Jääkäripataljoona 27.n perinneyhdistyksen jäsenlehti

Joulukuu 2016 • nro 4 (328) • 85. vsk

JÄÄKÄRISÄÄTIÖ Pääkirjoitus marraskuussa 2016

1916 – 2016

Suomessa on vietetty pitkin päättyvää vuotta erilaisia tullutta jääkäriä Jyväskylässä. Spalernajassa alkoi olla jo jääkäriliikkeen 100-vuotisjuhlia, jotka kertovat jääkärivär- enemmänkin suomalaisia, joita nyt alettiin kutsua kalte- väyksen ja viranomaisten välien kiristymisestä vuosisata rijääkäreiksi. sitten. Jääkäripataljoona oli itärintamalla nykyisen Lat- Rangaistusretkikuntakin oli aktiivinen tavalla, joka ei vian alueella Riian länsipuolella. Mutta lisää miehiä kai- kuulu jääkäriliikkeen kunniakkaimpiin lukuihin: kaksi vattiin Saksaan, koska suunnitteilla oli toinen pataljoona. suomalaista ammuttiin. Toinen oli ilmiantaja ja toinen Venäläiset viranomaiset olivat päässeet selville käyn- poliisi. Poliisi oli uskollinen esivallalle, mutta jääkäreille nissä olevasta miesten lähettämisestä Saksaan. Santarmit liian virkaintoinen. etsivät värväreitä ja saivat avukseen suomalaisia ilmian- Viranomaiset alkoivat olla niskan päällä ja loppuvuo- tajia jos ei muuta niin palkkiota maksamalla. desta päätettiin sulkea itäinen värväysreitti. Tästä Hallan Jääkäriliikkeen 100-vuotisjuhlinnassa tuli värväreiden Ukon pirttiä keskuspaikkana pitäneestä etapista järjestet- jahtaaminen esille viime toukokuussa, kun Nivalassa tiin menneellä syksyllä Hyrynsalmella seminaari. muistettiin jääkärivärväri Kyösti Wilkunan 100 vuotta Vuosi 1916 päätyi Simon kahakkaan. Maaninkajärven sitten tapahtunutta vangitsemista ja lopulta päätymistä kämpällä majaillut jääkärijoukko ilmiannettiin valmiu- Pietariin Spalernajan vankilaan. dessa olleille viranomaisille ja seurauksena oli jääkäriliik- Kesäkuun alussa 1916 jääkärit yrittivät saksalaisten keen ja viranomaisten vakavin yhteenotto. Siinä kaatui toimeksiannosta tuhota Kilpisjärvellä sijainneen venäläi- yksi jääkäriksi lähdössä ollut ja kolme jääkäriä sekä kaksi sen varikon. Suomen itsenäistymistä ei tällä vain Saksaa pidättäjää haavoittui. Kaksi jääkäriä jäi vangiksi. hyödyttäneellä operaatiolla edistetty, mutta se motivoi 100 vuotta sitten tapahtuneesta Simon kahakasta tiedo- santarmistoa tehostaan maahan saapuneiden muutamien tettiin Simossa viime elokuussa harvinaisen tehokkaasti. jääkärien ja muiden värvääjien etsimistä. Taistelusta oli tehty kesäteatteriin näytelmä, joka esitettiin Uusien miesten värvääminen Suomessa uhkasi koko- lähes puolenkymmentä kertaa. naan tyrehtyä ja niin päätettiin lähettää Suomeen ran- Simon kahakan jälkeen tilanne rauhoittui. Näin kävi jo gaistusretkikunta. Muutaman kovaotteisen jääkärin piti senkin vuoksi, että värväys loppui, kun toisen pataljoonan pelottaa ilmiantajia tappamalla jokunen värväykselle perustamissuunnitelmista oli luovuttu. hankala henkilö. Kaikkiaan viranomaiset saivat kiinni 78 jääkärivärväriä. Myös viranomaisten menettelyt tulivat jyrkemmiksi. Niin sota kuin olikin, Venäjän oikeusjärjestys toimi eikä pi- Santarmit ampuivat Pohjanmaalle erään värväysliikkeen katuomioita jaettu. Pietarin vankiloissa tuomioitaan odot- kärkihahmon pojan. Oulussa hirtettiin Taavetti Lukkari- taneet kalterijääkärit pelasti maaliskuun vallankumous. nen, joka tosin ei ollut jääkärivärväri, mutta auttoi Ve- Jos oli vuosi 1916 dramaattinen jääkäriliikkeessä, voi näjältä karanneita saksalaisia sotavankeja pakenemaan todeta vuoden 2016 olleen rohkaiseva jääkäriperinteen Ruotsiin. kannalta. Mm. edellä luetellut tapahtumat kertovat suu- Värväysverkon paljastamiseksi perustettu viranomaisten resta aktiivisuudesta jääkäriperinteen vaalijoiden keskuu- koneisto alkoi vuoden 1916 kääntyessä lopulleen olla dessa eri puolilla maata, mistä heille kaikille suuri kiitos. uhka koko värväykselle. Santarmit saivat lottopotin, kun he lokakuussa saivat heille onnekkaan sattuman kaut- Jukka Knuuti ta vangittua kerralla kolme värväystehtäviin Suomeen

Kansikuva: Tuttu jääkäripatsas oikeassa talviasussa. Ehkä tällaisiakin talvia vielä tulee. Parole toivottaa kansikuvallaan hyvää joulua. Niin voit Sinäkin tehdä tilaamalla kansikuvan mukaisia postikortteja jääkärikansliasta. Kuva: Jaakko J. Salo

2 PAROLE 4 • 2016 Kolme uutta jäsentä perinneyhdistyksen hallitukseen UC 57:n saapumisen 100-vuotisjuhla 2017 näkyvin tapahtuma

Jääkäriperinneliikkeen näkyvin ta- 12. elokuuta tulee kuluneeksi 83 merellä olevaan pieneen kalliosaa- pahtuma vuonna 1917 on sukellus- vuotta siitä, kun Hamnskärissä pal- reen kahdeksan jääkäriä saksalaisella vene UC 57:n Hamnskäriin, Loviisan jastettiin UC-57:n muistomerkki. sukellusveneellä. Jääkäreiden vanhin edustalle saapumisen 100-vuotisjuh- Saaressa oli tuolloin tuhatpäinen oli sittemmin kenraali Woldemar la, joka pidetään 12. elokuuta. Juhla yleisö merkittävimpänä arvovieraana Hägglund. yhdistetään perinteiseen kesäretkeen presidentti P. E. Svinhufvud. Matkasta tuli kohtalokas sukellus- Loviisan seudulla elokuun päivinä. 100-vuotisjuhlan päiväksi valittiin veneelle ja sen 27-henkiselle miehis- JP27:n perinneyhdistyksen toiminta- muistomerkin paljastuksen vuosipäi- tölle. Alus yritti ilmeisesti laskea mu- suunnitelma- ja vaalikokous pidettiin vä , sillä marraskuussa Hamnskärille kanaan tuomia 18. marraskuuta Suur- 19. marraskuuta Helsingissä vanhalla pääsy olisi sangen epävarmaa, sanoi saareen itäpuolelle, kun se tuhoutui suojeluskuntatalolla. Pertti Laatikai- puheenjohtaja Laatikainen. Autiolla ilmeisesti miinanlaskussa tapahtu- nen valittiin yksimielisesti johtamaan saarella ei ole laituria, joten sinne neen onnettomuuden seurauksena. yhdistystä seuraavan kaksivuotiskau- pääsee maihin vain merivoimien Finnentagia, jääkärien koulutuksen den ajaksi. Yhdistyksen hallitus sitä Jurmo-veneillä, joiden keulassa on aloittamisen vuosipäivää vietetään vastoin uusiutui varsin voimakkaasti: maihinnousuramppi. Ja sekin onnis- Hohenlockstedtissa 24.–25.2.2017. Kaikkien kolmen erovuorossa olleen tuu vain silloin, kun ei ole voimakasta Pääsääntöisesti juhla on hieman ai- tilalle valittiin uusi henkilö. Uudet merenkäyntiä. 12 elokuuta saarelle kaisempaa pienimuotoisempi, mutta ”ministerit ” ovat Kyösti Vuonte- on tarkoitus kuljettaa noin 50 kut- tarkoitus on aina tasavuosina eli joka la, Tero Kinnarinen sekä Helena suvierasta. 5. vuosi (seuraavan kerran vuonna Miettinen. Kokoukseen otti osaa 33 17. marraskuuta 1917 saapui jääkäriperinteen vaalijaa. Hamnskäriin,­ Loviisan edustalla avo- Jatkuu

