Sisä-Savon Ulkoilureitistön Yleissuunnitelma

Pohjois-Savon ympäristökeskuksen moniste

Martti Häikiö (toim.) Sisä-Savon ulkoilureitistön yleissuunnitelma

KUOPIO 2000 ...... POHJOIS-SAVON YMPÄRISTÖKESKUS ISSN 1457-1803

Kartta: Maanmitauslaitos lupa nro 7/MYY/00 Taitto: Hilkka Koivisto

Kuopio 2000 ○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○ ○○○○○○○2 Pohjois-Savon ympäristökeskuksen moniste 27 Alkusanat

Pohjois-Savon ympäristökeskus on yhteistyössä alueen kuntien kanssa toteutta- nut useita luonnon virkistyskäytön kehittämiseen liittyviä hankkeita. Eräs tällai- nen hanke on Sisä-Savon seutukunnan ulkoilureitistön kehittämishanke. Keväällä 1998 käynnistynyttä hankkesuunnittelua on ohjannut Pohjois-Sa- von liiton, Pohjois-Savon ympäristökeskuksen ja alueen kuntien edustajien muo- dostama ohjausryhmä. Ohjausryhmän kokoonpano on ollut seuraava:

Jukka Rissanen (pj), Karttula Veijo Turkki, Suonenjoki Risto Kuusimäki, Rautalampi Mauri Kilpeläinen, Vesanto Risto Myllynen, Tervo Jouko Kohvakka, Pohjois-Savon liitto Martti Häikiö (sihteeri 1.4.1999 asti), Pohjois-Savon ympäristökeskus Tuulikki Miettinen (sihteeri 1.4.1999 - 31.1.2000), Pohjois-Savon ympäristö- keskus Kimmo Pitkänen (sihteeri 1.2.2000 alkaen), Pohjois-Savon ympäristökeskus Jukka Hassinen, Pohjois-Savon ympäristökeskus

Suunnittelu ja reittien linjaus on tehty Pohjois-Savon ympäristökeskuksen, kuntien, metsäkeskuksen, yksityisten yrittäjien ja moottorikelkkailijoiden yhteistyönä. Arvokkaisiin kulttuurikohteisiin ja muinaismuistoihin liittyvän tekstiosan on kir- joittanut Teija Ahola ja luonnonsuojeluun liittyvän tekstiosan Patrick Hublin Poh- jois-Savon ympäristökeskuksesta. Hankkeen edetessä on oltu yhteydessä suunnittelualueen kylätoimikuntiin, matkailuyrityksiin sekä eri liikunta- ja ulkoilumuo- tojen harrastajiin. Eri sidosryhmien mielipiteet ja odotukset on pyritty ottamaan huomioon yhteystarpeita suunniteltaessa. Moottorikelkkailureittien kehittämisen tavoitteena on kuntakeskuksia yh- distävän virallisen moottorikelkkareitistön rakentaminen joko nykyistä tai uutta linjausta hyväksi käyttäen. Muuhun ulkoiluun tarkoitetut reitit sijoitetaan pää- sääntöisesti eri uralle kuin moottorikelkkailu. Tavoitteena on rakentaa yhtenäinen alueen kuntakeskukset yhdistävä rengasreitti, jota täydennetään paikallisreiteillä. Hankkeen rahoittavat työministeriö ja alueen kunnat. Työryhmä kiittää kaikkia hankkeen suunnittelussa mukana olleita tahoja työs- tä hyvän kokonaisuuden aikaansaamiseksi.

Pohjois-Savon ympäristökeskuksen moniste 27 ○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○ 3 Tiivistelmä

Sisä-Savon ulkoilureitistön yleissuunnitelmassa on esitetty ehdotus Pohjois-Sa- von länsiosissa sijaitsevan Sisä-Savon seutukunnan sisäisiä ja ulkoisia pääyhteys- tarpeita toteuttavaksi ulkoilureitistöksi. Esitetty reitistö tarjoaa yhdessä paikallistason reittien ja muun matkailullisen aluekehitystyön kanssa hyvät edellytykset alueen matkailuelinkeinon kehittämiseen ja aivan uusien palveluiden kehittämi- selle nykyistä elinkeinoa tukemaan. Reitistön kokonaisuuspituus on 563 km, josta yksinomaan ulkoilukäyttöön varattua reitistöä on suunnitelmassa 297 km ja moottorikelkkailureittiä 266 km. Tavoitteena on, että moottorikelkkailureitistö palvelee mahdollisuuksien mukaan kesäaikana myös muita käyttömuotoja. Reitistön toteuttamisella pyritään matkailun kehittämisen ohellavähentämään lisääntyvästä luonnon virkistyskäytöstä herkille alueille aiheutuvia haittoja. Ym- päristökeskus pyrkii aktiivisesti ohjaamaan luonnossa liikkumista alueille, jotka ovat erityisesti tarkoitettu tähän tarkoitukseen. Yleissuunnitelmasta on tehty alus- tava luontoselvitys, joka ohjaa jatkosuunnittelua ja jota tullaan edelleen tarkenta- maan reittikohtaisen suunnittelun edetessä. Reitit perustetaan ensivaiheessa vapaaehtoisin sopimuksin kunnan ja maanomistajien kesken. Reittitoimitus esitetään toteutettavaksi aikaisintaan, kun reittilinjat ovat vakiintuneet, tai mikäli riittävää lopputulosta ei muutoin saavuteta. Suunnitelman toteuttamisen kokonaiskustannukset ovat noin 4,7 Mmk. Hanke toteutetaan työministeriön ja alueen kuntien rahoituksella siten, että valtion ra- hoitusosuus on maksimissaan puolet hankkeen kokonaiskustannuksista. Alueen luontomatkailureitistökokonaisuuden täydentämiseen tähtäävään suunnittelu-

hankkeeseen on saatu rahoitusta myös EU:n tavoite 5b -ohjelmasta. ○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○ ○○○○○○○4 Pohjois-Savon ympäristökeskuksen moniste 27 Sisällys

Alkusanat ...... 3 Tiivistelmä ...... 4 1 Suunnitelman tausta ja tavoitteet...... 7 2 Suunnittelun lähtökohdat ...... 8 2.1 Suunnittelualue...... 8 2.1.1 Maantieteellinen ja liikenteellinen asema ...... 8 2.1.2 Väestö ja elinkeinorakenne...... 8 2.1.3 Luonnonolosuhteet ...... 8 2.2 Alueen vetovoimatekijät ja matkailupalvelut ...... 9 2.3 Luonnonsuojelualueet...... 9 2.4 Arvokkaat maisema-alueet, rakennettu kulttuuriympäristö ja muinaismuistot ...... 11 2.5 Nykyinen reitistö ...... 14 2.6 Muut reittisuunnitelmat ja yhtymäkohdat kaavoitukseen ...... 15 3 Reittien mitoitus ja perustaminen ...... 16 3.1 Suunnitteluperiaatteet ...... 16 3.1.1 Moottorikelkkailureittien linjaus ja mitoitus ...... 16 3.1.2 Moottorikelkkailureittien perustaminen ...... 16 3.1.3 Reitin sijoittaminen tiealueille ja johtolinjoille ...... 18 3.1.4 Ulkoilureittien linjaus ja mitoitus ...... 18 3.1.5 Ulkoilureittien perustaminen ...... 19 4 Reittien rakenteet ...... 21 4.1 Pintarakenne ...... 21 4.2 Sillat ja rummut ...... 21 4.3 Liitännäisalueet ...... 21 4.4 Reittien merkitseminen ...... 22 4.4.1 Opasteet ...... 22 4.4.2 Reittimerkit ...... 23 4.4.3 Viranomaismerkit ...... 24 4.4.4 Moottorikelkkailureitin merkitsemisohje ...... 24 5 Esitys kehitettäväksi reitistöksi ...... 26 6 Reittien toteuttaminen, kunnossapito ja kustannukset ...... 29 7 Ympäristövaikutusten arviointi...... 31 7.1 Arvioinnin pääperiaatteet ...... 31 7.2 Yleisselvitys hankkeen ympäristövaikutuksista ...... 31 7.2.1 Lähialueen asukkaiden turvallisuus, terveys ja elinympäristö ...... 31 7.2.2 Vaikutukset maaperään, kasvillisuuteen, eliöihin, veteen ja ilmaan...... 32 7.2.3 Vaikutukset alueen käyttöön ...... 33 Kirjallisuutta ...... 33

Pohjois-Savon ympäristökeskuksen moniste 27 ○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○ 5 Liite 1 Yleiskartta Liite 2/1 Ulkoilureittien linjaus ja pituudet ...... 34 Liite 2/2 Moottorikelkkareittien linjaus ja pituudet ...... 35 Liite 3 Kustannusarvio...... 36 Liite 4 Ote ulkoilulaista n:o 606/1973 ...... 38 Liite 5 Maastoliikennelaki n:o 1710/1995...... 40 Liite 6 Ulkoilureitin käyttöoikeussopimus ...... 46 Liite 7 Monikäyttöreitin käyttöoikeussopimus ...... 48 Liite 8 Yhteenveto lausunnoista ja vastineet ...... 52 Liite 9 Lausuntopyynnön saaneet ja siihen

vastanneet tahot...... 56 ○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○ ○○○○○○○6 Pohjois-Savon ympäristökeskuksen moniste 27

Suunnitelman tausta ja tavoitteet ○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○ ○○○○○○○○○○○○○○○○○ 1 Pohjois-Savossa on pyritty maakunnal- Ulkoilureittihankkeen tavoitteena lisen ulkoilureittiverkoston luomiseen on parantaa alueen matkailuyritysten tukemaan matkailua ja alueiden sisäi- toimintaedellytyksiä ja erityisesti reitis- siä virkistyskäyttötarpeita. Sisä-Savon töön tukeutuvan ohjelmapalvelutoi- ulkoilureittihankkeen tavoitteena on minnan kehittämistä sekä alueen paikal- suunnitella ja toteuttaa Suonenjoen, lisen väestön ulkoilumahdollisuuksia. Karttulan, Rautalammin, Vesannon ja Rakentamisen vaikutusten arvioidaan Tervon alueille runkoreitistö, joka yh- kohdistuvan positiivisesti koko elinkei- distäää alueen sisäisiä palvelukeskitty- notoimintaan. Reittien toteuttamisella miä (taajamat ja kylät, matkailuyrityk- on arvioitu olevan etenkin välillisesti set ja vetovoimakohteet) tarjoten lisäk- merkittävä työllistävä vaikutus. Vaiku- si riittävät yhteydet alueen ulkopuoli- tukset kohdistuvat ohjelmapalveluiden siin reitistöihin. Reitit toteutetaan maas- kautta koko matkailusektoriin. toliikennelain mukaisina sopimuspohjaisina moottorikelkkailureitteinä tai epävirallisina sopimuspohjaisina ulkoi- lureitteinä. Retkeilyalueiden ja reitistöjen ra- kentamisella pyritään ohjaamaan luonnon virkistyskäyttöä sellaisille alueille ja urille, joiden soveltuvuus kyseiseen toimintaan on arvioitu. Tarkoituksen- mukaisesti varustettu reitistö vähentää lisääntyvän liikkumisen mukanaan tuomaa luonnon kulumista ja roskaan- tumista. Opasteiden avulla voidaan va- listaa luonnossa liikkujaa ympäristö- vastuulliseen käyttäytymiseen. Reitistö tulee palvelemaan moottorikelkkailun, hiihdon, patikoinnin, maastopyöräilyn sekä vaellusratsastuksen tarpeita. Mahdollisuuksien mukaan hyödynnetään alueella olemassa olevaa polkuverkostoa ja muita valmiita kulku-uria. Oleellisena osana reitistöä rakennetaan kotia ja laavuja tauko- ja le- vähdyspaikoiksi.

Pohjois-Savon ympäristökeskuksen moniste 27 ○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○ 7

Suunnittelun lähtökohdat ○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○ 2 ○○○○○○○○○○○○○○○○○ 2.1 Suunnittelualue 2.1.2 Väestö ja elinkeinorakenne Alueen väkiluku oli vuonna 1997 21 132 asukasta, joista 8390 asuiSuonenjoella 2.1.1 Maantieteellinen ja (taulukko 1). liikenteellinen asema Palvelusektori on 1980- ja 1990-lu- vuilla laajentunut merkittävästi ja sen Suunnittelualue käsittää Sisä-Savon odotetaan tulevaisuudessa vielä lisää- seutukunnan, johon kuuluvat Suonen- vän osuuttaan työpaikoista. Matkailu joki, Karttula, Rautalampi, Vesanto ja on yksi keskeisimmistä kasvavista pal- Tervo. Alue kuuluu Itä-Suomen lääniin velualoista, mikä lisää tarvetta luonnon ja Pohjois-Savon maakuntaan. Suunnit- virkistyskäytön suunnitteluun ja telualueen yhteenlaskettu pinta-ala on ohjaukseen(taulukko 2). 3 277 km2, josta vesistöä on noin 24 % (taulukko 1). Taulukko 2. Sisä-Savon elinkeinorakenne (Tilastokeskus, Sisä-Savon seudun liikenteellinen Kuntaliitto (1999) mukaan) sijainti on hyvä erityisesti itä-länsisuun- Sisä-Savo taisen ysitien vuoksi. Alueen kautta kulkee lisäksi Pieksämäki-Oulu rata. Työvoimaan kuuluvan osuus 15-74 vuotiaista % 55,8 Lähin lentokenttä on Siilinjärvellä sijait- Huoltosuhde 1995 2,2 seva Rissalan lentokenttä. Maa-ja metsätalous % 1995 23,6 Virkistysveneilyn kannalta Kymi- Jalostus % 1995 19,2 joen vesistöön kuuluva, puhdasvetinen Palvelut % 1995 54,4 Rautalammin vesireitti on yksi Suomen Tuntematon % 1995 2,8 sisävesien mielenkiintoisimpia koko- Työpaikkaomavaraisuus 1995 % 89,3 naisuuksia maisemiensa ja kulkuyh- teyksiensä vuoksi. Alueella on useita veneilyä ja ve- 2.1.3 Luonnonolosuhteet simatkailua palvelevia pienvenesata- mia, yleisiä laitureita ja retkisatamia. Sisä-Savon alue kuuluu Kymijoen vesis- Sisä-Savon seutukunnan vesistöllinen töalueeseen lukuun ottamatta Suonen- asema korostuu, mikäli suunniteltu Sa- joen itäistä osaa, joka kuuluu Vuoksen vonkanava-hanke toteutuu. vesistöalueeseen. Erityisesti alueen kes- kiosa on järvivaltaista, mikä tekee mai-

Taulukko1. Perustietoja Sisä-Savon kunnista (Kuntaliitto 1999) Karttula Rautalampi Suonenjoki Tervo Vesanto yhteensä Asukasluku 1997 3 519 4 109 8 390 2 113 3 001 21132 Pinta-ala (km2) 589.2 762.0 862.2 493.7 569.8 3276.9 Vesipinta-ala (km2) 121.0 213.4 142.6 146.3 146.9 770.3

Asukastiheys (hlö/maa-km2) 7.5 7.5 11.7 6.1 7.1 8.4 ○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○ ○○○○○○○8 Pohjois-Savon ympäristökeskuksen moniste 27 semasta vaihtelevan ja mielenkiintoi- listävä vaikutus oli 2 200 henkilötyö- sen. Alueen suuria järviä ovat Konne- vuotta. Matkailu on keskittynyt kesään vesi, Kiesimä ja Sonkari, Hankavesi ja lukuunottamatta Tahkovuoren aluetta. Koskelovesi, samassa tasossa oleva jär- Kesäpainotteisuus johtuu ainakin osit- viryhmä Rasvanki-Virmasvesi-Iisvesi- tain kotimaisten matkailijoiden korke- Niinivesi sekä Suonteenselkä. Keite- asta osuudesta. leen kanava yhdistää alueen järvet Kes- Sisä-Savon matkailullisia vetovoi- ki-Suomen järvialueeseen. Rautalam- matekijöitä ovat poikkeuksellisen hie- min reitin järvet ovat pääsääntöisesti no vesimaisema, puhdas luonnonympä- niukkaravinteisia ja kirkasvetisiä. Reit- ristö ja hyvät liikenneyhteydet etelään tiä pidetään valtakunnallisesti arvok- ja länteen. Alueen luonto tarjoaa mah- kaana Kansallisvetenä. dollisuuden ympärivuotiseen matkai- Alueen maaperä koostuu pääasias- luun. Tulevaisuudessa matkailullisia sa erityyppisistä moreenimaalajeista, kehitysmahdollisuuksia tarjoaa myös minkä lisäksi alueella on muutamia pit- lähialueelta, etenkin Kuopiosta ja mah- kittäisiä harjumuodostelmia, joista kes- dollisesti myös Jyväskylästä tuleva keisimpiä ovat Suonenjoen keskustaa- matkailupalveluiden kysyntä. jaman lähellä sijaitseva Lintharju ja Rau- Alueella on noin 70 eritasoista talammin Tervaharju. Lähes koko Rau- matkailuyrittäjää. Sisä-Savon seudulla talammin eteläosa on vaikuttavaa, mut- on jo olemassa hyvällä tuoteidealla toi- ta vaikeakulkuista maastoa, jonka mai- mivia ohjelmapalveluyrittäjiä, joilla on semaa hallitsevat siirtolohkareet ja kal- selvä tarve tukeutua suunnitteilla ole- lionpaljastumat (taulukko 3). vaan reitistöön. Erityisesti Rautalammin ja Vesannon alueen matkailuyrittäjät ovat lähteneet määrätietoisesti kehittä- 2.2 Alueen mään ohjelmatarjontaa. Sisä-Savon matkailupalveluita vetovoimatekijät ja voidaan luonnehtia hyvätasoisiksi. matkailupalvelut Pohjois-Savossa, kuten muuallakin 2.3 Luonnonsuojelualueet Suomessa, matkailu on kasvussa (MKTK 1997). Vuonna 1996 Pohjois-Sa- Sisä-Savon alueen luonnon monimuo- von välitön matkailutulo oli 811 milj. mk toisuus ja sen luonnontilaisuus näkyy ja välillinen matkailutulo mukaanluet- erityisesti siinä, että alueella on lukui- tuna 1,2 mrd mk. Asukasta kohden las- sia rauhoitettuja luonnonsuojelualuei- kettuna matkailutulo (3 100 mk/asukas) ta sekä monia valtakunnallisiin suoje- jää alle kolmannekseen Lapin matkai- luohjelmiin, Natura 2000 -verkostoon ja lutulosta. Vuonna 1996 Matkailun työl- vahvistettuihin kaavoihin sisältyviä

Taulukko 3. Esimerkkejä virkistyskäytön kannalta merkittävistä, laajahkoista aluekokonaisuuksista Sisä-Savossa Kunta Alue Luonne Karttula Kakkisenjärvi Erämatkailualue, vanhaa kangasmetsää Rautalampi Eteläosa Jylhä, vaikeakulkuinen siirtolohkareinen kalliopaljastuma-alue Rautalampi Tervaharju/Liimattala Harju, maatalousalue Suonenjoki Lintharju Harju, lähivirkistysalue, suojeluarvoja Suonenjoki Viippero Harju, virkistyskäyttöä Tervo Pohjois-osa Vedenjakaja-alue, pienipiirteistä harva-asutusseutua Vesanto Hämeenjäven ympäristö Eräalue, mm. laaja ojittamaton suoalue

Pohjois-Savon ympäristökeskuksen moniste 27 ○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○ 9 suojeluvarauksia (taulukot 4, 5 ja 6). Val- Taulukko 4. Valtakunnallisiin suojeluohjelmiin kuulumat- takunnallisesti merkittävimmät luontomat vahvistettujen seutu- ja yleiskaavojen suojelualue- nonsuojelukohteet ovat Konneveden- varaukset Sisä-Savossa Kalajan rantojen ja metsiensuojelualu- Kunta Pinta-ala(km2) Kohteiden lukumäärä eet Rautalammilla sekä Keurunmäen- Haavikkolehdon ja Kurkivuoren metsi- Karttula 7,65 13 ensuojelukohteet Suonenjoella. Näillä Rautalampi 1,41 5 alueilla on useita perustettuja luonnon- Suonenjoki 3,23 8 suojelualueita ja valtiolle luonnonsuo- Tervo 0,26 1 jelutarkoituksiin hankittuja alueita. Vesanto 0,19 1 Reittisuunnitelman valtakunnallisten luonnonsuojeluvaikutusten kan- Rautalammilla ulkoilureitti sivuaa Kon- nalta keskeisimmät kohteet ovat Lint- neveden rantojensuojeluohjelman itä- harjun ja Haavikkolehdon alueet Suo- puolisia Kalajan ja Kituvuoren vanho- nenjoella. Molemmat ovat Natura 2000 jen metsien suojeluohjelmaan ja Natu- -verkostoon sisältyviä kohteita ja ovat ra 2000 -verkostoon kuuluvia alueita. myös seutukaavan suojeluvarauksia. Pohjoisempana Rautalammilla ulkoilu- Lisäksi ne kuuluvat valtakunnallisiin reitti kulkee Natura 2000 -verkostoon suojeluohjelmiin, Lintharju harjujen- kuuluvan Liimattalanharjun kautta. suojeluohjelmaan ja Haavikkolehto Muiden kuntien alueella reitit ei- vanhojen metsien suojeluohjelmaan. vät välittömästi sivua tai kulje rauhoi- Haavikkolehdosta osa on vuonna 1980 tettujen luonnonsuojelualueiden tai rauhoitettua luonnonsuojelualuetta. valtakunnallisesti ja maakunnallisesti Lintharjun alueen kautta on linjattu merkittävien suojeluvarausten kautta. sekä moottorikelkka- että ulkoilureit- Niiltä osin kuin reittisuunnitelma ti. Alkuperäisistä suunnitelmista poike- kulkee suojelualueiden tai suojelualue- ten Haavikkolehdon kautta tullee kul- varausten kautta tulee yksityiskohtai- kemaan ainoastaan ulkoilureitti. Moot- sessa suunnittelussa ja maastolinjauk- torikelkkareitti linjataan alueen poh- sissa varmistaa, ettei suojelutavoitteita joispuolitse. Molemmilla em. alueilla vaaranneta. Sama koskee paikallisesti tulee varmistua siitä, ettei reittien ra- merkittävien luonnonsuojelukohteiden kentamisesta aiheudu luonnonsuojelul- sekä tiedossa olevien uhanalaisten tai lista haittaa. harvinaisten eliölajien esiintymispaik- koja. Muutoinkin reittien sijoittelussa

