LUISTELULIITTO 1908–2010 JÄÄKENTTIEN Kiitäjät

TOIMITTANUT JOUKO NIEMINEN

JÄÄKENTTIEN KIITÄJÄT

SUOMEN LUISTELULIITTO 1908–2010 JÄÄKENTTIEN kiitäjät

välähdyksiä suomen Luisteluliiton 100-vuotistaipaleelta

SUOMEN LUISTELULIITTO ISBN 978-952-93-0186-7 (sid.) ISBN 978-952-93-0187-4 (PDF)

Copyright: Jouko Nieminen ja Suomen Luisteluliitto 1908–2010 Ulkoasu ja taitto: Jouko Nieminen ja Anu Koskela Sisällysluettelo

johdanto...... 6 vauhdissa edelleen ongelmista huolimatta (1980–1989)...... 175 Olympialaiset 80-luvulla...... 190 LUISTELUN VARHAISHISTORIA suomessa JA MUUALLA (1855–1908)...... 7 Maailmanmaineeseen nousseita suomalaisia luistelijoita 1908–1920...... 14 Kohti huippuluistelun kärkeä (1990–2010)...... 219 Klapsit mullistivat pikaluistelun...... 233 suomen luisteluliiton perustaminen ja kehittäminen (1908–1940)...... 20 Olympialaiset 90-luvulla...... 235 Suomen luistelun jälleenrakentaminen 1918–1939...... 25 Järjestöllinen yhdistyminen 90-luvulla...... 240 Seura- ja muu luistelutoiminta 1930–1940 luvulla...... 27 Nuori Suomi...... 244 kolme vuosikymmentä huipulla (1920–1940)...... 31 90-luvun edunvalvontaa...... 246 Olympiatalvi 1936 Garmisch–Partenkirchen...... 38 Kansainvälinen toiminta...... 251 Verné Lesche, moninkertainen maailmanmestari ...... 54 90-luvun koulutus ja valmennus...... 252 Luistelutoimintaa Rovaniemellä 50-luvulla...... 64 2000-luku...... 259 menestyksen vuodet (1950–1969)...... 67 Koskela luisteli 1000 m:n maailman-ennätyksen 1.07,00 Salt Lake Cityssä...... 273 Toivo Saloselle olympiapronssia Cortinan talviolympialaisissa...... 72 Matka jatkuu kohti huippuluistelun kärkeä...... 284 Juhani Järvinen – yleisluistelun maailmanmestari...... 74 Maratonluistelu...... 291 Kaupunkiottelut Helsinki–Leningrad...... 76 Eevi Huttusen aikakausi...... 81 Seniorina ja lopulta Masterina luisteleminen...... 301 Pikaluistelu 60-luvulla...... 85 Matka- ja kuntoluistelu...... 309 Kaija mustonen olympiakisojen tähti Innsbruckissa 1964...... 88 Retkiluistelu...... 314 Jouko Launonen yllätti kaikki...... 96 Short track -luistelu Suomessa...... 315 Järjestötoimintaa ja hallinnollisia päätöksiä 50- ja 60-luvuilla...... 120 ...... 320 Suomen Luisteluliitto 60 vuotta...... 132 Hokkarikisat PIKALUISTELU 70-LUVULLA...... 135 Pikarullaluistelu...... 323 Leo Linkovesi ensimmäinen sprinttereiden maailmanmestari...... 137 Pikarullaluistelu...... 325 Kansainvälistä kilpailutoimintaa 70-luvulla...... 148 Maratonrullaluistelu...... 330 Kotimaan luistelutapahtumia ja saavutuksia 70-luvulla...... 156 Sähköinen media löysi pikaluistelun 2000-luvulla...... 340 70-luvun järjestö- ja seura-toimintaa...... 160 liitteet ja tilastot (1908 – 2011)...... 343

4 5 johdanto LUISTELUN VARHAISHISTORIA

Suomen Luisteluliitto juhlistaa 100-vuotistoimintaansa julkaisemalla ajankuvia suomessa JA MUUALLA

100-vuotistaipaleestaan. Yksi näiden ajankuvien kokoamisen alullepanijoista on Pent-

ti Pekkala. Suomen Luisteluliiton historiaa on pyritty valaisemaan menestyneiden

luistelijoiden, seurojen ja tukiryhmien kautta. Luisteluliiton vuosikirjat, Luistelija-

lehti, seurojen historiikit ja urheilumuseon arkistot ovat tarjonneet pääasiallisen poh-

jan tälle työlle. Pöytäkirjat, yksityiset leikekirjat ja muu arkistomateriaali ovat luovat

luoneet historiikin perustan. Lähteinä on käytetty myös sanomalehtien urheilu- ja

tulosuutisia.

Tämän julkaisun kokoamisessa ovat allekirjoittanutta auttaneet useat henkilöt,

mutta erityisesti Pentti Peltoperä, Leo Liusvaara, Matti Hamberg, Pentti Pitkänen, Tai-

na Saari, Helinä Löfroos, Eero Aarnio, Antti Numminen, Sauli Pollari, Timo Oinonen,

Virpi Nieminen, Matti Kilpeläinen, Jouko Launonen, Pauli Vuolle, Seppo Hänninen,

Ilkka Rahnasto, Pertti Venhola, Juhani Palko, Suvi Vuorinen, Paavo Eloniemi, Kati

Ojanen, Kati Koota, Christer Sarlin sekä Heltech Käpylän koulutusyksiköstä opis-

kelijat Anu Koskela, Monnapa Khakhai ja opettajat Sari Väkelä sekä Tuula Karastie. (1855–1908)

6 7 pikaluistelu suomessa

Kerrotaan, että Ruotsissa pidettiin pikaluistelukilpailut jo 1500-luvulla; seuraavan kerran niitä mainitaan pidetyn Alankomaissa ja Ete- lä-Englannissa 1800-luvun alussa. Vuodesta 1885 tuli kuitenkin pikaluistelukilpailun varsinainen syntymävuosi. Mainittuna vuonna järjestettiin 3 mailin matkalla norjalaisen Axel Paulsenin ja alankomaalaisen van der Suomen Urheilumuseo Leenin kesken kansainvälinen ottelu, jonka norjalainen kansan suureksi riemuksi voitti. (Pikaluistelun opas; Leo Liusvaara 1960.) Luistelulla on myös Suomessa vanhat juu- ret kulkuvälineenä. Käytössä olivat alkuun järjestettyihin urheiluihin, ellei suorastaan luuluistimet, metalliin siirryttiin 1600-luvun vanhimmaksi, sillä jo vuosikausia aikaisem- alussa. Perinnetiedon mukaan, mitä maan min kuin urheilu- ja hiihtoseurat aloittivat eri puolilla tehdyt löydöt tukevat, kertovat, toimintansa, Suomessa oli joukko seuroja, että jo varhain varsinkin rannikkoseuduilla joiden jäsenistö määrätietoisesti harrasti luis-

Pohjanmaan jokien varsilla liikuttiin luisti- telemista ja jotka vuosittain toimeenpanivat Suomen Urheilumuseo min. Kalastajat kulkivat pyynti- ja myynti- huomattavia kilpailujakin, puhumattakaan matkoillaan aluksi luu-, myöhemmin rauta- näytöksistä ja muista yhteisistä esiintymisis- jalaksin varustetuin puu- ja jopa kokonaan tä. (Suomen Luisteluliiton Vuosikirja 1948.) lisilla esityksillään luisteluharrastusta. Ennen Sporten-lehti kirjoitti seuran toiminnasta Pikaluistelua seurattiin metalliluistimin. Luistimilla liikkuneilla oli Helsingin Luistinklubin perustamista Helsin- maaliskuussa 1881: ”Luistelemista, tuota var- aikoinaan runsain joukoin; joskus jää oli murtumisen apunaan usein teräskärkinen sauva, jolla gissä kuitenkin oli jo täysin järjestettyä luis- sinaista pohjalaista urheilumuotoa, harrastetaan Helsinki rajoilla väenpaljouden työnnellen vauhtia lisättiin. Luistelu ei kui- telutoimintaa. Pohjoissatamassa toimi näet nykyisin – kuten paikallaan onkin – meillä mitä vuoksi. Kuvassa meneil- tenkaan päässyt muodostumaan sellaisek- pikaluistelutoiminnan noihin aikoihin, todennäköisesti talvesta 1873 innokkaimmin, ja se onkin muodostunut oikeak- lään Nordiska Mästerska- si kansan käyttämäksi kulkukeinoksi kuin keskuksena lähtien muutamien ylioppilaiden perustama si lempihuvitukseksi. Tämä onkin luonnollista pet 15.2.1920 Pohjoissa- hiihto, mutta urheiluna luistelu kuitenkin ja kunnostama luistinrata. Sen uurastajista maassa, missä muukalaisten väittämän mukaan taman jäällä. kehittyi Suomen urheilumuodoista ulospäin Suomessa on pikaluisteltu paljon kauemmin mainittakoon Edvard Juslin ja Gösta Sund- talvi kestää 8 kuukautta”. näkyvimpiin lajeihin. kuin mitä 100-vuotias Suomen Luisteluliit- man, joita eräät tiedot väittävät myös radan Helsingin Luistinklubin jäsenmäärä nousi Urheiluluistelu on Suomessa näet ollut vii- to on ollut olemassa. Helsingin Luistinklubi perustajiksi. Toisten tietojen mukaan radan jo tuhanteen ja edusti eri säätyjä, ikäluokkia me vuosisadan seitsemmänneltäkymmenel- (Helsingfors Skridskoklubb HSK) on Suomen synnyn aikaansai Lars Krogius, joka uskoi raja aloja. Tämän klubin perustaminen antoi täluvulta lähtien kansainvälisestikin arvioi- ensimmäinen ja vanhin luisteluseura ja var- dan hoitamisen Nordberg-nimiselle satama- kimmokkeen uusien samanlaisten seurojen den huomattavan korkealla tasolla, ajoittain mana voitaneen pitää, että seura syntyi ke- vahdille, jolta rata vuonna 1875 siirtyi silloin syntymiseen – mainittakoon vain Porin, Por- jopa maailman ensimmäisenä. Urheiluluis- väällä 1875, jolloin Jackson Haynes Euroopan perustetun Helsingin Luistinklubin haltuun. voon, Tampereen, Vaasan, Viipurin ja Turun telu on myös luettava maamme vanhimpiin kiertueellaan kävi Helsingissä ja herätti oival- (Suomen Luisteluliiton Vuosikirja 1948.) luisteluseurat”.

8 9 Kansainvälinen, luistelukilpailuja järjestävä Luistelutoiminta ei klubi puuhassa mukana ja toimi senkin jäl- 1906 SLU ja sen jälkeen säännöllisesti Pyrin- toimikunta määräsi vuoden 1906 maailman- keen yhtenä liiton voimakkaimpana tukena. tö, jonka riveistä nousivat sellaiset tunnetut mestaruuskilpailut pidettäväksi Helsingissä. keskittynyt yksinomaan Tampereella oli luistelutoiminta kasvanut tekijänimet kuin H. Laine, H. Talvio, N. Sal- Suomelle ja etenkin Helsingin Luistinklubille Helsinkiin sellaiseen voimaan, että siellä avattiin tamminen, A. Tuomi, M. Weneskoski, M. Laak- suotiin järjestämisen kunnia. Maailmanmes- mikuussa 1884 yleisön käyttöön luistinrata, konen, P. Tirkkonen. taria ei kuitenkaan tällä kertaa tehty. Maahan syntyi muitakin luistelukeskuksia joka sijaitsi Näsijärven jäällä. Rata oli Tam- Kauden ensimmäiset pikaluistelukilpailut Paras mies 500 metrin matkalla oli tällä Helsingin Luistinklubin innoittamana. Aluk- pereen Sporttiklubin hoidossa, ja jo maalis- pidettiinTampereella 26.1.1908. Oli kilpailta- kertaa J. Wikander, 5000 metrin matkalla si toiminta oli järjestäytymätöntä, mutta se kuun lopulla pidettiin pikaluistelukilpailut. va 500 ja 1500 metrin matkoilla. Parhaim- venäläinen N. Sedof, 1500 metrin matkalla muuttui vähitellen järjestäytyneeksi seura- Samaan aikaan syntyi Tampereelle toinenkin miksi tamperelaisiksi luistelijoiksi osoittau- norjalainen R. Gundersen ja 10 000 metrin toiminnaksi. Seurat ottivat luistelun ohjel- luistinrata, jota puuvillatehdas ylläpiti työ- tuivat yhteiskoululaiset M. Weneskoski ja R. matkalla Sedoff. maansa. Harrastus oli aluksi täysin paikal- väestöään varten. Ensimmäiset kisat tällä Wolanen sekä yrityksen jäsen H. Laakkonen. Kilpailupäivänä vallitsi mitä kurjin ilma. lista, ja vasta kun Suomen luisteluseuroille radalla olivat tammikuussa 1886, ja maa- Kilpailijoita oli 500 metrillä 11 ja 1500 m:n Myrskyinen tuuli toi suuria lumipilviä mu- saatiin aikaan yhteinen keskusjärjestö, alkoi liskuussa kilpailtiin jo kaunoluistelussakin. matkalla 10. (Suomen Urheilulehti 1908.) kanaan ja siksi rata oli alituisesti haastava. seurojen välinen kanssakäyminen. Vuonna 1885 perustettiin Tampereelle vie- Turussa luisteluharrastus kiteytyi näky- Muuten oli nyt, kuten ennenkin, kilpailu Viipurin luistelutoiminta sai alkunsa var- lä ruotsinkielinen Tampereen Luistinklubi, vään muotoon jo 1870-luvulla, jolloin yksi- järjestetty kaikin puolin hyvin. Alettiin täs- hain, sinne perustettiin luistinrata jo 1874. jonka haltuun Tampereen virallinen luiste- tyinen rakensi radan Aurajoen jäälle Tuo- mälleen ja ohjelma sujui kiitettävästi. Siitä Viisi vuotta myöhemmin sitä varten perus- lutoiminta siirtyi. Se oli myös ensimmäisiä miokirkon kohdalle. Sitä kutsuttiin hoitajan kunnia yksinomaan Luistinklubin tarmok- tettu osakeyhtiö otti radan haltuunsa. Näin Suomen Luisteluliiton jäseniä. Tampereen mukaan ”Pekan paanaksi”, mikä nimi pysyi kaalle ja kyvykkäälle toimitusjohtajalle Gös- syntyi Viipurin Luistinklubi. Seuran säännöt Pyrintö otti luistelun ohjelmaansa 1903, ja Aurajoen jäällä olevalla luistinradalla aina ta Waseniukselle. vahvistettiin vuonna 1890, jota on siis pidet- kun sen riveistä alkoi kehittyä pystyviä pi- 1930-luvulle saakka. Turun ensimmäinen Pisteitä laskettaessa sai kansainvälisessä tävä seuran syntymävuotena. Vuosisadan kaluistelijoita, ryhtyi Pyrintö ensimmäise- maarata syntyi 1889, kun Turun Pataljoona kilpailussa parhaimman tuloksen N. Sedoff. alkupuolella seuran jäsenmäärä kiipesi jo nä taisteluun Suomen Luisteluliiton ahtaita rakensi sellaisen kasarmin pihalle. Turun Ur- Jääntekoa lämpöisen ve- Häntä lähinnä oli G. Srömsten, joka varsinkin yli 1000:n. Seuran toimihenkilöinä toimivat sääntöjä vastaan. Tämän toiminnan tulok- heilupuistoon rakennettiin rata talveksi den ja vesitynnyrin avulla. pitkillä matkoilla oli hyvin kestävä. Yleensä silloin innokkaimmat O.Wächter, E. Mielck, sena olikin ensiksi SVUL:n luistelujaoston Stömsten oli Suomen luotettavimpia luisteli- veljekset W., F. Ja L. Hackmann, joista ensiksi syntyminen ja myöhemmin sen liittyminen joita, joka piti puolensa kuuluisaksi tullees- mainittu tuki luistelutoimintaa myös arvok- Luisteluliittoon, josta sitten muodostui kaik- sa kvartetissa: Wathen, Wikander, Ylander ja kain lahjoituksin. kien Suomen luisteluseurojen yhdysside. Srömsten. Mutta Srömsten osoittautui erin- Seura järjesti vuonna 1907 ensimmäisen Pyrinnön riveistä nousseista pikaluisteli-

omaisen eteväksi luistelijaksi myös lyhem- kerran Suomen pikaluistelumestaruuskilpai- joista voidaan mainita ensisijassa J. Wikan- Suomen Urheilumuseo millä matkoilla. Niinpä hän saavutti 1500 lut, jotka onnistuivat erinomaisesti ja osoitti- der, joka kuitenkin luistelijana esiintyi Hel- metrin matkalla uuden suomalaisen ennä- vat, että Helsingin ulkopuolellakin osattiin singin Luistinklubin jäsenenä, koska hänelle tyksen 2.30,8. (Suomen urheilulehti 1906.) luistella ja järjestää onnistuneita jääjuhlia. avautui mahdollisuus osallistua kansainväli- Lisäloistoa näille kilpailuille antoivat niiden siin kilpailuihin. Tampereen luistelutoiminta yhteydessä pidetyt kansainväliset kilpailut, oli esimerkillisen voimakasta. Niinpä vuo- joihin otti osaa useita venäläisiäkin pika- ja desta 1904 lähtien kilpailtiin seurojen välises- kaunoluistelijoita. tä kiertopalkinnosta 4-miehisin joukkuein. Kun sitten ryhdyttiin perustamaan Suo- Ensimmäisenä vuonna sen voitti Tampereen men Luisteluliittoa, oli Viipurin Luistin‑ Voimisteluseura, 1905 Tampereen Pyrintö,

10 11 1898, ja vuonna 1902 sen yhteyteen tehtiin lun Luistinklubin toiminta kuitenkin loppui Amsterdamissa, johon matkusti omalla kus- teitä ylläpitivät Walter ja Ludowika Jacob- ensi kerran pikarata. 1895. Oulun tarkk`ampujapataljoonalla oli tannuksellaan. 176-senttinen ja 82-kiloinen son aina 1920-luvulle, jolloin Antwerpenin Kaunoluistelu oli Turussa alkuvuosien kuitenkin oma luistelurata kasarmin lähei- suomalainen oli kaikilla matkoilla toisena. olympiakisoissa 1920 voittivat kultamitalin pääharrastus. Pikaluistelusta huolehti alku- syydessä. Siellä varsinkin aliupseerit ja mie- Mestari oli edellisen vuoden tapaan kaikki pariluistelussa. Ensimmäisen maailman- aikoina yksinomaan Turun Pataljoona, joka histö usein kilpailivat nimenomaan pikaluis- matkat voittanut Saksan Julius Seyler. mestaruuden he voittivat 1911 ja viimeisen järjesti kilpailuja mm. Ison Pukin saaren telussa. Tämä rata kuitenkin lopetettiin 1902. Poikien pikaluistelukilpailut pidettiin 1923. Erittäin suuriarvoisen työn he tekivät ympäri. Lehtori August Blombergin ansios- Oulun Luistinseura perustettiin 1908, ja se 1885, joissa voittajaksi selvisi Gösta Wase- toimimalla asiantuntevina neuvojina ja kou- ta Turun Urheilunystävät liittyivät 1908 juuri liittyi seuraavana vuonna Suomen Luistin- nius, joka myöhemmin näytteli ratkaisevaa luttajina Helsingin piirin alueella vuodesta perustettuun Suomen Luistinliittoon. liiton jäseneksi. osaa koko Suomen luistelun kehityksessä. vuoteen. Sotien jälkeen 1946 kaunoluistelu- Hämeenlinnassa luisteluharrastus suun- Myös muilla paikkakunnilla harrastettiin Gösta Wasenius valittiin Helsingin Luistin- harrastus tyttöjen keskuudessa sai valtavas- tautui heti alun perin pääasiallisesti pika- pikaluistelua. Porvooseen perustettiin 1878 klubin johtoon vuonna 1890, seuran suuren ti jalansijaa, mutta kouluttajista oli puute. luisteluun, jota varsinkin 7. Tarkka-ampu- luistinseura, joka ylläpiti luistinrataa. Vaa- taloudellisen ahdingon aikana. Hänen joh- Vuodesta 1950 kaunoluistelu kuului Helsin- japatataljoonan keskuudessa harrastettiin sassa oli säännöllisesti luistinrata toiminnas- dollaan Helsingin Luistinklubi kuitenkin gin piirin mestaruuskilpailujen ohjelmaan, innokkaasti. Hämeenlinnan Luistinseura piti sa, ja aivan alkuaikoina siellä kehittyi eteviä pysyi jatkuvasti vankkana ja alansa ylivoi- ja varsinkin tyttöjen sarjassa oli osanottajia yllä pikaluisteluharrastusta mm. järjestämäl- luistelijoita, mm. F. Hedberg ja V. Hellman. maisesti voimakkaimpana seurana, jonka runsaasti. lä jokavuotisia poikien ja väliin yleisiäkin kil- Porissa luisteltiin samoin ahkerasti, ja A. toimenpiteet sellaisenaan koituivat koko Pahana esteenä kaunoluistelun edistymi- pailuja. Nordlund-Kyykoski herätti luistelijana huo- Suomen luistelun hyväksi. Hänen ansiotaan selle oli keinojääratojen puute. Talvi oli liian Hämeenlinnan Tarmon jäsenistä mm. Ar- miota kotikaupunkinsa ulkopuolella. Joen- oli se, että Helsingin Luisteluklubi liittyi lyhyt Suomessa vaativaan harjoitteluun. ne Schrey osoittautui todella lahjakkaaksi suuhun perustettiin luistinrata 1899, Sorta- Hollannissa 1892 perustettuun Kansainvä- luistelijaksi. Hän edusti kuitenkin kaikissa valaan 1901 ja Jyväskylään 1904. Mikkelissä lisen luisteluliiton jäseneksi ja otti vuodesta suurkilpailuissa Helsingin Luistinklubia, palokunnan urheiluosasto järjesti joka talvi 1895 lähtien säännöllisesti osaa tämän liiton koska hän noina aikoina opintojensa vuok- kilpailuja. Muuallakin Suomessa teollisuus- kongresseihin. si asui Helsingissä. Vuodesta 1906 lähtien laitosten ympärille syntyneissä yhteiskun- Waseniuksen synnyttämä oli myös ajatus

luistelu kuului Hämeenlinnan Tarmon oh- nissa luistelu oli erittäin suosittua. Suomen luistelun keskusliiton perustami- Suomen Urheilumuseo jelmaan. Kahtena ensimmäisenä vuonna sen sesta, jota hän usean vuoden kehitteli ja jolle jäsenistä oli paras Lauri Dahlberg, sitten hä- hän hankki kannattajia, kunnes ajatus kypsyi ilpailuja ja muuta nen tilalleen tuli Hugo Elo, mutta jo talvella K niin, että se vuonna 1908 toteutui. Silloin pe- 1908 todettiin, että nuoresta Lauri Helande- luistelutoimintaa rustettiin Suomen Luistinliitto. (Urheilumme rista (sittemmin Helanterä) oli kehittymässä kasvot, talviurheilu; Luistelija 3/1998; Suomen Tarmoon hyvä luistelija. Hän jatkoikin kat- Ensimmäiset pikaluistelukilpailut luisteltiin Luisteluliiton Vuosikirja 1948.) keamatta luistelutoimintaansa, aktiivisen jo vuonna 1883. Ne järjesti vuonna 1875 pe- uransa lopetettuaan seurassaan ja Suomen rustettu Helsingfors Skridskoklubb (HSK). aunoluistelu uomessa Luisteluliitossa. Suomen mestaruuksista kisailtiin ensim- K S

Oulussa meren jää oli pitkään ennen lu- mäistä kertaa vuonna 1897. Tällöin mestarik- Ludowika ja Walter men tuloa kirkkaana ja tasaisena luisteluun si kruunattiin pietarilainen Nikolai Krjukoff, Kaunoluistelussa Suomi oli 1880-1890- luvul- Jacobsson luistelivat houkuttelemassa. Kaupunkiin perustettiin joka nousi kaksi lyhintä matkaa voittaneen la suorastaan Euroopan huipulla ja helsinki- voittoon Antwerpenin 1880 Luistinklubi, joka rakensi radan ja ru- Gustaf Estlanderin edelle. Estlander osallis- läinen Nadja Franck oli sen ajan suurimpia olympialaisissa vuonna pesi järjestämään luistelutilaisuuksia. Ou- tui EM-kisoihin ensimmäisen kerran 1897 tähtiä naisten kaunoluistelussa. Näitä perin- 1920.

12 13 maailmanmaineeseen nousseita laista, kaksi venäläistä ja yksi norjalainen. Wathenin sai kosketuksen arvokilpailui- Maailmanmestaruuskilpailuissa Estlanderin hin ensimmäisen kerran vuonna 1900 Davo- suomalaisia luistelijoita 1908–1920 päihittäneet Norjan Peder Östlund ja Saksan sissa osallistuessaan euroopanmestaruuskil- Julius Seyler eivät olleet mukana taistossa. pailuihin. Hän sijoittui 500 ja 1500 metrillä Kansainvälisen Luisteluliiton perustamis- norjalaisia vastaan jatkuivat: Suomi lahjoit- Sen sijaan Venäjän valtti Nikolai Krjukov oli toiseksi sekä 1000, 5000 ja 10 000 metrillä Suomen Urheilumuseo vuoden 1892 jälkeen alkoivat vuosittaiset ti uuden kiertopalkinnon, josta kilpailtiin mukana, mutta menetti mahdollisuutensa kolmanneksi. Euroopan- ja maailmamestaruuskilpailut. vuorovuosina Helsingissä ja Oslossa. Nämä kaatuessaan ensimmäisellä matkalla. (Urhei- Seuraavana vuonna 1901 pidettiin Tukhol- Kilpailumatkat olivat 500, 1500, 5000 ja kamppailut olivat jo täysiä maaotteluja, jol- lumme kasvot; Luistellen kultaan ja kunniaan; massa maailmanmestaruuskilpailut. Kolmen 10 000 metriä. Mestaruus ratkaistiin kaikkien laisia sitten kaksikymmentävuotta myöhem- Simeon Kolkka; Luistelija.) matkavoiton ansiosta hänestä tuli maailman- matkojen perusteella. Aluksi maailmanmes- min ruvettiin järjestämään. (Suomen Luistelu- Estlander lopetti luistelu-uransa jo seuraa- mestari, ensimmäinen maailmanmestaruu- tarin tittelin sai se luistelija, joka voitti kolme liiton Vuosikirja 1948.) vana vuonna. Hän kilpaili vielä kerran eu- den voittanut suomalainen. Nämä olivat en- matkaa neljästä, kun Euroopan mestaruu- roopanmestaruuskilpailuissa, jotka pidettiin simmäisiä suomalaisten saavuttamia tämän teen riitti voitto kahdella matkalla. Tasati- Davosissa, mutta toista mestaruutta ei liien- tason voittoja kaikki urheilumuodot huomi- stlander ensimmäinen lanteessa yhteenlaskettu aika ratkaisi. HSK:n E , nyt, eikä kilpailuissa jaettu muita mitaleja. oiden. Vuonna 1903 Wathen rikkoi ensim liityttyä Kansainväliseen Luisteluliittoon euroopanmestarimme Kaksi toista sijaa ja kaksi kolmatta sijaa eivät mäisenä suomalaisena 9 minuutin rajan 5000 1895 suomalaisten oli mahdollista osallistua siis tuoneet palkintoa. Estlanderin urheilu- metrillä luistellen ajan 8.58,0. (Suomen Luiste- kansainvälisiin kilpailuihin vain kyseisen Ensimmäisen arvokisamitalin pikaluistelus- ura jatkui tämän jälkeen purjehduksen pa- luliiton vuosikirja 1948.) seuran jäseninä aina Suomen Luisteluliiton sa toi Suomeen arkkitehti Gustaf Estlander rissa. (Urheilumme kasvot; Luistellen kultaan ja Tukholman kisoissa yllätysmestari voitti Fredrik Wathen, Gustav perustamiseen asti eli vuoteen 1908. (Suomen vuonna 1898. Tuolloin 21-vuotias luistelija kunniaan; Sulo Kolkka; Luistelija.) norjalaiset ennakkosuosikit, kuten Euroopan Estlanderin manttelin- perijä ja ensimmäinen Luisteluliiton Vuosikirja 1937–1938.) aloitti luistelu-uransa seitsemän vuotta aikai- mestari Rudolf Gundersenin. Tukholmassa suomalainen maailman- Ennen Luisteluliiton syntyä tapahtu- semmin. Estlander haki arvokisakokemusta luistelluissa kilpailussa mestaruudesta tais- redrik athen mestari. Hallitsi suomen- neesta kansainvälisestä kilpailutoiminnasta tätä ennen vuoden 1896 Pietarissa järjestetyis- F W , teli seitsemän ruotsalaista, kaksi norjalaista mestaruuskilpailuja kuusi voidaan erikseen mainita ottelut norjalaisia tä maailmanmestaruuskilpailuista, vuoden ja suomalaista ja yksi hollantilainen. Pyryi- vuotta. Suomen Urheilumuseo ensimmäinen vastaan. Vuonna 1901 syntyi ajatus seuraot- 1897 Amsterdamissa mitellyistä euroopan- sessä säässä kilpailun tulokset jäivät vaa- Gustaf Estlander osallistui maailmanmestarimme ensimmäisen kerran EM- telusta Helsingin Luistinklubin ja Kristiani- mestaruuskilpailuista sekä mestaruustalven- timattomiksi. Vaativat sääolot edellyttivät kisoihin 1897 Amsterda- an Sköiteklubin kesken. Ajatus toteutui, ja sa Davosin maailmanmestaruuskilpailuista. Gustaf Estlanderin manttelinperijäksi tu- kilpailijoilta sisua ja sitä 23-vuotiaalla mesta- missa, jonne hän matkusti myöhemmin liittyi myös Tukholman Ylei- Davosin liukkailla jäillä syntyivät suomalaisit- li vuotta nuorempi helsinkiläinen Fredrik riksi seppelöidyllä Wathenilla oli. Hän voitti omalla kustannuksellaan. nen Luistinklubi samaan joukkoon. Ensi- tain siihen mennessä parhaat ajat: 47,6, 2.29,8, Wathen. Wathen voitti Estlanderin ensim- jopa heikoimpana matkanaan pidetyn 10 000 kerran ”norjalais–suomalaisesta” pokaalista 9.15,0 ja 18.55,8. (Urheilumme kasvot; Luistellen mäisen kerran jo tämän mestaruusvuonna metriä. (Urheilumme kasvot; Luistellen kultaan kilpailtiin vuonna 1902 Helsingissä, missä kultaan ja kunniaan; Sulo Kolkka; Luistelija.) suomenmestaruuskilpailujen 500 metrillä ja kunniaan; Simeon Kolkka; Luistelija.) norjalaiset sen voittivat. Seuraavana vuonna Vuoden 1898 euroopanmestaruuskilpailut luistellen Suomen ennätyksen 48,4. Ensim- Pikaluistelun lisäksi Wathen harrasti ai- Oslossa vuorostaan suomalaiset voittivat, sa- käytiin Helsingin Pohjoissataman jäällä. Est- mäisen suomenmestaruutensa hän saavutti kalaistensa tapaan monia muitakin urhei- moin vuonna 1904 Tukholmassa. Ratkaiseva lander oli kotikisoissaan kovassa kunnossa vuotta myöhemmin Estlanderin viimeisenä lulajeja. Pyöräilijänä hän oli kansainvälinen kilpailu tapahtui 1905 Helsingissä, ja pal- ja rikkoi haasteellisesta kelistä ja huonosta kilpailukautena. Wathen hallitsi suomen- tekijä kilpaillen usein ulkomailla, ja painissa kinto jäi lopullisesti suomalaisten haltuun. jäästä huolimatta kaikki kotimaan Suomen mestaruuskilpailuja seuraavat kuusi vuotta hän sai useita palkintoja. Myös jalkapalloi- Voittonsa ansiosta suomalaiset astuivat rat- ennätykset. Suoritukset takasivat myös voittamalla suomenmestaruudet vuosina lu kuului hänen harrastuspiiriinsä. Hän oli kaisevasti siihen saakka maailman johtavana kärkipaikan joka matkalla. Mestaruutta oli 1899, 1900, 1901, 1902, 1903 ja 1904. (Luistel- mm. HJK:n perustava jäsen, puheenjohtaja luistelumaana olleen Norjan rinnalle. Ottelut ratkomassa Estlanderin lisäksi viisi suoma- len kultaan ja kunniaan; Sulo Kolkka; Luistelija.) ja edustusjoukkueen kapteeni.

14 15 Wathenin maailmanmestaruuden ansio- Nuori Euroopan mestari 1906 ja 1910. Lisäksi hän edusti Suomea yh- ollut Wiklundin, hopea Strömstenin ja prons- ta oli, että Suomeen saatiin järjestettäväksi deksän kertaa norjalais-ruotsalais-suomalai- si Vanhalan. (Suomen Luistinliiton vuosikirja vuoden 1902 maailmanmestaruuskilpailut. ja maailmanennätysmies sessa seuraottelussa, silloisessa maaottelus- 1937 – 1938.) HSK:n isännöimissä kilpailuissa mestaruutta Wikander sa. Wikanderin meriitteihin kuuluu myös se, Strömsten menestyi maailmanmestaruus- ei jaettu ollenkaan, koska kukaan ei voittanut että hän alitti ensimmäisenä suomalaisena kilpailuissa hyvin vielä kahtena vuotena. kolmea matkaa neljästä. Voitot menivät tasan Wathenin ja Viinikaisen seuraan luistelumaa- 1500 metrillä kotimaassa kaksi ja puoli mi- Vuonna 1908 hän oli neljäs ja vuonna 1912 norjalaisen Gundersenin ja vasta 17-vuotiaan ilman huipulle ilmestyi tamperelainen Johan nuuttia. Tämä tapahtui vuonna 1909 ajalla toinen. Strömstenistä tuli myös Euroopan suomalaisen, Jussi Viinikaisen kesken. (Luis- Wikander. Jo 17-vuotiaana Wikanderin no- 2.29,6. (Luistellen kultaan ja kunniaan; Sulo mestaruushopeamitalisti vuonna 1912. Suo- tellen kultaan ja kunniaan; Simeon Kolkka.) peuteen kiinnitettiin huomiota. Kaksi vuotta Kolkka; Luistelija; Urheilumme kasvot.) men mestarin arvon hän voitti vuosina 1907 Viinikainen vei nimiinsä kaksi pisintä myöhemmin hän juhli sekä Suomen että Eu- ja 1913. Wiklund nappasi Suomen mestaruu- matkaa päihittäen muiden muassa norja- roopan mestaruuksia. Suomen mestaruuden den vuonna 1908. Wiklundin nimi oli ennen ääntöjen vuoksi laisen kestävyysluistelun erikoismiehen hän vei kuusi vuottaa kilpailuja hallinneelta S vuotta 1906 Kursanoff. (Suomen Luisteluliiton Johan Schwartzin. Viinikainen oli vuotta ai- Wathenilta. (Luistellen kultaan ja kunniaan; Su- varjoon jääneitä www-sivut 2008.) kaisemmin noussut Suomen luistelukansan lo Kolkka; Urheilumme kasvot.) luistelijoita Sääntöjen vuoksi jäi myös Suomen mes- tietoisuuteen voittamalla Wathenin suomen Wikanderille menestyksekäs mestaruus- taruus jakamatta vuonna 1909. Tällöin hä- Suomen Urheilumuseo mestaruuskilpailuissa 5000 metrillä luistel- kilpailu käytiin vuonna 1905 Tukholmassa Vuoteen 1907 asti maailmanmestarilta vaa- meenlinnalainen Arne Schrey oli paras piste- Johan Wikanderista tuli len samalla Suomen ennätyksen. Viinikaisen käytännössä Suomi-Ruotsi -maaotteluna, dittiin kolme matkavoittoa. Mestaruus jäi mies, mutta ei saanut mestarin arvoa, koska Suomen ensimmäinen luistelu-ura jäi kuitenkin erittäin lyhyeksi. koska norjalaiset boikotoivat kilpailuja. Vasta näillä säännöillä jakamatta viisi kertaa. Tä- ei voittanut kahta matkaa kolmesta luistel- maailmanennätyksen hal- (Luistellen kultaan ja kunniaan; Sulo Kolkka; 19-vuotias Wikander voitti 500 ja 1500 metrin män jälkeen yksikin matkavoitto riitti ja lusta. Tämän jälkeen myös sääntöjä Suomen tija 1908 vajaan kaksiviik- koa Suomen Luistinliiton Urheilumme kasvot.) matkat, Wathen 5000 metriä ja Suomen Wal- mestaruus ratkaistiin yhteenlaskettujen si- mestaruuden jakamisen suhteen muutettiin perustamisen jälkeen. Wathen, ”Vati”, jatkoi uraansa vuoteen ter Ylander 10 000 metrin matkan. (Luistellen jalukupisteiden perusteella. Vasta vuonna siten, että voittaja ei jäänyt enää ilman mes- Ennätys syntyi 500 metril- 1910 asti, muttei pystynyt uusimaan maail- kultaan ja kunniaan; Sulo Kolkka: Luistelija.) 1928 otettiin käyttöön aikoihin perustuva taruusmitalia. (SVUL H:gin piiri 50 vuotta.) lä ja oli 44,8. manmestaruuttaan. Hän saavutti kyllä mat- Wikanderista tuli myös Suomen ensimmäi- pistelasku. (Suomen Luisteluliiton Vuosikirjat kavoittoja sekä maailmanmestaruus- että nen maailmanennätyksen haltija. Tämä tapah- 1948; 1937–1938; 1935.) aailmanmestaruus euroopanmestaruuskilpailuissa, mutta yk- tui Davosin maailmanmestaruuskilpailuissa Vuonna 1907 säännöt koituivat Suomen M sittäiset voitot eivät riittäneet mestaruuteen. vuonna 1908 vajaat kaksi viikkoa Suomen Gunnar Strömstenin kohtaloksi. Hän voitti kilpailut Davosissa Wathen oli kansan suosikki ja houkutteli pi- Luisteluliiton (silloinen Suomen Luistinliit- Trondheimissa Norjassa käydyissä kilpai- 8.–9.2.1908 kaluistelukilpailuiden katsomoon runsaas- to) perustamisen jälkeen. Maailmanennätys luissa 5000 ja 10 000 metrin matkat. 500 met- ti väkeä. Luistelukilpailut olivatkin suuria syntyi 500 metrillä ja kirjattiin 44,8. Wikander rin ensimmäisen sijan hän jakoi saman ajan Davosiin kokoontui helmikuun alussa taval- kansanjuhlia, kun joukkuelajit eivät vielä paranteli ennätystään vielä samana talvena luistelleen Norjan Olof Steenin kanssa. Steen lista määrää suurempi joukko harvinaisen vieneet suuren yleisön huomiota. Wathen neljä kymmenystä. Davosissa Wikander eh- ja Strömsten uusivat 500 metrin luistelun, jol- eteviä luistelijoita miltei kaikista niistä mais- kuoli jo vuonna 1914 äkilliseen sairauteen ti pitää hetken hallussaan myös 1500 metrin loin Steen oli kolme kymmenystä nopeampi. ta, joissa talviurheilua harrastetaan. Harva vain 36-vuotiaana. (Luistellen kultaan ja kun- maailmanennätystä ajalla 2.23,4 ennen kuin Näin jäi mestaruus jakamatta. Mikäli käytös- oli lähettänyt useampia edustajia kuin kak- niaan; Simeon Kolkka.) norjalainen Oscar Mathisen pisti 2,6 sekunnil- sä olisi ollut sijalukuihin perustuva pistelas- si. Suomesta osallistui kisoihin Schrey, Stöm- la paremmaksi. (Luistelleen kultaan ja kunniaan; ku, mestaruuden olisivat jakaneet Strömsten sten, Wathén, Wikander ja Wiklund. Sulo Kolkka: Luistelija.) ja Suomen Antti Wiklund. Kolmannen sijan Kilpailujen alku ennusti suomalaisille hy- Wikander ehti urallaan voittaa yhteensä olisi napannut Eino Vanhala. Aikapistelas- vää. Wikander luisteli 500 metriä nopeim- kolme Suomen mestaruutta vuosina 1905, kun perusteella mestaruus olisi puolestaan min kuin kukaan muu hänen kilpailijansa.

16 17 Saavuttamansa ajan 44,8 sekuntia hän myö- tammikuun 25. ja 26. päivinä, siis tavallista taruuskilpailut järjestääkseen kolmannen lannissa. Hollannissa olivat koolla edustajat hemmässä rekordikilpailussa alensi 44,4 se- aikaisemmin, johon oli syynä Davosissa ja kerran 1910. Suomalaisilla ei ollut kotoises- Hollannin, Iso-Britannian ja Saksa-Itävallan kuntiin, joka julistettiin uudeksi maailman- Klagenfurtissa vähäsen myöhemmin toi- ta kilpailupaikasta huolimatta paljonkaan luisteluliitoista sekä kahdesta seurasta, Stock- ennätykseksi. meenpantavat maailman- ja euroopan mes- sanomista. Oscar Mathisenin ja venäläisen holm/Göteborgs Idrottsklubbenista Ruotsista Muilla matkoilla ei onni ottanut ollak- taruuskilpailut. Osanottajia oli mestaruus- Nic Strunnikoffin välillä oli ankara kilpailu, ja Korcsoly z¢ Egyletistä Unkarista. Kiinnos- seen Suomen pojille oikein suotuisa. Nuori kilpailuissa niin paljon, että heräsi ajatus jonka venäläinen voitti. Wickström oli ainoa tuksensa ja alustavan ilmoittautumisensa oli- norjalainen Oskar Mathiesen oli mies, joka huonojen ja keskinkertaisten luistelijoiden suomalaisten palkintomies sijoittuen 10000 vat kirjeitse ilmoittaneet Hamar Idraetsfore- näkyi kestävyysluistelussa kykenevän ku- määrän vähentämisestä seuraavista mesta- metrillä kolmanneksi ja pisteissä viidenneksi. ning Norjasta, Eisclub St. Petersburg Venäjältä kistamaan suomalaisten parhaatkin miehet. ruuskilpailuista. Kilpailuihin oli ilmoittau- ja Yhdysvaltain amatööriluisteluliitto (NA- Mutta lähelle pääsi kuitenkin Wikander, joka tunut kaikki Suomen parhaimmat luistelijat, SA). Tällöin ei ollut vielä koko maata käsittä- oli toinen 1500 metrin matkalla, Wiklund oli paitsi herrat Schrey ja Wikander, jotka jo ai- viä liittoja ja siksi Kansainvälisen Luistinliiton 5000 metrin matkalla toinen ja Srömsten toi- kaisemmin olivat lähteneet Davosiin harjoit- jäseniksi liittyi myös paikallisia seuroja. Nor- nen 10 000 metrin matkalla. Oskar Mathies- telemaan. Ilma ja jää olivat ensimmäisenä jalaiset tulivat virallisesti mukaan jo samana senin 1500 metrin ennätys 2.20,8 sekuntia oli päivänä ihanteelliset, mutta toisena kisapäi- vuonna, venäläiset ja Tanskan Köbenhavns uusi maailmanennätys. vänä olivat ilmastosuhteet kaikin puolin kur- Issportforening vuotta sekä Kanadan luiste- Suomalaiset luistelijat kuitenkin kunnos- jat. Wathén voitti 500 m luistelun, Wiklund luliitto ja Helsingfors Skridskoklubb (HSK) tautuivat Davosin kilpailuissa, vaikka pis- 1500 m ja 5000 m luistelut. Wiklund joutui Suomesta kahta vuotta myöhemmin. temäärän mukaan ensimmäiseksi mieheksi ensisijalle pisteitä laskettaessa. Sitten tulivat Eri maissa perustettiin vähitellen koko tuli Mathiesen, toiseksi norjalainen Saether- järjestyksessä G. Srömsten ja E. Wanhala. maata käsittäviä liittoja, jotka sitten liittyi- hang, kolmanneksi ruotsalainen Öholm ja Yleisesti myönsivät sekä kilpailijat että vät yhteiseen kansainväliseen järjestöön. vasta neljänneksi Wiklund ja Strömsten sa- palkintoruomarit, että Wiklund oli hyvästi Suomessakin heräsi seurojen kesken ajatus malla pistemäärällä. Wathén ja Wikander ja rehellisesti ansainnut kunnianarvonsa. Itse kansallisen liiton perustamisesta. (Suomen keskeyttivät molemmat kilpailunsa 10 000 urheiluaatteellekin on vain eduksi, että mes- Luisteluliitto 90 vuotta.) metrin matkalla, joten heitä ei voi pistemää- taruusarvo siirtyy henkilöltä toiselle ja paik- rään nähden verrata muihin. Molemmat sa- kakunnalta toiseen paikkakuntaan. Näin ol- Kansainvälinen noivat saaneensa pistosta. (Suomen Urheilu- len innostus ja jännitys pysyvät vireämpinä. Luistinliitto ISU lehti 1908.) Näin kirjoitettiin Suomen Urheilulehdessä. (Suomen Urheilulehti 1908.) perustettiin vuonna 1892 iipurilainen iklund V A. W Eri maiden keskeinen luistelun yhteistoiminta Maailmanmestaruus- Tietokulma Suomen mestari loi tarpeen yhteisen kansainvälisen luistelu- Suomalaisista ovat maailmanmestareiksi luistelleet Fredrik Wathén 1901, Clas Thunberg pikaluistelussa 1908 kilpailut Oslossa 1909 järjestön perustamiseen. Eri maiden luistelijoita kokoava ja yhteisiä luistelusääntöjä vah- viidesti 1923, 1925, 1928, 1929 ja 1931, Birger Wasenius 1939, Verné Lesche 1939 ja 1947, Kahden vuoden väliajan kuluttua pidettiin Oslon maailmanmestaruuskilpailuihin otti vistava järjestö Kansainvälinen Luistinliitto Lassi Parkkinen 1947, Eevi Huttunen 1951 ja suomenmestaruuskilpailut pikaluistelussa osaa suomalaisista W. Wickström, joka si- ISU (International Skating Union, alkujaan Juhani Järvinen 1959. taaskin Helsingissä. Edellisinä vuosina niitä joittui 500 metrin luistelussa viidenneksi, Internationale Eislaufvereinigung) perustet- panivat toimeen Tampereen ja Viipurin luis- mutta muilla matkoilla hänen sijoituksensa tiin heinäkuussa 1892 Scheveningenissä Hol- teluseurat. Kilpailut tänä talvena pidettiin oli heikompi. Helsinki sai maailmanmes-

18 19 suomen luistinliiton perustaminen 1908 suomen luisteluliiton Urheilujärjestöjen lajeissaan – painissa, yleisurheilussa ja voi- perustaminen ja kehittäminen mistelussa – olevan riittävästi työtä. syntymisen alkuvaiheita Kun Suomen Syklistiliitto ei pian perus- tamisensa jälkeen pystynyt toimimaan eikä Voimistelu- ja urheiluseuroja oli Suomessa pystynyt järjestämään mm. mestaruuskil- 1900-luvun vaihteessa pitkälti toistasataa pailuja, ryhtyi SVUL vuodesta 1908 alkaen Ivar Wilskmanin laatiman tilaston mukaan, järjestämään pyöräilyn mestaruuskilpailuja. joka julkaistiin Suomen Urheilulehdessä Myös luistelun ja hiihdon SVUL joutui 1900. Jäseniä oli seuroissa 3296. Wilskman aivan kuin olosuhteiden pakosta ottamaan tilastoi ainoastaan yleisurheilun. ohjelmaansa. Luonnollista oli, että kysymys seuroja yh- Luistelun kohdalla tilanne oli kummalli- distävän liiton tai keskusjärjestön perustaminen. Suomen Luistinliiton sääntöjen mukaan sesta alkoi herätä. jokaiselta paikkakunnalta saattoi kuulua lii- Vuonna 1900 päästiin jo niin pitkälle, että ton jäsenyyteen vain yksi seura. Lisäksi seu- perustettiin Suomalainen Voimistelu- ja Ur- ralla piti olla oma luistinrata. Kun Helsingissä heiluliitto, mutta samaan aikaan olivat kui- ruotsalainen seura Helsingfors Skridsko- tenkin venäläistämistoimenpiteet päässeet klubb oli vanhin liiton jäsen, ei Helsingin valtaan ja kaikenlaiset liittoutumat herättivät Suomalainen Luistinseura voinut päästä epäluuloja. Niinpä perustetun keskusliiton liiton jäseneksi, jolloin se liittyi SVUL:iin ja sääntöjen vahvistaminen viipyi senaatissa ja Helsingin piiriin. Ja näin myös luistelussa 1903 saatiin tietää, että niitä ei ollut hyväk- SVUL ryhtyi järjestämään omat mestaruus- sytty. kilpailunsa, koska monissa sen seuroissa, Kun sortokauden paine pari vuotta myö- jotka edellä mainituista syistä eivät voineet hemmin alkoi helpottaa, tehtiin uusi yritys. päästä Luistinliiton jäseniksi, järjestettiin tä- Valmistava kokous pidettiin 15.1. ja 9.7.2005, tä urheilua. SVUL:n pikaluistelumestaruus- jolloin perustettiin sääntötoimikunta. Se- kilpailut järjestettiin SM-kilpailujen ohella Kuvassa Gösta Wasenius naatti vahvisti ja rekisteröi uuden järjestön vv. 1914–1917. Vasta 1917 SVUL sai aikaan säännöt maaliskuun 21. päivänä 1906. sopimuksen Suomen Luistinliiton kanssa, Näin syntyneen keskusjärjestön toimin- jolloin sen epäonnistuneet säännöt muu- tapiirin ulkopuolelle jäi useita urheilumuo- tettiin ja SVUL luovutti luistelu-urheilun toja, mm. 1908 perustettu Suomen Luistin- kokonaisuudessaan Suomen Luistinliiton liitto. Luistinliiton ja muiden erikoisliittojen huostaan. (SVUL Helsingin piiri 1906–1956 (1908–1940) edustamat urheilumuodot eivät sisältyneet 50 vuotta; Pauli Sirmeikkö.) SVUL:n toimintapiiriin, eikä se niitä halun- nutkaan jäsenikseen, koska se katsoi omissa

20 21 Birger ja Gösta Wasenius Suomi on. Luistinliiton lähimpiä tehtäviä Luistinliiton säännöt ja 1939. Birger voitti pika- onkin myötävaikuttaa, että luistelua harras- luistelun maailmanmesta- tava seura saataisiin perustetuksi mahdolli- niiden aiheuttama ruuden 1939 ja Gösta oli simman usealle paikkakunnalle ja samalla sisäinen hajaannus perustamassa Suomen luisteluratoja rakennetuksi ja seurat samalla Luistinliittoa 1908. Suomen Urheilumuseo liiton jäseniksi”. Suomen Luistinliitto oli Kansainvälisen Luis- Suomen Luistinliiton toiminta sen perus- tinliiton jäsen vuodesta 1909 ja siksi perustamista seuraavina vuosina oli melko vaati- tetun liiton säännöt seurasivat tarkoin Kan- matonta. Liiton ylin elin, liittohallinto, piti sainvälisen Luistinliiton sääntöjä ja liiton kokouksia kerran vuodessa, korkeintaan ensimmäiset säännöt sallivatkin sen jäseniksi kaksi vuodessa, ja vain kerran vuodessa vain yhden seuran kultakin paikkakunnalta. seurojen edustajat tapasivat liiton vuosiko- Luistelutoiminta muodostui kokonaisuu- kouksessa. Kun liiton ulkopuolella toimineet dessaan huomattavasti liiton toimintaa luisteluseurat alkoivat liittyä yhteen, elpyi vilkkaammaksi, josta oli seurauksena myös Luistinliitonkin toiminta. Liiton toimesta pi- Luistinliiton entistä tiivistyneempi pyrkimys dettiin vuosittain mestaruuskilpailut pika- ja pitää maan luisteluelämä järjestyksessä. Seu- kaunoluistelussa. Jäsenseurat järjestivät sekä rojen jäsenet saivat kilpailla keskenään eikä kansallisia että kansainvälisiä kilpailuja. kilpailujen järjestäjistäkään pidetty erityisen Suomen Luistinliitto, nykyinen Luistelu- tarkkaa lukua. Säännöistä välittämättä oli liitto, on kansallisesti talviurheilun vanhin, annettu eri tahoille syntyneiden seurojen tosin Hiihtoliitto ei ole sitä kuin kuukauden jäsenten siihen saakka kilpailla myös liiton Suomen Luistinliiton san Idrottsällskap, Hangon Idrottsklubb ja nuorempi. Jääkiekkoliitto syntyi vasta 1929. seurojen kilpailuissa – ja liiton jäsenten ottaa Oulun Luistinseura. Liiton ensimmäisenä Senkin synnyssä oli Luisteluliitto mukana, osaa ”villien” seurojen järjestämiin tilaisuuk- perustaminen 26.1.1908 puheenjohtajana toimi vapaaherra R. F. von sillä se otti lajin ensimmäisenä ohjelmaansa siin. Vuosien mittaan välit kuitenkin kiris- Willebrand aina vuoteen 1918 saakka. Suo- 1927. Suomen Palloliitto järjesti kuitenkin tyivät. Tilanteesta johtuen alettiin nyt pitää Palopäällikkö Gösta Wasenius oli Suomen men Luistinliiton tavoitteeksi asetettiin luis- vuotta myöhemmin jääkiekon ensimmäiset säännöistä entistä tiukemmin kiinni. Luis- luistelun keskusliiton perustamisajatuksen tinurheilun johtaminen, harrastuksen herät- SM-kilpailut, ja vasta sitten oli erikoisliiton tinliitto päätti Kansainvälisen Luistinliiton takana. Hän kehitteli useat vuodet ajatusta täminen urheiluun, sekä toimiminen luistin vuoro lähteä asialle. Taitoluisteluliitto irtaan- sääntöjen nojalla, että sen alaisten seurojen keskusliitosta ja hankki ajatukselle kannatta- urheilua harrastavien seurojen yhdyssiteenä. tui Suomen Luisteluliitosta omaksi liitoksi jäsenet eivät saa kilpailla ”villien” seurojen jia, kunne ajatus kypsyi niin, että se toteutet- Luistinliiton puheenjohtaja E. Linna arvi- vuonna 1961. kilpailuissa. tiin hänen koolle kutsumassaan kokouksessa oi myöhemmin: ”Liitto on tehtävissään osit- Tämän seurauksena liittoon kuulumatto- tammikuun 26. pnä 1908 Helsingissä pide- tain onnistunut, mutta on useita puolia sen mien seurat liittyivät yhteen ja tekivät Tam- tyssä kokouksessa, jossa Suomen Luistinliit- tehtävistä, jotka kaipaavat toteuttamistaan. pereen Pyrinnön aloitteesta SVUL:lle ehdo- to sitten virallisesti perustettiin. Perustavaan Sen on onnistunut viedä luistelutaitoa maas- tuksen myös luistelun ottamisesta tämän kokoukseen ottivat osaa Helsingin, Tampe- sa eteenpäin, koota yhä useampia seuroja keskusliiton ohjelmaan. Luistelu-urheilu reen ja Viipurin Luistinklubit, joiden lisäksi ympärilleen, mutta ei vielä ole saanut luis- ei alun alkaenkaan kuulunut SVUL:n oh- ensimmäisenä toimintavuonna sen jäseniksi telu-urheilua niin yleiseksi kuin olisi syytä jelmaan. Niin sitten tapahtuikin, ja vuonna liittyivät vielä Turun Urheilun ystävät, Vaa- odottaa sellaisessa talviurheilumaassa kuin 1914 kilpailtiin Suomessa ensimmäisen ker-

22 23 ran erikseen sekä Luistinliiton että SVUL:n rakentamisesta ja ylläpitämisestä. suomen luistelun jälleenrakentaminen 1918–1939 mestaruudesta. Vasta sitten kun SVUL ryhtyi Tämän sopimuksen määräyksiä noudatet- järjestämään omat mestaruuskilpailut suotiin käytännössä jo talvella 1917, mutta viral- Vuoden 1918 surulliset kevättalven kuukau- aikoina olivat luistelijoittemme ulkomaiset menmestaruuskilpailujen ohella, Suomen lisesti Suomen Luistinliitto vahvisti sen vasta det iskivät urheiluumme jälleen syvän vaon, kilpailut, suurvoitot ja olympialaissaavu- Luistinliiton ruotsinkielinen johto havahtui lokakuun 13. pnä 1918, jonka jälkeen liiton jä- joka jakoi urheiluelämän kahteen, toisis- tukset ulospäin näkyvimpänä merkkinä. huomaamaan liiton sääntöjen mahdotto- senyyteen siirtyi SVUL:n luistelujaostosta 10 taan jyrkästi erilliseen osaan. Vapaussodan Suurmerkityksellinen on ollut myös sisäi- muuden. seuraa, mm. sellaiset luisteluelämän suuret jälkeen kuitenkin alkoi kaikkialla urheilun sessä toiminnassa viime vuosina varsin Koko kahtiajaon ajan haettiin ratkaisua vaikuttajaseurat kuten Tampereen Pyrintö, aloilla vilkas, hedelmällinen rakennustyö. voimakkaaksi kohonnut kasvatustyö, josta yhteiselle pohjalle. Ratkaisu löytyikin, ja jou- Hämeenlinnan Tarmo, Kuopion Luistinseura Veljessotaa seurannut, isänmaan itsenäisyy- näkyvimpänä merkkinä on niin nuoren pi- lukuun 16. pnä 1917 saatiin aikaan ratkaisu. ja Helsingin Luistelijat. Vuonna 1918 kilpail- den synnyttämä yleinen pyrkimys määrä- ka- kuin kaunoluistelijajoukonkin lisäänty- Tuona päivänä pidettiin neuvottelukokous, tiin jälleen yhteisestä suomenmestaruudesta. tietoiseen ja nopeaan kehitykseen kaikilla minen, uusien paikkakuntain valtaaminen jonka tuloksena SVUL:n luistelujaosto lopetti Suomessa näin saavutettu yhtenäisyys ei aloilla ulottui myös urheiluun. Suomen luis- luistelun piiriin, entistä läheisempi yhteistyö toimintansa ja kehotti jäsenseurojansa liitty- kuitenkaan kestänyt kuin hetken. Veljesso- telun jälleenrakentaminen oli nopeaa ja tu- muitten pohjoismaitten kanssa, joka ilmenee mään Suomen Luistinliittoon. Sopimuksen dan jälkeen syntynyt Työväen Urheiluliitto loksellista, ja Luistinliitto oli perustamassa mm. pohjoismaiden juniorien kaunoluiste- mukaan luistelu-urheilu kansainvälisine, näet otti ohjelmaansa myös luistelun, ja kun Pohjoismaista Luistinliittoa talvella 1919 se- lukilpailujen säännöllisenä järjestämisenä, SM- ja kansallisine kilpailuineen jäi Suomen sen jäsenistöllä ei ollut mahdollisuuksia kil- kä sen jälkeen 1921 herättämässä Kansainvä- Suomen ja Ruotsin juniorien pikaluistelu- Luistinliiton hoiviin, mutta SVUL pidätti pailla yhteisistä Suomen mestaruuksista ei- listä Luistinliittoa jälleen toimimaan. Vuonna maaottelun aikaansaamisena. Nämä seikat itselleen oikeuden piirikunnallisten kilpai- kä muissakaan yhteisissä kilpailuissa, jatkui 1924 Luistinliitto pääsi ensi kerran osalliseksi osoittavat Luistinliiton työn monipuolis- lujen järjestämiseen. HKV:n huoleksi jäi Suomen luistelun kahtiajako edelleen. valtion raha-avustuksesta saaden siten talou- tuneen ja tiivistyneen tuntuvasti, mutta tä- luistelu-urheilun vaaliminen pääkaupungin (Suomen Luisteluliiton Vuosikirjat 1948; 1937 dellisia mahdollisuuksia toimintansa laajen- män toiminnan hedelmät kypsyvät suurelle suomenkielisten keskuudessa 1910-luvulla, 1938; 1935 tamiseen mm. luistelukirjallisuuden paina- yleisölle näkyväksi vasta vuosien kuluttua. sillä Helsingin Suomalainen Luistinseura ei Suomen Luisteluliiton www-sivut 2008 miseen tämän urheilumuodon harrastuksen Tässä yhteydessä on erityisesti mainittava jaksanut toimia. HSK:ssa vallinneiden riitai- SVUL H:gin piiri 50 vuotta; levittämiseksi. Luistinliiton valmennusjaoston työskentely suuksien takia Sparta-seura, jonka riveihin Suomen Luisteluliiton Vuosikirja 1948.) Luistinliiton säännöt määräsivät liiton luistinharrastuksen ja – tason kohottamiseksi mm. Clas Thunberg siirtyi, liittyi SVUL:n kotipaikaksi sen paikkakunnan, missä pu- maan eri puolilla. Helsingin piirin jäseneksi, mutta sen toimin- heenjohtaja asui. Tämän vuoksi liitto muutti ta kesti vain muutaman vuoden. vuonna 1926 Tampereelle, sillä liiton puheen- alevan alja seurojen Luistinliitto puolestaan muutti sääntönsä johtajaksi valittiin tamperelainen insinööri K M sellaisiksi, että kaikki luistelua harrastavat Yrjö Salmi. Neljä vuotta, mm. Suomelle niin luistelutoiminnan seurat olivat oikeutettuja pääsemään sen jä- loistavien St. Morizin talviolympialaisten kannustimena seniksi. Vanhoille jäsenilleen se kuitenkin va- ajan, liiton kotipaikka oli Tampere. Sen jäl- rasi määräaseman liitossa, sillä uusiin sään- keen liiton toiminta keskittyi jälleen Helsin- Seurojen kesken kilpailtiin myös Suomen töihin sisältyi määräys, jonka mukaan liitossa kiin, kun tarkastaja Arvo Vartia vuonna 1929 Luistinliiton Kalevan Malja- pikaluistelun oli äänioikeus vain luistinradan omaavalla valittiin liiton puheenjohtajaksi. kiertopalkinnosta. Kiertopalkinnon lahjoitti seuralla, kun sen sijaan radattomat seurat Vuodesta 1926 lähtien Luistinliiton työ- Vakuutusyhtiö Kaleva, kilpailtavaksi ikui- olivat äänioikeudettomia jäseniä. Kantaan- valiokunta toimi kolmen vuoden ajan sesti. Maljasta kilpailtiin ensimmäisen ker- sa liitto perusteli sillä, että radan omistavat Tampereella, mutta palasi sitten jälleen pu- ran 1934. Kalevan Malja- kiertopalkinnon seurat kantoivat taloudellisen vastuun radan heenjohtajan vaihtuessa Helsinkiin. Noina tarkoituksena oli herättää jatkuvaa harras-

24 25 tusta pikaluisteluun Suomen Luisteluliiton Merkkejä oli useampia: muistopalkinnosta kilpailtiin Tampereella Seura- ja muu jäsenseurojen keskuudessa. Kiertopalkin- - Ansiomerkki 10.-11.1.1948. Palkinnon sai omakseen luis- nosta kilpailtiin vuosittain pikaluistelumes- - Ennätysmitali telija, joka voitti sen neljä kertaa peräkkäin luistelutoiminta taruuskilpailujen yhteydessä sekä yleisessä - Mestaruusmitali pikaluistelussa tai viisi kertaa järjestyksestä riippumatta. 1930–1940 luvulla että nuorten sarjassa. Seurat saivat pisteitä - Mestaruusmitali kaunoluistelussa Palkinto luovutettiin kiinnityksen saaneelle SLL kuva-arkisto SLL saavutetuista tuloksista seuraavasti: - Piirin mestaruusmitali vuodeksi kerrallaan. Jo 1930-luvulla alkoivat pikaluistelun har- - Mestarimerkki pikaluistelussa Birger Waseniuksen muistopalkinnon rastajien rivit vähentyä pääkaupungissa. Seniorimestaruudesta 5 pistettä - Yleinen pikaluistelumerkki lahjoitti Suomen Luisteluliitolle rouva Eva Luistinradat siirtyivät mereltä maalle ja niitä 2:sta sijasta yhteispisteet 3 ” - Poikain luistelumerkki Wasenius talvisodassa kaatuneen miehensä, rakennettaessa pidettiin pääasiassa silmällä 3:sta sijasta yhteispisteet 1 ” - Ikämiesharrastusmerkki (Suomen luis- maailmanmestari Birger Waseniuksen muis- jääpalloilua eikä pikaratoja haluttu rakentaa, tinliiton vuosikirja 1938). toksi. Kiertopalkinnosta kilpailtiin Suomen mutta uusiakin seuroja pikaluistelun jatku- Erikoismestaruudesta 3 pistettä Luisteluliiton nuorten alle 18-vuotiaiden poi- misen varmistamiseksi perustettiin. 2:sta tilasta kullakin matkalla 2 ” Merkeistä on sitten myöhemmin luovuttu ja kien pikaluistelumestaruuskilpailuissa. Pal- Suomen pikaluistelu oli vuosi vuodelta la- 3:sta tilasta kullakin matkalla 1 ” tilalle on tullut muita kannustimia. kinnon sai omakseen kilpailija, joka voitti sen maantunut ja koko Suomen pikaluistelu oli kaksi kertaa peräkkäin. joutumaisillaan sellaiseen pisteeseen, että el- Juniorimestaruudesta 3 pistettä Gösta Waseniuksen muistopalkinto luo- lei sellaisia vanhoja luisteluveteraaneja kuin uut mainittavat 2:sta tilasta 2 ” M vutettiin Suomen Luisteluliitolle Helsing- Thunberg ja Blomqvist vielä olisi ollut pitä- 3:sta tilasta 1 ” kiertopalkinnot fors Skridskoklub- seuran 70-vuotisjuhlassa mässä yllä Suomen mainetta kansainvälisillä 4.3.1946 ja se määrättiin ainaisesti kiertäväk- radoilla, niin koko pikaluistelu-urheilu olisi Ikämiesmestaruuskilpailuista jaettiin pisteitä Valter Tverinin, Gösta Waseniuksen, Birger si kiertopalkinnoksi ja sen tarkoituksena oli vähitellen vaipunut samanlaiseen asemaan saman periaatteen mukaan Waseniuksen ja Alfred Jokisen lahjoittamat edistää pikaluisteluharrastusta. Palkinnosta kuin Ruotsissa. Ratoja ylläpitävät seurat oli- kiertopalkinnot. kilpailtiin vuosittain pikaluistelun yleisen vat pakotettuja muuttamaan toimintaohjel- Voittajista 30-luvulla voidaan mainita: Vänrikki Simo Jokisen kiertopalkinnon sarjan mestaruuskilpailujen yhteydessä. maansa yleisön maun mukaan kyetäkseen 1934 Helsingin Luistinklubi lahjoitti tarkastaja Alfred Jokinen sodassa Suomen junioriluistelijain kiertopalkin- hoitamaan ratansa. Yleisö tuli radalle vain 1935 Helsingin Luistinklubi kaatuneen poikansa muistoksi. Palkinto oli not – toinen pojille ja toinen tytöille - lahjoitti saadakseen tanssia. Toisaalta jääpallourhei- 1936 Helsingin Luistinkiitäjät tarkoitettu edistämään pikaluistelun harras- Kalle Kuusinen, ja palkinnon tarkoituksena lu tunkeutui etualalle kilpailuineen läheisten tusta alle 18-vuotiaiden keskuudessa. Kier- oli herättää nuorissa luistelijoissa kasvavaa naapurimaittemme kanssa. Suomen Luistinliiton pikaluistelumerkit topalkinto oli tarkoitettu kiertämään alle harrastusta pikaluisteluun. Palkinnosta kil- Luistinliiton tavoitteena oli ylläpitää har- 18-vuotiaiden sarjassa kymmenen vuotta. pailtiin vuosittain liiton juniorimestaruuskil- usi pikaluisteluseura rastusta pikaluisteluun sekä jäsenistössään Kiertopalkinnon sai vuodeksi haltuunsa se pailuissa. Palkinnon sai vuodeksi haltuunsa U että ulkopuolisissakin piireissä. Tavoitteen pikaluistelija, joka voitti 18-vuotiaiden Suo- kilpailija, joka voitti liiton mestaruuden poi- Helsingin Luistinkiitäjät Kalevan maljan tarkoi- saavuttamiseksi Suomen Luistinliitto jakoi men pikaluistelumestaruuden. kien ja tyttöjen sarjassa. Lopullisesti palkin- perustetaan tuksena oli herättää mm. pikaluistelumerkkejä niille jäsenilleen, Valter Tverinin muistopalkinnon lah- non sai haltuunsa luistelija, joka voittojärjes- jatkuvaa harrastusta jotka täyttivät säädetyt merkkivaatimukset. joittivat edesmenneen luistelijaveteraanin tyksestä huolimatta voitti sen kaksi kertaa. Ne harvat pikaluistelijat, Thunberg etune- pikaluisteluun jäsenseu- Mestari- ja luokkamerkkejä jaettiin vain Suo- luistelutoverit kautta koko maan. Palkin- (Suomen Luisteluliiton vuosikirja 1954; Eino nässä, jotka katselivat pelolla Suomen pi- rojen keskuusessa ja se men Luistinliittoon kuuluvien seurojen jäse- to oli henkilökohtainen ja siitä kilpailtiin Reponen.) kaluistelun taantumaa huomasivat, että jos lahjoitettiin 1934 ikuisesti nille ja ne jaettiin maksutta. Poikien merkeis- vuosittain Suomen pikaluistelumestaruus- parannusta ei saada aikaan, on Suomen pika- kiertäväksi. tä perittiin liittohallinnon määräämä maksu. kilpailujen yhteydessä. Ensimmäinen kerta luistelu vaarassa. He lähettivät viestin kier-

26 27 tämään ja saivat ympärilleen entisiä ja sen Helsingin Luistinkiitäjien Helsingin Luistinkiitäjät olivat myös suuret, mutta menot ja talou- aikaisia aktiiviluistelijoita sekä harrastajia. delliset uhraukset olivat järjestelyistä, joissa Nämä henkilöt kokoontuivat useaan kertaan kansainvälistä ja kotimaista organisoituu koti- ja ulkomaisia kykyjä oli vieraana, myös ja kypsyttivät ajatusta pääkaupunkiseudul- kilpailutoimintaa suuret. Nettotulot kilpailuista olivat 131 129 le perustettavasta uudesta luisteluseurasta, Luistinkiitäjien hallintoneuvoston lisäksi mk ja menot 98 652 mk, joten voittoa jäi joka liittäisi ohjelmaansa ainoastaan pika Helsingin Luistinkiitäjät sai Suomen Luistin- organisaatioon kuului johtokunta, joka ja- 32 477 mk. Menot muodostuivat etupäässä luistelun. liitolta luvan järjestää kansainväliset kilpailut kaantui jaostoihin. Tohtori Stenberg sai teh- amerikkalaisten ja muiden ulkomaisten mat- Syyskuun 16. päivänä 1932 perustettiin 11.–12.2.1933, mutta ne muuttuivat kansallisik- täväkseen järjestää kilpailujaoston, jonka jä- kaja ylöspitokustannuksista, hieronnasta, sitten Helsingin Luistinkiitäjät - Helsingfors si kilpailuiksi, koska Norja oli kutsunut ame- seniksi tulivat E. Hemming, W. Wickström, omien jäsenten ulko- ja kotimaan matkoista, Kappskrinnarklub r.y. Tälle päivälle päivätyn rikkalaisia luistelijoita samaan aikaan omiin W. Tverin. Jaostolla oli myös oikeus itse täy- palkintojen hankkimisesta, mainonnasta ja perustamispöytäkirjan 2 §:ssä kirjoitettiin: kilpailuihinsa, eikä siten olisi päässyt mukaan dentää itseään. Jaoston tehtävänä oli järjestää kalustohankinnoista. ”Keskustelun johdosta päätettiin yksimieli- Suomessa pidettäviin kilpailuihin. Suomen ratakysymykset yhdessä Clas Thunbergin Kauden lopussa oli Helsingin Luistinkiitä- sesti perustaa pikaluisteluseura, tarkoituk- Luistinliitto myönsi kuitenkin ohjelman muu- kanssa sekä sopia luistinradasta Oy Pallo- jien jäsenmäärä heinäkuun luettelon mukaan sella helpottaa pikaluistelijoiden harjoittelu- toksen ja 25.–26.2.1933 pidettiin kansainväliset kentän kanssa. Lisäksi jaoston tehtävänä oli yhteensä 53 maksavaa jäsentä. mahdollisuuksia ja yhdistää heitä edistämään ns. amerikkalaiskilpailut, joihin osallistuivat sopia yhdessä Thunbergin kanssa ulkomai- Helsingin Luistinkiitäjille uskottiin pika- pikaluistelu–urheilua Helsingissä”. amerikkalaiset E. Schröder, H. Taylor, E. Wedge sista ja kotimaisista kilpailuista. Oy Pallo- luistelun maailmanmestaruuskilpailujen pi- Seuran säännöt hyväksyttiin Valtioneu- ja Miss Helen Bina, sekä hollantilaiset S. Hey- kentän kanssa sovittiin ensimmäisestä kan- täminen 17.–18.2.1934. (SLL Vk. 1937-1938.) vostossa lokakuun 21. p:nä 1932. Seuran den ja A. Kroops. Kotimaisista kilpailijoista ot- sainvälisen maaradan tekemisestä Suomeen. sääntöjen mukaan seuran perustajajäsenet tivat osaa mm. C. Thunberg, O. Blomqvist, J. Pitkien ja vaikeiden neuvottelujen jälkeen, uomen uistinliiton olivat myös seuran hallintoneuvoston jäse- Sunden, G. Hennum, L. Lindell, B. Wasenius, Thunbergin myötävaikutuksella, jaosto sai S L niä. Silloiseen hallintoneuvostoon kuuluivat K. Paananen, L. Helander, Å. Ekman, A. Ojala toimekseen järjestää edellä mainittujen kil- jäsenseuroja mm. luistelijat C. Thunberg, E. Pikkarainen ja ja naisista Verné Leche, Liisa Salmi, Aino Talsi pailujen lisäksi Sonja Henie -näytännöt. O. Blomqvist. Seura hakeutui nopeasti Suo- ja Laura Tamminen. Ensimmäisen kauden 1932–1933 talous oli Jäsenseuroja oli luikuisia ja niissä oli erita- men Luistinliittoon, hankki kilpailulupia ja Talven merkkitapaukseksi muodostui kui- vaikeuksissa. Seuran perustaminen tapahtui soista luistelutoimintaa. Piireittäin voidaan ilmoitti muille seuroille perustamisestaan. tenkin maaottelu 4.–5. maaliskuuta seuran jär- niin kireällä aikataululla, että taloudellinen mainita muutamia vuosilta 1937–1938: Uuden seuran syntyminen sai vastaanottaa jestämä maaottelu Norjan kanssa. Norjan maa- puoli kärsi. Seuraa rasittivat kovasti tehdyt Etelä-Suomen piiristä Helsingin Luisteli- sekä kylmää että myönteistä kohtelua. Suo- joukkueessa luistelivat A. Carlsen, B. Evensen, sopimukset, jotka eivät olleet seuralle edul- jat, Helsingin Luistinkiitäjät, Helsingfors messa katsottiin seuraa aluksi ehkä ensin C. Mathissen, M. Mjelde, H. Pedersen, ja M. lisia. Luistelijoiden tekemät kilpailumatkat Skridskoklubb–Helsingin Luistinklubi ja jotenkin vallankumoukselliseksi, mutta kun Staksrud. Suomen maajoukkueessa luistelivat rasittivat taloutta, koska seura maksoi kil- Rajamäen rykmentti, Länsi-Suomen piiristä nähtiin sen rehti homma ja seuran ohjelma, C. Thunberg, O. Blomqvist, L. Lindell, K. Paa- pailijoittensa kulut. Ulkomailla esiintyivät ja Turun Riento, Turun urheiluliitto ja Turun näkemykset muuttuivat myönteiseksi. Nor- nanen, B. Wasenius ja J. Ruissalo. kilpailivat Thunberg ja Blomqvist, Thunberg Pyöräilijät, Itä-suomen piiristä Enson Ki- jalainen johtava luisteluseura Oslo Skøite- Ensimmäisenä toimintavuotenaan Luistin Davosissa ja molemmat yhdessä Oslossa, sailijat, Joensuun Kataja ja Viipurin Luistin- klub lähetti onnittelukirjeen, jossa iloitsi sii- kiitäjät järjesti kuusi poikakilpailua, joissa oli Seinäjoella, Tampereella, Turussa, Hämeen- seura, Keski-Suomen piiristä Hämeenlinnan tä, että erityisesti pikaluistelua aiottiin viedä kaikkien suurin kilpailijamäärä; osallistujia linnassa, Viipurissa, Kotkassa, Kuopiossa, Tarmo, Jyväskylän Kisatoverit, Tampereen seurassa eteenpäin. oli kaikkiaan 50 poikaa. Kilpailuissa palkit- Kajaanissa, Lappeenrannassa ja Ensossa. Pyrintö ja Lahden Luistelijat, Pohjois-Suomen tiin kolme parasta mitaleilla. Yleisömenestys oli seuran järjestämissä piiristä Kajaanin Luistinseura, Kuopion Luis- kilpailuissa ja näytöksissä olosuhteisiin näh- tinseura, Oulun Luistinseura, Oulun Pyrintö, den odottamattoman suuri. Tulot ja menot Rovaniemen Urheilijat ja Kemin Luistelijat.

28 29 Gösta Wasenius urheilu- ja voimisteluelämän edustavim- pia ja toimeliaimpia johtomiehiä ollen mm. Suomen Luisteluliiton presidentti, palo- SVUL:n toimitusvaliokunnassa 1906. Vase- kolme vuosikymmentä huipulla päällikkö Gösta Wasenius kuoli Helsingissä niuksen ansiot liikuntakasvatuksen hyväksi 18.6.1939. Hän oli kunnoitettu johtomies, olivat erittäin suuret. Erityisesti kuitenkin joka yli puolen vuosisataa toimi luistelun, on muistettava hänen työnsä Suomen luis- Suomen Luisteluliiton sekä sen ajamien pää- teluelämän kehittämiseksi. Paitsi että Wase- määrien hyväksi. nius oli Suomen Luisteluliiton presidenttinä, Hän syntyi Helsingissä 10.3.1863. Ylioppi- toimi hän monella muullakin tavalla Suomen laaksi tultuaan hän suoritti voimistelunopet- luistelun hyväksi. Hän oli aikanaan maam- tajan tutkinnon 1863. Kun palomestarin toi- me parhaita voimistelijoita ja sen lisäksi mi Helsingissä 1886 tuli avoimeksi, valittiin maamme parhaita pikaluistelijoita, ja silloin hänet tähän tärkeään toimeen, jossa hän toi- aloitettu luisteluharrastus jatkui läpi hänen mi noin 45 vuotta. Varsinaisen virkatoimen- koko elämänsä. sa ohella palopäällikkö Wasenius hoiti voi- Helsingfors Skridskoklubin toimitusjohta- mistelunopettajan tehtäviä useissa kouluissa jana Gösta Wasenius oli vuosina 1890–1916. SVUL:n ensimmäinen pääkaupungissa, kuten ruotsalaisessa Nor- Pääkaupungin Pohjoissatamassa sijaitseva toimitusvaliokunta 1906. maalilyseossa vuosina 1894–1920. Hän toimi Helsingfors Skridskoklupin luistelurata oli Kuvassa vasemmalta J.Tamminen, Ivar Wilsk- myös suuren palovakuutusyhtiön johtajana. Gösta Waseniuksen johtamana mallirata jär- man, Arvo Vartia, Gösta Voimistelunopettajana Gösta Wasenius jestelyjensä ja siellä pidettyjen kilpailujen ja Wasenius, Aksel Ek ja osallistui innokkaasti myös liikuntakasva- jääjuhlien vuoksi. Erinomaiset järjestelyt ve- K.H.Majantie. tustoimintaan. Hän oli pitkät ajat maamme tivät radalle runsaasti yleisöä. Ensimmäiset euroopanmestaruuskilpailut pikaluistelussa pidettiin HSK:n radalla 1898 ja ensimmäiset maailmanmestaruuskilpailut 1902. Kilpailut Pohjoissataman radalla olivat luisteluelämän suurtapahtumia. Suomalai-

Suomen Urheilumuseo silla luistleijoilla oli tilaisuus esittää pikaluistelun nousevaa tasoansa. Tällöin suomalaisten pikaluistelijain maine alkoi selvitä myös muulle maailmalle kuten Norjaan, Ruotsiin ja Sveitsiinkin, missä jo silloin käytiin teke- mässä tuloksia. Waseniuksen johtoaikana Helsingfors (1920–1940) Skridskoklub omisti myös suurta huomiota kaunoluistleulle. (Suomen Luisteluliiton vuosikirja 1939–1940; s 11–13.)

30 31 pikaluistelun historiaa em-, mm- ja olympiatasolla joista vastasivat pääasiallisesti helsinkiläiset 1926 hän voitti Euroopan pikaluistelumesta- luistelijat kuten Clas Thunberg, Julius Skut- ruuden ja St. Moritzin talviolympialaisissa nabb, Birger Wasenius, Walter ja Ludowika 5000 metrin hopeamitalin. Tähän hän sitten Jacobsson. (SVUL H:gin piiri 50 vuotta; Paul lopettikin varsinaisen aktiiviuransa, mutta Sirmeikö.) harjoitteli silti vielä ja voitti Suomen ikä- miesmestaruuden 1934. (Suomen Luistelulii- Suomen Urheilumuseo ton Vuosikirja 1948.) Julius Skutnabbin

Suomen Urheilumuseo nousu kansainväliseen Clas Thunberg on luokkaan Suomen ja maailman Skutnabbin nousu kansainväliselle huipulle menestynein luistelija tapahtui yllättäen ja nopeasti. Vuonna 1913 hän oli vielä aloittelijan asteella, vuonna Thunberg kilpaili luistelussa ensimmäisen Julius Skutnabb saavutti 1914 hän jo saavutti suomenmestaruuden kerran 19-vuotiaana vuonna 1912 VPK:n Suomen mestaruuden ja luisteli silloisen 10 000 metrin ennätyksen järjestämässä 1500 metrin luisteluottelussa. 1914 ja luisteli 5000 18.25,3. Oslossa pidetyissä MM-kilpailuissa Seuraavana talvena hänet nähtiin HSK:n m:n luistelussa Suomen hänen menestyksensä oli vaatimaton, mutta alokaskilpailun 500 ja 1500 metrin voit- ennätyksen 8.46,0, joka kokemusta hän sai, ja jo samana talvena Hel- tajakorokkeella ja vuonna 1914 hän voitti säilyi neljätoista vuotta singissä hän voitti itsensä Oscar Mathiesenin Svenska Finlandin mestaruuden vaatimat- särkymättömänä. Kuvas- 5000 ja 10 000 metrillä saavuttaen edellisellä tomin tuloksin. Svenska Finlandin messa Julius Skutnabb on matkalla Suomen ennätyksen 8.46,0, joka säi- taruuskilpailuista loistivat poissaolollaan Pohjoissataman jäällä. Hän voitti Suomen mes- lyi neljätoista vuotta särkymättömänä. sen ajan parhaat luistelijat Skutnabb, Wick- taruudet myös vuosina Ensimmäisen maailmansodan vuodet ström ja Strömsten. Skutnabbin, Thunber- 1916 ja 1917. Skutnabb kilpaili tiukasti Arvo Tuomaisen gin seuratoverin, nopea kehitys antoi us- kanssa Suomen parhaan luistelijan paikasta koa ja toivoa innostuneelle ja sisukkaalle ja voitti mestaruuden 1916 ja 1917. Jälkim- Thunbergille. (Luistellen kultaan ja kunniaan;

Yhteislähtökilpailu Cha- mäisenä talvena hän saavutti 1500 ja 10 000 Sulo Kolkka.) olme vuosikymmentä monix-Olympialaisissa K Thunberg. Nämä kaksi miestä keräsivät sit- metrin Suomen ennätykset 2.25,7 ja 18.06,8. Seuraavana vuonna Thunbergin innokas 1924. Edessä Thunberg, huipulla ten maallemme enemmän kultaa ja kunniaa Seuraavat talvet hän oli aluksi Tuomaisen ja harjoittelu alkoi näkyä tuloksissa. Hän jopa Skutnabb ja Tverin. kuin ketkään muut luistelijat meidän päi- sitten Thunbergin varjona ja jatkuvasti maa- päihitti silloisen ennätysmiehen Skutnabbin Merkittäviä luistelijoita 1920-luvulla olivat viimme saakka. Tässä yhteydessä mainitta- ilman parhaita. ja Bergströmin 5000 metrillä. Samana vuon- mm. Thunberg, Wallenius, Skutnabb, Wase- koon myös tamperelainen Arvo Tuomainen, Talviolympialaisissa Chamonixissa 1924 na Thunberg esiintyi ensimmäistä kertaa nius, Blomqvist, Ojala sekä naisluistelijoista joka kilpaili vuosikymmenen alussa tasapäi- Skutnabb saavutti ensin 5000 metrillä ho- kansainvälisillä luistelukentillä osallistuen Leche. sesti mm. Skutnabbin kanssa. (Suomen Luis- peamitalin ja saavutti sitten vielä Thunber- Tukholmassa järjestettyjen norjalais-ruotsa- 1920-luvun alussa ilmestyi yllättäen nuo- teluliitto 75 vuotta, vuosikirja 1983.) gin kanssa Suomelle kaksoisvoiton. Osat lais-suomalaisen ottelun yhteydessä pidet- ren tasavallan pikaluistelurintamaan kaksi Luistelun kulta-aikaa oli 1920-luku ja vaihtuivat 10 000 metrillä, jossa Skutnabb tyihin kansainvälisiin alokaskilpailuihin. nuorta luistelijaa: Julius Skutnabb ja Clas erinomaiset saavutukset vielä 1930-luvulla, saavutti kultamitalin ajalla 18.04,8. Vuonna Sää oli huono, joten tulokset jäivät heikoiksi,

32 33 Suomen Urheilumuseo Suomen Urheilumuseo

Suomalaisten ohimarssi mutta voitto tuli silti. Suomen mestaruus netelmiin. Tulosta olikin pian nähtävissä, saat kymmenen harjoitusvuotta. Seuraavana pisteissä, ainoan kerran luistelun historiassa. Suomalaiset juhlivat St.Moritz:n Olympialai- kilpailuissa Thunberg sijoittui neljänneksi, sillä sotien jälkeisissä ensimmäisissä euroo- vuonna eli 1924 pidettiin talviolympialaiset Kultaa sai silloin yhteispisteissä Thunberg ja Davosissa 1928 Clas sissa 1928. Suomea mutta 500 metrillä tuli jo matkavoitto. (Luis- panmestaruuskilpailuissa Thunberg voitti Ranskan Chamonixissa. Nyt kilpailtiin myös pronssia Skutnabb. Thunbergin saavuttamaa edustivat Clas Thunberg, tellen kultaan ja kunniaan; Sulo Kolkka.) Helsingissä mestaruuden kansan suureksi mitaleista erikoismatkoilla. Suomen Olym- Jatko ei sitten sujunutkaan Thunbergilta maailmanmestaruutta ja Jaakko Friman, Toivo Vuotta 1920 voidaan pitää Clas Thunber- riemuksi. Maailmanmestaruuskilpailut jär- piakomitea lähetti kisoihin kolme luistelijaa yhtä hyvin, sillä hän jäi euroopanmestaruus- norjalaiset maailmanen- Ovaska, Bertel Backman gin läpilyöntivuotena, sillä silloin hän voitti jestettiin sitten Oslossa ja näissä kilpailuis- Clas Thunbergin, Julius Skutnabbin ja As- kilpailuissa pronssille. Helsingissä hän jopa nätysmies Carlsenia. ja Ossi Blomqvist. ensimmäisen suomenmestaruutensa. Seu- sa Thunberg jäi kolmanneksi. Vuonna 1923 ser Valleniuksen. Menestys oli loistava, sillä keskeytti maailmanmestaruuskilpailuissa, raavana vuonna hänellä oli mahdollisuus Thunberg ylsi sitten ensimmäistä kertaa Thunberg sai kaksi kultaa, yhden hopean ja yleisön suureksi harmiksi, havaittuaan mes- matkustaa Norjaan ja perehtyä norjalaisten maailmanmestaruuteen. Hän oli tuolloin pronssin, Skutnabb yhden kullan ja hopeaa. taruuden lipuneen käsistään. luistelijoiden harjoitteluun ja harjoitusme- 30-vuotias, ja takanaan hänellä oli silloin run- Näissä kisoissa annettiin myös mitalit yhteis- Vuosi 1925 oli Suomessa lähes lumeton

34 35 ja jäätön. Siitä huolimatta tuli Oslon maail na. Tästä syystä mm. Clas Thunberg jäi pois Birger Wasenius manmestaruuskilpailuissa suomalaisille kilpailusta, koska hän arveli pohjoismaa- maailmanmestari ja kolmen täysosuma. Thunbergista tuli ylivoimainen laisten luistelijoiden mahdollisuudet varsin maailmanmestari ja Uuno Pietilä valtasi ho- vähäisiksi tällaista lähetystapaa käytettäessä. olympiamitalin voittaja

peamitalin. Clas Thunberg oli vuonna 1928 Tässä asiassa hän oli myös oikeassa. Ainoa Suomen Urheilumuseo kuntonsa huipulla. Huolellinen valmis- mukana ollut suomalainen putosi jo alku- Thunbergin paikan valtasi itselleen Birger tautuminen talven kilpailuihin, jopa Paa- erissä, ja esim. norjalaiset menestyivät paljon Wasenius, Clas Thunbergin tähden sammu- vo Nurmelta saamiensa ohjeiden mukaan, huonommin kuin heidän kuntonsa ja taiton- essa luonnonlakien mukaisesti. Wasenius tekivät hänestä sekä nopean että kestävän. sa olisi edellyttänyt. voitti ensimmäisen Suomen mestaruutensa Ensin Thunberg saavutti Oslossa euroopan Thunbergin luistelu-ura päättyi vuonna 21-vuotiaana vuonna 1933. Kehitys kansain- mestaruuden ja lopuksi St. Moritzin talvi- 1935 yli 40-vuotiaana. Jäähyväiskilpailuiksi väliseen luokkaan kävi nyt nopeasti. Jo seu- olympialaisissa hän voitti kaksi kultamitalia. muodostuivat Oslon maailmanmestaruus- raavana vuonna 1934 hän oli vähällä voittaa Kotimatkallaan Thunberg voitti vielä Oslon kilpailut. Täpötäysi katsomo osoitti hänelle maailmanmestaruuden kotikaupungissaan kansainväliset kilpailut. Kotona Helsingin tuolloin yhtä paljon suosiota kuin omalle Helsingissä. Hän johti pistekilpailua ensim- Töölönlahdella voitto oli vielä ylivoimaisem- maailmanmestarilleen. (Suomen Luisteluliitto mäisen päivän jälkeen, kun oli hyötynyt ke- pi. Viimeksi mainittuihin kilpailuihin tuli 75 vuotta, vuosikirja 1983.) vyestä rakenteestaan vetisessä säässä. Hän niin paljon yleisöä, että poliisien oli lopulta Clas Thunbergin luistelu-uran huippuai- voitti ensimmäisenä päivänä 5000 metriä ja estettävä kaikkien halukkaiden pääsy jäälle. kaa kutsutaan Thunbergiadiksi voitokkaan 500 metrillä tuli kolmas sija. Toisena kilpailu- Jään pelättiin pettävän niin suuren yleisö- luistelijamme kunniaksi. Thunbergin luiste- päivänä sääolot muuttuivat: jää parani sään määrän alla. lu-ura kesti yli 20 vuotta. Tänä aikana hän kylmettyä ja puhurituuli häiritsi 1500 met- Vuonna 1929 Thunberg voitti jälleen maa- voitti viisi kultamitalia, yhden hopeisen ja rin luistelua. Mestaruuden vei Waseniuksen ilmanmestaruuden, tällä kertaa Oslossa. yhden pronssisen olympialaisissa, viisi maa- nenän edestä norjalainen Bernt Evensen. Si- Norjalaisten suosikin Ballangrudin oli jää- ilmanmestaruutta, neljä euroopanmestaruut- joituttuaan ensin vuosina 1934, 1936 ja 1937 tävä. Voittonsa ansiosta Thunberg kutsuttiin ta ja saavutti maailmanennätyksiä. (Luistellen maailmanmestaruuskilpailuissa hopealle, kuninkaanlinnaan, mitä voidaan pitää ainut- kultaan ja kunniaan; Sulo Kolkka; Luistelija.) hän voitti sitten maailmanmestaruustitte- laatuisena huomionosoituksena suomalaisel- lin vuonna 1939 kotiradallaan Helsingissä. le luistelukuninkaalle. Myös talvesta 1931 tu- Talviolympialaisissa 1936 Garmish Parten- li suurmenestys. Vaikka mestarimme oli jo kirchenissä hän sai kaksi hopeaa ja yhden lähes 38-vuotias, hän voitti viidennen maa- pronssimitalin. Euroopanmestaruuskilpai- ilmanmestaruutensa ja ylsi samana vuonna luista Wasenius sai pronssia vuosina 1935 ja myös euroopan mestaruuteen, tällä kertaa 1936 ja hopeaa 1933. Olympiahopeaa hän sai Tukholmassa. 5000:lla ja 10 000 metrillä. Olympiapronssia Talvella 1932 pidettiin kolmannet talvi- tuli 1500 metrin luistelusta. (Luistellen kultaan olympialaiset Lake Placidissa. Pikaluistelu- ja kunniaan; Sulo Kolkka.) kilpailuista nousi valtava kohu, sillä Kan- sainvälinen Olympiakomitea oli antanut Kuvassa Birger Wasenius voitettuaan maailmanmestaruuden Helsingissä 1939. järjestäjille luvan panna toimeen kilpailut amerikkalaiseen tapaan yhteislähtökilpailu-

36 37 Waseniuksen kolme kentällä. Kamppailu oli kovaa ensimmäisenä Pikaluistelijoille ensi päivänä latvialaisen Euroopan mestarin Al- olympiamitalia fons Berzinsin ja Waseniuksen välillä. Toise- kertaa oma valmentaja na kilpailupäivänä Wasenius kuitenkin otti Olympiavuonna 1936 Waseniuksen menes- selvän voiton 1500 metrillä, mikä takasi sen, Suomen Luistinliiton johtokunta piti Helsin- tys sai jatkoa. Ennen Garmisch-Partenkir- että viimeisellä matkalla ei täytynyt yrittää gissä 12.11.1934 kokouksen, jossa suomalai- chenissä käytyjä olympialaisia luisteltiin enää edes parastaan. Maailmanmestari Wa- sille pikaluistelijoille nimettiin ensi kertaa maailmanmestaruuskilpailut Sveitsin Da- senius ilmoitti lopettavansa luistelu-uransa oma valmentaja. Valmennustyö muodostui vosissa. Siellä Wasenius valloitti jälleen pal- seuraavana vuonna. Näin kävikin, mutta uranuurtajan tehtäväksi. Valintakomitean ja kintopallin toisen paikan norjalaisen Ivar odottamattomalla tavalla: hän kaatui talvi- Luistinliiton johtokunnan mielestä L.E. He- Ballangrudin jälkeen. Wasenius oli 1500 met- sodassa Laatokanjärven jäälle tammikuussa lander Hämeenlinnasta oli sopiva henkilö rillä ja 5000 metrillä kolmas ja päätösmatkan 1940. Kuollessaan hän oli 28-vuotias. (Luis- toimimaan luistelijoiden omana valmentaja- 10 000 metriä hän voitti. Viikon päästä hän tellen kultaan ja kunniaan; Urheilumme kasvot.) na, ja hänet valittiin tehtävään johtokunnan kiisi Riesersee-järven jäällä saavuttaen kol- kokouksessa 12.11.34. Valmennuskomitean ja me olympiamitalia: kaksi hopeista ja yhden Luistinliiton mielestä Helander täytti hyvin pronssisen. Toisena kilpailupäivänä Wase- Olympiatalvi 1936 heidän valmentajalle asettamat vaatimukset: nius saavutti 5000 metrillä hopean samalla, Garmisch– kun Antero Ojala luisteli pronssille. Kolman- - valmentajan pitää olla hyvin perehtynyt tena päivänä Wasenius nappasi 1500 metrin Partenkirchen valmennuskysymyksiin ja pikaluistelijoi- pronssin ja viimeisenä päivänä pisimmän den valmennukseen matkan eli 10 000 metrin hopean. Wasenius Garmisch–Partenkirchenin talviolympialais- - hänen pitää nauttia aktiiviluistelijoiden ratkaisi kirkkaimpien mitalien kohtalon pa- ten luistelumenestykseen ei Suomen Luistin- luottamusta ja suosiota rinaan luistelleen Ballangrudin kanssa. Bal- liitto suhtautunut kovinkaan toiveikkaasti. - hänen pitää olla suullisesti ja kirjallisesti langrud johti välillä jo seitsemällä sekunnil- Kuitenkin liitto päätti hyvissä ajoin valmis- esitystaitoinen la, mutta ero miesten välillä kutistui maaliin tautua näihin kaikkia suomalaisia suuresti - hän voi muun toimensa ohella käyttää mennessä vajaaseen neljään sekuntiin. Wase- kiinnostaviin kilpailuihin. Valmistelut teh- aikaansa niin kirjeenvaihtoon kuin muu- nius paransi ennätystään 23 sekuntia aikaan tiin hiljaisuudessa, mutta selvin ohjelmin. hunkin valmennustyöhön 17.28,2. (Luistellen kultaan ja kunniaan; Sulo Valmistautuminen olympialaisten pikaluis- - hänen pitää voida tehdä kaikki puhtaasti Kolkka.) telukilpailuihin tapahtui Suomen Luistin- harrastetyönä – lukuunottamatta tietysti liitossa yhtenäisesti ja suunnitelmallisesti. tilityksien mukaisia korvauksia posti- ja Tuskin koskaan aikaisemmin ei ollut Luistin matkakuluista ihdoin maailmanmestaruus V liitossa valmistauduttu näin selvin ohjelmin - hänen on voitava tarvittaessa olla leirien olympialaisten pikaluistelukilpailuihin. Pi- johtajana ja valmentajana sekä lopuksi – Vuonna 1937 Wasenius oli jälleen maailman- kaluistelijoilla oli nyt myös ensi kertaa oma seurata edustusjoukkuetta kilpailumat- mestaruushopealla Oslossa pidetyissä kil- valmentaja ja olympialaisten luistelijava- koilla. pailuissa. Varsinainen toiveiden täyttymys linnat tehtiin hyvissä ajoin testikilpailujen tapahtui vuonna 1939, kun maailmanmesta- perusteella. Hämeen Sanomissa 14.11.1934 hän kertoi ruuksista luisteltiin jälleen Helsingin pallo- valmennussuunnitelmistaan:”Ensimmäi-

38 39 senä on suunnitelmissa luentotilaisuus, joka sä kiitettävästi. 6 000 mk:n määräraha. on Helsingissä. Valmennustyö tulee olemaan Valmennukseen haluttiin saada suurempi etupäässä joukkotyötä, sillä tarkoitus on luistelijoiden kärkijoukko, eivätkä määrä- Valmennus syksyllä 1934 muokata hyvin laajaa pohjaa, ja lopullisena rahat olisi riittäneet suoraan henkilötukeen päämääränä ovat tietysti seuraavat olympia- niin kuin aikaisemmin. Helanderin mielestä Valmennustyö aloitettiin heti syksyllä 1934. laiset Garmisch-Partenkirchenissä. Niin pal- ei ollut oikeata varojen käyttöä keskittää va- Työ oli aluksi vain pohjustavaa, koko aktii- jon tehdään ”kärkien” kanssakin työtä, että roja vain muutaman luistelijan valmennuk- visen luistelujoukon käsittävää. Helsingissä alkavana talviurheilukautena valitaan lopul- seen. pidettiin Suomen Luistinliiton suunnittele- liset olympiaehdokkaat, joille sitten järjeste- Uusien suuntaviivojen vuoksi Liitto valit- man luentosarjan ensimmäiset luennot. Läs- tään erikoisvalmennus aivan ensi kesästä si valmennuskomitean, jonka tehtävänä oli nä oli kolmisenkymmentä pikaluistelijaa, saakka. Kuten sanoin, koetetaan työlle saada valmennussuunnitelman laatiminen yhdessä etupäässä helsinkiläisiä, mutta oli joukossa alkavana talvena mahdollisimman laaja poh- Helanderin kanssa. myös Luistinliiton kutsumia aktiivimiehiä ja”. Meidän nykyinen luistelija-aineksemme Hämeenlinnasta, Viipurista, Tampereelta, on hyvää, nuorta joukkoa, joilla on valoisat Työsuunnitelma Ensosta ja Joensuusta. Luistinliitto kustansi tulevaisuuden mahdollisuudet. Luistelu- paikalle 6–10 maaseutuluistelijaa tai ainakin tasomme viimeisten vuosien kehityksestä L. Helander laati työsuunnitelman olym- korvasi osan matkakuluista. on sanottava, että rintama on laventunut pialaisia edeltäville kahdelle valmennus- Luistinliiton puheenjohtajan E. Linnan huomattavasti, vaikka asian hyväksi onkin vuodelle. Valmennustoimikunta hyväksyi lausuttua osanottajat tervetulleiksi, pitivät puutteellisesti tehty työtä. Jos katsomme Helanderin laatiman valmennussuunnitel- ensimmäiset luennot entinen mestariluiste- esimerkiksi luistelijoittemme kärkijoukkoa, man, jonka se esitti Luistinliiton johtokunnal- lija Julius Skutnabb ja Luistinliiton valmenta- emme ole yhden emmekä kahden miehen le, joka sen sitten kokouksessaan 12.11.1934 jaksi valittu, myöskin pikaluistelijana hyvin varassa, vaan 5–6 miestä taistelee etusijois- hyväksyi. Kokouksessa keskusteltiin myös tunnettu Lauri Helander. ta. Valmennustyöstä meillä ei ole lainkaan Valmistautuminen valmennuskurssien toimeenpanosta syksyl- Tilaisuudessa Helander ja Skutnabb luen- aikaisempaa kokemusta, ja siinä juuri onkin Garmisch-Partenkirchenin- lä 1934 Vierumäellä. Kokouksessa sovittiin, noivat valmennuksesta, valmennusmenetel- muuan valmennustyötä haittaava tekijä. Ei että kurssit järjestetään Vierumäellä heti, kun mistä ja luistelutyyleistä. Skutnabb käsitteli ole edes kirjallisuutta, vaan kaikki on teh- talviolympialaisiin jääolosuhteet sen sallivat. Liiton tarkoituk- luennossaan pikaluistelijain alkuvalmennus- tävä ja suunniteltava alusta alkaen. Esimer- sena oli myös varata haettavaksi apurahoja ta ennen jään tuloa ja samaten alkuharjoit- kiksi kesäurheilun alalla on ollut kaikenlaisia Helanderin mukaan Suomen aikaisemmat – esimerkiksi puolet kurssimaksusta. Loput telua jäällä. Helander selosti pikaluistelijalle kursseja, luentoja, sanomalehtikirjoituksia olympiavoitot vaativat nyt nimenomaan kustannuksista kurssilaisten piti kuitenkin sopivan kotivoimisteluohjelman muodosta- on paljon julkaistu, mutta pikaluistelusta ei juuri pikaluistelussa kaikkien voimien kes- suorittaa itse. Kurssin pituudeksi sovittiin mista. Tilaisuudessa kerrottiin myös olym- ole edes lehtikirjoituksia. Ainoat teokset, jot- kittämistä voittojen saavuttamiseen, siksi 7–10 päivää. Alkaneen talven luistelukilpai- piasuunnitelmasta. ka ovat olemassa, koskevat kaunoluistelua valmistautumisen oli oltava perinpohjai- lujen perusteella sovittiin keväällä nimettä- Skutnabb kertoi, että hänen alokaspäivi- ja sitten minun julkaisemani poikien pika- sempaa ja tiukempaa kuin aikaisemmin. väksi ehdokasjoukkue, joka sitten syksyllä nään he eivät saaneet mistään kaipaamiaan luisteluopas. Siinä ovat kaikki käytettävissä Suomen huippuluistelijoiden valmennus kutsutaan uudelleen noin 3 viikkoa kestäväl- tietoja luistelun harjoittamisesta. Luistelun olevat apuneuvot. Mutta ainahan on siten, asetettiin etusijalle. Huippuluistelijat saivat le valmennusleirille, ja vasta tämän jälkeen valmentautuminen perustui omakohtaisiin että kun on puuhun kiivettävä, on tyvestä käyttää valmennusrahat oman harkintansa valitaan olympiaedustajat lopullisesti. kokemuksiin. Hänen mukaansa järjestetyn- noustava, ja niin myös tässä. (Hämeen Sano- mukaan. Voitiin kuitenkin todeta, että nämä Tulevana talvena suoritettavaa valmennusta laiset luentotilaisuudet ovat erittäin terveel- mat 14.11.34.) muutamat valitut hoitivat edustustehtävän- varten myönnettiin valmennuskomitealle lisiä luistelijoille. Tiedon jakamisessahan

40 41 luentotilaisuuksissa pyrittiin siihen, että ko- kahdesti, ja niiden perusteella Valmennus- perusteella valittiin sitten 15 luistelijaa olym- si ankarilta ja aikaisilta kilpailuilta. Kaisanie- kemuksen avulla hankittuja tietoja annetaan komitea valitsi sitten lopullisen joukkueen. piaehdokkaiksi, joille jo keväästä 1935 alkaen men luistinrata oli kuitenkin jälleen kuravel- nuoremmille, niin ettei heidän tarvitse vält- Huomattavaa oli, että tällä valmennusta- järjestettiin erikoisvalmennus. Suunnitelmia linä. Eikä muuta neuvoksi kuin jälleen siirtää tämättä käydä lävitse samaa ”kokemuksen valla ja siihen sijoitetuilla varoilla valmen- seurattiin johdonmukaisesti loppuun asti. kilpailuja. Lauantaina kuitenkin pakasti sen koulua”, jonka vanhemmat luistelijat ovat nettiin 10–15 luistelijaa. (L. E. Helander, 1934.) Ainoastaan poikkeuksellisen huono alkutal- verran, että jonkinlaiset kilpailut voitiin sun- saaneet kestää. vi tahtoi häiritä työtä. Olympialeiri päästiin nuntaina ja maanantaina järjestää. Näissä kil- Luistinliitto jatkoi luentojaan edelleen Hel- alkamaan joitakin viikkoja myöhästyneenä pailuissa iltapimeällä Wasenius sitten luisteli lympiaehdokkaiden singissä ja niihin kutsutaan kaikki aktiiviset O vasta 1.12.1935, minkä vuoksi oli jo ehditty 3000 m:n uuden Suomen ennätyksen 5.03,8. nuoremman polven luistelijat maan eri puo- valinnat harkita leirin siirtoajatuksia aina Kajaaniin Talven tulosten perusteella sai olympialai- lilta. (Uusi Suomi 19.11.34.) ja Nurmekseen asti. Pienet pakkaset ehti- siin lähtevä joukkue seuraavan kokoonpa- Kun Clas Thunberg siirtyi kilparadalta sen vät sentään onneksi jäädyttää Vierumäen non: B. Wasenius, A. Ojala, O. Blomqvist, J. Olympiavalmennus jatkui 1935 reunamille, sammui saman tien monelta järville viisisenttisen jääpeitteen, joten väl- Ruissalo ja A. Ekman. Tämä joukkue yhdes- asiantuntijaltakin usko luistelijoiden kilpai- tyttiin liian pitkältä leirimatkalta. Leiri kesti sä valmentajansa Helanterän (ent. Helander) Talven 1935 tulosten perusteella valmennus- lukykyyn kansainvälisillä kilpakentillä. Ei kaksi viikkoa, ja leirille osallistuivat kaikki kanssa lähti alkuperäisen suunnitelman mu- komitea valitsi kymmenen olympiaehdokas- uskottu nuoren luistelijajoukon pystyvän muut luistelija paitsi Wasenius, Blomqvist ja kaan ensin maailmanmestaruuskilpailuihin ta, joille saman vuoden syksyllä järjestettiin puolustamaan niitä perinteitä, joita Thun- Ekman, jotka työesteiden takia jäivät pois. Davosiin ja sieltä olympiapaikalle Garmisch- erikoisvalmennus. berg varsinkin varhaisimmilta olympiavuo- Leirin ensimmäinen viikko oli raskas, Partenkircheniin. (Suomen Luistinliiton vuosi- Jo keväällä valmentaja laati yhdessä valit- silta oli puolustettavaksi jättänyt. Ei siitäkään jopa työläskin ainaisen lumirännän takia. kirja 1936; Lauri Helanterä, ss. 7–12.) tujen luistelijoiden kanssa kullekin sopivan huolimatta, että Birger Wasenius jo joinakin Ohut jää yritti pettää, joten ratoja piti aina valmennusohjelman ja se tarkastutettiin val- talvina pystyi tarjoamaan hyvinkin purevaa välillä siirtää uusille paikoille kylmien kyl- mennuskomitealla. Hyväksyttyjen ohjeiden vastustusta ulkomaalaisille luistelijoille. Tä- pyjen välttämiseksi. Vain valmentaja – kai mukaan valitut luistelijat aloittivat ajoissa mä ”matalapaineinen” mieliala oli vallannut tehtävänsä vaatimana – joutui tutkimaan omakohtaisen valmentautumisen yhteis- suuren yleisön lisäksi myös monet luistelu- jään laatua altapäin, mutta vedettiin nope- työssä valmentajan kanssa. Syys- ja loka- väestä. asti kuiville. Toinen leiriviikko sen sijaan oli kuussa yhteisissä neuvottelutilaisuuksissa Löytyi toki sellaisiakin, jotka uskoivat nuo- ilmojen puolesta ihanteellinen, joten leirioh- keskusteltiin valmennuksen kulusta. Myös reen polveen enemmän ja luottivat heidän jelmaa päästiin täysin noudattamaan. hierontaa järjestettiin ehdokkaille ensin ker- kehitysmahdollisuuksiinsa. Nämä optimistit Loppiaisena Helsinkiin suunniteltu kat- ran ja myöhemmin kahdesti viikossa. tulivat valituiksi Luistinliiton valmennusja- sastuskilpailu täytyi jään puutteessa siirtää Jäälle piti päästä viimeistään marraskuun ostoon, joka ryhtyi työhön jo marraskuulla Hämeenlinnaan, missä se pidettiin Aulan- puolivälissä. Jos talvi oli myöhässä järjes- 1934. Luistelukausi 1935 käytettiin jo suun- gon puiston metsäjärvellä. Luistelijoiden tu- tettiin jääleiri sinne mistä jäätä löytyi, esi- nitelmalliseen neuvontatyöhön. Luentojen loskunto osoitti ilahduttavaa nousua, mikä merkiksi sopivan suojaisan järven rannalla ja keskustelutilaisuuksien avulla selvitettiin lupasi talven varalle hyvää. Niinpä Ojala olevaan maataloon. Leirejä oli usein Vieru- mahdollisimman laajoille luistelijajoukoille luisteli jo 5000 m ajassa 8.55,8. mäellä säiden salliessa. Leiriajan päätyttyä valmennuksessa tärkeitä asioita, koottiin ko- Varsinaiset karsinnat oli määrätty pidettä- ehdokkaat viimeistelivät kuntonsa kotira- kemuksia ja levittiin innostusta luistelijoiden väksi mestaruuskilpailujen yhteydessä tam- doillaan, ollen kuitenkin edelleen kiinteästi keskuuteen. Järjestettiin myös liiton ensim- mikuun 25–26 päivä, tarkoituksella samoina yhteydessä valmentajaansa. mäinen valmennusleirikin Vierumäellä. päivinä kuin euroopanmestaruuskilpailut Tarkistuskilpailuja pidettiin kerran tai Talven 1934 kuluessa tehtyjen havaintojen Oslossa. Luistelijoita tahdottiin säästää liiak-

42 43 samanaikaisesti muualta maailmalta alkoi kuulua tietoja ihanteellisissa olosuhteissa saavutetuista loistoajoista. Niin ”heikkopäi- sinä” kuin luistelijoidemme touhuja pidet- tiinkin, iskeydyttiin työhön kuitenkin entistä Kuva Jouko Nieminen Suomen Urheilumuseo tiukemmin. Vaatimattomat tulostarkistukset alkoivat piankin asiantuntijoille antaa uskoa ja luottamusta tuottavia tuloksia. Tarkistus tarkistukselta nämä tulokset paranivat, jopa niin, että lopullisen matkalle lähdön edel- lisenä päivänä noteerattiin kirjoihin uusi Suomen ennätyskin. Tämä oli ”matkapassi” valituille olympialuistelijoille, jotka astuivat junaan olympialaisjoukkueen jättäessä Hel- singin 28.1.1936.

Ensimmäinen kiirastuli

Ensimmäinen kiirastuli, johon luistelijat hei- tettiin, oli maailmanmestaruuskilpailut Da- Kuvassa vasemmal- vosissa 1.-2.2.1936. Se oli luistelijoidemme ta Åke Ekman, Birger ensimmäinen tosi kilpailu olympialaisvuo- kestänyttä maailmanennätystä, osoitti se, Wasenius, Ossi Blom- tena, sillä sääolosuhteiden vuoksi oli peruttu että kilpailut todella olivat kireät ja miehet qvist, Jorma Ruissalo ja omat mestaruuskilpailutkin, joiden piti olla korkeinta kansainvälistä luokkaa. Waseniuk- oikeassa laidassa Antero täyspainoiset olympiaharjoitukset. Davosin sen sijoittuminen toiseksi tässä seurassa mitä Ojala. kilpailujen tulokset olivat vielä tuoreessa parhaimmilla tuloksilla osoitti, että hänellä muistissa. Suurelle yleisölle ne tulivat suu- oli olympialaisiinkin asiaa. Ojalan hyvä rena yllätyksenä, mutta asiantuntijoille ne kunto ei oikein päässyt oikeuksiinsa. Häntä Helanderin matkakertomuksia olympiavuonna 1936 antoivat vakuutuksen siitä, että laskelmat vaivasi vuoristokuume, mutta uskottiin sen olivat sittenkin osuneet oikeaan. olympialaisissa tuhatta metriä alempana jäl- Niin niukasta tunnustusta kuin luistelijat oli- sesti noudatettiin – sen kuin sääsuhteitten Olosuhteet Davosin kilpailuissa eivät olleen olevan poissa ja pojan parhaissa voimis- vat viime vuosina ponnistuksistaan saaneet- sallimana voitiin. Olympialaissyksy pakkasi leet läheskään parhaat mahdolliset. Niinpä sa. Blomqvist raskaana ja voimakaspotkui- kin ja niin toivottomiksi kuin heidän olym- kuitenkin tekemään valmennustyölle voit- esimerkiksi 1500 m luisteltiin sellaisessa sena kärsi pehmeästä jäästä, mutta muuten piamahdollisuutensa yleisesti leimattiin, ei tamattomia vaikeuksia: se esti jatkuvasti lumipyryssä, että luistelu ei olisi ollut mah- huomasi hänen menostaan, että kunto todel- luistelupiireissä säikytty, vaan tartuttiin kä- säännöllisen harjoituksen, pakkasi ainaisil- dollista ilman silmiä suojaavaa selluloidilip- la oli nousemassa. Näihin kolmeen kohdis- siksi olympiavalmennukseen kuin leipään. la vesisateilla ja vastuksilla ylijännittämään pua. Kun siitä huolimatta kilpailussa sivut- tuivatkin toiveemme olympialaisia ajatellen. Tehtiin työsuunnitelma, jota johdonmukai- poikien hermoja – sitäkin enemmän, kun tiin Oscar Mathiesenin monet hyökkäykset Eikä siinä petyttykään.

