N:o 1/2007 n Tarkastettu levikki 68 225 n Helmikuun 21. päivänä 2007

Hyvinkään Sotaveteraanit !VOINôKIRJEô3UOMENôNUORILLE 50 vuotta (sivu 3) Alueelliset 50- -IKËôMEITËôYHDISTËË ô vuotisjuhlat (sivut 4-5) 3UOMENô3OTAVETERAANILIITTOôTËYTTËËôTËNËôVUONNAôôVUOTTAô alkavat %MMEôPUHUôITSESTËMME ôEMMEKËôMENNEISYYDESTËô Veteraani- 3ENôSIJAANôHALUAMMEôKOHDISTAAôKATSEETôNUORIINôJAôTULEVAISUUTEENô etuudet 2007 4ËMËNôPËIVËNôNUORISSAôONôSITËôSAMAAô (sivut 16-17) VASTUUNKANTOA ôJOKAôSAIôMEIDËTKINôPARIKYMPPISINËô TOIMIMAANôYHTEISENô3UOMEMMEôPUOLESTAô Heimo- -EITËôYHDISTËËôSAMAôHUOLENPITO ôSAMAôAITOôVËLITTËMINEN veteraani- 5SKOôSAMOIHINôARVOIHIN -EILLËôONôSAMAôHALUôPITËËô3UOMIôMAAILMANôKARTALLAô yhdistys 10 ô ôSAMAôLEIJONANôSYDËN vuotta (sivu 49) 4UNTUUôHYVËLTË ôETTËôARVOPERINNÚLLEôONôJATKAJIA 3ITËôEIôVOIôMITATAôRAHASSAôJAôSENôVAIKUTUSôSËILYYôSUKUPOLVELTAôTOISELLEô Piirien -EôSUOMALAISETôSOTAVETERAANITôOLEMMEôTEISTËôNUORISTAôYLPEITËô joululehdet /LKAAôTEKINôYLPEITËôITSESTËNNEôJAôSAAVUTUKSISTANNE siirtävät

Aarno Strömmer Vuokko Hurme Aarno Lampi perinnettä ,IITONôPUHEENJOHTAJA .AISJËRJESTÚNôPUHEENJOHTAJA 6ALTUUSTONôPUHEENJOHTAJA (sivu 45) 3OTAVETERAANI 3OTAVETERAANI 3OTAVETERAANI

9KSIôTAPAôVIEDËôARVOPERINTÚËôETEENPËINôONôLIITTYËôKANNATTAJAJËSENEKSEMME Kirjasatoa: *ËSENYYDELLËôKERROTôARVOISTASIô3INULLAKINôONôLEIJONANôSYDËNôô 13 kirjan ,IITYôKANNATTAJAJËSENEKSIôOSOITTEESSAôWWWSOTAVETERAANILIITTOl ?J=QHJGGq& esittely (sivut 56-60)

Tämän lehden erityisteema on Suomen sodat 1939-1945 artikkeli. Lehti lähetetään peruskoulujen 8. luokille. Lehden

WWWSOTAVETERAANILIITTOl Adegalmck]fkmmffall]dmfgfdY`bgallYfml painos on yli 100 000 kpl.  1/07 helmikuun 21. päivänä 2007 | sotaveteraani • krigsveteranen

Helsingissä 21. helmikuuta 2007 Liiton juhlavuosi tuodaan lähelle veteraania Juhlavuoden lehdet Suomen itsenäisyyden 90-vuotisjuhla- Hyvinkäällä, vanhimman kotimaisen Sotaveteraani–Krigsveteranen leh- tetaan kaikille tämän vuoden ensim- vuoden vietto alkoi pääkaupungissa yhdistyksemme 50-vuotisjuhlassa. Vii- dellä on liiton 50-vuotisjuhlavuon- mäisen saapumiserän varusmiehille. vuoden alkupäivinä Finlandia-talossa kon päätösjuhla on Tampereella, liiton na merkittävä tehtävä. Lehdissä jul- Kesäkuun Sotaveteraani-lehti esit- pidetyllä juhlalla. Sotien veteraanit oli- syntysijoilla. Varsin monet aluejuhlista kaistavat erityisartikkelit esittelevät telee Sotaveteraaniliiton alueelli- vat satoihin nousevana kutsuvieraiden ovat paikallisiin sotaveteraanikuoroihin sotaveteraanityötä laajemmin ja sy- sia 50-vuotisjuhlia, joita alkukesään joukkona mukana tuossa laadukkaassa tukeutuvia juhlakonsertteja. Esimerkiksi vällisemmin. Kun lehti yleensä jae- mennessä järjestetään 16 paikkakun- tilaisuudessa. Pohjois-Pohjanmaa järjestää kolme kon- taan lähinnä jäsenille ja lähimmil- nalla. Tapahtumassa julkistettu juhlavuo- serttia – Kuusamossa, Oulussa ja Ou- le sidosryhmille, juhlavuonna lehteä Syyskuussa ilmestyvä Sotaveteraa- den logo sanallisine tunnuksineen he- laisissa – Oulun Sotaveteraanikuoron ja jaetaan runsaasti myös uusille kohde- ni-lehti on liiton 50-vuotisjuhlanu- rätti huomiota. Vieraat ehkä muistivat pohjoisten sotilassoittokuntien voimin. ryhmille. Näillä toimilla Sotaveteraa- mero. Lehdessä esitellään sotaveteraa- tunnussanat kymmenen vuoden takaa: Maininnan ansaitsee juhlavuoden hui- ni–Krigsveteranen lehti pyrkii edistä- nipiirien ja Naisjärjestön toimintaa. rohkeasti suomalaisina. Suomalaiset oli- pennuksiin kuuluva sotaveteraanikuo- mään kansalaisten tietoisuutta sota- Tulevina vuosina sotaveteraanityön vat silloin – 1990-luvun puolivälin jäl- rojen ja niiden perinnekuorojen yhtei- veteraanityöstä ja sen tavoitteista. tekijöiksi tulee yhä enemmän vete- keen – koko jalalla astumassa yhden- nen tuhannen laulajan valtakunnallinen Lehden ensimmäisessä numeros- raaneja nuorempia kannattajajäseniä. tyvään Eurooppaan. Rohkaisua ja oh- laulujuhla Turussa 3. marraskuuta. sa esitellään Suomen sotia 1939–45. Sotaveteraaniliiton vaikuttavuuden jetta tarvittiin. Nyt tunnuslogon sanat Osan toimittamisessa on ajateltu eri- runko on hyvin toimiva kenttäverkos- ovat ytimekkäästi ME!/VI!. Niillä meitä Lehti lähestyy nuoria tyisesti nuoria lukijoita. Lehti lähe- to, joka edelleen koostuu 22 sotavete- muistutetaan siitä, että tässä vääjäämät- Myös lehtemme on mukana juhlavuodes- tetään kaikille peruskouluille toivo- raanipiiristä ja 398 sotaveteraaniyh- tömästi globalisoituvassa maailmassa sa selkein teemanumeroin. Käsillä ole- muksin, että aineistoa käytettäisiin distyksestä sekä Naisjärjestöstä nais- suomalaisia ovat kantaväestön ja vanho- va lehden ensimmäinen numero sisältää oheismateriaalina koulun kahdeksan- toimikuntineen ja naisjaostoineen. jen vähemmistöjen ohella myös uussuo- koulujen kahdeksasluokkalaisille suun- nen luokan historianopetuksessa. Ar- Marraskuun numerossa käsitellään malaiset ja ulkosuomalaiset. Me-hengel- natun osion, joka tuo esille oleellisinta tikkelin on kirjoittanut sotahistori- veteraaniperinteen vaalimista. lä halutaan nostattaa perinteiseen yhteis- tietoa sotavuosista 1939-45. Lehteä lähe- an dosentti Eero Elfvengren ja kuva- Joulun alla ilmestyvä lehti käsitte- kuntaan kuulunutta yhteisöllisyyttä. tetään kouluille niiden toivomusten mu- toimittajana on toiminut Arto Kotro. lee sotaveteraanityön tukemista. Kos- Suomen Sotaveteraaniliiton 50-vuo- kaisesti. Huhtikuulla ilmestyvän lehden Hankkeessa ovat olleet mukana Ope- ka sotaveteraaniyhteisöillä itsellään tisjuhlavuodella ei ole sanallista tunnus- kohderyhmänä ovat puolestaan varus- tushallituksen sekä Historian- ja yh- ei ole merkittäviä varoja, joudutaan ta. Se voisi olla vaikkapa pian ilmestyvän miespalvelustaan suorittavat nuoret nai- teiskuntaopin opettajien liiton edus- edelleen turvautumaan kansalaisten, historiakirjamme nimi: VETERAANIA set ja miehet. tajat. Aineistoa voi hyödyntää myös yritysten ja yhteisöjen tukeen jotta EI JÄTETÄ. Juhlavuotemme pyrkimys- kouluille julkistetussa kirjoituskilpai- työtä sotaveteraanien hyväksi voitai- ten luonnetta kuvaisi hyvin toinenkin il- Syntymäpäivä 29. syyskuuta lussa. siin tehdä niin kauan kuin tukitarve maisu: LÄHELLE VETERAANIA. Juhlavuodella on tietysti pääjuhlansa. Huhtikuussa ilmestyvän lehden jatkuu. Se järjestetään liiton syntymäpäivänä erityisosa laaditaan Ruotuväki-lehden Mukana arjessa … 29. syyskuuta Helsingissä jumalanpalve- varusmiestoimittajien toimesta. Ai- Markku Seppä Pyrimme juhlavuoden tapahtumilla lä- luksineen tuomiokirkossa ja päiväjuhli- heet käsittelevät tämän päivän varus- helle kaikkia yhdistystemme veljiä ja si- neen yliopiston juhlasuojissa. Pääjuhla miestä ja sotaveteraania. Lehti toimi- saria. Jo viime vuoden puolella kym- on pääkaupungissa, mutta olemme kyl- menien tuhansien veteraanikotien ovi- lä ”kentälläkin”. Samanaikaiset kunnia- luukku kolahti. Järjestölehden mukana käynnit maamme sadoilla sankarihau- tullut sinivalkoinen kuvakalenteri kertoi doilla tuon merkkipäivän aamuhetkinä Naisjärjestön XIX valtakunnalliset liittomme tavoitteista ja toimista. Se oli tulevat olemaan vaikuttava viesti nuo- samalla viesti liitolta: olemme edelleen remmille sukupolville itsenäisyytem- sisarpäivät mukana ehtoovuosienne arjessa. me vaatimasta uhrista taistelun vuosina Suomen Sotaveteraaniliiton Naisjärjestön XIX valtakunnalliset sisarpäivät ovat Vireillä olevat sääntömuutokset suun- 1939-45. Ruotsissa, Kanadassa, Yhdys- 15-16.5.2007 Lahden messuhallissa (messukeskus), Salpausselänkatu 7. taavat huomion toimien kohdentami- valloissa ja Virossa asuvat veljemme suo- seen myös puolisoiden ja leskien tukeen rittavat vastaavan kunniakäynnin sinne Alustavan ohjelman mukaan ilmoittautuminen alkaa tiistaina 15.5. klo 11.00 entistä painokkaammin. Voimistamme pystytetyillä sotiemme muistomerkeillä. Ruokailu Hennalan varuskunnassa 13.00-14.30. Sisarilta klo 18.00 – yhdessä veljes- ja sisarjärjestöjen kans- Keskiviikkona 16.5. klo 10.00 ovat jumalanpalvelukset. Pääjuhla alkaa Messuhal- sa – varainhankintaa, jotta pystyisimme Veteraanipäivän ja lissa klo 14.00. Se on samalla Lahden Sotaveteraanipiirin juhla Suomen Sotaveteraa- vastaamaan ikääntymisen mukanaan itsenäisyyspäivän niliiton 50-vuotisen toiminnan merkeissä. tuomiin lisääntyviin haasteisiin. Kan- kunniakansalaiset Lopullinen ohjelma julkaistaan Sotaveteraani-lehden seuraavassa numerossa. nattajajäsenkuntamme kartuttaminen Itsenäisyyden juhlavuoden moniin ta- Majoitusvaraukset tehdään suoraan hotelleihin. Piirien naistoimikunnat lähettävät vielä nykyiseltä 23 000:n tasolta on osa pahtumiin veteraanit osallistuvat kut- ilmoittautumislomakkeet kentälle. liiton ehtoovuosien ”selviytymisen stra- suttuina kunniakansalaisina. Näin ta- Toivottavasti mahdollisimman suuri joukko sisaria ja veljiä suuntaa kevätmatkansa tegiaa”. Piirien sosiaalineuvojien verk- pahtuu etenkin kansallisena veteraani- koa tiuhennamme avuntarvitsijoiden et- päivänä 27. huhtikuuta sekä tietenkin 6. Lahteen! sinnän tehostamiseksi. joulukuuta, itsenäisen Suomen 90-vuo- tispäivänä. Iloitsemme vapaasta isän- … ja juhlassa maasta muun kansan mukana. Samalla Juhlavuosi tulee lähelle kentän veteraa- kuitenkin muistamme uhrin, jonka va- Sotaveteraaniliiton historian tilaaminen nia myös piirien järjestämissä lukuisissa pauden turvaaminen vaati, samoin kuin Jäsenet voivat ennakkotilauksella hankkia Suomen Sotaveteraaniliiton 50-vuotishisto- alueellisissa juhlissa, joissa liiton 50-vuo- jo poisnukkuneiden veljien ja sisarten rian Veteraania ei jätetä. Kirja on B5 kokoinen ja siinä on 375 sivua. Kirjan hinta posti- ja tistaival on huomion kohteena. Ensim- uurastuksen isänmaamme sotien jälkei- mäiset aluejuhlat ajoittuvat jo maaliskui- sessä rakennustyössä. lähetyskuluineen on 10 euroa. Kirjan voi tilata Sotaveteraaniliiton toimistosta puhelin sen järjestöviikkomme, Sotaveteraani- (09) 612 6200. Tilatut kirjat lähetetään maaliskuun puolivälin jälkeen. Historiakirjan viikon, tietämiin. Viikon avaus tapahtuu Aarno Strömmer tekijä on valtiotieteen tohtori Kaarle Sulamaa. 1/07 helmikuun 21. päivänä 2007 | sotaveteraani • krigsveteranen 