Taulukko 5. Valtakunnallisten suojeluohjelmien kohteet Sisä-Savossa Ohjelma Kunta Kohde Pinta-ala (km2) Soidensuojelun perusohjelma Suonenjoki Paas-Puruveden suot 0,8 Lintuvesien suojeluohjelma Karttula Keihäsjärvi - Pitkäjärvi 1,2 Lehtojensuojeluohjelma Suonenjoki Junkniemi 0,1 Rantojensuojeluohjelma Rautalampi Konnevesi 12,0 Vesanto Keiteleen Listonniemi 0,1 Tervo Nilakka 1,6 Rasvanki 4,5 Vesanto Rutkonvuori 1,8 Vanhojen metsien suojeluohjelma Karttula Kakkisenjärvi 0,8 Rautalampi Iso Siimarinmäki 0,5 Kalajavuori 0,5 Kituvuori 0,7 Loukkuvuori 0,6 Suonenjoki Keurunmäki 4,3

Kurkivuori 0,8 ○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○ ○○○○○○○10 Pohjois-Savon ympäristökeskuksen moniste 27 Taulukko 6. Sisä-Savon seutukaava-alueen Natura-kohteet Kohde Pinta-ala (km2) suojeluperuste KARTTULA 5,89 Rahkasuo 0,1 luonnonsuojelulaki Honkamäki 1,38 luonnonsuojelulaki, maa-aineslaki Kakkisenjärven alue 4,41 luonnonsuojelulaki RAUTALAMPI 77,07 Iso Siimarinmäki 0,49 luonnonsuojelulaki Hetteinen ja Liimattalanharju 0,42 luonnonsuojelulaki, maa-aineslaki, vesilaki Konnevesi-Kalaja-Niinivuori osa 74,97 luonnonsuojelulaki, maa-aineslaki, vesilaki Lintharju-Kirjosuo, Vakkarsuo osa 1,0 luonnonsuojelulaki, maa-aineslaki, rakennuslaki Toussunlinna 0,19 luonnonsuojelulaki SUONENJOKI 18,61 Paas- ja Puruveden suot ja metsät osa 1,07 luonnonsuojelulaki Keurunmäki-Haavikkolehto 6,25 luonnonsuojelulaki Kurkivuori-Rimminluhta-Sikosalmi 0,91 luonnonsuojelulaki, vesilaki Kutujoki 0,16 luonnonsuojelulaki, vesilaki Lintharju-Kirjosuo, Vakkarsuo osa 9,35 luonnonsuojelulaki, maa-aineslaki, rakennuslaki Kutunjoki 0,87 luonnonsuojelulaki, vesilaki TERVO - ei Natura-kohteita VESANTO 0,07 Keiteleen Listonniemi osa 0,07 luonnonsuojelulaki

tulee välttää luonnon monimuotoisuu- alueelle on tyypillistä luoteesta kaak- den vähentämistä. Paikallisista suojelu- koon suuntautuvat kumpuilevat mo- kohteista ja -arvoista on saatavissa tie- reenimaat ja laajat järvialtaat. Metsä- toa sekä kuntien luontoselvityksistä maisemaa kirjavoivat polveilevat vesi- (tehty ainakin Rautalammilta ja Suo- reitit ja harvakseltaan sijoittunut asu- nenjoelta) että paikallisilta luontohar- tus. Kylät ovat pieniä ja rakenteeltaan rastajilta, jotka ovat luvanneet asiantun- hajanaisia. Ne ovat alueelle luonteen- temuksensa käyttöön jatkosuunnitte- omaisesti rakentuneet tärkeiden vesi- lussa ja linjausten yksityiskohtaisessa reittien varsille salmiin ja jokien rannoil- maastoon sijoittelussa. le sekä rauhallisten lahtien pohjukoihin. Toisaalta savolaisasutukselle luonteen- omaisesti kyliä on muodostunut myös 2.4 Arvokkaat maisema- mäkien harjanteille. Valtakunnallisesti arvokkaat mai- alueet, rakennettu sema-alueet ovat esimerkkejä tyypilli- kulttuuriympäristö ja simmistä ja parhaiten säilyneistä maaseudun kulttuurimaisemista. Ympäris- muinaismuistot töministeriön asettaman maisema- Sisä-Savo kuuluu suurelta osin -aluetyöryhmän mietinnössä (1992) esi- Keski-Suomen järviseudun maisema- tettiin valtakunnallisesti arvokkaaksi maakuntaan. Suonenjoelta on löydettä- maisema-alueeksi Saahkarin-Myhin- vissä myös Pohjois-Savon järviseudun pään maisematietä Rautalammilla, aino- ja Savonselän maisemamaakuntien ana Sisä-Savossa. Tie valmistui vuonna kulttuuripiirteitä. 1901 ratsutienä, jonka leventäminen Sisä-Savossa järviseutu on paikoin kylätieksi tapahtui vv. 1909-1912. Mu- hyvin jyrkkäpiirteistä, Rautalammilla seotien jylhäpiirteinen maisemakuva ja lähes vuoristoisen tuntuista. Yleisesti asutuksen pienimuotoisuus ja sirpalei-

Pohjois-Savon ympäristökeskuksen moniste 27 ○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○ 11 suus on vallitsevaa koko eteläisellä Rau- län lähiympäristöön 1700-ja 1800-luvul- talammilla. la perustetut tilat kartanomaisine ta- Museovirasto ja ympäristöminis- louskeskuksineen esim. Juhannusmäki, teriö kartoittivat ja luokittelivat v. 1993 Ropola, Sahala ja Korhola. valtakunnallisesti merkittävät kulttuu- Kerkonkosken kylälle antaa oman rihistorialliset ympäristöt. Asutuksen ja ominaislaatuisen tunnelman sen läpi elinkeinojen kehitystä edustavasti ja kulkeva kanava. Kosken varhaisem- monipuolisesti ilmentäviä kulttuuriym- masta merkityksestä kertoo hirsiraken- päristökokonaisuuksia on Sisä-Savossa teinen vesimylly. Vanhasta sahateolli- 17 kpl. Ulkoilu- ja moottorikelkkarei- suudesta on muistoja Kerkonkoskella- teillä kulkevien tavoitettavissa ovat kin, mutta erikoisesti Suonenjoen Iisve- mm. Konnekoski, Hanhitaipaleen kylä, dellä sekä Karttulan Syvänniemellä ja Rautalammin kirkonkylä, Kerkonkoski, Savikoskella. Teollisuuslaitosten syn- Sonkarin kylä, Vesannon kirkonseutu, nyttämät kylätaajamat ovat säilyttä- Tervon kirkonkylä, Riuttalan talomuseo neet vielä paikoin teollisuusyhdyskun- ja Syvänniemi. nille omaleimaisen miljöön. Ruukkiym- Rautalammin kirkonkylä sijaitsee päristöön voi tutustua Syvänniemen lä- luoteis-kaakko suuntaisella harjuselän- hellä sijaitsevassa Sourussa. teellä vesistöjen ympäröimänä. Suomen Vesannon Sonkarin kylällä on val- kauneimmaksi kirkonkyläksikin valit- takunnallisesti merkittävät Vanhalan ja tu Rautalampi on muutoksista huoli- Mattilan pääosin 1800-luvun alkupuo- matta pystynyt säilyttämään selkeän ja lelta peräisin olevat talonpoikaismiljööt historiallisesti monivivahteisen kylä- ja idyllinen rantamaisema. Vesantojär- taajaman. Kunnan asemasta historial- ven rannalle perustettujen talojen väel- lisena emäpitäjänä ja alueen hallinnol- lä on ollut kohtuullinen soutumatka Ve- lisena keskuksena kertovat kirkonky-

Syvänniemi ○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○ ○○○○○○○12 Pohjois-Savon ympäristökeskuksen moniste 27 Kerkonkoski sannon puukirkolle, joka on vuonna sistöt olivat kivikaudella parhaita kul- 1857 valmistunut muodoltaan sisäviis- kureitteja ja myös hyviä asuinpaikkoja teinen ristikirkko. kalastuksen harjoittamisen kannalta. Pohjois-Karttulassa lähellä per- Maankohoamisen takia van- soonallista Talluskylän peltomaisema- himmat asuinpaikat sijaitsevat kylää sijaitsee Riuttalan talomuseo kult- Pohjois-Savossa nykyisin noin 15-20 m tuurimaisemineen. Riuttala on hyvä esi- nykyistä merenpintaa korkeammalla. merkki vauraasta pohjoissavolaisesta Leiripaikoiksi valittiin loivia etelänpuo- talonpoikaistilasta lukuisine talousra- leisia hiekkamaita. kennuksineen. Kivikauden asuinpaikat ovat ta- Koskiympäristöt kalaisine vesi- vallisesti vaikeasti erotettavissa maas- neen ovat hyvin säilyneet Tervon Äys- tosta ja niiden nähtävyysarvo on mel- koskella ja Rautalammin Konnekoskel- ko vähäinen. Sen sijaan lapinrauniot eli la. Äyskoskella luonnonkauneutta täy- kiviröykkiöhaudat ovat parhaimmil- dentää vanha rakennuskanta. laan näyttäviä, kuin myös muinaislin- Sisä-Savon muinaisjäännösinven- nat ja historiallisen ajan kiinteät mui- toinnit ovat tuoneet esille kymmeniä ki- naisjäännökset (mm. tervahaudat, hiili- vikautisia asuinpaikkoja. Suonenjoki miilut, karsikkopuut, kaskirauniot). vedenjakajaseutuna on löytömääriltään Näitä on kuitenkin tutkittu hyvin vä- köyhin. Sen sijaan Rautalammin reitin häisessä määrin , eivätkä muutamat tie- selkävesien rannat ja erikoisesti dossa olevat sijoitu ulkoilureittien lähi- luode-kaakko suuntaiset kapeat kan- ympäristöön. nakset ovat osoittautueet merkittävik- si muinaisjäännösalueiksi. Harjut ja ve-

Pohjois-Savon ympäristökeskuksen moniste 27 ○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○ 13 2.5 Nykyinen reitistö Karttulassa on 1990 -luvun alku- puolella suunniteltua, osin toteutettua- Alueen nykyinen reitistö muodostuu kin patikointireitistöä. Suunnitelmia epävirallisista, usein vuosittain vaihtu- luonto- ja kulttuurihistoriallisiin kohtei- vista paikallistason ulkoilureiteistä. siin toteutettavista paikallistason rei- Moottorikelkkailijat käyttävät itse so- teistä on ainakin Syvänniemellä. pimiaan, yleensä heikosti merkittyjä ja Rautalammin sisäinen reitistö vuosittain vaihtuvia uratasoisia reitte- muodostuu pääasiassa järvialueilla kul- jä. Alueen ulkoilureitit ovat joko kunti- kevista, suhteellisen vakiintuneista en ylläpitämiä lähinnä hiihtokäyttöön hiihtoyhteyksistä Rautalammin keskus- tarkoitettuja reittejä, tai palveluyrittä- taajaman lähialueella. Niin ikään jäitä jien omiin tarkoituksiinsa toteuttamia pitkin kulkeva hiihtoyhteys Rautalam- erikoisreittejä. milta Suonenjoelle on vuosittaisessa 1990 -luvun alussa tehdyn Sisä-Sa- käytössä. Reittiä täydentämään on kai- von ulkoilureitistön yleissuunnitelman vattu pysyvää maayhteyttä linjalle Rau- (Sisä-Savon yhteistyöliitto 1991) pohjal- talampi - Koskelo - Suonenjoki, jolloin ta on pyritty alueen runkoreitistön ke- alueelle syntyisi rengasmainen hiihto- hittämiseen. Esimerkiksi Vesannolla ja reitti. Lisäksi Rautalammin ratsastuspal- Karttulassa on linjattu, osin sovittu ja veluja tarjoavilla yrittäjillä on omaa rei- toteutettukin nyt käsillä olevaa suun- tistöä Sahalan kartanon alueella ja sen nitelmaa palvelevia reittejä. välittömässä läheisyydessä. Alueella on olemassa useita luon- Suonenjoella tehokkaimmin ja topolkutyyppisiä reittejä ja muutamis- monipuolisimmin käytetty virkistys- sa kylissä on käynnissä paikallisia reit- alue on Lintharjun retkeilyalue, missä tihankkeita. Alueella on käynnissä eri tyyppisiä lähinnä hiihtoon ja pati- Sisä-Savon seutuyhtymän ja Pohjois- kointiin tarkoitettuja reittejä risteilee ti- Savon ympäristökeskuksen yhteistyö- heänä verkostona. Suojelu- ja virkistys- projekti Kyläpoluilla, jolla edistetään käyttöarvoiltaan merkittävän harjualu- perinteisten maaseudun kulttuuriym- een läpi kulkee tällä hetkellä myös päristöjen säilymistä ja kylien kehittä- moottorikelkkailu-ura, joka toimii yh- mistä suunnitelmallisella kulttuuriym- dysväylänä Suonenjoen sisäisiin palve- päristön hoidolla sekä lisäämällä kult- luihin. Virallinen moottorikelkkailureit- tuurihistoriallisesti merkittävien aluei- ti tullaan ohjaamaan harjualueen liepeil- den virkistyskäyttöarvoa. Kyläpoluilla le siten, ettei alueen suojeluarvoja vaa- -projektin kohdekyliä ovat Sonkari ja ranneta. Tiitilänkylä Vesannolla ja Kerkonkoski Tervossa on tällä hetkellä keskus- Rautalammilla. Näille kylille suunnitel- taajaman lähituntumassa kulkeva ope- laan kyläläisten ja ympäristön ehdoilla tuskäyttöön toteutettu luontopolku ja kulttuuripolku, joka mahdollistaa oma- hiihtoreitistöä keskustaajaman ja Kolun toimisen tutustumisen kylän kulttuuri- kanavan välimaastoon sijoittuvan Save- ja maisemakohteisiin. Polut linjataan si- lan hiihtomajan tuntumassa. ten, että ne ovat liitettävissä suunnitel- Vesannolla nykyinen reitistö pai- tuun ulkoilureitistöön. Varsinaisten nottuu Hämeenjärven eräretkeilyalu- kohdekylien lisäksi projekti tarjoaa asi- eelle, missä on kunnan ylläpitämää hiih- antuntijatyötä Karttulan Syvänniemel- toladustoa ja patikointireitistöä. Vesan- le ja Suonenjoen Pörölänmäelle. non alueella on lisäksi suullisesti, osin Yhtenäisten, laajojen reittikoko- kirjallisestikin sovittua moottorikelk- naisuuksien syntymistä alueelle hanka- kailu-urastoa, jonka linjaus tulee toden- loittaa suurten järvien aiheuttama maa- näköisesti muuttumaan. alueen pirstaleisuus, alueen pienipiirtei- syys ja keskimääräisen tilakoon pie-

nuus. ○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○ ○○○○○○○14 Pohjois-Savon ympäristökeskuksen moniste 27 2.6 Muut Taulukko 7. Suunnitellun reitistön vaikutuspiiriin tulevat, Sisä-Savon seutukaavassa (ehdotus 1997) esitetyt retkeily- reittisuunnitelmat ja alueet (VR) yhtymäkohdat kunta id alueen nimi pa(ha) kaavoitukseen Karttula 32.462 Ukko-Lokki 3.8 Sisä-Savon seutukaavassa (vahvistettu 32.463 Jaakonsaaret 3.9 ympäristöministeriössä kesäkuussa 32.466 Vasikkasaari 0.3 2000) on esitetty suunnittelualueen Rautalampi 33.461 Kiesimäntaipale 20 aluevarauksina yhteensä 11 erityyppis- Suonenjoki 31.463 Lintharju 213 tä retkeilyaluetta. Useimmat näistä pal- Vesanto 35.34 Hämeenjärvi 1457 velevat vesillä liikkujia ja ovat kooltaan suhteellisen pieniä. Alueista osa tulee Seutukaavassa on esitetty ohjeellisia olemaan reitillä liikkujien saavutetta- ulkoilureitistön linjauksia, jotka perus- vissa (taulukko 7). tuvat alueen kuntien, Sisä-Savon yhteis- Karttulan Kuttajärven saariston työliiton, Pohjois-Savon liiton ja Kuo- virkistysalueiden talviaikainen saavu- pion vesi- ja ympäristöpiirin toimesta tettavuus paranee moottorikelkkailu- tehtyyn alueen ulkoilureitistön yleis- reitin kulkiessa saarien lähistöltä. suunnitelmaan (Sisä-Savon yhteistyö- Rautalammin Kiesimäntaipaleen liitto 1991). retkeilyalue ei liity nyt suunniteltuun Vuosikymmenen alussa tehdyssä reittiin, mutta paikallistason ulkoilureit- suunnitelmassa on esitetty alueen kat- tiyhteys Kiesimäjärven ympäri paran- tava ulkoilu- ja kelkkailureitistöjen lin- taisi sen saavutettavuutta. jaus. Suunnitelmassa reitit on esitetty Suonenjoen taajaman lähituntu- perustettavaksi lähes vastaavalla me- massa sijaitseva Lintharju on suunnit- nettelyllä kuin käsillä olevassa suunni- telualueen intensiivisimmin käytetty telmassa, mutta reittilinjaukset poikke- retkeilyalue, johon kohdistuu samalla avat oleellisesti toisistaan. Hankkeen myös suojelupaineita. Nyt toteutetta- yhteydessä on myös tehty kirjallisia va ulkoilureitistö yhdistää Lintharjun maanomistajasopimuksia, mutta suurin reitistön Koskelon kautta Rautalammin osa reittilinjauksista on jäänyt toteut- ja edelleen Vesannon reitistöön. Mootto- tamatta. rikelkkailureitti tullaan linjaamaan siten, Niiltä osin kuin vanhoja reittilin- ettei se haittaa muuta alueen käyttöä. jauksia käytetään, tutkitaan ja päivite- Vesannon keskiosassa on laaja tään maanomistajasopimukset vastaa- Hämeenjärven eräretkeilyalue, joka maan nykyisen hankkeen vaatimuksia poikkeaa luonteeltaan oleellisesti alu- leveysvaatimusten ja muun sisältönsä een muista retkeilyalueista. Alueen puolesta. ominaispiirteitä ovat laajat, yhtenäiset ja ojittamattomat suoalueet. Alueen nykyinen hiihto- ja vaellusreitistö on suunniteltu yhdistettäväksi suunniteltuun reitistöön yhtenäiseksi, noin 40 km pi- tuiseksi lenkiksi Vesantojärven ympäri.

Pohjois-Savon ympäristökeskuksen moniste 27 ○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○ 15 Reittien mitoitus ja

perustaminen ○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○ 3 ○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○ 3.1 Suunnitteluperiaatteet Taulukko 3. Tielaitoksen edellyttämät miniminäkemät moottorikelkkailureitiltä yleisen tien ylityksessä Reittien leveys ja kulkutilan tarve vaih- nopeusrajoitus (km/h) näkemävaatimus* (m) televat reitin käyttötarkoituksen, näky- vyyden, maasto-olosuhteiden ja turval- 60 130 lisuusvaatimusten mukaan. 80 200 100 270 *molempiin suuntiin reitiltä 6 metriä ennen tien reunaa 3.1.1 Moottorikelkkailureittien linjaus ja mitoitus Rautateiden ylityksissä pääsääntö on, että liikenne radan ohi tulee suunnata Moottorikelkkailureittien tavoiteleve- joko muuta liikennettä palvelevan tai ys on 3-4 metriä. Lyhytaikainen pituus- moottorikelkkailulle erikseen tarkoite- kaltevuuden maksimi on 30 %. Liiken- tun eritasoliittymän kautta. Tällä het- neturvallisuuden lisääminen edellyttää kellä lainsäädäntö ei mahdollista kevy- myös, että reittien sivukaltevuus ei yli- en liikenteen alikulkujen käyttöä moot- tä 4 - 5 %:a. Jyrkkiä kaarteita tulee vält- torikelkkailureitin osana. Mikäli liiken- tää ja kaarteiden välisen etäisyyden tu- ne suunnataan yleisen tien ali/ylikul- lee olla vähintään 50 m. kuun tai ohjainlaitteilla varustettuun ta- Metsässä ja taimikossa reitti pyri- soylikäytävään, on asiasta sovittava tään linjaamaan olemassa olevia kulku- tienpitäjän (tielaitos tai kunta) kanssa uria pitkin, kuitenkin niin, että reitin vastaavasti kuin muunkin yleisen tie- kaarrevaatimukset täyttyvät. Peltoalu- alueen käytöstä. Moottorikelkkailureit- eilla reitti sijoitetaan mieluiten pellon tiliikenteen ohjaamiseksi yksityisen ta- piennaralueille. soylikäytävän kautta on haettava rata- Maanteiden ja rautateiden ylityk- hallintokeskuksen lupa. Ratahallinto- siä tulee mahdollisuuksien mukaan keskuksen mukaan lupaa ei voida välttää. Ajoteiden ylitykset on sijoitet- myöntää kuin poikkeustapauksessa. tava siten, että muodostuu riittävät nä- kemäalueet molempiin suuntiin (taulukko 3). Ylitys tulee linjata kohtisuo- 3.1.2 Moottorikelkkailureittien raan risteävään tiehen nähden. Näke- perustaminen mien lisäksi tulee kiinnittää huomiota reitin pituuskaltevuuteen siten, että rei- Moottorikelkkareitit perustetaan maas- tillä on aina odotustila, jolla kelkkailija toliikennelain (1710/95) mukaisesti rei- voi odottaa sopivaa ja turvallista ylitys- tin pitäjän ja maanomistajan välisillä hetkeä. Odotustilan pituuskaltevuuden vapaaehtoisilla kirjallisilla sopimuksil- tulisi olla noin 3 % ja viettää tieltä pois- la (liite 7). Reiteistä laaditaan maastolii- päin. kennelain ja -asetuksen mukainen reit- Yleisen tien ja moottorikelkkareit- tisuunnitelma, jonka hyväksymisestä tien risteämäpaikkojen sopivuus tulee päättää kunnan ympäristönsuojelulau- selvittää katselmuksella, jossa on mu- takunta. Reittien perustamismenettely kana reitin pitäjän ja tiepiirin edustajat. on esitetty oheisessa kaaviossa. Reitti- toimusta ei pidetä muuta kuin poikke-

ustapauksessa, esimerkiksi silloin kun ○○○○○○○○○○○○○○○○○○○ 16 ○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○ Pohjois-Savon ympäristökeskuksen moniste 26 MAASTOLIIKENNELAIN MUKAINEN MENETTELY