44 45 Garmisch-Partenkirchen – lanterä oli Ojalalle laatinut 8.40 kierrostaulu- kon, mutta tämä oli useita kierroksia painel- olympianäyttämö lut 8.30 kierrosaikoja, joten Helanterä alkoi Rieserseen ”suomalaisjäällä” kuten norjalai- antaa tämän taulukon mukaisia väliaikoja ja set sanoivat, tekivät luistelijamme mitä toi- Ojala luistelikin täsmälleen tämän mukaisen vottiinkin. Wasenius oli edelleen sama kuin loppuajan, päihittäen hollantilaisen parinsa Suomen Urheilumuseo Davosissakin. Ojala oli parantunut vuoris- puolella kierroksella. (Suomen Urheilulehdelle tokuumeesta, täynnä kirpeää taistelumieltä kirjoitti Hammas.) ja Blomqvist edelleen yhäkin nousemassa. Blomqvistin 5000 metriä osoitti jo selvääkin Ajanottajat ratkaisivat selvemmin todeksi sen, minkä alun perin kultamitalin kohtalon oli huomioonotettu, että hän olisi tarvinnut enemmän kovaa luisteluharjoitusta ennen Olympialaiset eivät yleensä näytä menevän matkalle lähtöä. Surkeat jääolot ja huonot ilman skandaaleja. Tälläkin kertaa niitä sat- harjoittelumahdollisuudet Rajamäellä, vai- tui saksalaisten yrityksistä huolimatta. kea loman saanti muualla harjoittelua varten Näissä talvikisoissa ratkaistiin 500 m:n mm. rikkoivat suunnitelman ja niin kävi, että kultamitali vuorostaan ajanottajien ja lähet- hän ei ehtinyt valmiiksi olympialaisviikoksi. täjän suosiollisella avustuksella. Ilman mai- – harmiksi itselleen ja vahingoksi maallem- nittujen herrojen omalaatuista toimintaa ei rallisena lähettäjänä. Kun ensimmäinen pari Näkymä Garmisch me. (Lauri Helanterän muistelmia Olympialai- Ballangrud, joka tähän asti oli aina hävinnyt ilmestyi radalle tuli sinne myös Olsen, jolloin Partenkirhenin kilpailu- sista.) norjalaisille sprintteritovereilleen, olisi tätä Valär naurahtaen sanoi, että minun täytyy paikoille. kilpailua voittanut. Hänen ajakseen saatiin kai siirtyä katsojaksi. Olsen esiintyikin sitten Suomalaiset luistelivat hyvin pöytäkirjojen mukaan 43,4. Nyt sattui kui- diktaattorin ominaisuuksin, jopa yli sääntö- tenkin niin, että kaikkien sivullisten ajanot- jen määräysten. Ilman mitään arvontaa pani Viisisataa metriä ei mennyt aivan odotuksi- tajien kellot osoittivat 44,4. Mm. Pihkalan, hän aina norjalaisen sisäradalle. Näin saivat en mukaisesti, sillä paras suomalainen Wa- jonka kello kaikissa muissa pareissa näytti mm. Krogh ja Ballangrud luistella pariaan senius oli yhdessä Ojalan kanssa vasta kah- yhtä virallisten ajanottajien kanssa, osoitti edullisemmissa olosuhteissa, sillä tällä ker- deksannella sijalla ajalla 44,9. Matkan voitti voimakkain potkuin. Waseniuksen potkut Ballangrudille 44,4 sekunnin aikaa, samoin taa oli sisärata aivan ratkaisevasti parempi. norjan Ballangrud ajalla 43,4. Blomgvist oli olivat lyhyemmät, mutta kiireisemmät pot- muiden sivullisten. Norjalaiset ihmettelivät Myös muilla suomalaisilla paitsi Ojalalla oli sijalla 19. Viidentuhannen luistelu sujui suo- kut. Muutaman kierroksen jälkeen Wasenius aluksi asiaa, mutta kun saivat kuulla, että ulkorata. Tämän takia täytyy suomalaisten malaisittain jo paljon paremmin, sillä Bir- jätätti parinsa ollen samoissa kierrosajoissa pöytäkirjoissa todella oli 43,4 he koettivat sijoittumista pitää erikoisen hyvänä. ger Wasenius oli ajalla 8.23,3 toinen ja Ojala Ojalan kanssa, mutta Ballangrudin väliajat selittää katselleensa väärin kellojaan. ajalla 8.30,1 kolmas. Blomqvist ylsi hyvään olivat hänelle liian kovia. Viimeisen kierrok- Helanterä tarttuu arvontaan sijoitukseen ollen ajalla 8.36,6 kuudes. Mat- sen hän sitten luisteli erinomaisesti ja meni Lähettäjä diktaattorina kan voitti kuitenkin jälleen Ballangrud ajal- selvästi Ojalan aikojen edelle. Waseniuksen Suomalaisten valmentaja Lauri Helanterä, la 8.19,6. Ekman oli sijalla 22. Waseniuksen aika 8.23,3 oli paras suomalaisen luistelijan Lähettäjä Oscar Olsen ansaitsee myös lukun- joka ihan kiehui kiukusta Olsenin menette- loppuvauhti oli hurja. Hänen parinaan oli milloinkaan saavuttama tulos, ja se nosti sa. Ennen kilpailuja oli lähtöpaikalla hääri- lyn aikana, tarttui asiaan ja vaati kiven ko- hollannin Langedijk, joka teki matkaa pitkin, Waseniuksen maailman valioluokkaan. He- mässä davosilainen Valär, jonka piti olla vi- vaa, että sääntöjä on noudatettava ja radat

46 47 arvottava. Tähän vaatimukseen olikin Olse- seen ja oli samassa poikittain edessämme. Puk- tero Ojalan pronssimitalin voitto oli hänen osaa suuriin kansainvälisiin kaunoluistelu- nin lopuksi mukauduttava. Kävikin niin, että kasimme sitä tietysti ystävällisesti peräpuoleen, ikäiselleen nuorelle miehelle loistosaavutus, kilpailuihin ja vaikka hän siellä ei vielä pääs- sekä Haraldsen että Engnestangen saivat ul- sillä tilaa ei ollut väistämiseenkään. Autosta astui josta tieto kaikkialla Suomessa otettiin tyy- sytkään parhaaksi voittajaksi, hän hankki koradan. Tämä taisi vaikuttaa hermostutta- ulos armeijan upseeri ja – sopivasti päissään, al- dytyksellä vastaan. Tämän lisäksi on mai- hyvällä luistelullaan itselleen tunnustetun vasti heihin, kun suunnitelmat menivät näin kaen syyttää tapahtumaa taksin kuljettajan kon- nittava HLK:n Ossi Blomqvistin hyvä sijoit- aseman kansainvälisenä kaunoluistelijana ja myttyyn, sillä muuten tuskin voi selittää sitä, tolle. Tähän kokoukseen tuli pian konstaapelikin! tuminen pitkillä matkoilla. Suomen osuus samalla arvokkaasti edusti suomalaista kau- että nämä molemmat tottuneet pikamenijät Me asetuimme kuljettajaamme puolustamaan ja olympialaiskisojen pikaluistelukilpailuissa noluistelua. Nikkanen edusti Helsingfors kaatuivat. (Suomen Urheilulehti, Hammas.) selitimme asian niin kuin se oli, huomauttaen oli odotuksia parempi ja lyötiin sielläkin rik- Skridskoklubbia. Hän voitti urallaan yhteen- myöskin upseerin humalanhurmasta. Ja niin ki pelätty norjalaisrintama. (Suomen Luistin- sä kymmenen Suomen mestaruutta. (Suomen joutuivat olympialuistelijaimme nimet poliisin liiton vuosikirja 1936, s. 29.) Luistinliiton vuosikirja 1936; s. 30.) Tapahtumia kilpailujen kirjoihin. (Helanterän päiväkirjoista.) Pikaluistelijoiden olympiavoittojen rinnal- välissä la on suuriarvoisena pidettävä sitä, että luot- tamus pikaluistelijoiden kykyyn ja voimiin, lympialaisten O joka viimevuosina mahdollisesti oli hieman Saksalaista reklaamirumpua jälkipuintia laskenut, nousi olympiavoittojen johdosta jälleen huomattavasti. Olympiavoitot palaut- Juhlittiinpa tänäänkin! Kerroin jo aikaisemmin Vuosien mittaan Suomen pikaluistelijat ovat tivat ennalleen sen hyvän ja myönteisen kä- Suomen Urheilumuseo Ovomaltine-tehtaan reklaamin teosta. Nyt tulee saavuttaneet arvokkaita voittoja useimmissa sityksen, joka maassamme aina on ollut val- lisää. ”Kun vuori ei tullut Muhamedin luokse, niistä Euroopan maista, missä pikaluistelu- lalla pikaluistelijoistamme, jotka vuosisadan meni Muhamed vuoren luokse”. Kun me suo- kilpailuja pidetään. Garmisch-Partenkir- vaihteesta lähtien lukemattomat kerrat ovat malaiset emme menneet Ovomaltineen valoku- chenissä pidettyjen olympialaiskilpailujen vakuuttavasti maataan edustaneet. vattavaksi ja purkkeja saamaan, tuli Ovomaltin voitot liittyvät nyt suuriarvoisina moniin (Suomen Luistinliiton vuosikirja 1936; E. Linna, meidän luoksemme – ja oikein autolla. Toi sata- aikaisempiin kansainvälisissä kilpailuissa s. 3–6.) kunta purkkia pulveria käytettäviksemme, mutta saavutettuihin suomalaisvoittoihin. Vuoris- jätti samalla koreat plakaatit, joihin määrättyihin tokuumettakin poteneet pääsivät entiselleen arcus ikkanen sarakkeisiin pitäisi kirjoittaa tarvittavat henki- ja suomalaiset luistelijat edustivat maataan M N lötiedot urheilijoistamme! Näillä tiedoilla alkaa neljä päivää kestävissä kilpailuissa taiste- sitten tietysti reklaamirumpu päristä maailmal- lutahtoisina ja iskuvalmiina, kuten saattoi Garmisch-Partenkirchenissä pidettiin myös Marcus Nikkanen osal- la. Ovomaltinen avulla ne suomalaisetkin vain odottaa sen huolellisesti tehdyn valmen- kaunoluistelukilpailut, joihin Suomesta osallistui vuonna 1932 Lake pärjäävät! nuksen nojalla, jota valmennuskomitean ja listui ainoana kilpailijana Marcus Nikkanen. Placidin talviolympialaisiin uuden valmentajan johdolla oli suoritettu. Hän sijoittui seitsemänneksi. Kun kilpailijoi- ja oli siellä neljäs. Lace Suomalaisten pikaluistelijoiden Kuukausia kestäneen rauhassa ja maltilla ta oli noin 20, voidaan hänen sijoittumistaan Placidin olympiajoukku- suoritetun valmennustyön tulokset saatiin pitää tyydyttävänä. On muistettava, että eeseen Nikkanen valittiin nimet poliisin kirjoihin sillä ehdolla, että hän vastaanottaa arvokkaissa olympiavoitoissa. Marcus Nikkasella ei ollut samanlaisia har- maksoi itse matkansa. Suomalaiset olivat menossa taksilla kilpailupai- Birger Wasenius voitti hopeamitalin 5000 joittelumahdollisuuksia kuin hänen kilpai- Hän oli vuonna 1936 kalle, kun kahden hengen pieni auto suhahti ohit- ja 10 000 metrin matkoilla ajoilla 8.23,3 ja lijoillaan, eikä tilaisuutta lukuisissa näytök- Garmisch-Partenkirchenin se. Sen vasemmat pyörät painuivat hankeen, auto 17.28,2 ja HL:n jäsen Antero Ojala pronssimi- sissä varmistaa kuntoaan. Marcus Nikkanen olympialaisissa menetti ohjauskykynsä, kolahti puhelinpylvää- talin 5000 metrin matkalla ajalla 8.30,1. An- oli kuitenkin jo useamman vuoden ottanut seitsemäs.

48 49 Lassi Parkkinen perinteiden jatkaja

Lassi Parkkinen syntyi Varkaudessa, mutta Suomen Urheilumuseo joutui vanhempiensa mukana aivan nuore- Suomen Urheilumuseo na Ensoon. Hän aloitti poikasena sahante- räisillä luistimilla ja sai 17-vuotiaana oikeat pikasimet ja sijoittui piirin nuorten mestaruuskilpailuissa toiseksi. Lassi Parkkisen ura luistelijana alkoi vuonna 1934, jolloin hän oli vielä koulupoika. Kolme vuotta myöhem- min 17-vuotiaana hän sijoittui junioreiden suomenmestaruuskilpailuissa neljänneksi. Vuonna 1937 silloin 19-vuotias Parkkinen oli voittamaton Suomen ja Ruotsin välisessä nuorten maaottelussa. Seuraavana vuonna hän pääsi opintomatkalle Davosissa käytyi- hin maailmanmestaruuskilpailuihin, joissa syntyivät hänen uudet ennätyksensä. Paras sijoitus tuli 5000 metrillä, jolla hän oli kuudes. Samana vuonna Parkkinen päihitti 15 sekunnilla uransa huipulla olleen Birger Waseniuksen 5000 metrin matkalla. Kilpai- lu käytiin 300 metrin radalla eikä Parkkisen aikaa voitu hyväksyä Suomen ennätykseksi,

vaikka aika alitti silloisen ennätyksen kuu- Lassi Parkkinen oli parhaimmillaan 5000 m ja 10 000 m matkoilla. Lassi on viimei- della sekunnilla. Seuraavana talvena käytiin nen yleisluistelijoiden maailmanmestari. Kuvassa vanhat kilpavei- ohjoismaiden uisteluliitto uudelleen henkiin kot vasemmalla Kornel P L talvisota, joka katkaisi Parkkisen kilpailu- Pajor keskellä Lassi uran hetkeksi. (Luistellen kultaan ja kunniaan; Parkkinen ja oikealla Vuonna 1949 Tukholmassa päätettiin herät- deksäs ja Lassi Parkkinen kymmenes. Mauri Urheilumme kasvot.) harjoitteli pienen joen jäälle raivaamallaan Kauko Salomaa. tää Pohjoismainen Luisteluliitto uudelleen Suomalainen voitti 500 m:n luistelun, mutta Talvisodan jälkeen ratkottiin jälleen Suo- radalla. Vuosina 1943 ja 1944 hän voitti Suo- henkiin. Päätöksen perusteella järjestet- ei päässyt viimeiselle matkalle. Pohjoismai- men mestaruus vuonna 1941. Tällöin Parkki- men sotamestaruudet. Sodan päätyttyä hän tiin pitkän tauon jälkeen 1951 PM-kilpailut den mestaruuskilpailut järjestettiin myös nen vei voiton kotiin. Sitten syttyi jatkosota aloitti opinnot Teknillisessä korkeakoulussa, Ruotsin Östersundissa. Suomella oli mukana vuonna 1955 Helsingin Eläintarhan kentäl- ja Parkkisen kilpailu-ura keskeytyi jälleen. mutta ei jättänyt luistelua. Vuonna 1946 hän kuusimiehinen joukkue. Paras suomalainen lä. Mestaruuden voitti Kauko Salomaa, hän Tykistöluutnanttina taistellut Parkkinen ei oli maailmantilastoissa 5000 ja 10 000 met- oli neljänneksi sijoittunut Matti Tuomi. Kau- voitti 1500 m:n ja 3000 m:n matkat, sekä oli kuitenkaan unohtanut luistimiaan sodan- rillä toinen ajoilla 17.25,7 ja 8.30,5. (Luistellen ko Salomaa oli kahdeksas, Antero Ojala yh- kolmas 500 metrillä ja neljäs 5000 metrillä. kaan aikana, vaan asemasodan salliessa kultaan ja kunniaan.)

50 51 Vuosi 1947 oli Parkkiselle ei kyennyt uusimaan mestaruuttaan. Uusien nähdessäni kauniisti luistelevan Lasse Park- epäviralliset MM-kilpailut Oslossa 1946 ja mestyksekäs sääntöjen mukaan vain 5000 metrin 12 paras- kisen olevan vain varjo siitä, mitä hänen pi- 26 osanottajasta viisi kaatui ja kuusi kom- ta pääsi viimeiselle 10 000 metrin matkalle. täisi olla, pälkähti seuraava kysymys mielee- pastui. Tämä osoittaa, ettei kellään ollut tar- Vuosi 1947 oli Parkkiselle menestyksekäs. Parkkinen oli matkalla yhdestoista, joten sai ni. Voimmeko saada hänestä vielä maailman peeksi aikaa tai ymmärrystä, mitä 500 metrin Hän voitti Davosissa tammikuussa yliop- luistella kaikki matkat. Myös Pentti Lammio mestarin? Olin melko varma hänen epäon- kova harjoittelu vaatii. Viidensadan metrin pilaiden maailmanmestaruuden. Davosista ja Kalevi Laitinen lunastivat paikkansa pi- nistumisestaan ensimmäisen maailmanmes- luistelu ei ole, niin kuin useimmat luulevat, hän matkusti Tukholmaan euroopanmesta- simmällä matkalla. Sen sijaan 500 metrillä taruuden jälkeen seuraavista syistä: Hän ei spritterimatka, jossa nyitään 100 tai 200 m:n ruuskilpailuihin, joissa hän ei kuitenkaan kolmanneksi tullut Mauri Suomalainen ei osannut kantaa vastuuta, joko hän innostui juoksuja. Viidensadan metrin luistelu on voi- saanut itsestään kaikkea irti ja oli lopulta vas- viimeiselle matkalle päässyt. (Luistellen kul- liikaa ja harjoittelisi koko kesän tai harjoitteli- matyö yhdistettynä tarkkuuteen, jota täytyy ta kahdeksas. Parhaimmillaan hän oli 5000 taan ja kunniaan; Urheilumme kasvot.) si liian vähän luullen uudelleen onnistuvan- harjoitella radalla. Ja saman aion opettaa metrillä neljäs. (Luistellen kultaan ja kunniaan.) Vuoden 1952 olympialaiset käytiin Oslos- sa. Parkkinen valitsi ensimmäisen virheen ja Suomalaiselle, ja hänestä saadaan sen suuren Viikko EM-kilpailuiden jälkeen kilpailtiin sa. Parkkisen luistelu-ura oli jo ehtoopuolel- epäonnistui. Saman virheen hän toisti viime luistelijan, jota tarvitsemme. maailmanmestaruuksista Oslossa. Parkkinen la, mutta hän onnistui ennen olympialaisia talvena, ja tulos oli vielä heikompi. Minun unelmani on ollut kasvattaa hyvä nousi mestaruustaistoon Norjan ja Ruotsin voittamaan Östersundin EM-kilpailuissa 500 Sillä hyvällä tyylillä, mikä Parkkisella on, 1500 metrin luistelija Suomelle ja luulen, että ennakkosuosikkien takaa. Ensimmäisen metriä. Pisteissä tuli neljäs sija. Olympialai- on hänellä jos kellään parhaimmat mah- Laitisesta saamme hänet. Laitisella on kaksi päivän jälkeen Norjan Sverre Farstad oli sissa Parkkinen oli parhaimmillaan 1500 met- dollisuudet selviytyä seuraavasta talvesta. epäkohtaa: Ensimmäinen on se, että hän on kärjessä ja Parkkinen piti hallussaan toista rillä kuudes. Olympialaisten jälkeen maail- Nyt voitti Pajor, mutta se oli puhdasta on- liian hento, mutta siitä hän yrittää päästä. tilaa. Ennen viimeistä matkaa tilanne oli se, manmestaruuskilpailuissa Trondheimissa nea. Pajor oli kovin hidas 500 metrillä, ja 500 Toiseksi hän on invalidi ja se on suuri ky- että sprintterinä tunnettu Farstad sai hävitä Parkkinen oli jo paremmassa vedossa ollen metriä olisi Parkkisen nyt ajateltava. Viisi- symysmerkki. On tosiaankin ikävää, että Parkkiselle enintään 21 sekuntia. Miehet luis- toinen sekä pisteissä että 5000 metrillä ja kol- sataa metriä on voimamatka, jota me kaik- hänen tekosilmänsä haittaa kovasti, mutta telivat viimeisen matkan parina. Parkkisen mas 10 000 metrillä. (Urheilumme kasvot.) ki pelkäämme. Kukaan ei sitä harjoittele. voi olla, että hän tottuu siihen tänä vuonna, tavoitteena oli läkähdyttää Farstad jo alku- Vuoden 1953 maailmanmestaruuskilpai- Parkkinen tulee saamaan takaisin voimansa kun leikkauksesta on kulunut aikaa. Etenkin matkasta, mutta vielä 6000 metrin kohdalla lut jäivät Parkkisen jäähyväiskilpailuiksi. ja henkilökohtaisen luottamuksensa tällä ulkomaisilla radoilla toivon hänen lyövän miesten välillä oli eroa vain 10 sekuntia. Ero Hän selviytyi ainoana suomalaisena 10 000 matkalla, 1500 metrillä hän on sangen hyvä, itsensä lävitse, ja olen vuorenvarma, että hän kasvoi kuitenkin viimeisten kierrosten aika- metrin matkalle. Pisteissä hän oli kuitenkin 5000 metrillä ja 10 000 metrillä ei ole mon- sen tekee”. (Helsingin Luistinkiitäjät; Kiitäjä na reiluun puoleen minuuttiin ja mestaruus vaatimattomasti kahdestoista. (Urheilumme taa, jotka häntä ahdistelevat. Lasse Parkkisen kevätjulkaisu 1949.) ratkesi Parkkisen hyväksi. (Luistellen kultaan kasvot.) pitäisi hankkia itselleen hyvä neuvonantaja, ja kunniaan.) luottaa sokeasti hänen neuvoihinsa ja viitata Talvella 1948 olympialaiset käytiin St. Mo- Clas Thunbergin arvio kintaalla muiden neuvoille. ritzissa. Parkkisella ei ollut samanlaista on- Parkkisen, Laitisen ja Sitten on meillä Mauri Suomalainen. Sii- nea kuin vuotta aiemmin Oslossa. Hänellä nä on luistelija, jolla on suuret edellytykset, oli selkäongelmia, jotka estivät huippukun- Suomalaisen mahdollisuuksista mutta häntä on harjoitettu aivan väärin. non viimeistelyn. Siitä huolimatta Parkki- luistelijoina Seuraavassa haluan kertoa katsantokanta- nen toi kisoista kotiin hopeamitalin 10 000 ni asiasta. Maailmansodan jälkeen oli koko metrin matkalta. Lisäksi hän sijoittui neljän- Helsingin Luistinkiitäjien kevätjulkaisussa luistelu-urheilu lamassa. Etenkin olivat nor- neksi 1500 metrin matkalla omalla ennätys- 1949 Thunberg arvioi kyseisten luistelijoiden jalaiset kokonaan poissa. Mutta kuntohar- ajallaan 2.19,6. Maailmanmestaruuskilpailut mahdollisuuksia luistelijoina: joittelua metsissä ja murtomaalla olivat nor- käytiin Helsingissä, mutta niissä Parkkinen ”Maailmanmestaruuskilpailuissa Oslossa, jalaiset kuitenkin harjoittaneet. Sitten olivat

52 53 Verné Lesche, moninkertainen

maailmanmestari SLL:n kuva-arkisto Suomen Urheilumuseo Naisten pikaluistelukilpailut alkoivat 1930-luvulla. Pohjoismaissa Norja näytti esimerkkiä järjestämällä naisilleen mestaruuskilpailun. Tätä seurasi Suomessa Hel- singin Luistelijat, jotka järjestivät naisille mestaruuskilpailun 500 metrin matkalla. Vuonna 1932 luisteltiin ensimmäisen kerran naisten Suomen mestaruudesta. Voiton vei Aino Talsi. Kolmannelta sijalta löytyi tuolloin 14-vuotias tulevaisuuden tähti Verné

Lesche hokkarit jalassaan. Kun Lesche hie- Sotkamon leirillä 1948

Suomen Urheilumuseo man myöhemmin sai jalkaansa pikaluistimet Keijo Lehdikkö ja Kurt ja ohjausta Helsingin Luistelijoiden luisteli- Skuttnabb ohjaavat Ver- joilta, hän kehittyi nopeasti. Vuonna 1933 hän né Leschiä pikaluistelun voitti Suomen naisten mestaruuden ensim- lähdön tekniikkaan. mäisen kerran ja luisteli Helsingin palloken- tällä 1500 metrillä ajan 2.49,0, jolla oli naisten Naisten maailmanmestaruuskilpailujen osanottajat Tampereella 26.2.1939. Luistelijat vasemmalta Toini Nieminen, Kaarina Willberg, Anna- maailmanennätyksen arvo. Tästä alkoi Verné Liisa Tuominen, Sofia Nehringova, Liisa Salmi, Laura Tamminen, Verné Lesche ja Glou Donker. Leschen maineikas kilpailu-ura. (Urheilumme kasvot, Luistellen kultaan ja kunniaan; Suomen Lesche oli Davosissa kolmas 1937 ja Oslossa vat Tampereella pidetyt vaatimattomimmat, Luistinliiton vuosikirja 1938.) toinen 1938. Ensimmäisen maailmanmesta- sillä ne olivat melkein kuuden suomalaisen Ensimmäiset naisten maailmanmestaruutensa Lesche voitti Tampereella 1939. Kil- ”jäsentenväliset”. Hollannin Glou Doncker, ruuskilpailut käytiin Tukholmassa 1936. pailut olivat neljännet naisten maailmanmes- joka voitti 500 m, mutta keskeytti 5000 met- Siellä 18-vuotias Lesche voitti 1000 metrin ja taruuskilpailut ja ne pidettiin Tampereella rillä ja Puolan alokasasteella ollut Sofia Neh- 5000 metrin luistelut ja oli pisteissä hopealla. Pyrinnön järjestäminä. Ensimmäisissä kilpai- ringova, olivat ainoat ulkomaiset osallistujat. Verné oli alusta pitäen erinomaisen kestävä luissa Tukholmassa 1936 kilpailijoita oli 15. Suomeen jäivät kaikki mitalit. Mestaruuden luistelija. Seuraavien vuosien MM-taistoissa Vuonna 1937 oli kilpailijoita vain 6 edustaen voitti Verné Lesche, toinen oli Liisa Salmi ja Kuvassa Verné Lesche sentään viittä maata, mutta tähänastisista oli- kolmas Laura Tamminen.

54 55 Naisten arvokilpailujen Olympiamitalisti sarja katkeaa Pentti Lammio Maailmansota katkaisi arvokilpailuiden sar- Tampereelta nousi maailmanluokan luiste- Suomen Urheilumuseo jan kahdeksaksi vuodeksi. Seuraavat mes- lijaksi sorvaaja Pentti Lammio. Hän luisteli Suomen Urheilumuseo taruuskilpailut käytiin 1948 Drammenissa. St. Moritzin olympialaisissa pronssille 10 000 Siellä Lesche luisteli jälleen mestariksi. Tällä metrillä vuonna 1948 ja täydensi näin Suo- kertaa kilpakumppaneita oli vain Norjasta. men menestystä, kun Lassi Parkkinen oli Seuraavana vuonna maailmamestaruudesta samalla matkalla hopealla. Olympiamitalisti miteltiin Turussa. Tästä alkoi Neuvostoliiton hänestä tuli 28-vuotiaana, mutta luistelu- luistelijoiden voittokulku. Turussa he valloit- ura alkoi jo paljon ennen tätä. Lammio voitti tivat kaikki palkintosijat. Lesche ja Eevi Hut- vuonna 1937 junioreiden Suomen mestaruu- tunen olivat kuitenkin kaksi nopeinta 5000 den. Vuonna 1939 hän oli jo mukana euroo- metrin matkalla. 3000 metrilläkin he sijoit- panmestaruuskilpailuissa Riiassa, jossa hän tuivat toiseksi ja kolmanneksi. Lesche olisi sijoittui 1500 metrillä toiseksi. (Luistellen kul- todennäköisesti ollut hopealla pistekilpailus- taan ja kunniaan; Sulo Kolkka) sa, ellei olisi kaatunut 1000 metrillä. Kaatu- Talvisodan jälkeen vaikutti siltä, että Lam- minen pudotti hänet pisteissä kuudenneksi. mio olisi luopunut luistelusta, mutta innos- Ilman tätä kaatumista hän olisi sijoittunut tui jatkosodan aikana uudelleen, että pääsi pisteissä toiseksi. Lesche oli mukana vielä kotilomille kilpailemaan. Pitkien matkojen vuoden 1949 maailmanmestaruuskilpailuis- luistelu sujui Lammiolta aina hyvin, ja kun sa Kongsbergissa. Näissä kilpailuissa hän hän ensimmäisen kerran eläessään kesällä luisteli 5000 metriä maailmanennätysaikaan 1947 päätti ryhtyä oikein säännöllisesti en- 9.26,8. Pisteissä hän jäi kuitenkin viidennek- nakkovalmennukseen, hän saavutti talven si. Hän solmi avioliiton norjalaisen sanoma- alkaessa olympialaisiin oikeuttavan huippu- lehtimiehen kanssa.Tähän päättyi Leschen kunnon. Määrätietoisen valmentautumisen huikea ura luistelijana. Maailmanmesta- ansiosta hän oli ennen St. Moritzia mitalisuo- ruusmitalien lisäksi hän ehti voittaa Suomen sikkikunnossa. mestaruuden 11 kertaa. (Urheilumme kasvot; Valitettavasti 5000 metrin matkalla sää ei Pikaluistelija 4/1970.) suosinut suomalaisluistelijoita, vaan Lam-

Vuonna 1947 kilpailtiin maailmanmestaruuksista Oslossa. Parkkinen nousi mes- mio joutui luistelemaan matkan sankassa taruustaistoon Norjan ja Ruotsin ennakkosuosikkien takaa ja voitti maailmanmes- lumipyryssä. Mitalit menivät ennen pyryä taruuden. Hänen suoritustaan täydensi Verné Lesche voittamalla naisten toisen luistelleille. Lammio sai kaikkensa ponnis- maailmanmestaruutensa Drammenissa. teltuaan tyytyä seitsemänteen tilaan ajalla 8.40,7. Pisimmällä 10 000 metrin matkalla ohut vuoristoilma oli vaatia veronsa, mutta sisukas suomalainen pinnisteli maaliin ja sai palkinnoksi pronssimitalin, vaikkei ollut

56 57 enää yhtä hyvissä voimin kuin 5000 metrillä. sen silmänsä. Vaati aikaa ja tarmoa ennen Olympialaiset St. Moritz – luistelijan ja turistin silmillä Kun Lammio ensimmäisen olympiamitalin- kuin vauhtiluistelu saattoi jatkua entiseen ta- sa voitettuaan oli vasta 28-vuotias, oli hä- paan puolta pienemmällä näkötarkkuudella. nähtynä nellä vielä havitella kultaakin, vaikka 1952 Vuonna 1945 Laitinen jo kuitenkin voitti 500 SLL:n kuva-arkisto Oslon olympialaisissa. (Luistellen kultaan ja metrin erikoismatkan Suomen mestaruuskil- Lauri Helanterä laati valmennuksesta, mat- luineen sekä kirjallisia ohjeita. Valmennuk- kunniaan.) pailuissa ja paransi 1500 metrin ennätystään koista ja kilpailuista leikekirjan. Näin hän sen yleiskulku suunniteltiin sellaiseksi, että Ennen Oslon olympiakilpailuja 1952 Lam- kahdella sekunnilla. Vuonna 1946 Laitinen menetteli myös olympiatalvea edeltävänä ja heti luistelukauden loputtua oli harjoituksia mio luisteli ennätyksekseen 5000 metrillä nousi kansainvälisten kykyjen seuraan. Tä- olympiavuonna 1948. Hän keräsi materiaalia säännöllisesti jatkettava pyöräilyllä, maas- 8.17,3 ja 10 000 metrillä 17.01,1 ja oli jälleen mä tapahtui Trondheimissa Norjassa, missä pikaluistelijoiden valmentautumisesta ja va- tojuoksenteluilla voimisteluineen ym. Vain kerran mitalisuosikki. Toisin kuitenkin kävi. Laitinen voitti tunnettuja norjalaisia ja neu- linnoista olympialaisiin ja kuvasi itse olym- heinäkuun aika olisi tarpeellisen hermolevon Lammion paras sijoitus Oslon olympialaisis- vostoliittolaisia luistelijoita häviten pisteissä piamatkaa ja olympialaisten tapahtumaa. takia lepäiltävä. Elokuun alusta alkaa sitten sa oli 10 000 metrin neljäs sija. (Urheilumme vain Ruotsin Hedlundille ja Norjan silloiselle varsinainen, asteittain koveneva valmen- kasvot.) mestarille Aage Johansenille. Olympiaehdokkaiksi valittiin vuoden nuskausi samantapaisesti kuin keväälläkin. Vuonna 1947 hän voitti Suomen yleismes- 1947 tulosten perusteella kahdeksantoista Iltojen pimetessä ja kylmetessä vaihdetaan taruuden ja kolme matkamestaruutta Park- luistelijaa: pyöräily ns. kuivaluisteluksi, jonka avulla alevi aitinen kolmesti K L , kisen ollessa ulkomailla. Maailmanmesta- 1. Parkkinen Lassi HLK lihaksisto totutetaan luistelun vaatimaan li- Kalevi Laitinen oli erittäin perättäin Suomen ruuskilpailuissa Oslossa hän oli viides 5000 2. Laitinen Kalevi HLK hastyöhön ja jonka avulla ns. ylimenokausi sisukas luistelija, joka mestariksi m:llä ja myöhemmin hän ahdisteli Parkkista 3. Suomi Matti HLT maastoharjoittelusta varsinaiseen luistelu- tiukan parin saatuaan ei Hämeenlinnassa 10 000 metrin matkalla saa- 4. Helanterä Aarne HLT harjoitukseen jäällä pyritään saamaan sau- koskaan antanut periksi Helsingin Luistelijain kasvattina hän py- vuttaen oman ennätyksensä 17.57,4. 5. Salomaa Martti VSL mattomaksi ja joustavaksi. sovinnolla, vaan taisteli rähti luistelupiirien tietoisuuteen. Talvella Laitinen oli varmimpia olympiaehdok- 6. Salomaa Kauko VSL Yhteys valmennettavien ja valmentajan maaliviivalle saakka. 1938 hän voitti mestaruuden poikien mes- kaita St.Moritziin luistelijoita valittaessa. 7. Lammio Pentti TP välillä jatkuu kautta kesän kirjeenvaihdon taruuskilpailuissa Hämeenlinnassa. Hän Karsintakilpailuissa, joissa samalla ratkais- 8. Lehdikkö Keijo TP avulla. Niin tapahtuikin sekä puolin että voitti mestaruuden ylivoimaisesti oltuaan tiin Suomen v. 1948 mestaruudet, Laitinen 9. Ojala Antero HL toisin. Ohjekirjeiden määrä nousi toiselle sa- ensimmäinen kaikilla matkoilla tuloksin 47,3 voitti jälleen yleismestaruuden ja kaksi mat- 10. Vuorinen Einari TUL dalle. – 2.33,3 – 5.16,3 ja 9.08,8. 3000 metrin aika kamestaruutta, 500 ja 1500 metriä. St. Moriz- 11. Leche Verné HSK Lokakuun alussa luistelijat kokoontuivat oli Suomen junioriennätys. Edellisen vuo- za hän ei enää ollut parhaassa kunnossaan, 12. Leskinen Raimo KLS Helsinkiin, missä stadionilla pidettiin luen- den mestarin oli tyytyminen toiseen sijaan. mutta sijoittui seitsemänneksi ajalla 2.20,3. 13. Huttunen Eevi KLS toja keskustelutilaisuus, jonka jälkeen pai- Hämeenlinnan kilpailu avasi hänelle myös Maailmanmestaruuskilpailuissa hän oli pis- 14. Suomalainen Mauri Työv.U.L. nuttiin maastoon ottamaan käytännöllinen tien nuorten maaotteluun Ruotsia vastaan teissä yhdeksäs. 15. Evävaara Reino Työv.U.L. harjoitus. Tilaisuudessa olivat läsnä vain Eskilstunassa. Kolmannen perättäisen Suomen mesta- 16. Mäkelä Arvi Työv.U.L. pääkaupunkiseudun luistelijat. Marraskuun Laitisen luisteluinnostus ei sammunut, ruuden Laitinen voitti 1948 kilpaillen sitke- 17. Ruusunen Helga Työv.U.L. 16. päivänä kokoonnuttiin valmennusleiril- vaikka sodassa saatu vamma oli keskeyttää ästi mm. kympillä Parkkista vastaan ja voit- 18. Laakso Maggie Työv.U.L. le Sotkamon kirkonkylään, jossa lopullinen kilpauran. Vuonna 1939 hän luisteli Helsin- taen kolme erikoismatkaa näissä Joensuun luisteluharjoitus pääsi alkamaan. gissä kauniit ennätykset 500 m:llä ja 5000 kilpailuissa. (Luistellen Kultaan ja Kunniaan; Ensimmäinen yhteinen tilaisuus oli Hel- m:llä. Hänen erikoismatkansa oli 1500 m:n Simeoni.) singissä jo 27.4.1947. Tällöin kaikille eh- luistelu, jolla hän voitti Parkkisenkin useita dokkaille jaettiin kaaviokuva valmennus ja kertoja. Jatkosodan aikana hän menetti toi- kuntokäyriä osoittavine teoreettisine vaihte-

58 59 Olympiakatsastukset Helsingin Martti Salomaa ja Antero Ojala. Keijo Leh- saattaa tuntua väsymystä ja voimattomuutta. Kaisaniemessä 27.–28.1947 dikkö putosi papereistani jäädessään sel- Helpommin tasopainoon ovat päässeet Park- västi Ojalasta 1500 m:llä. Tampereella hän kinen ja Lammio, eikä Ojasenkaan suhteen Ensimmäisen katsastuksen 500 m voitti An- kuitenkin kotoisella jäällä voi saada Ratinan ole valittamisen syytä. tero Ojala ajalla 45,8; toinen oli Kalevi Lai- tienoot räjähtelemään. Aarre Helanterällä Suomen Urheilumuseo tinen ja kolmas Mauri Suomalainen. Pentti on myöskin silloin viimeinen tilaisuutensa. Pikaluistelijat kokeilivat Lammio voitti 5000 m luistelun ajalla 8.47,2; Nähdäkseni ainoastaan näistä kahdesta on kuntoaan toinen oli Kalevi Laitinen ja kolmas Kauko enää kysymys. Salomaa. Lasse Parkkinen oli neljäs. Kalevi Ojala luisteli 1500 m ajassa 2.24,4, Lammio ja Laitinen voitti 1500 m luistelun ajalla 2.24,8; Viisi valittua – kolmen Parkkinen 3000 m 5.01,4 ja 5.10,6. Tuloksia on toinen oli Pentti Lammio ja kolmas A. Ojala. katsastuksen kiirastulessa pidettävä hyvinä ilman kilpailua luisteltuna Viimeisen karsintamatkan 3000 metriä voitti 50 luistelijan täyttämällä radalla. Pentti Lammio ajalla 5.07,0; toinen oli K. Lai- kärvennetyt luistelijat SLL:n kuva-arkisto tinen ja kolmas K. Salomaa. Joukkueen viihdyttämisestäkin Ensimmäisissä kahdessa katsastuksessa pidettiin huolta. Kuvassa Mauri Suoma- Vielä pidettiin toiset luistelijat osoittautuivat niin tasaväkisiksi, lainen. Pikaluistelun MM- katsastukset Helsingin että valintaa ei voitu niiden perusteella vielä Luistelijat olivat Chasta Veglia -ravintolassa kisat järjestettiin toista tehdä. Tilannetta vaikeutti vielä se, että Lassi pyörittämässä sveitsittäriä ja olivat iltaansa kertaa Helsingin Olympia- stadionilla Parkkinen, joka ensimmäisissä katsastuksis- tyytyväisiä. stadionilla 28.–29.2.1948. 3.–4.1.1948 Suomen luistelijat olivat sa luisteli kohtuullisesti, oli ollut sairaana. Hotelli Neues Stahlbad tuntuu olevan jon- Kalevi Laitinen, Lassi Lopullinen karsinta tapahtui SM-kilpiluissa. kinlaisen itäisen varjostuksen alaisena. Tois- Parkkinen, Pentti Lammio Viisisataa voitti Keijo Lehdikkö ajalla 45,5; Suomen luisteluvaliokunta käsitteli tilan- Viisi valittua – kolmen katsastuksen kiirastulessa taiseksi hotelliin on sijoitettu suomalaisten lija Mauri Suomalainen. toinen oli Mauri Suomalainen ja kolmas netta perusteellisesti. Päätettiin ilmoittaa kärvennetyt luistelijat. Valituiksi tulivat Pentti Lammio, säksi Puolan, Romanian ja Tshekkoslovakian Yhteispisteissä Laitinen oli Aarne Helanterä. Viisituhatta metriä voitti kisoihin kaikki kysymykseen mahdollisesti Lassi Parkkinen, Kalevi Laitinen, Keijo Lehdikkö ja joukkueet. 9, Parkkinen 10, Lammio Antero Ojala. 12. ja Suomalainen 17. Laitinen ajalla 8.48,9; Lammio oli toinen ja tulevat luistelijat. St. Moritzin talviolympia- Hotelli Du Lac’ista on muodostumassa Mauri Suomalainen sijoit- M. Salomaa kolmas. Laitinen voitti 1500 met- laisten järjestelykomitealle ilmoitettiin 8 pi- muurahaispesä. Sinne sijoittuu kisojen ajaksi tui parhaiten yksittäisillä rin luistelun ajalla 2,28,0; toinen oli Ojala ja kaluistelijaa. Viiden varsinaisen lähtijän ni- Lauri Helanterän St. Moritzin 250 sanomalehtimiestä, 50 sanomalehtivalo- matkoilla ja luisteli 500 kolmas Helanterä. Pisimmän matkan 10 000 met selviävät kuitenkin vasta SM-luisteluissa pikkupaloja ja huomioita kuvaajaa ja satakunta samoilla asioilla liik- metrillä kolmanneksi, mut- meriä voitti Lammio 18.15,4 ajallaan; toiseksi Tampereella. Valituiksi tulivat Pentti Lam- kuvaa filmaajaa. Nyt heitä surisee kaikkialla ta hän ei päässyt ainoana tuli M. Salomaa ja kolmanneksi Skutnabb. mio, Lassi Parkkinen, Kalevi Laitinen, Keijo Alppikuumeesta on urheiluväen keskuudes- kuin kesällä kärpäsiä – edustusjoukkueet suomalaisista viimeiselle 10 000 metrin matkalle. ”Järjenpilkahduskin katsastusvillityk- Lehdikkö ja Antero Ojala sekä Eevi Huttunen sa keskusteltu. Sen seurausten voittamiseksi eivät saa rauhaa edes pöydässäkään. Johtaja Kokonaiskilpailun voitti siin” – otsikoi lehdistö. Olisipa aika jo saa- ja Vernè Lesche. ovat eri maiden joukkueet tulleet paikalle jo Himberg huomauttikin, että älkää pojat pu- Norjan Odd Lundberg. da selville luistelijatkin. Niitä hermovoimia useita viikkoja ennen kisoja. Luistelijatkin huko puoliakaan siitä mitä ajattelette – kaik- ja kunnon terääkin tarvitaan St. Moritzissa. ovat ottaneet harjoitukset kevyesti. Moni on kein vähiten asioista jotka ovat ulkopuolella Huolestuttaa, kuinka niitä ehditään varastoi- potenut lievää kurkkukipua ja raukeutta. urheilun. maan jatkuvilla ja yhä tiukentuvilla katsas- On todettu myös, että suorituskunto vaihte- tuksilla. Toivotaan parasta, vaikka oma lista- lee: toisena päivänä tuntuu kaikki menevän ni onkin valmis. Se kuuluu: Pentti Lammio, erinomaisesti, mutta jo seuraavana päivänä

60 61 Ranskalaiset elokuvaajat tahtoivat välttämät- telyn. Siitä huolimatta Parkkinen toi kisoista oli heistä paras sijoittuessaan kahdeksanneksi tä kuvata suomalaiset syömässä palvattua kotiin hopeamitalin 10 000 metrin matkalta ja Lasse Parkkinen oli heti seuraavana yhdek- kinkkua ja mustaa leipää. luistelemalla ajan 17.36,0. Lisäksi hän sijoit- säntenä. Laitinen oli 15. ja Ojala 16. Kaikki luis- Ovomaltinen valokuvaajat taasen halusi- tui neljänneksi 1500 metrin matkalla omalla telivat omat ennätyksensä myös tällä matkalla.

Suomen Urheilumuseo vat kuvat suomalaisista latkimassa heidän ennätysajallaan 2.19,6. 10 000 metrin matka oli sitten suomalais- edustamaansa ihmejuomaa, jota nauttimalla Pentti Lammio luisteli St. Moritzin olym- ten pikaluistelijoiden menestysmatka, josta mitalit voitetaan ilman muuta. pialaisissa pronssille 10 000 metrillä saavut- tuli hopea- ja pronssimitali. Lasse Parkkinen Tähän tyyliin kuluivat päivät kilpailujen taen ajan 17.42,7 ja täydensi näin Suomen ja Pentti Lammio luistelivat omat matkaennä- alkua odoteltaessa. menestystä. Näin hän täydensi olympiami- tyksensä. talin saajana sitä ”seitsemän veljeksen” sar- Voidaankin sanoa, että pikaluistelijoiden Pikaluistelukilpailut saatiin jaa johon jo kuuluivat Thunberg, Skutnabb, valmistautuminen ja kunnon ajoitus Olym- epävakaisesta säästä Friman, Wasenius, Ojala ja Parkkinen. Pisim- pialasiin onnistui hyvin. (http://www.speedska- mällä 10 000 metrin matkalla ohut vuoristoil- tingnews.info.) huolimatta suoritetuksi ma oli vaatia veronsa, mutta sisukas suomalainen pinnisteli maaliin ja sai palkinnoksi älinepula harrastuksen Pikaluistelijoiden harjoituksille teki jatkuva pronssimitalin. Olympiamitalisti Lammiosta V lumentulo pahasti haittaa. Päivä toisensa jäl- tuli 28-vuotiaana. (Luistellen kultaan ja kunni- laajenemisen esteenä keen meni piloille ja luisteluharjoitukset piti aan; Simeoni.) korvata kävely- ja juoksulenkeillä. Lumen- Valitettavasti 5000 metrin matkalla sää ei Huonojen rataolojen lisäksi oli pikaluisti- tulo asetti ratojen puhdistukselle ylivoimai- suosinut suomalaisluistelijoita, vaan Lammio mien puute sotien jälkeen pahana esteenä sia vaikeuksia. Olympialaisten järjestelytoi- joutui luistelemaan matkan sankassa harrastuksen laajenemiselle. Juuri tämän mikunta tilasi Davosista ratamestarin ja 10 lumipyryssä. Mitalit menivät ennen pyryä luis- takia eivät HSK:n jäsenten Lasse Parkkisen miestä sekä traktorin auroineen, höylineen telleille. (Luistellen kultaan ja kunniaan; Simeoni.) ja Verné Lechen 1947 voittamat pikaluiste- ja välineineen. Nämä järjestelyt turvasivat Norjalainen Finn Helgesen voitti 500 m:n lun maailmanmestaruudet eikä Parkkisen ja luistelumahdollisuudet. luistelun ajalla 43,10. Suomalaiset luisteli- Pentti Lammion olympiamenestys lisänneet jat eivät sijoittuneet kärkeen. Keijo Lehdik- pikaluistelun harrastusta pääkaupungissa ei- St. Moritzin Olympialaisissa kö oli parhaana suomalaisena 500 m:llä 13. kä muuallakaan maassa. Sotien jälkeen pää- 30.01.–08.02.1948 ajalla 44,8. Antero Ojala, Lasse Parkkinen ja kaupungin luistelumaineen ylläpitäminen Kalevi Laitinen miehittivät sija 14, 16 ja 17. oli pääasiassa Viipurista ja muualta Karja- pikaluistelijoiden Tällä matkalla kaikki suomalaiset tekivät lasta siirtyneiden luistelijoiden varassa. menestys oli hyvä henkilökohtaiset matkaennätyksensä. Nuorison joukosta kyllä löytyi harrastajia, 1500 metrin matkan voitti Norjan Sverre mistä olivat todisteena vuotuisten kansakou- Suomalaisten pikaluistelijoiden menestys oli Farstad luistelemalla ajan 2.17,60. Kalevi Lai- lulaisten pikaluistelukilpailujen tuhatlukui- hyvä, sillä tuomisina St. Moritzista oli yksi tinen oli 7., Antero Ojala 12. ja Pentti Lammio set osanottajamäärät, ja samaan viittasi vuo- hopeinen ja yksi pronssinen olympiamitali. oli 21. Tälläkin matkalla kaikki suomalaiset sittain järjestetyt poikien ja tyttöjen kilpailut, Parkkisella ei ollut samanlaista onnea kuin luistelivat henkilökohtaiset ennätyksensä. joissa luisteltiin hokkareilla. (SVUL H:gin pii- Lasse Parkkisella oli selkäongelmia, jotka estivät huippukunnon viimeistelyn ennen vuotta aiemmin Oslossa. Hänellä oli selkäon- Luistelijoiden hyvät suoritukset jatkuivat ri 50-vuotta; Paul Sirmeikkö.) St. Morizin olympialaisia. gelmia, jotka estivät huippukunnon viimeis- myös 5000 metrin luistelussa. Pentti Lammio

62 63 Luistelutoimintaa Rovaniemellä 50-luvulla kykenevät: Virtasen Erkki, Heimonsalon muotoon, jolloin kaarteet olivat melko tiukat. Väinö, E. Urponen perheineen, Aaro Pelto- Mukana olivat Reijo Lauste, Timo Urponen perä joukkoineen, Heleniuksen perhe, Ylijur- ja Pentti Peltoperä. Kun sota oli ohi ja Rovaniemi oli hävitetty, van veljekset ja monet muut. Lumi ajettiin Lapin Poikien pikaluistelijoita 1950-luvul- niin harrastuksista oli puutetta. Harrastus- osittain pois hevospeleillä ja pikaluistelurata la olivat: Pertti Sinkkonen, Kalla Knuuti, Jor- toiminta kuitenkin elpyi nopeasti. Urheilun jäädytettiin. Ville Mäkinen oli ensimmäinen ma Jokinen, Heikki Helenius, Pentti ja Pekka parissa olivat kaikki kynnelle kykenevät, ja keskuskentän luistinradan ratamestari. Peltoperä, Kalevi Hetemaa, Olli Urponen, toiminta sujui kitkattomasti. Lajeina oli yleis- Näihin aikoihin alkoivat sitten Rovanie- Antti Helenius, Timo Urponen, Juhani He-

P. Peltoperän kuva-arkisto P. urheilua, jalkapalloa ja pesäpalloa ja talvella meläisten järjestämät joka keväiset ennätys- lenius ja Jouko Jokinen. Naisluistelijoista oli luonnollisesti hiihdettiin, hypättiin mäkeä kokeet. Ne pidettiin aina maaliskuussa viik- mukana Maija Pihlamo, Kaisa Nopanen, Arja sekä pelattiin jääpalloa. Pikaluistelu otti näi- koa ennen Ounasvaaran talvikisoja. Alkuun Lepistö ja Anja Eskelinen. Koko joukko siir- nä aikoina ensiaskeleita – pikaluistimista oli niihin osallistuivat vain kotimaan parhaat tyi 1953 perustettuun Lapin Lukkoon, jon- pula – keräyksellä saatiin kokoon joitakin luistelijat, ja pian kisoista tuli myös kansain- ka riveissä pikaluistelijat kiersivät Suomen pareja. väliset. Luistelijoita tuli Ruotsista, Norjasta, edustajina EM-, MM-, ja olympiajäillä. Rovaniemen urheiluväellä oli satumai- Koreasta, Saksasta, Hollannista ja Japanista (Pentti Peltoperä, haastattelu 2008.) nen onni, kun paikkakunnalle heti Rovanie- saakka. Universaalit olivat suuri luisteluta- men elpymisen aikoihin saapui kaksi etelän pahtuma, joissa kansainvälinen osanotto oli apin ukko syntyi miestä. He olivat kauppiaita ja perustivat suurta luokkaa. L L Tässä Lapin Poikain pikaluistelijoita keskuskentällä 1950-luvulla. Alarivistä oikealta vierekkäiset liikkeet. Erkki Virtanen tuli Rovaniemen nuoret pikaluistelijat nä- teräskengät jalassa Pertti Sinkkonen, Kalla Knuuti, Jorma Jokinen, Heikki Helenius sekä pari junioria. Tampereelta ja Väinö Hirvonsalo Uudesta- kivät joka syksy maamme parhaimmiston Keskellä Maija Pihlamo, Kaisa Nopanen, Arja Lepistö ja Anja Eskelinen. Takarivissä kaupungista. Erkki Virtasella oli taloustarvi- harjoituksissa, koska mm. Lasse Parkkinen, Lapin Lukko perustettiin talvikaamoksessa. Peltoperän veljekset Pekka ja Pentti, Kallevi Hetemaa, Olli Urponen, Antti Helenius, keliike ja Väinö Hirvonsalolla vaatetusliike. Salomaan veljekset, Pentti Lammio, Ville Ja jäältähän Lukon taival sitten alkoikin. Oli- Timo Urponen, Juhani Helenius ja Jouko Jokinen. Koko joukko siirtyi 1953 perustet- Tämä oli nuorisotoiminnalle piristävä ruiske. Raami ja Mauri Suomalainen harjoittelivat han lasten jäätivoli ensimmäinen sellainen tuun Lapin Lukkoon, jonka riveissä pikaluistelijat kiersivät Suomen edustajina EM-, Sarjakilpailuihin ja muihin tilaisuuksiin tuli Rovaniemellä. Harjoittelupaikka oli Jyrhä- toimintamuoto, jonka yhteydessä tavallinen MM-, ja olympiajäillä. sadoittain nuoria sitä mukaa kun he aset- män rannan Harjulampi. Nuoret luistelijat kansakin vähitellen tutustui sellaiseenseu- tuivat paikkakunnalle. Erkki Virtanen oli kehittyivät nopeasti, koska edustusluistelijat raan kuin Lapin Lukko. Lapin Lukon toi- Lapin pojat yleisurheilumies ja Väinö Hirvansalo luiste- jakoivat auliisti tekniikka ja valmennusoppe- mintakaudet eivät aina lähteneet alkuun lumiehiä. He saivat myös Rovaniemen urhei- jaan heille. Rovaniemeläisiä pikaluistelijoita toivotulla tavalla. Huonot sääolot ja monet Pentti Peltoperän mukaan luistelua voitiin lupomot joukolla mukaan. kävi valmentamassa edellä mainittujen lisäk- muut seikat sotkivat monet kerrat suunni- harrastaa Rovaniemen urheilukentällä jo en- Todellinen pikaluistelu pääsi alkuun talsi Jussi Björk, Toivo Ovaska ja Yrjö Päivinen. telmat. nen sotia. Lapin Pojilla oli pikaluistelu ohjel- koovoimin, keskuskentälle raivattiin oikea Lapin Pojat ottivat pikaluistelun ohjel- Lapin Poikien nousevasta luisteluvoimas- massaan. Kentän vahtimestari Loppukaari pikaluistelurata. Ankaraa taistelua käytiin maan ja järjesti tiistaisin sarjakilpailuja nuo- ta sai Lukko valtavan lähtölahjan ajateltaes- näytti minulle ensimmäiset näkemäni pika- siitä, vahingoittuuko ruohokenttä jääpeit- rille. Osallistujia oli aina runsaasti. Nuorten sa sitä suurta tulevaisuutta, joka sittemmin luistimet. Ne olivat saksalaista tekoa ja runko teen alla vaiko ei. Mielipiteet kuitenkin kyp- luistelijoiden tekninen suoritus kehittyi no- avautui Lapin Lukon luistelujaoston eteen. niissä oli alumiinia. Koska asuin keskusken- syivät sille ajatukselle, että ruoho ei suinkaan peasti, ja ensimmäisen kerran Lapin Poiki- Edustukset maan olympia- ja MM-joukku- tän vieressä Koulukadulla, niin oleilin paljon mene huonommakai, vaikka sen jääpinnalla en luistelujoukkue osallistui pikaluistelun eissa sekä Kalevan Maljan kymmenkertainen kentällä. Sota-ajan keskuskenttä oli suljettu. luisteltaisiinkin. Rata sitten jäädytettiinkin SM-kilpailuihin Hyvinkäällä vuonna 1948. voitto kahden vuosikymmenen toiminnan Luistinrataa pidettiin Ruokasen puistossa. talkootyönä. Talkoissa olivat kaikki kynnelle Rata oli jäädytetty juoksuradan mukaiseen aikana olivat jotakin sellaista mistä ensim-

64 65 menestyksen vuodet (1950–1969) P. Peltoperän kuva-arkisto P.

Lapin Lukon Kalottimaa- ottelun joukkue vasemmalta Jorma Jokinen, K.Ylisenperä, Jorma Sinkkonen, Jouko Joki- nen, Juhani Helenius ja Timo Urponen.

mäinen luistelujaosto jaksoi edes uneksia. nuorten yleisen sarjan Suomen mestaruuden. Lapin Poikien perintö lappalaisittain kat- Jorma Jokinen voitti SLL:n B-mestaruuden. sellen oli komea. SVUL:n Lapin piirin vuo- Väinö Hirvonsalo veti Lukon luisteluja- sikertomus vuodelta 1952 näytti, että Lapin ostoa ensimmäisen vuoden eli vuoden 1953. Pojilla olivat kaikki sen vuoden piirimesta- Samalla hän oli edustamassa Lappia Suomen ruudet. Samoin näyttää sama vuosikertomus Luisteluliiton liittohallituksessa. Seuraava- sen, että kaikki Lapin piirin piiriennätykset na vuonna astui ”Hirvonsalon saappaisiin” eri sarjoissa olivat Lapin Poikien luistelijoilla. nuori ja tuorevoimainen mies Olavi Poikela, Näissä tilastoissa vaihtelivat sellaiset nimet ja hänen käsissään Lukon luisteluohjat oli- kuin Urposet, Sinkkoset, Jokiset, Heleniuk- vat kokonaisen vuosikymmenen eli vuoteen set, Maisonvaarat ja Hetemaat. Naisten ja 1965 saakka, jolloin jaoston viimeinen pu- tyttöjen luisteluvaltikka oli kahden Anjan – heenjohtaja Jouko Jokinen otti jaoston keu- nimittäin Eskelisen ja Lepistön – käsissä. lapaikan. Lapin Lukon luistelijoista useimmat pys- Olavi Poikelan aikana Lapin Lukko nousi tyivat tekemään kaudella 53–54 omat henki- kiistattomasti yhdeksi maan parhaaksi luis- lökohtaisen ennätyksensä. Lukon luistelijat teluseuraksi ja Jouko Jokisen perämiesaika- nousivat Suomen Luisteluliiton tulosluiette- na jatkui sama suunta. (Suomen Luisteluliiton lissa kärkisijoille. Jouko Jokinen toi seuralle vuosikirja 1951–1959.) Kuvassa Toivo Salonen ja 66 Juhani Järvinen 67 Kuva Suomen Urheilumuseo Muisteloja vuosilta 1950–1969 Helsingin EM-kilpailut 1956

Pikaluistelu laajemmalle pisteissä toinen, ja vuonna 1953 hän luisteli Helsingin EM-kisoissa 25.–26.1.1956 Corti- Helsingissä SE:n yhteispisteissä tuloksel- nan olympiaedustajat menestyivät myös tyy- Suomen Urheilumuseo pohjalle la 199.723. Samana vuonna alkoi nuorten dyttävän hyvin. Toivo Salonen oli paras si- tuleminen. Toivo Salonen luisteli 500 m:n joittuen 500 m:llä kolmanneksi, samoin 1500 Vuonna 1948 aloitettiin silloisen SLL:n pu- voittoon EM- ja MM-kilpailuissa. Juhani Jär- m:n luistelussa. Samaan aikaan Iris Sihvonen heenjohtajan, kauppaneuvos Kalle Kuusisen vinen voitti nuorten Suomen mestaruuden, voitti ensimmäisen Suomen mestaruutensa aloitteesta koko maata käsittävä kansakou- ja seuraavana vuonna hän saavutti 5. sijan Pieksämäellä. lulaisten luistelukilpailut, joihin osallistui yhteispisteillä 19.360 Davosin EM-kisoissa. lähes 6000 luistelijaa. uomalaisten Puheenjohtaja Kalle Kuusinen totesi vuon- S luvulla oli miehissä na 1951 Suomen Luisteluliiton (SLL) vuosi- 1950- pikaluistelijoiden Suomen Urheilumuseo kokouksen avauspuheessaan, että nuorten sukupolven vaihdos tulostaso vakiintuu Lasse Parkkinen voitti luistelijain jälkikasvu on pysähtynyt koko- olympiahopeaa 1948 St. naan. Edustusluistelijoiden joukossa ei ollut Reino Evävaaran TUL:n luistelukoulusta Kaudella 1957–1958 suomalaisten luistelijoi- Moritzissa 10 000 metrillä, 20 - 24 vuoden ikäisiä luistelijoita lainkaan. nousi ensimmäisenä esiin Pälkäneen Toivo den tulostaso vakiintui myös pitkillä mat- neljäs 1500 metrillä, Näin ollen oli aloitettava alusta vanhojen Salonen. 1952 hän pääsi jo Oslon talvikisoi- koilla. T. Salonen ja J. Järvinen sijoittuivat yhdeksäs 5000 metrillä ja luistelijoiden turvin. Liitto pyrki laajenta- hin. MM-luisteluissa Helsingissä -53 hän otti EM-kilpailuissa yhteispisteissä sijoille 6 ja 10, jestämät maaliskuun ennätyskokeet. Kesän Östersundissa Ruotsissa 500 metrillä 16. maan luistelua harrastavien joukkoa monin pikamatkan yllätysvoiton luisteltuaan 43,1 ja ja Helsingin MM-kisoissa sijoille 10 ja 8. Oleg aikana pidettiin kuntoleirit Vierumäellä ja 16.–17.2.1957 pidettyjen Oslon talviolympialaisis- kisojen 500 m:n voittajat sa 1952 kuudes 1 500 keinoin. Tässä vaiheessa voidaan todeta, että lyötyään Thunbergin SE:n. Hän juhli EM- ja Gontsharenko voitti toistamiseen maailman- jääleirit pohjoisessa. Ruotsalaiset sen sijaan vasemmalta kolmanneksi metrillä ja 10 000 metrillä entisen puheenjohtajan Kalle Kuusisen aloi- MM-kilpailujen pikamatkoilla 1953–1961. mestaruuden Helsingissä. Nuorten maaotte- harjoittelivat jo Ullevin tekojääradalla. Suo- sijoittunut Toivo Salonen, kahdeksas. te kansakoululaiskilpailujen järjestämisestä Hän otti haltuunsa 1953–1956 500 metrin, lussa hävittiin Norjalle vain 3,5 pistettä. Jor- mestakin tehtiin tiedusteluja, mutta siitä luo- keskellä voittaja Eugeni Yleisluistelun MM-kultaa oli tuottanut hedelmää. Vuoden 1948 alusta 10 00 metrin ja 1500 metrin Suomen ennätyk- ma Sinkkonen oli maaottelun paras luistelija. vuttiin vähäisen jääharjoitteluajan vuoksi. Grishin ja oikealla toiseksi Oslossa 1947 ja hopeaa neljän talven aikana on järjestetty kansakou- set Suomen kaikkien aikojen parhaalta luiste- Mestari-A- ja B-luokan luistelijoiden määrä Suomalaisilla oli edelleen heikoimmat jää- sijoitunut Gennadi Vo- Hamarissa 1952. lulaisten mestaruuskilpailut, ja tänä talvena lijalta Clas Thunbergilta. Topi edusti Suomea ylitti 100 rajan, joten mestaruuskilpailuihin harjoittelumahdollisuudet. roninin. Juhani Järvinen Suomen mestari vuosina oli 5:s. Yhteispisteissä 1941, 1943, 1944, 1946 kisoihin osallistui noin 17 500 luistelijaa. Tä- myös neljissä olympiakisoissa, yksissätoista joudutiin asettamaan tulosrajat v. 1959. Juhani Järvinen teki kausilla 56–59 viisi Juhani Järvinen oli paras ja 1952. mä oli lähtölaukaus uudelle tulemiselle. Läh- MM-kisoissa ja kymmenessä EM-kisassa. uutta Suomen ennätystä (1000 m, 1500 m, suomalainen sijoittuen EM-kisoissa 1952 neljäs tötaso oli kuitenkin vaatimaton. Yleisessä ja Hän saavutti MM-hopemitallin Oslossa 1959 3000 m, 5000 m ja 10 000 m) ja Salonen kak- sijalle 11. ansallista ja 1950 viides. nuorten sarjoissa kilpaili noin 40 luistelijaa, ja EM-pronssimitallin Göteborgissa, Suomen K si, yhden 500 m:llä ja toisen yhteispisteissä. Vuoden urheilija Suomes- ja naisia oli vain kourallinen. Yleisen sarjan mestariksi hän luisteli kuusi kertaa ottaen sii- kilpailutoimintaa Nuorten kaikki uudet Suomen ennätyk- sa vuonna 1947. osanottajista lähes puolet oli ”yli-ikäisiä”, nä ohessa runsaat 20 SM-matkamestaruutta. 1956–1959 set teki Jorma Sinkkonen. Hän rikkoi kaikki jotka lopettivat 1950-luvun alkupuolella. Pälkäneellä syntynyt Toivo Salonen edusti muut Suomen ennätykset paitsi Pentti Lam- Suomalaiset pikaluistelijat menestyivät aktiiviurallaan Pälkäneen Pyryä ja Lukkoa, Kansallinen kilpailutoiminta oli vilkasta ja mion vuonna 1938 luisteleman 1000 metrin silti hyvin. Eevi Huttunen voitti naisten Valkeakosken Hakaa sekä Oulun Luistinker- sitä värittivät lukuisat seuraottelut, kuten ennätyksen. maailmanmestaruuden v. 1951. Lassi Park- hoa. (Luistelija 3 /1998.) Pälkäneen Lukko – Helsingin Luistinkiitä- Naisten kaikki Suomen ennätykset olivat kinen oli v. 1952 MM-kilpailuissa yhteis- jät. Helmenä oli Lapin Lukon vuosittain jär- Eevi Huttusen nimissä.

68 69 Kohti Cortinan Leiriläiset saivat leirin aikana myös päivän olympiakatsastuksia. Olosuhteet ei- influenssarokotuksen, joka annettiin heille vät suosineet kilpailuja, sillä lämpötila oli +3 talviolympialaisia 1956 vähän kerrallaan infektioiden välttämiseksi. astetta, mutta vaikka ilma oli usvainen oli ra- Leiriläisten viihtyvyydestä pyrittiin myös ta silti kohtalaisen liukas. Olympiaehdokkaat leireilivät ja osallis- pitämään huolta. Tavoitteena oli saada jokai- Luisteltavat matkat olivat 1500 ja 10 000 tuivat moniin katsastuskilpailuihin ennen sen luistelijan kahden hengen huoneeseen metriä. Salonen hätyytteli 1500 m:n luiste-

lopullisen edustusjoukkueen valintaa. Li- matkaradio. Leirin alkaessa oli jo saatu kaksi lussa omaa SE-ennätystään, mutta jäi siitä Kuva Matti Hambrgin leikekirja säksi tehtiin kuntotestejä Työterveyslaitok- radiota. 0,6 sekunttia. Tämän matkan voiton vei Sa- sella. Rasituskokeet suoritettiin polkupyörä Ensimmäinen kokeiluluonteinen testikil- lonen, toinen oli Juhani Järvinen ja kolmas ergometrillä. Alipainekammiossa simuloitiin pailu pidettiin epävirallisilla matkoilla. Lyhy- Matti Hamberg. Misurina-järven korkeusolosuhteita. empi matka oli vain noin 420 metriä ja pidem- Salomaa oli tasainen kympillä. Rata oli jo Rovaniemen leiri ei alkanut lupaavissa pi matka hiukan yli 3000 metriä. Parhaimmat tässä vaiheessa pehmeä. Matkalle lähtikin olosuhteissa, sillä Helsingistä lähtivät sa- olivat Matti Hamberg ja Toivo Salonen, jotka vain kaksi paria. Salomaa voitti 10 000 m:n teen saattelemana junalla kohti Rovaniemeä olivat nopeimpia kummallakin matkalla. luistelun ja Niemi oli toinen. Seuraavilla si- joukkueen olympiavalmentajat Kurt Skut- Hamberg voitti yhdessä Salosen kanssa sa- joilla olivat kolmantena Mayer ja Ojala nel- nabb ja Reino Evävaara mukanaan viisi hel- malla ajalla lyhyemmän ja Salonen pidemmän jäntenä. (Matti Hambergin leikekirja.) sinkiläistä luistelijaa Mayer, Virta, Järvinen, matkan, jolla Hamberg sijoittui toiseksi. Toivakainen ja Hamberg. Matkan varrelta Ei yllätyksiä Cortinan liittyi joukkoon vielä Tynkkynen ja Mäkelä. Viimeiset olympiakatsastukset pikaluistelujoukkueen Tampereelta tulivat Salonen ja Niemi. Tuomi ja Lempinen olivat jo menneet edeltäkäsin. Luistelun teknillinen toimikunta ja koko- valinnoissa

Joukko täydentyi vielä myöhemmin, kun naisuudessaan Suomen Olympiayhdistyk- Ei murhamiehiä eikä ryöväreitä, vaan olympiehdokkaiden Rovaniemen jääleiriläisiä. Salomaa ja Suomalainen pääsivät paikalle. sen edustajana agronomi Reino Piirto olivat Viimeisten olympialuistelukatsastuksien Luistelua haittasi ankara pakkanen, –34 asetetta kovimmillaan. Kasvot oli pakko Jatkuvien pakkasten ansiosta Rovaniemel- saapuneet seuraamaan Tampereelle toisen jälkeen Luistelun teknillinen toimikunta ko- suojata viimalta. Oikealla Toivo Salonen, keskellä puoliryöväri Matti Hamberg ja hänen lä oli saatu Lapin Lukon toimesta 400 metrin koontui välittömästi valitsemaan Cortinan molemmilla puolillaan Tynkkynen ja Uimonen. Juhani Järvinen on vasemmassa laidas- pikaluistelurata hyvään kuntoon. Leirillä oli pikaluistelujoukkuetta. Päätös oli yksimie- sa. Jalat suojattiin pakkaselta pohjasta halkaistulla syylingillä. neljän rovaniemeläisen lisäksi kaikkiaan 15 linen lähettää 6 luistelijaa. Valitut luistelijat valmennettavaa. Leirillä oli mukana myös olivat: Toivo Salonen Pälkäneen Pyry, Yrjö kaunoluistelun ainoa olympiaehdokas Kal- Uimonen Kuopion Luistinseura, Juhani Jär- le Tuulos, jonka valmentajana toimi Marcus vinen Helsingin Työväen luistelijat, Mat- nen, Hamberg ja Salomaa. 10 000 metrille Nikkanen. ti Hamberg Helsingin Luistinkiitäjät, Leo Salomaa, Järvinen, Salonen ja Tynkkynen. Tynkkynen Lauritsalan Teräs ja Kauko Salo- Kaunoluistelijana mukaan lähti Kalle Tuulos. maa Helsingin Luistinkiitäjät. Joukkueen johtajaksi valittiin Lasse Park- Olympiaehdokkaat Rovaniemen leirillä. Kuvassa Eri matkoille valittiin seuraavat luisteli- kinen ja valmetajiksi Reino Evävaara ja Kurt edessä vasemmalta M. Suomalainen, K. Salomaa, jat: 500 metrille Salonen, Uimonen, Järvi- Skutnabb. oikealla istumassa K. Skutnabb ja R. Evävaara. Takana nen, Tynkkynen ja Hamberg. 1500 metrille Lopullisen päätöksen joukkueesta teki vasemmalla O. Toivakainen, T. Salonen, M. Hamberg, Salonen, Järvinen, Tynkkynen, Hamberg ja kuitenkin Suomen Olympiayhdistys, joka

Y. Uimonen, L. Mayer, M. Tuomi ja V-M Virta. Kuva Matti Hambrgin leikekirja Salomaa. 5000 metrille Järvinen, Tynkky- kokouksessaan hyväksyi valinnat.

70 71 Toivo Saloselle olympiapronssia SM-kisoissa Salonen voitti 1954, 1956, 1957, 1958, 1959, 1961, oli toinen 1953, 1955, Cortinan talviolympialaisissa 1962 sekä kolmas 1963, 1964.

koon. Toivo Salonen luisteli ajan 41,7 ja oli vii- kilpailut Suomen Urheilumuseo des, kun voittaja Evgeni Grishin luisteli 40,2. MM- Matti Hamberg ja Juhani Järvinen luistelivat Helsingissä 1958 saman ajan, jolla sijoittuivat yhdeksänneksi. Yrjö Uimonen oli viidelläsataa 13. Kymmenel- Helsingissä pidettiin pikaluistelun MM- lätuhannella metrillä Järvinen oli 12. kilpailut 15.–16.2.1958. Kilpailujen suojeli- Cortina 1956 Toivo Salosen jälkeen suomalaiset luistelijana toimi Tasavallan presidentti Urho K. jat eivät ole onnistuneet pikaluistelun olym- Kekkonen. Kilpailuja seurasi lähes 30 000 Suomen luistelu-urheilun kohokohdaksi piamitaleja voittamaan. (SLL vuosikirja 1956.) katsojaa, jotka näkivät kireitä välienselvit- muodostuivat Cortinan olympialaisten talvi- Toivo Kostia Salonen (s. 21. toukokuuta telyjä molempina päivinä. Suomalaisluis- kisat 28.–31.1.56 Cortinan Misurinassa. Kol- 1933) on suomalainen entinen pikaluistelija telijoilla oli mainiot suoritukset pikamat- mella lyhyemmällä matkalla tulokset koti- ja olympiamitalisti. Salonen voitti mitaleita koilla. Maailmanmestaruudesta kuitenkin maan radoilla olivat maailman valioluokkaa. sekä olympia-, MM- että EM-tasolla. taistelivat keskenään yksikätinen Vladimir Tiivis olympiavalmennus, joka aloitettiin jo Salosen ensimmäiset arvokisat olivat Oslon Shilikovski ja Oleg Gontsharenko. Kilpailut edellisenä vuonna syyskuussa Rovaniemen talviolympialaiset 1952. Siellä parhaaksi saa- herättivät suurta huomiota koko maailmassa, leirillä antoivat jo viitteitä menestyksestä. vutukseksi jäi 500 metrin kahdeksas sija. Vuo- josta oli merkkinä Kansainvälisen Luistelulii- Edustusjoukkue lähti matkaan toivorikkaa- den 1955 yleisluistelun EM-kisoissa hän oli ton johtohenkilöiden läsnäolo. Dr. J. Koch kä- na. Luistelijat olivat katsastuskilpailuissa 500 metrillä toinen, mutta ei osallistunut lo- vi ensi kerran Suomessa näiden kisojen aika- saavuttaneet tyydyttävissä olosuhteissa puille matkoille. Cortina d’Ampezzossa 1956 na. ISU:n pikaluistelun teknillinen komitea, erittäin hyviä aikoja, vaikka harjoitusleirit Salonen voitti olympiapronssia 1500 metril- johon kuuluvat pj. H. Halvorsen Norjasta, Rovaniemellä jouduttiin pitämään kovilla lä ja oli 500 metrillä viides. Salosen pronssi H. Roos Hollannista, I. Anikanov Neuvos- pakkasilla. Pakkasesta huolimatta ratames- oli Suomen pikaluistelijoiden ensimmäinen toliitosta ja J. Vevoda Tsekkoslovakiasta, piti tari Mäkelä piti radan loistavassa kunnossa. olympiamitali vuoden 1948 talvikisojen jäl- kokouksen Helsingissä ennen kilpailuja ja ra- Suomen joukkueen johtajina olivat Lassi keen. Se jäi myös Suomen miesluistelijoiden joitti samalla osanottajien lukumäärän 40:een. Parkkinen, Reino Evävaara ja Kurt Skutnabb. toistaiseksi viimeiseksi olympiamitaliksi. Olympiakisojen järjestelytoimikunnan presi- Luistelijoina osallistuivat Toivo Salonen, Juha- Seuraava arvokisamitali tuli Göteborgin dentti Prentice J. Hale Jr., toimitusjohtaja Alan ni Järvinen, Matti Hamberg, Leo Tynkkynen, EM-kisoista 1959, jolloin hän luisteli prons- Bartolomey ja pikaluistelujaoston pj. Lamar Kauko Salomaa, Yrjö Uimonen ja kaunoluis- sia. Vain kaksi viikkoa myöhemmin Salonen Ottesen. ISU:n varapresidentti oli saapunut telija Kalle Tuulos. Kultaa ei voitettu, mutta otti hopeaa MM-kisoissa Oslossa. vaimoineen. Suomea edusti Olavi Poikela Toivo Salonen voitti 1500 m:n matkalla prons- Salonen osallistui vielä kaksiin olympialai- johtajana, Reino Evävaara valmentajana, kil- simitalin ajalla 2.09,4, Juhani Järvinen oli nel- siin: Squaw Valleyssa 1960 hän oli kahdella pailijoina Toivo Salonen, Juhani Järvinen, Jor- Pikaluistelun MM-kilpailut Helsingissä Olympiastadionilla 1958. Kuvassa luisteleva Toi- jäs ja Matti Hamberg 18. Kilpailuissa oli me- matkalla seitsemäs (500 metriä ja 1500 met- ma Sinkkonen ja Jaakko Niemi. Kilpailujen vo Salonen oli 500 m:n luistelussa toinen ja Juhani Järvinen neljäs. Järvinen oli 1500 metrin luistelussa toinen ja Salonen viides. nestys lyhyillä matkoilla myös loistava, sillä riä) ja ”jäähdytteli” vielä Innsbruckissa 1964 ylituomarina toimi Lasse Parkkinen ja kilpai- viidelläsadalla neljä luisteli 13 parhaan jouk- (500 m 23. ja 5000 m 21.). lujen johtajana Toivo Ovaska.

72 73 Juhani Järvinen – yleisluistelun maailmanmestari aloitti hitaasti kiiruhtaen 8.20 taulua noudat- vuttivat yhteispisteissä kaksoisvoiton. (LL) taen aina 3000 m:iin saakka ja kiristi luiste- Ensimmäiset kansakoululaiskisat pidettiin luaan loppua kohden saaden loistavan ajan jo vuonna 1948. Tässä yhteydessä voidaan Bislet 1959 8.13,6. Toivo Salonen lähti vieläkin huonom- todeta, että Juhani Järvinen oli kansakouluki- missa olosuhteissa 5. parissa, mutta samalla sojen kautta tullut ensimmäinen maailman- Oslo, Norjan pääkaupunki ja pikaluistelun ennakolta tuomitun taktiikan mukaan. Hän mestari. Kansakoulukisojen myötä nuorten kuuluisa kehto Bislet, oli jälleen valittu maa- aloitti jään luistoon nähden liian kovaa alle poikien ja tyttöjen sarjoissa osanottajamäärät ilmanmestaruusluisteluiden pitopaikaksi 8.10 taululla ensimmäiset kierrokset, mistä jatkoivat nousuaan. Liiton henkilöjäsenmää- 14.–15.2.1959. oli seuraamuksena väsymys ja vain tyydyt- rä ylitti 20 000 rajan, ja luokiteltuja luistelijoi- Suomen joukkueeseen kuuluivat johtajana tävä loppuaika 8.25,3. Keijo Tapiovaara luista oli n. 550. Nuorten luistelijoiden määrän Lasse Parkkinen, valmentajana Reino Evä- teli hyvin omaan ennätykseen Shilikovskin kasvu käynnisti seuravalmentajien kou- vaara, luistelijat Toivo Salonen, Juhani Järvi- jäädessä hänen parinaan noin 40 m, kun taas lutuksen. Liittojohtoiseen valmennukseen nen, Keijo Tapiovaara, Jaakko Niemi ja Jouko Jokinen joutui kamppailemaan lumipyryssä, kutsuttiin 40 luistelijaa. Valmentajien seura- Jokinen, sekä Leo Liusvaara huoltajana. joten hänen sijoituksensa ei ollut odotetun käyntejä oli 26 ja osanottajia yli 750. Valmen- Kilpailupäivä perjantai 13. ei ollut enteel- kaltainen. Ensimmäisen kilpailupäivän jäl- tajina toimivat Vilho Raami, Pentti Lammio, lisen hyvä. Lehdistö ei pitänyt mitallisuo- keen suomalaiset kumminkin johtivat ja Jär- Erkki Eriksson ja Leo Liusvaara. sikkeina Salosta eikä Järvistä, vaan piti suo- vistä pidettiin vahvimpana MM-ehdokkaana sikkeinaan Johannessenia, Gonstharenkoa, Salosen ohella. Merukulovia, Shilikovskia, Seierstenia ja Seuraavan päivän luistelijoiden suuri ve- Aasia. Vain muutamat kadunmiehet veikka- nymiskyky ja loistava keskittyminen 1500 sivat suomalaisille kultaa. m:lle toi tullessaan tarvittavat lisäpisteet. Parijärjestysarvonta herätti vilkasta mie- Salonen voitti matkan ajalla 2.15,8 lyöden lipiteiden vaihtoa ja jopa huolestumista pelätyn Johannessenin ja Merkulovin. Jär- suomalaisleirissä. Arpa määräsi 5000 m:n vinen varmisti matkavoiton hopeatilallaan. Juhani Järvinen ensimmäiseksi lähtijäksi hollantilaisen Jan Myös Keijo Tapiovaara luisteli erinomaisesti Maamme viimeisimmästä miesten yleisluiste- Pesmanin ja Knut Johannessenin päättä- saaden ajan 2.31,6. 10 000 m:n luistelun al- lun maailmanmestarista ja 1500 metrin ME-mie- hestä Juhani Järvisestä, tuloksista ja luistelusaa- mään. Heidän välisssään luistelivat kaikki kaessa voitiin Juhani Järvistä pitää varmana vutuksista on puhuttu paljon, mutta harvoin siitä, muut mestariehdokkaat. Arpa oli ”Kupper- maailmanmestarina, sillä Johannessenin oli että hän on osallistunut paljon myös pikaluiste- nille” suosiollinen – oliko hänellä todella lyötävä hänet yli minuutilla ja siihen hänellä lun tukitoimintaan. Järvinen siirtyi jo aktiivikau- myös onnea. ei ollut mahdollisuuksia. Toivo Salosen ho- tenaan järjestötehtäviin. Seuransa HTL:n johto- 500 m:n luistelu sujui suomalaisilta luiste- peatila ei ollut näin selvä. Robert Merkulo- kunnassa, puheenjohtajana ja sihteerinä, liittoja lijoilta odotusten mukaisesti, mutta 5000 m villa oli kaikki mahdollisuudet ohittaa Topi seuravalmentajana, TUL:n luistelujaoston ja liitto- johtokunnan, lajinsa yhteistyöelinten ja Suomen toi tullessaan hiukan huolestumista. Sää al- yhteispisteissä luistelemalla 4 sekuntia ko- Olympikomitean jäsenenä hän toimi aktiivisesti koi muuttua ratkaisevasti ja maasta hohtava vempaa 10 000 m, mutta väsähti selvästi 5 luistelun hyväksi. Hän antoi maailmanmestaruu- kylmyys nosti sumua, muuttaen jään luiston kierrosta ennen loppua ja hävisi. tensa kautta tunnustusta liitolleen, valmentajal- huonoksi. Juhani Järvinen kärsi jo 3. parissa Juhani Järvinen voitti MM-mestaruuden, leen Reino Evävaaralle ja Oddvar Holtenille. hieman sään muutoksesta, mutta sen korvasi vastaanotti seppeleen ja norjalaisyleisön rai- Suomen Urheilumuseo hänen taktillisesti suoritettu luistelunsa. Hän vokkaat suosionosoitukset. Suomalaiset saa-

74 75 kaupunkiottelut helsinki–leningrad oli loistava ja pakkasta oli vain 3 astetta. Jää lella alkoivat Mayerin voimat ehtyä ja hänen oli kilpailupaikalla erinomainen, mutta jään oli annettava periksi. Shilkov oli 3:s ja Mayer pinnalle laskeutunut noki teki luiston erit- 4:s. Shilkovin aika oli 18.12,6 ja Mayerin täin huonoksi ja tylsytti luistimia. Luistimia 18.20,4. Myös Toivo Salonen luisteli hyvin ja jouduttiinkin teroittamaan kummankin luis- samoin Kantokorpi, joka luisteli ensimmäistä telumatkan jälkeen. kertaa 10 000 metrin matkalla. Suomen joukkueen puolesta piti puheen Vaikka Helsinki paransi tahtia Leningra- joukkueen johtaja Eino Pikkarainen. Kilpai- dissa, voitti kaupunkiottelun Leningrad lop- lua seurasi myös ISU:n jäsen, moskovalainen pupistein 1203,336–1241,122. (HS 27.12.1956) Mihail Semenov. Vuonna 1957 Suomessa ei ollut mitään Ensimmäisenä päivänä luisteltiin 500 met- suuria arvokilpailuja, joten Helsingissä voi- rin ja 5000 metrin matkat. Näillä matkoilla tiin vuorostaan järjestää Helsinki–Leningrad leningradilaiset saavuttivat neljä ensim- kaupunkiottelu. HTL ja Helsingin Luistinkii- mäistä sijaa ja menivät ensimmäisenä päivä- täjät järjestivät yhdessä kilpailut, ja ne pidet- nä pistejohtoon 585,520–604,180. Helsingin tiin Helsingin Eläintarhan kentällä. Näistä joukkueen vahvistuksena ollut Toivo Salo- luistelun kaupunkiotteluista muodostui sit- nen oli suomalaisista paras 500 metrillä ajalla ten vuosittainen tapahtuma. Helsingissä luis- 44,4 ja Leo Mayer 5000 metrillä ajalla 8.53,2. telivat Toivo Salonen, Pertti Venhola, Kauko Molemmat olivat luistelemillaan matkoilla Salomaa, Jaakko Niemi, Leonid Mayer, Juha- viidensiä. Juhani Järvinen–Boris Shilkov oli ni Järvinen, Veli-Matti Virta, Leo Tynkkynen 5000 metrin jännitysparina, mutta Järvinen ja Yrjö Uimonen. Joukkueen johdossa olivat kaatui ja menetti siinä pelin. Pikkarainen, Eriksson ja Reino Evävaara. Luistelun kaupunkiottelu Leningrad–Helsinki 1957 järjestäjinä olivat HTL ja HLK. Kuvassa oikealta luistelijat Uimonen, Tynkkynen, Virta, Järvinen, Toisena päivänä luisteltiin 1500 metrin Vuonna 1958 kilpailu oli määrätty pidet- Mayer, Niemi, Salomaa, Venhola ja Salonen kukitettuna, seuraavana ovat Evävaara, Eriksson ja Pikkarainen. ja 10 000 metrin matkat ja helsinkiläiset pa- täväksi Dynamon stadionilla, jonka jää oli ransivat tahtia. Ja kuten odottaa saattoikin, parempi, koska ympäristössä oli vähemmän voitti Leningrad käydyn kaupunkiottelun nokea tuottavaa teollisuutta. Urheilullisesti Helsinki–Leningrad luistelivat Toivo Salonen, Matti Hamberg, ylivoimaisesti, mutta koettiin suomalaislei- kilpailut onnistuivat loistavasti ja tulokset kaupunkiottelut Juhani Järvinen, Pertti Venhola, Veli-Matti rissä muutamia ilonaiheitakin. 1500 metrillä olivat jään laatuun nähden loistavat. Toivo Virta, Kauko Salomaa, M. Kantokorpi ja Järvinen ja Salonen luistelivat erinomaisesti Salonen ja Leo Tynkkynen olivat yleisön suo- Leonid Mayer. Joukkueenjohtajana oli Eino ja saavuttivat kunniakkaasti kolmannen ja sikkeja ja he saavuttivatkin kaksoisvoiton Helsingin ja Leningradin kaupunkien välil- Pikkarainen. neljännen sijan. Järvinen luisteli Shilkovin yhteispisteissä. Miesten joukkueessa luiste- lä järjestettiin useampia pikaluisteluotteluita. Vuonna 1956 Leningrad–Helsinki pika- parina ja pysyi rohkeasti hänen vanavedes- livat Toivo Salonen, Leo Tynkkynen, Jaakko Vuonna 1956 ottelu käytiin Leningradissa ja luistelukilpailu pidettiin Leningradin Bure- sään, mutta aivan lopussa piti antaa periksi, Niemi, Kauko Salomaa, Paavo Kantokorpi ja 1957 Helsingissä. Helsinkiä edusti vahvistet- vestnik-stadionilla. Presidentti Paasikiven kun Shilkov nykäisi. Pertti Mäkelä. tu pikaluistelujoukkue. Näin haluttiin tasata muistolle omistettu hiljainen hetki aloitti en- 10 000 metrillä ilahdutti varsinki Mayerin Nyt käytiin myös naisten kilpailu, jonka joukkueiden välisiä voimasuhteita. Pääosan simmäisen päivän kilpailun. Pienelle stadio- erinomainen luistelu. Hänkin luisteli Shilko- Leningrad voitti ylivoimaisesti. Helsingin joukkueesta muodostivat kuitenkin Helsin- nilla oli ahtautunut 12 000 katselijaa suuren vin parina, ja miehet taittoivat kierros toisen- joukkueessa luistelivat Iiris Sihvonen, Pirkko kiläiset luistelijat. Helsingin joukkueessa joukon jäädessä porttien ulkopuolelle. Sää sa jälkeen aivan tasoissa. Matkan loppupuo- Tanskanen ja Hilkka Vahervuori.

76 77 EM-kilpailuissa KLL:n valtakunnalliset sekä Iiris Sihvonen ja moni muu myöhem- Muistiin min huippuluistelijaksi kehittynyt nuori. merkittävää Göteborgissa koululaisten Mutta vaikeuksiakin löytyi, sillä ratatilan- Kansainvälisen mestaruuskilpailut ne oli koko maassa hyvin huono. Varsinkin SLL:n kuva-arkisto 1.2.1959 1958 Luisteluliiton sään- opettajapiireissä tätä puutetta tuotiin esille nöt määräävät, et- ”Kupper” Johannesen voitti, mutta Juhani Vuonna 1958 pidettyihin kilpailuihin osal- monena vuonna. Tämä puute koski erityi- tä kellojen, joita käy- tetään MM-, EM- tai Järvinen sai hopeaa ja Toivo Salonen prons- listui jo yli 40.000 oppilasta. Kilpailut suori- sesti kansakoululaisia ensimmäisenä, koska olympiakilpailuissa sia. Suomalaisten luistelutaso nähtiin euroo- tettiin lääneittäin, mutta myöhempinä talvi- heidän jäälläolonsa oli melkein yksinomaan sekä mahdollises- panmestaruusluistelussa Göteborgissa. Täällä na ne suoritettiin opettajapiireittäin, koska luistelua, ei siis pelattu jääpalloa eikä -kiek- ti maailmanennätys- Toivo Salonen voitti 500 m:n luistelun ja Juhani suurten osallistujamäärien hallitseminen koa, koska useissa perheissä taloudelliset luisteluissa, on olta- Järvinen 1500:n luistelun. Kolmen matkan jäl- oli muodostumassa ylivoimaisen vaikeaksi. vaikeudet olivat niin suuret, ettei peliväli- va Kansainvälisen keen Jussi johti pisteissä Norjan Knut Johan- Tätä parannusta tervehdittiin suurella ilolla, neitä kyetty hankkimaan. Luistimet saatiin Luisteluliiton hyväk- symän sekä jäsen- Kuvassa luisteleva norjalainen Knut Johannesen oli nessenia, ja ”Kuppern” tarvitsi huippu hyvän koska nimenomaan koululaiskilpailut loivat hankituksi nipin napin, mutta kun ei ollut maan suositteleman Helsingin EM-kilpailuissa yhteispisteissä toinen. 10 000 m:n luistelun voittaakseen euroopan- luistelu-urheilulle taktillisen reservin. Innos- ratoja, niin ei voitu järjestää kilpailuja. Hel- kellosepän tarkas- mestaruuden. Kuitenkin hopea ja pronssi oli- tuksen pikaluisteluun saivat kansakoulukil- singistäkään ei löytynyt kuin yksi pikaluiste- tamat. Kullakin jä- vat paljon enemmän kuin mitä suomalaiset pailuista mm. Juhani Järvinen, Toivo Salonen lurata, vaikka asukkaita oli yli 400.000. elsingin kisat senmaalla voi olla H EM- olivat euroopanmestaruuskilpailuissa saavut- ainoastaan yksi täl- taneet toisen maailmansodan jälkeen lainen kelloseppä. 25.–26.2.1956 Suomessa tällaisen Olympiajoukkueen luistelijat menestyivät kellojen tarkastuk- aaotteluvoitto sen suoritti Kan- tyydyttävän hyvin. Toivo Salonen oli paras M sainvälisen Luiste- sijoittuen 500:llä kolmanneksi, samoin 1500:n Norjasta luliiton valtuuksin luistelussa. Yhteispisteissä voittaja oli Euge- Taitoluistelutoimintaa 1950-luvulla toimitusjohtaja Ta- Taitoluisteluliitto perustettiin 15.6.1960, ja läsnä olivat HSK:sta Martti Gylden, Aarno Ellilä, Ludowika Jakobs- pio Perkko. Hänen ni Grishin NL, toinen Knut Johannesen N ja Suomi voitti kahdenkeskisen maaottelun son, Aune Lähteenmäki ja Torsten Melander. HL:stä olivat läsnä Toivo Ovaska, Inkeri Soininen, Maire Welling antamansa todistus kolmas oli Sigge Ericsson. Juhani Järvinen oli Norjaa vastaan 86–56. Kilpailut olivat Oslon ja Arto Avellan. oli voimassa kolme .yhteispisteissä kuudes ja Salonen kahdeksas. Bisletillä 24.–25.1.58. Norja jakoi luistelijansa Taitoluistelu oli koko 1950-luvun ajan yhden miehen taistelua. Tosin Helsingissä oli kaksi voimakasta kuukautta. Todet- kahteen joukkueeseen, toisen kilpailemaan seuraa, UL ja HSK, jotka mustasukkaisesti vahtivat omia reviirejään. Tämä yksinäinen ”soturi”, joka vaivojaan takoon lisäksi, että Suomea vastaan ja toisen hollantilaisia vas- säästämättä kiersi nuorten tyttöjen ja poikien luona ympäri Suomea oli Bertil Nikkanen, maanviljelijä Jokelas- kellojen halkaisijan kilpailut skilstunassa EM- E taan. Järvinen oli paras yhteispisteissä ja ta. Hän suoritti herätystyötä, opetustyötä, hän otti yhteyttä kuntien johtohenkilöihin saadakseen harjoitustiloja piti olla vähintään 50 ja rahoja nuorille. Hänelle kertyi yli sata matkapäivää vuodessa. Hän kävi Turussa, Tampereella, Kuusankos- mm. (SLL:n vuosi- 1.–2.2.1958 Salonen kolmas. Ja vaikka suomenmesta- kella, Imatralla, Outokummussa, Kuopiossa, Joensuussa, Vaasassa, Lahdessa, Kokkolassa, Rovaniemellä, kirja 1959.) ruuskilpailujen kolmas Jorma Sinkkonen ei Joukkueessa luistelivat Toivo Salonen, Ju- voinut kilpailla toisena päivänä, silti Suo- Oulussa jne. jopa kaksi kertaa vuodessa. Kukaan ei osannut riittävästi arvostaa hänen työtään. Hän peri matkoiltaan vain matkakulut liitolta, seurat maksoivat yöpymiskustannukset ja itse hän maksoi ruokailunsa. hani Järvinen, Jaakko Niemi ja Leo Tynkky- mi voitti maaottelun. Tämä oli ensimmäi- Kansallinen kilpailutaso oli tyydyttävä Suomessa, ja kansainvälistä menestystä saatiin Pohjoismaisissa mes- nen. Salonen oli 1500 m:llä toinen ja Järvinen nen maaotteluvoitto Norjasta säännöllisissä taruuskilpailuissa. Vuosikymmenen aikana olympiakisoihin osallistui kaksi luistelijaa; Leena Pietilä oli Oslossa kolmas. Nämä jäivät suomalaisten parhaiksi maaotteluissa. Norjalaiset eivät myöntäneet 20. ja Kalle Tuulos 13. sekä Cortinassa kymmenes. Taitoluistelussa luisteltiin 1950 pakolliset kuviot, jotka sijoituksiksi. Yhteispisteissä Salonen oli kuu- suomalaisten parantaneen luistelutasoansa, vastasivat lopputuloksesta n. 60 %. (Koonnut Leo Liusvaara ja Pentti Peltoperä.) des ja Järvinen kymmenes. vaan he selittivät valinneensa parhaat luistelijansa hollantilaisia vastaan.

78 79 Reino Evävaara nuorten Eevi Huttusen aikakausi valmentajana Viiskymmentäluku oli nuorten nousukausi Luistelu-uran alku

Suomen Urheilumuseo ja Reino Evävaara ei itse enää kilpaillut, vaan otti suojiinsa nuoret luistelijat. Viisikymmen- Eevi Huttunen oli kotoisin Tervosta, Kuo- täluvun alkuvuosina HTL:stä edustustehtä- pion lähistöltä, jossa hänen vanhemmillaan viin nousivat Ilmari Koorti, Leo Lamberg, oli maatila. Eevi lähti aikanaan Kuopioon Suomen Urheilumuseo Matti Hamberg, Oskar Toivakainen, Raimo opiskelemaan, ja hän suoritti keskikoulun ja Alppi ja Juhani Järvinen. Nuorten maaotte- kauppaopiston ja jäi sen jälkeen Kuopioon lussa 1950 oli kolme HTL:stä, Mehto, Kousa töihin ja asumaan. Kuopion Luisteluseura ja Järvinen. Tästä alkoi Jussin voittokulku. houkutteli hänet aikanaan luistelun pariin, Margit Laakso nousi naisten luistelussa MM- ja siellä hän ensimmäistä kertaa laittoi pi- kilpailutasolle asti. kaluistimet jalkaansa. Kesäisin hän harrasti Reino Evävaara oli olympia-asussa jo Os- suunnistusta, mutta samalla hän koetti myös lossa 1952 valmentajana, Juhani Järvinen hankkia nopeutta, jotta olisi saanut parem- Cortinassa 1956 Olympiaradalla. (Helsingin man ajan 500 metrillä. työväen Luistelijat – Seitsemän vuosikymmentä Luisteluliiton valmentajan Jussi Björkin 1928–1998.) neuvoja Eevi piti suuressa arvossa uskoen niiden suuresti auttaneen häntä hyvän kun- Evävaara oli selustatuki non rakentamisessa. Verné Leschen mantteli Järviselle oli joutunut hyville hartioille. (Suomen Luis- teluliiton vuosikirja 51-59.) Järvisen saavutettua MM-mestaruuden Os- Eevi Huttusen mittava ja huikaiseva luis- lossa lehdistö huomioi myös Salosen ja Järvi- telu-ura alkoi 16-vuotiaana nuorten sarjois- sen valmentajan, TUL:n luisteluvalmentajan sa 1939 ja kesti huipulla seuraavat 21 vuotta. Reino Evävaaran, joka piti päänsä kylmänä Sotavuodet haittasivat hänen uraansa ja siir- niinäkin vuosina, jolloin hänen valmen- sivät menestysmahdollisuuksia myöhem- nusmenetelmänsä leimattiin vääräoppisik- mäksi. Eevin alkuvuosina moninkertainen si. Johdon mukaisesti valmennuslinjallaan maailmanmestari Verné Lesche oli voittojen pitäytyen hän valmensi Juhani Järvisen ja esteenä. Ensimmäisen naisten suomenmesta- Toivo Salosen maailman luisteluhuipulle. ruuden hän saavutti 1946, tosin epävirallisen, Järvisen menestyksen takana oli myös nor- seuraavana vuonna Eevi sitten jo voittikin ja Reino Evävaara oli Juhani Järvisen selustatuki ja valmentaja, kun hän valmensi ”Jus- jalainen Oddar Hollten, jonka voimaharjoit- hän oli jatkossa kiistaton ykkönen Suomes- sin” maailman luistelun huipulle. teluohjelmaa Evävaara täydensi tekniikka- sa. Eevi menestyi ensimmäisen kerran MM- osaamisellaan. (TUL lehti N:o 14 helmikuun kilpailuissa jo 1948 Turussa, jossa hän luisteli Kuvassa Eevi Huttunen ja Iiris Sihvonen kamppailevat keskenään naisten MM-kilpai- 20 p:nä 1959.) 5000 metrillä toiseksi ja sijoittui yhteispisteis- luissa Kuopiossa 1955. Huttunen oli 3000 ja 5000 metrin matkoilla molemmilla toinen. Iiris Sihvonen oli yhteispisteissä kahdeksas. sä viidenneksi.

80 81 Hän voitti yhteispisteiden maailmanmes- si. Kilpailun johtajina toimivat Veli Hahl, mestaruutensa. Toisena päivänä luisteltiin sa. Myös 1000 ja 1500 metriä menivät odo- taruuden 1951 Eskilstunassa. Lillehammerin Kauko Laitala ja Uolevi Karppinen, ja järjes- pitkät matkat ja saatiin lopulliset tulokset tusten mukaisesti. Kun joukkue oli tietoinen MM-kisoissa 1953 hän luisteli 5000 metrillä telyissä oli mukana näkyvästi myös Kuopi- sekä sijoitukset selville. siitä, että kaupungin suurin sanomalehti oli maailmanennätyksen 9.06,1. Suomenmesta- on kaupunki. Vaikka Kuopio sai valtavasti lahjoittanut komean palkinnon parhaalle ul- ruuksia Eeville kertyi yhteispisteissä 11, ja erinomaista mainosta, se laskutti rankasti Tyttöjen luistelumestaruus olisi komaiselle luistleijalle, joukkue päätti, että matkavoittoja 39 ja suomenennätyksiä yh- seurayhtymää radan teosta sekä jäädytysve- kuulunut Pirkko Tanskaselle se tuodaan kotiin. Pahin vastustaja oli Itä- teensä 23. Vuonna 1960 hänet valittiin Suo- simaksuista, ja näin kisojen talous oli vaike- Saksan Helga Haase. Heti kun hän oli luis- men parhaaksi urheilijaksi. Mainittakoon, uksissa. Suomen naisten ja tyttöjen pikaluistelumes- tellut 3000 metriä, laati Kurt Iirikselle tau- että naisten pikaluistelu tuli olympiaohjel- Kuopion Luisteluseuran 60-vuotisjuhla- taruuskilpailuissa annettiin tyttöjen mesta- lukon, minkä mukaan hänen oli luisteltava maan vasta 1960, ja siten Eevin tulokselli- vuonna Eevi Huttunen voitti pikaluistelun ja ruus 17-vuotiaalle KLS:n Helga Kuroselle, ohittaakseen Haasen pisteissä. Iiris luisteli sesti parhaat vuodet jäivät hyödyntämättä Kaarina Kukkonen kaunoluistelun Suomen vaikka SLL:n säätämä ikäraja tytöille on 16 tehdyn taulukon mukaisesti ja voitti Haasen. mitalien tavoittelussa. Eevi voitti 37-vuoti- mestaruuden. vuotta. Kuopion LS, joka kilpailut järjesti, Sitten oli Eevin vuoro lähteä matkaan Ry- aana 1960 Squaw Valleyn Olympialaisissa toimi siinä uskossa, että rajana on 18 vuot- lovan kanssa. Jääolot huomioiden Eeville pronssimitalin 3000 metrin matkalla ajalla Eevi Huttunen naisten ta. Tämä oli hämmästyttävää, sillä kilpai- laadittiin taulukko 5.30, minkä mukaan Eevi 5.21,0. (Lyhyt historia Kuopion Luisteluseuran Suomenmestariksi Kuopiossa lujen ylituomarina toimi järjestävän seuran luistelikin ja jätti Rylovan kauaksi taaksensa. toiminnasta.) ja SLL:n liittohallituksen jäsen, joka itse oli Kilpailu ei ollut kuitenkaan vielä loppu, sil- Iiris Sihvonen ahdisti - Helga Kuronen yllät- ollut ikärajoja aikanaan säätämässä. lä viimeisessä parissa lähtenyt pysyi Eevin Naisten pikaluistelun ti, naisten ja tyttöjen pikaluistelumestaruus- Suomen tyttöjen mestaruus olisi kuulunut väliajoissa yleisön innostaessa häntä, mutta MM-kilpailut Kuopion kilpailujen toisena päivänä Kuopissa tuis- Kuopiossa toiseksi sijoittuneelle, 15-vuoti- hän ei jaksanut pitää vauhtiaan loppuun asti. kuisessa säässä ja kovan tuulen vallitessa. aalle TKV:n Pirkko Tanskaselle. (Irja Vilmin Niinpä Eevi taas nousi voittajan korokkeelle Väinölänniemessä 1955 Molemmat Kuopion tyttäret Eevi Huttunen leikekirjasta.) ja Maammelaulu kajahti. naisten sarjassa ja Helga Kuronen tyttöjen Erikoista näissä kilpailuissa oli, että nai- Luisteluliitto oli tiedustellut 1954 Kuopion sarjassa toivat mestaruuden Kuopioon. 1000 Eevi ja Iiris naisten MM- set hoitivat koko kilpailukoneiston ja hyvin Luisteluseuran mahdollisuuksia järjestää metrillä Sihvonen ja Huttunen luistelivat ta- kilpailuissa Sverdlovskissa sen tekivätkin. (SLL:n vuosikirja 1959; Kurt pikaluistelun naisten maailmanmestaruus- sapäisesti aina viimeiseen kaarteeseen, missä Skutnabb.) kisat. Neuvottelut Väinölänniemen kentän Sihvonen veti sen verran lujemmin, että voit- Kilpailut pidettiin Sverdlovskissa Neuvos- käytöstä kilpailujen järjestämiseen johtivat ti 0,6 sekunnilla. Eevi Huttunen johti 3000 toliitossa 24.2.1959. Suomea edustivat kil- tulokseen ja valmistelut alkoivat Kuopion metrillä alusta alkaen ja teki lopussa rakoa pailijoina Eevi Huttunen ja Iiris Sihvonen. Kisa-Veikkojen kanssa. Kisat sitten pidet- Sihvoseen lähes satakunta metriä. Tuloksista Matkan johtajana oli Kurt Skutnabb ja SLL:n tiinkin 12.–13.2.1955 Väinölänniemellä. Pää- ei muodostunut loistavia, koska tuiskulumi edustajana Toivo Ovaska. Arvonnassa oli sylippuja myytiin 20.000 kpl, katsomotiloja teki luiston heikoksi. luistelijoilla melko hyvä onni, ja kun ryh- piti hakea jopa puiden oksilta ja rakennusten Tyttöjen sarjassa kiintyi huomio lähinnä mityksetkin vielä onnistuivat, näytti kaikki katoilta. Maailmanmestariksi seppelöitiin Tampereen Pirkko Tanskasen ja Kuopion lupaavalta. Itse kilpailujen päämääränä oli Neuvostoliiton Rimma Shukova. Eevi Hut- Helga Kurosen yhteenottoon. Parina lähte- saavuttaa Iirikselle hyvä sijoitus lyhyillä tunen oli yhteispisteissä neljäs, mutta 3000 ja neet tytöt luistelivat tasaisesti aina viimei- matkoilla sekä Eeville voitto 3000 m:llä. 5000 metrin matkoilla kummallakin toinen. sen kierroksen takasuoralle, missä Kuronen Kilpailut sujuivat suomalaisten kohdalta Ilon aiheena oli myös nuoren Iiris Sihvosen aloitti voimakkaan kirin ja veti vastustamat- hyvin. Iiris sijoittui 500 metrillä kolmanneksi sijoittuminen yhteispisteissä kahdeksannek- tomasti itsensä johtoon varmistaen samalla yhdessä ruotsalaisen Elsa Einarssonin kans-

82 83 Iiris Sihvonen – suurmestari

Harva huippu-urheilija on 14-vuotiaana Ensimmäiset kansalliset kilpailut hän luis- edustanut maataan MM-kilpailuissa, ja vielä teli 1953 Karkkilassa, jonne hän matkusti harvempi on niiden määrä, jotka tuon ikäise- opettajansa kanssa vuokra-autolla. Voittaja- nä MM-kilpailuissa ovat saavuttaneet suur- suosikki oli TUL:n Armi Mäkinen. mestariluokan tuloksen. Tähän pystyi Val- Eevi Huttusen valtakauden jälkeen ku- keakosken Hakan pikaluistelijalahjakkuus vaan tuli uusia nuoria naisluistelijoita naisten Iiris Sihvonen vuoden 1955 MM-kilpailuissa pikaluistelun valtikkaa tavoittelemaan. Iiris Kuopiossa, jolloin hän kertaheitolla kohosi Sihvonen ahdisteli Huttusta jo vuonna 1955 yllättäen maailman parhaitten naisluistelijoi- sijoittumalla SM-kisoissa toiseksi. Kuten aiden joukkoon. kanaan Eevi Huttunen rikkoi Verné Leschen Iiris Sihvosen isä Jukka Iiris Sihvonen aloitti luistelu-uransa jo yksitoista vuotta kestäneen suomenmesta- Sihvonen huolehti Iiriksen koulutyttönä n. 10-vuotiaana, lyhyillä luis- ruusputken, vei Iiris ensimmäisen kerran maastolenkeistä ja kuiva- timilla joista terät oli ”smirklattu” suoriksi. 16-vuotiaana mestaruuden Huttuselta vuon- harjoittelusta ja opettaja Hän voitti KLL:n valtakunnallisen koulu- na 1956 ja seuraavan kerran 1961. Myös Hel- Jukka Lampiniva opasti laisten mestaruuden viitenä vuonna. KLL:n ga Kuronen otti kerran mestaruuden Eeviltä. jääharjoittelua talven lii- mestaruudet hän voitti seuraavilla paikka- Sihvonen sijoittui SM-kisoissa ennen vuo- kuntatunneilla sekä Hakan kunnilla: Pieksämäellä vuonna 1951, Valkea- den 1961 mestaruutta hopealle kolme kertaa. nuoriso-osaston luisteluil- koskella 1952, Tampereella 1953, Helsingissä Seuratasolla Iiris Sihvonen edusti Valkea- tojen yhteydessä. 1954 ja viimeksi 15-vuotiaana Oulussa 1955. kosken Hakaa ja Valkeakosken Koskenpoi- kia. Iiris edusti Suomea Squaw Valleyn 1960 talviolympialaisissa, jossa hän sijoittui 1500 metrillä kuudenneksi suomenennätysajalla 2.29,7. Muut sijoitukset olivat kymmenenneksi 1000 metrillä ja 11:nneksi 500 metrillä. Hän luisteli myös MM-kilpailuissa sijoittuen yhteispisteissä kuudenneksi vuosina 1956 ja 1957, seitsemänneksi vuosina 1959 ja 1960. Vuonna 1955 MM-kilpailuissa Iiris oli toiseksi Pikaluistelu nopein 1000 metrillä. MM-edustuksia kertyi seitsemältä vuodelta. Suomenennätyksiä Ii- ris Sihvonen luisteli kansainvälisillä radoilla 60-luvulla kuusi kertaa ja kotimaisilla radoilla viidesti. Hänen valmentajanaan toimi Reino Evävaara. (Luistelija 2/1987.) Kuvassa vasemmalta Kimmo Koskinen, Jouko Launonen, Kaija Mustonen, Kalervo Hietala ja Olli Hjellman Suomen Urheilumuseo 84 85 PIKALUISTELUa 60-LUVULLA lupäivien 49:stä parhaasta osanottajasta kuin yksi luistelija. Tämä todettiin jo aikaisempi- Kausi 1959–1960 alkoi puheenjohtajan vaih- maailmanmestaruuskilpailuissa yhteispis- en vuosien perusteella, ja sen vuoksi lisättiin

dolla. Uudeksi puheenjohtajaksi valittiin teissä hopealle. Kaija Mustonen saavutti kansallista kilpailutoimintaa motivaation li- SLL:n kuva-arkisto Lars Hugo Salonen. Alkanut kausi oli täyn- 1964 Innsbruckin talviolympialaisissa sekä säämiseksi. SOLL:n mestaruuskilpailuissa nä toiveita. Odotukset eivät aivan täyttyneet. hopeaa että pronssia. Kuntonsa huipulle oli lähes 80 osanottajaa. Kuusikymmentäluvun pikaluistelusaavu- Kaija ylsi vuonna 1968, jolloin hän luiste- tukset olivat naisten varassa: Eevi Huttusen li 1500 metrillä olympiakultaa. Lisäksi hän kilpailut elsingin pronssimitali Squaw Valleyn Olympiakisois- oli toinen 3000 metrillä ja sijoittui kahdella MM- H sa 1960 ja Kaija Mustosen hopea- ja prons- muullakin matkalla pisteille. Myöskin Kaija- Olympiastadionilla simitali Innsbruckissa sekä 1964 kulta- ja Liisa Keskivitikka pystyi ylittämään monin 22.–23.1964 pronssimitalit Grenoblessa 1968. verroin odotukset Innsbuckissa sijoittumalla Olympialaiset 1960 Squaw Valleyssa oli- 1000 m:n ja 1500 m:n molemmilla matkoilla Maailmanmestaruuspikaluistelut Helsingin vat suuri pettymys vuoden 1959 kansainvä- kahdeksanneksi. Naisluistelijat menestyi- Olympiastadionilla helmikuun 22.–23. pnä lisen luistelumenestyksen jälkeen: Järvisen vät hyvin vielä 1960-luvun lopulla. (Suomen olivat kauden päätapahtuma. MM-kilpailuja Salosen kaksoisvoitto Bisletin MM-pika- Luisteluliitto 75 vuotta.) jen kilpailutoimikuntaan kuuluivat puheen- luisteluissa ja Järvisen häikäisevä 1500 m:n Suomalaisten menestys arvokilpailuissa en- johtajana Erkki Ikonen, sekä jäseninä Kurt maailmanennätys 2.06,3 Squaw Valleyn nen olympiakisoja oli vaihteleva. MM-kisoissa Skutnabb, Yrjö Kaukonen, Olavi Halonen, esikisoissa. Kaksikko oli jo EM-kilpailuissa epäonnistuivat kaikki, EM-kisoissa Keijo Ta- Leo Liusvaara ja Pentti Pekkala. toisella ja kolmannella sijalla. Näiden suori- piovaara oli toinen 5000 m:llä ja Toivo Salonen Suomea edustivat Juhani Järvinen ja Jouko tusten perusteella suomalaisten odotukset viides yhteispisteissä. Naisten MM-kisoissa Launonen. Juhani Järvinen oli yhteispisteissä olympialuisteluissa olivat korkealla, mutta Eevi Huttunen oli jälleen kolmas 3000 m:llä. 9. ja Jouko Launonen 17. Parhaat sijoituksen- kumpikaan luistelija ei päässyt mitalisijoille. Keijo Tapiovaara voitti Suomen yleismes- sa kumpikin saavuttivat 500 m:n luistelussa, Olympiakisoissa Eevi Huttunen sai prons- taruuden ja luisteli uuden SE:n 10 000 met- jossa Juhani Järvinen oli 4. ja Jouko 6. Juhani simitalin 3000 metrillä ja Iiris Sihvonen oli rillä 17.10.5. Yleismestaruus oli Tapiovaaran luisteli myös 1500 metriä hyvin ja oli tällä 1500 metrillä kuudes. Miehistä paras oli Jou- ensimmäinen. Juhani Järvinen oli toinen ja matkalla 6. ja pääsi luistelemaan myös 10 000 ko Jokinen. Hän oli 1500 metrillä neljäs.Juha- Leo Tynkknen kolmas. metriä, jolla sijoittui 16:sta. ni Järvinen oli viides ja T. Salonen seitsemäs Naisten yleismestaruuden vei Eevi Huttu- Norjalainen Knut Johannesen voitti maail- samalla matkalla. Keijo Tapiovaara oli 10 000 nen ja seuraavilla sijoilla olivat Kaija Mus- manmestaruuden. Hän luisteli kaksi ykkös- metrillä seitsemäs. Näin jälkeenpäin tarkas- tonen sekä Iiris Sihvonen. Suomen Luiste- sijaa pitkillä matkoilla 5000 ja 10 000 metril- tellen kokonaissaavutus oli kuitenkin hyvä. luliiton mestaruuskilpailuissa oli lähes 80 lä sekä sijoittui 1500 metrillä kuudenneksi. Kuusikymmentäluvun menestyksek- osanottajaa. Näillä suorituksilla tuli maailmanmestaruus. käimmät luistelijat olivat Kaija Mustonen Muusta kilpailutoiminnasta voidaan tode- Vaikka sää suosi kilpailuja, jäi taloudel- ja Jouko Launonen. Jouko Launonen voitti ta, että poikien luistelupäivillä Jyväskylässä linen tulos heikoksi johtuen lähellä olleista Keijo Tapiovaara voitti mm. Suomen yleismestaruuden ja luisteli uuden ensin useita suomenmestaruuksia, ja luistel- oli 49 osanottajaa ja tyttöjen SM-kilpailussa olympialaisista. Tilanne ei kuitenkaan muo- SE:n 10 000 metrillä 17.10,5. Kuvassa vasemmalla liiton päävalmentaja Pentti Pelto- perä ja vieressä Keijo Tapiovaara. tuaan nimiinsä kaikki miesten Suomen en- 16. Merkittävää oli se, ettei yksikään nuorten dostunut mitenkään kriitiseksi, sillä kuiten- nätykset hän sijoittui olympialaisissa 1500 SM-kilpailujen 18:sta parhaasta jatkanut luis- kin MM-kilpailuista saaduilla tuloilla saatiin m:n luistelussa neljänneksi ja vuoden 1965 telu-uraansa aikuisiässä, eikä poikien luiste- liiton talous melkein tasapainoon.

86 87 Kaija mustonen olympiakisojen tähti Innsbruckissa Kaija Mustoselle Grenoblesta kultaa 1968 1964

Innsbruck 1964 Grenoble 1968

Innsbruckin olympialaisista 29.1.–9.2.1964 Naisten 500 metrin arvonnassa Kaija sai pa-

SLL:n kuva-arkisto ei luistelijoilta paljonkaan odoteltu, ainoat rikseen ME-naisen Sidorovan. Kaija onnis-

toiveet eläteltiin omassa piirissä. Toisin kui- tui lähdössä ja luisteli ensimmäisen 100 m Suomen Urheilumuseo tenkin kävi. Suomalainen pikaluistelu koki 12,2. Sidorova jäi jo alkumatkalla kaikkien läpimurron. Kaija Mustonen teki ihmeitä ha- yllätykseksi ja Kaija säilytti etumatkansa joittaen venäläisten rintaman ja jättäen pelä- loppuun asti. Aika 46,7 oli hänen oma ennä- tyt ruotsalaiset kauas taakse. Kaija Mustonen tyksensä. Myös Arja Kantola luisteli oman oli olympiakisojen tähtemme. Hän saavutti ennätyksensä 47,4. Kaija-Liisa Keskivitikka hopeatilan 1500 metrillä ja pronssia 1000 ei päässyt yhtä hyvään vauhtiin. metrillä. Myöskin Kaija-Liisa Keskivitikka 1500 m:n luistelun aloitti neljännessä pa- pystyi ylittämään monin verroin odotukset rissa Kaija-Liisa mukavasti luistellen oman ja suoriutui menestyksellisesti hänelle anne- ennätyksensä – 2.25,4. Kuudennessa parissa tusta edustustehtävästä. Hän oli molemmilla luisteli Kaija – Hollum. Vasta kolmas lähtö matkoilla kahdeksas ja luisteli itsensä maail- onnistui, kun USA:n Hollum hermoili. Kai- man luisteluvalioiden joukkoon. jan meno oli rytmikästä ja enteili uutta olym- Miehistä paras oli Jouko Launonen 1500 piaennätystä, joka syntyikin. Loppuaika oli metrin neljännellä sijalla. Miesten MM-ki- 2.22,4 – Kaija ja Suomi olivat saaneet kulta- soissa Juhani Järvinen oli yhdeksäs ja Kaija mitalin. Myös Keskivitikka luisteli loistavas- Mustonen naisten puolella neljäs yhteispis- ti sijoittuen kuudenneksi. Kilpailun jälkeen teissä. Radio-Vode ja lehdistö odottivat, BBC:kin Suomea edusti Innsbruckissa 10 aktiivia, haastatteli voittajaa. nimittäin Jouko Launonen, Juhani Järvinen, 1000 m:n luistelussa Kaija oli uudella Suo- Simo Rinne, Kalervo Hietala, Pekka Lattu- menennätysajalla 1.33,6 neljäs. Myös Kaija- nen, Seppo Hänninen, Jouko Jokinen, Toivo Liisa luisteli oman ennätyksensä 1.32,7 ja Salonen, Kaija Mustonen ja Kaija-Liisa Kes- sijoittui sillä seitsemänneksi. kivitikka. Joukkueen johtajana toimi Aarno 3000 metrin ensimmäisessä parissa Hol- Pajunen, huoltajina Helinä Löfroos ja Erkki lannin Burgmeyer luisteli olympiaennätyk- Ikonen sekä valmentajana Pentti Peltoperä. sen, mutta kolmannessa parissa Kaija-Liisa Kaija Mustonen ottaa vastaan kultamitalin Grenoblen 1500 metrin voittajana. Takana Suomen kaikkien aikojen paras naispikaluistelija Kaija Mustonen saavutti ensimmäiset (SLL vuosikirja 1964; Leo Liusvaara; Pentti riisti sen häneltä. Sitten Kaija Mustonen luis- hopeatilalle luistellut Hollannin Carolina Greyssen. Kaija pelasti Grenoblen olympiaki- olympiamitalinsa, hopean ja pronssin Innsbruckissa 1964. Peltoperä.) teli oman ennätyksensä 5.01,0 ja voitti sillä sat 1968 voittamalla suomalaisten talvikisajoukkueen ainoan kultamitalin 1500 metrillä hopeamitalin. ja ottamalla vielä 3000 metrilläkin hopeaa.

88 89 Suomen joukkue Grenoblessa 1968 Miesluistelijat Grenoblessa

Joukkueessa olivat luistelijat Seppo Hän- Valmentajana mukana oli Pentti Peltoperä ja Keskiviikkona 14.2. alkoivat miesten kilpai-

ninen, Kimmo Koskinen, Jouko Launonen, huoltajana Helinä Löfroos. Suomen Luistelu- lut. Kilpailut aloitettiin 500 m:n luistelulla. SLL:n kuva-arkisto Olavi Hjellman, Raimo Hietala, Kaija Musto- liiton johtoa edusti Aarno Pajunen. Kilpailun alussa oli lämpöä +10 °C ja lopussa nen, Kaija-Liisa Keskivitikka ja Arja Kantola. lämpöä oli +16 °C. Kimmo Koskinen oli suomalaisista luistelijoista ensimmäisenä radalla. Hän hävisi Ruotsin Börjesille ajallaan 41,7 ja oli 23. Sep- po Hänninen luisteli hyvin Grishinin kanssa ja hävisi hänelle vain muutaman metrin. SLL:n kuva-arkisto Seppo luisteli uudeksi suomenennätykseksi 40,8 ja oli kahdeksas. Jouko Launonen vat- savaivaisena oli vasta 33. ja Olavi Hjellman sijoittui vasta neljänneksikymmenenneksi. Seppo ja Kimmo luistelivat molemmat hen- kilökohtaiset ennätyksensä. Seuraavana oli 5000 metrin luistelu. Radan jäädytys suoritettiin joka kolmannen parin jälkeen. Kimmo paransi omaa ennätystään 11 sekunnilla ja hänellä oli hetken nimissään matkan olympiaennätys 7.35,9. Kovassa kilpailussa aika riitti lopulta vasta yhdeksän- Grenoblen kisoihin valmentautuminen aloitettiin jo hyvissä ajoin. Lukuisia leirejä teen tilaan. Launonen oli 15. ja Hietala 17. pidettiin Vierumäellä. Kuvassa vasemmalta Kari Koskinen, Timo Luostarinen, Kimmo Sijoituksista huolimatta jokainen luisteli hen- Koskinen, Pekka Halinen, Seppo Hänninen ja edessä Pentti Peltoperä. kilökohtaisen parhaansa. Taistelu 1500 m:n luistelussa oli kova, Verkerk oli kuitenkin vakuuttava. Jou- ko lähti hyvin matkaan, mutta ei jaksa-

nut loppuun saakka ja oli 14. Kimmo luis- SLL:n kuva-arkisto Grenoblen teli oman ennätyksensä 2.07,5, samoin esikisajoukkue. Olavi 2.10,1. Vaikka ennätyksiä syntyi, oli- Kuvassa vasemmalta vat miesten sijoitukset odotettua heikommat: Arja Kantola, Pekka 14–18–21–24. Halinen, Kaija Mustonen 10 000 hienossa yllätyksellisessä kilpailus- Jouko Launonen, Kaija- sa oli suomalaisilla vähän sanomista. Jouko Liisa Keskivitikka ja Rauli Olympiajoukkue palaamassa Grenoblen Olympialaisista. Kuvassa vasemmalta valmentaja Pentti Peltoperä, pikaluistelija Kaija-Liisa Keskivitikka, oli paras 16.02,1, mikä riitti kahdenteentoista Helen. Takana ylhäällä on huoltaja Helinä Löfroos ja pikaluistelija Arja Kantola. sijaan. Kimmo väsyi kesken. Kimmo Koskinen.

