VetKu 2-3/2006 VETERAANIKUORMA-AUTOJEN SEURA RY PL 48, 36201 KANGASALA ISSN: 1795-4452 Julkaisija: Veteraanikuorma-autojen seura ry, Päätoimittaja: Veikko Hoppula Kangasala Y-tunnus: 1549 562-4 Pankki: 451 075-225 537 Painos n. 600 kpl www.vetku.fi VetKu on Veteraanikuorma-autojen seura ry:n jäsenjulkaisu, sähköpostit: [email protected] sekä [email protected] jonka tarkoituksena on toimia jäsenistön keskinäisenä yhdyssi- Yhteystiedot 1.1.2007 alkaen: teenä ja informaatiokanavana sekä toteuttaa Seuran ulkoista viestintää web-sivuston ( www.vetku.fi ) ohella. Puheenjohtaja: Jari Ala-Ilomäki Julkaisua tuotetaan vähintään neljä numeroa vuodessa. Jakelu Boxintie 158, 04130 Sipoo toteutetaan postitse Seuran jäsenistölle ja kannattajajäsenille Puh.k: (09) 2344 020, m: 044 310 0680 sekä myös yhteistyökumppaneille ja alaan liittyville viranomais- e-mail: [email protected] tahoille. Sihteeri: Sariina Mesiranta, ILMOITUKSET PL 48, 36201 Kangasala puh. 040 590 4830 Takakannen ilmoitustila on varattu Seuran yhteistyökumppa- e-mail: [email protected] neiden lunastettavaksi erillisen sopimuksen mukaan. Tekstisi- Jäsenet: vujen Osta-Myy-Vaihda -palstalla Seuran jäsenistön ilmoitukset Aulis Hartikainen julkaistaan veloituksetta, muiden halukkaiden ilmoitushinnat so- Kinnunniementie 61, 73500 Juankoski pimuksen mukaan. Lehti julkaisee ainoastaan tavara-autoperin- Puh. k: (017) 613 270, m: 0400 576 212 teeseen ja sen tallennukseen liittyviä ilmoituksia. e-mail: [email protected] Veikko Hoppula ARTIKKELIT Pikilangantie 7, 36200 Kangasala Lehden toimituksellista sisältöä tuotetaan talkoohengessä. Toi- puh. k: (03) 3790 715, m: 0400 411 952 mitus ottaa mielellään vastaan vinkkejä sisällön kehittämiseksi e-mail: [email protected] sekä teksti- ja kuva-aineistoa julkaistavaksi. Markku Tapio Koskinen Kirveskoskentie 485, 07170 Pornainen puh. 0400 449 009, Kannen kuva: e-mail: [email protected] Oki Mikkonen Joensuusta ja Sisu K-26 SU/4500 4x4 vm. 1960 tukkiauto antamassa ääni- ja tyylinäytettä kesällä 2006. Kuva Liikenneneuvos Raimo Stenvall Ketunlinnantie 2, 04300 Tuusula Päivi Ala-Ilomäki puh. t: (09) 2744 4044, k: (09) 275 3011, m: 0400 450 585, fax: (09) 275 5002, Kuva-aineistoa tähän lehteen ovat luovuttaneet: Jari Ala-Ilomä- e-mail: [email protected] ki Päivi Ala-Ilomäki, Arto Rummukainen, Olli Blomberg, Juhani Jouni Kallio Heino, Erkki Humpas, Tommi Aromaa, Olavi Sallinen / Veho- Aarrapolku 5 B 21, 61300 Kurikka niemen Automuseo, Oy Sisu-Auto Ab, Veikko Hoppula, ELKA puh. m: 040 500 3212 Lasse Hietsalo Loviisantie 11, 47200 Elimäki SISÄLTÖ 2/2006 puh. m:0400 769 637, k: (05) 377 6137 Info-sivu ...... 2 [email protected] Päätoimittajan porinat ...... 3 Raimo Mesiranta Kaukolankuja 1, 36200 Kangasala Vetku tiedottaa ...... 4 puh. m: 0400 631 644 [email protected] Puheenjohtajajalta ...... 5 Olavi Nenonen SKAL 70vuotta ...... 6-7 Ahopolku 2, 76130 Pieksämäki Sisun 75-vuotis historiikki ...... 8 puh. m: 0400 700 511, t: (015) 151 11 Sisu-lahjoitus Vetkulle ...... 9 Sture Palmgren PL 864, 07930 Pernå Suomalaista Sisua vuodesta 1931 ...... 10-13 Puh. k: (019) 636 204, m: 0500 315 271, fax: (019) 636 204 Savo-Karjalan keikka ...... 14-17 Onni Sarjomaa Närko-palkinto 2006 ...... 18 Urheilukentäntie 15, 24910 Halikko Puh. k: (02) 7362 559, m: 0400 821 180 Suus-Saimaan ympäriajo 2006 ...... 19 Wanhat Sisut ja Vanajat -kerhon yhdysmies Sähkösanomia ...... 20 Hannu Kettunen Kuorma-autoliiton aineistoa Elkassa ...... 21 Vehka-ahontie 30, 73500 Juankoski puh. (017) 62 201, m: 0400 278 963 Hiili- ja pilketuotanto ...... 22 e-mail: [email protected] Hallitus tiedottaa ...... 23 Vastaava museoajoneuvotarkastaja Kirjajulkaisuja ...... 24-25 Arto Rantala Villilänniemi 12 F 9, 33300 Tampere Loska-ajot 2006 ...... 26-27 Puh. k: (03) 3433 500, t: (03) 2361 227, m: 0400 838 355 e-mail: [email protected] Wanha Walokuva kertoo ...... 28-30 Kauppapaikka ...... 31

2

Päätoimittajan porinat

Viestinnän laadusta – taas kerran.

Yhteisö viestii itsestään kaikella julkisella toiminnallaan. Suurelle yleisölle mieliku- va yhteisöstä muodostuu joko positiivisena tai negatiivisena sen perusteella, miten kukin näkemänsä ja kokemansa mieltää. Vetkun julkiset esiintymiset, ennen kaikkea aina hyvin runsaasti yleisöä ke- räävät ”Keikkojen” kesätapahtumat, muokkaavat Seurasta syntyvää mieliku- vaa tehokkaasti. On siis varsin tärkeätä Seuran maineen kannalta, että jokai- nen osallistuja omalta osaltaan ”palvelee” yleisöä parhaalla mahdollisella ta- valla. Keikkojen tiedottamisesta vastaavat rohkaisevat yleisöä tutustumaan läheisemmin kuorma-autoperinteen tallentamiseen. Luvataan, että osallis- tujat ovat valmiita kertomaan tarkemminkin esille tuoduista autoista ja nii- den historiasta, kuin myös tästä arvokkaasta kulttuurityöstä, jota harrasta- jat tahoillaan suorittavat. Jokainen varmasti parhaansa yrittääkin, mutta silti ei aina voi välttyä myöskään negatiivisilta kokemuksilta; Loska-ajon jälkeen ilmaantui Seuran web-sivujen vieraskirjaan - tosin monien myönteissävyisten kommenttien li- säksi - seuraavanlainen moite:

”Hienoja olivat kuorma-autot Tuulosen pihalla. Mukava kun jotkut viitsivät tämmöisiä rakennella, kovin nihkeästi vaan kertoivat autoistaan melkeinpä ty- lysti vastasivat kun jotain yritti kysyä. -nimimerkki utelias”

Web-sivuston toiminnasta vastuuta kantava Seuran varapuheenjohtaja pyysi ko. kirjoittajaa ottamaan kokemansa johdosta henkilökohtaisesti yhteyttä, voidakseen jatkossa mahdollisesti tehdä jotakin asian hyväk- si, mutta tällaiseen rakentavaan palautteeseen tämä mielensä pahoitta- nut ei ollut suostuvainen. Hänelle riitti, kun Vetkulle oli tullut ”lunta tu- paan”. Jäi siis selvittämättä, kuka/ketkä osallistujista mahdollisesti tähän ”tylyyteen” oli haksahtanut ja millä tavoin. Julkisella internet-sivustolla esitetty moite huonontaa yleistä mielikuvaa Seuran toiminnasta, vaikka olisikin vain aiheeton, kenties kirjoittajan oman pahoinvoinnin purkaus. Millähän keinoin saisi kansan otta- maan omakseen Pekka Mäkisen moton: ”Kun olette tyytyväisiä, kertokaa se muille – jos olette tyytymättö- miä, kertokaa se meille”? Lehdistö, TV ja radioasemat sen sijaan ovat suorastaan hemmotelleet koko vuoden Seuraamme. Näille lähetetyt tiedotteet on julkaistu näkyvästi ja itse tapahtumista on laadittu nostalgisia reportaaseja. Tärkeä osuus tapahtumiemme ennakkotiedottamisessa on paikallislehdillä, sillä paikkakunnan ”jokaisen kodin” lehti tavoittaa yleisön parhaiten. Moni näyttelypaikalle kurvannut autoilija on myös kertonut tulleensa radiosta hetki sitten kuulemansa ohjelman houkuttelemana. Ammattilehdistä erityisesti B-yhtiöt Oy:n kustantama Ajolinja, hyötyliikenneväen suosima ”Trucker Maga- zine” on raportoinut kunnioittavaan sävyyn lähes jokaisesta Vetkun tapahtumasta. Hyvää palautetta on tullut myös mm. TV1:ssä elokuulla esitetyn Antiikkia, antiikkia –ohjelman johdosta, jossa kerrottiin veteraanikuorma-autoharrastuksesta.

Olen koko Vetkun toimintaan osallistumiseni ajan arkistoinut kaikki käsiini saamani lehdet, jotka ovat meistä sivuillaan jotakin julkaisseet. Mappeihin on kertynyt satoja erilaisia julkaisuja valtakunnallisista päivä- ja ilta- päivälehdistä ammatti- ja aikakauslehtiin. Kirjo on mittava, ovathan ajoreittimme kulkeneet vuosittain aina uusilla seuduilla. Arkistossa ovat myös Olavi Sallisen keräämät hienot leikekirjat Pitkältä Keikalta ja Jääme- ren Keikalta. Saavat niitä sitten tulevat sukupolvet hämmästellä arkistoja pöyhiessään.

3

Museoajoneuvot - elävää historiaa

Kansallista Museoajoneuvopäivää vietetään vuonna 2007 kesäkuun 9. päivänä.

Valtakunnalliset päätapahtumat järjestetään Mo- biliassa sekä Veteraanikuorma-autojen Seuran kesäkeikalla.

Todellakin, tänä jouluna samaan kovaan pakettiin mahtuu Kontio, Vanaja ja yhdeksän muuta kuorma-autoa!

Vetkun tuottama Satsia putkeen osa 1 -DVD sisältää yhden- toista 1920-1960 lukujen kuorma-auton todella korkealaatuisen ajoäänitteen siihen yhdistettyine ulko- ja sisäpuolisine elävine kuvineen. Vanhojen kuorma-autojen tunnelman taustaksi esitel- lään myös autojen teknisiä tietoja, joiden perusteella kelpaa ää- nikuvaa analysoida ja arvuutella. Todenmukaisimmat jytinät saat tietenkin kotonasi olevilla teatterivahvistimilla, mutta kyllä television kauttakin pääset tunnelmaan. Nupit kaakkoon ja rasat korville, sillä kohta jymäjää!

Myynti: Raimo Stenvall 0400-450 585, [email protected] jäsenhinta ainoastaan 25,00 Û + toimituskulut (ei-jäsenille 30,00 Û + toimituskulut).

Vetkun uusi hallitus perhepotretissa: Vasemmalta Sture Palmgrén, Pernaja, Raimo Stenvall Tuusula, Markku T Koskinen Pornainen, Onni Sarjomaa Halikko, Jouni Kallio Kurikka, Raimo Mesiranta Kangasala, Lasse Hietsalo Elimäki, pj. Jari Ala-Ilomäki Sipoo, Veikko Hoppula Kangasala, Aulis Hartikainen Juankoski ja Olavi Nenonen Pieksämäki. Kuva: Juhani Heino

4 Puheenjohtajalta

Hyvät ystäväni kuorma-autoperinteen parissa!

Seuramme 19. toimintavuosi alkaa olla takanapäin ja valmistaudumme jo aloit- telemaan uutta ajanjaksoa. Pieni vilkaisu myös taustapeiliin on lähes perinne tässä vaiheessa. Kehtaa sinne katsoa – taaksekin päin, mitä tulee Vetkun aikaansaannoksiin. Aktiivisten kuorma-autoperinteen tallennusta harrastavien jäsentemme joukko on edelleen kasvanut hyvää vauhtia, ja mikä ilahduttavinta, nyt on nähtävissä kiinnostuksen selvää lisääntymistä myös nuoremman kaartin riveissä. Jäsenmäärämme tullee vuo- den vaihtuessa olemaan 520 ja rapiat päälle. Se on aika paljon! Arvokkaita kuorma-autoyksilöitä tallennetaan ja kunnostetaan museointikelpoisiksi monissa autotalleissa hyvää vauhtia, noin puolen sataa vuodessa (näistä Vetkun MA-tarkastajien toimesta tarkastettuja 12 ja muiden SA-HK:n jäsenkerhojen tiliin tarkastettuja n. 28). Syyskuun loppuun mennessä museokuorma-autoja oli koko maassa rekisteröitynä 720 kpl. Kattojärjestömme, Suomen Automobiilihistoriallinen Klubi ry, sinnittelee mm. muutosvaiheessa olevan lain- säädännön kiemuroissa. 2007 tulee olemaan viimeinen vuosi, jolloin museoajoneuvoksi voidaan hyväksyä autot, joiden valmistusvuoden päättymisestä on kulunut vähintään 25 vuotta. Seuraavan vuoden alusta lukien asetus edellyttää vähintään 30 vuoden täyttymistä. Keskustelua on käyty mm. siitä, onko aiheellista suorittaa uusinta-museoajoneuvotarkastus vanhan käytännön mukaisesti viidentoista vuoden välein, vaikkei nykyinen asetus sitä enää edellytäkään. SA-HK:n tiedotuskanavana toimii meillekin jäsenetuna jaettava tasokas Auto- mobiili-lehti. Pienessä Suomessamme on useampia valtakunnan laajuisesti toimivia museoajoneuvojärjestöjä, joiden nä- kemykset mm. em. asetuksen tulkinnasta vaikuttavat ajoittain poikkeavan toisistaan ja näinhän ei saisi olla. Olisikin korkea aika ryhtyä rakentamaan siltoja eri järjestöjen välille, olkoonpa ne sitten historian saatossa vaikka palaneet ja miten pahoin tahansa. Vain hyvällä yhteistyöllä on päästävissä oikeanlaisen kehityksen al- kuun! Vetkun 1.1.2007 aloittavaan hallitukseen on saatu uutta verta, kun Lammilla vietetty syyskokous valitsi ero- vuoroisten jäsenten tilalle uusia kasvoja. Pohjanmaan lakeuksia edustaa vastedes kurikkalainen Jouni Kallio, Antti Kauran jättäydyttyä pois monien työteliäiden hallitusvuosiensa jälkeen. Pitkän hallituskauden jätti taak- seen myös Reino Lehtinen Anjalankoskelta. Kymenlaaksolaisharrastajien puolta pitää tästä lähin elimäkeläi- nen Lasse Hietsalo.Veteraanikuorma-autojen seura ry:n uudeksi puheenjohtajaksi valittiin aiemmin varapu- heenjohtajana toiminut sipoolainen MMT Jari Ala-Ilomäki. Jari on jo ehtinyt monellakin tavoin tulla tutuksi suu- rimmalle osalle Seuran jäsenistöä, onhan hän toiminut myös SAHK:n hallituksessa Vetkun edustajana ja koko perhe on ollut aktiivisesti mukana harrastuksessa. Päivi-rouvan sujuvasta kynästä on lähtöisin pääosa tämän- kin lehden sisällöstä. Toivotan sydämestäni Jarille menestystä Vetkun ruorissa! Luovutan vahtivuoron hänelle täydellä luottamuksella. Mesiranta aloittaa hallituksessa myös uutena jäsenenä, toisen kangasalalaisen, Antti Prusin jäädessä le- puuttelemaan niinikään pitkän vastuunkantojaksonsa jälkeen. Hallituksen sihteeri-taloudenhoitaja vaihtuu vuo- den vaihteessa, kun Sariina Mesiranta ryhtyy hoitelemaan järjestörutiineja meidät taannoin pahasta pulasta pelastaneen Niina Kaurannan jälkeen. Parhaimmat kiitokset koko Seuramme puolesta kaikille ahkerille puurtajille, niin hallitusvastuun taakseen jät- täneille kuin toimikauttaan jatkavillekin! Lämpimät kiitokseni kaikille Vetkun jäsenille erinomaisen hyvästä yhteistyöstä ja suurenmoisesta tuestanne puheenjohtajavuosieni aikana!