Hyvinkäältä se alkoi 50 vuotta sitten

Sotaveteraaniliiton van- nia, puolisoa ja leskeä. Talon tarjoaa veteraaneille ilmaiset hin yhdistys Hyvinkään omistaa Hyvinkään Veteraan- hautapaikat ja hautajaiset. Sotaveteraanit ry viettää isäätiö, jonka perustivat Hy- Esko Sarvikas kiittää uusiu- 50-vuotisjuhlaansa Hyvin- vinkään kaupunki, Hyvinkään tunutta veteraanikeräystä. käällä 10. maaliskuuta 41. seurakunta ja hyvinkääläiset - Siinä missä vanhalla sys- Sotaveteraaniviikon avaus- veteraanijärjestöt. teemillä saimme kokoon vähän tilaisuuden yhteydessä. Veteraanitalosta tuli nope- toista tuhatta euroa, oli viime asti kaiken veteraanitoimin- vuoden tulos yli kymmenker- ammikuun 16. päivä- nan keskus viihtyisine asun- tainen. nä Hyvinkään Sotave- toineen ja ruoka- ym. palvelui- - Pidän suurena asiana liiton teraanit ry:n aktiivitoi- neen. Säätiö toimii yhteistyössä sääntömuutosta, jonka puit- Tmijoita kokoontui puheenjoh- Hyvinkään kaupungin perus- teissa myös huoltajina vuosi- taja Esko Sarvikkaan johdolla turvan sekä muiden vanhus- ja kymmenet toimineet puolisot Veteraanitalolle kertomaan yh- vammaistyötä tekevien tahojen tahi lesket voidaan ottaa tuki- distyksestään. Muistelemassa kanssa. Talon uimahalli, sauna toiminnan piiriin, Sarvikas tii- olivat varapuheenjohtaja Jalo ja kuntosali ovat veteraanien vistää. Vainio, sihteeri Olavi Kurko ja ahkerassa käytössä. Veteraani- Tulevaisuuden toiveena Hy- hallituksen jäsenet Irja Mäke- talon päiväkuntoutuksesta pää- vinkään sotaveteraaneilla on lä, Niilo Sipilä ja Sulo Sorvali see vuosittain osalliseksi noin oman sosiaalineuvojan saa- Hyvinkään Sotaveteraanit ry:n aktiiveja Veteraanitalolla: vasem- sekä ainoa elossa oleva perus- 110 veteraania – tärkeää niille, minen Pohjois-Uudellemaal- malta Sulo Sorvali, Niilo Sipilä, Jalo Vainio, Ville Jyrinki, Irja Mäke- tajajäsen Vilho Jyrinki, joka 7. jotka eivät enää jaksa lähteä lai- le. Uudenmaan sotaveteraani- lä, Olavi Kurko, Esko Sarvikas. maaliskuuta täyttää 90 vuotta. toskuntoutukseen. Talon ruo- piirin ahkeran neuvojan Raili kala tarjoaa tilaisuuden tuttu- Mankin aika ei vilkkaan ky- myös yhdistyksen juhlajärjeste- masen aloittaessa puheenjohta- Veteraanitalo– jen tapaamiseen ja ”maailman synnän vuoksi riitä koko piirin lyistä ja historiikin laatimisesta jana. Muillekin paikkakunnille yhteistyön suursaavutus parantamiseen”. Veteraaneilla alueen hoitamiseen. sekä veteraanikeräyksestä Poh- alkoi syntyä yhdistyksiä, joiden Hyvinkään Sotaveteraanien, on omat kantapöytänsä. Tun- jois-Uudellamaalla. Vilho Jy- tarkoituksena oli edistää niiden Hyvinkään Rintamaveteraani- nettua on, että talon ”esikunta- Veteraanikuoro ja rinki ennätti olla varapuheen- rintamamiesten ja heidän les- en, Sotainvalidien Veljesliiton pöydästä” – jossa haastattelu- perinnekuoro johtajana 44 vuotta, saaden kiensä ja lastensa maansaantia, Hyvinkään osaston ja Hyvin- kin tapahtui – aina saa nopeas- Noin 20 vuotta toiminut Hy- joulujuhlassa 2006 vastaanot- jotka olivat jääneet osattomiksi kään seudun Rintamanaisten ti selville ”tilanteen rintamilla”. vinkään-Riihimäen yhteinen taa Sotaveteraanien kultaisen sotien jälkeisistä rintamamies- aloitteesta kaupunginhallitus Täällä sodatkin pannaan välil- veteraanikuoro on ollut näky- ansioristin. Hänen jälkeensä tonteista. perusti 1985 veteraanitoimi- lä uusiksi, veteraanit naurahta- vä ja kuuluva osa alueen vete- varapuheenjohtajaksi tulleella Syksyllä 1957 Hyvinkään, kunnan selvittämään veteraa- vat. raanitoimintaa. Esiintymisiä Vainiolla on neljäs vuosi me- Helsingin ja Tampereen maan- nien olosuhteita Hyvinkäällä. on ollut parikymmentä vuo- nossa. Yhdistyksen sihteerinä hankintayhdistykset solmi- Sitä seurasi uusi toimikunta, Merkittävimmät dessa. Laulajia oli aiemmin 25, toimiva Kurko valittiin halli- vat Tampereella liiton, jota pi- jonka tehtävänä oli ehdotuksen tukipilarit tämän juhlavuoden alussa 15. tukseen reserviläisistä 2003. detään Sotaveteraaniliiton al- tekeminen palvelutalon raken- Merkittävimpinä tukipilarei- Veteraanikuoro on luovuttanut Hän toimii myös alueensa ve- kusoluna. Hyvinkääläisten tamisesta. Keskeisinä puuha- naan Hyvinkään sotaveteraa- standaarinsa Hyvinkään Mies- teraanikeräystoimikunnassa. puolesta perustamiskirjan al- miehinä olivat Sotainvalidien nit pitävät Veteraanitalon ohel- laulajille, perinnekuorolle joka Irja Mäkelä valittiin hallituk- lekirjoittivat 29.9.1957 pj. Paa- Risto Vilkka ja Sotaveteraani- la, Hyvinkään kaupunkia, seu- tulee esiintymään 50-vuotis- seen 2004 naisjaoston puheen- vo Mikkola ja sihteeri Pauli en Esko J. Koppanen. Kaupun- rakuntaa ja veteraanikeräystä. juhlaan. johtajana ja käytännöllisten Mäki. ki lahjoitti tontin Asemakadul- Kaupunki on käyttänyt vete- toimintojen osaajana. Jäsen- Hyvinkään Rintamamiesten ta, jonka varrelle ensimmäinen raaneille myönnettävät valtion Selkeä tehtävänjako asioita hoitava Sorvali ylläpitää maanhankintayhdistys ryhtyi rakennusvaihe valmistui 1993 kuntoutusmäärärahat kiitet- säästää paljolta mm. merkkipäivälistaa, on an- heti rakennustoimintaan. Vel- ja lopulta kolmas, viimeinen tävästi. Seurakunta tarjoaa va- Yhdistystoiminnassa selkeäl- siomerkkitoimikunnan jäsen ja jesapua koottiin ahdinkoon vaihe 2001 käsittäen yhteen- paat kokous- ym. tilat ja on aina lä työnjaolla saadaan parhaat vastaa yhdistyksen lipusta. Kir- joutuneille perheille. Kaikki- sä 61 asuntoa. Veteraanitalo- suhtautunut myönteisesti juh- tulokset. Hyvinkään Sotavete- kollisen toimikunnan jäsene- aan yhdistys ennätti rakentaa ssa asuu nyt noin 80 veteraa- lien järjestelyihin. Seurakunta raaneissa puheenjohtaja vastaa nä hän vastaa myös havusep- kolme asuntoyhtiötä käsittä- peleen toimittamisesta poistu- en 96 asuntoa. Yhdistys muut- neille. Myyntitykkinä tunnettu ti maanhankintalain aikana Sipilä pyytää Joululehteen il- nimensä Hyvinkään Sotavete- moitukset ja myy irtonumerot raanit ry:ksi. Maan hallitus ei hyvin tuloksin. rintamamiesten maansaannil- Hyvinkään Sotaveteraani- le lämmennyt. Lopulta heidät en miehet antavat tunnustusta saatiin ensisijaisiksi asuntolai- naisten tuloksellisesta toimin- nan saajiksi 14.10.1966, jolloin nasta varsinkin yhdistyksen alkoi todella vilkas asuntora- varainhankinnassa, virkistys- kentamisen kausi. toiminnassa monenlaisten ti- laisuuksien järjestelyistä. Markku Rämö Yhdistyksessä on nyt run- saat 300 jäsentä. Piirin halli- tuksessa ovat Sarvikas, Kurko ja Sipilä. Alussa oli asunto- ja maansaantiasiat Hyvinkääläiset sotaveteraanit perustivat 20.5.1957 ensimmäi- sen Rintamamiesten Maanhan- Veteraanitalon sisäänkäynti Asemakadulta katsottuna. kintayhdistyksen Matti Laa-  1/07 helmikuun 21. päivänä 2007

41. Sotaveteraaniviikko 10.–18. maaliskuuta

Avausjuhla Hyvinkäällä Päätösjuhla Tampereella Vuoden 2007 Sotaveteraaniviikon avausjuhla järjestetään Hyvinkäällä lauan- Sotaveteraaniviikon päätösjuhla pidetään Tampereen yliopiston juhlasalis- taina 10. maaliskuuta. Suomen Sotaveteraaniliiton vanhin yhdistys, Hyvin- sa sunnuntaina 18. maaliskuuta klo 14.00. Kahvitarjoilu on klo 13.00 alkaen. kään Sotaveteraanit ry viettää tuolloin 50-vuotisjuhlaansa. Tilaisuus on sa- Juhlaa isännöi Pirkanmaan Sotaveteraanipiiri. Tervehdyspuheen pitää piirin malla Uudenmaan Sotaveteraanipiirin vuosijuhla ja Sotaveteraaniliiton 50- puheenjohtaja Matti Viitanen. Tilaisuuden juhlapuhujana on ministeri Eli- vuotisjuhlavuoden Uudenmaan aluejuhla. sabeth Rehn. Lauantain ohjelma alkaa klo 10.00 messulla Hyvinkään kirkossa. Terveh- Juhlan musiikista vastaavat Panssarisoittokunta ja Akateemiset laulajat dysten vastaanotto alkaa seurakuntakeskuksessa klo 11.30 ja pääjuhla kirkos- Matti Eskon säestyksellä. Sotaveteraaniviikon päätöstilaisuuden päätössanat sa klo 13.00. Juhlapuheen pitää eduskunnan puhemies Paavo Lipponen. Mu- esittää Suomen Sotaveteraaniliiton puheenjohtaja Aarno Strömmer. siikista vastaavat Hyvinkään rautatien soittajat ja Mieslaulajat. Hyvinkään Sotaveteraanit julkaisevat historiikin 15 viime vuodelta. Juh- lan järjestelytoimikuntaa on johtanut puheenjohtaja Esko Sarvikas.

Tervetuloa alueellisiin 50-vuotisjuhliin Juhlissa käytetään tummaa pukua ja kunniamerkkejä. Sotaveteraaniliiton Uudenmaan Sotaveteraaniliiton alueelliseen 50-vuotisjuhlaan Keski-Pohjanmaan alueelliseen Kutsumme Uudenmaan sotaveteraanipiirin jäsenyhdistysten jäsenet ja työmme 50-vuotisjuhlakonserttiin tukijat Sotaveteraaniliiton alueelliseen 50-vuotisjuhlaan Hyvinkäälle 10. maa- Kutsumme Keski-Pohjanmaan sotaveteraanipiirin jäsenyhdistysten jäsenet ja liskuuta 2007. Juhlatilaisuus on samalla 41. sotaveteraaniviikon avaustilaisuus, työmme tukijat Sotaveteraaniliiton alueelliseen 50-vuotisjuhlakonserttiin Kok- Uudenmaan sotaveteraanipiirin vuosijuhla ja Hyvinkään Sotaveteraanit ry:n kolaan Snellman-saliin 18. maaliskuuta 2007 klo 14.00. Tilaisuudessa esiintyy 50-vuotisjuhla. Pohjanmaan ja Satakunnan Sotilassoittokunta sekä Vetelin Korsukuoro. Tilaisuus alkaa jumalanpalveluksella Hyvinkään kirkossa klo 10.00 ja jatkuu Tervetuloa Sotaveteraaniliiton alueelliseen 50-vuotisjuhlaan pääjuhlalla kirkossa klo 13.00. Juhlapuheen pitää eduskunnan puhemies Paavo Lipponen. Suomen Sotaveteraaniliitto ry Keski-Pohjanmaan Sotaveteraanipiiri ry Tervetuloa Sotaveteraaniliiton alueelliseen 50-vuotisjuhlaan Suomen Sotaveteraaniliitto ry Uudenmaan Sotaveteraanipiiri ry Hyvinkään Sotaveteraanit ry Sotaveteraaniliiton Pirkanmaan alueelliseen 50-vuotisjuhlaan Kutsumme Pirkanmaan sotaveteraanipiirin jäsenyhdistysten jäsenet ja työmme Sotaveteraaniliiton Keski-Suomen tukijat Sotaveteraaniliiton alueelliseen 50-vuotisjuhlaan Tampereelle yliopiston alueelliseen 50-vuotisjuhlakonserttiin juhlasaliin 18. maaliskuuta 2007 klo 14.00. Juhlatilaisuus on samalla 41. sotave- Kutsumme Keski-Suomen sotaveteraanipiirin jäsenyhdistysten jäsenet ja työm- teraaniviikon päätöstilaisuus. me tukijat Sotaveteraaniliiton alueelliseen Muistojen ilta 50-vuotisjuhlakonsert- Kahvitarjoilu klo 13.00 alkaen. Juhlapuheen pitää ministeri Elisabeth Rehn. tiin Jyväskylän Yliopiston juhlasaliin 13. maaliskuuta 2007 klo 18.00. Tilaisuus on maksuton. Sisäänpääsy perustuu pääsylippuun, joita saa järjestäjiltä sekä Ilmoittautumiset omaan yhdistykseen tai sotaveteraanipiiriin. Jyväskylästä Nikolainkulman neuvonnasta. Tervetuloa Sotaveteraaniliiton alueelliseen 50-vuotisjuhlaan Tervetuloa Sotaveteraaniliiton alueelliseen 50-vuotisjuhlakonserttiin Suomen Sotaveteraaniliitto ry Suomen Sotaveteraaniliitto ry Pirkanmaan Sotaveteraanipiiri ry Keski-Suomen Sotaveteraanipiiri ry

