Toimintaraportti 22.2.2008

HANKKEEN TAUSTA JA TARPEET

Hankkeen tavoitteena on ollut luoda säännöllistä teatteri-ilmaisun harrastustoimintaa lapsille ja nuorille heidän omilla asuinpaikkakunnillaan. Hanke oli tarkoitus toteuttaa viidellä paikkakunnalla, Lappeenrannassa, Joutsenossa, Lemillä, Luumäellä ja Taipalsaarella, yhteistyössä paikallisten yhdistysten kanssa. Hanke paikkakunnista Lappeenranta vaihtui hankkeen aikana Suomenniemeksi. Hankkeen avulla on palkattu ammattitaitoisia ohjaajia, jotka ovat vastanneet kerhotoiminnan suunnittelusta ja toteutuksesta. Säännöllisen kerhotoiminnan lisäksi hanke on sisältänyt harrastustoimintaa tukevaa leiritoimintaa ja ohjaajakoulutusta. Ohjaajakoulutuksen avulla on yhdistyksiin saatu uusia kerho-ohjaajia, jotka turvaavat toiminnan jatkumisen hankkeen päättymisen jälkeen. LIITE 1

NIMI JA AIKATAULU

Kulttuuria Kylille – hanke on suunnattu lasten ja nuorten teatteritoimintaan. Nimi kertoo siitä, että kulttuurista toimintaa voi löytää omasta asuinympäristöstä, kylästä. Harrastusmahdollisuuksia voidaan tarjota myös haja-asutusalueilla. Hankkeelle luotiin myös oma logo, jota käytettiin hankkeen julkaisuissa rahoittajatahojen logojen kanssa. LIITE 2

Hanke aloitettiin 1.11.2005. Hankkeen oli tarkoitus päättyä 30.6.2007, mutta sille haettiin jatkoaikaa syksylle 2007. Hanke päättyi 31.12.2007.

Perusohjaajakoulutus Lappeenrannassa 30.10. – 1.11.2006

Aikataulu

Ajankohta Toimenpide Paikkakunnat Vastuuhenkilö VUOSI 2005 marraskuu, Toiminnankartoitus koko hankealue hankevetäjä joulukuu 3

VUOSI 2006 tammikuu Ilmoittautumiset Joutseno, Lemi, hankevetäjä kerhoihin Luumäki, Suomenniemi, Taipalsaari Infotilaisuudet Joutseno, Lemi, hankevetäjä, ohjaajat hankepaikkakunnilla Luumäki, Suomenniemi, Taipalsaari helmikuu, Kerhotoiminta Joutseno, Lemi, ohjaajat maaliskuu käynnistyy Luumäki, Suomenniemi, Taipalsaari vk 20 Kerhotoiminta päättyy Joutseno, Lemi, ohjaajat Luumäki, Suomenniemi, Taipalsaari 6.-9.6.2006 Kesäleiri Suomenniemi ohjaajat, hankevetäjä vk 35 Kerhotoiminta Joutseno, Lemi, ohjaajat käynnistyy Luumäki, Suomenniemi, Taipalsaari 2. – 3.9. Perusohjaajakoulutus I Lappeenranta hankevetäjä, 30.10. – 1.11. ja II kouluttajat 28. – 29.10. Kulttuurikimara – Lappeenranta hankevetäjä, ohjaajat viikonloppuleiri vk 50 Kerhotoiminta päättyy Joutseno, Lemi, ohjaajat Luumäki, Suomenniemi, Taipalsaari VUOSI 2007 vk 2 Kerhotoiminta Joutseno, Lemi, ohjaajat käynnistyy Luumäki, Suomenniemi, Taipalsaari 3. – 4.2. Teatteri-ilmaisun kerhon Lappeenranta hankevetäjä, ohjaajakoulutus kouluttaja vk 18 - 21 Kevään esitykset Joutseno, Lemi, hankevetäjä, ohjaajat, hankepaikkakunnilla Luumäki, kouluttajat Suomenniemi, Taipalsaari toukokuu Kerhotoiminta päättyy Joutseno, Lemi, ohjaajat Luumäki, Suomenniemi, Taipalsaari 6. – 10.6. Teatterileiri Lasten Lappeenranta hankevetäjä, ohjaajat Kalenoiden yhteydessä vk 36 Kerhotoiminta Joutseno, Lemi, ohjaajat käynnistyy Luumäki, Suomenniemi, 4

Taipalsaari marraskuu, Loppupalaverit Joutseno, Lemi, hankevetäjät, ohjaajat joulukuu yhteistyökumppanien Luumäki, kanssa Suomenniemi, Taipalsaari vk 50 Kerhotoiminta päättyy Joutseno, Lemi, ohjaajat Luumäki, Suomenniemi, Taipalsaari

HANKKEEN TOIMIJA JA YHTEISTYÖKUMPPANIT

Hankkeen hallinnointi

Hanketta hallinnoi Eteläkarjalaisten Nuorisoseurojen Liitto ry.

Osarahoittajat

TE-keskuksen kautta Euroopan maatalouden ohjaus- ja tukirahasto (EMOTR) ja Länsi- Saimaan Kehittämisyhdistys ovat olleet hankkeen osarahoittajatahot.

Hankkeen työntekijät

Hankevetäjinä ovat toimineet Katri Hintsanen ja Minna Pasi sekä vastaavia töitä ovat tehneet toukokuusta – elokuuhun 2007 Opintokeskuksen koulutussuunnittelija Raija Salla ja Eteläkarjalaisten Nuorisoseurojen Liiton toiminnanjohtaja Tuija-Liisa Leino.

Ryhmien ohjaajina ovat toimineet keväällä 2006 Auli Eskola, Panu Kärri, Sami Sivonen, Minna Pasi; syksyllä 2006 ja keväällä 2007 Minna Pasi ja Sami Sivonen; syksyllä 2007 Minna Pasi, Liisa Lajunen, Riikka Pellinen, Salla Holopainen, Essi Kautto, Saana Saajoranta, Sonja Helkala ja Sanni Lahtinen.

