Pedagoginen Suunnitelma Perusopetus Ja Lukiokoulutus

Sivistystoimen lautakunta 29.8.2019 § 79

Pedagoginen suunnitelma Perusopetus ja lukiokoulutus

Pöytäkirjantarkastajat:

JH______TL______2

Tiivistelmä Kevään 2019 aikana Sotkamossa on toteutettu pedagoginen suunnitelmatyö, johon ovat osallistuneet kaikki perusopetuksen koulut sekä Sotkamon lukio. Pedagogisen suunnitelman tarve liittyy vuoden 2018 aikana tehtyyn koulurakennusten kuntokartoitukseen, jonka pohjalta on päädytty pohtimaan uuden koulurakennuksen rakentamista. Prosessia ohjasi sivistystoimen lautakunnan nimeämä ohjausryhmä. Työskentelyn pohjalta on noussut esille viisi asiaa, jotka vaativat ratkaisuja tulevaisuudessa: 1) Oppilasmäärän kehitys Sotkamossa ikäluokan koko on vaihdellut pitkään 100–120 oppilaan välissä. Vuonna 2018 syntyvyys kuitenkin laski 68 lapseen ja tälle vuodelle ennuste on 70 lasta. Tämä johtaa oppilasmäärän merkit- tävään vähenemiseen alakouluissa 2020-luvun puolivälissä ja yläkoulussa 2030-luvun alkupuolella. Lapsimäärän kehitys tulee vaikuttamaan myös Sotkamon lukioon, kun yleislinjalle hakeutuva ikä- luokka pienenee 2030-luvun puolivälissä. 2) Erityisopetuksen ja oppilashuollon järjestäminen Sotkamossa on päädytty järjestämään erityisopetukseen pienryhmätoiminta alakoulujen osalta Sal- melassa ja yläkoulun osalta Tenetissä. Vaativan erityisen tuen ryhmät järjestetään Salmelassa. Yh- teiskunnallinen kehitys ja osalle lapsista, nuorista ja perheistä kertyvät kuormittavat tekijät tulevat lisäämään erityisopetuksen ja oppilashuollon tarpeita tulevaisuudessa. 3) Koulutoimen rahoitus Heikko talouden kehitys sekä koko maan että Sotkamon kunnan osalta ovat johtaneet siihen, että rahoituskehys on pysynyt käytännössä ennallaan perusopetuksessa vuodesta 2009 lähtien. Myös- kään lukion rahoitus ei ole kasvanut viime vuosina. Tämä on johtanut siihen, että vain välttämättö- mimmät hankinnat on pystytty tekemään ja tuntikehystä on pienennetty. Mahdolliset investoinnit ja valtakunnalliset muutokset kasvattavat paineita rahoituksen lisäämiseen. 4) Valtakunnallinen osaamisen heikkeneminen Valtakunnallisissa selvityksissä on huomattu, että osaamistaso on lähtenyt laskuun Suomessa. Erityi- sesti tämä koskee Itä- ja Pohjois-Suomea. Vanhempien koulutustausta näkyy oppimistuloksissa ja erityisesti poikien oppimistulokset ovat heikentyneet. 5) Houkuttelevuuden ylläpitäminen ja kasvattaminen Pienenevä oppilasmäärä vaikeuttaa opetuksen järjestämistä. Oppilasryhmien vähentyminen pienen- tää opetustuntien määrää, jolloin aineenopettajille ei saada täyttä opetusvelvollisuutta, mikä taas alentaa palkkaa. Tämä voi johtaa kelpoisten opettajien rekrytointivaikeuksiin tulevaisuudessa, kun eläköityminen kiihtyy. Tarvitaan ratkaisuja, jotka houkuttelevat alueelle lisää lapsiperheitä ja sitä kautta lisäävät oppilasmäärää.

Perusopetus ja lukiokoulutus ovat laadukkaita Sotkamossa. Erityisiä vahvuuksia ovat urheilulukion erityisteh- tävä, tietoja viestintätekniikan osaaminen ja välineistö sekä pitkälle koulupäivän rakenteisiin viety Liikkuva koulu -toiminta. Kehitettäviä asioita ovat oman toiminnan arviointi, kehittämiskohteiden johtaminen ja op- pimisympäristöjen kehittäminen. Erityisesti kaivataan ratkaisuja pienryhmien opettamiseen.

Mahdollisen uuden koulukeskuksen rakentamispaikkaa mietittäessä yläkoulun työryhmä on vertaillut eri ra- kentamispaikkoja. Opetus- ja oppimisjärjestelyjen näkökulmasta toimiva koulurakennus voidaan rakentaa useisiin paikkoihin. Mahdolliset painotukset koulun toiminnassa ohjaavat rakentamispäätöstä enemmän. Va- litulla alueella on oltava riittävästi tilaa laadukkaiden, oppilaita aktivoivien piha-alueiden rakentamiseen. Lii- kenne- ja pysäköintijärjestelyt on saatava turvallisiksi ja pysäköintitilaa on oltava riittävästi.

Opetuksen kehittämisen näkökulmasta samanaikais- ja yhteisopettajuus tuovat uusia mahdollisuuksia oppi- mistilanteiden suunnittelulle ja eriyttämiselle. Tämä edellyttää lukujärjestyksen rakentamista niin, että samaa oppiainetta opetetaan samanaikaisesti. Yhteinen yläkoulu-lukio edellyttäisi opetuksen järjestämistä samassa jaksojärjestelmässä sekä joko yhtä pitkiä oppitunteja tai järjestelyä, jossa yläkoulun oppitunnit ovat

puolet lukion oppituntien pituudesta. Lukiossa on myös jaksotettu valmennustunteja liikunnan erityistehtä- vän mukaisesti, mikä lisää haastetta lukujärjestyksen rakentamiseen. Rakenteisiin liittyvät haasteet olisi ratkaistava ennen toiminnan aloittamista, jotta opetuksen kehittäminen olisi mahdollista yhteis- ja samanaikaisopettajuuden kautta.

Yläkoulun ja lukion opettajat näkevät yhteisessä koulukeskuksessa mahdollisuuksia aineenopettajuuden ke- hittämiselle. Yhteinen kiinteistö mahdollistaisi opintojen eriyttämisen yläkoulusta lukion puolelle. Opettajan olisi myös mahdollista opettaa sekä yläkoulussa että lukiossa, jos opetustunteja ei muuten tulisi riittävästi. Kahden työyhteisön yhdistäminen vaatii myös suunnitelmallista henkilöstön kehittämistä ja uuden yhteisön rakentamista, jotta henkilöstön yhteiskäytöstä saatavat hyödyt toteutuvat. Toisaalta käsityön opetuksessa, jossa ei saada riittävästi opetustunteja enää nykyiselläkään oppilasmäärällä, yhteistyöhyötyä ei tulisi. Käsi- työtilat ja kotitalous ovat rakennettaessa kalliita erikoistiloja ja ne eivät kuulu lukion opetussuunnitelmaan. Lukiodiplomit mahdollistavat kuitenkin tilojen hyödyntämisen lukiolaisten osalta.

Mahdollista uutta koulurakennusta suunniteltaessa on pohdittava sitä, miten opettajien työtilat järjestetään. Yhteis- ja samanaikaisopettajuus edellyttävät suunnittelua ja tilaratkaisuilla voidaan edistää tätä suunnitte- lutyötä. Jos yläkoulun ja lukion rakennusta suunnitellaan, täytyy ratkaista myös valmentajien työtilojen sijoittuminen. Liikuntaan liittyvä painotus edellyttää asuntolarakennusta, jotta oppilasmääriä voidaan kasvattaa.

Mahdolliset uudet rakennukset tulee suunnitella monikäyttöisiksi. Tämä tarkoittaa uusia toimintamalleja nuorisotoimen ja oppilashuollon osalta, mutta myös sitä, että erilaiset käyttäjäryhmät on huomioitu suunnit- teluvaiheessa. Esimerkiksi kansalaisopiston tarvitsemat tilamuutokset eivät ole suuria, mutta ne parantavat huomattavasti tilojen hyödynnettävyyttä. Oppilas- ja opiskelijakuntien merkitys on tärkeä arjessa ja niille tarvitaan tilat, jotka edistävät toiminnan järjestämistä ja sille asetettuja tavoitteita.

Vaihtoehto A. Yläkoulu rakennetaan erillisenä rakennuksena Vaihtoehdossa rakennetaan yläkoulu erillisenä rakennuksena. Tässä toteutusvaihtoehdossa Sotkamoon saadaan toimivat tilat yläkoululle. Rakentamispaikasta riippuen yläkoulun toimintaan voidaan ottaa painotuksia esimerkiksi liikuntaan liittyen. Tässä toteutusvaihtoehdossa yhtenäinen perusopetuksen kokonaisuus jää syn- tymättä, jos myöhemmin ei rakenneta alakoulua yläkoulun yhteyteen. Samoin oppilasmäärän laskusta johtuen tilojen käyttöasteen laskeminen on ratkaistava 2030-luvulla. Tämä malli ei myöskään lisää aineenopettajien mahdollisuuksia opettaa alakoulussa, jolloin opetustunteja saataisiin opetusvelvollisuuden verran. Taito- ja taideaineiden tiloja hyödyntäisivät yläkoulu ja kansalaisopisto. Tenetin nykyinen yläkoulu puretaan tässä vaihtoehdossa uuden koulun valmistuttua.

Vaihtoehto A1: Rakennetaan koulu vuosiluokille 5-9 Tässä vaihtoehdossa rakennetaan koulurakennus, johon oppilaat tulevat vuosiluokilta 5-9 ja nykyisissä alakouluissa opetetaan vuosiluokkia 1-4. Rakentamispaikasta riippuen koulun toimintaan voidaan ottaa painotuksia esimerkiksi liikuntaan liittyen. Tässä toteutusvaihtoehdossa perusopetukseen syntyy uudenlainen kokonaisuus, johon kuuluu sekä luokan- että aineenopettajia. Tämä vaihtoehto voi olla myös rinnakkainen vaih- toehdon A kanssa, jolloin rakennettava yläkoulu muutetaan vuosiluokkien 5-9 kouluksi, jos oppilasmäärä laskee ennusteen mukaisesti 2030-luvulla. Malli lisää mahdollisuuksia opettaa sekä ala- että yläkoulussa, jolloin opetustunteja saataisiin kaikille opettajille opetusvelvollisuuden mukaisesti. Tarvittavien opettajien määrä voi laskea tässä mallista nykyiseen verrattuna, mikä on otettava huomioon virkojen täyttämisessä mahdollisten eläköitymisten yhteydessä. Taito- ja taideaineiden tiloja hyödyntäisivät kaikki koulussa opiskelevat perusopetuksen oppilaat sekä kansalaisopisto. Tenetin nykyinen yläkoulu puretaan tässä vaihtoehdossa uuden koulun valmistuttua.

Vaihtoehto A2: Yläkoulu rakennetaan alakoulun yhteyteen Vaihtoehdossa rakennetaan yläkoulu alakoulun yhteen. Sotkamoon muodostuu yhtenäisen perusopetuksen koulu, jossa opiskellaan vuosiluokilla 1-9. Rakentamispaikasta riippuen koulun toimintaan voidaan ottaa painotuksia esimerkiksi liikuntaan liittyen. Perusopetukseen syntyy uudenlainen kokonaisuus, jossa opiskelevat 4 vuosiluokkien 1-9 oppilaat. Luokan- ja aineenopettajien osaamista on mahdollista hyödyntää opetuksen suunnittelussa ja opettajilla on mahdollisuus opettaa sekä ala- että yläkoulun oppilaita. Taito- ja taideaineiden opetustilat olisivat kaikkien koulussa opiskelevien perusopetuksen oppilaiden käytettävissä ja tiloja hyö- dyntäisi myös kansalaisopisto. Tenetin nykyinen yläkoulu puretaan tässä vaihtoehdossa uuden koulun valmistuttua.

Vaihtoehto B: Yläkoululle ja lukiolle rakennetaan yhteinen koulurakennus. Vaihtoehdossa rakennetaan yläkoululle ja lukiolle yhteinen koulurakennus. Sotkamoon muodostuu uudenlainen kokonaisuus, jossa on urheilupainotus ainakin lukion osalta. Opettajien on mahdollista opettaa ylä- koulussa ja lukiossa, mikä parantaa mahdollisuuksia opetusvelvollisuuden täyttymiseen oppilasmäärän laskiessa. Lukion erityistehtävän vuoksi suunnittelussa tulee ottaa huomioon akatemiatoiminnan vaatimukset sekä valmentajien työtilat. Taito- ja taideaineiden tilat olisivat kaikkien oppilaiden ja opiskelijoiden käytettä- vissä. Yhteistyö mahdollistaisi lukiodiplomitarjonnan laajentamista taitoja taideaineissa. Niiden aineiden osalta, jotka eivät kuulu lukion opetussuunnitelmaan, tiloja hyödyntäisivät perusopetuksen oppilaat ja kansalaisopisto. Ratkaistavia kysymyksiä olisivat oppituntien pituus tulevassa koulussa sekä lukujärjestyksen rakentaminen niin, että opettajien on mahdollista työskennellä sekä yläkoulussa että lukiossa. Liikuntapaik- kojen läheisyydessä Sotkamoon muodostuisi kansainvälisen tason oppimis- ja urheilukeskus. Tenetin nykyinen yläkoulu puretaan tässä vaihtoehdossa uuden koulun valmistuttua. Lukion nykyiset tilat joko muutetaan muuhun käyttöön sopiviksi tai puretaan uuden koulun valmistuttua.

Sisällys Johdanto ...... 1 1 Sotkamolaiset lapsiperheet ...... 3 1.1 Alakouluikäiset ...... 6 1.1.2 Hyvinvointi, osallisuus ja vapaa-aika ...... 6 1.1.3 Elintavat ...... 7 1.1.4 Elinympäristö ...... 8 1.2 Yläkouluikäiset ...... 9 1.2.1 Hyvinvointi, osallisuus ja vapaa-aika ...... 9 1.2.2 Terveys ...... 10 1.2.3 Elintavat ...... 12 1.2.4 Elinympäristö ...... 13 1.3 Nuoret aikuiset ...... 14 2 Perusopetuksen laadun arviointi ...... 16 2.1 Rakenteiden laatu ...... 16 2.1.1 Johtaminen ...... 16 2.1.2 Henkilöstö ...... 18 2.1.3 Taloudelliset resurssit ...... 20 2.1.4 Arviointi ...... 25 2.2 Oppilaan kohtaaman toiminnan laatu ...... 25 2.2.1. Opetussuunnitelman toteuttaminen ...... 26 2.2.2 Opetus ja opetusjärjestelyt ...... 28 2.2.3 Oppimisen, kasvun ja hyvinvoinnin tuki ...... 30 2.2.4 Osallisuus ja vaikuttaminen ...... 42 2.2.5 Kodin ja koulun yhteistyö ...... 42 2.2.6 Fyysinen oppimisympäristö ...... 43 2.2.7 Oppimisympäristön turvallisuus ...... 43 2.2.8 Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta ...... 44 2.2.9 Koulun kerhotoiminta ...... 49 3 Alakoulujen pedagogiset suunnitelmat ...... 50 3.1 Kontinjoki ...... 50 3.1.1. Opetus ja opetusjärjestelyt ...... 50 3.1.2. Oppimisen, kasvun ja hyvinvoinnin tuki ...... 51 3.1.3. Osallisuus ja vaikuttaminen ...... 51 3.1.4. Kodin ja koulun yhteistyö, yhteistyö kylän kanssa...... 51 3.1.5. Fyysinen oppimisympäristö ...... 52 3.1.6. Yhteistyörakenteet varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen kanssa ...... 53 6

3.1.7. Yhteistyö perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan kanssa ...... 53 3.1.8. Koulun kerhotoiminta ...... 53 3.2Leivola ...... 53 3.2.1 Opetus ja opetusjärjestelyt ...... 53 3.2.2 Oppimisen, kasvun ja hyvinvoinnin tuki ...... 54 3.2.3 Osallisuus ja vaikuttaminen ...... 54 3.2.4 Kodin ja koulun yhteistyö ...... 54 3.2.5 Fyysinen oppimisympäristö ...... 55 3.2.6 Yhteistyörakenteet varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen kanssa ...... 55 3.2.7 Yhteistyö perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan kanssa ...... 56 3.2.8 Koulun kerhotoiminta ...... 56 3.3 Naapurinvaara ...... 56 3.3.1 Opetus ja opetusjärjestelyt ...... 56 3.3.2 Oppimisen, kasvun ja hyvinvoinnin tuki ...... 57 3.3.3 Osallisuus ja vaikuttaminen ...... 57 3.3.4 Kodin ja koulun yhteistyö ...... 57 3.3.5 Fyysinen oppimisympäristö ...... 57 3.3.6 Yhteistyörakenteet varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen kanssa ...... 58 3.3.7 Yhteistyö perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan kanssa ...... 58 3.3.8 Koulun kerhotoiminta ...... 58 3.4 Pohjavaara ...... 58 3.4.1 Opetus ja opetusjärjestelyt ...... 58 3.4.2 Oppimisen, kasvun ja hyvinvoinnin tuki ...... 59 3.4.3 Osallisuus ja vaikuttaminen ...... 59 3.4.4 Kodin ja koulun yhteistyö ...... 59 3.4.5 Fyysinen oppimisympäristö ...... 59 3.4.6 Yhteistyörakenteet varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen kanssa ...... 60 3.4.7 Yhteistyö perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan kanssa ...... 60 3.4.8 Koulun kerhotoiminta ...... 60 3.5 Salmela ...... 60 3.5.1 Opetus ja opetusjärjestelyt ...... 60 3.5.2 Oppimisen, kasvun ja hyvinvoinnin tuki ...... 61 3. 5.3 Osallisuus ja vaikuttaminen ...... 61 3.5.4 Kodin ja koulun yhteistyö ...... 62 3.5.5 Fyysinen oppimisympäristö ...... 62 3.5.6 Yhteistyörakenteet varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen kanssa ...... 62 3.5.7 Yhteistyö perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan kanssa (ns. iltti) ...... 62 3.5.8 Koulun kerhotoiminta ...... 63

3.6 Vuokatti ...... 63 3.6.1 Opetus ja opetusjärjestelyt ...... 63 3.6.2 Oppimisen, kasvun ja hyvinvoinnin tuki ...... 64 3.6.3 Osallisuus ja vaikuttaminen ...... 64 3.6.4 Kodin ja koulun yhteistyö ...... 65 3.6.5 Fyysinen oppimisympäristö ...... 65 3.6.6 Yhteistyörakenteet varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen kanssa ...... 67 3.6.7 Yhteistyö perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan kanssa ...... 67 3.6.8 Koulun kerhotoiminta ...... 67 4 Yläkoulun pedagoginen suunnitelma ...... 68 4.1 Arvot ...... 68 4.2 Toimintakulttuuri ...... 69 4.3 Oppimiskäsitys ...... 70 4.4 Yhteisöllisyys ja osallisuus ...... 70 4.5 Painotusalueet...... 71 4. 6 Opetusmenetelmät ja arviointi ...... 71 4.6.1 Opetusmenetelmät ...... 71 4.6.2 Arviointi ...... 72 4.7 Koulupäivän rakenne ja omatoimisen opiskelun osuus ...... 73 4.8 Tieto- ja viestintätekniikka / digitalisaatio ...... 75 4.9 Fyysinen ympäristö...... 76 4.9.1 Koulukeskus ...... 76 4.9.2 Piha-alueet ja ympäröivä luonto ...... 78 4.10. Kuljetukset ...... 81 4.10.1 Koulukuljetus ...... 81 4.10.2. Koulupäivän aikaiset kuljetukset ...... 82 4.11 Tulevaisuus ja oppilasennusteet ...... 82 4.12 Uuden koulukeskuksen sijainti ...... 83 4.13 Visiot käyttötarkoituksista...... 87 5 Lukion pedagoginen suunnitelma ...... 88 5.1 Opetussuunnitelman toteuttaminen ...... 88 5.1.1 Arvot ...... 88 5.1.2 Toimintakulttuuri ...... 88 5.1.3 Opiskeluympäristöt ja -menetelmät ...... 89 5.1.4 LOPS2016-prosessin kuvaus ...... 89 5.1.5 LOPS2021 ja uusi lukiolaki...... 89 5.1.6 Kurssien valintamahdollisuudet ...... 90 5.2 Opetus- ja valmennusjärjestelyt ...... 90 8

5.2.1 Opiskelijamäärä ...... 90 5.2.2 Henkilöstörakenne ...... 90 5.2.3 Hakeneet ...... 91 5.2.4 Tiedot sijoittumisesta jatko-opintoihin ...... 91 5.2.5 Opinto-ohjauksen resurssit ...... 91 5.2.6 Kurssitarjottimen rakenne ja aikataulut ...... 91 5.2.7 Valmennuksen järjestelyt ...... 92 5.2.8 Ylioppilaskirjoituksissa menestyminen ...... 93 5.3 Oppimisen, kasvun ja hyvinvoinnin tuki ...... 93 5.3.1 Yhteistyö valmentajien ja opettajien välillä ...... 93 5.3.2 Ryhmäyttäminen ...... 93 5.3.3 Opinto-ohjaus ...... 93 5.3.4 Ryhmänohjaus ja tutoropettajuus ...... 93 5.3.5 Moniammatillinen yhteistyö ...... 94 5.3.6 Kertaus- ja tukikurssit ...... 94 5.3.7 Erityisopetus ...... 94 5.3.8 Opiskeluterveydenhuolto ...... 94 5.3.9 Kuraattori- ja psykologipalvelut ...... 94 5.4 Osallisuus ja vaikuttaminen ...... 96 5.5 Kodin ja koulun yhteistyö ...... 96 5.6 Fyysinen oppimisympäristö ...... 96 5.6.1 koulun tilat ja niiden käyttöaste ...... 96 5.6.2 Opetustilat ...... 98 5.6.3 Sähköiset kokeet ...... 99 5.6.4 Lähiympäristö...... 99 5.7 Oppimisympäristön turvallisuus ...... 99 5.7.1 Tarkastukset ja viralliset asiakirjat ...... 99 5.7.2 Sisäilma ...... 100 6 Rakennettavien tilojen yhteiskäyttö ...... 101 6.1 Nuorisovaltuuston huomiot pedagogiseen suunnitelmaan ...... 101 6.2Kuntalaiskysely ...... 102 6.3 Nuorisotoimi ...... 103 6.3.1 Etsivä nuorisotyö ...... 104 6.3.2 Väliasema ...... 104 6.4 Kansalaisopistotoiminta ...... 105 6.4.1 Taustatietoa lyhyesti ...... 105 6.4.2 Tilat ...... 106 6.4.3 Uudisrakennuksessa huomioitavat asiat kansalaisopiston ja kulttuuritoiminnan kannalta 106 2

Lähteet ...... 107

JOHDANTO

Kunnanvaltuusto on päättänyt 18.12.2018 § 92, että Sotkamossa perusopetuksen ja lukion osalta käynniste- tään pedagoginen suunnitelmatyö koulukohtaisesti. Tenetin koulun pedagogisen suunnitelmaan tulee sisällyt- tää hankesuunnitelma uudesta koulukiinteistöstä. Lukion osalta selvitykseen tulee ottaa vaihtoehdot toimimi- sesta omana yksikkönä tai yhdessä yläkoulun kanssa. Sivistystoimen lautakunta on § 10 24.1.2019 asettanut ohjausryhmän, jonka tehtävänä on ohjata pedagogisen suunnitelman laatimista. Ohjausryhmään ovat kuuluneet seuraavat henkilöt:  Harri Helenius, tekninen johtaja  Janne Huotari, Salmelan koulun rehtori  Elisa Komulainen, Leivolan koulunjohtaja  Hannu Korhonen, Sotkamon sivistystoimen lautakunnan puheenjohtaja  Riitta Lankinen, Tenetin koulun rehtori  Ville Manninen, kasvatusjohtaja (puheenjohtaja)  Maila Moilanen, koulu ja opiskeluterveyden huollon edustaja  Merja Ojalammi, sivistysjohtaja (sihteeri)  Mauri Reinikka, Sotkamon lukion rehtori  Tia-Maria Tikkanen, Sotkamon nuorisovaltuuston puheenjohtaja

Samassa kokouksessa sivistystoimen lautakunta on myös asettanut koulukohtaiset työryhmät valtuuston pää- töksen mukaisesti. Alakoulujen osalta työryhmään on kuulunut koulunjohtaja/rehtori, 2-4 opettajaedustajaa sekä 1-2 oppilaskunnan edustajaa. Yläkouluun työryhmään on kuulunut viisi opettajaa ja kaksi oppilaskunnan edustajaa. Lukion työryhmässä on opettajajäseniä seitsemän ja kaksi opiskelijakunnan edustajaa. Suunnitel- matyötä on johtanut kasvatusjohtaja Ville Manninen

Pedagogisen suunnitelmaa on laadittu perusopetuksen laatukriteerien pohjalta, joista on johdettu lukiolle ar- viointikysymykset. Työryhmät ovat työskennelleet kouluilla annetun ohjeistuksen pohjalta. Oppilas- ja opiskelijakunnan jäsenet ovat olleet mukana työskentelyssä. Yläkoulun ja lukion suunnitelmaan liittyen on tehty kolme tutustumismatkaa uudehkoihin koulurakennuksiin. Vierailujen aikana on tutustuttu erityisesti pedago- gisiin ratkaisuihin, joita kouluissa on tehty.

Kuntalaisille on järjestetty vaikuttamismahdollisuus Internet-kyselyllä, joka oli avoimena 17.–26.5.2019. Kyse- lyn linkki oli Sotkamon kunnan kotisivuilla ja siitä tiedotettiin sosiaalisen median kautta. Sotkamo-lehti teki myös jutun, jossa kyselystä kerrottiin. Vastauksia kyselyyn tuli 85.

Pedagogisen suunnitelman pohjana olevat päätökset: 1) Perusopetuksen opetussuunnitelman hyväksyminen (Sivistystoimen lautakunta 2.6.2016 § 55) “Opetushallitus on päättänyt perusopetuksen opetussuunnitelman perusteista 22.12.2014 (104/011/2014). Opetuksen järjestäjän tulee laatia ja hyväksyä opetussuunnitelma noudattaen mitä perusteissa on määrätty. ” Lähde http://mfilesotto.kainuu.fi/portaali/sotkamo/view/26355/ meeting/113

Opetussuunnitelma on strateginen ja pedagoginen työkalu, joka linjaa opetuksen järjestäjän toimintaa sekä koulujen työtä. Se koostuu perusteasiakirjasta, joka on Opetushallituksen antama valtakunnallinen määräys, jonka mukaisesti paikallinen opetussuunnitelma valmistellaan.

Perusopetuksen ohjausjärjestelmän tarkoituksena on varmistaa koulutuksen tasa-arvo ja laatu sekä luoda hyvät edellytykset oppilaiden kasvulle, kehitykselle ja oppimiselle. Opetussuunnitelman perusteet laaditaan perusopetuslain ja -asetuksen sekä tavoitteet ja tuntijaon määrittävän valtioneuvoston 2

asetuksen pohjalta. Opetussuunnitelman perusteiden tehtävänä on tukea ja ohjata opetuksen järjes- tämistä ja koulutyötä sekä edistää yhtenäisen perusopetuksen yhdenvertaista toteutumista.

Paikallinen opetussuunnitelma on tärkeä osa ohjausjärjestelmää. Sillä on keskeinen merkitys sekä valtakunnallisten tavoitteiden että paikallisesti tärkeänä pidettyjen tavoitteiden ja tehtävien ilmentämi- sessä ja toteuttamisessa. Paikallinen opetussuunnitelma luo yhteisen perustan ja suunnan päivittäi- selle koulutyölle. Lähde:https://www.sotkamo.fi/wp-content/uploads/2016/05/Sotkamon-perusope- tuksenopetussuunnitelma-2016.pdf

2) Sotkamon kunnan kuntastrategia (Kunnanvaltuusto19.12.2017 § 102) Kuntastrategia määrittää keskeiset linjaukset tulevaisuuden tahtotilasta ja toimii kunnan arkijohtami- sen ja päätöksenteon kulmakivenä. Kunnan keskeiset suunnitelmat, ohjelmat ja linjaukset toteuttavat strategiaa. Tärkeänä osana strategiaa on innovatiivisen ja yhteistyötä tekevän kulttuurin rakentaminen. Lähde: https://www.sotkamo.fi/kunta-ja-hallinto/tietoa-kunnasta/kuntastrategia/

3) Sotkamon kunnan sivistyksen toimialaohjelma 2017–2021 (Sivistystoimen lautakunta 19.6.2018 § 51) “Ohjelman tarkoituksena on tuoda esille kuntastrategiaan pohjautuen sivistyksen toimialan painopis- teitä ja tavoitteita; samalla se toimii toimintaa ohjaavana asiakirjana.” Lähde: http://sotkamo.oncloudos.com/cgi/DREQUEST.PHP?page=meetingitem&id=2018878-5

4) Elinvoimaohjelman hyväksyminen (Kunnanvaltuusto 26.11.2018 § 84) “Elinvoimaohjelman tavoitteena on kuntasrategian linjausten mukaisesti kunnan elinvoiman kasvattaminen sekä palveluiden sekä yritystoiminnan vahvistaminen” Lähde: http://sotkamo.oncloudos.com/cgi/DREQUEST.PHP?page=meetingitem&id=2018914-5

5) Sotkamon lapsi- ja nuorisopoliittinen kehittämisohjelma vuosille 2016–2019 (Sivistystoimen lautakunta 29.9.2016 § 79) “Ohjelmassa lapsiin liittyvät näkökohdat otetaan huomioon erityisesti lasten kasvun kannalta.” Lähde: http://mfilesotto.kainuu.fi/portaali/sotkamo/view/27394/meeting/135

6) Sotkamo-Vuokatti Masterplan 2030 -hankkeen loppuraportti (Kunnanvaltuusto 15.12.2015 § 81) “Masterplan loppuraportti kuvaa haluttua kehitystä ja niitä toimia, joilla yhteisesti voidaan edistää elinkeinoelämän ja investointien myönteistä kehitystä” Lähde: Kunnanvaltuuston pöytäkirja 15.12.2015

7) SOTKAMON KUNNAN TIETO- JA VIESTINTÄTEKNOLOGIAN OHJELMA - Varhaiskasvatuksen, esi- ja perusopetuksen sekä lukiokoulutuksen ohjelma vuosille 2018–2021 (Sivistystoimen lautakunta 20.9.2018 § 63) “Ohjelman tarkoituksena on varmistaa lasten ja nuorten tasapuolinen mahdollisuus hyödyntää tietoja viestintätekniikkaa sekä ymmärtää sen toimintaa ja vaikutuksia ympäröivään yhteiskuntaan.” Lähde: http://sotkamo.oncloudos.com/cgi/DREQUEST.PHP?page=meetingitem&id=2018888-7

8) Sotkamon kunnan laaja hyvinvointikertomus 2017–2020 (Kunnanvaltuusto 19.12.2017 § 100) “Sotkamon laaja hyvinvointikertomus 2017–2020 on lakisääteinen asiakirja ja sen sisältämä hyvin- vointisuunnitelma linjaa Sotkamon hyvinvointityön keskeiset painopisteet meneillään olevalle valtuustokaudelle.” Lähde: http://sotkamo.oncloudos.com/cgi/DREQUEST.PHP?page=meetingitem&id=2017825-7 3

1 SOTKAMOLAISET LAPSIPERHEET

Kuva 1. Sotkamolaisten 0-6 -vuotiaiden lasten määrän kehitys on ollut laskeva vuodesta 2016 noudattaen niin Kainuun kuin koko maan linjaa. Prosentuaalisesti 0-6 -vuotiaita sotkamolaisia lapsia on hieman enemmän kuin Kainuussa, mutta vähemmän kuin koko maassa.

7-15 -vuotiaiden määrässä ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia tarkasteluajanjakson alun notkahduksen jälkeen. Kuitenkin koko maassa ja Kainuussa trendi on ollut laskeva. Prosentuaalinen ko. ikäryhmän määrä väestöstä on sama kuin koko maassa ja Kainuun vertailuarvoon nähden hieman suurempi. 16-18 -vuotiaiden määrä on laskenut tasaisesti koko tarkasteluajanjakson aikana. Prosentuaalisesti tämän ikäryhmän väestön määrä on suurin piirtein sama kuin koko maassa ja Kainuussa.

Lapsiperheiden määrä on laskenut reilulla 100 perheellä vuodesta 2010 vuoden 2017 loppuun mennessä. Sot- kamossa on lapsiperheitä enemmän kuin Kainuussa keskimäärin. Sotkamolaisten yhden vanhemman perheiden määrä on noussut hieman. Yhden vanhemman perheitä Sotkamossa oli 17 prosenttia kaikista lapsiper- heistä. Sotkamolaisten lapsiperheiden pienituloisuusaste on noussut hieman väestön määrään suhteutettuna.

Sotkamolaisten 0-17 -vuotiaiden lastensuojelun avohuollon asiakkuuksien määrä on kasvanut hieman vuodesta 2010 Kainuun ja koko maan määrien laskiessa. Huostaan otettujen tai kiireellisesti sijoitettujen 0-17 - vuotiaiden määrä on kaksinkertaistunut vuodesta 2010. Vuoden 2018 aikana huostaan otettuja tai kiireellisesti sijoitettuja lapsia ja nuoria oli yhteensä 25.

Kuva 2. Sosiaalihuoltolain mukaisen perhetyön määrä vuosina 2015–2018.

Sosiaalihuoltolain mukaista perhetyötä on tehty 45 sotkamolaiselle perheelle vuonna 2018. Määrä on kaksinkertaistunut vuoteen 2017 nähden. Palvelua saavien perheiden haasteet liittyvät vanhempien arjenhallintaan ja vanhemmuuteen (erityisesti rajojen asettamiseen) sekä arjessa jaksamiseen. Sosiaalihuoltolain mukaista perhetyötä voidaan myöntää lastensuojelun avuhuollon tukitoimena. Sosiaalihuoltolain mukaiseen perhetyö- hön perheet ovat hakeutuneet moninaisten syiden ja haasteiden vuoksi. Useissa perheissä on ollut työskente- lyn alussa vanhempien arjen hallintaan tai vanhemmuuteen, erityisesti rajojen asettamiseen, liittyviä haasteita. Varsinkin ruutuaikaan ja sen rajoittamiseen liittyvät asiat ovat olleet ajankohtaisia useissa perheissä. Per- hetyötä on myönnetty useaan perheeseen myös vanhemman toiveesta saada tukea omaan arjessa jaksami- seensa. Perhetyö on luonteeltaan perheen psykososiaalista tukemista, millä pyritään tukemaan vanhemmuutta sekä lisäämään perheen omaa toimintakykyä.

Lastensuojelun avohuollon asiakkaat, 0 - 17-vuotiaat vuoden aikana, % vastaavanikäisestä väestöstä (THL) (id:1245) 8 7 6 5 4 3 2 1 0 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 Koko maa 6,5 6,7 7,2 7,4 7,5 6 4,5 4,4 Kainuu 7,6 7,2 7,1 7 7,5 7,1 6,6 6,8 Sotkamo 4,9 4 4,9 6,5 7 5,5 4,7 6

Kuva 3. Lastensuojelun avohuollon asiakkaat vuosian 2010–2017.

Sotkamolaisten 0-17 -vuotiaiden lastensuojelun avohuollon asiakkuuksien määrä on kasvanut vuodesta 2010 Kainuun ja koko maan määrien laskiessa. Vuoden 2017 päätyttyä sotkamolaisia 0-17-vuotiaita avohuollon asiakkaita oli 121.

Kuva 4. Lastensuojeluilmoitusten määrät vuosina 2010–2017.

Lastensuojeluilmoitusten määrä on kasvanut kaikilla alueilla. Määrän kasvuun osaltaan vaikuttaa vuonna 2010 lastensuojelulain ilmoitusvelvollisuuden täsmentyminen. Sotkamolaisista lapsista tehtiin lastensuojeluilmoituksia yhteensä 139 kappaletta vuonna 2017.

Huostassa tai kiireellisesti sijoitettuna olleet 0 - 17-vuotiaat viimeisimmän sijoitustiedon mukaan, % vastaavanikäisestä väestöstä (THL) (id:1244) 1,4 1,2 1 0,8 0,6 0,4 0,2 0 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 Koko maa 1,1 1,1 1,1 1,2 1,1 1,1 1,1 1,2 Kainuu 0,9 1 1,1 1,1 1,2 1,1 1,2 1,3 Sotkamo 0,6 0,8 1,1 1,2 1,2 1,2 1,2 1,2

Kuva 5. Huostaan otettujen tai kiireellisesti sijoitettujen määrän kehittyminen vuosina 2010–2017.

Huostaan otettujen tai kiireellisesti sijoitettujen sotkamolaisten 0-17 -vuotiaiden määrä on kaksinkertaistunut vuodesta 2010. Vuoden 2017 päättyessä huostassa tai kiireellisesti sijoitettuja sotkamolaisia lapsia ja nuoria oli yhteensä 25.

1 . 1 Alakouluikäiset

Kouluterveyskysely tehtiin vuonna 2017 ensimmäisen kerran 4.-5.-luokkalaisille sekä heidän vanhemmilleen. Sotkamossa kyselyyn vastasi 207 oppilasta. Vertailualueina tässä yhteenvedossa on käytetty arvoja Kainuusta ja koko maasta. Taulukoissa esitetään tyttöjen ja poikien vastauksien yhteistulokset.

1.1.2 Hyvinvointi, osallisuus ja vapaa-aika

Kuva 6. Kouluterveyskyselyn vastaukset hyvinvointia, osallisuutta ja vapaa-aikaa koskeviin kysymyksiin.

Noin 90 % kyselyyn vastanneista sotkamolaisista 4.-5 -luokkalaisista koki olevansa tärkeä osa lähiyhteisöä (perhe, suku, ystävä- tai harrastusporukka). Koulu- ja luokkayhteisöön kuulumattomuutta koki vastaajista vain prosentti, kun koko maan ja Kainuun arvot olivat 3,5-4 % välillä. Koulun asioiden suunnitteluun (säännöt, väli- tuntitoiminta, koulun piha-alueet, kouluruokailu, juhlat/tapahtumat/retket, oppitunti) kokivat osallistuneen vastaajista hieman alle 50 %, joka oli vähemmän kuin koko maassa tai Kainuussa. Pojat kokivat osallistuvansa ja suunnittelevansa kouluun liittyviä asioita tyttöjä vähemmän.

Vähintään kerran viikossa harrastavia vastaajista oli 86 %, joka oli hieman enemmän kuin koko maassa ja Kai- nuussa. Vastaajista ilahduttavan pieni määrä kertoi olevansa yksin monta tuntia jokaisena koulupäivänä (hieman alle 4 %). Vähintään yhtenä päivänä viikossa yksin oli noin 35 % vastaajista. Pojat tapasivat kavereita vä- hintään kerran viikossa koulupäivän jälkeen hieman useammin kuin tytöt. Kokonaisuudessaan sotkamolaiset eivät viettäneet niin usein kavereittensa kanssa aikaa koulupäivän jälkeen, mitä koko maassa ja Kainuussa.

Kaikki vastanneet pojat kokivat, että heillä on vähintään yksi hyvä kaveri. Vastanneista tytöistä hieman alle prosentti koki, ettei heillä ole yhtään hyvää kaveria. Sotkamolaisten tyttöjen yksinäisyyden kokemukset olivat yleisempiä kuin Kainuussa ja koko maassa. Kokonaisuudessaan yksinäiseksi itsensä tuntevia sotkamolaisia ko. ikäryhmän lapsia oli vähemmän kuin vertailualueella.

Kuva 7. Kouluterveyskyselyn mielialaan ja terveyskäyttäytymiseen liittyvät vastaukset.

Iloisuutta koulussa sotkamolaiset kokivat useammin kuin vertailualueilla. Ilon tunteita ei puolestaan herännyt niin usein kotona kuin vertailualueilla. Pojat kokivat enemmän iloisuutta kuin tytöt. Vastaajista noin 9% koki mielialaan liittyviä ongelmia kahden viime viikon aikana, tytöt hieman poikia useammin.

Terveydentilansa keskinkertaiseksi tai huonoksi kokivat noin 5 % vastaajista, joka on vertailualueita hieman vähemmän. Niska- ja hartiakipuja sekä vatsakipuja sotkamolaiset vastaajat kokivat hieman useammin kuin Kai- nuussa tai koko maassa. Pojilla ilmeni niska- ja hartiakipuja enemmän kuin tytöillä. Muita oireita, kuten kutia- vat tai vuotavat silmät, kipeä tai kuiva kurkku, yskä, nenän tukkoisuus, nuha tai päänsärky, eivät sotkamolaiset vastaajat kokeneet vertailualueita enempää.

Sotkamolaiset lapset jättävät hampaansa pesemättä useammin kuin koko maassa. Yli puolet sotkamolaisista pojista harjasi hampaansa harvemmin kuin kaksi kertaa päivässä, tytöistä noin kolmannes. Aamiaisen jätti syö- mättä noin neljäsosa vastanneista, joka on enemmän kuin vertailualueilla. Niin ikään vain joka neljäs söi kaikki kouluruoan aterian osat kaikkina koulupäivinä. Aterian osista jätettiin useimmiten leipä syömättä.

1.1.3 Elintavat Sotkamolaisten tyttöjen ja poikien liikkumisessa tuloksien mukaan oli suuria eroja. Neljäsosa tytöistä kertoi liikkuneen vähintään tunnin päivässä, joka on vähemmän kuin vertailualueilla. Melkein puolet pojista puolestaan liikkuivat vähintään tunnin päivässä noudattaen vertailualueiden arvoja. Vuoden 2018 Move! -mittaustu- loksien perusteella 5. luokkalaisten fyysinen toimintakyky olivat hieman heikentyneet edellisiin vuosiin verrattuna.

Sotkamolaisten poikien tupakkatuotteiden kokeilu oli yleisempää kuin tytöillä sekä yleisempää kuin koko maassa. Huolestuttavaa on poikien nuuskakokeilujen runsas määrä, joka oli lähes kaksinkertainen koko maa- han sekä Kainuuseen nähden. Sosiaalinen altistuminen huumeille oli sotkamolaisten vastaajien vastauksissa huomattavasti yleisempää kuin vertailualueilla. Tytöistä melkein 24 % (Kainuu 14 %, koko maa 11 %) ja pojista runsaat 18 % (Kainuu 12 %, koko maa 14 %) koki tuntevansa lapsia tai nuoria, jotka käyttävät huumeita tai vastaajille itselleen oli tarjottu huumetta.

Netin käyttöön liittyviä ongelmia oli havaittavissa erityisesti pojilla. Sotkamolaisista pojista noin puolet vastasi, etteivät olleet usein syöneet tai nukkuneet netin takia. Määrä oli huomattavasti suurempi vertailualueisiin nähden. Pojat kokivat useammin, etteivät olleet onnistuneet viettämään vähemmän aikaa netissä, vaikka olivat yrittäneet.

1.1.4 Elinympäristö Vastausten perusteella sotkamolaiset lapset kävivät mielellään koulussa. Sotkamolaisista vastaajista reilu 60 % koki mahdolliseksi keskustella koulussa aikuisen kanssa mieltä painavista asioista. Koulukuraattorin luona oli käynyt noin 11 % vastaajista, joka on hieman vähemmän kuin koko maassa tai Kainuussa. Koulupsykologin palveluita puolestaan käytettiin hieman vertailualueita enemmän. Terveystarkastuksien laadukkuutta kartoi- tettiin neljällä indikaattorilla, joidenka summaindikaattorin tuloksena sotkamolaiset vastaajat kokivat terveystarkastuksien toteutuksen hieman vertailualueita heikommaksi.

Koulustressiä ei tunnettu niin usein kuin vertailualueilla. Poikien suhtautuminen koulutehtäviin ei ollut yhtä innostunutta, kuin tytöillä. Havainnot noudattavat vertailualueiden arvoja. Vastaajien mielestä luokassa on useammin rauhallista, kuin koko maassa tai Kainuussa. Melkein puolet vastaajista koki opettajien olevan kiin- nostuneita oppilaan kuulumisista, joka on huomattavasti enemmän kuin vertailualueilla. Sotkamolaiset pojat kokivat välitunnit pelottaviksi hieman enemmän kuin koko maassa ja huomattavasti useammin kuin Kainuussa keskimäärin. Hieman yli neljäsosa vastaajista toivoi välitunneille enemmän järjestettyä ohjelmaa.

Kuva 8. Kouluterveyskyselyn kiusaamiseen ja väkivaltaan liittyvät vastaukset. Sotkamolaisista vastaajista 6 % koki tulleensa kiusatuksi vähintään kerran viikossa, mutta kuitenkin melkein 70 % vastaajista koki, ettei ollut tullut kiusatuksi lainkaan lukukauden aikana. Sotkamolaiset kokivat koko maata ja Kainuuta enemmän, että koulukiusaaminen oli jatkunut tai pahentunut kiusaamisesta kertomisen jälkeen. Kuitenkin noin 60 % vastaajista koki, että koulukiusaaminen oli loppunut tai vähentynyt kertomisen jälkeen.

Sotkamolaisista lapsista noin 6 % kertoi kokeneensa seksuaalista häirintää, pojat hieman tyttöjä useammin. Seksuaalisen väkivallan kokemuksia viimeisen vuoden aikana koki 1,5 % sotkamolaisista vastaajista, joka on enemmän kuin Kainuussa, mutta hieman vähemmän kuin koko maassa. Sotkamolaiset tytöt kokivat seksuaalista väkivaltaa hieman useammin kuin pojat.

Vanhempien henkisen väkivallan uhriksi koki joutuneensa harvemmin sotkamolainen kuin kainuulainen tai koko maan tuloksien keskiarvo. Puolestaan fyysisen väkivallan uhriksi joutui hieman useampi sotkamolainen vastaaja (noin 5 % vastaajista) kuin koko maassa. Sotkamossa erityisesti tytöt kokivat joutuneensa poikia useammin vanhempien fyysisen väkivallan uhreiksi.

Koulun fyysisiin oloihin oltiin tyytyväisempiä kuin koko maassa tai Kainuussa. Valaistukseen ja koulun kalustei- siin liittyviä epämukavia kokemuksia oli vertailualueita enemmän. Ahtaus, haju, ilma tai saniteettitilat aiheut- tivat epämukavuutta vertailualueita vähemmän.

Vuonna 2017 toteutetun kouluterveyskyselyn osalta 4-5-luokkalaisten huoltajien vastausten heikohkon vas- tausprosentin vuoksi tulokset ovat vain suuntaa-antavia. Näiden tulosten perusteella sotkamolaiset vanhemmat kokivat harvemmin perheellä olevan riittävästi yhteistä aikaa, kun taas lapset kokivat yhteistä aikaa olevan riittävästi. Koko maassa tilanne on päinvastainen, vanhemmat kokivat useimmin yhteistä aikaa olevan riittä- västi, mutta lapsien mielestä yhteistä aikaa ei ollut riittävästi. Sotkamolaiset kyseisen ikäluokan vanhemmat kokivat taloudellisen tilanteen olevan useimmin heikompi kuin muilla vertailualueilla. Vanhempien mukaan he olivat saaneet perhetyötä huomattavasti useammin vertailualueisiin nähden (liittyen 4-5.luokkalaiseen lapseen), mutta lastensuojelun palveluita oli käytetty muita vähemmän.

1 . 2 Yläkouluikäiset

Vuoden 2017 Kouluterveyskyselyyn vastasi 151 oppilasta. Kaikkien indikaattoreiden osalta ei ole vertailuai- neisto aikaisemmilta vuosilta. Taulukoissa esitetään tyttöjen ja poikien vastauksien yhteistulokset.

1.2.1 Hyvinvointi, osallisuus ja vapaa-aika

Kuva 9. Kouluterveyskyselyn vastaukset harrastuksiin ja yksinäisyyteen liittyvät vastaukset.

Sotkamolaiset 8.-9. luokkalaiset nuoret kokivat olevansa hieman keskimääräistä tyytyväisempiä elämäänsä kuin koko maassa tai Kainuussa. Sotkamolaiset pojat kokivat hieman useammin olevansa elämäänsä tyytyväisiä kuin tytöt. Sotkamolaiset pojat kokivat omaavansa huomattavasti muita vertailualueita heikommat vaikutusmahdollisuudet koulussa, kun puolestaan sotkamolaiset tytöt kokivat vaikutusmahdollisuuksien olevan muita alueita paremmat. Kokonaisuudessaan sotkamolaisten nuoret vaikuttamismahdollisuuksien kokemus jää hie- 10 man muita alueita heikommaksi. Summaindikaattorissa on huomioitu suunnittelu ja vaikuttamismahdollisuu- det oppitunteihin, koulutyöhön tai opiskeluun, välitunteihin tai taukoihin, koulun sääntöihin, koulun tiloihin, kouluruokailuun sekä koulun teemapäivien järjestämiseen. Kouluruokailuun liittyvässä vaikutusmahdollisuuksien tarkastelussa sotkamolaisten nuorten kokemus yltää yli Kainuun ja koko maan. Kiinnostavaa vapaa-ajan toimintaa järjestetään hieman useammin Sotkamossa kuin muilla vertailualueilla. Melkein 30 % sotkamolaisista kyselyyn vastanneista kokee, että harrastuspaikat sijaitsevat liian kaukana. Lii- kuntaa omatoimisesti lähes päivittäin harrastavia sotkamolaisia nuoria oli noin 40 %, joka on hieman vähem- män kuin vertailualueilla. Järjestöjen tai yhdistyksien toimintaan osallistuvia Sotkamossa puolestaan oli hieman enemmän vertailualueisiin nähden. Kokonaisuudessaan jotain harrastavien sotkamolaisten nuorten määrä on hieman vertailualueita vähäisempi.

Sotkamolaisista nuorista vastaajista hieman yli 7 % koki, ettei hänellä ole yhtään läheistä ystävää, joka on hieman vertailualueita vähemmän. Määrä on kääntynyt nousuun vuoden 2013 mittauksen jälkeen. Yksinäiseksi itsensä kokevia sotkamolaisia oli hieman yli 9 % vastaajista. Sotkamolaisten tyttöjen yksinäisyyden kokemus on yli kaksinkertainen sotkamolaisiin poikiin nähden.

1.2.2 Terveys

Kuva 10. Kouluterveyskyselyn terveyteen liittyvät vastaukset.

Sotkamolaisten nuorten kokemat oireet, kuten väsymys/heikotus, selän alaosan kivut, nukahtamisvaikeudet, vatsakivut ja päänsärky, ovat kokonaisuudessaan vähentyneet vuodesta 2013. Kuitenkin vuoden 2017 tulosten perusteella voidaan nähdä, että sotkamolaiset kärsivät koko maata enemmän päivittäisistä päänsäryistä, vii- koittaisista niska- tai hartiakivuista, vatsakivuista, viikoittaisesta nenän tukkoisuudesta tai nuhasta. Oman terveydentilansa keskinkertaiseksi tai huonoksi tuntevien osuus on myös laskenut vuodesta 2013 ollen sotkamolaisilla hieman vertailualueita vähäisempää. Huomioitavaa on, että pojat kokevat useammin terveydentilansa huonommaksi kuin tytöt.

Fyysisiä toimintarajoitteita (näkö, kuulo, 0,5km kävely) koki omaavansa vastaajista reilu 5 %. Hampaiden har- jaaminen harvemmin kuin kahdesti päivässä on vähentynyt erityisesti pojilla vuodesta 2013. Huolimatta trendin positiivisesta suunnasta vuoden 2017 kyselyn mukaan yli 50 % pojista jättää pesemättä hampaat kahdesti päivässä. Sukupuoliyhdynnässä olleiden poikien määrä ylittää selkeästi vertailualueiden määrän. Yli 9 % vastaajista jätti ehkäisyn käyttämättä viimeisimmässä yhdynnässä.

Positiivista mielenterveyttä arvioidessa vastaajat ovat vastanneet kysymyksiin koskien tulevaisuuden toiveik- kuutta, kokemusta oman itsensä hyödyllisyydestä, rentoutuneeksi tuntemista, ongelmien käsittelyä, ajatusten selkeyttä, läheisyyden tunnetta toisiin ihmisiin sekä kykyä tehdä päätöksiä omista asioista. Summaindikaatto- rin mukaan sotkamolaiset nuoret kokevat positiivista mielenterveyttä kahden viikon aikana hieman koko maata ja Kainuuta harvemmin, tytöt poikia harvemmin. Kohtalaista tai vaikeaa ahdistuneisuutta sotkamolaisista vastaajista koki reilu 12 %. 12

1.2.3 Elintavat

Kuva 11. Kouluterveyskyselyn terveyteen liittyvät vastaukset.

Sotkamolaisista vastaajista 28 % ei syö aamupalaa joka arkiaamu. Määrä on vähentynyt vuodesta 2013. Vas- taajista 18 % kertoi, ettei syö koululounasta joka päivä, mikä on kehittynyt positiivisempaan suuntaan. Vertai- lualueisiin nähden sotkamolaiset syövät useammin edellä mainittuja aterioita. Ruokailutottumuksia tarkasteltaessa sotkamolaiset syövät kokonaisuudessaan hieman terveellisemmin vertailualueisiin nähden.

Liikuntatottumuksissa sotkamolaisilla tytöillä on parannettavaa. Ylipainoisia tyttöjä Sotkamossa on hieman enemmän kuin vertailualueilla. Hengästyttävää liikuntaa vapaa-ajalla korkeintaan 1 tunnin viikossa harrastavia on yli 30 % vastaajista, joka on selkeästi enemmän kuin koko maassa tai Kainuussa. Ylipainoisten määrä sekä hengästyttävän liikunnan harrastamisen lasku ovat merkillepantavia trendejä Sotkamossa.

Vastaajista melkein neljäsosa kertoo nukkuvansa arkisin alle 8 tuntia, joidenka määrä on kasvanut vuodesta 2013. Alle 8 tuntia nukkuvien määrä on kuitenkin pienempi kuin koko maassa tai Kainuussa. Viikonloppuisin alle 8 tuntia nukkuvien sotkamolaisten määrä on niin ikään vertailualueita pienempi, hieman alle 6 % vastaajista. 13

Kuva 12. Kouluterveyskyselyn päihteisiin liittyvät vastaukset.

Jotain tupakkatuotteitta tai sähkösavuketta vähintään kerran käyttäneitä Sotkamossa oli hieman Kainuuta tai koko maata vähemmän. Poikien tupakkatuotteiden kokeilu on selkeästi yleisempää kuin tyttöjen. Päivittäin tupakkatuotteita tai sähkösavukkeita käyttäviä Sotkamossa oli hieman vähemmän kuin vertailualueilla. Päivit- täin tupakoivien sotkamolaisten nuorten määrä on pysynyt samassa vuodesta 2013. Nuuskan päivittäinen käyttö oli tuplaantunut vuodesta 2013 vuoteen 2017.

Raittiita tyttöjä Sotkamossa oli hieman vertailualueita enemmän, raittiita poikia puolestaan vertailualueita vä- hemmän. Tosi humalassa vähintään kerran kuukaudessa olevia nuoria oli Sotkamossa selkeästi vertailualueita enemmän sekä tytöissä että pojissa. 16 % vastaajista kertoi juovansa itsensä tosi humalassa vähintään kerran kuukaudessa määrän laskiessa hieman vuodesta 2013. Viikoittain alkoholia käyttäviä sotkamolaisia nuoria vastaajista oli melkein 10 %, määrä on noussut vuodesta 2013 hieman.

Sotkamolaisista nuorista 7,5 % kertoi kokeilleensa laittomia huumeita ainakin kerran, joka on lähes yhtä paljon kuin koko maan arvo. Sotkamolaiset tytöt eivät olleet kokeilleet huumeita yhtä paljoa kuin vertailualueilla, mutta pojat puolestaan hieman enemmän. Vastanneista sotkamolaisista pojista reilu 11 % kertoi kokeilleensa marihuanaa tai kannabista ainakin kerran, joka on enemmän kuin koko maassa (9,5 %). Tytöt kokivat puolestaan helpommaksi hankkia huumeita omalta paikkakunnalta kuin pojat.

Poliisin tilastojen mukaan sotkamolaisten rikoksista syylliseksi epäiltyjen 0-14 -vuotiaiden määrä on vaihdellut vuodesta 2010. Vuodesta 2013 ko. ikäryhmän rikoksista epäiltyjen määrä on kasvanut merkittävästi vuoteen 2017 asti laskien kuitenkin vuonna 2018 huomattavasti.

