Toimintakertomus

Keski-Suomen sairaanhoitopiiri KESKI -SUOMEN SEUTUTERVEYSKESKUS – PERUSTERVEYDENHUOLLON LIIKELAITOS

TOIMINTAKERTOMUS

Kol mas toimintavuosi

Sopijakunnat: Joutsa, Keuruu, Konnevesi, Laukaa, Luhanka,

Multia, Petäjävesi ja Toivakka

Johtokunta 25.3.3014 Järjestämistoimikunta 31.3.2014

2013

Sisältö

1 PERUSTAMISSOPIMUS, SEUTUTERVEYSKESKUKSEN TEHTÄVÄT ...... 1 2 HALLINTO JA JOHTAMINEN ...... 1 2.1 Järjestämistoimikunnalla järjestämisvastuu...... 1 2.2 Johtokunnalla tuottamisvastuu ...... 3 2.3 Tarkastustoiminta ...... 3 2.4 Liikelaitoksen organisaatio ja johtaminen ...... 4 3 SEUTUTERVEYSKESKUKSEN TOIMINNAN OLEELLISET PIIRTEET ...... 5 3.1 Oma toiminta ...... 5 3.2 Sairaanhoitopiirin muilta yksiköiltä hankittavat palvelut ...... 8 3.3 Kuntien erikoissairaanhoidon laskutus ...... 9 4 HENKILÖSTÖ ...... 11 4.1 Työpanos ...... 11 4.2 Henkilöstön poissaolot ...... 12 4.3 Henkilöstön kehittäminen ja valmennus ...... 13 5 AVOTERVEYDENHUOLTO ...... 15 5.1 Yleistä ...... 15 5.2 Lääkärien ja hoitajien vastaanottotoiminta ...... 16 5.3 Päivystys ...... 16 5.4 Terveysneuvonta ...... 16 5.5 Kuntoutus ...... 17 5.6 Koulu- ja opiskeluterveydenhuolto ...... 17 5.7 Keuruun erityispalveluyksikkö ...... 17 5.8 Erityistyöntekijät ...... 18 6 LAITOSHOITO ...... 19 6.1 Yleistä ...... 19 6.2 Laukaan sairaala ...... 21 6.3 Konneveden sairaala ...... 21 6.4 Joutsan sairaala ...... 22 6.5 Petäjäveden sairaala ...... 22 6.6.Keuruun sairaala ...... 23

7 SUUN TERVEYDENHUOLTO...... 24 7.1 Yleistä ...... 24 7.2 Kiireellinen ensiapu ...... 26 7.3 Perushoito ...... 26 7.4 Erikoishammashoito ...... 26 7.5 Suunterveydenhuollon toimisto ...... 27 7.6 Suun terveyden edistäminen ...... 27 Liite 1 Seututerveyskeskuksen oman toiminnan palvelut kunnille ...... 29 Liite 2 tuloslaskelma 2013 ...... 35 Liite 3 ylijäämäoikaisut 2011-2013 ...... 36

1 PERUSTAMISSOPIMUS, SEUTUTERVEYSKESKUKSEN TEHTÄVÄT

Perustamissopimus Perustamissopimuksella sopijapuolina olevat Keski-Suomen sairaanhoitopiirin kuntayhtymä sekä Joutsan, Keuruun, Konneveden, Laukaan, Luhangan, Multian, Petäjäveden ja Toivakan kunnat ovat vuoden 2010 aikana perustaneet Keski-Suomen seututerveyskeskuksen – perusterveydenhuollon liikelaitoksen osaksi Keski-Suomen sairaanhoitopiirin kuntayhtymän toimintaa. Keski- Suomen seututerveyskeskuksen toiminta käynnistyi 1.1.2011. Perustamissopimuksen tarkoituksena on huolehtia sopijapuolina olevien kuntien väestön tarvit- semien lakisääteisten perusterveydenhuollon ja siihen kiinteästi liittyvien sosiaalitoimen piiriin kuuluvien palvelujen sekä sopijapuolten kesken erikseen yhteisesti sovittavien muiden sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen järjestämisestä ja tuottamisesta.

2 HALLINTO JA JOHTAMINEN

2.1 Järjestämistoimikunnalla järjestämisvastuu Perustamissopimuksella sopijapuolina olevien kuntien perusterveydenhuollon ja siihen kiinteästi liittyvän sosiaalitoimen tehtävien järjestämisvastuu on siirretty 1.1.2011 alkaen osaksi Keski- Suomen sairaanhoitopiirin toimintaa.

Järjestämisvastuuseen kuuluu kuntalaisten tarpeiden ja niitä tyydyttävien palvelujen palvelutason määrittely sekä päätöksenteko siitä, millä palvelurakenteella, kustannus- ja laatutasolla palveluja kuntalaisille tuotetaan ja keiden palvelujen tuottajien toimesta. Järjestämisvastuu tarkoittaa siis huolehtimista siitä, että väestölle turvataan palvelut riippumatta siitä, miten ja keiden toimesta ne tuotetaan.

Järjestämisvastuu toteutetaan siten, että Keski-Suomen sairaanhoitopiirin kuntayhtymä vastaa yhdessä sopijapuolina olevien kuntien kanssa terveyden ja hyvinvoinnin edistämisestä, palvelujen järjestämisestä yhdenvertaisesti sekä siitä kuinka palvelut järjestetään sisällöltään ja laajuudel- taan sellaisiksi kuin kuntalaisten toimintakyky, terveydentila ja siihen vaikuttavien tekijöiden seu- rannan perusteella arvioitu sekä lääketieteellisesti, hammaslääketieteellisesti tai muun hoidon ja hoivan tarpeen mukaisesti perusteltu tarve edellyttävät.

Perustamissopimuksen mukaisesti järjestämisvastuun toteuttamiseksi sairaanhoitopiirin kuntayh- tymässä valmistellaan yhteistyössä järjestämisvastuunsa sairaanhoitopiirille siirtäneiden kuntien kanssa siirrettyä toimintaa koskeva palvelujen järjestämissuunnitelma valtuustokausittain. Järjes- tämissuunnitelmat käsitellään sairaanhoitopiirin valtuustossa ja sopijapuolina olevissa kunnissa. Kuitenkin kolmannen toimintavuoden valmistelussa kesken loppuolella olevan valtuustokauden erillistä järjestämissuunnitelmaa ei ole ollut aikataulusyistä mahdollista laatia ja käsitellä kunnissa. Palvelurakenteesta kuultiin kuntia seututerveyskeskuksen valmistelun yhteydessä ja myös aina toimintavuoden aikanakin kyseistä kuntaa, jos on suunniteltu kunnan alueelle palvelureken- teeseen liittyviä muutoksia.

Sairaanhoitopiirin kuntayhtymän ja sopijapuolina olevien kuntien yhteistyön organisoimiseksi se- kä järjestämisvastuun ja siihen sisältyvien järjestämissuunnitelmien ja palvelusopimusten valmis- telemiseksi on muodostettu sairaanhoitopiirin kuntayhtymään ja sopijapuolten yhteinen toimielin, järjestämistoimikunta, jossa on sairaanhoitopiirin ja kaikkien sopijapuolina olevien kuntien edustus. Järjestämistoimikunnassa on yhdeksän (9) jäsentä, yksi jäsen kustakin sopijapuolena olevasta kunnasta sekä yksi jäsen Keski-Suomen sairaanhoitopiirin kuntayhtymästä. Kullakin jär- jestämistoimikunnan jäsenellä on yksi (1) ääni.

Järjestämistoimikunnan tehtävänä on kuntalaisten sosiaali- ja terveydenhuollon tarpeiden, niihin vaikuttavien tekijöiden, palvelujen käytön, palvelurakenteen ja palvelutason sekä kustannusten seuranta ja arviointi ja tältä pohjalta valtuustokausittain laadittavan järjestämissuunnitelman ja vuosittain tehtävien palvelusopimusten valmistelu. Järjestämistoimikunnassa muodostetaan sopijapuolina olevien kuntien ja sairaanhoitopiirin yhteinen näkemys siitä, miten kuntalaisten sosiaali- ja terveydenhuollon tarpeisiin vastataan ja miten järjestämisvastuuseen kuuluva palvelujen saatavuus turvataan sekä millä palvelurakenteella, kustannus- ja laatutasolla palveluja kuntalaisille tuotetaan ja keiden palvelujen tuottajien toimesta.

Järjestämistoimikunnan kokoonpano on sovitettu kuntalain 81 §:n säännösten mukaisesti sellai- seksi, että se vastaa seututerveyskeskukseen liittyneiden kuntien ja sairaanhoitopiirin kuntayh- tymän valtuustoissa edustettuina olevien eri ryhmien kunnallisvaaleissa saamaa ääniosuutta kun- nallisvaalilaissa säädetyn suhteellisuusperiaatteen mukaisesti. Järjestämistoimikuntaan on vaalikelpoinen henkilö, joka kuntalain 33 §:n mukaan on vaalikelpoinen kuntayhtymän jäsenkunnan luottamustoimeen. Sukupuolten välinen tasa-arvo otetaan huomioon järjestämistoimikuntaa valit- taessa. Sopijakunnat ovat nimenneet edustajansa järjestämistoimikuntaan.

Järjestämistoimikunnan jäsenet vuonna 2013:

Joutsa varsinainen jäsen Kai Vaaralahti (PS) varajäsen Sari Hovila (KESK)

Keuruu varsinainen jäsen Kaija Asunmaa (KESK) varajäsen Maija Kajosmäki (SDP)

Konnevesi varsinainen jäsen Teemu Pakarinen (KESK) varajäsen Niina Jäntti (KESK)

Laukaa varsinainen jäsen Riitta-Liisa Kanniainen (KESK), puheenjohtaja varajäsen Jyrki Savolainen (KESK)

Luhanka varsinainen jäsen Pirkko Vilkman (KESK) varajäsen Eino Polvela (KESK)

Multia varsinainen jäsen Tarja Riihimäki (SDP) varajäsen Jani Jalkanen (KOK)

Petäjävesi varsinainen jäsen Esko Karén (SDP), varapuheenjohtaja varajäsen Suoma Piesanen (PS)

Toivakka varsinainen jäsen Jorma Staudinger (KOK) varajäsen Petri Mäkelä (SDP).

Sairaanhoitopiirin hallituksen edustaja Hellevi Sipponen varaedustaja Maarit Heikkinen

Järjestämistoimikunta kokoontui vuonna 2013 neljä kertaa, käsiteltyjä asioita oli 26.

2.2 Johtokunnalla tuottamisvastuu Sopijapuolina olevat kunnat ovat siirtäneet perustamissuunnitelmassa yksilöidyt sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut Keski-Suomen sairaanhoitopiirin tuotettavaksi. Keski-Suomen seututerveyskeskus-liikelaitos toimii palvelujen tuottajaorganisaationa järjestämissuunnitelmien ja palvelusopimusten mukaisesti. Liikelaitos voi hankkia palvelusopimuksen mukaisia palveluja myös muilta palveluntuottajilta.

Liikelaitoksen johtaminen perustuu järjestämisvastuussa toimivan järjestämistoimikunnan valmis- telemaan järjestämissuunnitelmaan sekä järjestämistoimikunnan ja liikelaitoksen välisiin palvelu- sopimuksiin.

Liikelaitoksella on johtokunta, johon sairaanhoitopiirin kuntayhtymän hallitus valitsee kunnallis- vaalikautta vastaavaksi toimikaudeksi viisi (5) jäsentä ja heille henkilökohtaiset varajäsenet sekä määrää yhden jäsenistä puheenjohtajaksi ja yhden varapuheenjohtajaksi. Jäsenten valinnassa noudatetaan kuntalain liikelaitoksia koskevien säännösten mukaan periaatetta, jonka mukaan johtokunnassa on edustettuna monipuolinen liikelaitoksen toimialan ja liikkeenjohdon asiantun- temus. Sukupuolten välinen tasa-arvo otetaan huomioon johtokuntaa valittaesssa.

Johtokunnan jäsenet vuonna 2013

Varsinaiset jäsenet Henkilökohtaiset varajäsenet

Jaakko Kiiskilä, vs. kunnanjohtaja Eira Ohvo, sosiaalijohtaja Laukaa, puheenjohtaja Konnevesi

Riitta Vanhanen, perusturvajohtaja Leena Mikkonen, perusturvajohtaja Keuruu, puheenjohtaja Multia

Päivi Hakulinen, peruspalvelujohtaja Reijo Urtti, kunnanjohtaja Joutsa Luhanka

Teppo Sirniö, kunnanjohtaja Heli Kantola, perusturvajohtaja Petäjävesi Toivakka.

Sairaanhoitopiirin hallituksen edustaja Johanna Tuukkanen, toimialueen johtaja Tero Pulkkinen, osastonhoitaja

Johtokunta kokoontui vuonna 2012 kymmenen kertaa, käsiteltyjä asioita oli 70.

2.3 Tarkastustoiminta Sairaanhoitopiirin sisäinen valvonta toteuttaa suunnitelmansa mukaisesti tarkastukset, ja seututerveyskeskus osana sairaanhoitopiiriä kuuluu valvonnan piiriin. Toimintaa ohjaavat terveyden- huoltolaki, kansanterveyslaki, kuntalaki, hallintosääntö, seututerveyskeskuksen johtosääntö, toiminta- ja taloussuunnitelma, talousarvion täytäntöönpano-ohjeet sekä muut säännöt ja ohjeet. Henkilöstön työterveyshuolto ja työsuojelu on toteutettu sairaanhoitopiirin vastaavien tehtävien yhteydessä. Henkilöstön ja työnantajan yhteistyöelimenä on seututerveyskeskuksella oma yhteis- työtoimikunta erikoissairaanhoidosta poikkeavan tehtävän luonteen ja laajan alueen vuoksi.

Sairaanhoitopiirin talousosasto vastaa vakuutusteknisestä riskienhallinnasta henkilöstön ja irtai- men käyttöomaisuuden osalta. Seututerveyskeskuksen palvelutuotannon käytössä olevien tilojen vakuutuksista vastaavat vuokranantajat. Omaisuuden hankinta suoritetaan sairaanhoitopiin materiaalitoimen kautta. Palvelujen hankintasopimuksia hallitaan lähes keskitetysti seututerveyskeskuksen hallinnossa, ja sopimushallintaa kehitetään edelleen haasteena monet toimijat ja laaja alue.

2.4 Liikelaitoksen organisaatio ja johtaminen Liikelaitosta johtaa sairaanhoitopiirin valtuuston ja hallituksen alaisena johtokunta. Johtokunta ohjaa ja valvoo liikelaitoksen toimintaa. Johtokunta vastaa liikelaitoksen hallinnon ja toiminnan sekä sisäisen valvonnan asianmukaisesta järjestämisestä. Liikelaitoksen toimintaa on johtanut sairaanhoitopiirin hallituksen valitsemana toimitusjohtaja Reijo Räsänen, joka on samalla toiminut seututerveyskeskuksen vastaavana lääkärinä. Toimitus- johtajan apuna toimivat johtava hoitaja Jorma Lukkarinen sekä hallinto- ja talouspäällikkö Marja- Leena Laukkarinen.

Liikelaitoksen organisaatio jakautuu kolmeen vastuualueeseen, joita johtavat vastuualueiden joh- tajat seuraavasti: avohoito (Jouni Kaleva), laitoshoito (Päivi Jokiranta) ja suunterveydenhuolto (Eija Peltonen). Avoterveydenhuollon ylihoitajana toimi Timo Vanhatalo ja laitoshoidon Kaija Paakki-Tiainen.

Lähiesimiehinä toimivat 12 osastonhoitajaa: Laukaassa 3, Konnevedellä 1, Joutsan, Luhangan ja Toivakan alueella 2, Petäjävedellä 1 ja Keuruu-Multian alueella 4 sekä koko alueella suunterveydenhuollossa 1.

KESKI-SUOMEN SEUTUTERVEYSKESKUKSEN ORGANISAATIO

PALV.SOPIMUS

YHTEYS JOHTOKUNTA JÄRJESTÄMIS- TOIMIKUNTA: KUNTIEN 5 JÄS. PÄÄTÄNTÄÄN 9 JÄS.

SEUTUTERVEYSKESKUS TOIMITUSJOHTAJA/VAST.YL+ JOHT.HOIT+ HALL. JA TALOUSPÄÄL.

LAITOSHOITO AVOHOITO SUUNTH YL+YH YL+YH YHL + OH

SAIRAALAT VAST.OTTO KUNTOUTUS NEUVOLAT KOULUTH. HOITOLAT LAUKAA, 28 ss LAUKAA LAUKAA LAUKAA LAUKAA LAUKAA KONNEVESI, 52 ss LIEVEST. KVESI VIHTAV. VIHTAVUORI LIEVESTUORE JOUTSA, 30 ss KVESI TOIVAKKA LEPPÄV LEPPÄVESI KONNEVESI PETÄJÄVESI, 30/20 ss TOIVAKKA JOUTSA LIEVEST LIEVEST. TOIVAKKA KEURUU, 35 ss JOUTSA PVESI KVESI KONNEVESI JOUTSA 5 LUHANKA KEURUU TOIVAKKA TOIVAKKA LUHANKA PVESI 6 JOUTSA JOUTSA PETÄJÄVESI KEURUU LEIVONM. LUHANKA KEURUU HAAPAM LUHANKA PVESI HAAPAMÄKI . MULTIA PVESI KEURUU MULTIA KEUR. ER.P. KEURUU HAAPAM 10 11 HAAPAM MULTIA ERIKOISHOIDOT MULTIA 12 13 5

3 SEUTUTERVEYSKESKUKSEN TOIMINNAN OLEELLISET PIIRTEET

3.1 Oma toiminta Kyseessä oli Keski-Suomen seututerveyskeskuksen kolmas toimintavuosi. Suunnitelman mukaan seututerveyskeskuksen liikevaihto oli 38,375 milj. € ja toteutunut liikevaihto oli 39,716 milj. €, 103,5 % suunnitellusta. Hoitopalvelujen myynnin arvioitiin olevan 33,231 milj. €, toteuma oli 34,516 milj. €, 103,9 %. Muille kuin seututerveyskeskuksen kunnille tapahtuneen myynnin osuus oli 0,987 milj. €. Seututerveyskeskuksen sopijakuntien laskutus arvioitiin olevan 32,156 milj. €., toteuma oli 33,528 milj. €, 104,3 % suunnitellusta. Lisäksi muilta kunnilta hankittujen palvelujen osuus seututerveyskeskuksen kunnille oli 0,555 milj. €, keskimäärin 12,0 €/as. Potilasmaksuja kertyi 3,326 milj. € eli 8,4 % liikevaihdosta.