5 Kuvat: Jari Ala-Ilomäki & Arto Rummukainen Vetkun järjestämä historiallinen kavalkadi juhlisti toukokuulla Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry 70 -vuotista taivalta.

Helsingin ydinkeskustan katuja kier- täneessä kulkueessa esiteltiin varsin laajasti suomalaisen kuorma-autoi- lun historiaa. Reitti päätyi Rautatientorille, jossa yleisö sai seu- rata myös valtakunnallista puunkuormaaja 2006-mestaruuski- san finaalia. Ajoittain vaikutti kyllä siltä, että historialliset hyötyajoneuvot va- rastivat shown, varsinkin siinä vaiheessa, kun halikkolainen Into Ni- kander ryhtyi käynnistämään puukaasu-Fordiansa! Mukana olivat: Ford AA/ 1930, Victor Ek Oy Helsin- Kolea kevätsääkään ei pidätellyt helsinkiläisyleisöä sisätiloissa, kun Rautatientorilla ki (kappaletavaralava) oli harvinaislaatuista nähtävää. Chevrolet/1937, Stenvall, Raimo Tuusula (avolava) Scania-Vabis/1938, Scan auto Oy Tampere (lava) Volvo/1939, Vainikka Paavo Savitai- pale (säiliöauto) Ford 098T "Hävittäjä"/1940, Nikan- der, Into Halikko (Lava, puukaasutin) Fordson Thames/1949, Hietanen, Risto Helsinki (lava) Volvo "Patanokka"/1951, Isotalo, Kari Vampula (puutavaravarustus, Joutsalainen) Orimattilalaisen Eero Laineen komea tukkiauto, Vanaja 690 herättää kunnioitusta Mercedes-Benz/1959, Veho Group missä liikkuukin. Espoo (lava) Scania -Vabis L5146/1956, Liukko- nen Erkka Salo (Tynnyrikuorma) Jyry-Sisu/1961, Ala-Ilomäki, Jari Sipoo (soralava) Vanaja 690/1967, Laine Eero Ori- mattila (puutavaravarustus, Joutsa- lainen) Näiden lisäksi Seura oli tuonut esille myös Helsingin Messukeskukseen Logistiikka - Kuljetus 2006 -näytte- lyyn kolme historiallisesti merkittä- vää museokuorma-autoa; Vetkun Republic 20/1920, Raimo Stenvallin Ford 018 T/1940 sekä Oy Sisu-Auto Arvokkaasti kulki arvokas kolonna maamme arvokkaimmilla kulmilla. Kuvassa en- Ab:n Sisu SH-4/1935. simmäisenä Oy Scan-Auto Ab:n Scania-Vabis/1938.

6 Juhlakalu kulkueen keulalla. Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry:n nimikkoauto Sisu SH-6/1936. Rekisteritunnuksena kuorma-autoilijain etujärjestön, Kuorma-Autoliiton entinen ly- henne KAL. Victor Ek Oy on hoitanut huolinta- ja kuljetustoimintaa jo vuo- desta 1885. Markku T Koskisen kuljettama symboliauto Ford AA on vuodelta 1930. Vierellä tarpeellinen apumies Jani Lauri- nen.

Myös media vaatii osansa, kahvitauosta huolimatta. Markku Kahdenlaisia veljeksiä Ateneumin edustalla; suomalaiset kuor- Koskinen haastattelussa. ma-autoveljekset Vanaja ja Jyry-Sisu, sekä Sisun edessä Valt- teri ja Konsta Ala-Ilomäki.

Hävittäjä-Hopan konepellin alta kuuluu Into Nikander kokeilee, jokohan pilkkeis- varsinais-suomalaisen lupsakas jutuste- tä irtoaa polttokelpoista häkää. Heikki Sytytysvaiheessa lepattava lieska Fordin lu; "varttokaas ny hetki vielä, kyl se kohta Parkkonen seuraa toimenpidettä tarkka- pilkepöntön kupeessa on nostalginen hörähtää". na. näky!

7

Petsamosta Tulimaahan: Sisun 75-vuotishistoriikki julkaistu

Sisu Airportin edustalle oli juhlan kunniaksi kerätty Sisun uusinta ja hieman vanhem- paakin tuotantoa.

sena Karjaan tehtaan hiilikellarista luin. Kokonaisuuden kruunaa yli 600 löytyneestä 1/3 metrin korkuisesta pääosin aikaisemmin yleisesti julkis- ’Tavoitteena oli arvovapaa historiikki ko- pinosta papereita, joiden päällä oli tamatonta kuvaa. Kirja onkin Sisun timaisen kuorma-auton taipaleesta’ ker- teksti ’Gamla Volvopapper’ eli Van- historiasta kiinnostuneelle ehdotto- toi Olli Blomberg. hoja Volvopapereita. Kyseessä oli, ei man mukaansatempaavaa luettavaa enempää eikä vähempää kuin en- ja katseltavaa. Ilahduttavasti kirjassa Sisu Airportin tiloissa Vantaalla oli simmäisten 74 valmistetun Sisun esitellään myös autojen tekniikkaa, 12.5.2006 aistittavissa suuren juhlan tuotantopöytäkirjat. Näiden doku- mutta syvällisempi paneutuminen tuntua, kun Sisun 75-vuotista histori- menttien avulla moni Sisun alkuai- historian tähän puoleen vaatisi luon- aa käsittelevä teos näki päivänvalon. kaa koskeva uskomus sai tarken- nollisesti oman, vähintään yhtä mit- Sisun 75-vuotisjuhlakirjan toteutus- nusta. Myöhempien vuosien arkisto- tavan kirjansa. Toivottavasti asiasta projekti pantiin itse asiassa alulle jo materiaalin määrä oli luonnollisesti kiinnostuneet saavat jatkossa koti- vuonna 1998 yhtiön valmistautuessa moninkertainen, joten kokonaisuute- maisten kuorma-autojen kiehtovasta viettämään 70-vuotisjuhliaan. Pro- na tehdyn tutkimustyön määrä on tekniikan kehityksestä luettavakseen jektin edettyä jo hyvän matkaa todet- kunnioitusta herättävä. yhtä korkealaatuisessa teoksen. tiin kuitenkin, että Sisun historiassa Kiitospuheessaan Sisu Auton toi- Kirja on myynnissä myös Sisu on pian tapahtumassa paljon sellais- mitusjohtaja Teppo Raitis ei häm- Auton toimipisteissä ja Mobilia tielii- ta, joka myös olisi syytä saada koko- mästellyt teoksen korkeaa laatua, kennemuseossa. naisuutta täydentävässä historiantal- olihan tekijänä mies, joka taannoisel- lennusmielessä dokumentoiduksi. la autojen toimitusmatkalla Sveitsiin Teksti & Kuvat:Jari Ala-Ilomäki Niinpä kirjan julkaisu päätettiin lykätä pystyi vastaamaan vanhojen Sisujen vuoteen 2006. Kirjasta ”Suomalaista teknisiä yksityiskohtia koskeneisiin Sisua vuodesta 1931 – Moniala- kysymyksiin valmistusnumeron tark- osaajasta kuorma-autotehtaaksi” tu- kuudella. Yhtiön tulevaisuudesta likin sitten komea yli 450-sivuinen, Raitis kertoi Sisun jatkossakin eri- A4-kokoinen teos, joka esittelee koistuvan siihen, missä se voi olla Sisun historiaa niin yhtiönä ja tuot- paras. teena kuin yhteistyökumppanina ja Läsnäolijoiden kesken virisi kirjan työnantajana. ja Sisun tiimoilta vilkas keskustelu. Teoksen teksti- ja kuvaosuuksien Todettiin mm. Sisua käytetyn Petsa- päätoimittaja ja kokoaja, toimittaja ja mosta Tulimaahan ulottuvalla alueel- tietokirjailija Olli Blomberg kertoi jul- la, kaikissa maanosissa ja, ettei mi- kistamistilaisuudessa teoksen synty- tään jäisi puuttumaan, myös Pohjoi- vaiheista. ’Tavoitteena oli arvovapaa sella napajäätiköllä. historiikki kotimaisen kuorma-auton Teoksessa Sisun kaupallisia ja taipaleesta’ kertoi Blomberg. Mielen- teknisiä saavutuksia kuvaillaan sekä Sisu Auton toimitusjohtaja Teppo Raitis kiintoisinta oli kuulla myös Blomber- asiatekstein että lukuisin Sisun histo- kiitteli toimittaja Olli Blombergiä odotetun gin ja Sari Immosen etsintöjen tulok- riaa tekemässä olleiden haastatte- korkealaatuisesta teoksesta.

8 Sisu Autolta huomattava lahjoitus Veteraanikuorma-autojen Seuralle Auton historiatietojen keruu ja täy- dentäminen ovat parhaillaan käyn- nissä, seuraavaksi päätetään tarkoi- tuksenmukaisimman kunnostuspro- jektin laajuudesta ja toteuttamista- vasta. Ote SLHS:n julkaisusta Hannu Ki- vilä, RANTATIEN PIONEERI, Hjal- mar Holmströäm ja Loviisan seudun linja-autoliikenne: Syksyllä 1966 Loviisan Sanomat kertoi Holmströmin vanhasta Sisu - kuorma autosta. Se oli alunperin vuonna 1935 hankittu linja auto, joka liikennöi ennen sotia Helsingin Lo- viisan ja Helsingin Kotkan linjoilla. Talvisodan sytyttyä se joutui puolus- tuslaitoksen käyttöön ja palveli us- kollisesti Karjalan Kannaksella am- bulanssina ja joukkojenkuljetusauto- Sisu Auto luovutti SISU SH-4 kuorma-auton Veteraanikuorma-autojen seuralle Logis- tiikka-Kuljetus 2006 näyttelyn yhteydessä. Auton luovutti Sisu Auton toimitusjohtaja na. Sodassa se sai niin paljon sirpa- Teppo Raitis (oik.) Sisu Autosta ja sen vastaanottivat puheenjohtaja Veikko Hoppula levaurioita, että Linja auton kori hajo- ja varapuheenjohtaja Jari Ala-Ilomäki tettiin ja bussi muuntui kuorma au- toksi. Vuonna 1941 Sisu joutui reser- Sisu Auto on lahjoittanut arvokkaan Sisu Auton toimitusjohtaja Teppo viin, mutta jatkosodan aikana sen lisän Veteraanikuorma-autojen Raitis. kunnia oli kuulua "Kolmen Kannak- seura ry:n (Vetku) kokoelmiin. SISU SH-4 valmistui alun perin sen Koukkaajiin” Se kuului 8. Divisi- Logistiikka-Kuljetus 2006 -näytte- linja-autoksi vuonna 1935. Auton oonan mukana olleisiin raskaan ty- lyssä Helsingin Messukeskuksessa kori tuhoutui sodassa ja se muutet- kistön ajoneuvoihin, kiertäen Karhu- Vetkun osastolla näytteillä ollut vuo- tiin kuorma-autoksi. Autossa on 6- mäet ja Syvärit. Vihdoin siviiliin den 1935 mallinen SISU SH-4 kuor- sylinterinen Hercules bensiinimoot- päästyään se palasi takaisin Holmst- ma-auto vaihtoi tallia 20. toukokuuta, tori, jonka teho on 80 hv. Veteraani- römille kotikaupunkiinsa Loviisaan, kun SISU Auton toimitusjohtaja kuorma-autojen seuran tavoitteena jossa sille riitti kaikenlaisia kuljetus- Teppo Raitis ja tiedotuspäällikkö on käynnistää auton kunnostuspro- tehtäviä vielä vuosikausiksi. Heinä- Hannu Kuosmanen luovuttivat lahja- jekti mahdollisimman pikaisesti yh- kuussa 1966 se pääsi vihdoin an- kirjan sekä omistusta symboloivan teistyössä Sisu Auton kanssa. SISU saitsemilleen "eläkepäiville" Ajettuja mekaanisen kipin veivin Vetkun pu- tullaan rekisteröimään museoajo- kilometrejä oli tuolloin takana pitkälti heenjohtaja Veikko Hoppulalle ja va- neuvoksi sekä asettamaan sen jäl- toista miljoonaa! rapj. Jari Ala-Ilomäelle. keen jollakin sopivalla tavalla yleisön SISU SH-4 on yksi vanhimmista nähtäville. Näin myös nuoremman säilyneistä SISU kuorma-autoista. sukupolven edustajat saavat mah- Luovutusehtojen mukaan Vetku si- dollisuuden tutustua suomalaisen toutuu entisöimään ja kunnosta- kuljetuskulttuurin merkittäviin kehi- maan SISU:n ajo- ja esittelykuntoon. tysvaiheisiin, sanoo Vetku vastaa myös SISU:n ylläpi- Vetkun puheen- dosta ja luovuttaa auton tarvittaessa johtaja Veikko Sisu Auton käyttöön näyttely- ja Hoppula. Seura asiakastapahtumiin. Auton luovutus raportoi projektin on osa SISU kuorma-auton 75-vuo- etenemisestä sään- tisjuhlavuoden tapahtumia. Samalla nöllisesti sekä jä- se muistuttaa dynaamista nykypäi- senlehdessään että vää elävän SISU kuorma-auton vah- internetissä. voista juurista ja suomalaisen kuor- Rekisteristä auto on poistettu 15.7.1966 ja ollut siitä asti Sisu ma-auton pitkästä historiasta, sanoo Auton omistuksessa. Auton viimeisin rekisteritunnus oli UD-948.