Ohjausryhmä

Ohjausryhmään kuuluvat seuraavat henkilöt: Ohjausryhmän puheenjohtaja Minna Kälviä / Eteläkarjalaisten Nuorisoseurojen Liitto ry Muut jäsenet Leena Hyrylä / Kaakkois-Suomen TE-keskus Tuija-Liisa Leino / Eteläkarjalaisten Nuorisoseurojen Liitto ry Terhi Ojanen / Länsi-Saimaan Kehittämisyhdistys ry Sirpa Onttinen / Länsi-Saimaan Kehittämisyhdistys ry Virpi Papunen / Länsi-Saimaan Kehittämisyhdistys ry Tiina Sirppiniemi / Länsi-Saimaan Kehittämisyhdistys ry Raija Salla / Opintokeskus Kansalaisfoorumi

Ohjausryhmän sihteerit Katri Hintsanen / Eteläkarjalaisten Nuorisoseurojen Liitto ry Minna Pasi / Eteläkarjalaisten Nuorisoseurojen Liitto ry 5

Yhteistyökumppanit

Hankkeen yhteistyötahoina ovat toimineet: Aholan Nuorisoseura ry Kangasvarren Nuorisoseura ry Lemin Nuorisoseura ry Suomenniemen Nuorisoseura ry Taavetin Nuorisoseura ry Taipalsaaren Nuorisoseura ry Taidekoulu Estradin Nuorisoteatteri ry Kalevan Nuorten Etelä-Karjalan piiri Kalevan Nuorten Liitto

Toimintaan ovat osaltaan vaikuttaneet

Toimintaan ovat osaltaan vaikuttaneet seuraavat tahot: Joutsenon kaupunki Lemin kunta Luumäen kunta Suomenniemen kunta Taipalsaaren kunta Lappeenrannan kaupunki Erityisesti näiden kaupunkien ja kuntien nuoriso- ja kulttuuritoimet sekä alueen koulut ovat olleet mukana tukemassa toimintaa.

Teatterileiri Lappeenrannassa 6. – 10.6.2007 liiketyöpaja

TAVOITTEET

Määrälliset tavoitteet

1. Säännöllisen harrastustoiminnan käynnistäminen viidellä paikkakunnalla (Joutseno, Lappeenranta, Lemi, Luumäki, Taipalsaari) 2. Yhteistyö kuuden eri yhteisön kanssa. 6

3. 100 harrastajan mukaan saaminen, 8 säännöllisesti toimivan harrastusryhmän käynnistäminen. 4. 60 leiriläisen kouluttaminen 2:llä viikonloppuleirillä. 5. Kesäleirin järjestäminen 50 lapselle. 6. Kuuden uuden ohjaajan kouluttaminen. Hankkeen aikana koulutetut ohjaajat ottavat ohjausvastuun ryhmistä hankkeen päättymisen jälkeen. Yhdistyksiä kannustetaan jatkuvaan ohjaajien rekrytointiin. Koulutetun ohjaajan avuksi etsitään apuohjaajia. Apuohjaajille turvataan mahdollisuus ohjaajakoulutukseen. 7. ½ -päiväisen hankevetäjän ja 1 – 2 tuntipalkkaisen ohjaajan työllistäminen.

Hankkeen määrälliset tavoitteet saavutettiin suhteellisen hyvin. Hankkeen aikana pystyttiin järjestämään säännöllistä harrastustoimintaa viidellä paikkakunnalla. Nämä paikkakunnat olivat Joutseno, Lemi, Luumäki, Suomenniemi ja Taipalsaari. Yhteistyökumppaneiksi näiltä viideltä paikkakunnalta saatiin kuusi nuorisoseuraa: Aholan, Kangasvarren, Lemin, Suomenniemen, Taavetin ja Taipalsaaren Nuorisoseurat.

Harrastusryhmiä hankepaikkakunnille perustettiin kaikkiaan kuusi kappaletta. Tässä jäätiin jonkin verran tavoitteesta, koska muutama lasten ja nuorten ryhmä yhdistyi yhdeksi ryhmäksi. Kuitenkin harrastajien määrässä ylitettiin tavoitteet, sillä kaikkiaan hankkeen ryhmissä eri kävijöitä on ollut yhteensä 191.

Hankkeen aikana järjestettiin yksi viikonloppuleiri, Kulttuurikimara, yhteistyössä Kalevan Nuorten Etelä-Karjalan Piiri kanssa. Kesäleirejä hankkeen aikana pidettiin kaksi, joista ensimmäinen kesällä 2006 Lusikkaniemen leirintäalueella Suomenniemellä ja toinen kesällä 2007 Lappeenrannassa Lasten Kalenat – kansainvälisen lasten kulttuuritapahtuman yhteydessä.

Ohjaajakoulutukseen kisälliperiaatteella ohjaajan apuna kerhoissa toimien osallistui hankkeen aikana 11 henkilöä hankepaikkakunnilta. Hankevetäjiä hankkeella oli hankkeen aikana kaksi ja ohjaajia kerhoilla 11.

