DEEP GREEN BRIGHT BLUE

Lappeenrannan luonnon monimuotoisuus

Anna Vuori 2021

1

Sisällys TIIVISTELMÄ...... 3 1. ESIPUHE: SUOMEN LUONNON MONIMUOTOISUUS HEIKKENEE ...... 4 2. SUOMI ON SITOUTUNUT SUOJELEMAAN LUONNON MONIMUOTOISUUTTA ...... 7 3. SELVITYKSEN TAVOITTEET ...... 8 4. AINEISTO...... 10 4.1. Paikkatietoaineisto ...... 10 4.2. Asukaskysely...... 13 5. LAPPEENRANNAN LUONNON NYKYTILA...... 15 5.1. KALLIO- JA MAAPERÄ SEKÄ MAISEMARAKENNE ...... 16 5.2. METSÄLUONTO...... 21 5.3. SUOLUONTO ...... 33 5.4. VESI- JA RANTALUONTO ...... 38 5.5. KALLIOLUONTO...... 46 5.6. PERINNEBIOTOOPIT JA MUUT KULTTUURIVAIKUTTEISET ELINYMPÄRISTÖT ...... 50 5.7. MUITA LUONTOARVOJA ...... 55 5.8. YHTEENVETO: TAAJAMAYMPÄRISTÖJEN LUONTO ...... 56 6. KEINOJA LUONNON MONIMUOTOISUUDEN ELVYTTÄMISEKSI JA LISÄÄMISEKSI...... 57 6.1. Kunnan ohjauskeinoja luonnon monimuotoisuuden lisäämisessä...... 57 6.2. Metsäluonnon tilan parantaminen...... 60 6.3. Suoluonnon tilan parantaminen...... 62 6.4. Vesi- ja rantaluonnon tilan parantaminen...... 64 6.5. Kallioluonnon tilan parantaminen ...... 66 6.6. Perinnebiotooppien ja muiden kulttuurivaikutteisten elinympäristöjen tilan parantaminen...... 67 6.7. Haitalliset vieraslajit...... 68 6.8. Mitä asukkaat voivat tehdä?...... 69 LÄHDELUETTELO...... 70 LIITE 1. Paikkatietoaineisto...... 78

Ympäristösuunnittelija Anna Vuori Lappeenrannan seudun ympäristötoimi Ympäristönsuojelun palvelualue 2021

2

TIIVISTELMÄ

Suomen luonnon monimuotoisuus heikkenee. Lappeenrantaa koskettaa sama luontokato kuin muutakin Etelä-Suomea. Luontoon kohdistuvia paineita aiheuttavat erityisesti metsätalous, maatalous ja rakentaminen. Suomi on sitoutunut estämään luonnon monimuotoisuuden heikkenemistä lainsäädännön ja kansainvälisten sopimusten nojalla.

Selvitys antaa yleiskuvan Lappeenrannan luonnon monimuotoisuudesta, ekologisesti arvokkaista alueista ja ekologisen toiminnallisuuden kannalta keskeisistä luonnonelementeistä. Selvitys esittelee myös keinoja, joilla kunnassa voidaan tarttua luontokadon ongelmaan.

Selvityksen aineistona on käytetty eri organisaatioiden tuottamaa paikkatietoaineistoa sekä muuta kirjallista aineistoa. Merkittävien luontoalueiden tunnistamisessa on käytetty apuna myös luontotyyppien indikaattorilajien havaintoaineistoja. Aineistona on käytetty myös Lappeenrannan asukkaille keväällä 2020 suunnatun kyselyn tuloksia.

Selvityksen näkökulma on luontotyyppilähtöinen. Aineiston perusteella Lappeenrannan luonto on jaoteltu viiteen luontotyyppiryhmään: metsät, suot, vesistöt ja rannat, kallioluonto sekä perinnebiotoopit ja muut kulttuurivaikutteiset elinympäristöt. Kunkin ryhmän sisällä on nostettu esille alueita tai ekologisia kokonaisuuksia, jotka ovat Lappeenrannassa merkityksellisiä monimuotoisen luonnon kannalta. Erityinen huomio kohdistuu taajama-alueisiin ja muihin maankäytön painealueisiin.

Metsäluonnon tilassa näkyy vahva metsäteollisuuden historia. Metsät ovat nuoria ja käsiteltyjä. Avohakkuuttomasta historiasta, sekapuustoisuudesta sekä verrattain varttuneesta puuston ikärakenteesta johtuen taajamametsät ovat merkittävä metsäluonnon kokonaisuus. Myös Saimaan saaristo ja rannat sekä reheviä laaksoja ja karuja kallioita käsittävä Suokumaan-Kuurmanpohjan-Vesikkolan seutu nousevat erityisen arvokkaiksi metsäluonnon kokonaisuuksiksi. Lappeenrannassa merkittävä ekologinen tekijä on Venäjän läheisyys. Ekologisten yhteyksien säilyttämisellä ja vahvistamisella Suomen ja Venäjän rajaseudulla on valtakunnallista merkitystä luonnon monimuotoisuudelle.

Laajimmat suoalueet sijaitsevat Salpausselän eteläpuolella. Konnunsuon alue on ollut aikoinaan yksi Etelä- Suomen laajimmista suoaleista, ja siellä on edelleen jäljellä merkittäviä suoluonnon arvoja. Konnunsuolta lounaaseen kulkevalla vyöhykkeellä sijaitsee pirstaleisesti arvokkaita suokohteita, jotka muodostavat harsun ekologisen suoverkoston. Salpausselän rinteillä sijaitsee lähde