1.2.4 Elinympäristö Sotkamolaisten pojat kokivat koulu-uupumusta huomattavasti useammin kuin vertailualueilla. Kokonaisuudes- saan koulu-uupumus oli Sotkamossa yleisempää kuin koko maassa tai Kainuussa. Koulunkäynnistä kuitenkin pidettiin yhtä runsaasti (lähes 60 % vastaajista). Sotkamolaiset pitivät koulunkäynnistä enemmän kuin vuonna 2013. Vertailualueita mukaillen sotkamolaisista vastaajista lähes 45 % koki, etteivät opettajat olleet kiinnostu- neita oppilaan kuulumista määrän kuitenkin laskiessa vuodesta 2013. Kuitenkin yli 90 % vastaajista koki saa- neensa tukea ja apua hyvinvointiin opettajalta.

17,4 Kokenut syrjivää kiusaamista koulussa tai vapaa-ajalla, % 21,2 25,8

4,0 Koulukiusattuna vähintään kerran viikossa, % 3,3 5,8

8,2 Kokenut seksuaalista häirintää puhelimessa tai internetissä 10,9 vuoden aikana, % 12,0

2,8 Kokenut seksuaalista väkivaltaa vuoden aikana, % 4,4 6,7

0,0 5,0 10,0 15,0 20,0 25,0 30,0

Sotkamo Kainuu Koko maa

Kuva 13. Kouluterveyskyselyn kiusaamiseen ja seksuaaliseen häirintään liittyvät vastaukset.

Koulukiusaaminen näyttää vähentyneen vuodesta 2013. Vuonna 2017 sotkamolaisista vastaajista vajaa 80 % ei ollut kokenut kiusaamista kuluneen lukukauden aikana. 4 % sotkamolaisista koki joutuneensa koulukiusa- tuksi kerran viikossa. Kiusaaminen oli useimmin lyömistä, potkimista tai tönimistä ja uhkailemista tai pakotta- mista kuin muilla alueilla. Erilaista syrjivää kiusaamista koulussa tai vapaa-ajalla lukukauden aikana kertoi kokeneensa noin 17 % sotkamolaista vastaajista.

Vanhempien henkistä väkivaltaa sotkamolaiset vastaajat kokivat saman verran kuin vertailualueilla (noin 25 % vastaajista), tytöt hieman poikia useammin. Fyysistä väkivaltaa koettiin sotkamolaisten vastaajien parissa vä- hemmän kuin vertailualueilla. Seksuaalista väkivaltaa vuoden aikana kokeneita oli hieman alle 3 % vastaajista, joka oli hieman vähemmän kuin vertailualueilla. Puhelimessa tai internetissä seksuaalisen häirinnän kohteeksi viimeisemmän vuoden aikana koki joutuneensa hieman yli 8 % vastaajista, joista suurin osa oli tyttöjä.

Sotkamolaiset vastaajat kokivat vertailualueita enemmän häiritseviä tekijöitä oppilaitoksessa, kuten liiallisen kylmyyden, tunkkaisen ilman, epämiellyttävän hajun, ahtauden, liian kirkkaan tai hämärän valaistuksen ja epä- mukavien työtuolien, -pöytien tai muiden kalustuksen. Myös huonot WC- ja pukeutumis- ja peseytymistilat oppilaitoksessa ovat häirinneet vertailualueita enemmän.

1 . 3 Nuoret aikuiset

Rikoksista epäiltyjen 15–17 -vuotiaiden määrä on vaihdellut vertailujakson aikana. Vuodesta 2016 määrä on ollut laskeva noudatellen vertailualueiden muutosta. Lukiolaisten osalta Kouluterveyskysely on epäonnistunut kahtena peräkkäisenä tilastointikerralla vuosina 2015 sekä 2017 järjestelmähäiriön vuoksi. Tästä syystä katta- vaa, luotettavaa ja tämän hetkistä tilastoaineistoa lukiolaisten terveyden ja hyvinvoinnin osalta ei ole saatavilla.

Seuraava yhteenveto perustuu opiskeluhuoltoryhmän sekä muiden nuortenparissa työskentelevien asiantuntijoiden näkemyksiin pääsääntöisesti alueella toimivien lukiolaisten hyvinvointiin liittyen. Lukiolaiset voivat 15 pääsääntöisesti hyvin. Väestön polarisoituminen on havaittavissa myös lukiolaisten osalta. Kahtiajakautumi- nen on nähtävissä esimerkiksi elämäntapojen ja hyvinvoinnin osa-alueilla mm. päihteisiin liittyen. Päihteistä alkoholi on käytetyin, huumausaineita ei juuri ole havaittu. Muita haasteita lukiolaisten hyvinvoinnissa esiintyy koulustressiin, mielialaan ja univaikeuksiin liittyen joskin vain pienellä osalla oppilaista.

Tavallisen lukiolinjan ja urheilulukiolinjan välillä ei ole nähtävissä tasoeroja opinnoista suoriutumisessa. Jatko- opinnot suunnitellaan järjestelmällisesti ja tulevaisuudessa jälkiohjauksen merkitys lakiuudistuksen myötä tulee kasvamaan.

Koska Sotkamon lukioon tulee oppilaita oman paikkakunnan lisäksi paljon myös muualta Suomesta, aiheuttaa se omaleimaisuutta ja erityistarpeiden huomiointia oppilaiden hyvinvointiin. Asuntolaohjaajan rooli yhdessä muiden opiskelijoiden hyvinvointia tukevien ammattilaisten kanssa on merkittävä. Usein muualta tänne muuttaneet hakevat turvaa ja aikuisen läsnäoloa olemassa olevista mahdollisuuksista.

Yhteiskunnallisten ilmiöiden vaikutus on nähtävissä mm. ravitsemuksen ja sosiaalisen median osalta. Media- taitojen opettelu lukiolaisilla on käynnissä, jossa he tarvitsevat tukea ja ohjausta. Oppilaiden välisiin vuorovai- kutussuhteisiin on kiinnitetty huomiota mm. tutortoiminnalla sekä erilaisin ryhmäytymistä tukevin toimin. 16

2 PERUSOPETUKSEN LAADUN ARVI- OINTI Laatukriteerit tarjoavat käytännöllisen työkalun arvioida koulutoimea koskevien päätösten lyhyen ja pidem- män aikavälin vaikutuksia koulujen toimintaan. Parhaimmillaan laatukriteereihin perustavan arviointitiedon avulla kyetään tunnistamaan havaittuja koulutuksen epäkohtia ja korjaamaan niitä vuosittaisessa kuntien toiminnan ja talouden suunnittelun kokonaisuudessa. (Perusopetuksen laatukriteerit, 6.)

Itsearvioinnissa vastataan neljään peruskysymykseen: Missä olemme nyt? Missä haluaisimme olla tulevaisuudessa? Miten parhaiten pääsemme tavoitteeseemme? Miten arvioimme aikaansaatuja muutoksia? (Perusope- tuksen laatukriteerit 2012, 15.)

Perusopetuksen laatukriteereiden (2012, 6-7, 25–26) viitekehyksessä laatua jäsennetään rakenteiden laatuun ja toiminnan laatuun. Rakenteiden laatu kuvastaa ulkoisia olosuhteita eli ns. laadun kehittämisen kehysteki- jöitä. Toiminnan laatu kuvaa oppilaan kokeman toiminnan laatua. Lähestymistapaa voidaan kuvata seuraa- vasti: Rakenteiden laatu Oppilaan kohtaaman toiminnan laatu  johtaminen  opetussuunnitelman toteutuminen  henkilöstö  opetus ja opetusjärjestelyt  taloudelliset resurssit  oppimisen, kasvun ja hyvinvoinnin tuki  arviointi  osallisuus ja vaikuttaminen  kodin ja koulun yhteistyö  fyysinen oppimisympäristö  oppimisympäristön turvallisuus  perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta  koulun kerhotoiminta Taulukko 1. Perusopetuksen laatukriteerit vuodelta 2012.

2 . 1 Rakenteiden laatu

2.1.1 Johtaminen Kunnan toimintaa ohjaa valtuustokausittain laadittava strategia, josta johdetaan toimialueiden ohjelmat sekä tälle valtuustokaudelle luotu elinvoimaohjelma. Sotkamon kunnan johtamisjärjestelmä on määritelty hallinto- säännössä (kunnanvaltuusto 19.6.2018 § 52). Kunnanvaltuusto vastaa kunnan toiminnasta, taloudesta, käyttää kunnan päätösvaltaa ja siirtää kunnan päätösvaltaa hallintosäännön määräyksillä. Kunnanhallitus johtaa kunnan toimintaa, hallintoa ja taloutta. Tarkemmat tehtävät ja toimivalta on määritelty hallintosäännössä.

Kunnanjohtaja ohjaa viranhaltijoiden ja työntekijöiden toimintaa yhdessä kunnanhallituksen kanssa. Johtavat viranhaltijat kuuluvat kunnan johtoryhmään, joka kokoontuu suunnittelemaan ja valmistelemaan asioita. Joh- toryhmän kokouksia johtaa kunnanjohtaja.

Sivistystoimen lautakunta johtaa ja kehittää omalta osalta sivistyksen toimialaa ja vastaa palvelujen tulokselli- sesta järjestämisestä. Lautakunta seuraa ja arvioi palvelujen vaikuttavuutta ja varaa asukkaille ja käyttäjille mahdollisuuden osallistua palveluiden suunnitteluun ja kehittämiseen. Lautakuntaa kuuluu yhdeksän jäsentä. Jokaisella jäsenellä on henkilökohtainen varajäsen. Valtuusto valitsee lautakuntien jäsenistä puheenjohtajan ja yhden varapuheenjohtajan. Lautakunnan toimikausi on neljä vuotta, ellei kunnanvaltuusto toisin päätä. Lau- takunnan esittelijänä toimii sivistysjohtaja.

Sivistystoimen lautakunta päättää muun muassa opetussuunnitelmista, vuosisuunnitelmien perusteista, esi- ja perusopetuksen oppilasalueista, oppilaaksi ja opiskelijaksi ottamisen perusteista sekä tarvittaessa pääsy- ja 17 soveltuvuuskokeista, koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan järjestämisestä sekä valitsee vastuualueiden ja tulosyksiköiden johtajat sekä apulais-/vararehtorin tehtävien hoitajan ja perusopetuslain tarkoittaman toiminnasta vastaavan rehtorin tehtävien (koulunjohtaja) antamisesta opettajalle.

Viranhaltijoiden delegoitu päätösvalta sivistyksen toimialalla on määritelty sivistystoimen lautakunnan päätök- sellä 19.6.2018 § 52. Sivistyksen toimialaa johtaa sivistysjohtaja. Varhaiskasvatuksen, perusopetuksen ja lukion toiminnasta vastaa kasvatusjohtaja. Rehtoreille ja koulunjohtajille on määritelty delegoitu päätäntävalta, rehtoreille tätä päätäntävaltaa on delegoitu enemmän.

Sotkamon perusopetuksessa on seitsemän koulua, joista kuusi on alakouluja ja yksi yläkoulu. Koulujen johtaminen on virkarehtorin (Salmelan ja Tenetin koulut) tai koulunjohtajien vastuulla (Kontinjoki, Leivola, Naapu- rinvaara, Pohjavaara ja Vuokatti). Virkasuhteen ehdot on määritelty kunnallisessa opetushenkilöstön virka- ja työehtosopimuksessa.

Peruskoulun ja lukion rehtorit kuuluvat kokonaistyöajan piiriin, kun koulunjohtajien osalta työaika perustuu opetusvelvollisuustyöaikaan. Rehtorin tehtävään kuuluu opetusvelvollisuus, joka vaihtelee alakoulussa 0-12 tuntiin ja yläkoulussa 0-11 tuntiin opetusryhmien määrän mukaan. Koulunjohtajien osalta koulun opetusryhmien määrä vaikuttaa siihen, miten monta tuntia viikossa koulun johtamisesta luetaan opetusvelvollisuuteen. Tuntimäärä vaihtelee 1-12 tuntiin, Sotkamossa käytännössä 1-6 tuntiin.

Koulunjohtajat ja rehtorit kokoontuvat lukuvuoden aikana kerran kuukaudessa kokoukseen, jossa suunnitellaan toiminnan toteuttamista ja keskustellaan ajankohtaisista asioista. Kokouksen kutsuu koolle kasvatusjohtaja. Kokouksista pidetään muistiota ja muistiot ovat sähköisessä ympäristössä. Kokousajat sovitaan lukukauden alussa ja esityslista kokouksiin lähetään viikkoa ennen kokousta. Esityslistaa voi päivittää yhdessä sovittuun päivämäärään asti, jotta kaikki olennaiset asiat nousevat esiin. Sotkamon kunnassa on lisäksi oppilashuollon ohjausryhmä, joka käsittelee oppilashuollon ohjeistuksia ja tekee linjauksia toiminnan järjestämisestä. Oppi- lashuollon ohjauksesta vastaa ohjausryhmä, joka kokoontuu vähintään kaksi kertaa lukuvuoden aikana. Oh- jausryhmään kuuluu jäseniä sekä kouluilta että oppilashuollon järjestämiseen liittyvistä Kainuun SOTEsta. Oh- jausryhmän puheenjohtajana toimii kasvatusjohtaja ja kokouksista pidetään pöytäkirjaa. Ohjausryhmä tarkas- telee hyvinvointia ja terveyttä kouluissa ja varmistaa oppilashuollon yhdenvertaisen toteutumisen valmistele- malla toimintaohjeita ja -malleja.

Koulunjohtajia ja rehtoreita on niin pieni määrä, ettei kunta järjestä heille omia koulutuksia. Tämän lukuvuoden aikana on alettu järjestämään esimiesinfoja, joihin osallistuvat kaikki kunnan esimiestyötä tekevät. Näissä tilaisuuksissa käsitellään yleisiä ohjeistuksia ja esitellään tulevia muutoksia esimiestyöhön. Koulunjohtajat ovat oikeutettuja kolmeen koulutuspäivään lukuvuoden aikana, mutta aiheet liittyvät enemmän opettajuuteen kuin esimiestyöhön. Alueellisesti täydennyskoulutuksia järjestää Aikuis- ja täydennyskoulutuspalvelut AIKOPA. Joh- tamiseen liittyviä koulutuksia ei järjestetä vuosittain, mutta tietyin aika välein koulutusta on tarjolla. Lisäksi valtakunnallisiin koulutuksiin on lähetetty osallistujia talousresurssien salliessa. Tämän vuoksi kuukausipalave- rit ovat tärkeässä asemassa, jossa saa tukea kollegoilta ja osaamista voi myös jakaa.

Esimiesten kanssa käydään kehityskeskustelut vuosittain ja niissä seurataan asetettuja tavoitteita sekä suunnitellaan ammatillista kehittämistä esimerkiksi kouluttautumisen kautta. Koulunjohtajat ja rehtorit käyvät oman henkilöstönsä kanssa kehityskeskustelun. Isoimmissa kouluissa varsinainen kehityskeskustelu voi olla joka toisena vuotena.

Koulun toiminnan suunnittelu etenee lukuvuosittain. Lukuvuoden aluksi laaditaan työsuunnitelma, jossa mää- ritellään koulun toiminnan tavoitteet lukuvuodelle sekä määritellään koulun järjestämisen kannalta keskeiset kysymykset. Suunnitelmaan liittyy myös opettajien työsuunnitelma, jossa määritellään opettavien tuntien määrä ja muut palkkausperusteina toimivat tehtävät. Perusopetuksen käytettävissä olevan tuntimäärän hy- 18 väksyy edellisenä keväänä sivistystoimen lautakunta. Koulunjohtajat ja rehtorit ovat yhteisen monialaisen op- pimiskokonaisuuden aiheen ja työsuunnitelmassa jokainen koulu esittelee oman suunnitelmansa oppimisko- konaisuuden käsittelemiseen.

Kunnan talous suunnitellaan tilikausittain, joka on kalenterivuosi. Talousarvioprosessissa asetetaan toiminnallisia tavoitteita kalenterivuodelle, kun koulun toiminta suunnitellaan lukuvuosittain elokuun alusta heinäkuun loppuun. Kunnan ja koulun suunnittelun vuosirytmit eroavat siis merkittävästi toisistaan. Toiminnallisia tavoitteita asetettaessa on pyritty asettamaan sellaisia koulun toiminnan kannalta merkityksellisiä tavoitteita, joihin löytyy tavoitteita kuntastrategiasta, laajasta hyvinvointikertomuksesta sekä sivistyksen toimialaohjelmasta. Tavoitteiden asettamista ja arviointia on kehitettävä jatkossa.

Sotkamon kunnassa ei ole laadittu koko perusopetusta tai lukiota koskevaa kehittämissuunnitelmaa. Opetuk- sen kehittämistyö on tapahtunut joko hankkeiden avulla tai kunkin koulun omana kehittämistyönä. Valtakun- nallisesti Sotkamo on ollut edelläkävijä Liikkuva koulu -toiminnassa. Sotkamon edustajat ovat kuuluneet toiminnan valtakunnalliseen ohjausryhmään ja siihen, miten toiminta on järjestetty, on käyty tutustumassa muualta Suomesta. Nyt hankerahoitus on kuitenkin päättynyt ja toiminta on jatkossa kunnan oman kehittämistoi- minnan varassa. Myös tietoja viestintätekniikan hyödyntämisessä hankkeiden avulla on saatu merkittäviä edistysaskeleita. Salmelan koulu on yksi Google for Education -referenssikouluista Suomessa. Hankkeiden avulla syntynyttä osaamista on tuettu tutoroinnilla, joiden avulla osaamista on saatu vietyä kaikille kouluille Sotkamossa. Osaltaan myös kaikille 3-9.luokkalaisille hankitut henkilökohtaiset tietokoneet ovat mahdollista- neet tietoja viestintätekniikkaa hyödyntävän pedagogiikan kehittämisen.

2.1.2 Henkilöstö Opettajia Sotkamon perusopetuksessa on 91 (5.4.2019). Koulunkäynninohjaajia ja -avustajia on samaan aikaan ollut 25. Lukiossa opettajia on 21 ja valmentajia 20. Henkilöstötarve suunnitellaan lukuvuotta edeltävän kevään aikana, kun oppilaaksi ilmoittautuminen on saatu päätökseen. Koulunjohtajat ja rehtorit muodostavat opetus- ryhmät ja laskevat niiden perusteella tarvittavan henkilöstömäärän. Kun sivistystoimen lautakunta on vahvistanut seuraavan lukuvuoden käytettävissä olevat tunnit, laitetaan mahdolliset määräaikaiset opettajan toimet auki.

Henkilötyövuodet 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 19

Salmela 32,7 33,8 35,7 37,3 36,5 34,6 35,6 36,9 38,7 Kontinjoki 3,7 3,8 3,7 4,6 4,2 3,8 3,9 4,4 4,8 Naapurinvaara 5,0 5,6 4,2 4,9 5,0 4,6 4,5 4,7 5,0 Pohjavaara 3,9 4,0 3,8 3,7 3,3 2,7 2,7 2,7 3,0 Pohjois-Tipas 4,1 4,8 4,4 3,3 2,7 3,6 3,2 1,5 - Sapsokoski 1,7 ------Soidinvaara 4,9 3,2 3,0 2,9 1,9 - - - - Tipasoja 1,6 ------Tuhkakylä 1,2 ------Vuokatti 9,0 9,2 8,7 9,9 10,0 10,6 12,1 12,6 13,6 Tenetti 45,2 45,2 43,0 41,6 41,0 41,6 41,6 40,3 40,2 Leivola 8,8 9,3 8,4 8,2 8,6 8,9 8,4 8,8 9,1 Yhteensä 121,8 118,9 114,9 116,4 113,2 110,4 112 111,9 114,4 Taulukko 2. Perusopetuksen henkilötyövuodet vuosina 2010–2018.

Vähintään lukuvuoden mittaiset opettajan tehtävät ovat haettavissa käytössä olevan sähköisen järjestelmän kautta ja ne näkyvät myös TE-toimiston sivuilla. Hakijoita näihin tehtäviin on riittänyt, mutta lyhyisiin sijaisuuk- siin ei kelpoisia henkilöitä enää saada. Samoin joitain aineenopettajia on ollut vaikea löytää. Opettajia Sotka- mossa on ollut riittävästi ja ryhmäkoot ovat valtakunnallisesti vertailtuna maltillisia.

Kuntien eläkevakuutuskeskukselta on saatu ennuste henkilökohtaisen eläkeiän saavuttamisesta. Ennusteen mukaan eläkeiän saavuttaa 31 opettajaa tai koulunjohtajaa/rehtoria vuoteen 2030 mennessä. Vuositasolla elä- keikään tulee eniten opettajia vuosina 2021–2023, jona aikana kuusitoista opettajaa saavuttaa eläkeiän. Jos syntyvyys säilyy nykyisellä tasolla, eläköityminen ja oppilasmäärän lasku asettuvat suunnilleen samalle ajalle. Tämä voi tarkoittaa sitä, ettei eläköityvien henkilöiden tilalle rekrytoida uusia opettajia. Oppilasmäärän lasku ei kuitenkaan kokonaan poista rekrytointitarvetta ja toisaalta sekä kokemusta että osaamista tulee lähtemään Sotkamon koulutoimesta paljon seuraavan kymmenen vuoden aikana.

Vuosi Luokan- Aineen- Erityis- Lukio Rehtori/ Yhteensä opettaja opettaja opettaja koulunjohtaja 2019 1 1 2 2020 1 1 2 2021 2 1 1 4 2022 3 1 4 2023 7 1 8 2024 1 1 2025 1 2 3 2026 1 1 2 2027 1 1 2028 1 1 2029 2 1 3 Yhteensä 12 9 3 5 2 31 20

Taulukko 3. Ennuste eläkeiän saavuttavista opettajista vuosille 2019–2029.

Henkilöstön kanssa käydään kehityskeskustelu pääsääntöisesti joka vuosi, mutta isoimmissa kouluissa kehityskeskustelu voi tulla vain joka toinen vuosi. Kehityskeskustelun yhteydessä selvitetään myös koulutustarve. Ta- louden tasapainottamistoimenpiteiden osana henkilöstölle ei ole järjestetty pitkäkestoisia, maksullisia koulutuksia. Lähialueella järjestettäviin maksuttomiin Opetushallituksen tai aluehallintoviraston järjestämiin koulutuksiin on resurssien puitteissa voinut osallistua. Lisäksi Sotkamo on mukana alueellisessa ryhmässä, jota vetää Aikuis- ja täydennyskoulutuspalvelut AIKOPA. Yhdessä muden kuntien kanssa on suunniteltu täydennyskou- lusta ja haettu rahoitusta Opetushallituksen hankehauista. Hankeyhteistyötä on tehty myös Kainuun kuntien kesken. Esimerkiksi kielten opetuksen varhentamiseen on saatu oppilasmäärään nähden merkittävä avustus neljän kunnan yhteishankkeena.

Lisäksi jokaisella opettajalla on oikeus kolmeen kuuden tunnin mittaiseen koulutuspäivään lukuvuoden aikana. Nämä virkaehtosopimuksen mukaiset koulutuspäivät suunnitellaan Sotkamossa työryhmässä, jossa on työn- antajan ja henkilöstön edustajia. Koulutustarjotin julkaistaan lukuvuoden alussa ja opettajat valitsevat siitä kiinnostuksensa ja tarpeidensa mukaan tarvittavan määrän koulutuksia. Kattava ja monipuolinen VESO-tar- jonta osaltaan auttaa myös työhyvinvoinnin kehittämisessä.

Kunnassa on laadittu henkilöstö- ja koulutussuunnitelmaa, jonka avulla ylläpidetään ja edistetään henkilöstön ammatillista osaamista. Suunnitelman avulla henkilöstön kehittämisestä tulee johdonmukaisempaa. Koulutoi- men osalta tarvitaan kuitenkin tarkempaa suunnitelmaa henkilöstön tarvittavasta osaamisesta ja sen osa-alueista. Erityisesti tarvitaan suunnitelma pedagogisen osaamisen tukeminen ja kehittäminen

Työhyvinvoinnista huolehtiminen tapahtuu pääsääntöisesti koulukohtaisesti. Hyvinvointia edistetään yhtei- sellä tekemisellä ja yhteistä aikaa viettämällä myös vapaamuotoisesti työajan ulkopuolella. Tiedonkulkuun ja ennakoitavuuteen kiinnitetään huomiota johtamisen yhtenä tärkeimmistä osa-alueista.

2.1.3 Taloudelliset resurssit Kuntien valtionosuuksiin on kohdistunut 2010–luvulla useita valtion tekemiä leikkauksia; sekä suorina leikkauksina että eri mekanismien kautta tehtyinä leikkauksina. Leikkaukset ovat kohdistuneet niin kuntien peruspalvelujen valtionosuuksiin kuin opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuuksiin. Tämä on vaikuttanut Sotkamossa siihen, että koulutoimen rahoitus on pysynyt ennallaan tai laskenut. Mikäli tulevaisuudessa valtionosuudet heikkenevät edelleen, tarkoittaa se sitä, että yhä suurempi osa kustannuksista täytyy kattaa kunnallisvero- tuotolla tai muulla tulolla. Lisäksi tulee ajankohtaiseksi priorisoida lisää kunnan tuottamia palveluja ja sopeut- taa palveluja vastaamaan käytössä olevaa rahoituspohjaa.

Kuntien peruspalvelujen valtionosuusprosentti on alentunut vuosien 2010 - 2019 aikana -8,7 prosenttiyksik- köä. Päättyneellä Sipilän hallituskaudella leikkaukset olivat koko valtakunnan tasolla välittömästi ja välillisesti lähes miljardi euroa. Valtionosuuksien kehitys ja ennakointi tuleville vuosille on tällä hetkellä hyvin epävarmaa, sillä uuden hallitusohjelman neuvottelut ovat vielä kesken. Tulevan hallitusohjelman vaikutuksista kuntien valtionosuuksiin ei tiedetä vielä tässä vaiheessa mitään.

Valtionosuusjärjestelmässä on kaksi osaa: valtionvarainministeriön hallinnoima peruspalvelujen valtionosuus ja opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnoima opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuus. Rahoitusta ei ole korva- merkitty, vaan kunta saa päättää itsenäisesti rahoituksen käyttämisestä. (Opetus- ja kulttuuritoimen rahoitus 2018, 8.) 21

Kuva 14. Valtionosuusjärjestelmä sivistystoimessa (Kuntaliiton esitys)

Suurin osa esi- ja perusopetuksen rahoituksesta on valtionvarainministeriön hallinnoimaa peruspalvelujen val- tionosuusrahoitusta, joka määräytyy ikäluokittain (6-vuotiaat, 7-12-vuotiaat ja 13–15 -vuotiaat). Jokaiselle ikä- luokalle on laskettu perushinta, joka kerrotaan ikäluokkaan kuuluvien kunnan asukkaiden määrällä. Lisäksi hin- taan vaikuttavat kunnan olosuhteet. Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnoima rahoitus taas perustuu opetuksen järjestäjän ilmoittamiin oppilasmääriin ja oppilasta kohden määriteltyihin yksikköhintoihin. (Opetus- ja kulttuuritoimen rahoitus 2018, 8-9.)

Rahoitettava Yksikköhinta Yksikköhinta- Yksikköhinnan mää- Rahoituksen koulutusmuoto Euroa / tyyppi räytyminen suoritteen määräytyminen Aamu- ja ilta- Ohjaustunti Valtakunnallinen Talousarvioon perus- OKM myöntää päivätoiminta tuva Esiopetus Ikäluokkien Valtakunnallinen Kustannussidonnainen Tilastointi 20.9. asukas, op- ja 31.12. pilas Perusopetus Ikäluokkien Valtakunnallinen Kustannussidonnainen Tilastointi 20.9. asukas, op- ja 31.12. pilas Lukiokoulutus Opiskelija Järjestäjä-koh- Kustannussidonnainen Tilastointi 20.1 tainen ja 20.9 Taulukko 4. Rahoitettava koulutusmuodot ja niiden tarkemmat määräytymisperusteet.

Esi- ja perusopetus Valtionvarainministeriö hallinnoiman rahoituksen perusteena käytetään asukastietoja, jotka perustuvat edel- tävän vuoden lopun (31.12.) tilanteeseen. Rahoitusta ei tarkasteta myöhemmin, vaan se myönnetään heti lo- pullisena. Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnoima oppilasmäärään perustuva esi- ja perusopetuksen rahoitus lasketaan edeltävän vuoden tilastointipäivämäärän (20.9.) oppilasmäärän mukaan. (Opetus- ja kulttuuritoimen rahoitus 2018, 12.)

Esi- ja perusopetuksen valtionosuus on osa kunnan peruspalvelujen valtionosuutta. Rahoituksesta säädetään kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetussa laissa (170472009) ja sen muutoksessa (676/2014). Kun- nan peruspalvelujen valtionosuusprosentti on 25,34 % ja omarahoitusosuus 3599,08 € vuonna 2018. Peruspal- veluiden valtionosuus perustuu laskennallisiin kustannuksiin, joihin sisältyy muun muassa esi- ja perusopetus. Peruspalveluiden laskennalliset kustannukset saadaan kertomalla ikäluokittaiset perushinnat kunnan ikäluok- kiin kuuluvilla asukasmäärillä. Tuloon lisätään kunnan sairastavuuden, työttömyyden, vieraskielisyyden, kaksi- kielisyyden, saaristoisuuden, asukastiheyden ja koulutustaustan perusteella määritellyt laskennalliset kustannukset. (Opetus- ja kulttuuritoimen rahoitus 2018, 17–18.)

Perushinnat määrätään erikseen seuraaville ikäluokille: 1) 0-5-vuotiaat 2) 6-vuotiaat 3) 7-12-vuotiaat 4) 13–15-vuotiaat 5) 16–18-vuotiaat 6) 19–64-vuotiaat 7) 65–74-vuotiaat 8) 75–84-vuotiaat 9) 85 vuotta täyttäneet ja vanhemmat.

Lisäksi kunnalle voidaan myöntää syrjäisyyden, työpaikkaomavaraisuuden ja saamelaisten kotiseutualueen li- säosat. Jos oppilas käy koulua kotikuntansa ulkopuolella, järjestelmä edellyttää kotikuntalaskutusta. Oppilaan kotikunnalla on velvollisuus maksaa kotikuntakorvausta 6-15 -vuotiaasta tai muusta oppivelvollisuuttaan suo- rittavasta oppilaasta opetuksen järjestäjälle, jonka opetukseen oppilas on osallistunut. (Opetus- ja kulttuuritoimen rahoitus 2018, 18.)

Kuva 15. Esi- ja perusopetuksen rahoituskanavat. (Kuntaliiton esitys)

Kotikuntakorvaus määräytyy keskimääräisten valtakunnallisten, toteutuneiden kustannusten perusteella. Se lasketaan erikseen 6-, 7–12- ja 13–15-vuotiaille. Valtionvarainministeriö vahvistaa kotikuntakorvauksen las- kennan perusteena olevan yksikköhinnan vuosittain, vuonna 2018 se oli 6511,92 €. Kotikuntakorvaus saadaan kertomalla perusosa kertoimella. Kerroin 6-vuotiaiden oppilaiden osalta on 0,61, 7–12-vuotiaiden osalta 1,00 ja 13–15-vuotiaiden osalta 1,60. Muulle oppivelvolliselle oppilaalle (16-vuotiaat) kotikuntakorvaus määräytyy 23

13–15-vuotiaiden kotikuntakorvausperusteen mukaan. Kotikuntakorvaus kunnalle on 100 % ja vuodesta 2015 alkaen muulle opetuksen järjestäjälle kuin kunnalle se on 94 %. (Opetus- ja kulttuuritoimen rahoitus 2018, 18.)

Opetus- ja kulttuuriministeriö (Opetus- ja kulttuuritoimen rahoitus 2018, 19) myöntää esi- ja perusopetukseen rahoitusta sellaiseen toimintaan, jota valtiovarainministeriön hallinnoima kuntien ikäluokkapohjainen valtionosuus ei kata. Rahoituksen osuudesta säädetään opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetussa laissa (1705/2009). Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnoi esimerkiksi seuraavia esi- ja perusopetuksen rahoituk- sia:  lisäopetuksen rahoitus  pidennetyn oppivelvollisuuden oppilaiden lisärahoitus  joustavan perusopetuksen lisärahoitus

Vuosien 2017–2019 rahoituksessa huomioidaan lomarahojen väliaikainen alennus, joka johtuu kilpailukykyso- pimuksesta. Kilpailukykysopimus vaikuttaa osaltaan perusopetuksen ja lukiokoulutuksen valtionosuuden mää- rään. Kunnille ja kuntayhtymille myönnetään perusopetuksen järjestämiseen valtionosuutta 98,97 prosenttia laskennallisesta perusteesta. Tämä ei kuitenkaan koske joustavan perusopetuksen lisärahoitusta. (Opetus- ja kulttuuritoimen rahoitus 2018, 13,20.)

Pidennetyn oppivelvollisuuden oppilaalle tehdään hallintopäätös, jossa hänet otetaan pidennetyn oppivelvollisuuden piiriin sekä päätös erityisen tuen antamisesta. Pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevien oppilaiden oppivelvollisuus kestää 11 vuotta. Oppivelvollisuus päättyy, kun perusopetuksen oppimäärä on suoritettu tai kun oppivelvollisuuden alkamisesta on kulunut 11 vuotta. Jos oppilaalle tehdään pidennetyn oppivelvollisuuden päätös, hänen oppivelvollisuutensa alkaa yleistä oppivelvollisuusikää aiemmin. Oppilaalla on oikeus saada esiopetusta sinä vuonna, jona lapsi täyttää viisi vuotta. Näiden 5-vuotiaiden esioppilaiden osalta yksik- köhinta lasketaan vähentämällä 236,07 € kotikuntakorvauksen perusosasta (6 511,92 €) ja erotus kerrotaan luvulla 1,41. Vuonna 2018 yksikköhinta on 8 848,92 €, joka on samansuuruinen kuin 6-vuotiaiden kotikuntakorvaus. (Opetus- ja kulttuuritoimen rahoitus 2018, 21.)

Opetus- ja kulttuuriministeriö myöntää pidennetyn oppivelvollisuuden oppilaiden perusteella lisärahoitusta. Lisärahoitus ei kuitenkaan koske maahanmuuttajien valmistavaa opetusta, oppivelvollisuuden ylittäneiden perusopetusta tai aineopetusta. Pidennetyn oppivelvollisuuden lisärahoitus lasketaan vähentämällä 236,07 € kotikuntakorvauksen perusosasta (6 511,92 €). Erotus kerrotaan vaikeimmin kehitysvammaisten osalta luvulla 4,76 ja muiden kehitysvammaisten osalta luvulla 2,97. Vuonna 2018 vaikeimmin kehitysvammaisten yksikkö- hinta on 29 873,05 € ja muiden kehitysvammaisten osalta 18 639,27 €. (Opetus- ja kulttuuritoimen rahoitus 2018, 21.)

Kunta voi järjestää päättämässään laajuudessa perusopetuksen 7-9 vuosiluokkiin yhteydessä annettavaa joustavan perusopetuksen toimintaa pienryhmämuotoisesti. Opetus järjestetään osaksi koulussa ja osaksi ohjat- tuna opiskeluna työpaikoilla tai muissa oppimisympäristöissä. Toimintaa toteutetaan moniammatillisena yh- teistyönä ja lisäksi käytetään muita tukimuotoja. Opetuksen järjestäjälle voidaan myöntää lisärahoitusta toiminnasta aiheutuviin lisäkustannuksiin. Opetus- ja kulttuuriministeriö on vuodelle 2018 vahvistanut joustavan perusopetuksen yksikköhinnaksi 3 100 €. Joustavan perusopetuksen toimintaan myönnetään avustusta 126 kunnalle ja yhdelle kuntayhtymälle 1897 oppilaasta. (Opetus- ja kulttuuritoimen rahoitus 2018, 21–22.)

Kunta voi järjestää taiteen perusopetusta omalla päätöksellään. Valtio osallistuu rahoitukseen antamalla kunnille taiteen perusopetukseen valtionosuutta asukasmäärän ja asukasta kohden lasketun yksikköhinnan perusteella. Rahoitus sisältyy kunnan peruspalvelujen tehtäväkohtaiseen valtionosuusrahoitukseen. (Opetus- ja kulttuuritoimen rahoitus 2018, 52.)

Lukiokoulutus 24

Lukiokoulutuksen rahoitus määräytyy kahden tilastointipäivän (20.1. ja 20.9.) opiskelijamäärien mukaan. Vuo- den alusta rahoitus määräytyy edellisen vuoden opiskelijamäärien perusteella ennakollisena. Lopullinen rahoitus määräytyy, kun toteutuneet opiskelijamäärät ovat selvillä. (Opetus- ja kulttuuritoimen rahoitus 2018, 12.)

Lukikoulutuksen käyttökustannuksista 58,11 € on kunnan omarahoitusosuutta. Lukiokoulutuksen omarahoitusosuus vuodelle 2019 o 78,86 euroa/asukas. Summaan sisältyy laskennallista ammattikorkeakoulujen 14,69 euroa/asukas. Lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen kunnan omarahoitusosuudet yhteensä vuonna 2018 ovat 253,42 euroa/asukas. (Opetus- ja kulttuuritoimen rahoitus 2018, 10.)

2014 2015 2016 2017 2018 Lukiokoultus,euroa/opiskelija 6 425,98 € 6 004,93 € 6 122,06 € 6145,01 € 6070,92€ Taulukko 5. Valtioneuvoston vahvistamat keskimääräiset yksikköhinnat vuosina 2014–2018

Vuosittain talousarvion laatimisen yhteydessä asetetaan toiminnalliset tavoitteet (3-5 tavoitetta) sekä mittarit niille, joita seurataan tilikauden aikana. Toteutumat raportoidaan tilinpäätöksen yhteydessä ja Sotkamon kunnan tarkastuslautakunta arvioi vielä tulokset koko kunnan osalta. Kunnan tilinpäätöskausi eroaa kuitenkin koulujen lukuvuodesta, yhteen tilinpäätöskauteen mahtuu kahden lukuvuoden toimintoja. Talousarvion yhtey- dessä olevat tavoitteet ovat myös sen verran isoihin kokonaisuuksiin liittyviä, että ne tulisi jakaa pienemmiksi osatavoitteiksi, jotta niiden toteuttaminen ja seuraaminen olisi helpompaa.

Kouluille ei ole laadittu omaa budjettia, vaan taloussuunnittelu tehdään perusopetuksen osalta kokonaisuu- tena. Kasvatusjohtaja jakaa käytettävissä olevan talouskehyksen kouluille. Käytännössä esimiehet seuraavat talouden toteutumista koulun arkeen liittyvien hankintojen osalta. Näitä ovat esimerkiksi oppimateriaalit ja opetukseen liittyvät hankinnat. Tulevaisuudessa on mahdollista, että budjetoinnissa siirrytään koulukohtaisella tasolla, mikä edellyttää esimiesten kouluttamista ja toimintamallien kehittämistä niin talousarvion laatimisen kuin seuraamisen osalta.

10 200 000 10 000 000 9 800 000 9 600 000 9 400 000 9 200 000 9 000 000 8 800 000

Kuva 16. Perusopetuksen rahoitus vuosina 2009–2018.

Perusopetuksen rahoitus on pysynyt samalla tasolla tai laskenut vuodesta 2009 lähtien. Kuntatalous ja vuodesta 2016 alkanut sopeuttamisohjelma ovat näkyneet koulujen arjessa tarkkana talouden pitämisenä. Tunti- kehystä on pyritty pienentämään ja vain välttämättömimmät hankinnat on tehty. Myös kouluja on lakkautettu oppilasmäärien laskiessa liian alhaisiksi. Lukiokoulutuksen rahoitus on pysynyt tasaisempana, mutta IB-lukio- toiminta, joka on ostettu Oulusta, päättyy kesällä 2019, kun viimeiset opiskelijat valmistuvat. 25

2.1.4 Arviointi Sotkamossa ei ole käytössä muuta systemaattista arviointijärjestelmää kuin talousarvioprosessiin liittyvä tavoitteiden asettaminen ja niiden raportointi. Koulukohtaisesti on käytössä erilaisia oppilaiden kokemuksiin liit- tyviä kyselyitä ja keväällä huoltajille toteutetaan kysely, jonka tuloksia koulut hyödyntävät toimintansa kehit- tämisessä. Erilaista kouluihin liittyvä tietoa saadaan myös kouluterveyskyselyistä, joiden tuloksia on seurattu useissa erilaissa ryhmissä.

Valtakunnallisella tasolla arviointia toteuttaa koulutuksen arviointineuvosto (Karvi), joka tekee systemaattisia järjestäjä- ja yksikkötason arviointeja oman arviointisuunnitelmansa pohjalta. Arviointiin osallistuminen on vel- voittavaa, jos kunta tai koulu osaa arvioitavaan joukkoon. Jatkossa on myös mahdollista ostaa arviointeja Kar- vilta, jos kunta tai koulu ei osu arviointijoukkoon.

Systemaattisen arviointijärjestelmän luominen ja toteuttaminen on yksi keskeisistä kehittämiskohteista Sotka- mon koulutoimessa. Karvin tuottamassa yhteenvedossa koulutuksen arviointitoiminnan tuloksista (Väätäinen 2019, 25–26.) selviää, että valtaosa kunnista on laadunhallinnan ja itsearvioinnin osalta alkavalla tasolla. Ra- portissa todetaankin, että vaikka arviointivelvollisuus on ollut laissa vuodesta 1998, ohjausmekanismi ei ole ollut riittävän tehokas varmistamaan laadunhallinnan ja siihen liittyvän arvioinnin toteutumista.

2 . 2 O ppilaan kohtaaman toiminnan laatu

Lasten, nuorten sekä perheiden palvelun ja tuen tarpeet vaihtelevat elämänkulun eri vaiheissa. Yhteiskunta pyrkii luomaan edellytyksiä lasten kasvulle, kehitykselle ja oppimiselle sekä tukee vanhemmuutta. Koko ikä- ryhmälle suunnattuja palveluita ovat äitiys- ja lastenneuvolapalvelut, varhaiskasvatus, esi- ja perusopetus, lukio- ja ammatillinen koulutus sekä opiskeluhuolto, jota näissä toteutetaan. Osalle lapsista ja nuorista nämä yleiset palvelut eivät riitä, vaan he tarvitsevat tukea kasvuunsa, kehitykseensä, terveyteensä, hyvinvointiinsa sekä oppimiseensa liittyen. Jotkut lapset ja nuoret tarvitsevat lisäksi vielä erityistason palveluita kuten erityis- sairaanhoitoa, kuntoutusta, sosiaalipalveluja (esimerkiksi sosiaalityö, kotipalvelu, perhetyö, kasvatus- ja perheneuvonta tai päihdepalvelut) sekä lapsi- ja perhekohtaista lastensuojelua. (Yhdyspinnat yhteiseksi mahdollisuudeksi. 2018, 56–57.)

Äitiys- ja lastenneuvolapalvelut sekä varhaiskasvatus ovat koko ikäryhmälle suunnattuja palveluja. Samoin esi- ja perusopetus, lukio- ja ammatillinen koulutus sekä näissä toteutettava opiskeluhuolto on myös tarkoitettu kaikille lapsille ja nuorille. Osa lapsista ja nuorista tarvitsee tukea kasvuunsa, kehitykseensä sekä terveyteensä, hyvinvointiinsa ja oppimiseensa. Osa tarvitsee myös erityistason ja vaativia palveluja kuten erikoissairaanhoi- toa, kuntoutusta, sosiaalipalveluja (mm. sosiaalityö, kotipalvelu, perhetyö, kasvatus- ja perheneuvonta ja päih- depalvelut) sekä lapsi- ja perhekohtaista lastensuojelua. Suuri osa lapsista ja nuorista osallistuu aktiivisesti aamu-, iltapäivä- ja kerhotoimintaan sekä kulttuuri ja liikuntapalveluihin tai muuhun vapaa-ajan toimintaan. Näitä palveluita järjestävät kunnat, järjestöt ja seurakunnat. (Yhdyspinnat yhteiseksi mahdollisuudeksi. 2018, 56–57.)

Sotkamossa lasten ja nuorten palvelut ovat kunnan, sote-kuntayhtymän, yritysten, seurakunnan ja järjestöjen tuottamia. Kunta järjestää varhaiskasvatus-, perusopetus-, kulttuuri-, liikunta ja nuorisopalvelut. Sosiaali- ja terveyspalvelut järjestää maakunta lukuun ottamatta kuraattoripalveluita. (Yhdyspinnat yhteiseksi mahdollisuudeksi. 2018, 56–57.)

Perusopetus tukee oppilaiden kasvua ihmisyyteen ja eettisesti vastuulliseen yhteiskunnan jäsenyyteen sekä auttaa oppilaita oppimaan elämässä tarpeellisia tietoja ja taitoja. Perusopetus edistää yhteiskunnassa sivis- tystä ja tasa-arvoisuutta. Opetuksen tavoitteena on se, että oppilaat saavat edellytykset koulutukseen osallis- tumiseksi ja itsensä kehittämiseksi elämän aika. Opetus järjestetään oppilaiden ikäkauden ja edellytysten mukaisesti siten, että se edistää tervettä kasvua ja kehitystä yhteistyössä kotien kanssa. (Yhdyspinnat yhteiseksi mahdollisuudeksi. 2018 73–74) 26

Perusopetuksen oppilas on oikeutettu opetussuunnitelman mukaiseen opetukseen, oppilaanohjaukseen sekä riittävän oppimisen ja koulunkäynnin tukeen heti tarpeen ilmetessä. Perusopetuksen tehtävän on luoda edellytykset elinikäiselle oppimiselle. Perusopetuksen kouluilla on opetus- ja kasvatustehtävä, mikä tarkoittaa oppilaiden oppimisen, kehityksen ja hyvinvoinnin tukemista yhteistyössä kotien kanssa. (Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2014, Opetushallitus 2014:96). Yhteisöllisellä ja yksilökohtaisella opiskeluhuoltotyöllä edistetään terveitä elintapoja ja terveystottumuksia sekä henkistä hyvinvointia. Tukea tarvitseville on tarjottava tukea riittävän varhain. (Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 1287/2013.)

2.2.1. Opetussuunnitelman toteuttaminen Varhaiskasvatuksen (Opetushallitus, määräykset ja ohjeet 2016:179), esiopetuksen (2016:1j), perusopetuksen (2014:96) ja lukiokoulutuksen (2015:48, 629/1998) opetussuunnitelmat ovat muuttaneet toimintaympäristöä. Toimintakulttuuri ja pedagogiikka ovat tavoitteellisen kasvun, oppimisen ja hyvinvoinnin lähtökohtia. Tavoi- teltu muutos ohjaa toimintakulttuuria, rakenteita ja käytäntöjä vuorovaikutuksen, yhteistyön ja monipuolisen työskentelyn suuntaan. Yhdenvertaisuus ja tasa-arvo edellyttävät perusoikeuksien ja osallistumisen mahdollisuuksien turvaamista kaikille, mutta myös yksilöllisten tarpeiden huomioimista. Osallisuuteen perustuva toi- mintakulttuurilla luodaan perustaa oppilaiden kasvamiselle aktiivisiksi kansalaisiksi. Oppilas on aktiivinen toimija, joten häntä ohjataan ottamaan vastuuta opiskelustaan, asettamaan tavoitteita, ratkaisemaan ongelmia ja arvioimaan oppimistaan sekä itsenäisesti että yhdessä muiden kanssa. Oppilaskunta sekä koulun ja kunnan osallisuutta tukevat toimintatavat tarjoavat tilaisuuksia harjoitella demokratiataitoja käytännössä. (Yhdyspin- nat yhteiseksi mahdollisuudeksi. 2018 68–69.)

Opetuksessa käytetään eri kehitysvaiheisiin, ikäkausiin sekä erilaisiin oppimistilanteisiin soveltuvia monipuolisia työtapoja, joiden vaihtelu tukee ja ohjaa koko opetusryhmän sekä jokaisen oppilaan oppimista. Työtapojen valintaa ohjaavat opetukselle ja oppimiselle asetetut tavoitteet sekä oppilaiden tarpeet ja kiinnostuksen kohteet. Työskentelytapojen ja opetusmenetelmien muutos edellyttävät fyysisen ympäristön uudistamista. (Yh- dyspinnat yhteiseksi mahdollisuudeksi. 2018 68–69.)

Kuva 17. Opetussuunnitelman rakenne.

Peruskoulun uudistamista tukemaan luotiin syksyllä 2016 Uusi peruskoulu -ohjelma. Sen tavoitteena on ollut oppimistulosten ja hyvinvoinnin parantaminen sekä opettajien digipedagogiaosaamisen vahvistaminen. Näi- den muutosten avulla pyritään vastaamaan tulevaisuuden osaamistarpeiseen ja ohjelman avulla rakennetaan pitkän aikavälin suuntaa peruskoululle. (Yhdyspinnat yhteiseksi mahdollisuudeksi. 2018 68–69.) 27

Opetussuunnitelmauudistus käynnistyi vuonna 2012, kun valtioneuvosto antoi asetuksen 422/2012, jossa määriteltiin perusopetuksen tavoitteet ja tuntijako. Opetushallitus julkaisi perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2014, minkä jälkeen aloitettiin paikallisten opetussuunnitelmien valmistelu. Kainuussa tämä työ päätettiin tehdä yhdessä yhdeksän kunnan kesken. Tarkoitusta varten koulutettiin Pohjois-Suomen aluehallintoviraston rahoittamalla Osaava-hankkeella opettajia. Heille koulutettiin opetussuunnitelman sisältöjä ja samalla he saivat oppia erilaisista yhteistoiminnallisista menetelmistä, joita voitiin hyödyntää oppiaine- ja kun- takohtaisessa työskentelyssä. Osaava-hankkeen toiminta opetussuunnitelmatyön tukena on kirjattu Opetus- ja kulttuuriministeriön (2017:45) hyviin käytänteisiin

Lukuvuoden 2014 - 2015 alusta Kainuuseen palkattiin kaksi yhteistä opetussuunnitelmakoordinaattoria, toinen esiopetukseen ja toinen perusopetukseen. Kuntien sivistysjohtajat muodostivat ohjausryhmän opetussuunni- telmatyölle. Lisäksi valmisteltiin tuntijakoesitys, josta kunnat tekevät päätöksen. Tavoitteena oli yhteinen tuntijaon perusta (226 tuntia, kun vähimmäismäärä on 222 tuntia), jonka pohjalta kunnat voivat tarkentaa tunti- jakoaan. Maakunnallinen työskentely loi pohjan paikalliselle opetussuunnitelmalle. Jokainen kainuulainen kunta kokosi oman paikallisen opetussuunnitelman yhteisesti työstettyjen osioiden pohjalta. Sivistystoimen lautakunta hyväksyi Sotkamon perusopetuksen opetussuunnitelman (2.6.2016 § 55). Alakouluissa opetussuunnitelma otettiin käyttöön 1.8.2016. Uusi opetussuunnitelma on käytössä 1.8.2019, kun viimeinenkin yläkoulun luokka siirtyy käyttämään uutta opetussuunnitelmaa. Lukuvuoden 2019–2020 alusta alkaen ensimmäisen vie- raan kielen opiskelu alkaa 1.vuosiluokalta. Tämä nostaa tuntimäärän 227.

1.lk 2.lk 3.lk 4.lk 5.lk 6.lk 7.lk 8.lk 9.lk Yht Yhteiset aineet Äidinkieli 7 7 5 5 4 4 3 4 3 42 A-kieli 1 2 2 3 2 2 2 3 17 B-kieli 2 1,5 1,5 1 6 Matematiikka 4 4 4 4 4 3 4 4 3 34 Ympäristöoppi 2 2 2 2 3 3 14 Biologia-Maantieto 2 2 3 7 Fysiikka-Kemia 2 2 3 7 Terveystieto 1 1 1 3 Uskonto/Et 1 1 1 2 1 1 1 1 1 10 Historia/yhteiskuntaoppi 1 2 2 2 2 3 12 Yhteensä 14 14 14 16 17 17 18,5 19,5 21

Taito- ja taideaineet Musiikki 1 1 1 1 1 1 1 1 8 Kuvataide 1 1 1 1 1 2* 2 9 Käsityö 2 2 2 2* 2* 2* 3 15 Liikunta 2 2 3 3* 2 2 2 3 2 21 Kotitalous 3 3 Koulukohtainen valinnainen 1 1 2 1 5 Yhteensä 1-6 -luokilla 20 20 22- 24 25 25 24 A2-kieli (venäjä) 3 3 2 2 2 12

Muut aineet Oppilaanohjaus 0,5 0,5 1 2 Valinnaisaineet 6 6 12 Yhteensä 7-9-luokilla 30 30 30 227 28

Taulukko 6. Perusopetuksen tuntijako Sotkamossa. Tuntimäärässä on yksi ylimääräinen tunti matematiikassa luokilla 1 ja 2. Lisäksi yksi ylimääräinen tunti on 7. luokan käsityössä ja 8. luokan valinnaisaineessa.

Lukion osalta opetussuunnitelmatyö tehtiin vastaavalla tavalla koko Kainuun yhteisenä projektina. Lukion osalta on aloitettu opetussuunnitelmauudistus, uusi opetussuunnitelma tulee voimaan vuonna 2021. Perus- teet ovat maalis-huhtikuussa kommentoitavina ja lopullisesti perusteet julkaistaan marraskuussa 2019.

2.2.2 Opetus ja opetusjärjestelyt Sotkamon kouluverkko on rakentunut niin, että yhteistä perusopetuksen polkua ei ole mahdollista rakentaa. Joillakin kouluilla esiopetus toimii samassa pihapiirissä, mutta kunnan ainoa yläkoulu on toiminut erillisessä rakennuksessa Tenetissä. Luokan- ja aineenopettajien yhteistyö rajoittuu lähinnä kehittämistoimintaan ja ope- tussuunnitelmatyöhön. Oppilashuollon ja erityisopetuksen osalta linjaukset tehdään kuitenkin koko kuntaa koskien.

Kouluverkoston myötä tiettyjen aineiden opetus järjestetään joko kiertävien opettajien avulla (esimerkiksi englanti) tai opetus järjestetään yhdellä koululla, johon oppilaat kuljetetaan (esimerkiksi venäjä). Henkilöstöä rek- rytoitaessa erityisesti pienillä kouluilla pyritään varmistamaan se, että opetettavien aineiden osaamista löytyy kaikkien opetussuunnitelman mukaisten aineiden opettamiseen. Sotkamon perusopetuksen erityispiirre on myös yhdysluokkaopetus, jota järjestetään Kontinjoen, Naapurinvaaran, Pohjavaaran ja Vuokatin kouluilla. Jo- kainen koulu suunnittelee opetuksen järjestämisen omien tilojensa ja ympäristönsä mukaan.

Väestö Äidinkieli ei Ei perusasteen Työvoima Työttömät Työttömien 31.12.2017 kotimainen jälkeistä tut- 31.12.2017 31.12.2017 osuus työvoi- 2017 (%) kintoa 30–54 - masta 2017 vuotiaista (%) 2017 (%)

Sotkamo 10 423 2,6 10,3 4 702 505 10,7

Koko maa 5 513 130 6,8 14,4 262 4226 296 496 11,3 Taulukko 7. Perustiedot sotkamolaisista niiden mittareiden osalta, joita käytetään perusopetuksen tasa-arvo- hankkeiden rahoituksen perusteina.

Sotkamossa väestökehitys on jatkunut varsin tasaisena pitkän aikaa, vuosittainen lasku on ollut pientä. Vuonna 2018 syntyvyys kuitenkin laski merkittävästi aiemmasta noin 100 lapsesta. Opetushallitus on jakanut esi- ja perusopetuksen tasa-arvoa edistäviin toimenpiteisiin hankerahoitusta, jonka kriteereinä ovat: äidinkieli ei kotimainen, ei perusasteen jälkeistä tutkintoa 30–54-vuotiaista (prosenttiosuus) ja työttömien osuus työvoi- masta (prosenttiosuus). Näillä kriteereillä mitattuna Sotkamo on kaikilla kriteereillä valtakunnallisen keskiarvon alapuolella. Erityisesti vieraskielisten osuus on erittäin alhainen. Lähtökohdat opetuksen järjestämiselle ovat siis keskivertoa paremmat.