Edustava kokoelma osastojen puheenjohtajia, jotka ovat juuri saaneet jääkärimukit. Vasemmalta Alpo Vehanen (Satakunta), Martti Porvali (Keski-Suomi), Pertti Puonti (Oulu), Markku Aherto (Lappi), Ari Parkkola (Kanta-Häme, ei pj.), Tero Kinnarinen (Kainuu), Juhani Passi (Etelä-Pohjanmaa), Timo Tulosmaa (Pirkanmaa).

PAROLE 4 • 2016 3 Tarkkaavaista kokousväkeä auditoriossa. Eturivissä vasemmalta Henrik Nordens- Perinneyhdistys palkitsi arkistonhoita- wan, Maisa Crockford, Paul Voss, Juhani Passi ja Helena Miettinen. Toinen rivi va- ja Petra Himbergin Yleisradiosta. Hän semmalta Kari Nummila, Stig-Olof Lindholm, Kyösti Tamminen, Annele Bystroff. on toimittanut Elävään arkistoon 15 Takarivi Tero Kinnarinen. jääkärin haastattelut. Petra sai perin- neyhdistyksen viirin, jääkärimukin ja kukat puheenjohtaja Pertti Laatikaisen kädestä. Kuva Ilkka Uotila. 2020) ohjelman järjestelyt olisivat tervetulleeksi pitämään vuosikokous- kerroilla mittavammat. ta lauantaina 11. maaliskuuta 2017 Finnentagiin pyritään värväämään Turussa Forum Marinumin tiloihin. mukaan nuoria reserviläisiä, sanoi Perinneyhdistys jatkaa Museo ääressä Suomen lailliselle hallituksel- Laatikainen. Militariassa vuoden 2017 loppuun le. Se olisi suomalaisen sotilasvalan avoinna olevan Jääkäripioneerit 100-vuotijuhla, sanoi puheenjohtaja Osnabrükissa kuoli 12 jääkäriä 100-vuotisnäyttelyn tukemista mm. Laatikainen. junaonnettomuudessa viestinnässä. Toinen jääkärinäyttely Kokous sai myös ennakkotietoa Noin joka 2–3 vuosi järjestetään on avoinna maaliskuun lopulle 2017 jääkäreiden kotiinpaluun 100-vuo- epävirallinen jääkärihenkinen tapah- Postimuseossa Tampereen Vapriikis- tisjuhlista Vaasassa 23.–25.2.2018. tuma osittain yhdessä kunnan kanssa sa. Lappeenrannassa olevalle ratsu- Perjantai 23.2. on sotilassoittokunnan kesäisempään vuodenaikaan. Ensim- jääkärinäyttelylle joudutaan etsimään konsertti Vaasan kirkossa. Lauantaina mäinen mahdollisuus on syyskuussa uusia tiloja. aamupäivällä ohjelmassa on paraati 2017, jolloin tapahtuma yhdistettäi- Jo totuttuun tapaan Kauhavan Kor- Vaasan torilla ja iltapäivällä pääjuhla siin tärkeimpään paikalliseen juhlaan tesjärvellä järjestetään järjestyksessä Vaasan kaupungin talolla. Lauantain ”Kartoffelfestiin” (perunajuhlat, alue jo 20. Jääkäriseminaari sunnuntaina päättää Jääkärisäätiön isännöimä on kuuluisa perunoistaan), kertoi 23. huhtikuuta 2017. Etelä-Pohjan- iltajuhla. Juhlaviikonlopun päättää Jääkärisäätiön puheenjohtaja Jukka maan osaston puheenjohtaja Juhani sunnuntaina 25.2. juhlajumalanpal- Pennanen. Jääkärisäätiö koordinoi Passi tiesi kertoa jo seminaarin pu- velus Vaasan kirkossa. matkan, jonka yhteydessä vierailtai- hujien nimetkin: professori, Hannu Suunnitteilla on myös 19.1.2018 siin Hohenlockstedtissa. Sen lisäksi Soikkanen, FT Tuomas Hoppu sekä Helsingin yliopiston juhlasalissa käytäisiin Osnabrückissä. Sinne on Jukka Pennanen. Seminaaria edel- pidettävä Jääkärimarssin 100-vuotis- haudattu 12 jääkäriä, jotka kuolivat tävänä päivänä vietetään Kortesjär- konsertti. Pohjanmaalla valmistellaan junaonnettomuudessa 15. tammikuu- vellä remontoidun Jääkärimuseon Tammisunnuntain 2018 viettämistä. ta 1918. Matkan ohjelmaan sisältyy avajaisia. Päivän tapahtumista Ylistarossa on te- myös mm. käynti jääkäripataljoona keillä elokuva Pekka Kärnän johdolla. 27:n ”isän” ja komentajan majuri Perinneyhdistys tukee tapahtumaa. Maximilian Bayerin haudalla Mann- Sotilasvalan 100-vuotisjuhla Perinneyhdistyksen jäsenlehteä Liepajan Trinitatis-kirkossa heimissa sekä Munsterissa, joka on Parole on viime vuosina saanut hiu- vähemmän tunnettu jääkärien kou- Perinneliike valmistautuu jo nyt vuo- kan lisää sivuja ja ilmestyy myös lutuspaikka. den 2018 tapahtumien valmisteluun. ensi vuonna 48-52-sivuisena. Leh- Osallistuminen perinneliikkeen ak- Tarkoituksena on aikaansaada pieni- dessä on kansien lisäksi kahdeksan tiviteetteihin tarjoaa mahdollisuuden muotoinen sotilasvalan vannomisti- värisivua. myös kotimaan matkailuun. Varsi- laisuus Liepajan Trinitatis-kirkossa 13. Yhdistyksen face book-sivu kas- nais-Suomen osaston puheenjohtaja helmikuuta samalla paikalla, missä vattaa suosiotaan. Sivulla on 5350 Kyösti Vuontela toivotti yhdistyksen jääkärit vannoivat valan jääkärilipun tykkääjä (22.11.).

4 PAROLE 4 • 2016 Jatketaan 2016 aloitettua projektia, jossa Markku Onttosen tuottaman jääkärimateriaalin digitointia viedään eteenpäin. Aineiston julkaisun on suunniteltu tapahtuvan vuoden 2018 juhlallisuuksiin liittyen. Myös alaosastot ovat aktiivisia. Esimerkiksi Vaasan osasto järjestää yhteistyössä Maxmo Militärhistoriska Förening rf:n kanssa Aselaiva Equity´n 100 -vuotismuistotilaisuuden joko 28. tai 29.10.2017 Vesterön Stor- sandvikenissä. Kainuun ja Oulun osastolle luo- vutettiin jääkärimatrikkelin osaston käyttöön sekä Martti Ehrnroothin kultainen jäsenansiomerkki nro 41 annettiin Brage Forsstenille luovutet- Kokouksella oli ilo tavata kaikki kolme yhdistyksen kunniajäsentä. Vasemmalta tavaksi osaston omassa tilaisuudessa Henrik Nordenswan, Marjo Kervinen sekä Paul Voss. Ehrnroothille.

