GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Tutkimusraportti 177 2009

Maarakentamisen ja kalliolouhinnan yhteydessä muodostuvien ylijäämäkiviainesten hyötykäytön nykytila Suomessa Summary: The current utilization of leftover aggregates formed by earthworks and bedrock quarrying in Finland

Jussi Pokki, Maija Rekola, Paavo Härmä, Pirjo Kuula-Väisänen, Mika Räisänen, Markku Tiainen Julkaisun nimi

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS geological survey of finland

Tutkimusraportti 177 Report of Investigation 177

Jussi Pokki, Maija Rekola, Paavo Härmä, Pirjo Kuula-Väisänen, Mika Räisänen ja Markku Tiainen

MAARAKENTAMISEN JA KALLIOLOUHINNAN YHTEYDESSÄ MUODOSTUVIEN YLI- JÄÄMÄKIVIAINESTEN HYÖTYKÄYTÖN NYKYTILA SUOMESSA

Summary: The current utilization of leftover aggregates formed by earthworks and bedrock quarrying in Finland Summary: Glacial geological and stratigraphical studies with applied geochemical exploration in the area of Rovaniemi and Tervola, southern Finnish Lapland

Espoo 2009

Kansikuva: Maisemoidun Malminkartanon täyttömäen itärinne, Luoteis-Helsinki. Kuva: Jussi Pokki, GTK, 2008.

Front cover: Eastern slope of the landscaped Malminkartano landfill site, northwestern Helsinki. Photo: Jussi Pokki, GTK, 2008. 2 Pokki, J., Rekola, M., Härmä, P., Kuula-Väisänen, P., Räisänen, M. & Tiainen, M. 2009. Maarakentamisen ja kalliolouhinnan yhteydessä muodostuvien ylijäämäkiviainesten hyötykäytön nykytila Suomessa. Summary: The current utilization of leftover aggregates formed by earthworks and bedrock quarrying in Finland. Geological Survey of Finland, Report of Investigation 177, 39 pages, 14 figures and 6 tables. The availability of rock aggregates is becoming more difficult in Finnish urban regions and transportation distances are increasing. On the other hand, a large amount of leftover aggregates accumulates by earthworks in construction areas and through quarrying. These are not always effectively utilized but are dumped at landfill sites. This study is part of a project entitled Construction and Aggregates (RAKI) carried out by the Geological Survey of Finland (GTK). The aim of the project is to promote the utilization of leftover aggregates in order to spare natural resources. The current situation and obstacles to the utilization of leftover aggregates were investigated with an enquiry addressed to municipalities, environmental authorities, provincial federations and aggregate companies. A detailed description of the conditions in the Helsinki and Tampere regions has been included. Authorities in municipalities estimated that 10 to 100% of accumulating leftover rock aggregates is utilized. Estimates of the utilization of leftover soil varied even more. Half of the authorities in municipalities and less than half of the environmental authorities and aggregate companies reported that statistics on the accumulation and usage of leftover aggregates are compiled in the districts they represent. Refinement and storage areas for leftover aggregates have been appointed by plan drawing in every third municipality. An aggregate accounting system only exists in the region of two responding municipalities and four aggregate companies. However, stone and mineral wastes from quarries and mines will in the future be tracked in GTK’s web service, the Geological Resource Inventory. Leftover aggregates in Finland are currently only supplied on the market via a few domestic websites. According to the enquiry, the biggest obstacles hindering the efficient utilization of leftover aggregates are the lack of operational areas, poor profitability, attitudes, defects in legislation and variation in the availability and quality of leftover aggregates. Operational areas should be appointed in provincial and/or municipal planning. Legislation in the field could be clarified and, to a certain extent, lightened. Information on the application of leftover aggregates and other materials substituting natural resources should be increased. An aggregate accounting system with real-time information on the availability of leftover aggregates should be widely introduced.

Keywords (GeoRef Thesaurus, AGI): earthworks, bedrock, mining, aggregate, waste rock, leftover stone, crushing, utilization, recycling, construction materials, legislation, Uusimaa, Pirkanmaa, Finland

Jussi Pokki, Paavo Härmä, Markku Tiainen Pirjo Kuula-Väisänen Geological Survey of Finland Tampere University of Technology P.O. Box 96 Earth and Foundation Structures FI-02151 ESPOO P.O. BOX 600 FINLAND FI-33101 TAMPERE FINLAND Maija Rekola Helsinki City Planning Department Mika Räisänen Transportation and Traffic Planning Division Geological Survey of Finland P.O. Box 2100 P.O. Box 1237 FI-00099 THE CITY OF HELSINKI FI-70211 KUOPIO FINLAND FINLAND

E-mail: [email protected]

ISBN 978-952-217-088-0 (PDF) ISSN 0781-4240

Vammalan Kirjapaino Oy 2009, Sastamala Pokki, J., Rekola, M., Härmä, P., Kuula-Väisänen, P., Räisänen, M. & Tiainen, M. 2009. Maarakentamisen ja kalliolouhinnan yhteydessä muodostuvien ylijäämäkiviainesten hyötykäytön nykytila Suomessa. Geologian tutkimuskeskus, Tutkimusraportti 177, 39 sivua, 14 kuvaa ja 6 taulukkoa. Suomessa kiviainesten saatavuus on vaikeutumassa erityisesti kasvukeskusten alueella, ja kiviaineksia joudutaan kuljettamaan käyttökohteisiinsa yhä kauempaa. Toisaalta maarakentamisen ja kalliolouhinnan yhteydessä muodostuu suuri määrä ylijäämäkiviaineksia, joista osa kuljetetaan sopivien hyödyntämiskohteiden puuttuessa maankaatopaikoille. Tämä selvitys on osa Geologian tutkimuskeskuksen (GTK) hanketta Rakentaminen ja kiviainekset (RAKI), jonka tarkoitus on edistää ylijäämäkiviainesten käyttöä neitseellisiä kiviaineksia korvaavana vaihtoehtona. Ylijäämäkiviainesten hyödyntämisen nykytilaa ja sen kehittämis- mahdollisuuksia selvitettiin kyselyillä, jotka suunnattiin kuntasektorille, ympäristökeskuk- sille, maakuntaliitoille ja kiviainesyrityksille. Pääkaupunkiseudun ja Tampereen seudun ylijäämäkiviaineshuollosta esitetään yksityiskohtainen kirjallisuuskatsaus. Kuntien arvioit siitä, kuinka suuri osa niiden alueilla muodostuvista kallioperän ylijäämäki- viaineksista hyödynnetään, vaihtelevat 10 ja 100 %:n välillä. Maaperän ylijäämäkiviainesten osalta arviot vaihtelevat vielä enemmän. Noin puolet kyselyyn vastanneista kunnista ja alle puolet vastanneista ympäristöviranomaisista ja kiviainesyrityksistä ilmoittivat, että ylijää- mäkiviainesten muodostumis- ja käyttömääriä tilastoidaan heidän edustamallaan alueella. Ylijäämäkiviainesten jalostus- ja välivarastointialueiden tarve on huomioitu kaavoituksessa joka kolmannessa kyselyyn vastanneessa kunnassa. Vain kahden vastanneen kunnan ja nel- jän kiviainesyrityksen alueella on toiminnassa oleva materiaalipankkijärjestelmä. GTK:n Kiviainesten tilinpitopalveluun on tarkoitus kytkeä myös ylijäämäkiviainesten, louhosten ja kaivosten sivukivien sekä kivi- ja mineraalijätteiden seuranta. Tällä hetkellä internetissä on muutamia kotimaisia sivustoja, jotka välittävät ylijäämäkiviaineksia myyntiin. Kyselytutkimuksen mukaan ylijäämäkiviainesten hyödyntämistä haittaavat eniten operointialueiden puute, toiminnan heikko kannattavuus, eri tahojen asenteet, lainsäädännössä koetut epäkohdat sekä ongelmat ylijäämäkiviainesten laadussa ja saatavuudessa. Ylijäämäkiviainesten käsittelyalueet tulisi osoittaa maakunnallisessa ja/tai kunnallisessa kaavoituksessa. Nykyisiä lupaprosesseja tulisi selkeyttää ja soveltuvin osin keventää. Tietoutta ylijäämäkiviainesten ja muiden neitseellisiä aineksia korvaavien ylijäämämateriaalien hyödyntämismahdollisuuksista tulee lisätä, ja reaaliaikaisia saatavuustietoja välittävä materiaalipankkijärjestelmä tulee saada laajaan käyttöön.

Asiasanat (Geosanasto, GTK): maarakennustyöt, kallioperä, louhinta, kiviaines, jätekivet, ylijäämäkivi, murskaus, käyttö, kierrätys, rakennusaineet, lainsäädäntö, Uusimaa, Pirkan- maa, Suomi

Jussi Pokki, Paavo Härmä, Markku Tiainen Pirjo Kuula-Väisänen Geologian tutkimuskeskus Tampereen Teknillinen Yliopisto PL 96 Maa- ja pohjarakenteet Betonimiehenkuja 4 PL 600 02151 ESPOO 33101 TAMPERE

Maija Rekola Mika Räisänen Kaupunkisuunnitteluvirasto Geologian tutkimuskeskus Liikennesuunnitteluosasto PL 1237 PL 2100 Neulaniementie 5 00099 HELSINGIN KAUPUNKI 70211 KUOPIO

Sähköposti: [email protected] SISÄLLYSLUETTELO – CONTENTS

1 JOHDANTO … ……………………………………………………………………………………… 7 1.1 Ylijäämäkiviaineksien määritelmä … …………………………………………………………… 7 1.2 Selvityksen tausta ja tarkoitus …………………………………………………………………… 7 1.3 Aiempia selvityksiä ……………………………………………………………………………… 8 1.4 Kiviainesten käyttö ……………………………………………………………………………… 8 2 LAINSÄÄDÄNTÖ JA LUVAT … …………………………………………………………………… 9 2.1 Ylijäämälouhe ja kaivannaisteollisuuden sivukivet ovat oikeudellisesti jätettä … ……………… 9 2.2 Maa-ainesten ottolupa …………………………………………………………………………… 10 2.3 Ympäristölupa …………………………………………………………………………………… 10 2.4 Rakennuslupa, toimenpidelupa ja maisematyölupa … ………………………………………… 11 2.5 Ympäristövaikutusten arviointimenettely (YVA) … …………………………………………… 11 3 KYSELYTUTKIMUS ………………………………………………………………………………… 11 4 TIEDONHALLINTAJÄRJESTELMÄT JA TILASTOINTI … ……………………………………… 13 4.1 Materiaalipankkijärjestelmät … ………………………………………………………………… 13 4.1.1 Kiviainesten tilinpito ……………………………………………………………………… 13 4.1.2 Maapörssi … ……………………………………………………………………………… 14 4.1.3 Material Exchange ………………………………………………………………………… 14 4.1.4 Ramboll Maapankki … …………………………………………………………………… 14 4.2 Materiaalipankkien käyttö … …………………………………………………………………… 14 4.3 NOTTO- ja VAHTI-tietojärjestelmät … ………………………………………………………… 14 4.4 Ylijäämämassojen tilastointi … ………………………………………………………………… 15 5 YLIJÄÄMÄKIVIAINESTEN KÄYTTÖ … ………………………………………………………… 15 5.1 Kiviainesten CE-merkintä … …………………………………………………………………… 15 5.2 Hyödynnettävien ylijäämämassojen määrä ……………………………………………………… 16 5.3 Jalostusmenetelmät ……………………………………………………………………………… 16 5.4 Käyttökohteet … ………………………………………………………………………………… 16 6 KIVIAINESTEN KÄSITTELYALUEET … ………………………………………………………… 16 6.1 Käsittelyalueiden toimintamallit ………………………………………………………………… 16 6.1.1 Maanvastaanottoalue ……………………………………………………………………… 16 6.1.2 Kiviainesten jalostusalueet … …………………………………………………………… 17 6.1.3 Keskitetty kiviainesalue …………………………………………………………………… 17 6.1.4 Yrityspuistot ja ekoteollisuuspuistot ……………………………………………………… 18 6.2 Käsittelyalueiden sijainti ………………………………………………………………………… 18 6.3 Omistussuhteet … ……………………………………………………………………………… 18 6.4 Esimerkkejä maanvastaanottoalueiden kulunvalvonta- ja tunnistusjärjestelmistä … …………… 18 6.4.1 Vantaa … ………………………………………………………………………………… 18 6.4.2 Rälssin maanvastaanottoalue, Lahti … …………………………………………………… 18 7 KAAVOITUS KIVIAINESTEN KÄSITTELYALUEIDEN SUUNNITTELUSSA … ……………… 19 7.1 Maakunnallinen suunnittelu … ………………………………………………………………… 19 7.2 Kunnallinen suunnittelu … ……………………………………………………………………… 19 7.2.1 Yleiskaava ………………………………………………………………………………… 19 7.2.2 Asemakaava … …………………………………………………………………………… 20 7.3 Käsittelyalueiden osoittaminen kaavoituksessa … ……………………………………………… 20 8 UUDET KÄSITTELYALUEET … …………………………………………………………………… 20 8.1 Kunta- vai seutukohtainen toimintamalli? … …………………………………………………… 20 8.2 Sijainti ja toiminnot ……………………………………………………………………………… 21 8.3 Toimijat ja hallinnointi … ……………………………………………………………………… 21 9 YLIJÄÄMÄKIVIAINESTEN HYÖDYNTÄMISEN KEHITTÄMINEN …………………………… 21 9.1 Ylijäämäkiviainesten käytön tulevaisuus ……………………………………………………… 21 9.2 Ylijäämäkiviainesten hyödyntämisen esteet … ………………………………………………… 22 9.2.1 Kuntasektorin mielipiteitä ………………………………………………………………… 22 9.2.2 Viranomaisten näkökulma ………………………………………………………………… 23 9.2.3 Kiviainesyritykset ………………………………………………………………………… 23 9.3 Keinoja ylijäämäkiviainesten käytön lisäämiseksi … …………………………………………… 23 9.3.1 Suunnittelu ………………………………………………………………………………… 23 9.3.2 Lupaprosessien kehittäminen … ………………………………………………………… 24 9.3.3 Tiedotustoiminta … ……………………………………………………………………… 24 9.3.4 Jalostusasteen nostaminen ja käyttökohteiden lisääminen … …………………………… 24 9.3.5 Taloudelliset ohjauskeinot ………………………………………………………………… 24 10 YLIJÄÄMÄKIVIAINESHUOLTO PÄÄKAUPUNKISEUDULLA ………………………………… 25 10.1 Kiviainesvarat ja kiviainesten käyttö … ………………………………………………………… 25 10.2 Ylijäämäkiviainekset ja muut korvaavat materiaalit … ………………………………………… 25 10.3 Seudullinen yhteistyö … ………………………………………………………………………… 26 10.4 Ylijäämäkiviainesten käsittelyalueet … ………………………………………………………… 27 10.4.1 Helsinki … ……………………………………………………………………………… 27 10.4.2 Espoo … ………………………………………………………………………………… 28 10.4.3 Vantaa… ………………………………………………………………………………… 28 10.4.4 Muut kunnat ……………………………………………………………………………… 28 10.5 Kiviainesten jalostusalueet … …………………………………………………………………… 29 10.5.1 Sito Oy:n selvitys………………………………………………………………………… 29 10.5.2 Rudus Oy:n alueet … …………………………………………………………………… 29 10.5.3 Seepsula Oy:n alueet … ………………………………………………………………… 29 11 YLIJÄÄMÄKIVIAINESHUOLTO TAMPEREEN SEUDULLA … ………………………………… 30 11.1 Kiviainesvarat ja kiviainesten käyttö … ………………………………………………………… 30 11.2 Ylijäämäkiviainekset ja muut korvaavat materiaalit … ………………………………………… 30 11.3 Ylijäämäkiviainesten käsittelyalueet … ………………………………………………………… 31 11.3.1 Tampereen kaupungin tilanne …………………………………………………………… 32 11.3.2 Muiden kuntien tilanne … ……………………………………………………………… 33 11.4 Pirkanmaan luonnonkivilouhinnan sivukivien hyödyntämisnäkymiä …………………………… 34 12 JOHTOPÄÄTÖKSET JA SUOSITUKSET … ……………………………………………………… 34 12.1 Hallinto ja lainsäädäntö … ……………………………………………………………………… 34 12.1.1 Lainsäädäntö ylijäämäkiviainesten hyödyntämistä kannustavaksi ……………………… 35 12.1.2 Valtakunnallinen ohjeistaminen tehostaa ja yhtenäistää toimintaa ……………………… 35 12.1.3 Tiedon kulkua lisättävä verkkopalvelun ja materiaalipankkijärjestelmän avulla … …… 35 12.2 Seudullinen suunnittelu ja kaavoitus … ………………………………………………………… 36 12.2.1 Seudullinen järjestelmä pitkän tähtäimen suunnitelmien avuksi ………………………… 36 12.2.2 Keskitetty toimintamalli … ……………………………………………………………… 36 12.3 Yksittäiset toiminta-alueet … …………………………………………………………………… 36 12.3.1 Toimintatavat … ………………………………………………………………………… 36 13 YHTEENVETO … …………………………………………………………………………………… 36 KIITOKSET … …………………………………………………………………………………………… 37 KIRJALLISUUSLUETTELO … ………………………………………………………………………… 37 EU-DIREKTIIVIT ………………………………………………………………………………………… 39 LAINKOHDAT …………………………………………………………………………………………… 39 OIKEUSTAPAUKSET … ………………………………………………………………………………… 39 Geologian tutkimuskeskus, Tutkimusraportti 177 – Geological Survey of Finland, Report of Investigation 177, 2009 Maarakentamisen ja kalliolouhinnan yhteydessä muodostuvien ylijäämäkiviainesten hyötykäytön nykytila Suomessa

1 JOHDANTO

1.1 ylijäämäkiviaineksien määritelmä

Ylijäämäkiviainekset ovat kallioperän ja maaperän teiden rakentamiseen liittyvän kalliolouhinnan yhtey- kiviaineksia, jotka on jostain tietystä syystä poistettu dessä. Myös luonnonkivilouhinnan yhteydessä muo- niiden alkuperäiseltä paikalta, vaikka niille ei siinä dostuu suuria määriä sivukiviä, jotka tässä yhteydessä yhteydessä välttämättä ole ollut osoittaa käyttötarkoi- luetaan ylijäämäkiviaineksiksi, koska louhinnan tusta tai lopullista sijoituspaikkaa. Joissain tapauk- päätarkoitus on luonnonkivituotanto. Ylijäämäki- sissa käyttötarkoitus tai lopullinen sijoituspaikka on viainesten haitta-ainepitoisuudet ovat luonnollisella jo tiedossa ylijäämämassojen muodostuessa, esimer- tasolla tai niin vähäisiä, etteivät ne aiheuta ympäris- kiksi silloin, kun lähistöllä olevassa rakentamiskoh- tön pilaantumisen vaaraa. Siksi kaivosteollisuuden teessa tarvitaan kiviaineksia. Ylijäämäkiviaineksia sivukivet on tässä yhteydessä rajattu termin ulko- muodostuu rakentamiseen liittyvän esirakentamisen puolelle. Tässä raportissa esiintyvien eräiden termien yhteydessä, kun maa-aineksia poistetaan rakennusten käyttömerkityksiä on esitetty taulukossa 1. perusteiden pystyttämisen vuoksi, sekä esimerkiksi

Taulukko 1. Eräiden termien käyttömerkityksiä tässä raportissa. Table 1. Definitions of nomenclature as used in this report.

Kiviaines Kallioperän ja maaperän mineraaliperäiset ainekset, poislukien savi. Maa-aines Kallioperän kiviaines ja maaperän lajitteet, poislukien turve. Ylijäämäkiviaines Kiviaines, joka on jostain tietystä syystä poistettu sen alkuperäiseltä paikalta, vaikka poistetulle kiviainekselle ei siinä yhteydessä välttämättä ole ollut osoittaa käyttötarkoitusta tai lopullista sijoituspaikkaa (pl. ympäristön pilaantumisen vaaran aiheuttavat ylijäämäkiviainekset sekä kaivostoiminnan sivukivet). Ylijäämälouhe Ylijäämäkiviaines, joka on muodostunut kalliolouhinnan tuloksena. Ylijäämämassa Ylijäämäkiviaines + ylijäämäsavi. Luonnonkivi Metamorfinen kivi tai magma- tai sedimenttikivi, joka täyttää tietyt laadulliset vaatimukset ja jota voidaan siksi louhia ja muotoilla määrättyihin mittoihin käytettäväksi rakennus-, rakentamis-, monumentti- ja hautakiviteollisuudessa. Neitseellinen kiviaines Kallioperän tai maaperän kiviaines, jota ei vielä ole irrotettu alkuperäiseltä paikaltaan tai joka on irrotettu alkuperäiseltä paikaltaan tietyn käyttötarkoituksen vuoksi, joka ei ole päättynyt.