90 91 Skandaali Grenoblen naisten sitä kultaa ja kunniaa. Valmennusolosuhteet MM-kilpailuissa 1969 Kuntonsa huipulle Kaija Mustonen ylsi puhuttivat vuonna 1968; tällöin hän luisteli 1500 met- 1500 metrin luistelussa tapahtui heti alkuun rillä olympiakultaa. Se oli näiden kisojen ai- Kaikesta huolimatta vaikeuksia kasaantui, SLL:n kuva-arkisto pieni skandaalinpoikanen. Tarja Rinteen pa- noa kultamitali. Lisäksi hän oli toinen 3000 mutta uhkakuvat tulivat ulkoapäin. Ulko- ri Sundby ei saapunut ilmoitettuun aikaan metrillä ja sijoittui kahdella muullakin mat- mailla tehtiin tuloksia hyvissä olosuhteissa, lähtöpaikalle. Suomalaiset vaativat starttia kalla pistesijoille. Kaija voitti Grenoblen ki- mutta sinne ei saatu heti suomalaisia. Vasta tapahtuvaksi ajallaan, mutta lähettäjä ei sii- sojen naisten 1500 metrillä kultamitalin ajalla jälkeenpäin ymmärsimme, mistä oli kysy- hen suostunut, vaan odotteli kymmenen mi- 22.22,4 ja hopeaa 3000 metrillä ajalla 5.01,0. mys, vaikka lähes kymmenen vuotta oli ku- nuuttia norjalaisen saapumista. Kaija-Liisa Keskivitikka luisteli myös hyvin. lunut siitä, kun Juhani Järvinen teki uuden Kaija Liisa Keskivitikka luisteli hyvin Hän oli 1500 metrillä kuudes ja 3000 metrillä maailmanennätyksen 2.06,3. Vain hyvällä oman 1500 m:n kilpailunsa, mutta aika ei neljäs ajalla 5.03,9. Kansainvälisissä naisten jäällä oppii luistelemaan ja saavuttaa maail- kuitenkaan ilmestynyt valotaululle. Tuli jo ennätyskokeissa Inzellissä 2.–3.3. ja 9.–10.3. man kärkiaikoja. Ulkomaiset luistelijat pääsi- Kuvassa Taalintehtaan Jäntevän Olavi Hjellman. seuraavienkin parien tuloksia. Lopulta Kaija- Kaija Mustonen ja Tuula Vilkas menestyivät vät harjoittelemaan Madonna di Campiglios- Liisallekin tuli hätäisesti aika 2.25,9, mutta loistavasti. Kaija luisteli 1500 metriä aikaan sa, Davosissa, Inzellissä, Hamarissa, USA:n, Olavi Hjellman se muuttui sitten tulosliuskalla 2.27,2:ksi. 2.20,1 ja Tuula 2.26,2. Japanin, Hollannin ym. radoilla, mutta meil- Tehtiin protesti ja jyry kokoontui. Väittelyn Kaija Mustosen valmentajina toimivat Erk- lä ei ollut rataa eikä rahaa. Ihmetellä pitää Hjellman edusti Suomea Grenoblen 1968 tal- jälkeen Kaija-Liisan ajaksi hyväksyttiin 2.26,0 ki Erikson vuosina 1954–1958, Mauri Suoma- vain, miten suomalaisluistelijat saattoivat violympialaisissa, joissa hän luisteli 1500 ja kompromissina. Tällaistakin voi MM-kisois- lainen vuosina 1959–1962 ja Pentti Peltoperä menestyä. Näin jälkeenpäin voidaan todeta, 500 metriä. Hän osallistui MM-kilpailuihin ja sa tapahtua. vuosina 1963–1968. että SLL:n johto ei ollut tarpeeksi aloitteelli- EM-kilpailuihin vuosina 1965 ja 1969. Kuriositeettina voidaan mainita, että Toi- nen asiassa. Hjellman edusti seuratasolla Taalintehtaan Naisluistelijat menestyivät vo Salonen voitti Altan pakkaskisassa 5.–6.1. Jäntevää. Hän voitti sekä yleisluistelijoiden vielä 1960-luvun lopulla ja Kalottiottelussa 2.–3.3. Oulussa samana Edustusluistelijoiden ryhmään että sprinttereiden suomenmestaruuden vuonna. Edelleen mainittakoon, että Jorma nousee uusia luistelijoita vuonna 1975. Hän voitti TUL:n mestaruuden Kaija Mustosen johdolla Veistola oli SOU:n Seinäjoen kisoissa hope- seitsemän kertaa vuosina 1966–1976. Hjell- alla, samoin v. 1968, ja Anneli Repola voit- Usko luistelun tulevaisuuteen oli luja. Seu- manin valmentajana toimi Juhani Järvinen. Vuonna 1967 olympiavalmennukseen kesti piiricupin tyttöjen alle 16 v:n sarjassa 500 raneuvojien ja piirikouluttajien koulutustyö Henkilökohtaiset ennätykset: kitettiin kaikki voimavarat. Vierumäellä metrillä ajalla 50,9 ja 1000 metriä 1.46,8, lah- jatkui. Panostus nuorten koulutus- ja val- 500 – 40,67 (1975) pidettiin kolme kuntoleiriä. Ensimmäinen jakas kun oli. mennustyöhön oli nostanut nuorten tasoa. 1000 – 1.24,12 (1975) jääleiri oli Inzellissä 20.10.–8.11., toinen Os- Miesten menestys 60-luvulla oli keskinker- Miesten ja naisten edustusluistelijoiden ryh- 1500 – 2.07,3 (1969) lossa 10.11.–2.12., kolmas leiri Rovaniemel- tainen, vaikka heidän luistelemiaan aikoja mään nousi uusia luistelijoita. Siihen kuului- 5000 – 7.47,1 (1970) lä 10.–20.12. ja neljäs Vierumäellä 27.–31.12. voidaan pitää hyvinä. Koskinen luisteli 5000 vat nyt Jouko Launonen, Kimmo Koskinen, 10000 – 16.25,7 (1972). Valmentajana toimi Pentti Peltoperä. Vali- metriä 7.35,9, Launonen 1500 metriä 2.07,5 ja Pekka Halinen, Seppo Hänninen, Timo Luos- tettavasti Kaija-Liisa Keskivitikka ei päässyt Hjellman 2.10,1. tarinen ja Raimo Hietala sekä naisista Kai- Suomenmestaruuskilpailuissa hän sijoittui mukaan liittovaihdon vuoksi. Tämä hajotti ja Mustonen, Kaija-Liisa Keskivitikka, Arja vuosina 1965 ja 1968 yleisluistelijoiden yh- hieman naisten valmentautumista. Valmen- Kantola, Paula Halonen ja Tuula Vilkas. teispisteissä pronssille. nusolosuhteet olivat hyvät, joten voitiin odottaa suomalaisten menestystä. Ja tulihan

92 93 Naisjoukkue Norjan Naisten MM-pikaluistelut Oulussa 1965 Arendaliin 14.2.1969. Joukkue kuvassa va- Suomi järjesti naisten pikaluistelun MM-kil- lupaavasti luistellut Kaija-Liisa Keskivitikka semmalta Maarit Sarkko, huoltaja Helinä Löfroos, pailut Oulussa 6.–7.2.1965. Tämä oli kauden kaatui ja menetti mahdollisuutensa hyvään SLL:n kuva-arkisto päätapahtuma kotimaisessa kilpailutoimin- sijoitukseen. Kaija Mustonen, huolimatta Tuula Vilkas, Arja Kantola ja Paula-Irmeli Halonen. nassa. Kilpailut olivat pohjoisimmat maa- kuumesairaudestaan pystyi venymään ja Edessä Anneli Repola. ilmanmestaruuskilpailut, mitä koskaan on sijoittui yhteispisteissä kymmenenneksi, järjestetty. Kisojen järjestämisestä vastasi Ou- mikä varmisti seuraaviin kisoihin Suomelle lun Luistinkerho. Osanottajia oli 12 maasta kolmannen luistelijan mukaanpääsyn. Kai- yhteensä 30 luistelijaa. Maailmanmestaruu- jan paras matka oli 3000 m:n luistelu, jolla den voitti jo kolmannen kerran Suomessa hän oli 7. sijalla. Kaija-Liisa Keskivitikka oli Neuvostoliiton Inga Voronina, toiseksi tuli 16. yhteispisteissä ja 1500 m:n luistelussa tu- Valentina Stenina ja kolmanneksi yllättäen li 6. sija. Arja Kantola oli 24. yhteispisteissä. Hollannin Stien Kaiser. Suomea edustivat Joukkueen johtajana oli Erkki Ikonen, huol- Kaija Mustonen, Kaija-Liisa Keskivitikka ja tajana Helinä Löfroos ja valmentajana Pentti Arja Kantola. Suomalaisia kohtasi kuiten- Peltoperä. kin epäonni, sillä kahden matkan jälkeen

Kuvassa valmentaja Pentti Peltoperä näyttää luistelijoille luistimien teroitusta Oulun MM- Naisten kolmimaaottelu Norja – Suomi – Ruotsi kilpailuissa. Vasemmalta Kaija-Liisa Keskivitikka, Arja Kantola, Pentti Pel- Arendalissa 15.-16.2.1969 oli kolmimaaotte- norjalaisille. Voittaja oli jälleen Biermann , toperä ja Kaija Mustonen. lu, jonne Suomi lähetti luistelemaan viiden joka luisteli ajan 2.29,4. Kaija-Liisa Keskivi- Takana Aarno Pajunen ja naisen joukkueen. Joukkueessa luistelivat tikka oli 5 luisteltuaan ajan 2.32,3. Tuhannella Helinä Löfroos. Tuula Vilkas, Arja Kantola, Kaija-Liisa Kes- metrillä norjalaiset saavuttivat vielä kolmois- kivitikka, Anneli Repola ja Paula Halonen. voiton, mutta 3000 metrillä Kaija-Liisa kiilasi Joukkueenjohtajana oli Helinä Löfroos Pälkä- toiseksi norjalaisten väliin luistelemalla ajan neeltä. Norja voitti maaottelun ylivoimaisesti 5.22,2. Voittaja Bergin aika oli 5.17,7. 225 pisteellä, Suomi oli toinen 133,5 pisteellä Helmikuussa 1969 käytiin myös nuorten ja Ruotsi kolmas 121,5 pistettä. Norjalaiset maaottelu Norja – Ruotsi – Suomi. Myös tä- luistelivat kolmoisvoiton 500 m:n luistelus- män maaottelun voitti ylivoimaisesti Norja sa. Voittajan Kirsti Biermannin aika oli 45,8. pisteillä 214,5, toinen oli Ruotsi 188,5 pistettä Paras suomalainen oli kuudenneksi luistel- ja kolmas Suomi 77 pistettä. lut Tuula Vilkas, joka kellotti ajan 48,6. Myös

SLL:n kuva-arkisto 1500 m:n kolme ensimmäistä sijaa menivät

94 95 Jouko Launonen yllätti kaikki Jouko Launonen kaatui 500 m:llä ja oli 1500 m:llä vasta 18:s. Kaksi viikkoa myöhemmin Talven luistelukomeetta, 1960-luvun me- vuoden 1965 maailmanmestaruuskilpailuis- Oslon MM-kilpailuissa yhteispisteiden pal-

nestyksekkäin suomalaisluistelija oli Jouko sa yhteispisteissä hopealle. kintoluettelo oli seuraava: 1. Per-Ivar Moe, kuva-arkisto HBL Jouko Launonen Oslon Launonen. Voitettuaan ensin useita suomen- Pikaluistelun EM-kilpailut pidettiin Norja, 2. Jouko Launonen, Suomi, 3. Ard Bisletillä MM-pikaluistelu- mestaruuksia ja luisteltuaan nimiinsä kaik- Göteborgissa tammikuun viimeisenä päivä- Schenk, Hollanti, 4. Johny Nilsson, Ruotsi. kilpailujen 10 000 m:llä. ki miesten Suomen ennätykset hän sijoittui nä 1965. Suomalaisia ei ollut palkintosijoilla. Euroopanmestari Matushevitsh oli vasta 16. Mikä oli Joukon menestyksen salaisuus? ”Minulla oli uudet luistimet. Sitä paitsi olen saanut harjoitella ensimmäisen kerran kotona Jyväskylässä kunnon jäällä. En minä oike- HBL kuva-arkisto HBL astaan sijoituksestani yllättynyt.” Moe osoittautui voimakkaammaksi, kun tosi oli kysymyksessä, mutta kyllä Joukokin todella kamppaili MM-mitalista norjalaisen kanssa 10 000 m:llä. Bislet oli kuin kiehuva kattila. Näin näkyvänä ei Suomi ollut kuvassa esiintynyt vuosiin, ei sen jälkeen kun Ju- hani Järvinen voitti MM-kullan kevättalvel- la 1959 samalla Bisletin pikaluisteluradalla, Lasse Parkkisen häikäistessä tätä ennen.

Yleisluistelijana maailman huipulle

Vuosien uurastuksen ja lujaan harjoitteluun maailmanmestaruuskilpailuissa Oslossa. Jouko Launonen on rakentuneen kuntoisuusharjoittelun avulla Jää oli luistava ja hollantilainen Kees Verkerk nostettu loistavan luiste- mestari Jouko Launonen nousi Oslon MM- oli juuri saavuttanut hämmästyttävän ajan – lunsa jälkeen kultatuoliin. pikaluistelukilpailuissa maailman huipulle 7.37,2. Jouko tunsi voimansa eikä sitoutunut Nostamassa vasemmalta yleisluistelijana, ollen yhteispisteissä hope- edeltäkäsin laadittuihin aikatauluihin hän Aarne Pajunen, Juhani alla. 1500 m:n taitajana hän oli jo huipulla luisteli kuin olisi ollut vain 1500 m:n matka Järvinen ja Pentti 1963, vaikka ennätykset eivät häikäiseviä kyseessä: ensimmäinen kilometri 1,3, 1500 Peltoperä. olleetkaan. Sijoittuihan Jouko Innsbruckissa mn. 2,14 ja 3000 m 4,31 – maailmanennätys- talviolympialaisten 1500 m:llä neljänneksi. menoa! Kolmen viimeisen kierroksen aikana Launonen ei ollut koskaan elämässään vie- tuo hurja rynnistys vaati veronsa. Verkerkin lä alittanut kahdeksan minuutin rajaa 5000 lyömiseen 7.41,7 ei riittänyt, mutta kahdek- m:llä ollessaan lähtöviivalla vuoden 1965 san minuutin muuri oli murtunut ja oma en-

96 97 nätys parani yhdellä iskulla kaksikymmentä loin assistenttina Jyväskylän yliopiston liikun- ruskuntoharjoittelusta ja testauksesta tiimissä, Käsitykseni alueellisen valmennusrenkaan sekuntia eli juuri sen verran, minkä Suomen tatieteellisessä tiedekunnassa. Jouko oli tuohon jossa Pekka Luhtanen – myöhemmin kansainvä- toimivuudesta perustui vahvaan näyttöön. Täl- parhaat kestävyysluistelijat olivat viime vuo- mennessä harrastanut lajia jo useita vuosia ja oli lisesti tunnettu jalkapallon pelianalyysin kehit- tä pohjaltahan olimme jo vuosia aikaisemmin sina olleet jäljessä Norjan, Ruotsin, Hollan- parinkymppinen meidän aloittaessamme yhteis- täjä - ja Rauno Mäkinen – painin kultamitali- organisoineet oman toimintamme. Jyväskylän nin ja Neuvostoliiton mestareita. Jouko luis- työmme. Kuten nuorten elämässä usein tapah- mies vuodelta 1956 - huolehtivat varsinaisesta Kisatovereita (JKT) edustavan Joukon kanssa teli 10 000 metriä kullankimallus mielessään. tuu, urheilukipinän syntyyn vaikuttaa monien lajivalmennuksesta. Syvällisempi perehtyminen saamiemme kokemusten kartuttamana olimme Hän sai loppuajaksi 16.09,9. Se oli paras aika, kohdalla koti ja vanhemmat. Jouko itse kertoi, itse valmennustapahtumaan sekä silloiset pe- muodostaneet valmennusrenkaan, johon ydin- minkä kukaan suomalainen koskaan tällä että alle 12–vuotiaana hän salaa lainasi isänsä dagogiset, psykologiset ja fysiologiset opintoni ryhmänä kuuluivat Vaajakosken Terän luistelijat matkalla oli saavuttanut rataan katsomatta. pikaluistimia, vaikka Vaajakosken Pallossa aktii- johtivat siihen, että aloin tarkastella kriittisesti Pekka Halinen ja Pertti Lappalainen sekä JKT:n Loppupisteet 179.165 – suomenennätys toi visena jääpalloilijana tunnettu Yrjö-isä ei olisi koko luistelun valmennusjärjestelmää. Pidin sitä Matti Syvänen. Myöhemmin mukaan liittyi yhteispisteiden hopeasijan. siihen suostunut. Myöhemmin isän innostus ja liian päävalmentajakeskeisenä, traditionaalisena, Karstulan Kivan luistelijoita, mm. Tuula Vilkas kiinnostus musiikillisestikin lahjakkaan poikansa lyhytjänteisenä ja muuhun kuin vahvaan tietoja luisteluliiton päävalmentajanakin myöhemmin harrastusta kohtaan yhdessä Saara-äidin tausta- pohjaan perustuvana. toiminut Jorma Veistola. Yhteisissä tapaamisis- Valmennuksen uudet tuulet huolenpidon kanssa toimi vahvana kannustime- Valmennussysteemiämme kritisoidessani tu- sa ajoimme sisään ”Joken” ja minun kehittämän 60-luvulla na koko luistelu-uran ajan. Samanlaista perheen lin siihen tulokseen, että meidän tulisi rakentaa uuden valmennusohjelman siihen liittyvine fyy- sitoutumista luisteluharrastuksen tukemiseen alueellisista,itsenäisistä valmennusrenkaista sisten ominaisuuksien testauksineen. ”Eräänä Jouko Launosen nousu maailman huipulle löytyi myös Halisen, kuten muidenkin valmen- koostuva järjestelmä, jossa nykytermiä käyttäen suurimpana rasitteena koko suomalaisessa val- yleisluistelijana ei ollut suinkaan sattumaa, nusrenkaamme vanhempien taholta. verkostouduttaisiin yhdessä päävalmentajan stra- mennustoiminnassa – ei yksinomaan pikaluis- vaan hän noudatti tarkoin suunniteltua val- Liikuntatieteellisten opintojeni ohella keskei- tegisessa ohjauksessa olevaan valtakunnalliseen telussa – oli pidättäytyminen traditionaalisuu- mennusohjelmaa, jonka Pauli Vuolle oli hä- nen motiivini paneutua juuri luisteluvalmennuk- valmennusjärjestelmään. Aamulehden haastat- dessa. Valitettavasti valmennusrenkaiden idea ei nelle suunnitellut. seen oli läheinen ystävyys Joukoon ja Pekkaan, telussa 16.4.68 konkretisoin ehdotukseni seraa- meidän aikanamme saanut jostain syystä riittä- Pauli Vuolteen artikkeli Jouko Launosen joista viimeksimainittu myöhemmin työskenteli- vasti: ”Tämän hetken valmennusta ja erityisesti västi tuulta purjeisiinsa. valmennuksesta, taustavoimina Jouko Lau- kin useita vuosia tutkimusavustajanani yliopis- huippuvalmennusta ajatellen tuntuisi järkevältä Mitkä sitten olivat ne peruskysymykset ja tie- nonen ja Pekka Halinen: tolla. Koska en ollut itse harrastanut pikaluistelua valmennusrenkaiden suosiminen eräiden muiden teelliset argumentit, joiden pohjalta alettiin raken- Artikkelissa arvioidaan pikaluistelumme valmen- – telinevoimistelu ja paini olivat tuolloin minun liittojen tapaan. Tällaisen renkaan, jota on pidettä- taa Joukolle henkilökohtaista valmennusohjelmaa? nuksellista tilaa lähinnä 60-luvun ensimmäisellä harrasteitani – minulla ei ollut kummoistakaan vä eräänlaisena oppositiona nykyiselle luisteluval- Aluksi oli määriteltävä ja sovittava päämääristä ja puoliskolla ajankohtana, jolloin Jouko Launonen lajituntemusta ryhtyessäni aluksi valmentamaan mennukselle, ”laillistaminen” voisi tapahtua liiton tavoitteista. Joukon kohdalla päädyimme siihen, oli miesten puolella kansallisesti ja kansainvä- vain Joukoa. Myöhemmin pääsin näihinkin asi- elimissä. Laillistamisen perustana olisi renkaan että hänellä oli edellytykset kehittyä hyväksi yleis- lisesti menestynein luistelijatähtemme. Joukon oihin kohtalaisen hyvin sisään, varsinkin siinä valmennussuunnitelman esittäminen ja hyväksy- luistelijaksi. Vaikka miehellä ei mittaa kovin pal- pitkän ja menestyksekkään luistelu-uran huip- vaiheessa, kun aloimme analysoida suorituksia minen kokonaisuutena, myös kilpailut. Tällaisesta jon ollutkaan, 167 cm, lihas- ja luustorakenteen- puvuosi oli 1965, jolloin hän saavutti hopeasijan mm. kaitafilmiltä. Toisaalta Pentti Peltoperä lii- pienryhmätyöskentelystä on saatu erinomaisia ko- sa, perusmotoriikkansa ja sen hallintaan liittyvän Oslon MM- kisoissa ja valittiin samana vuonna ton leireillä kehitti laajalla asiantuntemuksellaan kemuksia yleisurheilun puolelta. Kiinteä kosketus erinomaisen koordinaatiokykynsä ja rytmitajunsa vuoden urheilijaksi. Päävalmentajana oli tuolloin tätä puolta. valmentajan ja valmennettavien välillä mahdollis- ansiosta sekä luontaisesta ketteryydestään johtu- mm. Saksassa oppia ja kokemusta saanut Pentti Lajitiedollisista puutteistani huolimatta - tai taisi valmennusohjelman jatkuvan seuraamisen. en hänellä oli ne ominaisuudet, joiden pohjal- Peltoperä. ehkäpä juuri se vuoksi – ryhdyin aluksi pohti- Edellisen kaltaisesta valmennuksen tehokkuudesta ta oli hyvä ryhtyä rakentamaan yleisluistelijan Artikkelin kirjoittajana, taustavoimanani maan ja analysoimaan valmennustapahtumaa on jo todisteena Pentti Peltoperän ja Kaija Musto- profiilia. Joukon luistelu oli kaunista katseltavaa, ”Jokke” ja Pekka Halinen, ”Nakke”, aloin kiin- kokonaisuutena. Tässä minua helpotti myös se, sen olympialaisten kultamitaliin johtanut läheinen baletinomaista rytmistä liikehdintää, jossa ei ol- nostua luisteluvalmennuksesta toimiessani tuol- että olin vastannut JYP:n jalkapalloilijoden pe- yhteistyö...” lut minkäänlaista väkisin yrittämisen tuntua.

98 99 dessä harrastimme mm. valokuvausta, kalastus- lintoja, ohjelman suunnittelua ja toteuttamista. Pitemmillä matkoilla, jossa työskentely ta- ta ja metsästystä monenlaisen muun sosiaalisen Valmennusohjelmat oli rakennettava siten, että pahtuu aerobisesti, harjoittelun päätavoite oli toiminnan ohessa. Erityisesti Lappi luontoineen ne kehittivät niitä ominaisuuksia, joita tarvittiin mahdollisimman hyvän peruskestävyyden hank- kuului erottamattomana osana elämäämme ja hyvin erilaista fyysisistä ja henkistä rasitusta kiminen. Pohja luotiin jo edellä mainituilla tun- valmentautumiseemme. Hammastunturin rin- vaativilla matkoilla. Olin tätä asiaa pohtiessani turivaelluksilla, pyöräilyllä ja monipuolisella Suomen Urheilumuseo teeseen, asumattomaan erämaahan turistireittien tutustunut liikuntafysiologian opintojeni yh- luonnossa liikkumisella yleensä. Varsinainen ulottumattomiin pystytimme vuonna 1967 pie- teydessä varsin perusteellisesti Morehouse ja kestävyyden spesiaaliharjoituksemme oli ns. tyh- nen kämpän ”LaVun” (Launonen-Vuolle), jos- Millerin (1959) tieteelliseen teokseen ”Physiolo- jennysharjoitus. Se toteutettiin läheisessä met- ta tuli monivuotinen peruskuntoharjoittelun ja gy of Exercise”. Teoksessa kirjoittajat kuvasivat sämaastossa kiertävällä lenkkipolulla siten, että luontoelämysten ja -kokemusten tärkeä tukikoh- aerobisen ja anaerobisen liikunnan fysiologisia juostava aika oli aina sama, 8 minuuttia vastaten ta. Kämpän rakentamisvaiheeseen liittyi varmasti perusteita. Energiaahan tuotetaan jo aerobisesti näin keskimäärin 5000 metrin luistelussa kulu- erikoisin pikaluisteluvalmennuksen episodi. Katto hapen ollessa läsnä tai anaerobisesti ilman hap- vaa aikaa. Reitillä oli juostava useita kierroksia nimittäin tehtiin turpeesta ja Joukon tehtävänä oli pea. Anaerobinen kynnys on tila, jossa lihas- ja minulla oli luisteluun tapaan kierrosaikojen potkiskella kuivaluisteluasennossa kattoon tarvit- ten ja veren maitohappopitoisuus alkaa kohota. taulukko josta seurasin aikojen kehitystä ja an- tavat turpeet läheiseltä nevalta. Seuraavana päi- Aerobisen työn aikana lihakset työskentelevät noin juoksijalle tiedon siitä, miten hän on pysy-

Jouko Launonen kun- vänä olikin sitten vaikeata mahduttaa turvonneet käyttäen energialähteenään pääasissa rasvaa nyt tavoitteeksi asetetuissa kierrosajoissa, joita totestissä Helsingissä. Energiankulutuksen kannalta tällainen liikesuo- jalat saappaisiin. Sankari kantoi siitä lähtien myös ja tästä syystä lihaksiin kertyvät maitohappo- harjoittelun edetessä kiristettiin koko ajan. Kun Rouva Ruoho on testaa- ritus on erittäin taloudellista ja siinä olikin yksi Nevahiiri-lempinimeä. Olin ja olen edelleenkin pitoisuudet pysyvät kohtuullisella tasolla.Kun viimeinen kierros päättyi, juoksija oli yleensä jana ja Pentti Peltoperä perussyy siihen, että myös pitkillä matkoilla hän vakuuttunut siitä, että Lapin retkillämme oli hy- siirrytään nopeasti runsaasti energiaa vaativiin antanut kaikkensa ja tyhjentänyt täysin energia- avustajana. osasi käyttää hyvin happivarantonsa. Kun Jouko vin tärkeä merkitys valmennusoehjelman yhtenä suorituksiin, kuten 500 metrin luistelussa, li- varantonsa. Eikä ollut mitenkään tavatonta, että oli vielä persoonallisuudeltaan sitkeä, peräänan- osatekijänä Joukon lisäksi myös Haliselle. Otim- hakset käyttävät pääasiassa hiilihydraatteja ja kun viimeisellä kierroksella miestä ei kuulunut tamaton harjoittelija sekä vastapainoksi monesta mehan tunturivaelluksilla ”miehestä mittaa” mo- työskentelevät ilman happea, anaerobisesti. Noin tulevan, metsässä oli käynnissä tyhjennys jom- muusta harrastustoiminnasta kiinnostunut ja nella tavalla ja monissa olosuhteissa niin kesällä 40 sekuntia kestävän maksimaalisen suorituksen masta kummasta tai molemmista päistä. Tästä uusia asioita kokeileva taiteellinen luonne, niin kuin kevättalvella luistelukauden päätyttyä. loppuvaiheen aikana aerobisen kynnys lähestyy nimi tyhjennysharjoittelu. Näin rankasti uskal- urheilussa menestymisen kannalta ensiarvoisen Kuvaavaa Joukon peräänantamattomuudesta tai ylittyy ja suoritusta haittaavaa maitohappoa sin menetellä muistaakseni vain Joukon ja Pe- tärkeä henkinen puoli tuki vahvasti fyysistä puol- oli hänen kertomuksensa isänsä reaktiosta, kun kertyessä riittävästi lihaksistoon, lopputuloksena kan kohdalla, sillä säännölliset kuntomittaukset ta. Rakennetyyppinä, mutta myös persoonaltaan hän nuorena aloittelijana oli Jyväskylän Harjun on pahimmillaan luistelijan dramaattinen katkea- Liikuntatieteellisen tiedekunnan laboratorioissa Jouko oli täysin erilainen kuin myöhemmin ren- kentällä horjahduksen takia hävinnyt 1500 met- minen lähellä maaliviivaa. Oikealla harjoittelulla antovat minulle varmaa tietoa miesten fyysisestä kaaseen mukaan tulleet muut luistelijat. Esimer- rillä kilpakumppanilleen Esa Tryggille. ”Sinusta aerobisen kynnystä voidaan nostaa ja siihen täh- kestävyydestä. Sen lisäksi seurasin erityisesti ra- kiksi 1500 metrillä maamme kärkiluistelijaksi ei koskaan tule huippuluistelijaa” oli isä sanonut. täsi noin 40 sekuntia kestävä maksimaalisilla ve- situksesta palautumista harjoittelun aikana. noussut Pekka Halinen oli melko kookas, luus- Ja Jouko: ”Sekös iski arkaan paikkaan”. Tuntien doilla toteutettu intervalliharjoitus palautumista Lihasvoiman kohdalla pyrimme sellaisen har- toltaan ja lihaksistoltaan vahvarakenteinen, mo- poikansa temperamentin isä perusteli myöhem- seuraavine lukuisine toistoineen. Toteutimme sen joitteluohjelman rakentamiseen, joka vahvistaa toriikaltaan ja rytmisiltä taipumuksiltaan Joukoa min reaktiotaan toteamalla, että jos hän olisi ta- yleensä tasaisella alustalla esimerkiksi juoksuun luistelun kannalta tärkeitä, samansuuntaisesti vaatimattomampi, mutta sisullaan usein väkisin putellut ja sanonut esim. että kyllä se siitä, niin soveltuvalla sorapohjaisella maantiellä ja vari- vaikuttavia agonistisia lihaksia, mutta estää vas- voiton runnova. Yhteistä molemmille oli kuiten- sinusta ei koskaan olisi tullut huippuluistelijaa. oimme harjoittelua maksimaalisilla ketteryyttä tavaikuttajalihasten, antagonistien kehittymisen. kin vahva harjoittelumotivaatio ja hurtti huumori. Kun Joukon kohdalla olimme asettaneet tavoit- vaativilla jyrkkien ylämäkien intervalleilla. Rei- Lähdimme siitä, että voimaa voi luistelija kehittää Musiikki kaikissa muodoissaan oli Joukolle hyvin teeksi yleisluistelijaksi ryhtymisen, tämä päätös sien lähentäjälihaksia taas vahvistivat erilaiset lähinnä suurten lihasryhmien osalta koko kauden. tärkeää luistelu-uran aikana ja sen jälkeen ja yh- ohjasi sen jälkeen valmennuksen strategiava- alamäkijuoksut. Painoharjoittelussa sovellettiin silloin vielä aika

100 101 tuntematonta isometristä voimanhankintaa, joka paa kuin ylämäkiluistelu. Ohjelmaan kuului lajikosketusta. Muistan kuinka Jouko kerran pu- mät perusasiat ovat edelleen muttumattomia. kehitti staattista, luisteluasennon säilyttämisen myös harjoittelu erilaisilla painoilla jaloissa ja tosi jäihin näissä vaikeissa harjoitteluolosuhteissa. Valmennustapahtuma on aina oppimisprosessi, kannalta merkittävää voimaa lähinnä suuriin selässä vetojen aikana. Auton renkaan vetäminen Jyväskylän Hippokselle jää saatiin vasta vähän en- joka onnistuessaan edellyttää valmentajalta lajin lihasmassoihin ja selkään. Dynaaminen eli no- osoittautui tehokkaaksi harjoittelumuodoksi rei- nen kansainvälisiä kisoja ja silloinkin radan kunto ja siihen liittyvien fysiologisten ja biologisten peusvoima on luistelussa erittäin olennainen den lähentäjiä ja loitontajia kehitettäessä, mutta takakaarteissa olevien pysyvien routavaurioiden tietojen lisäksi vahvaa pedagogista taitamista. voiman osa-alue. Se perustui sopivaksi määritel- myös kaarreluisteluharjoitteena. Soramontussa takia oli esimerkiksi kaarreluistelun harjoitteluun Urheilija ei ole vain materiaalia, jonka elämää lyillä painoilla toteutettuihin nopeisiin toistoi- näitä harjoitteita ja niiden sovellutuksia oli eri- lähes kelvoton. Usein matkasimmekin illansuussa valmentaja voi oman näkemyksensä mukaan kä- hin. Toistokerrat hipoivat parhaimmillaan sataa. tyisen hyvä toteuttaa. Meillä oli käytössä myös Pieksämäelle, jossa tilanne Jyväskylään verrattu- sitellä ja ohjata lajin vaatimuksista käsin, vaan Prosentuaalisesti eniten tehtiin jalkakyykkyyn rullaluistimet, mutta senaikaiset välineet eivät na oli kuitenkin selvästi parempi. osapuoli, jolla on oikeus mahdollisimman täysi- Vuonna 1966 Halinen kohdistuvia harjoitteita ja toiseksi eniten reiden olleet teknisesti ja materiaalisesti kovin hyviä. Starttia harjoiteltiin spurttien ja lentävien painoiseen elämään myös urheilun ulkopuolella. sijoittui yleisluistelijoiden lähentäjiin ja loitontajiin vaikutuksensa kohdis- Valmentajana jossain määrin myös vierastin näi- lähtöjen avulla. Lähtöasennon löytäminen vaati Tämän tosiasian nykyinen tehovalmennus näyt- SM-kilpailuissa prons- tavia nostoja. Selän ja kylkien voimahankinnas- den käyttöä siksi, että pelkäsin hienomotorisessa myös runsaasti harjoittelua, mutta luistelutaidon tää usein unohtavan. sille. sa painot olivat kevyempiä, mutta toistoja oli oppimisessa tunnetun negatiivisen transferin kehittyessä tähänkin löydettiin oikeaoppiset asen- runsaasti. Harjoitussarjojen toistamisen tärkein (siirtovaikutuksen) voivan vaikuttaa haitallisesti not. Kaarreluistelua harjoiteltiin kentillä, joiden kriteeri oli pulssin palautumisen seuranta. Kun luistelun optimaalisiin liikeratoihin. Negatiivista keskiosa oli jäädytetty. Koska jää oli tehty yleis- se oli palautunut 120, aloitettiin uusi veto. Pa- siirtovaikutustahan tapahtuu silloin, kun liikera- luistelua varten, sen laatu oli useimmiten ongel- lautumisen seuranta rasituksesta oli minulle val- dat ovat lähellä tosiaan, mutta kuitenkin erilaisia. ma tämän harjoittelun kohdalla. mennuksen aikana muissakin harjoitteissa keskei- Harjoittelun tieteellisten perusteiden tunte- Ylikunnosta Joukolla on ainoastaan yksi selvä sin harjoittelun tehokkuuden ja valmennettavan minen ja ymmärtäminen on aina tärkeää myös muistikuva ja tulkinta. Valmistautuessaan Inns- fyysisen tilan indikaattori.Treenattu sydän tekee valmennettavalle. Joukon kohdalla asioiden omak- bruckin olympialaisiin Itävallassa vuonna 1964 kovan rasituksen palautumisvaiheessa ”tyhjiä sumista tukivat hänen liikunnanohjaaja opinton- viimeistelyharjoittelu tuntui tervanjuonnilta, iskuja”. Se ei kuitenkaan ole vaarallista, silloin sa Vierumäellä vuosina 1964–1966. Tuolloin hän ruoka ei maistunut ja paikat kipeytyivät. Pent- pulssi palautuu miltei normaaliksi noin kahdessa teki mm. kiitettävän arvosanan saaneen tutkiel- ti Peltoperä, joka tunnisti oireet, lähetti Joukon minuutissa. Varsinaisen voimaharjoittelujakson man suomalaisten pikaluistelijoiden fyysisestä muutamaksi päiväksi lepäilemään Seefeldiin. Sen jälkeen harjoittelu oli kontrolloidusti mukana ko- kestävyydestä. Tulokset osoittivat luistelijoi- jälkeen meno maistui ja tuloksena oli neljäs sija ko talven, sillä luistelussa tarvittava voima voi demme peruskuntokauden harjoittelussa olevan 1500 metrillä. kadota hyvinkin nopeasti. merkittäviä puutteita. ”Huipputuloksille ei ollut Se, että ylikuntoa ei vaativasta nousujohtei- Vatsalihaksia kehittävät erilaiset hyppelyt ovat asiaa”, totesi tutkija. sesta harjoittelusta ja intensiivisestä kilpailutoi- olleet luistelijoiden harjoitusohjelmissa aina mu- Suomessa varsinaiseen lajiharjoitteluun jäällä minnasta huolimatta renkaaseemme kuuluvilla kana. Paljon käytimme baletista tuttua Nurejev- päästiin varsin myöhään syksyllä. Ainainen jäi- valmennettavilla esiintynyt johtui sekä syste- hyppyä, jossa haarahyppelyssä kosketeltiin käsillä den puute haittasikin merkittävästi kansainväli- maattisesta fyysisen kunnon ja kehityksen testa- nilkkoja jalkojen ollessa suorina ilmalennon aika- sen tason saavuttamista pikaluistelijoidemme kes- uksesta että valmentajan ja valmennettavien henna.Erilaisilla teknisillä apuvälineillä mm. kasetti- kuudessa. Tässä suhteessa leirit ulkomailla olivat kilökohtaisesta toistensa tuntemisesta, vahvasta laudalla oli mahdollista muuttaa luistelukulmaa tekniikan ja vauhtiluistelun kannalta erityisen yhteisöllisyydestä, kuten nykyään tavataan sanoa aina yläasennosta ylikorostavaan alakulmaan. tärkeitä. Mutta jäälle oli päästävä myös Keski- ja peräänkuuluttaa. Vaikka pikaluistelun tulos- Kuivaluistelua toteutettiin pääasiassa ylämäki- Suomessa. Innolla odotetut ensimmäiset koke- taso on 60-luvun jälkeen kovasti noussut ja laji ja alamäkiluisteluna. Reiden lähentäjälihaksia mukset tapahtuivat läheisellä lammen jäällä, jon- muuttunut tuolloin vielä selvästä amatööriurhei-

vahvistava alamäkiluistelu oli monesti rankem- ne lähdimme jopa henkemme kaupalla hakemaan lusta ammattiurheiluksi, valmennuksen tärkeim- Kuva SLL:n kuva-arkisto

102 103 Viisimaaottelu Norja– Inzellissä harjoitusleirillä Suomi–Neuvostoliitto– 24.10.1969 Hollanti–Ruotsi Kuvassa vasemmalta Suomen pikaluistelujouk- Paula Halonen, Kimmo HBL kuva-arkisto HBL HBL kuva-arkisto HBL kue osallistui Oslossa Koskinen ja Arja Kantola. 5.–6.1966 viiden maan Luistimien terien pitää maaotteluun. Suomen joukolla suorat ja terävät, kun kueessa luistelivat Jouko jääharjoittelu alkaa. Jokinen, Jouko Launonen, Kimmo Koskinen, Pekka Halinen, Seppo Hänni- nen sekä Raimo Hietala. Tulokset: 1) Norja 246,5 p 2) Neuvostoliitto 189,5 p 3) Hollanti 182 p 4) Suomi 117,5 p 5) Ruotsi 104,5 p. Jouko Jokinen oli 500 m:llä parhaana suomalaisena 5. Jouko Launonen oli 1500 m:llä 11. Launonen oli 5000 m:llä 7. 10 000 m:llä Launo- nen oli parhaana suomalaisena 7.

Suomen pikaluistelijat matkalla viisimaaotteluun Osloon 4.2.1966. Kuvassa vasemmalta Erkki Ikonen, Seppo Hän- ninen, Kimmo Koskinen, Pekka Halinen ja Jouko Jokinen. Edessä Pentti Peltoperä ja Jouko Launonen

104 105 avauksen kestävyysluistelun merkeissä, on- Kimmo Koskinen rikkoi Juhani VAHDINVAIHTO PIKALUISTELUN Matkoilla tapahtuu Tietokulma nistui yli odotusten, vaikka matkalle uskal- Järvisen 1500 m:n ME-ajan Jouko Launonen ja KUNINKUUDESSA 1969 tautui vain neljä luistelijaa. Koskinen asetti Kolmantenatois- Kimmo Koskinen heti vuoden ensimmäisenä päivänä tavoit- Talvi ’69 muodostui Kimmo Koskiselle on- ta päivänä Kimmo luistelivat ensimmäi- Koskinen ajoi autol- viidenneksen edellisestä vuodesta. Kahdek- teeksi Suomen ennätyksen kaatamisen. Jää nekkaaksi. Häneltä puuttuivat Suomessa sinä suomalaisina Kimmo Koskinen laan tienpenkkaan san minuuttia oli edelleen kynnyksenä, jonka oli hyvä, mutta ei niin hyvä kuin Lauritsa- sekä kilpailut että tekojää, mutta silti hän si- 10 000 metriä alle valtaistuimelle Lahden Mukkulas- 16 minuutin – EM- yli ei päästä. Hjellman jäi rajasta harmittavat lan ennätyskilpailuissa edellisen vuoden joittui sekä MM- että EM-kilpailuissa pisteis- sa ja loukkaantui lie- kisoissa Oslossa 0,8 sekuntia, vaikka väliajat viittasivat 7.55 maaliskuun ensimmäisenä päivänä, jolloin sä 11:nneksi. Suomen mestaruuskilpailuissa västi. Kolari ei kui- 1968. Vahdinvaihto pikaluistelun kuninkuudes- lopputulokseen. Kimmo ensimmäisen kerran eläessään luis- hän oli omaa luokkaansa, ja Cortinassa hän tenkaan estänyt Joukon aika oli ta oli odotettu. Kuutena vuonna peräkkäin Timo Luostarisen nousua kestävyysluis- teli kotimaassa alle kuudentoista minuutin kaatoi Järvisen 10 vuotta kestäneen ja ME:ksi Kimmoa kilpaile- 15.50,0 ja Kimmon masta maaottelussa yleismestaruuden voittanut Jouko Launonen telijoiden eturiviin ja Pekka Halisen paluuta 15.43,3. Tasaista 31 sekunnin kierrosvauhtia merkityn 1500 m:n Suomen ennätyksen puo- 15.52,3. seuraavana lauan- Pikaluistelijoiden yh- siirtyi luistelun johtoportaaseen. Kaksikym- 1500 metrin kärkijoukkoon voitiin tervehtiä (333,3 metrin rata) hän teki taivalta uuteen lella sekunnilla. taina ja sunnuntai- teispisteiden aatelis- mentävuotiaan Kimmo Koskisen vuoro oli ilolla. ennätykseen 15.39,4. Oslossa samaan aikaan na. Auton kävi pa- kalenterissa vuonna asettua kärkiluistelijaksi. Nuoresta iästään Riemukkaimman yllätyksen tarjosi vain Hollannin Art Schenk nipin napin alitti Pakkanen vie luistelijoita hemmin. 1968 Jouko oli 20. Samana päivänä huolimatta Kimmo oli jo ehtinyt voittaa 17-vuotias Jouko Salakka luistelemalla Pek- Koskisen ajan, vaikka siellä olosuhteet 1500 sairasvuoteelle ja Kimmo 25. (Pika- kuusi kullanväristä mitalia: alle 18 v. poikien ka Halisen parina 5000 metrin matkan 8.07,8 metrin aikojen perusteella olivat loistavat. Jouko Launonen luistelija 1/1968) kyydissään Jorma mestaruuden 1967, 500 metrin matkamesta- aikaan. Voidaankin todeta, ettei yksikään Koskisen ylivoimaisuus muihin suomalai- Ankarat pakkaset Karstulan maaottelussa Veistola oli autol- ruuden samana vuonna, sekä 1500 ja 10 000 suomalaispoika ole Salakan ikäisenä näin siin nähden oli jo antanut aihetta pessimis- sekä nuorten että naisten mestaruuskilpai- laan palaamassa metrin matkamestaruudet 1968. hyvin luistellut. miin pikaluistelun yleistasoa arvioitaessa. luissa veivät monta nuorta luistelijaa sai- SM-kilpailuista Tammikuun 12. p:nä 1969 Kimmo Koski- Jouko Launosen yhteispistemäärä 191,692 Kimmo jätti varjoonsa muut hyvätkin luis- rasvuoteelle. Hämeenahon oli luovuttava kotiinsa Karstu- nen saavutti ensimmäisen kerran Suomen lienee johtokunnanjäsenten maailmanennä- telijat. Olavi Hjellmanin 16.39,0 tällä taalin- kilpailusta ensimmäisen päivän jälkeen Ou- laan. Maantiellä tuli yleismestaruuden Kallion ”jäästadionilla” tys. Näin jäähdyttelynäkin se toi kuusinker- tehtaalaisen heikommalla matkalla oli sekin lussa, Tuula Vilkkaan samoin Pieksämäellä. vastaan hurjimus, jonka väistämiseksi Helsingin Työväen Luistelijain 40-vuotisjuh- taiselle ex-mestarille kuudennen sijan yh- miellyttävä yllätys tähän vuodenaikaan. Veistola ei voinut lainkaan osallistua nuorten Launosen oli ajetta- lakilvassa. Ensimmäisenä kilpailupäivänä teispisteissä. Kilpailut sujuivat tyylikkäästi Ihmetellä vain täytyy, miksi Raimo Hietala ja poikien SM-kilpailuihin. Vilkkaalta meni va hankeen. Pojat Koskinen luisteli 5000 metrillä uuden Suo- HTL:n kokeneen jäsenistön voimin. (Pikaluis- ja Timo Luostarinen kaihtoivat Karstulan ohi osallistuminen naisten Grenoblen MM- selvisivät säikähdyk- men ennätyksen, toisena uudet mestaruus- telija 1/69; Simeoni.) kymppiä. Se olisi ennen Eskilstunaan lähtöä kisoihin. (Pikaluistelija 2/1969 s.24) sellä. Pelastumisen kilpailuennätykset 1500 ja 10 000 metrillä ollut tuiki terveellinen kestävyystesti itse- palkaksi rouva ja yhteispisteissä. Hän voitti ylivoimaisesti luottamuksen kasvattajana. Olihan heillä jo Launonen lahjoit- Kimmo Koskisen kymppi Rauli Helén ti Joukolle vielä kolme matkaa neljästä. Lyhyimmillä hän si- satoja kilometrejä takana Inzellin leiriltä. uudenvuoden yllätyspaukku samana päivänä joittui kolmanneksi. Piste-ero Olavi Hjellma- Seppo Hänninen luisteli jo toistamiseen Pirkkolan pikaluisteluradalta saatiin kaksoset – tytön ja niin oli niin suuri, että se näytti kansallisen Rahapulassa kärvistelevä Suomen Luistelu- 500 metriä 40,8 sekunnissa. Tällaiseen lu- 29.12.1969 suru-uutinen, sillä Rauli Helén pojan. (Pikaluistelija tasomme vaatimattomuuden. Kimmo Kos- liitto ei pystynyt lähettämään Kimmo Kos- kemaan hän on aikaisemmin päässyt vasta törmäsi täydessä vauhdissa jääpalloilija 2/1969 s.24) kinen oli tällä hetkellä ainoa kansainvälinen kista ja Seppo Hännistä tulosherkutteluun maaliskuun aurinkojäillä, joten hyvin ovat Björkholmin kanssa. Hänen selkärankan- valioluokan luistelija Suomessa. Osloon uudenvuodenluisteluihin. Luistelijat Seponkin asiat. Keski-Euroopan kiertueelta sa vioittui ja jalat halvaantuivat. 23-vuotias Vanhatkin tekijät ylsivät mestaruuskisois- näyttivät kuitenkin kykynsä Karstulassa va- saattaa tulla uutisia alle 40 sekunnin saavu- Rauli oli olympiavalmennuksessa ja oli koko sa vielä hyviin tuloksiin. Seppo Hänninen kuuttavalla tavalla. tuksista. Pikaluistelun uusi vuosikymmen kesän huolella valmistautunut tulevaa talvea alitti 500 metrillä 42 sekunnin rajan, vaikka Karstulan kymppi, josta Jouko Launo- alkoi toiveita herättävästi kirjoitti Simeoni varten. Inzellin leirillä hän luisteli 3000 met- opiskeluun keskittyneenä oli harjoitellut vain nen aikoi saada vuosittaisen uudenvuoden Suomen Urheilulehdessä 1/1970. rillä oman ennätyksensä 4.39,0 jo marras-

106 107 Kaija Mustonen, Tuula Vilkas, Arja Kan- Jouko Salakka, Timo Portaankorva, Jorma tola ja Paula Halonen. Syksyllä kuivaleirit Sirviö, Juhani Danielsson, Seppo Mannila, olympivalmennettaville pidettiin miehille Hannu Seikula, Tenho Hakola, Mikko Hög- elokuun lopussa ja lokakuussa. Naisten leiri lund, Markku Poikela, Pentti Wikstedt ja SLL:n kuva-arkisto SLL:n kuva-arkisto oli syyskuussa ja lokakuussa. Jääleirejä oli Jorma Veistola. Nuorten ryhmälle pidettiin yhteensä neljä. Taloudellisista syistä joudut- Helsingissä kaksi testausleiriä. Miesten kär- tiin miesten ryhmää supistamaan ulkomaan kiryhmä Kimmo Koskinen, Raimo Hietala, leirien osalta. Timo Luostarinen ja Simo Rinne kookoontui Valmennusvaliokunta supisti pitkän ja ainoastaan kerran Vierumäelle yhteiseen pa- tarkan harkinnan jälkeen miesten ryhmää, laveriin. ja työvaliokunta hyväksyi päätöksen. En- Naisista olivat mukana Tuula Vilkas, Paula simmäinen jääleiri pidettiin marraskuussa Halonen, Arja Kantola, Tarja Rinne, Riitta No- Inzellissä. Mukana olivat Jouko Launonen, ronen, Leila Laitinen, Maarit Sarkko, Liisa Ja- Kimmo Koskinen, Seppo Hänninen, Raimo lonen, Kaija Kujanpää ja Anneli Rekola. Nais- Hietala ja Pekka Halinen, sekä naisista Kaija ten testausleiri oli myös Vierumäellä. Näillä Mustonen, Tuula Vilkas, Arja Kantola ja Pau- leireillä oli valmentajana Pentti Peltoperä. Pikaluistelijat pääsivät kuun alussa. Itä-Berliinissä hän voitti 10 000 la Halonen. Toinen jääleiri pidettiin Oslossa hyvissä ajoin jääharjoitte- metrin kansainvälisen kilpailun ajankohtaan joulukuussa. Kolmas jääleiri oli Rovaniemel- Muuta opetustoimintaa luun. Ensimmäinen jääleiri lupaavalla ajalla 16.39,8. Hän ponnisteli vii- lä, sekin joulukuussa. Neljäs leiri oli jälleen pidettiin jo lokakuussa denneksi Grenoblen esikisojen 5000 m:llä ja Vierumäellä niille luistelijoille, joilla ei vielä Suomen Urheiluopistolla Vierumäellä pide- 1967 Länsi-Saksan voitti tämän matkan SM-kilpailuissa Pieksä- ollut kotipaikkakunnallaan mahdollisuutta tyllä liikuntaneuvojakurssilla pikaluistelun Launonen, Toivo Salonen, Pekka Lattunen, Olympiavalmennetta- Inzellissä. Edessä Tuula mäellä. Vuoden 1968 olympialaisiin näytöt jääharjoitteluun. Pentti Peltoperä toimi kai- opetuksesta vastasi Toivo Salonen. Puolus- Raimo Sandelin, Pentti Lammio, Jukka Lam- vien jääleiri pidettiin jo Vilkas, Kaija Mustonen, eivät kuitenkaan valitsijain mielestä riittä- killa leireillä valmentajana.Nuorille ja tytöille tusvoimien Urheilujoukoissa palvelevien piniva, Keijo Tapiovaara, Juhani Palko, Pert- lokakuussa 1967 Länsi- Arja Kantola ja Paula neet. (Pikaluistelija 1/70.) pidettiin vastaavia leirejä. Nuorten suurleiri pikaluistelijoiden valmennuksesta vastasi- ti Lehikoinen, Olavi Rissanen, Bengt Krook, Saksan Inzellissä. Va- Halonen. pidettiin Vierumäellä. Kaikilla nuorten lei- vat Leo Musakka, Pentti Peltoperä ja Juhani Väinö Petramaa, Kalervo Hietala, Yrjö Uimo- semmalta Raimo Hietala, Olympiavalmennusta reillä toimivat valmentajina Olavi Rissanen, Järvinen. Voimistelulaitoksella Helsingissä nen, Onni Kantola, Erkki Karjalainen, Matti Seppo Hänninen, Jouko Pertti Lehikoinen, Pekka Lattunen ja Väinö pidetyillä pikaluistelukursseilla toimivat Syvänen, Pauli Vuolle, Eero Korhonen, Leo Launonen, Pekka Halinen Leimaa-antavana piirteenä liiton valmen- Petramaa, kaikki entisiä pikaluistelijoita. opettajina Paula Halonen ja Leo Liusvaara. Liusvaara, Heikki Klemola, Aimo Klemetsö, ja Kimmo Koskinen. nuksessa kaudella 1967–1968 oli mahdolli- Lisäksi valmennusta hoidettiin SVUL:n Kari Koskinen, Antti Jokinen, Eero Honka, simman tehokas olympiavalmennus sekä Lupaavien nuorten luistelijoiden piirileirien ja seuraleirien kautta. Mainittuja Antero Soininen, Raine Tammilehto ja Mauri nuorten, tyttöjen ja poikien valmennuksen ”Sapporo 72”- ryhmä tilaisuuksia pidettiin mm. Lapissa, Pohjois- Vilkas. (Pikaluistelija 1/1968.) tehostaminen. Pohjanmaalla, Kainuussa, Etelä-Pohjanmaal- Miesten olympiavalmennusrenkaaseen Valittiin lupaavien nuorten luistelijoiden la, Keski-Suomessa, Savossa, Hämeessä, kuuluivat Jouko Launonen, Kimmo Koski- ryhmä ”Sapporo-ryhmä”. Tämän ryhmän Satakunnassa, Lahdessa, Helsingissä, Ky- nen, Seppo Hänninen, Timo Luostarinen, kanssa tehtiin mahdollisimman paljon yh- menlaaksossa ja Etelä-Karjalassa. Ohjaajina Pekka Halinen, Martti Karjalainen, Matti teistyötä, samalla kun se oli urheilulääkäri toimivat mm. Pentti Peltoperä, Helinä Löf- Syvänen ja Leo Linkovesi. Naisten ryhmään Risto Elovainion tarkkailun alaisena. Ryh- roos, Mauno Löfroos, Jouko Jokinen, Marjatta kuuluivat mään valittiin Kari Lintunen, Kari Hujanen, Siren, Paula Halonen, Jorma Jokinen, Jouko

108 109 SLL:n kuva-arkisto SLL:n kuva-arkisto

Kuvassa Seinäjoen Seinäjoesta kehittyy nuorten luistelijain kaupunki nuoret pikaluistelijat ryh- mittäytyneenä lukuisana joukkona kuvaukseen. Helsingin ja Hämeen. Suomen oppikoulujen Mestarit ovat mallina Seinäjoen nuoret rynnistävät nuorille luistelijoille. Hollan- SVUL:n suurleiri Vierumäellä 5.3.1969 mestaruuskilpailuissa Seinäjoen yhteiskoulu nin ME-mies Kees Verkerk Ennen matkamestaruuskilpailujen alkua 1969 oli paras. Seinäjoen Urheilijain tammikuun 12. ja Suomen toivo Kimmo Seinäjoen Urheilijat johti yllättäen SLL:n seu- p:nä järjestämiin kansallisiin nuorten kilpai- Koskinen esittelevät oikeaa Maailmanennätysten murskaaja Kees Verkerk saavutti heti nuorten jakamattoman suosion. rojen välistä kilpailua Kalevan maljasta. Seu- luihin osallistui 93 luistelijaa, joista 45 edusti lähtötekniikkaa Vierumäen saapui Suomeen ja kilpaili Oulussa, Karstu- Verkerk ohjasi nuoria myös muilla paikka- ran luistelijat olivat keränneet naisten, tyt- isäntäseuraa. suurleirillä v.1969. Verkerk on lähtötekniikan esitteli- lassa, Pieksämäellä, Joensuussa sekä Rova- kunnilla. Kimmo Koskinen ja Kees Verkerk töjen ja poikien mestaruuskilpailusta peräti jöistä vasemmalla ja Koski- niemellä. siirtyivät sitten Pohjois-Norjaan kilpaile- 5 pistettä. Neljätoistavuotias Anneli Repola Seinäjoesta muodostuu nuorten nen oikealla. Vasemmassa Verkerk aloitti vierailunsa SVUL:n nuorten maan kolmissa kilpailuissa. Mukana oli mo- voitti ylivoimaisesti tyttöjen Suomen mes- luistelijoiden kaupunki laidassa toisena on suurleirillä Vierumäellä. Hän opasti yhdessä nia Euroopan huippuluistelijoita. taruuden ja valtasi maaottelupaikan naisten Pentti Peltoperä. Kimmo Koskisen ja Pentti Peltoperän kanssa Kimmo Koskinen luisteli erittäin hyvin si- maajoukkueessa. Piiricupin ensimmäisellä Jo vuonna 1952 järjestettiin Seinäjoella Ka- leiriläisiä. Iloisena ja avuliaana opastajana tä- joittuen Altassa yhteispisteissä kolmanneksi, kierroksella Etelä-Pohjanmaan joukkue, joka peikon kentän 250 metrin radalla Suomen mä maailman kuuluisin pikaratojen kiertäjä Harstadissa ja Tromsössä toiseksi. pääasiallisesti koostui seinäjokilaisista, voitti B-mestaruuskilpailut. Seinäjoen Urheilijain

110 111 ohjelmassa oli kilpailutoimintaa luistelijapo- Seinäjoelle oma valmentaja Vuonna 1964 Seinäjoen Urheilijat lähetti Seinäjoen Urheilijain jille ja -tytöille, joista suurin osa luisteli hok- ensimmäisen kerran tulokset Luisteluliittoon historiaan uuden lehden kirjoitti Anneli Repola kareilla. Nuorten vetäjänä toimi Erkki Katila. Kausi 1966–1967 toi tuulta purjeisiin. Silloin seuraluokittelua varten. Luokkapisteitä ker- luistellessaan naisten Pikaluistelun kohdalla vallitsi lamakausi ai- saatiin paikkakunnalle oma valmentaja. In- tyi 32. Seuraavina vuosina pisteet nousivat, ja kolmimaaottelussa Norjan SLL:n kuva-arkisto na vuoteen 1961, jolloin Esko Yli-Panula otti sinööri Aimo Klemetsö, joka vuosina 1957- vuonna 1968 ne olivat 113 pistettä, jolla seura Arendalissa 14-vuotisen ohjat käsiinsä. 1959 oli kuulunut SLL:n valmennettaviin nousi valioluokkaan. Alias-kiulu, nuorten uu- elämänsä ennätykset. Sitten perustettiin pikaluistelujaosto, jonka ns. valmennuksen ulkorenkaaseen, muutti si kiertopalkinto poikien ja tyttöjen SM-kilpai- ainoaksi toimivaksi jäseneksi jäi Yli-Panula. Seinäjoelle. Siitä alkoi sitten vauhti ja toi- luissa, päätyi kauden lopussa Seinäjoelle. Hän sai kuitenkin pikaluistelutoiminnan pyö- minta, jonka tulokset näkyivät nopeasti. Seinäjoen Urheilijain luistelujaoston pu- rimään. Seuran toimintaan saatiin lehtikirjoit- Nuoret luistelijalupaukset vetivät vanhem- heenjohtajana 60-luvulla toimivat Esko Yli- telulla ja muilla toimenpiteillä suuri joukko pia mukaan toimitsijatehtäviin. Isä Kujanpää Panula 1961-1965, Pauli Palttala 1966-1967 ja nuoria, jotka ensi alkuun luistelivat hokka- ja Helge Vanhanen lähettivät, äiti Kujanpää Asser Repola vuodesta 1968. reilla ja kaunoluistimilla. Parin vuoden ku- kirjoitti, Pauli Paltala hoiti kelloasiat ja Asser Seinäjoen Urheilijat toimi myös alle luttua oli pojilla jo niin paljon pikaluistimia, Repola oli siellä, missä tarvittiin. Klemetsö 18-vuotiaiden poikien SM-kilpailun järjes- että hokkarisarjat oli julistettava eri sarjoiksi. valmensi. Tässä olivat puitteet, joista lähdet- täjänä vuonna 1969. Näissä kisoissa seuran Lasten vanhemmista löytyi toimitsija- tiin kohti uutta nousua. pojista kunnostautuivat 17-vuotias Tenho apua. Vuonna 1963 jaosto vahvistettiin toi- Klemetsöllä oli pohjana ”Leo Liusvaaran Hakola ja 14-vuotias Tapani Renko sijoittu- mivilla jäsenillä ja näin muodostui luistelun tallista” saamansa opit. Näitä ohjeita so- malla yhteispisteissä neljänneksi ja kuuden- sisärengas, johon kuuluivat rakennusmesta- vellettiin nuoriin kehittyviin luistelijoihin. neksi. Tenho Hakola ja Paavo Eloniemi saivat

ri Pauli Palttala, postimies Helge Vanhanen, Syksyllä 1966 luistelijat kävivät pari kertaa myös tehdä ensimmäisen ulkomaamatkansa Kuvan Tapani Renko oli edustaja Martti Eloniemi ja Esko Yli-Panula viikossa harjoituksissa, ja jäiden tultua jou- Moskovaan 17-vuotiaiden kutsukilpailuun, jo 14-vuotiaana Suomen sekä myöhemmin Sinikka Eloniemi. lun tienoilla he olivat radalla kolmisen ker- missä menestys oli vielä vaatimaton, mutta lupaavimpia nuoria luiste- Rata siirrettiin pesäpallokentälle, mis- taa viikossa. Seuraavana vuonna Seinäjoella kokemukset kasvoivat. lijoita. sä sen pituus edelleen oli vain 250 metriä. otettiin ensimmäistä kertaa ohjelmaan kesä- Naisten A-luokkaan nousi kolme tyttöä:

Valmennusapua saatiin Vaasasta, joka oli harjoittelu. Vuonna 1967 seinäjokilaiset nuo- Repola 50,8, Jalonen 51,0 ja Kujanpää 51,3. A. Mäkinen Kuva Kalevi huomattavasti pidemmällä pikaluistelussa. ret luistelijat näkyivät jo tuloslistoilla. Tyttöjen SM-kilpailuissa Rovaniemellä Re- Lupaavia nuoria lähetettiin leireille Kuorta- Tenho Hakola luisteli 500 metrillä ajan 44,8 pola, Kujanpää, ja Jalonen sijoittuivat vii- neelle ja Vierumäelle. Vuonna 1964 saatiin ja 3000 metrillä hänen tuloksensa oli 5.11,7. denneksi, kuudenneksi ja seitsemänneksi. parannus rataolosuhteisiin. Kierroksen mi- Anneli Repola puolestaan voitti alle 16-vuo- Suomen oppikoulujen mestaruuskilpailuissa taksi tuli 333,3 m. Valmennus oli vieläkin tiaiden tyttöjen lajit luistellen 500 m 50,9 ja Anneli Repola oli toinen, ja Seinäjoen tyttöly- tilapäistä ja luistelijat harrastivat muitakin 1000 m 1.46,8. Tenho Hakola ja Paavo Elo- seon joukkue voitti mestaruuden. lajeja. Kuitenkin Yli-Panulan ja kumppa- niemi edustivat suomea 17-vuotiaiden kut- Seinäjoen Urheilijain historiaan uuden neiden hoivissa oli lähemmäs sata nuorta sukilpailussa. lehden kirjoitti Anneli Repola luistellessaan aloittelijaa, jotka veivät vuonna 1964 puolet Naisten A-luokkaan nousi kolme tyttöä: naisten kolmimaaottelussa Norjan Arenda- piirin mestaruuksista ja seuraavana talvena Repola 50,8, Jalonen 51,0 ja Kujanpää 51,3. lissa 14-vuotisen elämänsä ennätykset: 49,0- kymmenestä mestaruudesta kuusi. Toiminta A-luokkaan nousivat Tenho Hakola, Paavo 1.45,5-2.41,6 ja 5.53,8. Kaija Mustonen ei luis- tiivistyi, mutta yksikään luistelija ei ollut vie- Eloniemi, 14-vuotias Tapani Renko ja Erkki tellut läheskään yhtä nopasti tämän ikäisenä lä kansallisella tasolla. Palttala. kuin Anneli Repola. (Pikaluistelija 2/1969.)

112 113 Liiton päävalmenta- Kahdeksassa vuodessa maaottelukeskukseksi jan Pentti Peltoperän aloittaessa tehtävässään hän otti Karstulankin Suomen luistelujoukkueessa Karstulan suojelukseensa. Kuvassa Karstulan Kiva SLL:n kuva-arkisto maaottelussa luistelivat Miehet: Kimmo Kos- Pentti Peltoperä ohjaa Pikaluistelu pääsi Karstulan maalaispitäjässä kinen, Olavi Hjellman, Raimo Hietala, Timo valmennettavia oikeaan käyntiin talvella 1961 varsin vaatimattomissa Luostarinen, Pekka Halinen ja Seppo Hänni- lähtötekniikkaan. (Pika- puitteissa. Kahdeksassa vuodessa Karstulan nen. Nuoret: Jouko Salakka, Eero Hämeenaho luistelija 1/69 s.6 /SLL:n vuosikirja1/68+1-4/69.) Kivasta tuli valioluokan luisteluseura ja Ka- ja Jorma Veistola. Naiset: Kaija-Liisa Keskivi- levanmaljakilpailun kakkonen. Tästä tun- tikka, Tarja Rinne ja Tuula Vilkas. nustuksena Suomen Luisteluliitto myönsi Kivan riveissä ei ollut ainuttakaan luis- seuralle Suomi – Federatiivinen Neuvosto- telijaa toiminnan alkaessa. Tämän vuoksi tasavalta- maaottelun järjestämisen. suunnistusjaoston eräiden jäsenten oli haet- Toiminnan perustana oli partiolaisten hok- tava oppia muualta. Mauri Vilkas osallistui karikisat. Kiva liittyi jäseneksi SLL:oon vuon- valmennukseen ja luistinten teroitukseen, na 1961 ja toiminta aloitettiin suunnistusjaos- Heikki Veistola kävi Vierumäellä ratamesta- toa laajentamalla. Monet Kivan suunnistajat, rikurssin ja Erkki Alho ryhtyi järjestämään mm. maajoukkueessa kilpaillut Tuula Oikari kilpailuja käytyään ensin Tampereella lähet- ja suunnistuksen suomen mestari Marjukka täjäkurssin. Suomen Luisteluliitto suhtautui valmennuksen. Yhdessä voimistelunopettaja Hollannissa ja Saksassa. Peltovuori, osallistuivat luistelukilpailuihin. uuteen yrittäjään varsin myötämielisesti, Pauli Vuolteen kanssa hän suoritti luistelijain Kivan pojista pisimmälle pääsivät Ari Luistinrata oli aluksi epämääräisen pitui- muisteli rehtori Alho näitä aikoja. Ennen määräaikaisen testauksen, ensin Jyväskyläs- Hänninen ja Jorma Veistola. Nimekkäin luis- nen. Ajat otettiin yhden ja kahden kierrok- kaikkea kiitosta osoitettiin Helinä ja Mauno sä, sittemmin Karstulassa. He laativat myös- telija oli toki Jouko Launonen, joka kaudel- sen luisteluista. Talven lopulla järjestettiin Löfroosille. Tämä pälkäneläinen pikaluiste- kin jokaiselle yksilölle sopivan harjoitusoh- la 1967 ryhtyi edustamaan Karstulan Kivaa ensimmäiset piirikunnalliset kilpailut, jolloin lijapariskunta jaksoi alkuvuosina käydä vä- jelman. voittaen seuralle Suomen yleismestaruuden rata mitattiin ja todettiin 198 metrin mittai- symättä Karstulan Kivan luistelijoita ohjaa- Ensimmäinen Kivan kasvatti, joka herät- sekä 5000 m:n matkamestaruuden. Hän oli seksi. Vuosina 1962-63 luisteltiin jo 250 met- massa. Samalla he toivat Pälkäneen Lukon ti yleistä huomiota, oli Tuula Vilkas. Hän myös ensimmäinen Kivan olympiaedustaja. rin radalla. Maansiirtotöiden ansiosta saatiin luistelijoita mallia näyttämään. Niinpä en- luisteli jo 11-vuotiaana alle 18-vuotiaiden Vuoden 1968 saavutukset nostivat seuran vuodeksi 1964 tyttöjen SM-kilpailuja varten simmäinen Karstulassa käynyt huippuluis- A-luokkaan. Lehtien yleisönosastoissa jopa valioluokan seuraksi. 300 metrin rata. Vuonna 1966 tehtiin toivot- telija oli Pälkäneen Pekka Lattunen. väitettiin, että Karstulassa syyllistytään las- Taina Salmia toi seuralle mainetta Tuu- tu radan laajennus, jolloin voitiin jäädyttää Liiton päävalmentajan Pentti Peltoperän ten rääkkäykseen ja tyttö ajetaan jo nuorena la Vilkkaan jälkeen 80-luvulla. Hän voitti 333,3 metrin rata. Karstulassa onkin tästä aloittaessa tehtävässään hän otti Karstulan- ”piippuun”. Tosiasia kuitenkin oli, että Tuula sprinttereiden naisten mestaruudet 1982 ja lähtien ollut erittäin hyvin hoidettu ja nopea kin suojelukseensa. Pian kivalaisia pääsi mu- isänsä hoivissa luisteli järkevästi pisimmän 1983 sekä yleisluistelun mestaruuden 1986. rata, jota todistavat kovat rataennätykset. kaan valmennusrenkaisiin. kilpailumatkan ollessa 1000 metriä. Pitempi Lisäksi hän saavutti hopea- ja pronssisijoi- Vuonna 1967 Karstulassa järjestettiin naisten Uusi luku Karstulan luistelun historiassa 3000 metrin matka otettiin ohjelmaan vasta tuksia naisten SM-kilpailuissa. SM-kilpailut ankarassa pakkasessa. Samana alkoi syksyllä 1966, jolloin Jouko Launonen tytön täytettyä 16 vuotta. Tuula Vilkkaas- vuonna kilpailtiin Karstulassa myös SOU:n muutti paikkakunnalle Karstulan yhteis- ta kehittyi jo 18-vuotiaana kansainvälisen mestaruuksista. Tammikuussa 18.–19. p:nä koulun poikien voimistelunopettajaksi. Sii- luokan luistelija, joka kilpaili menestyksellä oli sitten maaottelu. tä lähtien ”Jokke” hoitikin Kivan luistelijain paitsi Pohjoismaissa myös Neuvostoliitossa,

114 115 Kokkolan poikapäivät Tavoitteena lisää mitaleita 1958 ja menestystä. Vasemmal- Kaikki maamme lupaavim- ta Kaija-Liisa Keskivitikka, mat luistelijanuorukaiset, Kaija Mustonen ja Arja ns. ulkorenkaaseen kuulu- Kantola vat, kokoontuivat Suomen Suomen Urheilumuseo Luisteluliiton 5-päiväiselle J.Niemisen kuva-arkisto harjoitusleirille Kokkolaan. Mukana oli kaikkiaan 25 luistelijalupausta. Kuvassa vasemmalla valmentaja Pentti Peltoperä ja luiste- luleirin johtaja Leo Lius- vaara. Oikeassa laidassa edessä ovat valmentajat Mauno Löfroos, takana Armas Vuonti ja laidassa Jukka Lampiniva.

Leo Liusvaara – valmennuspäällikkö

Toimiessaan Luisteluliiton toiminnanjoh- 3000 ja aktiivisesti toimivia seuroja noin Suomen harjoittelu- ja kilpailuolosuhteet ovat tajana ja valmennuspäällikkönä vuosina 8–10. Vuonna 1960 luistelijoiden määrä oli joskus pakkasvoittoisia. 1955–1963 Leo Liusvaara kehitti mm. suo- kuitenkin kasvanut jo noin 25 000 luisteli- Talvipukeutumista vasem- malaista valmennuslinjaa. Hän kirjoitti jaan, ja toimivia seuroja oli 40–50. malla Kaija-Liisa Keskivi-

luistelutekniikasta vuonna 1959 opaskirjan. Hänen toimiaikanaan liitolle hankittiin Kuva Pentti Pekkala tikka, Arja Kantola ja Kaija Valmennustehtäviensä ohella Leo toimi vas- myös 16 mm:n filmikamera, jolla luistelijoi- Mustonen. tuutehtävissä Suomessa vuosina 1956, 1958, den suorituksia filmattiin ja tehtiin liitolle 1961, 1964, 1967 ja 1978 järjestetyissä EM- ja kuntoharjoittelufilmi. Työterveyslaitoksen MM-kisoissa. tohtori Martti Karvosen johdolla tehtiin Liusvaaran tehtäviin liiton valmennus- 1950-luvulla myös ensimmäiset kuntotestit. päällikkönä kuului mm. valmennustietou- Ulkomaista valmennustietoutta ei juurikaan den hankkiminen ja kehittäminen suomalai- tarvittu. Paremminkin suomalaista tietoutta sille soveltuvaksi. Myös seuravalmentajien vietiin ulkomaille. kouluttaminen ja nuorten valmennuksen Ulkomaisesta valmennustietoudesta vas- johtaminen olivat hänen tehtäviään. Hän tasi norjalainen Oddvar Holten, joka kävi muisteli, että pikaluistelu oli vuonna 1955 Suomessa kesällä 1957 pitämässä esitelmän varsin pieni laji Suomessa. Jäseniä oli noin painovoimistelusta ja sen merkityksestä.

116 117 Entiset mestarit Las- mitalia: kaksi MM-tasolla ja yksi olympia- ”Simeoni” – viestinviejä si Parkkinen ja Keijo laisista. Parkkinen osallistui vuosien 1948 ja Tapiovaara pohtivat usein 1952 kisoihin. ”Simeoni” Sulo Kolkka (30.5.1902–26.2.1986). suomalaisen pikaluistelun tilaa. Kuvassa vasemmal- Urheilu-uransa jälkeen Parkkinen toimi Hän vaikutti yli 60 vuotta kirjoittavana toimit- SLL:n kuva-arkisto Kuva Pekka Rapila la Parkkinen ja oikealla myös pikaluistelun järjestötehtävissä: ISU:n tajana. Hän oli toimittaja, selostaja, urheilun Tapiovaara. johtokunnassa hän oli 1957-1964 ja SLL:n va- sanoman välittäjä, sekä järjestömies. Hänestä rapuheenjohtajana 1954-1960. tuli suomalaisen päivälehden ensimmäinen vakinainen ja päätoiminen urheilutoimittaja, Luistelusaavutukset kun hänet nimitettiin Helsingin Sanomien joh- tavaksi urheilutoimittajaksi 1930. Ollessaan Parkkisen saavutuksia olivat myös olympia- virkavapaalla Yhtyneiden Paperitehtaalta, hopeaa 10 000 metrillä St. Moritzissa 1948, hän suunnitteli ja toteutti Helsingin vuoden neljäs sija 1500 metrillä, yhdeksäs 5 000 met- 1952 olympiakisojen lehdistöpalvelun. rillä ja kuudestoista 500 metrillä. Oslon talvi- Pikaluistelu sai nauttia ”Simeonin” asian- olympialaisissa 1952 kuudes sija 1500 metril- tuntemuksesta vuosikymmeniä. Kolkka oli

lä ja 10 000 metrillä kahdeksas. Yleisluistelun uskollinen lajin seuraaja, sillä hän seurasi Hel- ”Simeoni” seurasi MM-kultaa Oslossa 1947 ja hopeaa Hamaris- singissä kaikki kilpailut 1920-luvulta lähtien luistelukilpailuja usein sa 1952. Suomen mestari vuosina 1941, 1943, tapahtuivat ne sitten Suomen Luisteluliiton tai Oulunkylän jäästadionilla. 1944, 1946 ja 1952. EM-kisoissa 1952 hän oli TUL:n seurojen toimesta. EM-kilpailuja hän Vielä 78-vuotiaana hän oli neljäs ja 1950 viides. seurasi 1922. seuraamassa Oulunkyläs- Vuoden urheilija Suomessa vuonna 1947. ”Simeoni” kirjoitti yksin kymmenen ur- sä kisoja vuonna 1980. (Haettu osoitteesta http://fi.wikipedia.org/wiki/ heilukirjaa ja muiden kanssa vielä kuusi li- Lassi_Parkkinen) sää. Hän kirjoitti myös nuorille palkinnoksi Luistelun suurhahmo Lasse johtaja. Hän herätti ihastusta etenkin nor- tarkoitetun kirjan ”Luistellen kultaan ja kun- jalaisten ja venäläisten keskuudessa. Lassi Parkkisen ajatuksia Suomen niaan”, joka ilmestyi 1948. Kirja on edelleen Parkkinen Parkkinen oli todellinen ”Suomen pikaluiste- pikaluistelusta vuonna 1987 oiva luistelun tietolähde senaikaisista luistelija” ja ennen kaikkea armoton huumorimies. lutapahtumista, luistelusta ja luistelijoista. Luistelumme suurhahmoja tarkasteltaessa (Pentti Peltoperä Leo Liusvaara) – Suomessa on yhtä hyviä luistelijoita kuin Valkeakosken vuodet olivat tiivistäkin tulee ensimmäisenä luonnollisesti esiin Clas millä muulla maalla tahansa. Lujaan vauh- tiiviimpää luistelussa mukanaoloa. Mikään Thunberg, mutta hänen edelleen voidaan Lassi Parkkinen tiin ei vain opita pakkasessa ja tuiskussa, toimitsijatehtävä ei ollut hänelle vieras. ”Si- kuitenkin asetettaa Lassi Parkkinen. Hän oli vaan siihen on totuteltava liukkaalla hal- meoni” seurasi myös kiinnostuneena Hakan maailmanmestari ja luisteli koko uransa ajan Lauri Rikhard ”Lassi” Parkkinen (8.5.1917, lijäällä. junioriluistelijoiden luistelutuloksia. Hänet korkealla tasolla. Mutta hän oli myös luiste- Varkaus – 3.10.1994) oli suomalainen pika- – Me jäimme jo tekojääratavaiheessa kehi- valittiin vuonna 1956 Suomen Luisteluliiton lujohtaja, joka tiesi ja tunsi asiansa. Hän oli luistelija, maailmanmestari ja olympiamita- tyksestä jälkeen. Kun Oulunkylään tuli johtokuntaan, jossa ”Simeoni” vaikutti kah- monet vuodet ISU:n johtoelimissä ja SLL:n listi. ensimmäinen tekojäärata 1977, oli niitä deksan vuoden ajan. Valkeakosken Hakan hallituksen jäsen yli kymmenen vuoden ajan, Parkkinen aloitti arvokisauransa jo ennen Ruotsissa jo 25. johtokunnan puheenjohtajana ja sihteerinä sekä toimi myös SLL:n varapuheenjohtajana. sotia Davosin MM-kisoista vuonna 1938. Ar- – Nyt pitäisi hypätä suoraan hallikauteen. hän toimi 1957. Hän oli luotettava ylituomari ja joukkueen- vokisoista Parkkinen voitti kaikkiaan kolme

118 119 JÄRJESTÖTOIMINTAA JA HALLINNOLLISIA nen puheenjohtajakaudellaan liiton johdon taruuden ja luisteli uuden SE:n 10 000 met- toiminta oli hajanaista. Yhteisten tavoittei- rillä 17.10,5. Naisten mestaruuden vei Eevi PÄÄTÖKSIÄ 50- JA 60-LUVUILLA den asettaminen oli vaikeaa, oma kotikunta ja Huttunen. Suomen Luisteluliiton mestaruus- seura korostuivat kaikessa päätöksenteossa. kilpailuissa oli lähes 80 osanottajaa. Liiton toiminta kokonaisuutena oli hyvin oli liikkeellä Salosen ja Järvisen innoittamina. Muusta kilpailutoiminnasta voidaan tode- pientä. Henkilöjäseniä oli vain 2300–2500. Pikaluistelua kohtasi suruviesti 3.10.1955 pj. ta, että poikien luistelupäivillä Jyväskylässä uheenjohtajan vaihdos ja Toiminta keskittyi ennen kaikkea nuorten Ossi Blomqvist poistui riveistämme. Hän oli P oli 49 osanottajaa ja tyttöjen SM-kilpailussa koulutus- ja kilpailutoimintaan. Voimakasta tunnustettu urheilujohtaja, jota arvostettiin menestystä olympiakisoissa 16. Merkittävää on, ettei yksikään nuorten nuorisotyötä tekeviä olivat HLK, LaLu, PiVe, liiton ulkopuolellakin. Uudeksi puheenjoh- SM-kilpailujen 18:sta parhaasta jatkanut luis- KuLS, PäLu, VaHa, VLK, JKT, OLK, ImLu, tajaksi valittiin taitoluistelija Martti Gyldén. Kausi 1959–1960 alkoi puheenjohtajan vaih- telu-uraansa aikuisiässä, eikä poikien luiste- JoKa, VaaTerä, TuUL. Nuori luistelijapolvi Hän toimi tehtävässään 11.10.1959 asti. Hä- dolla. Uutena puheenjohtajana toimi Lars lupäivien 49:stä parhaasta osanottajasta kuin Hugo Salonen ja varapuheenjohtajana Lassi yksi luistelija. Tämä todettiin jo aikaisempi- Parkkinen. Liittohallituksen jäseninä olivat en vuosien perusteella, ja sen vuoksi lisättiin Martti Gyldén Helsingistä, Eino Pikkarainen kansallista kilpailutoimintaa motivaation li- Helsingistä, Kauko Salmikivi Turusta, Olavi säämiseksi. SOLL:n mestaruuskilpailuissa

SLL:n kuva-arkisto Poikela Rovaniemeltä, Veli Hahl Kuopiosta, oli lähes 80 osanottajaa. Sulo Kolkka Valkeakoskelta, Erkki Ikonen Helsingistä, Mauno Löfroos Pälkäneeltä ja äsenmäärä lisääntyy ja Tauno Hautanen Kokkolasta. J Alkanut kausi oli täynnä toiveita. Odotuk- koulutustoiminta jatkuu set eivät aivan täyttyneet. Olympiakisoissa Eevi Huttunen sai pronssimitalin 3000 met- Järjestötoiminta kasvoi edelleen. Liiton hen- rillä ja Iiris Sihvonen oli 1500 metrillä kuu- kilöjäsenmäärä oli noin 24 000 ja luokiteltuja des. Miehistä paras oli Jouko Jokinen. Hän luistelijoita 849 pikaluistelussa ja 80 taitoluis- oli 1500 metrillä neljäs. Juhani Järvinen oli telussa. Koulutustoiminta jatkui vilkkaana. viides ja Toivo Salonen seitsemäs samalla Lähettäjien ja piirikouluttajien koulutusta matkalla. Keijo Tapiovaara oli 10 000 metril- jatkettiin. Naisluistelijoille järjestettiin oma lä seitsemäs. Näin jälkeenpäin tarkastellen jääleiri. Vierumäellä pidettiin SVUL:n nuor- kokonaissaavutus oli kuitenkin hyvä. ten talvipäivät. Poikien ohjaajina toimivat Suomalaisten menestys arvokilpailuissa en- Mauno Löfroos ja Jukka Lampiniva, ja tyt- nen olympiakisoja oli vaihteleva. MM-kisoissa töjen vastaavina Helinä Löfroos ja Irja Vilmi. epäonnistuivat kaikki, EM-kisoissa Keijo Ta- Koulutus- ja valmennustilaisuuksia oli piovaara oli toinen 5000 m:llä ja Toivo Salonen kaikkiaan 88 ja osallistujia niillä 2150. viides yhteispisteissä. Naisten MM-kisoissa Eevi Huttunen oli jälleen kolmas 3000 metrillä. Keijo Tapiovaara voitti Suomen yleismes- SLL:n Liittohallitus 1958–1959. Kuvassa vasemmalta oikealle L. Liusvaara, O. Poikela, K. Salmikivi, V. Hahl, S. Kolkka, E. Ikonen, T. Ovaska, M. Gyldén, L. Parkkinen, K. Skutnabb, E. Pikkarainen ja M. Torppa.

120 121 Valmennustietoa Norjasta Suomen Luisteluliiton ja TUL:n välinen yhteistyö

Kaudella 1956–1957 merkittävin tulos lienee 1950-luvulla lähes yhtämittaiset täyspainoiseen harjoitteluun. Kovassa pak- se, että yli 80-vuotias Sven Väiniö saavut- kuva-arkisto SLL:n riidat kasessa korostui lyhyiden matkojen harjoit- ti kolmannen sijan ikämiesten SM-kilpai- telu, mikä myöhemmin näkyi itse kisoissa. luissa. Ratkaisevaa maamme pikaluistelun TUL:n ja erikoisliittojen välit olivat 1950-lu- Liittojen välinen yhteistyö kuitenkin rik- kehityksen kannalta oli kuitenkin se, että vun lopulla jatkuvaa kissa-hiiri -leikkiä. Joil- koutui sen jälleen, kun TUL irtisanoutui maassamme vieraili norjalainen valmentaja lakin urheilunaloilla yhteistoiminta sujui 1955 tehdystä yhteistoimintasopimuksesta Oddvar Holten. Hänen sanomansa oli, että jotenkuten, joillakin taas ei ollenkaan. Kan- 30.9.1959. Pitkien neuvottelujen jälkeen kir- lajikuntoharjoittelussa liikkeet ovat ”luiste sainvälistä edustusoikeutta koskevat kiistat jattiin kuitenkin sopimus Olympia 60. Olym- lumaisia”, eli harjoituksissa pyritään kehit- olivat edelleen hyvin yleisiä. (Suomen työläis- pia 60 liittyi SLL:n väliaikaiseksi jäseneksi, tämään niitä lihasryhmiä, joita tarvitaan it- urheilun historia II s. 453; Seppo Hentilä.) mikä teki mahdolliseksi TUL:n luistelijoiden se luistelussa. Harjoittelussa tulee edelleen Liittojen välisen yhteistyön myönteisin osallistumisen Olympiakisoihin ja kansain- muistaa, että liikkeiden suoritusrata, -teho tapahtuma oli yhteistoimintasopimuksen välisiin mestaruuskilpailuihin. (SLL Vuosikir- ja -nopeus vastaavat luisteluliikkeitä. Kui- syntyminen syksyllä 1955. Luisteluväen voi- ja 1960.) valuistelu eri muodoissa ja erilaiset hypyt ma kaksinkertaistui ja sen poliittinen voima ja hyppelyt ovat tyypillisiä harjoitusmuo- moninkertaistui. Välittömästi sopimuksen Olympia 60:n perustaminen ja toja. Leiri pidettiin Vierumäellä, ja mukana solmimisen jälkeen käynnistyi yhteisten liittyminen erikoisliittoihin olivat molempien liittojen edustusluisteli- olympialeirien järjestämistä koskevat suun- jat. Esitetyt asiat eivät olleet vieraita, mut- nittelut. Myös seuratoimintaan saatiin uutta ta Holten painotti tasapainon, dynaamisen pontta, kun TUL:n seurat järjestivät avoimia Edustusurheilua koskevien kiistojen rat- työn ja työnnön oikea-aikaisuuden merki- Kuvassa Luisteluliiton päävalmentaja Pentti kilpailuja ja kun toisaalta myös TUL:n luiste- kaisemiseksi SVUL:n puheenjohtaja Kauno tystä kuivaharjoittelussa ja itse luistelussa. Peltoperä, joka toimi myös Länsi-Saksan lijat pyrkivät eri edustustehtäviin. Yhteistoi- Kleemola esitteli 1959 ns. kattojärjestösuun- Luisteluliiton valmennustehtävissä 1961. Tämä oppi toimii edelleen valmennuksen minnan lieveilmiönä esiintyi seurojen kesken nitelman, jonka mukaan eri urheilunaloille punaisena lankana. Vierailun suurin merki- värväystoimintaa, mikä ei periaatteessa kuu- olisi muodostettu yhteisliitot hoitamaan kan- tys oli siinä, että luistelijoiden oma käsitys veihin maaliskuussa 1963. Pääpaikat olivat lunut rehtiin urheilutoimintaan. Myös SLL:n sainvälistä edustusta. (Suomen työläisurheilun laajeni ja huomattiin, että maailmalla tuskail- Inzell ja Berliini. Tästä tavallaan Inzellin no- alaiset seurat syyllistyivät siihen. historia II s. 453; Seppo Hentilä.) laan samojen asioiden kanssa. Tämä nosti pea nousu kansainväliseksi luistelukeskuk- SLL:n ja TUL:n yhteistaival alkoi syksyllä Alla oleva teksti on kopioitu alkuperäi- luistelijoiden motivaatiota harjoitteluun. seksi sai alkunsa. Saman ajan tunnetuimmat 1955 Rovaniemellä. Valmentajat Kurt Skut- sestä kokousmuistiosta 16.12.1959. (Suomen nimet olivat Gerhard Zimmermann ja Günt- nabb ja Reino Evävaara veivät luistelijansa Urheilumuseon arkisto/ Suomen Luisteluliitto.) her Traub ja Herbert Höfl. Traub sijoittui en- olympialeirille. Leirejä pidettiin 2–3 jaksossa Kokouksessa olivat läsnä SVUL:n erikoisliitoista Valmennustiedon vientiä simmäisessä EM-kilpailussa 1962 Oslossa usean viikon ajan yli -20° C asteen pakkases- Akseli Kaskela ja Kallio Kotkas sekä TYL:sta Pekka 10 00 metrillä toiseksi. Gerhard Zimmeman- sa. Tilanne oli erittäin vaikea. Tiedettiin hy- Martin, Einar Friman ja Unto Siivonen. Kokouksen Länsi-Saksan Luisteluliitto pyysi SLL:ta val- nin parhaita saavutuksia olivat 1964 Inns- vin, että norjalaiset, venäläiset, hollantilaiset puheenjohtajana toimi läsnäolijoiden yksimielisesti mentaja-apua. Tähän tehtävään liitto valitsi bruckkin olympialaisten 7. sija 10 000 metrin ja muut luistelijat harjoittelivat hyvissä olo- pyytämänä Akseli Kaskela ja tämän muistion laatijaksi Pentti Peltoperän. Hän aloitti työn marras- luistelussa ja 8. sija samalla matkalla Sappo- suhteissa. Suomalaiset joutuivat näin alta- pyydettiin Kallio Kotkas. kuun lopulla 1961 ja palasi takaisin SLL:n ri- ron olympialaisissa. vastaajiksi, mutta siitä huolimatta pyrittiin Kokouksen tehtäväksi oli sovittu Suomen Olym-

122 123 piakomitean kokouksessa 2.12.1959 ja sitä ennen koisliittoihin vaan olisi suoraan kunkin alan kilpailun voittaja suhdeluvulla 17.85. messa 1948–68. eräässä neuvottelussa 26.11.59 sovitulta pohjalta kansainvälisen liiton ja sen sääntöjen alai- 4. Taitoluistelu Suomessa 1950-luvulla. olympiaosanottoa koskevaan kysymykseen liittyvien nen. Kun SVUL ei suostunut tähän, Suomen Suomen Luisteluliiton saama tuki julki- iiton tiedotus ja käytännöllisten yksityisseikkojen selvittely. Olympiakomitean puheenjohtaja Yrjö Val- L - selta sanalta – sanomalehdistöltä ja radiolta Martin, Friman ja Siivonen ilmoittivat, että TUL:n kama ehdotti, että seuraan kuuluisivat vain julkaisutoiminta – oli merkittävä 1950–60 -luvuilla. Erityises- urheilijoita varten oli perustettu Suomen yhteisen TUL:n urheilijat. Lopulta sovinto saatiin ai- ti on mainittava Voitto Sulander Helsingin olympiaedustuksen järjestämiseksi kansainvälisten kaan siltä pohjalta, että Olympia 60 kirjattiin Ilmestyi uusi lehti – Pikaluistelija 1/1968. Sanomista, Eero Haapanen Hufvudstadsbla- sääntöjen puitteissa Olympia 60 -niminen seura. Seu- jäseneksi ainoastaan olympialajien kotimai- Vuonna 1969 ilmestyi neljä numeroa. Urhei- detista, Risto Taimi Urheilulehdestä, Jorma ra tullaan rekisteröimään. siin erikoisliittoihin. Seuran puheenjohtajana lun piirissä ilmestyi monia muitakin julkai- Lundén Turun Sanomista ja radiotoimittaja Olympia 60 tullaan esittämään kirjattavaksi ao. toimi Pekka Martin. suja, jotka kilpailivat keskenään sekä luki- Voitto Raatikainen TUL-lehdestä. Raatikai- sääntöjen ja määräysten mukaisesti kysymykseen TUL:ää arveluttivat tietyt Olympia 60:n joiden että ilmoittajien suosiosta. Kaikilla oli nen, ”Vode”, oli myös kaikkien Helsingissä tuleviin erikoisliittoihin, jolloin seura tulee KOK:n, kan- sääntökoukerot. Joka tapauksessa Olympia kuitenkin oma motiivinsa; eräs tärkeimmistä pidettyjen kansainvälisten mestaruuskilpai- sainvälisten urheiluliittojen ja niiden alaisten kansallis- 60 –seura kykeni turvaamaan yhden TUL:n oli sen aatteen ja urheilumuodon edistämi- lujen lehdistöpäällikkö ja kaikille tuttu radio- ten erikoisliittojen sääntöjen ja määräysten alaiseksi. luistelijan, vuonna 1959 pikaluistelun maail- nen, joka on kustantajan sydäntä lähellä. ”Pi- ääni, aina oikeaan aikaan oikeassa paikassa. Mikäli erikoisliitot suorittavat tämän kirjaamisen, manmestaruuden voittaneen Juhani Järvisen kaluistelija” ei joka suhteessa ollut uusi. Se Muista radioäänistä oli paikalla Paavo No- ovat Olympia 60:n olympiaehdokkaat oikeutettuja osanoton Squaw Valleyn talvikisoihin. Roo- otti kontaktia menneeseen olemalla suora ja ponen ja väliin jopa Pekka Tiilikainen. Leh- osallistumaan olympiavalmennukseen, katsastus- ja man kesäkisoihin asti sopu ei enää riittänyt. laajennettu laitos liiton vuosikirjaa. distö kirjoitti runsaasti luistelutapahtumista valintakilpailuihin sekä olympiakisoihin. (Suomen työläisurheilun historia II s. 453; Seppo Martti Santala kirjoitti lukijoille uuden leh- lähes päivittäin, ja heidän kauttaan myös ul- Olympia 60:n liittyivät jäseniksi ne TUL:n olym- Hentilä.) den ilmestyessä: ”Pikaluistelu tarvitsee rahaa, komainen lehdistö kiinnostui maastamme. piaehdokkaat, joista erikoisliittojen kanssa erikseen jotta voidaan muiden luistelumaiden tavoin Mutta ennen kaikkea on todettava, että he sovitaan. rakentaa ainakin yhden vaatimuksen täyttävä saivat suuren yleisön kiinnostumaan luiste- oko kansan Valmennuksesta sovitaan kunkin urheilualan koh- K tekojäärata. Pikaluistelu tarvitsee myös intoa: lusta. Ilman heidän apuaan kansainvälisiä dalta erikseen. Sama koskee katsastus- ja valintakil- kuntoluistelutapahtuma tarvitaan uusi innokas luistelijapolvi, joka ai- mestaruuskilpailuja ei olisi voitu järjestää pailuja. Muussa suhteessa otetaan huomioon ohei- kanaan puolustaa maamme kunniakkaita Suomessa. SLL on aina kiitollinen heille.” sessa luettelossa (päivätty 4.12.59) ilmenevät asiat. Vuonna 1969 totuteltiin jälleen arkipäivään ja luisteluperinteitä kansainvälisillä areenoil- ne olivatkin tapahtumarikkaita. Suomalaiset la. ”Pikaluistelijan” tarkoituksena on toimia ekojäärata tuli Vakuudeksi kilpailivat jo edellisvuoden puolella Keski- yhdyssiteenä kaikkien luistelua harrastavien T Akseli Kaskela Euroopassa ja Norjassa. Kilpailutoiminta välillä. Samalla se omien mahdollisuuksiensa ajankohtaiseksi Kokouksen puheenjohtaja alkoi vireänä myös kotimaassa ja jatkui ko- puitteissa tuo kortensa kekoon Luisteluliiton ko kauden. Vuonna 1969 käytiin viisi maa- ja seurojen taloutta tukevana elementtinä. Tekojääradan rakentaminen Suomeen tuli Ainoa yritys, joka johti edes osittain tulok- ottelua, osallistuttiin kansainvälisiin mes- SLL:n toimintaan ja olemassaoloon liittyi ajankohtaiseksi 1950-luvun alkupuolella. siin, oli Olympia 60 –nimisen seuran perus- taruuskilpailuihin, ja kotimaassa oli yli 40 eräitä seikkoja, joista on syytä tuoda esiin Helsinkiin perustettiin Keinojää r.y., joka taminen 1959, mutta tämänkin hankkeen tie kansallista kilpailua. Merkittävin tapahtuma muutamia. Ennen kaikkea voidaan kiinnittää lähestyi Helsingin kaupunkia. Kiekkoseu- oli lähes koko ajan tuskien taivalta. Suomen oli kuitenkin koko kansan Helmikuu – kunto- huomiota seuraaviin seikkoihin: roista jäseninä olivat HJK, HJFK, Karhu– Olympiakomitea esitti sellaisen seuran muo- luistelukuukausi. Suorituksia kertyi 556 079. Kissat, kaunoluisteluseuroista HSK ja HL dostamista, johon liittyisivät sekä TUL:n että Hyvin menestyneitä paikkakuntia olivat mm. 1. Julkisen sanan merkitys liiton toimintaan. ja pikaluisteluseuroista HTL ja HLK. Usei- SVUL:n olympiaurheilijat. Tarkoituksena oli, Lahti, Imatra, Kangasala, seuroista Sunilan 2. Tekojääradan rakentaminen Suomeen. den neuvottelujen jälkeen päätettiin perus- ettei seura lainkaan liittyisi kotimaisiin eri- Sisu ja kouluista Vehun kansakoulu, joka oli 3. Kansainväliset mestaruuskilpailut Suo- taa Jääkenttäsäätiö, jossa Keinojää r.y:llä oli

124 125 edustus. Jääkenttäsäätiö vastasi lopullises- kentästä ja koko koululaispuutarha-alueen. Suomi kansainvälisten kilpailujen järjestäjänä ti suunnittelusta ja jääradan rahoituksesta Rakennushanke ei saanut liittohallituksessa kaupungin lainoituksen turvin, ja siten pää- kannatusta koska radalle ei osoitettu paikkaa Suomi on tunnustettu erinomaisena kilpai- toa kisoille. Venäläiset muuten osallistuivat dyttiin rakentamaan tekojäärata jääkiekkoi- pallokentällä. lujen järjestäjänä. Näin on ollut myös pika- ensi kerran MM-kisoihin v. 1953 Helsingissä. lijoille ja taitoluistelulle. Siinä vaiheessa SLL Vuonna 1962 SLL, TUL ja SJPL anoivat luistelussa. Heti sotien jälkeen lähdettiin Kilpailut olivat suuria tapahtumia, joihin tuli teki esityksen jääalueen suurentamisesta apurahaa opintomatkaa varten Ruotsiin. tehokkaasti anomaan kansainvälisten mes- runsaasti yleisöä. Näin ne olivat taloudelli- niin, että olisi saatu harjoitusrata kaukalon Rahaa saatiin neljälle hengelle. Kaupungin taruuskilpailujen järjestelyoikeuksia. Siinä sesti kannattavia ja koko luistelutoiminnan ympärille. Esitys oli harkitsematon eikä se edustajana matkalle tuli Helsingin kaupun- onnistuttiin hyvin. Suomea tukivat kaikki elinehto. Yleisöennätys saavutettiin v. 1958, Pikaluistelijat joutuivat 50- saanut kannatusta. Paikalle rakennettiin jää- gilta Eero Airio, Leo Huttunen TUL:sta, Pohjoismaat sekä Neuvostoliitto, sekä eri- jolloin stadionilla seurasi kilpailuja yli 35 ja 60-luvuilla hakemaan halli 1960-luvun puolivälissä. SLL teki tois- Allan Ljungqvist SJPL:stä ja Leo Liusvaara tyisesti ISU:n varapresidentti, ruotsalainen 000 katsojaa. Myös naisten MM-kisoissa jäätuntumaa jääkiekko- tamiseen aloitteen v. 1958 tekojääradan ra- SLL:sta. Matka oli erittäin merkittävä, sillä Sven Låftman. Kisojen suojelijana toimi usein Kuopiossa 1955 ja Imatralla 1957 ylitettiin 20 kaukaloiden jäiltä- ensin kentamisesta Töölön pallokentälle. Esitys ei pääsimme tutustumaan useaan rataan. Eero tasavallan presidentti Urho Kekkonen, joka 000 katsojan raja. ulkokaukaloiden keinojäil- ollut yksimielinen johtuen lähinnä siitä, että Airio ilmoitti kannattavansa ison tekojäära- herätti aina itänaapurissa erityistä arvonan- tä ja sitten myöhemmin eräät liittohallituksen jäsenistä eivät ymmär- dan rakentamista Helsinkiin ja vei Liittojen jäähalleista. Tampereella Helsingissä 4.–5.1961 harjoiteltiin mm. Kouluka- täneet tekojääradan vaatimaa rakennusalaa, terveisiä kaupunginhallituksen asettamalle pidetyt pikaluistelun EM- dun keinojäällä. Kuvassa joka katsomoineen oli useita hehtaareja. Kau- ”vapaa-ajanviettokomitealle”, joka valmiste- kilpailut olivat kauden edessä Toivo Salonen ja punginhallitus totesi, että rakentaminen ei li Helsinkiin liikuntapaikkojen rakennusoh- huomattavin kansainväli- takana Keijo Tapiovaara ole mahdollista, koska jäähallin rakentami- jelmaa noin 20 vuodeksi eteenpäin. nen kilpailu maassamme. kaukaloluistelussa. nen pysäköintialueineen vaatisi osan palo- Vuonna 1968 Liikuntavirasto esitti kau- Euroopan mestaruu- punginhallitukselle, että kaupunki lähettäisi den voitti ylivoimaisesti edustajansa Inzellissä pidettävään seminaa- Neuvostoliiton Viktor riin. Kaupunginhallitus hyväksyi esityksen, ja Kositski. Suomen joukkueessa luistelivat Toivo matkalle lähtivät apulaiskaupunginjohtaja A. Salonen, Jouko Jokinen, K. Loimaranta, Boris Bogomoloff Jääkenttä- Keijo Tapiovaara ja Jouko säätiöstä ja Leo Liusvaara Liikuntavirastosta. Launonen. Joukkueen Matkan jälkeen Loimaranta ilmoitti kannat- johtajana toimi Sulo Kolkka tavansa radan rakentamista. Rakentamisalu- ja valmentajana Mauri eeksi valittiin neuvottelujen jälkeen radan Suomalainen. Kilpailujen ylituomarina toimi ins. nykyinen paikka Oulunkylässä. Kaupungin- Martti Torppa. Lähetystö valtuusto hyväksyi maankäyttösuunnitelman on pyytämässä Tasavallan 9.6.1971. Suunnittelualue oli noin 20 ha:n laa- Presidentti Urho Kaleva juinen ja se käsitti tekojääradan, jäähallin, ur- Kekkosta EM-61 kilpailujen heilu- ja palloilukentät, curling-radan, pysä- suojelijaksi. Kuvassa va- köintialueen ja metsäalueen kuntoratoineen. semmalta Aarno Pajunen, Eino Pikkarainen, Erkki Rakentaminen eteni määrärahojen puitteissa, Ikonen ja Leo Liusvaara. ja tekojäärata valmistui 1970-luvun lopulla.

Pikaluistelun ja jääpallon MM-kilpailut pi- SLL:n kuva-arkisto

SLL:n kuva-arkisto dettiin Oulunkylässä vuonna 1983.

126 127 kansallista kilpailua. Suomalaiset luistelivat Aarno Pajusen johdolla eteenpäin 60-luvun toimintakausi Muistiin merkittävää myös Norjassa, Neuvostoliitossa, Sveitsissä aktiviteetteja ja Italiassa. Edustusluistelijoiden tulostaso Kansainvälisen Luisteluliiton sään- Kausi 1960–61 alkoi uuden puheenjohtajan, Koulutus- ja valmennustoiminta jatkui vilk- jäi tavanomaiseksi. Miesten mestaruuden vei nötmääräävät, että diplomikauppias Aarno Pajusen johdolla. kaana. Aloitettiin seuravalmentajien koulutus. Toimintakausi 1961–62 Keijo Tapiovaara, joka menestyi myös EM- kellot, joita käytetään Toiminta kuluneen vuoden aikana painottui Kuntoharjoituskurssi pidettiin Vierumäellä ja MM-kisoissa. Naisten sarjan mestaruuden MM-, EM-tai olympia- voimakkaasti kansallisen toiminnan kehittä- ja jääkurssi Vihannissa. Tuomarikoulutusta Toimintakausi oli kansallisesti hyvin voima- vei Kaija Mustonen, voittaen kilpailijansa yli kilpailuissa sekä mah- miseen ja vahvistamiseen. Toimintakauden jatkettiin ja säännöt julkaistiin Vuosikirjassa. kas. Kansakoululaiskisat vuodesta 1948 ja 30 pisteellä. Kansallisen kilpailun merkkita- dollisesti maailman- alkaessa oli Liiton velka 3,4 milj. markkaa. Edustusluistelijoiden kuntoharjoitusleirejä ei oppikoulujen mestaruuskilpailut vuodesta pahtumana voidaan pitää Suomen oppikou- ennätysluisteluissa, on oltava Kansain- Helsingissä pidetyt EM-kisat tuottivat voit- pidetty, kun taas jääleirit pidettiin. Piirijoh- 1955 ovat kantaneet hedelmän. Luokka- lujen urheiluliiton mestaruuskisoja 25.2.1962 välisen Luisteluliiton toa, ja velka kauden päättyessä oli 1,4 milj. toinen koulutustoiminta kasvoi. Koulutusti- suorituksia kertyi 988 kpl liiton henkilöjäsen- Toijalassa, jossa tulostaso oli loistava. hyväksymän sekä markkaa. Liiton velka asetti eräitä rajoituksia. laisuuksia kertyi 97, ja osanottajia oli 2 760. määrän ollessa 21 218. Puheenjohtaja Aarno jäsenmaan suosit- TUK:n jäsenjärjestön edustajana valittiin Valmentajina ja kouluttajina toimivat Mauri Pajunen totesi vuosikokouksen avauspu- teleman kellosepän Kokouksen johtamista Toimintakausi 1962–63 tarkastamat. Kulla- edessä Leo Liusvaara SLL:n hallitukseen Antti Jokimies. Perustet- Suomalainen, Viljo Raami, Pentti Lammio, Ti- heessaan, että nuoret tarvitsevat nyt tavoit- kin jäsenmaalla voi sihteerinä Aarno Pajunen tiin oma naisvaliokunta, jonka puheenjohta- mo Urponen, Jouko Jokinen, Helinä ja Mauno teita ja ohjattua harjoitustoimintaa. Myös Toimintakausi 1962–63 oli edelleen kasvun olla ainoastaan yksi kokouksen puheenjohtajaksi tuli Helinä Löfroos. Henkilöjäseniä lii- Löfroos ja Toivo Salonen. keskusjärjestö on tämän oivaltanut. SVUL aikaa. Henkilöjäseniä on 27 328 ja luokitel- tällainen kelloseppä. jana.. tossa oli 25 394, ja luokiteltuja luistelijoita 787. Kilpailutoiminta oli tavanomaista, pait- tulee piiritasolla suorittamaan peruskunto- tuja luistelijoita 1 085. Olympiavalmennus- Suomessa tällaisen si että TUL:n luistelijat eivät osallistuneet ohjaajien koulutusta ja seurojen tulee nyt val- ryhmää jouduttiin supistamaan kymme- kellojen tarkastuksen Liiton alaisiin kilpailuihin. Kansainvälisis- voa, että näille kursseille saadaan edustajia neen kesäleirien jälkeen, joten vahvuudeksi suorittaa Kansain- sä kilpailuissa suomalaiset eivät menesty- myös luistelupiireistä. Liiton painopistealu- jäi kahdeksan mies- ja kaksi naisluistelijaa. välien Luisteluliiton neet, mutta SM-kilpailut olivat kovatasoiset eena tulee olemaan lajikuntoharjoitteluun Ryhmän valmennuksesta vastasivat Evävaa- valtuuksin toimitusjohtaja Tapio Perkko. kaikissa sarjoissa. Pekka Lattunen ja Jouko tähtäävä koulutustoiminta. Myös olympia- ra, Peltoperä vuodesta 1963 ja H. Löfroos ja Hänen antamansa Launonen menestyivät ensimmäistä kertaa valmennus Innsbruckin kisoihin käynnis- V. Raami. Naistoimikunta järjesti kaksi tyt- todistus on voimassa yleisen sarjan kisassa. tyi. Olympiavalmentajiksi valittiin Reino töjen omakustannusleiriä Helinä Löfroosin kolme kuukautta. To- Maassamme järjestettiin luisteluviikko, Evävaara jääharjoittelu, Pentti Peltoperä ja johdolla apunaan Pentti Pekkala. Valmen- dettakoon lisäksi, että missä seurat luokittelun mukaisissa sarjois- Helinä Löfroos; muusta valmennuksesta nus- ja koulutustoiminta painottui piirival- kellojen halkaisijan pi- sa kilpailivat 3-miehisin joukkuein 500 m:n ovat vastanneet Mauri Suomalainen, Vilho mennuksen tehostamiseen. tää olla vähintään 50 mm. (SLL:n vuosikirja matkalla. Valiosarjan voitti HLK ajalla 47,93, Raami, Pentti Lammio sekä Helinä ja Mauno Suomen Luisteluliitto järjesti 3.–7.6.63 1959.) A-luokan Kokkolan Luistelijat, 50,80, B-luo- Löfroos. ISU:n, Kansainvälisen Luisteluliiton, kon- kan TK-V, 47,47, C-luokan Kouvolan Luiste- SVUL:n nuorten suurleiri oli jälleen Vie- gressin, missä Lassi Parkkinen valittiin hal- lijat, 53,03 ja D-luokan TP, 50,83. Kilpailuun rumäellä ja Jyväskylän kasvatusopillisessa lituksen varsinaiseksi jäseneksi. osallistui yli 20 seuraa. Valitettavasti olosuh- korkeakoulussa pidettiin ensimmäinen luis- Professori Arvo Vartia kuoli 11.5.63. Hän teet viikon aikana olivat huonot. Oppikoulu- telukurssi 28.2.–2.3. Jyväskylän kasvatus- toimi liiton puheenjohtjana vuosina 1929– jen kotirataottelun pikaluistelusarjassa voitti opillisen korkeakoulun ensimmäisen luiste- 1932 ja oli liiton kunniajäsen vuodesta 1959 Pälkäneen yhteiskoulu ja hokkarisarjan Lau- lukurssin ohjaustyöstä vastasivat Helinä ja alkaen. ritsalan yhteiskoulu. Tyttöjen sarjan pikaluis- Mauno Löfroos. Alfred ja Hilkka Nagel toimivat Davosissa telussa voitti myös Pälkäneen yhteiskoulu ja Kansallisten mestaruuskilpailujen lisäksi suomalaisten luistelijoiden apuna vuodesta hokkarisarjassa Munkkiniemen yhteiskoulu. järjestettiin seitsemän kansainvälistä ja 34 1956 alkaen ja tarjosivat majoituspalveluja

128 129 vuosittain mm. vuoden 1964 olympiaehdok- ellä ja jääleirit Rovaniemellä ja Hamarissa. Toimintakausi 1967–68 Suomen suuri hetki oli Upsalassa 1952 he- kaille. Vuonna 1963 saatiin myös Davosista Nuorten jääleiri pidettiin Tampereella Leo ti Oslon olympiakisojen jälkeen. Suomi oli suruviesti, Alfred Nagel oli kuollut. Liusvaaran johdolla ja tyttöjen vastaava Päl- Olympiavalmennettavien jääharjoittelu ta- aivan ylivoimainen, ja voitokkaassa joukku- Kansainvälisiä kilpailuja oli seitsemän ja käneellä vuodenvaihteessa. Seuraneuvojien pahtui Inzellissä jo lokakuussa ja myöhem- eessa luistelivat Toivo Salonen, Juhani Järvi- kansallisia 35. SM-kilpailut olivat korkea- koulutusta jatkettiin. Saatiin joukko valmen- min vielä Oslossa. nen, Matti Hamberg, Yrjö Uimonen, Raimo tasoisia ja Kaija Mustosta lukuun ottamatta tajia kenttätyöhön; Olavi ja Juhani Rissanen, Kausi alkoi maaottelutappiolla Ruotsissa, Mäkelä ja Raimo Kousa. Upsalassa norja- saatiin uudet mestarit joka sarjaan: Jouko Pentti Pekkala, Raine Tammilehto, Jouko mutta nuorten sarjassa Kimmo Koskinen lainen Mysen ehti Topin edelle, mutta hän Launonen, Seppo Hänninen, Raimo Hietala Jokinen, Yrjö Uimonen, Anja Eskelinen, Rai- osoitti miesten otteita luistelemalla kauden oli 1500 m:llä ensimmäinen. Juhani Järvinen ja Kaija-Liisa Keskivitikka, jotka kaikki saa- mo Sandelin, Armas Vuoti ja Bengt Krook. alkajaisiksi lupaavia tuloksia. Naisilla oli puolestaan voitti 5000 metriä. Vain nämä vuttivat myöhemmin kansainvälisen tason. Erityisesti on mainittava tyttöjen tunturiva- samaan aikaan maaottelu Ruotsia ja Norjaa kolme matkaa kuuluivat ohjelmaan vuoteen Parhaasta kansainvälisestä suorituksesta ellusleiri elokuussa 1964 Helinä ja Mauno vastaan Pieksämäellä. 1954 asti, jolloin siirryttiin nykyisiin matkoi- vastasi Launonen ollen 11. EM-kilpailuissa. Löfroosin johdolla. Kansallinen kilpailutoiminta oli vilkasta hin ottamalla 3000 m neljänneksi kilpailu- Liiton toiminnanjohtajana ja valmennuspääl- ja tulostaso hyvä. Talven aikana saavutettiin matkaksi. Juhani Järvinen aloitti luistelunsa likkönä toiminut Leo Liusvaara erosi liiton Toimintakausi 1964–65 20 uutta SE:tä. Ensimmäisen kerran poikien 15-vuotiaana nuorten maaotteluissa, joihin palveluksesta 15.3.63, ja hänen tilalleen va- SM-kilpailujen tulosluettelossa nähtiin nimet hän osallistui viitenä talvena peräkkäin. Suo-

Kuva Vierumäen kesä- littiin Pentti Peltoperä 1.5.1963 alkaen. Kauden kohokohdaksi muodostui Jouko Kimmo Koskinen, Pekka Halinen, Leo Lin- men poikien menestys oli häilyvää. Kymme- leiriltä. Mukana olivat Launosen hyvä menestys Oslon MM-luis- kovesi ja Timo Luostarinen. Kansainvälisiä nen kertaa maajoukkue on jäi viimeiseksi, SLL:n valmennuksessa Toimintakausi 1963–64 teluissa 13.–14.2.1965 Oslossa. Hän luisteli kilpailuja järjestettiin viidet ja kansallisia 55. kuten Ruotsikin. olevat nuoret ja Suomen erittäin hermoherkässä kilpailussa, ilman Maaotteluihin osallistuivat Juhani Järvi- armeijan urheilujoukoissa Suurin huomio oli olympiavalmennuksessa. odotuksia, kaikkien suureksi yllätykseksi nen ja Raimo Kousa Helsingin Työväenluis- palvelevat pikaluistelijat. Pohjoismaiden nuorten Lajikuntoharjoitusleirit pidettiin Vierumä- yhteispisteissä toiselle sijalle. Taas kerran oli luisteluottelut 1950–1969 telijoista, kummallakin 5 maaottelua vuosilta Suomen päivä Bisletillä. 1950–1954. Seppo Hänninen, Rauli Helen ja Kotimaassa oli talven päätapahtuma nais- Ensimmäinen kolmen pohjoismaan Norjan, Kimmo Koskinen olivat mukana kolme ker- ten MM-kilpailut Oulussa, Raatin stadionilla Ruotsin ja Suomen keskeinen nuorten (alle taa. 6.–7.2.1965. Mukana oli 12 maasta 30 luisteli- 20 v.) pikaluistelumaaottelu tapahtui Lille- Jossitteluillekin on jäänyt sijaa, sillä Suo- jaa. Suomea edustivat Kaija Mustonen, Kai- hammerissa v. 1950. Sen jälkeen oteltiin 19 mi olisi ehkä voittanut vuonna 1959 pidetyn ja-Liisa Keskivitikka ja Arja Kantola. Maail- kertaa. Neuvostoliitto tuli neljänneksi pyö- maaottelun mutta paras luistelija, Keijo Ta- Kalevan Maljan voitti 1968 manmestariksi seppelöitiin Neuvostoliiton räksi mukaan Lauritsalassa v. 1966, mutta oli piovaara kilpaili samoina päivinä maailman- Helsingin Luistinkiitäjät, Inga Voronina. Suomalaisten mahdollisuu- välillä poissa kuvasta palatakseen kilpailuihin mestaruudesta Oslon Bisletillä. toiseksi tuli Karstulan det menetettiin epäonnen ja sairauksien ta- jälleen Karstulassa helmikuun 21.–22. 1970. Nämä kilpailut ovat olleet tienä menestyk- Kiva ja kolmanneksi Lapin kia. Saavutettiin kuitenkin 10. sija mikä var- Vuosina 1950–54 olivat kilpailumatkat 500, seen monelle luistelijalle. Kahdenkymmenen Lukko. misti sen, että seuraavissa MM-kilpailuissa 1500 ja 5000 m, sen jälkeen 500, 3000, 1500 ja vuoden osanottajaluettelosta löytyy 7 maail- voi olla edelleen kolme luistelijaa Suomesta. 5000 m. Vuonna 1965 jätettiin 5000 m luistele- manmestaria, mm. Suomen Juhani Järvinen. Kaija Mustonen oli 10. yhteispisteissä. Hänen matta auringon sulattaessa jään. Maailmanennätyksien rikkojiksi kehittyivät paras sijoituksensa oli 3000 m:n luistelun 7. Kahdestakymmenestä ottelusta Norja Järvinen, Johannesen, Nilsson, Maier, Tho- sija. Kaija-Liisa Keskivitikka oli 16. yhteis- voitti seitsemäntoista, Neuvostoliitto kaksi massen, Formes, Muratov ja Eriksen. (Pentti pisteissä ja 1500 m:n luistelussa 6:s sija. Arja ja Suomi yhden. Ruotsi oli toistaiseksi tilas- Peltoperä ja Leo Liusvaara.) Kantola oli 24. yhteispisteissä. toissa voitoitta.

130 131 60-luvulla Luisteluiiton Meitä onniteltiin Suomen Luisteluliitto 60 vuotta Vuosikokouksen yhtey- jäsenmäärä pysyi edelleen dessä Suomen Luiste- korkeana luliitolla oli 60-vuotisjuh- lien vastaaottotilaisuus. SLL:n kuva-arkisto Liiton jäsenmäärä pysyi edelleen korkeal- Kuvassa SVUL:n puheenjohtaja Akseli Kaskela on la ollen nyt 28 494. Tämän jälkeen tapahtui puristamassa Aarno Paju-

SLL:n kuva-arkisto pientä laskua, ollen vuonna 1965 22 004, v. sen kättä. Vasemmalla on 1966 16 409, v. 1967 16 409, v. 1968 19 650 ja SVUL:n varapuheenjohta- v. 1969 23 415, mutta nousi uudelleen vuosi- ja Erkki Palolampi. Torppa kymmenen lopulla. ja Hahl taustalla.

