DOCSLIB.ORG

PÄIVÄKOTI- JA KOULUVERKKO- SELVITYS Tampereen Kaupunki, 1–8/2018 Sisällysluettelo

Total Page：16

File Type：pdf, Size：1020Kb

Download full-text PDF Read full-text
PÄIVÄKOTI- JA KOULUVERKKO- SELVITYS Tampereen Kaupunki, 1–8/2018 Sisällysluettelo PÄIVÄKOTI- JA KOULUVERKKO- SELVITYS Tampereen kaupunki, 1–8/2018 Sisällysluettelo Palveluverkkoselvityksen lähtökohdat ............................... s. 4 Vaihtoehdot 1 ja aikataulu .....................................................58 Päiväkoti- ja kouluverkkoa koskevat esitykset ....................11 Lapsivaikutusten arviointi ......................................................59 ALLE 150 OPPILAAN KOULUT .........................................14 Osallistamisen aikataulu ........................................................60 LÄNSI: Ikuri, Hiedanranta, Hyhky .....................................24 Esitykset toiminnallisista muutoksista .................................61 KESKUSTA: Sammon kampus ............................................33 Sisäilma-asiat ...........................................................................63 KOILLINEN: Ojala-Lamminrahka .......................................38 Jo suunnitteluvaiheessa olevat ja lakkautetut kohteet .......66 KAAKKO: Annala-Kaukajärvi, Hervanta ...........................41 Huomiot, johtopäätökset sekä jatkotoimenpiteet ..............68 ETELÄ: Peltolammi-Multisilta, Hatanpää-Vihilahti .........50 + erillinen liitemateriaali Päiväkoti- ja kouluverkkoselvitys: VALMISTELUTYÖRYHMÄ Monika Sola (pj.), hyvinvointipalveluiden esikunta Elina Kalliohaka, hyvinvointipalveluiden esikunta Ville Raatikainen / Petri Peltonen, kasvatus- ja opetuspalvelut Kirsi Lahtinen / Pia Mikkola, kasvatus- ja opetuspalvelut Ulla Siltanen / Tanja Moisala, kasvatus- ja opetuspalvelut Henrik Hiekkataipale, kasvatus- ja opetuspalvelut Jarmo Viljakka, kiinteistöt, tilat ja asuntopolitiikka Jenni Pitkänen / Jussi Kuoppala, Tilapalvelut Johanna Saarinen, talousyksikkö Jouko Järnefelt / Katri Heininen, tietojohtamispalvelut Valmistelutyöryhmä on työskennellyt 1–8/2018 3 Palveluverkkoselvityksen lähtökohdat PORMESTARIOHJELMA: ”Perusopetuksen VÄESTÖSUUNNITE 1 ja varhaiskasvatuksen tulevaisuuden 2 Väestösuunnite on suuntaa antava palveluverkosta tehdään suunnitelma, apuväline palveluverkkosuunnittelussa. Se sisältää myös tavoitteellisia elementtejä, joka sisältää lapsivaikutusten arvioinnin. joihin kunnan on itse mahdollista vaikuttaa. Suunnitelman lähtökohtina ovat lasten määrän Uusi väestösuunnite perustuu Tampereen kasvu, uuden opetussuunnitelman mukainen kaupungin strategiassa asetettuun noin oppimisympäristö, monipuolinen opetustarjonta 1,4 % väestönkasvuntavoiteeseen. Tämä poikkeaa selvästi edellisestä suunnitteesta. ja nykyisten tilojen sisäilmaongelmat sekä kulkuyhteydet. Huonokuntoisista päiväkoti- ja koulutiloista luovutaan, mikäli niiden PALVELUVERKKO - peruskorjaus ei ole tarkoituksenmukaista.” 3 SUUNNITTELUN PERIAATTEET 4 Väestösuunnite, määrän kehitys 2018–2033 0–5-vuotiaat 6–15-vuotiaat 1 700 16 810 2 400 23 360 1 600 2 200 1 500 20020 1 400 13 378 2 000 1 300 1 800 1 200 1 600 1 100 1 000 1 400 900 1 200 800 700 1 000 600 800 500 400 600 300 400 200 200 100 0 0 2018 2019 2020 2021 2022 2023 2024 2025 2026 2027 2028 2029 2030 2031 2032 2033 2018 2019 2020 2021 2022 2023 2024 2025 2026 2027 2028 2029 2030 2031 2032 2033 ■ ETELÄ ■ KAAKKO ■ KESKUSTA ■ KOILLINEN ■ LÄNSI ● KAIKKI YHTEENSÄ 5 Päiväkotiverkko lukuina • lasten määrä eri palveluissa • lasten prosentuaalinen osuus 13 % 3 % KUNNALLINEN PÄIVÄKOTIHOITO 1% 6 909 lasta 8 360 KUNNALLINEN PERHEPÄIVÄHOITO Varhaiskasvatuksen 108 lasta piirissä olevien lasten määrä järjestämistavan 83 % OSTOPALVELU mukaan, 4/2018 285 lasta PALVELUSETELI PÄIVÄKOTIHOITO 1 057 lasta Tampere (4/2018) Lasten määrä (1–5-v.) on yhteensä 11 210. Varhaiskasvatuksen piirissä 74,5 % (pl. kerhotoiminnassa ja yksityisen hoidon (n. 4,8 %) tuella olevat) 6 PÄIVÄKOTIVERKKO 2018 sis. kunnalliset, palveluseteli ja yksityiset päiväkodit 7 Kouluverkko lukuina • oppilaiden määrä eri opetuksen muodoissa • oppilaiden prosentuaalinen osuus 1 % Oppilasmäärä 20.9.2017: 5 % 10 % ESIOPETUS: 1 960 YLEISOPETUS 1–6 LUOKAT: 10 825 26 % YLEISOPETUS 7–9 LUOKAT: 4 772 20 394 ERITYISOPETUS: 923 MUUT 58 % • Erityisopetus/esiopetusryhmät: 37 • Lisäopetus: 35 • Wiwi lönnin koulun ranskankielisen esiopetuksen oppilaat: 19 • Maahanmuuttajien perusopetukseen valmistavan opetuksen oppilaat:98 YKSITYISISTEN JA VALTION KOULUJEN OPPILAAT: 1 725 8 KOULUVERKKO 2018 sis. myös valtion- ja yksityiset koulut 9 Palveluverkon suunnittelua ohjaavat periaatteet (varhaiskasvatus, perusopetus ja lukiokoulutus) 1. Palvelujen hyvä 2. Alueellinen tasavertaisuus 4. Kustannustehokas ja joustava palveluverkko saavutettavuus • varhaiskasvatuksen ja perusopetuk- • suuremmat yksikkökoot sekä eri palveluiden • pienempien lasten (varhaiskasvatus sen palveluverkko on tasavertainen eri keskittäminen samaan yksikköön. sekä esi- ja alkuopetus) palvelut pyri- puolilla kaupunkia Tavoiteltavat yksikkökoot (uudet rakennukset): tään tarjoamaan lähipalveluna • lukiot ovat keskitettyä palveluja ja - päiväkodit väh. 160 lasta • hyvä saavutettavuus kävely- ja pyörä- niihin on vapaa hakeutumisoikeus - pienten lasten yksiköt väh. 200 lasta tietä pitkin • palveluverkkoa ei voi suunnitella - yhtenäiskoulut väh. 1000 oppilasta ja - lukiot 600–850 opiskelijaa • uudet kohteet suunnitellaan hyvien yksittäisten kohteiden kautta, vaan julkisten kulkureittien varrelle tai laajempina alueellisina kokonaisuuk- • kannattava talouden ja toiminnan näkökulmasta läheisyyteen sina • luovutaan pienistä ja huonokuntoisista yksiköistä - koulun vähimmäiskoko 150 oppilasta ja päiväkodin 80 lasta • yksiköiden määrä vähenee hallitusti, mutta oppimisympäristöjen laatu 3. Muuttuva väestömäärä ja paranee uusien isompien yksiköiden myötä palvelutarpeessa tapahtuvat - koulurakentamisessa lähtökohtana yhtenäiskoulut (0–9 lk) ja muutokset täydentävänä pienten lasten yksiköt (0–2 lk + päiväkoti) • tilojen monikäyttöisyys/muuntojous- tavuus mahdollistaa nopean reagoi- misen muuttuviin tarpeisiin 10 PÄIVÄKOTI- JA KOULUVERKKOA KOSKEVAT ESITYKSET 11 Vaihtoehtojen vertailutaulukoiden lukuohjeet Investointikustannukset yhteensä Käyttötalouskustannukset yhteensä Selvityksen tuloksena on, että esitetään + merkkinen luku ilmaisee lisärahan tarvetta + merkkinen luku ilmaisee lisärahan tarvetta vaihtoehdoista vaihtoehto 1:stä, – merkkinen luku ilmaisee säästöä – merkkinen luku ilmaisee säästöä ”vihreää linjaa” Tilakustannukset Kuljetuskustannukset Vaihtoehdoissa esitettyjen uusien yksiköiden kohdalla on käytetty vuokrakustannusten osalta • koulumatkat bussilla: 249 € / oppilas / vuosi on arviona jo olemassa olevien saman suuruisten uusien yksiköiden kustannuksia. • koulumatkat taksilla: 3 720 € / oppilas / vuosi Kustannusarviot perustuvat talonrakennus ohjelmassa esitettyihin kustannuksiin. Jos kohde ei ole vielä ohjelmassa, arviohintoina on käytetty seuraavia lukuja: Ateriakustannukset • palvelumaksu alle 200 oppilaan koulu: • Yhtenäiskoulu + päiväkoti (160 lasta) 24 milj. € • Päiväkoti (250 lasta): 9 milj. € 1 500 € / kk*10 kk • Yhtenäiskoulu (isommat sisäliikuntatilat) + • Päiväkoti (160 lasta): 6 milj. € päiväkoti (120 lasta) 25 milj.€ • Päiväkoti (120 lasta): 5 milj. € • Pienten lasten yksikkö (päiväkoti 160 lasta + • Uudisrakennukseen 4 uutta OT3 tilaa + Palkkakustannukset koulu 150): 8,5 milj. € 2 päiväkotiryhmää yht. 1,8 milj. € (vain kohdassa ”alle 150 oppilaan koulut”) • Pienten lasten yksikkö (päiväkoti 200 lasta + • luokanopettaja 55 000 € / vuosi koulu 150): 10 milj. • lastentarhanopettaja 37 000 € / vuosi 12 Vaihtoehtojen yhteenlasketut kustannusvaikutukset (kustannukset jakautuvat vuosille 2019–2033) Vaihtoehto 0 Ei mahdollinen vaihtoehto Vaihtoehto 1 Vaihtoehto 2 Vaihtoehto 3 Vaihtoehto 4 Kaikkien vaihtoehtojen 186 MILJ. € + 33,5 MILJ. €* 193 MILJ. € 143 MILJ. € + N.70 MILJ.