Toiminnalliset tavoitteet

1. Kylien harrastustoiminnan monipuolistaminen ja kehittäminen, ja sitä kautta asuinviihtyvyyden parantaminen. 2. Kylien asukkaiden tutustuminen toisiinsa yhteisen tekemisen kautta. 3. Ammattitaitoisen ohjaajan saaminen paikkakunnan harrastusryhmien käyttöön. 4. Sosiaalisten taitojen ja itsetuntemuksen kehittäminen, sekä omanarvon tunteen kasvattaminen harrastustoiminnan avulla. 5. Eri ikäisten yhteistoiminta oman kyläyhteisön hyväksi. 6. Elämänlaadun parantaminen mielekkään harrastustoiminnan avulla. 7. Esiintymismahdollisuuksien tarjoaminen uusille harrastajille. 8. Tapahtumien ja muiden tilaisuuksien tuottaminen omalle paikkakunnalle. 9. Seurantalojen käytön lisääminen ja niiden saaminen kyläläisten yhteisiksi kohtauspaikaksi. 10. Uusien yhteistyötahojen mukaan saaminen (mm. kyläyhdistykset, Martat, vanhempainyhdistykset) ja yhteistyömuotojen kehittäminen toiminnan jatkuvuuden turvaamiseksi.

Hankkeelle asetetut toiminnalliset tavoitteet saavutettiin hyvin. Kerhotoiminta toi harrastusmahdollisuuden monelle sellaiselle lapselle ja nuorelle, jolle harrastamaan lähteminen usean kymmenen kilometrin päähän oli mahdottomuus. Samalla lapset ja nuoret tutustuivat toisiinsa, löysivät uusia ystäviä yhdessä ryhmässä toimimisen kautta. Yhteisten viikonloppu- ja kesäleirien kautta oli myös mahdollisuus tutustua ja ystävystyä muilla paikkakunnilla asuvien lasten ja nuorten kanssa.

Ohjaajat toimivat esikuvina ohjaajaharjoittelijoille, jotka hankkeen jälkeen jatkavat harrastustoiminnan ohjausta paikkakunnilla. Ryhmässä toiminta vahvisti kerholaisten itseilmaisua, joka näkyi kerholaisten varmempana esiintymisenä ja jännittämisen vähenemisenä.

Lasten ja nuorten toiminnan kautta myös heidän vanhempansa osallistuivat yhteiseen toimintaan samoin kuin paikallisyhdistysten päätöksen teossa mukana olleet henkilöt. Monet kerholaisista eivät vielä ennen teatteri-ilmaisuun tutustumistaan olleet löytäneet kiinnostavaa harrastusalaa. Esitystoiminnan kautta kerhot toivat tunnetuksi itseään, ja esitystilanteiden jälkeen alueelta löytyi lisää halukkaita toimintaan osallistujia. Esitykset tukivat usein myös paikallisia tapahtumia varsinkin omilla seurantaloilla, ja samalla saatiin erilaista esiintymiskokemusta kerholaisille.

Yhteistyö hankkeessa mukana olleiden paikallisyhdistysten ja hankkeen hallinnoijan välillä on tiivistynyt. Myös yhteistyöpaikallisyhdistysten keskinäinen yhteistyö on lisääntynyt.

KOHDERYHMÄT

Hankkeen kohderyhmäksi oli valittu Joutsenossa, Lappeenrannassa (maaseudulla), Lemillä, Luumäellä ja Taipalsaarella asuvat teatteri-ilmaisun harrastamisesta kiinnostuneet lapset ja nuoret.

Hankkeeseen osallistui lapsia ja nuoria Joutsenosta, Lemiltä, Luumäeltä, Suomenniemeltä ja Taipalsaarelta. Iältään hankkeeseen osallistujat olivat 7 – 15-vuotiaita, joista poikia oli noin 16 %. Ohjaajakoulutukseen osallistujia oli yhteensä 11, joista suurin osa oli iältään 14 – 17-vuotiaita mukanaan muutama aikuinen.

Hankkeen paikallisina yhteistyökumppaneina toimivat Joutsenossa Aholan Nuorisoseura, Lemillä Lemin Nuorisoseura, Luumäellä Kangasvarren ja Taavetin Nuorisoseurat, Suomenniemellä Suomenniemen Nuorisoseura ja Taipalsaarella Taipalsaaren Nuorisoseura.

Joutsenossa yhteistyössä Aholan Nuorisoseuran kanssa toimi Aholan teatteri-ilmaisun kerho, joka kokoontui Aholan koululla ja Aholan Nuorisoseuran talolla. Lemin teatteri- ilmaisun kerho toimi Lemin Nuorisoseuran kanssa nuorisoseuran talolla. Luumäellä toimi hankkeen aikana kaksi kerhoa, joista toinen kokoontui Joukolassa, joka sijaitsee Taavetissa Luumäen kuntakeskuksessa. Tämä Näyttis – Taavetin teatteri-ilmaisun kerho järjestettiin yhteistyössä Taavetin Nuorisoseuran kanssa. Toinen luumäkeläisistä kerhoista toimi Jurvalan monitoimitalolla Toukolassa. Yhteistyötahona Jurvalan teatteri-ilmaisun kerhossa oli Kangasvarren Nuorisoseura. Näytsikkä – Suomenniemen teatteri-ilmaisun kerho toimi Suomenniemen Nuorisoseuran kanssa yhdessä järjestettynä nuorisoseuran 8 talolla. Taipalsaaren teatteri-ilmaisun kerho kokoontui Seurantalo Väinölässä Taipalsaaren Nuorisoseuran kanssa yhteistyössä järjestettynä.

Hanke tavoitti kohderyhmänsä hyvin paikallisten koulujen kanssa tehdyn yhteistyön kautta. Näin tieto toiminnasta auttoi löytämään osallistujat kerhoihin. Muita kuntalaisia tavoitettiin esitysnäytösten kautta.

Kulttuurikimaran illanvietto Lappeenrannassa 28.-29.10.2006

TUOTOKSET

Tärkeimpänä tuotoksena hankkeessa voisi pitää kerhotoiminnan mallia, joka saatiin opetettua paikallisille nuorisoseuroille, kuinka he jatkossa teatteri-ilmaisun kerhoa pyörittävät. Koulutettujen kerho-ohjaajien avulla heillä on mahdollisuus jatkaa toimintaa hankkeen jälkeenkin.

