KAUNIITA JÄRVIÄ

KOMEITA VAAROJA Linja-autojen aikataulu

KARKKILA— Läht. Karkkilasta Saap. Helsinkiin 6,00 Ikkalan—Nummelan kautta 8,00 7,00 Haaviston—Nummelan » 9,00 10,00 Röykän—Perttulan » 11,5,0 10,50 Haavikon Nummelan » 1,'j,05 13,00 Haaviston—Ojakkalan » 15,10 16,10 Röykän—Perttulan » 18,10 16.30 Haaviston—Nummelan » 18,30

19,30 Ikkalan— Nummelan » 21,35 21,00 Haaviston—Ojakkalan » 23,20

KARKKILA— 8,30 10,00 16,10 i Karkkila a 8,10 15,05 16,45

9,50 11,20 17,45 Y Lohja .. I 6,45 13,45 15,20 Vaihto 16,10 läht. autosta Ikkalassa, Pusu- laan, Somerolle ja Turkuun.

KARKKILA-SALO 8,50 i Karkkila >,. 16.20 11.30 4 Salo I 13,45 Vaihto I4yönolässä 9,40 Turkuun ja Turusta 12.30 läht. autosta vaihto Hyönölassä 15,35 Karkkilaan.

KARKKILA-FORSSA

8,15 15,15 i Karkkila >«< 9,50 16.00 10.15 17.30 4 Forssa I 8,00 14,00 Vaihto 15,15 läht. autosta Portaassa, Some- rolle ja Turkuun.

KÄRKÖLÄ PUSULA KARKKILA 7,05 > Kärkölä f 18.15 7,40 Pusula 17,45 8,25 Karkkila 17.00

SOMERON LINJA OY. Kahvila Karkkilan Seurahuone Omist. LEMPI KUKKOLA. Puhdin 73 KARKKILA, PUM. 124 TARJOILLAAN KAAVIA, VIRVOKKEITA VOILEIPIÄ ja KAHVI- Viihtyisiä matkustaja- AAMIAISIA huoneita. Kahvila. Kahvila On,isI. IRMA ja HILJA PEHKONEN puh. 12! Ruokatarjoilua. SAATAVANA ♦ K A II V 1 A Retkeilijöille järjestetään yhteismajoi- ♦ VIRVOKKEITA tuksia ja retkeilyaterioita. ♦VOILEIPIÄ

Tilauksia toimitetaan myös kalivilan ulkopuolelle KARKKILAN MATKUSTAJAKOTI Kahvila, Leipomo- ja kondiittoriliike KARKKILA PUH. 86 A. SUOMINEN, puh. 1 13 HUONEITA KAHVIA MATKUSTAJILLE Tuoretta kahvi- KAHVITARJOILUA ja ruokaleipää

Julkaisun kustantaja: Karkkilan kaup- PARTURILIIKE puh», 'lelliin kirjoittaja: Maist. .Inssi Saukkonen. Valokuvien ottaja: Iira JA KAMPAAMO Olavi Soinio. Ilmavalokuva: Velj, Omist. Martta Fredriksson Karhumäki Oy. Tehdaskuvat: Pieli- Liike kauppalan keskuksessa nen Ov. Permanenttia VELLA- koneella TEHTAAN OMISTAMA SEUROJENTALO, PUH. 170. ISTUMAPAIKKOJA 2Ö0 HENGELLE.

OSUUSLIIKE t y k II LL

K A R K K I L A. Jäseniä 2600. Liikevaihto n.

KARKKILAN TYÖVÄENTALO 13 miljoonaa. PUHELIN 135. ISTUMAPAIK VALISTUSTALO ~POHJANP- KOJA 272 HENGELLE IRTTI", PUH. 150. ISTUMA- PAIKKOJA 300 HENGELLE.

11 myymälää,ruokatavara-, rauta-, kangas-, puku- ja kenkäosastoi- neen. Leipomo ja virvoitusjuoma- tehdas. Säästökassa. Rahastot 2,7 miljoonaa. J\,CLthkilcL

