RAPORTTEJARAPORTTEJA 16 25 | |2019 2013

Valtatien 4 parantaminen Joutsan kohdalla, Joutsa Aluevaraussuunnitelma Valtatien 4 parantaminen Joutsan kohdalla, Joutsa

Aluevaraussuunnitelma

RAPORTTEJA 16 | 2019

VALTATIEN 4 PARANTAMINEN JOUTSAN KOHDALLA, JOUTSA ALUEVARAUSSUUNNITELMA

Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

Taitto: A-Insinöörit Kansikuva: A-Insinöörit Raportin muut kuvat: A-Insinöörit Kartat: Maanmittauslaitos, Joutsan kunta

ISBN 978-952-314-777-5 (PDF) ISSN 2242-2854 (verkkojulkaisu) URN:ISBN:978-952-314-777-5 www.ely-keskus.fi/julkaisut | www.doria.fi/ely-keskus

1 Alkusanat

Valtatie 4 Helsingistä Utsjoelle on Suomen tärkein etelä-pohjoissuuntainen pääväylä. Se on osa TEN-T-ydin- verkkoa ja osa suurten erikoiskuljetusten verkkoa. Valtatie 4 on määritelty LVM:n pääväyläasetuksessa kuulu- vaksi palvelutasoluokkaan 1.

Aluevaraussuunnitelman tavoitteena oli suunnitella ratkaisu, jolla turvataan valtatien 4 merkittävä rooli valta- kunnan pääväylänä sekä mahdollistetaan maankäytön kehittyminen Joutsan kohdalla. Tavoitetilanteen ratkai- sussa valtatie 4 on Joutsan kohdalla 2+2-kaistainen keskikaidetie, liittymät ovat eritasoliittymiä ja nopeusrajoi- tus on 100 km/h.

Aluevaraussuunnitelma ei ole LjMTL:n mukainen suunnitelma, vaan suunnittelujärjestelmän mukainen esi- suunnitelma, joka toimii jatkosuunnittelun ja maankäytön suunnittelun lähtökohtana ja ohjeena. Suunnitel- massa esitetään tien sijainti, aluevaraukset ja alustavat vaikutukset kaavoituksen edellyttämällä tarkkuudella. Suunnitelmaa ei viedä nähtäville, vaan sen käsittely tapahtuu kaavoituksen yhteydessä. Aluevaraussuunni- telmatyön aikana suunnitelmaa on esitelty Joutsan kunnanhallitukselle sekä kaikille kuntalaisille avoimessa yleisötilaisuudessa. Lopullisen suunnitelmaratkaisun periaatteet ovat samat kuin yleisötilaisuudessa esitettyjen luonnosten.

Aluevaraussuunnitelmassa on käytetty Maanmittauslaitoksen avoimen datan laserkeilattua maastomalliai- neistoa. Suunnitelmakarttojen taustalla olevaa kunnan pohjakarttaa on muokattu suunnittelualueen kohdalta vuonna 2011 toteutetun Vt 4 Joutsa-Toivakka -urakan loppupiirustusten perusteella. Keskustan pohjoispuolella liikenneverkkotarkastelu on tehty peruskarttatarkkuudella. Työn aikana ei ole tehty pohjatutkimuksia, vaan käytössä ovat olleet vain olemassa olevat vähäiset pohjatutkimustiedot. Suunnitelma on laadittu ETRS-GK- 26-koordinaatistossa ja N2000-korkeusjärjestelmässä.

Tämä aluevaraussuunnitelma on laadittu Keski-Suomen ELY-keskuksen ja Joutsan kunnan tilauksesta. Han- keryhmään ovat kuuluneet yksikön päällikkö Minna Immonen Keski-Suomen ELY-keskuksesta ja kunnanjoh- taja Harri Nissinen Joutsan kunnasta. Lisäksi hankeryhmätyöskentelyyn ovat osallistuneet Matti Ryynänen Väylävirastosta sekä Kari Huntus, Liisa Horppila-Jämsä ja Eero Manerus Keski-Suomen ELY-keskuksesta.

Työ on tehty konsulttityönä A-Insinöörit Civil Oy:ssä, jossa suunnittelusta ovat vastanneet Laura Puistovirta (projektipäällikkö), Jukka Levä (pääsuunnittelija), Mikko Romu, Juha Vehmas, Teemu Kuittinen, Teuvo Kasari (geotekniikka) ja Kari Niemi (sillat).

Jyväskylässä toukokuussa 2019

Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Liikenne- ja infrastruktuuri -vastuualue

2 Sisältö

1 Lähtökohdat...... 4 4.6 Joukkoliikenteen järjestelyt...... 17 1.1 Suunnittelualue ja valtatien liikenteellinen merkitys...... 4 4.7 Erikoiskuljetukset...... 17 1.2 Työn tausta ja tavoitteet...... 4 4.8 Sillat...... 17 1.3 Aikaisemmat suunnitelmat ja liittyminen muuhun suunnitteluun...... 4 4.9 Alustavat pohjan-vahvistustoimenpiteet...... 18 1.4 Hankkeen tavoitteet...... 5 4.10 Pohjavedensuojaus...... 18 4.11 Kuivatusjärjestelyt...... 18 2 Suunnittelualueen kuvaus...... 5 4.12 Meluntorjunta...... 19 2.1 Maankäyttö ja kaavoitus...... 5 4.13 Valaistuksen periaatteet...... 19 2.2 Nykyinen tieverkko ja sen ominaisuudet...... 6 4.14 Johto- ja laitesiirrot...... 19 2.2.1 Tieverkko ja liittymät ...... 6 4.15 Työnaikaiset liikennejärjestelyt...... 19 2.2.2 Tien tekniset ominaisuudet...... 7 4.16 Vaiheittain toteuttaminen...... 19 2.3 Liikenne...... 8 4.17 Alustava rakentamis-kustannusarvio...... 19 2.3.1 Liikennemäärät...... 8 2.3.2 Jalankulku ja pyöräily...... 8 5 Vaikutukset...... 20 2.3.3 Joukkoliikenne...... 8 5.1 Liikenteelliset vaikutukset...... 20 2.3.4 Erikoiskuljetukset...... 8 5.2 Liikenneturvallisuus...... 20 2.3.5 Varalaskupaikka...... 8 5.3 Maankäyttö ja kaavoitus sekä aluevaraukset...... 20 2.4 Liikenneturvallisuus...... 9 5.4 Ympäristö...... 21 2.5 Ympäristö...... 9 5.4.1 Luonnonympäristö...... 21 2.5.1 Maaperä ja pohjaolosuhteet...... 9 5.4.2 Pinta- ja pohjavedet...... 21 2.5.2 Luonnonympäristö...... 9 5.4.3 Maisema ja kulttuuriympäristö...... 21 2.5.3 Pinta- ja pohjavedet...... 10 5.4.4 Liikennemelu...... 21 2.5.4 Maisema ja kulttuuriympäristö...... 10 5.5 Vaikutukset ihmisiin ja elinoloihin...... 21 2.5.5 Liikennemelu...... 10 5.6 Rakentamisen aikaiset vaikutukset...... 21 2.6 Nykytilanteen ongelmat...... 11 6 Jatkotoimenpiteet...... 22 3 Vaihtoehtotarkastelut...... 12 6.1 Aluevaraussuunnitelman käsittely...... 22 3.1 Karimäen eritasoliittymä...... 12 6.2 Jatkosuunnittelussa huomioitavaa...... 22 3.2 Joutsan eritasoliittymä...... 12 Liitteet 4 Aluevaraussuunnitelma ...... 15 Liite 1. Valtatien 4 tavoiteliikenneverkko välillä Oravakivensalmi – Tammihaara (st 610) 4.1 Liikenneverkko...... 15 4.2 Valtatie 4...... 16 Piirustukset 4.3 Liittymät...... 16 Y1 Yleiskartta 4.4 Liittyvät maantiet ja kadut...... 16 Y2 Suunnitelmakartat 4.5 Jalankulun ja pyöräilyn järjestelyt...... 17 Y2 Pituusleikkaukset

3 1 Lähtökohdat

1.1 Suunnittelualue ja 1.2 Työn tausta ja tavoitteet 1.3 Aikaisemmat suunnitelmat valtatien liikenteellinen ja liittyminen muuhun merkitys Keskeisen päätieverkon toimintalinjat (2017) työs- suunnitteluun sä valtatielle 4 Joutsan ja Vaajakosken välille on Valtatie 4 on tärkeä kansainvälinen yhteys (E75) esitetty akuuttina tarpeena keskikaiteellinen ohitus- Vuonna 2006 laaditun tiesuunnitelman Valtatien 4 ja Suomen merkittävin etelä-pohjoissuuntainen kaistatie. Pitkän aikajänteen varautumistarvetta ei parantaminen välillä Oravakivensalmi–Angesselkä reitti pääkaupunkiseudulta Keski-Suomen kautta toimintalinjatyössä ole määritelty. yhteydessä on tutkittu eritasoliittymää valtatien 4 ja Pohjois-Suomeen. Valtatie 4 kuuluu TEN-T-ydin- seututien 428 liittymään, ja kyseisen ratkaisun pe- verkkoon osana Botnian käytävää sekä Euroopan Valtatie 4 välillä Heinola–Jyväskylä–Oulu–Haapa- rusteella on määritetty asemakaavan liikennealue- komission ehdotukseen TEN-T-ydinverkkokäytä- ranta palvelutasolähtöisessä kehittämisselvityk- rajaukset. Suunnitelmassa valtatien 4 ja seututien väksi. Valtatie 4 on myös osa kansallista raskaan sessä (2014) tavoitetilanteen ratkaisuksi on esitetty 428 liittymään on esitetty silmukkarampit nykyisen liikenteen runkoyhteyttä sekä suurten erikoiskul- Lusi–Toivakka-välille ohituskaistatie, jossa nope- liittymän pohjoispuolelle. Eritasoliittymäratkaisua ei jetusten verkkoa. Liikenne- ja viestintäministeriön usrajoitus on 100 km/h. Tasoliittymissä sallitaan ole tiesuunnitelmassa hyväksytty. asetuksessa maanteiden ja rautateiden pääväyliksi nopeusrajoitus 80 km/h. Hidas liikenne on esitetty valtatie 4 välillä Lahti–Jyväskylä on määritetty pää- taajamissa ja kylämäisen asutuksen kohdalla ohjat- Valtatielle 4 Oravakivensalmen kohdalle, tämän väylien palvelutasoluokkaan 1. tavaksi rinnakkaistieverkolle. Kehittämisselvitystä aluevaraussuunnitelmajakson eteläpuolelle, on päivitetään parhaillaan, ja tavoitetilanteen ratkaisua vuonna 2014 laadittu aluevaraussuunnitelma Val- Aluevaraussuunnitelman suunnittelualueeseen si- tullaan tarkastelemaan uudelleen mm. LVM:n pää- tatien 4 Oravakiven eritasoliittymä, Joutsa. Suun- sältyy 4,3 km pituinen osuus valtatietä 4 Joutsan väyläasetuksen johdosta. nitelmassa on määritetty ratkaisut ja tilavaraustar- kohdalla. Suunnittelualue alkaa noin 1,5 km Kari- peet Oravakiven kohdan eritasoliittymäjärjestelylle, mäen eteläpuolelta ja päättyy pohjoisessa varalas- Pääväyläasetuksessa valtatie 4 on esitetty kuulu- valtatien 4 leventämiseksi 2+2-kaistaiseksi keski- kupaikan eteläpäähän. (kuva 1-1) vaksi palvelutasoluokkaan I, mikä tarkoittaa, että kaidetieksi sekä valtatien länsipuolen rinnakkais- nopeusrajoituksen tulee olla vähintään 80 km/h ja kadun alkuosuudelle. Lisäksi työhön on sisältynyt verkollisella tasolla moottoritiellä 120 km/h. Turvallisia ohitusmahdol- tehty liikenneverkkotarkastelu valtatien 4 ja sen rin- lisuuksia tulee olla säännöllisin välein. Liittymien Joutsan kunta laatii tämän aluevaraussuunnitel- nakkaisväylien tie- ja liittymäjärjestelyistä Oravaki- määrän tulee olla rajoitettua ja liittymien tulee olla man kanssa samanaikaisesti Joutsan kirkonkylän vensalmen ja Tammihaaran liittymän (st 610) välillä sellaisia, jotka eivät haittaa pääsuunnan liikenteen osayleiskaavaa, johon sisältyy valtatie 4 Joutsan- noin 9 km osuudella. (kuva 1-1) sujuvuutta. salmen kohdalta Tammihaaran (st 610) liittymään. Aluevaraussuunnitelmaa ja osayleiskaavaa on Tämän aluevaraussuunnitelman tavoitteena on rat- laadittu kiinteässä yhteistyössä. Tässä alueva- kaisu, jolla turvataan valtatien 4 merkittävä rooli val- raussuunnitelmassa esitettävät väyläratkaisut ovat takunnan pääväylänä sekä mahdollistetaan maan- osayleiskaavan liikenneverkon lähtökohtana. käytön kehittyminen Joutsan kohdalla. Valtatien 4 tavoitetilanteen ratkaisussa varaudutaan Joutsan Kuva 1-1. Aluevaraussuunnitelman suunnittelualue on kohdalla valtatien parantamiseen 2+2-kaistaiseksi valtatie 4 Karimäen eteläpuolelta varalas- keskikaidetieksi, jossa kaikki liittymät toteutetaan kupaikan eteläpäähän (4,3 km). Liikenne- verkkotarkasteluun sisältyy noin 9 km osuus eritasoliittyminä ja hidas liikenne ohjataan rinnak- Oravakivensalmesta Tammihaaran liittymään kaistieverkolle. Nopeustasotavoite on 100 km/h. (st 610) asti.

