Tampereen Kansallinen Kaupunkipuisto Tarveselvitys

Tampereen kansallinen kaupunkipuisto Tarveselvitys

1 Tampereen kaupunki / Kaupunkiympäristön kehittäminen Julkaisuja 4/2016, ISSN 1797-321X

ID: 1581123

ISBN 978-951-609-817-6

Toimitus: Ranja Hautamäki ja kansallisen kaupunkipuiston tarveselvityksen suunnitteluryhmä Taitto: Susanna Lappalainen Kannen kuva: Lennart Forsténin litografia 1837 Painopaikka: Juvenes Print-Suomen Yliopistopaino Oy, 2017

2 Johdanto

Tampereen kansallisen kaupunkipuiston tarveselvityksen valmistelu käynnistyi 17.9.2012 tehdyn valtuustoaloitteen pohjalta. Pormestari nimesi hankkeelle ohjaus- ja suunnitteluryhmät, jotka työskentelivät vuosina 2013–2016 ja luovuttivat tarveselvitysraportin pormestarille 17.6.2016. Kaupunginhallitus hyväksyi selvityksen 20.2.2017.

Tarveselvityksen tavoitteena on ollut selvittää, mitä kansallinen kaupunkipuisto merkitsisi Tampereelle. Työssä on tutkittu kaupungille keskeisiä teemoja – Tampereen tarinaa järvien ja harjujen solmukohtaan syntyneenä teollisuuskaupunkina. Työn aikana on selvitetty erilaisia aluerajauksia ja kansallisen kaupunkipuiston kriteerien sekä kaavallisten edellytysten täyt- tymistä alueella.

Tärkeänä osana selvitystä on ollut vaikutusten arviointi. Selvityksen yhteydessä on tehty laaja kysely eri kaupunkien kokemuksista kansallisesta kaupunkipuistosta. Tarveselvitys tuo esille, millaisia mahdollisia hyötyjä kansallisesta kaupunkipuistosta saataisiin ja miten sitä voitaisiin hyödyntää kestävän kaupunkisuunnittelun työkaluna. Selvitys nostaa esille myös kysymykset, jotka kytkeytyvät kansallisen kaupunkipuiston perustamisen haasteisiin. Kosken kansallismaisemaan kuuluvat puistot ja tehtaat. Näkymä Koskipuiston rantapromenadilta, jonka tunnusomaisina piirteinä ovat juhlavat kaarivalaisimet, kannaistutukset ja kosken muovaamat kivet. (Ranja Hautamäki)

3 Sisällys

Johdanto

Tiivistelmä ...... 5 Kansallisen kaupunkipuiston merkitys maankäytön suunnittelulle ja Kansallinen kaupunkipuisto maankäyttö- ja rakennuslaissa ...... 5 maapolitiikkaan statuksen saaneissa kaupungeissa ...... 26 Tampereen tarina kansallisen kaupunkipuiston pohjana ...... 6 Kaavojen sisältötarkastelu tehdään kaupunkipuiston arvopohjalta ...... 26 Tampereen kansallisen kaupunkipuiston tarkastelualue ...... 7 Kaupunkipuisto selkeyttää lupamenettelyä ...... 26 Muiden kaupunkien kokemukset vaikutusten arvioinnin pohjana ...... 9 Kaupunkipuisto ei estä alueiden kehittämistä ...... 26 Asiantuntijatyöpajan ja Valma-kyselyn vaikutusten arviointi ...... 9 Johtopäätökset ...... 10 Tampereen kansallisen kaupunkipuiston teemat ja tarkastelualue ..... 28 Tampereen kansallisen kaupunki-puiston tarkastelualueen alustava rajaus ...... 28 Tarveselvityksen sisältö ja prosessi ...... 12 Tampereen tarina kansallisen kaupunkipuiston pohjana ...... 28 Ohjaus- ja suunnitteluryhmä ...... 12 Tarkastelualueen osa-aluekuvaukset ...... 33 Tarveselvityksen tavoite ja prosessi ...... 13 I Tammerkoski ja Hämeenpuisto ympäristöineen ...... 34 II Pyynikinrinne ja Pyynikki lähiympäristöineen ...... 36 Mikä on kansallinen kaupunkipuisto? ...... 14 III Pispala ja Tahmela ...... 38 Arvokkaiden kulttuurimaisemien, luonnonmaisemien ja virkistysalueiden IV Hatanpää, Viinikanlahti ja Pyhäjärven saaret ...... 40 kokonaisuus ...... 14 V Iidesjärvi, Kirkkosuonnotko, Vilusenharju ja Viinikka ...... 42 Yhteiset kriteerit arviointia varten ...... 14 VI Kauppi–Niihama ympäristöineen ...... 44 Kansallisen kaupunkipuiston valmisteluprosessi ...... 15 VII Näsijärvi saarineen sekä Lentävänniemen rantavyöhyke ...... 46 Kaupungin rooli kansallisen kaupunkipuiston valmistelussa ...... 15 Aluerajausehdotuksesta saadut palautteet ...... 47 Ympäristöministeriön rooli kansallisen kaupunkipuiston valmistelussa ...... 16 Kansallista kaupunkipuistoa koskevat avainkysymykset ...... 17 Kansallisen kaupunkipuiston merkitys ja vaikutukset Tampereelle ... 48 Kansalliset kaupunkipuistot Suomessa ...... 19 Kansallinen kaupunkipuisto ja Tampereen kaupungin strategiat ...... 48 Kansallisen kaupunkipuiston moninaiset vaikutukset ...... 53 Kansallisen kaupunkipuiston yleinen merkitys statuksen saaneille Kansallisen kaupunkipuiston arvioidut keskeiset vaikutukset Tampereella ..... 54 kaupungeille ...... 22 Kyselyt vaikutusten arvioinnin pohjana ...... 22 Edellytykset kansallisen kaupunkipuiston perustamiselle Eheyttävän kaupunkisuunnittelun ja imagon rakentamisen työkalu ...... 22 Tampereelle ...... 57 Uusia liiketoimintamahdollisuuksia ...... 24 Kriteerienmukaiset edellytykset ...... 57 Asumisviihtyvyyttä asukkaille ...... 24 Kaavalliset edellytykset ...... 57 Haasteina tunnettuus ja statuksen hyödyntäminen ...... 24 Tampereen rooli kansallisten kaupunkipuistojen verkostossa ...... 61 Osana kansallista verkostoa ...... 25 Johtopäätökset ...... 62

4 Tiivistelmä

Tampereen kansallisen kaupunkipuiston tarveselvi- punkipuisto merkitsisi Tampereelle. Selvityksessä on pungin keskeisistä maisemista, puistoista, rakennus- tyksen tavoitteena on ollut selvittää kansallisen kau- tutkittu kaupungille keskeisiä teemoja ja tarkasteltu kulttuurista ja luontoalueista. Puiston perustamisesta punkipuiston perustamisen edellytyksiä ja vaikutuksia erilaisia aluerajauksia sekä kansallisen kaupunkipuis- päättää ympäristöministeriö kaupungin hakemuksen Tampereella. Työn on käynnistänyt 17.9.2012 tehty ton kriteerien ja kaavallisten edellytysten täyttymistä pohjalta. Kaupunki laatii alueelle sen kehittämistä valtuustoaloite. Hanketta on ohjannut pormestarin ni- alueella. Tärkeänä osana selvitystä on ollut vaikutusten ohjaavan hoito- ja käyttösuunnitelman, jonka hyväk- meämä ohjausryhmä, jonka puheenjohtajana on toi- arviointi. Selvityksen yhteydessä on tehty laaja kysely syy ympäristöministeriö. Suomeen on perustettu tä- minut apulaispormestari Pekka Salmi. Tarveselvitystä eri kaupunkien kokemuksista kansallisesta kaupunki- hän mennessä kahdeksan kansallista kaupunkipuistoa: on valmistellut samassa yhteydessä nimetty kaupungin puistosta. Vaikutusten arviointia on täydennetty myös Hämeenlinnaan, Heinolaan, Poriin, Hankoon, Por- suunnitteluryhmä, joka on toiminut vuosina 2013– asiantuntijatyöpajalla ja Valma-valmistelufoorumin ky- vooseen, Turkuun, Kotkaan ja Forssaan. Ympäristö- 2016. Työryhmät ovat luovuttaneet tarveselvitysra- selyllä. ministeriön tavoitteena on perustaa Suomeen kym- portin 17.6.2016 pormestarille. Kaupunginhallitus menkunta kansallista kaupunkipuistoa. hyväksyi selvityksen 20.2.2017. Kansallinen kaupunkipuisto Kaupunkipuistoa koskevat ympäristöministeriön mää- Tampereen kansallisen kaupunkipuiston tarveselvi- maankäyttö- ja rakennuslaissa rittelemät kriteerit sisällön, kaupunkikeskeisyyden, tyksen tehtävänä on ollut tuottaa tietoa hanketta kos- laajuuden, eheyden, ekologisuuden sekä jatkuvuuden kevan päätöksenteon ja mahdollisen hakemuksen Kansallinen kaupunkipuisto on määritelty maankäyt- näkökulmista. Kansallisen kaupunkipuiston täytyy si- pohjaksi. Työssä on selvitetty, mitä kansallinen kau- tö- ja rakennuslaissa (§ 68–71) ja se muodostuu kau- sältää kaupunkiluonnon monimuotoisuuden kannalta

Näkymä Pyynikin näkötornista Näsijärven selälle. Maisema kertoo järvien ja harjun solmukohtaan syntyneen kaupunkimme tarinan. (Ranja Hautamäki)

5 tärkeitä luonnonalueita, Suomen ja kaupungin oman Teollisuuskaupunkihistoriasta kertovat erityisesti kos- Pispala, Petsamo, Lappi sekä Viinikka. Työväen asutus- historian kannalta merkittäviä kulttuuriympäristöjä kenrannan tehdasmiljööt, Tampella, Finlayson, Takon historiaan liittyvät myös Punakylä ja Hämeenpuiston rakennuksineen ja puistoarkkitehtonisesti tai esteetti- alue sekä Verkatehtaan konttori ja värjäämö. Myös kupeessa oleva Amurinlinna. Härmälän huvilaranta sesti huomattavia viheralueita. Kansallisen kaupunki- Klingendahl, Lapinniemi ja Pyynikin Trikoo täyden- kertoo teollisuuskaupungin herrasväen kesänvietos- puiston täytyy lisäksi olla osa kaupunkirakennetta eli tävät teollisuuskaupungin tarinaa. Voimakkaan teollis- ta. Teollisuuskaupungin historiaan kytkeytyvät lisäksi alkaa ydinkeskustasta tai heti sen läheisyydestä. Kau- tumisen myötä maaseudun väestöä muutti tehtaiden kansanpuistoina toimivat Kauppi, Pyynikki ja Viikin- punkipuiston on oltava riittävän laaja sekä viher- ja si- palvelukseen kaupunkiin, minkä seurauksena syntyi saari sekä Niihaman siirtolapuutarha, joka on Suomen nirakenteeltaan niin yhtenäinen, että kaupunkipuistoa merkittäviä työväen asuntoalueita kuten esimerkiksi vanhin edelleen toimiva siirtolapuutarha. pitkin on mahdollisuus siirtyä kaupunginosasta toiseen. Alueen on oltava myös jatkuva eli liityttävä kaupungin ulkopuolisiin luonnonalueisiin tai maaseutu- ympäristöön. Ympäristöministeriön kriteerien lisäksi kansalliseen kaupunkipuistoon liitettävien alueiden arvojen pitää olla kaavoituksella turvattuja.

Tampereen tarina kansallisen kaupunkipuiston pohjana Tampereen kansallisen kaupunkipuiston ytimen muodostaa Tampereen tarina historiallisena teollisuuskaupunkina järvien ja harjujen solmukohdassa. Kaupungin historia kiteytyy Tammerkosken kansallismaisemaan, joka on kaupungin teollistumisen ja kaupungistumisen perusta. Tampereen tarina ja siihen pohjautuva alue on maassamme ainutlaatuinen ja vastaavaa ei ole kansallisten kaupunkipuistojen arvomaisemien verkostossa. Ta- rinaa ilmentää Tampereen tunnusomainen maisemarakenne: Pyynikin harjujakso, Kauppi-Niihaman selänne sekä Iidesjärven ja Kirkkosuon murroslaakso. Vesiele- mentin eli keskeisen sinirakenteen muodostavat Pyhä- järven ja Näsijärven lahdet saarineen ja Iidesjärvi.

Iidesjärven kukkivaa maisemaniittyä. (Riikka Söyrinki)

6 Kaupungin tarinaan kuuluvat myös sen keskeiset kau- aikana on keskusteltu myös mahdollisista laajenemis- tumista maankäytön muutosalueilla. Tämän vuoksi punkitilat. Hämeenkatu ja Keskustori kirkkoineen alueista, muun muassa Särkänniemestä ja Kalevankan- on mahdollista, että tarvitaan lisäksi kaavoitusta oh- ovat keskustan merkittävimpiä julkisia tiloja, joilla on kaasta. jaavia erillismääräyksiä, jotka hyväksytään kaupungin- myös kansallista symboliarvoa. Koskenvarren puisto- hallituksessa. Mahdollisessa hakuvaiheessa on tarpeen nauha ja Hämeenpuiston akseli ovat kaupunkilaisten Tampereen kansallisen kaupunkipuiston tarkastelualue myös keskustella tarkemmin, voidaanko jokin, kaa- olohuoneita. Omaleimainen ja arvokas aluekokonai- täyttää hyvin kaupunkipuistoille asetetun sisällön kri- voitukseltaan keskeneräinen alue jättää pois alueraja- suus on lisäksi Pyynikin alue, johon liittyvät Pyyni- teerin. Myös kaupunkikeskeisyyden kriteeri täyttyy hy- uksesta ja liittää kaupunkipuistoon myöhemmin, kun kinrinteen jugendin ihanteita noudatteleva asuinalue, vin. Jatkuvuuden ja ekologisuuden kriteeri täyttyy muun kaavatilanne ratkeaa. Pyynikin kirkkopuisto, Pyynikin urheilukenttä ja Pyy- muassa Kaupin, Pyynikin, Pispalan ja järvialueiden nikintori. Ajallista syvyyttä tuovat Reuharinniemen osalta melko hyvin. Haasteellisin on eheyden kriteerin Eteläpuiston käynnissä olevassa kaavatyössä on tie- rautakautiset kalmistot, Messukylän kulttuurimaise- toteutuminen eli miten eri alueet saadaan luontevas- dostettu ja huomioitu alueen merkitys koskimiljöön man keskiaikaiset piirteet ja 1700-luvulla perustettu ti liitetyksi toisiinsa. Tämän kannalta ovat tulevaisuu- ja Pyynikin yhdistäjänä sekä laadukkaana rantapuisto- Hatanpään kartano Pyhäjärven rannalla. dessa tärkeitä erityisesti Eteläpuiston ja Viinikanlahden na. Nämä tekijät ovat avainkysymyksiä myös kansalli- ranta-alue, Ranta-Tampellan ja Koukkuniemen ranta sen kaupunkipuiston kannalta. Kaavoituksen edetessä sekä Viinikanojan yhteys Iidesjärvelle. voidaan tarkentaa, mikä alue liitettäisiin mahdolliseen Tampereen kansallisen kaupunkipuistorajaukseen. Viinikanlahden alue on kaupunkipuiston tarkastelualue Kansallisen kaupunkipuiston aluerajauksella on pää- kaupunkirakenteen muutosaluetta ja keskuspuhdis- osin kaavallinen valmius hankkeen eteenpäin vie- tamon siirryttyä merkittävä täydennysrakentamisen Tarveselvityksessä on tutkittu kansalliseksi kaupun- mistä varten. Pääosa tarkastelualueesta on asema- alue. Rantakaistale on nykyisin kaavassa viheraluetta kipuistoksi soveltuvia alueita ja erilaisia rajausvaihto- kaavoitettu ja asemakaavat tukevat suurelta osin ja myös keskustan strateginen osayleiskaava tukee ran- ehtoja. Työn pohjalta on laadittu alustava esitys tar- kansallisen kaupunkipuiston tavoitteiden toteutu- nan virkistysyhteyttä. Koska alue kuitenkin huomat- kastelualueesta, joka perustuu Tampereen tarinaan mista. Huomattavia kaavallisia ristiriitatilanteita ei tavasti muuttuu ja rantavyöhykettä täytetään, virkis- historiallisena teollisuuskaupunkina järvien ja harjujen ole alueella. Tammikuussa 2016 hyväksytty keskus- tysalueen tarkkaa aluerajausta on mahdotonta tehdä solmukohdassa. Aluerajausta ovat ohjanneet kansallista tan strateginen osayleiskaava antaa myös hyvän tuen mahdollisen hakuvaiheen kannalta. Alue edellyttää- kaupunkipuistoa koskevat kriteerit sisällön, laajuuden, kansallisen kaupunkipuiston linjauksille. Se korostaa kin lisäselvityksiä. Viinikanoja on tällä hetkellä katu- kaupunkikeskeisyyden, ekologisuuden, jatkuvuuden koskenvarren ja järvien rantojen virkistysmerkitystä aluetta ja vaatii kokonaisvaltaista kehittämistä virkis- ja eheyden suhteen. Alueilla on lisäksi tunnustettu- sekä virkistysyhteyden jatkuvuutta. Koska strateginen tysyhteyden parantamiseksi. Tavoitteen toteutuminen ja suojeluarvoja ja niiden kaavatilanne tukee pääosin osayleiskaava on kuitenkin yleispiirteinen, sen perus- vaatinee kuitenkin huomattavia liikenteellisiä ja kau- kansallisen kaupunkipuiston tavoitteita. Aluerajauksen teella ei voida tehdä aluerajausta mahdollisessa haku- punkirakenteellisia muutoksia. Keskustan strateginen kannalta tärkeät, mutta samalla maankäytöltään muut- vaiheessa. Tämä koskee erityisesti niitä alueita, joissa osayleiskaava tukee tavoitetta, mutta alue edellyttää tuvat alueet, on esitetty tarkempaa selvitystä edellyt- kaupunkirakenne olennaisesti muuttuu. Osayleiskaa- kuitenkin lisäselvityksiä mahdollisen hakuvaiheen kan- tävinä muutosalueina. Näihin kuuluvat Eteläpuiston ja va ei myöskään todennäköisesti riitä yksinään turvaa- nalta. Koukkuniemen käynnissä oleva asemakaava tu- Viinikanlahden alue sekä Koukkuniemen ranta. Työn maan kansallisen kaupunkipuiston tavoitteiden toteu- kee järven rantareitin toteutumista. On oletettavaa,