TARVE REITIN RAKENTAMISEEN

REITINPITÄJÄN LAATIMA REITTISUUNNITELMA

TIEDOTUS ESITYKSESTÄ KUNNAN IL MOITUSTAULU 14 VRK LEHTI-ILMOITUS

14 VRK VIRANOMAISTEN ASIANOSAISTEN LAUSUNNOT LAUSUNNOT

YMPÄRISTÖSUOJELULAUTAKUNNAN PÄÄTÖS PÄÄTÖS ESTÄ TIEDOTTAMINEN 14 VR K+LEHTI

VAHVISTETTU SUUNNITELMA HALLINTO-OIKEUSLÄÄNINOIKEUS

REITINPITÄJÄ HAKEE JOKO TAI 1 VUODEN KULUESSA

KIRJALLINEN REITTITOIMITUS SOPIMUS MAANOMISTAJA/ REITIN PITÄJÄ

MÄÄRITELLÄÄN: M ERKITÄ ÄN AO. KIINTE ISTÖN KOHDALLE KIINTEISTÖREKISTERIIN, -ALUEEN RAJAT JOS REITIN PITÄJÄ PYYTÄÄ -KARTTA -KULKU JA RAJAT MAASTOON -KORVAUKS ET -MAAREKISTERIIN MERKITSEMINEN

maanomistajan ja reitin pitäjän kanssa Pykälän 3:18 mukaisen reittitoimituk- ei päästä tyydyttävään ratkaisuun. Ym- sen hakuaikaa ei ole määritelty, joten päristökeskus kuitenkin suosittelee, toimituksen hakeminen on mahdollis- että reittien käytön vakiinnuttua vil- ta senkin jälkeen, kun reittisuunnitel- kaimmin liikennöidyillä runkoreiteillä man vahvistamisesta on kulunut yksi pidetään reittitoimitus. vuosi. Edellytyksenä on, että reitin olo- Maastoliikennelain 3:18 §:n mu- suhteissa ei ole tapahtunut olennaisia kaan sopimuksiin perustuva, pysyväk- muutoksia. si tarkoitettu reitti voidaan myöhem- Maastoliikennelain mukaisessa min merkitä kiinteistörekisteriin reitin reittisuunnitelmassa esitetään reittikoh- pitäjän pyynnöstä reittitoimituksella. taiset tavoitteet, reitin tarkka kulku

Pohjois-Savon ympäristökeskuksen moniste 26 ○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○ 17 maastossa (yleensä peruskarttapohjal- liikenteen ohjaamisesta tilapäisesti ylei- la 1:20 000 tai 1:10 000), selvitys maan- selle tielle on sovittava tielaitoksen omistajien suostumuksesta reittiin, ar- kanssa. Tielaitoksen tulkinnan mukaan vio reitin ympäristövaikutuksista, rei- pysyvä reitti voi risteämän lisäksi kul- tin merkitsemissuunnitelma, reitin kus- kea tiealueella ainoastaan sillan kohdal- tannusarvio ja reitin toteutuksesta ja la. myöhemmin ylläpidosta vastaavat ta- Laki kieltää kevyenliikenteen väy- hot. lällä liikkumisen moottoriajoneuvoilla, Moottorikelkkareittien käyttöoi- myös moottorikelkalla. keussopimukset tehdään liitteessä 7 Varmennettujen sähkölinjojen olevan monikäyttöreitin sopimusmallin käyttö reittipohjana on yleensä mah- mukaisesti. Sopimuksessa mainittuja dollista, jolloin sähkölinjan käytöstä käyttömuotoja ovat moottorikelkkailu reittipohjana on sovittava sekä maan- sekä kesällä maastoratsastus- ja pyöräi- omistajan että linjanpitäjän kanssa. ly eli samaa reittiä voidaan soveltuvin Reitti voidaan joissakin tapauksis- osin käyttää myös kesäkäyttöön tarkoi- sa perustaa haja-asutusalueiden vesi- tettuna ulkoilureittinä. johtolinjojen yhteyteen, ei kuitenkaan Vesistöjä pitkin kulkevat reitti- suoraan johtolinjan päälle. Edellytykse- osuudet perustetaan epävirallisina uri- nä on, että vesijohtolinja on suojattu riit- na, koska maastoliikennelaki ei rajoita tävällä routaeristyksellä, mikä tulee var- vesilaissa säädettyä yleisoikeutta vesi- mistaa kunnan tekniseltä toimelta. alueella liikkumiseen eikä reitin pitäjän Tämä koskee myös vesijohtolinjojen vastuuta vesialueella liikkumisen tur- ylityksiä. vallisuudesta ole syytä turhaan nostaa. Reittien sijoittamisesta jääalueille neu- votellaan vesialueiden omistajien sekä 3.1.4 Ulkoilureittien linjaus ja kalastusoikeuden haltijoiden kanssa, mitoitus jolloin voidaan varmistaa, ettei reittiä viedä tärkeille pyydyspaikoille kuten ei Ulkoilureitin kulkutila mitoitetaan rei- myöskään selkeille vaaranpaikoille. tin käyttötarkoituksen mukaan. Pati- kointi- ja hiihtovaellusreittien uran leveys on vähintään 1,5 m. Käveltävällä 3.1.3 Reitin sijoittaminen uralla vapaa korkeus tulee olla noin 2,5 tiealueille ja johtolinjoille m, hiihto- ja ratsastusreiteillä vähintään 3,0 m. Käytännnössä reittisopimukset Yksityistietä voidaan käyttää tehdään 4 metrin levyiselle uralle, vaik- kelkkailureitin pohjana, mikäli se on ka raivausleveys vaihteleekin käyttö- suljettu liikennemerkein tai kulkuestein tarpeen mukaan. Menettelyllä varmis- muulta liikenteeltä silloin, kun reittiä tetaan, että sovittu reittialue on riittävä käytetään moottorikelkkailuun. Tien tulevaisuudessakin. käytöstä on sovittava ensisijaiseti tie- Helpoilla patikointireiteillä sekä oikeuden haltijan kanssa. Mikäli on pyöräilijöille tarkoitetuilla reiteillä pi- odotettavissa, että tiellä tulee ajoittain tuuskaltevuus ei saisi ylittää 8 %. Hiih- olemaan talviaikaistakin käyttöä, tulisi toreittien kaltevuus tulee pitkissä las- etsiä vaihtoehtoinen pysyvämpi linjaus. kuissa kaarrealueilla olla alle 7 %. Ly- Yleiselle tielle, mukaan lukien ajo- hyissä laskuissa kaltevuus voi kuiten- uran ulkopuolinen tiealue, ei voi perus- kin olla jopa 15 %, ja nousu- ja laskurei- taa moottorikelkkailureittiä. Moottori- tit voivat kulkea eri latu-uraa. Reitin pi- kelkalla saa liikkua auratulla tieosuudel- tuuskaltevuuteen voidaan vaikuttaa ai- la kohtisuoran ylityksen lisäksi ainoas- noastaan linjauksella. taan erittäin pakottavassa tilanteessa Patikointireittejä linjattaessa suo- esimerkiksi ohitettaessa maaston este sitaan perinteisiä kulkuväyliä, kuten

tai ylitettäessä este siltaa pitkin. Reitti- kärryteitä ja olemassa olevia polkuja. ○○○○○○○○○○○○○○○○○○○ 18 ○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○ Pohjois-Savon ympäristökeskuksen moniste 26 Ulkoilureittien kulkuti- lavaatimukset. Lähde: Eeva Karjalai- nen, Irma Verhe. Ulkoi- lureitti, opas ulkoilureittien suunnittelijoille, rakentajille ja hoitajille. Suomen Latu 1995.

Vilkkaaseen moottoriajoneuvoliiken- Yleiselle tielle saa asettaa ainoas- teeseen tai metsätalouden kuljetuksiin taan tieliikennelainsäädännön mukaisia käytettäviä teitä on vältettävä samoin liikennemerkkejä. Näin ollen mitään kuin liian hyvätasoisia metsäautoteitä. reittitunnuksia ei yleisen tien suunnas- Maastopyöräily ja -ratsastus sopi- sa voi käyttää. Tiekohtiin, joissa reitti vat yleensä hyvin samalle uralle, samoin erkanee tieltä, voidaan asettaa ulkoilu- kuin kelkkailureittien ja hiihtolatujen reitin suuntaan osoittava mustapohjai- kesäkäyttömuodoiksi, mikäli reitit on nen osoiteviitta 644, jossa ulkoilualueen linjattu maa-alueille eivätkä kulje ain- tunnus sekä reitin nimi. Viitan asenta- kaan pitkiä matkoja sähkölinjoilla tai miseen tarvitaan tiepiirin lupa. muilla huonosti kesäaikaiseen ulkoiluun soveltuvilla alueilla. Patikointirei- teillä voi liikkua maastopyörällä tai rat- 3.1.5 Ulkoilureittien sastaen riippuen mm. reittipohjan kan- perustaminen tavuudesta ja kulutuskestävyydestä. Pohjaksi kelpaavat lähes kaikenlaiset Ulkoilureitit toteutetaan epävirallisina maastot, paitsi märät suot ja louhikot. sopimuspohjaisina reitteinä, joiden vi- Vanhat soratiet, metsäautotiet, peltotiet rallisuusastetta voidaan myöhemmin ja erilaiset polut soveltuvat hyvin pyö- nostaa ulkoilulain (606/1973) mukaisel- rä- ja ratsastusreitin pohjaksi. la reittitoimituksella. Reittien käyttö- Ulkoilureitti voidaan sijoittaa kul- oikeussopimusmalli on esitetty liittees- kemaan yleisellä tiellä tai siihen kuulu- sä 6. valla kevyen liikenteen väylällä. Poik- keuksen muodostaa ratsastusreitti, sil- lä ratsastaminen kevyen liikenteen väylällä on kielletty, ellei sitä ole siihen tarkoitukseen varattu sitä osoittavalla merkillä (tieliikennemerkki nro 427). Pitkiä tieosuuksia tulee välttää samoin kuin vilkkaasti liikennöityjä teitä.

Pohjois-Savon ympäristökeskuksen moniste 26 ○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○ 19 ULKOILULAIN MUKAINEN MENETTELY

TARVE REITIN RAKENTAMISEEN

KUNTA LAATII SUUNNITELMAN VALTIO OMILLE MAILLEEN

NÄ HTÄ VILL Ä 14 VRK

KUNNAN LAUSUNNOT MUISTUTUKSET SUUNNITELMAA MUISTUTUKSISTA VA STAAN 30 VRK

ALUEELLINEN YMPÄRISTÖKESKUS VAHVISTAA

HALLINTO-OIKEUSLÄÄNINO IKEUS VAHVISTETTU SUUNNITELMA

KUN TA HAKEE 1 VUODEN KULUESSA

ULKOILUREITTITOIMITUS

-ALUEEN RAJAT -KARTTA ALUEESTA JA SELITELMÄ -MERKITTÄV Ä NIILTÄ OSIN, KUIN HARKITAAN TARPEELLISEKSI, ULKO ILUREITIN KUL KU JA R AJAT M AASTOON

-KORVAUKSET ○○○○○○○○○○○○○○○○○○○ 20 ○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○ Pohjois-Savon ympäristökeskuksen moniste 26

Reittien rakenteet ○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○ ○○○○○○○○○○○○○○○○○ 4 4.1 Pintarakenne 4.2 Sillat ja rummut Kaikki käyttömuodot voivat aiheuttaa Siltoja ja rumpuja käytetään purojen, reittipohjan pehmenemistä ja kulumis- ojien, koskipaikkojen ja jokien ylityk- ta, mikäli käyttö ylittää pohjan luontai- seen. Valtaväylän ylitykseen vaaditta- sen kestävyyden. Tällöin vaihtoehtona van vesioikeuden luvan tarve on syytä on joko reittipohjan vahvistaminen vas- varmistaa tapauskohtaisesti ympäristö- taamaan käyttötarkoitustaan, kuluneen keskuksen ympäristönsuojeluyksikös- reittiosan käytön osittainen tai täydel- tä. Pienten ojien ja purojen ylitykseen linen rajoittaminen tai reitin paikan käytetään kustannussyistä rumpura- muuttaminen. kenteita aina kun se on mahdollista. Ra- Luonnontilainen, pinnoittamaton, kentaminen ei saa vaikuttaa maaston mahdollisesti kevyesti tasoitettu polun- kuivatusolosuhteisiin. pohja on yleensä riittävä patikointiin ja Eräreiteillä lyhyehkö silta voi olla eräretkeilyyn. Pehmeiköissä kulkua vähimmillään yhdestä leveästä hirrestä voidaan helpottaa ja kulutusvaurioita tai lankusta tehty yksinkertainen raken- vähentää pitkospuilla tai kevyellä pin- nelma. Pidemmissä ylityksissä ja vilk- noituksella. kaammin käytetyillä reiteillä tarvitaan Ratsastus- ja maastopyöräilyreit- leveämpi, noin 0,9 - 1,2 m leveä, kaiteel- tien reittipohjan kantavuuden ja kulu- la varustettu silta. tuskestävyyden varmistamiseksi reitti Hiihto- ja kelkkailureittien sillat ja ojitetaan ja/tai pinnoitetaan tarvittaes- rummut rakennetaan reitin käyttöoike- sa asianmukaisesti. Käytännössä pin- uden levyisiksi. Kantavuuden tulee olla noituksen tarpeellisuuden arvioiminen vähintään 5 - 6 t. Matalissa, alle 2 metrin uusilla reittiosuuksilla ei onnistu ilman levyisissä ojissa riittää ojapenkan luis- perusteellisia geoteknisiä tutkimuksia, kaaminen. Leveämpien ojien ja purojen joten kallis pinnoitus tehdään vain sel- ylityksiin rakennetaan tapauksesta riip- västi sitä vaativiin kohteisiin. Maasto- puen ylistyslava, rumpu tai silta. Moot- pyöräilyreittiin voi sisältyä myös soi- torikelkkojen telat kuluttavat puisia sil- den ylityksiä pitkospuita pitkin, jolloin toja nopeasti lisäten kunnossapitotar- pyörää voidaan paikoin joutua kanta- vetta. maankin. Moottorikelkkailureitit pyritään linjaamaan ympäristöministeriön suo- 4.3 Liitännäisalueet situsten mukaisesti ja ylimääräisiä kustannuksia välttäen siten, että maapoh- Reittien yhteyteen rakennetaan matkai- jan tasoitusta ja raivausta vältetään kier- lua ja paikallista väestöä palvelevia tau- telemällä luonnonesteitä, kuten suuria kopaikkoja, joiden palveluvarustuk- kiviä ja kuoppia sekä jyrkkiä rinteitä. seen kuuluu pääsääntöisesti kota tai laa- Käytännössä huollon helpottamiseksi ja vu, vesipiste, tulipaikka, käymälä, puu- vuotuisen käyttöajan pidentämiseksi vaja, jätepiste ja sijainnin niin salliessa reittipohja tasataan suurista kivistä ja telttapaikkoja yöpymistä varten. Lisäksi kannoista. voidaan tehdä kevytrakenteisia, tulisi- jalla varustettuja levähdyspaikkoja. Ta-

Pohjois-Savon ympäristökeskuksen moniste 26 ○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○ 21 voitteena kuitenkin on , että reittiä käyt- mistetut merkit, joihin tekstit ja stan- tävät matkailijat yöpyvät pääosin alu- dardin mukaiset tunnukset voidaan een majoitusyrityksissä tai tukeutuvat uurtaa, kaivertaa tai polttaa. niihin yöpyessään reitistön taukopai- Reittien keskeisiin lähtö- ja riste- koilla. yskohtiin sijoitetaan opastaulut, joissa Huoltotarpeesta johtuen tauko- on reitistöä ja palveluita esittelevä yleis- paikat sijoitetaan vähintään kärrypol- kartta ja tekstit. Taululla annetaan tie- kutasoisen tieyhteyden päähän. Leväh- toa reitin luonteesta, pituudesta, viitoi- dyspaikan huolto voi tapahtua jäitse. tustavasta, reitin kunnossapidosta vas- taavasta viranomaisesta, mahdollisista liikkumis- ja muista rajoituksista sekä 4.4 Reittien yleisistä ohjeista luonnossa liikkumiseen. merkitseminen Reittien haarautumiskohdissa ja liitännäisalueilla käytetään puusta teh- tyjä opastusviittoja osoittamaan koh- 4.4.1 Opasteet teen suuntaa ja etäisyyttä. Liitännäisalu- eiden ja keskeisten palvelupisteiden Kulkijoita informoidaan reitin palveluis- nimi, luonne ja palvelutaso esitetään ta ja kulusta erilaisin opastauluin, vii- opastusviittojen kaltaisilla paikanmer- toin ja paikanmerkein. Merkintäohjee- keillä. na käytetään soveltuvin osin standar- Reitistön opasteista tehdään suun- dia SFS 4424, Ulkoilun ja urheilun mer- nitelma tarkemman reittisuunnittelun kit. Hiihto- ja eräretkeilyreittien viitoi- yhteydessä.

tukseen soveltuvat erilaiset puusta val- ○○○○○○○○○○○○○○○○○○○ 22 ○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○ Pohjois-Savon ympäristökeskuksen moniste 26 Periaatekuva opastaulusta 1:50. Lähde: Eeva Karjalainen, Irma Verhe. Ulkoilureitti, opas ulkoilureittien suunnittelijoille, rakentajille ja hoitajille. Suomen Latu 1995.

4.4.2 Reittimerkit puiden maalaamista käytetään tolppa- merkintää. Merkkien ohjeellinen etäi- Reitti merkitään reittimerkinnällä, joka syys on noin 40 m, ja periaatteena on osoittaa reitin kulun maastossa, erottaa näköyhteys merkiltä toiselle eksymis- eri reitit toisistaan ja antaa informaatiota vaaran välttämiseksi. Maalimerkki py- reitin luonteesta. Selvän kokonaisuuden syy paremmin havu- kuin lehtipuussa. muodostavan reitin merkintä tehdään Kaarnan pintakerros tasoitetaan ennen yhtenäiseksi hallinnollisista rajoista maalaamista. Koko reittiosuus merki- huolimatta. tään samalla värillä. Patikka- ja eräretkeilyreitit merki- Moottorikelkkailureittien mer- tään metsäisessä maastossa puuhun kinnässä käytetään ristimerkkiä. Reitin maalatuilla kaista- tai täplämerkeillä. alku osoitetaan moottorikelkkailurei- Avomaastossa tai haluttaessa välttää tin tunnusmerkillä, reitin päättyminen

Maali- ja tolppamerkinnän sijoitus (SFS 4424).

Pohjois-Savon ympäristökeskuksen moniste 26 ○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○ 23 Ristimerkki (SFS 4424)

päättymisviitalla (T-viitta). Vesialueet Kieltomerkkejä käytetään osoitta- merkitään reitin päättymisviitalla, jos- maan viranomaismääräykseen perustu- sa on lisäkilpenä maininta “vesistöalue, vaa kieltoa. Kieltomerkin keltaisella ajo omalla vastuulla”. ympyräpinnalla on punainen reunus ja Merkintätiheyden pääsääntö on, punainen vinoviiva sekä musta kuva- että merkin kohdalta tasaisessa ja avoi- tunnus. messa maastossa tulee näkyä kohtuul- Määräysmerkin käyttö perustuu lisissa sääolosuhteissa kaksi seuraavaa viranomaismääräykseen ja siinä on si- merkkiä molempiin suuntiin. Eksymis- nisellä ympyräpinnalla valkoinen reu- vaaraa merkinnän vähäisyyden vuoksi nus ja kuvatunnus. ei saa olla. Ohjemerkeillä annetaan suosituk- sia, ohjeita ja kieltoja, jotka eivät perustu viranomaismääräyksiin. Niillä osoi- 4.4.3 Viranomaismerkit tetaan tietyille toiminnoille varattua paikkaa tai toimenpidekieltoa. Moottorikelkkailureitillä varoitus-, kiel- to-, määräys ja ohjemerkkeinä käyte- tään ensisijaisesti yleisen tieliikenne- 4.4.4 Moottorikelkkailureitin lainsäädännön (asetus tieliikennease- merkitsemisohje tuksen muuttamisesta n:o 328/1994) mukaisia merkkejä, mitä täydentämään Moottorikelkkailureitin varteen sijoi- voidaan käyttää standardin SFS 4424 tettavat liikennemerkit esitetään reitti- (Suomen standardisoimisliitto 1988) suunnitelmassa. Suunnitelmassa esite- mukaisia merkkejä. Reiteillä käytetään tyt määräys-, varoitus- ja ohjemerkit si- halkaisijaltaan tai sivumitoiltaan pie- joitetaan kulkusuunnassa oikealle puo- nimpiä (yleensä 200 -300 mm) kokoja. lelle reittimerkillä varustettuun tolp- Varoitusmerkkejä käytetään va- paan. roittamaan yleisestä tiestä, vastaantu- Virallisen moottorikelkkailureitin lijoista, vaarallisista laskuista, metsän- alkamisesta ilmoitetaan määräysmer- hakkuista tai heikoista jäistä. Merkeis- killä 426 “moottorikelkkailureitti”. sä on keltainen kolmio, punainen reu- Merkki sijoitetaan kaikkiin virallisen

nus ja musta kuvatunnus. reitin alkupisteisiin. ○○○○○○○○○○○○○○○○○○○ 24 ○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○ Pohjois-Savon ympäristökeskuksen moniste 26 Yleinen tie ylitetään aina kohti- Poikkeuksellisen kapeat reittikoh- suoraan. Yleisen tien ja moottorikelk- dat osoitetaan merkillä 121 “kapeneva kailureitin risteyspaikkojen sopivuus tie”. Samoin tavallista jyrkemmät mut- selvitetään katselmuksella, jossa on kat ja kaarteet esitetään merkeillä 111 mukana tiepiirin edustaja. Moottori- “mutka oikealle”, 112 “mutka vasem- kelkkailureitti merkitään 100 m ennen malle”, 113 “mutkia, joista ensimmäinen tietä varoitusmerkillä 231 “väistämis- oikealle” ja 114 “mutkia, joista ensim- velvollisuus risteyksessä” varustettuna mäinen vasemmalle”. Muut vaaralliset lisäkilvellä 816 “STOP 100 m”. Ennen ris- reittipaikat, kuten sillat, merkitään va- teävää tietä, noin 6 m etäisyydelle ties- roitusmerkillä 189 “muu vaara” ja lisä- tä tulee liikennemerkki 232 “Pakollinen kilvellä 871 osoittamaan vaaran laatua. pysähtyminen”. Reitin vuotuisesta käyttöönotto- Yleiselle tiealueelle, ajoradan ulko- tarkastuksesta ilmoitetaan reitin opas- puolinen alue mukaanlukien, ei voi pe- tauluilla samassa yhteydessä reitinpitä- rustaa virallista reittiä. Reitti voidaan jän yhteystietojen kanssa. kuitenkin ohjata yleisen tien sillan kaut- Muissa mahdollisissa merkinnöis- ta, jos se on välttämätöntä vesistön tai sä noudatetaan yleisen tien merkitse- muun esteen ylittämiseksi. Asiasta on miskäytännön, tielainsäädännön ja sitä sovittava tielaitoksen kanssa. Sillan täydentävän standardin SFS 4424 mu- kautta kulkevasta moottorikelkkailu- kaista merkintätapaa. Reitti pyritään reitistä voidaan varoittaa tieliikennettä merkitsemään mahdollisimman vähäi- liikennemerkillä 189 “muu vaara”, joka sin merkinnöin, jotteivat kelkkailijat on varustettu lisäkilvellä “Moottori- turru merkintöihin. kelkkailureitti “. Yleisen tien käyttäji- en varoittamisesta vastaa tielaitos. Myös moottorikelkkailijoita tulee varoittaa tiellä liikkuvista ajoneuvoista lii- kennemerkillä 189 , joka on varustettu lisäkilvellä “tiealue, ajo omalla vastuulla”. Reittiä ei kuitenkaan tarvitse katkaista sillan kohdalla, eikä reitin päät- tymistä osoittavaa T-merkkiä tarvita. Reitin päättymiskohta merkitään T-merkillä, minkä lisäksi reitin yllättä- västä päättymisestä varoitetaan 100 m ennen päättymiskohtaa T-merkillä varustettuna lisäkilvellä 871 “reitti päät- tyy 100 m”. Yksityisteiden risteyksissä käyte- tään tieliikennemerkkiä 231. Väistämis- velvollisuudesta varoitetaan 100 metriä ennen risteystä merkillä 231 varustettuna lisäkilvellä 815 “100 m”. Risteävistä pysyväisluonteisista hiihtoladuista varoitetaan kelkkailurei- tillä liikkujia varoitusmerkillä 154 “Hiihtolatu”. Hiihtoladulla liikkujia varoitetaan moottorikelkkailureitistä SFS4424 -merkillä 3003 “moottorikelkka”. Kelkkailureittien risteykset merki- tään varoitusmerkillä 161 “risteys”.