Teatteriryhmien valmistamat esitykset ovat jo sinällään tuotoksia. Esityksiä lähdettiin valmistamaan lasten ja nuorten omasta elinympäristöstä ja elämästä kumpuavista aiheista.

Hankkeen ja Kalevan Nuorten Liiton ja Kalevan Nuorten Etelä-Karjalan piirin yhteistyössä toteuttama teatterileiri Lasten Kalenat – kansainvälisen lasten kulttuuritapahtuman yhteyteen oli myös eräänlainen tuotos. Sitä mallia hyödynnetään myös jatkossa tapahtuman yhteydessä.

KEINOT JA TOIMINNOT

Hankkeen käynnistäminen

Kulttuuria Kylille – hanke aloitti toimintansa marraskuussa 2005. Marraskuun alusta aloitti myös Katri Hintsanen työtehtävissään hankkeen hankevetäjänä. Hankkeelle lähdettiin hakemaan yhteistyökumppaneita hankepaikkakunnilta ja heidän kanssaan pidettiin aloituspalaverit. Palaverit järjestettiin seuraavasti.

22.11.2005 Taavetissa Joukolassa, paikalla kahdeksan osallistujaa 22.11.2005 Taipalsaarella seurantalo Väinölässä, paikalla neljä osallistujaa 24.11.2005 Lemillä nuorisoseuratalo Tapiolassa, paikalla kuusi osallistujaa 29.11.2005 Aholassa nuorisoseurantalolla, paikalla kahdeksan osallistujaa 1.12.2005 Jurvalan monitoimitalo Toukolassa, paikalla viisi osallistujaa Yhteensä osallistujia aloituspalavereissa oli 31.

Hankkeen alkavasta toiminnasta tiedotettiin hankepaikkakuntien kouluja ja koululaisia. Tiedotustilaisuudet pidettiin seuraavasti.

9.1.2006 Taavetin koulukeskuksella, paikalla 215 osallistujaa 9.1.2006 Kangasvarren koululla, paikalla 74 osallistujaa 10.1.2006 Aholan koululla, paikalla 25 osallistujaa 11.1.2006 Lemin koulukeskus, paikalla 116 osallistujaa 12.1.2006 Saimaanharjun koulukeskus, paikalla 377 osallistujaa Suomenniemen koululla, paikalla 55 osallistujaa Yhteensä osallistujia tiedotustilaisuuksissa oli 862.

Kerhotoiminta

Kerholukukausia hankkeen aikana oli kaikkiaan neljä vuosien 2006 – 2007 aikana. Keväällä 2006 toiminta aloitettiin hankkeen kerhoissa viikoilla 6 – 8 ja lopetettiin viikolla 20. Syksyllä 2006 kerhot toimivat viikoilla 35 – 50. Keväällä 2007 kerhotoiminta alkoi viikolla 2 ja päättyi viikoilla 19 – 21. Syksyllä 2007 kerhotoiminta alkoi viikoilla 36 – 40 ja päättyi viikolla 50.

Kerhotoiminta noudatteli hankkeen aikana ohjaajien yhdessä linjaamaa teatteri-ilmaisun kerhojen lukukausisuunnitelmaa. Suunnitelmien avulla hankkeen eripuolilla maakuntaa toimivat ryhmät pystyivät pitämään kiinni yhteisistä tavoitteista. LIITE 3

Kerhotoiminnassa lähdettiin liikkeelle teatteri-ilmaisun perusharjoituksista, improvisaatiosta ja liikeilmaisuun perustuvista harjoitteista. Keväällä 2006 tärkein tavoite oli tutustua ryhmänä toisiinsa, kerhon kotipaikkakuntaan, lasten ja nuorten elinympäristöön ja heidän todellisuuteen. Ryhmissä toteutettiin kevään päätteeksi kerholaisten vanhemmille ja ystäville esitettävät pienimuotoiset tuotokset. Näissäkin tuotoksissa pyrittiin jo tarinoihin, jotka syntyvät lasten ja nuorten omista ideoista. Esitykset olivat vahvasti ryhmien omannäköisiä, ja osa oli toteutettu videokuvaa hyväksi käyttäen.

Syyslukukausi 2006 vei kerholaiset tutustumaan teatterin eri osa-alueisiin. Opittiin miten monesta eri osa-alueesta teatteriesityksen valmistaminen koostuu. Hahmoharjoitusten kautta rakennettiin roolihahmoja, joiden luomiseen käytettiin puvustus-, maskeeraus- ja liikeharjoituksia. Tilankäyttö- ja lavastusharjoitukset auttoivat ymmärtämään tarpeiston, lavastuksen merkitystä osana esitystä. Loppuvuonna ryhmät keskittyivät teksti- ja kirjoitusharjoituksiin, jotka tähtäsivät kohti kevään esityksiä. Myös joululle ryhmistä osa valmisti pienet esitykset esitettäviksi perheenjäsenille ja tuttaville. Osa ryhmistä esiintyi paikallisissa joulujuhlissa ja muissa tapahtumissa.

Kevätkauden 2007 täytti esityksen valmistamisprosessi. Aiheet esityksiin saatiin kerholaisten omasta elinympäristöstä, yhteisöstä ja kokemuksista. Lähtökohtana 10 toiminnalle oli yhteisöllinen taidekasvatus ja sosiokulttuurinen innostaminen. Omasta kylästä ponnistavat teemat höystettiin mielikuvituksen avulla ennennäkemättömiksi kokonaisuuksiksi. Esimerkiksi Lemin kirkonkellonsoittaja kertoi tarinan pienen kylän mysteerisestä asukista ja Päivä, jolloin taas kertomuksen Taavetin kohtaamasta tuhosta, joka sisälsi niin näyttämötoimintaa kuin videokuvaakin.