Henkilöstökulut olivat 23,455 milj. €, toteuma oli 95,0 %, kulut alittuivat 1,232 milj. € suunnitellusta. Henkilöstökulujen alittumista selittävät mm. lääkäri- ja hammaslääkäripula. Henkilöstökulut olivat 59,1 % liikevaihdosta. Henkilöstökulujen suhteellisen matala osuus liikevaihdosta selittyy sairaanhoitopiiriin muilta yksiköiltä ostetuilla palveluilla ja lääkärityövoiman ostopalveluilla. Koko- naisuudessaan materiaalien ja palvelujen ostoihin käytettiin 13,510 milj. €, jossa oli palvelujen ostoista johtuvaa ylitystä 2,125 milj. € eli jokseenkin sama summa, mikä käytettiin vuokralääkä- rityövoiman ostamiseen. Sitä ei ole budjetoitu ostopalveluihin, vaan kaikille lääkärihenkilöstön vakansseille on budjetoitu palkkamenot. Suunnitelmassa on tavoitteena myös kaikki lääkärityö- voima saada saada hankittua virkatyönä.

Kuntalaskutus on toteutettu toimipistekohtaisilla suoritehinnoilla. Hintoja tarkistettiin lokakuussa ja vielä yksittäisiä hintoja joulukuussa tavoitteena palauttaa kunnille vuoden 2012 lopussa oleva kumulatiivinen yli-/alijäämä. Tilikauden tulos oli 221 047 €, jolloin vuoden lopussa taseessa on ylijäämää 445 887 €. Ylijäämän/alijäämän muodostuminen lasketaan kunnittain niiden alueella oleville toimipisteille, ja v. 2014 toimipisteiden hinnoilla on tavoitteena kunnittain nollata tulos niin, ettei kuntien välistä kustannusten siirtoa aiheudu.

Kuntalaskutettavia suoritteita omana toimintana arvioitiin kertyvän lähes 282 000 kpl, toteutuma oli 285 800. Suoritteiden kokonaismäärä laski edellisestä vuodesta, voimakkaimmin laitoshoidossa, suunnitellusti sairaansijamäärien vähenemisen seurauksena ja osittain hoitoaikojen lyhenemi- sen vuoksi. Avohoidossa lääkäripula rajoitti lääkärillä käyntimääriä. Seututerveyskeskuskunnille kuntalaskutettuja suoritteita kertyi keskimäärin 6,2 asukasta kohti.

Toimintavuonna seututerveyskeskuksessa oli yhteensä 472,3 vakanssia. Koko oman henkilöstön työpanos työpäivinä laskettuna oli 83,4 %. Hoitohenkilöstön työpanos oli 84,7 %, muun henkilös- tön 94,8 % ja koko lääkärihenkilöstön sisältäen lääkärit ja hammaslääkärit vain 59,6 %, jossa oli laskua edellisestä vuodesta n. 5 prosenttiyksikköä. Muilta osin työapanos hieman nousi. Lääkäri- ja hammaslääkäripulan vuoksi näitä työpanoksia täydennettiin hankkimalla ostopalveluina lääkä- reitä ja hammaslääkäreitä usealta vuokrafirmalta. Siitä huolimatta lääkärien ja hammaslääkärien työpanos jäi vajaaksi suunnitellusta.

Toiminnan laatua on kehitetty henkilöstön koulutuksella. Puhelintoiminnan sujuvuutta on seurattu viikoittaisilla raporteilla. Lääkärien ja hoitajien työnjakoa edelleen kehitettiin. Kuusi fysioterapeuttia valmistui tules-potilaan suoravastaanotto-koulutuksesta. Hoitohenkilöstöä koskeva paikallisso- pimus on käytössä lääkäreiltä hoitajille tapahtuneen työnjaon mukaisessa toiminnasssa. Tavoit- teena on viedä työnjako mahdollisimman pitkälle hoitohenkilöstön suuntaan huomioiden potilasturvallisuus ja hoidon tason turvaaminen, kun jatkossakin lääkärityövoiman saatavuus lienee toimintaa rajoittava tekijä.

Potilasturvallisuuskoordinaattori jalkautti toimintavuoden aikana Seututerveyskeskuksen potilas- turvallisuussuunnitelmaan liittyviä asioita ja siihen liittyviä käytännön ohjeistuksia. Poti- lasasiamiestoiminta hoidettiin omana toimintana. Yhteydenottoja potilasasiamieheen sekä Keu- ruun ja Joutsan sosiaalityöntekijöihin oli yhteensä 182. Lukua voinee pitää melko alhaisena, kun vuoden aikana myös ulkokuntalaisille tuotetut palvelut huomioiden kuntalaskutettavia suoritteita tuotettiin lähes 300 000, joihin jokaiseen liittyy potilas/asiakaskontakti.

Vuoden 2012 lopussa yli-/alijäämän kertyminen eri kuntien ja kuntarajat ylittävien toimipisteiden laskutuksesta

Kuntalaskutettujen suoritteiden määrät sopijakunnille yhteensä

Suunnitelmassa väestötietona on käytetty väestörekisterin viimeistä julkistettua väestötietoa eli väestömääriä vuoden 2012 lopussa.

Liikelaitos Seututerveyskeskus KUNTA AS.LUKU TA kpl 2013 Tot. kpl 2013 kpl/as. Tot % K-S seutuTK 45931 282 015 285 775 6,2 101 %

Joutsa 4958 33 840 33 062 6,7 98 % Keuruu 10574 71 327 73 039 6,9 102 % Konnevesi 2924 31 229 31 802 10,9 102 % Laukaa 18286 91 623 90 848 5,0 99 % Luhanka 802 5 513 4 947 6,2 90 % Multia 1847 10 409 11 972 6,5 115 % Petäjävesi 4065 26 430 27 381 6,7 104 % Toivakka 2475 11 644 12 724 5,1 109 % 7

Kuntalaskutus koko seututk

Liikelaitos Seututerveyskeskus 2013 KUNTA AS.LUKU TA € Tot. € €/as. Tot % K-S seutuTK 45931 32 754 709 34 251 402 746 104,6 Joutsa 4958 4 877 074 4 750 090 958 97,4 Keuruu 10574 8 556 364 8 375 703 792 97,9 Konnevesi 2924 3 660 914 3 665 418 1 254 100,1 Laukaa 18286 9 581 107 10 535 209 576 110,0 Luhanka 802 814 553 700 472 873 86,0 Multia 1847 1 304 420 1 609 900 872 123,4 Petäjävesi 4065 2 762 801 3 172 622 780 114,8 Toivakka 2475 1 197 477 1 441 988 583 120,4

Kuntalaskutettujen suoritteiden määrät sopijakunnille vastuualueittain

Avoterveydenhuolto 2013 Laitoshoito 2013 Suun terveydenhuolto 2013

KUNTA AS.LUKU TA kpl Tot. kpl kpl/as. Tot % TA kpl Tot. kpl kpl/as. Tot % TA kpl Tot. kpl kpl/as. Tot % K-S seutuTK 45931 189 134 191 199 4,2 101,1 49 744 47 740 1,0 96,0 43 137 46 836 1,0 108,6 Joutsa 4958 20 834 20 569 4,1 98,7 7 712 7 566 1,5 98,1 5 294 4 927 1,0 93,1 Keuruu 10574 52 858 52 790 5,0 99,9 8 268 7 638 0,7 92,4 10 201 12 611 1,2 123,6 Konnevesi 2924 12 819 13 515 4,6 105,4 15 276 14 674 5,0 96,1 3 135 3 613 1,2 115,3 Laukaa 18286 67 049 68 190 3,7 101,7 8 646 6 314 0,3 73,0 15 928 16 344 0,9 102,6 Luhanka 802 3 370 3 023 3,8 89,7 1 262 1 078 1,3 85,4 881 846 1,1 96,0 Multia 1847 7 065 7 387 4,0 104,6 1 639 2 860 1,5 174,5 1 704 1 725 0,9 101,2 Petäjävesi 4065 16 358 17 043 4,2 104,2 6 176 6 382 1,6 103,3 3 896 3 956 1,0 101,5 Toivakka 2475 8 781 8 682 3,5 98,9 765 1 228 0,5 160,6 2 099 2 814 1,1 134,1 Kuntalaskutus vastuualueittain

Avoterveydenhuolto 2013 Laitoshoito 2013 Suun terveydenhuolto 2013 KUNTA AS.LUKU TA € Tot. € €/as. Tot % TA € Tot. € €/as. Tot % TA € Tot. € €/as. Tot % K-S seutuTK 45931 17 674 944 18 612 411 405 105,3 10 704 986 10 369 415 226 96,9 4 374 779 5 269 576 115 120,5 Joutsa 4958 2 444 175 2 396 693 483 98,1 1 702 986 1 720 207 347 101,0 729 913 633 189 128 86,7 Keuruu 10574 5 308 365 5 322 755 503 100,3 2 181 522 1 862 427 176 85,4 1 066 477 1 190 521 113 111,6 Konnevesi 2924 1 073 116 1 101 642 377 102,7 2 262 257 2 205 264 754 97,5 325 540 358 512 123 110,1 Laukaa 18286 5 774 869 6 377 455 349 110,4 2 301 500 1 920 602 105 83,4 1 504 738 2 237 153 122 148,7 Luhanka 802 449 440 369 273 460 82,2 277 062 246 934 308 89,1 88 051 84 265 105 95,7 Multia 1847 711 056 790 560 428 111,2 437 182 664 929 360 152,1 156 183 154 410 84 98,9 Petäjävesi 4065 1 166 041 1 423 827 350 122,1 1 282 986 1 396 981 344 108,9 313 774 351 814 87 112,1 Toivakka 2475 747 882 830 205 335 111,0 259 492 352 070 142 135,7 190 104 259 712 105 136,6

Avohoidon palvelutuotanto jakautui kohtalaisen tasaisesti eri kuntiin, oli keskimmäärin 4,2 suoritetta. Suunnitelman mukaisesti valtaosa palveluista voitiin tuottaa lähipalveluina. Vähiten palveluja tuotettiin toivakkalaisille ja laukaalaisille. Jälkimmäistä osittain selittää terveysaseman re- montti ja toimiminen väliaikaisissa tiloissa sekä lääkärivaje. Keuruulla avohoidon palvelutoiminta on laajinta sisältäen myös erityispalveluyksikön toiminnan, n. 0,6 käyntiä/as., mikä selittää avo- palvelujen muita kuntia runsaamman käytön. Muissa kunnissa vastaava toiminta on sairaanhoitopiirin psykiatrian toimialueella tapahtuvaa. Nämä toiminnalliset erot heijastuvat myös asukaskoh- taisiin kustannuksiin. Lääkäripula haittasi huomattavasti palvelutuotantoa, jota lievitettiin osta- malla vuokralääkärityövoimaa etenkin Joutsaan ja Keuruulle. Avohoidon palvelut voitiin tuottaa hoitotakuun mukaisesti.

Suun terveydenhuollon palveluja käytettiin keskimäärin 1,0 asukasta kohti. Palvelutuotannon ja asukaskohtaisten kustannusten jakautumisessa kuntiin oli kohtalaista eroa, eniten Konneveden ja Multian välillä. Tilannetta tasoitettiinkin jo toimintavuoden aikana siirtämällä työvoimaa Konne- vedeltä Laukaaseen. Hammaslääkäripula haittasi toimintaa, jouduttiin ostamaan hammaslääkäri- työtä vuokrafirmoilta. Hoitotakuun rajoissa juuri pysyttiin.

Laitoshoidossa kunnittainen palvelutuotannon määrä vaihteli kaikkein eniten. Keskimäärin hoi- topäiviä kertyi 1,0 asukasta kohti. Useille kunnille tuotetaan jokseenkin puhtaasti vain akuuttia terveyskeskussairaalahoitoa ja kuntoutusta, kun taas mm. Konnevedelle tuotetaan myös koko 8 pitkäaikaislaitoshoito. Tämä näkyy voimakkaasti myös asukaskohtaisissa kustannuseroissa. Lau- kaassa hoitopäivämäärä laski voimakkaasti aiemmasta tasosta hoitoaikojen lyhentymisen vuoksi hoitojaksojen pysyessä aiemmalla tasolla. Tämä johtikin yhdessä heikentyneen kuntatalouden vuoksi vuoden lopulla Laukaan sairaalan remontin valmistuessa vain yhden osaston käyttöön ot- toon. Vastaavasti henkilöstömäärää lähdettiin vähentämään. Toiseksi vähiten hoitopäivä asukasta kohti käyttivät toivakkalaiset, joskin siinä oli selvää nousua edellisestä vuodesta.

3.2 Sairaanhoitopiirin muilta yksiköiltä hankittavat palvelut Seuraavat palvelut seututerveyskeskus hankki sairaanhoitopiirin muilta yksiköiltä. Näiden ostopalveluina hankittavien palvelujen, tilojen ja materiaalien kustannukset sisältyvät omana toiminta tuotettujen palvelujen hintoihin.

Tietojärjestelmäpalvelut, keskeisimpänä potilastietojärjestelmä Effica, seututerveyskeskus hankki sairaanhoitopiirin tietohallinnolta, palvelujen tuottajana oli liikelaitos Medi-IT . Potilastieto- järjestelmä on yhteisessä tietokannassa sairaanhoitopiirin erikoissairaanhoidon ja Jyväskylän yhteistoiminta-alueen kanssa, eli sama tietojärjestelmä toimii noin 191 000 asukkaan väestöpojalla. Seututerveyskeskus on tietojensa osalta oma rekisterinpitäjä. Tietojärjestelmät kuten mm. Web- Marela, Flexim, laboratoriojärjestelmä sekä puhelinjärjestelmäpalvelut hankittiin myös tietohallinnolta. Talousarvioon varattiin ostopalveluihin tietohallinnolta 1,512 milj. €, 32,92 €/asukas, toteuma oli 1,500 milj. € eli 32,66 €/asukas. Edellisen lisäksi tietojärjestelmäkustannuksia sisältyy myös sairaanhoitopiiriltä hankittavien henkilöstö- ja talouspalveluiden kustannuksiin.

Vuoden 2013 alusta sairaanhoitopiirin tietohallinto vastaa palvelujen järjestämisestä, tietojärjes- telmäpalvelut tuottaa Medi-IT.

Laboratoriopalvelut hankitaan KesLabilta. Määrärahavaraus oli 1,379 milj. €, 30,02 €/asukas, toteuma 1,450 milj. €, 31,56 €/asukas. Laboratoriotutkimusten analyysitoiminta on keskitetty keskussairaalan laboratorioon. Kuitenkin terveysasemien ja sairaaloiden toiminnan sujuvuuden kannalta välttämättömät tutkimukset analysoidaan paikallisesti.

Röntgenpalvelut hankitaan sairaanhoitopiirin radiologian yksiköltä, jonka toimintaa ovat seututerveyskeskuksen alueella toimivat neljä röntgenyksikköä, eli Laukaa, Konnevesi, Joutsa ja Keu- ruu. Röntgenpalvelujen ostamiseen varattiin 0,600 milj. €, 13,06 €/asukas. Summaan sisältyvät myös konsultoivien röntgenlääkäreiden kustannukset. Toteuma oli 0,723 milj €, 15,74 €/asukas.

Lääkehuollon palvelut ja lääkkeet hankitaan sairaanhoitopiirin apteekilta koko seututerveyskeskuksen alueelle. Niiden ostoon varattiin 0,547 milj. €, 11,91 €/asukas. Kustannusten toteuma oli 0,487 milj. €, 10,60 €/asukas.

Materiaalitoimen palvelut (hankintatoimisto, sisäinen kuljetus, varasto ja kuljetus) tuottaa sairaanhoitopiirin materiaalitoimi koko seututerveyskeskuksen alueelle. Materiaalitoimen palvelujen sekä hoito-, laboratorio- ja muiden tarvikkeiden ostojen määräraha oli yhteensä 2,392 milj. €, 52,08 €/asukas. Toteutuneet kustannukset olivat 2,310 milj. €, 50,29 €/asukas.

Apuvälinepalvelut Sairaanhoitopiirin kuntoutuksen yksikköön kuuluva alueellinen apuvälinekes- kus vuokraa ja toimittaa kalliimmat ja vaativammat apuvälineet. Toiminta on järjestetty terveyskeskuksen oman kuntoutustoiminnan kautta. Näihin ostopalveluihin varattiin 0,382 milj. € ja kuntoutus- ja terapiatarvikkeiden ostoihin 0,247 milj. €, yhteensä 0,629 milj. € eli 13,69 €/asukas. Toteuman mukaan apuvälinekeskuksen laskutus oli 0,412 milj. € ja tarvikkeiden ostot 0,256 milj. € eli yhteensä 0,668 milj. € eli 14,54 €/asukas. Paikallisesti toimivat kuusi kuntoutusyksikköä itse hankkivat ja lainaavat edelleen yksinkertaisemmat ja useammin tarvittavat apuvälineet.