1.2 Selvityksen tausta ja tarkoitus

Neitseellisten kiviainesten saatavuus on monin vastaanottoalueiden sijoittaminen on ongelmallista paikoin heikentynyt, ja niiden kuljetusmatkat ovat tiiviin kaupunkirakenteen ja asutuksen levittäytymi- pidentyneet. Nykyisin kiviainesten hinnasta noin sen vuoksi. Siksi kuljetusmatkat vastaanottoalueille puolet koostuu kuljetuskustannuksista. Rakentamisen venyvät pitkiksi. On tärkeää kehittää sellaisia toimin- yhteydessä muodostuu kuitenkin ylijäämämassoja, tatapoja, joiden avulla ylijäämäkiviainekset saatai- joista osa joudutaan sopivien käyttökohteiden ja jat- siin ohjattua entistä paremmin hyötykäyttöön. Näin kojalostusmahdollisuuksien puuttuessa sijoittamaan nykyiset neitseelliset kiviainesesiintymät riittäisivät erityisille vastaanottoalueille. Vuonna 1997 talonra- pidempään niiden kulutuksen vähentyessä. Myös ny- kennustyömailta vietiin maamassoja yli 8 miljoonaa kyisten maanvastaanottoalueiden kapasiteetti riittäisi tonnia, josta valtaosa oli peräisin omakotityömailta entistä pidempään läjitettävien ylijäämämassojen (Perälä & Nippala 1998). Ongelma korostuu kas- vähentyessä. vukeskusten alueilla. Siellä ylijäämämassoja muo- Koska maa-ainesten otto rakentamisen yhteydessä dostuu paljon vilkkaan rakentamisen vuoksi, mutta ei ole maa-aineslain mukaisen ilmoittamismenettelyn

7 Geologian tutkimuskeskus, Tutkimusraportti 177 – Geological Survey of Finland, Report of Investigation 177, 2009 Jussi Pokki, Maija Rekola, Paavo Härmä, Pirjo Kuula-Väisänen, Mika Räisänen ja Markku Tiainen piirissä, ylijäämämassojen muodostumisen koko- ainesten käyttöä neitseellisiä kiviaineksia korvaavana naismääriä ei tiedetä tarkasti. Ylijäämäkiviainesten vaihtoehtona. Ylijäämäkiviainesten hyödyntämisen laatuun liittyvät kysymykset vaikuttavat niiden so- nykytilaa selvitettiin kyselyillä, jotka kohdistettiin veltumiseen eri käyttökohteissa. Laatuseikkoihin voi kuntasektorille, ympäristökeskuksiin, maakuntaliit- vaikuttaa ylijäämäkiviaineksia jalostamalla, mutta toihin ja kiviainesyrityksiin. Tässä tutkimusrapor- tätä varten tarvitaan usein erillisiä toiminta-alueita. tissa esitetään yleiskatsauksia ylijäämäkiviaineksiin Sopivien toiminta-alueiden sijoittaminen lähelle yli- liittyvistä aiheista sekä kyselyjen tulokset vastaavista jäämäkiviainesten muodostumiskohteita logistisesti aiheista. Kyselyihin saatiin yhteensä 60 vastausta. hyviin paikkoihin on kuitenkin usein ongelmallista, Niiden perusteella laadittiin toimenpidesuosituksia, kuten myös hyödyntämättä jäävien ylijäämämassojen jotka liittyvät hallintoon ja lainsäädäntöön, alueelli- vastaanottoalueiden sijoittaminen. Siksi jalostus- ja seen suunnitteluun ja kaavoitukseen sekä käytännön vastaanottoalueita on useissa kunnissa liian vähän ja toimintaan yksittäisillä maanvastaanotto- ja jalos- niiden kapasiteetti on liian pieni. Ylijäämäkiviaines- tusalueilla. Lisäksi esitetään pääosin kirjallisuuteen ten hyödyntämistä voitaisiin tehostaa tietojärjestel- perustuva katsaus ylijäämäkiviaineksien hyödyntä- mien avulla, jolloin kysyntä ja tarjonta kohtaisivat misestä pääkaupunkiseudulla ja Tampereen seudulla. paremmin toisensa. Näissä nopeasti kehittyvissä seutukunnissa kiviai- Tässä Geologian tutkimuskeskuksen (GTK) tut- neshuoltoon ja maa-ainesten vastaanottoalueiden kimusraportissa selvitetään ylijäämäkiviainesten sijoitteluun liittyvät ongelmat ovat selkeästi nähtä- muodostumisen, käytön, jalostuksen ja loppusijoi- vissä. Tutkimusraportti on laadittu Maija Rekolan tuksen nykytilaa ja ongelmia Suomessa. Työ kuuluu Tampereen teknillisessä yliopistossa (TTY) tekemän GTK:n hankkeeseen Rakentaminen ja kiviainekset diplomityön (Rekola 2007) pohjalta. (RAKI). Hankkeen tarkoitus on edistää ylijäämäkivi-

1.3 Aiempia selvityksiä

Suomessa on tehty useita selvityksiä ylijäämäki- louhimoiden sivukivien käyttöä asfalttipäällysteen viainesten hyödyntämisestä: Sipilä (1993) on selvit- kiviaineksena kaupunkiolosuhteissa. Räisänen et al. tänyt mineraaliperäisten jätteiden hyötykäyttöä ja (2005) esittivät toimintamallin sivukivien käytön Alviola (1998) rakennuskivilouhimoiden sivukivien edistämiseksi, ja Räisänen et al. (2007) tutkivat Kaak- hyödyntämistä. Mäkelä et al. (1999) tutkivat kivi- kois-Suomen rakennuskivilouhinnassa muodostuvien hiilivoimaloiden lentotuhkan ja rikinpoistotuotteen sivukivien hyötykäyttöä. Myös Tiehallinto (2007) on soveltuvuutta maarakennuksessa käytettäviksi tuot- selvittänyt sivutuotteiden käyttöä tierakenteissa. teiksi. Vuorinen (2002) on selvittänyt rakennuskivi-

1.4 Kiviainesten käyttö

Vuonna 2007 kiviainesten kokonaiskäyttö Suo- tuu pääosin Infra ry:n tilastoihin, joita voidaan pitää messa oli arviolta 113 miljoonaa tonnia. Kuvassa 1 kattavina jalostettujen kiviainestuotteiden osalta. esitetään arvio hiekan, soran ja kalliokiviaineksen Soran sekä hiekan käyttö perustuu SYKEn tilastoihin. kokonaiskäytöstä Infra ry:n ja Suomen ympäristö- Nykyään maa-aineslain mukaisen ilmoittamisme- keskuksen (SYKE) tilastojen mukaan. Kalliokiviai- nettelyn ansiosta ottoalueilta saadaan huomattavasti neksen osuus on kasvanut viime vuosina. Vuosien aikaisempaa kattavammat tiedot. (Rintala 2004) 1999–2007 osalta kalliokiviaineksen käyttö pohjau-

8 Geologian tutkimuskeskus, Tutkimusraportti 177 – Geological Survey of Finland, Report of Investigation 177, 2009 Maarakentamisen ja kalliolouhinnan yhteydessä muodostuvien ylijäämäkiviainesten hyötykäytön nykytila Suomessa

Kuva 1. Arvioitu soran, hiekan ja kalliokiviaineksen kokonaiskäyttö Infra ry:n ja SYKEn tilastojen perusteella. Vuosien 1999–2007 tietoja on tarkistettu ilmoittamismenettelystä saaduilla tiedoilla. (Rintala 2004, SYKE 2008, Jari Rintala, SYKE, henkilökohtainen tiedonanto 2008) Figure 1. Estimated use of gravel, sand and rock aggregates based on the statistics of Infra ry and the Finnish Envi- ronment Institute (SYKE). (Rintala 2004, SYKE 2008, Jari Rintala, SYKE, personal communication 2008)

2 LAINSÄÄDÄNTÖ JA LUVAT

2.1 Ylijäämälouhe ja kaivannaisteollisuuden sivukivet ovat oikeudellisesti jätettä

Jätelain (1072/1993) mukaan jätteellä tarkoitetaan Taulukko 2. Lyhenteiden selitykset. sellaista ainetta tai esinettä, jonka sen haltija on Table 2. Explanations of the abbreviations. poistanut tai aikoo poistaa käytöstä taikka on vel- JäteL Jätelaki vollinen poistamaan käytöstä (JäteL 3 § 1 mom. 1. MAL Maa-aineslaki kohta). Tämän perusteella korkein hallinto-oikeus on MRA Maankäyttö- ja rakennusasetus luokitellut kaivannaisteollisuudessa muodostuvat si- MRL Maankäyttö- ja rakennuslaki vukivet jätteeksi (KHO:2002:82). Myös rakennus- tai VNa Valtioneuvoston asetus maa- ja vesirakennustoiminnassa muodostuva ylijää- YSA Ympäristönsuojeluasetus mälouhe on oikeudellisesti jätettä (YSA 4 § 1 mom. YSL Ympäristönsuojelulaki 2. kohta, KHO 25.4.2005 T. 954). Pilaantumattoman YVA Ympäristövaikutusten arviointimenettely maa-aines- tai kaivannaisjätteen sijoituspaikkaa ei YVAL Laki ympäristövaikutusten arviointimenettelystä kuitenkaan pidetä kaatopaikkana (VNa 381/2008). Jätteen käsittely ja ylijäämälouheen murskaus ovat pääsääntöisesti ympäristöluvanvaraista toimintaa tai hyödynnetään samalla tai muulla rakennuspaikalla (YSL 28 §, YSA 1 § 7 mom.). Rakentamisen yhte- jätelain vastaavat vaatimukset täyttävän hyväksytyn ydessä muodostuvan, jätteeksi tulkitun pilaantumat- suunnitelman tai luvan mukaisesti (YSA 4 § 1 mom. toman ylijäämälouheen käsittely ja hyödyntäminen 2. kohta). Kiviaineksen murskaus rakennuspaikalla rakennuspaikalla on kuitenkin poikkeus lupamenette- kuitenkin edellyttää ympäristöluvan, jos se kestää lyssä. Erillistä ympäristölupaa ei vaadita, kun raken- vähintään 50 vuorokautta, ja lyhyempikestoisena tamisen yhteydessä muodostunut kiviaines käsitellään meluilmoituksen.

9 Geologian tutkimuskeskus, Tutkimusraportti 177 – Geological Survey of Finland, Report of Investigation 177, 2009 Jussi Pokki, Maija Rekola, Paavo Härmä, Pirjo Kuula-Väisänen, Mika Räisänen ja Markku Tiainen

Kaivannaisteollisuudessa syntyvän, jätteeksi Kaivannaisjätteen käsittelystä ilmoitetaan siihen luokitellun sivukiven käsittelyssä menetellään kai- tarkoitetulla lomakkeella maa-ainestenotto- tai ym- vannaisjätteistä annetun valtioneuvoston asetuksen päristölupahakemuksen yhteydessä. 379/2008 mukaisesti (YSA 4 § 1 mom. 4. kohta). EU:n uusi jätedirektiivi (2008/98/EY) julkaistiin Kaivannaisjäteasetuksella (VNa 379/2008) on to- 19.11.2008. Direktiivissä jätteen määritelmä säilyy teutettu EU:n kaivannaisjätedirektiivin 2006/21/EY ennallaan, mutta se sisältää menettelyt, joiden avulla kansallinen täytäntöönpano. Selonen (2002a, 2002b) voidaan täsmentää, milloin tiettyyn jätevirtaan kuu- on kuvannut tarkemmin luonnonkiviteollisuuden si- luva jäte ei ole enää jätettä, sekä EY-tuomioistuimen vukiven jätestatuksen muotoutumisen vaiheita ennen ratkaisujen pohjalta kehitetyt sivutuotekriteerit. Di- kaivannaisjätedirektiiviä ja -asetusta. Nykyisessä rektiivin täytäntöön paneminen kansallisessa lain- kaivannaisjäteasetuksen mukaisessa toiminnassa säädännössä parantanee lähitulevaisuudessa mah- olennaisimpia eroja aiempaan lupamenettelyyn ovat dollisuuksia hyödyntää joitakin materiaaleja, jotka vaatimus jätehuoltosuunnitelmasta ja erityinen vaa- aikaisemmin luokiteltiin jätteiksi. timus jätealueen turvallisuuden varmistamisesta.

2.2 Maa-ainesten ottolupa

Maankamaran ainesten hyödyntämistä säädellään Rakennuslupa oikeuttaa maa-ainesten poistami- maa-aineslailla (555/1981). Maa-aineslain mukainen seen ja hyödyntämiseen rakennuspaikalla rakenta- maa-ainestenottolupa tarvitaan eräitä poikkeuksia mista valmistelevana toimenpiteenä (MRA 72 § 2 lukuun ottamatta aina, kun maa-aineksia otetaan pois mom.). Eräissä tapauksissa rakentamiseen liittyen kuljetettavaksi, varastoitavaksi tai jalostettavaksi tarvitaan maankäyttö- ja rakennuslain mukainen (MAL 1 §). Poikkeuksia ovat kaivoslain mukainen maisematyölupa (MRL 128 §). ainesten ottaminen; rakentamisen yhteydessä irro- Maa-ainesten ottamislupa haetaan maa-ainesase- tettujen ainesten ottaminen ja hyväksikäyttö, kun tuksen (926/2005) mukaisesti kunnan lupaviranomai- toimenpide perustuu rakennusvalvontaviranomaisen selta. Maa-ainesten ottamisen rajoitukset on lueteltu myöntämään maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) maa-aineslain 3 §:ssä. Maa-aineslain säädösten käy- mukaiseen lupaan; sekä maa-ainesten ottaminen täntöön soveltamista ohjeistaa ympäristöministeriö vesialueella, jos vesilain mukainen lupa (MAL 2 §) (2009). Turve ei kuulu maa-aineslaissa säädeltäviin vaaditaan. Lupaa ei myöskään tarvita maa-ainesten maa-aineksiin. ottamiseen tavanomaiseen kotitarvekäyttöön (MAL 4 § 2 mom.).

2.3 Ympäristölupa

Sellaisella toiminnalla, josta saattaa aiheutua ym- vuorokautta kestävää, asutusta lähellä tapahtuvaa päristön pilaantumista, sekä jätteen laitos- tai ammat- murskausta varten voidaan vaatia ympäristölupa timaisella hyödyntämisellä tai käsittelyllä on oltava (YSL 60 §). ympäristölupa (YSL 28 §, YSA 1§). Kivenlouhimo Ympäristölupaa ei tarvita maa- ja kiviainesten tai muu kuin maanrakennustoimintaan liittyvä ki- ottamisessa taikka rakennus- tai maa- ja vesiraken- venlouhinta sekä kiinteä tai sellainen tietylle alueelle tamistoiminnassa syntyvän pilaantumattoman maa- sijoitettava siirrettävä murskaamo, asfalttiasema tai ja kiviainesjätteen hyödyntämiseen tai käsittelyyn kalkkikiven jauhatus, jonka toiminta-aika on vähin- ottamis- tai rakennuspaikalla taikka muulla rakenta- tään 50 päivää vuodessa, edellyttävät ympäristölupaa mispaikalla, jossa jäte hyödynnetään tai käsitellään (YSA 1 §). Ammattimainen ylijäämälouheen käsit- jätelain vastaavat vaatimukset täyttävän hyväksytyn tely ja varastointi tarkoitusta varten perustettavalla suunnitelman tai luvan mukaisesti (YSA 4 §). Raken- murskausasemalla ovat siten selkeästi ympäristölu- nus-, toimenpide- tai maisematyölupaan perustuvaa vanvaraista toimintaa. Alle 50 vuorokautta kestävään kivilouheen hyödyntämistä ja käsittelyä, johon ei kiviaineksen murskaukseen ottamis- tai rakennuspai- tarvita ympäristölupaa, voi olla esimerkiksi louheen kalla riittää kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle käyttäminen rakennuspaikan tasoitus- ja täyttömateri- tehtävä kirjallinen ilmoitus lyhytaikaisesti melua ja aalina. Usein kivilouhetta tarvitsee kuitenkin jalostaa tärinää aiheuttavasta toiminnasta. Myös sellainen murskaamalla, ennen kuin sitä voidaan hyödyntää, toiminta, josta saattaa aiheutua kohtuutonta rasitusta ja myös rakennuspaikalla tapahtuva vähintään 50 eräistä naapuruussuhteista annetun lain (26/1920) vuorokautta kestävä kiviaineksen murskaaminen mukaan, vaatii ympäristöluvan. Siksi myös alle 50 edellyttää ympäristölupaa. Jos rakennuspaikoilla

10 Geologian tutkimuskeskus, Tutkimusraportti 177 – Geological Survey of Finland, Report of Investigation 177, 2009 Maarakentamisen ja kalliolouhinnan yhteydessä muodostuvien ylijäämäkiviainesten hyötykäytön nykytila Suomessa syntyvän kiviaineksen käsittelemiseksi perustetaan siten edellytys ympäristölupahakemuksen käsittelylle johonkin muuhun paikkaan erillinen louheen vastaan- YVA-hankeluetteloon kuuluvissa tapauksissa. ottamis- ja murskauskeskus, on toiminta jätteenkä- Ympäristöluvan myöntäviä lupaviranomaisia ovat sittelyä, jonka ympäristöluvasta päättää alueellinen ympäristölupavirasto, alueellinen ympäristökeskus ympäristökeskus (YSL 31 § 2 mom, YSA 6 § 1 ja kunnan ympäristönsuojeluviranomainen. Lupa- mom., KHO 25.4.2005 T. 954). Jos ylijäämälouhetta viranomaiselle tehdään selvitys alueen ympäristön murskataan yli 100 tonnia vuorokaudessa, toiminta nykytilasta ja toiminnan vaikutuksista ympäristöön, kuuluu ympäristövaikutusten arviointimenettelyn ja samalla sovitaan ympäristön tilan seuraamisesta. piiriin (YVAL 4 §, VNa 713/2006 6 § 1 mom. 11b- Mikäli toiminnanharjoittajalla on vapaaehtoinen ym- kohta). Silloin YVAL:n mukainen arviointiselostus päristöjärjestelmä, ympäristöluvan käsittelykuluista on liitettävä ympäristölupahakemukseen. YVA on voi saada 35 % alennusta (Peltonen et al. 2004).

2.4 Rakennuslupa, toimenpidelupa ja maisematyölupa

Pysyviä rakennuksia tai muita valvontaa vaa- Rakentamisen yhteydessä muodostuvien ylijää- tivia rakennelmia varten tulee olla rakennuslupa mäkiviainesten käsittely ja hyödyntäminen jätelain (MRL 125 §). Kevyet rakennelmat vaativat kunnan vaatimusten mukaisesti tapahtuu rakennus- tai toi- rakennusvalvontaviranomaisen myöntämän toimen- menpideluvan perusteella. Jos alueella ei vielä ole pideluvan (MRL 126 §). Asemakaava-alueella sekä rakennuslupaa, voidaan asemakaavan mukaiseen yleiskaava-alueella, jos yleiskaavassa niin määrätään, valmistelevaan rakentamiseen kuuluvat louhintatyöt ja rakennuskieltoalueella (MRL 53 §) tarvitaan mai- hoitaa maisematyöluvan perusteella. Maankäyttö- ja semaa muuttavan toimenpiteen suorittamiseksi mai- rakennuslain mukaisessa maa-ainesten irrottamisessa sematyölupa (MRL 128 §). Yleensä maisematyölupa ja hyväksikäytössä ei yleensä tarvita ympäristölupaa liittyy rakentamista valmisteleviin toimenpiteisiin, eikä maa-ainestenottolupaa. kuten louhintaan, kaivuun ja puiden kaatamiseen.

2.5 Ympäristövaikutusten arviointimenettely (YVA)

Ympäristövaikutusten arviointimenettelyä (YVA) jätemateriaalin hyödyntäminen (Susi 2008). Asiasta sovelletaan sellaisiin hankkeisiin, joista saattaa ai- ei ole ylempien oikeusasteiden tulkintaa. heutua merkittäviä haitallisia ympäristövaikutuksia Ympäristövaikutusten arviointiohjelma on suunni- (YVAL 4 §). Kiven, soran tai hiekan otto vaatii telma toiminnan vaikutusten arvioimiseksi tarvitta- ympäristövaikutusten arviointimenettelyä, kun lou- vista selvityksistä ja arviointimenettelyn järjestämi- hinta- tai kaivualueen pinta-ala on yli 25 hehtaaria sestä. Yhteysviranomainen antaa arviointiohjelmasta tai otettava ainesmäärä on vähintään 200 000 kiinto- lausunnon, jonka mukaisesti varsinainen arviointityö kuutiometriä vuodessa (VNa 713/2006 6 § 1 mom. tehdään. Tulokset kootaan ympäristövaikutusten 2b kohta). YVAa vaativat myös jätteiden fysikaalis- arviointiselostukseen. Jos YVAssa arvioitu hanke kemialliset käsittelylaitokset, joissa käsitellään yli päätetään toteuttaa, ympäristölupa täytyy anoa erik- 100 tonnia jätettä vuorokaudessa (VNa 713/2006 seen YVA-menettelyn päätyttyä. Arviointiselostus 6 § 1 mom. 11b-kohta). Ylijäämälouheen ja kaivan- sekä yhteysviranomaisen lausunto ja siihen sisältyvä naisteollisuuden sivukiven murskaus on jätteeksi yhteenveto annetuista lausunnoista ja mielipiteis- tulkitun kiviaineksen fysikaalista käsittelyä. Se on tä liitetään tarvittaviin ympäristölupahakemuksiin. tulkittu YVA-hankeluettelon 11b-kohdan mukaiseksi YVA-prosessissa suunnittelijoiden, viranomaisten ja toiminnaksi ja vaatii siten annetut rajat ylittäessään sidosryhmien vuorovaikutus on tärkeässä osassa ja eri ympäristövaikutusten arviointimenettelyä (Jantunen vaihtoehtojen hyvät ja huonot puolet tulee arvioitua 2001, Laiho 2006). Tätä tulkintaa on kritisoitu, koska perusteellisesti. prosessissa ei ole kemiallista käsittelyä ja kyseessä on

3 KYSELYTUTKIMUS Kyselytutkimuksessa selvitettiin ylijäämäkiviai- Vastaajille lähetettiin sähköpostissa linkki henki- nesten hyödyntämisen nykytilaa ja ongelmia sekä lökohtaiseen vastauslomakkeeseen ja saatekirje, pyydettiin ehdotuksia toiminnan kehittämiseksi. jossa esiteltiin lyhyesti tutkimuksen lähtökohdat. Kysely suoritettiin lokakuun 2006 puolivälissä. Saatekirjeellä pyrittiin motivoimaan vastaajia vas-

11 Geologian tutkimuskeskus, Tutkimusraportti 177 – Geological Survey of Finland, Report of Investigation 177, 2009 Jussi Pokki, Maija Rekola, Paavo Härmä, Pirjo Kuula-Väisänen, Mika Räisänen ja Markku Tiainen taamaan kyselyyn. Tiedot kerättiin internetpohjaisen Taulukko 3. Kyselyn otanta ja vastausten määrät kohderyhmittäin. Webropol-ohjelman avulla (www.webropol.com). Table 3. Sample size and number of responses from each target group. Vastausaika oli kaksi viikkoa. Kohderyhmä Otanta Vastauksia % Kyselytutkimus koostui kyselystä kunnille, vi- Target group Sample size Responses ranomaisille ja yrityksille. Kuntakyselyyn valittiin Kunnat/Municipalities 46 24 52 kunnat, joiden asukasmäärä oli yli 30 000 henkilöä (Kunnat 2006). Näiden 37 kunnan lisäksi valittiin Viranomaiset/Authorities 45 21 47 yhteensä yhdeksän kuntaa pääkaupunkiseudulta ja Yritykset/Companies 33 15 45 Tampereen seudulta. Sopivia rakennus- ja ympäris- töalan asiantuntijoita tiedusteltiin kunnista puhelimit- puolet toimi ympäristökeskuksissa ja puolet maa- se. Viranomaiskysely lähetettiin maa-ainesasioista kuntaliitoissa. Yhden viranomaiskyselyn vastaajan vastaaville henkilöille 34 tahoon, jotka koostuvat toimi-ala oli koko Suomi; muut jakautuivat tasai- Suomen ympäristökeskuksesta, alueellisista ympäris- sesti Pohjois-, Etelä-, Itä- ja Länsi-Suomen alueelle. tökeskuksista, ympäristöministeriöstä sekä maakun- Vastanneista 15 yrityksestä kahdeksan toimi koko taliitoista. Yrityskysely lähetettiin 27 kiviaines- (ml. Suomen alueella, neljä Etelä-Suomessa, kolme Länsi- luonnonkiviyritykset) tai rakennusyritykselle. Suomessa ja yksi Itä-Suomessa. Joistakin kunnista, Vastausprosentti oli jokaisessa kyselyssä noin yrityksistä tai virastoista kyselyyn vastasi useampia 50 % (taulukko 3). Kuvassa 2 on esitetty kyselyyn henkilöitä eri yksiköistä. vastanneet kunnat. Viranomaiskyselyyn vastanneista Kyselytutkimuksen kysymykset (Rekola 2007, liitteet 1–3) olivat suurelta osin avoimia kysymyksiä, joihin vastaaja laatii vapaamuotoisen vastauksen. Avoimien kysymysten avulla asioiden taustat pys- tytään selvittämään mahdollisimman tarkasti ja esiin saattaa nousta kyselyn tekijöille uusia asioita. Valta- osassa kysymyksistä oli sekä avointen että suljettujen kysymysten ominaisuuksia. Suljetuissa kysymyksis- sä, kuten monivalintakysymyksissä, vastaukset on rajattu annettuihin vaihtoehtoihin, ja vastaaminen sekä tulosten käsittely on helppoa. Suljettujen kysymysten huono puoli on vaihtoehtojen esittämisjärjestyksen johdattelevuus. Yhdessä kysymyksessä tuli arvioida asteikoilla 1–5 vastakkaisia väittämiä.