KAUNIS POHJOIS-UUDEN- MAAN KAUPPALA

U. L. PYHÄJÄRVEN KIRKKO.

(salpausselän läntisimpien loppuhaarautumien lo- Nyhkälän teitä kulkiessa jää mieleen valoisa tunnelma. maan, vehmaaseen Karjaan joen laaksoon on saanut Sen aiheuttavat rakennusten kauttaaltaan vaaleat sijansa Karkkilan nuori kauppala, Liikenneyhtey- värit. Pihapuut ojentelevat oksiansa yli aitojen vai- det Helsingistä ja lähimmistä liikekeskuksista Kark- joja luoden. Karkkilaa voisikin nimittää puutarha- kitaan ovat hyvät. Matka Helsingistä Karkkilaan kauppalaksi. on Nurmijärven (Röykän) kautta 74 km ja Vihdin Kauppalan keskuksen liiketalot osoittavat liike- (Nummelan) kautta 76 km. Linja-autot välittävät elämän elpymistä. Isot koulu- ja valistustalot ovat liikennettä tällä välillä lukuisin päivittäisin vuoroin. todistuksena henkisen elämän monipuolisuudesta. 50—60 kilometrin säteellä Karkkilasta ovat Riihi- Soma, pieni kirkko kalmistoilleen edustaa täällä men- mäen, Hyvinkään, Lohjan ja Forssan kauppalat sekä neitä vuosisatoja. jonkun verran kauempana Hämeenlinnan kaupunki ja Salon kauppala. Kaikkiin näihin liikekeskuksiin Syvälle nummeen leikatun rautatien ylikäytävä- on Karkkilasta välittömät linja-autoyhteydet. Kark- sillalta näkyy radan päätekohdasta paikkakunnan kilan — Hyvinkään kapearaiteinen rautatie välittää taloudellisen elämän keskus, Högforsin rautavaliuio tavara- ja matkustajaliikennettä Hyvinkäälle päin. moniosaisine rakennuksineen. Ne kätkeytyvät mel- Karkkila on luonnonkaunis kauppala. Tämän kein kokonaan Karjaan joenrantatöyräiden suojaan. käsityksen saa matkailija tullessaan Karkkilaan Sitten kohtaa katse päätien vastakkaiselta puolelta Ahmon mäkien kautta kulkevaa tietä myöten. Kat- kaunisrantaisen Pyhäjärven, Karjaan joen alku- selijan eteen avautuu jo yhdellä silmäyksellä pääosa juoksu näkyy maantiesillalle ja lyhyen matkan päästä kauppalasta. Peltoaukeamat ympäröivät asutus- kantautuu korviin kosken kollina. Idyllinen pikku- aluetta. Kesäisenä aikana vihertävät hedelmäpuut koski myllyrakennuksilleen, sahoineen ja tukkirän- ja pensaat rakennusten lomista. Mutkitteleva Kar- neineen on varsinkin kesäisenä aikana maalaukselli- jaan joen uoma lepikkö- ja tuomikkorantoineen luo nen nähtävyys. Muutamaa kymmentä metriä alein- vaihtelua maisemakuvaan. Kaiken tämän uloim- pana on 8—9 metriä korkea Karkin (Högforsin) kos- pana kehyksenä ovat havumetsän peittämät korkeat ki, joka on aikaisemmin ollut tärkeä tehtaan käyttö- vaarat. Karkkila on Suomen metsäisen luonnon voiman antaja. Sen äärellä on paikkakunnan histo- vaalima kauppala. riaan liittyvä muistomerkki, v. 1822 valmistun!!! Edullinen ensivaikutelma jää pysyväiseksi senkin masuuni. Ylempänä joen kaltaalla, rehevässä puis- jälkeen, kun on tutustunut kauppalaan tarkemmin. tossa on tehtaan virkamiesten asuntorakennuksia. ja kaksikerroksisia luhtiaittoja. Kodikkaat pihat vanhoine onienapnineen kertovat vanhasta asut,is- kulttuurista paikkakunnalla.