1.lk 2.lk 3.lk 4.lk 5.lk 6.lk 7.lk 8.lk 9.lk Pohjavaara 17 19 Kontinjoki, Naapurin- 15,3 14,5 17 vaara ja Vuo- katti Leivola, Sal- mela ja Vuo- 14,2 16,2 19,6 22,3 22 16 katti Valtakunnal- linen kes- kiavo Tenetti 17,4 17 14,9 Taulukko 8. Perusopetuksen keskimääräiset luokkakoot lukuvuoden 2018–2019 lopussa. Lukuun ei ole laskettu pienryhmien tai erityisen vaativan tuen oppilaita. Yhdysluokille ja vuosiluokittain opiskeleville ryhmille on laskettu omat keskiarvot, mutta Pohjavaara käsitellään omana rivinä sen poikkeavan yhdysluokkajaon vuoksi.

Valtakunnallisesti vertailtuna Sotkamossa on maltilliset ryhmäkoot perusopetuksessa. Opetusryhmät ovat suu- rimpia kaupunkimaisissa kunnissa, joissa keskiarvo on vuonna 2016 ollut 20,8 oppilasta. Maaseutumaisissa kunnissa keskiarvo on 17,8 oppilasta vuonna 2016. Koko valtakunnassa keskiarvon 20,1 oppilasta. (Pitkänen ym. 2017, 70.) Pienryhmämuotoinen opetus järjestetään Sotkamossa Salmelassa alakoulujen osalta ja Tene- tissä yläkoulun osalta. Erityisen vaativan tuen opetus järjestetään Salmelassa ala- ja yläkoulun oppilaiden osalta. Koulunkäynninohjaajia ja -avustajia ryhmiin järjestetään tarvittaessa. Lukion osalta oppilasmäärät kursseilla vaihtelevat suuresti oppilaiden valintojen mukaan.

Sotkamossa on hankittu henkilökohtaiset laitteet kaikille 3.-9.luokkalaisille ja koulujen olosuhteita muun muassa langattomien verkkojen osalta on parannettu merkittävästi. Opettajien osaamista on kehitetty tutor- hankkeiden myötä ja kaikki opettajat ovat saaneet koulutusta aiheeseen liittyen. Salmelan koulu on myös Google for Education -referenssikoulu. Yleisesti osaaminen ja välineistö on kunnossa, mutta koulutusta tarvitaan edelleen henkilöstölle, jotta kehitystyö voi jatkua.

Kuva 18. Oppimisen arviointi.

Valtakunnallisesti on havaittu, että oppimisen arviointi on haastavaa. Samalla osaamiselle oppilaiden arvosana voi vaihdella jopa kahden numeron verran. Tämä luo epätasa-arvoa toiselle asteelle haettaessa, kun oppilaiden arvosanat eivät kuvaa heidän osaamistaan. Valtakunnallisesti on myös huomattu, että osaamistaso laskee. Eri- tyisen huolestuttavasti on laskenut poikien osaaminen, mutta tässä perheen vaikutus on kasvanut. Perusope- tus ei enää pysty tasaamaan huoltajien koulutustaustasta tulevia eroja. Pääkaupunkiseudun osaaminen on myös eriytynyt muusta maasta. Sotkamossa ei ole viime vuosilta koko ikäluokan kattavia oppimistuloksia, joista voisi tehdä johtopäätöksiä osaamisen kehittymisestä sekä poikien ja tyttöjen osaamisen eriytymisestä. On kuitenkin oletettavaa, että nämä haasteet koskettavat myös Sotkamon perusopetusta.

2.2.3 Oppimisen, kasvun ja hyvinvoinnin tuki Tässä luvussa käsitellään oppimisen, kasvun ja hyvinvoinnin tuki. Palveluiden kuvauksessa lähdetään kaikille oppilaille tarjottavista palveluista ja edetään kohti yksilöllisiä palveluita. Kirjoittajina ovat toimineet oman vas- tuualueensa asiantuntijat.

Koulu- ja opiskeluterveydenhuolto Kouluterveydenhuolto on ennaltaehkäisevää toimintaa, jonka tarkoituksena on ylläpitää ja parantaa oppilaan hyvinvointia. Kouluterveydenhuollon tavoitteena on tukea oppilaan tervettä kasvua ja kehitystä yhteistyössä oppilaan vanhempien, opettajien ja oppilashuollon muun henkilöstön kanssa. Kouluterveydenhuoltoa toteuttavat terveydenhoitaja, koululääkäri ja psykiatrinen sairaanhoitaja. Jokaiselle koululle on nimetty oma kouluterveydenhoitaja.

Kouluterveydenhoitaja tekee terveystarkastuksen peruskoulun oppilaille joka vuosi. Laaja terveystarkastus, johon sisältyy myös koululääkärin tarkastus, tehdään 1., 5. ja 8. luokalla. Laajoissa terveystarkastuksissa huomioidaan koko perheen hyvinvointi ja siksi huoltajat kutsutaan mukaan näihin tarkastuksiin. Laajojen tarkastuksien kesto on n. 45min/oppilas, muissa terveystarkastuksissa aikaa kuluu vaihtelevasti 15-30min/oppilas.

Kouluterveydenhuollossa yläkouluissa työskentelee alueittain psykiatrisia sairaanhoitajia niin kutsuttuja. miek- kareita. Miekkarin työn tavoite on ehkäistä ja puuttua varhain oppilaiden psyykkiseen oireiluun ja huolenaiheisiin sekä antaa vanhemmille ja kouluille keinoja tukea oireilevia oppilaita. Nuori itse, hänen vanhempansa tai muu huolen huomannut henkilö voivat ottaa yhteyttä miekkariin.

Oppilas voi mennä kouluterveydenhoitajan vastaanotolle ilman ajanvarausta koulukohtaisesti sovittuina vas- taanottoaikoina. Kouluterveydenhuoltoon ja koululääkäritoimintaan ei kuulu varsinainen sairaudenhoito, paitsi ensiapu koulutapaturmissa ja ensihoito-ohjeet sairastuneille. Koululaisten sairaanhoidolliset asiat hoidetaan pääsääntöisesti kuntien terveysasemilla, jonne vanhemmat varaavat tarvittaessa ajan.

Opiskeluterveydenhuollon keskeisenä tehtävänä on opiskelijan terveyden, hyvinvoinnin ja opiskelukykyisyy- den seuranta ja edistäminen. Keskeisiä periaatteita ovat asiakas- ja voimavaralähtöisyys, yksilöllisyys, opiskelijoiden tasavertaisuus, vapaa-ehtoisuus, kiireettömyys ja opiskelijan arvostaminen. Terveydenhoitajan työn kuvaus: - Sotkamon kouluja opiskeluterveydenhuollossa toimii 3 terveydenhoitajaa. Terveydenhoitajilla on koulujen järjestämät työskentelytilat koulujen yhteydessä. Tiloissa pitäisi olla hyvä äänieristys, toimiva vesi- piste ja vessa, rauhalliset odotustilat, esteetön kulku, poistumistiet sekä lepohuone ja ikkuna ulos.  Salmelan koululla terveydenhoitaja paikalla 3-4 päivää viikossa (tiistai-perjantai). Työhuone koululla kellarikerroksessa, joka on työskentelyyn kohtalainen, mutta äänieristys on puutteellinen.  Kontinjoen koululla on yksi vastaanottopäivä noin kolmen viikon välein (viikonpäivä vaihtelee). Työskentelytila sijaitsee iltapäiväkerhon tiloissa, koulun viereisessä rakennuksessa. Terveydenhoi- tajan työskentelyyn tilat välttävät, äänieristys täysin puutteellinen ja verkkoyhteyden kanssa ongelmia. Lisäksi huoneessa ei ole vesipistettä.  Tenetin koululla 3-4 päivää viikossa. Terveydenhoitajan tilat ovat työskentelyyn toimivat, mutta huone vetoinen ja äänieristykseltään heikko.  Leivolan koululla ollaan 1 päivä viikossa. Työskentelytilat ovat riittävät, mutta pienehköt toimimiseen. Tilan hätäpoistumistienä on ikkuna, uhkaavissa tilanteissa ei mahdollista pakoreittiä. Ää- nieristys huoneessa on heikko.  Naapurinvaaran koululla ollaan noin 3 viikon välein. Vastaanottotilana toimii alakerran luokka. Huonetta ei ole suunniteltu terveydenhoitajan työskentelyyn. Ergonomia ja turvallisuus ovat puut- teellisia.  Pohjavaaran koululla ollaan noin 3 viikon välein. Vastaanottotilana toimii opettajan huone, tilaa ei ole suunniteltu terveydenhoitajan työskentelyyn. Ergonomia, äänieristys, turvallisuus ovat puut- teellisia.  Vuokatin koululla on terveydenhoitaja 1,5 päivää viikossa. Vuokatin koulun terveydenhoitajan tilassa hätäpoistumistienä on ikkuna, uhkaavissa tilanteissa ei mahdollista pakoreittiä. Tila on terveydenhoitajan työskentelyyn muuten hyvä.  Lukiolla ollaan 3 päivänä viikossa. Lukion terveydenhoitajan tilaa käyttää myös koulupsykologi. Ti- lassa hätäpoistumistie ikkuna, uhkaavissa tilanteissa ei mahdollista pakoreittiä. Tila on terveydenhoitajan työskentelyyn muuten hyvä.  Urheiluopistolla on terveydenhoitaja joka toinen viikko.

Terveydenhoitajien resurssit jakautuvat koulujen oppilasmäärien mukaan. Kouluterveydenhuollossa terveydenhoitaja tapaa kaikki koulunsa oppilaat vuosittain terveystarkastuksien yhteydessä. Lisäksi oppilailla on mahdollista tulla kouluterveydenhoitajan vastaanotolle ilman ajanvarausta mieltä painavien asioiden takia. Terveydenhoitajat suunnittelevat itse työjärjestyksensä. Akuutteihin asioihin pystymme puuttumaan nopealla aikataululla.

Yhteydenpito perheisiin tapahtuu puhelimitse sekä Wilma-viestein. Vanhempia kutsutaan tarpeen mukaan ta- paamisiin, jos huoli oppilaan terveydellisistä asioista herää. Koulukohtaisiin oppilashuoltoryhmiin terveydenhoitajat osallistuvat säännöllisesti. Oppilashuoltoryhmät kokoontuvat kaikilla koululla säännöllisesti, mutta vaihtelevin aikavälein. Asiantuntijaryhmiin kutsutaan tarpeen mukaan.

Oppilaiden koulupoissaoloihin puututaan varhaisen puuttumisen mallin mukaisesti. Terveydenhoitajat seuraavat oppilaiden poissaoloja yhdessä luokanopettajan/-valvojan kanssa sekä Wilman kautta. Oppilaan runsaiden koulupoissaolojen selvittelyssä terveydenhoitajat käyttävät Lapset puheeksi-menetelmää tarpeen mukaan. 32

Yhteistyötä tehdään perusopetuksessa rehtoreiden ja opettajien kanssa viikoittain. Terveydenhoitajat osallistuvat vanhempainiltoihin ja yhteisiin tapahtumiin sekä asiantuntijan roolissa oppitunneille pyydettäessä. Tällä hetkellä Tenetin sisäilmasta oireilevien oppilaiden selvittely/hoito vie resursseja ja voimavaroja koulutervey- denhuollosta. Myös lukiolla on sisäilmalle oireilevia opiskelijoita.

Nuorten mielenterveystyöntekijän (miekkarin) työn kuvaus: Nuorten mielenterveystyöntekijöiden, miekkareiden, työn tavoite on ehkäistä ja puuttua varhain oppilaiden psyykkiseen oireiluun ja huolenaiheisiin sekä antaa vanhemmille ja koululle keinoja tukea oireilevia oppilaita. Työ tukee osaltaan kodin ja koulun kasvatustyötä. Keskeiset tehtäväkokonaisuudet ovat yksilötyö oppilaiden kanssa, vanhempien kanssa tehtävä yhteistyö nuoren asioissa, opettajien ja oppilashuoltotyöryhmän konsul- tointi, sekä oppilaan ja perheiden tukemiseen liittyvä yhteistyö esim. perheneuvolan, lastensuojelun ja lasten- ja nuorisopsykiatrian kanssa. Varsinainen työn kohderyhmä ovat oppilaat.

Työ tehdään pääsääntöisesti kouluilla, tarpeen mukaan kotikäynneillä ja nuoreen liittyvissä yhteistyöverkos- tossa. Työn keskeiset periaatteet ovat varhainen huomaaminen ja tukeminen, nuoren osallisuus oman asiansa hoidossa ja verkostotyö asiakkaan asioissa. Miekkari on Tenetin koululla kahtena päivänä viikossa ja tarvittaessa tehdään lisäpäiviä. Nuori itse tai hänen huoltajansa voivat ottaa yhteyttä miekkariin. Nuoren voi ohjata työntekijälle myös opettaja, kouluterveydenhoitaja, koulupsykologi, kuraattori, kaveri tai muu huolen huomannut koulun työntekijä.

Miekkarin palvelut ovat osa kouluja opiskeluterveydenhuollon palveluita. Lisäksi nuoren apuna ovat erikois- sairaanhoitoon kuuluvat nuorisopsykiatrian palvelut ja Lanu-työryhmä, jonka sairaanhoitaja on Sotkamossa pääsääntöisesti yhtenä päivänä viikossa. Miekkarin työtilat ovat Tenetin koululla terveydenhoitajan ja psykologin huoneiden läheisyydessä. Tila on pieni ja äänieritys erittäin huono. Samaa työhuonetta käyttävät mm. lanu sh, lastensuojelu. Miekkarin palvelut ovat käytettävissä myös Sotkamon lukion oppilailla. Heidän tapaamiset tapahtuvat pääsääntöisesti terveysaseman tiloissa tai Sompalan asuntolan tiloissa. Tämän lukuvuoden aikana 15 oppilaan kanssa on ollut säännölliset tapaamiset Tenetin koululla.

Hammashoito Alakoulun oppilaiden hammashoito on jaettu kouluittain hammaslääkäreille paitsi Salmelan koulu, jossa jako tehdään pääsääntöisesti syntymävuoden mukaan. Yläkoulun kohdalla oppilaiden hammaslääkärinä jatkaa sama, jonka hoidossa oppilas oli alakoulun aikaan. Alakoululaisten hammashoitojärjestelyt on tehty yhteis- työssä koulun rehtorin tai jonkun muun vastuuhenkilön kanssa. Alakoululaiset kuljetetaan taksilla ryhmänä hammashoitolaan. Osa oppilaiden vanhemmista huolehtii itse lapsensa hammashoitokäynneistä. Yläkoululai- set huolehtivat itse kyydeistään yksilökohtaisille hammashoitokäynneille.

Peruskoulunsa päättäneiden kohdalla opiskelijat huolehtivat itse säännöllisistä hammashoitokäynneistä ylä- koulun aikaan annettujen yksilöllisten ohjeiden mukaisina. Suuhygienistin palveluita on osittain jaettu koulukohtaisesti tai hoitavan hammaslääkärin mukaan riippuen käytössä olevista suuhygienistiresursseista. Hammashoito sisältää määräaikaiset terveystarkastukset Valtioneuvoston asetuksen mukaisina, hoidontarpeen määrittämisen, tarpeellisen hoidon sekä ennaltaehkäisevän ja valistustyön. Yksilökäynnit tapahtuvat pää- sääntöisesti Sotkamon hammashoitolassa. Ennaltaehkäisevää ja terveyskasvatustyötä voidaan tehdä myös kouluilla ryhmille.

Erityisopetus perusopetuksessa Sotkamossa Perusopetuslain mukaan oppilaalla on oikeus saada opetussuunnitelman mukaisen opetuksen ohella oppilaan- ohjausta ja riittävää oppimisen ja koulunkäynnin tukea koko perusopetuksen ajan. (Perusopetuslaki 30 § 1 mom. (642/2010).) Tukea on annettava heti, kun tuen tarve ilmenee. Oppilas saattaa tarvita oppimisessa ja koulunkäynnissä tukea tilapäisesti tai pitempiaikaisesti. Tuen tarve voi vaihdella vähäisestä vahvempaan tai oppilas voi tarvita monenlaista tukea yhtä aikaa. Koulun antama tuki riippuu vaikeuksien laadusta ja laajuu- desta.

Oppimisen ja koulunkäynnin tuen kolme tasoa ovat yleinen, tehostettu ja erityinen tuki (kuva 19). Näistä oppilas voi saada kerrallaan vain yhden tasoista tukea. Perusopetuslaissa säädettyjä tukimuotoja ovat esimerkiksi tukiopetus, osa-aikainen erityisopetus, tulkitsemis- ja avustajapalvelut sekä erityiset apuvälineet. Näitä tukimuotoja voi käyttää kaikilla kolmella tuen tasolla sekä yksittäin että samanaikaisesti toisiaan täydentävinä. (Sotkamon perusopetuksen opetussuunnitelma 2016, 75.)

Kuva 19: Oppimisen ja koulunkäynnin tuki Sotkamossa

Koulujen resurssit suunnitellaan siten, että oppilaalla on mahdollisuus saada tukiopetusta sitä tarvitessaan. Tukiopetusta voi antaa kuka tahansa koulun opettaja. Osa-aikaisen erityisopetuksen toimintatapoja ovat sa- manaikaisopetus ja joustavat ryhmittelyt. Huoltajille tiedotetaan koulunkäynnin tuen järjestämisestä yleisesti. Yksittäisen oppilaan tuen järjestäminen suunnitellaan tapauskohtaisesti opettajan ja huoltajan kanssa yhteis- työssä ja sovitaan työnjako. (Sotkamon perusopetuksen opetussuunnitelma 2016, 94.) Lisäksi oppilas voi saada perusopetuslaissa säädetyn oppimisen ja koulunkäynnin tuen rinnalla oppilas- ja opiskelijahuoltolaissa säädet- tyä yksilökohtaista oppilashuoltoa.

Oppimisen ja koulunkäynnin tuen käytännön järjestämiseen liittyvät keskeiset paikalliset linjaukset Sotkamon perusopetuksen opetussuunnitelmassa (2016, 91) on linjattu oppimisen ja koulunkäynnin käytän- nön järjestämisestä. Esiopetuksen aikana lapsen edistymistä seurataan jatkuvasti. Kouluvalmiuksien arviointia tehdään hyvissä ajoin, jotta mahdollisiin ongelmakohtiin ehditään miettiä ratkaisuja. Kiertävät varhaiskasvatuksen erityisopettajat antavat tarvittaessa tukea esiopetuksessa.

Tiedonsiirtopalaverit esiopetuksesta alakouluun ja alakoulusta yläkouluun siirtyvistä oppilaista järjestetään ke- väällä. Oppilaille järjestetään uuteen kouluun/luokkaan tutustuminen. Erityisen tuen oppilaiden siirtyessä Te- nettiin tiedonsiirtopalaverit pidetään Tenetissä. Mukana ovat oppilaan ja huoltajan lisäksi luokanopettaja, erityisopettaja sekä Tenetin erityisopettaja tai erityisluokanopettaja. Jatko-opintoihin siirtyessä erityisen tuen oppilaille sekä muuta tukea tarvinneille oppilaille järjestetään huoltajien luvalla tiedonsiirtopalaveri vastaanotta- vassa koulussa. Siellä on mukana opinto-ohjaaja ja muut tarpeelliseksi katsotut henkilöt. Myös luokan opettajan vaihtuessa pidetään tiedonsiirtopalavereja.

Luokanopettaja tai erityisopettaja selvittää oppilaiden tuen tarvetta monipuolisin menetelmin. Esille tulleisiin tuen tarpeisiin vastataan viipymättä järjestämällä oppilaalle tarvittava tuki. Luokanopettaja tai luokanvalvoja tekee yhteistyötä erityisopettajan, koulukuraattorin ja muiden moniammatillisten asiantuntijoiden kanssa. Työnjako ja vastuualueet sovitaan tapauskohtaisesti. Opettajat järjestävät lukuvuosittain vanhempainiltoja sekä vanhempaintapaamisia. Tarvittaessa oppilaan asioissa pidetään palaveri, johon luokanopettaja kutsuu muita asiantuntijoita mukaan. Koulunkäynnin vaikeuksien ehkäisemiseksi oppilaan poissaoloja seurataan ja epäselviin poissaoloihin puututaan. Kodin ja koulun väliseen viestintään käytetään pääasiallisesti Wilmaa. Op- pilashuoltoasioissa opetuksen järjestäjän edustajat tekevät yhteistyötä Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän ammattihenkilökunnan kanssa. Vastuut ja työnjako määritellään tapauskohtaisesti.

Erityisen tuen hallinnollisen päätöksen yläkoulun oppilaiden osalta tekee Tenetin koulun rehtori. Alakoulujen ja vaativan erityisen tuen (ent. harjaantumisopetuksen) oppilaiden osalta vastaavan päätöksen tekee Salmelan koulun rehtori. Oppiaineen opiskelusta vapauttaminen vaatii erityisen tuen päätöksen. Yleisen ja tehostetun tuen oppilaille päätöksen vuosiluokkiin sitomattomasta opetuksesta tai oppiaineen opiskelusta vapauttami- sesta alakoulun oppilaiden osalta tekee Salmelan koulun rehtori ja yläkoulun oppilaiden osalta Tenetin koulun rehtori.

Yleinen ja tehostettu tuki sekä laaja-alainen erityisopetus Yleinen tuki on ensimmäinen keino vastata oppilaan tuen tarpeeseen. Tämä tarkoittaa yleensä yksittäisiä pedagogisia ratkaisuja sekä ohjaus- ja tukitoimia, joilla tilanteeseen vaikutetaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa osana koulun arkea. Yleistä tukea annetaan heti tuen tarpeen ilmetessä, eikä tuen aloittaminen edellytä erityisiä tutkimuksia tai päätöksiä. Yleisessä tuessa oppilaan opettaja toimii yhteistyössä erityisopettajan, kou- lunkäynninohjaajan tai samanaikaisopettajan kanssa tapauskohtaisesti työnjaosta ja vastuusta sopien. Tarvit- taessa laaditaan oppilaan, huoltajan ja oppilasta opettavien opettajien kanssa yhteistyössä yleisen tuen oppi- missuunnitelma. (Sotkamon perusopetuksen opetussuunnitelma 2016, 91.)

Oppilaalle, joka tarvitsee oppimisessaan tai koulunkäynnissään säännöllistä tukea tai samanaikaisesti useita tukimuotoja, on annettava tehostettua tukea hänelle tehdyn oppimissuunnitelman mukaisesti. Tehostetun tuen aloittaminen ja järjestäminen käsitellään pedagogiseen arvioon perustuen moniammatillisesti yhteis- työssä oppilashuollon ammattihenkilöiden kanssa. (Perusopetuslaki 16 a § (642/2010).)

Pedagogisen arvion ja sitä mahdollisesti seuraavan tehostetun tuen oppimissuunnitelman laatimisesta vastaa alakoulussa luokanopettaja ja yläkoulussa luokanvalvoja yhteistyössä muiden opettajien kanssa. Kaikki tehostetun tuen oppilasta opettavat opettajat ottavat tuen tarpeet huomioon opetuksessaan. Eri toimijoiden yh- teistyö, vastuut ja työnjako kirjataan tehostetun tuen oppimissuunnitelmaan. Oppilasta ja huoltajaa pyydetään mukaan oppimissuunnitelman laadintaan. Pyritään siihen, että pedagogiset asiakirjat tehdään rakentavassa yhteistyössä oppilaan ja hänen huoltajansa kanssa. Oppimissuunnitelman tavoitteiden toteutumista seurataan säännöllisesti ja päivitetään vähintään kerran vuodessa yhdessä oppilaan ja huoltajan kanssa. Päivittämisestä vastaa luokanopettaja tai luokanvalvoja yhteistyössä muiden opettajien kanssa. (Sotkamon perusopetuksen opetussuunnitelma 2016, 92.) Tehostetun tuen lopettaminen tehdään myös pedagogisen arvion kautta. Selvi- tyksen perusteella oppilas voi siirtyä takaisin yleisen tuen piiriin.

Luokilla 1-6 osa-aikaista erityisopetusta antavat Salmelan koulussa ja luokilla 7-9 Tenetin koulussa erityisluokanopettajat ja laaja-alaiset erityisopettajat. Muilla alakouluilla osa-aikaista erityisopetusta antavat koulujen yhteiset erityisopettajat. Lukuvuotena 2018–2019 Sotkamossa toimi yhteensä viisi laaja-alaista erityisopettajaa: yksi Salmelan koululla, yksi Tenetin koululla sekä kolme koulujen yhteistä eli ns. kiertävää erityisopettajaa.

Erityinen tuki ja erityisen tuen pienryhmät Mikäli oppilaalle annettu tehostettu tuki ei riitä, hänet voidaan siirtää erityiseen tukeen. Erityisen tuen anta- miseksi tehdään kirjallinen päätös, joka tarkistetaan ainakin toisen vuosiluokan jälkeen sekä ennen seitsemän- nelle vuosiluokalle siirtymistä. Ennen erityistä tukea koskevan päätöksen tekemistä opetuksen järjestäjän on 35 kuultava oppilasta ja tämän huoltajaa sekä hankittava oppilaan opetuksesta vastaavilta selvitys oppilaan oppimisen etenemisestä ja oppilashuollon ammattihenkilöiden kanssa moniammatillisena yhteistyönä tehty selvitys oppilaan saamasta tehostetusta tuesta ja oppilaan kokonaistilanteesta sekä tehtävä näiden perusteella ar- vio erityisen tuen tarpeesta (pedagoginen selvitys). Pedagogista selvitystä on tarvittaessa täydennettävä psy- kologisella tai lääketieteellisellä asiantuntijalausunnolla tai vastaavalla sosiaalisella selvityksellä. (Perusopetus- laki 17 § (642/2010).)

Erityistä tukea koskevan päätöksen toimeenpanemiseksi oppilaalle on laadittava henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS). (Perusopetuslaki 17 a § (642/2010).) Erityisopettaja vastaa HOJKSin laatimisesta. HOJKS laaditaan yhteistyössä oppilaan, huoltajan, oppilasta opettavien opettajien sekä tarvittaessa koulunkäynninohjaajan ja muiden asiantuntijoiden kanssa. Huoltajan luvalla voidaan käyttää apuna mahdollisia asiantuntijalausuntoja. HOJKSiin kirjatun tuen toteutumista seurataan oppilaan ja huoltajan kanssa. HOJKS on päivitettävä tuen tarpeen muuttuessa ja vähintään kerran vuodessa. Erityisopettaja vastaa HOJKSin tarkistamisesta yhteistyössä muiden oppilasta opettavien opettajien ja muiden asiantuntijoiden kanssa. (Sotkamon perusopetuksen opetussuunnitelma 2016, 92)

Jos oppilaalla on jossakin oppiaineessa suuria vaikeuksia saavuttaa yleisen oppimäärän tavoitteita tuesta huolimatta hyväksyttävästi, oppiaineen oppimäärä voidaan yksilöllistää. Oppilaalle ja hänen huoltajalleen tulee kertoa yksilöllistämisen vaikutuksista opintoihin nyt ja tulevaisuudessa. Oppiaineen yksilöllistäminen edellyt- tää pedagogisen selvityksen tekemistä ja erityisen tuen päätöstä. (Sotkamon perusopetuksen opetussuunnitelma 2016, 92.) Jos erityinen tuki päätetään lopettaa, tulee silloinkin tehdä päätöksen perusteluiksi pedagoginen selvitys. Selvityksen perusteella oppilas voi siirtyä tehostettuun tukeen.

Erityistä tukea voidaan antaa oppilaalle muun opetuksen yhteydessä monipuolisin tukitoimin. Opetus voidaan järjestää oppilaan etu ja tarpeet huomioon ottaen myös pienryhmissä. Näissä ryhmissä saa olla enintään kymmenen oppilasta (Perusopetusasetus 2 § 2 mom. (893/2010)). Nämä erityisen tuen pienryhmät ovat alaluok- kien osalta Salmelan koulussa (3 ryhmää) ja yläluokkien osalta Tenetin koulussa (2 ryhmää). Ryhmien opetuksesta vastaavat erityisluokanopettajat. Ryhmien apuna toimii myös koulunkäynninohjaajia ja kouluavustajia. Viidessä erityisen tuen pienryhmässä opiskeli viimeisimpänä tilastointipäivänä (31.12.2018) yhteensä 38 oppilasta.

Vaativa erityinen tuki ja vaativan erityisen tuen pienryhmät Vaativa erityinen tuki viittaa nimensä mukaisesti oppilaille tarjottavan tuen vaativuuteen. Oppilailla voi olla vakavaa psyykkistä oireilua, autisminkirjoa, kehitysvammadiagnoosi tai vaikea- ja monivammaisuutta. Tuki on usein pitkäkestoista, intensiivistä ja moniammatillisesti toteutettua. Vaativan erityisen tuen oppilaille on usein tehty erityisen tuen päätöksen lisäksi pidennetyn oppivelvollisuuden päätös.

Päätös pidennetystä oppivelvollisuudesta tehdään pääsääntöisesti ennen oppivelvollisuuden alkamista sinä vuonna, jona lapsi täyttää viisi vuotta. Näin lapsen oikeus vapaaehtoiseen esiopetusvuoteen voi toteutua. Sal- melan koulun rehtori tekee erityisen tuen päätöksen, johon sisältyy päätös pidennetystä oppivelvollisuudesta. Päätöksen taustalla on psykologinen tai lääketieteellinen lausunto, jolloin pedagogista selvitystä ei tarvita. (Sotkamon perusopetuksen opetussuunnitelma 2016, 92–93.)

Kehitysvammaisten tai vakavasti sairaiden oppilaiden opetus voidaan järjestää toiminta-alueittain. Oppimisen tavoitteet, sisällöt, menetelmät ja arviointitavat suunnitellaan yksilöllisesti ja kirjataan HOJKSiin. Opetuksessa pyritään eheyttämään taitoja arkielämän toimintojen kokonaisuuksiksi. Opetuksen suunnittelu tehdään yhteis- työssä oppilaan ja huoltajan kanssa. Mukana ovat myös muu koulussa oppilaan kanssa toimiva henkilöstö ja tarvittaessa eri asiantuntijat. (Sotkamon perusopetuksen opetussuunnitelma 2016, 93)

Pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevien oppilaiden ryhmäkoosta säädetään Perusopetusasetuksessa (852/1998). Pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä oleville oppilaille annettavassa opetuksessa opetusryh- mässä saa olla enintään kahdeksan oppilasta. Vaikeimmin kehitysvammaisista oppilaista muodostetussa ope- tusryhmässä saa olla kuitenkin enintään kuusi oppilasta. (Perusopetusasetus 2 § 3 mom. (893/2010).)

Vaativan erityisen tuen ryhmät sijaitsevat Salmelan koululla. Lukuvuotena 2018–2019 ryhmiä oli yhteensä kolme. Ryhmien opetuksesta vastaavat erityisluokanopettajat. Moni ryhmien oppilaista tarvitsee myös avus- tajapalveluita, joista vastaavat koulunkäynninohjaajat ja kouluavustajat. Kolmessa vaativan erityisen tuen pienryhmässä opiskeli viimeisimpänä tilastointipäivänä (31.12.2018) yhteensä 16 oppilasta.

Riittävän varhainen yhteistyö huoltajan, varhaiskasvatuksen, esiopetuksen ja perusopetuksen asiantuntijoiden välillä on välttämätöntä lapsen koulunkäynnin valmiuksien arvioimiseksi sekä tarvittavien tukitoimien suunnit- telemiseksi. Vaativan erityisen tuen ryhmissä (ent. harjaantumisopetuksen) oppilaiden yksilöllisen ohjaamisen tarve on todella suuri. Siihen tarvitaan merkittävä määrä ohjaaja- ja avustajaresurssia. Heidän määräänsä joudutaan tarkistamaan vähintään vuosittain.

Erityisopetuksen käytössä olevat tilat sekä niiden käytettävyys ja soveltuvuus Salmelan ja Tenetin koulujen laaja-alaisilla erityisopettajilla on käytössään omat luokkatilat osa-aikaista erityisopetusta varten. Tosin Tenetin koululla tilassa on todettu sisäilmaongelmia. Vuokatin koululla erityisopettajalla on käytössään oma tila, mutta tällä hetkellä tila on sellainen, että oppilaille ei suositella siellä olemista koko päivän ajan. Leivolan koululla on oma tila, mutta se ei ole aina käytettävissä, jolloin joudutaan etsimään jokin korvaava tila käyttöön. Muilla alakouluilla (Kontinjoki, Naapurinvaara, Pohjavaara) erityisopetukselle ei ole olemassa omia tiloja. Opetus järjestetään luokkatiloissa, opettajainhuoneissa tai muissa vapaina olevissa tiloissa. Erityisopetuksen pienryhmille on käytössä sekä Salmelan että Tenetin koululla omat luokkatilansa. Ongelmana ovat tilojen heikko muunneltavuus sekä ns. jakotilojen puute.

Vaativan erityisen tuen (ent. harjaantumisopetus) ryhmillä on käytössään omat luokkatilansa Salmelan koululla. Tilat on saneerattu 90-luvun puolessa välissä. Tilat eivät palvele nykyisen oppilasmäärän ja laadun mu- kaisia tarpeita. Oppilailla on käytössään paljon erilaisia apuvälineitä, johon tarvitaan paljon tilaa. Myös nämä ryhmät tarvitsevat enemmän ns. jakotiloja, koska oppilaiden yksilöllisen ohjaamisen tarve on todella suuri. Osa vaativan erityisen tuen oppilaista opiskelee toiminta-alueittain. Yhtenä toiminta-alueena ovat motoriset taidot, joita pitäisi pystyä harjoittamaan päivittäin. Tähän ei ole koululla tiloja, joten opetussuunnitelmaa ei pys- tytä toteuttamaan asianmukaisesti.

Erityisopetuksen tarve Koko Suomen peruskoulun oppilaista 17,5 prosenttia sai tehostettua tai erityistä tukea syksyllä 2017. Tehos- tettua tukea sai 54 300 eli 9,7 prosenttia peruskoulun oppilaista ja erityistä tukea 43 100 eli 7,7 prosenttia peruskoulun oppilaista. Tehostetun tuen oppilaiden osuus kasvoi edellisvuodesta 0,8 prosenttiyksikköä ja erityisen tuen oppilaiden osuus 0,3 prosenttiyksikköä. Tiedot käyvät ilmi Tilastokeskuksen koulutustilastoista (KUVA 2).

Kuva 20. Tehostettua ja erityistä tukea saaneiden peruskoululaisten osuus kaikista peruskoululaisista 1995– 2017.

Perusopetuksessa olevien oppilaiden määrä Sotkamossa oli 31.12.2018 1033 oppilasta. Tehostetun tukea sai 76 eli 7,4 prosenttia ja erityistä tukea 69 eli 6,7 prosenttia Sotkamon peruskoulun oppilaista. Sotkamon luke- mat ovat siis hieman valtakunnallista tasoa alhaisemmat. Voidaan kuitenkin olettaa, että tuen tarve myös Sot- kamossa tulee jatkossa lisääntymään, mikäli suuntaus on sama kuin muualla Suomessa.

Erityisopetus nyt ja tulevaisuudessa Opetusministeriö julkaisi uuden Erityisopetuksen strategiansa (2007), joka käynnisti erityisopetuksen muutos- työn. Taustalla olivat uusista kansainvälisistä sopimuksista (mm. YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva yleissopimus 2007) tullut inkluusion tavoite, erityisopetuksen määrän kasvu ja kuntien väliset erot erityisopetuksen tarjonnassa. Muutostyön seurauksena perusopetuslakia muutettiin Suomessa vuonna 2010 ja se tuli voimaan vuonna 2011. Uudistuksen myötä kouluissa otettiin käyttöön nykyinen oppimisen ja koulunkäyn- nin tuen järjestelmä eli ns. kolmiportainen tuki.

Opetusministeriön Erityisopetuksen strategiassa yksi keskeisimmistä tavoitteista oli inklusiivisen lähikoulupe- riaatteen vahvistaminen. Periaatteen mukaisesti oppilaan ensisijaisen opiskelupaikan tulisi olla lähikoulu ja oppilaan tulisi saada siellä tarvitsemansa tuki oppimiseen. Toki perusopetuslakiin jätettiin opetuksen järjestäjälle oikeus määritellä oppilaalle myös muu soveltuva paikka. Näin ollen vastuu oppimisen ja tuen järjestämisen tarkemmista periaatteista sekä käytännön toteutuksesta jäi opetuksen järjestäjien ja koulujen määriteltäviksi.

Nykyisen oppimisen ja koulunkäynnin tuen järjestelmän sekä perusopetuslain muutoksen myötä merkittävä määrä erityisluokkia on valtakunnallisesti lakkautettu. Peruskouluasteen erityiskoulujen määrä on myös vuosien mittaan tasaisesti laskenut (Vaativa erityinen tuki esi- ja perusopetuksessa 2017, 66). Näiden muutosten myötä yhä useampi tuen tarpeessa oleva oppilas opiskelee yleisopetuksen ryhmässä. Muutosten seurauksista on vielä suhteellisen vähän tutkittua tietoa. Julkisessa keskustelussa erityiskoulujen ja erityisryhmien lakkaut- tamista sekä erityisen tuen piirissä olevien lasten siirtämisestä isoihin yleisopetuksen ryhmiin on kritisoitu voi- makkaasti.

Sotkamossa erityisluokkia ei ole ainakaan toisteiseksi lähdetty purkamaan. Erityisluokkien ja vaativimman tuen keskittäminen on koettu järkevimmäksi vaihtoehdoksi. Kunnassa ei ole erityiskouluja vaan kaikki oppilaat opiskelevat tuen tarpeesta riippumatta tavallisten koulujen yhteydessä. Alakoulujen erityisen tuen pienryhmät on sijoitettu Salmelaan ja yläkoulun Tenettiin. Vaativan erityisen tuen ryhmät toimivat Salmelassa. Erityisluokkien 38 purkamisen myötä oppimisen ja koulunkäynnin tuen pitäisi jakautua kaikille kouluille oppilaiden tarpeiden mukaisesti tasaisesti. Se tarkoittaisi käytännössä merkittävää määrää uusia laaja-alaisia erityisopettajia, avustajia ja ohjaajia. Toki ainakin osa tarpeesta pystyttäisiin täyttämään muuttamalla erityisluokanopettajien virat erityisopettajan viroiksi. Koulujen ryhmäkoot pitäisi pystyä myös pitämään maltillisena. Yleisen ja tehostetun tuen oppilailla ei ole ryhmäkoon osalta lakisääteisiä rajoitteita. Erityisen tuen oppilaillakaan ei ole luokkakoon osalta ylärajaa, jos luokka koostuu suuremmalta osin yleisen tuen oppilaista. Tehostetun- ja erityisen tuen oppilaat vaativat kuitenkin opettajalta enemmän aikaa niin luokkatilanteessa kuin erilaisten asiakirjojen valmis- telussa. Pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä opiskeleville luokan oppilasmäärä saa olla enintään 20 oppilasta (Perusopetusasetus 2 § 3 mom. (893/2010)). Tästäkin syystä kaikki pidennetyn oppivelvollisuuden oppilaat opiskelevat Sotkamossa pääsääntöisesti erityisluokilla.

Ehkäpä suurin haaste inklusiivisen lähikouluperiaatteen kokonaisvaltaiselle toteuttamiselle kunnassamme tuo nykyinen kouluverkko ja koulujen tilat. Kouluverkko on pirstaloitunut suhteellisen laajalle alueelle. Opetushen- kilöstön resurssi koulujen kesken pystyttäisiin varmasti jakamaan, mutta oppilashuollon palvelut voisi olla vai- keampi toteuttaa täysimääräisesti kaikilla kouluilla, koska erityisen tuen piirissä olevilla on usein myös muita tuen tarpeita oppimisen lisäksi. Varsinkaan pienimpien koulujen tilat eivät tahdo riittää nykyisen erityisopetuksen järjestämiseen. Käytännössä erityisluokkien purkaminen tarkoittaisi lisärakentamista Salmelaa ja Te- nettiä lukuun ottamatta kaikille muille kouluille.

Vaikka erityisluokkien keskittäminen on koettu kunnassa parhaaksi tavaksi toteuttaa erityisopetusta, niin myös siinä on olemassa omat haasteensa. Kaikille pienempää opiskeluryhmää tarvitseville ei aina ole löytynyt paikkaa pienryhmistä. Erityisluokilla opiskelee suhteellisen vähän oppilaita, mutta haasteet ja tuen tarpeet ovat hyvin moninaiset. Yksi suurimmista haasteista on oppimisvaikeuksista kärsivien ja psyykkisten tai neurologisten ongelmien kanssa painivien lasten yhdistäminen samoille luokille. Näiden erottaminen toisistaan tarkoittaisi erityisopetusryhmien lisäämistä. Oppilaiden psyykkisten ja neurologisten ongelmien lisääntyminen näkyy myös erityisopettajien työssä. Terapioiden tarve on kasvanut, mutta sitä ei pystytä läheskään aina riittävästi tarjoamaan.

Sotkamon kunnan oppimisen ja koulunkäynnin tuen pedagogisena ratkaisuna on ollut erityisryhmien ja yleis- opetusryhmien vahva yhteistyö. Puhutaan integraatiosta, jossa erityisryhmissä opiskeleville on pyritty luomaan mahdollisimman paljon mahdollisuuksia integroitua yleisopetuksen ryhmiin niissä oppiaineissa, missä kullakin yksilöllä on siihen edellytyksiä. Ohjaajien ja avustajien panos integroinnin mahdollistajana on ensiar- voisen tärkeää. Integrointi vaatii luokanopettajilta/aineenopettajilta sekä erityisopettajilta saumatonta yhteis- työtä ja yhteisesti sovittuja pelisääntöjä. Yksittäisissä oppiaineissa erityisryhmä voi integroitua yleisopetuksen ryhmään myös kokonaisuutenaan. Näin erityisopettajan ja mahdollisen ohjaajan panos saadaan niillä tunneilla myös yleisopetuksen käyttöön samanaikaisopettajuuden keinoin.

Oppilashuollon järjestelyt Sotkamon perusopetuksen käytössä on ollut yksi kokoaikainen koulukuraattori. Lukuvuodelle 2019–2020 on palkattu toinen kokoaikainen kuraattori ja kaikki käytännönjärjestelyt pohditaan uudelleen. Kuraattoreiden työalueeseen kuuluvat kaikki kunnan alueella olevat perusopetuksen yksiköt. Myös esiopetuksessa olevilla lap- silla on oppilashuoltolain (1287/2013) mukainen oikeus yksilöllisen oppilashuollon palveluihin. Kuraattorire- surssin vähäisyydestä johtuen kuraattorin tukea ei ole kuitenkaan pystytty toteuttamaan ja tarjoamaan esiopetuksessa oleville lapsille tai esiopetusyksiköille.

Kuraattorin työhuone ja ensisijainen työpiste ovat Tenetin yläkoululla. Käytännössä Tenetin koululle on varattu viikossa kaksi kokonaista työpäivää ja lisäksi maanantai- ja tiistai-iltapäivät, jos alakouluilla ei ole silloin tarvetta. Salmelan alakoululle on varattu yksi viikoittainen työpäivä. Leivolan ja Vuokatin kouluilla käydään yhtenä aamupäivänä viikossa tai tarpeen mukaan. Kyläkouluilla käydään tarpeen mukaan. Nämä ajat on varattu oppilaiden kanssa tehtävään yksilötyöhön. Lisäksi kuraattoria työllistävät yhteiset palaverit koulun ja kotien kanssa, oppilashuoltoryhmien kokoontumiset sekä Kajaanissa erikoissairaanhoidon hoitokokoukset. Säännöllistä aikaa 39 yhteisölliselle työlle, esimerkiksi luokkien tai ryhmien kanssa tehtävälle työlle, ei juuri jää. Ainoa työmuoto, jonka voidaan katsoa olevan yhteisöllistä työtä, ovat koulujen oppilashuoltoryhmien kokoukset.

Yksilöasiakkaita koulukuraattorilla on lukukaudessa noin 75. Tästä yläkouluikäisiä noin 25 kappaletta. Suurella osalla näistä oppilaista on tarve pitkäkestoiselle ja säännölliselle tuelle. Pisimmät asiakkuudet ovat kestäneet jo neljä vuotta. Oppilashuoltolain 15 § mukaan oppilaalle on järjestettävä mahdollisuus keskustella viimeistään seitsemäntenä koulupäivänä sen jälkeen, kun oppilas on tätä pyytänyt. Kiireellisessä tapauksessa keskustelu- aika on järjestettävä samana tai viimeistään seuraavana päivänä. Tähän tavoiteaikaan ei ole ollut mahdollista päästä kaikkien kohdalla. Välillä ensimmäinen tapaaminen voi mennä jopa kahden viikon päähän pyynnöstä. Kiireellisiä aikoja on pyritty järjestämään heti tai viimeistään seuraavana päivänä, mutta käytännössä tämä tarkoittaa, että silloin jonkun toisen oppilaan aika perutaan ja siirretään eteenpäin, jopa kahden viikon päähän. Yksi koulukuraattori on liian vähän tälle kouluja oppilasmäärälle, jotta lain vaatima seitsemän työpäivän raja saavutettaisiin.

Kuraattorin lisäksi kouluilla yksilökohtaista oppilashuoltopalvelua tarjoavat kouluja nuorisopsykologit. Heidän kanssaan yhteistyö on ollut sujuvaa ja mutkatonta. Sotkamossa toimii myös perheneuvola, jonka toimintamuodot sivuavat osin myös kuraattorin työkenttää. Perheneuvolassa ei ole kuitenkaan psykologia, jonka takia sinne on ollut hankala saada ohjattua lapsia, joiden tunne-elämästä, mielialasta tai käyttäytymisestä on herännyt koulussa tai kotona huoli. Tämä on lisännyt kuraattorin työhön kohdistuvaa kuormitusta. Lukion tai muiden oppilaitosten kanssa yhteistyötä ei ole juuri ollut, eikä siihen olisi aikaakaan. Kainuun perusopetuksen kuraattoreiden kanssa yhteistyötä on viritelty tapaamalla kerran syyslukukaudella ja kerran kevät lukukaudella. Näissä tapaamisissa aiheena ovat olleet muun muassa työn kehittäminen ja yhteiset täydennyskoulutustar- peet.

Tulevaisuuden suhteen huolena ovat uuden sairaalan mukanaan tuomat muutokset lasten- ja nuorten psyki- atrisissa hoidoissa. Tietoon on tullut, että uuden sairaalan myötä osastopaikat tulevat vähenemään. Tämä tulee näkymään myös koulujen arjessa vaikeasti oirelevien lasten ja nuorten hoidon ollessa avohoitomuotoista, jolloin he käyvät koulua voimiensa ja jaksamisensa mukaan. Lasten ja nuorten psyykkinen oireilu on useiden tutkimusten mukaan lisääntynyt tai kynnys avun hakemiseen on laskenut, joten tarve koulujen psykososiaali- selle tuelle ei tule vähenemään.

Psykologipalvelut Koulujen psykososiaaliset palvelut kuuluvat Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän Perhepalve- luiden lapsiperheiden terveydenhoitopalvelujen toimialaan. Palvelut tuottavat oppilashuoltolain mukaiset koulupsykologipalvelut Kainuun kunnille esiopetuksesta toiselle asteelle Puolankaa lukuun ottamatta. Perus- asteella toimii 10 koulupsykologia ja toisella asteella nuorisopsykologi-nimikkeellä 4 psykologia. Koulujen psykososiaaliset palvelut tuottavat Kainuun lapsille ja nuorille sekä heidän perheilleen asiantuntevia psykologipalveluja. Psykologit työskentelevät oppilaitoksissa ja tekevät myös yhteisöllistä työtä konsultoivalla työotteella.

Psykologit tukevat lasten ja nuorten koulunkäyntiä, psyykkistä hyvinvointia ja kokonaiskehitystä. Tavoitteena on tarjota tukea mahdollisimman varhaisessa vaiheessa sekä kartoittaa ja ennaltaehkäistä oppimisen pulmia ja opiskelun/koulunkäynnin haasteita. Psykologit arvioivat oppimis- ja toimintaedellytyksiä sekä psyykkisen tuen tarvetta erilaisilla menetelmillä ja suunnittelevat tarvittavia tukitoimia yhdessä opettajien, oppilaiden ja vanhempien kanssa.

Alakoulut ja esiopetus Esiopetuksessa ja alakouluilla työskentelee 1 koulupsykologi. Hänen toimipisteitään ovat Salmelan koulu, Lei- volan koulu, Vuokatin koulu, Kontinjoen koulu, Pohjavaaran koulu, Naapurivaaran koulu ja esiopetuksen toi- mipisteitä ovat Tiilikankaan päiväkoti, Leivolan päiväkoti, Satuvakan päiväkoti, Kontinjoen päiväkoti ja Pohja- vaaran esiopetusryhmä. Toimipisteiden määrä ylittää Psykologiliiton koulupsykologien työryhmän suositukset 40 yksiköiden määrän osalta ja myös oppilasmäärä noin 800 oppilasta on suosituksen ylärajalla. Koulupsykologin kiinteä toimitila on sijoitettu Salmelan koululle. Useat toimipisteet ja etäisyydet tuovat haastetta lähipalvelun toteuttamiselle. Toimipisteillä työskentelytilojen soveltuvuus työhön vaihtelee. Palvelu on käytettävissä kaikilla toimipisteillä niin, että psykologi saapuu koululle, mikä tekee palvelun perheille ja lapsille helposti saavu- tettavaksi. Usean toimipisteen realiteetti tuo haastetta tasavertaiselle palvelun saatavuudelle. Tällä hetkellä työaika jakautuu tarpeiden, koulukohtaisen yhteisen suunnittelun ja yhteydenottojen mukaan.

Koulupsykologi on käytettävissä kaikilla toimipisteillä koulukohtaisessa oppilashuoltoryhmässä, yhteisöllisessä oppilashuoltotyössä, oppilaskohtaisissa monialaisissa asiantuntija- ja oppilashuoltoryhmissä sekä toimipiste- kohtaisessa yhteistyössä. Alakouluilla ja esiopetuksessa työn painopisteenä on lasten oppimiseen, kasvuun ja kehitykseen liittyvä tuki, lisääntyvässä määrin tavoitteena vahvistaa yhteisöllistä työtä. Koulupsykologi tapaa lapsia yksilökäynneillä, keskusteluja tutkimuskäynneillä, ryhmätoiminnoissa, yhteisöllisissä tapahtumissa ja luokkakäynneillä. Lasten vanhempia psykologi tapaa oppimiseen, kasvuun ja kehitykseen liittyvissä keskuste- lutapaamisissa, puhelimitse ja sähköpostitse sekä lapsen tutkimuskäynteihin liittyvillä vanhempainkäynneillä. Tulevaisuudessa lisääntyvässä määrin mahdollisuuksia verkon kautta toteutettaviin palveluihin mahdollisesti pyritään lisäämään. Koulupsykologi on opettajien käytettävissä konsultointiin ja yhteisiin keskustelutilaisuuk- siin, luokassa toteutettavaan yhteistyöhön sekä koulun muihin yhteisöllisiin tapahtumiin. Koulupsykologi on mukana erityisopettajien työryhmässä ja kunnan oppilashuollon ohjausryhmässä. Koulupsykologi voi olla asi- antuntijana mukana myös muissa yhteistyöryhmissä ja verkostoissa.

Koulupsykologin työssä painottuu oppimisen tuki, ennaltaehkäiseminen ja yhteisöllisyys. Asiakkuudet ovat pääsääntöisesti lyhyitä, muutamista kuukausista puoleen vuoteen. Osalla lapsista asiakkuus kulkee lapsen mukana kevyempänä tukena koko alakoulun ajan esim. lapsen palavereihin osallistuminen tai yksittäiset seuran- takäynnit vuosittain. Koulupsykologin työhön ei kuulu pitkäaikainen hoito- tai terapiatyö. Koulupsykologille yhteydenotto tulee useimmiten lapselta, vanhemmalta, opettajalta/erityisopettajalta tai esiopetuksessa las- tentarhanopettajalta/varhaiskasvatuksen erityisopettajalta. Tavallisimpia yhteydenottojen aiheita ovat koulun aloittamiseen liittyvä huoli, koulunkäyntiin ja oppimiseen liittyvä huoli, lapsen käyttäytymiseen ja toimimiseen liittyvä huoli tai lapsen jaksamiseen, psyykkiseen terveyteen, sosiaalisiin taitoihin tai mielialaan liittyvä huoli.

Yläkoulu, lukiot ja ammattikoulu Sotkamon alueella toimii nuorisoikäisten kanssa (13–18 -vuotiaat) 1 koulupsykologi (nimikkeellä nuorisopsykologi) kolmen toimipisteen kesken. Työkenttään kuuluvat Tenetin yläkoulu, Sotkamon urheilulukio ja Vuoka- tin urheiluopisto. Vuokatin Urheiluopisto tarjoaa nuorisoikäisille ja aikuisille ammatillista koulutusta. Työken- tän oppilasmäärä on Psykologiliiton koulupsykologisen työryhmän suositusten mukainen, noin 700–800 oppilasta/opiskelijaa, mikäli psykologin toimialue on rajattu Sotkamon ja Vuokatin alueelle. Näin turvataan nuorten pääsy vastaanotolle ennaltaehkäisevästi työajan puitteissa. Työkenttään kuuluvat myös mahdolliset oppilaitosten aikuisopiskelijat opiskelijahuoltoa koskevien määräysten mukaisesti. Tarvittaessa aikuisopiskelija ohjataan alkuarvion jälkeen Sotkamon mielenterveyspalveluun (aikuispsykiatria). Mielenterveyspalvelussa on huomioitu tähän liittyvä resurssi.

Nuorisopsykologin työaika on jaettu oppilasmäärät huomioon ottaen eri toimipisteiden kesken siten, että kaikilla kouluilla on yhtäläinen mahdollisuus tavata psykologia tarvittaessa 1-7 päivän kuluttua yhteydenotosta. Ideaalitilanteessa Kuhmossa toimii toinen nuorisoikäisiin keskittynyt psykologi perusasteen koulupsykologin lisäksi. Tällä hetkellä nuorisopsykologi toimii myös Kuhmon lukiolla. Tämä nostaa työkentän oppilasmäärän suositusten ylärajalle (yli 800 oppilasta).

Nuorisopsykologi toimii jokaisen työkentän oppilaitoksensa koulukohtaisessa oppilashuoltoryhmässä ja osallistuu yhteisölliseen oppilashuoltotyöhön. Työn painopiste on lyhytaikaisessa, ennaltaehkäisevässä tuessa. Asi- akkaita tavataan tuki- tai tutkimuskäyntien merkeissä. Nuorisopsykologi myös tarvittaessa tutkii mahdollisia oppimisvaikeuksia. Ohjausta ja neuvontaa tarjotaan myös opettajille ja vanhemmille. Opettajilla on mahdollisuus konsultoida oppilaitoksen psykologia.

Nuorten tuki järjestetään pääosin ennaltaehkäisevästi ja yhteisöllisesti. Tarvittaessa järjestetään nuorelle käyntejä psykologilla. Psykologi voi tavata nuoria pidempään, mikäli tarvitaan lyhytinterventiota psyykkisiin vaikeuksiin tai oppimisen pulmiin. Tavoitteena on, että mahdollisimman moni nuori pääsee psykologin vastaanotolle mahdollisimman varhaisessa tuen tarpeen vaiheessa. Psykologi ei tarjoa pitkäaikaista hoitoa tai te- rapiaa mielenterveyden häiriöissä. Asiakkuudet kestävät alle puoli vuotta. Psykologi tukee nuorten mielenter- veyttä ennaltaehkäisevästi ja yhteisöllisesti.

Palveluiden käyttö, riittävyys ja rajapinnat Alakoulut ja esiopetus Koulupsykologi on vuosittain mukana noin 70–90 lapsen koulunkäyntiin liittyvissä asioissa. Asiakkuus voi olla sovituin väliajoin toteutuvia tapaamisia lapsen kanssa, lapsen asioissa toteutettavaa moniammatillista yhteis- työtä eri toimijoiden kanssa esim. lapsen palavereissa mukana oleminen ja tuen suunnittelu, tai oppimisvai- keuksiin liittyvä tutkimusjakso ja siihen liittyvä tuen suunnittelu yhteistyössä lapsen vanhempien ja opettajien kanssa. Vuosittain oppimisvaikeuksien kartoittamista, tutkimustarpeen arviointia ja oppimisvaikeustutkimuk- sessa asiakkaana on noin 20 lasta.