Uusia jäseniä liittohallitukseen

Liiton puheenjohtajana jatkoi Aarno Pa- junen, mutta liittohallitukseen saatiin uusia jäseniä. M. Löfroos, M. Torppa ja välttämätöntä. Liiton vuoden 1970 budjetti O. Poikela jatkoivat 1950-luvulta, Alho, oli 100 000 markkaa ja toiminnan oli pysyt- Eronen, Klemetsö, Lampiniva, Launonen tävä tämän määrärahan puitteissa. Sillä piti ja Majava olivat uusia kasvoja. Myös lii- kustantaa valmennus, koulutus ja kilpailu- ton toimistoon saatiin uusi toimistonhoi- matkat. Monilla muilla luistelun kultamita- taja 1967, joka vapautti Pentti Peltoperän limailla oli huomattavasti suuremmat mää- täyspainoisesti koulutuksen johtoon ja rärahat. edustusluistelijoiden valmennustehtävään. Jo pitemmän aikaa oli vanhojen aktiivien SLL:n ja TUL:n kesken tehtiin 18.11.1966 uu- keskuudessa keskusteltu tukiyhdistyksen si yhteistoimintasopimus. Se käsitti yhteisen perustamisesta. Tämä mielessä perustava kilpailutoiminnan toimeenpanoa kotimaassa tukiyhdistyksen kokous pidettiin Suomen ja osallistumisoikeuden kansainvälisiin kil- Luisteluliiton kokouksen jälkeen 19.10.1969. pailuihin. Tämä vahvisti maamme luistelua Paikalla olleet 23 henkilöä päättivät yksimie- ja on todettava, että ”laiha sopu on aina pa- lisesti perustaa Pikaluistelun Tuki -yhdistyk- rempi kuin lihava riita”. sen, joka päätettiin myös asianmukaisesti re-

Suomen Luisteluliiton vuosikokous pidettiin SVUL:n toimitalossa marraskuun 10. p:nä 1968. Kokouksessa oli edustettuna 23 jäsenseuraa. Vuo- kisteröidä. Kokouksen avasi Aarno Pajunen ja koko- sikokouksen yhteydessä Suomen Luisteluliitolla oli myös 60-vuotisjuhlan vastaanottotilaisuus. SVUL:n puheenjohtaja Akseli Kaskela toi yhdessä arojen hankintaa SVUL:n varpuheenjohtaja Erkki Palolammen kanssa onnittelut juhlivalle liitolle. Kokouksessa valittiin yhdeksännen kerran yksimielisesti Luistelulii- V uksen puheenjohtajana oli Martti Santala. ton puheenjohtajaksi Aarno Pajunen. Liittohallituksen jäseniksi erovuorossa olleiden tilalle valittiin Jukka Lampiniva, Aimo Klemetsö, Martti Torppa, 70-luvulla Kokouksen sihteerinä toimi Kaisa Nuoramo Pentti Eronen ja Jouko Launonen. Kuvassa vasemmalta Eino Pikkarainen, Veli Hahl, Aarno Pajunen, Olavi Poikela ja Martti Torppa. ja pöytäkirjan tarkastajina Jukka Lampiniva Luisteluliiton toimintaa tuki SVUL, Olym- ja Mauno Löfroos. Seuran puheenjohtajak- piakomitea ja luistelutoimintaa ymmärtävät si valittiin Martti Santala ja johtokuntaan tahot. Lisävarojen hankinta oli kuitenkin Aarno Pajunen, Martti Immonen, Allan Kos-

132 133 Kaija-Liisa Keskivitikka ja Kimmo Koskinen tekivät hiihtäjien Lahdesta myös PIKALUISTELU luistelijain kaupungin. 70-LUVULLA

kinen, Olavi Sarkko ja Yrjö Kaukonen. Hen- Varoja aatteellisen toimintansa tukemisek- kilöjäsenmaksuksi päätettiin 15 mk vuodes- si seura hankkii jäsenmaksuilla, järjestämällä sa, ja yhteisöjäsenmaksuksi 500 mk. keräyksiä ja arpajaisia, asianomaisella luval- Seuran perimmäiseksi tarkoitukseksi so- la, omistamalla ja ylläpitämällä urheilulai- vittiin sääntöjen 3. §:n mukaan: ”Suomen toksia, majoitus- ja ravitsemusliikkeitä sekä pikaluistelun koulutustoiminnan ja kunto- välittämällä luistelijoille urheiluvälineitä. luistelun edistäminen Suomessa. Tavoitteen Seuran jäseneksi voi päästä seuran johtokun- saavuttamiseksi Pikaluistelun Tuki tekee va- nan hyväksymä suomalainen tai ulkomaa- listustyötä julkaisemalla ja kustantamalla luis- lainen henkilö tai oikeuskelpoinen yhteisö, telua koskevaa kirjallisuutta, aikakausilehtiä joka suorittaa liittymismaksun sekä sitoutuu ja mainoslehtisiä sekä tukee luistelun tutki- suorittamaan vuotuisen jäsenmaksun ja nou- mustyötä sekä koulutus- ja kilpailutoimintaa dattamaan seuran sääntöjä.”(Pikaluistelija myöntämällä näihin tarkoituksiin apurahoja. 4/1969)

134 Kuvassa Kimmo Koskinen135 SLL:n kuva-arkisto PIKALUISTELU 70-LUVULLA Leo Linkovesi ensimmäinen sprinttereiden maailmanmestari Suomalainen luistelu oli 60-luvun loppupuo- vesi ylsi yllätykseen ja täysosumaan voitta- lella ja koko 70-luvun jäljessä kansainväli- essaan Eskilstunassa ensimmäisten sprintte- Leo Linkovesi teki 8.1.1972 pikaluistelun paljon, mutta hän sijoittui 500 metrillä vasta sestä kärjestä. Suurimpana syynä katsottiin rikilpailujen maailmanmestaruuden. Seppo historiaa saavuttamalla ensimmäisenä maa- kuudenneksi. Ennen Davosin ME-luistelua olevan tekojääratojen puute mistä johtuen Hänninen sijoittui kahdenneksitoista yhteis- ilmassa Davosin ”öljyjäällä” 38 sekunnin haa- Leo paransi SE-lukemia kaksi kertaa ja luis- pikaluistelijat Suomessa jäivät muiden mai- pisteissä. murajan (38.0) ja toi samalla kuuden vuoden teli Seppo Hännisen kanssa tuhannen metrin Kuvassa oikealla Leo den jalkoihin. 70-luvulla oli kahdet olympialaiset: Sap- jälkeen luistelun ME:n Suomeen. Sapporon SE:ksi 1.19,3. Linkovesi starttaa Saksan Pikaluistelun kuninkuudessa tapahtui poro 3.–13.2.1972, jossa Suomella oli viisi olympiakisoissa Linkovedeltä odotettiinkin Erhard Kellerin parina. vahdinvaihto vuonna 1969, jolloin Kimmo luistelijaa ja Innsbruck 1976, jossa neljä luis- koskinen saavutti ensimmäisen kerran Suo- telijaa edusti Suomea. men yleismestaruuden Kallion ”jäästadionil- Kaija Mustosen jälkeen otti Suomen ”Luis- la” Helsingin Työväen Luistelijain 40-vuotis- telijakuningattaren” tittelin haltuunsa Tuu- juhlakilvassa. la Vilkas. Hän voitti useita yleisluistelijain Kuva Pentti Pekkala Olympiakisojen viimeiset mitalit tulivat Suomen mestaruuksia vuosina 1970–1973 Suomeen Kaija Mustosen tuomina. Vielä ja 1976. Vilkas edusti Suomea myös lukui- 1972 oli Leo Linkovesi pistesijalla. Sen jäl- sissa EM- ja MM-kilpailuissa sekä kaksissa keen oli kansainvälinen luistelukärki yhä talviolympialaisissa. Sitten vuosikymmenen kauempana, vaikka toiveita menestyksestä loppupuolella tulivat kuvaan Paula-Irmeli eläteltiinkin Pertti Niittylän lupaavien esitys- Halonen, Tarja Rinne ja Pirjo Hyvärinen. ten jälkeen. Sprintteriluisteluissa Paula-Irmeli Halonen Miesluistelijoiden menestys kansainväli- oli ainoa, joka vei Suomen mestaruuden kah- sissä kilpailuissa ei ollut 1970-luvun alussa tena perättäisenä vuotena 1975–1976; 1978, sprinttereitä lukuun ottamatta, erikoinen. muuten mestaruuden voitti vuorovuosina Seppo Hänninen ja Leo Linkovesi hallitsi- Anneli Repola, Arja Kantola, Tuula Vilkas, vat sprintteriluistelua 1960- ja 1970-luvuilla Pirjo Hyvärinen ja Virve Mäkelä. (SLL:n luis- ja yleisluistelijoiden tilastoja hallitsi Kimmo telutilastot.) Koskinen 1969–1972, mutta seuraavina vuo- Vuonna 1972 ryhdyttiin sitten puuhaa- sina suomenmestareina nähtiin myös Raimo maan pikaluistelijoiden ammattilaiskilpailu- Hietala, Jouko Salakka, Olavi Hjellman, Ola- ja. Mukaan lähti monia maailman pikaluiste- vi Köppä ja sitten alkoikin Pertti Niittylän luhuippuja, heidän joukossaan myös Seppo hallinta. (SLL:n luistelutilastot.) Hänninen ja Leo Linkovesi. Amatööriluistelu Leo Linkovesi ja Seppo Hänninen ylsivät kärsi melkoisen kolauksen, mutta onneksi se vielä Sapporon olympiavuonna 1972 hyviin siitä toipui. tuloksiin. Hänninen oli olympiakisoissa 500 metrillä viides ja Linkovesi samalla matkalla kuudes. Olympialaisten jälkeen Leo Linko-

136 137 Ensimmäisissä virallisissa sprinttereiden Radalle viime hetkessä Pariinkymmeneen ikävuoteen asti hänel- Kuntopiiriä Linkovesi teki myös Pentti maailmanmestaruuskisoissa Eskilstunassa lä ei juuri ohjaajaa ollut, mutta hän sai Keijo Peltoperän laatimien ohjeiden mukaan. vuonna 1972 Leo vahvisti asemaansa maail- Kilpailuissa ihmeteltiin, miksei Linkovesi Tapiovaaralta ja Matti Karungalta aina muu- Linkoveden starttinopeus herätti menes- man nopeimpana luistelijana voittamalla mo- tullut radalle ajoissa. Vasta sitten, kun enää taman ohjeen silloin tällöin. Valmentautumi- tystalven aikana huomiota kaikkialla. Hän lemmilla kerroilla 500 m ja sijoittuen 1000 met- kaksi paria 500 metrillä ennen häntä oli luis- nen tapahtui kuitenkin enimmäkseen luon- lähti kuin raketti. Hän katsoi starttinopeu- Kuva Pentti Pekkala rillä sijoille 15. ja 16. Nämä saavutukset toivat telematta, Leo saapui radalle. nonmenetelmällä. den olleen kuitenkin itselleen luontainen Leolle ja Suomelle sprintterien ensimmäisen Tosiasiassa silloinkin hän oli saapunut ra- Luonnonmenetelmä tarkoitti, että hän jota lahja. (Pikaluistelija 1/1972.) maailmanmestaruuden. Seppo Hänninen dalle jo aikaisemmin. Hän ei verrytellyt ra- katsoi silmä tarkkana, mitä muut tekivät ja sijoittui kahdenneksitoista yhteispisteissä. dalla, vaan pukusuojassa ja stadionin takana jäljitteli tai tuumiskeli asioita omin päin. Leon luistelemat ajat ja sijoitukset olivat: ja tuli vasta sitten melkein suoraan omaan Luonnonlahjakkuus, siinä määritelmä, jo- Tilastojen kertomaa 38,70 (3.) 1.19,30 (1.) 38,00 (1.) 1.20,30 (5.) yh- lähtöönsä. Hän paiskasi kintaat maahan, ka on usein sovellettu Linkoveteen. Leo har- teispisteet 156,500 (1.). asettui lähtöviivalle ja starttasi. Linkovesi joitteli pääasiallisesti Helsingin Pirkkolassa. Tilastot 1972–1983 MM- ja EM- kisojen si- Leon maailmanmestaruus oli yllättävä, luisteli usein paljain käsin. (Suomen Urheilu- Alkukeväästä ensiksi tuli ohjelmaan kaksi joituksista ovat suomalaisten sprinttereiden kun tarkastellaan sitä valmistautumisen lehti 1972.) kertaa viikossa pitkähkö lenkki, joita hän veti kannalta parhaat. Leo Linkovesi ja Sep- mahdollisuuksiin nähden. Sapporon olym- myös kotinsa lähellä Ruskeasuon maastossa. po Hänninen ovat ollee kärkisijoilla koko Valmennusmäärärahat tiukalla pialaisten miesten luistelut päättyivät maa- Tässä vaiheessa oli ohjelmassa yksi tai kaksi viimeisen kauden, ja vain olympiamitalin Seppo Hänninen nantaina. Seppo Hännisen ja Leon piti harjoi- voimaharjoitusta. puuttuminen on pienenä kauneuspilkkuna opiskeli Kuopios- tella vielä ennen paluumatkaansa Suomeen, Talvella 1970–71 Leo (25 v) luisteli yhden Heinäkuussa tulivat jo lyhyemmät inter- sprintteideiden arvolistalla. sa ja edusti Kuopion mutta naisten luistelut alkoivat ja radalle ei kerran alle 40 sekuntia 500 metriä. Ei kuiten- vallityyppiset vedot ohjelmaan, ja elokuussa Seppo Hänninen oli Suomen ensimmäinen Luistinseuraa. Hän- ninen kilpaili kolmis- päästetty harjoittelemaan, joten harjoittelut kaan niin hyvin, että olympiakomitea ja sen harjoituskertoja oli 5–6 viikossa. Voimistelu 40 sekunnin alittaja 500 m:llä ajallaan 39,7 sa olympialaisissa jäivät väliin. Paluumatkakin kesti useita valiokunta olisivat tunteneet armoa ja myön- kuului olennaisesti jokaiseen harjoitusker- Cortinassa 27.1.70. Linkovesi alitti 40 sekun- ja sijoittui parhaim- päiviä, joten kotimaassakin pääsi harjoitte- täneet 4000 markan valmennusmäärärahan. taan. nin rajan peräti 24 kertaa, sai haltuunsa kak- millaan viidenneksi lemaan vasta seuraavalla viikolla. Suomes- Kauden 1971–72 aikana Leo luisteli 24 ker- Kuivaluistelu oli myös ohjelmassa, mutta si maailmanennätystä, 500 m 38,0 ja yhteis- Sapporon 1972 ki- sakaan ei Leo eikä Seppo päässyt kunnon taa alle 40 sekunnin 500 metrillä. Hänestä tu- hän ei liikkunut eteenpäin, vaan teki sitä pai- pisteissä 156,500. Yhteispiste-ennätys meni sojen 500 metrillä. jäälle. Tämä kaikki vaikeutti parhaan luisteli sprintteiden maailmanmestari ja hän jakoi kallaan. Se oli osa harjoituksesta, joka käsitti myöhemmin Länsi-Saksan Erhard Kellerille Grenoblen olympialaisissa 1968 hän si- lukunnon pysymistä ja siksi se ei pidemmillä maailmanennätyksen kahden muun luiste- joko juoksua tai voimaharjoittelua ja voimar- ja 500 metrilläkin nousivat Keller ja Ruotsin joittui kahdeksan- matkoilla enää ollutkaan kohdallaan. Onnek- lijan kanssa. Tässä vaiheessa olympiakomi- harjoittelun, yhteydessä kuivaluisteluharjoi- Hasse Börjes Linkoveden rinnalle. neksi 500 metrin si nopeus oli kuitenkin säilynyt ja Sapporon tea tarkisti kantansa ja myönsi 4000 markan tus tapahtui puntit niskan päällä. Sprinttereiden MM seppele jäi Leon omai- matkalla.Yleisluis- jälkeen ei jännityskään ollut pahimmillaan. apurahan jälkikäteen. (Pikaluistelija 1/1972.) Intervallivetojen tullessa ohjelmaan Linko- suudeksi. telijoiden MM-kilpai- Erhard Keller sanoi Sapporossa: ”Leo Lin- vesi säilytti kuitenkin myös pitkän tasaisen Kaikesta Linkoveden menestyksestä huo- luissa 1970 hän si- kovesi on epävarma, luistelee viidestä läh- vauhdin juoksulenkit kerran viikossa edel- limatta voitanee pikamatkojen parhaana joittui neljänneksi Luonnonmenetelmillä 500 metrillä. Sep- döstään neljä heikosti ja yhden loistavasti”. leen ohjelmassa. Intervallivedoissa hänellä maailmassa pitää Erhard Kelleriä, joka oli loistosuorituksiin po hätyytteli myös Eskilstunassa Leo luisteli kuitenkin molem- oli useita variaatioita, esim. 200 m, 500 m, Sapporossa talvikisojen kultamitaliluistelija. 500 metrin maail- mat 500 m:n matkat yhtä hyvin. (Suomen Ur- 800 m ja 1000 m:n vedot. Seppo Hännisen hyvät saavutukset jäivät manennätystä jää- heilulehti 1972.) Leo Linkovesi kuului jo viitisen vuotta ennen Voimaharjoittelussa hän suoritti kyykkyyn hieman Leo Linkoveden varjoon. Pikamatkal- den vain 0,1 sekun- menestystään Pentti Peltoperän valmennet- menoja, kun hänellä oli niskassa 80–150 kg la 38,2 ajallaan hän oli heti neljäntenä ennätys- tia Leo Linkoveden taviin ja pari viimeistä vuotta ennen ennä- painot. Linkovesi nousi penkille vuoroin va- kolmikon jälkeen. 1000:lla metrillä hän jakaa ME-ajasta. tyksiä, erittäin tiivisti. semmalla, vuoroin oikealla jalalla. tilaston toisen sijan Leon kanssa samalla ajalla.

138 139 Kansainvälisissä tilastoissa Kimmo Kos- luistelijoille. Sen allekirjoittivat 8 sprintteriä ajateltuna menettäjänä saattoi olla myös Lin- Kentän laidalla kinen mahtui pidemmillä matkoilla kahden- ja 8 yleisluistelijaa, joukossa mm. Sapporon kovesi. kuultua kymmenenviiden parhaan joukkoon kaikilla molemmat kultamitalimiehet Ard Schenk Ne luistelijat, jotka anoivat Liigan kaadut- USA:n isokokoinen matkoilla ja Jouko Salakka kahdella matkal- ja Erhard Keller. Suomalaisista lähtivät mu- tua kilpailu- tai toimitsijaoikeutta, saivat ne ja käheä-ääninen Kuva Pentti Pekkala Anne Henning ja la. Koskinen 1500 m 2.01,5 (4) 3000 m 4.21,6 kaan Leo Linkovesi ja Seppo Hänninen. SLL kotimaisiin tapahtumiin. Toimitsijaoikeuksi- Leo Linkovesi luiste- (12) 5000 m 7.35,4 (21) 10 000 m 15.38,87 (16) yritti saada Linkoveden perumaan päätök- en suhteen asiaa lienee katsottu ISU:n taholta livat molemmat Jouko Salakka 1500 m 2.03,9 (20) 3000 m sensä, mutta koska hänelle tarjotut edut läpi sormien, koska monia näistä luistelijois- 500 m:n maailman- 2.24,48 (25). muodostuivat pelkästään olympiakomitean ta on myöhemmin nähty myös kansainväli- ennätykset Davosis- Tuula Vilkas on kansainvälisissä tilastoissa vaatimattomasta valmennustuesta, hän py- sissä tapahtumissa ja jopa ISU:n tehtävissä. sa 8.1.1972. Suo- paljon korkeammalla kuin mitä kansainväli- syi päätöksessään siirtyä Liigaan. Hännisen Linkovesi jatkoi harrastelijatasolla ko- men Urheilulehden 1972 kolumnissa nen menestys antaisi odottaa. Arja Kantola osalta tilanne oli toinen hänen ilmoitettua timaisissa kilpailuissa 80-luvulle saakka. mainittiin, että valo- mahtui myös pikamatkalla tilastoihin. lopettamisestaan Sapporon olympialaisten Hänninen puolestaan toimi eräissä SLL:n kuvaajat halusivat Kotimaan tilastoissa kärjessä olivat samat jälkeen. Hännistä syyteltiin monelta taholta valmennus-, hallitus- ja valiokuntatehtävissä molemmat yhteis- luistelijat kuin kansainvälisissäkin tilastois- Linkoveden vetämisestä mukaan hankkee- sekä poikansa Jannen valmentajana 90-luvun kuvaan ja Linkove- sa. (Pikaluistelija 1/1972.) seen. Asiassa ei kuitenkaan ole mitään perää. loppupuolelle saakka. (Kirjoittaja Seppo Hän- den antavan pusun ISU käynnisti vastatoimet välittömästi ja ninen; Pikaluistelijoiden ammattilaiskilpailut.) Annen poskelle. Jäl- ikaluistelijoiden keenpäin muut suo- P ilmoitti mm. asettavansa kaikki ne radat boi- malaiset tekivät kiu- ammattilaiskilpailut kottiin, joilla Liiga kilpailuja järjestäisi. saa Leolle: ”Olet Kausina 1973 ja 1974 järjestettiin kumpa- sinäkin eri tyyppi, Sapporon olympialaisten 1972 jälkeen ehkä nakin EM- ja MM-kilpailut sekä 4–5 muuta kun menet pussaa- kuumin ja suomalaiseenkin pikaluisteluun kilpailua Hollannissa, Ruotsissa ja Norjassa. maan toista mies- vaikuttanut asia oli ammattilaisliigan, myö- Liigasta ei kuitenkaan koskaan muodos- tä.” Paikalle sattui toinen jenkkityttö hemmin ”Liiga”, perustaminen. tunut urheilullista menestystä eikä taloudel- Diane Hollum, joka Liiga sai alkunsa aikanaan maailman- lisestikaan sellaista kuin oli suunniteltu. Sen myös oli kova yleismestaruuden ja olympiakultaa voitta- toiminta loppui kauden 1974 jälkeen. Pääsyi- luistelija, hän tiedus- neen Ruotsin Johnny Nilssonin ajatukses- nä lienee olleet monien luistelijoiden heikko teli, mitä suomalai- ta ajankohtana, jolloin amatöörisäännöt panostus, koska monet heistä olivat uransa set oikein nauravat. olivat täysimääräisinä voimassa ja lajin loppuvaiheessa ja kaikki mahdollinen oli jo Joku kertoi sen hä- nelle. Diane melkein päätapahtumat toivat ISU:lle hyvät tulot saavutettu, sekä ISU:n voimakkaat vastatoi- räjähti kiukusta ja 20 000–30 000 henkilön katsojamäärinä, mai- met. suomalaiset joutui- nos- ja sponsori- sekä tv-sopimuksina, mutta Kilpailuissa Linkovesi ja Hänninen sijoit- vat vähän luimistel- luistelijoille ei jäänyt käytännössä yhtään mi- tuivat tavallisesti sijoille 3–5. Joissakin tapah- len poistumaan pai- tään. Nilsson kokosi Ruotsista, Hollannista, tumissa saattoi tulla voittojakin. kalta. Dianen kiukku Norjasta ja USA:sta liikemiesryhmän, joka Suomalainen luistelu menetti Linkovedes- ei sentään kauan kestänyt. kehitti mallin Liigan toiminnalle ja teki tar- sä kärkinimensä. Hänellä olisi saattanut olla vittavat sponsori-, rata- ym. sopimukset. vielä paljon annettavaa seuraavien vuosien Malli ja luistelijasopimusehdotukset esi- arvokisoissa, olihan hän sopimuksen allekir- Kuvassa ylhäältä Kimmo Koskinen, Jouko Salakka ja tettiin kauden 1972 parhaiten menestyneille joittaessaan vasta 25 v. ikäinen. Jälkikäteen Leo Linkovesi Sapporossa 1972

140 141 Sapporo 1972 telijamme kävivät Japanissa vuoden 1963 naisten- ja Leireilyä Inzellissä miesten MM-kilpailuissa Karuizawassa. Matkalla Inzelliin Mitkä sitten ovat luistelijoittemme mahdollisuudet Suomalaiset pikaluistelijat olivat takaa-ajo- Matka tehtiin laivalla päästä olympiajoukkueeseen. Suomen Olympiako- asemissa olympiavalmennuksessa muiden Lyypekkiin ja sieltä SLL:n Kuva-arkisto autolla Inzelliin. Me- mitean tavoitteena on lähettää mahdollisimman teho- maiden luistelijoihin nähden, koska maassa rimatka oli levoton ja kas ja vain huipuista koostuva joukkue. Edellytetään ei ollut tekojääratoja. Harjoittelu jouduttiin merisairaus vaivasi mahdollisuutta sijoittua lajissaan kymmenen parhaan suorittamaan leireilemällä, mutta silti näh- Paulaa ja allekirjoit- joukkoon olympiakisoissa. Tämä päämäärä mieles- tiin luistelijoilla oleva kohtuulliset sijoittu- tanutta. Maihinnou- Talviolympiakisat järjestettiin 1972 ensi ker- sään olympiakomitea rajoittaa myös olympiavalmen- mismahdollisuudet jopa mitaleille. Leiritys su Lyypekissä oli taa Aasiassa, kun Japanin Sapporo sai kisat nettavien lukumäärää. Toimenpide pyrkii antamaan ja valmentautuminen tapahtui Inzellin teko- myös vaikuttava. Ol- li, Kimmo ja auton- järjestettäväkseen. suppeammalle valittujen joukolle tehokkaamman val- jääradalla, jossa harjoittelivat vuoden 1971 kuljettajamme Reijo mennuksen kuin ennen. alussa nimetyt pikaluistelijat Kimmo Koski- työnsivät Chevro- Sapporoon – tavoitteena Luisteluliitomme kohdalla tämä on merkinnyt si- nen, Timo Luostarinen, Raimo Hietala, Arja letin laivasta tulliin olympiamenestys tä, että edellisenä vuonna kuuden valmennettavan Kantola ja Paula Halonen Suomen Luistelu- akun tyhjennyttyä lukumäärä on pudonnut neljään. Edellisenä kautena liitosta sekä Olavi Hjellman, Rauli Helén ja teknisen vian vuok- Olympiavuosi on ollut aina merkkivuosi maksettiin luistelijaa kohti 3 000 markan määräraha, Kaija-Liisa Keskivitikka TUL:sta. si. Maihinnousukort- tikin jäi meille. urheilulle, niin myös pikaluistelulle. Takana kun se nyt on 4 000 markkaa. Toisin sanoen, liittom- Inzellin leiri oli eräs pisimpiä suomalai- Mökkimajoituksessa me tulee saamaan olympiakomitealta tälle kaudelle ovat menestysvuodet Innsbruck ja Grenoble, sen luistelun historiassa, yhteensä 50 päivää. nukuimme ensim- joista molemmista saatiin kotiin tuomiseksi 16 000 markkaa olympiavalmennukseen. Siitä mak- Joukkue harjoitteli Matti Kovasen ja Pentti mäisen yön verryt- mitalit. Ilman olympiakomitean tukea ei val- setaan tämän vuoden aikana 8 000 markkaa ja loput Peltoperän johdolla. telypuvuissa villasu- mennusta olisi voitu viedä läpi suunnitelmi- heti kun komitealla on rahaa. Sielläkin on rahasta Kotiinpaluun jälkeen Koskinen saavut- kat jalassa ja pipo en mukaisesti. Tuki auttoi Inzellin ja Davosin huutava puute. ti huippukunnon jo vuodenvaihteessa, ja päässä. Lämmin vesikään ei kuulu- leirien toteuttamista. Joukkuevalinnat olivat On vahinko, ettei valmennuspäällikkö Kalevi Tuo- ankaran pakkassään vallitessa hän luisteli nut mökin hienouk- misen mielipide suuremman luisteluvalmennettavien vaikeita ja toivat joillekin pettymyksiä. Valin- Karstulassa kympin häikäisevään aikaan siin; tilanne korjaan- nat voitiin tehdä kuitenkin paremmin kuin ryhmän nimeämiseksi saanut riittävää kannatusta 15.39,4, joka oli silloin maailman kärkiaikoja. tui kun pääsimme ennen, sillä jatkuvan karsimisen tilalle tuli olympiakomiteassa. Onhan totta, että meillä on useita Keskitalven tärkeissä kilpailuissa ei yksikään muuttamaan päära- luistelijoiden tulosten ja mahdollisuuksien lupaavia tyttöjä ja poikia huipputuloksiin kipuamassa. Inzellissä harjoitelleista ollut iskukunnossa. kennuksen toiseen tarkkailu. Tämä valmennettavien lukumäärän rajoittami- Menestys miesten EM- ja MM-kilpailuissa kerrokseen. Viikko tulomme jäl- nen neljään ei suinkaan merkitse sitä, etteikö muil- jäi yhtä vaatimattomaksi kuin edellisenäkin keen pääsimme lakin kuin nyt valituilla olisi mahdollisuuksia päästä Olympia-ajatuksia vuonna. Naisten pohjoismaisessa maaotte- muuttamaan jäästa- olympiaehdokkaiden joukkoon. Toisin sanoen, hyvin lussa ja EM-luisteluissa Inzellissä harjoitel- dionille, jossa saim- Pikaluistelija- lehdessä 4/1970 Aarno Paju- monella on vielä mahdollisuus päästä mukaan Sap- leet epäonnistuivat. Sen sijaan kotimaassa me käyttöömme nel- nen kirjoitti: poroon. Riittävän hyvät tulokset ja ennätysten roima paljon myöhemmin jääharjoittelunsa aloitta- jä huonetta, jotka parantaminen avaavat oven olympiajoukkueeseen.” neet sprintterit Hänninen ja Linkovesi sekä eivät olleet asumis- mukavuudeltaan yh- ”Vuoden kuluttua ovat jälleen edessä olympialaiset, (Pikaluistelija 4/1970) naisluistelija Tuula Vilkas luistelivat odotuk- Sapporossa Suomea edustivat sprintterit Leo Linkovesi ja Seppo Hänninen, joiden tä hyviä kuin loma- tällä kertaa Sapporossa Japanissa. Usean luistelijan menestys ei kuitenkaan ollut odotuksien mukainen. Kuvassa edessä vasemmalla sia paremmin. Tuloksia tarkasteltaessa herä- kylässä. TL Leo Linkovesi vääntää kättä Erhard Kellerin kanssa. Takana vasemmalla on 500 m:n mielessä kangastaa halu päästä mukaan tälle pitkälle sikin kysymys, oliko Inzellin jääharjoittelu erikoismies Japanin Masaki Suzuki ja Seppo Hänninen. ja varmaan mielenkiintoiselle matkalle. Viimeksi luis- ajoitettu väärään ajankohtaan?

142 143 Olympiakomitea asettaa kuuttavasti, että oli perusteltua valita heidät näyttöjen perusteella Suomea edustamaan Olympialaiset pikaluistelun sprintterimatkalle, ja jo ennen sprintterit Seppo Hänninen ja Leo Linkovesi lopulliset Sapporo-kiintiöt karsintakilpailuina Davosin ME-luistelua Leo oli parantanut sekä yleisluistelijat Jouko Salakka ja Kimmo MM-kisoihin? Olympiakomitea määritteli luistelijoille SE-lukemia kaksi kertaa ja luistellut Seppo Koskinen. Naisluistelijat olivat Tuula Vilkas

SLL :n kuva-arkisto SLL Sapporon olympia- kiintiöt, joiden pohjalta lopulliset luistelija- Hännisen kanssa 1000 metrin SE:ksi 1.19,3. ja Arja Kantola. kisat muodostui- valinnat tammikuussa 1972 tehtiin. Olym- Kestävyysluistelijoiden kohdalla tilanne Pikaluistelusta odotettiin Leo Linkovedel- vat eräälle suoma- piakomitea päätti, että kisoihin lähetetään oli täysin avoin. Olympialaisiin lähtevät piti tä mitalia, sillä olihan hän ennen olympialai- laisluistelijalle myös korkeintaan kolme mies- ja kolme naisluis- valita joukosta Kimmo Koskinen, Raimo Hie- sia luistellut 500 m:n maailmanennätyksen, karsintakilpailuk- telijaa. Rajoista keskusteltaessa Olympiako- tala ja Jouko Salakka. Hänninen ja Linkovesi mutta Leo horjahti 500 m:n luistelussa jääden si. Jouko Salakal- mitean Hannu Koskivuori sanoi: ”Näitä nyt olivat jo käytännössä varmistaneet paikkan- kuudenneksi. Myös Seppo Hännisellä oli hy- le ilmoitettiin, että häntä tarkkaillaan asetettuja rajoja ei voida enää ylittää”. Käy- sa, joten kolmikosta vain kahdella oli mah- viä näyttöjä, mutta hänenkään suorituksensa ja hänen tuloksiaan tännössä tämä ei kuitenkaan merkinnyt sitä, dollisuus tulla valituksi. Parhaat näytöt oli ei riittänyt 500 m:n luistelussa kuin viiden- verrataan niihin, mi- että kiintiön mukainen luistelijamäärä Sap- Jouko Salakalla, joka oli edellisenä vuonna nelle sijalle. Jouko Salakka oli tällä matkalla tä Raimo Hietala te- poroon lähetettäisiin, vaan olympiakomitea ensimmäistä kertaa MM-edustajana. Salakka 27:s. kee kotimaassa ja teki lopullisen valinnan viimeisessä valinta- oli sopinut yksityisten tukijoittensa kanssa, Kimmo Koskinen oli 1500 m:n luistelussa päätös siitä, kum- kokouksessa tammikuussa. että hän voisi yrittää huipulle, ja yksityisen 10. (2.08,18) ja Jouko Salakka 17. (2.10,22). pi edustaa yhdes- sä Kimmo Koski- Suomella oli valintahetkellä vain kolme rahoituksen turvin hän pääsi harjoittelemaan Kimmo oli parhaimmillaan 10 000 m:n luis- sen kanssa Suomea naisluistelijaa, joita kannatti ajatella Sappo- myös Davosiin, jossa hän EM-kilpailuissa oli telussa, jossa hän sijoittui seitsemänneksi Oslossa yleisluiste- ron- matkalle. Inzellin syksyn kilpailujen pe- tuloksissa (15.) ja Hietalaa (32.) parempi. Sa- (15.38,87). Voittaja Ard Schenk luisteli ajan lijoiden MM-kisois- rusteella olivat Tuula Vilkas ja Arja Kantola jo lakka hävisi kuitenkin Raimo Hietalalle yh- 15.01,35. Jouko oli samalla matkalla 19:s. sa tehdään sen mu- varmistaneet paikkansa. Kantolalla arvioitiin teispisteissä MM-kilpailuissa Göteborgissa Kimmo ja Jouko luistelivat myös 5000 m, kaan. Suomi sai olevan mahdollisuudet jopa 10 parhaan jouk- 13.–14.2.1971. Koskisen sijoitus oli 11:s. Osa jolla Kimmo oli 11:s. ja Jouko 18:s. lähettää kisoihin vain kaksi luistelijaa. koon kahdella lyhyemmällä matkalla, ja 500 Inzellissä harjoitelleista oli kuitenkin koti- Naisten 500 m:n luistelussa Arja Kantola Ilmoituksen kuul- metrillä pistesijoille. Vilkkaalla puolestaan maassa, joten yllätyksiä olisi vielä voinut oli 16. ja Tuula Vilkas 24:s. Tuhannella met- tuaan Hänninen ja arvioitiin olevan 1000, 1500 ja 3000 metrillä sattua. rillä Tuula oli 11. ja Arja 21:s. Arja Kantola Linkovesi olivat heti mahdollisuus aivan kärkipäähän. Kolmas Luistelijoille ei juuri annettu järin suurta ei luistellut 1500 m:n matkaa, jolla Tuula kyselemässä, onko ehdolla oleva naisluistelija oli 18-vuotias An- mahdollisuutta kisamatkaan. Olympialais- sijoittui 16:nneksi. Tuula Vilkas luisteli erin- heilläkin menossa neli Repola, sillä hän luisteli Inzellissä jäähän ten valintakomitean kiintiöintiin vaikutti omaisen ajan 3000 m:n matkalla (5.05,92) ja karsintakilpailu Eskilstunaan, mutta totuttuaan kolmella matkalla ennätyksensä, todennäköisesti luistelijoiden edellisvuoden sijoittui sillä seitsemänneksi. Voittaja Stien Aarno Pajusen 500 metriä 46,2, 1000 metrillä 1.34,5 ja 15000 vaatimaton menestys kansainvälisissä kil- Baas-Kaiser luisteli 4.52,14. mukaan ei ollut. m 2.24,8. Kuitenkin parannettavaa vielä jäi. pailuissa. He eivät uskoneet, että merkittä- (Suomen Urheilu- Selviöltä tuntui jo, että Sapporoon lähtee vää parannusta ehtisi tapahtua. (Pikaluistelija Sapporon mitalit lehti 1972.) sprinttereistä Seppo Hänninen ja Leo Lin- 3–4/1971.) kovesi. Molemmat luistelivat Davosin ”öljy- Sapporon talvikisoissa tapahtui se mitä oli jäällä” loistavia aikoja. Leo saavutti ensim- Pikaluistelijoiden tulokset pitkään pelätty: Suomi jäi ensi kerran olym- mäisenä luistelijana 38 sekunnin haamurajan piahistoriassaan ilman yhtään kultamitalia. Olympiavalmennettavat leirillä Inzellissä. Kuvassa vasemmalta Kimmo Koskinen, tehden samalla uuden 500 m:n maailman- Lopullisissa valinnoissa 16.1.1972 pika- Suomi sai talvilajeista neljä hopemitalia ja Rauli Helén ja Timo Luostarinen. ennätyksen. Molemmat luistelivat niin va- luistelujoukkueeseen valittiin annettujen yhden pronssin.

144 145 Innsbruck 04.–15.2.1976 esittivät sen, että Niittylä oli Olavi Köpän Olavi Köppä luokkaa. Kolmas naisluistelijaehdokas Tarja Rinne joutui jättämään hyvästit olympiaki- Ennen Innsbruckin olympialaisia täysin tun- soille äärimmäisen täpärästi. tematon luistelija Olavi Köppä saavutti 15. SLL:n kuva-arkisto Jukka Lampiniva kirjoitti Suomen Urhei- sijan EM-kilpailuissa. Vuoden 1972 jälkeen lulehdessä 21.1.1976, että maailmantilaston hän oli pitkästä aikaa tilastoitu suomalainen kärkipäähän tuloksillaan sekä viime että tänä pikaluistelija, joka esiintyi tilastoissa eikä Vuoden 1976 talviolympiakisat oli alun pe- vuonna kuuluva 3000 m:n luistelijamme Tar- hän huonosti pärjännyt olympialaisissakaan. rin myönnetty Denverille, mutta niistä luo- ja Rinne pudotettiin armotta kisakoneesta, Köppä sijoittui olympialaisten 1500 m:n vuttiin kansanäänestyksen hylättyä julkisen jotta jotkut muitten lajien ”turistit” mahtuvat luistelussa 10. ja 10 000 m:n luistelussa par- kisarahoituksen. mukaan. Miesten edustajamme Pertti Niitty- haana suomalaisena ajalla 15.39,73 sijalle lä ja Olavi Köppä lienevät parhaimmillaan yhdeksän. Parempia olivat kuitenkin juni- Olympiavalintoja 1000 m:n ja 1500 m:n matkoilla. Molemmilla ori- Niittylän sijoitus kahdeksanneksi 1000 oli mahdollisuus hyviinkin sijoituksiin, jos metrillä ja Paula Halosen 500 metrin luistelu- Suuremmitta yllätyksittä olympiakomitean kaikki onnistuisi nappiin. Silti liikoja ei olisi aika 43,99, jolla hän sijoittui kahdeksanneksi. hallitus valitsi Suomen kisajoukkueen ja pi- ollut syytä odottaa, sillä maailman kärki oli Tuula Vilkas oli 3000 m:llä 12. omalla ennä- kaluistelijat Innsbruckin talviolympialaisiin. laajentunut pikaluistelussa tavattoman voi- tyksellään 4.51,71. Kisajoukkueen muodostivat Pertti Niittylä, makkaasti. Parikymmentä luistelijaa maail- Olavi Köppä sijoittui vielä EM-kilpailuissa Olavi Köppä, Paula Halonen ja Tuula Vilkas. mantilaston kärjessä olivat niin lähellä toisi- 1977 neljännelletoista tilalle, mutta hävisi sen Pieniä ihmeellisyyksiä joukkueen valintaan aan, että kuka hyvänsä voi kisoissa yllättää. jälkeen luistelun parista kokonaan. Yläkuvassa Olavi Köppä ja alakuvassa Tuula Vilkas kuitenkin liittyi. Helpoimmin olympialipun (Suomen Urheilulehti 21.1.1976.) syrjään kiinni tuntuivat pääsevän johto- ryhmän jäsenet. Kummastusta herättänyt- Sammakkopukuja ja asuvaikeuksia Tuula Vilkas nousi tä johtajien suurta määrää (34) perusteltiin Innsbruckissa 1976 astuivat muotiin luistelijoi- naisten kärkiluistelijaksi suoritettavien lajien runsaudella ja niiden den sammakkopuvut. Suomalaisillakin niitä jo oli,

toisistaan erillään sijaitsevilla kilpailupai- vaan ei hupullisia. Kaija Mustosen jälkeen nousi naisluistleijoi- SLL:n kuva-arkisto koilla. (Suomen Urheilulehti 1972.) – Paikan päällä onnistuimme hankkimaan Pau- den kärkinaiseksi Karstulan Tuula Vilkas. la Haloselle huppuversion. Mutta vain punaisena Hän voitti viisi Suomen mestaruutta ja edusti ja siitäkös metakka nousi, kun ei tytöllä ollut si- Suomea lukuisissa EM- ja MM-kilpailuissa Tilastoja tutkimalla Niittylä nistä eikä siniristilippua rinnassa, muistelee Pent- sekä kaksissa talviolympialaisissa. Tuula Vil- mukaan Innsbruckiin ti Peltoperä. Kolmella tonnilla Paula sitten luisteli taas jo kas oli Innsbruckin talviolympialaisissa 3000 Luistelu oli ainoa laji, jossa OK:n hallitus Suomen kisa-asussa. Mutta nyt kävi niin, että m:llä 12. omalla ennätyksellään 4.51,71. otti edustajan mukaan OK:n valmennusva- asusta repesi edestä koko matkalta puvun veto- liokunnan esittämien nimien ulkopuolelta. ketju. Luisteluliitto ehdotti kahdeksaa olympialuis- – Onneksi Paulalla oli laamapaita alla, muuten olisi tullut kielletty näytös ja ties vaikka mitä seu- telijaa, mutta ei saanut listalleen mahtumaan raamuksia. Pertti Niittylää, joka kuitenkin valittiin nel- jänneksi luistelijaksi. Perusteluina valitsijat

146 147 Kansainvälistä kilpailutoimintaa Moukarinheittäjästä tä kukin vuorollaan paransi sprintereiden yhteispisteiden maailmanennätystä. (Suomen 70-luvulla pikaluistelun ME-mieheksi Urheilulehti 1970.)

Maaottelu Eskilstunassa vaan päivään, jolloin luisteltaisiin ainoastaan Hasse Börjes kaksikymmentäkaksivuotias 500 ja 3000 m jo suoritetun arvonnan mukai- luisteli Davosissa 1970 uuden maailmanen- 4.1.1970 sesti. Ruotsalaiset ehdottivat, että pakkasraja nätyksen 38,9. Hän aloitti urheilijauransa lu- alennettaisiin –16 asteeseen, ja ehdotus hy- paavana heittäjänä 17-vuotiaana. Hän työnsi Suomen maajoukkueessa luistelivat Pekka väksyttiin. kuulaa ja heitti moukaria. Pohjoismaisessa Halinen, Raimo Hietala, Olavi Hjellman, Seuraavana päivänä auringon lämmittävä nuorten moukarikisassa Börjes sijoittui v. Kari Hujanen, Seppo Hänninen, Kimmo vaikutus oli ilmeinen ja ilma muutenkin suo- 1966 kolmanneksi. Koskinen ja Timo Luostarinen sekä nuorten tuisa. Toisin kuitenkin kävi. Kilpailijoiden Seuraavana talvena hän kuitenkin aloitti joukkueessa Seppo Mannila, Timo Portaan- saavuttua kentälle näytti radalla auringossa pikaluistelun ja löysi oikean lajinsa saavu- korva, Jorma Sirviö ja Jorma Veistola valmen- olevan –16,5 astetta, mutta varjossa jo –19 as- tettuaan yllättäen 500:llä ajan 42,8. Yli 90-ki- tajanaan Pentti Peltoperä ja matkanjohtajana tetta. Koska auringon vaikutus tästä hetkestä loinen Börjes hävisi vielä tammikuussa 1967 Martti Santala. Maajoukkueen tavoitteena eteenpäin olisi vähentynyt, päätti ylituomari Pekka Haliselle pikamatkalla 0,2 sekuntia, oli luistella Ruotsi nurin Eskilstunan liuk- Enqvist joukkueiden johtajien kanssa neuvo- mutta voitti Kimmo Koskisen 0,1 sekunnilla. kaalla tekojääradalla. Pakkasen alkaessa ki- teltuaan peruuttaa ottelu toisenkin päivän Kyseessä oli nuorten Suomi – Ruotsi- maaot- ristymään sovittiin arvontatilaisuudessa 20 osalta. telu. Ensimmäisissä olympialaisissaan 1968 Innsbruckissa naisten asteen pakkarajasta. Tässä tilaisuudessa oli Maaottelua ei voittanut Ruotsi eikä Suomi, hän sijoittui viidenneksitoista ajalla 41,2. MM-kilpailuissa 1969 (Pikaluistelija 1/70.) Tarja Rinne oli 13. ja Arja läsnä koko Suomen joukkue, Ruotsin liiton vaan lämpömittari. Samana talvena hän kuitenkin alitti ensim- Kantola 22:s. Kaija-Liisa vanha ja arvovaltainen puheenjohtaja Sven mäisen kerran 40 sekunnin rajan (39.9), kiitos Låftman, sihteeri Bertil Olsson ja Ruotsin kovien harjoitusten Keski-Euroopan loisto- Keskivitikka oli kahdes- uomi sai yllättäen toista yhteispisteissä. joukkueen johtaja George Pettersson. S radoilla. Pitemmät matkat kuten 1000 m:n Kuvassa Tarja Rinne. Ensimmäisenä kilpailupäivänä lämpö- 3 paikkaa naisten MM- luistelu olivat hänelle jo liian pitkiä matkoja. mittari osoitti kentällä pari tuntia ennen ja EM-kisoihin Alma-Atassa Börjes sitten paransi maail- kilpailujen alkamishetkeä 19 pakkasastetta. manennätystä ja luisteli 500 m:llä ajan 38,7. Molemmat joukkueet määrättiin luisteluval- Vuoden 1970 naisten yleisluistelijoiden MM- Sapporon olympialaisissa 1972 Börjes luisteli miuteen. Kuitenkin yllättäen ruotsalaisten ja EM-kilpailujen kolmas kilpailupaikka tuli Ruotsille hopeamitalin 500 m:n luistelussa. johtaja ilmoitti joukkueensa kieltäytyneen yllättäen, kun ISU oli hylännyt USA:n Dia- Vuonna 1972 kaiken huippuna oli 38,0 se- luistelemasta pakkasesta johtuen. Tämä oli ne Holumin luistelun Innsbruckissa naisten kunnin maailmanennätys 500 m:llä, mutta tietysti sopimuksen vastainen ja suomalaiset MM-kisoissa vuonna 1969. Täten pisteis- tämän ajan hän jakoi yhdessä Leo Linkove- ilmoittivat luistelevansa joka tapauksessa, sä kolmanneksitoista sijoittunut Kaija-Lii- den ja Erhard Kellerin kanssa. Linkovesi oli SLL:n kuva-arkisto koska olivat jo kentällä starttivalmiina. Tällä sa Keskivitikka nousi kahdenneksitoista. ensimmäinen luistelija, joka luisteli 500 m välin pakkanen kiristyi ja kun ruotsalaisten Maan kolmannen edustuspaikan ehtona aikaan 38,0. Sprintereiden maailman kärki- Inzellin sprintteriluisteluissa Erhard Keller voitti 500 metrin luistelun, toiseksi tuli Leo johto saapui kentälle mittari näytti jo –21 oli sijoittuminen 12 parhaan joukkoon. Sa- luistelijoita vuosina 1971–1972 olivat Ove Linkovesi ja kolmanneksi sijoittui Ove König. Inzellin MM-kilpailuissa 1971 Ove astetta. Tällöin suomalaisetkin hyväksyivät moissa kilpailuissa Tarja Rinne oli 13. ja König, Ivar Eriksen, Hasse Börjes, Erhard König oli hopealla. Vuonna 1972 huippuna oli Börjesin luistelema 500 m:n maailman-

SLL:n kuva-arkisto päätöksen kilpailujen siirtämisestä seuraa- Arja Kantola 22:nen. (Pikaluistelija 4/1969) Keller, Johan Granath ja Leo Linkovesi. Heis- ennätysaika, jonka hän jakoi Kellerin ja Linkoveden kanssa.

148 149 Miksi menestystä ei tullut Tietokulma: Yleisluistelijoiden naisten EM-kisat sprintterinaisille West-Allisissa? Tammikuun 16 p:nä MM-kilpailut 1970 1971 alitettiin 1500 Kansainvälinen Luisteluliitto päätti kokouk- pailuissakin, 500, 1000, 1500 ja 3000 metriä. m:n kahden minuu- Tuula Vilkas kunnostautui naisten yleisluiste- West Allisin kilpailuissa menestyi vain Tuula sessaan Englannissa 3.–6.7.70 lisätä arvokil- ISU:n sprintterikisoissa on sekä miesten että tin haamuraja. Luis- lijoiden MM-kilpailuissa West Allis-pikaluis- Vilkas sijoittuessaan yhdenneksitoista MM- pailujen lukua kolmella. Miesten ja naisten naisten matkoina 500 ja 1000 metriä, jotka telun tapahtuma- teluradalla 28.2.1970. kilpailussa, jossa hänen paras sijoituksensa maailmanmestaruuskilpailujen ja miesten luistellaan kahdesti siten, että samat matkat paikkana oli Davos, Viidensadan luistelu meni kompuroiden, oli 3 000 metrin luistelussa sija 5. Hän turvasi euroopanmestaruuskilpailujen lisäksi järjes- luistellaan myös toisena kilpailupäivänä. missä 1500 m:n en- mutta muut matkat sujuivat paremmin. Hän samalla kolme edustajapaikkaa vuoden 1971 tetään jo alkavana talvena naisten euroopan Alimman aikapistemäärän neljästä luistel- nätyksiä oli aikaisemminkin rikot- oli kahdeksas 1000 metrin luistelussa, omal- kisoihin, jotka järjestettiin Helsingissä. mestaruuskilpailut sekä miesten ja naisten lusta matkasta saavuttanut voittaa mestaruu- tu Oscar Mathisenin la ennätysajallaan 1.34,4, 1500 metrillä myös Pentti Peltoperän mukaan West Allis ei ole sprintterikilpailut ISU:n mestaruudesta. den. ISU:n sprintterikisoihin saa kukin maa päivistä alkaen. Hol- kahdeksas ja 3000 metrillä viides – myös sopiva paikka kansainvälisille kilpailuille, Naisten euroopanmestaruuskilpailuissa ovat lähettää vain 5 miestä ja 5 naista. Kisoihin ei lannin huippuluiste- ennätysajallaan 5.10,0 edellään vain Hollan- koska sääolot tekevät sen vaikeaksi. Radalla matkat samat kuin maailmanmestaruuskil- mahdu siis Euroopan kaikki kärkiluistleijat. lijat olivat elämän- nin luistelijat. Tuula voitti kaikki neuvosto- ei ole tuulensuojaa. Voimakas tuuli puhalsi sä kunnossa. Ard liittolaiset kahdella pidemmällä matkalla ja luistelijan takaa, ja jos hän sai arvonnassa si- Schenk ja Kees Ver- kerk luistelivat pa- Hollannin Stien Kaiserin pariottelussa 1000 säradan, niin sisärataa täysillä luisteleva ei rina. Armoa ei pyy- metrillä. (Pikaluistelija 2–3/1970.) helposti pysynyt sisäkaarteessa ja oli vaa- detty eikä annettu. rassa lentää radalta ulos. Onnetar käänsi he- Tilastojen kertomaa Ard voitti kaksin- ti alussa suomalaisille selkänsä, sillä kaikki printtereiden Ruotsalaiset pitivät tilastoja vuosien 1893–1972 välillä MM- ja EM- kisojen sijoituksista. Tilastoissa suomalai- kamppailun niukas- S kolme suomalaista joutuivat aloittamaan 500 ti ajalla 1.58,7 ja toiset sprintterit sijoittuivat parhaiten. Tämän tilaston kärjessä ja jokseenkin saavuttamattomissa oli Clas Thun- epäviralliset kisat m:n luistelun sisäradalta. seksi tuli Kees myös MM- berg. Leo Linkovesi ja Seppo Hänninen olivat kärkisijoilla koko viimeisen kauden ja vain olympiamitalin puut- haamurajan alitta- Hänninen kiihdytti rohkeasti vauhtiaan, tuminen oli pienenä kauneuspilkkuna sprinttereiden arvolistalla. valla ajalla 1.59,9. West-Allisissa USA:ssa olivat 21.–22.2.70 myös mutta otti kaarteen liian tarkasti, ja ratamer- Seppo Hänninen oli ensimmäinen Suomen 40 sekunnin alittaja 500 m:llä ajallaan 39,7 Cortinassa 27.1.70. Entinen ME-aika ensimmäiset ISU:n järjestämät sprintterei- kinnöissä käytettävä puupalikka jäi luis- Linkovesi alitti 40 sekunnin rajan peräti 24 kertaa ja sai haltuunsa kaksi maailmanennätystä 500 m 38,0 ja yh- teispisteissä 156,500. Yhteispiste-ennätys meni myöhemmin Länsi-Saksan Erhard Kellerille, ja 500 metrilläkin oli Verkerkin Innt- den MMpikaluistelut. Ensimmäisissä ISU:n timen alle. Terä ei tavoittanut jäätä ja mies nousivat Keller ja Ruotsin Hasse Börjes Linkoveden rinnalle. zelissä luistelema sprinttereiden MM-kilpailuissa Suomea edusti lensi yli lumivallin. 2.01,9. Juhani Jär- Sprinttereiden MM-seppele jäi Leon Linkoveden omaisuudeksi. Kaikista Linkoveden menestyksistä huoli- West-Allisissa naisten kilpailussa Tuula Vilkas Kimmolle kävi samoin, kun hän sisärataa vinen luisteli ME- matta voitaneen pikamatkojen parhaana maailmassa pitää Erhard Kelleriä, joka oli Sapporossa talvikisojen ajan 2.06,3 Squaw sijoittuen yhteispisteissä sijalle 13. Hänen pa- luistellen jarrutteli ja joutui luistimen kärjille kulmamitaliluistelija. Valleyn esikisois- ras matkansa oli 1000 metriä, jolla sijoitukset ja kaatui rikkoen luistimensa. Kimmo luiste- Seppo Hännisen hyvät saavutukset jäivät hieman Leo Linkoveden varjoon. Pikamatkalla ajallaan 38,2 hän sa 1.3.59. Ennätys olivat ajoilla 1.37,70 (10.) ja 1.36,70 (13.). Mies- li kuitenkin maaliin saakka ja sai tuloksen, oli neljäntenä ennätyskolmikon jälkeen. 1000:lla metrillä hän jakoi tilaston toisen sijan Leon kanssa samalla ajalla. kesti vuosia. Seit- ten kilpailussa Suomea edustivat Leo Linkove- mutta ei voinut enää kilpailla hyvistä loppu- Kansainvälisissä tilastoissa Kimmo Koskinen mahtuu pidemmillä matkoilla kahdenkymmenenviiden par- semän vuoden yrit- si Seppo Hänninen ja Kimmo Koskinen, mutta sijoituksista. tämisen jälkeen Ard haan joukkoon kaikilla matkoilla ja Jouko Salakka kahdella matkalla. Koskinen 1500 m 2.01,5 (4.) 3000 m sijoitukset eivätvastanneet odotuksia. Kimmo Leon into loppui myös heti alkuun. Syynä Schenk pystyi sen 4.21,6 (12.) 5000 m 7.35,4 (21.) 10 000 m 15.38,87 (16.) Jouko Salakka 1500 m 2.03,9 (20.) 3000 m 2.24,48 murtamaan Davo- Koskisen sijoitus oli 30. ajoilla 1.19,70 (33.). oli arastelu, sillä hän oli harjoituksissa lentä- (25.). Tuula Vilkas oli kansainvälisissä tilastoissa paljon korkeammalla kuin mitä kansainvälinen menestys sissa 26.1.1966 yh- 1.26,90 (14.) 42,60 (28.) 1.24,30 (19.) 207,900. nyt katsomoon ja joutunut sairaalahoitoon. antaisi odottaa. Arja Kantola mahtui myös pikamatkalla tilastoihin. dellä sekunninkym- Seppo Hänninen kaatui eikä saanut tulosta Ongelmia oli myös järjestelyissä. Hänni- Kotimaan tilastoissa kärjessä olivat samat luistelijat kuin kansainvälisissäkin tilastoissa. (Pikaluistelija 1/1972) menyksellä. ensimmäisestä 500 metrin luistelusta. (Pika- nen ei ehtinyt 1000 metrin lähtöön sen vuok- luistelija 1970; Pentti Peltoperä.) si, että pukusuojakuulutusta ei toiminut.

150 151 Nuorten MM-kilpailut suomalainen edustaja. Hän ei ollut enää ympäri Suomea. Selityksenä näin laajaan samassa kunnossa kuin edellisenä vuonna osanottoon on, paitsi tyytyväisyys tekojään Ruotsissa 1975 Ruotsissa, jossa hän oli yhteispisteissä 13. saannista Suomeen, myös SLL:n sekä TUL:n ja nyt 18:s. Paras matkasijoitus oli 1000 m:n edustusluistelijain valmennusleirin ajoittu- Karstulan Pertti Niittylä voitti yllättäen 500 luistelussa 10. (46,23 (14.) 2.32,06 (22.) 1.32,36 minen juuri kilpailuviikon edellisviikkoihin m:n pikamatkan 1975 nuorten MM-kilpai- (10.) yhteispisteet 143,097). Helsingissä. luissa Ruotsissa. Tulos oli kansainvälisesti Avajaiskilpailut olivat samalla myös HTL:n vaatimaton 41,52, mutta taakse jäi pari sel- Tekojääradan 50-vuotisjuhlakilpailut. Vaikka luistelukausi laista junioria, joiden tulokset talven tilastos- avajaiskilpailut oli vasta aluillaan, saavutettiin joitakin mai- sa olivat alle 40 sekuntia. Matti Liimatainen ninnan arvoisia tuloksia. Sprintterit: Simo oli neljäs 1500 m:n luistelussa ajalla 2.11,22. Oulunkylässä Rinne 41,7/1.26,8 ja Leo Linkovesi 41,6/1.27,8 Molemmat pääsivät myös viimeiselle 5000 ja Paula Halonen 46,4/1.37,0. Yleisluisteli- m:n matkalle, jolla Matti oli suomalaisista Toistakymmentä vuotta kestänyt toive, pi- jat: Jouko Salakka 42,4/2.14,4/4.40,6, Jar- parempi ajalla 8.03,04. Yhteispisteissä Matti kaluistelun harrastajien kaipaama, pikaluis- mo Alppi 44,1/2.14,6/4.40,9, Ari Mäkelä oli seitsemäs ja Pertti yhdestoista. telun kehitykselle ehdottoman välttämätön 41,8/2.13,5, Olavi Köppä 43,0/2.14,6/8.08,1 Tyttöjuniorien kilpailussa oli Pirjo Hyväri- harjoittelu- ja kilpailuareena, oli vihdoinkin ja Hannu Koivu 43,4/2.19,8/8.34,4. Tarja nen 13:s. Paras matkasijoitus oli 7. viidensa- todellisuutta. Oulunkylän uusi tekojäära- Rinne luisteli 47,7/2.32,0. Myös suomalais- dan metrin luistelussa, jolla aika 46,43. Hän ta saatiin koekäyttöön marraskuun alku- juniorit kokeilivat tuloskuntoaan: Jukka pääsi luistelemaan myös 3 000 metriä. Merja puoliskolla ja virallinen avaus suoritettiin Ala-Louko 43,0/1.31,3/2.19,0 Tarja Hägg Törrönen oli yhteispisteissä sijalla 20. 27.11.1977 klo 15.00, ja tämä oli ensimmäi- 46,5/1.39,6/2.34,0 ja Esa Heikkilä 46,8/1.37,6. nen 400 m:n tekojäärata Suomessa. Oulun- (Luistelija 4/1977.) kylän tekojääalue on alueellisesti Euroopan Helsinkiläisseurat HLK sekä HTL järjes- uorten kilpailut N MM- laajimpia, joten tilaa on sekä kuntoluisteli- tivät pitkin talvea kilpailuja Oulunkylässä. Italiassa 1976 joille, jääpalloilijoille että pikaluistelijoille. Tuloksena on ollut monia kansallisia Suomen Muualta harjoittelemaan tulevien kannalta ennätyksiä. Kokemus on osoittanut myös, et- Seuraavana vuonna 1976 MM-kilpailut Ita- on ongelmallista majoitustilojen puute ken- tä Oulunkylän rata on erittäin nopea ja jat- liassa eivät sujuneet odotusten mukaisesti. tän läheisyydestä. kossakin sillä tehdään kovia tuloksia. Miksi Suomen naiset Vaikka Pertti oli parantanut aikaisemmin Avaus jouduttiin suorittamaan keskellä epäonnistuivat omissa MM- 500 m:n aikaansa luistelemalla sen 40,24, kiireistä kilpailuruuhkaa, sillä jääpalloliitto Naisten MM-pikaluistelut kilpailuissa? niin juniorien MM-kilpailuissa Italiassa ly- oli järjestänyt kansainvälisen turnauksen sa- hyen matkan luistelu ei aivan sujunut odo- maksi päiväksi ja HTL samoin kansainväliset Oulunkylässä Marraskuussa Oulunkylään valmistunut tusten mukaisesti, sillä viidensadan aika oli pikaluistelukilpailut. Pikaluistelukilpailujen tekojäärata mahdollisti suomalaisten pika- heikompi 40,57. Muiden matkojen sijoitukset odottamattoman suuri osanottajajoukko ai- Naisten MM-kilpailut 4.–5.3.78 olivat Oulun- luistelijoiden jääharjoittelun kotimaassa jo olivat kuitenkin niin hyvät, että hän sijoit- heutti ko. kilpailujen typistämispakon, kun kylän tekojääradan vihkiäiskilpailut. Nais- marraskuussa 1977. Edustusluistelijoilla oli tui yhteispisteissä 6. Matka-ajat: 40,57 (5.) kaupunginjohtaja Loimirannan suorittama luistelijoiden sijoitukset eivät olleet odotuk- mahdollisuus harjoitella ja valmistautua 4.30,38 (8.) 2.04,44 (5.) 7.56,46 (14.) yhteispis- avausseremonia oli suoritettava ajallaan. sien mukaiset, sillä Paula Halonen oli vasta tulevaan kauteen myös ulkomailla. Tätä teet 174,759. Tekojääradan avajaiskilpailuissa oli osan- 27. ja Tarja Rinne 25. hiukan paremmalla taustaa vasten luistelijoiden valmentautu- Pirjo Hyvärinen oli tyttöjuniorien ainoa ottajia yllättävän monilta paikkakunnilta suorituksella.

152 153 mismahdollisuuksia tarkasteltaessa heidän katsastuksena yleisluistelijoiden MM-kilpai- Jääratojen nopein aviopari Tarja ja Simo Rinne Tilastojen kerto- valmentautumisensa piti olla aikaisempia luihin. Tämä oli täysin turha, sillä hän kuu- Simo Rinne maa vuosia parempi. lui kahden parhaan naisluistelijan joukkoon. Rinne edusti Suo- Tilastot osoittavat, Tilanne olikin parempi kuin pitkiin ai- Lisäksi ”Pami” oli huonossa asemassa kos- Ensimmäisen SM-mitalinsa Tarja Rinne sai jo vielä SM-kilpailuihin vuonna 1989 ja luiste- mea Innsbruckin että luistelukaudella koihin ja alkuvuoden kilpailut menivätkin ka hänen valmentajansa asui muualla, eikä 1965, jolloin hän sai 1500 metrillä SM-prons- lemalla tuolloin myös pronssille. 1964 talviolympia- 1978 suomalainen laisissa, joissa hän pikaluistelu meni mukavasti. Norjan Larvikin 3-maaottelussa voinut näin ollen ohjata valmennettavaansa sia. Tarja tunnetaan kilparatojen väriläiskä- Hänen saavutuksiinsa pikaluistelussa si- sijoittui 500 metril- melko voimakkaas- 26.-27.1.1978 Paula Halonen voitti 1000 m:n tarpeeksi usein. Sääolosuhteet olivat lisäksi nä ja hän painosti nuoremmat kilpasisaren- sältyy Suomen mestaruudet yleisluistelun lä kymmenennek- ti eteenpäin. Varsin- luistelun ja oli 500 m:llä kolmas. Myös Tar- epäedulliset hänen ollessaan Joensuussa, ja sa harjoittelemaan kovemmin osallistumalla yhteispisteissä vuosina 1969, 1975 ja 1978, si. Hän voitti Suo- kin 500 metrin luis- ja Rinne luisteli erinomaisesti 1500 ja 3000 harjoitus jäi pakostakin vähäiseksi. hopeamitalit vuosina 1972, 1973, 1976, 1977, men mestaruuden telussa edistyminen metriä. Tuhannenviidensadan metrin mat- Tarja Rinne oli sikäli paremmassa asemas- 1988 sekä pronssimitalit 1979, 1981, 1983, 500 metrin matkal- oli vähintään toivei- kalla Tarja teki uuden Suomen ennätyksen sa, että hän asui suhteellisen lähellä Oulun- 1984 ja 1989. Sprintteriluisteluissa tuli hopea la vuonna 1964 ja ta antavaa. Kaiken sprinttereiden yh- lisäksi syksyn kil- 2.21,1 ja hävisi Ruotsin Filipssonille vain 1,2 kylän rataa ja hänen miehensä vastasi osit- 1978. MM-kisaedustajana hän oli vuosina teispisteissä vuon-

pailut Oulunkyläs- sekuntia. tain hänen valmennuksestaan. Vaivojaan ja SLL:n kuva-arkisto 1969, 1972 ja 1978 sekä EM-kisaedustajana 1978. Hän luisteli sä osoittivat tämän Mutta sitten Oulunkylän MM-kilpailuissa varojaan säästämättä Rinteet käyttivätkin na vuonna 1973. Suomen ennätyksiä Tar- Suomen ennätyk- kehityksen yhä vah- kunto oli hävinnyt niin, että Halonen oli 500 Oulunkylän suomia mahdollisuuksia hy- ja on luistellut nimiinsä kaikilla matkoilla siä 500 metrillä ja vistuneen. Ennen m:llä vasta 21. ajalla 46,2 ja 1 000 metrillä väkseen. Tarja voitti selvästi Pamin yleisluis- ja yhteispisteissä. Tarjan ennätykset ovat 1000 metrillä vuosi- kaikkea Jukka Ala- myös 21. sijalla. Paula hävisi molemmilla telijoiden SM-kilpaluissa. Tämä jälkeen tuli 45,0/1.30,63/2.19,75/4.55,1/ja 8.73,8. Hän na 1964–1978. Puo- Louko osoitti oivaa liso Tarja Rinne. syyskuntoa ja luis- matkoilla lähes kaikille Norjassa voittamil- kuitenkin liian pitkä väli kilpailujen suhteen on menestynyt myös veteraanisarjoissa. teli 500 metriä ai- leen luistelijoille. Tarja puolestaan hävisi ja sääolot kävivät huonoiksi. Tämä tapah- Tarja ja Simo edustivat pikaluistelussa kaan 39,2. Myös 1500 m:n luistelussa mm. Ruotsin Filipssonil- tui juuri aikana, jolloin Tarja olisi tarvinnut Tampereen Kisa-Veikkoja. Esa Puolakka ja Ka- le yli kuusi sekuntia eikä päässyt 3000 m:n kovia kilpailuja. Tarjalle olisi pitänyt pystyä ri Hujanen olivat matkalle. järjestämään kansainvälistä kilpailukoske- menossa kohti hy- Miksi sitten näin kävi, vaikka harjoitte- tusta. Lisäksi hän ehkä liikaa jännitti omissa vää kautta. Myös Pertti Niittylä oli var- lumahdollisuuksiin oli tullut merkittävä MM-kilpailuissa, sillä luistelihan hän MM-

sinkin 1500 metril- parannus? Valmennusjohdolle jäi edellä kilpailujen jälkeen Suomen ennätyksen Ou- SLL:n kuva-arkisto lä lupaavassa kun- mainittujen kilpailujen jälkeen pohdittavaa, lunkylässä. (Luistelija 2/1978.) nossa. Tilastojen mutta Erkki Alho arveli MM-kilpailujen jäl- valossa olympiako- keen luistelijoiden heikkoon tuloskuntoon neeseen on use- vaikuttaneen: ”Paula Halosen päätavoite ammalla luistelijalla mahdollisuudet. edellisenä kautena oli sprinttereiden MM- (Luistelija 1/1979.) pikaluistelut USA:ssa. Luisteltuaan omasta mielestään näytöt 3-maaottelussa ja voitettuaan ylivoimaisesti sprinttereiden suomen mestaruuden, hän oletti pääsevänsä ilman muuta MM-kilpailuihin. Kun näin ei käy- nyt, hän masentui ja motivaatio putosi samalla lähes nollille. Lisäksi hänet pantiin luistelemaan Karstulassa 1500 metriä muka

154 155 kotimaan luistelutapahtumia ja Paula-Irmeli Halonen saavutuksia 70-luvulla Luistelukausilla 1970–1980 ei suomalaisilla

pikaluistelijoilla ollut juuri mainittavia saa- SLL:n kuva-arkisto immo oskinen valta oli edelleen kynnys jonka ali ei vielä päästy. vutuksia, varsinkaan miehillä, mutta Paula K K - Hjellman jäi rajasta harmittavat 0,8 sekuntia, Halonen oli 1975 MM-kilpailuissa kuudes. istuimelle vaikka väliajat viittasivat 7.55 loppuaikaan. MM-kilpailuissa 1975 Keystonessa Halo- Timo Luostarisen nousua kestävyysluis- nen oli 500 metrillä hopeatilalla ja yhteis- Vahdinvaihto pikaluistelun kuninkuudes- telijoiden eturiviin ja Pekka Halisen paluuta tuloksissa 12 sijalla. Hänen luisteluaikansa sa oli odotettu. Kuutena vuonna peräkkäin 1500 metrin luistelijoiden kärkijoukkoon voi- ja sijoituksensa olivat eri matkoilla 42,20 yleismestaruuden voittanut Jouko Launonen tiin tervehtiä tyydytyksellä. (2.); 2.16,58 (12.); 1.28,01 (11.); 5.08,83 (13.); siirtyi luistelun johtoportaaseen. Kaksikym- Riemukkaan yllätyksen tarjosi 17-vuotias 183,204 (12.). mentävuotiaan vuoro oli asettua kärkiluis- Jouko Salakka luistelemalla Olavi Hjellma- Olympiakisoissa Innsbruckissa 1976 Ha- telijaksi. Nuoresta iästään huolimatta Kim- nin parina 5000 metrin matkan aikaan 8.07,8. lonen oli kahdeksas 500 metrillä ja 13:s 1000 mo oli jo ehtinyt voittaa kuusi kullanväristä Voitiinkin todeta, ettei yksikään suomalais- metrillä. Paula voitti kaksi yleisluistelijoiden mitalia: alle 18 v. poikien mestaruuden 1967, nuori ole Salakan ikäisenä luistellut näin Suomen mestaruutta ja saavutti kaksi hopea- 500 metrin mestaruuden samana vuonna, hyvin. sijaa 70-luvulla. 1500 ja 10 000 metrin mestaruudet 1968. Jouko Launosen yhteispistemäärä 191,692 Paula voitti Suomen mestaruuden viidesti Tammikuun 12 pvä. 1969 Kimmo saavutti lienee johtokunnanjäsenten maailmanennä- ja luisteli 20 Suomen ennätystä. ensimmäisen kerran Suomen yleismestaruu- tys. Näin jäähdyttelynäkin se toi kuusinker- den. Ensimmäisenä kilpailupäivänä hän luis- taiselle ex-mestarille kuudennen sijan yhteis- teli 5000 metrillä uuden Suomen ennätyksen, pisteissä. Arja Kantola toisena päivänä uudet mestaruuskilpailuen- nätykset 1500 ja 10 000 metrillä sekä yhteis- Kimmo Koskisen vuosi 1970 Arja Kantola edusti Suomea kaksissa olym- pisteissä. Kimmo voitti ylivoimaisesti kolme alkoi mainiosti SLL:n kuva-arkisto pialaisissa. Grenoblessa 1968 hän sijoittui matkaa neljästä. Lyhyimmällä matkalla hän 500 metrillä 12:nneksi, 1500 metrillä 22:nnek- sijoittui kolmanneksi. Piste-ero Olavi Hjell- Uusi vuosi alkoi mainiosti, sillä Karstulan si, 1000 metrillä 23:nneksi ja 3000 metrillä maniin oli niin suuri, että se näytti kansal- Kympillä Kimmo Koskinen luisteli maail- 24:nneksi. Sapporossa 1972 hän oli 500 met- lisen tasomme vaatimattomuuden. Kimmo man kärkiajan ja uuden SE:n 15.39,4. Hjell- rillä 16:s ja 1000 metrillä 21:s. Sprinttereiden Koskinen oli sillä hetkellä ainoa kansainvä- mankin luisteli 16.39,0. Hänninen luisteli MM-kilpailuissa hänen paras matkasijoituk- linen valioluokan luistelija Suomessa. jo toistamiseen 40,8, samoin Hujanen 41,8. sensa oli kahdeksas sija 500 metrillä vuon- Vanhatkin tekijät ylsivät mestaruuskisois- Simo Rinteen 500 m:n debyyttitulos 42,1 oli na 1971. Kantola edusti seuratasolla Lapin sa vielä hyviin tuloksiin. Seppo Hänninen mainio. Lukkoa. Hän oli SM-kilpailuissa nopein 500 alitti 500 metrillä 42 sekunnin rajan, vaikka Naisista voidaan mainita Tuula Vilkas, metrillä vuosina 1966–1968 ja saavutti SM- opiskeluun keskittyneenä oli harjoitellut vain joka luisteli ajat 47,7 – 5.18,7. Jälkimmäinen pronssia yhteispisteissä vuosina 1965–1971. viidenneksen edellisestä vuodesta. Viidellä- oli kaikkien aikojen kakkostulos kotimaassa. Hän luisteli yhteensä 17 Suomen ennätystä tuhannella metrillä kahdeksan minuuttia Vain Kaija Mustonen on luistellut nopeam- vuosina 1966–1972. min.

156 157 Sprinttereille omat SM- taan, koska ratamerkit voitiin poistaa jäädy- tyksien ajaksi ja asettaa uudelleen paikoil- kilpailut erikoismatkojen – leen. Myös radalla seisseitä lippumiehiä ei mestaruuksista luovutaan enää tarvittu, sillä radan vaihdot osoitettiin Kuva Pentti Pekkala punaisilla ja valkoisilla valoilla. Radan vaih- toalueesta saatiin laajempi ja esteettömämpi. Suomen Luisteluliitto poisti vuosikokoukses- Kilpailujen ylituomarina toimi Erkki Karja- saan 25.10.1970 ohjelmastaan erikoismatkojen lainen ja kilpailujen johtajana Pentti Eronen. suomenmestaruuskilpailut ja päätti ottaa nii- Vaikka luistelijoiden menestyminen ja den tilalle sprintterimestaruuskilpailut mie- viihtyminen oli tärkeintä, ei yleisöäkään hille ja naisille samalla ohjelmalla, mikä oli unohdettu. Pääsylippunsa lunastaneiden ISU:n sprintterikisoissa. Ensimmäisenä päi- kesken arvottavaksi saatiin televisio. Lisäksi vänä luistellaan 500 ja 1000 metriä ja samoin yleisölle järjestettiin mahdollisuus pyöräh- toisena päivänä. Mestaruuden voittaa neljässä dellä kisatansseissa Hotelli Seurahuoneella kilpailussa alimman yhteispistemäärän saa- ja Hotelli Välskärissä. vuttanut. Osanotto-oikeus on A-luokan vaa- Miesten ensimmäisen sprinttereiden Suo- timuksen suorittaneilla miehillä ja B-luokan men mestaruuden voitti Seppo Hänninen rajan alittaneilla naisilla. Suomenmestari rat- (OkuP), toinen oli Leo Linkovesi (HLK) ja kaistaan luistelemalla kahden päivän aikana kolmas Olavi Hjellman (TaJ). 500 ja 1000 metriä kahdesti, ja kunkin luis- Naisten ensimmäisen sprintterimesta- telun 500 metrin keskiajat lasketaan yhteen. ruuden voitti Anneli Repola (SU), toinen oli (Pikaluistelija 4/70.) Paula Irmeli Halonen (JoKa) ja kolmas Merja Törrönen (JoKa). (Pikaluistelija 1/1971.) Ensimmäiset sprinttereiden SM-kisat Kajaanissa Hopealuistinkilpailu- Raimo Hietala Kajaanin Kipinä sai järjestettäväkseen ensim- toiminta mäiset sprinttereiden SM-kilpailut, jotka pi- Hietala edusti Suomea Grenoblen 1968 tal- vuosina 1966, 1967, 1970 ja 1971 sekä SM- dettiin 27. helmikuuta 1971 kahtena perättäi- SM-loppukilpailuihin kutsuttiin kotiratatu- violympialaisissa, joissa hän sijoittui 5000 pronssia vuonna 1969. Raimo Hietalan iso- senä päivänä. Rata oli huonoista sääololoista losten perusteella kustakin sarjasta 10 paras- metrillä 17:nneksi, 10 000 metrillä 20:nnek- veli Kalervo Hietala oli myös pikaluistelun huolimatta saatu hyvään kuntoon. ta tyttöä ja poikaa Luisteluliiton luistelijoista si ja 1500 metrillä 24:nneksi. Hän sijoittui olympiaedustaja. Kajaanin Kipinä halusi saada jotain uutta sekä ne TUL:n luistelijat, jotka kotiratajakson yleisluistelun MM-kilpailujen yhteispisteissä kilpailuihinsa ja uudisti kaarremerkinnät. tuloksissa sijoittuivat 10 parhaan SLL:n luis- parhaimmillaan 14:nneksi vuonna 1971. EM- Henkilökohtaiset ennätykset: Kaarteiden lumivalleista luovuttiin ja tilal- telijan joukkoon. Ikäkausi-loppukilpailuihin kilpailujen yhteispisteissä hän oli 12. vuonna - 500 metriä 41,9 le asetettiin 1–1,5 metrin välein puupalikat. osallistui Valkeakoskella 84 luistelijaa. 1971 ja 16. vuonna 1970. - 1500 metriä 2.07,9 Parannuksen tarkoituksena oli vähentää kaa- Hietala edusti seuratasolla Lapin Lukkoa. - 5000 metriä 7.34,3 tumismahdollisuuksia, ja lisäksi rata voitiin Hän saavutti yhteispisteissä SM-hopeaa - 10 000 metriä 15.52,7 jäädyttää kilpailujen aikana useampaan ker-

158 159 mennus, kilpailumatkat sekä liiton järjestä- joitakin hyviä tuloksia. Niittylän vuoden 70-luvun järjestö- ja seura- mät koulutukset. Monissa kultamitalimaissa 1979 EM-tulokset molemmilla sprinttereiden vastaava budjetti oli moninkertainen. lyhyemmillä matkoilla olivat lupaavia, kun toimintaa Lisärahoituksen saamiseksi pidettiin pe- sijoitukset molemmilla matkoilla olivat 8. si- rustava kokous 19.10.1969, jossa yksimieli- ja. Mutta valitettavasti hän epäonnistui kun- Toimintasuunnitelma 1967– malaisluistelijat olivat mukana kaikkiaan sesti päätettiin perustaa ja rekisteröidä Pika- tohuippunsa ajoittamisessa olympialaisiin. 1977 kuudessa kansainvälisessä kilpailussa ISU:n luistelun Tuki-yhdistys. Kokouksessa olivat mestaruuskilpailujen lisäksi. Kansallinen kil- mukana Aarno Pajunen, Martti Santala, iittohallitus Liiton sihteerinä jatkoi edelleen Pirkko Pe- pailutoiminta lisääntyi niinikään kilpailujen Kaisa Nuoramo, Jukka Lampiniva ja Mauno L sonen ja koulutus- ja valmennuspäällikkönä lukumäärän kuin osanottajienkin osalta. Löfroos. Seuran puheenjohtajaksi valittiin Jorma Veistola. Koulutus- ja valmennuspääl- Kuluneena vuonna oli yksi päätapahtuma Martti Santala ja johtokuntaan Aarno Paju- 70-luvun alkaessa Suomen Luisteluliiton joh- likön toimenkuvaus oli seuraava: Hopealuistinkilpailu. Se kokosi osanottajia nen, Martti Immonen, Allan Koskinen, Olavi tovastuussa oli liittohallitus, jonka jäseninä enemmän kuin edellisenä vuonna, ja tulos- Sarkko ja Yrjö Kaukonen. olivat: - suunnittelee yksityiskohtaisesti liittotason tasokin nousi edellisestä vuodesta. Erittäin Kokouksessa päätettiin, että seuran perim- Puheenjohtaja Aarno Pajunen, Helsinki valmennuksen valmennusvaliokunnalta ja merkittävänä apuna Hopealuistinkilpailujen mäisenä tarkoituksena on edistää ja suosia Varapuheenjohtaja Martti Santala, Helsinki ryhmävalmentajilta saatujen taustatietojen onnistumiselle oli Kansallis-Osake-Pankin pikaluistelun koulutustoimintaa ja kunto- Jäsenet: perusteella. myöntämä taloudellinen toimintatuki. luistelua Suomessa. Edellämainitun päämää- Erkki Alho, Joensuu - vastaa, että liittotason valmennuksessa Liiton koulutustoiminta lisääntyi hieman rän saavuttamiseksi Pikaluistelun Tuki tekee Pentti Eronen, Kajaani olevien kanssa luistelijoiden kanssa teh- kuluneena vuonna, mutta tulevina vuosina valistustyötä julkaisemalla ja kustantamalla Aimo Klemetsö, Seinäjoki dään sopimukset harjoittelusta, yksityis- koulutustoiminnan lisääminen ja laadun pa- luistelua koskevaa kirjallisuutta, aikakausi- Jukka Lampiniva, Valkeakoski kohtaiset valmennusja kilpailuohjelmat rantaminen on liiton päällimmäisenä tehtä- lehtiä ja mainoslehtiä sekä tukee luistelun Jouko Launonen, Karstula budjetteineen yhdessä ryhmä- tai henkilö- vänä. (Suomen Luisteluliitto 75 vuotta.) tutkimustyötä sekä koulutus- ja kilpailutoi- Mauno Löfroos, Pälkäne kohtaisten valmentajien kanssa sekä PTS mintaa myöntämällä näihin tarkoituksiin Eero Majava, Pateniemi että LTS huomioiden. apurahoja. (Pikaluistelija 2–3/1970; Pentti Pel- Olavi Poikela, Rovaniemi ahavarojen keruu ja - valvoo O.E ryhmien valmennusta. R toperä.) Martti Torppa, Pieksämäki talous Toiminnanjohtajana ja valmentajana toimi Pentti Peltoperä ja toimistosihteerinä Kaisa oimintakertomuksista uisteluliiton talous T Jo pidemmän aikaa pikaluistelun ystävät ja L Nuoramo. poimittua aktiivit olivat ajatelleet perustaa tukiyhdis- heikkenee tyksen pikaluistelun toiminnan eteenpäin- yysyllätys Vuosi 1979 oli luisteluliiton toiminnassa vil- viemiseksi. Vaikka luisteluliitto sai tukea ja Luisteluliiton talous heikkeni eikä kansain- S 1979 – kas, nimenomaan valmennusja kilpailutoi- avustusta SVUL:ta, olympiakomitealta ja välisiin mestaruuskilpailuihin lähetetty luis- puheenjohtaja vaihtui minnan osalta. Olihan kyseessä olympiaki- pikaluistelua kannattavilta ystäviltä, niin li- telijoita lisääntyneiden matkakustannuksien soja edeltävä vuosi. Luistelijat osallistuivat sävarojen hankkiminen katsottiin välttämät- vuoksi. Liitolla oli Pertti Niittylän kanssa Syyskokouksessa koettiin melkoinen yllätys, valmennusleireille entistä innokkaammin tömäksi. Jos vaikka tarkasteltiin liiton vuo- keskustelu, jossa hän sitoutui uudeksi Linko- kun kokousväki selvällä äänten enemmistöl- ja hoitivat valmentautumisen kiitettävästi. den 1970 budjettia, niin voitiin todeta, että veden manttelinperijäksi. Lisäksi oli tulossa lä valitsi liiton piirissä jo pitkän päivätyön Kansainvälisiin kilpailuihin osallistuttiin koko toiminnan piti pysyä 100 000 markan uusi joukko uusia sprintterikykyjä, joilla oli tehneen pälkäneläisen liikunnan lehtorin vilkkaammin kuin aiempina vuosina. Suo- rajoissa. Sillä piti rahoittaa luistelijoiden val- erinomainen luistelutekniikka ja näkyvissä Mauno Löfroosin uudeksi puheenjohtajaksi.

160 161 Samalla vaihtuivat myös varapuheenjohta- sakaan – ei ole oikotietä huipulle. Kuitenkin Kaija Mustoselle urheilulehden mitali jat. Uusiksi varapuheenjohtajiksi valittiin Ee- vuodessakin saadaan arvaamattoman paljon ro Aarnio Helsingistä sekä Mikko Saarinen aikaan, kun toimeen tartutaan tosissaan”. Vaikka Kaija Mustosen kultavuodesta olikin että hän ei juuri urheilua seuraa muusta kuin Turusta. Kentällä oli oltu jo pitkään liiton joh- jo kulunut melkein olympiadi, niin vielä TV:n ja lehdistön välityksellä. Hän mainitsi toon ja toimintaan siinä määrin tyytymättö- näinkin myöhään hänelle lankesi ansioita kuitenkin seuranneensa paikan päällä Hel- ikaluistelun tuki ry n miä, että se katsoi näinkin suuren muutoksen P : noista loistoajoista. Suomen Urheilulehti singissä naisten MM-kilpailut. Kilpailupai- tarpeelliseksi. Tunnelma oli vähän samanlai- johtokunta on jakanut lehden nimeä kantavaa mitalia kalla syntyi veikkailua asiantuntijoiden kes- nen kuin joskus aikoinaan, maaseutu kontra aina vuodesta 1929 lähtien, kunkin vuoden ken, että pystyykö Tuula Vilkas rikkomaan Helsinki. (Suomen Luisteluliitto 75 vuotta.) Pikaluistelun tuki ry:n johtokunnan puheen- parhaalle urheilijalle. Kaija Mustonen sai Kaijan voimassa olevat ennätykset 3000 m:llä Urheilulehden päätoimitta- johtajaksi valittiin Martti Santala ja varapu- mitalin vuodelta 1969, mutta jako oli siirty- ja yhteispisteissä. Kaija lupasi aloittaa välit- ja Risto Taimi on kuvassa heenjohtajaksi Allan Koskinen ja jäseniksi nyt vuosia myöhemmäksi, mutta nyt virhe tömästi harjoittelun, mikäli molemmat ennä- luovuttamassa mitalia uheenjohtajan palstalta P Yrjö Kaukonen, Aarno Pajunen ja Olavi korjattiin ja Kaija sai mitalin. tykset kaatuisivat. 3000 m:n ennätys kaatui, Kaija Mustoselle. (Pika- Sarkko. Pikaluistelulehden vastaavaksi toi- Kaija kertoi mitalin luovutustilaisuudessa, mutta yhteispisteet jäivät voimaan. luistelija 3–4/1971.) Uusi puheenjohtaja Mauno Löfroos kirjoitti mittajaksi valittiin Martti Santala ja toimitus- palstallaan: ”Urheilun arvokkain tavoite on kuntaan valittiin Sulo Kolkka, Pentti Peltope- olympiakisojen kultamitali. Jokainen luiste- rä ja Pentti Pekkala. lussa mukana oleva toivoo Suomen naisen ja miehen menestyvän olympialaisissa. Samal- uistelijalehti la kun huiput valmistautuvat ensin koviin L katsastuksiin ja sitten itse kisoihin, on myös ajateltava kotimaista luistelukautta ja luota- Vanha liittohallitus päätti, että Luistelija-lehti va katseet siitäkin eteenpäin. Suomen luiste- nykyisessä muodossa lopettaa ilmestymisen- lu on kokenut kovia vastoinkäymisiä sitten sä ja jälleen siirrytään vuosikirjat-tyyppisen toistaiseksi viimeisten maailmanhuippujen- kirjasen julkaisemiseen luistelukauden pää- sa, Kaija Mustosen loistokkaiden päivien ja tyttyä. Erkki Alho toimitti lehteä vuodesta olympiamitalien sekä Leo Linkoveden upean 1975 lähtien, yhteensä kaksitoista vuotta. Ai- ME:n ja MM:n -72 jälkeen. Monien muiden ka ajoin lehdellä oli monia vaikeuksia, mutta syiden ohella ”Luontoäitikin” on ollut meitä jokainen lehti toi markkoja Pikaluistelun Tu- vastaan. Me kaikki yhdessä ja yhteisvoimin ki ry:lle ja luistelulle. (Luistelija 1/1979.) voimme muuttaa suunnan. Meidän tulisi tehtävästämme, asuinpaikkakunnastamme tai sukupuolestamme riippumatta, löytää Muita pikku-uutisia saumaton yhteishenki – me-henki. Meillä on vaalittavana maailman upein urheilumuoto Luisteluväen hyvin tunteva Jorma Veistola – luistelu. Yhdessä vuodessa ei määrällises- palasi liiton koulutus- ja valmennuspäälli- ti suuruuden aikoihin palata, sillä enempää köksi. Hän vapautuu vasta helmikuussa var- huippu-urheilussa kuin toiminnallisesti ar- sinaiseen tehtäväänsä ja toimii siihen saakka

vokkaimmassa yksikössä – seuratoiminnas- vielä olympiavalmennettavien ohjaajana. SLL:n kuva-arkisto

162 163 Valmennus on noidankehässä Jorma Veistola tikuuhun saakka yhteensä kolmen olympi- adin ajan. Jorma Veistola toimi myös Pertti Toukokuun 1976 lopulla Jorma Veistola va- Niittylän henkilökohtaisena valmentajana Kriittinen mielipide luistelijoiden valmennuksen suuntaan. Har- littiin Luisteluliiton uudeksi valmennusja vuodesta 1976 vuoteen 1988. Jorma Veistola joitteiden vaihtamisesta vuosittain saatiin koulutuspäälliköksi. Hän edusti luistelussa omistautui valmennustyöhön tarmokkaasti Pentti Peltoperä siirtyi Suomen Luistelulii- hyvä esimerkki vuosina -69 ja -70, jolloin Karstulan Kivaa ja aloitti luisteluharrastuk- eikä säästänyt siihen käyttämäänsä aikaa. tosta TUL:n luisteluvalmentajaksi keväällä Verkerk oli Suomessa kilpailemassa. Vuon- sensa jo alle 10-vuotiaana. Jorma oli toinen Luisteluliiton työt jätettyään Veistola jatkoi 1976 ja tilalle tuli Jorma Veistola koulutus- na 1969 hän sanoi käyttävänsä polkypyö- nuorten SM-kilpailuissa 1971, kolmas sprint- valmennustöitä Suomen pyöräilijöiden kans- päälliköksi. Työtehtävän nimikkeen muut- rää harjoittelussaan. Tällöin suomalaisten tereiden SM-kilpailuissa 1973 ja 1974 sekä sa ja osallistui valmentajana myös kesäolym- tamisella ei varmaankaan ollut merkitystä, harjoittelua ei muutettu. Ainoastaan niiden kolmas yleisluistelijoiden SM-kilpailuissa pialaisiin. Poikansa jääkiekkoharrastuksen sillä sekä päävalmentaja ennen että koulu- luistelijoiden harjoitusohjelmiin lisättiin 1976. Hän suoritti Jyväskylässä liikunnan- myötä Veistolalle tulivat tutuiksi myös jää- tuspäällikkö tulevaisuudessa vastaa käy- pyöräily, jotka eivät olleet lajia aikaisemmin opettajan tutkinnon. kiekon valmennusja kilpailukuviot. Pentti Peltoperä toimi tännössä pikaluistelun kehtittämisestä koko harjoitelleet. Veistola tuli vaativaan tehtävään, sillä vii- Päätoimiset valmennustyönsä jätettyään Suomen Luisteluliiton maassa. Vuonna 1970 Verkerk ilmoitti, että hän me vuosina kotimaan valmennusja koulu- Jorma Veistola siirtyi liikunnanopettajaksi valmentajana vuosina Pentti Peltoperä hoiti päävalmentajan vir- harrastaa vain ratapyöräilyä ja lisäsi, et- tustoimintaan oli syntynyt suuri aukko, jon- Vantaalle, jossa tehtävässä hän toimi vuoden 1953 sekä 1963–1976. kaa alun toistakymmentä vuotta. Kieltämät- tä maantiepyöräily ei sovi pikaluistelijalle. ka täyttäminen oli vaativa työ. Nukkuvien 2009 lopulle saakka. Saksan liittotasavallassa tä hänellä oli merkittäviä saavutuksia val- Seuraavana kesänä suomalaisten ohjelmiin seurojen herättämisessä, nuorison kannus- Peltoperä oli valmennus- mentajana, mutta tuli hän tehneeksi myös oli muutettu ”pyöräilyä” tilalle ”ajoa velo- tamisessa luistelun pariin sekä tuomarikun- taidoillaan nostamassa virhearvioita, joiden vaikutus suomalaisessa dromilla” ja sunnuntaipyöräilyksi tämä har- nan kouluttaminen on kenelle tahansa suuri sikäläisiä pikaluistelijoita luistelussa vaikutti pitkään. joittelu muuttui silloin, kun Schenk sanoi haaste. (Luistelija 2/1976.) maailman kärkiluisteli- Pahin virhe suomalaisessa pikaluisteluval- ajelevansa pyörää sunnuntaisin. Jorma Veistola syntyi 10.9.1951 Karstulas- joiden joukkoon vuosina mennuksessa oli menestyvien ulkomaisten Valmennuksen pohjautuessa matkimisel- sa. Hän oli itsekin lahjakas ja monipuolinen 1960–1963. luistelijoiden matkiminen. Kukaan ei vaivau- le, on virheiden korjaaminen ja niistä op- urheilija. Päälajina oli pikaluistelu, jossa hän tunut kehittämään siitä sitä luisteluperinnet- piminen lähes mahdotonta. Valmennus on saavutti suomenmestaruusmitaleita niin Kuvassa olevan tä, joka Suomessa oli ollut. Luovuus oli vie- noidankehässä, josta ei pääse ennen kuin nuorten kuin aikuistenkin sarjoissa. Hän Kuva Pentti Pekkala Jorma Veistolan rasta pikaluisteluvalmennuksessa ja vaativin lajin olennaisin olemus ymmärretään ja to- edusti aina Karstulan Kivaa. ystävät muistavat osa valmennussuunnitelmien tekoa oli nor- teutetaan käytännössä. Urheilutietoutta pää- Kirjoitettuaan ylioppilaaksi Karstulan tinkimättömänä, jalaisten ja hollantilaisten luistelijoiden oh- valmentajatasoinen henkilö saa Suomessa lukiosta vuonna 1970 hän lähti puolustus- mielipiteissään pysyvänä ja muita jelmien kääntäminen suomeksi. Useampana riittävästi. Valmentajilla on mahdollisuus voimien urheilukouluun, josta hän kotiutui kohtaan aina vuotena toivottiin apua saatavan ottamalla osallistua myös ulkomaisiin valmentajasemi- 1971 reservin vänrikkinä. Armeijan jälkeen auttavaisena ja osia itäsaksalaisten ja neuvostoliittolaisten naareihin, joissa annetaan valmennustieto- Veistola aloitti opinnot Jyväskylän liikunta- valoisana ihmise- nä. Pikaluistelun harjoitteista ja uskottiin näin päästävän tu- utta. Tällainen tiedon hankinta on järkevää, tieteellisessä tiedekunnassa, josta hän val- koulutus- ja val- loksiin – käytettiinhän valmennuksessa kaik- mutta jos sitä käytetään pelkkään kopioin- mistui liikuntatieteiden kandidaatiksi 1975 mennuspäällikkönä kien johtavien luistelumaiden oppeja. tiin, ei valmennuksella ole pohjaa. ja maisteriksi 1978. vuosina Harjoitusohjelmien kopioinnista seurasi Uusi koulutuspäällikkö onnistuisi jo työs- Oman aktiiviuransa Veistola lopetti tultu- 1976–1988 toiminut Jorma Veistola kuo- luonnostaan se, että suunnittelusta tuli ly- sään silloin kun hän pystyisi kokoamaan aan valituksi Suomen Luisteluliiton koulu- li 2010 vaikeaan SLL:n kuva-arkisto hytjännitteistä ja harjoittelun painopiste siir- kaikki vielä myönteisesti luisteluun suhtau- tus- ja valmennuspäälliköksi vuonna 1976. sairauteen 58-vuo- rettiin aina edellisenä talvena menestyneiden tuvat ihmiset. (Luistelija 2/1976/Jouko Salakka.) Tässä toimessa hän jatkoi vuoden 1988 huh- tiaana Vantaalla.

164 165 Liiton kuivaharjoitusleiri Liiton kuivaluisteluharjoitusleirin koho- seuratoimintaa kosta jo silloin. Myös Heimo Lempinen, Pekka Jyväskylässä 19.–21.8.1977 kohta olivat Suomen ensimmäiset rullaluis- Lattunen, Matti Niemi, Tapio Härkönen ja Aila telukilpailut 21.8.1977 Jyväskylän Rantasipin Aalto menestyivät. Liiton toinen kuivaharjoitusleiri pidettiin paikoitusalueella. Radan pituus oli noin 370 Pälkäneen Lukko Jyväskylässä Laajavuoren maastossa. Leiril- m loivaa alaja ylämäkeä. Naisten sarjan Kilpailutoiminta käynnistyy le osallistuivat suuri joukko lupaavia luis- voitti Mirja Ottman ja toiseksi tuli Sirkka- Pälkäneläinen luisteluharrastus sai alkunsa telijoita. Mukana oli Anneli Repola, Pirjo Liisa Lepistö. Miesten sarjan voitti Pertti yhteiskoulun taholta. Ensimmäiset kentän jää- Virallisesti Lukko otti luistelun ohjelmaan Hyvärinen, Eija Piispanen, Anne Pummi, Niittylä, toinen oli Matti Liimatainen ja kol- dytysyritykset olivat 1947, ja ne tehtiin VPK:n vuonna 1953, mutta kilpailuja järjestettiin jo Taina Salmia, Mirja Ottman, Sirkka-Liisa Le- mantena Reijo Honkanen. Seuraavilla sijoilla avustuksella. Silloin saatiin aikaan vain pieni aikaisemminkin. Kunta palkkasi päätoimi- pistö, Jarmo Alppi, Matti Liimatainen, Pertti olivat Jarmo Alppi, Kari Niittylä, Anssi Pum- 30x40 m:n alue. Kenttää hoidettiin alkuvuodet sen ratamestarin 1952, ja 333,3 metrin rata Niittylä, Anssi Pummi, Reijo Honkanen, Esa mi, ja Esa Kervinen. Miehet luistelivat toise- kokonaan talkoovoimin. Jääaluetta laajennet- saatiin jäähän. Harjoitusten pitämiseen tuli Puolakka, Esa Kervinen, Jouko Westerlund, na matkana 1500 metriä, jonka voitti Pertti tiin vuosi vuodelta isommaksi. Vuonna 1952 säännöllisyyttä ja luistelijoiden määrä kas- Kari Niittylä, Matti Ylijurva ja Timo Räsä- Niittylä, toiseksi sijoittui Matti ja sitten Reijo jäädytettiin isompi alue. Tässä vaiheessa hoi- voi. Johtokunta perusti 1954 luistelujaos- nen. Leirillä oli tyttöjä seitsemän ja poikia sekä Jarmo. (Luistelija 3/1977.) tovastuu oli siirtynyt kunnalle. ton, jonka tehtäviin liitettiin myös jääkiekko 14. Valmentajana toimi Mikko Saarinen ja Luistinradalla järjestettiin myös siihen ai- ja jääpallo. Jaoston puheenjohtajana toimi Jorma Veistola. Leiriohjelmaan tutustui myös Liiton koulutus- ja kaan muodissa olleita hauskoja tempauksia Heikki Heikkilä ja sihteerinä Jaakko Kangas. Helinä Löfroos, valmennusvaliokunnan pu- valmennnustoimintaa 1979 kuten laskiaistapahtumia. Tempauksilla tuet- Muutaman vuoden toiminta oli tunnuste- heenjohtaja. tiin koulun taloutta. levaa ja oli Jaakko Kankaan ja Mauno Löfroo- Leirillä testattiin mm. lajinomainen pika- Liiton koulutus- ja valmennustoiminnassa Lukko tuli vähitellen mukaan luistelu- sin varassa, mutta toiminta jäntevöityi 1957. voima ja lajinomainen kestävyys. Tulokset pidettiin vuonna 1979 sekä valtakunnallisia toimintaan. Lapsille järjestettiin kilpailuja Silloin alettiin järjestää piirikunnallisia luis- olivat parantuneet kautta linjan, koska lajin- että alueellisia koulutus- ja valmennustilai- 1940-luvun lopulla. Toivo Salonen erottui jou- telukilpailuja ja seuraotteluita. Lukko nousi omaista harjoittelua oli ollut enemmän kuin suuksia. Valmennus tapahtui jää- ja kuiva- aikaisemmin. Kuivaluisteluharjoituksia teh- luisteluleireillä. Toimintakaudella oli myös tiin ylämäkeen hyppien. valmentaja- ja tuomarikoulutusta sekä lä- hettäjäkoulutusta. Suomen ensimmäiset Olympia-ryhmän valmennettaviin kuului- rullaluistelu- vat Jorma Alppi TuUl, Pertti Niittylä KarkKi, Urpo Pikkupeura LaLu, Jouko Salakka HLK kilpailut Jyväskylässä 1977 ja Anneli Repola Su. E-ryhmän valmennettavia olivat Jukka Ala-Louko LaLu, Ari Mäke- Rullaluistelun on todettu olevan parasta la- lä HLK, Kim Osterjärvi HLK, Esa Puolakka jinomaista harjoittelua, koska se on lähimpä- PiVe, Simo Rinne Koo-Vee, Pirjo Hyvärinen nä pikaluistelua. Lajinomaisen harjoittelun SU, Virve Mäkelä HLK, Tarja Rinne Koo-Vee jatkuvaan lisäämiseen päästään mm. rulla- sekä Aila Tartia KajKi. luistelulla keväisin ja kesäisin. Sopivista rul- laluistimista oli puutetta, mutta parhaiten niitä saatiin Neuvostoliitosta. Kuva Jouko Nieminen

166 167 myös valtakunnallisessa seuraluokittelussa Liiton kanssa erimielisyyksiä kunnankin tasolla. Helinä ja Mauno Löfroos Individualisti Pekka Lattunen valioluokkaan ja kolmanneksi parhaaksi olivat aktiivisia myös piirin ja liiton toimin- maaseutuseuraksi. Suorapuheiset ja aloitteita tekevät pälkäne- noissa. He osallistuivat pikaluistelun val- Pekka Lattusen luistelu-ura huipentui Inns- Toivo Salonen siirtyi Pälkäneen Pyrystä läiset ärsyttivät usein isojen seurojen edusta- mennukseen myös muissa seuroissa. bruckin olympiakisoihin v. 1964. Pekalla oli SLL:n kuva-arkisto Lukkoon huomattuaan, että hänen kilpailu- jia. Löfroosit olivat liiton luottamuselimissä Mauno toimi Suomen Luisteluliiton pu- omat periaatteet sekä harjoittelussa että kil- uransa kannalta se oli parempi vaihtoehto. ja Pekka Lattunen toimi aktiiviuransa jälkeen heenjohtajana v. 1979–1980 ja Helinä vastasi pailemisessa. Hän keskittyi ainoastaan 500 Piirikunnallisissa kilpailuissa menestyivät kahdeksan vuotta liiton valmentajana. Myös valmennusvaliokunnan työskentelystä. metrin luisteluun, jossa hän parhaiten me- mm. Pekka Lattunen, Reino Forsten, Tapio Pertti Klemola ja myöhemmin Pentti Lepistö Helinän urheilujohtajaominaisuudet sai- nestyikin. Hän ei kritiikittömästi hyväksynyt Härkönen, Osmo Hiissa ja Pertti Soininen. tekivät liiton valmennustyötä. vat tunnustusta liiton tasolla. Hänen asi- mitään valmiita valmentautumismalleja, ei Pian alettiin järjestää yhä suurempia kil- Pekan pitämät leirit olivat tehokkaita, ja antuntemustaan käytettiin kansainvälisillä varsinkaan liiton taholta annettuja. Pekan pailuja. Lukon kansainväliset kilpailut kiin- Pekkaa käytettiin myös Vierumäen urheilu- kilpailumatkoilla. Hän oli kaksissa olym- aikana kaikki starttasivat kylki lähtösuun- nostivat luistelijoita, sillä Pälkäneen jää tie- opistossa luistelukouluttajana. piakisoissa sekä useissa MM- ja EM-kisoissa taan istuvassa asennossa ja kun laukaus tuli, dettiin nopeaksi ja järjestelyt hyviksi. Liiton päävalmentajan Pentti Peltoperän ja naisten luistelujoukkueen huoltajana ja tai käännyttiin lähtösuuntaan. Pekan mielestä Lukko sai järjestettäväkseen vuonna 1959 Pekka Lattusen välille syntyi kilpailutilanne ; johtajana. viivalle piti mennä suoraan lähtösuuntaan ensimmäiset suomenmestaruuskilpailut eivätkä heidän välisensä ajatukset aina koh- Urheiluperheen tytär Maaret Löfroos nou- päin. Hän sanoi olevansa jo matkalla tästä nuorille ja seuraavana vuonna vastaavat kil- danneet. Lehtien mukaan Peltoperä hoiteli si lähelle kansallista huipputasoa. suorasta lähtöasennosta, kun muut alkavat pailut pojille. Myös oppikoulujen mestaruus- asiat niin, että ulkomaan leirille Inzelliin va- tehdä voimisteluliikkeitä. kilpailuja pidettiin Pälkäneellä. littiin valmentajaksi Pekan sijasta mies, jolla Lepistöjen luistelijaperhe Luisteluliitto sai myös kritiikkiä pikamat- ei ollut lajituntemusta. Pälkäneläiset olivat kan valmennuksesta, koska se keskittyi vain Pekka Lattunen toimi Päl- Pälkäneläisluistelijat hetken liiton toiminnasta sivussa, mutta aika Lukon luistelutoiminta sai erinomaista vah- yleisluistelijoiden valmentamiseen. Raskaan käneen kunnan liikunta- ja Innsbruckiin tasasi tilanteen taas sopuisammaksi. vistusta, kun Pentti Lepistö muutti Rova- maaviljelytyön ja luisteluharjoittelun yhdis- raittiussihteerinä. Vuonna niemeltä Pälkäneelle. Hän oli Rovaniemellä täminen oli hankalaa ja harjoituksiin piti läh- 1963 hän luisteli 500 met- Pekka Lattunen valittiin Innsbruckin olym- toiminut aktiivisesti hiihdon ja pikaluistelun teä vasta työpäivän jälkeen pimeässä. rin Suomen mestariksi. Luistelun valioseura Suomen ennätykset 500 pialaisiin 1964 kuten myös Toivo Salonen, parissa. Hän oli mm. Lukon johtokunnassa, Kilpailu-uran jälkeen Pekka toimi lähes m:n luistelussa syntyivät joka silloin edusti Valkeakosken Hakaa. Miesten ja naisten suomenmestaruuskilpai- jaoston puheenjohtajana, kouluttajana ja val- kymmenen vuotta liiton valmennustehtä- vuonna 1963 ajalla 42,6 ja Kummankaan pälkäneläisen menestys ei ollut 1974 olivat koko pitäjässä merkkitapah- mentajana. vissä ja osallistui myös jonkin verran seu- 1964 ajalla 41,9. lut kovin hyvä. Pekan sijoitus oli 500 m:llä tuma. Kisojen järjestelytoimikunnassa ja eri Lapset harrastivat myös pikaluistelua. ravalmennukseen. Hän lopetti valmen- 16. ja Topin 5000 m:llä 23. keskinkertaisella järjestelytehtävissä oli yhteensä 100 lukko- Sirkka-Liisa Lepistö saavutti 1975–1981 nushommat, kun Peltoperä valitsi vastoin ajalla 8.10,2. laista. Kisoja seurasi kahtena päivänä n. 1500 useita piirimestaruuksia sekä kahdesti suo- luistelijoiden tahtoa Davosin leirille valmen- Kisajoukkueeseen kuului myös kolmas katsojaa. menmestaruuskilpailuissa hopeaa ja kultaa tajaksi erään ulkomaamatkoista kiinnostu- pälkäneläinen, Helinä Löfroos, joka toimi v. 1980. Maaotteluedustuksia hänelle kertyi neen Lehikoisen. naisluistelijoiden huoltajana. Urheilujohtajat Helinä ja Mauno neljä. Vuonna 1980 Sirkka-Liisa oli maaot- Omankin seuran toiminta kerran harmitti, Löfroos teluedustajana Alma Atan huippunopealla kun hänelle ilmoitettiin, että seura oli unoh- Seuravalmennus jäällä. Kazakstanissa hänen ennätysaikansa tanut ilmoittaa hänet luistelun SM-kisoihin. Vuodesta 1952 alkaen Helinä ja Mauno kan- olivat 43,26/1.30,72/2.16,05. (Se on Lukko Pälkäneeltä; Johannes Turunen.) Seuravalmennuksesta 60-luvulla vastasivat toivat asuissaan Pälkäneen Lukon tunnusta. Äiti-Linda kuului jaoston huoltojoukkoi- Helinä Löfroosin ja Pekka Lattusen lisäksi Pariskunnan suorittama työ liikunnan pahin, mutta oli hänellä myös luistelun tuoma- Pertti Klemola ja Mirja Ahonen. rissa oli mittavaa koulun, seuran ja valta- rikortti. Myös pojat menestyivät luistelussa.

