Haukiputaan Ja Kiimingin Kartta-Alueiden Kalliopera

WOMEN GEOLOGINEN KARTTA 1 :100 000 GEOLOGICAL MAP OF FINLAND 1 :100 000

KALLIOPERAKARTTOJEN SELITYKSET LEHDET .2533 JA 3511 . EXPLANATION TO THE MAPS OF SHEETS 2533' AND 3511 PRE-QUATERNARY ROCKS

Mikko Honkamo

Haukiputaan ja Kiimingin kartta-alueiden kalliopera

Summary: Pre-Quaternary rocks of the Haukipudas anti Kiiminki map-sheet areas

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS GEOLOGICAL SURVEY OF FINLAND

ESPOO 1988 SUOMEN GEOLOGINEN KARTTA - GEOLOGICAL MAP OF FINLAND 1 :100 000

Kallioperakarttojen selitykset, Lehdet 2533 ja 3511 Explanation to the maps of pre-Quaternary rocks, Sheets 2533 and 3511

Mikko Honkamo HAUKIPUTAAN JA KIIMINGIN KARTTA-ALUEIDEN KALLIOPERA

Summary: Pre-Quaternary rocks of the Haukipudas and Kiiminki map-sheet areas

Geologian tutkimuskeskus - Geological Survey of Finland Espoo 1988 Honkamo, M ., 1988 . Haukiputaan ja Kiimingin kartta-alueiden kalliopera . Summa- ry: Pre-Quaternary rocks of the Haukipudas and Kiiminki map-sheet areas . Suomen geologinen kartia 1 :100 000 . Kallzoperakarttoyen sehtykset, lehdet 25 .3-3 Haukzpudar ia 3511 Kizminkz, nn pages, 11 figures and 6 tables . The combined area contained in the Haukipudas and Kiiminki map sheets is located in northern Finland, north of the city of Oulu . The bedrock in the northern and eastern parts of the area belongs to an Archean Basement block, which consists mainly of granodioritic ortho- and paragneisses . The area is covered mostly by Proterozoic supracrustal rocks of the northern Ostrobothnian schist area . The supracrustals are predominantly marine metasedimentary rocks, including : turbiditic metagreywackes, mica schists, black schists, quartzites, conglomerates, and some small units of dolomite and chert . The associated metavolcanic rocks are mainly massive or pillowed lavas, chemically tholeiitic basalts . The age of the Ostroborhnian supracustal rocks is between 2093 and 1873 Ma . The main deformation and the amphibolite facies regional metamorphism were connected with the Svecokarelian orogeny . In the southwestern part of the area Svecokarelidic granites intersect supracrustal rocks of the schist area . In western part of the area the bedrock is overlain by the unmetamorphosed Proterozoic Muhos claystone formation . The text is in Finnish, with figure and table captions and a summary in English .

Key words : areal geology, explanatory text, bedrock, Archean . Prorerozoic, Haukipu- das, Kiiminki, Finland

Mikko Honkamo, Geological Survey of Finland, PB 77, SF-96101 Rovaniemi, Finland

ISBN 951-690-272-3 SISALLYSLUETTELO - CONTENTS

Tutkimusvaiheet 5 Morfologia ja kallioperan yleispiirteet 6 Pintakivilajit 8 Muhoksen muodostuman savikivi 8 Kvartsiitit 8 Grauvakat ja kiilleliuskeet 10 Mustaliuskeetja kiisupitoisetliuskeet 16 Dolomiitit ja karsikivet 16 Vulkaaniset kivilajit 16 Syvakivilajit 27 Gabrot 27 Porfyyriset granodioriitit 28 Graniitit 29 Juonikivilajit 32 Diabaasit 32 Uraliittiporfyyrijuonet 33 Pohjagneissialueen kivilajit 35 Granodioriitit ja granodioriittiset gneissit 35 Rakenne 36 Stratig.afia 37 Radiometrisia ianmaarityksia 38 Taloudellisia aiheita 39 Retkeilykohteita 41 Haukiputaan lehti 2533 41 Kiimingin lehti 3511 41 Summary : Pre-Quaternary rocks of the Haukipudas and Kiiminki map-sheet areas 42 Introduction 42 Supracrustalrocks 42 Plutonic rocks 43 Dike rocks 44 Basement area 44 Stratigraphy and tectonics 44 Kirjallisuutta - Literature 45

1 472348X 5

TUTKIMUSVAIHEET

Haukiputaan (2533) ja Kiimingin (3511) kallioperakarttojen alueeseen kuuluu osia Iin, Y11-11n, Haukiputaan, Kiimingin ja Ylikiimingin kunnista seka Oulun kaupungis- ta. Karttalehdet kuuluvat Geologian tutkimuskeskuksen 1 :100 000 -mittakaavaiseen kallioperakarttasarjaan . Kartat kattavat Maanmittaushallituksen peruskartan lehtien 2533 01-09 ja 3511 04-12 alueen . Kartta-alue sisaltyy kokonaisuudessaan Suomen geologisen yleiskartan Oulu-Tornio kivilajikartan alueeseen, lehdet C5-B5 (Enkovaara, Harme ja Vayrynen, 1952 ja 1953) . Tyot 1 :100 000 -mittakaavaisia Haukiputaan ja Kiimingin kalllope rakarttoja varten aloitettiin syksylla 1974 . Kirjoittaja on tehnyt kartoitusta ja tarkistuksia koko alueella vuosina 1974-1980 . Kartoitustoissa kirjoittajaa ovat avustaneet : 1974 - Veikko Harjula ja Kai Paakkonen :3511 11 1975 - Eero Hanski ja Veikko Harjula: 3511 06, 08, 09 ja 11 1976 - Seppo Aaltonen : 2533 08 ja 3511 06 . Ecro Hanski : 3511 07 . Heimo Porkka : 3511 05 ja 07 . forma Seppala : 3511 10 . 1977 forma Seppala : 3511 10 . Timo Merkkiniemi : 2533 08 ja 3511 10 . 1978 forma Seppala : 3511 10 Kenttatutkimuksissa kaytettun 1 :20 000 -mittakaavaisia peruskarttoja . Paljastuma- tiedot merkittiin peruskartoille tehdyille kuulloille (elementeille) . Ennen karttojen lopullista piirtamista saatiin alueelta GTK :n aerogeofysikaaliset matalalentokartat, jotka ovat suuresti helpottaneet heikosti paljastuneiden alueiden kallioperan rakenteen tulkintaa . Kartoituksen yhteydessa kohdistettiin erityista huomiota alueen vulkaanisiin kivila- jeihin . Vulkaniittitutkimuksien vuoksi suoritettiin syvakairausta (GTK :n kairaus K 3511/78/R-1) seka tehtiin lukuisia kemiallisia analyyseja . Naiden tutkimusten tuloksia selostetaan vulkaniittien geokemiaa kasittelevassa erillisjulkaisussa (Honkamo, 1987) . Radiometriset ianmaaritykset on tehnyt Olavi Kouvo Geologian tutkimuskeskuksen isotooppigeologian yksikossa . Geologian tutkimuskeskuksen geokemian osastolla tehdyissa XRF-analyyseissa on maaritetty : SiO,, TiO, AI,O,, Fe,O,, (tot .), MnO, MgO, CaO, Na,O, K,O ja P2Os . Rautaruukki Oy :n Raahen laboratoriossa tehdyissa XRF-analyyseissa on maaritetty edellisten lisaksi: Zn, Cr, Ni, Ba, Cu, S, V, Zr ja Sr . Osasta naytteita on tehty Valtion teknillisessa tutkimuskeskuksessa INAA-analyysit, joilla on maaritetty : As, Sb, Ag, W . Me, Au, La, Sm, Lu, Co, Sc, Rb, Ta, U, Th, Br ja Cs . Analyysitaulukoissa kaytettyja 6 merkintoja selostetaan taulukon 1 . lopussa. Analyysinaytteiden paikat esitetaan kuvassa 1 . Seka analyysitaulukoissa etta muissa taman selosruksen paikanmaarityksissa koordi- naattilukemat ilmoiter_aan vhtenaiskoordinaatiston arvoina . Kiimingin kallioperakartta painettiin vuonna 1984 ja Haukiputaan kallioperakartta vuonna 1986 . Karttojen puhtaaksi piirtamisen ja karttalehtiseIityksen piirrokset on tehnyt Marjatta Kanste . Karttalehtiselitvksen valokuvat ovat kirjoittaja.n ottamia. Kasikirjoituksen on ennakkoon tarkastanut Kauko Merilainen . Englanninkielen on tarkastanur Paul Sjoblom . Esitan parhaat kiitokseni kaikille karttojen ja selityksen laatimiseen osallistuneille .

MORFOLOGIA JA KALLIOPERAN YLEISPIIRTEET

Haukiputaan-Kiimingin alue on pinnanmuodoiltaan ja korkeussuhteiltaan varsin tasaista. Maiseman hallitsevina piirteina ovat matalat moreenimaet, laakeat hiekkakan- kaat ja lukuisat suot . Hyvin laajoja yhtenaisia suoalueita on Kiimingin kartta-alueen koillisosassa. Perameren rannikolta maasto kohoaa tasaisesti sisamaahan pain siren, etta korkeimmat kohdat alueen itareunalla ovat noin 100 metric merenpinnan ylapuolella . Paljastumia alueella on varsin niukasti . Erityisen heikosti paljastuneita ovat alueen pohjois- ja itaosat seka Kiiminkijoen lounaispuolella olevat alueet Muuta aluetta paremmin ovat paijastuneet vulkaniittivaltaiset seudut . Epaedullisista paljastumaolois- ta johtuen kivilajirajat on useissa paikoin maaritelty pelkastaan geofvsikaalisten karttojen ja irtolohkareiden antamien viitteiden perusteella . Alueen pohjois- ja itareunalla esiintyy Pohjois-Pohjanmaan liuskealueen muodostumia vanhempia Pudasjarven graniittialueen syvakivia (Enkovaara ym ., 1952 )a 1953), jotka Simosen (1980) esittaman jaottelun mukaan kuuluvat presvekokarjalaiseen pohjakompleksiin . Paaosa Haukiputaan-Kiimingin kartta-alueen kallioperasta on Haukiputaalta Vaa- laan ulottuvaan Pohjois-Pohjanmaan liuskealueeseen kuuluvia sedimentti- ja vulkaa- nissyntyisia kivilajeja . Yleisimmat kivilajit ovat kartalle sinisella merkitytt grauvakat ja kiilleliuskeet . Paikoin grauvakoissa tavataan erinomaisen hvvin sailyneita sedimenttirakenteita . Kartalle vihrealla merkityt vulkaaniset kivilajit ovat kemialliselta koosturnuk- seltaan basalttisia laavakivia ja tuffeja . Laavoissa tavataan yleisesti alkuperaisia rakennepiirteita . Pohjois-Pohjanmaan liuskealueen etelapuolella ja paaosin Haukiputaan-Kiimingin kartta-alueen ulkopuolella esiintyy nuorempia, liuskemuodosrumia lavistavia svekokar- jalaisia orogeenisia graniitteja. Alueen nuorin kivilajiyksikko on ns . Muhoksen muodostuma, joka ulottuu osalle kartta-alueen lansireunaa . Sheet 3511 KIIMINKI Lehti 2533 HAUKIPUDAS Sheet 2533 3511 KIIMINKI

MUHOKSEN SAVIKIVIMUODOSTUMA MUHOS CLAYSTONE FORMATION

KVARTSIITTIA QUARTZITE

GRAUVAKKAA JA KIILLELIUSKETTA GREYWACKE AND MICA SCHIST

. Numerot viittaavat Kuva 1 . Haukiputaan ja Kitmingin kartta-alueet, lehdet 2533 la 3511 kemiallisiin analyyseihin (taulukot 1-5) . . Numbers point to the Figure 1 . Haukipudas and Kuminki map-sheet areas, Sheets 2533 and 3511 chemical analyses (tables 1-5) . 8

PINTAKIVILAJIT

Muhoksen muodostuman savikivi

Savikivea on Haukiputaan kartta-alueen etelc- ja lounaisosassa . Tieto savikiven olemassaolosta ja esiintyman laajuudesta tally alueella perustuu Lanteen ja Pernun (1974) raportoimiin seismisiin luotauksiin . Maastossa savikivilohkareita voi satunnai- sesti tavata savikivialueella sellaisissa sorakuopissa, jotka ovat jatkuvasti kaytossa . Muualta lohkareet ovat yleensa hcvinneet silly maanpinnalla savikivi murenee ja liettyy l yh yessa ajassa lahes jaljettomiin .

Kvartsiitit

Laajin kvartsiittialue on Kiimingin kartta-alueen etelaosassa (lehdilla 3511 07 )a 10) oleva Koitelin kvartsiitti-konglomeraattimuodostuma . Sen ohella esiintyy muutamia kvartsiittipaljastumia Martimojoen itapuolella (3511 11) olevan vulkaniittimuodostu- man yhteydessa . Serttia, oletettavasti kemiallisen sedimentaation tuloksena muodostu- nutta kvartsikivea, esiintyy paljastumassa Juuvalla (3511 10) . Koitelin muodostuman kvartsiitti on yleisimmin raekooltaan karkeata (1-2 mm) ja sen klastinen rakenne nakyy paljain silmin . Tyypillisia sille ovat harvakseltaan esiintyvkt erilliset kookkaat kvartsirakeet ja kvartsimukulat (2-20 mm), sekk paikoin myos pienet kivilajisirut (kiilleliusketta ja kvartsi-maasclpkliusketta) . Usein kvartsiitissa on jonkin verran sarvivalketta, joka toisinaan esiintyy usean millimetrin Icpimittaisina pyoreinc, si teettcisina kidekimppuina antaen kivelle tcplikkaan asun . Kerroksellisuut- ta tai muita sedimenttirakenteita tavataan vain poikkeuksellisesti . Paikoin kvartsiitissa on vaantyilleita, riekalemaisia kiilleliuskevklikerroksia (esim . paikassa : 3511 07, x = 7222 .60 y = 3445 .50) . Karsikivec on tavattu parissa paljastumassa, molemmissa alle yhden metrin vahvuisena kerroksena . Koitelin kosken ja Kalliomaan laajoissa paljastumissa kvartsiitti on tavanomaista perusteellisemmin uudelleen kiteytynytta ja kvartsi- suonien lavistamaa . Koitelin muodostumaan kuuluvat konglomeraatit esiintyvct kvartsiitin yhteydessa vaihtelevan vahvoina kerroksina ja useimmiten vaihettuminen kvartsiitissa konglome- raattiin on vahittcinen . Konglomeraattien iskos on kvartsiittia ja niissa on mukuloina monia eri kivilajeja . Mukuloiden koko on hyvin vaihteleva ; suurimman tavatun halkaisija on yli kaksi metric . Useimmat mukulat ovat vain scrmiltacn pyoristyneitk . Konglomeraatit ovat lajittumattomia ja alkuperkisic rakennepiirteitc ei yleensk ole voitu tunnistaa . Ercissk paljastumissa nakyvc mukuloiden yhdensuuntainen asettumi- nen voi olla alkuperaista kerrosrakennetta, mutta se on voinut syntyk kokonaankin myohemmissa deformaatioissa . Parhaiten konglomeraattia on paljastuneena Rytiselkssc (3511 10, x=7221 .46, y = 3450 .76) ja useissa paljastumissa Ritokorvessa, aivan Kiimingin lehden etelkreunal- 9

la . Mukulat naissa konglomeraateissa ovat enimmakseen kalimaasalpaporfyyria, kvart- simaasalpaliusketta ja kiilleliusketta, joiden ohella on tavattu yksittaisia mukuloita emaksista vulkaniittia . Kalimaasalpaporfyyri on koostumukseltaan ryoliittia (analyysi n :o 15/taulukko 1 .) . Rytiselan konglomeraatissa on palloina useita yli yhden metrin lapimittaisia kalimaasalpaporfyyrilohkareita_ Eraasta tallaisesta tehty ianmaaritys osoittaa siina olevan zirkonin iaksi 2093 Ma (Katso luku -Radiometrisia ianmaarityksia") . Martimojoen itapuolella (3511 11) vulkaniittien vhteydessa esiintyva kvartsiitti on arkoosista ja osaksi grauvakkamaista, karkeata, klastista sedimenrtikivilajia . Siina on siella taalla yksittaisia, kookkaimmillaan noin 10 cm lapimittaisia liuske- ja gneissimu- kuloita. Muutoin kvartsiitin rakenne on massamainen . Juuvalla on paljastuneena serttia (3511 10, x = 7223 .89, y = 3455 .76) . Se on hienorakeista breksiamaista, mustista ja valkoisista osueista koostuvaa hienorakeista kvartsikivea, kuva 2 . Kivessa on heikko rikkikiisupirote, misty johtuen sen pinta on osittain ruosteinen . Edellisen lisaksi serttia esiintyy toisinaan ohuina valikerroksina ja epamaaraisen muotoisina osueina alueen dolomiiteissa .