Kuva 2. A: Kuntakyselyyn vastasi 24 kuntaa (vihreä väri), jotka painottuvat Etelä- ja Keski-Suomen alueelle. B: Lähikuva pääkaupunkiseudulta ja Tampereen seudulta. Pohjakartta © Maanmittauslaitos, lupanro 13/MML/09. Figure 2. A: The 24 municipalities that responded to the enquiry (green colour) were mainly from southern and central Finland. B: Close-up of the Helsinki region and the Tampere region. Basemap © National Land Survey of Finland, licence no. 13/MML/09.

12 Geologian tutkimuskeskus, Tutkimusraportti 177 – Geological Survey of Finland, Report of Investigation 177, 2009 Maarakentamisen ja kalliolouhinnan yhteydessä muodostuvien ylijäämäkiviainesten hyötykäytön nykytila Suomessa

4 TIEDONHALLINTAJÄRJESTELMÄT JA TILASTOINTI

4.1 Materiaalipankkijärjestelmät

4.1.1 Kiviainesten tilinpito rissä on pääkaupunkiseudun keskeisen kulutusalueen hiekka- ja soramuodostumia, mutta palvelu sisältää Kiviainesten tilinpito (http://www.geo.fi/kitti/) on varanto-, lupa- ja seurantatietoja koko maasta. Kart- lokakuussa 2008 avattu verkkopalvelu, jonka tarkoi- tatasoiksi voi liittää muun muassa voimassa olevat tus on toimia päivitettävänä inventaariona käytettä- maa-ainesten ottoluvat, päättyneet luvat, kallioalueet, vissä olevista kiviaineksista Suomessa. Kiviainesten hiekka-soramuodostumat (kuva 3) sekä ottotoimin- tilinpitopalvelu on muodostettu yhdistämällä GTK:n taan liittyvät rajoitteet, kuten luonnonsuojelualueet, varantotiedot kiviaineksista sekä ympäristöhallin- pohjavesialueet ja Natura-alueet. Luvitetut kohteet non maa-aineslain mukaiset otto- ja seurantatiedot. on jaoteltu eri luokkiin (kallio, hiekka/sora, moreeni, Niiden avulla on mahdollista laskea jäljellä olevien savi/siltti, eloperäiset, muu). Kaikkien keskeisten kiviainesten määrä. Palvelun tekninen toteutusvastuu kiviainesten kulutusalueiden on tarkoitus olla tilin- on GTK:lla, ja palvelun kehittämisessä ovat olleet pidon piirissä vuonna 2013. Lisäksi järjestelmään mukana ympäristöministeriö, SYKE, Uudenmaan on tarkoitus kytkeä rakentamisessa muodostuvien ja Länsi-Suomen ympäristökeskukset, Hyvinkään ylijäämämassojen, louhosten ja kaivosten sivukivien kaupunki, Kuntaliitto sekä Infra ry. sekä jätteiden seuranta. (GTK 2008) Ensi vaiheessa varsinaisen kiviainestilinpidon pii-

Kuva 3. Kuvakaappaus GTK:n kiviainesten tilinpitopalvelusta (http://geomaps2.gtk.fi/Kitti/) esittää hiekka-soramuodostumia sekä voimassa olevia ja päättyneitä maa-ainesten ottolupia Lounais-Suomessa. Hankoniemellä sijaitsevasta lupakohteesta on avattu lisätietoja esittävä ikkuna. Figure 3. Screen capture of GTK’s web service, the Geological Resource Inventory (http://geomaps2.gtk.fi/Kitti/), shows sand and gravel deposits in southwestern Finland and locations with valid and expired land extraction licences. Detailed information on one location under land extraction in the Hanko peninsula is shown in a separate window.

13 Geologian tutkimuskeskus, Tutkimusraportti 177 – Geological Survey of Finland, Report of Investigation 177, 2009 Jussi Pokki, Maija Rekola, Paavo Härmä, Pirjo Kuula-Väisänen, Mika Räisänen ja Markku Tiainen

4.1.2 Maapörssi 4.1.4 ramboll Maapankki Maapörssi (http://www.maaporssi.fi) on ylijää- Ramboll on kehittänyt Tampereen kaupungin mämassoja välittävä verkkopalvelu. Siinä voi ilmai- käyttöön MapInfo-pohjaisen massojen hallintaoh- seksi selata muiden jättämiä ilmoituksia sekä jättää jelmiston. Ohjelmaan tallennetaan tiedot alueen ra- maksuttoman ilmoituksen halustaan ottaa vastaan tai kennuskohteista ja niiden massatasapainosta, ma- toimittaa ylijäämämassoja. Ilmoituksia selattaessa teriaalien vastaanottopaikoista ja myyntipisteistä. niiden yhteystietojen näkyminen vaatii lukuajan Materiaalihaun avulla kohteisiin voidaan etsiä sopivia ostamista. (Maapörssi 2008) materiaaleja halutulta etäisyydeltä. Ohjelma otetaan koekäyttöön Vuoreksen alueen rakentamisen yhtey- dessä. Sen potentiaalisia käyttäjiä ovat esimerkiksi 4.1.3 Material Exchange kunnallistekniikan rakentajat, rakennusliikkeet, oma- Material Exchange (http://www.materialexchange. kotirakentajat, teollisuus ja valtion laitokset. (Pentti fi) on verkkopalvelu, jossa välitetään kivi- ja maa- Häkkinen ja Petri Tyynelä, Ramboll, henkilökohtai- aineksia muiden materiaalien ohella. Palvelun käyttö nen tiedonanto 2007) on ilmaista, ja se vaatii käyttäjäksi rekisteröitymisen. Palvelussa voi jättää myynti- tai ostoilmoituksen sekä selata muiden jättämiä ilmoituksia. (Material Echange 2009)

4.2 Materiaalipankkien käyttö

Toimivan materiaalipankkijärjestelmän avulla Käyttäjät kokevat parhaiten omakseen sellaisen ylijäämäkiviainekset voidaan yhä useammin kuljettaa palvelun, joka on monipuolinen mutta selkeä ja suoraan muodostumiskohteesta käyttökohteeseen. kiinnostava. Materiaalipankkien tietojen tulee olla Niistä tulee kilpailukykyisempiä neitseellisiin kivi- vastaajien mielestä helposti saatavilla, reaaliaikaisia aineksiin verrattuna, kun välivarastoinnin ja kulje- sekä luotettavia ja ylijäämämassojen laatu tulee eri- tusten aiheuttamat kustannukset voidaan minimoida. tellä tarkasti. Järjestelmä on tehokkaimmillaan, kun Näistä eduista huolimatta vain kahdessa kyselyyn sillä on mahdollisimman paljon käyttäjiä. Toimivista vastanneessa kunnassa ja neljän vastanneen yrityksen palveluista voisi jakaa tietoa rakennusluvan myöntä- toiminta-alueella on toiminnassa oleva materiaali- misen yhteydessä. pankki. Näistä yrityksistä kaksi on käyttänyt materi- Monet yritykset pitivät materiaalipankin perusta- aalipankkia ylijäämämassojen hallinnointiin. mista ja ylläpitämistä omarahoitteisesti ongelmalli- Kyselyn vastaajien mielestä materiaalipankkijär- sena. Niiden mielestä materiaalipankkien tulee olla jestelmien käyttöä tulee tehostaa. Yhdeksän yritystä yhteiskunnan rahoittamia ja viranomaisten organisoi- uskoi voivansa hyödyntää materiaalipankkeja tu- mia. Jos välitystoimintaa hoitaa voittoa tavoitteleva levaisuudessa ylijäämämassojen hallinnassa. Kah- yhtiö, ylijäämäkiviainesten hinta nousee. Jos toimin- deksantoista (kaikki paitsi yksi) viranomaiskyselyn nasta kerätään vain pieni maksu kattamaan ylläpito- vastaaja oli sitä mieltä, että yritysten suunnittelemia kustannukset, hinnat pysyvät alhaisempina. materiaalipankkeja voidaan käyttää seudullisten tietojen kokoamiseen.

4.3 NOTTO- ja VAHTI-tietojärjestelmät

Suomen ympäristökeskus (SYKE) ja alueelliset (SYKE 2009) Rakentamisen yhteydessä muodostuvat ympäristökeskukset ylläpitivät 31.3.2008 asti maa- ylijäämäkiviainekset eivät sisälly tilastointiin, koska ainestenoton tietojärjestelmää (MOTTO), johon ke- niiden ottaminen ei ole maa-ainesluvanvaraista. Infra rättiin tiedot maa-ainesluvista ja maa-ainesten otto- ry kerää ottotietoja suoraan kiviainestuottajilta. Infra määristä maa-ainesluvan alaisilla alueilla. Tämän ry:n ja SYKEn tilastoja vertailemalla voidaan arvioi- jälkeen tiedot on siirretty ympäristöhallinnon asian- da muun kuin maa-ainesluvan alaisen ottotoiminnan hallintatietojärjestelmän yhteydessä olevaan NOTTO- määrää (kuva 1). tietokantaan ja kiviainesten tilinpitojärjestelmään. Ot- SYKEn ylläpitämä valvonta- ja kuormitustieto- totoiminnan harjoittaja ilmoittaa vuosittain ottamiensa järjestelmä (VAHTI) sisältää ympäristöluvallisille maa-ainesten määrän ja laadun Länsi-Suomen ympä- maanvastaanottoalueille ja jalostusalueille tuotujen ristökeskukseen, joka vastaa tietojen laadun tarkistuk- kiviainesten vuotuiset määrät ja laatutiedot. Vain ym- sesta ja tietojen välittämisestä NOTTO-tietokantaan. päristökeskukset voivat hakea järjestelmästä tietoja.

14 Geologian tutkimuskeskus, Tutkimusraportti 177 – Geological Survey of Finland, Report of Investigation 177, 2009 Maarakentamisen ja kalliolouhinnan yhteydessä muodostuvien ylijäämäkiviainesten hyötykäytön nykytila Suomessa

4.4 ylijäämämassojen tilastointi

Kuntakyselyssä 54 % vastaajista ja viranomaisky- topaikkojen toimijat raportoisivat ylijäämämassojen selyssä 26 % vastaajista ilmoitti, että ylijäämämasso- muodostumis- ja käyttötiedot toimintaa valvovalle jen muodostumis- ja käyttömääriä tilastoidaan heidän viranomaiselle, esimerkiksi vuosiraportissa. Alueille edustamallaan alueella. Tietoja keräävät lupa- ja tuotavat ja niiltä lähtevät kuormat raportoitaisiin laa- valvontaviranomaiset ympäristökeskuksissa ja kun- tuluokittain. Ylijäämäkiviainesten soveltuvuuden eri nissa. Yrityksistä 27 % tilastoi ylijäämämassojen tarkoituksiin tulee olla tiedossa. Jos tiedot syötetään muodostumismääriä ja 40 % niiden käyttömääriä. internetissä, niiden kokoaminen on helppoa. Tietojen Viranomaiskyselyssä tiedusteltiin, minkä tahon keräämisestä tulee olla selkeät ohjeet. Vastanneis- tulisi tilastoida ylijäämämassojen muodostumis- ja ta yrityksistä 73 % uskoo, että ylijäämämassojen käyttömääriä. Kymmenen vastaajaa valitsi kunnan, muodostumis- ja käyttötietoja on mahdollista kerätä viisi valitsi ympäristökeskukset ja kolme valitsi nykyistä tarkemmin. kiviainesten tuottajat tai käyttäjät. Muita ehdotuksia Mahdollisena uudistuksena ehdotettiin, että ym- olivat Tilastokeskus, rakennusvalvontavirastot, maa- päristöluvan yhteyteen liitettäisiin velvoite ylijää- kuntaliitot ja GTK. Ylijäämämassojen muodostumis- mäkiviainesten muodostumis- ja käyttötietojen ke- ja käyttötietojen keräämisen tulee vastaajien mielestä räämisestä ja luovuttamisesta. Myös rakennusluvan olla jonkin tietyn tahon vastuulla, mutta tällä hetkellä yhteyteen voitaisiin vaatia arvio muodostuvien yli- näin ei ole. Tärkeäksi mainittiin, etteivät monet eri jäämämassojen määrästä ja selvitys siitä, mitä niille tahot kysy samankaltaisia asioita, ainakaan hieman tehdään jatkossa. Ylijäämäkiviainesten hyödyntämi- eri tavalla määriteltyinä. nen onnistuu parhaiten, jos jo etukäteen tiedetään, Viranomaiset ehdottivat, että tuottajat ja vastaanot- minkälaisia aineksia eri kohteissa muodostuu.

5 yLIJÄÄMÄKIVIAINESTEN KÄYTTÖ

5.1 Kiviainesten CE-merkintä

Suomi on ottanut käyttöön eurooppalaiset kiviai- Taulukko 4. Kiviainesten tuotestandardit (Kuula-Väisänen 2005). Table 4. Standards for the production of rock aggregates (Kuula-Väisänen nesstandardit, jotka perustuvat EU:n rakennustuotedi- 2005). rektiiviin. Testausmenetelmien osalta kiviainesstan- dardit ovat olleet käytössä ennen tuotestandardien Tuotestandardi Sisältö syntymistä. Tuotestandardeja on yhdeksän (taulukko SFS-EN 12620 Betonikiviainekset 4), ja niissä esitellään testausmenetelmät eri ominai- Kiviainekset teiden, lentokenttien ja muiden suuksien määrittämiseksi sekä määritellään jalos- liikennöityjen alueiden asfalttimassoihin ja tusprosessien aikaista laadunvalvontaa kiviainesten SFS-EN 13043 pintauksiin tuotannossa. (Kuula-Väisänen 2005) Kevytkiviainekset – Osa 1: Betonin, laastin ja SFS-EN 13055-1 juotoslaastin kevytkiviainekset Tuotestandardeissa on ohjeet kiviainesten CE- Kevytkiviainekset – Osa 2: Kevytkiviainekset merkinnälle. CE-merkinnän avulla vakuutetaan, asfalttimassoihin ja pintauksiin sekä että kiviaines täyttää tuotestandardeissa määritellyt EN 13055-2 sitomattomiin ja sidottuihin käyttötarkoituksiin tuotannon aikaiset laadunvalvonnan vaatimukset. SFS-EN 13139 Laastikiviainekset CE-merkintä on Suomessa vielä vapaaehtoinen, Kiviainekset sitomattomiin ja hydraulisesti mutta monet tahot, esimerkiksi Ratahallintokeskus ja sidottuihin materiaaleihin maa- ja Tiehallinto, vaativat CE-merkintää tietyiltä tuotteilta, SFS-EN 13242 vesirakentamisessa sekä tienrakentamisessa kuten raidesepeliltä ja päällystekiviaineksilta. CE- SFS-EN 13450 Raidesepelikiviainekset merkintä tulee myös muissa tuotteissa syrjäyttämään SFS-EN 13383-1 Suojakivet – Osa 1: Vaatimukset päällekkäiset tuotehyväksyntämenettelyt. Rakennus- SFS-EN 13383-2 Suojakivet – Osa 2: Testausmenetelmät tuotedirektiiviuudistuksen myötä CE-merkintä tulee pakolliseksi vuosina 2011–2013. (Kuula-Väisänen 2005, Virtanen 2008) Tuotannon laadunvarmentamisen toteamismenet- laitos. Luokassa 4 valmistaja itse vakuuttaa tuo- telyt riippuvat kiviainekselle valitusta vaatimusten- tannon laadunvalvonnan vastaavan harmonisoituja mukaisuuden osoittamistasosta (AC – Attestation tuotestandardeja. Turvatekniikan keskus valvoo CE- of conformity). Jos kiviaineksen AC-luokka on 2+, merkinnän käyttöä, itse tuotteita sekä tuotantoon tuotannon laadunvalvonnan varmentaa ilmoitettu liittyvää dokumentointia. (Kuula-Väisänen 2005)

15 Geologian tutkimuskeskus, Tutkimusraportti 177 – Geological Survey of Finland, Report of Investigation 177, 2009 Jussi Pokki, Maija Rekola, Paavo Härmä, Pirjo Kuula-Väisänen, Mika Räisänen ja Markku Tiainen

Kyselyssä ilmeni, että jos ylijäämäkiviainesten ja- usein mahdotonta, mutta nämä ylijäämäkiviainekset lostusalueelle tuodaan kiviaineksia monesta paikasta, voidaan murskata ja käyttää kohteissa, joihin ei määrät ovat yleensä niin pieniä, ettei ylijäämäkiviai- tarvita CE-merkittyjä kiviaineksia. Jos kiviaines on neksia lajitella jalostusalueilla muodostumispaikkan- laadultaan korkealuokkaista, saattaa CE-merkinnän sa mukaisesti. Tällöin CE-merkinnän hankkiminen on hankkiminen pienellekin määrälle olla kannattavaa.

5.2 Hyödynnettävien ylijäämämassojen määrä

Kyselyyn vastanneiden kuntien arviot siitä, mon- kallioperän ylijäämäkiviaineksista, 45 % maaperän tako prosenttia kunnassa muodostuvista kallioperän ylijäämämassoista ja 13 % luonnonkiviteollisuu- ylijäämäkiviaineksista kierrätetään, vaihtelivat 10 ja den sivukivistä ohjautui hyötykäyttöön. Yrityksissä 100 %:n välillä. Keskiarvo oli noin 65 %. Kolmessa hyötykäytön määrä kallioperän ylijäämäkiviaines- kunnassa kaikki kallioperän ylijäämäkiviainekset ten osalta vaihteli 80 ja 100 %:n välillä. Maaperän hyödynnettiin. Maaperän ylijäämämassojen osalta ylijäämämassojen osalta se vaihteli 20 ja 80 %:n vastaukset vaihtelivat vielä enemmän (0–100 %), ja välillä ja luonnonkiviteollisuuden sivukivien osalta keskiarvo oli noin 25 %. Vain yhdessä vastanneessa vaihtelu oli 5–30 %. Yksi yritys hyödynsi savesta kunnassa hyödynnettiin kaikki maaperän ylijäämä- 10 % ja muista maaperän ylijäämämassoista 80 %. massat. Yrityksistä 80 % ilmoitti jalostavansa kallioperän Kuudessa yrityksessä keskimäärin noin 90 % ylijäämäkiviaineksia.

5.3 Jalostusmenetelmät

Kaikki 14 kuntakyselyn vastaajaa mainitsivat Yhdeksässä vastanneessa kunnassa jalostus- ja murskauksen tärkeäksi menetelmäksi kallioperän välivarastointialueelle tuotavat ylijäämämassat la- ylijäämäkiviainesten jalostamisessa tuotteiksi. Li- jitellaan. Lohjalla lajittelu tapahtuu hiekkaan, so- säksi mainittiin seulonta ja lajittelu. Tärkeinä maa- raan ja muihin aineksiin, Lahdessa kiviaineksiin ja perän ylijäämäkiviainesten jalostustapoina pidettiin humusmaihin ja Lempäälässä kiviin ja kantoihin. seulontaa, lajittelua, mullan tekemistä ja ainesten Hämeenlinnassa lajitellaan erikseen moreeni, siltti, sekoittamista. Yritykset mainitsivat jalostusalueiden multa, betoni, asfaltti ja tienpohjien sorat. Espoon toiminnaksi asfaltin, betonin ja louheen vastaanoton, läjitysalueella lajitellaan erikseen louhe, moreeni, louheen murskauksen, humuspitoisten ylijäämämai- kitkamaat, savi, lieju ja sekalaiset maat. den seulonnan kasvualustan raaka-aineeksi ja mullan tekemisen. Myös luonnonkiviteollisuuden sivukiviä jalostetaan kiviainestuotteiksi.

5.4 Käyttökohteet

Maaperän ylijäämämassojen tärkeimmiksi käyt- näiden lisäksi päällysteet, pihat, kiveysten pohja- tökohteiksi mainittiin meluvallit, paino- ja tukipen- työt, toisarvoiset rakennushankkeet ja soran laadun kereet, maisemointikohteet, verhoilu, kasvualustat, parantaminen. Luonnonkiviteollisuuden sivukivien täyttökohteet, latupohjat, katujen luiskat, golfkentät, käyttökohteiksi mainittiin vesi- ja satamarakentami- jäteaseman rakentaminen, satamarakentaminen ja nen, patojen verhoilu, katujen ja kunnallistekniikan kunnallistekniset työmaat. Kallioperän ylijäämäki- rakentaminen, hiekoitus, betonin valmistus ja ympä- viainesten tärkeimmiksi käyttökohteiksi mainittiin ristökivituotteet.

6 KIVIAINESTEN KÄSITTELYALUEET

6.1 Käsittelyalueiden toimintamallit

6.1.1 Maanvastaanottoalue (kuva 4). Maanvastaanottoalueet on pyritty sijoittamaan lähelle ylijäämämassojen muodostumiskohtei- Maanvastaanottoalueet ovat tyypillisesti kuntien ta, mutta suuren tilantarpeen, ympäristövaikutusten ja ylläpitämiä alueita, joilla ei ole maanvastaanoton lähiasukkaiden asenteiden vuoksi niitä on jouduttu si- lisäksi muita toimintoja. Maanvastaanottoalueet ovat joittamaan yhä kauemmas. Yleensä maanvastaanotto- usein täyttömäkiä, ja niiden jälkikäyttönä voi olla toiminnasta ei aiheudu pinta- tai pohjavesihaittoja, jos maa- ja metsätalous tai virkistysalueena toimiminen alueelle tuodaan ainoastaan puhtaita maa-aineksia.

16 Geologian tutkimuskeskus, Tutkimusraportti 177 – Geological Survey of Finland, Report of Investigation 177, 2009 Maarakentamisen ja kalliolouhinnan yhteydessä muodostuvien ylijäämäkiviainesten hyötykäytön nykytila Suomessa

Kuva 4. Malminkartanossa Luoteis-Helsingissä vastaanotettiin ylijäämämassoja vuosina 1976–1997. Nykyään yli 60 metriä korkea täyttömäki on suosittu virkistysalue, jossa on hyvät mahdollisuudet ulkoilla, harrastaa liikuntaa ja katsella maisemia. Kuva: Jussi Pokki, GTK, 2008. Figure 4. Malminkartano in northwest Helsinki was used as a landfill site between 1976 and 1997. Nowadays, the artificial hill with a height of over 60 metres is a popular recreational area with good resources for outdoor activities, exercise and viewing the scenery. Photo: Jussi Pokki, GTK, 2008.

6.1.2 Kiviainesten jalostusalueet 6.1.3 Keskitetty kiviainesalue Kiviainesten jalostusalueilla murskataan, seulotaan Keskitetyt kiviainesalueet ovat neitseellisten kivi- ja varastoidaan ylijäämälouhetta ja usein myös jalos- ainesten otto- ja jalostustoiminnan lisäksi monipuo- tetaan kierrätysasfalttia ja betonimursketta. Suurin osa lisia kiviainesten käsittelykeskuksia. Niissä voidaan kiviainesten jalostusalueista on yritysten operoimia. harjoittaa esimerkiksi ylijäämäkiviainesten, kierrätys- Jalostusalueiden sijainti on tärkeässä osassa, koska asfaltin ja -betonin vastaanottoa, välivarastointia ja materiaalien virrat ovat kaksisuuntaiset. Jalostetut jalostusta (kuva 5). Lisäksi alueella voi olla kantojen kiviainekset pyritään käyttämään lähellä muodostu- haketusta ja humusmaiden jalostusta mullaksi. Monet miskohdettaan, ja siksi jalostusalueet sijaitsevat usein keskitetyt alueet ovat seudullisia ja palvelevat usean lähempänä ylijäämäkiviainesten muodostumiskohtei- kunnan tarpeita. Senkkeri Tuusulassa ja Ämmässuo ta kuin maanvastaanottoalueet. Espoossa ovat esimerkkejä keskitetyistä kiviaines- alueista.