7 Tampereen kansallisen kaupunkipuiston tarkastelualue ja sen keskeiset osa-alueet.

8 että alueen asemakaavatyö valmistuu ennen mahdollis- prosessin on koettu parantaneen myös kaupungin eri Kyselyn mukaan yhtenä keskeisenä haasteena on kan- ta hakuvaihetta. hallintokuntien välistä yhteistyötä sekä kaupunkilais- sallisen kaupunkipuistokonseptin tunnettuus. Status ten tietoisuutta omasta elinympäristöstä. Kaupungit voidaan erheellisesti tulkita suojelupäätöksenä, joka ovat nähneet kansallisen kaupunkipuiston myös hyö- estää alueen kehittämistä. Status ei myöskään auto- Muiden kaupunkien kokemukset dyllisenä työkaluna kaupungin imagon rakentamisessa maattisesti tuo lisäarvoa, mikäli sitä ei hyödynnetä vaikutusten arvioinnin pohjana ja markkinoinnissa. kaupunkisuunnittelussa ja markkinoinnissa. Huolta herättää myös päätäntävallan liukuminen kaupungin Kansallisen kaupunkipuiston hyödyistä tai merkityk- Kyselyn perusteella kansallisella kaupunkipuistolla ei päättäjiltä ympäristöministeriölle tai ELY-keskuksil- sestä ei ole Suomessa aiemmin tehty kattavaa seuran- ole ollut kielteisiä vaikutuksia maankäytön suunnit- le. Kansallisen kaupunkipuiston valmistelun keskeyt- taa tai tutkimusta. Tampereen tarveselvitystä varten teluun. Hanke ei estä alueiden kehittämistä. Kansalli- täneet kaupungit totesivat, että puistokokonaisuuden tehtiin neljä kyselyä, joissa selvitettiin kansallisen kau- nen kaupunkipuisto ei ”museoi” rajauksen sisällä ole- kehittäminen voidaan tehdä yleiskaavatyön ja asema- punkipuiston vaikutuksia erityisesti maankäytön suun- via alueita eli määritettyjen arvojen säilymistä tukevaa kaavoituksen yhteydessä. Kaupunkipuiston tarkka ra- nitteluun sekä elinkeino- ja maapolitiikkaan. Vastaajina kehittämistoimintaa on alueella mahdollista tehdä. jaus nähtiin ongelmallisena, ja pelättiin päätöksenteon olivat Hangon, Heinolan, Hämeenlinnan, Porin, Por- Useimmissa statuksen saaneissa kaupungeissa on tehty hankaloitumista. Haasteena on nähty myös eri hallin- voon ja Turun kaupunkien kansallista kaupunkipuistoa asemakaavojen muutoshankkeita kansallisen kaupunki- tokuntien sitoutuminen hankkeeseen statuksen saami- valmistelleet henkilöt kaupunkisuunnittelun, puisto- puiston sisällä. Kansallisen kaupunkipuiston alueraja- sen jälkeen. suunnittelun, kiinteistötoimen ja elinkeinojohdon vas- uksen sisällä tapahtuvissa kaavoitusprosesseissa vaiku- tuualueilta. Lisäksi tehtiin kysely hankkeen valmiste- tusta on lähinnä sisältöjen tarkasteluun, jota tehdään luprosessista valmisteluvaiheessa olevien kaupunkien kaupunkipuiston kriteerit ja hoito- ja käyttösuunni- Asiantuntijatyöpajan ja Valma-kyselyn edustajille eli Forssan, Kotkan, Kuopion, Rovaniemen, telma huomioiden. Lain mukaan kansallisella kaupun- vaikutusten arviointi Seinäjoen ja Valkeakosken edustajille. Myös prosessin kipuistolla ei ole vaikutusta rajauksen ulkopuolisiin keskeyttäneitä tahoja, Helsinkiä ja Oulua, kuultiin. alueisiin, jollei kaupunki itse halua huomioida kaupun- Mahdollisella kansallisella kaupunkipuistolla on arvi- kipuistoa niiden suunnittelussa. oitu monenlaisia vaikutuksia Tampereella. Hyötyinä Kyselyn perusteella kansallinen kaupunkipuisto on on nähty mahdollisuus kokonaisvaltaiseen, pitkäjännit- koettu arvostetuksi statukseksi ja hyödylliseksi työ- Kyselyjen perusteella uutena asiana kaavoitusproses- teiseen ja kestävään kaupunkisuunnitteluun sekä Tam- kaluksi kestävän kaupunkisuunnittelun edistämisek- seissa on ympäristöministeriön osallisuus konsultatii- pereen tarinan vahvistamiseen. Hankkeen on arvioitu si. Kansallisen kaupunkipuiston avulla alueen kehit- visessa roolissa. Kaupunki voi kuitenkin itse päättää, tukevan myös kaupunkiluonnon ja rakennetun kult- tämistä voidaan ohjata kokonaisvaltaisesti pitkälle miten se haluaa asioida ympäristöministeriön kanssa. tuuriympäristön kehittämistä eheänä kokonaisuutena. tulevaisuuteen yhteisesti sovittuja arvoja säilyttäen ja Ympäristöministeriön työ keskittyy kansallisen kau- Kansallisen kaupunkipuiston on arvioitu korostavan hyödyntäen. Kaupunkipuiston avulla selvennetään ja punkipuiston valmistelu- ja hakuvaiheeseen. Hanke tamperelaisten virkistysmahdollisuuksia ja asukkaiden tarkennetaan keskeisten alueiden maankäytön suun- ei muuta elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyvinvointia. Kansallisella kaupunkipuistolla on nähty nittelua ja voidaan tukea kaupungin strategioiden to- asemaa kaavoitusprosesseissa. myös arvoa matkailun ja kaupungin imagon kannalta. teutumista. Kansallisen kaupunkipuiston valmistelu-

9 Kaupunkipuisto-hankkeella on arvioitu olevan myös Johtopäätökset si Viinikanlahden ranta muuttuu tulevaisuudessa voi- kielteisiä vaikutuksia. On koettu, että puistojen ja makkaasti, minkä vuoksi sitovaa aluerajausta on täs- muiden alueiden säilyttämiseksi ei tarvitse siirtää kau- Tarveselvityksen yhteenvetona voidaan todeta, että sä vaiheessa mahdotonta tehdä, vaikka strateginen pungin ratkaisuvaltaa ympäristöministeriölle. Kau- Tampereen tarina ja sen pohjalta muodostettu tarkas- osayleiskaava tukeekin periaatteessa rannan virkistys- pungin pitää luottaa omaan kykyyn tehdä järkeviä telualue luovat hyvän lähtökohdan kansallisen kau- yhteyden turvaamista. Mahdollisen hakuvaiheen osal- päätöksiä. Päätöksen on epäilty toimivan myös mah- punkipuiston eteenpäin viemiseen. Kansallinen kau- ta muutosalueet voivat edellyttää kaavoitusta ohjaavien dollisena jarruna uusien kehittämistarpeiden toteu- punkipuisto on myös linjassa kaupungin strategioiden erillismääräysten antamista perustamispäätöksen yh- tuksessa. Lisäksi statuksen hyödyllisyys riippuu siitä, kanssa. Hahmotetulla tarkastelualueella on pääosin teydessä. Lisäksi on selvitettävä tarkemmin, voidaan- kuinka suunnitellut asiat konkretisoituvat ja miten eri kaavalliset edellytykset hankkeelle. Maankäytön muu- ko kaavoitukseltaan keskeneräiset alueet jättää osittain hallinnonalat sitoutuvat hankkeen toteuttamiseen. tosalueet ja muutamat eheyden kannalta kriittiset rajauksen ulkopuolelle, nk. optioalueiksi, jotka liitet- avainkohteet vaativat vielä lisäselvitystä. Esimerkik- täisiin kaupunkipuistoon myöhemmin. Muutamien

Tehtaat, julkiset rakennukset ja puistot muodostavat koskimaiseman ainutlaatuisen siluetin. Kuva valoviikkojen avajaistapahtuman väriloistosta. (Ergin Atacan)

10 muutosalueiden asemakaavoitus on jo käynnissä ja on riittävästi lisäarvoa kaupungille. Muille kaupungeil- sallista kaupunkipuistoa koskevassa maankäytön suun- todennäköistä, että niiden kaavallinen valmius saavu- le suunnatun kyselyn perusteella voidaan todeta, että nittelussa. Kaupunki itse kuitenkin päättää alueensa tetaan ennen mahdollista hakuvaihetta. kansallinen kaupunkipuisto on koettu varsin hyödylli- kehittämistavoitteista. Kyselyjen perusteella statuksen seksi ja statukseltaan tavoittelemisen arvoiseksi. Hank- hyödyntäminen on riippuvainen kaupungin omasta ak- Tarveselvityksen valmisteluun liittyneissä keskuste- keella ei ole ollut kielteisiä vaikutuksia maankäytön tiivisuudesta. Kansallisen kaupunkipuiston toteutumi- luissa kansallisella kaupunkipuistolla on pääosin näh- suunnitteluun tai maapolitiikkaan. Vaikutukset maa- ja nen, kriteerien täyttyessä, on siten ensisijaisesti kiinni ty monenlaisia hyötyjä ja mahdollisuuksia. Hankkee- kiinteistöpolitiikkaan on koettu muissa kaupungeissa kaupungin omasta tahtotilasta. seen on arvioitu liittyvän muutamia haittoja, joista neutraaleiksi. Epäily päätösvallan siirtymisestä ympä- keskeisimmät ovat uhka maankäytön suunnittelun vai- ristöministeriölle ei saanut kyselyissä vahvistusta. Ym- keutumisesta ja pelko päätösvallan siirtymisestä ym- päristöministeriö vahvistaa hakemuksen sekä hoito- ja päristöministeriölle. Lisäksi on epäilty, tuoko status käyttösuunnitelman ja on sen jälkeen osallisena kan-

Näkymä Pyynikin kallioilta Pyhäjärven selälle. (Jarno Hietanen)

11 Tarveselvityksen sisältö ja prosessi

Ohjaus- ja suunnitteluryhmä Ohjausryhmä Ohjausryhmän asiantuntijana on ympäristöneuvos Tampereen kansallisen kaupunkipuiston tarveselvitys Apulaispormestari Pekka Salmi (puheenjohtaja) Jukka-Pekka Flander ympäristöministeriöstä. Ohjaus- käynnistettiin 17.9.2012 laaditun valtuustoaloitteen Ympäristöpäällikkö Kaisu Anttonen (varapuheenjohtaja) ja suunnitteluryhmien koordinaattorina toimii asian- pohjalta. Kaupunginvaltuuston päätöksellä valtuusto- Toimitusjohtaja Virpi Ekholm (2015–2016) tuntija MMM Hanna Tajakka Konsulttipalvelu Viher- aloitteeseen vastattiin 15.4.2013 seuraavasti: Toimitusjohtaja Ilkka Ojala (2013–2014) Arkista. ”Kaupunkiympäristön kehittäminen ja kaupunkikehitys- Suunnittelujohtaja Taru Hurme ryhmä käynnistävät osana keskustan strategista osayleis- Maakuntakaavoitusjohtaja Karoliina Laakkonen-Pöntys kaavatyötä aikaisempaa laajemman ja syvällisemmän tar- Tilaajapäällikkö Risto Laaksonen veselvityksen kansallisen kaupunkipuiston perustamisesta Asemakaavapäällikkö Sakari Leinonen (2013–2014) Tampereelle, mutta kaupunki ei tässä vaiheessa käynnistä Asemakaavapäällikkö Elina Karppinen (2015–2016) kansallisen kaupunkipuiston perustamiseen tähtäävää pro- Kiinteistöjohtaja Mikko Nurminen sessia, koska se rajoittaa suunniteltuja kaavahankkeita mah- Tilaajapäällikkö Lauri Savisaari dollisen kaupunkipuiston alueella ja sen välittömässä ympä- Maakuntamuseon kulttuuriympäristöyksikön päällikkö Tuija-Liisa Soininen ristössä.” ELY-keskuksen rakennettu ympäristö -yksikön päällikkö Leena Strandén Hankejohtaja Tero Tenhunen Pormestarin päätöksellä nimettiin 30.10.2013 ja Ympäristönsuojelupäällikkö Harri Willberg 4.2.2015 hankkeelle ohjaus- ja suunnitteluryhmät. Ohjausryhmän tehtäväksi määriteltiin tarveselvitystä Suunnitteluryhmä valmistelevan suunnitteluryhmän työn ohjaaminen ja linjaaminen. Suunnitteluryhmän tehtäväksi määritel- Yleiskaavapäällikkö Pia Hastio (puheenjohtaja) tiin kansallisen kaupunkipuiston tarveselvityksen val- Johtava erikoissuunnittelija Ranja Hautamäki (projektipäällikkö) mistelu. Vuosina 2013–2016 ohjaus- ja suunnittelu- Vanhempi erikoissuunnittelija Pirkko Huttunen (2013–2014) ryhmään ovat osallistuneet seuraavat tahot: Projektiarkkitehti Elina Karppinen (2013–2014) Projektiarkkitehti Lotta Kauppila (2015–2016) Johtava erikoissuunnittelija Kaarina Kivimäki (2013–2014) Kaupunginpuutarhuri Timo Koski Rakennustutkija Hannele Kuitunen Vanhempi erikoissuunnittelija Dani Kulonpää (2013–2014) Projektiarkkitehti Iina Laakkonen (2015–2016) Arkkitehti Minna Seppänen (2015–2016) Metsätalouspäällikkö Anne Tuominen (2015–2016) Projektiarkkitehti Veikko Vänskä (2013–2014)

12 Tarveselvityksen tavoite ja prosessi Valma-valmistelufoorumissa 22.6.–15.8.2015. Han- lisäselvitykset hankkeen kannalta keskeisistä kaupunkiraken- ketta esiteltiin 2.12.2014 ja 23.8.2016 yhdyskunta- teen muutosalueista, määrittelee alueen rajauksen uudelleen Tarveselvityksen tavoitteena on ollut tuottaa tietoa lautakunnassa sekä 18.8.2016 sivistys- ja elämänlaa- sekä käynnistää hoito- ja käyttösuunnitelman valmistelun.” päätöksenteon pohjaksi. Selvityksessä on pyritty vas- tupalvelujen lautakunnassa, 25.8.2016 osaamis- ja taamaan kysymyksiin: elinkeinolautakunnassa ja 30.8.2016 ympäristö- ja ra- Tarveselvityksen kirjoittamisesta on vastannut hank- kennusjaostossa. Selvitys vietiin kaupungin johtoryh- keen projektipäällikkönä toimiva johtava erikois- Mitä mahdollisia hyötyjä ja haittoja kansallisesta kaupun- mään 17.6.2016 ja kaupunginhallitukseen 20.2.2017, suunnittelija Ranja Hautamäki ja tarveselvityksen kipuistosta on? jolloin päätettiin seuraavasti: ”Tampereen kansallisen kau- koordinaattori MMM Hanna Tajakka. Osa-alueiden Mitä teemoja ja alueita Tampereen kansallinen kaupunki- punkipuiston tarveselvitys hyväksyttiin. Tampere etenee kohti kaavatilanteen kuvauksesta on vastannut projektiarkki- puisto sisältäisi? kansallisen kaupunkipuiston hakuvaihetta, laatii tarvittavat tehti Aulikki Graf. Millaisia arvoja tarkastelualueella on? Millainen on tarkastelualueen kaavatilanne ja miten se tukee kansallista kaupunkipuistoa? Mitä kansallinen kaupunkipuisto merkitsisi Tampereelle? Onko hankkeelle tarvetta?

Ohjausryhmä kokoontui 5 kertaa ja suunnitteluryhmä 14 kertaa. Työ jakaantui useisiin vaiheisiin: lähtöaineis- ton selvittämiseen, aluetarkasteluihin, Tampereen tarinan rakentamiseen ja vaikutusten arviointiin. Alue- rajausten osalta selvitettiin useita eri vaihtoehtoja ja lopulta päädyttiin selvityksessä esitettyyn esitykseen. Osana tarveselvitystä julkaistiin kesäkuussa 2015 Tampereen tarina -julkaisu, jossa eri alojen asian- tuntijat valottavat kaupungin keskeisiä teemoja.

Vaikutusten arvioinnin olennaisena osana oli eri kaupungeille suunnattu laaja kysely. Vaikutusten arviointia täydensi lisäksi eri alojen asiantuntijoille suunnattu asiantuntijatyöpaja 17.12.2014.

Tampereen kansallisen kaupunkipuiston tarveselvityksen luonnosta esiteltiin yleisötilaisuuksissa 1.6.2015 ja 14.4.2016. Aineisto oli lisäksi kommentoitavana Hämeenkatu ja perinteisten valoviikkojen tuiketta. (Ergin Atacan)

13 Mikä on kansallinen kaupunkipuisto?

Arvokkaiden kulttuurimaisemien, Kaupunkipuisto liittää kaupunkikeskustan kaupungin pungeille tasapuolisen kohtelun ja kaupunkipuistojen luonnonmaisemien ja virkistysalueiden ulkopuolella olevaan luontoympäristöön ja maaseu- valtakunnallisen tason säilymisen. kokonaisuus tuympäristöön. Sillä on ekologista merkitystä ja lisäk- si sen avulla voidaan tarjota kaupunkilaisille viihtyisä Sisällön kriteerin mukaan kansallinen kaupunkipuisto Kansallinen kaupunkipuisto on maankäyttö- ja raken- olohuone ja aktiivinen toimintaympäristö. Samalla se sisältää kaupunkiluonnon monimuotoisuuden säilyt- nuslaissa (132/1999, 9. luku, 68–71 §) määritelty tukee elinkeinoelämää ja kilpailukykyistä toimintaym- tämisen kannalta tärkeitä luonnonalueita, kansallisen kaupunkiympäristössä sijaitseva arvokkaiden kulttuu- päristöä sekä vahvistaa kaupungin imagoa. historian tai kaupungin omien kehitysvaiheiden kan- ri- ja luonnonmaisemien sekä virkistysalueiden laaja nalta merkittäviä kulttuuriympäristöjä rakennuksi- kokonaisuus, jonka säilyttämiseen ja hoitamiseen kau- Kaupunkipuistoon voi kuulua kunnan, valtion, mui- neen ja puistoarkkitehtonisesti tai esteettisesti merkit- punki on sitoutunut. den julkisyhteisöjen sekä yksityisten maa- tai raken- täviä puistoja ja viheralueita. nuskiinteistöjä. Pääsääntöisesti kaupunkipuisto perus- Kansallinen kaupunkipuisto kokoaa yhteen kaupunki- tetaan valtion, kunnan tai seurakunnan omistamille Kaupunkikeskeisyyden kriteerin mukaan kansallinen rakenteen eri osat: luonnonympäristön, rakennetun maa-alueille. Myös yksityisiä alueita voidaan liittää kaupunkipuisto on osa kaupunkirakennetta eli alkaa viherympäristön, kulttuuriympäristön ja arkkitehtuu- mukaan. Ilman suostumusta yksityinen alue voidaan ydinkeskustasta tai heti sen läheisyydestä. rin. Sen tavoitteena on toimia eheyttävänä ja kestävää liittää rajaukseen, jos sille ei anneta maankäyttö- ja ra- kehitystä tukevana kaupunkisuunnittelun työkaluna. kennuslain 70 §:ssä tarkoitettuja määräyksiä eli ohjei- Laajuuden ja eheyden kriteerin mukaan kansallinen Sen avulla kaupunki määrittää kaupungin kulttuuri- ta esimerkiksi hoito- ja käyttösuunnitelmassa. Jos yk- kaupunkipuisto on puistoja viherympäristönä riittä- set, historialliset, ekologiset ja esteettiset arvot, jotka sityiselle alueelle on tarvetta määrittää ohjeita hoidon vän laaja ja häiriötön sekä viher- ja sinirakenteeltaan halutaan säilyttää tuleville sukupolville sekä toimenpi- tai käytön suhteen, jotta se voidaan liittää kaupunki- niin yhtenäinen, että kaupunkipuistoa pitkin on mah- teet näiden arvojen säilyttämiseksi, hoitamiseksi ja ke- puistorajaukseen, on liittämiselle saatava lupa maan- dollisuus siirtyä kaupunginosasta toiseen. hittämiseksi. omistajalta. Ekologisuuden ja jatkuvuuden kannalta on tärkeää, Kaupunkipuiston avulla voidaan yhdistää kaupungin että alueelle muodostuu lajiston siirtymisen ja vuoro- eri aikakausilta peräisin olevia ja toisistaan etäällä ole- Yhteiset kriteerit arviointia varten vaikutuksen mahdollistavia ekologisia käytäviä. Lisäksi via arvokkaita kohteita yhdeksi kokonaisuudeksi. Ar- alueen tulee olla jatkuva eli liityttävä välittömästi il- vokkaiden kohteiden yhdistäjänä voivat olla esimer- Kansallisen kaupunkipuiston tulee täyttää neljä ympä- man selvää rajaa kaupungin ulkopuolisiin luonnon- kiksi siniviherreitit eli vesi- ja viherväylät. Kansallisen ristöministeriön sille asettamaa kriteeriä, jotka ovat alueisiin tai sitä ympäröivään maaseutuun. kaupunkipuiston tavoitteena on olla sinirakenteen, vi- 1) sisällön, 2) kaupunkikeskeisyyden, 3) laajuuden ja herrakenteen ja rakennetun kaupunkirakenteen koko- eheyden sekä 4) ekologisuuden ja jatkuvuuden kritee- naisuus, jonka avulla voidaan kertoa kaupungin tari- rit. Kriteerejä käytetään kansallisten kaupunkipuis- naa. tojen tunnistamisessa ja arvioinnissa, mikä takaa kau-

14 Kansallisen kaupunkipuiston valmisteluprosessi

Ehdotus / päätös selvit- Tarveselvitys Päätös hakemisesta Hakemuksen laadinta tämisestä ja nähtävilläolo

Hakemus ympäristömi- Perustamispäätös ja Hoito- ja käyttösuunni- Hoito- ja käyttösuunni- nisteriön hyväksyttä- päätöksen nähtävilläolo telman laadinta telman hyväksyminen vänä YM:ssä

Kaupunkipuiston valmistelu etenee kaaviossa esitetyllä tavalla.