Kuva 2 . Breksiarakenceista serttia . Laatta 12 cm . Figure 2 . Brece_.. :ed cI_ .t . 7.rg 12 cm,

Juuva, Ylikiiminki . 3511 10, x = 7223 .89, y=3455 .70 .

2 472348X 1 0

Grauvakat ja kiilleliuskeet

Kartoille sinisella varilla merkityt grauvakat ja kiilleliuskeet on erotettu toisistaan paallemerkinnalla . Grauvakaksi merkitysta kivilajista loytyy usein alkuperaisia rakennepiirteita ja kiven aines on tunnistettavissa alkuperaltaan areniittiseksi ja peliittiseksi sedimentiksi . Kiilleliuskeet ovat mita ilmeisimmin olleet alkujaan samaa sedimentti- muodostumaa kuin grauvakat, mutta ne ovat myohemmissa deformaatioissa ja metamorfoosissa muokkautuneet ja uudestikiteytyneet nun perusteellisesti, etta alku- peraisten piirteiden toteaminen ei yleensa ole mahdollista . Grauvakkaa esiintyy hyvin paljastuneena Martimojoen ja Kiviojan valisella alueella (3511 09) ja Hannusperan ita- ja pohjoispuolella (3511 11) seka muutamissa muissa pienemmissa paljastumaryppaissa eri puolilla Kiimingin kartta-aluetta . Grauvakoiden ja kartta-alueen pohjoisosassa olevan pohjagneissialueen valinen muodostumaraja on paikannettavissa tasmallisesti vain Maalismaan voimalan alakana- vassa (3511 06) olevissa paljastumista . Kaikkialla muualla taman rajan kartalle merkitty sijainti on hyvin yleisluonteinen, koska se perustuu riittamattomaan geolo- giseen havaintoaineistoon, eika rajaa voida paikantaa aerogeofysikaalisten karttojen- kaan avulla . Tutkimusalueen grauvakat ovat metasedimentteja, joissa esiintyy yleisesti turbidiit- tien, veden alaisissa toistuvissa sedimenttivyoryissa syntyneiden muodostumien tyypillisia alkuperaisia rakennepiirteita . Poikkeuksellisen monipuolinen kokoelma tallaisia rakenteita on nahtavissa Loukkojarven koillispuolella (3511 11) olevassa paljastumasta, jota esittava detaljikartta on kuvassa 3 . Samasta paljastumasta on turbidiittipatjaa esittava valokuva, kuva 4 . Tavallisesti yksittaiset turbidiittipatjat ovat alle puolen metrin paksuisia, mutta varsinkin Hannusperan itapuolella, Makisuolla (3511 11) esiintyy usean metrin paksuisia kerroksia ja runsaasti sellaisia turbidiittipatjoja, joilla on hyvin karkea, konglomeraattinen pohjaosa . Grauvakoissa on alueen kaikissa osissa soikeita, tai epamaaraisen muotoisia, 5-20 cm lapimittaisia konkreetioita . Keharakenteiset konkreetiot sisaltavat runsaammin sarvivalketta, maasalpaa ja toisinaan myos karbonaattia, kuin ymparoiva kivilaji . Melko usein grauvakoissa tavataan ennen sedimentin kovettumista ja kiteytymista syntyneita siirros-, liukumis- tai kuormitusrakenteita . Naille on tyypillista, etta ne esiintyvat kulloinkin vain harvoissa tai yhdessa ainoassa turbidiittipatjassa, ilman etta alla ja paalla olevat kerrokset olisivat hairiintyneet . Grauvakoiden vari vol vaihdella vaalean harmaasta lanes mustaan . Grauvakoille tyypilliseen tapaan kivi on heikosti lajittunutta ja siina on edustettuna kaikki raekokoluokat, eika iskoksen ja hajarakeiden valilla ole selvaa raekoko- tai koostumus- eroa. Paaosa iskoksesta on kvartsia ja kiillemineraaleja . Suurimmat hajarakeet ovat kvartsia, maasalpaa ja kivilajifragmentteja . Yleisimpia kivilajifragmentteja ovat fylliit- tiset liuskesirut, joita on kaikissa grauvakkatyypeissa . Karkeissa grauvakoissa esiintyy yleisesti happamista syvakivista peraisin olevia fragmentteja . Metamorfisina mineraa- leina grauvakoissa on paikallisesti porfyroblasteja : Andalusiittia, kordieriittia, stauro- liittia ja/tai granaattia . Grauvakoiden kemiallisia analyysituloksia on taulukossa 1 .

1 1

SELITYS LEGEND

Raekokoluokka Rakenteita Kerrosraja Grain size Structures Bed base type

Savi Konvoluutiota Vahittainen Clay Convolute bedding Transitional Siltti Ristikerroksellisuutto Jyrkka Silt Cross bedding Abrupt Hiekka Virtakareita v Deformoitunut I Sand Ripple lamination Deformed Sora Konkreetioita Gravel O Concretions

Kuva 3 . Detaljikartta grauvakkapaljastumasta . Figure 3 . A detailed map of a greywacke outcrop .

Hietakangas, Haukipudas . 3511 11, x=7234 .90, v=3450 .47 . 1 2

Kuva 4 . Turbidiittikerros grauvakassa . Kerroksessa on eroretravissa hyvin sailyneet Bouma-yksikot, kerroksen pohjalta lukien : Massamainen, ylospain hienoneva a-yksikko ; laminaarinen b-vksikko, virtakareinen tai kuormituksen takia aaltomaiseksi raipuillut c-yksikko seka hienorakeiset, kiillerikkaat d- ja e-yksikot . Samasta paljastumasta kuin edellinen kuva . Laatta 12 cm . Figure 4 . A turbidite bed in greywacke . The wellpreserved Bouma units are, from bottom to top : graded a-unit with some rip-up clasts, laminar b-unit, gently convoluted or rippled c-unit and laminar, mica-rich d-e units . Same outcrop as previous figure . Tag 12 cm .

1 3

Taulukko 1 . Metasedimenttien kemiallisia koostumuksia . Table 1 . Chemical compositions of meiasedimentary rocks .

1 2 3 4 5 6 7 Si02 58 .75 55 .99 53 .99 67 .94 69 .16 67 .63 60 .03 Ti02 0 .81 1 .27 1 .60 0 .69 0 .63 0 .69 0 .72 A120 3 18 .32 15 .02 15 .87 15 .05 13 .92 13 .88 14 .61 Fe 20 3tot 7 .62 10 .53 9 .26 5 .03 4 .70 4 .93 6 .90 MnO 0 .05 0 .06 0 .07 0 .05 0 .04 0 .06 0 .08 MGO 3 .50 4 .42 4 .50 2 .38 2 .26 2 .23 4 .86 CaO 0 .65 3 .00 3 .98 1 .97 1 .50 1 .68 3 .20 Na2 0 1 .37 2 .24 2 .27 3 .37 3 .39 3 .61 1 .37 K2 0 4 .84 2 .99 3 .00 2 .40 2 .82 2 .68 2 .10 P2 05 0 .13 0 .23 0 .16 0 .14 0 .10 0 .09 0 .12 SUMMA 96 .05 95 .75 94 .70 99 .02 98 .53 97 .46 94 .00

CIPW Q 23 .45 15 .26 12 .19 30 .94 31 .65 28 .93 27 .92 or 28 .60 17 .67 17 .73 14 .18 16 .67 15 .84 12 .61 ab 11 .59 18 .95 19 .21 28 .52 28 .69 30 .55 11 .59 an 2 .38 13 .38 18 .70 8 .86 6 .79 7 .75 15 .09 ne ------C 9 .96 3 .19 2 .04 3 .66 2 .80 2 .20 4 .52 di wo ------di en - - - di fs ------en 8 .72 11 .01 11 .21 5 .93 5 .63 5 .55 12 .10 fs 5 .62 8 .55 5 .11 1 .84 1 .52 1 .69 4 .86 01 fo ------ol fa ------mt 3 .35 4 .02 4 .49 3 .18 3 .09 3 .18 3 .22 he ------ii 1 .54 2 .41 3 .04 1 .31 1 .20 1 .31 1 .37 ru ------ap 0 .31 0 .54 0 .38 0 .33 0 .24 0 .21 0 .28 cr ------0 .01 pr - - - - - zr ------Summa 95 .51 94 .99 94 .09 98 .74 98 .27 97 .21 93 .57 DI 63 .65 51 .88 49 .13 73 .64 77 .01 75 .32 52 .12 COL 19 .23 25 .98 23 .84 12 .25 11 .43 11 .73 21 .55 en op 60 .79 56 .29 68 .70 76 .34 78 .73 76 .67 71 .33 fs op 39 .21 43 .71 31 .30 23 .66 21 .27 23 .33 28 .67 fo 01 ------fa of - - wo di - - - en di ------NMT P 17 .01 41 .38 49 .33 23 .70 19 .14 20 .23 56 .56 MDI 76 .69 68 .66 62 .94 80 .36 83 .76 83 .24 64 .25 MCI 8 .61 19 .42 24 .32 11 .03 9 .28 10 .08 21 .49 14

Taulukko 1. (jatkoa) Metasedimenttien kemiallisia koostumuksia . Table 1 . (cont.) Chemical compositions of metasedimentary rocks .

8 9 10 11 12 13 14 15

Si02 68 .99 59 .54 62 .84 55 .75 61 .17 60 .66 52 .28 71 .39 Ti02 0 .76 1 .01 0 .87 0 .94 0 .95 0 .86 0 .96 0 .39 A1203 13 .09 16 .48 15 .50 16 .97 15 .89 15 .85 19 .73 14 .20 Fe 203tot 5 .33 9 .23 8 .35 9 .01 8 .85 9 .48 9 .70 0 .68 MnO 0 .04 0 .07 0 .05 0 .07 0 .07 0 .07 0 .05 0 .00 MGO 2 .25 3 .65 3 .64 4 .67 3 .63 4 .10 3 .98 0 .40 CaO 1 .03 0 .86 0 .70 1 .38 1 .03 0 .73 2 .35 0 .14 Na20 2 .08 1 .87 1 .36 3 .48 1 .85 1 .09 3 .65 0 .15 K20 2 .46 2 .71 3 .74 2 .52 3 .48 2 .79 3 .87 11 .58 P205 0 .11 0 .18 0 .15 0 .12 0 .20 0 .20 0 .11 0 .05 SUMMA 96 .14 95 .59 97 .21 94 .90 97 .10 95 .82 96 .68 98 .98

CIPW Q 41 .30 28 .10 31 .12 12 .90 26 .80 32 .65 1 .74 25 .44 or 14 .54 16 .01 22 .10 14 .89 20 .57 16 .49 22 .87 68 .43 ab 17 .60 15 .82 11 .51 29 .45 15 .65 9 .22 30 .89 1 .27 an 4 .39 3 .09 2 .49 6 .06 3 .80 2 .32 10 .94 0 .37 ne C 5 .40 9 .34 8 .30 6 .30 7 .69 10 .19 5 .53 1 .28 di wo di en di fs en 5 .60 9 .09 9 .06 11 .63 9 .04 10 .21 9 .91 1 .00 fs 2 .02 7 .49 6 .58 7 .42 7 .11 8 .52 8 .44 01 fo of fa mt 3 .28 3 .64 3 .44 3 .54 3 .55 3 .42 3 .57 he ------1 .89 ii 1 .44 1 .92 1 .65 1 .79 1 .80 1 .63 1 .82 - ru - - - - - 0 .39 ap 0 .26 0 .43 0 .36 0 .28 0 .47 0 .47 0 .26 0 .12 cr pr zr Summa 95 .84 94 .94 96 .61 94 .26 96 .49 95 .13 95 .96 96 .86 DI 73 .44 59 .94 64 .73 57 .24 63 .02 58 .36 55 .49 95 .15 COL 12 .35 22 .14 20 .73 24 .37 21 .51 23 .79 23 .74 2 .89 en op 73 .46 54 .82 57 .94 61 .06 55 .97 54 .50 54 .01 100 .00 fs op 26 .55 45 .18 42 .06 38 .94 44 .03 45 .50 45 .99 - fo of ------fa of - - - wo di - en di ------NMT P 19 .97 16 .34 17 .81 17 .07 19 .55 20 .07 26 .16 22 .49 MDI 83 .06 75 .81 78 .22 72 .94 77 .36 74 .65 70 .79 97 .29 MCI 7 .71 9 .60 8 .89 13 .99 9 .93 9 .80 16 .18 0 .98

1 = Grauvakka - Greywacke . Kartta 3511 08 . x=7230 .40, 3448 .03 . XRF-analyysi V . Hoffren, Geologian tutkimuskeskus . 2 = Grauvakka - Greywacke . Kartta 3511 11, x = 7231 .62, y = 3451 .84 . XRF-analyysi V . Hoffren, Geologian tutkimuskeskus .

1 5

3 = Grauvakka - Greywacke . Kartta 3511 11, x = 7231 .72, y=3451 .13 . XRF-analyysi V . Hoffren, Geologian tutkimuskeskus .

4 = Grauvakka - Greywacke . Kartta 3511 11, x=7231 .90, v=3451 .12 . XRF-analyysi V . Hoffren, Geologian tutkimuskeskus . 5 = Grauvakka - Greywacke . Kartta 3511 11, x=7232 .62, 3452 .90 . XRF-analyysi V . Hoffren, Geologian tutkimuskeskus . 6 = Grauvakka - Greywacke. Kartta 3511 11, x=7232 .69, y=3453 .59 . XRF-analyysi V . Hoffren, Geologian tutkimuskeskus . 7 = Grauvakka -- Greywacke . Kartta 3511 11, x = 7232 .80, y = 3456 .30, syvyys = 170 .20 m, XRF-analyysi V . Hoffren, Geologian tutkimuskeskus .

8 = Grauvakka - Greywacke . Kartta 3511 11, x = 7232 .80, v = 3456 30, syvyys = 180 .65 m . XRF-analyysi V . Hoffren, Geologian tutkimuskeskus . 9 = Grauvakka - Greywacke . Kartta 3511 11, x=7232 .80, v=3456 .30, syvyys = 191 .05 m . XRF-analyysi V . Hoffren, Geologian tutkimuskeskus . 10 = Grauvakka - Greywacke . Kartta 3511 11, x=7232 .80, v=3456 .30, syvyys = 201 .40 m . XRF-analyysi V . Hoffren, Geologian tutkimuskeskus . 11 = Grauvakka - Greywacke . Kartta 3511 11, x=7232 .80, v=3456 .30, syvyys 211 .15 m. XRF-analyysi V . Hoffren, Geologian tutkimuskeskus . 12 = Grauvakka - Greywacke . Kartta 3511 1l , x = 7232 .80, y = 3456 30, syvyys 221 .15 m . XRF-analyysi V . Hoffren, Geologian tutkimuskeskus . 13 = Grauvakka - Greywacke . Kartta 3511 I1, x=7232 .80 . v=3456 .30 . syvyys 231 .65 m. XRF-analyysi V . Hoffren, Geologian tutkimuskeskus . 14 = Grauvakka - Greywacke . Kartta 3511 11, x= -232 .80, y=3456 .30, syvyys 240 .20 m . XRF-analyysi V . Hoffren, Geologian tutkimuskeskus . 15 = Ryoliitti, konglomeraatin pallo - Rhyolite, a boulder of a conglomerate . Kartta 3511 10, x= 7221 .45, y = 3450 .62 . XRF-analyysi V . Hoffren, Geologian tutkimuskeskus .

