UNIVERSITY OF HELSINKI Borrowing jees as a Finnish adjective A case of nativization Katariina Pyykkö Master’s thesis English Philology Department of Modern Languages University of Helsinki March 2017 Tiedekunta/Osasto – Fakultet/Sektion – Faculty Laitos – Institution – Department Humanistinen tiedekunta Nykykielten laitos Tekijä – Författare – Author Katariina Pyykkö Työn nimi – Arbetets titel – Title Borrowing jees as a Finnish adjective – A case of nativization Oppiaine – Läroämne – Subject Englantilainen filologia Työn laji – Arbetets art – Level Aika – Datum – Month and Sivumäärä– Sidoantal – Number of pages year 66 s + liitteet Pro gradu -tutkielma Maaliskuu 2017 Tiivistelmä – Referat – Abstract Tässä sosiolingvistisessä pro gradu -tutkielmassa tarkastellaan suomen kielen adjektiivia jees. Tutkielman tavoite on kartoittaa englannin sanasta yes juontuvan adjektiivin syntaktisia, semanttisia ja indeksikaalisia ominaisuuksia. Tutkimuskysymykset ovat seuraavat: pidetäänkö adjektiivia jees taipumattomana, mikä sanan denotaatio on ja millaisia indeksikaalisia merkityksiä sanaan liitetään. Tutkielman kantavana ajatuksena on tutkia, millaisia muutoksia lainasanaan on kohdistunut lainautumisen jälkeen ja miten se on integroitunut suomen kieleen. Tutkielman taustaosiossa käsitellään englannin kielen asemaa Suomessa, kielikontakteja ja lainautumista sekä sanan jees kehitystä suomen kielessä. Aineisto kerättiin verkkopohjaisella Google Forms -kyselyllä, johon kutsuttiin osallistujia keskustelufoorumeilta, Facebookista ja opiskelijasähköpostilistoilta. Kyselyyn vastasi 265 osallistujaa, joista 58,5 % oli miehiä ja 38,5 % naisia. Suurin osa vastaajista oli 16–30-vuotiaita, ja yli puolet kaikista vastaajista oli opiskelijoita. Kyselylomake oli suomenkielinen ja muodostui viidestä osiosta. Adjektiivin jees taipumista tutkittiin esimerkkilauseilla, joiden kieliopillista hyväksyttävyyttä osallistujat arvioivat. Adjektiivin denotaatiota selvitettiin avoimella kysymyksellä ja sanan indeksikaalisia merkityksiä tutkittiin useiden osioiden, kuten semanttisen differentiaalin avulla. Viimeisessä osiossa kerättiin vastaajien taustatiedot. Kysely tuotti sekä määrällistä että laadullista aineistoa kieliasenteista valinta-, monivalinta-, positio- ja avoimilla kysymyksillä. Kieliopillisen hyväksyttävyyden testilauseet osoittavat, että valtaosa vastaajista pitää adjektiivia jees taipumattomana useimmissa syntaktisissa konteksteissa paitsi predikatiiviadverbiaalina. Osallistujien määritelmät sanalle ovat pääosin yhteneväiset sanakirjojen määritelmien kanssa. Vastaajien mukaan sanaa jees käytetään erityisesti epämuodollisessa puhutussa ja kirjoitetussa kielessä. Adjektiivin liitettävistä indeksikaalisista merkityksistä erityisesti positiivisuus, rahvaanomaisuus ja epämuodollisuus korostuvat tuloksissa. Adjektiivia pidetään myös urbaanina, nuorekkaana ja sukupuolineutraalina. Monet indeksikaaliset merkitykset ovat yhdenmukaisia aiemman tutkimuksen kanssa, mutta osa vastaajista yhdistää sanaan myös maskuliinisuuden. Negatiiviset asenteet sanaa kohtaan näkyvät korostetusti aineistossa. Tutkielma on ensimmäinen lainasanaan jees keskittyvä tutkimus, ja se tarjoaa hyvät lähtökohdat jatkotutkimukselle. Jees on esimerkki lainasanasta, jolle on kehittynyt lainautumisen jälkeen uusia käyttötarkoituksia ja merkityksiä. Tulokset kuvaavat kuitenkin vain kielenkäyttäjien käsityksiä adjektiivin jees käytöstä, eivät sen varsinaista käyttöä. Esimerkiksi korpustutkimus tai muu spontaaniin kielenkäyttöön perustuva tutkimus olisi luonteva jatko tälle tutkielmalle. Tämän lisäksi voidaan tutkia lainasanan muita kieliopillisia funktioita eli partikkelia, interjektiota ja adverbia suomen kielessä. Avainsanat – Nyckelord – Keywords lainasana, lainautuminen, suomi, englanti, kielikontakti, asennetutkimus Säilytyspaikka – Förvaringställe – Where deposited Keskustakampuksen kirjasto Muita tietoja – Övriga uppgifter – Additional information i Contents 1 Introduction ............................................................................................ 1 2 Background ............................................................................................. 5 2.1 English in Finland .......................................................................... 5 2.2 Language contact and borrowing ................................................. 10 2.2.1 Borrowing and codeswitching ............................................. 10 2.2.2 Further inspection of borrowing .......................................... 12 2.2.3 Attitudes towards language contact and borrowings ........... 15 2.2.4 Nativization of borrowings .................................................. 16 2.3 Jees in Finnish: definition and development ............................... 