Ylä-Savon Ulkoilureittisuunnitelma

Pohjois-Savon ympäristökeskuksen moniste

Tuulikki Miettinen Ylä-Savon ulkoilureittisuunnitelma

KUOPIO 1999 ...... POHJOIS-SAVON YMPÄRISTÖKESKUS Monistus: Kuopion yliopiston painatuskeskus Kartat: Pohjois-Savon ympäristökeskus Maanmittauslaitos lupa nro 7/MYY/99 Taitto: Hilkka Koivisto

Kuopio 1999 ○○○○○○○○○○○○○○ 2 ○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○ Pohjois-Savon ympäristökeskuksen moniste 16 Alkusanat

Ylä-Savo sijaitsee Savon, Kainuun ja Pohjois-Karjalan rajamailla ja sen luonnossa näkyy kaikille näille alueille tyypillisiä piirteitä. Alueen etelä- ja länsiosat kuuluvat Järvi-Suomen maisema-alueeseen, jonka luonnolle ominaisia piirteitä ovat run- saat vesistöt ja vaihteleva korkokuva. Itään ja pohjoiseen mentäessä maisema muuttuu jylhemmäksi ja osasta kunnista löytyy lähes erämaisia osia. Ylä-Savon luonnon monimuotoisuus luokin erinomaiset edellytykset ulkoilureittien rakentamiseen ja reiteille voi löytää kunnittain ja reiteittäin erilaisia teemoja. Seutukunnan matkailuvahvuudet perustuvat kulttuuri- ja maaseutumatkailuun. Keskeinen matkailun vetovoimatekijä on luonto, jonka tuotteellinen hyö- dyntäminen on kuitenkin vielä puutteellista. Alueen ulkoilureitistön kehittämisen tavoitteena onkin parantaa alueen matkailuyritysten toimintaedellytyksiä sekä luoda mahdollisuudet reitteihin tukeutuvien ohjelmapalvelujen tuottamiseen. Matkailuelinkeinon tukeminen ei kuitenkaan ole ainoa tavoite, vaan vähintään yhtä tärkeää on kehittää alueen omien asukkaiden liikkumismahdollisuuksia sekä ohjata luonnossa liikkujat luonnon- ja ympäristönsuojelun kannalta sopiville alueille. Ylä-Savon ulkoilureittien suunnittelu ja rakentaminen käynnistyi Iisalmen aloitteesta vuonna 1996. Suunnittelua ohjaamaan perustettiin työryhmä, jossa on ollut edustettuna Pohjois-Savon ympäristökeskuksen lisäksi Pohjois-Savon Liitto, Pohjois-Savon metsäkeskus ja kaikki alueen kunnat sekä moottorikelkkailijat ja yrittäjät. Teemoittain on kutsuttu mukaan myös muiden harrastemuotojen edustajia. Työryhmä on tutustunut muualla toteutettuihin reitteihin moottorikelkkasafa- rilla Nilsiän Tahkovuorella sekä patikkaretkellä Tiilikan kansallispuistossa. Työ- ryhmän kokoonpano on liitteenä. Työryhmän puheenjohtajana on toiminut kau- pungingeodeetti Juhani Räisänen Iisalmen kaupungista. Projektisihteerin tehtäviä ovat hoitaneet suunnittelutyön eri vaiheissa rakennusmestari Jorma Saukkonen ja diplomi-insinööri Tuulikki Miettinen. Ulkoilureitti on käsitteenä laaja ja reittien luokittelu aika vakiintumaton. Ul- koilureittien käyttömuotoja voivat olla vaikkapa patikointi, hiihto tai moottorikelkkailu, mutta myös veneily- ja melontareitit luetaan usein ulkoilureiteiksi. Tässä suunnitelmassa ulkoilureitti on kuitenkin rajattu koskemaan vain maalle sijoittuvia reittejä, sillä vesiretkeilyreiteistä tehdään oma suunnitelma. Suunnitelman si- sällä ulkoilureitti -käsitettä on edelleen rajattu siten, että ulkoilureitti on tarkoitettu kaikkeen muuhun liikkumiseen paitsi moottorikelkkailuun. Jos reitillä saa liikkua myös moottorikelkalla, siitä on käytetty joko nimitystä monikäyttöreitti tai moottorikelkkareitti. Käsillä oleva suunnitelma on yleissuunnitelmatasoinen ja osin ohjeellinen, joten reittien linjauksissa voi tapahtua muutoksia. Suunnitelmassa esitetty reitis- tö sisällytetään alueelle parhaillaan laadittavaan seutukaavaan. Reittien jatkosuun- nittelu ja käytännön toteutus on jo aloitettu työministeriön ja kuntien rahoituksen turvin ja sitä jatketaan samoilla periaatteilla vuoden 1999 loppuun saakka. Käytös- sä olevalla rahoituksella ei kuitenkaan ole mahdollista toteuttaa koko suunnitel- maa valmiiksi, vaan reittien rakentamiseen tarvitaan lisärahoitusta.

Työryhmä kiittää kaikkia suunnittelussa mukana olleita tahoja. ○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○ Pohjois-Savon ympäristökeskuksen moniste 16 ○○○○○○○○○○○○○ 3 Sisällys

Alkusanat ...... 3

Suunnitelman tausta ja tarkoitus ...... 7 Suunnittelun lähtökohdat ...... 8 2.1 Suunnittelualue ...... 8 2.1.1 Maantieteellinen ja liikenteellinen asema ...... 8 2.1.2 Luonnonolosuhteet ...... 8 2.2 Matkailupalvelut ja erilaiset vetovoimakohteet ...... 10 2.3 Luonnonsuojelualueet ja erilaisiin suojeluohjelmiin sisältyvät alueet ...... 12 2.4 Arvokkaat maisema-alueet, rakennettu kulttuuriympäristö sekä muinaismuistot ...... 12 2.5 Nykyinen reitistö ...... 14 2.6 Muut reittisuunnitelmat ja yhtymäkohdat kaavoitukseen ...... 15

Yleissuunnitelma ...... 16 3.1 Suunnitteluperiaatteita ...... 16 3.2 Menetelmät ...... 16 3.3 Esitys ulkoilureitistöksi ...... 17 3.3.1 Moottorikelkkareitit ...... 18 Reittilinja A: Siilinjärvi - Lapinlahti - Iisalmi - Vieremä - Kainuun reitit (141 km) 18 Reittilinja A.2: Koukunjoki - Vuolijoki (61 km) ...... 18 Reittilinja A.3: Nissilä - Pyhäntä (16 km) ...... 18 Reittilinja A.4: Matalalahti - Kauppilanmäki (8 km)...... 18 Reittilinja B: Viitasaari - Keitele - Pielavesi - Maaninka - Siilinjärvi (114 km) .. 19 Reittilinja B.2: Pielavesi - Lapinlahti - Varpaisjärvi - Tahko (99 km) ...... 20 Reittilinja B.3: Pörsämäki - Runni (35 km) ...... 20 Reittilinja C: Pyhäsalmi - Kiuruvesi - Iisalmi - Sonkajärvi - Pohjois-Karjalan reitit (142 km) ...... 20 Reittilinja D: Varpaisjärvi - Sonkajärvi (52 km) ...... 20 Reittilinja E: Jyrkkä - Sukeva - Vuolijoki (55 km)...... 20 Reittilinja F: Kiuruvesi - Salahmi (29 km)...... 20 Reittilinja G: Pielavesi - Tervo (18 km)...... 21 Reittilinja H: Pulkonkoski - Talluskylä (20 km)...... 21 3.3.2 Hiihto-, patikka- ja vaellusreitit ...... 21 Paavon polku (141 km) ...... 21 Urkin poloku (25 + 15 km) ...... 22 Patikkareitti Paloisvuorelta Paavon polulle (20 km) ...... 22 Vaellusreitti Volokinpolku - Huuhkajan kierros (28 km + 24 km) ...... 22 Aarnikotkan polku (22 + 13 km)...... 23 Patikkareitti Sukevalta Talaskankaalle (20 km) ...... 24 Soidinvuoren retkeilyreitti (8 km) ...... 25 Paulin taival ( 35 km) ...... 25 Patikointireitti Lahnasjärvien, Saukonlähteen ja Rillankiven ympäristöön (20 - 40 km) ...... 25 3.3.3 Ratsastus- ja maastopyöräily ...... 25

Koljonvirran kierros (36 km) ...... 25 ○○○○○○○○○○○○○○ 4 ○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○ Pohjois-Savon ympäristökeskuksen moniste 16 Lekon polku (24 km)...... 26 Ratsastusreitti Koljonvirta - Runni - Hingunniemi (44 km) ...... 27 Ratsastusreitti Runni - Salahmi (32 km) ...... 27 Ratsastusreitti Hingunniemi -Salahmi (42 km) ...... 27 3.3.4 Jatkosuunnittelua vaativat reitit ...... 27

Reittien mitoitus, rakenteet ja varusteet...... 28 4.1 Reittien mitat ja linjauksen suunnittelu ...... 28 Moottorikelkkareitit ...... 28 Ulkoilureitit ...... 28 4.2 Reittirakenteet ...... 30 Reittien pintarakenne ...... 30 Liikkumista helpottavat rakenteet ...... 30 Puupinnoitetut polunosat ja pitkospuut ...... 31 Sillat ...... 31 Portaat ja luiskat ...... 32 4.3 Reittien opasteet ja merkintä ...... 32 Opastaulut ...... 33 Opastusviitat ja paikanmerkit ...... 33 Reittimerkit ...... 34 Viranomaismerkit...... 35 Tarkempia ohjeita liikennemerkkien käytöstä moottorikelkkareiteillä (numerointi tieliikenneasetuksen mukainen ellei toisin mainita) ...... 36 4.4 Liitännäisalueet ...... 36

Reittien perustaminen ...... 40 5.1 Sopimus maanomistajan kanssa ...... 40 5.2 Ulkoilulain mukainen menettely ...... 40 5.3 Maastoliikennelain mukainen menettely ...... 40 5.4 Suositus reittien perustamisessa käytettäväksi menettelyksi ...... 41

Reittien toteuttaminen, kunnossapito ja markkinointi ...... 43

Ympäristövaikutukset ...... 45 7.1 Luonnonsuojelu ...... 45 7.2 Maaperän kuluminen ...... 45 7. 3 Melu ...... 47 7.4 Muut vaikutukset ...... 48

Kirjallisuutta ...... 49 Liite 2. Työryhmän kokoonpano ...... 51 Lausunnonantajat...... 51 Liite 3. Ylä-Savon luonnonsuojelualueet, vahvistettuihin suojeluohjelmiin sisältyvät alueet ja Natura 2000 esityksen kohteet sekä vahvistettujen seutukaavojen suojelualuevaraukset ...... 52 Liite 4. Ylä- Savon kulttuurihistoriallisesti ja maisemallisesti arvokkaat kohteet sekä valtakunnallisesti arvokkaat esihistorialliset suojelukohteet...... 55 Liite 8/1 Paavon polun reittiselostus ...... 68 Liite 8/2 Volokinpolun reittiselostus ...... 70 Liite 8/3 Aarnikotkan polun reittiselostus ......

...... 72 ○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○ Pohjois-Savon ympäristökeskuksen moniste 16 ○○○○○○○○○○○○○ 5 ○○○○○○○○○○○○○○ 6 ○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○ Pohjois-Savon ympäristökeskuksen moniste 16 Suunnitelman tausta ja

tarkoitus ○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○ ○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○ 1 Ulkoilureittihankeen tarkoituksena on reitteihin liittyvää yritystoimintaa. Rei- rakentaa alueelle eri kuntakeskuksia ja tistön rakentamisen myötä lisääntyvä taajamia yhdistävä runkoreitistö, jota matkailu- ja luontopalvelujen kysyntä voivat hyödyntää moottorikelkkailijat, vaatii alalle eri alan asiantuntijoita ja ratsastajat, maastopyöräilijät, patikoijat yritystoimintaa ja vaikutukset kohdis- ja hiihtäjät. Moottorikelkkailu ohjataan tuvat positiivisesti koko alueen elinkei- pääsääntöisesti eri urille kuin muut notoimintaan. käyttömuodot, vaikkakin osaa kelkka- Reittejä rakentamalla ja varusta- reiteistä voivat kesäaikana käyttää esi- malla vähennetään lisääntyvän liikku- merkiksi maastopyöräilijät. misen mukanaan tuomaa luonnon ros- Reitit on suunniteltu nauhamai- kaantumista ja kulumista ohjaamalla sesti yhdistämään eri kuntakeskuksia reitit alueille, joiden kulutuskestävyys toisiinsa siten, että ne kulkevat erilais- on riittävä. Reitistön varrelle rakennet- ten maisemakokonaisuuksien, luonto- tavien opasteiden avulla voidaan myös ja kulttuurikohteiden sekä matkailu- ja valistaa käyttäjiä luonnossa liikkumi- majoitusliikkeiden kautta. Reittien lin- sessa sekä esimerkiksi jätteiden oikeaan jauksessa käytetään mahdollisuuksien käsittelyyn liittyvissä asioissa. mukaan hyväksi jo olemassa olevia pol- Suunnitelmassa ei käsitellä vesiret- kuja ja kulku-uria. Reittien varrelle keily- ja melontareittejä eikä myöskään rakennetaan erilaisia tauko-, levähdys- veneilyreittejä ja rantautumispaikkoja, ja yöpymispaikkoja. koska näistä molemmista tehdään oma Ulkoilureitit ovat keskeinen osa suunnitelma. Tiedossa olevat veneilyä luonnossa liikkujan peruspalveluja. ja melontaa varten suunnitellut ja ra- Reitistön rakentamisen tavoitteena on- kennetut taukopaikat on kuitenkin kin parantaa alueen väestön ulkoilu- otettu huomioon reittilinjauksia suun-

mahdollisuuksia sekä tukea retkeily- niteltaessa. ○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○ Pohjois-Savon ympäristökeskuksen moniste 16 ○○○○○○○○○○○○○ 7

Suunnittelun lähtökohdat ○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○ 2 ○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○ 2.1 Suunnittelualue Ylä-Savon liikenteellinen sijainti on hyvä. Tieverkon rungon muodostaa alueen halki pohjois-eteläsuunnassa kulkeva valtatie 5 sekä valtatie 27 Iisal- 2.1.1 Maantieteellinen ja mesta Kalajoelle. Valtatieverkkoa täy- liikenteellinen asema dentävät mm. kantatie 77, ns. Sininen Tie Maaningan, Pielaveden ja Keiteleen Suunnittelualue käsittää Ylä-Savon seu- poikki ja kantatie 19 Iisalmesta Pulkki- tukunnan, jonka taloudellinen ja hallin- laan. Savon ratana tunnettu rautatie nollinen keskus on Iisalmen kaupunki. Helsingistä Kuopion kautta Kajaaniin Muut suunnittelualueelle sijoittuvat kulkee myös alueen halki samoin kuin kunnat ovat Maaninka , Pielavesi, Kei- Iisalmi - Ylivieska rata. Lähin reittilii- tele, Lapinlahti, Vieremä, Sonkajärvi ja kennelentokenttä on Kuopion Rissalas- Varpaisjärvi sekä Kiuruveden kaupun- sa, jonne on Iisalmesta matkaa noin 80 ki. Alueen väkiluku oli vuoden 1996 km. alussa 70 349 asukasta, josta noin kol- mannes asui Iisalmessa. Alue kuuluu Itä-Suomen lääniin ja Pohjois-Savon 2.1.2 Luonnonolosuhteet maakuntaan. Suunnittelualueen pinta-ala on Ylä-Savon luonnonolosuhteet vaihtele- 8554 km2, josta vesistöä on reilut 11 %. vat eteläosien järvirikkaista kulttuuri- Eniten vesistöä on alueen eteläosissa maisemista pohjoisen kuohuviin kos- Keiteleen, Pielaveden ja Maaningan kiin ja komeisiin metsiin, löytyypä alu- kuntien alueella. Latvavesille päin men- eelta paikoin erämaisiakin osia. Luon- täessä vesistöjen suhteellinen osuus pie- tonsa ja maisemiensa puolesta Ylä-Savo nenee samalla kun vesistöt muuttuvat tarjoaa hyvät edellytykset luontoon tu- pienialaisemmiksi ja pirstaleisemmiksi keutuvien palvelujen kehittämiseen. ja korkeuserot kasvavat.

Perustietoja Ylä-Savon kunnista

asukasluku pinta-ala vesipinta-ala v. 1996 km2 km2 % Iisalmi 23 994 873 109 12,5 Kiuruvesi 10 993 1427 91 6,4 Keitele 3 162 578 96 16,6 Lapinlahti 8 033 714 98 13,7 Maaninka 4 084 467 109 23,3 Pielavesi 6 437 1406 256 18,2 Sonkajärvi 5 638 1577 104 6,6 Varpaisjärvi 3 383 533 49 9,2 Vieremä 4 625 979 47 4,8

Yhteensä 70 349 8554 959 11,2 ○○○○○○○○○○○○○○ 8 ○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○ Pohjois-Savon ympäristökeskuksen moniste 16 Suunnittelualue

Vieremä

Son kaj ärv i Kiuruvesi

Iisalmi

Varpais- La pinlaht i järvi Pie lavesi

Keitele Maaninka

Pohjois-Savo Kuopio

Alue jakautuu kahdelle päävesis- töalueelle. Suurin osa alueesta kuuluu Vuoksen vesistön Iisalmen reittiin, mutta osa läntisistä alueista (mm. Keitele ja Pielavesi sekä Kiuruveden eteläosat) kuuluvat Kymijoen vesistön Rautalam- min reittiin. Kansallisvedeksi nimetty Rautalammin reitti on tunnettu puhtais- ta, kirkkaista vesistään kun taas Iisal- men reitin vedet ovat matalia, tummia ja ravinteikkaita. Ylä-Savo kuuluu kahteen maise- mamaakuntaan: Itäiseen Järvi-Suo- meen sekä Suomen selkään. Pohjoises- Sonkajärven kunta

sa ja idässä alkaa näkyä myös Vaara- Suomaisema Volokin polun varrelta. ○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○ Pohjois-Savon ympäristökeskuksen moniste 16 ○○○○○○○○○○○○○ 9 Tuulikki Miettinen Tuulikki Uuranlahti Sonkajärvellä.

Karjalan piirteitä. Suurin osa seutukun- Vieremän ja Kiuruveden luoteis- nasta kuuluu Pohjois-Savon järviseu- osat kuuluvat Suomenselän vedenjaka- tuun, jolle tyypillistä on suurten järven- jalle. Alueelle tyypillisiä piirteitä ovat selkien lisäksi ruhjelaaksojen muovaa- pienehköjen järvien ohella useat suo- ma vaihteleva ja jyrkkäpiirteinen kor- lampareet sekä suomaiden halki luiker- kokuva. Metsiä on paljon ja valtapuuna televat ruskeavetiset purot ja latvajoet. on yleisemmin kuusi. Metsän maisema- Soita on huomattavan paljon, jopa puo- kuvassa on vielä havaittavissa kaskita- let maa-alasta. Asutus on harvaa ja ky- louden vaikutukset. Pohjoisessa soiden lät pieniä. runsaus on huomattava ja maisemaa halkovat lukuisat joet koskineen. Viljavia ja laajahkoja savikoita on 2.2 Matkailupalvelut ja mm. Maaningan, Lapinlahden ja Iisal- men alueilla, josta viljelyyn soveltuvat erilaiset vetovoimakohteet maat jatkuvat aina Vieremälle ja Son- Pohjois-Savon matkailullisia vetovoi- kajärvelle saakka. Näillä alueilla vilje- matekijöitä ovat maiseman ja luonnon- lymaisemat ovat hallitsevia. Kylät ovat ympäristön ohella alueen pitkä histo- sijoittuneet vesireittien varsille ja sol- ria. Ylä-Savon seutukunnan matkailul- mukohtiin. Tyypillistä ja perinteisintä liset vahvuudet perustuvat kulttuuri- ja asutusta edustaa ns. vaara- ja mäkiasu- maaseutumatkailuun, joiden lisäksi tus, jossa talot peltoineen on sijoitettu seutukunta on tunnettu Iisalmen vuo- ilmasto-olosuhteiltaan edullisten mäki- sittaisista Olut-festivaaleista. Teema- en laelle. matkailussa vahvuuksia ovat vesi- ja Pielavesi ja Keitele kuuluvat Kes- metsäelementin lisäksi kulttuurin, tai- ki-Suomen järviseutuun, jota luonneh- teen ja ortodoksisuuden suomat mah- tii laajojen järvialtaiden ja polveilevien dollisuudet. vesireittien sekä kumpuilevien moreeni- Seuraavassa on esitetty lyhyt ku- maiden luoteesta kaakkoon suuntautu- vaus kunkin alueen kunnan matkailu- nut sokkelo. Asutus ja viljelmät sijait- palveluista ja -vahvuuksista. Kuvaus

sevat usein rantojen tuntumassa. perustuu pääasiassa Tuija Heikkisen v. ○○○○○○○○○○○○○○ 10 ○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○ Pohjois-Savon ympäristökeskuksen moniste 16 1997 tekemään erillisselvitykseen luon- tyvät myös monet kunnan matkailulli- non vetovoimatekijöistä ja matkailu- set vahvuudet, kuten Viannankoski, palveluista kunnan lukuisat kanavat sekä vuono- Alueen matkailullinen keskus on mainen Tuovilanlahti. Nähtävyyksistä Iisalmi, joka tarjoaa kaikki kaupungin mainittakoon Korkeakoski, joka on palvelut, luontomuseon, evakkokes- Suomen korkein vapaana virtaava kos- kuksen ja monipuoliset liikuntapaikat. ki, sekä Pirunpesä, luolamainen halkea- Kaupungin tuntumassa olevalta Kol- ma Tuovilanlahden rantakalliossa. Maa- jonvirran ja Mansikkaniemen alueelta ningalla on myös merkittäviä lintujär- löytyy sekä kulttuuritarjontaa ja histo- viä. riallisia muistomerkkejä että matkailu- Pielavesi tunnetaan valtakunnal- palveluja, kuten seutukunnan suurin lisesti UKK:n synnyinpitäjänä ja erityi- leirintäalue ja korkeatasoinen ratsastus- sesti syntymäkoti Lepikon torppa on talli. Runnin alueella noin 20 km Iisal- matkailijoiden suuren mielenkiinnon mesta länteen on myös monenlaista kohteena. Kunnan parasta tarjontaa nähtävää ja matkailutarjontaa, kuten luonnossa liikkujille ovat vesistöt. Pie- Runnin terveyskylpylä ja terveyslähde, lavedellä sijaitsee venekansan Nordtop, joka lienee yksi maamme vanhimpia Päijänne-Keitele-Kansallisvesi venerei- käytössä olevia, Neulatammen suihku- tin pohjoisin päätepiste, josta löytyy pato ja kahvila sen kupeessa sekä raken- monipuoliset satamapalvelut. Hyviä teilla oleva luonnonmukainen seikkai- kalastuskohteita löytyy ympäri kuntaa. lupuisto. Sonkajärven kunta on nimetty Keiteleen matkailulliset vahvuu- Ylä-Savon erämatkailukunnaksi, koska det löytyvät vesistöistä ja luonnosta. sen luonto soveltuu loistavasti metsis- Luontonähtävyyksistä mainittakoon sä, soilla, järvillä ja joilla liikkuville mat- kirkasvetinen Saukonlähde, Pahkamä- kailijoille. Koskenlaskuun voi tutustua en otsatupsu sekä Lahnasjärvien lintu- esimerkiksi Nurmijoen 25 kilometrin pi- järvet, joiden alueelle on rakennettu ret- tuisella koskireitillä ja erävaellukseen keilijöitä varten helppokulkuisia polus- 30 km pituisella Volokinpolulla. Molem- toja, lintutorneja, nuotiopaikkoja sekä mat alkavat Jyrkkäkoskelta, jossa on varaustupa ja sauna. Rakennettua kult- museoviraston entisöimä ruukkialue. tuurimaisemaa edustaa Keiteleen kir- Puhdas erämainen luonto on myös konkylä, joka on rantanäkymiensä osal- Varpaisjärven matkailuvahvuuksia. ta säilyttänyt perinteisen mittakaavan. Kunnan alueella vuorottelevat metsäi- Kiuruvesi on yksi Euroopan suu- set harjut ja vaarat yhdessä suolaikku- rimpia maitokaupunkeja ja se tähtää jen ja järvenselkien kanssa. Ykkösveto- Suomen luomupääkaupungiksi vuo- voimakohteita ovat Tiilikanjoen kanjo- teen 2005. Matkailullisia vahvuuksia nialue, jonka seinämät kohoavat pai- ovat mm. maatilamatkailu, kotieläimet koin jopa 40 m korkeuteen, sekä Älän- sekä ratsastus, jota voi harrastaa esimer- teen hiekkarannat. Kunnan luoteiskul- kiksi Hingunniemen ratsastuskeskuk- massa on noin 5 ha alueella oleva geo- sessa. logisesti harvinainen rotkomuodostel- Juusto, taide ja kulttuuri ovat La- ma Helvetin kattila. pinlahden matkailuvahvuuksia. Kun- Vieremä on Savon pohjoisin kunnassa sijaitsee Väisälänmäen kulttuuri- ta. Vaaramaisemat ja Ylä-Savon ko- maisema, joka on myös valittu yhdeksi meimmat harjut ovat alueen luontoa valtakunnan 17 kansallismaisemasta parhaimmillaan ja niihin voi tutustua ainoana koko maakunnassa. Väisäsän- esimerkiksi Talaskankaan ja Hällämön- mäellä on noin 3 km pitkä kulttuuri- ja harjun luontopoluilla. Ratsastusta voi luontopolku, jonka varrella olevasta harrastaa Salahmin kartanon alueelle näköalatornista voit ihailla mahtavia sijoittuvalla ratsastustallilla ja melontaa järvimaisemia. esimerkiksi Murennusjoella. Vuoksen Maaninka on suunnittelualueen vesistön venereitin pohjoisin piste on

vesistörikkain kunta ja vesistöistä löy- kirkonkylän rannassa. ○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○ Pohjois-Savon ympäristökeskuksen moniste 16 ○○○○○○○○○○○○○ 11 2.3 Luonnonsuojelualueet Suojelualuevarauksia sen sijaan ei ole merkitty maastoon ja niillä on voimas- ja erilaisiin sa normaalit jokamiehenoikeudet. suojeluohjelmiin sisältyvät Suurin rauhoitettu alue on Viere- män, Sonkajärven ja Vuolijoen kuntien alueet alueelle sijoittuva Talaskankaan luon- Ylä-Savon alueella on lukuisia rauhoi- nonsuojelualue (pinta-ala 3500 ha), joka tettuja luonnonsuojelualueita sekä eri- rauhoitettiin lailla vuonna 1994 paljon laisiin suojeluohjelmiin sisältyviä suo- julkisuutta saaneiden kiistojen jälkeen. jelualuevarauksia. Nämä kohteet sa- Muut viralliset luonnonsuojelualueet moin kuin vahvistettujen seutukaavo- ovat pääasiassa varsin pienialaisia muu- jen suojelualuevaraukset on esitetty taman hehtaarin suuruisia kohteita, jot- yleiskartalla sekä liitteessä 3 olevassa ka on rauhoitettu erilaisilla hallinnolli- taulukossa. Luonnonsuojelualueet on silla päätöksillä. Kohteiden suojeluta- yleensä merkitty maastoon ja mikäli jo- voite vaihtelee erikoisesta luonnon- kamiehenoikeuksia on rajoitettu, rau- muodostumasta tai tietyn eliölajin suo- hoitusmääräykset on esitetty kilvillä. jelukohteesta laajempaan luonnonym- päristöjen ja niiden eliölajien suojeluun. Tuulimylly Leppälahdessa Paavon polun varrella. Joillakin kohteilla on myös historiallis- ta, maisemallista ja virkistyskäyttö- sekä opetuksellista arvoa. Suojeluohjelmiin sisältyvät aluevaraukset ovat yleensä laajempia koko- naisuuksia, joiden suojelutavoite selvi- ää ohjelmasta. Natura 2000 -verkoston tarkoituksena on turvata EU:n luonto- direktiivissä mainittujen luontotyyppi- en ja lajien elinympäristöjen sekä lintu- direktiivissä tarkoitettujen linnustola- jien suojelu. Suurin osa Natura-kohteista sisältyy jo aiempiin suojeluohjelmiin. Koskiensuojelulailla suojeltuja kohteita ovat Nurmijoki, Keyrityn-Pun- tinjoki sekä Tiilikanjoki.