€^ investointikustannukset yhteensä YHT. 219,5 MILJ. € YHT. 213 MILJ. € Vain muutamassa esityksessä näin monta Kaikkien vaihtoehtojen käyttö - 18 MILJ. € + 2,7 MILJ.€* 18 MILJ. € 13 MILJ. € + 4,4 MILJ. €^ vaihtoehtoa, siksi kustannukset eivät ole talouskustannukset yhteensä YHT. 20,7 MILJ. € (+PERUSPARANNUSTEN vertailukelpoisia VUOKRAVAIKUTUKSET) YHT. 17,4 MILJ. € * Vaihtoehto 0:ssa ei ole mm. Ojalan ja Hiedan- ^ Hervannan osalta esitetty vain 0 ja 1-vaihtoehdot. rannan alueiden kustannuksia, sillä nykytilanne Hervannan alue tarvitsee joka tapauksessa investointeja. ei ole mahdollinen. Alueet edellyttävät Hervannan alueen kustannukset punaisella investointeja (joista myös vuokravaikutuksia). (n. 70 milj. € + 4,4 milj. €. » Vapautuvien tonttien arvioidut myyntihinnat ovat nykyisten kaavamerkintöjen mukaiset. Mahdollisesti muuttuvan maankäytön myötä arvo pitää arvioida uudelleen. » Uusia palvelusetelipäiväkoteja tulee noin yksi/vuosi (100 paikkaa). Vaikutukset varhaiskasvatuksen käyttötalouteen ovat tällöin noin 1,2 milj. € / vuosi /päiväkoti. 13 PÄIVÄKOTI- JA KOULUVERKKOA KOSKEVAT ESITYKSET KOKO KAUPUNKI alle 150 oppilaan koulut 14 KOKO KAUPUNKI: alle 150 oppilaan koulut Vaihtoehto 0 Vaihtoehto 1 Vaihtoehto 2 Vaihtoehto 3 Vaihtoehto 4 Kuvaus Hallila, Järvensivu, Hallila ja Sorila pienten Sorila ja Terälahti pienten Lopetetaan kaikki alle 150 Muutetaan kaikki alle 150 Kalkku, Sorila ja lasten yksiköiksi (100–150 lasten yksiköiksi (koulumatka oppilaan koulut oppilaan koulut pienten lasten Terälahti, toiminta opp.). Järvensivun, Kalkun yli 3 km). yksiköiksi säilyy nykyisellään. ja Terälahden kouluista Hallilan, Järvensivun ja Kalkun luovutaan. kouluista luovutaan. Investointi- Perusparannukset: Perusparannuksia ei tarvitse Perusparannuksia ei tarvitse Perusparannuksia ei Muutoskustannukset (arvio): kustannukset + Järvensivu 5 milj. € toteuttaa toteuttaa tarvitse toteuttaa + Hallila 1 milj.
Load more

Recommended publications
  • Näsijärvi Pyhäjärvi
    Kuru Mäntylä 85 90 Velaatta Poikelus 85 90 Orivesi 47, 49, 95 Terälahti 90 Mutala Maisansalo 90A 85 90C Teisko kko 90B Oriveden Lakiala Vastamäki asema Asuntila 92 95A 81 90 Hietasmäki 84 Viitapohja Kämmenniemi 92 90, 92 28 Moisio Iso-Kartano 80, 81, 84, 85 Siivikkala 90, 92 Peuranta Metsäkylä 80 92 83 Haavisto Eerola Honkasalo 90, 92 28 Julkujärvi 95 83 Kirkonseutu Kintulammi Elovainio 80, 81, 84, 85 92 83 Aitoniemi Eräjärvi Pappilanniemi 49 80-85 91 83 Sorila Taraste Pohtola 28A, 90-92 28B Ylöjärvi 28 Aitolahti Ruutana 80-85 91 28B Nurmi 80 Ryydynpohja Laureenin- Lentävänniemi 8Y, 28, 90 9, 19, 38 kallio 28B 85 Pohjola 80Y, 81 Olkahinen Järvenpää Ryydynpohja Niemi Reuharinniemi Näsijärvi 8Y, 28, 90 49 14 14 14 14 80 Lintulampi Teivo 28 Vuorentausta Kumpula 85 80Y, 81 14 8Y, 28, 90 9, 19, 38 80, 81 Niemenranta 20 8 Haukiluoma 21, 71, 80 8 Lamminpää 21,71 85 Rauhaniemi Atala 21 21,71 Lielahti 95 9, 14, 21, 19, 28, 38, 71, 80 2 28, 90 8 81 Potilashotelli 29 Tohloppi 5, 38 Ikuri 71 20 Lappi Ruotula Niihama 8, 29 Epilänharju Hiedanranta 2 Tays Arvo Särkänniemi Ranta-Tampella 1, 8, 28, 38, 42, 1, 8, 28, 38, 42, 28, 29, 90 Risso 21 8 Tohloppi 9, 14, 21, 19, 28, 38, 80 5, 38 90, 95 Myllypuro 100 11, 30, 31 Petsamo 90, 95 29 81 Santalahti 15A Tesoma Ristimäki 9, 14, 19, 21, 26 8, 17, 20,21, 26, 71 9, 14, 19, 21, 38, 71, 72, 80, 85 71, 72, 80, 85, 100 2 Osmonmäki 8 15A, 71 8, 17 Tohlopinranta Tays 8Y 38 38 Saukkola 80 Linnavuori 71 71 26 5, 38 1, 8, 28, 29, 80, 90, 95 29 42 79 17 26 15A 8, 17, 20, 15, Amuri Finlayson Jussinkylä Takahuhti Linnainmaa
    [Show full text]
  • Tonttihakuohjelmointi 2021-2025