4 2 Suunnittelualueen kuvaus st

vt 1.4 Hankkeen tavoitteet 2.1 Maankäyttö ja kaavoitus huomioon valtakunnallisesti merkittävien liikenne- verkkojen toimivuuden turvaamiseksi tarvittavat Liikenne Maakuntakaava rinnakkaistie- ja eritasojärjestelyt ja turvattavast • Parannetaan pitkämatkaisen tavara- ja henki- maakunnallisesti ja valtakunnallisesti arvokkaat löliikenteen sujuvuutta, toimintavarmuutta sekä Suunnittelualueella on voimassa Keski-Suomen kulttuuriympäristöt. sv st matka-aikojen ennustettavuutta. tarkistettu maakuntakaava (maakuntahallitus EU • Parannetaan jakson työ- ja asiointimatkojen 26.1.2018), joka korvaa kaikki aikaisemmat maa- Joutsan taajama ja sitä ympäröivät ranta-alueet sujuvuutta ja turvallisuutta. kuntakaavat. (kuva 2-1) kuuluvat kulttuuriympäristön vetovoima-aluee- sv sl • Erotellaan paikallinen ja lyhytmatkainen liikenne seen. Jätevedenpuhdistamo valtatien länsipuo- eu sekä pitkämatkainen liikenne omille väylilleen. Maakuntakaavassa valtatie 4 on esitetty valtatie/ lella on osoitettu yhdyskuntateknisen huollon

• Edistetään joukkoliikenteen käytön sekä jalan- kantatie -merkinnällä sekä osoitettu valtatien 4 alueeksi (et). Valtatien 4 suuntaisesti on osoitettu et kulun ja pyöräilyn edellytyksiä kehittämällä val- kehittämisakseliksi, joka on osa EU:n TEN-T-ydin- ohjeellinen moottorikelkkailun runkoreitistö koko tatien varren joukkoliikennepysäkkien liityntä- liikenneverkkoa. Alueidenkäytön suunnittelussa suunnittelujaksolla. pysäköintiä sekä kävelyn ja pyöräilyn yhteyksiä on kehittämisakselilla varauduttava tavoitetilaan, Joutsa valtatien yli sekä rinnakkaistieverkolla. joka mahdollistaa valtatien kehittämisen TEN–T- Valtatien varalaskupaikalle on osoitettu suojavyö- • Turvataan varalaskupaikan toimintaedellytykset. ydinliikenneverkon vaatimusten mukaisena. Sillä hykkeet (sv), joille ei tule osoittaa asumista tai tulee kiinnittää huomiota pitkämatkaisen liikenteen muita meluherkkiä toimintoja. Alueen maankäytön st Liikenneturvallisuus sujuvuuteen ja turvallisuuteen sekä liikenteen ja suunnittelussa on varauduttava kattavan rinnak- • Liikenneturvallisuuden parantaminen ja henkilö- matkailun palveluihin ja yritystoiminnan edistämi- kaistiestön toteuttamiseen. vahinkoon johtavien onnettomuuksien määrän seen. Tien kehittämisen tulee perustua matkojen Kuva 2-1. Ote Keski-Suomen tarkistetusta maakunta- kaavasta Joutsan kohdalta. väheneminen vähintään 30 % nykytilanteen ja kuljetusten käyttäjälähtöiseen palvelutasoajat- Yleiskaavat tasosta. teluun. Kehittämisakseli on myös joukkoliikenteen laatukäytävä, jonka liityntäyhteyksiä ja -pysäköintiä Suunnittelualueen eteläosassa, Joutsansalmen osayleiskaavaa, joka tulee luonnoksena nähtäville Ympäristö ja maisema tulee kehittää. eteläpuolella on voimassa Oravakivi-Karimäki kesällä 2019. Uudessa osayleiskaavassa valtatien • Ratkaisuilla on mahdollisimman vähän haitalli- osayleiskaava (2008). Osayleiskaavassa valtatielle linjaus osoitetaan nykyiselle paikalle. sia vaikutuksia alueen luonto- ja muille ympäris- Joutsan kirkonkylä on seudullisesti merkittävä tii- 4 on esitetty eritasoliittymät nykyisten eritasoliitty- töarvoille sekä maisemaan. vistettävä taajama, jota ylläpidetään ja kehitetään mien kohdille Oravakiveen ja Jousitien (mt 16647) Asemakaavat • Pohjavesien laatu on vähintään yhtä hyvä kuin seudullisesti kattavien palvelujen keskuksena. Taa- kohdalle ja rinnakkaiskadut eritasoliittymien välille nykyisin ja liikenteen aiheuttama pohjaveden jamarakenteen laajeneminen valtatien 4 länsipuo- valtatien molemmille puolille. Uusia palvelujen ja Valtatien 4 itäpuolella on voimassa useita eri aikana pilaantumisriski pienenee. lelle edellyttää eritasoliittymää. Joutsan keskustas- teollisuuden alueita on esitetty eritasoliittymien tun- valmistuneita asemakaavoja, ja maankäyttö painot- sa on keskustatoimintojen kohdemerkintä (C), jolla tumaan valtatien molemmin puolin. (kuva 2-2) tuukin valtatien itäpuolelle. Valtatien länsipuoli on Maankäyttö osoitetaan kaupunkitasoisen tai seudullista merki- aluevaraussuunnitelmaosuudella asemakaavaton- • Mahdollistetaan kunnan maankäytön kehittymi- tystä omaavan taajaman keskustatoimintojen alue. Joutsansalmen pohjoispuolella on voimassa oike- ta aluetta. Ote ajantasa-asemakaavasta on esitetty nen valtatien länsipuolelle. usvaikutukseton aluevaraustyyppinen Keskustaa- kuvassa 2-3. Suunnittelualueen eteläpäähän Joutsansalmen jamien yleiskaava (1992). Vanhassa yleiskaavassa eteläpuolelle on osoitettu monipuolinen työpaikka- valtatie 4 on esitetty kokonaan uuteen maasto- alue, jonka suunnittelussa tulee kiinnittää erityistä käytävään nykyisen valtatien länsipuolelle Ora- huomiota liikenteellisten olosuhteiden järjestämi- vakivensalmen ja Tammihaaran liittymän (st 610) seen. Alueiden käytön suunnittelussa on otettava välillä. Parhaillaan laaditaan Joutsan kirkonkylän

5 TI

.

E

0

v

1 11 I

9 0

4 I

2:682 3:117 3:320 2:701 3:116 59 0.5 3:326 2:702 2:392 : jakokunta 3:282 :

2:479 15 3:213 L 125 126 2 3:113 127,3 126.112 120 1 3:155 ao200 118 10 76110 h200 1 3:327 126 1 2 3:329 126 0 0 11 7 2 3:118 3:289 Yht. 876:3 122 126 1 2 12 115 12 35dB 3:213 JOUTSAN KUNTA 120 114 2:184 125 ao200 2:909 115 h200 3:155 3:290 11 L 126.643 3:113 AO-1 128 3:291 2:833 124 1 4 ar ao200 . h200 2:185 3:260 3:327 125 5 60 2:911 rp1 2:719 9 117 EV 1 3 126 0 3:329 Joutsan jakokunta 1252 7 ao200 6 3 ao200 1 h200 h200 36:2 123 8 117 5 2:184 3:118 64 1 124 3 124 6 2 2:540 2 4 ao20012 0 31 OSAYLEISKAAVA ORAVAKIVI - KARIMÄKI 124 2 ao200 rp25 h200 2:796 2:797 31:40 125 2 2:795 2:798 h200 115 2:909 123 7 119 rp10480 16:18 2:794 118 117 5 104 2:921 2:787 2:799 20 2:541 2:186 2:832 118 4 124 5 127 3 2:822 2:821 2:786 121 3 100 6:21 2:553 2:802 16:61 2:803 2:719 2:789 2:185 19 16:34 16:35 2:697 2:837 2:819 2:788 2:800 126 2 2:820 2:801 M JA RANTAYLEISKAAVAN OSITTAINEN KUMOAMINEN 2:534 2:805 2:811

2:930 13 2:804 2:806 2:812 3 2:791 2:236 L 6 2:650 126 123 2:807 2:698 2:813 118 8 77 27 6:17 2 16:33 2:808 0 2:814 2:742 125 2:515 2:668 1 2:792 2:809 2:3111:149 2:810 2:815 119 2:514 2:747 2:816 4:473 . 2:540 1 115 2:817 2:707 2:793 121 7 2:541 2:223 2:818 16:20 64 Koiravuori 8 127

2:741 128 2:652 6 115 5 : 1 2:186 . 2:708 6 114 2:714 115 L 121 3 2 2:713 KAAVAMERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET : 16:15 Viertola 2:915 2:427 2:709 113 7 6 6:35 Kotikallio 1 4:289 0 4 2:183 30 16:50 6:20 Jätevedenpuhdistamo 4:259 2:672 . 2:712 2:711 16:29 2:277 9 6:34 Kettuvuori 130 2:697 2:541 kh 6:32 2:567 111 5 117 16:9 115 L V