168 169 Joensuun Kataja jäsenenä ja muissa luottamustehtävissä. Hän kitiloista, nousi TuUL 70-luvulla pysyvästi toimi Joensuun Katajan hallituksen jäsenenä Suomen 10 parhaan luisteluseuran joukkoon, ja luistelujaoston puheenjohtajana vuodesta vaikka olikin etelän seura. Severi Sarion jäl- 1969 lähtien. Hän toimi Pohjois-Karjalan pii- keen puheenjohtajan tehtäviä hoiti pari vuot- rissä luistelujaoston puheenjohtajana ja kou- ta Mikko Saarinen, joka otti puheenjohtajan lutusvaliokunnan jäsenenä. Luisteluliiton nuijan käteensä uudelleen vuonna 1978 Ar- toiminnassa Erkki Alho oli mukana vuodesta mas Jämsenin ja Vieno Lehtosen oltua tehtä- 1966 hallituksen jäsenenä, valmennusvalio- vässä välivuodet. Heidän panoksensa seuran kunnan puheenjohtajana ja valmennuksen ja luistelutoiminnassa oli erittäin tärkeä. koulutuksen johtoryhmässä puheenjohtajana. Hän oli myös liiton varapuheenjohtajana Jarmo Alpin mukana ja hallituksen jäsenenä. huipputasolle asti Joensuun Katajan luistelujaostolla on pitkät Pikaluistelussa Joensuun Kataja oli Jarmo Alppi voitti useita perinteet jo vuosikymmenien ajalta. Monet 1970-luvulla näyttävästi esillä pikaluisteli- 60-luvun loppupuolella nimi Alppi alkoi nuorten mestaruuksia ja innokkaat luistelun ystävät vetivät toimintaa. ja Paula-Irmeli Halosen muutettua vuosi- näkyä seuran luistelutoiminnassa muuten- oli maaotteluedustajana. Heistä voidaan mainita mm. Erkki Alho, joka kymmenen vaihteessa Joensuuhun. Paula kin kuin kilpailijana. Isä, Esko Alppi, siirtyi Yleisluistelijoiden kilpailuissa hän sijoittui neljä kuului puheenjohtajavuosiensa jälkeen joh- Halonen oli Joensuun Katajan menestynein poikiensa mukana yleisurheilujaostosta luis- Paula-Irmeli Halonen oli kertaa hopealle. Oulunky- Joensuun Katajan menes- tokuntaan, hän oli myös aktiivisesti mukana luistelija. Hänen saavutuksensa Katajan luis- telumieheksi. Vuonna 1989 jaostossa oli jo län tekojääradalla Jarmo tynein luistelija. mm. Suomen Luisteluliiton liittohallituksen telussa olivat vailla vertaa: kuusi SM-kultaa, kolme Alppia, kun Elise Ågrenista tuli Jarmo Alppi luisteli uudeksi 5000 neljä hopeaa ja neljä pronssia. Kansainvälis- Alpin vaimo. Lisäksi Timo Alppi toimi seu- metrin SE-lukemaksi ajan ten saavutusten lisäksi hän menestyi Suomen ravalmentajana. Luistelujaoston valmennuk- 7.20,53. edustajana myös kansainvälisillä kentillä aivan maailman kärkiluistelijoiden joukossa. Turun Urheiluliitossa ”Pami” saavutti sähäkkänä 500 m:n luiste- 1970-luku oli kehityksen lijana kaksi MM-mitalia, pronssia 1976 ja hopeaa 1977. Paula-Irmeli Halonen edusti aikaa Suomea myös Innsbruckin olympialaisissa 1976. Siellä hän sijoittui 500 m:llä parhaalla Seuran toiminta oli 60-luvun alkupuolella matkallaan kahdeksanneksi ajalla 43,99 seu- suunnilleen samantapaista ilman erityisiä raavakasi parhaalla matkalla 1000 m:llä hä- toiminnan muutoksia. Vuosikymmenen nen sijoituksensa oli 13. loppupuolella alkoi junioritoiminta nostaa Muista nimekkäistä katajalaisista luiste- päätään. Severi Sarion puheenjohtajuudessa lijoista voidaan mainita Merja Törrönen ja Turun Urheiluliiton luistelutoiminta sujui ai- Kari Hujanen, joka osallistui mm. Sapporon na vuoden 1972 kevääseen saakka. olympialaisiin 1971. Jorma Norppa oli Ka- 1970-luku oli Turun Urheiluliitossa kehi- tajan nuoria lupauksia 50-luvulla. (Joensuun tyksen aikaa. Kun 60-luvulla oltiin tyyty-

Pentti Pekkala Pentti Kataja 90 vuotta; Antero Säkkinen.) väisiä Luisteluliiton II-luokan seurojen kär- Pekkala Pentti

170 171 sesta vastasi lähes koko 60- ja 70-luvun asi- Suomea luistelumaajoukkueeseen. Tämä takin nuorten MM-kisoissa Italian Madonna jää Helsingissä tuli lähes yhtä tutuksi kuin antuntemuksellaan Bengt Krook. 70-luvun pahtui 1972, jolloin Jarmo matkasi Ruotsiin d’Campigliossa ja Eskilstunan luistelumaa- kotoiset jääradat, ensin Urheilupuisto ja sit- loppupuolella vastasivat seuran valmen- nuorten nelimaaotteluun joukkueessa, jota ottelussa. Nuorten SM-kilpailut Pirkkolas- ten Kupittaa. Jarmo mm. asui Helsingissä ja nuksesta lähinnä Mikko Saarinen ja Timo johti jaoston puheenjohtaja Mikko Saarinen. sa 1976 sujuivat edellisvuoden malliin. Tuli harjoitteli Oulunkylässä kaksi kuukautta. Alppi. Silloin kun ei ulkojäille vielä päästy, Ulkomaanmatkoja tuli lisääkin; Jarmo oli selvä mestaruus ja voitot sekä 3000 että 5000 Kaikesta huolimatta voidaan Jarmoa pitää luistelijat kävivät Kupittaan jäähallissa luis- mukana Suomen edustajana mm. Kemero- metrin matkoilta. Miesten SM-kilpailut eivät valinnoissa aika ajoin syrjään jätetyksi. Myös telutuntumaa hakemassa. Turun luistelu oli vassa, nuorten nelimaaottelussa Verdalissa ja sitten sujuneet aivan yhtä hyvin kuin edel- MM- ja EM-paikat, olympiamatkasta puhu- epävakaisen Turun talven varassa. Seuran Sverkovskissa. lisvuonna. mattakaan, olivat enemmän kuin tiukassa, luistelumenestystä tarkasteltaessa 1960-lu- vaikka hän koko ajan kuuluikin Suomen vun alkupuoli oli hiljaiseloa. Luistelua kyllä Nuorten Suomen mestaruus Ei vieläkään olympiaedustusta huippuihin. harrastettiin, mutta talven oikut haittasivat. Turkuun Hyvänä talvenakin tuli vettä silloin kun ei Vuonna 1980 Lake Placidin olympiajoukku- Luistelu oli Alpin perheen pitänyt. Vuonna 1962 nousivat luistelijois- Nuorten Suomen mestaruuden Jarmo Alppi eesta tipahtaminen oli Jarmo Alpin kohdalla puheenaihe ta B-luokkaan Raimo Kankaanranta ja Olof luisteli 1974. Jarmo Alppi jatkoi kovaa ke- niin makukysymys, että se harmitti melkoi- Krook miesten sekä Gunvor Österlund ja Pia hitystahtiaan luistelemalla yleisen luokan sesti Turun luisteluväkeä. Ei sekään enää loh- Alpin perheen puheenaihe oli luistelu, sillä Alenius naisten puolella. Vuonna 1966 tu- kärkiajat 5000 ja 10 000 metrin matkoilla, duttanut, vaikka hän pääsi toiseksi edustajak- Jarmo avioitui TuUL:n luistelijatyttö Elise li mukaan Urheilupuistossa alle 12-vuotias sekä SM-kisojen yhteispisteiden kuuden sija si EM-luisteluihin. Olympiajoukkueeseen hän Ågrenin kanssa. Turun Urheiluliiton luiste-

nuori nappula Jarmo Alppi. olivat parhaat todistukset hänen kuntonsa ei kuitenkaan päässyt vaikka voittikin Suo- lutoiminnassa oli mukana muutenkin mel- Seurat maksoivat liitolle jatkuvasta pysymisestä huipussa. Miesten men katsastusten yleisluistelun tärkeimmän koisesti Alppeja, sillä Jarmon ja Elisen lisäksi 70-luvulla kilpailuveroa. Tyttöjen SM-kisat tuottivat SM-kisoissa talvella 1975 hän luisteli en- matkan, 5 000 metrin luistelun. Matkalle läh- Jarmon isä Esko ja veli Timo olivat seuran Liitto määritteli myös ta- seuralle voittoa simmäisen miesten sarjan mitalin, pronssia tivät Pertti Niittylä ja Jukka Ala-Louko. Tällä aktiiveja luistelutoimitsijoita ja valmentajia- paukset, joissa seura sai yhteispisteissä. Mestaruuden voitti silloin kertaa valituilla ei kuitenkaan ollut menestys- kin. (Turun Urheiluliitto 1962-1981) periä pääsymaksuja. Yleensä melkoisissa rahavaikeuksissa pyö- Taalintehtaan Jäntevän Olavi Hjellman. Jar- tä. MM-kisoihin Osloon lähti myös sama pari rinyt luistelujaosto saattoi vuoden verran mo oli noussut pysyvästi luistelun huipulle. Alpin jäädessä jälleen rannalle. hengittää helpommin, sillä seuran järjesti Oulun nuorten SM-luisteluissa hän oli hope- Kauden suurimpien arvokisojen jälkeen talvella 1971 Turussa tyttöjen SM-kisat, jot- alla, niukasti Pertti Niittylälle hävinneenä. kelpasi Jarmo Alppikin maajoukkueeseen. ka tuottivat hieman voittoa. Mestaruuden Kesällä 1975 Jarmo Alppi oli armeijassa. Maaottelu oli Karl Marx-Stadt ja maaottelu tässä kisassa vei Seinäjoen Anneli Repola. Hän pääsi kuitenkin hyvin harjoittelemaan Itä-Saksaa vastaan. Kauden päätteeksi Ou- Seuran omat tytöt sijoittuivat seuraavasti: ja luisteli Inzellin leirillä uudet ennätyksensä lunkylän tekojääradalla Jarmo Alppi luiste- Sirpa Nohkola 14., Tuula Raittila 16. ja Elise 5000 ja 10 000 metrillä jo ennen kauden alka- li uudeksi 10000 metrin SE-lukemaksi ajan Ågren 17:s. mista. Hän voitti myös Rovaniemen olym- 7.20,53. piakatsastusten 3000 metriä. Alppi nuorten nelimaaottelu- Turussa ei ollut aina talvea joukkueeseen Innsbruck jäi kokematta ollenkaan Jarmo Alppi oli ensimmäinen Turun Urhei- Huolimatta katsastusvoitostaan Alppi ei Jarmo joutui harjoittelemaan melkoisesti luliiton luistelija sitten vuoden 1906 Helsin- päässyt mukaan Innsbruckin olympiakonee- ulkomailla, kun Turussa ei aika ajoin ollut gin MM-kisojen, joka valittiin edustamaan seen. Suomea edustamassa hän kävi kuiten- talvea ollenkaan. Myös Oulunkylän teko-

172 173 li, Jorma Veistola valmensi ja minä olin jouk- kuueen johtaja, hän naurahtaa. Järjestely oli olosuhteiden sanelema, koska Larvikissa oli

Sll:n kuva-arkisto vähän majoitustilaa. Liitto ilmoitti Kallen joukkueenjohtajaksi, jolloin hän sai majoituksen kilpailijoiden hotellista. Veistola antoi peruskurssin pikaluistelun perusasioista. Sundell on seurannut luistelua siksi pit- kään, että hän on todennut lajin harrastaja- määrän tämän hetkisen kapeuden. Hänen arvionsa mukaan tulevaisuus näyttää kuitenkin valoisammalta. Sundellin mukaan sen on osoittanut erityisesti nuorten kisojen kasvaneet osallistujamäärät. – Ainoa mahdollisuus päästä julkisuuteen on luistelijoiden kansainvälinen menestys. Suomalainen urheiluyleisö seuraa vaikka Kaarlo Sundell työssään. Lajilla on oltava myyntiarvoa Tässä on hänen haasta- mitä, 50 km:n hiihtoa tai 10 km:n juoksua, teltavanaan Luisteluliiton jos vain menestystä on luvassa. Halli tietysti puheenjohtaja Jussi Vuoden luistelutoimittaja Kaarlo Sundell auttaisi asiaa, koska nykyaikainen penkkiur- Pajunen. toimi Helsingin Sanomien urheilutoimituk- heilija on kiistämättä mukavuudenhaluinen, sessa vakinaisena toimittajana, ja pikaluiste- Sundell korostaa. lua hän seurasi vuodesta 1976 alkaen, jolloin Tiedottamisen puolelta hän kertoo saa- vauhdissa laji oli hänen vastuualueenaan Innsbruckin neensa kaiken tiedon liitosta mitä vain on olympiakisoissa. Hänen luistelutoimittajan ymmärtänyt kysyä. edelleen uransa huippuhetket osuivat 1980-luvun – Lisänäkyvyyden saaminen pelkästään puoliväliin, jolloin Pertti Niittylä taisteli tiedotusta tehostamalla tuskin onnistuu. On euroopanmestaruuksista pitkillä matkoilla. oltava jotain, millä myydä lajia. Tilanne oli- ongelmista Sundell kertoi urheilutoimittajan uran tulleen si vallan toinen jos Janne Hänninen tai Vesa kohdalleen melko luonnollisena valintana. Rosendahl jaksaisivat harjoitella itsensä maa- huolimatta – Kun urheilu ei oikein onnistunut , urheilus- ilman huipulle. Lajin myyntiarvo lisääntyisi ta kirjoittaminen oli mukava ratkaisu. silloin ratkaisevasti. (1980–1989) Luistelulla on luonnollisesti tarkoitukse- Peepeen mukana EM-kisoissa na täyttää julkisuuden vaatimukset. Vielä on suomalainen pikaluistleijakin maailman Pikaluistelutoimittamisesta Sundelilla on huipulla. Tähän velvoittavat jo pikaluistelun pelkkästään hyviä muistoja. perinteetkin. (Luistelija 2/1995.) – Larvikin EM-kisoissa 1984 Peepee luiste- SLL:n kuva-arkiso kuvassa Pertti Niittylä

174 175 vähintään yhden luistelijan yltää liiton tavoit- Liitto otti vastatakseen pysyvästi harras- Pikaluistelu teiden mukaan kuuden parhaan joukkoon ja teluistelutoiminnasta. Toiminta tapahtui seuraavien ainakin 20 paremmalle puolelle. kuitenkin edelleen yhteistyössä TUL:n ja 80-luvulla Tavoitteet sinänsä olivat kohtuullisia, mutta Taitoluisteluliiton kanssa. Harrasteluiste- eivät todennäköisesti riitä olympiamitaleille. lutoiminta oli keväällä 1989 päättyneellä 80-luvulla niin kuin muillakin kymmenlu- Jorma Veistola piti Joukon ja Ailan arvokisa- Kansallinen kilpailutoiminta niin kilpailu- kaudella TUL:n taloudellisella vastuulla pu- vuilla olivat talviolympialaiset päätapahtu- saavutuksia hyvinä, mutta hän totesi myös, jen lukumäärän kuin niihin osallistuneiden heenjohtaja Kalervo Sipin ollessa Luistelulii- mia. 80-luvulla oli kolmet talviolympialaiset: että sijoitukset tärkeimmissä arvokilpailuissa kilpailijoiden osalta lisääntyi merkittäväs- tossa. Luisteluliitto panostikin kiitettävästi Lake Placid 1980, Sarajevo 1984 ja Calgary eivät olleet alkuunkaan tyydyttäviä. Muiden ti. Olympiavuodesta johtuen 1980 tulostaso luisteluharrastuksen levittämiseen. Paljon SLL:n kuva-arkisto 1988. Luistelijoiden menestys oli lähinnä maiden luistelijat menevät vielä kovempaa. muodostui varsin hyväksi, mistä oli osoi- työtä tehtiin kuntoluistelun, hokkarikisojen, tyydyttävä, sillä parempaa odotettiin. Kan- (Luistelija 1–2/1983.) tuksena noin 40 uuden Suomen ennätyksen rullaluistelun ja ikämiessarjojen SM-kilpailu- sainväliset kilpailut osoittivat, että yleisesti Vuodesta 1988 tuli ikäpolvien vaihtumis- syntyminen. Kotimaisissa kilpailuissa liiton ruletin pyörittämiseen. tarkasteltaessa suomalainen luistelu ei saa- vuosi. Kolme kärkiluistelijaa päätti aktii- luistelijat menestyivät kilpailevan liiton luis- Liittoon toiminnanjohtajaksi palkattiin vuttanut kansainvälistä huipputasoa. Pertti vikautensa. Pertti Niittylän lopettaminen telijoihin verrattuna hyvin, sillä liiton luisteli- Risto Salmia marraskuun alussa 1981. Pu- Puheenjohtajana jatkoi Niittylän yhdeksäs sija 1500 metrin ja 5000 paljasti myös kymmenen vuoden aukon jat voittivat 27 mestaruutta 32 mahdollisesta. heenjohtajana jatkoi Mauno Löfroos, mutta kaudella 1981 Mauno Lö- froos, mutta puheenjohta- metrin kuudes sija Sarajevossa olivat par- huippuluistelijoiden riveissä. Vastuu kan- Toimintastrategian mukaisesti toiminnan puheenjohtajuus vaihtui kohta vuonna 1982, juus vaihtui kohta vuonna haat sijoitukset. Niittylän pronssimitali 5000 sainvälisestä menestyksestä siirtyi nuoril- painopiste oli toimintapohjan laajentamises- jolloin vetovastuuseen astui Eero Multamäki 1982, jolloin vetovastuu- metrillä oli kuitenkin vain 0,48 sekunnin le. Ari Leppänen osoitti jo MM-kilpailuissa sa. Harrastepohjan laajentamiseen tähtäsi Helsingistä. (SLL:n toimintakertomukset.) seen astui Eero Multamä- päässä. Mitalitavoitteet eivät toteutuneet. Alma Atassa olympiakisojen jälkeen, että yhä vahvempi panostaminen hokkarikisaan. ki Helsingistä. Euroopanmestaruuskilpailuista tuli kuiten- nuoret korvaavat nopeasti entisten aktiivi- Osanottajamäärät kaksinkertaistuivat nous- kin yleisluistelijoiden 10 000 metriltä mitali: en jättämän aukon. Erityisen ilahduttavaa ten 8 000 nuoreen. Nuori Suomi –kampanjas- Pertti Niittylä luisteli pronssia, mitä ei ole oli menestys nuorten PM-kilpailuissa, jotka sa liiton toimesta tuotettiin laaja materiaali tapahtunut 20 vuoteen. Olympiasesonki ei olivat ensimmäiset kautta aikojen, joiden jär- seurojen käyttöön ja koulutettiin ohjaajia. tuonut uutta toivottua edistystä suomalais- jestämisestä liitto teki aloitteen. Neljä mesta- Aivan uudeksi toimintamuodoksi otettiin ten lyhyenmatkan luistelijoiden tuloksiin. ruutta yhdeksästä ja kolme muuta mitalia oli rullaluistelu ja short track -luistelu. Rulla- Kahdeksankymmentäluvun pikaluistelu odotettua enemmän. Harri Ilkan neljäs sija luistelussa järjestettiin ensimmäiset SM-kil- oli Pertti Niittylän, Jouko Vesterlundin ja 500 metrillä nuorten MM-kilpailuissa oli lu- pailut, mutta short track -luistelua esiteltiin Aila Tartian varassa. Niittylän EM-pronssia paava suoritus. vasta lähinnä suurelle yleisölle TV:n ja leh- lukuunottamatta Suomen mitalitili ei kasva- Kansainvälinen toiminta oli erittäin vilkas- distön välityksellä, kiitos Pohjola-yhtiön ja nut. ta. Luistelijat osallistuivat kansainvälisiin kil- Apu-lehden. Englantilainen ja hollantilainen Vuosi 1983 oli yleisesti ottaen menestyk- pailuihin runsaslukuisemmin kuin moniin 20 short track -luistelijan ryhmä esitteli lajia sekkäin kausi kymmeneen vuoteen. Jouko aikoihin. Leppäsen lisäksi Timo Järvinen, Helsingin jäähallissa noin 20 000 katsojalle. Vesterlundin sijoittuminen yhdeksänneksi Ilkka Rahnasto ja Mikko Mäkinen olivat nou- Huolimatta englantilaisen ja hollantilaisen sprinttereiden MM-kilpailuissa, Ilkka Rah- semassa kohti luistelukärkeä. ryhmän short track -luistelun näyttävästä

naston sijoitus nuorten MM-kilpailussa Luisteluliiton maajoukkuerenkaassa oli markkinoinnista, ei luistelumuoto vielä tuo- SLL:n kuva-arkisto 12:nneksi ja Aila Tartian sijoittuminen nais- mukana yhdeksän yleisen ja seitsemän nuor- nut uusia harrastajia lajin piiriin. Joensuun ten MM- kilpailuissa 15:nneksi olivat osoi- ten sarjan luistelijaa. Kaudelle 1984 asetettiin short track -kilpailujen jälkeen lajin piirissä Englantilainen ja hollantilainen 20 short track-luistelijan ryhmä esitteli lajia Helsingin tuksena pikaluistelun alkavasta noususta. tavoitteeksi, että EM- ja MM-kisoissa pitäisi oli hiljaiseloa. jäähallissa noin 20 000 katsojalle.

176 177 Viestiluistelun SM- ki- Timo Järvinen 173,859 ja pistepronssia luisteli soihin Seinäjoella 1989 Niittylä hallitsi 80-luvun VaKp:n Mikko Mäkinen 174,444. osallistui sairastumisien miesten pikaluistelua vuoksi vain kolme joukku- Sprintterien mestaruuden voitti OuTa:n etta. Voiton vei Seinäjoen Jouko Vesterlund pistein 158,365. Mestaruus SLL:n kuva-arkisto Urheilijain ykkösjoukkue Kansallisen tason kilpailuja 80-luvulla hal- oli Vesterlundille jo viides peräkkäin. Toinen ennen Valkeakosken Kos- litsi Pertti Niittylä. Hän voitti Suomen yleis- oli PiVe:n Urpo Pikkupeura ja kolmas LaLu:n kenpoikien joukkuetta. luistelijain mestaruudet vuosina 1977–1988 Jukka Ala-Louko. Kolmanneksi luisteli ja sijoittui hyvin myös sprinttimatkoilla. Naisten yleisluistelijoiden kilpailua hallitsi Seinäjoen Urheilijain kakkosjoukkue. Jukka Ala-Louko rikkoi Niittylän yleisluis- KajKi:n Aila Tartia voittamalla yhteispisteillä telijoiden mestaruusputken. Sprinttimatkoja 192,341, toiseksi kiisi KooVee:n Tarja Rinne hallitsi Jouko Vesterlund voittamalla mesta- 204,293 ja kolmas oli PiVe:n Susanna Kanta- ruudet perättäisinä vuosina 1983–1988. Urpo nen 205,294. Naisten sprinttimatkoja hallitsi Pikkupeura voitti sprinttimestaruudet 1979, SU:n Maila Lehtimäki 179,250, toinen oli SU:n Kansallisen tason kilpailu- 1980, 1989 ja 1990. Outi Yläsulkava 193,285 ja kolmas HLK:n Piia ja 80-luvulla hallitsi Pertti Pesola 207,550. Niittylä. Pikaluistelukausi 1987– 1988 alkoi vauhdikkaasti

Pikaluistelijoiden kausi alkoi Suomen pika- SLL:n kuva-arkisto luistelun osalta todella vauhdikkaasti. Luis- telijat paransivat lähes kaikkia miesten Suo- men ennätyksiä ja luistelijoiden kuntokäyrä Valioseurojen määrä putosi muutamaan, Kansallinen näytti olevan hyvässä nousussa. mistä voi päätellä, että Liiton toimenpi- kilpailutoiminta teet seuratoiminnan aktivoimiseksi eivät Oulunkylässä SM-kilpailut vaikuttaneet toivotulla tavalla. Monella paikkakunnalla luistelutoiminta hiljentyi Kansallinen kilpailutoiminta koostui Suo- Oulunkylässä pidetyt suomenmestaruus- ratkaisevasti, vaikka Liitto järjesti lukuisia menmestaruuskilpailuista, kansallisista kilpailut vietiin läpi lähes ihanneolosuh- seuraparlamentteja. kilpailuista, piirinmestaruuskilpailuista, teissa. Sitä todisti tulostaso, joka oli eräs Liiton talousvaliokunnalla oli jatkuvana seurojen jäsentenvälisistä kilpailuista. Ho- kovimmista Suomessa kautta aikojen. Ki- tehtävänä menojen tasapainottaminen mm. pealuistinkilpailuihin osallistui yhteensä 692 sat kruunasi Harri Ilkan kaksi 18-vuotiai- kuluja karsimalla. Myös olympiakomitean luistelijaa. den Suomen ennätystä sekä Pertti Niittylän kanssa neuvoteltiin mahdollisuuksista saada Menneellä vuosikymmenellä järjestettiin 10 000 metrin huippuaika 15.07,34. Harvoin on lisää valmennusvaroja Suomen Luistelulii- yleisluistelijoiden SM-kilpailut, spintterei- samoissa kilpailuissa viisi suomalaista luisteli- ton luistelijoille huolimatta siitä, että olym- den SM-kilpailut, mies- ja naisjunioreiden jaa alittanut 40 sekuntia 500 metrillä. Yleisluis- piakomitea supisti määrärahoja vedoten vaa- SM-kilpailut, tyttöjen- ja poikien SM-kilpai- telijoiden sarjan voitti HLK:n Pertti Niittylä timattomiin tuloksiin 1983. lut ja hopealuistinloppukilpailut. yhteispisteillä 170,818, pistehopealla oli HTL:n

178 179 Jännitys palasi SM-kisoihin hin. Seinäjoella 1989 SM-kisoissa kamppail- kävivät kovan kamppailun mestaruudesta ta se ei riittänyt kokonaiskilpailun voittoon. Seinäjoella 1989 tiin voitosta viimeiseen luistinvetoon saakka. ja edustuspaikasta MM-kilpailuihin Osloon. Ari Leppänen voitti 5000 m:n luistelun ja Hyvien EM-kisaesitysten perusteella Järvi- Ilkka Rahnasto 500 m ja 1500 m. Koko kahdeksankymmentäluvun alkupuo- Yleisluistelun SM oli kolmen nen ja Leppänen olivat hienokseltaan voitta- Yleisluistelijoiden mestaruuden voitti Mik- len puuttui Suomen pikaluistelumestaruus- kauppa 1989 jasuosikkeja. Mikko luisteli hyvin 5000 metriä ko Mäkinen yhteispistein 175,668 , Timo Järvi- Vasemmalta yleisluisteli- kilpailuista jännitys, sillä kaikissa yleisissä ja jatkoi hyvää luisteluaan myös 1500 met- nen oli toinen 176,118, kolmas oli Ari Leppä- joiden SM-mestaruuden sarjoissa oli selvästi vuodesta toiseen aina Kirkkaimmat mitalit voittivat Mikko Mäki- rillä ollen toinen sekä 10 000 m:n luistelussa nen 176,686 ja neljäs Ilkka Rahnasto 181,330. voittanut Mikko Mäkinen, yksi hallitseva luistelija. Jouko Vesterlundin, nen, Urpo Pikkupeura ja Susanna Kantanen. kolmas. Timo Järvinen voitti 10 000 metrin Ari Leppänen, Timo Järvi- Aila Tartian ja Pertti Niittylän lopetettua ak- Jo vuosikaudet tasapäisesti kilpailleet Timo luistelussa Mäkisen viidellä sekunnilla, mut- nen ja Ilkka Rahnasto. tiiviuransa palasi jännitys mestaruuskisoi- Järvinen, Ari Leppänen ja Mikko Mäkinen-

SM-sprinttimestaruus Pikkupeuralle. Sprinttereiden kilpailussa Urpo Pikkupeura sai kivikovan vastuksen Ismo SLL:n kuva-arkisto Heikkilältä ja nuorel- ta Harri Ilkalta. Urpo hallitsi kuitenkin selvästi sprinttikisan ja vei voiton yhteispistein 161.120, toiseksi selvisi Ismo Heikkilä pisteillä 163.640 ja kolmanneksi Harri Ilkka 164.860. SLL:n kuva-arkisto

180 181 Aila Tartian valtakausi Susanna Kantaselle naisten mestaruus 1989 Tartia hallitsi naisten yleisluistelua voitta- Aila Tartia aloitti pikaluistelun jo 10-vuo- malla mestaruudet 1981–1985 ja 1987–1988. tiaana. Valmentajana hänellä oli Jorma Veis- Jaana Kivipellon mestaruuden piti olla ai- tasen, Paula Virkin ja Tarja Rinteen välillä. Taina Salmia kuitenkin katkaisi voittoputken tola. Matkaennätyksistä voidaan mainita 500 kaisempien esitysten perusteella selvä, mut- Susanna Kantanen voitti naisten yleisluiste- viemällä mestaruuden 1986. Tartia voitti vie- m 43.12, 1000 m 1.27,3, 1500 m 2.12,56 ja 3000 ta hänen luistelunsa kilpistyi kuumeeseen. lijain mestaruuden yhteispisteillä 202,446. lä sprittimestaruudet vuosina 1984 ja 1986. m 4.40,12 ja 5000 m 8.07,20. Eräs parhaista Kahden matkan jälkeen ennuste näyttikin to- Kovasta toisen päivän kiristään huolimatta, Uusia haastajiakin oli, yleisluistelijoissa saavutuksista on 15. sija yhteispisteissä EM- teutuvan, sillä hän voitti 500 m ja oli 3000 met- ykkössija 5000 m, Paula Virkki joutui tyy- Susanna Kantanen ja Jaana Kivipelto olivat kisoissa ja 3000 m:n viides sija maailmancu- rin luistelussa toinen, mutta kaksi viimeistä tymään toiseen sijaan. Tarja Rinne luisteli uusia nousevia tähtiä, ja he voittivat yleis- pissa. (Luistelija 3/1986.) matkaa jäivät luistelematta kuumeen vuoksi. tasaisesti kaikki matkat ja voitti pronssisen mestaruudet vuosina 1989 ja 1990. Kisa mestaruudesta käytiinkin Susanna Kan- SM-mitalin. SLL:n kuva-arkisto SLL:n kuva-arkisto SLL:n

Kaija Mustonen ja Susan- na Kantanen Oulunkylän jäällä.

182 183 Kansainvälinen kilpailutoiminta Kolme Suomen ennätystä ei metriä. Veistola totesikin kilpailujen jälkeen, riittänyt kärkeen että voitot menevät pikaluistelun totaalisen ammattimaisen valmentautumisen maille ja Niittylä yllätti sijoituksillaan EM- EM-pronssia Bisletiltä Niittylä taisteli Inzellin MM-jäällä 15.– harrastelijat ovat harrastelijoiden sijoilla. Sa- luisteluissa 1984 16.2.1986 tehden kolme Suomen ennätystä. ma koskee myös miesluistelijoita. Pertti Niittylä teki sen mitä oli pitkään jo odo- Uudet ennätykset kirjattiin 5000 m 7.00,91 ja Suomea edustivat Taina Salmia ja Aila Tar- Niittylä harjoitteli pitkiä luistelumatkoja ja tettukin: palautti suomalaisen pikaluistelun 10 000 m 14.31,39. Hän oli 500:llä 23., 1500 tia. Kumpikaan ei sijoittunut kahdenkymme- yllätti hyvillä sijoituksillaan EM-luistelujen maailmankartalle kiitämällä Bisletin jäällä metrillä myös 23., 5000 metrillä 11. ja 10 000 nen parhaan joukkoon. 5000 m:n (6.) ja 10 000 (6.) m:n matkoilla. 10 000 metriä aikaan 14.52,66, mikä oikeutti metrillä 5:s. Yhteispisteillä 165.220 äärettö- Kilpailut olivat Larviki:ssa Norjassa 1984. hänet matkan EM-pronssimitaliin. Horjah- män kovatasoisessa kilpailussa Pertin lop- Kolmimaaottelu Niittylä oli 6. yhteispisteissä, mutta olisi voi- dus 500 metrin kilpailussa vei mahdollisesti pusijoitus oli 12:s. Hän varmisti tällä sijoi- Suomi–Ruotsi–Norja nut sijoittua paremminkin, jos olisi luistellut mukanaan yhteistuloksen mitalisijan. Yhteis- tuksella Suomelle kaksi paikkaa seuraaviin 10 000 m:n koko matkan täydellä voimalla. pisteissä hän oli 7:s. Saavutus loi menestys- MM-kilpailuihin. Sprintterikisojen yhteydessä käytiin mies- Sarajevon olympialaisissa hän sijoittui 5000 paineita MM-kilpailuihin. Aleksandr Mozin ten 3-maaottelu yleisluistelijoiden sarjassa. m:llä sijalle 6, mikä oli ensimmäinen pistesija voitti 10 000 metrin luistelun ajalla 14.31,93. Naisten maailmancup Norja voitti, ja piste-eroa Suomeen syntyi vuoden 1972 olympialaisten jälkeen. Tästä oli hyvä jatkaa. Oulunkylässä 1987 17 pistettä. Ruotsilla oli myös joukkue mukana, mutta se sai tunnustaa Norjan parem- Luisteluliitto järjesti talvella 1987 ensim- makseen peräti 56 pisteellä ja Suomenkin 39 mäistä kertaa naisten maailmancupkilpailut pisteellä. Suomessa. Kilpailu kokosi kaikki maailman Parhaan pistemiehen paikan ennen kol-

SLL:n kuva-arkisto parhaat naisluistelijat, niin sprintterit kuin mea norjalaista luisteli kuitenkin Mikko yleisluistelijatkin, eli voidaan puhua kauden Mäkinen. Hän otti matkavoitot 3000 m:llä ja laajimmasta naisten luistelutapahtumasta. 5000 m:llä. Myös 1500 m:n matkavoitto tuli Kisat vietiin HLK:n ja HTL:n rutinoidun toi- Suomeen, kun Ilkka Rahnasto räntäsateessa mitsijakaartin voimin tyylikkäästi lävitse, ja voitti niukasti norjalaisten parhaan pistemie- lähes joka matkalla syntyi Oulunkylän uusi hen. (Luistelija 2/1989.) rataennätys. Vaikka kilpailujen markkinoin- tiin oli panostettu, ei yleisöä saatu siltikään liikkeelle. Yleisön saaminen vaatisikin suomalaisia luistelijoita, jotka tasavertaisesti

kilpailisivat maailman huippujen kanssa. SLL:n kuva-arkisto

Kuvassa vasemmalla Kilpailu oli tuloksellisesti kaksijakoinen. Pertti Niittylä pitkäai- Toisen maailmancupin kil- kaisen valmentajansa Ensimmäinen kilpailupäivä oli Hollannin pailupäivä meni DDR:lle, Jorma Veistolan kanssa. ja USA:n, koska Bonnie Blair voitti 500 m ja Karin Kanian voittaessa Oikea valmennus ja kova Yvonne van Gennip 1500 metriä. Toinen kil- 1000 ja harjoittelu olivat Niittylän pailupäivä menikin sitten DDR:lle, Karin Ka- Andrea Ehrigin 3000 menestyksen takana. nian voittaessa 1000 ja Andrea Ehrigin 3000 metriä.

184 185 Sprinttereiden MM-kilpailut Oulunkylässä 1983 omat ennätyksensä 5000 ja 1500 m:n matkoil- Takana onnistuneet MM- la, mutta ne eivät riittäneet nostamaan häntä kilpailut tuloksissa 24:ttä sijaa korkeammalle eivätkä Suomen Luisteluliitolle 1983 tuomaan toista edustajan paikkaa naisten Luisteluliitto asetti MM-kilpailujen keskei- sprinttereiden MM-kilpailujen Helsingin MM-kilpailuihin. Jälkikäteen piti seksi tavoitteeksi taloudellisesti ja urheilul- SLL:n kuva-arkisto järjestämislupa vain todeta, että maailmalla mennään kovaa. lisesti onnistuneiden kilpailujen järjestämi-

SLL:n kuva-arkisto sen. Nämä keskeiset tavoitteet saavutettiin. ISU myönsi Suomen Luisteluliitolle 1983 Kuroiwa ja Enke Kilpailujen ylijäämä oli budjetin mukainen. sprinttereiden MM-kilpailujen järjestämislu- maailmanmestareiksi Jouko Vesterlund luisteli kohtuullisen hy- van. Kilpailut pidettiin Helsingissä Oulun- vin sijoittuen yhteispisteissä 9:nneksi ja ollen kylän jäästadionilla 26–27.2.2983. Kilpailut Miesten mestaruuden voitti hieman yllättä- 500 m:n luistelussa 5:s. Jouko Vesterlundin 9. saivat myös ylimääräistä julkisuutta ennen en Japanin 21-vuotias Akira Kuroiwa. Hän sija oli hyvä tavoite Sarajevon kisoja silmällä kisoja, kun Länsi-Saksan TV uhkasi ettei se luisteli ennen Helsingin kisoja Davosissa pitäen. Jouko Vesterlund pelasti mielenkiin- televisioi kisoja jos Huurre-mainos on toimit- 500 metriä aikaan 37,44, mutta ennen toista non kilpailuihin. Hänen koko kilpailukauden sijoiden asussa. Huurre sai kuitenkin komp- päivää Sortavalan Sergej Khlebnikov johti kestänyt hyvä kuntonsa pelasti suomalaisten romissina korvaukseksi laitamainostilaa. kilpailua 0,3 pisteellä. Sunnuntain 500 met- urheilullisen onnistumisen. Ennakkoon pe- rillä Khlebnikov menetti mahdollisuutensa lätty kisan latistuminen Suomen pienen jou- kaatumiseen. kon takia oli turha. Jo aikaisemmin Joukon Jouko Vesterlund pelasti Naisten mestaruus meni DDR:n Karin En- menestys pidetyssä Suomi–Ruotsi–Norja mielenkiinnon MM-kilpailuihin hyvällä kelle, jolla mestaruuksia oli jo entuudestaan -sprintterimaaottelussa herätti yleisön mie- luistelullaan. vuosilta 1980 ja 1981. lenkiinnon kisoihin. Voitto Norjan ja Ruotsin

SLL:n kuva-arkisto parhaista sprinttereistä oli parasta mainosta Maailmanmestarit DDR:n Enke ja Japanin Kuroiwa Kilpailujen ajanotossa ongelmia omille MM-kisoillemme. Taina Salmian sijoittuminen kokonaiskilpailussa sijalle 27 ei Suomella pieni MM-joukkue MM-kilpailut saatiin kokonaisuudessaan jär- vastannut Tainan kuntoa. Kotikenttäetu taisi jestettyä hyvin, mutta Kaja-ajanottosysteemi jännittää. DDR-maaottelussa Tainan luiste- Oulunkylän sprinttereiden MM-kilpailuihin ei pystynyt hoitamaan sähköistä ajanottoa lema yhteispistemäärä 173,285 olisi MM-ki- 1983 Suomi sai vain yhden luistelijan sekä toivotulla tavalla. Sähköiset ajanottolaitteet soissa luisteltuna merkinnyt 10:ttä sijaa. miesten että naisten sarjaan. Alkmaarissa olivat epäkunnossa molempina kilpailupäi- Järjestelyissä oli mukana noin 150 vapaa- 1982 sprinttereiden MM-kilpailuissa suo- vinä. Liian usein tuli kilpailut keskeyttäneitä ehtoista. MM-organisaation rungon muodos- malaisilla luistelijoilla ei ollut menestystä. katkoja. Lopulta ylituomari määräsi käsiajan- tivat Helsingin Luistinkiitäjien ja Helsingin Jukka Ala-Louko kaatui ja Jukka Salmelan oton käyttöön. Tästä seurasi runsaasti samoja Työväen Luistelijoiden toimitsijat. Heidän luistelu mitätöitiin. Nämä epäonnistumiset aikoja, josta oli taas seurauksena vaikeuksia tukenaan olivat kansainvälisen tuomarikor- olivat sikäli kohtalokkaita, että Suomi sai parien järjestelyissä. Ongelma näkyi sadoille tin ja lähettäjäkortin omistavat toimitsijat eri vain yhden miesluistelijan 1983 Helsingin miljoonille TV-katselijoille ajanoton puuttumi- puolilta Suomea. Mukana oli myös 15 kieli- Miessprinttereiden maail- kilpailuihin. Myöskään naiset eivät saaneet sena muutamalla matkalla. Järjestelyt saivat taitoista attasheaa. Joukkueita kuljetettiin li- manmestari Japanin Akira Helsingin kilpailuihin kuin yhden luistelijan. ajanoton osalta runsaasti arvostelua lehdistöl- säksi 11:llä Saabilla majapaikkoista kentälle Kuroiwa vauhdissa. Aila Tartia luisteli Inzellin MM-kilpailuissa tä. (Luistelija 1–2/1983.) ja takaisin.

186 187 Kamppailuja pohjoismaiden hoiti erikoislaatuinen joukkue, sillä yleis- kuntiakin. Urpo Pikkupeura ja Harri Ilkka luistelun Suomen mestari kuulutti, sprintte- olivat 40 sekunnin alittajia. Urpo Pikkupeura mestaruuksista reiden Suomen mestari huuteli kierrosaikoja oli vielä 1000 m:llä kolmas ja varmisti toivo- yleisluistelijoille, päätuomarilla oli entinen tun mitalin Suomeen. SLL:n kuva-arkisto Suomen mestari apulaisena. Ruohoniemen Norjan naisluistelijat onnistuivat miesluis- Oulunkylässä luisteltiin johdolla järjestelyt sujuivat asianmukaisesti. telijoita paremmin, ja he veivät yhteispistei- 21.1.–22.1.1989 Pohjoismaiden Mukana oli myös yksi maailmanmestari; den kolmoisvoiton. Suomalaisista naisluiste- mestaruudesta tosin Norjan Frode Rönning joutui jättämään lijoista olivat mukana Jaana Kivipelto, Outi kilpailun kolmen matkan jälkeen kesken ja Ylä-Sulkava, Paula Virkki, Kirsi Korpi ja Su- Pohjoismaiden mestaruuksista kilpailtiin menetti todennäköisesti hopeamitalin. Ho- sanna Kantanen. Outi Ylä-Sulkava onnistui sprintterisarjoissa. Edellisistä kisoista oli pealle sijoittui Ruotsin Hans Magnusson ja suomalaisista parhaiten sijoittuen yhteispis- vierähtänyt jo 34 vuotta. Nyt oli kysymys pronssille Urpo Pikkupeura. Tulostaso oli teissä kuudenneksi. sprintterikilpailuista, kun aikaisemmin ki- kova, sillä seitsemän miestä luisteli 500 m:llä Harri Ilkka otti voiton nuorten miesten PM-kisoissa sattiin yleisluistelijatasolla. Järjestelyjäkin alle 40 sekunnin ja kolme alitti vielä 39 se- 500 m:n ja 1000 m:n luistelussa.

Suomen nuoret ylittivät Kuvassa luisteleva Paula SLL:n kuva-arkisto Virkki voitti PM-kisojen SLL:n kuva-arkisto tavoitteet PM-kisoissa 3000 m:n luistelun.

Neljä mestaruutta ja kolme pronssimitalia oli joukkueen saalis nuorten (19 v.) ensimmäi- sissä pohjoismaisissa mestaruuskilpailuissa Eskilstunassa 3.–4.2.1989. Harri Ilkka otti voiton nuorten miesten 500 m:n ja 1000 m:n luistelussa, ja nuorten naisten pikamatkalla Outi Ylä-Sulkava oli pronssilla. Valkeakos- ken Mikko Mäkinen luisteli 3000 m:n matkalla oman ennätyksensä 4.48,7. Susanna Kan- tanen onnistui 1500 m:n luistelussa sijoittuen pronssille. Toisena päivänä Outi Ylä-Sulkava luisteli 1000 metrin voittoon ja Paula Virkki voitti 3000 m:n luistelun. Ruotsalaiset ja nor- Kuvassa vasemmalta Paula Virkki, Susanna jalaiset veivät mitalisijat poikien 5000 metril- Kantanen, Outi Ylä-Sul- lä. Suomen nuoret olivat täysin tasaväkisiä kava, Kirsi Korpi ja Jaana muiden pohjoismaisten luistelijoiden kanssa. Kivipelto. (Luistelija 2/1989.)

188 189 OLYMPIALAISET 80-LUVULLA kahdella matkalla 14., mitkä olivat parhaat Lake Placidin jälkeen katseet Sarajevo 1984 – mitali sijoitukset kaikista suomalaisista. Muut sijoi- tulevaisuuteen tukset olivat: 500 m:n luistelussa Jukka Sal- 0,48 sadasosan päässä Oldsmobile – Lake Placid 1980 mela oli ajallaan 39,32 sijalla18, Pertti Niittylä Niittylällä oli olympialaisten jälkeen mah- ongelmia kuljetuk- 22. ja Esa Puolakka 25:s. Voittaja Eric Heide- dollisuus hyvään sijoitukseen yleisluiste- sissa nin (USA) aika oli 38,03. Tuhannen metrin lijoiden MM-kilpailuissa Heerenveenissä Pentti Peltoperä oli luistelussa Pertti Niittylä oli ajallaan 1.18,85 Hollannissa 1980. Niittylä oli neljäs kolmen mukana kuudensis- neljästoista, Salmela 30. ja Esa Puolakka 35:s. matkan jälkeen, mutta 10 000 metrin luiste- sa olympialaisissa. Voittajan Eric Heidenin aika oli 1.15,18. Niit- lussa hänen luistelunsa mitätöitiin, koska oli Lake Placidin kisois- tylä luisteli ainoana suomalaisena 1500 m:n tapahtunut ratarikko. Lopullinen sijoitus oli Olympialaisia edeltävä harjoittelujakso täh- sa ongelmana oli matkan sijoittuen 14. ajallaan 2.00,01. Voittaja vasta 16:s. Niittylän matkakohtaiset ajat ja si- täsi yhteen pikaluistelumitaliin Sarajevossa. kuljetus. – Kirjosen Eikan Talviolympialaiset pidettiin Lake Placidissa Eric Heiden luisteli matkan 1.55,44. Niittylä joitukset olivat 40,48 (7.) 7.31,17 (10.) 2.04,22 Olympiakomitea valitsi kolme pikaluistelijaa kanssa olemme ai- 13.–19.2.1984. luisteli myös 5000 m ainoana suomalaisena (4.) dq 0,000. edustamaan Suomea Sarajevon olympialai- na pitäneet yhtä ja Suomen olympiajoukkueitten johto kävi ja sijoittui ajalla 7.21,51 sijaluvulle 17; tämän- Nyt näytti siltä, että suomalaiset sprintterit sissa 08.-19.2.1984. Valituiksi tulivat Jouko kujeetkin ovat ol- Lake Placidissa kisajärjestelyihin tutustu- kin matkan voitti Eric Heiden ajalla 7.02,29. tähtäsivät vanhojen hyvien aikojen luistelui- Vesterlund, Urpo Pikkupeura ja Pertti Niit- leet samat. Placi- massa. Talvikisojen suhteen oltiin huolestu- Pisimmällä 10 000 m:n matkalla Niittylän si- hin. Sprinttereiden vuoden 1981 MM-kilpai- tylä. Pertti Niittylä ja Jouko Vesterlund va- din kisoissa ongel- neita mm. liikenteen sujumisesta kisapaikal- joitus oli 19. ja aika 15.29,98, kun voittaja Eric luihin ei ollut kuin yhden luistelijan kiintiö, littiin jo edellisellä kaudella, joten he saivat mamme oli kuljetus. Saimme kuiten- la ja olympiajoukkueen majoituksesta. Lake Heiden luisteli aikaan 14.28,3. Olympialais- koska Suomen Luisteluliitolla ei ollut varaa rauhassa harjoitella olympialaisia varten. kin käyttöömme lai- Placid on pieni n. 3 000 asukkaan kaupunki, ten 14. sija oli paras suomalaisten pikaluiste- lähettää kilpailijoita olympiavuonna West vaa muistuttavan jonne pääsee harvoja ja hyvin kapeita teitä lijoiden tulos. Eric Heiden oli ylivoimainen Allisin MM-kilpailuihin. Jukka Salmela luis- Yksikään naisluistelija ei läpäissyt olym- Näkymä Sarjevon Zetra Oldsmobilen. Ainoa pitkin. Tästä syystä kisapaikalle ei päässyt ja voitti Lake Placidissa kaikkien viiden mat- teli kuitenkin ainoana suomalaisena hyvin ja piakomitean valintakriteereitä. Pentti Pel- Sarajevo (BHI) ongelmamme – mo- ollenkaan omilla autoilla, vaan kaikkien oli kan kultamitalit. oli yhteispisteissä 12. ja parhaalla matkallaan toperän mukaan Virve Mäkelällä olisi ollut luistelustadionilta. lemmat kun olemme käytettävä kisajärjestäjien kuljetuskalustoa. Naisista olympialaisissa luisteli ainoas- 500 metrillä tuli hyvä sijoitus seitsemänneksi. lyhyitä parrunpätkiä – oli, ettemme tah- Kisajärjestäjät odottivat paikalle 50 000 kat- taan Anneli Repola, joka 500 metrillä sijoit- Jukka Salmelan matkakohtaiset ajat ja sijoi- toneet millään yltää sojaa. Majoituksen erikoisuutena oli, että tui 20:nneksi. ajalla 44,33. Karin Enke (DDR) tukset 39,15 (17) 1.20,19 (15) 38,92 (7) 1.19,36 ajokin polkimiin. Tai kilpailijat majoitettiin Lake Placidiin raken- voitti ajalla 41,78. Tuhannella metrillä Anneli (17) 157,845. Jukka Salmelalla, kuten muil- jos sinne ylsi, nä- nettuun nuorisovankilan selleihin, kaksi oli 27. luistellen ajan 1.31.76. Voittajan Natal- lakin uusilla sprintteritulokkailla Pertti Niit- kyi lasista ulos vain urheilijaa aina yhteen selliin. Sellin koko oli ja Petrusjovan (URS) aika oli 1.24,10. 1 500 tylällä, Jukka Ala-Loukolla, Esa Puolakalla, päälaki. Mäkimies- vain 7,5 neliömetriä. Eräät joukkueet ostivat m: sijoitus oli hiukan parempi ajalla 2.17,81; Jouko Vesterlundilla ja Urpo Pikkupeuralla, ten ja luistelijoiden siirtelyt paikasta toi- taloja käyttöönsä tai vuokrasivat niitä. Suo- sijoitus oli 21:nen. Voiton vei Annie Borckink oli erittäin hyvä tekninen osaaminen, mikä seen tulivat hoide- malaisilla ei ollut tällaiseen varaa. Esikisat (NED), aika 2.10,95. Paras sijoitus tuli 3000 oli omiaan superliukkaalle Alma Atan jäälle. tuksi. (Erkki Pou- järjestettiin edellisenä talvena, jolloin luis- m:n luistelussa, jossa ajalla 4.50,51 tuli 15. ti- tanen) teltiin sprinttereiden MM-kilpailut näissä la. Voittajaksi luisteli Bjorg Eva Jensen (NOR) Salmela 500 metriä alle 37 sekuntia olosuhteissa, mutta suomalaisia luistelijoita 4.32,13. Naisten kilpailuissa Anneli Repola ei valitettavasti osallistunut näihin kisoihin. oli vielä melko kaukana voittajien ajoista. Salmela alitti ensimmäisenä suomalaisena (Luistelija 2-3/1978.) Luistelijoiden menestys oli lähinnä tyydyt- 500:llä 37 sekunnin rajan, luistelemalla epä- Suomalaisten luistelumenestys ei ollut tävä, sillä parempaa odotettiin. (http://home. virallisissa kilpailuissa 36,8. Toiveet nousivat

erikoisen hyvä. Niittylän sijoitukset olivat ringnett.no/lars.finsen/finland-eng.htm) Suomen pikaluistelun uudesta tulemisesta. SLL:n kuva-arkisto

190 191 kuitenkin mahdollisuudet kahdentoista lestaan kehui Virve Mäkelän saavutuksia riittä- Calgary 1988 vinen lähtivät kisoihin suurin toivein ehjän ja parhaan joukkoon 500 m:n luistelussa. Mah- viksi kisaedustajalle. Kuitenkin ennen äänestystä onnistuneen alkukauden jälkeen. Maailman dollisuudet olisivat olleet hyvät, kun otetaan sekä Ahde että Pöyhönen poistuivat kokouksesta. kärki luisteli kuitenkin niin hurjaa vauhtia, huomioon, että kukin maa sai asettaa kil- Mäkelä pudotettiin äänin 12–10. Jos Ahde ja Pöy- että SE-tulokset eivät oikeuttaneet lähelle- pailuun vain kolme luistelijaa, joten Virven hönen olisivat jääneet kokoukseen, niin Mäkelä kään mitalisijoja. Kummallakaan ei ollut edellä tilastoissa olevista Neuvostoliiton ja olisi valittu 12–12 äänin Sarajevoon. Puheenjoh- mainittavaa menestystä luistelemillaan mat- DDR:n luistelijoista moni ei olisi ollut kil- taja Uunilan ääni olisi ratkaissut, sillä hän oli koilla. Calgaryn olympialuistelut eivät men- pailussa mukana. Myöhemmin Virve luisteli tietävästi Mäkelän kannalla. Calgaryssä olympiamitaleista kilpailtiin en- neet niin hyvin kuin ennusmerkit antoivat naissprinttereiden kilpailuissa Trondheimis- TUL:n, joka oli saanut Virve Mäkelän luis- simmäistä kertaa sisähallissa 13.–28.02.1988. odottaa. Suomi asetti tavoitteeksi kaksi mita- sä olympialaisten jälkeen ajan 42,95, jolla telulajinsa vahvistukseksi, puolella nousi mökä. Olympialuisteluiden kilpailuareena Olym- lia, mikä ei toteutunut. Pertti Niittylä luisteli ajalla hän sijoittui kolmanneksitoista, mikä Olympiakomitean hallituksen jäsen Mikko Elo pic Oval-halli osoittautui juuri niin nopeaksi 500 m:n matkan aikaan 38,48 ollen 26. ja 1000 osoitti että mahdollisuuksia olisi ollut. ei ollut lainkaan kokouksessa. Kosti Kyhälällä oli kuin esikisaturnaus antoi odottaa. Loistaval- m:n aikaan 1.17,96; sijoitus 36:s. Timo Järvi- Niittylä saavutti 5000 m:n luistelussa pis- pätevä este. (US 21.1.84 Taro). Listan kolmen la hallijäällä tehtiin yhteensä seitsemän maa- nen luisteli 5000 m:n aikaan 7.30,88 sijoitus tesijan ja hyvän viidentuhannen metrin ajan kärkinimen, Pertti Niittylän (SVUL), Jouko Ves- ilmanennätystä ja suuri määrä kansallisia ja 32:s. Pisimmällä 10 000 m:n matkalla hän oli 7.17,49, mikä uupui vain 48 sadasosasekuntia terlundin (TUL) ja Urpo Pikkupeuran (SVUL) luistelijoiden henkilökohtaisia ennätyksiä. 21:nen. ajallaan 14.50,75. pronssimitalista. Tämä oli Niittylän kaikkien valinta kisoihin oli ilmiselvä ilman äänestystä. Suomen olympiakomitea oli varannut Kisojen alla Calgaryssä tehtyjen testien mu- olympialaisten paras sijoitus. Hän sijoittui Kun Tartian, Alpin ja Mäkelän kisamatkasta Olympiadille 1985–1988 pikaluistelijoiden kaan kunnon piti olla kohdallaan. Niittylä ja 1500 m:n ajallaan 2.00,0 yhdeksännelle tilalle. päätettiin, TUL:n Juhani Järvinen, joka oli alle- koulutukseen ja valmennukseen olympialai- Järvinen voivat olla kuitenkin tyytyväisiä kirjoittanut TUL:n puolesta Luisteluliiton kans- sia varten yhteensä 299 000 markkaa. Mää- saavutuksiinsa. Uudet Suomen ennätykset ja Olympiavalintapolitiikkaa sa tehdyn sopimuksen, ei kannattanut Tartian rärahalla rahoitettiin pikaluistelijoiden val- omien ennätysten paraneminen olivat selvä tai Alpin valintaa. Tartian kisamatka tyrmättiin mennus, erikoisleirit, välineet, valmentajien todiste kunnialla suoritetusta olympiamat- Virve Mäkelä nousi yhtäkkiä parrasvaloihin, äänin 22–0, Alpin kohtaloa ei otettu edes käsitte- apurahat ja esikisat. Valmennusrahoitusta kasta. Huolimatta luistelijoiden hyvistä suo- kun hänet pudotettiin olympiajoukkueesta. Virve lyyn. Tartia oli kuitenkin lempimatkallaan 3000 saivat Pertti Niittylä, Jouko Vesterlund, Ilkka rituksesta, ei Suomen Luisteluliiton kahden vaihtoi edellisvuonna SVUL:n alaisesta seurasta metrillä maailman tilastossa sijalla 11. ajalla Rahnasto, Mikko Mäkinen, Maila Lehtimäki, olympiamitalin tavoite toteutunut. (Olympi- TUL:n alaiseen seuraan. Hän oli Luisteluliiton ja 4.40,12/SE ja Alppi puolestaan oli 10 000 metrin Virve Mäkelä, Aila Tartia, Ari Leppänen ja Ti- arenkaat 1985–1988; Luistelija 2/88.) TUL:n luistelujaoston yhteisellä listalla kuudente- ajallaan 15.05,92 maailmantilaston yhdeksännel- mo Järvinen. Suurimmat rahoituksen saajat na. Edellä olivat Pertti Niittylä, Jouko Vesterlund, lä sijalla. (US Iltalehti 21.1.84) olivat Pertti Niittylä 99 000 mk, Jouko Vester- Olympiakauden jälkeisiä Urpo Pikkupeura, Aila Tartia ja Jarmo Alppi. lund 77 000 mk, Maila Lehtimäki 29 000 mk pettymyksiä ja onnistumisia Luisteluliitolla ei ollut edustajaa olympiakomi- ja Virve Mäkelä 28 000 mk. tean hallituksessa, mutta sen sijaan TUL:n luiste- Olympiakomitea hyväksyi pika- lujaoston puheenjohtaja, entinen mestariluistelija luistelijoista vain Pertti Niittylän ja Ti- Olympiakauden ja vuoden 1983 nostatta- Juhani Järvinen, oli OK:n hallituksen jäsen. Jär- mo Järvisen mukaan kisoihin. Hyvis- mien menestystoiveiden ja niiden jälkeisten vinen oli hyväksynyt kuuden listan allekirjoituk- tä Innsbruckin ja Davosin näytöistä pettymyksien, suomalaisten sprinttereiden

sellaan. Kokouksessa hän kuitenkin unohti 4. ja Pentti Peltoperän mukaan huolimatta sprintteriluistelijoita Pikkupeu- menestysodotukset vähenivät huomatta- 5. olevat AilaTartian ja Jarmo Alpin, mutta veti Virve Mäkelällä olisi ollut raa ja Vesterlundia ei kelpuutettu olympialai- vasti. Niittylä kuitenkin jatkoi yleisluiste- esiin 6. sijalla olleen Virve Mäkelän. Valintati- mahdollisuudet kahden- siin. Pikaluistelun valmentajana ja huoltajana lukilpailujen luisteluaan hyvällä tasolla. laisuudessa Lauri Pöyhönen puhui lämpimästi toista parhaan joukkoon toimivat Pentti Peltoperä ja Jorma Veistola. Niittylän luistelusuoritukset huomioitiin

naispikaluistelijoiden puolesta. Matti Ahde puo- SLL:n kuva-arkisto 500 m:n luistelussa. Suomen edustajat Pertti Niittylä ja Timo Jär- sekä mediassa että yleisön tasolla; hänestä

192 193 tuli myös suosittu kansainvälinen luisteli- nen pääsi luistelemaan 10 000 m MM-kilpai- Tulevaisuuden toivot – Hopealuistinkisa loi uskoa ja. Hän osallistui kaikkiin yleisluistelijoiden luissa 1988 Alma Ata-Medeossa ja sijoittui MM-kilpailuihin vuodesta 1984 aina 1987 15 parhaan joukkoon yhteispisteissä. Hänen saakka, ja hänen paras luistelusijoituksensa luistelemansa ajat ja sijoitukset olivat 40,49 yhteispisteissä oli Oslon Bisletillä 1986. Bislet (37.) 7.08,40 (11.) 2.01,13 (36.) 14.59,68 (7.) oli ollut perinteisesti suomalaisten menestys- 168,690 (15.). Myös Timo Järvinen pääsi 10 rata. Hän voitti siellä pronssimitalin 10 000 000 m:lle Göteborgin EM-kilpailuissa 1989 SLL:n kuva-arkisto m:n luistelussa ja oli yhteispisteissä 7. Pertti ja oli yhteispisteissä 12:s. Järvisen matka- Niittylän ajat 40,78 (20.) 7.17,34 (10.) 2.00,25 ajat olivat 41,09 (21) 7.25,06 (8) 2.05,00 (16) (11.) 14.52,66 (3.) 169,230. 15.40,68 (11) 174,296 (12). Mäkinen oli lähellä Aila Tartia oli naisluistelijoiden menestyjä. päästä myös viimeiselle luisteltavalle mat- Hänen tasonsa kansainvälisissä sijoituksissa kalle Oslon MM-kilpailuissa 1989. oli hiukan alhaisempi, mutta hän saavutti Myös uusien valmennusideoiden han- urallaan hienon sarjan neljänsiä ja viidensiä- kintaa tehtiin suomalaiseen pikaluisteluun. toista sijoituksia. Kaikki kultaisten aikojen perfektionistit tu- Jouko Vesterlund saavutti sprinttereiden livat vanhoiksi ja heidän seuraajansa tark- MM-luisteluissa 1987 hyvän sijoituksen 500 kailivat mielenkiinnolla nuorten Itä-Saksan m:llä, jolla hän oli 7. tuloksissa, mutta ku- pikaluistelijoiden tyyliä. Jokainen ihmetteli, kaan suomalaisista sprinttereistä ei kovassa millä keinoin menestystulokset hankittiin, kilpailussa saavuttanut tyydyttävää sijoitus- sillä luistelijoiden luistelutekniikka oli toi- ta Calgaryn 1988 olympialaisissa, ja tähän votonta ja yksinkertaista. Jotkut suomalaiset päättyi myös suomalaisten yritys valmentaa valmentajat kuitenkin yrittivät kopioida niitä hyvä sprintteriryhmä. Galgaryn joukkueessa ja soveltaa käytäntöön. Outi Ylä-Sulkava ke-

olivat miesluistelijoista vain Pertti Niittylä ja hittyi näillä opeilla ja menestyi junioreiden Hopealuistinkisan lop- Timo Järvinen. mestaruuskilpailuissa, mutta senioritasolla pukilpailun osallistujia nämä opit eivät enää riittäneet. (http://home. kuvattuna Oulunkylän Pikaluistelussa alkaa uusien ringnett.no/lars.finsen/finland-eng.htm) jäästadionilla 1986. luistelijoiden ajanjakso Pikaluistelukauden tärkein nuorisotapah- leen kerran vauhdikkaat ja jännittävät viestit. uorisotoimintaa N tuma oli Hopealuistinkisan loppukilpailu Viestien voidaan olettaa tulevaisuudessa ole- Olympialaisten jälkeen Pertti Niittylän ai- 8.–9.3.1986 Oulunkylän jäästadionilla Hel- van kilpailujen väriläiskä. kakausi loppui, mutta uudet yleisluistelijat Nuorisotoiminta oli Liiton yksi tärkeistä singin Luistinkiitäjien isännyydessä. Tulos- Hopealuistinkisa osoitti vakuuttavasti, et- olivat valmiit astumaan esiin. Ehkä lupaa- painopistealueista. Tähän joukkoon luettiin taso ei kohonnut aivan huippukorkeaksi tä pikaluistelun tulevaisuus näyttä valoisalta. vin luistelija oli Timo Järvinen, jonka isä oli nuorten cup, hopeluistinkisa, hokkarikisa, nihkeän jään vuoksi. Yksi Suomen ennätys Kireästä kotiratajaksosta oli loppukilpailuun entinen maailmanmestari. Uusia tulokkaita sekä Short track. Tavoitteena oli saada mah- näki kuitenkin päivänvalon, kun Seinäjoen selviytynyt lähes 100 luistelijan kehityskel- olivat myös Ari Leppänen ja Mikko Mäki- dollisimman runsaasti nuoria samoihin kil- Urheilijoiden nuori lupaus Marjo Köykkä poinen joukko, jonka voidaan oikeassa ohja- nen, jotka olivat jo luistelleet lupaavia aikoja. pailuihin kokemaan luistelun riemua. kiiti 1500 metriä aikaan 2.29,60 alle 14-vuoti- uksessa odottaa tuovan pikaluistelun jälleen Kuka tulisi olemaan uusi menestyjä? Leppä- aiden tyttöjen sarjassa. Kisan kruunasivat jäl- suurien suomalaislajien eturiviin.

194 195 Valmennus Testeihin kuului myös veriarvojen jatkuva Pikaluistelijat kamppailevat seuraaminen. puhtain eväin Tärkein testi oli juoksumatolla tehtävä ae- Edustusryhmälle uudet robisen suorituskyvyn suora mittaus. Testi oli Clas Thunbergin muistokilpailut Oulunky- SLL:n kuva-arkisto testausmenetelmät uusi. Juoksumaton nopeus oli 6–8 kilomet- lässä saivat taas lähes säännölliset vieraansa: riä tunnissa ja kulma matossa 6–10 astetta. talven ensimmäisen kunnollisen lumimyrs- Luisteluliitto satsasi voimakkaasti kuluneella Testissä pyrittiin noin viiden minuutin suo- kyn ja kansallisen dopingtoimikunnan tes- kaudella 1984 edustusryhmän kuntotestauk- ritukseen, minkä pystyi täysin maksimaali- tauspartion. Dopingtestiin arvottiin kuusi seen. Uuteen testipatteriin kuului aerobisen sesti suorittamaan. Testin aikana kerättiin osanottajaa. Ilkka Rahnaston, Juha Savolai- suorituskyvyn mittaus epäsuoralla menetel- uloshengitysilma, ja analysaattori laski puo- sen, Urpo Pikkupeuran, Jukka Lehdon, Tarja

Juoksumatolla menossa mällä polkupyöräergometrillä, 5-loikkatesti len minuutin välein mm. hapenkulutusta ja Rinteen ja Sannaliisa Ylätalon näytteet olivat aerobisen suorituskyvyn sekä maksimivoimatesti. Nämä olivat fyysi- ventilaatiota. Tämän lisäksi rekisteröitiin sy- odotusten mukaisesti puhtaat. Pikaluistelijat mittaus. Analysaattori sen suorituskyvyn testejä. Lisäksi testeihin ke koko suorituksen ajan ja kolme minuuttia kilpailevat sopimusten mukaan puhtain kei- laski mm. hapenkulutusta kuului kehon rakenteellisten muuttujien, testin jälkeen otettiin verinäyte maitohap- noin. (Luistelija 1/1987.) ja ventilaatiota. painon ja rasvapitoisuuden mittaaminen. popitoisuuden määrittämiseksi. (Luistelija 4/1983.) Pelkkä tekojäärata ei riitä huippuvauhtiin – lyhyet luistelumatkat ajankohtaisiksi

Kuva P. Heikkilä Kuva P. Heikkilä Kuva P. Oulunkylän tekojäärata avattiin syksyllä Pikakiitäjästä Kuvassa Jouko Vester- 1977, ja se oli ensimmäinen 400 m:n tekojää- lund Oulunkylän jäästa- päävalmentajaksi dionilla valmentajan rata Suomessa. Lyhyitten matkojen luistelut ominaisuudessa. Jouko tulivat silloin enemmän ajankohtaiseksi. Jouko Vesterlund saavutti aktiiviluistelija- otti itselleen todella haas- Ajateltiin, että niissä oli enemmän vauhtia na kaiken, mitä kotimaassa pikaluistelussa tavan tehtävän, vaikka ja jännitystä ja uskottiin niiden kiinnostavan oli saavutettavissa. Päätettyään menestyk- hän ei TUL:n pikaluiste- enemmän yleisöä sekä uusia harrastajia. Toi- sekkään luistelu-uransa hän siirtyi vuoden lutilannetta pitänytkään vottiin, että keskittymällä lyhyitten matkojen 1989 alussa TUL:n pikaluistelijoiden pääval- huolestuttavana. luisteluvalmennukseen saataisiin enemmän mentajaksi. Jouko aloitti pikaluistelu-uransa nuoria luistelun pariin. yleisluistelijana, mutta kun vuoteen 1980 ei Keskittymistä enemmän sprintteriluiste- toivottuja tuloksia tullut ja ominaisuudet luun ei kuitenkaan täysin hyväksytty, sillä viittasivat pikamatkoille, niin hän tuolloin oli kaksi kuppikuntaa, joista toinen piti vain 21-vuotiaana sai Pentti Peltoperältä ensim- yleisluistelua, ts. pitkien matkojen luistelua, mäisen sprintteriharjoitusohjelman kaudelle ainoana oikeana pikaluisteluna. Erimieli- 1980–1981. Liikunnanohjaajaksi valmistunut syyttä oli siitä, mihin kilpailuihin luistelijoita Vesterlund kertoi olleensa kiinnostunut val- lähetetään. Kysymys oli kustannusten jaka- mennuspuolesta jo opiskeluaikanaan. misesta kahden aatesuunnan kesken.

196 197 Järjestö- ja seuratoimintaa toiminnanjohtaja marraskuun alussa 1981. yhdistämällä 18- ja 20-vuotiaiden juniorei- Tointa hoitamaan valittiin Risto Salmia. den SM-kilpailut yhdeksi tapahtumaksi ja ISU:n kongressi Kuntoluistelutoiminta (Vuosikertomus 1981/82.) sisällyttämällä 20-vuotiaiden sprintterimat- Stavanger 15.–21.5.1983 kat SM-kilpailuihin. Kuntoluistelutoimikunta käynnisti helmi- Uusi puheenjohtaja 1981 kuun alussa kampanjan, jonka avulla pyrit- Toimintavuosi 1983 ISU:n 90-juhlakongressissa tehtiin useita tiin saamaan puoli miljoonaa suomalaista Liiton puheenjohtajaksi valittiin 1981 Eero sääntömuutoksia. Lähetystapaa MM-kilpai- jäälle. Martinlaaksossa otettiin varaslähtö Multamäki Helsingistä. I-varapuheenjohta- Toimintavuosi 1983 oli juhlallisuudessaan luissa muutettiin siten, että aikaisemman 23.1., tällöin kilpailtiin kaupunginosan luis- jaksi valittiin Erkki Alho Joensuusta sekä II- täynnä toimintaa. Vuoteen liittyi lukuisia ti- kolmen varaslähdön jälkeen kilpailija joutui telumestaruuksista. Sarjoja oli 10–12-vuo- varapuheenjohtajaksi Mauno Löfroos Pälkä- laisuuksia, jotka huipentuivat näyttävyydes- hylätyksi nyt kahden varaslähdön jälkeen. tiaille tytöille ja pojille. Tavalliset luistimet neeltä. Liiton toimistoon palkattiin syyskuun sään Helsingissä pidettyihin sprinttereiden Osanotto-oikeus sprinttereiden MM-mes- riittivät luistimiksi. Suomen Luisteluliitto MM-kisasihteeriksi Tarja Nuoramo 6.9 alka- maailmanmestaruuskilpailuihin. 75-vuotis- taruuskilpailuihin muuttui. Aikaisemmin pyöritti pääkaupunkiseudulla luistelutapah- en. Liiton toiminnanjohtajana toimi Risto juhlavuosi käynnistyi 6.12. Clas Thunberg kilpailijoiden osanotto määräytyi kolmen tumia. Eri kaupunginosien mestarit pääsivät Salmia, koulutus- ja valmennuspäällikkönä –muistokilpailuissa Helsingissä pidetyllä ly- matkan yhteistuloksen perusteella, mut- sitten Helsingin alueen mestaruuskilpailui- Jorma Veistola. hyellä muistopuheella menneiden vuosien ta uusissa säännöissä osanotto määräytyy hin, kertoi toiminnanjohtaja Risto Salmia. Liitto myötävaikutti luisteluharrastuksen mestareiden kunniaksi. Tämän jälkeen las- kaikkien neljän matkan mukaan, niin että 20 Jääriehan yhteydessä oli myös jäädisko ja kehitykseen järjestämällä erilaisia koulutus- kettiin seppeleet Liiton kunniapuheenjohtaja parhaan joukkoon sijoittuneet, maksimi nel- rusettiluistelua. tilaisuuksia. Liikunnanopettajiksi opiskele- Aarno Pajusen sekä mestariluistelijoiden Clas jä, tuovat edustuspaikan seuraavan vuoden ville järjestettiin pikaluistelukurssi, samoin Thunbergin ja Birger Waseniuksen haudoille. MM-kilpailuihin. Hallituksen kokoonpano liikunnanohjaajiksi valmistuville. Pidettiin Liiton juhlavastaanotto pidettiin 25.2. SVUL:n Juniorien ikäraja säilyi 18 vuodessa, vaik- muuttuu tuomareiden jatkokurssi sekä valmentajien tiloissa. Onnittelujen vastaanottajina toimivat ka jotkut maat halusivat sen nostettavaksi jatkokoulutuskurssi. puheenjohtaja Eero Multamäki sekä varapu- 20 vuoteen. Kyseinen ikäraja laskettiin ai- Syksyn 1980 vuosikokouksessa Pieksämäellä heenjohtajat Erkki Alho ja Mauno Löfroos. koinaan USA:n Eric ja Beth Heidenin takia, liiton hallituksen kokoonpano muuttui varsin Sprintterisarja SM-kisoihin Reipashenkinen luistelujuhla pidettiin 26.2. koska ei pidetty hyvänä, että juniorien maa- paljon. Helsinkiläiset jäivät melko totaalisti myös junioreille Dipolin Valentinossa. (Vuosikertomus 1983.) ilmanmestari on samalla yleisluistelijoiden ja pois liiton johdosta. Tämä seikka haittasi jos- sprinttereiden maailmanmestari. sain määrin luisteluliiton toimintaa. Mauno Suomen Luisteluliiton kevätkokouksessa Liiton johto vaihtui 1986 Yllättävä sääntömuutos syntyi naisten 5000 Löfroos Pälkäneeltä valittiin selvällä äänten 5.3.1983 päätettiin, että juniorien mies- ja metristä. Norjalaisten ehdotus naisten pisim- enemmistöllä toistamiseen liiton puheenjoh- naisluistelijoiden sarjaan lisätään SM-kil- Liiton puheenjohtajana toimi vuosina män matkan venyttämisestä 3000 metristä tajaksi kaudelle 1980–1981. Uudeksi varapu- pailut myös sprintterimatkoille. Tavoitteena 1981–1985 Eero Multamäki, ja vuoden 1986 5000 metriin hyväksyttiin, koska nyt luis- heenjohtajaksi valittiin Eero Multamäki, toise- pidettiin luisteluharrastuksen jatkumista 16 alussa uutena liiton puheen johtajana aloitti teltavat matkat suosivat liiaksi sprinttereitä. na varapuheenjohtajana jatkoi Mikko Saarinen. ikävuoden jälkeen. Kilpailut päätettiin to- varatuomari Olli Puntila Espoosta. Liittohal- Uusiksi naisten mestaruusmatkoiksi tulivat Kaikesta huolimatta toivottiin, että luistelun teuttaa siten, että SM-kilpailut pidetään sa- lituksen pitkäaikaisina jäseninä ovat olleet 500, 1500, 3000 ja 5000 metriä. Ensimmäisen parasta ajattelevat työskentelisivät pikaluiste- manaikaisesti alle 20- ja 18-vuotiaille, ja ne Timo Lemola (I varapuheenjohtaja), Mikko kerran näitä matkoja sovellettiin Calgaryssä. lun hyväksi, sillä yksimielisyyttä tarvitaan, mi- sisältävät myös alle 20-vuotiaitten sprintte- Saarinen (II varapuheenjohtaja), Juhani No- (Luistelija 2/1982.) käli luistelu-urheilua aiotaan viedä eteenpäin. risarjan. ponen ja Tapio Hälvä. Liiton muita säännöl- 1981 liiton toiminnassa tapahtui myös Liiton kevätkokouksessa 5.5.1983 päätet- lisesti valittuja toimielimiä olivat koulutus- ja sikäli muutoksia, että liittoon palkattiin tiin edesauttaa pikaluistelun kehittymistä valmennus-, kilpailuja järjestö-, nuoriso-,

198 199 talous- ja tiedotusvaliokunnat. Luisteluliiton teellisen itsenäisesti, kuitenkin hallituksen Kuntoluistelu kisanoissaan, että uusi lippu tulee erityisesti toiminnanjohtajana aloitti 1.8.1986 Sauli Pol- valvonnassa. Työvaliokunta oli hallituksen kokoamaan luistelijat yhteen perhepiirissä. lari. 12 vuotta valmennusja koulutuspääl- ”työrukkanen” ja valiokuntatyöskentelyn Neljäntenä tärkeänä liiton toimintamuotona Lipun siunaamisen jälkeen tapahtuneessa

SLL kuva-arkisto SLL likkönä toiminut Jorma Veistola jätti vuoden tärkein elin. Toiminnallisesti tärkeimmäksi voidaan mainita kuntoluistelutoiminta, mis- juhlallisessa naulaustilaisuudessa toimivat 1988 aikana Luisteluliiton siirtyen Suomen valiokunnaksi voitiin katsoa koulutus- ja val- sä pyrittiin saamaan kansa luistimille vähin- naulaajina lipun lahjoittajien ja liiton yhteis- pyöräilyliittoon. Syyskesän ja syksyn aikana mennusvaliokunta. Se vastasi valmentajien tään puoleksi tunniksi kerrallaan. Kuntoluis- työkumppaneiden edustajat, elossa olevat puheenjohtajisto yhdessä toimiston kanssa koulutuksesta ja luistelijoiden valmentautu- telussa kilpailtiin myös koulujen, kuntien ja olympiavoittajat ja maailmanmestarit, seu- valmisteli liiton strategisen suunnitelman misesta. seurojen kesken suhtauttaen suoritukset esi- rojen edustajat, liiton entiset puheenjohtajat 1987–1990, ja se hyväksyttiin liiton syysko- merkiksi väkilukuun. sekä nykyluistelijoiden edustajat. Erityisen kouksessa. Suunnitelmassa tehtiin selvät Valmennus lämpimät ajatukset tulvahtivat luistelun ys- valinnat, mihin liiton toiminta suuntautuu Koulutus tävien mieleen, kun rouva Alice Thunberg lähivuosina. Liiton 80-vuotisjuhla kokosi Luistelijat oli jaettu neljään eri valmennus- löi oman naulansa pikaluistelumme kaikkein Olli Puntila aloitti Suomen seurojen jäseniä, veteraaneja ja luistelun ys- ryhmään, joiden valmennuksesta pääasial- Kaikkiin edellämainittuihin toimintoihin kunniakkaamman aikakauden edustajana. Luisteluliiton puheenjohta- täviä yhteen. Liitto sai uuden lipun ja ansi- lisesti vastasivat oto. valmentajat. Olympia- kuului olennaisesti myös koulutus. Pika- Juhlassa palkittiin myös useita pikaluis- jana vuoden 1986 alussa. oituneita henkilöitä palkittiin huomionosoi- ryhmään oli valittu Luisteluliiton kannalta luisteluun liittyen liiton koulutustapahtumat telun eteen ansiokasta työtä tehneitä luiste- tuksin. (Luistelija 3/1998.) potentiaalisimmat olympiaehdokkaat. Edus- muodostivat tärkeän osan liiton toiminnasta. luihmisiä. tusryhmän muodostivat maajoukkuetason Luistelijat tarvitsivat kehittyäkseen yhä pa- Puheenjohtaja Olli Puntila totesi tervetu- luistelijat eli miesten ja naisten maajoukku- rempaa ja asiantuntevampaa valmennusta. lotoivotuksessaan, että Suomeen tarvitaan Suomen Luisteluliitto eet. Nuorten ryhmään oli valittu 17–20 vuo- Liitto järjesti kolme kertaa vuodessa lajikoh- kymmenen uutta tekojäärataa, jos halutaan tiaat nuoret lupaavat luistelijat. Neljännen taisia koulutustapahtumia. pitää Suomi pikaluistelun kansainvälisellä vuonna 1986 ryhmän muodostivat tulevaisuuden lupa- Laaja kilpailutoiminta tarvitsi myös toi- tasolla. Uusien ratojen lisäksi on kehitettävä ukset eli Hopearyhmä, missä olivat 12–16 mitsijoita. Kilpailujen kulkua valvomaan luistelua lajina. Hän painotti myös, että pi- Luisteluliiton johtoajatus oli: ”Historia on ei- vuotiaat tytöt ja pojat. Kullakin ryhmällä oli tarvittiin tuomareita, kierroslaskijoita, ajan- kaluistelun kuvaa on kirkastettava vauhdik- listä, me elämme tätä päivää ja ennen kaik- oma leirityssuunnitelmansa. ottajia, samoin kuin luistelijoiden lähettämi- kaana lajina, mikäli halutan saada nuorisoa kea huomista”. Liiton toiminta-ajatus kes- seen tarvittiin koulutettu lähettäjä. (Luistelija pikaluisteluradoille. (Luistelija 4/1988.) kittyi nuorten luistelijoiden kehitykseen ja Kilpailutoiminta 3/1988.) valmentamiseen tulevaisuudessa. Suurimmat kansalliset kilpailut olivat eri Suomen Luisteluliitto 80-vuotta Päätöksenteko sarjojen suomenmestaruuskilpailut, alkaen 12-vuotiaiden tyttöjen ja poikien sarjoista ja Liitto täytti 80 vuotta 27.1.1988. Luisteluliiton Liiton ylin johto oli seurojen muodostamalla päätyen veteraanien sarjoihin. Lisäksi liiton 80-vuotisjuhlasta muodostui lämminhenkinen liittokokouksella, joka kokoontui kaksi ker- lajivalikoimaan kuului rullaluistelu. Uusien perhejuhla, missä tämän päivän luistelijapolvi taa vuodessa. Kokousten välillä liiton asioita pikaluistelijoiden hankkimisen kannalta lii- kohtasi maan pikaluistelumaineen luojia. hoiti kolmetoistahenkinen liittohallitus, mi- ton tärkein kilpailumuoto oli Hokkarikisa, Pikaluistelun tulevaisuuden symboliksi hin jäsenet oli valittu ympäri maata olevis- joka pyöri valtakunnallisena useana vuonna. vihittiin juhlassa liitolle uusi lippu. ta seuroista. Hallitus oli vastaavasti jakanut Kilpailut oli tarkoitettu 10- ja 12-vuotiaille ty- Liiton uuden lipun vihkimisen ja tehtä- vastuuta kuudelle eri valiokunnalle, jotka- töille ja pojille. Kisan tarkoituksena oli saada väänsä siunaamisen toimitti tunnettu urhei- hoitivat omien sektoreidensa asioita suh- nuoria pikaluistelun pariin. lupappi, rovasti Martti Alaja. Hän totesi vih-

200 201 urheiluopistolla, SVUL:n Suur-Savon piirin koulutusohjaajana ja viimeiset vuodet Suo- men Sotilasurheiluliiton toiminnanjohtajana. SLL:n kuva-arkisto SLL:n kuva-arkisto Suomalaisia tuomaritehtävissä

Kansainvälinen liitto ISU kutsui pitkästä aikaa myös suomalaisia ISU-tuomareita kan- sainvälisiin luistelutapahtumiin. Vuonna 1987 Erkki Alho kutsuttiin Hollantiin ja vuonna 1988 Keijo Tapiovaara Norjaan apulaistuo- marin tehtäviin ISU:n mestaruuskilpailuihin.

Koulutustapahtumia

Liitto myötävaikutti luisteluharrastuksen kehitykseen järjestämällä erilaisia koulutus- Olli Puntila aloitti toisen tilaisuuksia. Liikunnanopettajiksi opiskele- puheenjohtajakautensa ville järjestettiin pikaluistelukursseja, samoin 1988. Liiton johto onnistui liikunnanohjaajiksi valmistuville. Pidettiin Puntilan ensimmäisel- tuomareiden sekä valmentajien jatkokurs- lä kaksivuotiskaudella asetettujen tavoitteiden seja. saavuttamisessa hyvin.

kerran moneen vuoteen lievästi ylijäämäisen Sauli toimii edelleen Sauli Pollari Vuoden valintoja Olli Puntila – liiton talous ja Suomen Luisteluliiton organisaatio kunnossa tuloksen. Toimiston henkilömäärä oli myös toiminnanjohtajana, joten Vuoden valmentajaksi valittiin Pentti Heik- lukumäärällisesti sellainen, jonka pieni liit- työvuosia liitossa on Luisteluliiton hallitus nimesi 1.8.1986 alkaen kilä vuosina 1986–1987. Hän toimi vuosia Olli Puntila asetti itselleen kolme tavoitet- to tarvitsi. Hokkarisarjat ja maratonluistelu kertynyt vuoteen 2011 liiton toiminnanjohtajaksi liikunnanohjaaja innostavana Seinäjoen Urheilijoiden pika- ta ottaessaan puheenjohtajuuden vastaan. lisäsivät pikaluisteluharrastusta ja tuovat mennessä jo 25. Sauli Pollarin. Sauli siirtyi uuteen tehtävään luisteluvalmentajana. Parhaiten hänen jär- Hänen mukaansa ensinnäkin liiton talous tulevaisuudessa lisää harrastajia lajille. Suu- Suomen Sotilasurheiluliiton toiminnanjohta- jestelmällinen ja innostava valmentajatyön- oli saatava kuntoon, toiseksi liiton toimisto- rimpana heikkoutena Puntila kuitenkin näki jan tehtävästä. Hän harrasti yleisurheilua ja sä tuli esiin esimerkiksi Jaana Kivipellon ja organisaatiota oli vahvistettava ja kolman- toimivien seurojen vähäisyyden ja monien oli aktiiviaikanaan maaottelutason kymmen- Harri Ilkan kotimaisissa sekä ulkomaisissa neksi lajin harrastusta ja harrastuspohjaa oli vanhojen seurojen hiljaisuuden. Tälläkin sa- ottelija ja pikajuoksija. Hän kuului viimek- kilpailuissa. Pikaluistelun pariin Heikkilä saatava laajemmaksi. ralla saatiin jo lieviä parannuksia, ja muuta- si Suomen maajoukkueeseen vuonna 1981. tuli vuonna 1970 poikiensa luisteluharras- Liiton johto onnistuikin kahden ensim- ma uusi seura aloitti pikaluisteluharrastuk- Ennen siirtymistään Luisteluliittoon hän tuksen myötä. mäisen tavoitteen saavuttamisessa hyvin. sen ja muutama vanha seurakin aktivoitui. toimi liikunnan tuntiopettajana Kuortaneen Vuonna 1987 liitto saavutti ensimmäisen (Luistelija 3/1988.)

202 203 Kajaanin Kipinä 1973 se nousi valioluokkaan. Kipinä järjesti 1977 nuorten SM-kilpailut, mutta muuten Kainuun pikaluistelutoiminta oli täysin Ka- kilpailutoiminta ei enää ollut kovin laajaa. jaanin Kipinän varassa vuoden 1973 jälkeen. Valmentajana toimi 1970-luvun alkuvuosina Vuosina 1970 ja 1971 mainitaan toimintaa Erkki Karjalainen ja harjoitusohjelmien laa- Kuva J.Palkon arkisto olleen SVUL:n Kainuun piirin luistelujaos- dinnassa oli mukana vuonna 1970 Kajaaniin ton alaisena Paltamossa ja Kajaanin mlk:n urheiluohjaajaksi muuttanut entinen olym- Uudessakylässä, mutta toiminta oli paikal- pialuistelija Jouko Launonen. (Kajaanin Kipi- listen harrastelua. TUL:n Kainuun piirillä nän historia; Lauri Kiviniemi.) ei ollut koskaan luistelujaostoa; lajijaostona toimi vuosina 1963–1972 Kajaanin Kuohun Kipinän luistelumenestys luistelujaosto. Kuohulla oli jäsentenvälisiä kilpailuja nuorille vuoteen 1972 asti. Vuodes- Yksi menestynyt kainuulaisluistelija oli ta 1973 alkaen ei luistelusta puhuttu sanaa- Kajaanin Kipinän Aila Tartia. Hän saavutti kaan piirin toimintakertomuksessa. Vuon- vuosina 1976-1989 yhteensä 19 SM-mitalia – na 1970 ei virallista kilpailutoimintaa voitu niistä 10 kultaista. Ensimmäisen naistensar- Aila Tartia voitti kahdek- järjestää lainkaan virallisen radan puutteen jan yleisluistelijoiden Suomen mestaruuden sana vuonna peräkkäin yleisluistelijoiden mesta- vuoksi –harjoituskilpailuja kylläkin. Seu- Aila Tartia saavutti vuonna 1981. Hän oli ruuden ja lisäksi sprint- raavana vuonna tilanne korjaantui, ja tyt- lyömätön naisten yleisluistelijoiden joukos- tereiden mestaruuden töjen SM-kisat voitiin järjestää Kajaanissa. sa 1981-1988. Suomen ennätykset Aila luisteli vuonna 1984 sekä kolme Kipinä oli vuoden 1970 alussa Suomen Luis- vuonna 1986 Inzellissä 1500 metrin ja 5000 hopeaa ja kaksi pronssia. teluliiton luokittelussa I-luokan seura ja metrin matkoilla, ja samana talvena hän teki myös lyhyiden matkojen ja pitkien matkojen yhteispisteiden ennätykset. Maailmanmes- taruuskilpailuihin Aila Tartia osallistui viisi kertaa vuosina 1982–1985 ja 1988; paras tulos oli yleisluistelijoiden 18. sija vuonna 1984. EM-kisoihin hän osallistui kahdeksan kertaa vuosina 1981–1988, ja lisäksi hän oli luonnol- ohjelmaansa ainoastaan pikaluistelun, mutta HLK:n toimintakauden Kuva SLL:n kuva-arkisto HELSINGIN lisesti maaottelujen vakiovoimaa. aikojen muuttuessa on eletty ajan hengessä 1962-1963 johtokunta. LUISTINKIITÄJÄT RY Vasemmalta Otso Pöy- Jouko Launoselle menestystä tuli myös ja mukaan on tullut myös rullaluistelu. Seu- hönen, Sven Väiniö, Irja veteraanisarjoissa. Nuorten sarjoissa 1990-lu- Helsingin Luistinkiitäjät on Suomen vanhim- ran perustajina oli monia sen ajan tunnettu- Vilmi, Erkki Ikonen, Clas vulla menestynyt Tuukka Launonen laittoi pia toiminnassa olevia pikaluisteluseuroja ja ja henkilöitä, mm. pikaluistelijat Ossi Blom- Thunberg, Eino Pikkarai- isänsä Jouko Launosen 1000 metrin piirien- kaikkien aikojen maineikkaimman luistelijan qvist ja Eino Pikkarainen. nen, ja Yrjö Kaukonen. nätyksen remonttiin. Kipinän Marko Karp- Clas Thunbergin arvokkaan perinnön vaali- Takarivissä vasemmalla pinen ylsi vuonna 1997 SM-mitaleille niin ja. Seura perustettiin 16.9.1932 ja nimeksi tuli Juhani Palko, Pentti Kotiradat vaihtuvat Pekkala, Eero Noponen ja nuorten kuin miestenkin sarjoissa. (Kajaanin Helsingin Luistinkiitäjät. Jo ensimmäisessä Olavi Halonen. Kipinän historia; Lauri Kiviniemi.) asiakirjassa on maininta, että seura liittää Vanhoina hyvinä aikoina kullakin seuralla oli

204 205 taas totuttautua uudelleen vain määrättyihin minen, Harry Eklund, Anatol Korelin, Arvo myös Leo Linkoveden sprinttereiden maail- vuoroihin. Tosin aluksi yritettiin yhteiseloa Leppänen ja sihteerinä Liisa Koikkalainen. manmestaruuden. Seuralla on myös monia jääpalloilijoiden kanssa, kunnes ikävä on- Valmentajina toimivat tuolloin Pertti Ven- mestaruuksia ja ennätyksiä menneiltä vuo- nettomuus pakotti luopumaan siitä. Oulun- hola, Anatol Korelin, Seppo Koikkalainen ja sikymmeniltä. kylän tekojäärata mahdollisti pidemmän Matti Nieminen. HLK:n jäsenmäärä 1986 oli Yleisluistelijoiden Suomen mestaruuksia Kuva J.Palkon arkisto luistelukauden lokakuun puolivälistä aina 105 jäsenmaksun maksanutta, joista varsinai- seuralle luistelivat mm. Ossi Blomqvist, Lassi Kuva SLL:n kuva-arkisto huhtikuun alkuun saakka, josta kuitenkin sia pikaluistelijoita oli 28. Parkkinen, Kalevi Laitinen ja Kauko Salomaa liikuntavirasto on jo vuosia sitten, vedoten Tapiovaaran kauden molemmissa päissä vuosina 1936–1955. Sitten oli joitakin vuosia rahapulaan, nipistänyt pois lähes pari kuu- puheenjohtajan nuijaa heilutti kolmen vuo- väliä kunnes Keijo Tapiovaara luisteli Suo- kautta. Oulunkylässä jouduttiin Pirkkolan den jaksoissa Juhani Palko. Vuodet 1999- men mestariksi 1960 ja vasta vuonna 1974 tavoin taistelemaan harjoitusajoista jää- 2007 Kiitäjien puheenjohtajana toimi Pertti Jouko Salakka onnistui yleisluistelijoiden palloilijoiden kanssa. Varsinkin iltavuorot Niittylä, ja hän sai seuraajakseen nykyisen mestaruuden tavoittelussa. klo 20-22 eivät edistä kaikista nuorimpien puheenjohtajan Esko Ahosen. Kuten edellä Seuraan liittyi myös 70-luvun Suomen yk- Olavi Männikkö oli saamista mukaan seuran toimintaan. Uut- esitetystä huomaa, on Kiitäjille ollut kautta kösluistelija Pertti Niittylä. Hän luisteli 1983 usein omalla tärkeällä ta luistelulle pyhitettyä hallia toivotaankin aikojen tunnusomaista, että muutamaa poik- HLK:n värissä ensimmäisen kerran yleis- paikallaan valppaana Näkymä Eläintarhan oma kotiratansa ja sellaisen Kiitäjätkin löysi kaikkien helsinkiläisten luistelun harrastaji- keusta lukuun ottamatta puheenjohtajilla on luistelijoiden Suomen mestariksi 1986. Sitä kierroslaskijana. Toinen pikaluisteluradalta, mikä Helsingin Pallokentältä kovien neuvottelu- en, ei vähiten pikaluistelijoiden keskuudessa ollut vankka pikaluistelutausta, josta seural- ennen hän saavutti Suomen mestaruuksia käsi kellonkielekkeessä olevassa narussa kiinni, oli 50-luvulla Helsingin jen jälkeen talvella 1933. Tämä oli samalla todella hartaasti. le on ollut monipuolinen etu. Lisäksi on saa- Karstulan Kivan edustajana. Niittylä saavut- Luistinkiitäjien kotikent- valmiina kilisyttämään tä. Kentällä järjestettiin Suomen ensimmäinen ns. pikaluistelun maa- tu nauttia myös pitkäaikaisista sihteereistä, ti useita Suomen mestaruuksia ja ennätyksiä luistelijan kaipaamalle lukuisia kansallisia- ja rata. Aikaisemmin radat olivat joko meren Puheenjohtajia joista tulkoon mainituiksi Irja Vilmi ja Kaisa sekä olympia-, MM- ja EM-edustuksia. Pert- viimeiselle kierrokselle. kansainvälisiä pikaluiste- tai järvien jäillä. Pallokentän seura sai pitää Nuoramo. Heidän aikanaan puheenjohtajat ti Niittylä oli olympiakuutonen Sarajevossa Toisena kellonkislistäjänä lukilpailuja. kotiratanaan aina talveen 1945 saakka. Sitä pääsivät monin tavoin paljon tavanomaista 1984. Kului pitkä aika kunnes HLK:lle tuli oli usein Ensio Santanen. seurasi välivuosi Kalliossa, jonka jälkeen ku- Vuosien 1933–1936 välisenä aikana seuran helpommalla. Monet edellä mainituista ovat Mikko Niemisen luistelemana yleisluisteli- vioihin tuli mukaan Stadion, jossa luisteltiin puheenjohtajana toimi Clas Thunberg, min- toimineet myös liiton johtoelimissä, jotkut joiden mestaruus 1986. talveen 1951 saakka. Vuoden visiitin jälkeen kä jälkeen vuodet 1937–1950 olivat entisen jopa olympiakomiteassa ja kansainvälissä Sitten alettiin kilpailla sprinttereiden mesta- Pallokentälle siirryttiin pitkäaikaiselle koti- pikaluistelijan Ossi Blomqvistin valta-aikaa tehtävissä. ruuksista. Leo Linkovesi toi seuralle ensim- radalle Eläintarhan urheilukentälle. Aluksi Kiitäjissä. Eikka Pikkaraisen oltua vuoden mäisen mestaruuden 1972 ja Jouko Salakka seuralla oli vain kolme viikottaista vuoroa. verran Kiitäjien peräsimessä alkoi pitkäai- Kilpailumenestystä ja mainetta ylsi samaan heti seuraavana vuonna 1973. Myöhemmin rata oli pikaluisteluun käytet- kaisen puheenjohtajan Erkki Ikosen aika seu- Vasta vuonna 1995 tuli Janne Hännisen luis- tävissä aamusta iltaan. Tämä jos mikä lisäsi rassa. Muutamaa välivuotta (Myllylä, Halo- telemana seuraava mestaruus. Hän luisteli- lajin harrastajien määrää. Parhaina torstai- nen) lukuun ottamatta hän johti seuraa aina Ei kilpaurheilua ilman menestyjiä, ja niis- kin tästä eteenpäin useana vuonna Suomen kilpailujen iltoina osanottajien luku lähen- vuoteen 1965 saakka, jolloin siirryttiin Otso tä Luistinkiitäjät ovat saaneet nauttia koko mestariksi ja viimeinen mestaruus tuli 2003. teli jopa sataa. Eläintarhan aikoina koettiin Pöyhösen kautta Olavi Sarkkon aikakauteen. olemassaolonsa ajan. Seuran luistelijoilla oli Menestyneimmät Kiitäjien naisluistelijat myös se, että huonoimpina talvina rata oli Seuraava valtakausi olikin sitten puheenjoh- mahtava menneisyys: Clas Thunberg mm. Suomen mestaruuskilpailuissa olivat Kaija luisteltavassa kunnossa vain vajaan kuukau- tajakausien pisin eli vuodet 1974-1995, jolloin luisteli 4 olympiakultaa, 5 maailmanmesta- Mustonen, Virve Mäkelä ja Jenny Andberg. den. Vuodet 1968–70 olivat siirtymäaikaa seuran peräsimessä oli Keijo Tapiovaara. Joh- ruutta, Lasse Parkkinen luisteli olympialai- Kaija luisteli ensimmäisen yleisluistelun Eläintarhasta Pirkkolaan, jossa viihdyttiin tokunnan jäsenet vaihtuivat vuonna 1986 sissa hopealle, Kaija Mustonen sai kulta-, mestaruutensa 1962 ja sen jälkeen hän saa- kauteen 1977/78 saakka. Pirkkolassa saatiin jäseninä olivat Juhani Noponen, Matti Nie- hopea- ja pronssimitalit. Kaikki muistavat vutti niitä useita, sekä viimeisen mestaruu-

206 207 den vuonna 1968. Virve Mäkelä onnistui Venhola ja Kaija Mustonen. 90-luku oli edel- ieksämäen eikot sa, jossa hän luisteli kolme henkilökohtaista mitalitavoittelussaan ja voitti sprinttereiden leen tyttöjen osalta Kaija Mustosen aikaa, P V ennätystään ja sijoittui parhaana suomalai- mestaruuden vuonna 1979. Sitten alkoi Jenny ja poikien puolella valmennuksesta vastasi sena lopputuloksissa yhdeksänneksi. Vuosi- Andbergin valtakausi ja hän saavutti ensim- Ana Korelin. Muita näinä vuosina valmen- Pieksämäen Veikot on Suur-Savon piiriin kymmenen alussa seuran kirkkain tähti oli mäiseen yleisluistelun mestaruuteensa 1998. taneita ovat Mauri Hokkanen, Jouko Salak- kuuluva yleisseura, joka perustettiin vuonna Esa Puolakka, jonka saavutuksista voidaan Hän voitti useammat mestaruutensa sprint- ka, Kimmo Ruohoniemi ja Seppo Hänninen. 1908. Toimintalajeina oli yleisurheilu, suun- mainita mm. olympiaedustus, SM-pronssi terinä, joista ensimmäisen vuonna 1995 ja 2000-luku toi tullessaan uudet valmentajat: nistus, hiihto, ampumahiihto ja pikaluistelu. ja hopea. Maaotteluissa seuran luistelijoista seuraavat 1996, 1997, 1998 ja1999. Toni Korelin, Esa Puolakka, Timo Risku ja Pääseuran puheenjohtajana oli 1980 Vesa Suomea edustivat Esa Puolakan lisäksi Jukka Kiitäjillä on ollut myös muita hyvin menes- viime vuosina Jason Andberg. Hänen an- Kari ja luistelujaoston vetäjänä Heikki Hot- Maukonen ja Eija Riipinen. Rauni Poikolai- tyneitä ja ennätyksien haltijoita kaikilla vuo- siostaan on seuran nuorempien luistelijoiden ti. Pieksämäen pikaluistelun isänä pidetään nen ja Jukka Maukonen olivat ikäluokkien- sikymmenillä. Vähintäänkin Suomen kartalle taso ja innostus noussut aivan uudelle tasol- Martti Torppaa. Pieksämäellä on luistelussa sa kärkipään luistelijoita. Rauni Poikolainen Kiitäjiä ovat olleet viemässä myös Aarno Pa- le. Taustalla on toiminut ansioituneesti Ilkka vankat perinteet. ylsi myös naisten SM-luisteluissa mitaleille junen, Veli-Matti Virta, Mauri Suomalainen, Rahnasto, jota ilman moni asia olisi jäänyt to- Vaikka seuralla oli pikaluisteluradan kans- kuten myös Susanna Kantanen sekä Minna Matti Hamberg, Oskari Toivokainen, Pertti teuttamatta, esimerkiksi Pirkkolan rullaluis- sa ongelmia, on seura siitä huolimatta ollut Piispanen (Hotti). Venhola, Leo Mayer, Juhani Palko, Pentti telurata. Kiitäjät otti virallisesti ohjelmaansa monta vuotta valioluokan seura. Kaudella Seura järjesti vuosien aikana useita suu- Pekkala, Eero Korhonen, Erkki Laurila, Kim myös rullaluistelun, jota tosin oli harrastettu 1978–1979 seura sai luistelun pariin 20 uutta ria luistelutapahtumia. Yleisluistelijoiden Pikaluistelumaaottelun Osterjärvi, Seppo Santavirta, Matti Karunka, kesäkauden harjoituksena jo 50-luvulta alka- luistelijaa. Seuran järjestämissä paikallisissa SM-kilpailut pidettiin Pieksämäen keskus- Suomi–Kazahstan Pauli Vähänissi, Matti Huuri, Ari Mäkelä, en mitä erilaisimmilla välineillä. kilpailuissa oli osallistujia 30–40 luistelijaa. kentällä 1981 ja 1988 oli neljä suurta luistelu- Pieksämäellä. Kimmo Ruohoniemi, Sami Aarnio, Nuutti Valmennuksesta kyseisellä kaudella vastasi- tapahtumaa. Ensimmäisenä kalenterissa oli Hiltunen, Ari Leppänen, Toni Korelin, Tarja Kansainvälisiä- ja muita kilpailuja vat Vilho Valtanen, Keijo Manninen, Tauno Homenokkaluistelu, joka on samanlainen Nuoramo, Sirkku Santala, Eija Lemola, Paula Maukonen, Paavo Kantanen, Urpo Haajanen kuin Kalevan kierros, mutta lyhyemmillä Virkki, Markus Puolakka jne. Markuksesta sekä lasten vanhemmat ja huoltajat. matkoilla. Kauden päätapahtuma oli ma- odotetaan Jannen manttelinperijää. Nuorten Viimeinen kansainvälisen tason ponnistus Aktiivisella toiminnallaan PiVe:n luistelu- ratonluistelun cup-osakilpailu. Osakilpailu puolella Kiitäjissä on ollut aina ja on edel- oli talven 1998 EM-kisat, jotka toivat Oulun- jaos nosti Pieksämäellä lajin kadoksissa ol- kulkee nimellä Pieksämäki ESP-kilpailu. Kil- leenkin todellisia lahjakkuuksia, joista monet kylän katsomoihin sen suurimmat katsoja- lutta mainetta talvien aikana järjestettävillä pailun ohella järjestettiin myös perheluiste- kuitenkin ovat valinneet etusijalle opiskelun määrät. Suomeen pitäisi saada jäähalli, jotta lukuisilla luistelutapahtumilla ja pikaluis- lua. Helmikuussa Pieksämäellä pidettiin tai työelämän. voitaisiin järjestää tulevaisuudessakin MM- telukoululla. Takavuosina seuralla oli lähes juniorisprinttereiden SM-kilpailut. Lisäksi ja EM-tason kilpailuja, arvokisojen myötä jokaisessa ikäluokassa Suomen kärkikaartin kilpailtiin piirimestaruuksista. Valmennustoiminta katsomot taas täyttyisivät. Seurojen välises- luistelijoita, mutta tekojään puuttuessa ja Pieksämäen Veikot järjesti 9.–10.2.1980 sä kilpailussa Luistinkiitäjät on ollut kautta esikuvien lopettaessa laji putosi portaikossa pikaluistelumaaottelun Suomi–Kazahstan. aikojen Suomen parhaitten luisteluseurojen alaspäin. PiVe:n luistelumaine oli vain muu- Maaottelussa olivat suomalaiset luistelijat Valmennuspuolelta tulevat ensimmäiseksi joukossa, hyvin usein peräti ykkösenä sekä taman kansallisen huipun varassa. Edus- ylivoimaisia voittaen maaottelun 143–77. esiin Erkki Eriksson ja Mauri Suomalainen. seurojen välisissä luokittelupisteissä että Ka- tusluistelijoista seuran mainetta ylläpitivät Sprintterisarjassa ylivoimaisia olivat Pirjo Heidän valtakauttaan olivat 50- ja 60-luvut. levan Maljan voittajana. Tällä hetkellä seuran Susanna Kantanen naisjunioreissa ja Urpo Hyvärinen ja Urpo Pikkupeura sekä yleis- 70-luvun alussa tulivat kuvioihin mukaan nuorisotoiminta on voimakkaassa nousussa Pikkupeura miessprinttereissä. Pikkupeura luistelijoiden luistelijat Aila Tartia sekä Jouko Keijo Tapiovaara, Matti Karunka ja Juha- samoin kuin myös master- toiminta, jossa valtasi ykkössprintterin paikan Jouko Vester- Salakka. Kova pakkanen haittasi kilpailuja. Yleisluistelijoiden SM- ni Palko. Kymmenluvun lopulta pitkälle on mukana sekä vanhoja tekijöitä että uusia lundin vetäydyttyä kilparadoilta. Kantanen (Luistelija 1/1980.) kilpailut Pieksämäellä pidettiin 1981. 80-luvulle valmennuksessa vastasivat Pertti yrittäjiäkin. edusti Suomea mm. nelimaaottelussa Norjas-

208 209 ollut säännöllistä luistelutoimintaa kilpailu- luisteluseura piirin alueella. Tarmo järjesti Tapahtumia mielessä, mutta tauoista ja vähäisestä luiste- 1977 nuorten SM-luistelut Oulussa. Seuran Suomen Luistelu- lijamäärästä huolimatta jääkenttiä kuitenkin pikaluistelijoiden menestys lisääntyi 1980- liitto nimesi Samuli käytettiin mieluusti. Naisten ja kaunoluiste- ja 1990- luvuilla. Voidaan sanoa, että Jouko Ollankedon vuoden lun merkitys oli pikaluistelua vähäisempi, Vesterlund oli seuran menestyjä 80-luvulla. tulokkaaksi ja Pentti sillä kilpailuja jouduttiin perumaan osan- Hän voitti ensimmäisen kerran sprintterei- Kiiskisen vuoden

Kuva Oulun Tarmon arkistosta Tarmon Kuva Oulun valmentajaksi 1998. ottajapulan vuoksi. Edellä mainittuja lajeja den Suomen mestaruuden 1983 ja sen jäl- Ollanketo teki Calga- harrastettiin Tarmossa ja Jyryssä. keen viisi kertaa perättäisinä vuosina ja oli ryssa MM-kilpailuissa Tarmon pikaluistelu yritettiin käynnistää yhdeksäs Helsingin sprinttereiden MM-kil- lyhytottelun pisteiden sotien jälkeen pitkän tauon jälkeen uudel- pailuissa 1983. Hän oli myös Suomen olym- Suomen ennätyksen. leen vuonna 1949, mutta talviolosuhteista piaedustajana Sarajevon talvikisoissa 1984. Pentti Kiiskinen toimi riippuvainen laji jäi vielä silloin hiljeneväksi Vaikka olympiakomiteassa oli pikaluiste- Ollankedon valmentajana ja joukkueen- sivulajiksi. Harrastus lähti kuitenkin nouse- lun edustajina Olli Puntila, Anja Järvinen ja johtajana. Irko Aario maan muutaman mies- ja naisluistelijan voi- Pentti Kiiski-nen, eivät he pystyneet vaikut- valittiin vuoden 2000 min. Seuran luistelujaoston alkuunpanija oli tamaan Vesterlundin pääsemiseen Calgaryn tiedottajaksi. Pentti Korpi, joka järjesti TUL:n valmentajan talvikisoihin. Vesterlundin pudottaminen Reino Evävaaran kertomaan pikaluistelun joukkueesta oli katkera pala luistelupiireille Seura kisajärjes- salaisuuksista. Seuran ohjaajana aloitti Leo ja luistelijalle itselleen. täjänä

Karhu. Harrastajamääriä saatiin innostavalla Vesterlundin jälkeen 90- ja 2000-luvuilla Tarmo on ollut aktii- valmennuksella ja nuorten hokkarisarjoilla astui esiin uusi luistelijapolvi. Vuonna 1976 vinen kisajärjestäjä: kasvatettua. Seuran järjestämiä TUL:n tal- Samuli Ollanketo luisteli ikäluokkansa (19 vuonna 1999 sprint- Kuvassa on Oulun Tar- Oulun Tarmossa luisteltiin jo tereiden SM-kilpailut, mon, HTL:n ja Kanga- Oulun Tarmo ry vipäivien pikaluistelua oli seuraamassa yli v.) Suomen mestariksi, nuorten EM-kisoissa vuonna 1920 vuosina 2005 ja 2006 salan Voiton luistelijoita 9000 katsojaa. Kilpailuissa luisteli Juhani Jär- 1500 metrillä neljänneksi sekä nuorten MM- SVU:n SM-kilpailut, vuosittaisella pyörälei- visen lisäksi norjalaisia huippuluistelijoita. kisoissa sijoille 20–21. Ollanketo pääsi maa- Kalotti- eli nykyi- rillä v.1976 jolloin Pentti Pohjois-Suomessa on pitkät pikaluistelun pe- Tarmossa harrastettiin talviurheilujaostossa Ensimmäisiä menestyneitä nuoria oli Eero joukkuevalmennukseen ja OK:n valmennus- set Barentsottelut Peltoperä aloitti TUL:n rinteet. Vaikuttavia seuroja ovat olleet mm luistelua ainakin vuodesta 1920, jolloin la- Karjalainen, joka voitti 1500 metrin Suomen tuen piiriin. Hän voitti myös luistelu-uransa vuosina 2000 ja 2002 valmentajana. Lapin lukko, Kemin Kunto, Kajaanin Kipinä jin harrastusmahdollisuuksia haluttiin pa- B-mestaruuden Oulussa 1950-luvun lopulla. aikana seitsemän hopeaa yleisluistelijain ja sekä 2006 17- ja Tarmolaisten ohjel- ja Oulun Tarmo, jonka toiminnasta on nous- rantaa. Luistinrataa ja kelkkamäkeä varten Hän edusti Suomea myös nuorten 3-maaot- matkakohtaisista SM-kisoista. Ollanketoa 19 vuotiaiden SM- massa pyöräleiri on sut monia SM- ja maaottelutason luistelijoi- oli perustettu oma rahatoimikunta. Seura telussa Norjassa. Siellä hän voitti 1500 metrin kolme vuotta vanhempi Pertti Kiiskinen si- kilpailut. Hopealuis- ollut myöhemminkin ja ta. Muiden seurojen luistelutoiminta on hii- piti TUL:n Oulun piirissä harvinaisen lajin luistelun ajalla 2.23,5. Nuorten paremmuus- joittui jo1994 yleisluistelun SM-kisoissa kol- tinfinaali järjestettiin suuntautunut neljänätois- vuonna 2004. Satojen punut. Tarmon luistelu ja pyöräilyjaosto on mestaruuskisat talvella 1921. Pikaluistelus- järjestyksessä Karjalainen oli yhteispisteissä manneksi, samoin 1995. Niko Räsänen toi ta vuotena Iso-Syötteelle luistelijoiden koulu- vuosien aikana järjestänyt monia kilpailuja sa TUL:n Oulun piirin ensimmäiseksi luis- seitsemäs. Luistelijoita oli 16. Norja voitti Tarmolle mainetta sekä yleisluistelijana että ja seitsemänä vuotena laisluistelut ovat olleet ja tehnyt arvokasta nuorisotyötä. Pyöräily telumestariksi tuli E. Paldanius (500 m 54,2 maaottelun, Suomi oli toinen ja Ruotsi kol- sprintterinä. Hän voitti pronssia yleisluiste- vakiotoimintaa, sekä Kilpisjärvelle Peeran ma- Oulun luistelumara- jalle. Paluumatka tehtiin ja rullaluistelu ovat perinteisesti kuuluneet s; 1500 m 2,56 min ja 5 000 m 10.39,8 min) ja mas. lun SM-kilpailuissa 2007 ja 2008, sekä voitti ton. Kilpisjärvi-Tornio mara- pikaluistelijoiden peruskuntoharjoitteluun. toiseksi Y. Laine. Helmikuussa 1923 Tarmo Oulun Tarmon pikaluistelu kärsi mm. mestaruudet kolmena vuotena peräkkäin tonpyöräilyn mukana. Lapin Lukon ja Kemi Luistelijoiden pikaluis- järjesti luistelukilpailut. Samana vuonna oli leudoista talvista 1970-luvulla. Seuran luis- 2009–2011. Sprinttiluistelussa 2007 tuli kol- telutoiminta on loppunut. Oulun Jyryn luistelukisoissa mukana seu- telijat ja pyöräilijät saivat kuitenkin lajin mas sija. Mari Moisala oli naisten yleisluis- rasta E. Viitanen. Myöhemmin Tarmolla ei jatkumaan. Seura olikin käytännössä ainoa telijoiden SM-kilpailuissa pronssilla.

210 211 Kangasalan Voitto ry Luistelun huippuvuosia olivat kahden minuutin haamurajan ensimmäisenä suoma- kovan ja tasaväkisen kamppailun Karstulan olympiaedustajan tähdittämä ajanjakso 1970 laisena ajalla 1.59,20. Jukka Salmela luisteli Pertti Niittylän kanssa. Kamppailun selvitti Jukka Salmela Pikaluistelua harrastettiin jo 1950-luvulla. –1981. Olavi Köppä oli Suomen edustajana myös 1000 metrillä Suomen ennätyksen sekä edukseen Niittylä. Jukka Salmela sä- Nouseva pikaluisteluharrastus korvasi taan- 1976 Innsbruckin ja Jukka Salmela 1980 Lake yleisessä että nuorten sarjassa ajalla 1.18,91. Olavi Köppä, Jouni Lammi, Jukka Salme- vähdytti luistelumaa- ilmaa luistelemal- tuvan hiihdon jättämän aukon talvilajeissa. Placidin olympialaisissa. Vaikka pikaluiste- Pekka Hietanen ylsi nuorten SM-kisoissa la, Matti Salminen, Pekka Kannus ja Juha la Alma Atassa 500 Pikaluistelun valmentamisen otti harteilleen lun harrastus oli uhannut vajota kokonaan Eläintarhan kentällä Helsingissä 500 metrin Numminen toivat seuralle runsaasti menes- metrin epävirallisen Lasse Köppä, joka lähti kehittämään lajia nousevien palloilulajien jalkoihin, saatiin se luistelun Suomenmestaruuteen. tystä sekä kotimaisilla että kansainvälisillä maailmanennätyk- määrätietoisesti. Pikaluistelusta kehittyi Voi- kuitenkin uuteen nousuun 1980-luvun lopul- radoilla. Jouni Lammi voitti 18-vuotiaiden sen 36,8. Hän voitti ton ylivoimaisesti vahvin laji 1960-luvulla, la. Nousu jatkui edelleen myös 1990-luvulla Suomen mestaruuden Harjavallassa ylivoi- seuraavana talvena vaikka seuralta puuttui kunnolliset harjoit- ja tulokset paranivat aina vuosikymmenen maisella tavalla. Pekka Kannus liukui Rova- Seinäjoella sprint- Menestystä kansainvälisillä ja tereiden Suomen teluolosuhteet. Kirkonkylän luistinratakin lopulle asti. niemellä nuorten sarjan SM-pronssille. Matti kansallisilla kentillä mestaruuden. jouduttiin itse talkoovoimin kunnostamaan Salminen, Markus Laine ja Sannaliisa Ylätalo harjoittelukelpoiseen kuntoon. Olavi Köppä oli ensimmäinen voittolainen osallistuivat Ruotsia vastaan Pälkäneellä pi- Tarja Rinne ja Matti Suomenmestaruustasolle seura ylsi 1966, Pikaluistelu pelastuu alamäeltä maaotteluluistelija. Hän osallistui nuorten dettyyn juniorimaaotteluun. Salminen jolloin Sirkka Järvinen saavutti tyttöjen pi- nelimaaotteluun Neuvostoliitto-Suomi- Menestystä seura saavutti myös valtakun- Tamperelaisseuras- kaluistelussa yhteispisteissä pronssia. Seu- Kangasalan Voiton toiminnassa tapahtui Ruotsi-Norja. Jo tuolloin ulkomaiset jääleirit nallisissa ikäkausiluistelijoiden Seinäjoen ta Voittoon siirtyneet raavana vuonna Olavi Köppä nappasi poi- vuosikymmenen alkupuolella ikävä notkah- kuuluivat parhaiden luistelijoiden valmen- mestaruuskilpailuissa. Terhi Virevesi ja Mat- Tarja Rinne ja Mat- Kuvassa 1980-luvun alun kien pikaluistelun Suomenmestaruuskisojen dus. Kummankaan valtalajin, pikaluistelun tautumisohjelmaan. Luistelutalvea 1972 var- ti Salmisen hopeatilat sekä Markus Laineen ti Salminen saavut- Kangasalan Voiton kova pronssia. Pekka Hietanen ylsi SM-kisoissa eikä hiihdon, edustajat osanneet katsoa seu- ten Köppä ja Hietanen harjoittelivat toista pronssimitali toivat Voiton luistelijoille kak- tivat molemmat SM- pikaluistelupari Jukka luisteluissa pronssia hopealle 500 m:n luistelussa 1968, ja Sirkka ran kokonaisetua. Molemmat valtalajit jou- kuukautta Inzellissä Länsi-Saksassa. kospaikan mitalitaulukossa. Salmela ja Pekka Kannus. Voiton edustajina. Jukka menestyi pikamat- Järvinen luisteli samoissa kisoissa sekä 500 tuivat kamppailemaan niukoista resursseis- Köppä valtasi Pälkäneellä 1974 pidetyis- Kangasalan Voiton työ pikaluistelun edis- koilla ja Pekka pidemmillä että 1000 metrillä kolmannelle tilalle. Köppä ta seuran sisällä. Tästä oli seurauksena, ettei sä SM-kisoissa ensimmäisen yleisen sarjan tämiseksi kantoi runsasta hedelmää. Suuren matkoilla. lisäsi SM-mitaliensa määrää 1969 kolmella. lajien jälkikasvua saatu turvattua. Onneksi hopeamitalinsa. Jouni Lammi sai pronssia työmäärän valmennuspuolella asian hyväksi pikaluistelu kuitenkin toipui. Pikaluistelu eli ikäkausikisoissa Vierumäellä ja Matti Salmi- teki Taisto Luotoharju, joka vuonna 1995 va- 1970-luvulla voimakkaitten saavutusten ai- nen hopeaa. Köppä rikkoi Inzellissä Kimmo littiin Suomen Luisteluliiton hallitukseen ja kaa, kun toinen talvinen urheilumuoto hiih- Koskisen nimissä olleen 3000 metrin Suomen edelleen toiselle kaudelle vuonna 1997. Jää- to, alkoi taantua. ennätyksen ajalla 4.18,47, ja 1976 hänet kruu- tuntumaa jouduttiin usein hakemaan leireil- Pikaluistelun menestystarinaa olivat te- nattiin Kallion kentällä Helsingissä yleisluis- tä Seinäjoen ja Helsingin keinojäiltä. Vuonna kemässä nimenomaan nuoret. Suuri joukko telijoiden Suomen mestariksi, ja sprintterei- 1990 helmikuussa Kangasalan luistelurata oli voittolaisnuoria menestyi pikaluistelussa den kisoissa Seinäjoella tuli hopeamitali. ainoa luonnonjäärata koko maassa. Pikaluis- vuonna 1975. Olavi Köppä, Aki Hietanen, Talviolympialaiset pidettiin 04.–15.2.1976 telu oli elinvoimainen osa Kangasalan Voiton

Kuva Kangasalan Voitto ry:n historiikki Kuva Kangasalan Voitto Jouni Lammi ja Jukka Salmela olivat seuran Itävallan Innsbruckissa. Olavi Köppä kamp- lajivalikoimaa. Suuri ansio tästä kuului ak- menestyneitä luistelijoita. Olavi Köppä sai paili kunniakkaasti maailman valioiden jou- tiivisille toimitsijoille Jorma Malmille, Erkki toisen SM-hopeamitalinsa ja pääsi Suomi– kossa sijoittuen 1500 metrillä kymmenen- Kivelälle ja Harri Vuoriselle ja monelle muul- DDR -maaotteluun. Suomen ennätyksen hän neksi ja 10 000 metrillä yhdeksänneksi. Hän le talkoolaiselle. rikkoi 3000 metrillä Inzellissä ja voitti yleis- edusti Suomea myös MM-kisoissa Hollan- luistelijoiden SM-kultamitalin ja sprintterei- nissa ja EM-kisoissa Norjassa. Vuoden 1978 (Kangasalan Voimistelu- ja Urheiluseura Kanga- den hopeamitalin. Olavi Köppä alitti kahden yleisluistelijoiden SM-kisoissa Köppä kävi salan Voitto ry 1929–1989)

212 213 loppupuolelle saakka, jolloin Valkeakoskel- ”Pikaluistelu tuli uutena lajina ohjelmaan mea mm. olympialaisissa ja MM-kilpailuissa. le opettajaksi tullut Jukka Lampiniva aloitti alhaalta päin ihan itsestään. Jukka Lampi- Hakan muista luistelijoista voidaan mainita säännölliset oppilaiden luisteluharjoitukset nivan kasvattama poikamme ja tyttömme maaotteluedustaja Pentti Niittymäki, sittem- tavoitteenaan osallistuminen Koululiikun- alkoivat osoittaa oireita taipumuksistaan min tunnettu myös jalkapalloilijana, Kari taliiton ensimmäisiin mestaruusluisteluihin vaativimmissakin tehtävissä. 14-vuotias Lintunen ja Toivo Salonen, joka aloitti luis- SLL:n kuva-arkisto vuonna 1948. Kun KLL sitten vuonna 1948 Iiris Sihvonen yllätti täydelleen luistelun telunsa Pälkäneen Pyryssä ja lopetti Hakan järjesti ensimmäiset valtakunnalliset koulu- asiantuntijat Suomen Luisteluliiton tyttöjen olympiaedustajana. laisten luistelumestaruuskilpailut, oli Lam- mestaruuskilpailuissa Kuusankoskella voit- Hakan luistelujaoston perustamisvuonna piniva kolmen luistelijan voimin kuvassa tamalla ylivoimaisesti mestaruuden, vaikka 1958 oli 18-vuotiaiden poikien luistelukehi- mukana Kaisaniemen radalla pidetyissä useimmat kilpailijat olivat pari, kolme vuotta tys ja menestys hyvä. Eino Heikkinen sijoit- kilpailuissa. Kaksi valkeakoskelaista luiste- vanhempia. Maailmanmestarimme Verné Le- tui Suomen poikpäivillä Kokkolassa pisteis- lijaa voitti KLL:n mestaruuden sarjoissaan, sche ja Eevi Huttunen eivät Iiriksen ikäisinä sä ja 1500 metrillä toiseksi ja 3000 metrillä kolmannen sijoittuessa viidenneksi. Näin pystyneet näin hyviin tuloksiin, joten tämä kolmanneksi. Jouko Nieminen puolestaan hyvä menestys antoi uskoa huolimatta Sulo toteamus riittänee osoittamaan, minkälainen voitti 500 metriä. Kolkan sanoista nuorelle opettajalle, ettei pi- aines meillä on nuoressa neiti Sihvosessa. Vaikka 70-luvulla luistelu ei enää ollut kaluistelu Valkeakoskella tule onnistumaan, Pojista Pentti Niittymäki omaa erinomaiset Valkeakoskellakaan suuren yleisön suosion kun ei ole valmentajaa eikä rataa. Kaupun- mahdollisuudet lyhyillä matkoilla. Anta- kohteena kaupungin ylläpitämä rata mah- ginjohtaja tuki Lampinivan työtä, ja muutamalla Lampinivalle ja hänen avustajilleen dollisti sentään pikaluistelun jatkumisen Jukka Lampiniva johti man vuoden kuluttua voitiin Valkeakoskella lisävaltuuksia, tukemalla nuoria jäseniäm- paikkakunnalla. mm. Valkeakosken Hakan luistelutoimikuntaa, aloitti järjestää jo virallisia kilpailujakin. me pitkien luistimien hankinnassa ja kehit- Hakan luokiteltujen luistelijoiden määrä ikaluistelu tuli Hakan pikaluistelutoimin- P Luistelujaostoa ei edelleenkään ollut, mut- tämällä kilpailutoimintaa saamme nuorista pysyi vielä kohtalaisena, sillä mukana oli nan ja toimi useissa luot- Valkeakosken Hakan ta oli Jukka Lampinivan johtama nuorten luistelijoistamme iloa jo alkavana vuonna. ” 54 luistelijaa. Koskenpoikien luistelijoiden tamustehtävissä pikaluis- luistelutoimikunta, joka hoiti kilpailutoi- Luistelutoimikunnalla riitti jatkossakin määrä oli n.17 luistelijaa, joten pikaluisteli- telun piiri- ja liittotasolla. ohjelmaan alhaalta päin mintaa vuodesta 1948 alkaen. Se uskaltautui uskallusta. Se järjesti SVUL:n Hämeen piirin joita paikkakunnalla oli yhteensä hiukan alle järjestämään suuriakin kilpailuja, joista yh- mestaruuskilpailut, seuraotteluita, naisten sata. Varsinaisia huippuluistelijoita tällä vuo- Luistelua varten on luistinratoja ollut Valkea- tenä esimerkkinä olivat Koululiikuntaliiton ja poikien SM-kilpailut vuonna 1955, kan- sikymmenellä ei paikkakunnalla ollut. koskella vuodesta 1935, mutta vasta 1940-lu- valtakunnalliset mestaruuskilpailut Valkea- sainväliset kilpailut yhdessä Koskenpoikien vun loppupuolella saatiin niin suuri maarata koskella olympiavuonna 1952. Myös kilpai- kanssa sekä yleiset suomenmestaruuskilpai- Luistelutoimikunta Saharan kentän kohdalle, että voitiin ryhtyä lumenestys oli hyvä. Hakan Iiris Sihvonen lut vuonna 1956. harrastamaan varsinaista pikaluistelua. Val- voitti tyttöjen mestaruuden ja Pentti Niitty- Toimikunta laajeni vuonna 1958 luistelu- keakosken Hakan perustavassa kokouksessa mäki poikien mestaruuden. Edellisenä talve- Ennätyksiä, mestaruuksia, jaostoksi, jonka toimivia nimiä olivat mm 9.10.1932 päätettiin seuraan perustaa luiste- na Hakan Aimo Lehtinen oli yltänyt samaan maaotteluja olympiaedustajia Sulo Kolkka, Niilo Lampinen, Olavi Laine lujaoston lisäksi voimistelu- ja hiihtojaostot. saavutukseen. ja 70-luvulla Esko Etelä, Pertti Paasio, Pekka Luistelutoimintaa johtamaan nimettiin tuol- Toimintakertomuksissa ei ollut riviäkään Jo v. 1954 SLL:n tilastoissa oli valkeakoske- Jokela ja emäntänä Kerttu Silen. Jukka Lam- loin G. Sjöblom. Hänen aikanaan luistelu kat- luistelutoiminnasta ennen vuotta 1954, jol- laisnimi, ja myöhemmin on useampiakin Val- pinivan vetäessä toimintaa, sitten seuraval- sottiin lähinnä reippailulajiksi, eikä pikaluis- loin Hakan luistelun toinen voimahahmo keakosken luistelijoista noussut kansalliseen mentajana aloitteli Pekka Etelä. telutoimintaa nähty seurassa mahdolliseksi. Sulo ”Simeoni” Kolkka kirjoituksessaan kärkeen. Parhaaseen saavutukseen kansain- (Otteita Valkeakosken Hakan 70-vuotishistoriik- Tilanne oli muuttumaton aina 1940-luvun ”Näköaloja uuden vuoden alkaessa” toteaa: välisesti ylsi Iiris Sihvonen. Hän edusti Suo- kista; Juhani Pura.)