Kaupungin rooli kansallisen yhtenäistä näkemystä asiasta ja sitoutumista hankkee- tarpeen kaavoittaa kansallisen kaupunkipuiston val- kaupunkipuiston valmistelussa seen. mistelun aikana vaan kaavoitus voidaan siirtää myöhäi- sempään vaiheeseen. Kansallinen kaupunkipuisto syntyy kaupungin omien Kansallisen kaupunkipuiston valmisteluvaiheessa prosessien tuloksena. Kaupunki selvittää ja luo edel- kaupunki määrittelee alueen erityisarvot ja kansalli- Kansallisen kaupunkipuiston hakemisvaiheessa lytykset kaupunkipuistolle ja esittää niiden pohjalta sen kaupunkipuiston aluerajauksen, jolla arvot voi- kaupunki valmistelee hakemuksen ympäristöministe- halutessaan puiston perustamista ympäristöministe- daan säilyttää. Erityisarvojen säilyminen on turvatta- riölle. Hakemus sisältää aluerajauksen ja perusteet eri- riölle. Kaupunki itse myös määrittelee, miten status- va maankäytön ratkaisuilla ja kaavoituksella. Perusteet tyisarvojen turvaamiseen. ta hyödynnetään. Hanke valmistellaan yhteistyössä erityisarvoille ja niiden säilyttämiselle pitää löytyä eri hallintokuntien, toimijoiden, kaupunkilaisten sekä joko maakunta-, yleis- tai asemakaavoista tai erillisis- Statuksen voimassaolovaiheessa kaupunkipuis- kaupunkipuiston alueella maata tai rakennuksia omis- tä suojelupäätöksistä. Jos alueella ei ole lainvoimais- toa hoidetaan ja kehitetään sen luonnon- ja kulttuu- tavien tahojen kanssa. Valmistelussa noudatetaan de- ta kaavaa tai säilytettävää arvoa ei ole suojeltu muilla riperinnöllisiä arvoja vaalien ja vahvistaen. Näiden mokraattista kunnallista päätöksentekoa. Hankkees- päätöksillä, kaupunginhallitus voi antaa kaupunkipuis- tavoitteiden saavuttamiseksi kaupunki laatii alueelle sa on järjestettävä viralliset käsittelyt ja kuulemiset, tohakemuksen yhteydessä määräyksen alueen tulevas- hoito- ja käyttösuunnitelman, jonka hyväksyy kuten muissakin kuntapäätöksissä. Kaupunkipuiston ta kehittämisestä kansallisen kaupunkipuiston hengen ympäristöministeriö. Kaupunkilaisille ja maanomista- toteutuminen edellyttää kaupungin demokraattista, ja alueen arvon säilymistä tukien. Näin aluetta ei ole jatahoille varataan mahdollisuus osallistua suunnitel-

15 man tekoon. Hoito- ja käyttösuunnitelmalla ohjeis- KAUPUNGIN ROOLI YMPÄRISTÖMINISTERIÖN ROOLI tetaan tarkemmin alueen kehittämistä ja hoitamista siten, että arvot säilyvät myös tulevaisuudessa. Hoito- ja käyttösuunnitelma ja alueen kaavoitus eivät saa olla VALMISTELUVAIHE VALMISTELUVAIHE ristiriidassa. Hoito- ja käyttösuunnitelma perustuu • päättää säilytettävistä erityisarvoista • toimia kaupungin konsultatiivisena apuna, voimassa oleviin kaavoihin ja tukee niitä. • määrittää aluerajaus tukena ja tiedonjakajana • varmistaa kaavoituksen ja tarvittavien suoje- • antaa tarvittava tietämys kansallisen kaupun- lutoimenpiteiden riittävyys alueella kipuiston perustamiseksi. Ympäristöministeriön rooli kansallisen • osallistaa alueen käyttäjät • työskennellä yhteistyössä eri hallintokuntien kaupunkipuiston valmistelussa kanssa • hoitaa tarvittavat kuulemiset ja nähtävilläolo. Ympäristöministeriön tehtävänä on toimia valmistelu- ja hakemisvaiheessa kaupungin konsultatiivisena HAKEMISVAIHE apuna, tukena ja tiedonjakajana sekä antaa tarvittava • auttaa hakemuksen laadinnassa tietämys kansallisen kaupunkipuiston perustamiseksi. • tehdä päätös statuksen saamisesta • hyväksyä hoito- ja käyttösuunnitelma. Valmisteluvaiheessa ympäristöministeriö ja kau- HAKEMISVAIHE punki tarkastelevat yhdessä kaupunkipuiston rajauseh- • valmistella hakemus dotuksia, sisältöjä ja arvoja kriteerien kannalta. Näin • antaa mahdolliset määräykset alueen kehittä- varmistetaan, että hanke täyttää ympäristöministeri- misestä ön kansalliselle kaupunkipuistolle asettamat kriteerit. • hoitaa tarvittavat kuulemiset ja nähtävilläolo STATUKSEN VOIMASSAOLOVAIHE Ympäristöministeriö ei tee kaupungin puolesta pää- • laatia hoito- ja käyttösuunnitelma. töksiä erityisarvojen tai alueen rajauksen esityksiksi. • osallistua kaupungin pyytäessä kansallisen Kaikki kansallisen kaupunkipuiston sisältöön, rajauk- kaupunkipuiston alueen kaavoitushankkeisiin seen, valmisteluun tai hakemiseen liittyvät päätökset asiantuntijana tehdään kaupungin sisällä. • seurata tasapuolisesti eri kaupunkipuisto- hankkeiden toteutumista ja varmistaa, että STATUKSEN VOIMASSAOLOVAIHE kriteerit tulee tulkittua tasa-arvoisesti eri Hakemisvaiheessa ympäristöministeriö tekee pää- • ohjata kaupunkipuistoalueen kehittämistä hankkeissa. töksen kansallisen kaupunkipuistostatuksen myön- kriteerien ja hoito- ja käyttösuunnitelman tämisestä kaupungin esityksen pohjalta. Statuksen mukaisesti myöntämisen perusteena on kaupunkipuistolle ase- • varmistaa arvojen säilyminen tettujen kriteerien täyttyminen ja että alueella on eri- • hyödyntää statusta kaupungin kehittämisessä. tyisarvoja, jotka on turvattu joko maakunta-, yleis- tai asemakaavoissa tai ne on suojeltu lailla. Ympäristömi- Kaupungin ja ympäristöministeriön roolit kansallisen kaupunkipuiston valmisteluprosessissa.

16 nisteriö hyväksyy myös hoito- ja käyttösuunnitelman toon voidaan osoittaa alueita, jotka tämän lain mukaisessa Mitä vaikutuksia on kansallisen kaupunki- kaupungin esityksen pohjalta. Hoito- ja käyttösuunni- kaavassa on osoitettu puistoksi, virkistys- ja suojelualueeksi, puiston rajauksen sisällä tai rajauksen vieres- telman hyväksymisen perusteena on kansallisen kau- arvokkaaksi maisema-alueeksi tai muuhun kansallisen kau- sä maankäytön suunnittelulle? punkipuiston tavoitteiden toteutuminen. punkipuiston tarkoituksen kannalta sopivaan käyttöön”. Lainvoimaiset kaavat ja suojelupäätökset ohjaavat Statuksen voimaan tultua kaupunki ja ELY-keskus Kansallisen kaupunkipuiston erityisten arvojen säilyt- maankäyttöä kansallisen kaupunkipuiston rajauksen si- toteuttavat kaupunkipuistoalueelle tehtävät mahdol- tämisvaatimus toteutetaan maankäyttö- ja rakennus- sällä. Jos kaupunki hakee kansallisen kaupunkipuiston liset kaavamuutokset ja -päätökset normaalikäytän- lain mukaisin kaavoin, joita voivat – alueen sijainnista perustamispäätöstä niin, että jokin pieni osa haetusta nön mukaisesti. Ympäristöministeriön edustus voidaan tai luonteesta riippuen – olla asema- ja yleiskaava(t) alueesta ei täytä tuota lainvoimaisen kaavan ehtoa, voi- kaupungin niin halutessa kutsua osalliseksi kaavoitus- sekä maakuntakaava ja joillakin alueilla seutukaava. daan päätöksen yhteydessä antaa määräys, jonka mu- työhön. Lisäksi ympäristöministeriön velvollisuutena Kansallisen kaupunkipuiston edellytys on, että siihen kaisesti alue myöhemmin kaavoitettaisiin – sitten kun on seurata tasapuolisesti eri kaupunkipuistohankkei- sisällytettävien alueiden keskeisten ominaispiirteiden alue muutenkin tulisi kaavoitettavaksi. Aluetta ei tar- den toteutumista ja varmistaa, että kriteerejä tulkitaan säilyminen on mainituilla kaavoilla riittävällä taval- vitse erikseen päätöksen saamista varten kaavoittaa. tasa-arvoisesti eri hankkeissa. la turvattu. Kaava-alueet eivät ole päällekkäisiä, vaan Määräys on lakitekstiä ja tarkoittaa käytännössä ohjeis- yhden alueen ominaispiirteiden säilyminen on voitu tusta kyseisen alueen tulevalle kaavoittamiselle. Mää- turvata asemakaavalla, toisen yleiskaavalla, kolmannen räyksen sisällyttäminen ympäristöministeriön päätök- Kansallista kaupunkipuistoa koskevat maakuntakaavalla. seen edellyttää aina kaupunginhallituksen hyväksyntää. avainkysymykset Muut alueen hoidon ja käytön kannalta tarpeelliset Osalla alueista ei tarvitse olla kaavaa, jos erityiset ar- määräykset annetaan hoito- ja käyttösuunnitelmas- Ohjausryhmä asetti suunnitteluryhmälle selvitettäväk- vot on turvattu jonkin muun lain, kuten muinaismuis- sa, jonka kunta laatii ja ympäristöministeriö hyväksyy. si erityiskysymyksiä, jotka se näki tärkeiksi hankkeen tolain, luonnonsuojelulain, kirkkolain, rakennussuoje- Maankäyttö- ja rakennuslaissa 70 §:n 4 momentissa selvitysvaiheessa. Seuraavassa on esitetty ympäristö- lulainsäädännön tai jonkun muun lain perusteella. todetaan selkeästi, että ”Kansalliseen kaupunkipuistoon neuvos Jukka-Pekka Flanderin vastaukset kysymyksiin. kuuluvan alueen kaavoituksessa ja muussa alueeseen vaikut- Koska kansallinen kaupunkipuisto voidaan perustaa tavassa suunnittelussa ja päätöksenteossa on otettava huomi- Miten kansallinen kaupunkipuisto liittyy eri vain kaupungin hakemuksesta, kaupungin tulee hake- oon puistoa koskevat määräykset.” kaavajärjestelmiin lainsäädännössä? muksessa osoittaa, että kansalliseksi kaupunkipuistoksi rajatun alueen erityiset arvot on riittävällä tavalla mai- Kansallisen kaupunkipuiston perustamisella ei ole ju- Kansallisen kaupunkipuiston säädökset ovat omana nituilla kaavoilla ja suojelupäätöksillä turvattu. Kan- ridisia vaikutuksia päätöksen ulkopuolisiin alueisiin – lukunaan maankäyttö- ja rakennuslaissa (132/1999). sallisen kaupunkipuiston päätös perustuu mainittuihin olivat ne sitten kaupunkipuiston rajan vieressä tai kau- Sen 68 §:n 1 momentissa luetellaan ne erityiset ar- kaavoihin eikä se siten itsessään ole kaavaratkaisu. empana. vot, joiden säilyttämiseksi ja hoitamiseksi kansallinen kaupunkipuisto voidaan perustaa. Saman pykälän 2 momentissa todetaan, että ”Kansalliseen kaupunkipuis-

17 Onko syntynyt kitkatilanteita kansallisten ta Porin Jazz‐areenan, joka on kokonaan kansallisessa verkostotapaamisiin, jossa kaikille yhteisiä teemoja kä- kaupunkipuistojen ja maankäytön suunnitte- kaupunkipuistossa. Aluetta on viime vuosina kehitet- sitellään. lun välille? ty hoito- ja käyttösuunnitelman periaatteiden mukaisesti. Toiminta on monipuolistunut, mutta samalla his- Lähes kaikkia jo perustettuja kansallisia kaupunkipuis- Kitkatilanteita ei juurikaan ole ollut. Yhdeksi kitkati- toriallinen Kirjurinluodon puisto on kohentunut sekä toja ollaan laajentamassa. Ympäristöministeriö on kau- lanteeksi voisi kuvata Hangon kaupungin käynnistä- siihen liittyvä perinteinen puistokahvila kunnostettu ja punkien pyynnöstä mukana näissä laajennusproses- män Casinon ympäristön kaavahankkeen yhteydessä saatu aktiivisempaan käyttöön. seissa. Näin taataan se, että kaupungin hakemukseen esiin nousseet asiat. Alueen kehittämissuunnitelmat voidaan reagoida mahdollisimman nopeasti ja toisaalta sisälsivät elementtejä, jotka olisivat toteutuessaan Mikä on ympäristöministeriön rooli kansal- se, että uudet alueet ovat kaikessa suhteessa laajennus- kaavaillussa mittakaavassa vaikuttaneet epäedullisesti lista kaupunkipuistoa koskevissa hankkeissa? kelpoisia. Kaupunkien ja ympäristöministeriön yhteis- alueen ominaispiirteisiin eli rakennettuun kulttuuri- Vaikuttaako tämä ELY:n asemaan? työtä ei ole koettu rasitteeksi, vaan päinvastoin – sitä ympäristöön sekä viher- ja luonnonympäristöön. Ky- haluttaisiin lisää. Ministeriö on – sikäli kuin kaupun- seessä oli hanke, joka oli lähtenyt liikkeelle ulkopuo- Ympäristöministeriön keskeisin rooli on koordinoi- git pyytävät – asiantuntijana mukana myös yksittäisissä lisesta aloitteesta jo ennen kuin kaupunkipuistolle oli da Suomen kansallisten kaupunkipuistojen verkoston hankkeissa. hyväksytty hoito- ja käyttösuunnitelmaa. Alueella jär- kehittymistä ja varmistaa, että verkostoon pyrkivät jestettiin katselmus, jonka tuloksena kaupunki päätti kaupungit todella täyttävät paitsi maankäyttö- ja ra- Ministeriöllä on myös tärkeä rooli Suomen kansallisen ryhtyä hoito- ja käyttösuunnitelman laadintaan. Siinä kennuslain mukaiset laatuvaatimukset niin myös siinä kaupunkipuistokonseptin tunnetuksi tekemisessä maa- yhteydessä on tarkoitus määritellä suunnittelun tavoit- kaupunkipuistolta edellytettävät säilyttämisvaatimuk- ilmalla. Kysyntä kasvaa koko ajan, koska kansallisen teet kyseisen arvoalueen osalta. Kaupungissa ollaan set sekä asianmukaisen hoidon edellytykset. Koska kaupunkipuiston konsepti koetaan moderniin, kestä- tyytyväisiä tilanteen saamaan käänteeseen, ja hoito- ja verkostoon on ollut pyrkimässä enemmän kaupunke- vään kaupunkisuunnitteluun integroituvaksi välineek- käyttösuunnitelmaa tehdään huolellisesti. Kansallinen ja kuin siihen on perusteltua niitä ottaa, on kaupunki- si. Tällä sektorilla kaupunkien ja ministeriön välistä kaupunkipuisto on kyseisen tapauksen jälkeen nosta- puistokandidaattien arvioimiseksi luotu neljä teknistä yhteistyötä voitaisiin edelleen kehittää. nut statustaan merkittävästi. kriteeriä, jotka kandidaattien on täytettävä. Tämä takaa sen, että kaupunkien kohtelu on tasapuolista. Kansallinen kaupunkipuisto ei muuta ELY:n asemaa Miten kansallinen kaupunkipuisto joustaa kaavoitusprosesseissa. Kansallisen kaupunkipuiston tulevaisuuden, tällä hetkellä ennakoimatto- Kun kansallinen kaupunkipuisto on perustettu ja sil- statuksen saaneissa kaupungeissa ELY on yleensä ol- mien tarpeiden näkökulmasta? le on hyväksytty hoito- ja käyttösuunnitelma, on kau- lut mukana tavalla tai toisella hoito- ja käyttösuunni- pungin asia, miten se haluaa asioida ympäristöminis- telman laatimisessa, mutta sitä ei erikseen velvoiteta. Kansallisen kaupunkipuiston ”jousto” perustuu kysy- teriön kanssa. Kaikki kaupungit, joihin kansallinen myksen 2 yhteydessä kuvattuihin kaavoihin ja suoje- kaupunkipuisto on perustettu, ovat halunneet pitää lupäätöksiin. Kansallinen kaupunkipuisto mahdollis- konsultatiivista yhteyttä ympäristöministeriöön. Mi- taa monia uusia toimintoja, kunhan alueen erityisarvot nisteriö osallistuu myös kaupunkipuistojen vuotuisiin säilyvät ja vahvistuvat. Tästä voi esimerkkinä maini-

18 Jos kaava tai tulevat maankäytön suunnitel- koskevan liiteluettelon kohteiden 27–57 alueille siten, että Lisäksi usea kaupunki selvittää parhaillaan mahdolli- mat eivät luo varmuutta jonkin alueen liit- kohteiden kulttuurihistorialliset tai rakennustaiteelliset ar- suuksia perustaa kansallinen kaupunkipuisto. Kaikki- tämiseksi kansallisen kaupunkipuiston alu- vot suojellaan”. aan kaupunkipuistoja on tarkoitus perustaa kymmen- eeseen, miten meneteltäisiin mahdollisen kunta. hakemuksen yhteydessä? Kansalliset kaupunkipuistot Suomessa Hämeenlinnan kansallinen kaupunkipuisto- Jos jollain alueella on puutteita kaavallisen sisällön tai kokonaisuus alkaa kaupungin keskustasta ja kier- maankäytön suunnitelmien sisällön osalta liittyen kan- Ajatus kansallisten kaupunkipuistojen perustamises- tää Vanajaveden rantareitin ympäri linnan ja Aulan- sallisen kaupunkipuiston erityisten arvojen säilyttä- ta syntyi Ruotsissa. Vuonna 1995 perustettiin Tukhol- gon maisemissa. Puisto liittyy kaupungin pohjois- ja miseen ja alue kuitenkin halutaan liittää rajaukseen, maan Valtiopäivien erityislailla maailman ensimmäi- koillispuolisiin pelto- ja metsäalueisiin, jotka jatku- tehdään näiden alueiden osalta erillinen päätös, että nen kansallinen kaupunkipuisto, nationalstadspark vat metsäisinä koilliseen Evon kautta aina Päijänteel- niiden tulevassa kaavoituksessa ja maankäytön suun- Ekoparken. Puistoidea poimittiin mukaan tuolloin le. Alue on yli kuusi kilometriä pitkä ja leveimmillään nittelussa huomioidaan kyseisten erityisten arvojen Suomessa meneillään olleeseen maankäyttö- ja raken- noin viiden kilometrin levyinen. Puiston maa-ala on suojelu ja hoitaminen. Eli annetaan kysymyksen 2 yh- nuslain uudistamisen valmisteluun. noin 740 hehtaaria ja sen halkaisee kaupunkirakenteel- teydessä mainittu määräys asiasta. lisesti merkittävä Vanajavesi. Vuonna 2015 Suomessa on yhteensä kahdeksan kan- Näin on toimittu muun muassa Kotkassa useammassa sallista kaupunkipuistoa, jotka ovat perustamisjärjes- Heinolan kansallinen kaupunkipuisto kattaa kohteessa. Esimerkiksi Katariinan meripuisto on ny- tyksessä: keskeisimmät puistoja virkistysalueet ja ulottuu har- kyisessä kaavassa teollisuusaluetta, Äijönvuoren met- Hämeenlinnan kansallinen kaupunkipuisto jua ja vesistöjä myötäilevinä säteittäisinä lohkoina noin säisellä ulkoilualueella ei ole lainkaan voimassa olevaa (perustettu 10.1.2001) 20 neliökilometriä laajalle alueelle. Varsinaiseen puis- kaavaa ja Meriniemen ympäristössä oli vanhentunut Heinolan kansallinen kaupunkipuisto toon sisältyvää maa-alaa siitä on puolet. Alueen raja- kaavamerkintä. Näiden osalta kaupunginhallituksen (perustettu 6.5.2002) viivaa on peräti 80 kilometriä. Puiston ytimen muo- päätöksessä todetaan, että ”kaupunginhallitus käyn- Porin kansallinen kaupunkipuisto dostavat kaupunkikeskusta ja siihen kiinteästi liittyvä nistää asemakaavan tai asemakaavan muutoksen laatimi- (perustettu 6.5.2002) Heinolanharju sekä kirkonkylän kirkonseutu. Kaupun- sen Äijänvuoren, Katariinan Meripuiston, Meriniemen ns. Hangon kansallinen kaupunkipuisto kipuistoon sisältyvät myös virkistys- ja puistoalueiksi kylpylähotellin korttelin ja Kymenlaakson keskussairaalan (perustettu 18.5.2008) kaavoitetut rannat ja saaret Ruotsalaista ja Konnivettä rannan alueille siten, että alueet osoitetaan virkistys- tai Porvoon kansallinen kaupunkipuisto yhdistävän Jyrängönvirran tuntumassa sekä laajat vir- puistoalueiksi”. Lisäksi kansallisen kaupunkipuiston ra- (perustettu 18.5.2010) kistyskäytössä olevat metsät ja niihin liittyvät luon- jauksen sisällä on useita vanhoja rakennuksia, joilla ei Turun kansallinen kaupunkipuisto nonsuojelualueet harjun itäpuolella. ole suojelukaavaa tai -merkintää. Näiden osalta kau- (perustettu 5.6.2013) punginhallituksen päätöksessä todetaan, että ”kaupun- Kotkan kansallinen kaupunkipuisto ginhallitus käynnistää asemakaavan tai asemakaavan muu- (perustettu 29.9.2014) toksen laatimisen arvokkaita rakennuksia ja ympäristöjä Forssan kansallinen kaupunkipuisto (perustettu 30.3.2015).

