Kaupunki tapahtumien näyttämönä Toimittaneet mervi kaarninen tanja vahtikari timo vilén Kaupunki tapahtumien näyttämönä Toimittaneet Mervi Kaarninen, Tanja Vahtikari ja Timo Vilén Suomalaisen Kirjallisuuden Seura Helsinki Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Toimituksia 1423 Teos on Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran nimeämien asiantuntijoiden tarkastama. Kirjastokonsortio Aleksandria on tukenut teoksen avointa saatavuutta. © 2016 Mervi Kaarninen, Tanja Vahtikari, Timo Vilén ja SKS Lisenssi CC BY-NC-ND 4.0 International Digitaalinen versio perustuu Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kustantamaan painettuun teokseen, joka on julkaistu vuonna 2016. Kannen suunnittelu: Pekka Krankka Taitto: Maija Räisänen EPUB: Tero Salmén ISBN 978-952-222-733-1 (sid.) ISBN 978-952-222-989-2(PDF) ISBN 978-952-222-872-7 (EPUB) ISSN 0355-1768 (Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Toimituksia) DOI:http://dx.doi.org/10.21435/skst.1423 Teos on lisensoitu Creative Commons CC BY-NC-ND 4.0 International -lisenssillä. Tutustu lisenssiin englanniksi osoitteessa http://creativecommons.org/licenses/by-nc-nd/4.0/ tai suomeksi osoitteessa https://creativecommons.org/licenses/by-nc-nd/4.0/deed.fi. Teos on avoimesti saatavissa osoitteessa http://dx.doi.org/10.21435/skst.1423 tai lukemalla tämä QR-koodi mobiililaitteella. Sisällys Tanja Vahtikari ja Timo Vilén kaupunki nähtynä Katse kaupunkiin Kaupunkitapahtumat ja kaupunkien Pia Koivunen katsominen tutkimuskohteena 7 Kun Moskova kohtasi ”maailman” Neuvostoliiton avautuminen länteen nuorisofestivaalikesänä 1957 145 kaupunki näytillä Marjatta Hietala Tanja Vahtikari Berliini tieteen ja kulttuurin ”Ei minkään Saarijärven Paavon tarinaa” kohtauspaikkana Vuosisataisjuhla menneisyyden Taiteilijat ja tutkijat tietoa ja inspiraatiota ja tulevaisuuden välittäjänä etsimässä 175 jälleenrakennusajan Helsingissä 35 Mirja Mäntylä Timo Vilén ”Suuri joukko arvokkaita tiedemiehiä ”Mahtava paviljonkien kaupunki” ja muita maineikkaita matkailijoita” Näköaloja Tukholman ja vuoden 1897 Geologikongressin retkeily Yleisen taide- ja teollisuusnäyttelyn Tampereella 1897 199 suhteeseen 65 Aulikki Litzen Kirsi Ahonen Suomen Rooman-instituutin tutkijoiden Kaupunki katsoo kauemmas kokemuksia Rooman suuressa koulussa Ystävyyskaupunkitoiminnan lähtökohtia ja 1950-luvulta 2000-luvulle 227 muotoja 1940-luvulta 2000-luvulle 102 5 Mervi Kaarninen Kirjoittajat 294 Opiskelijan kaupunki Henkilöhakemisto 295 Helsinki ylioppilaiden silmin 263 Paikannimihakemisto 299 6 tanja vahtikari ja timo vilén Katse kaupunkiin Kaupunkitapahtumat ja kaupunkien katsominen tutkimuskohteena Tarvitaanko Helsinkiin Guggenheim-museo- kuitenkin näytti vihreää valoa museota koske- ta? Entäpä tulisiko Tampereen keskustaan valle kansainväliselle arkkitehtuurikilpailulle kaavailtu suuri keskusareena toteuttaa? Nämä ja varasi Guggenheim-säätiölle oman tontin suomalaisten kaupunkien näyttävimpiin kuu- Etelärannasta. Tätä kirjoittaessa arkkitehtuu- luvat rakennushankkeet ovat herättäneet rikilpailun voittaja, ranskalais-japanilaisen runsaasti keskustelua niin kaupungin päättä- Moreau Kusunoki Architectesin suunnitelma vissä elimissä kuin mediassakin – ja