Toimitilat seututerveyskeskus vuokraa sairaanhoitopiirin tekniseltä toimelta, joka puolestaan vuokraa tilat ensisijaisesti seututerveyskeskuksen sopijakunnilta. Laukaassa lokakuussa 2011 aloitetut mittavat terveysaseman toimitilojen saneeraus- ja muutostöiden viimeinen vaihe saatiin päätökseen 2013 marras-joulukuun vaihteessa. Sairaala oli väistötiloissa Kangasvuoren sairaalassa tilojen valmistumiseen saakka. Seututerveyskeskuksen toimitiloista aiheutuviin vuokrakus- tannuksiin varattiin 2,025 milj. €, 44,09 €/asukas. Toteuma oli 2,340 milj. €, 50,95 €/asukas. Ylitys aiheutui uusien ja väistötilojen ennakkoon arvioitua korkeammasta vuokrasta. 9

Kiinteistötekniikalta palveluja hankittiin 0,003 milj.€:lla.

Henkilöstöhallinnon ja taloushallinnon palvelut hankitaan asianomaisilta sairaanhoitopiirin yksiköiltä. Henkilöstöhallinnon ja taloushallinnon ostopalvelujen varaus oli 0,624 milj. €, 13,58 €/asukas, toteuma oli suunnitellun mukainen. Henkilöstöhallinnon tehtäviä on runsaasti myös seututerveyskeskuksen toimistossa, mm. kaikki henkilöstön rekrytointiin ja palkanmaksuun liitty- vät päätökset ja tietojen tallentaminen palkkahallinnon järjestelmään. Myös lähiesimiehet tekevät runsaasti työtä palvelusuhdeasioissa.

Muut Muita ostoja sairaanhoitopiiriltä oli yhteensä 0,467 milj.€ seuraavasti: operatiiviselta toimialueelta 0,079 milj.€, lääkinnälliseltä toimialueelta edellä mainittujen lääkehuolto- ja röntgenpalveluiden lisäksi 0,134 milj.€, päivystyksen toimialueelta 0,022 milj.€, liikelaitos Caterinalta 0,107 milj.€ sekä liikelaitos Pesulalta 0,125 milj.€.

3.3 Kuntien erikoissairaanhoidon laskutus Seuraavissa taulukoissa esitetään sairaanhoitopiirin erikoissairaanhoidon oman toiminnan ja ostopalvelujen kuntalaskutetut kustannukset toimialuetasolla ja seututerveyskeskustasolla sekä kunnittain. Vaikka tämä palvelutuotanto ei ole seututerveyskeskuksen toiminta, esitetään tässä myös erikoissairaanhoidon kuntalaskutustietoja helpottamaan kuntien terveydenhuollon kokonai- suuden ja kokonaiskustannusten hahmottamista.

Kokonaisuudessaan alustavien tilinpäätöstietojen mukaan erikoissairaanhoidon kuntalaskutus oli seututerveyskeskuksen alueella 1046 €/asukas (47,845 M€). Luvuissa eivät ole mukana kuntien laskutus yleispäivystyksestä ja erityisvelvoitemaksuista.

Erikoissairaanhoidon kuntakohtainen laskutus toimialueittain

Sairaanhoitopiiri yhteensä, erikoissairaanhoidon oma toiminta ja ostopalvelut,1000 €

TP 2011 TP 2012 Tot 2013 oma toim. oper.oma kons.oma psyk.oma esh.päiv. ostopalv. K-S shp oma+osto oma+osto oma+osto 2013 2013 2013 2013 oma 2013 2013 Seututk 41 693 43 146 47 845 40 788 16 588 15 988 4 096 4 116 7 057 Joutsa 5 102 5 752 6 209 4 985 2 134 1 832 494 525 1 224 Keuruu 9 937 10 421 11 229 9 902 4 032 4 100 758 1 012 1 327 Konnevesi 3 001 3 164 3 000 2 708 1 029 1 073 373 233 292 Laukaa 15 555 14 839 17 905 14 961 6 084 5 613 1 829 1 435 2 943 Luhanka 1 096 1 037 1 108 984 437 432 7 108 124 Multia 1 523 1 665 1 742 1 516 590 677 70 179 226 Petäjävesi 3 494 4 169 4 324 3 577 1 287 1 450 444 397 747 Toivakka 1 985 2 098 2 328 2 154 996 809 121 228 173

Sairaanhoitopiiri yhteensä, erikoissairaanhoidon oma toiminta ja ostopalvelut yhteensä, €/as.

TP 2011 TP 2012 Tot 2013 oma toim. oper.oma kons.oma psyk.oma esh.päiv. ostopalv. K-S shp, €/as. oma+osto oma+osto oma+osto 2013 2013 2013 2013 oma 2013 2013 Jäsenkunnat 924 955 1 020 878 337 321 130 91 142 Seututk. 908 940 1 046 892 363 350 90 90 154 Joutsa 1 029 1 174 1 278 1 026 439 377 102 108 252 Keuruu 940 994 1 089 960 391 398 73 98 129 Konnevesi 1 026 1 090 1 055 952 362 377 131 82 103 Laukaa 851 803 964 805 327 302 98 77 158 Luhanka 1 366 1 342 1 454 1 291 573 567 9 141 163 Multia 825 917 980 853 332 381 39 101 127 Petäjävesi 860 1 018 1 049 868 312 352 108 96 181 Toivakka 802 855 944 874 404 328 49 92 70

Erikoissairaanhoidon asukaskohtaiset menot kunnittain v. 2012 Sairaanhoitopiirin kuntalaskutetuista luvuista on laskettu taulukkoon kunnittain ja toimialueittain kustannus asukasta kohti.

Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon osuus terveydenhuollon menoista

Taulukossa esitetään kunnittain koko terveydenhuollon asukaskohtaiset menot. Siitä voidaan to- deta, että perusterveydenhuollon osuus koko terveydenhuollon menoista seututk:n tasolla oli 39,9 % ja vastaavasti erikoissairaanhoidon 60,1 %. Pienimmillään perusterveydenhuollon meno- jen osuus oli Toivakassa ja Laukaassa, vain runsaat 35 %.

Selvästi korkeimmat erikoissairaanhoidon menot olivat Luhangassa (1441 €) ja Joutsassa (1356 €), alimmat Laukaassa, Multialla ja Toivakassa.

Koko terveydenhuollon korkeimmat menot olivat Konnevedellä, 2381 €/as, johon sisältyvät myös pitkäaikashoidon eli entisen vanhainkodin menot. Laukaassa koko terveydenhuollon asukaskohtaiset menot olivat myös alimmat, (1614 €) ja toiseksi alimmat Toivakssa, (1652 €).

SEUTUTK-KUNTIEN KOKO TH-MENOT/as. v. 2013 PTH,€/as. ESH, €/as. TH YHT, €/as. Seututk 746 39,9 % 1 123 60,1 % 1 869 Joutsa 958 41,4 % 1 356 58,6 % 2 314 Keuruu 792 40,5 % 1 161 59,5 % 1 953 Konnevesi 1 254 52,7 % 1 127 47,3 % 2 381 Laukaa 576 35,7 % 1 038 64,3 % 1 614 Luhanka 873 37,7 % 1 441 62,3 % 2 314 Multia 872 45,4 % 1 047 54,6 % 1 919 Petäjävesi 780 40,7 % 1 136 59,3 % 1 916 Toivakka 583 35,3 % 1 069 64,7 % 1 652 - Esh sisältää kaiken shp:n kautta tuotetun palvelun, myös psyk. palv.asumisen, yleispäivystyksen, erityis.velvoitteet ja kalliinhoidon tasauksen - Keuruun psykiatrisen palveluasumisen kunnan itse maksamat ostopalvelukus- tannukset, yhteensä 0,605 milj€ eli 58€/asukas, eivät sisälly yo. kustannuksiin. - Kustannuksiin eivät myöskään sisälly kunnille jääneet henkilöstön 31.12.2010 mennessä kerääntyneet eläkevastuut 11

4 HENKILÖSTÖ

4.1 Työpanos Toimintavuonna seututerveyskeskuksessa oli 472,3 vakanssia. Koko henkilöstön palkkamenot olivat 19,193 milj. €, varsin tarkalleen sama summa kuin edellisenä vuotena. Palkkkamenojen pysymistä edellisen vuoden tasolla selittää paljolti lääkärihenkilöstön palkkame- nojen väheneminen ja siirtyminen ostopavelukustannuksiksi. Selvästi edellistä vuotta vähemmän kirjautui myöskin jaksotettuja palkkoja. Perustamissopimuksessa sovittu palkkojen harmonisointi toteutettiin vuoden aikana, joiden maksuunpano tapahtui elokuusta alkaen. Yhteensä palkka nousi 210:llä henkilöllä, lähinnä hoitohenkilöstöllä. Vuositasolla harmoninoinnin vaikutus koko palk- kasummaan on n. +0.9 %:n luokkaa.

Koko oman henkilöstön työpanos oli 394,1 eli 83,4 %. Hoitohenkilöstön työpanos oli 84,7 %, muun henkilöstön 94,8 % ja koko lääkärihenkilöstön sisältäen lääkärit ja hammaslääkärit vain 59,6 %. Hoito- ja muun henkilöstön kohdalla työpanos hieman nousi edellisestä vuodesta, jota saattaa selittää käyttöönotettu varahenkilöjärjestelmä korvaamaan osaa sijaistyövoimasta. Lää- kärihenkilöstön kohdalla työpanos laski 5 prosenttiyksikköä edellisestä vuodesta, sitä korvattiin selvästi lisääntyneellä lääkärihenkilöstön vuokratyön ostolla, johon vuoden aikana yhteensä käy- tettiin runsaat 2,076 M€. Hammaslääkäreiden kohdalla työpanos oli vain 54,5 %, kun koko suunterveydenhuollon työpanos 72,8 ja hoitohenkilöllä 82,8 %.

Lääkäri- ja hammaslääkäripulan vuoksi lääkärihenkilöstön työpanoksia täydennettiin hankkimalla ostopalveluina lääkäreitä ja hammaslääkäreitä usealta vuokrafirmalta yhteensä 2,076 miljoonalla eurolla, jossa oli kasvua edellisestä vuodesta 91%. Vuonna 2012 vuokratyövoiman ostamiseen käytettiin 1,076 M€. Vuokratyövoimsta huolimatta lääkärien ja hammaslääkärien työpanos jäi vajaaksi suunnitellusta. Ylivoimaisesti eniten lääkäreitä ja hammaslääkäreitä jouduttiin ostamaan vuokratyövoimana Joutsaan ja Keuruulle. Hoitohenkilöstöä on saatu riittävästi, joskin ajottain etenkin Joutsan sairaalaan henkilöstön saannissa on ollut vaikeutta.

Vuokralääkärityöstä irtipääsemiseksi, eli virkojen täyttymisen edistämiseksi on tehty eri toimenpi- teitä, mm. uusille lääkäreille on tehty kahden vuoden määräaikainen kannustava paikallisopimus, ja oman rekrytoinnin lisäksi on hankittu rekrytointiapua alan yritykseltä. Lääkärien ja hammas- lääkärien oman työapanoksen alhaisuus on koko seututerveyskeskuksen toimintaa voimakk- kaimmin haittaava tekijä, josta vuokratyövoiman hankkimisen kautta aiheutuu arviolta n. 0,6 – 0,7 M€:n ylimääräinen kustannus.

Lääkärien ja hoitajien työnjakoa edelleen kehitettiin. Tähän liittyvä hoitohenkilöstöä koskeva pai- kallissopimus on käytössä. Tavoitteena on viedä työnjako mahdollisimman pitkälle hoitohenkilös- tön suuntaan huomioiden potilasturvallisuus ja hoidon tason turvaaminen, kun jatkossakin lääkä- rityövoiman saatavuus lienee toimintaa rajoittava tekijä.

Työpanoslaskelma 2013

Palvelujaksot Poissaolot Palvelujaksot Poissaolot Ammattiluokka vakansseina vakansseina Vakin. vakansseina vakansseina Määräaik Työpanos Työpanos-% ryhmät ja org. Vakanssit (vakin.) (vakin.) työpanos (määr.) (määr.) työpanos yhteensä (päivät) SeutuTK yht 472,3 420,4 106,0 314,4 89,0 9,3 79,7 394,1 83,4 HOITOHENK 325,0 296,7 72,5 224,2 58,1 7,0 51,1 275,3 84,7 LÄÄKÄRIT 59,5 41,8 12,1 29,6 6,2 0,3 5,9 35,5 59,6 MUU HENKIL 87,8 81,9 21,4 60,5 24,6 1,9 22,7 83,3 94,8 Avoterveydenhuolto 206,3 188,1 49,3 138,7 38,5 5,0 33,5 172,2 83,4 HOITOHENK 128,2 120,5 30,8 89,7 23,4 3,9 19,6 109,3 85,2 LÄÄKÄRIT 31,5 22,6 7,1 15,5 4,8 0,3 4,6 20,0 63,5 MUU HENKIL 46,7 44,9 11,4 33,5 10,3 0,9 9,4 42,9 91,9 Laitoshoito 189,0 168,0 40,5 127,5 40,9 3,5 37,5 165,0 87,3 HOITOHENK 153,8 136,8 31,9 104,9 28,0 2,5 25,5 130,4 84,8 LÄÄKÄRIT 5,0 3,8 1,0 2,7 0,2 - 0,2 2,9 58,0 MUU HENKIL 30,2 27,4 7,5 19,9 12,8 0,9 11,8 31,7 105,0 Suun terveydenhuolto 71,0 58,6 15,2 43,4 9,2 0,8 8,4 51,8 72,8 HOITOHENK 43,0 39,4 9,8 29,6 6,7 0,7 6,1 35,7 82,8 LÄÄKÄRIT 23,0 15,4 3,9 11,4 1,2 0,1 1,1 12,5 54,5 MUU HENKIL 5,0 3,8 1,5 2,3 1,3 0,1 1,2 3,6 71,1

4.2 Henkilöstön poissaolot Seuraavassa taulukossa kerrotaan henkilöstön poissaolojen määrä ja poissaoloa vastaava palkkasumma vuoden aikana. Kokonaisuudessaan poissaolopäiviä oli 42 188, mikä vastaa 2,719 milj. €:n palkkasummaa, vähennystä edelliseen vuoteen 1479 päivää. Vuosilomia oli 20 623 päivää, jonka palkkasumma oli 2,003 milj. €. Sairauspoissaoloja oli yhteensä 7 308 päivää, mikä palkkasummana teki 0,528 milj. €, vähennystä edelliseen vuoteen 598 päivää. Sairauspoissaolopäivi- en osuus kokonaistyöajasta henkilötyövuosina oli 3,9% (vuonna 2012 4,2%).Sairausajan palkkasumma oli 2,75 % koko palkkasummasta (19,193 milj. €). Selvästi eniten sairauspoissaoloja oli laitoshoidon alueella, n. puolet koko sairauspoissaoloista vakanssimäärän ollessa n. 40%. Erilaisia muita lakisääteisiä poissaoloja oli 9 550 päivää, mikä palkkasummana oli 0,099 milj. €. Muita poissaoloja oli 4 707 päivää, palkkasummana 0.089 milj. €.

Poissaolotiedot, päivät ja eurot 2013

Amattiluokkaryhmä Poissaoloryhmät yht LAKIS. POISSAOLOT MUUT POISSAOLOT SAIRASLOMAT VUOSILOMAT ja org. 2013 Palkat € Päivät Palkat € Päivät Palkat € Päivät Palkat € Päivät Palkat € Päivät SeutuTK yht 2 719 318 42 188 99 315 9 550 89 019 4 707 527 883 7 308 2 003 101 20 623 HOITOHENK. 1 752 870 29 102 84 270 7 132 38 552 2 274 357 427 4 967 1 272 620 14 729 LÄÄKÄRIT 512 507 4 560 3 777 863 39 605 1 472 65 058 431 404 066 1 794 MUU HENK. 453 942 8 526 11 268 1 555 10 861 961 105 397 1 909 326 415 4 100 Hallinto 52 443 372 - - 2 428 16 3 924 25 46 091 331 MUU HENK. 52 443 372 - - 2 428 16 3 924 25 46 091 331 Avoth 1 215 697 19 892 68 171 5 600 46 766 2 545 202 663 2 606 898 097 9 141 HOITOHENK. 733 344 12 692 55 232 3 830 22 925 773 143 038 1 966 512 149 6 122 LÄÄKÄRIT 268 117 2 715 2 255 388 17 145 1 291 23 580 132 225 137 904 MUU HENK. 214 236 4 486 10 684 1 382 6 696 480 36 045 509 160 811 2 114

Laitoshoito 1 035 117 16 047 26 740 2 796 16 249 1 445 245 193 3 611 746 935 8 195

HOITOHENK. 826 961 12 573 26 338 2 473 13 084 1 046 182 022 2 429 605 517 6 626 LÄÄKÄRIT 48 581 380 - 153 1 428 27 7 443 32 39 709 168 MUU HENK. 159 575 3 094 402 170 1 736 373 55 727 1 150 101 710 1 402 Suun th 416 060 5 877 4 404 1 155 23 576 701 76 102 1 065 311 978 2 956 HOITOHENK. 192 565 3 837 2 700 829 2 543 455 32 367 572 154 955 1 981 LÄÄKÄRIT 195 809 1 465 1 522 322 21 032 154 34 034 268 139 220 722 MUU HENK. 27 687 574 182 3 - 92 9 701 226 17 803 253

4.3 Henkilöstön kehittäminen ja valmennus Toiminnan laatua on kehitetty ensisijaisesti shp:n tai omana sisäisenä koulutuksena. Kuusi fysioterapeuttia valmistui tules-potilaan suoravastaanotto-koulutuksesta. Työttömien terveystar- kastuskäytännöntöä jatkettiin peruskuntien sosiaalitoimen henkilöstön kanssa. Puhelintoiminnan sujuvuutta on seurattu viikoittaisilla raporteilla, ja palvelujen saatavuuden seurantaa kehitettiin. Puheluihin vastaajia ryhmiteltiin paremmin asiakasta palvelevaksi.