19 Turun kansallisen kaupunkipuiston ytimenä on Aurajoki ja siihen kytkeytyvät miljööt. (Turun kaupunki)

20 Porin kansallinen kaupunkipuisto on noin kulttuuri ovat jättäneet siihen jälkensä. Alueen maa- giksi. Moderni Kotka on jokiluonnon sekä merenran- kymmenen neliökilometrin laajuinen Kokemäenjo- pinta-ala on hieman yli 1100 hehtaaria. Vesi-alueita on ta- ja saaristoluonnon monimuotoisuutta vaaliva veh- en suistossa ja rannoilla sijaitsevien sekä rakennettu- rajauksen sisällä yli 1000 hehtaaria. Näistä vesialueista reiden puistojen palvelukaupunki. jen että yhä viljelykäytössä olevien kulttuuriympäris- kansalliseen kaupunkipuistoon kuuluvat Ruskiksen ja töjen, puistojen ja puistokatujen, kaupunkimetsien ja Stensbölen luonnonsuojelualueiden vesialueet. Forssan kansallisen kaupunkipuiston pinta-ala jokivarsiluonnon yhdessä muodostama kansallisesti ar- on noin 814 hehtaaria. Se kertoo vuosisataisen maa- vokas kokonaisuus. Porin kansallisen kaupunkipuiston Turun kansallinen kaupunkipuisto on kau- seutuympäristön nopeasta muutoksesta teollisuus- erityispiirteitä ja vetovoimatekijöitä ovat historiallinen pungin viher- ja virkistysverkoston arvokkainta ydin- toimintojen tyyssijaksi. Forssassa on nähtävissä teol- puistoarkkitehtuuri, ristikkäispuistojen kokonaisuus, aluetta, noin 15 kilometriä Airistolta Kuralan elävän lisuus- ja asuinrakentamisen historia vaiheineen ja rakennettu kulttuuriympäristö, mustavarisyhdys- historian kylään saakka. Puiston ytimenä on Aura- rakennustapoineen. Punatiilisten teollisuusraken- kunnat, pohjoismaiden laajin suistoalue sekä ennen joki-miljöö. Kaupunkipuiston alueet ulottuvat Kura- nusten ympärille muodostui yhdyskunta, jonka osat kaikkea puiston muodostaman kokonaisuuden eheä lan kylämäestä ja Aurajokilaakson kulttuurimaisemasta – puistot, työväen asuinalueet, koulut, päiväkodit viherrakenne ja puiston helppo saavutettavuus kau- muun muassa Ylioppilaskylän, Turun vanhan kaupun- ja muut palvelurakennukset sekä johtajien huvilat – punkikeskustassa ja sen tuntumassa. kikeskustan sekä Chiewitzin serpentiinin ja Kakolan muodostavat ainutlaatuisen kerroksellisen kaupunkira- entisen keskusvankilan kautta aina Ruissaloon saakka. kenteen. Maisemallisina elementteinä ovat Loimijoen Hangon kansallinen kaupunkipuisto on Suo- Turun kansallinen kaupunkipuisto perustuu kaupun- laakso ja sitä rajaava harju. men eteläisin ja pinta-alaltaan suurin. Sen kokonais- gin historialliseen asemaan Suomen vanhimpana kau- pinta-ala on noin 6300 hehtaaria, johon kuuluu Han- punkina, Itämeren kaupunkina sekä hallinnon, kirkon, koniemeä ympäröiviä merialueita saarineen noin 220 tieteen, kaupan ja teollisuuden keskuksena. hehtaaria ja mantereelta maa-alueita noin 173 hehtaaria. Alue kuvaa hyvin koko kaupungin kehityshistoriaa Kotkan kansallisen kaupunkipuiston alue al- sen perustamisesta vuodesta 1874 näihin päiviin saak- kaa etelässä Lehmäsaarelta ja Ruotsinsalmen meritais- ka. Kaupunkipuiston alue käsittää mantereella kan- telun vesialueilta ja jatkuu rantapuistojen ja erilaises- takaupungin radan eteläpuolisia puisto-, virkistys-, sa virkistyskäytössä olevien ranta- ja vesialueiden sekä ranta-, luonnonsuojelu-, luonto- ja Natura-alueita, rakennettujen kulttuuriympäristöjen välityksellä kes- kantakaupungin rakennus- ja kaavahistoriallisesti ar- kustan rakennetun kaupungin kautta Kymijoen haaro- vokkaita kaupunginosia, kortteleita ja katualueita. ja myötäillen Siikakoskelle ja Korkeakoskelle. Alueen pinta-ala on noin 2400 hehtaaria. Kotkan rooli kan- Porvoon kansallisen kaupunkipuiston alueella sallisten kaupunkipuistojen verkostossa on säilyttää tulee esille Suomen historia maan varhaisista asutus- kertomus alun perin Itämeren ja Kymijoen antimien vaiheista lähtien läpi keskiajan tähän päivään. Luon- varaan syntyneestä linnoitus- ja rajakaupungista, joka nonperintönsä puolesta alue edustaa uusmaalaista sittemmin on vesivoiman ja hyvien satamiensa turvin vaihtelevaa jokisuun luontoa. Pitkä asutushistoria ja kasvanut moni-ilmeiseksi satama- ja teollisuuskaupun-

21 Kansallisen kaupunkipuiston yleinen merkitys statuksen saaneille kaupungeille

Kyselyt vaikutusten arvioinnin pohjana valmisteluvaiheessa olevien kaupunkien edustajille eli Tässä luvussa esitetyt näkemykset perustuvat näihin Forssan, Kotkan, Kuopion, Rovaniemen, Seinäjoen ja kyselyihin ja hankkeen aikana järjestettyjen tilaisuuksi- Kansallisen kaupunkipuiston hyödyistä tai merki- Valkeakosken edustajille. Molemmissa kyselyissä vas- en puheenvuoroihin. tyksestä ei ole tehty kattavaa seurantaa tai tutki- taukset saatiin kaikista kaupungeista. Vastaajat olivat musta. Hyödyn tai merkityksen määrittäminen on joko kaupunkisuunnittelu- tai puisto-organisaatiosta. haasteellista, sillä niiden kokeminen riippuu, mistä nä- Eheyttävän kaupunkisuunnittelun ja kökulmasta asiaa tarkastellaan: kaupunkiorganisaation, 13.3.2015 täydennettiin tietoja kahdella tarkemmin imagon rakentamisen työkalu päättäjien, asukkaiden, yritysten, matkailijoiden, kau- kohdennetulla sähköpostikyselyllä. Elinkeinokysely punkisuunnittelun, talouden, sosiaalisen hyvinvoin- toimitettiin kansallisen kaupunkipuisto-statuksen saa- Kyselyn perusteella kansallinen kaupunkipuisto koe- nin vai ympäristön näkökulmasta. Eri kaupungit ovat neiden kaupunkien eli Hangon, Heinolan, Hämeenlin- taan kaupunkisuunnittelussa työkaluksi, jonka avulla myös hakeneet kansallisen kaupunkipuiston statukses- nan, Kotkan, Porin, Porvoon ja Turun elinkeinoelämän alueen kehittämistä voidaan ohjata kokonaisvaltaisesti ta erilaisia hyötyjä, joten yleispäteviä hyötymittareita johtajille ja kehittämistyöstä vastaaville sekä paikalli- pitkälle tulevaisuuteen yhteisesti sovittuja arvoja säi- ei välttämättä voida määrittää. sille kauppakamareille. Maankäyttö- ja kiinteistötoi- lyttäen ja hyödyntäen. Näin pyritään varmistamaan, mikysely toimitettiin maankäytön ja kiinteistötoimen että kaupungille tärkeät arvot säilyvät myös tuleville Tätä tarveselvitystä varten on tehty neljä kyselyä: 1) johtajille ja kehittämistyöstä vastaaville. Vastaanottajia sukupolville. Samalla olemassa olevat arvot tehdään kysely kansallisen kaupunkipuiston vaikuttavuudesta, molemmissa kyselyissä oli 19. Elinkeinokyselyyn vas- näkyviksi ja tunnetuiksi. Kansallinen kaupunkipuisto merkityksestä ja markkinoinnista statuksen saaneil- tasi kuusi elinkeino-, kehitys-, hankinta- tai matkai- toimii myös kaupunkiympäristön luonnonsuojelun, le kaupungeille, 2) kysely valmisteluvaiheessa oleville lujohtajaa Heinolan, Hämeenlinnan, Kotkan, Porin ja monimuotoisuuden ja kestävän kehityksen edistäjänä. kaupungeille valmisteluprosessista, 3) elinkeinokysely Porvoon kaupungeista. Kauppakamarien edustajilta ei statuksen saaneiden kaupunkien elinkeinojohtajille ja saatu yhtään vastausta. Maankäyttö- ja kiinteistötoimi- Kansallisen kaupunkipuiston avulla selvennetään ja alueellisille kauppakamareille sekä 4) maankäyttö- ja kyselyyn saatiin vastaukset Hangon, Hämeenlinnan, tarkennetaan keskeisten alueiden maankäytön suun- kiinteistötoimikysely statuksen saaneiden kaupunkien Porin, Porvoon ja Turun kaupunkien edustajilta. Vas- nittelua ja voidaan tukea viherverkostosuunnittelua, maankäytön ja kiinteistötoimen johtajille. taajat olivat kaupunkisuunnittelun ja kiinteistölaitos- arkkitehtuuripoliittista ohjelmaa tai muita käynnis- ten johtajia. sä olevia kehittämishankkeita ja kaupungin strategi- Kysely kansallisen kaupunkipuiston vaikuttavuudesta, an toteutumista. Muun muassa Hangossa kansallinen merkityksestä ja markkinoinnista toimitettiin sähkö- Lisäksi kansallisen kaupunkipuisto-statuksen hakemi- kaupunkipuisto on kirjattu kaupungin strategiaan. postitse 8.1.2014 Hangon, Heinolan, Hämeenlinnan, sen valmistelun keskeyttäneiltä Helsingin ja Oulun Heinolassa se on mukana strategisessa yleiskaavassa. Porin, Porvoon ja Turun kaupunkien kansallista kau- kaupunkien edustajilta tiedusteltiin kokemuksia säh- Hämeenlinnassa kaupunkipuisto on mukana visiotasol- punkipuistoa valmisteille henkilöille. Samaan aikaan köpostitse maaliskuussa 2014. la koko kaupunkirakenteen strategisen kehittämisen toimitettiin kysely hankkeen valmisteluprosessista linjauksissa ja viheralueohjelmassa. Kotkassa kansallis-

22 ta kaupunkipuistoa ollaan sisällyttämässä matkailustra- tegiaan. Porissa se on sisällytetty yleiskaavaan. Turussa kaupunkipuiston perustaminen kuului kulttuuripää- kaupunkivuoden 2011 ja Arkkitehtuuripoliittisen oh- jelman kärkihankkeisiin. Lisäksi se on yksi lähtökohta yleiskaavan tarkistuksessa osana viherverkkoselvitystä.

Kansallisen kaupunkipuiston valmisteluprosessin koettiin parantaneen kaupungin eri hallintokuntien vä- listä yhteistoimintaa sekä kaupunkilaisten tietoisuutta omasta elinympäristöstä. Muutama valmisteluvaiheessa ollut kaupunki totesikin, että riippumatta siitä saa- daanko status tai ei, itse prosessi on ollut hyödyllinen. Sen yhteydessä on jouduttu käymään avointa keskuste- lua siitä, mikä on tärkeää ja arvokasta kaupungille, sen identiteetille, kehitykselle ja asukkaille.

Vaikka kansallinen kaupunkipuisto on pääasiallisesti maankäytön ja kaupunkisuunnittelun työkalu, statuksen saaneet kaupungit ovat nähneet sen myös hyödyl- lisenä työkaluna kaupungin imagon rakentamisessa ja Merellisyys on keskeinen teema Kotkan kansallisessa kaupunkipuistossa. Näkymä nestesataman paikalle rakennetusta Katariinan markkinoinnissa. Sitä on hyödynnetty myös opetuk- Meripuistosta. (Kotkan kaupunki) sessa ja ympäristökasvatuksessa sekä kaupunkilaisten kotipaikkatuntemuksen lisäämisessä. markkinoinnissa – joskin siinäkin nähtiin vielä lisähyö- Porvoossa ympäristökasvatusmateriaalin tuottamiseen Kyselyyn vastanneiden mielestä statuksen avulla on dyntämisen mahdollisuuksia. ja luontoselvitysten laatimiseen ja Kotkassa alueella mahdollista parantaa kaupungin imagoa ja kiinnosta- toteutettavien kalaportaiden rakentamiseen. Hämeen- vuutta asukkaiden ja matkailijoiden mielissä. Se näh- Vaikka status ei automaattisesti takaa ulkopuolis- linnassa kaupunkipuisto on mahdollistanut vankityö- tiin myös yhtenä keinona uusien asukkaiden ja yritys- ta rahoitusta, nähtiin sillä olevan vaikutusta rahoitus- voiman käytön kansallisen kaupunkipuiston vanhojen ten houkutteluun paikkakunnalle. Tosin todettiin, että päätöksiin, kun kaupunki hakee esimerkiksi EU- tai kiviaitojen kunnostukseen ja vihertöihin. statusta ei ole juurikaan hyödynnetty vielä tässä mer- muuta julkista rahoitusta erilaisiin hankkeisiin kau- kityksessä. Eniten statusta on hyödynnetty matkailu- punkipuiston alueella. Hämeenlinnassa on saatu rahoi- Ympäristöministeriöstä todettiin, että kestävää kau- tusta muun muassa alueen opasteiden toteutukseen, punkisuunnittelua edistävillä statuksilla, kuten kan-

23 sallisella kaupunkipuistolla, tullee olemaan jatkos- Asumisviihtyvyyttä asukkaille Haasteina tunnettuus ja statuksen sa suurempi merkitys julkisia hankerahoituspäätöksiä hyödyntäminen tehtäessä. Hankerahoituksen vähentyessä jäljelle jää- Statuksen saanet ovat todenneet, että kaupunkipuisto- vistä rahoista on tiukempi kilpailu. Jakoperusteissa hankkeen myötä asukkaille on mahdollista tarjota pa- Statuksen saaneet ovat todenneet, että yksi keskeinen painotetaan yhä enemmän kohteita ja tahoja, joilla on rempaa ja monipuolisempaa asuinympäristöä. Muun haaste on kansallisen kaupunkipuistokonseptin tun- paremmat edellytykset ja näyttöä kestävän kehityksen muassa kaupunkipuiston eri alueiden saavutettavuut- nettuus. Konsepti on melko uusi ja sisällöltään laaja ja mukaisesta toiminnasta. ta on parannettu rakentamalla erilaisia reitistöjä. Hy- monikerroksinen, joten sen haltuunotto ei välttämät- vät yhteydet ovat lisänneet alueiden käyttöä ja samal- tä tapahdu nopeasti. Status voidaan erheellisesti tulkita la ihmisten liikkumista. Tämä puolestaan vaikuttaa suojelupäätöksenä, joka pysäyttää ja estää alueen ke- Uusia liiketoimintamahdollisuuksia ihmisten hyvinvointiin ja edistää ennakoivaa tervey- hittämisen. Huolta herättää myös päätäntävallan liu- denhoitoa. Muun muassa Hämeenlinnassa on todettu, kuminen kaupungin päättäjiltä ympäristöministeriölle Toistaiseksi kaupungit eivät ole hyödyntäneet kansal- että kaupunkipuistohankkeen myötä Vanajaveden ran- tai ELY-keskuksille. Muun muassa kansallisen kaupun- lista kaupunkipuistoa elinkeinoelämän kehittämisessä noille toteutettua rantareittiä käyttää vuosittain noin kipuiston valmisteluiden keskeyttäneiden kommen- muuten kuin matkailussa. Kiinnostusta sen hyödyntä- 200 000 ulkoilijaa. Mukana on kaupungin omien asuk- teissa koettiin, että puistokokonaisuuden kehittäminen miseen monipuolisemmin on olemassa. kaiden lisäksi yhä enemmän matkailijoita. voidaan tehdä yleiskaavatyön ja asemakaavoituksen yh- teydessä. Muun muassa Porvoossa on todettu, että kaupunki- Myös kaupunkipuistoalueelle kohdennetut viheraluei- puistoalue voi houkutella yrityksiä, joiden liiketoi- den ja kiinteistöjen peruskunnostushankkeet ovat tar- Kaupunkipuiston alueen rajauksen tarkka määritte- minta-ajatukseen kuuluu esimerkiksi kulttuurihis- jonneet asukkaiden käyttöön laadukkaampia asuinym- ly nähtiin ongelmallisena ja dynaamista kaupunkike- toriallisen perinnön vaaliminen tai hyödyntäminen. päristöjä. hitystä rajoittavana. Statuksen koettiin tekevän alu- Hämeenlinnassa on ollut havaittavissa statuksen vai- een suunnittelusta ja siihen liittyvästä päätöksenteosta kutus asuntojen ja tonttien hintoihin. Tällä hetkellä Kaupunkipuiston valmistelun myötä on syntynyt pal- raskaampaa ja jäykempää. Koettiin, että kaupunkira- Hämeenlinnan kalleimmat tontit ja asunnot löytyvät jon selvitysmateriaalia, jota on hyödynnetty muun kenteellisesti keskeistä aluetta koskevaa kunnan pää- kansallisen kaupunkipuiston reunalta. Syynä ovat kau- muassa ympäristökasvatus- ja luontokoulumateriaa- tösvaltaa olisi rajoitettu. Statuksen epäiltiin estävän punkipuistoon avautuva maisema ja kansallisen kau- leissa sekä asukkaille suunnattujen retkien ja maasto- esimerkiksi joitakin toivottuja rakentamishankkeita. punkipuiston myötä saadut hyvät kevyen liikenteen käyntien yhteydessä. Kaupunkipuistoa voidaan niin ha- Valmistelutyön keskeytymisen syynä ovatkin olleet yhteydet ja reitistöt. luttaessa hyödyntää asukkaiden sitouttamisessa omaan moninaiset muutospaineet, kehittämishankkeet ja täy- elinympäristöön. Tarjolla on materiaalia, jonka avulla dennysrakentaminen tarkastelussa olleella alueella. Parhaimmillaan kansallinen kaupunkipuisto voi muo- voi omatoimisesti tutustua alueeseen: esitteitä, kart- Alueiden kehittymisen myötä on mahdollista, että val- dostua julkiseksi ulko-olohuoneeksi, mikä lisää jul- toja, verkkomateriaalia ja reittien varrella infotauluja, mistelutyöhön palataan tulevaisuudessa. Sinällään kan- kisten alueiden käyttöä ja kaupunkitilassa viipymistä. joista QR-koodin kautta on mahdollista ladata älypu- sallisen kaupunkipuiston myötä kaupungille syntyvä Tämä puolestaan tuo lisätuloja alueen palvelujen tar- helimeen lisätietoa kohteesta. imagoarvo ja kulttuurihistoriallisten arvojen ja suur- joajille. ten maisemakokonaisuuksien suojelu nähtiin positiivi- sena asiana.

24 Konseptin markkinointi on kohdennettava kaupun- Puutteena nähdään, ettei statuksen toteutumisen seu- luonnon monimuotoisuuden köyhtymistä. Kansallis- gin eri hallintokuntiin, päättäjiin ja asukkaisiin, alueen rantaa ja ohjausta ole määritetty kenenkään vastuul- ten kaupunkipuistojen verkostolla voidaan myös edis- käyttäjiin ja maanomistajiin. Imagon ja matkailun edis- le eikä siihen ole varattu resursseja, jolloin kukaan ei tää asetetun tavoitteen saavuttamista kaupunkiluon- tämisen kannalta markkinoinnin kohderyhmänä pitäi- varmista, että alueella toimitaan ”kansallisen kaupun- non osalta. si olla myös matkailijat. Tunnettuuden parantamiseksi kipuiston hengessä”. Kehitettävää on lisäksi statuksen kaivataankin määrätietoisempaa kaupungin omaa sekä hyödyntämisessä imagon rakentamisessa ja elinkeino- Tämän lisäksi jokainen kaupunkipuisto kertoo omasta valtakunnallista viestintää. elämän ja matkailun kehittämisessä. paikallisesta kulttuurihistoriasta, joka yhdistyy muiden verkoston kertomusten kanssa kansalliseksi tarinak- Haasteena on myös yhteistyön aktiivisena säilyttämi- si siitä, miten Suomessa on eletty ja mihin ollaan me- nen eri hallintokuntien välillä, kun valmisteluvaiheesta Osana kansallista verkostoa nossa. Jokainen statuksen saanut kaupunkipuisto on siirrytään toteutusvaiheeseen statuksen saamisen jäl- omaleimainen kokonaisuus kansallisessa verkostossa keen. Varsinkin henkilöstön vaihtuessa statuksen syn- Kansalliset kaupunkipuistot muodostavat verkoston, ja näin ollen myös ainutlaatuinen. Jokaisella kaupunki- nyttämien mahdollisuuksien ja velvollisuuksien tunte- jossa kukin yksittäinen kaupunkipuisto täydentää kan- puistolla on oma roolinsa. minen, osaaminen ja niiden käytäntöön vieminen voi sallista kulttuuri- ja luonnonmaisemien sekä virkis- kadota, jollei ole varmistettu statuksen näkyvyyttä tysalueiden monimuotoista kokonaisuutta. Suomi on erilaisissa kaupunkisuunnittelun järjestelmissä, ohjeis- Euroopan yhteisön jäsenenä sitoutunut hidastamaan tuksissa ja strategioissa.

