Suopursu ja muut

pursulajit

Kristian Theqvist

Rhododendron tomentosum Harmaja. Ann. Bot. Fennici 27:203-204, 1990. Harmaja Ann. Bot. Fennici 28:171-173, 1991. Suopursu alasuku sektio Rhododendron alasektio Ledum

Suopursu on ainavihanta 30 – 100 cm korkeaksi kas- vava pystyvartinen ja haaroittuva varpumainen pen- sas. Lehdet ovat tasasoukat, 2 – 5 cm pitkät ja 0,2 – 0,5 (1,0) cm leveät, ja lehtien alapinnalla on pitkiä Suopursut kukkivat suon laidalla. ruosteenruskeita karvoja, lyhyitä valkoisia karvoja ja Kuva © Kristian Theqvist suomuja. Lehdillä on voimakas aromaattinen tuoksu. Lehdet suojautuvat talvella pakkasta vastaan käänty- mällä alaspäin ja vetämällä lehden reunat sisäänpäin Pursut alppiruusujen sukuun kuten monet alppiruusut. Pursut saivat olla omana Ledum sukunaan Linnén Kukilla on viisi valkoista terälehteä ja kymmenen pit- ajoilta yli 200 vuotta, kunnes v. 1990 ne yhdistettiin kää valkeaa hedettä. Emi on heteitä lyhyempi. Kukkien alppiruusujen Rhododendron sukuun. Amerikkalainen terälehtien pituus on n. 10 mm. Suomessa suopursu biologi H.F. Copeland oli jo v. 1943 todennut Ledum kukkii kesä-heinäkuussa. suvun lajien muistuttavan kovasti silloisten Azalea, Rhododendron ja Hymenanthes alasukujen lajeja (1). Suopursu kasvaa yleisenä koko maassa erityyppisillä Kathleen A. Kron ja Walter S. Judd esittivät v. 1990, soilla, kuten rämeillä, rämekorvissa ja kallioiden sois- että Ledum tulisi sisällyttää Rhododendron suvun tumilla, pohjoisempana myös kangasmetsissä ja tund- Rhododendron alasukuun perustuen kladistisiin mole- ralla. Pohjoiset muodot ovat selkeästi pienempilehtisiä kyylisystematiikan tutkimuksiin (2). Tutkimuksessaan ja niitä on joskus ilmeisesti erehdyksessä tunnistettu he esittivät, että Ledum lajit muistuttavat useilta piirteil- R. subacrticum lajiksi, joka kasvaa Grönlannissa, poh- tään, mm. indumentumin suhteen, läheisesti Edge- joisessa Pohjois-Amerikassa ja Pohjois-Aasiassa. worthia alasektion alppiruusuja, jotka kasvavat epifyyt- Suopursun läntisimmät kasvustot ovat harvinaisina tisinä Himalajalla, Tiibetissä ja Kiinan Yunnanissa. paikallisina esiintyminä Norjassa ja itään päin men- nessä lajia tavataan Venäjällä ja pitkälle Pohjois- Suomalainen tutkija Harri Harmaja on v. 1990 – 2002 Aasiaan. nimennyt uudelleen useimmat tunnetut pursulajit, mu- kaan lukien tutun suopursumme nimelle Rhododen- dron tomentosum (ent. Ledum palustre) (3,4,5,6).

Useissa tietokannoissa käytetään pursuille edelleen Ledum sukua. Muutos tapahtuu hitaasti osin sen vuoksi, että merkittävät auktoriteetit ja tietolähteet ovat käyttäneet Ledum sukua julkaisuissaan. Mikään tutki- jataho ei kuitenkaan ole tietääkseni esittänyt suoranai- sia kumoavia väitteitä Ledum lajien siirtämisestä Rho- dodendron sukuun. Venäjä on oma lukunsa. Siellä tutkijat ovat nimenneet Ledum sukuun joitakin lajeja ja lajimuunnoksia, joita länsimainen taksonomia ei vielä ole tunnustanut (mm. Ledum palustriforme).

Royal Botanic Gardens, Kew ja Missouri Botanical Garden ovat luoneet laajan ja kattavan tietokannan kasvilajien tieteellisistä nimistä, nimeltään List (7). Plant list on järjestelmällisesti, kantaa syvemmin otta- matta, listannut pursut sekaisin Rhododendron ja Le- Suopursu kukkii samaan aikaan uusien versojen kas- dum sukuihin, nojautuen tutkijoiden julkaisemiin tie- vun kanssa. Kuva © Kristian Theqvist 11