    TONTTIHAKUOHJELMOINTI 2021-2025 Yhtiömuotoiset tontit • Tehdään viisivuotiskaudeksi • Perustuu asemakaavoitusohjelmaan • Ohjelmoinnissa esitetään kunakin vuonna yleiseen tonttihakuun ja erilaisiin kilpailuihin haettavaksi tuleva rakennusoikeuden määrä • Ohjelmoinnissa esitetään vuosittain kohtuuhintaiseen asuntotuotantoon haettavaksi laitettavan rakennusoikeuden osuus • Kohtuuhintaisen tuotannon määritelmä MAL4-sopimuksesta: a) ARA-rahoituksella toteutettavat • Tavalliset vuokra-asunnot (pitkä ja lyhyt korkot) • Asumisoikeusasunnot • Erityisryhmäasunnot vanhusväestölle, asunnottomille, kehitysvammaisille, opiskelijoille ja nuorisolle sekä muille erityisryhmille (pitkä korkotuki + investointiavustus) • ARA:n tukemat monimuotoisen asumisen kokeilut, kuten sekarahoitteiset kohteet asuntojen monipuolisen hallintamuodon varmistamiseksi b) kuntakonsernin oma ARA-vuokratasoa vastaava vuokra-asuntotuotanto (omakustannusperiaate) 2 • Kohtuuhintaisen vuokra-asuntotuotannon riittävyyden varmistamiseksi tontteja voidaan luovuttaa neuvottelumenettelyllä kaupunkikonserniin kuuluvien vuokra-asuntoyhteisöjen omaan vuokra- asuntotuotantoon • Toteutetaan Hiilineutraali Tampere 2030 tiekartan toimenpiteitä ja tavoitteita, kohdat: 112. Hiilijalanjälkiarviointi (pilotointi) 115. Nollaenergiarakentaminen 117. Kestävän ja älykkään rakentamisen teemat 130. Puurakentaminen 158. Hajautettujen energiajärjestelmien pilotointi. • Yksityisten maanomistajien ja/tai hankekehityskaavojen kautta hakuun tuleva rakennusoikeuden määrä esitetään yhtenä lukuna Excel-taulukossa;
    [Show full text]
  • Kalola Minna.Pdf (1.053Mt)
    ASUKASYHTEISTYÖ LÄNSI-TAMPEREEN METSÄSUUNNITTELUSSA Minna Kalola Opinnäytetyö Toukokuu 2011 Metsätalouden koulutusohjelma Tampereen ammattikorkeakoulu 2 TIIVISTELMÄ Tampereen ammattikorkeakoulu Metsätalouden koulutusohjelma KALOLA, MINNA: Asukasyhteistyö Länsi-Tampereen metsäsuunnittelussa Opinnäytetyö 66 s., liitteet 21 s. Toukokuu 2011 Tiivistelmä Työn tarkoituksena oli selvittää Länsi-Tampereen asukkaiden mielipiteitä alueen metsi- en tilasta, hoidosta ja hoidon tarpeesta uudistettavan metsäsuunnitelman pohjamateriaa- liksi. Asukasmielipiteiden selvittäminen suoritettiin kyselytutkimuksen avulla, ja siinä keskityttiin pääasiassa Länsi-Tampereella sijaitseviin ulkoilumetsiin. Mielipidetutkimus päätettiin kohdistaa Länsi-Tampereen alueelle, koska siellä metsäsuunnitelman tekoa ei vielä oltu aloitettu. Aineisto koottiin kyselylomakkeilla, joihin oli mahdollisuus vastata sekä internetissä olleella e-lomakkeella että paperisena versiona. Kyselystä tiedotettiin muun muassa leh- dissä ja radiossa sekä asukasyhdistysten kautta. Paperisena versiona kysely oli saatavilla Länsi-Tampereen kirjastoissa ja Frenckellin palvelupisteessä. Lisäksi kyselyjä jaettiin 500 satunnaisesti valittuun Länsi-Tampereella sijaitsevaan kotitalouteen. Kaikkiaan 214 ihmistä vastasi kyselyyn. Kirjastojen kautta vastauksia saatiin neljätoista kappaletta ja Frenckellin palvelupisteessä kyselylomakkeeseen vastasi kaksi henkilöä. Internetin e-lomakkeen kautta vastauksia saatiin 98 kappaletta. Kotitalouksiin jaetuista 500 kyselystä 113 palautettiin. Näin ollen vastausprosentti
    [Show full text]
  • 79 Yhdyskuntalautakunta 12.05.2020
    Tampere Pöytäkirja 8/2020 1 (79) Yhdyskuntalautakunta 12.05.2020 Asiakirja on sähköisesti allekirjoitettu päätöksentekojärjestelmässä. Aika 12.05.2020, klo 16:00 - 19:52 Paikka Kaupunginhallituksen istuntosali/sä​hkö​inen kokous Käsitellyt asiat § 110 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus § 111 Pöytäkirjan tarkastus § 112 Läsnäolo-​ ja puheoikeuden myöntäminen § 113 Ajankohtaiset asiat Asemakaava nro 8462,​ XVII (Tulli),​ Pinninkatu 45 ja 47,​ § 114 käyttötarkoituksen muutos ja täydennysrakentaminen Asemakaava nro 8769,​ Santalahti,​ Lielahti,​ Järvikaupungin § 115 raitiotiekaava § 116 Asemakaava 8770,​ Lielahti,​ Hiedanrannan keskustan raitiotiekaava Santalahden,​ Lielahden ja Niemenrannan alueella sijaitsevien § 117 raitiotiekohteiden katusuunnitelmat,​ Hiedanrannan Järvikaupungin raitiotiekatu ja Hiedanrannan keskustan raitiotiekatu Pinninkadun katusuunnitelma välillä Itsenäisyydenkatu – § 118 Kullervonkatu,​ XVI (Tammela b) ja XIV (Osmonmäki) Epilänharju-​Ikuri-​Myllypyro-​Tesomajärvi-​Tohloppi ym asuinalueiden § 119 aluenopeusrajoituksen muutos Epilä-​Haapalinna-​Kaarila-​Kalkku-​Rahola-​Villilä asuinalueiden § 120 aluenopeusrajoituksen muutos Linnainmaa-​Leinola-​Holvasti asuinalueiden aluenopeusrajoituksen § 121 muutos Atala-​Tasanne-​Olkahinen-​Kumpula asuinalueiden § 122 aluenopeusrajoituksen muutos Poikkeamislupahakemus tontille Kantotie 4,​ Lappi,​ § 123 asuinrakennuksen laajentaminen Suunnittelutarvehakemus tilalle 837-​722-​1-​69,​ Eerolansuorantie,​ § 124 asuinrakennuksen ja talousrakennuksen rakentaminen Joulunpyhien
    [Show full text]
  • Tampere on Suomen Unicef-Kaupunki
    Julkinen tiedote, jaetaanTAMPERE jokaiseen tamperelaistalouteen TAMPERETampereen kaupungin tiedotuslehti 1 2008 Tässä lehdessä esitellään vuoden 2008 kaavatyöt Tampere on Suomen Unicef-kaupunki 2008 SIVU 3 2 TAMPERE Tamperelaiset yhdessä lapsen oikeuksien puolesta ampereella on ilo ja kunnia olla vuonna tavoitteen reippaasti! Tampereen Unicef-vuoden 2008 Suomen Unicef-kaupunki. Tee- kumppaniksi on ilmoittautunut jo yli 100 yri- T mavuoden mottona on: Tamperelaiset tystä, järjestöä ja muuta tahoa. Kiitos kaikille jo yhdessä lapsen oikeuksien puolesta. näin vuoden alussa mukaan tulleille ja tervetuloa KUVA: KIMMO TORKKELI KUVA: Lasten ja nuorten asiat ovat olleet jo pitkään kaikki muutkin yhteiseen kampanjaan. Tampereen kaupungin kehittämisessä erityisenä Tampereella tämän vuoden aikana kerätyt painopisteenä. Vaikka parannettavaa aina on, las- varat menevät Unicefin kautta Tansanian lasten ten oikeudet on meillä varsin hyvin turvattu, kun hyväksi. Erityisenä kohteena on koulunkäynnistä ajattelemme maailmanlaajuista tilannetta. syrjäytyneiden lasten saaminen kouluun. Tam- Kehitysmaissa miljoonia lapsia kuolee esimer- pereella on pitkät ystäväkaupunkisuhteet tan- kiksi ripuliin ja muihin tauteihin, kun saatavilla ei sanialaiseen Mwanzan kaupunkiin ja yhteistyön ole puhdasta vettä. Unicef auttaa juuri heitä, kaik- avulla voimme seurata, miten lahjoitusvarat siellä kein heikoimmassa asemassa olevia lapsia. Varsin käytetään. yksinkertaisin ja edullisin keinoin, kuten rokotuk- Kannustan kaikkia tamperelaisia antamaan silla, koulutuksella ja perushygienialla,
    [Show full text]
  • Tonttihakuohjelmointi 2021-2025
    TONTTIHAKUOHJELMOINTI 2021-2025 Yhtiömuotoiset tontit Virpi Ekholm, kiinteistöjohtaja 15.4.2021 • Tehdään viisivuotiskaudeksi • Perustuu asemakaavoitusohjelmaan • Ohjelmoinnissa esitetään kunakin vuonna yleiseen tonttihakuun ja erilaisiin kilpailuihin haettavaksi tuleva rakennusoikeuden määrä • Ohjelmoinnissa esitetään vuosittain kohtuuhintaiseen asuntotuotantoon haettavaksi laitettavan rakennusoikeuden osuus • Kohtuuhintaisen tuotannon määritelmä MAL4-sopimuksesta: a) ARA-rahoituksella toteutettavat • Tavalliset vuokra-asunnot (pitkä ja lyhyt korkot) • Asumisoikeusasunnot • Erityisryhmäasunnot vanhusväestölle, asunnottomille, kehitysvammaisille, opiskelijoille ja nuorisolle sekä muille erityisryhmille (pitkä korkotuki + investointiavustus) • ARA:n tukemat monimuotoisen asumisen kokeilut, kuten sekarahoitteiset kohteet asuntojen monipuolisen hallintamuodon varmistamiseksi b) kuntakonsernin oma ARA-vuokratasoa vastaava vuokra-asuntotuotanto (omakustannusperiaate) 2 • Kohtuuhintaisen vuokra-asuntotuotannon riittävyyden varmistamiseksi tontteja voidaan luovuttaa neuvottelumenettelyllä kaupunkikonserniin kuuluvien vuokra-asuntoyhteisöjen omaan vuokra- asuntotuotantoon • Toteutetaan Hiilineutraali Tampere 2030 tiekartan toimenpiteitä ja tavoitteita, kohdat: 112. Hiilijalanjälkiarviointi (pilotointi) 115. Nollaenergiarakentaminen 117. Kestävän ja älykkään rakentamisen teemat 130. Puurakentaminen 158. Hajautettujen energiajärjestelmien pilotointi. • Yksityisten maanomistajien ja/tai hankekehityskaavojen kautta hakuun tuleva rakennusoikeuden määrä