Pohjois-Savon ympäristökeskuksen moniste 26 ○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○ 25

Esitys kehitettäväksi reitistöksi ○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○ 5 ○○○○○○○○○○○○○○○○○ Suunnitelmassa on esitetty yleispiirtei- dentävät kirkonkyliin johtavat pistot nen linjaus suunnittelualueen runkorei- sekä Tervosta Äyskosken, Talluskylän ja tistöksi (liitteet 1 ja 2). Reittien käyttö- Itä-Karttulan kautta Syvänniemelle kul- muotoja ovat moottorikelkkailu, hiih- keva reitti. to, maastopyöräily, vaellusratsastus ja Suunnitelmaan sisältyvistä ulkoi- patikointi. Moottorikelkkailu on yleen- lureiteistä esitetään kehitettäväksi en- sä ohjattu eri reiteille kuin muut käyt- sisijaisesti reittiyhteyttä Suonenjoen tömuodot, joskin osa reiteistä soveltuu Lintharjulta Rautalammin kirkonkylän, myös kesäaikaiseen käyttöön, kuten Kerkonkosken, Tiitilänkylän ja Vesamä- maastopyöräily- tai ratsastusreittien en kautta Vesannon kirkonkylälle.Tätä pohjaksi. kuntakeskukset yhdistävää linjayhte- Moottorikelkkailureitit on pyritty ytttä täydentävät Rautalammin etelä- sijoittamaan olemassaoleville kelkkai- osaan ja Vesantojärven ympärille suun- lu-urille. Käytännössä reittilinjauksia nitellut rengasyhteydet, joiden toteu- joudutaan kuitenkin monin paikoin tusmahdollisuudet ratkaistaan kustan- muuttamaan maanomistajien vaati- nusten ja rahoituksen tarkentuessa. muksesta tai reittien pysysvyys- ja tur- Rautalammin ja Vesannon kuntien vallisuusvaatimusten takia. alueelle rakennettavien ulkoilureittien Suunnitelmaan sisältyy 266 km tarkoituksena on ennen kaikkea tukea moottorikelkkailureittiä ja 297 km ul- alueen voimakkaasti kasvavaa ratsas- koilureittiä. Reittien yleispiirteiset lin- tusvaellusmatkailua. Rautalammin ja jaukset on esitetty liitteenä olevalla Suonenjoen välinen ulkoilureittiyhteys yleiskartalla. Reittien kuntakohtainen tulee palvelemaan myös hiihtäjiä, ta- jakauma on esitetty taulukossa 9. Rei- voitteena rengasmainen yhteys, joka tistö noudattelee voimassa olevan seu- käyttää hyväkseen nykyisinkin käytös- tukaavan yhteystavoitteita. sä olevaa jääyhteyttä Suonenjoen ja Moottorikelkkailureitistön run- Rautalammin välillä. Rengasyhteyksis- gon mudostaa alueen kirkonkyliä yh- tä Rautalammin eteläosan reitti palve- distävä rengasmainen reitti, jolta on lee pääasiassa ratsastusta ja Vesantojär- yhteydet alueen ulkopuolelle Ylä-Sa- ven ympäri kulkeva reitti hiihtoa ja pa- voon, Keski-Suomeen, Etelä-Savoon tikointia. sekä Kuopion suuntaan. Reitistöä täy-

Taulukko 9. Kooste yleissuunnitelmaan sisällytetystä reitistöstä kunnittain (km) kunta ulkoilureitit kelkkailureitit yhteensä Suonenjoki 54 49 103 Karttula 64 89 153 Rautalampi 92 40 132 Vesanto 65 41 106

Tervo 22 64 86 ○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○ 26 ○○○○ Pohjois-Savon ympäristökeskuksen moniste 27 Teija Ahola Teija Tiitilänkylän uimaranta ja taukopaikka Vesannolla. Vesantojärven ympäri suunniteltu ulkoilureitti samoin kuin Kyläpolulla - projektin kulttuuripolku kulkevat uimarannan vierestä.

Em. reittien lisäksi suunnitelmas- kyistä huomattavasti laajempien ja mo- sa esitetään toteuttavaksi ulkoilureitti nipuolisempien ohjelmakokonaisuuk- Suonenjoelta Karttulan ja Tervon kaut- sien kehittämisen ja myymisen, ja tätä ta Vesannolle, jolloin alueelle muodos- kautta koko Sisä-Savon matkailuelin- tuu alueen kuntakeskukset yhdistävä keinon laaja-alaisen kehittämisen. Rei- rengasreitti, jonka kokonaispituus on tistön suunnitteluun on saatu rahoitus- noin 210 km. Reitin linjaus liitekartalla ta EU:n tavoite 5b-ohjelmasta. perustuu tällä hetkellä lähinnä yhteys- tarpeeseen. Laajan luontomatkailurei-

tistön toteuttaminen mahdollistaisi ny- ○○○○○○○○○○○○○○○○○○○ Pohjois-Savon ympäristökeskuksen moniste 27 ○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○ 27 ○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○ 28 ○○○○ Pohjois-Savon ympäristökeskuksen moniste 27 Reittien toteuttaminen,

kunnossapito ja kustannukset ○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○ ○○○○○○○○○○○○○○○○○ 6 Suunnitelmassa esitetyn reitistön koko- seksi esitetään moottorikelkkailureitis- naiskustannukset ovat noin 4,7 milj. mk. tön hoitovastuun siirtämistä ylikunnal- Tarkempi kustannusarvio on liitteessä liselle hoitopoolille. 3. Kustannusarvio sisältää sekä suunnit- Virallisen moottorikelkkailureitin telu- että toteutuskustannukset samoin hoidon minimitason määrää maastolii- kuin maapohjan käyttöoikeuskorvauk- kennelaki, jonka mukaan “reitin pitäjän set. Kustannusten jakautuminen kunti- tehtävänä on huolehtia siitä, että moot- en kesken on esitetty taulukossa 10. torikelkkailureitti on vuosittaisella Reitit rakennetaan Pohjois-Savon käyttöönottohetkellä ajettavassa kun- ympäristökeskuksen ja kuntien yhteis- nossa ja että reitin varrelle tällöin sijoi- työnä. Reittien toteutus on jo aloitettu tetaan reitin kulkua ja liikennettä olen- ja se jatkuu ainakin vuoteen 2001 saak- naisesti vaarantavia paikkoja osoittavat ka. sekä muut tarpeelliset liikennemerkit” Hanke rahoitetaan valtion ja kun- (maastoliikennelaki 1710/95 20§). tien varoista siten, että valtion rahoitus- Käytännössä vuosittainen käyt- osuus on maksimissaan puolet hank- töönottotarkastus tarkoittaa rakentei- keen kustannuksista. Kustannukset jae- den kunnon varmistusta, vuosittain taan kuntien kesken asukaslukujen suh- merkittävien reittiosuuksien merkintää teessa. Eri tahojen rahoitusosuudet on ja jääalueiden jäänpaksuuden riittävyy- esitetty taulukossa 11. Kunnat ovat teh- den varmistamista. Vastuukysymysten neet periaatepäätöksen osallistumises- selkeyttämiseksi moottorikelkkailurei- taan hankkeeseen alla olevilla rahoitus- tillä suoritetusta käyttöönottotarkas- osuuksilla. tuksesta kannattaa mainita reitin opas- Valmiit ympäristökeskuksen teet- tauluissa yhdessä reitinpitäjän yhteys- tämät reitit luovutetaan kunnille, joille tietojen kanssa. Ainakin vilkkaasti käy- jää reittien ensisijainen ylläpitovastuu. tettyjen reittiosuuksien toimivuuden Kunta voi siirtää vastuun reitin pitämi- kannalta myös jatkuva käytönaikainen sestä kolmannelle osapuolelle. Kunnos- kunnossapito (lanaus, rakenteiden kun- sapidon rahoitus ja hoidon taso jää kunnossapito, taukopaikkojen huolto) on tien sisäisesti sovittavaksi. Reitistön välttämätöntä. Eri lähteissä on arvioitu, hoidon tason yhtenäisyyden turvaami- että moottorikelkkareittien kunnossa-

Reitistön suunnittelu- ja toteutuskustannukset kunnittain (ei sisällä arvaamattomia kustannuksia) Kunta Ulkoilureitit Kelkkailureitit Taukopaikat Yhteensä km mk km mk mk mk Suonenjoki 54 367200 49 336700 140000 843900 Karttula 64 435200 89 528400 175000 1138600 Rautalampi 92 625600 40 210500 140000 976100 Vesanto 65 442000 41 242400 140000 824400 Tervo 22 149600 64 381900 140000 671500

Yhteensä 297 2019600 283 1699900 735000 4454500 ○○○○○○○○○○○○○○○○○○○ Pohjois-Savon ympäristökeskuksen moniste 27 ○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○ 29 Valtion, kuntien ja EU:n rahoituksen jakautuminen eri vuosille

v. 1998 v. 1999 v. 2000 - 2002 Yhteensä Työllisyysrahoitus 300 000 mk 600 000 mk 1 400 000 mk 2 300 000 mk EU:n 5b rahoitus 0 mk 100 000 mk 0 mk 100 000 mk Suonenjoki 0 mk 50 000 mk 847 000 mk 897 000 mk Karttula 60 000 mk 100 000 mk 231 000 mk 391 000 mk Rautalampi 70 000 mk 50 000 mk 317 000 mk 437 000 mk Vesanto 30 000 mk 0 mk 315 000 mk 345 000 mk Tervo 30 000 mk 60 000 mk 140 000 mk 230 000 mk Yhteensä 490 000 mk 960 000 mk 3 250 000 mk 4 700 000 mk

pitokustannukset vaihtelevat välillä Epävirallisille ulkoilureiteille ei ole 500 - 2000 mk/km/a. Kustannusten suu- määritelty yhtä selkeää reitinpitäjän mi- ruuteen vaikuttaa lähinnä lanaustiheys. nimivastuuta kuin moottorikelkkailu- Ympäristöministeriö suunnittelee reiteille. Kunnan tehtävä on vastata että moottorikelkkailureittien kunnostuk- reitti soveltuu käyttötarkoitukseensa ja seen avustusta, joka myönnetään kun- täyttää yleisen turvallisuuslainsäädän- nalle tai muulle reitin pitäjälle. Avus- nön vaatimukset. tuksen saamisen ehtona on, että reitti Taukopaikkojen huoltoon kuuluu on virallinen ja se on osa valtakunnal- vähintään rakenteiden ylläpito sekä lista runkoreitistöä. Sisä-Savon reiteis- käymälöistä ja jätelain mukaisesta siis- tä jokin itä-länsi suuntainen yhteys tul- teydestä huolehtiminen sekä poltto- lee sisältymään valtakunnalliseen run- puuhuolto. Muiden reittien ylläpitoon koreittiehdotukseen. liittyvien oheistoimintojen järjestämi-

nen jää kuntien harkittavaksi. ○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○ 30 ○○○○ Pohjois-Savon ympäristökeskuksen moniste 27

Ympäristövaikutusten arviointi ○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○ ○○○○○○○○○○○○○○○○○ 7 7.1 Arvioinnin töstä, alueen suojelumääräyksistä tai suojelun toteutustavasta riippuen, edel- pääperiaatteet lyttäen ettei alueen suojelutavoitteita Sisä-Savon ulkoilureittihankkeen ta- vaaranneta. voitteena on minimoida lisääntyvästä virkistyskäytöstä aiheutuvia ympäris- töhaittoja. Kanavoimalla käyttö reiteille ja retkeilyalueille voidaan ehkäistä 7.2 Yleisselvitys hankkeen haitallisen toiminnan leviämistä luon- ympäristövaikutuksista nonsuojelun kannalta tärkeille ja hel- Hankkeen tavoitteena on vähentää ja posti häiriintyville alueille. Haitallisim- keskittää lisääntyvästä luonnon virkis- pia luonnon virkistyskäytön ympäris- tyskäytöstä aiheutuvia ympäristöhait- tövaikutuksia ovat hallitsemattoman toja tarkoitukseen sopiville alueille ja toiminnan tuloksena syntyvät haitat, reiteille. Ulkoilureittien rakentamisen koska niiden vaikutuksia ei kyetä en- tavoitteena on alueen väestön ulkoilu- nakoimaan eikä ehkäisemään. mahdollisuuksien parantamisen ohella Yleissuunnitelmassa on arvioitu matkailuelinkeinon kehittymismahdol- reitistön ympäristövaikutukset yleisel- lisuuksien parantaminen ilman, että alu- lä tasolla. Toteutussuunnittelun yhtey- een luonnonarvot vaarantuvat. Moot- dessä arvioidaan lisäksi erikseen linja- torikelkkailuharrastus kasvaa voimak- uksen vaikutukset alueen luontoon eri- kaasti koko Suomessa, mikä edellyttää tyisesti luonnonsuojelun kannalta tär- ympäristöhaittojen ennalta ehkäisyä ka- keillä alueilla. navoimalla liikkuminen virallisille reit- Ympäristövaikutusten arvioinnis- teille. sa käsitellään reitistön suoria, välillisiä ja kerrannaisvaikutuksia: - ihmisten terveyteen, elinoloihin ja viihtyvyyteen, 7.2.1 Lähialueen asukkaiden - maaperään, vesiin ilmaan, ilmastoon, turvallisuus, terveys ja kasvillisuuteen, eliöihin sekä näi- elinympäristö den keskinäisiin vuorovaikutus- Moottorikelkkailun suurin haitta on suhteisiin ja luonnon monimuo- melu. Valtioneuvoston hyväksymiä oh- toisuuteen jearvoja asuinalueen tai virkistysalueen - yhdyskuntarakenteeseen, rakennuk- äänitasosta ei ylitetä suurillakaan lii- siin, maisemaan, kaupunkiku- kennemäärillä edes aivan reitin lähitun- vaan ja kulttuuriperintöön ja tumassa (VnP 993/92 melutason ohjear- luonnonvarojen hyödyntämi- voista). Moottorikelkkailun aiheuttama seen. melu voi aiheuttaa häiritsevää tausta- Reitistön tarkempaa linjausta melua muuten rauhalliselle alueelle, suunniteltaessa ristiriidat luonnonsuo- minkä subjektiivinen vaikutus voidaan jelun valtakunnallisten tavoitteiden kokea erittäinkin haitalliseksi. Häiriötä kanssa ratkaistaan luonnonsuojelun pyritään ehkäisemään linjauksessa si- kannalta mahdollisimman edullisella ten, ettei maaseutuasutuksen lähelle tai tavalla. Reitin linjaaminen suojelualu-

een läpi voi olla mahdollista reitin käy- ○○○○○○○○○○○○○○○○○○○ Pohjois-Savon ympäristökeskuksen moniste 27 ○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○ 31 rauhalliseksi virkistys- tai luonnosuo- reitin pohja joudutaan lähes poikkeuk- jelualueeksi tarkoitetulle alueelle sijoi- setta raivaamaan ja tasoittamaan perus- teta reittiä. tamisvaiheessa. Paikoitellen reittipoh- Välillisesti reitistön merkittävin jaa joudutaan heikon kantavuuden terveysvaikutus on lähialueen asukkai- vuoksi vahvistamaan joko murskeella den liikkumismahdollisuuksien lisään- tai pitkospuilla. Vaikutukset jäävät alu- tyminen. eellisesti suppeiksi. Moottorikelkkailureitit lisäävät Lisääntyvä virkistyskäyttö voi ai- yleistä turvallisuutta oleellisesti verrat- heuttaa häiriötä joidenkin eläinlajien li- tuna tilanteeseen, jossa vastaava moot- sääntymiselle tai viihtymiselle alueel- torikelkkailun liikennemäärä ohjautui- la. si hallitsemattomasti valvomattomille Suonenjoen keskustaajaman lähi- epävirallisille urille. Myös muiden liik- tuntumassa olevan Lintharjun poikki kumismuotojen ohjaaminen opastetuil- kulkeva moottorikelkkailureitti kulkee le reiteille lisää erityisesti reitillä liikku- alueella olevaa sähkölinjaa pitkin ja sii- jien turvallisuutta. tä haarautuva reitti Suonenjoen keskus- Hankkeella on arvioitu olevan taan siirretään harjualueen ulkopuolel- pääasiassa positiivisia vaikutuksia alu- le, millä pyritään alueen suojelu- ja vir- een asukkaiden elinkeinonharjoitta- kistysarvojen säilyttämiseen. mis- ja virkistysmahdollisuuksiin. Moottorikelkkailureitti Suonenjo- elta Ahveniselle oli alunperin linjattu Keurunmäen luonnonsuojelualueen 7.2.2 Vaikutukset maaperään, pohjois-osassa sijaitsevan Haavikko- kasvillisuuteen, eliöihin, veteen lehdon halki olemassa olevaa, talviai- ja ilmaan kana auraamatonta metsäautotietä pitkin. Koska linjaus oli ristiriidassa luon- Reitistön vaikutukset maaperään ja nonsuojelun tavoitteiden kanssa, reitil- kasvillisuuteen kohdistuvat yksin- le etsittiin uusi linjaus suojelualueen ul- omaan reitin ja sen liitännäisalueiden kopuolelta. maapohjaan, eikä kapea kevytrakentei- Hanke lisää alueen vesistöjen vir- nen reitti katkaise ekologisia vyöhyk- kistyskäyttöä epäsuorasti tukemalla keitä tai estä kasvien leviämistä. yleistä matkailun kehittämistä. Pinta- Reittialueeseen kohdistuvan vai- tai pohjaveden laatuun tai veden käyt- kutuksen laatu riippuu pitkälti reitin tömääriin hanke ei vaikuta. Alueen käyttöajankohdasta ja maaperästä. moottorikelkkailureitistön polttoaine- Suunnittelualueen pohjamaalajit ovat huolto tukeutuu nykyiseen huoltoase- pääasiassa moreenimaalajeja, jotka kes- maverkostoon, joten polttoaineiden si- tävät hyvin kulutusta ja ovat luontai- sältämien hiilivety-yhdisteiden kulkeu- sesti tiiviitä, joskin hienoja jakeita sisäl- tumisriski pohjaveteen ei kasva nykyi- tävät moreenimaalajit voivat olla mär- sestään. känä heikosti kantavia. Moottorikelkkojen polttojärjestel- Pelkästään talvikäytössä oleva reit- missä tapahtuvan epätäydellisen pala- ti ei välttämättä muuta reittipohjaa ol- misen seurauksena moottorikelkkailu- lenkaan, mutta ympäristöään syvem- reitin lähituntumassa voi esiintyä epä- mälle jäätyvä reittialue voi aiheuttaa terveellisiä hiukkas-, häkä- ja VOC- kylmävaurioita ja hankaloittaa joiden- päästöjä. Moottorikelkkailureitin lii- kin aikaisin keväällä kukkivien kasvi- kennemäärät huomioiden päästöjen en lisääntymistä. Epätasainen reitti jou- merkittävin vaikutus on epämiellyttä- dutaan talvikäyttöäkin varten tasoitta- vyys reitin mahdollisille muille käyttä- maan käyttöajan pidentämiseksi. jille tai sen lähialueella oleskeleville tai Aktiivisessa kesäkäytössä olevien liikkuville. urien kasvipeite häviää ja pieneliöstön Lisääntyvä matkailu lisää välilli- laatu yksipuolistuu ja määrä vähenee. sesti liikenteen päästöjä.