Sotaveteraaniliiton Kymenlaakson Sotaveteraaniliiton Kanta-Hämeen alueelliseen 50-vuotisjuhlaan alueelliseen 50-vuotisjuhlaan Kutsumme Kymenlaakson sotaveteraanipiirin jäsenyhdistysten jäsenet ja Kutsumme Kanta-Hämeen sotaveteraanipiirin jäsenyhdistysten jäsenet ja työm- työmme tukijat Sotaveteraaniliiton alueelliseen 50-vuotisjuhlaan Kouvolan me tukijat Sotaveteraaniliiton alueelliseen 50-vuotisjuhlaan Hämeenlinnaan. kaupungintalolle 16. maaliskuuta 2007 klo 14.00. Kahvitarjoilu alkaa klo 13.00. Juhlakonsertti Aulankosalissa 19. maaliskuuta 2007 klo 12.00. Tervetuloa Sotaveteraaniliiton alueelliseen 50-vuotisjuhlaan Tervetuloa Sotaveteraaniliiton alueelliseen 50-vuotisjuhlaan Suomen Sotaveteraaniliitto ry Suomen Sotaveteraaniliitto ry Kymenlaakson Sotaveteraanipiiri ry Kanta-Hämeen Sotaveteraanipiiri ry 1/07 helmikuun 21. päivänä 2007 

Sotaveteraaniliiton Varsinais-Suomen Sotaveteraaniliiton Helsingin seudun alueelliseen 50-vuotisjuhlaan alueelliseen 50-vuotisjuhlaan Varsinais-Suomen sotaveteraanipiiri järjestää Sotaveteraaniliiton alueellisen Kutsumme Helsingin seudun sotaveteraanipiirin jäsenyhdistysten jäsenet ja 50-vuotisjuhlan Turun konserttitalossa 21. maaliskuuta 2007 klo 18.00. Kahvi- työmme tukijat Sotaveteraaniliiton alueelliseen 50-vuotisjuhlakonserttiin Hel- tarjoilu klo 17.00 alkaen. Juhlapuheen pitää eversti Turkka Heinonen. singin Kulttuuritalolle 26. maaliskuuta 2007 klo 18.00. Tervetuloa Sotaveteraaniliiton alueelliseen 50-vuotisjuhlaan Konsertissa esiintyvät Kaartin Soittokunta, Espoon ja Helsingin Sotaveteraani- kuorot sekä Kanttiinin Lotat. Suomen Sotaveteraaniliitto ry Varsinais-Suomen Sotaveteraanipiiri ry Tervetuloa Sotaveteraaniliiton alueelliseen 50-vuotisjuhlaan Suomen Sotaveteraaniliitto ry Helsingin seudun Sotaveteraanipiiri ry Sotaveteraaniliiton Pohjois-Pohjanmaan alueelliseen 50-vuotisjuhlakonserttiin Sotaveteraaniliiton Kainuun alueelliseen Kutsumme Pohjois-Pohjanmaan sotaveteraanipiirin Kuusamon alueen jäsenyh- 50-vuotisjuhlakonserttiin Kajaanissa distysten jäsenet ja työmme tukijat Sotaveteraaniliiton alueellisen 50-vuotisjuh- Kutsumme Kainuun sotaveteraanipiirin jäsenyhdistysten Kajaanin alueen lan juhlakonserttiin Kuusamon Kuusamotaloon 23. maaliskuuta 2007 klo 18.00. jäsenet ja työmme tukijat Sotaveteraaniliiton alueelliseen 50-vuotisjuhlaan Ka- Tilaisuus on samalla Kuusamon Sotaveteraanit ry:n 45-vuotisjuhla ja Naisjaoston jaaniin Kaukametsä-saliin aseveli-illan merkeissä 23. huhtikuuta 2007 klo 16.00. 35-vuotisjuhla. Puheen pitää maaherra Eino Siuruainen. Juhlassa esiintyy Lapin Sotilassoittokunta ja Oulun Sotaveteraanikuoro. Vapaa pääsy. Kahvitarjoilu. Tervetuloa Sotaveteraaniliiton alueelliseen 50-vuotisjuhlaan Tervetuloa Sotaveteraaniliiton alueelliseen 50-vuotisjuhlaan. Suomen Sotaveteraaniliitto ry Kainuun Sotaveteraanipiiri ry Suomen Sotaveteraaniliitto ry Pohjois-Pohjanmaan Sotaveteraanipiiri ry Kuusamon Sotaveteraanit ry Sotaveteraaniliiton Kainuun alueelliseen 50-vuotisjuhlakonserttiin Kuhmossa Sotaveteraaniliiton Vaasan alueelliseen Kutsumme Kainuun sotaveteraanipiirin jäsenyhdistysten Kuhmon alueen 50-vuotisjuhlaan jäsenet ja työmme tukijat Sotaveteraaniliiton alueelliseen 50-vuotisjuhlaan Kuhmoon Lentua-saliin aseveli-illan 24. huhtikuuta 2007 klo 18.00. Kutsumme Vaasan sotaveteraanipiirin jäsenyhdistysten jäsenet ja työmme tu- kijat Sotaveteraaniliiton alueelliseen 50-vuotisjuhlaan Vaasan kaupungintalolle Tervetuloa Sotaveteraaniliiton alueelliseen 50-vuotisjuhlaan 24. maaliskuuta 2007 klo 14.00. Juhlapuhe kamarineuvos Veikko Kurkiala. Suomen Sotaveteraaniliitto ry Kahvitarjoilu. Kainuun Sotaveteraanipiiri ry Tervetuloa Sotaveteraaniliiton alueelliseen 50-vuotisjuhlaan ! Suomen Sotaveteraaniliitto ry Sotaveteraaniliiton Kainuun alueelliseen Vaasan Sotaveteraanipiiri ry 50-vuotisjuhlakonserttiin Sotkamossa Kutsumme Kainuun sotaveteraanipiirin jäsenyhdistysten Sotkamon alueen Inbjudan till Krigsveteranförbundets jäsenet ja työmme tukijat Sotaveteraaniliiton alueelliseen 50-vuotisjuhlaan Sotkamon kirkkoon 26. huhtikuuta 2007 klo 18.00. 50-årsfest i Vasa Tervetuloa Sotaveteraaniliiton alueelliseen 50-vuotisjuhlakonserttiin Vi inbjuder medlemsföreningarna i Vasa Krigsveterandistrikt och alla som stöder vårt arbete till Krigsveteranförbundets 50-årsfest i stadshuset i Vasa den Suomen Sotaveteraaniliitto ry 24 mars kl. 14.00. Festtal av kammarrådet Veikko Kurkiala. Kainuun Sotaveteraanipiiri ry Kaffeservering. Välkommen till Krigsveteranförbundets 50-årsfest ! Sotaveteraaniliiton Kanadan alueelliseen Finlands Krigsveteranförbundet rf 50-vuotisjuhlaan Vasa Krigsveterandistrikt rf Kutsumme Kanadan sotaveteraanipiirin jäsenyhdistysten Toronton alueen jäsenet ja työmme tukijat Sotaveteraaniliiton alueelliseen 50-vuotisjuhlaan To- rontossa Eesti Majalla 27. huhtikuuta 2007 klo 18.00. Juhlapuheen pitää eversti, sotilasasiamies Sakari Honkamaa. Tervetuloa Sotaveteraaniliiton alueelliseen 50-vuotisjuhlaan Suomen Sotaveteraaniliitto ry Kanadan Sotaveteraanipiiri ry  1/07 helmikuun 21. päivänä 2007

Onnittelemme Antti J Näsi 85 vuotta

Turun Sotaveteraanit ry:n pit- tankkerien päällikkökapteenina käaikainen puheenjohtaja, ko- maapallonlaajuisessa liikentees- TIEN AUKAISIJA mentajakapteeni, merikapteeni sä. Työ maailman merillä päät- KÄY HEIDÄN EDELLÄNSÄ SANA Antti J Näsi täyttää 85 vuotta tyi eläkkeelle jäämiseen vuon- 26. helmikuuta Raisiossa. Hän na 1985. Komentajakapteeniksi on syntynyt Merikarvialla. Antti J Näsi ylennettiin 1978. ause on profeetta Miikan kirjasta vanhan olla. Kerron avoimesti. Lankesin polvilleni ja Antti J Näsi osallistui talvi- Sotaveteraanitoimintaan Näsi LRaamatun käännöksen mukaan. Se on mi- kiitin Jumalaa varjeluksesta ja johdatuksesta. sotaan Merikarvian suojelus- on antanut merkittävän panok- nulle yksi läheisimmistä Pyhän kirjan kohdista. Nukuin yön rauhallisesti. Aamulla huonees- kunnan poikaosastossa Ou- sen. Hänet valittiin Turun So- Luin sen ensi kerran pienen vierashuoneen sei- ta ulos astuessani näin lähitiellä mustan äi- ran saariston vartiotehtävissä taveteraanien puheenjohtajaksi nätaulusta. Olin juuri saapunut perille määrän- din astelemassa lapsi selkäpussissa. Lapsi par- ja lähti vapaaehtoisena jatko- vuonna 1991 ja työ jatkuu edel- päähäni. haassa paikassa äitinsä selän takana. sotaan. Sotavuosien aikana hän leen. Samoin jatkuvat edelleen suoritti Kanta-aliupseerikurs- työt Varsinais-Suomen Sotave- atka oli kestänyt runsaan kuukauden. Olin lämää taaksepäin katsellessa itse kukin to- sin sekä Upseerikoulun II/42 teraanipiirin hallituksessa ja Mlähtenyt Suomesta yhdessä morsiame- Eteaa kuinka minua on johdettu. On kuin Niinisalossa. Rintamalla tie hallituksen työvaliokunnassa. ni kanssa. Tiemme olivat eronneet Hollannissa, joku olisi kulkenut edellä, avannut ovia ja sul- johti kiväärimiehen tehtävistä Ja valtakunnan tasolla Antti J josta hän oli jatkanut Englantiin kieltä opiskele- kenut toisia. Herra on johtanut meitä eteen- joukkueenjohtajaksi Rukajär- Näsi on ollut Suomen Sotavete- maan ja minä kohti Afrikkaa. 1950-luvulla mat- päin. Tähän päivään saakka. Profeetta Miika ven suunnalle. Täällä hän toimi raaniliiton valtuuston varapu- kanteko oli hidasta. Matka laivalla Kapkaupun- ei tuossa yhteydessä katsonut menneeseen ai- korpitukikohdan päällikkönä heenjohtaja vuodesta 1996. kiin kesti kaksi viikkoa. Sieltä junalla kohti Lou- kaan, vaan tulevaan. Hänelle näytettiin mitä sekä kaukopartion johtajana. Turun Sotaveteraanien toi- nais-Afrikan pääkaupunkia Windhoekia kolme tulee tapahtumaan. Sodan jälkeen Antti J Näsi minnassa näkyy kaikkialla vuorokautta ja edelleen autolla maan pohjois- suoritti Kadettikurssin MSK 18 Antti J Näsin kädenjälki. Hä- osaan Ambomaalle kolme vuorokautta. Kotimaa len tavannut monia sotaveteraaneja mie- Merisotakoulussa. Jäätyään tä- nen mittavista aikaansaannok- tuntui jääneen kauaksi. Koin tulleeni jonnekin Ohiä ja naisia, joille Jumalan johdatus on män jälkeen Puolustusvoimi- sistaan mainittakoon yhteis- Jumalan selän taakse. Miten täältä koskaan sel- ollut todellisuutta. He ovat omakohtaisesti en palvelukseen hän toimi mm. työn rakentaminen Turun kau- viää takaisin omaisteni luokse? Vaikka perillä kokeneet, kuinka Jumala on auttanut vaike- miinalaivojen Ruotsinsalmi ja pungin ja Turun seurakuntien Engelan lähetysasemalla sain sydämellisen vas- uksissa. He ovat nöyrästi kertoneet siitä. Se on Keihässalmi päällikkönä. Sa- kanssa erittäin hyvin toimivaksi taanoton, tunsin orpoutta ja ikävää. Lienee yh- ollut kuin uskontunnustus. Nytkin uskoam- moin hän suoritti taistelusukel- ja sama toimiva yhteistyö on ra- tenä syynä ollut myös matkaväsymys. Majoit- me vahvistetaan: ”Teidän vanhuutenne päi- tajakurssin Ruotsin laivastossa kennettu myös Puolustusvoimi- tauduin pieneen vierashuoneeseen. Sytytettyä- viin saakka minä olen sama, vielä kun hiuk- ja toimi sen jälkeen usean vuo- en eri joukko-osastojen kanssa. ni kynttilän näin seinällä käsinkirjaillun taulun, senne harmaantuvat, minä teitä kannan. Niin den taistelusukeltajakurssin joh- Erityisesti Näsi on toiminnas- jossa olivat nuo aluksi kirjoittamani sanat: Tien minä olen tehnyt ja niin yhä teen, minä nos- tajana. Vuonna 1965 Näsi siir- saan painottanut tiedottamisen aukaisija käy heidän edellänsä. Herra heitä joh- tan, kannan ja pelastan”. Jes. 46:4. tyi Puolustusvoimista Neste Oy: tärkeyttä, ja saanut tätä kaut- dattaa. Luin sanat uudelleen ja uudelleen. Tuli n palvelukseen. Suoritettuaan ta myös suuren yleisön Turussa tosi hyvä mieli. Näin juuri oli tapahtunut. Orpo- Pauli Laukkanen Englannissa Technical Schoolin kiinnostumaan Sotaveteraanien us ja ikävä katosi. Jumalan selän takana oli hyvä teol. tri navigaatiokurssin sekä Rans- toiminnasta ja tapahtumista. kassa suursäiliöalusten kaptee- Veteraaniperinnettä Näsi on nin tutkinnon hän toimi super- ylläpitänyt, kun Turkuun on ra- SOTIEMME VETERAANIEN LÄNTISEN SUOMEN KIRKKOPÄIVÄ Itsenäisyyden juhlavuotena 2007 SOTIEMME VETERAANIEN Espoossa 23.5.2007 POHJOISEN SUOMEN KIRKKOPÄIVÄ Oulussa keskiviikkona 30.5.2007, Päivän tunnus: ”Kodin, uskonnon ja isänmaan puolesta” ITSENÄISYYDEN JUHLAVUOTENA 11.00 Messu LänsiAuto Areenassa Saarnaa piispa Leino Hassinen Kodin uskonnon ja isänmaan puolesta Liturgi kirkkoherra/lääninrovasti Antti Rusama KIRKKOPÄIVÄN OHJELMA Ruotsinkielinen jumalanpalvelus Tapiolan kirkossa 10.00 – 11.00 14.00 – 15.30 Liturgi ja saarna kirkkoherra Roger Rönnberg Kokoontuminen Ouluhalliin Päiväjuhla Ouluhalli Kanttori Eeva-Liisa Malmgren 11.00 – 12.30 ohjelmassa mm. Ortodoksinen palvelu Pyhän Herman Alaskalaisen kappelissa Yhteinen jumalapalvelus Avaussanat opetuneuvos Martti Niemelä 12.30 Ruokailu LänsiAuto Areenassa Saarna piispa Samuel Salmi Seppelpartion lähettäminen kenttärovasti Juhani Liukkonen Juhlapuhe rovasti Timo Kökkö 14.30 Päiväjuhla Länsi Auto Areenassa Avustaa metropoliitta Panteleimon Musiikkia Pohjan Sotilassoittokunta Avaussanat, päätoimikunnan puheenjohtaja Pentti Laamanen Liturgina kirkkoherra Hannu Ojalehto Kaartin soittokunta Pohjan Sotilassoittokunta säestää Runon lausuntaa Espoon ja Helsingin sotaveteraanikuorot Kanttorina Raimo Paaso Kuorolaulua Pohjankartanon yläasteen kuoro Kanttiinin Lotat Pakkalan koulun kuoro ja Oulun Sotaveteraanikuoro Seppelpartion lähettäminen, rovasti Lenno Järvi Oulun NMKY:n Mieslaulajat Tervehdykset valtiovalta, puolustusvoimat, Juhlapuhe, teologian tohtori Hannu Välimäki 12.30 Oulun kaupunki Runon lausuntaa, Maj-Brit Heljo-Pakarinen Ruokailu Ouluhallissa Päätössanat rovasti Jaakko Granlund Päätössanat, rovasti Väinö Salokorpi Ilmoittautuminen Ilmoittautuminen Toivomme, että ilmoittaudutte kirkkopäivään piireittäin ja/tai osastoittain 15.4.2007 mennessä ja suoritatte Toivomme, että ilmoittaudutte kirkkopäivään piireittäin ja/tai osastoittain 12.4.2007 osallistumismaksun 10 €/hlö tilille 574136-2355518. Palautus Sotainvalidien P-P:n piirin tsto Isokatu 5, 90100 mennessä ja suoritatte osallistumismaksun 10 €/hlö tilille 405547-298324, Aktia Espoo Keskusta, maksuun merkintä Kirkkopäivä. Tiedustelut ja ilmoittautumiset Oulu, p. (08) 3218 213. Tiedustelut: Paavo Kurttila p. 050-4305 157. Maks. merkillä Kirkkopäivä 2007 Kirkkopäivän toimisto, Helsingin Seudun Sotaveteraanipiiri ry, Mannerheimintie 93 A, Odotamme sotiemme veteraanien kirkkopäivästä mieliin jäävää tapahtumaa, joka kokoaa Suomen veteraanikan- 00270 Helsinki, puhelin (09) 2709 3492 tai [email protected]. saa yhdessä Jumalan sanan ääreen. Sydämellisesti tervetuloa Ouluun 1/07 helmikuun 21. päivänä 2007 

