84 ORNIs FENNICA Vol. 45, 1968

SATAKIELEN SEKÄ LOCUSTELLA- JA ACROCEPHALUS-LAJIEN ESIINTYMISESTÄ ITÄ-HÄMEESSÄ

REINO NIEMI

Varsinainen tutkimusalue käsittää seu- kesäkuun loppuun yhteensä 26 . Näiden raavat kunnat Päijänteen itä- ja etelä- keskipituus on ollut 95 km (ääriarvot puolella : Heinola, Heinolan mlk, Sysmä, 45 ja 150 km) . Autotakseerauksia on Hartola ja . Etelässä on luonnol- tehty kaksi käyttäen pääpiirtein PAATELA lisena rajana Sisempi Salpausselkä ja poh- & KAI LAn (1960) metodia, jolloin reit- joisessa karut pitäjät Luhanka, Joutsa ja tien pituudet ovat olleet 120 ja 240 km . . Alue kuuluu huomattavalta Retkistä, jotka kaikki on suoritettu Hei- osalta yhteen Etelä-Suomen lehtokeskuk- nolasta tai Hartolasta käsin yleensä suu- sista, jolle ovat tyypillisiä runsaan karta- rimpien ja viljavimpien kylien ja asutus- noasutuksen ympärille syntyneet kylät. taajamien kautta, 2/ on suuntautunut Tähän välittömästi rajoittuvalta reuna- Heinolan mlk :aan ja Sysmään ja 1/4 Har- alueelta on täydentäviä yksittäishavain- tolaan. Reuna-alueen pitäjiin on tehty toja Pertunmaan, Nastolan ja Hollolan 1-4 retkeä. sekä Pohjois-Kymenlaaksossa Iitin, Jaa- lan ja Valkealan pitäjistä sekä Kuusan- Luscinia luscinia kosken kauppalasta. Tutkimusalueen Satakielihavainnot tutkimusalueelta on maapinta-ala on noin 3200 km', josta esitetty pitäjittäin taulukossa 1 . Lisäksi reunapitäjien osuus on 800 km'. on vuodelta 1967 havainto Pertunmaan Kirjoituksen pohjana ovat kaikki Kuortista . Neljän viime vuoden tilanne tiedossani olevat satakieli-, Locustella- kuvannee melko tarkoin lajin runsautta ja Acrocephalus-löydöt tutkimusalueelta Itä-Hämeessä . Ennen vuotta 1964 tehdyt 1950-luvulta lähtien. Ruokokerttusta ei havainnot ovat enemmän tai vähemmän ole käsitelty tässä yhteydessä . Aineiston satunnaisia puutteellisen maaseuturetkei- rungon muodostavat Reijo Erolan, Eero lyn vuoksi. Kevätmuutto on alkanut kes- Hietasen ja Pekka Pakarisen sekä tekijän kimäärin 19.5. (8 havaintovuotta), var- havainnot vuosina 1960-67. Havaintoja haisin havainto on tehty 12 .5.1963 on lisäksi seuraavilta henkilöiltä Heino- Asikkalan Urajärvellä ja myöhäisin 30.5. lasta: A. Bosley, K. Häkkinen, J. Kokko, Havainnot laulavista koiraista päättyvät A. Laaksonen, U. Laine, J. Patomäki, neljää lukuunottamatta ennen 20.6. To- H. Roiha, M. Siren, T. ja V. Tuovinen dellisia satakielitihentymiä ovat Sysmän sekä Hartolasta ja Sysmästä: L. Kahan- Nuoramoinen (1964-67 yht. 11 d d' ) pää, P. Rahkila ja H. Salo. Kiitän ha- ja Kirkonkylä sekä Hartolan Kirkkola ja vaintojen luovuttajia sekä LuK Pekka Kalho. Nämä alueet ovat vanhinta kult- Pakarista, joka on ystävällisesti tarkas- tuuriseutua. tanut käsikirjoituksen ja tehnyt sen suh- teen arvokkaita huomautuksia. Locustella naevia Yölaulajien laskemiseksi on vuodesta Pensassirkkalintuhavainnot on esitetty 1964 lähtien suoritettu pitkänmatkan taulukossa 2. Lisäksi on vuodelta 1966 polkupyöräretkiä toukokuun puolivälistä havainto Hollolan Kalliolasta ja 1967 Reino Nurmi: Yölaulajien esiintyminen Itä-Hämeessä 85

TAULUKKO 1. Satakielen (Luscinia luscinia) esiintyminen Itä-Hämeessä 1957-67 . TABLE 1. Observations on the Thrush Nightingale in Eastern Häme 1957 through 1967.