teellisiin nimiin ja antaen kullekin nimelle arvion sen Pursujen ominaisuuksia luotettavuudesta. Kaikilla pursulajeilla on pienet valkoiset kukat ja kukan Plant list tietokannassa osalla pursulajeista on hyväk- avulla niitä on vaikea erottaa toisistaan. Tunnistami- syttynä sukuna ("accepted name") Rhododendron ja nen perustuukin lähinnä pursujen lehtien kokoon ja osalla Ledum, ja useimmissa tapauksissa synonyy- muotoon ja varsinkin lehtien alapinnan karvoitukseen miksi on annettu toisen suvun lajinimi. (10). Karvoja on pääasiassa kahdenlaisia, pitkiä val- Viidellä lajilla yhdeksästä lajista Rhododendron on koisia tai ruskeita karvoja (silmille näkyvä indumen- määritelty "accepted name" statukselle ja neljällä se tum!), ja lyhyitä valkoisia karvoja, jotka pystyy näke- on Ledum. Tästä ei voi vetää johtopäätöstä kuuluvatko mään vain mikroskoopilla. Lehtien alapinnalla on myös pursut alppiruusuihin vai eivät. lepidooteille ominaiset suomut, jotka pursuilla ovat muodoltaan kuin pienten tappien päässä olevat nystyt. Pursulajit ja niiden levinneisyys Tämän vuoksi pursujen suomuja onkin monissa julkai- suissa kutsuttu englanniksi nimellä gland ja ruotsiksi Pursut ovat levinneet pohjoisen pallonpuoliskon ha- körtel. vumetsä- ja tundravyöhykkeelle. Seuraavassa listassa on lueteltuna pursut nykyisen yleisesti hyväksytyn taksonomian mukaan, niiden aiempi Ledum suvun nimi, suomen- ja ruotsinkielinen nimi, jos sellainen on annettu, sekä levinneisyys.

 Rhododendron tomentosum Harmaja - Ledum palustre var. palustre (L.) Kron & Judd - suopursu - skvattram, getpors - Eurooppa ja Pohjois-Aasia  Rhododendron groenlandicum (Oeder) Kron & Judd - Ledum groenlandicum Oeder - lännenpursu - bredbladig skvattram - pohjoinen Pohjois-Amerikka, Grönlanti (tuontina Keski-Euroopassa)  Rhododendron subarcticum Harmaja - Ledum palustre var. decumbens Aiton - pohjoinen Pohjois-Amerikka, Pohjois-Aasia, Suopursun lehden alapinnalla on lyhyitä valkoisia kar- Grönlanti voja ja suomuja, jotka näyttävät donitsin muotoisilta  Rhododendron neoglandulosum Harmaja nystyiltä varsien päässä. Pitkät ruskeat karvat eivät - Ledum glandulosum Nutt. näy tässä mikroskooppikuvassa, joka on tarkennettu - läntinen Pohjois-Amerikka suomuihin ja lehden pinnan karvoihin.  Rhododendron tolmachevii Harmaja Kuva © Kristian Theqvist - Ledum macrophyllum Tolm. - Koillis-Aasia Pursuilla on niille ominainen eteerisistä öljyistä syntyvä  Rhododendron diversipilosum (Nakai) Harmaja voimakas aromaattinen tuoksu. Pursut ovat lievästi - Ledum palustre var. diversipilosum Nakai myrkyllisiä kuten muutkin alppiruusut. Tästä huolimatta - Japani, Sahalinin saaret (tai tämän vuoksi?) pursuja on yleisesti käytetty roh-  Rhododendron hypoleucum (Kom.) Harmaja toina, mausteena ja desinfioimiseen. Käyttö on ollut - Ledum hypoleucum Kom. reuman ja ihotautien hoidosta aina viinan ja oluen - Itä-Aasia maustamiseen ja syöpäläisten hävittämiseen. Suopur-  Rhododendron subulatum (Nakai) Harmaja surohtoa on aiemmin saatu Suomenkin apteekeista. - Ledum subulatum (Nakai) A.P. Khokhrjakov & Eskimot ja Pohjois-Amerikan intiaanit ovat käyttäneet M.T. Mazurenko pursuja "labradorinteenä", mistä juontuu englanninkie- - Venäjältä Koillis-Kiinaan, Pohjois-Korea, Japani linen nimi Labrador Tea.  Rhododendron columbianum (Piper) Harmaja - Ledum columbianum Piper - läntinen Pohjois-Amerikka

Täydellisempi taulukko pursujen tieteellisistä nimistä on nähtävillä lähteen (8) nettisivulla ja valokuvia eri lajeista on lähteen (9) sivustolla.

12

Kromosomimäärät, ploidisuus Tulokset pursulajien ploiditesteistä on seuraavassa (11). Alppiruusuilla on 13 kromosomia ja kahdentuneena kromosomistossa on 26 kromosomia (2n). Näin on Diploidit pursut: myös pursuilla, mutta yllättävän monilla pursulajeilla  R. subarcticum kromosomisto on tuplaantunut tehden niistä ploidi-  R. subulatum suudeltaan normaalin diploidin sijaan tetraploideja,  R. columbianum jolloin kromosomistossa on 52 kromosomia. Tetraploidit pursut: Olen ollut mukana tutkimustyössä, missä tutkitaan  R. tomentosum Rhododendron suvun lajien ja lajikkeiden ploidisuut-  R. groenlandicum ta, menetelmänä virtaussytometria. Tutkimusryh-  R. neoglandulosum mää on vetänyt Dr. João Loureiro Coimbran yliopis-  R. tolmachevii tosta Portugalissa ja näytteiden valinnan koordinoin-  R. diversipilosum tia on hoitanut John Perkins USA:sta.  R. hypoleucum