Vuokko Hurme 85 vuotta kennettu taidemonumentit: Ve- Suomen Sotaveteraaniliiton Varsinais-Suomen Sotavete- teraanimuistomerkki Samppa- Naisjärjestön puheenjohtaja raanipiirin naistoimikunnan linnanmäelle, Mannerheimin Vuokko Hurme täyttää 85 vuot- jäsenenä hän on ollut vuodesta patsas Mannerheimin puis- ta 23. maaliskuuta Paimiossa. -87 ja puheenjohtajana vuodes- toon ja veteraanien viimeinen Vuokko Hurme on syntynyt ta -98. Siitä lähtien hän on kuu- leposija Veteraanilehto Sanka- Pälkäneellä, mutta vietti lap- lunut myös piirin hallitukseen. rihautausmaalle. Näsi on ke- suutensa ja nuoruutensa Vii- Suomen Sotaveteraaniliiton hittänyt yhdistyksensä organi- purissa. Hän valmistui opet- keskustoimikuntaan Vuokko saatiota ja luonut uusia ulottu- tajaksi Heinolan seminaarista tuli -98, oli sen II varapuheen- vuuksia kuten lääkärikollegio, -47. Opettajana hän toimi aluk- johtajana 2000-2002. Lahdes- sotaveteraanikuoro ja sotave- si viisi vuotta Kylmäkoskella ja sa 2002 hänet valittiin puheen- teraanien salonkiorkesteri, joi- sen jälkeen yli 30 vuotta Paimi- johtajaksi. Siitä lähtien hän on den maine on ulottunut pitkäl- ossa. kuulunut myös Sotaveteraa- le maan rajojen ulkopuolelle. Sotien aikana hän toimi niliiton hallitukseen, työvalio- Voidaan hyvällä syyllä sa- muonituslottana Viipurissa ja kuntaan ja eri toimikuntiin. noa, että Turun Sotaveteraanit on palkittu Suomen Sotavete- Karjalan kannaksella. Sodan ajalta on Vuokko Koko sisarkenttä onnittelee on valtakunnan tasoisestikin raaniliiton kultaisella ansioris- Sotaveteraanityöhön Vuok- Hurmeelle myönnetty sekä tal- lämpimästi puheenjohtajaansa mitattuna veteraanitoiminnan tillä ja ansioristillä. Sota-ajan ko tuli mukaan jo virassa olles- vi- että jatkosodan muistomi- sekä toivottaa hänelle voimia ja ”lippulaiva” tehokkaan ja ai- ansioista hänelle on myönnetty saan. Hän on ollut perustamas- talit ja VM 2. Veteraanityöstä terveyttä edessä oleville vuosil- kaansaavan kapteenin johdolla VR4 ja VM 2 sekä rauhan-ajan sa Paimion Sotaveteraanien hän on 2004 saanut sotavete- le. ja ansiosta. ansioista VR3 ja SVR R1 sekä naisjaostoa v. -79, toiminut sen raanien kultaisen ansioristin ja Vuokon sanoin: ”Jokaisessa Antti J Näsin tietämystä ja harvinainen Norjan Pyhän Ola- sihteerinä 79—87 ja puheen- VR 3. elämämme vaiheessa on aihet- osaamista ovat hyödyntäneet vin Ritarikunnan ritarimerkki. johtajana vuodesta -87. Paimi- Merkkipäivänään Vuokolla ta iloon ja kiitokseen”. monet muutkin yhteisöt ja yh- Merkkipäivänään Ant- on Sotaveteraanien hallituk- ei ole vastaanottoa, hän viettää distyksen, joittenka keskeisenä ti J Näsillä ei ole vastaanottoa. seen hän on kuulunut vuodes- sitä viiden lapsensa ja 12 lasten- Irja Lohjama johtohahmona hän on ollut. Mahdolliset muistamiset voi ta -89. lastensa seurassa. Näsin eläkeläiselämän täyt- osoittaa Turun Sotaveteraanien tää edelleen meri ja purjehdus, tilille TOP 571004-474011 sota- vaikka varsinainen työaika on veteraanien auttamiseen mer- nykyisin 24 tuntia vuorokau- killä ”Antti J Näsi 85-v”. dessa sotaveteraanitoimintaa. Veteraanityöstä Antti J Näsi Osmo Suominen Kuolleita Ilari Kuuliala 1920–2006 Antti Henttonen 85 vuotta Yli kaksikymmentä vuotta toi sen vastaanottaa. Eräs hä- helliset, olkaa sitä mitä olette, Syvärin tuolle puolen. Kanta-Hämeen sotaveteraani- nen tunnuslauseensa oli: ”Yksi- älkää liehitelkö, tuokaa esiin Henttonen kouluttautui piirin pappina toiminut ro- kään ihminen ei ole saari, vaan peruskantanne. Mutta samal- opettajaksi, mutta toimi ennen vasti Ilari Kuuliala sanan- osa yhteistä mannerta”. la rakastakaa ihmistä, antakaa muuta Opettaja-lehden päätoi- mukaisesti nukkui pois 21. Viime vuosina erityises- arvo jokaiselle, olkaa harrastu- mittajana 1953-84. Hän vaikut- joulukuuta 2006. ti sotaveteraanien kirkkopyhi- neita jokaisen ihmisen elämäs- ti muutoinkin paljon koululai- Ilari Kuulialalla oli sana hal- en seppelpartion lähettäminen tä”. toksen kehitykseen tuona aika- lussaan. Saarna oli aina huolel- sankarihaudoille kuului Ilari Tärkeäksi muodostui vii- na. lisesti valmistettu, syvällinen ja Kuulialan tehtäviin. Itse sodas- meisinä aikoina tälle kokeneel- Eläkevuosinaan Henttonen antava. Hän oli helposti lähes- sa olleen Kuulialan viesti kos- le sielunhoitajalle Raamatun on toiminut mm. karjalaisyhtei- tyttävä, nöyrä ja ystävällinen. ketti syvästi jokaista läsnäoli- jae: ”Ratkaisevaa ei siis ole söissä sekä Helsingin Suomalai- Toimiessaan sotaveteraanien jaa. se, mitä ihminen tahtoo tai sessa Klubissa. Suomen Sotave- keskuudessa Ilari Kuuliala vä- Eräästä Kuulialan puheesta ehtii, vaan se että Jumala ar- teraaniliitossa hän on kuulunut litti sanoman Vapahtajasta niin lainatut sanat kuvastavat hänen mahtaa”. Room. 9:16. kauan tämän lehden toimitus- ettei heiveröisenkään uskon persoonaansa ja julistustaan: Ikinuori sotaveteraani, opetus- neuvostoon. Kokeneena jour- omaava pelästynyt, vaan saat- ”Pitäkää suora kurssi, olkaa re- Pauli Laukkanen neuvos Antti Henttonen täyt- nalistina hän on mm. opastanut tää 85 vuotta 3. maaliskuuta lehden avustajia eri maakunnis- Helsingissä. Hän on vaikutta- sa iskevään ilmaisuun. nut veteraanien asiaan etenkin Henttosen runsaista teks- Heikki Salmi 1917–2007 taitavana kirjoittajana. teistä tunnetuin on Tammen- Antreassa syntynyt Hent- lehvänlaulajien testamentti, Sotiemme veteraani ja pitkän talvisodan rintamalle, Pajarin Heikki Salmi teki mittavan tonen on kannaslainen par- jota veteraanikuorot säännöl- linjan kunnallismies Heikki joukoissa. Jatkosodassa hän päivätyön säkyläläisessä kun- haimmillaan: aina myönteinen lisesti esittävät. Se kertoo pal- Salmi menehtyi 7. tammikuuta taisteli pioneeriryhmän johta- nalliselämässä. Monien lauta- ja kannustava. Hän kuului nii- jon hänen humaanista, kaikkea lyhyen sairauden murtamana jana Karhumäen suunnalla. ja toimikuntapaikkojen lisäksi hin koulupoikiin, jotka heitet- paatosta karttavasta elämän- Säkylässä. Hän oli syntynyt Sä- Heikki Salmelta liikeni aikaa hän oli yli 10 vuoden ajan kun- tiin talvisodassa puolittain va- asenteestaan. Jokainen yhteisö kylässä 9. tammikuuta 1917. myös veteraanityöhön. Hän oli nanvaltuuston jäsen ja toimi hingossa tukkimaan Summan tarvitsisi Henttosen kaltaisen Sodan vuosina Heikki palve- Säkylän sotaveteraanien kun- valtuuston puheenjohtajana. rintamaan syntynyttä aukkoa. leppeän, mutta samalla linjak- li isänmaataan pioneerijoukois- niapuheenjohtaja, Satakunnan Sotapolku johti sitten Äyräpää- kaan rivien yhdistäjän. sa. Korialla suoritetun asepal- sotaveteraanipiirin kunniajäsen Jarmo Metsänranta hän ja jatkosodassa Rajajääkä- veluksen jälkeen parikymppi- sekä Suomen sotaveteraaniliiton ripataljoona 4:n riveissä aina Jyrki Vesikansa sen nuorukaisen tie vei suoraan valtuuston monivuotinen jäsen.  1/07 helmikuun 21. päivänä 2007