Toimintavuotena henkilöstölle tiedottamista toteutettiin tiedotteiden ohella myös henkilöstötilai- suuksilla, joita pidettiin alueellisesti Joutsassa, Keuruulla ja Laukaassa alkuvuodesta sekä al- kusyksystä. Lisäksi lähiesimiehet osallistuivat henkilöstöjohtamisen iltapäiväkoulutuksiin sairaan- hoitopiirissä yhtenäisten toimintakäytäntöjen omaksumiseksi esim. henkilöstöportaalin käy- töönotosta. Toimintatavoista sovittiin myös yhteisissä esimieskokouksissa, joita järjestettiin useita. Osastonhoitajat ja ylihoitajat kokoontuivat kesätaukoa lukuun ottamatta lähes kuukausittain, niissä käsiteltiin yhteisiä toimintatapoja. Suunterveydenhuollon koko henkilöstö piti kaksi yhteistä työkokousta.Videoneuvottelujärjestelmä otettiin käyttöön. Lisäksi henkilöstö on tarpeen mukaan osallistunut sairaanhoitopiirin sisäisiin koulutuksiin. Hammashoitajien ja suuhygienistien toteutettiin lääkehoidon koulutukset. Sairaanhoitpiirin kotiuttamis- ja kirjaamistyöryhmiin on osallistuttu. Henkilöstökysely toteutettiin loppuvuodesta osana shp:n kyselyä.

Potilasasiamiestoiminta hoidettiin omana toimintana. Yhteydenottoja potilasasiamieheen sekä Keuruun ja Joutsan sosiaalityöntekijöihin oli yhteensä 182. Potilaiden yhteydenotot potilasasiamieheen ovat vähentyneet edellisestä vuodesta. Potilasasiamies ohjasi ja koulutti henkilöstöä menettelytavoista potilasohjauksessa ja yhteydenottomenettelyissä eri ongelmatilanteissa.

Potilasturvallisuuskoordinaattori jalkautti toimintavuoden aikana Seututerveyskeskuksen potilas- turvallisuussuunnitelmaan liittyviä asioita ja käytännön ohjeistuksia. HaiPro –ohjelma on otettu käyttöön joulukuussa 2011 ja haittatapahtumien ilmoittamiseen ja käsittelyyn liittyviä käytäntöjä ohjeistettiin ja koulutettiin. Henkilökunnan motivoiminen ja asenteen muokkaus haittatapahtumien ilmoittamiseen jatkuu edelleen. Haipro-järjestelmästä saatavaa tietoa käytetään yksiköissä jatkuvasti potilasturvallisuuden kehittämiseen ja parantamiseen sekä haittatapahtumien ja lähel- tä piti-tilanteiden ennalta ehkäisemiseen. Potilasturvallisuuskoordinaattori valittiin alueellisen potilasturvallisuusneuvoston jäseneksi, joka kokoontui ensimmäistä kertaa 2013 loppuvuodesta. Potilasturvallisuusneuvosto linjasi maakunnallisesti seurattavat tavoitteet vuodelle 2014.

Sähköiset tarkistuslistat on otettu käyttöön kotiutukseen ja potilaan vastaanottamiseen sekä siir- toon yksiköstä/laitoksesta toiseen parantamaan tiedon kulkua ja potilasturvallisuutta Lääkehoitoon suunniteltiin lääkehoidon prosessikuvausta riskilääkkeiden kautta. Yksiköt ovat parhaillaan tekemässä niitä.

Turvallisuuskulttuurikysely (Tuku) tehtiin seututk:ssa syksyllä ja tehdään jatkossa 2 vuoden vä- lein. Tuku-kyselyn tulokst on käsitelty johtoryhmässä sekä esimiseten kokouksessa ja tuloksista saatu tieto on viety ylihoitajien ja osastonhoitajien välityksellä henkilöstön käyttöön yksiköiden kehittämistä ajatellen. Koko henkilöstö on suorittamassa potilasturvallisuuden verkkokurssia vuoden 2014 aikana. Palo- ja pelastuskoulutuksien toetuttaminen aloitettiin loppusyksyllä, niissä koko henkilöstö koulutetaan Jyväskylä Palolaitoksen toimesta kesään 2014 mennessä.

Sairaalat ovat osallistuneet Jyväskylän ammattikorkeakoulun hallinnoimaan Turo –hankkeeseen – turvallisuusosaamisen kehittäminen ja työhyvinvoinnin edistäminen vanhus- ja vammaistyössä. Hankkeen tarkoituksena on luoda alueellinen toimintamalli turvallisen hoivatyön toteuttamisesta, arvioinnista ja seurannasta, joka edesauttaa yhteisen turvallisuuskulttuurin kehittämistä. Hank- keessa on ergonomiakorttikoulutettu sairaaloihin ergonomiavastaavat, kaksi kuhunkin sairaalaan, heidän vastuullaan on osastonhoitajan työparina jalkauttaa ergonomia-asioita osastolle. Er- gonomiavastaaville on tullut erityisvastuualueita. Työasennot ovat uudistuneet ja tuovat tulosvai- kuttavuutta hoitajien vähentyneinä sairaspoissaoloina. Uusia apuvälineitä on hankittu myös osas- toille. Työhyvinvointiin on ollut koulutusta ja esimiehille valmennuskoulutusta. Osastokohtaisia kehittämistehtäviä tehty.

Turossa riskiarvioinnit (RVA) tehtiin apuna käyttäen Työturvallisuuslaitoksen lomakkeistoa. V.2012 hoitajien työtä videoitiin (JAMK) ja suunniteltiin siihen työergonomiakoulutus hoitajille (koulun tiloissa + osastoilla tapahtui). Potilaiden tulohaastattelussa kaatumisriskin arviointiin on pilotoitu 100:lle uudelle potilaalle FRAT- lomakkeisto Keuruun sairaalassa. Yritetään löytää mahdolliset ” kaatujat” osastolla. Myös ympä- ristön kartoitukseen lomake otettiin käyttöön. On selvitetty, millä tavalla FRAT jää käyttöön: aina yli 75 vuotiaille tehdään ja myös hoitajien arvioimana muillekkin voidaan tehdä. Jatkossa mieti- tään mikä on hoitajien ja fysioterapeutin rooli kaatumisten ehkäisyssä.

Toinen hanke Jyväskylän ammattikorkeakoulun kanssa on Interaktiivinen ryhmäohjaus nuorten ylipainon ennaltaehkäisyssä ja lihavuuden hoidossa. Hanke toteutuu terveydenhoitajien työnä Joutsan-Luhangan ja Keuruun-Multian-Petäjäveden alueella.

Opiskelijaohjauksen käytäntöjä parannettiin. Seututerveyskeskuksessa on opiskelijoille tehty nettisivustojen yhteyteen omat sivut, joita päivitettiin. Sähköinen opiskelijoiden palautejärjes- telmä on otettu käyttöön ja palautteesta saamaa tietoa on hyödynnetty opiskelijoiden ohjauksessa. Potilasturvallisuukoordinaattori on toimittanut raportin ylihoitajille ja osatonhoitajille, jotka käyvät kehitettäviä asioita läpi yksiköissään. Avoimet opiskelijapaikat ilmoitetaan Jobstep- järjestelmän kautta. Työyksiköissä on nimetyt opikelijaohjauksen vastuuhenkilöt.

JAMK:n kanssa oli toimintavuoden aikana kumppanuussopimus, minkä johdosta pystyttiin järjes- temään lähiesimiehille ja terveydenhoitajille työnohjausryhmät, jotka jatkuvat kevään 2014 ajan.

4.4.Vakinaisen henkilöstön määrä ja ikärakenne vuoden lopulla

ORGANISAATIO IKÄRYHMÄT YHTEENSÄ alle 50 v alle 50 v % yli 50 v yli 50 v %

2011 2012 2013 2103 2103 2103 2103

SeutuTK yht. Ammattiluokkaryhmät yht. 435 453 449 190 42,3 % 259 57,7 % LÄÄKÄRIT 44 50 43 20 46,5 % 23 53,5 % HOITOHENKILÖSTÖ 285 315 316 147 46,5 % 169 53,5 % MUU HENKILÖSTÖ 106 88 90 23 25,6 % 67 74,4 % Avoth Ammattiluokkaryhmät yht. 184 201 203 90 44,3 % 113 55,7 % LÄÄKÄRIT 21 24 23 16 69,6 % 7 30,4 %

HOITOHENKILÖSTÖ 117 131 130 61 46,9 % 69 53,1 %

MUU HENKILÖSTÖ 46 46 50 13 26,0 % 37 74,0 % Laitoshoito Ammattiluokkaryhmät yht. 181 179 177 83 46,9 % 94 53,1 % LÄÄKÄRIT 4 7 3 1 33,3 % 2 66,7 % HOITOHENKILÖSTÖ 128 142 144 74 51,4 % 70 48,6 % MUU HENKILÖSTÖ 49 30 30 8 26,7 % 22 73,3 % Suun th Ammattiluokkaryhmät yht. 64 67 63 16 25,4 % 47 74,6 %

LÄÄKÄRIT 19 19 17 3 17,6 % 14 82,4 %

HOITOHENKILÖSTÖ 40 42 42 12 28,6 % 30 71,4 % MUU HENKILÖSTÖ 5 6 4 1 25,0 % 3 75,0 % Viimeisin päivitetty kk-tieto sekä edellisten vuosien joulukuun tieto.

Vuoden lopussa vakinaisen henkilöstön määrä oli 449. Vakinaisesta henkilöstöstä 259 oli yli 50 – vuotiaita, joiden osuus oli 58 % vakinaisesta henkilöstöstä. Suunterveydenhuollossa henkilöstö on vanhinta, 50 vuotta täyttäneiden osuus oli 75 %, hammaslääkäreistä jopa 82 %. Laitoshoidos- sa, jossa on paljon kolmivuorotyötä, ikärakenne oli nuorin, 53 % oli yli 50 -vuotiaita. Kokonai- suudessaan henkilöstö on kokenutta. Haasteena on jatkossa eläkkeelle siirtyvien tilalle uuden henkilöstön rekrytointi, etenkin hammaslääkäreiden kohdalla tilanne tulee olemaan haastava.

5 AVOTERVEYDENHUOLTO Ylilääkäri Jouni Kaleva ja ylihoitaja Timo Vanhatalo

5.1 Yleistä Kolmannen toimintavuoden kuluessa on yhtenäisiä toimintatapoja voitu lisätä. Toimintakulttuuri on muuttunut vakaammaksi. Lääkäripulaa on edelleen jouduttu paikkaamaan ostopalveluilla, mikä on nostanut toimintakuluja.

TALOUDEN JA SUORITTEIDEN TOTEUTUMA, OMA TOIMINTA JA OSTOPALVELUT Avoterveydenhuolto 2013 Kunta As.luku TA € Tot € €/as Tot % TA kpl Tot € Kpl/as Tot % K-S seutuTK 45 931 17 299 944 18 612 411 405 107,6 189 134 191 199 4,2 101,1 Joutsa 4 958 2 369 185 2 396 693 483 101,2 20 834 20 569 4,1 98,7 Luhanka 802 435 018 369 273 460 84,9 3 370 3 023 3,8 89,7 Laukaa 18 286 5 653 420 6 377 455 349 112,8 67 049 68 190 3,7 101,7 Petäjävesi 4 065 1 144 180 1 423 827 350 124,4 16 358 17 043 4,2 104,2 Toivakka 2 475 730 098 830 205 335 113,7 8 781 8 682 3,5 98,9 Keuruu 10 574 5 212 236 5 322 755 503 102,1 52 858 52 790 5,0 99,9 Konnevesi 2 924 1 058 385 1 101 642 377 104,1 12 819 13 515 4,6 105,4 Multia 1 847 697 422 790 560 428 113,4 7 065 7 387 4,0 104,6

Jäsenkunnille tuotettujen suoritteiden kokonaismäärä oi 191199 (4,2 suoritetta/asukas). Talous- arvion toteuma 101,1%. Jäsenkuntien kustannukset olivat 405€/asukas, jossa kasvua edellis- vuodesta 25€/asukas. Kuntakohtainen vaihtelu oli 335€ (Toivakka) – 503€ (Keuruu). Keuruun kustannuksiin sisältyy muista kunnista poiketen Erityispalveluyksikkö. Talousarvion toteutuma oli 107,6%. Talousarvion ylitys n. 1.312.000€ selittyy lähes yksinomaan lääkärien ostopalveluilla.

SUORITTEET

Avoterveydenhuolto 2013 Ta € 2013 Tot € 2013 Tot % Ta kpl 2013 Tot kpl 2013 Tot % AVOHOIDON TUOTTEET 17 612 281 18 441 041 104,71 192 395 189 264 98,37 APUVÄLINEKÄYNTI ALIN 196 510 188 417 95,88 1 385 1 328 95,88

APUVÄLINEKÄYNTI KESKI 306 456 269 534 87,95 1 245 1 095 87,95 APUVÄLINEKÄYNTI YLIN 493 346 630 382 127,78 1 170 1 495 127,78

ERIKOISTUTKIMUS 196 340 160 132 81,56 1 500 1 151 76,73 FYSIOTERAPIA, TOIMINTATERAPIA 722 669 792 636 109,68 6 890 7 100 103,05 HOITAJAKÄYNTI 2 102 244 2 326 869 110,69 39 410 40 289 102,23 KEURUUN ERIT.PALV. VO-KÄYNTI 646 065 675 059 104,49 5 900 6 039 102,36 KIIREINEN HOITAJAKÄYNTI 113 001 151 365 133,95 2 450 2 983 121,76 KIIREINEN LÄÄKÄRIKÄYNTI 2 435 945 2 724 590 111,85 20 220 20 226 100,03 KOULU-/OPISKELUTERVEYDENHUOLTO 410 451 454 525 110,74 8 800 8 969 101,92 KOULU-/SIJOITETTU 4 492 3 415 76,02 90 68 75,56 LÄÄKÄRIN VASTAANOTTOKÄYNTI 5 561 183 4 914 182 88,37 48 005 38 802 80,83 PSYKOLOGIKÄYNTI 254 134 250 077 98,40 2 700 2 657 98,41 PUHETERAPEUTTIKÄYNTI 133 980 166 451 124,24 2 000 1 933 96,65 PÄIVYSTYSKÄYNTI LÄÄKÄRILLÄ 1 832 595 2 212 811 120,75 19 600 20 496 104,57 RYHMÄTILAISUUS 69 556 94 128 135,33 3 700 4 786 129,35 SOSIAALITYÖNTEKIJÄKÄYNTI 92 581 57 202 61,79 1 400 865 61,79 TERVEYSNEUVONTAKÄYNTI 1 650 441 1 943 566 117,76 24 800 27 802 112,10 TÄHYSTYSTUTKIMUS 389 218 424 240 109,00 1 100 1 139 103,55 ULKOKUNTALAISEN PUHELINVO 1 076 1 462 135,88 30 41 136,67 16

5.2 Lääkärien ja hoitajien vastaanottotoiminta Vastaanottotoiminta pystyttiin järjestämään suunnitelman mukaisesti jokaisessa jäsenkunnassa. Vakituisten lääkärien vajetta on jouduttu paikkaamaan ostopalveluilla ja lyhytaikaisilla sijaisilla. Lääkärien ja sairaanhoitajien työnjakoa ja tehtäviensiirtoa on edelleen kehitetty. Laukaassa käyn- nistyi toimintavuoden lopulla uusi vastaanoton lääkäri-hoitaja tiimityöskentely, jonka alkuvaiku- telma on suotuisa.

Kaikkien yksiköiden haasteena on edelleen ollut puhelinkontaktien vasteajan pitäminen tavoitteen mukaisena. Pääsääntöisesti tässä on onnistuttu. Takaisinsoittojärjestelmä on toiminut hyvin. Sähköinen resepti on vakiintunut hyvin. Laukaassa ajoittainen henkilöstöpula ja laaja terveysaseman saneeraus vaikeuttivat toimintaa, vasta joulukuussa päästiin lähes normaaliin toimintaan.

Toimintasuunnitelmassa asetetut tavoitteet ja niiden toteutuminen: 1. Hoitoon pääsy toteutuu hoitotakuun mukaisena sekä kiireellisen että kiireettömän hoidon osalta. Toteutunut.

2. Päiväaikainen vastaanottotoiminta on niin kattavaa, että lääkäreillä tapahtuvien päivys- tyskäyntien osuus lähipäivystyksissä on enintään 22 % kaikista sairaanhoitokäynneistä lääkä- rillä. Käynnit lääkärin sairaanhoitovastaanotolla yht. 79524, jossa tapahtui vähenemistä edellisvuo- desta 6,3%, heijastellen lääkärikapasiteetin puutteita sekä lisääntynyttä hoitajien suoravas- taanottoa. Päivystyskäynnit omissa lähipäivystyspisteissä yht. 20496, jossa nousua n. 10 %. Näin päivystyskäyntien osuus oli 25,8% (edellisvuonna 22,7%). Tavoitteesta etäännyttiin.

