Suunnat Pirkanmaan kasvulle ja työlle Työpaikka-alueet 2040 TEEMME MUUTOSTA YHDESSÄ

Sisällys

1. Johdanto 6 1.1. Selvityksen tavoitteet ja viitekehys 6 1.2. Valmisteluprosessin kuvaus 7

2. Pirkanmaan elinkeinorakenne ja työpaikkavolyymit 8 2.1. Maakunnan elinkeinorakenteen kehitys ja työpaikkakeskittymät 8

3. Maakunnan työpaikka-alueiden nykytila - kuntien työpaikkakehitys, työssäkäynti ja työpaikkakeskittymät 12 3.1. Tampere 15 3.1.1. Keskinen Tampere 16 3.1.2.Eteläinen Tampere 18 3.1.3. Läntinen Tampere 20 3.1.4. Itäinen Tampere 21 3.1.5. Pohjoinen Tampere 23 3.1.6. Yhteenvetotaulukot Tampereen työpaikka-alueista 24 3.2. Kehyskunnat 25 3.2.1. Kangasala 26 3.2.2. Lempäälä 28 3.2.3. Nokia 31 3.2.4. Pirkkala 33 3.2.5. Vesilahti 36 3.2.6. Ylöjärvi 38 3.2.7. Yhteenvetotaulukot kehyskuntien työpaikka-alueista 41 3.3. Eteläinen Pirkanmaa 43 3.3.1. Akaa 44 3.3.2. Pälkäne 46 3.3.3. Urjala 48 3.3.4. Valkeakoski 50 3.3.5.Yhteenvetotaulukot eteläisen Pirkanmaan työpaikka-alueista 54 3.4. Lounainen Pirkanmaa 55 3.4.1. Punkalaidun 56 3.4.2. Sastamala 57 3.4.3. Yhteenvetotaulukot lounaisen Pirkanmaan työpaikka-alueista 61 3.5. Läntinen Pirkanmaa 62 3.5.1. Hämeenkyrö 63 3.5.2. Ikaalinen 65 3.5.3. Kihniö 67 3.5.4. Parkano 69 3.5.5. Yhteenvetotaulukot läntisen Pirkanmaan työpaikka-alueista 71

3.6. Pohjoinen Pirkanmaa 72 3.6.1. Juupajoki 73 3.6.2. Mänttä-Vilppula 74 3.6.3. Orivesi 77 3.6.4. Ruovesi 79 3.6.5. Virrat 80 3.6.6. Yhteenvetotaulukot pohjoisen Pirkanmaan työpaikka-alueista 83

4. Minne olemme matkalla –tulevaisuuden työpaikat ja muuttuva työelämä 84 4.1. Talouden suuret aaltoliikkeet ja huomisen kasvualat 84 4.2. Työpaikka-alueet ja työnteon luonne tulevaisuudessa 85 4.3. Pirkanmaan työpaikkasuunnite 2040 ja päätoimialojen työpaikkakehitys 88 4.3.1. Teollisuus 89 4.3.2. Kauppa 90 4.3.3. Yksityiset palvelut 90 4.3.4. Julkiset palvelut 91 4.3.5. Alkutuotanto ja luonnonvaratalous 91 4.4. Silmäys yritysten sijoittumislogiikkaan 91

5. Työpaikka-alueiden tavoitekuva 2040 ja kriteerit 94 5.1. Nykytilasta kohti tavoitekuvaa 94 5.2. Maankäytön seudulliset perusratkaisut ja työpaikka-alueiden tavoitekuva 2040 95 5.3. Työpaikka-alueiden kaavamerkintöjä ja sijoittamista ohjaavat kriteerit 98 5.4. Esitykset maankäytön kehittämisen kohdealueiksi 100

6. Johtopäätökset ja ajatuksia maakuntakaavatyöhön 104

Lähteet

Liite 1. Selvityksessä tunnistetut kuntien merkittävimmät työpaikkakeskittymät

1. Johdanto

1.1. Selvityksen tavoitteet ja viitekehys

Kasvavassa maakunnassa on tullut tarpeelliseksi laatia Selvityksen viitekehys ja lähtökohdat uusi, kaikki maankäytön aihealueet kattava oikeusvaikut- Maankäyttö- ja rakennuslain mukaisessa kaavajärjestel- teinen maakuntakaava. Pirkanmaan strateginen maakun- mässä maakuntakaavan tehtävänä on ohjata kuntakaa- takaava 2040 on pitkän tähtäimen suunnitelma, joka voitusta ja viranomaistoimintaa siten, että valtioneuvoston korvaa Pirkanmaan 1. maakuntakaavan ja voimassa hyväksymät valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ja olevat vaihemaakuntakaavat. Maakuntakaava laaditaan maakunnalliset tarpeet otetaan niissä huomioon. Maa- yleispiirteisenä kokonaiskaavana, jossa käsitellään kaikki kuntakaava kattaa alueellisesti kaikki Pirkanmaan 22 alueiden käytön ja yhdyskuntarakenteen kannalta tärkeät kuntaa. Maakuntakaava toimii ohjeena laadittaessa ja osa-alueet. Näitä ovat muun muassa palveluverkko, muutettaessa yleiskaavaa tai asemakaavaa sekä muu- liikenteen ja logistiikan alueet, virkistys- ja suojelualueet toinkin alueiden käyttöä koskevissa toimissa. sekä asuin- ja työpaikka-alueet. Käsillä oleva työpaikka- alueselvitys on yksi maakuntakaavan 2040 valmisteluun Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT) painotta- liittyvistä taustaselvityksistä. vat toimivaa aluerakennetta, eheytyvää yhdyskuntara- kennetta ja laadukasta elinympäristöä, kulttuuri- ja luon- Työpaikka-alueselvityksen tavoitteena on luoda maakun- nonperintöä, virkistyskäyttöä ja luonnonvaroja sekä toimi- nan työpaikka-alueiden tarkoituksenmukaista sijoittumista via yhteysverkostoja ja energiahuoltoa. Painopisteitä ja niiden mittakaavaa hahmottava tavoitekuva vuodelle tarkennetaan useilla yleis- ja erityistavoitteilla, joista 2040. Työpaikka-alueille on määritelty myös maakunta- muutamia työpaikka-alueiden kannalta oleellisia on tun- kaavan tavoitteita parhaiten tukevat laadulliset ja määräl- nistettu alla: liset kriteerit. Tarkastelujen lähtökohta on ensisijaisesti maakuntamittakaavaisuus, seudullinen merkittävyys sekä  Maakuntakaavalla tuetaan elinkeinoelämän kilpailu- kestävä yhdyskuntarakenne. Selvityksen pohjalta laadi- kyvyn ja kansainvälisen aseman vahvistamista. Alue- taan maakuntakaavan luonnokseen työpaikka- rakennetta kehitetään monikeskuksisena ja hyviin lii- aluevaraukset ja kehittämismerkinnät. kenneyhteyksiin perustuvana kokonaisuutena. Kehit- täminen perustuu ensisijaisesti alueiden omiin vah- Selvityksen tarkoituksena on tunnistaa maakunnan ny- vuuksiin ja sijaintitekijöihin. kyiset merkittävimmät työpaikkakeskittymät, niiden sijainti ja suhde muuhun yhdyskuntarakenteeseen sekä voimas-  Maakuntakaavoituksessa tulee edistää yhdyskuntara- sa olevan maakuntakaavan aluevarauksiin. Maankäytön kenteen eheyttämistä. Olemassa olevia yhdyskunta- suunnittelun kannalta on keskeistä selvittää myös keskit- rakenteita hyödynnetään sekä eheytetään kaupunki- tymien toimialarakenne ja niiden käyttötarkoitus pitkällä seutuja ja taajamia. aikavälillä. Myös kuntien pitkän aikavälin maankäytön suunnitelmat luovat keskeisen tausta-aineiston maakun-  Yhdyskuntarakennetta kehitetään siten, että palvelut takaavamerkinnöille. ja työpaikat ovat eri väestöryhmien saavutettavissa ja asuinalueiden läheisyydessä. Tavoite on, että henki- Selvityksessä tarkastellaan myös laadullisesta näkökul- löautoliikenteen tarve on mahdollisimman vähäinen. masta työelämän ja työnteon tapojen muutoskehitystä tähdäten tavoitevuoteen 2040. Tulevaisuuden työpaikat,  Elinkeinoelämälle pyritään osoittamaan riittävästi muuttuvat tuotanto- ja logistiikkarakenteet sekä niiden sijoittumismahdollisuuksia olemassa olevasta yhdys- paikkaan sitomattoman luonteen yleistyminen luovat kuntarakenteesta tai muutoin hyvien joukkoliiken- suuren haasteen maakuntakaavamerkintöjen ohjaavalle neyhteyksien ääreltä. Uusia huomattavia asuin-, työ- vaikutukselle. paikka- tai palvelutoimintojen alueita ei tule sijoittaa ir- ralleen olemassa olevasta yhdyskuntarakenteesta.

6

Pirkanmaan maakuntakaava 2040 haluaa korostaa sen Alf Lindström (kaavoituspäällikkö, Etelä-Pirkanmaan strategista luonnetta. Kaavalla on kolme päätavoitetta: kunnat)

1. Maakunnan kilpailukyvyn vahvistaminen Erkki Korkala (elinkeinojohtaja, Pirkkala) Esko Hyytinen (kaavoitusarkkitehti, Ikaalisten kaupunki) 2. Sosiaalisesti ja ympäristön kannalta vastuullisen yhdyskuntarakenteen kehittäminen sekä Jorma Tuomisto (tekninen johtaja, Sastamalan kaupunki)

3. Luonnonvarojen kestävän käytön ja yhdyskuntaraken- Juha Tuominen (toimitusjohtaja, Parkano / Kehitys-Parkki teen energiatehokkuuden tukeminen. Oy) Kari Löytty (elinkeinojohtaja, Lempäälän kunta) Kaavan tavoitteiden alla oleellisia elinkeinoelämää kos- kevia teemoja ovat maakunnan menestyksen kannalta Lasse Silvan (elinkeinojohtaja, Kangasalan kunta) tärkeimpien toimintojen asemoiminen ja yhteensovittami- Henry Moisio (elinkeinopäällikkö, Nokian kaupunki) nen liikennejärjestelmän kanssa. Vastuullisella maankäy- Reino Pulkkinen (tonttipäällikkö, Tampereen kaupunki) tön ja liikenteen suunnittelulla varmistetaan elinkeinotoi- minnan mahdollisuudet koko maakunnassa. Myös yritys- Tiina Laakkonen (toimitusjohtaja, Hämeenkyrö / Hä- toiminta-alueiden monipuolisuus, riittävyys ja saavutetta- meenkyrön yrityspalvelut Oy) vuus ovat keskeisiä kilpailukykytekijöitä. Jari Jokilampi (toimitusjohtaja, Pirkanmaan yrittäjät)

Logististen matkaketjujen toimivuus ja toimiva liikennejär- Marcus Sjölund (apulaisjohtaja, Tampereen kauppaka- jestelmä kokonaisuutena ovat huomion keskipisteessä. mari) Asukkaiden näkökulmasta oleellisia kysymyksiä ovat Petri Nykänen (johtaja, Tredea Oy) arjen sujuvuus, asuinympäristöjen laatu sekä työpaikka- Karoliina Laakkonen-Pöntys (maakuntakaavoitusjohtaja, alueiden ja palveluiden saavutettavuus. Pirkanmaan liitto) Maakuntakaavavalmistelun pohjaksi on valmisteltu laa- Jukka Alasentie (aluekehitysjohtaja, Pirkanmaan liitto) jassa yhteistyössä maakunnan maankäyttövaihtoehtotar- Selvityksen laatija/hankeryhmän sihteeri, Mikko Koponen kastelut. Vaihtoehtojen vaikutusten arvioinnin ja sidos- (aluekehityssuunnittelija, Pirkanmaan liitto) ryhmäpalautteen pohjalta on laadittu seudulliset maan- käytön perusratkaisut. Maankäyttövaihtoehtotyö ja siitä ohjatut seudulliset perusratkaisut ohjaavat ensisijaisesti Selvityksen sisältöjä ja tematiikkaa on esitelty hankeryh- työpaikka-alueiden sijoittamista ja merkintöjä kaavassa. män kokousten lisäksi maakuntahallituksen aamukou- luissa 28.10.2013 ja 3.3.2014 sekä maakuntakaavan Myös uusi maakuntastrategia painottaa maankäytön ohjausryhmässä 24.9.2014. Tammikuussa 2014 selvityk- näkökulmasta elinkeinoelämän kilpailukyvyn, ihmisten sen tavoitteista keskusteltiin ympäristöministeriön edusta- arjen sujuvuuden sekä kestävien asuin- ja luonnonympä- jien kanssa viranomaisneuvottelun yhteydessä. Myös ristöjen kehittämisen teemoja. Horisontaalisena kehittä- muutamien kuntatapaamisten yhteydessä työpaikka- misteemana strategiaan on kirjattu saavutettavan Pir- alueista on käyty keskustelua (mm. Lempäälä 24.2.2014, kanmaan tavoite, joka painottaa vahvasti tehokasta Nokia 4.3.2014, Kangasala 18.3.2014, ydinkaupunkiseu- maankäyttöä sekä elinkeinoelämän kuljetusten sujuvuutta dun kaavoittajatapaaminen 20.8.2014, kaupunkiseudun ja yritysten monipuolisia toimintamahdollisuuksia maa- kuntajohtajat 24.10.2014). kunnassa. Pirkanmaan kunnilta pyydettiin alkuvuodesta 2014 kom- mentteja kuntakohtaisiin selvityksen taustamateriaaleihin.

Tämän lisäksi toukokuussa tehtiin selvityksen puitteissa 1.2. Valmisteluprosessin kuvaus laaja kuntakysely, jossa tiedusteltiin elinkeinojen kehittä- misen näkökulmasta kuntien vireillä olevia ja muita maankäytön pitkän tähtäimen suunnitelmia. Työpaikka-alueselvitys valmisteltiin syksyjen 2013 ja 2014 välisenä aikana. Selvitystä ohjaamaan perustettiin 19 henkilön hankeryhmä, joka kokoontui viisi kertaa. Selvitysluonnos käsiteltiin lisäksi sähköpostikokouksena.

Hankeryhmän kokoonpano: Selvityksen tavoitteena on luoda maa- kunnan työpaikka-alueiden tarkoituk- Puheenjohtaja, Oskari Auvinen (kunnanjohtaja, Kangas- ala, Pirkanmaan kuntajohtajien nimeämä edustaja) senmukaista sijoittumista ja niiden mit- Elina Viitanen (ylitarkastaja, PIR-ELY) takaavaa hahmottava tavoitekuva vuo- Kristiina Karppi (aluekehityspäällikkö, PIR-ELY) delle 2040.

7

västi vaikka rakennemuutos on koetellut toimialaa rajusti. 2. Pirkanmaan Teollisuus tarjosi hieman yli 40 000 työpaikkaa. Pirkan- elinkeinorakenne ja maan keskimääräistä teollistuneemmasta elinkeinoraken- teesta kielii se, että vajaa viidesosa maakunnan työpai- työpaikkavolyymit koista on teollisuuden alalla, kun vastaava luku koko maan osalta on noin 14 %.

Maakunnan elinkeinorakenne on muuttunut viime vuosi- kymmeninä merkittävästi. Rakennemuutosta on kiihdyt- 2.1. Maakunnan elinkeinorakenteen tänyt vuonna 2008 alkanut talouden taantuma. Trendi on kehitys ja työpaikkakeskittymät selvä, perinteisen teollisuuden osuus työpaikoista on vähentynyt ja palveluelinkeinot nousevat sekä yhdistyvät Pirkanmaan on Suomen merkittävin väestö- ja työpaikka- tuotannolliseen toimintaan. Maakunnan elinkeinoraken- keskittymä Uudenmaan jälkeen. Maakunnassa oli vuoden teen painopiste on siirtymässä vahvasti valmistavasta 2011 lopussa työpaikkoja yhteensä hieman alle 211 000, tuotannosta osaamisintensiivisyyteen ja palveluihin tu- mikä vastasi noin 9 % koko maan työpaikoista. keutuvaan rakenteeseen. Vuodesta 2008 teollisuussekto- ri sekä maa- ja metsätaloustalous ovat laskeneet voi- Pirkanmaan kiistaton työpaikkakeskittymä on Tampere. makkaasti, kun puolestaan yksityiset ja julkiset palvelut Tampere ja sen kehyskunnat muodostavat valtakunnan ovat kasvattaneet osuuttaan maakunnan työpaikoista. toiseksi suurimman työpaikkakeskittymän pääkaupunki- Pirkanmaa perustaakin talouttaan etenevässä määrin seudun jälkeen. Tampereella ja sen kehyskunnissa on yli korkeaan osaamiseen, osaamisen ja teknologioiden kolme neljäsosaa maakunnan työpaikoista (vuonna 2011 yhdistelyyn sekä sitä kautta syntyvään monipuoliseen noin 162 000 työpaikkaa). Suurin osa työpaikoista sijait- yrittäjyyteen ja innovatiivisiin arvonluontimalleihin. see kaupunkiseudun liki yhtenäisessä taajamarakentees- sa, mikä luo hyvät lähtökohdat yhdyskuntarakenteen Taulukko 1. Maakunnan työpaikat toimialoittain vuonna eheyttämistavoitteille. Pirkanmaan kyläalueilla ja muualla 2011 sekä taantuman kiihdyttämä elinkeinorakenteen harvaan asutulla maaseudulla sijaitsee noin 13 000 työ- rakennemuutoskehitys (2007-2011). paikkaa (7 % maakunnan työpaikoista). Työpaikat Muutos 2007-2011 Merkittävimmät työpaikkakeskittymät keskusseudun ulkopuolella ovat eteläisen Pirkanmaan Valkeakoski ja Toimiala (TOL 2008) 2011 % lkm. Maa-, metsä- ja kalatalous (A) 5 393 -14,5 % -916 Akaa, lounaisen Pirkanmaan Sastamalan Vammala, Teollisuus (C) 40 062 -18,7 % -9 240 läntisen Pirkanmaan Hämeenkyrö ja Ikaalinen sekä poh- joisen Pirkanmaan Mänttä-Vilppula ja Orivesi. Kaivos ja tekninen infra (B, D-E) 1 592 -6,6 % -112 Rakentaminen (F) 14 151 0,4 % 50 Maakunnan työpaikkakehitys on ollut viimeiset kaksi Kauppa, majoitus- ja ravitsemistoiminta sekä vuosikymmentä pääosin positiivista. 1990-luvun lama kuljetus ja varastointi (G-I) 41 102 0,3 % 118 karsi noin viidenneksen maakunnan työpaikoista. Tämä Informaatio ja viestintä (J) 9 361 16,2 % 1 308 tarkoitti noin 40 000 työpaikkaa. Laman jälkeen maakun- Rahoitus- ja vakuutustoiminta (K) 2 812 4,7 % 126 nan työpaikkakehitys oli voimakkaan positiivista aina Kiinteistöalan toiminta (L ) 1 876 1,6 % 29 Ammatillinen, tieteellinen, tekninen toiminta vuoteen 2008. Työpaikat lisääntyivät tällä välillä noin 36 sekä hallinto- ja tukipalvelutoiminta (M-N) 25 163 8,4 % 1 944 %. Vuonna 2008 alkanut taantuma notkahdutti maakun- nan työpaikkakehitystä hieman. Kehitys on kuitenkin Julkinen hallinto, koulutus, terveys (O-Q) 57 506 4,8 % 2 615 kääntynyt varovaisen positiiviseksi. Muut palvelut (R-U) 9 042 8,0 % 667 Toimiala tuntematon (X) 2 766 23,0 % 517 YHTEENSÄ 210 826 -1,4 % -2 894 Erityisesti maakunnan reuna-alueet ovat kärsineet työ- paikkojen vähenemisestä 2000-luvulla. Suhteellisesti suurimpia työpaikkojen menettäjiä ovat olleet Urjala, Ruovesi ja Parkano. Myös vahvat ja perinteiset teolli- Pirkanmaa on kuitenkin edelleen vahva valmistavan suuspaikkakunnat kuten Mänttä-Vilppula ja Valkeakoski teollisuuden maakunta. Uudet tuotteet, tuotantotavat ja ovat menettäneet paljon juuri teollisuuden työpaikkoja. palvelut sekä älykkäät koneet -kytkentä uudistavat teolli- Sen sijaan kaikki Tampereen kaupunkiseudun kunnat ja suutemme tuotantorakenteita ja lisäävät sen kilpailuky- Sastamala ovat onnistuneet lisäämään työpaikkoja. Eri- kyä. Myös tiivis yhteistyö maakunnan oppilaitosten kans- tyisesti Pirkkalan ja Lempäälän kasvuluvut ovat olleet sa takaa, että myös jatkossa teollisuus on merkittävä voimakkaita. työllistäjä Pirkanmaalla. Teollisuuden rinnalle noussut palvelusektori on työllistäjänä jo suurempi kuin teollisuus. Eniten työpaikkoja Pirkanmaalla vuonna 2011 tarjosivat Sosiaali-, terveys- ja hyvinvointipalveluiden lisäksi Pir- julkinen hallinto, koulutus ja terveys sekä kaupan, kulje- kanmaalle on keskittynyt paljon osaamisintensiivisiä liike- tuksen ja ravintola-alan palvelut (taulukko 1). Myös teolli- elämän- ja muita asiantuntijapalveluita. suuden työpaikkoja on Pirkanmaalla edelleen merkittä-

8

Pirkanmaa oli vuoden 2010 t&k-menoilla mitattuna Suo- men toiseksi suurin alue Uudenmaan jälkeen, mikä osal- taan osoittaa maakunnan tutkimus- ja kehitystoiminnan olevan kilpailukykyistä muuhun maahan verrattuna. Pir- kanmaan menestyksen tärkein resepti onkin osaajat. Pirkanmaan väestö on korkeasti koulutettua. Peruskoulun jälkeisiä tutkintoja on liki 70 prosentilla ja korkea-asteen tutkintoja 29 prosentilla pirkanmaalaisista. Tälle pohjalle rakennetaan entistä vahvempaa korkeatasoiseen tiede-, teknologia-, liiketoiminta- ja ympäristöosaamiseen sekä palvelutaitoihin perustuvaa elinkeinorakennetta. Erityises- ti toimialojen rajapintoihin uskotaan syntyvän uusia osaamisalueita.

Tampere ja sen kehyskunnat muodosta- vat valtakunnan toiseksi suurimman työpaikkakeskittymän pääkaupunkiseu- dun jälkeen.

9

Kuva 1. Maakunnan työpaikkakeskittymät taajamarakenteessa (YKR-työpaikat 2010).

10

Kuva 2. Työpaikkojen lukumäärän muutoskehitys kunnittain 2000-luvulla.

11

Selvityksessä käytetyt YKR-työpaikkatiedot ovat vuodelta 3. Maakunnan työpaikka- 2010 ja YKR-asutuksen aluejakotiedot ovat vuodelta alueiden nykytila - 2012 (YKR-taajama, YKR-kylä, YKR-pienkylä, YKR- harvaan asuttu maaseutu). Näiden kanssa rinnakkain kuntien työpaikkakehitys, käytetään myös tilastokeskuksen työssäkäyntitilaston työssäkäynti ja tietoja vuodelta 2011. Pirkanmaan liitossa on laadittu Pirkanmaan joukkoliiken- työpaikkakeskittymät neperusteiset yhdyskuntarakenteen vyöhykkeet (kuva 4). Aineistona on hyödynnetty muun muassa Tampereen joukkoliikenteen linja- ja aikataulutietoja, Tampereen kaupunkiseudun ja Pirkanmaan liikennetutkimuksen Kappaleessa esitellään tarkastelualueittain ja kuntakoh- tuloksia vuodelta 2012 sekä Suomen ympäristökeskuk- taisesti elinkeinorakenteen kehitystä sekä työssäkäyn- sen määrittelemiä yhdyskuntarakenteen vyöhykekriteere- tiasioinnin suuntautumista. Lisäksi on pyritty tunnista- jä. Joukkoliikennevyöhykkeiden lisäksi tarkasteluun on maan merkittävimmät kuntien työpaikkakeskittymät, nii- lisätty jalankulkuvyöhykkeet Suomen ympäristökeskuk- den sijainti ja toimialarakenne. Toimialarakenteen moni- sen vyöhyketarkasteluja mukaillen. puolisuuden kautta voidaan arvioida mm. työpaikkakes- kittymän profiloitumista työpaikka-alueena. Keskittymien Joukkoliikennevyöhykkeiden kriteerit ovat: saavutettavuutta on tarkasteltu Pirkanmaan liitossa val- Kävelykeskusta: Tampereen kävelykeskusta on määritel- misteltujen yhdyskuntarakenteen joukkoliikennevyöhyk- ty 15 minuutin saavutettavuusalueena (kävellen) kaupun- keiden suhteen. Työpaikkakeskittymiä on arvioitu myös gin keskustasta. taajamarakenteen ja voimassa olevan maakuntakaavan merkintöjen suhteen (Pirkanmaan 1. maakuntakaava). Kävelykeskustan reuna-alue on määritelty 30 minuutin kävelyalueena. Pienempien kaupunkien ja alakeskusten Työpaikkakeskittymät on rajattu ensisijaisesti työpaikko- jalankulkuvyöhykkeet on määritelty kolmen eri kriteerin jen sijaintitietojen perusteella, ei sen mukaan kuuluuko kautta: joukkoliikenteen intensiteetti, maankäytön moni- jokin alue tunnistettuun keskittymään. Esimerkiksi Kan- puolisuus ja palvelualan työpaikkojen monipuolisuus. gasalan Lentolan keskittymästä on rajattu pois siihen Intensiivinen joukkoliikennevyöhyke: vuoroväli Tampe- oleellisesti kuuluva Kallion yritysalue, koska siellä ei ollut reen kaupunkiseudulla ≤ 10 min, muualla maakunnassa merkittävästi työpaikkoja vuonna 2010. Tunnistettujen ≤ 15 min, etäisyys pysäkille ≤ 250 metriä. työpaikkakeskittymien aluerajaukset on esitelty tarkem- min liitteessä 1. Tiheä joukkoliikennevyöhyke: vuoroväli ≤ 30min, etäisyys pysäkille ≤ 250 metriä. Selvityksessä on kartoitettu myös kunnissa vireillä olevia ja muita maankäytön pitkän aikavälin suunnitelmia elin- Hyvä seudullinen joukkoliikennevyöhyke: vuoroväli ≤ keinoelämän kehittämisen näkökulmasta. Lisäksi kunnis- 30min, etäisyys pysäkille ≤ 500 metriä. ta saadun palautteen pohjalta on arvioitu voimassa ole- Seudullinen joukkoliikennevyöhyke: vuoroväli ≤ 60 min, van maakuntakaavan ajantasaisuutta ja aluevarausten etäisyys pysäkille ≤ 500 metriä tai etäisyys liikennöidylle muutostarpeita. rautatieasemalla / seisakkeelle ≤ 1500 metriä. Kuntakohtaisten tarkasteluiden pohjana käytetään Pir- Vyöhykekriteerit on kuvattu yksityiskohtaisemmin Pir- kanmaan väestö- ja työpaikkasuunnitteen aluejakoa, kanmaan palveluverkkoselvityksessä. jossa tarkastelukokonaisuuksina ovat Tampere, Tampe- reen kehyskunnat sekä eteläinen, lounainen, läntinen ja pohjoinen Pirkanmaa. Aluejaon tarkoituksena on ilmen- tää väestö- ja työpaikkakehityksen monimuotoisuutta Pirkanmaan eri osissa.

Kuntakohtaiset työpaikkatiedot ja yhdyskuntarakenteen alueajot perustuvat pääosin Suomen ympäristökeskuk- sen yhdyskuntarakenteen seurantajärjestelmän tietokan- toihin (YKR). Yhdyskuntarakenteen seurantajärjestelmä on ympäristöhallinnon kehittämä paikkatietopohjainen seuranta-, analysointi- ja suunnittelujärjestelmä, jonka aineisto koostuu valtakunnan kattavasta 250 x 250 metrin Toimialarakenteen monipuolisuuden ruutumatriisista. Ruututietoihin on tallennettu tietoja yh- kautta arvioidaan työpaikkakeskittymän dyskuntarakenteen keskeisistä muuttujista, kuten väes- töstä, työpaikoista, työmatkoista, rakennuksista. profiloitumista työpaikka-alueena.

12

Kuva 3. Pirkanmaan kunnissa asuvan työllisen työvoiman pendelöinti Tampereelle 2011.

13

Kuva 4. Pirkanmaan joukkoliikenneperusteiset yhdyskuntarakenteen vyöhykkeet.

14

3.1. Tampere

Vuonna 2013 Tampereella asui yhteensä 220 396 asu- Myös TAYS:n/Kaupin kampuksen alue on työpaikkati- kasta, mikä vastasi noin 44 % maakunnan asukkaista. heydeltään, mutta myös työpaikkojen lukumäärältään Työpaikkoja Tampereella oli vuonna 2011 yhteensä arvioituna maakunnan suurimpia keskittymiä. 118 866 eli 56 % kaikista maakunnan työpaikoista. Alla olevissa tarkasteluissa Tampere on jaettu viiteen tarkas- Eteläisen Tampereen merkittävimpänä, ja myös yhtenä telualueeseen: keskiseen, eteläiseen, läntiseen, itäiseen koko maakunnan suurimpana työpaikkakeskittymä, erot- ja pohjoiseen Tampereeseen. tuu Hervannan ja Hermian työpaikkatiivistymä. Myös Sarankulman ja Rantaperkiön alueet nousevat esiin ete- Keskisellä alueella keskimääräistä suurempina työpaik- läisen Tampereen työpaikkatarkastelussa. kakeskittyminä erottuvat Tampereen keskusta sekä TAYS:n ja Hatanpään alue. Nekalan ja Viinikan suuret Läntisen Tampereen keskimääräistä suurempina työ- työpaikkakeskittymät eivät erotu tilastollisessa tarkaste- paikkakeskittyminä erottuvat Lielahden, Tesoman sekä lussa, koska Tampereen keskustan työpaikkamäärät ovat Myllypuro-Kalkun työpaikka-alueet. Itäisellä Tampereella niin dominoivia. Tampereen keskusta on ylivoimaisesti erottuvat vahvasti Messukylä-Hankkion työpaikka-alue koko maakunnan suurin työpaikkakeskittymä noin 40 000 sekä Aitovuori. Pohjoisen Tampereen suurimmat työpaik- työpaikalla. Tämä vastaa hieman alle viidennestä kaikista kakeskittymät ovat Kämmenniemen ja Nurmi-Sorilan maakunnan työpaikoista. taajamat. Liki kaikki kaupungin työpaikat sijaitsevat taa- jamarakenteessa (99%) ja ovat hyvin saavutettavissa joukkoliikenteellä.

Kuva 5. Tampereen tilastollisesti keskimääräistä suuremmat työpaikkakeskittymät tarkastelualueittain (hot spot – analyysi). Keskustan, Kaupin kampuksen ja Hervannan hot spot –pisteet esitetty lisäksi volyymikuvana. Näiden aluei- den työpaikkamäärät peittävät alleen huomattavia työpaikkakeskittymiä, jotka eivät näy analyysissä.

15

Vuoden 1990-luvun lama koetteli Tamperetta rajusti. Taulukko 2. Työssäkäyntiasioinnin suuntautuminen Tam- Vuoden 1993 loppuun mennessä kaupungin työpaikoista pereelta vuonna 2011. oli kadonnut noin viidennes vuoden 1990 suhteen. Tämä tarkoitti noin 20 000 työpaikan lakkauttamista. Tämän Työllinen työvoima jälkeen Tampereen työpaikkakehitys on ollut pääosin Asuinkunta Työpaikan sijainti lkm. % voimakkaan positiivista. Vuoden 1993 jälkeen kaupungin Tampere Kaikki yhteensä 96 532 100,0 työpaikat ovat lisääntyneet 54%, noin 42 000 työpaikalla. Tampere 77 615 80,4 Ylöjärvi 2 119 2,2 Tampereen suurin toimiala on julkiset palvelut, noin Nokia 2 111 2,2 kolmasosan osuudella kaikista kaupungin työpaikoista. Kangasala 2 100 2,2 Myös yksityiset palvelut tarjoavat liki 30% kaupungin Helsinki 1 840 1,9 työpaikoista. Erityisesti yksityisten, mutta myös julkisten Pirkkala 1 786 1,9 palveluiden työpaikkojen osuus on kasvanut voimakkaas- Lempäälä 1 547 1,6 ti 2000-luvulla, mikä kielii voimakkaasta toimialaraken- Valkeakoski 536 0,6 teen muutoksesta kohti palveluintensiivistä elinkeinora- Hämeenlinna 522 0,5 kennetta. Kaupungin kolmanneksi suurimpana toimialana Vantaa 447 0,5 on säilynyt teollisuus, joka on 2000-luvulla menettänyt Espoo 439 0,5 noin 4 000 työpaikkaa.

2011 Osuus T yö p a ika t työpaikoista 3.1.1. Keskinen Tampere Yhteensä 118 866 Suurimmat toimialat (TOL 2008): Julkiset palvelut (O-U) 38 815 33 % Merkittävimmät työpaikkakeskittymät Yksityiset palvelut (H, J-N) 34 516 29 % Keskisen Tampereen alueella on yhteensä noin 65 000 Teollisuus (B-E) 19 037 16 % työpaikkaa ja sen on koko maakunnan suurin ja valta- 40000 kunnan yksi suurimmista työpaikkakeskittymistä. Keski- 35000 nen tarkastelu-alue on erityisesti palveluvaltaisten työ- 30000 paikkojen keskittymä. Esimerkiksi suuret sairaalat kuten 25000 TAYS, Hatanpää ja Koukkuniemi sijaitsevat tarkastelu- 20000 alueella. 2000 15000 2005 10000 Tampereen keskustassa on noin 40 000 työpaikkaa, 2011 5000 joista noin 12 % on terveys- ja sosiaalipalveluiden alalta. 0 Tampereen keskustassa on paljon myös osaamisintensii- visten alojen, koulutuksen ja vähittäiskaupan työpaikkoja. Keskustan laidoilla sijaitsevat entiset teollisuusalueet ovat muuttuneet hiljalleen palveluvaltaiseen toimintaan. Teollisuuden työpaikkoja on kuitenkin alueella vielä yli Kuva 6. Tampereen toimialarakenne vuonna 2011 ja sen 2000. Keskusta on pääosin maakuntakaavan keskusta- kehitys 2000-luvulla (työpaikat). toimintojen aluetta, mutta sen läntisiltä osilta (Pispala, Pyynikki) taajamatoimintojen aluetta. Keskustan aluee- Vuonna 2011 Tampereella asuvasta työllisestä työvoi- seen kuuluu myös Tampereen yliopiston alue, joka on masta neljä viidesosaa työskenteli asuinkunnassaan. Yli maakuntakaavan palvelujen ja hallinnon aluevarauksena. 2000 henkilöä pendelöi Ylöjärvelle, Nokialle ja Kangasal- Kampusalueen tuntumassa on yli 4 800 työpaikkaa. le. Helsinkiin suuntasi työhön yli 1 800 tamperelaista, Vantaalle ja Espooseen yhteensä hieman alle 900. Myös Maakunnan toiseksi suurin työpaikkakeskittymä on Tam- Pirkkalaan ja Lempäälään suuntautui huomattavaa työs- pereen yliopistollisen keskussairaalan alue (Kaupin kam- säkäyntiä Tampereelta. pus). Maantieteellisesti alue ei ole kovin laaja, joten työ- paikkatiheydeltään se lienee maakunnan suurin työpaik- Eniten Tampereelle saavuttiin työhön kehyskunnista kakeskittymä yli 7 000 työpaikalla. Yli 80 % työpaikoista Kangasalta (6 329 henkilöä), Ylöjärveltä (6 169), Nokialta on terveys- ja sosiaalipalveluiden alalta, mutta alueella on (5 356), Pirkkalasta (4 650) ja Lempäälästä (4 415). Myös paljon myös koulutuksen ja tutkimuksen toimintoja. Etelä-Pirkanmaalta Akaasta (1 586) ja Valkeakoskelta TAYS:n alueelle on keskittynyt paljon yrityksiä, joiden (1 356) pendelöitiin paljon Tampereelle. Helsingistä toimialat liittyvät lääketieteelliseen tutkimukseen ja hoi- Tampereelle saapui työhön noin 800, Hämeenlinnasta toon. Alueen työpaikat ovat kaksinkertaistuneet 20 vuo- 549, Jyväskylästä 327 ja Turusta 285 henkilöä. den aikana. Käynnissä olevan Kaupin kampus –hankkeen

16

tavoitteena on edelleen kaksinkertaistaa alueen työpaik- Ha ta np ä ä 6 574 6 % kamäärä lähitulevaisuudessa. Tampereen kaupunkiseu- Teollisuus (C) 2 636 dun rakennesuunnitelman 2040 luonnoksessa Informaatio ja viestintä (J) 1 198 Kauppa (G) 835 (28.8.2014) alue on merkitty yhtenä osaamiskeskittymä- autokauppa 448 nä. TAYS on maakuntakaavan P-aluetta. tukkukauppa 375 vähittäiskauppa 12 Keskustan eteläpuolella ja järjestelyratapihan länsipuolel- Julkinen hallinto (O) 348 la sijaitsevalla Hatanpään alueella on yli 6 500 työpaik- Rakentaminen (F) 329 kaa, joista kaksi viidesosaa on teollisuuden alalta. Infor- Ammatillinen, tieteellinen, tekninen (M) 318 maatio- ja viestintäalan työpaikkoja on noin 1 200. Ha- tanpää on myös vahva auto- ja tukkukaupan keskittymä. Ne ka la 3 495 3 % Maakuntakaavassa Hatanpää on varattu työpaikka- Kauppa (G) 1 114 alueeksi. tukkukauppa 650 vähittäiskauppa 234 Radan itäpuolella sijaitsevalla Nekalan yritysalueella on autokauppa 31 Kuljetus ja varastointi (H) 556 noin 3 500 työpaikkaa. Noin kolmannes työpaikoista on Rakentaminen (F) 490 kaupan alalta, erityisesti tilaa vaativaa tukkukauppaa on Teollisuus (C) 374 alueella paljon. Nekalassa on monipuolisesti myös kulje- Hallinto- ja tukipalvelutoiminta (N) 266 tuksen ja varastoinnin, rakentamisen ja teollisuuden toimintoja. Maakuntakaavassa alue on varattu työpaikka- Hatanpään sairaala 2 048 2 % alueeksi. Terveys- ja sosiaalipalvelut (Q) 1 640 Hallinto- ja tukipalvelutoiminta (N) 211 Hatanpään sairaalan alueella on yli 2 000 työpaikkaa ja Majoitus- ja ravitsemistoiminta (I) 63 se on maakuntakaavan taajamatoimintojen aluetta. Muu palvelutoiminta (S) 53 Koukkuniemen alueella on työpaikkoja hieman alle 1 Koukkuniemi 1 080 1 % 1000. Myös Koukkuniemi on maakuntakaavan taajama- Terveys- ja sosiaalipalvelut (Q) 1 008 toimintojen aluetta. Majoitus- ja ravitsemistoiminta (I) 68

Taulukko 3. Keskisen Tampereen suurimmat työpaikka- keskittymät ja niiden toimialajakauma. Liki koko keskinen tarkastelualue on kävelykeskustaa tai

2010 sen reuna-aluetta ja joukkoliikenteellä erinomaisesti saa- vutettavissa. TAYS:n alue on keskustan reuna-alueen T yö p a ika t Osuus (YKR) työpaikoista ulkopuolella, mutta intensiivisen joukkoliikennevyöhyk- keen piirissä. Myös Nekalan eteläiset yritysalueet ovat Yhteensä 107 992 tiheän tai seudullisen tason joukkoliikennevyöhykkeissä. YKR-taajama (2012) 107 130 99 %

Arvio voimassa olevan maakuntakaavan työpaikka- Tampereen keskusta 38 867 36 % Terveys- ja sosiaalipalvelut (Q) 4 632 alueiden toteutumisesta sekä tulevaisuuden maankäytön Ammatillinen, tieteellinen, tekninen (M) 4 513 suunnitelmat Informaatio ja viestintä (J) 4 019 Kauppa (G) 3 779 Keskisellä alueella on maakuntakaavan työpaikka-alueita vähittäiskauppa 3 184 varattu Hatanpään ja Nekalan yritysalueille. Tampereen tukkukauppa 564 yliopisto ja TAYS ovat palvelujen ja hallinnon alueina. autokauppa 31 Ydinkeskustassa on suurimmaksi osaksi voimassa kes- Koulutus (P) 3177 kustan osayleiskaava, Hatanpään ja Nekalan alueilla on 2785 Julkinen hallinto (O) voimassa Kantakaupungin yleiskaava 1998. Majoitus- ja ravitsemistoiminta (I) 2307

Teollisuus (C) 2035 Alueet ovat tiiviisti rakentuneita ja sisältävät merkittävästi TAYS, Kaupin kampus 7 048 7 % työpaikkoja. Alueen yleiskaavassa määritellyt teollisuus- Terveys- ja sosiaalipalvelut (Q) 5 739 ja työpaikka-alueet ovat jo rakennettuja ja yleiskaavava- Koulutus (P) 672 rantoa ei ole juurikaan jäljellä. Alueiden kehittämismah- Ammatillinen, tieteellinen, tekninen (M) 340 dollisuuksia ovat lähinnä tiivistäminen, täydennysraken- Hallinto- ja tukipalvelutoiminta (N) 77 taminen ja käyttötarkoituksen muuttaminen.

Tampereen keskustaa kehitetään edelleen maakunnan merkittävimpänä työpaikka- ja palvelukeskittymänä, jonne voi sijoittua toistakymmentä tuhatta uutta työpaikkaa vuoteen 2040 mennessä. Suunnitelman toteuttamiseksi

17

on Tampereella vireillä mm. keskustan strateginen on myös paljon myös hallinnon ja tukipalvelutoiminnan osayleiskaava, Tampereen kantakaupungin yleiskaava sekä rakennus- ja logistiikka-alan yrityksiä. Rusko on 2040 ja muita suuria keskustan kehittämiskokonaisuuksia pääosin maakuntakaavan teollisuus- ja varastoaluetta, (Keskustahanke, EHYT). osin työpaikka-aluetta.

Myös TAYS:n aluetta kehitetään voimakkaasti, tavoittee- Lahdesjärven alueella on yli 1 300 työpaikkaa. Yli puolet na on jopa kaksinkertaistaa alueen työpaikkamäärä. työpaikoista on kaupan alalta. Suurin osa kaupan toimin- Kaupunkiseudun rakennesuunnitelman luonnoksessa noista on tilaa vievää tukku- ja vähittäiskauppaa. Lahdes- aluetta kehitetään osaamiskeskittymänä, jonne sijoittuu järvellä on paljon myös tuotannon ja logistiikan yrityksiä palvelujen sekä tieteen ja teknologian työpaikkoja. Mikäli ja se on maakuntakaavassa varattu työpaikka-alueeksi. ratapihan siirto tulevaisuudessa toteutuu, on eteläiselle Alueella on myös vähittäiskaupan suuryksikkömerkintä keskusta-alueelle mahdollista luoda vetovoimainen uusi (km2). Lakalaivassa on hieman alle 600 työpaikkaa ja se asumisen ja työpaikkojen alue. on vahva autokaupan keskittymä. Alueella on myös muu- ta tilaa vievää kauppaa, kuljetuksen ja varastoinnin sekä teollisuuden toimintaa. Lakalaiva on maakuntakaavan työpaikka-aluetta.

3.1.2. Eteläinen Tampere Taulukko 4. Eteläisen Tampereen suurimmat työpaikka- keskittymät ja niiden toimialajakauma.

Merkittävimmät työpaikkakeskittymät 2010

Eteläisellä tarkastelualueella on noin viidennes kaikista T yö p a ika t Osuus (YKR) työpaikoista Tampereen työpaikoista eli noin 23 000 työpaikkaa. Ete- läisen Tampereen sisääntulo- ja kehäteiden sekä radan Yhteensä 107 992 varren alueet ovat olleet perinteisiä teollisuuden alueita, YKR-taajama (2012) 107 130 99 % jotka ovat muuttuneet hiljalleen kaupallisten toimintojen suuntaan. Hervanta-Hermia 6 696 6 % Teollisuus (C) 2 540 Alueen suurin työpaikkakeskittymä ja samalla Tampereen Koulutus (P) 2 248 seudun suurin keskustan ulkopuolinen osaamisintensii- Informaatio ja viestintä (J) 779 visten työpaikkojen ja toimistotyön keskittymä on Hervan- Ammatillinen, tieteellinen, tekninen (M) 585 ta-Hermian alue, jossa on noin 6 700 työpaikkaa. Merkit- Rakentaminen (F) 160 täviä korkean osaamisen työpaikkakeskittymiä ovat mm. Terveys- ja sosiaalipalvelut (Q) 150 VTT, TTY ja Teknologiakeskus Hermia. Suurin toimiala Sarankulma-Rantaperkiö 3 584 3 % on teollisuus yli 2 500 työpaikalla. Kyse on ICT- Teollisuus (C) 1264 teollisuuden klusterista, jonka ytimenä toimii Nokia Oyj. Kauppa (G) 555 tukkukauppa 319 Alueella on huomattavasti myös koulutuksen työpaikkoja, autokauppa 212 yli 2 200. Hervannassa toimivat Tampereen teknillinen vähittäiskauppa 24 yliopisto, Poliisiammattikorkeakoulu ja Tampereen seu- Informaatio ja viestintä (J) 499 dun ammattiopisto. Tällä Hemian ja koulutuskeskusten Kuljetus ja varastointi (H) 297 muodostamalla alueella työpaikat ovat viisinkertaistuneet Ammatillinen, tieteellinen, tekninen (M) 278 20 vuoden aikana. Alue on maakuntakaavan P-aluetta. Hallinto- ja tukipalvelutoiminta (N) 236 Hervannan keskusta on määritelty keskustatoimintojen Rusko 2 539 2 % alakeskukseksi. Teollisuus (C) 1165 Hallinto- ja tukipalvelutoiminta (N) 480 Sarankulma-Rantaperkiön alueella on noin 3 600 työ- Rakentaminen (F) 232 paikkaa, joista yli kolmannes on teollisuuden toimialalta. Kuljetus ja varastointi (H) 227 Alueen teollisuuden työpaikkamäärät ovat laskeneet ja ne Kauppa (G) 187 ovat korvautuneet tutkimus-, kehittämis- ja liike-elämän tukkukauppa 107 palvelujen työpaikoilla. Alueella on paljon myös tukku- ja autokauppa 56 autokauppaa ja se on maakuntakaavan työpaikka- vähittäiskauppa 24 aluetta. Rautaharkossa sijaitseva Pirkan Kovakromaus Muu palvelutoiminta (S) 96 Oy:n toimitila on Seveso II-kohdealue.

Rusko on vahva teollisuuden toimintojen keskittymä. Alueella on yli 2 500 työpaikkaa, joista liki puolet on teol- lisuuden alalta. TTY:n läheisyys on houkutellut alueelle korkean teknologian yritysten tuotantolaitoksia. Ruskossa

18

Lahdesjärvi 1 344 1 % asema kytkeytyy Hervantaan 2-kehän kautta. Hervanta - Kauppa (G) 778 Sääksjärven yrityskeskittymä - lentokentän yritysalue - tukkukauppa 376 akselia on mahdollista kehittää korkeaan teknologiaan ja vähittäiskauppa 308 osaamiseen profiloituvana työpaikkavyöhykkeenä. autokauppa 94 Teollisuus (C) 333 Lahdesjärvellä on vielä jonkin verran rakentumattomia Rakentaminen (F) 110 alueita jäljellä. Alue on kuitenkin voimakkaasti rakentu- La ka la iva 575 1 % massa. Merkittävä osa tuotantoalueista tulee muuttu- Kauppa (G) 211 maan tilaa vievän kaupan alueiksi. Tätä edesauttaa autokauppa 171 vuonna 2010 avattu Ikea, joka vetää perässään muuta tukkukauppa 40 kodintekniikan ja sisustamisen erikoiskauppaa. Moottori- Kuljetus ja varastointi (H) 77 tien länsipuolella sijaitseva Lakalaivan työpaikka-alue on Teollisuus (C) 74 melko tiiviisti rakentunut. Myös Sarankulma-Rantaperkiö on tiiviisti rakentunut ja sisältää huomattavasti työpaikko-

ja. Sarankulman Härmälän puoleinen alue on viime aikoi- Kaikki eteläisen Tampereen työpaikkakeskittymät ovat na houkutellut erityisesti toimistotyyppisiä yrityksiä. Kau- erinomaisesti saavutettavissa joukkoliikenteellä. Hervan- punkiseudun rakennesuunnitelman 2040 luonnoksen nan ydinkeskusta ja osa TTY:n alueesta on kävelykes- (28.8.2014) mukaan aluetta kehitetään yli 20 000 asuk- kustaa. Muuten Hervannan työpaikkakeskittymät kuuluvat kaan keskittymänä ja joukkoliikenteen solmupisteenä. intensiivisen joukkoliikennevyöhykkeen piiriin. Ruskon Ruskon alueella on vielä jonkin verran rakentumatonta alue on pääosin tiheän vyöhykkeen piirissä, kuten ovat maakuntakaavan T- ja TP-reserviä jäljellä. Myös teolli- myös Lahdesjärven, Lakalaivan ja Sarankulman työpaik- suuden toiminnoille varattua yleiskaavavarantoa on pal- kakeskittymät. jon. Alueella on paljon kasvupotentiaalia, mutta haas- teeksi voivat muodostua alueen luontoarvot. Toistaiseksi huonohkot liikenneyhteydet parantuisivat suunnitellun 2- Arvio voimassa olevan maakuntakaavan työpaikka- kehän toteutumisen myötä. Kaupunkiseudun rakenne- alueiden toteutumisesta sekä tulevaisuuden maankäytön suunnitelmassa 2040 Rusko on osoitettu merkittävästi suunnitelmat kehitettävänä työpaikka-alueena.

Eteläisellä Tampereella on maakuntakaavan laaja yhte- Vuoreksen maakuntakaavan palvelujen ja hallinnon alue näinen työpaikka-alue akselilla Lahdesjärvi-Lakalaiva- ei ole toteutunut vielä työpaikkojen osalta. Vuoreksen Sarankulma-Rantaperkiö. Tampereen Messu- ja Urheilu- osayleiskaavassa alue on kuitenkin jo varattu keskusta- keskuksen alueella on lisäksi p-kohdemerkintä. Ruskon toiminnoille ja palveluille. Alueelle tuleva työpaikkaraken- eteläiset osat on myös varattu maakuntakaavan työpaik- taminen lienee toimistopainotteista ja sijoittuu Ruskon- katoiminnoille. Hervannassa Hermian ja TTY:n alue on tien, suunnitellun 2-kehän, varteen. Alueelle on suunnitel- palvelujen ja hallinnon aluetta, Rusko on varattu laajaksi tu myös kevyttä tuotantoa ja logistiikkaa. teollisuus- ja varastoalueeksi. Myös Pärrinmaalle on varattu pieni teollisuuden alue, joka ulottuu Pirkkalan Pärrinmaan T-alue on vielä rakentumaton, mutta se on puolelle. Ilmavoimien materiaalilaitos Vuoreksessa on yleiskaavoitettu teollisuuden toiminnoille. Alueella on merkitty EP-alueena. Lisäksi Vuorekseen Ruskontien vireillä asemakaava. Ilmavoimien materiaalilaitoksen varteen on varattu pieni palvelujen ja hallinnon alue. alueella Vuoreksessa on yli 330 työpaikkaa.

Keskeisiä voimassa olevia yleiskaavoja eteläisellä Tam- pereella ovat Kantakaupungin yleiskaava 1998 sekä

Lahdesjärven ja Vuoreksen osayleiskaavat. Vireillä on Tampereen kantakaupungin yleiskaava 2040.

Maakuntakaavan P-alue Hervannassa on tiiviisti rakentu- nut ICT-yritysten, Hermian, VTT:n sekä TTY:n ympärille. Alue houkuttelee osaamisintensiivisiä yrityksiä jatkossa- kin erityisesti Kampusareena-hankkeen vetämänä. Kam- pusareena on lähivuosina rakentuva yliopiston ja yritys- ten muodostama tieteen, tutkimuksen ja teknologian osaamistihentymä sekä yhteistyöalusta. Tampereen kaupunkiseudun rakennesuunnitelman 2040 luonnokses- sa (28.8.2014) TTY:n alue on merkitty yhtenä osaamis- keskittymänä. Hervannan yhteydet keskustaan ja rauta- tieasemalle paranevat katuraitiotien myötä. Myös lento-

19

3.1.3. Läntinen Tampere Taulukko 5. Läntisen Tampereen suurimmat työpaikka- keskittymät ja niiden toimialajakauma. Merkittävimmät työpaikkakeskittymät 2010 Läntisellä tarkastelualueella on työpaikkoja noin 10 000. T yö p a ika t Osuus Työpaikkakeskittymät jakautuvat selvästi kahteen merkit- (YKR) työpaikoista tävään alueeseen: Lielahden alue on vahva kaupan kes- Yhteensä 107 992 kittymä, Myllypuro ja Tesoman radanvarsi ovat perintei- YKR-taajama (2012) 107 130 99 % sen teollisuuden keskittymiä.

Läntisen Tampereen suurin työpaikkakeskittymä on Myl- Myllypuro-Kalkku 2 729 3 % lypuro-Kalkun alue, jossa on noin 2 700 työpaikkaa. Yli Teollisuus (C) 2 241 Rakentaminen (F) 158 2 200 työpaikkaa on teollisuuden alalta, mutta alueella on Kauppa (G) 144 jonkin verran myös rakentamisen, tukkukaupan sekä tukkukauppa 143 logistiikan yrityksiä. Myllypuro-Kalkku on maakuntakaa- autokauppa 1 van työpaikka-aluetta. Ashland Indutries Oy:n tehdas Kuljetus ja varastointi (H) 82 Myllypurossa on Seveso II-kohdealue. Lie la hti 2 260 2 % Lielahti on läntisen Tampereen huomattavin monipuoli- Kauppa (G) 1 103 sen kaupan keskittymä. Alueella on yhteensä hieman alle vähittäiskauppa 749 2 300 työpaikkaa, joista liki puolet on kaupan alan työ- autokauppa 251 paikkoja. Suurin osa kaupasta on vähittäiskauppaa, mut- tukkukauppa 103 Teollisuus (C) 463 ta alueella on huomattavasti myös auto- ja tukkukauppaa. Rakentaminen (F) 106 Teollisuuden työpaikkoja Lielahdessa on vielä noin 460 Ammatillinen, tieteellinen, tekninen (M) 85 vaikka M-Realin tehdas lopetti toimintansa jo vuonna Terveys- ja sosiaalipalvelut (Q) 83 2008. Myös rakentamisen ja sitä tukevia toimintoja on alueella paljon. Lielahti on pääosin maakuntakaavan Tesoma-Rahola 892 1 % työpaikka-aluetta. M-Realin entinen tehdasalue on varat- Teollisuus (C) 412 tu T-alueeksi. Lielahdessa on myös keskustatoimintojen Kauppa (G) 146 vähittäiskauppa 72 alakeskuksen kohdemerkintä (ca). tukkukauppa 50 autokauppa 24 Tesoma-Raholan muodostamassa työpaikkakeskitty- Hallinto- ja tukipalvelutoiminta (N) 74 mässä on noin 900 työpaikkaa. Alue on maakuntakaavan Majoitus- ja ravitsemistoiminta (I) 53 taajamatoimintojen aluetta, Tesoman keskusta on merkit- Julkinen hallinto (O) 53 ty keskustatoimintojen alakeskuksen kohdemerkinnällä (ca). Alueen suurimpana toimialana on teollisuus, liki T o hlo p p i 873 1 % puolet kaikista työpaikoista. Myös monipuolista kauppaa, Informaatio ja viestintä (J) 521 muita palveluita ja julkisen hallinnon toimintoja löytyy Teollisuus (C) 256 alueelta jonkin verran. Teollisuuden toiminnot ovat keskit- Kuljetus ja varastointi (H) 51 Hallinto- ja tukipalvelutoiminta (N) 11 tyneet Porin radan eteläpuolelle, kun kauppa ja palvelut ovat puolestaan Tesoman keskuksen alueella.

Myös Tohlopin alueella oli vuonna 2010 hieman alle 900 Kaikki läntisen Tampereen työpaikkakeskittymät ovat työpaikkaa. Tohloppi on vahva informaatio- ja viestintä- hyvin saavutettavissa joukkoliikenteellä ja ne kuuluvat alan työpaikkojen keskittymä, joka vahvistuu myös koulu- pääosin intensiivisen tason joukkoliikennevyöhykkeen tuksen keskittymänä, kun TAMK:n taiteen ja viestinnän piiriin. Myllypuron alue kuuluu suurimmaksi osaksi tiheän oppilaitoksen opiskelijat siirtyvät alueelle syksyllä 2014. tason vyöhykkeeseen. Lielahden M-realin entinen teolli- Alueella toimivassa Mediapoliksessa toimivat Yleisradio, suusalue on vahvojen joukkoliikennevyöhykkeiden var- TAMK ja luovien alojen yrityksiä. Tohlopissa on myös rella, mutta ei suoranaisesti kuulu niihin. paljon teollisuuden työpaikkoja radan eteläpuolella. Toh- loppi on maakuntakaavan taajamatoimintojen aluetta, Mediapolis on merkitty palvelujen ja hallinnon alueen kohdemerkinnällä (p).

20

Arvio voimassa olevan maakuntakaavan työpaikka- 3.1.4. Itäinen Tampere alueiden toteutumisesta sekä tulevaisuuden maankäytön suunnitelmat Merkittävimmät työpaikkakeskittymät

Läntisellä Tampereella on maakuntakaavan työpaikka- Itäisen Tampereen tarkastelualueella on noin 8 500 työ- alueita Lielahdessa, Kalkku-Myllypurossa ja Kolmenkul- paikkaa. Noin puolet itäisen Tampereen työpaikoista massa. Lielahdessa on myös maakuntakaavan T-alue sijaitsee Messukylä-Hankkion alueella. Alue on kanta- entisellä M-realin tehdasalueella. Tohlopin Mediapolis on kaupungin suurin yhtenäinen teollisuustyöpaikkojen alue merkitty p-kohdemerkinnällä. Keskeisiä työpaikka-alueita yli 2 500 teollisuuden työpaikalla. Myös rakentamisen ohjaavia voimassa olevia yleiskaavoja ovat Lielahden ja sekä kuljetuksen ja varastoinnin yritystoimintaa on Hank- Myllypuron osayleiskaavat. Läntistä tarkastelualuetta kiossa paljon. Kaupan työpaikat ovat pääosin tukkukau- koskien on vireillä myös Tampereen kantakaupungin pan alalta. Erityisesti tutkimus-, kehittämis- ja liike- yleiskaava 2040. elämän palvelujen toimialat ovat kasvattaneet työpaikka- osuuttaan alueella suhteellisesti eniten viime vuosikym- Lielahden työpaikka-alue on melko tiiviisti rakentunut ja meninä. Hankkion alue on maakuntakaavan työpaikka- sisältää paljon työpaikkoja. Alue tulee monipuolistumaan aluetta. Messukylän puoli alueesta, Etu-Hankkio, on asuinalueena ja kehittymään entistä voimakkaammin taajamatoimintojen aluetta. Bodycote Lämpökäsittely kaupalliseksi alueeksi. Vuonna 2014 alueelle avattiin uusi Oy:n toimitila Hankkiossa on Seveso II-kohdealue. Lielahtikeskus, joka kaupan lisäksi vahvisti myös alueen julkisia palveluita. Myös M-Realin entistä teollisuusaluetta Kaleva-Uusikylän työpaikkakeskittymässä sijaitsee hie- on suunniteltu muutettavan asuinalueeksi tuhansille man yli 2 000 työpaikkaa. Alue on itäisen Tampereen uusille asukkaille raitiotielinjauksen vauhdittamana. Tam- merkittävin vähittäiskaupan keskittymä. Alueella on huo- pereen kaupunkiseudun rakennesuunnitelman 2040 mattavasti myös julkisen hallinnon, viihteen ja virkistyk- luonnoksessa Lielahtea kehitetään yhtenä kaupunkiseu- sen sekä ravintola-alan työpaikkoja (mm. Hakametsän dun keskustatoimintojen aluekeskuksena jäähalli). Kaleva-Uusikylässä on myös paljon teollisuuden ja rakentamisen toimintoja. Alue on maakuntakaavan Myös Tesomaa kehitetään rakennesuunnitelman mukaan taajamatoimintojen aluetta, jonne on merkitty myös vähit- kaupunkiseudun aluekeskuksena. Sen yleisilmettä ja täiskaupan suuryksikkö (km1). palvelutasoa kehitetään lähitulevaisuudessa vahvasti. Alueelle suunnitellaan myös uutta asutusta (+ 4 500 asu- Vuonna 2010 Aitovuoressa sijaitsee yli 540 työpaikkaa kasta). (YKR) ja se on maakuntakaavassa varattu Puolustusvoi- mien alueeksi (EP). Alueella on lennonjohdon ja Sata- Myllypuron alue on rakentunut melko väljästi vaikka siellä kunnan lennoston esikuntatoimintoja sekä Ilmavoimien on paljon työpaikkoja. Alueella on tiivistämisen ja täy- yksi pääjohtokeskuksista. Ainakin pääjohtokeskuksen dennysrakentamisen potentiaalia. Myllypurossa sijaitse- toiminta (3. PääJoke) lakkautettiin vuonna 2013. Työpai- vat kaupungin suurimmat teollisuusalueiden varannot. koista suurin osa on julkisen hallinnon työpaikkoja. Ole- Alueen houkuttelevuus on lisääntynyt läntisen ohikulku- tettavasti myös Pirkkalassa toimivan Satakunnan lennos- tien (vt 3) valmistumisen myötä sekä sen viereen kehitet- ton ja varuskunnan työpaikkatiedot sisältyvät Aitovuoren tävän Kolmenkulman yritysalueen seurauksena. tietoihin. Vuonna 2013 Satakunnan lennostossa oli pal- Kolmenkulman alue on logistiikan, tuotannon ja palvelu- kattua henkilöstöä 440. jen yritysalue Ylöjärven, Nokian ja Tampereen raja- Koiliskeskuksessa on noin 350 työpaikkaa, joista yli puo- alueella. Tampereen Kolmenkulmassa ei ole vielä työ- let on vähittäiskaupan työpaikkoja. Alueella on kuitenkin paikkoja ja se on rakentumaton. Alue on yleiskaavoitettu paljon myös terveys- ja sosiaalipalveluita ja jonkin verran kokonaisuudessaan pääosin työpaikka-alueeksi. Alueelle myös julkisen hallinnon työpaikkoja. Koiliskeskus on on tavoitteena synnyttää läntisen kaupunkiseudun toimiti- merkitty maakuntakaavaan keskustatoimintojen alakes- larakentamisen keskittymä. Sitä markkinoidaan mm. kuksen kohdemerkinnällä ja se on muuten taajamatoimin- logistiikan, tilaa vievän kaupan sekä kierrätys- ja ympäris- tojen aluetta. töteollisuuden yrityksille. Myös Turtolassa on huomattava, noin 260 vähittäiskau- Tohlopin Mediapoliksessa on jo nyt paljon työpaikkoja. pan työpaikan keskittymä. Turtolassa on maakuntakaa- Tavoitteena on, että Mediapoliksessa työskentelisi jo van vähittäiskaupan suuryksikkömerkintä (km1). tuhannen henkilön luovien alojen yhteisö vuonna 2015. Alue on merkitty Tampereen kaupunkiseudun rakenne- suunnitelman 2040 luonnoksessa (28.8.2014) yhdeksi osaamiskeskittymäksi.