Analvysitaulukoissa paakomponenttien pitoisuudet ilmoitetaan painoprosentteina ja hivenalkuaineiden pttotsuudet miljoonasosina (ppm) . - The contents of major components are weight percentages and the contents of minor elements are parts per million (ppm) .

DI = Differentiaatioindeksi - Differentiation index COL = Vari-indeksi - Colour index NMT P = Normatiivisen plagioklaasin An% -- An% of no n„ rclase MDI = Modifioiru differentiaatioindeksi - Modified different;_ : : ;- r:dex MCI = Modifioitu kiteytymisindeksi - Modified crystallisation :,, dex

CIPW normien laskua varten Fe,O j tot on ositettu seuraavien kaavojen mukaan - For CIPR norm calculation Fe _,0, tot was apportioned using following calculation method : Fe,O, = TiO, + 1,5 Fed = (Fe,O ;tot - TiO, - 1,5) x 0,8998 1 6

Mustaliuskeet ja kiisupitoiset liuskeet

Mustaliuskeet ja kiisupitoiset liuskeet ovat hyvin heikosti paljastuneita . Kalliopera- kartalle ndma kivilajit on voitu kuitenkin merktta varsin tasmallisesti, koska ne aiheuttavat aerogeofysikaalisilla kartoilla nakyvia selvapiirteisia ja voimakkaita sahkoi- sia ja magneettisia anomalioita. Anomaliat aiheutuvat naissa kivilajeissa olevasta rikkikiisusta, magneettikiisusta ja grafiitista . Paljastuneena mustaliusketta on Hannusperalla Kiimingissa (3511 11) ja Martinnie- men-Asemakylan valilla Haukiputaalla (2533 08) . Mustaliuske on hyvin hienorakeista eika siina yleensa ole tunnistettavia sedimenttirakenteita, vaan kiven asua hallitsee voimakas liuskeisuus . Vuorottelevat grauvakkaiset valikerrokset ovat yleisia . Serisiitin ja biotiitin ohella kivilaji sisaltaa kvartsia, grafiittia, rikkikiisua ja magneettikiisua. GTK :n malmiosaston grafiittitutkimuksissa (Sarapaa, 1983) analysoi- tujen Haukiputaari mustaliuskeiden hiilipitoisuus on vaihteleva, keskimaarin alhai- nen, 2,7 %, joten vain osa naytteista on varsinaista mustaliusketta .

Dolomiitit ja karsikivet

Kiimingin kartta-alueen vulkaanisten kivilajien yhteydessa esiintyy yleisesti dolomiittia ohuina linssimaisina valikerroksina . Dolomiittia on tavattu kohtalaisen vahvoina muodostumina vain Kiimingin kirkonkylan seudulla (3511 07), missy nama esiintymat ovat olleet pitkaan tunnetruja ja niista peraisin olevia lohkareita on entisina aikoina poltettu kalkiksi maauuneissa . Dolomiitit ovat rapautumispinnaltaan vaaleita tai ruskeita ja tuoreelta pinnaltaan useimmiten tumman harmaita . Puhtaat dolomiittikivet ovat harvinaisia . Miltei poikkeuksetta kivet sisaltavat vaihtelevia maaria tremoliittia joko kidekimppuina tai yksittaisink salomaisina kiteina . Kivessa risteilevat ohuet kalsiitti-tremoliittijuonet ovat yleisia, samaten karsikivivalike rrokset . Dolomiittien tavoin esiintyvat ja usein niihin valittomasti liittyvat karsikivet ovat Kiimingin kartta-alueella tremoliittikarsia . Juuvan alueella (3511 10) esiintyy vulkaniittien valissa muutaman metrin vahvuinen karsikivikerros, joka koostuu tremoliitti- kivesta ja siina breksiakappaleina olevista dolomiitti- ja serttifragmenteista .

Vulkaaniset kivilajit

Vulkaaniset kivilajit on merkitty kartalle vihrealla varilla . Haukiputaan lehdella vulkaniittipaljastumia on runsaasti Halosenlahdesta Asemakylaan ulottuvalla alueella (2533 08) . Kiimingin lehdella vulkaanisia kivilajeja on hyvin paljastuneena useissa 1 7

pa]koin Kiitningin Kirkonkyian it apuoliseila al ucclla ( 3511 ti7 )a 10j seka Iaajalla alucclla Martimojocn ttapuolella (3)11 ii) . Yicisin alueen vulkaanisista kivilaleista on emaksinen . mrncraa tk~ostumukseltaan mafinen rnetalaava Meeatuifiksi tunrnstetta- vaa kivea esiintvy vain rnuutamtssa paliastumissa Metalaavojen raekuko ja muut rakennetta asua ku,aavat piirteet riippuvat kulloinkin kvseessa olcvasta laavapatjasta tat paljasuancena olevasta patjan osasta . Kuvassa 5 . esitetaan kaavainaisesti eraiden Suidinharjwsa (3511 11 ), Kiimingin kartta-alueen itaosassa paljastuneina ol(:vten laavapat)ojcn rakennepiirteita . Pohjasta lukien laavapatjoissa on : Hienorakeinen massiivrnen pohjaosa . karkearakeinen sisaosa, hienoraktinen tvynylaava ja ylinna pintabrcksia . Vasraavia rakenteita esiintvy metavul- kaniiteissa tutkirnusalucen katkissa osissa . Useimmissa paijasturnissa laavoista nahdaan kuitenkin vain massamaiset osat . Tahan on osaksi svyna massamaisten osien muita parernpi kulutuskestavyys ja osaksi se, ettei laavavinojen kaikkiin oslin ole alunperin- kaan kehittynyt kaikkia kaaviossa esitcttyja purteita T yypillisia laavarakenteita nahdaan kuvissa u . ja 7 . Metalaavojen paamineraalit ovat sarvivalke ja plagioklaasi (An -}0-50), olden ohella on vahaisia maaria kvartsia . epidoorria, biouirtia ja yksittaisia kiisurakeita . Plagioklaasi esiintvy hyvin pienirakeisena granulaariscna niassana, kaksosrumista ja alkuperaista kidernuotoja tavaraan aarirnmaiseri harvoin . Sarvivalke esiintvy of-tuina neulasmaisina kiteina, jorka hienorakeisissa tyvperssa inuodostavat tiiviin huoparnaisen rakenteen . Vaikka metalaavat oval perusteellisesu uudelleenkitevtyneita, nayttaa niiden nykyinenkin raekoon vaihtelu kuvastavan alkuperaista rakennetta . Kentialliselta koostumukseltaan metalaavat oval tholeiiniisia basaltteja . Koostumus- vaihtelut eri puolilta tutkimusaluetta otettujen naytteiden valilla oval hyvin vahaiset ja etenkin massiivisissa la tyynvlaavoissa on alkuperainen kemiallinen koostumus sailynyt ilmeisen muuttumattomana rnctamorfoosista huolimatta- Kerniallisesti laavat vastaavat laheisesti valtameriselanteiden basaltteja . Metalaavojen kemiallisia koostumuksia esitetaan taulukossa 2 . Yksityiskohtaisemmin alueen vulkaniittien geokemiallisia omrnaispiirteita selostetaan Poll) ois-Poll janmaan liuskcalueen vulkaniittien geokerniaa ja gcotektontsta asernaa kasitrelevassa julkatsussa (Honkamo . 1987). Metatuffela tutkimusalueella tavaraan huomattavasti harvernrnin kuin metalaavoja : syina oval metatuffien heikosta kulutuskestavyydesta johtuva vaharnen paljastuneisuus ja kaiketi myos laavoja huomattavasti pienernpi osuus alkuperaisissa ketrostumissa, Pienipiirteisen kerroksellisuutensa sailyttanytta hienurakeista mctatuffia on tavattu vain rnuutamissa paljastumissa Krirningin Kirkonkylassa (3511 07) la Juuvalla (3511 10). Kumingin lehderi alucclla rnetatuffit ovat ravallisesti karkearakeisia amfibolutte- ja, joiden paamineraalit oval salomaisina kiteina esiintyva sarvivalke ja hienorakeinen, granulaarinen plagioklaasi . Muutamissa paljastumissa sarvivalkkeen maaran rytminen vaihtelu kuvastaa alkuperaista kerrosrakennetta, murta yleisimmin metatuffit ova( menettaneet kaikki primaaripiirteensa . Hienorakeista . inutta alkuperaiset rakennepiir- teensa rnyohemmissa liikunnoissa menertanytta mctatuffia esiintvy monissa paljastumissa Haukiputaan vulkaniitualueella.

3 472348X

- Laavapatjan ylapinta - - Flow top - Pintabreksia Flow top breccia Hyaloklastinen iskos, kappaleina laavatragmentteja Lava fragments and some small pillows cemented by ja paikoin myos pienia tyynyja . hyaloclastic matrix

Tyynylaava Pillow lava

Tyynyjen lapimitta 0,2-1,5 m . Tyynyissa konsentri- Pillows 0 .2-1 .5 m . Structures of concentric pillows : nen rakenne : keskustassa joskus kvartsitaytteinen quartz-filled cavity in the core of some pillows, ring- ontelo, ulompana mantelivyohyke . raekoko piene- shaped zone of amygdules, grain size decreases nee reunoja kohti, muutamissa tyynyissa sateettai- 'outwards, some pillows are radially jointed - nen rakoilu .

Massamainen laava Massive lava Ylaosa hienorakeista, vaihettuu vahittain tyynylaa- Fine grained upper part grades to pillow lava . vaksi . Coarse-grained inner part . 1_~ Karkearakeinen sisaosa . Fine grained bottom, contains some large amyg- Pohjaosa hienorakeista, sisaltaa yksittaisia kook- dules . kaita manteleita .

- Laavapatjan alapinta - - Flow base - O Kuva 5 . Soidinharjun paljastumien perusteella laadittu kaavio laavapatjojen tyypillisista rakennepiireista. Useimmat laavapatjat ovat 3-6 m paksuja . Figure 5 . Shematic section of typical lava flows . Scetch is based on the outcrops in Soidinharju, where most of the flows are 3-6 m thick .

Soidinharju, Ylikiiminki . 3511 11, x=7232 .8, y=3456 .5 . 1 9

Kuva 6. Tvy-nylaava . Laatta 12 cm . Figure 0. Pillow lava . Tag 12 cm. Soidinharju, Ylikiiminki . 3511 11, x=7232 .8, y=3456 .5 .

Kuva 7. Laavabreksiaa kahden massamaisen laavapatjan valissa . Laatta 12 cm . Figure 7. Lava breccia between two massi, e lava flows . Tag 12 ran. Soidinharju, Ylikiiminki . 3511 11, x=7232 .8, y = 3456 .5 .

Taulukko 2 . Metavulkaniittien kemiallisia koosturnuksia . Table 2 . Chemical composstion.r of metavolcanic rockj .

16 17 18 19 20 21 Si02 49 .35 49 .40 46 .98 49 .08 50 .40 49 .39 Ti02 1 .57 1 .34 0 .62 0 .78 0 .85 1 .08 A1 2 03 14 .85 13 .04 16 .13 14 .72 14 .68 13 .91 Fe 2 03tot 14 .73 15 .57 11 .15 12 .60 12 .98 14 .97 MnO 0 .14 0 .20 0 .19 0 .20 0 .18 0 .22 MGO 5 .34 6 .23 9 .13 7 .72 7 .33 7 .12 CaO 7 .83 8 .41 10 .87 11 .42 9 .97 10 .73 Na 2 0 3 .43 2 .22 1 .74 2 .09 2 .69 1 .79 K2 0 0 .11 0 .09 0 .13 0 .14 0 .21 0 .13 P205 0 .17 0 .13 0 .05 0 .06 0 .08 0 .08 SUMMA 98 .08 96 .83 97 .16 99 .01 99 .58 99 .61

As .578 52 .4 1 .24 .475 .346 .514 Sb .558 .952 .138 .588 .045 .114 Zn 128 134 55 .5 70 .5 59 .2 93 .7 Ag 6 .79 3 .75 3 .67 5 .17 4 .55 6 .84 w .93 1 .36 .899 .755 .672 .961 MO .772 .93 .837 .864 .735 1 .09 Au .00386 .00387 .00353 .003 .00254 .00371 La 4 .78 5 .94 1 .55 1 .56 1 .07 2 .9 Sm 3 .36 2 .84 1 .17 1 .83 1 .07 2 .13 Lu .861 .54 .486 .284 .261 .36 Cr 129 124 443 264 230 167 Ni 116 64 .6 178 109 65 .5 56 .1 Co 63 63 .9 50 .6 53 .8 49 .2 53 .9 Sc 50 .4 49 .6 49 .8 57 .7 56 .2 68 .1 Ba 56 .3 46 .2 45 .1 49 .6 42 .4 60 .5 Rb 11 .7 8 .69 8 .72 8 .11 6 .83 10 .6 Ta .418 .475 .139 .177 .147 .248 U 1 .36 .341 .164 .163 .138 .204 Th .439 .449 .162 .233 .2 .293 Br .39 .407 .405 .33 .288 .429 Cu 350 100 60 90 70 50 Cs .755 .421 .421 .627 .536 .779 S 5840 240 130 670 460 630 V 460 420 260 320 320 390 Zr 110 100 40 50 60 70 Sr 140 160 90 120 90 90 CIPW Q 1 .44 4 .83 - - - 2 .41 or 0 .77 0 .67 0 .83 0 .90 1 .34 0 .82 ab 29 .02 18 .79 14 .72 17 .69 22 .76 15 .15 an 24 .74 25 .28 35 .79 30 .34 27 .31 29 .51 ne ------C ------di wo 5 .43 6 .51 7 .44 10 .82 9 .02 9 .69 di en 2 .68 3 .09 4 .54 6 .01 4 .87 4 .87 di fs 2 .65 3 .34 2 .49 4 .39 3 .85 4 .61 en 10 .62 12 .43 12 .85 12 .64 13 .22 12 .86 fs 10 .51 13 .43 7 .03 9 .24 10 .45 12 .20 01 fo -. - 3 .74 0 .40 0 .11 - ol fa - - 2 .26 0 .32 0 .10 - mt 4 .56 4 .21 3 .13 3 .39 3 .48 3 .83 he - - - - - 2 1

Taulukko 2 . (jatkoa) Metavulkaniittien kemiallisia koostumuksia . Table 2 . (coot .) Chemical compositions of metavolcanzc rocks,

ii 2 .98 2 .54 1 .17 1 .49 1 .61 2 .05 ru - - - - - ap 0 .40 0 .31 0 .11 0 .15 0 .20 0 .18 cr 0 .03 0 .03 0 .10 0 .06 0 .05 0 .04 pr 1 .09 0 .05 0 .02 0 .13 0 .09 0 .12 zr 0 .01 0 .01 0 .01 0 .01 0 .01 0 .01 Summa 96 .94 95 .52 96 .24 97 .96 98 .47 98 .35 DI 31 .23 24 .29 15 .55 18 .58 24 .10 18 .38 COL 39 .43 45 .55 44 .66 48 .70 46 .71 50 .11 en op 50 .25 48 .06 64 .63 57 .78 55 .85 51 .33 fs op 49 .75 51 .94 35 .37 42 .22 44 .15 48 .67 fo 01 - 62 .38 55 .40 53 .44 fa of - 37 .62 44 .60 46 .56 - wo di 50 .48 50 .33 51 .44 50 .99 50 .86 50 .55 en di 24 .89 23 .87 31 .39 28 .32 27 .45 25 .38 NMT P 46 .02 57 .37 70 .85 63 .17 54 .54 66 .08 MDI 53 .18 49 .79 32 .19 39 .25 45 .03 42 .61 MCI 32 .81 35 .19 48 .74 42 .71 38 .57 40 .22