    [Show full text]
  • Vuosikertomus 2010, Tampereen Joukkoliikenne
    Kertomus vuoden 2010 toiminnasta. Yksi kaikkien puolesta. > KERTOMUS VUODEN 2010 TOIMINNASTA Joukkoliikennepäällikön katsaus 3 Joukkoliikennejärjestelmä ja -organisaatio 4 Liikennemuutokset 5 Linjasto 9.8.2010 6 Teisko-Aitolahti -alueen liikenne 8 Palveluliikenne 9 Matkaliput 10 Seutulippujärjestelmä 12 Joukkoliikenne yhdyskuntalautakunnassa 13 Matkakortti- ja informaatiojärjestelmät 14 Tiedotus ja markkinointi 15 Tilinpäätös 2010 16 Tilattu sopimusliikenne 18 Tilastoja 19 Yhteystiedot 20 Paino Domus Print • Taitto Hanne Tamminen • Kuvat Juha-Pekka Häyrynen, Ville Salminen, Hanne Tamminen • Painos 200 kpl 23 Tampereen joukkoliikenne|Vuosikertomus 2010 Tampereen joukkoliikenne|Vuosikertomus 2010 3 > JOUKKOLIIKENNEPÄÄLLIKÖN KATSAUS Kaupunkiseudulla tehtiin kauaskantoisia joukkoliikenteeseen liittyviä päätöksiä vuonna 2010. Kaupunkiseudun valtuustois- sa hyväksyttiin keväällä kaupunkiseudun yhdyskuntarakenteen rakennesuunnitelma ja siihen liittyen liikennejärjestelmäsuun- nitelma ja ilmastostrategia. Rakennesuunnitelmassa kaupunki- seudun kasvu ohjataan keskustoihin ja joukkoliikennekäytävien varsille nykyistä yhdyskuntarakennetta eheyttämällä. Ilmastostrategiassa asetettiin tavoitteeksi kaupunkiseudun joukkoliikenteen kulkutapaosuuden kasvu nykyisestä noin 13 prosentista 25 prosenttiin vuoden 2030 tilanteessa. Tavoi- te edellyttää joukkoliikennematkustuksen kasvua tasaisel- reen kaupunkiliikenne Liikelaitoksen (TKL) organisointitapa. la vauhdilla noin 5 prosenttia vuodessa seuraavan 20 vuoden Selvityksen johtopäätöksenä todettiin, että kaupungilla
    [Show full text]
  • Kaupunkiluonto Käsin Tehtynä Pispalan Ryytimaa Ja Tiheän Paikan Synty
    40: 2 (2011) ss. 35–48 ALUE JA YMPÄRISTÖ Ari Jokinen, Ville Viljanen ja Krista Willman Kaupunkiluonto käsin tehtynä Pispalan ryytimaa ja tiheän paikan synty Human dimension of urban biodiversity: Pispala allotment area as a thick place Open spaces have become critical in planning of Johdanto compact cities. In this article, we analyse the social and ecological significance of the Pispala allotment Paikat kaupungissa voivat olla tiheitä tai ohuita, area close to the city centre of Tampere. Local resi- kuten filosofi Edward Casey (2001: 684–685) on dents use these nearly 300 plots for urban farming, määritellyt. Tiheä paikka rikastuttaa kokijaansa. Ti- but the city is planning to take the area for build- heät paikat tuntuvat merkityksellisiltä ja niihin voi ing purposes. We use data from field observation, tuntea kuuluvansa, koska paikkaan syntyy tällöin planning documents, biological field surveys, and affektiivinen ja kokemuksellinen yhteys. Ohues- questionnaires sent to the farmers and other lo- ta paikasta nämä ominaisuudet Caseyn mukaan cal residents. Based on a mixed-method explora- puuttuvat, jolloin kokemuksellinen resonanssi pai- tive analysis, the findings suggest that the reitera- kan ja kokijan välillä jää syntymättä. Useimmat tive cycles of farming practices have far-reaching paikat ovat ohuita. Tiheiden paikkojen on arveltu consequences: they 1) make the place visible and edistävän yksilöllistä ja yhteisöllistä hyvinvointia. meaningful to a variety of people, 2) extend the place Tässä artikkelissa selvitämme, minkälaisia pe- over the surrounding neighborhoods by animating rusteita kaupunkiluonnon vaalimiselle voidaan social interaction and restoring historical meanings löytää, jos lähtökohdaksi otetaan tiheä paikka ja and shared identity, and 3) link the site ecologically siihen kytkeytyvä asukkaiden toiminta.