epäile- Art in the City, on juuri julkistettu.2 mättä niitä on kommentoitu vilkkaasti myös Mitä mieltä sitten ollaankin Guggenheim- kaupunkilaisten kahvipöydissä. Mielipiteitä museon tai Tampereen keskusareenan tarpeel - on esitetty puolesta ja vastaan, ja runsaasti lisuudesta, erilaiset ikoniset kulttuuri raken - huomiota on saanut etenkin kysymys siitä, nukset muodostavat keskeisen osan siitä kuka hankkeesta lopulta hyötyy. Esimerkik- keinovalikoimasta, jonka avulla suuret ja si Helsingissä monien Guggenheim-museon pienemmätkin kaupungit pyrkivät herättä- kannattajien mielissä on kangastellut Espan- mään kansainvälistä ja kansallista huomiota. jan Baskimaassa sijaitsevaan Bilbaoon raken- Listaa voitaisiin jatkaa erilaisilla tapahtumilla nettu, arkkitehti Frank Gehryn suunnittele- – urhei lukilpailuilla, konferensseilla, konser- ma museo, joka merkitsi täysosumaa suurten teilla, festivaaleilla, karnevaaleilla, juhlilla ja talousvaikeuksien kanssa kamppailleelle näyttelyillä – jotka nekin ilmentävät kaupun- kau pungille.1 Helsingin Guggenheimia kriti- kien pyrkimystä asettua näytille. Sosiologi soivien mukaan niin sanottu Bilbao-ilmiö ei Bella Dicks onkin todennut, että paikoista kuitenkaan ole yksinkertaisesti kopioitavissa, ja kaupungeista on viime vuosikymmenten eikä museon vaikutuksista Helsinkiin näin kulttuuri-investointien, imagotyön ja kulttuu- ollen voida saada mitään takeita. Ensimmäi- rin karnevalisoinnin myötä tullut ”näyttelyitä nen museota koskeva ehdotus kaatuikin kau- itses tään” (exhibitions of themselves). Kaupun- punginhallituksen äänestyksessä vuonna 2012, kien tulee olla omintakeisia, mutta samalla mutta alkuvuodesta 2014 kaupunginhallitus kuitenkin helposti luettavia ja lähestyttäviä, 7 tanja vahtikari ja timo vilén sillä muuten ne ovat vaarassa jäädä margi- ja katsomisen välisen jakolinjan vetäminen on naalin.3 Taustalla on kaupunkien välinen kil- periaatteessa yksinkertaista, käsittelevät mo- pailu, joka – toisin kuin joskus ajatellaan – ei net kirjan artikkeleista käytännössä molem- suinkaan ole ilmiönä uusi, vaan lähes yhtä piin teemoihin kuuluvia kysymyksiä. Käsillä vanha kuin kaupungit itse. Ja vaikka määrä- oleva johdantoartikkeli ei sekään noudata tietoinen kaupunkimarkkinointi mielletään orjallisesti mainittua kahtiajakoa, vaan vetää usein myöhäisen 1900-luvun ilmiöksi, juon- yhteen artikkeleista esiin nousevia teemoja tuvat senkin juuret 1800-luvulle.4 Samoihin erilaisten näytillä olemiseen ja näkemiseen aikoihin alkunsa saivat myös suuret kaupun- liittyvien näkökulmien välillä tasapainoillen. kitapahtumat sekä laajamittainen esille asetta- Vaikka teoksen esimerkit on poimittu men- misen kulttuuri, jotka merkitsivät kaupunkien neisyyden kaupungeista, voi käsillä olevaa esittämisen, katsomisen ja kokemisen näky- artikkelikokoelmaa lukea myös Helsingin vää murrosta. Guggenheim-museon tai Tampereen keskus- Tässä teoksessa tarkastellaan menneisyy- areenan kaltaisiin ajankohtaisiin hankkeisiin den kaupunkia esille asettamisen kulttuurin, liittyvänä kommenttipuheenvuorona. Tarkoi- erilaisten kaupunkitapahtumien sekä kaupun- tuksemme ei tietenkään ole väittää, että histo- kien näkemisen ja kokemisen muodostamassa ria itsessään kätkisi sisäänsä