2.4 Arvokkaat maisema- alueet, rakennettu kulttuuriympäristö sekä muinaismuistot Ympäristöministeriön asettaman maisema-aluetyöryhmän mietinnössä (Ym- päristöministeriö 1996) on esitetty kaksi valtakunnallisesti arvokasta maisema-aluetta Ylä-Savossa, nimittäin Väi- sälänmäki ja Maanikajärven kulttuurimaisemat. Kansallismaisemaksikin valittu Väisälänmäki on erittäin edustava Pohjois-Savon järviseudun mäkikylä. Maaninkajärven kulttuurimaisemat taas edustavat Pohjois-Savon järviseu- dulle tyypillisiä rantakyliä. Maisema on

Eetu Lipponen ○○○○○○○○○○○○○○ 12 ○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○ Pohjois-Savon ympäristökeskuksen moniste 16 Väisälänmäki Maaningalla. Merja Hyttinen parhaimmillaan Haatalan ja Halolan vuilta peräisin olevia rakennuksia. Sä- ympäristössä, jossa viljelykset viettävät viän kulttuurimaisema Pielavedellä loivasti rantaan. koostuu viime vuosisadan lopulla ra- Museoviraston ja ympäristöminis- kennetusta avokanavasta sekä samalta teriön toimesta laaditussa valtakunnal- ajalta peräisin olevasta kääntösillasta ja lisesti merkittävien kulttuuriympäristö- siltavahdin asuinrakennuksesta. jen luettelossa (Museovirasto, ympäris- Kulvemäen kylä Sonkajärvellä töministeriö 1993) on lukuisa joukko edustaa seudulle tyypillistä mäkiasu- Ylä-Savoon sijoittuvia kohteita. Kohteet tusta kun taas Korpisen kylä Varpaisjär- on lueteltu liitteessä 4 ja ne on merkitty vellä on järven rannalle sijoittuva oma- yleiskarttaan joko aluemerkinnällä tai leimainen kokonaisuus. Hällämönhar- nähtävyysmerkillä. Pistemäiset kohteet jun tuntumaan Rotimojärven rannalle (esim. yksittäiset rakennukset) on mer- sijoittuva Nissilän kylä on säilyttänyt kitty kartalle vain, jos ne sijaitsevat perinteisen ilmeensä. suunnitelmaan sisältyvien reittien lä- Edellä mainituista selvityksistä heisyydessä. Kirkonkyliin sijoittuvia puuttuvista kohteista mainittakoon kohteita ei ole merkitty kartoille. Seu- Konolanmäen kylän maisema-alue Vie- raavassa on esitelty lyhyesti joitakin remällä sekä Vaaraslahden seutu, jonka selvityksessä mainittuja laajempia kult- maisemat ovat nimensä mukaisesti vaa- tuuriympäristöjä. ramaisen jylhiä. Kuntien rakennuskult- Iisalmen arvokkaita kulttuurimai- tuuri- ja luontoinventoinneista ja vas- semia ovat Koljonvirran ja Runnin kyl- taavista selvityksistä löytyy myös mo- pylä -alueiden ohella Iimäen kylän mä- nia arvokkaita rakennuksia ja kulttuu- kiasutus sekä Peltosalmen kulttuurimai- riympäristöjä, joita kannattaa hyödyn- sema. Iimäen kylä sijoittuu vanhalle tää reittien tarkemmassa suunnittelus- kaskikulttuurialueelle, jonka perintei- sa ja markkinoinnissa. sesti avoimia maisemia peltojen metsi- Kiinteitä esihistoriallisia muinais- tys on osittain sulkenut. Peltosalmella jäännöksiä, kuten Suomusjärven kult- taas on säilynyt edustavaa viljelysmai- tuurin ja kampakeraamisen ajan asuin- semaa ja perinteistä rakennuskantaa. paikkoja sekä lapinraunioita on Ylä-Sa- Kiuruvedellä Koskenjoen varrella von alueelta inventoitu noin 150 kap- on alueelle harvinaista jokivarsiasutus- paletta. Niistä 2/3 sijoittuu Kiuruveden

ta, joukossa joitakin 1700- ja 1800-lu- ja Pielaveden alueille. Muinaisjään- ○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○ Pohjois-Savon ympäristökeskuksen moniste 16 ○○○○○○○○○○○○○ 13 käyttöoikeus on perustunut pääosin alueen kelkkaseurojen ja maanomistajien keskenään tekemiin suullisin sopimuksiin. Reittien merkintä on ollut kir- javaa. Pääosa näistä reiteistä sisältyy ul- koilureittisuunnitelman runkoreitis- töön. Pois on jätetty esimerkiksi järven- selillä kulkevia reittiosuuksia, joille on esitetty vaihtoehtoinen linjaus maa- alueilla. Lyhyehköjä taajamien läheisyy- teen sijoittuvia hiihtolatuja on runsaasti, mutta pidempiä hiihtovaellukseen soveltuvia reittejä ei ole kuin pari. Pau- lin taival kulkee Lapinlahdelta Varpais- järven kautta Nilsiän Tahkovuorelle. Lajeksen latu kulkee Iisalmesta Porove- den rannasta Sikokalliolle ja Joutenojal- le ja sieltä edelleen Haajaisille. Reitin kunnossapidosta vastaavat Iisalmen kaupunki ja Iisalmen Latu ry. Reitin varrella on Iisalmen Ladun omistama Siko- kallion Maja, laavu, sauna ja kota. Eripituisia, maksimissaan 10 km mittaisia luontopolkuja löytyy alueelta useita, sen sijaan pidempiä patikka- ja vaellusreittejä ei ole kuin Sonkajärvellä oleva Volokinpolku sekä käsillä olevaan suunnitelmaan sisältyvä syksyllä 1998 valmistunut Paavon polku. Näitä reittejä on esitelty tarkemmin luvussa 3 sekä liitteessä 8. Iisalmen kaupungin kupeessa Pa- Maaningan kunta loisvuoren ulkoilualueella on useita valais- tuja latuja sekä 6 km luontopolku, jon- Kanjonin kierros, Maa- nösinventoinneista on tehty kirjalliset ka varrella on Saunaniemeen rakennet- ninka. Rotkolaaksoa myö- raportit, joita säilytetään Kuopion kult- tu 25 hengen kota. Kainuun ja Pohjois- täilevällä reitillä on useita tuurihistoriallisen museon arkistoissa. Savon rajamaille Talaskankaan luonnon- jyrkkiä nousuja ja laskuja, Kiinteät muinaisjäännökset ovat ilman suojelualueelle on metsähallitus raken- joten aivan pienten las- eri päätöstä rauhoitettuja ja niihin ka- tanut noin 12 km pitkän poluston tau- ten kanssa polulle ei joaminen on ilman muinaismuistolain koja yöpymispaikkoineen. Läänin kannata lähteä. mukaista lupaa kielletty. pohjoisosissa sijaitsee myös Enson ra- Liitteessä 4 on lueteltu museovi- kentama noin 4 km pituinen Linnahar- raston ja sisäasianministeriön kaavoi- jun luontopolku, joka kiertelee Hällä- tusosaston v. 1983 laatimassa luettelos- mönharjun upeissa harjumaisemissa. sa esitetyt valtakunnallisesti merkittä- Kanjonin kierroksen nimeä kantava vät esihistorialliset suojelualuekoko- luontopolku Maaningalla kulkee näh- naisuudet. tävyytenä tunnetulta Korkeakoskelta jäätikön sulamisvesien muovaamaa rotkolaaksoa myötäillen Tuovilanlahden 2.5 Nykyinen reitistö kylään ja takaisin. Reitin pituus on noin 5 km, josta osa maantietä, ja sen varrel- Paikalliset kelkkaseurat ovat rakenta- la on yksi taukopaikka laavuineen. Pie- neet Iisalmen ja lähikuntien alueella laveden luoteiskulmassa on kolmen

moottorikelkkauraa noin 650 km. Reittien ○○○○○○○○○○○○○○ 14 ○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○ Pohjois-Savon ympäristökeskuksen moniste 16 heimon ja kolmen kunnan rajamerkki Sisä-Savon suunnittelun jälkeen Rillankivi, jonka läheisyyteen on raken- aloitettiin uudestaan Koillis-Savon rei- nettu noin 5 km pitkä metsäpolku sekä tistösuunnittelu. Yleissuunnitelma val- laavu ja käymälä. mistui v. 1993 (Pohjois-Savon Liitto, Muista poluista mainittakoon Var- 1993), jonka jälkeen reitistöä on toteu- paisjärvelle Tiilikkajokivarteen raken- tettu useassa vaiheessa Pohjois-Savon nettu Huuhkajan kierros (pituus noin 7 ympäristökeskuksen ja kuntien yhteis- km), jonka varrella on levähdys- ja nuo- työnä. Pääasiassa moottorikelkkailua tiopaikkoja, Lukkarilan Hirvisuon luon- palveleva reitistö valmistui viime vuon- topolku (pituus noin 5 km), jonka varus- na. Reitistössä ovat Koillis-Savon kun- tukseen kuuluu kämppä ja laavu, Lah- tien lisäksi mukana mukana Vehmersal- nasjärvien ympärille rakennettu polusto mi, Siilinjärvi ja Kuopio (ns. Lumi-Savon (pituus noin 6 km) lintutorneineen ja alue). Reitistön kokonaispituus on 650 taukopaikkoineen sekä Huvikallion ja km. Sisä-Savon suunnittelun lisäksi Paljakan luontopolut Kiuruvedellä käynnistettiin viime vuonna Varkauden seudun reittisuunnittelu. Tämän jälkeen koko Pohjois-Savon maakuntaan saa- 2.6 Muut daan laaja yhtenäinen reitistö, jonka pituus on yli 2500 km. reittisuunnitelmat ja Ylä-Savon tarkistetun seutukaa- yhtymäkohdat van laadintatyö on meneillään ja se valmistuu kuluvan vuoden aikana. Seutu- kaavoitukseen kaavassa kootaan yhteen ja saatetaan Ulkoilureittien suunnittelu käynnistyi ajantasalle aikaisempien vaihekaavojen valtakunnan tasolla 1970-luvun alussa. varaukset. Seutukaavassa esitetään Suunnittelun tuloksena syntyi esitys myös ulkoilureitistön linjaus seutukaa- Suomen kattavaksi retkeilyreitistöksi vatarkkuudella, joten reitistösuunnitte- (Suomen matkailuliitto ry, Ulkoilureit- lu palvelee myös seutukaavan laadin- tivaliokunta 1976) Osa näistä reiteistä taa. Ulkoilureittien linjauksia on verrat- sisältyy vuonna 1982 vahvistettuun tu seutukaavaluonnoksen aluevarauk- Pohjois-Savon 1. seutukaavan. Reittien siin mahdollisten ristiriitaisuuksien vält- toteutus on kuitenkin viivästynyt ja tämiseksi. suunnitelmassa esitetyistä reiteistä Suunnittelualueelle on voimassa ovat valmistuneet ainoastaan Keski- seuraavat vahvistetut yleiskaavat: Hir- Suomen maakuntaura sekä Karjalan viniemen osayleiskaava (vahvistettu Kierros -ulkoilureitistö. 1992), Vieremän kirkonkylän osayleis- Pohjois-Savon 3. seutukaavassa kaava (1993) Lapinlahden kirkonkylän ulkoilureittien käsittelyä on tarkennet- osayleiskaava 2010 (1994), Ahmon, Mar- tu seudullisilla reiteillä. Seutukunnittai- jahaan ja Paloisvuoren osayleiskaava nen suunnittelu käynnistyi ensin Koil- (1995), Itä-Sonkajärven rantayleiskaava lis-Savossa, mutta se keskeytyi heti (1996), Nurmijoen rantayleiskaava kohta tuloksettomana. Moottorikelk- (1996), Rotimon ja Marttisenjärven osa- kailun lisääntyessä voimakkaasti tämän yleiskaava (1996) sekä Iisalmen ydin- vuosikymmenen alussa aloitettiin Sisä- keskustan osayleiskaava (1998). Myös Savon ulkoilureittien suunnittelu. Yleis- näitä kaavoja on verrattu ulkoilureittien suunnitelma valmistui vuonna 1991 linjauksiin. Taajama-alueille sijoittuvia (Sisä-Savon yhteistyöliitto 1991), mut- osayleiskaavoja on valmisteilla useita. ta reitistöstä ei ole toteutettu kuin pie- Rantayleiskaavoja on tekeillä Pielave- niä osia. Suunnittelu sekä reittien toteu- delle sekä lähes kaikille Iisalmen reitin tus Sisä-Savossa onkin käynnistetty vii- suurimmille järville.

me vuonna uudelleen. ○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○ Pohjois-Savon ympäristökeskuksen moniste 16 ○○○○○○○○○○○○○ 15 Yleissuunnitelma

3.1 Suunnitteluperiaatteita 3.2 Menetelmät Suunnitelmassa on esitetty yleispiirtei- Suunnittelutyötä on ohjannut työryh- nen linjaus suunnittelualueen kattavak- mä, johon pyydettiin edustajat alueen si runkoreitistöksi. Reittien käyttäjäryh- kuntien ja ympäristökeskuksen lisäksi miä ovat moottorikelkkailijat, patikoi- Pohjois-Savon Liitosta, Pohjois-Savon jat, hiihtäjät, maastopyöräilijät ja -rat- metsäkeskuksesta sekä alueen kelkka- sastajat. Moottorikelkkailijat on pää- kerhoista. Muiden käyttäjäryhmien toi- sääntöisesti ohjattu eri urille kuin muut veet ovat tulleet esille kutsumalla työ- käyttäjät. Sen sijaan hiihtäjät ja patikoi- ryhmän kokouksiin teemoittain eri har- jat voivat yleensä käyttää samoja reit- rastajaryhmien edustajia. Kunnissa tiuria. Myös ratsastajat ja pyöräilijät voi- yleissuunnittelu on tehty pääosin oman vat usein kulkea samaa reittiä kuin pa- henkilökunnan toimesta, mutta yksi- tikoijat, mutta nämä käyttömuodot tyiskohtien suunnittelussa samoin kuin vaativat reittipohjalta suurempaa kulu- maanomistajaneuvotteluissa on käytet- tuskestävyyttä ja kantavuutta kuin pe- ty myös ulkopuolista työvoimaa. Ym- rinteinen patikointi. päristökeskuksessa on ollut koko yleis- Ulkoilureiteille on pyritty löytä- suunnitteluvaiheen ajan tehtävää var- mään erilaisia teemoja. Esimerkiksi La- ten palkattu projektisihteeri, joka on pinlahden ja Maaningan maisemissa vastannut kuntien toimittaman materi- kiertelevän Paavon polun vetovoimate- aalin kokoamisesta yleissuunnitelmak- kijöitä ovat historia ja kulttuurimaise- si. mat kun taas Sonkajärven ja Varpaisjär- Suunnittelutyö aloitettiin kokoa- ven vaellusreitit ovat teemaltaan enem- malla suunnittelua varten tarvittavia män eräretkeilyreittejä. Reittien linjauk- taustatietoja kuten tietoja luonnon- sessa on käytetty mahdollisuuksien oloista, nykyisistä reiteistä, vetovoima- mukaan hyödyksi nykyisiä reittejä sekä kohteista ja matkailupalveluista sekä perinteisiä kulkuväyliä, kuten kärrytei- luonnonsuojelu- ja maisema-alueista tä ja polkuja. samoin kuin kulttuurihistoriallisesti Reitit on linjattu kulkemaan kir- merkittävistä kohteista. Näitä tietoja on konkylien ja palvelupisteiden, erilaisten esitelty edellä luvussa 2. Kuntien toimit- vetovoimakohteiden ja maisema-alu- tamasta materiaalista luetteloitiin ja eiden sekä ns. pakkopisteiden (esimer- merkittiin kartoille kaikki olemassa ole- kiksi suurten jokien tai salmien ylittä- vat reitit hiihtoladuista ja lyhyistä luon- vät sillat) kautta välttäen erilaisia rajoi- topoluista laajempiin patikka- ja kelk- tusalueita, kuten arkoja luonnonsuoje- kareitteihin. Myös suunnitellut reitit lualueita. Taukopaikat on pyritty sijoit- samoin kuin maastoon merkitsemättö- tamaan eri reittien risteyskohtiin. Val- mät lähinnä kelkkakerhojen suullisiin miita laavuja ym. tulipaikkoja samoin sopimuksiin perustuvat moottorikelk- veneilijöitä varten suunniteltuja tai ra- kareitit inventoitiin. Vetovoimakohteis- kennettuja rantautumispaikkoja on ta ja matkailupalveluista tehtiin erillis- hyödynnetty mahdollisuuksien mu- selvitys (Heikkinen T. 1997). kaan. Reittitiedot samoin kuin tiedot vetovoimakohteista on viety Arcview -

paikkatieto-ohjelmaan, jossa voi mm. ○○○○○○○○○○○○○○ 16 ○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○ Pohjois-Savon ympäristökeskuksen moniste 16 ottaa taustalle erilaisia karttapohjia. Runkoreitistön kuntakohtainen jakauma Luonnonsuojelualueet ja eri suojeluohjelmiin sisältyvät aluevaraukset samoin Kelkkareitit Ulkoilureitit Yhteensä kuin maisema-alueet ja kulttuurihisto- (km) (km) (km) riallisesti arvokkaat alueet saatiin nu- meerisessa muodossa ympäristöhallin- Iisalmi 131 77 208 non rekistereistä, jolloin niitä voi tar- Keitele 25 30 55 kastella yhtä aikaa reittitietojen kans- Kiuruvesi 67 33 100 sa. Taustatietojen keruun jälkeen uu- Lapinlahti 74 141 215 sia reittilinjoja hahmoteltiin kartoille Maaninka 58 34 92 kuntakohtaisissa neuvotteluissa, joissa Pielavesi 99 24 123 oli kunnasta yleensä mukana ainakin Sonkajärvi 145 41 186 vapaa-aikatoimen ja teknisen puolen Varpaisjärvi 42 33 75 edustus. Tässä vaiheessa ei tehty juuri mitään karsintaa vaan jatkoselvittelyyn Vieremä 1) 130 76 206 otettiin lähes kaikki mieleen tulleet lin- Rautavaara2) 13 13 jaukset. Neuvottelujen jälkeen linjauk- Yhteensä 771 502 1273 sia tarkennettiin peruskarttatyönä. Työ- ryhmässä sovitun mukaisesti reitit ase- 2) Patikkareitti Volokinpolku-Huuhkajankierros kulkee tettiin tärkeysjärjestykseen ja osa rei- osittain Rautavaaran puolella teistä karsittiin kokonaan pois. Lopulli- 1) Ei sisällä metsähallituksen rakentamaa Talaskankaan seen suunnitelmaan on sisällytetty ai- polustoa noastaan työryhmässä sovitut runkoreitit sekä esitys eräistä jatkoselvittelyä vaativista reittikohteista. kin näköala- ja lintutorneja. Osa tauko- Suunnitelmasta pyydettiin lausun- paikoista on jo rakennettu ja käytössä. not kaikilta työryhmässä edustettuina Uusien taukopaikkojen määrä on var- olleilta tahoilta sekä suunnittelualuee- sin pieni, koska reitit on ohjattu mah- seen rajoittuvilta maakunnallisilta liito- dollisuuksien mukaan olemassa olevi- ilta ja Pohjois-Savon alueella myös kun- en kohteiden kautta. Nykyiset ja uudet nilta. Lausunnonantajat on lueteltu liit- taukopaikat sekä reittien varrella ole- teesä 1. Saatujen lausuntojen perusteel- vat palvelupisteet on lueteltu liitteessä la on suunnitelmaan tehty tarpeelliset 6. Taukopaikkojen varustusta on käsi- korjaukset. Lausuntojen vastineet on telty jäljempänä. esitelty liitteessä 12. Suunnitelmaan sisältyvä runkorei- tistö on esitetty yleissuunnitelmakartal- la yhtenäisellä viivalla. Reittilinjaukset 3.3 Esitys ulkoilureitistöksi ovat joiltain osin ohjeellisia ja tarken- tuvat tarkemman reittisuunnittelun ja Suunnitelmaan sisältyvän runkoreitis- rakentamisen aikana. Pelkästään moot- tön kokonaispituus on noin 1270 km, torikelkkailua palvelevat reitit on esi- josta moottorikelkkailuun tarkoitettu- tetty punaisella värillä ja muut reitit vih- jen reittien osuus on 770 km. Loput reällä. Samaa jaottelua on jatkossa käy- suunnitelmaan sisältyvät reitit ovat eri- tetty myös reittityyppien nimityksissä tyyppisiä erävaellus- patikka- ja maas- siten, että ulkoilureitillä tarkoitetaan tohiihto- sekä maastopyöräily- ja -rat- kaikkia muita paitsi moottorikelkkai- sastusreittejä. Reitistön kuntakohtainen luun tarkoitettuja reittejä. Monikäyttö- jakauma on esitetty oheisessa taulukos- reitti -nimitystä on käytetty niistä mot- sa. torikelkkailuun tarkoitetuista reiteistä, Reittien varrelle on suunniteltu ra- joille on suunniteltu myös muita käyt- kennettavaksi 15 - 20 uutta taukopaik- tömuotoja, kuten maastopyöräilyä. Ul- kaa, muutama isompi silta ja lukuisia koilureitti voi siis olla tarkoitettu hiih-

purojen ja ojien ylityssiltoja sekä joita- toon, ratsastukseen, patikointiin, vael- ○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○ Pohjois-Savon ympäristökeskuksen moniste 16 ○○○○○○○○○○○○○ 17 lukseen tai muuhun sellaiseen ilman kodalle tai vaihtoehtoisesti linjataan konevoimaa tapahtuvaan liikkumiseen. reitti kulkemaan sitä kautta. Runkoreitistön lisäksi suunnitel- Koukunjoen jälkeen reitti haarau- makartalle on merkitty katkoviivalla tuu kahteen rinnakkaisreittiin, joista kelkkaseurojen ja kuntien ylläpitämiä päähaara kääntyy lounaaseen kohti Ii- paikallisreittejä. Jatkosuunnittelua vaa- salmea. Iisalmesta reitti jatkuu Koljon- tivien reittien (kts. kohta 3.3.4) alustava virran ja Valkeiskylän kautta Vieremäl- linjaus on esitetty lyhyellä katkoviival- le ja sieltä edelleen valtatie 27:n länsi- la. puolta Salahmille. Reitti kulkee Keskim- Reittien varrella olevat palvelut ja mäisen lintujärven rantaan rakennetta- taukopaikat sekä pistemäiset nähtä- van laavun kautta. Salahmilta reitti vyydet ja luontokohteet on esitetty kääntyy koilliseen kohti Marttisenjär- symbolein. Kuntakeskukset sekä eräät veä ja sieltä edelleen Nissilän kylän itä- suuremmat taajamat on merkitty palve- puolelta pohjoiseen Vuolijoelle. Salah- lukeskus-symbolilla. Karttaan on myös mille Metelinmäen päälle on suunnitel- merkitty aluemerkinnällä kaikki luon- tu rakennettavaksi kota tai laavu. nonsuojelualueet ja suojeluohjelmiin Lapinlahden ja Iisalmen välin voi sisältyvät alueet samoin kuin maisema- ajaa myös jäitä myöten Onkiveden, alueet. Nerkoonjärven ja Poroveden kautta, Suunnitelmakartan havainnollista- mutta tätä reittiä ei merkitä eikä pidetä miseksi seuraavissa osiossa on lyhyt kunnossa muuta kuin kelkkakerhojen kuvaus kustakin runkoreittilinjasta. toimesta. Reitti on merkitty yleiskartal- Valmiina tai lähes valmiina olevista pa- le katkoviivalla. tikkareiteistä on tarkempi reittikuvaus liitteissä. Reittilinjatunnus viittaa ohei- Reittilinja A.2: Koukunjoki - sen kartan ja liitetaulukon 5 merkintöi- Vuolijoki (61 km) hin. Reitin nimen perässä suluissa on Ylä- Savon puolella oleva reittiuran pituus. Reitti on edelliselle linjalle vaihtoehtoinen ura Iisalmesta Vuolijoen suuntaan. Reitti kulkee Poroveden ja Iijärven kautta Kauppilanmäkeen, josta se jatkuu 3.3.1 Moottorikelkkareitit pääasiassa sähkölinjoja myöten kohti pohjoista. Tämä käytössä oleva reitti merkitään, mutta sitä ei aktiivisesti ke- Reittilinja A: Siilinjärvi - hitetä. Reitin varrella Saarisenmäellä on Lapinlahti - Iisalmi - Vieremä - metsästysseuran rakentama riihi, joka Kainuun reitit (141 km) on yleisessä käytössä. Kelkkareitistön runkolinjan muodostava reitti yhdistää Kuopion suunnasta Reittilinja A.3: Nissilä - Pyhäntä tulevat reitit Kainuun reitteihin, josta on (16 km) edelleen yhteys aina Lapin reiteille saakka. Etelästä Siilinjärveltä on myös yhte- Reitti erkanee päälinjalta A Nissilän ys Koillis-Savon reitistöön. Reitti on kylän tuntumassa kulkien Hällämön- nykyisinkin merkittäviltä osin mootto- harjun läpi Pyhännän suuntaan. Hällä- rikelkkailijoiden käytössä ja sen varrel- mönharjulle on toissa kesänä rakennet- la on joitakin valmiita taukopaikkoja. tu kota ja käymälä, jotka palvelevat Reitti kulkee Siilinjärven rajalta myös Linnaharjun luontopolulla liikku- Pajuskylän kautta Lapinlahden kirkon- jia. kylälle, josta se jatkuu valtatie 5:n itä- puolta Viitaalle. Reitin varrella Rasinkal- Reittilinja A.4: Matalalahti - lion tuntumassa, jossa reitti risteää suun- Kauppilanmäki (8 km) nitellun patikkareitin kanssa, on metsäs- tysseuran rakentama kota. Lisäksi rei- Reitti yhdistää Iisalmi - Sonkajärvi rei- tiltä on tehdään pistoreitti Pitkäkosken tin (reittilinja C) pohjoiseen kulkevaan