Roolini on ollut lähinnä avustava näytteiden valin- R. columbianum oli tulosten mukaan diploidi. Tämä nassa ja niiden keräämisessä. Motiivi on minulla varmistettiin lähettämäni näytteen lisäksi kahdella pääasiassa ollut lajien ja lajikkeiden välisiin ristey- muulla näytteellä. Tuloksen perusteella R. colum- tyksiin kohdistuva, koska onnistuneelle pölytykselle bianum ei voine olla väitetty luontainen risteymä on olemassa tiettyjä perussääntöjä ploidisuus huo- pursulajien R. groenlandicum ja R. neoglandulosum mioon ottaen. Olen lähettänyt Portugaliin näytteitä välillä, koska kyseiset lajit ovat nyt saadun uuden yli 100 lajista ja lajikkeesta, mm. lähes kaikista pur- tiedon mukaan tetraploideja, eikä risteymä näytä sulajeista ja suopursusta näytteitä kerättynä eri olevan mahdollinen myöskään muiden USA:ssa puolilta Suomea Lappia myöten. Kiitos näytteitä luontaisesti kasvavien pursulajien välillä. Tämän keränneille! vuoksi R. columbianum on oma lajinsa ja siitä ei

tulisi käyttää risteymänimeä R. ×columbianum. Suopursun suuri vaihtelevuus hämmästytti minua ja olin varautunut ajatuksissani siihen, että Lapin pie- Pursujen lisääminen ja kasvatus nikasvuiset pursut voisivat olla diploideja. Kaikki näytteet suopursuista osoittautuivat kuitenkin ho- Pursuja voi lisätä helposti siemenistä. Kevättalven mogeenisesti tetraploideiksi. kylvöistä itäneet taimet selviävät jo ensimmäisen talven ulkona lumen suojassa. Suolta voi myös omistajan luvalla yrittää ottaa suo- pursun kasvamaan puutarhaansa. Siirto onnistuu paremmin, kun oksia leikkaa pienemmiksi. Pistokaslisääminen on vähän vaativampaa, mutta sekin onnistuu, kun pistokkaan ottaa kesällä osin puutuneesta uudesta versosta.

Rhododendron tomentosum näytteiden laajaa vaih- telua. (a) Turun saaristo. (b) Kerimäki. (c) Turun saaristo, erillinen populaatio. (d) Liminka. (e) Enon- tekiö. (f) Neuurmag, Mongolia. Suopursuja puutarhassa lammen rannalla. Kuva © Kristian Theqvist Kuva © Kristian Theqvist

13

Pursut kasvavat samanlaisessa kosteassa, happa- 3. Harmaja, H. 1990. New names and nomencltural in messa ja ilmavassa maassa kuin muutkin alppiruu- Rhododendron (). Ann. Bot. Fennici sut. Ne eivät viihdy hyvin liian vetisessä maassa. 27:203-204. Eiväthän ne kasva soidenkaan märimmillä alueilla. 4. Harmaja, H. 1991. Taxonomic notes on Rhododen- dron subsection Ledum (Ledum, Ericaceae), with a Puutarhassa viljeltynä suopursusta tulee aurinkoi- key to its species. Ann. Bot. Fennici 28: 171-173. sella tai puolivarjoisalla kostealla paikalla hyvin haa- 5. Harmaja, H. 1999. Rhododendron diversipilosum, roittuva ja runsaasti kukkiva kaunis pensas. comb. nov. (Ericaceae). Ann. Bot. Fennici 35: 263- 264. Risteytykset pursujen ja alppiruusujen välillä 6. Harmaja, H. 2002. Rhododendron subulatum, comb. nova (Ericaceae). Ann. Bot. Fennici 39: 183-184. Pursujen kuulumista alppiruusujen sukuun todistaa 7. Royal Botanic Gardens, Kew & Missouri Botani- myös monet onnistuneet risteytykset pursujen ja cal Garden. 2010. . alppiruusujen välillä. Risteytyksiä ovat tehneet prof. http://www.theplantlist.org Bengt Kihlmanin ja minun lisäkseni myös monet 8. Theqvist, K. 2004, revised 2011. of spe- muut. Mutta tämä onkin sitten toisen jutun aihe. ;) cies in Rhododendron subsection Ledum. http://www.rhodogarden.com/cross/ledum_taxonomy. html Lähteet 9. Theqvist, K. 2007. Subsection Ledum in genus Rho- 1. Copeland, H. F. 1943. A study, anatomical and taxo- dodendron. nomic of the genera of Rhododendroideae. Amer. http://www.rhodogarden.com/Ledum/index.html Midl. Naturalist 30:533-625. 10. Voss, D.H. 2011. A Key for Ledum in Rhododen- 2. Kron, K. A. & Judd, W. S. 1990. Phylogenetic rela- dron. Journal of the American Rhododendron Society, tionships within the Rhodoreae (Ericaceae) with spe- 65(2):99-101. cific comments on the placement of Ledum. Syst. 11. Perkins, S. & J. 2011. Ploidy level of Ledum spe- Bot. 15: 57–68. cies. http://rosebayblog.blogspot.fi/search/label/ledum

14