Yhdistyksen hallitus sai uusia kasvoja

Vuodesta 2013 alkaen perinneyh- distystä johtanut Pertti Laatikainen valittiin yksimielisesti tehtäväänsä uudeksi kaksivuotiskaudeksi. Muuten perinneyhdistyksen hallitukseen tuli runsaasti uusia kasvoja. Kun yleensä erovuorossa olevat valitaan yleensä läpihuutojuttuna uudelleen, nyt asiat menivät toisin, sillä kolmeen täytet- tävänä olleeseen hallituspaikkaan ehdotettiin peräti kuutta henkilöä. Kokous pani tämän merkille positii- visena asiana, kun luottamustehtäviin tunnettiin suurta kiinnostusta. Markku Aherto (Lappi) ilmoitti jät- tävänsä paikkansa ja toivoi hallituk- sen Kainuun osaston puheenjohtajaa Tero Kinnarista. Lisäksi hallituksen Perinneyhdistyksen hallituksen uudet kasvot vasemmalta: Kyösti Vuontela, Hele- jäseniksi esitettiin Varsinais-Suomen na Miettinen ja Tero Kinnarinen. osaston puheenjohtaja Kyösti Vuon- telaa, Kuopion osaston puheenjohtaja Vuontela (21 ääntä), Tero Kinnarinen Valtonen ja Martin Wolff. Seppo Ryhästä, sekä Helena Miettistä ja Helena Miettinen kummankin Puheenjohtaja Laatikaisen esityk- (Helsinki). Myös erovuorossa olleita saadessa 17 ääntä. Ehrnrooth sai 10 sestä pöytäkirjaan merkittiin, että nyt Martti Ehrnroothia (Vaasan puheen- ääntä, Iisakkala 8 ja Ryhänen 4 ääntä. vaille hallituspaikkaa jäänyt Vaasan johtaja) sekä Ari-Ilmari Iisakkalaa Muina hallituksen jäseninä jatkavat osasto voi lähettää edustajansa halli- (Päijät-Hämeen puheenjohtaja) esi- vuoden 2017 loppuun varapuheen- tuksen kokouksiin jääkärien paluun tettiin hallitukseen. Asiasta piti ää- johtaja Arno Hakkarainen ja halli- 100-vuotisjuhlia koskevia asioita nestää ja hallitukseen valittiin Kyösti tuksen jäsenet Jorma Ignatius, Vesa käsiteltäessä. Jatkuu

PAROLE 4 • 2016 5 Jääkäritkin toteuttivat uutta iskuryhmä­taktiikkaa

Jääkärisäätiön puheenjohtaja Jukka tarttui salamannopeasti tilanteeseen Pennanen kertoi kokousesitelmäs- ja koulutus saattoi alkaa 25. helmi- sään mm., miksi Saksa suostui kou- kuuta 1915. luttamaan suomalaisia ja millaista Jääkäreiden kouluttajat eivät olleet koulutusta heille annettiin. parhaita mahdollisia. He olivat rin- Saksan tarkoituksena oli ensin tamalla sodan varhaisessa vaiheessa lyödä Ranska ja sen jälkeen kääntyä haavoittuneita ja viimeisin tieto esim. Venäjää vastaan, jonka liikekannalle- uudesta taktiikasta oli rintamalla ole- pano oli hidas. Kun saksan hyökkäys vien upseerien hallussa. Käytetyssä Ranskassa pysähtyi syksyllä Marne- vuoden1906 ohjesäännössä paino- joelle, pohdittiin mitä voitaisiin tettiin pistinhyökkäysten lisäksi kuria. tehdä, jotta Venäjän asema vaikeu- Sitä oli helppo opettaa. tuisi. Mahdollisuuksia oli kolme: 1) Jo 1915 oli länsirintamalla kapteeni Puolueeton Ruotsi liittyisi sotaan Willy Rohrs kehittänyt iskuryhmätak- keskusvaltojen puolella, 2) hyökkä- tiikan (Stosstrupptaktik), joka perus- Kouluttajien tehtävä Pfadfinder-kaute- ys Suomen kautta kohti Pietaria ja tui jalkaväen ja tykistön uudenlaiseen na oli hankala. Koulutuksen kesto oli 3) levottomuuksien ja kapinan ai- yhteistoimintaan. Jääkäreistä pionee- epävarmaa ja uusien miesten tullessa kaan saaminen Venäjään kuuluvissa rit pääsivät toteuttamaan iskuryhmä- koulutettavat olivat koko ajan eri tasol- maissa. Kun tähän tilanteeseen tuli taktiikkaa, sillä Schmardenin taistelu la, kertoi Jukka Pennanen jääkäreiden suomalaisten avunpyyntö, saksalaiset 25. heinäkuuta 1916 oli juuri sitä. koulutuksesta.

Puheenjohtaja tyytyväinen osastojen sitoutumiseen

Perinneyhdistyksen paikallisosastot jossa suositellaan, että seurakunnat ti (yhdistyksen fb-sivun hoitaja on ovat sitoutuneet hyvin toimintaan, sil- ottaisivat hoitoonsa tällaiset haudat. tietoinen asiasta ja Oulu jakaa sään- lä päivän kokouksissa oli edustettuina Näin ei kuitenkaan aina tapahdu. Sen nönmukaisesti yhdistyksen sivun 14 yhdistyksen 16:sta alaosastosta, vuoksi päätettiin, että perinneyhdistys päivitykset). Oulu on järjestämässä sanoi puheenjohtaja Laatikainen. kääntyy kirkkohallituksen puoleen myös alueellista jääkäriseminaaria. Talo siirtyi suojeluskuntien tultua ja viittaa kirkkohallituksen vuoden Esitelmien aiheet koskevat Oulun kielletyksi 1944 Urlus-säätiölle. 1994 kirjeeseen sekä toivoo, että seudun jääkäreitä ja heidän histori- Talossa pitävät majaa reserviläisjär- kirkkohallitus muistuttaisi seurakuntia aansa. Lisäksi yhdistyksen jäsen Juha- jestöt, MPK (jonka toiminnanjohtaja uudelleen jääkärihautojen hoidosta. ni Lassila selvittelee niiden jääkärei- Laatikainen on) sekä Naisten valmius- Etelä-Pohjanmaan Juhani Passi toi- den kohtaloita, jotka eivät palanneet liitto. Kokouspaikkana ollut auditorio voi toimikunnan asettamista Latviassa pääjoukon mukana.. oli aikanaan suojeluskuntatalon juh- olevan Gallingan metsäkalmiston Yhdistyksen face book-slvulta lasalin parveke. kunnostamiseksi. Hautuumaalla löytyy linkki, jonka avulla voi seu- Urlus-säätiöllä ja jääkäriperinne- olevassa muistomerkkikivessä on rata osaston viime kesäistä matkaa liikkeellä on vahvat henkilöyhteydet: kolmen pohjalaiset jääkärin nimet. Latviaan Shmardenin muistomerkin Urluksen hallituksen puheenjohtaja Puheenjohtaja Laatikainen kertoi paljastustilaisuuteen ja muuallakin Peter Fagernäs on jääkärisäätiön Jääkärisäätiön haltuun Pohjanmaalta jääkäreiden jäljille, kertoi osaston varapuheenjohtaja. Jääkärisäätiön tulleesta testamentista. Perinneyhdis- puheenjohtaja Kyösti Vuontela. puheenjohtaja Jukka Pennanen puo- tys esittää säätiölle, että varat, noin lestaan aloittaa vuoden 2017 alusta 10 000 euroa, voitaisiin suunnata Teksti: Jukka Knuuti Urlus-säätiön asiamiehenä. Pohjanmaalle, vaikka sitten pohja- kuvat: Jorma Ignatius Puheenjohtajien kokouksessa nou- laisten jääkäreiden hautojen hoitoon si esille sellaisten jääkärihautojen Latviassa. kohtalo, joiden hoitajiksi ei löydy Oulun osasto on pannut pystyyn enää omaisia. Kirkkohallitus on lä- omat face book sivunsa, kertoi hettänyt seurakunnille kirjeen 1994, osaston puheenjohtaja Pertti Puon-