9 Suomalaista Sisua vuodesta 1931 Monialaosaajasta kuorma-autotehtaaksi Teksti ja kuvat: Olli Blomberg

Sisulla on takanaan kunnioitetta- työpalkkalisäystä, jota vastassa ei kejä myytiin suoraan varastosta. va 75-vuotinen taival. Matkan var- nähdäkseni olisi muita menetyksiä Ensimmäiset ajatukset tuotannon relle on osunut sekä myötäleitä kuin noin 700 000 markan tullitulon hajauttamisesta esitettiin ennen tal- että vastaleita. Monet innovaatiot vähennys.” (Vuoden 1933 markat visodan alkua, mutta suunnitelmat ovat antaneet leimansa yrityksen saadaan euroiksi kertoimella 0,322, toteutuivat vasta vuonna 1942, kun toiminnalle ja sen valmistamille toim. huom.) Karjaalle ryhdyttiin rakentamaan tuotteille. Käyttäjien luottamusta uusia tuotantolaitoksia ja vuotta Sisuun kuvastaa se, että lähes Tuotanto riskirahalla täysille myöhemmin Vanajan kuntaan Hä- koko historiansa ajan Sisu on meenlinnan eteläpuolelle. Aluksi Lausunto otettiin mielihyvällä vas- ollut raskaiden hyötyajoneuvojen Karjaalle siirtyivät autonkorien ja rai- taan SAT:n johdossa, mutta mitään rekisteröintitilastoissa maamme tiovaunujen valmistus. Kuorma-auto- verotuksellisia kevennyksiä tai talou- kärkimerkkien joukossa. jen valmistusta siirrettiin Karjaalle dellista tukea nuori autotehdas ei asteittain vuodesta 1950 alkaen. Va- Sisuja oli valmistettu vasta runsaan kuitenkaan saanut. najan tehtaalla Sisu-kuorma-autojen vuoden ajan, kun valtioneuvosto Huhtikuun 30. päivänä vuonna valmistus alkoi vuonna 1945 Yhteis- vuonna 1933 pyysi tohtori Juho Jän- 1932 toimitusjohtajaksi nimitetyn in- sisu Oy:n nimissä. nestä selvittämään aloittelevan suo- sinööri Tor Nesslingin (1901-1971) Osa raaka-aineista toimitettiin ju- malaisen autoteollisuuden vaikutuk- johdolla yrityksessä ”päätettiin näyt- nalasteina uusille tehdasalueille ra- sia kansantalouteen. Syy selvitys- tää niille”. Henkiset voimavarat olivat kennettuja pistoraiteita pitkin. Rata- pyyntöön oli yksinkertainen: valtio- vahvat, niin johdossa kuin tuotan- yhteyksistä oli hyötyä SAT:n myö- hallinnon talousoppineet pelkäsivät nossa. Kassavarat sen sijaan olivat hemmälle, varsin laajalle rautatieka- kotimaisen tuotannon aiheuttavan usein lähellä nollaa, mutta vaikeuk- luston valmistukselle, johon kuului ”huomattavia tullitulojen pienennys- sista selvittiin Nesslingin muistiin- mm. ratatyövaunuja, radantarkas- tä”, kun ulkomaisten autojen tuonti panojen mukaan ”ylettömän kalliilla tusautoja, vaihto- ja teollisuusvetu- vastaavasti vähenisi. lainarahalla”. Myös ahkeralla mai- reita sekä junanvaunuja. Pelon oli synnyttänyt O/Y Suomen nonnalla ja tuotetiedottamisella oli Karjaalla ennätettiin tuottaa myös Autoteollisuus A/B:n vuoden 1932 oma merkityksensä. muuta kuin kulkuvälineitä. Esimer- lopulla jättämä anomus tietystä vero- Joidenkin laadullisesti heikkojen kiksi 1950-luvun lopulla ja 1960- tuksellisesta kevennyksestä jokaista rakenneosien alkuun aiheuttamat luvun alussa tehtiin alihankintatyötä valmistamaansa autoa kohden, jotta tekniset ongelmat voitettiin yksi ker- muun muassa paperikonevalmistajil- niiden hinta ei kohoaisi korkeam- rallaan. Kun moottoriksi vuodesta le. Samoihin aikoihin syntyi kuuluisa maksi kuin vastaavien ulkomaisten 1935 alkaen saatiin tuon aikaisen Sisu-nestemoottori, jonka käytölle eri autojen. Tällainen vaara uhkasi, sillä mittapuun mukaan luotettavaksi tun- sovelluksissa vain mielikuvitus asetti korkean jalostusasteen omaavien ul- nustettu amerikkalainen Hercules, rajoja. komaisten komponenttien tuontive- Sisusta tulikin laadukas hyötyajo- rotus oli tuohon aikaan huomattavan neuvo, joka monessa suhteessa päi- Karjaa vei uuteen aikaan korkea. Sisu halusi pysyä kilpailulli- hitti tuonaikaiset kilpailijansa. Nimen- sesti samalla lähtöviivalla kuin ulko- omaan kokonaislaatuun vedoten Karjaan tehtaat toimivat vuoden maiset merkit, mutta pyrki turvaa- SAT pyrki vakuuttamaan asiakkaille, 1960 loppuun saakka erillisenä yh- maan kotimaisen tuotannon jatku- että Sisujen jonkin verran korkeampi tiönä nimellä O/Y Karia A/B. Tuotan- vuuden. hinta korvautui tuotteen kestävyydel- tolaitoksista tuli pian SAT:n lippu- Tohtori Jännes antoi 30.10.1933 lä ja maamme olosuhteisiin sopivana laiva ja vuonna 1961 valmistunut lausuntonsa otsikolla ”Kotimaisen kuljetusvälineenä. 157 metrin pituinen autojen uusi ko- kuorma- ja linja-auton valmistuksen Tuotanto pyöri alusta alkaen ”täy- koonpanohalli vain vahvisti niiden kansantaloudelle aiheuttamat rasi- sillä”. Fleminginkadun ahtaista teh- asemaa. tukset ja hyödyt”. Siinä todettiin: ”Jos dastiloista valmistui juuri niin monta Vuonna 1948 toimintansa lopetta- onnistuttaisiin saamaan maahan py- autoa kuin käytettävissä olevilla ta- neen Yhteissisu Oy:n seuraajaksi syvä autoteollisuus, joka valmistaa lous- ja henkilöstöresursseilla pystyt- perustettu Vanajan Autotehdas Oy vaikkapa vaan 500 alustaa vuodes- tiin tuottamaan. Ja kaikki autot myös fuusioitiin Oy Suomen Autoteollisuus sa, merkitsisi se noin 22 tai arvion myytiin, varastoon niitä ei tarvinnut Ab:iin vuonna 1968. Vanajan tehtail- epävarmuuden huomioonottaen noin valmistaa. Jo 1930-luvun puolenvä- le vakiintui tämän jälkeen nimitys 17-27 miljoonan markan vuotuista lin tietämissä Sisu-autojen toimitus- ”Sisun Hämeenlinnan tehtaat”. Rin- kansantaloudellista hyötyä ja tästä ajat saattoivat venyä yli puolen vuo- nan vuosille 1968-71 ajoittuneen Va- noin 5,5 miljoonan markan vuotuista den mittaisiksi, kun ulkomaisia merk- naja-tuotannon alasajon kanssa Kar-

10 jaalta Hämeenlinnaan siirrettiin linja- den alkaneen – suunta oli hitaasti laisten yrityskauppojen myötä otettu autoalustojen, terminaalitraktorien ja mutta vääjäämättä ja myös pakon haltuun ja sen jälkeen joskus myös puolustusteknisten ajoneuvojen val- sanelemana kohti yksityisomistusta. lakkautettu. mistus sekä Fleminginkadulta akse- Raskaasti tappiollista toimintaa ryh- Näiden yhtiöiden ja osastojen toi- listojen valmistus. dyttiin tervehdyttämään toisiaan seu- minta on vaihdellut myynnistä ja Hämeenlinnassa keskityttiin sit- ranneilla ankarilla tehokuureilla. maahantuonnista osavalmistukseen temmin tuottamaan vain sotilasajo- Merkittävä ratkaisu tapahtui vuon- ja kokoonpanoon. Niiden kaikkien neuvoja ja materiaalinkäsittelykonei- na 1994, kun yhtiöön liitettiin Valme- luetteleminen tässä yhteydessä on ta. Liiketoimintayksikköjen nimiksi tu- tilta ostettu Valmet Transmec Ltd. mahdotonta; mainitaan kuitenkin RS livat Sisu Defence ja Sisu Terminal Oy (siirtokoneet, metsäkoneet ym.). Hansa Auto Oy, jonka Sisu ja rans- Systems; ne yhtiöitettiin vuonna Syntyi rakenteellisesti monimutkai- kalainen Renault V.I. vuoden 1997 1994. Edellinen liitettiin vuonna 1996 nen Sisu-konserni, (Oy Sisu Ab) alussa yhdessä perustivat markki- Patria-konserniin ja isännöi nyt yksi- josta valtio omisti 76 ja Valmet Oy 24 noimaan Sisu- ja Renault-merkkisiä nään Hämeenlinnan tehdasta. Jäl- prosenttia. ajoneuvoja Suomessa ja lähialueilla. kimmäinen siirrettiin samoin vuonna Vähitellen nimi Sisu liitettiin yhä Sama tilanpuute pätee Sisu-nimen 1996 Tampereelle ja on nyt osa Car- useamman tuotteen merkin osaksi, suojassa tai siihen läheisessä suh- gotec Oyj -konsernia. Erillisenä tuo- muun muassa Valmet-traktorit ja - teessa toimineiden yhtiöiden valmis- tantoyksikkönä Hämeenlinnassa toi- materiaalinkäsittelykoneet kantoivat tamiin, maahantuomiin ja edustamiin minut akselistotehdas yhtiöitettiin sitä jonkin aikaa. Kuorma-autotoi- useisiin kymmeniin tuotemerkkeihin. vuonna 1995 nimellä Sisu Akselit Oy minnoista vastasi marraskuussa Ohjelmassa on ollut muun muassa ja eriytettiin perinteisestä tehdasalu- 1994 perustettu Oy Sisu Trucks Ab. veneitä, henkilöautoja, kevyitä ja eesta sekä myytiin vuonna 1999 toi- Tämä nimi muutettiin muotoon Oy raskaita hyötyautoja, perävaunuja, mivalle johdolle. Sisu Auto Ab (ilman väliviivaa) yli- moottoripyöriä, mopoja, traktoreita, määräisessä yhtiökokouksessa jo puukaasuttimia eli häkäpönttöjä, Murrosvuosia saman vuoden joulukuussa. maanrakennus- ja maatalouskonei- ta, ajoneuvo-, teollisuus- ja vene- Sisu on elänyt voimakasta muutos- Tammikuussa 1997 solmittiin aie- moottoreita, renkaita, voiteluaineita, ten aikaa koko olemassaolonsa sopimus, jonka mukaan Sisu-kon- autotarvikkeita ja kuormatilarakentei- ajan. Valtion osakkuus yhtiössä alkoi serni yhdistyi Partekiin vaiheittain ta. vuonna 1968 vaatimattomalla 17,2 saman vuoden aikana. Partek lisäsi prosentin osuudella ja kasvoi no- nopeassa tahdissa omistustaan; Artikkelin teksti koostuu viime touko- peasti vuosien myötä. Toki valtion vuoden lopulla Sisu olikin jo koko- kuussa ilmestyneestä Sisun 75-vuo- vaikutusvalta oli aikaisemminkin naisuudessaan Partekin omistukses- tisjuhlakirjasta ”Suomalaista Sisua ulottunut yhtiöön; siitä esimerkkinä sa. vuodesta 1931 – Monialaosaajasta edellä mainittu Yhteissisu Oy:n pe- Muutokset jatkuivat, Kone Oyj osti kuorma-autotehtaaksi” lainattuihin rustaminen vuonna 1943 tarkoituk- Partek Oyj:n ja Sisu-organisaation otteisiin. Toimittaja Olli Blombergin sena turvata suomalainen autoteolli- sen mukana kesällä 2002. Ja jatkoa kokoamassa 454-sivuisessa ja A4- suus myös kriisiolosuhteissa. Yhteis- seurasi. Maaliskuun alussa 2004 kokoisessa teoksessa on paljon sisu purettiin vuonna 1948, toimintaa suomalainen sijoittajaryhmä perusti uutta tietoa Sisun historiasta – niin jatkoi samana vuonna perustettu Va- perinteikästä nimeä kantavan omis- tekstinä kuin (pääsääntöisesti) aikai- najan Autotehdas Oy. tajayhtiö Suomen Autoteollisuus semmin julkaisemattomina kuvina, Talouspiireissä nimellä ”kolmikan- Oy:n, joka osti Oy Sisu Auto Ab:n joita on yhteensä noin 650. Teoksen tasopimus” tunnettu yhteistoiminta- koko osakekannan Kone Oyj:ltä. painopiste on suomalaisessa Sisus- malli syntyi vuonna 1976, jolloin Bri- Tämän jälkeen on suunnitteluun, sa, käsitellen mm. Sisu-tuotteiden tish Leyland International Limited ja kehitykseen, valmistukseen ja mark- suunnittelua, kehitystä, valmistusta ruotsalainen SAAB-Scania AB tulivat kinointiin liittyviä toimintoja uuden ja käyttöä – kaikkeen tähän osallistu- SAT:n osakkaiksi 10 prosentin osuu- johdon alaisuudessa tehokkaasti ja neiden itsensä kertomana. Kirjaa on della, Suomen valtio omisti käytän- huolellisesti harkiten hienosäädetty saatavana Sisun toimipisteistä sekä nössä loput. British Leyland -konser- vallitsevien markkinaolosuhteiden ja Mobiliasta. nin edeltäjä Leyland Motors Ltd. oli esiintyvän mallistokysynnän mu- Tämän artikkelin kuvitukseksi on ollut Sisun vähemmistöosakkaana jo kaisiksi – unohtamatta jälleen virin- arkistojen kätköistä kaivettu esiin vuodesta 1964. nyttä kuorma-autojen vilkasta vienti- muutama todellinen harvinaisuus eri Vuosi 1981 oli Sisun 50-vuotisjuh- toimintaa. Sisu-aikakausilta. Lisänä on kuvia lavuosi. Oy Suomen Autoteollisuus VetKun jäsenistön entisöimistä Si- Ab lakkasi nimenä olemasta, kun yh- Tyttäriä ja tuontia suista. tiön uudeksi nimeksi vahvistettiin Oy Sisulla on vuosikymmenien varrella Mutta missä on Vajana? Sen aika Sisu-Auto Ab (huomaa väliviiva). ollut lukuisia osakkuus-, sisar- ja ty- tulee myöhemmin oman ja kattavan Tästä ajankohdasta voidaan katsoa täryhtiöitä niin kotimaassa kuin ulko- artikkelin muodossa. Sisun voimakkaimman muutoskau- mailla. Yhtiöitä on perustettu ja eri-