214 215 Kuopion Luisteluseura uudet säännöt, ja KuLS liittyi Suomen Luis- Olympialaisissa 1968 kahdeksanneksi 500 valta juhlittiin jäähallissa 1.9.1990. Juhlis- tinliittoon. Lopullisesti pikaluistelun vakiin- metrin luistelussa ja samalla matkalla Sap- sa jaettiin suuri määrä seuran standarde- KuLS nutti Kuopioon Clas Thunberg vuonna 1924. porossa 1972 viidenneksi. Seppo hätyytteli ja seuratyössä ansioituneille henkilöille ja Kuopiossa järjestetyissä nuorten SM-kisoissa myös myöhemmin 500 metrin maailmanen- muutamalle yhteistyökumppanille. Seu- 1931 tähdeksi nousi kuopiolainen Uolevi nätystä. ran puheenjohtajana toimi Pekka Pasanen, Karppinen. Suurissa kansallisissa kisois- taitoluistelujaoston puheenjohtajana Liisa sa 1933 oli kilpailijoiden joukossa mukana Vauhdilla uudistunut KuLS Keinänen ja pikaluistelujaoston puheenjoh- myös Clas Thunberg. tajana Timo Oinonen. (Lyhyt historia KuLS:n Vuonna 1941 seura rekisteröitiin nimellä Kuopiolainen luistelu oli menestysvuosien toiminnasta;Timo Oinonen) Kuopion Luisteluseura r.y. Seura liittyi 1947 jälkeisessä jäänrailossa pitkän aikaa, kun- SVUL:n Pohjois-Savon piiriin. nes 80-luvun puolivälin jälkeen kuopiolai- orin yrintö 1950-vuosikymmen oli seuran ja Eevi nen luisteluelämä alkoi elpyä. Jäähallin tulo P P Kuopion toiseksi vanhin urheiluseura KuLS Huttusen kulta-aikaa. Vuosikymmenen ai- Niiralan monttuun herätti taitoluistelijat, ja perustettiin vuosisadan alussa pikaluiste- kana toiminta oli erittäin vilkasta. Tuolloin Finlandia Ice Marathon puolestaan kiihdytti luinnon myötä. Seuran toiminnan katso- pidettiin useita kansainvälisiä ja SM-tason pikaluistelijat uuteen kiitoon. Pikaluisteluja- taan virallisesti alkaneen 1900 pöytäkirjojen, kilpailuja. Yrjö Uimonen oli 1956 Cortina d´ oston puheenjohtajana oli Timo Oinonen.

Vasemmalla 18-vuoti- vuosikertomusten ja lehtitietojen perusteella. Ampezzon olympialaisissa 500 metrillä kah- Nuoret luistelijaveljekset Mikko ja Antti as Mikko Kytövaara ja Alussa seuran toiminta keskittyi luistinradan deksas. Helga Kuronen, Meeri Pekonen, Au- Kytövaara kaipasivat kehittyäkseen parem- oikealla 16-vuotias Antti ylläpitämiseen. Ensimmäiset pikaluistelu- likki Väisänen ja Olavi Rissanen menestyivät pia harjoitteluolosuhteita. Maaperä pikaluis- Kytövaara. kilpailut pidettiin 1904. Seuralle laadittiin myös hyvin tämän ja seuraavan vuosikym- telulle oli ratamurheista huolimatta hyvä. menen kisoissa. Kirkkaimpia lupauksia olivat Kytövaaran Naisten pikaluistelun MM-kilpailut pi- veljekset, jotka luistelivat maajoukkueessa. dettiin Väinölänniemellä 1955. Pääsylippuja Timo Oinonen oli veljesten valmentajana, ja myytiin 20 000 kappaletta. Yhteispisteissä hänet valittiin 1990 Suomen Luisteluliiton Luistelua on harrastettu Porin Pyrinnössä

SLL:n kuva-arkisto Eevi Huttunen oli neljäs, mutta 3000 ja 5000 vuoden valmentajaksi. Myöhemmin Mikon aina 1907 perustamisesta lähtien. Maail- metrin matkoilla kummallakin toinen. Seura ja Antin valmennuksesta vastasivat hollan- mansotien jälkeen luisteltiin nuorisojaoston selvisi hienosti järjestelyistä, mutta Kuopion tilaiset Suomen joukkuevalmentajat Tjaart nimissä. Vuonna 1953 järjestettiin Porin en- kaupunki laskutti rankasti seurayhtymää Kloosterboer ja Rudi van Oosten. Jääleirit simmäiset ratakilpailut 400 metrin radalla radan teosta sekä jäädytysvesimaksuista, ja pidettiin pääosin Keski-Euroopassa. Antti ja Tiilimäen kentällä Paavo Niinisalon johdolla. näin kisojen talous joutui vaikeuksiin. Mikko Kytövaara voittivat lukuisan määrän Vuonna 1962 perustettiin luistelujaosto, ja Helga Kuronen sijoittui 1960 MM-kisoissa nuorten Suomen mestaruuksia sekä edus- toiminta oli vilkasta aina vuoteen 1977 asti. 500 metrillä kahdeksanneksi. Seppo Anttila tivat Suomea maaotteluissa; Mikko kuului Esimerkiksi vuonna 1964 Porin Pyrinnön voitti pikaluistelun nuorten SM-kisat 1962. myös Albertvillen olympiavalmennettaviin. jäsentenvälisissä kilpailuissa oli peräti 128 Myös nuoret pikaluistelijat Juhani ja Olavi Antti Kytövaara, Mikko Kytövaara, Pasi luistelijaa. Muunmuassa seuraavat luisteli- Rissanen menestyivät 60-luvulla. Malinen ja Timo Oinonen saavuttivat 10 000 jat kilpailivat menestyksekkäästi TUK:n ja Huippusprintteri Seppo Hänninen liit- metrin joukkueluistelussa Suomen mesta- SVUL:n piirimestaruuksista: Markku Hieta- tyi KuLS:n jäseneksi muuttaessaan Kuopi- ruuden Seinäjoella 1996. lahti, Esa Strander, Sirkka Kantola, Leila Leh- oon opiskelemaan. Hän sijoittui Grenoblen Kuopion Luisteluseuran 90-vuotista tai- timäki, Markku Urama ja Markku Sivonen.

216 217 Muutaman hiljaisemman vuoden jälkeen Vuoden 2004 Hopealuistinfinaalissa luisteli toiminta vilkastui uudestaan vuonna 1984, jo 12 Pyrinnön luistelijaa. Muita 2000-luvun kun Poriin saatiin iso tekojäärata. TUL:n pii- luistelijoita oli harrastuksen parissa n. 45. rimestaruuksissa ja kansallisissa kilpailuissa Porin Pyrintö nousi 2000-luvulla yhdeksi luisteli vuoteen 1998 mennessä mm. Nina Suomen Luisteluliiton valioseuraksi. Ensim- Mäkinen, Heli Aalto, Sari Soraluoma, Har- mäisen yleisen sarjan Suomen mestaruuden ri Lönnberg, Janne Soraluoma, Jani Lepistö, luisteli Pia Humisto kaudella 2004–2005. Janne Valkama ja Sami Henttinen. Suomen ennätyksiä luisteli T19 sarjassa 1990 luvun lopussa oli taas muutama hil- Pia Humisto ja Anu Humisto sekä myös jaisempi vuosi, eikä Porin Pyrinnöllä ollut naisten sarjassa Pia Humisto. Vesa Isoviita kuin muutama luistelija. luisteli M35 sarjassa maailmanennätyksen. Siirryttäessä 2000 luvulle alkoi toimin- Porin Pyrinnön luistelijoita on kuulunut ta taas vilkastua. Kansallisissa kilpailuissa Suomen Luisteluliiton nuorten maajoukku- luistelivat Marjaana Lammi, Henna Majuri, eisiin sekä valmennusryhmiin. Luistelijoi- Kaj Humisto, Pia Humisto, Anu Humisto. tamme on ollut Suomen Luisteluliiton edus- tustehtävissä; Veteraanien MM-kilpailuissa,

Porin Pyrinnön Luisteluja- Juniorien MM-kilpailuissa, Junior World Cu- os teki paljon markkinoin- pissa, Juniorien EM-kilpailuissa, Challenger tia luisteluharrastuksen Cupissa, Suomi-Ruotsi-Norja-maaotteluissa. lisäämiseksi ja seura Siirryttäessä 2010-luvulle, on Porin Pyrin- kasvattikin merkittävästi nöllä luistelijoita mukavasti kaikissa ikäluo- jäsenmääräänsä kam- kissa P5 sarjasta M60 sarjaan ja T9 sarjasta panja ansiosta. Teemana oli ”Luistelun iloa”, jossa N35 sarjaan. Kaudella 2009–2010 kilpailu- kerrottiin luistelun sopivan toimintaan osallistui 22 pikaluistelijaa alle koko perheen harrastuk- 19-vuotiaiden sarjassa, ja yleisen sarjan sekä seksi ja että luistelu on veteraanisarjojen kilpailuihin osallistui 17 pi- yksilölaji, jossa ei kukaan kaluistelijaa. Kaudella 2009–2010 Pyrinnön joudu istumaan. luistelijoita osallistui myös yhteensä 19:ään eri kansainväliseen kilpailuun ulkomailla. Lisäksi PoPy:n järjestämiin short track -hok- karikilpailuihin osallistui yhteensä noin 100 hokkariluistelijaa. Luistelutoiminnan vetäjinä ovat eri vuosina toimineet mm. Paavo Niinisalo, Reino Piilo, Esko Lammi, Lauri Kivelä, Pekka Vai- nio, Paavo Gratschew, Urho Hannula, Harri Lehti, Veikko Lammi ja Jorma Humisto. (Porin Pyrintö ry:n kotisivut.)

218 219 Kuvassa Janne Hänninen Siirtyminen PIKALUISTELUN KEHIT- Huippuluistelukomitea TÄMINEN SUOMESSA 90-luvulle Hollantilainen huippuvalmentaja Tjaart Huhtikuussa 1990 kokoontui Suomen Urhei- Kloosterboer piti konsultoinnin tärkeimpänä luopistolla Vierumäellä liiton puheenjohtajan tehtävänä saada yhteys kahden liiton välil- Ensisijaisena tavoitteena Suomen Luistelu- riryhmän leirien toteuttamisesta. Jukka Ala- Olli Puntilan johdolla joukko luisteluihmisiä le, koska hänen tullessaan kaksi liittoa pyrki liitolla oli toiminnan pääpainon siirtäminen Louko vastasi juniorimaajoukkueen leirien pohtimaan, miten pikaluistelua voitaisiin ke- kumpikin erikseen viemään luistelua eteen- huippupikaluisteluun ja siihen panostami- toteutuksesta. Projektille muodostettiin joh- hittää, jotta siitä saataisiin kilpailukykyinen päin, hajottaen siten pikaluistelun rajalliset nen, koska haluttiin menestysmahdollisuuk- toryhmä, huippupikaluistelukomitea, jonka ja nuorisoa kiinnostava urheilulaji. voimavarat kahtaalle. SLL:n kuva-arkisto sien paranevan tulevissa olympialaisissa. puheenjohtajana toimi Keijo Tapiovaara, ja Tämän strategia ”JOTAVAN” vetäjänä oli Liitot tiedostivat tilanteen ja perustivat Toinen painopistealue oli nuorisotoiminta, jäseninä olivat Anja Järvinen sekä Seppo SVUL:n kenttäpäällikkö Aaro Järvelä. Tästä huippu-urheilukomitean. Pyrkimyksenä johon luettiin Nuorten Cup, Hopealuistinki- Hänninen. Myös taloudellista lisätukea tar- kokouksesta käynnistyi liiton ”hollantilaislin- oli nostaa suomalaisen pikaluistelun tasoa, sa, Hokkarikisa sekä Short Track. Tavoittee- vittiin projektin läpiviemiseksi. ja”, jonka vetäjänä ja asiantuntijana oli hollan- motivaatiota ja määrää. Tjaart ja huippuluis- na pidettiin mahdollisimman suuren nuori- tilainen Tjaart Kloosterboer ja hänen jälkeensä telukomitea muodostivat yhden yhteisen sojoukon saamista luistelun pariin. Nuorten hänen maanmiehensä Rudi van Oosten. maajoukkueen, kehittivät järjestelmän, jolla ikaluistelijoiden menestys aktivoimiseksi järjestettiin Nuori Suomi P Kyseisessä JOTAVA:ssa todettiin, että luis- uskottiin suomalaisen pikaluistelun nou- -projektin puitteissa koulutusta sekä seura, arvokilpailuissa telu oli kansainvälisellä huipputasolla vaa- sevan. Yhteisiin maajoukkueisiin nimettiin että aluekohtaisesti. Nuori Suomi- projektiin rassa hiipua pois. Vain Pertti Niittylä, Jouko miesseniorit Timo Järvinen, Ari Leppänen, jatkokoulutettiin ohjaajia. Pikaluistelijoiden menestys aikuistason ar- Vesterlund ja Aila Tartia olivat tuolloin kan- Mikko O. Mäkinen, Ilkka Rahnasto ja Lau- vokilpailuissa ei ollut 1990-luvun alkupuo- sainvälisellä tasolla. Sen sijaan nuoria lupa- ri Paalasmaa, naisseniorit Jaana Kivipelto ja lella odotustenmukainen harjoitussysteemi- uksia, kuten Timo Järvinen, Ari Leppänen, Susanna Kantanen, miesjuniorit Mikko Nie- Hollantilainen huippuval- Pikaluistelijoiden mentaja Tjaart Klooster- en muutosten vuoksi, eivätkä seuraavatkaan Mikko Mäkinen, Ilkka Rahnasto, Harri Ilkka, minen, Pekka Aunula, Hans Palviainen, Mik- boer palkattiin yhteispro- nosto maailman vuodet olleet paljon parempia. Arvokilpai- Jaana Kivipelto jne. oli tulossa, kunhan heille ko ja Antti Kytövaara, Harri Ilkka, Jarno Jär- jektin koordinaattoriksi kärkitasolle luissa ei saavutettu mitali- ja pistesijoja eikä vain voitaisiin luoda kunnon valmentautu- vinen, Janne Hänninen ja Mikko J. Mäkinen, ja Urpo Pikkupeura toimi EM- ja MM-tason lisäpaikkoja. misolosuhteet. naisjuniorit Kirsi Korpi, Outi Ylä-Sulkava ja konsultoivana valmenta- Yhteistyössä TUL:n luistelujaoston kanssa Kansainvälisten kilpailujen tulostaso Palaverissa todettiin seuratoiminnan ole- Paula Virkki, sprintterit Ari Myllyharju ja Ur- jana. aloitettiin projekti, jonka tavoitteena oli nos- osoitti, että huipulla mentiin todella lujaa van pikaluistelun haavoittuvin lenkki, koska po Pikkupeura. taa suomalaisia pikaluistelijoita maailman vauhtia. Menestykseen tarvittiin sprintterin aktiivisesti toimivia seuroja oli maassamme Perustetut ryhmät senioreille ja junioreil- kärkitasolle seuraaviin olympialaisiin men- nopeutta ja sitkeää vauhtikestävyyttä myös vain parikymmentä. Ilman seuroissa tehtä- le omine henkilökohtaisine valmentajineen nessä. Pertti Niittylä luisteli vielä Sarajevon kuninkuusmatkalla. Suomen luistelulla oli vää perustyötä ei pikaluisteluvalmennuk- olivat pikaluistelun tulevaisuuden perusta olympialaisissa pisteille 5000 metrin matkal- vielä suuri ero kurottavana umpeen. Vuosi sesta tule mitään. Liiton todettiinkin kaikin seuratyön lisäksi. Tässä joukkueessa oli pe- la, mutta sen jälkeen ei suomalaisnimiä juuri 1990 meni uuteen valmennusjärjestelmään tavoin tukevan seurojen toimintaa. Pika- rusta luistelumenestykselle sekä lyhyellä että maailman kärkitilastoissa esiintynyt. totuttautumisessa ja pohjaa tuleville vuosille luistelun avainasiaksi todettiin lajin harras- pitkälläkin tähtäimellä. Hollantilainen huippuvalmentaja Tjaart luotaessa. Kun vanhat luistelijat poistuivat, tajamäärien kasvattaminen ja tehokkaan Kloosterboer palkattiin yhteisprojektin niin nuorten esiinmarssi alkoi niin kansain- valmennusjärjestelmän luominen. Näin koordinaattoriksi, ja Urpo Pikkupeura toimi välisesti kuin kotimaassakin. (SLL TK 1989.) käynnistettiin operaatio ”Luistelu kunni- konsultoivana valmentajana vastaten senio- aan”. (Luisteluliitto 90 vuotta.)

220 221 SLL:n ja TUL:n välinen mennustulokset junioriryhmän kanssa olivat ja erityisesti sprinttereiden osalta saksalais- Kuntopohja ei vielä hyviä. Erityisinä lupauksina nousivat esiin ta huippuvalmentajaa Joachim Franckea. valmennusyhteistyö Janne Hänninen, Vesa Rosendahl ja Jenny Vuonna 1997 käynnistettiin sitten nykyinen riittänyt ammattimaiseen loppuu Andberg. kanadalaisvalmennus. Huippuluisteluryh- harjoitteluun mä jatkoi pääosin entisin menetelmin tavoit- Valmennusyhteistyö Tjaart Kloosterboerin teenaan Albertvillen olympiakisat v. 1992. Vierumäelle kokoontuneille valmentajille ilpailumatkoilta puuttui kanssa jatkui. Keväällä 1991 TUL:n luistelu- K (Luisteluliitto 90 vuotta.) järjestettiin seminaari, jossa arvioitiin teh- jaosto sanoutui kuitenkin irti tästä ns. hol- täyspäiväinen valmentaja tyjen valmennusmuutosten vaikutuksia tu- lantilaisjärjestelmästä. Linjan jatkuminen jäi loksiin. Ihmetystä herätti se, että huippuluis- ulevaisuuden maajoukkue yksinomaan Luisteluliiton harteille. Jyri Pe- Seniorijoukkueen tilanne oli paha, koska sil- T telijoiden kunto laski, vaikka sen kaikkien sonen luopui koulutus- ja valmennuspäälli- lä ei ollut matkoillaan mukana täyspäiväistä – juniorit valmennuksen lakien mukaan olisi pitänyt kön tehtävästä, ja paikan jäätyä joulukuussa valmentajaa. Tämä oli yksi syy, miksi suoma- nousta. Tjaart Kloosterboer tuli perusteel- vapaaksi valittiin tehtävään hollantilainen laiset menettävät yhteyden muuhun maail- Uutena ryhmänä liitolle perustettiin Juniori- lisen analysoinnin jälkeen siihen johtopää- Rudi van Oosten. Hän aloitti tehtävässään maan. Valmentajan puute ja jatkuvuuden joukkue eli tulevaisuuden maajoukkue, jon- tökseen, että suomalaisten pikaluistelijoiden toukokuussa 1991. Hänelle uskottiin samal- puute valmentajakysymyksessä kansainvä- ka tähtäin asetettiin Naganon olympiakisoi- pohjakunto ei vielä riittänyt ammattimaiseen la juniorimaajoukkueen valmennus. Val- lisissä kilpailuissa ja leireillä oli puute pyrit- hin. Joukkueeseen nimettiin Jenny Andberg, valmentautumiseen. Liika harjoittelu toi mu- täessä kansainvälisyyteen ja menestykseen Outi Ylä-Sulkava, Kirsi Korpi, Janne Hänni- kanaan ylikuntoa ja vammautumisia, mitkä siellä. Tavoitteeksi asetettiinkin sellaisen val- nen, Antti Kytövaara ja Mikko Kytövaara. pakottivat pitämään harjoittelutaukoja. mentajan löytäminen mies- ja naissenioreil- Ryhmän vastuullisena vetäjänä toimi liiton le, joka pystyi työskentelemään luistelijoiden koulutus- ja valmennuspäällikkö Rudi van kanssa koko vuoden. (Luistelija 6/1989.) Oosten. Ryhmään kuuluivat myös lääkäri Yhteinen maajoukkue ja hieroja, jotka mahdollisuuksien mukaan SLL:n kuva-arkisto osallistuivat joukkueen leireille. Joukkueen Suomeen luotiin yksi yhteinen maajoukkue, äätoimisesta P jäsenten kuntoa seurattiin säännöllisellä tes- jonka yhteisharjoittelut toimivatkin yhden valmentajasta luovutaan tausohjelmalla. Juniorijoukkue opiskeli tuol- kauden hyvin, mutta sitten toisella kaudel- loin Mäkelänrinteen urheilulukiossa, ja Rudi la tuli yhteisen maajoukkueen harjoitteluun Tulevaisuuden maajoukkueen valmennus van Oosten toimi oman toimensa ohella kou- särö, kun TUL:n luistelijat olivat menossa eteni pari vuotta hienosti, mutta sitten eri- lun luisteluvalmentajana. Näin valmennus- harjoittelemaan Itä-Berliiniin ja Luistelulii- laiset ”kieliongelmat” aiheuttivat tiettyä suhde perustui jokapäiväiseen tapaamiseen. ton luistelijat Innzeliin. ”Onko tämä yhteisen eriytymistä ryhmässä, ja lopulta liitto joutui Juniorijoukkue etenikin melko hyvin, ja maajoukkueen toimintaa?” ihmetteli Tjaart taloudellisista syistä luopumaan päätoimi- tuloksia alkoi pian näkyä. Tosin ensimmäi- Kloosterboer. Tjaart esitti toisenkin huolen- sesta hollantilaisesta valmentajasta. Hollan- senä syksynä luistelijoita vaivasivat erilai- aiheen, joka oli suomalaisten valmentajien tilaislinjaa sen sijaan seurattiin edelleen aina set jalkavaivat, koska harjoittelun määrä ja suhtautuminen konsultointiin. Hän totesi, Koulutus- ja valmen- Naganon olympialaisiin 1998 saakka. kovuus lisääntyivät huomattavasti aiemmin ettei onnistunut saamaan yhteyttä luistelijoi- nuspäällikön tehtävään valittiin hollantilainen Rudi Rudi van Oostenin lähdettyä jatkettiin totutusta määrästä. Kun tämä huomattiin, den henkilökohtaisiin valmentajiin ja epäili, van Oosten. Hän aloitti valmentautumista henkilökohtaisten val- otettiin se huomioon seuraavia valmennus- että valmentajat luulivat hänen tulleen vie- tehtävässään toukokuus- mentajien johdolla. Konsultteina käytettiin ohjelmia suunniteltaessa. mään heiltä valmennettavat. Siksi seminaa- sa 1991. edelleen eräiden luistelijoiden osalta Rudia rissa todennäköisesti oli läsnä vähän luiste-

222 223 lijoiden henkilökohtaisia valmentajia. Tjaart Kloosterboerin tarkoituksena ei missään vaiheessa ollut ryhtyä kenenkään luistelijan henkilökohtaiseksi valmentajaksi. SLL:n kuva-arkisto SLL:n kuva-arkisto Arvioinnissaan Kloosterboer mainitsi, että luistelijoiden asenne valmennukseen oli hy- vä, vaikka kuntopohja vain ei kaikilla kestä- nyt muutoksia harjoittelussa. Hän totesi , että luistelija joutuu itse asettamaan tavoitteensa. Tavoitteena on joko luistella kansainvälisel- lä huipputasolla tai sitten tehdä luistelusta miellyttävä harrastus. Tavoitteita ei voida asettaa kenenkään puolesta, vaan jokaisen luistelijan on se itse henkilökohtaisesti tehtä- vä. Jotkut luistelijat eivät valintaa kuitenkaan osanneet tehdä, sillä eräät huippuluistelijat eivät halunneet osallistua maajoukkueen yhteiseen harjoitteluun. (Luistelija 4/1990.)

Arvioinnissaan Kloosterboer mainitsi, että luistelijoiden asenne valmennukseen oli hyvä, vaikka kuntopohja vain ei kaikilla kestänyt muutoksia harjoittelussa.

maajoukkueen nuoret luistelijat pärjäsivät Iloiset PM-mitalistit Pääkirjoituksesta poimittua Tavoitteet ylitettiin hyvin. Harri Ilkka voitti toistamiseen mes- vasemmalta Kirsi Korpi, Mikko Nieminen, Harri Luisteluliitto ja TUL:n luistelujaosto tekivät suuren sijoituksen nykyaikaiseen valmennustietouteen palkatessaan Tjaart Kloosterboerin konsul- PM-kisoissa Seinäjoella taruudet sekä 500 että 1 000 m:llä. Suoma- Ilkka ja Outi Ylä-Sulkava. toivaksi valmentajaksi. Hän edusti viimeisintä alan ja ajantasalla olevaa tutkimustietoutta ja päteväksi todettua käytännön valmennustaitoa. laismenestys ei kuitenkaan jäänyt pelkästään Tjaart Kloosterboer korosti toistuvasti koulutustilaisuuksissa luistelijoiden henkilökohtaisten valmentajien vastaavan suojattiensa käytännön Nuoret jatkoivat hyviä suorituksiaan niin Harri Ilkan varaan, sillä Outi Ylä-Sulkava valmentamisesta, ja itse hän vain antoi kaiken tietonsa valmentajien käyttöön. Tarkoituksena ei siis ollut riistää valmentajalta hänen valmennettavaansa. nuorten PM–kilpailuissa kuin ikäkausimaa- sijoittui kolmella matkalla hopealle. Kirsi Liitto järjesti syksyn aikana useita valmentajakoulutustilaisuuksia, joihin oli kutsuttu valmentajat ja edustusluistelijat. Osanottajaluettelosta ottelussa Ruotsia vastaan. Seinäjoella 20.– Korpikin sai kahden hopean lisäksi pronssia selvisi, että yllättävän moni valmentaja ei katsonut tarpeelliseksi osallistua tilaisuuksiin. Tästä heräsikin kysymys, että oliko liitto satsannut 21.1.1990 pidetyt nuorten (alle 19 v.) pika- sekä neljännen tilan. Harri Ilkka oli kuitenkin turhaan päteväksi todettuun pikaluistelukonsulttiin ja hänen valmennustietoonsa. luistelukilpailut osoittivat, että suomalainen yksi uusista lupaavista sprintteriluistelijois- Ehkä puutteellisella tiedonkululla oli osuutensa tilanteeseen. Liitto ei pystynyt kunnolla luisteluväelle selvittämään uuden valmennusjärjes- pikaluistelu on nousussa, tai sitten Norjan ja ta. Hän sijoittui 500 m:n luistelussa juniori- telmän ideaa. (Luistelija 6/1989.) Ruotsin luistelu on laskussa. Tulevaisuuden yleisluistelijoiden MM-kilpailuissa 1990 Ja-

224 225 panissa 5:lle sijalle ajalla 39,6, voittajan aika Janne Hänniselle juniorien oli 38,85. Harri Ilkka ei menestynyt enää yhtä hyvin aikuisten luisteluissa. Mikko Niemi- MM-pronssia nen oli yhteispisteissä 35:s. SLL:n kuva-arkisto Japanin juniorikilpailuissa 1990 Outi Ylä- Janne Hänninen oli seitsemäntoistavuotiaa- Sulkava sijoittui yhteispisteissä 20:nneksi. na yleisluistelijajuniorien MM-kilpailuissa Hänen luistelemansa aika 500 m:llä oli 45,98 Italiassa 1993 viidennellä sijalla 500 m:n kun voittajan aika oli 42,94. Kirsi Korpi oli luistelussa ajalla 38,83 (voittajan aika 38,6) yhteispisteissä 25:s. ja yhteispisteissä 10:s. Tällä sijoituksella hän selvisi myös 5000 m:n luisteluun, jossa sai Uusia valmennusideoita ajakseen 7.31,38. Samoissa kilpailuissa Ve- sa Rosendahl oli yhteispisteissä 29:s. Näissä Myös uusien valmennusideoiden hankintaa kilpailuissa tyttöjen sarjassa Jenny Andberg Juniorien MM-kilpailujen ja soveltamista valmennuksessa tehtiin. En- sijoittui yhteispisteissä 17:ksi. Saavuttaen 500 mitali kolmikko vasemmalta Ysuke Imai, Cory Car- tisten valmentajien seuraajat sovelsivat val- m:llä hyvän ajan 44,66, myös 1 500 m:n aikaa penter ja Janne Hänninen, mennuksessansa nuorten Itä-Saksalaisten 2.15,75 ja 1000 m:n aikaa 1.27,74 voidaan pi- joka toi Suomelle kym- harjoitusohjelmia ja luistelutyyliä, vaikka tää hyvinä. menen vuoden jälkeen jokainen ihmetteli, millä keinoin menestys- Hänninen paransi tulostasoansa ja sijoittui pronssisen MM-mitalin tulokset Itä-Saksassa hankittiin, sillä luisteli- seuraavissa junioriyleisluistelijoiden maail- 500 m:n luistelusta. joiden luistelutekniikka oli toivotonta ja yk- mamestaruusluisteluissa Seinäjoella 24.- sinkertaista. Jotkut suomalaiset valmentajat 26.2.1995 matkaluistelussa 500 m:n prons- uniorit täyttivät odotukset kisoissa kuitenkin yrittävät kopioida niitä ja soveltaa sille. Molemmat, Hänninen ja Rosendahl, J MM- käytäntöön. Outi Ylä-Sulkava kehittyi näillä selviytyivät myös 5000 m:n luisteluun, jossa opeilla ja menestyi junioreiden mestaruus- Vesa oli 11. ja Janne 15:s. Yhteispisteissä Ve- Suomalaisten odotukset oli Seinäjoen juni- ennen jäädytystä luistelleet Japanin Yusuke kilpailuissa, mutta senioritasolla nämä opit sa Rosendahl oli 13., Janne Hänninen 15. ja orien MM-kisoissa 1995 ladattu kisan en- Imainin (39,02) ja Janne Hännisen (39,15). Ve- eivät enää kantaneet. (http://home.ringnett.no/ Samuli Ollanketo 35:s. simmäiselle matkalle. Janne Hänninen oli sa Rosendahl luisteli tavanomaisen kotimaan lars.finsen/Finland-eng.htm) edellisenä viikonvaihteena lisännyt paineita aikansa 40,55 sijoittuen pikamatkalla sijalle luistelemalla aikuisten sprintterien MM-kil- 17. Samuli Ollanketo oli sijalla 41. Tietokulma pailuissa Milwaukeessa oman 500 metrin en- Toisena päivänä sää oli hyvä, ja kilpailusta nätyksensä ja nousi samalla voittajasuosikik- kehkeytyikin kovatasoinen. Peräti yhdeksän Maailmancup poikkeaa EM- ja MM-kisoista siten, että siinä kilpaillaan matkakohtaisista sijoituksista kuten olympiakisoissa. Tämä lieneekin monelle luistelijalle parempi vaihtoehto, koska silloin voidaan osallistua joillekin tietyille matkoille. si Kanadan Jeremy Wotherspoonin ja Korean kilpailijaa luisteli 1500 metriä alle kahden Miehillä cup-lajeina on 500 m, 1000 m, 1500 m ja 5000 m. Naiset kilpailevat samoilla matkoilla, paitsi pisin matka on 3000 m. Lee Kyou-Hyukin rinnalle. Tulostaso nousi- minuutin. Kahden matkan jälkeen johtanut Jokaisella maalla on oikeus ilmoittaa kullekin matkalle kaksi kilpailijaa sekä lisäksi yhtä monta kilpailijaa kuin maasta on sijoittunut 20 par- kin olosuhteisiin nähden kovaksi. Kaksitois- Imain voitti rataennätysajalla 1.59,00. Rosen- haan joukkoon maailmancupin pisteissä tai MM-kisoissa. ta luistelijaa pääsi matkan alle 40 sekunnin, dahl luisteli hyvin sijoittuen ajallaan 2.03,02 Maailmancupin finaaliin pääsee 24 parasta luistelijaa yhteispisteiden mukaan kolmella lyhyemmällä matkalla. Miesten ja naisten pisimmil- vaikka lumikuurot haittasivat ensimmäisen yhdennelletoista sijalle. Samalla kun hän le matkoille pääsee 20 parasta. päivän kilpailuja. Voittajaksi luisteli ajan varmisti pääsynsä viimeiselle matkalle, hän Kunkin matkan voittaja saa 25 pistettä, toiseksi tullut 22 pistettä, kolmas 20 pistettä, neljäs 18 pistettä, 5. 16 pistettä, 6. saa 15 pistettä jne. muut pisteen vähemmän kahdenkymmenennen saadessa yhden pisteen. (Luistelija 1/1990.) 38,97 heti jään kunnostuksen jälkeen luistel- myös rikkoi Ilkka Rahnaston hallussa olleen lut USA n Cory Carpenter, joka löi täpärästi aiemman juniorien Suomen ennätyksen.

226 227 Naisjuniorien Miesten maailmancup-kisat EM-kilpailut Helsingissä 1998 maailmanmestariksi Rebecca Helsingissä Sundström tasoilla. Yleisömenestys oli hyvä, sillä niihin Miesten maailmancup-pikaluistelukisat jär- myytiin enemmän lippuja kuin mihinkään Myös naisjuniorit kamppailivat maailman- jestettiin Helsingissä 3.–3.3.1990, ja ne saivat kilpailuihin vuoden 1961 jälkeen siitä huo- mestaruuksista Seinäjoella 18.–20.2.2005. yleisesti kiitosta. Pikaluistelu sai hyvin jul- limatta, että katsojien vähemmistö oli suo- Naisjuniorien Anna ”Anni” Friesinger kisuutta ja osanottajajoukko oli maailman malaisia. Euroopan ykkösluistelumaasta kamppaili Seinäjoella rajusti maailmanmes- huippuluokkaa. Suomalaisillakin oli koh- Hollannista varattiin lähes 1000 kisalippua. taruudesta voittamalla 3000 metriä ajalla tuullinen menestys. Jäällä nähdyn huippuluistelun lisäksi katso- 4.41,56. Samassa parissa luistellut Rebecca Maailmancupin osakilpailu ulkoradalla mossa oli kansainvälinen meininki. Yleisöta- Sundström tiesi saavansa hävitä runsaat 8 osoitti jälleen kerran kouriintuntuvasti, min- voite oli 10 000 katsojaa. sekuntia Annelle ja piti ajallaan 4.43,19 huo- kälaisella riskillä suurkilpailuja ulkojäillä jär- Suomella on pitkät perinteet pikaluistelun len siitä, että maailmanmestaruusseppele ri- jestetään. Lauantain kirkas ja puuskittainen arvokilpailujen järjestäjänä. Kaikkien aiko- pustettiin hänen kaulaansa. Friesinger päätyi tuulisää muuttui yhdessä yössä todelliseksi jen ensimmäiset pikaluistelun EM-kilpailut hopealle. Päätösmatkalla toiseksi luistellut luistelijan painajaiseksi. Räntää satoi taivaan järjestettiin Helsingissä vuonna 1898. Niissä Christine Scheels sijoittui pronssille. täydeltä ja jää muuttui hetkessä täysin tah- Gustaf Estlander voitti ensimmäisen pika- Suomen naisjuniorit olivat saamassa ko- meaksi. luistelun kultamitalin Suomeen. Helsingin- Naisjuniorien parhaat lehdistötilaisuudessa. Va- kemusta kansainvälisestä vauhdista. Hanna Tulostaso jäi osanottajien tason huomioi- kilpailut olivat yhdeksännet Suomessa jär- semmalla MM-voittaja Re- Kristola sijoittui 500 m:n luistelussa sijalle 38. den kohtuuttoman heikoksi. USA n Dan Jen- jestetyt EM-kilpailut. Edelliset EM-kilpailut becca Sundström, toinen Virpi Kivelä oli 39. ja Elina Sisso 42. Tuhan- sen osoitti olevansa maailman kärkiluistelija olivat Lahdessa vuonna 1967. Viimeisimmät Anna ”Anni” Friesinger ja nella ja 1500 metrillä sijoitukset olivat samat: ja tämän hetken toiseksi nopein sprintteri suomalaiset yhteispisteiden EM-mitalistit kolmas Christine Scheels. Kristola, Kivelä ja Sisso peräjälkeen. voittamalla 500 metriä ajalla 39,08. Kisan me- ovat hopeamitalin voittanut Juhani Järvinen nestyneimmäksi luistelijaksi nousi kuitenkin ja pronssimitalin voittanut Toivo Salonen

DDR n Olaf Zinke voittamalla 1500 m ajalla Skannaus J.Nieminen vuodelta 1959. Viimeisin EM-matkamitalisti 2.02,15 ja 1000 metriä ajalla 1.18,21. Puolella on Pertti Niittylä, joka voitti pronssimitalin peninkulmalla Hollannin Bart Veldkamp otti Kansainvälinen Luisteluliitto (ISU) kunnioit- 10 000 metrillä vuonna 1986.

SLL:n kuva-arkisto voiton ajalla 7.24,35. ti Suomen Luisteluliiton 90-vuotisjuhlavuot- Vain kuukausi ennen Naganon olympia- Suomalaisten menestys oli keskinkertai- ta myöntämällä Suomeen 15 vuoden tauon kisoja 9.–11.1.1998 Oulunkylän jäästadionil- nen. Parhaasta saavutuksesta vastasi Timo jälkeen EM-kilpailut eli korkeimpaan luok- la pidetyt pikaluistelun EM-kilpailut olivat Järvinen luistelemalla viidenneksi 5 000 m:llä kaan luettavat mestaruuskilpailut. Kilpailu samalla tärkeä joukkueiden katsastuspaikka ajalla 7.33,39, kun voittajan aika oli 7.24,35. on yleisluistelijoiden pistekilpailu. Kilpailu ja luistelutason tarkistuspaikka, jossa luo- Järvisen viides sija oli paras suomalaissijoi- oli suomalaisen pikaluistelun 1990-luvun tiin myös henkisiä lähtöasetelmia Naganon tus. Mikko O. Mäkinen luisteli myös hyvin huipputapahtuma, joka kiinnosti myös kan- olympiajäälle. Tämän tason pikaluistelun 5000 metriä ja oli 10:s ja Ari Leppänen 13:s. sainvälistä yleisöä. eurooppalaiset arvokilpailut on viimeaikoi- Ilkka Rahnasto luisteli 1500:n ajaksi 2.06,17 Kilpailujen tulostaso ei noussut kovin kor- na järjestetty isoissa jäähalleissa Hollannin jolla oli 11. kun voittajan aika oli 2.02,15 ja kealle, mutta järjestäjien kovan työn tulok- Heereveenissä, Norjan Hamarissa tai Ber- Urpo Pikkupeura oli 500 m:llä 11:s. sena kilpailut onnistuivat kuitenkin kaikilla liinissä. Kisan saaminen Oulunkylään ulko-

228 229 jäälle oli erityisen suuri luottamuksenosoitus Janne Hänninen nousee Luistelijat varmistivat suomalaiselle pikaluistelulle. Suomen Luis- teluliiton valitseminen olympiavuoden EM- maailman luistelueliittiin kaksi EM-paikkaa kilpailun isännäksi olikin nähtävä erityisenä SLL:n kuva-arkisto luottamuksenosoituksena suomalaiselle ar- Janne Hänninen nousi maailman luistelue- Rosendahl, Aunula ja Laine varmistivat kak- vokisojen järjestelytaidolle. liittiin ja vakiinnutti paikkansa maailman- si paikkaa seruraaviin EM-kisoihin. Suomen Kansainvälisen Luisteluliiton sääntöjen cupin kymmenen joukossa. nuorekas joukkue Risto Rosendahl, Outi mukaan yhden maan joukkueessa sai olla Janne nosti kauden aikana itsensä maail- Aunula ja Johanna Laine piti hyvin pintan- enintään kolme mies- ja kolme naisluisteli- man luistelueliittiin sijoittumalla MM-kisoissa yleisluistelijoiden EM-kisoissa Heereen- jaa. Osallistujien määrä riippuu edellisvuo- sa kahdeksanneksi sekä maailmancupissa veenissä. 20-vuotias Risto Rosendahl oli 500 den EM-kilpailujen menestyksestä. Täydet parhaimmillaan neljänneksi. metrillä 11. uudella ennätysajallaan 38,05. Janne Hännisen joukkueet oli Saksalla, Italialla, Hollannilla Sprinttereiden MM-kilpailuissa Berliinissä Toinen juniori-ikäinen, 19-vuotias Johanna luisteluaikojen ja Venäjällä. Suomella oli edellistalven me- hän sijoittui yhteispisteissä 15:ksi. Yksittäis- Laine teki myös 500 metrillä oman ennätyk- kehitys nestyksen perusteella edustuspaikka yhdelle ten matkojen MM-luistelussa Calgaryssa hän sensä 43,10 sijoittuen sijalle 22. Outi Aunula 500 m miehelle ja yhdelle naiselle. Kilpailuissa luis- sijoittui kymmenenneksi 500 m:n luistelussa. ei päässyt avausmatkalla kunnolla vauhtiin, 1988 / 49,15 teli yhteensä 49 luistelijaa. Janne vakiinnutti paikkansa A-ryhmän vaan luisteli ajan 44,02, jolla hänen sijoituk- 1991 / 39,48 Hollantilaiset varasivat EM98 -kilpailuihin 1000 lippua, ja katsomossa oli kansainväli- Suomen värejä puolustivat Vesa Rosendah- luistelijana maailmancupissa. Hänen kehi- sensa oli 24:s. Hän oli luonnollisesti pettynyt 1993 / 38,70 nen meininki. lin ja Jenny Andberg. Vesa oli yhteispisteissä tyksensä jatkui 1999-kaudella. Hän sijoittui suoritukseensa, sillä edeltävät harjoitukset 1995 / 37,91 21. ja hänen paras sijoituksensa 500 m:n luiste- 8:nneksi. sprinttereiden MM-kilpailuissa enteilivät huomattavasti parempaa aikaa. 1997 / 36,64 1998 / 35,95 lussa 14:s. Suomi ei saanut miehissä ensivuo- Calgaryssa ja saavutti useita hyviä sijoituk- Kahden matkan jälkeen Risto oli sijalla 25. 2001 / 35,00 deksi kahta kilpailijaa, sillä Vesa Rosendahlin sia maailmancupissa, mm. useamman ker- Hän teki 5000 metrillä uuden henkilökohtai- 2003 / 35,20 sijoitus kolmen matkan jälkeen oli 21. eli yh- ran kahdeksan parhaan joukkoon 500 m:n sen ennätyksen 7.10,64. 2005 / 35,26

SLL:n kuva-arkisto den sijan liian suuri. Hänen etukäteistavoit- ja 1000 m:n luistelussa. Toisena kilpailupäivänä luisteltiin 1500 2006 / 36,03 teensa oli selvitä 20 parhaan joukkoon. 2001-kausi alkoi lupaavasti: Janne Hänni- metriä. Suomalaiset luistelivat hyvin myös 1000 m Jenny oli yhteispisteissä 18. ja hänen paras nen oli Soulin maailmancup-kilpailuissa 500 toisena kilpailupäivänä. Risto Rosendahl pa- 1988 / 2.40,76 matkasijoituksensa oli 500 m:n 16. tila. Jenny m:n luistelussa 2. ajalla 36,01. Matkan voitti ransi 1500 metrin ennätystään luistelemalla 1992 / 2.02,76 toi Suomelle toisen edustuspaikan ensi kau- Jeremy Wotherspoon ajalla 35,89. Edellinen matkan aikaan 1.54,08, mutta se riitti vas- 1993 / 2.00,08 den EM-kisoihin. Andberg luisteli lisäksi 3000 mitali tuli 1987 Pertti Niittylän luistelemana ta 17:nnelle sijalle. Kolmen matkan jälkeen 1994 / 2.01,25 metrillä oman henkilökohtaisen ennätyksen- 1500 m:n luistelussa; hän sijoittui silloin toi- Risto oli 20, eli paikkaa viimeiselle matkalle 1998 / 1.48,24 sä. Hän luisteli 1500 m aikaan 2.14,35 ja sijoit- seksi kuten Hänninen nyt. Samaan aikaan ei vielä suomalaiselle luistelijalle auennut. 2002 / 1.46,04 2003 / 1.49,28 tui 17:nneksi. Aika alitti niukasti Outi Ylä-Sul- Rosendahlin veljekset Risto ja Vesa osoittivat Viimeksi 10 vuotta sitten Timo Järvinen oli 2005 / 1.47,20 kavan lähes kolme vuotta sitten Oulunkylässä oivaa luistelukuntoa luistelemalla EM2000- mukana EM-kisojen päätösmatkalla. Rosen- luisteleman Suomen ennätyksen 2.14,8. kilpailuissa hyviä aikoja ja saavuttivat hyvät dahlin sijoitus täytti kuitenkin luistelulii- (http://www. Viimeiselle matkalle eivät Vesan ja Jennyn tulokset myös maailman cupissa. Vesa sijoit- ton junioreille asettaman tavoitteen, eli ensi speedskatingnews. panokset vielä riittäneet. tui 500 m:n luistelussa 9:nneksi ja veljensä kaudella miesten sarjassa on kaksi luisteli- info) Risto oli samalla matkalla 5:s. jaa tavoittelemassa Euroopan mestaruutta. Vesa Rosendahl ja Jenny Andberg olivat Oulunkylässä EM98 -kilpailujen Suomen edustajat. Naisten 1500 metrin matkalla Outi Aunula

230 231 luisteli lähelle omaa ennätystään. Ajallaan Outi Aunula EM-kisojen 2.09,52 hän oli 21:s. Johanna Laine jatkoi päätösmatkalle omien ennätystensä rikkomista ja oli ajallaan 2.09,78 sijalla 22:s. Naisten 3000 metrillä Outi Aunula oli ensimmäinen suomalainen SLL:n kuva-arkisto Aunula luisteli ajan 4.31,47 ja Laine paransi naisluistelija kymmeneen vuoteen EM-ki- aikaisempaa ennätystään kymmenellä se- sojen päätösmatkalla. Hänen selkeä tavoit- kunnilla aikaan 4.33,78, joka oikeutti sijalle teensa oli luistella uusi 5000 metrin ja yh- 21. Kolmen matkan jälkeen Laineen sijoitus teispisteiden SE. Hän saavuttikin tavoitteen oli 19. ja Aunulan 22:s. Kansainvälisen liiton luistelemalla tasaisen järkevästi, ja tuloksena säännöt olivat Aunulan puolella, sillä Au- olivat uudet SE-lukemat 7.50,95 ja 179,533. nula oli viimeiselle matkalle osallistumisen (Luistelija 1/1999.) määräävällä 3000 metrin listalla sijalla 16 ja saavutti näin paikan 5000 metrille. Klapsit mullistivat pikaluistelun

Luistelukausi 1997–1998 muodostui kään- joukkue oli, yhden kuukauden klaps–harjoit- teentekeväksi maailman pikaluisteluaree- telun jälkeen, ottanut komennon maailman noilla. Pikaluistelun suurin tuoteuudistus huipulla. Jopa Gunda Niemann jäi MM-ki- SLL:n kuva-arkisto vuosikymmeniin oli tapahtunut. Kaikki soissa selvästi nuorelle hollantilaiselle Tonny Suomen Luisteluliiton maailmanennätykset siirtyivät uusille luke- de Jongille. Kun tieto levisi klaps-luistinten toiminnan painopistealu- eena oli huippu-urheilu. mille, ja ilman klapseja luistelijalla ei ollut tuloksia parantavasta vaikutuksesta ja kun Johtavana ajatuksena oli asiaa minkäänlaisten seniorikilpailujen kär- Hollannin naismaajoukkueen valmentaja valmentautua joukkuee- kisijoille. Syksyllä Calgaryssä järjestetyissä kuuli asiasta, testattiin uusi luistin nopeas- na, jonka ohjaajana toimi kilpailuissa luisteltiin uusia ME-aikoja ”lähes ti ja otettiin välittömästi käyttöön. Miesten päävalmentaja. Jokaisella päivittäin”. Yhdeksän maailmanennätystä puolella tuli luistinten vaihto heti myös ai- huippu-urheiluryhmään oli vuodenvaihteeseen mennessä siirtynyt van selväksi, mutta miehet siirtyivät käyt- kuuluvalla oli kuitenkin myös henkilökohtainen historiaan. Naisten ME-ajat alkoivat olla sa- tämään klapseja vasta talvella 1997 ja sen valmentaja. Urheilijoiden malla tasolla kuin miesten kymmenen vuotta seurauksena koko luistelupankki räjähti. valmennuksen perustyö aiemmin. Kaikki totesivat, että klaps–luistimella jalan tehtiin seuroissa. Kuvassa Klapsit kehitettiin Hollannissa n. 12 vuot- ojennus ja liikelaajuus ovat suurempia kuin takana lupaavia nuoria, ta sitten. Luistimen kehittely eteni hitaasti, perinteisellä luistimella ja luistelu on koko- vasemmalta Janne Hän- koska silloiset huippuluistelijat eivät in- naisuudessaan dynaamisempaa. ninen, Mikko Nieminen, Marko Karppinen, Vesa nostuneet käyttämään uutta luistinmallia. Kehityksestä voidaan mainita, että Gunda Rosendahl ja Lauri Paa- Vasta 90-luvun puolivälissä klapseja alettiin Niemann ja Rintje Ritsma vaihtoivat Naga- lasmaa. Edessä vasem- valmistaa sarjatuotantona, ja ne saavuttivat non MM-kisojen jälkeen klapseihin ja olivat malla Jenny Andberg ja suosiota erityisesti Hollannin naisluistelijoi- niillä kauden päätöskilpailuissa yksittäis- Outi Ylä-Sulkava. den keskuudessa. Vasta marraskuussa 1996 ten matkojen MM-kilpailuissa Varsovassa muut luistelumaat todella ymmärsivät, mis- ylivoimaisia. Klapsien käyttöönoton myötä tä oli kysymys, kun Hollannin naisten maa- pikaluistelussa alkoi uusien ennätysten aika.

232 233 Pikaluistelusta tuli Luistelututkimus OLYMPIALAISET 90-LUVULLA välineurheilua Naganossa Luisteluliitto teki jo 1980-luvulla tiivistä Klapsien käyttöönoton myötä pikaluistelus- yhteistyötä Helsingin yliopiston fysiikan takin tuli yhtäkkiä välineurheilua. Klapsit professorin Erik Springin ja hänen tutki- kehittyivät koko ajan ennen Naganon olym- musryhmänsä kanssa. Tämän suomalaisen pialaisia ja USAn olympiakomitea yritti jopa tutkimuksen tavoitteena oli selvittää erityi- kesällä 1997 saada klapsien käytön kielle- sesti kitkan ja ilmanvastuksen vaikutuksia Tälle vuosikymmenelle osuivat kolmet olym- Sitten tulivat Albertvillen olympialaiset. tyksi olympiakisoissa, koska kaikilla ei ollut luistelijan tuloksille. Projektissa paneudut- pialaiset: Albertville 1992, Lillehammer 1994 Suomesta oli mukana menestystä tavoittele- mahdollisuutta saada viimeisimmän tuote- tiin muun muassa luistimen terän valintaan ja Nagano 1998. Mitalisijoja ei juuri kukaan massa vain kaksi pikaluistelijaa, Timo Järvi- kehittelyn mukaisia luistimia käyttöönsä. ja hiontaan. Hyvälaatuisella terässeoksella uskaltanut näistä kisoista odottaa, mutta pis- nen ja Harri Ilkka. Harri Ilkan paras saavu- Naganossa kuitenkin luisteltiin klapseilla, ja saatiin kitkakerrointa alennettua jopa 20%, tesijat olivat aina tavoitteena. tus oli 26. sija 500 m:llä ajalla 38,48. Voittajan kesällä 1998 ISUn kongressi hyväksyi klapsit mikä merkitsi esimerkiksi 10 000 metrillä Albertvillen olympialaisissa Suomesta Uwe-Jens Meyn aika oli 37,14. Paras suo- virallisiksi luistimiksi. 10-12 sekunnin tulosparannusta. Myös te- luistelivat Harri Ilkka ja Timo Järvinen, joista malaisten luistelijoiden sijoitus oli toisissa Juniorit käyttävät kuitenkin pääosin vie- rän oikealla kiillottamisella todettiin olevan kumpikaan ei sijoittunut pisteille. olympialaisissaan luistelleen Timo Järvisen lä perinteistä kiinteäteräistä pikaluistinta, noin 15% pienempi kitkakerroin, mikä 10 000 Lillehammeriin 1994 olympiakomitea ei 21. sija 10 000 m:n luistelussa ajalla 14.50,75. ja lapsille on erilaisia aloituskilpaluistimia. metrillä merkitsee 8–10 sekunnin parannus- kelpuuttanut yhtään pikaluistelijaa. Voittaja hollantilainen Bart Veldkam luisteli (Luisteluliitto 90-vuotta; Esa Puolakka.) ta. Tuloksia ei kuitenkaan koskaan sovellettu Naganon olympialaisista oli realistista ajan 14.12,12. Näissä olympialaisissa Suomi käytäntöön. (Luistelija 3/1998.) näyttöjen perusteella odottaa pistesijaa, mut- ei saavuttanut pistesijatavoitettaan. ta odotuksissa petyttiin. Menikö Albertvillessä Suomen lbertville A 1992 pikaluistelun maine? Menestystä ei Albertvillestä tullut, vaikka valmennukseen oli panostettu selvästi

SLL:n kuva-arkisto enemmän kuin aikaisemmin. Olympialais- ten jälkeen heräsikin kysymys, oliko Suomen

Kuvassa olevat miehet Suomen Olympiakomitea myönsi pika- Luisteluliitolla enää taloudellisia mahdolli- olivat avainasemassa luistelijoiden valmennukseen vuoden 1992 suuksia valmentaa kyvykästä luistelijajouk- 1990-luvun alussa, kun Albertvillessä 8.–23.2.1992 pidettyjä olym- koa maailman kärkiluistelijoiksi tai löytyykö pikaluistelua alettiin viedä pialaisia varten yhteensä 290 000 mk. Val- luistelijoilta riittävää sitoutumista ammatti- eteenpäin hollantilais- mennettavaan joukkueeseen kuuluivat maiseen valmentautumiseen. Viimeaikai- opein. Vasemmalla Tjaart Timo Järvinen, Ari Leppänen, Mikko Mä- sen pikaluistelun kehityksen jälkeen voitiin Kloosterboer, liiton silloinen koulutus- ja valmen- kinen, Ilkka Rahnasto, Harri Ilkka ja Jaana myös kysyä, onko Suomen maine pikaluiste- nuspäällikkö Jyri Pesonen Kivipelto. Näistä määrärahoista saivat Timo lumaana mennyt? ja Helsingin yliopiston Järvinen ja Harri Ilkka pääosan, yhteensä Timo Järvinen vakiinnutti kansainvälisissä fysiikan professori Erik 158 667 markkaa. Tavoitteena oli vähintään mestaruuskilpailuissa paikkansa 23-25 sijoi- Spring. pistesijojen saavuttaminen. tuksen paikkeille.

234 235 Lillehammer 1994 mutta heidän ulkojäällä tehdyt aikansa eivät lisuuksia pisteille. Janne Hänninen oli myös ajoilla 36,58/36,46 ja 1000 metrillä 21. ajalla kuitenkaan kohonneet olympiakomitean ainoa luistelija vuonna 1992 perustetusta tu- 1.12,55. Kultamitalin voittaneen japanilaisen edellyttämälle ”kansainväliselle huipputa- levaisuuden maajoukkueesta, joka tuli vali- 500 m:n ajat vastaavasti olivat 35,76/35,59 ja solle”, joten olympiakomitean valmennus- tuksi olympialaisiin. Naganon olympialaiset 1000 m:n hollantilaisen voittajan aika 1.10,64. valiokunta katsoi, että pikaluistelijoilla ei asetettiin vuonna 1990 tavoitteeksi tulevai- Pikaluistelun pistesija eikä 16 parhaan jouk- ollut riittäviä näyttöjä olympiajoukkueeseen suuden maajoukkueluistelijoille, jotka silloin koon sijoittuminen Naganon olympialaisissa pääsemiseksi. vielä olivat juniori-ikäisiä. toteutunut. Suomen pikaluistelulle päättynyt kausi oli Suomalaiset luistelijat eivät täyttäneet ase- Janne vakuutti jo syksyllä 1997 valitsijat pettymys. Luistelijoiden kunnon ajoitus ei tettuja valintakriteereitä, joten Olli Puntilan vahvoilla maailmancup-suorituksillaan ja osunut kohdalleen ja luistelijat tekivät par- ja Anja Järvisen luistelijoiden osallistumisen maailmanennätystä hipovilla uusilla SE- haat tuloksensa jo joulukuussa. Osaltaan puolesta puhuminen ei auttanut, vaikka ajoillaan. Jannen erinomaiset luistelut sprint- epäonnistumiseen vaikutti sairastelukier- olympia-aatteen mukaista olisi, että jokaises- terien MM-kilpailuissa Berliinissä puolsivat re, johon edustusluistelijat joutuivat, sekä ta maasta saisi osallistua ainakin yksi kilpai- valintaa. Maailman sprintterikärki oli valin- osin liiasta harjoittelusta johtunut ylikunto. lija joka lajiin. (Luistelija 1 ja 2/1994.) tahetkellä niin tasainen, että kuka tahansa Kauden epäonnistumisen ”kruunasi” olym- Varmaankin olisi ollut yhtä perusteltua kymmenestä kärkimiehestä, joihin Jannekin piakomitean hallituksen päätös olla lähettä- nimetä nuori pikaluistelija saamaan koke- kuuluu, olisi onnistuessaan voinut olla mi- mättä yhtään pikaluistelijaa Lillehammeriin. musta huippukisoista kuin 15-vuotias voi- taleilla. Janne valmistautui Jack Waltersin Ensimmäistä kertaa olympialaisten historias- malajien edustaja, jolle ei edes etukäteen valmennuksessa kisoihin. sa suomalainen pikaluistelija ei osallistunut voinut kovin hyvää menestystä ennustaa. Olympiakomitean valintakriteereiksi oli olympiakamppailuihin. Janne Hännisellä oli hyvä alku pikaluisteli- määritelty osanotto-oikeus kansainvälisel- Olympiakomitean yhtenä valintakriteerinä jana, mutta oliko Suomen Olympikomitealla tä liitolta sekä todennäköisyys sijoittua 16 oli luistelijan sijoittuminen maailmancupissa tarkoituksena, että hän häviää kuvioista ku- joukkoon. Yleisluistelijoista ei kukaan yltä- vähintään 20 parhaan joukkoon ja mahdol- ten monet muutkin luistelukyvyt. Suomi ei nyt pistesijoille kolmessa maailmancup-kil- lisuus sijoittua 16 joukkoon itse olympiaki- lähettänyt yhtään luistelijaa Lillehammerin pailuissa. Ajatkin jäivät reilusti pistesijoista. soissa. Myös ISU oli asettanut aikatavoitteita, olympialaisiin 1994, mikä oli toivoton teko Mikko Nieminen ja Outi Aunula saavuttivat ja vain 32 luistelijaa pääsi esimerkiksi 5000 edustustason pikaluistelussa. kuitenkin sääntöjen mukaiset edustusoikeu- metrille, vaikka olisikin saavuttanut karsin- det 5000 metrin ja 3000 metrin luisteluihin, tarajan, joka oli 7.20,0. Nagano 1998 mutta heidän parhaat aikansa jäivät niin kau- Luistelulle annettiin kuitenkin vielä as olympiakomitean edellyttämistä sijoituk- mahdollisuus lisänäyttöihin viikon aikana. sista, että heitä ei esitetty kisajoukkueeseen. Sprintterien MM-kilpailuissa Calgaryssä Samoin Vesa Rosendahl ja Jenny Andberg luistelleella Harri Ilkalla oli parhaat mah- eivät pystyneet EM-kisoissa päämatkallaan dollisuudet antaa kunnollinen näyttö, mutta 1500 metrillä sijoittumaan sijoille 12–15, joka saavutetut ajat eivät riittäneet valitsijoille. olisi osoittanut heidän olympiakelpoisuuten- Muut luisteluliiton olympiajoukkueeseen Olympiakomitea nimesi Naganon talviolym- sa. (Luistelija 1/98.) ehdottamat luistelijat, Timo Järvinen, Mikko pialaisiin ainoastaan yhden pikaluistelijan, Naganon olympialaisissa Janne luisteli Nieminen ja Outi Ylä-Sulkava yrittivät pa- Janne Hännisen, jolla katsottiin olevan kan- vain 500:n ja 1000 m:n sprintterimatkat. Jan- rantaa näyttöaikojaan Collalbossa Italiassa, sainvälisen menetyksen perusteella mahdol- ne oli 2 x 500 m:n sprintteriluistelussa 18.

236 237 Luisteluliiton valmennuskeskus Seinäjoelle 13–19 vuotta. Tämä valmennusryhmä jaettiin taa kaikkia lupaavia luistelijoita. Ensimmäi- kahteen pienempään ryhmään: juniorimaa- sen vuoden jälkeen voitiin kuitenkin todeta, joukkueeseen (16–19 vuotiaat) ja hopearyh- että kaikki ne luistelijat, jotka osallistuivat

Luisteluliitto käynnisti pikaluistelun kehit- saada suomalainen junioriluistelija kahden mään (13–15 vuotiaat). Molemmilla ryhmillä valmennuskeskuksen valmennukseen, edis- Kuva Birke Ulrich tämistoimet tähtäimessä mm. menestys Salt vuoden kuluessa maailman 10 parhaan juni- oli oma vastuuvalmentajansa. tyivät tuloksellisesti hyvin. Seuraavalle kau- Lake Cityn olympialaisissa. Projektin yhtenä oriluistelijan joukkoon. Tavoitteena oli tehostaa Team 2006:n toi- delle voitiinkin odottaa luistelijoiden suu- tavoitteena oli nuorten lahjakkaiden luiste- Luisteluliiton yhteistyökumppaneita tässä mintaa siten, että valmentautumisesta tulisi rempaa mielenkiintoa valmennustoimintaa lijoiden taitojen ja harjoittelumahdollisuuk- projektissa olivat Seinäjoen kaupunki, Kuor- ympärivuotista mahdollistamalla luistelijoil- kohtaan. Paikallisen seuran luistelijat eivät sien kehittäminen sekä uusien kehitysky- taneen Urheiluopisto ja sen valmentajat. le hyvät valmentautumis- ja opiskelumah- myöskään heti oivaltaneet valmennuskes- kyisten nuorten pikaluistelijoiden saaminen dollisuudet. kuksen heille tuomaa arvoa. Tältä pohjalta huippuluisteluvalmennukseen. Valmennusjärjestelmä voitiin lähivuosina odottaa kansainvälisen Projektiin liittyvän pikaluistelun kansal- Valmennuksen järjestäminen tason pikaluistelijoita Suomeen. Myös Suo- linen valmennuskeskus aloitti toimintansa Liiton kolmiosaisen valmennusjärjestelmän men olympiakomitea ja kansainvälinen luis- Seinäjoella syksyllä 1998. Jukka Ala-Louko tavoitteena oli kansainvälinen menestys Luistelijoiden henkilökohtaiset valmentajat teluliittokin olivat valmiit panostamaan talo- nimettiin valmennuskeskuksen johtajaksi ja järjestämällä huippuluistelijoille asiantun- vastasivat edelleen omien luistelijoittensa udellisesti valmennuskeskuksen toimintaan, päätoimiseksi valmentajaksi. Tavoitteena oli tevaa valmennusta hyvissä olosuhteissa valmennuksesta. Ryhmävalmentajat tekivät kunnes se saadaan kunnolla käyntiin. Jukka Ala-Louko oli kansainvälisissä valmennusryhmissä. Maa- harjoitussuunnitelmat yhdessä henkilökoh- Timo Järvinen oli maa- luisteluliiton palveluksessa joukkueen harjoittelusta ja valmennuksesta taisten valmentajien kanssa. Testaus ja leiri- Huippuluistelu joukkueen valmentajana kauden 1998–1999 Seinä- Suomessa ja ulkomailla vastasi päätoiminen toiminta suunniteltiin yhdessä Kuortaneen 1998–2002, luisteluliiton päävalmentajana 2002– joen valmennuskeskuksen maajoukkuevalmentaja, joksi oli nimetty Ti- urheiluopiston kanssa. Suomalaisten valmentajien kouluttajana toi- ja nuorten maajoukkueen 2006 ja nuorten valmenta- SLL:n kuva-arkisto mo Järvinen. Urheilijoiden opintosuunnitelmat tehtiin mi kanadalainen ammattivalmentaja Jack valmentajana. 1980- ja jana 2007–2010. 1990-lukujen taitteessa Seinäjoelle sijoitettiin nuorten valmennus- yhdessä luistelijoiden, Seinäjoen kaupungin Walters. Konsultointi tapahtui Suomessa, hän oli Suomen maajouk- keskus, koska siellä oli hyvät harjoittelu- ja ja Kuortaneen urheiluopiston kanssa. Har- jotta mahdollisimman moni valmentaja pääsi kueiden ja juniorimaajouk- opiskelumahdollisuudet. Päätoimisena val- joittelu sovitettiin oppilaitosten opintosuun- osalliseksi koulutuksesta. kueen vastuuvalmentaja. mentajana toimivan Ala-Loukon pääasialli- nitelmiin ja luistelijan henkilökohtaiseen Tavoitteena oli parantaa suomalaisten 1990-luvun puolivälissä nen palkkaus tuli Seinäjoen kouluilta. opintosuunnitelmaan. Tarkoitus oli, että valmentajien ja luistelijoiden valmennustie- Jukka työskenteli kolme Seinäjoen valmennuskeskus tarjosi 10–15 luistelijat voivat jatkaa opintojaan Seinäjoel- tämystä. vuotta päätoimisena luisteluvalmentajana Ruotsis- motivoituneelle lahjakkaalle luistelijalle la tai Kuortaneella. Tärkeää oli, että luistelijat Kaksi suomalaista valmentajaa suoritti sa. Omalla aktiiviurallaan mahdollisuuden täyspainoiseen opiskeluun voivat harjoitella yhdessä ja keskittyä saman- koulutusjakson Jack Waltersin ohjauksessa hän edusti Suomea ja valmentautumiseen. Seinäjoella oli myös aikaisesti opintojensa eteenpäin viemiseen. Kanadassa. Koulutusohjelmassa olivat Timo 1980-luvun alussa yleis- hyvät mahdollisuudet ammattikoulutuk- Järvinen ja nuorten maajoukkuevalmentaja luistelun ja sprinttereiden seen. Kuortaneen urheiluopiston palvelut Valmennuskeskuksen Jukka Ala-Louko. Heille suunniteltiin mah- arvokisoissa. Jukka olivat myös lähellä käytettävissä. dollisimman hyvä koulutusohjelma, jotta he Ala-Louko voitti kolme käynnistyminen Suomen mestaruutta. puolestaan voisivat levittää tietoa alueelli- Team 2006 Valmennuskeskuksen käynnistyminen ta- sille valmentajille kansallisissa koulutusti- pahtui yskähdellen. Tieto valmennuksen laisuuksissa. Nuorten valmennusryhmään Team 2006:een ja koulutuksen yhteensovittamismahdolli- kuului kaikkiaan 26 luistelijaa ikäryhmistä suuksista ei ehtinyt riittävän ajoissa tavoit-

238 239 järjestöllinen yhdistyminen 90-luvulla yhteisön myötä myös luistelun kenttätyön yhdistyminen toteutuu. Yhdistymisen toteuduttua on tärkeää, että me kaikki sekä seura- ja järjestö- SLL ja TUL tasolla että yksilötasolla paneudumme yhdistymisen henkisten vaikutusten pehmentämiseen. On yhteistyöneuvotteluissa tärkeää mahdollisimman pian saavuttaa tilanne, jossa vanhat raja-aidat on unohdettu.” (Luiste- Suomen Luisteluliitto ja TUL:n luistelujaos- kuultiin, miten järjetöntä oli hajottaa voimia lija 3/1993 s.2) to pitivät yhteistoimintapalaverin Lahdessa ja tuhlata ennen kaikkea rahaa päällekkäis- 24.11.1990. Kokouksen tärkeimpänä aiheena toiminnoissa. Pikaluistelu oli yhteistoimin- oli toimintojen yhdistäminen ja pikaluiste- nan osalta ollut edelläkävijä, olihan luistelu- Luisteluväen järjestöl lun keskittäminen yhden organisaation yhte- liiton ja TUL:n luistelujaoston kesken pidetty linen yhdistyminen – yteen. Kokouksen puheenjohtaja Olli Puntila tiiviistä yhteyttä jo vuosikaudet. Viime vuo- totesi yhteistoiminnan olleen jo useita vuosia sina ei Suomessa ollut esimerkiksi pidetty yhteiseen liittoon säännöllistä. Aikaisemmassa toiminnassa oli luistelukilpailuja, jotka eivät olisi olleet avoi- pystytty sopimaan yhteistoiminnan suunta- mia kaikille luistelijoille. SVUL ajettiin alas ja tilalle tulivat yhteiset eri- viivoista sekä poistamaan päällekkäisyyksiä Taloudelliset voimavarat kohdennettiin koisliitot ja niiden yhteenliittymä Suomen Lii- varsinkin kilpailutoiminnan osalta. Kilpailu- yhteiseen päämäärään, kun pikaluisteluun kunta ja Urheilu. HTL liittyi uuteen Suomen toiminta oli periaatteessa kaikille luistelijoilla muodostettiin yksi yhteinen maajoukkue Pyöräilyunioniin ja Suomen Luisteluliittoon, avointa. Tavoitteeksi asetettiin, että luistelu- yhteisine valmentajineen ja leireineen. Ilman mutta sen kantajärjestö oli edelleen TUL. palvelut hoidettaisiin seuroihin päin yhdestä tällaista yhteistoimintaa näin suuri taloudel- Järjestöllinen yhdistyminen nousi suoma- pisteestä. Nykyinen keskusjärjestölähtöinen linen satsaus olisikin ollut näin pienelle lajil- laisen luisteluväen vuoden 1994 merkittä- tapa on tuonut toimintaan ongelmia. Pun- le mahdoton. (Luistelija 6/1990.) vimmäksi tapahtumaksi. Lähes koko luiste- tilan esityksen mukaisesti kokouksessa so- luliiton historian jatkunut hajaannus saatiin vittiin, että tavoitteeseen edetään siten, että vihdoin lopetetuksi. Yhdistymisen merkitys TUL:n seurat liittyvät luistelujaoston kautta TUL:n seurat mukaan kaikissa Suomen lajiliitoissa oli ehkä suurin yhteisöjäseninä luisteluliittoon ja kaikki pi- SLL:n toimintaan juuri pikaluistelun kohdalla. Olihan lajitoi- kaluistelun parissa toimivat toimihenkilöt minnasta noin kolmannes hoidettu Työväen työskentelisivät SLL:n liittohallituksen ohja- Vuoden 1993 kesän ja alkusyksyn aikana val- Urheiluliiton pikaluistelujaoston alaisissa uksessa. (Luistelija 6/1990 s.5; Rapila.) takunnantason urheiluelämä kävi kuumana. seuroissa. Vaikka käytännön kilpailutoimin- Uuden yhteisön perustamistaisto oli kovaa. ta oli jo vuosikymmeniä sitten saatu yhtei- SVUL:n ajautuminen taloudelliseen kriisiin seksi, oli keskitettyä toimintaa ja päätöksiä aloudelliset voimavarat T ja TUL:n toimintapohjan katoaminen olivat varten kuitenkin edelleen kaksi erillistä kohdennettiin voimakkaasti kärjistämässä tilannetta. identtistä organisaatiota. Omalta osaltaan Jussi Pajunen Luistelija-lehdessä 3/93: tämä oli varmasti aiheuttamassa myös huip- Julkista keskustelua leimasi toive suomalai- ”TUL:n seurojen mukaantulo Suomen Luistelu- puluistelun 90-luvun alkuun jatkunutta la- sen urheilun keskusjärjestöjen yhdistämises- liittoon on ollut neuvottelun alaisena jo pitkään. maa. Yhdistymissopimuksen yhtenä osana Suomen Luisteluliitto ja Suomen Työväen Urheiluliitto TUL ry sopivat 18.12.1993 tä. Yhä useammasta arvovaltaisesta suusta On oletettavaa, että uuden nyt muodostuvan oli TUL:sta siirtyvän Juhani Juoksukankaan tehdyllä sopimuksella järjestöjen luistelua koskevasta yhteistyöstä.

240 241 netti suoraan 200 000 markkaa. Toiminnassa pommi putosi kuitenkin päivää ennen lo- sekä suunniteltiin loppukauden valmen- mukana olleet tunsivat itsensä petetyiksi. pullista toiminta-avustuspäätöstä. TUL:n nustoiminta uudelleen. Säästöt oli löydet- Kauniit puheet valuivat arjen raadolliseen pikaluistelulle aikaisemmin osoittama toi- tävä sieltä, mihin rahaa eniten käytettiin, urheilupolitiikkaan. mintatuki, 220 000 markkaa oli lopullisessa eli valmennuksesta ja kilpailutoiminnasta. SLL:n kuva-arkisto Kun Suomen Luisteluliiton ja Työväen päätöksessä pudonnut noin 23 000 mark- Toinen vaihtoehto olisi ollut erittäin raju val- Urheiluliiton pikaluistelua koskevia lajitoi- kaan. Luistelu siis menetti yhdistäessään mennusryhmien karsiminen ja ulkomaisen minnan yhdistämisneuvotteluja käytiin, oli lajitoiminnat 200 000 markkaa. Tämä päätös kilpailutoiminnan lopettaminen. Vaikeassa lähtökohtana se, että kummankin pikaluis- oli kaikkien niiden puheiden ja periaatteiden valinnassa ei liittohallituksella ollut vaihto- teluun kohdistamat hallinnolliset toimet vastainen, mitä urheilun napamiesten suusta ehtoja. Uudessakin tilanteessa, uudistetussa yhdistämällä voitaisiin näin saatavat säästöt oli saatu kuulla. budjetissa myös hallinnolle ja kilpailutoi- kohdistaa suoraan varsinaisen lajitoiminnan Tehtyjen päätösten tarkastelu osoitti, että minnalle osui kovat säästötavoitteet. (Luiste- kehittämiseen. myös muita kärsineitä lajiliittoja löytyi, ku- lija 2/1994; puheenjohtajan palsta.) Pikaluistelussa TUL:n osuus kokonaisuu- ten esimerkiksi nyrkkeilijät ja painijat. Yh- desta oli suuri. Pikaluistelu oli kautta vuosi- teistä näille kaikille oli se, että myös niiden kymmenten ollut TUL:n vahvoja lajeja. Näin lajitoiminnassa oli TUL:lla merkittävä rooli. ollen noin kolmannes suomalaisista pikaluis- Järjestöelämän tervehdyttämisessä muurin- telijoista harjoitteli TUL:n alaisissa seuroissa särkijöinä toimineille lajiliitoille haluttiin an- Jussi Pajunen ja Anja Järvinen allekirjoittavat toimintojen yhdistämissopimuksen. TUL:n rahoittamana. Yhdistymisneuvottelut taa jonkinlainen takapotku. jäivät kesken. Valtiovallan toimesta oli siis liiton talous- palkkaaminen vuodeksi 1994 liiton projekti- Vuoden 1993 lopulla alkoi näyttää toden- arvioon kesken vuoden syntynyt noin 170 tehtäviin työllistämismäärärahan turvin. näköiseltä, että myös lajitoiminnat saadaan 000 markan suuruinen aukko, joka suuruu- Oulunkylän SM-luisteluiden yhteydessä pikaluistelussa yhdistettyä vuoden 1994 deltaan vastasi noin 15 %:a koko budjetin TUL:n puolesta sopimuksen allekirjoitti pu- alussa. Näin ollen SLL:n vuosikokous syksyl- loppusummasta. (Luistelija 2/1994.) heenjohtaja Matti Ahde ja varapuheenjohtaja lä 1993 hyväksyi liitolle budjetin, jossa TUL:n Anja Järvinen. Luisteluliiton puolesta nimet mukaantulon myötä kasvavien kustannus- uistelun yhdistyminen vei sopimukseen laittoivat puheenjohtaja Jussi ten vastapainoksi arvioitiin liitolle tulevan L Pajunen ja toiminnanjohtaja Sauli Pollari. myös TUL:n lajitoimintaan käyttämä val- talouden vaikeuksiin (SLL toimintakertomus 1994; Luistelija 1/1994.) tionapu. Määrältään valtionapu määriteltiin budjetointivaiheessa olevan 170 000 mark- Keskusjärjestö ja sen yhteydessä suoritettu kaa. Todellisuudessa tämä arvio olisi ollut TUL:n määrärahojen ”uusjako” romahdutti Luistelulta vietiin liian pieni, koska TUL:n oman ilmoituksen luisteluliiton budjetin, joka jouduttiin kevät- 200 000 mk mukaan heidän pikaluisteluun käyttämänsä kokouksessa tarkistamaan perusteellisesti. valtiontuki oli noin 220 000 markkaa ilman Liittohallituksen oli ryhdyttävä hätätoi- Urheilun järjestöelämän yhtymisen kanta- henkilökuluja. miin. Kevätkokoukselle valmisteltiin yli- vana voimana oli päällekkäisyyksien pur- Vuonna 1994 toiminta-avustuksen käsitte- määräinen uudistettu talousarvio, jonka kaminen ja sitä kautta syntyvän toiminnan lyssä liiton saamat ennakkotiedot kertoivat, ensimmäisenä toimenpiteenä koulutus- ja tehostaminen. Suomen Luisteluliitolle lop- että SLL:lle siirtyvä summa oli esityksessä valmennuspäällikkö Rudi van Oostenin putulos oli kuitenkin se, että pikaluistelu me- pudonnut 100 000 markkaan. Varsinainen kolme vuotta jatkunut työsuhde päätettiin,

242 243 luistelun osalta luistelukoulut, hokkarikisat Nuori Suomi huipentui ja muu junioritoiminta olivat jo nykyaikaa. suurkisoihin Ohjaajille jaetut kasvatus- ja toimintaohjeet olivat kuitenkin tarpeellisia. Ne olivat yksin- SVUL:n 90-vuotista taivalta juhlittiin 90-lu- SLL:n kuva-arkisto kertaisia ja antoivat virikkeitä sekä suunta- vun alussa. Juhlavuoden avasi Kajaanissa viivoja toiminnan toteuttamismahdollisuuk- 7.-11.3.1990 järjestetyt talvisuurkisat ja kesä- sista. kuussa olivat Suomen suurkisat Helsingissä. Luisteluseurat joutuivat yhä kovempaan Talvikisojen päänäyttämö oli Kajaani, mutta kilpaan nuorista. Seuratoiminnan pitää olla erilaisia tapahtumia järjestettiin ympäri Kai- aktiivista ja virikkeitä nuorille antavaa, jotta nuuta. Suuriin yleisötapahtumiin odotettiin luistelun parissa oleva nuori saisi tukea sil- jopa 40 000 henkeä. Talvisuurkisat olivat loin, kun hän sitä eniten tarvitsee. Kaikista myös kansainvälinen tapahtuma. Osanotta- harrastajista ei suinkaan kehity huippuluis- jia oli 15 eri maasta. Kisaviikon ohjelmassa telijoita, mutta seuran koulutustoiminnan oli muun muuassa toistakymmentä SM-kil- avulla moni nuori saadaan pysymään harras- pailutapahtumaa. tuksensa parissa esimerkiksi kouluttamalla Talvisuurkisojen yhteydessä Kajaanissa harrastetasolle jäävät ohjaaja-, valmentaja- ja pidettiin Hopealuistinfinaali, Hokkarikiso- tuomaritehtäviin. jen finaali sekä short track SM-kilpailut. (TK Useissa seuroissa alkoi Nuori Suomi -toi- 1990.) minta vilkkaana. Joensuun Kataja oli selvästi aktiivisin. Joensuun Katajan luistelujaosto oli innoittava esimerkki luistelun juniorityöstä. Joensuulainen luistelu toimi pienin voimin. Luistelutoiminnan sieluna toimi Harisen perhe. He sovelsivat Nuori Suomi -periaat- teita luistelukoulutoimintaan. Luistelukou-

Nuorilla on pitkä tie lutoiminta veti joensuulaisia 5-12 vuotiaita aikuisuuteen. Ohjattu Nuori Suomi Luistelun Nuori Suomi -projektin tavoittei- lapsia harjoittelemaan luistelua runsain mää- urheiluseuratoiminta tukee den edistämiseksi tuotettiin seurojen nuorten rin. Keväällä -89 Joensuun Katajan järjestä- heidän kasvuaan itseensä Nuori Suomi -projektiin. Nuori Suomi pikaluistelijoiden kehittämisen avuksi ohjaa- mään luistelukouluun osallistui 60 innokasta luottavaksi ja vastuun- -ideologian perusperiaatteisiin kuului lap- jan opas ja luistelupassi. Alle 13-vuotiaiden luistelijan alkua. Vetäjinä toimivat Aimo ja sa tuntevaksi nuoreksi siurheilun monipuolistaminen sekä leikin- luistelijoiden ohjaajan opas oli tehokas työ- Sirkka Harinen ja heidän apunaan 16-vuo- aikuiseksi. omaisuus. Luisteluliitto oli mukana SVUL:n kalu lasten luisteluharrastuksen vetämiseen. tiaat luistelijatytöt Krista Hirvonen ja Kirsi Nuori Suomi -projektissa. Vuoden aikana Ohjaajan opas sisälsi 25 luistelun mallituntia Tolvanen. tehtiin tuntiohjelmat ja määriteltiin tavoit- kuivaluisteluun ja luistelun jääharjoitteluun. teet. SVUL myönsi luisteluliitolle 15 000 Nuori Suomi ei periaatteessa tuonut urhei- mk:n avustuksen seurojen projektimateriaa- luseurojen toimintaan mitään uutta mullista- lin tekemistä varten. vaa toimintamuotoa, sillä esimerkiksi pika-

244 245 90-luvun radalla ja jossain määrin Jyväskylän radalla, Luisteluliitto muutti jossa kaukalon portit avaamalla saatiin 333 EDUNVALVONTAa ratastrategiansa metrin pikaluistelurata. 2000-luvulle siirryttäessä

Suurten jääpallon mahdollistavien jääkent- SLL:n kuva-arkisto Suomen Urheilumuseo Pikaluisteluhallit Tekojäärataverkosto ja tien sijaan liitto alkoi ajaa monikäyttöisiä pikaluisteluhallihanke Pikaluistelu alkoi siirtyä halleihin 1980-lu- kenttiä, joissa kiertävän pikaluisteluradan vun lopulla. Ensimmäinen pikaluisteluhalli keskellä on yksi tai useampia kaukaloita Luisteluliiton pitkänajan tavoitteena oli saa- avattiin Hollannin Heerenveeniin 1987, ja tai yleisöluistelualueita. Samalla yhteistyö- da riittävä tekojääverkosto Suomeen palve- sen jälkeen oman hallinsa ovat saaneet kaik- kumppaneiksi tulivat taitoluistelu ja jääkiek- Luisteluliiton hallitus kor- lemaan pikaluistelijoiden ja nuorten luiste- ki menestyvät luistelumaat Suomea lukuun ko, joiden harrastaminen samanaikaisesti jasi 56 vuoden takaisen lutarpeita sekä saada yksi valtakunnallinen ottamatta. pikaluistelun kanssa tuli uudella konseptilla vääryyden myöntämällä luisteluhalli huippuluistelun ja muun jääur- Ensimmäiset hallisuunnitelmat luisteluliit- mahdolliseksi. Tampereen Pyrinnön Jor- ma Ruissalolle Suomen heilun käyttöön. Yhteistyössä jääpalloliiton to teetti yhdessä jääpalloliiton kanssa vuonna Vuoden 2005 alussa luisteluliitto perusti mestarin arvon vuoden ja TUL:n luistelujaoston kanssa oli tarkoitus 1990 Oulunkylän tekojääradan kattamiseksi. hallihankkeen edistämiseksi yhdessä taito- 1935 SM-kilpailujen 500 luoda koko maan kattava tekojäärataverkos- Suomen Luisteluliitto jätti 5.4.1990 yhdessä luisteluliiton kanssa oman yhtiön, Mylly- metriltä. Usean varas- to. TUL:n luistelujaoston, jääpalloliiton, valta- puron Jääurheilukeskus Oy:n, ja palkkasi lädön jälkeen parina kunnallisen luistelutoimikunnan ja pääkau- puoleksi vuodeksi projektipäälliköksi Sep- luistelleet Birger Wasenius pungin jääurheiluseurojen kanssa Helsingin po Hännisen. Yhtiön hallitukseen tulivat ja Jorma Ruissalo tulivat Tekojääradat Pienoismalli Oulunkylän rinta rinnan maaliin. Kaksi kaupungin edustajille aloitteen Oulunkylän hankkeen vetäjinä Ilkka Rahnasto luistelu- yli 40 miljoonan euron loppusummaan, eikä kentän kattorakenteesta. tuomaria oli tasapelin Pikaluistelu siirtyi tekojääradoille 1960-lu- ison tekojääradan kattamiseksi. Tavoitteena liitosta ja Peter Pomoell taitoluisteluliitosta. hanke edennyt. Tavoitteena oli saada tä- kannalla ja yksi kannatti vulta alkaen. Kun maailmalle syntyi pika- oli saada tämä luistelu-urheilun ykköspaikka Projektin tuloksena syntyi yksityiskohtainen Luisteluliiton hankkeen kanssa rinnakkain mä suomalaisen luistelu- Ruissalon voittoa. luisteluun tarkoitettuja tekojääratoja 1960-lu- katetuksi vuoteen 1993 mennessä, jolloin oli hankesuunnitelma 14 miljoonaa euroa mak- 2008-2010 myös Seinäjoella viriteltiin omaa urheilun ykköspaikka Maaliviivan tuntumassa vun alussa, Suomeen avattiin ensimmäinen mahdollisuus juhlistaa maailman kaikkien savasta jääurheilun monitoimihallista Hel- hallihanketta, Etelä-Pohjanmaan Monitoimi- katetuksi vuoteen 1993 kilpailua seurannut Clas tekojäärata Helsingin Oulunkylään 1977 ja aikojen parhaan pikaluistelijan Clas Thun- singin Myllypuroon ja ehdotukset valtion ja areenaa, jonka puuhamiehinä toimivat Pek- mennessä. Luisteluliitto Thunberg piti Ruissaloa teetti Rakennus Polar voittajana. Luistelu kui- Seinäjoelle 1984. Luisteluliiton tavoitteena bergin syntymän 100-vuotismuistoa. Luis- Helsingin kaupungin osallistumisesta hank- ka ja Pasi Koskela. Tavoitteena oli Seinäjoen Oy:llä alustavan suunni- tenkin uusittiin sääntö- oli 1980- ja 1990-luvuilla tehdä yhteistyötä teluliitto anoi myös vuoden 1993 MM-kisoja keen rahoitukseen. Asia oli näyttävästi esillä olemassa olevan tekojääradan kattaminen. telman tekojään kattami- jen vastaisesti. Uuden jääpalloliiton kanssa isojen tekojääratojen Suomeen. Kattamissuunnitelma ei johtanut tiedotusvälineissä, mutta Helsingin kaupun- Hanke eteni näkyvästi valmisteluvaiheeseen, sesta. Laskelman mukaan luistelun voitti Wasenius ja saamiseksi keskeisille luistelupaikkakunnil- tuloksiin. gin tuen saaminen hankkeelle osoittautui mutta Seinäjoen kaupungin huonontuneen kustannukset olisivat hänet julistettiin Suomen le. Jälkikäteen ajatellen yhteistyö osoittautui Halliasia nousi seuraavan kerran esille työlääksi. taloudellisen tilanteen vuoksi kaupunki olleet n. 30 miljoonaa mestariksi. yksipuoliseksi, kun jääpallolle tarkoitetut 1990-luvun lopulla, kun Helsinki haki vuo- Vuoden 2009 alussa Helsingissä järjestet- päätti kesällä 2010, ettei se osallistu hank- markkaa, mikä olisi ollut Suomen mestaruusmi- kohtuuhinta, puhutaan- tali luovutettiin Jorma tekojääradat rakennettiin luisteluliiton myö- den 2006 talviolympialaisia. Tuossa yhtey- tiin taitoluistelun EM-kisat, ja samassa yh- keeseen. (Ilkka Rahnasto 2011) han täysin uuden hallin Ruissalolle Tampereella tävaikutuksella Poriin, Helsingin Kallioon, dessä hankkeelle varattiin tontti Myllypuron teydessä Kansainvälisen Luisteluliitto ISUn rakentamisen yhteydessä Pyrinnön 95-vuotisjuhlissa Varkauteen, Porvooseen, Jyväskylään ja Ou- kaupunginosan kaavoituksessa Itä-Helsin- puheenjohtaja Ottavio Cinquanta vetosi Suo- yleensä sadoista miljoo- 28.4.1991. luun, mutta kaikissa hankkeissa pikaluistelu gistä. Kun Helsingin olympiahanke ei me- men poliittisiin päättäjiin hankkeen edistä- nista markoista. pudotettiin toteutusvaiheessa pois. Pikaluis- nestynyt, myös hallihankkeen eteneminen miseksi. Keväällä 2009 Helsinki päätti teettää telu oli mahdollista näillä 1985–2000 raken- pysähtyi. hallista oman hankesuunnitelmansa. Hanke- netuilla radoilla ainoastaan Porin 333 metrin suunnitelma valmistui vuonna 2010 ja päätyi

246 247 Saloseen, Keijo Tapiovaaraan ja moniin mui- Jotain saatiin aikaan – cup-kisat ovat viestittäneet maailmalle, että olem- hin koti- ja ulkomaisiin luistelutähtiin. me edelleen aktiivisia ja kykeneviä järjestämään Samassa kokouksessa vahvistettiin myös paljon jäi tekemättä suuria kisoja. Myös osallistuminen ISUn kong- talousarvio ja toimintasuunnitelma, joka resseihin koen hyödyllisiksi. Meidän tulee myös SLL:n kuva-arkisto varmistaa, että satsaus huippupikaluiste- SLL:n puheenjohtajatehtävänsä Lahdessa 1990 olla aktiivisia muutoksien saamiseksi tähän hyvin luun jatkuu seuraavinakin vuosina hyväksi jättänyt Olli Puntila kirjoitti Luistelija 6/1990 vanhoilliseen lajiin. Kahdessa viime kongressissa havaitulla valmennuslinjalla. Liittokokous -lehdessä oman arvionsa toimikaudestaan: esitimme useampia muutoksia sääntöihin. Juni- vahvisti liitolle ennätyssuuren, 1,7 miljoonan Urakka on täynnä. Kun minut valittiin luistelu- orien ikärajaan saimme korjauksen, muut esi- markan talousarvion, joka varmistaa liiton liiton puheenjohtajaksi ilmoitin, että kaksi kautta tyksemme aiheuttivat laajan keskustelun vaikka valmennuslinjan jatkamisen täyspainoisena. eli neljä vuotta on sopiva aika hoitaa puheenjoh- eivät vielä johtaneet tuloksiin. Rahoista puolet varattiin valmennusja kil- tajuutta. Kahdessa vuodessa ei ehdi saada aikaan Nuorten ja sprinttereiden PM–kisojen aikaan- pailutoimintaan. Short track –luistelun ke- haluamiaan muutoksia. Neljässä vuodessa annit saamisen koen voitoksemme. Ne ovat osoittaneet hittämiseen satsataan taloudellisesti, mikäli on annettu. Sääntömuutoksista johtuen minulle nuorten luistelijoidemme olevan oikealla tiellä. sille löytyy riittävän vahva tukija. Short track kertyi viisi vuotta liiton keulassa. Saavutetut mestaruudet ja mitalit ovat antaneet –luistelun tavoitteena on saada mahdollisim- Lähden hyvillä mielin. On tietysti monta asiaa, uskoa paremmasta tulevaisuudesta. man paljon nuoria samoihin kilpailuihin ko- jotka olisin halunnut ja jossain vaiheessa kuvit- Pienessä liitossa on se hyvä puoli, että oppii

Puheenjohtajuus siirtyy kemaan luistelun riemua ja tuntemaan yh- telinkin voivani tehdä. Liiton talous on vakaa. tuntemaan nopeasti lajin piirissä työtä tekevät. Olli Puntilalta Jussi Uusi puheenjohtaja teenkuuluvuutta. Ensi vuoden budjetti on liiton kokoon nähden iso Minulle puheenjohtajuuden hoitaminen on ollut Pajuselle. Jussi Pajunen Kokouksessa päätettiin myös jatkaa Nuo- mutta tasapainossa. Pikaluistelun aallonpohja on myös vaihtelua kovaan työelämään. Olen itse ri Suomi -luistelukampanjan vetämistä yh- takanapäin. Yhteistyö TUL:n kanssa pelaa. Huip- saanut näinä vuosina varmasti yhtä paljon kuin teistoiminnassa taitoluisteluliiton ja TUL:n pupikaluisteluprojekti tulee antamaan tuloksia jo olen kyennyt antamaan. Liittohallituksessa kans- Luisteluliiton syysliittokokous Lahdessa luistelujaoston kanssa. Luistelukampanjan tänä talvena. Nuorissa on muutamia tosilahjak- sani työskennelleet henkilöt ovat tukeneet työtäni 1991 veti tavanomaista enemmän jäsenis- päämääränä on harrastajamäärän lisäämi- kuuksia, jotka tuovat iloa luistelun ystäville tällä poikkeuksetta erinomaisesti. Erityinen kiitos on töä kokouspaikalle, sillä se oli vaalikokous, nen. Uutena toimintamuotona järjestetään vuosikymmenellä. osoitettava tietysti liiton toimistolle, joka tekee jossa valittiin uusi puheenjohtaja, koska Olli jatkokoulutusta Nuori Suomi- koulutuksen Olen nämä vuodet korostanut pikaluistelun uhrautuvaa työtä. Puntila ilmoitti työesteidensä takia olevansa saaneille ohjaajille. erillisenä urheilulajina lepäävän luistelun – laa- On hyvä jättää tehtävät luotettaviin käsiin. estynyt jatkamaan liiton peräsimessä. Helsingin juhlakokouksessa valittiin uu- jasti käsitettynä – kasvavan harrastuksen varas- Jussi Pajusessa on kodin perintönä oikeata hen- Olli Puntila toimi SLL:n puheenjohtajana den puheenjohtajan lisäksi erovuoroisista sa. Tästä syystä ja sääntöjensäkin mukaisesti keä. Arvostettuna yritysjohtajana hänellä on ky- viisi vuotta ja luopui puheenjohtajuudesta hallituksen jäsenistä edelleen jatkamaan liit- liiton tulee huippupikaluistelun ohessa toimia kyä vetää liittoa vauhdikkaasti eteenpäin. Käy- työasioidensa takia. Syksyn liittokokous va- tohallituksessa Taisto Luotoharju Kangasa- luisteluharrastuksen edistämiseksi ja erityisesti missämme keskusteluissa olen todennut hänellä litsi toimitusjohtaja Jussi Pajusen yksimieli- lalta, Pertti Kiiskinen Oulusta ja Martti Heino tehdä työtä isojen tekojääratojen rakentamiseksi. olevan samankaltaiset näkemykset liiton perus- sesti liiton uudeksi puheenjohtajaksi. Hänen Lahdesta. Hallituksesta eroa pyytäneen Anja Näinä vuosina on kehitetty edelleen monia tehtävistä kuin mitkä olemme viime vuosina isänsä Aarno Pajunen oli myös innokas luis- Järvisen tilalle valittiin Maija Horsmalahti edeltäjäni aikana aloitettuja projekteja kuten hok- suunnitelmiimme kirjanneet. telumies ja toimi mm. liiton puheenjohtajana Valkeakoskelta. Ilkka Rahnaston auki jättä- karikisaa ja harrastusluistelua. Uusia hankkeita Toivotan onnea ja menestystä uudelle johdolle. 1960–1975. Jussi matkusteli paljon luistelu- mään paikkaan valittiin Pertti Niittylä. Halli- ovat olleet maratonluistelu ja short track -luiste- En aio unohtaa pikaluistelua, vaan olen luvannut kilpailuissa ja sai siten kosketuksen tuon ajan tuksessa jatkoivat Pekka Rapila, Pekka Etelä lun uudelleenlämmittely. auttaa Oulunkylän kattamisprojektin toteuttami- suuriin luistelijoihin Juhani Järviseen, Toivo ja Raimo Ylä-Sulkava. Kansainväliset yhteydet ovat jokaiselle urhei- sessa. Olli Puntila (Kirjoitus Luistelija-lehdessä.) lijalle tärkeät. Järjestämämme kahdet maailman-

248 249 valmennuskeskusprojektissa painotettiin- KANSAINVÄLINEN Sääntömuutoksia Puheenjohtajan kin terävimmän huipun lisäksi lajin turvaa- palstalta miseen valmentajakoulutusta lisäämällä, TOIMINTA ISUn kongressissa Uudessa Seelannissa 1990 Jussi Pajunen päätti seuratoimintaa kehittämällä ja luistelukou- mainostamissäännöksiä muutettiin siten, et- kahdeksanvuotisen SLL:n kuva-arkisto lujärjestelmää täysipainoisesti jatkamalla. tä luistelijoilla sai olla ISUn kilpailuissa yksi kautensa luistelu- Miksi Suomeen ei saatu MM- 13 cm2 suuruinen kaupallinen mainos sekä liiton puheenjohta- kisoja 1993? jana. Hänen kah- kilpailuasussa että lämmittelyasussa. deksaan vuoteensa Talouden painopiste Doping-rangaistukset yhdenmukaistet- mahtui yhden luiste- valmenuksessa Luisteluliitto haki miesten MM-kisoja tai vaih- tiin KOK:n hyväksymien sääntöjen kanssa. lijasukupolven vaih- toehtoisesti sprinttereiden MM-kisoja vuonna Efedriinien ja muiden piristeiden käyttö on tuminen toiseksi, Syysliittokokouksessa hyväksyttiin myös 1993. Perusteluina esitettiin järjestelykykyjen lievemmin rangaistava teko kuin anabolisten kahden luistelujoukkueen yhdistyminen liiton tulevien vuosien menestystekijöiden lisäksi Clas Thunbergin syntymän 100-vuo- steroidien yms. käyttö. yhdeksi liitoksi se- varmistamiseen tähtäävä toiminta- ja talous- tisjuhlavuotta, arvokisojen harvalukuisuutta ISUn mestaruuskilpailuihin asetettiin tu- kä talouslama Suo- Puheenjohtajuus vaihtui suunnitelma sekä siihen liittyvä kahden mil- sekä pikaluistelun saamista takaisin huipulle. losraja, mikä on 5000 metrillä alle 8 minuut- messa ja siitä joh- Ilkka Rahnastolle joonan markan talousarvio. Kisojen saannin toivottiin myös vauhdittavan tia ja naisten 3000 metrillä alle 5.30 minuut- tuen liiton talouden Valmennus- ja kilpailutoiminta määri- Oulunkylän tekojääradan kattamista. tia. Talviolympialaisten matkajärjestystä tiukkuus. Pettymyk- Jussi Pajusen kahdeksan vuotta kestänyt teltiin liiton talouden pääkohteeksi myös Perustelut eivät kuitenkaan riittäneet, muutettiin siten, että kisat alkavat miesten siäkin oli. Päälim- mäisenä onnistumi- liiton puheenjohtajakausi päättyi vuoden kaudella 1998-1999. Junioritoiminta, jolla vaan miesten kisat menivät Norjaan Hama- 5000 ja naisten 3000 metrin luistelulla. sista oli Oulunkylän 1998 lopussa. Syysliittokokous valitsi vuon- turvataan lajin tulevaisuus, vie lähes puolet riin Lillehammarin talvikisojen esikisoiksi. yleisluistelun EM98 na 1964 syntyneen oikeustieteen lisensiaatin koko budjetista. Taloudellinen pääpanos- Japanin luisteluliiton vahva markkinointi Rullaluistelulle anotaan -kilpailujen onnistu- Ilkka Rahnaston yksimielisesti Jussi Pajusen tus päätettiin kohdistaa liiton päätehtävän, ilmaisine matkoineen hallituksen jäsenille kansainvälisen liiton minen, uuden nuo- seuraajaksi. huippuluistelun edistämiseen. Luistelijoiden puolisoineen maailmancup-kilpailuun rat- ren luistelijapolven Seinäjoen Urheilijoita aktiivikaudellaan kilpailullisena päätavoitteena oli päästä EM- kaisi sprinttereiden MM-kisojen päätymisen jäsenyys tulosparannuk- set ja luisteluliiton edustanut Ilkka Rahnasto voitti 1970- ja ja MM-kisoissa viimeiselle kilpailumatkalle. Japaniin vuonna 1993. ISUn hallitus ei sen- 90-vuotisjuhlat. Jus- 1980-luvuilla useita nuorten Suomen mesta- Tarkoituksena oli myös saada Suomen luis- tään jättänyt Suomea ilman arvokisoja. Tai- Rullaluistelu on maailmanlaajuisesti elänyt si Pajunen onnistui ruuksia sekä saavutti yleisen sarjan matka- telijoiden osanottajamäärä kasvamaan tule- toluisteluliiton puheenjohtaja Satu Procopé voimakasta nousukautta. Myös Suomessa suuntaamaan sovit- voittoja. vissa EM- ja MM-kisoissa, mikä merkitsee onnistui taivuttelemaan ISUn johdon anta- on lajin piiriin tullut aivan uusia harrastajia. televalla, rakenta- Uutena puheenjohtajana hän näki pika- vähintään yhden luistelijan saamista kah- maan taitoluistelun EM-kisojen järjestämisen Erityisenä veturina ja innostajana on toimi- valla ja kannustaval- luistelun tärkeimmäksi tehtäväksi huippu- denkymmenen parhaan joukkoon sekä ju- v. 1993 Suomelle. Eräs omituisuus asiassa oli, nut pääkaupunkiseutulainen Katukiitäjät. la johtamistyylillään liiton toiminnan ohi luistelun ja nuorisotoiminnan tasapainoisen niorien MM-kisoissa kuudentoista parhaan että luisteluliiton edustajilla ei ollut mitään Myös luisteluliitto on halunnut olla mukana karikoiden. Hän jätti kehittämisen sekä olympiakisojen ja sitä joukkoon. tietoa taitoluisteluliiton anomuksesta, ennen tässä kehityksessä. Elokuun kokouksessaan puheenjohtajuuden kautta katetun pikaluisteluhallin saamisen kuin kongressin alussa he saivat siitä kuulla. liittohallitus päätti anoa rullaluistelun kan- luisteluliiton ollessa Helsinkiin. Esa Puolakka Paikallaan olisikin ollut parempi koordinaa- sainvälistä jäsenyyttä. Perinteikkäät suomen- velaton ja riidaton, Huippuluistelijoiden kehittyminen ja har- tio liittojen kesken. (Luistelija 4/1990.) mestaruuskilpailut saavat varmasti uusia kiitti uusi puheenjoh- rastajamäärien lisääntyminen olivat vuo- Luisteluliiton hallitus nimesi 26-vuotiaan tapahtumia seurakseen. (Luistelija 3/1993; taja Ilkka Rahnasto Pajusta. denvaihteessa aloittavan puheenjohtajan pieksämäkeläisen liikunan ohjaajan Esa Puo- puheenjohtajan palsta.) mielestä olemassaolon kysymyksiä pikaluis- lakan liiton uudeksi koulutus- ja valmennus- telulle. Siksi liittokokouksen hyväksymässä päälliköksi maaliskuun 1995 alusta alkaen.

250 251 90-luvun koulutus soveltaa sitä suomalaiseen mentaliteettiin. Helsingin työväen Luistelijat ry Karut taloudelliset realiteetit pakottivat ja valmennus liiton kuitenkin luopumaan pätevästä ja pi- (Helsingin työväen Luistelijat – Seitsemän vuosi- toiminnan alkamisen. TUL-lehti suhtautui detystä hollantilaisvalmentajasta. Tuli kiire kymmentä 1928–1998, otteita HTL:n historiikis- erikoisseuran perustamiseen myönteisesti, Jyri Pesosen irtisanouduttua ja siirtyessä kirjata Tjaart Kloosterboerin ja Rudi van ta; Voitto Raatikainen, Heikki Forsman) olihan sen sielu Väinö Koivula yksi sen puu- SLL:n kuva-arkisto vuodenvaihteessa liikunnanopettajaksi, liit- Oostenin mukanaan tuoma huippuvalmen- hamiehistä ja valittu myös johtokuntaan. Sen tohallitus nimesi hänen sijaisekseen toistai- nusoppi, jotta voitiin jatkaa valmennusta hei- Seuraa perustettaessa jäi historian kirjoihin sijaan Työväen Urheilulehdessä nälvittiin ta- seksi Sauli Pollarin. Sauli hoiti koulutus- ja dän linjoillaan. Rudin yllättävän nopea lähtö pysyvästi perustajajäsenten nimet, M.A. pahtumaa: valmennuspäällikön tehtäviä oman toimen- asetti huippuluistelukomitealle raskaan vas- Kohtanen ja Ole Larsen. Ole Larsenin nimi ”Olemme saaneet kuulla, että tänne pääkau- sa ohessa apunaan maajoukkuevalmentajat. tuun kaiken valmennustiedon muokkaami- on säilynyt myös jälkipolville, sillä vuosittain punkiin on perustettu erikoiset hiihto- ja luis- Viime kaudella luisteluliitto siirtyi hollan- sessa kirjalliseen asuun, jotta seuravalmenta- järjestetään hänen muistokilpailunsa. Ole teluseurat.... Luisteluseuran on pykännyt ylös tilaisen huippuvalmentajan Tjaart Klooster- jat saisivat kättä pitempää materiaalia työnsä Larsen oli lahjakas pikaluistelija ja innostava TUL-lehden toimittaja V. Koivula. Pian kait boerin kauteen valmennuksessa. Hyväksi pohjaksi. seurajohtaja. Hänen uransa oli lyhyt, sodan saamme kuulla hiihto- ja luistelukilpailuista tääl- todettua valmennuslinjaa päätettiin jatkaa Valkeakosken seuraparlamentissa Rudi ih- katkaistessa nuoren elämän ennen aikojaan. lä pääkaupungissa. No, Koivulan luisteluseura meneillään olevan kauden loppuun. Tavoit- metteli, miksi seurat eivät tarvinneet hänen Seuran urheilulajit, pikaluistelu ja pyöräi- siinä jotenkuten pärjää – onhan täällä vielä jäätä teena oli tällä kaudella saada lisäpaikkoja palveluksiaan. Vuosi sitten häntä pyydettiin ly ovat taanneet sen, etteivät vuodenajatkaan Elannon jääkellarissa…” arvokisoihin ja varmistaa pikaluistelijoiden jatkamaan juniorijoukkueen valmennuksen tuo välikausia toimintaan. Luistelijalle pyö- Pöytäkirjojen mukaan oli ”Jääkenttien Seuran nimekkäimmistä kuuluminen Albertvillen kisajoukkueeseen. lisäksi erityisesti seurojen valmennustoimin- räily on hyvä harjoitusmuoto. Nurmi” Clas Thunberg lupautunut selosta- hahmoista voidaan mai- Tätä varten liiton edustusjoukkueen valmen- nan tukemista. Aputarjoukset seuroille eivät Seuran nimekkäimmistä hahmoista voimaan kirjeellisesti luistelijain harjoittelua ke- nita mm. Sulo Punkkinen, joka osallistui aktiivikau- nus muutettiin lähes ammattimaiseksi. Suu- juurikaan ottaneet vastakaikua. Seuroilla daan mainita Sulo Punkkinen ja Areniuksen sän ja syksyn osalta ulkomailla harjoittelunsa tenaan lukuisiin arvokil- rilla taloudellisilla satsauksilla liitto yhdessä tuntui kaikki olevan kunnossa. veljekset, jotka ovat osallistuneet lukuisiin vuoksi. Tästä alkoi Thunbergin ja HTL:n ys- pailuihin ja myöhemmin TUL:n luistelujaoston kanssa pyrki luomaan Osa tästä tietämättömyydestä menee myös arvokilpailuihin. tävyys, joka kesti mestarin kuolemaan asti. aktiivisesti järjestötoimin- huipuilleen mahdollisimman ihanteelliset liiton tiedotuksen piikkiin. Vaikka liitto yritti taan. harjoittelumahdollisuudet. (Luistelija 6/1990.) omasta mielestään välittää tietoa seuraval- HTL:n perustaminen Kallion rata 400 metrin mentajille valmennusavusta, oli kuitenkin mittaiseksi Suomalainen valmennuslinja jostain syystä syntynyt tietokatko liiton ja Yleisseuroissa ei tuettu pikaluistelua tarpeek- seurojen välille. Syitä valmennusavun käyt- si, joten luistelijat ryhtyivät puuhaamaan eri- Vuonna 1995 luisteluliitossa päätettiin siirtyä tämättä jättämiseen oli monia. Ehkä yksi syy koisseuraa. Noin 50 lajin harrastajaa kokoon- Viides vuosikymmen aloitettiin taistelulla hollantilaiseen valmennuslinjaan. Hollanti- oli kielimuuri. tui alustavaan kokoukseen 14. maaliskuuta Kallion radan saattamiseksi SM-kilpailujen laisen valmentajan palkkaamisen tärkein 1928 Eläintarhan lahdella sijainneen työväen vaatiman 400 metrin mittaiseksi. Siitäkin tavoite oli saada Suomeen mahdollisimman Suomen olympiayhdistys luistinradan pukuhuoneeseen. Päätös perus- selvittiin, kuten myös SM-kilpailujen järjes- paljon tietoa hollantilaisesta luisteluajat- tamisesta oli yksimielinen. Väliaikainen toi- tämisestä. telusta. Tiedon kokoamiseksi perustettiin Suomen Luisteluliiton edustajina olivat mikunta piti jo viikkoa myöhemmin kokouk- Toistamiseen hoidettiin naisten MM-kilpai- huippuluistelukomitea, jonka tehtävänä oli olympiadilla 1989–1992 Olli Puntila, Jussi sen, jossa hyväksyttiin TUL:n mallisäännöt lut 1971. Ja perään pyöritettiin SM-kilpailu- muokata hollantilaista luistelun perustietoa Pajunen ja varalla Keijo Tapiovaara ja Pekka ja päätettiin liittyä liittoon. Yleinen kokous jen ruletti. HTL sai tunnustusta poikkeukset- ”suomalaiseksi valmennuslinjaksi” ottamal- Rapila. pidettiin 28.3.1928 työväentalon kokous- ta kaikkialta. Suomen SLL:n johtoon kuuluva la siitä kaikki suomalaisille sopiva tieto ja huoneessa. Tämä kokous sinetöi virallisen

252 253 Kuvassa Juhani Järvinen. HTL:n onnistuminen on erinomaisen seura- ”Jussin luistelu” – MM-vuoteen liittyy myös hengen varassa. Kaikki jotka kynnelle kyke- Jussin 1500 metrin ME kuntoluistelutapahtuma nevät, kantavat kortensa kekoon, vahvoista 2.06,3, joka kesti ennä- tyksenä kuukautta vaille veteraaneista nuoriin nappuloihin.” Miten Jussin luistelu sai alkunsa? Marja Pel- SLL:n kuva-arkisto SLL:n kuva-arkisto seitsemän vuotta. Vuosikymmenen suuriin menetyksiin tolan mukaan kaikki oli lähtöisin Jussi Järvi- kuului jo aikaisemmin tuloksiaan paranta- sestä itsestään. Hän alkoi puhua ja pohtia si- neen Rauli Helénin vakava loukkaantumi- tä, miten saataisiin paljon joukkoja liikkeelle nen. Sapporon kisoihin valmistautunut Rauli luistelun pariin. Tämän pohdiskelun aikana joutui Pirkkolassa 29.12.1969 harjoitellessaan Kalevan Kiertäjät otti yhteyttä Jussiin ja ky- yhteentörmäykseen jääpalloilijan kanssa. selivät, miten kuntoluistelun järjestäminen Raulin selkärangasta murtui nikama ja hä- onnistuisi HTL:ltä. Sen jälkeen aloitettiin yh- nen jalkansa halvaantuivat. Hän on kilpaillut dessä asian ideointi ja Jussi keksi tämän 30 ki- selkäydinvammaisten MM-kisoissa useissa lometrin rataluistelun, kertoo Marja Peltola. lajeissa. Tästä 30 km:n kilpailusta on muodostunut Seuran naisluistelun kärkinimiä olivat pitkiä matkoja luistelevien suosikki. Se on ol- Tarja Hägg ja Kaija-Liisa Keskivitikka. Hägg lut osa Kalevan kierrosta, ja se on hoidettu saavutti hopeatilan 1977 naisten sprintteri- yhdessä HLK:n kanssa. HTL on vastannut kilpailuissa. Kuvassa Timo Järvinen keskittyneenä starttiin. järjestelyistä vuodesta 1976 ensin yksinään

Juhani Järvisen Timo Järvinen olympiajäillä maailmanmestaruus Oslossa

Timo Järvinen oli ensimmäistä kertaa olym- SLL:n kuva-arkisto Lasse Parkkinen oli miesten maailmanmes- piajäällä Calgaryssä ja toisen kerran 1992 tari 1947. Tarvittiin 12 vuotta ennen kuin Albertvillessä. Hän edusti Suomea myös seuraava mestarinseppele asetettiin suoma- MM- ja EM-kisoissa, maailmancupeissa ja laisen kaulaan. HTL:n Juhani Järvisen maa- maaotteluissa sekä voitti kuusi kertaa Suo- Simeon Kolkka kirjoitti Suomen Luistelulii- ilmanmestaruus Oslossa on vielä tänäänkin men miesten yleismestaruuden. ton äänenkannattajassa otsakkeella: ”HTL viimeisin suomalaisen hankkima varsinai- HTL:n naisluistelun menestyksestä vasta- uskalsi, uhrasi ja onnistui”. nen miesten maailmanmestaruus. HTL:n si Virve Mäkelä, joka voitti 80-luvulla SM- Häpeillen meidän on tunnustettava, ettei rohkeat tempaukset jatkuivat. Suomen Luis- kultaa ja hopeaa sprinteissä. Johanna Laine yksikään Suomen Luisteluliiton alaisista seu- teluliitto tarjosi seuralle MM-kilpailujen voitti seitsemän yleisluistelijoiden SM-kultaa HTL:n naisluistelun menestyksestä vastasi roista halunnut järjestää tämänvuotisia yleis- isännyyttä. Tämäkin haaste otettiin vastaan. 2000-luvulla. Nuorista miehistä Mika Pouta- Virve Mäkelä, joka voitti luistelun suomenmestaruuskilpailuja eikä Vuoden 1968 MM-kilpailut järjestettiin kai- la menestyi 2000-luvulla. 80-luvulla SM-kultaa ja naisten maailmanmestaruuskilpailuja, jotka kella kunnialla. Maratonluistelijat Timo Järvinen, Sep- hopeaa sprinteissä. ISU oli Suomelle myöntänyt. Molempien kil- Kesällä 1984 luistelupiirit tavoitti murheen po Heinonen, Kalle Valtonen, Pekka Paju- Virve voitti sprinteissä kul- pailujen järjestelytehtävät otti vastaan TUL:n viesti. Juhani Järvinen oli poistunut joukos- nen ja Matti Kilpeläinen luistelivat seuralle taa myös 1979 ja hopeaa seura, Helsingin Työväen Luistelijat …. tamme. mainetta. 1978 HKL:n väreissä.

254 255 ja myöhemmin Helsingin Luistinkiitäjien SVUL ajettiin alas – Clas Thunbergille kanssa. järjestöelämässä muistolaatta Oulunkylään Myös Kallion kentälle tuli tekojää, ja siellä perusteellinen muutos on järjestetty muun muassa Ole Larsenin ja SLL:n kuva-arkisto Juhani Järvisen muistokilpailuja. SVUL ajettiin alas ja tilalle tuli yhteiset eri- Suomen kaikkien aikojen paras luistelija koisliitot ja niiden yhteenliittymä Suomen Clas Thunberg sai parikymmentä vuotta Liikunta ja Urheilu. HTL liittyi uuteen Suo- kuolemansa jälkeen 30.11.1994 muistolaa- Täysi tusina puheenjohtajia men Pyöräilyunioniin ja Suomen Luistelu- tan Oulunkylän Urheilupuiston jäästadio- liittoon, mutta sen kantajärjestö oli edelleen nin aulaan. Laattahankkeen alullesaattajana HTL:n puheenjohtajia on vuosikymmenien TUL. oli Helsingin kaupunginvaltuuttu Georg C. aikana ollut jo täysi tusina. Heillä jokaisella Seuralla oli juuri ennen syntymäpäiväänsä Ehnrooth sekä edesmennyt Leo Jokela. oli oma näkemyksensä aikakautensa luiste- suururakka yhdessä HLK:n kanssa, vuoden Rouva Alice Thunberg ja muu arvovaltai- lusta ja sen tilasta. 1968 miesten ja naisten Euroopan mestaruus- sen kutsuvierasjoukon läsnäollessa ylipor- Sulo Punkkinen oli puheenjohtajana 1950– kilpailujen järjestäminen. Kilpailujen järjes- mestari Kari Rahkamo piti paljastuspuheen 1969 ja 1971–1978. Hän toimi seuran perus- täminen oli kahden seuran harteilla. Harvoin korostaen Thunbergin merkitystä Helsingin tamiskokouksen tavoitteiden mukaisesti on arvokilpailuja viety niin rikkeettömästi lä- kaikkien aikojen parhaana urheilijana. Kun- noudattaen perustamiskokouksen luomia vitse kuin tammikuun alussa Oulunkylässä. niavartiossa olivat luistelijalupaukset Jenny tavoitteita: ”päämääränämme on pikaluis- Yhtään valitusta ei arvovaltaiselta ulkomai- Andberg ja Janne Hänninen. Clas Thunberg -mitali Rouva Alice Thunberg telun kehittäminen ja tason laajentaminen”. selta johtoporukalta enempää kuin huippu- Alice Thunberg täytti heinäkuun 21. päi- luovuttaa SE-tytölle Outi Juhani Järvinen oli puheenjohtajana 1970 ja tason kilpailijoiltakaan tullut. Mutta silti on vänä 1994 yhdeksänkymmentä vuotta. Ylä-Sulkavalle Thunberg 1981–1984. Hänen näkemyksensä mukaan muistettava, ettei arvokilpailuja enää anneta Huhtikuun 5. päivänä 1993 tuli kuluneeksi mitalin n:o 105. liiton kaikilla sektoreilla pitäisi luoda pit- paljaan taivaan alle, joten Sulo Punkkisen 100 vuotta ”jääkenttien Nurmen” Clas Thun- käjänteiset suunnitelmat, mutta etenkin eri vuosikokouksessa esittämä ponsi lienee pai- bergin syntymästä. urheilun aloilla. kallaan: ”On ponnisteltava katetun pikaluistelu- Pikaluistelun Tuki ry lyöttäytti kaksipuoli- Mirja Peltola oli puheenjohtajana 1990– hallin saamiseksi Helsinkiin” sen Clas Thunberg -juhlamitalin, jonka suun- 1997 ja Anja Järvinen puheenjohtajana 1987– nitteli kuvanveistäjä Reijo Paavilainen. Mita- 1989 ja 1998–. Anja Järvisen johtoajatuksena leja valmistettiin 300 kappaletta, ja mitali nro oli: ”Kaikista ei voi tulla mestareita, mutta 1 luovutettiin tasavallan presidentille ja nro kaikille voi jäädä tapa harrastaa liikuntaa 2 rva Alice Thunbergille. fyysisen kunnon ylläpitämiseksi. Nuorissa Clas Thunbergin muistokilpailut pidettiin on seuran tulevaisuus. Nuoret tuovat myös hänen arvoisissaan puitteissa 1988. Luistin-

usein vanhempansa mukaan ja näin seuran kiitäjät järjestivät nämä kilpailut, joissa Outi Reijo Paavilaisen suun- toimitsijajoukko saa uusia voimia. Koska Ylä-Sulkava luisteli 16-vuotiaiden tyttöjen nitteleman Clas Thun- Suomen pikaluistelun taso ei ole yhtä kor- 1500 m:llä helposti muistettavat numerot berg-mitalin materiaali

kealla ja laajalla tasolla kuin 1950 ja 1960-lu- SLL:n kuva-arkisto 2.25,25. Jaana Kivipeltokin piti melkoista on pronssia ja siinä on vuilla, niin nyt olisi aika nostaa pikaluistelu Rouva Alice Thunbergin läsnäollessa ylipormestari Kari tahtia ja luisteli naisten 1500:llä 2.20,87. kaksipuolinen lyönti. Suomen urheilukartalle. Siihen me luistelu- Helsingin Työväen Luistelijat saavutti 1998 seitsemän- Rahkamo paljasti Thunbergin muistolaatan Oulunkylän Urheilupuistossa. väki voimme vaikuttaa omalta osaltamme.” kymmenenvuoden iän.