6 PAROLE 4 • 2016 Kolumni • Pertti Laatikainen

Jääkäriperinteen vaalijat katsovat tulevaisuuteen

Jääkäripataljoona 27 perinneyhdis- likoon laittamista ja yhteistyökykyä Vaasan tapahtumien ohella valmis- tyksen perustaminen vuonna 1972 sitoutuessaan tekemään nytkin vuo- telemme Jääkärimarssin 100-vuo- vaalimaan jääkäreiden perintöä on sien 2017 – 18 toimintasuunnitel- tiskonserttia, joka on 19.01.2018 erinomainen malli tänä päivänä har- massa sovitut tavoitteet ja tehtävät. Helsingin Yliopiston juhlasalissa se- kittaessa sitä, miten sotiemme vete- Vuosikymmenien aikana rakennettu kä Liepajan Jääkärilipun vihkimisen raanien perinneaikaan siirtyminen yhdistyksemme toiminta ja varsinkin 100-vuotistapahtumaa 13.2.2018. järjestetään. Viimeiset Jääkärit itse viimeisten 100-vuotisteemaan liitty- Jälkimäinen on samalla sotilasvalan lakkauttivat Jääkäriliikkeen vuonna vät onnistumiset ovat luoneet uskoa 100-vuotismuistotapahtuma. Van- 1988. Jo 16 vuotta aikaisemmin oli ja antaneet voimia pyrkimyksiimme. nottiinhan 13.2.1918 Latviassa Pyhän perustettu Perinneyhdistys, joka otti Ensi vuonna päätapahtumamme Kolminaisuuden Kirkossa ensimmäi- tehtäväkseen perinteiden vaalimisen. on Loviisassa UC-57 Suomeen tulon nen suomalaisten sotilaiden sotilas- Tänä päivänä, kiitos jäsenistömme 100-vuotismuistojuhlallisuudet. Joh- vala itsenäisen Suomen lailliselle aktiivisuuden eri puolilla Suomea, tuen varsinaisen 100-vuotispäivän hallitukselle. jääkärit ja heidän perintönsä tunne- hankalasta marraskuisesta ajankoh- Sääntöjemme mukaisesti teemme taan hyvin kansalaistemme keskuu- dasta, juhlistamme omalla väellä yhteistyötä myös saksalaisten yhteis- dessa. tapahtumaa perinteisen kesäpäivän työtahojemme kanssa perinteiseen Aika ajoin on hyvä tarkistella sitä, merkeissä lauantaina 12.8.2016. Toi- tapaan. Päätapahtumina ovat Hohen- mitä yhdistyksessämme tehdään ja von, että paikallisosastomme eri puo- lockstedin Finnentag 24. – 25.2.2017, olemmeko oikealla tiellä? Jääkäri- lilla Suomea jatkavat aktiivisuuttaan jota vietetään perinteisellä, tutulla pataljoona 27 perinneyhdistyksen paikallisten perinteiden vaalimisessa kaavalla saksalaisten ystäviemme säännöissä määritetään yhdistyksen monipuolisesti etenkin nuorisoon kanssa. Muistotilaisuudet pidetään tarkoitukseksi vaalia ja ylläpitää Jää- suunnattavilla toiminnoilla. entiseen tapaan lauantaisin. Tähän käripataljoona 27:n muistoa ja hen- Varsinainen päätyömme ensi ensi helmikuun tilaisuuteen yritämme kistä perintöä sekä vaalia pataljoo- vuonna kohdistuu vuoden 2018 alku- saada rekrytoitua uutta nuorempaa nan syntyyn vaikuttaneita ihanteita. puoliskolla pidettävien merkittävien reserviläisikäpolvea, joka käyn- Yhdistys järjestää jääkäreitä käsitte- tapahtumien valmisteluihin. Näistä nistäisi tulevaisuuteen suuntaavan leviä koulutus-, luento- ja keskuste- eniten yhteistyötä vaatii Jääkärien ko- suomalais-saksalaisen reserviläisyh- lutilaisuuksia sekä tutustumismatkoja tiinpaluun 100-vuotisjuhla Vaasassa, teistoiminnan. jääkärikohteisiin sekä Suomessa että jota olemme valmistelleet yhdessä Jääkäreiden elämäntaivalta on tällä ulkomailla. Vaasan kaupungin, puolustusvoimien hetkellä hyvin esillä erilaisissa näytte- Kun tarkastelee toimintaamme ja muiden yhteystyötahojen kanssa. lyissä ja seminaareissa, mm. Museo yhdessä tekemämme toimintasuun- Olemme sopineet ohjelmarungosta, Militariassa Hämeenlinnassa, Museo nitelman valossa, voitaneen todeta, joka rakentuu 23.– 25.2.2018 pidet- Vapriikissa Tampereella ja tietysti että vapaaehtoisin voimin toteutet- täviin muistotilaisuuksiin. Avaamme meidän omassa Jääkärimuseossa Kau- tujen toimintojemme monipuolisuus jäsenistölle maaliskuun 2018 Paroles- havan Kortesjärvellä, jossa vietetään ja laatu ovat erinomaisella tasolla. sa Vaasan hotellivaraukset ja toivom- lauantaina 22.4.2017 remontoidun Jäsenistömme osoittaa jatkuvasti me jäsenistömme saapuvan Vaasaan erinomaista aktiivisuutta, itsensä runsaslukuisena paikalle. Jatkuu

PAROLE 4 • 2016 7 Jääkärimuseon avajaisia. Perinteinen Jääkäriseminaari järjestetään seuraa- vana päivänä sunnuntaina 23. huh- tikuuta 2017. Tarkoitus on myös muistaa Jääkä- ripataljoona 27:n pitkäaikaista ko- mentajaa, majuri Maximilian Bayeria, joka kaatui länsirintamalla rykmentin komentajana lokakuussa 1917 sekä alkuvuodesta 1918 Osnabrückin junaonnettomuudessa menehty- neitä jääkäreitä. Nämä tilaisuudet on tarkoitus yhdistää ja toteuttaa yhdistyksen yhteisellä jäsenmatkal- la Bayerin haudalle Mannheimiin, onnettomuuspaikalle Osnabrückiin sekä jatkaa sieltä Hampurin kautta Jääkärien paluun 100-vuotisjuhlien valmistelut näyttävät etenevät suotuisasti, Hohenlockstedtiin. kuten tämä Vaasassa28.lokakuuta pidetystä kokouksesta otettu kuva todistaa. Jääkärit olivat merkittävässä roolis- Vasemmalta kaupunginhallituksen puheenjohtaja Seppo Rapo, kaupunginjohta- sa rakennettaessa itsenäistä Suomea ja Häyry ja puheenjohtaja Pertti Laatikainen. Kuva Raimo Latvala ja tämän päivän hyvinvointia. Toivoi- sin jokaisen jäsenemme tuovan esille voittoon toivottomassakin tilanteessa eteen tehdystä työstä kuluneena eri toiminnoissa Jääkäreiden Suomen ja tahdon sekä uskalluksen taistella vuotena 2016 ja toivotan Rauhaisaa nuorisolle jättämän testamentin kaikissa tilanteissa näiden päämää- Joulun Aikaa sekä Hyvää Alkavaa tärkeintä sanomaa: luottamuksen rien puolesta. Vuotta 2018! Suomen tulevaisuuteen itsenäisenä Kiitän kaikkia jääkäriperinteen ja vapaana valtiona, horjumattoman vaalijoita, yhteistyötahoja ja tukijoi- Teksti: Pertti Laatikainen uskon tämän asian oikeutukseen sekä tamme jääkäriperinteen vaalimisen Puheenjohtaja