Kuva 5. Kierrätysasfaltin jalostusta keskitetyllä kiviainesalueella. Kuva: Maija Rekola, Tampereen teknillinen yliopisto (TTY), 2007. Figure 5. Asphalt is being recycled in a centralized aggregate production area. Photo: Maija Rekola, Tampere University of Technology (TUT), 2007.

17 Geologian tutkimuskeskus, Tutkimusraportti 177 – Geological Survey of Finland, Report of Investigation 177, 2009 Jussi Pokki, Maija Rekola, Paavo Härmä, Pirjo Kuula-Väisänen, Mika Räisänen ja Markku Tiainen

6.1.4 yrityspuistot ja ekoteollisuuspuistot kohdistuvat keskitetysti pienemmälle alueelle kuin silloin, jos toiminnat olisi sijoitettu hajautetusti. Yrityspuistot ja ekoteollisuuspuistot ovat moderne- Ekoteollisuuspuistossa pyritään luonnon ekosys- ja toimintamalleja, ja niitä on mahdollista hyödyntää teemien tavoin materiaalien tehokkaaseen kierrätyk- myös ylijäämäkiviainesten käsittelyssä. Aluetta, jolle seen ja materiaalivirtojen sulkemiseen. Kun toisiaan on keskittynyt tietyn alan yritystoimintaa, kutsutaan tukevat toiminnot sijaitsevat lähekkäin, mahdolli- yrityspuistoksi. Yrityspuiston etu on toimintojen simman suuri osa materiaaleista pystytään hyödyn- keskittyminen suotuisaan paikkaan sijainnin ja mui- tämään ja kuljetustarve vähenee. Alueen yritysten den tekijöiden suhteen. Erikoistuminen ja yritysten tiivis yhteistyö parantaa taloudellista, sosiaalista ja yhteistoiminnan luomat synergiaedut lisäävät toi- ympäristöllistä suorituskykyä. minnan kannattavuutta. Myös ympäristövaikutukset

6.2 Käsittelyalueiden sijainti

Kyselyssä noin puolet kuntien edustajista ilmoitti, kin monessa kunnassa vanhalla kaatopaikka-alueella. että kyseisen kunnan alueella on ylijäämäkiviainesten Yrityskyselyssä ylijäämäkiviainesten jalostustoimin- jalostustoimintaa. Ympäristökeskus on kehottanut nan kerrottiin sijoittuvan muun muassa maa-ainesten kuntia miettimään ylijäämäkiviainesten käsittelyä ottopaikoille, kiviainesten jalostuslaitoksiin, kiviai- kuntien kaatopaikkojen lopettamisen yhteydessä. Yli- nestoimipisteisiin, työmaille ja kierrätyskeskuksiin. jäämäkiviainesten varasto- ja käsittelyalue sijaitsee-

6.3 Omistussuhteet Kyselyssä selvitettiin kiviainesten käsittelyalu- aineksia hallinnoi kahdeksassa tapauksessa yritys eiden omistussuhteita, toimijoita ja materiaalien ja seitsemässä tapauksessa kunta. Materiaaleja voi hallinnoijia. Jokaisen kyselyyn vastanneen kunnan hallinnoida myös alueen omistaja tai toiminnan har- alueella oli kunnan omia maankaatopaikkoja tai joittaja. Yrityskyselyn vastauksissa käsittelyalueiden välivarastointi- tai jatkojalostuspaikkoja. Niitä oli toimijana oli yritys muilla paitsi kahdella alueella, runsaasti myös yksityistahojen omistuksessa. Kahden joissa toimijana olivat kunta ja aliurakoitsija. Viran- tai useamman kunnan omistamat välivarastointi- tai omaiskyselyssä kunnat omistivat lähes yhtä monta jatkojalostuspaikat olivat selvästi harvinaisempia. välivarastointi- ja jalostusaluetta kuin yritykset. Use- Kuntakyselyssä yritykset olivat toimijoina useam- an kunnan yhteisiä ja seudullisia alueita oli selvästi malla käsittelyalueella kuin kunta. Ylijäämäkivi- näitä vähemmän.

6.4 Esimerkkejä maanvastaanottoalueiden kulunvalvonta- ja tunnistusjärjestelmistä

6.4.1 Vantaa 6.4.2 Rälssin maanvastaanottoalue, Lahti Vantaan kaupungin maanvastaanottoalueilla käy- Lahden Rälssin maanvastaanottoalueella auto- tetään vastaanottolipukkeiden sähköistä seuranta- maattinen tunnistusjärjestelmä tunnistaa alueelle ma- järjestelmää. Toimittaja maksaa kuorman myynti- teriaaleja tuovan ajoneuvon. Ajoneuvon tiedot sekä pisteistä ostetuilla lipukkeilla. Vastaanottaja lukee laskutusosoite on annettu maanvastaanottoalueelle niiden viivakoodin, jolloin etukäteen ilmoitetut tiedot kulkukorttia hankittaessa. Tuotavien materiaalierien – kuorman lähtökunta, materiaalin laatu, määrä ja massa selvitetään punnitsemalla ajoneuvot. Kuljet- niistä koituvat maksut – ilmestyvät näyttöruudulle taja määrittelee tuotavan materiaalin koodilla (kuva kuorman tarkastuksen yhteydessä. Vastaanottaja 6). Alueelle otetaan puhtaita maa-aineksia, louhetta, määrittelee silmämääräisen tarkastuksen jälkeen humusmaita, asfalttia, kantoja ja lunta. Lähtevien kuorman lopullisen hinnan, joka riippuu tuotavasta kuormien tiedot välittyvät samaan järjestelmään materiaalista. Lipukkeet leimataan ja arkistoidaan. lähtöterminaalista. Kulunseuranta-automaatti hoitaa kulunvalvonnan. Järjestelmän keräämistä tiedoista laaditaan raportti kuukausittain ja vuosittain ja ne tallennetaan 10 vuodeksi. (Jouni Mäntylä, henkilökohtainen tiedonanto 2007)

18 Geologian tutkimuskeskus, Tutkimusraportti 177 – Geological Survey of Finland, Report of Investigation 177, 2009 Maarakentamisen ja kalliolouhinnan yhteydessä muodostuvien ylijäämäkiviainesten hyötykäytön nykytila Suomessa

Kuva 6. Kortinlukijaan syötetään numerokoodein tiedot vastaanottoalueelle tuotavasta tai sieltä haettavasta materiaalista. Kuva: Maija Rekola, TTY, 2007. Figure 6. Materials delivered to or from an operational area are identified with number codes in the card reader. Photo: Maija Rekola, TUT, 2007.

7 KAAVOITUS KIVIAINESTEN KÄSITTELYALUEIDEN SUUNNITTELUSSA

7.1 Maakunnallinen suunnittelu

Maakuntakaava on yleispiirteinen kaava, jossa luo- Maakuntakaavan aikajänne on 10–20 vuotta, ja sen daan pitkän aikavälin aluesuunnittelun perusratkaisut avulla pyritään ohjaamaan alueen kehitystä maakun- maakunnassa. Se ohjaa kuntien kaavoitustoimintaa ja tasuunnitelman mukaisesti. Maakuntakaava voidaan velvoittaa viranomaistahoja toimimaan maakuntakaa- laatia kokonaismaakuntakaavana, osa-alueittaisena van toteutumista edistävällä tavalla. Maakuntakaavan maakuntakaavana tai vaihemaakuntakaavana. Koko- tulee kiinnittää huomiota muun muassa alue- ja naismaakuntakaava laaditaan koko maakunnan alu- yhdyskuntarakenteen tarkoituksenmukaisuuteen, eelle ja siinä huomioidaan kaikki asiakokonaisuudet. alueiden ekologiseen kestävyyteen, elinkeinoelämän Osa-alueittaisessa maakuntakaavassa suunnitelmat toimintaedellytyksiin ja alueiden käytön taloudelli- laaditaan tietylle alueelle, esimerkiksi seutukunnalle. suuteen. Kasvukeskuksissa maakuntakaavoituksen Vaihemaakuntakaavassa keskitytään tietyn asiakoko- merkitys seudullisena maankäytön suunnittelun työ- naisuuden, esimerkiksi jätehuollon, kehittämiseen. kaluna on korostunut. Maakuntakaavan avulla pysty- Maakuntaohjelma on 3–5 vuoden aikajänteelle laa- tään vaikuttamaan sellaisiin asioihin, joita on vaikea dittu ohjelma siitä, miten maakuntasuunnitelman ratkaista kuntatasolla. (Ympäristöministeriö 2004) tavoitteisiin pyritään käytännössä pääsemään. (Ym- Maakuntasuunnitelmassa määritellään maakun- päristöministeriö 2004) nan kehityssuunnat 20–30 vuoden aikajänteellä.

7.2 Kunnallinen suunnittelu

7.2.1 Yleiskaava mukaista kasvukeskuksissa, koska seudullisen maan- Kunta vastaa yleiskaavan laatimisesta. Kunnat voi- käytön suunnittelun avulla voidaan keskittää kuntien vat laatia tarpeen mukaan yleiskaavoja yhteistyössä toimintoja. Yleiskaava ohjaa kunnan maankäytön toisen kunnan kanssa. Tämä on usein tarkoituksen- ja yhdyskuntarakentamisen yleispiirteitä ja kunnan

19 Geologian tutkimuskeskus, Tutkimusraportti 177 – Geological Survey of Finland, Report of Investigation 177, 2009 Jussi Pokki, Maija Rekola, Paavo Härmä, Pirjo Kuula-Väisänen, Mika Räisänen ja Markku Tiainen päätöksentekoa. Alueille suunnitellut toiminnot eivät 7.2.2 Asemakaava saa estää kaavan toteutumista. Yleiskaavatyyppejä on erilaisia kaavan tarkoituk- Asemakaavassa tarkastellaan suunnittelualueen sen mukaan. Varsinainen yleiskaava käsittää koko rakentamista ja muita toimintoja yleiskaavaa tarkem- kunnan alueen suunnitelmat. Vaiheyleiskaavat kä- min. Se ohjaa rakennusten sijoittelua, ulkonäköä ja sittelevät rajattuja asiakokonaisuuksia, esimerkiksi piha-alueiden järjestämistä sekä suojelee arvokkaita kiviaineshuoltoa, ja osayleiskaavassa suunnittelun rakennuksia ja muita kohteita. Asemakaavan lähtö- kohteena on jokin kunnan osa-alue. (Lounais-Suomen kohtana on elinympäristön turvallisuus ja terveelli- ympäristökeskus 2007) syys, eikä se saa aiheuttaa kenenkään asuinympäris- tön heikkenemistä. Asemakaavan laatii kunta, ja sen hyväksyy kaupungin- tai kunnanvaltuusto tai erikseen määrätty lautakunta. (Pirkanmaan ympäristökeskus 2007)

7.3 Käsittelyalueiden osoittaminen kaavoituksessa

Ylijäämäkiviainesten jalostus- ja välivarastointi- yleiskaavan – joita tosin tehdään vähän – tulee ottaa alueiden tarve on huomioitu 35 prosentissa kyselyyn kantaa ylijäämäkiviainesten käsittelyalueisiin. vastanneista kunnista. Useimmiten tämä tarkoittaa, Eri osapuolten yhteistyö on tärkeää kaavoituk- että kaavoituksessa on varattu toimintaa varten eril- sessa. Toimintojen tulee sijaita riittävän lähellä niitä linen alue. Viranomaiskyselyssä 28 % vastaajista keskuksia, joissa läjitettävää maa-ainesta muodostuu, ilmoitti, että ylijäämäkiviainesten jalostus- ja väli- jotta kuljetuskustannukset eivät nouse liian suuriksi. varastointialueet on otettu huomioon kaavoituksessa. Suunnittelun tulisi tähdätä käsittelyalueiden logisti- Niitä on kaavoitettu asemakaavassa teollisuusalueiksi sesti hyvään sijaintiin. sekä seudullisessa ja kuntien kaavoituksessa jäte- Monet kiviainesyrittäjät haluavat, että heidän toi- huollon alueiksi. Käsittelyalueita ei ole riittävästi ja mintaansa pidettäisiin muun teollisuuden tapaan py- nykyisetkin on usein suunniteltu liian pieniksi, jolloin syvänä toimintana. Toiminta-alueiden osoittaminen niiden kapasiteetti täyttyy nopeasti. kaavoituksessa olisi askel tähän suuntaan. Pysyvää Kyselyn perusteella monien ympäristöviranomais- toimintaa voidaan kehittää aivan eri tavalla kuin ten mielestä kaavoituksessa tulee varata riittävän tilapäistä toimintaa, koska silloin riittäviä investoin- isoja alueita ylijäämäkiviainesten jalostamista ja teja olisi mahdollista suorittaa. Esimerkiksi halleja välivarastointia varten. Niiden osoittamista kaavoi- rakentamalla melu- ja pölyhaittoja voitaisiin vähentää tuksessa pidetään mahdollisena, jos siihen on selkeä nykyisestä. tarve. Jos sopivat paikat voidaan osoittaa etukäteen Erään kiviainesyrittäjän mielestä seudullinen oh- riittävän tarkasti, seudullinen ja mittava toiminta voi- jaus maakuntakaavojen avulla on välttämätöntä, daan merkitä maakuntakaavoihin ja kuntakohtaisen koska monet kunnat vastustavat käsittelyalueiden toiminnan aluevaraukset yleiskaavoihin. Tiheään perustamista. Vaikka yrityksillä olisi hallussaan so- asutuilla alueilla kiviaineshuolto on ylikunnallinen pivia alueita kiviainesten jalostamista varten, kuntien asia, joten maakuntakaavan tai kuntien yhteisen vastahankaisuus voi estää toiminnan.

8 UUDET KÄSITTELYALUEET

8.1 Kunta- vai seutukohtainen toimintamalli?

Jatkojalostus- ja välivarastointialueita on tarkoitus sittelyalueita tarvitaan tapauskohtaisesti. Seudulliset perustaa yhdeksässä vastanneessa kunnassa; seitse- käsittelyalueet sopivat joillekin kunnille, mutta kai- mässä kunnassa käsittelyaluetta ei pidetä tarpeellise- kissa kunnissa seudullista ratkaisua ei koeta hyväksi na. Kuntakyselyssä puolet vastaajista oli sitä mieltä, kasvavien kuljetuskustannusten vuoksi. Tällöin jär- että käsittelyalueiden tulee olla kuntakohtaisia, ja 41 kevintä on parantaa kunnan sisäistä toimintaa asiassa. % kannatti seudullisia käsittelyalueita. Viranomais- Esimerkiksi Lahden kaupunkiseudulle toivotaan kaa- kyselyssä ilmeni, että ylijäämäkiviainesten käsitte- voitettavan yksi suuri läjitysalue ja ympäristökuntiin lyssä seudullinen ajattelu on voimistumassa. omat pienet läjitysalueet. Kunta- ja viranomaiskyselyn perusteella sekä Erään vastaajan mielestä ruuhka-Suomessa toimin- kunnallisia että seudullisia ylijäämäkiviainesten kä- nan keskittäminen kannattaa, koska kuljetusmatkat

20 Geologian tutkimuskeskus, Tutkimusraportti 177 – Geological Survey of Finland, Report of Investigation 177, 2009 Maarakentamisen ja kalliolouhinnan yhteydessä muodostuvien ylijäämäkiviainesten hyötykäytön nykytila Suomessa kuntien yli säilyvät kohtuullisina ja suurten erien lähistölle johonkin sopivaan paikkaan on taloudelli- käsittely kerralla tulee edullisemmaksi tiettyä mas- sesti kannattavin vaihtoehto. Pienten läjitysalueiden samäärää kohden. Harvaan asutuilla alueilla jokaisen verkostoa tarvitaan, jotta kuljetuskustannukset eivät aktiivisen rakentamiskeskittymän liepeille kannattaa nouse liian korkeiksi. Tilapäisiä maankaatopaikkoja perustaa käsittelyalue, josta ylijäämäkiviaineksia voi- voidaan perustaa esimerkiksi painopenkaksi tulevaa daan kierrättää. Jos hyödyntämiskohteita ei ole koh- rakentamista varten. tuullisten kuljetusmatkojen etäisyydellä, läjittäminen

8.2 Sijainti ja toiminnot

Kuntakyselyssä 80 % vastaajista kannatti ylijäämä- ja myydään kierrätykseen kelpaavaa maata, myös kiviainesten välivarastointi- ja jatkojalostusalueiden paluukuljetuksia voidaan hyödyntää. sijoittamista maankaatopaikkojen yhteyteen. Vastaa- Kiinnostus keskitettyihin käsittelyalueisiin vaihte- jista 40 % kannatti niiden sijoittamista kiviainesten lee, mutta ne ovat monien kuntien mielestä järkevä ottoalueiden yhteyteen, ja 30 % kannatti niiden ratkaisu. Nykyään kiviaineksia joudutaan varas- sijoittamista pieninä yksiköinä kaupunkialueelle toimaan monin paikoin pitkiäkin aikoja, jotta niitä käyttökohteiden läheisyyteen. Muita ehdotuksia oli- kertyy tarpeeksi murskausta varten. Keskitetyillä vat erillinen sijoituspaikka, jätekeskus ja käsittely- alueilla myös toistensa toimintaa tukevat yritykset alueiden perustaminen suurien rakennushankkeiden hyötyisivät toisistaan ja haitalliset ympäristövaiku- yhteyteen. tukset keskittyisivät kyseisille alueille. Keskitettyjen Käsittelyalueelle kannattaa sijoittaa mahdollisuuk- alueiden kulut voidaan kattaa vastaanottomaksuilla ja sien mukaan useita toimintoja, kuten murskausta, alueelta myytävistä kiviaineksista saatavilla tuloilla. seulontaa, mullan valmistusta, välivarastointia, neit- Kunnat voisivat myös tukea alueen toimintaa. Maksut seellisten kiviainesten ottoa ja oksien haketusta. Jos ja niiden kerääminen eivät saa hankaloittaa liikaa kuntien maankaatopaikoilla lajitellaan tuotua maata alueiden käyttämistä.

8.3 Toimijat ja hallinnointi Sekä kunta- että yrityskyselyssä ehdotettiin, että Yrityskyselyssä 79 % vastaajista kannatti toimijaksi vastaanottoalueen toimija voisi olla kilpailutettu yritystä ja 21 % kuntaa. Yrityskyselyssä viiden vas- yritys, joka vuokraisi alueen kunnalta. Kunta takaisi taajan mielestä kunnan ja neljän vastaajan mielestä toiminnan edellyttämät luvat ja valvoo yrityksen yrityksen tulee hallinnoida välivarastointi- ja jatko- toimintaa. Työ ja suunnittelu tehtäisiin yhteistyös- jalostusalueen materiaalivirtoja. Joissain kunnissa sä yrityksen kanssa. Jos kilpailuttaminen uusitaan toiminnan kilpailuttamiseen suhtaudutaan epäilevästi, tietyin väliajoin, kunta ei jää riippuvaiseksi yhdestä ja kunnat ovat mieluummin itse toimijana alueella. yrityksestä. Hallinnoijalla ei välttämättä ole suurta merkitystä, Kuntakyselyssä kunta ja yritykset saivat yhtä pal- kunhan kiviainekset ja tieto liikkuvat. jon kannatusta uusien käsittelyalueiden toimijana.

9 yLIJÄÄMÄKIVIAINESTEN HYÖDYNTÄMISEN KEHITTÄMINEN

9.1 ylijäämäkiviainesten käytön tulevaisuus Suurin osa kyselyn vastaajista uskoi, että ylijää- suuntaan, mikä lisäisi nuorten kiinnostusta alaa mäkiviainesten osuus kiviainesten kokonaiskäytöstä kohtaan. kasvaa vuoteen 2020 mennessä (kuva 7). Kukaan ei Yli puolet yritysten ja kolmannes kuntien edusta- uskonut sen vähentyvän. Voimakkaimmin ylijäämä- jista eivät kuitenkaan uskoneet, että kiviainestuottajat kiviainesten osuuden kasvuun uskoivat yritykset. siirtyisivät yhä enemmän neitseellisistä kiviaineksista Erään yrityskyselyn vastaajan mukaan osaamista ylijäämäkiviainesten jalostukseen lähitulevaisuu- lisätään kaikkien toimijoiden keskuudessa, mutta dessa, ainakaan merkittävissä määrin. Ylijäämäki- mahdolliset muutokset käytettävissä rakennusainek- viainekset voivat kattaa vain 5–10 % kiviainesten sissa riippuvat rakennuttajan päätöksistä ja ris- kokonaiskäytöstä, joten muutokset eivät voi olla kinottohalusta. Ylijäämäkiviainesten runsaampaan voimakkaita. Pääkaupunkiseudulla lähes kaikki kal- jalostamiseen siirtyminen veisi alaa ”high-tech”- lioperän ylijäämäkiviainekset hyödynnetään jo nyt.

21 Geologian tutkimuskeskus, Tutkimusraportti 177 – Geological Survey of Finland, Report of Investigation 177, 2009 Jussi Pokki, Maija Rekola, Paavo Härmä, Pirjo Kuula-Väisänen, Mika Räisänen ja Markku Tiainen

Kuva 7. Suurin osa kyselyyn vastanneista uskoi ylijäämäkiviainesten osuuden kiviainesten kokonaiskäytöstä kasvavan vuoteen 2020 mennessä. Ylijäämäkiviainesten käytön määrää tulevaisuudessa arvioitiin asteikolla 1–5, jossa luku 3 kuvastaa käytön nykyistä määrää. Figure 7. Most respondents believed that leftover aggregates will account for a greater proportion of the total consumption of aggregates by 2020. The use of leftover aggregates was estimated on a scale from 1 to 5, in which 3 represents the current level of utilization.