Uutena perustettavan kesäkäyttöisen ○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○ 32 ○○○○ Pohjois-Savon ympäristökeskuksen moniste 27 7.2.3 Vaikutukset alueen Savon liitto (1998); Varkauden seudun poh- käyttöön joisosan seutukaavan muutos. Ehdo- tus 18.5.1998. Leppävirta. Savon liitto, Alueen seutukaavassa on esitetty seu- Kuopio. 14 s. tukunnallisten ulkoilureittien yhteys- MKTK (1997); Pohjois-Savon matkailufakta 1998, käsikirja matkailuyrittäjille, ra- tarve ja lisäksi kaava-alueelle on varat- hoittajille, päättäjille ja kehittäjille. tu virkistys- ja retkeilyalueita. Reitti- MKTK:n julkaisuja C 12. MKTK, Sa- hanke toteuttaa seutukaavassa esitet- vonlinna. 126 s. tyjä yhteystavoitteita, mutta reitit on Suomen Standardisoimisliitto (1988); SFS pääsääntöisesti linjattu uudelleen. Rei- 4424 Ulkoilun ja urheilun merkit. tistö lisää alueen yöpymis- ja ruokailu- Suomen standardoimisliitto, Helsinki. tilojen käyttöastetta, mutta ei lisää mat- 27 s. kailutilojen kapasiteettitarvetta. Sisäasianministeriö (1981); Ulkoilureittien Reitistö ei vaikuta alueiden maise- suunnitteluopas. Sisäasianministeriön ma-arvoihin mutta parantaa niiden saa- ympäristönsuojeluosaston julkaisu B vutettavuutta. 2. Valtion painatuskeskus, Helsinki. 83 s. Tallgren, M. (1999); Moottorikelkkailureitin Kirjallisuutta perustaminen. Maanmittauslaitoksen julkaisuja nro 89. Helsinki. 89 s + liitteet. Tieliikennelaki (267/1981) Hemmi, J. (1995); Ympäristö- ja luontomat- Ulkoilulaki (606/1973) kailu. Kokkola. 357 s. Valtioneuvoston päätös melutason ohjear- Karjalainen E., Verhe I. (1995); Ulkoilureitti. voista (993/1992) Opas ulkoilureittien suunnittelijoille, Varkauden kaupungin virkistysalue- ja reit- rakentajille ja hoitajille. Opetusminis- tisuunnitelmatyöryhmä (1985); Var- teriö, ympäristöministeriö, Suomen kauden kaupungin virkistysalue- ja latu, Helsinki. 208 s. reittisuunnitelma. Varkauden kau- Kulttuuriympäristön hoidon yhteistyöryh- punki, Varkaus. 26 s. mä (1997); Pohjois-savon kulttuuri- Ympäristöministeriö (1993a); Maisemanhoi- ympäristön hoito-ohjelma. Alueelliset to. Maisema-aluetyöryhmän mietintö ympäristöjulkaisut 43. Pohjois-Savon I. Mietintö 66/1992. Ympäristöminis- ympäristökeskus, Kuopio. 135 s. teriö, Helsinki. 109 s. Liikenneministeriö (1994); Päätös liikenteen Ympäristöministeriö (1993b); Arvokkaat ohjauslaitteista annetun liikennemi- maisema-alueet. Maisema-aluetyö- nisteriön päätöksen muuttamisesta ryhmän mietintö II. Mietintö 66/1992. (384/1994). 204 s. Lähteenmäki, R. (1998); Retkeilyreitistöjen Ympäristöministeriö (1998); Virkistysaluei- rakentaminen Etelä-Savon ympäris- den suunnittelu ja hoito. Ympäristö- tökeskuksen alueella. Ohjeisto reitin opas 40. Toim. Eija Pouta ja Marjo suunnitteluun. Etelä-Savon ympäris- Heikkilä. Ympäristöministeriö, Hel- tökeskus. 12 s. sinki. 151 s. Maastoliikennelaki (1710/1995) Pohjois-Savon seutukaavaliitto (1990); Poh- joissavolainen kylämaisema. Pohjois- Savon seutukaavaliiton julkaisu A 39. Pohjois-Savon seutukaavaliitto, Kuo- pio. 91 s. Savon liitto (1995); Varkauden seudun poh- joisosan seutukaava. Varkaus, Leppä- virta. Savon liiton julkaisu A 2. Savon liitto, Kuopio. 42 s. Savon liitto (1996); Pohjois-Savon matkailu-

strategia. Savon liitto, Kuopio. 24 s. ○○○○○○○○○○○○○○○○○○○ Pohjois-Savon ympäristökeskuksen moniste 27 ○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○ 33 Liite 2/1 Ulkoilureittien linjaus ja pituudet

id kunta alku loppu käyttö- pituus merkitys muoto (km) 121010 Rautalampi Ahvenkoski Suonenjoki raja Ulkoilureitti 6,6 Seudullinen 121011 Suonenjoki Rautalampi raja Lahnanen Ulkoilureitti 11,9 Seudullinen 122010 Suonenjoki Lahnanen Ruohkoharju Ulkoilureitti 8,6 Seudullinen 122020 Rautalampi Ruohkoharju Tuiskulampi Ulkoilureitti 13,4 Seudullinen 122030 Rautalampi Tuiskulampi Lintu-Jussin tie Ulkoilureitti 9,6 Seudullinen 122040 Rautalampi Lintu-Jussin tie Vesanto raja Ulkoilureitti 21,7 Seudullinen 122045 Vesanto Rautalampi raja Rantapelto Ulkoilureitti 3,2 Seudullinen 122050 Vesanto Rantapelto Perupuro Ulkoilureitti 1,8 Seudullinen 122055 Vesanto Perupuro Mökinpelto Ulkoilureitti 2,2 Seudullinen 122060 Vesanto Mökinpelto Vesanto kk Ulkoilureitti 16,8 Seudullinen 122110 Rautalampi Ruohkoharju Ratsastuskeskus Ulkoilureitti 0,9 Paikallinen 122210 Rautalampi Lintu-Jussintie Pisto Ulkoilureitti 1,5 Paikallinen 122310 Vesanto Rantapelto Pisto Ulkoilureitti 0,2 Paikallinen 122410 Vesanto Mokinpelto Pisto Ulkoilureitti 0,3 Paikallinen 123010 Rautalampi Tuiskulampi Törmälä Ulkoilureitti 12,5 Seudullinen 123020 Rautalampi Törmälä Ahvenkoski Ulkoilureitti 25,1 Seudullinen 124010 Rautalampi Lahnanen Suonenjoki raja Ulkoilureitti 1,0 Seudullinen 124020 Suonenjoki Rautalammin raja Lintharju Ulkoilureitti 13,0 Seudullinen 124030 Suonenjoki Lintharju Karttula raja Ulkoilureitti 20,2 Seudullinen 124040 Karttula Suonenjoki raja Pihkainmäki Ulkoilureitti 35,4 Seudullinen 125010 Karttula Pihkainmäki Karttula kk Ulkoilureitti 23,9 Seudullinen 125020 Karttula Karttula kk Tervon raja Ulkoilureitti 4,8 Seudullinen 125030 Tervo Karttulan raja Vesannon raja Ulkoilureitti 22,4 Seudullinen 125040 Vesanto Tervon raja Vesanto kk Ulkoilureitti 13,3 Seudullinen 125310 Vesanto Hameenjarvi Pisto Ulkoilureitti 0,5 Paikallinen 127010 Vesanto Perupuro Patokangas Ulkoilureitti 3,0 Seudullinen 1270100 Vesanto Suolampi Pisto Ulkoilureitti 0,2 Seudullinen 1270110 Vesanto Suolampi Soidinsuo Ulkoilureitti 1,0 Seudullinen 1270140 Vesanto Soidinsuo Hämeenjärvenkangas Ulkoilureitti 0,6 Seudullinen 1270150 Vesanto Hämeenjärvenkangas Raiskionkangas Ulkoilureitti 0,4 Seudullinen 1270160 Vesanto Raiskionkangas Raiskionkangas 2 Ulkoilureitti 0,4 Seudullinen 1270165 Vesanto Raiskionkangas 2 Asinjoki Ulkoilureitti 1,1 Seudullinen 1270170 Vesanto Asinjoki Vesanto kk Ulkoilureitti 3,9 Seudullinen 127020 Vesanto Patokangas Samela Ulkoilureitti 0,7 Seudullinen 127030 Vesanto Samela Vanha-Jokela Ulkoilureitti 0,9 Seudullinen 127050 Vesanto Vanha-Jokela Haavikkovuori Ulkoilureitti 0,6 Seudullinen 127060 Vesanto Haavikkovuori Sikassuo Ulkoilureitti 4,2 Seudullinen 127070 Vesanto Sikassuo Pohjansaari Ulkoilureitti 1,0 Seudullinen 127090 Vesanto Pohjansaari Suolampi Ulkoilureitti 2,3 Seudullinen 127110 Vesanto Patokangas Vanha-Jokela Ulkoilureitti 2,1 Seudullinen 127210 Vesanto Samela Pisto Ulkoilureitti 0,0 Paikallinen 127310 Vesanto Haavikkovuori Pisto Ulkoilureitti 0,2 Paikallinen 127410 Vesanto Sikassuo Pohjansaari Ulkoilureitti 0,9 Seudullinen 127510 Vesanto Suolampi Etela-Suomäki Ulkoilureitti 0,2 Paikallinen 127610 Vesanto Suolampi Hämeenjarvi Ulkoilureitti 1,3 Seudullinen 127710 Vesanto Hämeenjarvi Soidinsuo Ulkoilureitti 0,1 Seudullinen 127910 Vesanto Hämeenjärvenkangas Raiskionkangas Ulkoilureitti 0,4 Seudullinen

128010 Vesanto Raiskionkangas 2 Asinjoki Ulkoilureitti 1,6 Seudullinen ○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○ 34 ○○○○ Pohjois-Savon ympäristökeskuksen moniste 27 Liite 2/2 Moottorikelkkareittien linjaus ja pituudet

Pituus Kunta Alku Loppu Käyttömuoto [km] Merkitys

Karttula Syväniemi Hautolahti Moottorikelkkailu 15,1 Valtakunnallinen Karttula Syvänniemi Itä-Karttula Moottorikelkkailu 17,1 Valtakunnallinen Karttula Itä-Karttula Kuopion raja Moottorikelkkailu 12,6 Valtakunnallinen Karttula Itä-Karttula Maaninka raja Moottorikelkkailu 8,6 Valtakunnallinen Karttula Kangasjärvi Vehmasmäki Moottorikelkkailu 11,1 Valtakunnallinen Karttula Kangasjärvi Syvänniemi Moottorikelkkailu 20,4 Valtakunnallinen Suonenjoki Karttula ( Käpylä) Kangasjärvi Moottorikelkkailu 4,4 Valtakunnallinen Rautalampi Tervalampi Syväjärvi Moottorikelkkareitti 0,3 Seudullinen Rautalampi Soidinmäki Ahvenkoski Moottorikelkka 9,4 Valtakunnallinen Rautalampi Soidinmäki Konnevesi (raja) Moottorikelkkailu 28,8 Valtakunnallinen Rautalampi Soidinmäki Jauhojärvi Moottorikelkkailu 1,6 Valtakunnallinen Suonenjoki Kangasjärvi Vehmasmäki Moottorikelkkailu 0,9 Valtakunnallinen Suonenjoki Soidinmäki Ahvenkoski Moottorikelkka 2,9 Valtakunnallinen Suonenjoki Sikosalmi Koskelo (huoltoasema) Moottorikelkkailu 0,6 Seudullinen Suonenjoki Soidinmäki Jauhojärvi Moottorikelkkailu 17,1 Valtakunnallinen Suonenjoki Jauhojärvi Suontienselkä Moottorikelkkailu 3,8 Seudullinen Suonenjoki Kangasjärvi Moottorikelkkailu 17,3 Valtakunnallinen Suonenjoki ( Käpylä) Suonenjoki Jauhojärvi Moottorikelkkailu 5,3 Valtakunnallinen Suonenjoki ( Käpylä) Suonenjoki Suonenjoki Moottorikelkkailu 1,4 Paikallinen Suonenjoki ( Käpylä) Tervo Syväniemi Hautolahti Moottorikelkkailu 17,0 Valtakunnallinen Tervo Itä-Karttula Maaninka raja Moottorikelkkailu 4,5 Valtakunnallinen Tervo Äyskoski Maaninka raja Moottorikelkkailu 25,6 Valtakunnallinen Tervo Hautolahti Äyskoski Moottorikelkkailu 6,4 Valtakunnallinen Tervo Vesanto kk Hautolahti Moottorikelkkailu 10,2 Valtakunnallinen Vesanto Vesanto kk Konneveden raja Moottorikelkkailu 28,4 Valtakunnallinen

Vesanto Vesanto kk Hautolahti Moottorikelkkailu 12,2 Valtakunnallinen ○○○○○○○○○○○○○○○○○○○ Pohjois-Savon ympäristökeskuksen moniste 27 ○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○ 35 Liite 3 Kustannusarvio 3/1 Työvaihe/Rakennusosa yksikkö määrä yksikkö- yhteensä kust. mk Moottorikelkkareitit

Suonenjoki Suunnittelu km 49 2200 107 800 Maanomistajakorvaukset km 49 1000 49 000 Raivaus ja tasaus km 49 1500 73 500 Merkintä km 49 1600 78 400 Rakenteet - sillat < 3m kpl 11 1000 11 000 - rummut kpl 17 1000 17 000 Suonenjoki yhteensä 336 700

Karttula Suunnittelu km 89 2000 178 000 Maanomistajakorvaukset km 89 1000 89 000 Raivaus ja tasaus km 60 1500 90 000 Merkintä km 89 1600 142 400 Rakenteet - sillat < 3m kpl 14 1000 14 000 - rummut kpl 15 1000 15 000 Karttula yhteensä 528 400

Rautalampi Suunnittelu km 40 2000 80 000 Maanomistajakorvaukset km 40 1000 40 000 Raivaus ja tasaus km 15 1500 22 500 Merkintä km 40 1600 64 000 Rakenteet - sillat < 3m kpl 2 1000 2 000 - rummut kpl 2 1000 2 000 Rautalampi yhteensä 210 500

Vesanto Suunnittelu km 41 2000 82 000 Maanomistajakorvaukset km 41 1000 41 000 Raivaus ja tasaus km 30 1500 45 000 Merkintä km 41 1400 57 400 Rakenteet - sillat < 3m kpl 5 1000 5 000 - rummut kpl 12 1000 12 000 Vesanto yhteensä 242 400

Tervo Suunnittelu km 64 2000 128 000 Maanomistajakorvaukset km 64 1000 64 000 Raivaus ja tasaus km 47 1500 70 500 Merkintä km 64 1600 102 400 Rakenteet - sillat < 3m kpl 7 1000 7 000 - rummut kpl 10 1000 10 000 Tervo yhteensä 381 900

Moottorikelkkareitit yhteensä 1 699 900 ○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○ 36 ○○○○ Pohjois-Savon ympäristökeskuksen moniste 27 3/2 Työvaihe/Rakennusosa yksikkö määrä yksikkö- yhteensä kust. mk Ulkoilureitit

Suonenjoki Suunnittelu km 54 2400 129 600 Maanomistajakorvaukset km 54 1000 54 000 Raivaus, tasaus ja rakenteet km 54 2000 108 000 Merkintä km 54 1400 75 600 Suonenjoki yhteensä 367 200

Karttula Suunnittelu km 64 2400 153 600 Maanomistajakorvaukset km 64 1000 64 000 Raivaus, tasaus ja rakenteet km 64 2000 128 000 Merkintä km 64 1400 89 600 Karttula yhteensä 435 200

Rautalampi Suunnittelu km 92 2400 220 800 Maanomistajakorvaukset km 92 1000 92 000 Raivaus, tasaus ja rakenteet km 92 2000 184 000 Merkintä km 92 1400 128 800 Rautalampi yhteensä 625 600

Vesanto Suunnittelu km 65 2400 156 000 Maanomistajakorvaukset km 65 1000 65 000 Raivaus, tasaus ja rakenteet km 65 2000 130 000 Merkintä km 65 1400 91 000 Vesanto yhteensä 442 000

Tervo Suunnittelu km 22 2400 52 800 Maanomistajakorvaukset km 22 1000 22 000 Raivaus, tasaus ja rakenteet km 22 2000 44 000 Merkintä km 22 1400 30 800 Tervo yhteensä 149 600

Ulkoilureitit yhteensä 2 019 600

Reitit yhteensä 3 719 500

Taukopaikat

Kota, puuliiteri, jätepiste, käymälä kpl 5 70 000 350 000 Laavu, jätepiste, käymälä kpl 11 35 000 385 000

Taukopaikat yhteensä 735 000

Arvaamattomat kustannukset 245 500

Kustannukset yhteensä 4 700 000 ○○○○○○○○○○○○○○○○○○○ Pohjois-Savon ympäristökeskuksen moniste 27 ○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○ 37 Liite 4 Ote ulkoilulaista n:o 606/1973 1 luku. Ulkoilureitit. Kunnan on 1 momentissa sääde- tyssä tarkoituksessa pidettävä suunni- 1 § Jos yleisen ulkoilutoiminnan telma nähtävänä 14 päivän aikana. kannalta on tärkeätä saada johdetuksi Muistutukset suunnitelmaa vastaan on ulkoilijain kulkeminen kiinteistön kaut- lääninhallitukselle osoitettuina toimi- ta eikä siitä aiheudu huomattavaa hait- tettava asianomaiselle kunnalliselle vi- taa kiinteistölle, on tästä luovutettava ranomaiselle 30 päivän kuluessa suun- alue ulkoilureittinä käytettäväksi. nitelman nähtävänä olonpäättymisestä Ulkoilureittiin kuuluvaksi sen lii- lukien. Suunnitelman nähtäväksi aset- tännäisalueena katsotaan ulkoilureitin tamisesta sekä muistutusten tekemista- käyttäjien lepoa javirkistymistä varten vasta ja-ajasta on kunnan toimesta ja tarvittavat alueet. kustannuksella kuulutettava siinä jär- Mitä 1 momentissa on säädetty, sovel- jestyksessä kuin kunnalliset ilmoituk- letaan vastaavasti alueen luovuttami- set kunnassa saatetaan tiedoksi. Lisäk- seen maalta käytettäväksi vesillä liik- si on, mikäli se hankaluudetta voi tapah- kujien lepo- ja virkistyspaikkana. tua, suunnitelman nähtäväksi panemi- Mitä tässä laissa säädetään kiin- sesta erikseen ilmoitettava maanomis- teistöstä, sovelletaan myös kiinteistö- tajille ja poronhoitoalueella paikallisel- rekisteriin merkitsemättömään maa le paliskunnalle, joiden alueen kautta alueeseen. reitti tulisi kulkemaan. Kunnan on toimitettava jätetyt 2§ Ulkoilureitin perustamiseksi on muistutuskirjelmät omine lausuntoi- laadittava ja vahvistettava ulkoilureit- neen lääninhallitukselle. tisuunnitelma sekä pidettäväpaikalla ulkoilureittitoimitus. 5§ Kun ulkoilureittisuunnitelma on Ulkoilureitin pitäminen, johon vahvistettu lainvoimaisella päätöksel- kuuluu reitin tekeminen ja kunnossapi- lä, on kunnan haettava määräystä ulkoi- to, on kunnan asiana. Kunta voi uskoa lureittitoimitukseen kirjallisesti maan- tehtävän sopivaksi katsotulle yhteisöl- mittauspiirin maanmittaustoimistota le. vuodenkuluessa siitä lukien kun päätös Valtion maalle, jolla ulkoilun kan- on saanut lainvoiman. Hakemukseen nalta on yleinen merkitys, voidaan pe- on liitettäväulkoilureittisuunnitelma. rustaa ulkoilureitti. Tällaisen ulkoilurei- Ulkoilureittitoimituksen kustan- tin pitäminen on valtion asiana, jollei nukset on ulkoilureitin pitäjän suoritet- valtion suostumuksella ole ulkoilureit- tava. titoimituksessa toisin määrätty. 6§ Ulkoilureittitoimituksen suorit- 3§ Ulkoilureittisuunnitelma laadi- taa maanmittausinsinööri kahden jako- taan kunnan toimesta ja on suunnitel- toimituksia varten valitun uskotun mie- massa osoitettava reitin kulku ja 1 §:n 2 hen tai tielautakunnan jäsenen avulla. momentissa tarkoitetut liitännäisalueet Tielautakunnan jäsenen oikeu- niin, että ne voidaan suunnitelman pe- desta saada palkkiota sekä matkakus- rusteella tarvittaessa merkitä maastoon. tannusten korvausta ja Suunnitelmassa on myös mainittava ne päivärahaa on voimassa, mitä 1 mo- kiinteistöt, joiden alueen kautta reitti mentissa tarkoitetun uskotun miehen tulisi kulkemaan. osalta on säädetty. Ulkoilureittisuunnitelmassa on Sellainen kaupungin tai kauppa- mainittava, mihin ulkoiluun liittyvään lan kiinteistöinsinööri, joka saa suorit- kulkemiseen reitti on tarkoitettu. ta lohkomis- ja eräitä muita maanmittaustoimituksia, saa myös toi- 4§ Ulkoilureittisuunnitelman vahvistaa mipiirissään kunnan suostumuksella sen läänin lääninhallitus, jonka alueella suorittaa 1 momentissa tarkoitetun ul- ulkoilureitti tai suurin osa siitä on. En- koilureittitoimituksen. nen suunnitelman vahvistamista on niille, joiden oikeutta tai etua suunnitelma 7§ Ulkoilureittitoimituksessa on koskee, varattava tilaisuus muistutus- määrättävä ulkoilureittisuunnitelman

ten tekemiseen suunnitelman johdosta. perusteella ja tarvittaessa kunnan osoi- ○○○○○○○○○○○○○○○○○○○ 38 ○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○ Pohjois-Savon ympäristökeskuksen moniste 27 tuksen mukaan alueen rajat, laadittava 11§ Ulkoilureitin siirtämisestä on so- alueesta kartta ja selitelmä sekä merkit- veltuvin osin voimassa, mitä ulkoilurei- tävä niiltä osin, kuin harkitaan tarpeel- tin tekemisestä on säädetty. Siirtämises- liseksi, ulkoilureitin kulku ja rajat maas- tä voi maan omistaja tehdä asianomai- toon. Alueella olevakiinteä omaisuus selle kunnalle esityksen. Kunnan vas- jää kunnan haltuun, jollei toimitukses- tustaessa siirtämistä voi maanomistaja sa toisin määrätä Toimituksessa on saattaa asian lääninhallituksen ratkais- myös määrättävä reitillä olevaan aitaan tavaksi. tehtävästä portista veräjästä tai muusta laitteesta. 12§ Jollei ulkoilureitti tai sen osa olo- Ulkoilureittitoimituksessa on suhteiden muututtua enää ole tarpeen määrättävä korvausten suorittamisesta. yleistä ulkoilutoimintaa varten, voi lää- Milloin ulkoilureitin käytöstä ai- ninhallitus siitä tai muusta erityisestä heutuva haitta nousee oleellisesti suu- syystä kunnan tai maan omistajan ha- remmaksi kuin ulkoilureittitoimitukses- kemuksesta lakkauttaa ulkoilureitin tai sa käytettävissä olleiden tietojen perus- sen osan. teella on voitu arvioida, voidaan uudes- Ulkoilureitin tai sen osan tultua sa ulkoilureittitoimituksessa määrätä lakkautetuksi siirtyy reittiin kuulunut maksettavaksi lisäkorvaus. Määräystä alue korvauksetta omistajan hallintaan. toimitukseen voi hakea myös alueen Lääninhallituksen on ulkoilurei- omistaja maanmittauspiirin maanmit- tin lakkauttamisesta ilmoitettava maan- taustoimistolta. Tässä tarkoitetun, toi- mittauskonttorille, jonka asiana on mituksen kustannukset voidaan toimi- huolehtia siitä, että ulkoilureitin lak- tuksessa määrätä osittain tai kokonaan kauttamisesta tehdään tarpeelliset mer- alueen omistajan maksettavaksi. kinnät karttaan ja maarekisteriin.

