Perjantaina 17. toukokuuta 2013 15 VIIKONVAIHDE ikivihreät Kimmo Mäntylä/lehtikuva Laumanvartija-aasi pitää susihukan ruodussa Markku Vuorikari Pitkät karvaiset korvat höristyvät, kun leipäpussi rapisee. ”Aapo on vähän tällainen lellikki”, toteaa Susanna Gustafsson. Juusto- sämpylä ei kelpaa, ja pussista pitää kaivaa maittavampaa leipälaatua tarjolle. Anneli Saaristo hurmasi suomalaiset latinohenkisellä sävelmällä. LOHJA (MT) ollut karskien metsähevosten Aasi ei ole luonteeltaan pa- valtakuntaa. Sietävätkö aasit koeläin, toisin kuin serkkunsa kylmää? Tunnetta ja tulkintaa hevonen. Gustafssonin aasit asuvat pi- Aasit ovat kotoisin kuivilta hatossa vuoden ympäri. Euroviisuissa ja kivikkoisilta alueilta. Vaaran ”Kylmää nämä kestävät todel- uhatessa siellä ei pääse juosten la hyvin. Sen sijaan ne eivät pidä ”La dolce vita, pitkälle ennen kuin jalka kat- vedestä. Aasit eivät ui, eivätkä on ollut kaikki tuo suloista niin. keaa. Aasi onkin oppinut toisen ne kokemukseni mukaan pidä La dolce vita, puolustautumiskeinon. pesemisestäkään.” ei aihetta kyyneliin.” ”Jos pako ei ole viisain keino, Aasin karva on myös erilainen Anneli Saaristo (s. 1949) edusti Suomea Lausannen aasi hyökkää. Uhkaavaa petoa, kuin hevosen. Se kastuu hel- Eurovision laulukilpailussa vuonna 1989 kappaleella La Dolce kuten sutta, se voi purra, talloa pommin. Säänsuoja on aaseille Vita (Ihana elämä). jalkoihinsa ja potkia. Euroo- tarpeen. Matti Puurtisen säveltämää ja Turkka Malin sanoittamaa passa ja Pohjois-Amerikassa laulua ei pidä sekoittaa samannimiseen Federico Fellinin aaseja käytetäänkin lampaiden Ylensyönti terveysuhka vuonna 1960 ohjaamaan elokuvaklassikkoon. laumanvartijoina”, omistaja Su- ”Aaseja ei ole juurikaan jalostet- Kappaleen teksti oli alun perin laadittu tuolloin vielä tena- sanna Gustafsson kertoo. tu, joten niissä on tiettyä luon- vatähtenä tunnetulle Jonna Tervomaalle, mutta se päätyi ”Luonnossa aasi saattaa elää nollista terveyttä.” lopulta Saariston ohjelmistoon. laumassa. Mutta jos ravintoa on ”Eniten aasin terveyttä uhkaa niukasti, se voi elää yksin, tai esi- liika ruokinta. Aasi käyttää re- Piristävä poikkeus merkiksi tamma voi elää varsan hun tehokkaasti hyväkseen. Ke- kanssa.” sällä aasille voi sopia laitumeksi Laulu menestyi yllättävän hyvin Euroviisuissa, joissa Suomi Kaikuvaa ääntään aasi käyttää sellainen, jonka hevoset ovat on perinteisesti kerännyt niukat pistesaaliit. Seitsemännen lauman yhteydenpitoon. ensin syöneet tyhjäksi, tai met- sijan saavuttanut La Dolce Vita oli siihen asti Suomen paras ”Aasi kun töräyttää niin koirat sälaidun. Ne tykkäävät oksista ja viisusijoitus suhteutettuna osallistujavaltioiden määrään. kyllä lähtee!” risuista. Porkkana ja leipä ovat Latinohenkinen sävelmä sai kiitosta Saariston ammatti- herkkua”, sanoo Gustafsson. taitoisesta tulkinnasta, jolle lisämausteensa antoi flamenco- Minejä ja mammutteja Aasin kaviot kasvavat eri