9.2 ylijäämäkiviainesten hyödyntämisen esteet

Kyselyssä kysyttiin ylijäämäkiviainesten käytön li- ta neitseellisten kiviainesten tuotantokustannuksia säämisen neljää suurinta estettä. Välivarastointi- ja ja- korkeammiksi pitkien kuljetusmatkojen, kuljetus- lostusalueiden puute, toiminnan heikko kannattavuus kustannusten ja varastoinnin vuoksi. Vähäinen ker- sekä asenteet esiintyivät kolmen useimmin mainitun tymä pidentää varastointiaikoja erityisesti pienissä syyn joukossa kahdessa eri vastaajaryhmässä (kuva kunnissa. Kustannuksia lisäävät myös toiminnasta 8). Ongelmat ylijäämäkiviainesten saatavuudessa aiheutuvien päästöjen vaatimat investoinnit. Toimi- ja laadussa sekä lainsäädännössä saivat seuraavaksi joita ja alan yrityksiä on vähän. Tämän vuoksi alalla eniten mainintoja. ei ole riittävästi kilpailua, mikä voi johtaa korkeisiin hintoihin. Kolmanneksi suurimmaksi ongelmaksi 9.2.1 Kuntasektorin mielipiteitä nousi ylijäämäkiviainesten saatavuus. Tietojärjes- telmän puutteen ja tiedonkulun heikkouden vuoksi Kuntakyselyn vastaajista neljännes mainitsi, että kysyntä ja tarjonta eivät aina kohtaa. sopivia ylijäämäkiviainesten jatkojalostus- ja väli- Kuntakyselyn vastaajien mielestä ylijäämäkivi- varastointipaikkoja ei ole tarpeeksi. Kolme vastaa- ainesten hyödyntämisen ongelmia ovat myös ta- jaa lisäsi syyn olevan kaavoituksessa. Vastaajista loudellisten resurssien puute ja lupamääräykset. 15 % piti ylijäämäkiviainesten kierrätystä heikosti Lisäksi ylijäämäkiviainesten laatu voi vaihdella tai kannattavana. Tuotantokustannukset voivat nous- ylijäämäkiviaineksia voi olla vaikea muokata hyö-

22 Geologian tutkimuskeskus, Tutkimusraportti 177 – Geological Survey of Finland, Report of Investigation 177, 2009 Maarakentamisen ja kalliolouhinnan yhteydessä muodostuvien ylijäämäkiviainesten hyötykäytön nykytila Suomessa

toiminnan heikkoa kannattavuutta. Vastaajien mieles- tä ylijäämäkiviainesten hyödyntämistä ei pidetä kovin tärkeänä. Varsinkin pienten erien suhteen ollaan välinpitämättömiä. Myös lähialueiden asukkailla on usein negatiivinen asenne toimintaa kohtaan. Toi- minnassa ei nähdä kustannussäästöjä, vaan läjitystä tai neitseellisiä kiviaineksia, joiden markkinat ovat paremmin kehittyneet, pidetään kannattavampana ratkaisuna. Ylijäämäkiviainesten hyödyntämiseen liittyvä lainsäädäntö ja lupa-asiat korostuivat viranomais- kyselyssä enemmän kuin kuntakyselyssä. Eri jäte- lajikkeiden hyödyntämiseen liittyy rajoituksia. Eräs vastaaja pelkäsi EU:n direktiivien vaikuttavan alaan epäsuotuisasti. Viranomaisten mielestä tietämys ylijäämäkiviainesten käyttömahdollisuuksista on vähäistä ja tieto tarjolla olevista materiaaleista ei kulje. Verkostoitumisongelmien vuoksi toiminta on järjestäytymätöntä. Alan toimijoilla ei ole riittä- västi yhteistyötä, ja markkinointi on puutteellista. Kunnallisen ja yksityisen jätehuoltosektorin välillä voi olla kiistoja. Operointialueita ei ole riittävästi. Viranomaiskyselyssä mainittiin myös ylijäämäki- viainesten saatavuusongelmat, vastuukysymykset, pysyminen vanhoissa totutuissa tavoissa ja kannus- timien puute.

9.2.3 Kiviainesyritykset Kuva 8. Ylijäämäkiviainesten hyödyntämisen kolme yleisintä estettä vastaajaryhmittäin. Kiviainesyritysten mielestä epäkohdat laki- ja Figure 8. The three biggest obstacles to the utiliztion of leftover aggregates according to each target group. lupa-asioissa olivat suurin ylijäämäkiviainesten hyödyntämisen este. Erään vastaajan mielestä lain tulkinta ja tietyt ongelmat lupamenettelyissä estävät dyntämiskelpoisiksi tiettyihin käyttötarkoituksiin. voimakkaimmin järkevän toiminnan alalla. Seu- Ylijäämäkiviainekset ja muut luonnonaineksia kor- raavaksi suurimpia esteitä olivat kiviainesyritysten vaavat materiaalit voivat olla joillekin rakentajille mielestä vanhoilliset asenteet ja ennakkoluulot sekä kilpailuvaltteja, ja tämä jarruttaa tiedon vapaata käsittelyalueiden puute. levittämistä. Useat ylijäämäkiviaineksiin liittyvät Ylijäämäkiviainesten huono tai vaihteleva laatu ongelmat ovat vaikuttaneet siihen, että asenteet yli- ja sen asettamat rajoitukset epäilyttivät vastaajia. jäämäkiviainesten hyödyntämistä kohtaan eivät ole Ongelmina pidettiin myös luonnonsuojelijoita ja kovin hyviä. rakennuttajien haluttomuutta kokeilla vaihtoehtoisia ratkaisuja. Ylijäämäkiviaineksia ei koettu kilpailu- 9.2.2 viranomaisten näkökulma kykyisiksi välivarastoinnin ja kuljetuskustannusten vuoksi. Hajaääniä ylijäämäkiviainesten hyödyntämi- Viranomaiskyselyssä ylijäämäkiviainesten hyö- sen esteinä saivat hitaus materiaalipankkijärjestelmän dyntämisen suurin este olivat niiden laatuongelmat. luomisessa, tutkimustiedon puute, riskinjaon epäsel- Seuraavaksi suurimpina esteinä pidettiin asenteita ja vyys ja välitysfirmojen voitontavoittelu.

9.3 Keinoja ylijäämäkiviainesten käytön lisäämiseksi

9.3.1 Suunnittelu kiviainesten käytön rinnalla. Ylijäämäkiviainesten hyödyntämisen aiheuttamat kustannukset saadaan Kyselyyn vastanneet uskoivat, että ylijäämäkiviai- laskemaan suunnittelun avulla. Jos rakentamisessa nesten hyötykäyttö lisääntyy, jos se on taloudellisesti muodostuvat massat otetaan huomioon jo maankäy- kannattava vaihtoehto läjittämisen ja neitseellisten tön suunnittelussa ja kaavoituksessa, niiden käyttö-

23 Geologian tutkimuskeskus, Tutkimusraportti 177 – Geological Survey of Finland, Report of Investigation 177, 2009 Jussi Pokki, Maija Rekola, Paavo Härmä, Pirjo Kuula-Väisänen, Mika Räisänen ja Markku Tiainen kohde voi olla tiedossa massojen muodostuessa. Näin korostaminen kohentavat alaan liitettyjä mielikuvia ylijäämämassat saadaan yhä useammin kuljetettua ja asenteita. suoraan muodostumispaikalta käyttökohteeseen ja niiden välivarastoinnin aiheuttamilta kuljetus- ja 9.3.4 Jalostusasteen nostaminen ja varastointikustannuksilta säästytään. käyttökohteiden lisääminen Eri hankkeet voivat hyödyntää toisiaan ylijäämä- kiviainesten osalta. Pohjatutkimusta tuleekin lisätä, Jos ylijäämäkiviainesten jalostamiseen panos- ja geoteknikkojen tulee suorittaa julkisissa rakennus- tettaisiin nykyistä enemmän, maankaatopaikoille kohteissa massalaskentaa ja arvioida massojen käyt- joutuvien käyttökelpoisten ainesten määrä vähen- tökelpoisuutta massankäyttösuunnitelman laatimista tyisi. Jalostaminen voi tehostua, jos käsittely- ja varten. Seutukunnallinen yhteistyö ja materiaalipank- välivarastointipaikkoja on nykyistä enemmän. Osa kijärjestelmät auttavat suunnittelutyössä. Kaikessa ylijäämämassoista voitaisiin käsitellä jo lähtöpaikal- rakentamisen suunnittelussa tulee ottaa tavoitteeksi la hyödyntämiskelpoisiksi. Yhteiset jalostusalueet vähentää muodostuvien ylijäämämassojen määrää ja mahdollistavat yhteisten varastojen hyödyntämisen. parantaa niiden laatua. Parhaassa tapauksessa ylijäämäkiviainekset pysty- tään tuotteistamaan markkinoille. 9.3.2 Lupaprosessien kehittäminen Ylijäämäkiviainesten käyttömahdollisuuksien tut- kimusta tulee lisätä. Jos ylijäämäkiviainesten laatu Kuntakyselyyn vastanneet toivoivat eniten muu- tunnetaan ja tuottajat ilmoittavat, mihin tiettyä erää toksia lainsäädäntöön ja lupamenettelyihin. Lupa- voidaan käyttää, kynnys niiden hyödyntämiseen ma- menettelyiden tulee olla nykyistä selkeämpiä ja yk- daltuu. Kunta- ja yrityskyselyissä tiedusteltiin, missä sinkertaisempia, ja pienissä hankkeissa ympäristön- kohteissa ylijäämäkiviaineksia voidaan hyödyntää suojelulain mukainen ilmoitusmenettely voisi riittää nykyistä paremmin. Kuntien edustajien mielestä ympäristöluvan sijaan. Ainesten hyödyntämisestä tällaisia kohteita kallioperän ylijäämäkiviaineksille tarvitaan yleispäteviä normeja, kuten valtioneuvoston ovat täyttökohteet, meluvallit, katujen rakentami- asetus 591/2006, joka määrittelee ja ohjeistaa kierrä- nen (kerrosrakenteet), pohjarakentaminen, puisto- tysbetonin sekä tuhkan käytön rajoja hyötykohteissa. rakentaminen, kunnallistekniikan rakentaminen ja Yrityskyselyn vastaajien mielestä ylijäämäkiviaines- satamarakentaminen. Maaperän ylijäämäkiviaineksia ten hyödyntämiseen liittyvä lainsäädäntö ja lupame- voidaan käyttää nykyistä enemmän lisäksi viheralu- nettelyt tulee muuttaa kestävää kehitystä suosiviksi. eiden rakentamiseen, verhoiluun, kaatopaikkojen Nykyinen lainsäädäntö hankaloittaa tarpeettomasti maisemointiin ja pengerryksiin. Mullan seulontaa ylijäämäkiviainesten hyödyntämistä, koska lupien voidaan lisätä. Myös yrityskyselyn perusteella yli- hankkiminen on hidasta. jäämäkiviainesten käyttöä voidaan lisätä useimmissa rakennuskohteissa, kuten talojen rakentamisessa ja saastuneiden maa-alueiden kunnostamisessa. Yli- 9.3.3 Tiedotustoiminta jäämäkiviainesten käyttö sellaisissa kohteissa, jotka Ylijäämäkiviainesten hyödyntämistä edistämään vaativat CE-merkittyjen ainesten käyttöä, on haas- tarvitaan useista toimijoista koostuva organisaatio, teellista. joka hoitaa neuvonnan ja tiedottamisen. Uudenlais- ten työmenetelmien neuvominen auttaa lisäämään 9.3.5 Taloudelliset ohjauskeinot ylijäämäkiviainesten hyödyntämistä. Tiedotus on tehokkainta, jos siitä huolehtii jokin tietty taho. Ra- Kyselyssä nousi esiin myös taloudellisia ohjaus- kennustapaohjeiden ja esimerkinomaisten työselos- keinoja. Kalliit läjitysmaksut kannustavat miettimään tusten avulla uudenlaiset työmenetelmät yleistyisivät. ylijäämämaiden hyödyntämistä. Ylijäämäkiviainek- Vääränlainen varastointi voi huonontaa ylijäämäki- sia hyödyntäville yrityksille suunnatut taloudelliset viainesten laatua. Kuntien rakennusvalvonnan tulee porkkanat, kuten alennus lupamenettelyjen hinnoissa ohjata muodostuvat ylijäämämassat vastaanottopaik- tai kuljetustuki, voivat olla osa ylijäämäkiviainesten koihin, ja niissä tulee tehostaa tuotujen massojen käytön lisäämiseen tähtäävää ohjausjärjestelmää. lajittelua. Avoin keskustelu ja ympäristötekijöiden

24 Geologian tutkimuskeskus, Tutkimusraportti 177 – Geological Survey of Finland, Report of Investigation 177, 2009 Maarakentamisen ja kalliolouhinnan yhteydessä muodostuvien ylijäämäkiviainesten hyötykäytön nykytila Suomessa

10 yLIJÄÄMÄKIVIAINESHUOLTO PÄÄKAUPUNKISEUDULLA

10.1 Kiviainesvarat ja kiviainesten käyttö

Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan POSKI-projektissa na 2002 kiviaineksia arviolta 19,6–21,8 miljoonaa alueen kallioperän kiviainesvarojen arvioitiin olevan tonnia. Tästä kalliokiviainesten osuus oli 12,4–14,4 maa-ainestenottoon soveltuvilla alueilla ympäröivän miljoonaa tonnia ja harjukiviainesten osuus 7,2–7,4 maiseman tasoon laskettuina 1 180 miljoonaa tonnia miljoonaa tonnia. Hyvät sora- ja hiekkavarannot ovat (Kinnunen et al. 2006). Tästä määrästä Uudenmaan edistäneet kaupunkiseudun kehitystä. Kiviaineksia osuus oli 60 %. Kuntakohtainen tilanne Uudelta- otetaan Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan maakunnissa maalta esitetään kuvassa 9. Selvitysalueella ei enää maa-aineslain mukaisilta ottamisalueilta vuosittain juurikaan ollut projektissa käytettyjen luokittelupe- lähes 14 miljoonaa tonnia. Tästä puolet on harjukivi- rusteiden mukaisia maa-ainesten ottoon soveltuvia aineksia ja puolet kalliokiviaineksia. Harjukiviainek- harjukiviaineksia. Maa-ainestenottoon soveltuvilta ja sia tuodaan pääkaupunkiseudulle vuosittain 1,4–1,6 osittain soveltuvilta alueilta arvioitiin saatavan maa- miljoonaa tonnia. perän kiviaineksia noin 130 miljoonaa tonnia. Tästä Kalliokiviainesten saannin tilanne on vielä tyydyt- 80 % oli hiekkavaltaisia aineksia ja 20 % soravaltaisia tävä, mutta Uudeltamaalta ja Itä-Uudeltamaalta käyt- aineksia, mutta niiden tarve on päinvastainen. töön saatavan soran määrä on selvästi pienempi kuin Pääkaupunkiseutu on kiviainesten suurin kulu- ennustettu tarve vuoteen 2030 mennessä. Vuotuisen tuskeskittymä Suomessa. POSKI-projektin mukaan kiviainesten kulutuksen arvioidaan kasvavan lähes 28 Uudellamaalla ja Itä-Uudellamaalla käytettiin vuon- miljoonaan tonniin. (Kinnunen et al. 2006)

10.2 Ylijäämäkiviainekset ja muut korvaavat materiaalit

Pääkaupunkiseudulla käytetään vuosittain raken- dultaan sopivia korvaamaan harjukiviainesta, muo- nuspohjien louhinnasta saatavaa kalliokiviainesta dostui vuonna 2002 reilut 0,7 miljoonaa tonnia, mikä 4,2–5,6 miljoonaa tonnia. Tämä on 50–70 % Uudel- on noin 10 % alueella käytettyjen harjukiviainesten lamaalla ja Itä-Uudellamaalla käytetyistä kallioperän määrästä. Niistä suurin osa ohjautui jo kierrätykseen. kiviaineksista. Muita ylijäämämassoja, jotka ovat laa- (Kinnunen et al. 2006)

Kuva 9. POSKI-projektissa inventoidut rakennusmateriaaliksi kelpaavat kalliokiviainesvarat maa-ainestenottoon soveltuvilla alueilla (Kinnunen et al. 2006). Figure 9. Reserves of bedrock aggregates usable for construction. Only the reserves in areas that are suitable for land extraction have been included. The inventory was carried out in the Uusimaa and Itä-Uusimaa regions by the POSKI project (Adjusting Groundwater Protection with Aggregate Production, Kinnunen et al. 2006).

25 Geologian tutkimuskeskus, Tutkimusraportti 177 – Geological Survey of Finland, Report of Investigation 177, 2009 Jussi Pokki, Maija Rekola, Paavo Härmä, Pirjo Kuula-Väisänen, Mika Räisänen ja Markku Tiainen

Lohja Rudus Oy:n (2006) mukaan pääkaupunki- että pääkaupunkiseudulta maankaatopaikoille sijoi- seudulla muodostuu arviolta 2,7 miljoonaa tonnia tettavaksi menevien maa-ainesten määrä vähenisi ylijäämälouhetta vuodessa. Tähän lukuun eivät sisälly kolmasosaan. Yksi kolmasosa hyödyntämättömistä suuret esirakennuskohteet, joissa louhe käsitellään maa-aineksista tulee käyttää muodostumispaikkansa louhintapaikalla. Pääkaupunkiseudun kalliokiviai- välittömässä läheisyydessä, ja toinen kolmasosa tulee neksesta 70–80 % valmistetaan prosessoimalla ylijää- hyödyntää muissa kohteissa. Kaivumassojen määrää mälouheita. Suuntaus on pois työmaamurskauksesta voidaan pienentää työtekniikoita kehittämällä ja hyö- kohti kierrätyskeskustoimintaa, joten on mahdollista, tykäyttöä voidaan lisätä materiaalipankkijärjestelmän että ylijäämälouheen käsittelytarve jopa nelinker- avulla. (Sito Oy 2005) taistuu. Luonnonaineksia korvaavien materiaalien Kyselyn yhteydessä kerätyt kuntien omat arvi- osalta pääkaupunkiseudulla muodostuu vuosittain ot ylijäämämassojen vuotuisesta muodostumisesta kierrätysbetonia 200 000 t, kierrätystiiltä 50 000 t, alueellaan esitetään taulukossa 5. Helsingin, Espoon kierrätysasfalttia 150 000 t, lentotuhkaa 150 000 t ja Vantaan arviot alueellaan vuosittain muodostuvis- ja käyttöpotentiaalin omaavaa pohjatuhkaa 40 000 t. ta kallioperän ylijäämäkiviaineksista ovat selvästi (Lohja Rudus Oy 2006) suurimmat: kaikkien niiden arviot ovat yli 300 000 Sito Oy:n (2005) mukaan pääkaupunkiseudul- tonnia. Kirkkonummella, Nurmijärvellä ja Keravalla la muodostuu vuosittain 6,3–7,5 miljoonaa tonnia kallioperän ylijäämäkiviainesten arvioidut muodostu- puhtaita ylijäämämaa-aineksia, jotka päätyvät maa- mismäärät ovat noin kaksi kertaluokkaa pienemmät. ainesten sijoituspaikoille. Tästä määrästä Helsingin Maaperän ylijäämämassojen muodostumismäärissä rakennuskohteiden osuus on 1,5–2 miljoonaa tonnia. Helsingin, Espoon ja Vantaan jälkeen omaksi ryh- Pääkaupunkiseudun ylijäämämaa-aineksista kolmas- mäkseen erottuvat Tuusula ja Kerava. Sipoossa, osa on vaikeasti hyödynnettäviä materiaaleja, kuten Kirkkonummella ja Nurmijärvellä maaperän yli- savea tai liettyneitä maa-aineksia, 10 % on louhetta jäämämassojen muodostumismäärät ovat 36 000– ja 40 % on muita maa-aineksia. Sito Oy:n (2005) 70 000 tonnia. Kauniaisissa maaperän ylijäämämas- tekemässä selvityksessä ehdotetaan tavoitteeksi, soja muodostuu vuosittain alle 2 000 tonnia.

10.3 Seudullinen yhteistyö Sito Oy (2005) selvitti ylijäämämassojen vas- aluetta (Porvoo) (kuva 10). Näistä vain Kulmakorpi taanottoon pitkällä aikavälillä soveltuvia kohteita ja mahdollisesti Ämmässuon kaatopaikan melu- pääkaupunkiseudulta. Selvityksen lähtökohtana oli, vallirakenne olivat mahdollisia ratkaisuja akuuttiin että sijoituspaikkoja tulee olla useita eri puolella sijoituspaikkojen pulaan. Muiden kohteiden toteu- pääkaupunkiseutua ja seudullisille sijoitusalueille tumisen arvioitiin vaativan vähintään 10 vuotta. Sito on tarvetta. Selvityksessä ehdotettiin mahdollisiksi Oy:n (2005) selvitysalueella oli lisäksi suljettuja ja ylikunnallisiksi ylijäämämassojen sijoituspaikoiksi suljettavia kaatopaikkoja, joihin olisi mahdollista Ämmässuon kaatopaikan suojavallirakennetta ja sijoittaa ylijäämämaita, esimerkiksi Mankkaan ja Kulmakorven aluetta (Espoo), Kiilan aluetta (Van- Keravan kaatopaikat. taa), Mömossenin aluetta (Sipoo) sekä Taviskärretin Uudenmaan maakuntakaava vahvistettiin ympäris-

Taulukko 5. Pääkaupunkiseudun kuntien omia arvioita ylijäämämassojen vuotuisesta muodostumisesta alueellaan. Table 5. Annual accumulation of leftover aggregates and soil in the Helsinki region estimated by an authority in each municipality.