21

Taulukko 6. Itäisen Tampereen suurimmat työpaikkakes- voimien käyttöön (EP). Alueella on voimassa Kantakau- kittymät ja niiden toimialajakauma. pungin yleiskaava 1998, Kalevanrinteen ja Koiliskeskuk- sen osayleiskaavat. Alueella on vireillä Ojalan osayleis- 2010 kaava, joka muuttaa koilisen alueen työpaikka- T yö p a ika t Osuus aluevarantoja ja kytkee Ojalaa Kangasalan Lamminrah- (YKR) työpaikoista kan suunnitteluun. Yhteensä 107 992 YKR-taajama (2012) 107 130 99 % Hankkion työpaikka-alue on hyvin tiiviisti rakentunut ja sisältää paljon työpaikkoja. Alue on yksi merkittävimmistä tuotannon työpaikkojen keskittymistä kaupungissa. Messukylä-Hankkio 4 355 4 % Hankkion ja vt 9 länsipuolista Etu-Hankkion aluetta kehi- Teollisuus (C) 2 537 tetään jatkossakin tuotantopainotteisena työpaikka- Rakentaminen (F) 649 alueena. Kauppa (G) 424 tukkukauppa 356 Aitovuoren pohjoispuolelle on suunnitteilla vireillä olevas- vähittäiskauppa 52 autokauppa 16 sa Ojalan osayleiskaavassa työpaikka- ja teollisuusalue, Kuljetus ja varastointi (H) 347 joka kytkeytyy osaksi Tarastenjärven alueen kehittämistä. Ammatillinen, tieteellinen, tekninen (M) 109 Kyseinen alue on maakuntakaavan työpaikka-aluetta, joka on vielä rakentumaton. Alue on sopiva raskaammal- Kaleva-Uusikylä 2 029 2 % lekin teollisuudelle hyvine liikenneyhteyksineen. Myös Kauppa (G) 643 alueen profiloiminen jäte- ja ympäristöteknologioiden vähittäiskauppa 535 yritystoiminnalle on mahdollista. tukkukauppa 88 autokauppa 20 Koiliskeskusta kehitetään edelleen itäisen Tampereen ja Julkinen hallinto (O) 377 Taiteet, viihde, virkistys (R) 204 kaupunkiseudun keskustatoimintojen alakeskuksena ja Majoitus- ja ravitsemistoiminta (I) 115 sinne ohjataan paljon asutusta. Alueen kaupallisia ja Teollisuus (C) 114 julkisia palveluja on edelleen tarkoitus lisätä. Tampereen Rakentaminen (F) 114 kaupunkiseudun rakennesuunnitelman 2040 mukaan Koiliskeskuksen ympäristöä kehitetään merkittävänä Aito vuo ri 542 1 % asuin- ja työpaikka-alueena. Julkinen hallinto (O) 479 Kuljetus ja varastointi (H) 58 Yleisesti mainittuna Tampereen kantakaupungin työpaik- Majoitus ja ravitsemistoiminta (I) 5 ka-aluereservit ovat pitkälti käytössä. Näiden alueiden kehittyminen on viime vuosikymmeninä perustunut erityi- Koiliskeskus 348 0 % Kauppa (G) 200 sesti alueiden uudistumiseen ja täydentymiseen. Tärkeää vähittäiskauppa 197 olisi, että alueiden uudistuminen ja täydentyminen ei olisi autokauppa 3 pääkäyttötarkoituksesta huolimatta maakuntakaavan Terveys- ja sosiaalipalvelut (Q) 96 vastaista. Tämä tulisi huomioida uuden maakuntakaavan Majoitus- ja ravitsemistoiminta (I) 17 merkinnöissä. Julkinen hallinto (O) 14

Itäisen Tampereen työpaikkakeskittymät ovat hyvin saa- vutettavissa joukkoliikenteellä. Kaleva-Uusikylän alue on osittain keskustan reuna-aluetta ja intensiivisen joukkolii- kennevyöhykkeen piirissä kuten Koiliskeskus. Messukylä- Hankkion alue pääosin saavutettavissa erinomaisesti joukkoliikenteellä. Aitovuori on tiheän vyöhykkeen piiris- sä.

Arvio voimassa olevan maakuntakaavan työpaikka- alueiden toteutumisesta sekä tulevaisuuden maankäytön suunnitelmat

Itäiselle Tampereelle on osoitettu maakuntakaavan työ- paikka-alueita Hankkioon ja Tarastenjärven alueelle valtatie 9 eteläpuolelle. Aitovuori on varattu Puolustus-

22

3.1.5. Pohjoinen Tampere työpaikka-alue tulee sijaitsemaan 1-2 kilometrin etäisyy- dellä valtatie 9 tien 338 molemmin puolin. Alueen raken- Merkittävimmät työpaikkakeskittymät tuminen on kaupungin suunnitelmissa ajoitettu vuoden 2020 jälkeen. Pohjoisen Tampereen alueella on yhteensä noin 800 työpaikkaa. Pohjoisen tarkastelualueen merkittävin työ- Tarastenjärven ja Nurmi-Sorilan suunnat ovat ainoita paikkakeskittymä on Nurmi-Sorilan taajama, jossa on vielä käyttämättömiä laajentumissuuntia Tampereen noin 180 työpaikkaa. Alueen suurin toimiala on terveys- työpaikka-alueille tulevaisuudessa. Tarastenjärven alu- ja sosiaalipalvelut (66 työpaikkaa). Myös koulutuksen eella on vahva seudullinen ulottuvuus sen ollessa myös (28), informaatio- ja viestintäalan (24) sekä vähittäiskau- Kangasalan työpaikka-alueiden kehittämisen painopis- pan (14) työpaikkoja on alueella jonkin verran. Alue on teessä. maakuntakaavan taajamatoimintojen aluetta.

Kämmenniemen taajamassa on noin 115 työpaikkaa.

Koulutuksen työpaikkoja on 46 ja terveys- ja sosiaalipal- veluiden työpaikkoja noin 20. Taajamassa on myös noin 10 majoitus- ja ravitsemistoiminnan työpaikkaa. Käm- menniemeen on varattu paikalliskeskus kohdemerkintä (a) ja alue on muuten taajamatoimintojen aluetta.

Hirviniemessä on 64 työpaikan yksittäinen keskittymä (terveys- ja sosiaalipalvelut). Terälahden taajamassa on työpaikkoja noin 40. Maisansalon matkailupalvelujen alueella on 37 työpaikkaa.

Suurimmat taajamat on hyvin saavutettavissa joukkolii- kenteellä. Nurmi-Sorilan taajama on vielä tiheän joukko- liikennevyöhykkeen piirissä. Tästä vyöhyke jatkuu seu- dullisen tason vyöhykkeenä Kämmenniemen kautta Teis- koon Maisansalon tasalle.

Arvio voimassa olevan maakuntakaavan työpaikka- alueiden toteutumisesta sekä tulevaisuuden maankäytön suunnitelmat

Maakuntakaavan aluevarauksia on pohjoisella Tampe- reella osoitettu Tarastenjärvelle (T- ja EJ-alueet) ja Mai- sansaloon (RM). Alueella on vireillä Tarastenjärven osayleiskaavaehdotus.

Tarastenjärven valtatien 9 pohjoispuolinen T-alue on vasta rakentumassa oleva yritysalue, jonne on suunnitel- tu ympäristöteollisuuden keskittymää. Alueella voi olla tulevaisuudessa raskastakin teollisuutta ja jätehuoltoon erikoitunutta yritys- ja varastointitoimintaa hyvien logistis- ten yhteyksien varrella. Tarastenjärvelle valmistuu mm. jätteiden energiahyödyntämiseen tarkoitettu hyötyvoima- laitos vuoden 2016 alussa. Tampereen kaupunkiseudun rakennesuunnitelman 2040 luonnoksessa (28.8.2014) alue on merkitty yhtenä osaamiskeskittymänä. Yleiskaa- van tavoitteena on mahdollistaa myös palolaitoksen sijoit- taminen alueelle.

Nurmi-Sorilan alueella on vireillä osayleiskaava, joka hyväksyttänee vuoden 2014 aikana. Osayleiskaavan tavoitteena on mahdollistaa Nurmin ja Sorilan alueille Näsijärven rannan tuntumaan noin 13 000 asukkaan uuden kaupunginosan rakentaminen. Ehdotuksessa uusi

23

3.1.6. Yhteenvetotaulukot Tampereen työpaikka-alueista

Taulukko 7. Yhteenveto Tampereen merkittävimmistä työpaikkakeskittymistä.

Seudullinen merkittävyys Työpaikkakeskittymä Kunta Ma a kunta - T yö p a ika t Keskimääräistä Profiloituminen Ra ke nte e n Saavutettavuus: ka a va me r- (YKR e ne mmä n työ p a ikka - e he ys: sijainti vähintään kintä 2010) työpaikkoja (hot a lue e na : YKR-taajaman seudullisen joli- (voimassa spot 250 m) toimialarakenteen 2012 piirissä vyöhykkeen oleva) monipuolisuus (väh. piirissä 3 hallitsevaa toimialaa, > 10 %)

TAMPERE Tampereen keskusta-alue Tampere C 38 867 x x x x TAYS, Kaupin kampus Tampere P 7 048 x x x Hervanta-Hermia Tampere ca/P 6 696 x x x x Hatanpää Tampere TP 6 574 x x x x Messukylä-Hankkio Tampere A/TP 4 355 x x x x Sarankulma-Rantaperkiö Tampere TP 3 584 x x x x Nekala Tampere TP 3 495 huom. keskusta x x x Myllypuro-Kalkku Tampere TP 2 729 x x x Rusko Tampere T 2 539 huom. Hervanta x x Lielahti Tampere ca /T / TP 2 260 x x x Hatanpään sairaala Tampere A 2 048 huom. keskusta x x Kaleva-Uusikylä Tampere A 2 029 x x Lahdesjärvi Tampere TP 1 344 x x x Koukkuniemi Tampere A 1 080 x x x Tesoma-Rahola Tampere ca/A 892 x x x Tohloppi Tampere A/p 873 x x x Lakalaiva Tampere TP 575 x x x Aitovuori Tampere EP 542 x x x Koiliskeskus Tampere ca/A 348 Nurmi-Sorila Tampere A 176 x x x Kämmenniemi Tampere a/A 115 x x x

Taulukko 8. Muut Tampereen voimassa olevan maakun- takaavan työpaikka-alueet.

Työpaikka-alue Kunta Ma a kunta - T yö p a ika t ka a va me r- (YKR kintä 2010) (voimassa oleva) TAMPERE Ilmavoimien materiaalilaitos Tampere EP 334 Maisansalo Tampere RM 37 Tarastenjärvi Tampere T 3 Tarastenjärvi Tampere EJ 9 Tarastenjärvi Tampere TP 0 Kolmenkulma Tampere TP 0 Pärrinmaan alue Tampere/Pirkkala T 0 Vuores Tampere P 0

24

3.2. Kehyskunnat

Tampereen kehyskuntiin kuuluvat Kangasalan, Lempää- Ylöjärven pirstalemaisemmassa keskustaajamassa on län, Pirkkalan ja Vesilahden kunnat sekä Nokian ja Ylö- noin 6 900 työpaikkaa ja Kangasalan ydintaajamassakin järven kaupungit. Vuonna 2013 tarkastelualueella asui noin 5 800 työpaikkaa. Lempäälän pitkässä nauhataaja- 139 276 asukasta, mikä on noin 28% maakunnan väes- massa on työpaikkoja yli 5 300. Keskimääräistä enem- töstä. Kehyskunnissa oli vuonna 2011 yhteensä 42 835 män työpaikkoja on myös Pirkkalan keskustaajamassa, työpaikkaa, mikä vastaa noin viidennestä maakunnan yli 4 300 työpaikkaa. työpaikoista. Kehyskuntien työpaikkojen lukumäärän kehitys on ollut voimakkaan positiivista. Alueen työpaikat Edellä mainittujen alueiden lisäksi yksittäisinä keskimää- ovat 2000-luvulla lisääntyneet yli 7 500 työpaikalla (21%). räistä suurempina työpaikkakeskittyminä alueellisessa Alueen suurin toimiala on julkiset palvelut, joka tarjoaa yli tarkastelussa erottuvat Kangasalan keskusta, Lentola 13 000 työpaikkaa. Myös teollisuuden rooli alueella on sekä Kaivanto, Pikonlinna ja Sahalahden Saarioisten edelleen merkittävä. Teollisuuden alalla työskenteli alue. Lempäälän ydinkeskustan lisäksi erottuvat Marja- vuonna 2011 noin 9 800 työntekijää. Kolmanneksi suurin mäki ja Sääksjärvi, Pirkkalassa keskusta, Partola sekä toimiala oli kauppa noin 6 900 työpaikalla. kehätien ympäristö ja lentokenttä. Nokialla ydinkeskustan suuren työpaikkakeskittymän lisäksi erottuvat Kankaan- Noin neljännes kehyskuntien työpaikoista sijaitsee Noki- taan, Linnavuoren ja Pitkäniemen alueet. Ylöjärvellä alla. Myös Kangasalla ja Ylöjärvellä kummassakin on alueellisessa tarkastelussa erottuvat keskustan, Sop- reilu viidennes tarkastelualueen työpaikoista. Kehyskun- peenmäen, Elovainion ja Teiskon alueet, mutta myös tien suurin työpaikkakeskittymä on Nokian ydintaajama, keskustan pohjoispuolella sijaitseva Moision alue. Lisäksi jossa verrattain pienellä alueella on yli 7 800 työpaikkaa. Takamaa ja Ylisen alue nousevat esiin alueellisina työ- paikkakeskittyminä.

Kuva 7. Kehyskuntien tilastollisesti keskimääräistä suuremmat työpaikkakeskittymät (hot spot –analyysi).

25

3.2.1. Kangasala Taulukko 9. Työssäkäyntiasioinnin suuntautuminen Kan- gasalta vuonna 2011 Kangasalan elinkeinorakenne ja työssäkäynti Työllinen työvoima

Vuodesta 1990 Kangasalan työpaikat lisääntyneet vajaal- Asuinkunta Työpaikan sijainti lkm. % la 1 000 työpaikalla. 1990-luvun lama romahdutti Kan- Kangasala Kaikki yhteensä 13 534 100,0 gasalan työpaikkamärän vajaasta 8 100 työpaikasta alle Tampere 6 329 46,8 6 700 työpaikkaan. Tämän jälkeen kunnan työpaikkojen Kangasala 5 436 40,2 lukumääräinen kehitys on ollut positiivista vuoden 2009 Pirkkala 202 1,5 taantuman pientä notkahdusta lukuun ottamatta. Kan- Helsinki 175 1,3 gasalla oli vuonna 2011 9 056 työpaikkaa. Kunnan suurin toimiala on julkiset palvelut, joka on kasvattanut työpaik- kaosuuttaan tasaisesti 2000-luvulla. Teollisuus on säily- nyt toiseksi suurimpana toimialana vaikka se onkin me- Merkittävimmät työpaikkakeskittymät nettänyt vuoden 2005 jälkeen vajaa 400 työpaikkaa. Kangasalan taajamarakenteessa sijaitsee noin 90 % Kolmanneksi suurin työllistäjä on yksityiset palvelut, joka kunnan työpaikoista. Suurin keskittymä on ydintaajama, on kasvattanut työpaikkaosuuttaan vahvasti. jossa sijaitsee noin 5 800 työpaikkaa. Sahalahden taaja-

2011 massa on 925 työpaikkaa, Ruutanassa noin 250 työpaik- kaa ja Kuhmalahden taajamassa noin 90 työpaikkaa. Osuus T yö p a ika t työpaikoista Merkittävin taajamarakenteen ulkopuolella oleva työpaik- kakeskittymä on Kaivannon sairaalan alue, jossa on yli Yhteensä 9 056 180 työpaikkaa. Suurimmat toimialat (TOL 2008): Julkiset palvelut (O-U) 2 956 33 % Kangasalan suurin työpaikkakeskittymä on keskusta- Teollisuus (B-E) 1 868 21 % alue, jossa on yli 1 700 työpaikkaa. Tämä vastaa yli vii- Yksityiset palvelut (H, J-N) 1 540 17 % dennestä kaikista kunnan työpaikoista. Noin 37 % kes- 3500 kusta-alueen työpaikoista on sosiaali- ja terveyspalvelui-

3000 den työpaikkoja. Alueella on paljon myös julkisen hallin-

2500 non, vähittäiskaupan, koulutuksen, muiden palveluiden ja

2000 kiinteistöalan työpaikkoja. Maakuntakaavassa alue on varattu pääosin keskustatoiminnoille. 1500 2000 1000 2005 Huomattava, yli 1 100 työpaikan keskittymä on myös 500 2011 Lentolan yritysalue. Lentola on erityisesti teollisuuden ja 0 kaupan keskittymä. Myös rakentamisen sekä kuljetuksen ja varastoinnin työpaikkoja on alueella runsaasti. Alue on maakuntakaavan työpaikka-aluetta, jossa lisäksi kaksi kaupan suuryksikön merkintää (km1 ja km2). Lentolassa

sijaitsee Seveso II-direktiivin soveltamisalaan kuuluva Kuva 8. Kangasalan toimialarakenne vuonna 2011 ja sen Poussa Oy:n toimitilat (nestekaasun varastointi ja kulje- kehitys 2000-luvulla (työpaikat). tus).

Sahalahden Saarioisten tehtaan alueella oli vuonna 2010 yli 770 työpaikkaa, mikä teki siitä kolmanneksi suurim- Kangasalla asuvista hieman alle puolet työskenteli asuin- man työpaikkakeskittymän Kangasalla. Vuonna 2012 kuntansa ulkopuolella Tampereella vuonna 2011. Tampe- Sahalahden tehtaalta vähennettiin noin 88 henkilöä laajo- reella työssäkäyvien osuus oli suurempi kuin kotikunnas- jen Saarioisten yt-neuvottelujen seurauksena. Tehtaan sa työskentelevien osuus. Pirkkalassa työskenteli noin broileriteurastamon yhteydessä toimiva kylmä- ja lämpö- 200 Kangasalla asuvaa ja Helsinkiin pendelöi 175 henki- laitos on Seveso II-direktiivin soveltamisalaan kuuluva löä. Kangasalle pendelöitiin eniten Tampereelta (2 100 kohde (Adven Oy). Saarioisten alue on maakuntakaavan henkilöä). Myös Pälkäneeltä (276) ja Orivedeltä (168) T-aluetta. suuntautui jonkin verran työssäkäyntiä Kangasalle. Myös kaikista kaupunkiseudun kehyskunnista pendelöi Kan- Tampereen rajan tuntumassa Vatialassa on noin 450 gasalle yli 100 henkilöä. Hämeenlinnasta ja Helsingistä työpaikkaa, enimmäkseen teollisuuden toimialalta. Teolli- suuntasi työhön kuntaan noin 30 henkilöä. suuden työpaikat sijoittuvat pääosin Ilkon teollisuusalu- eelle, jota muutetaan tulevaisuudessa asumisen alueeksi. Vatialassa on paljon myös koulutuksen (Pitkäjärven kou- lu), terveys- ja sosiaalipalveluiden, kaupan ja rakentami- sen työpaikkoja. Vatialassa on myös huomattava yksittäi-

26

nen 185 työpaikan keskittymä (mm. Linkosuon leipomo). Va tia la 448 6 % Vatialan alue on kokonaisuudessaan maakuntakaavan Teollisuus (C) 153 taajamatoimintojen aluetta. Koulutus (P) 89 Terveys- ja sosiaalipalvelut (Q) 49 Kangasalan keskustan länsipuolella oleva Pähkinänkalli- Rakentaminen (F) 46 Kauppa (G) 34 on alue on huomattava työpaikkakeskittymä yli 400 työ- tukkukauppa 15 paikalla. Alueella on pääosin teollisuuden työpaikkoja, vähittäiskauppa 10 mutta myös paljon rakentamisen toimintoja. Alueella on autokauppa 9 lisäksi muita palveluita sekä erityisesti tukkukauppaa. Alue on maakuntakaavan taajamatoimintojen aluetta ja Pähkinäkallio 414 5 % on osa Suoraman aluekeskusta. Alueella maankäytön Teollisuus (C) 239 tavoitteena on teollisuusalueen tiivistäminen. Rakentaminen (F) 93 Muu palvelutoiminta (S) 24 Pikonlinnan alueella on noin 400 työpaikkaa, pääosin Kauppa (G) 23 terveys- ja sosiaalipalveluiden alalta. Alue on varattu tukkukauppa 14 autokauppa 6 maakuntakaavassa palvelujen ja hallinnon alueeksi. vähittäiskauppa 3 Kangasalan kylissä sijaitsee yhteensä noin 530 työpaik- Piko nlinna 397 5 % kaa (ml. Kaivanto). Muualla harvaan asutulla maaseudul- Terveys- ja sosiaalipalvelut (Q) 363 la työpaikkoja on 275. Merkittävimpiä kyläkeskusten Majoitus- ja ravitsemistoiminta (I) 27 työpaikkakeskittymiä ovat Kuhmalahden Pohjan alue, Kiinteistöalan toiminta (L) 6 jossa on noin 60 työpaikkaa. Myös Sahalahden Pakkalan ja Tursolan alueella on yli 60 työpaikkaa. Tiihalan alueella on noin 40 ja Lahdenkulmassa noin 30 työpaikkaa. Kaikki merkittävimmät työpaikkakeskittymät kuuluvat tiheään joukkoliikennevyöhykkeeseen lukuun ottamatta Taulukko 10. Kangasalan suurimmat työpaikkakeskitty- Saarioista, joka on seudullisen vyöhykkeen piirissä. Myös mät ja niiden toimialajakauma. osa Lentolan yrityssalueen pohjoisosista jää vyöhykkei- den ulkopuolelle. Yleisesti koko keskustaajama kuuluu 2010 vahvaan joukkoliikennevyöhykkeeseen. Kangasalan T yö p a ika t Osuus keskusta on kävelykeskustaa. Vähintään seudullisen (YKR) työpaikoista tason piiriin kuuluu Kangasalla yhteensä 6 100 työpaik- Yhteensä 7 877 kaa, mikä vastaa 78 % kunnan kaikista työpaikoista. YKR-taajama (2012) 7 062 90 %

Kangasalan keskusta 1 738 22 % Arvio voimassa olevan maakuntakaavan työpaikka- Terveys- ja sosiaalipalvelut (Q) 646 alueiden toteutumisesta sekä tulevaisuuden maankäytön Julkinen hallinto (O) 214 suunnitelmat Koulutus (P) 160 Kauppa (G) 159 Kangasalla on maakuntakaavan työpaikka-alueita Lento- vähittäiskauppa 157 lassa, Lamminrahkassa, Tarastenjärven ja Suinulan autokauppa 2 alueella sekä Saarenmaan alueella 2-kehällä. Aseman Muu palvelutoiminta (S) 93 Kiinteistöalan toiminta (L) 85 teollisuusalueelle, Tarastenjärvelle, Ruutanaan sekä Saarioisten alueelle on maakuntakaavassa varattu lisäksi Lentolan yritysalue 1 175 15 % teollisuustoimintojen alueita. Pikonlinnan ja Kaivanon Teollisuus (C) 463 alueet on merkitty palvelujen ja hallinnon alueiksi. Myös Kauppa (G) 317 Kuhmalahdessa on p-kohdemerkintä (vanhainkoti). vähittäiskauppa 256 autokauppa 34 Työpaikka-alueiden näkökulmasta keskeisiä voimassa tukkukauppa 27 olevia yleiskaavoja ovat mm. Keskustan, Taajamien Rakentaminen (F) 236 (oikeusvaikutukseton), Hampun ja Suinula-Havisevan Kuljetus ja varastointi (H) 81 osayleiskaavat. Kangasalla on vireillä useita yleiskaavoja Saarioisten tehdas 774 10 % kuten Lamminrahkan osayleiskaavaehdotus, Vatialan ja Teollisuus (C) 771 Suoraman osayleiskaavat, Sahalahden ja Herttualan Ammatillinen, tieteellinen, tekninen (M) 3 osayleiskaavat sekä Pakkalan kyläyleiskaava.

Lentolan laaja työpaikka-alue koostuu Lentolan liikekes- kuksesta ja yritysalueesta sekä Kallion yritysalueesta. Alue on toteutunut pääosin hyvin sekä työpaikkojen mää- rällä että yleiskaavallisesti arvioituna. Alue on kunnan

27

merkittävimpiä työpaikkakeskittymiä, jossa on paljon työpaikkakeskittymään. Alueella on vireillä Saarenmaan sekoittuneita toimintoja. Alue on yleiskaavoitettu kaupan, osayleiskaava. teollisuuden ja työpaikkatoiminnoille. Lentolan pohjois- puolisen Kallion yritysalueen työpaikka-aluevaraus on Aseman teollisuusalueen T-varaus on toteutunut osin ja sen sijaan rakentumassa ja aluetta markkinoidaan aktiivi- alueella on noin 60 työpaikkaa. Rakentunut teollisuusalue sesti. Kallion alue on yleiskaavoitettu teollisuuden toimin- on yleiskaavoitettu teollisuuden toiminnoille. Maakunta- noille. Lentolan alueelle pyritään saamaan lisää kaupan kaavan aluevarauksen länsiosat eivät ole vielä rakentu- ja paljon tilaa vaativan kaupan toimintoja, mutta myös neet ja ne on yleiskaavoitettu pääosin virkistysalueeksi. monipuolistamaan alueen maankäyttöä asumisella. Tam- Aseman alueella pyritään lisäämään perinteistä pienteol- pereen kaupunkiseudun rakennesuunnitelman luonnok- lisuustoimintaa (pienimuotoiset verstastontit). sessa (28.8.2014) Lentola on merkitty aluekeskuksena. Sahalahden Saarioisten tehdasalue on toteutunut hyvin. Lamminrahkan valtatie 12 suuntainen työpaikka-alue on Alueella on paljon työpaikkoja ja se on tiiviisti rakentunut. rakentumaton ja alueella ei ole työpaikkoja. Se on kuiten- Sahalahden ja Pakkalan kylän ympäristöön on muodos- kin yleiskaavoitettu teollisuuden toiminnoille. Vireillä tunut merkittävä ruokatuotannon keskittymä, jonka ympä- olevalla Lamminrahkan osayleiskaavalla on tarkoitus rille on mahdollista syntyä muuta tuotanto- ja jalostustoi- korvata oikeusvaikutukseton Taajamien osayleiskaava. mintaa. Erityistä potentiaalia nähdään lähiruokatuotan- Lamminrahkan osayleiskaavaehdotuksessa alue on nossa. varattu työpaikka- ja asuntoalueeksi (TP-, TPA- ja A1- Pikonlinnan palvelujen ja hallinnon alueella on paljon aluetta). Alueelle ja sitä vastapäätä Vatialan puolelle työpaikkoja ja se on yleiskaavoitettu koko aluevarauksen Lahdentietä varataan mahdollisuus toimistorakentamisel- laajuisesti. Alue on osin vielä harvaan rakentunut. Myös le ja muulle yritystoiminnalle. Kaupunkiseudun rakenne- Kaivannon P-alueella on huomattavasti työpaikkoja (183 suunnitelman mukaan 2040 Lamminrahkan alueelle työpaikkaa). Maakuntakaavan aluevarauksen eteläosat voidaan sijoittaa 8 000 uutta asukasta. on yleiskaavoitettu maataloustoiminnoille. Pirkanmaan Valtatie 9 eteläpuolinen Tarastenjärven työpaikka-alue sairaanhoitopiiri on siirtämässä Kaivannon toimintoja on vielä rakentumaton ja ei sisällä juurikaan työpaikkoja. muun muassa Nokian Pitkäniemeen. Mobilian ja Kaivan- Alue on kuitenkin kokonaisuudessaan yleiskaavoitettu non vetovoimaisia luonnonympäristöjä voitaisiin tulevai- työpaikkatoiminnoille (taajamien oikeusvaikutukseton suudessa kehittää esimerkiksi yhtenäisenä matkailupal- osayleiskaava). Tavoitteena on saada alueelle kaupan ja velujen vyöhykkeenä. Kuhmalahden vanhainkodin p- teollisuuden toimintoja. Valtatie 9 pohjoispuolinen maa- kohdemerkintä sisältää yhteensä 58 työpaikkaa. kuntakaavan T-alue on yleiskaavoitettu teollisuustoimin- tojen alueeksi, tosin ei maakuntakaavan aluevarauksen laajuudessa. Tälläkään alueella ei ole vielä työpaikkoja. Myös Ruutanaan varattu pieni teollisuustoimintojen alue on toteutunut yleiskaavallisesti, mutta on vielä rakentu- 3.2.2. Lempäälä maton. Lempäälän elinkeinorakenne ja työssäkäynti Tarastenjärven alueella on vireillä Ruutanan osayleis- kaava, jonka on tarkoitus korvata nykyinen oikeusvaiku- Lempäälän työpaikkojen lukumäärän kasvu on ollut erit- tukseton osayleiskaava (ehdotuksessa alueet ovat T-, täin voimakasta viime vuosikymmeninä. Vuodesta 1990 sel-, TY ja MU-aluetta). Tarastenjärveä on mahdollista kunnan työpaikat ovat lisääntyneet liki 50 %, noin 2 200 kehittää merkittävänä 9-tiehen tukeutuvana ympäristöte- työpaikalla. Vuonna 2011 Lempäälässä oli 6 688 työpaik- ollisuuden ja cleantech-alan työpaikka-alueena. Alueen kaa. 2000-luvulla erityisesti kaupan työpaikat ovat lisään- yritystoiminnan on mahdollista tukeutua Tampereen tyneet voimakkaasti, jota selittää Ideaparkin rakentumi- puolelle rakennettavan jätteenpolttolaitoksen materiaali- nen Marjamäen alueelle. Kaupan työpaikat ovat liki tup- virtoihin ja niiden hyödyntämiseen. Alueen sijainti on laantuneet vuoden 2005 jälkeen. Kaupan ala onkin kun- erinomainen myös logistiikan tarpeisiin. nan toiseksi merkittävin työllistäjä. Suurin toimiala työ- paikkojen lukumäärällä arvioituna on julkiset palvelut. Suinulan työpaikka-alue on liki kokonaan rakentumaton. Myös julkiset palvelut ovat kasvattaneet työpaikkaosuut- Alueen keski- ja eteläiset osat on yleiskaavoitettu teolli- taan voimakkaasti 2000-luvulla. Teollisuus on säilynyt suuden toiminnoille, risteysalue on merkitty tarkemman kolmanneksi suurimpana toimialana vaikka yksityisten suunnittelun tarvealueeksi (SU). Pirkanmaan puutermi- palveluiden osuus on 2000-luvulla lisääntynyt voimak- naalit –selvityksessä tarkastellaan alueen soveltuvuutta kaasti. myös suuren puuterminaalin sijaintipaikkana. 2-kehän suuntainen Saarenmaan työpaikka-alue on täysin raken- tumaton. Alueella on potentiaalia kehittyä osaamisinten- siivisen yritystoiminnan alueena kytkeytyen Hervannan

28

2011 Sääksjärvi, Marjamäki ja Lempäälän keskusta ovat mer- Osuus kittävimmät ja dominoivimmat työpaikkakeskittymät. Ne T yö p a ika t työpaikoista ovat myös työpaikkojen lukumäärällä mitattuina liki tasa- Yhteensä 6 688 vertaisia. Sääksjärvelle on keskittynyt teollisuuden ja Suurimmat toimialat (TOL 2008): varastoinnin työpaikkoja, Marjamäessä on vahva kaupan Julkiset palvelut (O-U) 1 883 28 % keskittymä ja keskustassa on paljon sosiaalisektorin Kauppa (G, I) 1 515 23 % työpaikkoja ja sekoittuneita toimintoja. Teollisuus (B-E) 1 168 17 % Lempäälän keskusta-alueella on noin 1 250 työpaikkaa. 2000 Yli kolmannes työpaikoista on terveys- ja sosialipalvelui- den alalta. Keskustassa on paljon myös vähittäiskaup- 1500 paa, julkisen hallinnon ja muiden palveluiden toimintoja. Keskusta kuuluu pääosin maakuntakaavan C- 1000 aluevarauksen piiriin. Yksittäisenä työpaikkakeskittymänä 2000 keskustan eteläpuolella erottuu myös Lempoisten koulun 2005 500 alue (66 työpaikkaa). 2011

0 Sääksjärven alueella on noin 1 150 työpaikkaa. Noin 43 % alueen työpaikoista on teollisuuden alalta. Alueella on paljon myös rakentamisen ja monipuolisen kaupan toi- mintoja. Sääksjärvellä on lisäksi huomattavasti julkisten palveluiden kuten koulutuksen ja terveyspalveluiden työpaikkoja. Alue sisältää maakuntakaavan teollisuustoi- Kuva 9. Lempäälän toimialarakenne vuonna 2011 ja sen mintojen aluevarauksia, mutta myös taajamatoimintojen kehitys 2000-luvulla (työpaikat). alueita. Vuonna 2011 Lempäälässä asuvista hieman alle puolet Marjamäen yritysalue on selvä kaupallisten toimintojen työskenteli Tampereella. Tampereella työssäkäyvien keskittymä, jossa on yhteensä noin 1 150 työpaikkaa. osuus oli suurempi kuin kotikunnassa työskentelevien Noin puolet työpaikoista on vähittäiskauppaa. Alueella on osuus, joita oli noin kolmannes. Pirkkalaan ja Valkeakos- paljon myös teollisuuden, rakentamisen sekä kuljetuksen kelle suuntautui jonkin verran työssäkäyntiä Lempääläs- ja varastoinnin toimintoja. Marjamäki on varattu maakun- tä. Lempäälään pendelöitiin eniten Tampereelta, yhteen- takaavan työpaikka-alueeksi, jossa on myös vähittäis- sä 1 574 henkilöä. Myös Akaasta (382 henkilö), Valkea- kaupan suuryksikkömerkintä (km2). koskelta (314) ja Vesilahdelta (229) käytiin paljon työssä Lempäälässä. Myös muista kehyskunnista suuntautui Moisiossa Moision koulun ja Teollisuuskylän teollisuus- työssäkäyntiä Lempäälään yli 100 henkilön verran. Hä- alueella on noin 190 työpaikan keskittymä. Alueella on meenlinnasta (47 henkilöä) ja Helsingistä (29) pendelöi- melko tasaisesti koulutuksen, terveys- ja sosiaalipalvelui- tiin Lempäälään jonkin verran. den sekä teollisuuden työpaikkoja. Moisiossa on myös jonkin verran kaupan sekä kuljetuksen ja varastoinnin Taulukko 11. Työssäkäyntiasioinnin suuntautuminen toimintoja. Alue on maakuntakaavan taajamatoimintojen Lempäälästä vuonna 2011. aluetta. Alueen läheisyydessä erottuu myös Hakkarin Työllinen työvoima koulun alue (67 työpaikkaa).

Asuinkunta Työpaikan sijainti lkm. % Hollon alueella on noin 180 työpaikan keskittymä, jossa Lempäälä Kaikki yhteensä 9 446 100,0 on pääosin teollisuuden sekä terveys- ja sosiaalipalvelui- Tampere 4 415 46,7 den työpaikkoja (Katepalin teollisuuslaitos ja Ehtoonkodin Lempäälä 3 183 33,7 vanhainkoti). Alue on maakuntakaavan taajamatoiminto- Pirkkala 251 2,7 jen aluetta. Valkeakoski 246 2,6 Kuljun alueella on myös noin 180 työpaikkaa. Alueella on paljon vähittäiskauppaa sekä koulutuksen ja terveysalan työpaikkoja. Alueella toimivat mm. vähittäiskaupan suur- Merkittävimmät työpaikkakeskittymät yksikön merkinnällä (km1) oleva Kuljun kartano, Kuljun Lempäälän taajamarakenteessa sijaitsee 93 % kunnan terveysasema sekä Linnajärventien päiväkoti. Kulju on työpaikoista. Suuria työpaikkakeskittymiä ei ole taajama- maakuntakaavan taajamatoimintojen aluetta. rakenteen ulkopuolella. Yksittäisenä taajamarakenteen Lempäälän kylissä on 225 työpaikkaa. Merkittävimpiä ulkopuolisena keskittymänä erottuu Pirkanhovin alue, kylien työpaikkakeskittymiä ovat Lastusten alue (57 työ- jossa on hieman alle 50 työpaikkaa. paikkaa), Säijän/Perälänkulman alue (42), Nurmi (36) ja

29

Rikalan/Pyhällön alue (33). Muualla harvaan asutulla Nauhamaisen rakenteen vuoksi työpaikkojen saavutetta- maaseudulla on yhteensä noin 180 työpaikkaa. vuus joukkoliikenteellä on Lempäälässä erinomainen. Miltei koko nauhamainen keskustaajama kuuluu tiheän Taulukko 12. Lempäälän suurimmat työpaikkakeskittymät tai intensiivisen joukkoliikennevyöhykkeen piiriin. Myös ja niiden toimialajakauma. kaikki merkittävimmät työpaikkakeskittymät kuuluvat

2010 vähintään tiheän joukkoliikennevyöhykkeen piiriin lukuun ottamatta Hollon itäisiä osia. Kulju ja Sääksjärvi kuuluvat T yö p a ika t Osuus intensiiviseen vyöhykkeeseen. Tiheä joukkoliikenne- (YKR) työpaikoista vyöhyke ulottuu myös Tampereelta Sääksjärven kautta Yhteensä 5 769 Marjamäkeen, josta se jatkuu yhtenäisenä vähintään YKR-taajama (2012) 5 363 93 % seudullisen tason vyöhykkeenä aina Valkeakoskelle. Lempäälän keskusta on kävelykeskustaa. Yhteensä 84 % Lempäälän keskusta 1 246 22 % kunnan työpaikoista kuuluu vähintään seudullisen vyö- Terveys- ja sosiaalipalvelut (Q) 465 hykkeen piiriin (yli 4 800 työpaikkaa). Kauppa (G) 168 vähittäiskauppa 155 autokauppa 7 Arvio voimassa olevan maakuntakaavan työpaikka- tukkukauppa 6 alueiden toteutumisesta sekä tulevaisuuden maankäytön Julkinen hallinto (O) 131 suunnitelmat Muu palvelutoiminta (S) 85 Ammatillinen, tieteellinen, tekninen (M) 74 Lempäälässä maakuntakaavan työpaikka-alueita on varattu Marjamäkeen sekä Sääksjärvelle valtatie 3 itä- Sä ä ksjä rvi 1 149 20 % puolelle ja pääradan länsipuolelle. Myös Ruskontien Teollisuus (C) 493 Rakentaminen (F) 165 varteen on varattu pieni työpaikka-alue sekä palvelujen ja Kauppa (G) 164 hallinnon alue. Sääksjärvellä on lisäksi kaksi teollisuus- tukkukauppa 78 toimintojen aluevarausta. Marjamäen alueen koilisosaan vähittäiskauppa 47 on varattu myös alue teollisuuden toiminnoille. autokauppa 39 Koulutus (P) 101 Työpaikka-alueiden kannalta keskeisiä voimassa olevia Terveys- ja sosiaalipalvelut (Q) 92 yleiskaavoja ovat mm. Lempäälän keskustan osayleis- kaava, Kulju-Marjamäki-Moisio-Keskusta -yleiskaava Marjamän yritysalue 1 143 20 % sekä sen muutos ja laajennus, Marjamäen osayleiskaa- Kauppa (G) 611 va, Vuoreksen osayleiskaava ja Sääksjärvi-Kuljun poh- vähittäiskauppa 578 tukkukauppa 27 joisosan osayleiskaava. Lempäälässä on vireillä Kuokka- autokauppa 6 lan-Hakkarin-Herralan -osayleiskaava. Teollisuus (C) 170 Majoitus- ja ravitsemistoiminta (I) 77 Marjamäen laaja työpaikka-alue on varauksen koon suh- Kuljetus ja varastointi (H) 58 teen rakentunut vielä melko väljästi. Se on kuitenkin Rakentaminen (F) 50 yleiskaavoitettu kattavasti. Yleiskaavassa alueita varattu kaupalle sekä työpaikka- ja teollisuuden toiminnoille, Mo isio 192 3 % hieman myös palvelujen, hallinnon ja asumisen alueiksi. Koulutus (P) 57 Tien 130 eteläpuolinen alue (Ideapark) sisältää paljon Terveys- ja sosiaalipalvelut (Q) 49 Teollisuus (C) 48 työpaikkoja ja on rakentunut melko tiiviiksi. Aluevarauk- Kuljetus ja varastointi (H) 15 sen eteläiset osat on yleiskaavoitettu pääosin asumiselle. Kauppa (G) 13 Valtatien 3 länsipuolinen liittymän alue on vielä rakenta- tukkukauppa 7 maton, mutta se on yleiskaavoitettu työpaikkatoiminnoille. vähittäiskauppa 6 Liittymäalueella on vireillä myös asemakaavoitus (Poh- joisrinne). Ideaparkin vähittäiskaupan suuryksikkö (km2) – Ho llo 184 3 % merkintä on toteutunut suurella volyymillä. Teollisuus (C) 87 Terveys- ja sosiaalipalvelut (Q) 74 Marjamäen työpaikka-aluevarauksen tien 130 pohjois- Majoitus- ja ravitsemistoiminta (I) 9 puoli ei ole vielä rakentunut. Alueella aloitetaan vuoden Vähittäiskauppa (G) 7 2014 keväällä RealPark-hankkeen rakentamisen ensim- Kulju 179 3 % mäinen vaihe. RealParkista tulee vahva konekaupan ja Kauppa (G) 65 sen alihankkijoiden keskittymä. Alue valmistunee vuoteen vähittäiskauppa 64 2020 mennessä ja sisältää rakennusoikeutta 80 000 tukkukauppa 1 neliömetriä. Alue vahvistuu edelleen huomattavana kau- Terveys- ja sosiaalipalvelut (Q) 59 pan työpaikkakeskittymänä. Koulutus (P) 47

30

Marjamäen T-aluevaraus on vielä rakentumaton, mutta 2011 yleiskaavallisesti se on toteutunut hyvin. Kaupunkiseudun Osuus T yö p a ika t rakennesuunnitelman 2040 luonnoksen (28.8.2014) mu- työpaikoista kaan Marjamäkeä kehitetään edelleen merkittävänä työ- Yhteensä 11 078 paikka-alueena. Suurimmat toimialat (TOL 2008): Teollisuus (B-E) 3 892 35 % Sääksjärvelle varatut maakuntakaavan työpaikka-alueet Julkiset palvelut (O-U) 3 028 27 % ovat vielä rakentumattomia. Valtatie 3 itäpuoliselle alueel- Yksityiset palvelut (H, J-N) 1 893 17 % le on kuitenkin yleiskaavoitettu työpaikka- ja palvelujen alueita. Pääradan länsipuolinen laaja työpaikka-alue on 5000 4500 yleiskaavoitettu pääosin maatalous- ja virkistysalueiksi, 4000 joskin sen luoteiskärki on varattu palvelujen ja hallinnon 3500 alueeksi. Alue on merkitty työpaikkatoiminnoille valtatien 3000 3 oikaisun suuntaisesti myös rakennesuunnitelmassa 2500 2000 2040. 2000 1500 2005 1000 Sääksjärven teollisuustoimintojen maakuntakaavavara- 2011 500 ukset ovat toteutuneet hyvin ja ne on rakennettu melko 0 tiiviiksi. Ruskontien ja Tampereen rajan välinen T-alue on muuttunut luonteeltaan enemmän työpaikka-alueeksi. Sen sijaan Sääksjärven keskustan eteläpuolinen alue on edelleen selvää teollisuusaluetta. Alueella toimivat mm. Kiilto Oy (Seveso II-kohde) ja Kaukokiito Oy. Kaupunki- Kuva 10. Nokian toimialarakenne vuonna 2011 ja sen seudun rakennesuunnitelman 2040 luonnoksen mukaan kehitys 2000-luvulla (työpaikat). Sääksjärveä kehitetään keskustatoimintojen aluekeskuk- sena ja joukkoliikenteen solmukohtana, jonne sijoitetaan Hieman alle puolet Nokialla asuvista työskenteli asuin- paljon myös asutusta. kunnassaan vuonna 2011. Merkittävä osa Nokialla asu- vista suuntasi työhön Tampereelle. Myös Ylöjärvelle ja Ruskontien työpaikka-alueella on vain muutamia työpaik- Pirkkalaan kumpaankin pendelöi yli 400 henkilöä Nokial- koja ja alueella on laaja soranottoalue. Tien eteläpuolinen ta. Nokialle tultiin työhön eniten Tampereelta, yli 2 100 palvelujen ja hallinnon alue on vielä rakentumaton. Alue henkilöä. Myös Ylöjärveltä (513 henkilöä), Sastamalasta on haasteellinen, koska se sijoittuu korkeusolosuhteiltaan (435), Pirkkalasta (305) ja Hämeenkyröstä (231) käytiin vaikeasti toteutettavaan maastonkohtaan. Nokialla paljon työssä. Kuljun kartanon alueen km1-merkintä on osin toteutunut Taulukko 13. Työssäkäyntiasioinnin suuntautuminen sisältäen yli 60 työpaikkaa. Nokialta vuonna 2011.

Työllinen työvoima Asuinkunta Työpaikan sijainti lkm. % Nokia Kaikki yhteensä 14 073 100,0 3.2.3. Nokia Nokia 6 495 46,2 Tampere 5 356 38,1 Nokian elinkeinorakenne ja työssäkäynti Ylöjärvi 441 3,1 Pirkkala 414 2,9 1990-luvun lama pudotti Nokian työpaikkojen lukumäärän noin 10 500 työpaikasta noin 8 600 työpaikkaan. Tämän jälkeen kaupungin työpaikkakehitys oli positiivista aina vuoteen 2007, jolloin työpaikat vähenivät jälleen voimak- Merkittävimmät työpaikkakeskittymät kaasti noin 1 500 työpaikalla. Viime vuodet työpaikkake- Nokian taajamarakenteessa sijaitsee 92 % kaupungin hitys on ollut jälleen kuitenkin positiivista ja vuonna 2011 työpaikoista. Nokian ydintaajamassa on yli 7 850 työpaik- Nokialla oli 11 078 työpaikkaa. Yli kolmannes Nokian kaa, Siuron ja Kuljun taajamassa noin 1 150 työpaikkaa työpaikoista on teollisuuden alalta, mikä tekee siitä kau- ja Korvolan taajamassa 78 työpaikkaa. Nokialla työpaikat pungin suurimman toimialan. Julkiset palvelut ovat toi- ovat keskittyneet varsin voimakkaasti ydinkeskusta- seksi merkittävin toimiala vaikka se on hieman menettä- alueelle. Ydinkeskustassa ja sen välittömässä läheisyy- nyt työpaikkaosuuttaan vuoden 2005 jälkeen. Yksityiset dessä sijaitsee yli puolet kaupungin työpaikoista. Merkit- palvelut ovat kolmanneksi suurin työllistäjä. Se ja kaupan täviä suuria työpaikkakeskittymiä ei sijaitse taajamara- ala ovat kasvattaneet työpaikkaosuuttaan 2000-luvulla. kenteen ulkopuolella Pitkäniemeä lukuun ottamatta.

31

Nokian suurin työpaikkakeskittymä on keskustan ja Yrittä- Maakuntakaavassa on varattu keskustatoimintojen alue jänkadun yritysalueen muodostama kokonaisuus. Alueel- myös ydinkeskustan eteläpuoliselle Viholan alueelle. la on yli 2 250 työpaikkaa. Noin neljännes työpaikoista on Viholassa on 285 työpaikkaa, joista suurin osa on vähit- julkisen hallinnon alalta. Alueella on huomattavasti myös täiskauppaa. Alueella on jonkin verran myös majoitus- ja terveys- ja sosiaalipalveluiden ja kaupan työpaikkoja. ravitsemistoimintaa, ammatillista, tieteellistä ja teknistä Myös ns. toimistotyöpaikkoja ja palveluita sekä teollisuu- toimintaa sekä tukipalveluita. Alueen länsipuolella on den toimintoja on tarkastelualueella paljon. Alue on maa- lisäksi noin 100 julkisten palveluiden työpaikkaa (mm. kuntakaavan keskustatoimintojen ja taajamatoimintojen Emäkosken koulu, Koskenmäen päiväkoti). aluetta. Myös Kuljussa on yli 150 teollisen työpaikan keskittymä Keskustan eteläpuolinen Rengastehtaan ympäristö on maakuntakaavan teollisuustoimintojen alueella (mm. vahva teollisuuden keskittymä, jossa on liki 1 300 teolli- Purso Oy). suuden työpaikkaa. Alueella toimii Nokian Renkaat, joka on yksi maakunnan suurimmista työnantajista. Tehtaan Nokian kyläalueilla sijaitsee noin 130 työpaikkaa. Suu- alue on Seveso II-direktiivin mukainen kohdealue. Teh- rimpina kyläalueiden työpaikkakeskittyminä erottuvat taan ympäristössä on myös muuta yritystoimintaa. Alue Tottijärven alue (40 työpaikkaa), Pinsiön alue (20) sekä on määritelty maakuntakaavassa työpaikka-alueeksi. Sarkolan (18) ja Sorvan alueet (15). Muualla Nokian harvaan asutulla maaseudulla sijaitsee noin 180 työpaik- Keskustan koilispuolella Porintien ja valtatien 3 tuntu- kaa. massa on Kankaantaan yritysalue. Alueella on noin 950 työpaikkaa, joista noin kolmannes on teollisuuden alalta. Taulukko 14. Nokian suurimmat työpaikkakeskittymät ja Kankaantaassa on huomattavasti myös monipuolisia niiden toimialajakauma. kaupan toimintoja. Kuljetuksen ja varastoinnin sekä ra- 2010 kentamisen työpaikkoja on alueella paljon. Kankaantaka T yö p a ika t Osuus on pääosin maakuntakaavan työpaikka-aluetta, joka YKR) työpaikoista kytkeytyy laajaan Kolmenkulman työpaikka- aluekokonaisuuteen. Kankaantaassa sijaitsevat myös Yhteensä 9 862 YKR-taajama (2012) 9 067 92 % Neste Oil:n polttoainevarasto ja Forcit Oy:n varasto, jotka ovat Seveso II-direktiivin mukaisia kohdealueita. Keskusta ja Yrittäjänkadun alue 2 259 23 % Linnavuoressa on vajaan 800, pääosin teollisuuden työ- Julkinen hallinto (O) 561 paikan keskittymä. Alue kuuluu maakuntakaavan T- ja Terveys- ja sosiaalipalvelut (Q) 364 EP-varausten piiriin. Linnavuori on merkitty maakunta- Kauppa (G) 305 kaavassa myös muinaisjäännösalueeksi (SM). Alueella vähittäiskauppa 207 toimivat mm. Agco Power ja Patria Aviation. autokauppa 25 tukkukauppa 10 Keskustassa Rounionkadun alueella on yli 670 työpaik- Ammatillinen, tieteellinen, tekninen (M) 181 kaa. Rounionkadun yritysalue sijaitsee Nokian aseman Hallinto- ja tukipalvelutoiminta (N) 145 tuntumassa ja on maakuntakaavan taajamatoimintojen Teollisuus (C) 110 aluetta. Yli puolet alueen työpaikoista on teollisuuden Rengastehtaan ympäristö 1 333 14 % alalta. Alueella on paljon myös kuljetuksen ja varastoinnin Teollisuus (C) 1 295 sekä julkisen hallinnon työpaikkoja, jonkin verran myös Majoitus- ja ravitsemistoiminta (I) 12 kiinteistöalan toimintaa. Ammatillinen, tieteellinen, tekninen (M) 11

Paperitehtaan ympäristö on myös huomattava teollisten Kankaantaan yritysalue 949 10 % työpaikkojen keskittymä. Alueella on yhteensä 630 työ- Teollisuus (C) 309 paikkaa, joista liki 75% on teollisuuden alalta. Alueella Kauppa (G) 285 toimii mm. SCA-metsäteollisuusyhtiöön kuuluva pehmo- tukkukauppa 159 paperitehdas, joka vuonna 2013 työllisti noin 330 henki- autokauppa 73 vähittäiskauppa 53 löä. Alueella on myös yli 100 terveys- ja sosiaalipalvelui- Kuljetus ja varastointi (H) 109 den työpaikkaa. Paperitehtaan ympäristö on pääosin Rakentaminen (F) 87 maakuntakaavan työpaikka-aluetta, mutta osin myös Hallinto- ja tukipalvelutoiminta (N) 52 keskustatoimintojen aluetta.

Merkittävin taajamarakenteen ulkopuolinen työpaikka- keskittymä on Pitkäniemen sairaalan alue, jossa on noin 530 terveyden- ja sosiaalipalveluiden työpaikkaa. Alue on varattu maakuntakaavassa palvelujen ja hallinnon alu- eeksi.

32

Linna vuo ri 793 8 % rakentuneita. Kolmenkulman laaja työpaikka-aluevaraus Teollisuus (C) 770 on kuitenkin yleiskaavoitettu kattavasti teollisuus- ja työ- Terveys- ja sosiaalipalvelut (Q) 15 paikkatoiminnoille. Kyynijärven maakuntakaavan T- aluevaraus on myös väljästi rakentunut, mutta alueelle on Rounionkadun yritysalue 674 7 % Teollisuus (C) 373 yleiskaavoitettu kattavasti työpaikka- ja teollisuusalueita. Kuljetus ja varastointi (H) 140 Alueella toimivat mm. betoniasema ja kierrätysasema. T- Julkinen hallinto (O) 74 aluevarauksen vieressä on myös jätteenkäsittelylle (EJ) Kiinteistöalan toiminta (L) 26 ja moottoriajoneuvojen harjoittelualueeksi (EM) varatut alueet. Rakennesuunnitelmassa 2040 alue on osa laajaa Paperitehtaan ympäristö 630 6 % Kolmenkulman työpaikka-aluetta, joka tukeutuu valta- Teollisuus (C) 462 tiehen 3. Terveys- ja sosiaalipalvelut (Q) 113 Kiinteistöalan toiminta (L) 16 Rengastehtaan ja Paperitehtaan ympäristöjen työpaikka- Majoitus- ja ravitsemistoiminta (I) 12 aluevaraukset ovat rakentuneet hyvin tiiviiksi ja sisältävät

Pitkä nie mi 531 5 % seudullisesti arvioituna huomattavasti työpaikkoja. Linna- Terveys- ja sosiaalipalvelut (Q) 531 vuoren maakuntakaavan T-alue on vielä osaksi rakentu- maton. Alueelle on valmistunut mm. ACGO Powerin Viho la 285 3 % uusin tehdaslaajennus. Kuljun pieni T-aluevaraus on Kauppa (G) 221 tiiviisti rakentunut. vähittäiskauppa 210 tukkukauppa 11 Pitkäniemen palvelujen ja hallinnon alue on rakentunut Ammatillinen, tieteellinen, tekninen (M) 13 tiiviiksi lähinnä sairaalan alueelta. Alue on myös yleiskaa- Majoitus- ja ravitsemistoiminta (I) 11 voitettu laajasti palvelujen ja hallinnon sekä virkistyksen Hallinto- ja tukipalvelutoiminta (N) 10 alueeksi. Tampereen kaupunkiseudun rakennesuunni- telman 2040 luonnoksessa (28.8.2014) alue on merkitty yhtenä osaamiskeskittymänä. Nokian työpaikkakeskittymien saavutettavuus joukkolii- kenteellä on hyvä. Nokian keskusta-alue, Rengastehtaan ympäristö ja osittain Rounionkadun alue kuuluvat kävely- keskustaan. Viholan ympäristö kuuluu tiheän ja hyvän seudullisen tason vyöhykkeeseen. Nokian keskustan ja 3.2.4. Pirkkala Siuron välillä kulkee yhtenäinen seudullisen tason joukko- liikennevyöhyke, joka on Harjuniittyyn saakka pääosin Pirkkalan elinkeinorakenne ja työssäkäynti tiheää tasoa. Siuro ja Kulju kuuluvat myös tiheän tason vyöhykeeseen. Tampereen suunnasta tuleva varsin tiheä 1990-luvun laman aikana kunnan työpaikkojen lukumäärä ja yhtenäinen joukkoliikennevyöhyke katkeaa Nokian putosi noin 3 900 työpaikasta alle 2 300 työpaikkaan. On itäosissa Kolmenkulman alueella jättäen Kankaantaan kuitenkin huomioitava, että tilastoissa on epätarkkuutta suuren työpaikkakeskittymän vyöhykkeiden ulkopuolelle. liittyen puolustusvoimien työpaikkatietoihin. Todellisuu- dessa Pirkkalassa oli työpaikkoja vuonna 1990 noin

3 300. Vuoden 1990 luvuissa on huomioitu lennoston Arvio voimassa olevan maakuntakaavan työpaikka- työpaikat ja sitä seuraavissa vuosissa niitä ei ole huomi- alueiden toteutumisesta sekä tulevaisuuden maankäytön oitu. Puolustusvoimien työpaikkatiedot vääristävät myös suunnitelmat kunnan 1990-luvun taitteen työpaikkaomavaraisuus- ja pendelöintitietoja. Nokialle on varattu maakuntakaavan työpaikka-alueita laajasti Kolmenkulman ja Kankaantaan alueille sekä Vuoden 1993 jälkeen työpaikkojen lukumäärä kasvu on Paperitehtaan ja Rengastehtaan alueille. Maakuntakaa- ollut voimakkaan positiivista. Työpaikat ovat lisääntyneet van T-alueita on varattu Kyynijärven alueelle sekä Linna- noin 155 % (yli 3 500 työpaikkaa). Vuonna 2011 Pirkka- vuoreen ja Kuljuun. Pitkäniemi on varattu palvelujen ja lassa oli 5 829 työpaikkaa. 2000-luvulla erityisesti Pirkka- hallinnon alueeksi. Voimassa olevia työpaikka-alueita lassa toimiva kauppa on nostanut työpaikkaosuuttaan koskevia yleiskaavoja ovat Keskustaajaman osayleiskaa- tehden siitä toiseksi suurimman toimialan. Työpaikat ovat va 2010, Keskustan osayleiskaava 2030, Kyynijärvi- lisääntyneet kaupan alalla noin 900 työpaikalla. Myös Juhansuo osayleiskaava sekä Siuro-Linnavuori-Kulju julkisten palveluiden osuus on kasvanut voimakkaasti ja osayleiskaava (oikeusvaikutukseton). se on kunnan suurin toimiala niukasti ohi kaupan. Yksi- tyisten palveluiden kasvu on ollut myös voimakasta, mikä Kolmenkulman ja Kankaantaan työpaikka-alue on raken- on tehnyt siitä kolmanneksi suurimman toimialan. Myös tunut Porintien eteläpuolelta ja alueella on paljon työpaik- rakentamisen työpaikat ovat lisääntyneet 2000-luvulla koja. Porintien pohjoispuoliset osat ovat vielä väljästi teollisuuden menettäessä osuuttaan.

33

2011 Alueella on huomattavasti teollisuuden toimintoja, mutta Osuus merkittävästi myös tukkukaupan ja rakentamisen toimin- T yö p a ika t työpaikoista toja. Heti alueen itäpuolella sijaitsevat Keisarinviitan ja Yhteensä 5 829 Vähä-Vaittin yritysalueet, joissa on liki 480 työpaikkaa. Suurimmat toimialat (TOL 2008): Alueella on eniten teollisuuden toimintoja, reilu neljännes Julkiset palvelut (O-U) 1 590 27 % työpaikoista. Myös rakentamisen, kaupan, kuljetuksen ja Kauppa (G, I) 1 506 26 % varastoinnin sekä majoitus ja ravitsemustoiminnan työ- Yksityiset palvelut (H, J-N) 1 208 21 % paikkoja on alueella huomattavasti. Edellä mainitut kehä- tien molemmin puoliset alueet yhdessä muodostavat yli 1 1750 500 työpaikan keskittymän, mikä vastaa noin kolmannes- 1500 ta Pirkkalan työpaikoista. Alueet ovat pääosin maakunta- 1250 kaavan työpaikka-alueita. Huovin teollisuusalue on varat- 1000 tu maakuntakaavassa T-alueeksi.

750 2000 Pirkkalan keskusta-alueella on noin 830 työpaikkaa, 2005 500 joista noin 30 % on terveys- ja sosiaalipalveluiden työ- 2011 250 paikkoja. Keskusta on myös merkittävä koulutuksen, 0 julkisen hallinnon sekä erilaisten palvelujen keskittymä. Keskustassa on paljon myös vähittäiskaupan työpaikkoja. Alue on maakuntakaavan keskustatoimintojen aluetta.

Partolan alue on hyvin vahva vähittäiskaupan keskitty- mä, jossa on työpaikkoja hieman alle 600. Näistä noin Kuva 11. Pirkkalan toimialarakenne vuonna 2011 ja sen kolme neljäsosaa on kaupan alan työpaikkoja. Alue on kehitys 2000-luvulla (työpaikat). maakuntakaavan työpaikka-aluetta. Lisäksi Partolaan on Noin 56 % Pirkkalassa asuvasta työllisestä työvoimasta merkitty kolme vähittäiskaupan suuryksikkömerkintää työskenteli vuonna 2011 Tampereella. Asuinkunnassaan (km1, km2). työskenteli reilu neljännes. Pirkkalasta suuntautui jonkin Lentokentän yritysalue ja lentokenttä muodostavat yh- verran työssäkäyntiä myös Nokialle ja Ylöjärvelle. Pirkka- teensä noin 260 työpaikan keskittymän. Lentokentän laan pendelöitiin eniten Tampereelta (1 786 henkilöä). yritysalueella on noin 160 työpaikkaa pääosin teollisuu- Myös muista kehyskunnista saavuttiin paljon työhön den alalta. Alueella on myös tukkukauppaa ja rakenta- Pirkkalaan (Nokialta 414, Ylöjärveltä 279, Lempäälästä mista. Lentokentällä on noin 100 työpaikkaa, joista kolme 251 ja Kangasalta 202 henkilöä). Jyväskylästä ja Helsin- neljäsosaa on kuljetuksen ja varastoinnin alalta. Yli 20 gistä pendelöi Pirkkalaan kummastakin noin 20 henkilöä. työpaikkaa on myös ammatillisen, teknisen ja tieteellisen Taulukko 15. Työssäkäyntiasioinnin suuntautuminen toiminnan alalla. Yritysalue on maakuntakaavan työpaik- Pirkkalasta vuonna 2011. ka-aluetta. Lentokentän alue on maakuntakaavassa va- rattu lentoliikenteen alueeksi. Lentokentän alueen tiedois- Työllinen työvoima ta puuttuvat Satakunnan lennoston ja varuskunnan työ- Asuinkunta Työpaikan sijainti lkm. % paikkatiedot (vuonna 2013 noin 250-270 työpaikkaa). Pirkkala Kaikki yhteensä 8 353 100,0 Nämä on todennäköisesti merkitty Tampereen Aitovuoren Tampere 4 650 55,7 tietoihin, jossa sijaitsee lennoston esikuntatoimintoja. Pirkkala 2 262 27,1 Keskustan länsipuolella Kyöstin alueella on vahva terve- Nokia 305 3,7 ys- ja sosiaalipalveluiden työpaikkakeskittymä. Alueella Ylöjärvi 155 1,9 on yli 200 työpaikkaa, joista suurin osa on terveyssektoril- ta. Alue on maakuntakaavan taajamatoimintojen aluetta.

Merkittävimmät työpaikkakeskittymät Yksittäisenä suurena työpaikkakeskittymänä erottuu lisäksi Sääksjärven pohjoisosassa Kaitalassa sijaitseva Jopa 95 % Pirkkalan työpaikoista sijaitsee taajamaraken- 145 työpaikan keskittymä, jossa on suurimmalta osin teessa. Merkittävimmät taajamarakenteen ulkopuoliset kaupan työpaikkoja. Pirkkalan kyläalueilla on yhteensä työpaikkakeskittymät ovat lentokentän alue (105 työpaik- vain noin 30 työpaikkaa ja muualla harvaan asutulla kaa) ja Kurikan liittymän alueen autokaupan keskittymä maaseudulla noin 50 työpaikkaa. (51 työpaikkaa).

Pirkkalan merkittävin työpaikkakeskittymä on kehätien molemmin puolin sijaitseva liki 1 100 työpaikan Huovin ja Turkkiradan yritysalueiden muodostama kokonaisuus.