Psykologille järjestyy kiireellisyyden arvioinnin mukaan tarvittaessa nopeastikin aika. Psykologi tekee terveydenhuollon ammattihenkilönä arvion palvelun tarpeesta ja kiireellisyydestä sekä arvioi itsenäisesti myös lapsen tarpeen psykologisiin tutkimuksiin. Koulupsykologi tekee yhteistyötä lapsen huoltajien kanssa, lapsen mahdollisen muun verkoston kanssa, opetus- ja varhaiskasvatushenkilöstön kanssa, oppilashuoltoryhmän toimijoiden kanssa, lapsille palveluja tarjoavien kolmannen sektorin toimijoiden kanssa, terveydenhuollon toimijoiden kanssa kuten kouluterveydenhuolto, perheneuvola, perhetyö, lastensuojelu ja erityissairaanhoidossa erityisesti lastenpoliklinikan, lastenneurologian ja lastenpsykiatrian kanssa. Koulupsykologi toimii erityissairaanhoi- toon lähettävänä tahona.

Yläkoulu, lukiot ja ammattillinen opetus Kouluvuoden aikana nuorisopsykologi tapaa noin 80 nuorta. Asiakkuudessa on koko ajan noin 30–40 nuorta yhteensä. Noin 10–20 % oppilaitoksen nuorista tarvitsee opiskeluhuollon psykologipalveluja lukuvuoden aikana. Tulevaisuudessa asiakkuuksien määrän voi odottaa kasvavan yhteiskunnassa näkyvien ilmiöiden sekä osastopaikkojen vähenemisen takia. Osalla nuorista asiakkuus on tällä hetkellä saattanut jatkua yläkoulusta toiselle asteelle asti. Tällä hetkellä ruuhka-aikoina ensimmäistä käyntiä on saattanut joutua odottamaan 2-3 viikkoa kiireettömissä tapauksissa. Tyypillisesti asiakkuus kestää nykyisellä resurssilla 6-12 kuukautta (tukikäyn- nit, mielialaoireilu). Oppimisvaikeustutkimuksiin on Sotkamo-Kuhmo-alueella päässyt viimeistään 6 kuukauden jälkeen, yleensä jo 2 kuukauden jälkeen yhteydenotosta. Tutkimus on kestänyt keskimäärin 2-3 kuukautta. Vuodessa oppimisvaikeustutkimuksissa käy 10–20 nuorta. Yleisimmät syyt tavata nuorisopsykologia ovat olleet ahdistuneisuus, masentuneisuus, jännittäminen, stressi, univaikeudet, oppimisvaikeudet, viiltely, kiusaamiseen liittyvät mielialaoireet, sosiaaliset ongelmat, perheongelmat tai omaan terveyteen liittyvät huolet. Ilmas- toahdistuneisuus on lisääntynyt. On myös huomattu oppilaiden opiskelu-/koulunkäyntitaitojen ja lukutaidon edelleen heikentyvän. Opettajat ohjaavat yläkouluikäisiä nuoria asiakkuuteen myös levottomuuden tai muiden vastaavien käyttäytymisongelman vuoksi. Luokissa on entistä enemmän oppilaita, jotka eivät kykene opiskelemaan tavanomaisessa luokkatilanteessa. Sotkamon lukio työllistää käytännössä kaksi päivää viikossa, mikä on vienyt työresurssia Kuhmon lukiolta.

Psykologille järjestyy käynti tarvittaessa jo samana päivänä akuuteissa tilanteissa tai asiakkaan niin vaatiessa. Psykologi tekee terveydenhuollon ammattihenkilönä arvion palvelun tarpeesta. Hän myös arvioi itsenäisesti nuoren tarpeen psykologisiin tutkimuksiin. Yhteydenotto psykologiin voi tulla nuorelta itseltään, huoltajalta, opettajalta tai läheiseltä. Opettajilla on lakisääteinen velvollisuus ohjata nuori palvelun piiriin huolen herä- tessä. Oppilaan asiassa kootaan tarvittaessa yksilökohtainen moniammatillinen oppilashuoltoryhmä. Oppi- laan/opiskelijan tarvitsema tuki pyritään järjestämään ensisijaisesti yhteisöllisellä tasolla (esim. opetusjärjes- telyt ym. luokassa).

Tulevaisuuden visiot 42

Uudessa yläkoulussa oppilaiden mahdollinen tarve mielenterveyshäiriöiden pitkäaikaiseen hoitoon ja kuntou- tukseen on huomioitu yhteistyössä kouluterveydenhuollon toimijoiden ja erikoissairaanhoidon kanssa. Hoito järjestetään pääasiallisesti omalla koululla, oppilaiden arkisessa kontekstissa. Nuorisopsykologin työtehtäviin ei kuulu pitkäaikainen hoito- tai terapiatyö. Miekkari, lasten- ja nuortentyöntekijä ja mahdolliset terapeutin vastaanotot järjestetään erikoissairaanhoidon ja kouluterveydenhuollon yhteistyönä. Koulupsykologi toimii tässä arvioivana ja lähettävänä tahona. Hoitopolussa turvataan jatkuvuus mahdollisimman pitkään samalla työntekijällä. Työntekijän pysyvyys on nuorten etu.

Koulujen psykososiaalisissa palveluissa turvataan vakituiset vakanssit ja työntekijät. Tarvittaessa käytetään os- topalvelua. Nuoren tarvitsemat mahdolliset tutkimukset ja lisäselvittelyt tehdään aina siinä toimipisteessä, missä asiakkuus on, ellei ilmene ilmiselvää tarvetta esimerkiksi erikoissairaanhoidon lisäselvityksille.

Psykologin työtilat sijaitsevat ensisijaisesti oppilaitoksella. Psykologin käyttöön on osoitettu riittävällä äänieris- tyksellä varustettu ja yksityisyyden turvaava työtila, jonka tulee olla mitoituksiltaan Psykologiliiton suositusten mukainen riittävän kokoinen ja ikkunallinen toimistohuone. Työtilan viihtyisyys ja rauhallisuus tukevat psykologin tekemää psyykkistä työtä. Tilan on oltava esteetön. Poistumismahdollisuus uhkatilanteissa on huomioitu erillisellä uloskäynnillä. Psykologilla on oltava lähietäisyydellä wc- ja keittiötilat, niitä voidaan tarvita myös nuorten tukemiseen liittyvissä asioissa. Oppilaitoksilla on huolehdittu tilojen terveellisyydestä esim. sisäilman puhtauden suhteen.

2.2.4 Osallisuus ja vaikuttaminen Jokaisella koululla on oppilas- tai opiskelijakunta, jolle on nimetty vastuuohjaaja. Oppilas- ja opiskelijakuntien toiminalle ohjataan koulun käyttötalousarviossa rahasumma, jonka käytöstä he saavat päättää. Lisäksi Sotka- moon on perustettu nuorisovaltuusto vuoden 2018 aikana, johon kuuluu koulujen oppilas- ja opiskelijakuntien jäseniä. Nuorisovaltuuston puheenjohtaja on mukana kunnanvaltuuston kokouksissa.

Oppilas- ja opiskelijakuntien yhteistyö koulun kehittämisessä on kuvattu koulukohtaisten suunnitelmien kohdalla. Kuntalain 26 § mukaan kuntien on asetettava nuorisovaltuusto nuorten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien varmistamiseksi. Nuorisovaltuustoille on annettava mahdollisuus vaikuttaa kaikkien kunnan toi- mialojen suunnitteluun, valmisteluun, toteuttamiseen ja seurantaan. Kunnassa järjestetään kaksi nuorten kuulemistilaisuutta vuosittain.

Sotkamossa on vakiintunut selkeä käytäntö kuulemisesta. Valtuuston puheenjohtaja kutsuu oppilaskuntien edustajat kerran vuodessa syksyisin kuulemistilaisuuteen. Kuulemistilaisuutta ennen puheenjohtaja on lähet- tänyt oppilaskunnille kysymyksiä, joihin he esittävät omat vastauksensa. Nuorisovaltuuston lisäksi Sotkamolla on edustajat maakunnallisessa nuorisovaltuustossa MaNu:ssa. Heillä on kaksi varavaltuutettua. Kokoontumisia on noin kerran kuussa. Manu on osana valtakunnallisessa Nuorisovaltuusto hankkeessa jota vetää Jyväskylästä Nuorisovaltuustojen liitto ry.

Nuorisovaltuusto on toiminut ensimmäisen kaksivuotiskautensa (2018–2019). Sen kokouksia on ollut lukuvuodessa kuukausittain. Nuorisovaltuusto on vastannut monenlaisiin kyselyihin ja ottanut kantaa heille esitettyihin asioihin. Nuorisovaltuusto on ollut esittelemässä toimintaansa kahdesti ”Unelma-päivässä”. Lisäksi nuvan puheenjohtaja on ryhmäkokouksien jäsenenä. Nuorisovaltuustolla on toimintaansa oma määräraha, jonka suuruus määritellään vuosittain talousarviokäsittelyn yhteydessä. Nuorisovaltuusto on yksi kanava kuulla kunnan nuoria ja antaa heille mahdollisuus osallistua paikallista ja alueellista nuorisotyötä ja -politiikkaa koskevien asioiden käsittelyyn.

2.2.5 Kodin ja koulun yhteistyö Koulun aloittamiseen ja yläkouluun siirtymisen yhteydessä järjestetään vanhempainiltoja ja tutustumiskäyn- tejä. Lukuvuoden aikana vanhempainiltoja järjestetään koulujen lukuvuoden tarpeiden mukaisesti. Osalla kouluista toimii vanhempainyhdistys tai kyläyhdistys. Erityisesti vanhempain yhdistysten toiminta on hiipunut viime vuosina osassa kouluista ja toimintaan on ollut vaikeuksia saada uusia huoltajia mukaan.

Wilma-ohjelmisto on keskeinen viestintäväline koteihin ja sieltä huoltajat saavat tietoa oppilaan edistymisestä koulusta sekä voivat lähettää viestejä häntä opettaville opettajille. Tällä hetkellä kehitetään uusia, positiivisia merkintöjä Wilmaan. Tällä on tarkoitus parantaa sitä, miten paljon positiivista viestintää koulusta tulee oppilaan edistymiseen liittyen. Arvioinnin osalta ei ole ollut mitään yhtenäistä käytäntöä, vaan koulut ovat itsenäi- sesti kehittäneet kodin ja koulun välistä yhteistyötä.

Jos lapsella ilmenee tarvetta oppilas- ja opiskelijahuoltolain mukaiselle tuelle, ennen tuen aloittamista järjes- tetään palaveri huoltajien kanssa. Yleensä yhteydenpito on alkanut jo paljon aiemmin huoltajien kanssa, kun huoli lapsen oppimisesta tai käytöksestä on herännyt. Tarvittaessa voidaan myös kutsua koolle yksilökohtainen oppilashuoltoryhmä, jossa voidaan moniammatillisesti keskittyä ratkaisemaan yhden oppilaan tilannetta ja sopia tarvittavista tukitoimista. Nyt on myös kehitetty uusi neuropsykologinen ryhmä, jossa haetaan uudenlaista yhteistyötä kunnan ja sosiaali- ja kuntayhtymän eri ammattilaisten välille. Tästä toimintamallista on saatu po- sitiivia kokemuksia ja se on tuonut perheen näkökulmasta useiden eri ammattiryhmien osaamisen yhteen ti- laisuuteen.

2.2.6 Fyysinen oppimisympäristö Sotkamon koulut on rakennettu pääsääntöisesti 50- ja 60-luvuilla, joten ne on suunniteltu erilaiseen opetus- käyttöön kuin tämän hetkinen opetussuunnitelma edellyttää. Kaikkien koulurakennusten kunto ja korjaustar- peet on selvitetty vuoden 2018 aikana. Rakennukset ovat pääsääntöisesti hyvässä kunnossa. Vuokatin kivikoulu on todettu huonokuntoiseksi ja siitä pyritään luopumaan. Tämän vuoksi kesän 2019 aikana Vuokatin tiilikouluun tehdään remontti, jonka avulla saadaan kaksi uutta opetustilaa ja samalla parannetaan luokkien ilmanvaihtoa. Leivolan koululla tehdään laaja katto- ja piharemontti, joka parantaa koulun saattoliikenteen turvallisuutta ja sujuvuutta.

Tarkemmat koulukohtaiset kehittämistarpeet on kuvattu koulukohtaisissa osioissa. Erityisesti sähköisten op- pimisvälineiden kasvu näkyy kouluissa siinä, ettei luokissa ole tarpeellisia määriä latauspistokkeita. Samoin erilaisten pienryhmä- ja jakotilojen tarve on kasvanut huomattavasti niistä ajoista, kun nykyiset koulut on rakennettu. Lyhyellä aikavälillä luokkiin on mahdollista saada eriyttämistiloja kalustamisratkaisuilla, mutta tämä edellyttää lisämäärärahaa. Tämän hetkiset koululuokkien kalusteet ovat vanhoja, eikä luokkiin ole luotu pien- ryhmätyöskentelyyn sopivia tiloja kalusteilla. Pidemmän aikavälin tavoitteet selkenevät mahdollisen yläkoulun tai yläkoulu-lukion rakentamisen myötä.

2.2.7 Oppimisympäristön turvallisuus Turvallisuussuunnitelmien laatiminen ja päivittäminen on koulunjohtajien ja rehtoreiden vastuulla. Pelastus- tarkastusten yhteydessä pelastusviranomaiset arvioivat suunnitelmat ja arviot tulevat myös koulutoimiston tietoon. Mahdollisista korjauksista vastaavat koulunjohtajat ja rehtorit. Koulujen turvallisuutta arvioidaan li- säksi työsuojelu- ja työterveystarkastusten yhteydessä. Näitä toteutetaan erillisten aikataulujen mukaisesti.

Työturvallisuuden näkökulmasta erityisesti taitoaineiden sekä fysiikan ja kemian opetukseen liittyy työturval- lisuusriskejä. Näiden riskien tunnistamisesta ja ennaltaehkäisemisestä ovat vastuussa opettajat ja viime kä- dessä koulunjohtaja tai rehtori. Henkilöstö on hyvin sitoutunut turvallisuuskulttuurin edistämiseen. Haasteet liittyvät tilanteisiin, joissa tarvitaan sijaisia.

Kouluissa suoritetaan poistumisharjoitus vuosittain, minkä yhteydessä harjoitellaan toimintaa erilaisissa hätä- tilanteissa. Harjoitusten toteuttamisessa on mukana palo- ja pelastuslaitoksen henkilökuntaa. Henkilöstön pysyvyys ja vuosittaiset koulutukset huolehtivat siitä, että henkilöstön osalta pelastumistoimenpiteet ovat hyvin tiedossa.

Koulut ovat laatineet yhdenvertaisuus- ja tasa-arvosuunnitelmat, joissa arvioidaan koulun tilannetta sekä laaditaan tavoitteet koulun yhdenvertaisuus- ja tasa-arvotyölle. Suunnitelmat hyväksyy sivistystoimen lautakunta työsuunnitelman liitteenä. Henkilöstön osalta on laadittu suunnitelma työpaikkakiusaamisen, häirinnän ja epä- asiallisen kohtelun ehkäisemiseksi. Työsuojelupäällikkönä toimii tekninen johtaja ja lisäksi kunnassa on kaksi työsuojeluvaltuutettua. 44

2.2.8 Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta Perusopetuslaissa (628/1998) on säädetty kunnille velvoite järjestää aamu- ja iltapäivätoimintaa kunnassa toimivien koulujen ensimmäisen ja toisen vuosiluokan oppilaille sekä muiden vuosiluokkien osalta erityisopetukseen siirretyille oppilaille. Oppilaalle tulee tarjota mahdollisuus osallistua joko 570 tai 760 tunnin laajuiseen aamu- ja iltapäivätoimintaan lukuvuoden aikana. Osallistuminen on oppilaalle vapaaehtoista. (Opetus- ja kulttuuritoimen rahoitus 2018, 15.)

Sotkamon kunnan nuorisotoimi järjestää palvelun. Toimintaan myönnetään valtionosuutta suoriteperustei- sesti ohjaustuntien lukumäärän ja ohjaustunnin yksikköhinnan tulosta. Vuoden 2018 rahoituksen suoritepää- tökset perustuvat toteutuneisiin ohjaustunteihin, jotka kunta ilmoitti syksyn 20.9. tilastointipäivänä jälkikäteen edelliseltä lukuvuodelta. Tilastointipäivänä 20.9.2017 kunnat ilmoittivat toteutuneet ohjaustunnit lukuvuodelta 2016–2017 (syyslukukausi 2016 ja kevätlukukausi 2017). Vuonna 2018 yksikköhinta on 26 €/tunti. Käyt- tökustannuksiin myönnetään valtiosuutta 57 prosenttia valtionosuuden perusteeksi vahvistetun tuntimäärän ja ohjaustuntihinnan tulosta valtion talousarvioin rajoissa. Rahoituspäätös tehdään varainhoitovuotta edeltä- vän vuoden joulukuussa. Rahoitusta ei tarkasteta toteutuneen tuntimäärän perusteella, mutta toteutunut tun- timäärä otetaan huomioon seuraavan vuoden suoritepäätöstä tehtäessä. (Opetus- ja kulttuuritoimen rahoitus 2018, 15.)

Perusopetuslain 8 a luvun 48 c § mukaan kunnan tulee arvioida antamaansa tai hankkimaansa aamu- ja ilta- päivätoimintaa, sekä osallistua toimintansa ulkopuoliseen arviointiin. Arvioinnin tarkoituksena on turvata toiminnan tavoitteiden toteutuminen sekä laadullisten tekijöiden kehittyminen. Arviointien keskeiset tulokset tulee julkaista. Toiminnan laadun seuranta kuuluu koordinointitaholle. Lakisääteisen koululaisten aamu- ja il- tapäivätoiminnan toteutumisesta raportoidaan sivistystoimenlautakunnalle vuosittain. Raportissa selvitetään toimintaan osallistuneiden oppilaiden määrän kehitys, toiminnan talous, sisältö, yhteistyö, laadun arviointi ja muut keskeiset asiat.

Nuorisotoimi kerää kaikilta palveluntuottajilta 20.9. tilanteen mukaiset toiminnassa mukana olevien oppilaiden lukumäärät. Tilastotiedot kootaan tilastokeskuksen kuntalomakkeelle. Toimintaan osallistuvien oppilaiden ja ryhmien määrä luovat perustan lakisääteisen iltapäivätoiminnan kuntakohtaisen valtionosuuden määräyty- miseen. Nuorisotoimi vastaa perusopetuslain mukaisen aamu- ja iltapäivätoiminnan tilastoinnista. Tilastoinnin avulla seurataan mm. toiminnan määrällistä riittävyyttä. Palveluntuottaja laatii omasta toiminnastaan suunnitelmat, arvioinnit ja käyttäjätilastot. Nuorisotoimenjohtaja kokoaa tilastot ja mahdolliset arvioinnit toiminnan kehittämiseksi ja yhtenäistämiseksi. Sotkamon nuorisotoimenjohtaja on kutsuttu OKM:n aamu- ja iltapäivätoi- minnan verkoston jäseneksi Kainuun edustajana. Verkosto kokoontuu n. 1-2 kertaa vuodessa Opetushallituk- sen kutsumana Helsingissä.

Toiminnan järjestämisen periaatteet ja vuosittainen suunnittelu Toimintaa toteutetaan turvaamalla rauhalliset, erilliset tilat, joissa lapsella on mahdollisuus monipuoliseen toimintaan, lepoon, läksyjen tekoon ja välipalaan ammattitaitoisen henkilökunnan kanssa. Toimitilojen ja välinei- den tulee olla tarkoituksenmukaisia ja toimintaan sopivia. Toimintaympäristön tulee olla fyysisesti ja henkisesti turvallinen. Jokaisella ryhmällä tulee olla käytössään sekä sisä- että ulkotilat.

Toimintasuunnitelmassa ohjeistetaan ja määritellään toiminnan kannalta oleellisia periaatteita. Ohjaajat ja nuorisotoimenjohtaja käyttävät toimintasuunnitelmaa työvälineenään, toiminnan suunnittelussa, toteutuksessa ja arvioinnissa. Toiminta sopeutetaan perusopetuksen opetussuunnitelman mukaiseksi.

Toiminnan suunnittelu ja yhteistyö koulujen kanssa Toimintasuunnitelma päivitetään vuosittain ja mahdolliset muutokset viedään sivistyslautakuntaan hyväksyt- täviksi. Lakisääteisen toiminnan kehittäminen vaatii vuosittaisia tarkistuksia ja muutoksia toiminnan sisällöllis- ten, määrällisten ja laadullisten tekijöiden osalta. Näin varmistetaan toiminnan tasalaatuisuus, riittävyys, jat- kuva kehittäminen ja arviointi. Lähtökohta toiminnan laatua tarkasteltaessa on perusopetuslain 8 a luvussa esitetyt keskeiset toiminnan järjestämisen periaatteet ja laatukortit. 45

Koululaisten aamu ja iltapäivätoiminta ovat kuuluneet Sotkamon nuorisotyön vastuulle v. 1976 lähtien. Aamu ja iltapäivätoiminnan laki 2004 takasi valtakunnallisesti säädeltävän toiminnan ja rahoituksen kunnalle. Aamu- ja iltapäivätoiminnan suunnitelma tulee laatia vuosittain ja hyväksyttää se sivistystoimenlautakunnalla. Nuori- sotyö koordinoi ja ohjaa toimintaa lain edellyttämällä tavalla.

Nuorisotyön kasvatuksellisen ohjaamisen, kasvatuksellisten tavoitteiden ja arvioinnin tietoisuuden lisää- miseksi tulisi kirjata ne väljän opetussuunnitelman kaltaiseksi asiakirjaksi vuoden 2020 aikana. Opetussuunni- telman sisältö luodaan kirjaamalla nuorisotyössä ja sen oppimisympäristöissä tapahtuva informaalinen ja non- formaalinen oppiminen sekä oppimiseen käytetyt tavat ja menetelmät.

Sotkamossa toiminnan kohderyhmänä ovat koulujen ensimmäisen ja toisen vuosiluokkien oppilaat sekä erityisopetukseen otetut ja siirretyt oppilaat (POL 17§:n 2 mom.). Lain mukaan kullekin toiminnan piiriin kuulu- valle oppilasryhmälle tulee järjestää toimintaa. Tarjottava määrä voi vaihdella eri kohderyhmien kesken. Vuo- rohoitoa tarvitsevien koululaisten hoitoratkaisut suunnitellaan vanhempien, nuorisotoimen, koulun ja varhaiskasvatuksen yhteistyönä tapauskohtaisesti. Tavoitteena on lapsen arjen saaminen ehjäksi kokonaisuudeksi.

Lapselle aamu- ja iltapäivätoimintaan osallistuminen on vapaaehtoista. Lapselle tarjotaan iltapäivätoiminnassa välipala. Toimintaan osallistuvien lasten tulee olla palveluntuottajien toimesta vakuutettuja tapaturman va- ralta. Sotkamon nuorisotoimi koordinoi aamu- ja iltapäivätoimintaa. Erityishuoltolain 1977/519 2 § 10 -kohdan mukaisesta aamu- ja iltapäivähoidosta vastaa Salmelan koulu, kohde ryhmänä 0.-9. vuosiluokkien erityisoppilaat.

Asiantuntijaryhmän tehtävä on suunnitella toimintaa yhdessä nuorisotoimenjohtajan kanssa. Ryhmä keskus- telee toiminnan järjestämiseen ja sisältöihin liittyvistä linjauksista ja se kokoontuu tarvittaessa. Ryhmään kuuluvat nuorisotoimenjohtaja ja rehtorit eri toimipisteistä. Koordinointityöhön kuuluu toiminnan kokonaissuun- nittelu ja ohjeistaminen, lainsäädännön edellyttämien toimenpiteiden valmistelu ja seuranta, tiedottaminen, keskitetyn koulutustarjonnan suunnittelu, laadun arviointi ja seuranta.

Toimintaa tarjotaan lainsäädännön edellyttämä 760 tuntia lukuvuoden aikana kullekin toimintaan osallistu- valle oppilaalle ja toimintaa järjestetään ainoastaan koulupäivinä pääsääntöisesti klo 11 – 17. Toimintaa ei jär- jestetä koulujen loma-aikoina eikä lauantaityöpäivinä. Aamupäivätoimintaa voidaan järjestää klo 6.30 - 10, mi- käli toimintaan ilmoittautuu riittävämäärä oppilaita. Sotkamon kunnan Salmelan koululla järjestetään erityisryhmien aamu- ja iltapäivätoimintaa erityisopetukseen otetuille/siirretyille oppilaille vuosiluokilla 0-9. Palve- luntuottaja järjestävät aamu- ja iltapäivätoimintaa omissa tiloissa. Tilojen ja kalustuksen tulee olla lapsiryhmän kokoon nähden riittävät ja turvalliset. Toimintaa toteutetaan turvaamalla rauhalliset, koulusta erilliset tilat, joissa lapsella on mahdollisuus erilaiseen ohjattuun toimintaan ja lepoon sekä välipalaan ammattitaitoisen henkilökunnan kanssa.

Arviointi ja arvioinnin keskeiset tulokset Aamu- ja iltapäivätoiminnan laki velvoittaa kunnan olemaan yhteistyössä kotien, koulujen ja aamu- ja iltapäi- vätoimintaa tuottavien tahojen kesken. Eri toimijoiden välisen vuorovaikutuksen tarkoituksena on lisätä ker- holaisen tarpeiden tunnistamista. Yhteisen päämäärän tulee näkyä myös yksittäistä lasta koskevien asioiden hoidossa. Toiminnan onnistumisen kannalta on tärkeää, että lasten ja huoltajien toiveet toiminnan sisällöstä otetaan huomioon mahdollisuuksien mukaan. Vuorovaikutuksellisten suhteiden ja rakentavan yhteistyön merkitys on erityisen tärkeä lasten sekä heidän perheidensä kanssa tehtävässä työssä. Koululaisten aamu- ja ilta- päivätoiminta tekee yhteistyötä eri kunnallisten hallintokuntien sekä eri toimijoiden kanssa.

Tavoitteena on tukea lasta ja hänen perheensä arkea sekä tuoda esiin erilaisia tukitoimia mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnassa pyritään mahdollisimman laajaan moniammatilliseen yhteistyöhön lapsen hyvinvoinnin turvaamiseksi.

Yhteistyö kodin kanssa Iltapäivätoiminnan tavoitteena on tukea kodin kasvatustyötä ja sen vuoksi toiminnan järjestämisessä tehdään yhteistyötä huoltajien kanssa. Huoltajalla on ensisijainen vastuu lapsen kasvatuksesta. Iltapäivätoiminnassa ohjaajilla on vastuu lapsen kasvatuksesta kyseisen yhteisön jäsenenä. Yhteistyö edellyttää avointa ja luotta- muksellista vuorovaikutusta kodin kanssa. Yhteistyölle tulee luoda selkeät yhteistyömallit ja – rakenteet. Toi- minnan sisällöistä ja toimintaperiaatteista tiedotetaan huoltajia toimintakauden aikana. Poikkeuksellisista toiminta-ajoista tiedotetaan huoltajia vähintään kaksi viikkoa aikaisemmin. Perheiden kanssa tulee sopia kirjalli- sesti turvallisuus- ja vastuukysymyksistä esim. kotiinlähdön osalta.

Yhteistyö koulun kanssa Toiminnan järjestämisessä tehdään yhteistyötä koulun kanssa, tavoitteena on tiivistää yhteistyötä lapsen parhaaksi. Koko koulun henkilökuntaa tulee informoida koululla järjestettävästä iltapäivätoiminnasta. Iltapäivä- toiminnan ohjaajien, oppilaiden, opettajien sekä koulun muun henkilöstön välisellä yhteistyöllä luodaan rakenteet toimivalle ja säännölliselle yhteistyölle sekä yhteiselle toimintakulttuurille. Aamu- ja iltapäivätoiminta huomioidaan koulun opetussuunnitelmassa. Iltapäivätoiminnan ohjaajat ja opettajat informoivat toisiaan kou- lutyössä ja iltapäivätoiminnassa tapahtuvista muutoksista esim. retkistä, tukiopetustunneista ja niin edelleen.

Koulun oppilashuollon tehtävänä on huolehtia oppilaan kokonaisvaltaisesta hyvinvoinnista. Opetushenkilöstö, iltapäivätoiminnan henkilöstö ja koulun oppilashuolto toimivat keskenään luontevassa vuorovaikutuksessa. Toimintapisteen vastaava-ohjaaja voi huoltajan suostumuksella sekä oppilashuollon toivomuksesta osallistua tarvittaessa oppilashuollon palavereihin ja henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskevan suunnitelman (HOJKS) laadintaan/ tarkistamiseen. Iltapäivätoimintaan osallistuva oppilas voi osallistua myös koulun kerhotoimintaan. Osallistumisen käytännöistä ja vastuista siirtymä- ja toiminta-ajalta sovitaan yhteistyössä koulun, palveluntuottajan ja huoltajan kanssa.

Muut yhteistyötahot Perusopetuksen opettajat, varhaiskasvatuksen henkilöstö ja sosiaalitoimen sosiaalityöntekijät avustavat lasten aamu- ja iltapäivätoimintaan hakemisessa ja toimintaan liittyvissä asioissa. Aamu- ja iltapäivätoiminta rakennetaan jatkumona varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen kasvatustehtävälle. Sotkamon aamu- ja iltapäivätoimin- nassa voivat olla myös esikoululaiset varhaiskasvatuksen kanssa tehtävällä sopimuksella.

Salmelan aamu- ja iltapäivätoiminta (50 henkilöä) Salmelan toimipiste toimii Puu-Salmelan yläkerrassa. Toiminta pisteessä on paloviranomaisten asettama rajoi- tus 50 henkilöä yhtä aikaa toiminnassa (henkilöstö + lapset). Toiminta pisteessä on aamutoiminta klo 6.45– 9.00 sekä iltapäivätoiminta klo 11.00–17.00. Toimintapisteen ohjataan myös pienryhmän lapset, jotka asettavat ohjaajille ammattitaidollisen sekä määrällisen vaatimuksen.

Pienryhmän lasten määrä on vuosittain noussut ja vaatii tarkkaa suunnittelua toiminnan lähtökohtiin. Toimi- pisteessä työskentelee 4-5 ohjaajaa. Aamu- ja iltapäivätoiminnan ohjaajat (2) tekevät aamutunnit klo 6.45– 9.00 ja palaavat 11.00–16.00 takaisin työskentelemään iltapäivässä. Heillä on 100 % työaika. Vastaava ohjaaja työskentelee 20 % koulutyötä ja 80 % iltapäivätoiminnassa. Lisäksi on palkattu erityisavustajia pienryhmän oppilaiden ohjaajiksi 2 kpl (85 %) työajalla.

Salmelan toimipisteen käyttöä on mietitty. Nykyisellään aamuiltti kello 6.45–9.00 ja Iltapäivätoiminta kello 11.00–17.00. Väliaikana Salmelan koulun ryhmät käyttävät tiloja jakotiloina. EHan lasten sijoittamiseksi samoihin tiloihin on myös keskusteltu. Ongelmana on pelastusviranomaisten asettama määräys, jonka mukaan tilassa saa oleskella korkeintaan 50 henkilöä yhtäaikaisesti. Oppilasennusteen mukaan jo 1.luokan oppilaita tulee olemaan 50-54 vuosina 2019-2023. Tiedetään että noin 80% ensimmäisien luokkien oppilaista hakeutuu toimintaan mukaan, jolloin on haasteita saada tila toimimaan toivotulla tavalla. Toimintojen yhdistäminen toisi synergiaa henkilöstön käytölle. Nykyisellä toimitilalla ja henkilöstömäärällä toimintaa voidaan järjestää lain ja asetuksen mukaisesti. Kodinomaisuus ja aikuinen osaava ohjaaja on kasvatuksellinen perusta.

Naapurinvaaran iltapäivätoiminta: (18) Toimii Naapurinvaaran koulun yhteydessä alakerran omassa kodikkaassa tilassa. Käytössä on koulun liikuntasali ja piha-alue, jossa leikimme ja liikumme päivittäin. Toimintapisteessä työskentelee kaksi osa-aikaista (80 %) työntekijää nuorisotoimen palveluksessa. Heillä on myös perusopetuksen työsuhde 20 % aamupäivässä.

Naapurinvaaran toimitilat ovat ahtaa ja sisäilman laadun heikkenee lapsimäärän lisääntyessä. Oppilasennus- teen mukaan lapsimäärä kasvaa tulevina vuosina, 2020 ensimmäiselle luokalle tulee 14 oppilasta ja kasvaa aina vuoteen 2024 saakka. Pohjavaaran koulun lasten sijoittuminen tulevaisuudessa Naapurinvaaran toimitilaan kasvattaa lapsimäärää hieman. Toimipisteen henkilöstön määrä riittää toimipisteen tarpeisiin tulevaisuudessa. Kodinomaisuus ja aikuinen osaava ohjaaja on kasvatuksellinen perusta.

Leivolan iltapäivätoiminta (20 lasta) Leivolan toimintapiste sijoittuu E-talon toiseen kerrokseen, lisäksi käytössä on Leivolan koulun liikuntasali sekä lähiliikuntapaikat. Toimintapisteessä työskentelee kaksi osa-aikaista (85 %) työntekijää. Leivolan toimipiste täyttää lain ja asetuksen määräykset laadullisesti ja resurssimäärältään ne ovat riittävät. Oppilasennusteen mukaan lasten määrä tulee kasvamaan vuosina 2020–2025. Leivola toimii myös vuorohoitoa tarvitsevien lasten sijoituspaikkana. Tulevaisuudessa voidaan myös miettiä ohjaajien työajan lisäämistä kokoaikaiseksi koulun kanssa. Toimitila sijaitsee koulun läheisyydessä ja lasten on helppo omaksua koulupäivän päättyminen siirty- essään iltapäivätoiminnan tiloihin. Kodinomaisuus ja aikuinen osaava ohjaaja on kasvatuksellinen perusta.

Leivolassa on hyvät tilat, jota voisi käyttää laajemminkin hyväksi, tällä hetkellä varhaiskasvatuksen ryhmä käyt- tää myös tarvittaessa iltin tiloja. Leivolan ”vanhat” iltapäivätoiminnan lapset käyvät mielellään vierailulla, haa- veena on että myös se, että he voisivat käyttää iltapäivisin tiloja ns. ”olohuoneena”, tehdä läksyjä ja pelailla. Tämä vaatii tietysti henkilökunnalta enemmän. Oppilasennusteesta näkee trendin olevan laskeva, joten miksi ei voisi kehitellä toimintaa monimuotoisemmaksi

Vuokatin iltapäivätoiminta (30 lasta) Aamutoiminta klo 6.45–10.00 sekä iltapäivätoiminta klo 11.00–17.00. Aamu- ja iltapäivätoiminnan ohjaajat (2) tekevät aamutunnit klo 6.45–10.00 ja palaavat 11.00–16.00 takaisin työskentelemään iltapäivässä. Vastaava ohjaaja työskentelee aamuisin perusopetuksessa 20 % ja 80 % iltapäivätoiminnassa.

Toimipiste täyttää lain ja asetuksen määräykset laadullisesti ja resurssimäärältään ne ovat riittävät. Toimitila sijaitsee koulu kiinteistössä, jossa toiminnalla on oma tukipesä. Lasten on helppo omaksua koulupäivän päät- tyminen siirtyessään iltapäivätoiminnan tiloihin. Lapsen turvallisuus ja aikuisen tuki tulevat huomioiduksi toimintoja suunnitellessa. Yhteisten työntekijöiden tuoma synergisyys iltapäivätoiminnan ja nuorisotyön välillä on huomioitava. Kodinomaisuus ja aikuinen osaava ohjaaja on kasvatuksellinen perusta. Oppilasennusteen mukaan lasten määrä toiminnassa tulee pysymään samana.

Kontinjoen iltapäivätoiminta (16 lasta) Kontinjoen toimintapiste sijoittuu Kontinjoen koulun pihassa sijaitsevaan vuokrakiinteistöön, lisäksi käytössä on koulun sali sekä lähiliikuntapaikat. Toimintapisteessä työskentelee osa-aikainen (85 %) työntekijä. Vastaava ohjaaja on 85% nuorisotoimen palveluksessa sekä 15% varhaiskasvatuksen palveluksessa.

Lapsille järjestetään ohjattua, virikkeellistä toimintaa koulupäivän jälkeen yhteistyössä koulun ja kodin kanssa. Tuemme lapsen kasvua, kehitystä ja hyvinvointia sekä osallistamme lasta ohjattuun, turvalliseen toimintaan iltapäivän aikana. Toiminta pohjautuu kunnan iltapäivätoiminnan vuosittaiseen, sivistystoimen lautakunnan hyväksymän toimintasuunnitelmaan, jota sovellamme omassa toiminnassamme ottaen huomioon myös osallistuvien lasten kiinnostuksen kohteet sekä ajankohtaiset teemat.

Yhteistyö koulun kanssa ilmenee mm. hyvänä tiedonkulkuna oppimiseen liittyvissä asioissa sekä iltapäivätoi- minnan mahdollisuutena käyttää tarvitessaan koulun tiloja koulupäivän jälkeen (esim. liikuntasali, puutyö- luokka jne.). Toimintaa arvioidaan vuosittain osallistuvien lasten vanhemmille suunnatulla palautekyselyllä, 48 jonka pohjalta nousevat esiin kehityskohteet samoin kuin positiivisetkin palautteet. Palautteet käydään yhteisesti läpi kunnan koko iltapäivätoiminnan osalta.

Kontinjoen iltapäivätoimintaan osallistuu lukuvuosittain noin 15–18 lasta (lv. 2017–2018 lapsia 14, lv. 2018– 2019 lapsia 15, lv. 2019–2020 paikkaa on hakenut 17 lasta). Suurin osa lapsista on nk. kokopäiväisiä, jolloin he ovat iltapäivätoiminnassa keskimäärin viitenä päivänä viikossa. Osallistuvat lapset ovat useimmiten vuosiluokilta 1-3.

Toimipisteen tilan koko on huolestuttava koska kiinteistö on vuokrattu asuinhuoneisto, jossa on käytössä vain yksi wc. Toimitilaa käyttävät myös koulu ja varhaiskasvatus aamupäivisin sekä järjestöt iltaisin. Oppilasennus- teen mukaan lasten määrä kasvaa aina vuoteen 2023 saakka ja iltapäivätoiminnan tarve kasvaa sen myötä. Iltapäivätoiminnan haaste on tulevaisuudessa toimivat turvalliset toimintaa tukevat tilat. Huomioitava on, että Kajaanin puolelta tulee toimintaan myös lapsia. Kontinjoen rakentamisessa huomioidaan aamu- ja iltapäivä- toiminnan toimitilan tulee täyttää lain ja asetuksen määräykset. Henkilöstöresurssit ovat laadullisesti riittävät.

Vaativan erityisen tuen aamu- ja iltapäivätoiminta Vaativaa erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden aamu- ja iltapäivätoiminnassa noudatetaan pääasiallisesti kunnan yleistä koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan toimintasuunnitelmaa sekä sitä järjestetään perusopetuslain (628/1998) mukaisesti. Vaativan erityisen tuen aamu- ja iltapäivätoimintaan osallistuminen tapahtuu pal- velusuunnitelman ja erityishuolto- ohjelman perusteella. Oppilailla tulee olla voimassaoleva erityishuolto-ohjelma ja siinä maininta aamu- ja iltapäivätoiminnasta.

Toiminnan tavoitteena on tarjota vaativan erityisen tuen oppilaille koulutyöskentelyn vastapainoksi virikkeel- listä ja ohjattua toimintaa ammattitaitoisen henkilökunnan ohjauksessa. Tämän toiminnan tulee tukea ope- tuksellisten ja kasvatuksellisten tavoitteiden saavuttamista ottamalla ne huomioon sekä tavoitteiden asette- lussa, toiminnan suunnittelussa kuin itse toiminnassakin.

Toiminnan yleisenä ja yhteisenä tehtävänä on edistää oppilaiden persoonallisuuden kaikenpuolista kehitty- mistä sekä tukea niiden valmiuksien saavuttamista, jotka mahdollistavat oppilaan fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen kasvun. Vaativaa erityistä tukea tarvitseville oppilaille on tärkeää taata myös se tuki ja ne apuvälineet, joita he osallistuakseen ja kehittyäkseen tarvitsevat. Toiminnassa ja arjessa korostuu moniammatillinen yhteis- työ eri terapeuttien ja kuntouttavien tahojen kanssa. Toteutuksessa keskeistä on myös vammaispalvelulain hengen mukainen toiminta. Vaativan erityisen tuen aamu- ja iltapäivätoiminnan koordinointi tapahtuu yhteis- työssä Salmelan koulun ja vammaispalveluiden kanssa.

Vaativan erityisen tuen ryhmien osalta mahdollisuus aamu- ja iltapäivätoimintaan osallistumiseen tarjotaan kaikille oppilaille, joilla on voimassaoleva erityishuolto-ohjelma ja siinä maininta aamu- ja iltapäivätoiminnasta. Toimintaa järjestetään ryhmien omissa tiloissa, jotka sijaitsevat Salmelan koululla. Toimintaa järjestetään koulun työpäivinä maanantaista perjantaihin klo 7-16.45 välisenä aikana. Oppilaiden osallistumisaika aamu- ja il- tapäivätoimintaan määrittyy lähtökohtaisesti vanhempien työaikojen mukaisesti. Mikäli työajoissa tapahtuu muutoksia, tulee huoltajien ilmoittaa siitä viipymättä hoitopaikkaan. Aamupäivätoiminnassa mukana oleville tarjotaan aamupalaa tapauskohtaisesti tarpeen mukaan.

Vaativan erityisen tuen aamu- ja iltapäivätoimintaan haetaan keväisin samalla aikataululla ja lomakkeilla kuin yleiseenkin koululaisten aamu- ja iltapäivätoimintaan. Ensisijaisesti hakeminen tapahtuu Wilman kautta. Tar- vittaessa hakulomakkeita saa nuorisotoimistosta, kouluilta ja iltapäivätoimipaikoista sekä kunnan nettisivulta. Huoltajien tulee vahvistaa aamu- ja iltapäivätoiminnan tarve koululle heinäkuun loppuun mennessä. Huolta- jien tulee ilmoittaa seuraavan viikon hoitoajat edellisen viikon maanantaihin klo 12 mennessä. Hoidontarpeen peruuntumisesta tai muutoksesta on ilmoitettava viipymättä hoitopaikkaan.

Vaativan erityisen tuen oppilaiden aamu- ja iltapäivätoimintaan osallistuminen on ollut perheille maksutonta kehitysvammahuoltolain nojalla, mikäli oppilaalla on voimassaoleva erityishuolto-ohjelma ja siinä maininta 49 aamu- ja iltapäivätoiminnasta. Ryhmässä toiminnan ohjauksesta ja suunnittelusta vastaa sama henkilöstö, joka ohjaa oppilaita myös koulupäivän aikana. Kunta on pystynyt tällä järjestelyllä tarjoamaan henkilöstölle täyden työajan, joka ei koulupuolella ole yleensä mikään itsestäänselvyys. Lukuvuotena 2018–2019 toiminta järjestet- tiin pääsääntöisesti seitsemän ohjaajan voimin.

Vaativan erityisen tuen aamu- ja iltapäivätoimintaa varten ei ole olemassa erillisiä omia tiloja, vaan toiminta järjestetään koulun opetustiloissa ja mahdollisuuksien mukaan ulkona. Koska opetustilat ovat kouluajan ope- tuskäytössä, niin koulu on joutunut ottamaan yhden koulun eteis- ja pukeutumistiloista aamu- ja iltapäivätoi- minnan käyttöön. Tilaan on tehty tarpeellisia muutoksia turvallisuuden takaamiseksi, mutta tilat ovat autta- mattomasti liian pienet tähän käyttöön. Toimintaan osallistui lukuvuotena 2018–2019 säännöllisesti kuusi oppilasta. Oppilasennusteiden perusteella määrä tulee jatkossa kasvamaan. Mikäli kunta tulee jatkossakin järjes- tämään vaativan erityisen tuen aamu- ja iltapäivätoiminnan, niin sille tulisi löytää asian mukaiset tilat, joissa voidaan tarjota tarpeeksi virikkeellistä toimintaa oppilaiden ja henkilöstön kannalta turvallisesti.

Toiminnassa mukana olevan oppilaan kannalta on hyvä, että ohjaajat ovat hänelle tuttuja ja siirtymisiin ei tarvitse käyttää aikaa, koska toimitaan samoissa tiloissa. Oppilaiden on kuitenkin vaikea erottaa toisistaan koulu- päivä sekä aamu- ja iltapäivätoiminta edellä mainituista syistä. Pahimmillaan oppilaiden päivät venyvät lähes kymmentuntisiksi, mikä on valtavan pitkä aika samassa paikassa samojen ihmisten kanssa toimien.

2.2.9 Koulun kerhotoiminta Kerhotoiminnan järjestämiseen myönnetään Opetushallituksen hankerahoitusta. Tällä hetkellä Sotkamossa on menossa yhdestoista kerhotoiminnan kehittämisen hanke. Hankkeissa on tällä hetkellä 30 prosentin omavas- tuuosuus. Viime vuosina myönnetty avustus on ollut noin 26 000 euroa ja hankkeelle hyväksytyt nettomenot noin 37 000 euroa. Hankkeet myönnetään puolentoista vuoden mittaisina ja hankkeen toiminta-aika päättyy vuoden lopussa.

Hankerahoitus jaetaan kouluille lukukaudeksi kerrallaan, mutta määrä pysyy varsin vakiona. Koulut suunnittelevat kerhojen järjestämisen annetun tuntimäärän ja oppilaiden sekä kerhojen vetäjien yhteistyönä. Pienim- pien kyläkoulujen osalta koulusta ei ole välttämättä löytynyt kerhojen vetäjiä ja toisaalta toimintaa toteuttaa myös 4H-yhdistys. Heidän toteuttamiaan kerhoja ei raportoida koulutoimistoon. Kerhotoimintaa on järjestetty varsin pitkään, joten toiminta on vakiintunut osaksi koulujen arkea. Kerhojen ohjaajina toimivat pääsääntöi- sesti koulun henkilökuntaan kuuluvat. Joiden seurojen kanssa on solmittu yhteistyösopimuksia, jolloin he käy- vät pitämässä kerhotunnit kouluilla. 50

3 ALAKOULUJEN PEDAGOGISET SUUN- NITELMAT

3 .1 K o n t i n j o k i

3.1.1. Opetus ja opetusjärjestelyt Lukuvuonna 2018–2019 Kontinjoen koulussa on 47 oppilasta. Oppilaat opiskelevat kolmessa opetusryhmässä: 1.-2.-luokkalaiset (17 oppilasta), 3.-4.-luokkalaiset (11 oppilasta) ja 5.-6.-luokkalaiset 19 oppilasta. Koulussa on kolme luokanopettajaa. Koulun johtaja on Anu Rautiainen.

LUKU- 1. luokka 2. luokka 3.luokka 4.luokka 5.luokka 6.luokka YHT. VUOSI 2019–2020 7 4 13 8 3 12 47 2020–2021 7 7 4 13 8 3 42 2021–2022 11 7 7 4 12 8 51 2022–2023 10 11 7 7 4 12 52 2023–2024 8 10 11 7 7 4 47 2024–2025 7 8 10 11 7 7 50 2025–2026 4 7 8 10 11 7 47 Taulukko 9. Koulun oppilasmäärä tulee pysymään suhteellisen tasaisena lähitulevaisuudessa.

Kontinjoen kylälle on muuttamassa uusia lapsiperheitä, joka tulee lisäämään niin koulun kuin päiväkodinkin lapsimäärää jo tulevana lukuvuonna. Tämän lisäksi paikallinen yrittäjä on ostanut kylältä tontteja toiveissa saada uusia asukkaita kylälle. Terrafamen läheisyys lisää osaltaan kiinnostusta tontteihin.

Tänä lukuvuonna koulussa työskentelee kaksi koulunkäyntiavustajaa ja tarve tulee jatkossa pysymään samana. Kiertävä erityisopettaja käy koululla kahtena päivänä viikossa, yhteensä kuusi tuntia. Lukuvuonna 2019–2020 nousevat erityisopetuksen tunnit koululla seitsemään. Kiertävä englannin opettaja opettaa koululla yhdeksän tuntia viikossa.

Koulun kanssa samassa rakennuksessa toimivassa esikoulussa on seitsemän esikoululaista. Esiopetusryhmän lisäksi päiväkodissa on kaksi lapsiryhmää, joissa lapsia on yhteensä 32 (esioppilaat mukaan lukien 39). Tulevana toimikautena 2019–2020 1-6-vuotiaita lapsia on vähintään 37. Päiväkodin johtajana toimii Eeva-Liisa Sirviö. Päiväkoti ja esiopetus työllistävät 12 henkilöä. Näillä näkymin henkilöstön tarve tulee pysymään samana. Päi- väkoti sijaitsee elementeistä pystytetyssä väliaikaisessa rakennuksessa. Päiväkoti pystytettiin elokuussa 2010 ja vuokra-aika jatkuu toistaiseksi. Koska päiväkodissa ei tarjota vuorohoitoa, kahden perheen lapset ovat vuo- rohoidossa Leivolankylällä, Käpymetsässä.

Koulun ruokahuollosta vastaa yksi henkilö. Hän näkyy päivittäisessä arjessa ja on tärkeä aikuinen oppilaiden kasvatuksessa. Koulun kanssa samassa pihapiirissä toimivassa iltapäiväkerhossa on tänä lukuvuonna 15 lasta. Ensi lukuvuodelle on haettu iltapäiväkerhopaikkaa 17 lapselle. Iltapäiväkerhossa työskentelee kaksi aikuista ja toiminta tapahtuu koulun läheisyydessä sijaitsevassa vuokra-asunnossa.

Kuvaus opetussuunnitelman toteuttamisen edellytyksistä ja mahdollisista esteistä Opetussuunnitelmassa mainittu polkupyöräily ei onnistu vaarallisten lähellä olevien teiden vuoksi eikä siksi, että suuri osa oppilaista asuu niin kaukana koulusta. Polkupyöräily- sekä liikenneturvallisuuskasvatuksessa hyö- dynnetään digitaalisia sovelluksia, kuten esim. fillarilla sekä 3D- laseja.

Kuvaus koulun toimintakulttuurista ja pedagogisista ratkaisuista 51

Kontinjoen koulu on pieni koulu, jossa ikä-, koko-ja sukupuolierot unohtuvat yhdessä touhutessa. Pienessä yhteisössä yhteisen toiminnan ja leikin mahdollisuus tekee erilaisuuden hyväksymisestä luonnollista. Jokainen saa olla oma itsensä ja toisia pyritään kannustamaan ja ottamaan mukaan toimintaan. Päiväkodin ja esikoulun sijainti koulun välittömässä läheisyydessä mahdollistavat eri-ikäisten lasten yhteiset leikit, sisarusten läheisyy- den sekä lapsen tien päiväkodista yläluokkaan saman katon alla.

Pienessä yhteisössä jokainen tietää ja tuntee toisensa. Aikuiset tietävät oppilaiden taustat ja pystyvät näin helpommin tukemaan oppilasta. Vanhemmilla on matala kynnys olla yhteydessä koulun aikuisiin ja yhteydenpito on välitöntä. Oppilaan tukena ollaan virka-ajan ulkopuolellakin.

Kaikki opettajat opettavat kaikkia oppilaita. Tämä mahdollistaa sen, että kaikki oppilaat kokevat pystyvänsä kääntymään kenen tahansa opettajan puoleen. Kaikki pystyvät myös tarvittaessa opettamaan kaikkia aineita, esimerkiksi koulun oma luokanopettaja opettaa 6.-luokkalaisille ruotsia sekä syksystä 2020 alkaen englantia 1.-luokkalaisille. Työyhteisö suhtautuu kannustavasti kouluttautumiseen ja jokaisen osaamista hyödynnetään kunkin lukuvuoden lukujärjestystä suunniteltaessa.

Koulussamme kuka tahansa aikuinen voi puuttua tarvittaessa erilaisiin tilanteisiin ja jokainen aikuinen myös toimii samojen yhteisesti sovittujen sääntöjen ja käytäntömallien mukaisesti. Tämä luo turvaa lapsille ja sel- keyttä koulun toimintakulttuuriin. Oppilaita opetetaan yli luokkarajojen ja opetusryhmiä muodostetaan niin oppilaiden taitotaso kuin esimerkiksi oppimistyylit huomioiden. Tilojen rajallisuus luo haasteita, mutta tiloja käytetään tehokkaasti ja luovuutta käyttäen. Yhdysluokkaopetus mahdollistaa oppilaiden keskinäisen opetta- misen ja näin eriyttäminen mahdollistuu luonnollisesti. Koulun toimintakulttuuriin kuuluu myös kummitoiminta, jossa yläluokan oppilaat saavat syksyllä itselleen oman kummioppilaan, jonka kanssa järjestetään erilaista toimintaa.

Koulussa päivitetään vuosittain järjestyssäännöt yhdessä oppilaiden kanssa. Päivityksen jälkeen järjestyssään- nöt toimitetaan myös kotien tietoon. Yhteisesti on sovittu tietyt säännöt muun muassa välituntien sisältöön, kännykän käyttöön sekä taksikyyteihin. Aikuisten valvomilla välitunneilla kannustetaan oppilaita liikkumaan ja olemaan ulkona sopivasti, säänmukaisesti pukeutuen. Lähiluonto huomioidaan ja sitä hyödynnetään niin opetuksessa kuin välituntiliikunnassakin.

3.1.2. Oppimisen, kasvun ja hyvinvoinnin tuki Koulussa oppilaat saavat tarvitsemaansa tukea, joko yleistä, tehostettua tai erityistä, tarpeidensa mukaisesti. Tarvittaessa tuki suunnitellaan yhteistyössä moniammatillisesti. Lasten terapeuteille on järjestetty mahdollisuus tavata oppilaita koulun tiloissa, jolloin lapsen ei tarvitse lähteä erikseen esim. Kajaaniin. Oppilashuolto- ryhmä kokoontuu vähintään kaksi kertaa vuodessa, tarvittaessa useammin. Oppilashuoltoryhmään kuuluvat seuraavat henkilöt: koulunjohtaja, luokanopettajat, koulunkäyntiavustajat, erityisopettaja, keittäjä, esiopettaja, päiväkodin johtaja, terveydenhoitaja ja koulukuraattori. Paikalle pyydetään tarvittaessa myös muita mo- niammatillisia yhteistyökumppaneita.

3.1.3. Osallisuus ja vaikuttaminen Oppilaskuntaan valitaan vuosittain suljetulla lippuäänestyksellä kaksi edustajaa jokaisesta opetusryhmästä. Heidän varajäsenensä ovat seuraavaksi eniten saaneet oppilaat. Oppilaskuntatoimintaan on vuosittain suuri määrä halukkaita oppilaita. Yksi oppilas voi olla korkeintaan kaksi peräkkäistä lukuvuotta oppilaskunnassa, tä- män jälkeen tulee pitää yksi välivuosi. Oppilaskunta kokoontuu aina tarpeen vaatiessa, keskimäärin 1-2 kertaa kuukaudessa. Oppilaskuntaa kuullaan koulua koskevissa päätöksissä. Oppilaskunta järjestää erilaisia tapahtumia koululle.

3.1.4. Kodin ja koulun yhteistyö, yhteistyö kylän kanssa Koululta lähetetään viikoittain Wilma-viesti koteihin, jossa kerrotaan tulevista tapahtumista. Koululla toimii aktiivinen vanhempainyhdistys, joka on mahdollistanut lähes vuosittaiset retket koko koululle. Joka toinen lukuvuosi pääsee yläluokka luokkaretkelle pääkaupunkiseudulle. Koulu avustaa varainkeräyksessä säännöllisesti. 52

Yhdessä vanhempainyhdistyksen kanssa järjestetään myös erilaisia tapahtumia. Esimerkkinä tapahtumista ku- luvan lukuvuoden vapputapahtuma, jossa oppilaat yhdessä vanhempien kanssa järjestävät ja ohjaavat erilaisia leikkejä ja pelejä, pitävät kahvilaa ja toimittavat ennalta tilattuja munkkeja ja simaa.