11 1931

1932

Sisu S-322D vuodelta 1934 elokuvan Akseli ja Elina kuvauksis- sa kesällä 1970. Auton roolina oli näytellä autoilija-Laten ”Nat- sua” eli Internationalia. Kuvassa oikealla Latea näytellyt Ismo Kallio, joka ei suostunut autoa filmauksissa ajamaan. Stunttina toimi legendaarinen Veikko ”Veka” Nyman Sisun testausosas- tolta. Auton ensimmäinen omistaja oli Yhtyneet Paperitehtaat Oy:n Simpeleen tehdas, joka myi sen Viipuriin, Widingin Moot- Ei mitään uutta auringon alla. Uusia Nalle-Sisu KB-24 -autoja toripajalle vuonna 1939. Sieltä auton tie evakuoinnin myötä vei matkalla Sisu-piirimyyjille vuonna 1955. Kuljetusrekkana Oy Hämeenlinnaan, jonka jälkeen se täysin palvelleena lahjoitettiin Suomen Autoteollisuus Ab:n auto numero 6, Sisu K-28. Huo- Tampereen Teknilliselle museolle. maa hiekanlevittimet vetoauton takapyörien edessä. Myös pe- rävaunu oli Sisun omaa valmistetta. Yhtiön omassa autokalus- tossa oli tuolloin lähes kaksikymmentä erilaista ajoneuvoa.

Ensimmäinen Kontio-Sisu K-26SU 4x4 koeajossa Paukkulan maastossa vuonna 1958. Tätä ennen oli valmistunut vain kaksi Ei mitään uutta auringon alla 2: Nalle-Sisu KB-24 varustettuna nelivetoista Sisua; epäonnistunut prototyyppi K-26SO ja Ville ”tehtaalla valmiiksi asennetulla” Telehoist-etukipillä. Kanasen raskasveturi K-36C6-SFL, molemmat vuonna 1955. Kuten kuvasta näkyy eivät Nokian Jyry-renkaat tarjonneet pa- rasta mahdollista pitoa. Tämä nimenomainen testiajo oli osa sitä kehitystyötä, jonka tuloksena vuonna 1964 esiteltiin kuului- sa ”Proto-Sisu” eli maastokuorma-auto KB-45 4x4.

1949

U. & T. Luoman Pori-Helsinki -linjan avolavainen Kaukorah- ti-rekka Sisu K-28 kuvattuna ns. Tennispalatsin aukiolla Hel- singissä 1950-luvun alkupuolella. 1938 1956

12 Huimat olivat suunnitelmat 1960-luvulla. Osana Sisun ja Ley- Entisöijille tiedoksi: kuva todistaa, ettei kaikissa Jyry-Sisuissa landin (johon myös Albion kuului) yhteistyötä tehtiin alustavia todellakaan ollut kromilistaa konepellin sivussa Jyry-Sisu -mer- suunnitelmia integroidun kuorma-auton valmistamisesta. Yh- kin alla/molemmin puolin. Aiheeseen liittynyt sitkeä juupas- tiöillä oli vastaavia projekteja myös linja-autopuolella. Piirros on eipäs -keskustelu voidaan siis lopettaa tähän. Todettakoon Ola Karhun. Myös lähes kaikki muutkin valmistajat suunnitteli- myös, että konepeltien sivuilla olleet alkuperäiset Kontio-, Jyry- vat tuohon aikaan tällaisia integroituja tavara-autoja, mutta jo- ym. Sisu-merkit olivat seosmetallivalua. kainen tietää mihin suuntaan kehitys sittemmin kulki.

Tämä superharvinainen, hieman kärsinytkin kuva esittää aino- aksi laatuaan jäänyttä bulldog-Sisua. Vain yksi tällainen proto- tyyppi valmistettiin 1970-luvun alussa liittyen sittemmin SK-sar- jana tunnetun Sisu-malliston kehitystyöhön. Alustana koeau- tossa oli modifioitu Kontio-Sisu. Tällä kyseisellä autolla legen- Ensimmäinen asiakkaalle toimitettu M-sarjan Sisu oli tämä Kul- daarinen Sisu-suunnittelija Olavi ”Ola” Karhu ”voitti” TVL:n Pal- jetusliike Vaano Oy:n M-162BPT 6x2 vuodelta 1970. Autossa lastunturilla järjestämän kilpailun, jossa mitattiin eri autojen oli 265-hevosvoimainen Leyland-diesel kokonaismassan olles- suorituskykyä aurattaessa tietä ns. kärkiauralla. sa 26 tonnia. Tällä hytillä oli monta lempinimeä: lasikaappi, niit- tikoppi, nakkikioski, peltipurkki, sardiinirasia, legopalikka, ak- vaario, ym. ym. Yhtä kaikki, maailman johtaviin raskaan liiken- teen toimittajiin kuulut brittiläinen Pat Kennet nimesi sen vuon- na 1980 omasta mielestään maailman parhaaksi kuorma-auton hytiksi.

1984

Sisu oli edelläkävijä esitellessään nokallisten kuorma-autojen lujitemuoviset lokasuojat ja konepeitot vuonna 1965. Ensimmäi- senä ne tulivat 4x2-vetoiseen ”TVL-malliin” Jyry-Sisu K-148SP. Kuvassa kuitenkin harvinainen 6x4-vetoinen K-149BP vuodelta 1986 1994 1966.

13

KARJALAN KUNNAITA JA SAVOLAISIA SOLMUJA - SAVO–KARJALAN KEIKKA 8.–11.6.2006

Teksti:Päivi Ala-Ilomäki, Kuvat: Jari Ala-Ilomäki, Päivi Ala-Ilomäki, Veikko Hoppula, Erkki Humpas

Autoilukesän kohokohta, Veteraanikuorma-autojen Seuran kesäkeikka, houkutteli jälleen liikkeelle runsaan joukon kuskeja ja repsikoita veteraaniautoineen. Savo – Karjalan vaaramaisemat ja laulumaat houkuttelivat matkaan 68 au- tokuntaa. Vanhimmat veteraaniautoista olivat peräisin 20 –luvulta, nuorimmat 70 –luvun puolivälistä. Autoletka kiersi Savo –Karjalan uljaita maisemia esitellen monelle osallistu- jalle tuttuja kohteita, mutta myös vieraammaksi jääneitä paikkakuntia. Keikan ansiosta kartalle asettuivat niin Rääk- kylä ja Kitee kuin Kesälahti ja Rantasalmikin, tutumpien Jo- ensuun, Punkaharjun ja Savonlinnan rinnalle.

Varkain Varistaipaleelle Osa autokunnista aloitti yhteisen matkanteon jo ennen kei- Sonja ja Carl-Johan Blombqvist saapumassa 1961 vuoden kan virallista lähtölaukausta. Pitkämatkaisimmat kokoontui- Scania-Vabis L55:llä Valamon Luostarin alueelle. vat yöpymään Joensuuhun, Heinävedelle tai Valamon luostariin. Varkaudessa kokoontunut ja Valamoon suunnis- tanut ryhmä sai seurakseen kolean ja kuurosateisen sään. Sään puutteet korvasi pieni pysähdys kauniilla v. 1913 ra- kennetulla Varistaipaleen kanavalla, joka on Pohjoismai- den syvin ja putouskorkeudeltaan Suomen suurin sekä ainoa nelisulkuinen kanava.

Lähtökuopissa Joensuu ja Suomen Kiitoauot Oy:n terminaali toivottivat keikkalaiset lämpimästi tervetulleeksi, ja aamu-unisimmat- kin silmät aukesivat kahvin ja tuoreen vehnäsen ääressä. Ajokilpien ja aikataulujen jaon jälkeen veteraaniautot lähti- Joensuulaisen Mantsinen Group Oy:n suurkonepajan kau- vät tuttuun tapaan komeana letkana ja ikäjärjestyksessä niiksi maisemoitu piha-alue sai uutta väriä Vetkun kolonnan matkaan, kohteenaan Joensuulainen Mantsinen Group vierailusta. Ltd:n konepaja. Alansa johtava kuormauslaitevalmistaja tu- tustutti vierailijat tuotantoonsa, ja ryhmän ihmeteltävänä oli mm. nosturi Mantsinen 100, vahva näyttö Mantsisen osaa- misesta alallaan. Loviisan satamaan lähdössä ollut nosturi- jätti oli kunniaporttina Vetkun saapuessa Mantsisen piha- alueelle ja antoi myöhemmin työnäytöksen, jossa 8,5 ton- nin kuorma nostettiin ja laskettiin vaivatta sekä tarkasti 19 metrin etäisyydestä katsojien hämmästellessä. Toisaalla taas Myllyn Vanhat Autot -automuseo tarjosi menneen ajan elämästä kiinnostuneille tilaisuuden tutustua museon kokoelmiin. Naisvoittoinen seurue suoritti reipas- henkisen ja yhteislaulun siivittämän retkeilyn menneeseen maailmaan, jossa autojen lisäksi oli esillä mm. vanhaa ko- tien talousesineistöä, vaatteita, autokilpailupalkintoja, tele- Jättiläinen. Mantsinen 100 RHC:n puomistolla taakkoja voi visioita, putkiradioita, leikkiautoja, herätyskelloja …sekä nostaa 23 metrin päästä ja siirtää ne nopeasti, tarkasti ja tur- suurta ihastusta herättänyt, täysin toimiva, ja monen mie- vallisesti yli 40 metrin päähän. Portaattomasti liikuteltavassa lessä nostalgisia muistoja herättänyt levyautomaatti. ohjaamossa on äänen- ja tärinänvaimennus, kuljettajan mu- Mantsisen pihalla auringonpaisteessa nautitun hernekeit- kaan säädettävä hallintalaitteisto ja istuin, äänentoistolaitteis- tolounaan ja jälkiruuaksi maistuneiden pullakahvien jälkeen to ja jopa jää- ja kuuma-kaappi virvokkeita varten. Painoa keulat käännettiin kohti Liperiä, jossa tien vierille oli kerty- tällä isolla virkkuukoukulla on 97 000 kg.