256 257 Tilastot Eero J. Aarnio laati Pikaluistelija-lehdelle pikaluistelutilastoja monia vuosia. Hän on myös itse entinen pikaluistelija ja nykyinen luistelun harrastaja. Eero on myös ollut aktiivinen talkoolainen pikaluistelukilpailuja järjestettäessä ja aina kylmimmissä tehtävissä jäällä ja osallistunut myös Suomen Luisteluliiton järjestötoimintaan, sekä aktiivisesti vaikuttanut HLK:n seuratoiminnassa.

258 259

Kuva Birke Ulrich / Kuvassa Pekka Koskela HÄNNISEN, KOSKELAN JA POUTALAN JOHDOLLA Mika Poutala voitti yleisluistelijoiden EM- tävästi strategiaansa 1999 alkaen ottamalla kisoissa 500 m:n matkan, Janne Hänninen ohjelmaansa rullaluistelun ja tapahtumatoi- TAKAISIN HUIPULLE oli sprinttereiden MM-kisoissa toisella 1000 minnan. Työtä johti liiton vastavalittu pu- m:n matkalla kolmas ja yhteispisteissä 8., ja heenjohtaja Ilkka Rahnasto. Olympiakomitea Suomalainen pikaluistelu eli vahvaa kehi- kymmenenneksi. Janne Hänninen oli samal- Pekka Koskela oli kolmas matkakohtaisten tuki strategiatyötä kutsumalla luisteluliiton tyksen ja menestyksen aikaa 1990–2010 vä- la matkalla viidestoista. MM-kisojen toisen päivän 500 m:n matkalla. hallituksen yhdessä taitoluisteluliiton ja am- lisenä aikana, josta osoituksena oli monen Vancouverista odotettiin mitalia 500 m:n Luisteluliiton pitkänajan tavoitteena oli pumaurheiluliiton kanssa strategiapäiville luistelijan palkintokorokkeelle pääsy MM- ja luistelusta ja se olikin lähellä, kun Mika Pou- saada riittävä tekojääverkosto Suomeen pal- Vierumäen urheiluopistolle. EM-kilpailuissa sekä pisteille sijoittumiset. tala sijoittui ensimmäiseksi 500 m:n luistelun velemaan pikaluistelijoiden ja nuorten luis- Strategiatyön lähtökohtana oli suomalais- Luisteluliiton toiminta kehittyi voimakkaasti ensimmäisellä kierroksella, mutta toinen telutarpeita sekä saamaan yksi valtakunnal- ten liikuntatottumusten muuttaminen niin, pikaluistelun lisäksi myös rullaluistelussa ja luistelu epäonnistui ja hänen sijoituksen- linen luisteluhalli huippuluistelun ja muun että lajien arvostus tulee huippu-urheilume- tapahtumatoiminnassa. sa oli yhdestoista ja lopullinen sijoitus 5:s. jääurheilun käyttöön lähivuosina. nestyksen ohella ja osin menestyksen sijaan Aikakauden päätapahtumista voidaan Muihin talviurheilulajeihin verrattuna suo- Jääurheilun monitoimihallin rakenta- siitä, kuinka hauskaa lajin parissa on har- mainita mm. pikaluistelun junioreiden MM- malaisluistelijoiden suoritus oli hyvä Mikan missuunnitelma Helsingin Myllypuroon rastaa ja kuinka laaja lajin vaikutus on suo- 2000 kilpailut Seinäjoella, Euroopan nuorten luistelun ansiosta. edistyikin, kun keväällä 2008 perustettiin malaisten liikuttajana. Pikaluistelun imagon talviolympiakisat 2001 Kajaanissa, maailman Vuonna 2004 Suomen luistelumaajoukku- jääurheiluliittojen olosuhdetyöryhmä, jossa todettiin olevan vahvasti kytketty 1950- ja huippusprintterien kohtaaminen Helsingis- eeseen kuuluivat Janne Hänninen, HLK; Ve- luisteluliitolla oli näkyvä rooli. Hanketta aja- 1960-lukujen menestysvuosiin ja ”tuulessa sä, yleisluistelijoiden ja sprinttereiden maa- sa Rosendahl, HTU; Risto Rosendahl, HTU; maan koottiin toimikunta, jossa luisteluliitol- ja tuiskussa” tehtyyn kovaan harjoitteluun. ilmancup, MM- ja EM-kilpailut, unohtamatta Johanna Laine, HTL; Anna Horsmalahti, la oli näkyvä rooli ja Seppo Hänninen toimi Käytännössä pikaluistelu oli kuitenkin siir- SM-pikaluisteluita. VaHa; Mari Kaivanto, VaHa; Maajoukkueen hankkeen projektipäällikkönä. Hallihakkeel- tynyt huipulla hallilajiksi, eikä imago vastan- 2000-luvulla oli kolmet olympialaiset: valmentajana toimi Timo Järvinen. le laadittiin projektisuunnitelma, ja opetus- nut lajin todellisuutta. Salt Lake City 2002, Torino 2006 ja Vancou- Calgary-teamiin, jonka valmentajana toi- ministeriölle jätettiin rahoitushakemus, mut- ver- Oval Richmond Kanada 2010. Salt Lake mi Jack Walters, kuuluivat Janne Hänninen, ta hanke ei koskaan toteutunut. Uusia linjauksia ja Cityssä Suomea edustivat Janne Hänninen, Vesa Rosendahl ja Risto Rosendahl. Luisteluliitto pyrki myös vaikuttamaan aluevaltauksia Risto Rosendahl ja Vesa Rosendahl. To- Olympiavalmennettavia olivat Janne Hän- mm. järvijääratojen ylläpitoon. Ratoja on tal- rinossa olivat mukana Pekka Koskela, Janne ninen, Vesa Rosendahl ja Risto Rosendahl. N- visin jo yli 100. Myös kevyen liikenteen väy- Uusina linjauksina ja aluevaltauksina luis- Hänninen, Mika Poutala ja Risto Rosendahl. stipendiaatteja olivat Pekka Koskela ja Anna lien pinnoitteiden parantamiseen pyrittiin teluliitto otti ohjelmaansa rullaluistelun ja Vancouverissa luistelivat Mika Poutala, Pek- Horsmalahti. vaikuttamaan, jotta ne palvelisivat parem- aloitti ammattimaisesti vedetyn tapahtuma- ka Koskela, Tuomas Nieminen ja Markus Pikaluistelun toiminta-alueella maajouk- min rullaluistelijoita. (SLL toimintakertomus toiminnan. Huippu-urheilun edistämiseksi Puolakka. Sijoitukset eivät kuitenkaan vas- kueen nousu kohti maailman kärkeä jatkui 2008.) jatkettiin hyvin alkaneita Projekti Calgarya tanneet odotuksia näissä kolmessa olympi- varsinkin miesten 500- ja 1500 metrin mat- ja Projekti 2006:tta, päätettiin ponnistella atapahtumassa. koilla. Suomi nousi vuonna 2004 maailman- Luisteluliiton rooli lähtee medianäkyvyyden aikaansaamiseksi ja yh- Salt Lake Cityssä parhaan sijoituksen saa- cup-pisteissä mitattuna sijoille 4. – 7. teistyökumppanien hankinnassa avattiin vutti Janne Hänninen ollen 2x500 m:n luiste- Matkakohtaisissa MM-kisoissa Soulissa oli 2000-luvulla jälleen neuvotteluja Hollantiin nihkeästi pikaluistelussa sijalla 15., 1000 m:n matkalla hän sijoit- viisi suomalaista eli Janne Hänninen, Pekka kasvuun luun suhtautuneiden suomalaisten yritysten tui sijalle 10 ja 1 500 metrillä sijoitus oli 13:s. Koskela, Mika Poutala sekä Vesa ja Risto Ro- lisäksi. Torinossa Pekka Koskela oli suomalaisis- sendahl. Paras saavutus oli Pekka Koskelan Pikaluistelun huippu-urheiluun perinteises- ta paras sijoittumalla 2x500 m:n luistelussa kuudes sija 500 metrin luistelussa. Lisäksi ti keskittynyt luisteluliitto uudisti merkit-

260 261 Rullaluistelu nousi pikaluistelun harrastajamäärät eivät nous- Uudenlainen joita. Projektista kaavailtiin jo alun alkaen 1990-luvulla nopeasti seet, lisääntynyt kiinnostus luisteluun, luis- pitkää, yli kymmenen vuoden hanketta. Al- telutapahtumiin ja matkaluisteluun, uudet valmennusajattelu johti kuvaiheessa kannustettiin nuoria, heidän Rullaluistelu oli 1990-luvun jälkipuoliskolla hollantilaiset yhteistyökumppanit ja uuden luistelun uuteen nousuun vanhempiaan ja valmentajiaan suunnitte- noussut nopeasti suosituksi harrasteliikun- menestyksen myötä tullut lisääntynyt me- lemaan itse nousujohteista valmennusta, ja naksi. Tehtyjen tutkimusten mukaan 100- dianäkyvyys nostivat luisteluliiton budje- Hollantilaiskokeilun päätyttyä 1994 luiste- liitto tuli mukaan tukijana, kun tulokset al- 200.000 suomalaista luisteli rullaluistimilla tin lähes seitsenkertaiseksi vuodesta 1998 luliitto linjasi valmennusajattelun uudel- koivat parantua. Projektissa oli mukana iso vähintään kerran viikossa. Lajilta puuttui vuoteen 2007, ja liitto nousi pienestä laji leen. Liiton puheenjohtaja Jussi Pajunen ja ryhmä nuoria luistelijoita kaikilta tärkeim- kuitenkin koti suomalaisessa urheilukentäs- liitosta keskisuurten lajiliittojen joukkoon. huippu-urheilusta vastannut Ilkka Rahnasto miltä luistelupaikkakunnilta. Nuorten kas- sä. Lajia harrastettiin itsenäisesti, eli se oli (Ilkka Rahnaston haastattelu 2010.) ideoivat kaksi projektia, jotka loivat pohjan vaessa, esiin nousivat erityisesti Seinäjoelta yksi ensimmäisiä ns. street-lajeja, joita har- pikaluistelumenestyksen uudelle nousulle. Aimo Klemetsön valmennuksessa Pekka ja joitetaan olemassa olevilla väylillä ja kentillä Pikaluistelun vahva Uuden ajattelun keskeisenä tekijänä oli luis- Pasi Koskela sekä Tuomas Nieminen sekä ilman seuroja tai muita toimintaa pyörittäviä kehitys jatkui 2000-luvulla teluliiton roolin muuttaminen perinteisestä Helsingistä Toivo Kihlangin valmennukses- organisoijia. Luisteluliitto aloitti tapahtumi- liittojohtoisesta maajoukkueajattelusta ur- sa Mika Poutala ja Jarmo Valtonen. ”Projekti en järjestämisen rullaluistelijoille erilaisten Suomalaisen pikaluistelun vahvasta kehi- heilijakeskeisempään suuntaan. ”Taustalla 2006 tulokset hämmästyttivät meidät kaikki liikuntatapahtumien ja leirien yhteyteen. tyksestä 2000-luvulla oli osoituksena kauden oli myös se, että liiton resurssit olivat pienet, asiaa taustalla ideoineet”, kertoo Ilkka Rah- Samalla rullapikaluistelun maajoukkuetoi- 2008–2009 tulokset, joista voidaan mainita ja paletti aika lailla levällään”, kertoo Ilkka nasto tästä hankkeesta. ”Uskoimme, että minta aktivoituu, ja suomalaiset alkoivat Pekka Koskelan 4. tila ja Mika Poutalan 6. Rahnasto ajattelun taustoja. ”Ajatuksena oli nuorten auttaminen toisi pitkällä aikavälillä saalistaa pistesijoja lajin EM-kisoissa. tila sprinttereiden MM-kisoissa sekä Mika kuitenkin saada luistelijoille parhaat olosuh- aikaisempaa parempaa menestystä, mutta Kesän tapahtumatoiminta rullaluistimilla Poutalan matkakohtaisten MM-kisojen 4. sija teet, välineet ja valmennus ja pyrkiä poista- hanke osoittautuikin yhdeksi Suomen nyky- täydentyi ympärivuotiseksi, kun luisteluliit- 500 m:llä sekä 10. tila 1000 metrillä. maan taustalla nuorten luistelijoiden menes- historian menestyneimmistä huippu-urhei- to aloitti ”Ice Skating Tour” -tapahtumasar- Maailmancupissa pisteille ylsi kaiken tyksen esteeksi usein muodostuvia erilaisia lun suunnanmuutoksista.” (Ilkka Rahnaston jan ympäri Suomen. Tapahtumatoiminnan kaikkiaan viisi suomalaista luistelijaa 14:llä asioita.” haastattelu 2010.) vetäjäksi palkattiin Lauri Paalasmaa, joka matkalla. Parhaaksi luistelijaksi valittu Mika Projekti Calgary lähti liikkeelle Janne ja loi menestyksekkään tapahtumakonseptin, Poutala saavutti neljännen sijan maailman- Seppo Hännisen halusta saada Jannelle pa- neuvotteli yhteistyösopimukset kuntien ja cupin 100 m:llä ja 500 m:llä yhteispisteissä ja rasta mahdollista valmennusta parhaissa kaupallisten tukijoiden kanssa ja aloitti Suo- Pekka Koskela yhdeksännen sijan 500 m:llä. olosuhteissa. Tällaiset olosuhteet löytyivät men kiertämisen luistelutapahtumien järjes- Uusia Suomen ennätyksiä kirjattiin kau- Kanadan Calgaryn hallista ja Jack Waltersin täjänä. Tapahtumakiertue kasvoi nopeasti ja della 14 kertaa, joista kotimaan radoilla nuo- valmennuksesta. Luisteluliitto lähti tuke- vakiintui 2000-luvulla 50–100 tapahtumaan ret kaksi kertaa sekä ulkomaanradoilla aikui- maan Hännisten omaa panostusta, ja seu- vuodessa. Samalla virisi kunnissa kiinnostus set kolme ja nuoret yhdeksän kertaa. raavassa vaiheessa Calgaryyn suuntasivat matkaluisteluratojen kunnostamiseen järvi- Takautuvasti hyväksyttiin 2x500 m:n nais- myös Vesa ja Risto Rosendahl. Koko kolmik- en jäälle, ja tätä varten suunniteltujen retki- ten ja miesten Suomen ennätykset kotimaan ko nousi aivan maailman kärjen tuntumaan luistinten kauppa nousi lähes 10.000 pariin ja ulkomaan radoilla sekä naisten pienotte- ja sijoittui omilla matkoillaan EM- ja MM- vuodessa. lun pisteet ulkomailla. kisoissa kuuden parhaan joukkoon. Uuden strategian vaikutukset alkoivat nä- Projekti 2006 lähti liikkeelle hankkeena kyä 2000-luvun alkuvuosien jälkeen. Vaikka auttaa lahjakkaita 10-12 –vuotiaita luisteli-

262 263 2000-luvun kilpailutoimintaa Pekka Koskelalle pronssia junioreiden MM-kisoissa

Uusia Suomen ennätyksiä sijoittui 10:nneksi 500 m:n luistelussa. Janne Seinäjoen Urheilijat sai jo toisen kerran ly- Matkoilla sattuu vakiinnutti paikkansa A-ryhmän luistelijana hyellä aikavälillä järjestettäväkseen 18.– Matkoilla tapahtuu Sekä Janne Hänninen että Pekka Koskela aloit- maailmancupissa. Hänen kehityksensä jatkui 20.2.2000 vuoden nuorten pikaluistelun monenmoista – tivat kautensa tekemällä uudet Suomen ennä- 1999-kaudella. Hän sijoittui 8:ksi sprintterei- MM-kilpailut. Edellisen kerran nuorten pi- mm. ruotsalaisten

tykset. Pekka Koskela luisteli Seinäjoen kan- den MM-kilpailuissa Calgaryssa ja useamman kaluistelijain parhaimmisto oli Seinäjoella Kuva Jouko Nieminen kilpailijoiden auto varastettiin ennen sallisissa kilpailuissa 18.–19.11.2000 A-poikien kerran kahdeksan parhaan joukkoon maail- viisi vuotta sitten. Silloin Janne Hänninen maailmancup-kilpai- uudet 500 ja 1000 metrin sekä sprinttereiden mancupissa 500 m:n ja 1000 m:n luistelussa. sijoittui pronssille. lua Varsovassa. Au- yhteispisteiden Suomen ennätykset. Koskelan Suomesta sai kilpailuihin osallistua kolme ton mukana myös aikaisemmat Suomen ennätykset paranivat Hänninen toiseksi alle 19-vuotiasta tyttöä ja poikaa, jotka valit- Janne menetti pal- nyt tuloksiin 37,8 ja 1.16,79 ja Janne Hännisen tiin Seinäjoella pidettyjen junioreiden SM-ki- jon omaisuuttaan ja maailmancup-kilpailuissa nimissä ollut yhteispiste-ennätys 153,070. sojen tulosten perusteella. Edustajina olivat joutui kilpailemaan 500 m:llä Soulissa hyvän ystävän- Janne Hänninen puolestaan rikkoi Anna Horsmalahti, Mari Kaivanto, Minna sä Roland Brunne- 25.11.2000 Helsingissä Juhani Järvisen muis- Malm, Pekka Koskela, Jarmo Valtonen ja rin lainatrikoissa, ja tokilpailuissa omissa nimissään olleet sprint- Kausi 2001 alkoi myös lupaavasti, Janne Mika Poutala. Valmentajina toimivat Aimo luistinten teroituskin tereiden Suomen ennätykset. Hän luisteli 500 Hänninen oli Soulin maailmancup-kilpai- Klemetsö ja Mika Siren. Joukkueenjohtajana jouduttiin suoritta- m aikaan 37,34 ja 1000 m 1.15,14. Aikaisempi luissa 500 m:n luistelussa 2. ajalla 36,01. Mat- oli Timo Järvinen. maan lainavehkeillä. 500 metrin SE oli 37,43 vuodelta 1998 ja 1000 kan voitti Jeremy Wotherspoon ajalla 35,89. Kansainvälinen luisteluliitto ISU osallis- (Luistelija 1/2000) metrin aika 1.15,53 vuodelta 1999. Edellinen mitali tuli 1987 Pertti Niittylän tui kisoihin myös korkealla profiililla. Kisoja luistelemana 1500 m:llä; silloin hän sijoittui seuraamassa oli mm. ISUn varapuheenjoh- Hänninen Calgaryssä toiseksi kuten Hänninen nyt. Samaan aikaan taja Gerhard Zimmermann, joka on korkein Rosendahlin veljekset Risto ja Vesa osoittivat kansainvälisen tason vaikuttaja pikaluistel- Janne valmistautui tulevan kauden koi- oivaa luistelukuntoa luistelemalla Em-2000 lussa ja itsekin aikoinaan maailman kärki- toksiin harjoittelemalla Waltersin valmen- -kilpailuissa hyviä aikoja ja saavuttivat hyvät luistelijoita. Hän oli aktiiviaikanaan Pentti nustiimissä Calgaryssa. Janne oli ainoa tulokset myös maailmancupissa. Vesa sijoit- Peltoperän valmennuksessa. kaluistelijat ovat tottuneet olemaan. Pekan suomalainen luistelija 1998 Naganon Olym- tui 500 m:n luistelussa 9:ksi ja veljensä Risto Junioreiden MM-kilpailujen näkyvin suo- lisäksi yhteensä viisi luistelijaa sijoittui ai- pialaisissa, jossa hän luisteli vain 500 m:n ja oli samalla matkalla 5:s. malaissuoritus oli Pekka Koskelan pronssi nakin yhdellä matkalla kymmenen parhaan 1000 m:n sprintterimatkat. Jannen sijoitus oli Janne luisteli toiseksi 500 metrillä ensim- 500 m:llä ja pääsy myös 5000 m:n finaali- joukkoon. 2 x 500 m:n sprintteriluistelussa 18. ajoilla mäisissä sprinttereiden maailmancupissa. matkalle. Hän oli yhteispisteissä 13:s. Jarmo Tytöissä Anna Horsmalahti luisteli 500 36,58/36,46 ja 1 000 metrillä 23. ajalla 1.12,55. Hän teki samalla suomalaista luisteluhistoriaa Valtonen oli 500 m:llä 9:s.Voidaankin sanoa, metrillä hienosti seitsemänneksi; tämä oli Japanilaisen kultamitalin voittajan 500 m:n sijoittumalla maailmancupissa korkeammalle että vähitellen suomalaiset luistelijat ovat jät- erittäin lupaava saavutus. Kokonaistulok- ajat vastaavasti olivat 35,76/35,59 ja 1 000 kuin kukaan suomalainen koskaan aikaisem- tämässä taakseen Thunbergin, Skuttnabbin, sissa hän oli kuitenkin vasta 28. ja Mari Kai- m:n hollantilaisen voittajan aika 1.10,64. min. Tämä oli ensimmäinen suomalaisten saa- Parkkisen, Salosen ja Järvisen menestyksen vanto 36:s. Sprinttereiden MM-kilpailuissa Berliinissä ma maailmancupmitali vuoden 1987 jälkeen. varjon olkapäiltään. Uudet nuoret luistelijat Epävirallisessa joukkuekilpailussa tytöt ja Janne sijoittui yhteispisteissä 15:ksi. Yksittäis- ovat nousemassa kansainvälisellä tasolla sil- pojat sijoittuivat 9:nneksi. (Suomen Luistelu- ten matkojen MM-luistelussa Calgaryssa hän le menestyksen tasolle, jolla suomalaiset pi- liiton TK 2000.)

264 265 kilpailujen ykkönen Jeremy Wotherspoon se- Risto tähtäsi EM-kisoihin kä MM-kakkonen Michael Ireland. Leirijuttu

Birke Ulrich Sprinttereiden MM-kilpailujen lisäksi Risto Rosendahl luisteli syksyllä Calgaryssä Calgaryn leiristä liikkui monenlaisia huhuja, joista suurin osa kuuleman mukaan kauden tärkeimpiin kilpailuihin lukeutuu puolestaan huipputuloksia uusimalla ennä- oli julkaisukelvottomia. Yhden jutun kesäisin kalastusta harrastava Vesa kuitenkin suostui kertomaan: ”Paikallinen suomalainen klubi kutsui meidät sitten ilta- luonnollisesti maaliskuussa tapahtuvat MM- tyksensä jokaisella luistelemallaan matkalla. miinsa. Siellä sitten jutusteltiin ja syötiin, jonka jälkeen alkoi tanssi. Meillä olisi ol- kilpailut tulevassa olympiakaupungissa, Salt Marraskuussa Risto puolestaan kilpaili en- lut kyllä vientiä, mutta tanssitaito unohtui heti kun ensimmäinen täti tuli ja kysyi: Lake Cityssä. simmäisissä yleisluistelijoiden maailmancu- ”Osaakos pikkupojat tanssia?” (Luistelija 2000–2001.) Kotimaan kilpailut jäivät Jannelta tänäkin peissa Berliinissä ja Heerenveenissä. Berlii- vuonna vähiin, sillä Suomessa hän osallistui nissä hän alitti 5000 metrillä tammikuussa Matkoilla tapahtuu vain Helsingin maailmancupluisteluun ja Baselga Di Pinessä järjestettävien EM-kilpai- Matkoilla tapahtuu monen moista, kuten ruotsalaisten kilpailijoiden auton varas- SM-kisoihin Harjavallassa. (Luistelija 2000– lujen aikarajan. Berliinissä Risto pääsi tavoit- taminen ennen maailmancup-kilpailua Varsovassa. Auton mukana myös Jan- 20001.) teensa mukaisesti pisteille. Heerenveenissä ne menetti paljon omaisuuttaan ja joutui kilpailemaan hyvän ystävänsä Roland hän kuitenkin jäi pisteiden ulkopuolelle. Brunnerin lainatrikoissa ja luistinten teroituskin jouduttiin suorittamaan lainaveh- keillä. (Luistelija 1/2000.) Tulokset olivat mainiot siihen nähden, että Risto aloitti harjoittelun vasta kesäkuussa. osendahlit hakivat Edessä olivat SM-kisat sekä EM-kisat. Cal- R garyn maailmancup ja EM-kisat olivat tär- sprinttereiden saaminen Suomeen oli suuri vauhtia Calgarystä keimmät kilpailut ja sen jälkeen seuraavaksi tapaus”, kertoi järjestelytoimikunnan pu- matkakohtaiset MM-kisat. heenjohtaja Ilkka Rahnasto. Vesa Rosendahlin kausi 2000 alkoi erinomai- Baselga Di Pinessä Vesa sijoittui 19:nneksi Suomen toivoihin kuului huippusprintte- sesti: ennätyksiä syntyi lokakuussa heti kau- ja Risto heti seuraavalle sijalle 20. Kumpi- rimme Janne Hänninen. Jannen kilpailukauden ensimmäisissä starteissa ja hän oli huo- kaan ei selvinnyt viimeiselle 10 000 metrin den kohokohtiin kuuluivat ilman muuta nä- Janne Hänninen vauh- Janne luistelee maailman mattavasti edellä edellisvuoden tuloksia. matkalle. Risto luisteli hyvin 500 metriä ai- mä kotikisat. ”On kivaa päästä luistelemaan disssa Inzellin jäästadio- kärkiviisikossa ”Harjoittelu sujui erinomaisesti marraskuun kaan 36,96 ja sijoittui sillä toiseksi. Suomessa maailman parhaiden sprintterei- nilla 2005. alkuun saakka ja testituloksetkin Kihulla näyt- den kanssa. En ole koskaan luistellut Helsin- Luistelukausi alkoi Janne Hänniseltä erittäin tivät hyviltä. Marraskuussa sitten maailma ro- Huippusprintterit gissä kovalla kansainvälisellä tasolla, paitsi vauhdikkaasti. Ensimmäisissä kilpailuissa mahti eli pumppuni tilttasi”, kertoi Vesa. pikkupoikana maailmancupissa vuonna Calgaryssä rikkoutuivat omat ennätykset Calgaryn leiriltä palattuaan Vesan rinta- Helsingissä 2001 1992. Nyt siihen on mahdollisuus”, kertoi Suomen ennätykset alittaneilla ajoilla. Helsin- kivut todettiin sydänpussin tulehdukseksi. Janne. gissä hän paransi myös heti kahta kotimaan Tämä esti harjoittelun kolmeksi viikoksi ja Maailman huippusprintterit kokoontuivat Suomalaisista luistelijoista oli radalla ratojen Suomen ennätystä. Ennen kauden osallistumisen Berliinin ja Heereveenin maa- 27.–28.1.2001 Helsingissä pidettyihin kau- Janne Hänninen A-ryhmässä, B-ryhmässä ensimmäisiä sprinttereiden maailmancupeja ilmancupeihin. den kolmansiin maailmancupkilpailuihin. luistelivat Pekka Koskela, Vesa ja Risto Ro- Janne oli maailman tilastoissa 1000 metrillä Kuluvan kauden tavoitteet Vesa joutui ar- Miehet ja naiset kisasivat lauantaina ja sun- sendahl, Pasi Koskela ja naisissa luisteli Jo- toisena ja 500 metrillä kuudentena. vioimaan uudelleen. ”Haastetta on jo siinä, nuntaina Oulunkylän jäästadionilla 500 m hanna Laine. Janne Hänninen oli A-ryhmän Edellisellä kaudella liian kova harjoittelu että pääsee vastaavaan vireeseen missä oli loja 1000 m. Kilpailijoita oli 25 eri maasta. Kil- ensimmäisen päivän viidelläsadalla metrillä ja levon puute veivät puhdin, mutta nyt asiat kakuussa tai missä olisi pitänyt olla marras- pailujen ajankohta oli erinomainen, sillä vain 10:s. B-ryhmässä Risto Rosendahl oli 500 m:n ovat korjaantuneet. Calgaryn viikonloppukil- kuussa”, kertoi Vesa. (Luistelija 2000–2001.) viikkoa aikaisemmin kisattiin Inzellissä maa- luistelussa kuudes ja 1000 metrin matkalla pailuissa lokakuussa taakse jäivät mm. MM- ilmanmestaruuksista. ”Maailman parhaiden hän luisteli henkilökohtaisen ennätyksensä,

266 267 jolla sijoittui 9:ksi. Naisten luistelussa Johan- ennätyksensä sijoittuen yhdeksänneksi. 5000 nousu kohti maailman luistelukärkeä Doping na Laine teki 1000 m:n luistelussa oman en- metrin luistelu sujui hieman alakanttiin mo- Kansainvälisesti pi- nätyksensä ja oli 9:s. (Luistelija 2000–20001.) lemmilta, mutta 1500 metrin luistelu sujui jäl- jatkuu kaluistelussa otettiin

leen hienosti. Vesa oli 13. ja Risto 16. omalla Kuva Birke Ulrich doping-testaukses- ennätysajallaan. Yhteispisteissä molemmat Luistelumaajoukkueen Mika Poutalalla vauhdikas sa askel tarkem- Norja jäi ilman MM- paan EPO:n käytön sijoittuivat 20 parhaan joukkoon. nousu kohti maailman avaus 2004 Heerenveenissä valvontaa. Ensim- paikkaa mäistä kertaa käy- kärkeä jatkui Heerenveenin yleisluistelijoiden EM-kilpai- uttessa jälleen hyviä tössä oli arvokil- Ei pikaluistelun huippumaallakaan aina B luissa 9.–11.1.2004 Poutala ilahdutti suoma- pailuissa veritestit, mene hyvin. Norja jäi ilman MM-paikkaa sijoituksia Vuonna 2004 Suomen luistelumaajoukkuee- laisia luisteluihmisiä voittamalla 500 metrin joiden perusteella Mika Poutala 2005 Baselga Di Pinen EM-pikaluisteluissa 12.– seen kuuluivat: Janne Hänninen, HLK; Vesa luistelun ajalla 36,09 kauden parhaalla ajalla. rajoitettiin terveys- Inzellin kisoissa. syihin vedoten tie- 14.1.2001. Norjan pikaluistelumaajoukku- Butten maailmancupkilpailuissa tammi- Rosendahl, HTU; Risto Rosendahl, HTU; Jo- Edellisissä kilpailuissa 20-vuotias Poutala oli tyt veren hematokrii- een valmentaja Geir Karlstad tarjoutui eroa- kuussa Janne Hänninen sijoittui molemmis- hanna Laine, HTL; Anna Horsmalahti, VaHa; samalla matkalla neljäs, joten alkaneen kau- tiraja-arvot ylittävien maan, kun Norjan miehet eivät saavuttaneet sa 1000 metrin luisteluissa kymmenenneksi. Mari Kaivanto, VaHa. Maajoukkueen val- den valmentautuminen oli mennyt hyvin. urheilijoiden osal- EM-kilpailuista yhtään paikkaa yleisluisteli- Risto puolestaan paransi roimasti omaa 1000 mentajana toimi Timo Järvinen. Calgary-tea- ”Mitalia lähdin hakemaan, mutta voitto oli listumista. Testaus joiden MM-kisoihin Budapestiin. metrin ennätystään aikaan 1.12,81 ja napsi miin, jonka valmentajana toimi Jack Walters, toki yllätys”, sanoi Poutala. Avauspäivän osoitti tarpeellisuu- Paras norjalainen oli 13:nneksi sijoittunut B-ryhmässä neljännellä sijallaan ensimmäi- kuuluivat Janne Hänninen, Vesa Rosendahl 5000 metrillä hän jäi ajallaan 7.06,81 kärjestä tensa, mutta testien ja raja-arvojen tul- Stian Björge. EM-kisojen 12 parasta saavuttaa set maailmancuppisteensä. ja Risto Rosendahl. Olympiavalmennetta- kinnanvaraisuus ai- kilpailuoikeuden MM-kisoihin. via olivat Janne Hänninen, Vesa Rosendahl heutti keskustelua. Edellisen kerran Norja ei ollut edustettuna ja Risto Rosendahl. N-stipendiaatteja olivat ordic unior amesissa Kunnon testimene- MM-tasolla Pietarissa 1896. N J G Pekka Koskela ja Anna Horsmalahti. telmien ja tarkkojen Suomea edustivat samoissa kilpailuis- hyvä menestys Pikaluistelun toiminta-alueella maajouk- raja-arvojen määrit- sa veljekset Vesa ja Risto Rosendahl, heistä kueen nousu kohti maailman kärkeä jatkui tely on entistä tär- Kuva Birke Ulrich keämpää. (Luistelija kumpikaan ei sijoittunut 12 parhaan jouk- Kilpailut järjestettiin Saksan Chemnitzissä varsinkin miesten 500- ja 1500 metrin mat- 1/2000.) koon, joten Suomikin jäi ilman Budapestin 5.–6.2.2000. Joukkueen tuomisina oli kaksi koilla. Suomi nousi vuonna 2004 maailman- yleisluistelijoiden MM-paikkaa. mitalisijaa sekä neljän luistelijan sijoittumi- cup-pisteissä mitattuna sijoille 4–7. nen 6 parhaan joukkoon. Jarmo Valtonen Matkakohtaisissa MM-kisoissa Soulissa oli sijoittui poikien 500 metrillä toiseksi ja 1000 viisi suomalaista eli Janne Hänninen , Pekka kilpailut jymypaukku EM- metrillä sekä 3000 metrillä viidennelle sijalle. Koskela, Mika Poutala sekä Vesa ja Risto Ro- Poikien 500 metrillä Pasi Koskela kolmannel- sendahl. Paras saavutus oli Pekka Koskelan Risto Rosendahl aiheutti jymypaukun EM-kil- laan ja Mika Poutala kuudennella sijallaan kuudes sija 500 metrin luistelussa. Lisäksi pailujen 500 metrin luistelussa 15. –16.01.2000 täydensivät hyvää suomalaismenestystä. Mika Poutala voitti yleisluistelijoiden EM-

Hamarissa. Rintje Ritsman voitti Euroopan Tytöissä Anna Horsmalahti oli 500 metrillä kisoissa 500 m:n matkan, Janne Hänninen Timo Järvinen oli maa- mestaruuden, mutta Risto ylsi myös huippu- nejäs ja 1000 metrillä kuudes. Myös Mari Kai- oli sprinttereiden MM-kisoissa toisella 1000 joukkueen valmentajana suoritukseen parantamalla omaa ennätystään vanto olisi ollut hyvin 10 joukossa 500 metril- m:n matkalla kolmas ja yhteispisteissä 8:s. 1998-2006 ja 2007-2010 yli sekunnin ja sijoittui hienosti viidenneksi. lä, ellei olisi kaatunut ensimmäistä luistelua. Pekka Koskela oli kolmas matkakohtaisten nuorten valmennustehtä- Isoveli Vesa onnistui myös ja luisteli oman MM-kisojen toisen päivän 500 m:n matkalla. vissä.

268 269 oli suomalaisluistelijoiden paras aika tällä Hänniselle ja Koskelalle Hänninen ja Pekka Koskela olivat sijoilla 4 ja 5. matkalla. Joukkueesta ei kukaan selvinnyt kaksoisvoitto maailmancup- Maailmancup 2005–2006 loppupisteissä neljännelle 10 000 metrin luistelumatkalle. luistelussa parhaiten suomalaisista sijoittui Mika Pou- tala, joka 100 m:n matkalla oli toinen, Pekka Luistelukaudella 2005–2006 maailmancupis- Koskela oli 6. ja Janne Hänninen 8:s. Mies- anne ännisestä © DESGphoto/Lars Hagen J H sa kiersivät Janne Hänninen, Jarmo Valtonen, ten 500 m:n matkalla paras oli Pekka Kos- päävalmentaja Mika Poutala, Robert Brandt, Risto Rosen- kelan sijoitus kahdeksanneksi ja seuraavana dahl, Tuomas Nieminen ja Pekka Koskela. oli Mika Poutala sijalla 11. Muilla matkoilla Vielä kaudella 2005–2006 Janne Hänninen Suomalaisten sijoitukset olivat keskinkertai- suomalaiset eivät yhteispisteissä sijoittuneet kisasi Pekka Koskelaa vastaan, mutta aloitti sia muutamaa huippuonnistumista lukuun ot- kymmenen joukkoon. liitossa uudessa tehtävässä päävalmentajana. tamatta. Milwaukeen maailmancupissa Pekka Janne Hänninen luisteli Inzellin maail- Hänellä on hyvät tiedot mitä luistelija maail- Koskela sijoittui A-ryhmän 500 m:n luistelus- mancupissa 17.1.-18.12.2005 toisen päivän malla tarvitsee ja haluaa toimia sen mukaan. sa seitsemänneksi ja B-ryhmän 1000 metrillä 500 metrillä hopealle ja Pekka Koskela ylsi Päävalmentajan vaihdos oli Koskelalle hel- 2:seksi. Mika Poutala oli B-ryhmän kilpailus- pronssille. Mika Poutala oli samalla matkal- potus. Maajoukkueen ilmapiiri sai uutta sa 500 m:llä 5:s. Mika Poutala voitti Torinossa la kuudes. Toisen päivän 1000 metrillä Janne nostetta Jannen nimityksestä päävalmenta- B-ryhmän 500 m ja Janne Hänninen oli seit- sijoittui kolmanneksi, Risto Rosendahl oli 10. jaksi. Torinossa ilmapiiri oli kireä, mitä Pek- semäs. B-ryhmän tuhannella metrillä Janne ja Tuomas Nieminen 17:s. ka Koskela kommentoi Iltalehdessä: ”Minut ajettiin tilanteeseen, jossa rentoutuminen kä- vi tosi vaikeaksi. Mutta kovempi jätkä olisi kai hankkinut teltan ja muuttanut metsään.” Janne Hänninen näyttää puolisen minuuttia ja oli vasta 26:s. Mika ei (IS 2.11.2006) valmentajan ominaisuu- ollut kuitenkaan aikaansa pettynyt, sillä ei Kuva Birke Ulrich dessa luistelijalle aikatau- hän vitoselta paljon odottanutkaan. Torinon lutilannetta. Valtonen teki 2006 olympialaisiin tähtäävän Poutalan en- nätys 500 metrillä on 35,67 ja 5000 metrillä yleisluistelijoiden uutta 6.55,56. Mika keskittyy pääasiallisesti sprint- historiaa timatkoihin, joten 1500 metrin luistelu luon- nistuu häneltä paremmin. Tällä matkalla hän Yleisluistelijoiden uutta historiaa teki myös oli 14:s. Jarmo Valtonen hoitamalla tiensä yleisluis- Inzellin MM 2005 -kisojen Risto Rosendahl saavutti myös hienon si- telijoiden helmikuun MM-kilpailuihin. Kau- suomalaistiimi. Kuvassa joituksen 500 m:llä sijoittuen yhdeksännek- den 2006–2007 tason laajuutta kuvaa parhai- vasemmalta Pasi Kos- si. Ei hänenkään pitkänmatkan luistelunsa ten myös se, että kaikkiaan 8 suomalaista kela, joukkueen hieroja hollantilainen Piet Van der onnistunut ja ajallaan 7.06,25 hän oli hiukan luistelijaa – 7 miestä ja yksi nainen – ylsi Meijden, Pekka Koskela, Poutalaa nopeampi. Joukkueen kolmas Jar- maailmancuppisteille 21 matkalla. Parhaak- Risto Rosendahl, Janne mo Valtonen oli epäonninen ja kaatui viidel- si luistelijaksi valittu Pekka Koskela saavutti Hänninen, valmentaja läsataa. Hän oli etukäteen arvioiden joukku- neljä maailmancupin matkavoittoa ja oli yh- Timo Järvinen ja Mika een vahvin yleisluistelija. Jarmon aika 6.57,62 teispisteissä 3:s sekä 500 m:llä että 100 m:llä. Poutala.

270 271 Pekka Koskelan MM-pronssi – arvokisamitali 33 vuoden Koskela luisteli 1000 m:n maailman- Pekka Koskelan jälkeen ennätyksen 1.07,00 Salt Lake Cityssä luisteluaikojen kehitys

Kuvassa vasemmalta: Jan Bos Hollanti, Even Wetter Huippuluistelijat olivat kaudella 2007–2008 Valmentajana on Aimo Klemetsö. 500 m Norja, Petter Andersen oivassa luisteluvireessä. Kauden merkittä- Opiskelee teknillisessä korkeakoulussa. 1996 /47,84 Norja ja Pekka Koskela vimmästä suorituksesta 10.11.2007 vastasi 2000 / 37,95

Kuva Birke Ulrich 2003 / 35,92 Suomi. Pekka Koskela. Pekka luisteli uudeksi maa- Saavutukset: 2005 / 34,8 ilmanennätykseksi 1.07,00 USAn Salt Lake - nuorten MM 2000-kisojen 500 metrin 2007 / 34,50 Cityssä. Edellinen ennätys oli Shani Davisin pronssinen matkamitali 2010 / 34,90 vuonna 2005 luistelema 1.07,03 sekin, Salt - ulkoratojen epävirallinen 100 metrin ME 1000 m Lake Cityssä 2007 luisteltu. Shani Davis alit- 9,49 Collabossa 1996 / 1.36,32 ti Pekka Koskelan maailmanennätyksen Salt - matkakohtainen MM-pronssi Inzellissä 2000 / 1.15,03 2003 / 1.10,24 Lake Cityssä 2009 ja luisteli matkan uudeksi 6.3.2005 2005 / 1.08,76 ennätykseksi 1.06,42. - sprinttereiden MM-hopea Hamarissa 2007 2007 / 1.07,00 Kauden muita merkittäviä suorituksia oli- - maailmancupin osakilpailuvoittoja 4 (500 2010 / 1.10,21 vat Mika Poutalan sprinttereiden MM-kiso- metrillä kolme ja yksi 1000 metrillä). (http://www. jen kuudes tila sekä matkakohtaisten MM- speedskatingnews. kisojen seitsemäs sija. Luistelun laaja taso info) jatkui edelleen laajana ja sitä kuvaa parhaiten se, että kuusi suomalaista luistelijaa ylsi maailmancuppisteille 14. matkalla. Parhaak- si luistelijaksi valittu Mika Poutala saavutti mm. kakkossijan maailmancupin 100 m:llä ja viidennen sijan 500 m:llä yhteispisteissä. MM-kisat Inzell 6.3.2005 Uusi Suomen ennätys kirjattiin kaudella © DESGphoto/Lars Hagen peräti 25 kertaa 9 eri luistelijan voimin, jois- Suomalaisten pikaluistelukausi 2004–2005 ta kotimaan radoilla aikuiset tekivät yhden

huipentui matkakohtaisissa MM-kisoissa Kuva Birke Ulrich ja nuoret kymmenen sekä ulkomaan radoilla 6.3.2005 Inzellissä. Siellä maajoukkueluisteli- aikuiset kymmenen ja nuoret neljä ennätystä. joiden nousu kohti maailman kärkeä jatkui ja Pekka Koskela saavutti pronssimitalin 1000 metrillä, Risto Rosendahl oli neljäs 1500 m:llä Pekka Koskela ja Janne Hänninen seitsemäs 1000 m:llä. Pekka on syntynyt 29.11.1982 Mäntässä. Aloitti luistelun 7-vuotiaana. Pituutta hänellä on 188 cm ja painoa 84 kg. Risto Rosendahl ja Pasi Koskela Inzellin MM-2005 Seura on Seinäjoen Urheilijat.

272 273 Olympialaiset Torino 2006 Luisteluasuongelmia ja testejä tiimalasiteristä. He luulivat testaavan- sa vain kenkiä. Kaikki luistelijat huomasivat 2000-luvulla Vuoden huippuluistelun päätapahtuma varusteiden testausta heti, että terissä oli jotakin ainutlaatuista. oli talviolympialaiset Italian Torinossa Tiimalasiterät ovat luistimien edestä ja ta- 10.–26.2.2006. Olympiakisoihin osallistui Luisteluasut ovat aina puhuttaneet, sillä on kaa 1,1 mm ja keskeltä 0,9 mm paksuja. Nämä neljä pikaluistelijaa Pekka Koskela, Janne usein esitetty, että joku luistelupuku on pa- ominaisuudet mahdollistavat kaarreluiste- Hänninen, Mika Poutala ja Risto Rosendahl. rempi kuin toinen. Luistelija voi hävitä mita- lussa sen, että terä koskettaa tehokkaammin Hyvin menneen kauden jälkeen odotukset lin vaivaisten sadasosasekuntien vuoksi. koko matkalla jäähän, eli voimaa pystytään oli asetettu korkealle, mutta tällä kertaa ei ”Olen kuullut ainakin kahdeksan vuoden hyödyntämään paremmin ja vauhti kasvaa onnistumisia ja hyviä sijoituksia tullut. Mi- ajan huhuja, että joku puku on parempi kaarteessa. Suoralla luisteltaessa liukukapa- Tällä vuosikymmenellä olivat kolmet olym- talit jäivät joukkueelta saavuttamatta. Pekka kuin toinen. Oli vihdoin pakko päästä ko- siteetti kasvaa ja puristusta pystytään hyö- pialaiset: Salt Lake City 2002, Torino 2006 ja Koskela sijoittui parhaana suomalaisena luis- keilemaan ja hankkimaan faktaa”, Hänninen dyntämään paremmin. Luistelijan on hel- Vancouver – Oval Richmond Kanada 2010. telijana 10:lle sijalle 500 metrin yhteispisteis- perustelee suomalaisluistelijoiden historian pompi hallita suoritusta sekä suoralla että Salt Lake Cityssä Suomea edustivat Janne sä, ja Janne Hänninen oli samalla matkalla ensimmäistä tuulitunnelitestiä. kaarteessa. (Speedskating World 2/2000) Hänninen, Risto Rosendahl ja Vesa Rosen- viidestoista. Pukutestit paljastivat trikoiden välillä dahl. Torinossa olivat mukana Pekka Kos- Koskela lähti Torinon olympiakisoihin puolen prosentin eroja ilmanvastuksessa. Se

kela, Janne Hänninen, Mika Poutala ja Risto suurin odotuksin, 1000 m:n hallitsevana voi merkitä 1000 m:n luistelussa 0,2 sekunnin Pekka Koskelan luistelu- Rosendahl. Vancouverissa luistelivat Mika maailmanmestarina. Kisat menivät pieleen tappiota tai hyötyä. asu petti kesken kilpailun. Poutala, Pekka Koskela, Tuomas Nieminen mm. koska Pekka treenasi ennen kisoja lii- ”Puku valmistetaan jopa yhdestätoista Vaikuttikohan luisteluasun ja Markus Puolakka. Sijoitukset eivät vastan- kaa ja kylmissä olosuhteissa. Seinäjoella hän eri kankaasta”, Koskela sanoo ja hypistelee repaäminen loppuaikaan? neet odotuksia näissä kolmessa olympiata- harjoitteli 20 asteen pakkasessa, kun olisi pi- maajoukkueen käyttämää hollantilaisvalmis- pahtumassa. tänyt levätä. teista Lorini-asua. ”Tässä on tuplakerrosta ja verkkopintaa, joka on karhennettu.” Testipäivä maksoi luisteluliitolle 5 000 eu- alt ake ity ancouver icmond S L C 2002 V - R roa. Testi sisälsi pukujen ja optimaalisen luis- Kanada 2010 teluasennon testausta. (HS 15.12.2006) Parhaan sijoituksen saavutti Janne Hänninen ollen 2x500 m:n luistelussa sijalla 15 yhteis- Mika Poutalan hyvien tulosten perusteella Välinekehittelyä pisteissä ajoilla 35,18 ja 35,15. 1000 m:n mat- ennen olympialaisia odotettiin mitalia 500 kalla hän sijoittui sijalle 10, aika 1.08,45, ja m:n luistelusta ja se olikin lähellä, kun Mika Vuonna 1998 kanadalaiset kehittivät tiima- 1500 metrillä sijoitus oli 13, aika 1.46,04. sijoittui ensimmäiseksi 500 m:n luistelun en- lasiterät pikaluistelijoita varten. Nykyään Muiden sijoitukset jäivät vaatimattomiksi. simmäisellä kierroksella, mutta toinen luis- tiimalasin ominaisuuksia hyödynnetään las- Risto Rosendahl oli 1000 m:n luistelussa 33. telu epäonnistui ja hänen sijoituksensa oli kettelussa ja murtomaahiihdossa. Samoihin ajalla 1.10,7 ja 1500 metrillä 32. ajalla 1.48,57. yhdestoista ja lopullinen sijoitus 5:s. Muihin aikoihin Hollannissa Hans Veldhuis testasi Vesa Rosendhal luisteli 1500 metrillä ajan talviurheilulajeihin verrattuna suomalais- tiimalasiteriä, joiden tekniset ominaisuudet 1.48,02 sijoittuen sijalle 27, ja 2x500 m:n luis- luistelijoiden suoritus oli kuitenkin hyvä, olivat erilaisia kuin kanadalaisten luistimien.

telussa hän oli 9. ja 12. ajoilla 35,58 ja 35,51. Mikan luistelun ansiosta. Hollantilaisille testaajille ei kerrottu ennen Kuva Birke Ulrich

274 275 Polvivamma oli pilata kohtainen ennätyksensä. Etelä-Korean Lee misade. Olosuhteet olisivat olleet epäreilut Kyu-Hyeok oli vielä parempi. Edellisen osalle luistelijoista. Sisällä hallissa sen sijaan Pekka Koskelan arvokisamitalin Pekka hankki kaksi vuotta oli loistavat olosuhteet, ja uusittu jää saattoi luistelukauden sitten ja sitä edellisen luisteli Leo Linkove- olla Euroopan nopein. 2007- SLL:n kuva-arkisto si ensimmäisissä virallisissa sprinttereiden Polvivamma syntyi suojuoksussa heinä–elo- MM-kisoissa 1972. Virallisissa tilastoissa ei kuun taitteessa Seinäjoella 2006. Ensimmäi- huomioida yhteispistekisojen matkamitalei- Kiitäjät kovassa koulussa sen tarkastuksen jälkeen paranemisennuste ta, joita Koskelalla on kaksi 500 m:n voitoista oli huono, sillä tiedossa oli puolen vuoden Hamarissa. – urheilukoulu antaa toipilasaika. Tilanne kuitenkin muuttui, kun Nämä suoritukset veivät Koskelan maa- harjoitteluaikaa vasen polvi operoitiin ja todettiin, että pelät- ilman huippuluistelijoiden kärkijoukkoon. tyä eturistivammaa ei löytynytkään. Suoritusten arvoa nostaa vielä se, että hä- Urheilujoukot perustettiin runsaat 30 vuotta Runsaan kahden kuukauden jälkeen leik- nen suojuoksussa loukkaantunut polvensa sitten presidentti Kekkosen aloitteesta. Ur- kauksesta Koskela alkoi luistella Berliinin jouduttiin kesällä 2006 leikkaamaan. Toipu- heilukoulu on toiminut Lahdessa 16 vuotta. hallissa, josta hän jatkoi vielä harjoittelemaan misennuste ei ollut kovin hyvä, sillä siinä Urheilukoulussa varusmiehen palveluaika kahdeksi viikoksi Erfurtin halliin. Saksan lei- ennustettiin jopa puolen vuoden kilpailu- on 11 kuukautta. Kaikki koulutetaan vähin- rin jälkeen Pekka luisteli 500 metriä niinkin taukoa, mutta toisin kävi, vaikeuksista huo- tään tiedustelualan reservin aliupseeriksi. hyvin kuin 35,5. Tämä oli tilanteeseen näh- limatta menestystä tuli. Pääsykokeisiin hyväksytyn asevelvollisen den kova aika. Loukkaantumisen jälkeen Leen voitto oli niukka, mutta ilman muuta pitää olla kansaivälistä nuorten tai yleisen Pekalla oli vielä vähän jääharjoittelua; sekin oikeutettu. ”Maailman tämän hetken paras sarjan huipputasoa. Lisäksi lajin pitää olla Tietokulma oli enimmäkseen tekniikan hakemista. Ta- sprintteriluistelija voitti”, tiivisti päävalmen- olympia- tai MM-kilpailujen ohjelmassa. myönteistä. Siitä oli erinomaisena osoitukse- Urheilukoulun luistelu- ryhmä valmentajineen. Ajat muunnetaan voitteena jalan kunnolle oli, että se kestää taja Janne Hänninen. Lee Kyu-Hyeok on pit- Varusmiesten sotilaskoulutus ja urheiluval- na Jannen ja Vesan kuukauden valmennus- Vasemmalta Janne Hän- pisteiksi ns. sama- kyykystä 175 kiloa 12 toiston sarjana. Reiden kän linjan luistelija. Hän oli mukana jo Lil- mennus suunnitellaan toisiinsa sopiviksi. leirimatka Yhdysvaltoihin. ninen, valmentaja Pasi log–systeemin avul- ympärysmitastakin lähti toipilasaikana kuu- lehammerin olympialaisissa 1994, ja luisteli Kesäkuun alussa muutaman vuoden tau- Ennen palvelukseen astumista käytiin pe- Koistinen, Marko Karppi- la. 500 metrin aika si senttimetriä. vielä 29-vuotiaana voittoon. (HS 22.1.2007.) on jälkeen palvelukseen astui myös joukko rusteellisesti läpi valmennusohjelmat lajiliit- nen, Vesa Rosendahl ja on suoraan luisteli- Samuli Ollanketo. jan pistemäärä. Esi- Mika Poutalakin pääsi tavoitteeseensa si- pikaluistelijoita. Lupaavat miesluistelijat Jan- tojen sekä henkilökohtaisten valmentajien joittumalla 16 parhaan joukkoon. Sijoitus oli ne Hänninen, Vesa Rosendahl, Marko Karp- kanssa. Urheilukoulu ei siis pyri mitenkään merkiksi Koskelan Hamarista 2007 aika 34,80 antaa 15:s. Sunnuntaina Mika sijoittui 500 metrillä pinen ja Samuli Ollanketo olivat päättäneet katkaisemaan luistelijan vakituista valmen- pisteet 34,800. 1 sprinttereiden MM-hopeaa yhdeksänneksi. yhdistää huvin ja hyödyn ja käyttää hyväksi nussuhdetta, vaan sitä pyritään tukemaan. 000 metrin aika Pasi Koskela luisteli 500 m:llä oman en- puolusvoimien kädenojennusta huippuluis- Harvinaisten lajien lajivalmennus joudutaan muutetaan sekun- Pekka Koskela on kivunnut pikaluistelun ar- nätyksensä 35,98. Risto Rosendahlilla eivät telulle. Ryhmävalmentajana oli maratonluis- hoitamaan usein liittojen valmennusapua neiksi ja jaetaan kahdella. Koskelan vokilpailujen palkintopallilla porras portaal- kilpailut sujuneet yhtä hyvin, sillä hänen telun huippuihin lukeutuva Pasi Koistinen. käyttäen. aika 1.09,03 antoi ta ylöspäin. Kaksi vuotta sitten MM-pronssi kilpailunsa sortuivat kahteen varaslähtöön Harjoitteluolosuhteet Lahdessa ja sen Eräänä valmentautumista ja sen tason oi- 500 metrin keskia- Inzellissä, ja nyt kauden merkittävin suoritus ja hylkäämiseen. (IS 2.11.2006.) ympäristössä olivat erinomaiset, kertoivat keana pitämistä helpottavat kolmen viikon jaksi 34,515 ja kah- oli Pekan luistelema sprinttereiden MM-ho- Onneksi Hamarin kilpailut olivat hallissa, luistelijat Luistelija-lehdelle. Jäiden tultua välein tehtävät seurantatestit. Näillä testeillä den matkan yhteis- pea Hamarissa. Pekan ajat ja sijoitukset oli- sillä huonon sään vuoksi ensimmäinen päivä he pääsivät heti Oulunkylään jääharjoitte- pyritään varmistamaan, että kunnon raken- pisteiksi muodostuu vat (1) 34,80 (7) 1.09,03 (1) 34,94 (7) 1.09,17. olisi jouduttu peruuttamaan. Ensin oli pieni luun. Koulun johdon ja valmentajan suhtau- taminen on aikataulussa. (Luistelija 3/1995) 69,315. Yhteispisteet 138,840 olivat hänen henkilö- pakkanen, mutta iltapäivällä alkoi tuuli ja lu- tuminen luistelijoihin oli reilun asiallista ja

276 277 Sprinttereiden SM 2002 -kilpailut Oulunkylässä Sprinttereiden SM 2002 -kilpailut Oulunkylässä 21.–22.12.2001, miehet 21.–22.12.2001, naiset Kuva Pentti Pekkala Kuva Pentti Pekkala

Sprinttereiden kauden 2001–2002 suomen- Sprinttereiden SM 2002 yhteispisteiden voittaja- Naisten sprintin voitti Johanna Laine yhteis- Sprinttereiden SM 2002 yhteispisteiden voittaja- mestaruuden voitti Janne Hänninen uudella kolmikko, vasemmalta Jarmo Valtonen, Janne pisteillä 177,615, mikä oli hänen kauden pa- kolmikko, vasemmalta Susanna Potka, Johanna yhteispisteiden Oulunkylän rataennätyksel- Hänninen ja Pekka Koskela. ras yhteispistetuloksensa. Toiseksi tuli Anna Laine ja Anna Horsmalahti lä 151,355, toinen oli Pekka Koskela ja kol- Horsmalahti, joka luisteli kauden parhaat mas Jarmo Valtonen. Mika Poutala oli neljäs. tuloksensa 500 m:llä ja 1 000 m:llä sekä pis- Samoissa kilpailuissa kilpaili myös Esa Puo- teissä. Kolmanneksi tuli Susanna Potka, jo- lakka (Masters 40) ja hänen poikansa Markus ka yhteispisteissä teki myös kauden parhaan (AG 17). Esa vielä tällä kertaa voitti poikansa tuloksensa. Anna Mari Lehtonen oli neljäs. sijoittuen yhteispisteissä kuudenneksi. Mar- Kaikki neljä ensimmäistä saavuttivat yhteis- kus Puolakka oli kolmastoista. pisteissä kausiennätyksensä.

278 279 Sprinttereiden SM 2002 -joukkuekilpailut 21.–22.12.2001 järjestötoimintaa

Kuvassa takarivissä vasemmalta HLK:n Internet-sivut uudistuvat joukkue Janne Hänninen, Markus ja Esa Puolakka, HTL:n joukkue Jarmo Valtonen, Luisteluliiton internet-sivut uudistuivat Mika Poutala ja Robert Brandt. Edessä va- kokonaan huhtikuun alkupuolella. Sivujen Kuva Pentti Pekkala semmalla SUn joukkue Tuomas Nieminen, uusi ilme on entistä raikkaampi ja nykyaikai- Pasi ja Pekkka Koskela. sempi. Sivujen pääpaino on ajankohtaisissa asioissa, joista pyritään tiedottamaan sivuil- la mahdollisimman nopeasti. Sivujen tekni- sestä toteuttamisesta vastaa Oulun Tarmon webmasterinakin tuttu Irko Aarnio. Sivujen tuottamisen työt on jaettu siten, että varsi-

naisen sisällön tuottamisen ja toimittamisen Internet-sivut uudistettiin tekee luisteluliitto ja sivujen esille laittamisen Ilkka Rahnasto jatkoi entistä raikkaammiksi ja ja ulkonäön ylläpidon tekee webmaster. puheenjohtajana nykyaikaisemmiksi. Sivuilta löytyy niin ajankohtaisia tiedotteita kuin myös talven ja kesän tapahtuma- Ilkka Rahnasto jatkoi puheenjohtajana. Liit- tietoja sekä mm. maajoukkueluistelijoiden tohallituksessa jatkoivat myös muut ero- henkilökuvia, luistelun historiaa sekä osto- ja vuorossa olleet jäsenet Martti Heino, Maija myyntipalsta. Horsmalahti, Pentti Kiiskinen ja Taisto Luo- Kuvassa takarivissä vasemmalta toharju. Muut hallituksen jäsenet olivat Pert- Kangasalan Voiton joukkue Riikka Hannu Koivu ti Niittylä, Pekka Pajunen, Tapani Potka ja Martin, Jaana Toskala ja Minna Malm, Anne Sällylä. HTL:n joukkue Johanna Laine, Mirka sprinttereiden MM-kisojen Kuva Pentti Pekkala Savolainen ja Mari Kaivanto. Edessä va- apulaistuomariksi uoren uomen semmalta Valkeakosken Hakan joukkue N S Minna Möykky, Annamari Lehtonen ja Kansainvälinen luisteluliitto ISU nimitti paikallistukea Anna Horsmalahti. Hannu Koivun Inzellin sprinttereiden MM- luisteluseuroille kilpailujen miesten apulaistuomariksi. Näi- den kilpailujen lisäksi hänellä riittää kan- Opetusministeriön ja Nuoren Suomen pai- sainvälistä vientiä muutenkin, sillä talven kallistukea jaettiin nyt toista vuotta peräk- tuomaritehtäviin kuuluu lisäksi Heeren- käin. Urheiluseuratukea haki kaikkiaan lähes veenin ja Helsingin maailmancupien sekä 900 hanketta. Luisteluseuroista paikallistuki EYOD-talvipäivien tuomaritehtävät. myönnettiin KENSUlle Jyväskylään pikaluistelun harrasteryhmälle sekä Seinäjoen Urheilijoiden Skating Fun Clubille.

280 281 Luisteluväen risteily

Mennyttä kautta muisteltiin Viking Cinde-

rellalla 21.1.–22.4.2001. Risteilyllä jaettiin SLL:n kuva-arkisto tunnustuspalkintoja luistelijoille, valmentajille ja seuraväelle. Uusien Suomen enätyksi- en tekijät palkittiin kunniakirjoilla. Palkittuja huipun olivat mm. kuvassa olevat Risto Rosendahl, Pekka Koskela, Annamari Lehtonen ja Tee- tuntumassa mu Heikkilä.

Suomen Luisteluliiton toiminnanjohtaja Sauli Pollari ojentaa vuoden uurastajapalkinnon Heikki Forsmanille ansiokkaasta seuratyöstä.

Yläkuvassa vasemmalta Vesa Rosendahl, Pekka Koskela, Annamari Lehtonen ja Teemu Heikkilä. Alakuvassa Ilkka Rahnasto ojentaa Anna Horsmalahdelle palkinnon vuoden luistelusuorituksesta. SLL:n kuva-arkisto SLL:n kuva-arkisto

matka jatkuu

282 283 matka jatkuu kohti huippuluistelun kärkeä ei ole sallittua. Se tiesi sitä, että hän joutui luistelemaan Berliinissä B-ryhmässä, jonka Suomalainen pikaluistelu eli vahvaa kehi- luistelun aika oli 34,86, jolla Mika sijoittui en- sitten voitti. Ykköstila nosti Koskelan takai- Lähtönopeus on tär- tyksen aikaa koko 2000-luvun, ja kehitys simmäiseksi, mutta toisen 500 m:n luistelun sin A-ryhmään. Kuinka meni 1000 metriä? keä pikamatkoilla. Siksi jokainen kilpai- jatkui myös kaudella 2009–2010. Kauden aika 35,18 vei hänet sijalle 11 ja pudotti yhtei- Kilpailuissa oli myös muita suomalaisia;

lija virittää lähtönsä merkittävimmät kisat olivat talviolympia- sajalla 70,040 viidenneksi, mikä oli kuitenkin Tuomas Nieminen oli B-ryhmässä yhdeksäs © DESGphoto/Lars Hagen parhaaksi mahdol- laiset Vancouverissa Richmond Olympic Poutalan henkilökohtainen ennätys. Jeremy ja Markus Puolakka 17:s. Niko Räsänen luis- liseksi. Mika Pouta- Oval radalla 12.–28.02.2010. Mika Poutala Wotherspoonin 500 metrin ennätysluistelus- teli 1500 metrin B-ryhmässä 23:nneksi. la käyttää lähdössä oli Vancouverin olympialaisten 500 metrillä sa ensimmäinen sata metriä taittui ajassa 9,59 Merkille pantavaa oli, että median kiin- kolmipisteasentoa, viides. Sijoitukset ratkottiin kahden luiste- ja loppuaika oli 34,04. Voitiinkin todeta, että nostus pikaluistelua kohtaan lisääntyi suo- josta voi ponnistaa heti molemmilla ja- lun yhteisajalla. Hän johti kisaa avausmat- Koskela ja Poutala olivat luistelusuorituksil- malaisten pikaluistelijoiden maailmanme- loilla. Lisäksi hän kan jälkeen. Mikan ensimmäisen startin 100 laan aivan maailman kärjen vauhdissa. nestyksestä johtuen. Poutalan ja Koskelan käyttää käteen tiu- metrin väliaika oli 9,55 ja loppuaika 34,86, onnistumiset huomattiin mediassakin. kasti istuvia hansko- joka oli lopulta kahden lähdön nopein. Pika- printtereiden kisat ja, joiden kärjessä luistelun 500 metrillä mestaruudet ratkesivat S MM- Kuvassa Team Finland harjoittelemassa Berliinin ke- on pieni pala hiek- sekunnin sadasosien eroilla. Mika, Suomen säkisojen yhteydessä 26.7.08. Edessä Mika Poutala, kapaperia luiston Jarmo Valtonen, Tuomas Nieminen ja Kaj Humisto. estona. sprintteriluistelun ykkönen, jäi Vancouverin Sprinttereiden MM-kisoissa Mika Poutala Mika Poutala Luisteluliiton päävalmentaja Janne Hännisen kanssa. Janne on Poutalan Avaussatanen on olympialaisissa mitalista niukat 0,03 sekun- oli 6:s. Maailmancupissa pisteille ylsi neljä henkilökohtainen valmentaja. loppuajan kannalta tia. Hän oli lähellä jopa olympiakultaa, mut- suomalaista luistelijaa. Parhaaksi luistelijaksi kaikkein tärkein. ta kohtalokas horjahdus toisessa luistelussa valittu Mika Poutala saavutti kolmannen si- Poutalan mieles- pudotti hänet viidenneksi. Ensimmäisen jan maailmancupin 500 m:llä ja 7. sijan 1000 Nuoret lähestyvät Mika Poutalan luis- tä 9,7 sekunnin m:llä yhteispisteissä. teluaikojen kehitys väliaika on loppu- kansainvälistä kärkeä tuloksen kannalta 500 m © DESGphoto/Lars Hagen Nuorten sarjassa Tommi Pulli nousi kohti hyvä. Koskelan ja oskelalle maailmancup 1998 / 45,57 Poutalan ajat ovat K - kansainvälistä kärkeä luistelemalla junio- 2002 / 38,17 tunnetun pikajuok- voitto Berliinissä reiden MM-kisoissa parhaalla matkallaan 2003 / 35,68 sija Boltin 100 m:n 1500 m:llä kuudenneksi nuorten SE-ajalla ja 2006 / 35,88 aikaa parempia. Us- 2007 / 34,65 Pekka Koskela nappasi Berliinissä maail- nuorten maailmancupin yhteispisteissä 1500

ain Boltin MM-aika © DESGphoto/Lars Hagen 2009 / 34,38 on 9,578 ja Kos- mancuposavoiton 500 metrin luistelussa. m:llä neljänneksi sekä 1000 m:llä seitsemän- 2010 / 34,86 kelan epävirallinen Tämä oli hänelle innostuksen paikka, sillä neksi. Nuorten maailmancupin pisteille pää- 1000 m ulkojään ME-aika on edellisestä voitosta oli jo kaksi vuotta. Kos- si seitsemän luistelijaa 15 matkalla. Erityisen 1998 / 1.31,76 9,49. Aika on tehty kelan aika Berliinissä oli 34,90. Cupin avaus ilahduttavaa oli neljän tytön nouseminen 2002 / 1.14,02 500 m:n luistelussa. Heerenveenissä meni pilalle, koska hänet maailmancupin pisteille. Nuorten kehitty- 2003 / 1.10,42 Japanilainen Masaki 2005 / 1.09,40 hylättiin 500 metrillä. Hän nosti maalilinjalla minen antoi uskoa myös tulevaisuuteen. Kobayashin satasen 2009 / 1.07,24 väliaika oli 2003 luistimensa kärjen venytyksessä ylös, mikä Uusia Suomen ennätyksiä tehtiin 20 kertaa 2010 / 1.09,88 MM-kisoissa 500 ulkomailla ja kotimaan radoilla. Kuvassa Poutala startissa kolmipisteasennosta. Käsis- metrillä 9,37. (HS) sä tiukasti istuvat hanskat ja sormenpäissä hiekkapa- peripalat luiston estona.

284 285 Luistelijoiden maailmancup lantilainen Simon Kuipers ajalla 1.09,92. Muut Hänninen toinen ja Koskela kolmas Inzellin MC:n 500 suomalaiset jäivät mc-pisteittä. Risto Rosen- -kiertue 2005 dahl oli 11., Mika Poutala 15. ja Tuomas Nie- metrillä minen 22:s. Hänninen totesi luistelun alkavan Yleisluistelijoiden maailmancuposakilpailu vähitellen sujua ja lupasi saada tekniikkansa Sprintteriluistelijat joutuivat taistelemaan 36,2. Suomalaismenestystä täydensi Mika käynnistyi 3.12.2005 Hollannin Heerenvee- kohdalleen joulutauon aikana. Pekka Koske- vielä yhden viikonlopun maailmancupin Poutala luistelemalla kuudenneksi ajalla nissä miesten 1500 metrin B-divisioonan killa ei ollut luisteluunsa tyytyväinen. Hän kui- pisteistä ennen joulutaolle pääsyä. Suo- 36,37. Tuomas Nieminen oli 11. ja Risto Ro- pailulla. Sen voitti Italian Ippolito Sanfratello tenkin luotti omien tulostensa paranemiseen. malaiset sprintteriluistelijat saivatkin In- sendahl 17:s. ajalla 1.47,66. Suomalaiset jäivät mc-pisteittä, – ”Kulma” oli 1000 metrin luistelussa ihan zellissä 18.12.2005 mitä heiltä odotettiin. sillä Risto Rosendahl luisteli ajalla 1.50,39 si- kunnossa 600 metriin saakka ja siinä kaikki Sekä Janne Hänninen että Pekka Koskela Räppäävä pikaluistelija Mika jalle 10. Jarmo Valtonen oli 13. ajalla 1.50, 83. näytti vielä hyvältä, mutta asento tippui lii- nousivat 500 metrin maailmancupkilpailu- Poutala B-divisioonassa jaetaan pisteitä kahdeksalle kaa viimeisellä kierroksella. Lingotto-halli oli jen palkintokorokkeelle. Hänninen luisteli parhaalle luistelijalle. hieno, mutta jää oli hidas, koska se oli likainen kakkoseksi ajalla 36,19, kun voittaja venä- http://www.yle.fi/urheilu/kolumnit/rap- Torinossa 10.12.2005 kilpalivat sprintte- kaikesta rakennuspölystä. Calgaryn jääasian- jän Dmitry Dorofeyev pyyhkäisi matkan ai- paava_luistelija/2009/06/nyt_kaivetaan_ rit mc-sijoituksista. Janne Hänninen sijoittui tuntija tulee paikalle auttamaan jäänteossa. kaan 35,88. Koskelan kolmostila irtosi ajalla nopeus_esiin_1336348.html neljänneksi ja Pekka Koskela viidenneksi 1000 (SLL:n lehdistötiedotteita.) metrin B-divisioonassa. Kilpailun voitti hol- DESGphoto DESGphoto

World Cup 2005 Inzell 17.–18.12.2005 World Cup finaali Heeren- Kuvassa keskellä 2. veen 12.–14.3.2010. Mika päivän 500 m:n voittaja Poutala kuvassa oikealla, Dmitrij Dorojev, vasem- keskellä voittaja Hollannin malla Janne Hänninen, Jan Smeekens ja USA:n 2. sija ja oikealla Pekka Jan Smeekens vasem- Koskela, 3. sija. malla.

286 287 Seinäjoen Urheilijat on voittoon kiitäneen Sven Kramerin käyttämä Fredriksen. 13. kokonaiskilpailussa sijoittu- oli 11. Pidemmillä matkoilla ei Risku hyvistä aika 1.53,72. nut Tommi Pulli oli ainoa mukana ollut suo- luisteluistaan huolimatta pystynyt yhtä hy- järjestänyt neljät nuorten Tyttöjen puolella yhteispisteissä Wustin malainen poikaluistelija. Hänen urakointinsa viin sijoituksiin. Sairastelusta kisojen alla MM-luistelut seurana palkintopallilla nousivat Hollannin tuotti 1000 metrin hopeamitalin lisäksi 500 kärsinyt Saana Hyttinen suoriutui lopulta Annette Gerritsen sekä Korean Hwa Sang metrillä sijan 12, 1500 metrillä sijan 9 ja 5000 omasta urakastaan tyydyttävästi huomioi- Seinäjoen Urheilijat on ollut pikaluisteluseu- Lee. Jos oli hollantilaisilla paljon ilonaiheita metrillä sijan 22. den seinäjokelaisen vaikean lähtökohdan rana Suomen aktiivisimpia urheiluseuroja ja vuoden 2005 nuorten kisoissa, niin suoma- Tyttöjen puolella kotiyleisöä ilahdutti eri- kotikisoihin. se voidaan mainita erityisesti kansainvälis- laisittain ne jäivät vähiin. Poikien puolella tyisesti Seinäjoen Urheilijoiden Elina Riskun Tyttöjen maailmanmestariksi yhteispisteis- ten junirien MM-kilpailujen järjestäjänä. En- parasta antia oli Lauri Potkan sijoitus (29.) suoritukset 500 metrillä. Hänen toisessa luis- sä kruunattiin Tsekin Karoliina Erbanova, jon- simmäiset kisat järjestettiin 1995 toiset 2000, 500 metrillä. Muuten suomalaiskolmikon telussa tekemänsä Suomen ennätys 41,42 riit- ka takana muut mitalit veivät hollantilaiset Pi- ja sarja jatkui aina näihin vuosiin saakka. Potka, Teemu Heikkilä ja Mikko Poutanen ti tässä osakisassa komeasti seitsemänteen tien Keulstra ja Lotte Van Beek. (Paavo Eloniemi.) Kolmannet nuorten MM-luistelut vuonna sijoitukset kivikovassa seurassa pyörivät 40 laan, ja 500 metrin kokonaiskilpailussa Risku 2005 jäivät historiaan suurena hollantilais- molemmin puolin, joten suomalaiset olivat juhlana, sillä näissä kolmansissa Seinäjoen hakemassa näistä kisoista lähinnä kansain- kisoissa nousi kaksi luistelijaa ylitse muiden. välistä kokemusta. Tyttöjen puolella pätivät SU kärkiseura Myöhemmin aikuistenkin arvokisoja hallin- samat sanat kaksikkoon Elisa Arvo sekä Pia pikaluistelussa neet Sven Kramer ja Irene Wust kahmivat Humisto, sillä heidän sijoituksensa pyörivät Vuosikymmenien ai- Jouppilanvuoren tekojäältä useampia kulta- 40 molemmin puolin. © DESGphoto/Lars Hagen kana luotiin vahva mitaleja kaulaansa. Niinpä kisojen teknisenä Seinäjoen neljännet Nuorten MM-kilpailut pohja seinäjokelai- johtajana häärinyt kolminkertainen olympia- luisteltiin 25.–27.2011 Jouppilanvuoren te- selle pikaluistelul- voittaja Ard Schenk saattoi hymyissä suin kojäällä. Näiden kilpailujen sinivalkoiseksi le. Aimo Klemetsö seurata tuona helmikuisena viikonloppuna tähdeksi nousi kotiradallaan kiitänyt Tommi oli luomassa 60–70 (18.–20.2.2005) Kramerin ja Wustin esityksiä Pulli, jonka kaulaan ripustettiin 1000 metrin -luvulta lähtien tä- tä pohjaa tekemällä runsaslukuisen hollantilaiskannattajajoukon kisan jälkeen hopeinen mitali. Seinäjoke- laadukasta valmen- kanssa. laisen aika kilpailujen viimeisenä päivänä nustyötä, ja 2000-lu- Poikien puolella yhteispisteissä himmeim- luistellussa kisassa oli 1.14,90, ja se jäi kisan vulla kuvaan tuli mille mitaleille Kramerin jälkeen sijoittuivat voittaneen Korean Kim Sung-Kyun notee- mukaan myös Pir- Hollannin Wouter Olde Heuvel sekä Norjan rauksesta lähes sekunnin (1.13,95). Pullin jo Lehtinen. Anneli Håvard Bøkko. Näissä Seinäjoen kisoissa suorituksen arvoa nostaa vielä se, että sei- Riskun (Repola) panos on ollut erityisen tehtiin poikien puolella myös kansainvälistä näjokelainen urakoi kisoissa toden teolla ja voimakas luistelu- luisteluhistoriaa, kun mukana oli ensimmäis- sunnuntain mitaliluistelu oli hänelle jo viides koulua kehitettäes- tä kertaa intialainen luistelija Adita Pun. Hän kova kisa kolmen päivän aikana. sä. Tänä päivänä osallistui 500 metrin ja 1500 metrin matkoil- Poikien puolella pitkiä matkoja sekä yh- Kuvassa luistelevat naisjuniorit Liisa Yli-Ojanperä, Anneli huolehtii pe- le. Kanadalaisen Dennis Morrisonin (37,40) teiskilpailua hallitsi Norjan Sverre Lunde rusasioiden opetta- Elina Risku ja Saana voittamassa 500 metrin kilpailussa Punin Pedersen, joka voitti kaksi maailmanmes- misesta ja Pirjo val- Hyttinen, kaikki kolme mennuksesta. aika oli 1.09,58. 1500 metrin luisteluun in- taruutta. Pedersenin takana norjalaisten Seinäjoen Urheilijoiden tialaiselta kului aikaa 3.29,91, mikä tulos oli kolmoisvoiton yhteispisteissä varmistivat pikaluistelijoita ja tulevai- reilut 1,5 minuuttia hitaampi kuin matkan Simon Spieler Nilsen ja Kristian Reistad suuden lupauksia.

Pikaluistelija ja ”pohjantähti” voitti erikoispalkinnon urheilu- toimittajaliiton AIPS:n ja Adi- daksen valokuvauskilpailussa vuoden 1986 urheilukuvista. Kuva on hollantilaisen Hans Heusin näkemys 100 kilometrin pikaluistelukilpailusta.

Welt Cup 7.–9.11.2008 Berliinissä. Kuvassa Markus Puolakka kisaa tasatahtia Philip Brojakan kanssa.

SLL kuva-arkisto

290 291 maratonluistelu

Kuva Fred Geers Suomalaisia puraisi maratonluistelun kärpä- tunnissa. Tietyt luistelupiirit Hollannissa nen ja erityisesti kuopiolaisia, ja laji alkoi ke- halusivat kuitenkin varmistaa jokavuotisen hittyä Suomen Luisteluliiton ja sen seurojen koitoksen luonnonjäällä, ja niin syntyi vaih- piirissä. toehtoinen yhdentoista kaupungin luistelu, Hollantilaiset toivat maratonluistelun jonka takana oli säätiö. Tämä säätiö järjesti Suomeen. Maratonluisteluksi kutsutaan luis- ensimmäisen Alternatieve Elfstedentochtin telumatkoja, jotka ovat pidempiä kuin pisin vuonna 1974 Norjassa kuten myös vuonna kilpailtava pikaluistelumatka 10 000 m. 1975. Ja silloin heräsivät myös virkeät suo- Hollannin luisteluperinteet yltävät jopa malaistoimijat Hollannissa, Finnair ja MEK, 1800-luvulle. Vuonna 1909 järjestettiin ensim- perustaen Finse Meren Marathon (Suomen mäinen De Friesche Elfstedentocht (Frieslan- Järvimaraton) -yhdistyksen ja saivat tapah- din yhdentoista kaupungin luistelu) Pohjois- tuman Suomeen. Alkuun 1976–1982 tapahtu- Hollannin jäätyneillä kanaaleilla 200 km:n ma oli melkein vuorovuosina Lahdessa, Ro- pituisena luistelukilpailuna. Nimen mukai- vaniemellä ja Oulussa, välillä 1983 USAssa ja Maratonluistelijat sesti luistelureitti kulkee 11 kaupungin läpi. ensimmäisen kerran Kuopiossa 1984. Jyväskylän Viitaniemessä. Kuvassa äärimmäisenä Ajanjaksona 1909–1997 Elfstedentocht on jär- Talvet alkoivat olla epävarmoja myös Suo- vasemmalla Oiva Repo jestetty kaikkiaan 15 kertaa. Hollantilaisten messa, joten ainakin Lahtea pohjoisemmaksi ja muut luistelijat Jesse innokkuudesta luisteluun antaa parhaiten piti päästä. Oulussa luistelu tapahtui meren Saikkonen sekä Hannu kuvan Elfstedentochtin osallistujamäärän jäällä, jossa olosuhteet ovat tuulisen ankarat. Papunen. rajoittaminen 16 000 luistelijaan. Päivä on suuri kansallinen juhlapäivä, jolloin koulut ovat kiinni ja kaikki ovat joko luistelureitin varrella tai televisioiden äärellä. Voittaja on Touho Kuva suuri kansallissankari.

Hollannin kanaalien jäätyminen epävarmaa suunta pohjoiseen Kuvassa luistelijat Kallaveden jäälle auratulla radalla, jolla on menossa Kuopion luistelumaraton. – ! 1960-luvulla Elfstedentochtin jokavuotinen järjestäminen alkoi jo tulla epävarmaksi. Järjestelyorganisaatio on olemassa ja se on hälytysvalmiudessa, mikäli kanaalit alkavat jäätyä, saaden kisan pystyyn tarvittaessa 24

292 293 Hollantilaiset mielivät varmoihin talvisiin rotaan olleen noin 10 000 henkeä ja erilaisia olosuhteisiin järven jäälle. Ja niinpä kesällä oheisohjelmiakin oli järjestetty varsin run- 1983 tiedusteltiinkin, olisiko Kuopio halu- saasti. Ensimmäisinä Kuopion Luisteluma- Kuva Fred Geers kas järjestämään maratonkilpailut Kallave- ratonin järjestäjinä mainitaan Finnair, MEK, den jäällä. Kuopio otti heti asian omakseen, Suomen Luisteluliitto ja Kuopion Matkailu- vaikka laji oli täysin tuntematon ja luistelu- palvelu. Tapahtuma onnistui kaikin puolin ratojen rakentaminen pikaluistelijoille järven hyvin ja hollantilaiset olivat tyytyväisiä luis- jäälle tiedettiin suureksi urakaksi. Tokihan teluolosuhteisiin. Kuopiolla löytyy omat luisteluperinteensä. Ensimmäisellä Kuopion Jäämaratonilla Kuopion Luisteluseura perustettiin jo v. 1900, menestyivät hyvin mm. 200 km matkalle ja Linnanlahden luistelurata on ollut erittäin osallistunut Timo Oinonen, Paavo Keinä- ahkerassa käytössä vuodesta 1936 lähtien nen, Lauri Känninen ja Paavo Pentikäinen. läpi vuosikymmenten aina näihin päiviin Vuonna 1984 Timo Oinonen oli 200 km:n saakka. Nyt sen päivät alkavat olla luetut, matkalla 22. ja 1986 vastaavasti 12. sekä 1987 sillä rata on jäämässä rakentamisen alle. Ja 100 kilometrillä toinen. Vuonna 1988 Juhani onhan kuopiolaisilla meriittejä sekä pika- Rissanen oli 100 kilometrillä hienosti toinen. että taitoluistelupuolella, eikä kilpailujen Niinpä seuraavana talvena oli vuorossa järjestäminen ole täällä mikään uusi ilmiö. Kuopion II Jäämaraton. Nimenmuutos joh- Kuopion Väinölänniemellä järjestettiin mm. tui siitä, että luistelun rinnalle tapahtuman vuonna 1955 pikaluistelun naisten MM-kil- lajeiksi oli otettu myös jäähiihto ja -hölkkä. pailut, joissa tähtenä loisti kuopiolainen Eevi Hiihto ja hölkkä olivat ohjelmassa vain tuon Huttunen. Luisteluväen unelmissa on päästä yhden tapahtuman ajan, koska todettiin, että jälleen luistelemaan ”Vänärille”. parempi keskittyä yhteen urheilulajiin ja ke- hittää tapahtumaa sen ympärillä. Kuopiolaisia ja muitakin suomalaisia pu- Kunnianhimoinen 50 km:n raisi maratonluistelun kärpänen, ja laji alkoi Finland Ice Marathonin määrä. Tämän innostamana vuoden 1989 ta- Kuopion 200 km:n rata Kallavedellä kehittyä Suomen Luisteluliiton ja sen seu- pahtumaa tehtiin jopa mielettömällä innolla luistelu vuonna 2008. rojen piirissä. Kuopion Luisteluseurastakin huikea kehitys ja 1,5 ja sydämenpalolla. Tekniset järjestelyt luiste- Kuvassa hollantilainen ryhmä tekee yhteistyötä. Jo heti ensimmäisellä Kuopion Luisteluma- kehittyi muutamassa vuodessa merkittävä peruttua kisaa luratojen ja kisastadionin osalta suunniteltiin ratonilla 1984 oli yli 400 osallistujaa. Kuopio- maratonluisteluseura taitoluistelun ja pika- aivan huippuunsa, samoin ajanotto ja kilpai- laiset ottivat tapahtuman heti omakseen, sillä luistelun ohella. Tapahtuman vastuullisena Tapahtuman nimi muutettiin vuonna 1986 Fin- lujenaikainen huolto järjestettiin aukotto- se oli alusta pitäen suunniteltu ja tehty vas- järjestäjänä vuodesta 1985 alkaen toimi vuo- land Ice Marathoniksi, koska oltiin sitä mieltä, maksi; oheisohjelmaa yleisön viihtymiseksi taamaan sekä kuopiolaisten että myös kausia Kuopion Matkailupalvelu Oy. että maailmalla tuntematon Kuopio olisi pa- oli tilattu aamusta iltaan. Oli pelejä ja kilpai- empaa tulevien kuntoluistelijoiden tarpeita. rempi korvata tunnetulla Finland-sanalla. luja, näytöksiä maassa ja ilmassa, jääshow Luisteluradan pituus oli huikeat 50 km, ja Tapahtuma kasvoi vuosi vuodelta sekä illuusiotemppuineen ja tietysti ilotulitus. sitä myös 50:n, 100:n ja 200:n km:n kilpai- osallistujamäärältään että yleisömäärältään Vuoden 1989 kilpailujen ja tapahtuman oli lumatkoille. Luistelumatkat 25 km ja 10 km ja oli huipussa 1988, jolloin luistelijoita oli tarkoitus olla myös näyteikkuna tulevaan, luisteltiin lyhyemmillä radoilla. Yleisöä ker- peräti 1 500 ja yleisöä kymmenkertainen päätös, että Kanadan Ottawassa saman vuo-

294 295 järjestämistä 1991 sekä Finland Ice Maratho- Luistelu on Kuopion nin että World Games 100 km:n osalta, johon osallistuikin runsaasti hollantilaisia, sillä talvista vetovoimaa

Kuva Fred Geers se oli ajoitettu sopivasti pari päivää ennen parhaimmillaan Alternative Elfstedentochtia Rovaniemellä. Tapahtumat onnistuivat kaikin puolin erin- Finland Ice Marathon kuuluu erottamatto- omaisesti myös sään ja jäätilanteen suhteen, masti Kuopion talveen. Sitä ei juuri kukaan sillä ne järjestettiin jo maaliskuun alussa. aseta kyseenalaiseksi tarpeellisuudessaan huolimatta siitä, että siihen käytetään myös kaupunkilaisten verorahoja. Hollantilaiset- ärjestelyvastuu siirtyy J kin ovat tulleet jo vuosia sitten takaisin ja Kuopion Luisteluseuralle retkiluistelun suosion myötä kuntoluisteli- joita riittää. Näihin onnistuneisiin tapahtumiin olikin Matkailun kannalta Finland Ice Marathon Kuopion Matkailupalvelun hyvä lopettaa ja on sopivasti erikoinen ja Suomeen erinomai- siirtää järjestelyt Kuopion Luisteluseuralle, sen hyvin istuva tapahtuma, jota on helppo joka on vastannut järjestelyistä siitä alkaen. hyödyntää myös talvimatkailukaupungin Välillä KuLS:illa oli joitakin vuosia tietyn- imagoa Kuopiolle luotaessa. Mikäli jäätilan- tyyppinen alihankintajärjestelysopimus, ne Kallavedellä sallii, ensimmäinen luistelu- mutta seura on ottanut uudelleen ohjat kä- rata tehdään jo viikkoja ennen tapahtumaa siinsä. ja luisteluradat pidetään kunnosssa pitkäl- Luisteluseuran myötä tapahtuman luon- le kevääseen. Näin ei kuitenkaan käynyt Tuusulanjärven 100 km:n den helmikuussa järjestettyjen maratonluis- Keskiviikkona 14.3.1990 luisteltiinkin uusi ne hieman muuttui, sillä urheiluseuralla on vuonna 2007, vaan jäiden tuloa ja sitten sen SM-luistelu vuonna 2007. telun epävirallisten MM-kilpailujen jälkeen epävirallinen ME järvenjäärataluistelun 100 käytössään rajallisemmat resurssit kuin mitä kestävyyttä jännitettiin loppuun asti eli mel- Luisteluryhmää johtaa oli Kuopio vuorossa 1990. Kaikesta suun- km:n matkalla aivan loistavissa olosuhteis- Matkailupalvelulla oli. Urheiluseuran pääl- kein tapahtuman alkuun. Lopulta kaikki hollantilainen luistelija, nittelusta ja valmistautumisesta huolimatta sa Kallavedellä. Kilpailijoita oli Hollannista, limmäinen tehtävä ei ole järjestää suuren onnistui hyvin ja Finland Ice Marathon jär- heti takana peesaa Jani Finland Ice Marathon/Alternative Elfsteden- Ruotsista, Länsi-Saksasta, Neuvostoliitosta luokan jääshow’ta vaan huolehtia lajiharras- jestettiin 24. kerran 14.–18.2.2007 aina kou- Suihkonen. Takimmaista tocht jouduttiin perumaan liian lämpimän ja Suomesta. Kun torstai koitti, niin sää alkoi tuksesta ja sen kehittymisestä. Seura onkin lulaisluistelusta Luisteluliiton Ice Skating ryhmää vetää Antero sään vuoksi. lämmetä todella nopeasti ja vettä kerääntyi ra- saanut synnytettyä upean lisän tapahtuman Tourin kera lauantain ja sunnuntain kilpa-, Kotijärvi takanaan Robert Välittömästi perutun tapahtuman jälkeen doille. Niin kävi, että hollantilaissuomalainen yhteyteen: koululaisluistelun, joka houkutte- kunto- ja perheluisteluihin. Lauantai hui- Brandt. alettiin kuitenkin uudella innolla järjestää organisaatio teki raskaan päätöksen peruuttaa lee vuosittain 5 000–6 000 koululaista Kalla- pentui palkintojenjakotilaisuuteen. Finland vuoden 1990 tapahtumia, olihan järjestettävä- Finland Ice Marathon edellisenä iltana ennen veden luisteluradoille. Ice Marathontapahtuman 25. kerran tapah- nä kaksi kilpailua. Epävirallisen MM-kilpai- lauantain kisapäivää. Kahden peräkkäisen tuvaa historiallista luistelujuhlaa vietettiin lun, joka sai kansainvälisen nimen Marathon vuoden peruuntumiset aiheuttivat sen, että 20.–23.2.2008. (Kirjoittaja Timo Oinonen.) Skating World Games 100 km, järjestäminen hollantilaiset siirtyivät pohjoisempaan Rova- otettiin todella vakavasti ja sitä markkinoitiin niemelle luistelemaan Ounasjoen jäälle. myös kaikkiin maihin, joissa oli lajiharrastusta. Kuopiossa kuitenkin jatkettiin tapahtuman

296 297 Maalikamera ratkaisi Kari kuudella kilpailijoiden ajat. Leppäsen kanssa Menestyneitä monet maratonit ja olivat useimmiten letkan maalilinjalle syöksyivät yhdessä rintamassa kärkipari. Kallen luistimet siirtyivät ennen Leppäsen HTL:n Kalle Valtonen ja Olli Sjö sekä Turun maratonluistelijoita aikojaan perintöluistimiksi Kallen kuoltua mestaruuden Urheiluliiton Erno Järvinen. Aikaisempien keväällä 2006. vuosien kyttäyskilpailun luonteinen mara- Timo Oinonen (KuLs) Perinteiseksi muodostuneen maratonluis- tonkisa aiheuttaa yleensä tasaisia maaliintu- Mikko Nieminen (HLK) telun 30 kilometrin SM-kilpailut luisteltiin loja. Siksi järjestäjät osasivat varautua näihin Kuusankoskella 28.1.1995. Kilpailuihin osal- tilanteisiin videokuvauksella. Lahjomaton Kotipaikkakunnalleen takaisin muuttanut Parhaiten Jussin luistelussa on menestynyt listui 52 luistelijaa. Miesten yleisessä sarjassa videokuvaus antoi järjestykseksi Leppänen, Timo Oinonen käynnisti pikaluistelutoimin- espoolainen Mikko Nieminen, joka voit- piti maalikameraa kelata useampaan kertaan Valtonen, Järvinen ja Sjö. Kirikamppailusta nan oman kilpaluistelunsa ohessa. Pikaluis- ti kilpailut viisi kertaa peräkkäin vuosina ennen kuin voittaja selvisi. Pälkäneen Lu- putosi kaatuessaan Lahden luistelijoiden Pa- telijat harjoittelivat ennen luonnonjäiden tu- 1987–1992. kon Kari Leppänen onnistui neljän miehen si Koistinen ja liukui maaliin kahdeksantena. loa syksyisin ”lepakkovuoroilla ” jäähallissa. rintamasta kurottamaan luistimensa ensim- Naisten sarja kärsi osanottajakadosta. Timo Oinonen oli 1986–1989 Suomen Luis- Antero Kotijärvi (KuLs) mäiseksi maalilinjan yli ja vei mestaruuden. Naisten mestaruuden voitti Lahden luiste- teluliiton hallituksen jäsen, toimialueenaan Korkeatasoisella maalivideolla pystyttiin lijoiden Titta Hallenberg. (Luistelija 1/1999.) maratonluistelun käynnistäminen ja kehit- Vuodesta 2005 lähtien Antero Kotijärvi ni- helposti selvittämään kymmenyksen tark- täminen. Timo kehitti Finland Ice Maratho- mettiin kuusi kertaa peräkkäin vuoden manin innostamana ja hollantilaisen cup-mallin ratonluistelijaksi. mukaisesti maratoncup-sarjan, joka on Suo- messa toiminnassa edelleen. Pekka Pajunen (HTL) Kalle Valtonen (HTL) Helsingin Työväenluistelijoiden puheenjohtajana Pekka Pajunen on toiminut 2000- Maratonluistelun suosion alkuaikoina Kalle luvun alkupuolelta lähtien. Pekka kiinnos- Valtonen oli mukana lähes kaikissa maraton- tui erityisesti pitkistä järvenjääluisteluista ja, luistelutapahtumissa. Kovan peruskuntonsa omimmillaan hän on ollut Kuopion Kallave- Kalle hankki aiemmin pyöräilijänä. Hän oli den 200 km matkalla. periksiantamaton luistelija. Myöhemmin Kallen mielimatkoiksi muodostuivat pit- Olli Sjö (HTL) kät järvenjääluistelut, kuten 50–200 km. Ne suuntautuivat eri puolille Suomea ja Viroa, Olli on ollut maratonluistelijana mukana sekä muutaman kerran myös Itävallan vuo- suomalaisen maratonluistelun noususta al- ristojärvelle Weissenseelle. Kalle oli myös kaen. Kalle Valtonen ja Olli olivat lähes erot- lahjakas pikaluistelija radoilla ja tietenkin tamaton pari maraton- ja rullaluistelutapah- kaikilla matkoilla. Kalle oli lähes kaikkien tumissa. Nykyisin Olli puuhailee seuransa kaveri, eikä hän koskaan kieltänyt apua mo- maraton- ja rullaluistelun parissa. niin käytännön asioihin. Aikoinaan erotta-

SLL:n kuva-arkisto mattomat kaverit Kalle ja Olli Sjö kiersivät

298 299 Lauri Paalasmaa teluiden alkaminen ensimmäistä kertaa. Ne alkoivat 11.1.1998 Italian Baselgasta. Suomen tunnetuin maratonluistelija ja mo- Baselgassa Lauri Paalasmaa oli kuudes. Eu- Seniorina ja lopulta ninkertainen vuoden maratonluistelija on rocupiin kuului neljä kilpailua, joita olivat Lauri Paalasmaa. Hän on luistellut Kaas En 1998 Baselga de Pinessa, Itävallan Plansee, Masterina luisteleminen Hout -seuran ammattilaistiimissä Hollannin Venäjän Omski ja Kuopion järvimaraton. maratoncupin A-sarjassa ja kiertänyt myös Eurocup on henkilökohtainen kilpailu, jos- Eurocupin osakilpailuissa. sa kukin kilpailija kilpailee maansa puo- Maratonluistelun historian eräs merkit- lesta. tävä merkkipaalu oli Eurocup-maratonluis-

Lauri Paalasmaa valittiin vuoden maratonluistelijaksi kahdeksa- na vuotena peräkkäin, ensimmäisen kerran SLL:n kuva-arkisto vuonna 1992. Lauri kertoi Luistelulehdelle harjoittelleensa aktiivi- vuosinaan 900–1000 tuntia vuodessa. Yleensä harjoittelu- matkat päivässä olivat 100 km.

Elfstedentocht 200 km luistelu – Weissensee 30.01.2004. Kuvassa takana

M. Kilpeläisen kuva-arkisto vasemmalla luistelee Matti Kilpeläinen. 300 301 Kilpailujen kansainvälinen nimi muuttui pailut ovat olleet luisteluliiton aikuisluis- Masterluistelijat tekivät masterluistelu 1994 ja nimeksi tuli International Masters’ teluvaliokunnan ohjelmassa säännöllisesti päiväretken Baselgasta Itävaltaan. Kuvassa va- Speed Skating Committee IMSSC Nimitys vuodesta 2000 alkaen. Aiemminkin luiste- semmalta Paavo Salonen, Pikaluistelun jäähdyttelijöiden luistelusuosi- syntyi saksalaisten toimesta, koska vete- luseurat järjestivät seniori- ja myöhemmin Väinö Väänänen, Sauli Maanpää, Maritta Maan- on lisääntyessä tuli tarve aloittaa myös vete- raanisanalla Saksassa oli monien mielestä mastersarjoja yleensä juniorikilpailuiden Kuva Matti Kilpeläinen raanisarjojen järjestäminen. huonoja muistoja sota-ajasta. Komiteassa oli yhteydessä. pää ja Ensio Santanen. Masterluisteluita edelsi veteraani-senio- mukana 19 maata. Suomi on ollut edustet- Vuosittain järjestetään masterluistelijoiden riluistelu. Veteraaniluistelun SM-kilpailut tuna vuodesta 1996 alkaen. Suomea edusti 30+ ikäisten kilpailuja. Mastersarjoissa järjes- alkoivat Pälkäneeltä 1983, ja seuraavatkin aluksi Sauli Pollarin sijaisena Matti Kilpeläi- tetään vuosittain myös SM-kilpailut. Luiste- kilpailut luisteltiin samassa paikassa. 1985 nen, joka jatkoi sitten vakinaisena edustajana luliiton kilpailulisenssin omaavilla jäsenillä kilpailut olivat Turun Kupittaalla, ja tämän vuodesta 1998 alkaen. on oikeus osallistua IMSSG:n järjestämiin jälkeen veteraanien pikaluistelut luisteltiin Vuonna 1995 International Masters’ Speed kansainvälisiin kilpailuihin. useilla eri kentillä veteraaniurheiluliiton Skating Games -kilpailuissa oli mukana Hol- Pääosa nykyisistä masterpikaluistelijoista mestaruuskilpailuina paikallisten pikaluis- lannin Haarlemissa jo 125 osallistujaa, joiden on harrastanut aiemmin kilpailu- tai harras- Baselgan luisteluiden teluseurojen järjestäminä. Luisteltavat mat- joukossa oli myös neljä suomalaista veteraa- telumielessä erilaisia urheilu- ja kuntoilu- loppunäytöksen jälkeen kat olivat matkakohtaisina kilpailuina 500 m niluistelijaa Ensio Santanen, Mikko Saarinen, lajeja. Pikaluisteluakin ovat nuorena monet asettuivat USA:n Nancy ja 1500 m ja nuoremmilla 3000 m. Kilpailut Paavo Salonen ja Matti Kilpeläinen. harrastaneet eri tasoilla. Joukosta löytyy Swider-Beltz ja Olli Lehto järjestetään joka vuosi, joskin joskus luonnon painonnostajista soutajiin ja pyöräilijöitä se- mainostamaan jäiden armoilla ja kevätsäiden puolesta juuri kä runsaasti Kalevan Kiertäjinä olleita ja ole- Seinäjoen MM 1999 -kil- asterluistelu pailuja. Kilpailuja mainos- ja juuri. Ikämiesten pikaluistelua on harras- M viakin. Jääkiekon parista on ollut jokunen ja tettiin erilaisin näytöksin tettu kilpailumielessä jo ennen sotia 1937; estejuoksun EM-mieskin on ollut mukana. ja puhein. Kaikki lupasivat tältä ajalta löytyy tietoa järjestetyistä kilpai- Master-nimitys vakiintui monissa ikäihmis- tulla Seinäjoelle. luista. ten urheilulajeissa mm. uinnissa ja pyöräilys- sä sekä yleisurheilussa. IMSSC-nimen käyttö Senioripikaluistelua aloitettiin vuonna 2000. IMSSC:n sisällä ole- saakka. Suomalaisia oli radalla joka sarjas- enioriluistelu Seinäjoella 1999 S va IMSSG (G=Group) hoitaa yhteydet ISUn sa vaihtelevin tuloksin. Paritaistelut olivat kanssa. Virallista MM-arvoa ISUlta ei ole jännittäviä ja suoritukset tasoltaan yleensä Senioriluistelu alkoi veteraaniluisteluna, herunut, mutta seuraavat Allround Masters Luistelukauden 1998–1999 kansainvälisen maailman huippuluokkaa. Ennätyksiä syn- mutta muuttui myöhemmin senioriluiste- Gamesit ovat jo 20:nnet, ja uutena mukaan senioriluistelun päätapahtuma oli Seinäjo- tyi lähes joka sarjassa, niin ME-tasolla kuin luksi. Kansainvälinen veteraaniluistelu alkoi tulleet sprintit järjestetiin vuonna 2010 kol- ella 12.–14.2.1999 pidetty Seniors Internatio- henkilökohtaisestikin. pääosin Hollannin ja Saksan välisestä vete- mannen kerran. Mastertoimintaa harraste- nal Speed Skating Games-luistelutapahtuma. Tosi veteraanejakin oli mukana, kuten raaniluistelijoiden maaottelusta. Ensimmäi- taan kansainvälisesti IMSSC:n alaisuudessa Kilpailujen pitopaikka oli sovittu jo ISSSC:n kauan mukana ollut Ensio Santanen. Lisäksi sissä kilpailuissa vuonna 1992 Frankfurt am ja kansallisesti maiden luisteluliittojen alai- kokouksessa 1997 Berliinissä. Arvioitu osal- mukana olivat Tampereen ikinuoret Onni, Mainissa oli mukana jo kolmesta maasta 21 sissa seuroissa Masterjaostoina. listumismäärä 150 luistelijaa ei toteutunut, Taatto ja Topi kumppaneineen. Suomalaiset luistelijaa. Seuraavana vuonna veteraanien Suomessa master-pikaluistelutoimintaa sillä tulematta jäivät USA:n sekä Hollannin naisluistelijat olivat mukana Eila Laapotin maaottelu luisteltiin jo 5 maan 52 luistelijan on järjestetty SLL:n kilpailuina yhteispisteis- luistelijat. johdolla. kilpailuna, mutta mielenkiinto myös muissa sä vuodesta 1998 alkaen. Senioripikaluistelut Kilpailun aloittivat yli 30-vuotiaat ja sit- Monille oli mieleenpainuva kokemus ki- pikaluistelumaissa heräsi. ja myöhemmin masterpikaluistelun SM-kil- ten varsinaiset seniorit aina 85 vuotiaisiin sojen päätteeksi osallistuminen Kuortaneen Kuva Matti Kilpeläinen 302 303 luistelumaratonille. Olosuhteet olivat kovat vat perään. Näin menetellen kilpailut saatiin Miesten 85-vuotiaiden sarjassa Tuloksia Menestystä Vuoden valintoja Seinäjoelta 1999 tuulen takia, mutta varsinkin saksalaiset ja viedyiksi päätökseen puolta lyhyemmässä uusi maailmanennätys hollantilaiset olivat tyytyväisiä. Kanadalai- ajassa. kansainvälisissä Vuoden master- N55 Eila Laapotti 2. nen James Whiddon luisteli ensimmäistä Miesten 85-vuotiaiden sarjan maailmanen- luistelijaksi valittiin N45 Anneli Lepola- masterkilpailuissa vuonna 2008 Ve- Risku 2. kertaa järven jäällä. (Luistelija 2/1999.) Kilpeläinen karkasi nätyksen laittoi uusiksi amerikkalainen Joe sa Isoviita. Vuon- N45 Tarja Rinne 3. Sven-Åge Svenssonilta McDonnald. Hän selvitti 3000 metriä ajassa Luistelijat ovat yleensä kustantaneet itse na 2009 valituksi tuli M85 Toivo 8.03,10. Suomalaisen Tatu Pohjan epäviralli- kansainvälisiin kilpailuihin osallistumisen- Pentti Kiiskinen, sa- ulunkylässä asters Lehtonen 1. O M Nurmijärveläisen Matti Kilpeläisen viikon- sista ME-lukemista lähti liki kaksi minuut- sa; silti suomalaisia pikaluistelijoita on osal- moin vuonna 2010. M80 Onni Kankaan- kilpailut lopun huipennus oli karkuun pääseminen tia. Hän sanoi viihtyvänsä eurooppalaisissa listunut moniin kisoihin aina vuodesta 1995 pää 1. MM - 5.3.2006 M75 Eero Hanka 2, 5000 metrin luistelussa norjalaiselta Sven-Åge kisoissa, koska USAssa kilpailut ovat yh- lähtien. Useissa kilpailuissa suomalaiset ovat Teuri Raevaara 3. Mastersien (ikämiesten) kansainvälinen pi- Svenssonilta. Kaksikko kamppaili yhteispis- teislähtökilpailuja eikä siellä pärjää jollekin päässeet myös mitaleille. M70 Ensio kaluistelutapahtuma järjestettiin Suomes- teiden 11:nnestä sijasta yli 60-vuotiaiden sar- hartioita käyttävälle entiselle amerikkalaisen Ensio Santanen on ollut kautta aikojen Santanen 3. sa kuuden vuoden tauon jälkeen vuonna jassa. ”Svenssonin kanssa on kilpailtu vuosi- jalkapallon pelaajalle. menestynein suomalainen masterluistelija, M65 Väinö 2006. Mitaleista taisteli 175 pikaluistelijaa. kausia samoista sijoista. Nyt sillä oli jalassa ja hän on saavuttanut merkittävän määrän Väänänen 3. Mastersien kilpailuissa lähetettiin matkaan joku ongelma. Sen takia se taisi kaatua viimei- mitalisijoja. Vuonna 2000 hän oli Berliinissä M55 Juhani Palko 5. Suomalaisia luisteli melkein M50 Kalle Valto- kaksi paria kerrallaan kvartetteina niin, että sellä kierroksella”, kommentoi Matti. Matti M70-sarjassa 3., vuonna 2001 M75-sarjassa nen 4. ensimmäisen parin ollessa kierroksen puo- Kilpeläiselle näissä kisoissa riitti tavoitteeksi jokaisessa sarjassa Quebecissä 1., 2002 Hamarissa hän oli M75- M35 Antero limatkassa kaksi muuta luistelijaa starttasi- pääseminen 5000 metrille. sarjassa 2., vuonna 2004 Inzellissä M75 sar- Kotijärvi 1. Suomalaisia luisteli melkein jokaisessa sarjassa 3., Baselgassa 2005 M75-sarjassa 2. ja jassa ja menestystäkin tuli. Parhaiten menes- 2006 Helsingissä M75-sarjassa 1. tyi M80-sarjassa Ensio Santanen, joka voitti Muita menestyjiä ovat olleet vuonna 1996 kultamitalin. Myös nuorempien mastereiden Quebecissä Matti Kilpeläinen M50-sarjassa sarjassa M30 tuli kultaa, jonka voitti Pertti 3. ja Baselgassa 1998 M55-sarjassa 5. Hama- Kiiskinen ja toiseksi tuli Teemu Paananen. rissa 2002 Esa Puolakka oli M40-sarjassa 1. ja

Kuva Matti Kilpeläisen Antero Kotijärvi oli M45-sarjassa hopealla ja vuonna 2006 Helsingissä 2006 Pertti Kiiski- Eila Laapotti AG65-sarjassa pronssilla. Henrik nen oli M30-sarjassa 1. Naisten kilpailuissa Anthoni oli AG75-sarjassa neljäs. Kymmenen Helsingissä Eila Laapotti oli N65-sarjassa 3. parhaan joukkoon sijoittuivat Vesa Isoviita ja Eila Seppälä N70-sarjassa 1. Tauno Nurmi AG35, Matti Latvala AG65, Väinö Väänänen oli Berliinissä vuonna 2000 M75-sarjassa 2., AG70 ja Juhani Venhola AG70 sarjassa. Väinö Väänänen oli 2001 Quebecissä M65- Naisten luisteluissa Minna Hotti-Pessa si- sarjassa 3., Matti Hyttinen oli M60 sarjassa joittui hyvin ollen sarjassa AG35 neljäs. Kym- Hamarissa 3. ja Helsingin kilpailuissa 2006 menen parhaan joukkoon naisten sarjoissa oli Antero Kotijärvi M45-sarjassa 2. ja Teemu sijoittuivat Maritta Maanpää AG50 ja Tarja Paananen M30-sarjassa 2. Kuvassa oleva masters- joukkue edusti Suomea Nuutinen AG45-sarjoissa. Norjan Hamarissa 2002. Siellä Esa Puolakka voitti M40 kilpailun.

304 305 SM-masters M65-voittajat Pentti Kiiskinen (OuTa) Helsingissä 2010. Vasem- Maailmancup on malla hopeaa voittanut jatkunut edelleen Matti Kilpeläinen, keskellä Penalla on pitkä ura pikaluistelijana. Vuosi Martti Heino (LahLu) vaikka osallistuja- kultamitalisti Pentti Kiis- määrät ovat olleet Kuva Päivi Ahonen Kuva Päivi 1956 oli alku pitkälle luistelu-uralle. Silloin alle 20 luistelijaa. kinen ja oikealla pronssia jäi jääpallo, mutta mukaan tulivat teline- Mara Heino on ollut mukana niin marato- voittanut Antti Numminen. Master cup -kilpai- voimistelu, uinti, yleisurheilu ja pyöräily nilla kuin pikamatkoillakin. Maraa on nähty lussa on vain yksi luistelun oheisharjoitteluna. Varusmiespal- myös rullaluistelubaanoilla niin Lahdessa sarja naisille ja yksi veluksen Pena suoritti Lappeenrannassa ur- kuin muuallakin Suomessa. miehille. heilujoukoissa (UudRakP). Monitoimi- puuhamiehenä Mara on toi- Liikunnanohjaajakurssin jälkeen alkoi ura minut Lahdessa vuosikymmenet. Tuskin Tasoituskertoimet Tuloksissa käyte- jalkapallon parissa, jonka sarjapelit II–IV div. moniakaan luistelutapahtumia on Lahdessa tään ikäluokkien en- loppuivat 53 vuotiaana. järjestetty ilman Marttia, niin järjestäjänä ja nätyksiin perustuvia Pena on suorittanut valmentajakoulun vielä radallakin. tasoituskertoimia. pikaluistelussa ja jalkapallossa ja toiminut Taitavana viuluniekkana hän on myös Esimerkiksi jos TUL:n luisteluvalmentajana 1970–1975. Hä- esiintynyt erilaisissa luisteluseurojen tapah- M35 luistelee ME nen käsialaansa on myös suosittu monipuo- tumissa, ja onpa Maraa nähty myös rullaluis- -tuloksen ja samoin M75 tekee ikäluok- linen valmennusopas, joka sopii ainakin har- telija/viuluniekkanakin. Kansainvälisenä kansa vastaavan rastelijoille. luistelutuomarina hän on toiminut vuodet ME- tuloksen, niin Menestyneitä masterluistelijoita Masterluistelijana ura on ollut nousujoh- Kuopion Ice Maratonilla. he saavat samoil- teinen ja jatkuu edelleen. Kultamitali vielä la kertoimilla saman puuttuu. Antero Kotijärvi (KuLs) tuloksen ja saman Matti Kilpeläinen (HTL) Myöhemmin 100–3000 m:n rataluistelut Omat ennätykset ovat 500 m 38,9 ja 1000 m pistemäärän. maratonien ohessa ovat olleet ohjelmassa. 1.18,73 sekä masterina M65-sarjassa vuonna Antero tuli mukaan kuopiolaisten voimak- Matti Kilpeläinen on osallistunut harrastuk- Matin kansainvälinen toiminta alkoi Kana- 2009 45,52 ja 1.33,83. kaan maratonluistelujoukon mukana. Tul- senaan useisiin veteraani-, senior- ja master- dan Quebecissä, jossa hän edusti Suomea tuaan master-ikään, Seinäjoella Antsu oli luisteluihin ulkomailla vuodesta 1995 alkaen. yksin. Hänet kutsuttiin mukaan silloiseen Allan Ensio Santanen (HLK) M35-sarjan 1. Vahvimmillaan hän on kuiten- Hänen uransa pikaluistelijana alkoi valmis- IMSSC:aan aluksi luisteluliiton toiminnan- kin ollut kaikilla maratonmatkoilla, mutta tautumisella Jussin luisteluun vuonna 1980. johtajan sijaisena ja myöhemmin täysival- erityisesti Kuopio Ice Marathonin 200 km:n Luistimissa oli Ballangrud-terät Karhun ken- taisena jäsenenä. Kokouksia on pidetty vuo- Veteraanien/seniorien/masterien luistelussa. Antsu on osallistunut myös suo- gissä ja päällä Finlandia-hiihdon hiihtopuku. sittain mestaruuskilpailuiden yhteydessä. mitalitilastojen ehdoton ykkösmies on Enska. menmestaruuskilpailuihin yleisluistelijana. Ensiopastuksen luistelutekniikkaan antoi Ju- Kokouksissa on yleensä käsitelty ennätysten Antero on valittu useana vuotena peräkkäin Hänelle on ripustettu mitalit kaulaan kaikissa hani Järvinen opastamalla ”luisteluasentoon hyväksymisiä, hiottu sääntöjä ja tehty sään- SLU:n vuoden maratonluistelijaksi. – liukuun ja puristus – liukuun ja puristus” tömuutoksia. Kokouksissa on määritelty IMSSC:n mestaruuskilpailuissa 1996 lähtien. Kaarretekniikan Matti oppi ottamalla mallia myös osallistujamaiden kiintiöt eri kilpai- Enska lopetti varsinaisen pikaluistelijauransa ”oikeilta luistelijoilta”. Ensimmäisen 30 km:n luihin. Suomalaisia on hyväksytty mukaan huipulla vuoden 2006 Helsingin Masters- matkaan meni aikaa 1,2 tuntia, mutta on se yleensä 10–15 osallistujaa per kilpailu. kilpailuissa. Kotimaan radoilta hän väistyi mennyt myöhemmin 54 minuutin pintaan. luistelijana vuonna 2008.

306 307 Mikko Saarinen (TuUL) Maritta Maanpää (TuUL)

Veteraaniluistelun uudelleenherättelyvai- Maritta Maanpää (TuUL) on tullut mukaan matka- ja kuntoluistelu heessa mukaan tuli myös Mikko Saarinen, pikaluisteluun kuten moni muukin Kalevan ja hän onkin osallistunut veteraanien (SVU) kierroksen Jussin luistelun kautta. Silloin suomenmestaruuskilpailuihin heti alusta al- mukana olivat Marittan mies Sauli ja silloin kaen. Masterinakin Mikko on ollut mukana 15 vuotias poikansa Ville. ”Miksen minä- heti ensimmäisistä kilpailuista lähtien. kin lähtisi mukaan”, tuumi Maritta vuon- Mikon ura pikaluistelijana on perua nuo- na 1992. Niin ura on jatkunut ja mukaan on ruusvuosilta, niin luistelijana kuin valmen- tullut masterluistelut heti alusta alkaen, ja tajana ja vetäjänä.Viime aikoina Mikkoa on tietenkin Sauli on kuulunut joukkueeseen. nähty usein juoksuradoilla mielimatkoillaan Marittan saavutuksiin ovat kuuluneet mitalit 60 m ja 100 m. omassa sarjassa joka vuosi. Hänet on valittu myös vuoden luistelijaksi SVU:n luistelussa. Kansainvälisissä gameissa Maritta nähtiin viimeksi N55-sarjassa palkintokorokkeella Italiassa Baselga de Pinessä keväällä 2010.

SM-mastersvoittajajia Hel- singissä 2010. Vasemmal- la hopeaa voittanut Marja Sisso-Koriseva, keskellä kultamitalisti Annakaisa Kuva Päivi Ahonen Kuva Päivi Kivioja ja oikealla pronssia voittanut Ulla Yrjölä.

308 309 Kuva SLL:n kuva-arkisto Jussin luistelu – koko kalenterivuodelle noin kahden kuukauden välein. Kilpailuja käydään eri puo- kuntoluistelutapahtuma lilla Suomea, ja kilpailupaikat vaihtelevat.

Kalevan kierros alkaa Jussin luistelul- kuva-arkisto SLL Miten Jussin luistelu sai alkunsa? Marja Pel- la, kun helmikuussa luistellaan tekojäällä tolan mukaan kaikki oli lähtöisin Jussi Järvi- 30 kilometriä. sestä itsestään. Hän alkoi puhua ja pohtia si- tä, miten saataisiin paljon joukkoja liikkeelle Jussin luistelu on osa Kalevan luistelun pariin. Tämän pohdiskelun aikana kierrosta Kalevan Kiertäjät otti yhteyttä Jussiin ja ky- selivät, miten kuntoluistelun järjestäminen HTL on vastannut Kalevan kierroksesta vuo- onnistuisi HTL:ltä. Sen jälkeen aloitettiin desta 1976 lähtien aluksi yksinään ja nykyisin yhdessä asian ideointi ja Jussi keksi tämän yhdessä Luistinkiitäjien kanssa. Osanottajia 30 kilometrin rataluistelun, kertoo Marja Pel- oli alkuvuosina 700. Luisteluerässä luistelee tola. 50–60 miestä, mutta myös naisille on omat Jussin luistelu oli 1995 Jussin luistelun vanha Jussin luistelun kuuma eränsä. Kuntoluistelutapahtuma kestää kaksi sarja lähtövalmisteluissa päivää aamusta iltaan. Molemmilla seuroilla Timo Järvisen juhlaa kisaennätys alittuu Helsingin Oulunkylän alevan kierros K on ollut järjestelytehtävissä 50–60 toimitsijaa, jäästadionilla 1995. Kuvan joten 100 hengen voimin tapahtuman järjes- Yhdeksännettoista Jussin luistelut olivat Hel- Helsinkiläinen Timo Järvinen, 28, hyllytti oikeassa reunassa Timo Järvinen. Jussin luistelun lähtijöi- Kalevan kierros on kuuden kestävyyslajin telyt on voitu toteuttaa. (HTL 60 vuotta; V. singin Oulunkylässä 14.–15.1.1995. Mukana vanhan kisaennätyksen historiaan ajallaan den alkuvedot tapahtuvat yhteiskilpailu. Varsin luonnonläheiset kil- Raatikainen, M. Lahtinen.) oli kaikkiaan 587 luistelijaa ympäri Suomea. 48.32. Edellinen kisaennätys oli tamperelai- kuvassa esiluistelija Eero pailulajit ovat luistelu, hiihto, juoksu, soutu, Tämä ei ollut kuitenkaan mikään osanottaja- sen Lauri Paalasmaan nimissä vuodelta 1992. Aarnion tahdittamana. pyöräily ja suunnistus. Kilpailut jakautuvat Vuonna 1998 Mikko Nieminen ennätys, sillä parhaana vuonna matkaan on Toiselle tilalle luisteli Helsingin Olli Sjö, ja otti koko potin startannut peräti 641 luistelijaa. Ensimmäi- Pälkäneen Kari Leppänen oli kolmas. (Luis- senä vuonna 1977 kilpailijoita oli vain 36. telija 1/1995.) Vuonna 1998 joulukuussa Jussin luistelun Kilpailijoiden väliset tasoerot ovat vuosien 30 km:n matkan luisteli loppuun 628 luiste- aikana myös pienentyneet. Hokkarikielto on Maaliin tulo on hieno suoritus lijaa. Kilpailujen ns. kuumassa erässä luiste- karsinut hitaimpien luistelijoiden määrän

Kuva SLL kuva-arkisto Kuva SLL livat edellisen vuoden voittaja Mikko Niemi- minimiin. Oulun Tarmoa edustanut Paavo Salonen, 45, nen, kakkonen Ari Köykkä, Jorma Ryynänen, Helsinkiläinen Anja Halonen, 27, luisteli pääsi jo nuorena luistelun makuun harras- Mikko Kytövaara sekä Kalevan Kierroksen itsensä naistensarjan ykköseksi. Samalla syn- taessaan pikaluistelua kilpailumielessä. Sitä kova kärkikaarti: Jaakko Erkinheimo, Seppo tyi hänen ensimmäinen tunnin alituksensa kautta hän innostui myös pidempien matko- Ruohonen, Timo Oinonen ja Pentti Sotikov. omalla ennätysajalla 58.56. jen luistelusta. Mikko Nieminen uusi vakuuttavasti Jus- Eräs parhaiten Jussin luistelussa menes- Paavo oli 1995 mukana Jussin luistelussa sin luistelun viimevuotisen voittonsa, toisek- tynyt on espoolainen Mikko Nieminen, joka jo 15:dettä kertaa. Ensimmäinen luistelukerta si luisteli Mikko Kytövaara ja kolmanneksi voitti kilpailut viisi kertaa peräkkäin vuosina oli 1980, ja siitä lähtien hän on tullut Oulun- Jorma Ryynänen. 1987–1992. kylään joka vuosi. Parhaan luistelunsa hän teki 1983, jolloin irtosi koko kilpailun voitto.