22 23 24 25 26 27 Si02 49 .23 51 .62 50 .51 48 .39 54 .16 50 .76 Ti02 1 .08 0 .99 1 .00 0 .78 0 .89 2 .17 A1 203 14 .02 14 .52 13 .53 13 .09 13 .12 13 .01 Fe 203 tot 13 .95 12 .75 14 .03 12 .55 13 .23 19 .30 MnO 0 .21 0 .19 0 .21 0 .20 0 .20 0 .25 MGO 7 .14 6 .83 7 .15 6 .87 6 .52 4 .08 CaO 10 .16 9 .84 10 .62 11 .24 9 .48 1 .96 Na 20 1 .83 1 .91 1 .59 1 .33 1 .73 4 .44 K20 0 .21 0 .07 0 .08 0 .16 0 .13 1 .10 P205 0 .09 0 .10 0 .10 0 .09 0 .08 0 .22 SUMMA 97 .92 98 .81 98 .83 94 .70 99 .71 98 .23

As .526 .485 .411 .443 .942 n .d . Sb .514 .529 .763 .541 .267 n .d . Zn 70 .1 62 .8 52 .1 55 .6 76 .9 200 Ag 3 .97 3 .61 3 .08 3 .28 5 .65 n .d . W 34 69 .1 49 .8 77 .3 .802 n .d . Mo .962 .965 .767 .879 .946 n .d . Au .00341 .00332 .00935 .0031 .00319 n .d . La 2 .04 2 .29 2 .23 2 2 .7 n .d . Sm 1 .88 2 .08 2 .1 1 .92 1 .99 n .d . Lu .271 .263 .43 .241 .32 n .d . Cr 120 180 137 218 184 10 Ni 87 .8 83 .2 48 .3 90 .5 93 .7 10 Co 54 .3 60 .2 55 .3 58 .1 46 .6 n .d . Sc 58 .3 55 .9 59 .5 45 .9 55 .6 n .d . Ba 57 .4 40 .4 33 .2 36 .8 52 .9 530 Rb 8 .11 7 .12 5 .97 6 .47 8 .7 n .d . Ta .221 .266 .249 .303 .194 n .d . U .176 .174 .14 .159 .179 n .d . Th .226 .223 .163 .204 .253 n .d . 2 2

Taulukko 2 . (jatkoa) Metavulkaniittien kemiallisia koostumuksia . Table 2. (cont.) Chemical compositions of metavolcanic rocks .

Br .379 .365 .303 .334 .357 n .d . Cu n .d . n .d . n .d . n .d . 90 290 Cs .65 .576 .496 1 .13 .669 n .d . S n .d . n .d . n .d . n .d . 240 9240 V n .d . n .d . n .d . n .d . 330 290 Zr n .d . n .d . n .d . n .d . 60 180 Sr n .d . n .d . n .d . n .d . 150 110 CIPW Q 3 .05 6 .78 5 .51 5 .10 11 .10 2 .79 or 1 .27 0 .43 0 .49 0 .96 0 .86 6 .79 ab 15 .49 16 .16 13 .45 11 .26 14 .64 37 .57 an 29 .41 30 .83 29 .54 29 .27 27 .60 8 .29 ne ------C - - - - 1 .43 di wo 8 .52 7 .24 9 .39 10 .82 7 .90 - di en 4 .45 3 .89 4 .85 5 .73 4 .04 - di fs 3 .83 3 .11 4 .29 4 .75 3 .66 - en 13 .33 13 .12 12 .95 11 .37 12 .20 10 .16 fs 11 .45 10 .51 11 .44 9 .42 11 .06 17 .72 of fo ------ol fa ------mt 3 .74 3 .61 3 .62 3 .31 3 .55 5 .39 he ------ii 2 .05 1 .88 1 .90 1 .48 1 .70 4 .12 ru ------ap 0 .21 0 .24 0 .24 0 .21 0 .18 0 .52 cr 0 .03 0 .04 0 .03 0 .05 0 .04 0 .00 pr - - - - 0 .04 1 .73 zr - - 0 .01 0 .02 Summa 96 .83 97 .85 97 .71 93 .73 98 .59 96 .54 DI 19 .81 23 .38 19 .45 17 .32 26 .60 47 .15 COL 47 .37 43 .36 48 .46 46 .89 44 .11 37 .40 en op 53 .78 55 .53 53 .09 54 .69 52 .44 36 .44 fs op 46 .22 44 .47 46 .91 45 .31 47 .56 63 .56 fo 01 ------fa of ------wo di 50 .72 50 .84 50 .67 50 .78 50 .63 en di 26 .50 27 .30 26 .19 26 .92 25 .89 - NMT P 65 .51 65 .61 68 .71 72 .23 65 .34 18 .07 MDI 42 .35 43 .16 42 .38 40 .22 47 .87 76 .55 MCI 40 .40 39 .83 40 .38 41 .89 36 .53 15 .26

28 29 30 31 32 33

Si0 2 46 .36 49 .97 50 .98 49 .02 45 .73 49 .69 Ti02 1 .49 1 .45 0 .82 0 .82 0 .96 0 .84 A1 203 13 .72 13 .79 15 .32 15 .07 14 .82 13 .91 Fe 203 tot 15 .73 15 .73 10 .54 14 .06 14 .76 13 .21 MnO 0 .21 0 .19 0 .17 0 .18 0 .23 0 .20 MGO 7 .26 6 .77 7 .62 8 .60 9 .26 7 .77 CaO 8 .72 7 .91 11 .29 8 .65 9 .55 10 .52 Na20 2 .74 2 .98 2 .43 2 .56 1 .57 1 .70

2 3

Taulukko 2. (jatkoa) Metavulkaniittien kemiallisia koostumuksia . Table 2 . (cont .) Chemical compositions of metavolcanic rocks .

K20 0 .13 0 .34 0 .16 0 .20 0 .10 0 .08 P 205 0 .16 0 .13 0 .06 0 .06 0 .09 0 .08 SUMMA 97 .55 99 .74 99 .57 99 .45 97 .07 98 .02

As n .d . n .d . .479 .337 .498 .452 Sb n .d . n.d . .0729 .0439 .538 .792 Zn 130 280 75 .2 57 .2 63 60 .1 Ag n .d . n .d . 3 .08 4 .53 3 .72 3 .45 W n .d . n .d . .764 .66 53 .5 54 .6 MO n .d . n .d . .71 .717 .937 .867 Au n .d . n .d . .00301 .00248 .0122 .00312 La n .d . n .d . 1 .89 .305 1 .64 1 .51 Sm n .d . n .d . 1 .57 .946 1 .86 1 .7 Lu n .d . n .d . .457 .224 .46 .241 Cr 100 110 301 297 235 246 Ni 90 110 144 106 78 .9 62 .5 Co n .d . n .d . 48 .6 58 .2 64 58 .4 Sc n .d . n .d . 46 61 .8 64 .2 54 .1 Ba 50 110 38 .2 41 .8 40 .8 37 .7 Rb n .d . n .d . 7 .25 6 .61 7 .34 6 .8 Ta n .d . n .d . .122 .141 .143 .227 U n .d . n .d . .134 .134 .172 .16 Th n .d . n .d . .181 .191 .217 .202 Br n .d . n .d . .336 .288 .37 .336 Cu 160 130 60 . 150 n .d . n .d . Cs n .d . n .d . .31 .541 .61 .547 S 13700 4770 110 1360 n .d . n .d . V 420 420 290 310 n .d . n.d . Zr 100 120 60 60 n .d . n .d . Sr 70 110 100 80 n .d . n.d . CIPW Q - 0 .75 1 .43 - - 3 .41 or 0 .83 2 .12 1 .04 1 .26 0 .61 0 .49 ab 23 .19 25 .22 20 .56 21 .66 13 .28 14 .39 an 24 .72 23 .19 30 .38 29 .00 33 .09 30 .08 ne ------C ------di wo 7 .32 6 .35 10 .54 5 .65 5 .72 9 .01 di en 4 .02 3 .22 6 .40 3 .10 3 .16 4 .90 di fs 3 .03 2 .98 3 .56 2 .34 2 .35 3 .80 en 10 .61 13 .64 12 .57 13 .42 14 .23 14 .45 fs 8 .02 12 .63 6 .99 10 .10 10 .58 11 .21 01 fo 2 .42 - - 3 .43 3 .97 - 01 fa 2 .01 - - 2 .85 3 .25 - mt 4 .42 4 .38 3 .44 3 .44 3 .57 3 .39 he ------ii 2 .82 2 .76 1 .57 1 .56 1 .82 1 .60 ru ------ap 0 .37 0 .31 0 .14 0 .14 0 .21 0 .19 cr 0 .02 0 .02 0 .06 0 .06 0 .05 0 .05 pr 2 .56 0 .89 0 .02 0 .25 - - zr _ 0 .01 0 .02 0 .01 0 .01 - - Summa 96 .38 98 .48 98 .72 98 .28 95 .90 96 .97 DI 24 .02 28 .10 23 .03 22 .93 13 .90 18 .29 COL 44 .67 45 .95 45 .08 45 .89 48 .65 48 .36 en op 56 .97 51 .93 64 .26 57 .04 57 .37 56 .32 fs op 43 .03 48 .07 35 .74 42 .96 42 .63 43 .68 24

Taulukko 2, tlatkoa) Metavul_kamirnen kemiallisia koostumuksia Table 2 . (cont ) (_he :muai cnm/- ut:onr cl metavolcinic rusk .

fo 01 54 .58 54 .65 54 .98 fa of 45 .42 - - 45 .35 45 .02 wo di 50 .93 50 .59 51 .41 50-94 50 .96 50 .89 en di 27 .96 25 .66 31 .22 27 .99 28 .13 27,66 NMT F 51 .60 47 .91 59 .63 57 .24 71 .35 67 .65 MDI 46 .13 51 .42 39 .28 43 .39 35 .61 39 .94 MCI 38 .59 34 .05 42 .55 40 .78 46 .44 42,09

34 35 36 37 Si02 45 .74 54 .42 45 .52 47,97 Ti02 1 .52 1 .54 1 .29 1 .43 A1 203 13 .82 14 .43 17 .94 13 .97 Fe 203tot 14,87 11 .50 13 .74 16 .47 MnO 0 .19 0 .17 0 .25 0 .22 MGO 6,30 5 .52 7 .16 7 .46 CaO 9 .59 7,79 7 .84 9 .87 Na20 2 .69 3 .15 2 .26 1 .97 K20 0 .19 0 .33 2 .40 0 .09 P205 0 .14 0 .18 0 .14 0 .12 SUMMA 95,52 99 .28 98 .89 .9 .

As n .d . 120 3 .37 .366 Sb n .d . 1,18 .0626 .271 Zn 140 120 83 .1 60,4 Ag n,d, 7 .19 5 .95 4 .67 W n .d . .962 .838 .672 Mo n .d . .932 1 .04 ,783 Au n .d, .00485 .00344 .0113 La n .d, 5 .94 10 .2 2 .27 Sm n,d . 3 .93 2 .87 1 .55 Lu n .d . .689 .36 .252 Cr 100 169 380 98 .5 Ni 90 93 .8 43 .4 64 .9 Co n .d, 91 .3 48 .6 55 .6 Sc n,d . 49 62 .8 47 .4 Ba 60 64 .3 1540 43 .3 Rb n .d . 12 .3 67 .8 6 .77 Ta n .d . .406 .304 .46 U n .d . 2 .3 .429 .146 Th n .d . .417 .725 .385 Br n,d . .41 .378 293 Cu 230 40 20 210 Cs n .d . .793 8 .2 ,549 S 2660 1190 360 270 V 420 410 360 400 Zr 100 100 120 100 Sr 150 80 100 180 CIPW Q - 9-14 0 .13 or 1 .24 2 .03 14 .90 0,65 2 5

Taulukko 2 . (jatkoa) Metavulkaniittien kemiallisia koostumuksia . able 2 (c, nt i Lhemica/ comporzlion-i of naetavolcanic rocks .

ab 22 .76 26 .66 15 .86 16 .67 an 25 .01 24,22 31 .36 28 .95 ne - - 1 .77 - C - - di wo 9 .03 5 .53 2 .78 8 .04 di en 4 .61 3 .19 1 .50 4 .01 di fs 4 .21 2 .08 1 .18 3 .87 en 6 .91 10 .56 - 14 .57 fs 6,32 6 .89 14 .06 of fo 2 .92 - 11 .44 - ol fa 2 .95 - 9 .87 - rnt 4 .47 4 .50 4 .13 4 .34 he - - - -- ii 2 .89 2 .92 2 .46 2 .71 ru - - - - ap 0 .34 0,43 0 .32 0 .28 cr 0 .02 0 .04 0 .08 0 .02 pr 0 .50 0 .22 0 .07 0 .05 zr 0 .01 0 .01 0 .02 0 .01 Summa 94 .20 98 .41 97 .74 98 .36 DI 24 .00 37 .83 32 .52 17 .46 COL 44 .31 35 .66 33 .36 51 .60 en op 52 .24 60 .50 - 50 .89 fs op 47 .76 39 .50 - 49 .11 fo of 49 .82 - 53 .68 - fa of 50 .18 - 46 .32 - wo di 50 .62 51 .17 50 .87 50 .52 en di 25 .80 29 .55 27 .55 25,18 NMT p 52 .36 47 .61 65 .10 63 .46 MDI 47 .91 53 .86 47 .25 42 .65 MCI 37 .53 32,33 39 .37 40 .19

16 = Metalaava -- Aletalava Kartta 2533 08, x--23- .45, v=3423 .82 XRF .analvvsi Rautaruukki Ov, Raahen laboratorio . INAA-analvvsi V f I . Reakrorilaboratorio

17 - Metalaava ---Metalava . Karrta 2533 08, x = 7238 .17 . v = 3419 .95 XRF-analvvsi Rautaruukki Ov . Raahen laboratorio INAA-analvvsi VTF, Reaktorilaboratorio .

18 = Metalaava - Metalava Karrta 3511 0 - - x='224 .9+ . v=3448-40 XRF-analyvsi Rautarrukki Os . Raahen laboratorio INAA-analvvsi 5'TT, Rrakmrlaboratorio

19 = Metalaava - Mesa/ava Karrta 3511 08, x = ?239 .22, v = 3449 .62 XRF-analyvsi Rautaruukki Ov . Raahen laboratorio INAA-analvvsi VTT . Reaktorilaboraroro

20 =- Metalaava - Metalava . Kartta 351 1 10, x = '223 .96, v = 3456 .00 . XRF-analvyst Rautaruukki Ov, Raahen laboratorio- INAA-analvvsi t%T'I'- Rrakr_orrlaboratorio

21 = Metalaava -- illetalava . Kartta 3511 10 . x= 7228 .33- v= 3450 68 . XRF-analvvsi Rautaruukki Ov, Raahen Iaboratorio INAA-analvvsi VTT, Reaktorilaboratorio . Metalaava - Metalava . Kartta 3511 11, x=7-' ;2 .80 . v = 3456 30, svvvys = ' .25 m . XRF-analvvsi V- Hoffren . Geologian tutkimuskeskus INAA analvvsi VTT . Reaktorilaboratorio 26

23 -= Metalaava - Metalava . Kartta 3511 11, x=7232 .80, y=3456 .30, syvyys = 58 .5 m . XRF-analyysi V . Hoffren, Geologian tutkimuskeskus . INAA-analyysi VTT, Reaktorilaboratorio . 24 = Metalaava - Metalava . Kartta 3511 11, x = 7232 .80, y=3456 .30, syvyys = 89 .15 m . XRF-analyysi V . Hoffren, Geologian tutkimuskeskus . INAA-analyysi VTT, Reaktorilaboratorio .