Linna ja Vanajavesi ovat Hämeenlinnan kansallisen kaupunkipuiston avainkohteita. (Hämeenlinnan kaupunki)

25 Kansallisen kaupunkipuiston merkitys maankäytön suunnittelulle ja maapolitiikkaan statuksen saaneissa kaupungeissa

Tässä luvussa esitetyt näkemykset perustuvat maan- kaavassa on varattu mahdollisuus laajaan uudis- tai teena ja toisinaan väärin perustein. Tämän vuoksi on käyttö- ja kiinteistötoimikyselyyn, joka tehtiin statuk- täydennysrakentamiseen. Kun alueelle kaavoitettu täy- tärkeä tiedottaa kaupunkipuiston vaikutuksista kaavoi- sen saaneiden kaupunkien maankäytön ja kiinteistö- dennys- tai uudisrakentaminen on toteutettu, voidaan tusprosessiin heti kaavoituksen käynnistyessä. toimen johtajille, sekä hankkeen aikana järjestettyjen arvioida, tukeeko toteutus kaupunkipuiston avulla säi- tilaisuuksien puheenvuoroihin. lytettäviä erityisarvoja ja voidaanko alue liittää osaksi kaupunkipuistorajausta. Kaupunkipuisto selkeyttää lupamenettelyä Kaavojen sisältötarkastelu tehdään Lain mukaan kansallisella kaupunkipuistolla ei ole vai- kaupunkipuiston arvopohjalta kutusta rajauksen ulkopuolisiin alueisiin, jollei kau- Kansallinen kaupunkipuisto vaikuttaa lupaprosesseihin punki itse halua huomioida kaupunkipuistoa niiden kaavan ja hoito- ja käyttösuunnitelman kautta. Status Kansallisella kaupunkipuistolla ei ole ollut huomatta- suunnittelussa. Kaupunki voi omasta halustaan ohjata tarkentaa ja selkeyttää lupamenettelyä, muun muassa via vaikutuksia maankäytön strategisiin linjauksiin. Lä- rajauksen ulkopuolisen alueen rakentamista suuntaan, tarkennusperusteluja on helpompi pyytää, kun alueel- hinnä sen on koettu vahvistavan kaupunkirakenteen jolla kaupunkipuistossa olevia erityisarvoja tuetaan. la on valtakunnallinen kansallinen kaupunkipuistosta- jäsentymistä. Maankäyttövisioissa ja -tavoitteissa on tus. Statuksen saaneet arvioivat, että ELY-keskukset otettu huomioon mahdollinen laajentamisoptio. Uutta on ympäristöministeriön osallisuus kaavoi- ja muut viranomaiset ovat alkaneet käyttää kaupunki- tusprosessissa konsultatiivisessa roolissa kaupungin puistoa yhtenä kriteerinä hankkeiden arvioinnissa. Kansallisen kaupunkipuiston aluerajauksen sisällä ta- niin toivoessa. Muutamissa kaupungeissa ympäristö- pahtuvissa kaavoitusprosesseissa vaikutusta on lähinnä ministeriön kanssa on etukäteen neuvoteltu alueelle sisältöjen tarkasteluun, joka tehdään kaupunkipuiston suunnitelluista kaavoituspäivityksistä ja niiden sovel- Kaupunkipuisto ei estä alueiden kriteerit ja hoito- ja käyttösuunnitelma huomioiden. tuvuudesta. Hämeenlinnassa on hyödynnetty ympäris- kehittämistä Tarkastelussa varmistetaan, että alueelle määritetyt töministeriön asiantuntijuutta myös kaupunkipuistoon säilytettävät arvot säilyvät kaavoitusprosessissa. Jon- rajoittuvan uudisalueen arkkitehtuurikilpailun ohjel- Kansallinen kaupunkipuisto ei ”museoi” rajauksen si- kin verran kaavaa varten tehtävien selvitysten määrä man laadinnassa, kun uudisalueen halutaan yhdistyvän sällä olevia alueita eli määritettyjen arvojen säilymis- on kasvanut. Suuntaus on tosin sama muillakin arvok- kaupunkipuistoalueeseen saumattomasti. Kaavoitus- tä tukevaa kehittämistoimintaa on alueella mahdollista kaaksi tai tärkeiksi määritellyillä alueilla. Kaavoitus- prosessin varsinaiset osalliset kaupungin itsensä lisäk- tehdä. Useimmissa statuksen saaneissa kaupunkipuis- prosessin ajankäyttöön tai kustannuksiin kansallisella si ovat ELY-keskus ja kulttuurihistoriallisissa kohteissa toissa onkin käynnissä muun muassa asemakaavojen kaupunkipuistolla ei ole koettu olevan vaikutusta. museovirasto ja maakuntamuseot. muutoshankkeita.

Lähtökohtana on, että kaupunkipuistorajaukseen ei Statuksen saaneet arvioivat, että kansallista kaupun- Hangossa on ollut kolme kaavahanketta: Casinon alu- sisällytetä alueita, joiden kaavoitus on epätarkka tai kipuistoa voidaan myös helposti käyttää valitusperus- een, Plagenin ja Puistovuorten sekä Stormhällan ja

26 Itäsataman asemakaavoitukset. Hämeenlinnassa on ol- Porissa käynnistymässä olevassa kaavoituskohtees- lut useita hankkeita ja nyt on käynnistymässä viisi uut- sa edellytetään pienen maa-alueen osalta kaupunki- ta hanketta, muun muassa Verkatehtaan ja kasarmira- puiston lakkauttamista. Tilalle esitetään vastaavaa tai kennusten käyttötarkoitusta on muutettu. Verkatehdas arvoiltaan parempaa luontoaluetta rajaukseen liitet- on nykyään kaupunkilaisten suosima kulttuuri- ja kon- täväksi. Kansallisen kaupunkipuiston purku voidaan gressikeskus. Kasarmirakennukset on peruskorjattu tehdä, jos alueella ei ole enää olemassa sille määritel- vuokra-asunnoiksi. Myös Aulangon alue uusine kylpy- tyjä erityisarvoja. Käytännössä se tarkoittaa sitä, että lärakennuksineen on ollut tärkeä kehittämisen kohde. poikkeuksellisesta syystä kohde ja sen edustamat ar- Porissa on ollut käynnissä monitoimitalon uudelleen vot ovat joko pahoin vaurioituneet tai kokonaan hävin- sijoittamishanke, harjoitusjäähallin rakentamishanke neet. ja vanhan jäähallin laajennushanke. Porvoossa on ollut käynnissä Porvoojoen rannan asemakaavamuutos, Useimmissa statuksen saaneissa kaupunkipuistoissa on jossa alueelle on tulossa alueita virkistys- ja vapaa- olemassa optiovarauksia alueen laajentamiseen tulevai- ajan käyttöön sekä vierasvenesatama. Turussa on myös suudessa. Porissa kansallista kaupunkipuistoa on ker- useita kaavahankkeita, jotka liittyvät joko kokonaan tai taalleen jo laajennettu. osittain kaupunkipuistoalueeseen. Monet niistä liitty- vät asuntorakentamiseen. Statuksen saaneet kaupungit arvioivat kansallisen kaupunkipuistostatuksen vaikutusta joko neutraaliksi tai Myös kansallisen kaupunkipuiston alueella olevia hieman positiiviseksi. Kaupunkipuisto on turvannut ja kiinteistöjä ja niiden käyttöä on mahdollista kehit- selkeyttänyt alueen arvoja. Kehitystä rajoittavia piir- tää. Uusia vuokrasopimuksia tai maankäyttösopimuk- teitä ei ole ilmennyt. Mikään hanke ei ole jäänyt to- sia tehtäessä kansallinen kaupunkipuisto tai siihen ra- teuttamatta kansallisen kaupunkipuiston vuoksi, mutta joittuminen yleensä mainitaan. Uusia tarjolla olevia hankkeiden kaavoituksessa ja toteutuksessa huomioi- toimintoja peilataan kaupunkipuiston tai laajennus- daan tarkemmin tiettyjä näkökulmia. Lisätyötä teettää alueoptioiden periaatteisiin. Yksittäisissä kohteissa voi tarkempi maankäytön suunnittelu, mutta toisaalta sta- olla rajoituksia, kuten aitaamiskielto alueella, jossa tus tuo positiivista imagoa ja sen avulla on mahdolli- erityisarvoon kuuluu alueen yleinen käyttö. Monis- suus lisätä kilpailukykyä. sa kohteissa ympäristöarvot korostuvat ja kiinteistön käytön kehittämisessä kiinnitetään niihin enemmän Tiivistetysti voidaan todeta, että kansallisella kaupun- huomiota. Monissa statuksen saaneissa kaupungeissa kipuistoalueella eletään ja toimitaan maankäyttö- ja myös panostetaan rantojen julkisiin kaupunkitiloihin rakennuslain pykälien mukaan edellyttäen vuorovaiku- entistä enemmän. tusta ja luottamusta eri viranomaisten ja kaupunkilais- Porin kansallisen kaupunkipuiston keskeisinä osa-alueina ovat ten kesken. Kokemäenjoen suisto, Kirjurinluoto, keskustan kulttuuriympä- ristöt ja Porin metsän ulkoilualue. (Porin kaupunki)

27 Tampereen kansallisen kaupunkipuiston teemat ja tarkastelualue

Tampereen kansallisen kaupunki- samme ainutlaatuinen ja vastaavaa ei ole kansallisten Kaupungin tarinaan kuuluvat myös sen keskeiset jul- puiston tarkastelualueen alustava rajaus kaupunkipuistojen arvomaisemien verkostossa. kiset ulkotilat. Hämeenkatu ja Keskustori kirkkoineen ovat keskustan merkittävimpiä kaupunkitiloja, Tarveselvityksessä on tutkittu kansalliseksi kaupun- Tampereen kansallisen kaupunkipuiston alustava ra- joilla on myös kansallista symboliarvoa. Koskenvar- kipuistoksi soveltuvia alueita ja erilaisia rajausvaihto- jaus muodostuu maisemarakenteen, viherverkon ja ren puistonauha ja Hämeenpuiston akseli päätteineen ehtoja. Työn pohjalta on laadittu alustava esitys tar- kaupunki-identiteetin kannalta keskeisimmistä alueis- ovat kaupunkilaisten olohuoneita. Omaleimainen ja kastelualueesta, joka perustuu Tampereen tarinaan ta. Tarkastelualueella on useita kulttuurihistoriallisia arvokas aluekokonaisuus on lisäksi Pyynikin alue, jo- historiallisena teollisuuskaupunkina järvien ja harjujen arvoalueita ja luonnonarvoiltaan merkittäviä kohtei- hon liittyvät jugendin ihanteita noudatteleva Pyyni- solmukohdassa. Aluerajausta ovat ohjanneet kansallista ta. Tampereelle tunnusomaista maisemarakennetta il- kinrinteen asuinalue, Pyynikin kirkkopuisto, Pyynikin kaupunkipuistoa koskevat kriteerit sisällön, laajuuden, mentävät Pyynikin harjujakso, Kauppi-Niihaman se- urheilukenttä ja Pyynikintori. Ajallista syvyyttä tuovat kaupunkikeskeisyyden, ekologisuuden, jatkuvuuden ja länne sekä Iidesjärven ja Kirkkosuon murroslaakso. Reuharinniemen rautakautiset kalmistot, Messukylän eheyden osalta. Alueilla on lisäksi tunnustettuja kult- Vesielementin eli keskeisen sinirakenteen muodosta- kulttuurimaiseman keskiaikaiset piirteet ja 1700-lu- tuurihistoriallisia tai ekologisia arvoja ja niiden kaavat Pyhäjärven ja Näsijärven lahdet saarineen, Iides- vulla perustettu Hatanpään kartano Pyhäjärven ran- vatilanteen on tuettava kansallisen kaupunkipuiston järvi sekä Tammerkosken kansallismaisema. nalla. tavoitteita. Aluerajauksen kannalta tärkeät, mutta samalla maankäytöltään muuttuvat tai kaavoitukseltaan Teollisuuskaupunkihistoriasta kertovat erityisesti kos- keskeneräiset alueet, on esitetty tarkempaa selvitystä kenrannan tehdasmiljööt, Tampella, Finlayson, Takon vaativina alueina. Näihin kuuluvat Eteläpuiston, Vii- alue sekä Verkatehtaan konttori ja värjäämö. Myös nikanlahden ja Viinikanojan alue sekä Koukkuniemen Klingendahl, Lapinniemi ja Pyynikin Trikoo täyden- ranta. Työn aikana on keskusteltu myös mahdollisista tävät teollisuuskaupungin tarinaa. Voimakkaan teollis- laajenemisalueista, mm. Särkänniemestä ja Kalevan- tumisen myötä maaseudun väestöä muutti tehtaiden kankaasta. palvelukseen kaupunkiin, minkä seurauksena syntyi merkittäviä työväen asuntoalueita, kuten esimerkiksi Pispala, Petsamo, Lappi sekä Viinikka. Työväen asutus- Tampereen tarina kansallisen historiaan liittyvät myös Punakylä ja Hämeenpuiston kaupunkipuiston pohjana kupeessa oleva Amurinlinna. Härmälän huvilaranta kertoo teollisuuskaupungin herrasväen kesänvietos- Kansallisen kaupunkipuiston tarinan ytimenä on Tam- ta. Teollisuuskaupungin historiaan kytkeytyvät lisäksi pereen huomattava merkitys suomalaisena teollisuus- kansanpuistoina toimivat Kauppi, Pyynikki ja Viikin- kaupunkina, joka kytkeytyy paikan ainutlaatuiseen si- saari sekä Niihaman siirtolapuutarha, joka on Suomen jaintiin järvien ja harjujen solmukohdassa. Tampereen vanhin edelleen toimiva siirtolapuutarha. tarina ja siihen pohjautuva aluekokonaisuus on maas-

28 Tampereen kansallisen kaupunkipuiston tarkastelualue.

29 Koostekartta Tampereen arvokkaista ympäristöistä: merkittävistä kulttuuriympäristöistä, muinaisjäännöksistä, luonnonsuojelualueista ja vanhoista metsistä. 30 Tampereen keskustan maisemarakenteellisesti, kulttuurihistoriallisesti ja kaupunkikuvallisesti Tampereen maisemarakenne. (Kantakaupungin ympäristö- ja maisemaselvitys 2008) merkittävät alueet. (Tampereen vihreä keskusta 2014)

31 Kaupungin omistuksessa olevat alueet.

32 Tarkastelualueen osa-aluekuvaukset Tampereen kansallisen kaupunkipuiston alustava tar- III Pispala ja Tahmela kastelualue on jaettu seitsemään osa-alueeseen: IV Hatanpää, Viinikanlahti ja Pyhäjärven saaret V Iidesjärvi, Kirkkosuo, Vilusenharju ja Viinikka I Tammerkoski ja Hämeenpuisto ympäristöineen VI Kauppi-Niihama ympäristöineen II Pyynikinrinne ja Pyynikki lähiympäristöineen VII Näsijärvi saarineen ja Lentävänniemen rantavyö- hyke

33 I Tammerkoski ja Hämeenpuisto ympäristöineen

Osa-alueen liittyminen Tampereen tarinaan

Tammerkosken alue on Tampereen teollistumisen ja kaupungin kasvun perusta ja muodostaa Tampereen tarinan ytimen sekä merkittävän osan suomalaisen yhteiskunnan historiaa. Tammerkoski 1800-luvun te- ollisuusrakennuksineen, siltoineen ja puistoineen on kansallismaisemaksi arvotettu suomalaisen kaupunki- maiseman helmi. Alue on myös tärkeä virkistyksen ja erilaisten palveluiden kokonaisuus, kun entinen teol- lisuusympäristö on avautunut suurelta osin kaupunkilaisten käyttöön. Keskustori ja Hämeenkatu ovat kaupungin keskeisimpiä julkisia tiloja, joilla on myös kansallista symboliarvoa. Ne perustuvat varhaiseen, 1700-luvulla laadittuun asemakaavaan ja ovat säilyttä- neet asemansa kaupungin elämän ja toimintojen pää- näyttämöinä. Hämeenpuiston akseli päätteineen ja Pyynikin kirkkopuisto muodostavat tärkeän osan keskustan viherverkon runkoa.

Kaava- ja suojelutilanne gendahl, on suojeltu asemakaavalla. Alueella on myös useita muinaismuistoja. Osa Kirjastonpuistosta ja osa Alueen kaavavalmius on olemassa osittain keskus- Aleksandra Siltasen puistosta on rauhoitettu kiinteik- tan strategisen osayleiskaavan ja osittain asemakaavoi- si muinaisjäännöksiksi. Myös Pyynikin kirkkopuiston tuksen turvin. Pääosa kosken teollisesta kulttuuripe- hautausmaa on muinaisjäännös. Koskessa on muinais- rinnöstä sisältää kaavallisia suojelumääräyksiä. Myös kon rakennusperinnön vaalimisesta ja sopimuksen muistokohteita. suurinta osaa Hämeenkadun rakennuksista ja stadio- mukaiset säilyttämistavoitteet koskevat erityisesti sa- nia koskevat kaavalliset suojelumääräykset. Frenckell, vupiippua sekä höyryvoimalan ja tehdasrakennuksen Alueella on tapahtumassa maankäytön muutoksia Finlayson ja Tampellan tehdaskiinteistöt on suojel- Tammerkosken puoleisen julkisivun ominaispiirteitä. etenkin Eteläpuiston lähiympäristössä, joka on esitetty tu asemakaavalla. Metsäliitto osuuskunta ja Museo- Finlaysonin palatsi on suojeltu asemakaavassa. Myös keskustan strategisessa osayleiskaavassa täydennysra- virasto ovat tehneet yhteistyösopimuksen (2002) Ta- osa Hämeenpuiston rakennuksista, muun muassa Klin- kentamisen alueeksi. Eteläpuiston asemakaavoitus on kaavoitusohjelmassa merkitty vuodelle 2016.

34 Kaavalliset tavoitteet Alueelliset toimenpiteet

• Tammerkosken kansallismaisemassa tapahtuvan • Ratinan suvannon alueelta laaditaan jatkossa yleis- rakentamisen ja muiden toimenpiteiden on kes- suunnitelma, jossa kehitetään aluetta jalankulun kustan strategisen osayleiskaavan mukaan tuettava vyöhykkeenä. valtakunnallisesti arvokkaan kulttuuriympäristön • Keskustorin visiotyö ja kehittäminen käynnistetään. säilymistä ja kehittämistä. Osayleiskaavassa on li- • Hämeenkatua kehitetään kävelypainotteisena jouk- säksi korostettu kosken rannan virkistys- ja viher- koliikenne- ja ostoskatuna. reitin jatkuvuutta. • Hämeenpuiston kehittämissuunnitelma on käyn- • Ratinan suvanto on keskustan strategisessa osayleis- nissä ja kohteesta on laadittu historiallinen selvitys. kaavassa esitetty kehittämisen painopisteeksi, jota Keskeisinä tavoitteina ovat Hämeenpuiston ja sen kehitetään viihtyisänä ja laadukkaana julkisena ulko- päätteiden historiallisten arvojen vaaliminen ja viih- tilana. tyisyyden parantaminen alueella. • Eteläpuiston täydennysrakentamisen vyöhykkeel- • Ranta-Tampellan rakentamisen yhteydessä toteutuu lä on keskustan strategisen osayleiskaavan mukaan kävely-yhteys koskenvarresta Näsijärvelle. erityisiä viherympäristöön ja virkistykseen liitty- viä arvoja. Alue tulee suunnitella siten, että ran- noille syntyy koko keskustaa palvelevia monipuolisia virkistäytymiseen soveltuvia alueita ja reittejä. Osayleiskaavassa rantaan on esitetty myös jalankulun reitti. Käynnissä olevan asemakaavoituksen yh- tenä keskeisenä tavoitteena on rannan virkistys- ja viheryhteyden vahvistaminen sekä Hämeenpuiston kytkeminen Pyhäjärveen. • Hämeenpuisto ja koski on esitetty keskustan strategisessa osayleiskaavassa kehitettäväksi viher- ja vir- kistysvyöhykkeeksi, joka kytkeytyy myös Pyynikin ja Kaupin viheralueisiin sekä Iidesjärveen.

35 II Pyynikinrinne ja Pyynikki lähiympäristöineen

Osa-alueen liittyminen Tampereen tarinaan

Pyynikinharju on kansallinen maisemanähtävyys ja merkittävä osa Tampereen maiseman tarinaa maisemarakennetta ilmentävänä, historiallisena ja geologisena elementtinä. Pyynikinharju luonnonsuojelualueineen sekä uimarannat ja kesäteatteri ovat myös tärkeitä kaupungin matkailu- ja virkistyskohteita. Pyynikinrinne on kaupunkikuvallisesti, rakennustaiteellisesti ja kulttuurihistoriallisesti poikkeuksellisen eheä, 1900-luvun alun kaupunkiympäristö kuvastaen hienolla tavalla ajan puutarhakaupunki-ihanteita. Myös alueen muut rakennetut kohteet (esim. Suomen Trikoo ja Punaky- lä) ovat edustavia esimerkkejä kaupungin teollisuus- ja asutushistoriasta.