Kirjallisuutta Hyvä kuvaus Suomenlahden ulkosaarien kovasta kohtalosta

Antero Uitto ja Carl-Fredrik Geust ovat Jatkosodassa Suursaaresta, Somerista ja kirjoittaneet vankan tietoteoksen Suur- Tytärsaaresta käytiin katkeria taisteluja saaren, Somerin, Tytärsaarten, Lavan- ensin suomalaisten ja neuvostojouk- saaren, Seiskarin ja Narvin vaiheista kojen välillä. Syksyllä 1944 saksalaiset ajasta ennen itsenäisyyttä aina jatko- yrittivät vuorostaan vallata Suursaarta sodan loppuun asti. Saariyhdyskuntien suomalaisilta. Sodan jälkeen saaret asukkaat olivat suomalaisia, mutta olivat osa Leningradin puolustusvyö- Venäjän läheisyys oli erottamaton osa hykettä. elämää saarilla – kauppaa ja kalastusta Taisteluista Suomenlahdella ja sen harjoitettiin Pietarin suuntaan. Pietarin rannikolla on kirjoitettu paljon, mutta läheisyys koitui myös saarten kohtalok- vastaavan tasoista kokonaisesitystä Suo- si. Talvisodan alla näiden ulkosaarten menlahden ulkosaarten vaiheista sodis- luovuttaminen oli yksi Neuvostoliiton sa en muista lukeneeni. Kirjoittajat ovat Taistelu Suomenlahden ehdottomista vaatimuksista. Lähtö saa- hyödyntäneet kiitettävästi alkuperäisläh- ulkosaarista rilta tapahtui talvisodan alussa monin teitä, kuten suomalaisia ja venäläisiä paikoin suunnittelemattomasti ja kiireel- aikalaisjulkaisuja sekä karttoja. Sujuvaa Antero Uitto & Carl-Fredrik Geust lä. Ja talvisodan rauhanteossa ne jäivät 256 sivua. Docendo 2016 rajan vedossa Neuvostoliiton puolelle. Ville Vänskä

8 PAROLE 4 • 2016 400 jääkäriä meni itäisen etapin kautta Hyrynsalmella vietettiin Hallan ukon reitin 100-vuotisjuhlaa

Jääkäriliike on sankaritarina, jonka Puolustusministeri Jussi Niinistölle sankareita ovat paitsi jääkärit Suo- jääkärivärväys on tuttua asiaa. Onhan messa toimineet värvärit ja etappi- hän tehnyt väitöskirjan Paavo Susitai- en ylläpidosta vastanneet aktivistit, paleesta, joka värvärinä oli vielä nimel- jotka tekivät jääkäreiden Saksaan tään Paavo Sivén. lähdön mahdolliseksi. Näin sanoi puolustusministeri Jussi Niinistö Hyrynsalmella Jääkäriliikkeen itäisen reitin 100-vuotisjuhlassa 28 elokuuta. Juhlaan ja sitä seuranneeseen semi- naariin. Juhla alkoi juhlajumalanpal- veluksella. Kirkonmenojen jälkeen oli seppeleenlasku Hyrynsalmen koulukeskuksen lähellä sijaitsevalla hautausmaalla. Seppeleet seppele laskettiin sankarihaudalle ja ”Hallan Ukon” J. A. Heikkisen haudalle. Pää- – Toiminnan laajentuessa viranomai- – Noin 400 jääkäritarjokasta ehti juhla ja sitä seurannut seminaari alus- set pääsivät kuitenkin aktivistien aloittaa matkansa kohti Saksaa tuksineen tapahtuivat Hyrynsalmen jäljille. Seurasi pidätyksiä ja mo- itäistä reittiä pitkin. Kyse oli huo- yhtenäiskoulun tiloissa. Koulukes- ni etappi jouduttiin sulkemaan. mattavasta määrästä. kuksen sali oli jälleen kerran täynnä Uusia etappeja perustettiin vaikea- Itäisen reitin, aivan kuten koko juhlaväkeä ja seminaariesitelmien kulkuisemmille seuduille muiden, jääkäriliikkeen historia on täynnä kuulijoita. helppokulkuisempien ja nope- kiehtovia henkilöitä, tapahtumia ja Yksi jääkäriliikkeen sankari oli ampien reittien mentyä tukkoon. tarinoita. Yhdessä ne muodostavat sellainen oli täällä Hyrynsalmella Keskeiseen asemaan nousi itäinen klassisen draaman kaaren, jossa suuresti vaikuttanut talonisäntä ja jääkäri Friedel Jacobsonin johtama pääroolissa olevat aktivistit, jääkärit kansanedustaja J. A. Heikkinen, joka reitti, joka vuoden 1916 lopulla oli ja etappihenkilöstö, sanoi Niinistö. paremmin Hallan Ukkona tunnetaan, ainoa suhteellisen varmasti toimi- sanoi puolustusministeri Jussi Nii- nut etappi. Sen tärkeä solmukohta nistö valtiovallan tervehdyssanoissa. oli täällä Hyrynsalmella sijainnut Värväreinä toimivat usein paikal- maatila, Hallan talo, jonne päätyi lisesti tunnetut ja arvostetut henkilöt myös jääkärivärvärinä toiminut sekä pääkaupungin ja maaseudun Paavo Susitaival, sanoi Niinistö. välillä liikkuneet opiskelijat, kuten – Heikkisen isännöimä Hallan talo ja Paavo Sivén eli myöhempi Susitaival, sen ympäristössä olevat piilopirtit jonka elämästä olen aikoinaan väitös- tarjosivat jääkäriliikkeelle oivan kirjani tehnyt, sanoi Niinistö tukikohdan. Talo sijaitsi vanhan – Jääkäriksi värvättyjen tie Saksaan kauppareitin varrella eikä satunnai- kulki Ruotsin kautta, minne siirryt- siin kulkijoihin liiemmälti kiinni- tiin yleensä joko Tornion kautta tai tetty huomiota. Kulkukauppiaiden Etelä-Pohjanmaalta Pohjanlahden sekä uitto- ja savottamiesten sekaan yli hiihtäen. mahtui muutama aktivistikin.