3. Asiakaspalautteissa kouluarvosanoin keskiarvo vähintään 8,7. Asiakaspalautetta ei mitattu toimintavuonna.

4. Erot kunnittain lääkärikäyntien määrissä asukasta kohti laskettuna ovat enintään 30 %. Eniten lääkärikäyntejä keuruulaisilla, 2,01 käyntiä/as (sis. EPY:n käynnit), vähiten multialaisil- la 1,55 käyntiä/as. Näiden keskinäinen ero 29,7%. Kuntakohtaiset erot seututerveyskeskuksen keskiarvoon verraten suurimmillaan 14,5%. Tavoite saavutettiin.

5.3 Päivystys Lähipäivystys järjestettiin suunnitelman mukaisesti Joutsassa, Keuruulla ja Laukaassa. Toivakan ja Petäjäveden väestö käytti myös keskussairaalan yhteispäivystystä. Päivystyksen kesto oli kolmessa pisteessä lääkärin työtunteina yhteensä 116 tuntia viikossa, missä oli vähennystä 10t/vk tavoitteen mukaisesti. Lääkärien päivystyskuormitus oli keskimäärin 4,1 tuntia/vko lääkä- rinvakanssia kohti.

Yöpäivystys oli keskitetty keskussairaalan yhteiseen NOVA -päivystykseen. Seututerveyskeskus hoiti omalle vastuulleen sovitut lääkärien työvuorot sielläkin. Yöpäivystyksen kuntalaskutus on osana erikoissairaanhoidon laskutusta.

5.4 Terveysneuvonta Seututerveyskeskuksen eri terveysasemilla on pystytty tekemään asetuksen mukaiset terveystarkastukset sekä äitiys- että lastenneuvoloissa. Tarkastukset on toteutettu yhdessä laaditun runko-ohjelman mukaisesti vuoden aikana. Tarkastusten sisältöä on kuitenkin arvioitu perheen tarpeen ja tilanteen mukaisesti.

Syksyn aikana päivitettiin äityisneuvolan runko-ohjelma vastaamaan uusia suosituksia.

Vuoden aikana tarkasteltiin ja laadittiin yhteinen muistihäiriöpotilaan hoitoketju. Hoitopolun ra- kentamiseen osallistuivat seututerveyskeskuksen ja jäsen kuntien muistihoitajat.

Terveydenhuoltolain mukaisest työttömien terveystarkastukset toteutuivat kaikissa kunnissa yh- teistyössä peruskuntien sosiaalittoimen ja työllisyyspalvelujen kanssa. Keuruulla yhteistyötä tehtiin Työkanava-hankkeen ja Laukaassa Työsara-hankkeen kanssa. Toivakassa jatkettiin alkanutta yhteistyötä kunnan sosiaalitoimen kanssa.

Myös ikääntyvien terveysneuvonnasta on velvoitteet kunnille terveydenhuoltolaissa. Joutsassa ja Keuruulla tarkastuksia on tehty ja aikaisemminkin. Laukaassa ja Petäjävedellä ei viimevuoden aikana vielä pystytty tarkastuksia aloittamaan. Terveystarkastukset tehtiin 70-vuotiaille. Tämä ikä on niin tutkimusten kuin kokemuksen mukaan oikea ajankohta. Useimmalla on eläkkeelle jäännistä ja työterveyshuollon palveluiden piiriin kuulumisesta kulunut keskimäärin viisi vuotta. Tässä vaiheessa todetut terveysriskit tai alkava sairaus tai toimintakyvyn alenemisen toteaminen mahdollistaa vielä toimenpiteiden vaikuttavuuden.

Koko seututerveyskeskuksessa lääkehoidon osaamisen varmistaminen Love-verkkokurssein on edennyt suunnitelman mukaisesti. Joissain yksiköissä kaikki ovat jo lääkehoitoluvat saaneet, ja muissa on olemassa ainakin suunnitelma aikataulusta. Linjaus on, että vastaanotoilla sairaanhoitajat suorittavat lop, iv ja abo -osuudet. Terveysneuvonnan terveydenhoitajille riittää lop ja iv. Lähihoitajat suorittavat lop:n. Lääkehoidon vastaavat suorittavat kaikki osa-alueet. 5.5 Kuntoutus Kaikista kuntoutusyksiköistä Laukaata lukuunottamatta aloitti fysioterapeutti suoravastaanoton toiminnan. Koulutuksen aikana luota toimintamalli selkeytettiin.

Yksiköiden toiminta oli hyvin pitkälti aiemman toiminnan suuntaista. Petäjäveden ja Keuruun kuntoutuksen yhteistyötä jatkettiin lähinnä lasten kuntoutuksessa ja apuvälinelainauksessa.

Keuruu, Multia ja Petäjävesi –alueella sekä Laukaa-Konnevesi-Toivakka-alueella on kummassakin toimintaterapeutti. Toiminta kohdistui pääsääntöisesti lasten ja nuorten toimintakyvyn ja tarvitta- van terapian arviointiin. Toimintaterapeuttien tekemä varsinainen terapiatyo oli varsin vähäistä. Työnkuvaan kuuluu lasten toimintaterapian arviointeja ja verkostojen ohjausta sekä alueen lasten- ja nuorten lääkinnällisen kuntoutuksen työryhmän yhdysjäsenenä toimiminen.

Veteraanikuntoutus on toteutunut kattavasti. Kaikille hakijoille on voitu myöntää soveltuva kuntoutus eri muodoissaan. Valtion määräraha ja lisämääräraha on kokonaan suunnattu tarkoituk- seensa. 5.6 Koulu- ja opiskeluterveydenhuolto Koulu- ja opiskeluterveydenhuollossa on pystytty tekemään asetuksen mukaiset tarkastukset kaikilla koulutasoilla. Tarkastukset toteutettiin yhdessä laaditun runko-ohjelman mukaisesti huomioiden kuitenkin kunkin koululaisen henkilökohtainen tilanne ja avun tarve. Vuoden aikana oltiin mukana AMK:n ja keskussairaalan lasten poliklinikan kanssa valmistelemas- sa Interaktiivinen ryhmäohjaus nuorten ylipainon ehkäisy lihavuuden hoito( IIRO )- projektia. Projekti piti alkaa syksyllä 2012 mutta sen alku siirtyi vuoden 2013 alkuun. Projekti kohdistuu 7-ja 8- luokkalaisiin. Kunnista mukana ovat Keuruu, Multia, Petäjävesi sekä Joutsa ja luhanka.

Projektin aikana saatua ryhmäohjausvalmennusta hyödynnetään erilaisten ryhmien ohjauksessa.

5.7 Keuruun erityispalveluyksikkö Erityispalveluyksikkö vastaa Keuruun ja Multian alueella aikuispsykiatrian avohoidosta ja kuntou- tuksesta, riippuvuusongelmien avohoidosta sekä perheneuvolatyöstä. Yksittäistapauksissa palveluita tuotettiin myös Petäjävedelle. Erityispalveluyksikköön kuuluvat mielenterveystoimisto, per- heneuvola, päihdeklinikka, psykiatrinen päiväkeskus ja kuntoutumiskoti. Henkilöstössä oli jonkin verran vaihtuvuutta. Tämän vuoksi hoidon jatkuvuus on saattanut hieman vaikeutua.

Vuoden aikana arvioitiin kuntoutumiskodin toimintaa ja luotiin uusi toimintamalli kuntouttavam- paan ja asukkaita aktivoivampaan suuntaa.

Toimintasuunnitelmassa asetetut tavoitteet ja niiden toteutuminen: 1. Laadukas ja asiakaslähtöinen toiminta Asiakaspalautetta ei mitattu toimintavuoden aikana. Ei merkittävää negatiivista asiakaspalautetta. Tavoite saavutettiin.

2. Kuntalaskutuksen vertailukelpoiset yksikkökustannukset ja asukaskohtaiset kustannukset ovat alemmat tai enintään samaa tasoa kuin sairaanhoitopiirin psykiatrian toimialueen muille seu- tuterveyskunnille tuottamissa vastaavissa palveluissa. Tämän vertailun tekeminen oli teknisesti mahdotonta, kun EPY:n kustannuksista ei voi erotel- la selkeästi aikuispsykiatrian kustannuksia. 5.8 Erityistyöntekijät Erityistyöntekijöihin kuuluvat psykologit (5), puheterapeutit (3) ja sosiaalityöntekijät (2). Väestön saamat palvelut on onnistuttu pitämään entisellä tasolla ja joiltakin osin parantamaankin. Puheterapeutin palveluita on lisäksi hankittu lääkinnällisen kuntoutuksen ostopalveluina erityisesti Joutsan, Luhangan ja Toivakan alueille.

Toimintasuunnitelmassa asetetut tavoitteet ja niiden toteutuminen: 1. Asetuksen mukaiset riittävät ja laadukkaat psykologin palvelut neuvola- ja koulutervey- denhuollossa. Kysynnän määrään on vastattu kohtuudella. Laatua ei ole erikseen arvioitu.

2. Kattavat ja laadukkaat puheterapeuttien ja sosiaalityöntekijöiden palvelut. Omien puheterapeuttien resurssit eivät riitä kaikkeen tarpeeseen, ostopalveluita on jouduttu käyttämään. Sosiaalityöntekijöiden palvelut ovat kohtuulliset. Laukaan ja Konneveden kun- nassa sosiaalityöntekijän palvelut hankitaan kuntien sosiaalitoimesta.

6 LAITOSHOITO Ylilääkäri Päivi Jokiranta ja ylihoitaja Kaija Paakki-Tiainen

Laitoshoito 2013 Kunta As.luku TA € Tot € €/as Tot % TA kpl Tot € Kpl/as Tot % K-S seutuTK 45 931 10 704 986 10 369 415 226 96,9 49 744 47 740 1,0 96,0 Joutsa 4 958 1 702 986 1 720 207 347 101,0 7 712 7 566 1,5 98,1 Luhanka 802 277 062 246 934 308 89,1 1 262 1 078 1,3 85,4 Laukaa 18 286 2 301 500 1 920 602 105 83,4 8 646 6 314 0,3 73,0 Petäjävesi 4 065 1 282 986 1 396 981 344 108,9 6 176 6 382 1,6 103,3 Toivakka 2 475 259 492 352 070 142 135,7 765 1 228 0,5 160,6 Keuruu 10 574 2 181 522 1 862 427 176 85,4 8 268 7 638 0,7 92,4 Konnevesi 2 924 2 262 257 2 205 264 754 97,5 15 276 14 674 5,0 96,1 Multia 1 847 437 182 664 929 360 152,1 1 639 2 860 1,5 174,5

Asukaslukuna on käytetty vertailtavuuden vuoksi samaa lukua kuin suunnitelmassa 2013, eli tilastokeskuksen v. 2011 lopun lukua.

Laitoshoito 2013 Ta € 2013 Tot € 2013 Tot % Ta kpl 2013 Tot kpl 2013 Tot % LAITOSHOIDON TUOTTEET 11 185 945 10 770 845 96,29 53 320 50 494 94,70 KEURUUN VARUSMIEHET 3 791 2 999 79,10 20 14 70,00 LYHYTAIKAISHOITO 8 587 705 8 971 633 104,47 35 100 37 016 105,46 PITKÄAIKAISHOITO 2 173 463 1 373 004 63,17 15 400 10 650 69,16 ULKOKUNTALAISEN KIIREINEN HOITO - 726 0,00 - 4 0,00 ÄKI PITKÄAIK Kon 420 987 422 484 100,36 2 800 2 810 100,36

6.1 Yleistä

Keski-Suomen seututerveyskeskuksella on 5 terveyskeskussairaalaa joiden paikkaluvut v 2013 alussa olivat: Keuruulla (35 potilaspaikkaa), Petäjävedellä (30 potilaspaikkaa), Joutsassa (30 potilaspaikkaa), Laukaassa (30 potilaspaikkaa) ja Konnevedellä (20 akuuttisairaansijaa ja 32 pitkä- aikaispaikkaa). Yhteensä sairaansijoja vuoden alussa oli 177 ja vuoden lopussa 159. Koska Toi- vakassa ja Luhangassa ei ole omaa sairaalaa, on kuntalaisten hoito tapahtunut pääasiassa Jout- sassa ja Laukaassa. Multialaiset hoidetaan pääasiassa Keuruulla, mutta etenkin pitkäaikaishoitoa toteutetaan myös Petäjäveden tk-sairaalassa. Petäjäveden kunta päätti siirtää pitkäaikaishoitoa palvelutalon puolelle tk-sairaalasta. Huhtikuussa 2013 väheni 10 sairaalapaikkaa ja vastaava paikkamäärä lisättiin palvelutalolle. Myös henkilökuntaa siirtyi tässä yhteydessä kunnan puolelle. Siirrot tapahtuivat vapaaehtoisesti ja työntekijät siirtyivät ns. vanhoina työntekijöinä. Petäjäve- dellä sairaalassa oli 4/13 alkaen on 20 sairaansijaa. Vuoden lopulla Laukaan sairaalan paikkamää- rä vähennettiin 22:een.

Enenevästi on opittu käyttämään muita seututerveyskeskuksen sairaaloita oman eli lähimmän sairaalan ollessa täynnä, joten sakkolaskutuksia ei ole erikoissairaanhoidosta juurikaantullut. Lisäksi on muutamia hoitojaksoja tuotettu Jyten potilaille Laukaan osastolla Kangasvuoressa syk- syllä 2013, kun Jyten sairaala ei ole pystynyt tarjoamaan jatkohoitopaikkaa.

Kuntalaskutettuja hoitopäiviä on ollut yhteensä 50 024 (sisältää myös myynnin ulkokunnille), päättyneitä hoitojaksoja 4862 ( lähde:Exreport). Näistä hoitojaksoista 2342 , eli lähes puolet , oli 80 vuotiaille tai vahemmille. Alle 65-vuotiaat ovat käyttäneet 940 hoitojaksoa. Hoitojaksojen pituus vaihtelee paljon yksiköittäin, lyhyimmät hoitojaksot ovat Laukaan tk-sairaalassa ( keskiarvo 5,3 vrk ) ja pisimmät Petäjäveden tk-sairaalssa (17,5 vrk). 20

Sairaalapaikkojen tarve ei ole tasaista ympäri vuoden, vaan huippuaikoina kaikki paikat ovat täynnä sekä perusterveydenhuollossa että erikoissairaanhoidossa, jolloin on ollut ongelmia tarjo- ta välittömästi jatkohoitopaikkaa erikoissairaanhoidosta tarjotulle potilaalle. Lisäksi kuntien vanhus-/sosiaalipuoli käyttää terveyskeskussairaaloita hoivapaikan odotuksessa niille potilaille, jotka eivät enää lainkaan pärjää kotonaan.

Sairaaloiden täyttöaste on vaihdellut keskenään ja myös vuodenajan mukaan. Osastonlääkärin työajan käyttö ja kokemus ovat selkeästi yhteydessä osaston kuormitukseen. Joutsassa ja Petä- jävedellä osastonlääkäri toimii myös palvelutalon lääkärinä, Keuruulla osastonlääkäri on pitänyt kehitysvammaneuvolaa ja Laukaan lääkäri piti muistipoliklinikkaa. Keuruulla palvelutaloraken- tamisen seurauksena oli aiemmin osastolla vanhuksia odottamassa valmistuvaa hoivapaikkaa. Tämä tilanne korjaantui toimintavuonna. Myös Luhangan vanhainkodin remontin takia oli Joutsan osastolla pitkäaikaispotilaita hoidossa, tässäkin tapahtui tilanteen korjaantuminen vuoden aikana. Laukaan tk-sairaala muutti remontin alta Kangasvuoren sairaalan tiloihin 11.9.2012 ja takaisin Laukaaseen 12.11.13.

Terveyskeskussairaala toimii parhaiten, jos osastolla on aina muutama tyhjä paikka, koska potilaita tulee ympäri vuorokauden. Tilastoitu täyttöaste ei kuvaa myöskään toimintaa suoraan, koska kotiutuspäivä ei näy kuntalaskutustilastoissa, eli jokaisesta hoitojaksosta jää kotiutumispäivä tilastoitumatta. Hoitopäivä on epäkuvaava termi, pitäisi olla tuotetun hoidon ja tehdyn työn mää- rää kuvaava yksikkö. Käytännössä usein on jo uusi potilas sovittu kotiin lähtevän paikalle. Mitä lyhyemmät ovat hoitojaksot, sitä enemmän täyttöaste vääristyy. Koko vuoden kuormitusprosentit olivat seuraavat: Laukaa 68.2 %, Konnevesi pitkäaikaisosasto 97,5 ja akuuttiosasto 86,6 %, Joutsa 78,6 %, Petäjävesi 85,2% ja Keuruu 78.1%. Kuukausien välillä on suurta vaihtelua.

Täyttöasteen lisäksi henkilökunnan tarpeeseen vaikuttaa myös potilaan toimintakyky ja sairaan- hoidollisten tehtävien laatu ja määrä. Yleensä ottaen potilaat ovat varsin paljon apua ja hoitoa tarvitsevia. Diagnoosikirjo on laaja ja myös elämän loppuvaiheen hoitoja on paljon, osastoilla on ollut kuolemia vuoden aikana yhteensä 206. Kuolevien potiladen hoidossa on myös huomioitava omaisten hoito, ja joskus tämä saattaa olla vaativampaa kuin potilaan hoito.