34

Taulukko 16. Pirkkalan suurimmat työpaikkakeskittymät aina Tampereelta lentokentälle saakka. Kehätien poh- ja niiden toimialajakauma. joispuolella joukkoliikennevyöhyke on suurimmaksi osak- si tiheää tasoa. Pirkkalan keskusta-alue kuuluu kävely- 2010 keskustaan. Vähintään seudullisen tason vyöhykkee- T yö p a ika t Osuus seen kuuluu yhteensä noin 3 800 työpaikkaa, mikä vas- (YKR) työpaikoista taa 83 % kaikista kunnan työpaikoista. Yhteensä 4 538 YKR-taajama (2012) 4 305 95 %

Arvio voimassa olevan maakuntakaavan työpaikka- Huovin ja Turkkiradan alue 1 081 25 % alueiden toteutumisesta sekä tulevaisuuden maankäytön Teollisuus (C) 449 suunnitelmat Kauppa (G) 291 tukkukauppa 205 Pirkkalaan varatut maakuntakaavan työpaikka-alueet autokauppa 78 sijaitsevat pääosin kehätien varressa ja lentokentän alu- vähittäiskauppa 8 eella. Työpaikka-alueita on merkitty Turkkiradan yritys- Rakentaminen (F) 223 alueelle, Lentoasemantien ja moottoritien risteysalueelle Ammatillinen, tieteellinen, tekninen (M) 36 Keisarinviitaan ja Vähä-Vaittiin, Linnakallion alueelle sekä Pirkkalan keskusta 830 19 % Partolaan. Partolaan on varattu myös kolme vähittäis- Terveys- ja sosiaalipalvelut (Q) 249 kaupan suuryksikkömerkintää (km1, km2). Teollisuus- ja Koulutus (P) 164 varastoalueita on maakuntakaavassa varattu Huovin Julkinen hallinto (O) 92 teollisuusalueelle, lentokentän yritysalueelle sekä Pär- Hallinto- ja tukipalvelutoiminta (N) 66 rinmaalle. Voimassa olevia työpaikka-alueita koskevia Vähittäiskauppa (G) 61 yleiskaavoja ovat Pirkkalan yleiskaava 1995 ja Partolan Muu palvelutoiminta (S) 58 osayleiskaava. Pirkkalassa on voimassa myös valtuuston Pa rto la 587 14 % hyväksymä (9.12.2013) Taajamayleiskaava 2020, josta Kauppa (G) 447 on valitettu hallinto-oikeuteen. vähittäiskauppa 398 autokauppa 44 Turkkiradan ja Huovin työpaikka- ja teollisuusalueet ovat tukkukauppa 5 rakentuneet tiiviiksi ja sisältävät paljon työpaikkoja. Alu- Terveys- ja sosiaalipalvelut (Q) 52 eet on yleiskaavoitettu kattavasti teollisuuden toiminnoil- Majoitus- ja ravitsemistoiminta (I) 18 le. Vähä-Vaittin ja Keisarinviitan työpaikka-alue on myös toteutunut hyvin. Alue on yleiskaavoitettu pääosin teolli- Keisarinviita ja Vähä-Vaitti 477 11 % suuden ja palvelujen alueeksi ja se sisältää paljon työ- Teollisuus (C) 133 Rakentaminen (F) 83 paikkoja. Kunnan omistamien tonttien myynnin osalta Kauppa (G) 76 Vähä-Vaitti on liki kokonaan toteutunut. Maakuntakaavan tukkukauppa 54 aluevarauksen eteläiset osat ovat kuitenkin vielä raken- autokauppa 14 tumattomia. Vähä-Vaittissa sijaitsee myös Woikoski Oy:n vähittäiskauppa 8 toimipaikka, joka on määritelty Seveso II-direktiivin sovel- Kuljetus ja varastointi (H) 76 tamisalaan kuuluvaksi kohteeksi.

Lentokentän yritysalue ja kenttä 262 6 % Kehätien varren Linnakallion työpaikka-aluekokonaisuus Teollisuus (C) 89 ei sisällä vielä paljoa työpaikkoja, mutta on vauhdilla Kuljetus ja varastointi (H) 75 rakentumassa. Yleiskaavassa alueelle on varattu teolli- Kauppa (G) 45 tukkukauppa 40 suuden toimintoja. Vireillä olevan alueen asemakaavan vähittäiskauppa 5 laajennuksen tavoitteena on mahdollistaa alueelle teolli- Rakentaminen (F) 23 suus- ja varastorakentaminen Jasperintien pohjoispuolel- Ammatillinen, tieteellinen, tekninen (M) 21 la. Tien eteläpuolelle suunnitellaan teollisuus-, toimisto- ja työpaikkarakentamista. Kyöstin alue 209 5 % Terveys- ja sosiaalipalvelut (Q) 174 Myös Linnakallion Linnakorven alue on rakentumassa. Majoitus- ja ravitsemistoiminta (I) 9 Risteyksen eteläpuolinen alue sisälsi noin 50 työpaikkaa Hallinto- ja tukipalvelutoiminta (N) 8 vuonna 2010 (noin 80 työpaikkaa vuonna 2013, Vehon palvelukeskus ja palolaitos) ja se on yleiskaavoitettu teollisuuden toiminnoille. Tulevaisuudessa aluetta on Pirkkalan työpaikka-alueet ovat varsin hyvin saavutetta- mahdollista kehittää tilaa vaativan kaupan alueena. Ris- vissa joukkoliikenteellä. Kaikki Pirkkalan merkittävimmät teysalueen pohjoispuoli on voimassa olevassa yleiskaa- työpaikkakeskittymät kuuluvat vähintään seudullisen vassa varattu palvelujen ja hallinnon alueeksi. Linnakor- tason joukkoliikennevyöhykkeeseen, joka on yhtenäinen vessa on vireillä kaksi asemakaavan muutosta. Linnakal-

35

liontien ja Kurikantien risteyksen länsipuolella tavoitteena hehtaaria vuodessa, mikä tarkoittaisi 150-200 hehtaaria on mahdollistaa teollisuus- ja työpaikkarakentamista uusia työpaikka-alueita vuoteen 2040 mennessä. Pirkka- erityisesti logistiikan tarpeisiin. Risteysalueen pohjoispuo- lan tavoitteena on kehittää ja turvata olemassa olevia lelle on suunnitteilla teollisuus- ja työpaikkarakentamista keskuksia ja työpaikka-alueita. Lisäksi kehitetään kaupan logistiikan tarpeisiin, tilaa vaativalle kaupalle sekä toimis- toimialoja sekä muita työpaikka-alueita logistisesti ja torakentamiselle (Itellan logistiikkakeskus). Alueelle on yhdyskuntarakenteellisesti keskeisillä paikoilla. Myös suunniteltu mm. vähittäis- ja tukkukapan uudenlaista uusien tielinjausten risteysalueiden (2-kehä, vt 3:n oikai- toimintakonseptia. su) täysimääräinen hyödyntäminen työpaikka-alueina on tärkeä huomioida. Taajamayleiskaavassa 2020 Linnakallion alue on varattu pääosin työpaikka-alueeksi. Myös muita työpaikka-alueita sekä teollisuusalueita on esitetty logistisesti edullisille alueille kehätien liittymien tuntumaan. Yleisesti mainittu- na erityisesti moottoritien eteläpuolta sekä Partolasta Linnakorpeen rakenteilla olevan Linnakalliontien vartta 3.2.5. Vesilahti kehitetään tilaa vievän toiminnan yritysalueena. Kurikan, Killon ja Toivion asuinalueet ovat rakentumassa tulevai- Vesilahden elinkeinorakenne ja työssäkäynti suudessa kiinni Linnakallion yritysalueisiin tiivistäen alu- 1990-luvun laman seurauksena kunnan työpaikkojen een yhdyskuntarakennetta. lukumäärä laski reilun neljänneksen asettuen noin 680 Partolan työpaikka- ja kaupan alue on toteutunut hyvin. työpaikan tietämille. 2000-luvulla työpaikkakehitys on Alueella on runsaasti työpaikkoja ja se on rakentunut ollut kuitenkin varovaisen positiivista ja vuonna 2011 tiiviiksi. Partolan aluevarauksen läntiset osat eivät ole Vesilahdessa oli 833 työpaikkaa. Julkisten palveluiden kuitenkaan vielä rakentuneet. Täällä Toivion ja Linnakal- työpaikkamäärän kasvu on ollut liki 40 % 2000-luvulla lion alueiden on suunniteltu yhdistyvän ja muodostavan (100 työpaikkaa). Julkiset palvelut ovatkin suurin toimiala toimistotyyppisten yritysten keskittymän. Partolalla on kunnassa. Suhteellisesti eniten työpaikkaosuuttaan on keskeinen asema osana Sarankulman ja Lakalaivan menettänyt alkutuotanto, jonka työpaikat ovat vähenty- muodostamaa merkittävää työpaikkavyöhykettä. Kunnan neet noin 35 % (75 työpaikkaa). Alkutuotanto onkin me- tavoitteena on kehittää Partolaa edelleen monipuolisena nettänyt asemansa toiseksi suurimpana toimialana yksi- ja vetovoimaisena alakeskuksena. Kaupunkiseudun tyisille palveluille, joiden työpaikkaosuuden kasvu on ollut rakennesuunnitelman 2040 luonnoksen mukaan Härmä- erittäin vahvaa. Rakentaminen ja kaupan ala ovat menet- lä-Partola –aluetta kehitetään yhtenä kaupunkiseudun täneet työpaikkoja vuoden 2005 jälkeen. keskustatoimintojen aluekeskuksena. 2011 Osuus Lentokentän yritysalueen työpaikka-alue on aluevarauk- T yö p a ika t työpaikoista sen koon suhteen vielä harvaan rakentunut vaikka se sisältääkin noin 160 työpaikkaa. Aluetta on osin yleiskaa- Yhteensä 833 voitettu asumiselle, teollisuuden toiminnoille sekä palve- Suurimmat toimialat (TOL 2008): lujen ja hallinnon alueeksi. Erityisesti Lentoasemantien Julkiset palvelut (O-U) 354 42 % Yksityiset palvelut (H, J-N) 159 19 % länsipuoliset alueet ovat vielä rakentumattomia. Yleis- Alkutuotanto (A) 139 17 % kaavassa ne on varattu maatalouden toiminnoille. Myös maakuntakaavan teollisuustoimintojen aluevaraus on 400 rakentumaton. Lentokentän yritysaluetta on suunniteltu kehitettävän monipuolisena yritysalueena, mm. lentolii- 300 kenteen logistiikkaan ja muuhun koulutukseen (Tredun toimintoja) keskittyvänä kokonaisuutena. Tampereen 200 2000 kaupunkiseudun rakennesuunnitelman 2040 luonnokses- 2005 sa (28.8.2014) alue on merkitty yhtenä osaamiskeskitty- 100 2011 mänä, jossa on teollisuuden sekä tieteen ja teknologian työpaikkoja. 0

Pärrinmaan alueella sijaitseva T-aluevaraus on rakentu- maton. Se on kuitenkin yleiskaavoitettu teollisuuden toiminnoille. Pirkkalan puoleista aluetta suunnitellaan muutettavaksi asumiselle. Kuva 12. Vesilahden toimialarakenne vuonna 2011 ja sen kehitys 2000-luvulla (työpaikat). Tilastollisesti Pirkkalan kunnan työpaikkanettolisäys pi- demmällä aikavälillä on ollut noin 180 työpaikkaa vuo- dessa. Tilaa työpaikkarakentamiselle tarvitaan noin 6

36

Vesilahdella asuvasta työllisestä työvoimasta suurin osa, Vesilahden kylissä sijaitsee yhteensä noin 70 työpaikkaa. yli 720 työntekijää, suuntasi työhön Tampereelle vuonna Suurimpina kyläkeskittyminä työpaikkojen näkökulmasta 2011. Hieman alle 30 % työskenteli asuinkunnassaan. erottuvat mm. Rämsöö (vuonna 2010 15 työpaikkaa, Myös Lempäälään suuntautui huomattavasti työssäkäyn- vuonna 2014 kuitenkin jo useita kymmeniä työpaikkoja), tiä. Eniten Vesilahdelle pendelöitiin Lempäälästä (90 Onkemäki (15) ja Krääkkiö (13). Suomelan ja Keihosen henkilöä), Tampereelta (64) ja Akaasta (43). alueella on yhteensä noin 20 työpaikkaa. Muualla har- vaan asutulla maaseudulla on 185 työpaikkaa. Taulukko 17. Työssäkäyntiasioinnin suuntautuminen Vesilahdelta vuonna 2011. Taulukko 18. Vesilahden suurimmat työpaikkakeskittymät ja niiden toimialajakauma. Työllinen työvoima 2010 Asuinkunta Työpaikan sijainti lkm. % T yö p a ika t Osuus Vesilahti Kaikki yhteensä 1 885 100,0 (YKR) työpaikoista Tampere 723 38,4 Vesilahti 557 29,5 Yhteensä 705 Lempäälä 229 12,1 YKR-taajama (2012) 450 64 % Akaa 56 3,0

Kunnantalon alue 147 21 % Terveys- ja sosiaalipalvelut (Q) 110 Merkittävimmät työpaikkakeskittymät Majoitus- ja ravitsemistoiminta (I) 15 Julkinen hallinto (O) 14 Vesilahden taajamarakenteessa sijaitsee vain 65 % kun- Hallinto- ja tukipalvelutoiminta (N) 5 nan työpaikoista. Vastaava luku koko maakunnan osalta Kirkonkylän koulun alue 110 16 % on 93 %. Tätä selittää alkutuotannon vahva asema kun- Koulutus (P) 59 nan elinkeinorakenteessa. Vesilahden Kirkonkylän taa- Terveys- ja sosiaalipalvelut (Q) 17 jamarakenteessa on noin 315, Narvassa noin 100 ja Rakentaminen (F) 12 Koskenkylässä noin 40 työpaikkaa. Suurimmat taajama- Julkinen hallinto (O) 3 rakenteen ulkopuoliset keskittymät ovat Viikarissa sijait- seva 26 kuljetuksen ja varastoinnin alan työpaikan keskit- Na rva 82 12 % tymä (puuterminaali), Korpiniemen 15 työpaikan keskit- Terveys- ja sosiaalipalvelut (Q) 25 Koulutus (P) 14 tymä sekä Maarianmäessä sijaitseva 13 työpaikan keskit- Hallinto- ja tukipalvelutoiminta (N) 13 tymä (kuljetus ja varastointi). Kuljetus ja varastointi (H) 11 Vähittäiskauppa (G) 8 Vesilahden suurin työpaikkakeskittymä on kunnantalon alueella, jossa on noin 150 työpaikkaa pääosin terveys- Vuoden 2013 tarkastelun pohjalta vain Kirkonkylä, Sa- ja sosiaalipalveluiden alalta. Alueella on jonkin verran koisten alue sekä Keihosen ja Kostialan alueet Vesilah- myös majoitus- ja ravitsemustoiminnan sekä julkisen dentien suunnassa kuuluivat seudullisen tason joukkolii- hallinnon työpaikkoja. Maakuntakaavassa alue on merkit- kennevyöhykkeeseen (yhteensä noin neljännes kunnan ty c-kohdemerkinnällä ja on muuten taajamatoimintojen työpaikoista). Kaupunkiseudun vuoden 2014 joukkolii- aluetta. kenneuudistuksen myötä tilanne parani ja kaikki kunnan suurimmat tunnistetut työpaikkakeskittymät kuuluvat Kirkonkylän koulun alueella on noin 110 työpaikkaa, seudullisen joukkoliikennevyöhykkeen piiriin. joista yli puolet on koulutuksen toimialalta. Alueella on myös terveys- ja sosiaalipalveluiden, rakentamisen ja julkisen hallinnon työpaikkoja. Maakuntakaavassa alue on määritelty taajamatoimintojen alueeksi. Arvio voimassa olevan maakuntakaavan työpaikka- alueiden toteutumisesta sekä tulevaisuuden maankäytön Narvan työpaikkakeskittymässä on noin 80 työpaikkaa. suunnitelmat Myös Narvassa on eniten terveys- ja sosiaalipalveluiden sekä koulutuksen työpaikkoja. Jonkin verran on myös Maakuntakaavaan on merkitty pieni työpaikka-aluevaraus hallinto- ja tukipalvelutoimintoja, rakentamista sekä vähit- Kilpalan alueelle Kirkonkylän eteläpuolelle Vesilahdentien täiskauppaa. Narva on voimassa olevan maakuntakaa- varteen. Alue on harvaan rakentunut ja sisältää vain van taajamatoimintojen aluetta ja sisältää paikalliskes- muutaman työpaikan. Voimassa olevia työpaikka-alueita kuksen kohdemerkinnän (a). koskevia yleiskaavoja ovat Vesilahden kirkonkylän osayleiskaavan muutos ja laajennus sekä Narvan Koskenkylän Ylämäellä on yksittäinen 18 työpaikan kes- osayleiskaava. Vireillä on Koskenkylän ympäristön kittymä, jossa on koulutuksen ja terveyden alan toiminto- osayleiskaava. ja.

37

3.2.6. Ylöjärvi Taulukko 19. Työssäkäyntiasioinnin suuntautuminen Ylöjärveltä vuonna 2011. Ylöjärven elinkeinorakenne ja työssäkäynti Työllinen työvoima

Vuodesta 1990 nykyisen Ylöjärven alueen työpaikat ovat Asuinkunta Työpaikan sijainti lkm. % lisääntyneet noin neljänneksen, yhteensä yli 1 850 työ- Ylöjärvi Kaikki yhteensä 13 818 100,0 paikalla. 1990-luvun laman seurauksena kaupungin työ- Tampere 6 169 44,6 paikat romahtivat noin 7 500 työpaikasta alle 5 800 työ- Ylöjärvi 5 301 38,4 paikkaan. Tämän jälkeen työpaikkojen lukumääräinen Nokia 513 3,7 kasvu on ollut voimakkaan positiivista ja vuonna 2011 Hämeenkyrö 308 2,2 Ylöjärvellä oli 9 351 työpaikkaa.

Suurin toimiala kaupungissa on julkiset palvelut, joka on 2000-luvulla kasvattanut työpaikkalukumääräänsä noin Merkittävimmät työpaikkakeskittymät 30 %. Teollisuus on säilynyt toiseksi merkittävimpänä toimialana vaikka se on menettänyt yli 430 työpaikkaa. Ylöjärven, osin pirstoutuneessa ja hajautuneessa, taaja- Yksityiset palvelut ovat kolmanneksi suurin työllistäjä marakenteessa sijaitsee 93 % kaupungin työpaikoista. niukasti ohi kaupan. Yksityisten palveluiden kasvu on Yhtenäisessä Ylöjärven keskustaajamassa on noin 6 900 ollut kovaa 2000-luvulla (52 %). Myös kauppa ja raken- työpaikkaa, mikä vastaa noin 83 % kaupungin työpai- taminen ovat kasvattaneet työpaikkaosuuttaan voimak- koista. Kurun taajamassa on noin 330, Takamaalla noin kaasti. Kaupan kasvu on ollut jopa yli 70 %. 220 työpaikkaa ja Sonnun/Litukan taajamassa hieman yli 30 työpaikkaa. 2011 Merkittävin työpaikkakeskittymä on Soppeenmäen yritys- Osuus T yö p a ika t työpaikoista alue, jossa on yli 1 700 työpaikkaa. Työpaikat ovat pää- osin teollisuuden työpaikkoja. Soppeenmäki onkin Ylöjär- Yhteensä 9 351 ven merkittävin teollisten työpaikkojen keskittymä. Alueel- Suurimmat toimialat (TOL 2008): Julkiset palvelut (O-U) 3 282 35 % la on paljon myös monipuolisia kaupan toimintoja sekä Teollisuus (B-E) 2 076 22 % rakentamisen ja tukipalveluiden työpaikkoja. Alue on Yksityiset palvelut (H, J-N) 1 400 15 % maakuntakaavan työpaikka-aluetta.

3500 Ylöjärven keskusta-alueella on noin 1 500 työpaikkaa,

3000 joista noin kolmannes on sosiaali- ja terveyspalveluiden

2500 työpaikkoja. Keskustassa on myös paljon julkisen hallin-

2000 non, vähittäiskaupan ja koulutuksen työpaikkoja sekä muuta palvelutoimintaa. Keskusta on maakuntakaavan 1500 2000 C-aluetta. 1000 2005 500 2011 Yli 900 työpaikan keskittymä on myös Soppeenmäen 0 teollisuusalueen pohjoispuolella sijaitseva Elovainion yritysalue. Alueella on enimmäkseen monipuolisia kau- pan työpaikkoja, mutta huomattavasti myös teollisuuden ja rakentamisen työpaikkoja. Alue on maakuntakaavan

työpaikka-aluetta, jonne on merkitty myös kaksi vähittäis- Kuva 13. Ylöjärven toimialarakenne vuonna 2011 ja sen kaupan suuryksikköä (km1, km2). Alueella on myös Se- kehitys 2000-luvulla (työpaikat). veso II-kohdealueeksi määritelty Forcit Oy:n toimitila. Edellä mainitut kolme suurinta työpaikkakeskittymää Ylöjärvellä asuvasta työllisestä työvoimasta suurin osa, sijaitsevat maantieteellisesti lähekkäin muodostaen noin noin 45% työskenteli Tampereella vuonna 2011. Asuin- 4 200 työpaikan keskittymän. kunnassaan työskenteli 38%. Työssäkäyntiä suuntautui Ylöjärveltä jonkin verran myös Nokialle ja Hämeenky- Keskustan pohjoispuolella sijaitsevalla Ylisen kuntoutus- röön. Eniten Ylöjärvelle pendelöitiin Tampereelta, 2 119 keskuksen alueella on yli 400 pääosin terveys- ja sosiaa- henkilöä. Myös Nokialta (441 henkilöä), Hämeenkyröstä lipalveluiden työpaikkaa. Alue on maakuntakaavan palve- (428), Pirkkalasta (155), Kangasalta (125) ja Lempääläs- lujen ja hallinnon aluetta. Teivon yrityspuiston alue muo- tä (104) suuntautuu paljon työssäkäyntiä Ylöjärvelle. dostaa noin 370 työpaikan keskittymän, jossa on paljon sekoittuneita toimintoja. Alueella on eniten teollisuuden työpaikkoja, mutta huomattavasti myös hallinto- ja tuki- palvelutoimintoja, viihteen ja virkistyksen, kuljetuksen ja

varastoinnin sekä teknisen ja tukkukaupan työpaikkoja. Alue on maakuntakaavan työpaikka-aluetta.

38

Ylöjärven ydintaajaman ulkopuolinen merkittävin työpaik- Elo va inio 929 11 % kakeskittymä on Kurun keskusta-alue, jossa on noin 275 Kauppa (G) 373 työpaikkaa. Suurin osa työpaikoista on koulutuksen, vähittäiskauppa 261 autokauppa 59 terveys- ja sosiaalispalvelujen, kuljetuksen ja varastoin- tukkukauppa 53 nin sekä kaupan aloita. Kurun keskusta on merkitty maa- Teollisuus (C) 277 kuntakaavaan c-kohdemerkinnällä ja on muuten taajama- Rakentaminen (F) 111 toimintojen aluetta. Kuljetus ja varastointi (H) 40

Yksittäisinä työpaikkakeskittyminä erottuvat Ylöjärven Ylisen kuntoutuskeskus 423 5 % keskustan pohjoispuolella sijaitseva Moision koulun alue, Terveys- ja sosiaalipalvelut (Q) 406 joka sisältää yli 210 koulutuksen ja terveyden työpaikkaa. Koulutus (P) 17 Myös Vaittijärven koulun alue muodostaa noin 60 työpai- kan keskittymän. Merkittävä yksittäinen työpaikka-alue on Teivon yrityspuisto 372 4 % Teollisuus (C) 87 myös puolustusvoimien tutkimuslaitos Takamaalla (182 Taiteet, viihde, virkistys (R) 67 työpaikkaa, maakuntakaavan EP-aluetta). Hietasmäessä Hallinto- ja tukipalvelutoiminta (N) 49 sijaitsee noin 110 rakentamisen työpaikan keskittymä. Kuljetus ja varastointi (H) 46 Ammatillinen, tieteellinen, tekninen (M) 33 Ylöjärven kyläalueilla on noin 270 työpaikkaa. Suurimpia Kauppa (G) 22 kylien työpaikkakeskittymiä ovat Hainarin (63 työpaikkaa, tukkukauppa 20 53 työpaikkaa terveyden alalta), Mutalan (43) ja Pengon- vähittäiskauppa 2 pohjan alueet (37). Länsi-Aureella on reilu 20 työpaikkaa sekä sen lähellä sijaitsevassa Seitsemisen kansallispuis- Kurun keskusta 275 3 % tossa 27 työpaikkaa. Muualla harvaan asutulla maaseu- Koulutus (P) 82 Terveys- ja sosiaalipalvelut (Q) 44 dulla on yhteensä noin 350 työpaikkaa. Kuljetus ja varastointi (H) 34 Kauppa (G) 31 Taulukko 20. Ylöjärven suurimmat työpaikkakeskittymät vähittäiskauppa 30 ja niiden toimialajakauma. tukkukauppa 1 Muu palvelutoiminta (S) 15 2010 T yö p a ika t Osuus (YKR) työpaikoista

Yhteensä 8 292 Kaikki Ylöjärven merkittävimmät työpaikkakeskittymät YKR-taajama (2012) 7 673 93 % kuuluvat pääosin vähintään seudullisen tason joukkoliik- kennevyöhykkeeseen. Vyöhykkeiden ulkopuolelle jää mm. Elovainion kauppakeskus. Vahva joukkoliikenne- Soppeenmäen yritysalue 1 739 21 % vyöhyke ulottuu yhtenäisenä Tampereelta Ylöjärven Teollisuus (C) 1 407 keskustan kautta Hietasmäkeen ja Asuntilaan saakka. Kauppa (G) 130 Myös Soppeenmäen ja Elovainion alueiden läntiset osat autokauppa 56 tukkukauppa 37 kuuluvat tiheän tason vyöhykkkeeseen. Ylöjärven kes- vähittäiskauppa 37 kustasta aina Ylisen kautta Mutalaan ulottuu yhtenäinen Rakentaminen (F) 83 seudullisen tason joukkoliikennevyöhyke. Myös Kurun Hallinto- ja tukipalvelutoiminta (N) 61 keskusta –alue on seudullisen vyöhykkeen piirissä. Ylö- Terveys- ja sosiaalipalvelut (Q) 24 järven keskusta-alue on kävelykeskustaa. Vähintään seudullisen vyöhykkeeseen kuuluu yhteensä noin 5 700 Ylöjärven keskusta-alue 1 499 18 % työpaikkaa, mikä vastaa noin 69 % Ylöjärven työpaikois- Terveys- ja sosiaalipalvelut (Q) 541 ta. Julkinen hallinto (O) 190 Kauppa (G) 166

vähittäiskauppa 148 tukkukauppa 13 Arvio voimassa olevan maakuntakaavan työpaikka- autokauppa 5 Koulutus (P) 110 alueiden toteutumisesta sekä tulevaisuuden maankäytön suunnitelmat Muu palvelutoiminta (S) 83 Työpaikka-alueita on voimassa olevassa maakuntakaa- vassa osoitettu Teiskon, Soppeenmäen ja Elovainion alueille. Elovainiossa on lisäksi kaksi vähittäiskaupan suuryksikkömerkintää. Myös Kurun keskustan eteläpuo- lella Tammikankaassa on pieni työpaikka-aluevaraus. Moottoritien varteen Kolmenkulman pohjoispuolelle on merkitty myös teollisuustoimintojen aluevaraus. Ylisen

39

kuntoutuskeskuksen alue on varattu palvelujen ja hallin- non alueeksi, Takaamalla on puolustusvoimien alue (EP). Ylöjärven ydinkeskustan osayleiskaavan muutos on vireil- lä. Kaavamuutos koskee kaupungin kolmea suurinta työpaikkakeskittymää.

Soppeenmäen työpaikka-alue on melko tiiviisti rakentunut ja pitää sisällään huomattavasti pääosin teollisuuden työpaikkoja. Alue on yleiskaavoitettu kattavasti teollisuu- den toiminnoille. Varsinainen Elovainion yritysalue on myös toteutunut hyvin työpaikkojen osalta ja se on yleis- kaavoitettu kaupalle, palveluilla ja hallinnolle sekä teolli- suudelle. Elovainion työpaikka-aluevaruksen pohjoinen osa on pääosin vielä rakentamaton. Alue on kuitenkin yleiskaavoitettu kattavasti teollisuuden toiminnoille.

Vireillä olevassa Ylöjärven ydinkeskustan osayleiskaavan muutoksessa Elovainion ja Soppeenmäen alueita suunni- tellaan kehitettävän laajana keskustatoimintojen alueena (C) valtatien 3 molemmin puolin. Lisäksi erityisesti Sop- peenmäen keskimmäisiä teollisuustoimintojen ympäris- töjä suunnitellaan muutettavan asumiseen tarkoitetuiksi alueiksi. Tampereen kaupunkiseudun rakennesuunnitel- man 2040 luonnoksessa (28.8.2014) Elovainion ja Sop- peenmäen alue on osoitettu merkittävästi kehitettävänä asuin- ja työpaikka-alueena (+ 2 000 asukasta).

Teivon yrityspuiston alue on rakentunut melko tiiviiksi ja sisältää paljon työpaikkoja. Alueen ja Vaasantien itäpuo- lelle maakuntakaavan taajamatoimintojen alueelle on yleiskaavoitettu teollisuustoimintoja, jotka ovat osin ra- kentuneet (mm. Teivon ABC). Kurun Tammikankaan työpaikka-alueella on vain noin 30 työpaikkaa ja se on yleiskaavoitettu teollisuuden toiminnoille.

Kolmenkulman pohjoispuolella sijaitseva maakuntakaa- van T-aluevaraus on vielä rakentumaton, mutta yleiskaa- voitettu teollisuuden toiminnoille. Se kytkeytyy tiiviisti Elovainion ja Kolmenkulman työpaikkavyöhykkeeseen kehätien kautta.

Ylisen kuntoutuskeskuksen alueella on paljon työpaikkoja ja se on rakentunut melko tiiviiksi. Pirkanmaan sairaan- hoitopiiri siirtää kehitysvammaisten kuntoutuskeskuksen pääosin Nokian Pitkäniemeen vuonna 2015. Yliselle jää noin 50 asiakaspaikkaa, kun niitä on nyt noin 170. Alu- eellta vapautuu noin yhdeksän hehtaaria maata muuhun käyttöön. Ylisen alueen hyödyntämistä on suunniteltu mm. matkailun tarpeisiin.

Puolustusvoimien alueella Takamaassa on yli 180 työ- paikkaa.

40

3.2.7. Yhteenvetotaulukot kehyskuntien työpaikka-alueista

Taulukko 21. Yhteenveto kehyskuntien merkittävimmistä työpaikkakeskittymistä.

Seudullinen merkittävyys Työpaikkakeskittymä Kunta Ma a kunta - T yö p a ika t Keskimääräistä Profiloituminen Ra ke nte e n Saavutettavuus: ka a va me r- (YKR e ne mmä n työ p a ikka - e he ys: sijainti vähintään kintä 2010) työpaikkoja (hot a lue e na : YKR-taajaman seudullisen joli- (voimassa spot 250 m) toimialarakenteen 2012 piirissä vyöhykkeen oleva) monipuolisuus (väh. piirissä 3 hallitsevaa toimialaa, > 10 %)

KEHYSKUNNAT Keskusta ja Yrittäjänkatu Nokia C 2 259 x x x x Soppeenmäen yritysalue Ylöjärvi TP 1 739 x x x Kangasalan keskusta Kangasala C 1 738 x x x Ylöjärven keskusta Ylöjärvi C 1 499 x x x x Rengastehtaan ympäristö Nokia TP 1 333 x x x Lempäälän keskusta Lempäälä C 1 246 x x x x Lentolan yritysalue Kangasala TP 1 175 x x x x Sääksjärvi Lempäälä T/TP 1 149 x x x x Marjamän yritysalue Lempäälä TP 1 143 x x x Huovin ja Turkkiradan alue Pirkkala T/TP 1 081 x x x x Kankaantaan yritysalue Nokia TP 949 x x x Elovainio Ylöjärvi TP 929 x x x x Pirkkalan keskusta Pirkkala C 830 x x x x Linnavuori Nokia T 793 x x x Saarioisten tehdasalue Kangasala T 774 x x x Rounionkadun yritysalue Nokia A 674 x x x x Paperitehtaan ympäristö Nokia TP 630 x x x Partola Pirkkala TP 587 x x x Pitkäniemi Nokia P 531 x x Keisarinviita ja Vähä-Vaitti Pirkkala TP 477 x x x x Vatiala Kangasala A 448 x x x Ylisen kuntoutuskeskus Ylöjärvi P 423 x x x Pähkinäkallio Kangasala A 414 x x Pikonlinna Kangasala P 397 x x x Teivon yrityspuisto Ylöjärvi TP 372 x x x x Vihola Nokia C 285 x x x Kurun keskusta Ylöjärvi c/A 275 x x x Lentokentän yritysalue ja kenttä Pirkkala TP 262 x (kenttä) x x (pl. kenttä) x Kyöstin alue Pirkkala A 209 x x Moisio Lempäälä A 192 x x x Hollo Lempäälä A 184 x x Kulju Lempäälä A 179 x x x Kunnantalon alue Vesilahti c/A 147 x x Kirkonkylän koulun alue Vesilahti A 110 x x Narva Vesilahti A 82 x x

41

Taulukko 22. Muut kehyskuntien voimassa olevan maa- kuntakaavan työpaikka-alueet.

Työpaikka-alue Kunta Ma a kunta - T yö p a ika t ka a va me r- (YKR kintä 2010) (voimassa oleva) TAMPEREEN KEHYSKUNNAT Kaivanto Kangasala P 183 Takamaa Ylöjärvi EP 180 Kulju Nokia T 159 Aseman teollisuusalue Kangasala T 60 Kuhmalahden vanhainkohti Kangasala p 58 Linnakallio, Kurikantien risteys Pirkkala TP 50 Kurun Tammikangas Ylöjärvi TP 30 Tarastenjärvi Kangasala TP 12 Sääksjärven työpaikka-alue Lempäälä TP 12 Kyynijärvi Nokia EJ 9 Ruskontie Lempäälä TP 8 Kyynijärvi Nokia T 6 Kyynijärvi Nokia EM 3 Viljakkala, Haveri Ylöjärvi RM 3 Tarastenjärvi Kangasala T 2 Kilpalan työpaikka-alue Vesilahti TP 2 Suinula Kangasala TP 1 Kallion yritysalue (Lentola) Kangasala TP 0 Lamminrahaka Kangasala TP 0 Saarenmaa, 2-kehä Kangasala TPr 0 Ruutana Kangasala T 0 Puskiaisten oikaisu Lempäälä TP 0 Marjamäki Lempäälä T 0 Ruskontie, Lehtivuori Lempäälä P 0 Kolmenkulma, Porintien pohj. Nokia TP 0 Linnakallio Pirkkala TP 0 Lentokentän T-alue Pirkkala T 0 Pärrinmaan alue Pirkkala/Tampere T 0 Lentokenttä, Satakunnan lennosto Pirkkala EP 0 Kolmenkulman alueen T-alue Ylöjärvi T 0 Tarastenjärvi Kangasala EJ 0

42

3.3. Eteläinen Pirkanmaa

Eteläisen Pirkanmaan tarkastelualueeseen kuuluvat Valkeakoskella on noin 46 % ja Akaassa 30 % eteläisen Akaan ja Valkeakosken kaupungit sekä Urjalan ja Pälkä- Pirkanmaan työpaikoista. Alueen merkittävin työpaikka- neen kunnat. Vuonna 2013 alueella asui 50 173 asukas- keskittymä on Valkeakosken keskusta-alue. Myös Akaan ta, mikä on 10 % Pirkanmaan väestöstä. Eteläisellä Pir- Toijalan keskusta on alueellisesti tarkasteltuna huomatta- kanmaalla oli vuonna 2011 yhteensä 16 490 työpaikkaa. va työpaikkakeskittymä. Keskimääräistä enemmän työ- Vuoden 2007 jälkeen alue on menettänyt yli 2 000 työ- paikkoja on myös Valkeakoskella Pispantallin yritysalu- paikkaa (11 %) pääosin teollisuuden toimialalta. Teolli- eella ja Lotilassa, Toijalassa Savikon ja Nahkialan alueel- suus on säilynyt kuitenkin alueen suurimpana toimialana la sekä Viialan, Urjalan ja Pälkäneen keskustoissa. Alu- ja tarjoaa edelleen noin 5 000 työpaikkaa eteläisellä Pir- eellisessa tarkastelussa erottuvat myös Valkeakosken kanmaalla. Erityisesti julkiset palvelut ovat kuromassa keskustan länsipuoliset teollisuusalueet ja Viialan Taipa- teollisuuden työpaikkojen lukumääräistä eroa kiinni (4 leen alue. 730 työpaikkaa). Kolmanneksi suurin toimiala alueella oli vuonna 2011 yksityiset palvelut yli 2 577 työpaikalla.

Kuva 14. Eteläisen Pirkanmaan tilastollisesti keskimääräistä suuremmat työpaikkakeskittymät (hot spot –analyysi).

43

3.3.1. Akaa Merkittävimmät työpaikkakeskittymät

Akaan taajamarakenteessa sijaitsee 93 % kaikista kun- Akaan elinkeinorakenne ja työssäkäynti nan työpaikoista. Merkittävin työpaikkakeskittymä on Vuodesta 1990 Akaan työpaikat ovat vähentyneet yli 1 Toijalan taajama, jossa on yli 2 600 työpaikkaa. Viialan 000 työpaikalla, noin 17 %. 1990-luvun laman jälkeen keskustaajamassa on työpaikkoja hieman yli 1 100. Kyl- kunnan työpaikkojen lukumäärä on pysynyt melko tasai- mäkosken taajaman alueella on noin 250 työpaikkaa. sesti 5 000 molemmin puolin. Vuonna 2011 Akaassa oli Suurin taajamarakenteen ulkopuolinen työpaikkakeskit- tasan 5 000 työpaikkaa. Suurin työllistäjä on julkinen tymä on Tipurin vankilan alue, jossa on 67 työpaikkaa. sektori, joka kattaa 29 % Akaan työpaikoista. Myös teolli- Kunnan suurin työpaikkakeskittymä on Savikon ja Nah- suuden työpaikkoja on liki yhtä paljon. Kauppa on merkit- kialan teollisuusalue Toijalan keskustan pohjoispuolella. tävä työllistäjä noin 750 työpaikalla. 2000-luvulla erityi- Alueella on yli 800 työpaikkaa, joista kolme neljäsosaa on sesti Akaan teollisuus on menettänyt työpaikkaosuuttaan teollisuuden työpaikkoja. Savikon alueella on myös majoi- voimakkaasti, yhteensä noin 500 työpaikkaa. Kauppa ja tus- ja ravitsemistoiminnan sekä kuljetuksen ja varastoin- julkiset palvelut ovat puolestaan kasvattaneet osuuttaan. nin työpaikkoja. Alue on merkitty maakuntakaavaan työ- 2011 paikka-alueena. Osuus T yö p a ika t työpaikoista Toijalan keskusta-alue on myös merkittävä työpaikkakes- kittymä noin 680 työpaikalla. Keskustassa on noin 140 Yhteensä 5 000 vähittäiskaupan työpaikkaa, mikä tekee siitä suurimman Suurimmat toimialat (TOL 2008): toimialan. Myös koulutus sekä sosiaali- ja terveyspalvelut Julkiset palvelut (O-U) 1 441 29 % Teollisuus (B-E) 1 438 29 % kumpikin tarjoavat noin 100 työpaikkaa. Keskustassa on Kauppa (G, I) 749 15 % paljon myös kuljetus- ja varastointialan sekä muun palve- lutoiminnan työpaikkoja. Työpaikkakeskittymä kuuluu 2500 pääosin maakuntakaavan C-aluevarauksen piiriin.

2000 Viialan keskusta-alueella aivan aseman tuntumassa on

1500 työpaikkoja noin 350. Eniten työpaikkoja tarjoaa majoitus- ja ravitsemisala. Myös terveys- ja sosiaalipalveluiden 2000 1000 sekä vähittäiskaupan työpaikkoja on runsaasti. Kiinteis- 2005 töalan toiminta tarjoaa noin 30 työpaikkaa Viialan keskus- 500 2011 tassa. Viialan keskusta on merkitty maakuntakaavaan c- 0 kohdemerkinnällä ja on muuten pääosin taajamatoiminto- jen aluetta.

Humalikorven yritysalueella Toijalan keskustan itäpuolel-

la on yli 210 työpaikkaa, jotka ovat pääosin teollisuuden Kuva 15. Akaan toimialarakenne vuonna 2011 ja sen työpaikkoja. Muutamia työpaikkoja on julkisen hallinnon kehitys 2000-luvulla (työpaikat) ja vähittäiskaupan alalla. Alueella toimi paloasema, joka on kuitenkin siirtynyt Yritys-Konhon alueella vuonna Noin puolet Akaan työllisestä työvoimaista työskenteli 2013. Humalikorven alue on maakuntakaavassa määritel- asuinkunnassaan vuonna 2011. Yli viidennes kävi työssä ty taajamatoimintojen alueeksi. Tampereella. Akaaseen tultiin työhön eniten Tampereelta (314 henkilöä), Valkeakoskelta (285), Urjalasta (181), Taipaleen yritysalueella Viialassa on myös yli 210 työ- mutta paljon myös Lempäälästä (142). Maakuntarajan paikkaa. Näistä liki puolet on julkisen hallinnon työpaikko- ulkopuolelta Akaaseen pendelöitiin eniten Hämeenlinnas- ja. Alueella on myös vajaa 30 teollisuuden sekä 20 kau- ta (90) ja Helsingistä (23). pan alan työpaikkaa. Maakuntakaavassa Taipaleen alue on taajamatoimintojen aluetta. Taulukko 23. Työssäkäyntiasioinnin suuntautuminen Akaasta vuonna 2011. Kylmäkosken taajama-alueen suurin työpaikkakeskittymä on Sipilän alue noin 150 työpaikalla. Työpaikoista noin Työllinen työvoima puolet on teollisuuden toimialalta. Alueella on vähittäis- Asuinkunta Työpaikan sijainti lkm. % kaupan työpaikkoja 42. Maakuntakaavassa alueelle on Akaa Yhteensä 7 243 100,0 merkitty vähittäiskaupan suuryksikkö (km2) ja se on va- Akaa 3 665 50,6 rattu työpaikka-alueeksi. Tampere 1 586 21,9 Valkeakoski 425 5,9 Toijalan keskustaajaaman länsipuolella Sontulassa sijait- see suuri yksittäinen 82 teollisuuden työpaikkaa tarjoava Lempäälä 382 5,3 tuotantolaitos. Myös Kurvolassa Toijalan taajaman etelä-

44

puolella on 80 työpaikan keskittymä, jossa on pääosin Välillä Toijala-Valkeakoski kulkee Toijalantien suuntai- teollisuuden työpaikkoja (mm. Kymppi-Maukkaat Oy). sesti vahva joukkoliikennevyöhyke. Toijalantien suuntai- Viialassa entisen vaneritehtaan alueella aseman länsi- sen vyöhykkeen intensiivisen, tiheän tai hyvän seudulli- puolella on noin 20 työpaikkaa. Akaan kylissä on yhteen- sen tason piiriin kuuluvat vain Toijalan keskustoimintojen sä noin 170 työpaikkaa. Muualla harvaan asutulla maa- ja Kurjenkallion alue sekä valtateiden 9 ja 3 risteysalue. seudulla työpaikkoja on noin 150. Muun muassa Savikon ja Nahkialan suuri työpaikkakes- kittymä jää intensiivisempien vyöhykkeiden ulkopuolelle. Toijalan ydinkeskusta on kävelykeskustaa. Taulukko 24. Akaan suurimmat työpaikkakeskittymät ja niiden toimialajakauma. Seudullisen tason joukkoliikennevyöhyke kattaa suurim- man osan Toijalan ja Viialan merkittävimmistä työpaikka- 2010 keskittymistä lukuun ottamatta Humalikorven aluetta. T yö p a ika t Osuus Muina merkittävinä alueina vyöhykkeiden ulkopuolelle (YKR) työpaikoista jäävät Toijalan keskustan eteläpuolinen taajamatoiminto- Yhteensä 4 342 jen alue, Sontula sekä laaja Yritys-Konhon alue. Kylmä- YKR-taajama (2012) 4 024 93 % koskelta seudulliseen vyöhykkeeseen kuuluu vain kes- kusta, jolloin Sipilän ja Tipurin työpaikkakeskittymät jää- vät sen ulkopuolelle. Akaalla on erinomaiset mahdolli- Savikon ja Nahkialan alue 807 19 % Teollisuus (C) 641 suudet kehittyä kaksinapaisena asemayhdyskuntana Majoitus- ja ravitsemistoiminta (I) 58 etenkin, jos joukkoliikenne Viialan ja Toijalan välillä te- Kuljetus ja varastointi (H) 44 hostuu. Yhteensä vähintään seudullisen joukkoliikenne- Kauppa (G) 18 vyöhykkeen piiriin kuuluu noin kaksi kolmasosaa Akaan tukkukauppa 11 työpaikoista. vähittäiskauppa 5 autokauppa 2

Toijalan keskusta 686 16 % Arvio voimassa olevan maakuntakaavan työpaikka- Vähittäiskauppa (G) 139 alueiden toteutumisesta sekä tulevaisuuden maankäytön Koulutus (P) 101 suunnitelmat Terveys ja sosiaalipalvelut (Q) 96 Muu palvelutoiminta (S) 65 Maakuntakaavan työpaikka-alueita on Toijalassa merkitty Kuljetus ja varastointi (H) 65 Savikon ja Nahkialan sekä Yritys-Konhon alueille. Vii-

Viialan keskusta 348 8 % alassa aseman länsipuolella on työpaikka-alue ja teolli- Majoitus- ja ravitsemistoiminta (I) 106 suustoimintojen alue. Työpaikka-alueiksi on Viialassa Terveys ja sosiaalipalvelut (Q) 75 määritelty lisäksi Hevonojan teollisuusalue sekä Lempää- Kauppa (G) 61 läntien ja Koskenkyläntien risteysalueen länsipuoli. Kyl- vähittäiskauppa 55 mäkoskella työpaikka-alueeksi on varattu Sipilän alue tukkukauppa 5 valtatie 9 länsipuolelta sekä Tipuri molemmin puolin 9- autokauppa 1 tietä. Tipurissa on myös aluevaraus vankilalle (E). Sipilän Kiintöistöalan toiminta (L) 32 alueelle on varattu myös vähittäiskaupan suuryksikkö.

Humalikorven yritysalue 213 5 % Työpaikka-alueiden näkökulmasta oleelliset yleiskaavat Teollisuus (C) 174 ovat Toijalan yleiskaava (oikeusvaikutukseton), Viialan Julkinen hallinto (O) 11 keskustan osayleiskaava sekä Yritys-Konhon osayleis- Kauppa (G) 11 kaava. vähittäiskauppa 9 autokauppa 1 Savikon ja Nahkialan yritysalue on toteutunut hyvin niin tukkukauppa 1 työpaikkojen lukumäärän kuin yleiskaavavarannon osalta. Savikon työpaikka-alueen moottoritien (vt 3) pohjoispuoli- Taipaleen yritysalue 212 5 % sessa osassa ei ole vielä työpaikkoja. Alue on kuitenkin Julkinen hallinto (O) 102 Teollisuus (C) 27 Sataman alueen osayleiskaavassa varattu teollisuus-, Kauppa (G) 20 työpaikka- sekä palvelujen ja hallinnon toiminnoille. Alu- vähittäiskauppa 16 eella on vireillä myös Akaanportin yritysalueen asema- autokauppa 4 kaavoitus, jonka tarkoituksena on luoda moottoritien Ammatillinen, tieteellinen, tekninen (M) 17 risteyksen tuntumaan logistisesti edullisia toimintamah- dollisuuksia yrittämiselle. Kylmäkosken Sipilän alue 146 3 % Teollisuus (C) 73 Yritys-Konhon laajan työpaikka-alueen I vaiheen raken- Vähittäiskauppa (G) 42 taminen on käynnistymässä. Alueella ei ole vielä merkit- Koulutus (P) 11 tävästi työpaikkoja siirtynyttä paloasemaa lukuun otta-

45

matta. Alue on kuitenkin yleiskaavoitettu tiiviisti pääosin 2011 työpaikka- ja teollisuustoiminnoille. Alueella on vireillä Osuus T yö p a ika t Yritys-Konhon (Savikon) asemakaava ja asemakaavan työpaikoista muutos. Yhteensä 2 182 Suurimmat toimialat (TOL 2008): Viialan keskustan eteläosassa sijaitsevalla maakunta- Julkiset palvelut (O-U) 648 30 % kaavan työpaikka-alueella (Nahkatehdas) on yli 30 työ- Yksityiset palvelut (H, J-N) 360 16 % paikkaa ja alue yleiskaavoitettu asumiselle sekä teolli- Teollisuus (B-E) 326 15 % suus- ja varastoalueiksi. Yritykset sijaitsevat Nahkateh- taan tiloissa, joten maakuntakaavan TP-aluevaraus suu- 750 relta osin rakentamaton. Maakuntakaavan T-alueella toiminut vaneritehdas on lakkautettu ja alueella toimii 500 pienyrityksiä ja varastointia.

Lempääläntien ja Koskenkyläntien risteysalueen maakun- 2000 250 takaavan pieni työpaikka-alue on harvaan rakennettu ja 2005 alueella on vähän työpaikkoja. Viialan keskustan yleis- 2011 kaavassa alue on kaavoitettu asumiselle ja teollisuuden 0 toiminnoille. Hevonojan työpaikka-alueella on vain noin 20 pääosin teollisuuden työpaikkaa. Alue on rakentunut melko tiiviiksi ja se on yleiskaavoitettu teollisuusalueeksi.

Kuva 16. Pälkäneen toimialarakenne vuonna 2011 ja sen kehitys 2000-luvulla (työpaikat).

3.3.2. Pälkäne Noin 57 % Pälkäneellä asuvasta työllisestä työvoimaista työskenteli asuinkunnassaan vuonna 2011. 17 % työs- Pälkäneen elinkeinorakenne ja työssäkäynti kenteli Tampereella. Pälkäneelle tultiin töihin eniten Kan- gasalta (170 henkilöä) ja Tampereelta (136). Maakunnan Vuodesta 1990 Pälkäneen työpaikkojen lukumäärä on ulkopuolelta Hämeenlinnasta käy työssä Pälkäneellä 89 laskenut noin 10 % eli yhteensä 240 työpaikalla. 1990- henkilöä. Valkeakoskelta pendelöi Pälkäneelle 53 henki- luvun lama aiheutti suuren notkahduksen ja työpaikkojen löä. lukumäärä laski 2 000 työpaikan tuntumaan. Vuonna 2011 Pälkäneellä oli työpaikkoja 2 182. Eniten työpaikko- Taulukko 25. Työssäkäyntiasioinnin suuntautuminen ja kunnassa tarjoaa julkinen sektori. Yksityiset palvelut Pälkäneeltä vuonna 2011. ovat nousseet toiseksi suurimmaksi toimialaksi ohi teolli- Työllinen työvoima suuden, joka on menettänyt voimakkaasti työpaikkoja 2000-luvulla (157 työpaikkaa). Myös alkutuotannon työ- Asuinkunta Työpaikan sijainti lkm. % paikat ovat vähentyneet huomattavasti mm. kaupan kas- Pälkäne Kaikki yhteensä 2 765 100,0 vattaessa työpaikkaosuuttaan. Pälkäne 1 578 57,1 Tampere 465 16,8 Kangasala 276 10,0 Hämeenlinna 123 4,4

Merkittävimmät työpaikkakeskittymät

Pälkäneen taajamarakenteessa sijaitsee 69 % kunnan työpaikoista. Pälkäneen Epaalasta Kankahaisille ulottu- van laajan taajamarakenteen alueella on yhteensä 926

työpaikkaa. Aitoon taajamassa on noin 220 työpaikkaa ja Luopioisten taajamassa noin 180 työpaikkaa.

Pälkäneen suurin työpaikkakeskittymä on Pälkäneen keskustan alue (Onkkaala), jossa on noin 370 työpaik- kaa. Keskustan suurin toimiala on terveys- ja sosiaalisek- tori, myös koulutuksen ja julkisen hallinnon työpaikkoja on alueella paljon. Vähittäiskaupan työpaikkoja keskus-

46

tassa on yli 40. Keskustan alue on maakuntakaavassa Taulukko 26. Pälkäneen suurimmat työpaikkakeskittymät määritelty c-kohdemerkinnällä ja taajamatoimintojen ja niiden toimialajakauma. alueena. 2010

Kankaanmaan yritysalue on Pälkäneen toiseksi suurin T yö p a ika t Osuus työpaikkakeskittymä yli 230 työpaikalla. Alueen työpai- (YKR) työpaikoista koista 56 % on teollisuuden toimialalta. Merkittäviä toimi- Yhteensä 1 918 aloja alueella ovat myös rakentaminen sekä kuljetus- ja YKR-taajama (2012) 1 326 69 % varastointitoiminta. Maakuntakaavaan Kankaanmaan alue on merkitty laajana työpaikka-alueena. Pälkäneen keskusta (Onkkaala) 370 19 % Aitoon keskusta-alueella sijaitsee yli 160 työpaikkaa, Terveys- ja sosiaalipalvelut (Q) 80 joista teollisuuden ja koulutuksen toimialat ovat suurim- Koulutus (P) 75 47 pia. Keskustassa on myös vajaa 20 hallinto- ja tukipalve- Julkinen hallinto (O) Kauppa (G) 45 lujen työpaikkaa. Aitoon keskusta on maakuntakaavan vähittäiskauppa 41 taajamatoimintojen aluetta ja se sisältää paikalliskeskuk- tukkukauppa 4 sen kohdemerkinnän (a). Kankaanmaan yritysalue 235 12 % Luopioisten keskusta-alueella on yli 150 työpaikkaa, Teollisuus (C) 131 joista kolmannes on teollisuuden työpaikkoja. Terveys- ja Rakentaminen (F) 36 sosiaalipalvelujen työpaikkoja alueella on 18. Luopioisten Kuljetus ja varastointi (H) 26 keskusta-alueelle on merkitty maakuntakaavan c- Kauppa (G) 20 kohdemerkintä ja alue on muuten taajamatoimintojen vähittäiskauppa 12 tukkukauppa 6 aluetta. autokauppa 2 Pälkäneen keskustan eteläpuolella sijaitsevalla Lasten- Aitoon keskusta-alue 165 9 % linnan teollisuusalueella on yli 60 työpaikkaa. Suurin osa Teollisuus (C) 62 työpaikoista on terveys- ja sosiaalipalveluiden alalta (37 Koulutus (P) 57 työpaikkaa), mutta alueella on myös yli 10 autokaupan Hallinto- ja tukipalvelut (N) 19 työpaikkaa. Lastenlinnan alue on maakuntakaavan taa- Alkutuotanto (A) 12 jamatoimintojen aluetta. Luopioisten keskusta-alue 153 8 % Pälkäneen keskustaajaman pohjoispuolella sijaitsevalla Teollisuus (C) 52 Syrjänharjun alueella on huomattava yksittäinen 74 työ- Terveys- ja sosiaalipalvelut (Q) 18 paikan keskittymä, jossa on pääosin terveyden- ja sosi- Ammatillinen, tieteellinen, tekninen (M) 14 Kuljetus ja varastointi (H) 14 aalipalveluiden toimintoja. Myös Mälkilässä on 28 alku- tuotannon työpaikan keskittymä (maakuntakaavan MY- aluetta). Pälkäneen keskusta-alueen pohjoisosat kuuluvat tiheän Taajamarakenteen ulkopuolisia merkittäviä työpaikka- ja hyvän seudullisen tason joukkoliikennevyöhykkeisiin. keskittymiä ovat Sappeen matkailukeskuksen alue (54 Ydinkeskusta aina Lastenlinnan alueelle saakka kuuluu työpaikkaa) ja Aitoon kotitalousoppilaitos (63 työpaikkaa). seudullisen tason vyöhykkeeseen. Myös Epaalan alue ja Kotitalousoppilaitos on merkitty maakuntakaavassa p- Kankaanmaan teollisuusalueen pohjoisosat kuuluvat kohdemerkinnällä, Sappeen alue on varattu laajana mat- seudullisen tason vyöhykkeeseen kuten myös koko Ai- kailupalvelujen alueena. toon taajama. Luopioisissa seudullisen tason vyöhyke ulottuu Luopioistentien suuntaisesti Holjasta keskustaa- Pälkäneen kylissä sijaitsee noin 290 työpaikkaa. Kylistä jamaan saakka. eniten työpaikkoja on Laitikkalan alueella (44 työpaikkaa). Kyynärön alueella on 37 työpaikkaa, Kollolassa 30 työ- Merkittävinä työpaikka-alueina joukkoliikennevyöhykkei- paikkaa, Rautajärvellä 26 työpaikkaa ja Puutikkalan alu- den ulkopuolelle jäävät Kankaantaan eteläiset osat, Syr- eella 22 työpaikkaa. Muualla harvaan asutulla maaseu- jälänharjun yksittäinen työpaikkakeskittymä sekä Sap- dulla on yhteensä noin 300 työpaikkaa. peen matkailualue ja Aitoon kotitalousoppilaitos. Pälkä- neen työpaikoista suoraan joukkoliikennevyöhykkeiden

piiriin kuuluu vain 875 työpaikkaa, noin 46% kunnan työpaikoista.

47

Arvio voimassa olevan maakuntakaavan työpaikka- menettäneet työpaikkoja suhteessa vuosituhannen al- alueiden toteutumisesta sekä tulevaisuuden maankäytön kuun. Voimakkainta lasku on ollut alkutuotannon, teolli- suunnitelmat suuden ja julkisten palveluiden aloilla. Liki kaikki toimialat kattava laskukehitys kertoo siitä, että työpaikat eivät ole Maakuntakaavan työpaikka-alueita Pälkäneellä on varat- korvautuneet juurikaan muilla aloilla ja että kehitys on tu Kankaanmaan teollisuusalueelle ja sen pohjoisosiin. ollut toimialasektorit läpileikkaavaa. Myös valtatie 12 ja Pälkänevedentien risteyksen länsi- puolelle on varattu työpaikka-alue. Luopioisissa keskus- 2011 tasta koiliseen on pieni maakuntakaavan työpaikka- Osuus T yö p a ika t aluevaraus. Sappeen matkailualue on merkitty maakun- työpaikoista takaavaan matkailupalvelujen alueena (RM). Yhteensä 1 647 Suurimmat toimialat (TOL 2008): Kankaanmaan yritysalueella on paljon työpaikkoja ja Teollisuus (B-E) 422 26 % aluevarauksen eteläiset osat ovat toteutuneet hyvin. Julkiset palvelut (O-U) 360 22 % Eteläiset osat on myös rakennuskaavoilla määritelty Yksityiset palvelut (H, J-N) 246 15 % pääosin teollisuus- ja varastoalueiksi. Työpaikka- aluevarauksen laaja pohjoisosa (Kangas-Seppälän alue) 750 on vielä rakentumaton ja kaavoittamaton. Maakuntakaa- van aluevarausta on vielä paljon jäljellä valtatie 12 var- 500 ressa.

2000 250 Valtatie 12 ja Pälkänevedentien risteyksen länsipuolinen 2005 työpaikka-alue on rakentamaton ja alueella ei ole työ- 2011 paikkoja. Aluetta ei ole myöskään ole asema- tai yleis- 0 kaavoitettu. Myös Luopioisten pieni työpaikka-alue on pääosin rakentamaton. Alueella on asemakaava muun muassa asumiselle sekä teollisuus- ja varastotoiminnoil- le. Sappeen alue on hyvin rakentunut ja sisältää paljon työpaikkoja. Kuva 17. Urjalan toimialarakenne vuonna 2011 ja sen Pälkäneen maankäytön kehityskuvan 2025 (Rantaraitti) kehitys 2000-luvulla (työpaikat) mukaan keskustaajamaa (Onkkaala) kehitetään moni- puolisten palvelujen keskustana, jonne on muun muassa Vajaa 60 % Urjalassa asuvasta työllisestä työvoimaista suunniteltu matkailupalveluja täydentävää vesistömatkai- työskenteli asuinkunnassaan vuonna 2011. Akaaseen lukeskusta. Sekä Aitoon että Luopioisten taajamia kehite- matkusti työhön noin 180 henkilöä ja Tampereelle noin tään monipuolisten palvelujen kylinä. Uusia yritysalueita 150 henkilöä. Kanta-Hämeen puolella Forssassa työs- on suunniteltu Kollolan, Kärväntälän ja Murronmäen kenteli liki 90 Urjalassa asuvaa. Urjalaan tultiin töihin teollisuualueille. Nämä sijaitsevat irrallaan olemassa useimmiten Akaasta (125 henkilöä) ja Tampereelta (52). olevasta taajamarakenteesta. Myös maakuntarajan ulkopuolelta Forssasta (38) ja Humppilasta (26) pendelöitiin Urjalaan jonkin verran. Myös Punkalaitumelta työhön Urjalaan kulki 35 henkilöä.

Taulukko 27. Työssäkäyntiasioinnin suuntautuminen Urjalasta vuonna 2011. 3.3.3. Urjala Työllinen työvoima Urjalan elinkeinorakenne ja työssäkäynti Asuinkunta Työpaikan sijainti lkm. % Urjala Kaikki yhteensä 2 052 100,0 Vuodesta 1990 Urjalan työpaikkojen lukumäärä on laske- Urjala 1 215 59,2 nut voimakkaasti noin kolmanneksella (yli 800 työpaik- Akaa 181 8,8 kaa). Ensimmäinen suuri lasku seurasi 1990-luvun la- Tampere 153 7,5 masta ja toinen lasku on ollut seurausta 2008 alkaneesta Forssa 89 4,3 taantumasta. Urjalan työpaikkojen lukumäärä säilyi melko vakaana, noin 2 000 työpaikan tietämillä, lamojen välisen ajan vuosina 1994-2008. Vuonna 2011 Urjalassa oli noin 1 650 työpaikkaa. Merkittävimmät työpaikkakeskittymät

2000-luvulla työpaikkaosuutta on onnistunut Urjalassa Urjalan taajamarakenteessa sijaitsee 73 % kunnan työ- lisäämään vain rakentamisen toimiala. Kaupan työpaikat paikoista. Vuonna 2010 Urjalan keskustaajamassa oli ovat pysyneet liki samalla tasolla. Muut toimialat ovat 957 työpaikkaa ja Nuutajärven taajamassa noin 70 työ-

48

paikkaa. Nuutajärven lasitehdas on siirtänyt toimintansa Taulukko 28. Urjalan suurimmat työpaikkakeskittymät ja Iittalaan, mutta tehdasalueella on vielä 10-25 työpaikkaa. niiden toimialajakauma.