VaJkelitiviä vesiä ja korkeita vaaroja. Edellä on jo mainittu paikkakunnan luonnon näh- tävyyksistä Pyhäjärvi ja Karjaan joki. Pyhäjärven rannat ovat viljeltyinä ja paikkapaikoin korkeah- koina puistikkoina luonnonkauniita. Uima- ja ui- koiinpaikkoina on paikkakunnan väestö käyttänyt Santaniäkeä, YHTEISKOULU. Lammassaarta ja Liimamäkeä. Pyhä- järven korkeus merenpinnasta on 74,9 m. Kun tämän koskille poikkeamisen jälkeen kulje- Pyhäjärveen liittyy vanha tarina. Tästä järvestä taan edelleen päätietä myöten, näkyy tielle tehtaan ja sen mukaan koko pitäjästä on aina 1700-luvun alkuun hyvin hoidettuja rakennuksia, iso kauppapuutarha saakka käytetty nimeä Pahajärvi. Sattui sitten niin, että eräänä jouluaattona liitit! järven- ja vanhoista maalaistaloista tyylikkäästi uudistet- takaisesta kylästä odotukseen ikävystynyt äiti lumi- tuja maataloustyöväen asumuksia. On saavuttu tuiskussa Turun koulusta saapuvaa poikaansa vas- Vanhaankylään, jonne on keskitetty Högforsin Teh- taan. Hän uupuu Pahajärven jäälle, tuupertuu tien das ()yu> maatalouden hoito. oheen. Pian saapuu poika paikalle ja löytää lumeen puoliksi peittyneen ole- Haukkamäen rinteen pikkutalot avarien ja höidet- äitinsä, vie hänet rannalla vaan taloon. Äiti virkoaa ja ilo on Kylä- tujen suuri. puistikkojen sekit puutarhojen keskellä oval kunta sopii, että järveä alettaisiin tästä lähtien ni- kodikkaannäköisiä. Högforsin kansakoulun raken- niittää Pyhäjärveksi tämän ihmeen tapahtumisen mikset sijaitsevat myös tällä kauniilla rinteellä. vuoksi. Niin on tarinan mukaan syntynyt Pyhä- Tehtaan työväestön asutusalueen loppuessa pää- järven nimi. tien varrelta näkyy metsien suojaamasta pellon pou- Pyhäjärveen tuo pohjoisten järvien ja pikkulain- kamasta Käpylän mäeltä Högforsin Tehdas Oy.'ii pien vedet Saavajoki. Mutkikas joen uoma, jonka uusi urheilukenttä. Sen ruohomatto ja tiilenpunai- ylle monin paikoin kurottuvat rantalepät, on viili- set radat tarjoavat silmää hivelevän näyn ja urheili- tyisä .soutelupaikka varsinkin alajuoksun osalta. joille erinomaiset harjoittelumahdollisuudet. Jokisuu on myös suosittu uimapaikka. Urheilukentän välittömästä läheisyydestä alkaa Laskujokena on Pyhäjärvellä Karjaan joki. Sen Karjaan joen läntiselle korkealle jokiahteelle (ran- yläjuoksusta tulee Karkkilan kauppalan osalle pari nalle) rakennettu tehtaan työväestön asutusalue, kilometriä. Joen uoma on jyrkkärantainen, moni- Fagerkulla. Tämä samantyyppisten rakennusten ja notkelmainen. Rantatörmien tervalepät kaartavat pihapuutarhojen muodostama viihtyisä mäkirinne- vartensa joustavina yli suvantopoukamien. Tumma asutus kertoo kauniilla tavalla nykyaikaisesta so- kiuisikkoranta luo siellä täällä syvän juhlallisen ku- siaalisesta huoltotyöstä. Fagerkullan rinteille näkyy vastuksensa joen pintaan. Karjaan joen rannat ovat muu osa kauppalasta kauniina näköaloina. Samoin olleet suosittuja kävelypaikkoja. Niistä tulee ranta- se puolestaan punaisine rakennuksineen vihreän ke- puistojen järjestelyn jälkeen Karkkilan ylpeys. Vie- säisen luonnon keskellä antaa väri-iloisen lisän kaup- hättävää vaihtelua antavat Karjaan joen yläjuok- palakuvaan. sulle monet pikku kosket. Niistä on edellä mainittu Pyhäjärven eteläisellä ja läntisellä rannalla sivum- jo Närön myllykoski ja Karkin koski (Högfors). maila päätiestä on Valtolan kylä. Siellä on maala- Näitten alapuolella ovat Vanhanmyllyn koski, maa- uksellisia, vanhoja asuinrakennuksia, pylväsaittoja lauksellinen lehtipuitten varjostama koski ja alem- pana. Nahkion k,»sk! sekä Piikakin koski. Vähän ve- den aikana, on koskien pohjakallioissa näkyvissä »Iiii- denkirnuja». Kahden viimeksi mainitun kosken ran-

nalla ovat tehtaan ja kauppalan sähkölaitokset. — Näitten koskien jälkeen rauhoittuu veden kulku ta- saiseksi virraksi. Pienellä veneellä taikka kanoo- tilla päästään Karjaan jokea myöten Vanjärveen, sieltä kauniitten viljeltyjen maisemien läpi Hiiden- veteen ja edelleen Lohjanjärveen, vieläpä Suomen lahteen saakka, kun kierretään alajuoksulla eräitä koskia. Karkkilan välittömässä ympäristössä kiintyy Ime- mio korkeisiin metsän peittämiin vaaroihin, joitten rinteistä pistää esiin paikoin kallio- monin kiinteä KAUPPALAN VIRASTOTALO. perä. Nyhkälän harju, vastaisuudessa kaunis luon- non puistikko jakaa Nyhkälän asutusalueen kahteen Karkkilasta Vanjärvelle johtavan tien varressa osaan. Ahmon mäet kohoavat yli 130 mm korken- lioin 5 km kauppalasta on tien länsipuolella joukko teen merenpinnasta lukien, samoin Lemmoin mäki komeita vaaroja. Huomatuimmat niistä ovat H/e/e- kauppala-alueen etelälaidassa. Jylhänkomeina ko- linmäki ja Kivimäki. Ensiksi mainitun vaaran laella hoavat Haukkamäcn rinteet kauppalan länsilaidalla. on mielenkiintoinen luoimonmuodostelma n. s. »tomp- Ne kätkevät taakseen jyrkkärantaisten metsälain- teinplassi», lukuisan parven. Pyhäjärven pohjoisrannalla pien 'Parina kertoo jälleen kaluten jättiläisen, »lon,piin» kohoaa myös yli 130 m:n korkeuteen Piirteenmäki suuttuneen keskenään tällä vaaralla. Ile alkoivat ja idempänä melkein yhtä korkea Hattupetäjänmäki. heitellä toisiaan miehenpään kokoisilla kivenmuku- Näiltä vaaroilta availtiin silmien eteen komeita vaa- loilla. Niitä kertyikin hevosenkengän mi,oloiseksi ramaisemia, Lemmoilta ja Ahmonmäiltä lisäksi vil- röykkiöksi kummankin ympärille aika suuret määrät. jeltyjä laaksomaisemia. Todellisuudessa ovat nämä säännöllisen muotoiset pyöreitten kivien röykkiöt syntyneet jääkauden jäi- Lemmoin ja Piirteen mäkien nimet ovat asutus- keisen muinaisen meren korkeimman rannan kaitaa Ile. historiallisesta mielenkiintoisia todistuksia vanhim- vesi ovat olleet »tompteiiiplassm» mestareina. man asutuksen alkuperästä. Näistä Lemmoi lienee Jäät ja samaa juurta kuin Lempäälä. Kun Piirteen mäkeä läheisesti muistuttavia nimiä on kantahämäläisellä Kaksikymmentä kaunista järveä ja paljon aineella useampiakin, osoittavat nämäkin niinet väes- koskematonta erämaaluontoa. tön olevan alkuperäisesti hämäläistä, niin kuin jä- lempänä olevasta ilmenee. Karkkilan lähiympäristössä, U. 1, Pyhäjärven kun- Paikatlist arina kertoo Lemmoin mäen syntyneen nan ja Pusulan kunnan pohjoisosassa on rikas vesi- siten, että kaksi toisiinsa kimpautunutta jättiläistä alue. Sitä voisi nimittää luoteis-Uudenmaan järvi- ryhtyi heittelemään toisiaan kallionlohkareilla. Toi- nen heistä seisoi Metelimnäellä ja toinen Vihdissä seuduksi. Monijärvisin on Sannan talon ympäristö, olevalla Ronjan vaaralla. Viimeksi mainittu tem- jonne Karkkilasta on noin 8 km:n matka kulkukel- pasi vihan puuskassaan vaaran kupeesta niin suuren poista tietä myöten. kallionlohkareen, ettei jaksanutkaan heittää sitä Siellä on komeitten mäkien välissä reheväkasvut- Metelinmäelle saakka. Se välille niin syn- putosi ja sen sekametsän paartamina järvi toisensa vieressä tyi Lemmoi »lempojen» tappelun seurauksena. Ron- jan vaaran kyljessä on vieläkin lovi, josta kaltion- (krs, kansikuvaa). Kun retkeilijä on aikansa ihaillut kohkare on irti tempaistu! Tämäkohtujärven (k. 115,0) kauniita erämaarantoja VANHANMYLLYN KOSKI.