8§ Maan käyttöoikeuden luovutta- 13§ Milloin ulkoilureitti on otettu elo- misesta ulkoilureittiä varten sekä va- kuun 16 päivänä 1958 annetussa raken- hingosta tai haitasta, jota muutoin ai- nuslaissa (370/ 58) tarkoitettuun kaa- heutuu alueen omistajalle tai haltijalle vaan taikka asianosaiset ovat sopineet tahi paikalliselle paliskunnalle ulkoilualueen luovuttamisesta ulkoilureittiä reitin pitämisestä ja käyttämisestä, suo- varten, voidaan ulkoilureittitoimitus ritetaan korvaus. Korvaus suoritetaan pitää noudattaen, mitä tässä luvussa on kertakaikkisena tai määräaikaisena. säädetty, vaikkei ulkoilureittisuunnitel- Korvauksen määräämisestä ja maa ole tehty. suorittamisesta on muutoin soveltuvin osin voimassa, mitä yksityisistä teistä 14§ Lääninhallitus voi määrätä kun- 15 päivänä kesäkuuta 1962 annetussa nan huolehtimaan toisen kunnan aluet- laissa tarkoitetuista korvauksista on ta koskevan ulkoilureittisuunnitelman säädetty. laatimisesta sen vahvistamisen hakemisesta, määräyksen hakemisesta ulkoilu- 9§ Kun ulkoilureittitoimitus on saa- reittitoimitukseen ja ulkoilureitin pitä- nut lainvoiman ja korvaus maanomis- misestä, jos asianomainen kunta on tä- tajalle tai haltijalle on suoritettu, ulkoi- hän suostunut. Reitistä johtuvien kus- lureitin pitäjällä on oikeus ottaa reittiin tannusten ja korvausten jakamisesta kuuluva alue haltuunsa. Haltuun otetul- kuntien kesken määrää lääninhallitus, ta alueelta saadaan tarvittaessa poistaa mikäli kunnat eivät ole asiasta sopineet. puita ja pensaita seka muut ulkoilureitin pitämistä haittaavat luonnonesteet. 15§ Mikäli tämän lain säännöksistä ei Tarvittaessa on ulkoilureitin pitä- muuta johdu, on menettelystä ulkoilu- jän toimesta ja kustannuksella tehtävä reittitoimituksessa, toimituksen tarkas- ja pidettävä kunnossa reitillä olevaan tamisesta, muutoksenhausta toimituk- aitaan sellainen portti, veräjä tai muu sessa annettuun päätökseen tai suori- laite, ettei reitistä aiheudu haittaa kiin- tettuun toimenpiteeseen sekä maare- teistön tarkoituksenmukaiselle käyttä- kisteriin merkitsemisestä soveltuvin miselle. osin noudatettava, mitä yksityisistä teistä annetussa laissa on vastaavissa 10§ Kunta voi antaa määräyksiä ja kohdin määrätty tietoimituksesta. ohjeita ulkoilureitin käyttämisestä.

Pohjois-Savon ympäristökeskuksen moniste 27 ○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○ 39 Liite 5 Maastoliikennelaki n:o 1710/1995

Annettu Helsingissä 22 päivänä joulukuu- 2) muihin kuin 1 kohdassa tarkoitettuihin ta 1995 virkatehtäviin, energia- tai tietoliikennelait- teiden huoltotöihin eikä liikkumiseen näis- 1 luku sä tehtävissä tai töissä lumipeitteen aikana Yleiset säännökset taikka lumettomassa maastossa erityisen tär- keistä syistä; 1 § Lain tarkoitus 3) poronhoitoon kuuluviin töihin poron- hoitolaissa (848/90) tarkoitetulla poronhoi- Tämän lain tarkoituksena on ehkäistä hait- toalueella ja sen välittömässä läheisyydessä toja, joita luonnolle tai muulle ympäristöl- lumipeitteen aikana eikä liikkumiseen näi- le, luontaiselinkeinolle, yleiselle virkistys- hin töihin kuuluvissa välttämättömissä teh- käytölle tai muulle yleiselle edulle taikka tävissä lumettomassa maastossa; yksityiselle edulle aiheutuu moottorikäyt- 4) kalastuksen vaatimaan, siitä merkityksel- töisten ajoneuvojen käyttämisestä maastos- lisen osan toimeentulostaan saavan henki- sa ja moottorikelkkailureitillä, sekä edistää lön kulkemiseen moottorikelkalla lumipeit- liikenneturvallisuutta. teen aikana; Haittojen ehkäisemiseksi ja liikenne- 5) ammattimaisessa metsätaloustyössä käy- turvallisuuden edistämiseksi on noudatet- tettävien koneiden huolto- ja korjaustöiden tava myös, mitä muualla laissa säädetään. vaatimaan kulkemiseen lumipeitteen aikana; 2 § Soveltamisalan rajoitus 6) vaikeiden tieolojen ja vakinaisen asun- non sijainnin vuoksi välttämättömään kul- Tätä lakia sovelletaan moottorikäyttöisen kemiseen; ajoneuvon käyttämiseen maastossa ja 7) vaikeasti liikuntavammaisen henkilön ja moottorikelkkailureitillä. hänen saattajansa liikkumiseen maastossa; Tämä laki ei koske ilma-aluksia, aluk- eikä sia eikä veneitä. 8) taajaman ulkopuolella moottorikäyttöi- sen ajoneuvon pysäyttämiseen ja pysäköi- 3 § Määritelmät miseen tien välittömään läheisyyteen, jos turvallinen pysäköinti sitä edellyttää eikä Tässä laissa tarkoitetaan: siitä aiheudu alueen omistajalle tai haltijal- 1) moottorikäyttöisellä ajoneuvolla kone- le kohtuutonta haittaa. voimalla liikkuvaa kulkuvälinettä, joka kulkee maalla tai jäällä taikka kulkiessaan Jokaisella on oikeus liikkua jääpeit- tukeutuu maahan taikka jäähän eikä kulje teisellä vesialueella, siten kuin siitä sääde- kiskoilla; ja tään vesilain (264/61) 1 luvun 24 §:ssä, jollei 2) maastolla maa-aluetta ja jääpeitteistä ve- tämän lain säännöksistä muuta johdu. Mil- sialuetta, joka ei ole tie ja jota ei ole tarkoi- loin liikkumiseen tai toimintaan tarvitaan tettu moottoriajoneuvo-, kisko- tai ilmalii- vesialueen omistajan tai haltijan lupa, voi kenteeseen. yhteisen vesialueen järjestäytymättömän osakaskunnan puolesta luvan antaa myös 2 luku vesialueen kalastuskunnan johtokunta. Maastoliikenteen haittojen ehkäiseminen Milloin kysymys on yleisestä vesialueesta, luvasta päättää se viranomainen tai valtion 4 § Oikeus liikkua maastossa laitos, jonka hallinnassa alue on.

Moottorikäyttöisellä ajoneuvolla ei saa liik- 5 § Moottorikäyttöisen ajoneuvon käyttä- kua eikä sitä saa pysäyttää tai pysäköidä minen maastossa maastossa maa-alueella ilman maan omistajan tai haltijan lupaa. Moottorikäyttöistä ajoneuvoa tien ulkopuo- Lupaa ei kuitenkaan tarvita: lella kuljetettaessa on noudatettava olosuh- 1) poliisin, tullilaitoksen tai rajavartiolaitok- teiden edellyttämää huolellisuutta ja varo- sen virkatehtäviin tai sairaankuljetukseen vaisuutta vaaran ja vahingon välttämisek- taikka palo- ja pelastustoimen tehtäviin; si. Moottorikäyttöistä ajoneuvoa on maas-

tossa käytettävä siten, että vältetään vahin- ○○○○○○○○○○○○○○○○○○○ 40 ○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○ Pohjois-Savon ympäristökeskuksen moniste 27 gon ja haitan aiheuttamista luonnolle ja sellainen viranomainen, yhteisö ja maan- muulle ympäristölle, kiinteistölle ja luon- omistaja, jota asia koskee. Kiellon tai rajoi- taiselinkeinolle sekä tarpeettoman häiriön tuksen määräämisen voi panna vireille aiheuttamista asutukselle ja muulle ympä- myös alueellinen ympäristökeskus. Alueel- ristölle. lisen ympäristökeskuksen on ennen kiellon tai rajoituksen määräämistä kuultava 6 § Ikärajoitus kuntaa, jonka aluetta kielto tai rajoitus koskee, sekä varattava tilaisuus niille viran- Moottorikäyttöistä ajoneuvoa saa maastos- omaisille, yhteisöille ja maanomistajille sekä sa kuljettaa 15 vuotta täyttänyt. muille, joita asia koskee, tilaisuus tulla kuul- Edellä 1 momentissa säädetty ikävaa- luksi. timus ei koske moottorikäyttöisen ajoneu- Jos kielto tai rajoitus määrätään kun- von kuljettajaa ajettaessa yksinomaan ylei- nan esityksestä, se on määrättävä esityksen seltä liikenteeltä eristetyllä työmaalla taik- mukaisena, jollei esityksestä poikkeaminen ka tehdas-, satama-, varasto-, kilpailu- tai ole tarpeen kansalaisten tasapuolisen koh- muulla vastaavalla alueella. telun tai alueellisen yhtenäisyyden vuoksi Moottorikäyttöistä ajoneuvoa ei saa taikka muusta erityisestä syystä. muualla kuin 2 momentissa tarkoitetulla alueella tapahtuvaa ajamista varten luovut- 10 § Kiellon ja rajoituksen voimaantulo taa alle 15-vuotiaan kuljetettavaksi. Alueellinen ympäristökeskus voi määrätä, 7 § Ajoneuvotyyppiä koskevat kiellot ja ra- että kielto tai rajoitus tulee voimaan muu- joitukset toksenhausta huolimatta päätöksessä mää- rätyllä tavalla sen jälkeen, kun päätöksestä Jos moottorikäyttöisen ajoneuvotyypin on tiedotettu. Muutoksenhakuviranomai- käyttämisestä maastossa aiheutuu erityisen nen voi kuitenkin kieltää päätöksen täytän- huomattavaa haittaa luonnolle tai muulle töönpanon. ympäristölle, luontaiselinkeinolle taikka yleiselle virkistyskäytölle tai muulle ylei- 11 § Kiellon tai rajoituksen merkitseminen selle edulle, valtioneuvosto voi kieltää ajoneuvotyypin maastossa käytön tai rajoitaa Alueellinen kielto tai rajoitus on merkittä- sitä. vä alueelle, jota se koskee, tai sen läheisyy- teen. Alueellisen ympäristökeskuksen tulee 8 § Alueelliset kiellot ja rajoitukset määrätä merkitsemisestä kieltoa tai rajoitusta koskevassa päätöksessä. Jollei merkitse- Alueellinen ympäristökeskus voi 1 §:ssä tar- misestä ole päätöksessä muuta määrätty, koitettujen haittojen ehkäisemiseksi kieltää kiellon tai rajoituksen merkitsemisestä vas- moottorikäyttöisen ajoneuvon käyttämisen taa alueellinen ympäristökeskus. Velvolli- tietyllä maa-alueella tai jääpeitteisellä vesi- suus kiellon tai rajoituksen merkitsemiseen alueella muuhun kuin 4 §:n 2 momentin 1 valtion maa-alueella tai jääpeitteisellä vesi- tai 2 kohdassa tarkoitettuun liikkumiseen alueella on kuitenkin sillä viranomaisella, taikka rajoittaa sitä. Kielto tai rajoitus on jonka hallinnassa alue on. Jos kielto tai ra- voimassa määräajan tai toistaiseksi. joitus on annettu pelkästään yksityisen Kielto tai rajoitus ei nopeusrajoitus- edun suojelemiseksi, merkitsemisestä vasta lukuun ottamatta koske 4 §:n 2 momen- taa hakija. tin 3-6 kohdassa tarkoitettua ajoa, ellei alu- Kieltoa tai rajoitusta osoittavat mer- eellinen ympäristökeskus erityisen paina- kit saadaan asettaa toisen omistamalle tai vista syistä toisin määrää. hallitsemalle alueelle riippumatta alueen Alueellinen ympäristökeskus voi 1 omistajan tai haltijan suostumuksesta, jos momentissa tarkoitetussa päätöksessään merkeistä ei aiheudu omistajalle tai halti- määrätä nopeusrajoituksen maastossa alem- jalle mainittavaa haittaa. maksi kuin 29 §:n nojalla säädetty yleinen nopeusrajoitus. 12 § Päätöksen muuttaminen

9 § Kielto- ja rajoitusasiain käsittely Alueellinen ympäristökeskus voi muuttaa 8 §:n nojalla annettua päätöstä, jos sitä teh- Esityksen alueellisen kiellon tai rajoituksen täessä vallinneet olot ovat olennaisesti muut- määräämisestä voi tehdä asianomainen tuneet tai jos päätöksen perusteiden myö- kunta tai kunnan jäsen, paliskunta taikka hemmin todetaan olleen olennaisesti erilai-

Pohjois-Savon ympäristökeskuksen moniste 27 ○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○ 41 set kuin päätöstä annettaessa on edellytet- Reittisuunnitelmassa on osoitettava ty. Tällöin on soveltuvin osin noudatetta- reitin kulku ja reittiin kuuluvat levähdys- va, mitä 9-11 §:ssä säädetään. ja huoltoalueet niin, että ne voidaan suunnitelman perusteella tarvittaessa merkitä 3 luku maastoon. Suunnitelmassa on myös mainit- Moottorikelkkailureitit tava ne kiinteistöt, joiden kautta reitti tulisi kulkemaan. 13 § Moottorikelkkailureitti 16 § Moottorikelkkailureitin perustaminen Tässä laissa säädetyllä tavalla voidaan perustaa yleinen oikeus ajaa moottorikelkalla Moottorikelkkailureitti perustetaan lain- maastosta merkitsemällä erotetulla reitillä voimaisen reittisuunnitelman perusteella (moottorikelkkailureitti) lumipeitteen ai- joko reittitoimituksessa tai maanomistajan kaan. ja reitin pitäjän välisellä kirjallisella sopi- Moottorikelkkailureitti on tieliiken- muksella. nelain 2 §:ssä määritelty tie, joka on tarkoi- Moottorikelkkailureittiä ei saa perustettu moottorikelkkaliikenteeseen. Mootto- taa, jos sen käyttämisestä aiheutuisi luon- rikelkkailureittiin voivat kuulua myös py- nolle tai muulle ympäristölle, luontaiselin- syvästi tarvittavat levähdysalueet ja reitin keinolle, maa- ja metsätaloudelle, yleiselle huoltoalueet. virkistyskäytölle tai muulle yleiselle tai yk- Moottorikelkkailureitin perustami- sityiselle edulle huomattavaa haittaa. sesta ja lakkauttamisesta luonnonsuojelu- Moottorikelkkailureitti voidaan pe- laissa (71/23) tarkoitetulla valtiolle kuulu- rustaa riippumatta maa-alueen tai vesialu- valla suojelualueella päättää alueen hallin- een omistajan tai haltijan suostumuksesta, nan mukaan Metsähallitus tai Metsäntutki- jos reitin perustaminen on tarpeen yleisen muslaitos. Tämän luvun säännösten, lu- kulkuyhteyden luomiseksi tai yleisen vir- kuun ottamatta 20 ja 21 §:ää, sijasta näihin kistyskäytön kannalta eikä reitistä aiheudu reitteihin sovelletaan Metsähallituksen tai maa-alueen omistajalle tai haltijalle eikä po- Metsäntutkimuslaitoksen päätöksessä mää- ronhoidolle huomattavaa haittaa. rättyjä ehtoja. Perustettaessa moottorikelk- Moottorikelkkailureitistä kiinteistöl- kailureittiä yksityiselle luonnonsuojelualu- le, maa-alueen omistajalle tai haltijalle, po- eelle noudatetaan, mitä näiden alueiden ronhoidolle tai ammattimaiselle kalastuk- perustamisesta säädetään luonnonsuojelu- selle aiheutuva vahinko ja haitta on reitin laissa. pitäjän korvattava. Erämaalain (62/91) tarkoittamalle erämaa-alueelle voidaan perustaa mootto- 17 § Reittitoimitus rikelkkailureitti päättämällä siitä alueen hoito- ja käyttösuunnitelmassa. Reitin pitäjän on haettava reittitoimitusta maanmittaustoimistolta vuoden kuluessa 14 § Reitin pitäjä siitä, kun reittisuunnitelma on hyväksytty lainvoimaisella päätöksellä. Reitin pitäjänä voi toimia kunta, kuntayh- Moottorikelkkailureitin perustami- tymä, valtio tai yhteisö taikka elinkeinon- seksi pidettävässä reittitoimituksessa on so- harjoittaja. veltuvin osin noudatettava, mitä ulkoilu- Reitin pitäjän hyväksyy kunnan lain (606/73) 5-8 §:ssä säädetään ulkoilureit- ympäristönsuojelulautakunta päättäessään titoimituksen hakemisesta, kustannuksista, reittisuunnitelmasta. Reitin pitäjän vaihta- toimitusmiehistä, toimituksen kulusta sekä miseen tarvitaan kunnan ympäristönsuo- korvauksista, jollei tämän lain säännöksis- jelulautakunnan hyväksyminen. tä muuta johdu. Muusta menettelystä reittitoimituk- 15 § Reittisuunnitelma sessa, muutoksenhausta toimituksessa annettuun päätökseen tai suoritettuun toi- Moottorikelkkailureitin perustamiseksi on menpiteeseen sekä kiinteistörekisteriin laadittava reittisuunnitelma, jonka hyväk- merkitsemisestä on soveltuvin osin voimas- symisestä päättää kunnan ympäristönsuo- sa, mitä näistä seikoista säädetään yksityi-

jelulautakunta. ○○○○○○○○○○○○○○○○○○○ 42 ○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○ Pohjois-Savon ympäristökeskuksen moniste 27 sistä teistä annetun lain (358/62) säännök- Reitin pitämisestä johtuvasta ympä- sissä tietoimituksesta, jollei tämän lain sään- ristövahingosta on kuitenkin voimassa, nöksistä muuta johdu. mitä ympäristövahinkojen korvaamisesta annetussa laissa (737/94) säädetään. 18 § Sopimukseen perustuvan reitin merkitseminen kiinteistörekisteriin 22 § Reitin siirtäminen

Sopimukseen perustuva, pysyväksi tarkoi- Moottorikelkkailureitin pysyvästä siirtämi- tettu moottorikelkkailureitti merkitään asi- sestä on soveltuvin osin voimassa, mitä rei- anomaisen kiinteistön kohdalle kiinteistö- tin perustamisesta säädetään. rekisteriin, jos reitin pitäjä sitä pyytää. Täl- Kunnan ympäristönsuojelulauta- löin on suoritettava sopimukseen perustu- kunta voi antaa luvan tilapäisesti tai vähä- va 17 §:ssä tarkoitettu reittitoimitus reitin isiltä osin siirtää reitin kulkua maastossa, sijainnin määrittämiseksi, edellä 16 §:n 4 jos maanomistaja tai haltija siihen suostuu. momentissa tarkoitettujen korvausten mää- räämiseksi sekä muiden sellaisten asioiden 23 § Reitin lakkauttaminen käsittelemiseksi, joihin sopimus antaa aihet- ta. Moottorikelkkailureitti lakkautetaan reitin pitäjän ilmoituksesta. Kunnan ympäristön- 19 § Reitin käyttöönotto suojelulautakunta voi lakkauttaa reitin tai sen osan myös, jos reittiin tai sen osaan ei Kun reittisuunnitelma on saanut lainvoi- olosuhteiden muuttumisen vuoksi enää ole man, korvaukset on suoritettu ja reitti mer- yleistä tarvetta tai jos lakkauttamiseen ilme- kitty maastoon, reitti voidaan ottaa yleiseen nee muuta erityistä syytä. Reitin lakkautus- käyttöön. päätöksessä voidaan määrätä niistä toimis- Reitin pitäjällä on oikeus poistaa rei- ta, joita reitin lakkauttaminen edellyttää. tiltä ajoa haittaavia puita, pensaita sekä Kunnan on ilmoitettava reitin tai sen muita vähäisiä luonnonesteitä. Reitin pitä- osan lakkauttamisesta kiinteistörekisterin jän on tarvittaessa tehtävä reitillä olevaan pitäjälle, jonka asiana on huolehtia siitä, aitaan sellainen portti, veräjä tai muu laite, että reitin lakkauttamisesta tehdään tarpeel- ettei reitistä aiheudu haittaa kiinteistön tar- liset merkinnät kiinteistörekisteriin. koituksenmukaiselle käytölle eikä poron- hoidolle, ja pidettävä se kunnossa. 24 § Ajaminen metsätiellä

20 § Reitin pitäjän tehtävät ja vastuu Moottorikelkalla saa ajaa metsätiellä lumipeitteen aikana, jos tien pitäjä on sulkenut Reitin pitäjän tehtävänä on huolehtia siitä, tien muiden moottorikäyttöisten ajoneuvo- että moottorikelkkailureitti on vuosittaisel- jen kuin moottorikelkkojen liikenteeltä. la käyttöönottohetkellä ajettavassa kunnos- Metsätie voidaan sulkea yksityisistä sa ja että reitin varrelle tällöin sijoitetaan teistä annetun lain 96 §:n estämättä. Jos met- reitin kulkua ja liikennettä olennaisesti vaa- sätien perustamiseen on saatu tai kunnos- rantavia paikkoja osoittavat sekä muut tar- sapitoon saadaan mainitun lain mukaista peelliset liikennemerkit. valtion tai kunnan avustusta, voidaan met- sätie sulkea vain, mikäli kunta on sulkemi- 21 § Vastuu vahingoista sen hyväksynyt. Suljetulle metsätielle voidaan perus- Reitin pitäjä ei ole velvollinen korvaamaan taa moottorikelkkailureitti. reitin käyttäjälle tai kolmannelle osapuolelle reitinkäyttämisestä aiheutuvaa vahin- 4 luku koa, jollei vahinko ole johtunut reitin pitä- Rangaistussäännökset jän huolimattomuudesta tai tahallisuudes- ta. Korvaus vahingosta määrätään noudat- 25 § Maastoliikennerikkomus taen soveltuvin osin vahingonkorvauslain (412/74) säännöksiä. Joka tahallaan tai huolimattomuudesta Reittitoimituksessa määrättävistä 1) rikkoo 4 §:n säännöksiä moottorikäyttöi- korvauksista säädetään 16 §:n 4 momentis- sellä ajoneuvolla liikkumisesta, pysäyttämi- sa ja 17 §:n 2 momentissa. sestä ja pysäköinnistä maas tossa,