Pitäjä 1957 1960 1961 1962 1963 1964 1965 1966 1967 Yht . Commune Total

Asikkala 1 3 3 7 Hartola 2 2 2 6 6 18 Heinola 1 1 1 4 1 1 1 10 Heinolan mlk. 4 1 2 2 1 10 Sysmä 3 5 7 5 20 Yht. 1 4 1 1 _ 4 14 10 18 12 65 Total

Jaalasta Kimolan kanavalta sekä Iitin rilleen 26 .5 ., siirtyi 10 .6 . runsaaksi vii- kirkonkylästä . Kevätmuutto on alkanut koksi tiheään puronvarsipajukkoon 150 keskimäärin 26.5. (10 havaintovuotta), m päähän (eri d' ?) ja palasi tämän jäl- varhaisin havainto on tehty Heinolan keen alkuperäiselle alueelle . Mainitta- Maitiaislahdella 15 .5 .1962 ja myöhäisin koon, että koiraan laulu lakkasi 27 . 6 . 10. 6. Viimeinen havainto laulavasta koi- ja alkoi uudelleen 16 .7 . jatkuen innok- raasta on Asikkalan Vähä-Äiniöstä 9 . 8. kaana viikon ajan . Pensassirkkalinnun 1964 (LAINE 1965) . Heinolan pensas- varsinainen levittäytyminen Itä-Hämee- sirkkalintuhavainnot ovat keskittyneet seen on todettavissa vuodesta 1962 läh- pääasiallisesti Maitiaislahdelle ja sen ym- tien, vaikka otetaan retkeilyintensiteetin päristöön noin 1 km2 :n alueelle . Tällä kasvukin huomioon . 0,5 km leveällä pohjois-eteläsuuntaisella kaistalla oli kesällä 1963 yhteensä 8 lin- Locustella fluviatilis tua (4 yhtäaikaa), jolloin koiraiden kes- kietäisyys oli 350 m (ääriarvot 70 ja Viitasirkkalinnusta on tehty yhteensä 12 1000 m) . Vastaavanlaista ryhmäesiinty- havaintoa : mää ei ole tämän jälkeen todettu. Tär- 1962 on 2 havaintoa (EROLA, HIE- keimmät tapaamispaikat ovat Heinolan TANEN, PAKARINEN & TUOVINEN mlk:ssa Kirkonkylä ja Lusi, Hartolassa 1963) . Kirkkola sekä Asikkalassa Pyhäjärvi ja 1964 on 3 havaintoa : 14 .6 . Asikkala, Vähä-Äiniö . Löydöistä 2/3 on Heinolasta Särkijärvi, 1 d Mustjärven N-osan ran- ja Sysmästä ja samoin 2/3 on ajanjaksolta tapajukossa ja heinikossa ; 18-22 .6 . ennen 20. 6. Laulun yhtäkkinen loppu- Sysmä, Nuoramoinen, innokkaasti laula- minen useissa näistä tapauksista viitan- va d Nordenlundin kartanon vieressä nee pesimiseen (vrt . ERIKSSON 1965) . noin 0,5 m korkeassa mesiangervokas- Ensimmäinen varma pesintä todettiin vustossa ; 5 . 7 . Heinolan mlk, Nyynäis- kesällä 1967, jolloin Maitiaislahden pel- ten , katkonaisesti laulava d' poh- toaukealla oli 16 .7. leppää ja koivua jukan harvahkosti nuorta pajua, koivua ja kasvavassa metsäsaarekkeessa pensassirk- leppää kasvasassa vesijättösaarekkeessa . kalintupari sekä ainakin 2 juv. yksilöä. 1965 on 1 havainto : 28 .6 . Heinolan Poikaset oleskelivat aluskasvillisuuden mlk, Lusi, katkonaisesti laulava ö' Vi- (Filipendula, Cirsium) seassa, vanhem- huenjärven rantalepikossa . mat ylempänä puissa varoitellen punarin- 1966 on 3 havaintoa : 10-24 .6 . Sys- tamaisesti tik-tik.-tik. Koiras saapui revii- mä, Nuoramoinen, Kalhon tienhaarassa 86 ORNIS FENNICA Vol. 45, 1968