310 311 Uusissa luistinkenkämalleissa terät ovat irti kantapäästä. Uusia luistelukenkämalleja käytetään yleisesti myös luisteluhiihdossa ja retkiluistelussa. Matkaluistelua harrastetaan yleensä va- Kuva SLL kuva-arkisto Kuva SLL kuva-arkisto Kuva SLL paa-ajan kuntoilun ja vauhdikkaamman luistelun merkeissä ja luistelutekniikka on perusteiltaan sama kuin rullaluistelussa ja pikaluistelussa. Kilpailumuotona on maratonluistelu ja sen kunto- ja jokamiesluokat. Matkaluistelun suosio ja harrastajamäärät ovat Suomessa kasvussa; vuonna 2010 arvioitiin lajia harrastavan Suomessa jo n. 100 000 henkeä. Lukuisat kaupungit ja kunnat ovat Suomessa järjestäneet matkaluisteluratoja asukkaidensa käyttöön. Matkaluisteluratoja on jo 100. Matka- ja maratonluistelutapahtu- mia on järjestetty Suomessa mm. Kuopiossa Kallavedellä, Tuusulanjärvellä, Helsingissä ja uusia kohteita on myös hiihtokeskuksissa kuten Ylläksellä ja Levillä. Suosittuja mat- kaluistelukohteita ovat olleet Helsingissä Solvallan jäämaratonin Sunnuntaina 12.2.1989 järjestettiin 20 matka- ja kunto- Vartiokylän merijäärata, Oulunkylän teko- vauhdikas lähtö. Etualalla Järviluistelu kilometrin luistelu. Neljästäkymmenestä jäärata, Jyväskylän jääreitit ja Oravaisten kilpasarjan voiton vienyt luistelu Mikko Nieminen. Esbo IF on järviluistelun pioneeriseura. Esbo luistelijasta puolet oli kuntoilijoita ja puolet luistelureitistö. IF:n kuntojaosto hoitaa kuntoluisteluasiat. kilpasarjalaisia. Peilikirkkaalla jäällä kilpa- Suomen Luisteluliitto määritteli matkaluis- Suomen Luisteluliiton tavoitteena on edis- Matkaluistelua voi harras- Vuonna 1916 perustetun seuran kuntojaoston sarjan voitti pitkänmatkanluistelun spesia- telun viralliseksi luistelulajikseen vuonna tää luistelua ulkoilu- ja kuntoilulajina Suo- taa mm. auratuilla järven- ohjelmaan on kuulunut luistelu heti sen perus- listi Mikko Nieminen. Voitto ratkesi vasta 2007. Suomen Luisteluliiton tavoitteena on messa. (SLL:n internet-sivut.) ja merenjääradoilla. tamisesta lähtien 1970-luvulla. Seuran jaostoon loppusuoralla, sillä Kalevi Vikman ja Jukka edistää luistelua ulkoilu- ja kuntoilulajina kuuluu 20–30 kuntoilijaa, joista moni ottaa osaa Aunula luistelivat koko matkan aivan Mi- Suomessa. Lajimäärityksen mukaan mat- myös maratonluistelun cup-kilpailuun. kon vanavedessä. Naisten sarjan voiton vei kaluistelu Suomessa on luistelua auratuilla Seuran päätarkoituksena on järjestää maan Marja-Liisa Hari. (Luistelija 2/1998.) järven- ja merenjääradoilla sekä jäädytetyillä järvien ja merien jäillä retkiluistelua. Kunto- Esbo IF toteutti onnistuneesti luisteluliiton ovaalin muotoisilla jääradoilla.

jaosto kokeili jäämaratonia jo 1970-luvulla. ajatusta puistojen ja järvenjäiden ottamista Matkaluistelun varusteisiin kuuluu luisti- Kuva Matkaluistelijat ry Kun Solvallan urheiluopiston traktori vajosi kuntoluistelijoiden käyttöön. met, joissa on joko kiinteät pitkät terät tai nk. jäihin, tuli luisteluun kuitenkin kymmenen klap-malliset luistimet sekä luistinkengät ja vuoden tauko. niihin kiinnitettävät pitkät luistinterät.

312 313 Short track -luistelu

SLL:n Luistelijalehti Suomessa SLL kuva-arkisto SLL

Retkiluistelu on luisteluliiton uusia lajiryh- Retket suunnitellaan turvallisiksi ja niillä miä. Retkiluistelu on aivan oma lajinsa, ja si- on aina kokenut vetäjä, joka tuntee kyseisen tä harrastetaan ainoastaan vapailla ja auraa- vesialueen virtaus- ja sulapaikat. mattomilla luonnonjäillä elämyshenkisesti Retkiluistelijan varusteisiin kuuluvat mm. turvavarusteineen ryhmissä. Laji on erittäin tukevat retkikengät tai monot, joihin voidaan jää- ja lumiolosuhderiippuvainen ja siksi har- kiinnittää luistinterät hihnoilla tai siteellä, rastajilla onkin puhelinpalvelu, josta päivit- jääsauva, naskalit, varustereppu, heittoköysi täin saa tietää onko retkiä tiedossa ja missä ja muut turvavarusteet. on lähtöpaikka.

314 315 Kuvassa Kalle Sahlstedt MM Amsterdam 1990 la jääalueilla, mihin rata mahtuu. Oleellisia Pikaluistelun tunnetuksi tekemistä ja har- short track -luistelu eroja perinteiseen pikaluisteluun ovat radan rastamisen laajentamista toteutettiin järjes- lyhyys, kaarteiden jyrkkyys ja yhteislähtö. tämällä eri puolilla maata short track -kou- Short track -luistimet eroavat pikaluis- lutuksia ja kilpailuja; kohderyhminä olivat timista siinä, että terää on siirretty kengän lähinnä opetusalan vaikuttajat ja koulut. pohjassa vasemmalle helpottamaan kaarre- (SLL toimintakertomus 1980.) luistelua. Vuoden 1980 aikana liiton lajit lisääntyivät SLL:n kuva-arkisto Yhteislähtö tuo oman värinsä short track muutoinkin. Aivan uudeksi toimintamuo- -kilpailuun. Se vaatii luistelijalta erityisiä doksi otettiin short track -luistelun lisäksi taktisia taitoja. Kilpailussa aika ei ole ratkai- rullaluistelu. Aluksi short track -luistelua py- seva tekijä, vaan maaliintulojärjestys. Kil- rittiin lähinnä esittelemään suurelle yleisölle pailutapahtuma on nopea, kiihkeä, värikäs TV:n ja lehdistön välityksellä, kiitos Pohjola- ja jännittävä sekä usein dramaattinenkin, yhtiön ja Apu-lehden. Yhtenä osoituksena koska lyhyellä radalla ja tiukoissa kaarteissa tästä oli 20 englantilaisen ja hollantilaisen ei aina voi välttyä suoralta kontaktilta. Tämä short track -luistelijan vierailu Helsingissä ja kaikki tekee short track -kilpailusta erittäin heidän esiintymisensä Helsingin jäähallissa yleisöystävällisen. noin 20 000 ihmiselle. Short track -luistelua voi hyvin harrastaa Esittelyn jälkeen laji pääsi jälleen hiipu- kaikilla luistinradoilla, kaukaloissa tai vaik- maan, mutta 1989 luisteluliitto teetätti lajiin kapa järven jäällä. Radan lyhyyden vuoksi lanseeraussuunnitelman. Esa Kervisen joh- se soveltuu myös pienille piha- ja puistora- dolla koottiin ensimmäinen valmennusryh- doille. Normaalit hokkarit tai taitoluistimet mä ja aloitettiin lajin sisäänajo. Lajin suosio sopivat hyvin harrastuksen aloittamiseen. kasvoi, kun siitä tuli olympialaji vuonna Luisteluliitto on järjestänyt jo vuosia koulu- 1992, jolloin se oli kilpailulajina Albertvillen laisille hokkarikisoja, joissa ala-asteen oppi- olympialaisissa. laat kilpailevat short track -radalla. Suomessa short track -luistelua harras- tavia seuroja löytyy Porista ja Raumalta. Länsirannikon seuroista on osoitettu kiin- Short track Suomessa nostusta ja innostusta lajin kehittämiseen Suomessa; mm. kaudella 2005/2006 Porin Tyypillinen short track- Short track -luistelu on yksi Kansainvälisen sä ja Pohjois-Amerikassa. Olympialajina se Mauno Löfroosin hellimä short track eli ly- Pyrinnön luistelijoita osallistui ISU:n järjestä- kilpailun tilanne, jossa Luisteluliiton (ISU) tunnustamasta kolmes- oli ensimmäisen kerran 1992 Ranskan talvi- hyen radan luistelu tuli Suomeen Pälkäneen mälle kansainväliselle short track -luistelun luistelijat ovat melkein ta päälajista pika- ja taitoluistelun lisäksi. olympialaisissa Albertvillessa. kautta. Muualla maailmalla laji oli hyvin valmennusja harjoitteluleirille. Porilaiset kontaktissa toisiinsa ja käsi tukee kaarreluistelua. Ensimmäiset miesten ja naisten short track Short track tunnetaan toiselta nimeltään suosittu, mutta Suomessa ja Pälkäneelläkin isännöivät myös short track -luistelun SM -mestaruuskilpailut pidettiin 1978 Solihullis- lyhyen radan pikaluisteluna tai kaukalopi- vauhdikas laji jäi välillä unohduksiin, kun- -kilpailuja. Rauma Short track järjesti kau- sa (GBR), ja niistä tuli maailmanmestaruus- kaluisteluna. Lajia kilpaillaan useimmiten nes Luisteluliitto otti sen taas ohjelmaansa den 2006/2007 ja 2007/2008 short track SM kilpailut 1981. Laji on myös olympialaji ja jääkiekkokaukalossa 111 1/3 m:n pituisella vuonna 1980. (Suomen Lukko Pälkäneeltä; Jo- -kilpailut. nauttii suurta suosiota erityisesti Kaukoidäs- radalla, mutta lajia voi toki harrastaa kaikil- hannes Turunen.)

316 317 Suomen ensimmäiset kansainväliset short Suomalaiset mukana short Short track -luistelun Tietokulma track -kilpailut järjestettiin track MM-kisoissa kehittäminen 1978 oli ensimmäi- 25.11.1995 Mikkelissä. set ISUn short track Kuvassa kärkiluistelijan Short trackin MM-kisat pidettiin Hollannissa Short track -luistelun kehittäminen juuttui -mestaruuskilpai- takana on kokonaiskilpai- SLL:n kuva-arkisto Amsterdamissa 15.–18.3.1990. Mukana oli 21 perinteiseen muna-kana -ongelmaan. Kun lut miehille ja nai- lun voittaja Ola Johanson. kansakuntaa ja noin 150 luistelijaa. Ensim- ei ollut jääaikoja, ei ollut harrastajia. Kun ei sille Keski-Englan- mäistä kertaa mukana oli edustajia myös ollut harrastajia ei ollut jääaikaa. Lajiin olisi ninSolihullissa, ja niistä tuli myös viral- Norjasta ja Suomesta. Suomea edustivat tarvittu lisää jääaikaa, innokkaita organisaat- liset maailmanmes- Kalle Sahlstedt ja Sami Väinölä Raumalta. toreita sekä uusia luistelijoita. taruuskilpailut 1981. Pohjoismaalaisista paras oli Kalle Sahlstedt Ensimmäiset short saavuttaen alkukilpailuissa kaksi sijoituspis- ansallisia kilpailu track -joukkuemes- tettä. Vain Norjasta oli mukana naisedustajia. K - taruuskilpailut pi- Suomalaisluistelijoiden ero maailman tapahtumia dettiin 1991 Kore- an Soulissa. Short huippuihin, samoin kuin muilla pohjois- track otettiin viralli- mailla, oli melko suuri. Vauhti huipulla oli Kajaanissa 7.–11.3.1990 järjestetyissä talvi- sesti talviolympia- todella kovaa, sillä keskinopeus 500 metrillä suurkisoissa pikaluistelun panos oli alku- laisten ohjelmaan oli noin 40 km/t ja huippunopeudet noin 60 peräistä suunnitelmaa vähäisempi maraton- 1991 Ranskan Al- km/t. Oman mielenkiintonsa kilpailuihin toi luistelujen peruuntuessa. Kisojen yhteydessä bertvillessa. Ensim- ryhmäluistelu. pidettiin Hopealuistinfinaali, Hokkarikisojen mäiset junioreiden pikaluistelun short Sääntöjen tulkinta oli todella tiukkaa, sil- finaali sekä short track -luistelun SM-kisa. track -maailman- lä hylkäämiset kuuluivat lähes joka lähtöön. Helsingin suurkisoissa oli Hopearyhmän mestaruuskilpailut Hylkäämisen syy oli lähinnä toisen kaatami- leiri sekä short track -leiri. (SLL toimintaker- miehille ja naisille nen, kädellä estäminen tai oikaiseminen. tomus 1980) pidettiin 1991 Sou- Järjestelyissä oli uutta se, että ratoja oli Short track -luistelun SM-kisat pidettiin lissa. merkitty 40 cm:n välein päällekkäin. Jokai- 1993 Mikkelissä. Samassa tapahtumassa rat- Mikkelin kansainväliset Kyseinen joukkue sijoittui olympiaviestissä sella radalla luisteltiin vain yksi lähtö. Käy- kottiin hokkarikisan voittajat. kuudenneksi. Ruotsalaiset olivat Malmö SK tössä oli siis aina mahdollisimman hyvä rata. Lillehammerin olympialaisiin 1994 kaksi short track -kilpailut Skrinnarenin luistelijoita. Lisäksi aina ennen lähtöä kaadettiin lämmin- lisälajia saanut short track nousi myös Suo- Kokonaiskilpailun voitti Ola Johanson. tä vettä kaarteisiin, jotta pito oli mahdolli- messa vakavasti otettavien olympialajien Mikkelin kilpailuissa osallistujia oli 13 luis- Venäläinen Elena Tekhanina toi kilpailuihin simman hyvä eikä jää lohkeile niin helposti joukkoon. Nousu vaati kuitenkin vielä joita- telijaa. Luistelijat olivat pääasiallisesti poh- tuulahduksen maailman huipulta, sillä hän luistelijoiden alla. Ratamerkkejä oli kaarteis- kin vuosia. joismaisia: kolme tanskalaista, kolme norja- sijoittui edellisellä kaudella MM-kilpailuissa sa seitsemän eikä suorilla ollenkaan, mikä Short track -luistelussa vuosi 1994 kului laista, kaksi ruotsalaista, yksi venäläinen ja hopealle juniorien kilpailuissa. Suomalaisten mahdollisti ohituksen myös sisäkautta. perustoiminnan organisoinnissa. Nagano- neljä suomalaista. Tanskan joukkueessa kil- parhaasta panoksesta vastasi Mikko Harlin, Lämmittelyluistelu tapahtui aamulla en- team ryhtyi tosissaan valmentautumaan paili kaksi miesluistelijaa ja yksi naisluiste- mutta ei venynyt huippusuorituksiin. Mui- nen kilpailuja. Varsinaisen kilpailun aikana kohti tulevia olympialaisia. Jatkossa tärkeim- lija. Norja kilpaili kakkosmaajoukkueellaan, den suomalaisten luistelu oli vielä kesken- ei enää päästetty jäälle verryttelemään, vaan mäksi kuitenkin nousi harrastepohjan kas- jonka paras luistelija Tore Klevstuen oli mu- eräistä. (Luistelija 4/1995.) luistelijat tulivat jäälle suoraan starttiin. vattaminen. Ongelmaksi osoittautui jääajan kana Lillehammerin olympiajoukkueessa. (Luistelija 3/1990; s.7.) erityisen vaikea saaminen.

318 319 Hokkarikisalaiset 2 400 kilpailijaa. Kilpailut pidettiin 10–12 hokkarikisat vuotiaille tytöille ja pojille. Loppukilpailut vauhdissa pidettiin Jyväskylässä Nuorten Talvi -suurki- sojen yhteydessä. Kilpailupaikka oli Hippok- Suomen Luisteluliitto järjesti jo vuonna 1985 sen rata, jonne oli kutsuttu aikojen perusteella Helsingissä ja ympäristössä hokkarikisoja. kustakin sarjasta 16 parasta sekä viestijouk- Järjestävänä seurana toimi silloin Helsin- kueet. Hokkarisarjan loppukilpailuissa kun- gin Luistinkiitäjät. Luisteluliiton järjestämiä kin sarja voittaja pääsi seuraamaan Hollantiin hokkarikisoja käytiin myös paikkakunta- Amsterdamiin short trackin MM-kilpailuja. kohtaisesti Turussa, Lahdessa, Seinäjoella ja Vuonna 2003 hokkarikisoihin osallistui Pieksämäellä. Hokkarikisoihin osallistui noin kaiken kaikkiaan jo yli 10 000 koululaista. SLL:n kuva-arkisto

Suomen Luisteluliitto Hokkarikisalaisten vauhtia järjesti hokkarikisoja ja keskinäistä tiukkaa koululaisille tavoitteena kilpailua. Hokkarikisoja luistelun harrastajamääri- käytiin usealla paikkakun- en ja liikunnan lisääminen. nalla Suomessa, useimmi- Vuonna 2003 hokkariki- ten jääkiekkokaukaloissa. soihin osallistui kaiken kaikkiaan jo yli 10 000 koululaista. SLL:n kuva-arkisto

320 321 Forssa ja Vantaa juhlivat hokkarikisafinaalissa 1999 Luisteluliiton koulukampanja ”Luistelun SLL:n kuva-arkisto iloa” innosti lähes kahdeksankymmentä, pääasiassa ala-asteen koulua luisteluharrastuksen pariin. Luistelusuorituksia kertyi lähes 50 000. Kouluilla oli hyvin vaihtelevat jääolot käytössään, ja pakkaset vielä rajoitti- vat luistelun harrastusta jonkin verran. Kam- panjassa oli mukana kouluja aina Helsingistä Kiiminkiin. Kampanjaan liittyi oleellisesti myös hokkarikisat. Mestariluokan tuloksen ko- tipaikkakunnan kisassa luistelleet pääsi- vät valtakunnalliseen hokkarikisafinaaliin, joka luisteltiin Oulunkylän tekojääradalla 5.3.1999. Finaalissa luisteltiin kolme kierros- Oulunkylän jäästadionilla kaarreluistelu oli kiivasta taktiikkapeliä, jolla luotiin ohitus- ta short track -radalla, joko hokkareilla tai mahdollisuudet avautuvalle suoralle. Alakuvassa tytöt kisaavat Hyvinkään hokkariki- taitoluistimilla. sassa. Kilpailussa nähtiin erittäin hyviä luistelusuorituksia, tiukkaa kamppailua ja luistelun iloa. Kilpailujen menestyneimmät luistelijat tulivat Vantaan ja Forssan kouluista. SLL:n kuva-arkisto

pikarullaluistelu

322 323

SLL kuva-arkisto pikarullaluistelu ja maratonrullaluistelu Pikarullaluistelu pailumuotoja ovat aika-ajo, joukkueaika-ajo, pistekilpailu, pudotuskilpailu, piste- ja pu- Pikarullaluistelun SM-kilpailuja on järjestet- dotuskilpailu, yhteislähtökilpailu, aikarajoit- Rullaluistelu to aloitti ”Ice Skating Tour” –tapahtumasar- ty jo vuodesta 1959 lähtien ja MM-kilpailuja teinen kilpailu (esim. 45 minuuttia + 5 kier- jan ympäri Suomen. Tapahtumatoiminnan vuodesta 1937 alkaen. Osallistujina on ollut rosta), viesti, takaa-ajo ja yhteispistekilpailu Rullaluistelun historia alkaa 1700-luvulta, vetäjäksi palkattiin Lauri Paalasmaa, joka pääasiassa pikaluistelijoita, joille rullaluiste- (usean matkan yhteispisteet). Ratamatkat jolloin kehitettiin ensimmäiset rullaluistimet. loi menestyksekkään tapahtumakonseptin, lu on samalla tehokas kesäharjoittelumuoto. ovat pituudeltaan 200 m–20 km ja maraton- 1800-luvun puolivälissä syntyivät ensimmäi- neuvotteli yhteistyösopimukset kuntien ja Rullaluistelussa järjestetään vuosittain MM- matkat puolestaan yleensä 20 kilometristä

J. Niemisen kuva-arkisto set quad-rullaluistimet, joissa renkaita oli kaupallisten tukijoiden kanssa ja aloitti Suo- ja EM-kilpailut. Virallisina pikaluistelulajei- jopa yli 100 kilometriin. kaksi edessä ja kaksi takana vierekkäin. Inli- men kiertämisen luistelutapahtumien järjes- na ovat katukilpailuissa naisilla 300 metrin, Suomessa rullaluistelua ne-rullaluistimet eli luistimet, joissa renkaat täjänä. Tapahtumakiertue kasvoi nopeasti ja 500 metrin, 3000 metrin, 5000 metrin pistekil- Pikarullaluistelun SM-kilpailut on käytetty pikaluistelijoi- olivat peräkkäin, kehitettiin 1960-luvulla, vakiintui 2000-luvulla 50–100 tapahtumaan pailut ja 10 000 m:n pudotuskilpailu. Miesten den harjoittelumuotona jo Lahdessa 1998 mutta niiden käyttö yleistyi vasta 1990-luvun vuodessa. lajeina on 300 metrin, 500 metrin, 5000 met- Clas Thunbergin ajoista alkaen. Vuonna 1958 oli alusta lähtien, ja nykyisin lähes kaikki rulla- Rullaluistelu on suositun kuntoilumuo- rin ja 10 000 metrin pistekilpailut sekä 20 000 Vierumäellä luisteluliiton luistimet Suomessa ovat inline-luistimia. don lisäksi myös kansainvälisesti harrastet- metrin pudotuskilpailu. 300 metrin kilpai- Olli Sjö osoittautui ylivoimaiseksi pikarulla- ulkovalmennusrenkaan tu kilpailulaji. Suomen Luisteluliitto vastaa lussa luistellaan yksin aikaa vastaan, muut luistelun SM-kilpailuissa Lahdessa. Pidetyt ki- leiriläisten käytössä rulla- Rullaluistelu nousi pikarullaluistelun, sauvarullaluistelun ja kilpailut ovat yhteislähtökilpailuja, joissa on sat olivat ensimmäiset pikarullaluistelun SM- luistimet. kuntorullaluistelun tapahtuma-, kilpailuja alku- ja välierät. Lisäksi on sekä miehille että kilpailut, jossa yleisen sarjan voitto ratkaistiin 1990-luvulla nopeasti koulutustoiminnasta. naisille maratonkilpailut. 10 000 m:n taistelussa jännittävän yleisöystä- Lahden urheilukeskuksen Liittohallitus uudisti kevään ja syksyn MM-kilpailuissa osallistujamaita on vii- vällisen pistekilpailun perusteella. Kilpailut rullaluistelurata tarjosi Rullaluistelu nousi nopeasti 1990-luvun jäl- 1999 aikana liiton strategiaa. Strategiatyön me vuosina ollut 50–70. Pikarullaluistelu oli olivat onnistuneet, vaikka maan aivan terävin erinomaiset puitteet SM- kipuoliskolla suosituksi harrasteliikunnaksi. keskeisenä haasteena oli erityisesti rullaluis- ehdokkaana myös viralliseksi olympialajiksi kärkiluistelijakaarti puuttuikin. Lauri Paalas- kilpailuille. Tehtyjen tutkimusten mukaan 100–200 000 telun kasvavan merkityksen huomioonotta- vuoden 2016 olympialaisiin seitsemän muun suomalaista luisteli rullaluistimilla vähin- minen liiton toiminnassa. Työssä päädyttiin lajin joukossa, mutta se ei tullut valituksi Lauri Paalasmaa on tään kerran viikossa. Lajilta puuttui kuiten- asettamaan liiton tavoitteeksi yleisroolin syksyn 2009 äänestyksessä. menestynein rullaluistelija. kin koti suomalaisessa urheilukentässä. Lajia ottaminen suomalaisten luisteluttamiseksi Kansainväliset arvokilpailut käydään sekä Hän on toiminut myös harrastettiin itsenäisesti, eli se oli yksi en- sekä talvella että kesällä teemalla ”Luistelua maantiellä (maraton), maantieradalla (noin menestyksellisesti tapah- simmäisiä ns. street-lajeja, joita harjoitetaan kaikille talvella ja kesällä”. Rullaluistelu tuli 400–600 metrin asfalttirata) ja pista-radalla tumatoiminnan vetäjänä. olemassa olevilla väylillä ja kentillä ilman vuoden aikaan voimakkaasti mukaan liiton (200 metriä, kaarteista kallistettu ovaalirata). seuroja tai muita toimintaa pyörittäviä or- toimintaan. Tapahtumiin osallistui kesän ai- Talvisin rullaluistimilla kilpaillaan 100 ganisoijia. Luisteluliitto aloitti tapahtumien kana yhteensä lähes 50 000 kokeilijaa, kurssi- metrin sisäradalla. Virallisia rullaluistelura- järjestämisen rullaluistelijoille erilaisten lii- laista ja osanottajaa. Rullaluistelutapahtuma toja Suomessa on Helsingissä, Turussa, Lah- kuntatapahtumien ja leirien yhteyteen. Sa- In Line Tour järjestettiin 1999 kahdeksalla dessa ja Kestilässä, mutta kilpailuja maan- malla pikarullaluistelun maajoukkuetoimin- paikkakunnalla. Tapahtumien järjestelystä tiellä ja maantieradalla voidaan järjestää ta aktivoitui, ja suomalaiset alkoivat saalistaa saatiin hyvä kuva tapahtumien jatkokehitte- myös muualla. pistesijoja lajin EM-kisoissa. lylle. (Toimintakertomus 1999.) Useimmat rullaluistelukilpailut ovat yh- Kesän tapahtumatoiminta rullaluistimilla teislähtöjä ja näin myös taktiikan ja jouk-

SLL:n kuva-arkisto SLL:n täydentyi ympärivuotiseksi, kun luisteluliit- kuestrategian osuus korostuu. Virallisia kil- SLL:n kuva-arkisto SLL:n 324 325 maan ja Jorma Valtosen johdolla suomalaiset Naisten 3000 m:n matkan yleisen sarjan Rosendahlin veljesten näytös Pyöräluistelu vai sinnittelivät maaotteluvoiton Örebrossa. Suomen mestaruus meni odotetusti Mari rullaluistelu? rullaluistelun SM-kisoissa Luisteltavia matkoja oli useita, joista en- Kaivannolle. Titta Hallenbergin kestävyys SLL puhuu rullaluis-

simmäinen luisteltu matka oli yleisen luo- pääsi oikeuksiinsa pitkällä matkalla ja tulok- Pikarullaluistelun SM-kisat käytiin upouu- kuva-arkisto SLL:n telusta ja Kuopiossa puhutaan pyöräluis- kan 300 m:n luistelu. Sen selvästi nopein oli sena oli hopea ennen Suvi Vuorista. della World Games -kisoihin tehdyllä radalla telusta. Luistelulii- Born-Teamin Olli Sjö ajalla 32,0. Hopean ja- Mika Poutalan vakuuttava luistelu jatkui Lahden Suurhallin parkkipaikalla. Kilpailui- ton hallitus käsitteli koivat Lahden Luistelijoiden Timo Pelttari ja myös pidemmällä matkalla. Paalasmaan tal- hin osallistui viitisenkymmentä luistelijaa. rullaluistelu – pyörä- Kuopion Luistinseuran Kari Mäklin. Naisten lissa opittu tuplapotku kiidätti hänet ylivoi- Inline-sarjassa oli ihmetystä herättävän lai- luistelukäsitekiistaa luokassa Valkeakosken Hakan Mari Kaivan- maiseksi Suomen mestariksi. mea osanotto, vaikka harrastajamäärät ovat ja päätti tulevaisuu- to oli omaa luokkaansa ja voitti Pälkäneen Veteraanipuolella Pekka Virkkunen (STH) kasvaneet. dessa kilpailuis- saan käyttää kan- Lukon Suvi Vuorisen ja Lahden Luistelijain oli yllättäen paras luokassa M40 ennen Esa Pikarullaluistelussa nähtiin monia jännit- sainvälistä nimikettä Titta Hallenbergin useilla sekunneilla. Puolakkaa. täviä loppukirikamppailuja. Aikaisemmin ei rullaluistelu (rollers- Junioreissa Mika Poutala (HTL) oli ylitse Suomessa ollut käytetty lyhyempien matko- kating). muiden: hän olisi sijoittunut ajallaan 32,6 Lahden kilpailujen huipennus jen yhteislähtöjä. Lahdessa ainoastaan 300 2000-luvulla SLL:n miesten luokassa hopealle. metriä luisteltiin yksittäislähtöinä. rullaluisteluvalio- Veteraaneissa oli Lahden Martti Heino Kilpailujen huipennus oli yleisen sarjan Harjavallan Vesa Rosendahl oli miesten Lahden suurhallin parkkipaikalle rakennettiin World Games -kilpailuja varten mainio kunta tarkennsi kä- rullaluistelurata. sitettä lisää, jolloin pikamatkalla selvästi nopein luistellen ajan 10 000 m:n pistekilpailu, jossa voiton korjasi yleisessä sarjassa ylivoimainen, ja vei mes- pikarullaluistimilla 32,9 luokassa M50. Muut veteraaniluokkien selvästi Olli Sjö. Hopeasta ja pronssista käy- taruuden ajalla 30,3 ennen Pertti Kiiskistä, kilpailtavan lajin ni- mestarit olivat HLK:n Esa Puolakka M40- tiin sitten kova taistelu Timo Pelttarin ja Kari joka luisteli ajan 30,7. Vesan nuorempi veli meksi tuli pikarulla- sarjassa ajalla 34,6, Jouko Holopainen (KuLS) Mäklinin välillä. Kovana kirimiehenä tun- Risto nappasi pronssia ajalla 32.1. Risto nos- luistelu. M45-sarjassa ajalla 34,0, Kari Suoniitty nettu Mäklin kiilasi itsensä ohi Timo Peltta- tettiin yleiseen sarjaan, koska hänen omassa Pyöräluistelu on he- (LahLu) M55-sarjassa ajalla 35,0 ja Mikko rin, joka otti uransa ensimmäisen SM-mitalin juniorisarjassaan ei ollut sääntöjen vaatimaa rättänyt ulkopuoli- sissa mielleyhtymän Saarinen (TuUL) sarjassa M60 ajalla 35,2. rullaluistelussa. Nuori Mika Poutala luisteli vähintään kolmea luistelijaa. Myös HTL:n ju-

triathlonin tapaises- Inline-puolella avausmatka oli myös 300 m. myös tämän matkan ja sijoittui neljänneksi. niori Robert Brandt luisteli ikäisekseen kel- kuva-arkisto SLL:n ta kilpailusta, jossa Katukiitäjien Oliver Löser voitti mestaruuden Ammattimiesten ottein pistelaskun pitivät po ajan 32,8, jolla olisi pärjännyt yleisessäkin luistelun lisäksi aje- ylivoimaisesti. Hänen voittoaikansa oli 32,6. hallussaan Toivo Kihlanki ja Kalle Hiltunen. sarjassa. taan polkupyörällä. Seuratoverit Panu Tuominen ja Sami Haapa- Naisjuniorien luokassa KaVo:n Minna nen ratkaisivat muut mitalit. Naisten sarjassa Malm vei voiton, toisena oli PäLu:n Suvi edellisen vuoden mestari Eila Sepponen Katu- Vuorinen ja kolmas KaVo:n Jaana Toskala. kiitäjistä uusi helposti mestaruutensa. 1500 m:n yhteislähtökisan yleisen luokan Katuluistelijat kisailivat myös 3000 m:n Anne Sällylä rullaluisteluvastaavaksi voitti helponlaisesti Vesa Rosendahl, mutta matkalla, jolla mestaruuden vei Oliver Löser yllätys yllätys, velipoika Risto kiilasi kakko- Suomen Luisteluliiton sääntömääräisessä syys- seuratoverinsa Panu Tuomisen varmistaessa liittokokouksessa Seinäjoella 21.11.1999 Anne seksi ennen Pertti Kiiskistä. hopean. Uransa ensimmäisen SM-pronssin Sällylä valittiin liittohallituksen jäseneksi. Hänen Myös seniorisarjoissa kilpailtiin. M40- sar- rullitteli HTL:n Petri Juvonen. Naisten ylei- erityisroolinsa liittohallituksessa oli rullaluistelun jassa väkivahva Sauli Maanpää (TuUL) vei sen sarjan paras oli odotetusti Katukiitäjien edistäminen. voiton ennen Timo Oinosta ja Per Hultia. M50 Eila Sepponen. Veteraanisarjan mestaruuden -yhteislähtösarjassa voiton vei LahLu:n Kari Vesa Rosendahl vasemmalla ja veljensä Risto Rosendahl hallitsivat suvereenisti pika- voitti Osmo Soronen (OuT). Suoniitty, ja toisena oli HLK:n Jouko Kuha. rullaluistelun SM-kisoja Lahdessa.

326 327 Jarmo Valtonen Jarmo Valtonen ja Mika Poutala rullaluisteluvaltias 1999 kisasivat ulkomailla SLL:n kuva-arkisto SLL:n Lahden Luistelijat isännöivät jälleen nor- Jarmo Valtonen edusti Suomea rullaluistelun kuva-arkisto SLL:n maalimatkojen SM-rullaluistelukisoja. Kos- EM-kilpailuissa Latinassa, Italiassa, sijoittu- kaan aikaisemmin ei vastaavissa kisoissa ole en 1500 m:n luistelussa 11:nneksi. ”Jarmo oli ollut niin paljon katsojia kuin Lahdessa oli parhaimmillaan lyhyillä matkoilla eikä ma- tälläkertaa. Näytti siltä, että Inline-luistelua ratonilla kuten odotettiin”, kertoi joukkueen- ei mielletä kilpailulajiksi, vaan se on enem- johtajana toiminut Lauri Paalasmaa. mänkin trendiliikuntaa. Inline-kilpailu kärsi Mika Poutala kilpaili junioreiden EM- osanottajapulasta. kilpailuissa Jaszberenyssä, Unkarissa. ”Pa- Lahdessa saatiin aikaan kuitenkin vauh- Rullaluistelukilpailun master-sarjalaiset valmiina lähtöön Lahden SM- hasta kaatumisesta huolimatta Mika kilpaili dikkaat lajin arvokilpailut, jotka aloitettiin kilpailuissa. sinnikkäästi kisat loppuun”, kertoi Lauri yleisen luokan 300 metrin luistelulla. Tällä Paalasmaa. Maraton olisi ollut Mikan odo- matkalla KuLs:n Kari Mäklin oli yllättävän tetuin kilpailumatka, mutta se peruutettiin ylivoimainen ajalla 31,2. HTL:n Mika Poutala jolla hän sijoittui hienosti viidenneksi. Esan vesisateen vuoksi. lusivat stadionille”, kuvaili Lauri Paalasmaa. Kuvassa vasemmalla Jor- ja Robert Brandt jakoivat hopeatilan. Ykkös- oma sarjahan on M40. Sääntöjen mukaan sar- Kokemuksellisesti merkittävin kilpailu Tuloksellisesti kisat menivät mukavasti ma Valtonen ja vieressä Mika Poutala, laidassa luistelija Jarmo Valtonen säästeli itseään 1000 jassa on oltava vähintään kolme kilpailijaa, oli kolmen hengen maajoukkueelle varmas- varsinkin Mikalla. Hän oli kuudessa kilpai- Jarmo Valtonen vetää Kotijärvi. HTL:n vahvaa rullaluis- metrin pistekilpailuun, jonka hän voittikin. jotta sillä olisi SM-arvo. Luokkia jouduttiin ti rullaluistelun MM-kilpailut Barrancaber- lussa 16 parhaan joukossa, kun tavoitteena telujoukkuetta Lahden Sprinttimatkan tuloslistaa katsellessa kiinnit- yhdistämään ja Esan oli kilpailtava huomat- mejassa, Kolumbiassa. Heinä-elokuussa oli sijoittua yhdellä matkalla tähän joukkoon. SM-rullakisoissa. tyi huomio Esa Puolakan kovaan aikaan 32,5, tavasti nuorempien luistelijoiden kanssa. käytyyn kilpailuun joukkue matkusti useil- Tuhannen metrin luistelussa Mika oli 13:s. Naisten 300 m voitti edellisen vuoden la koneenvaihdoilla kaksi vuorokautta, ja (Luistelija 2000–2001.) tapaan Valkeakosken Mari Kaivanto, joka ensimmäisen yön joukkue nukkui pääkau- luisteli melko kovan ajan 35,3. Hopean voitti punki Bogotassa. Kilpailukaupunki sijaitsi Minna Malm ja pronssin Laura Taivaljärvi. keskellä viidakkoa, jossa panssarivaunut Rullaluistelu – vauhdikas

SLL:n kuva-arkisto SLL:n Miesten 17-vuotiaiden kilpailu oli todella suojasivat kisahotelleja. ”Rikollisuuden kesäurheilulaji kovavauhtinen. Seinäjoen Pekka Koskela oli vuoksi kisapaikatkin olivat tarkasti poliisi- siinä melko ylivoimainen ajallaan 31,5. Muut valvonnassa eikä joukkueita päästetty edes Tapahtumiin ja kilpailuihin voi osallistua ku- mitalimiehet junioriluokassa olivat Robert aamulenkille kilpailijoiden turvallisuuden ka tahansa. Juniori- ja masterluokitus mää- Brandt ja Mika Poutala. takaamiseksi”, kertoi Paalasmaa. räytyy syntymävuoden mukaan. Pikarullaluistelun 3000 metrin naisten Kaikesta huolimatta rullaluisteluun on Kilpaillakseen SM-kilpailuissa ja Finnish yleisensarjan voitti Mari Kaivanto ylivoi- Kolumbiassa samanlainen hurmos kuin Inline Cupissa luistelijalla pitää olla luiste- maisesti ajalla 6.38,3. Vastaavalla matkalla Hollannissa pikaluisteluun. ”Kaupungissa lulisenssi. Muissa kansallisissa tapahtumis- poikien Mika Poutala luisteli todella vauh- oli kolme hyvää puupinnoitteista pista-rul- sa tai kilpailuissa lisenssi ei ole pakollinen. dikkaasti voittaen ajalla 5.19,5. laluistelurataa, ja MM-kilpailuja varten oli li- Myöskään seura ei ole välttämätön. Edellä- Kilpailun päälähtö oli 10 000 metrin piste- säksi rakennettu jalkapallokentän ympärille mainittuja toki suosittelemme lämpimästi. kilpailu, jonka voitti Jarmo Valtonen 24 pis- uusi rata. Avajaisissa oli kymmeniätuhansia Suomessa noudatetaan FIRS:n (Kansain- teellä. Poutala sai 15 ja Brandt 5 pistettä. ihmisiä ja kaikki paikalliset asukkaatkin ha- välinen rullaluisteluliitto) sääntöjä kilpailuis-

328 329 sa. Esimerkiksi maaliintulo lasketaan ensim- Maratonrullaluistelu Rullaluistelumaratoni Rullaluistelu kehit- mäisestä maaliviivan ylittävästä pyörästä. tyi edelleen myön- Helsingistä Lahteen 1991 teisesti. Pudotuskilpailuisssa maaliintulopudotus Parhaiten menes- määräytyy taaimmaisen jalan takapyörästä. Rullaluistimilla voi luistella myös pitkää SLL:n kuva-arkisto SLL:n tyivät EM-kisoissa 200 ja 300 metrin kilpailu on aika-ajo yk- matkaa. Kesän harjoittelukauden huipentu- Teemu Ylänen oltu- sin kelloa vastaan. Maraton sekä 500, 1000, maksi luisteli seitsemän luistelijaa runsaan aan 11:s 200 m:llä, 1500, 3000, 5000, 10 000 sekä 20 000 metrin kuva-arkisto SLL:n sadan kilometrin matkan Helsingistä Lah- sekä nuorten EM- kilpailut ovat aina yhteislähtökilpailuja. Kil- teen. Harjoituskilometrejä oli kesän aikana kisoissa Julius Le- pola sijoittumalla pailualustana käytetään lähes yksinomaan luistelijoille kertynyt useita satoja, joillekin 200 m:llä seitse- asfalttirataa. Radan muodolla ei ole kovin jopa yli tuhat. Mukaanlähtijöiden joukossa männeksi. tarkkoja määritelmiä. Kuitenkin 300 metrillä oli sekä kalevankiertäjiä että tavallisia kun- Hyvinkään Luistelijat valmistautuvat tulee olla vähintään yksi 180 asteen käännös toilijoita. Yhteinen tekijä kaikkien matkaan- lähtöön Hyvinkään moot- vastapäivään. Radan leveyden tulee olla vä- lähtijöiden kesken oli innostus uuteen inline maratonluistelukilpailut toritiellä. hintään 5 m joka kohdasta ja radan maksi- -rullaluisteluun. mipituuden 490 m. Maratonmatkalla reitin 100 km:n lähdössä oli tungosta. Edessä oikealla kisan Lahden luistelutempauksen tarkoituksena Rullaluistelijat kävivät vielä syksyn korvil- Maaliskuussa pituuden tulee olla vähintään 2,5 km. voittaja K.C. Boutitte, Lauri Paalasmaa kuvan keskellä. oli ennen kaikkea saada tietoa ja kokemusta la 1992 maratonluistelukilpailut Hyvinkään 4.–6.7.1992 pidet- luistelumarathonin järjestämistä varten. Ta- valmistumaisillaan olevalla moottoritiellä. tiin 1992 perustetun voitteena oli järjestää rullapikaluistelun SM- Inline-luistelijoiden kilpailut pidettiin Hel- Katukiitäjät ry:n en- simmäinen FinLine Ultra Marathon MM -kisat kilpailujen yhteydessä uusi Inline-sarja. singin Finlandia-talon takana olevalla inline- New Yorkissa -rullaluistelutempa- radalla. (Luistelija 4/92.) us, joka suuntautui

SLL:n kuva-arkisto SLL:n Rullaluistelun 100 km:n maailmanmesta- Jyväskylästä Hel- ruuskilpailut käytiin New Yorkin Central Pikarullaluistelun SM-kilpailut sinkiin. Rullaluiste- lijoita oli 15, joista 9 Parkissa 10 km:n mittaisella hyväpintaisella Lähdössä oli hymy vielä herkässä. Osallistujat vasem- Lahden suurhallissa luisteli koko matkan. radalla, mutta hyvin vaihtelevalla reitillä. Ki- malta Timo Talvitie, Harri Rautasola, Olli Rautasola, Lisäksi mukana oli san järjesti International In-line Skating As- Jukka Grönroos, Matti Välttilä, Ismo Hulmi ja Jukka Pikarullaluistelun SM 92 -kilpailut pidet- huoltoauto ja kaksi Reponen. sociation yhdessä New York Road Skating tiin Lahden suurhallissa, jonne oli saapunut huoltopyöräilijää. Associationin kanssa. ennätysmäiset 52 kilpailijaa. He ratkaisivat Matkaluistelun Kilpailujen eliittisarjaan kelpuutetiin 126 mestaruudet perinteisessä rullaluistelussa perinne on jatkunut kilpailijaa, joiden mukana oli myös 26-vuoti- ja Inline-sarjassa. Lahden Luistelijat olivat katkeamattomana ja as Lauri Paalasmaa. Paalasmaa sijoittui tässä laajentaneet rataa niin, että huippupikaluis- luisteluajaksi on vakiintunut yksi viikko. erittäin vaativassa kilpailussa jo eurooppa- telijatkin saattoivat ilman suurta riskiä naut- SLL:n kuva-arkisto SLL:n Kesällä 2006 FinLi- laisittainkin hyvin, yhdeksänneksi. tia vauhdin hurmasta. Näitä kisoja viime nen kunniaksi luis- Kilpailu oli armotonta heti alusta alkaen. vuodet hallinnut Lauri Paalasmaa menetti teltiin Suomen halk- Todisteen kilpailun vaativuudesta kertoo voiton kaatumiseen. Pikamatkan mestaruus ki kahdessa viikossa Paalasmaan sykekäyrä, jonka mukaan Paa- jaettiin Olli Sjön ja Timo Järvisen kesken. Kilpisjärveltä Han- Kuvassa johdossa luis- lasmaa joutui ylittämään 7 kertaa laborato- Timo näytti 1500 metrillä kuka on Suomen koon. Matkaa ketyi 1620 km. telee Kalle Valtonen ja riossa mitatun maksimisykkeensä, 202–205 ykkösluistelija. Olli Sjö ja Lauri Paalasmaa hänen takanaan Olli Sjö. sykettä/min. (Luistelija 3/1994.) taipuivat seuraaville sijoille.

330 331 2000-luvun uusia tuulia pois kiertueelta ja tilalle tuli argentiinalainen Kansainvälistä menestystä Guillermo Trinaroli. Luistelijat pääsivät pis- Laji meni eteenpäin aktiivisten toimijoiden tesijoille ja kärkiporukoiden mukana maa- 2000–luvun alkupuolella pikarullaluiste- kautta 2000-luvulla. Kilpailutoimintaan tu- liin, mutta sitä parempiin sijoituksiin ei vie- lukilpailuissa näkyi jo enemmän rullaluis- li mukaan monipuolinen ja koko kauden lä pitkillä matkoilla ylletty. Historiallista oli teluun keskittyviä luistelijoita, joista osa kattava Finnish Inline Cup, joka käsitti noin myös vuonna 2008 kymmenen suomalaisen erikoistui joko lyhyemmille tai pidemmille kuusi osakilpailua matkojen vaihdellessa masterluistelijan osallistuminen 24 tunnin matkoille. Mukana oli myös luistelijoita, 200 metristä 42 kilometriin. Kilpailut käytiin LeMans luisteluun sijoituksen ollessa neljäs. jotka kilpailivat sekä jäällä että rullilla. Sak- radoilla, maanteillä ja kaupunkikortteleissa. Seurat ja liitto järjestivät kaikille avoimia sassa miesten joukkueen, Jarmo Valtonen, Myös 3-4 osainen Junioricup aloitti monivuo- koulutuksia, joissa vetäjinä toimivat niin Robert Brandt, Max Forstedt ja Jari Lepola, tisen perinteensä. Esa Lottanen (LahLu) jäi kotimaiset kuin ulkomaisetkin asiantuntijat. onnistuja oli Brandt – yhdeksäs sija 10 kilo-

Ruotsin PM 2003-kilpai- pikarullaluistelun historiaan organisoimal- Etelä-Suomen alueella järjestettiin muutamia metrin pistekilpailussa 2005. Brandt on ke- lujen 500 metrin maa- la Suomen ensimmäisen maailmancup-kil- isompia kursseja, jotka keräsivät lähes kaikki hittynyt nopeasti rullaluistelijana ja sijoitus likamerakuva. Voittaja pailuja kiertävän joukkueen sponsoreineen aktiiviharrastajat. Mm. Lahden messuhallis- on yksi parhaista kautta aikojen pidemmillä katsotaan ensimmäisestä 2007. Joukkue aloitti kiertueensa Bont Team sa oli marraskuussa 2007 ranskalaisen Chris- ratamatkoilla. Erittäin vaativilla ja osittain maassa olevasta renkaas- Finland-nimellä. Joukkueessa luistelivat tophe Adoirin viikonloppuleiri, huhtikuus- sateen liukastamilla radoilla Suomi sijoittui ta. Kuvassa voittajaksi Kimmo Ilmavirta, Jarmo Valtonen, Jani Suih- sa 2009 italialaisen Mauro Guencin vetämä yhteispisteissä yhdeksänneksi kuudentoista venyttää Kimmo Ilmavirta, edessä oleva Mika Pou- konen, Danila Ruusu, Teemu Ylänen. He jat- leiri Somerolla, kesäkuussa Jari Lepolan ja osallistujamaan joukossa. tala tulee kolmanneksi ja koi seuraavana vuonna Nordic Fox- nimellä. Jani Suihkosen vetämä Pajulahden leiri ja Vielä 2006 Poutala ja Valtonen osallistuivat takana toiseksi tullut Joel Jarmo Valtonen aloitti mukana joukkueessa, marraskuussa vielä Tanskan maajoukkue- pikarullaluistelun MM-kilpailuihin Koreas- Eriksson Ruotsista. mutta joutui selkävaivojensa takia jäämään valmentaja englantilainen Sutton Atkins pi- sa, joista Mikalla paras sijoitus 20. (17,233) Kuva Kati Koota ti monipuoliset treenit Muurlan ja Halikon ja Jarmolla 28 (17,776), kummatkin 200 met- aktiivista työtä junioreiden kanssa rullaluis- Lahden SM-kilpailut 2007 halleissa, joissa oli mukana myös keskikehon riltä. Jarmo Valtonen valittiin Vuoden Rul- telumenestyksen eteen. Jari Lepola on itsekin siirrettiin sisälle sateen harjoitteita ja liukulaudan käyttöä. Luiste- laluistelijaksi 2006 ja hän oli myös mukana kilpaillut parhaana noteerauksenaan EM- kasteltua ulkoradan. Kuvassa edessä Danila luliiton kautta myös Kimmo Ilmavirta piti Bont Team Finlandin alkumetreillä. maratonin M40-sarjan voitto Hampurissa Ruusu, Kimmo Ilmavirta ja mm.Turussa tekniikkakursseja, joihin osal- Vuonna 2010 pikarullaluistelun sprintti- 2005. HTL:n Jarmo Valtosella lienee eniten Jesse Saikkonen. listui myös maajoukkueluistelijoita. Huhti- matkoihin erikoistunut Teemu Ylänen (HTL) henkilökohtaisia Suomenmestaruusmitaleja. kuussa 2010 jo monia leirityksiä järjestänyt menestyi parhaiten miesten yleisessä sarjassa Paras arvokisasijoitus on em. EM-kilpailujen

Kuva Kimmo Ilmavirran arkisto Jari Lepola veti Porin Urheilutalolla viikon- 200 metrillä. Hänen paras EM-sijoituksensa viestin neljäs sija ja henkilökohtaisella mat- loppuleirin videoanalyysien kera ja joulu- tähän mennessä on ollut yhdestoista sija 200 kalla EM –kilpailujen 1500 m 12. Mika Pouta- kuussa aktiivirullaluistelijat kokoontuivat metrillä ajalla 17,24. lan paras arvokisasijoitus on samoin viestin vielä viikonlopuksi Turkuun. Salon seudun Suomen pikarullaluistelutoiminta on kes- neljäs sija ja 1000 metrillä juniorien MM-kil- aktiivi Esa Kymäläinen organisoi viikonlop- kittynyt vahvasti Etelä-Suomen seuroihin pailujen 13. sija. Suomenmestaruuksia kah- puleirin Salon Hanhivaaran Liikuntakeskuk- Poriin (LPGP), Turkuun (TuUL), Tampereelle minut Kimmo Ilmavirta ylsi parhaimmillaan seen. Maajoukkueluistelijat kokoontuivat to- (SiSu), Helsinkiin (HTL) ja Lahteen (LahLU). kansainvälisissä arvokisoissa viestissä 2006 ki useamman kerran pienemmällä porukalla Porin, Jyväskylän, Helsingin ja Turun seu- EM-kilpailujen neljänneksi ja henkilökohtai- halliyhteisharjoituksiin koti tai ulkomailla. roista löytyi edustajia aina EM-kilpailuihin sella matkalla paras sijoitus 500 metrillä oli asti. Porissa LPGP:n Jari Lepola on tehnyt EM-kilpailujen 15.

332 333 ”Jarmo Valtonen esitti parasta vauhtia teri Mika Poutala luisteli taistellen maaliin ja varsinkin valmennustoimintaa nämä har- han karkeapintaisen sekä aidan ympärilleen. Suomen viisimiehisestä kisajoukkuees- 53:ntena. Kilpailuihin osallistui 22 maata. ” joitteluporukat tarvitsivat kokoontumis- ja Vuonna 2011 rata päällystettiin paremmin ta rullaluistelun EM -kilpailuissa Cassano Kadettisarjassa 2008 luistellut LPGP:n harjoittelupaikan. rullaluisteluun sopivalla pinnalla. Toiminta D’Addassa, Italiassa. Hän spurttasi 37 luiste- Santeri Aro-Usva sijoittui upeasti neljännek- radalla onkin monipuolista. Aikuisille ja lap- lijan ryhmästä 12:nneksi 200 metrin sprintis- si EM-kilpailujen 200 metrillä. Saman seuran Ilolan Rinki sille on omat treenit sekä fitness-luistelijoille. sä, jonka nopein oli Italian Gregory Duggen- Julius Lepola saavutti vuoden 2010 EM-kil- Kesäisenä harjoittelupaikkana Malminkar- to ajalla 16.479. Valtonen kellotti 17.602. Mika pailuissa jopa kolme sijoitusta kymmenen Valtosen Kalle löysi kesällä 1997 hyvän pai- tanon täyttömäen 426 askelmaa ovat monelle Poutala oli 16:s. 500 metrin sprintissä Poutala parhaan joukkoon, parhaana tuloksenaan kan Tuusulan moottoritien varrelta, Ilolan aktiiviharrastajalle tuttuja. Huipulta aukeaa oli 14:s, ajalla 40.868 sek ja Kimmo Ilmavirta 200 metrin 7. sija ajalla 18,312. liittymän kupeesta. Tieinfo-, ja pysähdys- huikea näkymä yli Helsingin, mikäli rapput- 15:s (41.028 sek). Mestaruuteen tykitti rans- Naisissa pisimmän ja parhaimman uran on paikkana toiminut asfalttikenttä tunnettiin reenien välillä jaksaa katsella alas tuolta Hel- kalainen Thomas Boucher, 39.683 sek. tähän mennessä tehnyt TaSi:n Mari Kaivanto, pääkaupunkiseudun lisäksi myös muulla singin korkeimmalta kohdalta. 10 kilometrin pistekisassa luisteltiin 400 joka hallitsi Suomen kilpailuja suvereenisti suomessa alan harrastajien keskuudessa metrin radalla 25 kierrosta, joista jokainen vuosien ajan ja oli kolmissa EM-kilpailuissa. Ilolan Rinkinä. Aktiivisimmillaan luisteli- Rullasluistelu on kierros oli kirikierros. Eniten pisteitä ke- Kaivanto voitti PM-kilpailuissa kultaa sekä joita oli vuoden 2006 kesällä. Kävijöitä tuli ympärivuotinen toimintaa rännyt voitti kilpailun. Mikäli kilpailijalle sprintti- että maratonmatkalta. Vuonna 2002 Lahdesta ja Kotkastakin saakka. Vastaavas- ei kerääntynyt pisteitä, maaliintulojärjestys hän voitti Yhdysvaltojen 100km:n kilpailun ti järjestettiin yhteisiä treenejä viikolla To- Rullaluisteluun keskittyneet luistelijat tarvit- ratkaisi sijoituksen ei pisteille päässeiden ja parhaana EM-sijoituksena oli maratonin pi Kihlangin johdolla Lahden Messuhallin sivat myös talvisen harjoitteluradan. Tam- osalta. Pisteitä jaettiin vain voittajalle joka 16. sija. Kaivanto edusti Suomea kolmissa parkkipaikan radalla. pereella oli jo vuonna 2006 saatu harjoitus- kierrokselta. Tämän erittäin fyysisen kil- EM-kilpailuissa ja yksissä MM-kilpailuissa. 1990-luvulla, Ilolan Ringissä treenanneet ja koulutusvuoroja Pirkkahallista, jonne pailun voitti ranskalainen Yann Guyader, Lyhyempiin matkoihin erikoistunut HTL:n alle kaksikymppiset Jarmo Valtonen, Robert myös kokoonnuttiin Kihlangin Topin opas- 6 pisteellä. Jarmo Valtonen venytti maaliin Anneli Kymäläinen luisteli EM-kilpailuissa Brandt ja Mika Poutala kiersivät Euroopas- tettavina. 8:ntena, mutta oli lopputuloksissa vasta 14:s. 16. sijalle 300 metrillä vuonna 2009. Kadetti- sa rata- ja maantiekisoja Lauri Paalasmaan Myös pääkaupunkialueella päästiin sisäl- koska ei kerännyt kilpailusta yhtään pistettä. sarjassa luistelleen TuUL:n Julia Salon paras kanssa. le, kun vuonna 2006 Espooseen rakennettiin 10 km viestissä Suomen kolmihenkinen tähänastinen EM-sijoitus on 17. 200 metrillä Ilolan Ringin löysivät myös Bomber moot- Esport Arena, jossa oli luistelijoille 400met- trio Kimmo Ilmavirta, Mika Poutala ja Jar- vuonna 2011. toripyöräilijät ja yhteisymmärrys lajien välil- rin rata. Tätä ympärivuotista rataa saatiin mo Valtonen venyi huippusuoritukseen si- lä löytyi helposti. Sopu antoi sijaa ja sulassa käyttää 2009 loppuun saakka, jolloin rata joittumalla 4:nneksi vain 1.9 sek kultamitalin Kovia rullatreenejä sovussa harjoiteltiin, he temppujaan, rulla- otettiin muiden lajien käyttöön. Sen jälkeen voittaneen Ranskan takana. Hopealle venyi luistelijat tekniikkaansa. helsinkiläiset siirtyivät talvitreeneihin Hert- Espanja ja pronssille Hollanti 0.5 sek ennen Rullaluistelua on jo vanhastaan käytetty Vuonna 2007 Ilolan Rinki vuokrattiin rah- toniemen liikuntahalliin. Turkulaiset ovat Suomea. pikaluistelun oheisharjoitteena. Rullaluis- tareille ja paikka muutettiin rekkaparkiksi. saaneet vuoroja Varissuolla koulun liikunta- Kilpailujen päätöksenä oli Monzan for- tinten ja rullaluistelun kilpailutoiminnan saliin, ja salolaisilla on vuorot Hanhivaaran mularadalla luisteltu maraton (42 km), jon- kehittymisen myötä monet pikaluistelijat al- Pirkkola – uusi harjoittelupaikka liikuntakeskuksessa. Myös porilaiset ovat ka voitti hurjassa 52 luistelijan massakirissä koivat piristää pitkää perusharjoittelukautta löytäneet sisäharjoitus mahdollisuuden. isäntämaa Italian Massimiliano Presti ajalla osallistumalla kesäisin erilaisiin rullaluistelu Helsingin Työväen Luistelijat ja Helsingin (Topi Kihlanki, Soile Kallio ja Kati Koota) 1.04.18. Kilpailun mitalikahinoissa vielä 400 tapahtumiin ja kilpailuihin. Heidän harjoitte- Luistinkiitäjät, yhdessä Helsingin kaupungin metriä ennen maalia ollut Jarmo Valtonen luporukoihin alkoi tulla mukaan myös pel- kanssa löysivät vuonna 2009 uudeksi harjoit- hyytyi viime metreillä sijoittuen 21:nneksi sa- kästään rullaluistelua harjoittelevia urheili- telupaikaksi Pirkkolan urheilupuiston ns ala- malla ajalla voittajan kanssa. Olympiasprint- joita. Järjestääkseen säännöllisiä harjoituksia parkkipaikan. Se sai asfalttipinnan, tosin tur-

334 335 FinLine - rullaluistelua halki kesäisen Suomen SLL:n kuva-arkisto SLL:n SLL:n kuva-arkisto SLL:n Katukiitäjät järjestää vuosittain FinLine- mat- kaluistelutapahtuman, jonka katkeamaton perinne alkoi vuonna 1992 viikonloppuluis- telulla Jyväskylästä Helsinkiin. Luisteluajak- si vakiintui yksi viikko. FinLine 93 -rullaretki oli Katukiitäjien kesän kohokohta. Suurella innolla 28 katukiitäjää lähti Turkuun aloit- taakseen FinLine 93:n. Luistelu tehtiin rei- tillä Turku-Tampere-Hämeenlinna-Helsinki. Matkaa kertyi 365 km. Paikallinen rullaluis- teluseura Riverside Rollersit järjestivät Katu- kiitäjille vierailuohjelmaa. Paikalla pelattiin Tapahtumtiin ja kilpailuihin Rullaluistimet ja luistelusauvat olivat ha- myös katulätkäottelu Helsinki–Turku, jonka Inline Tour Rullalätkä on tuonut uutta ilmettä rullailuun. Katukiitäjät järjestivät rullalätkän voi osallistua kuka tahan- luttua tavaraa aktiiviliikkujien käsissä. Sau- voitti Helsinki. sa. Juniori- ja masterluoki- harjoitusotteluita kesäisin kaksi kertaa viikossa Finlandia-talon takana ns. yläpark- Suomen Luisteluliiton Inline Tour -kiertue voilla sai melkoisen hyvän vauhdin ja loista- Kesällä 2006 FinLinen 15.vuoden kunniak- tus määräytyy syntymä- kipaikalla. Helsingin kaupungille tehtiin aloite rullalätkäkaukalon saamiseksi, mutta vuoden mukaan. järjestettiin vuonna 1999 kahdeksan tapah- van kuntoutuksen hartiaseudulle. si luisteltiin kahdessa viikossa Kilpisjärveltä käydyt neuvottelut eivät johtaneet myönteiseen tulokseen. tuman kiertueena ja menestyksestä innos- Rullasprintin pitäminen oli melkoinen Hankoon, josta kertyi luistelumatkaa yh- tuneena toisen kerran kesällä 2000. Kiertue rumba. Vilkkaimpina päivinä esittelypiste teensä 1620 km. Viisi vuotta myöhemmin 20. kävi 21 paikkakunnalla. Tavoitteena oli tu- oli melkein ylityöllistetty. Isommat edellä ja FinLinen kunniaksi luisteltiin Suomen halki tustuttaa suuri yleisö uusiin liikuntalajeihin. pienemmät perässä yrittivät saada paikka- vuorostaan vaakatasossa, Tohmajärven Nii-

Seitsemän henkilön tiimi kiersi neljä ja puoli kuntansa ennätystä omiin nimiinsä. ralasta Vaasaan. Tästä kertyi matkaa hiukan kuva-arkisto SLL:n viikkoa eri puolilla Suomea. Tiimissä olivat yli 600 kilometriä, päivää kohden 60–90km. mukana Pertti Kiiskinen, Niko Kuisma, Mik- Eritasoisten vauhtiryhmien mukana etenee ko Rapila, Joonas Hokkanen, Simo Suopakki huoltobussi, jossa kulkevat matkatavarat. ja Kenneth Westerlund sekä K2-Skate Col- 2000-luvulla myös ulkomaiset rullaluiste- lege -ohjaajia. lijat löysivät FinLinen. Mukana on ollut luis- Tapahtumat rakentuivat aina samoista telijoita mm. Hollannista, Japanista, Ruotsis- SLL:n kuva-arkisto SLL:n toimintapisteistä: temppu- ja taitolajit, rul- ta, Saksasta, USA:sta ja Venäjältä. laluistin- ja sauvakokeilut sekä rullasprintti. Rullaluistelijoiden kesäkausi on kiireistä ai- Grindauskengät ja kickboardit osoittautui- kaa. Katukiitäjillä on monipuolista toimintaa vat välinemenestyksiksi heti ensi tunneista kaupunkisuunnistuksesta katulätkään ja yö- lähtien, sillä tapahtumapaikoilla ei tarvinnut kyöpelöintiin. olla kuin muutama pikkukaveri ja käytössä Rullaluistelu ei lopu talven tuloon, vaan Iloista FinLine 93 -joukkoa siellä jossain Turku-Tampere-Hämeenlinna-Helsinki -reitin oli kaikki viisi kickboardia, joita kokeiltiin Katukiitäjät siirtyvät kesän päätteeksi sisä- varrella. Katukiitäjien ”Ladies’ Team”: Maarit Ervasalo, Anne Leppänen, Kirsi Pönni ja pikkumiehistä vaariin. halliin jatkamaan harrastustaan. Anne Vatka.

336 337 nattu koko perheelle, sillä ohjelmassa on jokaiselle jotakin. Aamupäivätapahtumat ovat kouluille ja iltapäivätapahtumat puolestaan Jenni Peräaho kaikille luistelusta kiinnostuneille. Osallistu- Jenni Peräaho jia tapahtumissa käy keskimäärin 800 henki- löä; määrä vaihtelee paikkakunnittain. Koko talven kävijämäärä on vakiintunut 40 000– 48 000 henkilön välille. Koulutapahtumissa on mahdollisuus kokeilla erilaisia välineitä sekä saada luistelu- opetusta. Lisäksi halukkaat saavat kokeilla kykyjään taitoradalla sekä jääsprintissä. Jois- sakin kaupungeissa järjestetään myös Short track -kokeiluja. Sekä koulu- että iltatapah- tumissa menoa siivitetään musiikilla ja ru- settiluistelulla. Jokainen tapahtumapäivä päättyy jyti- sevään jäädiscoon värivalojen sykkiessä ja uusimpien hittibiisien vauhdittaessa iltaa. Vetäjät ovat täysillä mukana, ja lopuksi isos- sa yhteispiirissä hyräillään jäähyväishitaat Iltaohjelmassa on ce kating our valoa Mukana on mm. nelikaiutinjärjestelmä, säh- kappaleet ja halaillaan jälleennäkemisen toi- Dirlandaa-luistelujuna, I S T – kökelloja, 200 cd-levyä, 30 paria hokkareita, vossa. Jäällä on jatkuva non-stop -ohjelma, jota johtaa DJ ja kenttäohjaajat yhdessä. Kentällä Limbokisa, köydenve- talveen 20 paria retkiluistimia, 8 paria matkaluisti- Suomen luisteluliitto tuottaa tapahtumat on 2–4 ohjaajaa kerrallaan. Lisäksi ohjelmassa vierailee mm. Onni Orava, Ville Viikinki tokisa, Luistelu Walssit, ja Apsi Apina. Hokkarikisa ja Ice Disco. mia, 6 paria short track -luistimia ja kypäriä aina yhteistyössä kohdekunnan liikunta- Kuvassa Jyrki Terävuo ja Rullaluistelun Inline Tour on kiertänyt perin- sekä paljon muuta ohjelmassa tarvittavaa taja koulutoimen kanssa. Tapahtumat ovat Jesse Saikkonen ohjaavat teisesti Suomea kesäisin, mutta myös talvella varaa. Tapahtumia oli ensimmäisenä talvena maksuttomia osallistujille. Kustannukset Tapahtumavetäjät rokkaa- luistelujunaa. luisteluliitto järjestää vastaavan talvitapah- yhdeksällä paikkakunnalla, toisena vuotena jyvitetään kohdekunnan liikuntatoimen ja vat täysillä mukana nuo- tumakiertueen Ice Skating Tourin, joka sai 17 ja kolmantena jo 31. Tapahtumat ovat luisteluliiton tapahtumaorganisaation kes- risoa villiten ja kaikkensa alkunsa Kuusamossa 1998. Silloin järjestet- kasvaneet vuosi vuodelta, ja toistaiseksi voi- ken. Liitolla on ollut vuodesta 2000 alkaen yrittäen. Kuvassa Jenni tiin ensimmäinen valtakunnalliseen tapah- massaoleva ennätys on vuodelta 2010, jolloin vakituisena tapahtumapäällikkönä Lauri Peräaho ja Jesse Saikko- tumasarjaan kuuluva luistelupäivä aivan tapahtumia oli 61. ”Tour” on vuosien saa- Paalasmaa ja 2003–2007 vakituisena tapah- nen näyttävät menomallia. kaupungin keskustan tuntumassa olevan tossa vieraillut 167 suomalaisessa kunnassa. tumaohjaajana Simo Suopanki ja vuodesta Torankijärven jäällä. Pohjoisin on Utsjoki vuonna 2009, eteläisin 2008 lähtien Jenni Peräaho. Henkilökuntaan Alku oli vaatimaton; ensimmäisellä ker- Taalintehdas 2010, itäisin Ilomantsi ja läntisin kuuluu vuosittain 10–15 ohjaajaa ympäri ralla jäällä oli vain äänentoistolaitteet ja Rauma. Kylmääkin on ollut, sillä Enontekiöl- Suomea. Ice Skating Tour sai vuonna 2006 muutama merkkaustötsä. Tänä päivänä toi- lä oli -33 astetta maaliskuussa 2002. Vuoden Liikuttaja -palkinnon Pohjois-Poh-

mintakalustoa on jäällä jo paljon enemmän. Ice Skating Tour –tapahtumat on suun- janmaan Liikunta ry:ltä. Jenni Peräaho

338 339 Yle Urheilun pikaluistelu- Urheilukanavan tai Nelosen välityksel- Urheilukanavan välityksellä, mutta palasivat selostaja Christer Sarlin lä, mutta palasivat suomalaismenestyksen suomalaismenestyksen myötä pian takaisin työpaikallaan Vancou- myötä pian takaisin kotiin eli Ylen kanaville. ”kotiin” eli Ylen kanaville. verin talvikisojen 2010 Leo Linkoveden vuonna 1972 voittaman Vuonna 2007 Janne Hännisen johdolla pikaluisteluareenalla. sprinttereiden maailmanmestaruuden jäl- aloitettiin ensimmäisenä lajina riittävän laa- Kilpailun selostamisessa Kuva Jari Kärkkäinen Yle Kuva Jari Kärkkäinen keen suomalaisluistelijoiden menestys alkoi dukkaan haastattelumateriaalin tuottaminen tarvittavat taustatyöt on hiipua, mikä heijastui myös lajin näkyvyy- Ylelle. Tuotetusta materiaalista ja monesti tehty ja selvitykset ovat teen televisiossa. 80 ja 90- luvuilla pikaluis- muista tapahtumista kuvatuista luisteluku- valmiina käytettäväksi. telu oli tv uutisoinnissa arvokisoja lukuun- vista Yle koosti hyvällä menestyksellä ehyitä TV-selostajan valmistau- ottamatta melkoisessa pimennossa. juttuja Urheiluruutuun ja internettiin siitäkin tuminen kisoihin vaatii Sähköisen median kiinnostus pikaluiste- huolimatta, ettei Ylellä ollut oikeuksia näyt- monen tunnin esityön. lua kohtaan alkoi elpyä 90-luvun puolivälin tää saman päivän kilpailukuvaa kuin har- jälkeen. Janne Hännisen junioreiden MM- voin ja sekin vain kilpailun voittajasta. pronssi 500 metrillä 1995 ja Pekka Koskelan Materiaalin tuotannossa vastuuta kantoi- vastaava mitali vuoden 2000 junioreiden vat maajoukkueen urheilijat, ja monesti Mi- MM-kisoista herättivät sen verran kiinnos- ka Poutalan kamera tallensi iloisia naamoja tusta, että molemmat huomioitiin myös Ur- ja mukavaa juttelua kun saavutettiin cup- ja heiluruudussa. Janne Hännisestä toki löytyy arvokisamitaleja ja samalla uutiskynnyksen ensimmäinen merkintä Ylen kuva-arkistosta ylittävää urheilu-uutisointia. Luistelun me- jo vuodelta 1991. Muutama pohdiskelevam- diatuotannon alkutaipaleella kuvamateriaa- pi juttu suomalaispikaluistelijoiden menes- lin siirtotekniikka eli teknologian murrosta, tymättömyydestä löysi tiensä myös Urhei- kun pystyttiin ottamaan käyttöön internetin Sähköinen media löysi pikaluistelun 2000-luvulla luruutuun. Käännekohtana pikaluistelun yli tunneloituja siirtokanavia erittäin kallii- nousuun varteenotettavaksi uutisoinnin den satelliittiyhteyksien sijaan. kohteeksi voidaan kuitenkin pitää loppu- Televisionäkyvyys ajallisesti monikym- Pikaluistelu on tv-katsojan näkökulmasta urheilulähetyksen vaatimukset, ja katsojalle vuotta 2004, jolloin Pekka Koskela voitti en- menkertaistui ja mullistui kaudella 2011–12. hieno televisiolaji. Sprinttimatkat ovat kom- voi luvata jännityksentäyteisiä katseluhetkiä. simmäisenä suomalaisena maailmancupin Edellisen kevään positiivinen luisteluvire, paktissa paketissa ja kestoltaan helposti si- Pikaluistelun tv-näkyvyys on suoraan osakilpailun Kiinan Harbinissa. Yle Urheilu kovat tulokset kauden päättäneistä MM- joitettavissa ohjelmakaavioon. Maailmancu- verrannollista luistelijoiden menestykseen. alkoi aktiivisesti seurata suomalaispikaluis- kisoista sekä värikkäät ja näyttävät maise- pissa ja arvokisoissa 500 m ja 1000 m ovat 60–70 -luvuilla pikaluistelun uutisointi ja telijoiden edesottamuksia myös lähettämäl- makuvat Inzellin uutta luisteluhallia ympä- ohjelmakestoltaan sopivan mittaisia ja aika- otsikkolähetykset noudattivat yleistä lin- lä toimittajan kilpailupaikalle raportoimaan röiviltä keväisiltä Alpeilta olivat pedanneet taulut pitävät yleensä tarkasti kutinsa, joten jaa, eli arvokisoista oli otsikkolähetyksiä ja kisatapahtumista. Ylen tv-urheilun Christer asetelmia vahvalle TV-tulevaisuudelle. Ylen suorat lähetykset ovat myös mahdollisia. urheiluruuduissa saattoi olla satunnaisia Sarlin oli ainoana sähköisen median edus- urheilupäällikkö Markku Jylhäsalo, urheilun Nykyinen kilpailutapa säilyttää jännityk- välähdyksiä esimerkiksi SM-kisoista, mutta tajana paikalla, kun Pekka Koskela vuonna monitoimimies Harri Halme ja juuri kolmen sen kisan loppuun saakka. Kun tähän lisä- esimerkiksi henkilökuvat luistelijoista olivat 2005 toi 33 vuoden tauon jälkeen Suomelle vuoden projektin aloittanut valmennusja tään vielä se, että kisoissa on nykyään lähes harvinaisia. Pikaluistelun arvokisat näkyi- arvokisamitalin pikaluistelussa. Pikaluis- lajipäällikkö Pasi Koskela istuivat luke- poikkeuksetta myös suomalaisia palkintosi- vät Suomessa tuohon aikaan olympialaisia telun arvokisat näkyivät Suomessa tuohon mattomia tunteja ratkomassa pikaluistelun joista taistelemassa, täyttyvät täysipainoisen lukuun ottamatta vain aikaan olympialaisia lukuun ottamatta vain tuomista laajamittaisesti suomalaiseen te-

340 341 levisioon. Kansainvälisen lajiliiton ISUn ja internetin kautta Pasilaan. Merkittävä osa Euroopan Yleisradioiden liiton EBUn lähen- kisapäivien suomalaistunnelmista näytet- tyneet suhteet auttoivat kuvasignaalin saatiin Ylen ykkösellä ja kakkosella televisio- misessa säännöllisesti Suomeen. Kuullaan ruuduissa alle kaksi tuntia päivän kilpailun liitteet ja tilastot puhuttaneen, että myös suomalaisilla urhei- päättymisestä. luihmisillä olisi ollut ratkaiseva vaikutus liit- Tänä päivänä suomalaisluistelijoiden tojen mediayhteistyön kehittymisessä. menoa maailmancupissa ja kaikissa arvoki- Kesälomiin mennessä saatiin valmiiksi soissa voi seurata Ylen erikoislähetyksissä ja suunnitelma nykyaikaisen huippupikaluis- urheiluruudussa koko kiertueen ajan. Pika- telun TV-näyttämistä varten. Huippuluiste- luistelun suosiosta tv-katsojien keskuudessa lua nähtiin ensimmäisen kerran marraskuun kertoo se, että luistelulähetykset keräävät World Cup -avauksesta lähtien säännöllisesti tv:n ääreen parhaimmillaan useampia satoja Ylen Urheilun viikonlopuissa maaliskuun tuhansia katsojia. lopusta kauden päättävään MM-kisaan saakka. TV-paketin kylkeen sijoitettiin lennosta muutamat Pekka Koskelan ja Mika Poutalan Pasilan studiossa tehdyt haastattelut, sekä toimittaja Christer Sarlinin monipuoliset taustoi- tukset kilpailutilanteista. Juuri oman kilpau- ransa päättänyt Tuomas Nieminen etsittiin Etelä-Pohjanmaalta Ylen studioon toimittajan aisapariksi pikaluistelun asiantuntijaksi 25:een kisastarttiin, mistä osa laitettiin ruu- tuihin suorina lähetyksinä ja suurin osa vain joitain kymmeniä minuutteja supistettuina. Venäjän Tseljabinskissä 18.–20.11.2011 kauden ensimmäisen päivän 500 metrin osakilpailustartin voitti Pekka Koskela ja seuraavana päivänä, lauantaina, Yle Urhei- lun luistelulähetyksen katsojaluvut olivat satojatuhansia, samoja kuin aikaisemmissa maastohiihdon erikoislähetyksissä. Suomen luistelumaajoukkue tuotti ensim- mäisen kaudenmittaisen televisionäkyvyy- den aikana cup- ja arvokisaviikonloppujen (1908 – 2011) ennakko-, haastattelu- ja kuvitusmateriaalia leikattavaksi Ylen M-halliin 25-30 tuntia. Usein maajoukkue lähetti kuvamateriaalin

342 343 Suomen luisteluliiton puheenjohtajat pikaluistelun suomen mestarit Yleisluistelu, miehet Reinhold Felix von Kalle Juho Petter Eero Multamäki Willebrand Kuusinen ekonomi vapaaherra, vara- kauppaneuvos 1981–1985 tuomari 1947–1953 1908–1917

Gustaf Fredrik (Gös- Ossian Olavi Olli Puntila Kulta Hopea Pronssi ta) Wasenius Blomqvist pankinjohtaja Vuosi palopäällikkö insinööri 1986–1990 1917–1919 1953–1955 1908 Antti Wiklund, ViiLS 1910 Johan Wikander, HSK Kaarlo Taskinen Martti Gyldén osto- Jussi Pajunen 1911 Wäinö Wickström, HSK lääk. ja kir. tohtori päällikkö toimitusjohtaja 1912 Wäinö Wickström, HSK 1919–1924 1955–1959 1991–1998 1913 Gunnar Strömsten, HSK 1914 Julius Skutnabb, HSK livar Waldemar Lars Hugo Salonen Ilkka Rahnasto 1915 Arvo Tuomainen, TP Fröjdman varatuo- esittelijäneuvos oikeustieteen tohtori 1916 Julius Skutnabb, HSK mari 1924–1926 1959–1960 1998–2006 1917 Julius Skutnabb, HSK 1919 Arvo Tuomainen, TP Yrjö Salminen dipl. Aarno Pajunen Tapani Potka 1920 Clas Thunberg, HL insinööri kauppaneuvos tekninen johtaja 1921 Arvo Tuomainen, TP 1926–1929 1960–1978 2007–2008 1922 Clas Thunberg, HL 1923 Arvo Tuomainen, TP Arvo Antero Vartia Seppo Santavirta Pertti Niittylä 1924 Clas Thunberg, HL tarkastaja, koulu- lääket. ja kir. tohtori tuotantojohtaja 1925 Uuno Pietilä, TP neuvos 1929–1932 1978–1979 2008– 1926 Uuno Pietilä, TP 1927 Clas Thunberg, HL Edvard Linna Mauno Löfroos 1928 Clas Thunberg, HL prokuristi lehtori 1929 Ossi Blomqvist, HL 1932–1947 1979–1981 1930 Ossi Blomqvist, HL 1931 Åke Ekman, HSK 1932 Åke Ekman, HSK 1933 Birger Wasenius, HSK 1934 Birger Wasenius, HSK 1935 Birger Wasenius, HSK

344 345 pikaluistelun suomen mestarit pikaluistelun suomen mestarit

Yleisluistelu, miehet Yleisluistelu, miehet

Kulta Hopea Pronssi Kulta Hopea Pronssi Vuosi Vuosi

1936 Ossi Blomqvist, HLK 1964 Jouko Launonen, JKT Juhani Järvinen, HTL Toivo Salonen, TJV 1937 Birger Wasenius, HSK 1965 Jouko Launonen, JKT Simo Rinne, TK-V Olavi Hjellman, TaJ 1938 Birger Wasenius, HSK 1966 Jouko Launonen, JKT Raimo Hietala, LaLu Pekka Halinen, VaajTe 1939 Birger Wasenius, HSK 1967 Jouko Launonen, JKT Raimo Hietala, LaLu Rauli Helén, HTL 1941 Lauri Parkkinen, EnsKis 1968 Jouko Launonen, KajKi Kimmo Koskinen, LahRe Olavi Hjellman, TaJ 1943 Lauri Parkkinen, HLK 1969 Kimmo Koskinen, LahRe Olavi Hjellman, TaJ Raimo Hietala, LaLu 1944 Lauri Parkkinen, HLK 1970 Kimmo Koskinen, LahRe Raimo Hietala, LaLu Timo Luostarinen, PoTa 1945 Martti Salomaa, ViiLS 1971 Kimmo Koskinen, LahRe Raimo Hietala, LaLu Jouko Salakka, HLK 1946 Lauri Parkkinen, HLK 1972 Kimmo Koskinen, LahRe Olavi Hjellman, TaJ Raimo Hietala, LaLu 1947 Kalevi Laitinen, HLK 1973 Raimo Hietala, LaLu Jouko Salakka, HLK Pauli Vähänissi, HLK 1948 Kalevi Laitinen, HLK 1974 Jouko Salakka, HLK Olavi Köppä, KaVo Tapani Renko, SeinU 1949 Kalevi Laitinen, HLK 1975 Olavi Hjellman, TaJ Olavi Köppä, KaVo Jarmo Alppi, TuUL 1950 Kauko Salomaa, HLK 1976 Olavi Köppä, KaVo Jouko Salakka, HLK Jorma Veistola, KaKi 1951 Kalevi Laitinen, HLK Kauko Salomaa, HLK Antero Ojala, HL 1977 Pertti Niittylä, KaKi Olavi Köppä, KaVo Jouko Salakka, HLK 1952 Lauri Parkkinen, HLK Kauko Salomaa, HLK Matti Tuomi, HmlT 1978 Pertti Niittylä, KaKi Olavi Köppä, KaVo Jouko Salakka, HLK 1953 Kauko Salomaa, HLK Toivo Salonen, PäPy Antero Ojala, HL 1979 Pertti Niittylä, KaKi Jouko Salakka, HLK Olavi Köppä, KaVo 1954 Toivo Salonen, PäPy Juhani Järvinen, HTL Kauko Salomaa, HLK 1980 Pertti Niittylä, KaKi Jarmo Alppi, TuUL Tapani Renko, SU 1955 Kauko Salomaa, HLK Toivo Salonen, PäPy Yrjö Uimonen, PiVe 1981 Jukka Ala-Louko, LaLu Pertti Niittylä, KaKi Tapani Renko, SU 1956 Toivo Salonen, PäPy Juhani Järvinen, HTL Kauko Salomaa, HLK 1982 Jukka Ala-Louko, LaLu Jarmo Alppi, TuUL Pekka Kannus, KaVo 1957 Toivo Salonen, PäPy Juhani Järvinen, HTL Kauko Salomaa, HLK 1983 Pertti Niittylä, KaKi Jarmo Alppi, TuUL Juha Savolainen, TaiTä 1958 Toivo Salonen, PäPy Juhani Järvinen, HTL Jaakko Niemi, HTL 1984 Pertti Niittylä, KaKi Jarmo Alppi, TuUL Ilkka Rahnasto, SU 1959 Toivo Salonen, PäPy Juhani Järvinen, HTL Jorma Sinkkonen, LaLu 1985 Pertti Niittylä, KaKi Urpo Pikkupeura, PiVe Juha Savolainen, TaiTä 1960 Keijo Tapiovaara, HLK Juhani Järvinen, HTL Leo Tynkkynen, ImL 1986 Pertti Niittylä, HLK Ari Leppänen, HLK Juha Savolainen, TaiTä 1961 Toivo Salonen, VaHa Keijo Tapiovaara, HLK Jouko Launonen, JKT 1987 Pertti Niittylä, HLK Ari Leppänen, HLK Ilkka Rahnasto, SU 1962 Keijo Tapiovaara, HLK Toivo Salonen, VaHa Jouko Jokinen, LaLu 1988 Pertti Niittylä, HLK Timo Järvinen, HTL Mikko Mäkinen, VaKP 1963 Jouko Launonen, JKT Keijo Tapiovaara, HLK Toivo Salonen, VaHa 1989 Mikko Mäkinen, VaKP Timo Järvinen, HTL Ari Leppänen, HLK

346 347 pikaluistelun suomen mestarit pikaluistelun suomen mestarit

Yleisluistelu, miehet Sprintterit, miehet

Kulta Hopea Pronssi Kulta Hopea Pronssi Vuosi Vuosi

1990 Timo Järvinen, HTL Mikko Mäkinen, VaKP Ari Leppänen, HLK 1971 Seppo Hänninen, OkuP Leo Linkovesi, HLK Olavi Hjellman, TaJ 1991 Timo Järvinen, HTL Mikko Mäkinen, VaKP Mikko Nieminen, HLK 1972 Leo Linkovesi, HLK Seppo Hänninen, OkuP Kari Hujanen, TaiTä 1992 Timo Järvinen, HTL Mikko Mäkinen, VaKP Mikko Nieminen, HLK 1973 Jouko Salakka, HLK Raimo Hietala, LaLu Jorma Veistola, KaKi 1993 Timo Järvinen, HTL Mikko Nieminen, HLK Vesa Rosendahl, HTU 1974 Kari Hujanen, TaiTä Olavi Hjellman, TaJ Jorma Veistola, KaKi 1994 Timo Järvinen, HTL Mikko Nieminen, HLK Pertti Kiiskinen, OuTa 1975 Olavi Hjellman, TaJ Pertti Niittylä, KaKi Kari Hujanen, TaiTä 1995 Timo Järvinen, HTL Mikko Nieminen, HLK Vesa Rosendahl, HTU 1976 Pertti Niittylä, KaKi Olavi Köppä, KaVo Kari Hujanen, TaiTä 1996 Mikko Nieminen, HLK Timo Järvinen, HTL Vesa Rosendahl, HTU 1977 Urpo Pikkupeura, LaLu Pertti Kiiskinen, OuTa Jouko Salakka, HLK 1997 Vesa Rosendahl, HTU Samuli Ollanketo, OuTa Mikko Nieminen, HLK 1978 Simo Rinne, KooVee Jouko Salakka, HLK Pertti Niittylä, KaKi 1998 Samuli Ollanketo, OuTa Mikko Nieminen, HLK Risto Rosendahl, HTU 1979 Urpo Pikkupeura, LaLu Jukka Salmela, KaVo Esa Puolakka, PiVe 1999 Risto Rosendahl, HTU Samuli Ollanketo, OuTa Marko Karppinen, KajKi 1980 Urpo Pikkupeura, LaLu Jarmo Alppi, TuUL Tapani Renko, SU 2000 Vesa Rosendahl, HTU Risto Rosendahl, HTU Pekka Koskela, SU 1981 Jukka Salmela, KaVo Esa Puolakka, PiVe Urpo Pikkupeura, PiVe 2001 Vesa Rosendahl, HTU Risto Rosendahl, HTU Jarmo Valtonen, HTL 1982 Jukka Ala-Louko, LaLu Jukka Salmela, KaVo Urpo Pikkupeura, PiVe 2002 Vesa Rosendahl, HTU Mika Poutala, HTL Robert Brandt, HTL 1983 Jouko Vesterlund, OuTa Jukka Ala-Louko, LaLu Urpo Pikkupeura, PiVe 2003 Jarmo Valtonen, HTL Vesa Rosendahl, HTU Robert Brandt, HTL 1984 Jouko Vesterlund, OuTa Urpo Pikkupeura, PiVe Pertti Niittylä, KaKi 2004 Jarmo Valtonen, HTL Risto Rosendahl, HTU Lauri Linden, SU 1985 Jouko Vesterlund, OuTa Urpo Pikkupeura, PiVe Juha Savolainen, TaiTä 2005 Lauri Linden, SU Antero Kotijärvi, KuLS Pertti Kiiskinen, OuTa 1986 Jouko Vesterlund, OuTa Urpo Pikkupeura, PiVe Jukka Ala-Louko, LaLu 2006 Jarmo Valtonen, HTL Lauri Potka, SU Joonatan Pappinen, KuLS 1987 Jouko Vesterlund, OuTa Urpo Pikkupeura, PiVe Ismo Heikkilä, SU 2007 Jarmo Valtonen, HTL Lauri Linden, SU Niko Räsänen, OuTa 1988 Jouko Vesterlund, OuTa Urpo Pikkupeura, PiVe Jukka Ala-Louko, LaLu 2008 Joel Vähä-Salo, HTL Kaj Humisto, PoPy Niko Räsänen, OuTa 1989 Urpo Pikkupeura, PiVe Ismo Heikkilä, SU Harri Ilkka, SU 2009 Niko Räsänen, OuTa Joel Vähä-Salo, HTL Lauri Linden, SU 1990 Urpo Pikkupeura, PiVe Harri Ilkka, SU Ilkka Rahnasto, SU 2010 Niko Räsänen, OuTa Joel Vähä-Salo, HTL Samuli Ollanketo, OuTa 1991 Harri Ilkka, SU Urpo Pikkupeura, PiVe Ari Leppänen, HLK 2011 Niko Räsänen, OuTa Jarkko Viertola, SU Robert Brandt, HTL 1992 Harri Ilkka, SU Urpo Pikkupeura, PiVe Ilkka Rahnasto, SU 1993 Janne Hänninen, HLK Harri Ilkka, SU Urpo Pikkupeura, PiVe 1994 Harri Ilkka, SU Janne Hänninen, HLK Pekka Aunula, HTL 1995 Janne Hänninen, HLK Harri Ilkka, SU Timo Järvinen, HTL 1996 Janne Hänninen, HLK Harri Ilkka, SU Vesa Rosendahl, HTU

348 349 pikaluistelun suomen mestarit pikaluistelun suomen mestarit

Sprintterit, miehet Yleisluistelu, naiset

Kulta Hopea Pronssi Kulta Hopea Pronssi Vuosi Vuosi

1997 Janne Hänninen, HLK Samuli Ollanketo, OuTa Vesa Rosendahl, HTU 1933 Verné Lesche, HL 1998 Janne Hänninen, HLK Vesa Rosendahl, HTU Marko Karppinen, KajKi 1934 Verné Lesche, HL 1999 Pekka Koskela, SU Marko Karppinen, KajKi Pasi Koskela, SU 1935 Verné Lesche, HL 2000 Risto Rosendahl, HTU Vesa Rosendahl, HTU Samuli Ollanketo, OuTa 1936 Verné Lesche, HL 2001 Janne Hänninen, HLK Risto Rosendahl, HTU Pekka Koskela, SU 1937 Verné Lesche, HL 2002 Janne Hänninen, HLK Pekka Koskela, SU Jarmo Valtonen, HTL 1938 Verné Lesche, HL 2003 Janne Hänninen, HLK Mika Poutala, HTL Pekka Koskela, SU 1939 Verné Lesche, HL 2004 Mika Poutala, HTL Risto Rosendahl, HTU Pasi Koskela, SU 1941 Verné Lesche, HL 2005 Pekka Koskela, SU Mika Poutala, HTL Vesa Rosendahl, HTU 1943 Verné Lesche, HL 2006 Pekka Koskela, SU Mika Poutala, HTL Tuomas Nieminen, SU 1944 Verné Lesche, HL 2007 Mika Poutala, HTL Tuomas Nieminen, SU Niko Räsänen, OuTa 1945 Verné Lesche, HL 2008 Mika Poutala, HTL Tuomas Nieminen, SU Risto Rosendahl, HTU 1947 Eevi Huttunen, KuLS 2009 Pekka Koskela, SU Pasi Koskela, SU Mika Poutala, HTL 1948 Eevi Huttunen, KuLS 2010 Mika Poutala, HTL Tuomas Nieminen, SU Lauri Potka, SU 1949 Verné Lesche, HL 2011 Tommi Pulli, SU Tuomas Nieminen, SU Markus Puolakka, HLK 1950 Eevi Huttunen, KuLS 1951 Eevi Huttunen, KuLS Aulikki Väisänen, KuLS Margit Laakso, HTL 1952 Eevi Huttunen, KuLS Aulikki Väisänen, KuLS Armi Mäkinen, HTL 1953 Eevi Huttunen, KuLS Meeri Pokonen, KuLS Armi Mäkinen, HTL 1954 Eevi Huttunen, KuLS Armi Mäkinen, HTL Meeri Pokonen, KuLS 1955 Eevi Huttunen, KuLS Iiris Sihvonen, VaHa 1956 Iiris Sihvonen, VaHa Helga Kuronen, KuLS Raija Uimonen, PiVe 1957 Eevi Huttunen, KuLS Iiris Sihvonen, VaHa Raija Uimonen, PiVe 1958 Helga Kuronen, KuLS Raija Uimonen, PiVe Mirja Voutilainen, HLK 1959 Eevi Huttunen, KuLS Iris Sihvonen, VaKP Raija Uimonen, PiVe 1960 Eevi Huttunen, KuLS Kaija Mustonen, HLK Iris Sihvonen, VaHa 1961 Iris Sihvonen, VaHa Pirkko Tanskanen, TK-V Kaija Mustonen, HLK

350 351 pikaluistelun suomen mestarit pikaluistelun suomen mestarit

Yleisluistelu, naiset Yleisluistelu, naiset

Kulta Hopea Pronssi Kulta Hopea Pronssi Vuosi Vuosi

1962 Kaija Mustonen, HLK Anja Ilola, LaLu - 1989 Susanna Kantanen, PiVe Paula Virkki, HLK Tarja Rinne, KooVee 1963 Kaija Mustonen, HLK Kaija-Liisa Keskivitikka, LaLu Leena Immonen, WU 1990 Jaana Kivipelto, SU Outi Ylä-Sulkava, SU Kirsi Korpi, SU 1964 Kaija Mustonen, HLK Kaija-Liisa Keskivitikka, LaLu Leena Immonen, WU 1991 Outi Ylä-Sulkava, SU Paula Virkki, HLK Susanna Kantanen, PiVe 1965 Kaija Mustonen, HLK Kaija-Liisa Keskivitikka, LaLu Arja Kantola, LaLu 1992 Jaana Kivipelto, SU Susanna Kantanen, PiVe Jenny Andberg, HLK 1966 Kaija Mustonen, HLK Kaija-Liisa Keskivitikka, LaLu Arja Kantola, LaLu 1993 Outi Ylä-Sulkava, SU Susanna Kantanen, PiVe Jenny Andberg, HLK 1967 Kaija Mustonen, HLK Kaija-Liisa Keskivitikka, LaLu Arja Kantola, LaLu 1994 Susanna Kantanen, PiVe Jenny Andberg, HLK Eija Lemola, HLK 1968 Kaija Mustonen, HLK Kaija-Liisa Keskivitikka, LaLu Arja Kantola, LaLu 1995 Outi Ylä-Sulkava, SU Jenny Andberg, HLK Elina Sisso, VaHa 1969 Tarja Rinne, KooVee Paula-Irmeli Halonen, ViVe Arja Kantola, LaLu 1996 Outi Ylä-Sulkava, SU Jenny Andberg, HLK Johanna Laine, HTL 1970 Tuula Vilkas, KaKi Arja Kantola, LaLu Kaija-Liisa Keskivitikka, LaLu 1997 Outi Aunula, SU Jenny Andberg, HLK Eija Lemola, HLK 1971 Tuula Vilkas, KaKi Anneli Repola, SU Arja Kantola, LaLu 1998 Jenny Andberg, HLK Johanna Laine, HTL Eija Lemola, HLK 1972 Tuula Vilkas, KaKi Tarja Rinne, KooVee Anneli Repola, SU 1999 Outi Aunula, SU Johanna Laine, HTL Jenny Andberg, HLK 1973 Tuula Vilkas, KaKi Tarja Rinne, KooVee Anneli Repola, SU 2000 Johanna Laine, HTL Anna Horsmalahti, VaHa Mirkka Savolainen, HTL 1974 Paula-Irmeli Halonen, JoKa Anneli Repola, SU Tuula Vilkas, KaKi 2001 Johanna Laine, HTL Mirkka Savolainen, HTL Mari Moisala, OuTa 1975 Tarja Rinne, KooVee Tuula Vilkas, KaKi Anneli Repola, SU 2002 Johanna Laine, HTL Mari Kaivanto, HTL Susanna Potka, SU 1976 Tuula Vilkas, KaKi Tarja Rinne, KooVee Anneli Repola, SU 2003 Johanna Laine, HTL Susanna Potka, SU Mari Kaivanto, HTL 1977 Paula-Irmeli Halonen, JoKa Tarja Rinne, KooVee Anneli Repola, SU 2004 Johanna Mäki, HTL Mari Kaivanto, HTL Susanna Potka, SU 1978 Tarja Rinne, KooVee Paula-Irmeli Halonen, JoKa Anneli Repola, SU 2005 Susanna Potka, SU Mari Kaivanto, HTL Annamari Lehtonen, VaHa 1979 Pirjo Hyvärinen, SU Anneli Repola, SU Tarja Rinne, KooVee 2006 Susanna Potka, SU Pia Humisto, PoPy Elisa Arvo, TuUL 1980 Anneli Repola, SU Aila Tartia, KajKi Pirjo Hyvärinen, SU 2007 Pia Humisto, PoPy Elina Risku, SU Liisa Yli-Ojanperä, SU 1981 Aila Tartia, KajKi Pirjo Hyvärinen, SU Tarja Rinne, KaVo 2008 Elina Risku, SU Laura Koriseva, VaHa Saana Hyttinen, SU 1982 Aila Tartia, KajKi Rauni Poikolainen, PiVe Taina Salmia, KaKi 2009 Laura Koriseva, VaHa Pia Humisto, PoPy Saana Hyttinen, SU 1983 Aila Tartia, KajKi Taina Salmia, KaKi Tarja Rinne, TY 2010 Laura Koriseva, VaHa Saana Hyttinen, SU Pia Humisto, PoPy 1984 Aila Tartia, KajKi Maila Lehtimäki, SU Tarja Rinne, TY 2011 Elina Risku, SU Saana Hyttinen, SU Pia Humisto, PoPy 1985 Aila Tartia, KajKi Maila Lehtimäki, SU Taina Salmia, KaKi 1986 Taina Salmia, KaKi Jaana Kivipelto, SU Sanna-Liisa Ylätalo, SU 1987 Aila Tartia, KajKi Maila Lehtimäki, SU Jaana Kivipelto, SU

352 353 pikaluistelun suomen mestarit pikaluistelun suomen mestarit

Sprintterit, naiset Sprintterit, naiset

Kulta Hopea Pronssi Kulta Hopea Pronssi Vuosi Vuosi

1971 Anneli Repola, SU Paula-Irmeli Halonen, JoKa Merja Törrönen, JoKa 1997 Jenny Andberg, HLK Johanna Laine, HTL Eija Lemola, HLK 1972 Arja Kantola, LaLu Tuula Vilkas, KaKi Paula-Irmeli Halonen, JoKa 1998 Jenny Andberg, HLK Eija Lemola, HLK Laura Taivaljärvi, VaHa 1973 Tuula Vilkas, KaKi Anneli Repola, SU Paula-Irmeli Halonen, JoKa 1999 Jenny Andberg, HLK Anna Horsmalahti, VaHa Eija Lemola, HLK 1974 Pirjo Hyvärinen, SU Paula-Irmeli Halonen, JoKa Sinikka Veijola, SiSe 2000 Anna Horsmalahti, VaHa Johanna Laine, HTL Mari Kaivanto, VaHa 1975 Paula-Irmeli Halonen, JoKa Pirjo Hyvärinen, SU Tuula Vilkas, KaKi 2001 Anna Horsmalahti, VaHa Eija Lemola, HLK Mirkka Savolainen, HTL 1976 Paula-Irmeli Halonen, JoKa Pirjo Hyvärinen, SU Anneli Repola, SU 2002 Johanna Laine, HTL Anna Horsmalahti, VaHa Susanna Potka, SU 1977 Pirjo Hyvärinen, SU Tarja Hägg, HTL Anneli Repola, SU 2003 Johanna Laine, HTL Susanna Potka, SU Annamari Lehtonen, VaHa 1988 Paula-Irmeli Halonen, JoKa Tarja Rinne, KooVee Virve Mäkelä, HLK 2004 Susanna Potka, SU Mari Kaivanto, HTL Annamari Lehtonen, VaHa 1979 Virve Mäkelä, HLK Anneli Repola, SU Tarja Rinne, KooVee 2005 Johanna Mäki, HTL Susanna Potka, SU Annamari Lehtonen, VaHa 1980 Anneli Repola, SU Pirjo Hyvärinen, SU Aila Tartia, KajKi 2006 Johanna Mäki, HTL Annamari Lehtonen, VaHa Elisa Arvo, TuUL 1981 Pirjo Hyvärinen, SU Virve Mäkelä, HLK Aila Tartia, KajKi 2007 Susanna Potka, SU Elina Risku, SU Saana Hyttinen, SU 1982 Taina Salmia, KaKi Aila Tartia, KajKi Virve Mäkelä, HTL 2008 Susanna Potka, SU Elina Risku, SU Saana Hyttinen, SU 1983 Taina Salmia, KaKi Aila Tartia, KajKi Virve Mäkelä, HLK 2009 Susanna Potka, SU Elina Risku, SU Mariel Puolakka, HLK 1984 Aila Tartia, KajKi Virve Mäkelä, HTL Maila Lehtimäki, SU 2010 Saana Hyttinen, SU Elina Risku, SU Laura Koriseva, VaHa 1985 Virve Mäkelä, HTL Maila Lehtimäki, SU Sanna-Liisa Ylätalo, KaVo 2011 Elina Risku, SU Saana Hyttinen, SU Jenni Kukkonen, OuTa 1986 Aila Tartia, KajKi Taina Salmia, KaKi Maila Lehtimäki, SU 1987 Maila Lehtimäki, SU Aila Tartia, KajKi Taina Salmia, KaKi 1988 Maila Lehtimäki, SU Outi Ylä-Sulkava, SU Piia Pesola, HLK 1989 Jaana Kivipelto, SU Outi Ylä-Sulkava, SU Aila Tartia, KajKi 1990 Jaana Kivipelto, SU Outi Ylä-Sulkava, SU Kirsi Korpi, SU 1991 Jaana Kivipelto, SU Jenny Andberg, HLK Susanna Kantanen, PiVe 1992 Jenny Andberg, HLK Kirsi Korpi, SU Minna Piispanen, PiVe 1993 Outi Ylä-Sulkava, SU Jenny Andberg, HLK Minna Piispanen, PiVe 1994 Susanna Kantanen, PiVe Minna Piispanen, PiVe Eija Lemola, HLK 1995 Jenny Andberg, HLK Outi Ylä-Sulkava, SU Eija Lemola, HLK 1996 Jenny Andberg, HLK Eija Lemola, HLK Elina Sisso, VaHa

354 355 arvokisamitalistit arvokisamitalistit

Olympialaiset MM-kilpailut, miehet

Paikka Luistelija Sijoitus Matka Pisteet/aika Paikka Luistelija Sijoitus Matka Pisteet/aika

1924 Chamonix Clas Thunberg 1. yhteispisteet 5,5 1901 Tukholma Fredrik Wathén 1. Julius Skutnabb 3. yhteispisteet 11,0 1912 Oslo Gunnar Strömsten 2. 10,5 Clas Thunberg 3. 500 m 44,8 1914 Oslo Wäinö Wickström 3. 17 Clas Thunberg 1. 1500 m 2.20,8 1922 Oslo Clas Thunberg 3. 15 Clas Thunberg 1. 5000 m 8.39,0 1923 Tukholma Clas Thunberg 1. 11 Julius Skutnabb 2. 5000 m 8.28,4 1924 Helsinki Uuno Pietilä 2. 13,5 Julius Skutnabb 1. 10 000 m 18.04,8 Julius Skutnabb 3. 17 Clas Thunberg 2. 10 000 m 18.07,8 1925 Oslo Clas Thunberg 1. 5 1928 St. Moritz Clas Thunberg 1. 500 m 43,4 1926 Oslo Uuno Pietilä 2. 17 Jaakko Friman 3. 500 m 43,6 1927 Tampere Clas Thunberg 2. 375,460 Clas Thunberg 1. 1500 m 2.21,1 1928 Davos Clas Thunberg 1. 193,867 Julius Skutnabb 2. 5000 m 8.59,1 1929 Oslo Clas Thunberg 1. 200,555 1936 Garmisch- Birger Wasenius 3. 1500 m 2.20,9 1931 Helsinki Clas Thunberg 1. 203,978 Partenkirchen Birger Wasenius 2. 5000 m 8.23,3 1934 Helsinki Birger Wasenius 2. 222,145 Antero Ojala 3. 5000 m 8.30,1 1936 Davos Birger Wasenius 2. 196,683 Birger Wasenius 2. 10 000 m 17.28,2 1937 Oslo Birger Wasenius 2. 196,433 1948 St. Moritz Lauri Parkkinen 2. 10 000 m 17.46,0 1939 Helsinki Birger Wasenius 1. 212,158 Pentti Lammio 3. 10 000 m 17.42,7 1947 Oslo Lauri Parkkinen 1. 196,872 1956 Cortina 1952 Hamar Lauri Parkkinen 2. 195,948 d’Ampezzo Toivo Salonen 3. 1500 m 2.09,4 1959 Oslo Juhani Järvinen 1. 190,155 1960 Squaw Valley Eevi Huttunen 3. 3000 m 5.21,0 Toivo Salonen 2. 190,837 1964 Innsbruck Kaija Mustonen 3. 1000 m 1.34,8 1965 Oslo Jouko Launonen 2. 179,165 Kaija Mustonen 2. 1500 m 2.25,5 1968 Grenoble Kaija Mustonen 1. 1500 m 2.22,4 Kaija Mustonen 2. 3000 m 5.01,0

356 357 arvokisamitalistit arvokisamitalistit

MM-kilpailut, naiset EM-kilpailut, miehet Paikka Luistelija Sijoitus Matka Pisteet/aika Paikka Luistelija Sijoitus Matka Pisteet/aika

1936 Tukholma Verné Lesche 2. 235,61 1929 Davos Clas Thunberg 2. 194,908 1937 Davos Verné Lesche 3. 217,34 1931 Tukholma Clas Thunberg 1. 200,910 1938 Oslo Verné Lesche 2. 224,16 Ossi Blomqvist 2. 202,357 1939 Tampere Verné Lesche 1. 239,79 1932 Davos Clas Thunberg 1. 200,830 Liisa Salmi 2. 252,50 Ossi Blomqvist 2. 200,930 Laura Tamminen 3. 252,81 1933 Viipuri Birger Wasenius 2. 209,195 1947 Drammen Verné Lesche 1. 226,12 Kalle Paananen 3. 209,242 1951 Eskilstuna Eevi Huttunen 1. 217,14 1935 Helsinki Birger Wasenius 3. 202,150 1937 Davos Birger Wasenius 3. 189,080 1959 Göteborg Juhani Järvinen 2. 190,127 MM-kilpailut, miehet Toivo Salonen 3. 190,510

1898 Helsinki Gustaf Estlander 1. 1905 Tukholma Johan Wikander 1. 1912 Tukholma Gunnar Strömsten 2. 16 1922 Helsinki Clas Thunberg 1. 7 Asser Walenius 3. 1000 m 14 1923 Hamar Clas Thunberg 2. 15 1924 Oslo Clas Thunberg 2. 16 1926 Chamonix Julius Skutnabb 1. 379,330 Uuno Pietilä 3. 366,790 1927 Tukholma Clas Thunberg 2. 369,860 1928 Oslo Clas Thunberg 1. 197,213

1972 Eskilstuna Leo Linkovesi 1. 160,925 2007 Hamar Pekka Koskela 2. 138,840

2005 Inzell Pekka Koskela 3. 1.10,63

358 359 Olympiaedustajat

Vuosi Paikka Nimi Matka AikaSijoitus Vuosi Paikka Nimi Matka AikaSijoitus

1924 Chamonix Clas Thunberg 500 m 44,8 3. 1936 Garmisch-Partenkirchen Antero Ojala 500 m 44,9 8. 1500 m 2.20,8 1. 1500 m 2.32,2 9. 5000 m 8.39,0 1. 5000 m 8.30,1 3. 10 000 m 18.07,8 2. 10 000 m 17.46,6 7. Yhteispisteet 5,5 1. Birger Wasenius 500 m 44,9 8. 1500 m 2.20,9 3. Asser Wallenius 500 m 45,0 5. 5000 m 8.23,3 2. 1500 m DNF 10 000 m 17.28,2 2. 5000 m 9.12,8 10. Jorma Ruissalo 500 m 44,9 8. 10 000 m 19.03,8 10. Ossi Blomqvist 500 m 46,2 19. 1500 m 2.32,2 9. Julius Skutnabb 500 m 46,4 10. 5000 m 8.36,6 6. 1500 m 2.26,6 4. 10 000 m 17.42,4 5. 5000 m 8.48,4 2. Åke Ekman 1500 m 2.27,2 20. 10 000 m 18.04,8 1. 5000 m 9.00,4 22. Yhteispisteet 11,0 3. 1948 Sankt Moritz Keijo Lehdikkö 500 m 44,7 13. Antero Ojala 500 m 44,8 14. 1928 Sankt Moritz Clas Thunberg 500 m 43,4 1. 1500 m 2.21,4 12. 1500 m 2.21,1 1. 5000 m 9.06,2 26. 5000 m 9.11,8 12. Lassi Parkkinen 500 m 45,2 16. Jaakko Friman 500 m 43,6 3. 1500 m 2.19,6 4. Toivo Ovaska 500 m 45,2 11. 5000 m 8.45,0 9. 1500 m 2.29,3 15. 10 000 m 17.36,0 2. Bertel Backman 1500 m DNF Kalevi Laitinen 500 m 45,3 17. 5000 m 9.14,0 13. 1500 m 2.20,3 7. Ossi Blomqvist 5000 m 9.09,9 10. 5000 m 8.53,0 15. 10 000 m DNF 1932 Lake Placid Ossi Blomqvist 1500 m karsiutui alkuerissä Pentti Lammio 1500 m 2.23,9 21. 5000 m karsiutui alkuerissä 5000 m 8.40,7 8. 10 000 m karsiutui alkuerissä 10 000 m 17.42,7 3. 1952 Oslo Toivo Salonen 500 m 44,2 8. 1500 m 2.27,4 25. Kalevi Laitinen 500 m 45,4 21.

360 361 Vuosi Paikka Nimi Matka Aika Sijoitus Vuosi Paikka Nimi Matka Aika Sijoitus

1500 m 2.27,1 24. Jouko Jokinen 1500 m 2.12,0 4. 5000 m 9.52,4 22. Keijo Tapiovaara 1500 m 2.19,2 23. Kauko Salomaa 500 m 45,7 24. 5000 m 8.09,1 7. 1500 m 2.23,3 7. 10 000 m 16.37,2 9. 5000 m 8.40,1 13. Iris Sihvonen 500 m 48,1 11. 10 000 m 17.49,6 12. 1000 m 1.37,3 10. Lassi Parkkinen 500 m DNF 1500 m 2.29,7 6. 1500 m 2.23,0 6. 3000 m 5.35,2 12. 10 000 m 17.36,8 8. Eevi Huttunen 500 m 48,6 14. Pentti Lammio 5000 m 8.31,9 7. 1000 m 1.37,2 9. 10 000 m 17.20,5 4. 1500 m 2.35,1 14. Matti Tuomi 5000 m 8.40,0 12. 3000 m 5.21,0 3. 10 000 m 18.25,5 23. 1964 Innsbruck Simo Rinne 500 m 41,4 10. 1956 Cortina d’Ampezzo Toivo Salonen 500 m 41,7 5. Pekka Lattunen 500 m 41,8 16. 1500 m 2.09,4 3. Juhani Järvinen 500 m 41,9 19. 10 000 m 17.37,6 24. 1500 m 2.12,4 8. Matti Hamberg 500 m 42,2 9. 10 000 m 17.05,0 20. 1500 m 2.14,8 18. Toivo Salonen 500 m 42,2 23. Juhani Järvinen 500 m 42,2 9. 5000 m 8.10,2 21. 1500 m 2.09,7 4. Jouko Launonen 1500 m 2.11,9 4. 5000 m 8.13,7 20. 5000 m 8.03,5 18. 10 000 m 17.05,9 12. 10 000 m 16.49,8 14. Yrjö Uimonen 500 m 42,5 13. Jouko Jokinen 1500 m 2.15,6 19. Leo Tynkkynen 1500 m 2.16,2 26. Seppo Hänninen 1500 m 2.16,0 23. 5000 m 8.19,9 25. Kalervo Hietala 5000 m 7.58,8 15. Kauko Salomaa 5000 m 8.14,3 21. 10 000 m 17.12,9 26. 10 000 m 17.19,0 17. Kaija Mustonen 500 m 48,0 13. 1960 Squaw Valley Toivo Salonen 500 m 40,9 7. 1000 m 1.34,8 3. 1500 m 2.13,1 7. 1500 m 2.25,5 2. Juhani Järvinen 500 m 41,8 16. 3000 m 5.24,3 5. 1500 m 2.13,1 5. Kaija-Liisa Keskivitikka 500 m 48,8 16. 5000 m 8.19,2 17. 1000 m 1.37,6 8. 10 000 m 16.35,4 8. 1500 m 2.30,0 8. Leo Tynkkynen 500 m 42,1 19. 3000 m 5.29,4 10. 5000 m 8.24,3 21. 1968 Grenoble Seppo Hänninen 500 m 40,8 8. 10 000 m 17.33,6 24.

362 363 Vuosi Paikka Nimi Matka Aika Sijoitus Vuosi Paikka Nimi Matka Aika Sijoitus

Kimmo Koskinen 500 m 41,7 23. Arja Kantola 500 m 46,12 16. 1500 m 2.07,9 18. 1000 m 1.35,45 21. 5000 m 7.35,9 9. Tuula Vilkas 500 m 46,85 24. 10 000 m 16.15,7 14. 1000 m 1.33,51 11. Jouko Launonen 500 m 42,6 33. 1500 m 2.27,09 16. 1500 m 2.07,5 14. 3000 m 5.05,92 7. 5000 m 7.46,5 15. 1976 Innsbruck Pertti Niittylä 500 m 40,65 15. 10 000 m 16.02,1 12. 1000 m 1.21,43 8. Olavi Hjellman 500 m 43,1 40. Olavi Köppä 1500 m 2.03,69 10. 1500 m 2.10,1 21. 5000 m 7.59,52 20. Raimo Hietala 1500 m 2.11,7 24. 10 000 m 15.39,73 9. 5000 m 7.54,0 17. Paula Halonen 500 m 43,99 8. 10 000 m 16.45,9 20. 1000 m 1.31,72 13. Kaija Mustonen 500 m 46,7 6. 3000 m 5.03,08 22. 1000 m 1.33,6 4. Tuula Vilkas 1000 m 1.32,94 17. 1500 m 2.22,4 1. 1500 m 2.24,55 20. 3000 m 5.01,0 2. 3000 m 4.51,71 12. Arja Kantola 500 m 47,4 12. 1980 Lake Placid Jukka Salmela 500 m 39,32 18. 1000 m 1.37,9 23. 1000 m 1.21,78 30. 1500 m 2.33,2 22. Pertti Niittylä 500 m 39,54 22. 3000 m 5.30,7 24. 1000 m 1.18,85 14. Kaija-Liisa Keskivitikka 500 m 48,1 18. 1500 m 2.00,01 14. 1000 m 1.34,7 7. 5000 m 7.21,51 17. 1500 m 2.25,8 6. 10 000 m 15.29,98 19. 3000 m 5.03,9 4. Esa Puolakka 500 m 39,76 25. 1972 Sapporo Seppo Hänninen 500 m 40,12 5. 1000 m 1.23,54 35. 1500 m 2.14,52 28. Anneli Repola 500 m 44,33 20. Leo Linkovesi 500 m 40,14 6. 1000 m 1.31,76 28. 1500 m 2.16,86 34. 1500 m 2.17,81 21. Jouko Salakka 500 m 42,81 27. 3000 m 4.50,51 15. 1500 m 2.10,22 17. 1984 Sarajevo Jouko Vesterlun 500 m 39,15 5000 m 7.57,42 18. 1000 m 1.18,12 12. 10 000 m 16.35,64 19. Urpo Pikkupeura 500 m 39,88 27. Kimmo Koskinen 1500 m 2.08,18 10. 1000 m 1.19,13 23. 5000 m 7.45,15 11. Pertti Niittylä 1500 m 2.00,01 9. 10 000 m 15.38,87 7. 5000 m 7.17,97 6. 10 000 m 15.15,18 18. 364 365 Vuosi Paikka Nimi Matka Aika Sijoitus

1988 Calgary Pertti Niittylä 1500 m 1.56,48 25. 5000 m 6.55,18 16. 10 000 m 14.26,57 15. Timo Järvinen 5000 m 6.56,58 18. 10 000 m 14.27,69 17. 1992 Albertville Harri Ilkka 500 m 38,48 26. 1000 m 1.17,96 34. Timo Järvinen 5000 m 7.30,88 32. 10 000 m 14.50,75 21. 1994 Lillehammer Ei suomalaisia luistelijoita. 1998 Nagano Janne Hänninen 500 m x 2 (36,58 + 36,46) (17.+19.) 18. yhteispisteet 73,04 1000 m 1.12,55 21. 2002 Salt Lake City Janne Hänninen 500 m x 2 (35,18 + 35,15) (14.+18.) 15. yhteispisteet 70,33 1000 m 1.08,45 10. 1500 m 1.46,04 13. Risto Rosendahl 1000 m 1.10,70 33. 1500 m 1.48,57 32. Vesa Rosendahl 1500 m 1.48,02 27. 2006 Torino Pekka Koskela 500 m x 2 (35,58 + 35,51) (9.+12.) 10. yhteispisteet 71,09 1000 m 1.11.45 31. Janne Hänninen 500 m x 2 (35,58 + 35,67) (9.+15.) 15. yhteispisteet 71,25 1000 m 1.10,83 25. Mika Poutala 500 m x 2 (35,91 + 35,83) (22.+24.) 22. yhteispisteet 71,74 1000 m 1.11,45 26. Risto Rosendahl 1000 m 1.12,60 37. 1500 m 1.49,51 24. 2010 Vancouver Mika Poutala 500 m x 2 (34,86 + 35,18) (1.+11.) 5. Tuomas Nieminen 500 m x 2 (35,94 + 36,04) (27.+26) 27. Markus Puolakka 500 m x 2 (36,15 + 36,20) (32.+31) 30. Pekka Koskela 500 m x 2 (35,94 + 36,53) (28.+36) 33. Tuomas Nieminen 1000 m 1.12,26 34.

366 367