6 2:564 2:284 95 Makiaisensyvä 7 2:431 2 2:574 2:490 : 0 6:31 2:491 . 0 2:565 4:286 129 ALUEIDEN KÄYTTÖTARKOITUKSET KOHDE- JA VIIVAMERKINNÄT 1 2:575 2:698 16:12 16:48 2:566 Ruokosuo 4 2:573 132 . 2:381 Koivula 16:43 6:30 4:589 94 76108 5 17:4 118 1 0 6:29 0 4:599 1 16:63 1 2:568 16:62 6:28 2:570 1 : 2:569 2:572 110 5 31:40 31:1 L 117 1 12 VANHA / UUSI RAKENNUSPAIKKA Yht. 878:2 2:571 jätevedenpuhdistamo 2:380 ( 16:31 17:1 4:426 PIENTALOVALTAINEN ASUNTOALUE / ) 31:40 111 4 AP 2:576 17:3 134 133 2:670 2:223 1 115 . Ympyräsymbolien lukumäärä kertoo rakennuspaikkojen lukumäärän alueella. 1 : 4:416 113 . 0 2:309 31:40 31:40 Alue varataan pääasiassa asuinpientaloille, kuten erillispientaloille, kytketyille pientaloille ja rivitaloille. 2:579 2:578 L Hattulahti 2:706 2:577 2:733 2:435 4:495 L Alueen rakentaminen tulee perustua asemakaavaan. Rakennusten tulee liittyä kunnalliseen viemäriverkostoon. 2:448 96 MUINAISMUISTOKOHDE 2.3 16:64 4:286 4:476 4:558 sm 2:869 111 5 Tonttikohtainen rakennusoikeus on maksimissaan e=0,25. 4 100 2:353 4:315 5028 L 136 Ruskealan jakokunta 5 4 4:403 0 2:705 15 Muinaismuistolain (295/1963) nojalla rauhoitettu kiinteä muinaisjäännös. 2:92 2:742 13 42 R 92.3 8 114 3 135 Kohteen kaivaminen, peittäminen, muuttaminen ja muu siihen kajoaminen on 16:45 110 6 PIENTALOVALTAINEN2.2 UUSINykyinen ASUNTOALUE tieverkko ja sen 10 4:558 31:38 80 4:486 4:589 0 1:22 4:556 L 112 0 116 16:57 2:742 AP-2 kielletty muinaismuistolain nojalla. Aluetta koskevat maankäyttösuunnitelmat on 31:7 31:931:8 31:10 4:637 4:475 L nkiansalmi 31:11 31:12 2:742 4:477 Alue varataan pääasiassa asuinpientaloille, kuten erillispientaloille, kytketyille pientaloille ja rivitaloille. 9:41 31:37 4:247 4:638 4:175 1 16:47 4:555 4:208 2 lähetettävä Museovirastoon lausuntoa varten. Yht. 876:10:0 34:12 34:18 38:0 112 3 Alueen rakentaminen tulee perustua asemakaavaan. 4:636 4:285 4:494 L 5 31:14 34:13 4:488 110 14:71 34:17 34:19 2:758 Koulumäki 4:557 4:307 4:372 31:1 31:13 31:1631:1731:1831:19 31:20 4:317 93 16:56 34:14 20 110 Yht. 878:3 31:15 34:16 34:20 2:759 2:93 1 4:311 2:277 Rakennusten tulee liittyä kunnalliseen viemäriverkostoon. 16:60 31:2431:2531:26 31:27 34:28 4:394 4:393 Koulu 4:202 4:390 4:308 31:2231:23 4:252 4:116 4:174 31:21 34:30 34:15 34:21 5 34:33 34:27 4:443 4:550 4:553 4:310 ominaisuudet 2:121 4:86 Pohjavesialueella tulee kiinnittää erityistä huomiota pohjaveden suojeluun. 3 34:22 2:48 4:657 4:203 4:554 LIIKENNEMELUALUE 34:32 4:612 L 16:48 16:39 0 34:26 4:656 4:258 4:251 me 34:23 4:111 4:418 31:35 31:36 31:29 34:1 34:8 34:25 4:562 4:199 4:309 Alueen kadut ja muut yleiset alueet, kuten lähivirkistys- ja puistoalueet 16:38 34:31 4:127 4:126 16:54 4:204 4:244 4:551 4:112 4:552 138 1 34:2 34:9 34:24 4:98 32 4:186 4:639 4:200 4:91 135 .5 4:575 4:612 4:613 4:557 110 0 suunnitellaan asemakaavoituksen yhteydessä. Alueelle ei saa sijoittaa uusia asuntoja, päiväkoteja, vanhainkoteja tai 31:30 34:3 34:10 4:198 109 34:37 4:201 4:28 98 16:52 37 4:58197 4:576 34:11 4:435 4:274 110 1 111 3 muita vastaavia melulle herkkiä toimintoja eikä myöskään osoittaa virkistykseen 31:41 34:35 4:197 2 1:149 34:36 4:189 Koulu 4:101 2:1 Tonttikohtainen rakennusoikeus on maksimissaan e=0,25. 4:457 4:102 L 71 K 31:31 4:434 4:77 4:523 34:5 4:130 4:524 4:540 4:582 111 3 tarkoitettuja alueita. Alueella olevia asuinrakennuksia saa peruskorjata ja laajentaa. Honnistenniemi 2 4:190 4:292 4:409 4:275 4:598 16:60 0 34:6 4:333 4:410 Huttula 4:291 76107 4:131 92 16:40 1:100 4:511 34:7 4:104 4:103 4:566 4:334 4:149 4:643 4:137 4:276 42:1 2:450 ERILLISPIENTALOJEN ALUE 3 31:32 4:589 109 7 91 4:541 4:151 101 AP-3 16:41 4:332 4:449 4:152 1:99 2:452 4:335 4:363 J 9:39 Kellolahti 16:6 1:97 4:599 I J 45 4:331 4:656 4:75 140 137 Alue varataan pääasiassa haja-asutustyyppisille erillispientaloille. Peltola 2:31 HAIHATUS MELUNTORJUNTATARVE 31:5 110 109 3 2:453 4:532 4:336 6 4:433 4:362 4:543 2.2.1 Tieverkko ja liittymät 4:330 4:305 4:602 4:295 4:73 Alueelle ei osoiteta uutta rakentamista, mutta alueella 16:6 Varisniemi 2:439 4:531 4:657 4:423 2:4552:437 4:402 4:162 4:164 4:569 4:1384:132 4:5264:448 4:542 2:581 402 Jousa 4:329 4:95 4:545 42:2 12:11 4:382 4:263 4:220 4:257 114 3 16:42 4:568 4:508 4:423 olevia rakennuksia saa peruskorjata, huoltaa tai laajentaa rakennusjärjestyksen mukaisesti. Kellosaari 4:328 4:106 4:544 2:715 1:100 4:165 112 5

31:40 2:844 4:589 4:221 4:422 114 108 7 Merkintä osoittaa alueet, joilla on meluntorjunnan rakentamistarvetta. 4:256 4:6024:118 4:163 4:140 99 4:401 Alueelle ei saa muodostaa uusia rakennuspaikkoja. 4:327 4:108 4:161 4:538 4:466 4:179 2:678 4.9 2:399 4:517 4:160 4:109 4:139 108 8 6 2:388 4:599 4:178 107 1 4:558 4:20 4:84 4:3254:326 4:82 4:509 1 Mämmilä31:39 4:145 4:52 4:548 31:40 1:6646 4:512 4:83 4:653 4:549 107 6 Tonttikohtainen rakennusoikeus on maksimissaan e=0,25. 4:434 4:602 100 137 1 4:375 4:64 1 4:381 4:382 LUONNON MONIMUOTOISUUDEN KANNALTA 0 4:253 4:452 4:633 114 6 109 6 109 7 4:386 4:68 4:451 115 1

31:40 4:146 4:322 2:321108

4:51 4:528 109 7 2 2:670 4:122 104 106 7 luo 4:387 4:646 5 4:589 4:22 142 M LOMA-ASUNTOALUE 11 1 4:586 I TÄRKEÄ ALUE Kellolahti 4:386 33:0 4:455 4:123 4:430 139 2:917 1 4:385 4:171 4:287 2:410 107 3 5 1:148 2:389 6 4:521 4:470 4:472 4:320 113 RA Huolt.as. 6 2:409 LT 4 4:520 6 4:589 4:69 4:428 113 1 15 106 4 Alue varataan ensisijaisesti loma-asutusta varten.

0 4:641 1:0 4:634 110 1 107 Valtatie 4 Helsinki–Utsjoki on Joutsan kohdalla 2 2:844 4:429 0 Alueen maankäyttöä suunniteltaessa ja aluetta rakennettaessa

4:124 4:439 35:0 100 4:578 4:484 110 4:589 108 1 4:599 4:577 4 on otettava huomioon luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeät 35:1 L 2:527 108 111 2 98 0 110 6 Yht. 876:3 110 3 144 2:867 0

17.0 4:261 L L 76106 elinympäristöt. 2:150 110 5 2:868 2:164 105 3 1 16:5 4:339 35:0 4:260 1.0 1

4:434 97 97 42:542 4:434 107 0 3 8 4:468 Pannuvuori 5 2:918 2:904 146 107 4 109 8 7 1 Linj.as. 2:543 Rauh. 895:0:4 MATKAILUPALVELUJEN ALUE 0 . 2:174 2:164 4:655 4:432 5 2:528 kaksikaistainen maantie, lukuun ottamatta noin 2 2:486 5 1:162 2:920 2:511 2:546 105 3 109 8 RM 2:9034:599 1 Joutsan jakokunta 96 8 96 6 100 4:431 4:623 2:676 2:510 2:544 98 2 jk/pp 2 2 111 2:919 20010 2:765 143 13 PAIKALLISESTI ARVOKAS LEHTOALUE

6 1.5 108 4 4:589 4:340 5 6 Alue varataan ensisijaisesti matkailua palvelevia toimintoja ja rakennuksia varten. 2:666 4:546 Virastotalo JOUTSA 109 7 8 9 luo-1 Posti 2:545 12 4:622 :22 2:512 13 4:347 2:246 2 16 4:348 4:342 7 3 31:7 8:46 105 108 3 109 5 6 Alueelle saa sijoittaa myös palvelurakennuksia ja tiloja. 3 2:419 Kirkko1:0 AO 31:8 9 31:9 31:11 Alueen maankäyttöä suunniteltaessa ja aluetta rakennettaessa 2:525 105 6 1 p 1 1:162 3 2:548 Ao 31:10 31:12 3 4:465 2:679 31:37 8 I 109 7 1:139 4:534 2:703 1 I 2 1 . 6 Hintikka 105 6 31:38 3 e=0.25 2 3 4 5 6 Alueen rakentaminen tulee perustua asemakaavaan. tulee huomioida lehtoalueen ominaispiirteet. Hiekkapohja 4:356 96 4 e=0.25 T W 4:461 2:547 2:704 103 3 4:535 2:296 2:524 4 7 11 14 15 3 km nelikaistaista osuutta keskustan pohjoispuolella 4:349 102 1 4 10 3 1:0 2:618 1 12 1 1 4:644 2:526 2:507 11 108 2 109 9 109 7 2 16:6 0 4:284 0 6 HUTTULANTIE22 4 75 1:161 2:357 21 34 4:293 4:283 99 7 15 16 27 28 33 8.2 4:142 4:645 2:680 145 1 2 3 2:297 2:617 2:681 1 2 3 431:19 14.0 2:356 VP 31:16 5 31:20 5 2:677 2:825 148 31:13 31:14 31:15 31:18 Ruosteniemi 4:282 2:519 31:17 p 791791 Rauh.alue 2:424 10a 1 74 2:421 AO14 17 24AO 29 32 36 38 2:56 2:64 2:464 145 10 67 H 2:824 Sillanlahti 20 23 109 5 4:491 2:520 2:422 2:530 2:417 0 12 khI I 31:27 6 4:589 2:65 2:509 nat 2:423 96 4 e=0.25 31:22 31:23 e=0.2531:25 31:26 34:3 : 2:57 30:0 31:21 31:24 2 2:913 2:829 2:405 4 5 6 AOR34:33 68 6 2:461 2:337 2:854 8 9 8 7 6 5 18 13 19 24 31 10 I PALVELUJENsijaitsevan ALUE varalaskupaikan kohdalla. 2:127 2:66 2:933 9 18 66 2:675 2:54 Urh. 107 1 25 P-13 2:743 2:306 2:81 2:294 30 76 30:0 2:147 2:351 HUTTULANKUJA108 2 109 6 e=0.25 34:32 69 15 40 41 11 64 4 POHJAVESIALUE 2:744 2:462 2:830 876:3 1 2:656 106 3 65 2:6742:60 2:463 2:517 2:341 N pv 2:203 2:55 2:934 2:350 150 16 ar ar 1 2:305 3 31:36 77 2:99 2:465 2:331 147 31:29 AINONKUJA 34:31 Alue varataan ensisijaisesti yksityisten palvelujen alueeksi.