Liity kannattaja- Kunto- ja virkistysviikoilta voimia Kansallinen veteraanipäivä jäseneksi ja virikkeitä arjen jaksamiseen Helsingissä Hakemuksen Sotaveteraaniyhdis- Suomen Sotaveteraaniliitto järjestää yhdessä Naisjärjestön kanssa kesällä 90 vuotta itsenäisyyttä – taival jatkuu tyksen kannattajajäseneksi voi 2007 viisi kunto- ja virkistysviikkoa (5 vrk) naispuolisille, pienituloisille helposti tehdä Sotaveteraaniliiton veteraanien leskille ja omaishoitajina toimiville puolisoille, joilla ei muuten uhlapäivä alkaa lipunnos- perustuu Lasse Heikkilän ru- internet-sivujen kautta osoitteessa ole kuntoutusoikeutta. tolla jäähallin pihalla klo noon. Juhlan musiikillisesta www.sotaveteraaniliitto.fi Hakemuksessa tulee olla tuloselvitys, lyhyt kuvaus elämäntilanteesta, ter- 9.30. Hartaustilaisuus pi- puolesta vastaavat Kaartin soit- Jdetään jäähallilla klo 10.00. tokunta, Sibelius-lukion kuo- Kannattajajäseniä oli vuoden veydentilasta sekä yhteystiedot. Lääkärintodistusta ei hakemuksen liitteeksi Kenttälounas ja kahvi tarjo- ro sekä oopperalaulaja Jorma alussa 23 500 ja määrä on kasvussa. tarvita. Viikot sisältävät täysihoidon ja majoituksen sekä monipuolisen taan 10.30–12.30. Pääjuhla al- Hynninen. Kannattajajäsenet saavat jäsenetuna ohjelman. Viikko on maksuton matkakustannuksia lukuun ottamatta. Jo- kaa 13.00. Yleisön tulee olla Jone Nikula luovuttaa juh- kuusi kertaa vuodessa ilmestyvän kaiselle viikolle varataan paikkoja 25 henkilölle. Lomaviikoille hyväksytyille paikoillaan 12.50. lassa puolustusvoimien Helsin- Sotaveteraani-lehden. Tule mukaan lähetetään asiasta kirjallinen tieto. Juhlapuheen pitää Raha-au- gin kaupungille huutokaupat- tukemaan Sotaveteraanien hyväksi tomaattiyhdistyksen toimitus- tavaksi lahjoittamien tuhannen tehtävää työtä. Kurssipaikat ovat seuraavat: johtaja, Sinikka Mönkäre. Pää- polkupyörän myyntituoton Runnin Kylpylä, Iisalmi, 21.5.–25.5. juhlassa nähdään ja kuullaan käytettäväksi sotiemme vete- Kymenlaakson Opisto, Anjalankoski, 4.6.–8.6. runonlausuja Martti Mäkelän raanien hyväksi tehtävään työ- Sotaveteraani- Päivölän Kansanopisto, Valkeakoski, 11.6.–15.6. esitys Balladi Ihantalasta, joka hön. liiton säännöt Peräpohjolan Opisto, Tornio, 25.6.–29.6. rekisteröitiin Piispalan Urheilunopisto, Kannonkoski, 6.8.–10.8. Patentti- ja rekisterihallitus on rekis- Hakemuksessa voi esittää toiveen, mihin päin lomalle haluaisi. teröinyt Suomen Sotaveteraaniliiton Pyydämme lähettämään kirjalliset hakemukset viimeistään 20.4 mennessä 1.6.2006 tekemän sääntömuutoksen osoitteella Anni Grundström, Suomen Sotaveteraaniliitto, Korkeavuorenkatu 15.12.2006. 41 A 7, 00130 Helsinki.

Sotiemme Veteraanit keräys 2006 ylitti tavoitteet

iime vuonna toteutettu milj. euroa ja loppu keräystulos Kymenlaakso 80 465,07 Sotiemme veteraanien jaetaan lopullisen keräystulok- Lahti 97 037,00 alustava keräystulos on sen selvittyä. Keräystoimikun- Lappi 64 297,45 V3 426 158,47 euroa. Keräyksen ta jättää rahankeräystilityk- Länsi-Uusimaa 20 118,10 kulut olivat noin 21 %. sen Etelä-Suomen lääninhalli- Nurmijärvi 2 040,00 Keräyspiireistä parhaat tu- tukselle maaliskuun loppuun Pirkanmaa 48 050,11 lokset saivat Etelä-Pohjanmaa, mennessä. Pohjois-Karjala 45 018,23 Helsingin Seutu ja Lahti. Kerä- Pohjois-Pohjanmaa 77 910,51 yspiirien kokonaiskeräystulos Alustava ja tarkistamaton Pohjois-Savo 73 062,08 oli 1 452 900 euroa ja keskus- tulos keräyspiireittäin Pohjois-Uusimaa 67 262,96 paikan 1 973 258 euroa. Kerä- Etelä-Karjala 50 301,99 Satakunta 83 715,92 yspiirien keräämät varat ovat Etelä-Pohjanmaa 121 277,82 Suur-Savo 46 686,18 jääneet jaettavaksi keräykses- Helsingin Seutu 112 450,40 Södra 67 186,37 sä mukana olevien järjestöjen Kainuu 36 086,00 Vaasa 43 517,18 kesken. Kanta-Häme 23 878,56 Varsinais-Suomi 81 459,99 Keskuspaikalle kertynees- Keski-Pohjanmaa 72 136,76 Keskuspaikka 1 973 258,34 tä tuotosta jaettiin järjestöille Keski-Suomi 78 856,72 kesäkuussa ja joulukuussa 1,3 Keski-Uusimaa 60 084,73 Yhteensä 3 426 158,47

TAPATURMAVAKUUTUSLAITOSTEN LIITTO

TVL on perustettu v. 1920 ja sen toiminta perustuu lakiin. Lakisääteistä tapaturmavakuutusta harjoittavat TVL:n Lakisääteisen tapaturmavakuutuksen yhteiselimenä ja jäsenvakuutuslaitokset ovat: kehittäjänä se A-Vakuutus Oy 010 5040 – edistää lakisääteisen tapaturmavakuutuksen eri Keskinäinen Vakuutusyhtiö Fennia 010 5031 osapuolien ja toimeenpanojärjestelmän yhteistoimintaa, If Vahinkovakuutusyhtiö Oy 010 515 10 – edistää ja ylläpitää korvausjärjestelmän yhtenäisyyttä, Lähivakuutus Keskinäinen Yhtiö 020 522 2111 – ehkäisee työtapaturmia ja ammattitauteja, Maatalousyrittäjien eläkelaitos (09) 43 511 – huolehtii työtapaturmien ja ammattitautien tilastoinnista, Pohjantähti Keskinäinen Vakuutusyhtiö (03) 62 671 – kehittää tapaturmavakuutusta ja sen toimeenpanoj- Vahinkovakuutusosakeyhtiö Pohjola 010 55 911 ärjestelmää ja Redarnas Ömsesidiga Försäkringsbolag (018) 29 000 – toimii vakuutuslaitosten yhteistyöelimenä. Keskinäinen Vakuutusyhtiö Tapiola (09) 4531 Keskinäinen Vakuutusyhtiö Turva (03) 2313 111 Osoite: Bulevardi 28, PL 275, 00121 Helsinki Valion Keskinäinen Vakuutusyhtiö 010 381 171 Puhelin: (09) 680 401 Faksi: (09) 6804 0389 Valtiokonttori (09) 77 251 Sähköposti: [email protected] Veritas keskinäinen vahinkovakuutusyhtiö 010 550 20 www.tvl.fi Ålands Ömsesidiga Försäkringsbolag (018) 27 600 1/07 helmikuun 21. päivänä 2007 

Kohtaa syksyllä Sotaveteraaniliiton hallituksella partiolainen järjestäytymiskokous

Suomen Sotaveteraanilii- Ansiomerkkitoimikunta Liikunta- ja ton valtuuston kokoukses- Puheenjohtaja Gunnar Laatio, kisatoimikunta sa marraskuussa valittu Helsinki Puheenjohtaja Kalevi Raatikai- hallitus piti järjestäyty- Jäsenet: Vuokko Hurme, Pai- nen, Mikkeli miskokouksen tammikuun mio, Pentti Laamanen, Helsin- Jäsenet: Veikko Javanainen, 29. päivänä Helsingissä. ki, Markku Seppä, Finn-Göran Pori, Toivo Hartikainen, Kouvo- Kokouksessa valittiin va- Wennström, Helsinki la, Olavi Lösönen, Kontiolahti, rapuheenjohtajat, jäsenet sihteeri Markku Seppä sihteeri Anni Grundström eri toimikuntiin ja liiton Toimikunnan työryhmän muo- edustajat eri yhteisöihin. dostavat Gunnar Laatio, Pentti Sotaveteraani – Laamanen ja Markku Seppä. Krigsveteranen -lehden nsimmäiseksi varapu- toimitusneuvosto heenjohtajaksi valittiin Hengellinen toimikunta Puheenjohtaja Aarno Ström- Matti Viitanen Nokial- Puheenjohtaja Pentti Tapio, mer, Oulu Eta ja toiseksi varapuheenjohta- Helsinki Jäsenet: Anni Grundström, jaksi Olavi Eronen Haminasta. Jäsenet: Holger Andersson, Antti Henttonen, Helsinki, Matti Viitanen on Pirkanmaan Närpiö (2007), Atte Autio, Kem- Olavi Karttunen, Kuopio, Mat- Partiolaiset opettelevat elämäntaitoja pienryhmissä. Sotaveteraanipiirin puheenjoh- pele, Bror Borgar, Turku (2008), ti Lukkari, Helsinki, Eeva Nie- Kuva: Jani Marttanen taja ja Olavi Eronen on Kymen- Jaakko Granlund, Oulu, Toivo minen, Vaasa, Pertti Nieminen, laakson Sotaveteraanipiirin pu- Hartikainen, Kouvola, Lenno Kouvola, Nils-Börje Stormbom, änä vuonna partio täyt- si olla tasavertaisessa asemassa heenjohtaja. Järvi, Espoo, Vuokko Hurme, Vaasa, Markku Seppä, Jyrki Ve- tää 100 vuotta. Partio- ja saada kohtaamisista itselleen Paimio, Mikael Kriisin, Hel- sikansa, Helsinki laiset haluavat juhlis- elämys. Työvaliokunta sinki, Timo Kökkö, Vammala, sihteeri Markku Rämö Ttaa vuottaan yhdeksällä erilai- ja toimikuntien Eero Palola, Veteli, Pekka Ros- sella tapahtumalla, yksi niistä Yhteistyötä on ollut ja kokoonpanot si, Lappeenranta, Pentti Väärä- Tositteiden tarkastajat on kohtaaminen veteraanien tulee olemaan Puheenjohtaja Aarno Ström- nen, Petäjävesi, Seppo Väätäi- Seppo Yli-Norppa, Kannus kanssa. Syyskuussa on odotet- Partiolaisille veteraanien koh- mer, Oulu nen, Kerava Juhani Penttilä, Tammela tavissa yksittäisten partioryh- taaminen ei ole mikään uusi I varapuheenjohtaja Matti Vii- asiantuntijajäsen Hannu Nis- mien yhteydenottoja. He tule- asia, mutta nyt juhlavuonna tanen, Nokia kanen, Helsinki Neuvottelukunnan vat ehdottamaan yhdessä teke- siihen halutaan erityisesti kan- II varapuheenjohtaja Olavi Ero- sihteeri Timo Kökkö jäsenet 2007-2008 mistä puolentoista tunnin ajan nustaa. Partioihanteissakin on nen, Hamina Puheenjohtaja Ossi Sunell, Hel- loka-marraskuussa. jo mainittu ”kunnioittaa toista Jäsenet: Vuokko Hurme, Pai- Kuntoutus- ja sinki Suomen Partiolaisten järjes- ihmistä” sekä ”auttaa ja palvel- mio, Finn-Göran Wennström, palvelutoimikunta Jäsenet: Ilkka Aspara, Helsinki, töpäällikkö Taina Schildt toi- la muita”. Kohtaamisissa sanat Helsinki Puheenjohtaja Holger Strand- Esa Haarala, Kiukainen, Erk- voo, että kohtaaminen on mo- muuttuvat konkretiaksi. Valtuuston puheenjohtaja Aar- berg, Vaasa ki Heikkinen, Helsinki, Irme- lemmille osapuolille antoisa. Partion juhlavuoden syksyn no Lampi osallistuu työvalio- Jäsenet: Aarno Forsius, Lahti, li Lemberg, Helsinki, Veikko Lapsille ja nuorille vahvistuu kohtaamisissa ei ole mukana kunnan kokouksiin. Matti Helin, Hamina, Esko Ko- Löyttyniemi, Helsinki, Pirk- käsitys mitä sotaveteraanit ovat varainkeruuta. Partiolaiset ovat sunen, Helsinki, Juha Laikari, ko Karjalainen, Helsinki, Timo tehneet itsenäisyytemme hy- kuitenkin mukana keväällä So- Sotaveteraaniliiton Oulainen, Voitto Laine, Salo, Korhonen, Oulu, Raili Malm- väksi. ”Kohtaamisia on itse asi- tiemme veteraanit -keräyksessä edustajat Suomen Helvi Peltonen, Oulu, Mark- berg, Helsinki, Ohto Manni- assa todella hyvä sana, se ker- kuten aiemminkin, mutta näi- veteraaniliittojen ku Seppä, Timo Toivanen, Lap- nen, Helsinki, Antti Matilai- too siitä, että se on luontevaa tä kahta asiaa ei tule sekoittaa valtuuskunnassa (VEVA) peenranta nen, Helsinki, Esko Muhonen, yhdessäoloa” Schildt sanoo. toisiinsa. Tärkeää niin partio- Varsinaiset jäsenet Aarno sihteeri Anni Grundström Helsinki, Matti Niemi, Helsin- laisille kuin veteraaneille on Strömmer, Aarno Lampi ja ki, Pekka Paatero, Turku, Erkki Ideoista teoiksi varmasti se, että sukupolvet Markku Seppä. Varajäsenet Puumalainen, Helsinki, Matti Yhdessä tekemisen avuksi par- kohtaavat ja ymmärrys toisen Matti Viitanen, Olavi Eronen ja Sipilä, Helsinki, Anneli Taina, tiolaiset tuottavat kolme eri- osapuolen elämänkokemuk- Anni Grundström. Hämeenlinna laista ideaa. Parhaillaan mie- sista kasvaa. Molemmat saavat titään mitä ideat voisivat olla. yhteisen hetken sekä virkistys- Nyt ideoissa on mm. makka- tä arkeen. ran paistoa nuotiolla, lehden lukemista, valokuvien katselua, Partio on lasten ja nuorten tietokoneopetusta, näyttelyssä harrastus. Partio on elämää ja käymistä ja keskustelutuokioi- seikkailua. Partio tukee nuoria ta. Niistä jalostetaan parhaim- kasvamaan vastuuntuntoisiksi mat ideat eri-ikäisten partio- yhteiskunnan jäseniksi ja kannus- laisten ja erikuntoisten veteraa- taa heitä itsensä kehittämiseen nien kohtaamisiin. sekä yksilönä että ryhmän Schildt tutki idealistaa ja jäsenenä. kommentoi: ”Kun lapsi on toi- Suomen Partiolaiset – Finlands sena osapuolena kohtaami- sessa, niin tekemisen tärke- Scouter ry on maamme mer- ys korostuu. Jos mietin omaa kittävin nuorisojärjestö ja osa poikaani, niin ajattelisin, että maailmanlaajuista partioliikettä, häntä kiinnostaisi veteraanin jossa on 38 miljoonaa jäsentä. kanssa vaikkapa vanhanaikais- Suomessa on 75 000 partiolaista. ten esineiden näpräys ja sitä kautta juttelu.” Kohtaamisis- Teksti: Anu Sauliala Vasemmalta liiton hallituksen I varapuheenjohtaja Matti Viitanen Nokialta, liiton puheenjohtaja Aar- sa molempien osapuolten tuli- no Strömmer Oulusta ja II varapuheenjohtaja Olavi Eronen Haminasta. 10 1/07 helmikuun 21. päivänä 2007