Oppilaiden huoltajiin ollaan yhteydessä tarvittaessa nopeasti ja kunkin perheen toiveet ja mahdollisuudet huomioiden. Kyläyhdistys pitää kokouksia ja kuulemistilaisuuksia koulun tiloissa, viimeisimpänä tulevasta kevyen liikenteen väylästä. Koulun sali on aktiivisessa kyläläisten iltakäytössä. Paikallinen metsästysyhdistys kokoontuu myös koululla säännöllisesti. Kyläläiset kutsutaan koulun juhliin ja erilaisiin tapahtumiin.

3.1.5. Fyysinen oppimisympäristö Koululla on kolme varsinaista luokkahuonetta, joiden lisäksi pienempi luokkahuone englannin ja tekstiilityön opetusta varten. Sama luokkahuone toimii myös esikoululaisten ruokailutilana. Tämä mahdollistaa päivittäisen yhteyden tuleviin ykkösluokkalaisiin koulun arjen keskellä. Toisaalta tämä aiheuttaa myös päivittäistä turhaa hälinää niin ruokaileville esikoululaisille kuin ruokaa jonottaville koululaisille.

Sisäliikunta tapahtuu liikuntasalissa, joka kooltaan on haastavan pieni suurille yhdysluokille. Liikuntasalista puuttuu esiintymislava, joka on korvattu irtonaisilla lavoilla. Peseytymistilat liikuntasalin pukuhuoneissa ovat riittämättömät ja vaikuttavat näin negatiivisesti oppilaiden hygienian ylläpitoon liikuntatuntien jälkeen. Hen- kilökunnalta puuttuu täysin pukeutumis- ja peseytymistila. Liikuntasali on koulun, esikoulun ja päiväkodin yh- teiskäytössä ja käyttövuorot suunnitellaan vuosittain kaikkien tahojen tarpeet huomioiden.

Koululla olisi toive saada toteutettua samanaikaisopetusta nykyistä enemmän. Tämä ei ole kuitenkaan mahdollista jakotilojen puuttuessa täysin. Lähivuosina Kontinjoelle tarvitaan laajennus, jonka yhteydessä päiväkoti saa uudet, kiinteät tilat toimintaansa varten sekä tila esikoululle ja iltapäivätoiminnalle. Saman laajennuksen myötä koululle tarvitaan uusi keittiö, joka poistaisi nykyisen kahden keittiön-mallin sekä ruokasali.

Oppilaiden käytössä on kaksi vessaa (pojilla pisuaari sekä yksi wc-istuin, tytöillä kaksi wc-istuinta), jotka eivät tällä hetkellä kunnolla riitä oppilasmäärälle. Wc-tilat ovat myös heikossa kunnossa.

Opettajanhuone on liian pieni nykyisellään eikä koulussa ole rauhallista tilaa esimerkiksi neuvottelujen käyntiin koulupäivän aikana. Erityisopettajan ja englannin opettajan ollessa koululla yhtäaikaisesti loppuvat opetustilat kesken. Välillä liikuntasalia on käytetty opetustilana, mutta sitä puolestaan tarvitsee päiväkoti käyttöönsä aa- mupäivisin.

Koulun luokkien lattiat tullaan käsittelemään turvallisemmiksi tulevan kesän aikana. Samalla myös koulun käy- tävän lattia laitetaan parempaan kuntoon. Koulun pulpetit ja tuolit tulisi uusia lähitulevaisuudessa ja luokissa olevia säilytyskomeroita tulisi vaihtaa käytännöllisemmiksi. Oppilaat ovat toivoneet kouluun jotain mukavaa lukunurkkausta, jossa olisi pehmeitä istuimia.

Erikoistilojen käytettävyys (käsityö, liikunta, kuvaamataito, musiikki, kotitalous) Koululle tarvitaan ainakin yksi luokkahuone lisää taideaineiden kunnollista opetusta varten. Tällä hetkellä taideaineet opetetaan luokkahuoneissa, joka aiheuttaa sen, etteivät kaikki soittimet mahdu olemaan oppilaiden saatavilla jatkuvasti. Kuvataiteissa ei kuivuville töille ole kunnolla tilaa ja näin useamman oppitunnin kestäviä kuvataidetöitä on haastavaa tehdä. Koululla ei ole kunnolla tilaa oppilaiden töiden esille saannin mahdollista- miseksi.

Käsityön opetuksessa ei käytetä sukupuolijakoa vaan ryhmät muodostetaan oppilastöiden perusteella, käytet- tävissä olevat tilat huomioiden. Pehmeiden materiaalien opetus tapahtuu pääasiassa sille varatussa luokka- huoneessa sekä osittain luokkahuoneissa (esim. kangaspuilla kudonta keskiluokassa). Kovien materiaalien tilat ovat puutteelliset ja pienet. Muun muassa ilmanvaihdon tulisi olla toimivampi. Pölyistä työympäristöä on pyritty parantamaan täsmällisellä siivouksella. Kalusteita tulisi uusia ja työskentelytiloja parannella, jotta oppilaat voisivat turvallisesti käyttää laitteita opettajan kanssa. 53

Oppimisympäristön turvallisuus Koulu sijaitsee lähellä Sotkamontietä ja erittäin kapeaa ja vaarallista Parkuantietä, joka luo haasteita pidem- mille retkille oppilaiden kanssa. Kaikille koulun oppilaille, myös alle kilometrin päässä koulua asuville, tarjotaan taksikyyti vaarallisen koulumatkan vuoksi.

3.1.6. Yhteistyörakenteet varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen kanssa Esikoululaiset ruokailevat päivittäin yhdessä koulun luokkatiloista. Esikoululaisten kanssa toteutetaan vuosittain erilaisia retkiä sekä vieraillaan vuorotellen toistemme luona. Esikoulun opettaja ja alkuopettaja ylläpitävät säännöllistä yhteistyötä ja suunnittelevat vuosittain toimintaa kullekin lukuvuodelle. Esikoululaiset osallistuvat erilaisiin tapahtumiin ja luokkaretkiin sekä käyvät yhtä aikaa uintiopetuksessa koululaisten kanssa.

Päiväkodin lapset ulkoilevat samaan aikaan kuin oppilaat ja mahdollistavat näin oppilaiden ja päiväkotilaisten välisen tuttavuuden. Yläluokan oppilaat järjestävät vuosittain päiväkodille ja esikoululaisille Muumi-hiihtokil- pailut. Yhteisiä hetkiä päiväkodin ja koulun välillä toivotaan ja tullaan järjestämään lisää lähitulevaisuudessa (esimerkiksi oppilaat lukevat päiväkotilaisille).

3.1.7. Yhteistyö perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan kanssa Aamupäivätoimintaa järjestetään vain tarvittaessa. Kontinjoen koulun oppilailla on mahdollisuus osallistua il- tapäivätoimintaan viitenä päivänä viikossa. Oppilaat siirtyvät suoraan koulusta iltapäiväkerhon tiloihin, jossa he osallistuvat monenlaiseen toimintaan ohjaajien kanssa ja tekevät myös mm. päivän aikana tulleet kotiteh- tävät. Iltapäivätoiminnan säännöt ovat yhdenmukaiset koulun sääntöjen kanssa. Yhteistyö iltapäivätoiminnan ja koulun välillä on saumatonta ja oppilaiden etuja ensisijaisena pitävää.

3.1.8. Koulun kerhotoiminta Koululla järjestetään kerhotoimintaa kunakin lukuvuonna toiveiden ja tarpeiden mukaisesti. Lukuvuonna 2018–2019 toimii koulussamme kaksi liikuntakerhoa sekä kuorokerho. 4H järjestää koululla kaksi kerhoa sekä Kajaanin HAKA pitää koululla pallokerhoa. Kerhotoiminnalle on ollut viime vuosina kova tarve ja kerhoja on pidetty kerhotoiminnalle varatun budjetin mukaisesti. Suurin osa oppilaistamme pystyy osallistumaan kerhoi- hin vain, jos heille mahdollistetaan kerhosta kyyditys kotiin.

Koulun oppilaskunta selvitti kerhotoiminnan toimivuutta huhtikuussa 2019. Oppilailta kerättyjen mielipiteiden mukaan koulun kerhotoimintaan varattuja välineitä on tarpeeksi ja tilat ovat kerhotoimintaan sopivat. Ker- hoissa on yleensä hyvä ilmapiiri ja kerhojen vetäjiin oltiin tyytyväisiä. Kerhojen sisältöön oltiin tyytyväisiä ja koettiin, että kerhoissa toimintaan osallistutaan yleensä aktiivisesti. Kerhojen koettiin tuottavan hyvää mieltä. Myös parannettavaa kerhon sisältöihin löytyi ja muun muassa isompaa salia toivottiin. Uusien kerhojen aiheiksi toivottiin muun muassa koodausta, käsitöitä ja valokuvausta. Usea vastaaja toivoi myös aamukerhoja.

3 . 2 L e i v o l a

3.2.1 Opetus ja opetusjärjestelyt Leivolan koululla toimii tällä hetkellä kuusi perusopetusryhmää ja oppilaita on lukuvuonna 2018–2019 113, joista kuljetusoppilaita on nelisenkymmentä. Oppilasennuste, joka on päivitetty lukuvuoteen 2025–2026, ei tuo suuria muutoksia koulumme oppilasmäärään. Tulevina vuosina oppilasmäärä laskee hieman, mutta lähelle sadan oppilaan rajaa, mihin koulumme tilat ovat alunperin mitoitettu.

Koulumme henkilöstöön kuuluu kuusi luokanopettajaa, kolme koulunkäynnin ohjaajaa, yksi päätoiminen tun- tiopettaja kieltenopetukseen ja yksi kiertävä erityisopettaja. Koulumme henkilökuntaan kuuluvat myös olennaisesti ruoka- ja puhtaanapitopalveluhenkilöt sekä talonmies. Kouluterveydenhoitaja on tavattavissa koulullamme kerran viikossa. Kunnan yhteisen koulukuraattorin ja koulupsykologin palvelut ovat koulumme käytössä tarvittaessa. Henkilökuntamme on hyvin ammattitaitoista ja sitoutunutta kasvatus- ja opetustyöhön. Henki- 54 löstön kehittämiseksi tulee järjestää säännöllisesti perehdyttämiskoulutusta sekä mahdollisuuksia oman am- mattitaidon aktiiviseen ylläpitämiseen ja kehittämiseen. Henkilöstön kehittämisen tulee olla suunnitelmallista ja sitä varten on oltava toimiva seurantajärjestelmä (=kehityskeskustelut). Henkilöstön työhyvinvoinnista on huolehdittava ja se on jatkuvan seurannan ja kehittämisen kohteena. Opetushenkilöstön määrässä ei tule ta- pahtumaan suuria muutoksia lähitulevaisuudessa johtuen oppilasmääristä, mutta lasten henkisen hyvinvoinnin tukemiseen koulumme tarvitsee ehdottomasti lisäresursseja.

Opetussuunnitelman toteutumisen kannalta olennaisinta on tarvittava tietopohja, opettajien ammattitaito ja tarkoituksenmukainen oppimisympäristö. Tällä hetkellä suurimman esteen tarkoituksenmukaiselle opetukselle ja opetussuunnitelman monipuoliselle toteutumiselle muodostaa koulumme tilojen ahtaus ja jakotilojen puute. Oppimisympäristöt eivät ole kaikilta osin asianmukaisia tai kokonaisuudessaan edistä koulussa viihty- mistä. Ne eivät myöskään ole helposti muunneltavissa erilaisiin oppimistilanteisiin, eivätkä opettajat tai oppilaat voi vaikuttaa tilajärjestelyihin. Lisäksi suuret opetusryhmät ja tukea tarvitsevien oppilaiden määrän kasvu luovat omat haasteensa opetus- ja oppimistilanteisiin.

Koulumme toimintakulttuuri on avoin, vuorovaikutteinen sekä oppilaiden ja heidän huoltajiensa osallistumista arvostava. Turvallisella kasvuympäristöllä luodaan edellytykset oppilaan terveen kokonaispersoonallisuuden kehittymiselle. Koulumme yhteisöllisyys (osaltaan johtuu myös koulumme koosta ja rakenteesta) pyrkii kasvat- tamaan lasta toisten huomioon ottamiseen, erilaisuuden hyväksymiseen, toisten kunnioittamiseen ja oikeu- denmukaisuuteen. Oppilas oppii ottamaan vastuuta tekemisistään, lähimmäisistään ja ympäristöstään. Kou- lussamme arvostamme hyviä käytöstapoja ja rehellisyyttä.

3.2.2 Oppimisen, kasvun ja hyvinvoinnin tuki Koulumme opettajilla on riittävästi tiedollisia ja taidollisia valmiuksia opettaa eri tukea tarvitsevia oppilaita. Tietotekniikan monipuolinen hyödyntäminen opetuksessa on mahdollista koulullamme. Ongelmaksi muodostuu jälleen tilojen puute ja muunneltamattomuus, oppilaiden jakaminen eri opetusryhmiin on lähes mahdotonta. Koulullamme on käytössä joustavia toimintamuotoja, joiden avulla pystymme kohtaamaan tukea tarvit- sevan oppilaan joustavasti ja tarkoituksenmukaisesti (erityisopettajan rooli merkittävä). Jos koulullamme esiintyy erityinen ongelmatilanne, on sitä varten laadittu selkeä, yhdessä sovittu toimintatapa (=kriisisuunnitelma, “kuripaketti” yms). Koulumme oppilashuoltoryhmä kokoontuu säännöllisesti ja sen tehtävänä on omalta osaltaan huolehtia oppilaiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista sekä tukea oppilaiden tasa- painoista kasvua ja kehitystä. Kaikilla koulumme henkilökuntaan kuuluvilla on kasvatusvastuu. Ongelmaksi olemme kokeneet sekä koulun arjessa että oppilashuoltotyössä sosiaalitoimen ja perheneuvolan antaman moniammatillisen tuen hitauden tai puutteen.

3.2.3 Osallisuus ja vaikuttaminen Koulun tehtävä on huolehtia siitä, että oppilailla on mahdollisuus ilmaista mielipiteensä koulunsa toimintaan liittyvissä, oppilaita yhteisesti koskevissa asioissa. Leivolan koululla toimii 3. -6. luokan oppilaista muodostuva oppilaskunta, jonka tehtävänä on edistää oppilaiden yhteistoimintaa, vaikutusmahdollisuuksia ja osallistumista oppilaita koskevissa asioissa. Koulun ja päiväkodin yhteisöllisyyttä lisätään myös yhteisillä tapahtumilla ja juhlilla. Myös luokkien välinen kummitoiminta (1. ja 5. luokan sekä 2. ja 6. luokan välillä) on osaltaan lisää- mässä yhteisöllisyyttä. Oppilaiden osallisuutta ja vuorovaikutusta tuetaan ja arvioidaan palautekäytäntöjen avulla.

3.2.4 Kodin ja koulun yhteistyö Kodin ja koulun yhteistyötä suunnitellaan, kehitetään ja arvioidaan yhdessä huoltajien ja oppilaiden kanssa. Yhteistyötä tehdään koulun, luokan ja oppilaiden tasolla. Koulullamme toimii vanhempainryhmä, joka on ollut järjestämässä yhteisiä tapahtumia koululla. Lisäksi vanhempainryhmä on osallistunut joihinkin yhteisiin han- kintoihin ja antanut lisärahoitusta mm. laskettelupäivän ruokailuun ja erilaisiin muistamisiin. Huolena on, että vanhempainryhmä “kuihtuu” hiljalleen pois, huoltajia on vaikea houkutella mukaan tekemään talkootyötä. Tärkeää olisi saada vanhemmat tutustumaan toisiinsa lasten koulutaipaleen alussa, 1. luokan syksyllä, jolloin yhdessä tekemisen ja vertaistuen merkitys on suurempi. Kontaktien luominen toisiin perheisiin onnistuu al- 55 kuopetusvuosina vaikkapa erilaisilla toimintailloilla ja tapahtumilla. Lisäksi vanhemmilta saatu palaute on tär- keää koulun kehittämisen kannalta. Siksi vanhempien mielipiteitä ja kokemuksia lasten koulunkäynnistä ja kodin ja koulun yhteistyöstä kysytään vuosittain palautekyselyillä.

Koulumme yhteydenpito koteihin tapahtuu pääsääntöisesti Wilman kautta. Yhteydenpito on säännöllistä, opettajat huolehtivat kukin oman luokkansa asioista, johtaja tiedottaa yhteisistä asioista viikottaisessa tiedot- teessa.

3.2.5 Fyysinen oppimisympäristö Koulu on alkujaan rakennettu metsäkouluksi vuonna 1988 ja muutettu koulukäyttöön vuonna 2006, jolloin rakennukseen tehtiin pintaremonttia ja tiloja muutettiin peruskoulun tarpeisiin. Koulu on alun perin mitoitettu 85 oppilaalle. Koulun A-rakennuksen tiloissa on kuusi luokkaa yhden ahtaan käytävän varrella. Jokaisella pe- rusopetusryhmällä on omat tilat (yksisarjainen). Luokat on mitoitettu n. 14 oppilaalle ja tällä hetkellä tiloissa opiskelee 11–24 oppilaan ryhmiä. Tilat ovat ahtaita ja ilmanvaihdon kapasiteetti ei riitä. Luokkatilojen lisäksi muita opetustiloja ovat sekä englannin opettajan että erityisopettajan tilat. Päiväkodin kanssa yhteisiä tiloja ovat ruokala ja liikuntasali. Liikuntasalin käyttöaste sekä opetus- että iltakäytössä on korkea, ja ruokala on yli- kuormitettu. Kouluruokailu joudutaan järjestämään päiväkodin päivärytmin mukaisesti. Yhteinen väliseinä päi- väkodin lepohuoneen ja luokkatilan välillä rajoittaa opetuksen toteuttamista koulun puolella päivälevon aikana. Luokkien väliin kaivataan lisää äänieristystä.

Rakennuksen sähkötekninen järjestelmä on käyttöikänsä päässä, mikä näkyy mm. kuormituksen aiheuttamana sulakkeiden palamisena. B-rakennuksen tiloissa toimii esikoulu sekä käsitöiden (puu- ja tekstiilityö, kuvataide) opetus. B-rakennuksen luoteispäädyssä on kunnan teknisen työn huoltohalli, josta tulee kuntokartoituksessa- kin ilmitulleita haju- ja päästöhaittoja opetustiloihin. Liikennejärjestelyt kaikkien piha-alueiden osalta ovat puutteelliset. Välituntialueen leikkivälineet/-telineet ovat vanhoja ja niitä on niukasti.

Kesällä 2019 tehdään kattoremontti ja uusitaan sadevesijärjestelmä, parannetaan liikennejärjestelyjä pysä- köintialueella ja uusitaan välituntialueen telineistöä. Nykyisen opetussuunnitelman toteuttaminen nykyisissä tiloissa on lähes mahdotonta. Tiloja ei voi muunnella opetuksen mukaan, jakotiloja ei ole, ja sekä erityis- että englannin opetus toimii tällä hetkellä epäkäytännöllisissä ja opetukseen melkein kelvottomissa tiloissa. Näitä tiloja ei ole alun perin suunniteltu opetukseen lainkaan. Koulussa tulisi olla suuremmat, väliseinin jaettavat luokkatilat.

Niin oppilaiden kuin opettajien työpisteet (luokkien pöydät, tuolit ja pulpetit) ovat vanhoja, osa jopa metsä- koulun ajoilta. Kunnan työterveyskäynnillä huomio kiinnittyi erityisesti aikuisten työpisteiden ergonomiaan. Opettajan työpisteen korkeutta ei voi säätää tai liikuteltavat tuolit (satulatuolit) ovat jo vanhanaikaisia. Oppi- laiden pulpeteissa ei ole tarpeeksi säätövaraa, säilytystilaa on liian vähän ja pinnat ovat kuluneet. Myös toimis- totyötä tekevän johtajan huoneen kalustus on vanhanaikainen, työergonomialtaan jopa vaarallinen. Myös säi- lytykseen tarvittavia arkistokaappeja ei ole.

Aikuisten sosiaalitilat kaipaavat kipeästi kunnostusta. Kunnollisia peseytymismahdollisuuksia ei ole, säilytys- kaappeja on liian vähän ja sosiaalitilat ovat liian ahtaat. Koska koulu on sisämateriaaleiltaan suurimmaksi osaksi kiveä tai tiiltä, kaikuu käytävillä ja luokissa paljon. Ylimääräisen kaiun poistamiseksi varsinkin eteisaulasta akustiikkaan olisi kiinnitettävä aiempaa parempaa huomiota, kuten kokonaisuudessaan koulumme yleiseen viihty- vyyteen.

3.2.6 Yhteistyörakenteet varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen kanssa Päiväkoti ja koulu osallistuvat yhteisiin tapahtumiin muutaman kerran lukuvuoden aikana (esimerkiksi vierailevat esiintyjät). Esi- ja alkuopetus tekevät säännöllistä yhteistyötä vierailemalla toistensa ryhmissä sekä jär- jestämällä yhteisiä tapahtumia ja retkiä. Neljännen luokan keväällä oppilaat aloittavat kummiyhteistyön esikoululaisten kanssa. Yhteistyötä jatketaan toisen luokan loppuun saakka.

Tulevan ensimmäisen luokan opettaja käy tutustumassa esikoululaisiin muutamia kertoja kevään aikana. Vie- railuilta saatua tietoa hyödynnetään muun muassa kirjatilauksissa. Esiopetusryhmän ja alkuopetusryhmien aikuiset pitävät keskinäisen siirtopalaverin toukokuussa. Tehostetun tuen oppilaiden siirtopalaverissa esiopetuksesta kouluun, koulun puolelta on mukana tuleva opettaja ja erityisopettaja.

Suunnitelmissa on vahvistaa esi- ja alkuopetuksen yhteistyötä. Leivolan yhteinen pihapiiri luo otolliset puitteet esi- ja alkuopetuksen tavoitteellisen työskentelyn tiivistämiselle. Toiveissa on päästä tutustumaan muihin jo yhteistyötä toteuttaviin esi- ja alkuopetusryhmiin ja toimintatapoihin. Henkilökunta on sitoutunut ja motivoitunut kehittämään opetussuunnitelman mukaista yhteistyötä. Tavoitteena on luoda esi- ja alkuopetukseen su- juva jatkumo. Suunnitelmissa on kehittää työtapa, jossa esi- ja 1.-2. luokkalaiset kokoontuvat kaksi kertaa kuussa työskentelemään sekaryhmissä. Ryhmät muodostetaan oppilaiden oppimiseen liittyvien tarpeiden mukaisesti, esim. motoriikkaryhmä, kielellisiä valmiuksia tai matemaattisia taitoja kehittävä ryhmä.

3.2.7 Yhteistyö perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan kanssa Leivolan koululla järjestetään sekä aamu- että iltapäivätoimintaa lähinnä 1. -2. luokkalaisille. Aamuvalvonnasta ja toiminnasta vastaavat koulumme koulunkäynninohjaajat, iltapäivätoiminnasta Sotkamon kunnan nuorisotoimi. Iltapäiväkerhon hakuaika on keväällä kouluun ilmoittautumisen yhteydessä, aamuvalvontaan syksyllä koulun alkaessa. Tulevaisuudessa koulun olisi syytä hyödyntää iltapäiväkerhon uudet toimivat tilat aamupäivi- sin omaan opetuskäyttöön. Myös yhteydenpitoa ja yhteistoimintaa iltapäiväkerhon kanssa tulisi tiivistää ja tarkentaa.

3.2.8 Koulun kerhotoiminta Koulujen kerhotoiminnan tarkoituksena on tarjota monipuolista, lasten ja nuorten kasvua tukevaa toimintaa ja lisätä oppilaiden osallistumista sekä yhteisöllisyyttä. Kerhotoiminnan piiriin pyritään saamaan myös niitä oppilaita, joilla ei ehkä muuten ole mahdollisuutta harrastaa säännöllisesti. Kerhotoiminnan tavoitteena on myös lisätä kodin ja koulun yhteistyömuotoja. Leivolan koululla tästä hyvänä esimerkkinä voidaan mainita vanhempien ylläpitämä ja organisoima Hermes- liikuntakerho, joka tarjoaa monipuolisia liikuntamahdollisuuksia eri-ikäisille lapsille. Myös koulumme henkilökunta on järjestänyt useita eri kerhoja tietyn teeman (yleensä eri taidemuotojen) ympärille. Haasteena kouluajan jälkeen järjestettävissä kerhoissa on koulullamme koulukyytien järjestäminen kuljetusoppilaille.

3 . 3 N a a p u r i n v a a r a

3.3.1 Opetus ja opetusjärjestelyt Naapurinvaaran koulu sijaitsee Naapurinvaaralla, noin 12 km Sotkamon kirkonkylältä länteen Nuasjärven poh- joispuolella. Koululta on matkaa Vuokattiin 5 km ja Kajaaniin noin 30 km. Koulussa järjestetään opetusta yleisopetuksen vuosiluokille 1-6. Opetus järjestetään yhdysluokissa 1-2, 3-4 ja 5-6. Lukuvuotena 2018–2019 koulussa opiskeli yhteensä 51 (syyslukukausi)/ 49 (kevätlukukausi) oppilasta. Oppilasennusteen mukaan Naapu- rinvaaran koulun oppilasmäärä tulisi vuoteen 2026 pysymään suhteellisen samanlaisena.

Naapurinvaaran koululla on työskennellyt lukuvuotena 2018–2019 päivittäin kolme (3) luokanopettajaa, kaksi (2) koulunkäynninohjaajaa, lisäksi kiertävä englannin opettaja ja erityisopettaja. Kaksi (2) Nuorisotoimen ilta- päiväohjaajaa toimi osan työpäivästään koulun puolella.

Oppilashuollon asioista koululla huolehtivat kouluterveydenhoitaja (joka 3. viikko), kunnan yhteinen koulukuraattori sekä alakoulujen yhteinen koulupsykologi (tarvittaessa). Koulun kiinteistönhoitajat käyvät koululla noin kerran viikossa, akuutissa tilanteessa heidät voi soittaa paikalle. Ruokapalveluvastaava toimii koululla säännöllisesti päivittäin.

Oppilasennusteen toteutuessa koulun henkilöstömäärässä ei näyttäisi tulevan muutoksia lähivuosien aikana. Kuitenkin ohjaaja- ja avustajaresurssia joudutaan pohtimaan vuosittain oppilaiden tarpeiden pohjalta. Pienen 57 kouluyksikön henkilökunnan erityisvaatimuksiin kuuluvat joustavuus ja kyky toimia vaihtuvien tilanteiden mukaan (esimerkiksi poissaolotilanteissa ja lukujärjestysmuutokssissa). Haavoittuvuus on herkkää, jos yksikin aikuinen on pois töistä.

Koulu sijaitsee luonnon keskellä. Se mahdollistaa luonnon monipuolisen hyödyntämisen opetuksessa. Tämä heijastuukin koulun toimintakulttuuriin, jossa lähiluonto toimii opetusympäristönä. Naapurinvaaran koululla käytetään perinteisten oppimismateriaalien ohella sähköisiä oppimisympäristöjä. Koulun jokaisella oppilaalla on käytössään oma ChromeBook.

3.3.2 Oppimisen, kasvun ja hyvinvoinnin tuki Oppimisen, kasvun ja hyvinvoinnin tuki toteutetaan koulussamme pääosin luokanopettajan, erityisopettajan, koulunkäynninohjaajan ja koulukuraattorin yhteistyössä. Pääasiassa tuki annetaan oppilaan omassa luokassa. Osittain tämä johtuu jakotilojen puutteesta. Oppilaalle tarjotaan tukiopetusta, joka käytännössä toteutetaan ennen koulupäivän alkua.

Opettajanhuone toimii erityisopettajan työtilana silloin, jos oppilas hyötyy opetuksesta luokan ulkopuolella. Pienryhmäopetusta tarvitsevat oppilaat siirtyvät koulultamme Salmelan koululle pienryhmään. Koulukuraat- tori sekä koulupsykologi toimivat koulullamme käydessään johtajan pienessä toimistohuoneessa.

3.3.3 Osallisuus ja vaikuttaminen Koulussamme toimii oppilaskunta. Se kokoontuu tarvittaessa. Oppilaskunta on järjestänyt pieniä koulun sisäi- siä tapahtumia, esim. ystävänpäivänä, vappuna. Oppilaskunnan edustaja on mukana Sotkamon nuorisovaltuustossa. Oppilaskunnan edustaja on tarvittaessa mukana OPH-ryhmässä.

Koulumme 5.-6.lk:n oppilaat toimivat koulukummeina koulutiensä aloittaville koululaisille. Kummitoiminta helpottaa pienten koululaisten koulupolun alkua. Koulukummit ovat myös toimineet lukemisen kuuntelijoina ja tukijoina sekä käsitöiden tekemisessä apuna.

3.3.4 Kodin ja koulun yhteistyö Koulullamme toimii vanhempainryhmä. Ryhmä kokoontuu tarvittaessa ja osallistuu aktiivisesti muun muassa. koulun retkien varainkeruuseen. Koulullamme järjestettiin syksyllä Kodin ja koulun päivä. Paikalla kävi runsaasti lasten vanhempia sekä isovanhempia. Kodin ja koulun välisen viestinnän ensisijaiset välineet ovat Wilma ja puhelin. Yhteistyötä toteutetaan arviointikeskustelujen, vanhempainiltojen, oppilashuollollisten ja pedagogisten vanhempaintapaamisten muodossa.

3.3.5 Fyysinen oppimisympäristö Koulu on perustettu jo vuonna 1887 ja on Sotkamon toiseksi vanhin koulu. Kivirakenteinen, kolmessa kerroksessa toimiva koulurakennus valmistui vuonna 1957 ja se on peruskorjattu 1999. Erillinen liikuntasali raken- nettiin 1993. Koulussamme on kolme luokkatilaa kahdessa eri kerroksessa. Englannin opetus järjestetään kellarikerroksessa, jossa on tiloina pieni luokka, iltapäiväkerhon tilat sekä oppilaita varten varattu wc. Ruokalin- jasto on keskikerroksen luokkatilassa ja 3.-6.luokan oppilaat kantavat ruoka-annoksensa tarjottimella yläker- ran luokkiin. Kiviportaikon kulkeminen ruokatarjottimen kanssa on aiheuttanut muutamia loukkaantumisia ja useampia astioiden särkymisiä/lukuvuosi.

Puutyötunnit järjestetään vuokratiloissa, jotka ovat naapuritontilla sijaitsevassa yksityisomisteisessa rakennuksessa. Koululaisille on rajattu avoimesta tilasta oma alueensa köysiaidalla. Vuokrasopimus oikeuttaa tilan käyt- töön neljä oppituntia/viikko (3.-6. lk) ja kaksi lisäkertaa/vuosi. Tämä rajoittaa esimerkiksi 1.-2.-luokkalaisten tilan käyttöä.

Koulumme kalusteet ovat vanhoja ja luokkatilojen muuntelu on mahdotonta. Jakotiloja koulullamme on vähän, sellaisena voimme käyttää vain aamupäivisin iltapäiväkerhon tiloja. Käytävien hyödyntäminen on mahdotonta.

Suurin osa liikuntatunneista pystytään toteuttamaan koulun alueella. Koulun pihaan on rakennettu pieni lähi- liikunta-alue. Liikuntasali on kunnoltaan peruskorjausta vaativa, varastotilan katossa on ollut vesivuoto ja pe- sutilan lattialaatoitus on irronnut kevätroutimisen vuoksi.

Koulun varastotilat ovat puutteelliset. Ulkovarasto on purkukuntoinen, mutta useampi rakennuksen tiloista ei palvele mitenkään koulun tarpeita. Koulun piha-alueen asfaltoinnin uusiminen sekä parkkipaikkojen kunnos- taminen edistäisi oppilasturvallisuutta sekä helpottaisi kunnossapitoa. Tällä hetkellä ongelmana on asfaltin epätasaisuus, jokakeväinen sulavesien valuminen ulko-ovien eteen sekä mahdollisesti myös rakenteisiin.

Erityisopettajan, terveydenhoitajan, kuraattorin, koulupsykologin toiminta tapahtuu niissä tiloissa, joissa on muutakin koulun toimintaa (englannin opetustila, johtajan huone sekä opettajainhuone). Kun useampi edellä mainittu tekijä on yhtä aikaa koululla, on vaikea löytää kaikille työhön sopivaa, rauhallista työtilaa. Tämä vaatii joustavuutta kaikilta työyhteisön jäseniltä. Erityisopettajan ammattimateriaalille ei koulultamme löydy selkeää tilaa.

3.3.6 Yhteistyörakenteet varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen kanssa Koulumme kuuluu Vuokatin alueryhmään, johon kuuluvat Pohjavaaran, Vuokatin ja Satuvakan esi- ja alkuopettajat. Alueryhmä kokoontuu useamman kerran lukuvuoden aikana ja järjestää vuosittain yhden yhteisen ta- pahtuman.

3.3.7 Yhteistyö perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan kanssa Koulullamme ei ole aamutoimintaa. Iltapäivätoimintaa järjestetään koulumme kellarikerroksessa 1.-3. luokan oppilaille. Iltapäiväkerhon työntekijät ovat osan työpäivästään koulun puolella. Tarvittaessa iltapäiväkerhon henkilöstö osallistuu koulun puolella oppilaspalavereihin tai monialaisiin yhteistyöpalavereihin sekä kevään tiedonsiirtopalaveriin.

3.3.8 Koulun kerhotoiminta Koulullamme toimii 4H-kerho läpi vuoden, luontokerho, musiikkikerho ja liikuntakerho jaksoittain. Lukujärjes- tykset ja kuljetus aiheuttavat rajoitteita sopivien kerhoaikojen löytämiseksi. Kerhoja on yritetty järjestää niin, että mahdollisimman moni koulumme oppilas pystyisi niihin osallistumaan. Oppilaat tulevat koululle kyytien vuoksi jo hyvissä ajoin ennen koulupäivän alkua. Siksi osa kerhoista on järjestetty aamuisin.

3 . 4 P o h j a v a a r a

3.4.1 Opetus ja opetusjärjestelyt Pohjavaaran koulussa on 37 oppilasta ja kaksi opetusryhmää: 1- 2 lk ja 3-6 lk.

LUKU- 1. luokka 2. luokka 3.luokka 4.luokka 5.luokka 6.luokka YHT. VUOSI 2019–2020 1 9 9 6 4 2 31 2020–2021 9 1 9 9 6 4 38 2021–2022 2 9 1 9 9 6 36 2022–2023 1 2 9 1 9 9 31 2023–2024 2 1 2 9 1 9 24 2024–2025 3 2 1 2 9 1 18 2025–2026 5 3 2 1 2 9 22 Taulukko 10. Päivitetty oppilasennuste lukuvuoteen 2025–2026

Koulussa on kaksi luokanopettajaa, ruokapalveluvastaava ja kaksi määräaikaista kouluavustajaa. Koululla käy kiertävä englanninopettaja kolme kertaa viikossa ja erityisopettaja kaksi kertaa viikossa. Henkilöstömäärä py- synee samana lähivuodet. Mikäli oppilasmäärä on yli 40 oppilasta, opetus olisi järkevintä järjestää kolmessa opetusryhmässä. 59

Opetussuunnitelmaa toteutetaan olosuhteet huomioiden. Opetussuunnitelman toteutumisen edellytyksenä on yhteistyö, tiimityö ja tehtävien järkevä jakaminen henkilöstön ja opetusryhmien välillä. Pohjavaaran koulun oppilaat opiskelevat yhdysluokkaopetuksessa. Koulun toimintakulttuuriin kuuluu olennaisesti oppilaiden oh- jaaminen omatoimisuuteen ja itsenäisten työskentelytaitojen käyttämiseen. Opetussuunnitelman joustava käyttö on pedagogisten ratkaisujen avain.

Pohjavaaran koulun perusopetusryhmät on tällä hetkellä jaettu 1.-2.lk ja 3.-6 lk:aan. Mikäli oppilasmäärä ei muutu, on luokkajakoa muutettava lukuvuonna 2020–2021 luokiksi 1.-3. ja 4-6. Koulun tuntikehystä käytetään erityisesti matematiikan ja englannin opetusryhmien jakamiseen. Esimerkiksi kun 3.-4. luokat opiskelee englantia, opiskelevat 5.-6. luokan oppilaat matematiikkaa. Tällöin opetusryhmät ovat pienempiä ja opetus yksi- löllisempää. Vuosiviikkotuntimäärän vaihtelu eri luokka-asteilla mahdollistaa myös opetuksen pienemmissä opetusryhmissä. Esimerkiksi keskiviikkona 1.-3. luokkien koulu loppuu jo klo 11.30 ja 4.-6. luokkien kello 13.30. Kouluavustajia tai koulunkäynnin ohjaajia tarvitaan opetusryhmiä jaettaessa muun muassa oppilaiden valvon- taan ja ohjaamiseen.

Kokonaisopetusta ja projektiopiskelua käytetään soveltuvin osin ja opetusryhmät yhdistäen. Koulun toiminta on yhdysluokkaopetuksesta johtuen vuorokurssiopetusta ympäristöopissa, uskonnossa ja historiassa. Koulun piha-aluetta ja lähiympäristöä käytetään opetuksessa sääolosuhteet huomioiden.

3.4.2 Oppimisen, kasvun ja hyvinvoinnin tuki Oppilaille annetaan tukiopetusta tarpeen mukaan. Tuntikehyksestä on varattu 1 viikkotunti/opetusryhmä tu- kiopetukseen. Erityisen tuen oppilas ja kaksi tehostetun tuen oppilasta käyvät säännöllisesti erityisopettajan opetuksessa. Yleisopetuksen oppilaat saavat erityisopetusta tarvittaessa. Koulussa on kaksi oppilasta, joille annetaan S2-opetusta.

Koulun oppilashuoltoryhmä kokoontuu vähintään kerran lukukaudessa. Yksilökohtaisen oppilashuollon asian- tuntijapalaverit järjestetään tarvittaessa. Kouluterveydenhoitaja käy koululla keskimäärin kolmen viikon vä- lein, koulukuraattori nykyisin kahden viikon välein. Oppilaat viedään hammashoitoon Sotkamon terveyskes- kukseen koulutaksilla.

3.4.3 Osallisuus ja vaikuttaminen Koulun oppilaskunnan hallitus valitaan vuosittain 3-6 luokan oppilaista. Oppilaskunnan mielipiteitä otetaan huomioon koulun toiminnan suunnittelussa. Oppilaskunta järjestää pienimuotoisia tapahtumia vähintään kerran lukukaudessa. Pohjavaaralta on myös edustaja Sotkamon nuorisovaltuuskunnassa.

3.4.4 Kodin ja koulun yhteistyö Koululla pidetään vanhempainiltoja syksyisin lukuvuoden alkaessa ja muulloin tarvittaessa. Vanhemmat kutsutaan arviointikeskusteluihin ja siirtopalavereihin Sotkamon kunnan arviointistrategian mukaan. Wilma-vies- tit, puhelinkeskustelut ja henkilökohtaiset tapaamiset ovat yhteistyömuotoja tarpeen mukaan. Pohjavaaran koululla järjestetään joulujuhla ja kevättapahtuma, joihin kutsutaan vanhempien lisäksi koulupiirin asukkaita. Pohjavaaran Seutu ry ja Nuaskylän nuorisoseura ovat aktiivisesti mukana koulun toiminnassa. Järjestämme yhteistyönä vuosittain muun muassa joulumyyjäiset.

3.4.5 Fyysinen oppimisympäristö Koulussa on kolme luokkatilaa, käsityöluokka ja liikuntasali. Käsityöluokassa on tarkoituksenmukaiset välineet esimerkiksi puutöiden tekemiseen. Pehmeiden materiaalien käsityötunnit pidetään alaluokassa. Niin sano- tussa väliluokassa pidetään musiikin, kuvataiteen ja englannin oppitunteja. Tila toimii myös esiopetusryhmän ja alaluokan ruokailutilana. Liikuntasali on hyvässä kunnossa ja monipuolisessa käytössä myös iltaisin. Koululle ollaan rakentamassa lähiliikunta-alue ensi kesän aikana. Nykyisin koululla on urheilukenttä, jääkiekkokaukalo ja valaistu latu. Koulun tilat mahdollistavat opetusryhmien sijoittelun tarkoituksenmukaisesti. Oppimisympä- ristön turvallisuusriskejä ovat koulun vieressä oleva tie ja piha-alueen liukkaus talvella. 60

3.4.6 Yhteistyörakenteet varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen kanssa Pohjavaaran koululla on esiopetusryhmä koulun vanhalla puolella. Toimimme samassa pihapiirissä ja käy- tämme osaksi samoja tiloja, mistä johtuen yhteistyö esiopetuksen kanssa on päivittäistä. Eskarilaiset ovat mukana muun muassa koulun yhteisissä tapahtumissa. Koulun esiopettaja ja alkuopettaja käyvät säännöllisesti alueen yhteistyöryhmän palavereissa.

3.4.7 Yhteistyö perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan kanssa Koululla toimivan esikouluopetusryhmän henkilökunta vastaa koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnasta.

3.4.8 Koulun kerhotoiminta Pohjavaaran koulun kerhotoimintaa järjestää 4H-yhdistys. Liikuntakerho kokoontuu keskiviikkoisin, puuha- kerho keskiviikkoisin ja Lehmis eli lehmienhoitokerho perjantaisin. Lisäksi koulun tiloissa kokoontuu partio.

3 . 5 S a l m e l a 3.5.1 Opetus ja opetusjärjestelyt Salmelan koulu sijaitsee kauniin Pirttijärven rannalla Sotkamon keskustassa. Koulussa järjestetään opetusta yleisopetuksen vuosiluokille 1-6, jonka lisäksi kunnan alakoulujen pienryhmäopetus sekä vuosiluokkien 1-9 vaativan erityisen tuen opetus on keskitetty Salmelan kouluun. Lukuvuotena 2018–2019 koulussa opiskeli yh- teensä 314 oppilasta. Yleisopetuksen opetusryhmiä oli 15, erityisen tuen pienryhmiä kolme ja vaativan erityisen tuen ryhmiä kolme.

Oppilasennusteen (taulukko 1) mukaan Salmelan koulun oppilasmäärä tulisi tarkastelujaksolla pysymään suhteellisen tasaisena. Erityisopetuksen keskittäminen kouluun vaikeuttaa hieman tulevan oppilasmäärän ennus- tamista. Ainakin aikaisempiin ennusteisiin peilaten koulun oppilasmäärä on ollut aina hieman ennakoitua suurempi.

LUKU- 1. luokka 2. luokka 3.luokka 4.luokka 5.luokka 6.luokka YHT. VUOSI 2019–2020 49 49 53 57 50 50 308 2020–2021 50 49 49 53 57 50 308 2021–2022 54 50 49 49 53 57 312 2022–2023 52 54 50 49 49 53 307 2023–2024 47 52 54 50 49 49 301 2024–2025 45 47 52 54 50 49 297 2025–2026 31 45 47 52 54 50 279 Taulukko 11. 11.2.2019 Oppilasennuste 2019 sisältää erityisoppilaat luokilta 1-6, tilastoon ei ole merkitty harjaantumisopetuksen oppilaita luokilta 7-9, yht. 5 opp.

Salmelan koululla työskenteli lukuvuotena 2018–2019 päivittäin lähes 50 aikuista. Koulua johti rehtori. Opet- tajia oli yhteensä 24, joista 15 toimi luokanopettajina, kaksi tuntiopettajina, kuusi erityisluokanopettajina ja yksi laaja-alaisena erityisopettajana. Lisäksi koulun kirjoilla on kolme laaja-alaista eli kiertävää erityisopettajaa, jotka työskentelevät pääsääntöisesti muilla kouluilla. Ohjaajia ja avustajia oli yhteensä 13, joista kaksi toimi yleisopetuksessa, kolme erityisen tuen pienryhmissä, seitsemän vaativan erityisen tuen pienryhmissä ja yksi henkilökohtaisena avustajana. Lisäksi yksi nuorisotoimen aamu- ja iltapäiväohjaaja toimi osan työpäivästään koulun puolella ja koulun iltavalvoja toimi osan työpäivästään vaativan erityisen tuen aamu- ja iltapäivätoimin- nan ohjaajana. Oppilashuollon asioista koululla huolehtivat kouluterveydenhoitaja (3 päivää/viikko), kunnan yhteinen koulukuraattori (n. 1 päivää/viikko) ja alakoulujen yhteinen koulupsykologi (n. 2,5 päivää/viikko). Koulusihteerin tehtävistä vastasi kaksi henkilöä puolikkaalla työajalla. Heidän lisäkseen koululla toimii kiinteis- tönhoitaja, kaksi keittiöhenkilökunnan jäsentä, kaksi siistijää ja iltavalvoja.

Oppilasennusteen toteutuessa koulun henkilöstömäärässäkään ei näyttäisi tulevan ainakaan suuria muutoksia lähivuosien aikana. Ohjaaja- ja avustajaresurssia joudutaan tosin pohtimaan vuosittain oppilaiden tarpeiden 61 pohjalta. Vaativan erityisen tuen ryhmissä ohjaajien ja avustajien tarve ja määrä on kasvanut viime vuosina suuresti. Yleisopetuksen puolella avustajaresurssi on vastaavasti vähentynyt, mutta tarve ei ole vähentynyt samassa suhteessa. Sotkamon kunnan pienryhmäopetus on keskitetty Salmelaan ja pienryhmien oppilaita py- ritään integroimaan yleisopetukseen mahdollisimman paljon. Tästä johtuen avustajien lisätarve yleisopetuksessa olisi perusteltua.

Salmelan koulun sijainti mahdollistaa monenlaista toimintaa. Koulun toimintakulttuuriin kuuluu runsaasti erilaisia tapahtumia, joita henkilökunta yhdessä oppilaiden ja muiden sidosryhmien kanssa toteuttaa. Tässä suu- rena voimavarana on henkilökunta, jonka erityisosaamista on voitu käyttää hyväksi (esimerkkeinä Lähiluonto tutuksi -viikot, musiikki- ja näytelmäesitykset sekä liikuntatapahtumat). Koulu on mukana Liikkuva koulu -ohjelmassa, jonka myötä liikkuvan elämäntavan tukemiseen on panostettu koulussa jo usean vuoden ajan.

Koulussa toteutetaan joustavasti monenlaisia pedagogisia ratkaisuja; varsinkin alkuopetuksessa joustavat ryhmittelyt ja yhteisopettajuus ovat käytössä. Salmelassa toteutetaan jossain määrin myös samanaikaisopetta- juutta. Opettajilla on pedagoginen vapaus toteuttaa omaa opettajuuttaan opetussuunnitelman sallimissa rajoissa parhaaksi näkemällään tavalla. Erityisopetuksen keskittäminen Salmelan koululle edellyttää koulun luokanopettajilta valmiuksia ottaa vastaan erityisryhmistä integroituvia oppilaita.

Salmelassa käytetään perinteisten oppimateriaalien ohella aktiivisesti sähköisiä oppimisympäristöjä. Luokka- asteiden 3 - 6 laitekanta on 1:1, mikä mahdollistaa sähköisten ympäristöjen joustavan käytön.

3.5.2 Oppimisen, kasvun ja hyvinvoinnin tuki Erityisen tuen (vuosiluokat 1-6) ja vaativan erityisen tuen (vuosiluokat 1-9) pienryhmät on sijoitettu Salmelan koululle. Lisäksi koululla on yksi laaja-alainen erityisopettaja ja kiertävä erityisopettaja käy viikoittain. Oppilai- den opiskelu yleis- ja erityisryhmissä on pyritty tekemään mahdollisimman oppilaslähtöisesti ja oppilaan vah- vuuksien mukaan. Erityisryhmien oppilaiden integroituessa yleisopetukseen heidän tukenaan on pääsääntöi- sesti avustaja, ohjaaja tai opettaja.

Koulun oppilashuoltoryhmä vastaa koulun oppilashuollon suunnittelusta, kehittämisestä, toteuttamisesta ja arvioinnista. Ryhmä kokoontuu noin kerran kuukaudessa. Siihen kuuluvat koulun rehtori, vararehtori, koulupsykologi, koulukuraattori ja kouluterveydenhoitaja. Tarvittaessa mukaan pyydetään eri alojen asiantuntijoita. Yksittäistä oppilasta koskevat asiat käsitellään tapauskohtaisesti koottavassa monialaisessa asiantuntijaryh- mässä. Alakoulujen koulupsykologin toimisto sijaitsee Salmelan koululla. Psykologi- ja kuraattoripalveluille on nykyistä selkeästi suurempaa tarvetta.

3. 5.3 Osallisuus ja vaikuttaminen Salmelan oppilaskunta toimii aktiivisesti osallistuen koulun tapahtumien järjestämiseen, kuten esimerkiksi Sal- melan kyky, lemmikkieläinpäivä, ystävänpäivä ja halloween, kinkku- ja kakkuarpajaiset, kaveriviikon päivän- avaukset sekä heijastinkampanja. Oppilaskunnan jäsenet toimivat myös hyvänä esimerkkinä muille koulun oppilaille tapahtumien aikana.

Oppilaskunta huolehtii oppilaiden hyvinvoinnista hankkimalla erilaisia tavaroita/välineitä, kuten liikuntaväli- neitä, koululle. Oppilaskunta on myös mukana rahoittamassa koululle tapahtumia. Oppilaskunnan jäseniä on ollut koulun oppilashuoltoryhmän kokouksissa mukana suunnittelemassa koulun tapahtumia. Oppilaskunnan edustaja on mukana Sotkamon nuorisovaltuustossa.

Kaikki koulun oppilaat ovat voineet vaikuttaa koulun ruokalistan suunnitteluun oppilaskunnan hallitusjäsenen kautta sekä päivänavausten järjestämiseen. Välkkäri-toiminnassa ja ruokalajärjestäjinä ovat olleet mukana kaikki 6. luokkien oppilaat. Oppilaat ohjaavat välituntiliikuntaa viikoittain joko salissa tai koulun pihalla. Välk- kärit ovat ohjanneet liikunnallisia tapahtumia ja tempauksia Salmelassa. Viidesluokkalaisista tulee ensimmäi- sen luokan oppilaiden koulukummeja ja kuudesluokkalaiset ovat kakkosluokkalaisten koulukummeja. Kummi- toiminta on vapaamuotoista yhdessä tekemistä ja auttamista. 62

3.5.4 Kodin ja koulun yhteistyö Keväällä 2018 on käynnistetty Salmelan vanhempainryhmä uudelleen. Ryhmässä on muutamia aktiivisia huoltajia sekä lisäksi kodin ja koulun yhteisissä tapahtumissa on ollut apuna vanhempia. Vanhempainryhmä kokoontuu tarvittaessa. Wilma on kodin ja koulun välisen viestinnän ensisijainen väline. Yhteistyötä toteutetaan myös muun muassa arviointikeskusteluissa, vanhempainilloissa, isovanhempien päivissä, avoimien ovien -päi- vässä, oppilashuollollisissa ja pedagogisissa vanhempaintapaamisissa. Koulu tekee yhteistyötä myös ulkopuolisten tahojen kanssa.

3.5.5 Fyysinen oppimisympäristö Opetusta järjestetään kahdessa eri kiinteistössä: 1930-luvulla valmistuneessa ja muutama vuosi sitten peruskorjatussa puukoulussa sekä 1950-luvulla valmistuneessa ja 1990-luvulla peruskorjatussa kivikoulussa. Raken- teiltaan ja kunnoltaan kiinteistöt ovat kohtuullisen hyvässä kunnossa. Luokkien kalusteet ovat vanhoja ja huo- nokuntoisia. Luokkatilat ovat huonosti muunneltavissa uuden opetussuunnitelman mukaisiin vaatimuksiin ja erilaisiin opetustilanteisiin. Luokkatiloja ei voida kasvattaa tarpeen mukaan eikä jakaa pienempiin osiin.

Liikuntasali on pieni sekä liikuntatuntien että koulun tilaisuuksien järjestämisen kannalta. Turvallisuusviran- omaisten määrittelemä salissa olevien enimmäismäärä ylittyy koulun yhteisissä tilaisuuksissa. Salia käytettä- essä ilmanlaatu on huono muun muassa. puutteellisesta ilmanvaihdosta johtuen. Salin varastotilat ovat epä- käytännölliset sekä suihku- ja pukutilat huonossa kunnossa. Koulun piha-alueelle valmistui vuonna 2011 lähi- liikunta-alue. Se palvelee sekä koulun että lähialueen asukkaita.

Vaativan erityisen tuen ryhmissä opiskelee osa oppilaista toiminta-alueittain. Yhtenä toiminta-alueena on motoriset taidot, joita pitäisi pystyä harjoittamaan päivittäin. Tähän ei ole koululla tiloja, joten opetussuunnitelmaa ei pystytä toteuttamaan asianmukaisesti. Koululla järjestetään aamu- ja iltapäivätoimintaa vaativan erityisen tuen oppilaille. Tälle ei ole kuitenkaan olemassa tiloja. Toimintaa joudutaan järjestämään tällä hetkellä eteis- ja aulatiloissa.

3.5.6 Yhteistyörakenteet varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen kanssa Salmelan koulu ja Tiilikankaan päiväkoti muodostavat TIISA-alueryhmän, johon kuuluvat kunkin vuoden esi- ja alkuopettajat, erityisopettaja, varhaiskasvatuksen erityisopettajat, päiväkodin johtaja sekä rehtori. Ryhmä kokoontuu alkusyksystä päivittämään vuosikellon, johon merkitään tulevan lukuvuoden yhteiset tapahtumat ja päivämäärät. Lisäksi alueryhmien vetäjät kokoontuvat kerran vuodessa päivittämään Sotkamon kunnan yhteisen vuosikellon. Tulevan syksyn luokkajaot suunnitellaan keväisin yhteistyössä koulun ja varhaiskasvatuksen esiopetuksen kesken. Koulun henkilökunta käy vierailuilla päiväkodissa, ja tulevat ekaluokkalaiset käyvät tutustumassa kouluun useampaan otteeseen.

3.5.7 Yhteistyö perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan kanssa (ns. iltti) Salmelan koulun ensimmäisen ja toisen luokan oppilailla on mahdollisuus osallistua aamu- ja iltapäivätoimin- taan Puukoulun tiloissa. Keväisin on varhaiskasvatuksen opettajien ja tulevien ekaluokkalaisten opettajien kesken yhteistyö- ja tiedonsiirtopalaveri. Iltapäivätoiminnan henkilöstö osallistuu palavereihin niiden lasten osalta, jotka aloittavat syksyllä iltin. Iltin henkilöstöä voi osallistua tarvittaessa oppilaspalavereihin. Kouluvuo- den aikana Wilma on tiedonsiirron kanava koulun ja iltin välillä.

Koululla ja iltillä on yksi yhteinen työntekijä. Hän työskentelee aamupäivät koulun puolella alkuopetuksen luokissa. Koulun tilat ovat iltin käytössä. Aamupäivisin iltin tilat ovat koulun käytössä. Tällä hetkellä vaativaa eri- tyistä tukea tarvitsevien oppilaiden aamu- ja iltapäivätoiminta järjestetään Salmelan koulun tiloissa ja siitä vastaa Salmelan koulun henkilökunta. Toiminta on oppilaiden erityishuolto-ohjelman mukaista sekä siten sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestettävää hoitoa. Kunta on vastannut toiminnasta ainakin toistaiseksi.

3.5.8 Koulun kerhotoiminta Salmelan koulun oma henkilökunta piti lukuvuonna 2018–2019 yhteensä neljää eri kerhoa: musiikkikerho Sal- melan Sävel, näytelmäkerho Kattiteatteri, liikuntakerho koulun pienimmille oppilaille ja uutena kerhona koululla toimi koodauskerho. Koululla järjestettiin myös ulkopuolisten pitämiä kerhoja: kalastuskerho ja ukulele- kerho.

3 . 6 V u o k a t t i

3.6.1 Opetus ja opetusjärjestelyt Vuokatin koulussa opiskelee lukuvuonna 2018–2019 136 oppilasta. Perusopetusryhmiä koulussa on kahdeksan. Lukuvuoden 2019–2020 oppilasmäärä laskee ennusteen mukaan 127 oppilaaseen, millä tasolla oppilas- määrä tulee pysymään vuoteen 2025 saakka. Vuokatin alue on ollut muuttovoittoaluetta, mikä on kasvattanut vuosittain ennusteen oppilasmäärää noin viidellä oppilaalla.