reittilinjaan A.2. ○○○○○○○○○○○○○○ 18 ○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○ Pohjois-Savon ympäristökeskuksen moniste 16 Ylä-Savon moottorikelkkareitit - runkoreitistö

km 1 2 6 1 k A.3 m 2 m E 0 5 k A km 3

m Sukeva k A. 2

19 1 E C 4 1 3 k k m m

VI ERE MÄ k m C m k m 9 k 2 2 0 2 3 F A k m 2 m k 8 km 8 9 C 1 k SO NK AJÄ RV I 1 m C 7 1 7

k 7

KIURUVESI k m Run ni m 11 km 5 C 2 k 17 km m IISALMI 3 3 k m

A3 4 D

B. 3 k m

VARPAI SJÄRVI m k B. 2 8 B.227 km B.2 2 km 29 LAPINLAHTI 15 km B.2 2 A2 PIELAVESI k m 2 2 8 B 8 km k KEITELE m m 17 k k MAANINKA m 1 B km 1 10 1 N 8 km

m G k

8 m 1 k 0 B 2 H

80816km

Moottorikelkkareitti POHJOIS-SAVON YMPÄRISTÖKESKUS A Reittitunnus 26.2.1999

Reittilinja B: Viitasaari - Keitele - konkoskelle. Viitasaaren rajalle Suvan- Pielavesi - Maaninka - Siilinjärvi tojärven rannalle on suunniteltu raken- (114 km) nettavaksi laavu. Pulkonkoskelta reitti jatkuu Maa- Suunnittelualueen poikki kulkeva reit- ningan kirkonkylälle ja sieltä edelleen ti yhdistää Ylä-Savon sekä Koillis-Savon Kinnulanlahden kautta Siilinjärven ra- reitit Keski-Suomen reitteihin. Reitin jalle, jossa se yhtyy Lumi-Savon reitis- varrelle rakennetaan kaksi taukopaik- töön. Pulkonkoskelta haarautuu myös kaa, jonka lisäksi kelkkailijat voivat reittilinja Kurolanlahden kautta Koros- käyttää Pajuskylässä olevaa kyläkotaa. mäkeen Tervon rajalle, jossa reitti yh- Pääosa reitistä on nykyisinkin kelkkai- tyy Sisä-Savon suunnitteilla olevaan lijoiden käytössä. moottorikelkkareittiin. Reitti alkaa Viitasaaren rajalta, josta se kulkee Pielaveden rajalle ja siltä edelleen Säviän kyläkeskuksen, Uiton-

sillan, Pajuskylän ja Pangan kautta Pul- ○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○ Pohjois-Savon ympäristökeskuksen moniste 16 ○○○○○○○○○○○○○ 19 Reittilinja B.2: Pielavesi - Reitti alkaa Pyhäsalmen rajalta, Lapinlahti - Varpaisjärvi - Tahko josta se kulkee Niemiskylän kautta Kiu- (99 km) ruvedelle ja sieltä edelleen pääosin jäi- tä myöten Kiuruveden, Haapajärven ja Reitti yhdistää Pielaveden runkolinjaan Poroveden poikki Iisalmeen. Reitin var- sekä muodostaa edelliselle reitille vaih- relle Savirantaan on suunniteltu raken- toehtoisen linjauksen Keski-Suomen nettavaksi kota, jonka lisäksi kelkkaili- suunnasta Koillis-Savoon päin. Reitti jat voivat tulevaisuudessa käyttää mm. alkaa Uitonsillan tuntumasta, josta se Lapinsalmeen ja Kihlovirran tuntumaan kulkee jäitä pitkin ohi Pielaveden kir- suunniteltuja rantautumispaikkoja sekä konkylän ja kääntyy sen jälkeen koilli- Porovedellä Kumpusaaressa olevaa laa- seen kohti Lampaanjärveä. Reitin tun- vua. tumassa Lampaanjokivarressa on kalas- Iisalmen jälkeen reitti kääntyy tuskunnan rakentama laavu. koilliseen kohti Sonkajärveä, josta reitti Lampaanjärven jälkeen reitiltä suuntaa kohti Jyrkkää. Sonkajärven ja haarautuu ura Pörsämäen kautta Run- Jyrkän välillä reitti kulkee Päsmärinkos- nille. Risteyksestä reitti jatkuu Leppä- ken ja Haapakosken kotien (kenturoi- lahden kautta Väisälänmäelle, jossa on den) kautta. Molemmat ovat myös kelk- mm. yleiseen käyttöön tarkoitettu kota kailijoiden käytössä. Jyrkältä reitti jatkuu sekä näköalatorni, ja sieltä edelleen jäi- Kiltuan- ja Laakajärven kautta Koillis- tä myöten Lapinlahdelle. Savon ja Pohjois-Karjalan reiteille. Lapinlahdelta reitti kulkee Mäki- kylän kautta Varpaisjärvelle, josta se jatkuu edelleen Reittiön kautta Nilsiän ra- Reittilinja D: Varpaisjärvi - jalle yhtyen siellä Koillis-Savon reitis- Sonkajärvi (52 km) töön. Mäkikylän koululla on mahdolli- Suunnittelualueen itäiset kunnat yhdis- suus yöpyä ja saunoa tilauksesta. Var- tävä reitti kulkee Varpaisjärveltä Mar- paisjärven ja Nilsiän välille Karjalaisen- tikkalanmäen ja Paisuan kautta Sonka- mäelle on suunnitteilla kota. järvelle. Reitin varrella on mm. Helve- tin kattilan nimellä tunnettu rotkomuo- Reittilinja B.3: Pörsämäki - Runni dostelma, jonka läheisyyteen on suun- (35 km) niteltu rakennettavaksi laavu. Reitin Reitti haarautuu edellä esitetyn mukai- tuntumassa Hernejärven rannalla on sesti Pielavesi - Lapinlahti reitiltä Lam- metsästysseuran rakentama laavu, joka paanjärvien jälkeen pohjoiseen kohti on myös kelkkailijoiden käytössä. Runnia, jossa se yhtyy Iisalmi-Kiuruve- si reittiin. Reitti luo yhteyden mm. Pie- Reittilinja E: Jyrkkä - Sukeva - laveden ja Kiuruveden välille. Vuolijoki (55 km) Reitti kulkee Jyrkältä Raudanveden Reittilinja C: Pyhäsalmi - kautta koukaten Sukevalle, josta se jat- Kiuruvesi - Iisalmi - Sonkajärvi - kuu pohjoiseen Vuolijoen suuntaan. Ta- Pohjois-Karjalan reitit (142 km) laskankaan suojelualue ohitetaan itä- puolelta. Lääninrajalla reitti yhtyy Kai- Suunnittelualueen poikki kulkeva reit- nuun reitteihin. ti yhdistää Pyhäsalmen suunnasta tulevat reitit Ylä-Savoon, josta on edelleen yhteys Pohjois-Karjalan ja Koillis-Sa- Reittilinja F: Kiuruvesi - Salahmi von reiteille tai runkolinjaa myöten (29 km) pohjoiseen Kainuuseen. Tämäkin reitti Reitti yhdistää Kiuruveden Salahmin on jo pitkään ollut nykyisinkin kelkkai- kautta kulkevaan pääreittiin (reittilinja lijoiden käytössä. Kiuruvesi-Iisalmi vä- A) ja luon näin suoremman yhteyden lillä reitti kulkee pitkät matkat järven- Kiuruvedeltä Kainuun reiteille. selkiä pitkin, joten tavoitteena on siirtää se

maalle. ○○○○○○○○○○○○○○ 20 ○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○ Pohjois-Savon ympäristökeskuksen moniste 16 Reittilinja G: Pielavesi - Tervo (18 km) Reitti haarautuu päälinjalta B Säviän taajaman tuntumasta etelään kohti Ter- von Äyskoskea, missä se yhtyy Sisä-Sa- von suunnitteilla olevaan reitistöön.

Reittilinja H: Pulkonkoski - Talluskylä (20 km)

Reitti haarautuu Viitasaari - Siilinjärvi reitiltä Pulkonkosken kohdalla etelään kohti Tervon Talluskylää, missä se yhtyy Sisä-Savon suunnitteilla olevaan

reitistöön. Erkki Lipponen

kän kautta Naarvanlahteen, josta edel- Paavon polun idyllisin paik- 3.3.2 Hiihto-, patikka- ja leen venekyytinä Käänninniemeen. Toi- ka lienee pitkulainen Kais- vaellusreitit sesta suunnasta vesistöylitys järjestyy lalampi, jonka rantaa kier- etukäteen sopimalla. Käänninniemestä televät noin 800 m pitkät polku kulkee Leppälahden kylän kaut- pitkospuut. Paavon polku (141 km) ta Kuivaniemeen, josta on lyhyt vesi- Paavo Ruotsalaisen mukaan nimetty matka Väisälänmäen juurelle. Väisälän- reitti kulkee Lapinlahden kulttuurimai- mäeltä matkaa voi jatkaa kesäisin joko kirkkoveneellä tai saaristotietä pitkin semissa yhdistäen kaikki kunnan kylät Portaanpäähän. Talvella käytetään pe- saman reitin varrelle. Reitti soveltuu rinteistä hiihtoreittiä Paasiselän yli. kesällä patikointiin sekä osin ratsastukseen ja maastopyöräilyyn ja talvella Reitin varrelle on rakennettu usei- hiihtoon. Reitti on pääosin linjattu ole- ta taukopaikkoja, joissa on laavu tai massa olevia polkuja, kärryteitä ja pie- kota, sekä yksi lähinnä päiväkäyttöön niä kyläteitä pitkin. tarkoitettu erätupa. Majoituspalveluja tarjoavia kievareita ja retkeilymajoja on Reitin varrella on useita mäkiä ja 10 - 20 km välein. Palvelupisteet ja tau- Särkilammen taukopaikka näköalapaikkoja, joista voi ihailla poh- Paavon polun varrella. Ran- joissavolaisia maisemia viljelyksineen kopaikat on esitetty liitteessä 6 olevas- nalla on myös kota ja sinne ja järvenselkineen sekä runsaasti tauko- sa taulukossa. Tarkempi reittiselostus on suunniteltu rakennet- ja yöpymispaikkoja. Hiihtäjiä ajatellen on liitteessä 8. tavaksi myös sauna. reittiä ei ole viety kaikkien mäkien kautta, mutta halukkaat on toki ohjattu viitoin niiden päälle. Reitti on merkitty reilun metrin korkuisilla tolpilla, joissa on vaeltajaa esittävä sinivalkoinen pienoismerkki, jonka lisäksi kulkua ohjaavat lukuisat Paavon polun tunnuksella -PP- varustetut pienoisviitat ja paikanmerkit. Reitin alku- ja loppupiste on Por- taanpäässä. Ensin kuljetaan Nerkoon kesähotellille, josta edetään mm. Taival- mäen ja Lehtomäen laavujen, reitin kor- keimman kohdan Kiikkumäen (korkeus 223 m merenpinnasta) kautta Rokualle. Sieltä reitti jatkuu Pitkämäen, Mäkikylän kylämajan, Pajujärven koulun ja Alapit-

Eetu Lipponen ○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○ Pohjois-Savon ympäristökeskuksen moniste 16 ○○○○○○○○○○○○○ 21 Urkin poloku (25 + 15 km) Reittien linjauksessa on käytetty mahdollisimman paljon hyväksi vanho- Urkin poluksi ristitty reitti (työnimi “Es- ja kirkko- ja kalapolkuja sekä olemassa kon etappi”) jakautuu kahteen osaan, olevia ajouria ja rajalinjoja. Metsäauto- siten että ensimmäinen osa kulkee Pie- ja muiden teiden käyttöä on pyritty laveden kirkonkylän laidalta Korkea- välttämään. Alkuosa reitistä kulkee kosken luonnonsuojelualueen laitaan. suurelta osin maa- ja metsätalousmai- Tämän jälkeen jatketaan jonkin matkaa semissa, mutta reitillä on myös lähes Kanjonin kierros -luontopolkua pitkin, erämaisia osia. josta alkaa toinen osuus kohti Paavon Korkeakoskelta Paavon polulle polkua. Reitti on tarkoitettu jalkaisin ta- johtava yhdysreitti sen sijaan on joudut- pahtuvaan patikointiin sekä soveltuvin tu linjaamaan osin teitä pitkin, sillä seu- osin maastopyöräilyyn. Reitti merki- tu on suurelta osin viljelyskäytössä ja tään puihin tai tarkoitusta varten pys- metsäiset alueet ovat usein voimak- tytettäviin tolppiin maalattavilla kais- kaasti käsiteltyjä. Metsäisillä osuuksil- tamerkeillä sekä tarpeen tullen pienois- la reitti kulkee pitkin helppokulkuisia ja opasviitoilla. kärryteitä yleensä vanhoissa kuusimet- sissä.

Korkeakoski, Maaninka. Patikkareitti Urkin poloku kulkee Pielave- deltä, UKK:n syntymäpitäjästä nähtävyytenä tunnetulle Korkeakos- Patikkareitti Paloisvuorelta Paavon kelle , jossa se yhtyy Kanjonin kierros retkeilyreittiin.. polulle (20 km) Tämä patikointiin sekä maastopyöräi- lyyn ja ratsastukseen soveltuva reitti yhdistää Paloisvuoren ulkoilualueen Paavon polkuun. Reitti kulkee pääasi- assa metsäisissä maisemissa pieniä tei- tä ja polkuja pitkin. Reitti on linjattu siten, että se kulkee valmiina olevien taukopaikkojen kautta, joten niiden rakentamiseen ei ole tarvetta. Reitti merki- tään puihin tai tarkoitusta varten pys- tytettäviin tolppiin maalattavilla kais- tamerkeillä. Reitti alkaa Paloisvuoren ulkoilu- alueelta, josta kulkee Kiviharjun kylä- majalle ja sieltä edelleen Rasinkalliolle, jossa se risteää Lapinlahti-Iisalmi kelkkareitin kanssa. Tämän risteyskohdan tuntumassa on metsästysseuran rakentama kota. Kodalta reitti jatkuu Mänty- mäelle suunnitellun näkötornin kautta Pieni-Hirvijärven rantaan ja sieltä edelleen Taivalmäen kämpälle, jonka jälkeen reitti yhtyy Paavon polkuun.

Vaellusreitti Volokinpolku - Huuhkajan kierros (28 km + 24 km) Vaellukseen ja patikointiin sekä osittain maastopyöräilyyn ja umpihankihiih- toon soveltuva reitti kulkee pääasiassa vanhoja polkuja noudatellen Sonkajär-

Maaningan kunta ○○○○○○○○○○○○○○ 22 ○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○ Pohjois-Savon ympäristökeskuksen moniste 16 Varpaisjärven kunta Varpaisjärven ven, Rautavaaran ja Varpaisjärven pai- kaan luonnonsuojelualueelle. Lähinnä Näätähiekka, Varpaisjärvi. koin lähes erämaisissa maisemissa. Vo - kesäkäyttöön tarkoitettu retkeilyreitti Volokinpolun ja Huuhka- lokinpoluksi ristitty reitin alkuosa Jyr- soveltuu pieniä pätkiä lukuun ottamat- jan kierroksen yhdistävä kältä Uuran rotkolaakson kautta Hei- ta myös maastopyöräilyyn ja vaellusreitti on linjattu Näätä- nämäelle (pituus 30 km) valmistui ratsastukseen hiekalle rakennettavan vuonna 1997 ja sen käyttö on ollut vil- Reitin alkuosa (noin 20 km) Silta- leirikeskuksen kautta. kasta. Reitin varrella on useita tulipaik- lan lohelle saakka on lähes valmis. Val- koja ja laavuja sekä Jussinlammen ran- miin reitin varrelle on suunniteltu kaksi taan rakennettu autiotupa. Tarkempi tulenteko/taukopaikkaa, joista ensim- selostus valmiina olevasta reitistä on liit- mäinen Pitkäkankaan laavu on valmis. teessä 8. Toisen taukopaikan rakentaa UPM- Heinämäestä Susi-Kervisen ran- Kymmene Läsykoskelle. Muut tarvitta- taan rakennetulta laavulta reitti jatkuu vat rakenteet, kuten sillat ja opasteet Volokinpolun merkittävin etelään Älänteenjärven luoteiskulmaan sekä merkinnän parantaminen tehdään vetovoimatekijä on geologi- ja sieltä edelleen Näätähiekan hiekka- vuonna 1999 samoin kuin aloitetaan sesti ja maisemallisesti ar- rannan kautta Vongankoskelle Huuh- loppuosan suunnittelu. vokas Uuran rotkolaakso. kajan kierros -patikkareitin alkupistee- seen. Reitti on alustavasti linjattu han- kikeleillä ja osin karttatarkastelun perusteella, joten linjaus voi muuttua suunnittelun edetessä. Osa reitistä sijoittuu Rautavaaran kunnan puolelle. Uuden reitin varrelle on suunniteltu rakennettavaksi pari taukopaikkaa, joiden lisäksi se kulkee Näätähiekalle rakennettavan leirikeskuksen kautta. Tiilikanjoen ylittämiseksi on rakennet- tava kaksi siltaa.

Aarnikotkan polku (22 + 13 km)

Reitti kulkee Vieremän kirkonkylältä Ala-Kotvakkojärven pohjoisrannalla

olevan Siltalan Lohen kautta Talaskan- Miettinen Tuulikki ○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○ Pohjois-Savon ympäristökeskuksen moniste 16 ○○○○○○○○○○○○○ 23 Siltalan lohelta reitti jatkuu vanho- säautoteitä pitkin Sukevan taajamasta ja kärrytien pohjia pitkin Ylä-Kotvak- Talaskankaan luonnonsuojelualueelle kojärvelle, josta edelleen Naimapuron yhtyen siellä metsähallituksen rakenta- vartta myötäillen kohti Talaskankaan miin reitteihin sekä Vieremältä tulevaan suojelualuetta ja metsähallituksen ra- Aarnikotkan polkuun. Reitin varrelle on kentamaa polustoa taukopaikkoineen. suunniteltu rakennettavaksi useita tu- Välille esitetään rakennettavaksi yksi lipaikkoja sekä laavu ja kota. Reitti on tulipaikka. alustavasti linjattu talvella hankikeleil- lä, joten sen linjaus voi muuttua suun- Patikkareitti Sukevalta nittelun edetessä. Talaskankaalle (20 km) Reitti alkaa Sukevanjärven länsi- puolelta, josta se kulkee kylä- ja kärry- Vaellukseen ja patikointiin tarkoitettu teitä sekä polkuja pitkin Tihilänkankaal- reitti kulkee pääasiassa vanhoja polku- le ja edelleen Virsumäen kautta Viita- ja ja kärrytienpohjia ja osin myös met- lammen rantaan. Tihilänkankaalle on

Ylä-Savon ulkoilureitit

Ñ Sukeva

Ñ VIEREMÄ SONKAJÄRVI KIURUVESI Ñ Ñ

Ñ Runni

Ñ IISALMI

VARPAISJÄRVI

Ñ Ñ LAPINLAHTI

Ñ PIELAVESI KEITELE Ñ Ñ N MAANINKA

80816km

hiihtoreitti POHJOIS-SAVON patikointireitti YMPÄRISTÖKESKUS ratsastus- ja maastopyöräilyreitti

26.2.1999 ○○○○○○○○○○○○○○ 24 ○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○ Pohjois-Savon ympäristökeskuksen moniste 16 suunniteltu rakennettavaksi kota ja Vii- le noin 5 km päähän Pyhäjärvestä. Py- talammen rantaan laavu. Viitalammel- häjärvi vetovoimaisena vesistöalueena ta reitti jatkuu pohjoiseen Susilammille saattaisi täydentää ko. reittiä. Samoin ja sieltä edelleen Naimakankaalle, jos- voisi selvittää mahdollisia yhteystarpei- sa reitti yhtyy metsähallituksen rakenta tai laajennusmahdollisuuksia Pihti- tamiin reitteihin. putaan suuntaan, jolloin alueelle muo- toutuisi kolmen maakunnan yhteinen Soidinvuoren retkeilyreitti (8 km) reitistö.

Tämä lähinnä päiväretkeilyyn sopiva patikkareitti sijoittuu likimain Iisalmen 3.3.3 Ratsastus- ja ja Sonkajärven puoleen väliin päätien maastopyöräily tuntumaan. Rengasreitin muodostava polku mutkittelee Soidinvuoren ympä- Iisalmen, Kiuruveden ja Vieremän ym- ristössä kulkien Pajusten lintujärven, päristöön on suunniteltu joukko ratsas- Soidinvuoren rauhoitetun karsikkope- tusreittejä, jotka soveltuvat hyvin myös täjän ja muiden mielenkiintoisten luon- maastopyöräilyyn. Reitit tukeutuvat tokohteiden kautta. Reitin varrella on Koljonvirran, Kiuruveden Hingunnie- valmiina kaksi laavua sekä Soidinsuon men sekä Salahmin ratsastustalleihin, ylittävä 1900-luvun alussa rakennettu jonka lisäksi reittien varrelle voi yöpyä kapulasilta. Reitille on suunniteltu ra- majoitusta sekä ihmisille että hevosille kennettavaksi vielä kaksi nuotiokehää tarjoavissa maalaistaloissa. Ratsastus- ja laavu sekä parkkialue ja käymälä. reittien kokonaispituus on noin 120 km. Reittien linjaus on ohjeellinen ja voi muuttua suunnittelun edetessä. Paulin taival ( 35 km) Maaliskuun toisena sunnuntaina hiih- Koljonvirran kierros (36 km) dettävä Paulintaival -laturetkireitti kulkee Lapinlahden kirkonkylältä Varpais- Koljonvirran ratsastuskeskukseen ym- järven kautta Nilsiään. Koko reitin pi- päristöön on suunniteltu eripituisia ren- tuus on 50 km. Reitti toimii osan talves- gasreittejä muodostava ratsastusreitti- ta myös kuntohiihtolatuna. Reitti kul- verkosto, jolta on yhteys myös Runnin kee vaihtelevissa luonnonkauniissa kautta Kiuruvedelle sekä Salahmille. maastoissa ja se sopii hyvin kuntohiih- Pieniä kylä- ja kärryteitä sekä polkuja täjille. Tavoitteena on saada se ympäri- pitkin kulkeva reitistö soveltuu myös vuotiseen käyttöön, jolloin se voisi toi- maastopyöräilyyn, jolloin Koljonvirran mia vaellus- ja mahdollisesti myös rat- leirintäalue voi toimia pyöräilijöiden sastusreittinä. Tämä edellyttää mm. jääl- tukikohtana. lä kulkevien osuuksien siirtoa maalle. Pääreitti kulkee Koljonvirralta etelään alueen runsasta polkuverkostoa hyödyntäen Ylemmäisen lintujärven Patikointireitti Lahnasjärvien, eteläpuolelle ja sieltä edelleen Sikokal- Saukonlähteen ja Rillankiven lion hiihtomajan kautta Kurenpolven ympäristöön (20 - 40 km) kylän tuntumaan suunnitellulle laavul- Päivä- ja viikonloppuretkeilyyn sovel- le. Laavulta rengasreitti jatkuu majoi- tuvan reitin ohjeellinen pituus on 20 - tuspalveluja tarjoavan Kankaalan tilan 40 km. Reitistön tarkempaa suunnitte- ja Sopenkylän kautta Kivimäen toivo- lua ei ole vielä aloitettu, joten kartalla muslähteelle, josta lähtee lyhyt pisto- oleva linjaus voi ratkaisevastikin muut- reitti Haajaisen leirikeskukseen. Läh- tua suunnittelun edetessä. Poluston tu- teeltä reitti jatkuu Iimäen kautta Terva- lisi muodostaa asteittain piteneviä ren- lammen rantaan, jonne on suunniteltu gasreittejä, jolloin käyttäjä voi valita rakennettavaksi kota. Sieltä kuljetaan eripituisista vaihtoehdoista. Esitetty Keskimmäisen lintujärven rantaan ra-

reitti päättyy kolmen maakunnan rajal- ○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○ Pohjois-Savon ympäristökeskuksen moniste 16 ○○○○○○○○○○○○○ 25 Eetu Lipponen Ratsastusta voi harrastaa Iisalmen, Kiuruveden ja Salahmin ympäristöön suunniteltujen reittien lisäksi myös esimerkiksi Paavon polulla, josta kuva on otettu.