Kunta Kallioperän ylijäämäkiviainekset (t) Maaperän ylijäämämassat (t) Henkilökoht. tiedontanto 2007 Municipality Leftover rock aggregates (t) Leftover soil (t) Personal communication 2007

Helsinki 540 000 1 260 000 Raimo Saarinen Espoo 306 000 990 000 Harri Tanska Vantaa 360 000 1 440 000 Jouni Mäntylä Kauniainen ? 1 800 Kirkkonummi 3 232 39 673 Päivi Vaisto Sipoo ? 36 000 Matti Stolp Tuusula ? 604 800 Nurmijärvi 4 000 70 000 Jari Heino Kerava 1 800 450 000

Yhteensä Total 1 215 032 4 892 273

26 Geologian tutkimuskeskus, Tutkimusraportti 177 – Geological Survey of Finland, Report of Investigation 177, 2009 Maarakentamisen ja kalliolouhinnan yhteydessä muodostuvien ylijäämäkiviainesten hyötykäytön nykytila Suomessa

Kuva 10. Toiminnassa olevia ja suunniteltuja ylijäämämassojen vastaanottopaikkoja ja jalostusalueita pääkaupunkiseudulla. Toiminta-alueiden kirjallisuusviitteet esitetään legendassa. Pohjakartta © Maanmittauslaitos, lupanro 13/MML/09, ja Logica Suomi Oy. Figure 10. Active and planned landfill and aggregate production sites in the Helsinki region. References are shown in the legend. Basemap © National Land Survey of Finland, licence no. 13/MML/09, and Logica Finland Inc.

töministeriössä 8.11.2006. Sitä täydentämään on laa- loppusijoitus tapahtuisi kiviainesten ottotoiminnan dittu Uudenmaan 1. vaihemaakuntakaava, jonka aihe- päätyttyä. Näistä alueista suurin sijaitsee Vantaan ja kokonaisuuksiin kuuluvat muun muassa jätehuollon Tuusulan rajalla, muut Nurmijärvellä ja Mäntsälässä, pitkän aikavälin aluetarpeet ja kiviaineshuolto. Tämä Espoon Kulmakorvessa sekä Tammisaaressa. Vantaan vaihemaakuntakaava on ensimmäinen merkittävä Pitkäsuo ja Kulomäki sekä Järvenpään Puolmatka on pääkaupunkiseudun kuntien välinen yhteistyöhanke osoitettu vaihemaakuntakaavassa merkinnällä EJ3/v, kaavoituksessa. Sen uskotaan synnyttävän keskuste- mikä tarkoittaa, että alue kunnostetaan täyttötoimin- lua ylijäämäkiviainesten seudullisen hyödyntämis- ja nan jälkeen virkistys- ja ulkoilukäyttöön. Vaihemaa- loppusijoitusjärjestelmän luomisesta. kuntakaavassa ei esitetä erikseen ylijäämälouheen ja Uudenmaan 1. vaihemaakuntakaavassa on kaa- kiviainesten kierrätyksen edellyttämiä varastointi- ja vamerkinnällä EJ3 osoitettu sellaisia alueita, jotka operointialueita, vaan niiden osoittaminen on jätetty varataan louheen ja puhtaiden ylijäämämaiden käsit- kuntakaavoituksen tehtäväksi. Tällainen toiminta telyyn, varastointiin ja loppusijoitukseen. Nykyään voi sijoittua myös vaihemaakuntakaavassa kaava- toimivien alueiden lisäksi on osoitettu myös uusia merkinnällä EJ3 osoitetuille alueille tai suljetuille alueita. Ne sijaitsevat pääasiassa sellaisilla alueilla, yhdyskuntajätteen käsittelypaikoille. (Uudenmaan joilla on maakunnan kiviainestuotannon kannalta liitto 2008) merkittäviä kiviainesvaroja. Tällöin ylijäämämaiden

10.4 ylijäämäkiviainesten käsittelyalueet

10.4.1 Helsinki läjitysalueelle (kuva 10). Lisäksi Helsingin raken- nusvirasto ottaa vastaan puhtaita hyvälaatuisia yli- Helsingissä muodostuvat puhtaat ylijäämämassat jäämämassoja vaihtuviin hyötykäyttökohteisiin ja viedään Vantaan kaupungin omistamalle Pitkäsuon pientuojat voivat viedä puhtaita ylijäämämassoja

27 Geologian tutkimuskeskus, Tutkimusraportti 177 – Geological Survey of Finland, Report of Investigation 177, 2009 Jussi Pokki, Maija Rekola, Paavo Härmä, Pirjo Kuula-Väisänen, Mika Räisänen ja Markku Tiainen

YTV:n Sortti-asemille Kivikkoon ja Konalaan. (Hel- den ylijäämäkiviaineksille (Pöyry Environment Oy singin kaupunki 2008) Helsingistä ei ole löydetty 2007). Lisätietoja Vantaan maanvastaanottotoimin- ylijäämämassojen sijoituspaikkoja lukuun ottamatta nasta on sivustossa Vantaa (2008). Malminkartanon täyttömäen (kuva 10) pohjoista Nykyisellä käytöllä Kulomäen täyttökapasiteetti laajennusta, josta Suunnittelukeskus Oy (2005) laati loppuu vuoden 2013 aikana. Pöyry Environment Oy ympäristövaikutusten arviointiselostuksen. Täyt- (2007) on tehnyt ympäristövaikutusten arviointiselos- tömäen laajennus olisi mahdollistanut Helsingin tuksen Pitkäsuon täyttömäen laajennuksesta luotee- ylijäämämassojen sijoittamisen alueelle noin kolmen seen. Laajennusosa suunniteltiin otettavaksi käyttöön vuoden ajan, mutta hanke raukesi Helsingin kaupun- vuonna 2008, minkä jälkeen vastaanottoa voitaisiin kisuunnitteluviraston vastustuksen vuoksi. jatkaa 2012–2013 asti. Laajennusosa on suunniteltu osittain nykyisen täyttömäen päälle, ja valmistumisen jälkeen ne muodostavat kaksi rinnakkaista huippua. 10.4.2 Espoo Tämän jälkeen toiminta siirtyy Kiilan kaupungin- Espoon kaupungilla on teknisen keskuksen ylläpi- osassa sijaitsevalle Senkkerinmäen täyttöalueelle. tämä ylijäämämassojen vastaanottoalue Ämmässuon Pitkäsuon alue otetaan maanvastaanoton loputtua jätteenkäsittelykeskuksen läheisyydessä Kulmakor- virkistyskäyttöön ulkoilualueeksi; yksi vaihtoehto on vessa (kuva 10). Siellä otetaan vastaan vain Espoosta laskettelukeskus. (Pöyry Environment Oy 2007) ja Kirkkonummelta tulevia massoja. Kulmakorven Kalliosuon alueella on läjityskapasiteettia vielä 2–3 10.4.4 Muut kunnat vuodeksi. Kulmakorven vanhalla läjitysalueella Ka- karlammen ympärillä toiminta päättyi vuonna 2007. Kauniaisessa ylijäämämassoja muodostuu vähän, (Ramboll Finland Oy 2008) Lisätietoja kiviainesten eikä kunnassa ole niille varsinaista vastaanottoalu- vastaanottotoiminnasta Kulmakorvessa on sivustossa etta. Ylijäämämassat viedään Espoon Kulmakorven Espoo.fi (2008). alueelle tai käytetään täyttöihin, urheilupolkuihin, Kulmakorven Takapellon alueella on nykyisen verhoiluihin, meluvalleihin tai viedään laskettelurin- ympäristöluvan perusteella läjityskapasiteettia run- teenä toimivalle alueelle. Uusia vastaanottopaikkoja saaksi kymmeneksi vuodeksi. YVAssa (Ramboll ei ole suunnitteilla, vaan ylijäämämassat hyödyn- Finland Oy 2009) arvioidaan mahdollisuutta louhia netään jatkossakin rakennuskohteissa tai viedään Takapellon aluetta nykyisten lupien mahdollistamaa Espoon Kulmakorven alueelle. louhintasyvyyttä syvemmältä. Arviointiin sisältyy Tuusulan ylijäämämassat viedään Vantaan Ku- myös Kalliosuon ja Takapellon välisen Välialueen lomäen maanläjitysalueelle. Ylijäämämassoja on hyödyntäminen sekä kierrätyskiviaineksen jatko- sijoitettu muun muassa meluvalleihin ja viherraken- jalostaminen murskaus- ja seulontalaitoksissa. Jos nuskohteisiin. Yksityisillä työmailla muodostuville alue louhittaisiin ennen läjitystoimintaa suurem- ylijäämämassoille ei ole kunnassa vastaanottoalueita. man louhintasyvyyden mukaisesti, läjitystilavuus Kunnan eteläosissa muodostuvat ylijäämämassat Takapellossa riittäisi vuoteen 2045 ja Välialueella voisi sijoittaa Kulomäen alueelle ja pohjoisosissa vuoteen 2110. Samalla saataisiin myös kiviaineksia muodostuvat ainekset Nuppulinnaan tai Tuusulan rakennustoimintaa varten. Uudenmaan vaihemaa- keskiosiin Metsälän vastaanottoalueelle. (Tuusula kuntakaavassa esitetyt vaihtoehtoiset kiviainesten 2005) ottoalueet sijaitsevat pääosin Kulmakorven aluetta Sipoossa ylijäämämassoja hyödynnetään vanhojen kauempana Espoon rakennuskohteista. (Ramboll kaatopaikkojen verhoilussa. Osa ylijäämämassoista Finland Oy 2008) on käytetty ampumaradan suojavallien rakentamiseen. Sopivia uusia vastaanottoalueita ei ole löydetty. Ylijäämämassoja tarvitaan todennäköisesti Mömos- 10.4.3 vantaa senin kaatopaikan sulkemisessa. Yhteistyötä muiden Vantaa ylläpitää kahta yleistä puhtaita ylijäämä- kuntien kanssa voidaan harkita. (Matti Stolp, Sipoo, kiviaineksia vastaanottavaa täyttöaluetta: Kulomäki henkilökohtainen tiedonanto 2007) kaupungin itäosassa ja Pitkäsuo länsiosassa (kuva Nurmijärvellä on maanvastaanottoalue Klaukka- 10). Yhteistoimintasopimuksen perusteella Kulo- lan Hernemäessä. Tämän lisäksi ylijäämämassoja mäen täyttömäki vastaanottaa Vantaan ja Tuusulan käytetään vanhojen kaatopaikkojen verhoiluissa. alueilta tulevat maat ja Pitkäsuon täyttömäki Vantaan Metsä-Tuomolan jäteaseman yhteyteen perustetaan ja Helsingin alueilta tulevat maat. Vantaalla on myös monipuolinen maanvastaanottoalue. (Jari Heino, neljä pientäyttökohdetta ennalta määrättyjen työmai- Nurmijärvi, henkilökohtainen tiedonanto 2007)

28 Geologian tutkimuskeskus, Tutkimusraportti 177 – Geological Survey of Finland, Report of Investigation 177, 2009 Maarakentamisen ja kalliolouhinnan yhteydessä muodostuvien ylijäämäkiviainesten hyötykäytön nykytila Suomessa

10.5 Kiviainesten jalostusalueet

Pääkaupunkiseudulla ylijäämäkiviainesten paikka- lijätteen välivarastoinnille ja murskaukselle. Kesällä kohtainen jalostustoiminta on usein lyhytaikaista, ja 2006 alueella alettiin vastaanottaa betonia. Mursketta se pyritään tekemään ainesten muodostumispaikalla. on tarkoitus käyttää viereisen ympäristöluvallisen Jalostusalueet ovat pääosin yritysten hallinnassa, ja asfalttiaseman raaka-aineena. Jersanmäen murs- ne sijoittuvat Kehä III:n läheisyyteen. Yritykset etsi- kauslaitoksen ympäristölupa sallii vastaanottaa ja vät kiviainesten jalostustoiminnalle uusia alueita pää- murskata muualla louhittua kiviainesta. Tuupakassa kaupunkiseudun lähikunnista, kuten Mäntsälästä. on ympäristölupa kallion louhintaa ja louheen murskausta varten vuoden 2011 loppuun. Lisäksi alueella on ympäristölupa betonikiviaineksen kierrätyslaitok- 10.5.1 Sito Oy:n selvitys selle, asfalttiasemalle ja jäteasfaltin murskauslaitok- Sito Oy (2005) selvitti ylijäämäkiviainesten ja- selle. Kiviainesten jalostusalue sijoitetaan alueella lostamiseen ja välivarastointiin soveltuvat alueet toteutettavan louhinnan päätyttyä louhoksen pohjalle. Helsingissä. Selvityksen mukaan kiinteitä operoin- Tämä on tehokas keino vähentää murskauslaitosten tialueita tulee olla jokaisella ylijäämämassojen si- haittoja ilmanlaadun ja melun suhteen. (Lohja Rudus joituspaikalla ja väliaikaisia operointialueita suurien Oy 2006) rakennuskohteiden yhteydessä. Lisäksi tarvitaan Länsisalmen alueella on ympäristölupa betoni- ja sellaisia operointialueita, jotka sijoittuvat logistisesti tiilijätteen murskaukselle ja varastoinnille sekä lou- edullisiin kohteisiin maa-ainesten sijoituspaikkojen heen murskaukselle. Louheen käsittelyä suunnitellaan ja lähteiden välille. Selvityksen perusteella sopivia kahteen vaihtoehtoiseen paikkaan, joko louhokseen operointialueita ovat Kyläsaaren alue, Mustikkamaan tai alueelle, jota on käytetty mullan valmistukseen ja Laajasalon öljyvarastoluolat, Kivikko–Tattariharju sekä betonin ja tiilen käsittelyyn. Konalassa on ym- ja mahdollisesti Pasilan ja Ilmalan ratapihat (kuva päristölupa betoni- ja tiilijätteen sekä jäteasfaltin 10). Ratapihoilla operointi on mahdollista vain väliai- murskaukselle. (Lohja Rudus Oy 2006) kaisesti raideliikenteen tarpeiden ja kehitysnäkymien Pohja- ja lentotuhkaa on tarkoitus varastoida ja vuoksi. (Sito Oy 2005) käsitellä Ämmässuonkujalla, Tuupakassa ja Länsi- salmessa. Tuhkaa kertyy erityisesti talvella, joten laajamittainen tuhkan hyödyntäminen nykyisen lop- 10.5.2 Rudus Oy:n alueet pusijoituksen asemasta onnistuu vain, jos väliva- Lohja Rudus Oy (2006) laati YVA-selostuksen rastointialueita on riittävästi. Vuonna 2006 Jersan- pääkaupunkiseudulle suunnittelemaansa ylijäämäma- mäessä, Tuupakassa ja Länsisalmessa louhittiin ja teriaalien jalostustoimintaa varten. Toiminta käsittää murskattiin kalliota ja Konalassa ja Länsisalmessa oli ylijäämälouheen, ylijäämäbetonin, purkubetonin, -tii- lupapäätösten mukaista murskaustoimintaa. (Lohja len ja -asfaltin sekä kivihiilenpoltossa muodostuvan Rudus Oy 2006) lento- ja pohjatuhkan vastaanottoa, välivarastointia ja murskausta. Arvioitavat kohteet olivat Ämmäs- 10.5.3 Seepsula Oy:n alueet suonkuja ja Jersanmäki (Espoo), Konala (Helsinki) sekä Tuupakka ja Länsisalmi (Vantaa) (kuva 10). Seepsula Oy:n Senkkerin toiminta-alueella (kuva YVA-selostuksessa suunniteltiin, että materiaaleja 10) Tuusulassa louhitaan ja jalostetaan muun muassa tuodaan käsiteltäväksi toiminta-alueille eri puolilta kallioperän kiviaineksia. Toimintoja on suunniteltu pääkaupunkiseutua. Kaikki kohdealueet sijoittu- vuoteen 2050 saakka. Alueelta voitaisiin louhia kivi- vat maankäytön suunnittelussa eri kaavoissa tähän aineksia tasoon +42 m, minkä jälkeen sinne sijoittuisi toimintaan varatuille ja siihen hyvin soveltuville teollisuus- ja logistiikkatoimintoja. Vaihtoehtoinen alueille. Sitä vaihtoehtoa, että jalostettava kiviaines suunnitelma on louhia kalliota 106–115 miljoonaa käsiteltäisiin yhdellä alueella, ei pidetty kelvollisena. tonnia, minkä jälkeen alueen pohjoisosiin sijoitetaan Ylijäämälouhetta oli tarkoitus jalostaa kussakin koh- puhtaita ylijäämämaita ja eteläosiin logistiikkatoimin- teessa keskimäärin 500 000 tonnia vuodessa, enim- toja ja teollisuutta, kuten asfalttiasema, betoniasema, millään 1 000 000 tonnia vuodessa, ja purkubetonia, ylijäämälouheen jalostusalue ja rakennusjätteiden -tiiltä ja tuhkia 120 000–300 000 tonnia vuodessa. kierrätystä. Ylijäämäkiviainesten jalostuksen on ar- (Lohja Rudus Oy 2006) vioitu olevan vilkkaimmillaan vuoden 2015 jälkeen. Ämmässuonkujalla on ympäristölupa betoni- ja tii- (Seepsula Oy 2007)

29 Geologian tutkimuskeskus, Tutkimusraportti 177 – Geological Survey of Finland, Report of Investigation 177, 2009 Jussi Pokki, Maija Rekola, Paavo Härmä, Pirjo Kuula-Väisänen, Mika Räisänen ja Markku Tiainen

11 yLIJÄÄMÄKIVIAINESHUOLTO TAMPEREEN SEUDULLA

11.1 Kiviainesvarat ja kiviainesten käyttö

Pirkanmaan POSKI-projektissa arvioitiin, että keskittynyt Tampereen seudulle. POSKI-projektin mukana olleissa kunnissa (Hämeenkyrö, Ikaalisten kunnissa kiviainesten vuotuinen käyttö on noin 6 eteläosa, Kangasala, Lempäälä, Luopioinen, Nokia, miljoonaa tonnia. Seudun kiviainestuotanto nojau- Pirkkala, Pälkäne, Tampere, Viljakkala ja Ylöjärvi) tuu vahvasti kalliokiviaineksiin. Nykyisellä kulu on maa-ainesten ottoon soveltuvilla alueilla raken- tuksella maa-ainesten ottoon soveltuvien alueiden nusmateriaaliksi kelpaavia kallioperän kiviainesvaro- kiviainekset Pirkanmaalla riittävät 15 vuodeksi. Jos ja 96,6 miljoonaa tonnia ja maaperän kiviainesvaroja kalliokiviaineksen ottotasoa lasketaan kymmenellä 2,0 miljoonaa tonnia. Kallioperän kiviainesvarojen metrillä, riittävät ne 40 vuodeksi. Täydennystä on jakautuminen kunnittain esitetään kuvassa 11. (Gus- mahdollista saada myös maa-ainesottoon osittain tafsson et al. 2001) soveltuvilta alueilta. (Gustafsson et al. 2001) Pirkanmaan maakunnassa kiviainesten käyttö on

11.2 Ylijäämäkiviainekset ja muut korvaavat materiaalit

Kyselyn yhteydessä tiedusteltiin erikseen Tampe- kaupungissa. Pirkkalassa, jossa kallioperän ylijää- reen seudun kuntien omia arvioita ylijäämämassojen mäkiviaineksia arvioidaan muodostuvan Tampereen vuotuisesta muodostumisesta alueellaan (taulukko 6). seudulla eniten, kertyy maaperän ylijäämämassoja Arviot kallioperän ylijäämäkiviainesten muodostumi- vähiten, 10 000 t. Kangasalalta ja Ylöjärveltä ei saatu sesta Pirkkalassa ja Tampereella ovat noin 40 000 t, arvioita ylijäämämassojen muodostumisesta. mikä on yli kaksinkertainen määrä verrattuna Nokian Arviot ovat likimääräisiä monesta syystä: Suoraan ja Lempäälän arvioon. Arviot maaperän ylijäämämas- käyttöön ohjattujen sekä täyttöihin ja maisemointiin sojen muodostumisesta vaihtelevat selvästi enemmän käytettyjen ylijäämämassojen määrää ei tilastoida. kuin arviot kallioperän ylijäämäkiviainesten muo- Myös maanvastaanottopaikoille murskausta odot- dostumisesta. Maaperän ylijäämämassoja arvioitiin tamaan kuljetettujen ylijäämäkiviainesten määrää muodostuvan eniten, noin 540 000 t Tampereen on hankala arvioida. Lisäksi yksityisillä työmailla

Kuva 11. Pirkanmaan POSKI-projektissa inventoidut rakennusmateriaaliksi kelpaavat kalliokiviainesvarat maa- ainestenottoon soveltuvilla alueilla (Gustafsson et al. 2001). Figure 11. Reserves of bedrock aggregates usable for construction. Only the reserves in areas that are suitable for land extraction have been included. The inventory was carried out in Pirkanmaa by the POSKI project (Gustafsson et al. 2001).

30 Geologian tutkimuskeskus, Tutkimusraportti 177 – Geological Survey of Finland, Report of Investigation 177, 2009 Maarakentamisen ja kalliolouhinnan yhteydessä muodostuvien ylijäämäkiviainesten hyötykäytön nykytila Suomessa

Taulukko 6. Tampereen seudun kuntien omia arvioita ylijäämämassojen vuotuisesta muodostumisesta alueellaan. Table 6. Annual accumulation of leftover aggregates and soil in the Tampere region estimated by an authority in each municipality.

Kunta Kallioperän ylijäämäkiviainekset (t) Maaperän ylijäämämassat (t) Henkilökoht. tiedontanto 2007 Municipality Leftover rock aggregates (t) Leftover soil (t) Personal communication 2007

Tampere 36 000 540 000 Wille Siuko Nokia 15 000 150 000 Aki Salokatve Lempäälä 15 000 50 000 Kaija Kuivasniemi Pirkkala 40 000 10 000 Sami Mäkinen Kangasala ? ? Ylöjärvi ? ?

Yhteensä Total 106 000 750 000

arvioidaan muodostuvan vastaava määrä ylijäämä- suunnitella hyvin, koska kuntien työmaat tiedetään maita kuin kunnan työmailla. Yksityisillä työmailla pitkälle tulevaisuuteen. Ylijäämämassojen lopullinen muodostuvat ylijäämämassat eivät näy niiden kuntien laatu ja käyttömahdollisuudet selviävät kuitenkin tilastoissa, jotka eivät vastaanota yksityisen sektorin vasta niiden muodostuessa. ylijäämämassoja. Pirkanmaan POSKI-projektin yhteydessä tehtiin Tampereen seudun kunnissa pyritään hyödyntä- selvitys neitseellisiä kiviaineksia korvaavista materi- mään ylijäämäkiviainekset mahdollisimman tehok- aaleista tutkimusalueella. Kaivos- ja louhostoiminnan kaasti. Rakennusalan yritykset murskaavat kalliope- sivukiveä muodostui Pirkanmaalla Kurun ja Teiskon rän kiviaineksia niiden muodostumispaikalla määrien alueilla arviolta 50 000–80 000 tonnia vuodessa ollessa suuria. Pienet määrät kuljetetaan jalostetta- (Häkkinen 1996). Louhosten yhteyteen oli varastoi- vaksi muihin kohteisiin. Maaperän ylijäämämassoja tu silmämääräisesti arvioituna 2 miljoonaa tonnia hyödynnetään erilaisissa täytöissä, puistoalueilla, sivukiveä (Paananen 1998). Turvetuhkaa muodostui meluvalleissa, maisemoinnissa ja kaatopaikkara- vuosittain 33 000 tonnia ja puutuhkaa 1 500 ton- kenteissa. Massat viedään maankaatopaikalle, jos nia. Pirkanmaan alueella ontelolaattateollisuudessa muuta loppusijoituskohdetta ei ole lähempänä. Osa muodostui betonijätettä vuosittain 6 000 tonnia. kunnista jättää kunnallistekniikan rakentamisessa Talonrakennussektori tuotti vuosittain 30 000 tonnia muodostuneita ylijäämämassoja alueen asukkaiden betonijätettä ja 10 000 tonnia tiilijätettä. Sivukivillä hyödynnettäväksi. ja betoni- sekä tiilijätteillä voisi korvata neitseellisiä Kunnan rakennustuotannon työnjohtajat suunnit- kiviaineksia 120 000 tonnilla vuosittain, mikä on televat yleensä ylijäämämassojen käytön ja hoitavat noin kolme prosenttia kiviainesten kokonaiskäytöstä. usein myös maankaatopaikkoja. Työmaiden välistä (Gustafsson et al. 2001) ylijäämäkiviainesten hyödyntämistä on mahdollista

11.3 Ylijäämäkiviainesten käsittelyalueet

Pirkanmaan alueella on 16 ympäristöluvan omaa- määrät ovat kertyneet riittävän suuriksi. Kiviainesten vaa yksityistä tai kunnallista maankaatopaikkaa. Osa jalostusalueet ovat yleensä väliaikaisia, eikä niistä ole kunnallisista maankaatopaikoista ei vastaanota yksi- koottu tarkkoja tietoja. tyisten ihmisten ylijäämämassoja, vaan ne viedään Pirkanmaan maakuntakaavassa ei ole varattu alu- jätekeskuksiin tai yksityisille maankaatopaikoille. eita ylijäämämassojen loppusijoitukseen ja jalostuk- Kunnallisilla maankaatopaikoilla ei yleensä ole pai- seen, vaan näiden toimintojen suunnittelu on kuntien kalla päivystävää henkilökuntaa, ja alueille kuljetaan tehtävänä. Seudullinen yhteistyö on hyvin vähäistä, lukollisen portin kautta. Materiaalitoimituksista so- koska se pidentäisi kuljetusmatkoja. Osa kunnista vitaan kunnan tai maankaatopaikan hoitajan kanssa. on kuitenkin hyvin kiinnostuneita yhteistyöstä, ja Vastaanottomaksut ovat pieniä, eikä niillä ole tarkoi- Tampereen kaupunkia pidetään toivottavana yhteis- tus kattaa toiminnasta syntyviä kuluja. Maankaato- työtahona. Ensimmäinen kuntien yhteinen maankaa- paikoilla varastoidaan kiviä, multaa, kantoja ja risuja. topaikka perustetaan Lempäälän Vuorekseen lähelle Niiden murskaus ja haketus teetetään urakkana, kun Tampereen rajaa (kuva 12).