Tulevalle lukuvuodelle koulun perusopetusryhmien määrä putoaa yhdellä seitsemään. Näin ollen myös opettajien määrä pienenee yhdellä. Lukuvuonna 2018–2019 koululla toimii kuusi vakituista opettajaa sekä kaksi määräaikaista opettajaa. Näistä toista paikkaa ei siis täytetä. Lisäksi koululla toimii kieltenopettaja sekä koulujen yhteinen kiertävä erityisopettaja. Koululla on toiminut myös resurssiopettaja, joka ei ole pystynyt teke- mään töitään varsinaisessa työpaikassaan Tenetin koululla. Lisäksi koululla käy ortodoksiopettaja kaksi kertaa viikossa. Koulu on yksisarjainen lukuun ottamatta alkuopetuksen luokkia, mitkä on jaettu kolmeen ryhmään. Oppilasennusteeseen peilaten koulun opettajamäärä pysyy samana (yksi vähemmän kuin lukuvuonna 2018– 2019) tarkastelujakson loppuun ja arvioidaan uudelleen lukuvuodeksi 2025–2026.

Koululla toimii tällä hetkellä kaksi Sotkamon kunnassa vakituisesti töitä tekevää koulunkäynninohjaajaa. Tä- män lisäksi lukuvuonna 2018–2019 palkattuna on ollut kaksi muuta avustajaa sekä puolikas avustaja yhdessä Nuorisotoimen kanssa. Viimeisinä vuosina koulun oppilailla on ollut sellaisia terveydellisiä tilanteita (diabetes, epilepsia, rakenteelliset sairaudet), mitkä ovat yhdessä oppimisen tuen varmistamisen kanssa johtaneet nyt käytössä olevaan ohjaaja/avustajaresurssiin. Avustajien määrä arvioidaan vuosittain suhteessa heidän työn tarpeellisuuteensa. Tällä hetkellä ohjaaja- ja avustajaresurssi on sopiva sekä erittäin tärkeä ennaltaehkäisevä asia oppilaiden mahdollisten tulevien oppimisvaikeuksien kannalta.

LUKU- 1. luokka 2. luokka 3.luokka 4.luokka 5.luokka 6.luokka YHT. VUOSI 2019–2020 22 20 22 18 24 21 127 2020–2021 18 22 20 22 18 24 124 2021–2022 25 18 22 20 22 18 125 2022–2023 15 25 18 22 20 22 122 2023–2024 21 15 25 18 22 20 121 2024–2025 21 21 15 25 18 22 122 2025–2026 12 21 21 15 25 18 112 Taulukko 12. Ennuste oppilasmäärän kehityksestä vuosille 2019–2026.

Vuokatin koulun tämänhetkinen tuntikehys ja henkilöstöresurssi mahdollistavat opetussuunnitelman toteuttamisen hyvin. Oppilasryhmien koon pysyessä maksimissaan samoina (24 oppilasta), oppilaiden yksilöllinen kohtaaminen, opettaminen ja kasvattaminen on mahdollista. Koulun sopiva koko mahdollistaa joustavat ratkaisut arjessa ja viestintä onnistuu koko koululle hyvin. Jos Vuokatin alueen rakentaminen lisääntyy ja oppilasryhmien koot kasvavat, niitä on jaettava kaksisarjaisiksi. Vuokatin koulun tilat ja ympäröivä luonto mahdollistavat Tiilikoulun remontin jälkeen opetussuunnitelman monipuolisen toteuttamisen muutamaa poikkeusta (kohta 5) lukuun ottamatta hyvin. Esimerkkinä mainittakoon käsityön järjestämisen haaste, Kivikoulun kunto sekä jakotilojen puute.

Vuokatin koulun opetus on monipuolista. Opettaja vastaa omista pedagogisista ratkaisuistaan, mutta yhteisen suunnittelun pohjalta keskiössä ovat oppilaiden oppimaan oppiminen, vastuun kantaminen sekä osallisuus. Opetuksemme tavoitteena on antaa jokaiselle oppilaalle oman taitoja osaamistasonsa mukaiset valmiudet jatko-opintoihin sekä työelämään. Erilaiset oppijat huomioidaan ja opetuksessa käytetään sekä perinteisiä että uudempia työskentelyn muotoja (muun muassa digitaalisuus).

Yksisarjaisen koulun haasteena on yhteis- ja samanaikaisopettajuuden kehittäminen. Tilatarpeen lisäksi haasteena on opetussuunnitelman sisältöjen sovittaminen luokka-asteiden välillä. Pyrimme kuitenkin järjestämään opetusta mahdollisuuksien mukaan myös siten, että opettajat voivat ryhmitellä oppilaita joustavasti.

Vuokatin koulun toimintakulttuuri on toimiva. Tällä tarkoitetaan niin toiminnallisuuden ja osallistamisen ko- rostamista, liikkumisen huomiointia kuin koulun yhteistyön tekemistäkin. Kaikilla koulun aikuisilla on kasvatusvastuu. Koulun ilmapiiri on yhteisöllinen, avoin, vuorovaikutteinen ja luottamuksellinen. Henkilökunta pystyy käsittelemään niin hyviä kuin kehitettäviäkin asioita yhdessä. Sama pätee yhteistyöhön kotien ja muun yhteis- työverkoston kanssa (esim. urheiluopisto, yritykset). Oppilaiden osallisuutta korostetaan ja heitä kasvatetaan ottamaan vastuuta itsestään ja toisistaan. Arvostamme rehellisyyttä ja hyviä käytöstapoja. Jatkossa koulu tulee keskittymään edelleen oppilaiden hyvinvointiin oppimisen lisäksi. Positiivisen ajattelutavan ja suhtautumisen merkityksen korostaminen tulee näkymään työssämme.

3.6.2 Oppimisen, kasvun ja hyvinvoinnin tuki Koulussamme noudatetaan oppimisen ja koulunkäynnin kolmiportaista tukea. Tehostetun tuen ja erityisen tuen oppilaille tuki järjestetään tarpeen mukaan. Kaksi koulujen yhteistä laaja-alaista erityisopettajaa toimivat samanaikaisopettajina tai antavat yksilöopetusta tai opetusta pienissä ryhmissä. Erityisopettaja on koululla 20 tuntia viikossa.

Koulukohtainen oppilashuoltoryhmä kokoontuu vähintään kaksi kertaa lukuvuodessa. Näistä ensimmäinen on joka syksy kokoontuva koko henkilökunnan yhteinen oppilashuoltoryhmä. Sen jälkeen kokoontumiset ovat pienemmällä ryhmällä, johon kuuluvat koulunjohtaja, terveydenhoitaja, erityisopettaja, koulukuraattori, koulupsykologi, KiVaa SoPua- tiimin jäsen ja opettajajäsen. Asiantuntijapalavereita pidetään aina tarvittaessa, muutamia lukuvuodessa. Koulussamme toimii Kivaa-sopua -malli, jonka mukaan käsittelemme tietoomme tulleet ongelmat oppilaiden välisissä suhteissa. Kiusaamista ehkäisevää työtä teemme päivittäin muun muassa erilaisuuden hyväksymistä ja suvaitsevaisuutta korostamalla.

Kouluterveydenhoitaja on koululla noin 1,5 päivää viikossa. Koulujen yhteinen kuraattori toimii koulullamme yhtenä päivänä viikossa. Kuraattorille olisi jatkossa tarvetta enemmän. Psykologipalveluja emme saa niin nopeasti, kuin toivoisimme. Perheneuvolan palveluja ei myöskään ole juuri käytettävissä. Näihin asioihin halu- amme muutosta parempaan suuntaan tulevaisuudessa niin, että oppilaat saavat tarvitsemansa tuen oikeaan aikaan. Tällä hetkellä opettajat joutuvat oman työnsä ohessa hoitelemaan myös näihin toimenkuviin liittyvät tehtävät. Opettajien on hyvä päästä jatkossa myös oppilashuollollisia asioita koskeviin koulutuksiin enemmän. Sosiaalitoimen kanssa teemme vaihtelevaa yhteistyötä. Välillä yhteistyö on hyvinkin tiivistä ja toimivaa. Välillä tuntuu, että vaikka kuinka ilmoittaisimme huolemme oppilaiden asioista, mitään ei tapahdu tai ainakin näyttää siltä, ettei tapahdu. Toivomme tekevämme sosiaalitoimen kanssa parempaa yhteistyötä tulevaisuudessa.

3.6.3 Osallisuus ja vaikuttaminen Vuokatin koulun jokainen oppilas täyttää lukuvuosittain koulukyselyn, jossa hän pääsee kertomaan mielipi- teensä kouluun ja koulunkäyntiin liittyvistä asioista. Kyselyiden vastauksia hyödynnetään koulun toimintaa suunniteltaessa ja sitä arvioidessa.

Lukuvuosittain Vuokatin koulun oppilaskunta valitsee koululle oppilaskunnan hallituksen. Viime vuosina hallituksen jäsenet on valittu 4.-6.luokan oppilaista. Alempien luokkien oppilaista valitaan luokan edustaja tarpeen vaatiessa. Oppilaskunnan hallitus kokoontuu kerran kuussa oppituntikokoukseen ja muutoin pitkillä välitun- neilla tarvittaessa. Oppilaskunnan hallitus suunnittelee ja toteuttaa lukuvuosittain aina jonkin koko koulun ta- pahtuman sekä muita mahdollisia tapahtumia. Ideoita tapahtumille tai mm. kouluviihtyvyyden parantamiseen 65 oppilaskunnan hallitus selvittää idealaatikon avulla. Idealaatikkoon koulun oppilaat voivat ehdottaa ideoitaan. Oppilaiden osallisuus ja vaikutusmahdollisuudet ovat tulevaisuudessakin keskeisessä asemassa koulussamme. Oppilaskuntatyötä arvioidaan ja pyritään kehittämään koko ajan. Jo hyviksi todetut käytössä olevat toimintatavat jatkuvat tulevina lukuvuosinakin.

Tulevina lukuvuosina on syytä kehittää yhdessä oppilaskunnan kanssa koulun kerhotoimintaa ja pyrkiä lisää- mään koulun kerhotarjontaa. Koulun tulisi tarjota mahdollisimman monipuolisesti iltapäivätoimintaa myös koulutyön ulkopuolella. Esimerkiksi yhteistyö eri järjestöjen, urheiluseurojen tai huoltajien kanssa kerhotoiminnan kehittämiseksi on tulevaisuudessa tärkeää.

3.6.4 Kodin ja koulun yhteistyö Vuokatin koulu pitää yhteistyötä huoltajien kanssa tärkeänä ja pyrkii toimimaan huoltajien kanssa avoimesti, mutta luottamuksellisesti. Koululla toimii vanhempainyhdistys, joka kokoontuu 2-3 kertaa lukukaudessa. Van- hempainiltoja pidetään koko koulun yhteisinä ja luokkatasolla 2-4 kertaa lukuvuodessa. Oppilaiden huoltajille järjestetään kerran vuodessa koulukysely, minkä pohjalta koulun toimintaa kehitetään. Kyselyllä arvioidaan koulun toiminnan eri osa-alueita huoltajien näkökulmasta.

Wilma-järjestelmä on käytössä kaikilla koulun opettajilla ja kaikki viestintä tapahtuu sen välityksellä. Koululta lähtee huoltajille viikkotiedote kutakin kouluviikkoa edeltävänä perjantaina. Tämän lisäksi luokkien opettajat viestivät oman luokkansa asioista säännöllisesti. Wilma-järjestelmän palautteen antoa on kehitetty lukuvuonna 2018–2019 sekä seuraavina vuosina sitä kehitetään muun muassa positiivisten tuntipalautteiden an- tamisen helpottamisella. Jatkossa Wilman käyttöä viestintä- ja palautekanavana myös koulutetaan sekä opettajille että huoltajille.

Huoltajien sitouttaminen oppilaan koulutyöhön on erittäin tärkeää. Myös kunkin luokan oppilaiden huoltajien keskinäinen tuttuus on tärkeää yhteydenpidon tai mahdollisten oppilaiden ristiriitojen selvittämisen näkökul- masta. Vuokatin koulu tulee jatkossa järjestämään alkuopetuksen luokilla huoltajille ja oppilaille enemmän yhteisiä toimintailtoja.

3.6.5 Fyysinen oppimisympäristö Vuokatin koulu toimiii mäen harjalla keskeisellä paikalla Vuokatin taajamassa neljässä eri koulurakennuksessa. Kivikoulu (3 luokkatilaa ja TN-tilat) on rakennettu 1955, tiilikoulu (3 luokkaa, kouluravintola ja terveydenhoitajan tila) 1985, puukoulu (3 luokkaa, 2 pienluokkaa, opettajainhuone, pieni kokoustila ja iltapäiväkerho- ja nuo- risotilat) 2013 ja urheiluhalli (varasto/luokkatila ja liikuntasali 600 m2) 2014. Piha-alueella on hiekkakenttä n. 80 x 50 m ja talvisin jääkiekkokaukalo sekä neljässä eri pisteessä erilaisia telineitä kiipeämistä, liukumista, kiik- kumista ja tasapainoilua varten sekä kentän päädyssä pieni areena ulkopalloilua varten.

Koulua on kalustettu eri rakennusvaiheissa, oppilailla on pääsääntöisesti pulpetti ja tuoli sekä puukoulun pien- ryhmätiloissa pöytäryhmiä. Dokumenttikamerat ovat käytössä luokissa ja muutamissa luokissa on älytaulut. Liitutaulut ovat käytössä Kivi- ja Tiilikoulussa ja Puukoulu on varustettu tussitauluin. Tietoliikenneyhteydet toimivat koulurakennuksissa ja tallentavat valvontakamerat lisäävät turvallisuutta, ongelmatilanteiden selvittelyä ja vähentävät ilkivaltaa. Jatkossa koulualueen ulkopuolella olevaan toimintaan tarvitaan kannettava tiedonsiir- toyhteydellä ja koulun digitaaliset laitteet on uusittava (älytaulut, dokumenttikamerat).

Liikuntaolosuhteet ovat loistavat - urheiluhalli on varustettu monipuolisin välinein ja liikunnan monipuolisuutta lisää läheinen kangasmaasto hiihto- ja kävelyreitteineen ja alueelle on tehty monenlaisia suunnistuskarttoja. Pihavälineistön säilytykseen hiekkakentän laidalla on kylmä katos-varastorakennus. Pukeutumistilana ja luis- tinvarastona toimii Tiilikoulun alakerran käytävä. Talvella pihalla on myös erillinen jääalue ja ajoittain välitun- tilatu.

Kivikoulun alakerrassa on teknisen käsityön tilat, Puukoulun päädyssä tekstiilityön tilat. Nykyisen opetussuunnitelman mukaan tätä erittelyä ei enää tehdä ja on tarpeellista rakentaa kokonaisvaltaiset yhdistetyt käsityö- tilat varastoineen, kun Kivikoulusta luovutaan. Musiikin luokka toimii välineistöineen Kivikoulun yläkerrassa, ja kun koulurakennus hylätään, on tarpeen varata tilat opetukseen ja välineistöön.

Kuvataiteen tilat ja varastot sijaitsevat puukoulun eteläpäädyssä. Iltapäiväkerhon tilaa käytetään myös kuvaa- mataidon opetukseen. Kuvataiteelle varattu luokkatila on nykyisin kotiluokkana ja käyttö kuvataiteen tilana on rajallista. Kaksi uutta sekä kolme vanhaa luokkatilaa remontoidaan Tiilikouluun kesän 2019 aikana. Tiilikoulun ilmanvaihto on todettu puutteelliseksi ja se korjataan remontin yhteydessä. Suunnitelman mukaan Tiilikoulun muut tilat remontoidaan kesällä 2020.

Koulualue rajautuu Kuikkalammentien ja Pohjavaarantien risteykseen ja koulualueella on erillinen pysäköinti- alue. Ruokahuoltoautot ja osittain taksit liikkuvat koulun piha-alueella päivittäin ja muut huoltokuljetukset lä- hinnä viikoittain. Piha-alueella kävelee päivittäin myös koulun ulkopuolisia ihmisiä käyttäen koulualueen läpi menevää oikoreittiä. Piha-alueella on rinteiden vuoksi turvallisuutta lisäävät aidat. Jääaluetta käyttävät talvisin myös matkailijat ja kyläläiset, kenttäaluetta ja areenaa käytetään iltaisin ja urheiluhalli on vilkkaassa käytössä kouluajan ulkopuolella.

Kehitettävät ja huomioitavat asiat tulevaisuudessa:  Tilojen tulee mahdollistaa joustava yhteistyö opetus- ja muun henkilöstön ja monimuotoisten oppi- misryhmien kesken. Tämä tarkoittaa lisätilan saamista mm. opetusryhmien jakamiseen Kivikoulun poistuessa kokonaan käytöstä.  Tilojen tulee olla akustiikaltaan mahdollisimman miellyttävät. Akustiset ratkaisut tehdään niin tilaratkaisuilla, pintamateriaaleilla kuin kalustuksellakin. Meteli sekä kovat ennakoimattomat äänet (esim. tuolin hankaus tai kolina lattialla) kuormittavat niin oppijoita kuin henkilöstöäkin. Tiilikoulun remontin yhteydessä ja uusia tiloja rakennettaessa akustiikka on otettava huomioon.  Koulussa ei kuljeta ulkokengillä, joten kenkien ja ulkovaatteiden säilytys on hyvä olla ulko-oven sisään- tulon tuntumassa. Uutta rakentaessa kengille ja vaatteille on oltava tilaa uloskäynnin yhteydessä.  Käsityötilat lähelle toisiaan, varastot voivat olla yhteiset.  Koulun tulee olla visuaalisesti kaunis tila, jossa lukeminen ja oppiminen tulevat koululle ominaisella tavalla esille.  Oppijoiden oppimateriaaleja ym. koulutarvikkeita säilytetään lokeroissa tai laatikoissa. Luokkien kalusteet tulee uusia tarkastelujakson aikana.  Koulun ulko- ja sisäliikuntavälineet (esim. sukset, luistimet, pallot, mailat, patjat jne.) tarvitsevat toimivan säilytystilan. Tällä hetkellä tilanne on hyvä ja käsitöiden tilojen rakentamisen yhteydessä tämä asia on huomioitava.  Koulun tilojen monipuolisuus mahdollistaa myös muiden tahojen ja ikäryhmien toiminnan koulussa myös ilta-aikaan ja viikonloppuisin, esim. käsityöt.  Koulun piha on oppimista ja leikkiä varten. Aktiviteettien tulee olla käytössä myös talviaikaan. Turval- linen ja selkeästi ohjattu saatto- ja huoltoliikenne tulee huomioida suunnittelussa esimerkiksi parkkipaikkoja tulee olla riittävästi henkilökunnan tarpeisiin ja polkupyörille oma katos. Tällä hetkellä tilanne on hyvä huoltoliikennettä lukuun ottamatta.  Ruokailuhetki on kouluruokasuositusten mukainen. Pienet pöytäryhmät isojen sijaan lisäävät rauhalli- suutta. Ruokalan kalusteissa tulee huomioida akustiikka, esim.tuoleissa ja pöytälevyissä. Myös ruoka- latilaa olisi hyvä voida jakaa akustiikan edistämiseksi.  Tilat tukevat yhdessä tekemistä yksin tekemisen ohessa sekä oppijan että kasvatus- ja opetushenkilös- tön näkökulmista.

Koulua remontoidessa ja uusia tiloja suunniteltaessa on otettava nämä seikat huomioon. 67

3.6.6 Yhteistyörakenteet varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen kanssa Yhteistyön rakenteita esiopetuksen ja varhaiskasvatuksen välillä kuvastavat aluetyöryhmät ja vuosikello. Vuo- katin aluetyöryhmään kuuluvat Vuokatin koulu, Satuvakan päiväkoti, Naapurivaaran koulu ja Pohjavaaran koulu. Vuokatin koulun ekaluokkalaiset tulevat etupäässä Satuvakan esikouluryhmästä. Yhteistyötä säätelee yhdessä laadittu uosikello. Vuosikello on kaksitasoinen. Ensimmäinen vuosikello käsittää koko Sotkamon kuntaa koskevat yhteistyön muodot ja lakisääteiset asiat. Toinen taso käsittelee alueryhmien omat yhteistyömuo- don tarpeet, aikataulutus ja keinot. Mikäli Vuokatin koulun ja Satuvakan kesken on vuosikellon ulkopuolista yhteistyötä, siitä sovitaan puhelimitse tai palaverilla.

Esi- ja alkuopetuksesta vastaavat opettajat huolehtivat aluetyöryhmien toiminnasta ja vuosikellon toteutumisesta: palaverit, retket, koulutapaamiset, testaukset, vanhempien tapaamiset, erityisopetukseen liittyvät kysymykset, koulutulokaskeskustelut, syksyn palautekeskustelut sekä kunnan teemojen toteutukset vuotuisen toimintasuunnitelman mukaisesti. Aluetyöryhmien koollekutsujana ja puheenjohtajana toimii kukin koulu vuo- rollaan. Koulun johtaja ja erityisopettaja ovat mukana yhteistyössä tarpeen mukaan. Joskus yhteistyömuotona käytetään myös monialaista työryhmää. Tulevaisuuden kehittämiskohteena toivotaan olevan erityisopettajan säännölliset vierailut ja ensimmäisen luokan opettajan tutustumiskäynnit esiopetusryhmässä. Vastavuoroisesti päiväkodin esikouluopettajan vierailisi koulun puolella. Muutoin vuosittain päivitettävä vuosikello on todettu toimivaksi.

3.6.7 Yhteistyö perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan kanssa Vuokatin koulun ensimmäisen ja toisen luokan oppilailla on mahdollisuus osallistua aamu- ja iltapäivätoimin- taan puukoulun tiloissa. Keväisin on varhaiskasvatuksen opettajien ja tulevien ekaluokkalaisten opettajien kesken yhteistyö- ja tiedonsiirtopalaveri. Iltapäivätoiminnan henkilöstöllä on mahdollisuus osallistua palavereihin niiden lasten osalta, jotka aloittavat syksyllä iltin ja osallisuus on tarpeellista.

Iltin henkilöstöä voi osallistua tarvittaessa oppilaspalavereihin. Kouluvuoden aikana yhteinen kalenteri ja Wilma ovat tiedonsiirron kanavina koulun ja iltin välillä. Koululla ja iltillä on yksi yhteinen työntekijä. Hän työs- kentelee aamupäivät koulun puolella alkuopetuksen luokissa. Koulun tilat ovat iltin käytössä. Aamupäivisin iltin tilat ovat koulun käytössä. Jatkossa iltapäiväkerhon ja koulun yhteistyötä on tiivistettävä. Lasten on vaikea erottaa, mitkä toimintatavat sekä säännöt koskevat heitä kouluaikana ja mitkä iltapäiväkerhossa. Toimintata- pojen ja sääntöjen yhtenäistäminen tapahtuisi helpoiten, kun iltapäiväkerho toimisi hallinnollisesti koulun alla.

3.6.8 Koulun kerhotoiminta Koululla toimii oppilaskerhoja jaksoperiaatteella. Jakso voi olla lukuvuoden, kauden tai esim. 10 tai 5 viikon mittainen. Kuluvana lukuvuonna koululla on toiminut ilmaisutaidon, musiikin ja liikunnan kerhoja. Lisäksi kansalaisopisto järjestää koululla kuvataidekerhoa. Opettajien työ koetaan tällä hetkellä kuormittavaksi ja ener- giaa sekä intoa kerhojen vetämiseen ei hirveästi ole. Jatkossa yksittäisten opettajien ohjattavien kerhojen li- säksi tarvitsemme tukea kerhotoimintaan kolmannen sektorin toimijoilta. 68

4 YLÄKOULUN PEDAGOGINEN SUUNNI- TELMA

Tenetin koulu on noin 390 ihmisen työyhteisö. Koululaisia on 338 ja opettajia 35, rehtori, 5 koulunkäynninoh- jaajaa, nuoriso-ohjaaja, ruokapalveluesimies, 3 siistijää ja 2 kiinteistönhoidosta vastaavaa (yhteisiä muiden toimipisteiden kanssa) ja iltavalvoja. Edellä mainittujen lisäksi 3-4 päivänä viikossa koulun tiloissa työskentelevät koululääkäri, terveydenhoitaja, psykologi, kuraattori ja psykiatrian erikoissairaanhoitaja.

Iltaisin koulun liikuntasali on kansalaisopiston, Kajaani Dancen ja joukkuepelejä pelaavien käytössä. Teknisen työn tilat ovat kansalaisopiston käytössä iltaisin ja viikonloppuisin. Kotitalousluokat ovat kansalaisopiston ja Marttojen käytössä iltaisin ja viikonloppuisin. Pihojen parkour-alue, areenat ja koripallokenttä ovat kuntalaisten ja matkailijoiden käytössä koulun ulkopuolisena aikana.

Kartta 1. Tenetin koulu sijaitsee Tenetinvirran rannalla. Kuvassa on mittakaava koulun alueesta. Lähtöpisteet ovat oppilaiden kulkuneuvojen parkkipaikoilla. Lähde:Karttapaikka

Tenetin koulun pedagogisen suunnitelman tekemiseen ovat osallistuneet Tenetin koulun opettajat, oppilaat ja vanhempainyhdistys. Oppilaat ovat osallistuneet tekemiseen oppilaskunnan hallituksen ja tukioppilaiden edustajien kautta. Lisäksi oppilaskunnan hallituksen edustaja laati sähköisen kyselyn koulun kaikille oppilaille pedagogiseen suunnitelmaan liittyen. Pedagoginen suunnitteluryhmä on koostanut suunnitelman tuoden esille koulun nykytilaa. Uuden koulukeskuksen pedagoginen visio pohjautuu kunnassa aikaisemmin tehtyihin päätöksiin ja linjauksiin. Aiemmat päätökset on lueteltu johdanto-kappaleessa.

4 . 1 A r v o t

Arvot luovat toiminnalle perustan ja ilmaisevat, mikä on toiminnassamme tärkeää sekä ohjaavat meitä joka- päiväisessä työssämme. Opetushallitus on hyväksynyt perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 22.12.2014. Näiden perusteiden mukainen paikallinen opetussuunnitelma on hyväksytty sivistystoimen lauta- kunnassa. Opetussuunnitelman arvot on johdettu perusopetuslaista. Opetussuunnitelman perusteiden arvoina ovat: oppilaan ainutlaatuisuus ja oikeus hyvään opetukseen, ihmisyys, sivistys, tasa-arvo ja demokratia, 69 kulttuurinen moninaisuus rikkautena ja kestävän elämäntavan välttämättömyys. Sotkamon paikallisessa opetussuunnitelmassa arvoista painottuvat ympäristö ja luonto sekä yritteliäisyys.

Kuntastrategiassa ovat kunnan toimintaa ohjaavina arvoina innovatiivisuus, kaukoviisaus ja osallisuus. Tenetin koululla ei ole erikseen johdettuja omia arvoja vaan sen toiminta perustuu niin opetussuunnitelman kuin kuntastrategian arvoihin. Mahdollisessa uudessa koulussa nähdään tärkeänä se, että jokaista yksilöä arvostetaan ja jokaisessa huomataan hyvä. Näin yhteisöstä tulee turvallinen. Positiivisella työskentelyasenteella jokainen saa tukea kasvuun ja elämisen taitoihin yhdessä ajanmukaisen koulutuksen kanssa. Ympäristö ja luonto näh- dään edelleen tärkeänä osana vastuullista kasvua. Tavoitteena on ihmisyyttä ja elinympäristöämme kunnioittava, tasa-arvoinen ja kulttuurisesti rikas yhteisö.

UUSI KOULU Ihmisyyttä ja elinympäristöä kunnioittava yhteisö Tasa-arvoisuus Kulttuurinen rikkaus

TENETIN KOULU Ei erikseen nimettyjä yläkoulun arvoja nykyisin. Toiminta opetussuunnitelman ja kunnan arvojen mukaisesti.

KUNTASTRATEGIA Innovatiivisuus Kaukoviisaus Osallisuus

PERUSOPETUSLAKI-> OPETUSSUUNNITELMA Oppilaan ainutlaatuisuus ja oikeus hyvään opetukseen. Ihmisyys, sivistys, tasa-arvo ja demokratia. Kulttuurinen moninaisuus rikkautena. Kestävän elämäntavan välttämättömyys.

Sotkamo:ympäristö, luonto, yritteliäisyys.

4 . 2 Toimintakulttuuri

Opetussuunnitelman perusteiden mukaan perusopetuksen toimintakulttuurin periaatteiden tehtävänä on tukea opetuksen järjestäjiä ja kouluja toiminnan suuntaamisessa. Koulutyössä hyödynnetään suunnitelmallisesti eri työtapoja ja oppimisympäristöjä ja työskentelyä pyritään säännöllisesti viemään ulos luokkahuoneesta. Opetuksen järjestäjän tehtävänä on luoda edellytykset periaatteiden toteutumiselle kouluissa ja kehittää omaa toimintakulttuuriaan samassa suunnassa.

Toimintakulttuurin kehittämistä ohjaavat periaatteet opetussuunnitelmassa ovat: Oppiva yhteisö toimintakulttuurin ytimenä, hyvinvointi ja turvallinen arki, vuorovaikutus ja monipuolinen työskentely, kulttuurinen moninaisuus ja kielitietoisuus, osallisuus ja demokraattinen toiminta, yhdenvertaisuus ja tasa-arvo sekä vastuu ympäristöstä ja kestävään tulevaisuuteen suuntautuminen. Paikallisia painotuksia Sotkamossa ei ole.

Kuntastrategiassa toiminta-ajatuksena on “Yhdessä rohkeasti eteenpäin”. Kuntastrategiasta johdetun Sotka- mon kunnan sivistyksen toimialaohjelman toiminta-ajatuksena on “Evästä reppuun”. Mahdollisessa uudessa koulussa nähdään tärkeänä se, että työyhteisö on oppiva, hyvinvoiva, innostava ja turvallinen. Motivoitunut oppija on aktiivinen, vastuuntuntoinen ja itseohjautuva. Arkielämän hallinnan oppiminen nähdään tärkeänä. 70

Osallisuus ja oppilaskuntatoiminta sekä yhteistyö kodin ja koulun ulkopuolisten tahojen kanssa on aktiivinen osa kouluarkea.

4.3 Oppimiskäsitys

Oppimiskäsitys on käsite, joka pohjautuu ihmiskäsitykseen ja ohjaa opettajan työtä. Opetussuunnitelman perusteiden mukaan perustana on oppimiskäsitys, jossa oppilas on aktiivinen toimija. Hän oppii asettamaan tavoitteita ja ratkaisemaan ongelmia sekä itsenäisesti että yhdessä muiden kanssa. Kieli, kehollisuus ja eri aistien käyttö ovat ajattelun ja oppimisen kannalta olennaisia. Uusien tietojen ja taitojen oppimisen rinnalla oppilas oppii reflektoimaan oppimistaan, kokemuksiaan ja tunteitaan. Oppiminen tapahtuu vuorovaikutuksessa toisten oppilaiden, opettajien ja muiden aikuisten sekä eri yhteisöjen ja oppimisympäristöjen kanssa. Monipuoli- sen myönteisen ja realistisen palautteen antaminen ja saaminen ovat keskeistä.

Sotkamon paikallisessa opetussuunnitelmassa oppimiskäsityksistä painottuvat oppimaan oppiminen, oppilaan aktiivinen rooli oppimisessa ja vuorovaikutus sekä sosiaaliset taidot. Tenetin koululla ei ole omaa oppimiskäsi- tyksen painotusta vaan sen toiminta perustuu opetussuunnitelman painotuksiin. Mahdollisessa uudessa koulussa nähdään tärkeänä se, että oppiminen on jokaisen kohdalla joustavaa sekä henkilökohtaisesti suunnitel- tua. Oppilaiden näkemyksen mukaan ryhmätyöskentely innostaa oppilaita myös, ja se kasvattaa sosiaalisen kanssakäymisen taitoja, yhteisöllisyyttä sekä luokkahenkeä. On tärkeää, että opetusmetodit ja tilat sekä ym- päristö joustavat tilanteen mukaan. Oppilas on aktiivinen toimija. Hän osaa asettaa tavoitteita ja ratkaista ongelmia yksin ja vuorovaikutuksessa toisten kanssa.

4 . 4 Y hteisöllisyys ja o s a l l i s u u s

Kaikessa vuorovaikutuksessa toisen ihmisen kunnioittaminen ja hyvät tavat ovat toiminnan perusta. Yhteisöl- lisyyttä ja vuorovaikutusta toteutetaan yhteisten projektien, juhlien, tapahtumien, retkien ja vierailujen kautta. Osallisuutta edistetään oppilaskunta- ja tukioppilastoiminnassa ja yhteistyöllä vanhempainryhmän sekä eri sidosryhmien kanssa. Työelämäyhteydet sekä yhteistoiminta paikallisen yrittäjäyhdistyksen kanssa on luonteva osa koulun toimintaa niin koululaisena kuin kuntalaisena.

Vanhempainyhdistyksen ajatuksia ja visioita yhteisöllisyyden ja osallisuuden kehittämiseksi Tenetin koulussa:  Vanhempainyhdistystoiminnan toteutuminen koulussa ja toiminnan näkyminen huoltajille.  Koulun tai kunkin luokka-asteen vuosikellon laatiminen ja sen näkyväksi tekeminen huoltajille: ajatuksena "tietyt toiminnot tuttuun ja tiettyyn aikaan vuodesta", jotka tulevat tutuiksi huoltajillekin.  Vuosikelloon voisi sitoa esimerkiksi kaseille kevätlukukauden, ja yseille syyslukukauden aikana huoltajien taholta toteutettavien, eri ammattialoihin/ammatteihin tutustumista ja niistä tiedon jakamista.  Iltakoulu huoltajille: koulupäivän (tai sen osan) toteuttaminen huoltajille kerran lukuvuodessa.  Vanhempainiltojen kehittäminen.  Kodin ja koulun päivä: toiminnan jatkuminen ja mahdollisesti kehittäminen.  Eri ammattialojen työntekijöiden lisääminen koulutyön sisälle: nuoria varten, moniammatillisesti, hyvinvoinnin lisäämiseksi, opetustyön tueksi.  Vierailijoiden lisääminen ja heidän aiheidensa integroiminen opetussuunnitelmaan.  Oppilaiden osallistaminen koulun sääntöjen uudistamiseen ja kehittämiseen/ selkeyttämiseen.  Oppilaiden osallistaminen koulun yhteisiin toimintoihin yhteisvastuullisesti (idealla keittiö-tet).  Positiivinen pedagogiikka: kunnan perusopetuksen strategiaksi, sloganiksi ja käytännöksi: positiivinen kannustaminen/palaute, hyvät tavat, kannustamisen kautta opettaminen. Huomaa hyvä oppilaassa ja kerro se -ideologia. Tunnetaidot osaksi kutakin aineopetusta. 71

 Koulun tiedottamisen tehostaminen.  Koulun näkyminen somessa ja osallistuminen somen kautta tiedottamiseen.

4 . 5 Painotusalueet

Tenetin koululla ei ole virallisia painotusalueita opetuksessaan tällä hetkellä mutta Vuokatti-Ruka -Urheiluaka- temia -toiminta on ollut jo usean vuoden ajan tiiviisti koulun arjessa mukana. Toiminta järjestetään tällä het- kellä valinnaisaineiden kautta. Yhteistyötä tehdään aktiivisesti muun muassa urheiluopiston ja muiden Vuoka- tin alueen liikuntapaikkojen kanssa. Yrittäjyyskasvatusta on koululla monien yksittäisten tapahtumien kautta mm. TET-viikot, yrittäjyyskasvatusiltapäivä ja kilpailuina. Yhteistyötä tehdään aktiivisesti Sotkamon yrittäjien kanssa.

Sotkamon kuntastrategia on määritellyt tavoitteeksi edistää joustavaa opiskelun ja urheilun yhdistämistä. Si- vistyksen toimialaohjelma on määritellyt tavoitteeksi edistää opiskelun ja urheilun yhdistämistä joustavasti kehittämällä urheiluakatemiapolkua, luoda yrittäjyyskasvatuksen polku ja olla mukana kansainvälisissä hankkeissa sekä edistää terveitä elämäntapoja. Sotkamon kunnan elinvoimaohjelmassa on määritelty yrittäjyyttä edistäviksi toimenpiteiksi yrittäjäkasvatus, yrittäjänpolku sekä yrittäjäkasvatus kurssitarjonnassa yläkoulussa ja lukiossa.

Mahdollisen uuden koulun painotusalueet ovat siis selkeästi nähtävissä jo aiemmin hyväksytyissä kunnan asia- kirjoissa. Urheiluakatemiapolku ja yrittäjyyskasvatus ovat jo nyt mukana koulun toiminnassa, mutta uuden koulun myötä näille on mahdollisuus luoda uusia selkeämpiä polkuja. Sivistyksen toimialaohjelmassa oleva tavoite terveistä elämäntavoista on myös sovitettavissa hyvin yhteen urheiluakatemiapolun kanssa, kun itse fyy- siseen koulurakennukseen sekä pihoille ja lähiympäristöön luodaan liikuntaan hyvät mahdollisuudet niin oppituntien kuin välituntien ajaksi niin huipulle tähtääville kuin kaikille oppilaille. Kansainvälisyys on tulevaisuudessa entistä merkittävämpää globaalissa maailmassa.

4. 6 Opetusmenetelmät ja arviointi

4.6.1 Opetusmenetelmät ”Työtapojen valinnan lähtökohtana ovat opetukselle ja oppimiselle asetetut tavoitteet sekä oppilaiden tarpeet, edellytykset ja kiinnostuksen kohteet. Työtapojen ja arviointimenetelmien monipuolisuus antaa oppilaalle mahdollisuuden osoittaa osaamistaan eri tavoin. Monipuoliset työtavat tuovat oppimiseen iloa ja onnistumisen kokemuksia sekä tukevat eri ikäkausille ominaisen luovaa toimintaa. Kokemuk- selliset ja toiminnalliset työtavat sekä eri aistien käyttö ja liikkuminen lisäävät oppimisen elämyksellisyyttä ja vahvistavat motivaatiota.

---

Opetuksen eriyttäminen ohjaa työtapojen valintaa. Eriyttäminen perustuu oppilaan tarpeille ja mahdollisuuksille suunnitella itse opiskeluaan, valita erilaisia työtapoja ja edetä yksilöllisesti. Eriyttämällä tuetaan oppilaan itsetuntoa ja motivaatiota sekä turvataan oppimisen rauhaa. Eriyttämisellä myös ehkäistään tuen tarpeen synty- mistä. Opetuksen eheyttäminen edellyttää sekä opetuksen sisältöä että työtapoja koskevaa pedagogista lähestymistapaa, jossa kunkin oppiaineen opetuksessa ja erityisesti oppiainerajat ylittäen tarkastellaan todellisen maailman ilmiöitä tai tee- moja kokonaisuuksina. Opettaja valitsee työtavat vuorovaikutuksessa oppilaiden kanssa. Oppimaan oppimisen taidot kehittyvät parhaiten silloin, kun opettaja ohjaa 72

oppilaita myös suunnittelemaan ja arvioimaan työskentelytapojaan. Yhteinen tavoitteiden ja arviointiperusteiden pohdinta sitouttaa tavoitteiden mukaiseen työs- kentelyyn.” (Perusopetuksen opetussuunnitelma, 32)

Mahdollisessa uudessa koulussa opetuksessa pyritään käyttämään monipuolisia työtapoja ja opetusmenetel- miä eri oppiaineiden ominaispiirteet huomioiden. Saman oppiaineen opettajat sekä erityisopettajat suunnittelevat ja toteuttavat opetusta yhdessä. Opetusryhmiä voidaan tarvittaessa jakaa joustavasti erilaisiin ryhmiin oppilaiden tarpeet ja mielenkiinnon kohteet huomioiden. Opetusta eriyttämällä jokaiselle oppilaalle annetaan mahdollisuus edetä yksilöllistästä oppimispolkua. Yhteisopettajuus lisää opetusmenetelmien monipuolistu- mista ja opetuksen suunnittelu on mielekästä. Eriyttäminen vaatii muunneltavia opiskelutiloja sekä pienempiä tiloja, joissa oppilaat voivat työskennellä yksin tai pienissä ryhmissä.

Oppilaat opiskelevat oppiainerajat ylittäviä eheyttäviä kokonaisuuksia. Ideoita jaetaan ja oppimiskokonaisuuk- sia suunnitellaan tiimeissä, jotka muodostuvat eri oppiaineiden opettajista. Opettajien yhteinen suunnittelu vaatii tiloja suunnittelua varten. Oppimista vahvistetaan toiminnallisilla ja kokemuksellisilla työtavoilla. Koulu- keskusta, sen pihapiiriä ja lähiympäristöä hyödynnetään opetuksen suunnittelussa ja toteutuksessa eri oppiaineiden tarpeet huomioiden. Esimerkiksi liikunnassa eri liikuntalajien suorituspaikat ja luonnontieteissä mahdollisuus suorittaa erilaisia tutkimuksia ja mittauksia maastossa, on huomioitava uuden koulun paikkaa suunniteltaessa.

4.6.2 Arviointi ”Perusopetuslain mukaan oppilaan arvioinnin tehtävänä on ohjata ja kannustaa opiskelua sekä kehittää oppilaan edellytyksiä itsearviointiin. --- Oppilaan oppimista, työskentelyä ja käyttäytymistä tulee arvioida monipuolisesti. Painopiste on oppimista edistävässä arvioinnissa.

---

Monipuolinen arviointi ja siihen perustuvan ohjaavan palautteen antaminen ovat opettajien keskeisiä pedagogisia keinoja oppilaiden koko kehityksen ja oppimisen tukemiseen.

---

Suuri osa arvioinnista on opettajien ja oppilaiden välistä vuorovaikutusta.

---

Yhteistyö kotien kanssa on osa hyvää arviointikulttuuria. Huoltajien kanssa keskustellaan koulutyön tavoitteista ja koulun arviointikäytänteistä.” (Perusopetuksen opetussuunnitelma, 50.)

Opettajat arvioivat oppilaita jatkuvasti ja monipuolisesti. Arvioinnin kohteena on lähtötason arviointi, oppimisen aikainen arviointi ja osaamisen arviointi. Lisäksi arvioidaan käyttäytymistä. Lähtötason arviointi antaa opettajalle tietoa oppilaiden tietämyksestä opetettavasta asiasta. Oppimisen aikaista arviointia (formatiivinen arviointi) ovat esimerkiksi tunnilla tapahtuvat opettajan ja oppilaan väliset keskustelut, työskentelyn ohjaus ja työskentelyn etenemisen seuranta sekä palautteen antaminen. Jokaisella oppilaalla tulee olla mahdollisuus esittää osaamisensa jollakin tavalla. Osaamisen arvioinnissa (summatiivinen arviointi) käytetään perinteisesti kokeita ja testejä. Opettaja antaa oppilaalle arviointipalautetta osana oppituntia ja oppimiskeskusteluissa oppilaiden kanssa. Oppilaita ohjataan asettamaan itselleen opiskeluun liittyviä tavoitteita ja seuraamaan ja arvioimaan niiden toteutumista. Oppilaita ohjataan antamaan rakentavaa palautetta toisilleen ja opettajille. Tämä luo edellytyksiä oppilaiden itsearvioinnin ja vertaisarvioinnin taitojen kehittymiselle. 73

Oppilas osallistuu aktiivisesti arviointiin. Hänellä on monia eri tapoja näyttää osaamistaan mm. tuntityösken- tely, kokeet ja yksilö/pari/ryhmätyöt sekä erilaiset projektit. Arviointiin sisältyy oppimistavoitteiden asettaminen, aktiivinen toiminta oman oppimisen edistämiseksi, itsearviointi, toimiminen ryhmässä sekä vertaisarvi- ointi.

Kodin ja koulun yhteistyö on tärkeä osa koulun toimintakulttuuria. Huoltajat osallistuvat koulun toimintakulttuuriin suunnitteluun ja toteuttamiseen. Riittävällä ja monipuolisella tiedottamisella huolehditaan siitä, että kotona tiedetään, mitä koulussa tapahtuu. Huoltajat ovat mukana sekä suunnittelemassa että arvioimassa lapsensa oppimista. Opetussuunnitelma ohjaa opettajia jakamaan arvioinnin tuloksia ja havaintoja huoltajille, jolloin huoltaja tulee tietoiseksi oppilaan koulunkäynnin etenemisestä. Huoltajalla on mahdollisuus osallistua vuosittain oppimiskeskusteluun luokanvalvojan ja mahdollisesti muiden oppilasta opettavien opettajien kanssa. Koululla järjestetään vuosittain vanhempainiltoja. Opettajien, oppilaiden ja huoltajien kanssa käytäviä keskusteluja varten koulussa on rauhallisia tiloja. Koulussa käytetään arvioinnin vuosikelloa, joka rytmittää opettajien arviointia ja luo yhteisen pohjan koulun arviointikulttuurille. Arvioinnin apuna käytetään sähköisiä arviointityökaluja.

4 . 7 K oulupäivän rakenne ja omatoimisen opiskelun osuus

”Koulutyön järjestämisessä otetaan huomioon kaikkien oppilaiden tarpeet, edellytykset ja vahvuudet. Huoltajien ja muiden tahojen kanssa tehtävä yhteistyö tukee tässä onnistumista. Opetussuunnitelman mukainen opetus, ohjaus, oppilashuolto ja tuki kaikkina koulupäivinä sekä turvallinen oppimisympäristö ovat jokaisen oppilaan oikeus. Opetuksen järjestäjä vastaa siitä, että oppilaan oikeudet toteutuvat ja huolehtii edellytysten luomisesta tätä edistävälle koulutyölle.” (Perusopetuksen opetussuunnitelma, 36.)

Nykyinen koulupäivän rakenne (Tenetin yläkoulu, Sotkamo): klo 8.55 - 9.45 I oppitunti klo 9.45 - 9.50 siirtymävälitunti klo 9.50 - 10.35 II oppitunti klo 10.35 - 11.05 ruokailuvuoro a. klo 10.45 - 11.30 III oppitunti (ruokailuv. b) klo 11.30 - 12.00 ruokailuvuoro b. klo 11.05 - 11.50 III oppitunti (ruokailuv. a) klo 12.00 - 12.45 IV oppitunti klo 12.45 - 13.15 pitkänvälitunnin toiminnot:  parkour-alue, areena, etupiha, liikuntasali, kuntosali, koulukirjasto, tekstiilityö, kouluravintola, biologia, yms. klo 13.15 - 14.00 V oppitunti klo 14.00 - 14.15 välitunti klo 14.15 - 15.00 VI oppitunti

Koulupäivän rakenne on tällä hetkellä kaikilla oppilailla kiinteä klo 8.55 - 15.00. Koulupäivä muodostuu oppitunneista, ohjaus- ja tukipalveluista, välitunneista ja sitä raamittavat koulukyyditykset, joiden piirissä Tenetin yläkoulun oppilaista on tällä hetkellä noin ⅔ osaa. Oppitunnin pituus on pääsääntöisesti 45 minuuttia ja väli- tunnin pituudet vaihtelevat aamupäivän 5 min siirtymävälitunnista aina iltapäivällä vietettävään 30 min pitui- seen pidennettyyn välituntiin. Ruokailuun on varattu aikaa 30 min ja muut välitunnit ovat pituudeltaan 15 min.

Kaksois- ja kolmoistunteja käytetään taitoja taideaineiden opiskelussa. Oppitunnin katkaiseminen näissä aineissa välitunnin takia ei palvele tarkoitustaan (kotitalous, tekninen/ tekstiilityö, liikunta). Yläkouluikäinen jak- saa ja kykenee keskittymään yhtäjaksoiseen tekemiseen, kun se pitää sisällään tarpeeksi paljon toimintaa ja omaehtoista tekemistä. Opetusta annetaan Tenetin yläkoulussa myös varsinaisen koulupäivän ulkopuolella. Näitä ovat valinnaisen liikunnan urheiluakatemiakerhot, muut kerhotunnit sekä ortodoksinen uskonto.

Tenetin yläkoulussa opiskellaan jaksojärjestelmässä. Lukuvuosi on jaettu neljään (4) yhtä pitkään jaksoon. Jak- soissa opiskeltavat oppiaineet määräytyvät Sotkamon kunnan perusopetuksen tuntijaon ja (OPS2016) oppiaineiden mukaan. Useimpia oppiaineita opiskellaan läpi lukuvuoden sama tuntimäärä viikoittain. Muutamia oppiaineita opiskellaan joka toisessa jaksossa.

Lukujärjestysteknisillä seikoilla voidaan tukea opiskelua siten, että samanaikaisopettajuus tai yhteisopettajuus ovat pedagogisesti toteuttamiskelpoisia. Tämä asettaa myös merkittäviä vaatimuksia fyysisille opetustiloille, joiden on palveltava uuden opetussuunnitelman vaatimuksia. Nykyisissä tiloissa tämä ei ole mahdollista.

Koulussamme opiskellaan liikuntaa pakollisena, syventävänä ja valinnaisena aineena monessa ryhmässä sekä kahdeksannella että yhdeksännellä luokalla. Nykyisten liikuntaryhmien määrälle (yhtä aikaa enimmillään 3 eri liikuntaryhmää) koulumme liikuntasali on liian pieni. Käytännössä vuokraamme Urheiluopiston tiloja helpot- taaksemme liikuntatilojen puutetta. Lähellä koulua sijaitsevat liikunnan suorituspaikat kuten uimahalli ja jää- halli säästävät kuljetuskustannuksia ja aktivoivat nuorisoa liikkumaan kävelemällä. Tenetin koulun lähiympä- ristössä ovat myös urheilukenttä, suunnistusmaastot ja ladut. Urheilijan koulupolun nivellyttämiseksi koulu- päivään ilman aikaa vieviä siirtymisiä linja-autolla tulee mahdollisen uuden koulukeskuksen sijaita lähellä liikuntapaikkoja.

Pitkävälitunti on kiinteä osa Tenetin yläkoulun toimintakulttuuria. Se on koettu yleisesti hyväksi ja merkityk- selliseksi tavaksi “katkaista” koulupäivän viettoa. Sen tehtävänä on tarjota oppilaille mahdollisuus useiden erilaisten aktiviteettien toteuttamiseen koulupäivän aikana. Pitkän välitunnin aikana oppilas voi liikkua ulkona pihoilla tai salissa ja hengähtää teoriaopiskelulta. Oppilas saa myös omaa aikaa rauhoittumiseen, musiikin kuuntelemiseen, koulutehtävien tekemiseen ja ystävien tapaamiseen (vrt. taajama-alueen ulkopuolella asuvat kyyditysoppilaat). Kaikki toimintamuodot ovat oppilaiden aktiivisessa käytössä. Tarjonnaltaan monipuolinen ja toiminnallinen välituntialue tukee positiivisella tavalla nuorten kasvua ja kehitystä sekä yhteisöllisyyttä.

Välituntiaktiivisuus on merkittävä liikuttaja ja alueen tilantarve suuri. Välituntialueelta tulee löytyä peliareenat (minimissään 2 kpl), panna-areena, pallokenttä eri pallopelien pelaamiseen (jalkapallo, koripallo), kuntoilulait- teita ja nykyinen parkour-alue sekä kiinteitä pöytätennispöytiä (2-3 kpl). Pohdittavaksi jää, millaisia vaihtoeh- toja koulupäivän rakenteeseen saataisiin siirtymällä 75 tai 90 minuutin oppitunteihin. Tällöin yksittäisen kou- lupäivän aikana ei olisi niin monen eri oppiaineen opetusta kuin nyt. “Pahimmillaan” oppilas opiskelee koulu- päivän aikana kuutta eri teoria-ainetta. Mikäli Tenetissä siirryttäisiin 75 tai 90 minuutin oppitunteihin vähen- täisi se opiskeltavien aineiden määrää päivässä jopa puoleen nykyisestä. Samalla se vaatii myös erilaisten ope- tusmetodien käyttöä ja muutosta oppitunnin rakenteeseen. Tosin niin sanottu frontaaliopetuksesta on jo nyt uuden opetussuunnitelman myötä siirryttävä monipuolisten pedagogisten menetelmien käyttöön.

Jatko-opintokelpoisuuden takaamiseksi ja opiskelutaitojen tukemiseksi on yläkoulun valmistettava oppilaitaan myös itsenäiseen työskentelyyn ja yleiseen omatoimisuuteen. Tämä vaatimus on myös nykyisen opetussuunnitelman perusteissa. Oppituntien aikana tulisi opettajan kyetä eriyttämään opetustaan siten, että nykyisissä hyvin heterogeenisissa opetusryhmissä oppilaat voisivat opiskella heille itselleen sopivimmalla tavalla. Pien- ryhmätyöskentely, omatoimisuuteen ja vastuun kantamiseen kasvattaminen asettavat myös erilaisia vaatimuksia tiloille. Nykyisissä tiloissa tämä ei ole mahdollista. Samoin lukiokurssien suorittaminen tulisi olla mahdollista jo yläkouluaikana, mikäli oppilaan edistyminen, osaaminen ja kypsyystaso sen mahdollistavat. Nykyi- sellään tämäkään ei ole mahdollista.

Nykyisen opetussuunnitelman mukainen koulu on kiinteä osa ympäröivää yhteisöä. Tämä tarkoittaa aktiivista yhteydenpitoa alueen yrityksiin ja muihin toimijoihin. Tämä mahdollistaa myös tiettyjen valinnaisainekurssien toteuttamisen ulkopuolisten tahojen toimesta, kuten hygieniapassi- ja ea-koulutus (terveystieto), metsästäjä- tutkinto (biologia). Myös kuntastrategian mukaiset painopistealueet tulee huomioida opetustarjonnassa sekä tilaratkaisuissa. Motorisen harjoittelun tilat ja kuntosali tukevat urheilulukio- ja akatemiatoimintaa. Yrittäjyys taas tukee kunnan elinvoimaa ja tulevaisuutta ja kielten opiskelu valmistaa kansainvälisyyteen. Näiden ryhmien toteuttaminen valinnaisaineina tulisi olla mahdollista myös pienillä valintamäärillä.

YHTEENVETO KOULUPÄIVÄN RAKENTEESTA JA OMATOIMISEN OPISKELUN OSUUDESTA Tenetin koulussa opiskellaan 4.jaksojärjestelmässä, päivittäin klo 8.55–15.00 välisenä aikana. Kou- lupäivää raamittavat koulukyyditykset, sillä ⅔ oppilaista on kuljetusoppilaita.

Koulupäivä rakentuu oppitunneista, tukija ohjauspalveluista ja välitunneista. Lukujärjestyksen ulkopuolelle jäävät akatemiatunnit, ortodoksiuskonto sekä kerhotoiminta. Oppitunnit kestävät 45 min, mutta taitoja taideaineissa pidetään myös kaksois-kolmoisoppitunteja.

Taitoaineista erityisesti liikunta tarvitsee jatkuvasti koulun ulkopuolisten tahojen palveluita, kuten uimahalli, jäähalli, keilaus, Vuokattihalli, hiihtoputki ja luontoliikunta. Näiden toimintojen tulee sijaita koulun välittömässä läheisyydessä.

Vakiintunut käytäntö on ns. pitkänvälitunnin toiminnot. 30 min välitunti on sijoitettu iltapäivään ja sen aikana oppilas voi viettää aikaansa ulkona liikkuen (pelialueet), liikuntasalissa, kuntosalissa, bg- luokassa, kirjastossa, tekstiilityön parissa tai kouluravintolassa. Pitkänvälitunnin tavoite on tarjota oppilaalle mahdollisuus ystävien tapaamiseen, rauhoittumiseen, liikkumiseen, läksyjen tekemiseen tai vaikkapa lautapelien pelaamiseen.

Oppituntien pituudella on merkittävä vaikutus päivän rakenteeseen. Oppitunnin pituus voi olla 45, 60, 75 tai 90 min. Olipa oppitunnin pituus mikä hyvänsä, tulee oppimistilojen tarjota mahdollisuuksia erilaiseen oppimiseen.

Parempien opiskelutaitojen kehittäminen vaatii myös uudenlaisia joustavia tilaratkaisuja, joilla kye- tään tukemaan oppilaiden omatoimista, itsenäistä työskentelyä. Näin tuetaan oppilaiden jatko- opintokelpoisuutta II asteelle.