ta- vaikutteinen kitara. Tahtipuikoissa kisoissa oli legendaarinen, Suurin osa Suomen noin 300 valla kuin hevosen. Sen vuoksi euroviisukapellimestarinakin tunnetuksi tullut Ossi Runne. aasista on pieniä, säkäkorkeu- aasinomistajan on joskus vaikea deltaan alle 120-senttisiä. Gus- löytää kengittäjää, joka suostuu Vain Lordi ohitti tafssonin aasit ovat suurempia. vuolemaan aaseja. Kaksi kolmesta on mammutti- Aaseilla esiintyy samoja saira- ”Minä sammutin elämän aaseja. uksia kuin hevosilla. Gustafsso- janoa vaan, Kooltaan pienin porukasta on nin aasit on esimerkiksi rokotet- minä osasin onnea anoa vaan. Suomessa vuonna 1995 syntynyt tu hevosinfluenssaa vastaan. Jälkeen kaiken nyt saatan sen Pinja Colada, Gustafssonin en- sanoa vaan, simmäinen aasi. Käytetään harvoin Suomessa La dolce vita.” ”Ihastuin aasien luonteeseen. Juuri pakoreaktion puuttu- Sävelmän suosiosta kertoi se, että Anneli Saaristo sai Lähdimme ostamaan aikuista miseen perustuu aasin maine samana keväänä uransa ensimmäisen kultalevyn La Dolce Vita aasia Kuurilan kartanosta, ja luotettavana ratsuna. Jotain -nimisestä albumistaan, joka myi jalometalliin oikeuttavat Pinja alkoi seurata meitä laitu- epämiellyttävää kohdatessaan 25 000 kappaletta. mella. Pakkohan se oli ostaa”, ne pikemminkin jähmettyvät Tunnelmaa tosin latistivat hieman kotimaan kriitikoiden Gustafsson muistelee. paikoilleen kuin pukittelevat ja penseät arviot kappaleesta jo ennen kisoja. Aasilla ratsastaja saa painaa poistuvat paikalta. La Dolce Vita pärjäsi hyvin myös Yleisradion vuonna 2006 noin 20 prosenttia aasin painos- Pienikin mekastava ratsastaja järjestämässä kansanäänestyksessä Suomen kaikkien aikojen ta. Suurilla mammuttiaaseilla voi istua turvallisesti aasin se- parhaasta euroviisusta. voi ratsastaa isompikin aikui- lässä. Toiseksi tulleen kappaleen eteen kiilasi vain Lordi-yhtyeen nen. ”Jos kaipaa menevää kaveria Hard Rock Hallelujah, joka on toistaiseksi ainoa sinivalkoinen ”Mammuttiaasit ovat alun tai kilpailemista… Noh, kyllä- viisuvoittaja. perin kotoisin Yhdysvalloista, hän aasillakin voi tehdä kaikkea, jossa niitä on käytetty muulien mutta niiden kanssa toimitaan Monipuolinen taiteilija jalostamiseen. Yhdistettiin aa- eri tavalla. Niitä ei voi ajaa liik- sin voima ja kestävyys hevosen keelle”, Gustafsson toteaa. Anneli Saaristo on konserttisalien lisäksi esiintynyt teatterila- nopeuteen ja temperamenttiin.” Aaseja voi käyttää ratsastuk- valla sekä valkokankaalla. Hänen tunnetuin elokuvaroolinsa Tamma Judy on syntynyt Te- seen, terapiaan, kärryillä aja- lienee toinen naispääosa Timo Koivusalon elokuvassa Kaksi- xasissa, ori Aapo taas Englannis- miseen tai vaikkapa agilityyn. päisen kotkan varjossa vuodelta 2005. Saaristolle myönnettiin sa, mistä se tuli Gustafssonille Suomessa suurin osa aaseista on vuonna 2011 taiteilijaeläke. pikkuvarsana. Aapo on tarjolla lemmikkejä tai hevosten seura- Euroviisut järjestetään