PAROLE 4 • 2016 9 Jääkärien käyttö pommareina vaikeutti värväystoimintaa

FT. Vesa Määttä kertoi alkusyksyllä Näihin aikoihin Oesch kuuli huo- 1916 Suomeen tulleista jääkäreis- lestuttavia uutisia lännen suunnalta. tä, joiden tehtävä oli värvätä mie- Jääkärit olivat 11. joulukuuta 1916 hiä suunniteltua toista pataljoonaa joutuneet Simon Maaninkajärven varten. Määttä siteerasi Lennart tienoilla kahakkaan. Oesch myös Oeschia: ”Pataljoonasta lähetettiin painotti monen rekrytoidun jääneen erikoisesti valittu ja hyvin aseistettu kiinni, ja ilmiantoja oli tehty. Hu- komennuskunta, jonka tuli toimia sa- hut kertoivat uusista kahakoista ja laisesti ja yhteistoiminnassa Venäjästä vangitsemisista. Kemijoen seudulla irti pyrkivän väestön kanssa. Näin oli annettu määräys, että jokainen muodostui kaksi etappia, läntinen tuntematon ihminen olisi vangittava. Jyväskylästä Oulujärven länsipuolitse Oesch koki, että tässä tilanteessa olisi Karunkiin ja itäinen Nurmeksesta ja viisasta lakkauttaa itäinen etappi. Kajaanista Hyrynsalmen ja Pudasjär- Oeschin mielestä tilannetta Suo- ven kautta Yli-Tornioon.” messa oli kärjistänyt mm. se, että Oesch kuului itäisen etapin jää- jääkäreitä oli komennettu niin sano- käreihin. Heitä oli kaiken kaikkiaan tuiksi pommareiksi, joiden sabotaa- toistakymmentä. Tähän joukkoon sitoiminta aiheutti venäläisjoukoille kuuluivat muun muassa Friedel Ja- vahinkoa muun muassa Kilpisjärvellä cobson, Sven Weckström ja K. M. 100-vuotisjuhlan tapahtumiin kuului ja Arkangelissa. Toiminnasta olisi ol- Wallenius. Syyskuun alussa Oesch käynti Hallan pirtin muistopatsaalla. lut jotain hyötyä saksalaisille, mutta ja Wallenius saapuivat pienen jou- Kuva Vesa Määttä. Suomen itsenäisyysliikkeelle se oli kon mukana Suomeen Tornionjoen ollut suoranaiseksi vahingoksi. yli. Syys-lokakuun vaihteen tienoilla Oeschin mukaan miehiä pikem- Oesch saapui Nurmekseen, jossa hän minkin tuhlattaisiin kuin hankittaisi otti etappiaseman vastuulleen. Apu- asukkaiden myötämielisyys jääkäri- lisää, jos värväystoiminta olisi jat- naan hänellä oli jääkäri Väinö Suti- liikettä kohtaan. kunut. Näin lienee ajatellut moni nen. Oesch ja Sutinen saivat toimia muukin; pian päättyi jääkärietappi- Nurmeksessa suhteellisen vapaasti. Syksyllä 1916 toimi vain toiminta lopullisesti. Haaveeksi oli itäinen etappi He eivät myöskään piiloutuneet, jos jäänyt jääkäriliikkeessä suunniteltu venäläisiä sotilaita tuli vastaan. Ehkä Vuoden 1916 lopulla ainoa kohtalai- toisen pataljoonan perustaminen tämänkaltaisen avoimuuden vuoksi sen varmasti toiminut värväysreitti oli värvätyistä. virkavallan edustajat eivät osanneet itäinen etappi. Tämän johtaja Friedel Oeschillä oli muiden jääkärivärvä- sen ihmeemmin epäillä värväreiden Jacobson myös vastasi yhä ruuhkai- reiden tavoin edessään lähtö Suomes- maanpetoksellisia puuhia. semmaksi käyneen Hallan etappiase- ta. Sitä ennen hänen tiensä vei takai- Joulukuun alussa 1916 Oesch ja man toiminnasta. Oesch totesi Hallan sin Nurmekseen. Oesch ja kumppanit Sutinen jättivät Nurmeksen ja siirtyi- Ukon talon olleen jossain vaiheessa saapuivat Hallaan 25. joulukuuta. vät Hallaan. Oesch oli saanut etelästä täynnä miehiä kuin kirjavia kissoja. Siellä kuultiin, että edellisenä iltana tiedon, ettei jääkäritarjokkaita olisi Isäntä toivotti uudet vieraat terve- poliisit olivat yrittäneet vangita akti- enää odotettavissa Nurmekseen. Ve- tulleiksi mutta sanoi huolestuneen visti V. O. Sivénin (Susitaival). Hänet näläisistä sotilaista ja urkkijoista huo- oloisena Oeschille, ettei miehiä ollut saatiin turvaan Saarijärvelle Hallan limatta Oesch oli kokenut tehtävät aikaisemmin saapunut sellaisia mää- Ukon kämppään ennen poliisien Nurmeksessa kohtalaisen helpoiksi. riä taloon. Samalla isäntä lupasi pitää saapumista. Sitä oli edesauttanut paikallisten hyvää huolta vieraistaan.

10 PAROLE 4 • 2016 Perusannos tietoutta Hallan etapista

Hallan tila ja sen omistaja ”Hallan tapahtuivat Hyrynsalmen yhtenäis- Ukko”, kansanedustaja ja liikemies koulun tiloissa.. Johan Alfred Heikkinen ovat jääkäri- Lapin Sotilassoittokunta aloitti liikkeen historiaan perehtyneille tuttu juhlan soittamalla ”Jääkärimarssin”. kokonaisuus. Hyrynsalmen kunta Puolustusministeri Jussi Niinistö piti on vuosikymmenien aikana vaalinut juhlapuheen ”Hallan Ukon” viitottamia perinteitä. Vapaussoturi-lehden päätoimittaja, Jääkäriliike ja siihen liittynyt Suomen FT Vesa Määttä katsoi alustukses- itsenäisyyttä ajanut määrätietoinen saan Hallan tapahtumia etappimies, toiminta on ollut näyttävästi esillä tulevan jääkärikenraalin Lennart useassa Hyrynsalmella toimeenpan- Oeschin silmin. Kenraaliluutnantti nussa tilaisuudessa. Minulle on suotu Ilkka Halonen, entinen JP 27:n Pe- useamman kerran mahdollisuus jää- rinneyhdistyksen puheenjohtaja, käriperinnetyön edustajan olla muka- piti kattavan alustuksen jääkäreistä ja Taiteilija Eero Schroderuksen monologi na näissä sisällöltään monipuolisissa heidän merkityksestään. Kotiseutu- Hallasta vei seminaariväen realistisella tilaisuuksissa. neuvos Kalle Juntusen loppusanojen tavalla Hallan maisemiin ja tapahtumiin ”Hallan etappijuhla ja – semi- jälkeen Lapin Sotilassoittokunta piti 1900-luvun alkuvuosina. Kuva Vesa naari” 28. elokuuta alkoi juhlaju- lyhyen juhlakonsertin. Päivä oli juh- Määttä. malanpalveluksella Kirkon jälkeen lavassa muodossa antanut jokaisella oli seppeleenlasku Hyrynsalmen läsnäolijalle perusannoksen tietoutta koulukeskuksen lähellä sijaitseval- jääkäriliikkeestä, Hallan etapista ja la hautausmaalla Pääjuhla ja sitä jääkärien elämäntyöstä itsenäisyy- seurannut seminaari alustuksineen temme puolesta. Teksti: Asko Kilpinen