25 = Metalaava - Metalava . Kartta 3511 11, x = 7232 .80, v = 3456 .30, syvyys = 150 .85 m . XRF-analyysi V . Hoffren, Geologian tutkimuskeskus . INAA-analyysi VTT, Reaktorilaboratorio .

27 = Metavulkaniitti - Metavolcanic rock . Kartta 2533 08, x=7234 .20, y=3427 .32 . XRF-analyysi Rautaruukki Oy . Raahen laboratorio . 28 = Metavulkaniitti - Metavolcanic rock . Kartta 2533 08, x = 7237 .36, y = 3423 .85 . XRF-analyysi Rautaruukki Ov . Raahen laboratorio . 29 = Metavulkaniitti - Metavolcanic rock . Kartta 2533 08, x=7237 .49, y=3423 .81 . XRF-analyysi Rautaruukki Oy, Raahen laboratorto . 30 = Metavulkaniitti - Metavolcanic rock . Kartta 3511 10, x = 7220 .12, y=3452 .70 . XRF-analyysi Rautaruukki Oy, Raahen laboratono . INAA- analyysi VFT, Reaktorilaboratorio . 31 = Metavulkanutti - Metavolcanic rock . Kartta 3511 10, x=7220 .33, y=3454 .76 . XRF-analyysi Rautaruukki Oy, Raahen laboratorio . INAA- analyysi VTT, Reaktorilaboratorio .

32 = Metavulkaniitti - Metavolcanic rock . Kartta 3511 11, x = 7232 .80, y = 3456 .30, syvyys = 39 .80 m . XRF-analyysi V. Hoffren, Geologian tutkimuskeskus . INAA-analyysi VTT, Reaktorilaboratorio .

33 = Metavulkaanrirti - Metavolcanic rock . Kartta 3511 11, x=7232 .80, v=3456 .30, syvyys = 105 .35 m . XRF-analvvsi V . Hoffren, Geologian tutkimuskeskus . INAA-analyysi VTT, Reaktorilaboratorio . 34 = Metatuffi - Metatuff. Kartta 2533 08, x = 7236 .85 . v= 3423 .72 . XRF-analyysi Rautaruukki Oy, Raahen laboratorio . 35 = Metatuffi - Metatuff Kartta 2533 08, x = 7237 .43, y = 3423 .82 . XRF-analyysi Rautaruukki Oy, Raahen laboratorio . INAA-analyysi VTT, Reaktorilaboratorio . 36 = Metatuffi - Metatuff Kartta 3511 07, x = 7226 .90, y = 3445 .75 . XRF-analyysi Rautaruukki Oy, Raahen laboratorio . INAA-analyysi VTT, Reaktorilaboratorio . 37 = Metatuffi - Metatuff. Kartta 3511 07, x=7229 .16, y=3448 .62 . XRF-analyysi Rautaruukki Oy, Raahen laboratorio . INAA-analyysi VTT, Reaktorilaboratorio . 27

SYVAKIVILAJIT

Gabrot

Garboa esiintyy Koitelin kvartsiitti-konglomeraattimuodostuman alueella (3511 07 ja 10) lukuisina pienina pahkuina tai juonimaisina intruusioina. Gabrojuonilla on yhtenainen suunta (noin 290 astetta) ja niiden asento on ilmeisesti melko pysty, mutta tasty ei ole luotettavia havaintoja . Tyypillisesti gabrot ovat karkeita plagioklaast-sarvivalkekivia . Ne ovat asultaan taplikkaita, silly uraliittinen sarvivaike esiintyy niissa pyoreamuotoisina, yhtalaisen kokoisina, 0,5-1,5 senttimetrin lapimittaisina kidekasaumina, kuva 8 . Gabrojen kemiallisia koostumuksia esitetaan taulukossa 3 . Huttukylassa (3511 07) tavataan muutamissa paljastumissa tummaa, karkeaa sarvivalkegabroa . Gabrossa on paikoin magmaattista kerroksellisuutta muistuttavaa raitaisuutta ja muutamia pegmatiittisen karkeita osueita . Eraan tallaisen pegmatiitti- osueen zirkonin ika on 1873 Ma (katso luku ''radiometrisia ianmaarityksia") .

Kuva 8 Metagabro . Laatta 12 cm . Figure 8. Metag .rbbro . T .,., 12 cm.

Markasuo, Kiiminki_ 3511 07, x=7223 .59, v=3446 .40.

Porfyyriset granodioriitit

Porfyyrista granodioriittia esiintyy Kiimingin kartta-alueella Onkamojarven itapuolella (3511 05) ja Huttukylassa (3511 07) . Onkamossa granodioriitti lavistaa grauvakoita, joissa on intrusiivin lahella runsaasti kontaktimetamorfoosin vaikutuksesta svnty- nytta sillimaniittia . Huttukylassa granodioriittia tavataan yhdessa paljastumassa edella mainitun gabron yhteydessa Koitelin kvartsiitin sisalla . Huttukylan paljastuman granodioriitissa on runsaasti jvrkkarajaisia kivilajifragmentteja, useimmat gabroa ja muutamat emaksista vulkaniittia . Onkamon granodioriitissa esiintyvat tummat kivilajifragmentit ovat rajoiltaan diffuuseja eivatka erotu isantaki- vestaan nun jyrkasti kuin Huttukylassa . Granodioriittien tummat syvakivifragmentit ovat ilmeisesti autoliitteja, joilla on geneettinen vhteys isantakiveensa . Molemmissa paikoissa granodioriitit ovat karkearakeisia ja porfvvrisia . Kaikille naytteille on luonteenomaista plagioklaasin selva ja voimakas vyohvkerakenne, kuva 9 . Plagioklaasin ohella paamineraaleina on kvartsia ja kaiimaasalpaa . Tummina paamineraaleina on biotiittia ja epidoottia tai sarvivalketta . Useimmiten kivilaji on tyypillista granodioriittia, mutta gabroon valittomasti rajoittuvat osat ovat lahinna kvartsidioriit- tia.

Kuva 9 . Mikroskooppikuva granodioriirisra . Kuva-ala 3 mm x 4 mm, nik . + . Figure 9 . iiiicrophotograph of a granoaiorzse . Field 3 mm x 4 min . nic, + .

Onkamo, Haukipudas . 3511 05 . x = 7237 .32, y = .23 .

Graditit

Kartta-alueen etelapuolella laajalla alueella esiintyvia, Pohjois-Pohjanmaan liuskealueen muodostumia lavistavia ja migmatisoivia graniitteja ei tutkimusalueella ole tavattu paljastuneena . Kartoille graniitit on merkitty Oulujoen (3422) kartta-alueen kanssa analogisten geofysikaalisten piirteiden perusteella . Lahin havainto graniiteista on muutamia kilometreja Haukiputaan kartta-alueesta etelaan, Toppilassa (2444 09), missk eraalla rakennustyomaalla oli jonkin aikaa nakyvissa graniittikalliota . Tama graniitti on harmaata ja tasarakeista ja sunk on runsaasti kiillegneissia sulkeumina ja teravarajaisina murskaleina . Graniittia lavistavat lukuisat pegmatiittijuonet .

Taulukko 3 . Svvakivien kemiallisia koostumuksia . Table 3 . Chemical compositions of plutonic rocks.

38 39 40 41 42 Si0 2 57 .08 41 .63 46 .39 49 .63 48 .98 Ti02 0 .48 1 .33 1 .34 1 .04 0 .90 A1203 21 .27 16 .29 18 .58 15 .25 15 .52 Fe 2O3tot 5 .62 13 .64 12 .70 11 .15 10 .82 MnO 0 .09 0 .18 0 .17 0 .16 0 .16 MGO 2 .47 9 .84 6 .14 8 .87 9 .44 CaO 7 .58 10 .44 9 .97 8 .36 8 .93 Na20 3 .94 1 .32 2 .48 3 .02 2 .76 K20 0 .70 1 .41 1 .27 0 .96 0 .59 P205 0 .25 0 .05 0 .14 0 .12 0 .10 SUMMA 99 .65 96 .37 99 .55 98 .77 98 .48

As .418 .455 1 .05 .449 11 .6 Sb 0536 .0583 .0855 .0578 .116 Zn 92 .3 71 .5 86 .7 89 .8 81 .6 Ag 5 .94 5 .54 6 .17 6 .05 5 .77 w .733 .86 .884 .845 .777 MO .988 .908 1 .06 1 .978 Au 00315 .00325 .00348 .00339 00625 La 11 .1 3 .75 11 .3 6 .68 5 .54 Sm 2 .44 3 .06 3 .82 2 .89 2 .36 Lu .221 .301 .151 .326 .317 Cr 39 .1 135 389 371 508 Ni 37 .3 39 .9 43 .9 43 100 Co 16 .7 65 .5 57 .6 46 .2 54 .4 Sc 20 .3 87 .4 60 .5 51 .4 42 Ba 277 309 654 175 92 Rb 11 .3 9 .12 30 .7 12 .4 14 .5 Ta .271 .183 .219 .254 .234 U .729 .173 .281 .189 .183 Th 4 .1 .25 .761 .622 .563 Br .357 .626 .583 .385 .36 30

Taulukko 3 . (jatkoa) Syvakivien kemiallisia koostumuksia . Table 3 . (cont.) Chemical compositrons ojplulonic rocks .

Cu 90 110 170 50 120 Cs 2 .79 5 .05 3 .63 2 .44 1 .73 S 200 210 1890 350 810 V 100 570 390 290 260 Zr 80 40 130 100 90 Sr 660 290 240 140 210

CIPW Q 10 .24 - - - or 4 .65 8 .65 7 .93 5 .86 3 .67 ab 33 .34 5 .84 20 .99 25 .56 23 .35 an 35 .96 34 .20 35 .60 25 .13 28 .12 ne - 2 .89 - - C 0 .76 - - - di wo - 7 .22 5 .39 6 .51 6 .47 di en 4 .39 2 .96 4 .12 4 .17 di fs - 2 .43 2 .24 1 .97 1 .87 en 6 .15 - 0 .08 8 .18 9 .81 fs 3 .72 - 0 .06 3 .92 4 .39 01 fo - 14 .10 8 .58 6 .86 6 .67 of fa - 8 .58 7 .17 3 .62 3 .29 mt 2 .89 4 .24 4 .20 3 .75 3 .54 he - - - - - ii 0 .91 2 .53 2 .54 1 .98 1 .71 ru - - - - - ap 0 .60 0 .11 0 .34 0 .28 0 .24 cr 0 .01 0 .03 0 .08 0 .08 0 .11 pr 0 .04 0 .04 0 .35 0 .07 0 .15 zr 0 .01 0 .01 0 .02 0 .01 0 01 Summa 99 .27 95 .25 98 .55 97 .88 97 .60 DI 48 .23 17 .37 28 .92 31 .41 27 .03 COL 13 .67 43 .49 33 .24 40 .91 41 .93 en op 62 .33 - 56 .89 67 .62 69 .07 fs op 37 .67 - 43 .11 32 .38 30 .93 fo 01 62 .15 54 .50 65 .46 66 .96 fa of 37 .85 45 .50 34 .54 33 .04 wo di 51 .42 50 .93 51 .63 51 .72 en di 31 .29 27 .92 32 .71 33 .35 NMT P 51 .89 82 .21 62 .92 49 .58 54 .63 MDI 54 .78 31 .30 44 .35 46 .51 41 .63 MCI 31 .13 50 .63 41 .82 39 .72 43 .08

43 44 45 46

Si0 2 51 .17 49 .87 45 .01 49 .93 TiO2 1 .16 1 .05 2 .25 1 .01 A12O3 15 .40 15 .88 17 .92 15 .35 Fe 2O3tot 11 .30 11 .24 14 .06 11 .47 MnO 0 .18 0 .18 0 .23 0 .20 MGO 7 .35 7 .55 6 .93 8 .70 CaO 8 .57 9 .86 8 .72 9 .51 Na20 3 .47 3 .13 2 .62 2 .80 K2O 0 .69 0 .35 1 .67 0 .55 P2O5 0 .12 0 .11 0 .26 0 .11 SUMMA 99 .60 99 .41 99 .67 99 .80 3 1

Taulukko 3 . (jatkoa) Syvakivien kemiallisia koostumuksia . Table 3 . (cons .) Chemical compositions of plutoni'c rocks.

As .388 .414 1 .1 .321 Sb .107 .0531 .157 .0344 Zn 44 .2 75 .9 133 56 .4 Ag 3 .75 5 .43 4 .88 4 .19 w .874 .805 1 .23 .596 Mo .864 .888 1 .19 .702 Au .00349 .00305 .00488 .00236 La 6 .96 4 .52 18 .9 3 .17 Sm 2 .46 1 .97 6 .32 1 .41 Lu .515 .291 1 .16 .228 Cr 319 350 44 .1 359 Ni 55 .1 39 .3 41 .3 51 Co 37 .9 45 .2 50 .3 48 .7 Sc 45 70 78 .1 40 .6 Ba 68 .1 106 300 80 .5 Rb 16 .6 8 .92 45 .2 14 .2 Ta .488 .209 .951 .232 U .165 .169 .231 .132 Th .675 .519 2 .02 .591 Br .42 .349 .548 .266 Cu 20 20 40 20 Cs 1 .28 .657 7 .99 3 .19 S 120 50 160 30 V 320 280 450 270 Zr 110 100 230 100 Sr 140 220 210 180 CIPW Q - - - - or 4 .21 2 .23 0 .27 3 .38 ab 29 .36 26 .49 22 .17 23 .69 an 24 .34 28 .17 37 .00 27 .63 ne - - - - C - - - di wo 7 .25 8 .38 1 .90 7 .87 di en 4 .37 5 .04 1 .12 4 .86 di fs 2 .49 2 .89 0 .69 2 .55 en 9 .92 8 .05 10 .38 10 .34 fs 5 .65 4 .62 6 .35 5 .43 01 fo 2 .81 4 .00 4 .03 4 .53 of fa 1 .76 2 .53 2 .72 2 .62 mt 3 .92 3 .76 5 .55 3 .70 he - - - - ii 2 .19 2 .00 4 .28 1 .92 ru - - - - ap 0 .29 0 .25 0 .62 0 .25 cr 0 .07 0 .08 0 .01 0 .08 pr 0 .02 0 .01 0 .03 0 .01 zr 0 .01 0 .01 0 .03 0 .01 Summa 98 .70 98 .50 97 .15 98 .88 DI 33 .58 28 .72 22 .44 27 .08 COL 40 .38 41 .27 37 .02 43 .82 en op 63 .70 63 .54 62 .05 65 .59 fs op 36 .30 36 .46 37 .95 34 .41 fo 01 61 .42 61 .26 59 .73 63 .36 fa of 38 .58 38 .74 40 .27 36 .64 wo di 51 .38 51 .37 51 .27 51 .50 en di 30 .97 30 .90 30 .24 31 .81 NMT P 45 .32 51 .54 62 .53 53 .83 MDI 49 .55 44 .70 37 .86 42 .97 MCI 36 .27 40 .05 44 .94 41 .43

38 = Dronrtn - Diorite . Kartta 3571 U?, x=7"221,35, c=3446 U ; XRF-analyysi Rautaruukki Oy, Raahen laboratoo INA analyst VTT, Reaktorilaboratorio . 39 = Gabro - Gabbro. Kartta 3511 0- . a='221 .,5, y=3+-i6 9- XRF-analvvsi Rautaruukki O. Raahen laboratorio . INAA-anaiyysi VTT, Reaktorilaboratorio 40 = Gabro - Gabbro Kartta 3511 07 . x= -1222 38 . XRF-analyysi Rautaruukki Oy, Raahen laboratorio . INAA analyysi V 'Fl, Reaktorilaborawrio . 41 = Gabro -- Gabbro Kanta 3511 0', x---22238, y=,449 ."S XRF-analyysi Rautaruukki Oy . Raahen laboratorio_ INAA-anaivysi % TT, Reaktorilaborarorio . 42 = Gabro -- Gabbro. Kartta 3511 07, x=?222 .50 v=3449 36 XRF-analyysi Rautaruukki Oe . Raahen laboratorio INAA-analyysi 511 . Reaktorilaboratorio_ 43 = Gabro - Gabbro. Kartta 3511 0 ;, x='223 .32 y 6 32 . XRF-analyysi Rautaruukki Oy, Raahen laboratono . INAA-analyysi 5'TT, Reaktorilaboratorio . 44 = Gabro -- Gabbro. Kartta 3511 U', x=7225-08_ v= i4-15 15 XRF-analyysi Rautaruukki Oy, Raahen laboratorio . INAA-analyysi VTI' . Reaktorilaboratorio .