2:170 2:314 2:521 2:522 31:35 11a 13 78 108 0

Uimaranta 30:0 2:518 2:336 63 4 1 2:71 2:214 105 5 34:1 62 1 11 2:912 2:123 2:518 2:509 102 1 II 1 2:434 2:160 98 6 2 II e=0.3038 39 42AR e=0.3014 86 0 14.5 2:21 2:368 105 AR 0 2:4752:474 96 4 17 107 2 2:286 61 60 Alueen rakentaminen tulee perustua asemakaavaan. . Tärkeä vedenhankintaan käytettävä pohjavesialue (I-luokka). 20.5 2:760 85 79 1 AP-2 2:874 2:426 2:471 2:73 0 31:40 109 9 2 2:162 2:290 107 81 2:433 2:170 2:746 2:82 78 34:2 2:72 2:266 2:158 jk/pp 107 135 2:873 2:863 2:500 2:159 2 VP Alueelle saa sijoittaa tieliikennettä palvelevia rakennuksia, polttoaineiden jakelupisteen Alueen maankäytössä ja asemakaavassa tulee kiinnittää erityistä huomiota 2:865 2:860 2:369 843 pv 2:202 2:216 2:273 2:76 15 4 82 L 34:3 Terveysas. 2:172 2:167 p 63 92 2:339 2:271 2:499 31:30 16 91 jk/pp 83 sekä matkailua palvelevia rakennuksia. 2:171 Vanhainkoti 92 5 2:343 34:35 1 E pohjaveden suojelemiseksi. luo-1 2:699 2:700 2:864 1:149 2:642 1:149 2:4702:745 2:156 2:500 L 43 36 37 2:862 2:558 AOR . 2:203 2:859 2:549 0 p Yht. 878:2 2:324 97 5 2:643 106 4 ar 14 87 I Palvelurakentaminen on luonteeltaan paljon tilaa vaativaa. VL 2:401 106 59 2:273 2:602 HUTTULANTIE 31:31 Venesatama2:155 2:24 Yht. 878:6 2:550 0 106 3 35 2:861 2:599 2:601 L e=0.25 107 0 93 2:3862:557 2:644 2:598 2:600 0 106 3 L 34:36 17

1 149 107 2:866 96 5 2:630 1:100 3 56 34:5 5 2:430 2:631 55 102 2:323 . 2:412 34:37 16 34:6AR 1 2:370 2:556 44 13 106 HULIKKALANTIE0 1.2 2:2982:209 2:603 152 18 pp 11 101 I 2:637 L 90 30 4 3 Valtatiehen liittyy suunnittelualueella neljä maantie- 2:429 2:853 2:632 AR e=0.2 Kangasranta 2:760 2:413 2:595 ar 4:511 97 3 2 1 II TEUVONKUJA 2:188 5 88 3 v 100 3:288 2:179 2:638 13 2:604 MAISEMALLISESTI ARVOKAS ALUE VL 2:104 2:445 10 31:32 e=0.25 2 106 0 ma. 12 106 9 8:32 W 6 2:826 99

2:189 96 2 154 pp p 4:402 2:596 VP 98 115 L 19 4 1:6647 136 PALVELUJEN ALUE, POHJAVEDEN SUOJAUS 2:483 4:532 P-299 sk 2:639 2:605 Pekkanen 2:204 p

2:303 2:205 2:452 L .

Lujukallio 107

9:42 3:264 2:828 L 20kV 34 2:597 0 Leirikeskus 2:484 Rautamäki 105 3 31 VK 89 15 2:325 2:640 1:97 1:99 104 6 30 9.1 Ast. 1 Alueen maankäyttöä suunniteltaessa ja aluetta rakennettaessa: 3:230 3:231 3:265 1123 8.5 102 105 5 5 Alue varataan ensisijaisesti yksityisten palvelujen alueeksi. 128 1 2:760 2:348 151 316 137 10 8:62 3:295 2:320 2:345 104 2 104 5 31:5p 3:295 0 2:606 20 4:531 13 AK Variskallio 2:63696 5 2:641 YL 105 1 1/2 III tä: seututiet 610 Korpilahti–Joutsa (Korpilahdentie) on otettava huomioon alueen maisemalliset arvot. ar 135 3:232 2:347 34:37 6 Alueen rakentaminen tulee perustua asemakaavaan. 3:266 2:884 2:453 I 4:402 49 9:46 3:234 13.5 2:764 2:607 e=0.40 12.0 2:302 2:318 106 8:60 2:763 98 8 156 21 2:437 4:532 e=0.40 3:233 1:6647 2:760 2:586 1:99 2:455 4:531 VV 2:411 2:446 3 5 M Rakennusten tulee liittyä alueelliseen viemäriverkostoon. 12:11 3:235 Joutsansalmi 102 2:439 1 1 2:207 11 31:40 314 96 2:319 2:608 104 4 93 101 109 2 M-1 3:228 2:629 104 1 2 32 11 14 0 3:308 2:587 94 tk I 2:6281:149 12 Yht. 878:2 134 8:61 3:239 pp Pohjavesialueella tulee kiinnittää erityistä huomiota pohjaveden suojeluun. 2:900 2:739 2:924 104 KL 105 4 AK ar 7 Yht. 878:2 93 1:100 AK 1 2:899 2:738 II ar ar 11 1/2 III 94 31:40 3.8 1/2 III ar 3:236 3:267 3:2773:226 2:923 e=0.50 e=0.40 9 2:760 0.9 2:844p e=0.40 Palvelurakentaminen on luonteeltaan paljon tilaa vaativaa. 3:240 3:298 3:227 2:5924 153 11 4:558 J 5 3:40 2:5882:589 2:593 105 2 10 UU NATURA 2000 - VERKOSTOON KUULUVA ALUE 40:0 103 5 a I nat 3:3093:280 3:262 962:1192 2:590 2:610 5 ja 428 Toivola–Pertunmaa–Joutsa (Pertunmaantie) 3:237 2:105 3:299 2:911 31:39 91 1 4:401 3:238 3:241 3:243 3:110 3:327 2:105 2:725 2:658 2:659 98 5 44 104 3 4:599 2:107 25:7 12 14 108 7 me 2:505 6 50 PekkanenPekkanen 2:726 2:388 104 4 107p3 . 3:242 3:245 3:277 2 p 3:330 2:107 895:1:6646 2:399 AL-2ar M-1 AP 3:244 W 5.3 21:6 pp/h p 1 I Natura-alueen läheisten rantojen maankäyttöä suunniteltaessa on 1:149 3:38 2 1/2 III 21:22 42 7 4:386 21:11 21:16 102 8 10 105 2 3:35 3:45 43 e=0.40 11 3:78 pp 103 2 97 3.4 3:272 3:288 3:222 3:201 103 9 41 4:512 TEOLLISUUSALUE, JOLLA YMPÄRISTÖ ASETTAA 3:223 158 2:95 3:204 3:246 3:30 3:44 2:857 21:19 21:21 21:12 25:5 895:0:4 m ar 2 alueiden käyttö ratkaistava siten, että Natura-alueen vaatimukset Jääsjärvi 25:3 51 9:33 3:247 21:20 21:17 21:7 kh 1 pp 108 7 3:130 3:58 3:200 31 40 p 52 3:31 100 2 4 3154:385 AP 3:203 3 5 105 6 53 3:218 21:13 155 91 LYS 39 M 3:107 1 38 otetaan riittävässä määrin huomioon. 3:205 3:178 YHDYSKUJA TOIMINNAN LAADULLE ERITYISIÄ VAATIMUKSIA 3:259 24 12 sekä yhdystiet 16646 (Yhdystie) ja 16647 (Jousi- 3:59 3:157 103 3 6 3:65 3:33 21:19 30 1 37 1 3:32 3:208 3:224 95 49 31:40 103.473 3:306 2:389 j 7 121 TY-1 3:160 101 7 p AK 3:176 3:121 21:14 21:23 Kalanviljelyl. AK 36 ar . 3:279 3:307 21:8 7665 301 123 4:387 1/2 III 1:28 3:177 21:921:10 ar 8 3:2493:278 102 2 1/2k III 105 6 . 3:159 3:125 4 160 bs 10e=0.40 4:386 P-2 3:131 3:250 3:306 LT e=0.40 pj 9 Alue on tarkoitettu teollisuus- ja varastointitoiminnoille, joista ei aiheudu ympäristöhäiriöitä. 3:60 AP 2:911 68 21:1 25:1 25:8 66 AP p 126 3:207 3:258 3:202 3:318 2:218 2 3:62 97 157 yr VP 98 7 kt p 3:37 76211 j 10 saa 3:225 VL 22 jk 13 Alueen toiminnasta johtuva melun keskiäänitaso ei saa ylittää viereisillä asuin- tai loma-asuntoalueilla PUHDISTETTAVA MAA - ALUE 9:47 10:56 e=0.20 3:123 3:64 3:319 1:148 jk 1 YHDYSTIE 1:163 3:63 120 Upakonlampi 1:168 3:328 3:139 23 3:148 162 105 0 11 K 1:168 3:147AP 3:311 101 1 KL kt 4 125 35 34 3:317 luo Myllynkoski99 7 p 103 2 1 päivällä 55 dBAtie). ja yöllä Yhdystie45 dBA. Alueen kokonaisrakennusoikeus toimii käytännössä on e=0,15. Joutsan keskus- P-1 3:197 29 IIKpa jk

20 p 33 2 luo 3:198 3:101 200206 e 7 1 98 29 2000 12 p Maunola 647 AP 300 21 99 103 3 16 3:134 KL Alueen rakentaminen tulee perustua asemakaavaan. 10:55 3:335 3:198 p 3 13 Alueen maaperän pilaantuneisuus on tutkittava asemakaavoituksen yhteydessä. VL 4 3:310 102 5 II 119

1 10:51 Karimäki 31:39 159 2:844 KL-1 104 6 14 15 Z VL 1 2 e=0.4 17 0 3:132 104 5 16 0 3:133 II 19 1 10:20 92 5 Lak yht pp 117 KESKUSTIE pp e=0.20 AP 4 e=0.40 18 0 2.3 96 7 166 164 1 Temisevä 10:61 3:200 3:140 pp +105 101 2 p 161 M 1:168 2 4 TEOLLISUUSALUE, JOLLA YMPÄRISTÖ ASETTAA 98 0 17 P-2 P-1 33 2 14 2:867 4:339 tan pääkatuna. ET AP-2 AP-2 ET 96 7 4:599 309 97 0 10 306 1 3 II TY-2 luo 1:137 101 6 TOIMINNAN LAADULLE ERITYISIÄI VAATIMUKSIA sk KYLÄKUVALLISESTI ARVOKAS ALUE e=0.20 e=0.20 6 303 168 97 0 2:868 26 4:434 93 e=0.4 AL-1 Hirttomäki 6 3:141 97 1 16 7 Liike 1:168 4 AP-2 876:3 13 AO ST 28 p 4:589 100 1 kesku 5 VP116 163 2 8 14 2:904 KM-1 IV 2:174 pp II kh 3101 6 6 2:164 e=0.50 Alueelle ei tule osoittaa uusia teollisuusrakennuksia. 1 Kupari 3:203 Synninkynnys 102 pv-1 15 e=0.20 6 51 4:599 PUISTOKUJA yr 10:40 160 LV 13 8 1 101 6 Uudis- ja korjausrakentaminen, kadun rakentamis- ja Myllynlahti 3 TOKERONTIE15 5 71 41 VP 2:486 2:903 Alueen toiminnasta johtuva melun keskiäänitaso ei saa ylittää viereisillä asuin- tai loma-asuntoalueilla AP-2 98 6 1:109 46 2 0 AP-2 3 20 10:31 AP-2 96 4 102 9 YH 10:52 P-1 s-1 4 16 4 Virasto- päivällä 55 dBA ja yöllä 45 dBA. Rakennusten tulee liittyä kunnalliseen viemäriverkostoon. korjaustoimenpiteet sekä muut ympäristöä muuttavat toimenpiteet s To RANTATIE 104 45 LPA-2 IIItalo

P-1 3:202 19:4 2 95AO 10 52 100 2 VL 101 2:666 115 e=0.60 12 113 p 10:40 5 96 6 3 tulee sopeuttaa ympäristön ominaispiirteisiin. e=0.20 s II TOKERONKUJA 4:340 Pohjavesialueella tulee kiinnittää erityistä huomiota pohjaveden suojeluun. 10:16 3:206 96 8 44 1 101 2 4:347 101 3 11 11 yr e=0.20 e=0.20 11 307 1 310 13 96 4 43 rak s 2:419 6 100 0 103 Alueella sijaitsevia teollisuus- ja varastorakennuksia saa peruskorjata ja laajentaa. pp p LÄNSIKUJA 101100 7

Häränsilmä 19:5 APlk 102 105 4:348 100 3:198 M 42 II ar 2 1 2 s 5 AL-1 kh 7 e=0.30 1 TY-3 12 2 5 IV p 100 Korpilahdentien (st 610) liittymä on tiemerkinnöin 19:1 95 9 4:546 7 112 114 3:79 Joutsan jakokunta 4:349 e=0.50 ar Rautakallio 13 4:356 19:3 11 2 s-1 yr ( 4:461 J 1:153 14 SUOJELUALUE e=0.15 4 4 1 6 5 VP 7 10 311 100 1 8:49 97 3 14 Kiviniemi 26 2 3:77 6 4:535 p 2 MY ( 1:86 2 TEOLLISUUSALUE, JOLLA YMPÄRISTÖ ASETTAA 1 p 4:293 1 ( 99 2 3 313 9

5 3:46 11 4:534 4 98 3 TY-3 Yht. 876:10:0 ( AP-3 1:31 99 LÄNSITIE p K-1 Haukkala 8 57 TY-1 53 3 4:142 99 6 III 20:0 1 TOIMINNAN LAADULLE ERITYISIÄ VAATIMUKSIA Luonnonsuojelulain 49 §:n perusteella suojeltu

EN 96 3 1 4:299 e=0.50 Ruusulanlampi 110 96 4 41 308 1 kanavoitu nelihaaraliittymä, jossa neljäntenä haa- 2 rak 76 ar 99 5 0 e=0.15 96 AO 1 yr liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikka. 2:424 21 38 10:54 1:155 SL-1 II 98 0 317 1 99 5 4:135 1 5 Alue on tarkoitettu teollisuus- ja varastointitoiminnoille, 6 e=0.20 2 0 Kurjenniemi 95 6 0 4:490 3 . 1:73 j 14 33 1:72 96 3 4:589 AR 32 10 lk AL2:56 1 sk-1 3:93 92 5 13 1/2 I RANTATIE2 joista ei aiheudu ympäristöhäiriöitä. Rakennusten tulee liittyä kunnalliseen viemäriverkostoon.