31 Geologian tutkimuskeskus, Tutkimusraportti 177 – Geological Survey of Finland, Report of Investigation 177, 2009 Jussi Pokki, Maija Rekola, Paavo Härmä, Pirjo Kuula-Väisänen, Mika Räisänen ja Markku Tiainen

Kuva 12. Ylijäämäkiviainesten vastaanottopaikkoja ja jalostusalueita Tampereen seudulla. Pohjakartta © Maanmittauslaitos, lupanro 13/MML/09, ja Logica Suomi Oy. Figure 12. Landfill and aggregate production sites in the Tampere region. Basemap © National Land Survey of Finland, licence no. 13/MML/09, and Logica Finland Inc.

11.3.1 Tampereen kaupungin tilanne ristövaikutusten arviointiselostuksessa arvioidaan Myllypuron, Villilän, Vuoreksen laajennusalueen, Tampereen kaupungin rakentamisessa ja yksityi- Ruskonperän, Hepovuoren, Lintukallion ja Sori- sessä rakentamisessa muodostuu vuosittain puhtaita lan soveltuvuutta uusiksi maanvastaanottoalueiksi ylijäämämaita 625 000–750 000 tonnia. Vuonna 2005 (kuva 12). Yksi suuri maanvastaanottoalue ei ole Tampereella otettiin vastaan maa-aineksia Ruskon, Tampereen kaupungin tavoitteiden mukaista, koska Juhansuon ja Vilusen alueilla (kuva 12). Näistä Vi- ajomatka massojen muodostumispaikoilta vastaan- lusessa toiminta kesti pisimpään, mutta loppui syk- ottoalueille tulee olla enintään 10–15 km. Edellä syllä 2008, minkä jälkeen alue viimeistellään vuonna mainituista kohteista tulisi toteuttaa kolmesta neljään 2009. (Milko Tietäväinen, Tampereen kaupunki, kappaletta. Alueille on suunniteltu maanvastaanottoa henkilökohtainen tiedonanto 2008) Tarastenjärven muutamasta vuodesta 20–30 vuoteen asti, minkä jätteidenkäsittelykeskukseen on mahdollista sijoittaa jälkeen ne soveltuvat virkistyskäyttöön, urheiluun vuosittain noin 50 000 tonnia ylijäämämaa-aineksia. tai metsätalouteen. Vuoreksessa maanvastaanotto- Ylijäämämaita jatkojalostettiin ja välivarastoitiin toiminta jatkuisi alueen laajennuksena, kunnes sen vuonna 2005 Juhansuon alueella ja Tarastenjärven maisemointi valmistuu 2017, jolloin alueelle raken- teknisellä toiminta-alueella. Molemmissa oli lupa netaan pientaloja. käsitellä kadulta poistettua asfalttia 5 000 tonnia vuo- Ruskonperä ja Myllypuro on suunniteltu arvioin- dessa. Lyhytaikaista välivarastointia ja jatkojalostusta tiselostuksessa pitkäaikaisimmiksi ja tärkeimmiksi on ollut paikoin myös muualla. Betoni ja tiili on viety kohteiksi. Kiviainesten jatkojalostus ja välivaras- yksityisten toimijoiden keräyspaikkoihin. Kannot on tointi sijoitetaan vastaanottopaikkojen yhteyteen haketettu yksityisellä urakoitsijalla vihertuotannon Ruskonperän, Myllypuron, Vuoreksen ja Sorilan käyttöön. (Paavo Ristola Oy 2005) alueille. Näistä jokaisella tulisi pystyä käsittelemään Paavo Ristola Oy:n (2005) tekemässä ympä- vähintään 50 000 tonnia materiaaleja vuodessa. Jat-

32 Geologian tutkimuskeskus, Tutkimusraportti 177 – Geological Survey of Finland, Report of Investigation 177, 2009 Maarakentamisen ja kalliolouhinnan yhteydessä muodostuvien ylijäämäkiviainesten hyötykäytön nykytila Suomessa kojalostus käsittää betonin, asfaltin, louheen, tiilien kaksi yksityistä maanvastaanottopaikkaa. Uusista ja kantojen jalostuksen. Kaduilta kerätyn liukkauden ylijäämämaiden sijoituspaikoista on pulaa, ja niitä torjunnassa käytetyn hiekoitussepelin puhdistus ja on suunniteltu alustavasti kaavoitusviranomaisten jalostus rakennusmateriaaliksi tuotteistamista varten kanssa. Tärkeäksi uusien alueiden sijoittamisessa on suunniteltu Ruskonperään. Seudullista yhteistyötä koetaan lyhyet kuljetusmatkat ja alueen tarpeisiin on tarkasteltu Ruskonperän ja Myllypuron laajenta- mitoitetut toiminnot. Osa ylijäämämassoista voidaan mismahdollisuuksina naapurikuntien puolelle. Vuo- käyttää kalliolouhosten maisemointiin. Lempäälä ja reksen alueella on Lempäälän ja Tampereen välistä Tampere ovat suunnitelleet yhteistyötä maanvastaan- yhteistyötä. (Paavo Ristola Oy 2005) otossa Vuoreksen alueen laajennuksen osalta. (Kaija Lokakuussa 2008 Ruskonperän maanvastaanotto- Kuivasniemi, Lempäälän kunta, henkilökohtainen alue oli avattu ja Myllypuron ja Vuoreksen alueiden tiedonanto 2007) laajentamiseen oli haettu ympäristölupaa (Vuoreksen Nokian kaupungilla on ympäristöluvallinen maan- alueella on voimassa lupa noin 425 000 tonnin täytöl- kaatopaikka Kyynijärvellä (kuva 12), mutta sinne le vuoteen 2011 asti). Myös Sorilan ympäristölupa- ei mahdu enää paljon maita. Kyynijärvellä ei ole hakemus oli vireillä, ja Rudus Oy suunnitteli alueen jatkuvaa valvontaa, ja sinne kuljetaan lukitun puomin toimintoja. Villilän osalta ylijäämämaiden käyttöä kautta. Kuormien tuonnista sovitaan maanvastaan- suunniteltiin vanhan soramontun maisemointiin. ottopaikan vastuuhenkilön kanssa. Alueelle ei oteta YVAssa (Paavo Ristola Oy 2005) toiminnan suunni- rakennusyritysten työmailla muodostuvia ylijäämä- teltiin alkavan Lintukalliossa 2012 ja Hepovuoressa massoja, koska resurssit eivät siihen riitä. Harjuniityn 2025, eikä toimenpiteisiin niiden osalta oltu vielä (kuva 12) täytetyllä suoalueella välivarastoidaan ryhdytty. (Milko Tietäväinen, Tampereen kaupunki, maata ja louhetta. Meluvalleja on tehty muun muassa henkilökohtainen tiedonanto 2008) Harjuniityn uudelle kaava-alueelle, Sarpattiin sekä Tervasuolle. Paljon maa-aineksia on mennyt yksi- tyiseen rakentamiseen ja läntisen kehätien työmaalle. 11.3.2 Muiden kuntien tilanne Ylijäämämassoja vastaanottaa myös Pirkanmaan Kangasalalla Asemantien maankaatopaikka (kuva jätehuolto. Kaupunki tarvitsee uusia maanvastaanot- 12) sijaitsee Asemantien ja Luottamusmiehentien topaikkoja, mutta niistä ei ole tarkkoja suunnitelmia. risteyksessä. Se ottaa vastaan vain kunnan omia Uusia meluvalleja on suunniteltu Lehtimäkeen ja ylijäämämassoja. Muut toimijat voivat viedä ylijää- Nokian moottoritien varteen. Porin yhdystien varteen mämassoja Tarastejärven kaatopaikalle ja Ruutanaan, on suunnitteilla alue, johon voitaisiin välivarastoida jossa on yksityinen maapankin pitäjä. Asemantien asfalttia sekä louhetta. (Aki Salokatve, Nokian kunta, maanvastaanottopaikalla läjitetään ylijäämämaa- henkilökohtainen tiedonanto 2007, 2008) aineksia, haketetaan risuja ja kantoja sekä kerätään Pirkkalan Linnakorven (kuva 12) maksullinen multaa kunnan viherrakentamiseen. Alueelle kulje- vastaanottoalue otettiin käyttöön helmikuussa 2008. taan lukittavan portin kautta. Osa ylijäämämassoista Valvotulle alueella tuotavat ylijäämämassat punni- hyödynnetään soramontun maisemoinnissa Huutijär- taan ja lajitellaan vastaanoton yhteydessä. Vaikeasti vellä (kuva 12), jonne on suunnitteilla uusi asuinalue. hyödynnettävät massat läjitetään. Linnakorven alueen Myös Lentolasta (kuva 12) ja Sahalahdesta on etsitty jälkikäytöksi on suunniteltu yritystoimintaa. Alue so- maanvastaanottoon soveltuvia alueita. Kangasalalla pii sekä jalostusalueeksi ja sen jälkeen yritysalueeksi, kallioperän ylijäämäkiviainekset käytetään suoraan koska sijainti Valtatie 3:n varrella on hyvä. Pirkkalan täytöissä. Betoni- ja tiilijätteen hyödyntämistä on lentokentän lähistöllä on kunnan pieni maanvas- suunniteltu alustavasti. (Merja Saarilahti, raken- taanottoalue. (Sami Mäkinen, maarakennusmestari, nuspäällikkö, Kangasalan kunta, henkilökohtainen Pirkkalan kunta, henkilökohtainen tiedonanto 2007, tiedonanto 2007, 2008) 2008) Lempäälän kunnassa otetaan vastaan ylijäämä- Ylöjärven kaupungissa ylijäämämassoja käytetään massoja Vuoreksessa (kuva 12) ja Kukonkorvessa. vanhojen kaatopaikkojen verhoiluihin. Kaupungilla Vuoreksessa vastaanotetaan ylijäämämassoja sekä ei ole varsinaisia maanvastaanottoalueita, eikä niitä kerätään ylijäämälouhetta murskattavaksi. Suuri osa ole suunnitteilla. Myllypuron vastaanottoalue Tam- kunnan ylijäämämassoista käytetään maavalleissa, pereella on etäisyyksien suhteen käyttökelpoinen täytöissä ja muussa rakentamisessa. Maankaato- myös Ylöjärvellä muodostuvien ylijäämämassojen paikoilla tilastointi perustuu viejän ilmoitukseen, suhteen (kuva 12). eikä jatkuvaa valvontaa ole. Kunnassa toimii myös

33 Geologian tutkimuskeskus, Tutkimusraportti 177 – Geological Survey of Finland, Report of Investigation 177, 2009 Jussi Pokki, Maija Rekola, Paavo Härmä, Pirjo Kuula-Väisänen, Mika Räisänen ja Markku Tiainen

11.4 Pirkanmaan luonnonkivilouhinnan sivukivien hyödyntämisnäkymiä

Luonnonkiviteollisuudessa louhitaan ja muo- toillaan luonnonkiviä määrättyihin mittoihin käy- tettäväksi rakennus-, rakentamis-, monumentti- ja hautakiviteollisuudessa. Luonnonkivituotteissa ei käytetä murskattua tai jauhettua kiveä, jota käytetään keinokivituotteissa. Luonnonkiviteollisuus Kurun ja Teiskon alueilla (kuva 13) tuottaa vuosittain kymme- niätuhansia kuutioita sivukiviä, ja niitä onkin varas- toitu louhimoille suuria määriä. Sivukiviä murskataan ja seulotaan kiviaineksiksi, mikä on sivukiven yleisin käyttömuoto. Tampere on Pirkanmaan sivukivimurskeiden tär- keä markkina-alue. Sinne ei kuitenkaan kannata kuljettaa kiviaineksia yli 50 kilometrin päästä, koska murskelouhoksia on lähempänäkin. Suuren koon vuoksi sivukivien jalostuskustannukset voivat jos- kus olla jopa kaksinkertaiset verrattuna normaalin kalliokiviaineksen tuotantokustannuksiin. Ylisuurten lohkareiden rikotus nostaa hintaa huomattavasti. Nykyään monet louhokset varastoivat sivukivet sel- laisinaan, mutta joillakin louhoksilla ne pienennetään murskaukseen sopiviksi jo louhittaessa. Luonnonkiviyritykset uskovat tilanteen muuttuvan Kuva 13. Vesitse tapahtuva kuljetus on murskattujen kivituotteiden potentiaalinen kuljetusmuoto Kurun ja Teiskon louhimoista Tampereel- kymmenen vuoden sisällä, kun Tampereen alue on le. Pohjakartta © Maanmittauslaitos, lupanro 13/MML/09, ja Logica laajentunut ja joidenkin murskelouhosten ympäristö- Suomi Oy. luvat ovat vanhentuneet. Kiviainesten kuljettaminen Figure 13. Crushed rock aggregates produced from leftover rocks in dimension stone quarries of Teisko and Kuru could in the future be Tampereelle vesiteitse toisi niille kilpailuetua (kuva economically transported on water to the Tampere region. Basemap © 13). Vesikuljetus on seudulla perinteikästä, eikä National Land Survey of Finland, licence no. 13/MML/09, and Logica vesireittien infrastruktuurin kunnostamista pidetä Finland Inc. mahdottomana. Se vaatisi lastausterminaalien rakentamista sekä louhimoiden että Tampereen kaupungin läheisyyteen. Murskauksen lisäksi myös muita luonnonkiviteollisuuden sivukivien hyödyntämisvaihtoehtoja tulisi sisustuskiviä. Niiden valmistamisen yhteyteen voitai- selvittää. Nykyisin kuluttajat ovat kiinnostuneita siin kehittää yritystoimintaa. Jos jalostus toisi enem- hyvin tuotteistetuista materiaaleista pihanrakennuk- män lisäarvoa tuotteille, kuljetukset pidempienkin sessa. Muutamat yritykset myyvätkin pihakiviä ja matkojen päästä ovat mahdollisia.

12 JOHTOPÄÄTÖKSET JA SUOSITUKSET

Kyselyssä ilmenneet seikat on otettu huomioon kaavoituksen toimenpidesuositukset. Kiviaineshuol- laadittaessa seuraavia toimenpidesuosituksia, jotka lossa tulee olla pitkän tähtäimen suunnitelmat, joissa on jaettu kolmeen tasoon (kuva 14). Taso 1 sisältää otetaan huomioon koko seudun tarpeet. Seudullisen suositukset hallinnossa ja lainsäädännössä tarvittavis- suunnittelun merkitys tulee tulevaisuudessa vahvasti ta toimenpiteistä. Lainsäädäntö ja hallinto luovat toi- lisääntymään uusien operointialueiden sijoittamisen mintaedellytykset ja suuntaviivat kestävän kehityksen vaikeutuessa. Taso 3 keskittyy yksittäisten ylijäämä- mukaiselle kiviainesten hyödyntämiselle yhteiskun- kiviainesten käsittelyalueiden toimintoihin. nassa. Taso 2 sisältää seudullisen suunnittelun ja

34 Geologian tutkimuskeskus, Tutkimusraportti 177 – Geological Survey of Finland, Report of Investigation 177, 2009 Maarakentamisen ja kalliolouhinnan yhteydessä muodostuvien ylijäämäkiviainesten hyötykäytön nykytila Suomessa

12.1 Hallinto ja lainsäädäntö

12.1.1 Lainsäädäntö ylijäämäkiviainesten 12.1.3 Tiedon kulkua lisättävä verkkopalvelun hyödyntämistä kannustavaksi ja materiaalipankkijärjestelmän avulla Nykyiset lupakäytännöt eivät kannusta ylijäämä- Asenteet niin yritysten, kuntien, viranomaisten kiviainesten tehokkaaseen hyödyntämiseen. Ylijää- kuin eri sidosryhmienkin keskuudessa ovat yksi mälouhe ja kaivannaisteollisuuden sivukivet ovat suurimmista esteistä ylijäämäkiviainesten tehok- lainsäädännöllisen jätestatuksensa vuoksi eriarvoi- kaalle hyödyntämiselle. Tärkeä syy asenteiden kiel- sessa asemassa verrattuna neitseellisiin kiviaineksiin. teisyyteen on tiedon puute. Eri sidosryhmät tulee Entistä kevyempien lupamenettelyjen tulisi riittää huomioida jo toimintojen suunnittelun alkuvaiheessa. ylijäämäkiviainesten murskausta ja hyödyntämistä Hankkeiden tehokas viestintä ja ympäristöasioiden varten, ja tilanne muuttuneekin jollain tavalla EU:n korostaminen ovat eduksi alan imagolle. Erilaatuisten uuden jätedirektiivin täytäntöön panemisen yhteydes- ylijäämäkiviainesten hyödyntämisestä ja sopivista sä. Kiviainesteollisuudessa toivotaan ylijäämäkiviai- käyttökohteista ei ole helposti saatavilla riittävästi nesten jätestatuksen poistamista ja selkeitä lupapro- tietoa. Poikkitieteellisen tutkimuksen, tiedotuksen sesseja. Viranomaisten toiminnan painopistettä tulisi ja koulutuksen avulla käyttäjäryhmien tietämystä kehittää raskaista lupaprosesseista käsittelyalueiden ja asenteita voidaan parantaa. Viranomaisten, kivi- tehokkaampaan valvontaan. ainesten tuottajien ja rakennusyritysten yhteistyönä Nykyistä pidempien lupa-aikojen turvin jalos- voitaisiin perustaa kattava verkkopalvelu ylijäämä- tustoimintaan voitaisiin panostaa entistä enemmän. kiviaineksista, niiden käyttömahdollisuuksista ja Tämä olisi askel kohti tilannetta, jossa kiviaines- hyödyntämiseen liittyvistä lupa-asioista. ten jalostusta pidetään muun teollisuuden tapaan Tehokas materiaalipankkijärjestelmä, jonka avulla pysyvänä toimintana. Silloin esimerkiksi pöly- ja välitetään reaaliaikaisesti tietoa saatavilla olevista yli- meluhaittoja voidaan vähentää rakentamalla halleja. jäämämassoista, olisi saatava yleiseen käyttöön. Jos Nykyistä pidemmät lupa-ajat korostaisivat yritysten rakennusluvan yhteyteen vaadittaisiin arvio muodos- vastuullisuuden ja omien ympäristöjärjestelmien tuvista ylijäämämassoista ja massojen sijoittelu- tai merkitystä. Yrityksiä tulisi kannustaa vapaaehtoi- hyödyntämissuunnitelma, ylijäämämassoja pystyttäi- siin ympäristöjärjestelmiin lupamaksujen alennusten siin hallitsemaan kokonaisuutena mahdollisimman lisäksi myös muiden ympäristövastuuta osoittavien varhaisessa vaiheessa. Tiedot tulisi kerätä materi- keinojen avulla. Niiden hyödyntäminen muuttaisi aalipankkijärjestelmään, jolloin entistä suurempi alan imagoa positiivisemmaksi. osa ylijäämämassoista voitaisiin kuljettaa suoraan hyödyntämiskohteeseen ja käyttää niiden laadun suhteen optimaalisissa kohteissa. Tämä lisäisi ylijää- 12.1.2 valtakunnallinen ohjeistaminen tehostaa mämassojen hyödyntämistä, tehostaisi logistiikkaa ja yhtenäistää toimintaa ja halventaisi edelleen myytävien ylijäämämassojen Kiviaineshuollon valtakunnallinen ohjeistaminen hintoja. Tietojärjestelmän käyttöönoton yhteydessä on tärkeää, jotta toiminta olisi tehokasta ja yhden- tulisi huolehtia erityisesti tiedottamisesta, koska jär- mukaista koko maassa. Ylijäämäkiviainesten muo- jestelmä on tehokkaimmillaan silloin, kun käyttäjiä dostumis- ja käyttömäärien seuranta tulee ohjeistaa on mahdollisimman paljon. Järjestelmän tulisi olla selkeästi, ja niiden tilastoinnin tulee olla jonkin riippumattoman viranomaistahon ylläpitämä, jotta tietyn tahon vastuulla. Myös maakunnallinen ja se ei aiheuta kenellekään kilpailuetua. Sen käyttöä kunnallinen kaavoitus vaativat ohjeistusta, jotta kaa- voidaan kokeilla pilottialueilla. GTK:n Kiviainesten voihin tehdään varaukset tarvittavia käsittelyalueita tilinpitopalvelu tulee todennäköisesti vastaamaan varten. Kokonaisvaltaiseen kiviaineshuoltoon tulee tähän haasteeseen tulevaisuudessa. keskittyä erityisesti kasvukeskusten ympäristössä. Myös kuntien kaavoitusviranomaisten on huomi- oitava ylijäämäkiviaineshuolto nykyistä paremmin ja toimittava yhteistyössä muiden viranomaisten ja yksityisten tahojen kanssa uusien toiminta-alueiden löytämiseksi.

35 Geologian tutkimuskeskus, Tutkimusraportti 177 – Geological Survey of Finland, Report of Investigation 177, 2009 Jussi Pokki, Maija Rekola, Paavo Härmä, Pirjo Kuula-Väisänen, Mika Räisänen ja Markku Tiainen

12.2 Seudullinen suunnittelu ja kaavoitus

12.2.1 Seudullinen järjestelmä pitkän tähtäimen maanvastaanottoon tarvitaan yhä enemmän seudulli- suunnitelmien avuksi sia suunnitelmia. Sidosryhmäyhteistyö ja hankkeiden tehokas viestintä ovat erityisen tärkeitä tehokkaan Kaavoitusta suunnittelevien tahojen tulisi huomioi- seudullisen järjestelmän suunnittelussa. da kestävä kiviaineshuolto osana toimivaa alueraken- netta. Tiheään asutuilla alueilla tarvitaan pitkän täh- täimen suunnitelmia, joissa seudullinen järjestelmä 12.2.2 Keskitetty toimintamalli voi osoittautua parhaaksi. Seudullisen suunnittelun Keskitetty kiviainesalue ja yrityspuisto ovat var- perustana tulisi olla valtakunnallinen viranomaisten teenotettavia seudullisia toimintamalleja, joita tulisi laatima ohjeistus kiviaineshuollon suunnittelusta suosia kasvukeskusten yhteydessä. Keskitetty toi- maakunnallisella ja kunnallisella tasolla. Kuljetus- mintamalli luo synergiaetuja, ja logistiikkaketjua matkat eivät saisi muodostua liian pitkiksi, mutta pystytään tehostamaan paluukuljetuksia hyödyntä- kaupunkirakenteen laajenemisen vuoksi nykyään mällä. Valvonnan tehostuminen voi vähentää myös etäisiltä tuntuvat kohteet voivat olla tulevaisuudes- alueen toiminnasta syntyviä ympäristövaikutuksia. sa järkeviä ratkaisuja. Tärkeää on, ettei toimintaa Yhteistyö alueen kulunvalvonnassa ja punnitustoi- tarvitse siirtää muutaman vuoden välein asutuksen minnassa mahdollistaa uusimman tekniikan laajan levittäytyessä. Yritykset suunnittelevat kiviainesten hyödyntämisen niiden osalta. jalostustoimintaa seudullisesti, mutta myös kuntien

12.3 yksittäiset toiminta-alueet

12.3.1 Toimintatavat ajantasaista tilannetta alueellaan olevista lajitteista valtakunnallisessa materiaalipankkijärjestelmässä. Viime kädessä toiminnan tehostuminen riippuu Loppusijoitusalueilla kuormat tulee tarkastaa sil- siitä, miten yksittäiset toiminta-alueet noudattai- mämääräisesti vastaanoton ja läjityksen yhteydessä; sivat valtakunnallista ohjeistusta toimintatavoista. myös pistokokeita tulee suorittaa. Ainesten vastaanotto ja kulunvalvonnan hoitaminen Maanvastaanottoalueet ovat useimmiten kuntien lipukkeilla tai kokonaan sähköisesti mahdollistaa omistuksessa ja kiviainesten jalostusalueet yritysten entistä suuremman tietomäärän keräämisen. Erilaa- omistuksessa. Kuntien tulisi perustaa myös kiviaines- tuisten ylijäämämassojen hinnoittelun ja laadunval- ten jalostusalueita ja ottaa niiden toimijoiksi kilpailu- vonnan avulla voidaan tehostaa vastaanotettavien tettu yritys, joka vuokraisi alueen kunnalta. Yritysten ylijäämämassojen lajittelua. Tämä parantaa niiden kannattaa suunnitella kiviainesten jalostusalueita jatkokäyttömahdollisuuksia. Ainekset tulisi lajitella yhteistyössä kuntien kaavoitusviranomaisten kanssa, soveltuvien käyttökohteiden mukaisesti. Tällöin on jotta toiminta saataisiin mahdollisimman lähelle ra- mahdollista antaa tietyille kiviaineksille CE-merkintä. kennuskohteita. Ympäristönäkökohtien tulisi kuulua Ylijäämäkiviainesten jalostusalueiden tulisi ylläpitää uusien toiminta-alueiden keskeisiin periaatteisiin.