Forssaan kulkiessa joudutaan 10—12 km:n matkan jälkeen kauniille harjulle, jonka molemmin puolin vilahtelee puiden lomista järvien sineä. Paikkakunta- laiset nimittävätkin tätä harjua »Punkaharjuksi», Tien eteläpuolisista järvistä mainittakoon Kovelon- järvi, jonka rannalla on Karkkilan Työväenopiston ,,KATOAVAA ROMANTIIKKAA" »Suvimaja», Pohjoispuolella ovat kauniit Valkea- järvi, Vuotinaisjärvi, Ruokjärvi ja yli 4 km pitkä ja, hietikkopalletta, voi lyhyen kannaksen yli siirtyä kolmen pitäjän rajajärvi Onkimaajärvi. Lukuisten läntisellä suunnalla olevalle Antiaisjärvelle. Sen pienempien järvien kautta kulkien päästään maa- länsipäästä johtaa pieni koskinen puro Vaherma- kannaksia myöten Lopen puolella olevalle Keritty- järveen, jonka avara selkä ulottuu Pusulan Marttilan järvelle, joka on 121,9 m, merenpinnasta. Sieltä pääs- kautta Forssaan vievään maantiehen. Antiaisjarven tään lampi- ja puroreittejä pitkin runsaan veden pohjoisrantaan liittyy välittömästi Saukonpäänjärvi aikana isolle Punelianjarvelle, Sakara järvelle, Tevän- ja sen kautta avautuu pääsy monisokkeloisiin Jäljän- nänjärvelle ja vihdoin Siikalan jokea pitkin ' Pyhä- järveen, Saarijärvecn, Salovesi järveen ja näistä itään järvelle. Nuijajoki ja Siikalan joki yhtyvät alajuok- oleviin Kolmpers-, Keskivesi- ja Vähävesi järviin. sullaan aikaisemmin kuvatuksi Saavajoeksi. Muista pienemmistä samalla suunnalla olevista salo- järvistä mainittakoon Isojärvi ja Kaakkajärvi. Kim Edellä selostettujen järvireittien lisäksi on Karkki- koko tämä järvialue on pinta-alaltaan noin 50 km 2 lan ympäristössä Pyhäjärven kunnan alueella vielä saa käsityksen siitä, kuinka vesien pilkkomaa mai- erillisiä pikku lampia ja järviä melko runsaasti. nittu saloseutu on. Alueen luonnonvaraisiiutta to- «listaa myös se, että näitten järvien rannoilla on vain Luonnonsuhteet talvella. muuan talonpoikaistalo ja joitakin mökkejä. Toinen samantyyppinen, mutta pinta-alaltaan laa- Karkkilan ympäristö on kesäisin kaunista ja hyvin jempi on se järvialue, joka alkaa maantien Karkkila vaihtelevaa retkeily- ja ulkoilumaastoa. Talvella Forssa varrelta ulottuen Tammelan jaLopen kuntien se on erinomaista hiihtomaastoa (kts. kansikuvia), puolelle saakka. Tämä vesialue on Nuijajoen väli- johon voidaan saada vaihtelevia murtomaalatuja, tyksellä Pyhäjärven kanssa yhteydessä, Karkkilasta vaikkapa Uudenmaan vaikeimpia kilpalatuja. Hoi- TÄMÄKÖ H TUJÄRVEN HIETIKKORANTAA.

detut metsät helpottavat näkyväisyyttä. Korkeilla harjuilla ja vaaroilla säilyy myös lumi myöhään ke- väällä. Karkkilan seudut ovat läheisen sijaintinsa vuoksi helsinkiläisille tulevaisuuden talviurheilu- paikkoja.