jonkinlaisen vii- kehyksessä. Teoksessa haetaan yhtäältä vas- sasten kiven, jota hieraisemalla mainittuihin tausta siihen, miten ja miksi modernit, 1800- ja hankkeisiin liittyvät tärkeät ja osin kiusalli- 1900-lukujen kaupungit asettuivat näytille eri- setkin kysymykset voitaisiin ratkaista kaikkia laisten tapahtumien kautta ja yleisemminkin. osapuolia tyydyttävällä tavalla. Olemme kui- Mikä on ollut leimallista kaupunkien ja tapah- tenkin vakuuttuneita siitä, että historiallisiin tumien väliselle kohtalonyhteydelle ja miksi esimerkkeihin perehtyminen voi tässäkin suuria kaupunkitapahtumia on usein päädytty tapauksessa auttaa jäsentämään kaupunkien tulkitsemaan kaupunkien ja kokonaisten kan- kehittämistä, käyttämistä ja kokemista koske- sakuntien historioiden tärkeinä murroskoh- vaa nykykeskustelua. tina? Toisaalta teoksessa pohditaan, miten Kirjan artikkelit käsittelevät paitsi kooltaan kaupunkeja on kuviteltu toisten kaupunkien, ja luonteeltaan erilaisia kaupunkitapahtumia suurten kaupunkitapahtumien sekä vaihto- – Helsingin 400-vuotisjuhlaa vuonna 1950, ehtoisten tulevaisuuksien ja menneisyyksien vuoden 1957 Moskovan nuorisofestivaalia, muodostamien peilien kautta. Miten – ihail- Tukholmassa vuonna 1897 järjestettyä yleis- len, välinpitämättömästi tai kyseenalaistaen tä taide- ja teollisuusnäyttelyä sekä Pietarissa – erilaiset ryhmät ovat katsoneet esille asetet- samana vuonna järjestetyn kansainvälisen tua kaupunkia? Teoksen artikkelit jakautuvat geologikongressin Tampereen-ekskursiota kahteen temaattiseen osioon: ”Kaupunki näy- – myös ystävyyskaupunkitoiminnan histo- tillä” ja ”Kaupunki nähtynä”. On kuitenkin riaa. Lukijalle tarjoutuu lisäksi tilaisuus pe- syytä korostaa, että vaikka esille asettamisen rehtyä siihen, millaisena Berliinin, Rooman 8 katse kaupunkiin ja Helsingin tapaiset kaupungit ovat aikojen kaupunkiuudistukset ja kaupunkien katujen saatossa näyttäytyneet toisaalta opiskelijoiden leventäminen, tunnetuimpana esimerkkinä ja tutkijoiden, toisaalta suomalaisten kulttuuri- Georges-Eugène Haussmannin keskiaikaisen matkailijoiden ja asiantuntijoiden silmin. Pariisin kaupunkitilallinen uudelleenjärjeste- ly. Näin esille asettaminen kudottiin osaksi 1800-luvun kaupungin syvintä olemusta.6 Kau- Kaupungit ja esille asettamisen kulttuuri punki asetettiin esille korostuneesti näköaistin avulla havaittavana ympäristönä rakennuksi- Useat tutkijat, Suomessa etenkin Taina Syrjä- neen, katuineen ja aukioineen. Uudistetussa maa, ovat analysoineet 1800-luvulla synty- kaupunkitilassa, kuten myös näyttelyissä ja neen esille asettamisen ja katseen kulttuurin museoissa, tilalliset suhteet järjestettiin mah- eri ulottuvuuksia. 1800-luvun kuluessa kehit- dollistamaan kohteiden – esimerkiksi monu- tyivät muun muassa julkiset, kokoelmiltaan mentaalirakennusten tai museo- ja näyttely- kaikille avoimet museot, tavaratalot sekä suu- objektien – vapaa näkyvyys. Samanaikaisesti ret maailmannäyttelyt, joista muotoutui esille uudelleen järjestetty kaupunkitila teki mah- asettamisen kulttuurin ylenpalttisia symbolei- dolliseksi tilassa käyskennelleiden ihmisten ta. Samanaikaisesti kehittyi myös katsomiseen tarkkailun ja kontrollin.7 Näin kaupunkilaiset liittyvä sanasto, jota viljeltiin