kennetun lintutornin ja suunnitellun hevosajeluun. Nimensä reitti on saanut laavun kautta takaisin Koljonvirralle. Hingunniemessä eläneestä legendaari- Pääreitin pituus on 38 km. sesta hevosesta. Mikäli ei halua kiertää niin pitkää Reitti lähtee Hingunniemestä lenkkiä, reitin voi katkasta Honkamä- itään kohti Honkarannan kolua. Kou- estä, josta lähtee reitti Hanhimäen am- lun remontti valmistuu parin vuoden si- pumaradan kautta Iimäen suuntaan ta- sällä, jonka jälkeen siellä voi mm. ruo- kaisin pääreitille. Tämän lyhemmän kailla, yöpyä ja järjestää erilaisia tilai- kierroksen pituus on 24 km. suuksia. Koulun vieressä on kaupungin omistama Honkarannan maja, joka kel- Lekon polku (24 km) paa vaativampaankin makuun. Itään päin jatkamalla pääsee Iisal- Patikointiin ja ratsastukseen soveltuva meen johtavalla ratsastusreitille. Pää- Lekon polku kiertelee Kiuruveden ym- reitti jatkuu pohjoiseen Mäkikylän ja päristön ranta-, suoja maalaismaise- Kyhmyrinkankaan suomaisemien halki

missa. Joiltain osin reitti soveltuu myös Teeriperälle, jossa on paikallisen metsäs- ○○○○○○○○○○○○○○ 26 ○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○ Pohjois-Savon ympäristökeskuksen moniste 16 tysseuran rakentama kota ja pieni läh- Ratsastusreitti Hingunniemi - de. Kyhmyrinkankaalta haarautuu reitti Salahmi (42 km) Vieremän suuntaan Runni-Salahmi rat- Hingunniemestä lähdetään itään päin sastusreitille. Teeriperältä polku jatkuu Lekon polkua pitkin Honkarannan Pirttimäen laajojen suoalueiden halki kautta aina Kyhmyrinkankaalle asti. Kotajoen kautta takaisin Hingunnie- Siellä reitti haarautuu koilliseen kohti meen. Tälle välille on suunniteltu raken- Vieremää ylittäen rajajoen Kenkun sil- nettavaksi laavu tai muu taukopaikka. lan kohdalla, jonka jälkeen reitti yhtyy Runni-Salahmi reittiin. Ratsastusreitti Koljonvirta - Runni - Hingunniemi (44 km) Koljonvirran ja Hingunniemen yhdistä- 3.3.4 Jatkosuunnittelua vaativat vä reitti kulkee Kurenpolven kylälle reitit saakka samaa uraa kuin Koljonvirran Edellä kuvatun runkoreitistön lisäksi kierros. Kylän tuntumaan rakennetta- suunnittelun eri vaiheissa on tullut esil- valta laavulta reitti jatkuu pieniä kylä- le joukko harkinnanarvoisia reittivaih- teitä ja kärrypolkuja pitkin luoteeseen toehtoja, joiden tarkempaan suunnitte- kohti Keuvonlammen pohjoispuolelle luun ja rakentamiseen nykyiset resurs- suunniteltua laavua ja sieltä edelleen sit eivät kuitenkaan riitä. Seuraavassa Runnille, jossa on mm. laavu sekä riip- on lueteltu keskeisimpiä näistä reitti- pusilta Kiurujoen yli Runnin kylpylään. vaihtoehdoista. Runni on Koljonvirran ohella so- • Moottorikelkkareitti Keiteleeltä piva maastopyöräilijöiden tukikohta, Kiuruvedelle: Reitin pituus on josta voi tehdä eripituisia pyörälenkke- noin 61 km. Reitin suunnittelussa jä kuten, noin 15 km pitkän kierroksen on syytä käyttää hyödyksi Lah- Kolmisoppisensuon, Lammasharjun ja nasjärville ja Rillankivelle raken- Kenkäkankaan kautta em. laavulle ja nettuja taukopaikkoja. sieltä takaisin Runnille. • Moottorikelkkareitti Keiteleeltä Runnilta reitti jatkuu jonkin mat- etelään Vesannon suuntaan: Rei- kaa pohjoiseen ja ylittää Luupujoen val- tin pituus suunnittelualueella on tatien eteläpuolelta. Joessa on sillä koh- noin 19 km. Reitti on alustavasti taa kesäisin niin matalaa, että siitä pää- linjattu Leppäselän koulun tuntu- see kahlaamalla yli. Joen rannalle Kiu- massa olevan laavun ja Hamu- ruveden puolelle tehdään levähdys- lanlahden rantautumispaikan paikka nuotioineen. Sieltä reitti jatkuu kautta. Vaihtoehtoisesti reitti voi- Honkarannan koululle, jossa se yhtyy daan linjata tulevaa suurjännite- Hingunniemeen johtavaan Lekon pol- linjaa pitkin. kuun. • Patikointi-/vaellusreitti Talaskan- kaan ja Linnaharjun välille: Ta- Ratsastusreitti Runni - Salahmi (32 laskankaan luonnonsuojelualu- km) een ja Hällämönharjun mahtavat harjumaisemat yhdistävän reitin Reitti haarautuu Keuvonlammen laa- pituus on noin 22 km. vulta Kaijanlammen kosteikkoalueelle, jonne on suunniteltu rakennettavaksi silta sekä lintutorni, ja edelleen maisemallisesti arvokkaalle Konolanmäen kylälle, jossa on majoitus- ja ruokailu- mahdollisuus. Sieltä reitti jatkuu alusta- vien suunnitelmien mukaan valtatien län-

sipuolta kohti Salahmin ratsastustallia. ○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○ Pohjois-Savon ympäristökeskuksen moniste 16 ○○○○○○○○○○○○○ 27 Reittien mitoitus, rakenteet ja

varusteet ○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○ 4○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○ 4.1 Reittien mitat ja linjauksen tö reittipohjana on myös mahdollista. suunnittelu Asiasta on sovittava sekä maanomistajan että linjanpitäjän kanssa. Reittien leveys ja kulkutilan tarve vaih- Maanteiden ja rautateiden ylityk- televat reitin käyttötarkoituksen, näky- siä tulee mahdollisuuksien mukaan vyyden, maasto-olosuhteiden ja turval- välttää. Ajoteiden ylitykset on sijoitet- lisuusvaatimusten mukaan. Seuraavas- tava siten, että muodostuu riittävät nä- sa on käsitelty lyhyesti eri reittityyppi- kemäalueet molempiin suuntiin ja yli- en kulkutilavaatimuksia sekä linjauk- tys tulee kaikissa olosuhteissa linjata sen suunnitteluun vaikuttavia tekijöi- kohtisuoraan risteävään tiehen nähden. tä. Milloin rautatien ylitystä ei voi välttää, ylitykset suunnataan joko muuta liiken- Moottorikelkkareitit nettä palvelevan eritasoliittymän taik- ka viljelys- tai metsätien tai vastaavan Moottorikelkkareittien suositusleveys vähäliikenteisen tien kautta. Ylityksel- on 5 - 6 m, mutta pakottavissa tapauk- le on haettava ratakeskuksen lupa. sissa ja hiljaisemmilla reiteillä voidaan Uudistetussa maastoliikennelaissa tyytyä kapeampaankin uraan. Pituus- jääpeitteinen vesialue on määritelty kaltevuuden maksimiarvoksi on jois- maastoksi. Tästä seuraa, että myös jää- sain lähteissä esitetty 30 %. Vilkkaasti peitteiselle vesialueelle voidaan perus- liikennöidyillä reiteillä ei kuitenkaan taa yleinen moottorikelkkareitti. Vaara- suositella yli 10 % kaltevuutta, sillä kun- tekijöiden sekä kunnossapidon hanka- nossapidon ja liikennemäärien lisäänty- luuden takia se ei kuitenkaan ole suosi- essä lumipinnan jäätyminen aiheuttaa teltavaa. Lailla ei myöskään ole ollut ongelmia. Liikenneturvallisuuden lisää- tarkoitus rajoittaa vesilaissa säädettyä minen edellyttää myös, että reittien si- oikeutta liikkua vesialueella, mikä yleis- vukaltevuus ei ylitä 4 - 5 %:a. Jyrkkiä käyttöoikeus koskee sekä sulaa että jää- kaarteita tulee välttää ja kaarteiden vä- peitteistä vesialuetta. linen etäisyys tulee olla vähintään 50 m. Reitit linjataan käyttäen mahdol- Ulkoilureitit lisuuksien mukaan hyväksi maastoon jo syntyneitä kulku-uria ja polkuja. Pelto- Ulkoilureittien leveys ja kulkutilan tar- alueilla reitti sijoitetaan mieluiten pel- ve vaihtelevat reitin käyttötarkoituksen lon piennaralueille, sillä lumipeitteen mukaan siten, että esimerkiksi hiihto- tallaantumisen seurauksena pellot rou- reitti vaatii enemmän kulkutilaa sekä taantuvat syvemmältä. Yleistä tietä ei leveys- että korkeussuunnassa kuin pa- saa käyttää moottorikelkkareittinä. Sen tikointireitti. Myös ratsastusreiteillä sijaan yksityisiä metsä- ja viljelysteitä kulkutilavaatimukset etenkin korkeus- voidaan käyttää kelkkareitin pohjana, suunnassa ovat suuremmat. Jonossa mikäli ne on suljettu muulta liikenteel- kuljettavilla patikointi- ja hiihtoreittien tä. Tien käytöstä on sovittava tien pitä- leveys tulee olla 1,5 - 2,0 m. Käveltäväl- jän (tiekunta tai hoitokunta) kanssa. lä uralla vapaa korkeus tulee olla noin Sopimuksessa tulee mainita, miten me- 2,5 m, hiihto- ja ratsastusreiteillä vähin- netellään, jos tie tilapäisesti aurataan tään 3,0 m.

muulle liikenteelle. Sähkölinjojen käyt- ○○○○○○○○○○○○○○ 28 ○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○ Pohjois-Savon ympäristökeskuksen moniste 16 Ulkoilureittien kulkutilavaatimukset. Lähde: Eeva Karjalai- nen, Irma Verhe. Ulkoi- lureitti, opas ulkoilureittien suunnittelijoille, rakentajille ja hoitajille. Suomen Latu 1995.

Eräretkeilyreitit sekä pidemmät luminen. Vanhat soratiet, metsäautotiet, patikointireitit kulkevat maastossa peltotiet ja erilaiset polut soveltuvat yleensä rakentamattomina mahdolli- hyvin pyöräreitin pohjaksi. Maastopyö- simman luonnonmukaisina polkuina räily sopii yleensä hyvin myös kelkka- eikä niiden kaltevuuteen voida vaikut- reittien ja hiihtolatujen kesäkäyttö- taa muuten kuin linjauksen suunnitte- muodoksi. Reitillä ei kuitenkaan saisi lulla. Helpoilla patikointireiteillä sekä olla louhikkoja eikä liian pitkiä jyrkkiä pyöräilijöille tarkoitetuilla reiteillä pi- nousuja. tuuskaltevuus ei saisi ylittää 8 %. Hiih- Myös ratsastaen voi liikkua lähes toreittien kaltevuus tulee pitkissä las- minkälaisessa maastossa tahansa. Väl- kuissa kaarrealueilla olla alle 7 % . Ly- tettäviä paikkoja ovat ainoastaan lou- hyissä laskuissa kaltevuus voi kuiten- hikot ja kivikot sekä suot. Pitkillä vael- kin olla jopa 15 % ja nousuja laskurei- luksilla tulisi olla mahdollisuus edetä tit voivat kulkea eri latu-uraa. hevosen kaikilla kolmella askellajilla eli Retkeilyreittien linjauksessa suo- käynnissä, ravissa ja laukassa. Käyntiin sitaan perinteisiä kulkuväyliä, kuten sopii tavallinen metsäpolku, hyvällä kärryteitä ja olemassa olevia polkuja. polulla voi myös ravata. Laukkaosuuk- Vanhat kulkureitit ovat usein mutkai- sia varten tarvitaan välillä tasaisempia sia ja seurailevat maaston muotoja, jol- leveämpiä jaksoja, esimerkiksi hiekka- loin maisemaan sisältyy tietty salape- tiet sopivat hyvin laukkajaksoille. Maas- räisyys. Vilkkaaseen moottoriajoneu- toltaan ratsastukseen käytettävät reitit voliikenteeseen tai metsätalouden kul- voivat olla hyvinkin vaihtelevia, mäki- jetuksiin käytettäviä teitä on vältettä- en kiipeily ja laskeutuminen vain lisää- vä. Metsäautotiet reittipohjina eivät ole vät mielenkiintoa. suositeltavia, sillä ne ovat usein viiva- Maastopyöräily- ja -ratsastus so- suoria, leveäojaisia ja -penkkaisia ja pivat yleensä hyvin samalla uralle. kulkevat voimakkaasti käsiteltyjen Myös patikointireittejä voi käyttää em. metsäalueiden halki. käyttötarkoituksiin, joskin kulkutila- ja Maastopyöräreitin pohjaksi kelpaa näkemävaatimukset voivat olla erilai- lähes kaikki maastot kuivahkosta suos- set. Kulutuskestävyydeltään aroissa ta lähtien. Märät suot tulee pitkostaa. paikoissa ratsastajat ja maastopyöräili- Soilla samoin kuin jyrkissä mäissä on- jät on syytä ohjata eri uralle, kuten hiek-

gelmia voi aiheuttaa myös maaston ku- katielle, jolloin reitille saadaan samalla ○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○ Pohjois-Savon ympäristökeskuksen moniste 16 ○○○○○○○○○○○○○ 29 vauhdikkaampaan menoon sopivia Myös moottorikelkkareitit tulee osuuksia. Myös hiihtoreitit voivat toi- sijoittaa maastoon mahdollisimman mia kesäisin ratsastus- ja maastopyörä- luonnonmukaisesti, jolloin ne noudat- reitteinä. televat maaston muotoja. Ympäristömi- nisteriö suosittelee, että maapohjan ta- soitusta ja raivausta vältetään kiertele- 4.2 Reittirakenteet mällä luonnonesteitä, kuten suuria ki- viä ja kuoppia sekä jyrkkiä rinteitä (Ym- päristöministeriö, ohje 5/1991).Tarvitta- Reittien pintarakenne essa reittipohja voidaan kuitenkin tasa- ta kivistä, kannoista ja muista epätasai- Patikointiin ja eräretkeilyyn tarkoitet- suuksista, sillä tasainen reittipohja vä- tujen reittien reittipohja säilytetään hentää oleellisesti reitin kunnossapito- mahdollisimman luonnonmukaisena. tarvetta. Suositeltu raivausleveys on 5 Luonnontilainen, pinnoittamaton, osin m, tasausleveys 4 - 5 m. Pakottavissa parannettu polunpohja on yleensä riit- tapauksissa sekä maisemansuojelusyis- tävä. Tarvittaessa reitiltä voidaan pois- tä voidaan tyytyä kapeampaakin uraan tetaan kulkua selvästi haittaavat puiden juuret ja kivet. Liejuuntumista voidaan Liikkumista helpottavat rakenteet estää mm. ojituksella, pitkospuilla tai lisäämällä kivituhkaa tai muuta karke- Reiteillä tarvittavien rakenteiden mää- aa materiaalia reittiuralle. Polkujen ra- rä vaihtelee reittityypeittäin käytön, kentamiseen sopii perinteinen mies- ja reittipohjan laadun ja maasto-olosuh- lapioperiaate. Useimmiten riittää että teiden mukaan. Rakenteiden avulla pa- kulkutila raivataan, jolloin polku muo- rannetaan reittiuran kulutuskestävyyt- toutuu käytössä. tä ja kulkukelpoisuutta sekä reitin käyt- Ratsastus- ja maastopyöräilyreit- täjien turvallisuutta. Rakenteiden tulee tien reittipohjan tulee olla riittävän kan- olla yksinkertaisia, riittävän lujia ja sään- tava ja kestää kulutusta. Ratsastusrei- kestäviä sekä mahdollisimman luon- teillä soiden ja jokien ylitykset voidaan nonmukaisia. Perinteisiä puulaatuja la- hoitaa rakentamalla kulkuväylä puusta honkestävämmän lehtikuusen käyttöä ja päällystämällä se maalla. Maastopyö- suositellaan, joskin runsaasti sydänpuu- räreiteillä riittää pelkät pitkospuut.

Pitkospuut, Paavon polku, Lapinlahti.

Tuulikki Miettinen Tuulikki ○○○○○○○○○○○○○○ 30 ○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○ Pohjois-Savon ympäristökeskuksen moniste 16 Poikkilaudoitettu silta ja poikkipuupintainen polku. Lähde: Eeva Karjalainen, Irma Verhe. Ulkoilureitti, opas ulkoilureittien suunnittelijoille, rakentajille ja hoitajille. Suomen Latu 1995. ta sisältävän männyn lahonkesto-omi- Vilkkaasti käytetyille paikoille naisuudet ovat samaa luokkaa kuin leh- sekä hevosille tarkoitetuille reiteille tikuusen. voidaan rakentaa poikkipuupinnoitet- tuja polkuja. Pinnoitus rakennetaan kul- Puupinnoitetut polunosat ja kusuuntaan nähden kohtisuorassa ole- pitkospuut vista höylätyistä lankuista, joiden väli on enintään 5 mm. Ratsastusreiteillä Pitkospuita käytetään paitsi kosteikoil- puupinnoite voidaan peittää maalla, la, soilla ja muilla upottavilla polunosil- jolloin hevoset eivät säiky puulanku- la myös kulutuskestävyydeltään arois- tukseen kopisevia kavioita. sa paikoissa sekä esimerkiksi harvinais- ten kasviesiintymien läheisyydessä es- tämässä niiden vahingoittumista. Pit- Sillat kospuiden tulee olla vähintään 300 mm Purojen ja ojien, koskipaikkojen ja jo- levyisiä, mutta pitemmille osuuksille ja kien ylityksiin rakennetaan mahdolli- soiden ylitykseen suositellaan vähin- simman yksinkertaiset sillat. Siltojen tään 500 mm levyisiä pitkospuita. Ma- rakentaminen ei saa vaikeuttaa maas- teriaalina käytetään esimerkiksi run- ton kuivatusolosuhteita, vaan vesien saasti sydänpuuta sisältävää lehtikuu- luonnollinen virtaus tulee säilyttää. Vä- si- tai mäntylankkua. hän käytetyillä eräreiteillä lyhyehkö sil-

ta voi olla vähimmillään yhdestä leve- ○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○ Pohjois-Savon ympäristökeskuksen moniste 16 ○○○○○○○○○○○○○ 31 ästä hirrestä tai lankusta tehty narukaiteella varustettu ra- kennelma. Pitemmissä ylis- tyksissä ja vilkkaammin käy- tetyillä reiteillä tarvitaan le- veämpi, noin 900 - 1200 mm leveä silta. Moottorikelkalla huollettavan reitin siltojen leveys tulee olla vähintään 1,5 m. Kelkkareittien sillat ja

rummut rakennetaan saman Miettinen Tuulikki levyisiksi kuin on reitin käyt- Portaat helpottavat reitillä liikkumista ja estävät maa- töoikeus. Siltojen kantavuus perän kulumista. Kuva Volokinpolulta Sonkajärveltä. tulee olla 5 - 6 t. Matalissa alle 2 m levyisissä ojissa riittää ojapenkan reiteille voidaan rakentaa portaiden li- luiskaaminen. Leveämpien ojien ja pu- säksi myös luiskia, joiden kaltevuussuo- rojen ylityksiin rakennetaan tapaukses- situs on 1:20. Luiskiin, portaisiin ja silta riippuen ylistyslava, rumpu tai silta. toihin rakennetaan tarvittaessa käsijoh- Moottorikelkkojen telat kuluttavat pui- teet ja kaiteet. set sillat nopeasti, mikä lisää kunnossa- pitotarvetta. Liitteessä 12 on esitetty vaihtoehtoisia ratkaisuja ojien ylityk- 4.3 Reittien opasteet ja seen merkintä Portaat ja luiskat Ulkoilureiteillä käytetään kulkijoita ohjaamaan erilaisia opastauluja, viitto- Patikointi ja eräretkeilyreiteille raken- ja, paikanmerkkejä ja reittimerkkejä. netaan jyrkkiin rinteisiin ja rantatörmiin Merkkien tulee olla selkeitä ja näkyä portaita tai luiskia helpottamaan nou- hyvin. Eri reittien opasteiden ei tarvitse sua sekä parantamaan kulutuskestä- olla samanlaisia, mutta selvän kokonai- vyyttä. Portaiden tulee olla loivat, suu- suuden muodostavan reitin merkintä rin sallittu nousu on 130 mm ja etenemä tehdään yhtenäiseksi kunnan rajoista 400 mm. Portaat rakennetaan höylää- tms. välittämättä. Erilaisilla merkintäta- mättömästä laudasta poikittaisina lank- voilla voidaan erottaa eri reitit toisistaan kuina, joiden rakojen maksimileveys on sekä kertoa niiden luonteesta. 5 mm. Liikkumisesteisille tarkoitetuilla

Periaatekuva opastaulusta 1:50. Lähde: Eeva Karjalainen, Irma Verhe. Ulkoilureitti, opas ulkoilureittien

suunnittelijoille, rakentajille ja hoitajille. Suomen Latu 1995. ○○○○○○○○○○○○○○ 32 ○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○ Pohjois-Savon ympäristökeskuksen moniste 16 Reittien merkintäohjeena käyte- Esimerkkikuva Perunkaselän moottorikelkkareitin opastetaulusta. tään soveltuvin osin standardia SFS Lähde: Vaasan läänin moottorikelkkailureittiselvitys, Vaasan läänin 4424, Ulkoilun ja urheilun merkit. Stan- seutukaavaliitto 1992. dardin mukaisia opasteita ja viittoja ei kuitenkaan käytetä erä-, retkeily- ja luontoreiteillä, joille niiden ilme on vie- ras. Näiden reittien viitoitukseen soveltuvat erilaiset puusta valmistetut merkit, joihin tekstit ja tunnukset voidaan uurtaa, kaivertaa, polttaa tms.

Opastaulut Reittien lähtöpisteisiin sijoitetaan opastaulut, joissa on reitistöä ja palveluita 4 km pitkä retkeilyreitti Pitkäkoskelle ja siellä sijaitsevalle kalastuspaikalle esittelevä yleiskartta ja tekstit. Taululla (SFS 4424) annetaan tiedot reittien luonteesta, pituuksista, viitoitustavasta ja mahdolli- sista liikkumis- ja muista rajoituksista. Jokamiehenoikeudet ja -velvollisuudet esitellään. Tauluista tulee lisäksi käydä Opastusviitta, Volokinpolku, Sonkajärvi ilmi reitin kunnossapidosta vastaava viranomainen, järjestö tai henkilö.

Opastusviitat ja paikanmerkit Opastusviitat osoittavat kohteen suun- nan ja etäisyyden. Niitä käytetään reittien haarautumiskohdissa sekä liitän- näisalueilla. Viitassa etäisyysmerkintä sijoitetaan lähemmäksi nuolen kärkeä, sen jälkeen tulee teksti ja mahdollinen kuvatunnus. Patikka- ja muilla eräreiteil- lä käytetään puusta tehtyjä viittoja, kelkka-, ratsastus- ja pyöräilyreiteillä voidaan paikasta riippuen käyttää myös standardin mukaisia viittoja.

Jouko Vornanen ○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○ Pohjois-Savon ympäristökeskuksen moniste 16 ○○○○○○○○○○○○○ 33 Maali- ja tolppamerkinnän sijoitus (SFS 4424).

Paikanmerkkejä, joista selviää Maalimerkki pysyy paremmin kohteen nimi, luonne sekä sen tarjo- havu- kuin lehtipuussa. Kaarnan pinta- amat palvelut, käytetään liitännäisalu- kerros tasoitetaan ennen maalaamista. eilla ja keskeisissä palvelupisteissä. Pai- Koko reittiosuus merkitään samalla vä- kanmerkit tehdään ulkoasultaan yhte- rillä. neväisiksi opastusviittojen kanssa. Pai- Moottorikelkkareittien merkinn- kanmerkkeihin ja viittoihin voidaan si- ässä käytetään ristimerkkiä (rastilautaa) joittaa myös kuvatunnuksia. varustettuna moottorikelkkareitin tun- nusmerkillä. Merkin mitat ja rakenne Reittimerkit selviävät oheisesta kuvasta. Reitin päät- tyminen osoitetaan päättymisviitalla, Reittimerkki osoittaa reitin kulun maas- ns. T-merkillä. Vesialueet samoin kuin tossa. Reittimerkkejä ovat erilaiset pui- yleisen tien sillat merkitään reitin päät- hin maalatut nauhat ja täplät sekä tol- tymisviitalla, jossa lisäkilpenä on mai- pat ja ristimerkit. Myös kivipyykkejä ninta ’vesistöalue’ ja ’ajo omalla vas- voidaan käyttää poikkeustapauksissa. tuulla’. Puihin kiinnitettäviä nauhoja käytetään Merkintätiheyden pääsääntö on, vain tilapäiseen merkintään. että merkin kohdalta maastossa tulee Patikka- ja eräretkeilyreitit merki- näkyä kohtuullisissa sääolosuhteissa tään metsäisessä maastossa puuhun kaksi seuraavaa merkkiä molempiin maalatuilla kaista- tai täplämerkeillä. suuntiin. Rakennetussa ympäristössä Täplämerkki ei ole yhtä huomiota he- reitin kulku suositellaan osoitettavaksi rättävä kuin nauhamerkintä ja se sopii myös kiinteistön käyttöoikeutta rajaa- maastossa selvästi erottuville reiteille. vin merkein Avomaastossa tai jos puiden maalaa- Reittimerkit ja -tolpat suositellaan mista halutaan välttää käytetään tolp- tehtäväksi lehtikuusesta, jonka lahon- pamerkintää. Merkkien ohjeellinen etäi- kesto-ominaisuudet ovat paremmat syys on noin 40 m, periaatteena on nä- kuin perinteisten puulajien. köyhteys merkiltä toiselle siten, ettei

eksymisvaaraa ole. ○○○○○○○○○○○○○○ 34 ○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○ Pohjois-Savon ympäristökeskuksen moniste 16 Ristimerkki (SFS 4424)

Viranomaismerkit ta tai heikoista jäistä. Merkeissä on kel- tainen kolmio, punainen reunus ja mus- Varoitus-, kielto ja ohjemerkkeinä käy- ta kuvatunnus. tetään standardin SFS 4424 mukaisia Kieltomerkkejä käytetään osoitta- merkkejä. Ensisijaisesti käytetään hal- maan viranomaismääräykseen perustu- kaisijaltaan tai sivumitoiltaan 300 mm vaa kieltoa, esim. kalastus- tai mootto- kokoa (Pieni tai Pieni 2). Myös tieliiken- rikelkkailu kielletty. Kieltomerkin kel- neasetuksen mukaisia merkkejä (esim. taisella ympyräpinnalla on punainen STOP-merkki) voidaan käyttää kunhan reunus ja punainen vinoviiva sekä mus- sekaannusvaaraa varsinaisten tieliiken- ta kuvatunnus. Määräysmerkeillä il- nemerkkien kanssa ei synny. Suositus- maistaan viranomaismääräykseen pe- koko on 400 mm. rustuvaa käskyä. Merkissä on sinisellä Varoitusmerkkejä käytetään mm. ympyräpinnalla valkoinen reunus ja ku- varoittamaan teistä, vastaantulijoista, vatunnus. vaarallisista laskuista, metsänhakkuis-

Reitin päättymisviitta. ○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○ Pohjois-Savon ympäristökeskuksen moniste 16 ○○○○○○○○○○○○○ 35 6610 6620 6630 6655 6648 6638 6636 Jätteet, Kuivakäymälä Lähdevesi tai Laavu, Retkeilyreitti Näköalatorni Nuotiopaikka kiinteät kaivo lepopaikka