Kirjallisuutta

Kannaksen taistelut naapurin silmin

Bair Irincheev on erittäin kiinnostava Monessa kohtaa tapahtumat kuiten- kirjoittaja. Hän on kirjoittanut useita kin kuvataan enemmän suomalaisin ”venäläisten silmin”- kirjoja viime so- silmin ilmeisesti sopivien venäläisten distamme. Hänellä on suomalainen lähteiden puuttuessa. vaimo ja kaksi lasta Helsingissä. Kir- Kirja etenee taistelu kerrallaan eikä joittamisen lisäksi hänellä on Viipu- siinä ole johtopäätöksiä tai yhteenveto- rissa yksityinen talvisotamuseo ja hän ja. Erityisesti odotin neuvostojoukkojen järjestää tutustumismatkoja Kannaksen kokemuksia niistä taisteluista, missä taistelupaikoille. suomalaiset pääsivät käyttämään ty- Irincheev tuo suomalaiselle sotahisto- kistöään kootusti, jolloin suomalaisten rian harrastajalle uutta tietoa venäläisten kertomusten mukaan hyökkäysvalmiin muistelmien kautta. Niistä käy ilmi, rykmentin niskaan kaadetun tykistökes- etteivät puna-armeijan resurssit olleet kityksen jälkeen ei ollut enää hyökkää- pohjattomia. Suomalaisten ankaran vää voimaa. Kannaksen suurtaistelut vastarinnan edessä rykmentit kutistuivat Ei kirjan sisältö kovin korkeatasoista kesällä 1944 venäläisin pataljooniksi, pataljoonat komppani- ole, mutta sitäkin kiintoisampi. Lainatuis- silmin oiksi ja niin edelleen: neuvostoarmeija sa venäläisissä lähteissä käytettyyn maa- Bair Irincheev käytti joukkojaan vähäkään tappioista lailevaan kirjoitustyyliin on vaikea tottua. välittämättä. 297 sivua. Minerva 2016 Jukka Knuuti

PAROLE 4 • 2016 11 Vierailu Hallan Ukon Jääkäripirtillä

Ehkä tärkein polku isänmaamme it- Ensimmäisen kilometrin jälkeen Jääkäripirtti on hyvin säilynyt, sitä senäisyyteen kulkee halki Kainuun saavuttiin Löytöjoelle, jossa Ukko on kunnostettukin. Ulkona oven- korpien Hallan Ukon kotovaaran ja valmisti tervaa ja tärpättiä. Tehdas- pielessä JP27 Perinneyhdistyksen ja syrjäisessä Saarijärvessä sijaitsevan maisesti ja uusilla tekniikoilla, aikan- Metsähallituksen kiinnittämä laatta, Jääkäripirtin kautta Tornioon ja Haa- sa start-up yritys siis. Oppaani väitti, jossa kerrotaan missä ollaan ja kuka parantaan. että täällä tehtiin myös lentobensii- pystytti pirtin 1914-1915. Etuhuo- Tuota polkua kulkivat aikanaan niä. Paikalla on edelleen varsin hyvin neessa uuni, ruokapöytä ja karut lukemattomat nuoret miehet päätet- säilyneet ja osin restauroidut retortti- penkit seinustoilla. Seinillä sahoja tyään Pohjanlahden perukan kautta uunin ja tislauskattilan rauniot. On ja kirveitä. Kattohirressä tapitettui- lähteä Saksaan saamaan sotakou- tulentekopaikka ja kämppä, opastau- na ne luodinreiät, jotka Kurt Martti lutusta. Tämän polun satavuotista luja, joissa kerrotaan Ukon tehtailun Wallenius ampui Mauserilla jouluna historiaa muistettiin äskettäin Hy- tekniikasta. Näitä opastauluja oli pit- 1916 kun paine nousi liikaa. rynsalmella. kin polun vartta Saarijärvelle saakka. Seinähirteen on kehystetty kohta, Hallan Ukko oli henkeen ja vereen Yhdessä taulussa oli Jääkärin ohje- johon Ilmari Kianto, Hallan Ukko suomalainen itsenäisyysaktivisti. Sik- nuora: ”Antakaa keisarille mikä kei- ja Sigrid Engström ovat kirjoittaneet si hän majoitti ja ruokki Saksan tielle sarin on ja ottakaa pois mikä hänelle 18.11.1922: ”6:n vuoden pakkas- lähteneitä. Ja hän kätki heidät kau- ei kuulu.” huurujen takaa siintää Jääkärisaari kaiseen Jääkäripirttiinsä kun kenraali- ”Hiihdellään” vielä kolmisen ki- 1916-1922”. kuvernöörin ohjastamat viranomaiset lometriä halki jyhkeiden korpien ja Ja pirtin perimmäiseen huoneeseen näitä nuoria tavoittelivat. syysvärin saaneiden upeiden soiden. on eräs JP27 Perinneyhdistys järjes- Jääkäripirtillä piti siis käydä. Kun Tullaan Saarijärven rantaan, jossa taas tänyt sanaisen näyttelyn jääkäriliik- JP27 Perinneyhdistys järjesti kesä- kämppä ja venetalas. Kämpässä tu- keen ja Hallan ihmisten historiasta. tapahtumansa Kajaaniin, oli sopiva lipaikka ja huuva. Täällä on lämmin Hienoa. hetki varastaa toinen päivä itsellensä, ja tuvassa väkeä makkaran paistossa. Ulkona kuusen takana on huoltora- ottaa mukaan paikallinen opas, ve- Jääkäripirtti näkyy veden toisella puo- kennus, rannassa savusauna. Kelpasi täistä vaelluskengät jalkaan ja lähteä lella Jääkärisaaressa. näissä puitteissa olla nimismiestä ja kainuulaiseen korpeen kelojen ja Oppaallani on Jääkäripirtin avain, santarmeja paossa. Eivät löytäneet aihkimäntyjen sekaan. joten veneeseen. Matka ei ole pitkä. tätä paikkaa näiden kelojen takaa. Saarijärven rantaan pääsee kyllä Samassa veneessä tulee pariskunta, Kun tilanne rauhoittui, palattiin taas monia polkuja mutta historiallisesti joka saareen maihin astuessaan to- takaisin Hallaan ja jatkettiin matkaa oikea lähestyminen on tietenkin se, teaa, että ”Viimeksi kävimme täällä kohti itsenäistä Suomea. joka lähtee Hallan entisen talon lä- päivälleen 50 vuotta sitten. Siitä Oheislukemistoksi: Arvo Kokko, himaastosta. Reitti on merkitty, jolti- päivästä saakka on yhtä matkaa kul- Hallan Ukko, piirteitä maanviljelijä nenkin osa siitä on pitkospuita, jalka- jettu”. Eli kultahääpäivä. Onneksi J.A.Heikkisen elämästä ja elämän- matkaa tuli ehkä nelisen kilometriä. olkoon. Loistava paikka kultahää- työstä. WSOY 1939. Sää oli hiukan sateinen ja pitkospuut päivän juhlistamiseen. Varsinkin kun liukkaat. Siksi suuri osa piti ”hiihtää” sieltä se kaikki alkoi. Teksti ja kuvat: Timo Tulosmaa lankkuja pitkin. Vaellussauvatkin oli- vat paikallaan.