7 II 34 M 1:32 108 2:64 77 4 0 Haikula 15 1 1 2:423 3 UIMALANTIE 2 e=0.40ar 110 5 e=0.40 2 35 7 1:168 0

1:110 95 8 LEHTITIE 4 2:57 2:65 Alueella tulee kiinnittää erityistä huomiota pohjaveden suojeluun. 0 101 97 6 2:66 9 0 2:743 5 43 pp/t 3 66 95 4 AO rak yr rana on yksityistie. Pertunmaantien (st 428) kolmi- 11 2:127 3 13 2:54 Alueen toiminnasta johtuva melun keskiäänitaso ei saa ylittää viereisillä 5 4 II VENETIE 96 8 44 3 AL 9 2:675 e=0.20 y 1:120 101 1 318 2 4 2:913 II 9 31 1 e=0.40 asuin- tai loma-asuntoalueilla päivällä 55 dBA ja yöllä 45 dBA.

2 2:674AO 2:60 6 5 319 2 . Kuusela 1 0 1 97 3 32 1:121 40 45 I1/2 2:55 96 9 67 0 96 2 6

TY-1 112 1:152 e=0.208 Alueen rakentaminen tulee perustua asemakaavaan. 10

10 95 4 9 pv j p 50 AP 12 0 0 1 110 3 113 5 pp 30 2:99 1 3 111 111 7 1 12 95 7 4 2:912II av 4 29 . 1 1 VV 2:475 6 5 e=0.15 9 7 e=0.25 av 113 2:203 16 3 2:434 28 96 5 2 Y 1 haaraliittymässä on väistötila ja oikeallekääntymis- OSAYLEISKAAVA-ALUEEN RAJA 5 8 51 2:474 4 II 5 Pikholma 1 2:874 27 10:56 AO e=0.302:426

1:149 76210 2:202 2:433 pp/t 99 10 I1/2 4 Laiskaselkä 1:154 8 j AR 2 YHDYSKUNTATEKNISEN HUOLLON ALUE 3:287 97 8 95 15 e=0.20 2:873 110 0 111 8 1 II ET26

(10:50 3:191 110 4 3 sk-1 2 2:216 111 6 172 J O U T S A 107 1 e=0.20 10 HO 17.0 11 3 14 11

( 3:216 6 94 1 36 12 Alue on tarkoitettu yhdyskuntateknisten laitteiden

110 2:203 10 N 97 VL 3 AP-3 j 34 320 . . (10:53 111 5 . 5 2:699 4 8

97 5 4 4 96 6 103 kaista. Joutsan keskustan pääliittymänä toimiva 92.3 107 3 2:700 A ja rakennusten käyttöön. ALUEEN RAJA

3:286 jv- AL 6 97 5 18 9 109 3

M 3:301 112 2 878:2 II 101 102 2 ET pumppaamo 6 111 1 V 1 402109 0 Jousa e=0.40 JOUSITIE 2:324 3:215 5 5 6 2 W 17 2:155 0 1 1 4 7 AK 10 93 6LV 93 9 Kurenniemi Kirkkokangas 3 III a 5

113 1 2 108 5 95 876:3 112 2 vt 110 7 2:323 112 13 AO 1:166 6663 3:331 118 5 4 Yhdystien (mt 16646) liittymä eli ”Huttulan liittymä” I

3:301 L 3:288 96 VALTATIE

TY-3 118 e=0.20

112 32 110

116

1 1 0 M 100 167 rp32 s- ENERGIAHUOLLON ALUE L 94 7 3 EN15 12 VL

3:287 pv

1 109 1 sk-1 0 110 0 106 9 2

e=0.15 V rp1 Alue on tarkoitettu kaukolämpölaitoksen käyttöön. TY-3 97 TY-2 3:111 L 51 1:155 1

122 131

3:300 121 71 on korokkein kanavoitu kolmihaaraliittymä, jossa 01 132

1 e=0.15 127 7 115 3:264 2 e=0.15 2 111 3:332 106 7 169 1 209 0 76020 40 52 92 5

114 3:231 50 db 3:230 133 101

115 122 1 AO 95 6 ERITASOLIITTYMÄ 119 3:265 95 4 108 7 1 2 e=0.20 130 138 201 10:35 3:209 137

105 117 9 Yht. 878:4 125 2 1:149 60 3:266 125 9 122 121 136 108 - Merkinnällä osoitetaan liittymät joista on yleensä pääsy 3:193 108 6 3:232 895:1:6647 116 9 2 118 1 118 1 AO 16 95 5 TI 117 120 3:295 123 kh L 171 119 e=0.20 LUJUKALLIONTIE 16 48

t 10:29 3:333 11 I 3:295 94 on oikealle- ja vasemmallekääntymiskaistat. Kari- 3:143 127 2 3 VV 200 3:234 204 kh V 12 93 2 kaikkiin suuntiin. Liittymän yksityiskohdat ratkaistaan tarkemman 3:95 4 v 3 17 3:233 17 3:235 18 lv

118 6 115 116 134 4 29 110 2 AO 97 p40 3:195 107 123 1 98 6 13 SUUNNITTELUTARVEALUE AO VL 21 Kirkkokivi 77502 e=0.20 148 ST 1 saa 25 97 3 24 10:60 111 9 10 Joutsansa suunnittelun yhteydessä joko tiesuunnitelmalla tai asemakaavalla. 3:96 e=0.20 3:308 21 3 122 7 25 20

118 135 2397 9 117 109 3:228 20 4 118 115 4 119 3 VL s s p17 W . Lonttolanmäki 139 147 2 2 111 3 111 110 111 8 1 3:239 213 878:2 Alue, jolla on sen sijainnin vuoksi odotettavissa suunnittelua edellyttävää Heikinoja 122 6 4 2 s 4 . 123 122 8 3:267 3:227 12

203 26 11s 3 4 3 105 120 7 3 106 1 3:161 121 109 146 s AO 10 3:185 112 3:236 24 L 3:226 12 97 9 yhdyskuntakehitystä. Asuinrakennusten tulee liittyä kunnalliseen vesi- ja 118 7 11 76021 140 13 0 mäessa sijaitseva Jousitien (mt 16647) liittymä on AO 2 109 3:280 aavisto s 23 e=0.20 11 e=0.20108 TOIVIKKOTIE 6 72 94 8 1 LV

117 3 15 173 107 141 26 3:298 109 3:227 114 9 7 12 s 24 21 1 3:110 3:194 3:240 3:277 KARIHARJUNTIE 3:280 14 viemäriverkkoon. 115 115 7 205 43 2 48 3:285 119 104 23 1 3:262 0:4 40:0 204 42 10 175 Z 1 103 s 22 175 176 KOKOOJAKATU 106 210 3:299 3:327 103 105 9 OLVIKUJA 1:6647 AO AO 161 41 110 9 5 V 0 109 19

. sm 109 L Z 2 22 3:241 11

3:238 3:243 44 2 11

02 0 15 115 3:309

24 3 e=0.20 L 9 107 19 44 Lammasaho 118 1 10 3:237 21 8:48 pv s AO 113 1 40 115 9 18 117 5 e=0.20 0 ET 118 2 2 5 rantayleiskaavassa 3 s 0 201 12 - Ohjeellinen sijainti M 18 200 18 3:40 93.711 162 12 13 VL 95 3 3:242 3:245 20 3:86 117 7 e=0.20 21 5 7 14 VL 3:277 3 214 3:330 22 jv a 4 6 3:38 27 ”lohenpyrstöeritasoliittymä”, johon liittyy yksityistie- Niemelä 3:220 1:149 3:288 102 68 3:244 201 4 . olevaa aluetta 143 145 2 kh s 6 113 1 203 199 192 AO

3:186 117 7 VL 112 0 113AO7 115 7 144 165 3:288 ½k103 I9 u s 114 5 L 76022 8 2II 3:45 163 1:53 4 3:35 3 1 L 17 3:78 1 L Z 177 124 5 117 4 e=0.20 12 11 97 2 e=0.1 a 103 5 114 2 164 191 L 204 3 6 7 1 109 2KARIHARJUNKUJA 10 2 KATU v 116 8 205 3 55 3:58 3:223 120 3:272 59

114 5 3:204 206 6 54 69 8 100 2 LÄHIVIRKISTYSALUE a a 7.5 Yht. 878:2 02 2 105 5 36 10

8 3:246 28 110 2

t Z 3 3:30 3:44 14 2 ar 98 a 8:63 112 5 3:130 7 3:31 5 4 t 4 3 190 108 5 VL 1 76023 3:247 12 215

k 3:107 207 30 4 9 53 e 1:149 3 5 111 211 14 7 4 TOIVIKKOTIE 73 luo LUJUKALLIONTIE 3:205 103 9 3:65 30 37 52 24 haarana Pekkasentie. 8 0 216 Alue varataan päivittäiseen ulkoiluun, virkistykseen ja veneiden pitoon. s 110 114 8 208 32 80 Amerikanlahti u 3:284 6 6 33 2 212 9 AO i Z EV115 208 AO 3:33 3:59 1 l 170 22 1 II 1:8206 kh 3:32 10 5 3 5 e Yht. 876:3 AO 50 3:306 II 49 a 112 1:167 6 812 e=0.20 3:121AO Aluelle voidaan rakentaa yleistä käyttöä palvelevia vähäisiä rakennuksia ja rakennelmia. l 115 8 2 10 II e=0.20 38 3:176 102 0 51 1 37 35 5 15 ½k I u½ 113 0 68 76010 y e 179 AO e=0.20 3:278 48 0.6 3:287 102 8 3:307 211 96 6 51 e=0.20 a me II 20 3:177 11 Yht. 876:10:0 2 3:249 3:279 3:160 4 Alueen käyttö tulee suunnitella ja perustua asemakaavaan. a Z 3:131 56 11 7 a TY-1 110 4 e=0.20 113 1 3:159 5 t 116 113 2 81 112 7 7 47 113 6 2 3 allas 3:250 108 0 KARIMÄENTIE6 v 0 34 33 n 172 2 31 216 OHJEELLINEN KEVYENLIIKENTEEN YHTEYS 1 4 51 0 18 5 19 I I I I e 1:28 5 7 44 7 3:60 a e=0.15 105 0 111 4 3 3:306 5 110 5 113 0 114 2 Lak yht l Z 1 106 5 179a 1 70 11 106 6 32 8 3:62 AO

r KOPULINKUJA 3 56 M L 115 8 110 38 3 76011 53 UIMARANTA-ALUE

o 3 105 6 120 2 113 9 Lak yht KOPUTINTIE 4 3:37 43 9 II 50

107 4 3 193 1 10 e=0.20 106 11 212 39 11 46 VV

11 107 4 174 LYS 3:148 3:123

2071 115 1 3:63 111 3.8 117

8:44 1:159 yr 3:328 e=0.20 115 8 AO 27 kh

Ao 191 114 8 1 76048

5 I Alue varataan uimaranta-alueeksi. I

II I 12 I

195 I Z

I

2:363 I 87 43 76047

LT 3:147 I

I

189 4 I

II I

187 I L

I

3 I

I

I

I

10 I

I

I 60

I

I

I

I 3:197

I e=0.20 I

I

113 I

I

I 3:64 I

I

77499 I

I I

I

I I

176 I

I

2:243 I

I I

I

I 41

Ruskealan / jakokunta 2 I 2 I

185 I I I

10:36 I

109 7 117 4 I

181 I

I 1 I 1 I Alueelle saa rakentaa sitä palvelevia pienehköjä I

I L I

I I I 183 I I I I 3:186 I 2 1:54 76049 M r 1 L

1:6645 115 6 114 3 197 11 59 I M

JOUSITIE 57

a 176a 77500 I

13 115 199 I Maantieliittymien lisäksi suunnittelualueella on 40

o I rakennelmia ja rakennuksia.