45 - Gabro - Gabbro. Kartta 3511 0?, x=-225 08 . v=3-i-i5 15- XRF-analyysi Rautaruukki Oy . Raaher, laboratorio . 1N .5A-analyysi VII Reakrorilaboratorio- 46 = Gabro - Gabbro. Kartta 3511 10 . x='222 .5 ; v=3+55 .58 . XRF-analyysi Rautaruukki Ov . Raahen laboratono . INAA-analyysi VTT, Reaktorilaboratorio .

JUONIKIVILAJIT

Diabaasit

Diabaasijuonia on muutamissa paljastumissa Maalismaan seudulla Kinningin kartta- alueen pohjoisreunalla . Juonet lavistavat pohjagneissialueen syvakivia, mutta ovat vanhempia kuin Pohjois-Pohjanmaan liuskealueerr muodosturnat . Muutamat diabaasijuonista ovat vahvasti muununeita, mustia, hienurakeisia mcta- diabaaseja, joissa on paamineraalien, biotiitin ja kloriirin ohella vaihtelevia maaria kvartsia ja karbonaattia . Naiden diabaasien rnuuttumisen on aiheuttanut rnuinainen kemiallinen rapautuminen, jonka yhteydessa kivilajun on saattanut sekoittua myos sedimenttista ainesta. Parhaitenkin sailyneissa juonissa ovat tummat mineraalit rnuuttuneet suurelta osalta biotiitiksi ja kloritiitiksi, mutta plagioklaasi on sailynyt parernmin ja kiven alkuperainen ofiittinen rakenne on mikroskoopilla helposti nahtdvissa .

Uraliittiporfyyrijuonet

Koitelin kvartsiitti-konglomeraattimuodostumaa lavistavia uraliittiporfyyrijuonia on tavattu muutamissa paljastumissa Kiimingin kartta-alueen etelaosassa (3511 07) . Juonet ovat useimmiten alle vhden metrin levyisia ja pystyasentoisia . Kivilaji on rapautumispinnaltaan harmaata ja hajarakeet erottuvat perusmassasta vihreina tai ruskeina 0 .5-1 cm lapimittaisina laiskina . Hienorakeinen perusmassa on plagioklaasia ja kvartsia. Hajarakeet ovat uraliittista sarvivalketta, joka on joissakin juonissa muuttunut osittain tai kokonaankin biotiitiksi. Diabaasien ja porfyyrien kemiallisia koostumuksia esitetaan taulukossa 4 .

Taulukko 4 . Juonikivien kemiallisia koostumuksia . Table 4 . Chemical compositions o/ dike rocks .

47 48 49 50 51

Si02 55 .25 50 .13 51 .52 49 .52 46 .49 Ti02 0 .60 1 .33 0 .55 1 .13 1 .46 A1203 12 .68 14 .13 11 .75 12 .11 15 .91 Fe2O3tot 10 .74 13 .01 10 .31 14 .80 15 .27 MnO 0 .17 0 .24 0 .17 0 .34 0 .26 MGO 7 .43 6 .39 11 .70 6 .50 6 .71 CaO 8 .36 5 .53 6 .48 8 .84 11 .18 Na20 2 .10 3 .58 2 .17 0 .52 0 .90 K2O 1 .79 1 .42 1 .07 4 .85 0 .48 P205 0 .08 0 .17 0 .10 0 .10 0 .13 SUMMA 99 .45 96 .15 96 .22 98 .95 99 .74

As .528 .477 .455 1 .01 .424 Sb .138 .138 .0587 .0619 .0531 Zn 66 .1 88 .2 96 .6 62 63 .8 Ag 4 .76 6 .22 6 .52 4 .83 5 .19 w .668 .852 .828 1 .46 .787 MO .885 1 .06 1 .11 .877 .949 Au .00281 .00352 .00356 .00294 .00302 La 13 .1 2 .16 10 .3 1 .18 3 .04 Sm 2 .74 2 .33 2 .27 .936 2 .08 Lu .25 .351 .419 .288 .303 Cr 387 113 1250 116 174 Ni 65 .1 49 .2 258 36 .4 87 .2 Co 45 .5 32 .4 57 .3 40 .4 76 Sc 39 .2 48 .3 31 .1 56 .1 66 .4 Ba 525 1040 849 528 118 Rb 59 .1 51 .4 24 .3 89 .2 7 .62 Ta .354 .252 .26 .153 .171 U 1 .6 .357 .48 .162 .17 Th 5 .59 .428 1 .89 .259 .55 Br .307 .397 .387 .298 .348 Cu 90 20 110 50 480 Cs 3 .51 5 .68 2 .08 3 .12 .749 S 230 100 70 1050 13600 v 230 360 180 370 440 Zr 90 110 90 90 110 Sr 200 90 180 70 190 34

Taulukko 4 . (jatkoa) Juonikivien kemiallisia koostumuksia . Table 4. (con; .) Chemical compositions of dike rocks .

CIPW Q 6 .41 - 1 .04 - 3 .33 or 10 .94 8 .89 6 .79 28 .95 3 .01 ab 17 .77 30 .29 18 .36 4 .43 7 .65 an 19 .71 18 .04 18 .93 16 .23 37 .85 ne - - - - - C - - - di wo 8 .87 3 .47 5 .25 11 .26 7 .00 di en 5 .17 1 .86 3 .51 5 .49 3 .79 di fs 3 .29 1 .49 1 .35 5 .58 2 .97 en 13 .34 11 .25 25 .63 6 .38 12 .92 fs 8 .48 8 .97 9 .89 6 .48 10 .14 01 fo 1 .96 - 3 .02 - ol fa 1 .72 - 3 .39 mt 3 .09 4 .18 3 .01 3 .90 4 .40 he - - - - - ii 1 .14 2 .52 1 .04 2 .14 2 .78 ru - - - - - ap 0 .19 0 .40 0 .23 0 .24 0 .31 cr 0 .08 0 .02 0 .27 0 .03 0 .04 pr 0 .04 0 .02 0 .01 0 .20 2 .54 zr 0 .01 0 .01 0 .01 0 .01 0 .01 Summa 98 .52 95 .10 95 .33 97 .72 98 .75 DI 35 .12 39 .18 26 .19 33 .38 13 .99 COL 43 .37 37 .42 49 .68 47 .64 44 .00 en op 61 .13 55 .64 72 .15 49 .60 56 .03 fs op 38 .87 44 .36 27 .85 50 .40 43 .97 fo 01 - 53 .23 - 47 .18 - fa of - 46 .77 - 52 .82 - wo di 51 .21 50 .84 51 .92 50 .44 50 .87 en di 29 .83 27 .35 34 .69 24 .59 27 .53 NMT P 52 .58 37 .33 50 .76 78 .57 83 .19 MDI 52 .97 59 .89 42 .57 58 .91 33 .52 MCI 32 .96 28 .78 40 .25 29 .79 46 .59

47 = Diabaasi - Diabase . Kartta 3511 06, x = 7247 .49, y = 3438 .98 . XRF-analyysi Rautaruukki Oy, Raahen laboratorio . INAA-analyysi V"I"I', Reaktorilaboratorio .

48 = Diabaasi - Diabase . Kartta 3511 09, x = 7245 .54, y = 3440 .17 . XRF-analyysi Rautaruukki Oy, Raahen laboratorio . INAA-analyysi VTT, Reaktorilaboratorio . 49 = Gabro/Diabaasi - GabbroiDiabase . Kartta 3511 06, x=7248 .38, y=431 .34 . XRF-analyysi Rautaruukki Oy, Raahen laboratorio . INAA-analyysi VTT, Reaktorilaboratorio . 50 = Porfyyri - Porphyry . Kartta 3511 07, x=7220 .45 . v=3449 .46 . XRF-analyysi Rautaruukki Oy . INAA-analyysi VTT, Reaktorilaboratorio . 51 = Porfyyri - Porphyry . Kartta 3511 07, x=7222 .94, y=3444 .70 . XRF-analyysi Rautaruukki Ov, Raahen laboratorio . INAA-analyysi VII', Reaktorilaboratorio . 3 5

POHJAGNEISSIALUEEN KIVILAJIT

Granodioriitit ja granodioriittiset gneissit

Kartta-alueen pohjoisosassa tavatut pohjagneissialueen kivilajit ovat vaihtelevan tyyppisia happamia syvakivia . Paljastumien niukkuudesta johtuen eri tyyppien levin- neisyys ja niiden keskina .iset suhteet on voitu selvittaa vain yleisluonteisesti . Homogeenista, keski- tai karkearakeista granodioriittia esiintyy useissa paljastumissa Yli-lin Maalismaalla (3511 06 ja 09) . Keskirakeinen granodioriitti on tasarakeista ja massamaista, karkearakeinen granodioriitti on pilsteista ja siina nakyy selva suuntaus . Granodioriitin paamineraalit ovat saussuriittinen plagioklaasi (An 5-15), kvartsi ja biotiitti, kalimaasalpaa esiintyy vain aksessorisena mineraalina . Homogeeniset granodioriitit seka Jakkukylan itapuolella olevassa paljastumaryppaassa esiintyva graniitti ovat alkuperaltaan ilmeisesti plutonisia, magmasyntyisia kivilajeja . Alkuperaltaan vaikeaselkoisempia ovat muutamassa paijastumassa tavatut epahomogeeniset graniit- tigneissit . Pohjagneissialueen happamien syvakivien kemiallisia koostumuksia on taulukossa 5 .

Taulukko 5. Pohjagneissialueen granitoidien kemiallisia koostumuksia . Table 5 . Chemical comporilionr of granitoids in basement gnei.o area .

52 53 54 55 56 57

Si0 2 72 .57 72 .36 70 .04 70 .16 69 .15 69 .24 Ti02 0 .23 0 .29 0 .31 0 .31 0 .26 0 .32 A1203 13 .40 14 .12 16 .64 16 .15 16 .13 16 .43 Fe2 O3tot 1 .70 1,71 2 .46 2 .32 2 .55 2 .21 . MnO 0 .05 0 .05 0 .04 0 .00 0 .05 0 .04 MGO 0 .89 0 .72 1 .20 1 .46 1 .30 1 .36 CaO 0 .93 1 .07 1 .86 0 .87 1 .58 1 .41 Na 2 0 3 .65 3 .89 5 .35 7 .09 5 .37 5 .34 K 20 4 .57 4 .80 1 .73 0 .89 1 .96 2 .22 P2 0 5 0 .05 0 .08 0 .08 0 .07 0 .08 0 .05 SUMMA 98 .05 99 .09 99 .73 99 .31 98 .42 98 .62

CIPW Q 30 .67 28 .22 26 .75 21 .67 25 .31 24 .77 or 27 .01 28 .37 10 .22 5 .26 11 .58 13 .12 ab 30 .89 32 .92 45 .27 60 .00 45 .44 45 .19 an 4 .29 4 .79 8 .71 3 .86 7 .32 6 .67 ne - - - - - C 0 .88 0 .77 2 .78 2 .11 2 .49 2 .80 di wo ------di en - - di fs - - 36

Taulukko 5 . (jatkoa) Pohjagneissialueen granitoidien kemiallisia koostumuksia . Table 5 . (cont.) Chemical compositions of granitoids in basement gneiss area.

en 2 .22 1 .79 2 .99 3 .64 3 .24 3 .39 fs - - - 01 fo of fa - - Mt - - 1 .12 0 .58 1 .70 0 .33 he 1 .73 1 .79 1 .04 1 .41 0 .59 1 .59 ii 0 .04 - 0 .59 0 .59 0 .49 0 .61 ru 0 .21 0 .29 - - - ap 0 .12 0 .19 0 .19 0 .17 0 .19 0 .12 cr - - - - - pr - - - zr - Summa 98 .04 99 .06 99 .65 99 .27 98 .36 98 .58

DI 88 .56 89 .50 82 .25 86 .92 82 .34 83 .08 COL 3 .99 3 .58 5 .73 6 .21 6 .02 5 .92 en op 100 .00 100 .00 100 .00 100 .00 100 .00 100 .00 fs op - - - fo 01 fa of - - wo di en di - - - - - NMT P 12 .19 12 .69 16 .13 6,04 13 .87 12 .86 MDI 92 .31 92 .41 85 .04 90 .05 86 .32 86 .60 MCI 4 .75 4 .76 8 .47 5 .44 7 .75 7 .35

52 = Graniitti - Granite . Kartta 3511 06, x = 7247 .20, y = 3436 .88 . XRF-analyysi V . Hoffren, Geologian tutkimuskeskus . 53 = Gramitti - Granite . Kartta 3511 06, x = 7247 .68, y=3436 .52 . XRF-analyysi V . Hoffren, Geologian tutkimuskeskus . 54 = Granodioriitti - Granodiorite . Kartta 3511 06, x=7246 .15, v = 3440 .50 . XRF-analyysi V . Hoffren, Geologian tutkimuskeskus . 55 = Granodioriitti - Granodiorite . Kartta 3511 06, x=7246 .25, v=3439 .21 . XRF-analyysi V . Hoffren, Geologian tutkimuskeskus . 56 = Granodioriitti - Granodiorite . Kartta 3511 06, x = 7246 .48, y = 3441 .12 . XRF-analyysi V . Hoffren, Geologian tutkimuskeskus . 57 = Granodioriitti - Granodiorte . Kartta 3511 06, x = 7248 .17, y = 3442 .46 . XRF-analyysi V . Hoffren, Geologian tutkimuskeskus .

RAKENNE

Kartta-alueen pohjoisreunalla Pohjois-Pohjanmaan liuskealueen muodostumat ovat loivassa asennossa pohjagneissin paalla . Muualla liuskeet ovat useinkin voimakkaasti ja monivaiheisesti poimuttuneita . Epaedullisten paljastumaolojen takia ei ole pystytty tekemaan yksityiskohtaisia tektonisiin havaintoihin perustuvia rakennetulkintoja . Geofysikaalisen aineiston avulla on kuitenkin saatu karkea yleiskuva suurista rakenne- piirteista . 37

Aeromagneettisten sama-arvo- ja harmaasavykarttojen, painovoimamittausten seka tektonisten havaintojen mukaan Martimojoen tuntumassa olevat ja toisaalta Kiimingin kirkonkylan itapuoliset vulkaniittimuodostumat ovat laajan luode-kaakkosuuntaisen synklinoriumin vastakkaisilla reunoilla . Akselidepressio on kaakossa ja synklinoriumin lantisen reunan liuskeet ovat lievasti ylikaantyneita . Haukiputaalta kaakkoon, Jaaliin (3511 04) ja edelleen lahelle Muhosta ulottuu aeromagneettisilla ja aerosahkoisilla kartoilla nahtava voimakas anomaliavyohyke . Vyohykkeen kiilleliuskeet, mustaliuskeet ja vulkaaniset kivilajit muodostavat hyvin tiukkaan poimuttuneen, luoteeseen aukeavan synklinoriumrakenteen . Alueen suuret rakennepiirteet aiheuttanut poimutus on oletettavasti tapahtunut svekokarjalaisen orogenian yhteydessa samalla kun kartta-alueen lounaispuolella olevat massiiviset graniittiplutonit tunkeutuivat paikalleen .