Karkkila on rautateollisuuden RUUniLAMPI. luoma kauppala hämäläisiä 1 800-luvulle saakka. Tuorilan kylä risti- raitteineen kertoo siitä vielä tänäkin päivänä. Lyhyt katsaus Karkkilan seudun historiaan osoit- Ruotsalainen väestönaines, joka suurimmaksi osaksi taa, että Karkkilan kauppala on syntynyt rautateolli- on sulautunut kantaväestöön, on tullut rannikko tarjoamien ansiomahdollisuuksien varassa sunden seudun ruotsinkielisiltä alueilta kaivostyön ja rauta- ja taloudellinen lähiympäristönkin elämä on ollut teollisuuden ammattimiehillä. suuresti siitä riippuvainen. 1800-luvun alkuun saakka on paikkakunta ollut Ensimmäiset asujaimet lienevät täälläkin olleet hiljainen syrjäseudun kulmakunta, jossa maanvilje- lappalaisia. Siihen sanotaan viittaavan eräitten pai- lijät elivät vaatimatonta talonpoikaiselämäänsä ka- kannimien, kuten esim. nimen Salimäki. Heidän jäi- run luonnon keskellä. Vain joku isompi rustholli keensä on tänne siirtynyt kantaväestö pohjoisesta edusti senaikaista suurviljelystä. llämäläisalueelta. Etelä-Hämeen järvialueen rajoille Kun sitten 1800-luvun alussa löydettiin Karkki- ulottuva Karjaan joen vesistö on houkutellut sikä- lasta 5 km luoteeseen sijaitsevasta Kulonsuonmäcstä käistä väestöä kulkemaan etelään päin. Hämäläiset malmiaihe ja se todettiin käyttökelpoiseksi, syntyi lienevät käyttäneet mainittua vesistöä kauppa- ja täällä vilkas kaivosteollisuus ja sen varaan rauta- merikalastusväylänään. Samalla he asuttivat nämä teollisuus, Malmiaiheen löytäjinä on mainittu pari- seudut. Väestön hämäläisestä alkuperästä ovat to- kin henkilöä: toinen oli kiskolainen talonpoika Nils disteena kielimurre ja luonne sekä monet paikan- Åstedt ja toinen Eerikki Eerikinpoika Saari, Kun nimet, joista hämäläisiksi on esitetty jo Piirteenmäki viimeksi mainittu on saanut löydöstä viranomaisilta, ja Lemmoi. Samanlaisia ovat kylien nimet Nyhkälä palkinnon, lienee häntä pidettävä varsinaisena löy- ja Vattola, Kylämuodot ovat olleet myös puhtaasti döntekijänä. HÖGFORSIN TEHDAS OY:N TEHDASRAKENNUKSIA, ETUALALLA VANHA MASUUNI.