Osastonlääkärin virka on ollut vakinaisesti täytettynä Keuruulla ja Laukaassa.Petäjävedellä on 1.9.2012 alkaen osastoa hoitanut osa-aikaisena kokenut yleislääkäri, joka oli lääkäripulan vuoksi syksyn 2013 Keuruulla väestövastuulääkärinä ja Petäjäveden omalääkärit hoitivat osastoa tämän ajan. Konneveden sairaalaa on hoitanut avohoidon ylilääkäri. Joutsan osastonlääkärina on työs- kennelyt koko vuoden ostopalvelulääkäri.

Hoitohenkilökuntaa on saatu vakituisiin toimiin kohtalaisen hyvin, mutta sijaisuuksiin ei ole saatu tekijöitä riittävästi. Etenkin sairaanhoitajista on ollut pulaa, ja sairaanhoitajien poissaoloja on jouduttu sijaistamaan lähihoitajilla tai perushoitajilla. Henkilökuntamitoitus on ollut jo ennen seututerveyskeskuksen aloitusta varsin niukkaa Joutsassa, Konnevedellä ja Petäjävedellä. Tavoitteena on ollut saada näihin korjausta. Lisäksi on mietittävä linjausta siitä, onko mahdollista ja järkevää pitää kaikissa yksiköissä valmiutta akuuttisairaanhoitoon, tämä keskustelu on käytävä lähivuosien aikana myös kuntapäättäjien kanssa. Toisaalta tällä hetkellä ei ole ylimääräistä tilaa missään yksikössä tarjolla. Hoitohenkilökunta on ammattitaitoista ja sitoutunutta. Vakanssilisäykset on hyväksytettävä kuntapäättäjillä, ja nopeita muutoksia ei ole mahdollista henkilömäärään saada nykyisesta kuntien taloidellisesta ahdingosta johtuen.

HaiPro -potilasturvallisuusjärjestelmä otettiin seututerveyskeskuksessa käyttöön v 2011. Sen avulla kirjataan potilasturvallisuuteen liittyviä tilanteita. Näiden perusteella pystytään riskitilantei- ta havainnoimaan ja muuttamaan käytäntöjä turvallisemmaksi. Sähköisessä Effica-potilastietojärjestelmässä suoritettiin versiopäivitys alkuvuodesta 2013. Koulu- tus uuteen versioon tapahtui syksyn 2012 aikana ja myös e-reseptikoulutus toteutui ennen vuo- denvaihdetta. Tämä uusi Effica:n 4.1 versio on ollut edellytys siirtää potilastietoja Kanta- arkistoon ja se myös on mahdollistanut e-reseptien teon. Muutos oli työläs, mutta siitä selvittiin.

Turo-hanke on edennyt koko vuoden kaikissa yksiköissä. Henkilökunta on motivoitunut ja työta- poihin on saatu pysyviä muutoksia. Apuvälineiden hankinta ja niiden aktiivinen käyttö ovat hel- pottaneet potilaiden hoitoa huomattavasti.

Kolmannelle toimintavuodelle asetettujen tavoitteiden toteutuminen

1. Viiveetön hoitoon pääsy turvataan eikä erikoissairaanhoitoon synny sakkopäiviä. Potilaiden siirtyminen sairaaloihin on sujuvaa. Tulos: Sakkopäiviä oli vain muutama.

2. Asiakaspalautekyselyä ei ole tehty vuoden 2013 aikana. Kysely suoritetaan 1-2 / 2014. Osas- tojaksoja koskien on tullut joitakin valituksia tai palautteita johdolle. Yhteydenottojen määrä ei ole kasvanut.

3. Potilasturvallisuusohjeistus on laadittu ja otettu vuoden aikana käytöön. Tulos: Ohjeistus on laadittu ja käyttöön otettu.

4.Henkilöstö on työhönsä tyytyväinen, syksyn 2013 aikana suoritettu tyytyväisyyskysely on seu tuterveyskeskuksen sairaalahenkilökunnalta saanut hyvät arvosanat. Palkkaus koetaan työn mää- rään suhteutettuna huonoksi. Palkkauksessa on vuoden 2013 aikana suoritettu harmonisointi.

6.2 Laukaan sairaala Vuoden aikana oli 7232 hoitopäivä, 1342 hoitojaksoa, 814 eri henkilöä. Keskimääräinen hoitojak- son pituus 5.3 vrk. Keskimääräinen kuormitus oli 68,2 %. Hoitopäivistä 82% oli Laukaan kunta- laisilla. Laukaan väestö oli 18481 ja vähintään 65 -vuotiaita 20.3 %, eli 2938 henkeä (tiedot Exreportista, väestötiedot Kuntaliiton tilastoista)

Vuoden aikana Kangasvuoren sairaalassa väistössä olo sujui kohtalaisen hyvin vaikka tukipalvelut olivat Laukaassa tai shp:llä. Sisäilmaongelmia oli jonkin verran Kangasvuoressa, muutama työn- tekijä ei pystynyt olemaan siellä töissä. Osaston täyttöaste oli tällä aikaa tavanomaista matalam- pi. Tähän vaikutti avopäivystyksen sijainti eri paikassa kuin osasto sekä myös paikkatarpeen normaali vaihtelu.

Laukaan terveyaseman peruskorjaus eteni suunnitelmien mukaan ja osaston muutto takaisin tapahtui 12.11.2013. Laukaan kunnan heikentyneen taloustilanteen ja vähentyneen hoitopäivä- määrän vuoksi loppuvuodesta päädyttin ratkaisuun, että toista valmistuneista osastoista ei oteta käyttöön. Sairaalan paikkaluku vähennetään 22 potilaspaikkaan ja henkilökuntaa vähennetään noin 10 työntekijän verran. Päätös näin loppuvuodesta aiheutti hankaluuksia toiminnan käynnis- tämisessä.

Kuntouttava toiminta jatkuu vahvana koko henkilökunnan toimesta vaikka kuntoutusosasto ei Laukaaseen paluun jälkeen ole avautunutkaan. Kaksi fysioterapeuttia työskentelee osastolla osa- aikasena. Lääkinnällisen kuntoutuksen potilaita on aiemmin ollut osastolla kuntoutusjaksoilla mutta potilaspaikkavähennyksestä johtuen osaston lääkinnällinen kuntoutus loppuu ja jatkuu vain avokuntoutuksena.

Potilaiden nopea vaihtuvuus lisää henkilökunnan työkuormitusta. Uusien osastojen toiminnan suunnittelu ja mm. kalustamissuunnitelman teko on vienyt osastonhoitajalta paljon aikaa. Koko toiminta oli suunniteltu kahteen kerrokseen ja loppuvuodesta tehty päätös henkilökunnan vähen- tämisestä ja toiminnan jatkumisesta vain toisessa kerroksessa on vaatinut henkilökunnalta voi- mia. Vakanssimäärän vähentämiseksi on YT-lain mukaiset neuvottelut pidetty ja siirtyville vaki- naisille työntekijöille pyritään löytämään sopiva työpaikka pääasiassa Laukaan toimipisteestä. Siirtyminen toiseen vakanssiin perustuu vapaaehtoisuuteen. 6.3 Konneveden sairaala Vuoden aikana oli 17 715 hoitopäivää, 668 hoitojaksoa, 335 eri henkilöä . Keskimääräinen hoito- jakso akuuttiosastolla oli 10.4 vrk. Konnevetiset käyttivät 81 % hoitopäivistä Konneveden väestö oli 2 904 ja vähintään 65 -vuotiaita on 27.8% ja 807 henkeä

Konneveden osastohoito muodostuu 20-paikkaisesta sairaalaosastosta ja 32-paikkaisesta pitkäai- kaishoidon osastosta. Akuuttiosaston pitkäaikaisasukkaat ovat vähentyneet, kun Konneveden 22 kunta on ostanut yksityisestä hoitokodista 10 paikkaa muistisairaille potilalle. Tämä on näkynyt osaston kuormituksessa, ylipaikoilla hoito on vähentynyt.

Osasto 1: Nyt osasto 1 toimii kuin sairaala; pitkäaikaispotilaita on vain pari odottamassa pääsyä muualle ja päivittäinen potilasvaihto on lisääntynyt. Kitkalaskutusta ei ole ollut. Henkilöstöraken- ne on muuttunut hyvään suuntaan akuuttihoitoa ajatellen. Osastolla on ollut hoidettavana myös muista seututk:n kunnista potilaita. Sulkuajat ovat sujuneet hyvin. Osaston sairaanhoitajat ovat sulkuaikana hoitaneet myös avopuolen potilaita, mm. INR-kokeen perusteella on marevan- annostuksia ohjelmoitu. Sulkuaikaan on myös varauduttu työnjaollisesti.

Osasto 2: Äänekoskisille myytiin edelleen kahdeksaa paikkaa, jotka ovat olleet täynnä muutamia päiviä lukuun ottamatta. Intervallihoitoa annetaan kotihoidossa oleville asukkaille. Henkilökunta on osallistunut melko laajasti TURO-koulutukseen, jossa pääteemana on ergonomia ja toimintkykyä ylläpitävä hoitotapa. Yksi osastoapulainen opiskelee lähihoitajaksi. Yksi sairaanhoitaja suorittaa JET-koulutusta. Hän on osastonhoitajan työpari ja sijainen ainakin osastotyön alueella.

Vuoden 2013 alussa on toteutettu muutoksia henkilöstörakenteessa mutta ei lukumäärässä. Osastoapulaisten paikat on muutettu lähi- tai laitoshuoltajiksi. Tällä hetkellä osastoapulaiset te- kevät vuorotellen hoito ja siivoustyötä. He ovat pitäneet vaihtelusta mutta kummassakin vaadi- taan riittävää koulutusta ja tietotaitoa. Osastolle 2 saatiin kolmas sairaanhoitaja ja osastonhoitajan työpari voi osallistua aiempaa enemmän henkilöstöhallintoon.

6.4 Joutsan sairaala Vuoden aikana oli 8 648 hoitopäivää, 951 hoitojaksoa ja 484 eri henkilöä. Keskimääräinen hoito- aika oli 9.1 vrk ja kuormitusaste oli 78,6%. Hoitopäivistä 82 % oli joutsalaisten käyttämiä. Joutsan väestö oli 4898 + Luhanka 773 ja vähintään 65 -vuotiaita Joutsassa on 31.1 % , eli 1523 henkeä ja Luhangassa 49,5% eli 383 henkeä

Terveyskeskuksen sairaalan paikkaluku vähennettiin 1.1.2013 alkaen 30 potilaspaikkaan. Pitkäai- kaspaikkoja sosiaalipuoli on järjestänyt palvelutalon puolelle. Potilaiden siirtyminen keskussairaa- lasta osastolle on sujuvoitunut ja tarvittaessa on käytetty muita seututk:n sairaaloita. Toivakka- laisia on hoidettu enenevästi. Jatkohoitopaikkojen niukkuus kunnan sosiaalipuolella aiheuttaa kuitenkin sen, että odottajia pitkäaikashoivapaikkaan on osastolla. Kuntien ikärakenne on haastava. Osastonlääkäri on ostopalveluna hankittu.

6.5 Petäjäveden sairaala Vuoden aikana oli 6 812 hoitopäivää, 390 hoitojaksoa ja 390 eri henkilöä. Keskimääräinen hoito- aika oli 17.5 vuorokautta ja kuormitusprosentti on 85%. Sairaalan hoitopäivistä 89% oli petäjä- vetisten potilaiden käyttämiä. Petäjäveden väestö oli 4 095 ja vähintään 65 -vuotiaita on 20.3% ja 831 henkeä

Osaston toiminnassa tapahtui suuri muutos 1.9.2012 jolloin osastoa alkoi hoitaa yksi lääkäri osa- aikasena ja väestövastuulääkärit vapautettiin hoitamaan vain avopuolta. Kuitenkin kesästä 13 alkaen sairaalan osastonlääkäri oli Keuruulla paikkaamassa avohoidon lääkäripulaa ja Petäjäve- den omalääkärit hoitivat osaston lääkärin tehtäviä.Tilanne heijastuu osaston toimintalukuihin.

Pitkäaikaispotilaita on osastolla edelleen ja se näkyy keskimääräisessä hoitoajassa. Multialaisia pitkäaikaipotilaita on myös muutama hoidossa. Myös muita seututk:n potilaita on ollut ajoittain osastohoidossa Petäjävedellä.

Kunnan aloitteesta sairaasijamäärä vähennettiin 30:stä 20:een 4/2013 alkaen. Vastaava määrä hoivapaikkoja lisättiin palvelutalooon. Osaston henkilökuntaa siirtyi myös kunnan puolelle. Käy- tännössä osaston tiloista palvelutalon puoleisimmat huoneet siirtyivät kunnan toimintaan palvelu- asumispaikoiksi.

Sairaanhoitajien vakanssien vähäisyys on ollut ongelmana Petäjävedellä. Sairaanhoitajan sairas- tuessa osasto on ollut erityisen haavoittuvainen, koska iltavuorossa on yksi sairaanhoitaja. Petä- 23 jävedellä on kuusi sairaanhoitajaa, ja lisäksi yksi äkkilähtijävarahenkilö yhdessä pkl:n kanssa. Erinäisiin hoitotyön tarpeisiin on kuitenkin pyritty vastaamaan (iv-hoidot yms.).Yövuorossa ei ole sairaanhoitajaa. 6.6.Keuruun sairaala Vuoden aikana oli 9 971 hoitopäivää, 1511 hoitojaksoa ja 827eri henkilöä. Keskimäääräinen hoi- toaika oli 6.5 vrk ja käyttöaste 78.1%.Keuruun hoitopäivistä on 76 % Keuruun asukkaiden käyt- tämiä.

Väestö Keuruulla oli 10 488 + Multia 1 816, vähintään 65 -vuotiaita Keuruulla on 26.35, eli 3177 henkeä ja Multialla 30.3 % eli 550 henkilöä

Keuruun tk-sairaalassa on 35 hoitopaikkaa. Osastolla on hoidettu lyhytaikaista hoitoa vaativia potilaita potilasvaihdon ollessa edelleen vilkasta. Suuri vaihtuvuus osaston potilaissa on haaste henkilökunnalle. Keuruulla hoidetaan myös muiden seututk:n kuntien potilaita, eniten multialaisia ja petäjävetisiä ja lisäksi on sopimus varuskunnan kanssa. Varusmiehiä on ollut 2013 aikana hoidossa 5 ja hoitopäiviä on noin 10.

Palvelutalon valmistumista ja jatkohoivapaikkaa odotti osastolla useita vanhuksia. Talo valmistui alkuvuodesta 2013. Keuruun ja Multian ikärakenteesta johtuen on jatkuvasti vanhuksia osastolla odottamassa hoivapaikkaa.

Kehittämisen painopisteenä on ollut toimintakykyä edistävä hoitotyö, jossa kaikki päivittäisiin toimiin liittyvät tapahtumat nähdään mahdollisuutena kuntoutua. Tämä on vaatinut asennemuu- tosta hoitajilta, potilailta ja omaisilta. TURO-hankkeeseen on osallistuttu vahvalla panoksella.

Henkilökunnan saannissa on ollut ajoittain vaikeuksia, vakituiset toimet on saatu täytettyä. Työ- hyvinvointiin panostettiin mm. kehittämis,- tyhy-iltapäivillä , koulutuksella ja autonomisella työ- vuorosuunnittelulla.

7 SUUN TERVEYDENHUOLTO Ylihammaslääkäri Eija Peltonen ja osastonhoitaja Eila Kerkelä-Rautiainen

SUORITTEET

Suun terveydenhuolto 2013 Kunta As.luku TA € Tot € €/as Tot % TA kpl Tot € Kpl/as Tot %

K-S seutuTK 45 931 4 374 779 5 269 576 115 120,5 43 137 46 836 1,0 108,6 Joutsa 4 958 729 913 633 189 128 86,7 5 294 4 927 1,0 93,1 Luhanka 802 88 051 84 265 105 95,7 881 846 1,1 96,0 Laukaa 18 286 1 504 738 2 237 153 122 148,7 15 928 16 344 0,9 102,6 Petäjävesi 4 065 313 774 351 814 87 112,1 3 896 3 956 1,0 101,5 Toivakka 2 475 190 104 259 712 105 136,6 2 099 2 814 1,1 134,1 Keuruu 10 574 1 066 477 1 190 521 113 111,6 10 201 12 611 1,2 123,6

Konnevesi 2 924 325 540 358 512 123 110,1 3 135 3 613 1,2 115,3

Multia 1 847 156 183 154 410 84 98,9 1 704 1 725 0,9 101,2

Suun terveydenhuolto 2013 Ta € 2013 Tot € 2013 Tot % Ta kpl 2013 Tot kpl 2013 Tot % SUUN TERVEYDENHUOLLON TUOTTEET 4 432 761 5 304 899 119,67 43 865 47 078 107,32 HAMMASLÄÄKÄRIKÄYNTI 2 876 634 2 962 313 102,98 24 130 22 560 93,49 HYGIENISTIKÄYNTI 734 660 1 020 308 138,88 10 380 11 918 114,82

KIIREINEN HAMMASLÄÄKÄRIKÄYNTI 293 748 789 519 268,77 2 545 5 778 227,03

KIRURGIA, LÄÄKÄRI 187 372 206 261 110,08 1 200 1 321 110,08 OIKOMISHOITO, HOITAJA 65 729 72 528 110,35 1 750 1 931 110,34 OIKOMISHOITO, LÄÄKÄRI 274 619 253 970 92,48 3 860 3 570 92,49

Asukaslukuna on käytetty vertailtavuuden vuoksi samaa lukua kuin suunnitelmassa 2013, eli tilastokeskuksen v. 2011 lopun lukua. 7.1 Yleistä Vastuualueen johtajana toimi vuonna 2013 ylihammaslääkäri Eija Peltonen ja osastonhoitajana Eila Kerkelä-Rautiainen.