STRATIGRAFIA

Vanhimmat geologiset muodostumat ovat pohjagneissialueen granodioriittiset syva- kivet. Ne kuuluvat Pudasjarven graniittialueeseen ja ovat sen muiden syvakivien tavoin ialtaan arkeeisia . Pohjagneissialueen kivilajeja lavistavat lukuisat diabaasijuonet . Ne tunkeutuivat paikalleen ja ehtivat osittain erodoitua ennenkuin Pohjois-Pohjanmaan liuskealueen sedimentti- ja vulkaanissyntyiset kivilajit kerrostuivat niiden ja pohjagneissien paalle varhais-proterotsooisena aikana . Liuskealueen sisaisen kerrosjarjestyksen selvittaminen on epaedullisista paljastuma- suhteista johtuen hankalaa ja tulos perustuu sen tahden osittain tulkintoihin ja olettamuksiin . Kirjoittajan aiemmin (Honkamo 1985) esittaman tulkinnan mukaan liuskealueen alin yksikko on pohjagneissien paalle kerrostunut paksu ja laaja-alainen grauvakkamuodostuma . Grauvakoiden paalla on vaihtelevan vahvuisina muodostumina vulkaniitteja ja kemiallisia sedimentteja, ja naiden paalla jalleen grauvakoita . Mittavimmat mustaliuskejaksot liittyvat ylempiin grauvakoihin . Koitelin kvartsiitti- konglomeraattimuodostuma on ilmeisesti vulkaniittien paalla ja vaihettuu ylaosastaan grauvakaksi. Niilla alueella mihin vulkanismi ei ulottunut, ei ylempien ja alempien grauvakoiden valilla ole minkaanlaista geologisea rajaa . Liuskeita Koitelin muodostuman alueella (3511 07 ja 10) lavistavien gabrojen ika on 1873 Ma ja on varsin mahdollista etta saman ikaisia ovat vastaavalla alueella esiintyvat porfyyrijuonet . Kartta-alueen etelaosan graniitit ovat Oulujoen kartta-alueelta tehtyjen havaintojen perusteella liuskeita nuorempia (Kesola 1985) . Alueen nuorin kivilajiyksikko on Muhoksen muodostuma . Radiometristen K-Ar ja Rb-Sr maaritysten mukaan (Simonen 1960) sen ika on 1300-1400 Ma, mutta uudemmat mikrofossiilitutkimukset (Tynni ja Donner 1980) viittaavat noin 600 Ma ikaan . 38

RADIOMETRISIA IANMAARITYKSIA

Ianmaarityksia on tehty Koitelin kvartsiitti-konglomeraattimuodostumaan kuuluvan konglomeraatin pallona olevasta kalimaasalpaporfyyrista (nayte Rytiselka A864) seka samaa Koitelin muodostumaa lavistavan gabron pegmatiittisesta osueesta (nayte Huttukyla A907) . Naytteiden ottopaikat ja analyysitulokset eri zirkonifraktioille esitetaan taulukossa 6 . ja konkordiadiagrammeissa kuvissa 10, ja 11 . Konglomeraattipallon ika 2093 Ma (Ma = miljoonaa vuotta) on muodostuman maksimi-ika ; muodostuma ei vol olla tata vanhempi . Toisaalta muodostuma kuitenkin on vanhempi kuin sita leikkaava gabro, jonka ika on 1873 Ma . Yhdessa nama maaritykset rajaavat Koitelin muodostuman ialtaan varhais-proterotsooiseksi .

040

010

0 20 80 2o7pb / 235U

Kuva 10 . Koitelin muodostumaan kuuluvassa Rytiselkn konglomeraatissa pallona olevan kalimaasalpaporfyyrin zirkonien konkordia-diskordia diagrammi . Diskordiasuora on laskettu pienimman nehosumman menetelmalla Yorkin (1966) mukaan . Figure 10 . Conventional concordia-discordia diagram showing the data points for cogenetic zircons from a K-feldspar porphyry boulder in a conglomerate connected with the Kotteli Quartzite-Conglomerate Formation . Rytiselka, Kiiminki. Discordia line is a best-felt upper region of a straght line calculated according to York (1966) .

Tehnyt - By Olavi Kouvo 39

0.35

0.15

3.0 5.0 207 Pb / 235 U

Kuva 11 . Huttukylan gabron konkordiadiagrammi ja U-Pb isotooppisuhteet . Pisteiden lineaarinen jakauma osoittaa zirkonifraktioiden kogeneettisvvrta ja antaa Yorkin (1966) mukaan laskettuna kiteytymisen iaksi 1873 f 4 Ma . Figure 11 . Concordia diagram and U-Pb isotopic ratios for zircon samples from the Huttukyl8 gabbro, Kiiminki. The linear distribution of these data suggests a simple cogenetic suite and gives a primary crystallisation age of 1873 t 4 Ma, if calculated according to York (1966) .

Tehnyt - By Olavi Kouvo

TALOUDELLISIA AIHEITA

Geologian tutkimuskeskuksen malmiosasto tutki Haukiputaalla 1940-luvun lopulla mustaliuskeita Hayrysenniemen ja Asemakylan valilla (2533 08) . Alueella esiintyvien magneettisten ja sahk6isten anomalioiden todettiin johtuvan kivilajissa olevista grafiitista, magneettikiisusta ja rikkikiisusta . Merkittavia metallipitoisuuksia ei tavattu . Samalla alueella selvitettiin vuonna 1983 mustaliuskeiden grafiittipitoisuutta (Sarapaa 1984) . Tulokset eivat antaneet aihetta jatkotutkimuksiin . Kiimingin Huttukylassa (3511 07) ovat eri malminetsintayritykset ty6skennelleet useaan otteeseen kupariesiintyman paikallistamiseksi . Perusteellisimmin aiheeseen on paneutunut Prospektor Oy, joka teki alueella 1950-luvulla geofysikaalisia ja geokemiallisia tutkimuksia seka syvkkairausta kuparihohdetta sisaltaneiden lohkareiden ema- kallion 16ytamiseksi .

Taulukko 6 . Analyysitulokset seka niista lasketut tat, fable 6 . Isotope data and calculated ages .

Nayte Fraktio Pitoisuus 206 pn Lytlyn isotooppikoostumus Atomtsuhreet ja radiometrt- Isotope composition of lead set tat . Ma n :o Fraction Concentra- 204 1,,, tern Atom ratios and radiometric ages, Ma Sample (g/cm') µg/g 206 p,, = 100 206,~i, 207 ph 207, no . o=rae- 2381 , 206 p,, mitattu 238, 235, 206, koko . µm radio( . measured 204 207 208 grain size

72806 A864A d>4 .6 396 .1 102 .93 529 .2 186i l 15 .278 30 .744 .3003 5 .30 e>70 t 20 t 1 . t 21 1692 1869 20"1 B 4 .24 .6 ;o>70 361 .4 104 .94 3234 .02995 13 .264 24 .980 3356 5 .953 24 as t 26 t 47 , 1865 1968 2080 .12689 E 4 .2

4 .112 .11101 A907A d>4 .0 1694 391 .64 2566 .03448 11 .628 24 .205 .2673 t 15 t 24 t 14 1526 1656 1825 .10898 B 3 .8

as = Pintapuhdistetru - Air abraded

k(238U) = 1 .55125 x 10 -10 /a k(235U) = 9 .8485 x 10' "/a Atomtsuhde - Atomic ratio 238,/235, = 137 .88

A864-Rytiselka : Katimaasalpaporfyyri, konglomeraattn pailo - Kfeldspathporphyry, boulder in a conglomerate . 3511 10, x=7221 .46, v = 3450 .76

A907-Huttukyla : Gabro - Gabbro . 3511 07, x = 7221 .22, 9 = 3447 .96

Geologian tutkimuskeskuksen malmiosaston tutkimusten perusteella (Aurola 1951) Kiimingin kirkonkylan seudun dolomiitit vastaavat koostumukseltaan eraita maata- louskalkiksi ja teknisiin tarkoituksiin louhittuja dolomiitteja . Kivimurskeen raaka-aineeksi louhitaan Kiimingin Lamminselassa (3511 07) massamaista emaksista laavakivea . Suurin osa Haukiputaan ja Kiimingin kallioperakartoille vihrealla merkityista yksikoista on tyypiltaan samankaltaista kivilajia. 4 1

RETKEILYKOHTEITA

Haukiputaan lehti 2533

Kalliomdki, noin 200 metrin pituinen kallioleikkaus valtatie numero 4 :n varrella . Massiivisia laavoja ja muutamia tuffs/sedime nttivalikerroksia . Ldhella leikkauksen pohjoispaata on pienella alalla nahtdvissa tyyny- tai kielekelaavarakennetta . 2533 08, x = 7237 .36, y = 3423 .80 . Sammakkokangas, useita pienid kiilleliuske- ja grauvakkapaljastumia . Kohtalaisen hyvin sailyneita turbidiittirakenteita paikassa 2533 08, x = 7236 .00, y = 3424 .72 . Parepuusuo, turbidiittirakenteita hienorakeisessa, fylliittisessd metasedimentissa . 2533 08, x = 7238 .89, y = 3428 .71 .

Kiimingin lehti 3511

Niskala, granodioriitti- ja metadiabaasipaljastumia Iijoen vanhassa uomassa . 3511 06, x=7247-56, y=3439 .00 . Maalismaan voimalan alakanava, grauvakkaa ja pohjagneissialueen granodioriittia . 3511 06, x=7245 .58, y=3439 .36 . Kiiminki, tieleikkaus valtatie numero 20 :n varrella . Leikkauksessa on nahtdvissa iddsta lukien : Massiivisia laavoja, mantelirakenteista laavaa, dolomiittia, karsikiviker- roksia dolomiitissa ja tuffia . 3511 07, x=7226 .76, v=3444 .25 . Koiteli, laajat paljastumat Koitelin muodostuman kvartsiittia . 3511 07, x = 7222 .9, y = 3444 .6 . Huttukyla, gabroa ja dioriittia/granodioriittia . Ianmaarityspaikka . 3511 07, x = 7221 .24, y = 3446 .96 . Rytiselka, Koitelin muodostuman konglomeraattia . Konglomeraatin mukuloina on useita eri kivilajeja, mm . porfyyrista ryoliittia, josta on ianmaaritys . 3511 10, x = 7221 .46, y = 3450 .76 . Loukkojdrvi, hyvin sailyneita alkuperaisid turbidiittirakenteita grauvakassa, paljastuman kartta kuvassa 3 . 3511 11, x=7234-go v=3450.47. Hannus, grauvakkapaljastumia valtatie 20 :n varrella olevan pysakointialueen vierel- la . Usean metrin paksuisia turbidiittipatjoja, konkreetioita, deformaatiorakenteita . 3511 10, x = 7229 .95, y = 3452 .85 . Soidinharju, hyvin sailyneita basalttisia laavakivia, erilaisia laavarakenteita breksioita . (Kuvat 5 .-7 .). 3511 11, x = 7232 .87, y = 3456 .53 . 42

Summary :

PRE-QUATERNARY ROCKS OF THE HAUKIPUDAS AND KIIMINKI MAP-SHEET AREAS

Introduction

The area of the Haukipudas and Kiiminki map sheets (2533 and 3511) is situated in northern Finland (see back cover for sheet division) . It includes parts of the city of Oulu and surrounding districts . The area under study falls into the 1 :400 000 scale Oulu-Tornio geological map (Enkovaara et al ., 1952 and 1953) . The northern part belongs to an Archaean Basement block, called by Enkovaara et al. (1953) the Pudasjarvi granite area . South of the basement is the wide tract of Proterozoic metasedimentary and metavolcanic rocks belonging to the northern Ostrobothnian schist area . The metasedimentary rocks are mainly turbiditic metagreywackes and mica schists. The metavolcanic rocks are mainly mafic lavas, the chemical composition of which corresponds to that of tholeiitic basalts . The supracrustals are penetrated by Svecokarelidic granites . The youngest rocks belong to the Muhos Claystone formation .

Supracrustal rocks

The Muhos formation consist of unmetamorphosed, gray, green and red shales and a few conglomerates and sandstones . It is 1300-1400 Ma old according to radiometric Rb-Sr datings, but more recent microfossil studies point to an age of about 600 Ma . The distribution and boundaries of the formation have been worked out on the basis of geophysics . Quartzites . Quartzite occurs most extensively as part of the Koiteli quartzite-conglomerate formation in the southern part of the Kiiminki map sheet . The dominant rock of the formation is a coarse-grained, pebbly arkosic quartzite . The rock is massive, the bedding is indistinct and primary sedimentary structures are rare . The formation contains some occurrences of polymictic, unsorted conglomerate, in which the phenoclasts range from a few centimetres to more than one metre in diameter . The 43

lithic clasts include rhyolitic porphyry, quartz-feldspar schist, mica schist and mafic lava. Greywackes and mica schist . The greywackes are poorly sorted, stratified, metasedimentary rocks . The main components are quartz, plagioclase, biotite and lithic fragments . Porphyroblasts, such as andalusite, cordierite and staurolite . are met with locally . Well preserved primary sedimentary structures, characteristic of turbidites, are rather common . The mica schists are more markedly deformed and probably contain more pelitic material than the typical greywackes do The medium to coarse-grained greywackes with well preserved structures are most common in the northern and eastern parts of the area, whereas fine-grained greywackes and mica schists prevail in the southwestern part of the area . The chemical compositions of the greywackes are presented in Table 1 . Black schists and sulphide bearing schists . In the southeastern part of the study area, the greywackes, mica schists and volcanic rocks alternate with thin horizons of sulphide- and graphite-hearing schists . The principal minerals of these schists are biotite, sericite and quartz with varying amounts of graphite, pyrite and pyrrhotite . Dolomites and skarn rocks . The dolomites occur mainly as thin intercalations among volcanic rocks . The thickest units are met with in the southern part of the Kiiminki map sheet (3511 07) . The dolomites are tremolite-bearing and in many places they alternate gradually with tremolite skarn layers . The dolomites and skarns are often associated with thin beds of chert . Volcanic rocks . The dominant volcanic rock of the study area is a metalava, which in most of the outcrops is fine or medium grained and massive . Pillowed, brecciated and amygdaloidal lavas are met with in places . Many of the lavas have well-preserved primary structures . Metatuffs occur only in a few places . They are more intensely deformed and recrystallised than associated lavas . The main minerals of the volcanic rocks are green hornblende and plagioclase . The accessory minerals are biotite, epidote . quartz and opaques . Chemically the volcanic rocks are tholeiitic basalts. The chemical compositions of the volcanic rocks are given in Table 2 .

Plutonic rocks

Gabbros, The gabbros occur as small intrusive bodies and dikes penetrating Koiteli quartzites in the southern part of the Kiiminki map sheet . They are metagabbros consisting of recrystallized plagioclase and hornblende . The zircon age measured for one gabbro is 1873 Ma . The chemical compositions of the gabbros are presented in Table 3 . Porphyric granodiorites . In the western part of the Kiiminki map sheet an intrusion of porphyric granodiorite penetrates the greywackes . One outcrop of a similar rock was found in association with the aforementioned gabbro . The main components are plagioclase, quartz, potassium feldspar and biotite . 44

Granites . The granites cutting schists n the southern part of the northern Ostrobothnian schist area do not crop out in the area studied . The boundaries on the maps are based on geophysical interpretations .