Urjalan suurin työpaikkakeskittymä on Urjalan keskusta- 2010 alue, Laukeela, jossa on noin 450 työpaikkaa. Yli kol- T yö p a ika t Osuus mannes keskustan työpaikoista on sosiaali- ja terveys- (YKR) työpaikoista sektorilta. Vuonna 2012 Laukeelassa sijaitsi lisäksi myös Yhteensä 1 411 noin 100 teollisuuden työpaikkaa, jotka eivät näy vuoden YKR-taajama (2012) 1 030 73 % 2010 YKR-tiedoissa (mm. Urjala Works Oy, 80 työpaik- kaa). Alueella on paljon myös vähittäiskauppaa, majoitus- ja ravitsemistoimintaa, julkisen hallinnon sekä muun La uke e la 445 32 % palvelutoiminnan työpaikkoja (taulukko 6). Laukeela on Terveys ja sosiaalipalvelut (Q) 166 Kauppa (G) 53 merkitty maakuntakaavaan c-kohdemerkinnällä ja on vähittäiskauppa 51 muuten taajamatoimintojen aluetta. tukkukauppa 2 Muu palvelutoiminta (S) 39 Keskustan itäpuolella sijaitsevalla Hiukkamäen yritysalu- Majoitus ja ravitsemistoiminta (I) 36 eella oli yli 170 työpaikkaa vuonna 2010. Alueen suurin Julkinen hallinto (O) 30 työnantaja Parker Hannifin vähentää kuitenkin tuotantoa siten, että alueelle jää noin 65 työpaikkaa. Alue on maa- Hiukkamäen yritysalue 174 12 % kuntakaavan taajamatoimintojen aluetta. Teollisuus (C) 140 Kuljetus ja varastointi (H) 23 Urjalan aseman alueella, Huhdissa, sijaitsee hieman alle 130 työpaikkaa. Yli puolet työpaikoista on rakentamisen Huhti 126 9 % Rakentaminen (F) 68 alalta. Alueella on myös koulutuksen ja vähittäiskaupan Koulutus (P) 32 työpaikkoja. Alue on pääosin maakuntakaavan työpaikka- Vähittäiskauppa (G) 6 aluetta (aseman länsipuolinen alue). Majoitus ja ravitsemistoiminta (I) 3

Peltorinteen ja Harjuntien alueella on noin 70 työpaikkaa Peltorinteen ja Harjuntien alue 71 5 % valtatie 9 molemmin puolin. Alueella on vähittäis- ja tuk- Kauppa (G) 19 kukaupan sekä teollisuuden toimintoja, mutta jonkin ver- vähittäiskauppa 13 ran myös hallinto- ja tukipalveluita sekä majoitus- ja ravit- tukkukauppa 6 semistoimintaa. Vuoden 2012 lopussa Harjuntiellä oli 52 Teollisuus (C) 15 teollisuuden työpaikkaa, jotka eivät näy vuoden 2010 Hallinto- ja tukipalvelutoiminta (N) 14 Majoitus ja ravitsemistoiminta (I) 11 YKR-tiedoissa (mm. TM-Teräs, Lahma-Tras, Vällärin puusepänliike). Alue on maakuntakaavan työpaikka- ja taajamatoimintojen aluetta. Vain Urjalan keskusta-alue on tiheän tai hyvän seudulli- Urjalan kylissä sijaitsee reilu 100 työpaikkaa. Kylistä sen joukkoliikennevyöhykkeen piirissä. Keskustan, Hiuk- eniten työpaikkoja on Urjalankylän (32 työpaikkaa ) ja kamäen ja Huhdin välillä kulkee seudullisen tason vyöhy- Halkivahan alueilla (noin 30 työpaikkaa). Muualla har- ke. Urjalassa vähintään seudullisen vyöhykkeen piiriin vaan asutulla maaseudulla on yhteensä noin 270 työ- kuuluu noin 600 työpaikkaa. Tämä vastaa noin 63 % paikkaa. keskustaajaman työpaikoista. Merkittävistä työpaikkakes- kittymistä seudullisen vyöhykkeen vaikutusalueen ulko-

puolelle jäävät Peltorinteen ja Harjuntien alueet sekä Nuutajärvi ja Urjalankylä.

Arvio voimassa olevan maakuntakaavan työpaikka- alueiden toteutumisesta sekä tulevaisuuden maankäytön suunnitelmat

Maakuntakaavan työpaikka-alueita Urjalassa on keskus- taajaman pohjoispuolella sijaitseva Ruokolan alue, kes- kustan lounaispuolella sijaitseva Peltorinteen teollisuus- alue sekä Huhdissa sijaitseva alue. Teollisuustoimintojen

alueita on varattu valtatie 9 varteen keskustasta etelään sekä Huhdin alueella Salmentien pohjoispuolelle. Työ- paikka-alueiden näkökulmasta oleellisia voimassa olevia

49

yleiskaavoja ovat keskusta-alueen (Laukeela-Huhti) 3.3.4. Valkeakoski osayleiskaava sekä Urjalankylän osayleiskaava. Valkeakosken elinkeinorakenne ja työssäkäynti Maakuntakaavassa työpaikka-alueeksi varattu Peltorin- teen teollisuusalue on vielä varsin väljästi rakennettu ja Valkeakoskella rakennemuutos on ollut erittäin voimakas- se sisältää noin 30 työpaikkaa. Alue on yleiskaavoitettu ta. Vuodesta 1990 Valkeakosken työpaikat ovat vähenty- palvelujen ja hallinnon toiminnoille. Aluevarauksen etelä- neet yli 2 100 työpaikalla, mikä on tarkoittanut yli viiden- osiin on yleiskaavoitettu työpaikka-alueita. Tänne on neksen vähennystä. Ensimmäinen jyrkkä lasku koettiin suunniteltu mm. Savikontien yritystontteja, jotka ovat 1990-luvun laman aikana. Toinen syöksy koettiin vuonna vielä rakentumattomia. Valtatien 9 varteen varattu maa- 2008 alkaneen taantuman aikana, jolloin työpaikkojen kuntakaavan teollisuustoimintojen alue on vielä rakenta- lukumäärä putosi reilusta 9 000 alle 7 500 työpaikkaan. maton, mutta yleiskaavoitettu teollisuusalueeksi. Vuonna 2011 paikkakunnalla oli 7 661 työpaikkaa.

Ruokolan työpaikka-alue on rakentamaton (vain 8 työ- Toimialoista rakennemuutos on koetellut lähinnä teolli- paikkaa). Alueelle on yleiskaavoitettu vähäisesti työpaik- suuden työpaikkoja, jotka ovat vähentyneet voimakkaasti ka- ja teollisuustoimintojen alueita. Sen sijaan valtatie 9 2000-luvulla. Suurin työllistäjä Valkeakoskella on kuiten- toiselle puolelle maakuntakaavan valkoiselle alueelle on kin edelleen teollisuus 36 % osuudella kunnan työpaikois- yleiskaavoitettu laaja teollisuustoimintojen alue, ns. ta. Julkinen sektori on toiseksi merkittävin työllistäjä yli 2 Kampparin alue. Tämä liittyy uuden liittymän rakentami- 200 työpaikalla. Yksityiset palvelut ovat kasvattaneet seen 9-tielle. Tien vetovoimaa hyödynnetään ja sen var- työpaikkaosuuttaan tehden siitä kolmanneksi suurimman teen pyritään ohjaamaan teollisuus- ja työpaikka-alueita. toimialan Valkeakoskella. Kaupan ja rakentamisen työ- Yritysten sijoittuminen 9-tien varteen on kehityssuunta, paikkojen lukumääräinen kehitys on ollut tasaista. johon kunta pyrkii tulevaisuudessa panostamaan. 2011 Myös Huhdin alueen T-varaus on käytännössä rakenta- Osuus T yö p a ika t matonta reserviä. Se on yleiskaavoitettu radan tuntumas- työpaikoista sa työpaikka-alueeksi. Alueen keskiosa on varattu teolli- Yhteensä 7 661 suustoiminnoille itäisten osien ollessa vielä yleiskaavoit- Suurimmat toimialat (TOL 2008): tamattomia. Asemanseudun työpaikka-alue on toteutunut Teollisuus (B-E) 2 773 36 % osittain. Se sisältää paljon työpaikkoja ja se on osin yleis- Julkiset palvelut (O-U) 2 281 30 % kaavoitettu teollisuustoiminnoille sekä julkisille palveluille Yksityiset palvelut (H, J-N) 1 245 16 % ja hallinnolle. Maakuntakaavan aluevaraus sisältää kui- tenkin suuren peltoalueen ja täten paljon rakentumatonta 4500 4000 tonttimaata. Peltoalue on yleiskaavassa merkitty maa- ja 3500 metsätalousvaltaiseksi alueeksi. Peltoalue tullaan osoit- 3000 tamaan vireillä olevassa asemakaavan muutoksessa 2500 maisemallisesti tärkeäksi peltoalueeksi ja viljelykäyttöön. 2000 2000 1500 Yleisesti mainittuna Huhdin aluevarausten käyttötarpeet 2005 1000 2011 ovat muuttuneet, koska teollisuustonteilla ei ole ollut 500 kysyntää. 0

Urjalankylän osayleiskaava sisältää pirstalemaisesti palveluiden ja hallinnon sekä teollisuuden alueita sekä loma- ja matkailualueita. Työpaikkavolyymit ovat pieniä. Yleiskaavan varaukset ovat mitoitukseltaan suuria sekä Kuva 18. Valkeakosken toimialarakenne vuonna 2011 ja pääosin vielä toteutumattomia. sen kehitys 2000-luvulla (työpaikat)

Vuonna 2011 noin 65 % Valkeakoskella asuvasta työlli- sestä työvoimaista työskenteli asuinkunnassaan. 16 % työskenteli Tampereella. Valkeakoskelta käytiin jonkin verran työssä myös Lempäälässä ja Akaassa. Valkea- koskelle tultiin töihin eniten Tampereelta (536 henkilöä) ja Akaasta (425). 246 henkilöä pendelöi Valkeakoskelle Lempäälästä. Maakunnan ulkopuolelta Hämeenlinnasta

kävi työssä Valkeakoskella 171 ja Hattulastakin 35 henki- löä.

50

Taulukko 29. Työssäkäyntiasioinnin suuntautuminen kauppaa sekä ammatillista, tieteellistä ja teknistä toimin- Valkeakoskelta vuonna 2011. taa. Keskittymä on merkitty maakuntakaavaan teollisuus- toimintojen alueeksi. Työllinen työvoima

Asuinkunta Työpaikan sijainti lkm. % Lumikorven yritysalueella keskustan kaakkoispuolella on noin 320 työpaikkaa. Alue on maakuntakaavan työpaik- Valkeakoski Kaikki yhteensä 8 491 100,0 ka-aluetta ja sen on toimialarakenteeltaan monipuolinen. Valkeakoski 5 542 65,3 Tampere 1 356 16,0 Lumikorven alueella on vajaa 130 teollisuuden työpaik- Lempäälä 314 3,7 kaa. Myös rakentamisen, autokaupan sekä hallinto- ja tukipalvelutoiminnan työpaikkoja on alueella paljon. Lu- Akaa 285 3,4 mikorvessa on lisäksi vajaa 40 kuljetuksen ja varastoinnin alan työpaikkaa.

Merkittävimmät työpaikkakeskittymät Valkeakosken Campusalueella (Lotila) on hieman alle 300 työpaikkaa. Alueella toimivat Valkeakosken ammat- Valkeakosken taajamarakenteessa sijaitsee 93 % kunnan tiopisto, HAMK ja Tietotien lukio ja se on maakuntakaa- työpaikoista. Näistä suurin osa sijaitsee Valkeakosken vassa merkitty p-kohdemerkinnällä. Suurin osa työpai- keskustaajamassa (6 682 työpaikkaa). Sääksmäen taa- koista on koulutuksen toimialalta, mutta jonkin verran jamarakenteessa on noin 90 työpaikkaa, Kärjenniemessä työpaikkoja on myös terveys- ja sosiaalisektorin sekä 32 ja Kasurissa 19 työpaikkaa. Merkittäviä taajamaraken- rahoitus- ja vakuutustoiminnan aloilta. teen ulkopuolisia työpaikkakeskittymiä ei Valkeakoskella ole Päivölän kansanopistoa lukuun ottamatta. Päivölän Säterin teollisuusalueella oli vuonna 2010 vielä noin 220 alueella on noin 50 koulutuksen työpaikkaa. pääosin teollisuuden työpaikkaa (Avilon Oy). Toiminta tehtaalla on kuitenkin ajettu alas vuonna 2013. Valkeakosken suurin työpaikkakeskittymä on Valkeakos- ken keskusta-alue, jossa on yli 1 900 työpaikkaa. Suurin Taajamarakenteen ulkopuolella Valkeakosken kylissä työllistäjä on sosiaali- ja terveyspalveluiden toimiala, joka sijaitsee noin 200 työpaikkaa. Päivölä-Tarttilan alueella tarjoaa yli 800 työpaikkaa. Myös vähittäiskaupan työpaik- on yli 60 työpaikkaa, joista 51 on kansanopiston työpaik- koja alueella on yli 200. Merkittäviä työllistäjiä keskusta- koja. Metsäkansan alueella on työpaikkoja noin 30. Val- alueella ovat myös julkinen hallinto, koulutus sekä tai- keakosken harvaan asutulla maaseudulla on yhteensä teen, viihteen ja virkistyksen toimialat. Keskusta kuuluu noin 180 työpaikkaa. suurimmalta osin maakuntakaavan C-aluevarauksen piiriin. Taulukko 30. Valkeakosken suurimmat työpaikkakeskit- tymät ja niiden toimialajakauma. Pispantallin yritysalueella on noin 850 työpaikkaa, mikä 2010 tekee siitä toiseksi suurimman työpaikkakeskittymän Valkeakoskella. Suurin osa työpaikoista on teollisuuden T yö p a ika t Osuus (YKR) työpaikoista alalta (70 %). Alueella toimii mm. Saarioisten tehdas, mikä on yksi kaupungin suurimmista yksittäisistä työllistä- Yhteensä 7 364 jistä. Alueella on paljon myös kuljetus- ja varastointialan YKR-taajama (2012) 6 822 93 % työpaikkoja sekä jonkin verran myös rakentamisen yrityk- siä. Pispantallin alue on maakuntakaavassa varattu työ- Valkeakosken keskusta 1 935 26 % paikka-alueeksi. Terveys- ja sosiaalipalvelut (Q) 812 Kauppa (G) 220 Aivan keskustan länsipuolella sijaitsevalla UPM Terva- vähittäiskauppa 209 saaren alueella on 778 pääosin teollisuuden työpaikkaa. tukkukauppa 9 Alueella on myös Movere Oy:n Valkeakosken varasto, autokauppa 2 joka on Seveso II-direktiivin soveltamisalaan kuuluva Julkinen hallinto (O) 166 kohde. Keskustan pohjoispuolella sijaitseva Radanvar- Koulutus (P) 117 rentien teollisuusalueen tuntumassa on noin 660 työpaik- Taiteet, viihde, virkistys (R) 108 kaa. Yli 70 % alueen työpaikoista on teollisuuden alalta, Pispantallin yritysalue 846 11 % mutta paljon työpaikkoja tarjoaa myös tukku- ja vähittäis- Teollisuus (C) 594 kauppa. Hallinto- ja tukipalvelutoiminta työllistää noin 30 Kuljetus ja varastointi (H) 176 henkilöä Radanvarren alueella. Molemmat teollisuuskes- Rakentaminen (F) 34 kittymät on maakuntakaavassa määritelty suurimmalta Kauppa (G) 19 osin teollisuus- ja varastoalueiksi. tukkukauppa 11 autokauppa 8 Varsanhännän ja Holmin teollisuusalueet muodostavat yli 560 työpaikan keskittymän, joissa sijaitsee pääosin teolli- suuden toimintoja. Alueella on jonkin verran myös tukku-

51

T e rva sa a ri 778 11 % Lumikorven alueille. Valkeakosken Campuksen ja Päivö- Teollisuus (C) 761 län kansanopiston alueilla on maakuntakaavan p- Rakentaminen (F) 6 kohdemerkinnät. Matkailupalvelujen alueeksi on merkitty Majoitus- ja ravitsemistoiminta (I) 5 Sääksmäen sillanseudun Viidennumeron alue.

Radanvarsitien teollisuusalue 664 9 % Voimassa olevia työpaikka-alueita koskevia osayleiskaa- Teollisuus (C) 469 voja ovat Valkeakosken keskustan osayleiskaava (oike- Kauppa (G) 123 tukkukauppa 80 usvaikutukseton, monelta osin vanhentunut) ja Eteläisen vähittäiskauppa 43 keskustan osayleiskaava (oikeusvaikutukseton, osin Hallinto- ja tukipalvelut (N) 33 vanhentunut). Kipparin alueen osayleiskaavan työpaikka- alueet sijaitsevat mm. liito-oravien ja voimalinjojen pirs- Varsanhäntä ja Holmi 561 8 % tomilla alueilla ja niiden toteutuminen on kyseenalaista. Teollisuus (C) 469 Kärjenniemi-Mahlianmaa-Savilahti osayleiskaava on Tukkukauppa (G) 47 toteutunut Holmin alueen osalta, muuten työpaikka-alueet Ammatillinen, tieteellinen, tekninen (M) 37 jäävät toteuttamatta liito-oravan esiintymisen vuoksi. Lumikorven yritysalue 322 4 % Savilahden osayleiskaavan työpaikka-alueista noin puo- Teollisuus (C) 127 let ovat selvitysten perusteella toteuttamiskelpoisia. Van- Rakentaminen (F) 53 hakylän osayleiskaava on vanhentunut tavoitteiltaan. Kauppa (G) 46 Edellä mainittujen osayleiskaavojen toteuttamiskelpoinen autokauppa 32 työpaikka-aluevaranto on Valkeakoskella pääosin käytet- vähittäiskauppa 12 ty. tukkukauppa 2 Hallinto- ja tukipalvelutoiminta (N) 44 Pispantallin yritysalue on rakentunut melko tiiviiksi ja se sisältää seudullisestikin merkittävästi työpaikkoja. Yritys- Valkeakosken Campusalue 295 4 % Koulutus (P) 230 aluetta on laajennettu hieman pohjoiseen Saarioisten Terveys- ja sosiaalipalvelut (Q) 39 laajennusasemakaavassa. Työpaikka-alueen laajentami- Rahoitus- ja vakuutustoiminta (K) 10 selle tien 130 suunnassa on hyvät edellytykset ja se on myös kaupungin strategisen kehityskuvaluonnoksen 2030+ mukaista.

Valkeakosken ydinkeskusta on kävelykeskustaa. Vahva Pispantallin työpaikka-aluevarauksen tien 130 länsipuoli- joukkoliikennevyöhyke kulkee tien 304 suunnassa välillä set osat on yleiskaavoitettu teollisuus- ja työpaikka- Valkeakosken keskusta – Lempääläntie (Valkeakosken alueiksi ja ne ovat vielä rakentamattomia. Alueiden to- Campus) – Kärjenniemi – Metsäkansa – Konho - Toijala. teuttaminen on hankalaa voimalinjojen ja liito- oravahavaintojen seurauksena. Myös maaperä ja sen Myös tien 130 suunnassa välillä Valkeakoski - Marjamäki kantavuus ovat ongelmallisia monelta osin. Osa alueesta (Ideapark) kulkee seudullisen tason yhtenäinen joukkolii- on lisäksi vanhaa teollisuuskaatopaikkaa. kennevyöhyke. Vyöhyke jatkuu Marjamäen yritysalueelta Tampereelle pääosin tiheän tai intensiivisen tason vyö- Lempääläntien ja Tampereentien risteyksen eteläpuoli- hykkeenä. Muita seudullisen vyöhykkeen piiriin kuuluvia nen työpaikka-alue (Savilahti) on yleiskaavoitettu pääosin alueita Valkeakoskella ovat Sääksmäki ja sen sillanseutu, työpaikka-alueeksi, mutta on vielä rakentamaton. Alue on Vähäjärvi, Uittamo, Jutikkalan ja valtatie 3 risteysalue kuitenkin topografialtaan, maaperältään ja luontoarvoil- sekä Kasuri ja Viranmaa. taan soveltumatonta työpaikkarakentamiselle. Mahlian alue on varattu maakuntakaavassa teollisuustoimintojen Valkeakosken merkittävimmistä työpaikkakeskittymistä alueeksi aina radan tuntumasta Rauttunselkään saakka. joukkoliikennevyöhykkeiden vaikutusalueen ulkopuolelle Aluevaraus on rakentumaton eikä sisällä työpaikkoja. Se jäävät Varsanhännän ja Holmin alueet. Vähintään seu- on kuitenkin yleiskaavoitettu teollisuustoimintojen alueek- dullisen joukkoliikennevyöhykkeen piiriin kuuluu yhteensä si. Mahliassa on myös ristiriitoja lajinsuojelun kanssa ja noin 70 % Valkeakosken työpaikoista. alueella sijaitsee teollisuuskaatopaikka. Näiden seurauk- sena maakuntakaavan aluevarausten toteuttamismahdol- lisuudet ovat liki olemattomia. Arvio voimassa olevan maakuntakaavan työpaikka- alueiden toteutumisesta sekä tulevaisuuden maankäytön Holmin teollisuusalue on väljään rakentunut. Tosin alu- suunnitelmat een yrityksillä on laajentumistarvevarauksia. Teollisuus- tien eteläpuolinen Varsanhännän T-alue on puoliksi ra- Valkeakoskella on maakuntakaavan teollisuustoimintojen kentunut ja puoliksi teollisuuskaatopaikkaa/täyttömaata, aluevarauksia Tervasaaren, Varsanhännän ja Holmin, joka on laajentumisolosuhteiltaan haastavaa aluetta. Mahlian, Radanvarren ja Säterin teollisuusalueilla. Työ- Varsanhännän alueen perustamisolosuhteet eivät salli paikka-alueita on merkitty Pispantallin, Savilahden ja

52

taloudellisesti toteuttamiskelpoista työpaikkarakentamis- Holminnanrannan alue sijaitsee Lotilanjärven länsipuolel- ta. la rajautuen tiehen 130. Holminrannan osayleiskaavan muutos laajentaa hieman Pispantallin työpaikka-aluetta Tervasaaren ja Radanvarsitien teollisuusalueet ovat Lempääläntien eteläpuolelle. Lisäksi nykyisen Holmin erittäin tiiviisti rakentuneita ja sisältävät paljon työpaikko- teollisuusalueen pohjoispuolelle on osayleiskaavaehdo- ja. Säterin/Avilonin teollisuusalueella teollinen toiminta on tuksessa varattu laaja teollisuus- ja varastoalue. Yleis- lakkautettu vuonna 2013 ja alueen uutta käyttötarkoitusta kaavassa ei ole voitu osoittaa asumista voimassa olevan suunnitellaan. Maaperän saastuneisuus estää muun kuin maakuntakaavan taajamarakenteen mukaisella tavalla, teollisen käytön. Aluetta voidaan käyttää esim. varastoin- koska on osoittautunut, että sen toteuttamiselle ei löydy tiin, mutta sille ei ole näköpiirissä työvoimaintensiivistä riittäviä edellytyksiä. käyttöä. Valkeakosken kaupunkiradan varressa Metsäkansassa Lumikorven työpaikka-alue on toteutunut pääosin hyvin on huomattava maa-alue, joka soveltuisi multimodaalisel- työpaikkojen ja yleiskaavavarannon osalta. Alueen nykyi- le raskaalle logistiikalle. Alueen soveltuvuutta myös suu- nen maankäyttö on ristiriidassa kaupunkirakenteen kehit- ren puuterminaalin sijaintipaikkana tarkastellaan Pirkan- tämistavoitteiden kanssa ja sen käyttötarkoituksen muut- maan puuterminaalit –selvityksessä. Valtatien 3 tuntu- tamista taajamatoiminnoille ja asumiselle suunnitellaan. massa Tarttilan liittymäalueella on käynnissä maa- Alueen tuntumassa on muun muassa yhdyskuntajätteen ainesten otto. Toiminnan lakattua alueelle on tarkoitus kaatopaikka, mikä synnyttää keskustan läpi kulkevaa mahdollistaa työpaikka-alueen rakentuminen. Alueen läpi raskasta liikennettä. Työpaikka-aluetta muutetaan tule- kulkee maakaasuputki ja lähellä sijaitsee Tyrisevän säh- vaisuudessa keskustamaiseksi asuinalueeksi. köasema. Moottoritien melualue estää asumisen, mutta lähellä sijaitsevassa Tarttilan kylässä on mahdollista Maakuntakaavan p-kohdemerkinnän alueella Lotilassa on lisätä asutusta. Paikka sijaitsee tavarakuljetusten, työ- paljon koulutuksen työpaikkoja. Lotilanvainion yritysalue matkaliikenteen ja teknisten verkostojen kannalta otolli- Lempääläntien pohjoispuolelta on vielä rakentumaton, sesti. mutta alueelle on yleiskaavoitettu palvelujen ja hallinnon alueita. Lotilan yritysaluetta on suunniteltu kehitettävän kapallisten palveluiden alueena, kun uusi Vanhakylän asuinalue ensin toteutuu. Päivölän kansanopiston p- kohdemerkintä erottuu yksittäisenä työpaikkakeskittymä- nä.

Sääksmäen sillanseudun Viidennumeron matkailupalve- lujen alue (RM) ei ole suuressa määrin toteutunut. Alueel- la on vain 10 työpaikkaa (Pappilanniemi). Moottoritien muuttamat liikennevirrat ovat näivettäneet aluetta ja uusia kehittämishankkeita ei alueelle ole näkyvissä. Matkailuun liittyvä rakentaminen vaatisi huomattavaa hanketta, jotta saavutettaisiin riittävä näkyvyys ja mahdollistettaisiin paikan vaatima toteutuksen laatutaso. Alue on yleiskaa- voitettu virkistyspalvelujen alueeksi.

Valkeakoskella on vireillä kaksi työpaikka-alueiden täy- dentämiseen tähtäävää osayleiskaavaa: Holminrannan ja Jutikkalan osayleiskaavat. Nämä eivät sisälly voimassa olevan maakuntakaavan aluevarauksiin.

Valkeakosken eteläisen moottoritieliittymän kohdalle, moottoritien pohjoispuolelle on valmistumassa seudulli- sesti merkittävän työpaikka-alueen yleiskaava. Alue on profiililtaan tilaa vaativien logistiikkatoimintojen ja logistii- kan lisäarvopalvelujen aluetta. Moottoritien eteläpuolinen alue on luontevaa logistiikkatoimintojen laajentumisalu- etta, vaikka rakennettavuudeltaan hieman heikompaa. Maakuntarajan eteläpuolelle on Kanta-Hämeen maakun- takaavassa osoitettu huomattavia työpaikka-alueita, joihin Jutikkala voi tukeutua synergiahyötyjen saavutta- miseksi.

53

3.3.5. Yhteenvetotaulukot eteläisen Pirkanmaan työpaikka-alueista

Taulukko 31. Yhteenveto eteläisen Pirkanmaan merkittävimmistä työpaikkakeskittymistä.

Seudullinen merkittävyys Työpaikkakeskittymä Kunta Ma a kunta - T yö p a ika t Keskimääräistä Profiloituminen Ra ke nte e n Saavutettavuus: ka a va me r- (YKR e ne mmä n työ p a ikka - e he ys: sijainti vähintään kintä 2010) työpaikkoja (hot a lue e na : YKR-taajaman seudullisen joli- (voimassa spot 250 m) toimialarakenteen 2012 piirissä vyöhykkeen oleva) monipuolisuus (väh. piirissä 3 hallitsevaa toimialaa, > 10 %)

ETELÄINEN PIRKANMAA Valkeakosken keskusta Valkeakoski C 1 935 x x x Pispantallin yritysalue Valkeakoski TP 846 x x x Savikon ja Nahkialan alue Akaa TP 807 x x x Tervasaari Valkeakoski T 778 x x x Toijalan keskusta Akaa C 686 x x x x Radanvarsitien teollisuusalue Valkeakoski T 664 x x x Varsanhäntä ja Holmi Valkeakoski T 561 x x (Varsanhäntä) Laukeela Urjala c/A 445 x x x x Pälkäneen keskusta (Onkkaala) Pälkäne c/A 370 x x x x Viialan keskusta Akaa c/A 348 x x x x Lumikorven yritysalue Valkeakoski TP 322 x x x x Valkeakosken Campusalue Valkeakoski P 295 x x x Kankaanmaan yritysalue Pälkäne TP 235 x x x Humalikorven yritysalue Akaa A 213 x x Taipaleen yritysalue Akaa A 212 x x x Hiukkamäen yritysalue Urjala A 174 x x x Aitoon keskusta Pälkäne A 165 x x x Luopioisten keskusta Pälkäne c/A 153 x x Kylmäkosken Sipilä Akaa TP 146 x Huhti Urjala TP 126 x x Peltorinteen ja Harjuntien alue Urjala TP 71 x x

Taulukko 32. Muut eteläisen Pirkanmaan voimassa ole- van maakuntakaavan työpaikka-alueet.

Työpaikka-alue Kunta Ma a kunta - T yö p a ika t ka a va me r- (YKR kintä 2010) (voimassa oleva) ETELÄINEN PIRKANMAA Säteri Valkeakoski T 220 Tipurin vankila Akaa E 67 Aitoon kotitalousoppilaitos Pälkäne p 63 Sappee Pälkäne RM 54 Päivölä Valkeakoski p 51 Viialan Vaneritehdas Akaa T 21 Viialan Hevonoja Akaa TP 20 Viidennumero/Pappilanniemi Valkeakoski RM 10 Vt 9 Ruokolan työpaikka-alue Urjala TP 8 Lempäälän- ja Koskenkyläntien Akaa TP risteys 5 Sipilän alueen pohjoisosat Akaa TP 4 Vt 12 ja Pälkänevedentien risteys Pälkäne TP 1 Konhon alue Akaa T / TP 0 Luopioisten työpaikka-alue Pälkäne TP 0 Vt 9 teollisuusalue Urjala T 0 Asemanseudun teollisuusalue Urjala T 0

54

3.4. Lounainen Pirkanmaa

Lounaisen Pirkanmaan tarkastelualueeseen kuuluvat Lounaisen Pirkanmaan työpaikat ovat keskittyneet vah- Sastamalan kaupunki ja Punkalaitumen kunta. Vuonna vasti Sastamalaan ja erityisesti Vammalan keskustaaja- 2013 alueella asui 28 687 asukasta, mikä on noin 6 % maan, jossa sijaitsee noin 55 % alueen kaikista työpai- maakunnan väestöstä. Työpaikkoja luonaisella Pirkan- koista. Keskimääräistä enemmän työpaikkoja on Vamma- maalla oli vuonna 2011 yhteensä 10 480. Alueen suurin lan keskustan, aluesairaalaan ja asemanseudun alueilla toimiala on julkiset palvelut yli 3 100 työpaikalla. Teolli- sekä Patrian teollisuusalueella. Vammalasta myös Hopun suus työllistää luonaisella Pirkanmaalla hieman alle 2 500 ja Roismalan alueet sekä Tyrvään teollisuusalue erottu- henkilöä. Yksityiset palvelut ovat kasvattaneet työpaikka- vat tarkastelussa. Myös Hamarin- ja Tukuntien yritysalu- osuuttaan 2000-luvulla tehden siitä kolmanneksi suurim- eet Punkalaitumella, Äetsän Pehula ja Mouhijärven Uot- man toimialan (1 687 työpaikkaa). sola ovat alueellisesti keskimääräistä suurempia työ- paikkakeskittymiä. Myös Karkussa ja Kiikan Kikkelän alueilla on paljon työpaikkoja.

Kuva 19. Lounaisen Pirkanmaan tilastollisesti keskimääräistä suuremmat työpaikkakeskittymät (hot spot –analyysi).

55

3.4.1. Punkalaidun Taulukko 33. Työssäkäyntiasioinnin suuntautuminen Punkalaitumelta vuonna 2011. Punkalaitumen elinkeinorakenne ja työssäkäynti Työllinen työvoima

Vuodesta 1990 Punkalaitumen työpaikkojen lukumääräi- Asuinkunta Työpaikan sijainti lkm. % nen kehitys on ollut laskevaa – kunnan työpaikat ovat Punkalaidun Kaikki yhteensä 1 217 100,0 vähentyneet noin kolmanneksella, 500 työpaikalla. Vuon- Punkalaidun 778 63,9 na 2011 Punkalaitumella oli 1 069 työpaikkaa. Kunnan Sastamala 83 6,8 suurin työllistäjä on edelleen alkutuotanto vaikka toimi- Huittinen 82 6,7 alan työpaikat ovat vähentyneet 2000-luvulla reilun vii- Loimaa 57 4,7 denneksen. Toiseksi suurimpana työllistäjänä on säilynyt julkiset palvelut. Teollisuus on onnistunut kasvattamaan työpaikkaosuuttaan tehden siitä kolmanneksi suurimman toimialan kunnassa. Kaupan työpaikkamäärät ovat ro- Merkittävimmät työpaikkakeskittymät mahtaneet noin 40 % 2000-luvulla. Yksityisten palvelui- Punkalaitumen keskustaajamassa sijaitsee yhteensä 55 den työpaikkamäärien voimakas kasvu on nostanut alan % kunnan työpaikoista. Taajamarakenteen ulkopuolisia ohi kaupasta. merkittäviä työpaikkakeskittymiä ei juurikaan ole lukuun ottamatta Kokkolassa sijaitsevaa keskittymää, jossa sijaitsee 44 terveys- ja sosiaalialan työpaikkaa. Tämän 2011 lisäksi yli 10 työpaikan keskittymiä on vain Sarkkilassa, Osuus Vanttilassa, Kanteenmaalla, Ala-Viikarissa ja Metsäran- T yö p a ika t työpaikoista nassa.

Yhteensä 1 069 Punkalaitumen suurin työpaikkakeskittymä on Hamarin- Kolme suurinta toimialaa (TOL 2008): Alkutuotanto (A) 295 28 % tien-Tukuntien yritysalue, jossa on yli 240 työpaikkaa eli Julkiset palvelut (O-U) 255 24 % noin neljännes kunnan työpaikoista. Suurin toimiala on Teollisuus (B-E) 192 18 % teollisuus yli 100 työpaikalla. Alueella on paljon myös koulutuksen ja erityisesti tukkukaupan toimintoja. Myös 400 julkisen hallinnon sekä hallinto- ja tukipalvelutoiminnan työpaikkoja alueella on noin 30. Alueella on mm. kunnan- 300 talo ja koulukeskus. Alue on maakuntakaavan taajama- toimintojen aluetta. 200 2000 Punkalaitumen keskusta-alueella on noin 120 työpaikkaa, 2005 100 joista kolmannes on terveys- ja sosiaalipalveluiden alalta. 2011 Keskustassa on jonkin verran myös vähittäiskaupan, rahoitus- ja vakuutustoiminnan sekä kuljetuksen ja varas- 0 toinnin työpaikkoja. Keskusta-alue on merkitty maakunta- kaavaan c-kohdemerkinnällä ja on taajamatoimintojen aluetta.

Keskustan pohjoispuolella on noin 80 työpaikan keskitty- Kuva 20. Punkalaitumen toimialarakenne vuonna 2011 ja mä, Kaisankoti. Kaisankodissa on pääosin terveys- ja sen kehitys 2000-luvulla (työpaikat). sosiaalipalveluiden työpaikkoja. Keskustan länsipuolella Pohjolantien alueella on yhteensä noin 60 työpaikan

keskittymä. Puolet työpaikoista on hallinto- ja tukipalvelu- Vuonna 2011 64 % Punkalaitumella asuvasta työllisestä toimintaa. Alueella on jonkin verran myös teollisuuden työvoimaista työskenteli asuinkunnassaan. Sastamalaan sekä kuljetuksen ja varastoinnin työpaikkoja. Kaisankoti suuntasi työhön 83 henkilöä. Satakunnan puolella Huitti- ja Pohjolantien alue ovat maakuntakaavan taajamatoi- sissa kävi työssä yli 80 henkilöä, Varsinais-Suomen Loi- mintojen aluetta. maalla työskenteli liki 60 Punkalaitumella asuvaa. Eniten Punkalaitumen erityispiirteenä suhteessa muihin maa- Punkalaitumelle saavuttiin työhön Sastamalasta (73 kunnan kuntiin on sen maatalousvaltaisuus. Punkalaitu- henkilöä) ja Huittisista (46). Myös Urjalasta (39) ja Loi- men kylissä ja harvaan asutuilla alueilla sijaitsee jopa 45 maalta (26) pendelöitiin Punkalaitumelle jonkin verran. % kunnan työpaikoista, kun koko maakunnan vastaava luku on 7 %. Punkalaitumen kylissä on yhteensä noin 160 työpaikkaa. Suurimmat keskittymät ovat Kokkolan alue (47 työpaikkaa, mm. vastaanottokeskus), Kanteenmaan alue (32 työpaikkaa), Jalasjoen alue (21 työpaikkaa) sekä

56

Vanttilan alue (18 työpaikkaa). Muualla harvaan asutulla Punkalaitumella on suunnitteilla suuri biovoimalaitos- maaseudulla on yhteensä noin 270 työpaikkaa. haketerminaali –hanke valtatie 2 ja Kanteenmaantien risteysalueella. Toteutuessaan hanke loisi huomattavasti Taulukko 34. Punkalaitumen suurimmat työpaikkakeskit- uusia bioteollisuuden työpaikkoja kuntaan. Alueen sijainti tymät ja niiden toimialajakauma. valtatien 2 varrella on erinomainen ja se voisi toimia

2010 maakunnan ”biotalousväylänä”. Myös Isosuon alueella on laajat turpeenottoalueet ja vireillä tuulivoimahanke. T yö p a ika t Osuus Biotalous ja -teollisuus nähdään yhtenä kunnan tulevai- (YKR) työpaikoista suuden painopistetoimialoista. Yhteensä 958 YKR-taajama (2012) 528 55 %

Hamarintien-Tukuntien alue 243 25 % Teollisuus (C) 103 3.4.2. Sastamala Koulutus (P) 51 Kauppa (G) 29 tukkukauppa 22 Sastamalan elinkeinorakenne ja työssäkäynti vähittäiskauppa 7 Hallinto- ja tukipalvelut (N) 16 1990-luvun lama aiheutti nykyisen Sastamalan alueella Julkinen hallinto (O) 15 suuren työpaikkojen lukumääräisen romahduksen. Työ- paikat vähenivät noin 2 200 työpaikalla, mikä tarkoitti joka Punkalaitumen keskusta 117 12 % viidettä työpaikkaa. Koko laman jälkeisen ajan aina vuo- Terveys ja sosiaalipalvelut (Q) 39 teen 2008 saakka kunnan työpaikkalukumäärät ovat Vähittäiskauppa (G) 24 liikkuneet noin 9 000 ja 9 500 työpaikan välillä. 2000- Rahoitus- ja vakuutustoiminta (K) 15 luvun taantuma pudotti paikkakunnan työpaikkojen luku- Kuljetus ja varastointi (H) 14 määrän yli 9 600 alle 9 000. Vuonna 2011 Sastamalassa Majoitus ja ravitsemistoiminta (I) 9 oli työpaikkoja 9 411. Ka isa nko ti 78 8 % Terveys ja sosiaalipalvelut (Q) 65 Vuosituhannen alusta työpaikkojen lukumäärää ovat Majoitus ja ravitsemistoiminta (I) 7 kasvattaneet erityisesti kauppa sekä yksityinen ja julkinen Julkinen hallinto (O) 6 sektori. Myös rakentamisen osuus on kasvanut samalla, kun teollisuus on menettänyt noin 500 työpaikkaa. Teolli- Pohjolantien alue 59 6 % suus on kuitenkin säilynyt selvästi Sastamalan toiseksi Hallinto- ja tukipalvelut (N) 30 suurimpana toimialana julkisten palveluiden jälkeen. Teollisuus (C) 11 Kuljetus ja varastointi (H) 4 2011 Osuus T yö p a ika t työpaikoista Ainoastaan Punkalaitumen keskusta-alue kuuluu suoraan Yhteensä 9 411 seudullisen tason joukkoliikennevyöhykkeeseen. Suurin Kolme suurinta toimialaa (TOL 2008): työpaikkakeskittymä, Hamarintien-Tukuntien alue, jää Julkiset palvelut (O-U) 2 875 31 % Teollisuus (B-E) 2 271 24 % joukkoliikennevyöhykkeen ulkopuolelle. Suoraan seudul- Yksityiset palvelut (H, J-N) 1 535 16 % liseen vyöhykkeen piiriin kuuluu Punkalaitumella vain noin 120 työpaikkaa. 3000

2500 2000 Arvio voimassa olevan maakuntakaavan työpaikka- 1500 alueiden toteutumisesta sekä tulevaisuuden maankäytön 2000 1000 suunnitelmat 2005 500 2011 Punkalaitumen keskustaajamassa on voimassa oikeus- 0 vaikutukseton yleiskaava vuodelta 1986. Punkalaitumelle ei ole merkitty maakuntakaavan työpaikka-alueita. Kaikki merkittävimmät työpaikkakeskittymät sijaitsevat maakun- takaavan taajamatoimintojen alueella. Punkalaitumen luonaiskulman turpeenottoalueiden (EO) toteutumista on vaikea arvioida työpaikkojen sijaintitietojen pohjalta. Kuva 21. Sastamalan toimialarakenne vuonna 2011 ja sen kehitys 2000-luvulla (työpaikat).

57

Vuonna 2011 71 % Sastamalassa asuvasta työllisestä vuoden 2014 kuluessa. Lakkauttaminen koskisi reilua 20 työvoimaista tysökenteli asuinkunnassaan. Hieman vajaa työpaikkaa. tuhat henkilöä kävi työssä Tampereella ja reilu 400 Noki- alla. Maakuntarajan ulkopuolella Huittisissa työskenteli Patrian alueen eteläpuolella sijaitsevalla aseman ja Nuu- 378 Sastamalassa asuvaa. Sastamalaan tullaan töihin palan alueella sijaitsee myös huomattavasti teollisuuden eniten Tampereelta (415 henkilöä) ja Huittisista (334). työpaikkoja, yli 340. Nuupalassa toimii mm. teollisuudelle Myös Nokialta pendelöitiin Sastamalaan paljon (236 kumi- ja muovituotteita valmistava Teknikum. Aseman henkilöä). Satakunnan puolelta Kokemäeltä pendelöi alueella Liekoveden rannalla sijaitsee mm. Vammalan Sastamalaan 93 henkilöä ja Lavialta 82 henkilöä. Vaneri Oy:n tehdas. Aseman ja Nuupalan alueella on paljon myös kuljetuksen ja varastoinnin, tukkukaupan Taulukko 35. Työssäkäyntiasioinnin suuntautuminen sekä majoitus- ja ravitsemistoiminnan yrityksiä. Alueet Sastamalasta vuonna 2011. ovat maakuntakaavan teollisuus- ja varastoalueita.

Työllinen työvoima Vammalan keskustan eteläpuolella sijaitsevalla Hopun Asuinkunta Työpaikan sijainti lkm. % alueella on 325 työpaikkaa. Alueella on erityisesti kaupan toimintoja (vähittäiskauppa), mutta paljon myös teollisuu- Sastamala Kaikki yhteensä 10 442 100,0 den ja rakentamisen työpaikkoja. Alueella toimii myös Sastamala 7 409 71,0 Tampere 969 9,3 Vammalan aluepaloasema. Maakuntakaavassa alue on Nokia 435 4,2 varattu taajamatoimintojen alueeksi. Valtatie 12 risteys- aluetta on mahdollista kehittää tilaa vievän kaupan alu- Huittinen 378 3,6 eena. Tien tuntumaan on merkitty myös vähittäiskaupan suuryksikkö (km2).

Merkittävimmät työpaikkakeskittymät Äetsän Pehulan keskustassa on noin 260 työpaikkaa, joista suurin osa on teollisuuden työpaikkoja (mm. Kemi- Sastamalan taajamarakenne on varsin monikeskuksinen ran tehdasalue, jossa oli vuonna 2013 noin 100 työnteki- ja hajautunut, mikä on seurausta useista kuntaliitoksista. jää). Pehulassa on myös ammatillisen, teknisen ja tieteel- Kaupungin taajamarakenteessa sijaitsee yhteensä 84 % lisen toiminnan työpaikkoja sekä vähittäiskaupan toimin- työpaikoista. Taajamarakenteen ulkopuolisia merkittäviä toja. Alue on maakuntakaavassa varattu pääosin työpaik- työpaikkakeskittymiä ei ole. Vammalan taajama on suurin ka- ja teollisuustoimintojen alueeksi ja sisältää myös c- työpaikkakeskittymä yli 5 000 työpaikalla, Pehulan taaja- kohdemerkinnän. Maakuntakaavan T-alueella sijaitseva massa on yhteensä noin 500 työpaikkaa, Mouhijärven Kemira Chemicals Oy:n tehdas on Seveso II –direktiivin Uotsolassa 371 työpaikkaa sekä Kiikan taajamassa yli soveltamisalaan kuuluva kohde. 300 työpaikkaa. Karkun taajamassa on 210 työpaikkaa, Kiikoisten taajamassa 173, Suodenniemellä 159 ja Häi- Mouhijärven Uotsolassa on yli 220 työpaikkaa, joista liki jään taajamassa 152 työpaikkaa. puolet on terveys- ja sosiaalipalveluiden työpaikkoja. Myös koulutuksen ja vähittäiskaupan sekä ammatillisen, Satamalan merkittävin työpaikkakeskittymä on Vamma- tieteellisen ja teknisen alan työpaikkoja on alueella jonkin lan keskusta-alue, jossa on hieman alle 1 200 työpaik- verran. Uotsola on merkitty maakuntakaavaan C- kaa. Suurin toimiala on vähittäiskauppa. Keskustassa on kohdemerkinnällä. Uotsolan eteläpuolella Iirolassa on paljon myös koulutuksen, sosiaali- ja terveyspalveluiden myös huomattava 71 työpaikan keskittymä, jossa on sekä informaatio- ja viestintäalan työpaikkoja. Keskusta- pääosin terveyden ja sosiaalipalveluiden työpaikkoja. alue kuuluu pääosin maakuntakaavan C-aluevarauksen piiriin. Tyrvään teollisuusalueella Vammalan keskustan lounais- puolella on noin 185 pääosin teollisuuden työpaikkaa. Vammalan aluesairaalan alue on huomattava työpaikka- Alueella on myös vähittäiskaupan sekä kuljetuksen ja keskittymä 950 työpaikalla. Alue on merkitty maakunta- varastoinnin toimintoja. Alue on maakuntakaavan teolli- kaavaan p-kohdemerkinnällä ja se on taajamatoimintojen suustoimintojen aluetta. Roismalassa Vammalan keskus- aluetta. Kaksi kolmasosaa työpaikoista on terveys- ja taajaman eteläpuolella on vajaa 150 työpaikkaa, joista sosiaalisektorin alalta. Hallinto- ja tukipalvelutoimintojen suurin osa on teollisuuden toimialalta. Roismala on maa- työpaikkoja alueella on noin 130. Myös julkisen hallinnon kuntakaavan työpaikka-aluetta. sekä ammatillisen, tieteellisen ja teknisen alan työpaikko- ja on alueella paljon. Häijään keskustassa on noin 140 työpaikkaa, joista puo- let on kaupan toimintoja. Vähittäiskauppa tarjoaa alueella Keskustan pohjoispuolella sijaitseva Patrian teollisuus- yli 60 työpaikkaa. Jonkin verran työpaikkoja on myös alue on huomattava teollisuustoimintojen keskittymä. koulutuksen sekä terveys- ja sosiaalipalveluiden aloilla. Alue on entistä varikkoaluetta ja siellä toimii perinteistä Häijääseen on maakuntakaavassa varattu vähittäiskau- raskasta konepajateollisuutta. Alueella oli vuonna 2010 pan suuryksikkö (km2) ja alue on muuten taajamatoimin- yli 470 teollisuuden työpaikkaa. Patrian Land- tojen aluetta. liiketoiminnan Sastamalan tehdasta uhkaa lopettaminen

58

Muita työpaikkakeskittymiä Sastamalassa ovat Vamma- Pe hula 262 3 % lan Kallialan alue, jossa on noin 130 työpaikkaa. Työpai- Teollisuus (C) 148 kat ovat pääosin teollisuuden toimialalta (mm. Niemen Ammatillinen, tieteellinen, tekninen (M) 32 Kauppa (G) 24 Tehtaat Oy), mutta alueella on myös rakentamisen sekä vähittäiskauppa 23 majoitus- ja ravitsemistoiminnan työpaikkoja. Alue on tukkukauppa 1 maakuntakaavan työpaikka-aluetta. Koulutus (P) 9

Karkun alueella on 132 koulutuksen alan työpaikkaa ja se Mouhijärvi, Uotsola 227 3 % on varattu maakuntakaavassa palvelujen ja hallinnon Terveys- ja sosiaalipalvelut (Q) 104 alueeksi. Alueella toimii mm. Karkun kotitalous- ja sosiaa- Koulutus (P) 40 lialan oppilaitos. Kiikassa Kikkeläntien alueella on myös Vähittäiskauppa (G) 21 yli 130 teollisuuden työpaikkaa. Alue on maakuntakaavan Ammatillinen, tekninen ja tieteellinen (M) 12 teollisuustoimintojen aluetta. Tyrvään teollisuusalue 185 2 % Sastamalan kylissä sijaitsee noin 600 työpaikkaa. Muual- Teollisuus (C) 149 Vähittäiskauppa(G) 17 la harvaan asutulla maaseudulla on lisäksi noin 700 työ- Kuljetus ja varastointi (H) 10 paikkaa. Ro isma la 146 2 % Taulukko 36. Sastamalan suurimmat työpaikkakeskitty- Teollisuus (C) 114 mät ja niiden toimialajakauma. Taide, viihde, virkistys (R) 6 Kauppa (G) 5 2010 vähittäiskauppa 3 T yö p a ika t Osuus tukkukauppa 1 (YKR) työpaikoista autokauppa 1 Yhteensä 8 205 Hä ijä ä 140 2 % YKR-taajama (2012) 6 912 84 % Kauppa (G) 70 vähittäiskauppa 61 Vammalan keskusta 1 174 14 % autokauppa 9 Kauppa (G) 219 Kuljetus ja varastointi (H) 14 vähittäiskauppa 202 Koulutus (P) 12 autokauppa 11 Terveys- ja sosiaalipalvelut (Q) 11 tukkukauppa 6 Koulutus (P) 146 Terveys- ja sosiaalipalvelut (Q) 136 Informaatio ja viestintä (J) 82 Vammalan keskusta-alue on pääosin kävelykeskustaa ja kuuluu tiheän tason joukkoliikennevyöhykkeeseen. Suu- Vammalan aluesairaala 950 12 % rin osa keskustaajamasta kuuluu vähintään seudullisen Terveys- ja sosiaalipalvelut (Q) 624 tason vyöhykkeeseen kattaen yli 4 000 työpaikkaa (yli 80 Hallinto- ja tukipalvelut (N) 130 % keskustaajaman työpaikoista). Merkittävinä työpaikka- Julkinen hallinto (O) 66 keskittyminä joukkoliikennevyöhykkeiden ulkopuolelle Ammatillinen, tieteellinen, tekninen (M) 47 jäävät niukasti Kallialan ja Roismalan alueet sekä Karkun

Patrian teollisuusalue 495 6 % opiston alue. Myös valtatien 12 suuntaisten joukkoliiken- Teollisuus (C) 473 nevyöhykkeiden ulkopuolelle jäävät Pehulan taajama ja Tukkukauppa (G) 6 Kiikan Kikkelän teollisuusalue. Majoitus- ja ravitsemistoiminta (I) 6 Valtatie 11 suunnassa seudullisen tason joukkoliikenne- Aseman ja Nuupalan alue 446 5 % vyöhyke on vain Häijään ja Mouhijärven Uotsolan taaja- Teollisuus (C) 342 missa. Suodenniemi ja Kiikoinen eivät kuulu joukkoliiken- Kuljetus ja varastointi (H) 61 nevyöhykkeiden piiriin. Sastamalan työpaikoista vähin- Tukkukauppa (G) 16 tään seudulliseen vyöhykkeeseen kuuluu yhteensä noin 4 Majoitus- ja ravitsemistoiminta (I) 13 200 työpaikkaa eli noin puolet paikkakunnan työpaikoista.

Ho p un a lue 325 4 %

Kauppa (G) 106 vähittäiskauppa 81

tukkukauppa 13 autokauppa 12

Teollisuus (C) 87 Rakentaminen (F) 62

Julkinen hallinto (O) 21

59

Arvio voimassa olevan maakuntakaavan työpaikka- merkitty maakuntakaavan työpaikka-alueeksi. Alue on alueiden toteutumisesta sekä tulevaisuuden maankäytön harvaan rakentunut ja ei sisällä paljoa työpaikkoja. Alue suunnitelmat on yleiskaavoitettu liki kokonaan teollisuustoiminnoille ja se on määritelty kaupunkirakennesuunnitelmassa teolli- Työpaikka-alueiden näkökulmasta keskeisiä yleiskaavoja suus- ja työpaikka-alueeksi. Sastamalassa ovat muun muassa Mouhijärven osayleis- kaava, Äetsän taajama-alueiden osayleiskaava ja Karkun Pehulan keskustan työpaikka- sekä teollisuusalue ovat osayleiskaava. Vammalan keskustaajaman oikeusvaiku- pääosin toteutuneet ja niissä on paljon työpaikkoja. Kemi- tukseton osayleiskaava on vanhentunut. Sastamalassa ran Äetsän tehtaalle siirretään edelleen Vaasasta märkä- on vireillä uusi keskustaajaman oikeusvaikutteinen ra- lujahartsin ja apuaineen tuotantolinja, joka aloittaa toimin- kenneosayleiskaava sekä Mouhijärven-Häijään-Salmin - tansa vuodenvaihteessa 2014/2015. Keskustan T- osayleiskaavan muutos. aluevarauksen koillisosa ja sen viereinen työpaikka-alue ovat vielä rakentumattomia. Ne on kuitenkin yleiskaavoi- Maakuntakaavan teollisuustoimintojen alueita on varattu tettu teollisuuden toiminnoille. Alue olisi sopiva mm. Vammalan keskustan pohjoispuolelle aseman ja Nuupa- energiaintensiivisille toimialoille kuten biotalouden yrityk- lan sekä Patrian teollisuusalueille. Suhteessa aluevara- sille. Pehulan työpaikkakeskittymä on myös rakenne- usten kokoon alueet ovat vielä harvaan rakentuneita, suunnitelmassa määritelty teollisuus- ja työpaikka- mutta sisältävät huomattavasti työpaikkoja. Patrian teolli- alueeksi. suusalueen pohjoisosa toimii laajana varastoalueena (entinen varikkoalue). Putajantien länsipuolinen pieni Pehulan keskustan koilispuolella sijaitseva pieni maakun- Tiilitien teollisuustoimintojen aluevaraus on väljään ra- takaavan teollisuusalue on osittain toteutunut ja alueella kentunut ja sisältää vain 15 työpaikkaa. Edellä mainitut on 24 tukkukaupan työpaikkaa. Isoniityntien länsipuolinen teollisuusalueet on määritelty Sastamalan kaupunkira- osa on vielä rakentumaton. Se on kuitenkin yleiskaavoi- kennesuunnitelmassa 2030 teollisuus- ja työpaikka- tettu teollisuuden toiminnoille. alueiksi pääosin maakuntakaavan aluevarausten laajuu- dessa. Aarikkalaan merkitty pieni maakuntakaavan työpaikka- alue on toteutumaton ja ei sisällä työpaikkoja. Alue on Kallialan pienellä työpaikka-alueella (Nahkatehtaan alue) yleiskaavoitettu teollisuuden ja yhdyskuntateknisen huol- on hieman rakentamatonta reserviä jäljellä ja se on ase- lon alueeksi. makaavoitettu pääosin teollisuuden toiminnoille ja asumi- selle. Uotsolan itäpuolelle Pynnärin teollisuusalueelle on varat- tu maakuntakaavan T-aluevaraus. Se on väljään raken- Myös Tyrvään teollisuusalue on väljään rakentunut suh- tunut ja sisältää vain noin 20 työpaikkaa. Erityisesti alu- teessa aluevarauksen kokoon. Erityisesti alueen pohjois- een pohjoisosat ovat rakentumattomia ja aluevaraus- osat ovat rakentumattomia, eikä niitä ole asemakaavoitet- reserviä on paljon jäljellä. Alue on asemakaavoitettu tu. Kaupunkirakennesuunnitelmassa 2030 Tyrvää on teollisuuden toiminnoille ja se on myös kaupunkirakenne- määritelty teollisuus- ja työpaikka-alueeksi. Roismalaan suunnitelmassa teollisuus- ja työpaikka-alueena. varatulla maakuntakaavan työpaikka-alueella on raken- tumatonta reserviä jäljellä. Alue on asemakaavoitettu sen Suodenniemellä Pappilanvainion teollisuusalue on varat- pohjoisosissa toimitilarakentamiselle ja muualla suurim- tu maakuntakaavan työpaikka-alueeksi. Alueella on vain maksi osaksi teollisuustoiminnoille. 20 työpaikkaa ja se on asemakaavoitettu teollisuuden toiminnoille. Aluevaraus on melko väljään rakentunut. Karkkuun maakuntakaavassa varattu palvelujen ja hallin- non alue on vielä väljään rakentunut ja sisältää pääosin Häijäässä vähittäiskaupan suuryksikkömerkintä ei ole Karkun opiston työpaikkoja (103 työpaikkaa). Alue on täysin toteutunut. Vireillä olevan Mouhijärvi-Häijää-Salmi suurelta osin yleiskaavoitettu palvelujen ja hallinnon osayleiskaavaehdotuksen mukaisesti Häijäässä valtatien alueeksi. Ellivuoressa maakuntakaavan matkailupalvelu- 11 ja Sastamalantien risteyksen eteläosaa kehitetään jen alueella (RM) on noin 20 työpaikkaa. Kaupunkiraken- työpaikka- ja kaupallisten palvelujen alueena. nesuunnitelman 2030 mukaan Ellivuoren asemaa matkai- Ritakallion teollisuusalue Roismalan itäpuollella on pitkän lukeskuksena vahvistetaan ja aluetta kehitetään osana tähtäimen työpaikka-alue, jonne voi sijoittua myös ras- matkailun kehittämisvyöhykettä, joka jatkuu Rautaveden kaampaakin tuotantoa ja varastointia. Alueen saavutetta- yli Lakeside Golfin alueelle. vuus on hyvä valtatie 12 varrella. Lisäksi alueen kuljetuk- Kiikassa maakuntakaavan teollisuustoimintojen alueeksi set voidaan järjestää Punkalaitumen tielle. Alue kytkeytyy on merkitty Kikkelän alue, jossa on paljon työpaikkoja. myös keskustaajamaan valtatien alikulkusillan kautta. Aluevarauksen itäiset osat ovat kuitenkin rakentumatto- Yleisesti kaupungin elinkeinojen kehittämisen painopiste- mia. Alue on suurelta osin yleiskaavoitettu teollisuustoi- alueita ovat biotalous sekä hyvinvointipalvelut ja – minnoille, mutta sen varauksien muuttamista asumiselle teknologia. Myös matkailulla nähdään olevan erityistä suunnitellaan. Kiikassa Tiilivormuntien teollisuusalue on kehittämispotentiaalia.

60

3.4.3. Yhteenvetotaulukot lounaisen Pirkanmaan työpaikka-alueista

Taulukko 37. Yhteenveto lounaisen Pirkanmaan merkittävimmistä työpaikkakeskittymistä.

Seudullinen merkittävyys Työpaikkakeskittymä Kunta Ma a kunta - T yö p a ika t Keskimääräistä Profiloituminen Ra ke nte e n Saavutettavuus: ka a va me r- (YKR e ne mmä n työ p a ikka - e he ys: sijainti vähintään kintä 2010) työpaikkoja (hot a lue e na : YKR-taajaman seudullisen joli- (voimassa spot 250 m) toimialarakenteen 2012 piirissä vyöhykkeen oleva) monipuolisuus (väh. piirissä 3 hallitsevaa toimialaa, > 10 %)

LOUNAINEN PIRKANMAA Vammalan keskusta Sastamala C 1 174 x x x x Vammalan aluesairaala Sastamala P 950 x x x Patrian teollisuusalue Sastamala T 495 x x x Aseman ja Nuupalan alue Sastamala T 446 x x x Hopun alue Sastamala A 325 x x x x Pehula Sastamala c/T / TP 262 x x Hamarintien-Tukuntien alue Punkalaidun A 243 x x x Mouhijärvi, Uotsola Sastamala c/A 227 x x x Tyrvään teollisuusalue Sastamala T 185 x x x Roismala Sastamala TP 146 x x Häijää Sastamala A 140 x x Punkalaitumen keskusta Punkalaidun c/A 117 x x x Kaisankoti Punkalaidun A 78 x Pohjolantien alue Punkalaidun A 59 x

Taulukko 38. Muut lounaisen Pirkanmaan voimassa ole- van maakuntakaavan työpaikka-alueet.

Työpaikka-alue Kunta Ma a kunta - T yö p a ika t ka a va me r- (YKR kintä 2010) (voimassa oleva) LOUNAINEN PIRKANMAA Karkku Sastamala P 132 Kalliala Sastamala TP 130 Kiikka, Kikkelä Sastamala T 130 Stormin kaivosalue Sastamala EK 32 Pehulan koilinen teollisuusalue Sastamala T 25 Ellivuori Sastamala RM 23 Uotsolan Pynnärin teollisuusalue Sastamala T 20 Suodenniemi Pappilanvainio Sastamala TP 20 Kiikka, Tiilivormuntien alue Sastamala TP 5 Aarikkala Sastamala TP 3

61

3.5. Läntinen Pirkanmaa

Läntisen Pirkanmaan tarkastelualueeseen kuuluvat Ikaa- Työpaikkojen lukumääriä tarkasteltaessa alueen kunnat listen ja Parkanon kaupungit sekä Hämeenkyrön ja Kih- näyttäytyvät liki tasavahvoina Kihniötä lukuun ottamatta. niön kunnat. Alueella asui 26 811 asukasta vuonna 2013. Hämeenkyrössä on noin kolmannes tarkastelualueen Tämä on noin 5 % koko maakunnan väestöstä. Läntisellä työpaikoista, Ikaalisissa noin 30 % ja Parkanossa 29 %. Pirkanmaalla oli vuonna 2011 yhteensä 9 606 työpaik- Merkittävimpiä työpaikkakeskittymiä ovat Hämeenkyrön, kaa. Vielä vuosituhannen alussa alueella oli yli 11 000 Kyröskosken, Ikaalisten ja Parkanon keskustaajamat. työpaikkaa. Tämän jälkeen läntinen Pirkanmaa on menet- Hämeenkyrössä myös Tippavaaran yritysalue ja Timin- tänyt yhteensä noin 1 500 työpaikkaa (-13 %) pääosin saarentien teollisuusalue, Ikaalisissa Kolmen Airon Ka- teollisuuden toimialalta. Alueen suurimmaksi toimialaksi dun, kylpylän ja Teikankaan alueet sekä Parkanossa teollisuuden ohi on noussut julkinen sektori, joka tarjosi 2 Pahkalan alue ja Hollming Worksin teollisuusalue erottu- 960 työpaikkaa vuonna 2011. Teollisuuden työpaikkoja vat läntisen Pirkanmaan keskimääräistä suurempina läntisessä maakunnassa oli 2 154. Yksityiset palvelut työpaikkakeskittyminä. Myös Kihniön keskustaajamassa työllistävät alueella hieman alle 1 600 henkilöä ja kaup- on keskimääräistä enemmän työpaikkoja. Irrallisena pakin noin 1 200 henkilöä. huomattavana työpaikkakeskittymänä erottuu myös UPM-Kymmene Woodin alue Parkanon Aureskoskella.