Esityksiä valmistui kuusi kappaletta. Näytöksiä esityksistä oli kaikkiaan 25 kappaletta. Näistä näytöksistä kuusi esitettiin Lappeenrannan kaupunginteatterin pienellä näyttämöllä Veeran Kammarissa. Muut näytökset olivat hankepaikkakunnilla. Katsojia esityksissä oli yhteensä 1 871. LIITTEET 11 - 14

Kerhotoimintaa jatkettiin vielä syksyllä 2007 hankkeen saatua jatkoaikaa vuoden 2007 loppuun. Syksyn tärkein tavoite oli turvata kerhojen toiminta hankkeen jälkeenkin. Tämän takia kerhotoiminnassa annettiinkin hankkeen aikana ohjaajakoulutuksen käyneille uusille ohjaajille enemmän vastuuta, jotta he jo hankkeen aikana saisivat ohjaamisesta tuntumaa. Uusien ohjaajien toimintaa tuettiin ohjaajapalaverein ja hankevetäjän vierailuin hankkeen kerhoissa.

Kerholaisia kerhoissa on käynyt kaikkiaan 191 eri lasta ja nuorta hankkeen aikana. Näistä poikia on ollut 30. Kokoontumisia näiden kahden kerhovuoden aikana on ollut yhteensä 363 ja kerhotunteja kokoontumisissa on ollut yhteensä 754. Osallistumisia kerhotoimintaan hankkeen aikana on kertynyt 4 098. LIITE 4

Alla olevasta taulukosta näkyy kerhotoiminnan osallistujamäärät lukukausittain. KERHOIHIN OSALLISTUNEET KERHO KEVÄT 2006 SYKSY 2006 KEVÄT 2007 SYKSY 2007 Ahola 22 18 11 14 Jurvala 20 16 13 14 Lemi 22 19 20 14 Suomenniemi 10 8 10 6 Taavetti 16 22 17 22 Taipalsaari 12 11 14 25

YHTEENSÄ 102 94 85 95 LIITTEET 4 – 10

Näyttis – Taavetin teatteri-ilmaisun kerhon puvustusharjoitus 18.9.2006

Leiritoiminta

Hankkeen aikana järjestettiin kaksi kesäleiriä ja yksi viikonloppuleiri. Leiritoimintaan osallistui kaikkiaan 95 lasta ja nuorta.

Kesällä 2006 järjestettiin teatteritoimintaa painottuva Kulttuuri Kylille - kesäleiri Suomenniemellä Lusikkaniemen leirikeskuksessa 6. – 9.6. Leirin tavoitteena oli tutustumismahdollisuus toisiin hankkeen kerholaisiin. Yhdessä tehtiin erilaisiin ilmaisunmuotoihin liittyviä harjoituksia, esityksiä ja tuotoksia. Liikeilmaisuun, improvisaatioon, maskeeraukseen ja lavastukseen liittyvissä työpajoissa työskenneltiin pienryhmissä. Päivien aikana tehdyt esitykset ja tuotokset olivat nähtävillä kunkin päivän iltaohjelman yhteydessä. Leirille tultaessa ja lähdettäessä leiriläiset pääsivät oikealle kotiseuturetkelle, kun linja-auto keräsi matkalaiset jokaiselta hankepaikkakunnalta kyytiin. Leirille osallistui 20 hankkeen teatteri-ilmaisun kerhoihin edellisenä keväänä osallistunutta lasta ja nuorta. Ohjaajina toimivat tutut kerho-ohjaajat hankkeen kerhoista sekä heitä avustivat hankkeen ryhmien apuohjaajat. Samalla ohjaajaharjoittelijat oppivat tärkeitä leiritoimintaan liittyviä ohjaajantaitoja. LIITE 15

Viikonloppuleiri nimeltään Kulttuurikimara järjestettiin Lappeenrannassa Lyseon lukion ja Lönnrotin koulun tiloissa 28. – 29.10.2006. Tapahtuma järjestettiin yhdessä Kalevan Nuorten Etelä-Karjalan piirin kanssa. Tapahtumassa lapset ja nuoret tutustuivat työpajatoiminnan kautta eri taiteen lajeihin. Tapahtumassa lapsilla ja nuorilla oli mahdollisuus tavata maakunnan alueella eri kulttuurin aloja harrastavia. Tapahtuman päätteeksi lasten ja nuorten vanhemmat ja muut perheenjäsenet saivat nähdä viikonlopun aikana valmistettuja tuotoksia niin teatteri- kuin tanssiesityksiäkin. Osallistujia hankkeen kerhoista tapahtumassa oli 23 sekä neljä apuohjaajaa. Yhteensä osallistujia tapahtumassa oli kaikkiaan 90. LIITE 16

Kulttuuria Kylille – hanke toteutti yhteistyössä Kalevan Nuorten Liiton ja Kalevan Nuorten Etelä-Karjalan piirin järjestämän Lasten Kalenat – kansainvälinen lasten kulttuuritapahtuman kanssa Ilmaisun iloa - teatterileirin Lappeenrannassa Kimpisen koululla 6.6. – 10.6.2007. Leirin ohjelmaan kuului toimintaa draama-, liike-, nukketeatteri-, videoilmaisu-, musiikki- ja improvisaatiotyöpajoissa. Tämän lisäksi leiriläiset osallistuivat Lasten Kalenoiden pääjuhlan draamalliseen kokonaisuuteen osuudella ”Kissan ja linnun mähinöinti”. Leiri ohjelmassa oli myös illanviettoja, disko ja rantabileet. Leirin yhteydessä hankkeen kerhot pääsivät esittämään keväällä valmistamansa esitykset leiriläisille ja samalla muille hankkeen kerholaisille. Osallistujia leirillä hankkeen kerhoista oli 52 lasta ja nuorta. Teatterileirin osallistujamäärä oli yhteensä 85. Koko tapahtumaan osallistui lapsia, nuoria ja heidän ohjaajiaan ympäri Suomea sekä Venäjältä, Guatemalasta, Liettuasta sekä Unkarista yhteensä noin 900. LIITE 17