    [Show full text]
  • Matka Vts-Kotiin
    MATKA VTS-KOTIIN MATKA YLI 50 VUOTTA ARJEN JUHLAA Vilusen Rinne Oy 1967–2020 Tampereen Vuokratalosäätiö sr 1970–2020 MATKA V TS-KOTIIN Historiikki kokoaa yksiin kansiin VTS-kotien matkan Tampereen suurimmaksi vuokranantajaksi. Matkalla käydään läpi myös Tampereen historiaa ja VTS-kotien asukkaiden matkaa VTS-kotiin. VUOTTA JO 50 ALUSTA ELÄMÄN HYVÄN VTS-KODIT HYVÄN ELÄMÄN ALUSTA JO 50 VUOTTA Matka VTS-kotiin Hyvän elämän alusta jo 50 vuotta Sisällysluettelo Lukijalle 7 1960-luku 10 Mitä tapahtui Tampereella? 11 Lähiöiden rakentaminen alkaa Tampereella 12 Aravalainat – Vuokra-asumisesta omistusasumiseen 15 Sosiaalisen asuntotuotannon tarve – Vilusen Rinne Oy syntyy 17 JULKAISIJA Tampereen Vuokratalosäätiö sr TEKSTI JA TOIMITUSTYÖ Jemina Michelsson Meidän maisemat: Kaukajärvi 20 HISTORIIKKITOIMIKUNTA Reijo Jantunen ja Maarit Kurikka Minun tarina: Työ ja elämä VTS-kodissa 24 ULKOASU Tiina Lautamäki/Hybridiviestintä Effet Oy KUVAT Etukansi: Raija Holstikon kotialbumi, Maija Viitasaaren kotialbumi, Asukasviesti 2/2014 ja Maija-Liisa Rantalan kotialbumi. 1970-luku 28 Takakansi: Maija Viitasaaren kotialbumi, Anna-Liisa Lindgrenin kotialbumi Mitä tapahtui Tampereella? 29 ja VTS-kotien arkisto. Sisäsivujen kuvien tiedot löytyvät kuvien yhteydestä Tampereen Vuokratalosäätiö perustetaan 30 kirjan taitteesta. Asumistukilaki ohjaa naimisiin 37 PAINOPAIKKA Hämeen Kirjapaino Oy, 2020 ISBN 978-952-94-2984-4 (SID.) Meidän maisemat: Multisilta 40 ISBN 978-952-94-2985-1 (PDF) Meidän tarina: Ystävyyttä yli vuosikymmenten 44 1980-luku 50 2000-luku 118 Mitä
    [Show full text]
  • BUSSILINJAT Kesä 2012 91 SORILA 7 4.6
    7 90 SIIVIKKALA 92 Tampereen joukkoliikenteen 92 28 91,92 BUSSILINJAT kesä 2012 91 SORILA 7 4.6. - 12.8.2012 Tampere Public Transport 91 Bus Lines, summer 2012 91 90 28 @?65 16,Y16 Diabetes-keskus Y28 80-86 27 7 NURMI 80-86 LENTÄVÄNNIEMI 95 27 16 16 RYYDYN- 7 POHJA 16 HAUKILUOMA Lamminpää Olkahinen 18,26 18 27 27 18 16 7 13 18 13,18 13 26 7, 27 KESKUSTORI 16 Central Square MYLLYPURO 13 7, RAUHANIEMI 19 16,27 3,5,11,12,15, 13 TESOMA 18 2 UKK-instituutti 1,13,18,19,26,29 27 20,23,30,37, KAUPIN 13 27 19 1,19 SAIRAALA 90 26 Y1,Y16,Y23,Y28 2 3 1,19,26 24 28 1,19 32 PETSAMO 25 32 3 KESKUSSAIRAALA 13 1 SÄRKÄNNIEMI 90x 13, TAHMELA 32 24 26 29 24 3 (TAYS) 13,26, 21 4 32 2 18,19 1 1, 6 28,90 13 16 4 6 16,18, 90 29 29 10 18 25 16 4 1 29 19 7, 32 3 28 ATALA PISPALAN- 10 25 7 24 24, 90 RAHOLA KAARILA 16 32, Rautatie- 2 28,29, 70-71 26 27 19,20, 18 HARJU 27,29 4 asema 18, 19 1 21 16 27 24 Railway Station 16, 32 6 19 1,Y1 70-71 20 19 10 10 24 29 27 28 21 4 4 13 19 5 23 KALKKU 70-79 10 22 17, 25, 27 90x 21 27, 16 10 37 27 29 Linja-auto- 19 asema 13, 17, Bus Station 10 22, 25,27,37 27 25, 29 18 18 10 23 17,37 6, 37 19,29 29 16 PYYNIKINTORI 20 16 JÄRVENSIVU 37 37 15 10 24 29 18,37 2,17,22,28, 10 25 19 LINNAINMAA 16, 30 31,39,90 3,6,7,21,32 5 25 17, 37 26 12 15 6 13,22 17 16 6,32 6,1 31 22 37 11 12 JANKA HATANPÄÄN 23 6 1 31 LEINOLA SAIRAALA 3 31 16 6 1 Härmälä (Pirkkahalli) - Keskustori - Tesoma - Kalkku 15 Kaukajärvi - Nekala - Keskustori 26 Multisilta - Keskustori - Tesoma - Haukiluoma PERE 7 5 15 26 31 15 6, 17 2 Rauhaniemi - Keskustori - Pyynikintori
    [Show full text]