irti suurina lohkareina. V. 1888 lopetettiin kaivostyö malmiaiheen vähenemisen ja runsaan veden tulon vuoksi. Nykyisin on tämä Karkkilan—Forssan tien varressa oleva kaivos kauttaaltaan veden täyttämä. Mäen ympärillä olevat isot kivikasat kertovat vain ,,PUNKAHARJUN" NÄKÖALOJA kaivoksen äärellä seitsemisen vuosikymmentä kes- Malmiaiheen valtasivat nimiinsä toimeliaat vuori- tiineestä inhimillisestä työstä, jonka luomalle pohjalle teollisuusmiehet hovioikeuden kanslisti A. Bökman on syntynyt Högforsin tehdas jaKarkkilan kauppala. ja tehtaanjohtaja 1. Dreiliek. Tämä tapahtui v. V. 1820 saivat edellämainitut Bökman ja Dreilick 1817 ja sen jälkeen (v. 1818) alkoi myös kaivostyö. privilegion perustaa Karkin kosken partaalle masun- Kulonsuonmäen malmi oli kohtalaisen rikasta noin uin sekä sen käyttöön tarvittavien hiilien polttamista 35% parhailta paikoiltaan. Sen tähden kaivostyö varten laajat metsäalueet lähiympäristöltä. Kosken kannatti 1800-hivulla. Kaivoksen ollessa toimin- lähettyviltä ostettiin kolme maataloa vesioikeuk- nassa, oli siihen kolme kaivosaukkoa Aleksanterin, sineen ja ryhdyttiin rakennuspuuhiin. V. 1822 vai- Elisabetin sekä kolmas nimeämätön käytävä. Alun- mistui masuuni. Tässä sulatusuunissa sulatettiin perin ne ovat olleet itsenäisiä kaivoksia, jotka lou- Kiilonsuonmäen malmista takkirautaa. Lukuisat ker- lumisen edistyessä ovat yhtyneet isoksi kaivos- rat ovat lähikylien asujaimet kokoontuneet kuin onteloksi. Sen syvyyden sanotaan olleen 80—90 juhlaan ihailemaan valkohehkuisen raudan virtaa- m, samoin pituuden, ja leveyden noin 20 m. Tästä mista avatusta masuunista hiekkauurteisiin. Tästä kaivoksesta louhittiin malmia 1800-luvulla 23,668 tapauksesta ilmoitettiinkin tavallisesti kelloa soitta- tonnia. Louhimistyö suoritettiin käsiporan, mäki- malla. Raudan laadun parantamiseksi käytettiin ruudin ja hevoskierron voimalla. Valaistusvälineinä 1830-luvulta lähtien vuorimalmin lisänä järvimalmia. käytettiin päresoihtuja. Joskus louhittiin malmia Pian alkaa masuunin läheisyyteen syntyä muita- »liekkui polttamalla». Malmirikasta kaivosseinää vas- kin tuotantolaitoksia. V. 1823 perustettiin saha. ten ladottiin kolmekin syltä koivuhalkoja. Ne pol- Takkiraudan jalostaminen valmiiksi tuotteiksi vieläpä tettiin ja kuumunutta kallionkylkeä vasten heitet- takoraudaksikin pääsee vauhtiinsa vasta sen jälkeen, tiin kylmää vettä. Malmikappaleet lohkeilivat silloin kun tehdas joutuu v. 1837 yritteliään kapteeni Josef VALAMINEN ON KÄYNNISSÄ, FAGERKULLA. Bremerin haltuun. Hän perusti m. m. valssilaitoksen, ajatus kunnallisesta jaosta. Ja niin v. 1932 erosi raiidankeittonunit, valimon ja konepajan. Tehtaan U. 1. Pyhäjärven kunnasta Karkkilan kauppala. toiminta on vuosi vuodelta ja varsinkin viime vuosi- Karkkilan on 28 km2 ja siitä kymmenenä voimistunut ja monipuolistunut. Sitä kauppalan pinta-ala on asemakaavoitettu noin 300 ha:a. Kauppalan väki- todistaa tuotannon kehitys. V. 1920 toimitti Hög- luku on nykyään noin henkeä. Taloudellinen forsin tehdas kauppaan valutavaraa 2,620,000 kg, 2,900 elämä on kauppalassa viime vuosina huomattavas- v, 1930 4.600.000 kg ja v. 1938 11.220,000 kg. Teh- ti Työmarkkinat ovat olleet hyvät. taan pääartikkeleita ovat lämpö- ja vesijohtotarvik- vilkastunut. on Vero- keet, kanppavalu sekä liedet. Valimo on maan suurin Linja-autoliikenne lisännyt kulkuyhteyksiä. rasitus on varsin Parina viime vuotena ja valutavaran emaljoimislaitos ainoa laatuaan maas- kohtuullinen. on äyrin hinta ollut 7: 35. Teollisen toiminnan samme. Tuotannon suunnitelmallisuudesta ja uuden- vain kehittymismahdollisuudet ovat parane- aikaisuudesta ovat todisteena Siro-liedet, monet edelleenkin massa, kun kauppalan alueen välittömässä läheisyy- lämpökattilamallit ja radiaattorit. dessä kulkee Kolsinki Oy:n uusi korkeajännitelinja. Högforsin tehdas on vaikuttanut myös ympäristön seurakunnalliseen jakunnalliseen kehitykseen. Paikka- Karkkilan kauppalan tulevaisuuden mahdollisuu- kuntahan on kuulunut Vihdin pitäjään kappelina aina det ovat lupaavat. Talous on vakaalla kaimalla. v:een 1861 saakka, vaikka kappelilla oli oma kirk- Kauppalan varat ovat: omaisuus 6,800,000 mk ja ko jo 1660-luvulta saakka. Nykyinen Matti Öistin rahastot 1,000,000 mk. Tieyhteydet Helsinkiin tule- rakentama kirkko on v:lta 1781. — Vihdin pitä- vat lähivuosina myös paranemaan, kun maantie jästä eroamisen jälkeen muodostui seurakunnasta Helsinki— Vihdin Otalampi saadaan jatketuksi Kark- samalla U. 1. Pyhäjärven pitäjä ja myöhemmin kilaan. Sitä tietä lyhenee matka pääkaupunkiin samanniminen kunta. Högforsin tehtaan laajen- 58 km:iin. Tällöin avautuu kesäasutukselle Karkki- tuessa keskittyi asutus yhä enemmän Nyhkälän, lan ympäristöllä hyviä mahdollisuuksia. Ehkäpä Vattolan, Vanhankylän, Haukkamäen ja Fager- syntyy uusia teollisuuslaitoksiakin. Väestön varaili- kullan seuduille. Samalla tapahtui myös väestön suutta kuvastanevat m. m. seuraavat luvut: U. I. selvä erikoistuminen keskuksessa ja kunnan laita- Pyhäjärven Säästöpankissa on talletuksia, noin 18 osilla ammatin mukaisiin ryhmiin, alkoi ilmetä etu- milj. mk ja Osuusliike Tuen säästökassassa n, 6 vastakohtia kunnan eri osien kesken. Tällöin syntyi milj. mk. Karkkila tarjoaa edullisia retkeilymahdolli: suuksia. Asutuskeskuksien kiireiseen hyörinään väsyneille, luonnon hiljaisuutta kaipaaville ja retkeilyyn innos- tuneille henkilöille tarjoaa kaunis Karkkila ja sen ympäristön erämaaluonto runsain määrin retkeily- ja ulkoilumahdollisuuksia, Kävelymatka Pyhäjärven ympäri on kesäisenä liikana vaihtelevien näköalojen vuoksi virkistävä, Jalkamatkat Sannan järvialueelle, soutumatkat kau- niilla, järvillä, telttamajoitus viihtyisässä järvenpouka- massa tuottavat varmaan suuren tyydytyksen retket- NÄKÖALA KIRKONTORNISTA LÄNTEEN. lijälle. Samanlaisen pari päivää kestävän retkeilyn voi tehdä myös Onkimaajärven vesistölle, ja mikäli aikaa on runsaammin käytettävänä voi retken ulot- Kauppalan matkailuasiamics antaa majoitusta ja laa aina Kerityn järvelle ja Puueliaan saakka. ruokailua koskevia yksityiskohtaisempia tietoja, Hä- Hyvät mahdollisuudet on myös kanoottiurheilun neltä saadaan myös tarkemmat ohjeet retkeily- harrastajilla retkeilyyn Karjaan joen vesistössä, reittejä valittaessa ja suunniteltaessa. Sannan järvialueella sekä Punelian ympäristöllä. Matkailuasiamies Paasivuori on arkipäivisin ta-