4 . 8 T i e t o - ja viestintätekniikka / digitalisaatio

Tieto- ja viestintätekniikka integroituu koulun tiloihin toimivasti ja se on käyttäjäystävällistä. Eri sovellukset sulautuvat yhteen. On erittäin tärkeää, että uudessa koulussa teknologian ja tietojärjestelmien kokonaisark- kitehtuuri suunnitellaan riittävän ajoissa ja huolellisesti. Näin huomioidaan kestävän kehityksen näkökulma ja vältetään resurssien turhaa hukkaamista. Tieto- ja viestintäteknologiaa hyödynnetään monipuolisesti opetuksen suunnittelussa ja toteutuksessa. Kaikilla koulun oppilailla on omat Chromebook. Ohjelma löytyy kunnan kotisivuilta: https://www.sotkamo.fi/wp-content/uploads/2019/01/Tieto-ja-viestintatekniikan-oh- jelma_NETTI.pdf 76

4.9 Fyysinen ympäristö

4.9.1 Koulukeskus ”Perusopetuksen tilaratkaisujen kehittämisessä, suunnittelussa, toteutuksessa ja käytössä otetaan huomioon ergonomia, ekologisuus, esteettisyys, esteettömyys ja akustiset olosuhteet sekä tilojen valaistus, sisäilman laatu, viihtyisyys, järjestys ja siisteys. Koulun tilaratkaisuilla kalusteineen, varusteineen ja välineineen on mahdollista tukea opetuksen pedagogista kehittämistä ja oppilaiden aktiivista osallistumista. Tilat, välineet ja materiaalit sekä kirjastopalvelut pyritään saamaan oppilaan käyttöön niin, että ne antavat mahdollisuuden myös itsenäiseen opiskeluun. Kou- lun sisä- ja ulkotilojen lisäksi eri oppiaineiden opetuksessa hyödynnetään luontoa ja rakennettua ympäristöä.” (Perusopetuksen opetusssuunnitelma, 31.)

Sotkamon kunnan elinvoimaohjelman mukaan tavoitteena on, että Sotkamossa on laadukkaat ja toimivat varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen palvelut. Toimenpiteenä on mainittu muun muassa toimivat, terveet tilat. Nykyiset Tenetin koulun tilat eivät vastaa elinvoimaohjelman tavoitetta.

Sotkamon kunnan laajan hyvinvointikertomuksen 2017–2020 mukaan on tavoitteena asukkaiden hyvinvointia tukevien toimien lisääminen ja pahoinvoinnin ennaltaehkäisy. Turvallisuutta lisäävänä toimenpiteenä on mainittu mm. kunnan kiinteistöjen sisäilman parantaminen ja koulutilat vastaamaan paremmin nykyistä opetussuunnitelmaa. Mahdollisen uuden koulukeskuksen tilojen tulee olla nykyaikaiset ja helposti muunneltavat. Ti- lat ovat valoisat ja avarat. Ne mahdollistavat yhteis- ja samanaikaisopettajuuden. Niissä on huomioitu erilaisten oppijoiden tarpeet, toiminnallisuus ja akustiikka. Koulussa vallitsee rauhallinen ilmapiiri suuresta ihmis- määrästä huolimatta.

Koulu on monitoimitalo, jossa työskentelevät opetushenkilöstön lisäksi oppilashuollon henkilöstö (lää- käri/hammaslääkäri, terveydenhoitaja, kuraattori, psykologi, sairaanhoitaja), nuorisotoimi, kansalaisopisto, musiikkiopisto, järjestöt ja niin edelleen. Kaikki koulussa työskentelevät henkilöt kokevat kuuluvansa samaan työyhteisöön ja esimerkiksi päiväkahville koko henkilöstö voi kokoontua samaan tilaan. Tiloja käytetään 24/7, eikä mitään käyttäjiä rajata pois tilojen kulumisen pelossa. Iltaisin, viikonloppuisin ja loma-aikoina tilat ovat kuntalaisten, järjestöjen ja yhdistysten käytettävissä.

Eri aineiden opetustilojen yhteydessä on opettajille, koulunkäynninohjaajille ja muille koulussa työskenteleville henkilöille riittävästi työ-, suunnittelu- ja varasto/säilytystiloja. Koulussa on äänieristettyjä neuvottelutiloja pa- lavereille ja keskusteluille/puheluille. Oppilashuollon väellä on jokaisella omat työtilat ja ne on sijoitettu kes- keiselle paikalle siten, että yhteistyö opettajien kanssa on joustavaa. Niissä asiointi voi tapahtua huomiota he- rättämättä. Koulussa on myös tiloja, joissa satunnaisesti vierailevat asiantuntijat voivat työskennellä. Tiloissa on hyvä ääni- ja näköeristys (ei lasiseiniä eikä isoja ikkunoita käytävälle päin).

Koulussa on joustavia tilaratkaisuja, jotka mahdollistavat tilojen jakamisen tarpeen mukaan (sermit, siirrettä- vät väliseinät). Luokkien yhteydessä on pieniä opiskeluyksiköitä, joissa oppilas voi opiskella rauhassa, mutta kuitenkin kuulla ja seurata opetusta. Jokaisessa luokassa on riittävä etäopetus- ja digiopetusvälineistö. Osa luokista on “tyhjiä” eli niiden muunneltavuus on nopeaa ja helppoa. Koulussa on nykyaikainen ja tilava audito- rio. Koulussa on suurehko aulatila keskeisellä paikalla, jota voidaan hyödyntää myös esiintymistilana ja koulun toimintojen sekä tuotosten esittelytilana tarpeen mukaan.

Luokat sijaitsevat aineryhmittäin lähekkäin toisiaan, esimerkiksi kielet, matemaattiset aineet, reaaliaineet, taitoja taideaineet. Kussakin luokkaryhmittymässä on tilat myös erityisopetukselle ja niissä on riittävä määrä jakotiloja. Koulussa on ryhmiä, jotka edelleen tarvitsevat omat kiinteät luokkatilat (pr ja jopo). Näitä luokkia ei ole eristetty muista luokista. Näiden luokkatilojen tulee muuntautua myös toiminnalliseen opetukseen. Äidin- kielen luokat sijaitsevat kirjaston läheisyydessä, mutta kirjasto on erillinen tila.

Luokissa on säädettävien pulpettien/pöytien ja tuolien lisäksi seisomapöytiä ja muuta monipuolisesti erilaiset työskentelyasennot huomioivaa välineistöä. Pistorasioita on riittävästi kaikille oppilaille oppimiseen käytettä- vän välineistön lataamista varten. Luokissa on riittävä määrä säilytystiloja. Luokat ovat riittävän korkeita ja niissä on isot ikkunat.

Yleisten tilojen, kuten käytävien ja ruokalan, akustiikkaan on kiinnitetty erityistä huomiota. Tilat ovat viihtyisät ja tunnelmalliset ja tukevat rauhallista ilmapiiriä. Astioiden palautus ei aiheuta kovaa meteliä koko ruokalaan. Aula-/eteistilat ovat riittävän suuret ja niitä on koulurakennuksen eri puolilla. Oppilaille on omat, riittävän suuret, lukittavat säilytyslokerot/kaapit. WC-tiloja on eri puolilla koulua luokkien läheisyydessä ja ne ovat äänieris- tettyjä ja riittävän tilavia.

Liikuntasali ja musiikkiluokka sijaitsevat keskeisellä paikalla koulussa ja lähekkäin siten, että väliseiniä muuttamalla niiden käyttö on yhdessä ja erikseen sujuvaa kulloisenkin tarpeen mukaan. Liikuntasali on monikäyttöi- nen ja sitä voidaan hyödyntää myös muuhun toimintaan (konsertit, yleisötilaisuudet jne.). Liikuntavälineiden kiinnitykset ovat ajanmukaiset ja turvalliset. Pukuhuonetilat ja liikuntavälinevarastot ovat käytännölliset ja riit- tävän suuret. Pukuhuoneissa ja suihkutiloissa on huomioitu se, että siellä on tarvittaessa mahdollista käydä ilman toisten katseita (verhot, suihkukaapit). Pukuhuoneisiin voi jättää turvallisesti reput ja vaatteet (lukolliset lokerot). Musiikkiluokka palvelee parhaiten, kun se ovat yhteiskäytössä lukion kanssa. Tällöin osaaminen ja resurssit saadaan parhaiten käyttöön.

Luonnontieteiden luokat ovat riittävän tilavia ja monipuolisia erilaisia kokeita ja tutkimuksia varten. Luokat ovat ajanmukaiset ja niissä olevien välineistöjen säilytys on asianmukaista ja turvallista (kemikaalivarasto, fysiikan välineistö, vitriinit täytetyille eläimille, viherhuone kasvien kasvatukseen jne.).

Kotitalouden, käsitöiden ja kuvataiteen luokat ovat nykyaikaiset ja riittävän tilavat ja muokattavissa myös koulun ulkopuoliseen tarpeeseen. Kuvataiteen ja käsityön luokkiin sijoitetaan suuret, pohjoiseen ja itään aukeavat ikkunat, jolloin luonnonvaloa käytetään tilan valaisussa keinovalojen lisäksi. Värit näkyvät parhaiten ja oikein tasaisessa luonnonvalossa. Oppilaiden työskentelyyn tarkoitetut pöydät ovat riittävän kookkaat ja yhdisteltä- vät, jotta suuremmatkin teokset on mahdollista toteuttaa ergonomisesti. Vesipisteitä on useita (vähintään 3 kappaletta) ja altaissa saostuskaivot. Käsityön ja kuvataiteen tiloissa yhteisiä ovat värjäykseen tarkoitetut tilat.

Kotitalousluokat ovat nykyaikaisia ja opetuksellisesti käytännöllisiä. Tilat ovat avarat, helposti valvottavat, es- teettömät ja ajanmukaiset sekä ajattomat. Koulussa sijaitsee hyvin varusteltu koulukirjasto, joka on myös kuntalaisten käytössä esimerkiksi omatoimikirjastona. Koulussa on myös tila, jossa voidaan keittää kahvia ja jossa voidaan pitää myyjäisiä/kahvilaa. Tila on kaikkien koulukeskuksen tiloja käyttävien käytössä.

Oppilaiden käytössä on tiloja, jotka mahdollistavat itsenäisen ja omatoimisen opiskelun ja joissa mahdollistuu mielekäs tekeminen myös välituntisin ja muulloinkin tarvittavana aikana. Oppilaskunnan hallituksella ja tukiop- pilailla on oma kokoontumistilansa. Tätä tilaa hyödynnetään myös moniammatillisesti nuorisotyön menetelmin koulupäivän aikana ja sen jälkeen nuorten vapaa-aikana. Nuorisotoimen ja koulun yhteistyötä voidaan näin hyödyntää oppilaiden kouluviihtyvyyden parantamiseksi ja sitä kautta esimerkiksi kiusaamisen ehkäise- miseksi.

Koulu sijaitsee keskeisellä paikalla muuhun ympäröivään yhteiskuntaan nähden ja sieltä kulkeminen “koulun ulkopuolella oleviin toimijoihin” on joustavaa ja helppoa. Koulun painopistealueet huomioiden koulun tulee sijaita lähellä erilaisia liikuntapaikkoja.

Kouluyhteisön tulee taata kaikille koulussa toimiville turvallinen työyhteisö. Koulun yhteisillä tapahtumilla ja toimintatavoilla luodaan yhteisöllinen toimintakulttuuri, jossa kaikilla on hyvä olla. Tätä toimintaa tuetaan kiusaamisen vastaisella toiminnalla. Näin tuetaan oppilaitoksen sisäistä turvallisuutta. Ulkoista turvallisuutta luodaan sähköisillä lukkojärjestelmillä ja kulunvalvonnalla sekä turvakameroilla.

Jokaisessa luokassa tulee olla kaksi ovea, jotta hätäpoistuminen on mahdollista kaikissa tilanteissa. Tämä onnistuu sijoittamalla luokkien väliin pienryhmätiloja tai eri aineryhmien työskentelypisteitä eli “kotisoluja”, joista on myös kulku käytävään tai toiseen luokkatilaan. Näin kyetään vastaamaan paitsi koulupäivän erilaisiin turvallisuusvaatimuksiin, niin myös erilaisten opetus- ja työtilojen tarpeeseen yhä heterogeenisemmän oppi- lasaineksen kanssa.

Nykyaikainen koulu tarvitsee oman kiinteistönhoitajan/vahtimestarin, joka hallitsee koulukiinteistössä olevan tekniikan ja on koulupäivän aikana tavoitettavissa. Tämä on myös edellytys päivittäisen toiminnan ja turvallisuuden näkökulmasta.

4.9.2 Piha-alueet ja ympäröivä luonto Ympäröivä luonto on uudessa opetussuunnitelmassa merkittävässä asemassa, koska on entistä tärkeämpää lähteä luokasta opiskelemaan myös pihoille ja ympäröivään luontoon. Koulun piha-alue on turvallinen ja viih- tyisä ja oppilaiden erilaiset tarpeet huomioiva. Koulun piha-alueet mahdollistavat monipuolisen liikkumisen ja opiskelun niin oppituntien kuin välituntien aikana. Muun muassa parkour-alueet ja areenat kuuluvat nyky- aikaiseen koulupihaan. Koulun piha-alue on oltava turvallinen ja viihtyisä ja oppilaiden erilaiset tarpeet huomioiva.

Sotkamon kunnan lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelmassa todetaan, että liikuntapalveluiden tavoitteena on luoda edellytykset sille, että jokainen kuntalainen voi harrastaa omaehtoista liikuntaa maksuttomilla liikuntapaikoilla. Näin liikunnan harrastamiselta poistetaan taloudellisia esteitä. Tavoitteet saavutetaan muun muassa ylläpitämällä lähiliikuntapaikkojen, kouluja päiväkotipihojen taso.

Koulun paikoitusalueiden pitää olla riittävän tilavia ja liikennejärjestelyjen sujuvia ja turvallisia. Liikennejärjes- telyissä tulee huomioida kouluun eri tavoin saapuvien oppilaiden kulkeminen. Tulevaisuudessa esimerkiksi niin sanotut kevytautot tulevat yleistymään. Lisäksi on toivottavaa, että kouluun on useita sisäänkäyntejä myös siten, että koulupelkoisten oppilaiden on turvallista tulla huomaamattomasti sisälle.

YHTEENVETO FYYSISESTÄ YMPÄRISTÖSTÄ Nykyiset Tenetin koulun tilat eivät ole terveet eivätkä toimivat. Piha-alueet toimivat varsin hyvin; ne ovat liikenteellisesti turvalliset, niissä on riittävästi parkkipaikkoja ja piha-alueilta löytyy koh- tuullisesti liikunta-alueita ja -aktiviteettejä. Lähiluonto mahdollistaa opetuksen viemistä ulos nykyisen opetussuunnitelman mukaisesti.

Tavoitteena on, että uuden koulukeskuksen tilat ovat nykyaikaiset ja helposti muunneltavat eriko- koisten ryhmien ja erilaisten oppijoiden tarpeisiin monipuolisesti opetussuunnitelma huomioiden. Tilat ovat valoisat ja avarat. Ne mahdollistavat yhteis- ja samanaikaisopettajuuden. Niissä on huomioitu erilaisten oppijoiden tarpeet, toiminnallisuus ja akustiikka. Koulussa vallitsee rauhallinen ilmapiiri suuresta ihmismäärästä huolimatta.

Koulu on monitoimitalo, jossa työskentelevät kaikki nuoren elämään vaikuttavat tahot. Samoissa tiloissa työskentelevät opetushenkilöstön lisäksi oppilashuollon henkilöstö (lääkäri/hammaslääkäri, terveydenhoitaja, kuraattori, psykologi, sairaanhoitaja jne.)

Tiloja käytetään 24/7. Iltaisin, viikonloppuisin ja loma-aikoina tilat ovat kuntalaisten, järjestöjen ja yhdistysten käytettävissä.

Kuva 21. Tenetin koulun takapiha parkour-alueineen. Alue on erittäin suosittu välitunneilla kaikkina vuoden- aikoina. Välituntien lisäksi sitä hyödynnetään liikuntatunneilla ja muilla oppitunneilla.

Kuva 22. Tenetin koulun itäpäädyssä oleva areena. Areena on suosittu pelipaikka välitunneilla. Tarve olisi toi- sellekin areenalle. Lisäksi areenaa hyödynnetään liikuntatunneilla sekä jonkin verran myös muilla oppitunneilla.

Kuva 23. Tenetin koulun etupiha koripallo- ja oleskelualueineen.

Kuva 24. Kirkonkylän suunnalta tulevien oppilaiden kulkuneuvojen parkkipaikka. Takana lähimaastoa hiihto- putkineen. Maastoa hyödynnetään oppitunneilla.

Kuva 25. Tenetin koulun etupiha koripallo- ja panna-areena-alueineen. Liikenteellisesti tarvitaan iso alue koulun alku- ja päättymisliikenteelle (bussit, taksit ja huoltajien autot). Takana Vuokatin suunnalta tulevien oppilaiden pyörien parkkipaikka.

4.10. Kuljetukset

4.10.1 Koulukuljetus Tenetin koulun oppilaista on koulukuljetuksessa tällä hetkellä noin ⅔. Kuljetusjärjestelyistä huolehtii koulu- koordinaattori. Koulukyytejä ajavat useat eri liikennöitsijät sekä taksit. Koulukyytien saapumista ja lähtöä py- säkkialueella valvoo tehtävään määrätty koulunkäynninohjaaja. Kuljetusaikataulu on suunniteltu siten, että se palvelee sekä koko perusopetuksen että lukion kuljetusoppilaita niin syrjäkyliltä kuin taajamista. Maantieteelliset alueet, joiden ulkopuolella asuvilla oppilailla on kuljetusoikeus:

Tenetin koululle Hirvensalmi (matka 3,7 km), Nurmestie / Käkinotkon ylikulkusilta (matka 2,8 km), Vuokattiopistontie th (matka 4,8 km) ja Tikkalansalmi (matka 4,2 km)

Snowpolisiin Hirvensalmi (matka 5,0 km), Nurmestie / Käkinotkon ylikulkusilta (matka 2,2km), Vuokattiopistontie th (matka 3,7km) ja Tikkalansalmi (matka 4,4 km)

Lukiolle Nurmestie th. (matka 4,2 km), Tapiolantie th (matka 5,1 km) Juholankyläntie th. (matka 3,6 km) 82

Taulukko 12. Arvioitu tilasto koulukuljetusta tarvitsevien oppilaiden määristä lukuvuodesta 2019–2020 lukuvuoteen 2031–2032 Vuokattiin tai kirkonkylälle.

4.10.2. Koulupäivän aikaiset kuljetukset Koulupäivän aikana tarvittaviin kyydityksiin kilpailutetaan liikennöitsijä (esim. tutustumiskäynnit ammattiopis- tolla). Kunnan sisällä siirtymisiin voidaan tarvittaessa käyttää myös koulutoimen talvikaudeksi tilaamaa “uima- bussia”, mikäli se ei ole ensisijaisessa käytössä alakoulujen uimahallille uimaopetukseen siirtymisessä.

Opetussuunnitelman mukaan liikunnan opetus on turvallista, ja se perustuu eri vuodenaikojen ja paikallisten olosuhteiden tarjoamiin mahdollisuuksiin. Liikunnassa hyödynnetään koulun tiloja, lähiliikuntapaikkoja ja luontoa monipuolisesti. Oppilaita ohjataan ja sitoutetaan turvalliseen ja eettisesti kestävään toimintaan ja oppi- misilmapiiriin.

Tenetin koulussa liikuntaryhmien runsauden johdosta ja “uimabussin” vähäisen käyttömahdollisuuden vuoksi koulun alueella olevat liikunnan suorituspaikat ja lähellä koulua, kävelymatkan päässä, sijaitsevat suorituspaikat kuten uimahalli, jäähalli, urheilukenttä, suunnistusmaastot ja ladut säästävät kuljetuskustannuksia.

4.11 Tulevaisuus ja oppilasennusteet

Tenetin koulun oppilasennuste vuoteen 2030 saakka näyttää tilaston mukaan vakaalta. Suotuisan väestökehi- tyksen kannalta oleellisia ovat paikkakunnan tarjoamat työpaikat. Toimiva, nykyaikainen ja monipuolinen kouluja toimintakeskus on tärkeä tekijä lapsiperheiden valitessa asuinpaikkaa työssäkäyntialueellaan. Uuden koulurakennuksen tulee tarjota kuntalaisille kokoontumis- ja harrastamispaikkoja. 83

Taulukko 13. Tenetin koulun oppilasennusteet lukuvuoteen 2031-2032 asti

4.12 Uuden koulukeskuksen sijainti

ASIA VUO- KIR- PERUSTELUT KATTI KON- KYLÄ

1.ARVOT X X Sijainnilla ei ole merkitystä, kunhan uusi koulukeskus sijaitsee lähellä 2.TOIMINTA- luontoa arvopainotusten mukaisesti ja sen välituntialueen isot pihat ak- AJATUS tivoivat oppilaita liikkumaan ja mahdollistavat myös muun koulu- työn järjestämisen pihoilla. OPS2016, ympäristön merkitys koulutyölle.

3.OPPIMIS- X X Sijainnilla ei ole merkitystä, kunhan uusi koulukeskus mahdollistaa sen, KÄSITYS että oppiminen tapahtuu vuorovaikutuksessa toisten oppilaiden, opettajien ja muiden aikuisten sekä eri yhteisöjen ja oppimisympäristöjen kanssa.

4. YHTEISÖL- X X Sijainnilla ei ole merkitystä. LISYYS ja OSAL- LISUUS

5. PAINOTUS- X Kunnassa jo aikaisemmin hyväksyttyjen painopistealueiden seurauk- ALUEET sesta on uuden koulukeskuksen sijainti Vuokatissa urheilusuorituspaik- kojen läheisyydessä tärkeää ja resurssiviisasta.

SOTKAMON KUNTASTRATEGIA: 2.ASUKKAIDEN HYVINVOINTI 2.4. Edistämme joustavaa opiskelun ja urheilun yhdistämistä.

SOTKAMON KUNNAN SIVISTYKSEN TOIMIALAOHJELMA: 1.KASVAVA ELINVOIMA -Edistetään opiskelun ja urheilun yhdistämistä joustavasti; urheiluakatemiapolkua kehitetään. -Luodaan yrittäjyyskasvatuksen polku. (varhaiskasvatuksesta lukioon) -Ollaan mukana kansainvälisissä hankkeissa.

2. ASUKKAIDEN HYVINVOINTI -Edistetään terveitä elämäntapoja.

6.1. OPETUS- X Oppimista vahvistetaan toiminnallisilla ja kokemuksellisilla työtavoilla. MENETELMÄT Koulukeskusta, sen pihapiiriä ja lähiympäristöä hyödynnetään opetuksen suunnittelussa ja toteutuksessa eri oppiaineiden tarpeet huomioiden. Esimerkiksi liikunnassa eri liikuntalajien suorituspaikat ja luonnon- tieteissä mahdollisuus suorittaa erilaisia tutkimuksia ja mittauksia maastossa, on huomioitava uuden koulun paikkaa suunniteltaessa.Tä- män vuoksi koulukeskuksen paikkaa puoltaa sijainti Vuokatissa.

6.2. ARVIOINTI X X Sijainnilla ei ole merkitystä

7. KOULU- PÄI- X Lukujärjestysteknisillä seikoilla voidaan tukea opiskelua siten, että sa- VÄN RAKENNE manaikaisopettajuus tai yhteisopettajuus ovat pedagogisesti toteutta- JA OMATOIMI- miskelpoisia. Tämä asettaa myös merkittäviä vaatimuksia fyysisille ope- SEN OPISKE- tustiloille, joiden on palveltava uuden opetussuunnitelman vaatimuksia. LUN OSUUS Nykyisten liikuntaryhmien määrälle (yhtä aikaa enimmillään 3 eri lii- kuntaryhmää) koulumme liikuntasali on liian pieni. Lähellä koulua sijaitsevat liikunnan suorituspaikat kuten uimahalli ja jäähalli säästävät kuljetuskustannuksia ja aktivoivat nuorisoa liikkumaan kävelemällä. Tenetin koulun lähiympäristössä ovat myös urheilukenttä, suunnistusmaastot ja ladut.

8. TIETO- JA X X Sijainnilla ei ole merkitystä. VIESTINTÄ- TEKNIIKKA / DIGITALI- SAATIO

9. FYYSINEN X Sotkamon kunnan Masterplanin ja opetussuunnitelman ja painopiste- OPPIMIS- YM- alueiden mukaisesti on koulukeskuksen paikka Vuokatissa. PÄRISTÖ 9.1. KOULU- Sotkamon kunnan Masterplanin toimenpideohjelman kohta 1.Maan- KESKUS käyttö ja kaavoitus Vuokatin ydinkeskustan kehittäminen -uuden Urheiluakatemian opiskelijacampuksen suunnittelu käynniste- tään.

Urheilijan koulupolun yhtenäisyys perusopetuksesta lukio-opintoihin toteutuu parhaiten lähellä olevia ja suunniteltuja liikuntapaikkoja.

Koulu tulee sijaita keskeisellä paikalla muuhun ympäröivään yhteiskuntaan nähden ja sieltä kulkeminen “koulun ulkopuolella oleviin toimijoihin” pitää olla joustavaa ja helppoa. Koulun painopistealueet huomioiden koulun tulee sijaita lähellä erilaisia liikuntapaikkoja.

9.2. PIHA-ALU- X X Sijainnilla ei ole merkitystä, kunhan luonto on lähellä ja pihat riittävän EET ja YMPÄ- tilavat ja turvalliset. Ympäröivä luonto on uudessa opetussuunnitel- RÖIVÄ massa merkittävässä asemassa, koska on entistä tärkeämpää lähteä luo- LUONTO kasta opiskelemaan myös pihoille ja ympäröivään luontoon. Koulun paikoitusalueet ja liikennejärjestelyt pitää olla riittävän tilavat ja turvalliset.

10. KULJE- X X Arvioidussa kuljetustilastossa uuden koulun ensimmäisen kymmenen TUKSET vuoden aikana erot eivät ole suuria kuljetettiinpa oppilaat Vuokattiin 10.1. KOULU- tai kirkonkylälle. KULJETUS Samoissa kyydeissä kulkevat tällä hetkellä niin lukion kuin perusope- tuksenkin oppilaat niin syrjäkyliltä kuin taajamista.

10.2. KOULU- X Tenetin koulussa liikuntaryhmien runsauden vuoksi koulun alueella ole- PÄIVÄN AIKAI- vat suorituspaikat ja lähellä koulua, kävelymatkan päässä, sijaitsevat lii- SET KULJETUK- kunnan suorituspaikat kuten uimahalli, jäähalli, urheilukenttä, suunnis- SET tusmaastot ja ladut säästävät kuljetuskustannuksia. Mikäli koulukeskus olisi yhteinen lukion kanssa koulupäivän aikaiset kuljetuskustannukset esim. Teli-bussien osalta vähenisivät huomattavasti.

11.TULE- X Suotuisan väestökehityksen kannalta oleellisia ovat paikkakunnan tar- VAISUUS JA joamat työpaikat. Toimiva, nykyaikainen ja monipuolinen kouluja toi- OPISKELIJA- mintakeskus on tärkeä tekijä lapsiperheiden valitessa asuinpaikkaa ENNUSTEET työssäkäyntialueellaan. Koulukeskuksen toimivuuden kannalta Vuokatti on Kirkonkylää parempi paikka.

VANHEMPAINYHDISTYKSEN KANTA KOULUN SIJAINTIIN: Tilojen ja toimintojen yhdistäminen yläkoulun ja lukion kanssa: sijoituspaikkana Rauramo-Tenetti-Vuokatti-akseli.

YHTEENVETO KOULUKESKUKSEN SIJAINNISTA 86

Uusi koulukeskus on tärkeä ja mittava investointi lasten ja nuorten hyväksi. Kunnassa aikaisemmin tehtyjen päätösten ja linjausten mukaisesti uuden koulukeskuksen sijainti on Vuokatissa. Kuntastrategia, sivistyksen toimialaohjelma ja elinvoimaohjelma linjaavat uuden koulukeskuksen painopistealueiksi: Urheiluakatemiapolun, yrittäjyyskasvatuksen ja kansainvälisyyden. Lisäksi Sotka- mon kunnan Masterplanin toimenpideohjelmassa on Vuokatin ydinkeskustan kehittämisessä yh- tenä toimenpiteenä uuden Urheiluakatemian opiskelijacampuksen suunnittelu. Urheilijan koulupolun yhtenäisyys perusopetuksesta lukio-opintoihin toteutuu parhaiten lähellä olevia ja suunniteltuja liikuntapaikkoja. Lähellä koulua sijaitsevat liikunnan suorituspaikat kuten uimahalli ja jäähalli sääs- tävät kuljetuskustannuksia myös tavallisilla liikuntatunneilla. Vuokatissa toteutuu myös Opetussuunnitelman vaatimukset siitä, että ympäristön pitää soveltua oppimiseen toiminnallisilla ja kokemuksellisilla työtavoilla sekä vuorovaikutuksessa eri yhteisöjen ja oppimisympäristöjen kanssa.

VAHVUUDET eli hyödyt yhteisen koulukeskuk- MAHDOLLISUUDET eli tekijät, jotka yhteinen kou- sen rakentamisesta. Asiat, jotka vievät kunnan lukeskus mahdollistaisi. kehitystä eteenpäin.

-tukee Sotkamon kunnassa aiemmin tehtyjä -yläkoulussa kurkkaus lukion opintoihin päätöksiä ja linjauksia mm. opetussuunni- ->tutustuttaa lukion opintoihin telma, kuntastrategia, sivistyksen toimialaoh- ->mahdollistaa yksilöllisen etenemisen yläkoulun jelma, elinvoimaohjelma, puolella; lukion opintoja jo yläkoulun aikana laaja hyvinvointikertomus ja Masterplan -urheiluakatemia- ja yrittäjyyspolkujen -mahdollistaa uudet, terveet tilat niin yläkou- vahva kehittäminen yhdessä lulle kuin lukiolle ->kerrannaisvaikutuksia kuntaan esim. hou- ->houkuttelee opiskelijoita kunnan rajojen ul- kuttelee nuoria jäämään kuntaan urheilupolun jäl- kopuoleltakin, nykyinen tilanne vie opiskeli- keen ja voi tuoda myös nuorten perheitä Sotka- joita Sotkamosta muualle moon ->Sotkamolaisten nuorten lukioon hakeutu- -lukio/yläkoulu yhteistyössä hyödynnetään vien määrän mahdollisesti vähentyessä 2030-lu- opettajien osaamista suuntaan ja toiseen. vulla, vahvistavat muualta lukioon hakeutuvat Sot- kamon lukion elinvoimaa -tiedon siirtyminen opettajien kesken koulu- asteelta toiselle helpottuu -kansainvälisyyden kehittäminen esim. englanninkielinen opetus, -eläköitymisten yhteydessä mahdollisuus yh- yhteiset hankkeet teisiin virkoihin esim.oppiaineissa, joissa on ->lukion henkilöstön kielitaidon hyödyntämi- vähän tunteja nen IB:n loppumisen jälkeen ->pätevät opettajat jokaiseen oppiainee- ->houkuttelee kuntaan kansainvälisiä osaajia seen -mahdollistaa yhteistyön kehittämisen Snowpoli- -oppilaskunnan hallituksen, opiskelijakunnan sissa sijaitsevan Jyväskylän yliopiston liikuntabio- hallituksen, tutor- ja tukioppilaiden sekä nuo- logian laitoksen Liikuntabiologian yksikön kanssa risovaltuuston yhteistyö -vakituinen resurssiopettaja/koulun sisäinen si- -Yhden yhteisen koulukeskuksen rakentami- jaisopettaja ja resurssien tehokas hyödyntämi- nen on halvempaa kuin kahden erillisen ja on nen: koulukeskus:7-9 + lukio tai 5-9+lukio tai 7- kestävän kehityksen mukaista rakentamista 9+lukio+erityisopetus ->oppilasmäärän mahdollisesti pienentyessä on mahdollista käyttää resursseja tehokkaasti 87

-yhteisen koulukeskuksen sijoittuminen Vuo- kattiin vähentää koulupäivän sisäisten siirty- -mahdollistaa opettajien, valmentajien ja asian- misten tarvetta tuntijoiden saumattoman yhteistyön sekä urhei- ->säästöjä esim. teli-kuljetuksissa lijoiden arjen sujuvuuden

-yhteinen koulukeskus mahdollistaa viranhaltijoiden tehokkaan yhteiskäytön esim. oppilaiden psykologi- ja mielenterveyspalveluissa

-lisää lukion ja yläkoulun yhteisöllisyyttä

HEIKKOUDET eli asiat, jotka vaativat paljon RISKITEKIJÄT eli tekijät, jotka vaikeuttavat yhtei- työstämistä yhteisessä koulukeskuksessa. sen koulukeskuksen saavuttamista tai ovat uhkia yhteisen koulukeskuksen toiminnalle tulevaisuudessa.

-vaatii yläkoulun ja lukion toimintakulttuurien -yhteinen koulukeskus ei toteudu ollenkaan tai se sekä päivittäisten aikataulujen yhteensovitta- ei toteudu pedagogisesti järkevällä tavalla misen -kunnan elinvoimaa ei saada ylläpidettyä ja väki vähenee erityisesti lasten ja nuorten osalta

4.13 Visiot käyttötarkoituksis ta

Uuden koulukeskuksen pitää olla luonteeltaan joustava ja muuntuva monikäyttötila. Siten sitä voidaan käyttää erilaisiin ja eri-ikäisten ihmisten tarpeisiin. Rakennuksen sisätilojen pitää olla avoimia ja helposti muunneltavia sekä luovasti ja tehokkaasti käytettäviä.

Mahdollisia koulukeskuksen muita käyttötarkoituksia: omatoimikirjasto, seurojen vuorot, järjestöjen käyttö, musiikkiopisto, kansalaisopisto, nuorisotoimi, hammashoitola oppilaille, sosiaalitoimi, piha-alueet lähiliikunta- paikkana jne. Voisiko uusi koulukeskus olla uusi, koko erityisopetuksen kotikoulu Sotkamossa? Uusi koulukeskus voisi tarvittaessa toimia myös alakoulujen yläluokkien kouluna, mikäli jollakin alakoululla tulee tilanah- tautta.

LOPUKSI Tenetin koulun pedagoginen suunnittelutyöryhmä näkee, että kuntastrategian mukaisesti mene- mällä yhdessä rohkeasti eteenpäin luodaan Vuokattiin Menestystarina-koulukeskus, jossa kaikki oppilaat ja opiskelijat saavat laadukasta opetusta. Urheiluakatemiapolku, yrittäjyyspolku sekä kan- sainvälisyys vahvistavat kunnan asemaa ja koulun yhteyttä ympäröivään yhteisöön ja globaaliin maailmaan.

5 LUKION PEDAGOGINEN SUUNNI- TELMA

Kuva 26. Sotkamon lukion kuvattuna ilmasta.

5 . 1 Opetussuunnitelman toteuttaminen

5.1.1 Arvot 1. Hyvinvointi 2. Osallisuus 3. Opiskelijalähtöisyys 4. Suunnitelmallisuus 5. Turvallisuus

Opiskelijan ja koko yhteisön kestävä hyvinvointi sekä elämäntapa, jossa terveys, liikunnallisuus ja ympäristön kunnioittaminen, ovat keskeisiä arvoja. Tavoitteena on luoda ja kehittää osallisuuden ja yhdessä tekemisen taitoja avoimessa ja tasa-arvoisessa vuorovaikutuksessa. Toiminta järjestetään opiskelijalähtöisesti, jotta yksi- löllinen ja yhteisöllinen oppiminen sekä valmentautuminen ovat mahdollisia. Toimintatapoja kehitetään suunnitelmallisesti ja reagoidaan muuttuvaan maailmaan. Kiireetön, turvallinen ja myönteinen ilmapiiri ovat tär- keitä arjessa.

5.1.2 Toimintakulttuuri Toimintakulttuuri on käytännön tulkinta lukion opetus- ja kasvatustehtävästä ja se ilmenee selvimmin yhteisön käytänteissä. Siihen kuuluvat kaikki lukion viralliset ja epäviralliset säännöt, toimintamallit sekä arvot, periaatteet ja kriteerit, joihin koulutyön laatu perustuu. Toimintakulttuuri tulee esiin yksilö-, ryhmä- ja yhteisötasolla, ja se vaikuttaa sekä hyvinvointiin että oppimiseen.

Sotkamon lukion toimintakulttuuri perustuu opetussuunnitelmassa esitettyyn arvoperustaan ja toiminta-aja- tukseen. Sen ytimen muodostavat toista ihmistä ja ympäristöä kunnioittava oikeudenmukainen toiminta ja vuorovaikutus. Sotkamon lukion toimintakulttuuri korostaa oppimista dialogina ja yhteisöllisenä tiedonraken- tamisena. Dialogi ja yhteisöllisyys syntyvät sekä kasvokkaisissa opetus- ja kohtaamistilanteissa että virtuaali- sissa, ajasta ja paikasta riippumattomissa, ympäristöissä.

Sotkamon lukiossa korostetaan kestävää hyvinvointia edistäviä käytänteitä, jotka tukevat yksilöllistä ja yhtei- söllistä oppimista, osallisuutta, rohkaisevaa palautetta, rakentavaa kriittisyyttä ja vastuullisuutta sekä omasta toiminnasta että yhteisestä työskentelystä. Monimuotoinen, monialainen ja avoin vuorovaikutus koulun sisällä sekä huoltajien ja yhteistyökumppanien kanssa ovat tärkeä osa toimintakulttuuria.

Sotkamon lukiossa osallisuus, yhteisöllisyys ja aktiivinen kansalaisuus todentuvat sekä osallistumisella koulun arkeen että toimimisella koulun ulkopuolisten yhteistyötahojen kanssa. Opiskelijoita kuullaan ja heidän mieli- piteillään on merkitystä. Toimintakulttuuri ja toimintatavat tukevat nuoren kasvua vastuulliseksi ja aktiiviseksi yhteisön jäseneksi, joka luottaa kykyihinsä ja haluaa kehittää niitä edelleen. Opiskelijoita kannustetaan osallistumaan kouluyhteisön päätöksentekoon. Oppilaskunta ja tutortoiminta ovat keskeisiä lukion toimintakulttuurin ylläpitäjiä ja kehittäjiä. Osallisuutta ja yhteisöllisyyttä edistetään koko lukio-opintojen aikana, ja erityistä huomiota kiinnitetään etenkin aloitusvaiheeseen, jossa panostetaan ryhmänohjaukseen sekä ryhmään ja toimintakulttuuriin sitoutumiseen. Opiskelijoita kannustetaan terveelliseen ja liikunnalliseen elämäntapaan sekä yleisesti kaikessa toiminnassa että erityisesti aiheeseen liittyvissä opinnoissa (kuten Hyvinvointipassi), projek- teissa ja tapahtumissa.

5.1.3 Opiskeluympäristöt ja -menetelmät Sotkamon lukiossa painotetaan opiskelumotivaation ja -taitojen sekä kannustuksen merkitystä hyvien oppimistulosten saavuttamiselle. Opiskelijaa ohjataan tunnistamaan omat vahvuutensa ja valmiutensa sekä kehit- tymistarpeensa oppijana. Lisäksi häntä harjaannutetaan suunnittelemaan ja tekemään omia valintojaan ja ottamaan vastuun niistä.

Sotkamon lukiossa opetusmenetelmät ja työtavat valitaan niin, että ne vahvistavat koulun arvoja ja auttavat saavuttamaan opetussuunnitelman tavoitteet. Menetelmien valinnassa otetaan huomioon yksilölliset erot ja opiskelijoiden erilaiset tavat oppia. Opetuksessa käytetään oppiaineille ominaisia, monipuolisia menetelmiä ja työtapoja. Tutkivaa, toiminnallista ja ongelmalähtöistä työskentelyä painotetaan ja hyödynnetään tietoja viestintätekniikkaa.

Opiskelijoita ohjataan hyödyntämään digitaalisia opiskeluympäristöjä, oppimateriaaleja ja työvälineitä eri muodossa esitetyn informaation hankintaan ja arviointiin sekä uuden tiedon tuottamiseen ja jakamiseen. Opis- kelijat vastaavat itse henkilökohtaiseen opiskelukäyttöön tarkoitettujen työvälineiden, laitteiden ja materiaalien hankinnasta, ellei koulutuksen järjestäjä niitä tarjoa.

Työtapojen tehtävänä on tukea monipuolisesti tietojen ja taitojen oppimista, kehittää oppimaan oppimisen taitoja ja yhteistyö- ja vuorovaikutustaitoja sekä tarjota tilaisuuksia elämykselliseen ja luovaan toimintaan. Lu- kiossa tuetaan sopivilla ja vaihtelevilla työtavoilla opetussuunnitelman eheyttämistä.

5.1.4 LOPS2016-prosessin kuvaus LOPS2016-prosessissa teimme yhteistyötä Kainuun lukioiden kesken. Kokoonnuimme yhteisten teemojen ää- relle sekä koko opettajakuntina että aineryhmissä työstämään opetussuunnitelman yhteisiä osioita. Yhteistyön vetovastuun hoiti AIKOPA hanketyönä. Oman lukion kesken kävimme keskusteluja muun muassa arvoista, toimintakulttuurista, arvioinnista ja teemaopinnoista. Myös opiskelijat osallistettiin mukaan yhteiseen suunnitteluun. Koulukohtaiset kurssit työstettiin aineryhmissä.

5.1.5 LOPS2021 ja uusi lukiolaki LOPS2021 luonnos on ollut kommentoitavana keväällä 2019. Uusi vuonna 2021 voimaan tuleva lukion opetussuunnitelma pitää lukion edelleen yleissivistävänä ja laaja-alaisena koulutuksena. Uuden lukiolain ja opetussuunnitelman mukaisesti lukiokoulutus tulee sisältämään mm. seuraavia elementtejä  Itsenäinen ja aktiivinen opiskelija  Tieto- ja viestintäteknologia sekä digitaalisuus  Yksilöllisemmät opintopolut  Korkeakouluyhteistyö  Nykyistä henkilökohtaisempaa opinto-ohjausta 90

 Jatko-opintovaatimusten paineet ja työelämässä tarvittava osaaminen  Kansainvälistymisen taidot  Yo-kokeiden rajaton uusimisoikeus

Nämä tulevat väistämättä muuttamaan myös lukion toimintakulttuuria jollakin tavalla. LOPS2021-prosessin aikana pyrimme ennakoimaan tulevia muutoksia ja kehittämään toimintaamme vastaamaan sekä lain että opetussuunnitelman vaatimuksiin.

5.1.6 Kurssien valintamahdollisuudet Kielistä valittavissa suomen lisäksi ruotsi, englanti, saksa ja venäjä, muita kieliä voi suorittaa verkkokurssina Isoverstaan kautta. Ryhmäkoon alaraja kokonaisille kursseille on viisi opiskelijaa, sitä pienemmät järjestetään puolikkaina kursseina, 1-2 opiskelijan ryhmiä ei järjestetä. Suurimmaksi osaksi kurssit toteutuvat, lukuvuosittain on jäänyt toteutumatta 1-2 kurssia opiskelijavalintojen vuoksi.

5 . 2 O p e t u s - ja valmennusjärjestelyt

5.2.1 Opiskelijamäärä Lukiossa oli 20.1.2019 307 opiskelijaa, heistä 172 urheilu- ja 135 yleislinjalla. Opiskelijoita oli tuolloin 71 eri paikkakunnalta (ks. paikkakuntaliite). Opiskelijoiden valintavaiheessa lukuaineiden keskiarvoraja yleislinjalle on 7,0 ja urheilulinjalle (koululiikuntanumero yhden kerran mukaan luettuna) 7,5. Ensisijaisia hakijoita lukioon keväällä 2018 oli 114, keväällä 2019 heitä oli 101. Aloituspaikkoja on 120. Osa toissijaisista hakijoista tulee vuosittain lukioon, kun eivät pääse haluamaansa ensisijaiseen hakukohteeseen.

2030-luvulla tilanne tulee olemaan se, että paikalliset ikäluokat pienenevät, jolloin Sotkamon lukion pitää pys- tyä ottamaan vastaan opiskelijoita enemmän muualta, koska kokonaisopiskelijamäärä halutaan säilyttää vä- hintään nykyisellä tasolla. Tämä tarkoittaa sitä, että asuntolapaikkoja on oltava riittävästi tarjolla muualta tuleville. Jo nykyisin lukion urheilijaopiskelijoita asuu hajallaan vapailta markkinoilta vuokrattavissa asunnoissa noin 50–60 opiskelijaa. Arjen kokonaisuuden kannalta paras ratkaisu on, että he kaikki asuvat kootusti Vuoka- tin urheiluopiston alueella, kuten nykyiset Sompalan opiskelija-asunnoissa asuvat.

5.2.2 Henkilöstörakenne

lkm

Rehtori 1

Apulaisrehtori 1 (huojennus 4 vvh)

Koulusihteeri 1

Opettajat 21

Valmentajat 20

päätoimiset 13

sivutoimiset 7

Kuraattori 1 91

Nuorisopsykologi 1

Terveydenhoitaja 1

Keittiö, siistijät ja kiinteistönhuolto, ilta- 6 vahti Taulukko 14. Henkilöstörakenne lukuvuonna 2018- 2019

5.2.3 Hakeneet

Yleislinja Urheilulinja Kotipaikka- kunta

1. Kaikki Vali- alin sis.pääsy 1. Kaikki Vali- alin Sot- jokin haut haut tut keskiarvo haut haut tut sis.pääsy kamo muu ka

2019 40 122 - - 61 74 - - 54 47 (1. (1. haku) haku)

2018 37 125 53 7,08 79 99 46 7,69 50 49

2017 44 141 50 7,17 57 71 45 7,54 51 44

2016 59 119 62 7 58 76 48 7,54 56 54

2015 53 135 62 7 70 92 47 7,62 62 47

2014 54 138 60 7 42 58 30 7,71 53 37 Taulukko15. Sotkamon lukioon hakeneet ja valitut vuosina 2015–2018

5.2.4 Tiedot sijoittumisesta jatko-opintoihin Tietoa ei ole kerätty systemaattisesti, mutta opinto-ohjaajilla on käsitys varsinkin sotkamolaisten nuorten sijoittumisesta. Lukio-opintojen päättymisen jälkeen opiskelijat sijoittuvat keskimäärin kahden vuoden sisällä jatko-opintoihin etenkin ammattikorkeakouluopintojen osalta. Valmistuvasta ikäluokasta vuosittain hakee noin puolet ammattikorkeakouluun ja toinen puoli yliopistoon. Ammattiopistoon hakee yksittäisiä opiskelijoita.

5.2.5 Opinto-ohjauksen resurssit Opinto-ohjaukseen käytetään tällä hetkellä 29 kurssia/lukuvuosi. Tästä määrästä 11 kurssia on luokkamuotoista opinto-ohjausta, josta 9 pakollista kurssia (valtakunnalliset pakolliset kurssit OP01 ja OP02, tämän lisäksi on työelämään tutustumiskurssi OP03 ja tutorkurssi OP04, kurssit laajuudeltaan 38 x 45 minuuttia). Loput 18 kurssia on henkilökohtaista ja pienryhmäohjausta, nämä tunnit tulevat lukioresurssista ja ovat laajuudeltaan 38 x 60 minuuttia. Molemmilla opinto-ohjaajilla on kaksoiskelpoisuus: aineenopettaja + opinto-ohjaaja.

5.2.6 Kurssitarjottimen rakenne ja aikataulut Kurssitarjottimen pohjana ovat tiedot tulevan lukuvuoden kirjoittajien määristä aineittain ja hakeneiden mää- rät. Näillä tiedoilla pystytään tekemään tarvittavat muutokset perustarjottimeen. 1. vuosikurssin valinnat teh- dään aloittaville ryhmille valmiiksi. Jokaisella aloittavalle ryhmällä on ensimmäisenä vuonna noin 28–30 kurssia.

Opetus järjestetään lukuvuositasolla viidessä jaksossa. Jaksoissa opetusta järjestetään seitsemällä koodilla (1- 7). Opetustunnit ovat 75 minuutin mittaisia ja yhtä kurssia kohden tunteja pidetään kolmesti viikossa. Päivit- täinen työaika on klo 9.00–15.00, tiistaisin klo 9.00–16.25. Lisäksi käytössä on kahdeksas koodi, jonne on sijoitettu päivittäisen työajan ulkopuolella tapahtuvat kurssit. Nämä kurssit ovat usein intensiivikursseja. Opetus- ryhmien minimikoko kokonaisena pidettävälle kurssille on 5 ja maksimikoko 36 opiskelijaa.

Opetuksen yhteiset tarpeet  Yhteiskuljetukset yläasteen kanssa rajoittavat aikatauluja. Opiskelijat eivät pysty hyödyntämään tu- kiopetusmahdollisuuksia kouluajan ulkopuolella. Tarjottimen laajentaminen siten, että päivittäisen työaika jat- kuisi, ei ole tällä hetkellä mahdollista.  Ryhmäkoon on oltava riittävän pieni. Tällä hetkellä ryhmäkokoihin nähden luokkatilat ovat liian ahtaat sekä sisäilma ja ilmanvaihto ovat riittämättömiä..  Kaikkiin luokkiin pitäisi saada joustava etäopiskeluvarustelu, jotta valmennuksen ja opetuksen yhteen sovittaminen hoituisi tarvittaessa näppärästi.  Luokkamuotoisuus on hyvä keino tukea ryhmäytymistä. Tällä hetkelläkin 1. vuosiluokan opinnot suoritetaan hyvin luokkamuotoisesti.  Ylioppilaskirjoitukset: Liikuntasali on poissa normaalikäytöstä kuusi viikkoa lukuvuodessa. Tämä aiheuttaa paljon poikkeusjärjestelyjä.  Koulun ja urheilun tilat sekä urheilun harjoituspaikat lähekkäin/samassa rakennuksessa mahdollistavat opettajien, valmentajien ja asiantuntijoiden saumattoman yhteistyön sekä urheilijoiden arjen sujuvuuden.

Nykytilanteen kuvaus ja visio tulevaisuuden tiloista löytyy kohdasta 6.2. Opetustilat.

5.2.7 Valmennuksen järjestelyt Seuraavassa taulukossa näkyy eri urheilulajien valmennukseen sidotut opetuskoodit.

Hiihtolajit Pesäpallo Uinti, suunnistus, eS- ports,...

vsk. 1 2.-4. 1. 2. 3. 1. 2.-4.

1. jakso 1, 7 1, 7 7 7 7 7 7

2. jakso 1, 7 1 (ohj2/3), 6, 7 1,7 1 (ohj2), 7 7 7 7

3. jakso 1, 7 1, 6, 7 1, 7 1, 7 7 7 7

4. jakso 1 (ohj), 1, 7 1 (ohj), 7 1, 7 7 7 7 7

5. jakso 7 7 7 7 7 7 7 Taulukko 16. Yhteiset linjaukset valmennuksen ja opetuksen välillä alkaen lv 2019–2020.

Käytännössä valmennuksen ohjauskurssit toteutuvat jaksojen 2-4 aikana. Valmennukseen on varattu lajista ja jaksosta riippuen yhdestä kolmeen valintariviä eli koodia. Kurssitarjotti- men luomisessa valmennus huomioidaan kurssien sijoituksissa tarjottimeen. Kaikille pyritään takaamaan mahdollisuus valita valtakunnalliset pakolliset kurssit sekä kirjoitettavien aineiden valtakunnalliset syventävät kurssit. Lisäksi koulukohtaiset kertauskurssit sijoitetaan aina siten, että opiskelijat saavat ne valittua. Päällekkäi- syyksien sattuessa osan kursseista voi suorittaa tenttimällä tiettyjen reunaehtojen mukaisesti. Valmennuksen järjestämät leirit eivät saisi sijoittua jaksojen päättöviikkojen kanssa yhtä aikaa.

Valmentautumiseen varattu lisäaika pidentää lähes aina opiskeluajan neljään vuoteen. Kurssitarjotin pitäisi saada väljemmäksi. Valmennuksen käyttäessä tällä hetkellä jopa kolmea riviä seitsemästä opetukseen jää neljä täysipainoisesti käytettävää riviä. Tarvittaisiin kahdeksas rivi, jota voitaisiin käyttää opetuksessa. Tämä olisi mahdollista, jos koulupäivä alkaisi klo 8 (opetus/valmennus). Jos opetusta olisi enemmän, se todennäköisesti näkyisi ylioppilaskirjoitusten tuloksissa positiivisella tavalla. Tulevaisuudessa kaikki urheilijat ovat talossa neljä vuotta valmennusjärjestelyissä tapahtuneiden muutosten vuoksi. Kun puolet ikäluokasta on talossa neljä vuotta, on syytä miettiä tarvitaanko kaksi rinnakkaista kurssi- tarjotinta (yleislinjan ja urheilulinjan). Tämä pitää sisällään myös opetuksen määrän lisäämisen

Valmennuspuolen visio: Joustavia ja yksilöllisiä mahdollisuuksia opiskelun ja urheilun yhdistämiseen  Harjoittelu/valmennus 2 kertaa päivässä  Etäopiskelun mahdollisuudet  Kesäopinnot  Kurssitarjottimen ja opetusjärjestelyjen rakenne urheilun lähtökohdista → Sotkamon malli alakoulusta lukioon liikunta / urheilu edellä → vetovoimatekijä

5.2.8 Ylioppilaskirjoituksissa menestyminen Sotkamon lukio on sijoittunut viime vuosina valtakunnallisissa lukiovertailuissa noin keskivaiheille tai hieman sen alapuolelle. Koulu on asettanut tavoitteeksi neljän pakollisen aineen kirjoittamisessa puoltoäänirajan 1 ja kaikkien aineiden kirjoittamisessa puoltoäänirajan 22. Näihin tavoitteisiin on päästy. Yleis- ja urheilulinjan opiskelijoiden välillä ei ole merkittävää eroa ylioppilaskirjoitusten tuloksissa, mutta urheilevat opiskelijat käyttävät paljon aikaa valmentautumiseen ja kilpailemiseen, eivätkä todennäköisesti tästä syystä yllä ylioppilaskirjoituksissa aina parhaimpaansa.

5 . 3 Oppimisen, kasvun ja hyvinvoinnin tuki

5.3.1 Yhteistyö valmentajien ja opettajien välillä Tutoropettajat ja ryhmien vastuuvalmentajat tapaavat toisensa vähintään kerran jaksossa ja käyvät läpi ryhmien kokonaistilannetta. Tulevalle lukuvuodelle on tavoitteena rakentaa toimivampi yhteistyömalli. Tarvitta- essa yhteyttä pidetään jaksojen aikana enemmänkin.

5.3.2 Ryhmäyttäminen Ryhmien tutoropettajat opettavat omaa ryhmäänsä mahdollisuuksien mukaan heti 1. jaksossa, mikä edistää ryhmäytymistä. Ryhmät opiskelevat 1. vuoden opinnot pääsääntöisesti luokallisessa järjestelmässä, joka eriy- tyy vasta 2. opiskeluvuonna. 1. vuonna opiskellaan enimmäkseen pakollisia kursseja, valinnat 1. vuodelle voidaan tehdä suoraan kansliatyönä, joten opiskelijat välttyvät valintojen tekemisen tuottamalta stressiltä. Luo- kallisessa järjestelmässä opiskeluryhmä on pysyvä, eikä vaihdu 7 viikon välein.

5.3.3 Opinto-ohjaus Koulussa on kaksi pätevää opinto-ohjaajaa. Toisella opinto-ohjaajalla on ohjattavanaan A- ja D- ryhmät (lumi- lajit A + yleislinja D) ja toisella B- ja C- ryhmät (yleislinja B + pesäpallo sekä yksilölajit C). Jokaisena lukiovuotena opiskelijalla on luokkamuotoista opinto-ohjausta ja henkilökohtaista ohjausta. Henkilökohtaisen ohjauksen määrää ei ole rajoitettu, vaan ohjaukseen pääsee aina tarvittaessa. Sotkamon lukiossa jälkiohjausta on tehty jo paljon aiemmin kuin se kirjattiin lukiolakiin. Tämä tarkoittaa sitä, että lukiosta valmistunut opiskelija voi tulla välivuoden aikana ohjaukseen, mikäli kokee sitä tarvitsevansa.