14 tuttu Rääkkylä kuumaksi kehkeytyneeltä auringon- osoitti vieraanvarai- paisteelta piiloon. Jäätelö maistui suuttaan maistuvien sillä aikaa, kun pihalla kuvattiin An- piirakka- ja pulla- tiikkia, antiikkia –ohjelmasarjaan ve- kahvien muodossa, teraanikuorma-autoista ja –autoilusta ja Nanna Nyholmin kertovaa osuutta. Pääosissa näytti- vastustamattoman vät olevan Wenzel Hagelstam, sekä kaunis kanteleen- Vetkun edustajina Veikko Hoppula ja soitto ilahdutti ja vir- kuorma-autovanhus Republic, joka kisti matkalaisia suostui kuin suostuikin esittämään siinä missä kahvi- osansa muutaman ryypyn jälkeen. kin. Kiinnostava Kesälahdelta siirryttiin suoraan kunnan ja kirkon Punkasalmelle, jossa FinnForest Oy Elämys vailla vertaa. Arvinsalmen 60 -tonninen lautta sai esittely sekä Teppo tarjosi mielenkiintoisen tehdaskier- tovin sukkuloida tosi tiukalla aikataululla, ennenkuin kaikki 70 Mikkosen lauluesi- roksen, sekä herkullisen lounaan. museokuorma-autoa olivat siirtyneet Liperistä Rääkkylään. tys päätti Vetkun Tehdasalue ja kertopuun valmistus- vierailun Rääkkyläs- prosessi muodosti maallikolle vaikut- nyt runsaasti yleisöä seuraamaan sä ja aikataulun ahdistamana mat- tavan kokonaisuuden. Loistavat tu- letkan etenemistä. Sää suosi keikan kaa jouduttiin kiirehtimään kohti Ki- tustumiskierrosjärjestelyt tekivät osallistujia ja kauniit, vehmaat mai- teetä. mahdolliseksi kuulla ja seurata pyö- semat ilahduttivat silmää. Kesäisen Kiteen keskustassa odotti runsas reän puun mielenkiintoista kulkua sa- heleissä tunnelmissa letka päätyi Ar- joukko Kiteeläisiä, jotka paikallis- hatavarasta lujaksi, tasalaatuiseksi ja vinsalmen lautalle. Veteraaniautolla joukkueen pesäpallo-ottelusta ja mittatarkaksi kertopuuksi. tehty lossimatka oli monelle keikan Vetkun keikka-aikataulun viiveistä Punkasalmen lukion pihalla viivyt- nuoremmista osallistujista ainutker- huolimatta olivat jaksaneet kärsivälli- tiin hetki näyttelyn muodossa, ja Pun- tainen kokemus, sen verran harvi- sesti odotella autovanhusten tuloa. kaharjua kohti lähdettiin punkaharju- naisia lossit nykyisin ovat. Vanhem- Kiteen vaaramaisemat, kaunis sää ja laisen erikoisuuden, kunnanjohtajan pien osallistujien muistilokeroista vieraanvaraiset ihmiset tekivät vie- kolmepyöräisen virkamopon johdolla. löytyi ylitystä odotellessa monta los- railusta onnistuneen, ja Kiteen kau- Monelle aiemmilta kotimaan loma- ja seihin liittyvää muistoa ja tarinaa. pungin koululla tarjoaman illallisen työmatkoilta tutut Punkaharjun harju- aikana ruokasalin täytti tyytyväinen maisemat ja Saimaan siintävät selät Kaunista Karjalaa puheensorina. Illan muu ohjelma Ki- ovat aina yhtä vaikuttavia. Samaa Lossin jälkeen autokunnat parkkee- teesalissa oli kulttuuripitoinen. Mo- metsiemme ja järviemme kauneutta rasivat Rääkkylän kirkon tienoille. nologinäytelmä konstaapelin yksinäi- ja monimuotoisuutta päästiin ihaile- Kirkon katolla tarmokkaan näköise- sestä partiovuorosta, sekä mieskuo- maan Suomen metsämuseossa Lus- nä seisovan tuuliviirikukon silmien ron komeat ja herkätkin lauluesityk- tossa, joka oli keikan seuraava edessä avautuvalla niityllä rääkkylä- set olivat illan miellyttävä päätös. kohde. Luston laajat piha-alueet läisillä oli tilaisuus tutustua autovan- muodostivat ihanteellisen näyttelyti- huksiin. Musiikista ja Kihauksestaan Halki metsien ja harjujen lan autoille ja autokunnat pääsivät Perjantai-aamu val- opastetulle tutustumiskierrokselle tu- keni kauniina - kun- tustumaan Luston näyttelyn saloihin. nes kellon viisarit Näyttelyn hienoin osuus oli epäile- osoittivat yhdeksää, mättä hiljaisuuden huone, joka kuva- ja Kiteen keskusta ja äänimaisemineen sekä eläinefek- peittyi hetkeksi sini- teineen hiljensi vetkulaisetkin seu- seen savuun 68:n raamaan järviluonnon ihmeitä. veteraanikuorma- Suomen metsien hyöty- ja virkistys- auton valmistau- käyttöä esiteltiin Luston tiloissa an- tuessa jatkamaan siokkaasti ja monipuolisesti. Näytte- matkaansa kohti lyssä olisi toki kulunut vielä hetki ja uutta päivää ja toinenkin, mutta illan tehdessä tulo- uusia kohteita. Ki- aan oli aika siirtyä majoitustiloihin. Antiikkiguru Wenzel Hagelstamin kiinnostus vanhoihin kuor- teen kaupunki saat- Suurin osa autokunnista matkasi ho- ma-autoihin on aitoa, onhan hän itsekin aikanaan työskennel- teli joukon matkaan telliin Ylämyllyn museobussin arvok- lyt alalla sekä Söderteljessä Scanian tehtaalla, että Oy Scan- kohti Kesälahtea, kaassa kyydissä, mattimyöhäiset sai- Auto Ab:n konttorilla Helsingissä. Tässä on käynnissä jossa Karjalan kie- vat lopulta ilokseen kaartaa hotellin suositun TV-sarjan kuvaukset Kesälahtelaisen Karjalan Kie- varilla päästiin aa- pihaan veteraanipaloautolla, mikä ei varin pihalla. mupäiväkahville ja ollut lainkaan hassumpaa. Komeam-

15 polttoaineeksi, eikä norppia ja valkoselkätikkoja, joiden vadelmalimsan käyt- elämään ja järviluonnon suojelemi- tö istuimen sivutuen seen päästiin perehtymään luonto- lisääjänä ole täysin keskuksessa. ongelmatonta se- kään. Ruusuja ja rautateitä Pieksämäellä, kesäkeikan viimeises- Museoajoneuvon sä kohteessa kiintoisina vierailukoh- päivä teina olivat VR:n konepaja sekä Par- Tasan kello kahdek- taharjun puutarhat. VR on ollut vau- san aamulla jyrähti- nukaluston kunnossapitoon erikois- vät veteraanikuor- tuneen konepajansa ansiosta iso ma-autojen moottorit työllistäjä jo pitkään Pieksämäen käyntiin Luston park- alueella. Konepajalla nähtiin vaunu- Lauri Pietarinen houkutteli daamivoittoisen seurueen Poh- kialueella, ja keikka jen kunnossapitotöiden lisäksi mm. jois-Karjalan Automobiilikerhon Sisu –postibussiin (1951) lähti eteenpäin he- modernisoitavana ollut runsaslukui- kuljettaen heidät nostalgiselle vierailulle Myllyn Vanhat rättelemään savon- simman veturisarjamme, Dv 12:n yk- Autot –museolle. linnalaisia lauantain silö. Mahtavalla V-16 rakenteisella, aamu-uniltaan. Sa- neliventtiilikantisella, 72 litran iskuti- paa toki olisi vielä ollut jos olisi saatu vonlinnan maakuntamuseo Riihisaa- lavuuksisella ja 1360 hv kehittävällä se sireenikin soimaan! Seuraavan ressa tarjosi veteraaniautoille arvo- MGO dieselillä varustettu, ja jo vuon- aamun aikainen ylösnousu innosti kaan pysähtymispaikan linnan ku- na 1963 esitelty veturityyppi on mo- autokunnat vetäytymään yöpuulle peessa. Savonlinnan kaupungin tar- dernisoinnin ansiosta tuttu näky rata- ajoissa. Sitä ennen kuitenkin joku joaman lounaan lisäksi keikan osal- verkolla pitkälle tulevaisuudessakin. päätti valmistautua seuraavan päi- listujat pääsivät nauttimaan aurinkoi- Keikan osallistujista monet päättivät vän rientoihin vähentämällä autonsa sesta säästä, kimaltavasta Saimaas- konepajan ihmeistä, kuten MGO penkkejä peittävän keinonahan liuk- ta ja komeista ajoneuvoista runsas- –dieselin pää- ja sivukiertokankijär- kautta vadelmalimsalla, toisaalla lukuisen savonlinnalaisyleisön ohel- jestelmästä ja rautapyörien renkaista taas jo Joensuussa aloitetut Vetkun la. huolimatta lähteä tutustumaan Par- biopolttoainekokeilut saatiin lopulta Savonlinna oli matkan kenties taharjun puutarhaan, joka on leikko- onnelliseen päätökseen. Kokeilujen merkittävin kohde, olihan veteraani- ruusun ja sipulikukkien tuotantoon tuloksina Vetkun kemistiryhmä pää- kuorma-autojen vierailu siellä osa erikoistunut kukkapuutarha. Kasvi- tyi illan mittaan päissään lopputule- valtakunnallista ”Museoajoneuvon huonepinta-alaa on yhteensä 31 000 maan, jonka mukaan vesi jo itses- päivä” –tapahtumaa. Veteraanikuor- neliömetriä, joissa kasvaa mm. 25 sään palamistuotteena ei ehkä sit- ma-autojen seura luovutti tilaisuu- eri ruusulajiketta tulppaanien, hy- tenkään sovellu edes veteraaniauton dessa kuljetusalan etujärjestölle asinttien, narsissien ja kesäkukkien Suomen Kuljetus ja ohella. Puutarhan nykyaikaisista Logistiikka SKAL ekologisista toimintatavoista kertoi- Ry:lle vetoomuksen vat monet yksityiskohdat kuten jäte- eri tahojen yhteis- vesiratkaisut maahan upotettuine työn tehostamiseksi suoja-altaineen, sekä 2005 valmistu- kuljetuskulttuurin nut turvetta ja haketta käyttävä puu- perinnetallennuk- tarhan oma lämpövoimalaitos. Ym- sessa ja sen yhteis- päröiviä paikkakuntia kiertävä pihari- kunnallisen arvon sumurskain kerää ja murskaa pihari- kohottamisessa. suja ja -roskia edulliseksi polttoai- Keikan seuraava neeksi, ja varmasti monet konepajan kohde, maitopitäjä kiertäjäkin olisivat mielellään tutustu- Rantasalmi esitteli neet kyseiseen murskainajoneu- itsensä Linnasaa- voon. Mielenkiintoisen ja elämyksel- ren luontokeskuk- lisen vierailun lopuksi puutarha yllätti sessa Oskarissa. vierailijat kukkalahjoilla, jotka var- Voiko olla sopivampaa paikkaa historiallisten arvojen kohtaa- Linnasaaren kan- masti vieläkin ilahduttavat saajiaan miselle valtakunnallisena Museoajoneuvopäivänä? Suoma- sallispuisto käsittää eri puolilla Suomea. laisen kuljetuskalustohistorian mittava näyttely Savonlinnan yli 130 saarta. Alu- Pieksämäen hotelli Savonsolmus- Maakuntamuseon pihalla taustanaan Kyrönsalmen kal- eella pesii Suomen sa keikkalaisten ilta kului rattoisasti lioluodolla jo reilut 530 vuotta vihollisia ja säitä uhmannut Olavin Linna ja museon toisella puolella laiturissa legendaari- tihein kalasääski- hyvän illallisen merkeissä hyvässä nen höyrykuunari Salama. kanta, Saimaan seurassa. Hotellin uima-allas ja

16 sauna tarjosivat virkistystä, ja tanssihaluiset pääsivät ko- keilemaan parketin luistoa Matti Eskon ja orkesterinsa tahdissa. Iltajuhlassa Vetku palkitsi ansioistaan Erkki Humpaksen, Oki Mikkosen ja Lassi Pietarisen. Nuorim- man osallistujan palkinnon pokkasi kotiin, tällä kertaa lo- pullisesti, Petro Lindfors. Suosituimman veteraanikuorma- auton yleisöäänestys oli keikan aikana kerännyt eri paik- kakunnilta yli neljäsataa ääntä, ja ääntenlasku suoritettiin vielä yön myöhäisinä tunteina. Seuraavan aamun Vetku ry:n kokoukseen mennessä selvisi, että Savo-Karjalan keikan yleisösuosikkina Närkon lahjoittaman pokaalin sai omistukseensa Paavo Vainikka vm. –38 Volvo -säiliöau- tollaan. Suomen Kuljetus ja Logistiikka ry SKAL vietti Savonlinnassa liittokokoustaan, jolle Veteraanikuorma-autojen seura ry luo- ”Kyllä minä voin olla täällä vaikka kaksi päivää!” vutti vetoomuksen ’suomalaisen kuljetuskulttuurin perinne- Suvinen sunnuntaiaamu oli aamiaisen jälkeen rauhallinen tallennuksen yhteistyön tehostamiseksi sekä sen yhteiskun- ja kiireetön. Vetkun kokouksen jälkeen suurin osa auto- nallisen arvostuksen kohottamiseksi’. Kuvassa SKAL johto- kunnista suuntasi jo kohti kotia monta elämystä ja koke- henkilöiden VIP-ryhmä vastaanottotilaisuudessa. musta rikkaampana. Pieni osa autokunnista jäi vielä Piek- sämäen seudulle tekemään veteraanikuorma-autoilun historiaa: veteraaniautoista ja niiden ajamisesta kertovaa ääni- ja kuvatallennetta. Kuvaus- ja äänitysprojektiin lu- pautuivat mukaan autoineen Paavo Vainikka, Timo Vola- nen, Raimo Stenvall, Aulis Hartikainen, Olavi Nenonen, Carl-Johan Blomqvist, Tarmo Hirvi. Oki Mikkonen, Erkki Kleimola, Raimo Kuortti ja Jari Ala-Ilomäki. Paahteiset tunnit tien poskessa kuvaus- ja äänitysvuoroa odotellen eivät varmasti olleet ihanteellisin tapa viettää kotiinlähtö- päivää, mutta veteraanikuorma-autoilijoille luonteenomai- nen porukkahenki oli kuitenkin vahva. Kiire loisti poissa- olollaan, ja Raimo Kuortin suusta kuultiin epäilemättä klassikkoaineksia omaava lausahdus: ”Kyllä minä voin Sisäministeri Kari Rajamäki ajoi varta vasten Savonlinnasta olla täällä vaikka kaksi päivää!”. Ryhmän työn ja vaivan Rantasalmelle vetkulaisia tapaamaan. Hän kertoi arvosta- tulokset ovat ihailtavissa ja ostettavissa DVD –muodossa vansa suuresti perinnetallennustyötämme, luvaten omalta toivottavasti jo Loska-ajoissa. Vetku ry:n perinnetallen- osaltaan tukea toimintamme edelleen kehittämistä. nustyö ja sen tulokset, sekä veteraanikuorma-autoharras- tus saadaan näin Savo-Karjalan keikan perintönä näyttä- västi yhä laajemman yleisön tietoisuuteen.

Varsinaisen keikan päätyttyä toistakymmentä osallistujaa ryhtyi vielä vanhan kuorma-auton äänitallennustalkoisiin. Projektin organisaattori Jari Ala-Ilomäki syöksyili kärppänä Pieksämäki on aina ollut riippuvainen rautateistä. Keikan runsas- milloin Joutsalaisen vaijeripuomeissa, milloin taas autojen kaan kalusto ei tukkinut tämän tavaravaunu- ja työkonekalustoa alustatiloissa. Mikrofonit kun piti kiinnittää mahdollisimman valmistavan ja kunnossapitävän VR:n suurkonepajan laajaa hyviin paikkoihin. Vuorossa savitaipalelaisen Tarmo Hir- pihaa. ven Ford Thames/1954:n moottoritila.

17

Kesäkuun 8.-11. ajetun Savo-Karja- lan keikan yleisöllä oli tilaisuus reitin varren paikkakunnilla äänestää suo- sikkiaan. Nyt toista kertaa jaetun Oy Paavo Vainikalle Savitaipaleelle. Närko Ab:n ahjoittaman komean po- kaalin voitti Paavo Vainikka Savitai- paleelta vm. 1939 Volvo LV 94D - säiliöautollaan. Auto on ensimmäinen Suomen Gulfin aikanaan maahantuomista vii- den auton sarjasta. Viimeksi Pälkä- neen palolaitoksella vesiautona ol- leen ja siten rakenteiltaan vielä alku- peräisen tyyppisen auton entisöinti oli aloitettu Kangasalla, kun se siirtyi Paavon omistukseen. Auton entisöinti jatkui purkamisen, rungon oikaisun, alkuperäisen moot- torin putkituksen ja koritöiden kautta alkuperäisiin Gulfin väreihin maalaa- miseen. Väritykseltään ja etenkin ta- kaosan runsaine yksityiskohtineen huomiotaherättävää autoa vastaa- vasta yksilöstä Paavolla on muistiku- via jo sotavuosilta Gulfin Lappeen- rannan varikolta. Teksti ja kuva Jari Ala-Ilomäki Lopputulos on upeaa katseltavaa Pikaisesti katsoen ei voi olla varma, kumpi kiiltää paremmin; Närkon lahjoittama ho- ja ehdottomasti palkitsemisen arvoi- peanhohtoinen pokaali, vaiko Paavon säiliö-Volvon kylki? On se niin viimeisen päälle nen.Veteraanikuorma-autojen Seura entistetty! onnittelee!