— — 17, Suunnistajille tarjoaa Karkkilan ja sen ympä- vattavissa kauppalan kansliassa klo 9 11 ja 13 ristön maasto vaihtelevia reittejä jakiintoisia matkan Puhelin 198. kohteita. :!- Hiihtourheilulle on Karkkilassa hyvät edellytyk- set. Edellä on jo todettu luonnoiisuhteitten edulli- V .ilith.in retkeilypaikaksenne Karkkilan seutu, suus. Kun kauppalan ympäristölle on järjestetty pääsette välittämään kosketukseen luonnon kanssa! talvisin merkittyjä hiihtolatuja sekä latujen varsille sopivia pysähdyspaikkoja, hiihtomajoja, ja kun tätä * toimintaa tullaan lähivuosina vielä tehostamaan, Saapukaa Ikivanhaan vesiväylään tutustumaani tarjoaa Karkkila vieraaltakin paikkakunnaita saapu- valle hiihtäjälle suotuisat hiihtoretkimahdollisuudet. -!: Linja-autot tulevat myöntämään hiihtäjille erikois- lAioteis-Hurienmaan järvialueelle Suomen salo- alennuksia, jos heitä saapuu isompia joukkoja samalla järvlä ihailemaan! kertaa. *

Matkailutoiminnan järjestely. Kesähuvlloilten rakentajat tutustukaa Karkkilaan ja sen ympäristöön! Matkailijäin majoitusta varten on saatavana mat- kustajakodeista ja julkisista rakennuksista huoneita suunnittelijat yksityis- ja ryhmämajoitnkseen, Retkeilijät voivat Teollisuuslaitosten ottakaa selvää saa,la suuremmissa joukoissa aterioidessaan alen- Karkkilan kauppalan tarjoamista mahdollisuuksista! nuksella retkeilyaterioita. Pyhäjärven v. 1. Säästöpankki MATKALUKEMISTA Perustettu v. 1902 Kirjoja ju

• aikakauslehtiä Paperitavaraa ja filmejä saatavana. Talletukset noin 18 milj. mk Omat varat noin 1 milj. mk Karkkilan Kirjakauppa Oy. KARKKILA PLLi t: L I » « 3.

•

Auki klo 11—14 Karkkilan kauppaliikkeitä: Puhelin 103. A. Aron Vaatetusliike, puh. 104. Ruokatavarakauppa A. Berggren I'uh. 40. Kansallis-Osake-Pankki Ello Oy, puh. 132 Kansan-Pukimo, puh. 108. K. Lehmusniemen Sekatavara- ja urheiluvälineliike, Valloin, puh. 39. Osuuskauppa Jyvä r. 1. puh. 20. Vakavarainen Jukka Rantanen Vaate- ja lyhyt- suurpankki tavaraliike, puh. 168. K. A. Tallamäki Ruoka- ja siirto- maatavarakauppa, puh. 91. Karkkilan konttori Toiminimi Viljanen Kenkäkauppa avoinna klo 11—14. Puh. 109. Rautatieliikenne Hyvinkää Karkkila rautatiellä.