Ohjemerkeillä annetaan suosituk- kärkikolmiota (tieliikennemerkki 231 sia, ohjeita ja kieltoja, jotka eivät perus- väistämisvelvollisuus risteyksessä). Va- tu viranomaismääräyksiin. Niillä osoi- roitusmerkkinä käytetään myös kärki- tetaan tietyille toiminnoille varattua kolmiota varustettuna lisäkilvellä 100 paikkaa tai toimenpidekieltoa. Oheisis- m. sa kuvissa on esimerkkejä yleisimmis- Risteävät hiihtoladut merkitään tä ohjemerkeistä. varoitusmerkillä nro 154, hiihtolatu. Varoitus-, kielto ja määräysmerk- Myös hiihtoladulle tulee asettaa varoi- kejä tulee käyttää vain, kun ne ovat vält- tusmerkki muu vaara nro 189 ja lisäkil- tämättömiä turvallisuuden, yleisen jär- peen moottorikelkan kuva. jestyksen tai ympäristönsuojelun vuok- Kelkkareittien risteykset merki- si. Ensisijaisesti tulee pyrkiä poistamaan tään varoitusmerkillä nro 161 risteys. vaaraa aiheuttava tekijä. Poikkeuksellisen kapeat reittikoh- dat, kuten sillat, on syytä merkitä asianmukaisin varoitusmerkein. Samoin Tarkempia ohjeita tavallista jyrkemmät mutkat ja kaarteet liikennemerkkien käytöstä (merkit 111 ja 112). moottorikelkkareiteillä Määräysmerkkiä 426 moottori- (numerointi tieliikenneasetuksen kelkkareitti käytetään ainoastaan viral- mukainen ellei toisin mainita) lisilla reiteillä, joilla ajaminen edellyt- tää ajokorttia. Yleisen tien risteyskohdat merkitään 100 m ennen tietä varoitusmerkillä nro 189 muu vaara varustettuna lisäkilvel- 4.4 Liitännäisalueet lä STOP 100 m. Ennen risteävää tietä noin 3 m etäisyydelle tiestä tulee väis- Reittien varrelle sijoitetaan ulkoilijoi- tämismerkki nro 232 pakollinen pysäh- den levähtämistä ja virkistäytymistä tyminen. varten eritavoin rakennettuja ja varus- Erittäin vähäliikenteisiä kylä- ja teltuja levähdys-, tulenteko- ja tauko- metsäautoteitä ei merkitä STOP-merkil- sekä yöpymispaikkoja, joita kutsutaan lä, jottei kelkkailijat turru merkintään, yhteisnimellä liitännäisalueet. Samat lii- vaan käytetään tieliikenteestä tuttua tännäisalueet voivat palvella erilaisia

Tärkeimmät moottorikelkkareiteillä käytettävät liikennemerkit, suluissa tieliikenneasetuksen mukainen numero. Lisää

merkkejä löytyy asetuksen lisäksi standardista SFS 4424. ○○○○○○○○○○○○○○ 36 ○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○ Pohjois-Savon ympäristökeskuksen moniste 16 ulkoilumuotoja ja erityyppisiä reittejä, Maastoliikenne kielletty. joten alueet tulee mahdollisuuksien Alueellinen ympäristökes- mukaan sijoittaa reittien risteyskohtiin. kus voi maastoliikennelain Myös veneilijöiden ja melojien käyttöön 8 §:n mukaan päätöksel- rakennetut rantautumispaikat on syytä lään kieltää tai rajoittaa hyödyntää. Liitännäisalueiden tarpee- maastoliikennettä . Mer- seen ja tiheyteen vaikuttaa paitsi reit- kin koko on 400x400 tien käyttötarkoitus myös käyttötihe- mm. Erityissyystä voidaan ys sekä maasto-olosuhteet. käyttää kokoa 600x600 Liitännäisalueet sijoitetaan maise- mm tai 200x200 mm. miltaan ja luonnonoloiltaan edustaviin paikkoihin. Aurinkoiset etelärinteet tai etelään avautuvat, kuivat ja tuulensuo- jaiset maastonkohdat ovat hyviä sijoi- tuspaikkoja. Yöpymispaikoille ei tulisi aamuauringon paistaa suoraan, jottei teltat tai muut yöpymissuojat lämpene liikaa. Varjoisia metsiä, kuusikoita ja kosteikkoja on vältettävä samoin kuin asutuksen, teiden ja melua aiheuttavi- en toimintojen lähellä olevia alueita. Vaarallisista jyrkänteis- Alueiden kunnossapito- ja huoltomah- tä ja muista vaaranpai- dollisuudet tulee ottaa huomioon jo koista tulee varoittaa paikkojen sijoittelussa. Rakenteisiin asianmukaisin merkein. kohdistuvaa ilkivaltaa voidaan vähen- Ensisijaisesti tulee kui- tää sijoittamalla kohteet syrjäisille seu- tenkin poistaa vaaraa duille tai huonojen tieyhteyksien pääs- aiheuttava tekijä. Kuva sä oleviin paikkoihin. on Uuran rotkolaakson Levähdyspaikkoja sijoitetaan pa- reunalta Volokinpolun tikointi- ja vaellusreiteille noin tunnin varrelta. kävelymatkan (4 - 5 km) välein sekä tarpeen mukaan esimerkiksi näköalapai- koille ja raskaiden nousujen jälkeen. Hiihtoreiteillä levähdyspaikkojen väli voi olla pidempi, 6 - 10 km samoin kuin vähän käytetyillä eräreiteillä. Yksinker- taisimmillaan levähdyspaikka on tuke- va kivi, kaatunut puunrunko tai vastaava. Tarpeen mukaan voidaan levähdys- Tuulikki Miettinen Tuulikki

Pakollinen Väistämis- pysähtyminen velvollisuus

risteyksessä ○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○ Pohjois-Savon ympäristökeskuksen moniste 16 ○○○○○○○○○○○○○ 37 paikat varustaa myös levähdyspenkillä Moottorikelkkareiteillä tauko- tai pöytäpenkkiyhdistelmällä sekä jäte- paikkojen välimatkat voivat olla useita astialla. kymmeniä kilometrejä. Yöpymispaik- Taukopaikat sijoitetaan jalkaisin koja ei yleensä rakenneta. Taukopaik- kuljettaville reiteille noin 8 - 10 km vä- kojen varustukseen kuuluu katettu tu- lein, vähän käytetyillä reiteillä niitä voi lipaikka, esim. kota tai laavu sekä käy- olla harvemmassakin. Hiihtoreiteillä mälä ja jätehuolto. tarvitaan katettuja tulentekopaikkoja Liitännäisalueille tehtävien raken- 10 - 15 km välein. Taukopaikkojen pe- teiden tulee olla sinne luontaisesti istu- rusvarustukseen kuuluu tulipaikka, via ja käytössä kestäviä. Alueen kult- joka on yksinkertaisimmillaan istuinke- tuurihistoria ja olemassa oleva raken- hikon ympäröimä nuotiokehä. Pitkien nuskanta voi antaa suuntaa rakennus- retkeilyreittien varrella ja talvioloissa tar- ten suunnittelulle. Kulttuurimaisemas- vitaan myös säänsuoja, esimerkiksi laa- sa voidaan käyttää lautaverhottuja, vu, kota, keittokatos tai päivätupa. Myös maalattuja rakenteita. Metsäisille alueil- lato voi joskus toimia säänsuojana. le taas sopivat paremmin hirsirakenteet. Yöpymispaikkojen suositusetäi- Rakenteiden käsittely puunsuoja-ai- syys retkeilyreiteillä on 10 - 20 km, hiih- neilla ei aina ole välttämätöntä, jolloin toreiteillä noin 20 - 30 km. rakenne harmaantuu muutamassa vuo- Pyöräilyreiteillä päivämatkat voi- dessa maisemaan hyvin sopeutuvaksi. vat olla 30 - 40 km tai pitempiäkin sa- Harmaantumista voidaan myös no- moin ratsastusreiteillä. Yöpymispakat peuttaa käsittelemällä puu veteen se- tulisi sijoittaa vesistöjen läheisyyteen, koitetulla rautavihtrillillä eli rautasulfi- jolloin retkeilijöillä on mahdollisuus pe- dilla. Paikasta riippuen voidaan käyttää seytymiseen ja uimiseen. Yöpymispai- myös esimerkiksi tervan ja vernissan kalla tulee olla telttapaikkoja, laavu tai sekoitusta, ns. Roslangin mahonkia. kota, tulipaikka sekä käymälä ja jäte- Taukopaikoille tehtävät tulisijat huolto. Talvikäyttöön tarkoitetulle rei- ohjaavat tulenteon niille varattuihin teille samoin kuin pitkien eräreittien paikkoihin ja vähentävät näin palovaa- varrelle voidaan rakentaa autio- tai va- raa. Tulipaikkojen puuhuollosta huoleh- raustupia. Yöpyminen voidaan järjestää timinen vähentää oksien katkomista ja myös valmiita majoituspalveluja hy- luvatonta puun ottoa. Pienten puumää- väksi käyttäen. rien varastointiin ja käsivarastoksi soveltuu esimerkiksi laavun tai katoksen

Pitkien eräreittien ja talvi- käyttöön rakennettujen reittien varrelle voidaan rakentaa autio- tai vara- ustupia. Kuva on Jussin- lammen kämpältä Volo- kinpolun varrelta.

Tuulikki Miettinen Tuulikki ○○○○○○○○○○○○○○ 38 ○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○ Pohjois-Savon ympäristökeskuksen moniste 16 jatke. Paljon käytetyillä paikoilla tarvitaan kuitenkin erillinen liiteri tai puu- varasto. Tulentekoon varatut paikat varustetaan sammutusvedellä ja -välineil- lä. Etenkin avoimen tulisijan sijoittelussa on kiinnitettävä huomiota palotur- vallisuuteen eikä niitä saa käyttää met- säpalovaroituksen aikana. Tauko- ja yöpymispaikkojen varustukseen kuuluu käymälä sekä jäte- huolto. Käymälöiden tulee olla kompos- toivia, jolloin hajuhaittoja ei synny ja syntynyt kompostijäte voidaan huolet- ta sijoittaa maastoon. Jätehuollon taso ratkaistaan tapauskohtaisesti. Hank- alasti huollettavilla ja vähän käytetyil- Pitkäkankaalle Aarnikotkan polun varrelle rakennettu laavu. Miettinen Tuulikki lä reiteillä jätehuoltoa ei välttämättä tarvita vaan retkeilijät opastetaan oma- toimisuuteen. Jätteiden keräilyastioi- den tulee olla tiiviitä ja kannellisia, ett- Pitkillä eräretkeily- ja patikointi- eivät eläimet pääse jätteisiin. Paljon reiteillä on juoma- ja pesuveden saanti käytetyille ja keskeisille paikoille sijoi- välttämätöntä. Reittien varrella tai lä- tetaan jätteiden lajittelupisteitä, joissa heisyydessä olevat vedenottopaikat erotellaan ainakin kompostoituva jäte merkitään selvästi. Pintavettä voidaan sekä lasi ja metallit. Jos kohteessa on yleensä käyttää sellaisenaan pesuvete- kompostoiva käymälä, erillisen kom- nä sekä keitettynä myös talousvetenä. postorin rakentaminen ei ole tarpeen, Puhdasvetiset lähteet ja pohjavesikai- vaan eloperäinen jäte voidaan sijoittaa vot ovat hyviä vedenottopaikkoja. Ra- käymäläjätteen joukkoon. kentamalla lähteeseen tukevat reunat saadaan siitä helposti puhtaana pidet- tävä vedenottopaikka.

Levähdys-, tauko- ja yöpymispaikkojen suositusetäisyydet

Levähdys- Tauko- Yöpymis- Huom. paikka *) paikka paikka

Patikointi- ja vaellusreitit 4 - 5 km 8 - 10 km 10 - (20) km

Hiihtoreitit 6 - 10 km 10 - 15 km 20 - (30) km

Ratsastusreitit 10 - 20 km 30 - 40 km Pidemmillä reiteillä tiheämmässä

Moottorikelkkareitit 40 - 50 km Yöpyminen matkailuyrityksissä

*) Suluissa olevaa etäisyyttä suositellaan ainoastaan vähän käytetyille eräreiteille ○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○ Pohjois-Savon ympäristökeskuksen moniste 16 ○○○○○○○○○○○○○ 39

Reittien perustaminen ○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○ 5 ○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○ 5.1 Sopimus kautta reitti kulkee. Suunnitelmassa on myös mainittava, mihin ulkoiluun liit- maanomistajan kanssa tyvään kulkemiseen reitti on tarkoitet- Reitin perustaminen muulle kuin kun- tu. Laissa ei ole erikseen määritetty, mitä nan omistamalle maalle edellyttää joko nämä kulkumuodot voivat olla. Lakia reittitoimitusta tai maanomistajan ja ei kuitenkaan voi soveltaa moottori- reitin pitäjän välistä kirjallista sopimus- kelkkareittien perustamiseen, vaan ne ta käyttöoikeuden saamiseksi reitti- tulee perustaa maastoliikennelain mu- uraan ja mahdollisiin liitännäisalueisiin. kaisella menettelyllä. Sopimuksessa tulee määrittää ainakin Kun ulkoilureittisuunnitelma on reitin käyttötarkoitus, reitin kulku vahvistettu, kunnan on haettava ulkoi- maastossa, reittiuran ja kulkutilan leve- lureittitoimitusta maanmittaustoimis- ys sekä liitännäisalueiden pinta-ala ja tolta vuoden kuluessa. Ulkoilureittitoi- sijoitus. Sopimuksessa on määritettävä mituksessa reitin sijainti, rajat ja liitän- reitin pitäjän ja maanomistajan oikeu- näisalueet merkitään maastoon sekä det sekä sopimuksen kestoaika ja irti- määrätään korvaukset reitin käyttöoi- sanominen. Sopimus voi olla määräai- keudesta sekä siitä syntyvistä vahin- kainen tai pysyvä. Em. sopimusmenet- goista ja haitoista. Tämän jälkeen reitti telyllä muodostuu ns. epävirallinen reit- merkitään kiinteistörekisteriin. ti, joka voidaan tarvittaessa virallistaa ulkoilulain tai maastoliikennelain mukaisella toimituksella. 5.3 Maastoliikennelain mukainen menettely 5.2 Ulkoilulain mukainen Maastoliikennelain (1710/95) mukaisella menettelyllä voidaan perustaa ylei- menettely nen oikeus ajaa moottorikelkalla maas- Ulkoilulain (606/1973) mukaisella reit- tosta merkitsemällä erotetulla reitillä titoimituksella reitille saadaan vahvem- (moottorikelkkailureitti) lumipeitteen pi suoja muuta maankäyttöä vastaan. aikaan. Moottorikelkkareitti katsotaan Siihen voidaan turvautua myös silloin tieliikennelain 2 §:ssä tarkoitetuksi tiek- kuin reitin pitäjän ja maanomistajan si ja sillä ajamisessa on noudatettava tie- kanssa ei päästä sopimukseen reitin pe- liikennelainsäädäntöä. Em. menettelyl- rustamisesta tai korvauksista. Reitti lä saadaan aikaan oikeus käyttää reittiä voidaan perustaa, jos siitä ei aiheudu ainoastaan moottorikelkkailuun. Myös huomattavaa haittaa kiinteistölle. Ul- muuhun käyttöön tarkoitetun reitin (ns. koilureittitoimitusta on käytetty hyvin monikäyttöreitti) perustaminen edellyt- vähän ja yleensä vain silloin kuin muu- tää erillistä kirjallista sopimusta tai ul- ta mahdollisuutta ei ole löydetty. koilureittitoimitusta, joka voidaan to- Ulkoilureittitoimitusta varten sin tehdä yhtä aikaa maastoliikennelain kunnassa laaditaan ulkoilureittisuunni- mukaisen toimituksen kanssa. telma, jonka alueellinen ympäristökes- Moottorikelkkailureitin perusta- kus vahvistaa. Ulkoilureittisuunnitel- minen eroaa ulkoilulain mukaisesta massa on esitettävä reitin sijainti ja lii- menettelystä mm. siten, että moottori-

tännäisalueet sekä ne kiinteistöt, joiden kelkkailureitti voidaan perustaa lain- ○○○○○○○○○○○○○○ 40 ○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○ Pohjois-Savon ympäristökeskuksen moniste 16 voimaisen suunnitelman perusteella reittitoimituksen lisäksi myös maanomistajan ja reitin pitäjän välisellä kirjallisella sopimuksella. Reitin merkitseminen kiinteistörekisteriin edellyttää kuitenkin aina reittitoimitusta. Moot- torikelkkailureitin perustamiseksi reitin pitäjän on laadittava reittisuunnitelma, jonka hyväksymisestä päättää kunnan ympäristönsuojelulautakunta. Ympä- ristönsuojelulautakunta päättää myös ylikunnallisen reittisuunnitelman hy- väksymisestä omaa kuntaansa koske- valta osalta. Tältä osin menettely poikkeaa aiemmasta maastoliikennelaista samoin kuin ulkoilulain mukaisesta

menettelystä. ○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○ Pohjois-Savon ympäristökeskuksen moniste 16 ○○○○○○○○○○○○○ 41 MAASTOLIIKENNELAIN MUKAINEN MENETTELY

TARVE REITIN RAK ENTAM ISEEN

REITINPITÄJÄN LAATIMA REITTI SUUNNITELMA

TIEDOTUS ESITYKSESTÄ KUNNAN ILMOITUSTAULU 14 VRK LEHTI-ILMOITUS

14 VRK VI R ANOMAIS TE N ASIANOSAISTEN LAUSUNNOT LAUSUNNOT

YMPÄRISTÖSUOJELULAUTAKUNNAN PÄÄTÖS PÄÄTÖ SESTÄ TIEDOTTAMINEN 14 VR K+LE HTI

VAHVISTETTU SUUNNITELMA LÄÄNINOIKEUS

REITINPITÄJÄ HAKEE JO KO TA I 1 VUODEN KULUESSA

KIRJA LLINEN REITTITOIMITUS SOPIMUS MAANOMISTAJA / REITIN PITÄJÄ

MÄÄRITELLÄÄN: MERKITÄÄN AO. KIINTEISTÖN KOH DALLE KIINTEISTÖREKISTERIIN, -ALUEEN RAJAT JOS RE I TIN PI TÄJ Ä PY YTÄÄ -KARTTA -KULKU JA RAJAT MAA STOON -KORVAUKSET -MAAREKISTERIIN MERKITSEMINEN

tien kunnossapitoon suunniteltujen val- Ulkoiluun tarkoitetut reitit voi- tionavustusten saannille. Reittisuunni- daan edelleen perustaa vapaaehtoisuu- telman käsittely ympäristölautakun- teen perustuvin sopimuksin. Toimitus nassa myös turvaa eri osapuolien mah- on suositeltava sellaisilla alueilla, jois- dollisuuden tulla kuulluksi. sa on paljon kilpailevia maankäyttö- Mikäli reiteille halutaan saada py- muotoja, esimerkiksi kaupunkien lähi- syvyyttä myös kiinteistön vaihtaessa alueilla. omistajaa, reitit tulee perustaa maasto- Tehtäviin sopimuksiin on selvästi liikennelain mukaisella toimitusmenet- merkittävä, mihin ulkoilumuotoihin telyllä. Jos reittien rakentamisesta on reitti on tarkoitettu. Samoin sopimuk- etukäteen sovittu maanomistajien kans- sessa on mainittava, saako reiteillä käyt- sa, itse toimitus on varsin helppo. Ym- tää moottorikäyttöisiä ajoneuvoja huol- päristökeskus suositteleekin, että aina- totöihin. Liitteessä 11 on esitetty kaksi kin vilkkaimmin käytetyt runkoreitit sopimusmallia, toinen moottorikelkka- perustetaan toimitusmenettelyllä. Reit- ja monikäyttöreittiä ja toinen ulkoilu- titoimitukseen voidaan turvautua reittiä varten. myös, jos maanomistajien kanssa ei

päästä tyydyttävään ratkaisuun. ○○○○○○○○○○○○○○ 42 ○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○ Pohjois-Savon ympäristökeskuksen moniste 16 Reittien toteuttaminen,

kunnossapito ja markkinointi ○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○ ○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○ 6 Suunnitelmaan sisältyvän runkoreitis- sijoitetaan reitin kulkua ja liikennettä tön ja liitännäisalueiden kustannukset olennaisesti vaarantavia paikkoja osoit- ovat noin 4,2 milj. mk. Eritelty kustan- tavat sekä muuten tarpeelliset liikenne- nusarvio on liitteessä 7. Arviossa ovat merkit. Reitin pitäjän velvollisuudet on mukana myös jo toteutuneet kustan- siis rajattu lähes minimiin, eikä laki esi- nukset, sikäli kun ne sisältyvät hank- merkiksi vaadi reittejä lanattaviksi. Vilk- keeseen. Reitistö toteutetaan alueen kaasti käytetyillä reiteillä lanausta kui- kuntien ja Pohjois-Savon ympäristökes- tenkin suositellaan mm. liikenneturval- kuksen yhteistyönä siten, että valtion lisuuden ja ajokelpoisuuden takia. rahoitusosuus on maksimissaan puolet Reittien kunnossapitoon kuuluu kustannuksista. Pohjois-Savon ympä- huolehtia siitä että tarpeelliset reitti- ristökeskus on saanut hankkeeseen merkit, liikennemerkit ja opasteet ovat työllisyysrahoitusta 1,3 milj. mk ja kun- paikallaan ja reitti- ja taukopaikkara- nat ovat sitoutuneet sijoittamaan sa- kenteet kunnossa. Reittien jatkuvaan man verran. huoltoon kuuluu taukopaikkojen jäte- Reittien toteutus aloitettiin vuon- ja polttopuuhuolto sekä käymälöistä na 1997 ja rakentaminen jatkuu vuoden huolehtiminen. Kun reitit ja liitännäis- 1999 loppuun saakka, jolloin suurin osa alueet ovat hyvin hoidettuja, vaikuttaa ensimmäisen vaiheen reiteistä on käyt- se myös reittien käyttäjiin. Kynnys ros- tökunnossa. Reitistön toteutuksessa kaamiseen, rakenteiden rikkomiseen ja pyritään joustavuuteen. Mikäli esimer- muuhun ilkivaltaan on suurempi hyvin kiksi maanomistusoloista johtuen esi- hoidetulla kuin jo ennestään heikko- tettyä linjausta ei pystytä noudatta- kuntoisella alueella. maan, reitille etsitään mahdollisimman Ulkoilureittien peruskunnostus ja hyvä korvaava vaihtoehto siten, että tarkastus tehdään keväällä ennen ret- kokonaisuus säilyy suunnitellun mukai- keilykauden alkua. Talvikäyttöön tar- sena. koitetuilla reiteillä tehdään vastaava Reittien rakentamisen jälkeen reit- tarkastus myös syksyisin. Keväiseen tien ja niihin liittyvien rakenteiden kun- kunnostukseen kuuluu hiihtoon liitty- nossapito siirretään kuntien hoidetta- vien merkkien poisto ja vaihtaminen vaksi. Kunnille suositellaan yhteisen kesäkauteen liittyviksi merkeiksi. Polut hoito-organisaation, eräänlaisen hoito- tarkastetaan ja niiltä raivataan sinne poolin perustamista ainakin moottori- työntyvä kasvillisuus. Päällysmateriaa- kelkkareittejä varten. Tällöin kunnossa- lia lisätään tarvittaessa. Samoin tarkas- pito voidaan järjestää mielekkäällä ja tetaan ja kunnostetaan opastus ja vii- edullisimmalla tavalla eikä eri kuntien toitus, rummut, sillat, pitkokset ja muut reitistön hoitotaso vaihtele. Hoitopoo- reittirakenteet. Reittiympäristö ja liitän- liin tulisi osallistua myös reiteistä hyö- näisalueet siivotaan roskista ja poltto- tyvät yrittäjät. puuvarastot täydennetään viimeistään Moottorikelkkareitin pitäjän teh- tässä vaiheessa. tävät on määritelty maastoliikennelais- Kesän aikana reittien kuntoa seu- sa. Lain 20 §:n mukaan reitin pitäjän on rataan tarpeen mukaan. Jäteastioiden huolehdittava, että reitti on vuosittai- tyhjennysväli samoin kuin käymälöi- sella käyttöönottohetkellä ajettavassa den huoltoväli sovitetaan käytön vilk-

kunnossa ja että reitin varrelle tällöin kauteen. Käymälät tyhjennetään lähis- ○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○ Pohjois-Savon ympäristökeskuksen moniste 16 ○○○○○○○○○○○○○ 43 tölle sijoitettavaan kompostiin ja huo- kelkkareiteistä. Yhdelle esitekartalle lehditaan kuivikeaineen riittävyydestä. kootaan esimerkiksi kaikki Pohjois-Sa- Perusteellinen puhdistus ja tyhjennys von moottorikelkkareitit, yhdelle taas tehdään keväisin ja syksyisin. Liitän- patikointi- ja vaellusreitit. Samantapai- näisalueet siivotaan roskista jäteastioi- set esitteet on tarkoitus tehdä myös ve- den tyhjennyksen yhteydessä. neily- ja melontareiteistä. Mahdollisim- Moottorikelkkareitit tarkastetaan man laajan alueen kokoaminen yhteen ennen kelkkailukauden alkua ja reittien esitteeseen on tarpeen, mikäli reittejä varrelle asennetaan sieltä poistetut tai halutaan markkinoida esimerkiksi Kes- hävinneet reitti- ja liikennemerkit. Jää- ki-Eurooppaan. Vetovastuu esitekartto- osuudet viitoitetaan ja rannoille asete- jen laadinnasta on Pohjois-Savon Liitol- taan tarpeelliset varoitusmerkit. Talven la. aikana seurataan reittien kuntoa ja rei- Pienimittakaavaisten esitekartto- tit lanataan tarpeen vaatiessa samoin jen lisäksi tarvitaan tarkempia esitteitä, kuin huolletaan taukopaikat. Keväällä kohdekarttoja ja reittiselostuksia mm. kelkkailukauden päätyttyä poistetaan vaellus-, maastopyöräily- ja ratsastus- reittimerkit sieltä, missä niistä on hait- reiteistä. Reiteistä hyötyvät yrittäjät on taa, esimerkiksi pelloilta. Reittiraken- syytä ottaa mukaan sekä esitteiden laa- teet, kuten sillat ja rummut tarkastetaan dintaan että kustantamiseen. Reittikar- sulan maan aikana ja reittiuralle tunkeu- tat ja esitteet on uusittava riittävän tuva pensaikko ja oksat raivataan tar- usein, jotta niiden tiedot pysyvät ajan- peen mukaan. tasalla. Reittien markkinointi käynniste- tään välittömästi reitistön valmistuttua. Reiteistä tehdään teemoittain esitekart-

toja samaan tapaan kuin Lumi-Savon ○○○○○○○○○○○○○○ 44 ○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○ Pohjois-Savon ympäristökeskuksen moniste 16

Ympäristövaikutukset ○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○ ○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○ 7 7.1 Luonnonsuojelu Volokinpolun valmis osa kulkee Natura2000 ehdotukseen sisältyvän Reittien sijoittelussa on otettu huomi- Uuranholin rotkolaakson kautta. Suun- oon luonnonsuojelualueet, valtioneu- nitteilla oleva jatko-osa kulkee Älänne- voston vahvistamiin suojeluohjelmiin Tiilikanselän rantojensuojeluohjelma- ja Natura2000 suojelualueverkostoon alueen läpi, mutta reitti ei vaaranna suo- sisältyvät kohteet sekä seutukaavan jelun tavoitetta. Paulin taipaleen muut- suojelualuevaraukset. Jatkossa näistä taminen myös kesäkäyttöön soveltu- alueista käytetään lyhyesti nimitystä vaksi edellyttää Natura2000 ohjelmaan suojelualueet. Alueen suojelu tai kuu- sisältyvän Hangassuo-Kokkoharju - luminen suojeluohjelmaan ei kuiten- alueen luonnonarvojen huomioon otta- kaan ole ehdoton este reitin rakentami- mista. selle, vaan tapauskohtaisesti harkitaan, onko reitin käyttötarkoitus ristiriidas- sa suojelutavoitteen kanssa.. 7.2 Maaperän kuluminen Seuraavalla sivulla olevassa taulukossa on esitetty ne suojelualueet, joi- Suomalainen metsäluonto on herkästi den poikki kulkee jokin reitti. Taulukos- kuluvaa ja hitaasti uudistuvaa. Reittien sa käytetyt moottorikelkkareittien kir- sijoittelussa onkin maaston kulutuskes- jaintunnukset selviävät sivulla 19 ole- tävyyden arviointi tärkeää. Reitit tulisi vasta kuvasta. Suojelualueen numero ensisijaisesti sijoittaa kulutusta hyvin tarkoittaa joko ympäristötietojärjestel- kestävään maastoon. Sama koskee reit- mässä käytettyä suojelualueen tunnus- tien liitännäisalueita. Toisaalta monet ta tai seutukaavan varausnumeroa. Reit- kulumiselle herkät alueet, kuten kallio- tien sijoittuminen suhteessa suojelualu- metsät ja lehdot ovat maisemallisesti eisiin selviää liitteenä olevasta yleiskar- mielenkiintoisia ja siten houkuttelevia tasta, johon on merkitty reittilinjojen reittiympäristöjä. Reittien rakentami- lisäksi kaikki suojeluohjelma-alueet ja nen myös kanavoi liikkumista, jolloin rauhoitusalueet. vauriot rajoittuvat pienelle alueelle. Luonnonsuojelualueiden läpi kul- Maaperän kuluminen on voimak- kevista patikkareiteistä suurin osa on kainta kesäisin käytettävillä reiteillä. Eri aiemmin rakennettuja reittejä. Pielave- käyttömuodoista mm. ratsastus ja deltä Korkeakosken kautta Paavon po- maastopyöräily ovat kuluttavampia lulle kulkeva reitti sivuuttaa Korkeakos- kuin patikointi. Myös mottorikekelk- ken luonnonsuojelualueen tietä myöten kailu voi aiheuttaa maaperän tiivisty- ja kulkee laajennusosalla kunnan raken- mistä sekä kasvillisuusvaurioita, joita tamaa Kanjonin kierros reittiuraa pitkin. syntyy herkimmin vähän lumen aikaan Pielaveden lähellä samainen reitti joh- ajettaessa. Vauriot ovat samantyyppisiä taa Tienpään (Pappilan) säästömetsän kuin tallaamisen aiheuttamat. Pelkäs- nimellä kulkevan luonnonsuojelualu- tään hiihtoon käytetyillä reiteillä mer- een läpi kulkien kuitenkin alueella jo kittävämpien kulutusvaurioiden synty- olevaa polku-uraa pitkin. Talaskankaalle mien on epätodennäköistä. Paitsi itse johtavat polut yhtyvät luonnonsuoje- reiteille kulutusvaurioita syntyy liitän- lualueella metsähallituksen rakenta-

maan polustoon. ○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○ Pohjois-Savon ympäristökeskuksen moniste 16 ○○○○○○○○○○○○○ 45 Runkoreitistön varrelle sijoittuvat luonnonsuojelualueet ja erilaisiin suojelutoimiin sisältyvät alueet.