Kaava- ja suojelutilanne

Kaavallinen valmius on jo olemassa. Pyynikki on asemakaavassa luonnonsuojelualuetta. Suuri osa Pyyni- kinrinteen ja osa Pyynikintoria ympäröivistä rakennuksista sekä Pyynikin kenttä sisältävät kaavallisia suojelumääräyksiä.

36 Kaavalliset tavoitteet

• Keskustan strategisessa osayleiskaavassa on korostettu Pyynikin viheralueen saavutettavuutta Etelä- puiston ja Amurin suunnasta. • Pyynikintori kuuluu keskustan strategisessa osayleiskaavassa esitettyyn Amurin alueen täydennys- rakentamisen vyöhykkeeseen, jonka aukioita ja to- reja on kehitettävä viihtyisinä ja laadukkaina tiloina kulttuurihistorialliset arvot huomioon ottaen. Ta- voitteena on Pyynikintorin kaupunkikuvallisen ja toiminnallisen luonteen kohentaminen sekä huomioon ottaminen esim. joukkoliikenneratkaisuissa.

Alueelliset toimenpiteet

• Pyynikin luonnonsuojelualueen käyttö- ja hoito- suunnitelman päivittäminen. • Pyynikintoria ja Amurin museokortteleita kehite- tään liittyen Tampereen raitiotiehen ja Amurin täy- dennysrakentamiseen. • Amurin täydennysrakentamisen yleissuunnitelman laatiminen on käynnistynyt 2015. Pyynikintorin ke- hittämistä ja taidemuseon laajennusta koskeva kilpailu on alkamassa 2016.

37 III Pispala ja Tahmela

Osa-alueen liittyminen Tampereen tarinaan

Pispala–Tahmela on ainutkertainen 1800-luvun lopulta alkaen sääntelemättä rakentunut työväen esi- kaupunkialue, jonka keskeiset alueet muodostavat kulttuurihistoriallisesti, rakennustaiteellisesti ja maisemallisesti tärkeän osan Tampereen maiseman ja teollisuuskaupungin tarinasta. Pispalan poikkeuksellisen hieno sijainti harjumuodostelman rinteillä ja alueella säilynyt monipuolinen puuarkkitehtuuri tekee alueesta myös kansallisesti merkittävän.

Kaava- ja suojelutilanne

Pispalan asemakaavojen uudistaminen on käynnissä. Alueen suunnittelua tehdään kolmessa eri vaiheessa, joista vireillä ovat I-vaiheen, Ylä-Pispalan, asemakaavamuutokset sekä II-vaiheen kaavamuutokset Pispa- lan valtatien varressa ja Ala-Pispalassa. Kaupunginval- tuusto hyväksyi I-vaiheen asemakaavat helmikuussa 2016, mahdolliset valitukset viivästyttänevät kaavojen voimaantuloa. II-vaiheen asemakaavaehdotus on tavoitteena saada laadittua syksyllä 2016. Varalan ur- heiluopiston asemakaavamuutos on vireillä. Pispalan ja Tahmelan asemakaavamuutokset ovat suojelupai- notteisia. Alueella on lisäksi useita muinaisjäännöksiä. Tampereen suurin lähde, Tahmelan lähde, on osoitettu arvokkaaksi luontokohteeksi Tampereen luonnonsuojeluohjelmassa. Myös Pättiniemenpuiston rantaleh- to ja Pyhäjärven rannan kynäjalavat ovat merkittäviä luontokohteita.

38 Kaavalliset tavoitteet

• Tavoitteena on kohdealueen kulttuuriympäristö- luonteen ja mittakaavan pienipiirteisyyden säilyttä- minen sekä alueen monimuotoisuuden ja yhteisölli- syyden tukeminen. • Tahmelan palstaviljelyalueen säilymisen varmista- minen tärkeänä osana Pispala–Tahmelan rantojen virkistysalueiden ja -yhteyksien kokonaisuutta. • Varalan asemakaavassa on asetettu tavoitteeksi tut- kia täydennysrakentamisen mahdollisuuksia maisemaa, rakennusperintöä ja luontoarvoja vaalien. Tontin pohjoisosaan kehitetään kävely-yhteyttä Pyynikiltä Tahmelaan.

Alueelliset toimenpiteet

• Pyynikin reittien, rakenteiden ja valaistuksen sekä opastuksen kehittäminen Pyynikin luonnonsuojelualueen hoito- ja käyttösuunnitelmassa, ottaen huomioon myös kävelijöiden turvallisuus luonnonsuo- jelualueeseen rajoittuvalla katuverkolla.

39 IV Hatanpää, Viinikanlahti ja Pyhäjärven saaret

Osa-alueen liittyminen Tampereen tarinaan lahden ranta kytkee keskustan toiminnallisesti Hatan- kuspuhdistamon siirtäminen edellyttävät maakunta-, pään alueeseen. Härmälän huvilarannikon jäänteet, ra- yleis-, ja asemakaavan muutoksia. Nykyisessä asema- Hatanpään maakirjakylän taloista 1700-luvulla muo- kennusten kivijalat ja pihapuusto kertovat herrasväen kaavassa Viinikanlahden kapea rantakaista on pääosin dostettu Hatanpään kartano ilmentää aikaa ennen kau- kesänvietosta 1800-luvulla. viheraluetta. Strateginen osayleiskaava tukee rannan pungin perustamista. Alueella on useita kartanoaikaan virkistysyhteyden muodostumista, mutta rantapuiston liittyviä rakennuksia 1800-luvulta ja 1900-luvun alusta Kaava- ja suojelutilanne sijainti muuttuu rannan täyttämisen yhteydessä. Ha- sekä ainutlaatuinen puisto ja arboretum, jotka yhdessä tanpään kartanopuistoa ja rakennuksia koskevat kaa- muodostavat merkittävän maisemallisen kokonaisuu- Kaavallinen valmius on osittain olemassa. Viinikan- valliset suojelumääräykset. Viikinsaaren länsiosa on den Pyhäjärven rantaan. Pyhäjärvi saarineen on kes- lahden alue on kaupunkirakenteen muutosaluetta, jo- luonnonsuojelualuetta ja muutamia siellä olevia raken- keinen osa Tampereen maiseman tarinaa. Pyhäjärven hon on esitetty keskustan strategisessa osayleiskaavassa nuksia koskevat kaavalliset suojelumääräykset. Härmä- rannat toimivat tärkeinä virkistysreitteinä. Viinikan- täydennysrakentamista. Alueen kehittäminen ja kes- län entinen huvilarannikko on asemakaavassa viher-

40 aluetta, ja sen lehtomainen rantametsä on osoitettu arvokkaaksi luontokohteeksi Tampereen kaupungin luonnonsuojeluohjelmassa.

Kaavalliset tavoitteet

• Viinikanlahden alue on esitetty keskustan strategisessa osayleiskaavassa selvitysalueeksi, jossa maan- käytön muutos on kytkettävä ydinkeskustan laaje- nemiseen ja järvenrantakaupungin kehittämiseen. Alueen suunnittelun käynnistäminen edellyttää asemakaavan muutosta, jota edeltää maakuntakaavan muutos. Osayleiskaavassa selvitysalue ulottuu Vii- nikanlahden vesialueelle. Keskuspuhdistamon pitää myös siirtyä pois alueelta, ennen kuin muutokset voidaan tehdä käytännössä. Alue on osoitettu ase- makaavoitusohjelmaan vuodelle 2018. • Strateginen osayleiskaava korostaa Viinikanlahden ranta-alueen merkitystä viher- ja virkistysvyöhyk- keenä. Määräyksen mukaan vyöhykkeellä on kehi- tettävä yhteyksien laatua ja jatkuvuutta. Vyöhykettä tulee kehittää kaupungin vetovoimatekijänä ja täy- dennysrakentamisen paikkana. Viinikanlahden rantaan on osoitettu myös jalankulun ja pyöräilyn rei- tit. • Hatanpään sairaalan laajenemista tutkitaan vuonna 2016 käynnistyvässä asemakaavassa. Laajenemisessa Alueelliset toimenpiteet tusta jatketaan valmistuneen hoito- ja kehittämis- otetaan huomioon rannan virkistysyhteys ja karta- suunnitelman perusteella. noympäristön arvot. • Viinikanlahden rantapuistoa on tavoitteena kehittää • Härmälän rannan hoidossa korostetaan alueen kult- • Yleiskaavan 2040 alueellisina tavoitteina on esitetty tulevaisuudessa, kaavoituksen edetessä, houkuttele- tuurista merkitystä entisenä huvilarannikkona. Viinikanlahden rantaan virkistysreitti ja järvellisen vana ja monipuolisena rantapuistona. • Viikinsaaren virkistyspalveluja ja saavutettavuut- yhteyden vyöhyke, joka avataan asukkaille ja virkis- • Tavoitteena on Hatanpään alueen ja arboretumin ta tulee kehittää, ja samalla on vahvistettava paikan tykseen liittyville palveluille. kehittäminen. Hatanpään kartanopuiston kunnos- historiallista luonnetta.

41 V Iidesjärvi, Kirkkosuonnotko, Vilusenharju ja Viinikka

Osa-alueen liittyminen Tampereen tarinaan

Iidesjärven ja Kirkkosuonnotkon alue sisältyy Tam- pereen maisemarakennetta ilmentävään geologiseen ruhjelaaksoon. Laakso on ekologisesti ja kulttuurihistoriallisesti merkittävää aluetta, jolla on myös pit- kä asutus- ja viljelyhistoria. Laakson reunalla sijaitseva Messukylä on ollut alkuaan Pirkanmaan merkittävim- piä kyliä. Alueella on myös Messukylän keskiaikainen kivikirkko sekä sen läheisyyteen vuonna 1879 rakennettu uusi kirkko. Iidesjärvi on merkittävä luonto- kohde ja erityisesti linnustoalue lähellä keskustaa. Osayleiskaavassa osoitettu perhepuisto monipuolistaa kansallisen kaupunkipuiston sisältöä. Iso-Vilusen kunnostettu täyttömäki on monipuolinen nuorison liikun- taympäristö ja näköalapaikka. Viinikan puutarhakau- punkimainen työläiskaupunginosa kuvastaa Tampereen historiassa ja kaupunkikuvassa keskeistä työväen asumisen vaihetta 1900-luvun alkupuolella puutarhamai- sine tontteineen ja puutaloineen.

Kaava- ja suojelutilanne

Kaavallinen valmius on osittain olemassa. Suuri osa Viinikan pientaloalueesta sisältää kaavallisia suojelu- määräyksiä. Iidesjärven osayleiskaava sai lainvoiman vuonna 2014. Iidesjärven alueelle valmistellaan luonnonsuojelulain mukaista rauhoitusta ja perhepuistoa. Järven itäpäässä on muinaismuistolailla rauhoitettu ki- vikautinen asuinpaikka. Kirkkosuonnotko, Santahar- junpuisto ja Iso-Vilunen ovat asemakaavassa virkistys-

42 aluetta. Messukylän kirkot on suojeltu kirkkolain ja muinaismuistolain nojalla. Viinikanoja on asemakaavassa katualuetta, mikä ei anna riittävää lähtökohtaa Pyhäjärven ja Iidesjärven välisen virkistysyhteyden ke- hittämiselle. Strateginen osayleiskaava kuitenkin tukee tavoitetta.

Kaavalliset tavoitteet

• Iidesjärven ja Viinikanlahden yhdistävä Viinikanojan alue on esitetty keskustan strategisessa osayleiskaavassa viher- ja virkistysvyöhykkeeksi, jossa on kehi- tettävä yhteyksien laatua ja jatkuvuutta. Vyöhykettä tulee kehittää kaupungin vetovoimatekijänä. • Yleiskaavan 2040 alueellisissa tavoitteissa Viinikano- jan ympäristö on esitetty eheytettäväksi kaupunkikuvan ja viheryhteyksien osalta. Viinikanojan varrelle ja Kirkkosuon poikki on esitetty vahvistettava viheryhteys.

Alueelliset toimenpiteet

• Tavoitteena on Iidesjärven luonnonsuojelualueen • Kirkkosuonnotkoa pyritään kehittämään avoime- perustaminen ja hoito- ja käyttösuunnitelman laati- na maisematilana ja monipuolisena virkistysaluee- minen. na. Tavoitteena on parantaa alueen reittejä ja kytkeä • Iidesjärven perhepuiston toiminnallista sisältöä ke- Kirkkosuonnotko ja Vilusenharju Iidesjärven virkis- hitetään yleissuunnitelman pohjalta. Kaatopaikan tysalueeseen. kunnostukseen on varauduttava. • Iidesjärven yhteys Pyhäjärveen on hyvin kapea ja sitä tulisi vahvistaa esim. Viinikan liikennejärjestely- jä kehitettäessä. Keskeisiä tavoitteita ovat Viinikano- jaa sivuavien reittien sekä puronvarsikasvillisuuden kehittäminen.

43 VI Kauppi–Niihama ympäristöineen

Osa-alueen liittyminen Tampereen tarinaan

Kauppi–Niihaman laaja ulkoilualue toimii kantakaupungin ainoana luonnon ydinalueena ja yhtenäisenä metsäalueena, jolla on merkitystä luonnon monimuotoisuuden kannalta. Kauppi toimii kansanpuistona, joka on ollut vuosikymmenien ajan sekä tamperelaisten että ulkopaikkakuntalaisten ulkoilu- ja virkistys- käytössä. Niihaman siirtolapuutarha on Suomen vanhin edelleen toimiva siirtolapuutarha, vaikkakin se on siirretty nykyiselle paikalleen 1970-luvulla. Alueen länsipäässä sijaitsevat Lapin ja Petsamon kansallisesti ja maakunnallisesti arvokkaat ja kaupunkikuvallisesti yhtenäiset 1900-luvun alun työväen asuntoalueet. Sa- malta aikakaudelta on peräisin Rauhaniemen kansan- kylpylä, joka on maisemallisesti merkittävällä paikal- la Näsijärven rannassa. Lapinniemen puuvillatehdas ja Naistenlahti satamatoimintoineen ovat tärkeä osa Tam- pereen suurteollisuuden historiaa.

Kaava- ja suojelutilanne

Alueen kaavavalmius on periaatteessa olemassa. Kauppi–Niihaman virkistyspainotteinen osayleiskaava astui voimaan vuonna 2011. Soukonvuoren alue on rauhoitettu luonnonsuojelualueeksi. Alasjär- ven pohjoispuolella sijaitseva Lahnakallio on esitetty luonnonsuojelulailla rauhoitettavaksi alueeksi Tam- pereen luonnonsuojeluohjelmassa. Tuomikallio on määritelty arvokkaaksi luontokohteeksi. Ranta-Tam- pellan asemakaava hyväksyttiin vuonna 2011. Kaavo- jen myötä Näsijärven rantareitin jatkuvuus paranee ja

44 Kauppi kytkeytyy tiiviimmin keskustaan. Petsamon suojeluasemakaava hyväksyttiin valtuustossa kevääl- lä 2015. Lapin alueelle on tavoitteena laatia lähivuo- sina suojeluasemakaava. Lapinniemen tehdasalueella on suojeltuja rakennuksia. Koukkuniemen asemakaava sisältää suojelumääräyksiä. Voimassaolevassa asemakaavassa ei ole rantareittiä. Parhaillaan laadittavassa Koukkuniemen asemakaavamuutoksessa tutkitaan rantareitin sijoittamista.

Kaavalliset tavoitteet

• Ranta-Tampellan asemakaava ja keskustan strateginen osayleiskaava korostavat rantojen virkistysmahdollisuuksia ja rantareitin jatkuvuutta. • Lapin RKY-alueen asemakaava muutetaan mahdol- tysalueeksi. Yhteyttä Kaupista Ojalan suuntaan ke- • Nk. Kaupin kantta on esitetty Tammelan yleissuun- lisesti suojeluasemakaavaksi. hitetään. nitelmassa uudisrakentamisen ja täydennysraken- • Raitiotien jatkolinjaan liittyen on tutkittu Ruotulan tamisen kohteena. Myös keskustan strategisessa golfkentän muuttamista osittain rakentamiskäyt- Alueelliset toimenpiteet osayleiskaavassa on Kaupin kansi esitetty kaupun- töön. Kehittämisen lähtökohtana on ollut sovittaa kirakenteen epäjatkuvuuskohtana, jossa on eri- yhteen nykyinen golftoiminta ja lisärakentaminen • Tavoitteena on parantaa Kaupin saavutettavuutta. tyistä tarvetta liikkumisympäristön, Kaupin saa- mahdollisimman hyvin nykyisen golfkentän alueel- Yhtenä vaihtoehtona tutkitaan nk. Kaupin kantta. vutettavuuden ja kaupunkikuvan parantamiselle. le. • Ranta-Tampellan rantojen virkistysmahdollisuuksia Toteutuminen vaatii asemakaavan. • Alasjärven pohjoispuolen käyttöä leirintäalueen si- kehitetään käynnissä olevassa suunnittelussa. • Koukkuniemen alueen rantaan on keskustan stra- joittamiseen selvitetään. • Virkistysyhteyttä Näsijärven rannassa on tarkoi- tegisessa osayleiskaavassa osoitettu virkistysreitti. • Toiminnallisista alueista hevosharrastus ja koirakou- tus kehittää ja keskellä Kauppia on tavoitteena säi- Asumisen yleismääräyksessä todetaan, että alueella lu säilynevät Niihamassa. lyttää seudullinen virkistysreitti. Reitti johtaa Oja- on erityisiä viherympäristöön ja virkistykseen liit- • Maakuntakaavassa on osoitettu varaus Tasanteen lan kautta Lamminrahkan alueelle Kangasalle, aina tyviä arvoja. Alue tulee suunnitella siten, että ran- eritasoliittymälle. Seudun liikennejärjestelmätyön Kirkkoharjuun asti. noille syntyy koko keskustaa palvelevia monipuo- lähtökohtana on, että liittymä toteutetaan vuoteen • Valmisteltavana oleva metsänhoitosuunnitelma si- lisia virkistäytymiseen soveltuvia alueita ja reittejä. 2040 mennessä. Eritasoliittymän rakentamisen voi- sältää mm. metsien monimuotoisuusohjelman mu- Parhaillaan laadittavan Koukkuniemen asemakaavan daan ennakoida aiheuttavan rakentamispainetta liit- kaiset Kauppi-Niihaman METSO-kohteet. Met- tavoitteena on osoittaa rantaan julkinen virkistysyh- tymän länsipuolella oleville Niihaman alueille. so-kohteiden metsänhoidolliset toimenpiteet pa- teys. Koukkuniemeen on suunniteltu täydennysra- • Yleiskaavan 2040 alueellisissa tavoitteissa Kauppi rantanevat metsien virkistysarvoa. kentamista sekä hoitolaitoksille että asumiselle. on esitetty seudulliseksi ja toiminnalliseksi virkis-

45 VII Näsijärvi saarineen sekä Lentävänniemen rantavyöhyke

Osa-alueen liittyminen Tampereen tarinaan Kaava- ja suojelutilanne Kaavalliset tavoitteet

Näsijärvi ja sen paikoin erämaiset lahdet saarineen Alueella on kaavallinen valmius. Pääosa rannoista on • Rantojen yhtenäisen, julkisessa käytössä olevan vir- ovat keskeinen osa Tampereen vesistöjen muodosta- kaupungin omistuksessa ja kaavoitettu virkistysalu- kistysalueen turvaaminen ja luominen Lentävännie- maa sinirakennetta ja Tampereen maisemaa. Näsijärvi eeksi joko yleis- tai asemakaavoissa. Kaupin kohdalla mestä Lielahteen saakka. on myös historiallisesti merkittävä vesireitti pohjoi- olevat saaret ovat pääasiassa yksityisessä omistuksessa. seen. Lentävänniemessä sijaitseva Reuharinniemi saa- Alueella on useita muinaismuistokohteita. Alueelliset toimenpiteet rineen on edustava osa järvimaisemaa ja Tampereen esihistoriaa rautakautisten kalmistojen ansiosta. Siilin- • Vesillä ja jäällä tapahtuvaa virkistystoimintaa kehite- kari liittyy oleellisesti Tampereen historiaan Kuru-lai- tään. van onnettomuuden vuoksi. • Muinaismuistokohteiden hoidosta on tehty sopimus Adoptoi monumentti -hankkeessa.

46 Aluerajausehdotuksesta saadut palautteet

Asukkailta Valma-valmistelufoorumissa 22.6.– 15.8.2015 saadun palautteen mukaan asukkaille tär- keitä erityisalueita ovat Tammerkoski, Pyynikki, Kauppi-Niihama, Eteläpuisto, Hatanpää ja Härmälän alue. Näitä alueita kuvattiin muun muassa tärkeiksi kaupungin identiteetin ja imagon kannalta sekä kulttuurimaiseman säilyttämiseksi. Myös alueiden tarjo- amat ulkoilu- ja virkistysmahdollisuudet olivat vastaa- jille tärkeitä.

Edellisten lisäksi myös Hämeenkatu, Hämeenpuis- to, Keskustori, Iidesjärvi, Pyhäjärven sekä Näsijärven rannat ja lahdet sekä Reuharinniemi olivat vastaajien mielestä sopivia alueita kansalliseen kaupunkipuistorajaukseen.