13 yHTEENVETO

Tämän selvityksen mukaan niin kiviainesyritykset kuntien kaavoituksessa. Sekä kuntakohtaisia että kuin viranomaisetkin kokevat ylijäämäkiviainesten seudullisia käsittelyalueita tarvitaan. hyödyntämiseen liittyvät lupaprosessit raskaiksi ja Ylijäämäkiviainesten muodostumis- ja käyttö- vaikeaselkoisiksi. Lupaprosesseja tulisi selkeyttää ja määrien tilastointi on puutteellista. Tilastointia tulisi osin keventää, jotta ne olisivat kestävän kehityksen tehostaa, ja tilastointitavat pitäisi ohjeistaa yhdenmu- mukaisia ja suosisivat myös ylijäämälouheen ja luon- kaisiksi. Tietojen kokoamisen tulisi olla jonkin tietyn nonkiviteollisuuden sivukivien hyödyntämistä. tahon vastuulla. Käsittelyalueiden puute haittaa ylijäämäkiviaines- Ylijäämäkiviaineksien soveltuvuudesta eri käyt- ten kierrätystä. Käsittelyalueet on osoitettu kaavoi- tökohteissa vallitsee tiedon puute, mikä vaikuttaa tuksessa joka kolmannessa kyselyyn vastanneessa osaltaan siihen, että asenteet ylijäämäkiviainesten kunnassa. Käsittelyalueet tulisi nähdä osana toimivaa hyödyntämistä kohtaan eivät ole hyviä. Ylijäämäki- kiviaineshuoltoa, ja ne tulisi osoittaa maakuntien ja viainesten soveltuvuudesta ja aihepiiriin liittyvästä

36 Geologian tutkimuskeskus, Tutkimusraportti 177 – Geological Survey of Finland, Report of Investigation 177, 2009 Maarakentamisen ja kalliolouhinnan yhteydessä muodostuvien ylijäämäkiviainesten hyötykäytön nykytila Suomessa

lainsäädännöstä ja lupakäytännöistä tulisi laatia verkkopalvelu. Kiviaineksia ei voi luokitella yksioikoi- sesti huono- tai hyvälaatuisiksi. Esimerkiksi useat as- falttiin sopivat kiviainekset eivät ole hyviä sorateiden kunnossapitomurskeina tai betonin kiviaineksena. Käyttökohde ratkaisee tuotteen laatuvaatimukset ja toiminnalliset vaatimukset. Reaaliaikaista tietoa ylijäämämassojen saata- vuudesta välittävän materiaalipankkijärjestelmän avulla muodostuvat massat saataisiin ohjattua yhä useammin suoraan niiden käyttökohteisiin. Tällöin välivarastoinnista aiheutuvat kuljetus- ja varastointi- kustannukset pienentyisivät ja ylijäämäkiviaineksista voisi tulla kilpailukykyisiä neitseellisiin kiviaineksiin nähden. Yritysten mielestä materiaalipankkijärjes- telmien tulee olla yhteiskunnan rahoittamia ja viranomaisten organisoimia. Materiaalipankkijärjestelmä olisi saatava yleiseen käyttöön. Tehokkaan kiviaineshuollon järjestäminen edellyt- tää selkeää vastuutahoa ja ohjattua toimintaa, mikä vaatii resursseja. Julkinen taho tulee saada entistä enemmän mukaan toimintaan. Ylijäämäkiviainesten hyödyntämistä edistäisi parhaiten organisaatio, joka toisi esille toimivan kiviaineshuollon tarpeen. Kivi- aineshuollon tarpeet on otettava entistä paremmin huomioon lupakäytännöissä sekä maakuntien ja kuntien kaavoituksessa.

Kuva 14. Ylijäämäkiviainesten hyödyntämisen lisäämiseen tähtäävät toimenpidesuositukset on jaettu kolmeen tasoon. Figure 14. Actions to promote the utilization of leftover aggregates have been divided into three levels.

KIITOKSET

Kiitämme FT, dosentti Olavi Selosta (Palin Granit Oy) ja FT Pekka Sipilää (GTK) käsikirjoitusta paran- taneista kommenteista.

KIRJALLISUUSLUETTELO

Alviola, R. 1998. Rakennuskivilouhimoiden rääppikiven hyödyn- Alueelliset ympäristöjulkaisut 228. Tampere: Pirkanmaan täminen. Uudenmaan liitto, Mäntsälän kunta, Pornaisten kunta, ympäristökeskus. 126 s. Aura Machine Oy, Louhintaliike Jorma Nikkinen Oy, Helsingin kaupunki 2008. Ylijäämämaiden kuljetus ja sijoit- Kivi-Arctic Oy ja Palin Granit Oy. 22 s., 1 liite. taminen. [WWW-dokumentti]. Viitattu 19.09.2008. http:// Espoo.fi 2008. Maamassojen vastaanotto. [WWW-dokumentti]. www.hel.fi/wps/portal/Ymparistokeskus/Artikkeli?WCM_ Viitattu 7.10.2008. http://www.espoo.fi/default.asp?path=1;28 GLOBAL_CONTEXT=/Ymk/fi/Ymp_rist_n+tila/Maaper_/ ;11866;10526;38269;8380 Ylij__m_maat GTK 2008. Valtakunnallinen kiviainesten tilinpitopalvelu on val- Häkkinen, P. 1996. Ylijäämämaa-ainesten hyötykäytön lisää- mistunut käyttöön. [WWW-dokumentti]. Viitattu 25.11.2008. minen Pirkanmaalla, Vaihe 1, luonnos. Tampere: Tampereen http://www.gtk.fi/Media/lehdistotiedotteet.html?number=388 Viatek Oy. Gustafsson, J. (toim.), Innamaa, M., Vänskä, M., Fagerlund, Jantunen, J. 2001. Hankeluettelon hankalat kohdat. Esi- P., Heino, M., Haume, E., Jokinen, P., Kasari, T., Koski, H., tys Valtakunnallisilla YVA-päivillä 5.9.2001. Saata�� Saata-- Kurkinen, I., Lyytikäinen, A. & Sipilä, P. 2001. Pohjavesien vissa: http://www.saunalahti.fi/yva/kuvat/jantu suojelun ja kiviaineshuollon yhteensovittaminen – Pirkanmaan nen_yvap_2001.pdf loppuraportti. Abstract: The adjustment of groundwater protec- Kinnunen, T. (toim.), Valpola, S., Autiola, M., Kärkkäinen, T., tion with aggregate service – final report from Pirkanmaa region. Vaitomaa, K., Ahonen, I., Sipilä, P., Vuokko, J., Sivula, K.,

37 Geologian tutkimuskeskus, Tutkimusraportti 177 – Geological Survey of Finland, Report of Investigation 177, 2009 Jussi Pokki, Maija Rekola, Paavo Härmä, Pirjo Kuula-Väisänen, Mika Räisänen ja Markku Tiainen

Lyytikäinen, A., Husa, J., Teeriaho, J. & Britschgi, R. 2006. jäämämassojen läjityksen sekä maa-ainesoton YVA-menettely. Pohjavesien suojelun ja kiviaineshuollon yhteensovittaminen: Ympäristövaikutusten arviointiselostus. [WWW-dokumentti]. Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan loppuraportti. Samordning av Viitattu 1.9.2009. http://www.espoo.fi/hankkeet/?Path=1;28;2 grundvattenskyddet och stenmaterialförsörjningen: slutrap- 9;1047;1098;51384;91941;101297 port för Nyland och Östra Nyland. Abstract: Accommodation Rintala, J. 2004. Maa-ainesten ottomäärät ja ottamislupatilanne between groundwater protection and aggregate supply – final 2004. [WWW-dokumentti]. Helsinki: Suomen ympäris- report from Uusimaa and Itä-Uusimaa. Alueelliset�� ympäris- tökeskus. 69 s. Saatavissa: http://www.miljo.fi/download. töjulkaisut 400. Helsinki: Uudenmaan ympäristökeskus. 262 asp?contentid=48288&lan=fi s., 3 liitekarttaa. Rekola, M. 2007. Rakentamisessa syntyvien ylijäämäkivi- ja maa- Kunnat 2006. Kuntien asukasluku. [WWW-dokumentti]. Viitattu ainesten hyödyntäminen. Julkaisematon diplomityö, Tampereen 25.9.2006. http://www.kunnat.net/k_peruslistasivu.asp?path= teknillinen yliopisto. 106 s., 16 s. liitteitä. 1;29;374;36984;822;59138 Räisänen, M., Härmä, P. & Lehto, H. 2005. Toimintamalli si- Kuula-Väisänen, P. 2005. Kiviaineksen eurooppalaiset standardit vukivien käytön edistämiseksi. Suomalainen kivi (3), 28–29. ja CE-merkintä – haaste kiviainesalalle. Maansiirtolehti. 4 s. Räisänen, M., Venäläinen, P., Lehto, H., Härmä, P., Vuori, Laiho, T. 2006. Maa-ainesten ottamisen lupaohjauksen ongel- S., Ojalainen, J., Kuula-Väisänen, P., Komulainen, H., mat ja kehittäminen. Julkaisematon diplomityö, Teknillinen Kauppinen-Räisänen, H. & Vallius, P. 2007. Rakennus- korkeakoulu. 144 s., 6 s. liitteitä. Saatavissa: http://www.tkk. kivitoiminnassa syntyvän sivukiven hyötykäyttö Kaakkois- fi/Yksikot/Talousoikeus/opinnaytteita/dtyo_laiho2006.pdf Suomessa. Summary: The utilization of leftover stones from Lohja Rudus Oy 2006. Pääkaupunkiseudun kiviaineksenkierrä- dimension stone quarries in southeastern Finland. Geologian tysalueet. Ympäristövaikutusten arviointiselostus. Saatavissa: tutkimuskeskus, Tutkimusraportti 169 – Geological Survey of http://www.rudus.fi/download.aspx?intFileID=466&intLinked Finland, Report of Investigation 169. 64 s. Saatavissa: http:// FromObjectID=9380 arkisto.gtk.fi/tr/tr169.pdf Lounais-Suomen ympäristökeskus 2007. Yleiskaavoitus. Selonen, O. 2002a. Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen sivukivi- [WWW-dokumentti]. Viitattu 19.4.2007. http://www.ympa- päätöksen seuraukset suomalaiselle luonnonkiviteollisuudelle. risto.fi/default.asp?contentid=225827&lan=FI Geocenter tiedottaa. Raportti 20. Turku: Geocenter. 15 s. Maapörssi 2008. Maaporssi. fi. [WWW-dokumentti]. Viitattu Selonen, O. 2002b. Sivukivi oikeudellisesti jätettä, mutta kelvol- 03.10.2008. http://www.maaporssi.fi lista raaka-ainetta. Suomalainen kivi (4), 40–41. Material Exchange 2009. Material Exchange. [WWW-dokument- Seepsula Oy 2007. Senkkerin toiminta-alueen kehittäminen, ti]. Viitattu 6.5.2009. http://www.materialexchange.fi ympäristövaikutusten arviointiselostus. Helsinki. Mäkelä, E., Wahlström, M., Pihlajaniemi, M., Mroueh, U.-M., Sipilä, P. 1993. Mineraaliperäisten jätteiden hyötykäyttö: kir- Keppo, M. & Rämö, P. 1999. Kivihiilivoimaloiden rikinpois- jallisuusselvitys. Summary: The exploitation and recycling of totuotteet ja lentotuhka maarakentamisessa. Jatkotutkimus. industrial and mining mineral waste materials: literature study. Abstract: Use of coal combustion residues in earthworks. A Geologian tutkimuskeskus, Tutkimusraportti 116. 39 s. follow-up study. Technical Research Centre of Finland, VTT Sito Oy 2005. Ylijäämämassatarkastelu. [WWW-dokumentti]. Tiedotteita – Meddelanden – Research Notes 1952. 61 s., 3 Viitattu 1.10.2008. http://www.hel2.fi/helakanslia/Kaupungin- liitesivua. Saatavissa: http://www.vtt.fi/inf/pdf/tiedotteet/1999/ hallitus/Esityslistat/liitteet/060170054.pdf#search=%22ylij%C T1952.pdf 3%A4%C3%A4m%C3%A4massatarkastelu%22 Paananen, A. 1998. Luonnon kiviainesta korvaavat ja säästävät Susi, A. 2008. Ympäristövaikutusten arviointilain soveltaminen materiaalit sekä menetelmät. Alueelliset ympäristöjulkaisut jätteen käsittely- ja hyödyntämishankkeissa. Julkaisematon nro 68. Pirkanmaan ympäristökeskus. tutkintotyö, Tampereen ammattikorkeakoulu. 70 s. Saatavissa: Paavo Ristola Oy 2005. Maanvastaanotto- ja jatkojalostusalueiden https://oa.doria.fi/bitstream/handle/10024/40028/Susi.Anu. ympäristövaikutusten arviointiselostus. [WWW-dokumentti]. pdf?sequence=1 Viitattu 19.11.2007. http://projektit.ramboll.fi/yva/tampere/ Suunnittelukeskus Oy 2005. Malminkartanon täyttömäen laa- maa-yva/YVA-selostus.pdf jennus. Ympäristövaikutusten arviointi. Arviointiselostus. Peltonen, T., Suoheimo, P., Huimala, U., Pennanen, J. & SYKE 2008. Maa-ainesten otto. [WWW-dokumentti]. Sahivirta, E. 2004. Vapaaehtoiset ympäristöjärjestelmät ja Viitattu 17.10.2008. http://www.ymparisto.fi/default. ympäristölupaprosessi EU-jäsenmaissa. Suomen ympäristö 677. asp?node=12234&lan=fi Helsinki: Suomen ympäristökeskus. 31 s. Saatavissa: http:// SYKE 2009. Maa-ainesoton seuranta. [WWW-dokumentti]. www.ymparisto.fi/download.asp?contentid=15082&lan=FI Viitattu 10.8.2009. http://www.ymparisto.fi/download. Perälä, A.-L. & Nippala, E. 1998. Rakentamisen jätteet ja asp?contentid=98729&lan=FI niiden hyötykäyttö. Valtion teknillinen tutkimuskeskus, VTT Tiehallinto 2007. Sivutuotteiden käyttö tierakenteissa. Suunnit- Tiedotteita 1936. 67 s., 20 liitesivua. [WWW-dokumentti]. teluvaiheen ohjaus. [WWW-dokumentti]. Viitattu 13.10.2008. Viitattu 22.10.2008. http://www.vtt.fi/inf/pdf/tiedotteet/1998/ http://alk.tiehallinto.fi/thohje/pdf/2100041-v-07-sivutuoteohje. T1936.pdf pdf Pirkanmaan ympäristökeskus 2007. Asemakaavoitus. [WWW- Tuusula 2005. Ylijäämämaiden käsittely ja loppusijoitus Tuusu- dokumentti]. Viitattu 19.4.2007. http://www.ymparisto.fi/ lassa. Luonnos 20.01.2005. default.asp?contentid=194219&lan=FI Uudenmaan liitto 2008. Uudenmaan 1. vaihemaakuntakaava. Eh- Pöyry Environment Oy 2007. Vantaan kaupunki. Pitkäsuon dotus. Selostus. 108 s. Saatavissa: http://www.uudenmaanliitto. täyttömäen laajennus. Ympäristövaikutusten arviointiselostus. fi/files/1580/Uudenmaan_1_vaihekaavan_selostus_17_12_08. [WWW-dokumentti]. Viitattu 9.10.2008. http://sunvuoro.fi/ pdf tiedostot/Selostus_pitkasuon_tayttomaki.pdf Vantaa 2008. Vantaan yleiset maanläjitysalueet. [WWW-doku- Ramboll Finland Oy 2008. Espoon Kulmakorven puhtaiden yli- mentti]. Viitattu 7.10.2008. http://www.vantaa.fi/i_perusdoku- jäämämassojen läjityksen sekä maa-ainesoton YVA-menettely. mentti.asp?path=1;135;137;6165;7157 Ympäristövaikutusten arviointiohjelma. [WWW-dokumentti]. Virtanen, M. J. 2008. Rakennustuotedirektiivin uusiminen Viitattu 14.10.2008. http://www.espoo.fi/binary.asp?path=919 käynnistynyt. SFS-tiedotus 4, 16–17. 53&field=FileAttachment Vuorinen, J. 2002. Rakennuskivilouhimoiden sivukivien käyttö Ramboll Finland Oy 2009. Espoon Kulmakorven puhtaiden yli- asfalttipäällysteen kiviaineksena kaupunkiolosuhteissa. VTT

38 Geologian tutkimuskeskus, Tutkimusraportti 177 – Geological Survey of Finland, Report of Investigation 177, 2009 Maarakentamisen ja kalliolouhinnan yhteydessä muodostuvien ylijäämäkiviainesten hyötykäytön nykytila Suomessa

tutkimusraportti RTE3090/02. 55 s. 895/1999 Maankäyttö- ja rakennusasetus Ympäristöministeriö 2004. Maakuntakaava. [WWW-doku- http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/1999/19990895 mentti]. Viitattu 19.4.2007. http://www.ymparisto.fi/download. 86/2000 Ympäristönsuojelulaki asp?contentid=23555&lan=fi http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2000/20000086 Ympäristöministeriö 2009. Maa-ainesten kestävä käyttö. Opas 169/2000 Ympäristönsuojeluasetus maa-ainesten ottamisen sääntelyä ja järjestämistä varten. http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2000/20000169 [WWW-dokumentti]. Viitattu 5.5.2009. http://www.ymparisto. 926/2005 Valtioneuvoston asetus maa-ainesten ottamisesta fi/default.asp?contentid=320708&lan=fi http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2005/20050926 713/2006 Valtioneuvoston asetus ympäristövaikutusten arvi- EU-direktiivit ointimenettelystä http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2006/20060713 2006/21/EY Kaivannaisjätedirektiivi 379/2008 Valtioneuvoston asetus kaivannaisjätteistä 2008/98/EY Jätedirektiivi http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2000/20080379 381/2008 Valtioneuvoston asetus kaatopaikoista annetun val- Lainkohdat tioneuvoston päätöksen 2 §:n muuttamisesta 26/1920 Laki eräistä naapuruussuhteista http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2008/20080381 http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/1999/19200026 555/1981 Maa-aineslaki Oikeustapaukset http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2000/19810555 Korkeimman hallinto-oikeuden vuosikirjaratkaisut: 1072/1993 Jätelaki KHO:2002:82 http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/1993/19931072 http://www.finlex.fi/fi/oikeus/kho/vuosikirjat/2002/ 468/1994 Laki ympäristövaikutusten arviointimenettelystä 200203055 http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/1994/19940468 Korkeimman hallinto-oikeuden muut ratkaisut: 132/1999 Maankäyttö- ja rakennuslaki KHO 25.4.2005 t. 954 http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/1999/19990132 http://www.finlex.fi/fi/oikeus/kho/muut/2005/200500954

39 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS • Tutkimusraportti 177 • Jussi Pokki et al. ISBN 978-952-217-088-0 (PDF) ISBN 0781-4240 ISSN The availability of rock aggregates is becoming more Finnish urban difficultregions and transportation in distances are increasing. accumulates aggregates leftover of amount large a hand, other the On by earthworks in construction areas and through quarrying. These are not always effectively utilized but are dumped at landfill sites. bedrock from material mineral and rock include aggregates Leftover and soil that have been removed from their original location for a specificreason, even thoughno use or final placementmay neces- sarily beenhave assigned to them at the time. Thisstudyis partof a (RAKI) Construction carriedentitled project by Aggregates and out to is project of the aim theGeological The (GTK). Finland Survey of - natu tospare order in aggregates leftover of the utilization promote of utilization the to obstacles and situation current The resources. ral the leftoveraggregates were investigated withan enquiry addressed to municipalities, environmental authorities, provincial federations in conditions the of description detailed A companies. aggregate and been has included. regions Tampere and Helsinki - kasvu erityisesti vaikeutumassa on saatavuus kiviainesten Suomessa - käyttökoh kuljettamaan joudutaan kiviaineksia ja alueella, keskusten maarakentamisen jateisiinsa yhä - kalliolouhin kauempaa. Toisaalta nan yhteydessä muodostuu suuri määrä ylijäämäkiviaineksia, joista osa kuljetetaan sopivien hyödyntämiskohteiden puuttuessa - maan kaatopaikoille. Ylijäämäkiviainekset ovat kallioperän ja maaperän kiviaineksia, jotka on jostain tietystä syystä niiden poistettu - alkupe ollut ole välttämättä yhteydessä siinä ei niille vaikka paikalta, räiseltä selvitys Tämä sijoituspaikkaa. lopullista tai käyttötarkoitusta osoittaa on osa Geologian tutkimuskeskuksen (GTK) hanketta - Rakentami nen ja kiviainekset (RAKI), jonka on tarkoitus edistää - ylijäämäkivi ainesten käyttöä neitseellisiä kiviaineksia korvaavana vaihtoehtona. Ylijäämäkiviainesten hyödyntämisen nykytilaa ja sen - kehittämis - kuntasekto suunnattiin kyselyillä,jotka selvitettiin mahdollisuuksia rille, ympäristökeskuksille, maakuntaliitoille ja kiviainesyrityksille. Pääkaupunkiseudun ja Tampereen seudun - ylijäämäkiviaineshuol kirjallisuuskatsaus. yksityiskohtainen losta esitetään [email protected] www.gtk.fi www.gtk.fi