Sotaveteraanityön vaikuttaja Gunnar Laatio

tajavuotenaan Gunnar Laatio tua maastamme ja Suomen lip- teiskunnan suhtautuminen on teki välikysymyksen veteraa- pu nostettiin valtakunnan ra- muuttunut ilahduttavan suo- niasiasta, johon väliaikaishal- jalle. tuisaksi. litus vastasi myötämielisesti. Sorsa esitti asian valtioneu- - Aseveljeni presidentti Ensimmäinen rintamamies- vostolle samana päivänä ja ve- Mauno Koiviston nimettyä ve- laki 1971 oli Laation mielestä teraanipäivää alettiin viettää jo teraanit kunniakansalaisiksi kuitenkin mitättömän oloinen. seuraavana vuonna. aiemmin toistettuja kielteisiä Hän oli perustamassa edus- Maailman veteraanijärjes- ilmaisuja ei ole kuulunut. Vete- kuntaan sotainvalidien kerhoa tön neuvoston jäsenenä Laati- raaniliittojen yhteinen toimin- toimien sen puheenjohtajana- olla on laaja tuntuma muiden ta on merkittävällä tavalla tuo- kin. Kansanedustajana Laatio maanosien sotaveteraaneihin nut kansalaisten tietoon, kuin- oli tiiviissä vuorovaikutuksessa järjestöineen. ka hyvinvointi ja vapaa maa on Sotaveteraaniliittoon. - Kysyin Moskovassa 1985 pohjustettu. Minulle itselleni Neuvostoliiton veteraanijär- toiminta liitossamme on anta- Järjestötyön arkea jestön puheenjohtajalta, mik- nut erittäin paljon. Pettymyksistä veteraanityössä si heidän järjestönsä edustajat -Sotaveteraaniliitossa asiat Laatio muistaa kuinka hänen eivät lähetä maamme suurim- ovat sujuneet ilman suurem- työstämänsä esitys määrära- malle veteraanijärjestölle kut- pia erimielisyyksiä. Liiton hal- haksi veteraanien maanhankin- sua kokouksiinsa, vaan pelkäs- lituksen esityksiä ei juuri ole taa varten ei edennyt. Kansan- tään yhdelle järjestölle? “Tei- tarvinnut korjata. Piiritasolla edustaja Eino Loikkanen ei dän täytyy muistaa että suuret on ahkeroitu veteraanien puo- ratkaisevalla hetkellä allekir- laivat kääntyvät hitaasti”, vas- lesta vaihtelevin tuloksin, vain joittanutkaan esitystä, vaikka tasi puheenjohtaja. Totesin liit- parissa piirikohtaisessa tapa- Sotaveteraaniliiton kunniapuheenjohtaja Gunnar Laatio kotonaan sisällöstä hän oli ollut päättä- tomme edelleen lähettävän uksessa liittoa on pyydetty ero- Helsingissä. mässä Sotaveteraaniliiton halli- heille kutsun omaan liittokoko- tuomariksi. tuksen puheenjohtajana. ukseemme 1986, jonne toivom- Laatio korostaa veteraanipe- uomen Sotaveteraanilii- mun kaivokselle ja 1947 Orijär- Puheenjohtajakautensa al- me edustajienne tulevan. Seu- rinteen säilyttämistä tärkeänä ton 10.9.1915 syntynyt velle tytäryhtiön toimitusjoh- kuaikoina Gunnar Laatio neu- raavana vuonna liiton edustajat tehtävänä veteraaniliittojen ja kunniapuheenjohtaja tajaksi. Sain 1951 tehtäväkseni votteli liiton valtuuttamana ve- tulivat. Tammenlehvän Perinneliiton SGunnar Laatio kertoo kiinnos- johtaa Vihannissa löytyneen teraaniliittojen yhdistämisestä, Eräs vaikeimmista tehtävistä yhteisvoimin. tuksensa sotaveteraanien puo- malmiesiintymän kaivokseksi. mutta siihen ei silloin löytynyt puheenjohtajakautensa aikana Gunnar Laatio rohkaisee lesta toimimiseen juontuvan Siirryin 1971 Helsinkiin Outo- edellytyksiä. - Yhteistyöneu- Laatio muistaa olleen puheen- kunnossa olevia veteraane- nuorena poikana suojeluskun- kummun teknisenä johtajana, vottelua koskevan kokouksen johtajan löytämisen seuraa- ja osallistumaan erilaisiin ti- nassa saatuun koulutukseen koska tulin valituksi kansan- alussa Rintamamiesveteraa- jakseen. Halukkaiden puut- laisuuksiin, puhumaan koulu- sekä RUK:n kurssiin 35, josta edustajaksi 1970. nien liiton puheenjohtaja Yrjö teessa oli käytettävä arvovaltaa. laisille sota-ajoista ja jälleen- valmistui vänrikiksi 1937. Sen Massa ilmoitti edustajineen Lopulta KOP:n pääjohtajalla rakentamisesta. -Vastaanotto jälkeiset talvi- ja jatkosodan Veteraanityötä kentällä marssivansa ulos, jos tarkoitus oli antaa ehdotus Laatiolle. Sitä näissä on hyvin rohkaiseva. kokemukset vaativissa tehtä- ja eduskunnassa on puhua yhdistymisestä. kautta liitto sai uudeksi pu- Kunniapuheenjohtaja pitää vissä vahvistivat lujasti sitoutu- Vihannissa Laatio tuli tutuk- Liiton puheenjohtajana Laa- heenjohtajakseen Simo Kärä- kannattajajäsenten hankintaa mista tulevaan sotaveteraanien si lukuisten sotaveteraanien tio tyrmistyi eduskunnan päät- vän 1986. hyvin tärkeänä yhdistysten teh- etujen ajamiseen. kanssa. Hän oli perustamas- täessä Kalevi Sorsan hallituk- tävien hoidon sekä laajemman - Talvisodassa JR 13:n 3. pa- sa Vihannin sotaveteraani- sen aikana nostaa rintamali- Veteraanien kuntoutus veteraanien ja nuoren sukupol- taljoonaan komentaja jääkäri- en–yhdistystä 1965, ja on sen sää yhdellä markalla. Laatio Veteraanien kuntoutuksen ja ven vuorovaikutuksen osalta. kapteeni Viljo August Laak- kunniapuheenjohtaja edelleen. kirjoitti Helsingin Sanomis- elinolojen kehittämiseksi Gun- Laatio uskoo nuoriin kerto- so koulutti minua siihen, että Pohjois-Pohjanmaan piirin pe- sa vaihtoehdon: ripustakaa nar Laatio on ollut mm. valta- en kahdesta lähes samanlaises- veljeä ei koskaan jätetä, vete- rustavassa kokouksessa hän markka nauhaan toteamuksel- kunnallisessa rintamaveteraa- ta tilanteesta kaupungilla. raaninakin olen sen opetuksen oli kokouksen puheenjohtaja- la “Näin paljon, yhden markan niasiain neuvottelukunnassa Tuntematon poika pysähtyy muistanut. Toimiessani alus- na. Piirin varapuheenjohtaja- edestä hallitus arvostaa sotave- ja kuntoutuskeskus Peurungan kohdallani ja kysyy: Anteeksi, sa hänen lähettiupseerinaan ja na hän oli Arvo Mörön ollessa teraanien työtä”. Nähtyään kir- hallituksessa. Läheisin hänelle missä päin Te olitte sodassa? tammikuusta alkaen adjutant- puheenjohtaja. Raahen yhdis- joituksen Sorsan esitti määrä- on ollut Vapaussoturien Huol- Kysyin mistä tiedätte että tinaan sain oppia selkeiden oh- tyksen edustajana Laatio va- rahan korottamista 20 markal- tosäätiön Espooseen perusta- olin sodassa. jeiden merkityksen. Talvisodan littiin Tampereella 1967 liiton la. ma Kuusikoti ry, jonka halli- - Teillä on rinnassa tammen- päätyttyä sain ylennyksen luut- valtuustoon, jossa hän toimi - Viimeinen liiton puheen- tuksen puheenjohtajaksi hänet lehvä, isällänikin on. nantiksi. varapuheenjohtajana. Vuonna johtajana tekemäni esitys syn- valittiin 1970-luvulla. Huolto- Selostin paikat ja tehtäväni Laation jatkosota alkoi ke- 1969 hän järjesti Arvo Mörön tyi 1986 ollessamme järjestöjen säätiön ohella Jääkäriliitto ja talvi- ja jatkosodassa. säkuussa 1941 Laakson ollessa ja Reino Arvolan kanssa 600 kanssa pääministerin luona. Sotaveteraanien tuki- ja perin- Poika löi kantapäänsä yh- edelleen pataljoonan komenta- pohjois-pohjanmaalaiselle so- Esiteltyäni yhteisiä toivomuk- nesäätiö puheenjohtajanaan teen ja sanoi: Kiitos vapaasta ja. Joulusta 1941 Laatio joutui taveteraanille osallistumismat- sia Sorsalle hän kysyi: Eikö teil- Laatio ovat tukeneet Kuusiko- isänmaasta. itse pataljoonan komentajak- kan Helsinkiin suureen vete- lä ole mitään muuta esitettävää tia. Kuusikoti luovutettiin Es- - Nuorisolle on tullut selväk- si. Talvella 1942 hänet ylennet- raanimarssiin, johon osallistui kuin rahapyyntöjä? Muistaes- poon kaupungille 2005 vanhus- si, että “vain taistellen on voitu tiin kapteeniksi. Suorittaessaan 18 000 veteraania. Maneesissa sani äkkiä edellisenä päivänä ten kodiksi. Kaupunki sitoutui pitää Suomi itsenäisenä”, Laa- Ruotsissa vuori-insinöörin tut- Laatio puhui pohjoissuomalais- saamani videokasetit australia- pitämään huolta veteraaneista tio toteaa. kintoa 1944 Neuvostoliiton ten puolesta. Liiton puheenjoh- laisten veteraanipäivästä vasta- loppuun asti. hyökätessä hän palasi kotimaa- tajaksi hänet valittiin Lappeen- sin: On, järjestetään Suomeen- Artikkeli pohjautuu Gunnar han JR 35:een Ihantalaan 7. rannassa 1979. kin kansallinen veteraanipäivä Nuorissa on tulevaisuus Laation haastatteluun tammi- komppanian päälliköksi. 70-vuotiaana vuonna 1986 kuten Australiassa, Englannis- Liiton toiminta on Laation mie- kuussa 2007. - Siellä sodin sotani loppuun hän jätti puheenjohtajan tehtä- sa, Ranskassa ja Amerikassa. lestä ollut erittäin menestyksel- ja sen jälkeen makasin sotasai- vät. Samalla hänet valittiin lii- Sorsa kysyi: Mitä päivää esität? listä. Ilman veteraanijärjestö- Markku Rämö raalassa kahdeksan kuukautta. ton ensimmäiseksi kunniapu- Esitin päivää 27.4., jolloin sota jen toimintaa korvaamattomia Sairaalasta päästyäni menin heenjohtajaksi. osaltamme vuonna 1945 loppui yhteiskunnallisia saavutuksia kaivosinsinööriksi Outokum- Ensimmäisenä kansanedus- viimeisen saksalaisen poistut- ei olisi tullut. Ihmisten ja yh- 1/07 helmikuun 21. päivänä 2007 11 Sotaveteraaniliiton myymälä palvelee Käy talossa tai soita Helenalle puh. (09) 6126 2014. Myymälä on avoinna ma–pe klo 8.30–16.00 Sähköposti: [email protected] Verkkokauppa palvelee osoitteessa: www.sotaveteraaniliitto.fi

Kortit A B

5 Isännänviiri Kotipihalle tai mökille. Sini- valkoisen viirin pituus neljä 4 tai viisi metriä. Liiton standaari Hinnat 50 ja 62 euroa. Hinta 25 euroa C D

2 8 Jäsenmerkki Liiton virallinen Myös kannattajajäsenille. hautakivimerkki 6 euroa. Halkaisija 60 mm. Myös uurnamerkkinä. Hinta 8.50 euroa 1 Sotaveteraanimitali Myös kannattajajäsenille. Korttien hinta 2 euroa kpl kuorineen. Hinta 12 euroa. Tilaukset vähintään 10 kappaleen erissä. Saatavana myös ilman vuosilukua.

26 29 Kynttilänjalka Kävelykeppi Kultakeskuksen Jääpiikillä ja ranne- perinteinen malli lenkillä varustettu vuodelta 1918. kävelykeppi. Kahvaosa Korkeus 77 mm. pyökkiä, varsi kestä- Varustettu liiton vää raminia. Sotave- tunnuksella. teraanien käsityönä Hopeaa. valmistama. Tilatessasi 9 ilmoita pituutesi. Hinta 115 euroa Tammenlehvä- Hinta 50 euroa hautakivimerkki Liitto välittää kynttilänjal- Liitto välittää keppien Korkeus 90 mm katilaukset toimittajalle joka tilaukset toimittajalle joka Hinta 12 euroa. myös laskuttaa tilauksen. myös laskuttaa tilauksen.