Traktorikirjaa koskevasta palautteesta Rakentavin, ettenkö sanoisi ruuvaavin terveisin toimittaja-kirjailija Vesa Rohila

Viime numerossa eräs lukijapalaute koski Vetkun lehdessä 3-4/2005 ol- lutta, Eilispäivän traktoreita -kirjasta kertovaa uutista. Suora lainaus luki- jan kommentista: "Kyllä Bray valmisti useita satoja tasakokopyöräisiä Bray-Nuffield 4x4 -traktoreita." Tämä pitää paikkaansa (Nuffield 10/60 - pohjaisia noin 100 ja 4/65 -versioita suunnilleen 130), mutta Vetkun nu- merossa 3-4/2005 olleessa jutussa ei puhuttu Bray-Nuffieldeista, vaan Bray-Leylandeista, ja nämä Leylan- din Bray-nelikot ovat harvinaisia. Niitä on valmistettu vain kourallinen. Mielenkiintoisinta tässä asiassa on se, että myös Suomeen tuli muuta- ma tällainen nelivetotraktori. Kiitos joka tapauksessa palaut- teesta. Mukavaa, että myös vanhat traktorit kiinnostavat veteraanikuor- ma-autojen ystäviä. Tällaisia Leyland 470 Bray -malleja tiedetään maailmassa olevan vain viisi. Tässä vm. 1975. Kuva kirjasta Vesa Rohila, Eilispäivän traktoreita (Alfamer 2005)

18 ja aloittelijoiden sarjan toinen palkinto meni Sipooseen Jari Ala-Ilomäen Jyry-Sisulle ja autokunnalle. Hyväntuulinen ja ison vapaaehtois- henkilökunnan turvin toteutettu ajota- pahtuma kerää joka vuosi uudestaan mukaan joukon moninkertaisia ajoihin osallistujia, mutta ensikertalaisillekin tapahtuma tarjosi paljon nähtävää ja koettavaa. Ajojen päätöspaikalla ol- leeseen vuoden 2007 ilmoittautumis- lomakkeeseen kertyi jo 95 nimeä.

Teksti: Päivi Ala-Ilomäki Kuvat: Jari Ala-Ilomäki

Anttolan satamakuva: Suur-Saimaa tarjosi Anttolassakin lämpimät ja kauniit puitteet onnistuneelle tapahtumalle.

SaimaanVeteraanikuorma-autojen pailuun ansiokkaasti, sillä ammatti- Seuran kesäkeikan Savo-Karjala - laisten sarjassa Olavi Nenonen De teema sai vauhdikasta jatkoa järjes- Sotollaan ja Pentti Heinonen Ford tyksessään 14. Suur-Saimaan ym- Pickupillaan saivat kunniamaininnat, päriajo -tapahtumassa 1 - 2.7.2006. Etelä-Karjalan vanhat ajoneuvot ry:n ja Mikkelin Mobilistien yhteisvoimin vuosittain järjestämään tapahtu- maan osallistui tänä vuonna 144 ajo- neuvoa joista vanhin vm. -23, nuorin vm -79. Joukossa oli myös viisi Vet- kun jäsenautokuntaa. Ajot tarjosivat visuaali- Lappeenrannasta alkaneen ajon sia nautintoja paitsi kat- reitti kulki pitkin Saimaan ranta- sojille myös ajoihin maisemia Joutsenosta Imatralle, osallistuville. Ruokolahdelle, Puumalaan, Antto- laan, Mikkeliin, Ristiinaan ja Suo- menniemelle päätyen Savitaipaleen Pentti Heinonen lähti haastattelujen jälkeen joukon ensim- ja Taipalsaaren kautta takaisin Lap- mäisenä matkaan toisena ajopäivänä Mikkelistä. peenrantaan. Sininen Saimaa loi kauniit puitteet tapahtumalle ja jär- jestäjillä tilauksessa ollut ihanteelli- sen kaunis kesäsääkin toteutui sata- prosenttisesti. Reitin aikana osallistujat kävivät kymmenellä eri tehtävärastilla. Osal- la rasteista kysyttiin autokunnilta au- toilun visaisia tietotaitoja, osa taas oli viihteellisiä ja humoristisia taito- tehtäviä. Ympäriajon aluksi osa kil- pailijoista osallistui asu-ajoneuvokil- pailuun jossa Vetkun perinnetallen- nusharrastus sai runsain mitoin posi- tiivista huomiota. Veteraanikuorma- Vetkulaista ajokalustoa esillä ajojen päätepisteessä Lappeenrannan Linnoituksen Ka- autot osallistuivat asu- ajoneuvokil- tariinantorilla. Takana kaksi päivää ja 300 ajokilometriä.

19

Sähkö-Sanomia: Kuwat ja teksti: Jari Ala-Ilomäki

Jyry-Sisu tarwittiin jälleen Neste Osake-Yhtiön töihin!

Ajast’aikaa 1.9. w.2006 elettäessä arwoisa jäsenemme ja Wetkun halli- tuksen pitkä-aikainen jäsen Reino Lehtinen, alias Repa tai Reiska, jou- tui tai oikeammin sanoen pääsi war- sin mainittawattawalla tawalla edus- Tämän lehden-numeron palkintotehtäwä: Etsi Repan Auto! Kowin ovat nyky-aikaiset tamaan Weteraanikuorma-waunujen öljyn-kuljettimet entisiä öljy-autoja suurempi-kokoisia. Wastaukset: ’Öljy-autokisa, Seura ry:n perinnetallennustoimin- Wetku, PL48, 36201 Kangasala (Tygareal) tai [email protected]. Suuri-arwoi- taa. Kyseessä oleva tapaus käsitte- sat palkinnot! lee nyky-aikaisen Nesteoilin Porwoon Jalostamon lähettämön pit- käaikaisen herrasmiestyöntekijä Risto Ritarin kyyditsemistä hänen eläkkelle-jääntijuhlaansa wiimeisenä työpäiwänään. Puheena olewaan tehtäwään Repalla oli pitkän koke- muksensa, taitonsa ja hywän hu- möörin-luonteensa johdosta mitä erinomaisemmat edellytykset. Tarinamme herrat owat jo wanhoja tuttuja wiime wuosi-tuhannelta. Hra Ritari ei tosin lähettänyt matkaan Repan ensimmäistä kuormaa silloi- sen Nesteen Porwoon jalostus-lai- tokselta Tapiolaan joulukuussa w. Wirallinen poseeraus wanhan nostalgia- 1965, mutta jo wuonna 1967 Repan waunun edustalla. Selkeästi aistittawissa iso, 17 m3 wetoinen telirekka-waunu on herrain juhlawan tapauksen edellyttä- lähti Hra Ritarin laatimien asiakirjo- mää wanhain-aikain arwokuutta tapaile- Wiimeinen symboolinen matkaan-lähet- va kaswoin-ilme. täminen. jen matkaan-saattamana. Nyky-ai- kaiset kuorma-vaunut ottawat mat- kaansa jopa 50 m3 suuruutta olewia kuormia, mutta luultawaa on, että nekin jonakin päiwänä owat olewa osa asianharrastajien waalimaa his- toriaa. Kahween-juonnin, kaakunsyönnin ja korkea-arwoisen seuran-pidon tauottua sankarimme asettautuiwat mukavasti Jyry-Sisun ergonoomi- seen ohjaamoon, tervehtivät Neste- oilin työhelemään jääwälle rahwa- kansalle hywästisteiksi, ja siirtyiwät wauhdin yhäti kohotessa kohti kor- keampia sfäärejä. Weteraanikuor- ma-waunujen Seura toiwottaa kaik- Tämän suoritettuaan tarinamme sankarit owatkin walmiita ratsastamaan kohti aurin- kea parasta eläke-wuosille! gonlaskua… Aika welikultia!

20 KUORMA-AUTOLIITON AINEISTOA ELKASSA Teksti: Jukka Liukkonen 70-vuotisjuhlavuottaan viettävän Suomen Kuorma-autoliiton (nykyi- nen Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry) Elinkeinoelämän Kes- kusarkistoon (Elka) luovuttama ai- neisto on nyt saatu järjestettyä tutki- musta varten. Aineiston viitetiedot ovat nähtävillä Internetissä ja varsi- naiset asiakirjat Elkan tutkijapalvelun tiloissa Mikkelissä. Kuorma-autoliiton arkistoaineistoa on Elkassa kaikkiaan lähes 80 hylly- metriä. Aineiston perusteella tutkijat saavat hyvän kuvan liiton harjoitta- Neuvotteluja on käyty myös itärajan takana. Tässä suomalaisen maantievaltuuskun- masta toiminnasta, josta jäsenyhdis- nan näkymiä Leningradista huhtikuussa 1971 (Elka, Suomen Kuorma-autoliitto ry:n tysten edunvalvonta on ollut yksi tär- arkisto). keimmistä. Tätä puolta liiton toimin- nasta pääsee tarkastelemaan muun myös kotimaisen kuorma-autoalan ja täväksi Mikkelissä. Elkaan pyritään muassa liikennelupakortiston ja jä- liikenteen kehittämiseen, josta työstä saamaan säilytettäväksi tutkimuk- senluetteloiden avulla. Aineisto si- arkistoon on kertynyt muun muassa sen kannalta mahdollisimman arvo- sältää lisäksi runsaasti kuljetustak- liikenneministeriön ja eduskunnan kasta aineistoa, eli kaikkea yrityk- sojen määrittelyä koskevaa aineis- kanssa käytyä kirjeenvaihtoa, sekä sessä säilynyttä aineistoa, kuten to- toa. Liittokokouksia koskevaa aineis- komiteatyöskentelyä koskevaa ai- sitteita, ei säilytetä. Lisäksi turhien toa on kertynyt neljän vuosikymme- neistoa. kaksoiskappaleiden säilyttämistä py- nen ajalta vuodesta 1959 lähtien. Kuorma-autoliiton julkaisuista El- ritään välttämään. Kuorma-autoliitto on ollut mukana kaan on talletettu liiton tiedotuslehte- Niin kuorma-autoliikenteen kuin kehittämässä kansainvälisen kuor- nä toiminutta Ammattiautoilija-leh- muidenkin alojen asiakirjat ovat pää- ma-autoliikenteen toiminta-edellytyk- teä, jota löytyy arkistosta vuosilta osin vapaasti tutkijoitten käytettävis- siä. Liiton arkistoaineiston joukossa 1950 - 1986. Tätä sarjaa saamme sä. Laitoksen tutkijapalvelu toimii ar- onkin runsaasti IRU:n (International toivottavasti vielä täydennettyä. kisin klo 8.00-16.00. Asiakirjoja lähe- Road Transport Union) ja NLU:n SKAL ry:n luovuttaman aineiston tetään myös kaukolainaan Kansal- (Nordisk Lastbil Union) kanssa käy- joukossa on jonkin verran lääninyh- lisarkistoon, maakunta-arkistoihin ja tyä kirjeenvaihtoa ja kokousaineis- distysten sekä suorite-alayhdistysten Tampereen Yliopiston kirjastoon. toa. Ulkomaisen yhteydenpidon li- sekä kuorma-autoliikenteen eri si- Aineistoja koskevien viitetietojen säksi liitto on osallistunut vahvasti dosryhmien asiakirjoja. Näitä ovat tutkiminen on mahdollista ajasta ja- muun muassa Ulkomaanlii- paikasta riippumatta. Elkan kotisi- kenteenharjoittajat ry.,Tava- vuilta www.elka.fi voidaan hakea tie- ralinjat ry., Maitolinjat ry., toja säilytyksessä olevasta aineis- sekä Kuljetuskeskusten Liit- tosta. Valokuvarekisteri onkin ollut to ry. Edellisessä Vetkun varsin suosittu nettipalvelu, jossa on numerossa on mainittu tar- mahdollista katsella ja tilata digitoitu- kemmin eri kuorma-autojär- ja valokuvia. Kuorma-autoliiton ar- jestöjen ja yhteisöjen Elkas- kistossa on valokuvia muun muassa sa olevat aineistot, joita täy- hiihtokilpailuista, sekä negatiiveja dennetään nyt Kuorma-au- vanhoista kuorma-autoista. Tässä toliiton arkiston mukana tul- artikkelissa olevat kuvat ovat Kuor- leella aineistolla. ma-autoliiton arkistosta. Vetkun edellisessä nume- Suomen Elinkeinoelämän Keskusar- rossa lueteltiin eri kuorma- kisto (Elka), autoalan yritykset, joiden ai- Tutkijantie 7, 50100 Mikkeli neistoa on luovutettu El- puh. (015) 321 340 kaan. Yritykset voivat luo- Hiihtokilpailujen lähtötunnelmia Kuusa- fax. (015) 366 340 vuttaa asiakirjojaan joko lahjoittamal- mossa vuonna 1976 (Elka, Suomen e-posti @elka.fi Kuorma-autoliitto r.y:n arkisto). la tai tallettamalla aineiston säilytet- www.elka.fi