Reittilinja (vrt. kartta sivulla 11) Suojelualueen Alueen nimi Suojeluohjelma *) - reitin käyttötarkoitus nro - suojelun tavoite Reittilinja A HSO080067 Hällämönharju harjujensuojeluohjelma - moottorikelkkailu Reittilinja B FIO600042 Valkeinen Natura2000 - moottorikelkkailu -vesikasvit HSO080062 Repomäki harjujensuojeluohjelma Reittilinja B.2 FIO600087 Hangasuo-Kokkoharju Natura2000 - moottorikelkkailu - suoluonto Reittilinja C LVO080181 Niemisjärvi lintuvesien suojeluohjelma - moottorikelkkailu SL 26.511 Vääräjärvi seutukaavan suojelualuevaraus - vesikasvit Reittilinja D SL 27.504 Helvetinkattila seutukaavan suojelualuevaraus - moottorikelkkailu - geologinen muodostuma Paavon polku SL 24.507 Ulppaanlampi seutukaavan suojelualuevaraus - patikointi, hiihto - luonnonmaisema ja maaperä Urkin poloku YSA080450 Tienpään säästömetsä luonnonsuojelualue - patikointi - vanha ja luonnontilainen metsä Kanjonin kierros YSA080090, Korkeakoski luonnonsuojelualue - patikointi FIO600035 -koski- ja rotkoalue Natura2000 (laajennus) Volokinpolku FIO600027 Uuranholin rotkolaakso Natura2000 - patikointi, umpihankihiihto - geologinen muodostuma Volkinpolku-Huuhkajankierros RSO080086 Älänne -Tiilikanselkä rantojensuojeluohjelma - patikointi, umpihankihiihto Aarnikotkan polku SL 28.509 Kotvakkojoki seutukaavan suojelualuevaraus - patikointi - joki- ja koskiluonto Paulin taival FIO600087 Hangassuo-Kokkoharju Natura2000 - hiihto, patikointi - suoluonto Patikkareitti Lahnasjärvet S 22.502 Lahnasjärvet seutukaavan suojelualuevaraus - Saukonlähde - Rillankivi - linnusto YSA081425 Saukonlähde luonnonmuistomerkki YSA080976 Rillankivi luonnonsuojelualue Iisalmen ratsastusreitit LVO080177 Keskimmäinen ja Tismiö lintuvesien suojeluohjelma - ratsastus, maastopyöräily

*) Natura 2000 -ohjelma on mainittu vain, jos alue ei sisälly mihinkään aiempaan suojeluohjelmaan.

näisalueille, joissa myös viivytään pi- den ja karikekerroksen väheneminen tempään ja liikutaan laajemmalla alu- altistaa maaperän myös eroosiolle, jon- eella. ka voimakkuuteen vaikuttaa mm. maa- Tallaamisen seurauksena reittien ja perän laatu ja kaltevuussuhteet. Voi- liitännäisalueiden kasvillisuus muuttuu makkaan kulutuksen seurauksena voi ja vähenee. Pintakasvillisuuden ja hu- myös aiheutua kosteudesta ja maape- muskerroksen tuhoutuessa puiden juu- rän tiivistymisestä johtuvaa liejuuntu- ret altistuvat mekaaniselle kulutuksel- mista. le häiriten niiden kasvua. Erityisen altis Maaperän kulutuskestävyys vaih- vaurioille on kuusi, jonka juuret sijait- telee kasvupaikoittain. Myös metsän

sevat lähellä maanpintaa. Kasvillisuu- kehitysvaihe vaikuttaa huomattavasti ○○○○○○○○○○○○○○ 46 ○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○ Pohjois-Savon ympäristökeskuksen moniste 16 kulutuskestävyyteen. Varttuneiden ja 7. 3 Melu sulkeutuneiden metsien pintakasvilli- suus tuhoutuu helposti, koska sitä on Moottorikelkkailun ympäristövaiku- vähän ja lajit ovat huonosti kulutusta tuksista merkittävimpiä ovat meluhai- kestäviä. Sen sijaan nuorten metsien tat. Melun merkitystä korostaa kelkko- heinävaltainen aluskasvillisuus kestää jen käyttö muutoin hiljaisessa ympäris- hyvin kulutusta. tössä. Melu häiritsee luonnossa liikku- Karujen metsätyyppien (jäkälä-, via muita ulkoilijoita ja retkeilijöitä. kanerva- ja puolukkatyypit) kulutus- Haittoja voi syntyä myös asutuksen lä- kestävyys on huono ja etenkin harju- heisyyteen sijoittuvilla reiteillä. Erityi- alueille tulevat vauriot eroosion seu- sen meluherkkiä ovat loma-asutukseen rauksena helposti näkyviin. Karuissa käytettävät alueet. Ihmisten lisäksi me- metsissä reittiura myös helposti laaje- lusta on haittaa eläimille, joiden on vai- nee, koska kulku on kaikkialla helppoa. kea sopeutua moottorikelkkojen aihe- Kaltevuus ja kivisyys lisäävät kulumi- uttamaan äkilliseen ja arvaamattomaan salttiutta. Kallioaluilla jäkäläpeite ku- meluun, johon vielä liittyy ihmisen tun- luu helposti, mutta eroosiovaaraa ei ole keutuminen niiden elinympäristöön ja maisemahaitat jäävät vähäisiksi. Asetuksessa ajoneuvojen raken- Myös suomaiden kulutuskestävyys on teesta ja varusteista (1256/1992) määrä- heikon kantavuuden takia huono. tään, että moottorikelkassa on oltava Lehtojen ja lehtomaisten kankai- tehokas äänenvaimennin. Moottorikel- den lajisto on hyvin herkkä kulutuksel- kan äänenvoimakkuus standardin SAE le, mutta niissä kasvillisuus korvaantuu J192A mukaan mitattuna ei saa ylittää kulutusta paremmin kestävillä lajeilla. 78 dBA. Eri mittauksissa moottorikelk- Rehevissä metsissä ulkoilijat myös py- kojen melu 10 m etäisyydellä on vaih- syvät paremmin reitillä, sillä kulku on dellut välillä 74 - 77 dBA, kun ajonope- muualla hankalaa. Koska alkuperäinen us on ollut 40 - 60 km/h. Etäisyyden kak- lehtokasvillisuus on luonnonsuojelulli- sinkertaistuessa kelkkojen aiheuttama sesti arvokasta, on kuitenkin tarkoin melu vaimenee ruotsalaistutkimusten harkittava niiden altistamista kulutuk- mukaan 3 - 7 dBA. selle. Äänen voimakkuus kohteesta Kestävimpiä reittiympäristöjä etäännyttäessä riippuu monesta tekijäs- ovat mustikkatyypin metsät sekä van- tä, kuten ilman lämpötilasta, äänen taa- hat kulttuurialueet, joissa kasvillisuus juudesta, äänen tiellä olevista esteistä on muotoutunut tallaamista kestäväk- sekä maanpinnan muodosta ja kasvilli- si. Perinteiset kulku-urat kulkevat usein suudesta. Moottorikelkkojen aiheutta- kestävyydeltään vahvoissa paikoissa, ma melu syntyy lähellä maanpintaa, jo- joten niitä tulee suosia reittien suunnit- ten maasto vaikuttaa voimakkaasti ää- telussa. Liitännäisalueet tulisi mieluiten nen etenemiseen. Myös pehmeä lumi- sijoittaa kulutusta hyvin kestäville van- peite vaimentaa äänitasoa melko tehok- hoille kulttuurialueille, kuten niityille. kaasti. Reittipohjan kulutuskestävyyttä Moottorikelkkareittien meluhait- voidaan parantaa erilaisilla rakenteilla, toja voidaan vähentää reittien oikealla kuten pitkospuilla ja portailla, sekä po- sijoittelulla. Reittiä ei pidä sijoittaa luon- lun pohjustuksella, ojituksilla ja pinnoi- nonoloiltaan herkille alueille, kuten tuksella. Kosteilla mailla voidaan lie- eläinten lisääntymis- ja talvehtimisalu- juuntumista estää myös polkujen oji- eille. Maaston muotoja ja puustovyö- tuksilla Kulutuksille alttiiden metsien hykkeitä hyväksi käyttäen voidaan vai- kulutuskestävyyttä voidaan parantaa kuttaa melun leviämiseen. Havupuut, myös metsän harvennuksella, sillä va- etenkin kuusi ovat melunsuoja-arvoil- lon lisääntyminen edistää aluskasvilli- taan parempia kuin lehtipuut. suuden kehittymistä ja muuttaa sen la- jikoostumusta paremmin kulutusta kes-

täväksi. ○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○ Pohjois-Savon ympäristökeskuksen moniste 16 ○○○○○○○○○○○○○ 47 Valtioneuvoston päätöksessä me- 7.4 Muut vaikutukset lutason ohjearvoista (993/1992) on annettu melutason ohjearvot asutukseen Moottorikelkkailun pakokaasupäästö- käytettävillä alueille sekä virkistys- ja jen vaikutuksia luontoon ei ole tutkit- luonnonsuojelualueilla. Asumiseen tu. Vilkkaassa käytössä olevien reittien käytettävillä alueilla ja taajamien virkis- varrella voidaan kuitenkin olettaa ole- tysalueilla melutaso ei saa ylittää päi- van jotain haittoja. Moottorikelkkojen väohjearvoa 55 dBA eikä yöohjearvoa päästöt ovat vähäisiä tieliikenteeseen 50 dBA (uusilla alueilla 45 dBA). Loma- verrattuna lukuun ottamatta CO- ja asumiseen käytettävillä alueilla, leirin- etenkin HC-päästöjä. Asetuksessa ajo- täalueilla, taajamien ulkopuolella ole- neuvojen rakenteista ja varusteista on villa virkistysalueilla ja luonnonsuoje- annettu rajoituksia eri ajoneuvojen pa- lualueilla on ohjeena, että melutaso ei kokaasupäästöistä. Moottorikelkkoja saa ylittää päiväohjearvoa 45 dBA eikä koskevia rajoituksia ei asetuksessa kui- yöohjearvoa 40 dBA. tenkaan ole. Melutaso reitin läheisyydessä riip- Reittiympäristön roskaantuminen puu yksittäisen kelkan melutason lion suurinta taajamien läheisyydessä säksi reitin liikennetiheydestä sekä me- olevilla reiteillä sekä liitännäisalueilla. lun leviämisestä ja vaimenemisesta. Roskaantumishaittoja samoin kuin ilki- Päiväohjearvon 55 dBa ylittymien 10 m vallasta johtuvia haittoja voidaan vä- etäisyydellä reitistä edellyttää 350 - 700 hentää sijoittamalla liitännäisalueet moottorikelkan päiväliikennettä. Etäi- kauas taajamista ja ajokelpoisista teis- syyden kasvaessa 50 metriin liikenne tä. Viimeinen vaihtoehto tosin vaikeut- voi olla maasto-olosuhteista riippuen taa reittien huoltoa mukaan lukien jä- olla jo 1500 - 8000 kelkkaa päivässä il- tehuolto. Valistuksella tulee ohjata reit- man että ohjearvo ylittyy. Sen sijaan tien käyttäjät kuljettamaan jätteensä ohjearvo 45 dBa ylittyy 10 metrin pääs- keskitettyihin jätteenkeräyspaikkoihin. sä reitistä jo muutaman kymmenen moottorikelkan liikennemäärillä ja 100 metrin päässäkin jopa 300 - 500 kelkan liikennemäärillä. Meluhaittojen vähen- tämiseksi reitit tulee sijoittaa riittävän kauas loma-asunnoista sekä luonnon- suojelualueista ja taajamien ulkopuolel-

la olevista virkistysalueista. ○○○○○○○○○○○○○○ 48 ○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○ Pohjois-Savon ympäristökeskuksen moniste 16 Kirjallisuutta

Asetus ajoneuvojen rakenteesta ja varusteis- Oulun vesi- ja ympäristöpiiri, Suunnittelu- ta (nro 1256/1992) kolmio, 1992. Koillismaan moottori- Heikkinen T., 1997. Ylä-Savon ulkoilureitti- kelkkailureitistön rakennussuunnitel- projektin erillisselvitys luonnon veto- ma välille Taivalkoski/Harajärvi - Py- voimatekijöistä ja matkailupalveluis- hitys. Julkaisematon suunnitelma. ta. Pohjois-Savon ympäristökeskus. Oulu. 7 s. + liitteet. Julkaisematon raportti 4s + liitteet. Paila, S.1996. Veneilyn aiheuttama retkisata- Hemmi, J. 1995 Ympäristö- ja luontomatkai- mien kuluminen Vuoksen vesistöalu- lu. Kokkola. 357 s. eella sekä ohjeita retkisatamien raken- Hiltunen T., 1995. Moottorikelkkailun kehit- teiden sijoittamisesta. Lopputyö Hä- täminen Rovaniemen seudulla. Jul- meen ammattikorkeakoulun metsäta- kaisematon suunnitelma. 23 s. + liit- louden koulutusohjelmaan. Evo. Jul- teet. kaisematon tutkimus. 61 s. + liitteet. Katila, P. Maastoliikenteen ympäristövaiku- Pakarinen, R. 1994. Iisalmen ja Vieremän tukset, esitutkimus. Vesi- ja ympäristö- luontoselvitys. Julkaisematon monis- hallituksen monistesarja nro 494. 27 s. te, Iisalmi. 91 s + liitteet Karjalainen E., Verhe I. 1995. Ulkoilureitti. Pohjois-Savon seutukaavaliitto, 1978. Poh- Opas ulkoilureittien suunnittelijoille, jois-Savon seutukaava, 1. vaihekaa- rakentajille ja hoitajille. Opetusminis- va. Pohjois-Savon seutukaavaliiton teriö, ympäristöministeriö, Suomen julkaisu A:39. 174 s. latu. 208 s. Pohjois-Savon seutukaavaliitto, 1990. Poh- Kuopion vesi- ja ympäristöpiiri, 1992. Rauta- joissavolainen kylämaisema. Pohjois- lammin reitin vene- ja retkisatama- Savon seutukaavaliiton julkaisu A:39. suunnitelma. Vesi- ja ympäristöhalli- 91 s + liitteet. tuksen julkaisu A:100. 276 s. Pohjois-Savon seutukaavaliitto, 1990. Poh- Kulttuuriympäristön hoidon yhteistyöryh- jois-Savon seutukaava 3. Pohjois-Sa- mä, 1997. Pohjois-Savon kulttuuriym- von seutukaavaliiton julkaisu A:75. päristön hoito-ohjelma. Alueelliset 71 s + liitteet. ympäristöjulkaisut 43. 135 s. Pohjois-Savon liitto, Pohjois-Savon ulkoilureit- Lähteenmäki, R. 1998. Retkeilyreitistöjen ra- tityöryhmä 1993. Koillis-Savon ulkoi- kentaminen Etelä-Savon ympäristö- lureitistön yleissuunnitelma. Pohjois- keskuksen alueella. Ohjeita reitin Savon liiton julkaisu A:5. 24 s. + liit- suunnitteluun. Etelä-Savon ympäris- teet. tökeskus, julkaisematon moniste. 12 s. Savon Liitto, 1996. Pohjois-Savon matkailu- Maanmittauslaitos, kiinteistötietokeskus strategia. Maakuntahallitus 22.4.1996. 1995. Korvaussuositukset kiinteistö- Julkaisematon moniste. 24 s. vahingoissa. Maanmittauslaitoksen SFS-standardi: SFS 4424 Ulkoilun ja urheilun julkaisu nro 78. 35 s. + liitteet. merkit. 1988. Suomen standardoimis- Maastoliikennelaki (1710/1995). liitto. Maastoliikenneasetus (10/1996). Sisäasianministeriö 1981. Ulkoilureittien Miettinen, T., Hassinen, J. 1996. Kallaveden suunnitteluopas. Sisäasianministeriön alueen venereitit ja rantautumispai- ympäristönsuojeluosaston julkaisu kat. Alueelliset ympäristöjulkaisut B:2. Valtion painatuskeskus. 83 s. nro 7. 138 s. Sisä-Savon yhteistyöliitto 1991. Rautalam- Museovirasto, ympäristöministeriö 1993. min reitti. Kansallisvesi, Ulkoilureitis- Rakennettu kulttuuriympäristö. Mu- tön yleissuunnitelma. Sisä-Savon yh- seoviraston rakennushistorian osas- teistyöliiton julkaisu A:2. 20s + liit-

ton julkaisuja s. 223 - 231. teet. ○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○ Pohjois-Savon ympäristökeskuksen moniste 16 ○○○○○○○○○○○○○ 49 Suomen matkailuliitto ry, ulkoilureittivalio- kunta, 1977. Valtakunnallinen ulkoi- lureitistösuunnitelma. Helsinki. 56 s. Suomen latu, 1985. Liikunta ja ympäristö. Käsikirja ulkoilualan päättäjille, suunnittelijoille ja toteuttajille. Toim. Aila Kinnunen ja Laila Riekkinen. 195 s Suomen ympäristökeskus, 1998. Ympäristö- tietojärjestelmä, luonnonsuojelualue- rekisterin perustieto-osa. Tieliikennelaki (267/1981) Ulkoilulaki (606/1973) Ulkoilupolitiikka 2000. III Ulkoilukonferenssi 22. - 23.11.1995. Konferenssiraportti. Helsinki. 57 s. Valtioneuvoston päätös melutason ohjearvoista (993/1992) Ympäristöministeriö 1992. Arvokkaat maisema-alueet. Maisema-aluetyöryhmän mietintö II. Mietintö 66/1992. S. 117-120. Ympäristöministeriö 1993. Maastoliikenne- lain uudistus. Työryhmän raportti 5/ 1993. 38 s. Ympäristöministeriö 1991. Maastoliikenne- lain täytäntöönpano. Ympäristömi- nisteriön ohje 5/1991. 15 s. Ympäristöministeriö 1998. Virkistysalueiden suunnittelu ja hoito. Ympäristöopas 40. Toim. Eija Pouta ja Marjo Heikkilä.

151 s. ○○○○○○○○○○○○○○ 50 ○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○ Pohjois-Savon ympäristökeskuksen moniste 16 Liite 2. Työryhmän kokoonpano

Juhani Räisänen, puheenjohtaja Iisalmen kaupunki Jorma Saukkonen (sihteeri 31.6.1997 saakka) Pohjois-Savon ympäristökeskus Tuulikki Miettinen (sihteeri 1.7.1997 alkaen) Pohjois-Savon ympäristökeskus Ilkka Pellikka Iisalmen kaupunki Pentti Nykänen Keiteleen kunta Tapani Turunen Kiuruveden kaupunki Erkki Lipponen Lapinlahden kunta Pauli Hujanen Maaningan kunta Veli Toivainen Pielaveden kunta Jouko Vornanen Sonkajärven kunta Risto Väisänen Varpaisjärven kunta Kaija Heikkinen Vieremän kunta Anitta Blom Ylä-Savon matkailu Eero Tienpää Ylä-Savon moottorikelkkailijat Jouko Kohvakka Pohjois-Savon Liitto Heikki Leinonen Pohjois-Savon metsäkeskus Jukka Hassinen Pohjois-Savon ympäristökeskus Mauno Kettunen Pohjois-Savon ympäristökeskus

Yllä mainittujen vakinaisten edustajien lisäksi työryhmän kokouksissa on ollut mukana monia muita tahoja ja edustajia, kuten kuntien viranhaltijoita ja teemaesit- telijöitä.

Lausunnonantajat

Suunnitelmasta on pyydetty lausunto seuraavilta kunnilta ja muilta intressitahoil- ta

Lausunnonantaja lausunto Lausunnonantaja lausunto annettu annettu

Iisalmen kaupunki x Pohjois-Savon Liitto x Keiteleen kunta x Ylä-Savon matkailu Kiuruveden kaupunki x Ylä-Savon moottorikelkkailijat Lapinlahden kunta Nilakan maastomotoristit Maaningan kunta x Keiteleen moottorikelkkailijat Pielaveden kunta x Iisalmen Latu ry x Sonkajärven kunta x Kainuun Liitto x Varpaisjärven kunta x Pohjois-Pohjanmaan Liitto x Vieremän kunta x Keski-Suomen Liitto Siilinjärven kunta x Pohjois-Karjalan Liitto Nilsiän kaupunki x Rautavaaran kunta x Kuopion kaupunki x Karttulan kunta Tervon kunta x

Vesannon kunta x ○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○ Pohjois-Savon ympäristökeskuksen moniste 16 ○○○○○○○○○○○○○ 51 Liite 3. Ylä-Savon luonnonsuojelualueet, vahvistettuihin suojeluohjelmiin sisältyvät alueet ja Natura 2000 esityksen kohteet sekä vahvistettujen seutukaavojen suojelualuevaraukset

Kunta Kohteen nimi suojeluohjelma *)

Iisalmi Ylemmäisen lintujärvi lintuvesiensuojeluohjelma Keskimmäisen-Tismiön lintujärvet lintuvesiensuojeluohjelma Savonselkä-Haukilahti lintuvesiensuojeluohjelma Vedenpäänlahti lintuvesiensuojeluohjelma Silokallio luonnonsuojelualue Pörsämäen valkovuokkoesiintymä luonnonsuojelualue Leppiranta luonnonsuojelualue Pikku-Ahmo SL (linnusto, paikallinen) Niskakosken saari S (lehtokasvillisuus) Palosenmäki SL (eläimistö) Kumpusaari SL (saariluonto) Iimäki SL (lehtokasvillisuus)

Keitele Elosaari, Kaijansaari rantojensuojeluohjelma HeinäSuvanto-Suvantojärvi lintuvesiensuojeluohjelma Hetejärvi lintuvesiensuojeluohjelma Pahkamäken otastupsu luonnonsuojelualue Saukonlähde luonnonsuojelualue Selkäsaari luonnonsuojelualue Lappajärvi S (linnusto) Lahnasjärvet S (linnusto)

Kiuruvesi Jynkänjärven lehto lehtojensuojeluohjelma Putousnotkon lehto lehtojensuojeluohjelma Toukkasuo-Huttusuo soidensuojelun perusohjelma Luupuvesi lintuvesiensuojeluohjelma l Niemisjärvi lintuvesiensuojeluohjelma Pilpansuo luonnonsuojelualue Mustalamminsuo luonnonsuojelualue Saarisuo S (suoluonto)

Lapinlahti Suurisuo NATURA 2000 (suoluonto) Kanervaharjun metsä vanhojen metsien suojeluohjelma Sulkava lintuvesiensuojeluohjelma Mätäsjärvi S (vesikasvillisuus, punainen lumme) Juurikanjärvi SL (linnusto) Hirvijärvi SL (linnusto) Ulppaanlampi S (vesikasvit) Kittolanniemi SL (suoluonto, tervaleppäkorpi)

*) Merkinät SL ja S tarkoittaa sellaista seutukaavan suojelualuevarausta, joka ei sisäl- ly mihinkään suojeluohjelmaan. Suluissa on pääasiallinen suojeluperuste. Mer- kinnällä S on osoitettu ensisijaisesti vesilain perusteella suojeltavia alueita.