tänä vuonna Ruotsin Malmössa, myös tammanomistajille, jotka laisia. jossa Suomea edustaa Krista Siegfrids kappaleella Marry Me. haaveilevat omasta aasi- tai ”Aasilla on hyvä olla toinen Laulukilpailun finaali on huomenna lauantaina. muulivarsasta. aasi kaverina. Kyllä ne tulevat RIKU-MATTI AKKANEN hevosenkin kanssa toimeen.” Rauhalliset kesyaasit Kesyaasin alkukoti on Afrikassa. Kärsivällisyyttä vaaditaan yrttimaan tarinoita Se on kesytetty noin 4 000 vuot- Gustafssonin aaseilla saavat ta ennen ajanlaskumme alkua, ulkopuolisetkin käydä ratsasta- ja on tänä päivänäkin monissa massa. Neljävuotiaan Aapo-orin maissa tärkeä kantojuhta ja ko- kouluttaminen on aloitettu. Ruohosipulia tieläin. Yleensä vaatimattomalla Kahdeksanvuotias Judy on jo Judy oli puoli vuotta ilman satulaa. Rauhallisena eläimenä se ei kuitenkaan ihmetellyt, kun Susanna Gustafsson taas kiipesi ravinnolla toimeen tulevia aase- kokenut ratsu. selkään. ja pidetään erityisesti kehitys- ”Aasi tunnistaa oman perheen Porvoon mitalla maissa. eläimet ja ihmiset. Sen on myös Ruohosipulia löytää luonnonvaraisena eritoten Etelä- ja ”Sitkeä aasi kantaa vettä ja osattava luottaa ratsastajaan, Aaseihin tepsivät samat kou- että tekeminen on kivaa”, toteaa leikkivälineekseen vanhan ”Koko operaation ajan Aapo Lounais-Suomen saaristosta. Esimerkiksi Porvoon Sö- polttopuita ja vetää suuriakin ennen kuin se suostuu yhteis- lutuskeinot kuin muihinkin eläi- Gustafsson. maitokärryn, johon se oli jäänyt makasi rauhallisesti paikallaan derskärillä sitä kasvaa niin paljon, että sydänkesällä koko kuormia”, Gustafsson kertoo. työhön.” miin. Tehdään toiminta kannat- jaloistaan kiinni. leipää syöden, eikä ollut mok- kallioinen saari kukkii violettina. ”Aasin kanssa elämä on täl- ”Aika monta kertaa sain aluksi tavaksi ja palkitaan eläin siitä. Palokunnan vakioasiakkaat ”Mieheni sai osan siitä irrotet- siskaan rälläkän metelistä tai Monivuotinen ruohosipuli eli ruoholaukka on jo am- laista rauhallista menemistä ja Judyn kanssa laulaa Piippolan ”Kaikkien eläinten koulutta- Palokunnan apuakin Gustafsso- tua rälläkällä, mutta palokunnan kipinöistä.” moisina aikoina tuotu luonnosta pihoille ja seinänvierille. olemista. Ehkä ne siksi sopivat- vaaria metsän reunassa, ennen minen on onneksi menossa sii- nin aasit ovat tarvinneet. Viime piti tulla pihdeillä katkaisemaan Palokunta onkin saanut aaseil- Rohtona ruohosipuli on Lönnrotin mukaan ollut ”hyö- kin maihin, missä ihmiset muu- kuin saatiin ratsastuslenkki teh- hen, ettei eläimelle enää haluta kesänä Judy upposi suohon, jaloissa tiukasti kiinni olleet ta kiitosta ja suklaata. dyllinen hengenahdossa, yskässä, leinissä, keripukissa” ja tenkin ymmärtävät ottaa rau- tyä”, Gustafsson nauraa. tuottaa epämukavaa oloa, vaan ja talvella Aapo oli keinotellut pyörien pinnat.” SATU PITKÄNEN muutamissa muissa vaivoissa. Leinillä Lönnrot tarkoittaa hallisesti ja pitää vaikka