Dike rocks

Diabases . The diabases, which are found in a few outcrops in the northern part of the area, penetrate basement gneisses but not the greywackes . The dikes are quite narrow, no more than 15 metres broad . Besides the principal minerals, plagioclase, biotite and chlorite, there occur varying amounts of quartz and carbonate . Uralite porphyry dikes. A few thin uralite porphyry dikes cut the quartzites in the southern part of the area . The fine grained matrix consists of plagioclase and quartz . The xenocrysts are uralitic hornblende, altered in most of the samples to biotite at the margins of the grains . The chemical compositions of the dike rocks are given in Table 4 .

Basement area

Granodiorites and granodioritic gneisses . The bedrock of the basement area consists of felsic igneous rocks : granodiorites and granites with a plutonic appearance and inhomogeneous gneisses . The most common basement rocks of the area studied are the homogeneous, massive, medium to coarse grained granodiorites . The main components of the granodiorites are saussuritic plagioclase, quartz and biotite . The chemical compositions of the basement rocks appear in Table 5 .

Stratigraphy and tectonics

The rocks of the basement area are unconformably overlain by supracrustal rocks of the northern Ostrobothnian schist area. The main supracrustal units are : greywackes, volcanic rocks and chemical sediments and, topmost, the upper greywackes . In places, where the volcanism did not extend, there is no geologic boundary between the upper and lower greywackes . During the Svecokarelidic orogenic stage, the rocks underwent polyphase folding and were intruded by plutonic rocks . The intensity of the folding and plutonism increases towards the granites in the southwestern part of the area . The mineral parageneses of the supracrustal rocks indicate that the regional metamorphism took place in amphibolite facies . 4 5

KIRJALLISUUTTA - LITERATURE

Aurola E., 1951 . Kiimingin karbonaattikivet . Geologian tutkimuskeskus, keskusarkisto, raportti : M17/Km- 51/1/84, 6 s . Brenner T ., 1941 . Em ungewohnlishes Kalk-Schlamsteinsediment . Geol . Rundsch . 32, 535-549 . Brenner T ., 1944 . Die Bodenbildungen des Muhos-sediments bei Kieksi . C .R . Soc . geol . Finlande XVI 189-196 . Enkovaara A ., Harme M . & Vayrynen H ., 1952 . Kivilajikartta - Pre-Quaternary rocks . Lehdet - Sheets C5-B5, Oulu-Tornio . Suomen geologinen yleiskartta 1 :400 000 . Enkovaara A ., Harme M . & Vayrynen H ., 1953 . Kivilajikartan selitys - Explanation to the map of rocks . Lehdet - Sheets C5-B5, Oulu-Tornio . Suomen geologinen yleiskartta 1 :400 000 . Honkamo M ., 1980 . Stratigraphy of the Northern-Pohjanmaa schist area . Julkaisussa - In Jatulian geology in the eastern part of the Baltic Shield . Proceedings of a Finnish-Soviet Symposium held in Finland 21st-26th August 1979, Toim . - ed . A . Silvennoinen . The committee for Scientific and Technical Cooperation between Finland and the Soviet Union . Rovaniemi . 49-54 . Honkamo M ., 1985 . On the Proterozoic metasedimentary rocks in the northern Pohjanmaa schist area, Finland . Julkaisussa - In Proceedings of a symposium held in Oulu, Finland, August 15-16, 1983 . Toim . - ed . by K. Laajoki & J . Paakkola . Geol . Surv . Finland . Bull . 331, 117-129 . Honkamo M ., 1986 . The boundary between Prekarelidic and Karelidic rocks in northern Ostrobothnia . Julkaisussa - In Early Proterozoic of the Baltic Shield . Proceedings of a Finnish-Soviet Symposium held in Petrozavodsk 19th 27th August 1985, Toim . - ed . V . A . Sokolov and K . I . Heiskanen . The committee for Scientific and Technical Cooperation between Finland and the Soviet Union . Pet- rozavodsk 1986 . 15-26 . Honkamo M ., 1987 . Geochemistry and tectonic setting of Early Proterozoic volcanic rocks in Northern Ostrobothnia, Finland . Julkaisussa - In Geochemistry and Mineralisation of Proterozoic Volcanic Suites . A special publication of the Geological Society of London 33 . Toim . - eds T .C .Pharaoh, R .D .Beckin- sale and D .T .Rickard . Pub : Blackwells . 59-68 . Hyyppa E ., 1940 . Geologisen toimikunnan selostus Oulujoen alueen sedimenttikivista . Geologian tutkimuskeskus, keskusarkisto, kasikirjoitus n :o 18, De/Tyo/EH, 4 s . Kahkonen Y ., Mattila E . & Nuutilainen J ., 1986 . A revision of a Proterozoic-Archean boundary of the Northern Bothnian schist belt with a discussion of the geochemistry of related basic metavolcanics . Bull . Geol. Soc . Finland 58, Part 1, 109-129 . Kalla J ., 1960 . Muhoksen muodostuman alueella, Limingan Tupoksella suoritettu syvakairaus . Vuoriteol- lisuus - Bergshanteringen n :o 1, 53-54 . Kesola R ., 1981 . Muhoksen muodostumaan kuuluvia klastisia juonia peruskalliossa . English summary . Geologi 9-10, 133-135 . Kesola R ., 1983 . Kallioperakartta - Pre-Quaternary rocks . Lehti - Sheet, 3422, Oulujoki . Suomen geologinen kartta 1 :100 000 . Kesola R ., 1985 . Oulujoen kartta-alueen kalliopera . Kallioperakarttojen selitykset . Lehti 3422 . Suomen geologinen kartta 1 :100 000 .

Korhonen H . & Porkka M . T ., 1975 . Seismic soundings at the Muhos Formation_ Bull . Geol . Soc . Finland 47, 19-24 . Lanne E . & Pernu T ., 1974 . Muhoksen muodostuman seismisesti maariteryt rajat . Dept . of Geophysics Univ . of Oulu, Conti . 46 . 8 s Makinen E., 1916 . Oversikt av de prekambnska bildningarna 1 meilersta Osterbotten i Finland . English Summary of the Contents : On the pre-Cambrian geology of Central Osterbotten in Finland . Bull . Comm . geol . Finlande 47 152 s . Okko V ., 1954. Muhossedimentets utbredning . Geologi 6 . s, 43 . Paulamaki S ., 1983 . Ylikiimingin Vepsan alueen prote rotsooisesta geologiasta . Pro grade. Oulun ylropisto Sarapaa 0., 1984 . Grafiittitutkimukset Haukiputaalla 1983 . Geologian tutkimuskeskus, keskusarkisto, raportti : M81/2533i-84/6, 2 s . Simonen A ., 1960 . Pre-Quaternary rocks in Finland . Bull . Comm . geol- Finlande 191, 49 s . Simonen A ., 1980 . The Precambrian in Finland . Geol . Surv . Finland, Bull . 304 . 58 s Simonen A . & Kouvo 0 ., 1955 . Sandstones in Finland . Bull . Comm . geol . Finlande 168, 57-88 . Talvitie J ., 1974 . ERTS winter imagenary as tool for tectonophysical studies in the Baltic Shield, Finland . Photogramm . J . Finl . 6 12), 174-184 . Tynni R ., 1978 . Muhoksen muodostuman mikrofossiilitutkimuksen tuloksia . Summary Microfossrls of the Muhos formation . Geologinen tutkimuslanos Tutkimusraportti N :o 30 . 18 s . Tynni R . & Donner J ., 1980 . A microfossil and sedimentation study of the Late Precambrian formation of Hailuoto, Finland . Geol . Surv . Finland Bull . 311, 27 s . Tynni R . and Siivola J ., 1966 . On the Precambrian microfossil fauna in the siltstone of Muhos, Finland . Bull . Comm . geol . Finlande 222, 127-133 Tynni R . & Uutela A ., 1984 . Microfossil from the Precambrian Muhos formation in Western Finland . Geol . Surv . Finland . Bull . 330, 38 s . Uutela A ., 1983 . Kenttarutkimukset Muhoksen muodostuman alueella 25 .5 .-23-6 .1983 . GTK, nraapera- osaston raporttiarkisto N :o P 13 .5 .107, 38 s . Vayrynen H ., 1954 . Suomen kalliopera, sen synty ja geologinen kehitys . Otava, Helsinki . 200 s . Veltheim V ., 1969 . On the pre-Quaternary geology of the Bothnian bay area in the Baltic Sea . Bull . Comm . geol . Finlande 239, 56 s . York D ., 1966 . Least-squares fitting of a straight line . Can . J . Phvs ., 1079--1086 . Julkaistut kallioperakartat (1 :100 000) ja selitykset (*) Published maps of pre-Quaternary rocks (1 :100 000) and explanations (*)

1.1 .1988

*0034+0043 Signilskar, 1978 . *2232 Keuruu, 1963 . *3142 Mikkeli, 1980 . 1011 Lagskar, 1978 . *2241 Ahtari, 1970 . *3144 Sulkava, 1966 . *1012 Maarianhamina, 1979 . 2313 Alajarvi, 1979 . 3231 Haukivuori, 1984 . 1013 Kokar, 1981 . 2321 Pietarsaari, 1981 . 3232 Pieksamaki, 1971 . 1014 Foglo, 1980 . 2322 Kokkola, 1980 . 3233 Rantasalmi, 1973 . *1021 Geta, 1978 . 2323 Kaustinen, 1971 . 3234 Varkaus, 1980 . *1023 Kumlinge, 1978 . *2324 Kannus, 1961 . *3311 Viitasaari, 1966 . 1031 Uto, 1983 . 2332 Perho, 1976 . *3312 Pihtipudas, 1969 . 1032 Korppoo, 1987 . *2334 Kinnula, 1962 . 3313 Vesanto, 1985 . *1033 Noto, 1954 . *2341 Lestijarvi, 1964 . *3314 Pielavesi, 1977 . *1034 Nagu, 1973 . *2342 Sievi, 1962 . *3323 Kiuruvesi, 1977 . 1041 Inio, 1986 . *2343 Reisjarvi, 1963 . 3332 Lapinlahti, 1987 . *1242 Korsnas, 1960 . *2344 Nivala, 1962 . *3334 Nilsia, 1980 . 1343 Vexala, 1981 . *2413 Kalajoki, 1955 . *3422 Oulujoki, 1983 . 2011 Hanko, 1970 . *2431 Ylivieska, 1955 . 3433 Sotkamo, 1981 . 2012 Pernio, 1955 . *2432 Pyhajoki, 1957 . *3511 Kiiminki, 1984 . 2013 Jussaro, 1973 . * 2433 Haapavesi, 1958 . 3531 Jonku, 1977 . *2021 Salo, 1955 . *2434 Vihanti, 1958 . 3541 Rytinki, 1979 . *2022 Marttila, 1957 . *2441 Raahe, 1959 . 3543 Loukusa, 1980 . *2023 Suomusjarvi, 1955 . *2443 Paavola, 1959 . 3642 Pelkosenniemi, 1979 . *2024 Somero, 1955 . *2533 Haukipudas, 1986 . 3643 Kursu, 1967 . *2032 Siuntio, 1960 . 2541 Kemi, 1971 . 3644 Vuotostunturi, 1983 . 2034 Helsinki, 1967 . 2542+2524 Karunki, 1972 . *3713 Sodankyla, 1979 . *2042 Karkkila, 1953 . 2543 Simo, 1975 . *3714 Sattanen, 1980 . *2043 Kerava, 1969 . 2544 Runkaus, 1971 . 3733+4711 Savukoski, 1986 . *2044 Riihimaki, 1956 . 2713 Kolari, 1984 . 4112+4111 Imatra, 1966 . *2111 Loimaa, 1953 . 2714 Kihlanki, 1981 . 4121 Virmutjoki, 1987 . *2112 Huittinen, 1976 . *2723 Muonio, 1980 . *4123+4114 Parikkala, 1982 . *2113 Forssa, 1954 . 2732 Kittila, 1984 . *4124+4142 Punkaharju, 1980 . *2114 Toijala, 1973 . *3012 Pellinki, 1965 . *4213 Kerimaki, 1975 . *2121 Vammala, 1967 . *3021 Porvoo, 1964 . *4214 Raakkyla, 1985 . *2122 Ikaalinen, 1952 . *3022 Lapinjarvi, 1962 . *4222 Outokumpu, 1971 . *2123 Tampere, 1961 . *3023+3014 Kotka, 1970 . *4224 Kontiolahti, 1971 . (Polvijarvi) *2124 Viljakkala-Teisko, 1953 . *3024 Karhula, 1965 . *4231 Kitee, 1973 . *2131 Hameenlinna, 1949 . *3041 Haapasaari, 1972 . *4232+4234 Tohmajarvi, 1967 . *2132 Valkeakoski, 1970 . *3042 Hamina, 1973. *4241 Kiihtelysvaara, 1971 . *2133 Kark6la, 1961 . *3044 Vaalimaa, 1979 . 4242 Eno, 1983 . *2134 Lammi, 1964 . *3111 Lahti, 1964 . *4243 Oskajarvi, 1975 . *2141 Kangasala, 1964 . *3112 Heinola, 1970 . 4244 Ilomantsi, 1973 . 2142 Orivesi, 1986 . *3113 Kouvola, 1963 . *4311 Sivakkavaara, 1971 . 2143 Padasjoki, 1971 . *3114 Vuohijarvi, 1969 . *4411 Ontojoki, 1976 . 2144 Kaipola, 1973 . *3121 Sysma, 1977 . *4412 Hiisijarvi, 1973 . *2213 Kuru, 1960 . *3122 Joutsa, 1982 . *4413 Kuhmo, 1978 . *2214 Virrat, 1965 . *3123 Mantyharju, 1978 . 4421 Moisiovaara, 1986 . 2222 Seinajoki, 1961 . *3131 Luumaki, 1975 . 4423 Ala-Vuokki, 1987 . *2223 Alavus, 1970 . *3132 Savitaipale, 1965 . 4524+4542 Kuusamo, 1973 . *2224 Kuortane, 1971 . *3133 Ylamaa, 1979 . 4613 Rukatunturi, 1982 . 2231 Mantta, 1976 . *3134 Lappeenranta, 1964 . 4621+4623 Salla, 1967 .

Julkaisuja myy / Publications may be purchased at : Maanmittaushallituksen karttapaino, Karttakeskus Pasila Kayntiosoite : Pasilan virastokeskus, Opastinsilta 12 B Postiosoite : PL 85, 00521 Helsinki 52 tai/or Maanmittaushallituksen kartanmyynti, Etelaesplanadi 4, SF-00130 Helsinki 13

22°

30' 3941

21° 11

18 2 382 3642 30" 522

BG7 2 28<73821 3823 38< ~<3 4821

e a~ 028 B 3832 383 4812 . .' : :A0283338 1M ~ LIVE2744 72 ®® IN 6 63° 27471 372 ®®

® 2 27334 33711®®

®®®®0

~~®®®®®~~~

®®®®®®®~

6 6 ®~®®®®®®®®~®®®®®~

1 ~~®®®®®~~

tt ®® ®®®® t 64° 6 N-

gloom 173 ®®~ 'N®®®®®®®® ®®®®®®®®

c24

61° --®®®®®®®®®®®---62° ®®®®®®®®®®

®®®®®®®®®®~Jo° ®~®®®®®®~ 1022 1024 ®®®®®~ 0 043 _NOME MOM

0034

2 60°

71° 24°

Katttalehtijako 1:100 000 Map division 1:100 000

ISBN 951-690-272-3