Kuva 22. Läntisen Pirkanmaan tilastollisesti keskimääräistä suuremmat työpaikkakeskittymät (hot spot –analyysi). 62

3.5.1. Hämeenkyrö Taulukko 39. Työssäkäyntiasioinnin suuntautuminen Hämeenkyröstä vuonna 2011. Hämeenkyrön elinkeinorakenne ja työssäkäynti Työllinen työvoima

Hämeenkyrön työpaikat ovat vähentyneet vuodesta 1990 Asuinkunta Työpaikan sijainti lkm. % yli 420 työpaikalla (-13%). Vuonna 1999 Hämeenkyrössä Hämeenkyrö Kaikki yhteensä 4 425 100,0 oli työpaikkoja yli 4 000. Tämän jälkeen kehitys kääntyi Hämeenkyrö 2 166 48,9 laskuun ja 2000-luvulla kunnan työpaikkojen lukumäärä Tampere 993 22,4 on liikkunut 3 200 – 3 500 työpaikan välillä. Vuonna 2011 Ylöjärvi 428 9,7 Hämeenkyrössä oli 3 211 työpaikkaa. Nokia 231 5,2

Vuosituhannen alusta Hämeenkyrön teollisuuden työpai- kat ovat vähentyneet hyvin voimakkaasti. Pudotusta on ollut yli 700 työpaikkaa, mikä on tarkoittanut noin 50 % Merkittävimmät työpaikkakeskittymät vähennystä toimialan sisällä. Teollisuus onkin menettänyt suurimman työllistäjän aseman kunnassa varsin nopeas- Hämeenkyrön taajamarakenteessa sijaitsee 77 % kaikis- ti. Myös alkutuotannon työpaikat ovat vähentyneet 2000- ta kunnan työpaikoista. Hämeenkyrön keskustaajama on luvulla. Hämeenkyrön suurin toimiala on työpaikkojen jakautunut kahteen keskusta-alueeseen: Hämeenkyrön ja lukumäärällä mitattuna julkinen sektori ennen teollisuutta. Kyröskosken keskustoihin, joissa on yhteensä hieman Julkiset palvelu tarjoavat hieman yli kolmanneksen kun- alle 1 000 työpaikkaa. Merkittäviä työpaikkakeskittymiä ei nan työpaikoista. Yksityiset palvelut ovat kolmanneksi ole taajamarakenteen ulkopuolella. Osarassa sijaitsee merkittävin työllistäjä yli 500 työpaikalla. yksittäinen 37 työpaikan keskittymä (Osaran maatalous- oppilaitos). Yksittäisiä yli 15 työpaikan keskittymiä on 2011 taajamarakenteen ulkopuolella lähinnä Mahnalan, Hert- Osuus tualan ja Pentimaan alueilla. T yö p a ika t työpaikoista Hämeenkyrön suurin työpaikkakeskittymä on Hämeenky- Yhteensä 3 211 rön keskusta-alue, jossa on yli 600 työpaikkaa. Yli 40 % Suurimmat toimialat (TOL 2008): Julkiset palvelut (O-U) 1 076 34 % työpaikoista on terveys- ja sosiaalisektorin aloilta. Koulu- Teollisuus (B-E) 631 20 % tuksen työpaikkoja keskustassa on yli 100. Myös vähit- Yksityiset palvelut (H, J-N) 526 16 % täiskaupan ja rakentamisen toimintoja on alueella melko paljon. Muun palvelutoiminnan sekä ammatillisen, tekni- 1500 sen ja tieteellisen toiminnan työpaikkoja on keskustassa 1250 kummankin osalta yli 60. Keskusta-alue on merkitty maa-

1000 kuntakaavaan C-aluevarausmerkinnällä, muilta osin se on taajamatoimintojen aluetta. 750 2000 500 Tippavaaran yritysalueella Kyröskosken keskustan etelä- 2005 250 2011 puolella on noin 450 työpaikkaa. Tippavaaran alue on maakuntakaavan työpaikka-aluetta ja alueelle on merkitty 0 myös vähittäiskaupan suuryksikkö (km2). Suurin osa alueen työpaikoista on teollisuuden aloilta. Teollisuus työllistää Tippavaaran alueella noin 200 henkilöä. Alueel- la on huomattavasti myös kuljetuksen ja varastoinnin (80 työpaikkaa) sekä rakentamisen (56) työpaikkoja. Kaupan Kuva 23. Hämeenkyrön toimialarakenne vuonna 2011 ja työpaikoista suurin osa on vähittäiskaupan alalta (32 sen kehitys 2000-luvulla (työpaikat) työpaikkaa). Autokaupan työpaikkoja alueella on muuta- mia. Hämeenkyrössä asuvasta työllisestä työvoimasta vajaa puolet työskenteli asuinkunnassaan ja yli viidennes kävi Kyröskosken keskusta-alueella on noin 360 työpaikkaa, työssä Tampereella vuonna 2011. Myös Ylöjärvellä ja pääosin terveys- ja sosiaalipalveluiden alalta. Myös eri- Nokialla työskenteli paljon Hämeenkyrössä asuvia. Hä- tyisesti vähittäiskaupan työpaikkoja on keskustassa pal- meenkyröön saavuttiin työhön eniten Ylöjärveltä (308 jon. Koulutus tarjoaa 45 työpaikkaa ja julkinen hallinto henkilöä), Tampereelta (234) ja Ikaalisista (209). Maa- noin 30 työpaikkaa. Alue on merkitty maakuntakaavaan kunnan ulkopuolelta ei suuntaudu merkittävää työssä- C-merkinnällä. käyntiä Hämeenkyröön. Kyröskosken keskusta-alueen pohjoispuolella on Metsä- liiton Timinsaarentien teollisuusalue, jossa on 227 metsä- teollisuuden työpaikkaa. Alue on maakuntakaavan teolli- suustoimintojen aluetta. Keskustan itäpuolella on lisäksi

63

Metsä Board Kyrön tehdasalue, joka on varattu maakun- Metsä Board Kyrön tehdasalue 47 2 % takaavassa teollisuustoimintojen alueeksi. Alueella oli Teollisuus (C) 42 vuonna 2010 noin 50 työpaikkaa pääosin teollisuuden Majoitus- ja ravitsemistoiminta (I) 3 Julkinen hallinto (O) 2 alalta. Tehdas tuottaa taivekartonkia ja tapettien pohja- paperia. Vuonna 2013 tehdas työllisti noin 250 henkilöä. Alueelle on valmistunut myös Pohjolan Voiman uusi bio- voimalaitos. Hämeenkyrön ja Kyröskosken ydinkeskustat kuuluvat kävelykeskustaan. Tiheän ja hyvän seudullisen tason Hämeenkyrön eteläpuolelle on Kalalahden yritysalue, joukkoliikennevyöhyke on Kyröskosken ja Hämeenkyrön jossa on noin 40 työpaikkaa. Alueella on muun muassa keskusta-alueilla, Kyröskoskenharjun alueella sekä Kala- vähittäiskauppaa sekä pientä konepajateollisuutta ja se lahdessa. Välittömästi vähintään seudullisen joukkolii- on varattu maakuntakaavaan työpaikka-alueeksi. kennevyöhykkeen piiriin kuuluu Hämeenkyrössä vajaa 1 400 työpaikkaa, mikä vastaa hieman alle puolta kaikista Hämeenkyrön kylissä sijaitsee yhteensä noin 360 työ- työpaikoista. Merkittävistä työpaikkakeskittymistä niukasti paikkaa. Muualla harvaan asutulla maaseudulla työpaik- vyöhykkeiden ulkopuolelle jäävät osa Tippavaaran suu- koja on noin 260. Merkittävimpiä kyläkeskusten työpaik- rista työpaikka-alueista sekä Timinsaarentien tehdasalue. kakeskittymiä ovat Mahnalan alue, jossa on noin 75 työ- paikkaa. Pentinmaan ja Pinsiön alueilla on yhteensä hieman alle 60 työpaikkaa. Myös Heinijärven ja Osaran alueilla sijaitsee kummassakin yli 40 työpaikkaa. Muita Arvio voimassa olevan maakuntakaavan työpaikka- kylien työpaikkakeskittymiä ovat Kyröspohjan alue (32 alueiden toteutumisesta sekä tulevaisuuden maankäytön työpaikkaa), Jumesniemen alue (28) ja Lamminkulman suunnitelmat alue (27). Hämeenkyrössä on maakuntakaavan työpaikka-alueita Taulukko 40. Hämeenkyrön suurimmat työpaikkakeskit- Tippavaaran, Kalalahden ja Pappilanmetsän alueilla. tymät ja niiden toimialajakauma. Tippavaaraan on merkitty myös vähittäiskaupan suuryk- sikkö (km2). Maakuntakaavan teollisuustoimintojen aluei- 2010 ta on varattu Timinsaarentien ja Metsä Board Kyrön teh- T yö p a ika t Osuus dasalueille sekä valtatien 3 ja Häijääntien risteyksen (YKR) työpaikoista eteläpuolelle. Työpaikkakeskittymien näkökulmasta oleel- Yhteensä 2 831 linen voimassa oleva yleiskaava on Keskusta 2010 yleis- YKR-taajama (2012) 2 190 77 % kaava. Kunnassa on vireillä myös keskustan yleiskaavan tarkistus (keskustan yleiskaava 2025) ja strateginen

Hämeenkyrön keskusta 611 22 % yleiskaava. Terveys- ja sosiaalipalvelut (Q) 248 Koulutus (P) 105 Tippavaaran työpaikka-alue on rakentunut melko tiiviiksi Vähittäiskauppa (G) 68 ja alueella on paljon työpaikkoja. Alue on yleiskaavoitettu Rakentaminen (F) 38 palvelujen ja hallinnon alueeksi. Kalalahden työpaikka- Muu palvelutoiminta (S) 32 alue on harvaan rakentunut eikä alueella ole paljon työ- Ammatillinen, tieteellinen, tekninen (M) 32 paikkoja. Alue on osin yleiskaavoitettu teollisuus- ja va- rastoalueeksi ja siinä on vielä aluevarausreserviä jäljellä. Tippavaaran yritysalue 449 16 % Pappilanjoen itäpuolinen Pappilanmetsän laaja työpaik- Teollisuus (C) 197 Kuljetus ja varastointi (H) 80 ka-alue on rakentamaton. Alue on kuitenkin yleiskaavoi- Rakentaminen (F) 56 tettu yksityisten palvelujen ja hallinnon alueeksi. Suunni- Kauppa (G) 38 teltu uusi valtatien 3 moottoritielinjaus kulkee työpaikka- vähittäiskauppa 32 alueen läpi. autokauppa 6 Valtatie 3 ja Häijääntien risteyksen eteläpuolinen maa- Kyröskosken keskusta 362 13 % kuntakaavan teollisuustoimintojen aluevaraus on vielä Terveys- ja sosiaalipalvelut (Q) 125 rakentamaton. Se on osin yleiskaavoitettu teollisuus- ja Kauppa (G) 75 vähittäiskauppa 68 varastoalueeksi sekä yksityisten palvelujen ja hallinnon tukkukauppa 6 alueeksi. T-varauksen kaakkoiskärkeen on yleiskaavoitet- autokauppa 1 tu myös pieni pientalovaltainen asuntoalue. Koulutus (P) 45 Julkinen hallinto (O) 27 Metsäliiton Timinsaarentien teollisuusalue on toteutunut työpaikkojen osalta hyvin. Aluevarauksen kokoon nähden Timinsaarentien teollisuusalue 227 8 % se on kuitenkin vielä harvaan rakentunut. Alue on yleis- Teollisuus (C) 227 kaavoitettu läntisiltä osilta teollisuus- ja varastoalueeksi sekä itäisiltä rakentumattomilta osiltaan lähivirkistysalu-

64

eeksi. Pirkanmaan puuterminaalit –selvityksessä tarkas- Vuonna 2011 noin 67 % Ikaalisissa asuvista työskenteli tellaan alueen soveltuvuutta myös suuren puuterminaalin asuinkunnassaan. Kaupungin ulkopuolelle suunnattiin sijaintipaikkana. työhön eniten Tampereelle ja Hämeenkyröön. Myös Par- kanossa työskenteli vajaa 100 Ikaalisissa asuvaa. Ikaali- Metsä Board Kyrön T-aluevaraus on tiiviisti rakentunut ja siin pendelöitiin eniten Hämeenkyröstä (221 henkilöä), sisältää nykyään paljon työpaikkoja (noin 250 työpaik- Tampereelta (142), Parkanosta (112) ja Ylöjärveltä (111). kaa). Alue on yleiskaavoitettu teollisuus- ja varastoalu- Satakunnan Jämijärveltä pendelöi Ikaalisiin 58 henkilöä. eeksi.

Taulukko 41. Työssäkäyntiasioinnin suuntautuminen Ikaalisista vuonna 2011.

3.5.2. Ikaalinen Työllinen työvoima

Asuinkunta Työpaikan sijainti lkm. % Ikaalisten elinkeinorakenne ja työssäkäynti Ikaalinen Kaikki yhteensä 3 032 100,0 1990-luvun lama pudotti Ikaalisten työpaikkamäärät yli 3 Ikaalinen 2 028 66,9 500 työpaikasta alle 2 800 työpaikkaan. 2000-luvulle Tampere 273 9,0 tultaessa työpaikkojen lukumäärä oli noussut taas yli 3 Hämeenkyrö 209 6,9 Parkano 97 3,2 000, jonka tietämillä se myös pysyi aina vuoden 2008 taantumaan saakka. Vuonna 2011 Ikaalisissa oli työpaik- koja 2 876. Vuosituhannen alun suhteen alkutuotanto, teollisuus ja rakentaminen ovat menettäneet työpaikka- Merkittävimmät työpaikkakeskittymät osuuttaan kaupungissa. Teollisuudesta on poistunut noin 140 työpaikkaa, alkutuotannostakin liki 90 työpaikkaa. Ikaalisten taajamarakenteessa sijaitsee 70 % kunnan Sen sijaan kauppa sekä yksityiset ja julkiset palvelut ovat työpaikoista. Taajamarakenteen ulkopuolella sijaitsee lisänneet työpaikkaosuuttaan. kaksi merkittävää työpaikkakeskittymää: Ikaalisten kylpy- län alue ja Teikankaan teollisuusalue. Näissä on yhteen- Suurimpana toimialana on säilynyt julkinen sektori, joka sä noin 360 työpaikkaa. kattaa yli kolmanneksen kaupungin työpaikoista. Teolli- suus on säilyttänyt asemansa toiseksi suurimpana työllis- Ikaalisten suurin työpaikkakeskittymä on keskusta-alue, täjänä vaikkakin niukasti ennen yksityisiä palveluja. jossa on yli 1 000 työpaikkaa. Tämä vastaa noin 40 % Ikaalisten työpaikoista. Alueella on hieman alle 300 ter- 2011 veys- ja sosiaalipalvelujen työpaikkaa. Myös koulutuksen Osuus T yö p a ika t työpaikkoja on yli 200 ja julkisen hallinnon työpaikkoja työpaikoista noin 100. Keskustassa on paljon myös muita palveluja Yhteensä 2 876 sekä sähkö-, kaasu- ja lämpöalan työpaikkoja. Keskusta- Suurimmat toimialat (TOL 2008): alue on pääosin maakuntakaavan C-aluetta. Julkiset palvelut (O-U) 990 34 % Teollisuus (B-E) 513 18 % Toinen merkittävä työpaikkakeskittymä on heti keskustan Yksityiset palvelut (H, J-N) 468 16 % tuntumasta alkava Teollisuustalontien sekä Kolmen Airon 1250 Kadun yritysalueiden muodostama työpaikka-alue. Alu- eella oli vuonna 2010 yhteensä noin 400 työpaikkaa, 1000 joista reilu kolmannes oli teollisuuden työpaikkoja. Kau- 750 pan noin 100 työpaikasta suurin osa oli vähittäiskauppaa. Vuonna 2014 alueella arvioidaan olevan noin 120 vähit- 500 2000 2005 täiskaupan työpaikkaa kauppakeskus Kompin avaamisen 250 2011 seurauksena. Alueella on paljon myös autokaupan ja muutamia tukkukaupan työpaikkoja sekä mm. majoitus- 0 ja ravitsemistoimintaa ja rakentamisen yrityksiä. Alue on maakuntakaavan työpaikka-aluetta, jonne on merkitty myös vähittäiskaupan suuryksikkö (km2).

Teikankaan teollisuusalueella valtatie 3 varrella oli vuon- Kuva 24. Ikaalisten toimialarakenne vuonna 2011 ja sen na 2010 hieman alle 200 työpaikkaa. Vuonna 2014 työ- kehitys 2000-luvulla (työpaikat). paikkoja on alle 100. Teikangas on suurin taajamaraken- teen ulkopuolella sijaitseva työpaikka-alue. Suurin osa alueen työpaikoista on teollisuuden toimialalta. Teikan- kaalla on hieman myös majoitus- ja ravitsemistoiminnan

65

työpaikkoja sekä vähittäiskauppaa. Alue on maakunta- Ikaalisten kaksi merkittävintä työpaikkakeskittymää, kes- kaavan teollisuustoimintojen aluetta. kusta-alue sekä Teollisuustalontien ja Kolmen Airon Kadun alueet, ovat hyvin saavutettavissa joukkoliikenteel- Ikaalisten kylpylän alue sijaitsee myös taajamarakenteen lä. Ikaalisten keskusta-alue kuuluu pääosin kävelykes- ulkopuolella ja on maakuntakaavan matkailupalvelujen kustaan ja muilta osin tiheän ja hyvän seudullisen tason aluetta. Alueella on yhteensä noin 170 työpaikkaa. Noin joukkoliikennevyöhykkeeseen. Myös Teollisuustalontien 70 työpaikkaa on majoitus- ja ravitsemistoiminnan alalta, ja Kolmen Airon Kadun teollisuusalueet kuuluvat pääosin vajaa 50 työpaikkaa on terveyden alan työpaikkoja. Alu- tiheän tai hyvän seudullisen vyöhykkeen piiriin. eella on myös hallinto- ja tukipalvelutoimintoja sekä tai- teen, viihteen ja virkistyksen työpaikkoja. Seudullisen tason joukkoliikennevyöhyke ulottuu keskus- tasta valtatie 3 kautta Ikaalisten kylpylän alueelle ja Kil- Keskustan koilispuolella Kiviniemessä sijaitsee Georgia vakkalaan. Sikurin alue keskustan eteläpuolella on tiheän Pacific Nordic Oy:n teollisuustoimintoja. Alue on maakun- joukkoliikennevyöhykkeen aluetta. Merkittävänä työpaik- takaavan T-aluetta ja se sisälsi hieman alle 60 paperi- ja kakeskittymänä vyöhykkeiden ulkopuolelle jäävät koko- kartonkiteollisuuden työpaikkaa vuonna 2010). Toivolan- naan Teikankankaan teollisuusalue ja sen eteläpuolinen saaressa on myös huomattava 55 työpaikan keskittymä maakuntakaavan työpaikka-aluevaraus. Ikaalisissa vä- terveys- ja sosiaalipalveluiden aloilta. Toivolansaari on hintään seudullisen tason joukkoliikennevyöhykkeeseen maakuntakaavan taajamatoimintojen aluetta. kuuluu noin 1 700 työpaikkaa, mikä on noin kaksi kol- masosaa kaupungin työpaikoista. Ikaalisten kyläalueilla sijaitsee noin 180 työpaikkaa. Mer- kittävimmät kyläalueiden työpaikkakeskittymät ovat Luha- lahti 57 työpaikkaa, Tevaniemi 40 työpaikkaa, Rii- tiala/Heittola 24 työpaikkaa. Muualla harvaan asutulla Arvio voimassa olevan maakuntakaavan työpaikka- maaseudulla sijaitsee noin 230 työpaikkaa. alueiden toteutumisesta sekä tulevaisuuden maankäytön suunnitelmat Taulukko 42. Ikaalisten suurimmat työpaikkakeskittymät ja niiden toimialajakauma. Ikaalisiin on varattu laaja yhtenäinen maakuntakaavan työpaikka-alue Teollisuustalontien ja Kolmen Airon Ka- 2010 dun alueelle, sen itäpuolelle Sarkkilan teollisuusalueelle T yö p a ika t Osuus sekä valtatie 3 eteläpuolelle Laurilantien teollisuusalueel- (YKR) työpaikoista le. Kolmen Airon Kadun alueelle on varattu myös vähit- Yhteensä 2 547 täiskaupan suuryksikkömerkintä (km2). Teikankaan ete- YKR-taajama (2012) 1 778 70 % läpuolinen osa on myös varattu maakuntakaavassa työ- paikka-alueeksi. Varsinainen Teikankaan teollisuusalue Ikaalisten keskusta 1 024 40 % on maakuntakaavan teollisuustoimintojen aluetta kuten Terveys- ja sosiaalipalvelut (Q) 277 myös Ikaalisten keskustan koilipuolella sijaitseva Georgia Koulutus (P) 220 Pacific Nordic Oy:n alue. Julkinen hallinto (O) 101 Muu palvelutoiminta (S) 65 Sähkö, kaasu, lämpö (D) 65 Työpaikka-alueiden näkökulmasta keskeinen voimassa oleva yleiskaava on Keskeisen alueen osayleiskaava. Teollisuustalo/Kolmen Airon Katu 398 16 % Ikaalisissa on vireillä on Keskeisen alueen osayleiskaa- Teollisuus (C) 143 van muutos, joka koskee valtatien 3 ja Kylpylänkadun Kauppa (G) 99 vähittäiskauppa 64 liittymäalueen maankäyttöä. autokauppa 28 tukkukauppa 7 Teollisuustalontien ja Kolmen Airon Kadun alueella on Majoitus- ja ravitsemistoiminta (I) 54 paljon työpaikkoja ja se on melko tiiviisti rakentunut. Teol- Rakentaminen (F) 29 lisuustalontien alue on yleiskaavoitettu työpaikka- ja teollisuustoimintojen alueena, Kolmen Airon Kadun alue Teikankaan teollisuusalue 192 8 % Teollisuus (C) 149 laajana palvelujen ja hallinnon alueena. Risteysalueen Majoitus- ja ravitsemistoiminta (I) 15 länsipuolelle Nummenrinteelle on valmistunut keväällä Vähittäiskauppa (G) 11 2014 kaupan suuryksikkö (kauppakeskus Komppi). Aluet- ta on mahdollista kehittää edelleen valtatie 3 tukeutuvana Ikaalisten kylpylän alue 169 7 % kaupan ja muun yritystoiminnan alueena. Majoitus- ja ravitsemistoiminta (I) 69 Terveys- ja sosiaalipalvelut (Q) 48 Hallinto- ja tukipalvelutoiminta (N) 19 Risteysalueen eteläpuoleinen Laurilantien teollisuusalue Taiteet, viihde, virkistys (R) 16 (ns. Karhoisten alue) on yleiskaavassa osoitettu pääosin työpaikka- ja teollisuustoimintojen alueeksi. Alueen suu- Kivinie mi 57 2 % rin työnantaja on Ikaalisten Luomu Oy. Laurilantien alu- Teollisuus (C) 57 eella on paljon maakuntakaavan ja yleiskaavan alueva- rausta jäljellä. Sarkkilan teollisuusalueella, mukaan lukien

66

Patrakanmäen alue, on myös yli 30 työpaikkaa ja vielä 3.5.3. Kihniö paljon rakentamatonta maakuntakaavan työpaikka- aluevarausta jäljellä. Myös tämä alue on toteutunut hyvin Kihniön elinkeinorakenne ja työssäkäynti yleiskaavassa, jossa sinne on varattu teollisuustoimintoja. Maakuntakaavan TP-aluevarauksen kaakkoiskulmassa Vuodesta 1990 Kihniön työpaikat ovat vähentyneet noin sijaitseva vielä toteutumaton Patrakanmäen alue on 27 % (280 työpaikkaa). 1990-luvun laman jälkeen kunnan yleiskaavoitettu työpaikka- ja teollisuustoimintojen alu- työpaikkakehitys on vakiintunut melko tasaisesti 700 – eeksi. Aluetta on tarkoitus kehittää monipuolisena valtatie 800 työpaikan välille. Vuonna 2011 Kihniössä oli työpaik- 3 tukeutuvana yritystoiminnan alueena. Alueen käyttöön- koja 748. Vuosituhannen alkuun nähden eniten työpaik- otto edellyttää maa-ainesten ottoa (murskausta). koja on kadonnut teollisuuden toimialalta. Myös alkutuo- tannon, rakentamisen ja julkisten palveluiden työpaikat Teikankaan eteläpuolinen työpaikka-alue on harvaan ovat vähentyneet hieman. Työpaikkaosuuttaan on lisän- rakennettu ja toteutumaton työpaikkojen osalta. Alue on nyt kauppa ja yksityiset palvelut. Teollisuus ja julkiset yleiskaavoitettu teollisuustoimintojen sekä palvelujen ja palvelut ovat liki yhtä suuria työllistäjiä Kihniössä. Yksityi- hallinnon alueeksi. Aluevarauksen läntiset osat on yleis- set palvelut on kolmanneksi suurin toimiala yli 100 työ- kaavassa määritelty maatalous- ja metsävaltaiseksi alu- paikalla. eeksi. Varsinainen Teikankaan teollisuusalue (maakunta- kaavan T-aluevaraus) on toteutunut hyvin sekä työpaik- 2011 kojen että yleiskaavan osalta. Yleiskaavassa alue on Osuus T yö p a ika t määritelty teollisuuden toiminnoille sekä maa-ainesten työpaikoista ottoalueeksi. Alue on viime aikaisten rakenne- ja suhdan- Yhteensä 748 nemuutosten vuoksi menettänyt paljon työpaikkoja. Suurimmat toimialat (TOL 2008): Teollisuus (B-E) 216 29 % Kiviniemen teollisuusalue on yleiskaavoitettu teollisuus- Julkiset palvelut (O-U) 211 28 % toiminnoille ja se on tiiviisti rakentunut. Ikaalisten kylpylän Yksityiset palvelut (H, J-N) 108 14 % alue on yleiskaavoitettu liki maakuntakaavan varauksen laajuisesti pääosin matkailupalvelujen alueeksi. Kylpylän 300 alueella on paljon työpaikkoja ja sen ympäristöä on edel- leen mahdollista kehittää maakunnallisesti merkittävänä 200 matkailupalvelujen alueena. 2000 100 2005 2011

0

Kuva 25. Kihniön toimialarakenne vuonna 2011 ja sen kehitys 2000-luvulla (työpaikat).

Vuonna 2011 Kihniössä asuvasta työvoimasta noin 70 % työskenteli asuinkunnassaan. Yli 140 henkilöä pendelöi Parkanoon. Jonkin verran työssäkäyntiä suuntautui myös Tampereelle ja Virroille. Eniten Kihniöön tultiin työhön Parkanosta (83 henkilöä). Myös Etelä-Pohjanmaan Sei- näjoelta pendelöi Kihniöön 10 henkilöä.

Taulukko 43. Työssäkäyntiasioinnin suuntautuminen

Kihniöstä vuonna 2011.

Työllinen työvoima

Asuinkunta Työpaikan sijainti lkm. % Kihniö Kaikki yhteensä 835 100,0

Kihniö 590 70,7 Parkano 142 17,0 Tampere 18 2,2 Virrat 16 1,9

67

Merkittävimmät työpaikkakeskittymät Linnakylä 36 5 % Teollisuus (C) 33 Kihniön keskustaajamassa sijaitsee 56 % kaikista kunnan Kuljetus ja varastointi (H) 3 työpaikoista, noin 380 työpaikkaa. Merkittävimpinä taa- jamarakenteen ulkopuolella sijaitsevista työpaikkakeskit- tymistä erottuvat Kankarin ja Linnakylän teollisuuslaitok- Kihniön keskusta ja muut työpaikkakeskittymät eivät set. kuulu joukkoliikennevyöhykkeiden piiriin. Kihniön suurin työpaikkakeskittymä on keskusta-alue, jossa sijaitsee kolmannes kaikista kunnan työpaikoista. Keskustassa liki puolet työpaikoista on terveys- ja sosiaa- Arvio voimassa olevan maakuntakaavan työpaikka- lipalveluiden alalta. Keskusta on myös koulutuksen ja alueiden toteutumisesta sekä tulevaisuuden maankäytön vähittäiskaupan työpaikkojen keskittymä. Alueella on suunnitelmat myös julkisen hallinnon, hallinto- ja tukipalvelutoiminnan sekä teollisuuden työpaikkoja. Keskusta-alue on merkitty Kihniön teollisuusalue on merkitty maakuntakaavan työ- maakuntakaavaan c-kohdemerkinnällä ja on muuten paikka-alueeksi. Alue on harvaan rakentunut ja sisältää taajamatoimintojen aluetta. vielä paljon aluevarausreserviä. Pyhäniemeen on merkit- ty matkailupalvelujen alue (RM), jossa on neljä työpaik- Kihniön teollisuusalueella on noin 80 teollisuuden työ- kaa. paikkaa. Alue on varattu maakuntakaavassa työpaikka- alueeksi. Myös Kankarin ja Linnakylän alueet erottuvat teollisuuden työpaikkakeskittyminä. Alueilla on myös muutamia kuljetuksen ja varastoinnin työpaikkoja. Linna- kylässä on maakuntakaavan palvelukyläkeskuksen koh- demerkintä (at). Kankari on maakuntakaavan valkoista aluetta.

Muualla Kihniön kylissä sijaitsee yhteensä noin 60 työ- paikkaa. Kyläkeskittymistä erottuvat mm. Niskoksen alue (23 työpaikkaa), Jokikylän alue (13 työpaikkaa) sekä Mäkikylän 11 alkutuotannon työpaikan keskittymä. Kihni- ön harvaan asutulla maaseudulla on noin 140 työpaikkaa.

Taulukko 44. Kihniön suurimmat työpaikkakeskittymät ja niiden toimialajakauma.

2010

T yö p a ika t Osuus (YKR) työpaikoista Yhteensä 678 YKR-taajama (2012) 381 56 %

Kihniön keskusta 227 33 % Terveys- ja sosiaalipalvelut (Q) 109 Koulutus (P) 45 Kauppa (G) 36 vähittäiskauppa 26 tukkukauppa 10 Julkinen hallinto (O) 18 Hallinto- ja tukipalvelutoiminta (N) 16 Teollisuus (C) 15

Kihniön teollisuusalue 82 12 % Teollisuus (C) 82

Ka nka ri 54 8 % Teollisuus (C) 49

Kuljetus ja varastointi (H) 5

68

3.5.4. Parkano Taulukko 45. Työssäkäyntiasioinnin suuntautuminen Parkanosta vuonna 2011. Parkanon elinkeinorakenne ja työssäkäynti Työllinen työvoima

Parkanon työpaikat ovat vähentyneet vajaan neljännek- Asuinkunta Työpaikan sijainti lkm. % sen vuodesta 1990, jolloin kaupungissa oli vielä yli 3 650 Parkano Kaikki yhteensä 2 710 100,0 työpaikkaa. 1990-luvun laman jälkeen työllisyyskehitys Parkano 2 091 77,2 kääntyi positiiviseksi 2000-luvun alkuun saakka. Tämän Ikaalinen 112 4,1 jälkeen Parkanon työpaikkakehitys on ollut pääosin lie- Tampere 98 3,6 västi laskevaa. Vuonna 2011 Parkanossa oli 2 771 työ- Kihniö 83 3,1 paikkaa.

2000-luvulla työpaikkoja on kadonnut erityisesti teollisuu- den toimialalta, noin 300 työpaikkaa. Teollisuus on kui- Merkittävimmät työpaikkakeskittymät tenkin säilynyt kaupungin suurimpana työllistäjänä. Myös alkutuotannon, kaupan ja julkisten palveluiden työpaikko- Parkanon keskustaajamarakenteessa sijaitsee 80 % jen osuus on ollut laskeva 2000-luvulla. Julkiset palvelut kunnan työpaikoista. Suurin työpaikkakeskittymä taaja- on Parkanon toiseksi merkittävin työllistäjä. Yksityisten marakenteen ulkopuolella oli vuonna 2010 Aurekoskella palveluiden työpaikkojen lukumäärä on lisääntynyt ja se sijaitseva UPM-Kymmenen jalostetehdas, jossa oli 78 on huomattava työllistäjä kaupungissa vajaalla 500 työ- teollisuuden työpaikkaa (maakuntakaavan T-alue). Kivi- paikalla. luomassa sijaitsee 46 työpaikan keskittymä, jossa on puolustusvoimien toimintoja (maakuntakaavan EP- 2011 aluevaraus). Myös Raattaharjun alueella on 30 teollisuu- Osuus den työpaikkaa. T yö p a ika t työpaikoista Parkanon suurin työpaikkakeskittymä on keskusta-alue, Yhteensä 2 771 Suurimmat toimialat (TOL 2008): jossa on yli 800 työpaikkaa. Näistä työpaikoista liki kol- Teollisuus (B-E) 794 29 % mannes on terveyden ja sosiaalipalvelujen työpaikkoja. Julkiset palvelut (O-U) 683 25 % Keskustassa on paljon myös vähittäiskaupan, koulutuk- Yksityiset palvelut (H, J-N) 493 18 % sen ja julkisen hallinnon työpaikkoja. Maakuntakaavassa alue on pääosin keskustatoimintojen aluetta (C). 1250 Keskustan luonaispuolella sijaitseva laaja Pahkalan yri- 1000 tysalue on Parkanon toiseksi merkittävin työpaikkakeskit-

750 tymä. Alueella on yli 330 työpaikkaa, joista noin kaksi viidesosaa on teollisuuden työpaikkoja. Alueella on erityi- 500 2000 sesti myös vähittäis- ja autokaupan sekä rakentamisen 2005 työpaikkoja. Majoitus- ja ravitsemistoiminnan työpaikkoja 250 2011 alueella on noin 30. Alue on maakuntakaavan työpaikka-

0 aluetta ja se sisältää myös vähittäiskaupan suuryksikkö- merkinnän (km2).

Hollming Works:n tehdasalueella työskentelee hieman alle 200 konepajateollisuuden työntekijää. Alue on maa- kuntakaavan teollisuustoimintojen aluetta. Vaasan ja Kuva 26. Parkanon toimialarakenne vuonna 2011 ja sen Pentin yritysalueilla Kirkkojärven pohjoispuolella on noin kehitys 2000-luvulla (työpaikat). 150, pääosin teollisuuden työpaikkaa. Alueella on jonkin verran myös kuljetuksen ja varastoinnin sekä koulutuksen työpaikkoja. Alueet on varattu maakuntakaavassa työ- Yli kolme neljäsosaa Parkanossa asuvasta työvoimasta paikka-alueeksi. työskenteli asuinkunnassaan vuonna 2011. Ikaalisissa kävi työssä 112 henkilöä ja Tampereellakin vajaa 100 Keskustasta luoteeseen Pentintien alueella sijaitsee henkilöä. Myös Kihniössä työskenteli paljon Parkanossa yksittäinen huomattava 74 työpaikan ruutu, jossa on asuvia. Kihniöstä Parkanoon pendelöi 142 henkilöä, pääosin terveyden ja sosiaalialan työpaikkoja. Myös Ikaalisista 97 henkilöä ja Tampereelta 71 henkilöä. Sata- Kaironiemessä sijaitsee 48 työpaikan keskittymä (amma- kunnan puolelta Kankaanpäästä saapui Parkanoon työ- tillinen, tekninen ja tieteellinen toiminta). hön noin 50 henkilöä. Parkanon kyläalueilla sijaitsee yhteensä noin 100 työ- paikkaa. Keskimääräistä suurempia keskittymiä ovat Lapinnevan alue (41 työpaikkaa), Alaskylän ja Möhkön

69

alue (30) ja Yliskylän alue (26). Muualla harvaan asutulla keskeisiä ja voimassa olevia yleiskaavoja ovat Keskusta- maaseudulla on työpaikkoja yhteensä noin 300. alueen osayleiskaava ja Asemanseudun osayleiskaava.

Taulukko 46. Parkanon suurimmat työpaikkakeskittymät Maakuntakaavan työpaikka-alue Pahkalan alueella on ja niiden toimialajakauma. toteutunut hyvin sekä työpaikkojen että yleiskaavoituksen osalta. Pahkalan alue on yleiskaavoitettu pääosin työ- 2010 paikka-alueeksi, mutta pieneltä osin myös teollisuustoi- T yö p a ika t Osuus minnoille. Myös valtatien 3 itäpuolelta aluetta on yleis- (YKR) työpaikoista kaavoitettu työpaikka-alueeksi. Sen sijaan maakuntakaa- Yhteensä 2 545 van aluevarauksen läntiset osat Vatusentien molemmin YKR-taajama (2012) 2 043 80 % puolin ovat pääosin vielä rakentumattomia. Yleiskaavas- sa alue on kuitenkin toteutunut hyvin ja se on laajasti Parkanon keskusta 804 32 % yleiskaavoitettu teollisuuden toiminnoille. Yleisesti ottaen Terveys- ja sosiaalipalvelut (Q) 262 keskustan lounaispuoleinen työpaikka-alue sisältää vielä Vähittäiskauppa(G) 75 paljon rakentumatonta maakunta- ja yleiskaavareserviä. Koulutus (P) 73 Julkinen hallinto (O) 54 Pentin ja Vaasan yritysalueet ovat toteutuneet hyvin yleiskaavoissa ja työpaikkoina. Vaasantien ja radan vä- Pahkalan yritysalue 333 13 % lissä oleva alue on yleiskaavoitettu työpaikka- ja teolli- Teollisuus (C) 141 Kauppa (G) 67 suustoimintojen alueeksi, mutta on vielä rakentumaton. vähittäiskauppa 33 Myös Vaasan teollisuusalueen länsi- ja pohjoispuolinen autokauppa 30 laaja aluevaraus on rakentumaton eikä sitä ole yleiskaa- tukkukauppa 4 voitettu jo rakentunutta aluetta lukuun ottamatta. Maakun- Rakentaminen (F) 59 takaavan työpaikka-aluevaraus on vielä kokonaisuudes- Majoitus- ja ravitsemistoiminta (I) 31 saan harvaan rakentunut ja sisältää paljon toteutumaton- Hollming Works Oy 192 8 % ta aluevarausta. Yleiskaavallisesti alue on toteutunut Teollisuus (C) 186 kuitenkin hyvin. Ammatillinen, tieteellinen, tekninen (M) 4 Majoitus ja ravitsemistoiminta (I) 2 Hollming Works:n alue on yleiskaavoitettu teollisuustoi- minnoille ja se sisältää paljon työpaikkoja. Maakuntakaa- Vaasan/Pentin yritysalueet 148 6 % van T-aluevaraus on tehdasaluetta lukuun ottamatta ja Teollisuus (C) 103 erityisesti sen eteläisistä osista laajasti rakentumaton Kuljetus ja varastointi (H) 16 sekä yleiskaavoittamaton. Koulutus (P) 12

UPM-kymmene lakkautti Aureskosken jalostetehtaan vuoden 2012 joulukuussa. Vuoden 2013 keväällä se Parkanon keskusta-alue on pääosin kävelykeskustaa ja siirtyi kuitenkin pihatuotteita valmistavalle Tammiwood kuuluu tiheän ja hyvän seudullisen tason joukkoliikenne- Oy:lle. Toiminta teollisuusalueella jatkuu edelleen, tosin vyöhykkeeseen. Seudullisen tason vyöhyke ulottuu kes- pienemmällä työpaikkavolyymilla. kustasta Kairokosken tuntumaan. Myös asemanseutu kuuluu seudullisen tason vyöhykkeeseen. Joukkoliiken- Parkanon asemanseudun laaja maakuntakaavan työ- nevyöhykkeiden ulkopuolelle jäävät kaikki merkittävim- paikka-alue on toteutunut hyvin yleiskaavan työpaikka- mät kunnan työpaikkakeskittymät keskustaa lukuun otta- aluevarauksina. Alueen eteläpuolinen maakuntakaavan matta. Parkanossa vähintään seudullisen tason vyöhyk- T-aluevaraus on sen sijaan toteutunut yleiskaavassa keeseen kuuluu noin 860 työpaikkaa, mikä vastaa 45 % huomattavasti pienempi mittakaavaisena. Alueilla ei keskustaajaman työpaikoista. myöskään ole työpaikkoja ja ne ovat vielä rakentumatto- mia.

Arvio voimassa olevan maakuntakaavan työpaikka- alueiden toteutumisesta sekä tulevaisuuden maankäytön suunnitelmat

Parkanoon on varattu maakuntakaavan työpaikka-alueita

Pahkalan yritysalueelle sekä sen länsipuolelle laajasti Vatusentien molemmin puolin. Työpaikka-alueita on varattu myös Pentin ja Vaasan yritysalueille sekä ase- manseudulle. Teollisuustoiminnoille on varattu alueita Hollming Works:n alueelta, asemanseudun eteläpuolelta ja Aureskoskelta. Työpaikka-alueiden näkökulmasta

70

3.5.5. Yhteenvetotaulukot läntisen Pirkanmaan työpaikka-alueista

Taulukko 47. Yhteenveto läntisen Pirkanmaan merkittävimmistä työpaikkakeskittymistä.

Seudullinen merkittävyys Työpaikkakeskittymä Kunta Ma a kunta - T yö p a ika t Keskimääräistä Profiloituminen Ra ke nte e n Saavutettavuus: ka a va me r- (YKR e ne mmä n työ p a ikka - e he ys: sijainti vähintään kintä 2010) työpaikkoja (hot a lue e na : YKR-taajaman seudullisen joli- (voimassa spot 250 m) toimialarakenteen 2012 piirissä vyöhykkeen oleva) monipuolisuus (väh. piirissä 3 hallitsevaa toimialaa, > 10 %)

LÄNTINEN PIRKANMAA Ikaalisten keskusta Ikaalinen C 1 024 x x x Parkanon keskusta Parkano C 804 x x x Hämeenkyrön keskusta Hämeenkyrö C 611 x x x x Tippavaaran yritysalue Hämeenkyrö TP 449 x x x x Teollisuustalo/ Kolmen Airon K. Ikaalinen TP 398 x x x x Kyröskosken keskusta Hämeenkyrö C 362 x x x x Pahkalan yritysalue Parkano TP 333 x x x Timinsaarentien teollisuusalue Hämeenkyrö T 227 x x Kihniön keskusta Kihniö c/A 227 x x x Teikankaan teollisuusalue Ikaalinen T 192 x Hollming Works Oy Parkano T 192 x x Ikaalisten kylpylä Ikaalinen RM 169 x x x Vaasan/Pentin yritysalueet Parkano TP 148 x (Pentin alue) x Kihniön teollisuusalue Kihniö TP 82 x Kiviniemi Ikaalinen T 57 x Kankari Kihniö 54 x Metsä Board Kyrön tehdasalue Hämeenkyrö T 47 x x Linnakylä Kihniö at 36

Taulukko 48. Muut läntisen Pirkanmaan voimassa olevan maakuntakaavan työpaikka-alueet.

Työpaikka-alue Kunta Ma a kunta - T yö p a ika t ka a va me r- (YKR kintä 2010) (voimassa oleva) LÄNTINEN PIRKANMAA Aureskoski Parkano T 78 Kiviluoma Parkano EP 46 Kalalahden yritysalue Hämeenkyrö TP 40 Laurilantien teollisuusalue Ikaalinen TP 33 Sarkilan teollisuusalue Ikaalinen TP 30 Riuttajärvi Parkano rm 11 Pyhäniemi Kihniö RM 4 Pappilanmetsä Hämeenkyrö TP 0 Häijääntien risteyksen T-alue Hämeenkyrö T 0 Teikankaan työpaikka-alue Ikaalinen TP 0 Aseman T-alue Parkano T 0 Aseman työpaikka-alue Parkano TP 0

71

3.6. Pohjoinen Pirkanmaa

Pohjoisen Pirkanmaan tarkastelualueeseen kuuluvat Mäntän keskustaajama on alueen suurin työpaikkakeskit- Mänttä-Vilppulan, Oriveden ja Virtain kaupungit sekä tymä noin 2 200 työpaikalla. Myös Oriveden laajassa Juupajoen ja Ruoveden kunnat. Vuonna 2013 alueella keskustaajamassa on yli 2 000 työpaikkaa ja Virtain kes- asui 34 663 asukasta, mikä on noin 7 % maakunnan kustaajamassakin noin 1 700 työpaikkaa. Ruoveden väestöstä. Työpaikkoja alueella oli vuonna 2011 yhteen- keskustan taajamarakenteessa sijaitsee on noin 1 100 sä 12 549, mikä vastaa noin kuutta prosenttia maakun- työpaikkaa. Juupajoella sijaitsee vain noin kuusi prosent- nan työpaikoista. Pohjoisen Pirkanmaan työpaikkakehitys tia alueen työpaikoista eikä Korkeakosken keskusta erotu on ollut 2000-luvulla negatiivista yli 1 100 työpaikan ka- seudullisessa tarkastelussa. dottua alueelta pääosin teollisuuden toimialalta. Vuonna 2011 alueen suurin toimiala oli julkiset palvelut, joka Yksittäisinä keskimääräistä suurempina työpaikkakeskit- tarjosi reilu 3 800 työpaikkaa. Teollisuus on säilyttänyt tyminä erottuvat seudullisessa tarkastelussa edellä mai- edelleen asemansa merkittävänä työllistäjänä. Teollisuu- nittujen lisäksi Orivedellä Lehdistön ja Neron yritysalueet dessa oli vuonna 2011 yli 3 100 työpaikkaa. Kolmanneksi sekä Kiikanmäki, Juupajoella entisen Viestivarikon alue suurin toimiala oli yksityiset palvelut yli 1 800 työpaikalla. (Millog Oy), Ruovedellä Kuruntien ja Rajaportin sekä Visuveden ja Jäminkipohjan alueet sekä Virroilla Sampo- Noin 36 % tarkastelualueen työpaikoista sijaitsee Mänttä- lan yritysalue. Mänttä-Vilppulassa tarkastelussa erottuvat Vilppulassa, jossa ne ovat edelleen keskittyneet vahvasti Mäntän sairaalan ja paperitehtaan alueet sekä Isonie- Mäntän keskustaajamaan. Neljännes alueen työpaikoista men, Finnforestin, Kangasmaan ja Kolhon teollisuusalu- sijaitsee Orivedellä ja viidennes Virroilla. eet.

Kuva 27. Pohjoisen Pirkanmaan tilastollisesti keskimääräistä suuremmat työpaikkakeskittymät (hot spot –analyysi).

72

3.6.1. Juupajoki Taulukko 49. Työssäkäyntiasioinnin suuntautuminen Juupajoelta vuonna 2011. Juupajoen elinkeinorakenne ja työssäkäynti Työllinen työvoima

Vuoden 1990 laman seurauksena Juupajoen työpaikat Asuinkunta Työpaikan sijainti lkm. % vähenivät noin neljänneksen, yli 250 työpaikkalla. Vuo- Juupajoki Kaikki yhteensä 808 100,0 den 1996 jälkeen työpaikkojen lukumääräinen kehitys Juupajoki 467 57,8 vakiintui noin 820 työpaikan tasolle, kunnes vuoden 2008 Orivesi 108 13,4 taantuman seurauksena työpaikat putosivat jälleen alle Tampere 87 10,8 800. Vuonna 2011 Juupajoella oli 761 työpaikkaa. Kun- Mänttä-Vilppula 36 4,5 nan suurin työllistäjä on teollisuus, mikä vastaa neljän- neksestä kunnan työpaikoista. Vuoden 2005 jälkeen julkisten palveluiden työpaikat ovat vähentyneet yli 40 % pudottaen sen suurimman toimialan asemasta kolman- Merkittävimmät työpaikkakeskittymät neksi suurimmaksi. Tätä selittänee puolustusvoimien Juupajoen taajamarakenteessa sijaitsee 55 % kunnan Lylyn Viestivarikon lakkauttaminen vuonna 2009. Yksityi- työpaikoista. Korkeakosken keskustaajaman alueella on set palvelut ovat nousseet toiseksi merkittävimmäksi yhteensä noin 380 työpaikkaa. Suurin taajamarakenteen työllistäjäksi kunnassa 2000-luvulla. Kasvua on ollut yli ulkopuolinen työpaikkakeskittymä on entinen Lylyn Vies- neljännes. Myös erityisesti kauppa on lisännyt työpaikka- tivarikon alue, jossa on 70 työpaikkaa. Yksittäisinä keskit- osuuttaan Juupajoella. tyminä erottuvat myös Hyytiälän Metsäasema (13 työ-

2011 paikkaa), Hulipaksen 15 terveyden alan työpaikan keskit- tymä sekä tien 58 ja Koskitien risteyksessä sijaitseva 16 Osuus T yö p a ika t työpaikoista kaupan alan työpaikan keskittymä.

Yhteensä 761 Juupajoen merkittävin työpaikkakeskittymä on Sahantien Suurimmat toimialat (TOL 2008): alue keskustan pohjoispuolella. Alueella on hieman alle Teollisuus (B-E) 187 25 % 200 työpaikkaa, joista yli puolet on metsäteollisuuden Yksityiset palvelut (H, J-N) 150 20 % toimialalta. Alueella toimiva UPM-Kymmenen Korkeakos- Julkiset palvelut (O-U) 137 18 % ken saha on kunnan suurin yksittäinen työllistäjä (vuonna 300 2014 noin 80 henkilöä). Vuonna 2013 alueella otettiin käyttöön myös uusi biolämpölaitos. Myös terveys- ja sosiaalipalveluiden sekä koulutuksen työpaikkoja on 200 alueella jonkin verran. Sahantien alue on teollisuutoimin- tojen osalta maakuntakaavan T-aluetta, mutta muuten 2000 100 taajamatoimintojen aluetta. 2005 2011 Korkeakosken ydinkeskustassa on noin 100 työpaikkaa, 0 joista noin puolet on terveys- ja sosiaalialan työpaikkoja. Keskustassa on myös noin 10 rakentamisen työpaikkaa ja jonkin verran myös palvelutoimintoja sekä julkista hallintoa. Keskusta on merkitty maakuntakaavaan c-

kohdemerkinnällä ja on muuten taajamatoimintojen aluet- Kuva 28. Juupajoen toimialarakenne vuonna 2011 ja sen ta. kehitys 2000-luvulla (työpaikat). Entinen Viestivarikko, nykyisin Millog Oy:n omistama alue on Juupajoen kolmanneksi suurin työpaikkakeskittymä noin 70 työpaikalla. Alue on varattu maakuntakaavassa Juupajoella asuvista työllisistä noin 58 % työskenteli Puolustusvoimien toiminnoille (EP). asuinkunnassaan vuonna 2011. Orivedelle suuntasi työhön reilu 100 henkilöä. Myös Tampereelle ja Mänttä- Juupajoen kyläalueilla on yhtensä noin 170 työpaikkaa. Vilppulaan pendelöidään Juupajoelta jonkin verran. Eni- Suurimpina kylien työpaikkakeskittyminä erottuvat Kop- ten Juupajoelle saavutaan työhön Orivedeltä (137 henki- samon alue (23 työpaikkaa). Sahrajärvi-Mäkikylä- löä), Tampereelta (37) ja Mänttä-Vilppulasta (36). Keski- Saarikko –alueella on yhteensä yli 50 työpaikkaa (mm. Suomen puolelta Jämsästä pendelöi Juupajoelle 18 hen- Ylä-Sahrassa 18 alkutuotannon työpaikkaa, Koivulassa kilöä vuonna 2011. 14 kuljetus- ja varastointialan työpaikkaa ja Saarikossa 10 kuljetuksen ja rakentamisen alan työpaikkaa). Kihla- lan, Mellin ja Porvolan alueella on yhteensä noin 25 työ- paikkaa. Muualla harvaan asutulla maaseudulla on työ- paikkoja noin 130.

73

Taulukko 50. Juupajoen suurimmat työpaikkakeskittymät 3.6.2. Mänttä-Vilppula ja niiden toimialajakauma. Mänttä-Vilppulan elinkeinorakenne ja työssäkäynti 2010 T yö p a ika t Osuus 1990-luvun alkuvuosina Mänttä-Vilppulan työpaikkojen (YKR) työpaikoista lukumäärä romahti liki 6 200 työpaikasta noin 4 900 työ- Yhteensä 681 paikkaan. Työpaikkojen määrä väheni vuosina 1990- YKR-taajama (2012) 377 55 % 1994 noin 20 %. 2000-luvulla kaupungin työpaikkakehi- tys on ollut pääosin negatiivista, mikä on johtunut erityi- sesti kovasta teollisuuden rakennemuutoksesta. Mänttä- Sahantien alue 195 29 % Vilppulasta on kadonnut yli 600 teollisuuden työpaikkaa Teollisuus (C) 117 Terveys- ja sosiaalipalvelut (Q) 28 2000-luvulla. Tämän seurauksena teollisuuden vankka Koulutus (P) 24 asema kaupungin suurimpana työllistäjänä murtui ja Majoitus- ja ravitsemistoiminta (I) 11 teollisuus on pudonnut kaupungin toiseksi suurimmaksi Tukkukauppa (G) 8 toimialaksi noin kolmanneksen työpaikkaosuudella. Suu- rin toimiala on julkiset palvelut, joka on lisännyt hieman Korkeakosken keskusta 102 15 % työpaikkaosuuttaan 2000-luvulla. Myös yksityiset palvelut Terveys- ja sosiaalipalvelut (Q) 48 ja kauppa ovat huomattavia työllistäjiä kaupungissa. Rakentaminen (F) 11 Vuonna 2011 Mänttä-Vilppulassa oli 4 539 työpaikkaa. Muu palvelutoiminta (S) 8 Julkinen hallinto (O) 7 2011 Hallinto- ja tukipalvelutoiminta (N) 7 Osuus Kauppa (G) 5 T yö p a ika t tukkukauppa 3 työpaikoista vähittäiskauppa 2 Yhteensä 4 539 Suurimmat toimialat (TOL 2008): Millog (ent. Viestivarikko) 70 10 % Julkiset palvelut (O-U) 1 570 35 % Teollisuus (C) 61 Teollisuus (B-E) 1 519 33 % Julkinen hallinto (O) 6 Yksityiset palvelut (H, J-N) 582 13 % Majoitus- ja ravitsemistoiminta (I) 3 2500

2000 Suurin osa Korkeakosken keskustaajamasta kuuluu seu- dullisen tason joukkoliikennevyöhykkeen piiriin. Merkittä- 1500 vistä työpaikkakeskittymistä joukkoliikennevyöhykkeen 1000 2000 ulkopuolelle jää entisen Viestivarikon alue. Seudullisen 2005 vyöhykkeen piirissä on yhteensä noin puolet kunnan 500 2011 työpaikoista (340 työpaikkaa). 0

Arvio voimassa olevan maakuntakaavan työpaikka- alueiden toteutumisesta sekä tulevaisuuden maankäytön suunnitelmat Kuva 29. Mänttä-Vilppulan toimialarakenne vuonna 2011 Maakuntakaavaan varattuja työpaikka-alueita on Juupa- ja sen kehitys 2000-luvulla (työpaikat). joella Koskitien varressa ja Korkeakosken keskustan luoteispuolella. Sahantien teollisuusalue on varattu maa- kuntakaavassa teollisuus- ja varastoalueeksi. Millog Oy:n Mänttä-Vilppula on melko työpaikkaomavarainen paikka- alue on varattu Puolustusvoimien toiminnoille ja Hyytiälän kunta – liki 80 % kaupungissa asuvista työskenteli asuin- Metsäasema on merkitty p-kohdemerkinnällä. kunnassaan vuonna 2011. Keski-Suomen puolelle Jäm- sään ja Keruuseen matkusti työhön enemmän henkilöitä Keskustan tuntuman työpaikka-alueella on vain kahdek- kuin sen Pirkanmaan puoleisiin naapurikuntiin. Eniten san työpaikkaa ja se on rakentumaton erityisesti sen Mänttä-Vilppulaan pendelöitiin vuonna 2011 Jämsästä eteläisistä osista. Koskentien työpaikka-alueella on 16 (244 henkilöä), Keuruulta (225), Ruovedeltä (206) ja työpaikkaa ja se on myös pääosin harvaan rakentunut. Tampereelta (98). Sahantien T-alue on rakentunut melko tiiviiksi ja se sisäl- tää paljon työpaikkoja.

74

Taulukko 51. Työssäkäyntiasioinnin suuntautuminen Vilppulan sahan alueella (MetsäWood) sijaitsee noin 220 Mänttä-Vilppulasta vuonna 2011. työpaikkaa, joista suurin osa on metsäteollisuuden toimi- alalta. Alueella on jonkin verran myös rakentamisen sekä Työllinen työvoima kuljetuksen ja varastoinnin työpaikkoja. Alue on merkitty Asuinkunta Työpaikan sijainti lkm. % maakuntakaavaan laajana teollisuus- ja varastoalueena. Mänttä-Vilppula Kaikki yhteensä 4 234 100,0 Vilppulan keskustassa on hieman alle 200 työpaikkaa. Mänttä-Vilppula 3 361 79,4 Keskustassa on paljon vähittäiskaupan, teollisuuden ja Jämsä 220 5,2 julkisen hallinnon toimintoja. Kehityskuvan mukaan aluet- Keuruu 138 3,3 ta kehitetään erityisesti palvelualojen keskittymänä. Vilp- Tampere 97 2,3 pulan keskusta on maakuntakaavan taajamatoimintojen aluetta ja sisältää c-kohdemerkinnän.

Kolhon teollisuusalueella sijaitsi vuonna 2010 noin 197 Merkittävimmät työpaikkakeskittymät työpaikkaa, joista liki kaikki ovat teollisuuden toimialalta. Alueella toimivat mm. Formica IKI Oy:n korkeapainelami- Mänttä-Vilppulan taajamarakenteessa sijaitsee 84 % naattia valmistava tehdas (Seveso II), MetsäWoodin kaupungin työpaikoista. Työpaikoista noin 2 200 sijaitsee kyllästämö (Seveso II) sekä Iivari Mononen Oy:n pylväs – Mäntän keskustaajamassa, noin 820 Vilppulan taajamas- ja kestopuutuotteita valmistava tehdas. Alue on maakun- sa ja hieman yli 300 Kolhon taajamassa. Kaikki merkittä- takaavan T-aluetta. vimmät työpaikkakeskittymät sijaitsevat taajamaraken- teessa lukuun ottamatta Mäntän sairaalan aluetta. Myös Vilppulan keskustan luoteispuolella sijaitseva Kangas- Vilppulan vankilan alueella Kotiniemessä ja Kinnaskoski maan yritysalue on myös maakuntakaavan teollisuustoi- Oy:n sahalla on kummassakin noin 25 työpaikan keskit- mintojen aluetta. Kangasmaalla on noin 190 työpaikkaa tymä. Muita yli 10 työpaikan keskittymiä ei ole juurikaan enimmäkseen teollisuuden alalta. Alueella on jonkin taajamarakenteen ulkopuolella muutamia poikkeuksia verran myös kaivostoiminnan ja louhinnan sekä rakenta- lukuun ottamatta. misen työpaikkoja.

Kaupungin suurin työpaikkakeskittymä on Mäntän kes- Myös Mäntän asemanseudulla on yli 100 työpaikkaa. kusta-alue, jossa on noin 980 työpaikkaa. Keskustassa Mustalahden teollisuusalueella keskustan itäpuolella on on paljon koulutuksen, terveys- ja sosiaalipalveluiden työpaikkoja hieman yli 40. Mustalahteen on varattu maa- sekä vähittäiskaupan työpaikkoja. Myös julkisen hallinnon kuntakaavan työpaikka-alueita. Kolhon teollisuustalon työpaikkoja sekä muita tukipalvelutoimintoja on keskus- alueella on noin 50 työpaikkaa ja se on varattu maakun- tassa paljon. Keskustaa on tarkoitus kehittää kaupungin takaavan teollisuustoimintojen alueeksi. hallinnon ja palvelujen keskittymänä (Mänttä-Vilppulan kehityskuva 2011). Profiloituminen taidekaupunkina edel- Mänttä-Vilppulan kylä-alueilla on yhteensä noin 110 työ- lyttää keskustan toimintojen monipuolistamista (mm. paikkaa. Suurimpia kylien työpaikkakeskittymiä ovat kaupan palvelut). Mänttä-Vilppulan kaupungin terveys- Peltolan alue Vilppulan länsipuolella (28 työpaikkaa), palvelut siirtyvät kokonaisuudessaan Sarapihan alueelle, Suluslahti (17), Kuoreniemi (16) ja Pohjaslahti (15), jota jolloin työpaikkojen määrä lisääntyy alueella oleellisesti. kehityskuvan mukaisesti kehitetään lähipalveluiden kes- Keskusta-alue on maakuntakaavassa varattu keskusta- kittymänä. Muualla harvaan asutulla maaseudulla sijait- ja taajamatoiminnoille. see noin 280 työpaikkaa.

Keskustan eteläpuolella sijaitsevalla Mäntän paperiteh- taan alueella on lisäksi noin 630 työpaikkaa pääosin teollisuuden toimialalta. Alueella toimii Metsäliitto- konserniin kuuluva Metsä Tissue Oyj:n pehmopaperiteh- das (Seveso II –direktiivin soveltamisalaan kuuluva koh- de). Alue on maakuntakaavan teollisuustoimintojen aluet- ta.

Isoniemen yritysalueella Mäntän keskustan länsipuolella on yli 260 työpaikkaa, joista suurin osa on teollisuuden toimialalta. Isoniemen alue on merkitty maakuntakaavas- sa työpaikka-alueeksi. Mäntän aluesairaala on huomatta- va terveys- ja sosiaalipalveluiden työpaikkakeskittymä noin 230 työpaikalla. Alue on merkitty maakuntakaavaan palvelujen ja hallinnon kohdemerkinnällä. Aluesairaalan toimintoja ollaan siirtämässä Mäntän keskustaan.

75

Taulukko 52. Mänttä-Vilppulan suurimmat työpaikkakes- lisäksi kävelykeskustaa. Merkittävinä työpaikkakeskitty- kittymät ja niiden toimialajakauma. minä vyöhykkeiden ulkopuolelle jäävät Mäntän aluesai- raala, Vilppulan sahan alue ja Kolhon taajama kokonai- 2010 suudessaan. Joukkoliikennevyöhykkeiden piiriin kuuluu T yö p a ika t Osuus yhteensä noin 2 100 työpaikkaa, mikä vastaa noin 54 % (YKR) työpaikoista kaupungin työpaikoista. Yhteensä 3 936 YKR-taajama (2012) 3 324 84 %

Arvio voimassa olevan maakuntakaavan työpaikka- Mäntän keskusta 984 25 % alueiden toteutumisesta sekä tulevaisuuden maankäytön Koulutus (P) 183 suunnitelmat Terveys- ja sosiaalipalvelut (Q) 159 Kauppa (G) 132 Mänttä-Vilppulassa on maakuntakaavan työpaikka- vähittäiskauppa 129 alueita Isoniemen ja Mustalahden yritysalueilla. Teollis- autokauppa 3 toimintojen alueita on varattu Mäntän paperitehtaan alu- Julkinen hallinto (O) 85 eelle, Kangasmaan, Vilppulan sahan, Kinnaskosken ja Hallinto- ja tukipalvelut (N) 84 Kolhon teollisuusalueille. Kolhossa maakuntakaavan T- Mäntän paperitehdas 627 16 % alueita ovat lisäksi Kolhon teollisuustalon ja Lipsosen Teollisuus (C) 567 alueet. Mäntän aluesairaala on merkitty palvelujen ja Sähkö, kaasu, lämpö (D) 29 hallinnon kohdemerkinnällä. Vilppulan vankilan alue on Terveys- ja sosiaalipalvelut (Q) 14 merkitty E-aluevarauksena. Majoitus- ja ravitsemistoiminta (I) 8 Työpaikka-alueiden kannalta keskeisiä voimassa olevia Isoniemen yritysalue 263 7 % yleiskaavoja ovat Mäntän osayleiskaava (oikeusvaikutuk- Teollisuus (C) 246 seton), Vilppulan keskustan osayleiskaava (oikeusvaiku- Vesihuolto ja viemäri (E) 5 Tukkukauppa (G) 5 tukseton) ja Korvensyrjän-Kortepoukaman osayleiskaava. Kaupungissa on vireillä oikeusvaikutteinen Keskustaaja- Mäntän aluesairaala 229 6 % man osayleiskaava, joka kattaa molemmat taajamat Terveys- ja sosiaalipalvelut (Q) 210 lievealueineen. Majoitus- ja ravitsemistoiminta (I) 10 Isoniemen työpaikka-alueella on paljon työpaikkoja ja se Vilppulan saha (MetsäWood) 221 6 % on rakentunut tiiviisti. Alue on yleiskaavoitettu pääosin Teollisuus (C) 155 teollisuuden toiminnoille. Kaupungin kehityskuvan mu- Rakentaminen (F) 32 kaan aluetta on tarkoitus kehittää ja sinne voidaan sijoit- Kuljetus ja varastointi (H) 19 taa uusia tuotannon työpaikkoja. Alueen sijainti on edulli-

Vilppulan keskusta 197 5 % nen ja se on saavutettavissa kaikilla liikkumismuodoilla. Kauppa (G) 66 Toiminnan keskittäminen Isoniemeen eheyttää yhdyskun- vähittäiskauppa 64 tarakennetta kahden kuntakeskuksen välissä. autokauppa 2 Teollisuus (C) 40 Mustalahden alue on rakentunut melko väljästi ja sisältää Julkinen hallinto (O) 20 noin 40 työpaikkaa. Aluevarauksen itäinen osa on vielä Muu palvelutoiminta (S) 17 rakentumaton. Mustalahti on yleiskaavoitettu teollisuuden toiminnoille ja asumiselle. Kehityskuvassa Mustalahteen Kolhon teollisuusalue 195 5 % on suunniteltu sijoitettavan uusia palvelualan työpaikkoja Teollisuus (C) 174 ja se profiloituu porttina Taidekaupunkiin. Risteysalueella Vähittäiskauppa (G) 9 Julkinen hallinto (O) 5 on vireillä asemakaava, jossa risteysalueen läheisyyteen on osoitettu lähipalvelujen alue. Mustanlahdessa on Kangasmaan yritysalue 188 5 % vireillä myös teollisuusaluetta laajentava asemakaava, Teollisuus (C) 154 joka hyväksyttäneen syyskuussa 2014. Kaivostoiminta ja louhinta (B) 17 Rakentaminen (F) 12 Mäntän paperitehtaan eteläpuolinen laaja T-aluevaraus (Pättiniemi) on suurelta osin rakentumaton. Alue on myös yleiskaavassa varattu liki maakuntakaavan laajuisesti teollisuuden tarpeisiin. Vilppulan sahan radan eteläiset Yhtenäinen vähintään seudullisen tason joukkoliikenne- osat ovat rakentumattomia. Muuten alue on tiiviisti raken- vyöhyke kulkee Mäntän ja Vilppulan taajamien välillä. tunut sahan ympärille. Vilppulan eteläpuolisella pienellä Mäntän ydinkeskusta ja Joenniemen alue sekä Vilppulan Kinnaskosken sahan T-alueella on noin 25 työpaikkaa ja ydinkeskusta kuuluvat tiheän/hyvän seudullisen tason se on rakentunut tiiviiksi. Kangasmaan teollisuusalue joukkoliikennevyöhykkeeseen. Mäntän ydinkeskusta on

76

Vilppulassa on rakentunut väljästi maakuntakaavan alue- 2011 varauksen koon suhteen. Osuus T yö p a ika t työpaikoista Kolhoon varattu laaja teollisuustoimintojen alue sisältää Yhteensä 3 027 paljon työpaikkoja ja on rakentunut tiiviiksi. Teollinen Suurimmat toimialat (TOL 2008): toiminta alueella jatkuu edelleen. Myös Kolhon teollisuus- Julkiset palvelut (O-U) 927 31 % talon alue on rakentunut melko tiiviiksi ja sisältää noin 50 Yksityiset palvelut (H, J-N) 489 16 % työpaikkaa. Alueella toimivat paperi- ja komposiittiteolli- Kauppa (G, I) 471 16 % suuden laitteita valmistava ja suunnitteleva Runtech Oy (noin 40 henkilöä vuonna 2013) sekä kalustelevyjen 1000 työstämiseen erikoistunut Mesitek-Kaluste Oy. Kolhossa Lipsosen pienellä T-alueella on vain kuusi työpaikkaa. 750 Kehityskuvan mukaan Kolhossa pyritään säilyttämään lähipalvelut. 500 2000 2005 Mäntän aluesairaalan on huomattava työpaikkakeskitty- 250 mä. Mäntän terveyspalvelut siirtyvät alueelta pois syksyl- 2011 lä 2014. Pirkanmaan sairaanhoitopiiri pohtii alueen tule- 0 vaisuutta. Luultavaa on, että alue säilyy kuitenkin palvelu- jen alueena.