114 0 896:1:6647 I 500 3:198

M 108 3 10 I 201 2

n I

117 4000

l 112 1 I

I ALUEEN KOKONAISRAKENNUSOIKEUS KERROSALANELIÖMETREINÄ

3:69

e 895:0:4 I 13 118 L 110 I AO

t 111 7 205a 203 2 L

178 8 1 I 76050 Alueen rakentamisen tulee perustua asemakaavaan. I

a 113 58

v 3:112 115 6 205 I II 118 4

L 114 0 I L

y I 2 L

a 80 I e=0.20

I NIEMISTENKYLÄNTIE

M 122 I

a l pv I pj I

W e 3:28 112 9 VL 71

207 I L

112

125

403 Kirkkola 112 9 I

P-1 I

a i I 122 6

s I 1

luo I 504

L I

l 113 6 180 3 I II 124

u k I 1:55

I AO Köysitien, Koivutallintien, Mämmiläntien, Kissan-

117 0 125 2 2000 I e=0.20 EVERSTINMÄKI

a 17.0 114 1 125 7 I 124 8 z

e 217 I

114 6 182 I 124 6 76051 ALUEEN KOKONAISRAKENNUSOIKEUS TEHOKKUUSLUKUNA

a 114209a4 I

t I

123 3 I I

I

I

I L I I

I

I

t 115 I I

I

v 7 I

I I KL I

209 VL I I e = 0.15 I I I I I I a I 1:137 I 124 a 2:687 II I 76052 MAA- JA METSÄTALOUSVALTAINEN ALUE 501 122 2 I 114 9 I 123 1 s 3:111 4 I

I 123 7 M

e=0.20 120 AO I 4

s 184 yr I 122II 8 1

3:111 6847600 I

luo 112 5 I

Z 113 112 7

a I e=0.20 2

8:49 I Merkintä osoittaa kuinka suuren osan rakennuspaikan tai tontin 3:18 127 Alue on osoitettu pääasiassa maa- ja metsätalouden käyttöön. 114 2 I 4 3 I 12.5 6 L I 122 3 kulmantien ja Soiluntien yksityistieliittymät sekä

1:159 I 3:206

Yht. 876:1 I 123 1 113 3 114 2 I 125 3452100 3 KAPTEENINTIE 895:1:6645 Alueelle saa rakentaa maa- ja metsätaloutta palvelevia rakennuksia. I 115 3 211 116 9 I pinta-alasta saa käyttää rakentamiseen.

KÖYSITIE I

P-1 8:64 I 115 L 125 2 I 502 I L 5 I 503

116 I P-1 . 125 3:196 119 1 I AO 10:33 1 I II 3500 256 I 116 6 Ruskeasuo I 124 4 AO 122 8 1 114 6 I 2 e=0.20

VL I II 3:196 I 2

2000 I

1 134

Tervaharju 115 2 I e=0.20

L K I 122 6 123 4 7662 I

119 I 136 1

II Z I L 1:56

10:25 1 115 5 I

10:27 116 7 I maa- ja metsätalousliittymiä. Köysitien liittymä

8:34 ) 10:24 LT I

1 I

258 I VL

127 e=0.20 I

115 3 I 125 7

115 2 I

I I

I 506 YHTEYSTARVE 9 I

5 I L

r 117 55 I

8:40 115 I 122

a 114 7 TYK I 505 1 Rauh. I

138 4 AO 125 3 6:1 I

n 1 I

o II I II L

I AO MAA- JA METSÄTALOUSVALTAINEN ALUE

I 2

6 t I e=0.20

l I II M-1 116 7

2 a 114 I

Oravakivi 8:58 e 3:50 I 3 L 1:159 I 118

10:44 115 e=0.20 3:198 3

1 y 118 0 I 1 RA v Z I 2 a le 3:51 e=0.20 1 Alueen suunnittelussa tulee huomioida liikenneyhteystarpeet. a 112 8 115 9 LUUTNANTINTIE 129 Alue on osoitettu pääasiassa maa- ja metsätalouden käyttöön. ( i 4 5 Oravakiven ABC-liikenneaseman kohdalla on ”lo- s saa 125 L 507 a 136 k 4 1 Alueen puustolla on liikennemelun etenemistä estävää merkitystä. l 1 VL u a Vaheraho 3:18 VALTATIE 4 L AO

6 3:15 II 2 8:39 a 8 114 3 116 6 AO 508 P-1 e 0 3 e=0.20 VL ma t v 115 5 II Utteri 117 3 L 2 3 t a 116 e=0.20 L a KÖYSITIE 2 1 M 1 3500 s 115 VL 23 s 0 Tervalahti a 0 Patama 113 3 3 1:57 72 119 4 MAA- JA METSÄTALOUSVALTAINENhenpyrstö-eritasoliittymä”, ALUE, muut yksityistieliittymät 8:67 Vähä Säynätjärvi pv 117 0 134 111 4 L MY 112 3 8:59 RM 112 JOLLA ON ERITYISIÄ YMPÄRISTÖARVOJA 2004 118 1 Lähdeaho 1 8:38 EN 111 7 2:251 TY 111 9 3500 2 I 110 9 L 123 e=0.20 112 2 Alue on osoitettu pääasiassa maa- ja metsätalouden käyttöön. II L 111 7 10:42 132 121 114 e=0.15 L 120 Luonnon monimuotoisuudenovat avoimia kannalta merkittävät tasoliittymiä. kohteet 10:37 L 257 112 6 111.217 113 1

111 2 0 110 7 2:856 111 Oravakivensalmi Tervaniemi L tulee ottaa alueen käytössä huomioon. KAAVAN LAATIMISVAIHEET: 7.9 111 0 4 TY 1 II 111 3 2003 luo-1 130 111 0 111 3 111 7 e=0.15 L Ruskealan jakokunta / 110 2:855 W 113 3 28.03.2006, 05.03.2007, 16.10.2007, 22.01.2008 , 10.04.2008 3

93.1 128

Yht. 876:10:0 L 112 5 107 VESIALUE 110 10:44 2:769 W 119 110 7 109 8 L 110 0 Riuttastenvuori 110 2 Vesialueelle sijoittuvien yleistä käyttöä palvelevien Tyynelä 117 L

pv 126 105 3:301 laiturien tulee perustua asemakaavaan. 112 3 Joutsan kohdalla valtatien itäpuolella on rinnak- 111 L Jukka S Lehtonen Jari Lämsä 109 1

2:241 105 2:442 112 4 Viskaali 114

112 aluearkkitehti maanmitt. ins. AMK 2:328 110 5 117 4 5 L 105 2 113 3 114 7 20 3 1 0 L 10 0 3:287 111 2 L 115 106 8 46 kaisväyläyhteys (Köysitie ja Jousitie) Oravakiven Kivioja 4 42 6 3:287

3:286 102 107 5

Yht. 876:3:0 L 124

Rauhoituspiiri 2:769 eritasoliittymän ja Pertunmaantien välillä. Jousitien Kuva 2-2. Ote Oravakivi-Karimäki osayleiskaavasta (2008), joka10.5 on voimassa suunnittelualueen ete- Kuva 2-3. Ote Joutsan kunnan ajantasa-asemakaavasta (22.5.2014) 1:47 1:165 Huhtisaari 13:2 2:687 YLEISKAAVAN OIKEUSVAIKUTUKSET JA MUUT KAAVAMÄÄRÄYKSET 0 0 1 056 läosassa. suunnittelualueen kohdalta. 15 yhteys valtatien itäpuolella jatkuu Pertunmaantien

0

0 Yht. 876:1 1 2:768 Simo Yleiskaava on ohjeena laadittaessa ja muutettaessa Loma-asutus yleiskaava-alueella (RA-alueet): Erillinen, kokonaisalaltaan enintään 25 m2 suuruinen Rantayleiskaavan kumoaminen: asemakaavaapohjoispuolella sekä ryhdyttäessä muutoin toimenpiteisiin noin 2 km, mutta sieltä ei ole enää saunarakennus ja enintään 12m2 suuruinen alueiden käytön järjestämiseksi. Kullekin alueen rakennuspaikalle saa rakentaa enintään savusaunarakennus voidaan sijoittaa vähintään 15 m Oravakivi-Karimäki osayleiskaava kumoaa Joutsan 403 Kirkkola / 2:229 yhden asuinrakennuksen, erillisen saunan, erillisen etäisyydelle em. rantaviivasta, ei kuitenkaan rantayleiskaavan seuraavien kiinteistöjen osalta joko osittain 13:2 Kuusela 7.0 Syrjälä2:138 1 : 10 000 Viranomaisten on suunnitellessaan alueiden käyttöä koskevia savusaunan ja talousrakennuksia, joiden yhteenlaskettu rantavyöhykkeen avoimiin osiin. tai kokonaan: 5 . toimenpiteitä ja päättäessään niiden toteuttamisesta kokonaisala on enintään 8 % rakennuspaikan pinta-alasta, ei 1 3 2:264

6 39:0 ivurinneivurinne katsottava, ettei toimenpiteillä vaikeuteta yleiskaavan kuitenkaan yli 250 m2. Talousrakennuksen yhteenlaskettu Muita rakennuksia ei saa sijoittaa 30m lähemmäksi eikä Kiinteistön RN:o Kiinteistön nimi: Lassinsaari toteutumista. kokonaisala saa olla enintään 100m2. rakennelmia saa sijoittaa 10 m lähemmäksi em. rantaviivaa. Yht. 876:4:0 172 J O U T S A Muilta osin noudatetaan kunnan rakennusjärjestystä. - 172-402-8-34 ORAVANKORVA Yleiskaava korvaa samaa aluetta koskevan aikaisemmin Rakennusten lukumäärä saa olla enintään viisi uusilla - 172-402-8-38 TERVANIEMI Yht. 876:6 hyväksytyn yleiskaavan. rakennuspaikoilla. Uuden rakennuspaikan tulee olla vähintään Kaikilla AP-alueilla tulee osoittaa riittävästi yleistä käyttöä - 172-402-8-39 TERVAHARJU Haarala Vihtaniemi 3000 m2. palvelevia virkistysalueita asemakaavoituksen yhteydessä. - 172-402-8-40 TERVAHAUTA Nevatlahti 2:243 6 402 J o u s a Yleiskaava ei ole asemakaava-alueella voimassa muutoin kuin - 172-402-8-49 TEMISEVÄ Eskola asemakaavan muuttamista koskevan ohjevaikutuksen osalta. Loma-asuinrakennuksen vähimmäisetäisyys Nykyiset erillispientalot (AP-3 -alueet): - 172-402-8-58 ORAVANRANTA 8.3 0 0,5 1 Km Nironen 160 Lupaa rakennuksen rakentamiseen ei saa myöntää siten, että keskivedenkorkeuden mukaisesta ranta-viivasta määräytyy - 172-402-8-59 KOIVUNIEMI vaikeutetaan yleiskaavan toteutumista. kokonaisalan mukaisesti siten, että: Alue varataan pääasiassa haja-asutustyyppisille - 172-402-8-64 ORAVAKIVI – kokonaisalaltaan enintään 100 m2 suuruisen rakennuksen erillispientaloille. - 172-402-8-67 ORAVAKIVI 2:230 5 1 1 Tämä yleiskaava on laadittu maankäyttö- ja rakennuslain etäisyys rantaviivasta on vähintään 30 metriä. - 172-895-0-4 VALTATIE 4 1 2:230 Vihtanen 4 0 72§:n tarkoittamana oikeusvaikutteisena yleiskaavana. – kokonaisalaltaan yli 100 m2 suuruisen rakennuksen Alueelle ei osoiteta uutta rakentamista, mutta alueella - 172-402-10-44 METSÄ-KUPARI Pohjakartta © Keski-Suomen maanmittaustoimisto 031/KESU/06 etäisyys rantaviivasta on vähintään 50 metriä. olevia rakennuksia saa peruskorjata, huoltaa tai laajentaa - 172-402-10-36 SÄYNÄTJÄRVI 10:59Rajamäki Yleiskaavaa voidaan käyttää rakennuslupien rakennusjärjestyksen mukaisesti. - 172-402-10-29 KUMPULA 10:59 2:893 myöntämisen perusteena kaavan RA ja AP-3-alueilla. Alueelle ei saa muodostaa uusia rakennuspaikkoja. - 172-896-6-1 LOSSIPAIKKA Vihtasalmi 10:47 Muilta osin noudatetaan kunnan rakennusjärjestystä. Ylä-Mäkelä Lampila