Yhdeksi erityisalueita uhkaavaksi tekijäksi koettiin mahdollinen täydennysrakentaminen. Sen pelättiin heikentävän alueiden virkistyksellistä, kulttuurista ja maisemallista merkitystä. Erityisen huolissaan ol- tiin Eteläpuiston, Hatanpään, Härmälän, Pyynikin ja Kauppi-Niihaman alueille kohdistuvasta rakennuspai- neesta.

Kehittämistarpeista mainittiin muun muassa rantojen kehittäminen viihtyisiksi viher- ja ulkoilualueiksi sekä eri alueita yhdistäviksi kevyen liikenteen reiteik- si. Alueille toivottiin myös luonnonmukaisia osuuk- sia. Keskustan puistoalueita toivottiin kehitettävän yhä enemmän kaupunkitapahtumia palveleviksi alueiksi. Kauppi-Niihaman liikuntapaikkojen ja liikuntapolku- jen kuntoon ja merkitsemiseen kaivattiin parannuksia.

47 Kansallisen kaupunkipuiston merkitys ja vaikutukset Tampereelle

Kansallinen kaupunkipuisto ja sallisen kaupunkipuiston kannalta keskeisiä tavoitteita ovat lisäksi olennaisia. Kaupunkistrategia painottaa Tampereen kaupungin strategiat ovat liikkumisen edellytysten parantaminen sekä luon- myös tiivistä, vihreää ja vähähiilistä yhdyskuntaraken- to- ja kulttuurikokemuksien mahdollisuuksien vah- netta. Tavoitteeksi on asetettu, että Tampere on joh- Kansallisella kaupunkipuistolla voidaan edistää erilais- vistaminen. Elinvoimainen ja viihtyisä keskusta sekä tava luonnonsuojelukaupunki. Mittareina ovat esim. ten kansallisten ja kansainvälisten sopimusten toteutu- sujuvat kävely-, pyöräily- ja joukkoliikenneyhteydet mista, kuten Unescon maailmanperintösopimuksen, Eurooppalaisen maisemayleissopimuksen ja Aalbor- gin sopimuksen toteutumista. Kaupunkipuisto tukee myös paikallisten luontoympäristön ohjelmien toteutumista, kuten Kansallista METSO-ohjelmaa ja Natura 2000-ohjelmaa. Kansallisen kaupunkipuiston tavoitteita on tarkasteltu suhteessa Tampereen kaupungin muiden strategioiden ja ohjelmien sisältöön. Hanke kytkeytyy useisiin ajankohtaisiin tavoitteisiin.

Pormestariohjelman 2013–2016 mukaan Tammer- koskea, rantoja ja puistoja kehitetään. Tampereen mai- netta aktiivisena tapahtumakaupunkina vahvistetaan tuottamalla, hankkimalla ja tukemalla tapahtumia eri vuodenaikoina, yhteistyössä paikallisten toimijoiden kanssa.

Kaupunginvaltuuston hyväksymä Kaupunkistrate- gia 2013–2025: Yhteinen Tampere – näköalo- jen kaupunki sisältää vuoteen 2025 ulottuvan vi- sion. Visiota tarkentavat strategiset painotukset, joita konkretisoidaan valtuustokauden tavoitteilla ja niille asetetuilla mittareilla. Tampereen vahvuutena näh- dään laadukas, viihtyisä ja turvallinen elinympäristö sekä monipuolinen kulttuuri- ja urheiluelämä. Tulevai- suuden muutoshaasteita ovat mm. kaupungin merkit- tävä kasvu ja lisääntyvät ympäristövaatimukset. Kan- Tampereen keskustan kehittämisohjelma sisältää useita kansallisen kaupunkipuiston tavoitteita tukevia viherympäristön toimenpi- de-ehdotuksia.

48 asukkaiden tyytyväisyys elinympäristöihin sekä uusien muihinkin toimenpidekokonaisuuksiin, joista merkit- Kantakaupungin uuden yleiskaavan 2040 OAS luonnonsuojelualueiden määrä hehtaareissa. tävin kansallisen kaupunkipuiston kannalta on ”Kau- oli nähtävillä alkuvuonna 2014 ja syksyllä 2015 hy- punkikulttuuri, tapahtumat ja matkailu”. väksyttiin kaavaan ohjaavat tavoitteet kaupunginval- Kaupunkistrategiaa tarkentaa Rosoisesti kaunista – tuustossa. Tavoitteet jakaantuvat neljään aluekokonai- kaupunkirakenne- ja ympäristösuunnitelma Kantakaupungin yleiskaavan 1998 virkistysta- suuteen: toiminnallisen kehittämisen vyöhykkeeseen, (2014), joka hyväksyttiin Tampereen kaupunkiseu- voitteiden mukaan kantakaupungin alue jäsennetään laadullisen kehittämisen vyöhykkeeseen, järvellisen dun joukkoliikennelautakunnassa ja yhdyskuntalauta- viherverkon avulla. Viherverkko muodostetaan alueis- yhteyden vyöhykkeeseen ja luonnon ydinalueisiin. kunnassa sekä kaupunginhallituksessa. Suunnitelmassa ta, jotka luonnontalouden, maiseman, virkistystoimin- Kansallisen kaupunkipuiston kannalta keskeisiä ovat korostetaan elävää, vetovoimaista ja viihtyisää keskus- tojen ja kaupunkikuvan kannalta tulee säilyttää raken- järvellisen yhteyden vyöhyke, joka korostaa ranta-alu- taa. Ranta-alueet ja vesiliikenteen kehittäminen näh- tamattomina. eiden kytkeytymistä muuhun kaupunkirakenteeseen, dään Tampereen vetovoimatekijöinä. Painopisteenä on ja luonnon ydinalueet, joiden säilyttäminen on tär- ranta-alueiden ja arvokkaiden kulttuuriympäristöjen kytkeminen osaksi keskustaa. Yhtenä keskeisenä kehit- tämiskohteena on Eteläpuisto–Hämeenpuisto–Näsi- linna–Särkänniemi -akseli. Suunnitelmassa on esitetty Tampereen Unesco-maailmanperintökohteen ja kansallisen kaupunkipuiston selvittämistä.

Kaupunginhallitus hyväksyi Viiden tähden keskusta. Tampereen keskustan kehittämisohjel- man 2015–2030 kokouksessaan 2.11.2015. Kehittä- misohjelman tavoitteet ja toimenpiteet mahdollistavat kansallisen kaupunkipuiston toteuttamisen. Visio- ta tarkentava kehittämiskonsepti sisältää kuusi kehit- tämislinjausta, joista kansalliseen kaupunkipuistoon liittyvät erityisesti kohdat ”Järvenranta- ja kosken- rantakeskusta” ja ”Maisemien ja urbaanien puistojen keskusta”. Keskustan kehittämishankkeita linjaavista ja ohjelmoivista toimenpidekokonaisuuksista keskeisin on ”Urbaanit ulkotilat ja kaupunkivihreä”. Siihen liit- tyvä kartta ja tiivistelmä havainnollistavat kansallisen kaupunkipuiston tavoitteiden mukaisia keskeisiä vi- herympäristön toimenpiteitä. Sisällöllisiä kytköksiä on Kantakaupungin yleiskaavan 2040 alueelliset tavoitteet sisältävät useita kansallista kaupunkipuistoa tukevia toimenpiteitä virkistysalueiden ja -reittien osalta.

49 keää luonnon monimuotoisuuden, ekologisesti kes- rakentaminen. Tavoitteena on, että lähi- ja ulkoilupuis- monimuotoisuuden säilyttäminen sekä luonnon virkis- tävän kehityksen ja virkistyksen kannalta. Myös toi- toon pitää päästä ilman omaa autoa, kevyen liikenteen tyskäytön edistäminen. minnallisen ja laadullisen kehittämisen vyöhykkeet reittejä pitkin tai kauempaa joukkoliikennettä käyt- vaikuttavat kansallisen kaupunkipuiston tavoitteisiin täen. Kaavallisina lähtökohtina tulisi olla mm. luon- Keskustan strateginen osayleiskaavaehdotus alueiden elinvoimaisuuden ja kaupunkikuvan laadun nonvarojen saatavuuden ja ekologisten yhteyksien oli nähtävillä kesällä 2015 ja ehdotus vietiin päätettä- näkökulmista. turvaaminen, arvokkaiden luonnonalueiden ja niiden väksi tammikuussa 2016. Osayleiskaavan mukaan vi-

Kantakaupungin yleiskaava 2040 tavoiteraportin mukaan luonto ja virkistysalueet ovat olennainen osa kaupunkistrategian toteuttamista. Laadukkaat ja toiminnallisesti monipuoliset viher- ja virkistysalueet luovat hyvinvointia, edistävät ilmastonmuutokseen sopeu- tumista ja nostavat myös kaupungin maaomaisuuden ja asuntokannan arvoa. Monipuolinen kaupunkiluon- to, helposti saavutettavat ja yhtenäiset virkistysalueet ja kaunis maisemarakenne ovat tärkeä osa Tampereen identiteettiä. Kansallisen kaupunkipuiston kannalta keskeisiä tavoitteita ovat myös rantojen virkistyskäy- tön edistäminen, hiljaisten paikkojen vaaliminen, pi- hojen vihreyden edistäminen ja kestävän vesitalouden tukeminen. Kantakaupungin yleiskaavaluonnoksessa on tavoitteena määritellä tärkeimmät viheralueina säi- lytettävät tai kehitettävät alueet, viheralueverkoston katkospaikat ja toimenpiteitä niiden parantamiseksi. Lisäksi esitetään aluevaraukset ja toimenpiteet kestä- vän vesitalouden turvaamiseksi.

Kaavan lähtöaineistoksi laadittiin Viihtyisä ja turvallinen Tampere - viher- ja virkistysalueverkosto- selvitys. Selvityksen mukaan viheralueiden terveys- vaikutuksia koskevissa tutkimuksissa viheralueiden jatkuvuus aivan kaupunkien ydinkeskustoihin saakka on erittäin tärkeää samoin kuin lähiympäristön viher- Keskustan strateginen osayleiskaava tukee kansallisen kaupunkipuiston tavoitteita. Kaava korostaa koskimaiseman merkitystä, rantojen virkistysyhteyksiä ja Pyynikin, Kaupin sekä Iidesjärven saavutettavuutta.

50 her- ja virkistysympäristön sekä rantojen kehittäminen täminen siten, että niille syntyy korkeatasoisia virkis- kustan strategisen osayleiskaavan kanssa ja se toimii on tärkeää keskustan vetovoimalle ja asuinympäristön täytymiseen soveltuvia alueita ja että yhteydet järveltä itsenäisenä, keskustan viheralueiden, julkisten ulkoti- viihtyvyyden parantamiselle. Osayleiskaavan yhtenä järvelle paranevat. lojen ja liikunta-alueiden kehittämistä koskevana sel- keskeisenä tavoitteena on Kaupin, Pyynikin ja Iides- vityksenä. Raportin tavoitteena on riittävien, laaduk- järven virkistysalueiden hyvä saavutettavuus eri puo- Tampereen vihreä keskusta 2014 -selvitys kä- kaiden ja monipuolisten viheralueiden ja -palvelujen lelta keskustaa ja keskinäinen yhteys toisiinsa. Toisena sittelee keskustan viherverkkoa ja sen tulevaisuutta. turvaaminen siten, että viheralueet ovat lähellä asuk- tärkeänä tavoitteena on rantojen maankäytön kehit- Selvitys on laadittu samaan aikaan valmisteltavan kes- kaita ja että ne ovat monipuolisia, omaleimaisia ja pal- veluiltaan riittäviä. Tärkeänä pyrkimyksenä on myös estää keskustan viheralueiden väheneminen asukas- määrän yhä lisääntyessä.

Tampereen kaupungin luonnonsuojeluohjelmassa 2012–2020 todetaan muun muassa, että monimuotoinen luonto on voimavara, joka osaltaan vaikuttaa ihmisten viihtyvyyteen, hyvinvointiin, mie- lenterveyteen sekä harrastusmahdollisuuksien ylläpi- toon. Monimuotoisuuden turvaamisessa keskitytään luonnon säilymiseen kaikessa maankäyttöön liittyvässä toiminnassa. Kohteita ehdotetaan suojeltavaksi perin- teisen luonnonsuojelun ohessa myös muilla keinoin, joita ovat esimerkiksi kaavasuojelu, viheralueiden hoi- toluokitus sekä aktiivinen luontoarvojen hoito.

Tampereen kantakaupungin hulevesiohjel- massa 2012 painotetaan viheralueiden merkitystä ja hulevesien hyödyntämistä syntypaikoillaan esim. kos- teikkoja ja biopidätyspainanteita hyödyntämällä. Ra- portin mukaan Näsijärven lähivaluma-alueen itäosissa on mahdollista pidättää huomattaviakin määriä ravin- nekuormia, koska alueella on lukuisia pieniä purku- uomia ja runsaasti rakentamattomia alueita, joilla voidaan toteuttaa tarvittavat altaat, kosteikot, painanteet Keskustan viherverkon kehittämisen tavoitekartta Tampereen vihreä keskusta -selvityksessä. Selvityksessä on osoitettu keskustan tai mutkittelevat uomat. merkittävät viher- ja virkistysalueet sekä tärkeimmät kehittämiskohteet.

51 Viheralueohjelman 2005–2014 tavoitteena on vi- Pirkanmaan maakuntakaavan 2040 ehdotus on teys keskustasta Kauppiin. Santalahden ja Naistenlah- heralueiden määrän ja laadun sekä käyttäjien tarpei- asetettu lausunnoille keväällä 2016 ja on tulossa näh- den välissä on tärkeä ulkoilureitti. Pirkanmaan liiton den mukaisten viherpalvelujen turvaaminen. Se on täville loppuvuonna 2016. Maakuntakaava osoittaa julkaisemassa raportissa Pirkanmaan ekosystee- laadittu tukemaan kaupunkistrategian mukaista ter- kaupungin merkittävimmiksi virkistysalueiksi Kaupin, mipalvelut (2015) on tuotu esille ekosysteemipal- veellisen ja turvallisen ympäristön sekä hyvän elämän Pyynikin ja Iidesjärvi-Kirkkosuon laakson. Pyhäjärven veluiden tuottamat taloudelliset hyödyt. Maakunnan tavoitteita. Ohjelma määrittelee viheralueita koskevat rannat, Vihioja, Viinikanoja ja yhteydet Kirkkosuolta tärkeimmäksi lähivirkistysalueeksi on arvioitu Pispala- yleiset kehittämistavoitteet, joita ovat esim. viihtyisyys Kaukajärvelle on osoitettu tärkeiksi viheryhteyksiksi. Pyynikki-Eteläpuisto-Hatanpää -kokonaisuus. Tämän ja turvallisuus sekä viherverkon keskeiset tavoitteet Merkittävinä pohjoisina viheryhteyksinä ovat Näsijär- lisäksi on tuotu esille Kauppi, Tammerkosken ympä- kuten historiallisten puistojen säilyttäminen tai ranto- ven rannat Santalahdesta Reuharinniemeen sekä yh- ristöt ja Hämeenpuisto. jen käyttö- ja hoitosuunnitelmien laatiminen.

EVITA-hankkeen loppuraportin Ekosystee- mipalvelut ja viherrakenne Tampereella 2014 mukaan viheralueiden riittävää määrää ja kytkeyty- neisyyttä huomioiva suunnittelu tukee kaupunkien ekosysteemipalvelujen tuotantoa ja lieventää maan- käytön kielteisiä vaikutuksia, jotka voivat kohdistua ekosysteemipalveluiden tuotantoon, luonnon moni- muotoisuuteen ja elinympäristöjen pirstoutuneisuu- teen. Viherrakenne tulisi ottaa huomioon suunnittelussa toiminnallisena kokonaisuutena ja yli hallinnollisten rajojen sekä eri mittakaavatasoilla. Kauppi-Niihama erottuu analyyseissä ainoana suurena luonnon ydinalueena ja virkistysalueena ydinkeskustan välittömässä läheisyydessä. Kaavoituksessa tulee kiinnittää erityis- tä huomiota kantakaupungin viheralueiden määrään, laatuun sekä ekologisten yhteyksien ja virkistysmah- dollisuuksien turvaamiseen. Kantakaupungissa pieniin viheralueisiin kohdistuu suuri käyttöpaine, jonka odo- tetaan vielä kasvavan tulevaisuudessa. Keskustassa pie- netkin viheralueet ovat näin ollen lähivirkistykselle ja elinympäristön viihtyisyydelle tärkeitä. Luonnon ydinalueet Tampereen seudulla Ekosysteemipalvelut ja viherrakenne -selvityksessä. Selvityksessä korostuu erityisesti Kau- pin merkitys laajana luonnon ydinalueena keskustan läheisyydessä.

52 Kansallisen kaupunkipuiston hankkeen aikana järjestettyjen tilaisuuksien puheen- seen kaupunkiluontoon sekä tamperelaisten virkistys- moninaiset vaikutukset vuoroihin. mahdollisuuksiin ja asukkaiden hyvinvointiin. Kansallisen kaupunkipuiston vaikutuksia kartoitet- Mahdollisella kansallisella kaupunkipuistolla on mo- Asukkaat totesivat kyselyissä muun muassa, että kan- tiin järjestämällä asiantuntijatyöpaja ja Valma-kyse- nenlaisia vaikutuksia Tampereella. Se vaikuttaa muun sallinen kaupunkipuisto on Tampereelle tarpeellinen, ly. Tässä kappaleessa esitetyt näkemykset perustuvat muassa maankäytön toimintatapoihin ja prosesseihin, jos se auttaa päättäjiä huomioimaan ja kunnioittamaan 17.12.2014 hankkeen sidosryhmille pidetyn työpa- hankekehittämiseen ja elinkeinotoimintaan ja kaupun- viheralueita sekä tekemään ja ylläpitämään viihtyisiä jan tuloksiin, 22.6.2015–15.8.2015 järjestettyyn Val- gin imagoon. Sillä on suora vaikutus myös tamperelai- asuinalueita. Asuinalueiden tulisi olla viihtyisiä myös ma-kyselyyn ja Alue-Alvareiden kommentteihin sekä ohikulkijoille. Kaupunkipuisto nähtiin myös tärkeänä mahdollisuutena rakentaa uutta urbaania kaupunkiym- päristöä.

Kaupunkipuistoon kriittisesti suhtautuvat totesivat, ettei puistojen ja muiden alueiden säilyttämiseksi tarvitse siirtää kaupungin ratkaisuvaltaa ympäristöminis- teriölle. Kaupungin pitää luottaa omaan kykyyn tehdä järkeviä päätöksiä. Päätöksen epäiltiin toimivan myös mahdollisena jarruna uusien kehittämistarpeiden toteutuksessa. Lisäksi statuksen vaikutuksen tehokkuus ja hyödyllisyys riippuvat siitä, kuinka suunnitellut asiat konkretisoituvat ja miten vastuu niiden toteuttamises- ta on jaettu.

Ratinan suvanto ja Laukonsilta talvipakkasessa. (Mikko Vares)

53 Kansallisen kaupunkipuiston arvioidut keskeiset vaikutukset Tampereella

Mahdollisuudet Huomioitavaa/ haasteita

Toimintatavat ja prosessit Toimintatavat ja prosessit • Vahvistaa alueen maankäytön suunnittelua kokonaisuutena pitkäjänteisesti ja suunnitel- • Edellyttää, että kansallinen kaupunkipuisto sisällytetään kaupungin strategioihin, mallisesti. yleiskaavaan ja asemakaavoihin. • Syventää hallinnon eri sektoreiden yhteistyötä. • Edellyttää hoito- ja käyttösuunnitelmaa, johon on kirjattava selkeästi tavoitteet alu- • Tukee kaupungille keskeisiä teemoja ja nk. Tampereen tarinaa. eiden kehittämiselle ja toimenpiteet, joilla niihin pyritään. Suunnitelma on hyväksy- • Voi kannustaa alueen maanomistajia ja asukkaita rakennusten ja rakennetun ympäristön tettävä ympäristöministeriöllä. sekä maiseman hyvään hoitoon. Kaupungin tehtävänä on toimia aloitteentekijänä ja toi- • Edellyttää hoito- ja käyttösuunnitelmassa esitettyihin toimenpiteisiin varautumista minnan edistäjänä. budjetissa. • Hoito- ja käyttösuunnitelman toteutumista on seurattava säännöllisesti. • Edellyttää kkp-tavoitteiden huomioonottamista maankäytön suunnittelussa ja tarvittaessa myös uusien asemakaavojen laatimista. • Ympäristöministeriö hyväksyy hakemuksen ja hoito- sekä käyttösuunnitelman. Lisäksi YM:n toimii uutena osallisena kkp-alueella tapahtuvassa maankäytön suunnittelussa. • Edellyttää kaupungin hallintokuntien sitoutumista ja vastuun jakamista kkp:n tavoitteiden toteuttamiseksi. • Viranhaltijoiden on tunnettava kaupunkipuistorajauksen sisälle määritellyt erityisarvot ja suunnitellut keinot, joilla niitä tuetaan. • On löydettävä omat paikalliset toimintamallit kaupunkipuiston hyödyntämiseen. • Edellyttää konseptin tunnetuksi tekemistä kaupungin hallintokunnissa ja hankkeissa, jotka koskevat kkp-aluetta. • Hakemuksen ja hoito- ja käyttösuunnitelman laatiminen lisää alkuvaiheessa virkamiestyötä. Myös markkinointi ja kkp:n tunnetuksi tekeminen lisäävät työtä kaupungin viestinnässä. • Statuksen vaikutuksen tehokkuus ja hyödyllisyys riippuvat siitä, kuinka suunnitellut asiat konkretisoituvat.