21 (Ote Stuart Köhlerin tulevasta kirjasta loin metsäteollisuuden vienti toimi. tä. Kaukana totuudesta ei liene "Puukaasujen aika") Halkojen kulutus sen sijaan nousi arvio, että autojen pitäminen liiken- absoluuttisestikin. Enimmillään hal- teessä vaati yhteensä lähes 400 000 Hiili- ja pilketuotanto kojen osuus oli jopa yli puolet koko miestyövuotta metsässä. Toisin sa- hakkuumäärästä. Rautatiet oli suurin noen hakkuun ja ajon parissa työs- Kauppatiet katkeavat kasvun aiheuttaja, mutta merkitsevä kenteli näissä merkeissä metsässä tekijä oli myös kumipyöräliikenteen joka arkipäivä yli 1300 miestä ja kol- Kun kauppatiet katkesivat II Maail- muuttuminen äkäpönttövetoiseksi. misensataa hevosta. Hakkuu- ja var- mansodan sytyttyä polttoainetilanne Täsmällisten tilastotietojen puut- sinkin ajotyöt tehtiin tuolloin hyvin muuttui heti kriittiseksi. Sekä maan- tuessa voidaan arvioida, että autohii- vahvasti talvipainotteisesti, joten to- tie- että rautatieliikenne olivat riippu- lien ja pilkkeiden tuottamiseen käy- dellisuudessa voidaan arvioida, että vaisia tuontipolttoaineista. Myös tettiin noina vuosina yhteensä yli 1 huippukaudella autojen polttoaineen suurimpien kaupunkien asuntojen miljoona m3 halkoja ja muuta tähän hankinnassa ahersi metsissä kolmin- lämmitys oli paljolti hiilen ja koksin tarkoitukseen soveltuvaa puutava- kertainen määrä miehiä ja hevosia. varassa. raa. Tämän mukaan autojen pitämi- Vallitseva työvoimapula vaikeutti Kun Suomen Talvisota vuonna nen liikenteessä kulutti noin 3% ajoittain suurestikin hakkuutöitä. 1939 alkoi, tuli nestemäisten poltto- puun vuosittaisesta kokonaiskulutuk- Heti sodan päätyttyä teollisuus- aineiden korvaaminen kotimaisilla sesta ja vastaavasti 8-10% halkojen puun käyttö lisääntyi nopeasti, jolloin tuotteilla välttämättömäksi. Alustavia määrästä. Tämän puumäärän hank- hiilto- ja pilkepuun suhteellinen suunnitelmia oli tehty jo varhain syk- kiminen edellytti mittavaa työpanos- osuus kokonaiskulutuksesta pieneni. syllä 1939. Kun sota sitten marras- ta. Kun työvälineinä olivat vain poka- Puunkäytön osalta palattiin vuosien kuun viimeisenä päivänä puhkesi, oli saha, kirves ja kuorimarauta, työn 1946-47 aikana normaalioloihin nes- käynnistettävä laajamittainen toimin- tuottavuus jäi varsin alhaiseksi. Tätä temäisten polttoaineiden tuonnin va- ta puupolttoaineen hankkimiseksi huononsi edelleen se, että suoritus- pautuessa. kiinteistöjen lämmitystä, rautatielii- kykyisimmät miehet olivat rintamalla, Hiili- ja pilketuotannon työllistämän kennettä ja autoja varten. joten hakkuutöissä oli paljon ikämie- ihmismäärän arvioiminen on vieläkin Maamme koko energiahuolto oli hiä ja lapsiakin. Tilastojen mukaan vaikeampaa, sillä töitä tehtiin niin pikavauhdilla käännettävä kotimai- metsurin päivätyötulos oli keskimää- teollisesti kuin talkoilla liiterin takana. sen polttoaineen varaan. Käynnisty- rin noin 4 pm3. Näiden perusteella Miilupoltossa suuri osa työajasta vä hiili- ja pilketuotanto joutui siten voisi arvioida, että hiiltoon ja pilke- kului polton valvontaan, jolloin las- vaatimaan osansa niukoista halko- tuotantoon vuosittain tarvittavan kettu tuotos miestyöpäivää kohti jäi varannoista. puumäärän hakkuuseen tarvittiin yli kovin alhaiseksi, kun tehokkaassa 250 000 miestyöpäivää. uunihiillossa lienee päästy kymmen- Metsästä energiaa Keskimääräisillä ajomatkoilla he- kertaiseen tuottavuuteen. Pilkkeen Sotavuosina 1940-44 käytettiin vonen toi tien varteen noin 10 pm3 teossa ero käsityön ja teollisen val- maassa kaikkiaan puuta erilaisiin halkoja. Hevostyöpäiviä tarvittiin mistuksen välillä saattoi olla vieläkin tarkoituksiin yhteensä noin 30 milj. tämän mukaan yli 10 000/vuosi. suurempi. Kokonaistyöpanokseen m3. Tuolloin käytön jakaantuma Myös työnjohtoa oli silloin erittäin on vielä lisättävä halkojen autokulje- poikkesi oleellisesti sotaa edeltä- runsaasti. Eräs nyrkkisääntö oli, että tukset, sekä valmiin tavaran kuljetuk- neistä ja sen jälkeisistä ajoista, jol- työnjohtajalla oli 10-15 hakkuumies- set jakelupisteisiin.

Metsähallituksen hiilimiilua ladotaan. Paikka tuntematon. (Mo- "Hävittäjä" varustettuna Svedlund hiilikaasuttimella hakemassa lemmat kuvat omistaa Matti Mäkitie, jonka isä Ahti Mecklin hiilikuormaa joltakin metsähallituksen hiiltämöltä. toimi metsähallituksen pääjohtajana puukaasujen ajan vii- meisinä vuosina.

22 lentamiseksi. Parhaita esimerkkejä Loska-ajolle on ideoitu alustavasti tästä ovat mm. Kalervo Mesirannan ajoreittiä, joka johtaisi mahdollisesti muistelmat, jotka hän julkaisi yritys- Tuusulan seudulle. historiikin muodossa saatuaan ”kim- Toimintasuunnitelmaan on kirjattu- mokkeen” Vetkun kokouksessa. na Seuran ulkoisen viestinnän, erityi- Useat jäsenemme ovat myös kerän- sesti Internet-sivuston palvelutason neet/luovuttaneet arkistoitavaksi mo- kehittämistä. Työ onkin jo hyvällä nenlaista hallussaan ollutta perin- alulla, projektia hoitaa Jari Ala-Ilo- neaineistoa. mäki. Seuran puheenjohtajan sähköposti Tarkoituksena on tuottaa 20 v -juh- on toiminut tiedon tallennuspankkina lajulkaisu paperille painetussa muo- erään alalla olleen henkilön muistel- dossa. Seuran uusi hallitus tulee ni- Hallitus tiedottaa. mille. Muutaman päivän välein (toisi- meämään toimikunnan hanketta to- naan useitakin päivässä) putkahtaa teuttamaan. Vuonna 2007… esiin etelä-hämäläiseen kuorma-au- Seuran esitelehtinen tarvitsee Veteraanikuorma-autojen seura pe- toliikenteeseen liittyviä yksittäisiä myös tietojen päivittämistä, joten nyt rustettiin Kuopiossa 6.6.1987. Vie- muistikuvia noin puolen vuosisadan on oikea aika saattaa sekin uuteen tämme jo siis 20 v –juhlavuotta! ajalta. Persoonallista aineistoa alkaa uskoon. Kuluneiden kahden vuosikymmenen olla koossa kohta pienen kirjan ver- Seuran kaluston kanssa tulee aikana on kuorma-autoperinteen tal- ran. Tämä tuntuu hyvältä! myös riittämään töitä. Republic 20:n lennustoiminnalle muotoutunut toi- Alkavan juhlavuotemme aikana tu- ”ohjaamo-kate” on edelleen työn mintamalli, jonka tulevaisuuskin ai- lemme jälleen näkymään aivan alla. Vasta lahjoituksena saamamme nakin nykynäkemyksen mukaan vai- uusilla paikkakunnilla. historiallisesti arvokkaan Sisu SH- kuttaisi valoisalta. Julkisen esilläolon 4:n kunnostusprojekti tulee saattaa avulla olemme onnistuneet luomaan Kevätpäivän tasaus 2007 –ajo ja käyntiin. Myös näiden kummankin toiminnastamme positiivisen mieliku- Seuran yleinen kevätkokous järjes- auton historiatiedoissa on vielä auk- van niin suuren yleisön kuin alan tetään Mäntyharjulla 24 – 25.3.2007. kopaikkoja, jotka olisi pikaisesti pys- ammattipiirienkin keskuudessa. Yh- Luvassa on jälleen mielenkiintoisia tyttävä täydentämään. teistyön kehittäminen ja jatkuva toi- yritysvierailuja ja ennen muuta haus- mintamallin sopeuttaminen muuttu- kaa yhdessäoloa. Perinteiden vaaliminen ja –tallen- vaan ympäristöön takaa toiminnal- taminen on paitsi arvokas, myös lemme hedelmällisen jatkon. Keikka Päijänteen ympäri toteute- ennen muuta hauska harrastus. Ilolla olemme saaneet todeta, että taan 7 – 10. kesäkuuta. Aikatauluja entistä useammat ovat panneet toi- ja tapahtumajärjestelyitä hiotaan meksi hallussaan olevan tiedon tal- vielä.

Kuva: Jari Ala-Ilomäki

Vanha keino on parempi kuin pussillinen uusia sanoo vanha viisaus. Olavi ja Topi Nenonen näyttivät Savo-Karja- lan keikalla väitteen toteen; pari pussillista kanelia katosi vaimon leipomistarvikkeista, mutta niinpä vuotanut vesi- pumppukin lopetti oikkuilunsa. . Veteraanimobilisti Teuvo Vuortio tarkkailee tilannetta.

23 Tuoreita julkaisuja sar- jassa; Hyötyajoneuvot - kuorma-autot

PUOLUSTUSVOIMIEN MOOTTO- RIAJONEUVOT 1960-2000 Markku Mäkipirtti Olli Blomberg: Koko: A4 (210 x 297 mm) SUOMALAISTA SISUA vuodesta PUOLUSTUSVOIMIEN MOOTTO- Sivuja: 224 ISBN: 952-5026-50-7 1931. Monialaosaajasta kuorma-au- RIAJONEUVOT 1919 - 1959 totehtaaksi. Kirja on ensimmäinen laaja katsaus Markku Mäkipirtti vuosina 1960-2000 Suomen puolus- Koko: A4 (210 x 297 mm) Tämä teos on mieleenpainuva tusvoimien käytössä olleista mootto- Sivuja: 224 matka suomalaisen Sisun värikkää- riajoneuvoista painottuen raskaa- ISBN: 952-5026-54-X seen historiaan. seen kalustoon. Teoksessa ovat Elävä teksti monen mukana olleen it- kaikki käytössä olleet maastokuor- Keväällä 2006 ilmestyneen Puolus- sensä kertomana ja lukuisat aikai- ma-automerkit ja –mallit sekä valta- tusvoimien moottoriajoneuvot 1960- semmin julkaisemattomat kuvat nos- osa kuorma-autoista. Mukana on 2000 -teoksen seuraksi on nyt tullut tavat jo yleisesti tunnetun Sisu-tie- myös hydraulivoimansiirron lyhyt his- vuosia 1919-1959 käsittelevä kirja. touden rinnalle arkistojen kätköistä toria puolustusvoimissa. Esillä on valtaosa käytössä olleista paljon uutta. Pieni voi oikein toimien Neljän vuosikymmenen kehitys kuorma- ja henkilöautoista, trakto- olla hyvinkin suuri – niin yrityksenä ja tulee hyvin esiin 380 mustavalkoku- reista ja moottoripyöristä. Alkuvuosi- käsitteenä kuin myös tuotteena. van, 45 mittapiirroksen ja 40 taulu- kymmenien ajoneuvokehitys tulee Gummerus kon avulla. Puolustusvoimien ulko- hyvin esiin 366 mustavalkokuvan, 32 2006, K, 454 s. Hinta 55,00 e. puolelta olevat harvinaiset neuvosto- mittapiirroksen ja 66 taulukon kautta. myynti: MOBILIA ja Sisu-Auto Oy liittolaisperäiset ajoneuvot on selvi- Kirjassa on myös otsikon aikarajois- tetty muita laajemmin. Erikoisajoneu- ta poikkeava kappale panssariau- voja on esitelty eri vuosilta yli 100 toista vuonna 1918 sotasaaliiksi saa- kappaletta ja mukana on kuusi lave- dusta Izhorskij-Fiatista 2000-luvun tinvetäjää sekä saman verran säiliö- suomalaiseen XA-361-Amos-kra- autoja ja 17 paloautoa. Asejärjestel- naatinheitinpanssariajoneuvoon. mäajoneuvoja on 30 kappaletta. Kirjan kirjoittaja on palvellut puo- Hinta: 39.50 e lustusvoimien A-luokan ajoneuvotar- Myynti: mm. MOBILIA kastajana ja siinä ominaisuudessa päässyt kokeilemaan lähes kaikkia kirjassa esiintyviä moottoriajoneuvo- ja sekä ollut mukana ajoneuvojen suunnittelussa, varustelussa, modi- fioinnissa ja korjauksessa Kuljetus- varikolla vuodesta 1973. Hinta: 39.50 e Myynti: mm. MOBILIA

24 Kalervo Mesiranta, KULJETUSYRITTÄJÄN TARINA.

ISBN 052 - 92 - 0838 - 3 Mikko Hiittu ja Matti Hiittu, Vesa Rohila, HÄKÄPÖNTÖSTÄ DIESELIIN WANHAT RAKKAAT KONEET 167 sivua, kuvia, karttoja. Omakus- tanne. Tuotenro: S185, ISBN: 9524720299 Tuotenro:S207,ISBN:952-472-049-3 Kirjassa kerrotaan kuvin ja sanoin Satoja valokuvia entisöidyistä kuor- Kirja kertoo julkisuudessakin tunne- kangasalalaisen Kalervo Mesiran- ma-, linja- ja paloautoista. tuista, mutta myös vähemmän tun- nan ja hänen perustamansa kulje- Sodanjälkeisen pula-ajan ja sitä netuista miehistä ja heidän rakkau- tusyrityksen Kuljetusliike Mesiranta seuranneen voimakkaan nousukau- destaan ja intohimostaan vanhoihin Oy:n vaiheet, Kalervon elämän vai- den aikaiset hyötyajoneuvot ja niiden koneisiin ja laitteisiin. heita sekä kuljetusyrityksen historiaa kehitys tarjoavat mielenkiintoisen Kirjassa on esitelty mielenkiintoi- vuosilta 1942-1989.Teos käsittelee retken kuorma-, linja- ja paloautojen sella tavalla vanhoja polkupyöriä, myös ulkomaanliikenteen vaiheita laajaan merkkikirjavaan maailmaan. mopoja, henkilöautoja ja traktoreita eri puolilla Eurooppaa ja Lähi-itää. Tässä kirjassa on sodanjälkeinen sekä niiden omistajia. Mikä on hei- Teosta voi tiedustella Kalervo Me- vaikea aika kerrottu ja kuvitettu alku- dän suhteensa koneeseensa, ja mil- sirannalta (0400 238960), Kari Mesi- peräisillä kuvilla, mainoksilla ja lehti- lainen historia laitteella on taka- rannalta (040 911 3302) uutisilla. Kirjasta saa hyvän käsityk- naan? Miksi juuri tämä masiina? sen kunkin ajanjakson kalustosta. Hinta: 27,90 e Alfamer Oy Mukana on häkäpönttöjä, nostureita, erilaisia lavarakenteita ja rekkoja. Hinta: 27,9 e Alfamer Oy