Yht. 876:1 2:502 10:18 2:229 Nevatlahti 1.2 Vesivuori

0

0 1 10 62 K s o t r 6 p i 1 l a 0 tie h lan ka d Oravakivi ies e R n v t a i lta e tie 4 tie Koivutallin

e i t s n s v e e i r t K s n ö n a n e y ä s l k it e i ie k ä lm e a m m k P i s m r k n a ä valtatie 4 a M ntie Ka s n ulma t a sank u l Kis u o t J t u H Tammihaara tie 4 valta ikka Karimäki skupa varala

ie Jo t u e n si ti m tie 6 lu t 1 s 4 itie i 66 y 6 ous o 4 d 6 J S 7 h 1 Y t m

Koiravuori

e i

t nopeusrajoitus 100 km/h n

a a 8 nopeusrajoitus 80 km/h

2 m

4

n silta

t

u t s

r valaistus e

0 0,5 1 2 km P jalankulku- ja pyörätie st 61 linja-autopysäkki 6 Ka ngas niem entie

Kuva 2-4. Suunnittelualueen tieverkko nykytilanteessa Oravakivensalmesta Tammihaaraan.

yhteyttä valtatielle 4. Rinnakkaisväylä toimii myös Suunnittelualueen tieverkko ja liittymät on esitetty Nopeusrajoitus. Valtatien nopeusrajoitus suunnit- tyy 250 metriä Pertunmaantien liittymän jälkeen. jalankulun ja pyöräilyn reittinä, koska valtatien var- kuvan 2-4 kartalla. telualueella on 80–100 km/h. Karimäen liittymästä Lisäksi Korpilahdentien liittymäalue on valaistu. ressa ei ole jalankulku- ja pyörätietä. (mt 16647) Pertunmaantien (st 428) liittymään ulot- Valaistut tieosuudet on esitetty kuvassa 2-4. 2.2.2 Tien tekniset ominaisuudet tuvalla noin 2 km pituisella tieosuudella sekä poh- Rinnakkaistien puuttuminen Pertunmaantien ja joisessa Korpilahdentien (st 610) liittymän kohdalla Jalankulku- ja pyörätiet, alikulkukäytävät. Suun- Tammihaaran välillä eli valtatien 4 varalaskupaikan Poikkileikkaus ja päällysteleveys. Valtatie 4 on on nopeusrajoitus 80 km/h. Muutoin valtatien no- nittelualueella on yksi alikulkukäytävä: Yhdystien kohdalla vaikeuttaa merkittävästi varalaskupaikan suunnittelualueella kaksikaistainen tie, jonka perus- peusrajoitus on 100 km/h. Pertunmaantien (st 428) liittymässä valtatiellä 4 sijaitseva Huttulan alikul- sisäistä toimintaa ja huoltoa harjoitustoiminnan ai- poikkileikkaus on Pertunmaantien (st 428) liittymän nopeusrajoitus on 60 km/h. Jousitien (mt 16647) ja kukäytävä. Sen kautta on jalankulku- ja pyöräily- kana sekä edellyttää valtatieliikenteen siirtämisen eteläpuolella 10,0/7,5 m ja pohjoispuolella 8,5/7,5 Yhdystien (mt 16646) nopeusrajoitus on 40 km/h. yhteys mm. liittymän yhteydessä sijaitseville val- erittäin pitkälle Joutsa–Kangasniemi–Kankainen– m. Joutsan varalaskupaikan kohdalla valtatie 4 on tatien linja-autopysäkeille. Suunnittelualueella ei Toivakka -varareitille. nelikaistainen noin 2 km osuudella. Seututien 428 Tievalaistus. Valtatie on valaistu Joutsan kirkon- ole muita valtatien varressa olevia jalankulku- ja poikkileikkaus on tierekisterin mukaan suunnittelu- kylän kohdalla. 2,2 km pituinen valaistu tieosuus pyöräteitä. alueen kohdalla 8,5/7,0 m. alkaa 250 metriä ennen Karimäen liittymää ja päät-

7 Linja-autopysäkit. Valtatiellä on pysäkit Oravakiven, Liikenne-ennuste 2.3.3 Joukkoliikenne Koivutallintien, Jousitien (mt 16647) ja Yhdystien vt 4 (mt 16646), Kissankulmantien ja Korpilahdentien KVL 2040 Vuonna 2040 valtatien liikennemäärien ennus- Joutsan sijainti valtatien 4 varressa tarjoaa hyvät KKVL 2018 9 100 9 400 (st 610) liittymissä. (kuva 2-4) KVL 2018 7 600 15 % tetaan olevan 8400–9100 ajon./vrk, joka vastaa joukkoliikenneyhteydet etelään ja pohjoiseen. Kau- rask% 1 600 1 800 noin 18-20 % kasvua nykytilanteeseen verrattuna. koliikenteen vuorot Helsinki–Lahti–Jyväskylä–Oulu mt 428 1 400 Sillat. Valtatien aluevaraussuunnitelman suunnitte- 10 % Liikenne-ennusteen lähtökohtana on Väyläviraston ajavat valtatietä 4 ja pysähtyvät Joutsan kohdalla lujaksolla on kolme siltaa: Valtakunnalliset tieliikenne-ennusteet -julkaisun joko valtatien varressa Yhdystien (mt 16646) liitty-

• Karimäen risteyssilta (KeS-1320), teräsbetoni- mt 16646 3 200 (57/2018) yhteysvälikohtaiset ennusteet valtatien män pysäkeillä (Joutsa th) tai matkahuollossa noin 3 500 nen ulokelaattasilta, pituus 29 m 2 900 4 osuuksille Hartola–Joutsa ja Joutsa–Vaajakoski. 0,5 km päässä valtatiestä. Arkipäivisin nelostietä 3 %

8 500 9 000 • Joutsansalmen 2 silta (KeS-791), teräsbetoni- 7 200 16 % kulkevia linja-autovuoroja on yhteensä yli 30. (ti- nen jatkuva laattasilta, pituus 56 m 2.3.2 Jalankulku ja pyöräily lanne keväällä 2019) • Huttulan alikulkukäytävä (KeS-5257), teräksi-

3 400 3 600 nen holvisilta 3 100 3 % Valtatien suuntainen jalankulun ja pyöräilyn reitti 2.3.4 Erikoiskuljetukset Siltojen paikat on esitetty kuvan 2-4 kartalla. kulkee rinnakkaisella maantie- ja katuverkolla val- mt 16647 tatien itäpuolella. Köysitien ja Jousitien (mt 16647) Valtatien 4 suunnittelualue kuuluu tierekisterin mu- Johdot ja laitteet. Aluevaraussuunnitelman alueella varressa on yhtenäinen jalankulku- ja pyörätieyh- kaan erikoiskuljetusten osalta kaide-SEKV-verk-

on kaukolämpöputkia keskustan kohdalla valtatien 8 400 teys Oravakiven ABC:ltä Pertunmaantien (st 428) koon, jonka mittavaatimukset ovat 7x7x40 m. 8 800 7 100 itäpuolella, sähkölinjoja koko suunnittelualueel- 16 % pohjoispuolelle16 % saakka. Pertunmaantien pohjois- la sekä telekaapeleita. Pertunmaantien liittymän puolella valtatien suuntainen reitti jatkuu Jousitietä 2.3.5 Varalaskupaikka vt 4 tuntumassa, valtatien länsipuolella sijaitsevalle pitkin ajoradalla noin 2 km. Jousitien ja Tammihaa- jätevedenpuhdistamolle johtaa vesi- ja viemärilin- ran (st 610 liittymä) välillä ei ole rinnakkaisväylää, Joutsan kuntakeskuksen pohjoispuolella sijaitseva Kuva 2-5. Nykytilanteen (2018) keskimääräiset0 250 vuoro 500- 1 000 m joja etelästä ja pohjoisesta. Vesi- ja viemärilinjat kausiliikennemäärät (KVL) ja kesän keski- joten noin 2,5 km osuudella jalankululle ja pyöräi- lentokoneiden varalaskupaikka toimii muun muas- risteävät valtatien kanssa Yhdystien liittymän mo- määräiset vuorokausiliikennemäärät (KKVL) lylle ei ole muuta yhteyttä kuin valtatien piennar. sa puolustusvoimien harjoituskäytössä. Kyseistä sekä ennustevuoden 2040 keskimääräiset lemmin puolin sekä Karimäen (Jousitien) liittymän kohtaa palvelee vain pitkä Joutsa–Kangasniemi– vuorokausiliikennemäärät suunnittelualueella. pohjoispuolella. Ainoa valtatien kanssa eritasossa risteävä jalan- Kankainen–Toivakka -varareitti, jonka käyttöönotto kulun ja pyöräilyn reitti on Huttulan alikulkukäytävä harjoitustarkoitusten vuoksi vaatii mittavaa etukä- Yhdystien (mt 16646) liittymässä. teistiedostusta ja maastoon asetettavia väliaikai- 2.3 Liikenne (Korpilahdentie) keskimääräinen vuorokausiliiken- sia opasteita. Tästä johtuen varalaskupaikka on nemäärä on noin 1300 ajoneuvoa ja raskaan liiken- nykyisin harjoituskäytössä harvemmin kuin kerran 2.3.1 Liikennemäärät teen osuus 8 %. vuodessa.

Nykytilanne Yhdystien 16646 (Yhdystie) liikennemäärä (KVL 2018) on noin 2900 ajon./vrk ja Jousitien (mt Valtatien liikennemäärä suunnittelualueella on ny- 16647) noin 3100 ajon./vrk. Raskaan liikenteen kytilanteessa 7100–7600 ajon./vrk (KVL 2018) ja osuus on molemmilla teillä noin 3 %. raskaan liikenteen osuus 15–16 % (Väyläviraston tierekisteri). Suurimmat liikennemäärät ovat seutu- Joutsan kohdalla liikenteen luonteessa korostuu tien 428 (Pertunmaantie) liittymän pohjoispuolella. liikenteen lisääntyminen kesäaikaan. Kesän vuo- rokausiliikennemäärät ovat 20–25 % suurempia Seututiellä 428 (Pertunmaantie) keskimääräinen kuin KVL. Valtatiellä 4 keskimääräinen vuorokausi- vuorokausiliikennemäärä on noin 1400 ajoneuvoa liikennemäärä kesäisin (KKVL) on noin 8800–9400 ja raskaan liikenteen osuus 10 %. Seututiellä 610 ajoneuvoa. Kuva 2-6. Joutsan kuntakeskuksen pohjoispuolella sijaitseva valtatien 4 varalaskupaikka.

8 2.4 Liikenneturvallisuus

Valtatien suunnittelujaksolla on tapahtunut vuosina

2013-2017 yhteensä 16 poliisin tietoon tullutta lii- vt 4 kenneonnettomuutta, joista 6 on johtanut henkilö- vt 4

vahinkoihin. Yksikään onnettomuus ei ole johtanut mt 16646 mt

mt 16647 osallisen menehtymiseen. mt 428

Sekä Yhdystien (mt 16646) että Pertunmaantien

(st 428) liittymissä on kummassakin sattunut kaksi moottori- ajoneuvo yksitt. eläin pp jk Kuolemaan johtanut onnettomuus onnettomuutta, jotka kaikki ovat johtaneet henkilö- Loukkaantumiseen johtanut onnettomuus Omaisuusvahinko-onnettomuus 0 250 500 1 000 m vahinkoihin. Onnettomuustyypeistä yleisimpiä ovat Lähde: Tierekisteri 06/2018 olleet eläin- ja yksittäisonnettomuudet. Suunnitte- Kuva 2-7. Valtatien 4 suunnittelujaksolla vuosina 2013–2017 tapahtuneet poliisin tietoon tulleet liikenneon- Kuva 2-8. Joutsansalmen eteläpuolella valtatie 4 on enimmillään noin lualueen pohjoisosassa Joutsan varalaskupaikan nettomuudet. (Tierekisteri 2018) 12 metrin kallioleikkauksessa. eteläpäässä on sattunut kaksi ohitusonnettomuutta.