Pohjois-Savon ympäristökeskuksen moniste 27 ○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○ 43 2) rikkoo 5 §:n 2 momentissa tarkoitettua 5 luku huolehtimisvelvollisuutta ja teko on omi- Erinäiset säännökset aan aiheuttamaan ilmeistä vahinkoa tai haittaa luonnolle, muulle ympäristölle, kiin- 28 § Alueellisen ympäristökeskuksen eri- teistölle tai luontaiselinkeinolle taikka huo- tyislupa mattavaa häiriötä asutukselle, 3) luovuttaa moottorikäyttöisen ajoneuvon Alueellinen ympäristökeskus voi hakemuk- alle 15-vuotiaan kuljetettavaksi vastoin 6 §:n sesta myöntää henkilölle, jonka liikuntaky- säännöksiä, ky on iän, vamman tai sairauden vuoksi 4) käyttää moottorikäyttöistä ajoneuvoa rajoittunut, luvan poiketa 4 tai 8 §:ssä sää- maastossa vastoin valtioneuvoston 7 §:n detystä kiellosta tai rajoituksesta. taikka alueellisen ympäristökeskuksen 8 §:n perusteella antamaa kieltoa tai rajoitusta, 29 § Yleinen nopeusrajoitus 5) ylittää 29 §:n nojalla annetun yleisen nopeusrajoituksen maastossa, Yleisestä nopeusrajoituksesta maastossa 6) rikkoo 30 §:n säännöksiä kilpailujen ja säädetään asetuksella. Yleinen nopeusrajoi- harjoitusten luvanvaraisuudesta tai tus ei koske30 §:ssä tarkoitettua kilpailua tai 7) jättää noudattamatta 33 §:ssä mainitun harjoitusta eikä 6 §:n 2 momentissa tarkoi- pysähtymismerkin, on tuomittava, jollei tettua yleiseltä liikenteeltä eristettyä aluet- teosta muualla laissa säädetä ankarampaa ta. rangaistusta tai 26 §:stä muuta johdu, maas- Hälytysajoneuvon ja maastoliiken- toliikennerikkomuksesta sakkoon. teen valvontaan käytettävän ajoneuvon kuljettaja saa ylittää 1 momentissa tarkoite- 26 § Ajoneuvon luvaton pysäyttäminen ja tun suurimman sallitun nopeuden, jos teh- pysäköiminen tävän kiireellisyys sitä välttämättä edellyt- tää. Edellä 4 §:n 1 momentissa tarkoitetusta moottorikäyttöisen ajoneuvon luvattomas- 30 § Lupa kilpailuihin ja harjoituksiin ta pysäyttämisestä tai pysäköimisestä toisen- maalla voidaan määrätä suoritettavaksi py- Moottorikäyttöisillä ajoneuvoilla tapahtu- säköintivirhemaksu siten kuin siitä pysä- vaan kilpailujen ja harjoitusten toistuvaan köintivirhemaksusta annetussa laissa (248/ tai pysyvään järjestämiseen samassa maas- 70) säädetään. tossa on haettava sen lisäksi, mitä luvan ja Mikäli luvattomasta pysäköimisestä suostumuksenvaraisuudesta muualla sää- aiheutuu huomattavaa haittaa luonnolle tai detään, kunnan ympäristönsuojelulauta- muulle ympäristölle, luontaiselinkeinolle kunnan lupa. Lupaa ei kuitenkaan tarvita taikka yleiselle virkistyskäytölle tai muulle tätä tarkoitusta varten asema- tai rakennus- yleiselle edulle taikka kohtuutonta haittaa kaavassa varatulle alueelle tai alueelle, jolle maan omistajalle tai haltijalle, tuomitaan on annettu ympäristölupamenettelylaissa rangaistus 25 §:n 1 kohdan mukaan. (735/91) tarkoitettu ympäristölupa. Lupa on haettava myös yksittäisen 27 § Syyteoikeus tapahtuman järjestämiseen, jos tapahtumas- ta on odotettavissa huomattavia haittoja Virallinen syyttäjä ei saa nostaa syytettä 25 luonnolle, muulle ympäristölle, asutuksel- §:n 1 tai 2 kohdassa tarkoitetusta teosta, jolle, yleiselle virkistyskäytölle, kalastukselle la on loukattu ainostaan yksityisen etua tai tai muulle yleiselle tai yksityiselle edulle. oikeutta, ellei asianomistaja ilmoita sitä syyt- Ympäristönsuojelulautakunnan lupaa ei teeseen pantavaksi. kuitenkaan tarvita poliisin, palo- ja pelastustoimen viranomaisten tai puolustusvoi- mien harjoituksiin. Tässä pykälässä tarkoitetun luvan myöntämisen edellytyksinä ovat, että tapah- tuma täyttää riittävät turvallisuuden vaatimukset ja ettei toiminnasta aiheudu koh-

tuutonta haittaa luonnolle tai muulle ym- ○○○○○○○○○○○○○○○○○○○ 44 ○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○ Pohjois-Savon ympäristökeskuksen moniste 27 päristölle, kalastukselle, asutukselle, yleisel- 36 § Ympäristöministeriön ohjeet le virkistyskäytölle tai muulle yleiselle edulle, sekä että toiminnan järjestämiseen on Ympäristöministeriö antaa tarvittaessa oh- saatu alueen omistajan tai haltijan kirjalli- jeita moottorikäyttöisten ajoneuvojen maas- nen lupa. tossa käyttämistä koskevien kieltojen ja ra- joitusten määräämisestä ja merkitsemises- 31 § Muutoksenhaku tä, moottorikelkkailureiteistä ja niiden suunnittelusta sekä muusta moottorikäyt- Edellä 30 §:ssä tarkoitetusta luvasta töisten ajoneuvojen käyttämisestä luonnol- valitettaessa sovelletaan muutoksenhausta le tai muulle ympäristölle, luonnon ylei- hallintoasioissa annettua lakia (154/50). selle virkistyskäytölle taikka luontaiselinkeinolle aiheutuvien haittojen ehkäisemi- 32 § Valvonta sestä.

Tämän lain toimeenpano ja lain noudatta- 37 § Voimaantulo misen ylin valvonta kuuluvat ympäristö- ministeriölle. Tämän lain ja sen nojalla an- Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi- nettujen säännösten ja määräysten yleinen kuuta 1996. valvonta kuuluu alueelliselle ympäristökes- Tällä lailla kumotaan 12 päivänä kukselle toimialueellaan ja kunnassa kun- huhtikuuta 1991 annettu maastoliikennela- nan ympäristönsuojelulautakunnalle. ki (670/91) siihen myöhemmin tehtyine Moottorikäyttöisten ajoneuvojen muutoksineen. Ennen tämän lain voimaan- käyttämistä maastossa valvovat poliisi, tul- tuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon lilaitos ja rajavartiolaitos. edellyttämiin toimiin. Metsähallitus ja Metsäntutkimuslai- tos valvovat hallinnassaan olevilla alueilla 38 § Siirtymäsäännös moottorikäyttöisten ajoneuvojen käyttämis- tä maastossa. Lääninhallituksen tai alueellisen ympäris- tökeskuksen 37 §:n 2 momentissa kumotun 33 § Pysähtymisvelvollisuus lain tai vastaavan aikaisemman lain nojalla määräämä kielto tai rajoitus on voimassa sitä Moottorikäyttöisen ajoneuvon kuljettajan koskevassa päätöksessä mainitun ajan, joll- on välittömästi pysähdyttävä virkapukui- ei päätöstä tämän lain nojalla muuteta tai sen tai näkyvällä virkamerkillä varustetun kumota. poliisi-, tulli- tai rajavartiomiehen antamasta merkistä taikka sellaisen Metsähallituk- Helsingissä 22 päivänä joulukuuta 1995 sen tai Metsäntutkimuslaitoksen virkamie- hen antamasta merkistä, jolla on poliisival- Tasavallan Presidentti tuudet. MARTTI AHTISAARI

34 § Oikeus keskeyttää luvanvarainen toi- Ympäristöministeri Pekka Haavisto minta

Poliisi voi keskeyttää 30 §:ssä tarkoitetun tapahtuman, jos tapahtumaan ei ole saatu lainvoimaista lupaa.

35 § Tarkemmat säännökset

Tarkemmat säännökset tämän lain täytän- töönpanosta annetaan asetuksella.

Pohjois-Savon ympäristökeskuksen moniste 27 ○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○ 45 Liite 6 Ulkoilureitin käyttöoikeussopimus ULKOILUREITIN KÄYTTÖOIKEUSSOPIMUS

Ulkoilureitin ylläpitäjä

Nimi ______Osoite ______Yhteyshenkilö ______

Maanomistaja:

Nimi ______Osoite ______Tilan nimi ______Rno ______Kunta ______Kylä ______

Yllä mainittu ulkoilureitin ylläpitäjä ja maanomistaja ovat tehneet keskenään seuraavan sopimuksen ulkoilulain (606/1973) mukaisen ulkoilureitin perustamisesta, ylläpitämisestä ja tästä aiheutuvien korvauksien maksamisesta.

1. Ulkoilureitti on tarkoitettu jalkaisin, ratsain, maastopyörällä tai hiihtäen (tarpeeton yliviivataan) tapahtuvaa liikkumista varten. Ulkoilureitin ylläpitäjällä on oikeus käyttää reitillä moottorikelkkaa tai muuta kevyttä ajoneuvoa ainoastaan reitin välttämättömään hoitoon ja kunnossapitoon.

2. Sopimus koskee liitteenä olevaan karttaan merkittyä ulkoilureitin aluetta vähäisine liitännäisalueineen. Varsinaiseen uraan kuulumattomista levähdys-, huolto- ym. paikoista sovitaan erikseen.

3. Ulkoilureitin reittiuran leveys on kaksi (2) metriä ja raivattava korkeus kolme (3) metriä. Reitin pituus tilan alueella on ______metriä.

4. Ulkoilureitin pitäjällä on oikeus poistaa reitin edellyttämältä alueelta kaikki puut, pensaat ja oksat sekä merkitä reitin kulku asianmukaisesti puita vahingoittamatta. Ulkoilureitin pitäjällä on myös oikeus raivata reitin alueelta kaikki reitin käyttöä haittaavat kivet ja kannot.

Ulkoilureitin pitäjällä on oikeus omalla kustannuksellaan rakentaa reitin käyttämisen edellyttämät rakenteet kuten rummut ja sillat sekä avata reitillä oleviin aitoihin kulkemista varten tarvittava aukko edellyttäen, että se varustetaan portilla tai veräjällä.

5. Ulkoilureitin kunnossapidosta sekä siisteydestä ja jätehuollosta huolehtii reitin pitäjä omalla

kustannuksellaan. ○○○○○○○○○○○○○○○○○○○ 46 ○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○ Pohjois-Savon ympäristökeskuksen moniste 27 6. Maanomistajalla on oikeus ennalta sovittuaan reitin pitäjän kanssa liikkua reittialueella maa- ja metsätalouskoneilla, mikäli se on välttämätöntä tilan töiden tekemiseksi. Toimenpiteistä, jotka saattavat haitata tai vaikeuttaa reitin käyttöä, on ilmoitettava reitin pitäjälle viimeistään seitsemän (7) vuorokautta aikaisemmin. Ilmoituksen jälkeen vastuu reitin turvallisuudesta on reitin pitäjällä.

7. Reitin pitäjä maksaa reitin rakentamisesta ja pitämisestä aiheutuvista haitoista maanomistajalle kertakaikkisena korvauksena 0,25 mk/m2. Korvauksen suuruus tilalta on:

Reitin pituus tilalla ____ m x reittiuran leveys ____m x 0,25 mk/m2 = ______mk.

8. Reitin ylläpitäjällä on oikeus siirtää tästä sopimuksesta johtuvat oikeudet kolmannelle osapuolelle kuultuaan ensin maanomistajaa.

9. Tämä sopimus tulee voimaan heti, kun se on allekirjoitettu ja se on voimassa siihen saakka, kunnes ulkoilureitti poistetaan käytöstä.

Mikäli olosuhteissa tapahtuu oleellisia muutoksia, jotka vaikeuttavat reitin käyttöä, voidaan sen sijaintia muuttaa yhteisellä sopimuksella.

Tämä sopimus voidaan irtisanoa, mikäli toinen sopimusosapuoli syyllistyy sopimuksen olennaiseen rikkomiseen. Irtisanomisaika on kuusi (6) kuukautta.

Kun reitti sopimuksen jälkeen poistuu käytöstä, reitin ylläpitäjä palauttaa reittialueen ennalleen kuuden (6) kuukauden kuluessa sopimuksen päättymisestä

Tätä sopimusta on tehty kaksi (2) yhtäpitävää kappaletta; yksi maanomistajalle ja yksi reitin pitäjälle.

Paikka ja aika

______ssa ______kuun _____päivänä 19__

Maanomistajan puolesta

______nimen selvennys

Reitin pitäjän ______puolesta

______nimen selvennys nimen selvennys virka-asema virka-asema

Todistavat

______nimen selvennys nimen selvennys

Pohjois-Savon ympäristökeskuksen moniste 27 ○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○ 47 Liite 7 Monikäyttöreitin käyttöoikeussopimus

MONIKÄYTTÖREITIN KÄYTTÖOIKEUSSOPIMUS

MONIKÄYTTÖREITIN PITÄJÄ

Nimi ______

Osoite ______

______

Yhteyshenkilö ______

Yhteystiedot ______

______

MAANOMISTAJA / MAANOMISTAJAT

Nimi ______

______

Osoite ______

______

Tilatiedot

Tilan nimi Rno ______

Kunta Kylä ______

Yhteystiedot ______

______

Karttalehti ______○○○○○○○○○○○○○○○○○○○ 48 ○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○ Pohjois-Savon ympäristökeskuksen moniste 27 Sopimusosapuolet ovat tehneet vapaaehtoisen monikäyttö- reitin käyttöoikeussopimuksen seuraavin ehdoin:

1§ Maanomistaja luovuttaa pysyvän käyttöoikeuden reitin pitäjälle oheisessa liitekartassa ilmenevään monikäyttöreittiin. Talvella monikäyttöreitti on maastoliikennelain (1710/95) tarkoittama maanomistajan ja reitin pitäjän välisellä kirjallisella sopimuksella perustettava moottorikelkkailureitti. Kesällä monikäyttöreitin käyttömuotoja ovat soveltuvin osin maastoratsastus ja -pyöräily sekä patikointi. Varsinaiseen uraan kuulumattomien levähdys- ja huoltopaikkojen ym. liitännäis- alueiden luovuttamisesta sovitaan erillisillä sopimuksilla.

2§ Monikäyttöreitillä hoito- ja huoltotoimenpiteiden vaatiman moottorikäyttöisen ajokaluston käyttö on sallittu ympäri vuoden. Muun moottorikäyttöisen ajokaluston käytöstä kesäaikana on sovittava erikseen. Talvella moni- käyttöreitillä saa käyttää moottorikäyttöisistä kulkuvälineistä edellä mainitun kaluston lisäksi vain moottorikelkkaa.

3§ Reitin perustamisehdot (liitteenä ohjeellisia rakennekuvia):

Monikäyttöreitin uran leveys on tilan metsäosuuksilla keskimäärin viisi (5) metriä sekä pelto- ja joutomaaosuuksilla kolme (3) metriä. Raivattava korkeus on noin kolme (3)metriä. Tilalla metsämaaosuuden pituus on ______( ) metriä ja pelto- ja taimikko-osuuden pituus ______( ) metriä.

Reittiura merkitään kartalle ja maastoon reitin pitäjän toimesta.

Reitin pitäjällä on oikeus:

a. Poistaa reitiltä puut, puun taimet ja pensaat, haudata kivet ja kannot sekä kuljettaa reitiltä poistettava puusto, mikä jää reitin pitäjän / maanomistajan omistukseen, lähimmän tien varteen.

b. Merkitä reitti reittialueelle sijoitettavin opastein.

c. Käyttää koneita kivien ja kantojen raivauksessa ja maapohjan tasoituksessa.

d. Rakentaa omalla kustannuksellaan reitin kulkukelpoisuuden edellyttämät rakenteet, kuten rummut ja sillat ja avata aitoihin tarvittavat kulkuaukot. Avattu kulkuaukko on varustettava portilla tai veräjällä. Reitin pitäjä vastaa rakenteiden kunnossapidosta siten kuin maastoliikennelaissa säädetään.

4§ Reitin pitäjä huolehtii monikäyttöreitin siisteydestä jätelain (1072/93) vaatimusten mukaisesti.

5§ Maanomistajalla on oikeus ennalta sovittuaan reitin pitäjän kanssa liikkua reittialueella maa- ja metsätalouskoneilla, mikäli se on välttämätöntä tilan töiden tekemiseksi.

Pohjois-Savon ympäristökeskuksen moniste 27 ○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○ 49 Toimenpiteistä, jotka saattavat haitata reitin käyttöä tai vaarantaa yleistä turvallisuutta, on ilmoitettava reitin pitäjälle viimeistään seitsemän (7) vuorokautta aikaisemmin. Ilmoituk- sen jälkeen vastuu reitin turvallisuudesta merkinnän osalta on reitin pitäjällä.

Maanomistajan toimenpiteistä reitin rakenteille mahdollisesti aiheutuvien haittojen ennallistamisesta ja ennallistamiskustannuksista vastaa maanomistaja.

6§ Korvaukset maapohjasta:

Kertakaikkisena korvauksena reitin pitäjä maksaa kiinteistön omistajalle maapohjasta seuraavan luokittelun mukaan:

- pelto ja taimikko 5.000,00 mk/ha - metsämaa 1.700,00 mk/ha - joutomaa 100 mk/tila

Korvaukset maksetaan ennen reitin rakentamisen aloittamis- ta.

7§ Tästä sopimuksesta on informoitava myöhempiä kiinteistön omistajia ja haltijoita. Samoin maanomistajan on huolehditta- va siitä, että kiinteistön tai sen monikäyttöreittiä koskevan osan vuokramies tai muu haltija saa tiedon reittisopimuksesta ja sitoutuu sitä noudattamaan.

8§ Sopimus tulee voimaan heti, kun se on molemmin puolin allekirjoitettu ja on voimassa kuten 1§:ssä on mainittu. Sopimus raukeaa, mikäli sopimuksen mukaisia korvauksia maapohjan käyttöoikeudesta ei ole maksettu viiden (5) vuoden kuluessa sopimuksen voimaantulopäivästä. Tämä sopimus on irtisanottavissa, mikäli toinen osapuoli syyllistyy oleelliseen sopimusrikkomukseen. Irtisanomisaika on kuusi (6) kuukautta.

9§ Reitin pitäjällä on oikeus siirtää tästä sopimuksesta johtuvat oikeutensa ja velvollisuutensa kolmannelle osapuolelle. Tällöin reitin pitäjän on varattava maanomistajalle oikeus tulla kuulluksi.

10§ Jos olosuhteissa tapahtuu muutoksia, jotka vaikeuttavat monikäyttöreitin tai tilan käyttöä, reitin sijaintia voidaan muuttaa tai se voidaan lakkauttaa sopimusosapuolten yhteisellä kirjallisella sopimuksella.

11§ Kun monikäyttöreitti on poistettu käytöstä, reitin pitäjällä on velvollisuus ennallistaa reittialue poistamalla reitistöön liittyvät rakenteet alueelta, mikäli maanomistaja sitä vaatii. Reitin pitäjä vastaa ennallistamistyöstä ja -kustannuksista. Ennallistaminen on saatettava loppuun kuuden (6) kuukau-

den kuluessa reitin käytöstä poistamisen jälkeen. ○○○○○○○○○○○○○○○○○○○ 50 ○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○ Pohjois-Savon ympäristökeskuksen moniste 27 12§ Reitin pitäjä ja maanomistaja ovat edellä mainitun lisäksi sopineet: ______

13§ Tätä sopimusta on tehty kaksi (2) yhtäpitävää kappaletta: yksi kiinteistön omistajalle ja yksi reitin pitäjälle.

ALLEKIRJOITUKSET

Reitin pitäjän ______puolesta

_____päivänä ______kuuta 199__.

______KUNNANHALLITUS

______Nimi Nimi Virka-asema Virka-asema

Maanomistaja/maanomistajan puolesta

_____päivänä ______kuuta 199__.

______Nimi

Todistavat

______Nimi Nimi

LIITTEET Kartta Korvauslaskelma Ohjeellisia rakennekuvia

Pohjois-Savon ympäristökeskuksen moniste 27 ○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○ 51 Liite 8 Yhteenveto lausunnoista ja vastineet

Pohjois-Savon ympäristökeskus pyysi jonka palveluja kelkkailijat voivat käyt- suunnitelmasta lausuntoa kesäkuussa tää. Yhteydellä on selvä seudullinen eikä 1999 alueen kunnilta ja muilta intressit- vain paikallinen merkitys. Vesannon ahoilta. Yhteensä lausuntopyyntöjä lä- kunta esittää, että moottorikelkkareitis- hetettiin 24 kpl ja lausuntoja saatiin 15 töä tulisi täydentää Keiteleen ja Ylä-Sa- kpl. Lausuntopyynnön saaneet ja siihen von suuntaan Vesannon ja Keiteleen vä- vastanneet tahot on esitetty liitteessä lille rakennettavaa 110 V sähkölinjaa 9. Sen lisäksi suunnitelma oli yleisesti pitkin. nähtävillä kaikissa suunnittelualueen Suunnitelmassa esitetty ulkoilureitis- kunnissa 27.5. - 11.6.1999 välisenä aika- tö kattaa kaikki Sisä-Savon kunnat siten, na. Nähtävillä olosta kuulutettiin Sisä– että alueelle muodostuu alueen kuntakeskuk- Savon Sanomissa, minkä lisäksi Savon set yhdistävä rengasreitti, jonka kokonaispi- Sanomat ja Sisä-Savon Sanomat uutisoi- tuus on noin 280 km. Koska alunperin sovi- vat asiasta. Kirjallisia ja suullisia kom- tulla rahoituksella ei voida toteuttaa koko mentteja tuli muutamia ja ne on otettu reitistöä, yleissuunnitelmassa on esitetty, huomioon kuntien päätösvalmistelussa. että ensi sijassa rakennetaan koko alueen kat- Kaikki Sisä-Savon kunnat (Karttu- tava moottorikelkkailureitistö sekä kehitetään la, Tervo, Vesanto, Suonenjoki, Rauta- ulkoilureitistöä Vesannon ja Rautalammin lampi) ovat hyväksyneet ulkoilureitti- alueille, missä reitillä on suurin tarve lisään- suunnitelman toteutussuunnittelun tyvän vaellusratsastuksen ja sen pohjalta pohjaksi tietyin edellytyksin. Tervon syntyvän yritystoiminnan takia. Rakenta- kunnan lausunnon mukaan suunnitel- matta jäävän reitistön rahoitusmahdolli- massa on esitetty, että ensi sijassa kehi- suuksia selvitetään parhaillaan. tetään ulkoilureitistöä Suonenjoen Lint- Reitit perustetaan vapaaehtoisin kir- harjulta Rautalammin kirkonkylän jallisin sopimuksin, joten Tervon esitys kautta Vesannon kirkonkylälle. Kunta maanomistajien näkemyksien huomioon ot- edellyttää, että jatkossa varmistetaan tamisesta toteutuu sopimusneuvotteluissa. Suonenjoen, Rautalammin ja Vesannon Melu- ym. haittojen vähentämiseksi moot- kuntien osallistuminen myös Tervon torikelkkareitit sijoitetaan riittävän etäälle alueelle toteutettavan vastaavan ulkoi- vakinaisesta asutuksesta samoin kuin sellai- lureitistön rahoitukseen. Lisäksi kunta sista loma-asunnoista, joita käytetään myös edellyttää, että yksityiskohtaisen suun- talvella. nittelun yhteydessä tulee huolehtia sii- Ulkoilureittien linjausta on korjattu tä, että maanomistajien näkemykset Karttulan ja Suonenjoen esitysten mukai- reitistöjen suuntaamisessa ja sijoittami- sesti. Karttulan Pihkainmäestä on melko sessa maastoon huomioidaan mahdol- luontevaa muodostaa yhteys myös Kuopion lisimman hyvin ja ennen kaikkea elin- suuntaan. Vesannon lausunnossa mainittu keinon harjoittamiseen ja asumiseen reittiyhteys Keiteleen suuntaan sisältyy ai- vaikuttavat häiriötekijät minimoidaan. emmin valmistuneeseen Ylä-Savon ulkoilu- Karttulan kunta hyväksyy tehdyn reittisuunnitelmaan ns. toisen vaiheen reit- yleissuunnitelman lisäyksellä, jonka tinä. Reittilinja on lisätty kartalle, mutta mukaan ulkoilureitti on vietävä Karttu- sitä ei ole huomioitu kustannusarviossa, kos- lassa Pihkainmäen kautta. Suonenjoen ka reittiyhteyden toteutumiseen vaikuttaa kaupungin lausunnossa todetaan seu- Keiteleen reittien rakentamisaikataulu. raavaa. Yleissuunnitelmaluonnos vas- Tervon kunta esittää, että reitistön taa kaupungin näkemystä runkoreittien jatkuvaan ylläpitoon tulee löytää sellai- periaatteellisesta tarpeesta ja linjaukses- nen ratkaisumalli, esim. ylikunnallinen ta, kuitenkin niin täydennettynä, että hoitopooli, etteivät kustannukset muo- Suonenjoelta Rautalammille johtavan dostu minkään kunnan kannalta koh- moottorikelkkareitin tulee kulkea Kos- tuuttoman suuriksi ja että muut kunnat kelon matkailukeskuksen kautta tai sil- ovat mukana hoitosopimuksessa. Rei-