  • Neuvottelu Kaupunkitilasta
    Historiatieteellinen aikakauskirja Lähde, vol 16 (2020) Mirja Mäntylä Neuvottelu kaupunkitilasta Kartanoiden suunnitellut asuntoalueet Tampereen ympäristössä 1900-luvun alussa Abstrakti Artikkelissa tarkastellaan suurtilanomistajien yhdessä maanmittausinsinöörin kanssa Tampereen kaupungin lähiympäristöön 1900-luvun alussa suunnittelemia työväenasuntoalueita kaupunkitilan ja kaupunkihallinnan käsitteiden kautta. Hatanpään ja Kaarilan kartanot, joiden maille oli syntynyt esikaupunkiasutusta 1800-luvulta lähtien, pyrkivät kaavasuunnitelmien avulla saamaan järjestystä alueilleen ja siten luomaan maaseudulle kaupunkimaista tilaa. Merkittävin suurtilojen asuntoalueista oli Hyhky, jonne oli kortteleihin järjestettyjen asuintonttien lisäksi varattu alueita teollisuutta, palveluita, kaupankäyntiä, virkistystä ja koulunkäyntiä varten. Eri tahot muokkasivat ja kontrolloivat esikaupunkitilaa. Vuokrasopimusten ja kontrollikäyntien avulla tilanomistajat valvoivat tontinvuokraajiensa rakentamista, asumista ja elämää vuokrapalstalla. Tampereella toimineista yhdistyksistä filantrooppinen Naisyhdistys harjoitti huomattavan laajaa esikaupunkien naisille suunnattua kotitalous- ja puutarhaopetusta, jonka tarkoituksena oli muun muassa parantaa esikaupunkiympäristöä ja sitä kautta ihmisten elämää. Esikaupunkitonttien vuokraajat muokkasivat itse esikaupunkitilaa rakentamalla tiloja yritys- ja yhdistystoiminnalle, tuottamalla palveluja, perustamalla puutarhoja ja rakentamalla infrastruktuuria. Kaupunkihallinnan eri osapuolet, tilanomistajat, asukkaat, kaupunki,
    [Show full text]
  • Vuosikertomus 2020, Tampereen Seudun Joukkoliikenne
    VUOSIKERTOMUS Tampereen seudun joukkoliikenne 2020 Nysse - Tampereen seudun joukkoliikenne 2020 Nyssen vuosi 2020 Keskeisiä tapahtumia MATKUSTAJAMÄÄRÄ LASKI KORONAN VAIKUTUKSESTA 41,2 MILJOONASTA • Nyssen ja VR:n lippuyhteistyön myötä Nyssen kausiliput otettiin käyttöön kaikissa Nysse-alueen lähi- ja kauko- 27,8 MILJOONAAN junissa 3.2.2020. • Korona kuritti myös Nysse-liikennettä - matkustaja- määrät putosivat 34 % edellisvuodesta. Matkustaja- SUBVENTIOASTE OLI määriä seurattiin tarkasti: toisaalta liikennettä karsit- tiin, toisaalta myös lisättiin liikennettä ruuhkautuville 59,7 % vuoroille. • Markkinoinnin painopiste vaihtui matkustajamäärän kasvattamisesta terveysturvallisuuden ohjeistukseen. LINJAKILOMETREJÄ AJETTIIN • Valmistautuminen raitiotieliikenteen käyttöönottoon jatkui monella rintamalla. 22,2 MILJOONAA Palveluvisiomme: KAUSILIPUILLA TEHTIIN NOUSUISTA Suomen houkuttelevin joukkoliikenne 65 % Tampereen seutu on edelläkävijä joukkoliikenteen asiakaskokemuksessa - palvelua tuotetaan suurella sydämellä ja resurssit käytetään fiksusti. Seudun jouk- LIPUISTA MYYTIIN NELLA NETTILATAUSPALVELUN KAUTTA koliikenneverkosto on kattava ja palvelu mutkatonta. Yhä useampi seudun asukas on innostunut valitse- maan joukkoliikenteen matkalleen. 51 % Nysse - Tampereen seudun joukkoliikenne 2020 Joukkoliikennejohtajan katsaus Erilainen vuosi 2020 uosi 2020 alkoi ihan normaalisti ajankohtaisten töiden merkeissä. Ratikkaa rakennettiin ja Nysse oli vahvasti yhdessä VR Oy:n ja palveluintegraattori Tampereen Raitiotie Oy:n kanssa Lassi-liikennöintiallianssissa
    [Show full text]