siestaa.” reumatismia. Ruohosipulia kannattaa käyttää mahdollisimman paljon Aasi ei pidä vedestä tuoreena ja valmiisiin ruokiin. Keitettäessä ja kuivattaessa Miksi aasit ovat rantautuneet ruohosipuli menettää makuaan. Säilöntämenetelmistä Suomeen vasta viime vuosina? paras lienee pakastus. Siihen ei pohdinnoista huoli- Ranskalaiset käyttävät ruohosipulia klassisessa fines matta ole yksiselitteistä vastaus- herbes -maustesekoituksessa. Itävaltalaisten herkkua on ta. Ehkä kylmä Pohjola on aina leipä, joka on päällystetty ruohosipulisilpulla. Ruotsalaiset yhdistävät ruohosipulin kermaviilikastikkeeseen, keski- kesään, silliin ja uusiin perunoihin. Myös suomalaisten mielestä ruohosipuli sopii erityisen hyvin kalaruokiin. Jotkut sanovat, Maun ohella parasta ruohosipulista ovat sen varsin korkeat ettei aasilla C-vitamiini- ja rautapitoisuudet. Pitoisuuksilla on merkitys- >> tä, jos ruohosipulia silppuaa ruokaan Porvoon mitalla. ja miehellä ole TOPI LINJAMA mitään eroa. Tämä kuitenkin on väärin aasia kohtaan. sumu sireenin motto Ratsuaasille sopivat samat varusteet kuin hevosillekin. Ravi Mammuttiaasi Judy edustaa maailman suurinta aasirotua, Aapon pitkäkorvaista (mark Twain) nousee helpommin, kun turpa on kohti kotia. Pinja on aasiksi tavallisen kokoinen. eleganssia. Sumu Sireeni eduskuntaan? Enemmän tuontia kuin kasvatusta Aasit ovat vallanneet myös Fa- väestään. Asiaa riittää paksusta ”Ei kuitenkaan ehditty tallus- Eläinkouluttaja Susanna Gus- eräänä päivänä tuotiin kaksi Eniten aaseja tuodaan Keski- cebookin. Omalla profiilillaan apupojasta aina uskontoon ja tella kuin puoliväliin, kun pal- tafsson on varapuheenjohtaja Tšetšeniasta kotoisin olevaa Euroopasta, muun muassa Hol- maailmanmenoa kommentoi politiikkaan asti. velusväestä rynnättiin paikalle. vuonna 2008 perustetussa aasi- aasioria. Ne saivat sittemmin lannista ja Belgiasta, ja lisäksi kirkkonummelainen aasitamma Huhtikuussa Sumu seikkaili Olivat kuulemma hätyytelleet yhdistyksessä. uudet kodit Suomesta. Tanskasta ja Ruotsista. Sumu Sireeni. ponikaverinsa kanssa tähän ta- jo poliisiakin, vaikka ei oltu 50-jäsenisen yhdistyksen ta- ”Aasien määrä lisääntyy Suo- Suomessa aaseja kasvatetaan Romaniasta Suomeen tullut paan: ”Lähdettiin Veeran kans- edes viiden kilometrin päässä voitteena on parantaa aasien ja messa koko ajan. Niitä tuodaan ainakin Lopella ja Loviisassa. aasi on joulusta 2010 alkaen sa viettämään kevätretkipäivää, kotoa.” aasiristeytysten tuntemusta ja maahan enemmän kuin kasva- Ensimmäiset aasit Suomeen toi riemastuttanut ystäviään tark- kuulemma tossa aika lähellä ”Ihmeellistä näköalattomuut- hoitoa Suomessa. tetaan Suomessa. Työn alla on- Kuurilan kartano 1970-luvulla. kanäköisillä kommenteilla olevassa hotellissa on uusi ruo- ta!” Gustafsson avusti viipurilai- kin nyt aasinhoito-opas”, kertoo hevosystävistään ja palvelus- kalista.” SATU PITKÄNEN sella löytökoiratarhalla, jonne Gustafsson. SATU PITKÄNEN