TAULUKKO 2. Pensassirkkalinnun (Locustella naevia) esiintyminen Itä-Hämeessä 1954-1967. TABLE 2. Observations on the Grasshopper Warbler in Eastern Häme 1954 through 1967.

Pitäjä 1954 1956 1958 1959 1960 1961 1962 1963 1964 1965 1966 1967 Yht. Commune Total Asikkala 1 1 3 1 6 Hartola 1 3 1 5 Heinola 1 1 4 9 4 1 2 1 23 Heinolan mlk. 1 1 1 1 2 6 Sysmä 4 2 5 1 12 Yht. 1 1 1 1 1 0 4 12 11 3 12 5 52 Total

1 a pienen niityn keskellä olevassa lep- 1964 on 2 havaintoa : 5-20.6. Hei- päpensaikossa. Lintu lauloi useimmiten nola, Tommola, 1 a Pekanpuiston noin näkyvästi 5-6 m korkeudella puun lat- 1 m korkeassa nokkos-mesiangervokas- vassa, josta siirtyi vasta häirittynä alem- vustossa sekä paju- ja leppävesaikossa . maksi: 10.6 . , Ruuhijärvi, 1 d' . Parin päivän kuluttua paikalle ilmestyi kansakoulun lähellä olevan umpeutuvan ? , jolloin koiraan lauluinto laimeni. Pe- pikkulammen rantapensastossa, 10.6. sintä jäi valitettavasti varmistamatta Nastola, Uusikylä, 1 d Sylvöjärven S- pesä- tai poikaishavainnolla ; 20 .6 . Hei- puolella olevalla pajukkoisella ja ruohoi- nola, Tommola, Syvälahdentie, 1 ö' pa- sella vesijattöalueella . jukkoisessa lepikössa lähellä Maitiaislah- 1967 on 3 havaintoa : 2-17 .6. Sys- den rantaa. mä, Nuoramoinen, 1 a Nordenlundin 1965 on 3 havaintoa, kaikki Heinolan kartanon luona samalla paikalla kuin kaupungin alueella: 7-9 .6 . Voudinlahti, kesällä 1964. Lintua ei kuultu enää 1 d rantakoivikossa olevassa pajupen- 25 . 6 .; 3. 6. Heinola, Maitiaislahti, 1 d' sastossa; 8-19.6. Asema, 1 d' varasto- peltoaukean reunalepikossa ; 8-10.6. alueella tiheässä yksinäisessä terttuselja- Heinola, Tommola, 1 d' Pekanpuiston pensastossa; 18 .6 . Maitiaislahti, 1 a pajukossa . Koiras lauloi myös 4 m kor- 1-1,5 m korkeaa nokkosta kasvavassa keudella haavan alaoksilla sekä viereises- hylätyssä omenatarhassa. sä heinäpellossa . Kahdessa viimeksi mai- 1966 on 3 havaintoa : 10-13.6. Nas- nitussa tapauksessa laulun nopea loppu- tola, Pyhäntaka, 1 d' kostealla pensas- minen saattaa viitata pesimiseen (vrt. alueella valtatien varressa; 14.6. Heino- ERIKSSON 1965), mikä jäi kuitenkin tut- la, Jyränkö, 1 ö' Tamppilahdenkatu ; kimatta. 21-24.6. Hartola, Kalhon kartano, 1 d' matalassa leppä-vadelmapensastossa piha- Acrocephalus palustris alueen tuntumassa. Luhtakerttusesta on tehty yhteensä 15 1967 on 4 havaintoa : 4-10 .6 . Harto- havaintoa ; yhdessä tapauksessa kyseessä lan kk, Vanhapappila, 1 d' Tainion vir- oli todennäköinen pesintä. ran rantapensaikossa; 10-20 .6 . Heino- 1962 on 2 havaintoa (EROLA, HIETA- lan mlk, Tuusjärvi, 1 d' pihapuutarhas- NEN, PAKARINEN & TUOVINEN 1963) . sa ; 11 .6. Heinola, Kippasuon kaatopaik- 1963 on 1 havainto : 30 .5 . Heinola, ka, 1 d' vadelmapensastossa; 17 .6. Kuu- 1 d' Tommolanaukion lepikkoisessa koi- sankoski, Voikkaan silta, 1 d' Kymijoen vikossa. rantapensaikossa.