Ohjaajakoulutus

Hankkeessa annettu ohjaajakoulutus oli kaksiosaista. Ohjaajat oppivat kisälliperiaatteella toimiessaan hankkeen kerhoissa apuohjaajina. Heillä oli tuolloin mahdollisuus seurata ammattitaitoisen ohjaajan työskentelyä ja ottaa vähitellen vastuuta ohjaamisesta. Apuohjaajat tutustuivat kerhovuoden rakenteeseen näin käytännön kautta. Samalla tavoin 12 apuohjaajat olivat mukana myös hankkeen aikana järjestetyissä tapahtumissa ja leireillä, joiden kautta he pääsivät tutustumaan erilaisiin ohjaajantehtäviin.

Toisen osan ohjaajakoulutuksesta muodostivat ohjaajakoulutusviikonloput. Koulutusviikonloppuja oli kaikkiaan kolme hankkeen aikana.

Ohjaajaharjoittelijoita kerhoissa oli hankkeen aikana kaikkiaan 11. Ohjaajakoulutukseen osallistuneista toimi Aholan kerhossa 2, Lemillä 1, Jurvalassa 4 (joista 1 vain Jurvalassa), Taavetissa 3, Taipalsaarella 2 ja Suomenniemellä 2. Taavetin ryhmässä toimineet apuohjaajat osallistuivat myös Jurvalassa apuohjaajatehtäviin.

Ohjaajakoulutuksista ensimmäisenä järjestettiin kahden viikonlopun mittainen perusohjaajakoulutus. Lappeenrannassa 2. – 3.9. ja 30.10. – 1.11.2006 järjestetyn koulutuksen sisältöön kuului ohjaamisen perustiedot ja –taidot kuten kerhotoiminnan suunnittelu, toteutus ja yhteistyö vanhempien kanssa. Koulutuksessa käsiteltiin myös ohjaustyötä ja sen metodeja, kuinka kehittää itseään ohjaajana sekä päästiin harjoittelemaan erilaisia ohjaamistilanteita. Kerhotyön menetelmiin pureuduttiin erilaisten toiminnallisten harjoitteiden, leikkien ja kerhotoiminnan virikkeiden kautta.

Hankkeen apuohjaajista mukana koulutuksessa oli kuusi. Tämän lisäksi koulutukseen osallistui12 tanssi- ja muiden harrastusalojen ohjaajaa. Kouluttajina toimivat Tuija-Liisa Leino, Minna Pasi ja Raija Salla. Koulutus oli laajuudeltaan 1,5 opintopistettä. LIITE 18

Kolmas ohjaajakoulutusviikonloppu painottui teatteri-ilmaisun ohjaamiseen. Koulutus järjestettiin Lappeenrannassa 3. – 4.2.2007. Koulutuksen aikana ohjaajaharjoittelijat pohtivat oman ohjaajuuden lähtökohtia, millaisia he ovat teatteriohjaajina, millainen on heidän teatteritotuus. Samalla opeteltiin sosiaalisia taitoja ja ryhmätoiminnan perusteita. Opetuksen aiheina olivat myös ohjaajan tehtävät ja teatteritoiminnan menetelmät teatteriesityksen tekemisen prosessissa (aihe-, teksti- tai ryhmälähtöisen).

Hankkeen apuohjaajista mukana koulutuksessa oli seitsemän. Kaikkiaan koulutukseen osallistuneita oli 13. Kouluttajana toimi Piia Kleimola. Opetusta koulutusviikonloppuna oli kaikkiaan 16 oppituntia. LIITE 19

Hankkeen jatkuessa syksylle 2007 asetettiin kauden tavoitteeksi kerhotoiminnan turvaaminen hankkeen loppumisen jälkeen. Osa hankkeen apuohjaajista otti syksyn aikana vastuun itsenäisemmin kerhotoiminnasta ohjaten kerhoja syyskauden. Hankevetäjä tuki heidän toimintaansa ja auttoi heitä tarvittaessa. Näin saatiin uusille ohjaajille mahdollisuus vielä harjoitella ohjaajan tehtäviä hankkeen aikana, ennen kuin keväällä 2008 toiminta siirtyisi kokonaan ohjaajien vastuulle.

Syksyllä 2007 tehtiin ohjaajien kanssa opintomatka Teatterilaiva – teatteriristeilylle Silja Europalle 22. – 23.9. Risteilyn bussimatkalla tutustuttiin muihin maakunnan alueella teatteria harrastaviin. Risteily ohjelmassa oli erilaisia teatteriesityksiä ja koulutusta erilaisissa työpajoissa. Matkan aikana pidettiin ohjaajien kanssa palaveri toiminnan suunnitteluun liittyen.

Teatteri-ilmaisun ohjaajakoulutus Lappeenrannassa 3. – 4.2.2007

Hankkeen päättäminen

Ennen hankkeen päättymistä marras – joulukuussa 2007 järjestettiin loppupalaverit paikallistoimijoiden kanssa. Palavereja pidettiin kuusi ja osallistujia niissä oli yhteensä 20. LIITE 20

Loppupalavereissa kartoitettiin hankkeen yhteistyötahojen kokemuksia kerhotoiminnasta. Samalla arvioitiin kerhotoiminnan jatkumisen mahdollisuuksia hanketoiminnan loppumisen jälkeen. Kerhotoiminnan jatkoon liittyen kuultiin myös kerholaisia sekä kerholaisten vanhempia.

Jokainen hankkeen yhteistyökumppani oli kokenut kerhotoiminnan alueellaan positiivisena ja tärkeänä toimintamuotona. Lasten ja nuorten harrastustoiminta oli hankkeen myötä paikkakunnilla lisääntynyt sekä monipuolistunut. Erityisesti kerholaiset ja heidän vanhempansa toivoivat toiminnan jatkuvan tulevaisuudessakin.