0,35 17,50 1 11,15 Hyvinkää....A 8,25 10,10 9,40 17,55 11.20 Rauhala..... «.20 16,05 Helle x c x x 10,15 - 11,51 Kytäjä 7,52 18,26 t/) 15,37 x "" x Vanhakylä . x 10,32 18,47 "12,14 Linnamäki. 7,28 15,13 X « x Niittymäki. x x

l(),r>K 19,13 *] 12,40 Läylialnen ... 7,12 14,57 x & Kolralampl x x

* •11,14 19.29 — Vaskijärvi... 6,46 14,31

11,36 19,51 < Hunsala .... 6,30 14,15 Siikala x

— V 12,00 20,15 Karkkila .... 6,00 13,45

- sillä tämän perheen ateriat ovat piti- vän huippulupauksia. 5IH()-lieLoppi kk. —Karkkila

Me valmistamme: A.p, S.J.p. 6,45 Karkkila... 16,45 14,45 Liesiä 7,00 Haavisto .. 16,30 14,30 Ravintolaliesiä 7,15 Vaski järvi,, 16,15 14,15 Talousvalutavaraa 7,30 kävliäin^n . 16,00 14,00 Kylpyammeita 8,00 kuppi kk. J. 15,40 13,40 Kaasuliesiä 8,15 Launonen . 15,10 13,10 Väliikkälä... 13,00 Radiaattoreita 8,25 15,00 8,40 Tervakoski. 14,45 Keskuslämpökattiloita 12.45 !),()(! kk. 14,25 12,25 9,25 i Iän,cc,Uinua,. 14,00 12,00 HÖGFORSIN TEHDAS OY. KARKKILA. Linja-autoliikenne linjalla

Riihimäki as - Lanannen —Loppi k.k Läyliäinen as. — Karkkila. 7.00 11.30 14.00 17.40 Riihimäki as. 7.20 12.00 14.25 18.05 Launonen 6.00 7.30 1 ) 12.15 14.404 ) 18.20 Loppi k.k, 6.10 7.45 12.30 14.50 18.30 Sajaniemi 6.15 8.00 12.453 ) 15.00 18.456 ) Läyliäinen as. 6.50 8.30 13.15 15.30 19.30 Haavisto 7.05 8.402 ) 13.30 15.456) 19.40 v Karkkila

Riihimäki as. A 9.50 13.303) 16.505) 18.107) 21.50") Launonen 9.15 13.00 16.15 17.50 21.20 1 s Loppi k.k. 9.00 ) 12.40") 16.00 17.35 ) 21.05 1») Sajaniemi 8.40 12.25 15.40 17.15 20.45 Läyliäinen as. 8.302 ) 12.15 15.30") 17.05 20.35 11) Haavisto 7.55 11.45 15.00 16.30 20.05 Karkkila 7.45 11.30 14.45 16.20 19.50 «tiilimäestä lähtevien autojen yhteydet: 1) Röykän kautta Helsinkiin vaihto Lopella, lähtö klo 8 saapuu klo 10.15 2) Pusulaan ja Saloon vaihto Karkkilassa, saapuu Saloon klo 11.45 3) Hyvinkäältä Karkkilaan vaihto Läyliäisillä 4) Helsinkiin klo 15.15, saapuu klo 17.15, Hämeen- linnasta lähtö klo 13.15 tulo klo 14.30 5) Lohjalle vaihto Karkkilassa klo 16.05, saapuu klo 17.50 6) Hyvinkäältä Karkkilaan vaihto Läyliäisillä Lopelta ja Karkkilasta lähtevien autojen yhteydet: 1) Autoyhteys Forssasta klo 8.20, Lauttakylästä klo 9.00, H :gistä klo 9.00, H -linnaan ja Turkuun klo 9.00, Forssaan ja Poriin klo 9.15 vaihto Lopella 2) Autoyhteys H:kiin klo 8.30, saapuu klo 10.15 ja Hyvinkäälle saapuu klo 9.30 3) Junayht. it. klo 13.49, pohj. klo 14.32 ja 15.04 4) Autoyhteys Forssasta, Loimaalta, Lauttakylästä ja Porista 5) Junayhteys itään klo 17.09 ja 18.22, pohjoiseen klo 17.55 ja 18.31, etelään klo 17.07 6) Autoyhteys H:kiin klo 15.35, saapuu klo 17.15 7) Junayht. et. klo 18.40, it. klo 18.20, p. klo 18.31 8) Autoyhteys H:gistä. lähtö klo 14.45, Forssasta, Loimaalta, Lauttakylästä ja Porista vaihto Lopella 9) Junayhteys etelään klo 22.02, pohjoiseen klo 22.12 ja 0.56, itään klo 23.35, 0.32 ja 1.06. 10) Autoyhteys Helsingistä klo 21.00,r vaihto Lopella 11) » Helsinkiin sunnuntaisin, saapuu klo 22.00, vaihto Läyliäisillä Toimipaikat: Riihimäki: Kahvila Jaava puh. 760 Karkkila: Standartin huoltoasema puh. 44. Loppi: Väinö Nylynd puh. 69 Huoltavat paikkatilaukset ja tavaralähetykset. Väinö Nylund.

Hämeen,inna 1989. Arvi A. Karisto Osakeyhtiön kirjapaino KAUPPALAN PÄÄTIE TALVIASUSSAAN

Siatkkila on fiUntajlCfe sopioa tctkdti}p(xikka\

TALVINEN VAARAMAISEMA.