54 Mahdollisuudet Huomioitavaa/ haasteita

Hankekehittäminen Hankekehittäminen • Toimii kehittämisen työkaluna, ei stabiloi aluetta nykytilaan. • Edellyttää kaupunkipuiston reunaehtojen huomioon ottamista alueen kehittämis- • Voidaan toteuttaa hankkeita, jotka tukevat erityisarvojen säilymistä ja hoitamista. Tällai- työssä. sia hankkeita voivat olla muun muassa kulttuuriympäristön hoitamiseen, laadukkaaseen • Mahdolliset ristiriidat eri käyttötavoitteiden välillä on ratkaistava hoito- ja käyttö- viherrakentamiseen, alueen toiminnan kehittämiseen ja monipuolistamiseen tähtäävät suunnitelmaa noudattaen. hankkeet. • Uudisrakentamishankkeet ovat mahdollisia, jos niiden avulla voidaan varmistaa kaupunkipuiston erityisarvojen säilyminen. • Voidaan käyttää perusteluna kkp:n tavoitteita edistävien hankkeiden toteuttamiselle.

Virkistys, opetus Virkistys • Kokoaa Tampereen ”tähtikohteet” yhdeksi kokonaisuudeksi alueellisesti ja tarinallisesti. • Edellyttää alueen yhtenäisyyden ja saavutettavuuden kehittämistä. Käytännössä • Luonto, kulttuuri ja kulttuurin eri historialliset kerrokset yhdistyvät toimivaksi kokonaisuu- tämä tarkoittaa uusia reittejä ja olemassa olevien yhteyksien parantamista. deksi, jolloin kaupunkia on helpompi hahmottaa kokonaisuutena. • Vesistöjen rannat ovat keskeisiä kehittämiskohteita. Niiden tulee tarjota monimuo- • Monipuolinen ja eheä siniviherreitistö tukee liikunnan harrastamista, kuntoilua, veneilyä, toisia virkistäytymisreittejä ja oleskelupaikkoja kaupunkilaisille ja matkailijoille. melomista ja viihtymistä. • Edellyttää arvokkaiden kulttuuri-, luonto- ja viheralueympäristöjen aktiivista esiin- • Hyvällä ympäristöllä ja liikkumiseen houkuttelevilla reiteillä ja alueilla on terveydellinen tuomista ja suunnitelmallista kehittämistä sekä hoitoa. vaikutus. • Vahvistaa asukkaiden identiteettiä ja paikkaan kuulumisen tunnetta. • Voidaan hyödyntää opetuksessa.

Luonto Luonto • Yhdistää kaupunkikeskustan rakennetut alueet kaupunkia ympäröiviin luontoalueisiin, • Viherreittejä kehittämällä on varmistettava erilaisten eliölajien tarpeisiin toimivat kuten metsiin, soille ja vedenalaisiin luontoympäristöihin tai maaseudun kulttuuriympäris- ekologiset käytävät. Samalla ne voivat toimia myös ihmisten virkistys- ja kulkureit- töihin. teinä. • Tuo rakennetun kaupunkiluonnon osaksi ekologista luontoa ja synnyttää monipuolisen viherverkoston. • Edistää kaupunkiluonnon arvojen vahvistumista, vaalimista ja kehittämistä kaupungin vetovoimatekijänä. • Luo mahdollisuuksia ympäristökasvatukseen ja tamperelaisten luontotuntemuksen vahvistamiseen. • Viheraluesuunnittelun merkitys ja viherverkon moninaiset hyödyt tunnistetaan kaupunkisuunnittelussa.

55 Mahdollisuudet Huomioitavaa/ haasteita

Elinkeinotoiminta Elinkeinotoiminta • On omaleimainen brändi, joka voi vahvistaa kaupungin imagoa ja identiteettiä muiden • Edellyttää statuksen tunnetuksi tekemistä ja statuksen hyödyntämismahdollisuuksi- imagonrakennustyökalujen rinnalla. en esiintuomista elinkeinoelämän keskuudessa. • Hyvä ja hoidettu ympäristö houkuttelevat asukkaita, yrityksiä ja matkailijoita. • Edellyttää innovatiivista asennoitumista palvelutarjonnan kehittämiseen. • Tarjoaa edustavan ympäristön erilaisille tapahtumille. • Mahdollistaa muun muassa uudenlaisten matkailu-, kulttuuri- ja hyvinvointipalveluiden kehittämisen ja Urban nature -matkailukonseptin hyödyntämisen.

Tarkastelualue Tarkastelualue • Turvaa ja tuo esiin alueen erityisarvot. • Jos alueen erityisarvoja ei tunnisteta, ei niitä voida myöskään hyödyntää. • Ohjaa alueen kaavoitusta ja kehitystä. • Alueen yhtenäisyyttä varmistavien ”sidoskohtien” kehittämiseen on kiinnitettävä • Ei vaikutusta tarkastelualueen ulkopuolelle jääviin alueisiin. erityistä huomioita ja varattava resursseja. • Kaupunki voi halutessaan ottaa huomioon kaupunkipuistolle asetetut tavoitteet myös • Jos yhteyksien luominen epäonnistuu, alueet jäävät irrallisiksi ja kokonaisuus kärsii. tarkastelualueeseen rajautuvilla alueilla. • Kaupunkipuiston hahmotettavuuden kannalta on tärkeää, että alue on selkeä ja yhtenäinen kokonaisuus.

56 Edellytykset kansallisen kaupunkipuiston perustamiselle Tampereelle

Kriteerienmukaiset edellytykset Iidesjärven liittäminen kaupunkipuistorajaukseen on Kaavalliset edellytykset haaste ja edellyttää Viinikanojan varren kehittämistä. Kansallisen kaupunkipuiston perustaminen edellyt- Myös Viinikanlahden rannan virkistysvyöhyke ja yh- Kansallisen kaupunkipuiston aluerajauksella on suu- tää ympäristöministeriön kriteerien ja maankäyttö- ja teyden turvaaminen Hatanpäälle ovat olennaisia ehey- relta osin kaavallinen valmius mahdollista hakemusta rakennuslakiin perustuvien vaatimusten täyttymistä. den kriteerin toteutumiselle. varten. Pääosa tarkastelualueesta on asemakaavoitettu Tampereen kansallisen kaupunkipuiston tarkastelualue ja asemakaavat tukevat valtaosin kansallisen kaupunki- täyttää hyvin kaupunkipuistoille asetetun sisällön kriteerin. Myös kaupunkikeskeisyyden kriteeri täyttyy hyvin. Jatkuvuuden ja ekologisuuden kriteeri täyttyy muun muassa Kaupin, Pyynikin, Pispalan ja järvialu- eiden osalta melko hyvin. Haasteellisin on eheyden kriteerin toteutuminen eli miten eri alueet saadaan luontevasti liitetyksi toisiinsa. Erityisen tärkeitä ovat Eteläpuiston ja Viinikanlahden ranta-alue, Viinikanojan yhteys Iidesjärvelle sekä Ranta-Tampellan ja Koukku- niemen ranta-alueet.

Eteläpuiston merkitys kaupunkipuiston yhtenä avain- alueena perustuu sen rooliin koskimiljöön ja Pyynikin yhdistäjänä. Tämän lisäksi alueen on tarjottava vetovoi- mainen ja laadukas virkistysalue keskustan asukkaille. Ranta-Tampellan ranta on toinen keskeinen aluekokonaisuus kansallisen kaupunkipuiston kannalta. Alueen kaavoitus ja yleisten alueiden suunnittelu tukevat rantareitin jatkuvuutta ja keskustan sekä Kaupin yhteyttä. Koukkuniemen alueen toteuttamisessa olisi varmistettava, että rannat ovat yleisessä käytössä ja mahdollistavat liikkumisen Tampellasta Kauppiin rantoja myöten.

Itäinenkatu Finlaysonin vanhalla tehdasalueella. (Mikko Vares)

57 puiston tavoitteiden toteutumista. Huomattavia kaavallisia ristiriitatilanteita ei ole alueella. Tammikuussa 2016 hyväksytty keskustan strateginen osayleiskaava antaa myös hyvän tuen kansallisen kaupunkipuiston linjauksille. Se korostaa koskenvarren ja järvien rantojen virkistysmerkitystä sekä virkistysyhteyden jatkuvuutta. Koska strateginen osayleiskaava on kuitenkin yleispiirteinen, sen perusteella ei voida tehdä aluerajausta mahdollisessa hakuvaiheessa. Tämä koskee erityisesti niitä alueita, joiden kaupunkirakenne olennaisesti muuttuu. Osayleiskaava ei myöskään todennäköisesti riitä yksinään turvaamaan kansallisen kaupunkipuiston tavoitteiden toteutumista maankäytön muutosalueilla. Tämän vuoksi on mahdollista, että tarvitaan lisäksi kaavoitusta ohjaavia erillismääräyksiä, jotka hy- väksytään kaupunginhallituksessa. Mahdollisessa hakuvaiheessa on tarpeen myös keskustella tarkemmin, voidaanko jokin, kaavoitukseltaan keskeneräinen alue jäädä pois aluerajauksesta ja kytkeä kaupunkipuistoon myöhemmin, kun kaavatilanne ratkeaa.

Jos Tampere päättää edetä kohti hakuvaihetta, kaupunkirakenteen muutosalueista tulee laatia tarkem- mat selvitykset. Eteläpuiston alueen käynnissä oleva asemakaavatyö ei ole ristiriidassa kansallisen kaupunkipuiston tavoitteiden kanssa ympäristöministeriön Näkymä Hatanpään kartanopuistosta Pyynikille. (Tarja Nikupaavo-Oksanen) kanssa käydyn alustavan neuvottelun mukaan. Asema- kaavatyön yhtenä avainkysymyksenä on rannan vir- kistysvyöhyke ja sen jatkuvuus. Asemakaavaprosessin keskeneräisyys on kuitenkin haaste, sillä mahdollisen hakuvaiheen osalta kkp-alueeseen sisällytettävän alueen rajaus on täsmällisesti määriteltävä.

58 Viinikanlahden alue on kaupunkirakenteen muutosaluetta ja keskuspuhdistamon siirryttyä merkittävä täydennysrakentamisen alue. Rantakaistale on nykyisin kaavassa viheraluetta ja myös keskustan strateginen osayleiskaava tukee rannan virkistysyhteyden turvaamista. Koska alue kuitenkin huomattavasti muuttuu ja rantavyöhykettä täytetään, rannan virkistysalueen tarkkaa aluerajausta on mahdotonta tehdä mahdollisen hakuvaiheen kannalta. Alue edellyttääkin lisäselvityk- siä ja mahdollisia erillismääräyksiä tai pohdintaa, voidaanko esimerkiksi alue jättää tässä vaiheessa aluerajauksen ulkopuolelle.

Viinikanoja on tällä hetkellä katualuetta ja vaatii kokonaisvaltaista kehittämistä virkistysyhteyden parantamiseksi. Tavoitteen toteutuminen vaatinee kuitenkin huomattavia liikenteellisiä ja kaupunkirakenteellisia muutoksia. Keskustan strateginen osayleiskaava tukee tavoitetta, mutta alue edellyttää kuitenkin lisäselvityk- siä mahdollisen hakuvaiheen kannalta. Lisäksi on tarpeen keskustella, riittääkö pelkkä vesiyhteys täyttä- mään kansallisen kaupunkipuiston eheyden kriteerin alueella. Tampereen kansallisen kaupunkipuiston tarkastelualue kertoo järvien ja harjujen solmukohtaan syntyneestä historiallisesta teolli- Koukkuniemen käynnissä oleva asemakaava tukee jär- suuskaupungista. Viistokuva Pispalasta kohti keskustaa. (Aarno Isomäki) ven rantareitin toteutumista. On oletettavaa, että alueen asemakaavatyö valmistuu ennen mahdollista hakuvaihetta.

59 Koskimaisema ja sen varrelle syntyneet tehtaat ovat Tampereen tarinan sydän. (Emil Bobyrev)

60 Tampereen rooli kansallisten asti. Turun kansalliseen kaupunkipuistoon sisältyy niin Tampereen rooli kansallisten kaupunkipuistojen ver- kaupunkipuistojen verkostossa ikään merkittäviä teollisen ajan muistomerkkejä pitkin kostossa olisi kiteytetysti seuraava: Aurajoen rantaa. Suurin osa teollisuusrakennuksista (kirjoittaja Jukka-Pekka Flander) on otettu onnistuneesti uusiokäyttöön. Hämeenlinnan Tampere on kahden suurehkon sisämaajärven, ympäristös- Kansallisen kaupunkipuiston verkoston tavoitteena kansallinen kaupunkipuisto alkaa kaupungin keskus- tään maamme mittakaavassa huomattavan korkealle koho- on kertoa yksittäisissä kansallisissa kaupunkipuistois- tasta kulttuurikeskukseksi muutetun Verkatehtaan ja avan harjuselänteen ja voimakkaasti virtaavan koskiuoman sa olevien kulttuuri- ja luonnonperinnön elementtien Vanhan Panimon teollisuus- ja rantapuistoympäristös- solmukohtaan syntynyt, vähitellen kasvanut ja yhä kasvava kautta merkittävistä ilmiöistä ja tapahtumista Suomen tä. kaupunki. Luonnonolosuhteet ovat tarjonneet ihanteelliset kehitystarinan ymmärtämisen kannalta. Kunkin kan- lähtökohdat teollisuustuotannolle ja sen varaan syntyneelle sallisen kaupunkipuiston toivotaan tuovan lisäarvoa Tampere täydentäisi merkittävästi kansallisten kau- yhdyskunnalle, josta parissa vuosisadassa kasvoi Sisä-Suo- tähän kehitystarinaan. punkipuistojen verkoston kertomusta Suomen teol- men merkittävin teollisuuskaupunki. listumisen vaiheista. Tampere on varsin pitkään ollut Kullakin kansallisten kaupunkipuistojen verkostoon leimallisesti teollisuuskaupunki, ja sitä voi perustellus- Tammerkosken partaalla sijaitsevat massiiviset teollisuuden kuuluvalla alueella on oma rooli verkostossa. Läh- ti sanoa Suomen teollistumisvaiheen ikoniksi. Kansal- tuotantolaitoskorttelit puistoineen, niiden tuntumaan kaa- tökohtaisesti roolilla tarkoitetaan kansalliseksi kau- lisen kaupunkipuistonkin elementit – sekä aineelliset voitettu ruutukaavakaupunki, spontaanisti harjun rinteille punkipuistoksi rajatun alueen kulttuuri- ja luonnon- että aineettomat – liittyvät jollakin tapaa Tampereen Pyhä- ja Näsijärven järvimaisemien ylle rakentunut Pispala perinnön elementteihin perustuvaa, kaupunkitilallista teollistumisvaiheeseen ja teollisen toiminnan ”kulta- sekä Pyynikin ja Kaupin metsäiset kansanpuistot muodosta- kertomusta edustamansa kaupungin kehitysvaiheista aikaan”. Tampereella on siis vahva teollisuuskaupun- vat yhdessä suomalaisittain ainutlaatuisen teollisuusperin- aina seudun asuttamishistoriasta eri yhteiskunnallisten ki-identiteetti. Se näyttäytyy konkreettisimmillaan nön ja suurjärviluonnon kohtauspaikan, joka toiminnoiltaan vaiheiden ja tapahtumien kautta nykypäivään asti. – ja on myös helpoiten tavoitettavissa suomalaisittain muuntautuneena on säilyttänyt asemansa sekä luonnon- ja massiivisessa ja eheässä Tammerkosken kansallismai- kulttuuriperinnön fyysiset ominaispiirteensä Tampereen ur- Nykyisissä kansallisissa kaupunkipuistoissa on merkit- semassa. Tampereen teollinen tarina ei kuitenkaan ole banisoituvan kaupunkirakenteen keskiössä. tävästi teollisuushistoriaa. Forssan kansallisen kaupun- kerrottavissa pelkillä tuotantolaitoksilla, vaan siihen kipuiston elementit kertovat – Tampereen tapaan – te- liittyy työväestön ja johtajiston asumiseen ja elämi- ollistumisen ja teollisuuden kultakauden ajanjaksosta seen – niin arkeen kuin juhlaankin liittyviä element- Suomessa. Forssa on kertomus teollisen yhteiskunnan tejä Pispalan hartiapankkimökeistä Pyynikin ja Tam- äkillisestä tulosta agraariyhteiskuntaan. Forssassa teol- merkosken palatseihin. Johtajilla oli palatsipuistonsa, linen kaupunki ja maaseutu elävät edelleen rinta rin- missä käyskennellä ja pitää juhlia – työväestöllä taasen nan: agraarimaisema on keskeinen osa Forssan kansal- kansanpuistot samaisiin tarkoituksiin. Kaikista näistä lista kaupunkipuistoa ja kaupunkitilaa. Myös Kotkassa teollisuuskaupungeille ominaisista elementeistä löytyy on edustavia teollisuusperinnön elementtejä Karhulan fyysiset kertojansa Tampereen kansallisesta kaupunki- Ahlströmin alueesta, Norskan pytinkien kautta aina puistosta. Korkeakosken voima- ja tuotantolaitoskompleksiin

61 Johtopäätökset lisäarvoa kaupungille. Muille kaupungeille suunnatun Ympäristöministeriö vahvistaa hakemuksen sekä hoi- kyselyn perusteella voidaan todeta, että kansallinen toja käyttösuunnitelman ja on sen jälkeen osallise- Tarveselvityksen yhteenvetona voidaan todeta, että kaupunkipuisto on koettu varsin hyödylliseksi ja sta- na kansallista kaupunkipuistoa koskevassa maankäy- Tampereen tarina ja sen pohjalta muodostettu tarkas- tukseltaan tavoittelemisen arvoiseksi. Hankkeella ei tön suunnittelussa. Kaupunki itse kuitenkin päättää telualue luovat hyvän lähtökohdan kansallisen kau- ole ollut kielteisiä vaikutuksia maankäytön suunnit- alueensa kehittämistavoitteista. Kyselyjen perusteella punkipuiston eteenpäin viemiseen. Kansallinen kau- teluun tai maapolitiikkaan. Vaikutukset maa- ja kiin- statuksen hyödyntäminen on riippuvainen kaupungin punkipuisto on myös linjassa kaupungin strategioiden teistöpolitiikkaan on koettu muissa kaupungeissa omasta aktiivisuudesta. Kansallisen kaupunkipuiston kanssa. Hahmotetulla tarkastelualueella on pääosin neutraaleiksi. Epäily päätösvallan siirtymisestä ympä- toteutuminen, kriteerien täyttyessä, on siten ensisijai- kaavalliset edellytykset hankkeelle. Maankäytön muu- ristöministeriölle ei saanut kyselyissä vahvistusta. sesti kiinni kaupungin omasta tahtotilasta. tosalueet ja muutamat eheyden kannalta kriittiset avainkohteet vaativat vielä lisäselvitystä. Esimerkik- si Viinikanlahden ranta muuttuu tulevaisuudessa voimakkaasti, minkä vuoksi sitovaa aluerajausta on täs- sä vaiheessa mahdotonta tehdä, vaikka strateginen osayleiskaava tukeekin periaatteessa rannan virkistysyhteyden turvaamista. Mahdollisen hakuvaiheen osalta muutosalueet voivat edellyttää kaavoitusta ohjaavien erillismääräysten antamista perustamispäätöksen yh- teydessä. Lisäksi on selvitettävä tarkemmin, voidaanko kaavoitukseltaan keskeneräiset alueet jättää osittain rajauksen ulkopuolelle, nk. optioalueiksi, jotka liitet- täisiin kaupunkipuistoon myöhemmin. Muutamien muutosalueiden asemakaavoitus on jo käynnissä ja on todennäköistä, että niiden kaavallinen valmius saavu- tetaan ennen mahdollista hakuvaihetta.

Tarveselvityksen valmisteluun liittyneissä keskuste- luissa kansallisella kaupunkipuistolla on pääosin nähty monenlaisia hyötyjä ja mahdollisuuksia. Hankkeeseen on arvioitu liittyvän muutamia haittoja, joista keskei- simmät ovat uhka maankäytön suunnittelun vaikeu- tumisesta ja päätösvallan siirtymisestä ympäristömi- nisteriölle. Lisäksi on epäilty, tuoko status riittävästi Pispalan harju ja rakennettu ympäristö ovat ainutlaatuinen osa Tampereen kaupunkimaisemaa. (Lentokuva Vallas Oy)

62 Pispalan harju ja rakennettu ympäristö ovat ainutlaatuinen osa Tampereen kaupunkimaisemaa. (Lentokuva Vallas Oy)

63 64