Paikallisseurat, joihin oli saatu koulutettua uusia ohjaajia, jatkoivat kerhotoimintaa hankkeen päättymisen jälkeen. Osassa kerhoista kerhotoiminta jatkui muualta tuotetun ohjaajan turvin. Osalla kerhotoiminta ei ole jatkunut keväällä 2008. Syynä on ohjaajapula. Kaikilla paikallistoimijoille on kuitenkin tarjottu mahdollisuus hankkia ohjaaja hankkeen hallinnoijan kautta, mutta ongelmaksi on muodostunut raha. Hankkeen tarjoaman tuen päättyessä ohjaajakustannukset nousevat. Lisäksi toiminnan rahoittamista esim. kerhomaksuin vaikeutta vanha ajattelutapa ”nuorisoseuratoiminta ei saa maksaa mitään”. Rahoituksen järjestämisessä paikallistoimijat tarvitsevat jatkossa tukea.

Hankkeen toiminnoista elämään ovat jääneet Jurvalan, Lemin, Taavetin ja Taipalsaaren teatteri-ilmaisun kerhot. Muista toiminnoista viikonloppuleiri Kulttuurikimara järjestettiin syksyllä 2007 jo toisen kerran yhteistyökumppani Kalevan Nuorten Etelä-Karjalan piirin toimesta. Myös työpajatoimintaan nojaava kesäleiri tullaan järjestämään ensi kesänä nimellä ”Tuunaa taidetta”. Leiristä lähetetään kaikille hankkeessa mukana olleille lapsille ja nuorille tietoa. Lasten Kalenat – kansainvälisen lasten kulttuuritapahtuman yhteydessä järjestetään teatterileiri myös vuonna 2009. Hankkeessa mukana olleen paikallisyhdistyksen toiveesta perusohjaajakoulutusta järjestetään keväällä 2008 Luumäen kunnan alueella.

Hankkeen toiminnoista on näin ollen syntynyt jatkuvia käytäntöjä Eteläkarjalaisten Nuorisoseurojen Liiton ja Kalevan Nuorten Etelä-Karjalan piirin sekä hankkeessa mukana olleiden paikallisten yhteistyökumppaneiden toimintaan. Näin ollen voidaan sanoa hankkeen päässeen tavoitteisiinsa. Hankkeen merkitystä hankepaikkakuntien teatteri- ilmaisun kerhoja harrastustoiminnan elvyttäjänä puoltaa hankkeen tavoittavuudesta kertovat luvut. LIITE 23

Taavetin teatteri-ilmaisun kerhon esitys ”Päivä jolloin” kevät 2007

HANKKEEN TALOUDELLINEN TOTEUMA

Hanke toteutui taloudellisesti kokonaismenoiltaan noin 4 000 euroa pienempänä. Palkat ja sivukulut sekä ostopalvelut toteutuivat suunniteltua vähemmillä kuluilla. Vastaavasti matkakulut taas olivat suuremmat kuin oli arvioitu. Palkkakulujen vähyyteen vaikutti hankevetäjän puuttuminen toukokuusta elokuulle vuonna 2006. Matkoja taas lisäsi hankkeen ohjaajien asuminen kaukana ohjauspaikkakunnilta.

Hankkeen kustannusarvio ja toteuma antaa tarkemman kuvan taloudellisesta toteumasta. LIITTEET 21 – 22

TIEDOTTAMINEN JA MARKKINOINTI

Hankkeesta on tiedotettu paikallisesti hankepaikkakunnilla niin hankkeen hallinnoijan kuin paikallisen yhteistyökumppaninkin toimesta. Kerholaiset ovat olleet mukana erilaisissa paikallisissa tilaisuuksissa esityksillään tai muuten osallistuen. Hankkeen toiminnasta on tiedotettu hankekuntien nuorisotoimia ja erityisesti alueen kouluja. Myös paikalliset mediat ovat olleet merkittävästi tekemässä hankkeen toimintaa tunnetuksi hankepaikkakunnilla.

Maakunnallisesti hankkeesta on tiedotettu Eteläkarjalaisen Nuorisoseurojen Liiton jäsenseuroille kuukausittaisessa seurakirjeessä. Myös maakunnallisissa tapahtumissa, tilaisuuksissa ja kokouksissa asiasta on informoitu. Maakunnallisesti merkittävät Etelä- Saimaa, Uutisvuoksi sekä Kaakkois-Suomen alueuutiset ovat uutisoineet hankkeen vaiheista ja tuotoksista.

Valtakunnallisesti hanketta on esitelty Nuorisoseurajärjestön erilaisissa kokoontumisissa ja koulutuksissa. Hankkeen runkoa on hyödynnetty muissakin maakunnissa uusien hankkeiden pohjana. Järjestön lehdissä Nuorisoseuralehdessä ja ohjaajalehti Knuutisissa on ollut artikkeleita hankkeen toimintaan liittyen. Näin hankkeen valtakunnallinen näkyvyys on lisääntynyt.

Alueiden aktivointitilaisuuksia on järjestetty kaikkiaan 26. Näihin on osallistunut kaikkiaan 1 374 henkilöä. Tämän lisäksi hankkeen esitykset ovat toimineet hyvinä tiedotustilaisuuksina hankkeen toiminnasta. Kerhojen päätuotoksina olleita kevään 2007 esityksiä esitettiin 25 kertaa, ja katsojia niissä oli 1 871. Lisäksi hankkeen kerholaisten vanhemmille on tiedotettu toiminnasta noin kolme kertaa lukukauden aikana. Kerhoissa on myös valmistettu lukuisia pienempiä näytelmiä, videoesityksiä ja muita tuotoksia, joita on esitetty paikkakuntalaisille. Hankkeesta on lähetetty säännöllisesti mediatiedotteita paikallisille ja maakunnallisille medioille hankkeen toiminnan ajan. LIITE 23

Hankkeelle luotiin hankkeen alussa omat nettisivut, jotka toimivat osoitteessa www.kulttuuriakylille.com . Valitettavasti nettisivujen päivitys vaikeutui hankkeen edetessä ja tiedotus hankkeesta siirtyi hallinnoijan kotisivuille www.nuorisoseuratetelakarjala.net sekä teatterileirin osalta Lasten Kalenoiden kotisivuille www.lastenkalenat.fi .