NATURA 2000 -merkintää on käytetty ainoastaan niissä suojelukohteissa, jotka eivät

sisälly mihinkään aiempaan suojeluohjelmaan. ○○○○○○○○○○○○○○ 52 ○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○ Pohjois-Savon ympäristökeskuksen moniste 16 Kunta Kohteen nimi suojeluohjelma *)

Maaninka Korkeakoski luonnonsuojelualue Patalahti lintuvesiensuojeluohjelma Patajärvi lintuvesiensuojeluohjelma Lapinjärvi lintuvesiensuojeluohjelma Valkeinen NATURA 2000 (linnusto) Repomäki harjujensuojelualue Kitupuro SL (kasvillisuus ja geologinen muodostuma) Keskisaari SL (harjumaisema)

Pielavesi Hirvijärven lehto lehtojensuojeluohjelma Pangansuo NATURA 2000 (suoluonto) Valkeiskylän metsä vanhojen metsien suojeluohjelma Ventojoen metsä NATURA 2000 (vanhaa metsää) Haasiosuo luonnonsuojelualue Pappilan säästömetsä luonnonsuojelualue Vehmasmäki vanhojen metsien suojeluohjelma Koivujoki NATURA 2000 Kilpomäen pallokiviesiintymä luonnonsuojelualue Rillankivi luonnonsuojelualue Vornanlähde luonnonsuojelualue Koivusuo SL (suoluonto) Saarisuo SL (suoluonto) Selkäydenjärvi SL (linnusto) Matojärvi SL (linnusto) Veperilän puistometsä luonnonsuojelualue Tervavuori SL (maaperä)

Sonkajärvi Laakajärven metsät ja suot vanhojen metsien suojeluohjelma NATURA 2000 (suoluonto) Vahtisuo ja lähistön vanhat metsät soidensuojelun perusohjelma vanhojen metsien suojeluohjelma Talaskankaan alue luonnonsuojelualue Autiosuo ja Uuranholi NATURA 2000 (suoluonto, luonnon- muodostuma) Tavisuo luonnonsuojelualue Kolmisoppisen suot NATURA 2000 (suoluonto) Rönkkölänsuo S (suoluonto) Jyrkkä S (luonnonhoitometsä) Lika-Pyöree SL (linnusto) Vääräjärvi SL (vesiluonto, punainen lumme) Volkansuo-Huuhkajasuo SL (suoluonto)

*) Merkinät SL ja S tarkoittaa sellaista seutukaavan suojelualuevarausta, joka ei sisälly mihinkään suojeluohjelmaan. Suluissa on pääasiallinen suojeluperuste. Merkinnäl- lä S on osoitettu ensisijaisesti vesilain perusteella suojeltavia alueita.

NATURA 2000 -merkintää on käytetty ainoastaan niissä suojelukohteissa, jotka eivät

sisälly mihinkään aiempaan suojeluohjelmaan. ○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○ Pohjois-Savon ympäristökeskuksen moniste 16 ○○○○○○○○○○○○○ 53 Kunta Kohteen nimi suojeluohjelma *)

Varpaisjärvi Kuikkasuo NATURA 2000 (suoluonto) Tiilikanjoki ja Älännejärvi NATURA 2000 Hirvisuo NATURA 2000 (suoluonto) Hangassuo-Kokkoharju NATURA (suoluonto) Helvetinkattila SL (geologinen muodostuma, suoluonto) Hirvijärvi SL (linnusto, paikallinen) Kuoliosaari SL (luonnonsuojelualue)

Vieremä Hällämönharju-Valkeiskangas NATURA 2000 (harjut) Rahajärvi-Kontteroinen lintuvesiensuojeluohjelma Naimapuron metsä luonnonsuojelualue Kaatiainen lintuvesiensuojeluohjelma Hetteensuo luonnonsuojelualue Mammonhauta-Rotimojoki soidensuojelun perusohjelma Saarisuo-Kurkisuo vanhojen metsien suojeluohjelma soidensuojelun perusohjelma Talaskankaan alue luonnonsuojelualue Kyrönniemi luonnonsuojelualue Heinäjärvi S (linnusto) Ylä-Haajainen SL (linnusto) Venelahti SL (linnusto) Kotvakkojoki S Jylhänkosket SL

*) Merkinät SL ja S tarkoittaa sellaista seutukaavan suojelualuevarausta, joka ei si- sälly mihinkään suojeluohjelmaan. Suluissa on pääasiallinen suojeluperuste. Merkinnällä S on osoitettu ensisijaisesti vesilain perusteella suojeltavia alueita.

NATURA 2000 -merkintää on käytetty ainoastaan niissä suojelukohteissa, jotka ei-

vät sisälly mihinkään aiempaan suojeluohjelmaan. ○○○○○○○○○○○○○○ 54 ○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○ Pohjois-Savon ympäristökeskuksen moniste 16 Liite 4. Ylä- Savon kulttuurihistoriallisesti ja maisemallisesti arvokkaat kohteet sekä valtakunnallisesti arvokkaat esihistorialliset suojelukohteet

Valtakunnallisesti merkittävät Varpaisjärvi kulttuurihistorialliset ympäristöt Varpaisjärven kirkko (museovirasto, ympäristöministeriö Korpisen kylä 1993)

Iisalmi Vieremä Koljonvirran kulttuurimaisema Vieremän kirkonmäki Iimäen kylän mäkiasutus Kyrönniemen kulttuurimaisema Peltosalmen kulttuurimaisema Salahmin kulttuurimaisema Runnin kylpylä ja kulttuurimaisema Nissilän kylä Iisalmen asema-alue Valtakunnallisesti arvokkaat maisema- Keitele alueet (Ympäristöministeriö 1992) Keiteleen kirkonkylä Maaninkajärven kulttuurimaisemat Kiuruvesi Väisälänmäki, Lapinlahti Osulan vanha liikekeskus Kiuruveden rautatieasema Valtakunnallisesti merkittävät esihisto- Koskenjoen kulttuurimaisema rialliset suojelukohteet

Lapinlahti Runnin alue, Iisalmi Lapinlahden kirkonseutu Hinkusalmi, Kiuruvesi Lapinlahden kappalaisenpappila Tuliniemi, Kiuruvesi Lapinlahden rautatieasema Honkaharju, Lapinlahti Väisälänmäen kulttuurimaisema Meijerikangas, Pielavesi Virranniska, Pielavesi Maaninka Vanhapappila, Pielavesi Maaninkajärven kulttuurimaisema Tuovilanlahden kulttuurimaisema Viannon vanha kanava Ahkilahden sulkukanava Ruokovirran sulkukanava ympäristöineen

Pielavesi Pielaveden kirkonkylä Kirkkosaari Säviän kulttuurimaisema

Sonkajärvi Sonkajärven kirkko Sukevan rautatieasema Sukevan vankila-alue asuntoalueineen Jyrkän vanha ruukkialue

Kulvemäen kylä ○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○ Pohjois-Savon ympäristökeskuksen moniste 16 ○○○○○○○○○○○○○ 55 Liite 5 Taulukko reittien pituuksista ja käyttötarkoituksesta

Reitin nimi/tunnus pituus pääasiallinen muut käyttö- (km) 1)käyttömuoto muodot 2) Moottorikelkka-/monikäyttöreitit Reittilinja A Siilinjärvi - Lapinlahti 22 moottorikelkkailu Lapinlahti - Iisalmi 45 moottorikelkkailu Iisalmi - Vieremä 29 moottorikelkkailu Vieremä - Salahmi 14 moottorikelkkailu Salahmi - Nissilä 19 moottorikelkkailu Nissilä - Vuolijoen suunta 12 moottorikelkkailu Yhteensä 141

Reittilinja A.2 Iisalmi - Kauppilanmäki 17 moottorikelkkailu Kauppilanmäki - Vuolijoki 44 moottorikelkkailu Yhteensä 61

Reittilinja A.3 Nissilä - Ahokylän suunta 16 moottorikelkkailu Yhteensä 16 Reittilinja A.4 Matalalahti - Kauppilanmäki 8 moottorikelkkailu Yhteensä 8

Reittilinja B Viitasaari - Keitele 17 moottorikelkkailu Keitele - Pielavesi 41 moottorikelkkailu Pielavesi - Pulkonkoski 28 moottorikelkkailu Pulkonkoski - Maaninka 10 moottorikelkkailu Maaninka - Siilinjärvi 18 moottorikelkkailu Yhteensä 114

Reittilinja B.2 Pielavesi - Lamapaanmäki 28 moottorikelkkailu Lampaanmäki - Lapinlahti 29 moottorikelkkailu Lapinlahti - Varpaisjärvi 27 moottorikelkkailu Varpaisjärvi - Nilsiä 15 moottorikelkkailu Yhteensä 99

Reittilinja B.3 Lampaanmäki - Runni 35 moottorikelkkailu maastopyöräily

Yhteensä 35 ○○○○○○○○○○○○○○ 56 ○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○ Pohjois-Savon ympäristökeskuksen moniste 16 Reitin nimi/tunnus pituus pääasiallinen muut käyttö- (km) 1)käyttömuoto muodot 2) Reittilinja C Pyhäjärvi-Kiuruvesi 28 moottorikelkkailu Kiuruvesi - Runni 17 moottorikelkkailu Runni - Iisalmi 17 moottorikelkkailu Iisalmi - Sonkajärvi 37 moottorikelkkailu Sonkajärvi - Jyrkkä 30 moottorikelkkailu Jyrkkä - Laakajärvi 13 moottorikelkkailu Yhteensä 142

Reittilinja D Varpaisjärvi - Sonkajärvi 52 moottorikelkkailu Yhteensä 52

Reittilina E Jyrkkä -Sukeva 35 moottorikelkkailu Sukeva - Vuolijoen suunta 20 moottorikelkkailu Yhteensä 55

Reittilinja F Kiuruvesi-Salahmi 29 moottorikelkkailu ratsastus Yhteensä 29

Reittilinja G Pielavesi - Tervo 18 moottorikelkkailu Yhteensä 18

Reittilinja H Pulkonkoski - Talluskylän suunta 20 moottorikelkkailu Yhteensä 20

Moottorikelkka-/monikäyttöreitit yhteensä 771

Patikointi-, vaellus- ja hiihtoreitit

Paavon polku 141 patikointi, hiihto ratsastus,

Urkin poloku Pielavesi - Korkeakoski 25 patikointi maastopyöräily Korkeakoski - Paavon polku 15 patikointi maastopyöräily Yhteensä 40

Patikkareitti Paloisvuori - Paavon polku 20 patikointi ratsastus,

maastopyöräily ○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○ Pohjois-Savon ympäristökeskuksen moniste 16 ○○○○○○○○○○○○○ 57 Reitin nimi/tunnus pituus pääasiallinen muut käyttö- (km) 1)käyttömuoto muodot 2) Volokinpolku 28 patikointi umpihankihiihto, maastopyöräily

Volokinpolku - Huuhkajan kierros 24 patikointi umpihankihiihto, maastopyöräily

Patikkareitti Sukeva - Talaskangas 20 patikointi umpihankihiihto

Aarnikotkan polku Vieremä - Siltalan lohi 22 patikointi ratsastus, Siltalan lohi - Talaskangas 13 patikointi ratsastus, Yhteensä 35

Soidinvuoren retkeilyreitti 8 patikointi

Paulin taival 34 hiihto patikointi, ratsastus

Patikointireitti Lahnasjärvien, Saukon- lähteen ja Rillankiven ympäristöön 30 patikointi maastopyöräily

Ratsastusreitit

Koljonvirran kierros 36 ratsastus maastopyöräily

Ratsastusreitti Koljonvirta - Runni 27 ratsastus maastopyöräily Ratsastusreitti Runni - Hingunniemi 17 ratsastus maastopyöräily Koljonvirta - Hingunniemi yhteensä 44

Lekon polku 24 ratsastus maastopyöräily

Ratsastusreitti Runni - Salahmi 32 ratsastus

Ratsastusreitti Hingunniemi - Salahmi 42 ratsastus Ratsastusreitti Salahmi - Aarni- 6 ratsastus kotkan polku Ulkoilureitit yhteensä 502

1) Ylä-Savon puolella olevan reitin pituus. Jotkut reittiosuudet ovat kahteen kertaan taulukossa, joten reittien kokonaispituus ei ole aivan sama kuin yhteensä sarakkeiden summa. Kirkonkyliin tai keskuksiin johtavat pistoreitit ovat mukana taulukossa.

2) eri käyttömuodot voivat kulkea osin eri uraa pitkin ○○○○○○○○○○○○○○ 58 ○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○ Pohjois-Savon ympäristökeskuksen moniste 16 Liite 6. Projektin toimesta rakennettavat/rakennetut taukopaikat

Paikan nimi kunta rakenne valmiusaste

Kelkkareitit Linnaharju Vieremä kota valmis Metelinmäki Vieremä laavu esitys Maaninka, paikka auki Maaninka laavu/kota esitys Pörsämäki Iisalmi laavu/kota esitys Helvetin kattila Varpaisjärvi laavu suunnitteilla Suvantojärvi Keitele laavu suunnitteilla yhteensä *1 kota, valmis *3 laavua 2 laavua tai kotaa

Patikkareitit Paavon polku Taivalmäki Lapinlahti laavu valmis Kumpuslehto Lapinlahti erätupa rakenteilla Sopenlampi Lapinlahti laavu valmis Kommio Lapinlahti kota suunnitteilla Viitamäki Maaninka laavu suunnitteilla, nykyinen huono Kiikkumäki Lapinlahti näköalatorni rakenteilla Lehtimäki Lapinlahti näköalatorni rakenteilla Viitamäki Maaninka näköalatorni rakenteilla Yhteensä *1 kota *3 laavua, 1 valmis *1 erätupa * 3 näköalatornia *lisäksi 2 käymälää Enson ja UPM:n rakentamille kodille

"Eskon etappi" Kalliolampi Pielavesi laavu suunnitteilla Kittikiukoisen kalliot Pielavesi nuotiopaikka suunnitteilla

Volokin jatko Tiilikanjoki Rautavaara silta, 2 kpl suunnitteilla Iso-Ollinjärvi Rautavaara laavu suunnitteilla Älänteenjärven ranta Varpaisjärvi laavu esitys

Vieremä-Talas Pitkäkangas Vieremä laavu valmis

tulipaikka välille Siltala-Talas Vieremä nuotiopaikka esitys ○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○ Pohjois-Savon ympäristökeskuksen moniste 16 ○○○○○○○○○○○○○ 59 Paikan nimi kunta rakenne valmiusaste

Sukeva-Talas Tihilänkangas Sonkajärvi kota suunnitteilla Viitalampi Sonkajärvi laavu suunnitteilla Valkeislampi Sonkajärvi laavu suunnitteilla 2 - 3 nuotiopaikkaa

Soidinvuori Lehtolanvuori, Soidinsuo Iisalmi 2 nuotiopaikkaa suunnitteilla Pajunen Iisalmi laavu suunnitteilla

Yhteensä * 1 kota * 7 laavua, 1 valmis *5 - 6 nuotipaikkaa *2 siltaa

Ratsastus/maastopyöräreitit Kurenpolvi Iisalmi laavu suunnitteilla Tervalampi Iisalmi kota suunnitteilla Keskimmäinen Iisalmi laavu suunnitteilla Keskimmäinen Iisalmi silta suunnitteilla Kattilalehto Iisalmi laavu suunnitteilla Kaijanlampi Iisalmi laavu suunnitteilla Kaijanlampi Iisalmi lintutorni suunnitteilla

Yhteensä *1 kota *4 laavua, vaiko 3? *1 silta *1 lintutorni?

Kaikki yhteensä yhteensä rakentamatta Kota 4 kpl 3 kpl Laavu 19 kpl 17 kpl Nuotiopaikka 6 kpl 6 kpl Näköala/lintutorni 4 kpl 4 kpl Erätupa 1 kpl 1 kpl Silta 4 kpl 4 kpl

Käymälöitä 3 - 5 kpl 3 - 5 kpl ○○○○○○○○○○○○○○ 60 ○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○ Pohjois-Savon ympäristökeskuksen moniste 16 Liite 6/1 Moottorikelkkareittien liitännäisalueet ja palvelupisteet

Paikan nimi kunta käyttötarkoitus valmius 1)

Reittilinja A Lapinlahden kirkonkylä La palvelukeskus Rasinkallio Ii metsästysseuran kota Pitkäkoski Ii kota Koukunjoen kurssikeskus Ii ryhmämajoitusta tilauksesta Tuomiharju Ii majoitus, ratsastus Paloisvuoren ulkoilualue Ii kahvio, kota Saunaniemessä Iisalmen keskusta Ii palvelukeskus Koljonvirta Ii majoitus Keskimmäinen Ii laavu Haajaisen koulukievari Vie majoitus, ruokailu tilauksesta Kotasaari Vie laavu valmis Ylä-Haajainen Vie laavu, käymälä suunnitteilla Vieremän kirkonkylä Vie palvelukeskus Metelinmäki Vie kota suunnitteilla Salahmi Vie kauppa, polttoainetta, majoituspalveluja Hiilimutkan matkailuvaunualue Vie kota Nissilän nuorisoseurantalo Vie majoitusta tilauksesta

Reittilinja A.2 Saarisenmäki Vie metsästysseuran riihi, käyttö vapaa Kauppilanmäki Vie kauppa, polttoainetta Teerikallion erämaahuvila Vie majoitus

Reittilinja A.3 Nissilän nuorisoseurantalo Vie majoitusta tilauksesta Linnaharju Vie kota valmis

Reittilinja B Suvantojärvi Kei laavu suunnitteilla Koutamäen loma- ja hoivakoti Kei majoitus Keiteleen kirkonkylä Kei palvelukeskus Säviän taajama Pie palvelukeskus Pielaveden kirkonkylä Pie palvelukeskus Pajuskylä Pie kyläkota Panganrannan lomakoti Pie majoitus Pulkonkoski Maa kauppa, polttoainetta Maaningan kirkonkylä Maa palvelukeskus Kinnulanlahti Maa kauppa, huoltoasema, mökkimajoitusta

Käärmelahti Maa kauppa ○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○ Pohjois-Savon ympäristökeskuksen moniste 16 ○○○○○○○○○○○○○ 61 Paikan nimi kunta käyttötarkoitus valmius 1) Reittilinja B.2 Pielaveden kirkonkylä Pie palvelukeskus Matin ruokapalvelu Pie ruokailu tilauksesta, kioski Paasikoski Pie kauppa, polttoainetta Lampaanjärvi Pie laavu Lampaanjärven kyläsauna Pie sauna tilauksesta Väisälänmäki La kota, näköalatorni, majoitusta Lapinlahden kirkonkylä La palvelukeskus Mäkikylän koulu La majoitus ja sauna tilauksesta

Reittilinja B.2 jatkuu Varpaisjärven kirkonkylä Vapalvelukeskus Syrjäjoki Va luontopolku, laavu suunnitteilla Karjalaisenmäki Va kota suunnitteilla Heikkisen lomamökit Va majoitusta

Reittilinja B.3 Pörsämäki Ii kauppa, polttoainetta Runni Ii palvelukeskus

Reittilinja C Ylämäen maaseutuloma Kiumajoitus Kiuruveden keskusta Kiu palvelukeskus Saviranta Kiu kota suunnitteilla Lapinsalmi Kiu rantautumispaikka suunnitteilla Runni Ii palvelukeskus Kihlovirta Ii rantautumispaikka suunnitteilla Haapaniemen lomamökit Ii majoitus Kumpusaari Ii laavu Iisalmen keskusta Ii palvelukeskus Paloisvuoren ulkoilualue Ii kahvio, kota Saunaniemessä Tuomiharju Ii majoitus, ratsastus Matalalahti Ii kyläkauppa, polttoainetta Ylä-Savon aluekehityssäätiö So majoitus Sonkajärven kirkonkylä So palvelukeskus Päsmärinkoski So kota Haapakoski So kota

Jyrkkä So kota, kahvila, ruukkimuseo, majoitus ○○○○○○○○○○○○○○ 62 ○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○ Pohjois-Savon ympäristökeskuksen moniste 16 Paikan nimi kunta käyttötarkoitus valmius 1) Reittilinja D Varpaisjärven kirkonkylä Va palvelukeskus Helvetin kattila Va laavu suunnitteilla Maatilamatkailu Toivo Laak So majoitus Martikkalanmäki So kauppa Hernejärvi Ii metsästysseuran laavu Sonkajärven kirkonkylä So palvelukeskus

Reittilinja E Jyrkkä So kota, kahvila, ruukkimuseo, majoitus Sukeva So palvelukeskus

Reittilinja F Kiuruveden keskusta Kiu palvelukeskus Saviranta Kiu kota Koppeloharju Kiu kyläkauppa Salahmi Vie kauppa, polttoainetta

Reittinlinja H Pulkonkoski Maa kauppa, polttoainetta Kurolanlahti Maa kauppa, polttoainetta Lohtariina Maa majoitusta

1) suunnitteilla tai rakenteilla olevat kohteet ○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○ Pohjois-Savon ympäristökeskuksen moniste 16 ○○○○○○○○○○○○○ 63 Liite 6/2 Ulkoilureittien liitännäisalueet ja palvelupisteet

Nimi kunta käyttötarkoitus valmiusaste

Paavon polku Portaanpään opisto La majoitus, ruokailu Portaanpää La kirkkovenesatama suunnitteilla Nerkoon ratsutalli La ratsastustalli valmis Nerkoon koulu La majoitus, ruokailu valmis Taivalmäki La laavu valmis Petäjämäki La Riistamiesten kota valmis Joentuvan lomamökit La majoitus Väisälän leiripaikka La UPM-kota valmis Anttilan kievari La majoitus Kiikkumäki La näköalatorni rakenteilla Särkilampi La ENSO-kota, sauna suunnnitteilla valmis Nurkkalan kievari La majoitus valmis Kumpuslehto La erätupa valmis Sopenlampi La laavu, uimapaikka valmis Korpimökki La nähtävyys Mäkikylän kylätalo La majoitus, sauna Kommio La kota valmis Pajujärven koulu La majoitus, uimaranta, sauna Lehtimäen kievari La majoitus valmis Lehtimäki La näköalatorni rakenteilla Jokiniemen lomamökit La majoitus, uimaranta Jokiniemi - Käänniniemi La, Ma venekyyti, toisesta suunnasta huutoyhteys suunnitteilla Hujala La villisikatarha, grilli, majoitus suunnitteilla Viitamäki Ma laavu, näköalatorni rakenteilla Koivurannan kievari Ma majoitus suunniteilla Hotinniemi - Roininiemi Ma, La venekyyti suunniteilla Etelä-Onkilahti La kirkkovenesatama suunnitteilla Anttilan kievari La maatilamajoitus Väisälänmäki La kansallismaisema, luontopolku, näköalatorni, kahvila, kota

Paloisvuori - Paavon polku Paloisvuoren ulkoilualue Ii kahvio, kota Saunaniemessä Kiviharjun kylämaja Ii päivätupa valmis Rasinkallio Ii metsästysseuran kota valmis Taivalmäki La eräkämppä valmis Taivalmäki La laavu valmis

Urkin poloku Honkamäki Pie opastaulu Kalliolampi Pie laavu suunnitteilla Pajuskylän kioski Pie kioski Pajuskylä Pie kyläkota, käymälä, jätehuolto, (puuvaja) valmis Kittikiukoisen kalliot Pie nuotiopaikka suunnitteilla Löytyn lohi Pie kioski, kalanongintaa Korkeakoski Maa kioski, nähtävyys Kanjonin kierros Maa laavu, käymälä valmis

Tuovilanlahti Maa retkeilymaja, kyläkauppa ○○○○○○○○○○○○○○ 64 ○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○ Pohjois-Savon ympäristökeskuksen moniste 16 Nimi kunta käyttötarkoitus valmiusaste

Volokinpolku - Huuhkajan kierros Jyrkänkoski So ruukintupa, varauskota, nuotiopaikka valmis Kangaslammin särkät So nuotiopaikka valmis Salminen So nuotiopaikka valmis Haajaistenjärvi So laavu valmis Erä-Holi So laavu valmis Holinmäki So näköalapaikka, pöytä-penkki-yhdistelmä valmis Holinlampi So nuotiopaikka valmis Jussinlampi So autiotupa, nuotiopaikka valmis Särkkä/Itä-Kervinen So nuotiopaikka valmis Susi-Kervinen So laavu valmis Tiilikkajoki, Kukkarolampi So/Rau silta suunnitteilla Iso Ollinjärvi Rau laavu suunnitteilla Tiilikkajoki, Jokisaari Rau, Va silta suunnitteilla Kiukoonlahti Va laavu suunnitteilla Näätähiekka Va leirikeskus, uimaranta rakenteilla Vongankoski Va laavu valmis

Aarnikotkan polku Vieremän kirkonkylä Vie palvelukeskus Pitkäkangas Vie laavu valmis Läsykoski Vie laavu rakenteilla Siltalan Lohi Vie kalastus, ruokailu Katajamäki Vie laavu suunnitteilla Talaskangas Vie metsähallituksen retkeilyreitistö

Sukeva - Talaskangas Tihilänkangas So kota suunnitteilla Viitalampi So laavu suunnitteilla Susilammet Vie nuotiopaikka suunnitteilla Talaskangas Vie metsähallituksen retkeilyreitistö

Paulin taival Susitulli Va kota suunnitteilla

Sodinvuoren ulkoilureitti Lähtöpiste Ii opastaulu, jätehuolto rakenteilla Lehtolanvuori Ii nuotiokehä, pöytä-penkki-yhd. rakenteilla Sodinsuo Ii nuotiokehä, pöytä-penkki-yhd. rakenteilla Keskisuo Ii laavu valmis

Pajunen Ii laavu rakenteilla ○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○ Pohjois-Savon ympäristökeskuksen moniste 16 ○○○○○○○○○○○○○ 65 Liite 6/3 Ratsastusreittien liitännäisalueet ja palvelupisteet

Koljonvirta - Runni - Hingunniemi Koljonvirta Ii leirintäalue, ratsastuskeskus Sikokallio Ii hiihtomaja Kurenpolvi Ii kauppa Kurenpolvi Ii laavu suunnitteilla Kattilalehto Ii laavu suunnitteilla Runni Ii palvelukeskus Luupujoki Kiu nuotiopaikka suunnitteilla Honkaranta Kiu ruokailu, sauna ja majoitusta tilauksesta Hankaniemi kiu kotimuseo Koljonvirta Kiu ratsastustalli, majoitus

Runni-Salahmi Kaijanlampi Ii lintutorni, silta suunnitteilla Konolanmäki Vie majoitus Salahmi Vie ratsastustalli

Koljonvirran kierros Koljonvirta Ii leirintäalue, ratsastuskeskus Sikokallio Ii hiihtomaja Kurenpolvi Ii kauppa Kurenpolvi Ii laavu suunnitteilla Haajainen Vie majoitusta tilauksesta Tervalampi Ii kota suunnitteilla Keskimmäinen Ii laavu, lintutorni suunnitteilla

Lekon polku Koljonvirta Kiu ratsastustalli, majoitus Pirttimäki Kiu laavu suunnitteilla Rasinmäki Kiu metsästysseuran kota Honkaranta Kiu ruokailu, sauna ja majoitusta tilauksesta

Hankaniemi Kiu kotimuseo ○○○○○○○○○○○○○○ 66 ○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○ Pohjois-Savon ympäristökeskuksen moniste 16 ○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○ Pohjois-Savon ympäristökeskuksen moniste 16 ○○○○○○○○○○○○○ 67 Liite 8/1 Paavon polun reittiselostus

Kartat: opaskartta 1:100 000 peruskarttalehdet nro 3332 05 - 33332 12

Käyttömuodot

Reitti soveltuu kesällä patikointiin sekä ratsastukseen ja maastopyöräilyyn ja talvella hiihtoon. Talvireitti poikkeaa joiltain osin kesäreitistä. Moottorikelkkailu rei- tillä on kielletty.