Toiminnan kuvaus: Seututerveyskeskuksen järjestämään suun ja hampaiston terveydenhuol- toon on oikeutettu koko terveyskeskuksen väestö. Terveydenhuoltolain velvoitteen mukaan suun terveydenhoito oli tavoitettavissa arkipäivisin virka-aikana, antoi kiireellisen hoidon välittömästi, teki hoidontarpeen arvioinnin yhteydenotosta seuraavien kolmen päivän sisällä ja järjesti hoidon kuuden kuukauden aikana. Keskitetty ajanvaraus toimi ma-pe klo 8-16.

Toiminnan tavoitteet ja niiden saavuttaminen: 1. Tavoite: Toteutetaan hoitoon pääsy hoitotakuun mukaisena sekä kiireellisen että kiireettömän hoidon osalta. Mittari: Hoitoon pääsy toteutuu hoitotakuun mukaisena sekä kiireellisen että kiireettömän hoidon osalta. Toteutuminen: Hoitoon pääsy toteutui hoitotakuun mukaisesti se- kä kiireelliseen ja kiireettömään hoitoon. Hoitotakuun toteutumisesta ilmoitettiin Internetissä Seututerveyskeskuksen omilla www-sivuilla ja tiedot päivitettiin 3 kertaa vuodessa: huhti, elo- ja joulukuussa.

2. Tavoite: Painotetaan potilaan sitoutumista omahoitoon ja suun terveyden ylläpitoon. Toteu- tuminen: Ehkäisevän suunterveyden vaikuttavuuden tutkimusprojekti prof. Kirsti Kasilan kanssa on jatkunut prosessien työstämisenä.

3. Tavoite: Hammaslääkärien, suuhygienistien ja hammashoitajien työnjakomallin toteuttami- nen. Mittari: Hammaslääkärien, suuhygienistien ja hammashoitajien työnjakomalli toteutuu. Toteutus: Tehtävien siirtoa saatiin lisättyä edelleen vuodesta 2012 ja suurinta muutos oli 0-6– vuotiaiden potilaiden kohdalla, joiden käynneistä hammashoitajat hoitivat 54% (vuonna 2011 35% ja vuonna 2012 44%). 25

Sekä perushoidossa että erikoishammashoidossa suuhygienisteillä ja hammashoitajilla oli it- senäistä vastaanottotoimintaa tehtävien siirron työnjakoon ja hoitajien paikalliseen sopimuk- seen perustuen. Kuntien välillä oli vuonna 2013 edelleen vielä suuriakin eroja, mutta erot olivat kaventuneet vuodesta 2012.

Hoitokäynneissä painopiste hammaslääkäreillä oli vanhemmissa ikäluokissa ja alle kouluikäiset kävivät pääasiassa hammashoitajilla. Vuosien 2012 ja 2013 välillä oli muutosta käyntien pro- sentuaalisissa osuuksissa eri ikäryhmissä: hammashoitajien käyntien prosentuaalinen osuus nousi 0-6 vuotiaiden ikäryhmässä 44 prosentista 54 prosenttiin, 7-17 vuotiaiden ikäryhmässä 11 prosentista 17 prosenttiin ja yli 18-vuotiailla 0 prosentista 1 prosenttiin.

Kunnittain suurimmat erot hammaslääkärikäynneissä olivat Luhangan (96 %) ja Konneveden (63 %) välillä, mikä johtui siitä, että Luhangassa ei käynyt suuhygienisti lainkaan ja toisaalta Konnevedellä oli työnjakoa kehitetty voimakkaasti. Suuhygienistikäyntien käynneissä suurimmat erot olivat Toivakan (24 %) ja Luhangan (0 %) välillä. Hammashoitajakäynneissä taas suurimmat erot olivat Multian (1 %) sekä Konneveden, Laukaan ja Petäjäveden (14 %) välillä.

Suun terveydenhuollon käyntien prosentuaaliset osuudet ammattiryhmittäin ja ikäluokittain koko Seututerveyskeskuksessa vuosina 2011, 2012 ja 2013 Ammattiryhmä

Ikäryhmä Hammaslääkärit Suuhygienistit Hammashoitajat v. 2011 v. 2012 v. 2013 v. 2011 v. 2012 v. 2013 v. 2011 v. 2012 v. 2013 0-6 24 % 23 % 24 % 40 % 33 % 22 % 35 % 44 % 54 % 7-17 66 % 59 % 60 % 24 % 30 % 23 % 10 % 11 % 17 % 18v < 81 % 80 % 79 % 18 % 20 % 20 % 0 % 0 % 1 %

Suun terveydenhuollon käyntien prosentuaaliset osuudet ammattiryhmittäin ja

jäsenkunnittain vuosina 2011, 2012 ja 2013

Ammattiryhmä

Kunta Hammaslääkärit Suuhygienistit Hammashoitajat

2011 2012 2013 2011 2012 2013 2011 2012 2013

71 % 69 % 69 % 22 % 20 % 17 % 7 % 11 % 14 % Laukaa Konnevesi 70 % 70 % 63 % 27 % 20 % 23 % 3 % 10 % 14 % Toivakka 70 % 67 % 66 % 24 % 25 % 24 % 6 % 8 % 10 % Joutsa 76 % 72 % 73 % 15 % 23 % 22 % 9 % 5 % 5 % Luhanka 84 % 96 % 96 % 8 % 0 % 0 % 8 % 4 % 4 % Petäjävesi 68 % 63 % 67 % 18 % 20 % 20 % 14 % 17 % 14 % Keuruu 75 % 70 % 73 % 25 % 28 % 23 % 0 % 2 % 4 %

Multia 76 % 72 % 76 % 24 % 27 % 23 % 0 % 0 % 1 %

77 % 64 % 64 % 19 % 34 % 33 % 4 % 2 % 3 % oikominen

4. Tavoite: Ajankäytön tehostamiseksi sisällytetään yhteen hoitokäyntiin useampia toimenpiteitä potilaan voinnin mukaan. Toteutus: Hoitoaikoja pidennettiin osalla vastaanottajista, jotta ase- tettuun tavoitteeseen päästäisiin. Tämä toteutui erityisesti uusilla hammaslääkäreillä ja päi- vystysajoissa sekä Petäjäveden hammashoitajien käynneissä.

5. Tavoite: Yhteistyön parantaminen suun terveydenhuollon, perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon toimijoiden sekä kuntien ja kolmannen sektorin toimijoiden välillä alueelliset mahdollisuudet hyödyntäen. Toteutus: Terveyden edistämisen ja hallinnon työssä on tehty yhteistyötä sekä muiden hallintokuntien että peruskuntien kanssa.

6. Tavoite: Asiakkaiden tyytyväisyys saamaansa palveluun. Mittari: Asiakaspalautteissa kouluarvosanoin keskiarvo on vähintään 8,7. Toteutus: Asiakaskyselyä ei toteutettu vuonna 2013.

7. Tavoite: Henkilökunnan hyvinvoinnin turvaaminen. Toteutus: Osanan Suun tereydenhuollon Järjestettiin hoitoloihin työfysioterapeutin käynti ja videokuvaus. Kannustettiin henkilöstöä käyttämään sporttipassia, tauottamaan työntekoaan ja tekemään elpymisliikuntaa. Kevään 2014 aikana toteutetaan seuranta.

8. Tavoite: Keskimäärin väestölle turvataan 1 käynti/as./v. yhteensä hammaslääkärin, suuhy- gienistin ja hammashoitajan vastaanotolla. Mittari: kuntien välinen ero palvelujen saannissa on enintään 30 %. Toteutus: Käyntejä oli vuoden 2013 aikana 45.946 kappaletta, joka oli 2.795 käyntiä enemmän kuin vuonna 2012 ja joka on 1,0 käyntiä/asukas/vuosi. Suurin ero oli Konneveden ja Keuruun (1,2 käyntiä/asukas/vuosi) sekä Laukaan ja Multian välillä (0,9 käyn- tiä/asukas/vuosi). Ero pieneni verrattuna vuoteen 2012 ja on nyt 27 %, joten tavoitetaso on saavutettu.

Jäsenkuntien käynnit/asukas/vuosi suun terveydenhuollossa vuosina 2013 ja 2014

kunta v. 2013 v.2014 Laukaa 0,8 0,9 Konnevesi 1,3 1,2

Toivakka 1,1 1,1

Joutsa 1,0 1,0 Luhanka 0,9 1,1 Petäjävesi 1,1 1,0 Keuruu 1,1 1,2 Multia 1,0 0,9

7.2 Kiireellinen ensiapu Kiireellistä ensiapua järjestettiin arkipäivinä seututerveyskeskuksen hammashoitoloissa. Arkipyhi- nä ja viikonloppuisin päivystys järjestettiin keskitetysti yhteistyössä Jyväskylän yhteistoiminta- alueen terveyskeskuksen kanssa. Poikkeuksena oli Konneveden kunta, joka muodosti yhdessä Ääneseudun, Saarijärven ja Wiitaunionin kanssa pohjoisen Keski-Suomen päivystysrenkaan. 7.3 Perushoito Suun ja hampaiden perushoitoa, joka sisältää ensiapupalvelut, terveysneuvonnan ja sairaanhoidon, annettiin kymmenessä hammashoitolassa. Hammaslääkärien vastaanotot palvelivat koko terveyskeskuksen väestöä normaaleina toiminta-aikoina. Kesällä loma-aikana 2013 suljettiin ajanvaraukseen perustuva toiminta 1.7. – 4.8.2013 väliseksi ajaksi, jolloin käytettävissä oli päi- vystysluontoinen palvelu Laukaassa, Joutsassa, Keuruulla. 7.4 Erikoishammashoito Erikoishammashoito sisältää hampaiston oikomishoitoa, kirurgisia toimenpiteitä, protetiikkaa, purennan kuntoutusta, iensairauksien hoitoa ja toimenpiteitä ilokaasusedaatiossa. Osa siitä toteutettiin Joutsan, Keuruun, Konneveden, Laukaan ja Multian hammashoitoloissa ja osa erikoishoito- jen toiminnasta tuotettiin ostopalveluina Jyväskylässä:

- Koko terveyskeskuksen alueen kirurgia ja Petäjäveden sekä Toivakan kuntalaisille myös oikomishoito järjestettiin Seututerveyskeskuksen omana toimintana ja ostopalveluna (os- totoimintana hankittavien) konsultoivien hammaslääkäreiden kanssa yhteistyössä Jyväs- kylässä Tellervonkatu 17:ssa.

- Protetiikkaa, purennan kuntoutusta ja iensairauksien hoitoa tuotettiin ostopalveluna Jy- väskylässä Kansakoulukatu 1:ssä. 7.5 Suunterveydenhuollon toimisto Suun terveydenhuollon toimisto teki toiminnan johtamisen sekä keskitetyt päätökset ja vastasi siitä, että resurssit työmäärän suhteen on jaettu terveyskeskuksen alueella mahdollisimman ta- sapuolisesti huomioon ottaen kuntien antamat/määrittämät resurssit. Keskitetyn ajanvarauksen henkilöstö sekä ehkäisevän suun terveydenhuollon henkilöt oli myös sijoitettu toimiston henkilös- töön, koska he tuottivat palveluja koko seututerveyskeskuksen alueelle.

Keskitetty ajanvaraus: Keskitetty ajanvaraus oli osa suun terveydenhuollon toimiston toimintaa ja siinä oli kolme eri numeroa: Keuruun (sekä Multia ja Petäjävesi), Laukaan (sekä Konnevesi) ja Joutsan (sekä Luhanka ja Toivakka) alueille. Puhelinliikenne järjestettiin siten, että ajanvaraukseen voitiin vastata useasta eri hoitolasta, jotta ruuhka-aikoihin puheluihin vastaajia saatiin riittä- västi. Periaatteena oli, että aikoja voidaan antaa koko seututerveyskeskuksen alueella mistä hoitolasta tahansa. Otettiin käyttöön kiireettömän hoidon varaamiseen tarkoitettu palvelu, jossa soittopyyntö voidaan jättää netin kautta.

Suun terveydenhuollon toimintaa tukevat toiminnat: Röntgenin kuvantamispalvelut hankittiin sairaanhoitopiirin radiologian yksiköltä lukuun ottamatta hammasfilmikuvantamista, joka ta- pahtuu hoitoloissa sekä Konneveden panoraama- ja kefalometriakuvauksia, jotka tapahtuvat Konneveden hammashoitolassa.

7.6 Suun terveyden edistäminen Suun terveyden edistämistyötä on tehty kaikissa alueen hammashoitoloissa perustehtävän mukaisesti ” Yksilön ja väestön suun terveyden edistämiseksi”. Sute-työryhmä suunnittelee, ohjaa ja ideoi terveydenedistämistoimintaa.

Hoitopolku on ohjannut työnjakoa. Hammashoitajien ehkäisevän hoidon potilasmäärät ovat kas- vaneet ja harjauskoulutoiminta lisääntynyt. Edelleenkin hoitajaresurssien puute on hidastanut kehitystä.

Odottavaperhe ja vauvaperheet. Yhteistyö on toiminut neuvolaterveydenhoitajien kanssa hyvin. Suuhygienistit ovat osallistuneet yhteisiin kokouksiin. ”Odottavan perheen suunhoitokorttia” jae- taan odottaville vanhemmille. ”Neuvolaikäisten lasten suun terveys” kirjanen valmistui. Se on tarkoitettu jaettavaksi n. ½-vuotiaasta alkaen. Odottavan perheen iltaneuvolatoiminta on jatkunut Laukaassa. Suuhygienistit ovat hoitaneet odottavien vanhempien suun terveyden neuvonta- käyntejä.

Lapset 2–6v. Itsenäistä työtä tekevät hammashoitajat ovat hoitaneet 2-6-vuotiaiden terveysneuvonnan. Käynnin pääpaino on ollut vastuuttaa vanhempia: harjausopetuksessa, käden moto- riikan ohjauksessa, harjauksen säännöllisyydessä ja ravintoneuvonnassa. Hamsu-omahoidonkortti on toiminut itsehoidon tukena.

Koululaiset 7–15v. Suun omahoidon ohjauskäynnit ovat toteutuneet hammashoitajien ja suuhygienistien asiakaskäynteinä. Ohjauksen suuntaa on pyritty siirtämään itsenäistä työtä tekeville hammashoitajille. Kouluikäisillä käynnin sisältö painottuu harjausopetukseen ja ravintoneuvon- taan: välipalojen, happamien juomien ja tupakoinnin puheeksi ottamiseen. Vanhempien mu- kanaoloa on toivottu jokaiselle käynnille.

Päiväkodit ja koulut. Terveydenedistämistä on toteutettu luokkaopetuksena Seututerveyskes- kuksen alueella kouluissa ja päiväkodeissa. Kaikissa esikouluissa on toteutunut Hamsu- harjauskouluohjelma. Muuten päiväkodeissa on vierailtu resurssien mukaan. Petäjäveden kouluissa on toiminut säännöllinen hampaiden harjaus opettajien ja hammashoitajien toimesta. Pyydet- täessä on vierailtu koulujen vanhempainilloissa. Hamsu-materiaali ja DVD, sekä Suunhoidon opas alakouluille ovat toimineet edelleen keskeisenä materiaalina terveydenedistämisessä. Lisäksi on kehitetty omaa materiaalia.

Aikuiset ja ikäihmiset. Suuhygienistejä on ollut mukana Elämäntapa-ryhmissä. Asumispalvelu- yksiköissä on pidetty suun terveysneuvontaa ja harjausopetusta asukkaille ja henkilökunnalle. Ikäihmisten suun terveydenhuollon suunnittelun työryhmän (IKI-työryhmän) toiminta on jatkunut henkilökunnalle suunnatulla kyselyllä. Kyselyllä kartoitettiin henkilökunnan tieto-taitoa suunhoidosta, hoitajien asennetta suunhoitoa kohtaan ja täydennyskoulutuksen tarvetta.

Projektit ja yleisötapahtumat. Ikäihmisille suunnattu kumppanuushanke JAMK:n opiskelijoiden kanssa toteutettiin Luhangassa ja Petäjävedellä. Mukana toteuttamassa olivat myös kunnat, seurakunnat, järjestöjä ja Seututk:n ammattihenkilöitä. Osallistuttiin helmikuussa Vihtavuoren nuorisotalolla Päihdeputki-projektiin. Osallistutiin valtakunnallisiin Vauvamessuihin Jyväskylän Paviljongissa, jossa Seututk:sta oli hammashoitaja luennoimassa suunhoidosta. Valtakunnallinen Sydänviikko oli apteekeissa ja suun terveydenhoito oli mukana kaikissa kunnissa. Laukaassa oli Sararanta tapahtuma, jossa Hamsu ja hammaskeiju olivat mukana. Konneveden nuorisotalo Nuo- kun tapahtumassa oltiin mukana suunhoidon toimintapisteessä.