Liiton myyntitoimiston tuotevalikoi- maan on tullut muutoksia. Osa tähän asti myynnissä olleista tuotteista on TILAUSKORTTI Nro...... kpl...... katsottu verottajan taholta sellaisiksi, Suomen Sotaveteraaniliitto Nro...... kpl...... että liitto joutuisi maksamaan niiden Korkeavuorenkatu 41 A 7, osalta tuloveroa. Osa näistä tuotteista 00130 HELSINKI Nro...... kpl...... poistetaan myyntivalikoimasta. Nro...... kpl...... Pääosa myyntituotteista – ts. ne tuot- Nimi (tekstaten): teet, joita yleishyödyllinen yhteisö voi Nro...... kpl...... myydä ilman veroseuraamuksia (esim...... Nro...... kpl...... merkit, kortit ja adressit) – säilyy liiton Lähiosoite: myyntitoimiston valikoimassa. Niitä Nro...... kpl...... voi tilata ja ostaa entiseen tapaan...... Nro...... kpl...... ✂ Muiden tuotteiden tilaukset liitto välittää toimittajille. Postinumero ja -toimipaikka: Nro...... kpl...... Täytä ja postita oheinen tilauskuponki ...... Nro...... kpl...... tai tilaa puhelimitse 1/07 12 1/07 helmikuun 21. päivänä 2007

SOTAVETERAANILIITON VUOSIKYMMENET OSA I: 1950-LUKU Liiton perustajat: Tampere, Helsinki ja Hyvinkää

Sotaveteraaniliiton vaiheissa keskeistä osaa on näytellyt ehti toimia liiton johdossa mel- ”Lex Raatikainen”. Se antoi oi- pereelle 1956 perustettu yhdis- alusta alkaen Tampere. Siellä käynnistyi sekä rintama- ko lyhyen kauden; hän ero- keuden vaihtaa maanhankin- tys Maansaantioikeutta Vailla miesten maanhankinta- ja asuntotoiminta että myös si puheenjohtajan tehtävästä jo talain mukainen oikeus maa- Olevat Rintamamiehet ry oli myöhempi huoltotoiminta, johon tämän artikkelisarjan keväällä 1958 koska katsoi, et- han edulliseen hintaan lunas- ensimmäinen rintamamiesten seuraavassa osassa palataan. tei hän voinut jatkaa liiton pu- tettavaan asunto-osakkeeseen, rekisteröity yhdistys Suomessa heenjohtajan tehtävissä enää jollaista yhä useammat veteraa- sitten Aseveliliiton lakkautta- lkuaikojen selvästi kes- to. Tämä johtui siitä, että myös sen jälkeen, kun hänen oma nit olivat alkaneetkin havitella. misen. Se korosti nimenomaan keisin yksittäinen vai- rintamaveteraanien huoltotoi- yhdistyksensä olikin päättänyt Raatikainen oli toiminnanjoh- oikeutta maansaantiin myös kuttaja oli tamperelai- mintaan haluttiin kiinnittää jättäytyä perustetun liiton - siis tajana vuodet 1958 – 1962. niille rintamamiehille, joil- Anen Artturi Tienari. Hän toimi aiempaa enemmän huomiota; liiton, jota se itse oli ollut pe- ta tämä oikeus oli (perheettö- Tampereella Tampellan sosiaa- jo liittoa perustettaessa oli pait- rustamassa - ulkopuolelle. Tie- Asunnon- myyden perusteella) evätty ai- lipäällikkönä. Aikanaan hän si asunto- myös huoltoasioihin narin tilalle puheenjohtajak- rakennustoiminta kanaan. oli ollut mukana paitsi suoje- haluttu panostaa. Tosiasiassa si tuli eversti Pekka Jokipaltio Rintamamiehet aloittivat 1956 Tampereen yhdistykses- luskunta- myös asevelitoimin- liiton toiminta jäi lähes yksin- (1901 - 1977), joka toimi liiton paikallisen – ja sittemmin tä mallia ottaneet yhdistyk- nassa, joka oli ollut hyvin voi- omaan maanhankinta- ja asun- johdossa vuodet 1958 - 1962. (vuodesta 1957) valtakunnalli- set muualla Suomessa alkoi- maperäistä juuri Tampereella ja toasiakeskeiseksi, mistä johtui sen – järjestäytymisensä maan- vat kuitenkin suuntautua yhä Tampereen seudulla. Eduskun- toisaalta se, että maahan alet- Alkuaikojen hankintalain suomien etuuksi- enemmän asuntopulasta kär- nassa hän oli vuosina 1954 - tiin 1950 - 1960-lukujen tait- hankaluuksia en ulkopuolelle jäämisestä när- sineessä maassa asunnonra- 1958. Hän pyrki vaikuttamaan teessa perustaa paikkakunta- Ensimmäinen toiminnanjoh- kästyneinä; maanhankintalain kennustoimintaan taajamis- sielläkin veteraaniasioiden hy- kohtaisia rintamaveteraanien taja oli Helsingin yhdistyksen mukaan maata olivat voineet sa (eivätkä ensisijaisesti enää väksi. Myös eduskunnan en- huoltoyhdistyksiä, jotka fuusi- puheenjohtaja Erkki Hohte- saada vain sellaiset rintama- niinkään maanhankintaan). simmäinen ”veteraanikerho” oituivat Asuntoliiton (vuodesta ri, joka joutui kuitenkin pian miehet, jotka olivat välittömäs- Tämä oli samalla syy siihen, perustettiin hänen toimestaan 1962 Asunto- ja Huoltoliiton) eroamaan. Hänen katsottiin ti sotia seuranneena aikana eli miksi Tampereen yhdistys ei 1950-luvun lopulla. kanssa vasta vuonna 1964, jol- ottaneen liian suuria valtuuk- 1940-luvun jälkipuoliskolla ol- liittynytkään uuteen 1957 pe- Rintamamiesten Asuntolii- loin myös liiton nimi muutet- sia liiton ensimmäisen lehden leet perheellisiä. Perheettömil- rustettuun liittoon, jota se itse ton perustamiskirja allekirjoi- tiin nykyiseen muotoonsa Suo- Kurkihirren suhteen. Aika- le maata ei lain mukaan voitu ensi alkuun oli ollut perusta- tettiin Tampereella 29.9.1957. men Sotaveteraaniliitto ry. kauslehtimallinen Kurkihirsi, antaa. Nämä rintamamiehet massa. Puutteena se piti ennen Liittoa perustamassa oli kolme Ensimmäinen puheenjohta- jota ilmestyi lopulta vain yksi päättivät järjestäytyä 1950-lu- muuta sitä, että perustettu liit- yhdistystä: Helsingin Rintama- ja Artturi Tienari (1907 - 1998) numero (vuonna 1958), oli lii- vun jälkipuoliskolla, ja Tam- to ei ajanutkaan ensisijaisesti miesten Maanhankintayhdistys ton äänenkannattaja, jossa an- maanhankinta-asioita. Uudes- ry, tamperelainen Maansaan- nettiin erilaisia neuvoja rinta- sa liitossa pyrittiinkin maan- tioikeutta Vailla Olevat Rinta- mamiehille ja jäsenyhdistyk- hankinnan sijaan edistämään mamiehet ry sekä Hyvinkään sille. Ulkoasultaan se oli hyvin rintamamiesten asunnonra- Rintamamiesten Maanhankin- edustava - mutta toimintaansa kennustoimintaa yleensä, en- tayhdistys ry. Näistä kolmesta aloitelleelle liitolle aivan liian nen muuta aravalainojen avul- vain viimeksi mainittu on jää- kallis. Kurkihirrestä muodos- la. nyt eloon, ja se toimii nykyään tui nuorelle liitolle taloudelli- Ensimmäinen liiton jäsen- nimellä Hyvinkään Sotavete- nen katastrofi, minkä katsot- yhdistyksen toimesta aikaan- raanit ry. tiin siis pitkälle olleen toimin- saatu talo oli Asunto Oy Kil- nanjohtaja Hohterin syytä. venranta, joka valmistui Jyväs- Asuntoliitto 1957 - 1962 Hohterin tilalle tuli 1958 kylään 25.6.1958. Jyväskylässä Rintamamiesten Asuntoliitto Jussi Raatikainen, joka tun- toimikin hyvin vireä liiton pai- ry toimi 29.9.1957 - 17.5.1962, nettiin veteraanipiireissä hy- kallisyhdistys, mistä osaltaan minkä jälkeen liiton nimi vin; hänen mukaansa oli mm. johtunee, että liiton asunnon- muutettiin muotoon Rintama- nimetty noin kymmentä vuot- rakennustoimistokin sijoitet- miesten Asunto- ja Huoltoliit- Artturi Tienari ta aikaisemmin säädetty laki Pekka Jokipaltio tiin aikanaan sinne. Vuoden 1/07 helmikuun 21. päivänä 2007 13

mukana myös Kurkihirren toi- mittamisessa, mistä ensimmäi- sen – ja ainoaksi jääneen – Kur- kihirsi-lehden tyylikäs ulkoasu KOTIKÄYNTI saattoi pitkälti myös johtua. UUSI TAPA TEETTÄÄ PROTEESIT Toimisto oli yhteinen Hel- singin Rintamamiesten Maan- OSSI VALLEMAA ON hankintayhdistyksen kanssa. ALOITTANUT Seuraava toimisto oli osoittees- KOTIKÄYNTIPALVELUN. sa Kaivokatu 10, ja se oli jo ti- TEEN PROTEESIEN lavampi. Myös se oli yhteinen Helsingin yhdistyksen kans- SOVITUKSET TEIDÄN sa, samoin kuin liiton vähäi- LUONANNE. nen toimistohenkilökunta. Lii- ton (ja Helsingin yhdistyksen) toimistossa sattui alkuaikoi- 56 58 560 Erikoishammasteknikko ESKUSTAN RIKOISHAMMASTEKNIKOT na eräitä värikkäitä tapauksia, Ossi Vallemaa K E melko vakaviakin, - mm. eräs pahoinpitely. Muitakin ikä- vyyksiä oli. Poliittisen juntta- usmentaliteetin, taloudellisten epäselvyyksien ynnä muiden näiden kaltaisten asioiden kat- sottiin hajottaneen toimiston, Helsingin yhdistyksen ja edel- leen koko liiton toimintaa. Liiton ja Helsingin 1958 loppuun mennessä liit- tellut, että Helsingin yhdistys yhdistyksen ero toon olivat liittyneet perusta- perustettiin eräänä lauantaina, Helsingin yhdistys ajautui si- jayhdistysten lisäksi Kouvolan, kun Erkki Hohteri oli jostakin säisiin vaikeuksiin jo 1950-lu- Hämeenlinnan, Porin, Jyväs- saanut tietoonsa, että ääriva- vun lopulla. Sisäiset riidat oli- kylän, Lahden, Turun, Kuopi- semmisto suunnitteli vastaavan- vat tiettävästi poliittisia. Näis- on, Joensuun, Keravan, Rova- tyyppisen yhdistyksen perusta- tä ja osin muista syistä Helsinki niemen ja Rauman yhdistykset. mista, jonka perustava kokous erosi liitosta 1960. Tämä oli lii- Jäseniä niissä lienee ollut yh- oli kaavailtu pidettäväksi seu- tolle kova isku, sillä Helsinki oli teensä noin 5 000. raavana sunnuntaina. Hohterin muodostanut liiton tärkeim- ”joukkio” ehti edelle, ja ääriva- män tukijan ja jopa sen talou- Helsingin yhdistys semmiston hanke raukesi. dellisen selkärangan. Helsingin Vaikka Tampere näytteli liiton ero oli siten liitolle kova pala, ja alkuvaiheissa keskeistä osaa, Alkuaikojen toimistot riidat sen ja liiton välillä mm. liiton järjestäydyttyä (aluksi Aluksi liiton toiminnanjohtaja erilaisista saatavista kestivät kolmen yhdistyksen voimin) Erkki Hohteri hoiti liiton asi- eron jälkeen vielä pitkään. Hel- Helsingin yhdistys nousi luon- oita kotonaan sekä toimipai- singin yhdistyksen toiminta on nollisesti tärkeimmäksi. Hel- kassaan Kalakauppiaiden Tuk- sittemmin päättynyt. Yhdis- singin yhdistykseen saattoivat ku Oy:ssä. Liiton ensimmäinen tyksen tilalle perustettiin liiton myös liittyä ne rintamamiehet varsinainen ”toimisto” sijaitsi työvaliokunnan toimesta uusi, muualta maasta, joiden omalla osoitteessa Mannerheimintie Pääkaupungin Rintamamies- paikkakunnalla ei (vielä) ollut 14. Kyseinen ”toimisto” sijait- ten Asunto- ja Huoltoyhdistys. omaa yhdistystä. si tiettävästi erään mainostoi- Sen samoin kuin liiton vaihei- Sekä liiton perustamiskoko- miston tiloissa ja oli siis mel- siin 1960-luvulla palataan leh- uksessa että Helsingin yhdis- ko vaatimaton. - Kyseisen mai- den seuraavassa numerossa. tyksessä alkuvaiheissa mukana nostoimiston omistaja oli Erkki ollut Ilmari Lehtonen on muis- Hohterin ystävä ja tiettävästi Kaarle Sulamaa 14 1/07 helmikuun 21. päivänä 2007