Opasteet ja merkintä

Reitin aloituspisteeseen Portaanpäähän sekä keskeisimpiin pisteisiin sijoitetaan opastaulut, joissa on reittikartta sekä ohjeita reitin kiertämiseen. Reitti on merkitty maastoon reilun metrin korkuisilla tolpilla, joissa on vaeltajaa esittävä sinivalkoinen pienoismerkki. Merkit on sijoitettu siten, että merkiltä toiselle on näköyh- teys. Tienristeyksiin ja muihin paikkoihin, joissa on eksymisen vaaraa, on asennet- tu nuolella varustettu pienoisviitta (PP), joka osoittaa reitin kulun. Taukopaikoille sekä reitin päätepisteisiin sijoitetaan paikanmerkit sekä lähimpiä kohteita esittä- vät viitat varustettuna etäisyysmerkinnällä.

Reitin kuvaus

Paavo Ruotsalaisen mukaan nimetty reitti kulkee Lapinlahden kulttuurimaisemis- sa yhdistäen kunnan kaikki kylät saman reitin varrelle. Reitti on pääosin linjattu olemassa olevia polkuja, kärryteitä ja pieniä kyläteitä pitkin. Reitin varrella on useita mäkiä ja näköalapaikkoja, joista voi ihailla pohjoissavolaisia maisemia viljelyksineen ja järvenselkineen sekä runsaasti tauko- ja yöpymispaikkoja. Reitin varrella on kaikkiaan seitsemän mäkeä, jotka ovat yli 150 m korkeudella merenpinnasta. Hiihtäjiä ajatellen reittiä ei ole viety kaikkien mäkien kautta, mutta halukkaat on toki ohjattu viitoin niiden päälle. Koko reitin pituus on 140 km, mutta sitä voi kiertää myös osissa.

Reitin kiertämisen voi aloittaa Lapinlahdelta Portaanpään kristilliseltä opistolta, josta reitti kulkee kirkonkylän ja Viitostien välissä olevan harjun kautta Saaristo- tielle. Sieltä voi jatkaa joko länteen kohti Väisälänmäkeä tai pohjoiseen Nerkoon suuntaan. Nerkoolle mentäessä kuljetaan lyhyt matka pääteitä pitkin, jonka jäl- keen reitti jatkuu Viitostien länsipuolta pieniä kyläteitä ja polkuja pitkin Nerkoon koululle. Koululla toimii kesäaikana retkeilymaja ja siellä on myös ruokailumah- dollisuus.

Nerkoolta reitti kääntyy koilliseen kohti Rautavuorea ja Taivalmäkeä. Pienen Tai- valmäen juurelle on rakennettu laavu. Sieltä matka jatkuu Nerkoon riistamiesten kodan, Joenmutkan tupien (majoitusta) ja Lakkasuon kautta Lehtomäelle, jonne on rakennettu laavu. Lehtomäeltä reitti kulkee Väisälän leiripaikalle, jossa on kota. Sieltä jatketaan viljelysmaisemien halki kärry- ja kyläteitä pitkin Horsmanmäkeen ja edelleen Peltomäen kautta Kiikkumäkeen, jossa on reitin korkein kohta, 223 metriä merenpinnan yläpuolella. Välille jää majoituspalveluja tarjoava Anttilan kievari. Kiikkumäen päälle rakennetaan kesällä 1999 näköalatorni, josta voi ihailla

pohjoissavolaisia viljelysmaisemia. ○○○○○○○○○○○○○○ 68 ○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○ Pohjois-Savon ympäristökeskuksen moniste 16 Kiikkumäeltä polku etenee Rokualle, jossa voi pysähtyä Särkilammen rantaan ra- kennetulle kodalle, ja sieltä edelleen kyläteitä pitkin Nurkkalan kievariin, jossa on majoitus- ja saunomismahdollisuus. Tämän jälkeen edetään Pitkämäen, Romon- mäen ja Saarismäen kautta Mäkikylän koululle. Välille jää myös Sopenlammen uimapaikka ja laavu sekä alkeellinen Korpimökki. Mäkikylän koululla on sauno- mis- ja yöpymismahdollisuus.

Mäkikylästä jatketaan polkuja ja kärryteitä pitkin Vasamamäkeen ja Kommion laavulle ja sieltä edelleen Pajujärven koululle, jossa voi kesäisin yöpyä, saunoa ja uida. Koulun jälkeen kuljetaan hetki valtatien tuntumassa, jonka jälkeen matka jatkuu viitostien länsipuolta pieniä kylä- ja kärryteitä pitkin Alapitkän suuntaan Lehtimäelle. Lehtimäessä voi tulevaisuudessa ihailla maisemia mäen harjalle ra- kennettavasta näköalatornista. Mäen rinteessä on historiallinen ristikivi ja mui- naisesta merenrannasta merkkinä olevia kivijatoja ja rantakivikoita. Lehtimäen kievarissa on majoitusmahdollisuus.

Lehtimäeltä reitti kulkee länteen Naarvanlahteen, jossa on Jokiniemen lomamök- kiyritys ja upeat Venäinniemen hiekkarannat. Naarvanlahdesta jatketaan vene- kyydillä noin kilometrin levyisen salmen yli Käänninniemeen. Toisesta suunnasta kyyti järjestyy etukäteisvarauksella. Käänninniemestä matka jatkuu Hujalan vil- lisikatarhan ja Kolmikannan kautta Kuivaniemeen. Välille jää Viitamäki, jonka päälle on suunniteltu näköalatorni sekä laavu. Kuivaniemestä jatketaan venekyydillä Väi- sälänmäen eteläpuolelle Roininniemeen.

Väisälänmäki on valittu yhdeksi Suomen 17 kansallismaisemasta ainoana Pohjois- Savossa. Kansallismaisemaan voi tutustua esimerkiksi kiertämällä mäen laelle ra- kennetun luontopolun, jonka varrella on mm. näköalatorni sekä kaskikulttuuria esittelevä nauriskaski. Väisälänmäeltä reitti jatkuu joko kirkkoveneellä tai Saaris- totietä pitkin kohti Lapinlahden kirkonkylää. Talvireitti kulkee Paasiselän poikki Akkalansalmen pohjoispuolelle ja sieltä edelleen jäitä myöten Portaanpäähän.

Taukopaikat

Reitin varrelle on rakennettu useita taukopaikkoja, joissa on laavu tai kota sekä käymälä ja jätehuolto. Majoituspalveluja tarjoavia kievareita ja retkeilymajoja on

15 - 20 km välein. Reitin taukopaikat ja palvelupisteet on lueteltu liitteessä 6/2. ○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○ Pohjois-Savon ympäristökeskuksen moniste 16 ○○○○○○○○○○○○○ 69 Liite 8/2 Volokinpolun reittiselostus

Kartat: peruskarttalehdet nro 3344 01, 3343 03, 3343 05, 3343 06 reittikartta 1:100 000

Käyttömuodot

Reitti on tarkoitettu jalkaisin tapahtuvaan patikointiin ja vaellukseen sekä umpi- hankihiihtoon. Lisäksi osa reitistä soveltuu maastopyöräilyyn. Moottorikelkkailu reitillä on kielletty.

Opasteet ja merkintä

Reitti on merkitty puihin tai tarkoitusta varten pystytettyihn paaluihin maalatuilla keltaisilla maalimerekeillä. Lisäksi kaikkiin tärkeimpiin risteyspaikkoihin tai muihin paikkohin, joissa on eksymisen vaara, on sijoitettu opasviitat varustettuna etäi- syysmerkinnällä. Reitin molemmissa päissä sekä taukopaikoilla on opastaulut, joissa on reittikartta “olet tässä”-merkinnällä.

Reitin kuvaus

Polku on saanut nimensä Jyrkän maisemissa 1600-luvulla seikkailleesta Volokki (Volotka) Vornasta, johon liittyy joukko tarinoita sissisodista, kätketystä aarteesta ja neidonryöstöistä. Volokki Vorna oli suuri mies ja johtaja, mutta hävisi Uuran ukolle pitkän pakomatkan jälkeen pääsiäisenä 1639. Matin (=etevä mies) arvoni- men saanut Uuran ukko on puolestaan antanut nimensä Haajaisten kaakkoisran- nalla olevalle laavulle. Laavulle pääsee Volokinpolulta Uuranlahden yli pienellä hirsilautalla eli koplukalla.

Volokinpolku kulkee Jyrkältä monien mielenkiintoisten maisemakokonaisuuksien kautta Heinämäkeen. Reitin merkittävin vetovoimatekijä on geologisesti ja maisemallisesti arvokas Uuranholin rotkolaakso. Muutoin reitti kulkee etupäässä normaalien talousmetsien halki, joten varsinaisia aarnimetsiä vaeltaja ei juurikaan pääse ihailemaan. Sen sijaan erämaista tunnelmaa asumattomilla seuduille kulke- valta reitiltä löytyy. Reitin varrella on runsaasti hyvin varusteltuja taukopaikkoja sekä eräkämppä. Reittiä on tarkoitus jatkaa etelään Älänteenjärvelle ja Tiilikkajo- kivarressa kulkevan Huuhkajan kierros -patikkareitille. Tulevaisuudessa reitti voidaan yhdistää myös Tiilikan kansallispuiston polkureitteihin.

Reitin lähtöpisteessä Jyrkänkoskella oli aikoinaan järvimalmiruukki, josta on muis- tona mm. rautaruukin masuunin piippu. Museovirasto on restauroinut aluetta tavoitteena kehittää siitä omaleimainen ja elävä raudanvalmistuksen historiaa esit- televä kohde. Jyrkältä reitti kulkee Kangaslammensärkille, jossa on ensimmäinen tulipaikka, ja edelleen kapeaa ja jyrkkärinteistä harjuselännettä noudatellen kaakkoon kohti Salmisen rannalla olevaa tulipaikkaa. Tämä suoalueita halkova erikoi- nen harjujakso sopii hyvin myös päiväretkeilyalueeksi.

Salmiselta jatketaan ojitettuja suoalueita kierrellen Haajaistenjärven rantaan, jonne on rakennettu laavu. Haataistenjärven kaakkoispäästä reitti jatkuu Uuranholin rotkolaaksoa myötäillen kohti Jussinlammen rantaan rakennettua autiotupaa.

Uuranholin lounaispuolelta kohoaa Uuranmäki, jonka laki on yli 80 metriä rotkon ○○○○○○○○○○○○○○ 70 ○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○ Pohjois-Savon ympäristökeskuksen moniste 16 pohjaa korkeammalla. Mäen päältä avautuu näkymä yli Haataistenjärven ja sen takaisten erämaaseutujen. Natura 2000 suojeluohjelmaankin sisältyvä Uuran rotkolaakso on noin 4 km pitkä yhtenäinen jyrkkäseinäinen kanjoni, jonka pohjalla on soistunutta maastoa ja suolampia. Kanjonin keskivaiheilla Holinlammen rannalla on nuotiopaikka. Jussinlammelta reitti jatkuu harjukumpareita pitkin Ylä- Kervisen nuotiopaikalle ja sieltä edelleen Susi-Kervisen laavulle valmiin reitin pää- tepisteeseen.

Taukopaikat

Reitin taukopaikat on lueteltu liitteessä 6/2. ○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○ Pohjois-Savon ympäristökeskuksen moniste 16 ○○○○○○○○○○○○○ 71 Liite 8/3 Aarnikotkan polun reittiselostus

Kartat: peruskarttalehdet nro 3342 01, 3342 02

Käyttömuodot

Reitti on tarkoitettu jalkaisin tapahtuvaan patikointiin ja maastopyöräilyyn sekä soveltuvin osin myös ratsastukseen. Toistaiseksi reitin loppupään taimikkoon rai- vatut osat Tervahaudankankaasta Ala-Kotvakkojärven rantaan soveltuvat melko huonosti pyöräilyyn, joten pyörällä liikkujan kannatta ajaa tämä osuus alueella kulkevia metsäautoteitä pitkin. Moottorikelkkailu reitillä on kielletty. Ratsain liik- kujien on syytä muistaa, että Talaskankaan luonnonsuojelualueelle ei saa viedä hevosia.

Opasteet ja merkintä

Reitti on merkitty väliaikaisesti puihin maalatuilla punaisilla täplämerkeillä, jotka eivät kuitenkaan ole riittävän näkyviä. Lopullinen merkintä tehdään UPM-Kym- menen aarnikotka-merkein. Merkit sijoitetaan siten, että merkiltä toiselle on nä- köyhteys. Reitin alku- ja loppupisteisiin urheilukentän laidalle ja Siltalan lohelle asennetaan opastaulut , joissa on mm. kartta reitistä sekä opasviitat varustettuna etäisyysmerkinnällä. Kun reitin jatko Talaskankaalle valmistuu, myös sinne laite- taan opastaulu.

Reitin kuvaus

Reitti lähtee Vieremän urheilukentän laidalta, josta se suuntaa pururataa pitkin kohti pohjoista. Noin kilometrin matkan jälkeen reitti haarautuu pururadalta ja jatkuu hyväkuntoisia polkuja ja kärryteitä Pikku Pöytämäen laen kautta Pöytämä- en kylälle. Kuorejärvenniityn lähistöllä on muualla jo harvinaisia vanhoja nauris- kuoppia, joille kannattaa tehdä polulta opastus.

Pöytämäen kylältä reitti jatkuu kylä- ja kärryteitä myöten pohjoiseen Pitkäkan- kaan tulipaikalle, jonne on rakennettu laavu sekä käymälä ja jätepiste. Paikalta on hyvät näköalat, mutta hankaluutena on vedenottomahdollisuuden puuttuminen. Sammutusvettä on tarkoitus kerätä sadevedestä. Taukopaikalta reitti jatkuu hak- kuuaukean yli kärry- ja kyläteitä sekä ajouria ja polkuja pitkin Miilukankaan ja Riihilammen kautta Kotvakkojokivarteen suunnitellulle Läsykankaan taukopai- kalle. Vanhassa kuusimetsässä sijaitseva taukopaikka palvelee patikoijien lisäksi metsässä liikkuvia metsästäjiä.

Kotvakkojoen taukopaikalta reitti jatkuu metsäautoteitä ja taimikkoon raivattuja polku-uria myöten Tervahaudankankaalle ja edelleen Pienen Mäkijärven puron yli Polvimaankankaalle ja Ala-Kotvakkojärven itärantaa Siltalan lohelle, jonne valmis reittiura päättyy.

Taukopaikat

Pitkäkankaan laavu: Pitkäkankaan kallioille on rakennettu viime talvena laavu, puuvaja ja kompostoiva käymälä. Koska paikalla ei ole vedenottomahdollisuutta, kerätään sadevettä sammutusvedeksi.

Läsykankaan laavu: Kotvakkojoen varteen Riihikosken tuntumaan rakennetaan

laavu sekä kompostoiva käymälä. ○○○○○○○○○○○○○○ 72 ○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○ Pohjois-Savon ympäristökeskuksen moniste 16 ○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○ Pohjois-Savon ympäristökeskuksen moniste 16 ○○○○○○○○○○○○○ 73 ○○○○○○○○○○○○○○ 74 ○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○ Pohjois-Savon ympäristökeskuksen moniste 16 ULKOILUREITIN KÄYTTÖOIKEUSSOPIMUS

Ulkoilureitin ylläpitäjä

Nimi ______Osoite ______Yhteyshenkilö ______

Maanomistaja:

Nimi ______Osoite ______Tilan nimi ______Rno ______Kunta ______Kylä ______

Yllä mainittu ulkoilureitin ylläpitäjä ja maanomistaja ovat tehneet keskenään seuraavan sopimuksen ulkoilulain (606/1973) mukaisen ulkoilureitin perustamisesta, ylläpitämisestä ja tästä aiheutuvien korvauksien maksamisesta.

1. Ulkoilureitti on tarkoitettu jalkaisin, ratsain, maastopyörällä tai hiihtäen (tarpeeton yliviivataan) tapahtuvaa liikkumista varten. Ulkoilureitin ylläpitäjällä on oikeus käyttää reitillä moottorikelkkaa tai muuta kevyttä ajoneuvoa ainoastaan reitin välttämättömään hoitoon ja kunnossapitoon.

2. Sopimus koskee liitteenä olevaan karttaan merkittyä ulkoilureitin aluetta vähäisine liitännäisalueineen. Varsinaiseen uraan kuulumattomista levähdys-, huolto- ym. paikoista sovitaan erikseen.

3. Ulkoilureitin reittiuran leveys on kaksi (2) metriä ja raivattava korkeus kolme (3) metriä. Reitin pituus tilan alueella on ______metriä.

4. Ulkoilureitin pitäjällä on oikeus poistaa reitin edellyttämältä alueelta kaikki puut, pensaat ja oksat sekä merkitä reitin kulku asianmukaisesti puita vahingoittamatta. Ulkoilureitin pitäjällä on myös oikeus raivata reitin alueelta kaikki reitin käyttöä haittaavat kivet ja kannot.

Ulkoilureitin pitäjällä on oikeus omalla kustannuksellaan rakentaa reitin käyttämisen edellyttämät rakenteet kuten rummut ja sillat sekä avata reitillä oleviin aitoihin kulkemista varten tarvittava aukko edellyttäen, että se varustetaan portilla tai veräjällä.

5. Ulkoilureitin kunnossapidosta sekä siisteydestä ja jätehuollosta huolehtii reitin ylläpitäjä

omalla kustannuksellaan. ○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○ Pohjois-Savon ympäristökeskuksen moniste 16 ○○○○○○○○○○○○○ 75 6. Maanomistajalla on oikeus ennalta sovittuaan reitin pitäjän kanssa liikkua reittialueella maa- ja metsätalouskoneilla, mikäli se on välttämätöntä tilan töiden tekemiseksi. Toimenpiteistä, jotka saattavat haitata tai vaikeuttaa reitin käyttöä, on ilmoitettava reitin pitäjälle viimeistään seitsemän (7) vuorokautta aikaisemmin. Ilmoituksen jälkeen vastuu reitin turvallisuudesta on reitin pitäjällä.

7. Reitin pitäjä maksaa reitin rakentamisesta ja pitämisestä aiheutuvista haitoista maanomistajalle kertakaikkisena korvauksena 0,25 mk/m2. Korvauksen suuruus tilalta on:

Reitin pituus tilalla ____ m x reittiuran leveys ____m x 0,25 mk/m2 = ______mk.

8. Reitin ylläpitäjällä on oikeus siirtää tästä sopimuksesta johtuvat oikeudet kolmannelle osapuolelle kuultuaan ensin maanomistajaa.

9. Tämä sopimus tulee voimaan heti, kun se on allekirjoitettu ja se on voimassa siihen saakka, kunnes ulkoilureitti poistetaan käytöstä.

Mikäli olosuhteissa tapahtuu oleellisia muutoksia, jotka vaikeuttavat reitin käyttöä, voidaan sen sijaintia muuttaa yhteisellä sopimuksella.

Tämä sopimus voidaan irtisanoa, mikäli toinen sopimusosapuoli syyllistyy sopimuksen olennaiseen rikkomiseen. Irtisanomisaika on kuusi (6) kuukautta.

Kun reitti sopimuksen jälkeen poistuu käytöstä, reitin ylläpitäjä palauttaa reittialueen ennalleen kuuden (6) kuukauden kuluessa sopimuksen päättymisestä

Tätä sopimusta on tehty kaksi (2) yhtäpitävää kappaletta; yksi maanomistajalle ja yksi reitin pitäjälle.

Paikka ja aika

______ssa ______kuun _____päivänä 19__

Maanomistajan puolesta

______nimen selvennys

Reitin pitäjän ______puolesta

______nimen selvennys nimen selvennys virka-asema virka-asema

Todistavat

______

nimen selvennys nimen selvennys ○○○○○○○○○○○○○○ 76 ○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○ Pohjois-Savon ympäristökeskuksen moniste 16 MONIKÄYTTÖREITIN KÄYTTÖOIKEUSSOPIMUS

MONIKÄYTTÖREITIN PITÄJÄ

Nimi ______

Osoite ______

______

Yhteyshenkilö ______

Yhteystiedot ______

______

MAANOMISTAJA / MAANOMISTAJAT

Nimi ______

______

Osoite ______

______

Tilatiedot

Tilan nimi Rno ______

Kunta Kylä ______

Yhteystiedot ______

______

Karttalehti ______○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○ Pohjois-Savon ympäristökeskuksen moniste 16 ○○○○○○○○○○○○○ 77 Sopimusosapuolet ovat tehneet vapaaehtoisen monikäyttöreitin käyttöoikeussopimuksen seuraavin ehdoin:

1§ Maanomistaja luovuttaa pysyvän käyttöoikeuden reitin pitäjälle oheisessa liitekartassa ilmenevään monikäyttöreittiin. Talvella monikäyttöreitti on maastoliikennelain (1710/95) tarkoittama maanomistajan ja reitin pitäjän välisellä kirjallisella sopimuksella perustettava moottorikelkkailureitti. Kesällä monikäyttöreitin käyttö- muotoja ovat soveltuvin osin maastoratsastus ja -pyöräily sekä patikointi. Varsinaiseen uraan kuulumattomien levähdys- ja huoltopaikkojen ym. liitännäisalueiden luovuttamisesta sovitaan erillisillä sopimuksilla.

2§ Monikäyttöreitillä hoito- ja huoltotoimenpiteiden vaatiman moottorikäyttöisen ajokaluston käyttö on sallittu ympäri vuoden. Muun moottorikäyttöisen ajokaluston käytöstä kesäaikana on sovittava erikseen. Talvella monikäyttöreitillä saa käyttää moottorikäyttöisistä kulkuvälineistä edellä mainitun kaluston lisäksi vain moottorikelkkaa.

3§ Reitin perustamisehdot (liitteenä ohjeellisia rakennekuvia):

Monikäyttöreitin uran leveys on tilan metsäosuuksilla keskimäärin viisi (5) metriä sekä pelto- ja joutomaaosuuksilla kolme (3) metriä. Raivattava korkeus on noin kolme (3)metriä. Tilalla metsämaa- osuuden pituus on ______( ) metriä ja pelto- ja taimikko-osuuden pituus ______( ) metriä.

Reittiura merkitään kartalle ja maastoon reitin pitäjän toimesta.

Reitin pitäjällä on oikeus:

a. Poistaa reitiltä puut, puun taimet ja pensaat, haudata kivet ja kannot sekä kuljettaa reitiltä poistettava puusto, mikä jää reitin pitäjän / maanomistajan omistukseen, lähimmän tien varteen.

b. Merkitä reitti reittialueelle sijoitettavin opastein.

c. Käyttää koneita kivien ja kantojen raivauksessa ja maapohjan tasoituksessa.

d. Rakentaa omalla kustannuksellaan reitin kulkukelpoisuuden edellyttämät rakenteet, kuten rummut ja sillat ja avata aitoihin tarvittavat kulkuaukot. Avattu kulkuaukko on varustettava portilla tai veräjällä. Reitin pitäjä vastaa rakenteiden kunnossapidosta siten kuin maastoliikennelaissa säädetään.

4§ Reitin pitäjä huolehtii monikäyttöreitin siisteydestä jätelain (1072/93) vaatimusten mukaisesti.

5§ Maanomistajalla on oikeus ennalta sovittuaan reitin pitäjän kanssa liikkua reittialueella maa- ja metsätalouskoneilla, mikäli se on

välttämätöntä tilan töiden tekemiseksi. ○○○○○○○○○○○○○○ 78 ○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○ Pohjois-Savon ympäristökeskuksen moniste 16 Toimenpiteistä, jotka saattavat haitata reitin käyttöä tai vaarantaa yleistä turvallisuutta, on ilmoitettava reitin pitäjälle viimeistään seitsemän (7) vuorokautta aikaisemmin. Ilmoituksen jälkeen vastuu reitin turvallisuudesta merkinnän osalta on reitin pitäjällä.

Maanomistajan toimenpiteistä reitin rakenteille mahdollisesti aiheutuvien haittojen ennallistamisesta ja ennallistamiskustannuksista vastaa maanomistaja.

6§ Korvaukset maapohjasta:

Kertakaikkisena korvauksena reitin pitäjä maksaa kiinteistön omistajalle maapohjasta seuraavan luokittelun mukaan:

- pelto ja taimikko 5.000,00 mk/ha - metsämaa 1.700,00 mk/ha - joutomaa 100 mk/tila

Korvaukset maksetaan ennen reitin rakentamisen aloittamista.

7§ Tästä sopimuksesta on informoitava myöhempiä kiinteistön omistajia ja haltijoita. Samoin maanomistajan on huolehdittava siitä, että kiinteistön tai sen monikäyttöreittiä koskevan osan vuokramies tai muu haltija saa tiedon reittisopimuksesta ja sitoutuu sitä noudattamaan.

8§ Sopimus tulee voimaan heti, kun se on molemmin puolin allekirjoitettu ja on voimassa kuten 1§:ssä on mainittu. Sopimus raukeaa, mikäli sopimuksen mukaisia korvauksia maapohjan käyttöoikeudesta ei ole maksettu viiden (5) vuoden kuluessa sopimuksen voimaantulopäivästä. Tämä sopimus on irtisanottavissa, mikäli toinen osapuoli syyllistyy oleelliseen sopimusrikkomukseen. Irtisanomisaika on kuusi (6) kuukautta.

9§ Reitin pitäjällä on oikeus siirtää tästä sopimuksesta johtuvat oikeutensa ja velvollisuutensa kolmannelle osapuolelle. Tällöin reitin pitäjän on varattava maanomistajalle oikeus tulla kuulluksi.

10§ Jos olosuhteissa tapahtuu muutoksia, jotka vaikeuttavat monikäyttö- reitin tai tilan käyttöä, reitin sijaintia voidaan muuttaa tai se voidaan lakkauttaa sopimusosapuolten yhteisellä kirjallisella sopimuksella.

11§ Kun monikäyttöreitti on poistettu käytöstä, reitin pitäjällä on velvollisuus ennallistaa reittialue poistamalla reitistöön liittyvät rakenteet alueelta, mikäli maanomistaja sitä vaatii. Reitin pitäjä vastaa ennallistamistyöstä ja -kustannuksista. Ennallistaminen on saatettava loppuun kuuden (6) kuukauden kuluessa reitin käytöstä poistamisen jälkeen.

12§ Reitin pitäjä ja maanomistaja ovat edellä mainitun lisäksi sopineet: ______

______○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○ Pohjois-Savon ympäristökeskuksen moniste 16 ○○○○○○○○○○○○○ 79 13§ Tätä sopimusta on tehty kaksi (2) yhtäpitävää kappaletta: yksi kiinteistön omistajalle ja yksi reitin pitäjälle.

ALLEKIRJOITUKSET

Reitin pitäjän ______puolesta

_____päivänä ______kuuta 199__.

______KUNNANHALLITUS

______Nimi Nimi Virka-asema Virka-asema

Maanomistaja/maanomistajan puolesta

_____päivänä ______kuuta 199__.

______Nimi

Todistavat

______Nimi Nimi

LIITTEET Kartta Korvauslaskelma

Ohjeellisia rakennekuvia ○○○○○○○○○○○○○○ 80 ○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○ Pohjois-Savon ympäristökeskuksen moniste 16