tä tulee olla erillinen haara Koskeloon, tistön vuotuiset ylläpitokustannukset ja ○○○○○○○○○○○○○○○○○○○ 52 ○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○ Pohjois-Savon ympäristökeskuksen moniste 27 hoitotaso tulee määrittää tarkemmin. Keski-Suomen liiton lausunnossa Myös Rautalammin ja Vesannon kun- todetaan, että suunnittelualueen rajan nan lausunnoissa on esitetty ylikunnal- pinnassa Konneveden kunnan puolella lisen elimen perustamista reittien yllä- on aloitettu Etelä-Konnevesi -järven pitoon. luontomatkailuhanke, johon yhtenä Suunnitelman luvussa 6 esitetään, osana kuuluvat erilaiset retkeilypolut ja että moottorikelkkareittien kunnossapitoa -reitit. Liitto toteaa, että suunnitelman varten perustetaan hoitopooli, jossa ovat painoarvo olisi kasvanut, jos siinä olisi kuntien lisäksi mukana reiteistä hyötyvät otettu huomioon yhteystarve mahdol- yritykset. Myös ulkoilureittien hoito tulee liselle lääninrajan ylittävälle ulkoilurei- järjestää yhtenäisesti kuntarajoista huoli- tistölle. Nyt ainoastaan Pohjois-Konne- matta. Kittilässä tehdyn selvityksen mukaan vedelle ulottuva moottorikelkkailureit- moottorikelkkareittien kunnossapidon vuo- ti liittää Sisä-Savon alueen Keski-Suo- sikustannukset ovat noin 1000 - 2000 mk/ men maakuntaan. Muilta osin liiton lau- km. Heinäveden ja eräiden muiden kuntien sunto on suunnitelman periaatteita tu- alueelle suunnitellun Kuikka Koposen Kie- keva. Toteutussuunnittelun yhteydessä murat -nimisen moottorikelkkailureitin suoritettavan ympäristövaikutusten ar- kunnossapitokustannusten on arvioitu ole- vioinnin merkitystä korostetaan erityi- van noin 600 mk/km/a.Ulkoilureittien kun- sesti luonnonsuojelun kannalta tärkeil- nossapitokustannuksista ei ole vastaavaa ar- lä alueilla, kuten Natura2000 -verkos- viota tehty, mutta vuosikustannukset liene- toon kuuluvilla Haavikkolehdon ja Lint- vät selvästi em. pienemmät. harjun alueilla. Kasvillisuuteen kohdis- Ympäristöministeriössä on suunnit- tuvia haittoja arvioitaessa olisi syytä teilla malli moottorikelkkareittien kunnos- ottaa huomioon paitsi itse reittipohjaan sapidon julkiseen rahoitukseen. Suunnitel- kohdistuvat vaikutukset myös lähialu- mien mukaan kunnille ja muille reitin pitä- eiden kasvilajiston muutokset, joita jille tarkoitettua kunnossapitoavustusta voi- voivat olla esim. rikka- ja kulttuurilaji- si saada ainoastaan virallisten reittien kun- en yleistyminen. nossapitoon. Avustuksen suuruus määräy- Ratahallintokeskus toteaa, että tyisi reittien lanaustarpeen perusteella siten, rautateiden risteilyissä esitetyt periaat- että reitit jaettaisiin viiteen kunnossapito- teet on esitetty suunnitelman kohdassa luokkaan. Esimerkiksi kunnossapitoluok- 3.1.1, eikä niihin kuten ei suunnitelmaan kaan 2 (lanataan joka toinen päivä) saatava muiltakaan osin ole huomautettavaa. vuosiavustus olisi noin 1900 mk/km, jos rei- Liikkuva poliisi esittää, että tielle lähes- tin arvioitu käyttöaika on 16 viikkoa (=4 tymisten näkemät ovat vähintään suun- kk) vuodessa. nitelmassa esitetyn mukaiset. Tielle tulo Keiteleen kunnalla ja Pieksämäen tulee suunnitella kohtisuoraksi tiehen maalaiskunnalla ei ollut huomautetta- nähden ja pituuskaltevuuden tulee olla vaa suunnitelman suhteen. Etelä-Savon mahdollisimman pieni. Liikkuva polii- maakuntaliitto on esittänyt, että suun- si toivoo, että se voi tarkastaa reitin tur- nitelmasta tulisi pyytää Pieksämäen vallisuuden ajamalla reitin läpi ennen maalaiskunnan lausunto, mikä sen jäl- virallista käyttöönottoa keen tehtiinkin. Muilta osin maakunta- Liikkuvaa poliisia informoidaan reit- liitolla ei ole huomautettavaa suunni- tien valmistumisesta, jonka jälkeen poliisi telmasta. Kuopion kaupunki lausuu, voi tarkistaa reittien turvallisuuden. että suunnitelmassa tulee esittää muun Savo-Karjalan tiepiirin lausunnos- ulkoilureitistön (hiihto patikointi) jat- sa on esitelty niitä näkökohtia, jotka kuvuudet Kuopion seudun ja Koillis- tulee ottaa huomioon moottorikelkka- Savon reitistöihin. ja ulkoilureittien ja yleisten teiden ris- Sisä-Savon reitistö voidaan yhdistää teyskohdissa. Tielaitoksen edellyttämät Kuopion seudun reitteihin esimerkiksi Pih- moottorikelkkareitin miniminäkemät kainmäessä, josta on lyhyt matka Länsiran- yleisen tien ylistyksessä on esitetty lu- nan yleiskaavassa esitettyyn Rytkyn kautta vussa 3.1.1. ja niitä noudattaen saadaan kulkevaan ulkoilureittiin. risteämäkohdat turvallisiksi. Näkemien lisäksi tulee kiinnittää huomio moot-

Pohjois-Savon ympäristökeskuksen moniste 27 ○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○ 53 torikelkkareitin pituuskaltevuuteen si- töjä syntyisi. Kun suunnitelma on käsi- ten, että ennen tielle ajoa reitillä on odo- telty ympäristölautakunnassa, tulisi tustila, jolla kelkkailija voi odottaa so- reittitoimitus laittaa vireille välittömäs- pivaa ja turvallista tienylityshetkeä. ti, jottei uutta sopimuskierrosta ja suun- Odotustilan pituuskaltevuuden tulisi nittelutyötä tarvitsisi tehdä muutaman olla noin 3 % ja viettää tieltä poispäin. vuoden kuluttua. Jääalueelle sijoitetuis- Yleisen tien ja moottorikelkkareitin ris- ta reiteistä ympäristökeskus esittää, että teämispaikkojen sopivuus on syytä sel- vesialueen omistajien kanssa tulisi so- vittää katselmuksella, jossa on mukana pia urien sijainnista ja kulkusuunnasta, reitin pitäjän ja tiepiirin edustajat. vaikka reitit perustetaankin epäviralli- Moottorikelkkareitin sijoittami- sina urina. Lisäksi lausunnossa todetaan, nen yleiselle tielle on kielletty ajoneu- että alueelle on suunniteltu suhteellisen vojen käytöstä tiellä annetun asetuksen runsaasti yhdistelmä- ja monikäyttö- 11 §:ssä. Tiepiirin käsityksen mukaan reittejä. Ympäristökeskus kysyykin, moottorikelkkareitti voi risteämisen li- onko suunnitteluvaiheessa tehty selvi- säksi kulkea tiealueella ainoastaan sil- tystä tai arviota, kuinka näiden reittien lan kohdalla. Reittiä ei tiepiirin kannan toimivuus onnistuu. mukaan tarvitse katkaista sillan kohdal- Maastoliikennelain 3:18 §:n mukaan la eikä merkitä reitin päättymistä osoit- sopimukseen perustuva, pysyväksi tarkoitet- tavalla T-merkillä. Tieliikennettä tulee tu reitti voidaan merkitä kiinteistörekiste- varoitta sillan kautta kulkevasta moot- riin reitin pitäjän pyynnöstä reittitoimituk- torikelkkareitistä Liikennemerkillä 189 sella. Pykälän 3:18 mukaan pidettävän reit- “muu vaara”, joka on varustettu lisäkil- titoimituksen hakuaikaa ei ole laissa määri- vellä “Moottorikelkkareitti”. Myös telty. Voidaankin tulkita, että toimituksen moottorikelkkailijoita tulee varoittaa hakeminen tällaisessa tapauksessa on mah- autoliikenteestä. Moottorikelkkareittiä dollista senkin jälkeen, kun reittisuunnitel- ei tule sijoittaa siten, että reittiosuus man vahvistamisesta on kulunut yli vuosi. osoitetaan päättyväksi yleiseen tiehen Edellytyksenä kuitenkin on, että reitin olo- ja uusi reittiosuus aloitetaan yleiseltä suhteissa ei ole tapahtunut olennaisia muu- tieltä siten, että kelkkailija joutuu siir- toksia. Tähän johtopäätökseen on päädytty tymään osuudelta toiselle tiealuetta Mikko Tallgrenin tekemässä moottorikelkka- käyttäen. reittien perustamista koskevassa diplomityös- Ulkoilureitti voidaan sijoittaa kul- sä ja sen pohjalta tehdyssä reittien perustamis- kemaan yleisellä tiellä tai siihen kuulu- ta käsittelevässä ohjeessa (Tallgren 1999). valla kevyen liikenteen väylällä. Poik- Koska suunniteltujen reittien käyttä- keuksen muodostaa ratsastusreitti, sil- jämääristä ja -jakaumasta ei ole tietoa, suun- lä ratsastaminen kevyen liikenteen nitelmassa on esitetty, että reitit perustetaan väylällä on kielletty. Yleiselle tielle saa alkuvaiheissaan sopimuspohjaisina. Kun asettaa ainoastaan tieliikennelainsää- reittien käytöstä saadaan tietoa, tehdään pää- dännön mukaisia liikennemerkkejä. tös siitä, mitkä reitit on syytä merkitä kiin- Näin ollen mitään reittitunnuksia ei ylei- teistörekisteriin niiden pysyvyyden varmis- sen tien suunnassa voi käyttää. Tiekoh- tamiseksi. Tällöin voidaan turvautua pykä- tiin, missä ulkoilureitti erkanee tieltä, län 3:18 mukaiseen reittitoimitukseen, joka voidaan asettaa ulkoilureitin suuntaan siis voi tapahtua myöhemminkin kuin vuo- osoittava mustapohjainen osoiteviitta den kuluessa reittisuunnitelman hyväksy- 644, jossa on ulkoilualueen tunnus sekä misestä. reitin nimi. Viitan asentamiseen tarvi- Yleissuunnitelmassa on esitetty, että taan tiepiirin lupa. jääosuudet perustetaan epävirallisina urina, Suunnitelmaan on tehty lausunnossa koska reitin pitäjän vastuuta ei ole haluttu esitetyt lisäykset ja tarkennukset. nostaa. Reittien sijainnista jääalueilla neu- Etelä-Savon ympäristökeskuksen votellaan vesialueiden omistajien sekä kalas- lausunnossa kiinnitetään huomiota tusoikeuden haltijoiden kanssa, jolloin voi- moottorikelkkareitin vahvistamisme- daan varmistaa, ettei reittiä viedä tärkeille nettelystä johtuvaan seikkaan. Reittitoi- pyydyspaikoille kuten ei myöskään selkeille mitus on maastoliikennelain mukaan vaaranpaikoille. laitettava vireille vuoden kuluessa reit- Yleissuunnittelun käynnistyessä ta- tisuunnitelman hyväksymisestä. Moot- voitteena oli mahdollisimman monia käyt- torikelkkailun osalta olisi reittitoimitus- tömuotoja palvelevan reitistön rakentami- mahdollisuus tutkittava heti alkuvai- nen. Ajatuksena oli, että eri käyttömuodot

heessa, jotta todellisia kustannussääs- voisivat käyttää samaa uraa, jolloin säästet- ○○○○○○○○○○○○○○○○○○○ 54 ○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○ Pohjois-Savon ympäristökeskuksen moniste 27 täisiin kustannuksia sekä vältyttäisiin mo- koilureitistö ohjaa kyseisiä toimintoja, nien kenties hyvinkin lähekkäin kulkevien mitä periaatteessa on pidettävä myön- urien rakentamiselta. Eri käyttömuotojen teisenä asiana. Toisaalta reitit mitä ilmei- sijoittaminen samalle uralle on kuitenkin semmin lisäävät näitä harrastuksia, mitä ongelmallista, koska reittien asettamat vaa- moottorikelkkailun suhteen ei voi pitää timukset niin maapohjan kuin kulkutilan toivottavana. Reitit luovat osalle aluet- ja maisemien suhteen ovat hyvin erilaiset. ta tiemäisiä uria ja muutokset alle jää- Varsinkin moottorikelkkailun ja muiden vässä maapohjassa voivat olla huomat- käyttömuotojen yhdistäminen on vaikeaa ja tavia. Suurimpana uhkana luonnonsuo- talvikäyttöön tarkoitetulla reitillä turvalli- jeluyhdistys pitää reittien ohjaamista suussyistä jopa mahdotonta. Moottorikelk- luonnoltaan merkittävien alueiden kailureitit on usein sijoitettu johtolinjoille kautta. Lisäksi moottorikelkkailu lisää tai soille, jotka eivät maisemiensa tai kanta- melua ja ilmansaasteita sekä luonnon vuutensa takia sovellu muuntyyppisten reit- häiriintymistä. Lausunnossa myös kri- tien pohjaksi. Tästä syystä moottorikelkkai- tisoidaan sitä, että luonnonsuojelutaho- lu onkin tarkoitus sijoittaa pääsääntöisesti ja ei ole otettu mukaan suunnittelutyö- eri uralle kuin muut käyttömuodot. hön. Lausunnossa on myös esitetty Yleissuunnitelmassa esitetyt ulkoilu- joukko luonnonsuojelun kannalta mer- ja moottorikelkkailureitit kulkevat likipitä- kittäviä alueita, joiden läpi tai sivuitse en samoja linjoja lähinnä Tervon ja Syvän- on suunniteltu jokin reitti niemen välillä. Näiden ulkoilureittien suun- Luonnonsuojelutahoja ei ole pyydetty nittelu on vasta alkuvaiheissaan ja onkin mukaan suunnittelun ohjausryhmään, kos- luultavaa että reittisuunnittelun edetessä ka suunnittelussa voidaan käyttää apuna reitit erkanevat toisistaan monin paikoin. ympäristökeskuksen luonnonsuojelun asian- Etelä-Savon ympäristökeskuksen tuntijoita. Reittilinjojen tarkentuessa ne tar- lausunnon lopussa on esitetty eräitä rei- kastetaan alueiden käytön luonnonsuojelua- tistön jatkosuunnittelussa huomioon siantuntijoiden kanssa ja kriittisillä alueil- otettavia ympäristönsuojelullisia seik- la tehdään tarvittaessa maastokatselmuksia koja. Huomiota tulisi kiinnittää mm. ja luontoselvityksiä, joiden perusteella pää- seuraaviin seikkoihin. tetään lopullisista linjauksista. Ennen raken- - melu vaikuttaa lähialueen linnuston tamista moottorikelkkareiteistä tehdään yk- pesintään, joten suunnitteluvai- sityiskohtainen reittisuunnitelma, jonka hy- heessa tulee olla selvyys lähialu- väksymisestä päättää kunnan ympäristön- eiden linnustosta suojeluviranomainen. Tässä vaiheessa suun- - harjualueet ovat erittäin herkkiä nitelma on maastoliikenneasetuksen mukai- muutoksille. Reittien sijoittamis- sesti yleisesti nähtävillä ja siitä pyydetään ta niille tulee tarkastella kriitti- lausunnot mm. luonnonsuojelutahoilta. sesti. Myös ulkoilureittisuunnitelmat on tarkoi- - maastoa kuluttavan reitistön linjaa- tus viedä ympäristölautakunnan käsittelyyn, minen suojeltujen, suojeltavaksi vaikka niille ei saadakaan samanlaista viral- aiottujen tai muuten luonnonti- lista asemaa kuin moottorikelkkailureiteille. laisten soiden läpi ei ole järkevää, Reittilinjat ovat osin muuttuneet varsinkaan jos reitistön pohjaa suunnitelman nähtävillä olon jälkeen ja osa joudutaan vahvistamaan. Pääasi- esitetyistä linjoista on vasta karkeita luon- assa kesäkäyttöön tarkoitetuille noksia kahden “pakkopisteen” välillä, joten ulkoilureiteille tulee aina raken- reitit eivät tule kulkemaan läheskään kaikki- taa pitkospuut. en lausunnossa esitettyjen luonnonsuojelun - reitistön viemistä suojeltujen aluei- kannalta kriittisten alueiden kautta. den läpi on harkittava erittäin Ongelmallisia kohteita ovat lähinnä huolellisesti Haavikkolehdon sekä Lintharjun alueet, joi- - jatkosuunnittelussa tulee tarkastella den läpi on suunniteltu reitti. Haavikkoleh- myös mahdollisia reittien lieveil- don alueella ulkoilureitti on linjattu alueen miöitä. Tällä tarkoitetaan lähinnä läpi kulkevaa metsäautotietä pitkin. Alku- reitin ulkopuolisilla alueilla ta- peräisistä suunnitelmista poiketen mootto- pahtuvaa kulumista rikelkkareitti on linjattu alueen pohjoispuo- Esitetyt seikat ovat tärkeitä ja ne otetaan litse, eikä siis kulje suojelualueella. Linthar- huomioon reittien jatkosuunnittelussa. jun alueella sekä moottorikelkka- että ulkoi- Sisä-Savon luonnonsuojeluyhdis- lureitti kulkee alueen läpi. Lintharjun kiertä- tyksen lausunnossa todetaan muun minen on vesistöjen ym. syiden takia erittäin muassa, että moottorikelkkailu- ja ul- vaikeaa. Jotta moottorikelkkareitistä aiheutu-

Pohjois-Savon ympäristökeskuksen moniste 27 ○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○ 55 vat haitat olisivat mahdollisimman vähäiset, ettei liikenteen mahdollisen kasvun tai reitti on linjattu harjun poikki kulkevaa säh- muun vastaavan syyn takia reittisuun- kölinjaa pitkin ja reitti ylittää alueella olevan nitelmaa tarvitsisi myöhemmin vahvis- puron käytössä olevaa tielinjaa pitkin. taa uudelleen leveyden lisäämiseksi. Muita luonnonsuojeluyhdistyksen Tallgrenin mielestä suunnitelmassa mai- lausunnossa mainittuja reittien linjauksen nittu 3 - 4 m leveys on ehdoton alaraja. kannalta kriittisiä alueita ovat Kalajan - Esimerkiksi Kittilässä samoin kuin Enonniemen alue sekä Olkivuori - Tervavuori Kuikka Koposen Kiemurat -reitillä käyt- Rautalammilla, joiden läpi on suunniteltu töoikeusleveys on 6 m. Reitin perusta- rakennettavaksi ratsastus-/ulkoilureitti. mistavan valinta (reittitoimitus vaiko Alueiden luontoarvot selvitetään tarkemmin sopimukset) reittisuunnitelmassa ei reitin yksityiskohtaisen suunnittelun yhte- Tallgrenin mielestä ole lain mukaan pa- ydessä ja reittien linjausta muutetaan tar- kollista. Sopimuksin perustettu reitti vittaessa. voidaan viedä toimituksella kiinteistö- Luonnonsuojeluyhdistykselle on lähe- rekisteriin maastoliikennelain 18 §:n tetty tämänhetkisen suunnittelutilanteen mukaan myöhemminkin, kuten edellä mukainen kartta sekä yksityiskohtaisempi Etelä-Savon ympäristökeskuksen lau- vastine lausunnossa esitettyihin kriittisiä sunnon vastineessa on todettu. Tallgren alueita koskeviin kohtiin. Yhdistys ei ole kom- kuitenkin suosittelee reittitoimitusta mentoinut vastinetta. reitin perustamistavaksi reitin pysyvyy- Reittien perustamisesta diplomit- den varmistamiseksi. yönsä tehnyt Mikko Tallgren toteaa Virheellinen maininta reitin perusta- lausunnossaan, että moottorikelkkailu- mistavan valinnasta on poistettu yleissuun- reitti tulisi perustaa riittävän leveäksi, nitelmatekstistä.

Liite 9 Lausuntopyynnön saaneet ja siihen vastanneet tahot Liite 9. Lausuntopyynnön saaneet ja siihen vastanneet tahot

lausunto annettu Karttulan kunta x Tervon kunta x Vesannon kunta x Suonenjoen kaupunki x Rautalammin kunta x Keiteleen kunta x Maaningan kunta Kuopion kaupunki x Leppävirran kunta Pohjois-Savon liitto Marja-Savon kelkkailijat, c/o Kari Karhunen Eero Hämäläinen, Suomen Latu Pekka Tuunanen, ympäristöministeriö Toivo Hiltunen, Kittilän kunta Mikko Tallgren, maanmittauslaitos x Keski-Suomen ympäristökeskus Etelä-Savon ympäristökeskus x Keski-Suomen liitto x Etelä-Savon maakuntaliitto Ratahallintokeskus x Liikuva Poliisi x Savo-Karjalan tiepiiri x Suonenjoen - Rautalammin luonnonsuojeluyhdistys x

Pieksämäen maalaiskunta x ○○○○○○○○○○○○○○○○○○○ 56 ○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○ Pohjois-Savon ympäristökeskuksen moniste 27