Vilppulan vankilan alueella oli vuonna 2010 25 työpaik- kaa. Vuonna 2014 vankila on edelleen toiminnassa ja siellä työskentelee noin 35 työntekijää. Vilppulan vankila Kuva 30. Oriveden toimialarakenne vuonna 2011 ja sen on 66-paikkainen avolaitos. kehitys 2000-luvulla (työpaikat).

Pitkällä tähtäimellä kaupunki tavoittelee edelleen teolli- suuden työpaikkoja (puu-, metalli- ja komposiittiteolli- Noin 57 % Orivedellä asuvasta työllisestä työvoimasta suus), mutta myös matkailun toimintoja Taidekaupunki- työskenteli asuinkunnassaan vuonna 2011. Huomattava profiilin vetämänä. osa, noin viidennes, suuntasi työhön Tampereelle. Myös Kangasalla ja Juupajoelle pendelöitiin jonkin verran Ori- vedeltä. Eniten Orivedelle tultiin työhön Tampereelta (265 henkilöä), Juupajoelta (108) ja Kangasalta (99). Myös Keski-Suomen puolelta Jämsästä pendelöi Orivedelle 51 3.6.3. Orivesi henkilöä.

Oriveden elinkeinorakenne ja työssäkäynti Taulukko 53. Työssäkäyntiasioinnin suuntautuminen Orivedeltä vuonna 2011. Oriveden työpaikkojen lukumäärä romahti 1990-luvun laman aikana yli 3 500 työpaikasta noin 2 650 työpaik- Työllinen työvoima kaan, mikä vastasi noin neljänneksen menetystä kaikista Asuinkunta Työpaikan sijainti lkm. % kaupungin työpaikoista. 2000-luvun alkupuolella kehitys Orivesi Kaikki yhteensä 3 805 100,0 oli aavistuksen negatiivista, mutta vuoden 2005 jälkeen Orivesi 2 156 56,7 Oriveden työpaikkakehitys on kääntynyt positiiviseksi. Tampere 797 20,9 Vuonna 2011 kaupungissa oli jälleen yli 3 000 työpaik- Kangasala 168 4,4 kaa. Juupajoki 137 3,6

Kaupungin ylivoimaisesti suurimpana toimialana on koko 2000-luvun säilynyt julkiset palvelut. Yksityiset palvelut ja kauppa ovat kasvattaneet työpaikkaosuuttaan ja ne ovat Merkittävimmät työpaikkakeskittymät ohittaneet teollisuuden työpaikkojen lukumäärässä. Teol- Oriveden työpaikoista noin 80 % sijaitsee maantieteelli- lisuus on menettänyt yli 130 työpaikkaa 2000-luvulla. sesti pitkäksi venyneessä keskustaajamarakenteessa. Myös rakentaminen on kasvattanut työpaikkaosuuttaan Noin 100 työpaikkaa on lisäksi Hirsilän taajamassa. Suu- Orivedellä. ria työpaikkakeskittymiä ei ole taajamien ulkopuolella (ks. karttaliite). Merkittävin taajamarakenteen ulkopuolinen työpaikkakeskittymä Oritupa, jossa on 44 työpaikkaa. Myös Rönnissä on 18 työpaikan keskittymä (majoitus- ja

77

ravitsemistoimintaa) ja Siitamassa 21 työpaikan keskitty- Lehdistön ja Neron yritysalueet 346 13 % mä (ammatillinen, teknillinen ja tieteellinen toiminta). Teollisuus (C) 138 Rakentaminen (F) 114 Oriveden huomattavin työpaikkakeskittymä on keskusta Kauppa (G) 34 jossa on yli 1 000 työpaikkaa - noin puolet koko keskus- tukkukauppa 16 vähittäiskauppa 10 taajaman työpaikoista. Keskustassa on paljon sekoittu- autokauppa 8 neita toimintoja. Merkittävimmät ja liki yhtä suuret toimi- Kuljetus ja varastointi (H) 25 alat ovat vähittäiskauppa, koulutus sekä terveys- ja sosi- aalipalvelut. Keskustassa on myös liki sata julkisten hal- Kiika nmä ki 186 7 % linnon työpaikkaa. Alue on pääosin maakuntakaavan Terveys- ja sosiaalipalvelut (Q) 149 keskustatoimintojen aluetta. Teollisuus (C) 34

Lehdistön ja Neron yritysalueilla on yhteensä noin 350 Oripohjan yritysalue 67 3 % työpaikkaa, joista suurin osa on teollisuuden ja rakenta- Teollisuus (C) 40 misen toimialoilta. Alueella on myös jonkin verran eri Kauppa (G) 19 vähittäiskauppa 14 kaupan sekä kuljetuksen ja varastoinnin toimintoja. Alue autokauppa 5 on pääosin maakuntakaavan työpaikka-aluetta. Hirsilä 67 3 % Kiikanmäessä on hieman alle 200 työpaikan keskittymä. Teollisuus (C) 66 Noin 150 työpaikkaa on terveys- ja sosiaalipalveluiden Rakentaminen (F) 1 toimialalla (Oriveden terveyskeskus). Myös teollisuuden työpaikkoja on jonkin verran. Alue on maakuntakaavan taajamatoimintojen aluetta. Oriveden keskusta-alue on kävelykeskustaa ja tiheän Oripohjan yritysalueella on noin 70 työpaikkaa pääosin joukkoliikennevyöhykkeen aluetta. Liki yhtenäinen vähin- teollisuuden toimialalta. Alueella on myös jonkin verran tään seudullisen tason joukkoliikennevyöhyke kulkee vähittäiskaupan ja autokaupan toimintoja. Oripohja on keskustaajaman läpi Oriveden asemalta, keskustan, maakuntakaavan työpaikka-aluetta. Hirsilässä on myös Lehdistön alueen ja Onnistaipaleen kautta Hirsilään. noin 70 teollisuuden työpaikan keskittymä, joka erottuu huomattavimpana keskustaajaman ulkopuolisena työ- Kaikki merkittävimmät työpaikkakeskittymät ovat vyöhyk- paikkakeskittymänä. keiden piirissä lukuun ottamatta Oripohjan ja Hirsilän työpaikka-alueita. Suoraan joukkoliikennevyöhykkeiden Oriveden kyläalueilla on yhteensä noin 160 työpaikkaa. piiriin kuluu noin 1 700 työpaikkaa, mikäs vastaa 64 % Suurimpia kyläalueiden työpaikkakeskittymiä ovat Eräjär- Oriveden työpaikoista. vi (34 työpaikkaa), Pehulan alue (30), Leväslahti (18) ja Päilahti (17). Oriveden harvaan asutulla maaseudulla on noin 300 työpaikkaa. Arvio voimassa olevan maakuntakaavan työpaikka- Taulukko 54. Oriveden suurimmat työpaikkakeskittymät alueiden toteutumisesta sekä tulevaisuuden maankäytön ja niiden toimialajakauma. suunnitelmat

2010 Maakuntakaavan työpaikka-alueita on Orivedellä Oripoh-

T yö p a ika t Osuus jan ja Lehdistön teollisuusalueilla. Oriahteella on lisäksi (YKR) työpaikoista Puolustusvoimien alue (EP). Orituvan alue on merkitty matkailupalvelujen alueen kohdemerkinnällä (RM). Kes- Yhteensä 2 661 YKR-taajama (2012) 2 118 80 % kustaajamassa on kaupunginvaltuuston hyväksymä yleiskaava (ei oikeusvaikutteinen). Orivedellä on vireillä Keskustan yleiskaavan laadinta. Muita työpaikka- Oriveden keskusta 1 044 39 % alueiden näkökulmasta keskeisiä vireillä olevia kaavoja Kauppa (G) 181 ovat Lehdistö-Varikko-Oriahde -, Oripohja-Nihuanranta- vähittäiskauppa 164 ja Oripohja-Sukkavarras-Puistolanrinne –asemakaavat. tukkukauppa 9 Kahden viimeksi mainitun eteneminen on riippuvaista autokauppa 8 Haapamäen radan ratajärjestelyiden yleissuunnitelman Koulutus (P) 168 Terveys- ja sosiaalipalvelut (Q) 157 etenemisestä. Julkinen hallinto (O) 96 Oripohjan laaja työpaikka-alue on vielä harvaan rakentu- Majoitus- ja ravitsemistoiminta (I) 69 nut suhteessa aluevarauksen kokoon ja se sisältää noin 70 työpaikkaa. Erityisesti alueen itäiset ovat rakentuma- tonta peltomaata. Sinne on suunniteltu sijoitettavan sekä yritystoiminnan että asumisen alueita. Lehdistön ja Neron

78

yritysalueet sisältävät paljon työpaikkoja ja ne ovat melko Noin 67 % Ruovedellä asuvasta työllisestä työvoimasta tiiviisti rakentuneita. Aluevarauksen pohjoiset osat ovat työskenteli asuinkunnassaan vuonna 2011. Mänttä- vielä rakentumatonta peltomaata. Vilppulaan suuntasi hieman yli 200 henkilöä. Myös Tam- pereelle ja Virroille pendelöitiin Ruovedeltä jonkin verran. Oritupa ei ole toteutunut matkailupalvelujen alueena Eniten Ruovedelle tultiin työhön Virroilta (99 henkilöä), vaikka se sisältääkin jonkin verran työpaikkoja. Mänttä-Vilppulasta (89) ja Tampereelta (60) ja Ylöjärveltä (59).

Taulukko 55. Työssäkäyntiasioinnin suuntautuminen 3.6.4. Ruovesi Ruovedeltä vuonna 2011.

Ruoveden elinkeinorakenne ja työssäkäynti Työllinen työvoima

Vuoden 1990 laman seurauksena Ruoveden työpaikko- Asuinkunta Työpaikan sijainti lkm. % jen lukumäärä putosi noin 2 300 työpaikasta 1 850 työ- Ruovesi Kaikki yhteensä 1 798 100,0 paikkaan. Työpaikkalukumäärä nousi vuoden 1993 jäl- Ruovesi 1 210 67,3 keen jälleen yli 2 000 ja pysyi tällä tasolla aina vuoden Mänttä-Vilppula 206 11,5 2008 taantumaan saakka, jolloin työpaikkamäärät romah- Tampere 120 6,7 Virrat 70 3,9 tivat jälleen voimakkaasti. Vuonna 2011 Ruovedellä oli työpaikkoja 1 712. Erityisesti kunnan teollisuus on menet- tänyt voimakkaasti työpaikkaosuuttaan 2000-luvulla - jopa 28 % sen työpaikoista on kadonnut. Teollisuus on Merkittävimmät työpaikkakeskittymät kuitenkin säilyttänyt asemansa kunnan suurimpana työl- listäjänä. Myös toiseksi suurin toimiala, julkiset palvelut, Ruoveden taajamissa on yhteensä 74 % kunnan työpai- on menettänyt reilun viidenneksen työpaikoistaan kulu- koista. Ruoveden keskustaajamassa on yli 1 100 työ- valla vuosituhannella. Yksityiset palvelut ovat kasvatta- paikkaa ja Visuveden taajamassa noin 200 työpaikkaa. neet työpaikkaosuuttaan, mikä on tehnyt siitä niukasti Jäminkipohjan kylätaajamassa on noin 110 työpaikkaa. kolmanneksi suurimman toimialan alkutuotannon ohi. Taajamarakenteen ulkopuolisia merkittäviä työpaikka- keskittymiä ei ole. Raiskinkankaalla on yksittäinen 30 teollisen työpaikan keskittymä. Lisäksi Sammalistossa sijaitsee yhteensä noin 60 terveyden alan työpaikkaa. 2011 Osuus Ruoveden suurin työpaikkakeskittymä on keskusta-alue, T yö p a ika t työpaikoista jossa on noin 600 työpaikkaa. Noin kolmasosa työpai- Yhteensä 1 712 koista on terveys- ja sosiaalialan työpaikkoja. Keskustas- Suurimmat toimialat (TOL 2008): sa on monipuolisesti myös vähittäiskaupan, informaatio- Teollisuus (B-E) 528 31 % ja viestintäalan, koulutuksen sekä julkisen hallinnon työ- Julkiset palvelut (O-U) 418 24 % paikkoja. Alue on merkitty maakuntakaavaan keskusta- Yksityiset palvelut (H, J-N) 263 15 % toimintojen alueen kohdemerkinnällä ja on muuten taa-

750 jamatoimintojen aluetta.

Keskustan länsipuolella sijaitsevalla Kuruntien ja Raja-

500 portin yritysalueilla on yhteensä 388 työpaikkaa. Alue on maakuntakaavan työpaikka-aluetta se on huomattava teollisen toiminnan keskittymä Ruovedellä. Myös Visuve- 2000 250 2005 den teollisuusalueella oli noin 170 teollisuuden työpaik- 2011 kaa vuonna 2011. Alueella toimi Visuvesi Oy:n vaneriteh- das. Alue on varattu maakuntakaavassa teollisuus- ja 0 varastotoiminnoille.

Jäminkipohjassa maakuntakaavan T-alueen tuntumassa oli vuonna 2010 noin 100 työpaikan keskittymä, joista suurin osa on teollisuuden työpaikkoja. Alueella toimivat Kuva 31. Ruoveden toimialarakenne vuonna 2011 ja sen mm. Stora Enson aaltopahvipakkaustehdas ja koulu. kehitys 2000-luvulla (työpaikat). Ruoveden kyläalueilla on yhteensä noin 240 työpaikkaa. Suurimpina kyläalueiden keskittyminä erottuvat Väärin- majan (13 työpaikkaa), Harjulan (13), Murolen (12) ja

79

Strorminniemen (10) alueet. Ruoveden harvaan asutulla on vielä rakentumaton. Aluetta on kaavoitettu teollisuu- maaseudulla on noin 230 työpaikkaa. delle, asumiselle ja virkistysalueeksi. Joensuuntien pieni maakuntakaavan työpaikka-aluevaraus on rakentumaton. Taulukko 56. Ruoveden suurimmat työpaikkakeskittymät ja niiden toimialajakauma. Visuveden ja Jäminkipohjan teollisuus- ja varastoalueet ovat rakentuneet tiiviiksi ja sisälsivät paljon työpaikkoja 2010 vielä vuonna 2010. Kuitenkin Visuveden vaneritehtaan T yö p a ika t Osuus toiminta lakkautettiin vuonna 2011 ja Stora Enson Jämin- (YKR) työpaikoista kipohjan tehdas ajettiin alas vuonna 2013, jonka seura- Yhteensä 1 796 uksena yhteensä yli 200 työpaikkaa on kadonnut alueilta. YKR-taajama (2012) 1 324 74 % Alueilla on siirtynyt jonkin verran korvaavaa uutta teollista ja pienyritystoimintaa.

Ruoveden keskusta 599 33 % Terveys- ja sosiaalipalvelut (Q) 184 Kauppa (G) 71 vähittäiskauppa 59 autokauppa 12 3.6.5. Virrat Informaatio ja viestintä (J) 67 Koulutus (P) 46 Julkinen hallinto (O) 45 Virtain elinkeinorakenne ja työssäkäynti

Kuruntien ja Rajaportin alue 388 22 % Vuodesta 1990 Virtain työpaikkakehitys on ollut pääosin Teollisuus (C) 371 negatiivista. Työpaikat ovat vähentyneet yhteensä noin Kauppa (G) 10 neljänneksen vuoteen 2011 mennessä. Vuonna 2011 autokauppa 9 Virroilla oli 2 510 työpaikkaa, kun niitä vuonna 1990 oli vähittäiskauppa 1 vielä hieman alle 3 400. Kaupungin suurin toimiala on Rakentaminen (F) 7 julkiset palvelut. 2000-luvulla kaupungin teollisuuden työpaikat ovat vähentyneet 125 työpaikalla. Tästä huoli- Visuve si 176 10 % Teollisuus (C) 167 matta teollisuus on säilyttänyt asemansa toiseksi suurim- pana työllistäjänä. Kolmanneksi suurin toimiala on yksi- Jäminkipohja 99 17 % tyiset palvelut niukasti ohi kaupan. Alkutuotannon osuus Teollisuus (C) 90 työpaikoista on vähentynyt 2000-luvulla. Rakentamisen Koulutus (P) 9 työpaikat ovat sen sijaan lisääntyneet Virroilla.

2011 Osuus T yö p a ika t Ruoveden keskusta-alue, Harakkala ja Ruhala kuuluvat työpaikoista seudullisen tason joukkoliikennevyöhykkeeseen. Visuve- Yhteensä 2 510 den ja Jäminkipohjan työpaikkakeskittymät jäävät vyö- Suurimmat toimialat (TOL 2008): hykkeen ulkopuolelle. Vyöhykkeiden piiriin kuuluu noin 58 Julkiset palvelut (O-U) 766 31 % % kunnan työpaikoista (1 035 työpaikkaa). Teollisuus (B-E) 525 21 % Yksityiset palvelut (H, J-N) 331 13 %

1000 Arvio voimassa olevan maakuntakaavan työpaikka- alueiden toteutumisesta sekä tulevaisuuden maankäytön 750 suunnitelmat

500 Ruovedelle on merkitty maakuntakaavan työpaikka- 2000 2005 alueita Kuruntien ja Rajaportin yritysalueille sekä pieni 250 varaus Joensuuntien teollisuusalueen länsipuolelle. Jä- 2011 minkipohjaan ja Visuvedelle on varattu lisäksi teollisuus- 0 toimintojen alueet. Siikakankaalla on laaja Puolustusvoi- mien alue (EP). Työpaikka-alueiden kannalta keskeisiä voimassa olevia yleiskaavoja ovat Ruoveden kirkonkylän osayleiskaava sekä Ruoveden kirkonkylän eteläisen osan yleiskaava. Kuva 32. Virtain toimialarakenne vuonna 2011 ja sen kehitys 2000-luvulla (työpaikat). Rajaportin ja Kuruntien yritysalueet sisältävät paljon työpaikkoja ja ovat rakentuneet tiiviisti lähinnä tien 66 länsipuolelta. Muuten laaja maakuntakaavan aluevaraus

80

Virrat on melko työpaikkaomavarainen paikkakunta. Hie- ovat Jähdyspohja (36 työpaikkaa), Sulkava (28), Kotala man alle 80 % kaupungissa asuvasta työvoimasta työs- (27) ja Liedenpohja (27). Muualla harvaan asutulla maa- kenteli asuinkunnassaan vuonna 2011. Ruovedelle, seudulla on noin 330 työpaikkaa. Tampereelle ja Etelä-Pohjanmaan puolelle Ähtäriin suun- tautui jonkin verran työssäkäyntiä. Eniten Virroille pende- Taulukko 58. Virtain suurimmat työpaikkakeskittymät ja löitiin Ruovedeltä (70 henkilöä) sekä Etelä-Pohjanmaan niiden toimialajakauma.

Alavukselta (58) ja Ähtäristä (46). 2010 Taulukko 57. Työssäkäyntiasioinnin suuntautuminen T yö p a ika t Osuus Virroilta vuonna 2011. (YKR) työpaikoista Yhteensä 2 351 Työllinen työvoima YKR-taajama (2012) 1 744 74 % Asuinkunta Työpaikan sijainti lkm. %

Virrat Kaikki yhteensä 2 650 100,0 Virtain keskusta 1 070 46 % Virrat 2 080 78,5 Terveys- ja sosiaalipalvelut (Q) 331 Ruovesi 99 3,7 Kauppa (G) 132 Tampere 81 3,1 vähittäiskauppa 115 Ähtäri 60 2,3 tukkukauppa 10 autokauppa 7 Koulutus (P) 114 Julkinen hallinto (O) 107 Merkittävimmät työpaikkakeskittymät Muu palvelutoiminta (S) 48

Virtain keskustaajamarakenteessa sijaitsee 74 % kunnan Sampolan yritysalue 397 17 % työpaikoista. Merkittäviä yksittäisiä työpaikkakeskittymiä Teollisuus (C) 245 ei ole taajamarakenteen ulkopuolella. Kauppa (G) 85 tukkukauppa 35 Virtain ylivoimaisesti suurin työpaikkakeskittymä on kes- autokauppa 27 kusta-alue, jossa sijaitsee hieman vajaa puolet kaikista vähittäiskauppa 23 Rakentaminen (F) 27 kunnan työpaikoista. Keskusta-alueen työpaikoista noin Majoitus- ja ravitsemistoiminta (I) 20 kolmasosa on terveys- ja sosiaalipalveluiden työpaikkoja. Alueella on yli 130 kaupan työpaikkaa, joista suurin osa Ahjolan yritysalue 121 5 % on vähittäiskauppaa. Keskustassa on paljon myös koulu- Teollisuus (C) 81 tuksen, julkisen hallinnon ja muun palvelutoiminnan työ- Rakentaminen (F) 23 paikkoja. Keskusta kuuluu maakuntakaavan C- Kauppa (G) 4 aluevarauksen piiriin ja sisältää myös p- vähittäiskauppa 2 autokauppa 2 kohdemerkinnän.

Killinkosken taajama 61 3 % Hieman alle viidennes Virtain kaikista työpaikoista sijait- Teollisuus (C) 43 see Sampolan yritysalueella keskustan pohjoispuolella. Terveys- ja sosiaalipalvelut (Q) 8 Alue on maakuntakaavan työpaikka-aluetta. Sampolassa on noin 400 työpaikkaa, joista yli puolet on teollisuuden työpaikkoja. Alueella on lisäksi monipuolisesti kaupan eri toimintoja. Alueella on jonkin verran myös rakentamisen Virtain ydinkeskusta on kävelykeskustaa. Seudullisen sekä majoitus- ja ravitsemistoiminnan työpaikkoja. joukkoliikennevyöhykkeen piiriin kuuluvat ydinkeskustan lisäksi vain Sampolan alueen eteläisimmät osat ja Killin- Kolmanneksi suuri työpaikkakeskittymä on Ahjolan yri- kosken taajama. Muun muassa Ahjolan alue jää koko- tysalue keskustan kaakkoispuolella. Ahjolassa on noin naan joukkoliikennevyöhykkeiden ulkopuolelle. Joukkolii- 120, pääosin teollisuuden työpaikkaa, mutta jonkin verran kennevyöhykkeisiin kuuluu noin kolmannesta kaupungin myös rakentamisen toimintoja. Alue on maakuntakaavan työpaikoista (800 työpaikkaa). työpaikka-aluetta.

Keskustaajaman ulkopuolinen suurin työpaikkakeskitty- mä on Killinkosken taajama, jossa on noin 60 työpaikkaa. Arvio voimassa olevan maakuntakaavan työpaikka- Alueella toimii mm. Inka, joka tarjoaa noin 50 pääosin alueiden toteutumisesta sekä tulevaisuuden maankäytön teollisuuden työpaikkaa. Killinkoski on maakuntakaavan suunnitelmat taajamatoimintojen aluetta. Virroille on varattu maakuntakaavan työpaikka-alueita Virtain kyläalueille sijaitsee yhteensä noin 280 työpaik- laajasti Sampolan ja Ahjolan yritysalueille. Myös Sampo- kaa. Merkittävimpiä kyläalueiden työpaikkakeskittymiä lan alueen koilispuolelle valtatien 23 ja tien 68 risteysalu-

81

eelle on varattu laaja työpaikka-alue. Marttisen alue (Her- raskosken kanava, Virtain Perinnekylä, Nuorisokeskus) on merkitty matkailupalvelujen alueeksi (RM). Sorvanvuo- ressa on Puolustusvoimille varattu alue (EP). Työpaikka- alueiden kannalta keskeinen voimassa oleva yleiskaava on Keskeisten alueiden osayleiskaava. Virroilla on vireil- lä keskustaajaman osayleiskaavaan uudistaminen, joka mm. laajentaa erityisesti Sampolan koilipuoleista työpaik- ka-aluetta.

Sampolan yritysalue on toteutunut hyvin työpaikkojen osalta ja se on rakentunut melko tiiviiksi. Keskustaajaman osayleiskaavan luonnoksessa alue on maakuntakaavan mukaisesti työpaikka-aluetta ja sen läntiset osat on varat- tu lähivirkistysalueiksi. Sampolan koilispuolella sijaitseva laaja maakuntakaavan työpaikka-alue on rakentumaton. Keskustaajaman osayleiskaavaluonnoksessa alueelle on suunniteltu laajat teollisuustoimintojen ja työpaikka- alueiden varaukset. Sampolaa on suunniteltu kehitettä- vän myös kaupallisten palvelujen alueena.

Ahjolan alueella ei paljon työpaikkoja sen kokoon nähden ja se on harvaan rakentunut. Keskustaajaman osayleis- kaavaluonnoksessa aluevaraukset ovat pääosin teolli- suustoiminnoille maakuntakaavan aluevarauksen laajui- sesti. Alue on asemakaavoitettu 1980-luvulla ja kaavasta noin 35 % on toteutumatta. Ahjolaa ei koeta vetovoimai- seksi yritysalueeksi johtuen sen sijainnista, osittain peh- meähköstä maaperästä ja haasteellisista maastonmuo- doista.

Marttisen alue on toteutunut hyvin ja siellä on noin 20 työpaikkaa. Alueella on potentiaalia kehittyä vetovoimai- sena matkailukohteena kolmen maakunnan rajalla.

82

3.6.6. Yhteenvetotaulukot pohjoisen Pirkanmaan työpaikka-alueista

Taulukko 59. Yhteenveto pohjoisen Pirkanmaan merkittävimmistä työpaikkakeskittymistä.

Seudullinen merkittävyys Työpaikkakeskittymä Kunta Ma a kunta - T yö p a ika t Keskimääräistä Profiloituminen Ra ke nte e n Saavutettavuus: ka a va me r- (YKR e ne mmä n työ p a ikka - e he ys: sijainti vähintään kintä 2010) työpaikkoja (hot a lue e na : YKR-taajaman seudullisen joli- (voimassa spot 250 m) toimialarakenteen 2012 piirissä vyöhykkeen oleva) monipuolisuus (väh. piirissä 3 hallitsevaa toimialaa, > 10 %)

POHJOINEN PIRKANMAA Virtain keskusta Virrat C 1 070 x x x x Oriveden keskusta Orivesi C 1 044 x x x x Mäntän keskusta Mänttä-Vilppula C 984 x x x x Mäntän paperitehdas Mänttä-Vilppula T 627 x x x Keskusta-alue Ruovesi c/A 599 x x x x Sampolan yritysalue Virrat TP 397 x x x Kuruntien ja Rajaportin alue Ruovesi TP 388 x x x Lehdistön ja Neron yritysalueet Orivesi TP 346 x x x x Isoniemen yritysalue Mänttä-Vilppula TP 263 x x x Mäntän aluesairaala Mänttä-Vilppula P 229 x Vilppulan saha (MetsäWood) Mänttä-Vilppula T 221 x x Vilppulan keskusta Mänttä-Vilppula c/A 197 x x x x Sahantien alue Juupajoki T 195 x x x Kolhon teollisuusalue Mänttä-Vilppula T 195 x x Kangasmaan yritysalue Mänttä-Vilppula T 188 x x x Kiikanmäki Orivesi A 186 x x x Visuvesi Ruovesi T 176 x x Ahjolan yritysalue Virrat TP 121 x Korkeakosken keskusta Juupajoki c/A 102 x x Jäminkipohja Ruovesi T 99 x Millog (ent. viestivarikko) Juupajoki EP 70 x Oripohjan yritysalue Orivesi TP 67 x Hirsilä Orivesi TP 67 x Killinkosken taajama Virrat A 61 x

Taulukko 60. Muut pohjoisen Pirkanmaan voimassa ole- van maakuntakaavan työpaikka-alueet.

POHJOINEN PIRKANMAA Kolhon teollisuustalo Mänttä-Vilppula T 50 Oritupa Orivesi rm 44 Mustalahden yritysalue Mänttä-Vilppula TP 40 Vilppulan Kinnaskosken alue Mänttä-Vilppula T 25 Perinnekylän alue Virrat RM 20 Koskentien alue Juupajoki TP 16 Hyytiälän metsäasema Juupajoki p 13 Keskustan luoteinen TP-alue Juupajoki TP 8 Kolhon Lipsonen Mänttä-Vilppula T 6 Sorvanvuori Virrat EP 2 Oriahde Orivesi EP 0 Joensuuntien työpaikka-alue Ruovesi TP 0 Sampolan koilinen työpaikka- TP alue Virrat 0

83

Nykyhetkeä kuvaava, tosin elinkaarensa päässä oleva 4. Minne olemme matkalla – viides aalto nousi informaatio- ja kommunikaatioteknolo- tulevaisuuden työpaikat gioista, jotka ovat mahdollistaneet globaalin ja mobiilin ja muuttuva työelämä tiedonvälityksen. Teoriaan ja taloudellisiin indikaattoreihin perustuen on arvioitu, että vuonna 2008 alkanut maailman talouden suuri taantuma olisi alkua uudelle, kuudennelle Kondra- tieffin aallolle. Wilenius ja Kurki (2012, 9-10) uskovat, että 4.1. Talouden suuret aaltoliikkeet ja resurssitehokkuus on keskeinen kuudennen aallon ajuri huomisen kasvualat niin teknologisen, sosiaalisen kuin taloudellisen muutok- sen näkökulmasta. Talouden paradigman muutos kohti Yksi työkalu hahmottaa tulevaisuuden talouden ja toimi- resurssitehokkuutta perustuu heidän mukaansa erityisesti alojen perustaa on venäläisen Nikolai Kondratieffin teoria kolmeen tekijään: 1) raaka-aineet harvinaistuvat ja kallis- taloudellisen toiminnan pitkistä sykleistä, Kondratieffin tuvat, 2) tehokkuus raaka-aineiden ja energian käytössä aalloista. Teoria kuvaa talouden pitkäaikaista, noin 40-60 muotoutuu kriittiseksi menestystekijäksi ja 3) lisääntyvä vuotta kestävää säännöllistä vaihtelua talouden nousu- ja ympäristötietoisuus ja lainsäädäntö pakottavat yritykset laskukausien välillä. Teollistumisen alkuajoista nykypäi- ottamaan ympäristönäkökohdat huomioon tuotantopro- vään on tunnistettavissa viisi sykliä, joita kuvaa pitkä sesseissaan ja tuotteissaan. Avaintrendeinä muutoksen taloudellisen vaurauden jakso ja jotka ovat aina päätty- taustalla vaikuttavat demografinen muutos ja globalisaa- neet suureen kriisiin. Kriisi on ollut alku uudelle yhteis- tiokehitys. kunnalliselle muutokselle ja taloudelliselle kasvulle. Kuudes sosio-ekonominen aalto onkin siis myös kuudes Modernin teollistumisen käyntiin sysännyt innovaatio oli innovaatioaalto, joka muokkaa oleellisesti toimialaraken- höyrykone, jonka tekniikka omaksuttiin nopeasti muun teita. Wileniuksen ja Kurjen (2012, 112-115) mukaan muassa vaateteollisuuden puolelle. 1800-luvun puolessa oleellista on, kuinka Suomi kykenee hyödyntämään nämä välissä rautatie ja terästeollisuus olivat keskeisiä kehityk- mahdollisuudet ja välttämään hirttäytymistä viidennen sen moottoreita. Aikakausi synnytti myös pohjaa masso- aallon menestysreseptin toistamiseen. Virtuaalinen ko- jen joukkoliikkumiselle. 1900-luvun taite toi mukanaan keminen tulee olemaan enemmän osa jokapäiväistä sähkön ja massatuotannon. 1930-luvulta aina 1970- elämää. Myös lisääntyvä koneiden välinen kommunikointi luvulle taloudellisen hyvinvoinnin ajureina olivat puoles- luo aivan uutta talouden perustaa, jossa älykkäät koneet taan auto- ja polttoaineteollisuus. Kehityksen mahdollis- korvaavat lisääntyvässä määrin ihmisten työpanosta. tamat liiketoiminnalliset sovellukset muotoutuivat nyt yksilön liikkumisen ympärille.

Kuva 33. Modernin talouden syklit. Kondratieffin aallot suhteessa 10-vuoden Standard & Poor´s 500 – pörssimarkkinaindeksin kehitykseen. (Lähde: Allianz Global Investors, Datastream).

84

Tulevaisuudessa taloutemme perustuu entistä vahvem- 4.2. Työpaikka-alueet ja työnteon luonne min ympäristö-, nano- ja bioteknologioiden sekä tervey- tulevaisuudessa denhuoltosektorin innovaatioihin. Myös digitalisoitumis- kehitys ja koneiden laskentatehon moninkertaistumisen Tuotantorakenteemme ja työelämän toimintatavat perus- luo toimialoille kasvua sekä markkinoille uusia tuotteita ja tuvat vielä vahvasti perinteiseen massatuotantoajatteluun palveluja. sekä työnteon suorittavaan ja paikkaan sidottuun luon- teeseen. Tähän pohjaavat myös kaavoituksen suunnitte- Väestön ikääntymiskehitys vaikuttaa yhteiskuntiin laajasti luinstrumentit, jossa toimintoja sijoitetaan toiminnallisin mahdollistaen ja suorastaan edellyttäen terveys- ja hy- perustein erilleen. Vuoden 2040 työpaikka-alueita kuvan- vinvointisektorin uusia liiketoimintamallit. Kuudennen nee kuitenkin paremmin sekoittuneiden toimintojen ympä- aallon lopussa yli kolmasosa väestöstä on yli 65-vuotiaita ristöt, jossa toimintojen fyysisen sijainnin osoittamista ja samanaikaisesti seniorikansalaiset haluavat työsken- oleellisemmaksi nousee alueiden kyky vastata tulevai- nellä paljon pidempään kuin nykypäivänä. He myös vaa- suuden työntekijän tarpeisiin, arvoihin ja liikkuvaan työn- tivat työpaikoiltaan eri asioita kuin nykyään. Julkisen- ja kuvaan. hyvinvointisektorin on kyettävä palvelemaan joustavasti lisääntyviä yksilöllisiä tarpeita. Tämä koskee myös maan- Työelämä ja työpaikat elävät 2010-luvulla keskellä suurta käytön suunnittelua ja maakunnallista kehittämistyötä – rakenteellista ja sisällöllistä murrosta. Sen ytimenä ovat toimintaympäristön on vastattava tulevaisuuden työnteki- kaksi toisiinsa kytkeytyvää kehityskulkua: massatuotan- jöiden tarpeisiin ja arvoihin ollakseen houkutteleva. toon perustuvan kasvun hidas hiipuminen ja uusien, tieto- ja viestintäteknologioiden hyödyntämiseen perustuvien Kasvavan resurssitehokkuusvaatimuksen myötä ympäris- tuotantomallien kokeileva käyttöönotto. (Alasoini ym. töteknologioihin ja luonnonkuituihin perustuvat tuotteet 2012, 3). Myös talouden rakenteiden resurssitehokkuus- korvaavat nykyisiä resurssi-intensiivisiä ja uusiutumatto- vaatimukset muuttavat sekä yksilöllisiä työnkuvia että miin materiaaleihin perustuvia ratkaisuja. Erityisesti laajempia tuotantoprosesseja. Suomen metsäteollisuuden menestyksen resepti piilee sen tuoteportfolion uudistamisessa. Kestävän, kevyen ja Gratton (2010, 18-20) on määritellyt viisi toisiinsa tiiviisti kierrätettävän puukuidun ja –massan uudenlainen sovel- kietoutunutta muutosvoimaa, jotka muuttavat perustavan- taminen mm. eco-designiin, rakentamiseen tai biopoltto- laatuisesti työn luonnetta ja työteon tapoja tulevaisuudes- aineiksi ja –energiaksi ovat aloja, joille tulevaisuuden sa. Näitä ovat vähähiilisen talouden nousu, teknologinen arvonlisää ja työpaikkoja voi syntyä. kehitys, kiihtyvä globalisaatio, demografiset muutokset ja uudet yhteiskunnalliset trendit. Wileniuksen ja Kurjen (2012, 116) näkemyksen mukai- sesti Suomen menestysmahdollisuudet ja tulevaisuuden Vähähiilisen talouden rakenteiden yleistyminen on seura- työpaikat piilevät liiketoiminta-aloilla, jotka kulkevat kuu- usta fossiilisten polttoaineiden, erityisesti öljyn, hinnan dennen aallon kehityksen eturintamassa. Näitä ovat ke- noususta ja ilmastonmuutoksen aiheuttamista ongelmis- hittyneet materiaali- ja energiatehokkuuden innovaatiot, ta. Muun muassa voimakkaasti lisääntyvät tavaraviennin uusiutumattomia materiaaleja korvaavien luonnonkuitu- kustannukset ja työperusteisen matkustamisen kallistu- pohjaisten tuotteiden kehittäminen, digitaalisten teknolo- minen johtavat virtuaalisen työskentelyn ja etätyön käy- giasovellusten laajentaminen jokaiselle elämänalalle täntöihin. Teknologinen kehitys puolestaan kytkee ennen sekä uusien terveyttä ja hyvinvointia tukevien ratkaisujen näkemättömän määrän ihmisiä samoille työmarkkinoille. tarjoaminen. Pilvipalvelut mahdollistavat kustannustehokkaat käytän- nöt ja paikkaan sitomattoman työskentelyn, digitalisaatio Myös Alasoini ym. (2012, 9) ovat samoilla linjoilla. Kas- tarjoaa ennennäkemättömän tietomäärään ja yhä use- vaviksi aloiksi he näkevät lisäksi teolliseen toimintaan ampi työsuorite tehdään robotiikan avulla. Tietokoneet yhdistetyt palvelut, vihreän energian, kaupan ja liike- ovat kykeneviä oppimaan ja tuottamaan uutta tietoa in- elämän palvelut sekä hoiva- ja hyvinvointipalvelut laajasti formaatiomassasta ilman ihmisen apua. Kaikki tämä ymmärrettyinä. Tarttuminen näihin mahdollisuuksiin edel- edellyttää uusia tietoturvallisuus- ja –laaturatkaisuja, mut- lyttää ensisijaisesti irtautumista perinteisestä massatuo- ta tarjoaa myös valtavasti näihin liittyviä osaamisperus- tantomaisesta teollisesta tuotantologiikasta. Muuttuvassa teisia liiketoimintamahdollisuuksia. globaalissa työnjaossa Suomen ja sen yritysten kannalta keskeistä on vahvan osaamisperustan hyödyntäminen ja uuteen talouteen mukautuminen. Valmistavan toiminnan sijaan erilaisten tuotteiden, tuotantotapojen ja palveluiden suunnittelu ja innovointi ovat yhä useamman ihmisen Kaikki työtehtävät, joihin liittyy auto- työtä vuonna 2040. matisoitavissa olevia tehtäviä, hoidetaan

suuremmassa määrin koneiden ja infor- maatioteknologian avulla.

85

Globalisaatio kytkee maailmaa yhteen kiihtyvällä vauhdil- tai lääkärityötä voidaan osin automatisoida ja ohjata etä- la niin kaupan, palveluiden, työvoiman liikkumisen kuin nä. Yhä useammalla toimialalla tuotantoprosesseja voi- yhteisten työmarkkinoiden kautta. Väestö keskittyy me- daan jakaa osiin ja teettää yksittäisiä työtehtäviä globaa- gakaupunkeihin, joihin syntyy suuria osaajapooleja, jotka leilla työmarkkinoilla. edelleen kytkeytyvät muihin maailman osaajaverkostoi- hin. Kehitys jakaa työntekijöitä voimakkaasti niihin, joilla on kompetenssia toimia osana näitä kilpailtuja osaajaver- kostoja ja niihin, jotka jäävät niiden ulkopuolelle. Mega- kaupungistuminen aiheuttaa ruuhkautumista ja muita ympäristöön liittyviä paineita, jotka puolestaan luovat tarpeita uudelle, ratkaisukeskeisen ympäristö-, energia- ja liikenneteknologian kehitykselle.

Väestön ikääntyminen ja samalla kasvava eliniän odote muuttaa väkisin suhtautumistamme työn tekemiseen ja eläkeratkaisuihin. Yhteiskunnalliset trendit liittyvät ihmis- ten arvomaailman muutoksiin. Tulevaisuuden työntekijät tekevät ratkaisuja enemmän yksilöllisten tarpeiden kuin yhteiskunnallisten odotusten pohjalta. Yhä useampi elää Kuva 34. Robotisoitua autonvalmistusta Volkswagenin yksin, perhekoko pienenee ja virtuaalinen kanssakäymi- tehtaalla Saksan Wolfsburgissa. (Lähde: Yle.fi, kuva nen yleistyy. Nämä vahvistavat freelance-tyyppisiä ja Julian Stratenschulte / EPA). autonomisia työskentelykäytäntöjä. Yksilön toimintaa Muutoksen ymmärtäminen on ensisijainen lähtökohta ohjaa ensisijaisesti onnellisuuden tavoittelu materiaalisen tulevaisuuden maankäytön ratkaisuille ja työpaikka- määrän sijaan. alueiden suunnittelulle. Työpaikkoja ja työnteon tapoja Grattonin (2010, 18) mukaan muutosvoimat vaikuttavat koskevia suuria muutostrendejä ovat Alasoinia ym. työnteon tapoihin kolmella tavalla. Ensinnäkin ne mahdol- (2012) ja Grattonia (2010) soveltaen ainakin: listavat siirtymisen mekanisaation aikakaudelta erikois- 1. Teknologinen kehitys toimii muutoksen ajurina. Erityi- tumisen aikakaudelle. Tulevaisuuden työntekijän on ge- sesti informaatioteknologian kehittymisvauhti ja sen neralististen taitojen kehittämisen sijaan erikoistuttava, ennen näkemätön käyttöönotto, koneiden laskentate- jotta voi erottua massasta. Toiseksi on verkostoiduttava hon kasvu sekä automatisoituminen muuttavat ja syr- ja oltava yhteistyökykyinen, jotta pääsee osaksi erikoistu- jäyttävät nykyisiä toimialoja ja perinteistä tuotantoa. neiden ammattilaisten kollektiiveja. Näissä verkostoissa Miltei kaikki automatisoitavissa olevat prosessit voi- tulevaisuuden lisäarvo ja innovaatiot luodaan. Yksilöllisen daan muuttaa koneiden tehtäväksi. ammattitaidon ja konnektiivisuuden lisäksi tulevaisuuden työntekijä arvostaa elämyksellisyyttä. Onnellisuus ja 2. Tuotantotavat muuttuvat ja työ palveluvaltaistuu. uusiutuminen tulevat olemaan tulevaisuuden työelämän Kaikkialle ulottuvan runsaan informaation ja tietotek- peruskiviä. Näiden seurauksena standardoitujen ja me- niikan ansiosta syntyy uusia verkostomaisia tuotan- kaanisten työkäytänteiden murtaminen, etätyöskentelyn tomalleja, organisaatiorakenteita ja uutta liiketoimin- mahdollistaminen sekä työntekijän valinnan vapauden taa. Esimerkiksi hoitotyön yövalvontaa voidaan suorit- lisääminen määrittävät paljon sitä kehystä miten ja missä taa eri aikavyöhykkeellä päivätyönä. Työtehtävien tulevaisuudessa työskennellään. keskittämisen ja standardoinnin sijaan tuotteiden ja palveluiden tuotanto hajaantuu usealle eri toimijalle ja Muutoksen myötä työtehtäviä ja jopa kokonaisia toimialo- ne ovat joustavasti räätälöitävissä asiakastarpeen ja katoaa, mutta uusia syntyy myös tilalle. Murros koskee mukaan. kokonaisvaltaisesti niin työn sisältöä, työvälineitä kuin tarvittavaa osaamista. Teknologiat ovat yhä tiiviimpi osa 3. Aikaan ja paikkaan sitomaton työ yleistyy. Teknologia työnteon arkea ja tehtäviin sisältyy lisääntyvästi tietotyön (mm. yleistyvät pilvipalvelut, avoin data) mahdollistaa piirteitä. Hajautetut ja virtuaaliset työt yleistyvät. Savu- työntekijän kytkeytymisen tietoverkkoihin kaikkialta. piippujen varjojen sijaan tulevaisuuden työntekijän löytää Vaihtelevina aikoina ja muuttuvissa paikoissa työs- yhä useammin globaalisti verkottuneen mobiililaitteen kentely on yleistä. Työtä tehdään aiempaa enemmän takaa. siellä missä ihmiset kulloinkin ovat (=asuvat, liikkuvat, harrastavat). Kaikki työtehtävät, joihin liittyy automatisoitavissa olevia tehtäviä, hoidetaan suuremmassa määrin koneiden ja 4. Työelämä yksilöityy ja erilaisia työnteon muotoja on informaatioteknologian avulla. Tällaisia tehtäviä voivat useita. Yksilöllä on enemmän vastuuta ja vapautta olla esimerkiksi hoitotyöhön liittyvä valvonta, järjestelmien työtehtävistään ja siitä missä hän varsinaisen suorit- ja tuotantolinjojen monitorointi sekä erilaiset tuki- ja neu- teen tekee. Projektimainen työnteko yleistyy. Tämä vontapalvelut. Myös asiantuntijatyötä kuten lakipalveluita edellyttää suuremmassa määrin kykyä työskennellä

86

monimutkaisissa verkostoissa sekä muuttuvissa työs- näköisesti useita työnantajia, he tekevät työtään vaihtu- kentely-ympäristöissä. Yksilöllistymistä edistää myös vissa ympäristöissä ja verkostoissa, he arvostavat suju- työvoiman tarjonnan supistuminen, joka saa yritykset vaa ja joustavaa arkea sekä yksilöllisiä elämäntapoja tarjoamaan osaavalle työvoimalle entistä yksilöllisem- mahdollistavia vaihtoehtoja ja palveluja. piä sopimuksia (työaika, työpaikan sijainti, etätyö, työssä kehittymisen mahdollisuudet). Taulukko 61. Työvoiman jakautuminen eri sukupolviin Suomessa vuosina 2010 ja 2030 (mukaillen Alasoini ym. 5. Työelämä pirstoutuu ja työnkuva muuttuu häilyväksi. 2012, 10). Tulevaisuuden työntekijä toimii osana jatkuvasti muut- Työvoimaosuus Sukup o lvi Luonteenomaisia piirteitä tuvia verkostoja, joissa työtehtävät vaihtuvat tiuhaan 2010 2030 eikä selkeää toimenkuvaa voida osoittaa. Stabiilien Suuret ikäluokat (1946- Edistys- ja koulutususko, kasvuhakuisuus, vakaat 1964) 40 % 10 % työurat, televisiosukupolvi, viimeinen organisaatioiden ja yksiköiden sijaan työskennellään massatuotantomallin sukupolvi. enemmän useista toimijoista ja arvoyhteisöistä koos- X-sukupolvi (1965-1976) Edistys- ja koulutususkon rapautuminen, katkonaisemmat työurat, ensimmäinen tietokone- ja 30 % 20 % tuvista verkostoissa. Työtä organisoidaan joustavin internetsukupolvi, 1990-luvun alun lamasta kärsinyt kokoonpanoin muuntuvissa yhteisöissä, jotka rikkovat sukupolvi. Y-sukupolvi (1977-1997) Vapaudenhalu ja yksilöllisyys korostuvat, organisatoristen rajojen lisäksi myös työn ja vapaa- vaativuus, arvoherkkyys, uudenlainen (osin digiperustainen) sosiaalisuus, yhteistyökykyisyys, ajan välisiä rajoja. Yhteisölliset työskentelyalustat neuvottelevuus, sisäisesti voimakkaammin 30 % 50 % jakautunut "voittajiin ja häviäjiin" esimerkiksi yleistyvät. koulutustaustan tai työelämän vanhojen hierarkioiden kautta, innovatiivisuus, vuorovaikutteisen internetin sukupolvi, 6. Työmarkkinat jakautuvat nykyistä jyrkemmin asian- "pelaajasukupolvi". tuntijatyöhön ja lähityöhön. Globaalit työt ovat kilpail- Z-sukupolvi (1998-) Konnektiivisuus, murroskaudella kasvanut sukupolvi (keskellä nykyisiä yhteiskunnallisia, … 20 % tuja asiantuntijatöitä, jota tehdään kansainvälisissä rakenteellisia, taloudellisia ja ympäristöllisiä ja/tai moniorganisatorisissa verkostoissa. Lähityöhön haasteita). liittyvät ihmisten perustarpeet, inhimillinen vuorovaiku-

tus ja käytännön tekeminen (mm. sairaanhoito, jäte- huolto, siivouspalvelut, ympäristön hoito, turvallisuus). Aikaisemmin kaupungistumiskehitys on vahvistanut eri- Työ jakaantuu vahvemmin myös hyväpalkkaiseen tyisesti keskuskaupunkia ympäröivien kehyskuntien kas- asiantuntijatyöhön ja matalapalkkaiseen hoitotyöhön. vua ja johtanut autoperusteiseen yhdyskuntarakentee- Toimistovaltainen asiantuntijatyö lisääntyy huomatta- seen – näin myös Pirkanmaalla. Suurilla kaupunkiseuduil- vasti valmistavan tuotannon kustannuksella. la kehitys on kuitenkin kääntymässä takaisinpäin eli sijaa valtaa keskustoitumiskehitys, jossa modernit, viihtyisät ja 7. Työvoima liikkuu alueellisesti ja ammatillisesti yhä arjen kannalta sujuvat keskustat kasvattavat vetovoi- enemmän. Asunnon ja paikkakunnan vaihtaminen on maansa erityisesti nuorten keskuudessa (Y- ja Z- helpompaa ja ihmisillä on elämänsä aikana monta sukupolvet). Sujuvaan arkeen kuuluvat oleellisesti myös uraa. Ekologisen tietoisuuden lisääntyessä ja tekno- toimivat joukko- ja tietoliikenneyhteydet sekä palveluiden logian mahdollistamana työhön liittyvä matkustaminen keskittyminen. vähenee oleellisesti. Myös työn luonteen muutos asiantuntija- ja palveluvaltai- Uuden työnteon tavan myötä työpaikat ovat muuntumas- seksi tukee keskustoitumiskehitystä. Työn muutos teh- sa säännöllisen työajan tekemispaikoista erilaisia yhtei- taasta studioon taas haastaa funktionaalisen kaupunki- söllisiä tiloja tarjoaviksi tiimien ja projektien satunnaisiksi suunnittelun, missä työpaikat, palvelut ja asuminen sijait- kokoontumispaikoiksi. Työtä tehdään yhä enemmän sivat erillään toisistaan. Palaamme siis kaupungin alku- perinteisten työpaikkojen ulkopuolella kotona, asiakkai- peräiseen ideaan, jossa asiat olivat lähellä toisiaan. Pie- den luona, matkoilla tai erilaisissa toimistohotelleissa. nissä kaupungeissa on ehkä yksi keskusta, suuremmissa (Järvensivu & Alasoini 2012, 37). useita, mutta yhtä kaikki keskeinen ajatus on käytön Työelämän sisältöjen ja työpaikka-alueiden muotoutumi- sekoittuminen, mixed use. (Kostiainen 2013). seen vaikuttavat paljon myös niiden loppukäyttäjät eli Maakuntakaavan suurena haasteena on jo 2010-luvulla tulevaisuuden työntekijät. He ovat se kohderyhmä, joille vastata edellä mainittuihin muutoksiin ja internetsukupol- maakuntakaavassa tehdyt valinnat konkretisoituvat. Vuo- ven arvoihin tuottaakseen mahdollisimman pito- ja veto- teen 2040 mennessä pääosin teollisen logiikan ympärille voimaisia toimintaympäristöjä tulevaisuuden työntekijöil- rakentuneet, vahvasti paikkaan ja tiettyyn toimenkuvaan le. Mobiilin työn räjähdysmäisen lisääntymisen vuoksi sidotut työskentelymallit ovat poistuneet työmarkkinoilta koko työympäristön käsite täytyy osin määrittää uudel- suurten ikäluokkien myötä. leen. Työtä ei tehdä enää pelkästään työnantajan raken- Vuonna 2040 työvoimasta suurin osa kuuluu niin sanot- tamassa työympäristössä vaan yhä useammin asiakkai- tuun Y- ja Z-sukupolveen, jotka ovat omaksuneet vahvas- den ympäristöissä, liikennevälineissä, julkisissa tiloissa ja ti yksilölliset, joustavat ja verkostomaiset tavat tehdä ja kotona. Työympäristö tavallaan laajenee käsittämään organisoida työtään. Työuransa aikana heillä on toden- työpaikan tilojen lisäksi kaikki ne ympäristöt, joissa työtä tehdään. (Alasoini ym. 2012, 26).

87

4.3. Pirkanmaan työpaikkasuunnite 2040 Teknologiakehityksen vaikutuksia työllisyyteen ovat poh- ja päätoimialojen työpaikkakehitys tineet muun muassa Jaakko Stenhäll ja Ville-Veikko Mas- tomäki artikkelissaan Katoava työ (2014). Heitä mukail- Pirkanmaan väestö- ja työpaikkasuunnitteen 2040 mu- len teknologinen kehitys ja automaatio johtavat teknologi- kaan Pirkanmaalla arvioidaan olevan vuonna 2040 yh- seen työttömyyteen, joka perustuu alla oleviin päätelmiin. teensä noin 275 000 työpaikkaa, mikä tarkoittaisi kol- Työ automatisoituu teknologisen kehityksen seuraukse- manneksen kasvua nykyisestä lukumäärästä (noin na. Toisin kuin aiemmin, muutos tapahtuu lähes kaikilla 65 000 työpaikkaa). Suunnite laadittiin keväällä 2013 aloilla ja toimialojen sisällä. Työvoiman siirtyminen uusiin TEM:n HEMAASU-ennustetyökalulla, jota ohjataan väes- tehtäviin toisille aloille on yhä haasteellisempaa ja vaati tön työvoimaosuuksien, työpaikkojen ja aluetuotteen yhä syvällisempää kouluttautumista. Lisäksi alojen sisältä pohjalta. Lähtötietoina olivat Pirkanmaan väestösuunnit- ei löydy enää tehtäviä, joihin väistää. teen tiedot, ikäjakauman oletettiin noudattavan Tilasto- keskuksen ennustetta 2040 ja maakunnan tavoitteellinen Työmarkkinoiden muutos tulee olemaan syvempi ja no- työllisyysaste oli vakioitu 75 %. Oletuksena oli myös, että peampi kuin koskaan aikaisemmin. Automaation seuraa- Pirkanmaan olisi työpaikkaomavarainen vuonna 2040. vien kahden vuosikymmenen aikana aiheuttama työ- markkinoiden murros on arviolta kaksi kertaa nopeampi Suunnitteen mukaan maakunnan työpaikat keskittyvät kuin esimerkiksi Suomen tähänastisen historian suurin edelleen erityisen voimakkaasti Tampereelle ja sen ke- rakennemuutos (1930-1980 kaupungistuminen ja Ruot- hyskuntiin. Näiden jälkeen merkittävin kasvun suunta on siin muuton aalto). Teknologinen kehitys on tullut vaihee- eteläinen Pirkanmaa. Työpaikkojen lukumäärän kasvu seen, jossa teknologia on saavuttanut ihmisen taitoja ja keskittyy myös muihin seutukeskuksiin kuten Sastamalan osaamista vakavasti otettavalla tasolla. Vammalaan, Mänttä-Vilppulaan sekä Hämeenkyröön ja Ikaalisiin. Matalan osaamisen rutiininomaiset työt automatisoituvat ensimmäisenä. Uudet työt syntyvät lähinnä korkeaa Maankäytön seudullisissa perusratkaisuissa ja työpaikka- osaamista ja luovuutta vaativille aloille. Aiempia työtehtä- alueiden mitoituksissa varaudutaan siihen, että vuonna viä korvaavat työt ovat todennäköisesti edellisiä huomat- 2040 Tampereella on 155 300 työpaikkaa, kehyskunnissa tavasti monimutkaisempia ja vaativat pitkää kouluttautu- 55 800 työpaikkaa, eteläisellä Pirkanmaalla 21 000 työ- mista. paikkaa, luonaisella Pirkanmaalla 13 400 työpaikkaa, läntisellä Pirkanmaalla 12 800 työpaikkaa ja pohjoisella IT-automaation nopea kehitys saavuttaa ihmisten taitoja Pirkanmaalla 17 100 työpaikkaa. Työpaikkojen uskotaan monella alalla ja koneiden laskentatehon lisääntyminen keskittyvän pääosin seutukeskuksiin. tuo robotiikkaan yhä enemmän fyysisiä ulottuvuuksia. Vähäisen ja keskitason osaamisen työpaikat katoavat Tulevina vuosikymmeninä yksityisten palveluiden osuu- mahdollisesti kokonaan, koska koneet ovat taidoiltaan jo den uskotaan kasvavan huomattavasti Pirkanmaalla. vastaavalla tasolla, mutta kustannuksiltaan edullisempia. Työpaikkasuunnitteessa niiden osuuden kaikista työpai- koista ennakoidaan olevan yli puolet vuonna 2040. Julkis- Edellä mainitut tekijät synnyttävät ”nowhere to run” – ten palveluiden työpaikkaosuuden uskotaan laskevan skenaarion, mikä poikkeaa kaikista aiemmista rakenne- nykyisestä liki kolmanneksen osuudesta noin neljännek- muutoksista. Uusien työpaikkojen ja toimialojen syntymi- seen kaikista työpaikoista. Vaikka terveys- ja hoitotyönte- nen vanhojen tilalle on aiempaa kyseenalaisempaa ja kijöiden osuus tulee voimakkaasti lisääntymään, arvioi- vaatii vähintäänkin korkeaa kouluttautumista ja koneista daan tästä kasvusta suuren osan siirtyvän yksityisen erottuvan osaamispääoman luomista. Kun kehitys jatkuu sektorin hoidettavaksi. Teollisuuden rakennemuutoksen pidempään, kasvaa työmarkkinoiden ulkopuolelle jäävien arvioidaan edelleen jatkuvan ja sen tuotantorakenteet osuus yhä suuremmaksi. sekä lopputuotteet siirtyvät vähemmän työvoimaintensii- viseen suuntaan. Rakentamisen ja alkutuotannon työ- paikkojen osuuden uskotaan säilyvän liki nykyisen kaltai- sena.

On kuitenkin syytä muistaa, että laadittu suunnite on vain nykyhetkessä syntynyt arvio tulevaisuuden muutoskehi- tyksestä. Suuret kansainvälisen talouden heilahtelut tai Uusien työpaikkojen ja toimialojen syn- tuotanto- ja logistiikkarakenteita mullistavat innovaatiot (3d-tulostus, verkkokauppa, automatisoidut jakeluketjut) tyminen vanhojen tilalle on aiempaa ky- voivat osoittaa työpaikkaennusteemme radikaalisti vää- seenalaisempaa ja vaatii vähintäänkin riksi. Lisäksi käsillä oleva työelämän rakennemuutos on aiemmista poikkeava. korkeaa kouluttautumista ja koneista erottuvan osaamispääoman luomista.

88

Maakunnan elinkeinorakenteen kehityksessä on jo nyt on kuitenkin, että ala kehittyy huomattavasti vähemmän havaittavissa muutoksia, joista osa on vielä merkityksel- työvoimaintensiivisenä kuin aiemmin. tään epäselviä. Erityisesti teollisten työpaikkojen luonne on muutoksessa ja rajapinta eri toimialasektoreiden välillä Myös 3D-tulotus mullistaa jo lähivuosina koko teollisen hämärtyy muun muassa palveluvaltaistumisen, sähköis- tuotannon luonnetta. Se muuttaa valmistavan teollisuu- ten jakelukanavien ja eri tavoin ketjuuntuvien tuotanto- den tuotantotapoja ja logistisia ketjuja, jonka seuraukse- prosessien seurauksena. Perinteiset toimialaluokitukset na valmistusaika sekä kuljetuksen, varastoinnin ja työ- eivät enää yksityiskohtaisesti kykene kuvaamaan toimi- voiman tarve vähenevät huomattavasti. Tuotantoa voi- alojen sisäistä kehittymistä. Myös palkkatyön, yrittäjyyden daan hajauttaa paikallisiin pieniin yksikköihin, joissa tuo- ja opiskelun väliset rajat hälvenevät ja niiden yhdistämi- tanto tapahtuu mittatilaustyönä aina tarvittaessa. Esimer- nen on aiempaa helpompaa. Seuraavissa kappaleissa on kiksi varaosatuotanto joustavasti kone-, auto- ja teknolo- yleisellä tasolla arvioitu merkittävimpien toimialakokonai- giateollisuudelle on jo nyt mahdollista. 3D tarjoaa hyvän suuksien kehittymistä ja niiden tulevaisuuden haasteita kehitysalustan myös resurssitehokkaiden materiaalien Pirkanmaalla. kehitykselle. Ihmisen on erittäin vaikea kilpailla 3D- tuotannon ja automaation synnyttämän kustannustehok- 300 000 kuuden kanssa.

250 000 Käynnissä olevan teollisuuden rakennemuutoksen jäljiltä 25 % Pirkanmaalla on paljon erilaista valmistusteknologiaa ja

200 000 prosessiosaamista uinuvassa tilassa. Pirkanmaan vah-

Julkiset palvelut 32 % vuus 3D-tulostuksessa voisi olla esimerkiksi keinokudos- 31 % 29 % Yksityiset palvelut 150 000 tuotanto, jonka tutkimusosaaminen on alueella jo kan- Rakentaminen 53 % Teollisuus sainvälistä huippua. Lisäksi konepajateollisuuden käyttö- Alkutuotanto 100 000 33 % 35 % 38 % sovelluksia 3D-tulostukselle ja palveluille on lukuisia.