Reino Nurmi: Yölaulajien esiintyminen Itä-Hämeessä 87

TAULUKKO 3. 'Viitakerttusen (Acrocephalus dumetorum) esiintyminen Itä-Hämeessä 1961-67. TABLE 3. Observations on the Blyth's Reed Warbler in Eastern Häme 1961 through 1967.

Pitäjä 1961 1962 1963 1964 1965 1966 1967 Yht. Commune Total

Asikkala 2 2 Hartola 1 1 2 Heinola 4 2 13 8 _ 5 3 1 36 Heinolan mlk. 1 1 1 1 1 2 7 Sysmä 3 3 2 8 Yht. 5 3 14 12 6 11 4 55

Acrocephalus dumetorum tutkittu, mutta koska löydöistä 3/4 si- joittuu ajanjaksolle ennen 20 .6., viitan- Viitakerttushavainnot on esitetty taulu- nee tämä samoin perustein kuin pensas- kossa 3 . Lisäksi on vuodelta 1967 ha- sirkkalinnulla lajin säännölliseen perimi- vainnot Nastolan Uusikylästä, jaalan seen Itä-Hämeessä. Pyörylästä ja Valkealan Oravalasta . Vii- takerttusen ekspansio Itä-Hämeeseen lie- Huomioita laulusta ja biotoopista nee alkanut 1950-luvun loppuvuosina, sillä Heinolan mlk :n Vanha-Taipaleesta Kaikkien tässä käsiteltyjen lajien on to- on kaksi Acrocephalus dumetorum vel dettu laulavan myös päivällä, joskin lau- A. palustris tapausta : 17 .5 .1959 ja ke- lu on silloin vaimeampaa ja katkonaista. säkuussa 1960 1 d' . Kevätmuutto on Tyypillisimpiä yölaulajia ovat satakieli alkanut keskimäärin 30 .5 . (7 havainto- ja pensassirkkalintu (vrt. HOLOPAINEN, vuotta), varhaisin havainto on tehty KANTONEN & SORJONEN 1967) . Näistä Heinolassa 18.5.1963 ja myöhäisin 5.6 . jälkimmäisen on havaittu laulavan kaksi Viimeiset havainnot laulavista koiraista kertaa aamulla klo 8 ja kolmessa tapauk- ovat Heinolasta 10.7.1963 ja 7 .7 .1967 . sessa keskipäivällä . Viitasirkkalinnuista Tärkeimmät esiintymispaikat ovat Hei- taas lähes kaikki on keksittykin laulun nolassa Maitiaislahti ympäristöineen, perusteella valoisana aikana. missä huippukesänä 1963 tavattiin 1 Viitakerttuselle luonteenomaisin bio- km' :n alalla peräti 11 ' J (5 ' ' tooppi Itä-Hämeessä on usein korkeaa yhtäaikaa), ja Kaivanto, Heinolan aluskasvillisuutta kasvava omenatarha, mlk : ssa Taipale ja kk sekä Sysmässä kk josta lintu on tavattu 22 kertaa 49 :stä. ja Nuoramoinen . Kerran viitakerttunen on löydetty tien Tutkimusalueen ainoa viitakerttusen varrella kasvavasta nuoresta istutuskuu- pesintä todettiin vuonna 1961 Heinolan sikosta, josta se siirtyi myöhemmin parin mlk:n Vanha-Taipaleen puutarhassa. sadan metrin päässä olevaan 1,5-metri- Koiras ilmestyi paikalle touko-kesäkuun seen pellonreunalepikkoon. Tavallisuu- vaihteessa. Heinäkuun alussa tuhoutui desta poikkeavasti pensassirkkalintu on marjapensaan alla nokkosissa ollut pesä. havaittu kolmesti heinäpellossa . heti tämän jälkeen laulaa ja Lintu alkoi vaikutuksesta yölaulajien pesintä onnistui puutarhan vadelmapen- Lämpötilan saaseen rakennetussa uudessa pesässä esiintymiseen noin 50 m päässä edellisestä. Muiden Kuvassa 1 on esitetty touko- ja kesäkuun havaintojen kohdalla ei pesimistä ole keskilämpötilat sekä satakieli-, pensas-