Ehkäisevän suunterveyden vaikuttavuuden tutkimusprojekti prof. Kirsti Kasilan kanssa on jatkunut prosessien työstämisenä. LIITE 1 29

Liite 1 Seututerveyskeskuksen oman toiminnan palvelut kunnille KÄYNNIT JA HOITOPÄIVÄT VV. 2012 JA 2013 Seututerveyskeskuksen oman toiminnan palvelut kunnille (ei sis. ostopalveluja)

LÄHDE: AVOHOIDON JA SUUNTH:N TIEDOISSA EXREPORT, LAITOSHOIDON TIEDOISSA OSAWEB MYYNTIRAPORTTI

AVOHOITO, KÄYNNIT JA KOTIKÄYNNIT, SIS. MYÖS SUUNTH:N Kotikunta 2012/12 2013/12 Vrt % as.luku 2013 käynt./as. Joutsa 24 425 24 194 -0,9% 4 958 4,88 Keuruu 61 837 61 991 0,2% 10 574 5,86 Konnevesi 16 078 16 222 0,9% 2 924 5,55 Laukaa 78 290 81 116 3,6% 18 286 4,44 Luhanka 3 803 3 650 -4,0% 802 4,55 Multia 9 204 8 846 -3,9% 1 847 4,79 Petäjävesi 19 759 19 240 -2,6% 4 065 4,73 Toivakka 11 705 11 075 -5,4% 2 475 4,47 Yhteensä 225 101 226 334 0,5% 45 931 4,93 Keuruulla, Multialla ja Pvedellä sis. Myös Keuruun EPY:n käynit

AVOTH, KAIKKI AMMATTIRYHMÄT Kotikunta 2012/12 2013/12 Vrt % as.luku 2013 käynt./as. Joutsa 19 631 19 320 -1,6% 4 958 3,90 Keuruu 50 368 49 537 -1,6% 10 574 4,68 Konnevesi 12 416 12 682 2,1% 2 924 4,34 Laukaa 64 362 64 984 1,0% 18 286 3,55 Luhanka 3 021 2 818 -6,7% 802 3,51 Multia 7 304 7 209 -1,3% 1 847 3,90 Petäjävesi 15 509 15 400 -0,7% 4 065 3,79 Toivakka 9 212 8 312 -9,8% 2 475 3,36 Yhteensä 181 823 180 262 -0,9% 45 931 3,92 Keuruulla, Multialla ja Pvedellä sis. Myös Keuruun EPY:n käynit

AVOTH LÄÄKÄRIKÄYNNIT Kotikunta 2012/12 2013/12 Vrt % as.luku 2013 käynt./as. Joutsa 10 118 9 641 -4,7% 4 958 1,94 Keuruu 22 383 21 236 -5,1% 10 574 2,01 Konnevesi 5 837 5 429 -7,0% 2 924 1,86 Laukaa 32 356 31 519 -2,6% 18 286 1,72 Luhanka 1 692 1 554 -8,2% 802 1,94 Multia 3 166 2 859 -9,7% 1 847 1,55 Petäjävesi 6 930 6 469 -6,7% 4 065 1,59 Toivakka 4 833 4 443 -8,1% 2 475 1,80 Yhteensä 87 315 83 150 -4,8% 45 931 1,81 LIITE 1 30

KÄYNNIT JA HOITOPÄIVÄT VV. 2012 JA 2013 Seututerveyskeskuksen oman toiminnan palvelut kunnille (ei sis. ostopalveluja)

VASTAANOTTO LÄÄKÄRIKÄYNNIT Kotikunta 2012/12 2013/12 Vrt % as.luku 2013 käynt./as. Joutsa 9 396 8 986 -4,4% 4 958 1,81 Keuruu 20 885 19 763 -5,4% 10 574 1,87 Konnevesi 5 629 5 246 -6,8% 2 924 1,79 Laukaa 29 674 28 185 -5,0% 18 286 1,54 Luhanka 1 598 1 468 -8,1% 802 1,83 Multia 2 950 2 679 -9,2% 1 847 1,45 Petäjävesi 6 392 5 928 -7,3% 4 065 1,46 Toivakka 4 550 4 097 -10,0% 2 475 1,66 Yhteensä 81 074 76 352 -5,8% 45 931 1,66

TERVEYSNEUVONTA LÄÄKÄRIKÄYNNIT Kotikunta 2012/12 2013/12 Vrt % as.luku 2013 käynt./as. Joutsa 522 512 -1,9% 4 958 0,10 Keuruu 1 173 1 036 -11,7% 10 574 0,10 Konnevesi 121 76 -37,2% 2 924 0,03 Laukaa 1 952 2 283 17,0% 18 286 0,12 Luhanka 82 67 -18,3% 802 0,08 Multia 140 128 -8,6% 1 847 0,07 Petäjävesi 402 422 5,0% 4 065 0,10 Toivakka 208 271 30,3% 2 475 0,11 Yhteensä 4 600 4 795 4,2% 45 931 0,10

KOULU- JA OPISKELUTH LÄÄKÄRIKÄYNNIT Kotikunta 2012/12 2013/12 Vrt % as.luku 2013 käynt./as. Joutsa 200 143 -28,5% 4 958 0,03 Keuruu 325 437 34,5% 10 574 0,04 Konnevesi 87 107 23,0% 2 924 0,04 Laukaa 730 1 050 43,8% 18 286 0,06 Luhanka 12 19 58,3% 802 0,02 Multia 76 52 -31,6% 1 847 0,03 Petäjävesi 135 119 -11,9% 4 065 0,03 Toivakka 75 74 -1,3% 2 475 0,03 Yhteensä 1 640 2 001 22,0% 45 931 0,04

LIITE 1 31

KÄYNNIT JA HOITOPÄIVÄT VV. 2012 JA 2013 Seututerveyskeskuksen oman toiminnan palvelut kunnille (ei sis. ostopalveluja)

AVOTH HOITOHENKILÖSTÖ KÄYNNIT Kotikunta 2012/12 2013/12 Vrt % as.luku 2013 käynt./as. Joutsa 6 496 6 796 4,6% 4 958 1,37 Keuruu 22 065 22 681 2,8% 10 574 2,14 Konnevesi 5 324 5 940 11,6% 2 924 2,03 Laukaa 25 797 27 048 4,8% 18 286 1,48 Luhanka 1 012 929 -8,2% 802 1,16 Multia 3 326 3 323 -0,1% 1 847 1,80 Petäjävesi 6 736 7 314 8,6% 4 065 1,80 Toivakka 3 782 3 278 -13,3% 2 475 1,32 Yhteensä 74 538 77 309 3,7% 45 931 1,68

VASTAANOTTO HOITOHK KÄYNNIT Kotikunta 2012/12 2013/12 Vrt % as.luku 2013 käynt./as. Joutsa 2 079 2 550 22,7% 4 958 0,51 Keuruu 9 276 10 061 8,5% 10 574 0,95 Konnevesi 3 288 2 744 -16,5% 2 924 0,94 Laukaa 8 628 9 613 11,4% 18 286 0,53 Luhanka 234 244 4,3% 802 0,30 Multia 1 706 1 773 3,9% 1 847 0,96 Petäjävesi 3 556 4 089 15,0% 4 065 1,01 Toivakka 2 122 1 713 -19,3% 2 475 0,69 Yhteensä 30 889 32 787 6,1% 45 931 0,71

TERVEYSNEUVONTA HOITOHK KÄYNNIT Kotikunta 2012/12 2013/12 Vrt % as.luku 2013 käynt./as. Joutsa 3 728 3 491 -6,4% 4 958 0,70 Keuruu 9 500 9 492 -0,1% 10 574 0,90 Konnevesi 1 250 1 904 52,3% 2 924 0,65 Laukaa 11 655 11 649 -0,1% 18 286 0,64 Luhanka 699 611 -12,6% 802 0,76 Multia 1 295 1 218 -5,9% 1 847 0,66 Petäjävesi 1 946 2 109 8,4% 4 065 0,52 Toivakka 1 261 1 180 -6,4% 2 475 0,48 Yhteensä 31 334 31 654 1,0% 45 931 0,69

LIITE 1 32

KÄYNNIT JA HOITOPÄIVÄT VV. 2012 JA 2013 Seututerveyskeskuksen oman toiminnan palvelut kunnille (ei sis. ostopalveluja)

KOULU- JA OPISKELUTH HOITOHENKILÖSTÖ KÄYNNIT Kotikunta 2012/12 2013/12 Vrt % as.luku 2013 käynt./as. Joutsa 689 755 9,6% 4 958 0,15 Keuruu 2 734 2 531 -7,4% 10 574 0,24 Konnevesi 786 1 292 64,4% 2 924 0,44 Laukaa 5 512 5 785 5,0% 18 286 0,32 Luhanka 79 74 -6,3% 802 0,09 Multia 251 258 2,8% 1 847 0,14 Petäjävesi 1 230 1 113 -9,5% 4 065 0,27 Toivakka 399 385 -3,5% 2 475 0,16 Yhteensä 11 680 12 193 4,4% 45 931 0,27

KUNTOUTUS FYSIOTERAPEUTIT KÄYNNIT Kotikunta 2012/12 2013/12 Vrt % as.luku 2013 käynt./as. Joutsa 2 196 2 211 0,7% 4 958 0,45 Keuruu 2 741 2 748 0,3% 10 574 0,26 Konnevesi 952 1 033 8,5% 2 924 0,35 Laukaa 2 887 4 054 40,4% 18 286 0,22 Luhanka 283 314 11,0% 802 0,39 Multia 288 411 42,7% 1 847 0,22 Petäjävesi 996 918 -7,8% 4 065 0,23 Toivakka 427 420 -1,6% 2 475 0,17 Yhteensä 10 770 12 109 12,4% 45 931 0,26

PSYKOLOGIT KÄYNNIT Kotikunta 2012/12 2013/12 Vrt % as.luku 2013 käynt./as. Joutsa 429 310 -27,7% 4 958 0,06 Keuruu 1 462 1 354 -7,4% 10 574 0,13 Konnevesi 115 96 -16,5% 2 924 0,03 Laukaa 972 1 049 7,9% 18 286 0,06 Luhanka 21 8 -61,9% 802 0,01 Multia 193 187 -3,1% 1 847 0,10 Petäjävesi 409 430 5,1% 4 065 0,11 Toivakka 61 33 -45,9% 2 475 0,01 Yhteensä 3 662 3 467 -5,3% 45 931 0,08

LIITE 1 33

KÄYNNIT JA HOITOPÄIVÄT VV. 2012 JA 2013 Seututerveyskeskuksen oman toiminnan palvelut kunnille (ei sis. ostopalveluja)

PUHETERAPEUTIT KÄYNNIT Kotikunta 2012/12 2013/12 Vrt % as.luku 2013 käynt./as. Joutsa 36 45 25,0% 4 958 0,01 Keuruu 535 431 -19,4% 10 574 0,04 Konnevesi 165 168 1,8% 2 924 0,06 Laukaa 927 873 -5,8% 18 286 0,05 Luhanka 2 802 0,00 Multia 114 144 26,3% 1 847 0,08 Petäjävesi 145 124 -14,5% 4 065 0,03 Toivakka 93 104 11,8% 2 475 0,04 Yhteensä 2 017 1 889 -6,3% 45 931 0,04

SUUNTH KAIKKI KÄYNNIT Kotikunta 2012/12 2013/12 Vrt % as.luku 2013 käynt./as. Joutsa 4 770 4 836 1,4% 4 958 0,98 Keuruu 11 449 12 422 8,5% 10 574 1,17 Konnevesi 3 656 3 537 -3,3% 2 924 1,21 Laukaa 13 883 16 098 16,0% 18 286 0,88 Luhanka 777 824 6,0% 802 1,03 Multia 1 894 1 634 -13,7% 1 847 0,88 Petäjävesi 4 236 3 832 -9,5% 4 065 0,94 Toivakka 2 486 2 763 11,1% 2 475 1,12 Yhteensä 43 151 45 946 6,5% 45 931 1,00

SUUNTH HAMMASLÄÄKÄRIKÄYNNIT Kotikunta 2012/12 2013/12 Vrt % as.luku 2013 käynt./as. Joutsa 3 497 3 562 1,9% 4 958 0,72 Keuruu 8 449 9 420 11,5% 10 574 0,89 Konnevesi 2 593 2 236 -13,8% 2 924 0,76 Laukaa 9 167 10 684 16,5% 18 286 0,58 Luhanka 667 730 9,4% 802 0,91 Multia 1 444 1 268 -12,2% 1 847 0,69 Petäjävesi 2 683 2 574 -4,1% 4 065 0,63 Toivakka 1 647 1 884 14,4% 2 475 0,76 Yhteensä 30 147 32 358 7,3% 45 931 0,70

LIITE 1 34

KÄYNNIT JA HOITOPÄIVÄT VV. 2012 JA 2013 Seututerveyskeskuksen oman toiminnan palvelut kunnille (ei sis. ostopalveluja)

SUUNTH HOITOHK JA AVUSTAVA HK KÄYNNIT Kotikunta 2012/12 2013/12 Vrt % as.luku 2013 käynt./as. Joutsa 1 273 1 274 0,1% 4 958 0,26 Keuruu 3 000 3 002 0,1% 10 574 0,28 Konnevesi 1 063 1 301 22,4% 2 924 0,44 Laukaa 4 716 5 414 14,8% 18 286 0,30 Luhanka 110 94 -14,5% 802 0,12 Multia 450 366 -18,7% 1 847 0,20 Petäjävesi 1 553 1 258 -19,0% 4 065 0,31 Toivakka 839 879 4,8% 2 475 0,36 Yhteensä 13 004 13 588 4,5% 45 931 0,30

Laitoshoito: LÄHDE MYYNTIRAPORTTI

TK-SAIRAALOIDEN HOITOPÄIVÄT, MYÖS OSTOPALVELUT Kotikunta 2012/12 2013/12 Vrt % as.luku 2013 hp./as. Joutsa 8 470 7 566 -10,7% 4 958 1,53 Keuruu 9 199 7 638 -17,0% 10 574 0,72 Konnevesi 16 239 14 674 -9,6% 2 924 5,02 Laukaa 8 824 6 314 -28,4% 18 286 0,35 Luhanka 1 848 1 078 -41,7% 802 1,34 Multia 2 554 2 860 12,0% 1 847 1,55 Petäjävesi 8 219 6 382 -22,4% 4 065 1,57 Toivakka 917 1 228 33,9% 2 475 0,50 Yhteensä 56 270 47 740 -15,2% 45 931 1,04 LIITE 2 35

Liite 2 tuloslaskelma 2013

KESKI-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ

TULOSLASKELMA 2013 Liikelaitos Seututerveyskeskus

TA 2013 Toteutunut Poikkeama Jk 30.11.2012 1.1.-31.12.2013 % eur

LIIKEVAIHTO 38 375 375 39 715 504,70 103,5 % -1 340 129,70 Perusterveydenhuollon hoitopalvelut 33 230 988 34 515 722,56 103,9 % -1 284 734,56 Perusterveydenhuollon hoitopalvelut sopijakunnille 32 157 722 33 528 492,51 104,3 % -1 370 770,51 Perusterveydenhuollon hoitopalvelut muille asiakkaille 1 073 266 987 230,05 92,0 % 86 035,95 Hoito muissa sairaaloissa, perusterveydenhuolto 482 000 555 128,96 115,2 % -73 128,96 Sosiaalitoimen hoitopalvelut 114 987 121 789,30 105,9 % -6 802,30 Muiden palvelujen myynti 904 965 1 197 035,05 132,3 % -292 070,05 Potilasmaksut 3 642 435 3 325 828,83 91,3 % 316 606,17 Liiketoiminnan muut tuotot 123 532 1 002,19 0,8 % 122 529,81 Tuet ja avustukset 311 824,00 -311 824,00 Materiaalit ja palvelut 11 460 176 13 510 174,16 117,9 % -2 049 998,16 Aineet, tarvikkeet ja tavarat 2 775 368 2 644 087,49 95,3 % 131 280,51 Asiakaspalvelujen ostot 482 000 538 662,63 111,8 % -56 662,63 Palvelujen ostot 8 202 808 10 327 424,04 125,9 % -2 124 616,04 Henkilöstökulut 24 686 447 23 454 918,40 95,0 % 1 231 528,60 Palkat ja palkkiot 20 112 370 19 193 086,22 95,4 % 919 283,78 Henkilösivukulut 4 574 077 4 261 832,18 93,2 % 312 244,82 Eläkekulut 3 392 219 3 189 174,85 94,0 % 203 044,15 Muut henkilösivukulut 1 181 858 1 072 657,33 90,8 % 109 200,67 Poistot ja arvonalentumiset 270 621 233 987,09 86,5 % 36 633,91 Avustukset 192 067,90 -192 067,90 Vuokrakulut 2 025 663 2 340 240,76 115,5 % -314 577,76 Liiketoiminnan muut kulut 15 000 46 194,13 308,0 % -31 194,13

Liikeylijäämä 41 000 250 748,45 611,6 % 209 748,45 Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot 1 439,63 Muut rahoitustuotot 1 692,56 1 692,56 Kuntayhtymälle maksetut korkokulut 16 000 10 867,19 -5 132,81 Muut rahoituskulut 5 000 1 966,00 -3 034,00 Korvaus peruspääomasta 20 000 20 000,04 100,0 % 0,04 Ylijäämä ennen satunnaisia eriä 0 221 047,41 221 047,41 Satunnaiset tuotot ja -kulut Satunnaiset tuotot Satunnaiset kulut Ylijäämä ennen varauksia 0 221 047,41 221 047,41 Poistoeron lisäys(-) tai vähennys(+) Vapaaehtoisten varausten lisäys(-) tai vähennys (+) Tuloverot Tilikauden ylijäämä 0 221 047,41 221 047,41

Sijoitetun pääoman tuotto, % 14,9 % Kuntayhtymän sijoittaman pääoman tuotto, % 9,9 % Voitto, % 0,6 %

LIITE 3 36

Liite 3 ylijäämäoikaisut 2011-2013