Sekalajitteinen maalaji, päälajitetta ei selvitetty (SY) 2.5 Ympäristö Kallio nousee pintaan eritasoliittymän ja Joutsan- 2.5.2 Luonnonympäristö Karkearakeinen maalaji, päälajitetta ei selvitetty (KY) salmen välissä, jossa valtatie on enimmillään 12 m Hienojakeinen maalaji, 2.5.1 Maaperä ja pohjaolosuhteet kallioleikkauksessa. (kuva 2-8) Joutsansalmen luoteispuolella sijaitsee Natura päälajitetta ei selvitetty (HY) Paksu turvekerros (Tup) 2000 -alue Angesselkä-Puttolanselkä. Angesselän Työn aikana ei tehty pohjatutkimuksia. Alueen maa- Noin 380 m leveän Joutsansalmen kohdalla järven ja Puttolanselän eteläosan alue (FI0900143) on ar- Kalliomaa (KA) perää on aiemmin tutkittu muutamilla porakone-, pohjalla on liejukerrostuma, sen alapuolella siltti- vokas vesilintujen muutonaikainen levähdyspaikka puristin-heijari- ja näytteenottokairauksilla. Lisäksi kerrostuma ja moreenikerrostuma. etenkin syksyisin. Alueen suojelu toteutetaan vesi- maaperän arvioinnissa oli käytössä Geologian tut- lailla. (kuva 2-10) kimuskeskuksen maaperäkartta (kuva 2-9). Joutsansalmen ja Pertunmaantien (st 428) välillä maaperä on karkearakeisen maanpinnan alla silttiä Joutsansalmen eteläpuolella valtatien 4 suunnitte- Suunnittelualueella seudun topografia on hyvin – savista silttiä. Kerrospaksuus vaihtelee välillä 5–7 lualueella on paikallisesti arvokkaita luontokohteita: vaihteleva. Korkeimmalla kohdalla Karimäen alu- m. Pohjavesi on todennäköisesti lähellä maanpin- Joutsansalmen rantalehto, Ruusulanlampi ja Hä- eella maanpinta on korkeimmillaan tasossa +125 m taa. Pertunmaantien pohjoispuolella maaperä on ränsilmä. Kohteet on esitetty kuvan 2-11 kartalla. ja alimmillaan järven pohja tasossa +88 m. hiekkamoreenia. (Oravakivi-Karimäki OYK:n luonto- ja maisemasel- vitys, 2006) Karimäen eritasoliittymän alueella pohjamaa on Suunnittelualueella on muutamia kohteita, joissa vaihtelevaa. Pinnassa on paikoitellen savista silttiä on maankäyttörajoite mahdollisten pilaantuneiden Joutsan kirkonkylän osayleiskaavan luontoselvityk- paksuudeltaan 0,5–3 metriä. Sen alapuolella on maiden vuoksi. Yhdystien liittymän pohjoispuolella sen (2018) mukaan valtatien 4 suunnittelualueella hienorakeista hiekkaa, silttistä hiekkaa 5–10 metrin liikenneonnettomuuden seurauksena maaperään Joutsansalmen pohjoispuolella ei ole arvokkaita syvyydelle. Pohjavesi on todennäköisesti 1,5–2,5 pääsi 1-luokan polttonestettä. Alue on kunnostettu luontokohteita. metrin syvyydellä eritasoliittymän alueella. Hiekan ja sillä ei ole puhdistustarvetta, mutta alueella on alapuolella on tiivistä moreenia ja kallio. maankäyttörajoite. Maankäyttörajoitteet ovat myös toiminnassa olevilla huoltoasemilla Huttulassa ja Tammihaarassa. Kuva 2-9. Ote maaperäkartasta suunnittelualu- een kohdalta (GTK karttapalvelu).

9 2.5.4 Maisema ja kulttuuriympäristö kiteltu paikallisesti merkittäväksi kulttuuriympäris- töksi. Alueella on 2-3-kerroksisia pääosin 1970-lu- Joutsa kuuluu itäisen Järvi-Suomen maisemamaa- vun kerrostaloja, joista suurin osa on Osuuspankin kuntaan ja Lounais-Savon järviseutuun. Alueen rakennuttamia ja arkkitehti Aarre Vuorelan suun- maisemarakenteessa vaikuttavat kallioperän muo- nittelemia. (Joutsan kirkonkylän osayleiskaavan dot ja ruhjevyöhykkeet sekä harjujaksot. Maise- maisemaselvitys, 2018, Oravakivi-Karimäki OYK:n massa vaihtelevat kumpareiset harjumetsät, loivas- luonto- ja maisemaselvitys, 2006) ti kumpuilevat kangasmaat sekä vesistönäkymät. Aluevaraussuunnitelma-alueella ei sijaitse Joutsansalmi jakaa Joutsan kirkonkylän sekä val- tiedossa olevia kiinteitä muinaisjäännöksiä. tatien 4 suunnittelualueen kahtia. Valtatiellä 4 mai- (SYKE-karttapalvelu) semallisesti merkittävä kohta on Joutsansalmen sillalta aukeavat pitkät vesistönäkymät, joita rajaa- 2.5.5 Liikennemelu vat rantametsät Joutsansalmen molemmin puolin. Joutsansalmen etelärannalla harjujakso yhdistyy Työn yhteydessä ei ole laadittu liikennemeluselvi- kallioalueeseen ja ranta on pitkältä matkalta jyrkkä- tystä. Suunnittelualueella, valtatien itäpuolella on

Kuva 2-10. Angesselän-Puttolanselän Natura 2000 rinteinen. Valtatie 4 kulkee syvään leikatun kallion noin 200 m pitkä meluvalli Yhdystien (mt 16646) -alue. (Syke, karttapalvelu 2018) halki. Joutsansalmen pohjoisranta on tasaisempaa. ja Pertunmaantien (st 428) välisellä osuudella suo- Se on osa vanhaa peltoaluetta, joka on keskustan jaamassa Huttulantien asutusta valtatien melulta. kasvamisen myötä rakentunut lähes kokonaan. Valtatieltä vesistöä pitkin kantautuva liikennemelu (Joutsan kirkonkylän osayleiskaavan maisemasel- koetaan häiritseväksi mm. Joutsansalmen etelä- ja vitys, 2018, Oravakivi-Karimäki OYK:n luonto- ja pohjoispuolisilla asuinalueilla. Kuva 2-11. Paikallisesti arvokkaat luontokohteet Jout- maisemaselvitys, 2006) sansalmen eteläpuolella (Oravakivi-Karimäki OYK:n luonto- ja maisemaselvitys, 2006). Valtatielle näkyvät rakennukset ovat teollisuusra- kennukset Karimäen liittymän itäpuolella sekä Hut- tulan huoltoasema Joutsansalmen pohjoisrannalla 2.5.3 Pinta- ja pohjavedet Yhdystien liittymässä. Osin melko lähellekin val- tatietä sijoittuva asutus jää Karimäessä kallioleik- Suunnittelualueen keskivaiheilla valtatie 4 ylittää kauksen vuoksi ja keskustan kohdalla meluvallin Joutsansalmen vesistöpenkereellä ja sillalla, joi- vuoksi piiloon valtatien suunnasta. den yhteispituus on lähes 400 metriä. Joutsansal- men syvyys valtatien molemmin puolin on noin 14 Valtatien 4 länsipuolella, Yhdystien liittymän koh- metriä. dalla sijaitseva Huttulan tila on maakunnallisesti merkittävä kulttuuriympäristö. Huttula on yksi Jout- Valtatie 4 sijaitsee suunnittelujakson eteläpäässä san vanhoista kantatiloista, jonka maille kirkonkylä noin kilometrin osuudella Pekkasen pohjavesialu- on syntynyt. Pihapiiri edustaa rakennushistorial- eella, joka on 1-luokan pohjavesialue. Pohjavesi- lisesti arvokasta 1800- ja 1900-lukujen vaihteen alueen kohdalle on toteutettu pohjavesisuojaus. mahtitalonpoikaista rakentamista. Kuva 2-13. Maakunnallisesti merkittävä kulttuuriym- päristö Huttula (kohde 1) sijaitsee valtatien Kuva 2-12. Pekkasen pohjavesialue (1-luokka) Joutsan- Keskustan kohdalla sijaitseva Joutsan pohjave- salmen eteläpuolella ja Joutsan pohjavesi- länsipuolella. Keskustan puolella sijaitseva alue (1-luokka) Joutsansalmen pohjoispuo- sialue (1-luokka) jää valtatien suunnittelualueen Valtatien 4 itäpuolella, Huttulantien ja Yhdystien Joutsan kirkonkylän kerrostaloalue (kohde 8) lella. itäpuolelle. rajaama Joutsan kirkonkylän kerrostaloalue on luo- on paikallisesti merkittävä kulttuuriympäristö.

10 2.6 Nykytilanteen ongelmat Maanteiden 428 ja 610 välillä ei ole jatkuvaa rin- piennar. Ainoa valtatien kanssa eritasossa risteävä nakkaistieverkkoa varalaskupaikan kohdalla. jalankulun ja pyöräilyn reitti on nykyisin Huttulan Valtatien 4 suuresta liikennemäärästä johtuen ta- Rinnakkaistien puuttuminen vaikeuttaa merkittä- alikulkukäytävä Yhdystien (mt 16646) liittymässä. soliittymistä valtatien liikennevirtaan mukaan pää- västi varalaskupaikan sisäistä toimintaa ja huoltoa seminen on ajoittain etenkin kesäaikaan vaikeaa ja harjoitustoiminnan aikana sekä edellyttää valta- Valtatien pysäkeille on järjestetty pysäkkiyhteydet aiheuttaa liikenneturvallisuusriskin, kun lähdetään tieliikenteen siirtämisen erittäin pitkälle vararei- ainoastaan keskustan pääliittymän (mt 16646) koh- pieniin väleihin. Keskustan kohdalla valtatien toisel- tille varalaskupaikan harjoitustoiminnan aikaan. dalla, jossa on alikulkukäytävä. Virallisia liityntäpy- le puolelle pääseminen edellyttää ajamista lyhyen Pitkästä varareitistä johtuen varalaskupaikka on säköintipaikkoja ei ole. Saattoliikenne pysäkeille matkaa valtatietä 4 pitkin, koska autoliikenteelle ei nykyisin harjoituskäytössä harvemmin kuin kerran koetaan ongelmalliseksi, koska autolla ei pääse ole alikulkua. vuodessa. pysäkkien lähelle.

Nykyisissä liittymäjärjestelyissä on puutteita, esi- Rinnakkaisväylän puute heikentää myös jalanku- Valtatieltä vesistöä pitkin kantautuva liikennemelu merkiksi Karimäen eritasoliittymän kohdalla ei ole lun ja pyöräilyn olosuhteita, koska Tammihaaran ja koetaan häiritseväksi mm. Joutsansalmen etelä- ja kiihdytyskaistoja. Nykyiset tasoliittymäjärjestelyt keskustan välillä noin 2,5 km osuudella jalankululle pohjoispuolisilla asuinalueilla. eivät mahdollista valtatielle asetettua nopeustavoi- ja pyöräilylle ei ole muuta yhteyttä kuin valtatien tetta 100 km/h.

Kuva 2-14. Valtatie 4 on Joutsan kuntakeskuksen kohdalla kaksikaistainen tie ja nopeusrajoitus on 80 km/h. Kuva 2-15. Nykyiset tasoliittymäjärjestelyt eivät mahdollista valtatielle asetettua nopeustavoitetta 100 km/h. Keskustan pohjoispuolella valtatiellä ei ole yhtenäistä rinnakkaistieverkkoa, mikä vaikeuttaa valta- tien varalaskupaikan harjoituskäyttöä sekä heikentää jalankulun ja pyöräilyn olosuhteita.

11