6 % 6 % Myös ICT-teollisuuden suurten ja työvoimaintensiivisten 50 000 7 % 6 %

28 % 25 % yksiköiden aika lienee ohi verrattuna 1990-luvun ja 2000- 21 % 14 %

4 % 3 % 3 % 2 % luvun alun kultavuosiin. Tällöin Nokia toimi koko kansan- 0 2000 2005 2010 2040 talouden veturiyrityksenä. Tulevaisuudessa Pirkanmaalla siirrytään oletettavasti yhä enemmän pieniin, mukautuviin Kuva 35. Pirkanmaan elinkeinorakenteen muutos 2000- ja alihankintatyyppisiin yrityksiin. ICT-teollisuuden laaja luvulla (työpaikat) ja ennuste vuodelle 2040 (Lähde: Pir- osaava työvoimareservi ja alueen avoimet innovaatio- kanmaan väestö- ja työpaikkasuunnite 2040). alustat mahdollistavat monipuolisen start up –yrityskentän ja tulevaisuuden kasvuyritykset alueella.

Pirkanmaalla on myös vahva paperi- ja metsäteollisuu- 4.3.1. Teollisuus den perinne. Rakennemuutos on koetellut rajusti tätä teollisuuden alaa erityisesti ydinkaupunkiseudun ulkopuo- Pirkanmaa on kansallisesti merkittävä teollisuuden keskit- lisissa seutukeskuksissa. Tulevaisuuden menestysresepti tymä ja sen osuus valtakunnan teollisesta viennistä on voisi kuitenkin olla erilaisissa luonnonkuitusovelluksissa, huomattava. Perinteisiä vahvuusaloja ovat konepaja-, uusissa ekologisissa materiaaleissa, biopolttoaineissa ja ICT- ja paperiteollisuus. Tampereen seudun erityispiirre älykkäissä rakennuselementeissä. Oleellista on metsäte- on, että seudulla sijaitsee niin koneenrakennuksen kuin ollisuuden tuoteportfolion muutos ja tuotteiden korkeam- ICT-alan johtavia yrityksiä sekä lukuisia erikoistuneita pk- man jalostusasteen saavuttaminen. Ala säilynee osittain yrityksiä. Verkostoa vahvistaa monipuolinen tutkimus- työvoimaintensiivisenä, jonka työllistävä vaikutus on kenttä ja julkiset tahot, joilla on jatkuva yhteys alan teolli- merkittävä etenkin alihankintaketjuihin, puunkorjuu- ja suuteen. ICT-sektorin määrittely on nykyään hankalaa. kuljetusyrittäjiin sekä yksityisiin metsänomistajiin. ICT:n käsite on hämärtynyt älyn integroituessa saumat- tomasti erilaisiin koneisiin, palveluihin ja toimintoihin. Ekotehokkaiden tuotteiden ja uusiutuvien materiaalien kysynnän kasvu on seurausta laajemmasta talouden Perinteisen raskaan teollisuuden osuus Pirkanmaan paradigmamuutoksesta kohti kestävää energiataloutta ja työpaikoista vähenee huomattavasti vuoteen 2040 men- resurssitehokkuutta korostavaa järjestelmää (kpl 4.1.). nessä. Vuonna 2000 maakunnan työpaikoista yli neljän- Tämä aiheuttaa perustavanlaatuisia muutoksia yhteiskun- nes oli teollisuuden alalta, vuonna 2011 enää 19 %. tarakenteissa, ihmisten arvoissa ja toimii uusien innovaa- Vuoteen 2040 mennessä teollisuuden työpaikkoja ennus- tioiden ajurina. Tässä piilee myös Pirkanmaan valmista- tetaan olevan noin 14 prosenttia kaikista työpaikoista. van teollisuuden uudistumisen mahdollisuus. Erityisesti lisääntyvä automatisaatio ja digitalisaatio vä- hentävät valmistavan teollisuuden työpaikkoja. Toisaalta Pirkanmaan teollisuuden keskeisenä tavoitteena onkin ne myös synnyttävät uusia työpaikkoja. Todennäköistä uudistua älykkäästi. Älykkäästi uudistuva valmistus on

89

asiakastarpeisiin vastaavien älykkäiden tuotteiden ja hidastuu tai pysähtyy kokonaan, jolloin väestönkasvu on palveluiden tuottamista innovatiivisilla valmistusteknolo- kriittistä alan menestymiselle maakunnan reuna-alueilla. gioilla ja -menetelmillä. Maakunnassa toiminnan paino- Myymälärakenteen näkökulmasta lähipalvelut vahvistuvat pisteitä ovat muun muassa älykäs ja kestävä rakentami- samalla kun suuria kauppakeskuksia ja hypermarketteja nen (puurakentaminen, nollaenergiarakentaminen, ener- rakennetaan vähemmän, niiden koko pienenee ja myynti giatehokkuus), liikkuminen ja uusiutuvat energialähteet. taantuu nykyisestä. Kaupan alalle syntyy uusia toiminta- Vahva koneenrakennusteollisuusklusteri erikoistuu puo- konsepteja. Tulevaisuuden kauppakeskukset ovat palve- lestaan älykkäisiin liikkuviin koneisiin. Myös älykkääseen lukeskuksia, joissa hybridikäyttö lisääntyy (päivittäis- ja teollisuuteen liittyvä teollinen internet on uuden liiketoi- erikoistavarakauppa sekä julkiset palvelut rinnakkain). minnan mahdollistaja ja keino vahvistaa toimialaa. Se voi Kauppakeskukset tarjoavat palveluiden lisäksi myös mahdollistaa myös työpaikkojen vetämisen takaisin edul- elämyksiä ihmisten elämänlaatua korostavan arvomaail- listen tuotantokulujen maista (automatisoitujen prosessi- man yleistymisen seurauksena. en monitorointi ja hallinta, räätälöidyt palvelukonseptit tilaajille). Erityisesti verkkokaupan yleistyminen voimakkaasti lähi- tulevaisuudessa vaikuttaa kaupan rakenteisiin ja työpaik- Rakennemuutoksen ja automaation vaikutuksista huoli- kakehitykseen. Todennäköisesti toimijat, jotka löytävät matta Pirkanmaa säilyy vielä pitkään yhtenä tuottavan tasapainon fyysisen myymälän ja verkkokaupan välillä Suomen pääalueena. Valmistavan teollisuuden menestys menestyvät. Alan kehitys tuo mukanaan myös uusia on kuitenkin kiinni sen kyvystä uudistua älykkäästi ja myymälätyyppejä. Myymälät voivat olla tulevaisuudessa erikoistua. Malirannan ja Ylä-Anttilan mukaan (2010, 57) joko kokonaan tai osittain näyttely- tai jakelukeskuksia. mukaan globalisaatio on pitkälti hajottanut perinteiset Myös itsepalvelukassat sekä click and collect –tyyppinen vahvat kansalliset teollisuusklusterit. Nyt maat erikoistu- kaupankäynti lisääntyy tehostaen alan tuottavuutta työ- vat globaalien arvoverkkojen eri osiin suhteellisten etu- voimakustannusten laskiessa. Osa nykyisistä suurista jensa mukaan. Suomen edut perustuvat koulutukseen ja yksiköistä, joiden logistinen sijainti on valmiiksi edullinen, inhimilliseen pääomaan sekä teollisen tuotannon ja pal- muuttuu verkkokaupan varasto- ja jakelukeskuksiksi. veluiden älykkääseen yhdistämiseen. Vaikka teollinen Kuljetettavan tavaran määrä ei vähene, mutta kuljetusta- valmistus osittain siirtyykin pois Suomesta, suunnittelu-, vat ja uudet logistiset ratkaisut voivat muovata voimak- tutkimus- ja kehitystyö, muut asiantuntijatehtävät sekä kaastikin alan työllisyyttä (automatiosoidut prosessit ja vaativin osa teollisesta arvoketjusta jää. tavaran kuljetus asiakkaalle).

4.3.2. Kauppa 4.3.3. Yksityiset palvelut

Pirkanmaalla kaupan työllisyyskehitys on ollut positiivista Rakennemuutos on vahvistanut siirtymää perinteisestä viime vuosikymmeniä. Trendinä on ollut vähittäiskaupan valmistavasta teollisuudesta kohti elinkeinorakenteen siirtyminen pois keskustoista. Suomessa viimeisen 20 palveluvaltaistumista. Erityisesti yksityiset palvelut ovat vuoden aikana ostoskeskukset ja hypermarketit ovat kasvattaneet osuuttaan työpaikoista. Kuvaavaa on, että aggressiivisesti vallanneet alaa keskustakaupalta. Vähit- liki kaikissa Pirkanmaan kunnissa yksityisten palveluiden täiskaupan työpaikat näillä alueilla ovat nelinkertaistu- työpaikat ovat lisääntyneet 2000-luvulla. Poikkeuksen neet. Uhkana on, että kaupan työpaikkojen siirtyminen muodostavat ainoastaan Urjala ja Virrat. pois keskustoista kohti kaupunkien reuna-alueita ja suu- ria kauppakeskuksia jatkuu. On ennakoitu, että vuoteen Yksityisten palveluiden osuus tulee kasvamaan maakun- 2020 mennessä vähittäiskaupan työntekijöistä suurempi nassa voimakkaasti. Ihmisten arvomaailmamuutos sekä osa on kaupan alueilla kuin kaupunkikeskustoissa, mikäli liike-elämän ja muiden osaamisintensiivisten toimintojen kehitys jatkuu nykyisen kaltaisena (mm. Rehunen ym. keskittyminen erityisesti keskusseudulle lisäävät arkielä- 2014) . Asiaan voidaan vaikuttaa proaktiivisesti kaavoi- män palveluratkaisujen sekä liike-elämän laaja-alaisten tuksellisin välinein esimerkiksi mitoittamalla kaupan kehitys- ja tukipalveluiden kysyntää. enimmäiskerrosalaa muualla kuin keskustoissa. Myös Vuonna 2040 yksityisten palveluiden osuuden kaikista alkanut keskustoitumiskehityksen trendi voi vahvistaa työpaikoista ennakoidaan olevan jo yli puolet, kun siihen kaupan asemaa ainakin suurimmissa kaupunkikeskus- sisällytetään kaupan sekä majoitus- ja ravitsemuspalve- toissa. luiden toiminta. Yksityiset palvelut valtaavat sijaa erityi- Pirkanmaalla kaupan kysynnän kasvu perustuu lähinnä sesti teollisuudelta ja julkisilta palveluilta. Tulevaisuuden väestönkasvuun ja se kohdistuu pääosin Tampereen Pirkanmaa haluaa profiloitua korkean osaamisen maa- kaupunkiseudulle, jossa alan työllisyysnäkymät säilyvät kuntana, jossa työpaikat ovat yhä enemmän osaamisin- suosiollisimpina. Kaupunkiseudun ulkopuolella keskusto- tensiivisten toimintojen ja palvelualojen kentällä. jen ja kaupan työllisyyden kehitys on huomattavasti haas- teellisempaa. Oletettavasti yksityisen kulutuksen kasvu

90

4.3.4. Julkiset palvelut 4.4. Silmäys yritysten sijoittumislogiikkaan Julkinen sektori säilyy merkittävänä palveluiden tuottaja- na Pirkanmaalla. Julkisen hallinnon työpaikkojen voidaan Sen lisäksi, että pyrimme ymmärtämään paremmin tule- olettaa vähenevän kunta- ja hallintorakenteiden karsimi- vaisuuden työntekijää sekä työympäristöissä ja tuotanto- sen ja julkisen talouden tasapainottamispyrkimysten rakenteissa tapahtuvia muutoksia, on kaavatyössä hyvä seurauksena. Julkinen sektori kokonaisuutena säilyttää tunnistaa myös yritysten sijoittumiseen vaikuttavia konk- kuitenkin merkittävän osuutensa työpaikoista erityisesti reettisia reunaehtoja. Yritystoiminnan sijoittuminen on sosiaali- ja terveys- sekä muiden hyvinvointipalvelujen yksi tärkeimmistä aluekehityksen ajureista, koska se on voimakkaasti lisääntyvän kysynnän vuoksi. Kysynnän hallitseva tekijä eri alueille kohdistuvassa tuotannossa, kasvu johtuu erityisesti väestön ikääntymisestä, mutta arvonlisäyksessä, työllisyydessä, tulonmuodostuksessa, myös ihmisten aiempaa yksilöllisemmistä elämäntapava- kuntien verotuloissa ja myös maankäytössä (Laakso & linnoista ja elämänlaatua korostavien arvojen yleistymi- Moilanen 2011, 62). sestä. Voimakkaasti kasvavan sosiaali- ja terveysalan osalta keskeinen maankäytöllinen kysymys on missä Maakuntakaavalla pyritään ensisijaisesti ohjaamaan ikääntyvä väestö hoidetaan – kotona vai laitoksissa? elinkeinoelämän ja työpaikkojen painopistettä sellaisille Oletettavaa on, että suuri osa alan palveluista muuttuu alueille, jotka ovat yritysten näkökulmasta vetovoimaisia yksityisiksi palveluiksi, hybridiratkaisut yleistyvät ja toi- sekä samalla maakunnan kilpailukyvyn ja kasvun kannal- minta hajautuu nykyisestä. ta oleellisia. Aiemmin teollisuuden ja yritysten sijoittumis- ta ohjasi lähinnä tuotantotekijöiden saatavuus, mutta nykyään ja erityisesti tulevaisuuden toimintaympäristöis- sä vaikuttavat monisyisemmät sijoittumislogiikat. 4.3.5. Alkutuotanto ja luonnonvaratalous Tulikouran ym. (2013) mukaan yritystoiminnan sijoittu- Alkutuotannon kannalta on keskeistä, miten biotalouden mispäätösten taustalla vaikuttavat sijainnin, saavutetta- potentiaali (maa-, metsä-, vesi- ja ruokaresurssi) hyödyn- vuuden ja hyvien (tieto)liikenneyhteyksien lisäksi myös netään tulevaisuudessa erilaisina tuotteina ja kuinka tonttien hinnat, toimitilojen sopivuus yritykselle, alueen tehokkaasti alkutuotanto kytketään esimerkiksi energia- imago ja monipuolinen palveluvalikoima. Näiden lisäksi tuotantoon ja uusiutuvien biomateriaalien kehitystoimin- määräävä tekijä on myös osaavan työvoiman saanti, joka taan. Kuluttajien arvomaailman sekä tuotannon ja yhteis- edellyttää houkuttelevien elinympäristöjen ja esimerkiksi kunnan prosessien siirtyminen kohti uusiutuvia ja kierrä- edullisten tai eri elämäntilanteisiin sopivien asumisvaih- tettäviä tuotteita korostavaa taloutta takaa luonnonvara- toehtojen saatavuutta alueelta. Toimintaympäristön on talouden työllisyyden myös tulevaisuudessa. Alkutuotan- siis samanaikaisesti vastattava yritysten toiminnan ja non työpaikkojen uskotaan säilyvän samalla tasolla kuin tuottavuuden kannalta keskeisiin tekijöihin, mutta myös nykyään. Kriittistä on tuotevalikoiman monipuolistaminen työntekijöiden arkisiin tarpeisiin. Mikäli yritys sijaitsee sen sekä innovaatioiden tuotteistaminen. Siirtyminen raaka- henkilökunnan näkökulmasta epäedullisessa paikassa, ainepainotteisesta toiminnasta yhä korkeamman jalos- voi yritykselle olla hankalaa rekrytoida osaavaa työvoi- tusasteen tuotantoon, tuotteisiin ja palveluihin on merkit- maa. tävä arvonlisänluonnin mahdollisuus haja-asutusalueilla. Automatisaatio lisää alan tuottavuutta, tilojen määrä Laakso ja Moilanen (2011) jatkavat, että yritystoiminnan vähenee, mutta niiden kokoluokka kasvaa. Tulevaisuu- sijoittuminen perustuu ensisijaisesti liiketoiminnan lain- dessa maakunnan biotalouden työllistävä vaikutus voi alaisuuksiin. Saavutettavuus, tuotantopanosten saata- olla varsin huomattava muine kerrannaisvaikutuksineen vuus (osaava työvoima, raaka-aineet), alueiden tarjoama (esimerkiksi uudet tuotteet ja yritykset, puunkorjuu- ja – toimintaympäristö ja työmarkkinat vaikuttavat yritysten kuljetusketjut sekä t&k-toiminnot). tuottavuuteen ja kasvumahdollisuuksiin oleellisesti. Julki- nen sektori (kunnat, maakunnat) voi vaikuttaa erityisesti yritysten toimintaympäristön puitteiden luontiin monin eri tavoin. Liikennejärjestelmän sujuvuus, tonttien ja toimitilo- jen saatavuus, elinkeinopolitiikka, byrokratia ja kaavoitus sekä turvallisuus voivat näyttäytyä investointeja harkitse- valle yritykselle houkuttelevina tai päinvastoin hyvinkin Pirkanmaa säilyy vielä pitkään tuotta- rajoittavina tekijöinä. van Suomen pääalueina. Valmistavan Työpaikkakeskittymät syntyvät sijaintitekijöiden lisäksi myös kasautumisetujen seurauksena, jotka synnyttävät teollisuuden menestys on kuitenkin yrityksille ennen kaikkea tuottavuus- ja synergiaetuja. kiinni sen kyvystä uudistaa tuoteportfo- Tulikoura ym. (2013, 3) mainitsevat, että kasautumisetu syntyy, kun yritykset sijoittuvat lähelle toisiaan ja ne muo- liotaan ja erikoistua älykkäästi. dostavat yhdessä yksittäistä yritystä suurempaa kysyntää

91

ja tarjontaa alueelle. Yhteistyössä ja samalla alueella nuksiin suuntautuneisiin yrityksiin. Ensin mainituilla yri- toimiminen antaa mahdollisuuksia saada suuremman tyksillä on tuotantokustannusten alueellisilla eroilla suuri yksikön etuja menettämättä pienen yksikön joustavuutta. painoarvo sijainnin valinnassa. Yleensä tuotantoprosessi Tämä mahdollistaa myös yritysten erikoistumisen alueen on riippuvainen jostain tuotantotekijästä kuten osaavasta saman toimialakokonaisuuden sisällä. Tarvittaessa työvoimasta. Näiden yritysten tuotteiden kuljetuskustan- osaamista ja palveluita voidaan ostaa alihankintana toi- nukset suhteessa kokonaiskustannuksiin ovat usein pie- sesta yrityksestä. niä. Tuotteet voivat olla tavaraa tai tietoa, jota siirretään tietoliikenneverkkoja tai muita kommunikaatioväyliä pit- Keskittyminen luo edellytyksiä myös yrityksiä ja niiden kin. henkilökuntaa palvelevien toimintojen sijoittumiselle. Aloilla, joilla toiminta edellyttää asiakaskontaktien ylläpi- toa, yhteyttä rahoittajiin, omistajiin ym. keskeisiin tahoi- hin, kontaktien aiheuttamat kustannukset pienevät sitä enemmän mitä useampi kontakti ja toiminta voidaan suorittaa keskittymän vaikutuspiirissä. Yhtenä yrityksen sijoittumislogiikan keskeisenä muuttujana onkin esimer- kiksi yrityksen tuotekehitystoimintaan liittyvien yhteistyö- tahojen sijainti.

Kasautumisedut voidaan jakaa Laakson ja Moilasen (2011, 12-13) mukaan yrityksen sisäisiin ja ulkoisiin ka- sautumisetuihin. Sisäiseksi kasautumiseduksi voidaan laskea tuotannon mittakaavaedut, mikä tarkoittaa tuotan- non keskittämistä tietylle alueelle ja tuotantovolyymin kasvattamista, jolloin yksikkökustannukset alenevat. Kuva 36. Kehä III:n ja Lentoasemantien risteysalueen Suuret tuotannolliset keskittymät generoivat ympärilleen yrityskeskittymä (Lähde: Liikennevirasto, Flickr.com, lisäksi työntekijöiden, asukkaiden ja yritysten itsensä photostream). tarvitseman paikallisen palveluverkoston ja muuta alueen toimintoja tukevaa yritystoimintaa. Kuljetuskustannuksiin suuntautuneiden yritysten kustan- nusrakenteessa tuotteiden kuljetus puolestaan muodos- Yrityksen ulkoiset kasautumisedut liittyvät urbanisaa- taa suurimman osan. Nämä yritykset voidaan edelleen tioetuun, jossa suuri kaupunkialue muodostaa suuren jakaa markkina- ja resurssisuuntautuneisiin yrityksiin. markkina-alueen ja takaa merkittävän kysynnän yrityksen Resurssisuuntautuneissa yrityksissä raaka-aineen kulje- tuotteille tai palveluille. Monipuolinen toimialarakenne tus muodostaa merkittävimmän kustannuserän, koska mahdollistaa puolestaan yritysten välisen vuorovaikutuk- valmis lopputuote on usein kevyempää kuin raaka-aine. sen. Suurella kaupunkialueella toimialat voivat hyötyä Tyypillinen resurssisuuntautunut ala on metsäteollisuus. muiden toimialojen läsnäolosta alihankinta- ja asiakas- Markkinasuuntautuneiden yritysten lopputuotteiden kulje- suhteiden sekä tiedon kulun kautta. Suurilla kaupunki- tuskustannukset ovat puolestaan suuret suhteessa raa- seuduilla myös innovaatiot leviävät yritysten välillä tehok- ka-aineen kuljetukseen, joten yritykselle on tärkeää sijaita kaammin kuin pienillä kaupunkialueilla. lähellä markkinoita. Useimmat palvelualat ovat sijoittu- mislogiikaltaan markkinasuuntautuneita. Myös yritykset, Ulkoisiin kasautumisetuihin voidaan luokitella myös loka- joissa tuotteiden toimituksen nopeus on keskeinen kilpai- lisaatioedut, mikä tarkoittaa suuren kaupunkiseudun lukykytekijä, sijoittuvat markkinoiden läheisyyteen. mahdollistamaa pitemmälle menevää yritystoiminnan erikoistumista. Suuret työmarkkinat mahdollistavat työ- Valmistavan teollisuuden sijaintitekijöinä korostuvat usein voiman erikoistumisen, koska niissä kapea-alaiseen ja kuljetus- ja palkkakustannukset, joita usein kompensoi- syvälliseen osaamiseen perustuvan ammattitaidon kysyn- daan edelleen keskittämisellä ja tuotantokoon kasvatta- tä on suurempaa. Näin suuret kaupunkialueet tarjoavat misella (mittakaavaetu). Palvelualoilla, toimistotyössä ja parhaat mahdollisuudet yrityksille, jotka tuottavat erikois- muussa osaamisintensiivisessä yritystoiminnassa koros- tuneita tuotteita ja palveluita. Urbanisaatio- ja lokalisaa- tuvat puolestaan enemmän edellä esitellyt ulkoiset ka- tioetuja ei voida erottaa tarkasti toisistaan. sautumisedut (urbanisaatio- ja lokalisaatioedut) sekä osaavan avainhenkilöstön saatavuus. Entistä enemmän Yleisesti mainittuna yritystoiminta kasautuu tuotanto-, korotuvat myös muut toimintaympäristön laatu- ja palve- kuljetus- ja kommunikaatiokustannusten optimoinnin lutekijät (tonttien saatavuus, imago, turvallisuus, asumi- seurauksena. Tästä huolimatta eri toimialojen kuten teol- nen, kulttuuripalvelut jne.). lisuuden, kaupan ja palvelualojen yritysten sijoittumisen logiikat poikkeavat toisistaan huomattavasti. Yksinkertai- Tutkimus- ja kehittämissuuntautuneet yritykset hakeutu- simmilleen pelkistäen Laakso ja Moilanen (2011, 15-16) vat alueille, joissa on saatavilla koulutettua työvoimaa jakavat yritykset tuotantokustannuksiin ja kuljetuskustan- sekä mahdollista pitää tiiviitä yhteyksiä alan korkeakou-

92

luihin, tutkimuslaitoksiin ja muihin yrityksiin. Kaupan ja erityisesti vähittäiskaupan erityispiirre muihin toimialoihin verrattuna on se, että siinä asiakas maksaa kuljetuskus- tannukset ja haluaa minimoida ne. Tämän seurauksena kaupan hallitseva sijaintitekijä on sen mahdollisimman hyvä asema suhteessa potentiaaliseen asiakaskuntaan (Laakso & Moilanen 2011, 20).

Elinkeinoelämän toimintapuitteita suunniteltaessa ja liikennejärjestelmää kehitettäessä on tärkeää muistaa, että yritysten sijaintekijät voivat muuttua merkittävästi esimerkiksi liikenneverkkoon tehtävien muutoksien, väy- lien ruuhkautumisen tai uusien kuljetus- ja logistiikkatek- nologioiden seurauksena. Muutokset yritysten sijaintiteki- jöissä ovat keskeiseltä osin vaikuttaneet myös yhdyskun- tarakenteen hajautumiskehitykseen viime vuosikymmeni- nä.

Yritysten sijaintitekijöinä korostuvat entistä enemmän kuljetuskustannusten lisäksi erilaiset laatu- ja palvelutekijät kuten alueen imago ja turvallisuus, joustava byrokratia sekä osaavan työ- voiman saatavuus.

93

uksia ovat Kolmenkulman alue, Lempäälän valtatien 3 5. Työpaikka-alueiden oikaisun alue sekä Kangasalan Ruutanan ja Tarastenjär- tavoitekuva 2040 ja ven alueet. Ylöjärven Elovainion laaja työpaikka-alue on vielä väljästi rakentunut, mutta kattavasti yleiskaavoitettu kriteerit ja toteutumassa. Myös Lempäälän Marjamäen työpaikka- alueella on rakentumatonta reserviä, mutta se on täyden- tymässä ja elinkeinoelämän näkökulmasta vetovoimai- nen. Pirkkalan kehätien aluevaraukset ovat toteutumassa 5.1. Nykytilasta kohti tavoitekuvaa liki täysimääräisinä ja uusille varauksille näissä logistises- ti edullisissa sijainneissa on kova kysyntä. 2-kehän suun- tainen Saarenmaan aluevaraus on täysin rakentumaton Voimassa olevan maakuntakaavan työpaikka-alueiden ja yleiskaavoittamaton, mutta tulevaisuuden maankäytön (TP, T) toteutumiseen on vaikuttanut moni osatekijä, näkökulmasta edelleen ajankohtainen. mutta seutukohtaisia yhtäläisyyksiä on tunnistettavissa (kuntakohtaisten alueiden toteutumista on arvioitu työ- Eteläinen Pirkanmaa. Eteläisellä Pirkanmaalla ja erityi- paikkamäärien, rakentuneisuuden ja yleiskaavallisen sesti Valkeakoskella toteutumattomuuden syy on ollut toteutumisen näkökulmasta yksityiskohtaisemmin kappa- huonot perustamisolosuhteet sekä pilaantuneet maa- leessa 3). Maakunnallisena trendinä näyttäisi olevan, alueet. Monelta osin on ollut kyse myös harvinaisten mitä lähempänä ollaan Tamperetta sitä tehokkaammin lajien esiintymisestä alueella. Erityisesti tien 130 länsi- maakuntakaavan työpaikka-alueet ovat toteutuneet. puolisten TP- ja T-alueiden rakentumattomuus johtuu Ydinkaupunkiseudun ulkopuolella toteutumattomia työ- edellä mainituista syistä. Valkeakoskella taajamaraken- paikka-aluereservejä on vielä huomattavasti jäljellä. Myös teen piirissä olevat alueet ovat toteutuneet hyvin ja sisäl- nykyisen taajamarakenteen (YKR-taajama 2012) piirissä tävät huomattavasti työpaikkoja. Akaan Toijalan taajaman olevat aluevaraukset ovat pääosin hyvin toteutuneita ja työpaikka-aluereservit ovat myös parhaiten toteutuneita rakentuneita. Merkittävimmät työpaikkakeskittymät sijait- alueita eteläisellä Pirkanmaalla vaikka ovatkin vielä väl- sevat liki järjestäen taajamarakenteessa. Myös valta- ja jästi rakentuneita. Yritys-Konhon alue on vielä toteutuma- seututeiden varret sekä risteysalueet ovat saavutettavuu- ton ja sisältää huomattavat yritysaluereservit. Alue on tensa vuoksi luontevia yritysalueiden ensimmäisen toteu- yleiskaavoitettu ja sen toteutusvalmius on korkea. Urja- tusvaiheen sijainteja. Voimassa olevan maakuntakaavan lan, Pälkäneen sekä Akaan Kylmäkosken ja Viialan työpaikka-alueiden toteutuneisuushavainnot tukevat aluevaraukset sisältävät paljon rakentumatonta reserviä. huomion keskittämistä ydinkaupunkiseudulle, seutukes- Nämä pienet alueet eivät omaa myöskään seudullista kuksiin ja nykyiseen taajamarakenteeseen. merkittävyyttä. Vetovoimaisimpina yritysalueina ovat säilyneet tien 130 ja valtatien 3 risteys- ja vaikutusalueet. Tampere. Maakuntakeskuksen yritysalueet ovat rakentu- neet pääosin tiiviiksi ja sisältävät paljon työpaikkoja. Lounainen Pirkanmaa. Voimassa olevassa maakunta- Ylimääräistä työpaikka-aluereserviä ei Tampereella enää kaavassa Sastamalaan osoitetut työpaikka-alueet sisäl- ole suuressa määrin. Ainoastaan Myllypuron alueella, tävät vielä huomattavia aluereservejä vaikka osa niistä Ruskossa 2-kehän alueella ja Tarastenjärvellä on jonkin sisältääkin paljon työpaikkoja. Yritysalueet ovat toteutu- verran rakentumattomia reservialueita. Tampereella on neet pääosin hyvin yleiskaavoituksen kautta. Vammalan suuri tarve uusille yritysalueille ja tällä hetkellä nykyisten keskustaajaman ulkopuoliset alueet eivät omaa seudullis- alueiden tiivistäminen, täydentäminen ja käyttötarkoituk- ta merkittävyyttä, ne ovat pääosin toteutumattomia ja sen muuttaminen lienevät liki ainoita keinovalikoimia. väljästi rakentuneita. Kehäteiden työpaikka-alueilla eteläisellä Tampereella on vähäisessä määrin toteutumatonta työpaikka- Läntinen Pirkanmaa. Läntisen Pirkanmaan merkittävim- aluereserviä. Merkittäviä uusia työpaikka-alueita on haas- mät työpaikkakeskittymät ovat taajamarakenteen sisällä. teellista osoittaa enää taajamatoimintojen läheisyydestä. Nämä työpaikka-alueet ovat myös tehokkaimmin toteutu- Tämän vuoksi yritysalueiden kehittäminen maakuntakaa- neita. Mitä lähempänä alueet ovat Hämeenkyrön, Ikaalis- van taajamatoimintojen sisäisinä alueina on tarkoituk- ten tai Parkanon kuntakeskuksia sitä paremmin ne ovat senmukaista. rakentuneet ja sitä enemmän ne sisältävät työpaikkoja. Hämeenkyrössä ja Ikaalisissa erityisesti valtatien 3 länsi- Kehyskunnat. Kehyskunnissa yhteisenä nimittäjänä on puoliset aluevaraukset ovat pääosin toteutumattomia. nykyisen taajamarakenteen piirissä olevien työpaikka- Parkanon työpaikka-alueet ovat rakentuneet väljästi ja alueiden melko korkea rakentuneisuusaste ja työpaik- sisältävät huomattavia jo yleiskaavoitettuja yritysalue- kaintensiivisyys. Taajamarakenteen ulkopuolella sijaitse- reservejä. vat varaukset ovat harvaan rakentuneita tai kokonaan rakentumattomia. Nämä alueet ovat toteutuneet kuitenkin Pohjoinen Pirkanmaa. Myös pohjoisella Pirkanmaalla pääosin hyvin kuntien yleiskaavoissa, joten niiden toteu- pääsääntönä näyttäisi olevan, että taajamarakenteen tusvalmius on korkeahko. Merkittäviä laajoja rakentumat- työpaikka-alueet ovat parhaiten toteutuneita ja niiden tomia, mutta yleiskaavoissa hyvin toteutuneita aluevara- ulkopuoliset alueet ovat pääosin rakentumattomia. Virroil-

94

la ja Ruovedellä taajamarakenteen ulkopuolisilla alueilla sen ja henkilöliikenteen aseman ympäristöä kehitetään on reserviä vielä huomattavasti jäljellä. Myös taajaman sekoittuneiden toimintojen alueena, jossa suuret asumi- sisäisillä alueilla on tiivistämisen varaa, joten niiden kehit- sen volyymit yhdistyvät kaupunkikeskustamaisuuteen, täminen jatkossa taajamatoimintojen sisäisinä yritysalu- toimistotyöpaikkoihin, kauppaan ja palveluihin sekä eri eina lienee tarkoituksenmukaista. Liki kaikki Mänttä- liikennemuotojen yhdistymiseen. Vilppulan TP- ja T-alueet kuuluvat yhtenäisen taajamara- kenteen piiriin ja ovat hyvin toteutuneita. Laajojen T- Maankäytön suunnittelussa valmistaudutaan valtatien 3 alueiden taajamarakenteen ulkopuoliset osat ovat vielä oikaisun ja Tampereen 2-kehän toteuttamiseen. Pitem- rakentumattomia, mutta yleiskaavoitettuja. Yhtenäisen mällä aikavälillä varaudutaan myös läntisen ratayhteyden taajamarakenteen kehittymistä on järkevää tukea kehit- toteuttamiseen ja järjestelyratapihan siirtoon. Ratapihan tämällä paikallisesti merkittäviä työpaikka-alueita taaja- siirto lisäisi Tampereen eteläisen keskusta-alueen asu- matoimintojen sisäisinä yritysalueina. Myös Orivedellä ja kasmääriä huomattavasti ja mahdollistaisi nykyisten Juupajoella toteutumattomat työpaikka-alueet sijaitsevat Hatanpään ja Nekalan työpaikka-alueiden muuttamisen taajamarakenteen ulkopuolella. tehokkaammin sekoittuneiden taajamatoimintojen suun- taan. Läntisen oikoradan linjauksen ympäristö ja järjeste- lyratapihan uusi sijainti olisivat luontevia raskaalle teolli- suudelle, varastoinnille ja logistiikalle osoitettavia alueita.

Kaupunkiseudun kehittämisen lähtökohdaksi otetaan 5.2. Maankäytön seudulliset myös lentokentän alueen kansainväliset yhteydet sekä perusratkaisut ja työpaikka-alueiden sen tarjoamat logistiset ja monipuolisen yritystoiminnan tavoitekuva 2040 mahdollisuudet. Kaupunkiseudulla edistetään yleisesti toimintojen sekoittuneisuutta, mutta toisaalta keskitytään profiloituneisiin osaamisintensiivisiin työpaikka-alueisiin. Maakuntakaavan pohjana toimivat seudulliset maankäy- Näitä ovat muun muassa teknillisen yliopiston ympärille tön perusratkaisut ovat muotoutuneet synteesinä neljän rakentuva Kampus Areena, terveystutkimuksen ja – erilaisen maankäyttövaihtoehtotarkastelun tuloksista. teknologioiden Kaupin kampus, luovien alojen Mediapolis Tarkastellut vaihtoehdot olivat Aurinko 1 (ydinkaupunki- sekä mahdollisesti ympäristöteollisuuden ja cleantech- seutua ja seutukeskuksia korostava keskittävä ja tiivistä- toiminnan yritysalueena profiloituva Tarastenjärven alue. vä malli), Aurinko 2 (ydinkaupunkiseutua ja eteläistä Tarastenjärven alueella korostuu kuntarajat ylittävän kasvusuuntaa painottava keskittävä malli), Planeetat suunnittelun merkitys ja kytkeytyminen valtatie 9 kehittä- (asemanseutuja ja ydinkaupunkiseutua painottava raide- miseen. liikennemalli) ja Tähdet (seutu- ja paikalliskeskuksia korostava monikeskusmalli). Työpaikka-alueiden sijoitta- Tampereen ja sen kehyskuntien työpaikka-alueita kehite- misella tuetaan seudullisia maankäytön perusratkaisuja. tään tukeutuen erityisesti valtatien 3, kehäteiden ja lento- kentän alueen ympäristön muodostamaan kokonaisuu- Maakuntakaavan valmistelussa ja työpaikka-alueiden teen. Tavoitteena on edistää vahvan läntinen-eteläinen - sijoittamisessa tukeudutaan pääosin Aurinko 2 - työpaikkavyöhykkeen syntymistä, joka ulottuu aina Ylö- vaihtoehtoon, joka tiivistyvän ydinkaupunkiseudun ja järven Elovainiosta, Kolmenkulman yritysalueen, Pitkä- seutukeskusten lisäksi painottaa maakunnan eteläistä, niemen, kehäteiden työpaikka-alueiden ja valtatien 3 pääradan suuntaista kasvusuuntaa. Elinkeinoelämän oikaisun kautta Lempäälän Marjamäkeen. Työpaikka- kehittämisen ajurina on Helsinki-Hämeenlinna-Tampere – vyöhykkeeseen kytkeytyvät tiiviisti myös Tampereen kehitysvyöhykkeen kasvu ja potentiaali. Tavoitteena on keskusta, lentokentän yritysalue sekä Lempäälän päära- tiivistää yhdyskuntarakennetta, vahvistaa nykyisiä kunta- dan länsipuoliset vielä rakentumattomat alueet. Suunni- keskuksia sekä edistää vahvoihin joukkoliikennevyöhyk- teltu Tampereen 2-kehä kytkee itäistä kaupunkiseutua keisiin perustuvaa liikkumista. Nykyisiä ja uusia aseman- vyöhykkeen vaikutuspiiriin. 2-kehällä on erityistä potenti- seutuja kehitetään helposti saavutettavina sekoittuneiden aalia kehittyä tutkimuksen ja korkean teknologisen osaa- toimintojen ympäristöinä (asuminen, palvelut, työpaikat). misen työpaikkavyöhykkeenä akselilla Saarenmaa - Päivittäistavara- ja erikoistavarakauppa ohjataan ensisi- TTY/Hermia – Sääksjärven yrityskeskittymä - lentokentän jaisesti keskustoihin. Erityisesti seutukeskusten ja merkit- yritysalue. Yhteyden kautta myös Kangasalan Lentolan tävimpien kuntakeskusten (C-alueet) kaupan enimmäis- monipuolinen työpaikka- ja kaupan keskittymä liittyy mitoituksen osoittamatta jättämistä harkitaan perusratkai- etelän kasvusuuntaan. Myöhemmin 2-kehän jatkolla on sun tukemiseksi. mahdollista kytkeä Tarastenjärven yritysalueet osaksi Ydinkaupunkiseudulla edistetään kahden uuden alakes- koko kaupunkiseutua kehystävää työpaikkavyöhykettä. kuksen syntymistä erityisesti Tampereen ja Lempäälään Tampereen kantakaupungissa erityisesti Hankkiota kehi- välisellä alueella (Rautaharkko-Lakalaiva, Sääksjärvi). tetään maakunnallisestikin merkittävänä työpaikkakeskit- Tähän kytketään myös uuden henkilöliikenneaseman tymänä. Myös valtateiden 9 ja 3 risteysalueella uuden sijoittaminen eteläiselle Tampereelle. Uuden alakeskuk- eteläisen alakeskuksen tuntumaan sijoittuvat huomatta-

95

vat ja logistisesti edulliset työpaikka- ja kaupan alueet. Valkeakoskea kehitetään eteläisen Pirkanmaan vahvana Alueen suunnittelun lähtökohtana on uuden henkilöliiken- seutukeskuksena. Valkeakosken keskustan länsipuoliset teen aseman sijoittaminen pääradan varteen, joka osal- perinteiset teollisuuden alueet (Tervasaari, Varsanhäntä, taan tukee työpaikkatoimintojen monipuolistumista ja Holmi) toimivat luontevina raskaamman teollisuuden ja sekoittunutta maankäyttöä. Lahdesjärven aluetta on varastoiden sijaintipaikkoina myös tulevaisuudessa. mahdollista profiloida erityisesti tilaa vievän kaupan kes- Maantie 130 välillä Marjamäki-Valkeakoski on aluekehi- kittymänä valtatie 3 varrella, kun taas Lakalaiva- tyksen painopistealuetta, jossa myös Pispantallin seudul- Sarankulmaa kehitetään monipuolisena työpaikka- lisesti merkittävää työpaikka-aluetta on mahdollista laa- alueena, joka kytkeytyy kehäteiden yritysvyöhykkeeseen. jentaa tien 130 suuntaisesti. Lotilanvainion yritysaluetta Myllypuron-Kolmenkulman alue rakentuu sekoittuneena (Juusonkeskus) sekä Valkeakosken Campusaluetta voi- työpaikka-alueena, joka voi tulevaisuudessa olla seudul- daan kehittää kaupallisten ja julkisten palveluiden aluee- lisesti merkittävä toimitilarakentamisen ja cleantech- na. Keskustan ja tien 130 välille syntyy nauhamainen, yritystoiminnan alue. hyvin saavutettava ja yhdyskuntarakenteeltaan tiivistyvä kokonaisuus. Tampereella merkittävimpänä kaupunkitasoisena alakes- kuksena kehitetään Hervannan keskustaa, jossa maan- Pälkäneen kehittyminen tukeutuu valtatiehen 12 ja Kan- käyttö tiivistyy ja monipuolistuu entisestään tulevan raitio- gasalaan. Erityisesti Kankaanmaan yritysaluetta on mah- tielinjauksen seurauksena. Raitiotielinjauksen myötä dollista kehittää huomattavana ja monipuolisena työpaik- erittäin voimakkaasti kehittyvänä alueena nähdään myös ka-alueena pitkällä aikavälillä. Maakunnallisestikin mer- Lielahden alakeskus, jossa nykyinen kauppavaltainen kittävänä matkailupalvelujen alueena kehitettään Sap- alue jakautuu tulevaisuudessa keskustamaiseksi alueeksi peen aluetta. Pälkäne on Pirkanmaan loma- ja kaupan alueeksi. Lielahden väestö kasvaa noin 30 000 asutusvaltaisimpia kuntia, jossa asukasluku kaksinker- asukkaaseen. Myös Linnainmaata ja Tesomaa kehitetään taistuu kesäisin. Onkkaalan keskustan C-merkinnällä asukasmäärältään merkittävänä alakeskuksena. voidaan tukea kaupallisten palveluiden kehittämistä mat- kailun tarpeisiin. Tampereen Teiskon alueella varaudutaan mahdollisesti noin 150-200 hehtaarin alueeseen, joka toimii pilaantu- Urjalan työpaikka-alueiden kehittäminen nojaa 9-tien neiden maa-alueiden ja energiapuun säilytysalueena. vetovoimaan sekä Laukeelan keskustan palveluiden ja Kantakaupungin/Tarastenjärven alueelta ei kyseisen kaupan keskittymään. Myös Kampparin alueella 9-tien laajuisia kokonaisuuksia ole enää mahdollista osoittaa. varressa on potentiaalia kehittyä raskaamman teollisuu- den ja varastoinnin alueena. Tavoitekuvan toteutumisen kannalta kriittisiä ensimmäi- sen vaiheen hankkeita kaupunkiseudulla ovat erityisesti Lounaisen Pirkanmaan maankäyttöä kehitetään Tähdet- valtatien 3 oikaisu, 2-kehän valmistuminen sekä lento- ja Aurinko –vaihtoehtojen pohjalta. Vahvana seutukes- kentän alueen kokonaiskehittäminen ja sen kytkeminen kuksena kehitetään Sastamalan Vammalan keskustaa- tiiviimmin henkilö- ja tavaraliikenteen piiriin sekä Tampe- jamaa, joka on myös seudun merkittävin palvelu- ja työ- reen keskustaan (rautatieasema/matkakeskus). Näiden paikkakeskittymä. Alueen joukkoliikenne tukeutuu pää- muodostaman kokonaisuuden liikenteellisiä solmukohtia osin linja-autoliikenteeseen, mutta jossain määrin myös on mahdollista kehittää puhtaina työpaikka-alueina tai rautatiehen (Vammalan ja Karkun asemat). Erityisesti sekoittuneen maankäytön alueina, joissa eri liikenne- Vammalan asemanseudun huomattavia teollisuuden muodot kohtaavat (Sääksjärvi, lentokenttä). yritysalueita on mahdollista kehittää rataan tukeutuvina työpaikka- sekä teollisuusalueina. Myös valtatiehen 12 Eteläisellä Pirkanmaalla tukeudutaan maankäytön valin- kytkeytyvää Roismalan aluetta voidaan kehittää monipuo- noissa Aurinko 2 –vaihtoehtoon, jossa kehittämisen tavoit- lisena yritysalueena parantamalla alueen saavutettavuut- teena on vahvistaa ja tiivistää alueen kuntakeskuksia. ta kytkemällä se tiiviisti valtatien 12 ja Vammalan keskus- Näihin kuntakeskuksiin myös työpaikat, palvelut ja kaup- taajaman joukkoliikennevyöhykkeisiin. Valtatien risteys- pa pääosin keskittyvät. Kehittämisen painopiste on pää- alueen ympäristö voi kehittyä tilaa vievän kaupan keskit- radan asemanseuduilla Akaan Toijalassa ja Viialassa. tymänä. Roismalan itäpuolelle Ritakallion teollisuusalu- Asemanseutuja voidaan kehittää toimistotyöpainotteisina eelle voi sijoittua sellaista tuotantoa ja varastointia, jolle sekoittuneiden toimintojen keskittyminä. Akaan Yritys- ympäristö ei aseta erityisiä edellytyksiä. Maakunnallisena Konhon aluetta on mahdollista kehittää elinvoimaisena matkailupalveluiden alueena kehitetään Ellivuoren aluet- tulevaisuuden työpaikka-alueena erinomaisessa liiken- ta. Seudullisesti merkittävänä palvelujen ja hallinnon teellisessä solmukohdassa, jossa moottoritien vaikutus- alueena erottuu Karkun alue. alueella kohtaavat valtatie 9, seututie 303, päärata ja Valkeakosken pistoraide. Alue toimii luontevana sijainti- Punkalaitumella erityisesti biotalous ja –teollisuus sekä paikkana myös raskaamman teollisuuden, varastoinnin ja energiaomavaraisuus ovat tulevaisuuden potentiaalisia logistiikan toiminnoille. kasvualoja. Toiminta keskittyy valtatie 2 ja Kanteenmaan- tien risteysalueelle sekä Isosuon tuulivoiman tuotanto- ja turpeenottoalueille.

96

Läntisen Pirkanmaan kehittäminen nojaa Aurinko 2- ja tävinä teollisen toiminnan keskittyminä erottuvat jatkos- Planeetat –vaihtoehtojen yhdistelmään. Ikaalisten ja Hä- sakin Mäntän paperitehtaan, Vilppulan sahan ja Kolhon meenkyrön keskustaajamat kehittyvät merkittävinä se- teolliset alueet. koittuneiden toimintojen työpaikkakeskittyminä. Alueen elinkeinojen kehittämisen ajuri on valtatie 3 perustuva Oriveden roolina korostuu toimiminen raide- ja maantielii- kehitysvyöhyke, jossa ratkaisevana liikennehankkeena kenteen terminaalipaikkana. Kehitettävänä päätienä on on Hämeenkyrön ohitustien toteutuminen. Uusi moottori- valtatie 9, johon myös Oriveden yritysalueiden vetovoima tielinjaus kytkee Hämeenkyrön yritysalueita Elovainion pääosin perustuu. Alueellisesti merkittävänä työpaikka- työpaikkakeskittymään ja edelleen Tampereen kehätei- alueena voidaan kehittää Oripohjan sekä Lehdistön ja den työpaikkavyöhykkeeseen. Neron yritysalueiden muodostamaa kokonaisuutta. Ne sijaitsevat logistisesti edullisesti valtatie 9, rautatien sekä Hämeenkyrön Tippavaaran yritysaluetta Häijääntien ja Mäntäntien 58 vaikutusalueella ja niiden saavutettavuus uuden moottoritien liittymäalueella on mahdollista kehit- on hyvä. Lisäksi yritysalueet tukevat tiivistyvää nauhataa- tää logistisesti edullisena ja seudullisesti merkittävänä jamarakennetta. työpaikka-alueena. Pitkällä aikavälillä elinvoimaisena yritysalueena kehittyy myös Pappilanmetsän alue, joka Virtain elinkeinoelämän kehittäminen perustuu saavutet- vahvistaa keskustaajaman kehitystä valtatien 3 uuden tavuuteen valtatien 23 sekä kantateiden 66 ja 68 risteys- linjauksen painopistesuunnassa. Timinsaarentien teolli- alueella. Kaupungin elinkeinoelämän vahvuutena on suusalue säilyy alueellisesti merkittävänä raskaamman myös sijainti kolmen maakunnan rajalla. Erityisesti Sam- teollisuuden, varastoinnin tai logistiikan toimintojen alu- polan yritysaluetta ja sen jatketta valtatien ja kantatie 68 eena. risteysalueella on mahdollista kehittää seudullisesti mer- kittävänä työpaikkakeskittymänä. Marttisen alueella on Ikaalisissa elinkeinoelämän kehittäminen tukeutuu myös potentiaalia kehittyä vetovoimaisena maakunnallisena valtatien 3 kehitysvyöhykkeeseen. Nummenrinteen alue matkailukohteena kolmen maakunnan vaikutusalueella. kehittyy tilaa vaativan kaupan alueena ja muuta Kolmen Airon Kadun ympäristöä ja valtatien 3 risteysaluetta kehit- Myös Ruovesi on Pirkanmaan loma-asutusvaltaisimpia tyy monipuolisena yritysalueena. Ikaalisten kylpylää on kuntia, jossa asukasluku kaksinkertaistuu kesäkaudella. mahdollista profiloida merkittävänä maakunnallisena Keskustan C-merkinnällä voidaan tukea kaupallisten matkailupalvelujen alueena. Keskustan taajamaraken- palveluiden kehittämistä matkailun tarpeisiin. Kuruntien ja teesta irrallaan oleva ja liikenteellisesti edullisesti sijaitse- Rajaportin yritysalueilla on potentiaalia kehittyä seudulli- va Teikankaan teollisuusalue soveltuu edelleen suuri sesti merkittävinä työpaikka-alueina. mittakaavaisemman teollisuuden käyttötarkoituksiin. Juupajoen Korkeakosken keskusta kehittyy erityisesti Parkanoa kehitetään raideliikenteeseen tukeutuvana palveluiden keskittymänä, jossa myös kaupan toimintojen seutukeskuksena. Erityisesti asemanseudun potentiaali määrän olisi suotuisaa vahvistua. Sahantien teollisuus- merkittävänä työpaikka-alueena sekä suuremman mitta- alue toimii edelleen kunnan merkittävimpänä työpaikka- luokan teollisuus- ja logistiikkatoimintojen keskittymänä keskittymänä ja on jatkossakin suotuisa raskaamman korostuu. Myös nykyinen Hollming Worksin teollisuusalue teollisuuden ja varastoinnin sijaintipaikka. radan varressa on jatkossakin luonteva raskaamman Yleisesti mainittuna pohjoisella Pirkanmaalla tukeudutaan teollisuustoiminnan ja varastoinnin sijaintipaikka. Pahka- olemassa olevaan liikenneverkkoon ja tuetaan sen ylläpi- lan seudullisesti merkittävää yritysaluetta voi kehittää toa. Kuntakeskuksia vahvistetaan profiloituneina palve- tilaa vaativan kaupan ja muun yritystoiminnan alueena. luiden ja kaupan keskuksina sekä maaseudun kehitys- Pahkalan aluetta kytketään tiiviimmin valtatien 3 ja ole- edellytykset turvataan. Elinkeinoelämän kehittäminen massa olevan taajamarakenteen yhteyteen. Parkanossa perustuu edelleen perinteisiin seudullisiin vahvuusaloihin. varaudutaan myös Metlan tutkimuskeskuksen ja puuter- Erityistä yritystoimintapotentiaalia on luonnonvaratalou- minaalitoiminnan ympärille rakentuvan luonnonvarata- den aloilla. louden vahvaan kehittämiseen.

Pohjoisen Pirkanmaan maankäytön kehittäminen perus- tuu Tähdet- ja Planeetat –vaihtoehtojen yhdistelmään, jossa hyödynnetään olemassa oleva raideinfrastruktuuri ja monikeskuksinen yhdyskuntarakenne. Monipuolisena Maakuntakaavan työpaikka-alueiden seutukeskuksena kehitetään Mänttä-Vilppulaa, jossa tavoitekuva perustuu Aurinko 2 - joukkoliikennettä ohjataan vahvemmin rautatiehen perus- tuvaksi. Kaupunki nojaa edelleen vahvasti teollisuuteen, vaihtoehtoon, joka tiivistyvän ydinkau- mutta myös matkailuun Taidekaupunkina profiloitumisen punkiseudun ja seutukeskusten lisäksi myötä. Isoniemen yritysaluetta kehitetään seudullisesti merkittävänä ja yhdyskuntarakennetta eheyttävänä työ- painottaa maakunnan eteläistä, päära- paikka-alueena kahden keskustaajaman välissä. Merkit- dan suuntaista kasvusuuntaa.

97

5.3. Työpaikka-alueiden riä. Tämän vuoksi määrällisiin tavoitteisiin suhtaudu- kaavamerkintöjä ja sijoittamista taan vain suuntaa-antavina linjauksina. ohjaavat kriteerit Työpaikka-alueiden (TP, T) määrälliset kriteerit ovat:

Työpaikka-alueselvityksen tavoitteena on luoda työpaik- Tampere: 2 500 työpaikkaa (2,1 % kaupungin vuoden ka-alueille kriteerit, jotka tukevat valittuja maankäytön 2011 työpaikoista). perusratkaisuja ja toteuttavat valtakunnallisia alueiden- Kehyskunnat: 1 000 työpaikkaa (2,3 % alueen vuoden käyttötavoitteita. Yhteismitallisten kriteereiden laatiminen 2011 työpaikoista). on haasteellista ellei mahdotonta, koska maakunnan alueet eroavat suuresti niin väestö- kuin työpaikkavolyy- Eteläinen Pirkanmaa: 500 työpaikkaa (3,0 %). meiltään, yhdyskuntarakenteeltaan sekä liikenteellisiltä Lounainen Pirkanmaa: 300 työpaikkaa (2,8 %), yhteyksiltään. Myös tulkinnat työpaikka-alueiden merkit- tävyydestä voivat olla paikkakuntakohtaisesti värittyneitä. Läntinen Pirkanmaa: 300 työpaikkaa (3,1 %). Oleellista on alueen profiloituminen maakunnallisena tai Pohjoinen Pirkanmaa: 300 työpaikkaa (2,4 %). seudullisena työpaikka-alueena tai sen toimiminen osana laajempaa työpaikkavyöhykettä. Maakuntakaavalla on Tilastollisesti keskimääräistä suuremmat työpaikka- tässä mielessä myös vahva viestinnällinen merkitys. esiintymät on analysoitu seuduittain Suomen ympä- ristökeskuksen YKR-työpaikka-aineistoista ArcGis- Alla esitetyt kriteerit eivät ole ehdottomia vaan pikemmin- ohjelman Hot Spot –analyysillä, jossa tilastollisen ana- kin ohjaavia - tehtäviä valintoja luotsaavia punaisia lanko- lyysin etäisyydeksi on valittu YKR-ruudun sivun pituus ja. Kriteereiden keskinäinen painoarvo kuitenkin vaihtelee eli 250 metriä. Selvityksessä analyysi on täydentänyt niiden teemojen suhteen, joissa koetaan voimakkainta tarkasteluja merkittävimmistä työpaikkakeskittymistä. ohjaamistarvetta. Kriteerit voidaan jakaa ydinkriteereihin ja niitä täydentäviin kriteereihin. Ydinkriteerit, koskevat 3. Profiloituminen työpaikka-alueena: toimialarakenteen kaikkia alueita ja niitä sovelletaan alueellisten erityispiir- monipuolisuus teiden suhteen. Täydentävät kriteerit nimensä mukaisesti täydentävät ydinkriteereitä sekä laajentavat tarkaste- Maakuntakaavan työpaikka-alueeksi (TP) merkitään lunäkökulmaa. alueet, joita erityisesti halutaan profiloida maakunnal- lisina tai seudullisina pitkällä aikavälillä elinvoimaisina Työpaikka-alueiden sijoittamista ohjaavat ydinkriteerit yritysalueina. TP-aluevarausmerkintää käytetään alu- ovat: eilla, joiden toimialarakenne on monipuolinen ja se- koittunut. Alueella voi olla asumisen lisäksi kaupan 1. Maankäytön seudullisten perusratkaisujen mukaisuus palveluita ja varastoalueita, liike- ja toimistorakennuk- sia sekä tuotantokäyttöön suunniteltuja alueita. Työ- Maankäytön perusratkaisujen mukaisuus on keskei- paikka-alueen voidaan katsoa olevan toimialaraken- nen lähtökohta työpaikka-alueiden sijoittamiselle. Kri- teeltaan monipuolinen, kun vähintään kolmen toimi- teerillä tuetaan edellä esiteltyjä seudullisia maankäy- alan työpaikkaosuus on 10 % tai suurempi alueen tön kehittämisen tavoitteita ja kasvun painopistesuun- kaikista työpaikoista. tia (kuva 37). Työpaikka-aluemerkinnän käyttämisessä on suuressa 2. Seudullinen merkittävyys määrin kyse myös kaavan viestinnällisestä vaikutta- Maakuntakaava on luonteeltaan yleispiirteinen suun- vuudesta – merkinnällä osoitetaan alueita, joita halu- nitelma alueiden käytöstä. Lisäksi se toimii alueellaan taan nostaa esiin maakunnallisina työpaikkavyöhyk- valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tulkitsija- keinä ja muina seudullisesti merkittävinä yritysaluei- na ja toteuttajana. Yleispiirteisyydestä johtuen, maa- na. kuntakaavaan merkittävien työpaikka-alueiden tulee Maakunnan työpaikka-alueiden nykytila-analyysin olla vähintäänkin seudullista merkittävyyttä omaavia pohjalta voidaan yleisesti todeta, että usein vahvasti kokonaisuuksia. Seudullisuutta arvioidaan kunkin tar- yhden tai vain muutaman toimialan ympärille rakentu- kastelualueen ominaispiirteiden suhteen. Lähtökohta- neet työpaikka-alueet ovat perinteisiä raskaan teolli- na on, että kuntien sisäisiä toimintoja ei esitellä maa- suuden keskittymiä tai varastoalueita, vahvoja kaupan kuntakaavassa yksityiskohtaisesti. alueita, terveys- ja sosiaalipalveluiden keskittymiä tai Seudullista merkittävyyttä arvioidaan ensisijaisesti oppilaitosalueita. Nämä on tyypillisesti eroteltu varsi- työpaikkojen lukumäärällä sekä tilastollisesti keski- naisista työpaikka-alueista omilla T- ja P- määräistä suurempina työpaikkaesiintyminä. Kuiten- aluevarausmerkinnöillä. Myös mahdollisia uusia kau- kin työpaikka-alueita varatessa on oleellisempaa pan aluevarausmerkintöjä selvitetään maakuntakaa- usein arvioida hehtaareita kuin työpaikkojen lukumää- vatyön yhteydessä.

98

4. Ympäristövaikutus Joukkoliikenteen osalta tarkastelun pohjana toimivat Pirkanmaan liitossa laaditut joukkoliikenneperusteiset Maakuntakaavan yhtenä tavoitteena on sosiaalisesti yhdyskuntarakenteen vyöhykkeet (kuva 4). Kevyen ja ympäristön kannalta vastuullisen yhdyskuntaraken- liikenteen osalta työpaikka-alueiden sijoittamista arvi- teen kehittäminen. Ympäristövaikutus on keskeinen oidaan Tampereella ja sen kehyskunnissa pyöräilyn ohjaava kriteeri, jolla tuetaan alueiden kestävää kehit- 15 minuutin etäisyysvyöhykkeiden suhteen. Muualla tämistä ja kehittymistä. Se on myös asumisen laadun maakunnassa saavutettavuutta tarkastellaan pyöräi- näkökulmasta oleellinen sosiaalista kestävyyttä vah- lyn laajemman 30 minuutin etäisyysvyöhykkeen suh- vistava kriteeri. teen. Etäisyysvyöhykkeet lasketaan kuntakeskuksista ja merkittävimmistä alakeskuksista. Saavutettavuutta Ympäristövaikutus koskee erityisesti maakuntakaa- joukko- ja kevyellä liikenteellä arvioidaan suurella van teollisuustoimintojen aluevarausmerkintää (T), jo- painoarvolla erityisesti ydinkaupunkiseudulla. ta tyypillisesti käytetään osoittamaan seudullisesti merkittäviä perinteisen raskaan teollisuuden alueita Hyvää saavutettavuutta tukevat työpaikkatoimintojen sekä laajoja varastoalueita. Alueet ovat usein taaja- sijoittaminen asemanseuduille ja joukkoliikenteen marakenteen ulkopuolella, koska ne on tarkoituksen- vaihtopaikkojen tuntumaan, liikenteellisiin solmukoh- mukaista sijoittaa toiminnan laadun tai ympäristövai- tiin sekä logistisesti edullisiin paikkoihin. Nämä ovat kutusten vuoksi asutuksesta erilleen. Tärkeää on tun- usein keskustatoimintojen alueita (C-alueet). Sijainti nistaa ne teollisuustoiminnot, jotka pitkällä tähtäimellä seudullisten tai valtakunnallisten pääväylien varrella tarvitsevat irrallisia maakuntakaavavarauksia. koskee erityisesti taajamarakenteesta irti olevia suuria teollisuustoimintojen alueita (T). Lähtökohtaisesti maakuntakaavaan merkittävät T- alueet sijoitetaan nykyisen yhdyskuntarakenteen 7. Toiminnallinen yhteys ja sekoittuneet alueet (YKR-taajama 2012) ulkopuolelle ellei niitä ole seu- dullisen merkittävyyden tai muun syyn vuoksi (esim. Työpaikka-alueiden toiminnallisen kytkeytymisen kri- Seveso II-direktiivi) tarkoituksenmukaista tuoda esiin teeri liittyy valtakunnallisten alueidenkäyttötavoittei- taajamarakenteen yhteydessä. den ajatukseen asumisen ja työpaikkojen sijoittami- sesta toistensa läheisyyteen. Toiminnallinen kytkey- 5. Rakenteen eheys tyminen muuhun yhdyskuntarakenteeseen vahvistuu, kun alueella tai sen läheisyydessä on paljon sekoittu- Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukai- neita toimintoja kuten asumista, palveluja ja kauppaa sesti maakuntakaavan tulee edistää yhdyskuntara- – eli kun asukkaiden ja työssäkävijöiden jokapäiväiset kenteen eheytymistä sekä olemassa olevan raken- toiminnot sijaitsevat lähellä toisiaan. Toiminnallinen teen hyödyntämistä. Elinkeinoelämälle osoitetaan yhteys sujuvoittaa myös matka- ja kuljetusketjuja sekä monipuolisesti sijoittumismahdollisuuksia, mutta uusia vähentää liikkumistarvetta. Toimialarakenteen moni- huomattavia työpaikka- ja palvelutoimintojen alueita ei puolisuuden voidaan myös katsoa lisäävän toiminnal- lähtökohtaisesti osoiteta irralleen olemassa olevasta lisia yhteyksiä vahvistamalla yritysten kasautumis- ja rakenteesta. Työpaikka-alueet (TP) pyritään sijoitta- synergiaetuja. maan Suomen ympäristökeskuksen määrittelemän YKR-taajamarakenteen piiriin (YKR-taajama 2012). 8. Tavoitteellisen palvelukeskusverkkohierarkian tuke- minen Alueiden sijoittamisessa tukeudutaan ensisijaisesti myös olemassa olevien teollisuus- ja työpaikka- Pirkanmaan palveluverkkoselvityksessä luodaan alueiden hyödyntämiseen, täydentämiseen ja tiivistä- maakunnan tavoitteellinen palveluverkkohierarkia miseen. Myös voimassa oleva, vielä toteutumaton 2040. Maakunnan tavoitteellista palvelukeskusverk- yleiskaavavaranto huomioidaan maakuntakaavan koa tuetaan sijoittamalla työpaikka-alueet ensisijai- työpaikka-aluemerkinnöissä. sesti kaupunkitasoisten keskusten, kaupunkiseudun alakeskusten tai merkittävien paikalliskeskusten vai- 6. Työpaikka-alueen saavutettavuus kutusalueelle (kuva 37). Nämä keskittymät merkitään Maakuntakaavoituksen tehtävänä on kehittää yhdys- maakuntakaavaan C-aluevaraus- tai C- kuntarakennetta siten, että palvelut ja työpaikat ovat kohdemerkinnöillä. Tarkoituksenmukainen etäisyys eri väestöryhmien saavutettavissa ja asuinalueiden keskukseen arvioidaan tilannekohtaisesti alueen eri- läheisyydessä. Tavoitteena on, että henkilöauton tar- tyispiirteet huomioiden. ve on mahdollisimman vähäinen. Työpaikka-alueet Kriteerillä edistetään palveluiden saavutettavuutta se- pyritään sijoittamaan vahvojen joukkoliikennevyöhyk- kä sekoittuneiden alueiden kehittymistä. Kriteeri tukee keiden ja hyvien kevyen liikenteen yhteyksien var- myös yhdyskuntarakenteen tiivistämistavoitteita. Pal- teen. velukeskukset ovat usein myös alueensa merkittä- vimpiä työpaikkakeskittymiä.