5.3.4 Ryhmänohjaus ja tutoropettajuus Ryhmänohjausta on kerran jaksossa 75 minuuttia yhteisellä teemalla koko ryhmille. Muu tutor-opettajan antama ohjaus on yksilö- ja pienryhmäohjausta. Suurin osa opettajista toimii tutoropettajana. Tutor-opettajille 94 tulee antaa tukea ja koulutusta sekä työnkuvan selkeyttämistä yksilö- ja pienryhmäohjauksen osalta. Tavoit- teena on tutor-opettajien ja opinto-ohjaajien selkeä yhteistyömalli.

5.3.5 Moniammatillinen yhteistyö Lukiolla tehdään moniammatillista yhteistyötä oppimiseen liittyvien vaikeuksien osalta. Opiskeluhuoltoryhmä (rehtori, opinto-ohjaajat, erityisopettaja, kuraattori, kouluterveydenhoitaja ja nuorisopsykologi) kokoontuu vähintään kerran jaksossa. Kuraattori työskentelee lukiolla kahtena päivänä, kouluterveydenhoitaja kolmena ja nuorisopsykologi yhtenä päivänä viikossa. Erityisopettaja tekee luki-testaukset ja antaa ohjausta opiskelu- tekniikassa.

5.3.6 Kertaus- ja tukikurssit Kertauskursseja järjestetään kaikissa kirjoitettavissa aineissa. Niiden käyminen on yo-kirjoituksissa menesty- misen kannalta tärkeää. Tukiopetusta annetaan enimmäkseen matematiikassa ja vieraissa kielissä, siihen on varattu 2,5 kurssia. Tarjottimessa on tarjolla tukikursseja englannissa, ruotsissa, lyhyessä matematiikassa ja äidinkielessä.

5.3.7 Erityisopetus Lukion erityisopettaja pitää lukitestauksia sekä tarjoaa opiskelutekniikan ohjausta. Lukihäiriötodistuksen saaneet opiskelijat voivat kursseilla ollessaan sopia tapauskohtaisista erityisjärjestelyistä kurssin opettajan kanssa. Lisäksi he ovat oikeutettuja lisäaikaan ylioppilaskokeissa. Tällä hetkellä lukihäiriöt tai muut oppimisvaikeudet tulevat valitettavan harvoin opettajan tietoon opintojen aikana, usein vasta ylioppilaskirjoituksissa huomataan pidennetty koeaika. Asiasta olisi hyvä tietää jo opiskelujen aikana, mutta opiskelijat eivät asiasta kerro. Toi- veena on, että kehitetään yhdessä sellainen järjestelmä, jossa lukitestaus järjestettäisiin opintojen alussa koko ikäryhmälle, jotta erityisen tuen tarve saataisiin ajoissa selville ja opiskelijoita voitaisiin kattavammin ja tehok- kaammin auttaa. Tulevaisuuden visio: Moniammatillista yhteistyötä luki- ja oppimisen haasteiden tueksi (erityisopettaja ja ai- neenopettajat) → diagnoosin lisäksi apua, tukea ja ohjeita, kuinka opiskelua voi helpottaa, miten löytää itselle sopivia opiskelutapoja → opiskelutekniikan yksilöllistä ohjausta tarvittaessa

5.3.8 Opiskeluterveydenhuolto Opiskeluterveydenhuollon keskeisenä tehtävänä on opiskelijan terveyden, hyvinvoinnin ja opiskelukykyisyy- den seuranta ja edistäminen. Keskeisiä periaatteita ovat asiakas- ja voimavaralähtöisyys, yksilöllisyys, opiskelijoiden tasavertaisuus, vapaa-ehtoisuus, kiireettömyys ja opiskelijan arvostaminen. Sotkamon lukiossa työs- kentelee terveydenhoitaja kolmena päivänä viikossa. Kaikille lukion 1.vuoden opiskelijoille tarjotaan mahdollisuus käydä terveystarkastuksessa. Lisäksi opiskelijoilla on mahdollista tulla käymään ajanvarauksella tai ilman ajanvarausta terveydenhoitajan vastaanotolla. Työn sisältö koostuu terveydenhoidosta sekä sairaanhoitovas- taanotosta.

Terveydenhoitaja osallistuu myös yhteisölliseen opiskelijahuoltotyöhön sekä toimii yhteisöllisen opiskelija- huoltoryhmän jäsenenä. Yksilökohtaiset opiskelijahuoltoryhmät kootaan tarvittaessa, tällä hetkellä terveydenhoitaja on harvoin kutsuttuna näihin. Terveydenhoitajan ja opettajien yhteistyö tällä hetkellä vähäistä ja tässä olisi tulevaisuudessa tehostamisen varaa. Näin opiskelijoiden huoliin ja ongelmiin päästäisiin tarttumaan varhaisessa vaiheessa.

5.3.9 Kuraattori- ja psykologipalvelut Lukiolaisten tyypillisiä huolenaiheita Sotkamossa ovat opiskelustressi, väsymys, univaikeudet, ahdistuneisuus, mielialaongelmat, sosiaaliset ongelmat ja huoli maailmanpoliittisesta tilanteesta sekä ilmastonmuutoksesta. Opiskelijoilla ilmenee usein myös arjenhallinnan vaikeuksia. Näihin pyritään vastaamaan kuraattori- ja psyko- logipalvelun yhteistyönä.

Sotkamon lukiossa toimii yksi koulupsykologi (nimikkeellä nuorisopsykologi). Psykologipalvelu on järjestetty yhteistyössä Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän kanssa, ja palvelu on lakisääteinen. Myös aikuisopiskelijoilla on oikeus opiskeluhuollon tukeen. Tarvittaessa aikuisopiskelija ohjataan alkuarvion jälkeen 95

Sotkamon mielenterveyspalveluun (aikuispsykiatria). Sotkamossa nuoria palvelee myös kaksi psykiatrista sai- raanhoitajaa (miekkari ja ns. lanu-työntekijä), heille nuoret ohjautuvat muun muassa psykologin kautta. Tar- vittaessa opiskelija ohjataan jatkohoidon piiriin esimerkiksi päihdetyöntekijälle tai nuorisopsykiatrian poliklini- kalle.

Psykologi toimii lukion koulukohtaisessa oppilashuoltoryhmässä ja osallistuu yhteisölliseen opiskelijahuolto- työhön. Työn painopiste on lyhytaikaisessa, ennaltaehkäisevässä tuessa. Asiakkaita tavataan tuki- tai tutkimus- käyntien merkeissä. Nuorisopsykologi myös tarvittaessa tutkii mahdollisia oppimisvaikeuksia. Ohjausta ja neuvontaa tarjotaan myös opettajille ja vanhemmille. Opettajilla on mahdollisuus konsultoida psykologia. Nuorten tuki järjestetään pääosin ennaltaehkäisevästi ja yhteisöllisesti. Tarvittaessa järjestetään nuorelle käyntejä psykologilla. Psykologi voi tavata nuoria pidempään, mikäli tarvitaan lyhytinterventiota psyykkisiin vaikeuksiin tai oppimisen pulmiin. Tavoitteena on, että mahdollisimman moni nuori pääsee psykologin vastaanotolle mahdollisimman varhaisessa tuen tarpeen vaiheessa. Psykologi ei tarjoa pitkäaikaista hoitoa tai te- rapiaa mielenterveyden häiriöissä. Asiakkuudet kestävät alle puoli vuotta. Psykologi tukee nuorten mielenter- veyttä ja arjessa jaksamista ennaltaehkäisevästi ja yhteisöllisesti yhteistyössä opettajien, opinto-ohjaajan, kuraattorin ja terveydenhoitajan kanssa. Urheilulukiolaisille tarjotaan tarvittaessa psyykkisen valmentajan tukea. Opettajilla on lakisääteinen velvollisuus ohjata opiskelija tuen piiriin, mikäli hänen tilanteestaan tai voinnista on huolta. Opiskelijan hyvinvointiin liittyvissä asioissa tehdään opiskelijan luvalla moniammatillista yhteistyötä opettajien kanssa. Psykologikäynnit ovat luottamuksellisia ja salassapidettäviä. Tietoa opiskelijan tilanteesta voidaan opiskelijan luvalla luovuttaa vain lain sallimissa rajoissa opetuksen ja tuen järjestämiseksi.

Sotkamon toisen asteen kuraattori toimii Sotkamon lukion työntekijänä. Työpisteitä on kolmessa eri paikassa, joista lukioon on resursoitu kaksi päivää, Kainuun ammattiopistolle (Kao) kolme päivää ja Vuokatin urheiluopis- toon tapauskohtaisesti tarpeen mukaan. KAOlla kuraattorin vastuualueina ovat viimevuosina olleet matkailu- ja ravitsemusalan- sekä hyvinvointialojen koulutukset. Urheiluopiston ammatillisen peruskoulutuksen siirtymi- sestä KAOn koulutuslupaan aiheutunee joitain muutoksia. Kuraattorin rooli Vuokatti-Ruka Urheiluakatemian palveluverkoston jäsenenä on vaihdellut vuosittain – kuraattori on toiminnassa aktiivisesti mukana omalla pa- noksellaan ja eri työryhmätyöskentelyn lisäksi toteuttaa yhteistyössä valmennuksen ja opiskelijoiden kanssa Hyvinvointipassi-kokonaisuutta, johon liittyvän hyvinvointihaastattelun käytyään lukion opiskelijat saavat puo- likkaan kurssisuorituksen.

Kuraattori tekee oppilaitoksissa sekä yksilökohtaista opiskeluhuoltotyötä, että osallistuu yhteisöllisen opiskeluhuollon suunnitteluun ja toteutukseen (Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 1287/2013). Eniten resurssia kuluu yksilökohtaisen opiskeluhuollon toteutukseen (noin 80 %) eli yksittäisten opiskelijoiden asioiden hoitamiseen kahdenkeskisissä keskusteluissa ja moniammatillisissa yhteistyöpalavereissa ym. yhteydenotoissa. Yksilökoh- taisen työn yksi tärkeimpiä tavoitteita on toimia ”ensilinjan” kohtaajana. Toimivalla ensilinjan työskentelyllä pystytään tehokkaasti ennaltaehkäisemään haasteellisten tilanteiden aiheuttamaa erikoissairaanhoidon tarvetta. Yhteisölliseen opiskeluhuoltoon kuuluvat erilaisissa kouluja kuntakohtaisissa työryhmissä toimiminen, yhteistyö asuntoloiden kanssa (iso osa toisen asteen opiskelijoista tulee kauempaa ja muuttaa joko asumaan itsenäisesti tai opiskelija-asuntoloihin) ja muu oppilaitosyhteistyö.

Yksilökohtaisen työn piiriin opiskelijoita ohjautuu monilta eri tahoilta. Opetus- ja ohjaushenkilöstön lisäksi opiskelijoita ohjautuu huoltajien, sekä yhteistyöverkostojen (lastensuojelun sosiaalityö, nuorisopsykiatria, urheilu- valmentajat) kautta ja opiskelijat varaavat aikoja myös oma-aloitteisesti. Taannoisen lakimuutoksen myötä ammatillista perustutkintoa suorittavien aikuisopiskelijoiden mukaantulo palveluiden piiriin muutti selvästi sekä työn vaativuutta että resurssin tarvetta. Itsenäistymisen myötä toisen asteen opiskelijoiden kohdalla on myös paljon taloudellisia haasteita, joihin onneksi löytyy nykyään hyvin apuja eri yhteistyötahoilta. Lukiossa yksilöllisen tuen järjestäminen on helpottunut osan asiakkaista ohjautuessa nuorisopsykologin palveluihin. Myös IB-tutkinnon suorittajien väheneminen on näkynyt kuraattorin työssä.

Yksilökohtaisessa työssä kuraattorin työote on ratkaisukeskeinen ja erilaisissa tarpeissa on mahdollista toteuttaa lyhytterapian keinoja (mielialaongelmat) sekä neuropsykiatrisen valmennuksen elementtejä (käyttäytymi- sen, keskittymisen ja tarkkaavuuden ongelmat). Toisen asteen kuraattorin asiakkuuksien kesto vaihtelee yh- destä käynnistä koko opiskelun aikaiseen säännölliseen tukeen. Tyypillisin asiakkuus koostuu 3-6 tukikäynnistä, jonka jälkeen tapaamisia pidetään tarpeen mukaan. Uutena työmuotona kuraattori on myös pitänyt mielenterveyden ensiapu -kursseja (mtea1), jotka toimivat hyvänä ennaltaehkäisevänä työnä.

Yhteistyön toimivuuden merkitys näkyy hyvin selvästi kuraattorin tekemässä rajapintatyössä. Järjestelmäs- sämme hoidetaan usein asiakkaan näkyviä oireita, eikä aina nähdä todellista oireiden aiheuttajaa. Moniamma- tillinen työote mahdollistaisi useimmiten todellisen kipupisteen löytymisen ja sitä kautta tarkoituksenmukai- simman tavan asian hoitamiseksi. Varsinkin neuropsykiatrisen oireilun osalta olisi vielä paljon kehitettävää sekä oppilaitoksissa, että hoitavien tahojen kanssa tehtävässä yhteistyössä. Kuraattorin rooli on usein toimia moniammatillisen yhteistyön rakentajana hoitavien tahojen, sosiaalityön ja oppilaitoksien välissä. Vaikka kehi- tettävää löytyy, niin oppilaitoksissa tehtävän opiskeluhuollon keinoin ja kuraattorinkin roolissa on erittäin hy- vät mahdollisuudet vaikuttaa tehokkaasti opiskelijoiden hyvinvoinnin edistämiseen.

5 . 4 Osallisuus ja vaikuttaminen

Koulussa toimii opiskelijakunnan hallitus, joka kokoontuu tarpeen mukaan, yleensä n. 5 kertaa lukuvuodessa. Hallituksen edustajat osallistuvat myös opettajakunnan kokouksiin kokousten alussa ja käyvät kertomassa omat kuulumiset ja kehitysehdotukset arkeen. Koko koulun opiskelijakunnalle tehdään säännöllisesti kerran lukuvuodessa asiakastyytyväisyyskysely, joka on yksi opiskelijoiden vaikuttamiskanava. Koulun opiskelijakunta tekee yhteistyötä myös kunnan ateriapalvelun kanssa, jotta nuorten ääni tulee kuuluviin, kun päätetään kou- luaterioista.

5 . 5 K odin ja koulun yhteistyö

1. vuosikurssin opiskelijoiden huoltajien ja kaikkien urheilijaopiskelijoiden huoltajien vanhempainpäivä järjes- tetään syksyisin. Päivän aikana kerrotaan lukio-opinnoista ja aloittavien opiskelijoiden ryhmien tutoropettajat tapaavat huoltajia kahden kesken. Valmennus esittelee omaa toimintaansa.

2. ja 3. vuosikurssin huoltajien yhteisessä illassa sisältönä on perustiedon jakamista ylioppilaskirjoituksista ja jatko-opinnoista. Usein iltaan liitetään jokin muu nuorten elämään liittyvä asia tai ilmiö. Jatkossa pyritään jär- jestämään etäyhteys vanhempainiltoihin ja materiaalit jaetaan sähköisesti. Tutoropettajat tapaavat opiskelijoiden huoltajia tarvittaessa henkilökohtaisesti. Viestintä tapahtuu pääsääntöisesti Wilma-järjestelmän kautta. Huoltajat kuittaavat ja selvittävät opiskelijoiden poissaolot. Yli 18-vuotiaiden osalta huoltajat voivat jatkaa Wilman käyttöä mikäli opiskelija on myöntänyt luvan tähän. Kaikilla opettajilla on henkilökohtaiset työpuhelimet, joilla voidaan olla yhteydessä koteihin.

5 . 6 Fyysinen oppimisympäristö

5.6.1 koulun tilat ja niiden käyttöaste Jakson seitsemän opetusriviä on sijoitettu lukuvuodelle 2018–2019 oheisen taulukon mukaisesti. Taulukossa ei näy rivien samanaikaiset sijoittelut. Urheilijoiden valmennuskurssit eivät myöskään näy tässä. Jaksosta riippuen urheilijoilla on yhdestä kolmeen riviä varattuna valmennukseen. Luokkien paikkojen lukumäärä ei vastaa tilojen todellista mitoitusta vaan niitä on jouduttu pakon edessä lisäämään. Luokkatilojen ahtaus vaikeuttaa sekä opetusta että koetilanteiden järjestämistä. Yleiset varastotilat puuttuvat täysin. Tarvittaisiin esimerkiksi parempi TVT-välineiden varastointitila ja koulukalusteiden säilytystilat.

Opetustilat Tarkennus Paikkojen Käyttöaste lv 2018-2019 (luokat) lkm (sijoitetut kurssit, max. 7/jakso)

1 2 3 4 5

A021 Reaali 36 3 3 1 0 4

A022 IB 17 5 4 4 3 0

A024 Kuvataide 36 5 4 4 4 4

A025 Musiikki 36 1 2 1 1 1

A122 Biologia 36 5 5 5 4 4

A122 Historia ja yh 36 6 5 4 3 4

A221 Kemia 36 4 3 4 4 3

A222 Fysiikka 36 6 4 6 5 4

A223 Matematiikka 36 6 4 5 4 3

A224 Matematiikka 36 6 6 5 4 3

B021 Reaali 36 6 2 2 5 4

B022 Uskonto, ps ja fi 36 4 5 5 3 2

B023 Käytöstä poistettu luokka sisäilman 36 0 0 0 0 0 vuoksi (varasto)

B121 Äidinkieli 36 5 7 5 3 5

B122 Äidinkieli 36 5 5 4 2 3

B123 Kielet 36 6 6 7 3 3

B221 Kielet 36 5 5 6 4 5

B222 Kielet 20 4 2 3 4 1

B223 Kielistudio (ei sovellu normaaliin opetus- 32 0 0 0 0 0 käyttöön)

AM Venäjä, IB 12 3 3 3 2 1

Työtilat/ Paikkojen varastot lkm 98

A131 ma/fy/ke/bi/hi/yh/ge 6

B131 äidinkieli 3

B231 vieraat kielet 3

B031 ue/psy 3

A231 6

opojen tilat 2

li/tt (tytöt) 1

li/tt (pojat) 1

mu 1

ku, tenttitilana 1

A023 IT-tuki 1

terv.hoitaja/ 1 kuraattori/ nuorisopsyk.

BI-varasto 1

FY-varasto 1

KE-varasto 1

MU-varasto 1

KU-varasto 1

Opiskelijoi- Paikkojen den tilat lkm

Oppilaskun-nan 10 hallituksen tila

Hiljaiset opiske- 10 lun tila

Ruokala 165 Taulukko 17. Koulun tilat ja niiden käyttö

5.6.2 Opetustilat Lukion luokat on rakennettu perinteiseen luokkaopetukseen. Tilat eivät tue erilaisten työskentelytapojen ja opetusvälineiden käyttöä. Luokkiin on asennettu dokumenttikamera, videotykki ja telakka opettajan tietoko- neelle, mikä mahdollistaa sähköisen opetusmateriaalin käytön. Tilat riittävät juuri ja juuri nykytarpeeseen. Var- sinkin syksyisin koulun luokkatilat ovat kaikki käytössä, mutta tilanne helpottaa keväisin, kun vanhin ikäluokka jää suurelta osin lukulomalle. Tilojen yhdistely ei ole mahdollista, koska kaikki luokkatilat ovat erillisiä luokka- huoneita, joihin on vain oma sisäänkäynti. Luokkatilojen muunneltavuus on samoin vähäistä, niissä ei voi oikein muunnella muuta kuin pulpettien paikkoja erilaisiin muodostelmiin. Kaikilla opettajilla ei ole heille nimettyä 99 henkilökohtaista luokkatilaa käytössään, vaan he joutuvat käyttämään niitä luokkatiloja, jotka kulloinkin ovat vapaana.

Opettajilla on käytössään henkilökohtaiset kannettavat tietokoneet. Luokissa on telakat, joilla koneet saadaan yhdistymään datatykkiin. Joka luokassa on dokumenttikamerat, jotka on uusittu lukuvuonna 2018–2019. Luok- kiin tarvitaan korkeussäädettävät opettajien pöydät. Kursseilla käytetään oppikirjoja (paperinen tai e-kirja) sekä erilaisia sähköisiä ympäristöjä (Google Classroom, Drive, Moodle, SanomaPro, Otava, Opinaika). Opiske- lijat käyttävät eri merkkisiä kannettavia tietokoneita. Tämä on pieni haaste koulun tvt-tuelle.

Kansalaisopisto järjestää paljon iltakursseja lukiolla. Myös monet muut seurat ja järjestöt järjestävät kokouk- siaan iltaisin ja viikonloppuisin lukion tiloissa. Kunnan virastotalon ja kirjaston puolelta pääsee liuskaa myöten kouluun sisälle myös esimerkiksi pyörätuolilla. Koululla on hissi, jonka avulla pyörätuolilla liikkuvat pääsevät eri kerroksiin.

5.6.3 Sähköiset kokeet Kurssikokeita pidetään sähköisissä kurssikoejärjestelmissä: Abitissa, Moodlessa sekä kustantajien sähköisillä alustoilla. Abitti-kokeita pidetään pääsääntöisesti langattomasti Nettiniilojen avulla. Kolme luokkatilaa on varustettu langallisella valmiudella pitää Abitti-kokeita. Kielistudion langallinen valmius on riittävä myös YO-kokeita silmällä pitäen. Sähköiset yo-kokeet vaativat normaalia luokkatilaa huomattavasti suuremman tilan, koska kirjoittajien määrä on suurimmillaan n. 90 kirjoittajaa kerrallaan.

Sähköiset ylioppilaskokeet pidetään juhlasalissa, jossa on valmius jopa yli 100 kokelaan kokeita varten. Sali johdotetaan aina ennen ylioppilaskirjoituksia ja puretaan välittömästi kokeiden jälkeen. Tämä on iso työ, se vaatii kolmen ihmisen yhden päivän työn sekä laitettaessa salia kirjoitusvalmiuteen että sitä purettaessa. Pur- kamisella on kirjoitusten jälkeen yleensä kova kiire, koska salin iltakäyttäjät ovat tulossa käyttämään salia heti kirjoitusten päätyttyä.

5.6.4 Lähiympäristö Aivan koulun läheltä löytyvät kunnankirjasto ja virastotalo. Myös terveyskeskus on noin kahden sadan metrin päässä. Sen alakerrassa on kuntosali, jota lukiolaiset käyttävät silloin tällöin niin valmennus-, liikunta- kuin va- paatunneillakin. Liikuntatunneilla hyödynnetään myös Asema 13 salia, Vuokatin tiloja bussikuljetuksin, Hiukan kenttää, maastoja ja rantalentopallokenttiä, Salmelan piha- ja kenttäalueita, sisäampumarataa Salmelassa, avantouintipaikkaa sekä kaikkia latuja ja polkuja.

Linja-autot tuovat opiskelijat aamuisin koulun piha-alueelle Akkoniementien puolelle ja hakevat heidät samasta paikasta koulupäivän päätyttyä. Jos joku tarvitsee linja-autokyytiä kesken päivän, hän pääsee bussiin linja-autoasemalta, jonne on koululta noin puolen kilometrin matka. Lähimpään kauppaan ja kylän keskustaan on matkaa vähän yli puoli kilometriä. Liikuntatunneilla ja esimerkiksi koulun liikuntapäivinä opiskelijat käyvät liikkumassa Hiukassa, jonne on koululta noin kilometrin matka.

5 . 7 Oppimisympäristön turvallisuus

5.7.1 Tarkastukset ja viralliset asiakirjat Aluehallintovirasto on tehnyt viimeisimmän koulukiinteistön fyysisen tarkastuskäyntinsä 16.10.2018. Aluehal- lintoviraston tarkistuskäynnillä arvioitiin seuraavat asiat: työn vaarojen arviointi, häirinnän ja epäasiallinen kohtelu ehkäiseminen, hälytys-, turvallisuus- ja pelastusvälineet ja -ohjeet, kemikaaliluettelo ja sisäilman ai- heuttamat terveysvaarat.

Henkisen turvallisuuden osalta koululla on tasa-arvoja yhdenvertaisuussuunnitelma, jossa on toimintamalli epäasiallisen käytöksen, kiusaamisen ja seksuaalisen häirinnän varalle. Turvallisuuteen liittyen Kainuun Pelas- 100 tuslaitos teki oman viimeisimmän tarkastuksen 28.9.2018. Turvallisuuden edistämisen ja valvonnan osalta koululla on oma pelastussuunnitelma ja kriisisuunnitelma. Poistumisharjoitus koulun tiloista järjestetään pelastuslaitoksen johdolla vuosittain.

5.7.2 Sisäilma Koulun tiloja on remontoitu opettajien ja opiskelijoiden sisäilmaoireiden takia. Vuonna 2017 remontoitiin B- siiven alakerrasta kaksi luokkaa, vuoden 2018 keväällä B-siiven alakerta loppuun ja kesällä 2018 A- ja B-siiven välinen alakerta sekä osa A-siiven alakertaa. Lokakuussa 2018 remontoitiin luokka A224. Kesällä 2019 on tarkoitus remontoida A-siiven alakerta loppuun. Tutkimustyön ennen tehtyjä ja tehtäviä korjaustoimenpiteitä teki Sisäilmatalo Kärki Oy ja se laati ohjeistuksen tehtäville korjaustoimenpiteille.

Tehdyistä korjaustoimenpiteistä huolimatta 7 opettajaa on tehnyt kirjallisen ilmoituksen koulun sisäilmaan liit- tyvistä oireista. Nämä ilmoitukset on toimitettu eteenpäin kunnan sisäilmatyöryhmälle. Opiskelijoista omista oireistaan on ilmoittanut noin 10 opiskelijaa. Heidän kohdalla on jouduttu turvautumaan osittaisiin etäopetus- ratkaisuihin, mikä taas aiheuttaa jäämistä sosiaalisten ryhmien ulkopuolelle. Kolmessa viimeisimmässä yhteis- haussa kouluun on jäänyt hakematta puolenkymmentä opiskelijaa per vuosi koulun sisäilman takia. Myös noin puolenkymmentä koulussa ollutta urheilijaa ei ole voinut harjoitella täysipainoisesti saamiensa oireiden vuoksi. Koulun opiskelijamäärän ja vetovoimaisuuden näkökulmasta katsottuna sisäilmaltaan terve koulu on todella tärkeä, niin nyt kuin tulevaisuudessakin.

101

6 RAKENNETTAVIEN TILOJEN YHTEIS- KÄYTTÖ

6.1 Nuorisovaltuuston huomiot pedagogiseen suunnitelmaan

Tulevan koulun/koulukeskuksen tulee palvella nuorten vaikuttajaryhmiä. Näille vaikuttajaryhmille olisi hyvä olla oma monitoimitila, josta löytyisi paljon säilytystilaa, pieni keittiö ja tila soveltuisi kokoustamiseen. Etelän tutustumisreissulla yhdessä koulussa tällainen monitoimitila oli toteutettu hyvin oppilaskunnan käyttöön ja sellainen varmasti toimisi Sotkamon tulevassa koulussa. Monitoimitilan käyttäjiä voisivat juurikin olla oppilas- ja opiskelijakunnan hallitukset, tutor- ja tukioppilaat sekä nuorisovaltuusto. Monitoimitila mahdollistaisi vaikuttajaryhmien keskittämisen kouluun ja niiden välisen yhteistyön. Se, että kaikki nämä koulun sisällä olevat vaikuttajaryhmät toimisivat yhdessä tehden yhteistyötä, voisi innostaa muitakin nuoria vaikuttamisesta, osal- lisuudessa ja yhteisöllisyydestä. Vaikuttajaryhmien yhteistyö lisäisi varmasti ryhmien näkyvyyttä sekä voisi tehdä myös yhteisiin asioihin vaikuttamisesta helpompaa. Yhteisöllisyyden, osallisuuden ja vaikuttamisen opettamista tulee myös lisätä opetuksessa.

Nuorisovaltuuston mielestä erikoisluokat olisivat hieno asia. Sotkamossa erikoisluokkia voisi olla tulevassa koulussa: yrittäjyys-, liikunta-, musiikki- ja käsityöpainotteiset luokat. Tämä lisäisi nuorten mahdollisuutta toteuttaa itseään ja vaikuttaa siihen miten saisi omasta oppimisestaan mieluista. Nuorisotoimi voisi tehdä tiivistä yhteistyötä painopisteluokkien kanssa.

Nuorisovaltuuston mielestä yhteinen koulukeskus tulisi sijaita Vuokatissa ja se koostuisi yläasteesta ja lukiosta. On tärkeää, että tuleva koulukeskus on käytössä periaatteella 24/7 eli mahdollisimman moni kuntalainen hyö- tyisi siitä rakennuksesta/rakennuksista, eikä sitä rakenneta ainoastaan oppilaiden ja opiskelijoiden käyttöön arkipäiviksi 6-8 tunnin ajaksi

Nuorisovaltuuston mielestä on tärkeä ottaa huomioon ne kaikki palvelut, jotka sijaitsevat koulun ulkopuolella, mutta mitä kuitenkin opetuksen toteuttamisessa käytetään (esimerkiksi uimahalli, jäähalli ja Vuokatin ala- maaston hiihtoladut). Tulevan koulun sijainti Vuokatissa myös helpottaisi urheilulukiolaisten koulunkäyntiä urheilun osalta, koska kaikki Vuokatin alueella asuvat urheilijat pääsisivät ympäri vuoden kulkemaan pyörillä/ja- lankouluun, eikä lukion myöskään tarvitsisi talviaikaan järjestää "telikuljetuksia" urheiluopistolle.

Myös yläkoulua ajatellen uuden koulun sijainti Vuokatissa on parempi vaihtoehto, koska nykyäänkään Tene- tistä ei ole pitkä matka urheiluopistolle, jossa useimmat liikuntatunnit järjestetään ja jonne oppilaat kulkevat kävellen. Koulun sijainti kylällä hankaloittaisi tätä, koska kunnan täytyisi järjestää oppilaille kyyditykset aina urheiluopistolle, koska uudessa koulussa ei tule olemaan esimerkiksi täysimittaista uima-allasta, jossa koulun pakolliset uinnit voitaisiin uida.

Nuorisovaltuuston mielestä olisi hyvä, että nuorisotoimella olisi omat hyvät tilat tulevassa koulukeskuksessa, jotka olisivat auki aina koulupäivisin. Tämä mahdollistaisi nuorten ja nuorisotoimen kohtaamisen myös koulu- päivien aikana ja se voisi jollekin nuorelle olla tärkeä asia. Nuoret voisivat myös viettää välituntejaan/hyppy- tuntejaan nuorisotiloissa. Nuorisotilojen sijainti tulevassa koulurakennuksessa myös varmasti olisi positiivinen asia niille nuorille, joilla on esimerkiksi mielenterveysongelmia, yksinäisyyttä tai vastaavia haasteita. Monelle tällaiselle nuorelle nuorisovaltuuston käsityksen mukaan nuorisotoimi sekä myös etsivä nuorisotyö on tärke- ässä asemassa heidän elämässään. Nuorisotilojen sijainti tulevassa koulussa edistäisi ennaltaehkäisevää nuo- risotyötä, koska mahdollisuus jalkautua lasten ja nuorten koulupäiviin paranisi ja nuoret myös pääsisivät nuo- risotyöntekijöiden juttusille koulupäivän aikana. Nuorisotilojen sijainti tulevassa koulukeskuksessa mahdollistaisi koulun ja nuorisotoimen tiiviin yhteistyön. 102

6.2Kuntalaiskysely

Kuntalaisille järjestettiin mahdollisuus kommentoida mahdollisesti uutta rakennusta. Kysely järjestettiin säh- köisenä ja siitä tiedotettiin sosiaalisessa mediassa sekä Sotkamo-lehdessä. Kyselyyn vastasi 85 henkilöä. Vas- taajista 67 oli naisia ja 17 miehiä. Yksi vastaaja ei halunnut kertoa sukupuoltaan. Vastaajista suurin osa oli iältään 21-50 –vuotiaita (65 vastaajaa). Toiseksi suurin vastaajaryhmä oli 51-65 –vuotiaat (15 vastaajaa).

Kuva 27. Kuntalaiskyselyn (n=85) vastaukset esitettyihin väittämiin. Vastausvaihtoehdoista 1 = ei ollenkaan tärkeä, 3= en osaa sanoa ja 5= erittäin tärkeä. 103

6.3 Nuorisotoimi

Painopistealueet nuorisotyössä tulevaisuudessa: 1. Pedagogisessa suunnittelussa huomioitavaa on yhteisöllisyys, verkostoituminen ja nuoren arjen huo- mioiminen tehtävässä kasvatustyössä. Nuorisotyön suunnittelussa otetaan huomioon jo valmistellut Sotkamon nuorisotyön toimintasuunnitelman 2017–2021, joka pohjautuu Sotkamon kunnan strategi- aan ja Sotkamon kunnan sivistyksen toimialan ohjelma 2017 – 2021. 2. Nuorisotalojen/tilojen tulee sijaita lähellä nuoria. Nuorisotyöntekijöiden saavutettavuus ammatillisuus tulevat parhaiten esille kun työskennellään osana nuoren arkea. Nuoriso-ohjaajan läsnäolo arjessa auttaa erityistä tukea tarvitsevien nuorten elämää. Suunniteltaessa uusia koulukiinteistöjä tulisi huomioida monitoimitilojen sijoittuminen kiinteistöön. Nuorisotyön lisäksi myös kolmannen sektorin toimijat huomioitaisiin niiden käyttäjinä. Tulevaisuutta rakennetaan vuosikymmeniksi eteenpäin. 3. Nykyinen Nuorisotalo Asema13 on kiinteistönä toiminut hyvin nuorisotalona, mutta Nuorisotalo Asema 13 on kenties rakentamisen ajankohdalla tullut elinkaarensa päähän, eikä ole kannattavaa sa- neerata kiinteistöä. Toimitilan suunnittelussa selvitettäisiin myös yhteistyö seurakunnan kanssa. Nuo- risotyö esittää, että palveluverkko säilyy pääosin ennallaan. Nuorisotalotoiminta voidaan toteuttaa ny- kyisellä henkilöstöresurssilla. Tulevaisuuden rakentamisessa huomioitaisiin nuorisotyön moniosaami- nen ja rakennettaisiin lukioon tai yläkouluun yhteistoiminnalliset tilat, joita nuorisotyö pystyisi hyö- dyntämään toiminnoissaan. 4. Nuorisotyön asiantuntijuutta hyödynnetään osana lapsen ja nuoren elämää (esimerkiksi oppilashuol- toryhmät). Nuoren arjessa toimimiseen löytyy osaamista ja halua osallistua painopisteen ollessa en- naltaehkäisevässä työssä. Puututaan ongelmiin niiden synnyttyä. 5. Aamu- ja iltapäivätoiminta sekä nuorisotyö ovat osa kokonaiskouluratkaisua tulevaisuudessa 2030. Aamu- ja iltapäivätoiminnan koordinointi on kunnan vastuulla, toiminnalle on määriteltävä koordinaattori. 6. Kainuussa kokeillaan Ankkuri-toimintaa. Toimintaa pyritään käynnistämään myös Sotkamossa. Ank- kuri-toiminnan tarkoituksena on puuttua varhaisessa vaiheessa lasten ja nuorten rikollisuuteen sekä lähisuhdeväkivaltaan sekä tehdä ehkäisevää työtä näillä saroilla. Ankkuri-malli perustuu moniviran- omaisyhteistyöhön. Ankkuritoimintaa toteutetaan moniammatillisessa tiimissä, johon kuuluvat asiantuntijat poliisista, sosiaalitoimesta, terveystoimesta sekä nuorisotoimesta. 7. Voisiko olla seinätöntä Väliasema-toimintaa? Työmuotona nuorisotyö on ketterä ja joustava verrattuna yhteistyökumppaneiden toimintaan. Nuorisotyö on jatkuvaa kehittämistyötä, muutoksia sekä kasvua henkilöstön ja palveluiden suhteen. Alalle tarvitaan moniosaajia, jotka pystyvät tekemään yh- täaikaisesti montaa asiaa, monella tasolla. Nuorisotyölle on tärkeää, että nuorisotyön asiantuntijuus pysyy oikeilla ihmisillä, joilla on nuorisotyön tuntemus hallussaan. 8. Nuorisotyön ydinajatus: Nuorisopalvelujen palat toimivat yhdessä. Tehdään siellä, missä nuoret ovat..

Nuorisotyö tukee koulun kasvatustehtävää. Se tarjoaa mahdollisuuden non-formaaliin oppimiseen ja onnistumisen kokemuksiin ja vahvistaa osallisuutta, yhteisöllisyyttä ja vuorovaikutustaitoja. Tavoitteena on toiminnan monimuotoisuuden ja uusien toimintamallien kehittäminen ja nuorisotyön tutuksi tekeminen. Nuorisotyönte- kijä on koululla elämänhallinnan ohjaaja, kuuntelija, aistija, välittäjä, non-formaalin oppimisen edistäjä, kas- vattaja, hiljaisen tiedon silmä ja korva, yksilöohjaaja, tukija, innostaja, yhteisökohtaaja ja rohkaisija.

Nuorisotyöntekijä osallistuu moniammatilliseen yhteistyöhön kodin, koulun ja kolmannen sektorin kanssa, oppilaiden saattaen vaihtamiseen ja oppilaitosvierailuihin nuorten kanssa. Nuorisotyöntekijä voi olla tukemassa harrastustoiminta ja järjestää lounastunnin aktiviteetteja, loma-aikojen toimintaa, tapahtumia ja projekteja. Hän voi tehdä selvitys-, seuranta- ja kartoitustyötä, yksilöhaastatteluja, harrastus-, terveys- ja yhteistyökartoi- tuksia ja peruskoulun päättäneiden nuorten seurantaa.

Nuoriso-ohjaajan työnkuva laaditaan yhteistyössä nuorisopalveluiden ja koulun henkilökunnan kanssa. Koulun nuorisotyöntekijä tuo koululle kaivatun ”lisäaikuisen”, jolla on aikaa ja kiinnostusta nuoren kohtaamiseen. 104

Nuorisotyöntekijä on helposti lähestyttävä aikuinen, johon nuoren on helppo ottaa kontaktia kouluympäris- tössä. Samalla nuorisotyöntekijä tulee tunnetuksi nuorten keskuudessa, jolloin kynnys osallistua nuorisotalo- toimintaan on alhaisempi. Alakouluissa (esimerkiksi Salmelassa ja Vuokatissa) pilotoitaisiin ”JOPO”-luokkaa siten, että nuoriso-ohjaajat olisivat osa toimintaa. Perusteluna käytökseen liittyvät ongelmat, perheiden tarvitsema tuki oppivelvollisuuden suorittamiseksi.

Osa koulupäivistä voitaisiin suorittaa Asema 13 tai Vuokatin nuorisotiloissa. Perusteluna selkeästi näkyvät yhä nuorempien lasten mielenterveysongelmat ja avun tarve. Ennaltaehkäisevän työn merkitys kasvaa tulevaisuudessa. Tavoitteena on nuorisotyön ja kouluyhteistyön puheyhteyden parantaminen sekä yhteisiin palavereihin osallistuminen koulun henkilöstön kanssa.

6.3.1 Etsivä nuorisotyö Etsivän nuorisotyön tehtävänä on tavoittaa tuen tarpeessa oleva nuori ja auttaa häntä sellaisten palvelujen ja muun tuen piiriin, joilla edistetään hänen kasvuaan, itsenäistymistään, osallisuuttaan yhteiskuntaan ja muuta elämänhallintaansa sekä pääsyään koulutukseen ja työmarkkinoille. Etsivä nuorisotyö perustuu nuoren vapaa- ehtoisuuteen ja nuoren kanssa tehtävään yhteistyöhön. Etsivää nuorisotyötä tuetaan valtionvaroin 27500€/et- sivä. Työtä tehdään tiimityönä turvallisuusnäkökohdat huomioiden.

Kun kunta järjestää etsivää nuorisotyötä, sen tulee nimetä etsivän nuorisotyön toimeenpanosta vastaava kunnan viranhaltija tai kuntaan työsopimussuhteessa oleva henkilö. Etsivällä nuorisotyöntekijällä on oltava riittävä koulutus ja kokemus nuorten kanssa tehtävästä työstä. Etsivää nuorisotyötä voivat järjestää kunta tai useat kunnat yhdessä. Kunta voi järjestää etsivää nuorisotyötä hankkimalla palveluja myös nuorten palveluja tuotta- valta yhteisöltä, jolloin kunta vastaa siitä, että sen hankkimat palvelut järjestetään tämän lain mukaisesti.

Etsivä nuorisotyö aloitetaan ensisijaisesti perustuen nuoren itsensä antamiin tietoihin ja hänen omaan arvi- oonsa tuen tarpeesta. Etsivä nuorisotyö voidaan aloittaa myös muiden viranomaisten luovuttamien tietojen perusteella. Etsivä nuorisotyö toimii nuorisotyön arvojen ja eetoksen mukaan, minkä lisäksi sen tekemisen taustalla vaikuttaa etsivän työn perinne: 1. Vapaaehtoisuus ja itsemääräämisoikeus Nuori määrittelee tarpeen ja päättää itse siitä, mihin suuntaan elämäänsä haluaa viedä, työtä teh- dään aina nuoren antamien tietojen pohjalta. Nuori saa aina valita, ottaako hän etsivän nuorisotyön tukea vastaan vai ei. 2. Nuorilähtöisyys Etsivää nuorisotyötä tehdään siellä missä nuoret ovat, silloin, kun nuoret tarvitsevat ja aina yhteis- työssä nuorten itsensä kanssa. Etsivä nuorisotyö on tavoitteellista ja nuoren tarpeista lähtevää. Nuori asettaa itse tavoitteita omalle elämälleen. 3. Kunnioitus Kokonaisvaltainen ja humanistinen ihmiskäsitys, nuoren kunnioittaminen sellaisena kuin hän on, yhdenvertaisuus ja vastavuoroisuus, ihmisarvon tunnustaminen ja nuoren arvomaailman hyväksyminen. 4. Rinnalla kulkeminen Etsivä nuorisotyö tukee nuorta ratkaisemaan elämänsä haasteita, löytämään tarvitsemiinsa palveluihin ja pysymään niissä, vaihtaa saattaen ja on nuoren elämässä mukana niin kauan, kuin hän haluaa tai tarvitsee. Nuori voi aina palata takaisin (”ovi jää auki”). Etsivä nuorisotyöntekijä on aidosti läsnä. 5. Saavutettavuus Etsivä nuorisotyö on aina maksutonta, nuorten tarpeista lähtevää palvelua, johon täytyy olla mahdollisimman matala kynnys olla yhteydessä.

6.3.2 Väliasema Erityistä tukea tarvitseville nuorille rakennettu portaittainen Väliaseman malli mahdollistaa muihin toimenpiteisiin siirtymisen (kuten kuntouttava työtoiminta). Väliasema on työllisyyden alkuvaiheen palvelu ja toiminnassa verkostotyöllä on vahva rooli. Nuori on toiminnan subjekti Väliasemalla. Häntä ohjaa, tukee ja auttaa niin Väliaseman yksilövalmentaja kuin alueen muut toimijat yhteistyössä. Toiminta Väliasemalla on vapaaehtoista ja toimintaa ohjaava laki on Nuorisolaki. 105

Väliasema on nuorten työpaja, johon rahoitusta saadaan aluehallintoviraston työpajatoiminnan kautta noin 75 % menoista. Tälle vuodelle 2019 varoja on anottu 25.000€. Väliasemalle ohjautuvat asiakkaat pääsääntöisesti etsivän nuorisotyön kautta. Tulevaisuudessa rakennetaan yhteistyötä Sotkamon toimintakeskuksen kanssa, josta toivotaan selkeätä polkua nuoren elämään.

Mikäli yhteistyötahojen kuva nuorisotyöstä ei ole selvä, voi moni toiminto hankaloitua. Ei voida pitää yhteis- työkumppaneiden tehtävänä selvittää, mitä nuorisotyö on. Se on kuvattava itse. Nuorisotyön moniammatilli- sella yhteistyöllä on pitkät ja moninaiset perinteet, jotka ovat perustuneet ohjaajien henkilökohtaisten kontaktien, työotteen ja arvojen varaan. Sotkamon nuorisotyössä on totuttu tekemään yhteistyötä seurakunnan, jär- jestöjen kanssa. Yritysyhteistyö on tullut kuvioon Väliaseman kautta. Väliasemalla toteutetaan myös erityistä tukea tarvitsevien nuorten ”kesäseteli”- toimintaa. Toiminnan piirissä on vuosittain noin 6-10 nuorta. Toimin- nan kautta on selkeästi voitu tukea erityisnuorten työllistymistä sekä heidän toimintakykynsä on kasvanut työ- kokeilun kautta. Tulevaisuuden kehittämisen suuntaviivat: 1. Kehitetään toimintoja asiakasnäkökulmasta, asiakkaiden määrä huomioiden. Huomioitava on myös henkilötietosuoja sekä työntekijän työturvallisuus. 2. Selvitellään etsivän/yksilövalmentajan tehtävien työnkuvien kehittämistä, huomioiden Pohjois-Suo- men aluehallintovirasto selkät ohjeet ja raamitus tehtävän rahoitukselle. Työssä säilyisi elementtejä nykyisestä Väliaseman toiminnasta muun muassa yksilövalmennus, sosiaalinen kuntoutus ja kesä- työsetelillä nuorten työllistäminen. Toimintakeskuksella järjestään erilaisia ryhmätoimintoja, joissa yk- silövalmentaja voi olla tarvittaessa ohjaajana. Yksilövalmentaja tarjoaa työhönvalmennusta kesä- työsetelillä työllistyvien heikompiosaisten nuorten ohjaukseen edelleen ja muuten ohjaa asiakkaita toimintakeskuksen järjestämiin työhönvalmennuksiin. Yksilövalmentaja voi olla rinnalla kulkemassa ja auttamassa, jos asiakkaalla on virastoasiointeja tai muuta. 3. Yksilövalmentajan ja etsivän nuorisotyön toimipiste kehittämiskauden aikana Toimintakeskukseen tai sen läheisyyteen, jotta tiivis yhteistyö toimintakeskuksen henkilöstön kanssa toteutuu ja toimintakeskuksen tilojen käyttö on mahdollista tarvittaessa mukaan. Yksivaihtoehto toimipisteelle myös järjestö- talo, jos sellainen tulee. 4. Seinättömän toiminnan kehittäminen, palveluohjaus 5. Sosiaalista kuntoutusta sekä yksilövalmennusta nuorille ja nuorille aikuisille sosiaalisen kuntoutuksen sopimuksella asiakkaan tilanteen ja tarpeet huomioiden. Toteutetaan harrastuspainotteisesti ja elä- män hallintaa tukien. 6. Kouluyhteistyö. Syrjäytymisvaarassa sekä muiden syiden takia ryhmäopiskeluun kykenemättömien oppilaiden yksilövalmennus ja tuki koulunkäyntiin ennaltaehkäisevästä näkökulmasta. 7. Pienryhmätoiminta 8. Aikalisä! -toiminta 9. Maahanmuuttajien ohjaus ja tuki.

6 . 4 Kansalaisopistotoiminta

6.4.1 Taustatietoa lyhyesti Sotkamon kansalaisopisto on keskisuuri kansalaisopisto, joka käsittää kaksi toimintapistettä, Sotkamon toimintapisteen ja Kuhmon toimintapisteen. Yhteensä tunteja tuotetaan ylläpitämisluvan mukaisesti 13 000 – 14 000 vuodessa eri ainealoilta. Suosituimmat ainealueet on liikunta, musiikki ja kädentaidot. Opiskelijoita (netto) on Sotkamossa yht. n. 1600 ja kurssilaisia (brutto) n. 3400. Myyntipalvelukursseja järjestetään kysynnän mukaan. Sotkamon toimipiste tuottaa em. tuntimäärästä suuremman osan, n. 7500 - 8000 tuntia. Kurssitoiminnan ohella kansalaisopisto tuottaa pienimuotoisia kulttuuritapahtumia ja esityksiä kuten erilaisia näyttelyitä, kuoro-, yksinlaulu-, tanssi- ja draama- sekä musiikkiesityksiä. Lisäksi se osallistuu kunnan tai sen yhteistyö- kumppaneiden järjestämiin monenlaisiin tilaisuuksiin. Hanketoiminnassa ollaan mukana Kainuun ja Pohjois- Suomen opistojen kanssa. Kansalaisopistotoiminnan järjestäminen on kunnille vapaaehtoista, sillä se ei ole 106 lakisääteisesti pakollista kuten esim. perusopetus. Toimintavuosi rakentuu lukuvuodesta, aikavälillä elokuun loppupuoli – toukokuun loppu, kesällä on toimintaa vähän.

Hallintohenkilökunta koostuu osa-aikaisesta rehtorista (sivistysjohtaja-rehtori), suunnittelijaopettajasta ja toi- mistosihteeristä. Opetushenkilökuntaan kuuluu toistaiseksi voimassa olevissa toimissa kädentaitojen opettaja sekä kaksi musiikinopettajaa, joista toinen opettaa myös yläkoulussa ja toinen lukiossa. Suurimmaksi osaksi opettajat ovat tuntiopettajia (n. 50 - 70), joilla on vaihteleva opetus- ja ryhmämäärä.

6.4.2 Tilat Kansalaisopistolla ei ole omia tiloja eli ns. opistotaloa, vaan se käyttää kunnan tiloja tai yksityisiltä vuokrattuja tiloja, lähinnä sivukylillä. Opetuspaikkoja oli lukuvuonna 2018 – 2019 yht. 34. Hallintohenkilökunnalla on omat työhuoneet virastotalolla, opettajilla ei ole omia työhuoneita eikä tuntiopettajilla opettajienhuonetta. Kurssitoiminnan järjestämisen erityisenä haasteena tilojen suhteen on liikuntaan soveltuvat salit ja samoin tanssiin tai muuhun näyttämötaiteisiin soveltuvat harjoitus- ja esitystilat. Saleja liikuntaan ei ole tarpeeksi, kun olemassa olevia tilojen käyttäjiä on useita eikä aikoja ole riittävästi saatavilla vastaamaan kysyntään. Tanssisa- lia ei ole eikä draamallisiin tai muihin näyttämöllisiin esityksiin tiloja tai esim. sirkuskursseja ei voida tarjota, koska siihen ei ole tilaa.

6.4.3 Uudisrakennuksessa huomioitavat asiat kansalaisopiston ja kulttuuritoiminnan kannalta Iltakäyttöä ajatellen on huomioitava kulut ja kulunvalvonta, mistä ovista kuljetaan, tarvitaanko kulun mahdol- listavia kulkulätkiä ja jos kyllä, kenellä niitä on, onko kameravalvontaa ja/tai toimiiko tiloissa iltavahtimestari. Päiväkursseja ajatellen on huomioitava sama asia, kulkevatko kaikki käyttäjät samasta ovesta vai onko kansalaisopistolle ja muille käyttäjille oma kulku myös päiväaikaan. Huomioitava on myös miten sijoitetaan naulakot ja kaapit ja että ne ovat aikuisille sopivia, jos tiloissa on iltakäyttöä tai järjestetään kulttuuritilaisuuksia.

Kotitalousluokissa, taideluokissa ja kädentaidoissa on kansalaisopistolle oltava omia varastotiloja ja -kaappeja tarpeeksi. Samoin kiinteiden kalusteiden on oltava sen korkuisia, että ne käyvät myös aikuisille ja tilojen neliö- määrässä on huomioitava, että samoihin tiloihin aikuisia ei mahdu välttämättä samaa määrää kuin lapsia. Ir- taimien kalusteiden hankinnassa on huomioitava se, että ne käyvät monen kokoisille henkilöille. Teknisen työn tilassa tulisi olla aikuisten työhön soveltuvia laitteita; perusopetuksessa on tarkat määräykset, mitä laitteita lapset voivat käyttää. Taideluokkien ja niissä uuden teknologian samanaikainen yhteiskäyttö on mahdollista, kun ne suunnitellaan vierekkäisiksi tiloiksi.

Tarvittaisiin monimuotoinen sali, joka mahdollistaa liikunnan lisäksi erilaiset draamalliset ja tanssiesitykset sekä musiikkitoimintaa. (Ideaalitapauksessahan niitä olisi useampia ja erikokoisia, jotka olisivat muunneltavissa.) Musiikkiluokat, studiot sekä pienet harjoitushuoneet laulun opetukseen ja yksilöopetukseen on hyvä saattaa nykypäivän tasolle.

Kansalaisopistotoiminnalle ei olisi haitaksi, että esimerkiksi sisääntulon yhteydessä olisi avointa tilaa, missä olisi mahdollista osallistujien oleskella. Sen yhteydessä olisi hyvä olla kirjastotoimintaa, itseopiskelumahdolli- suus yms. kansalaistorimallista toimintaa jossain muodossa. Opettajien työtilaongelmat voitaisiin ratkaista yhteisesti muiden opettajien työtilojen kanssa. 107

LÄHTEET Erityisopetuksen strategia. 2007. Opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2007:47. Helsinki: Ope- tusministeriö.

Kansalaisen karttapaikka. https://asiointi.maanmittauslaitos.fi/karttapaikka/

Kangasoja, M. 2017. Osaava-ohjelman hyviä käytänteitä. Opetustoimen henkilöstön osaamisen kehittämisen toimintamalleista ja niiden mahdollisuuksista. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisut 2017:45.

Opetus- ja kulttuuritoimen rahoitus. Yksikköhintojen ja rahoituksen määräytyminen vuonna 2018. Opetushal- litus. Oppaat ja käsikirjat 2018:6. Grano Oy.

Perusopetuslaki. 1998. https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1998/19980628

Perusopetusasetus. 1998. https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1998/19980852 Perusopetuksen laatukriteerit. Perusopetuksen, perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2012:29. Kopijyvä Oy.

Pitkänen, K. Hievanen, R. Kirjavainen, T. Suortamo, M. & Lepola, L. 2017. Valtiontalouden säästöjen vaikutukset sivistyksellisiin oikeuksiin. Kansallinen koulutuksen arviointikeskus. Julkaisut 27:2017.

Suomen virallinen tilasto (SVT): Erityisopetus [verkkojulkaisu]. ISSN=1799-1595. 2017. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 25.2.2019]. Saantitapa: http://www.stat.fi/til/erop/2017/erop_2017_2018-06-11_tie_001_fi.html

Sotkamon kunnan elinvoimaohjelma 2017-2021. https://www.sotkamo.fi/wp-content/uploads/2018/10/Elin- voimaohjelma-valtuusto.pdf

Sotkamon kunnan hyvinvointikertomus. https://www.hyvinvointikertomus.fi/#/document/pre- view/79414418

Sotkamon kuntastrategia 2017–2021. https://www.sotkamo.fi/kunta-ja-hallinto/tietoa-kunnasta/kuntastrategia/

Sotkamon lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelma 2016–2019. https://www.sotkamo.fi/wp-content/uploads/2016/05/Sotkamon-lapsi-ja-nuorisopolitiikan-kehittamisohjelma-2016-2019.pdf

Sotkamon perusopetuksen opetussuunnitelma. https://www.sotkamo.fi/wp-content/uploads/2016/05/Sot- kamon-perusopetuksen-opetussuunnitelma-2016.pdf

Sotkamon kunnan sivistyksen toimialan ohjelma 2017–2021. https://www.sotkamo.fi/wp-content/uploads/2018/05/Sotkamon-kunnan-sivistyksen-toimialan-ohjelma-2017-2021.pdf

Sotkamon kunnan tietoja viestintäteknologian ohjelma. Varhaiskasvatuksen, esi- ja perusopetuksen sekä lukiokoulutuksen ohjelma vuosille 2018–2021. https://www.sotkamo.fi/wp-content/uploads/2019/01/Tieto-ja- viestintatekniikan-ohjelma_NETTI.pdf

Sotkamo-Vuokatti Masterplan 2030. https://www.sotkamo.fi/wp-content/uploads/2016/05/Sotkamo-Vuo- katti-Masterplan-2030.pdf

108

Yhdyspinnat yhteiseksi mahdollisuudeksi. Selvitys lapsi-, nuoriso- ja perhepalveluiden toteuttamiseen liitty- vistä yhdyspinnoista muuttuvassa toimintaympäristössä. Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muistioita 8/2018.

Vaativa erityinen tuki esi- ja perusopetuksessa. 2017. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2017:34. Hel- sinki: Opetus- ja kulttuuriministeriö.

Väätäinen, H. 2019. Kannatteleeko koulutus? Yhteenveto kansallisen koulutuksen arviointitoiminnan tuloksista. Kansallinen koulutuksen arviointikeskus. Tiivistelmät 5:2019.