Sotainvalidien Veljesliitto – vanhin järjestöveljeksistä

Sotaveteraanilehden Liiton ylivoimaisena jäse- kuluvan vuoden kolmessa niä edelleenkin yhteen sito- ensimmäisessä numerossa vana voimana Saari pitää sitä, esitellään vuorollaan että sotavammat saivat invali- veljes- ja sisarjärjestömme dit hakeutumaan yhteen. Pai- haastattelujen pohjalta. kallisosastojen ja piirien koko- Ensimmäisenä vuorossa uksiin tullaan runsain joukoin, on järjestöistä vanhin puolet tai jopa kolme neljäsosaa Sotainvalidien Veljesliitto, jäsenistöstä on usein paikalla. 2. numerossa Rintamave- Runsas kesä-, joulu- ynnä mui- teraanit ry ja kolmannessa hin juhliin osallistuminen te- Rintamanaiset ry. kee niistä tärkeitä yhteyttä yl- läpitäviä tapahtumia. Kuntou- istoriallinen tausta tuksen ja huollon yhteydessä suomalaisten sotain- liiton laitokset sekä sairas- ja validien järjestäyty- veljeskodit ovat yhteisiä tuki- Hmisessä ennen Sotainvalidi- kohtia. Yhdyssiteenä ja liiton en Veljesliiton perustamista oli äänenkannattajana Sotainvali- Vapaussodan Invaliidien Lii- di-lehti on ilmestynyt liiton pe- Sotainvalidien Veljesliiton keskustoimiston 15-henkisestä henkilöstöstä kuvassa vasemmalta pää- ton perustaminen 18.2. 1924. rustamisvuodesta lähtien. sihteeri Juhani Saari, korvausneuvoja Riitta Järvinen, tekstaaja Eira Jäntti, tiedottaja Raija Ovaska, Suurimmillaan sen jäsenmää- Viime sotiemme invalide- projektisihteeri Marie Jonasson ja tiedotuspäällikkö Arto Lillberg. rä oli runsaat 2000. Laillisen ja on ollut kaikkiaan 110 000– hallituksen joukoissa haavoit- 115 000 huomioitaessa myös dassa vammautuneiden ja so- tamisen alkaessa liitolla oli neljä Omatoiminen tuneista kolmisen tuhatta jäi esimerkiksi ne lyhyemmän taleskien korvauksia, hoitoa ja omaa hoito- ja kuntoutuslaitos- avustustoiminta eliniäkseen invalideiksi. Vapa- ajan invalideina olleet, joiden kuntoutusta koskevien asioi- ta: Kaunialan sotavammasai- Puolisojäsenyys on ollut Veljes- ussodan jälkeen heidän huol- vammaprosentti on hoidon tai den kanssa Tapaturmavirastos- raala, Kyyhkylän kuntoutussai- liiton toiminnassa luonteva osa tonsa oli yksityisten ihmisten kuntoutuksen ansiosta alentu- sa 1971–1986 sekä sosiaali- ja raala sekä Kaskisaaren ja Suiti- jo käytännön syistä, kuten ko- ja yhteisöjen varassa. nut alle 10 prosenttiin. terveysministeriön sotilasvam- an kuntoutuslaitokset. Näistä tiavun järjestämisessä. Sotain- Suomen Punaisen Ristin pu- Veljesliiton jäsenmäärä oli malain kehittämistyöryhmissä. Suitian ja Kaskisaaren kuntou- valideista 85 prosenttia asuu heenjohtajana sotamarsalkka 1950-luvulla suurimmillaan, Näinä vuosina hän oli monesti tuslaitosten toiminnat on aika- kotona. Omassa toiminnassaan C.G. Mannerheim kannusti runsaat 59 000. Monet ha- mukana Veljesliiton tilaisuuk- naan siirretty Kaunialaan, jo- liitto on järjestänyt kotiapua oman vahvan järjestön perus- keutuivat jäseniksi vasta vuo- sissa. Tapaturmavirasto liitet- hon jo 1970-luvulla oli siirtynyt 1998 joulukuun alusta Inkeri tamista sotainvalideille. Talvi- sikymmenten jälkeen. Vam- tiin hallinnollisessa tehtävänja- liiton Aivovammasairaalan toi- Kankaan vetämän valtakun- sodan invalidit perustivat So- moista ei nuoremmalla iällä ossa Valtiokonttoriin 1996. minta, Juhani Saari tiivistää ta- nallisen projektin puitteissa. tainvalidien Veljesliitto–Krig- tahdottu puhua. Sotavammat pahtumia. Hankkeessa, jonka tämänhet- sinvalidernas Brödraförbund alkoivat monilla vaivata enem- Maanlaajuinen Sotainvalidien Veljesliiton kisen kolmivuotisprojektin ni- r.y:n 18. elokuuta 1940 sota- mälti vasta vanhetessa. Nuo- haravointioperaatio omistuksessa olleen Kyyhkylän menä on ”Avustajat matkalla vammaisten yhteiseksi vapaa- rempina merkittävä osa rin- Veljesliiton laajamittaisimpiin kuntoutussairaalan toimintaa ammattiin”, on 16 alueellista ehtoiseksi huolto- ja veljes- tamalla olleista tahtoi pitää lukeutuvana tehtävänä Juhani jatkaa 2004 lukien Veljesliiton osaprojektia. Työvoimahallin- järjestöksi. Liitto toimii myös kiinni työmahdollisuuksista Saari muistelee 1981–1984 tehtyä ja Mikkelin kaupungin perus- non palkkatuella alettiin vär- sotainvalidien omana etujär- eivätkä vammoista huolimat- koko maan kattavaa haravointi- tama Kyyhkylä-säätiö. Sairaa- vätä pitkäaikaistyöttömiä so- jestönä. Perustavassa kokouk- ta halunneet tulla luokitelluiksi operaatiota, jota täydennettiin lan kodinomaisilla osastoil- tainvalidien kotona käyviksi sessa Jyväskylässä marsalkka sotainvalideiksi. Uusia jäseniä joillakin alueilla vielä myöhem- la on 130 vuodepaikkaa, joista avustajiksi. Nykyisen projektin Mannerheim oli läsnä ja hän tulee edelleen, viime vuosina min. Virossa haravointi tehtiin laitosasiakkaiden käytössä on rahoitus ulottuu lokakuun 2007 rohkaisi puheessaan sotainva- 100-150 vuodessa, joista valta- vasta 2000-luvun alussa. Siellä- 80 paikkaa ja kuntoutusasiak- loppuun asti, mutta jatkollekin lideja omatoimisuuteen. Hänet osa lievävammaisia 10-15 %:n kin löytyi vielä useita kymme- kaiden käytössä 50. on alustavasti näytetty vihreää valittiin liiton kunniapuheen- invalideja, monet heistä kuu- niä sodissamme vapaaehtoisi- Kauniala puolestaan siir- valoa. Jo ennen valtakunnalli- johtajaksi, taustoittaa liiton lovammaisia. Vuodenvaihtees- na Suomen poikina palvellei- tyi sopimuksella tämän vuo- sen projektin alkamista jotkut pääsihteeri Juhani Saari toi- sa jäsenmäärä oli noin 14 500. ta rintamalla vammautuneita. den alussa Vantaan kaupungin osastot olivat paikallisella ta- minnan alkua. Keski-iältään sotainvalidit ovat Yhteistyössä tapaturmaviras- omistukseen. Sairaalassa on solla hankkineet sotainvalideil- 84–85-vuotiaita, puolisot ja les- ton kanssa peräänkuulutettiin ympärivuorokautinen päivys- le avustajia työvoimatoimistos- Sotavammat yhdistivät ket 80–81-vuotiaita, Saari luet- sotiemme veteraaneja, joilla oli tys ja hoitopaikkoja 216, jois- ta. Viime aikoina pitkäaikais- Viime sodissamme vammau- telee. Sotainvalidien puolisoi- hoitamattomia sotavammoja. ta 160 pysyväishoitopaikkaa. työttömiä on löytynyt entistä tui pysyvästi noin 94 000 hen- den ja leskien on vuodesta 2005 Haravointioperaatioiden tulok- Sotainvalidien laitoshoidon vähemmän. Hyvistä työnteki- kilöä, yli puolet heistä alle 25- ollut mahdollista liittyä puo- sena sotavammoja löytyi valta- ohella se tarjoaa sekä kuntou- jöistä on pyritty pitämään kiin- vuotiaita, nuorimmat juuri 17 lisojäseniksi liiton paikallis- osalta seulotuista. Näin toista- tus- että tutkimuspalveluja so- ni ja heitä palkataan myös jat- vuotta täyttäneitä. Sotainvali- osastoihin. Elossa olevista ar- kymmentä tuhatta sodissa ol- tainvalideille ja veteraaneille. koon, Saari painottaa. dien paluu siviiliin oli monil- violta 23 000–24 000 puolisosta lutta veteraania voitiin todeta Sairaalatoimintaa hoitaa Vel- Avustajatoimintaprojektis- le vaikeaa. Oma koti puuttui ja leskestä noin puolet eli noin sotainvalideiksi. jesliiton ja Vantaan kaupungin sa lähihoitajiksi opiskelevia on useilta ja nuorimpien koulu oli 12 000 on tähän mennessä ha- yhteinen Kaunialan Sairaala. koulutettu käytännöllispainot- jäänyt kesken. Vammautumi- keutunut puolisojäseniksi. Sairaskotien verkosto Oy, jonka hallinnossa Veljeslii- teisesti liiton ja oppilaitosten sen vuoksi lukuisat jo amma- Maahamme rakennettiin pää- tolla on halutessaan enemmis- yhteisenä kokeiluna kotikun- tin hankkineet eivät enää pys- Pääsihteerin osin 1980-luvulla alueellisten tö vuoden 2018 loppuun. Hoi- toutusavustajiksi Kaunialassa. tyneet jatkamaan aikaisem- vahdinvaihto 1987 sairaskotien verkosto valtion ja topaikkoja siirtyy yhteisesti Työsopimuksia on syntynyt. massa työssään. Veljesliitto oli Työnsä Sotainvalidien Veljeslii- kasvavassa määrin raha-auto- sovitun aikataulun mukaises- Asiakkaista suurin osa on so- mukana järjestämässä asunto- tossa Juhani Saari aloitti loka- maattiyhdistyksen tuella. Ta- ti Vantaan kaupungille asteit- tiemme veteraaneja, sotainvali- ja ja ammatillista koulutusta, kuussa 1986. Vastuun pääsih- voitteeksi asetettiin noin tuhan- tain, mutta paikoista suuri osa deja heistä on alle puolet. auttoi työvälineiden hankin- teerin tehtävästä hän otti vuo- nen uuden hoito- ja kuntoutus- on vielä pitkään sotainvalidi- Veljesliiton oma-aloitteisesti nassa sekä painosti valtiovaltaa den 1987 alusta eversti Ensio paikan saaminen sotainvalidien en käytössä. Vuoden 2023 jäl- aikanaan käynnistämän avus- hoitamaan velvollisuutensa so- Koiviston jälkeen. Aikaisem- käyttöön. Tässä onnistuttiin yli keenkin 10 paikkaa on varattu tajatoiminnan piirissä on run- tainvalideja kohtaan. min hän oli tullut tutuksi so- odotusten. Sairaskotien raken- sotainvalideille. saat 4 000 sotainvaliditaloutta 1/07 helmikuun 21. päivänä 2007 15 ja runsaat 5 000 veteraanitalo- set ovat vaikuttaneet merkittä- 2006 keräystä. Liitto jättäytyi ta lähtien. Vuosittain liitosta on Jäsenten vähetessä haasteena utta. Hankkeessa ovat nyt mu- västi kaikkien veteraanien ase- vielä siinä vaiheessa pois yhtei- jaettu huolto- ja tukirahana jä- on jo nyt pienten, vähävarais- kana kaikki neljä veteraanijär- maan, Juhani Saari kiittelee. sestä varainhankinnasta äänes- senyhdistyksille sotainvalidien, ten paikallisosastojen ja niiden jestöä. Työntekijöitä projektissa Veljesliiton avustustoiminta- tyksen jälkeen. Osa paikallis- puolisoiden ja leskien hyväk- sotainvalidi- ja puolisojäsenten on yli 400. projektin merkitys on huomat- osastoista halusi järjestää oman si käytettäväksi noin miljoona tukeminen. Veljesliiton varojen Veljesliiton keskustoimiston tu laajalti avustettavien sotain- keräyksen alueillaan. Yhdis- euroa. käytön osalta tulevina vuosina vahvuus on 15 henkilöä, joista validien sekä sota- ja rintama- tyksistä kolmasosa järjesti vii- tähdätään siihen, että kaikki kolme on osa-aikaista. Huolto- veteraanien tarpeen kasvaessa. me syksynä oman keräyksen. Perinnetulevaisuus varat – niin liiton, piirien kuin työhön liitto kerää varoja myös Omatoiminen avustajatoimin- Saari on helpottunut vuoden Perinneaineiston säilyttämi- osastojenkin – tulevat käyte- keskustoimistossa tapahtuval- ta voi pääsihteerin mukaan 2007 veteraanikeräysratkaisus- sen osalta Veljesliitto on toi- tyiksi sotainvalidien ja heidän la kunniamerkkipalvelulla, ad- olla järjestöjen yhteistoimin- ta, kompromissista jossa Vel- mittanut omia sekä laitostensa puolisoidensa ja leskiensä hy- ressimyynnillä ja tekstauspal- nan kehittämisen kannalta jat- jesliitto on mukana yhteisessä asiakirja-arkistoja Kansallisar- väksi heidän elinaikanaan. velulla. Viime marraskuussa kossakin hedelmällinen yh- keräyksessä paitsi niiden yhdis- kistoon. Liiton Tuki- ja perin- Sotainvalidien kuoleman Seura-lehti lahjoitti kampanjal- teistyöhanke. Käytännöllinen tysten alueella jotka aikovat itse nesäätiö on käyttänyt varoja jälkeen Valtiokonttori maksaa laan avustustoimintahankkeen avustajatoiminta veteraanien järjestää keräyksen. paitsi tutkimus- ja perinnetyö- tietyin edellytyksin hautaus- käyttöön viisi autoa aiempien ja invalidien kotona sekä vel- Sotainvalidien keräysvarois- hön myös tukitoimintaan, ku- apua sekä huoltoeläkettä les- autojen lisäksi. jes- ja sairaskodeissa sekä sii- ta Saari mainitsee, että vuoden ten avustajatoimintaprojektin kelle ja lapsille. Sotainvalidien Veljesliitto on hen liittyvä sosiaalineuvonta 2005 sotainvalidien viimeisen menoihin. Paikallisen perinne- Pääsihteeri Juhani Saari toi- pyrkinyt järjestämään palvelu- voivat järjestöjen yhteistyöllä valtakunnallisen keräyksen aineiston luontevimmat säily- vottaa onnea Suomen Sotavete- ja sekä lainsäädäntöön vaikut- m