99

Arviointia täydentäviä kriteereitä ovat: 5.4. Esitykset maankäytön kehittämisen kohdealueiksi 9. Alueen elinvoimaisuus pitkällä aikavälillä

Maakuntakaavan ratkaisut tähtäävät vuoteen 2040 ja Selvityksen yhtenä tavoitteena on hahmottaa maakunnan pitävät sisällään tavoitteellisia maankäytöllisiä visioita. kilpailukyvyn, alueiden käytön tai muun yhdyskuntaraken- Tämän vuoksi vielä rakentumattomat, mutta maan- teellisen tavoitteen kannalta keskeisiä maankäytön kehit- käytön perusratkaisujen ja ydinkriteereiden näkökul- tämisen kohdealueita. Maakuntakaavassa näitä alueita masta edulliset alueet voidaan varata työpaikkatoi- voidaan osoittaa kehittämisperiaatemerkinnöin. Kehittä- minnoille. misperiaatemerkinnät voivat olla kaavan muihin merkin- töihin nähden päällekkäisiä ja niiden sisälle voi sijoittua Tällöin ohjaavana kriteerinä on arvio alueen kehitty- muita aluevarausmerkintöjä. Ne ovat yksittäisiä kaava- misestä elinvoimaiseksi tulevaisuudessa. Myös jo merkintöjä laajempia, niitä yhteen kokoavia ja niitä käyte- olemassa olevien ja tunnistettujen työpaikkakeskitty- tään vain priorisoiduissa kohteissa. Periaatteena merkin- mien pitää olla pitkällä tähtäimellä elinvoimaisia, ei töjen käytöstä voi olla ylikunnallisuus, seudullinen merkit- taantuvia alueita. Vireillä olevat kuntien yleiskaavat ja tävyys tai jokin muu aluetaloudellista potentiaalia sisältä- muut maankäytön suunnitelmat huomioidaan soveltu- vä tekijä. Myös valittujen maankäytön perusratkaisujen vin osin elinvoimaisuusnäkökulmasta maakuntakaa- tukeminen erityismerkinnöin lisää kaavan vaikuttavuutta. van työpaikka-aluemerkinnöissä. Oleellista on tunnis- Kohdealueita käsitellään temaattisella tasolla ja ne toimi- taa sekoittuneiden toimintojen kannalta edullisia yri- vat tausta-aineistona yksityiskohtaisemmalle suunnittelul- tysalueita. le ja aluerajauksille.

10. Kytkeytyminen laajempaan työpaikkavyöhykkeeseen Lentokentän alue ja läntiset hankkeet. Kehittämisperiaa- temerkinnällä tuetaan lentokentän alueen ja läntisten Kriteeri liittyy selvityksen tavoitteeseen tunnistaa mer- väylähankkeiden muodostamaa maankäytön kokonai- kittäviä maankäytöllisiä kokonaisuuksia, joita voidaan suutta läntisen kehätien, pääradan ja moottoritien sekä kehittää työpaikkavyöhykkeinä. Yksittäinen yritysalue läntisen ratayhteyden rajaamalla alueella. Alueelle koh- ei välttämättä omaa seudullista merkittävyyttä, mutta distuu hyvin intensiivistä maankäyttöä ja siellä tehtävät osana laajempaa ja maankäytön perusratkaisuja tu- ratkaisut ovat koko maakunnan kilpailukyvyn sekä saavu- kevaa työpaikkavyöhykettä se voi olla seudullisesti tettavuuden kehittymisen kannalta keskeisiä. Merkittäviä merkittävä ja näin maakunnallisen ohjaamistarpeen suunnittelussa ratkaistavia kysymyksiä ovat tehokas alainen. Työpaikkavyöhykkeissä muun muassa (jouk- joukkoliikenne, lentokentän saavutettavuus ja kytkeyty- ko)liikenteen järjestäminen on tehokkaampaa ja ne vyys Tampereen keskustaan, uusien alakeskusten sijain- tuottavat yrityksille kasautumisetuja. ti, eheä yhdyskuntarakenne sekä maankäytön ja liiken- neinfrastruktuurin tasapainoinen yhdistäminen. 11. Työpaikka-alueen visuaalinen ilme ja asumisen laatu Eteläinen Tampere. Koko Tampereen eteläinen alue Maakuntakaavan työpaikka-aluemerkinnät mahdollis- Hatanpäältä, Rantaperkiö-Lakalaivan kautta Partolaan on tavat myös asumisen alueella. Työpaikka-alueita ha- maankäytöllisesti merkittävää ja muutospaineen alaista lutaan kuitenkin ensisijaisesti profiloida monipuolisina aluetta. Eteläisellä Tampereella on mahdollisuus kehittyä yritysalueina, joissa myös laajempi tuotantotoiminta uuden talouden ja työpaikkojen kasvualueena. Keskeistä on mahdollista. Asumisen laadun näkökulmasta työ- on tukea monipuolista ja sekoittunutta maankäyttöä sekä paikka-alueet halutaan erottaa selvästi käyttötarkoi- vahvaa joukkoliikennettä. Alueella varaudutaan henkilölii- tukseltaan esisijaisista taajamatoimintojen alueista kenteen asemaan, uuteen kaupunkiseudun alakeskuk- (A). seen sekä ratapihan siirtoon. Uusi alakeskus toimii mer- kittävänä liikenteellisenä solmukohtana ja profiloituu mahdollisesti toimistotyöpaikkakeskittymänä (”pääkontto- rialue”) ja messukeskusalueena. Nekalan ja Hatanpään työpaikka-alueilla on potentiaalia kehittyä keskustamai- sen asumisen alueina mikäli ratapihan siirto toteutuu. Myös Partolan, messukeskuksen ja uuden alakeskuksen

keskinäisen suhteen jäsentyminen on ratkaistava.

2-kehä. 2-kehän kehittymistä välillä Sääksjärven alakes- kus – Hervanta – Lentola voidaan tukea kehittämisperiaa- temerkinnällä. Sääksjärvi kehittynee merkittävänä liiken- teellisenä solmukohtana sekä asumisen, palveluiden ja työpaikkojen keskittymänä. Hermian ja TTY:n alueella korostuu korkea teknologinen osaamisen ja tutkimusläh-

100

töinen yritystoiminta Kampus Areenan muodossa. Lento- Parkanon asemanseutu. Asemanseutua kehitetään mer- la kehittyy monipuolisena kaupan, työpaikkojen ja asumi- kittävänä työpaikka-alueena sekä suuremman mittaluo- sen alueena. Näiden kolmen akselin kautta itäinen kau- kan teollisuus- ja logistiikkatoimintojen keskittymänä punkiseutu kytkeytyy etelän kasvusuuntaan ja läntisiin (puuterminaali). Yhdessä Metlan yksikön kanssa alueella yritysvyöhykkeisiin. Tärkeää on saada kehälle syntymään on potentiaalia kehittyä myös luonnonvaratalouden tutki- joukkoliikenteen laatukäytävä. muksen ja yritystoiminnan klusterina. Keskustaajaman ja asemanseudun keskinäistä kytkeytyvyyttä on parannetta- Valtatien 3 läntinen-eteläinen –elinkeinovyöhyke. Maan- va. käytön perusratkaisun mukaisesti ydinkaupunkiseudulla edistetään laajan läntinen-eteläinen - Vammalan asemanseutu. Myös Vammalan asemanseu- työpaikkavyöhykkeen syntymistä. Vyöhyke ulottuu Ylöjär- dulla on potentiaalia kehittyä saavutettavana sekoittu- ven Elovainiosta lentokentän kautta Lempäälän Marja- neen maankäytön, monipuolisen yritystoiminnan ja palve- mäkeen. Maankäytössä valmistaudutaan Hämeenkyrön lujen alueena. Alueella on jo nyt huomattavasti työpaikko- ohikulkutien ja moottoritien uuden linjauksen toteutuk- ja ja asumista. Lisäksi se on seudullisesti merkittävä seen. Uusi moottoritielinjaus kytkee vyöhykettä Hämeen- joukkoliikenteen solmukohta. Myös keskustamaisten kyrön suuntaan ja vahvistaa myös HHT-vyöhykkeen toimintojen laajeneminen aseman tuntumaan palvelisi laajentumisen vaikutusta Hämeenkyröön. Ikaalisissa ja perusratkaisun mukaista kehittämisajatusta. Hämeenkyrössä seudullisesti merkittävimmät elinkei- noelämän alueet ohjataan tukeutumaan valtatiehen ja Muina seudullisesti tai paikallisesti merkittävinä liikenteel- sen varren taajamarakenteeseen. lisinä solmukohtina on mahdollista kehittää Oriveden Oripohjan ympäristöä. Alueella on mahdollista tehostaa Kolmenkulma ja Tarastenjärvi. Ydinkaupunkiseudun maankäyttöä ja logistiikkaan tukeutuvaa yritystoimintaa ympäristöteollisuuden ja cleantech-yritystoiminnan elin- liikenteellisessä solmukohdassa. Taajamarakenteen keinovyöhykkeinä kehitetään Kolmenkulman aluetta tiivistäminen ja yritysalueiden keskittäminen 9-tien sekä (cleantech-visio) sekä Tarastenjärven ympäristöä. radan tuntumaan on perusratkaisun mukaista.

Lempäälä-Valkeakoski. Tien 130 vartta kehitetään perus- Kanteenmaa (Punkalaidun). Energiaomavaraisuuden ja ratkaisun mukaisesti vahvan joukkoliikenteen ja sekoittu- biotalouden elinkeinovyöhykkeenä kehitetään Kanteen- neen maankäytön alueena. Alkuvaiheessa on oleellista maan ympäristöä valtatie 2 risteysalueella sekä Isosuon nykyisen taajamarakenteen hyödyntäminen vyöhykkeen tuulivoima- ja turvetuotantoalueen muodostamaa koko- molemmissa päissä (Marjamäki, Pispantalli). Vahvan naisuutta. Kanteenmaan alueelle on suunnitteilla biokaa- joukkoliikennevyöhykkeen varrelle on pitemmällä aikavä- sulaitos ja puuhaketerminaali. Myöhemmin alueen on lillä mahdollista kehittyä myös asumista sekä työpaikka- mahdollista vetää puoleensa muita biotaloutta ja puu- ja teollisuustoimintoja. Keskeistä on alueiden toteutusjär- energiaa hyödyntäviä toimijoita. Alue kytkeytyy myös jestys rakenteen eheyttä silmällä pitäen. Isosuon tuulivoima-alueeseen ja turvetuotantovyöhyk- keeseen. Alue kehittyy energiaomavaraisuuden pilotti- Yritys-Konho ja Metsäkansa. Laajana teollisuus-, varas- alueena. tointi- ja logistiikkatoimintojen elinkeinovyöhykkeenä kehitetään Akaan Yritys-Konhon ja Valkeakosken Metsä- Äetsän Pehula. Myös Äetsän Pehulan keskustaajaman kansan muodostamaa logistisesti edullista solmukohtaa. itäosaa kehitetään energiaintensiivisen yritystoiminnan Rataan ja valtateihin tukeutuva alue on edullinen suuren alueena, jossa kaavoituksella on mahdollista tukea biota- mittakaavan varastointi- ja logistiikkatoiminnoille. Metsä- louden eri sovelluksia (kasvihuoneet, lähiruoka). Alueen kansaan voi sijoittaa raskaampaa teollisuutta ja terminaa- elinvoiman ajurina toimii Kemira Chemicalsin tehdasalue, litoimintoja, kun taas Yritys-Konhon alueelle sopii pieni- jonne on tehty mittavia tulevaisuuteen tähtääviä inves- mittakaavaisempi toiminta sen rajautuessa kahteen kes- tointeja. Alueen logistinen sijainti radan ja maantien tun- kustaajamaan. Alueet ovat myös vahvan joukkoliikenne- tumassa on myös edullinen. vyöhykkeen piirissä. Aluekokonaisuuksia yhdistävällä kehittämisperiaatemerkinnällä on mahdollista saavuttaa Saarioisten tehdasalue ja Pakkala. Kangasalan Saariois- merkittävää lisäarvoa. ten tehdasalueen sekä Pakkalan kylän ympäristön muo- dostamalla kokonaisuudella on potentiaalia kehittyä maa- Myös Yritys-Konhon, Savikon teollisuusalueen ja Jutikka- seutuelinkeinojen alueena. Sahalahden ja Pakkalan kylän laan suunnitellun yritysalueen välille on mahdollista kehit- ympäristöön on muodostunut merkittävä ruokatuotannon tyä eteläisen moottoritieosuuden suuntainen, logististen keskittymä, jonka ympärille on voi syntyä uutta tuotanto- toimintojen ja tuotannon kehitysvyöhyke. Vyöhyke jatkuu ja jalostustoimintaa. Erityistä potentiaalia nähdään lähi- maakuntarajan yli tukeutuen Iittalan ja Hämeenlinnan ruokatuotannossa. infrastruktuuriin. Kehitysvyöhyke tukee perusratkaisun tavoitetta Helsinki-Hämeenlinna-Tampere - Taajamien ulkopuoliset matkailun kehittämisen alueet. kehitysvyöhykkeeseen tukeutuvasta elinkeinojen kehit- Sastamalan Ellivuoren laskettelukeskuksen ja Lakeside tämisestä. Golfin muodostamalla kokonaisuudella on potentiaalia

101

kehittyä laajempana matkailupalvelujen alueena. Alue on voimassa olevassa kaavassa luontomatkailun kehittä- misaluetta, se sisältää ympäristöarvoja ja siellä on paljon virkistysalueita sekä muinaisjäännöskohteita. Eri toimijoi- den rajapintoja yhdistämällä voisikin löytyä aluetaloudel- lista lisäarvoa. Myös Sappeen laskettelukeskuksen alu- een kehittymistä tuetaan kehittämisperiaatemerkinnällä. Matkailupalvelujen vyöhykkeenä voidaan kehittää myös Kangasalan Mobilian ja Kaivannon muodostamaa alue- kokonaisuutta. Alue on saavutettavuudeltaan, luon- nonympäristöltään sekä majoituspalveluinfrastruktuuril- taan mainio ja sisältää kehittämispotentiaalia. Kaivannon alueen käyttötarkoituksen muuttamista on mahdollista tukea erillisellä kehittämisperiaatemerkinnällä.

Helvetinjärven ja Seitsemisen kansallispuistojen aluetta sekä Ulvaanharjun ylimaakunnallista harjukokonaisuutta kehitetään edelleen luontomatkailun kehittämisen kohde- alueina. Myös muilla maakuntakaavaan merkittävillä RM- alueilla voi olla merkittäviäkin aluetaloudellisia vaikutuk- sia (esim. Ikaalisten kylpylä). Näiden suhdetta kehittä- misperiaatemerkintöihin tarkastellaan yksityiskohtaisem- min kaavaluonnosvaiheessa.

102

Kuva 37. Maankäytön perusratkaisut, tavoitteellinen palveluverkko sekä merkittävimmät työpaikkavyöhykkeet.

103

kysymykset ovat mitä suurimmassa määrin maakunnalli- 6. Johtopäätökset ja sia. Erityisen suuren haasteen ydinkaupunkiseudun kas- ajatuksia vun hallinnalle ja ohjaamiselle luovat kuntarajat sekä kuntien keskinäisen koordinaation, resursoinnin ja toteu- maakuntakaavatyöhön tuksen onnistuminen varsin tiukassa kuntien välisessä elinkeinopoliittisessa kilpailussa.

Lähtökohtaisesti työpaikka-alueita osoitetaan maakunta- kaavassa hyvin joukko- ja kevyellä liikenteellä saavutet- Työpaikka-alueselvityksen tematiikka ja tavoitteet liikku- taville alueille. Lisäksi tavoiteltavaa olisi, että yritysalueet, vat vahvasti maakunnan elinkeinoelämän tulevaisuuden luukuun ottamatta ympäristövaikutuksia omaavia laajem- toimintapuitteiden ja kilpailukyvyn turvaamisessa. Tehtä- pia teollisuus- ja varastoalueita, tukeutuisivat pääosin vä on varsin haastava. Maakuntakaavan tulisi olla sa- nykyiseen taajamarakenteeseen. Toki tavoitteet on suh- manaikaisesti mahdollistava ja elinkeinotoiminnan kaikki- teutettava kunkin paikkakunnan maantieteelliseen todelli- alla maakunnassa turvaava, mutta myös valtakunnallis- suuteen. Pienemmissä kunnissa ja maakunnan reuna- ten alueidenkäyttötavoitteiden toteuttaja ja tulkitsija. Myös alueilla tämä ei ole aina mahdollista. Alla on hahmoteltu, maankäyttö- ja rakennuslaki asettaa tiukkoja reunaehtoja millaisina muutamat keskeiset työpaikka-alueet voisivat maankäytön suunnittelulle luoden väistämättä ristiriitati- näyttäytyä. lanteita kunnallisten ja maakunnallisen näkökulmien välille. Keskustatoimintojen alueet (C) ja muut alakeskukset ovat useimmiten kuntien merkittävimpiä työpaikkakeskit- Maankäytön suunnittelun viitekehyksenä toimivat valta- tymiä. Merkinnällä osoitetaan seudullisesti merkittävät kunnalliset alueidenkäyttötavoitteet, jotka korostavat keskustamaisen asumisen ja keskustahakuisten palvelu-, erityisesti kestävää aluerakennetta, eheytyvää yhdyskun- työpaikka- ja muiden toimintojen alueet. Keskustoja kehi- tarakennetta sekä elinympäristön laatua. Myös Pirkan- tetään hyvin saavutettavina ja erityisesti jalankulkuun maan maakuntakaavan ja maakuntastrategian omat perustuvina julkisten palveluiden ja erikoiskaupan keskit- tavoitteet puhuvat samoista asioista. Toisen konkreetti- tyminä. Erityistä huomiota kiinnitetään joukko- ja kevyen sen ohjenuoran valmistelulle muodostaa maankäyttö- ja liikenteen toimintaedellytyksiin sekä liityntäpysäköinnin ja rakennuslaki (132/1999, §25). Sen mukaan maakunta- joukkoliikenteen vaihtopaikkojen kehittämiseen. Keskus- kaavassa esitetään alueiden käytön ja yhdyskuntaraken- tat halutaan nähdä moderneina ja elinvoimaisia eri liik- teen periaatteet ja osoitetaan maakunnan kehittämisen kumismuotojen solmukohtina. Tulevaisuuden vetovoi- kannalta tarpeellisia alueita. Aluevarauksia osoitetaan maiset keskustat tukevat erityisesti toimintojen sekoittu- vain siltä osin ja sillä tarkkuudella kuin alueiden käyttöä mista (asuminen, palvelut, kauppa, työpaikat). koskevien valtakunnallisten tai maakunnallisten tavoittei- den kannalta taikka useamman kuin yhden kunnan aluei- Maakuntakaavaan merkittävien työpaikka-alueiden (TP) den käytön yhteensovittamiseksi on tarpeen. ”Lain hen- tulee olla seudullisesti merkittäviä, toimialarakenteeltaan gen” tulisikin toimia koko kaavavalmistelun punaisena monipuolisia ja pitkällä aikavälillä elinvoimaisia yritysalu- lankana. eita. Merkittävyys voi perustua myös alueen toimimiseen osana laajempaa työpaikkavyöhykettä, mikä tukee edel- Kolmantena suunnittelun lähtökohtana tunnustetaan leen yritysalueiden kasautumisetuja sekä työmatkaliiken- Tampereen suvereeni asema maakunnan taloudellisena ne- ja kuljetusvirtojen optimointia. Tärkeää on työpaikka- ja toiminnallisena keskuksena. Sen saavutettavuutta ja alueiden saavutettavuus joukko- ja kevyellä liikenteellä. asemaa myös valtakunnan selkeänä kakkoskeskuksena Saavutettavuuteen kiinnitetään erityistä huomiota Tampe- on edistettävä. Tähän tähtäävätkin valitut maankäytön reen kaupunkiseudulla ja suurimmissa seutukeskuksissa. perusratkaisut, joissa valmistelun lähtökohdaksi on valittu Tamperetta, ydinkaupunkiseutua, seutukeskuksia ja Yritysalueet sijoitetaan mahdollisuuksien mukaan nykyi- etelän kasvusuuntaa painottava maankäyttö. Kehityksen seen taajamarakenteeseen, sen lähipiiriin tai muihin ajurina on Helsinki-Hämeenlinna-Tampere –vyöhyke, jota liikenteellisiin solmukohtiin. Näin tuetaan olemassa ole- edelleen vahvistetaan niin ohjelmallisin kuin maankäytöl- van rakenteen ja infrastruktuurin kustannustehokasta lisin instrumentein. Perusratkaisuihin pohjaavat myös hyödyntämistä ja täydentämistä. Myös tavoitteellista kappaleessa viisi esitellyt työpaikka-alueiden sijoittamista maakunnan palvelukeskushierarkiaa tuetaan vahvista- ohjaavat kriteerit sekä työpaikka-alueiden tavoitekuva malla työpaikka-alueita niiden vaikutusalueella. Tämä 2040. eheyttää yhdyskuntarakennetta ja vähentää liikkumistar- vetta. Työpaikka-alueilla tavoitellaan erityisesti toiminto- Tampereella ja sen kehyskunnissa sijaitsee kolme nel- jen sekoittuneisuutta ja monipuolisuutta. Alueille voidaan jäsosaa maakunnan työpaikoista, alueelle kohdistuvat sijoittaa asumista, ympäristöhäiriötä aiheuttamatonta ylivoimaisesti suurimmat kasvuvolyymit ja siellä sijaitse- teollisuutta sekä pienehköjä kaupallisia palveluita. vat suurimmat maankäytön pullonkaulat ja kipupisteet.

Kaupunkiseudun maankäytön, asumisen ja liikenteen

104

Teollisuus- ja varastoalueiden T-merkinnällä osoitetaan Palvelualueet profiloituvat usein yhden vahvan toimialan, maakunnallisesti merkittäviä tai muuten laajoja teollisuus- tyypillisesti sosiaali- ja terveyspalveluiden tai koulutuksen , logistiikka- ja varastotoimintojen alueita sekä niiden ja tutkimuksen varaan. Merkittävyys voi määräytyä työ- laajentumisalueita. Tyypillisiä alueita ovat perinteisen voimaintensiivisyyden sijaan myös muulla merkittävyydel- raskaan teollisuuden alueet, laajat varasto- ja logististen lä kuten ainutlaatuisuudella. Pirkanmaalla nämä alueet toimintojen keskittymät sekä muut erityiskohteet kuten ovatkin usein korkean osaamisen ja erikoistuneen tutki- SEVESO II ja III -direktiivin mukaiset laitokset. Toisin kuin muksen ympärille rakentuneita osaamiskeskittymiä (mm. taajamarakenteeseen tukeutuvat TP-alueet, teollisuus- Kaupin kampus, Hermian/TTY:n Kampus Areena, Me- alueet sijoittuvat pääosin taajamarakenteen ulkopuolelle diapolis, Metla, Hyytiälän metsäntutkimuslaitos). Merkin- niiden toiminnan laadun tai ympäristövaikutusten vuoksi. nällä voidaan osaltaan turvata näiden osaamiskeskittymi- Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa erityistä huomio- en kehittämismahdollisuudet. Taajamarakenteessa sijait- ta kiinnitetään ympäristövaikutusten minimointiin sekä sevien palvelualueiden saavutettavuuteen joukko- ja alueiden saavutettavuuteen rautateitse tai raskailla ajo- kevyellä liikenteellä on kiinnitettävä erityistä huomiota. neuvoilla. Taajamarakenteen piirissä olevilla teollisuus- ja Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa kiinnitetään varastoalueilla on turvatta myös riittävän suojavyöhyke huomiota myös muihin alueen toimintaedellytyksiä tuke- suhteessa asumiseen ja virkistysalueisiin. viin tekijöihin kuten yritysten kasautumisetujen vahvista- miseen sekä riittävään toimitilarakentamiseen. Maakunnallisen merkittävyyden kriteeri tarkoittaisi usei- den voimassa olevan maakuntakaavan T-aluevarausten Lähtökohtaisesti matkailupalveluiden alueita osoittavaa poistamista tai alueiden muuttamista TP-alueiksi. Maa- RM-aluevarausmerkintää käytetään osoittamaan vain kuntakaavaan merkittävien teollisuus- ja varastoalueiden maakunnallisina kohteina profiloituvia ja erityistä tulevai- lisäksi maakunnassa on useita paikallisesti merkittäviä suuden kehittämispotentiaalia omaavia matkailupalvelu- teollisuusalueita. T-merkintöjen priorisointi ei estä näiden jen ja lomakeskusten alueita (mm. Ikaalisten kylpylä, alueiden kehittämistä paikallisina alueina. Sappeen ja Ellivuoren laskettelukeskukset, Virtain Her- raskylä kolmen maakunnan vaikutusalueella). Osoitetta- Uutena maakuntakaavan aluevarausmerkintänä käyte- vat matkailupalvelujen alueet eivät ole välttämättä työ- tään kaupan aluemerkintää. Sillä osoitetaan seudullisesti voimaintensiivisiä, mutta niiden ohjaaminen maakunta- merkittävät keskustojen ulkopuoliset vähittäiskaupan kaavatasolla on perusteltua laajojen aluetarpeiden ja alueet ja keskittymät. Kaupan merkintä on tarkoitettu potentiaalisten aluekehitysvaikutuksen vuoksi. kaikelle kaupalle, mutta erityisesti sillä ohjataan muun kuin keskustahakuisen kaupan sijoittamista. Keskustaha- Aluevarausmerkintöjen käytön osalta on järkevää keskit- kuista kauppaa ovat päivittäistavarakauppa, erikoiskaup- tyä maankäyttö- ja rakennuslain hengessä vain maakun- pa sekä tavaratalokauppa. Nämä pyritään ohjaamaan nallisen ohjaustarpeen alaisiin ja vähintään seudullisesti ensisijaisesti kaavan C-alueille. Kaupan alueille ohjataan merkittäviin kokonaisuuksiin. Muita työpaikka-alueisiin sellaiset merkitykseltään seudullisiset vähittäiskaupan liittyviä merkintöjä ja kaavavälineitä ovat kehittämisen suuryksiköt, jotka kaupan laatu ja asiointitiheys huomioi- kohdealuemerkinnät, kehittämisperiaatekirjaukset ja den voivat perustellusta syystä sijoittua myös keskusta- suunnittelumääräykset. Talouden rakenteiden ja kiihtyvän alueiden ulkopuolelle. Merkitykseltään seudulliseksi vä- työelämän muutoskehityksen näkökulmasta on perustel- hittäiskaupan suuryksiköksi voidaan tulkita myös usean tua, että perinteiset aluevarausmerkinnät vähenevät ja myymälän kokonaisuudet. Kaupan aluemerkintöjen käyt- korvautuvat osin muilla erityismerkinnöillä. Suunnittelu- täminen ja oikeamittakaavaiset mitoitukset voivat par- määräyksillä ja kehittämissuosituksilla voidaan nähdä haimmassa tapauksessa olla keskeisessä asemassa olevan aiempaa suurempi merkitys toimintojen ohjaami- turvaamassa maakunnan keskustojen elinvoimaisuutta. sessa.

Palvelujen ja hallinnon alueilla (P) osoitetaan maakunnal- Puhtaasti toimintojen erotteluun perustuva suunnittelu lisesti merkittäviä julkisten tai yksityisten palvelujen ja menettää merkitystään yhä enemmän tulevaisuudessa. hallinnon alueita. Niin maakuntatasoisessa kuin muussakin suunnittelussa tulisi pyrkiä tavoitteellisesti sekoittuneiden ympäristöjen luomiseen ja tukemiseen. Tämän merkitys korostuu eri- tyisesti kaupunkiympäristöissä. Asiaa edistää työn luon- teen perustavanlaatuinen muutos valmistuksesta aineet- tomien suoritteiden asiantuntija- ja palvelutyöhön. Olem- Maakuntakaavassa osoitettavat työpaik- me siirtymässä massatuotantologiikkaan perustuvasta ka-alueet ovat seudullisesti merkittäviä, yhteiskunnasta postfordistiseen yhteiskuntaan, joka ko- rostaa paikkaan ja aikaan sitomattomia työsuoritteita ja toimialarakenteeltaan monipuolisia ja korkeaa osaamista. Kostiaista (2014) lainaten erottelusta pitkällä aikavälillä elinvoimaisia yritys- sekoittamiseen on tulevaisuuden suunnittelun oikea läh- alueita. tökohta erityisesti kaupunkiseuduilla. Se mahdollistaa sujuvan arjen kestävien kaupunkiympäristöjen toteutta-

105

misen. Työ, asuminen, palvelut, myös julkiset palvelut mahdollisuudet ovat keskeisiä. Huomion vahva fokusoi- voivat kaikki sijaita lähellä toisiaan ja saavutettavuutta minen asumisen, vapaa-ajan ja työnteon, toisin sanoen voidaan tukea toimivalla joukkoliikenteellä. arjen laatutekijöihin lisää suunnittelun strategisuutta. Maakuntakaavatasolla tämä tarkoittaa pääosin laajojen Maakuntakaavassa tämä voisi tarkoittaa erityisesti kes- kokonaisuuksien tasapainoista ohjaamista sekä moni- kusta-alueiden merkityksen korostamista ja niiden nos- puolisten asuinmahdollisuuksien turvaamista riittävien tamista sujuviksi ihmisten arjen kohtaamispaikoiksi ja luonnon- ja virkistysalueiden rinnalla. Unohtaa ei voi palveluhubeiksi. Keskustaympäristöjen elinvoimaisuuden myöskään sekoittuneiden ympäristöjen luontaisesti syn- vahvistamisessa avainasemassa on päivittäistavara- ja nyttämää aktiivisuutta, sujuvaa tietoliikenne- ja liikennein- erikoistuneen kaupan ohjaaminen keskustoihin. Elinkei- frastruktuuria sekä aluerakenteen järkevöittämistä kasvun nojen kehittämisen näkökulmasta varsin mahdollistava ja hallitulla kanavoinnilla. tulevaisuuden haasteisiin vastaava merkintä on myös taajamatoimintojen merkintä (A). Se ei ole kuntien toimin- Pirkanmaa haluaa profiloitua korkean osaamisen maa- taa rajaava vaan pikemminkin sekoittuneita ja monipuoli- kuntana, jossa työpaikat ovat yhä enemmän osaamisin- sia toimintoja mahdollistava merkintä. Samalla, kun se tensiivisten toimintojen ja palvelualojen kentällä. Maakun- antaa tilaa mixed-use– kehittämislogiikalle, sillä on voi- ta säilyy kuitenkin vielä pitkään tuottavan Suomen pää- mallinen ohjausvaikutus yhdyskuntarakenteen hajautu- alueena ja merkittävänä vientiveturina. Valmistavan teol- miskehityksen suitsijana. lisuuden menestys on kiinni sen kyvystä luopua perintei- sestä ansaintalogiikastaan ja uudistua älykkäästi. Aalto- Myös erityisesti asemanseudut ja muut liikenteelliset teorian näkökulmasta Pirkanmaalla on varsin hyvät lähtö- solmukohdat ovat luontevia asioiden ja ihmisten törmäys- kohdat kulkea kuudennen aallon eturintamassa ja ”varas- ja sekoittumispaikkoja. Näitä tukemalla, esimerkiksi taa” oma erottuva siivu globaaleista arvonluontiverkoista. kohdealuemerkinnöillä, voidaan saada aikaan itseään Tässäkin maakunnan sydämen, Tampereen vetovoima-, vahvistavia kehityskulkuja sekä monipuolisia yritysten ja saavutettavuus- ja muiden kilpailukykytekijöiden turvaa- asumisen keskittymiä. minen on kriittistä.

Yritysten sijoittumisen taustalla vaikuttavat sijainti- ja Pitkän aikavälin maankäytön suunnittelu- ja kehittämistyö kasautumisedut puoltavat laajempiin työpaikkavyöhyk- tapahtuu nykyään äärimäisen hektisessä, moninaisessa keisiin perustuvaa maankäytön suunnittelua. Erityisesti ja jatkuvan epävarmuuden todellisuudessa. Maailmanta- ydinkaupunkiseudulla, jossa työpaikkavolyymit ovat riittä- louden suhdannevaihtelut sekä epäselvät yhteiskunta- ja vän suuria, on maankäyttöä mahdollista ohjata irrallisista tuotantorakenteelliset muutokset voivat kehittyä hetkessä alueista yritysvyöhykkeiden synnyttämisen ja yritystoi- dramaattisesti. Nämä voivat osoittaa väestö- ja työpaik- minnan kasautumisen edistämisen suuntaan. Tämä vah- kaennusteemme sekä maankäytölliset valintamme vir- vistaa yritysten keskinäistä synergiaa luomalla niille ur- heellisiksi. Myös kiihtyvä digitalisoitumiskehitys muuttaa banisaatio- ja lokalisaatioetuja. Monipuolisen toimialara- maailmaa ennakoimattomasti. Yritysten tuotteet muuttu- kenteen omaavat tai tietyn vahvuusalan ympärille kluste- vat suuremmassa määrin aineettomiksi (palvelut), mikä roituneet yritysalueet ovat omiaan vetämään puoleensa voi johtaa kuljetustarpeiden vähenemiseen sekä koko niitä tukevia toimintoja ja muita erikoistuneita palveluja. nykyisen liikennejärjestelmän ja aluerakenteen kyseen- alaistumiseen. Elämänlaatu ja yksilöllisten elämäntapojen Maakuntakaavassa ei luonnollisestikaan voida määrätä, mahdollistaminen nousevat asuinympäristöjen suunnitte- millaista yritystoimintaa kullekin alueelle tavoitellaan. lun ytimeen samalla kun työtä tehdään yhä enemmän Työpaikka-alueiden profiloituminen jää viime kädessä siellä missä kulloinkin satutaan olemaan (kotona, matkal- markkinoiden tehtäväksi. Maakuntakaavan vaikuttavuus la, kahviloissa). Tulevien sukupolvien arvomaailma muut- tulee kuitenkin sen vahvan viestinnällisen, liikenteellisen tuu ja he vaativat toimintaympäristöltään eri asioita kuin ja logistisen ulottuvuuden kautta. Se mitä maakuntakaa- nykyään. Huomioitavaa on, että asukkaiden ja erityisesti vassa osoitetaan, on vähintään seudullisesti merkittävää, osaajien kynnys äänestää jaloillaan todennäköisesti maakunnallisen ohjaustarpeen alaista tai muulla tavalla laskee. osoittamisen arvoista. Osoittamatta jättäminen ei kuiten- kaan tarkoita sitä, että alue jäisi omilleen ja sitä ei voisi Suuri maakuntakaavoituksen haaste onkin nykyisten kehittää kunnallisin instrumentein. suunnitteluinstrumenttien kyky vastata jälkiteollisen yh- teiskunnan vaatimuksiin. Oleellista on hirttäytymättömyys Yritysten kilpailukyvyn näkökulmasta alueiden väliset erot perinteisiin totuuksiin ja vallitseviin käytäntöihin. Staatti- syntyvät sijaintitekijöissä, mutta tulevaisuudessa entistä sen toiminnallisen erottelun rinnalle tarvitaan dynaami- useammin myös laatu- ja palvelutekijöissä. Maankäytön sempia ja toimintojen sekoittumiseen ohjaavia välineitä. suunnittelulla on vaikutettava yhä enemmän myös näihin Fyysisen ”tetrissuunnittelun” sijaan huomiota tulee kiinnit- reunaehtoihin. Erityisesti ydinkaupunkiseudulla sijaintite- tää aiempaa enemmän myös virtuaalisen maailman toi- kijät ovat jo valmiiksi erinomaiset. Kriittinen yritysten mintapuitteisiin. Suuri aukko kaavallisen vaikuttamisen sijoittumisen laatutekijä on osaava työvoima, jonka hou- välineissä on juuri digitaalisen maailman puolella. Yritys- kuttelussa ja pitämisessä toimintaympäristön tarjoamat ten kilpailukyky ja toimintamahdollisuudet ovat riippuvai-

106

sia tehokkaasta ja kattavasta tietoliikenneinfrastruktuuris- ta. Tämän tulevaisuuden perusinfrastruktuurin on oltava kunnossa siinä missä teidenkin, mikäli maakunta haluaa eturintamassa vastata tulevaisuuden elinkeinoelämän muutoskehitykseen ja osaavan työvoiman tarpeisiin. Kaavavalmistelun yhteydessä onkin perusteltua pohtia, miten maakuntakaavalla voidaan vaikuttaa virtuaalisen maailman toimintapuitteisiin, joissa yhä suuremmassa määrin työtä tehdään, vapaa-aikaa vietetään ja palveluja kulutetaan.

Maakuntakaava 2040 haluaa on strateginen ja valintoja tekevä. Pitkän maakuntakaavaprosessin ja sitä toimeen- panevien hitaiden yleiskaavaprosessien on nykyään liki mahdotonta pysyä nopeasti muuttuvan maailman tahdis- sa. Suunnittelun strategisuutta voisikin olla myös se, että maakuntakaava luodaan sietämään epävarmuutta ja sallimaan mahdollisimman joustava reagoimiskyky sitä toteuttavilla tasoilla. Tämä koskee konkreettisten kaava- merkintöjen lisäksi myös myöhemmässä vaiheessa maa- kuntakaavan tulkintaa.

Maakuntakaavassa on oleellista arvioida ja osoittaa vain niitä alueita, joilla on vähintään seudullista merkittävyyttä tai muuta ylikunnallista ohjaustarvetta.

107

Lähteet

Kirjallisuus:

Alasoini, T., Järvensivu, A. & Mäkitalo, J. 2012. Suomen työelämä vuonna 2030. Miten ja miksi se on toisennäköinen kuin tällä hetkellä. TEM raportteja 14/2012. Työllisyys- ja yrittäjyysosasto.

Allianz Global Investors. 2010. The Sixth Kondratieff – Long Waves of Prosperity. Analysis & Trends. January 2010. Lu- ettu 15.10.2013 (https://www.allianz.com/v_1339501901000/media/press/document/kondratieff_en.pdf ).

Gratton, L. 2010. Lynda Gratton Investigates: The Future of Work. Business Strategy Review, Q3-2010, s.16-23. Luettu 30.4.2014 (http://bsr.london.edu/lbs-article/581/index.html).

Järvensivu, A. & Alasoini, T. 2012. Mitä työelämän muutoksen tulevaisuussuuntautunut tutkimus voisi olla? Työ- ja elin- keinoministeriö. Työpoliittinen aikakausikirja 3/2012, s. 31-43.

Kostiainen, J. 2013. Nokkela Kaupunki -blogi. Kaupunkien kiinteistöstrategiat uusiksi. Luettu 8.10.2013 (http://nokkelakaupunki.fi/2013/10/08/kaupunkien-kiinteistostrategiat-uusiksi/ ).

Kostiainen, J. 2014. Nokkela Kaupunki –blogi. Urban Helsinki –ryhmän varjokaavaehdotus kestää valoa. Luettu 7.8.2014 (http://nokkelakaupunki.fi/2014/07/03/urban-helsinki-ryhman-varjokaavaehdotus-kestaa-valoa/).

Laakso, S. & Moilanen, P. 2011. Yritystoiminnan sijoittuminen ja työpaikkakeskittymien muodostuminen monikeskuksi- sessa aluerakenteessa. Sektoritutkimuksen neuvottelukunnan julkaisu 5/2011. Alue- ja yhdyskuntarakenteet ja infrastruk- tuuri.

Maankäyttö- ja rakennuslaki. 5.2.1999/132. § 25, maakunnan suunnittelun tehtävät.

Maliranta, M. & Ylä-Anttila, P. 2010. Kasvustrategia kateissa? Suomen talouden ja teollisuuden tulevaisuus. Talous & Yhteiskunta 2/2010, s. 50-57.

Pirkanmaan liitto. 2008. Pirkanmaan 1. maakuntakaava kaavaselostus. Pirkanmaan liiton julkaisu A 43.

Pirkanmaan liitto. 2013. Pirkanmaan väestö- ja työpaikkasuunnite 2040. Maakuntavaltuuston 10.6.2013 kokouksen pöy- täkirjan §:n 33 liite.

Pirkanmaan liitto. 2014. Pirkanmaan maankäyttövaihtoehdot ja vaikutusten arviointi. Raportti. Pirkanmaan maakuntakaa- va 2040.

Pirkanmaan liitto. 2014. Rohkee, mutta sopii sulle! Pirkanmaan maakuntastrategia 2040.

Pirkanmaan talous 2013. Toimialojen nykytila ja näkymät. Luettu 6.11.2014 (http://www.pirkanmaantalous.fi).

Rehunen, A., Helminen, V., Kosonen, P., Viinikka, A., Ahonen, O. & Käyhkö, H. 2014. Keskusta-alueet ja vähittäiskauppa kaupunkiseuduilla. Ympäristöministeriön raportteja 8/2014.

Stenhäll, J. & Mastomäki, V-V. 2014. Katoava työ. Alusta! Yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden verkkolehti. Luettu 10.2.2014 (http://alusta.uta.fi/artikkelit/2014/02/04/katoava-tyoe.html).

Tampereen kaupunki. 2014. Teollisuus- ja työpaikka-alueiden selvitys 2014, luonnos 23.1.2014. Kantakaupungin yleis- kaava 2040. Kaupunkiympäristön kehittäminen, maankäytön suunnittelu.

Tulevaisuus 2030.fi -sivusto. Verkkoraportti ennakoinnista. Luettu 7.10.2013 (http://tulevaisuus.2030.fi/ ja http://tulevaisuus.2030.fi/millaista-suomea-tavoittelemme/tulevaisuuden-tyoeelaemae/).

Tulikoura, S., Gordon, D. & Grönberg, I. 2013. Pääkaupunkiseudun työpaikkakeskittymät – klustereitako? Helsingin kau- pungin suunnitteluviraston yleissuunnitteluosaston selvityksiä 2013:22.

Työ- ja elinkeinoministeriö. 2012. Työelämän kehittämisstrategia vuoteen 2020. Luettu 30.4.2014 (http://tyoelama2020.fi/files/35/tyoelaman_kehittamisstrategia_final.pdf).

Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet. Valtioneuvoston päätös valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista. Ajan- tasaistettu versio (sisältää valtioneuvoston päätökset 30.11.2000 ja 13.11.2008). Luettu 14.10.2013 (http://www.ymparisto.fi/download/noname/%7BA2516D1A-DF52-4E0B-A00C-E2DDC51EF440%7D/59386).

Wilenius, M. & Kurki, S. 2012. Surfing the Sixth Wave. Exploring the next 40 years of global change. FFRC eBOOK 10/2012, Finland Futures Research Centre, University of Turku.

Ympäristöministeriö, alueiden käytön osasto. 2003. Maankäyttö- ja rakennuslaki 2000 –julkaisusarja, opas 10. Maakun- takaavamerkinnät ja -määräykset.

Kuvat:

Kansikuva ylävasemmalla. Isomäki, A. 2013. II priikooli pylon race, 16.3.2013, Valkeakosken Tervasaaren tehdasalue. Blogista Pärinäpojan jorinoita. Luettu 7.11.2014 (http://parinapojanjorinoita.blogspot.fi/2013/03/ii-priikooli-pylon- race.html).

Kansikuva yläoikealla. 3Dolli Oy. www.pirkkalaclx.fi, kuvapankki, Lentokentän alue, vaakakuva. Luettu 31.10.2014 (http://www.pirkkalaclx.fi/uploads/images/kuvapankki/Winglet_2011_vaaka.jpg).

Kansikuva alhaalla. Lundén Architecture Ltd. & COBE. 2014. Tampere Travel and Service Centre competition. ReCon- necting. Tampere. Luettu 3.11.2014 (https://eerolunden.files.wordpress.com/2014/10/cobe_tampere_travel_and_service_centre19_station_plaza.jpg tai http://www.cobe.dk/project/tampere-travel-and-service-centre ).

Kuva 33. Allianz Global Investors, datastream. 2010. Esityksestä Wilenius, M. 2011. Economics: Centred On People and Nature. Club of Rome, Annual Meeting 2011. Luettu 30.10.2014 (http://www.clubofromeindia.com/downloads/10.pdf).

Kuva 34. Yle.fi, kuva Julian Stratenschulte / EPA. Luettu 5.5.2014 (http://yle.fi/uutiset/mita_meidan_tyopaikoille_oikein_tapahtuu/6876907).

Kuva 35. Pirkanmaan liitto. 2013. Pirkanmaan väestö- ja työpaikkasuunnite 2040. Maakuntavaltuuston 10.6.2013 koko- uksen pöytäkirjan §:n 33 liite.

Kuva 36. Liikennevirasto, Flickr.com, photostream. Luettu 9.5.2014 (https://www.flickr.com/photos/liikennevirasto/10668781953/in/photostream/).

Paikka- ja tilastotiedot:

Suomen ympäristökeskuksen yhdyskuntarakenteen seurantajärjestelmä (YKR)

 YKR-työpaikat vuodelta 2010.  YKR-aluejaot vuodelta 2012: YKR-taajama, YKR-kylä, YKR-pienkylä, YKR-harva maaseutuasutus.

Tilastokeskuksen tilastotietokannat (http://www.tilastokeskus.fi/tup/tilastotietokannat/index.html).

 StatFin, Väestö: Työssäkäynti, Väestörakenne  Elinkeinorakenne ja työssäkäynti 2011

Muut:

Pirkanmaan kuntien tuottamat kaavoituskatsaukset ja -ohjelmat, voimassa ja vireillä olevat yleiskaavat, rakennesuunni- telmat, kehityskuvat yms.

Liite 1. 1:200 000 Tottijärvi Akaa: merkittävimmät työpaikkakeskittymät (YKR-työpaikat 2010)

Tunnistetut työpaikkakeskittymät

Säijä

Kuohenmaa

Nurmi

Vesilahti Lempäälä Narva Latomaa Paino

Valkeakoski Koskenkylä

Onkemäki Kärjenniemi

Krääkkiö

Heinäsuo

Metsäkansa Konho

Viiala Sääksmäki

Savikoski Huittula Akaa

Toijala Kylmäkoski

Tarttila

Sotkia

Kurisjärvi Muntee

Kalvola Urjalankylä Urjala Lontila Iittala

Huhti Kutila

Ohtinen Nuutajärvi

Menonen Perho

Välkkilä

Raitoo

Koenkulma Matku

Suonpää

Koijärvi Vuohiniemi Hämeenkyrö: merkittävimmät työpaikkakeskittymät 1:200 000 (YKR-työpaikat 2010)

Tunnistetut työpaikkakeskittymRäiititala

Tevaniemi

Juhtimäki

Miettinen Sisättö

Mylly-Karttu

Ikaalinen

Luhalahti

Kilvakkala

Haapimaa Nisunperä

Vatula Vehuvarpee

Kyrönlahti Peräkunta Viljakkala

Kyröskoski Harhala

Vesajärvi

Mutala Hämeenkyrö

Lavajärvi

Rokkakoski Kyröspohja

Taipale

Kierikkala

Sasi

Mahnala Suodenniemi Pukara

Metsäkulma

Mouhijärvi

Uotsola Vesunti

Siuro Nokia

Karkku

Tyrisevä Suoniemi

Kiurala Sorva

Heinoo Sarkola

Tottijärvi

Myllykylä Laholuoma

Ikaalinen: merkittävimmät työpaikkakeskittymät Aurejärvi Jaakkolankylä 1:200 000 (YKR-työpaikat 2010) Lapinneva

Tunnistetut työpaikkakeskittymät

Alaskylä

Vahojärvi

Kuusijoki

Sydänmaa

Riitiala

Tevaniemi

Juhtimäki Jämijärvi Miettinen Sisättö Vihu

Mylly-Karttu

Ikaalinen

Luhalahti

Kilvakkala

Haapimaa Nisunperä

Vatula Länsi-Teisko Vehuvarpee

Kyrönlahti Peräkunta Viljakkala

Kyröskoski Harhala

Kulju Sävi Vesajärvi

Mutala Hämeenkyrö

Lavajärvi Juupajoki: merkittävimmät työpaikkakeskittymät 1:200 000 (YKR-työpaikat 2010)

Tammikoski Tunnistetut työpaikkakeskittymät

Mänttä-Vilppula

Raja-aho

Vilppula Mänttä

Vedenpää

Kaltila

Lahdenkylä Pynnöskylä Kuoreniemi Kauttu

Kerte Väärinmaja Ruhala

Kavala

Hyyrylä Suinula

Lyly

Hulipas Myllyperä

Pihlaisto

Halli

Hyytiälä Hirvijärvi

Ristijärvi Juupajoki

Korkeakoski Eväjärvi Kopsamo

Petääjärvi

Korvenkylä

Hirsilä Kokkila

Talviainen Länkipohja Enokunta

Längelmäen kirkonkylä Orivesi

Lyytikkälä

Oriveden asema Vehkalahti Vinkiä

Västilä Koppala

Leväslahti Siitama Naappila

Eräjärvi Kangasala: merkittävimmät työpaikkakeskittymät Lyytikkälä 1:200 000 (YKR-työpaikat 2010) Viitapohja

Oriveden asema Vehkalahti Vinkiä Tunnistetut työpaikkakeskittymät Kämmenniemi Pohtola Västilä Koppala

Leväslahti Kolunkylä Siitama Naappila

Eräjärvi

Aitolahti

Suinula

Ruutana

Pispala Kivisalmi

Kangasala Sahalahti Pohja

Huutijärvi

Pakkala

Kaivanto

Raikku Rautajärvi

Luikala Sappee

Saarikylät Kirpu Haltia

Kuohenmaa Epaala Luopioinen

Holja Aitoo Onkkaala

Pälkäne Paino Kihniö: merkittävimmät työpaikkakeskittymät Sulkava 1:200 000 (YKR-työpaikat 2010) Liedenpohja

TunnistetuIlvte stjoykiöpaikkakeskittymät

Yli-Koskue Äijänneva

Kurjenkylä Sara

Herraskylä

Kihniö

Kankari Kuivasjärvi

Niskos

Havangankylä

Mäkikylä

Vaskivesi Suomijärvi

Rannankylä

Itä-Aure

Parkano Vahanta Kolunkylä Lempäälä: merkittävimmät työpaikkakeskittymät 1:200 000 (YKR-työpaikat 2010)

Tunnistetut työpaikkakeskittymät

Ylöjärvi

Siivikkala Metsäkulma Aitolahti

Suinula

Ruutana

Tampere

Nokia

Pirkkala

Kangasala

Huutijärvi

Sorva Sääksjärvi

Kaivanto

Säijä Saarikylät

Kuohenmaa

Nurmi

Vesilahti Lempäälä Narva Latomaa Paino

Valkeakoski Koskenkylä

Onkemäki Kärjenniemi

Viranmaa Krääkkiö

Heinäsuo

Metsäkansa Konho

Viiala Sääksmäki

Savikoski Huittula Akaa Ritvala

Toijala Kylmäkoski

Tarttila

Sotkia

Kurisjärvi Muntee

Kalvola Urjalankylä Urjala Lontila Iittala Pihlajavesi Mänttä-Vilppula: merkittävimmät työpaikkakeskittymät 1:200 000 (YKR-työpaikat 2010)

Tunnistetut työpaikkakeskittymät

Uuranen Kotala

Haapamäki

Valkealahti Riiho

Pohjaslahti

Ala-Kolkki Haikankylä Kolho

Niemenkylä

Tammikoski

Mänttä-Vilppula

Raja-aho

Vilppula Mänttä

Kaltila Ruovesi Lahdenkylä Pynnöskylä Kuoreniemi Kauttu

Väärinmaja Ruhala

Kavala

Hyyrylä

Lyly

Hulipas Myllyperä

Pihlaisto

Hyytiälä Hirvijärvi Nokia: merkittävimmät työpaikkakeskittymät Viljakkala 1:200 000 (YKR-työpaikat 2010) Kyröskoski Harhala Tunnistetut työpaikkakeskittymät Kulju

Mutala Hämeenkyrö

Lavajärvi Kyöstilä

Rokkakoski Kyröspohja

Lempiäniemi

Vahanta Kierikkala

Sasi

Mahnala

Pukara

Ylöjärvi

Siivikkala Metsäkulma

Mouhijärvi

Uotsola

Tampere

Siuro Nokia

Pirkkala

Karkku

Tyrisevä Suoniemi

Kiurala Sorva

Sarkola

Tottijärvi

Myllykylä Kärppälä

Säijä

Rämsöö Stormi

Nurmi

Vesilahti

Ekojärvi Narva Latomaa

Houhajärvi

Koskenkylä

Sammaljoki Onkemäki

Krääkkiö

Heinäsuo Illo

Halkivaha Viiala Orivesi: merkittävimmät työpaikkakeskittymät Halli 1:200 000 (YKR-työpaikat 2010)

Hyytiälä Hirvijärvi TunnMiusrotle tut työpaikkakeskittymät

Ristijärvi Juupajoki

Korkeakoski Eväjärvi Kopsamo Kaanaa

Petääjärvi

Vehokylä Korvenkylä Velaatta

Hirsilä Kokkila

Talviainen Ukaa Länkipohja Enokunta

Terälahti

Savonkylä Längelmäen kirkonkylä Orivesi

Lyytikkälä Viitapohja

Vinkiä Oriveden asema Vehkalahti

Pohtola Västilä Koppala

Leväslahti Siitama Naappila

Eräjärvi

Suinula

Ruutana

Pispala Kivisalmi Parkano: merkittävimmät työpaikkakeskittymät Yli-Koskue 1:200 000 (YKR-työpaikat 2010)

Tunnistetut työpaikkakeskittymät

Sara

Kihniö

Kankari Sarvela Kuivasjärvi

Niskos

Karvia

Mäkikylä

Suomijärvi

Rannankylä

Parkano

Laholuoma

Aurejärvi Jaakkolankylä Lapinneva

Alaskylä

Vahojärvi

Kuusijoki

Sydänmaa

Riitiala

Tevaniemi

Jämijärvi Miettinen Sisättö

Mylly-Karttu Pirkkala: merkittävimmät työpaikkakeskittymät Terälahti 1:200 000

Kyröskosk(i YKR-työpaikat 2010) Harhala

Tunnistetut työpaikkakeskittymät Kulju Teisko Mutala Hämeenkyrö

Lavajärvi Kyöstilä

Rokkakoski

Kämmenniemi Pohtola Lempiäniemi

Paavola Vahanta Kierikkala Kolunkylä

Sasi

Mahnala

Ylöjärvi

Siivikkala Metsäkulma Aitolahti

Tampere

Siuro Nokia

Pirkkala

Suoniemi

Sorva Sääksjärvi Sarkola

Tottijärvi

Myllykylä

Säijä

Rämsöö

Nurmi

Vesilahti Lempäälä Narva Latomaa

Koskenkylä

Onkemäki Kärjenniemi

Krääkkiö

Heinäsuo

Metsäkansa Konho

Halkivaha Viiala

Savikoski VehkakorpPi unkalaidun: merkittävimmät työpaikkakeskittymät 1:200 000 (YKR-työpaikat 20V1in0kk)ilä

Tunnistetut työpaikkakeskittymät Rämsöö Kiikka Stormi

Roismala

Ekojärvi Latomaa

Houhajärvi

Sammaljoki

Krääkkiö

Illo

Rekikoski Huittinen

Halkivaha

Liitsola

Vanttila Oriniemi

Katinhäntä Punkalaidun Koskioinen Tursa

Palojoki Huhtamo

Kukonharja Urjalankylä

Harittu Kanteenmaa Valajärvi

Nuutajärvi

Hennijoki

Menonen

Kojonperä

Majanoja

Venäjä Alastaro Pälkäne: merkittävimmät työpaikkakeskittyPmispäalat Kivisalmi 1:200 000 (YKR-työpaikat 2010)

Tunnistetut työpaikkakeskittymät

Kangasala Sahalahti Pohja

Huutijärvi

Pakkala

Kaivanto

Raikku Rautajärvi

Luikala Sappee

Saarikylät Kirpu Haltia

Kuohenmaa Epaala Luopioinen

Holja Aitoo Onkkaala

Pälkäne Paino

Kollola Äimälä Ruokola Kuohijoki

Valkeakoski Harhala Puutikkala Vuolijoki

Kärjenniemi

Viranmaa Laitikkala

Torvoila Sappee

Porraskoski Uskila

Ilmoila

Sääksmäki

Mälkiäinen Huittula Alvettula Retula Ritvala

Porras

Sotjala Tarttila Hauho Virrat Ruovesi: merkittävimmät työpaikkakeskittymät 1:200 000 (YKR-työpaikat 2010)

Tunnistetut työpaikkakeskittymät Simoskylä

Riiho

Jähdyspohja

Pohjaslahti

Vaskivesi

Ala-Kolkki Haikankylä Visuvesi

Pohtio Tammikoski

Ruovesi

Kauttu

Väärinmaja Pihlajalahti Ruhala

Hyyrylä

Karjula

Kuru Lyly Siikalahti

Hainari

Niemikylä

Hyytiälä

Murole Parkkuu

Kapee

Juupajoki

Korkeakoski

Kopsamo Kaanaa

Länsi-Teisko Vehokylä Velaatta Sastamala: mNieemreknkityltäävimmät työpaikkakeskittymät 1:200 000 (YKR-työpaikat 2010) Kyröskoski Aluskylä

Tunnistetut työpaikkakeskittymät Sävi Vesajärvi

Riiho Hämeenkyrö

Lavia Kyröspohja

Taipale

Kierikkala

Suodenniemi Pukara

Kuorsumaa

Mouhijärvi

Uotsola Vesunti

Putaja

Tervahauta Kiikoinen

Jaara

Karkku

Tyrisevä Suoniemi Rautu

Piilijoki Kiurala

Heinoo Sarkola Myllymaa

Vammala Sastamala Kärppälä

Vehkakorpi Vinkkilä

Kiikka Stormi

Roismala

Keikyä Ekojärvi

Houhajärvi

Karhiniemi

Sammaljoki

Illo

Rekikoski Huittinen Lauttakylä Raijala

Halkivaha

Mommola Nisunperä Tampere: merkittävimmät työpaikkakeskittymät 1:200 000 Länsi-Teisko (YKR-työpaikat 2010) Vehokylä Velaatta Tunnistetut työpaikkakeskittymät

Ukaa Kyrönlahti Enokunta

Terälahti

Kulju

Teisko Savonkylä Mutala

Lavajärvi Kyöstilä Viitapohja

Rokkakoski

Kämmenniemi Pohtola Lempiäniemi

Paavola Vahanta Kolunkylä

Ylöjärvi

Siivikkala Metsäkulma Aitolahti

Suinula

Ruutana

Tampere

Nokia

Pirkkala

Kangasala

Huutijärvi

Sorva Sääksjärvi

Kaivanto

Säijä Saarikylät

Kuohenmaa

Nurmi

Vesilahti Lempäälä Narva Latomaa Paino

Valkeakoski Koskenkylä

Onkemäki Kärjenniemi

Krääkkiö

Heinäsuo Valkeakoski Urjala: merkittävimmät työpaikkakeskittymät Koskenkylä 1:200 000 (YKR-työpaikat 2010)

Kärjenniemi Sammaljoki Onkemäki

Tunnistetut työpaikkakeskittymät Krääkkiö

Heinäsuo Illo Metsäkansa Konho

Halkivaha Viiala Sääksmäki

Savikoski

Liitsola Akaa

Toijala Oriniemi Kylmäkoski

Tarttila

Sotkia

Kurisjärvi Muntee Punkalaidun Koskioinen Tursa

Urjalankylä Urjala Lontila

Harittu Kanteenmaa Huhti Valajärvi

Ohtinen Nuutajärvi

Menonen Perho

Välkkilä

Kojonperä

Raitoo Majanoja

Venäjä

Koenkulma Matku Metsämaa Suonpää

Humppila Koijärvi Valkeakoski: mTearmkpitetärevimmät työpaikkakeskittymät Pispala 1:200 000 (YKR-työpaikat 2010)

Tunnistetut työpaikkakeskittymät

Pirkkala

Kangasala Sahalahti

Huutijärvi

Pakkala

Sääksjärvi

Kaivanto

Raikku

Luikala

Saarikylät Kirpu

Kuohenmaa Epaala

Nurmi

Onkkaala Lempäälä Pälkäne Paino

Kollola Äimälä Ruokola

Valkeakoski Harhala Koskenkylä

Kärjenniemi

Viranmaa Laitikkala

Heinäsuo

Metsäkansa Konho Uskila

Ilmoila

Viiala Sääksmäki

Mälkiäinen Huittula Retula Akaa Ritvala

Toijala Kylmäkoski

Tarttila

Sotkia

Kurisjärvi Muntee

Lepaa

Kalvola Lontila Iittala

Kutila

Ohtinen Hattula

Parola

Perho

Välkkilä Sattula Siivikkala Metsäkulma Vesilahti: merkittävimmät työpaikkakeskittymät 1:200 000 (YKR-työpaikat 2010)

Tunnistetut työpaikkakeskittymät

Tampere

Siuro Nokia

Pirkkala

Tyrisevä Suoniemi

Sorva Sääksjärvi Sarkola

Tottijärvi

Myllykylä Kärppälä

Säijä

Rämsöö

Nurmi

Vesilahti Lempäälä Ekojärvi Narva Latomaa

Koskenkylä

Sammaljoki Onkemäki

Krääkkiö

Heinäsuo

Konho

Halkivaha Viiala

Savikoski

Liitsola Akaa

Toijala Oriniemi Kylmäkoski

Sotkia

Kurisjärvi

Koskioinen Tursa

Urjalankylä Urjala

Harittu Huhti Valajärvi

Nuutajärvi Virrat: merkittävimmät työpaikkakeskittymät Alastaipale 1:200 000 (YKR-työpaikat 2010)

Tunnistetut työpaikkakeskittymät

Sulkava Killinkoski

Liedenpohja

Ohtola

Pihlajavesi Äijänneva Ikkala

Kurjenkylä

Herraskylä Uuranen Kotala Virrat

Simoskylä

Kihniö

Niskos

Jähdyspohja

Havangankylä

Pohjaslahti Mäkikylä

Vaskivesi

Ala-Kolkki Visuvesi Ylöjärvi: merkittävimmät työpaikkakeskittymät 1:200 000

(YKR-työpaikat 2010) Aurejärvi Jaakkolankylä Tunnistetut työpaikkakeskittymät

Vahojärvi

Karjula

Kuru

Juhtimäki Hainari

Sisättö Niemikylä

Parkkuu

Kapee

Luhalahti

Nisunperä

Länsi-Teisko

Velaatta

Kyrönlahti Viljakkala

Terälahti

Kyröskoski Harhala

Kulju

Teisko Mutala Hämeenkyrö

Lavajärvi Kyöstilä

Rokkakoski Kyröspohja

Kämmenniemi Lempiäniemi

Paavola Vahanta Kierikkala Kolunkylä

Sasi

Mahnala

Ylöjärvi

Siivikkala Metsäkulma Aitolahti

Tampere

Nalkalankatu 12, PL 76, 33201 Tampere TEEMME MUUTOSTA YHDESSÄ Puh. (03) 248 1111 (vaihde) faksi (03) 248 1250 [email protected] www.pirkanmaa.fi