88 ORNIS FENNICA Vol. 45, 1968

sirkkalintu- ja viitakerttushavainnot vuo- tio edellämainittujen yölaulajien esiin- silta 1962-67 . Vuorokauden ja kuu- tymisen ja touko-kesäkuun keskilämpö- kauden keskilämpötilat on laskettu Hei- tilojen kanssa. On otettava myös huo- nolan Säähavaintoaseman arvoista. Ohuet mioon, että satakielen löytömäärä vuo- vaakasuorat viivat kuvaavat touko- ja sina 1962-63 on todellista pienempi, kesäkuun keskilämpöä Heinolassa vuosi- koska maaseudulla retkeiltiin vain sat- na 1931-60 (ILMATIETEELLINEN KES- tumanvaraisesti . Lämpötila on siten sel- KUSLAITOS 1967) . Diagrammoista ha- västikin yksi yölaulajien ekspansioon vaitaan voimakas positiivinen korrelaa- vaikuttavista tekijöistä .

S ,u mm a r y : The Species of Luscinia, Locustella, and Acrocephalus in Itä- Häme between 1954-1967. The investigation deals with observations on Luscinia, Locustella, and Acrocephalus between 1954-1967 on a 3200 km2 area in Ita-Häme (61°00' - 61°45' N, 25°30' - 26°30' E) . The Thrush Nightingale was observed 66 times, the Grasshopper Warbler 55, the River Warbler 12, the Marsh Warbler 12 and the Blyth's Reed Warbler 58 times. One nest of both the Grass- hopper Warbler and River Warbler was found. The occurence of the Grasshopper Warbler and the River Warbler into the area seems to be a true expansion and not only a result of more intense observations . The expansion probably began in the late fifties and early sixties. Fig. 1 supports the opinion that the temperatures in May-June are influencing the intensity with which these species occur.

Kirjallisuutta ERIKSSON, K. 1965. Yölaulajien esiintyminen Helsingissä 1965. Lintumies 1 :40-43 . EROLA, R., HIETANEN, E., PAKARINEN, P. & TUOVINEN, V. 1963. Havaintoja Heinolan KUVA 1 . Touko- ja kesäkuun keskilämmön seudulta vv. 1960-62. Ornis Fenn. 40 :34 sekä satakielen (yhtenäinen viiva), pensassirk- -35. kalinnun (katkoviiva) ja viitakerttusen (piste- HOLOPAINEN, I. J., KANTONEN, P. & SORJO- viiva) esiintymisen suhde Itä-Hämeessä v. . NEN, J. 1967. Pensassirkkalinnun (Lo- 1962-67. Vaakasuorat viivat kuvaavat touko- custella naevia) vuorokautisesta lauluryt- ja kesäkuun keskilämpöä Heinolassa v. 1931- miikasta . Ibid. 44:109. 60. ILMATIETEELLINEN KESKUSLAITOS 1967 . Kuu- kausikatsaus Suomen sääoloihin, touko- ja FIG. 1. Mean monthly temperatures for May kesäkuu 1967. - . (touko) and June ( kesä) in Heinola in 1962- LAINE, J. 1965. Tiedonantoja. Ornis Fenn. 1967 (above) and the occurrence of the Thrush 42 :130. Nightingale ( ), the Grasshopper PAATELA, J. & KAILA, L. 1960 . On the Expan- Warbler (- - - -), and the River Warb- sion of Blyth's Reed Warbler (Acrocepha- ler ( ...... ) in eastern Hdme (below) . lus dumetorum) into . Ibid The thin lines indicate mean monthly temper- 37:1-11 . atures for May and June, respectively, in Hei- nola in 1931-1960, - Tekijän osoite: Rullantie S C 30, Heinola,