25 Päivi Ala-Ilomäki Loska-ajot Tuuloksessa ja Lammilla14. –15.10.2006 : PERINTEITÄ JA UUSIA TUULIA Pellava- ja sahtipitäjä Lammi isännöi Lammin sahdin liik- tämän vuotisia Veteraanikuorma-au- keessä sahdin valmis- tojen seuran loska-ajoja lokakuisena tuksen saloihin – näytti- viikonloppuna. Ennätykselliset neljä- vätpä jotkut ostaneen kymmentä kuorma-autoveteraania, koe-eriäkin matkaan. joista ilahduttavan moni ensikertalai- Toisaalla Voglian liik- nen, oli uskaltautunut matkaan tes- keessä rouvasväki sai taamaan ajopelin vesikeliominai- pikakurssin kotimaisen suuksia. Tällä kertaa todella kenttä- vaatetusteollisuuden kelpoisiksi osoittautuivat sisumiehet nykytilaan. Löytyi liik- Veli-Matti Reiniö ja Marko Haveri- keen hyllyistä pellavaa- nen. Sitkeä sadekeli haastoi vete- kin, ja joka tapauksessa raaniautojen enemmän ja vähem- monelle jotain mukavaa män tehokkaat tuulilasinpyyhkimet, päälle pantavaa kotiin Toimitusjohtaja Jouni Jokinen sai ajokilven muistoksi vie- mutta loskassa ja sohjossa ei kuiten- viemisiksi. railustamme, Vetkun kirja-arkisto taas karttui historiikki- Aamukahvien aikana kaan tällä kertaa kynnetty kevätpäi- teoksella Lammin Osuuskauppa 100 vuotta. väntasausajojen malliin. Ruskasta yhä reipastunut sade päästiin kylläkin nauttimaan täysin saatteli autoletkan liik- nen kunniakierroksen jälkeen torikin siemauksin. keelle kohti Tuulosrievän leipomoa. toki löytyi. Lammin osuuskauppa tar- Komeissa uuneissa paistuivat ko- josi vahvistusta matkalaisille herkulli- Sahdin, pellavan -ja rievän meat, ja ennen muuta herkulliset rie- sen lounaan muodossa, ja joukkio pitäjä. vät, ja lämpimäisten kera olikin mu- jakaantui jälleen uusiin vierailukoh- kava jatkaa sateista matkaa. Liekö teisiin. Naisväkeä kiinnosti Lammin Kauppakeskus Tuulosen iso parkki- tuulilaseja huurruttanut sade vaiko 550 –vuotias kirkko betonipaanukat- paikka toimi tämän kertaisten ajojen lämpimän rievän höyryt, sillä kaikki toineen, ja Sirkka Välivehmas pitikin lähtöpisteenä. Rivakan renkaiden- tiet eivät vieneetkään seuraavaan eloisan esitelmän kirkon historiasta. potkiskelun ja Kauppakeskus Tuulo- kohteeseen eli Lammin torille. Pie- Kirkon jälkeen rouvasväki siirtyi yl- sen sponsoroiman herkullisen aa- lättävää auringon miaisen ja jälkeen miesväki perehtyi paistetta ihaillen läheiseen Lam- min kunnanta- loon. Lammilai- sen opettajan ja kulttuuripersoo- nan Vilho Pietilän taidekokoelma siirtyi Lammin kunnalle testa- menttilahjoitukse- na vuonna –56, ja oli nyt ihailtavana kunnantalossa omana näyttelynään. Pekka Halosen, Hugo Simbergin, Helen Sjerfbeckin, Juho Rissasen ja monien muiden nimekkäiden koti- maisten taiteilijoiden töitä sisältänyt kokoelma herätti ihastusta. Pellava- seinäisessä valtuustosalissa nauti- tut, vs. kunnanjohtaja Helena Hirvi- niemen tarjoamat kahvit maistuivat ja virkistivät. Maankuulun Tuulosrievän perinteikäs leipomo on jo ulkoakin päin näyttävä rakennus. Kuskien kiinnostuksen kohteina Lämpimäisrievät kelpasivat iloisen leipurin, Tarja Timosen seikkaperäisen tuote-esit- olivat Lammin betonin tuotantolaitos, telyn jälkeen perinneharrastajille. sekä Arto Toukovalkaman tallit, joi-

26 den kätköissä oli runsas määrä van- –dvd:n maailman ensi-ilta. Veteraa- kisen loskakeikan viimeiset pako- hoja kuorma- ja paloautoja. Erityi- nikuorma-autojen omintakeinen ää- kaasut pölähtivät jäähyväisten mer- sesti huomiota herättävän laajasta nimaailma liikkuvan kuvan kera nau- kiksi sateiseen syysilmaan – mutta kokoelmasta mieleen kuuluivat jää- litsi katseet valkokankaalle, ja ylei- kevätpäiväntasausajoissa Mäntyhar- neen brittiläisen Motor Panels Ltd:n söllä oli tilaisuus todeta kuorma-au- julla tavataan uusin kujein! valmistamalla bulldog –ohjaamolla, toperinteen tallen- jota kuulemma myös Ergomasteriksi nuksen saavutta- kutsuttiin, varustettu harvinainen neen jälleen uuden Vanaja B6-76 –paloauto. virstanpylvään. Sunnuntaiaamuna Kun on juhla on sahtia, ja ajojen osallistujat he- kun on sahtia on juhla. räsivät kylmään, ko- leaan ja tuuliseen Helsingin yliopiston Lammin biologi- aamuun. Veteraani- nen koeasema toimi tämän kertais- kuorma-autojen seu- ten loska-ajojen päätepisteenä. Ma- ran syyskokous ke- joittuminen ja rantasauna sahtitarjoi- räsi runsaan osanot- luineen ja uintimahdollisuuksineen, tajajoukon, jonka to- sekä Vetkun hallituksen kokous vei- distaessa Vetkun vät oman aikansa, mutta illan pime- historiaan kirjattiin Vantaalaiset Marja Koskinen ja Risto Hietanen uhmasivat tessä kaikki kokoontuivat jälleen pe- mm. puheenjohtajan Tuuloksen ja Lammin seutujen sadekelejä 1951-mallisella rinteiseen yhteiseen illallistilaisuu- vaihdos Wexi Hop- Fordson Thames ETF-6:lla. teen. Hyvä ruoka maistui hyvässä pulan luovuttaessa seurassa, ja illan huipentumana näh- tehtävän Jari Ala-Ilo- tiin Vetkun tuottaman Satsia putkeen mäelle. Lämminhen-

Lammilainen veteraanikuorma-autoharrastaja Arto Touko- valkama esitteli tallenteitaan Loska-ajon osallistujille. Tässä Osa yleisöstäkin saapui Neste Tuulosen P-alueelle arvokkaasti eräs harvinaisuuksista, bulldog-ohjaamoinen Vanaja B6-76 muoseoautoilla; tässä Hämeen Mobilistien Pikku-REO –bussi paloauto. vuodelta 1934.

Hämeenlinnalainen Jukka Andersson kuittasi vuodeksi haltuunsa Loska-Ajo -kiertopalkinnon 2006 Olavi Salliselta. Jukan Ford V8 on vuosimallia 1935.

27 Vanhat valokuvat kertovat Jäämeren tiellä oli v. 1940-41 käynnissä ennennäkemätön kuljetussavotta. Kaikki ei mennyt kuten olisi toivonut, joten ikäviltä vaurioiltakaan ei vältytty. Tässä koosteessa on muutamia Olavi Sallisen taltioimia kuvia Petsamon liikenteen vahinkotilanteista.

Ford 098T /1940 Hävittäjä rekalla Jäämeren tiellä SA kuva / Chevrolet /1939. Kuva Alpo Haaparanta Kuhmalahti (kuva: (kuva: Vehoniemen automuseo/OAS) Vehoniemen automuseo/OAS)

Volvo kolarin jälkeen Paavo Ruokosen albumista (kuva: Ve- Pohjolan Liikenteen Volvo. kuva Einari Ahon albumista. honiemen automuseo/OAS) (kuva: Vehoniemen automuseo/OAS)

Rekka nurin. Ajokin omistaja Kauko Jaakkola, kuljettaja Volvon ensimmäisen matkan päätös Paavo Ruokosen albu- stm. Jurva. mista. (kuva: Vehoniemen automuseo/OAS)

28 Ruotsalaisten Scania-Vabis yrittää ohittaa Volvoa. Ford V8 Sotamies Jurvan rekka nurin, ylösveto käynnissä. Ajokki kuva Alpo Haaparanta, Kuhmalahti (kuva: Vehoniemen auto- Kauko Jaakkolan (vas.), stm. Jurva apukuljettaja, Paavo museo/OAS) Ruokosen albumista. (kuva: Vehoniemen automuseo/OAS)

Ruotsalaiset kahvinajajt ajoivat montuun, kuljettajat kuolivat. Petsamon tiellä Eino Ahon kokoelmat. (kuva: Vehoniemen Paavo Ruokosen albumista. (kuva: Vehoniemen automu- automuseo/OAS) seo/OAS)

Jäämeren tiellä. Paavo Ruokosen kokoelmat (kuva: Veho- Ford V8 kuva Alpo Haaparanta, Kuhmalahti (kuva: Vehonie- niemen automuseo/OAS) men automuseo/OAS)

29 Levis kuin Mäkisen eväät. Kolarin ajanut Hoppa Ivalossa, Erkki Mäkisen albumista. (kuva: Vehoniemen automuseo/OAS) (kuva: Vehoniemen automuseo/OAS)

Rovaniemi 1940. Suomalainen kuorma-auto ja saksalainen Volvo auttamassa Ford /-39:ää korjaamolle. Paavo Ruoko- maastovaunu Grupp TYP L2H ajoivat yhteen seurauksella, sen albumista (kuva: Vehoniemen automuseo/OAS) että Grupp työntyi Lapin Tavarain myymälän ovesta sisään. kuvnnut Seppo Rajala, Pauli Rajalan albumista (kuva: Veho- niemen automuseo/OAS)

Jäämerentien kuljetus päättyi pylvääseen, kuva Ford V8 kuva Alpo Haaparanta, Kuhmalahti (kuva: Vehonie- Paavo Ruokonen (kuva: Vehoniemen automu- men automuseo/OAS) seo/OAS)

30 Myydään

Viime kesän keikkakuvaus DVD tai VHS -tallenteena.

Veteraanikuorma-autojen seura ry:n Savo-Karjalan Keikka 2006 ajettiin n. 70 autokunnan voimin Pohjois-Karjalan ja Etelä-Savon kauniissa maisemissa. Videotallenne kuvaa mieleenpainuvasti niin maakunnan kau- neimmat maisemat ja arvokkaat kulttuuri- ja yritysvierailukohteet kuin mat- kaa tehneet museokuorma-autotkin. Kuorma-autoliikenteeseen ja -kalus- toon kuljettajineen liittyvän perinteen monimuotoisuus ja laajuus esitetään tunteikkaasti ja historiallisia arvoja kunnioittaen. Saatavana sekä VHS ka- setteina että DVD levyllä. Pituus 1 h 38 min. Hinta 30,00 Û/kpl, Veteraani- kuorma-autojen seura ry:n jäsenille 25,00 Û/kpl. Tilaukset seuran kerho- tuotemyyjille Kirsti tai Raimo Stenvallille Tuusulan automuseolle puhelin 0400-450 585 sähköposti: [email protected]

Vetkun metallista lakkimerkkiä nyt Vetkun aiemmista keikka-ajoista kuvatut videokoosteet muunnettuna saatavissa! 2001 Ahvenanmaan Keikka Myös muita kerhotuotteita, kuten suosit- DVD-versioiksi. Halikko – Naantali – Turku – Marie- hamn – Eckerö – Geta – Bomarsund tuja College- , piké- ja t-paitoja (myös pit- Jäsenhinta vain 25,00 Û/kpl (ei-jäsenil- kähihaisina ja 4-v painatuksella) löytyy Û – Kastelholm – Långnäs le 30,00 /kpl) + postituskulut yksittäin varastosta. tilattaessa. 2003 Kymenlaakson Keikka Koko 12 kpl sarjan tilaajalle jäs. 266,00 Tilaukset kerhotuotemyyjille, Kirsti tai Û Tuusula – Pornainen – Porvoo – Raimo Stenvallille p. 0400-450 585 /srj + postituskulut. Loviisa – Kotka – Vaalimaa - Hamina – Anjalankoski – Kouvola – Verla – sähköposti:[email protected] Tilauksia voi lähettää joko seuran säh- Orilampi köpostiin [email protected] tai Myydään kerhotuotemyyjille, Kirsti tai Raimo 2004 Pohjois-Suomen Keikka Stenvallille, puhelin 0400-450 585, Oulu – Pudasjärvi – Taivalkoski – sähköposti: raimo.stenvall@r- Kuusamo – Suomussalmi – Vartius – 2 KPL 7.00 – 20” renkaita. Hinta 350,00 stenvall.fi. Kuhmo – Sotkamo eur/kpl. Keikat, joilta on kuvattu videotallenteet: 2005 Etelä-Pohjanmaan Keikka Jalasjärvi - Kauhajoki - Lapväärtti - 1989 Pitkä Keikka Närpiö - Maalahti - Vaasa - Isokyrö – Ostetaan: Vetkun ensimmäinen ikimuistoinen Alahärmä matka-ajo Hyväkuntoinen ohjaamo Volvo F 86 Rovaniemi – Oulu – Iisalmi – Kuopio – 2006 Savo-Karjalan Keikka malli kuten kuvassa. Mikkeli - Lappeenranta Joensuu – Liperi – Rääkkylä – Kitee – Kesälahti – Punkaharju – Savonlin- Ilmoitukset Raimo Stenvall, 1990 Jäämeren keikka na – Rantasalmi – Pieksämäki. p. 0400-450 585 Petsamon liikenteen 50-v juhla-ajo Rovaniemeltä Jäämeren rannoille 1993 Muistojen Magneettimäki Petsamon liikenteen muistomerkin pystytysjuhla Inarin Kaunispäällä. 1995 Matkalla muistojen Petsamoon Rovaniemi – Liinahamari 1996 Juhlakeikka Ka-100 v. Helsinki – Karjaa – Salo – Perniö - Turku 1999 Kannaksen Keikka Karjalan historialliset, muistorikkaat seudut kierrettiin 2000 Susirajan Keikka Ilomantsi – Naarva – Uimaharju – Koli – Juuka – Nilsiä – Juankoski

31