19 2.4 Research questions ....................................................................... 25 3 Data and methods ................................................................................. 26 3.1 The survey .................................................................................... 26 3.2 Participant demographics ............................................................. 27 3.3 Procedure ..................................................................................... 30 4 Results .................................................................................................. 34 4.1 Syntax, semantics, and indexical values of jees .......................... 34 5 Discussion ............................................................................................. 47 5.1 Syntactical properties of jees ....................................................... 47 5.2 Denotation of jees ........................................................................ 50 5.3 Indexical values of jees and attitudes towards it .......................... 51 5.4 Strengths and limitations of the study .......................................... 55 6 Conclusion ............................................................................................ 57 Bibliography ................................................................................................ 61 Appendices ................................................................................................... 67 ii List of figures Figure 1: Age groups .......................................................................... 28 Figure 2: Education level .................................................................... 29 Figure 3: Semantic differential ........................................................... 39 Figure 4: Frequency of use. ................................................................ 40 Figure 5: Who uses jees: age .............................................................. 43 Figure 6: Language mode ................................................................... 45 Figure 7: Who uses jees: gender (female respondents) ...................... 52 Figure 8: Who uses jees: gender (male respondents) ......................... 52 List of tables Table 1: Definitions of jees in Finnish dictionaries and a grammar ... 22 Table 2: Gender distribution ............................................................... 27 Table 3: Occupation ........................................................................... 29 Table 4: Sentence pair 1 ..................................................................... 35 Table 5: Sentence pair 2 ..................................................................... 35 Table 6: Sentence pair 3 ..................................................................... 36 Table 7: Sentence pair 4 ..................................................................... 36 Table 8: Sentence pair 5 ..................................................................... 37 1 1 Introduction Lexical borrowings have been explored in linguistics for a long time, “going back at least to the historical comparative language studies of the 19th century and extending over all philologies” (Fischer, 2008, p.1). Languages around the world come into contact with each other, and therefore, borrowings between those languages are a natural consequence of that exposure. Since the phenomenon is so wide-spread, studying the development of borrowings in the recipient languages is essential. The etymologies of borrowings are mapped out in dictionaries and the changes applied to their form after borrowing have drawn attention in research. However, studying the other properties of borrowings, especially their adapted functions in the receiving languages, is a fairly recent development within contact linguistics. This paper focuses on the nativization of one English borrowing in Finnish – the adjective jees. In today’s world, English acts as a source language for many contact phenomena due to its global position. For that reason, lexical borrowings with an English origin are present in numerous languages and much of recent work in contact linguistics has focused on English borrowings. the increasing interest towards global anglicisms is manifested in, for example, the compilation of A Dictionary of European Anglicisms by Görlach (2005) the formation of the GLAD Research Network in 2015. The network “aims to share and compare strategies and resources for fostering cooperation among scholars interested in linguistic and cultural Anglicization involving the widest possible range of speech communities world- wide” (Global Anglicism Database, n.d.). As with many other European countries, English has a strong presence in Finland even though it has