Seuraavat mediatahot ovat uutisoineet hankkeet toiminnasta:

Etelä-Saimaa Kaakkois-Suomen sanomat Knuutiset ohjaajalehti Luumäen lehti Nuorisoseuralehti Paikallislehti Joutseno Uutisvuoksi Yhteissanomat

Kaakkois-Suomen alueelliset tv-uutiset sekä paikallisradiot

SEURANTA JA ARVIOINTI

Ohjausryhmä on valvonut hankkeen toiminnallista ja taloudellista etenemistä kokouksissaan, joita on pidetty kaikkiaan kuusi kappaletta. 1. 16.2.2006 2. 8.11.2006 3. 14.2.2007 4. 27.8.2007 16

5. 27.9.2007 6. 22.2.2008 Kokoukset on järjestetty hankkeen hallinnoijan Eteläkarjalaisten Nuorisoseurojen Liiton toimistolla Lappeenrannassa. Ohjausryhmä on tehnyt päätökset hankkeen suuremmista taloudellisista ratkaisuista kuten maksatuksista, muutoshakemuksista ja jatkoajan hakemisista.

Myös hankkeen hallinnoija Eteläkarjalaisten Nuorisoseurojen Liitto on seurannut johtokunnan kokouksissa ja yleisissä kokouksissa etenkin hankkeen taloudellista etenemistä. Suurimmat päätökset kuten hankevetäjän palkkaamiset on käsitelty aina johtokunnan kokouksissa.

Kerhotoimintaa seurattiin ja arvioitiin ohjaajien omissa palavereissa. Ohjaajapalavereita järjestettiin kaikkiaan yhdeksän kappaletta. 7.12.2005 28.3.2006 29.5.2006 (erityisesti leiritoimintaan liittyvä palaveri) 7.11.2006 5.4.2007 25.5.2007 1.6.2007 (erityisesti leiritoimintaan liittyvä palaveri) 24.10.2007 12.12.2007 Ohjaajapalavereissa on seurattu toiminnan sisältöä. Palaverit ovat toisaalta tarjonneet ohjaajille mahdollisuuden vertaistukeen ja kerhotoiminnan ongelmien pohtimiseen yhdessä muiden ohjaajien kanssa. Ohjaajapalavereihin on osallistunut aina sen hetkiset hankkeen kerhojen ohjaajat. Hankevetäjä on ollut koko hankkeen ajan ohjaajien apuna akuuttien ongelmatilanteiden ratkaisuja etsittäessä.

Kerhotoiminnasta on palautetta kerätty kausittain kerholaisilta. Samoin kerholaisten vanhempia on haastateltu lukukausien päätöstilaisuuksissa. Kerholaiset on myös otettu mukaan kerhokautta suunniteltaessa. Näin toimintatavoista kerhotyössä on saatu kerholaisille mielekkäitä, ja jokaisesta ryhmästä on muodostunut oman oloisensa. Ohjaajat ovat omaa työskentelyään suunnitellessa ottaneet huomioon palautteen ja toiveet tulevalle.

Palautetta on kerätty myös leiri- ja ohjaajakoulutustoimintaan osallistuneilta. Palaute on arvokas materiaali tulevaisuudessa toimintamuotoja suunniteltaessa.

TIEDON LEVITTÄMINEN

Tieto on jo levinnyt ennen tämän hankkeen alkua. Kymen Nuorisoseurojen Liitto järjesti Kymenlaakson alueella Täälläkö taidetta?! – lasten ja nuorten teatterihankkeen, joka toimi Kulttuuria Kylille – hankkeen rungon pohjana.

Kulttuuria Kylille – hankkeen suunnitelma ja raportti on pyydetty Suomen Nuorisoseurojen Liitossa ja Kalevan Nuorten Liitossa valmisteltavaan julkaisuun, jossa esitellään erilaisia lasten ja nuorten harrastustoimintaan liittyviä hankemalleja.

Eteläkarjalaisten Nuorisoseurojen Liitto on jo itse hyödyntänyt hankkeen runkoa Kyliltä Kuultua – hankkeen rungoksi, joka on suunnattu samalle hankealueelle aikuisten ja nuorten yhteisölliseen toimintaan. Kalevan Nuorten Etelä-Karjalan piiri on myös valmistelemassa uutta hankeideaa, jossa hyödynnetään Kulttuuria Kylille – hankkeen kokemuksia ja hyviä käytänteitä. Hanke tulee suuntautumaan lasten ja nuorten tanssitoiminnan kehittämiseen Imatran, Ruokolahden, Rautjärven ja Parikkalan alueella.

Hankerungon toimivuus on nyt testattu ja hyväksi havaittu. Hanke on tavoittanut harrastuksesta kiinnostuneita lapsia sekä nuoria. Sen kokemuksia tullaan esittelemään Nuorisoseurajärjestön tilaisuuksissa ja muissa asiaan liittyvissä kokoontumissa. Tämä raportti julkaistaan myös Eteläkarjalaisten Nuorisoseurojen Liiton nettisivuilla www.nuorisoseuratetelakarjala.net .

Kulttuuria Kylille – kesäleiri Suomenniemellä Lusikkaniemessä 6. – 9.6.2006