12 PAROLE 4 • 2016 Kolumni • Jukka Knuuti

Löytyykö maailmasta vastinetta jääkäriliikkeelle

Puola itsenäistyi Venäjästä ensimmäi- 1917, Puolasta 1918, Irlannista tuli samalla myös diktaattori. Hänen mu- sen maailmansodan tuloksena kuten itsehallinnollinen vapaavaltio 1921 kanaan ei Puolaan tullut jääkäreitä Suomikin. Osittain saman sodan seu- ja itsenäinen vihdoin 1939. vastaavaa hyvin koulutettua upseeri- rauksena Irlannista tuli vapaavaltio. Jääkäriliike oli kuitenkin paljon ja aliupseeriryhmään. Pilsudski kuoli Siinäkin prosessissa olivat Saksan sor- vaativampi harjoitus kuin kaksi 1935 ja vain neljä vuotta sen jälkeen met mukana, sillä olihan Iso-Britannia verrokkiaan. Irlantilaiset toimivat oli Puolankin tarina taas kerran lopus- Saksan vihollinen siinä kuin Venäjä- koko ajan kotimaassaan ja puolalai- sa, kun Hitler ja Stalin jakoivat maan kin. Ei Saksa rakastanut sen enempää set värväytyivät vapautusarmeijaan Molotov-Ribbentropp-sopimuksen Suomea kuin Irlantiakaan. Mutta kotiseudullaan, jota hallitsi Venäjän mukaisesti. Pilsudskin mukana vii- ongelmien aiheuttaminen vihollisel- vihollinen. Suomessa toiminta ei su- meiset itsenäisen Puolan armeijaan le on sodankäyntiä sekin, vaikka ei junut olleenkaan yhtä yksinkertaises- tulleet upseerit kuolivat NKVD:n nis- siihen omia joukkoja käytettäisikään. ti. Täällä piti suuren salaisuuden val- kalaukauksiin Katynin metsissä 1940. Saksan toimitti aseita Irlannin tasa- litessa houkutella miehiä lähtemään Ja Irlannissa ei lopulta ollut jääkä- valtalaisarmeijalle IRA:lle, joka nousi sotilaskoulutusta saamaan Saksaan, reitä tai Pilsudskin sotilaisiin verrat- Dublinissa 1916 ns. Pääsiäiskapi- vihollisvaltioon. Se oli luonnollisesti tavaa ryhmää. naan. Myöhemmin rauhansopimuk- maanpetoksellista toimintaa, mistä Jääkäriliike taitaa näin jäädä ainut- sen hyväksynyt IRA:n osa muutettiin sodan aikana rangaistuksena on kuo- laatuiseksi ilmiöksi. Melkein 2000 uuden Irlannin vapaavaltion kansal- lemantuomio. Tsaarin Venäjän san- miestä lähtee sotilaskoulutukseen liseksi armeijaksi. tarmien kiinni saamat jääkärivärvärit kauas vihollismaahan, missä siitä Josef Pilsudski värväsi vapaaehtoisi- odottivat tuomiotaan Spalernajassa, muodostetaan itsenäinen pataljoona. na Itävalta-Unkarin ja Saksan armei- mistä heidät kuitenkin vapautti maa- Se palaa kolmen vuoden kuluttua ko- joissa puolalaisia omiksi legiooniksi. liskuun vallankumous keväällä 1917. timaahan ja Mannerheim jakaa jää- Näitä legioonia käytettiin sotatoimiin Liki parin tuhannen miehen siirtä- kärit johtamaan hallituksen joukkoja keisarillista Venäjä vastaan Puolan minen Saksaan ei noina aikoina ollut kapinaan nousseita punaisia vastaan. irrottautuessa entisestä emämaastaan aivan yksinkertainen suoritus. Saksan Kevään 1918 sisällissodan jälkeen ensimmäisen maailmansodan jälkeen. organisoimana Ruotsin kautta se kui- jääkärit ovat runkona itsenäisen Suo- Huolimatta tietyistä yhtäläisyyksis- tenkin onnistui, kun kuningaskunta men puolustusvoimia perustettaessa. tä Irlannin ja Puolan kanssa jääkä- antoi sen tapahtua. Talvisodan aikana jääkäriupseerit riliike oli kuitenkin hyvin erilainen. Jääkärit olivat lähteneet Saksaan johtavat Suomen armeijaa. Sodan Pilsudski saattoi ilman ongelmia vär- irrottaakseen Suomen Venäjästä. Se, aikana taisi olla kaksi rykmentin vätä Itävalta-Unkarin hallitsemassa että he joutuivat sisällissotaan halli- komentajaa, jotka eivät olleet jääkä- Galitsian kuningaskunnassa maan- tuksen joukkoja johtaen punaisia vas- reitä. Kaikki rykmentinkomentajaa miehiään lippujen alle. Suomen jää- taan oli seurausta sosialidemokraat- ylemmät upseerit olivat jääkäreitä. käriliikkeellä ei sitä vastoin ollut tur- tien bolsevistisen vähemmistön te- Jääkäreiden vaikutus Suomen puo- vallista värväysaluetta. Maanpetosta kemästä kapinasta. Toki käytiin sotaa lustusvoimissa jatkui pitkään, sillä merkitsevän värväyksen piti tapahtua keväällä 1918 hiukan venäläisiäkin vasta 1959 Sakari Simeliuksen tul- santarmien valvomassa Suomessa. vastaan, mutta pääasiallinen vastus- lessa komentajaksi päättyi jääkärien Jääkäriliike joutuikin toimimaan alus- taja oli ihan suomalainen punakaarti. ketju sotaväen päällikön paikalla. ta asti täysin maanalaisesti, etäällä ja Mutta palataanpa ensimmäisen kaukana saksalaisista liittolaisistaan. maailmansodan aikuisiin jääkäri- Teksti julkaistu aiemmin Suomen Kaikki kolme kapinaliikettä johtivat liikkeen verrokkeihin. Pilsudskista Sotilas lehdessä tuloksiin. Suomesta tuli itsenäinen tuli itsenäisen Puolan johtaja mutta

PAROLE 4 • 2016 13 Nivalassa juhlittiin 100-vuotiasta jääkäriliikettä ja sen värväriä Suomalainen kuvernööri tiukempi kuin venäläiset santarmit

Jääkäriliikkeen 100-vuotismuistoa Ainasoja siteerasi vielä Parolessa että lujinkin rauhansopimus kestää juhlittiin Nivalassa. 22. toukokuuta, 1931 Matti Ollikan julkaisemaa jää- vain seuraavaan sotaan saakka. 7.käs- missä järjestettiin seminaari ”Jääkärit kärin kymmentä käskyä. Otetaan tä- ky: Muista, että ruostunut kivääri ja ja jääkärivärväri Nivalassa, 100 vuot- hän näytteeksi kaksi. 5. käsky: muista, tylsä miekka ovat kelvottomia aseita. ta Kyösti Wilkunan vangitsemisesta”. Pidä aseesi kirkkaana. Olli Vilkuna kertoi esitelmässään Olli Vilkuna kertoi Nivalan värvä- Kyösti Wilkunan vangitsemisesta, ristä, Kyösti Wilkunasta. Tämä oli vankeusajasta ja värvärinä toimi- ollut puolitoista kuukautta pakomat- misesta tämän kirjeiden kertomana. kalla Haapajärvellä, Oulussa ja Uta- Tapahtuman 100-vuotismuisto vah- järvellä. Hän oli palannut Nivalaan 7. vistettiin kiinnittämättä muistolaatat toukokuuta, ja olisi lähtenyt uudelle Seppälän ja Wilkunan talon seinään. pakomatkalle Merenkurkun yli Ruot- Ohjemaan sisältyi myös seppeleen- siin ja sieltä jääkärileirille Saksaan lasku Nivalan jääkärimuistomerkille. sinä samana päivänä, jolloin hänet Mauno Ainasoja kertoi Nivalan vangittiin. jääkäreistä sen mukaan, mitä oli iso- – Vankeudesta hän kirjoitti ystäväl- sisältään Edward Ainasojalta kuullut. leen: Istun paraikaa huoneessani, ”Eeten” oli värvännyt Kyösti Wilkuna, päästyäni juuri kuulustelusta. Sen joka sittemmin joutui Spalernajaan. toimittivat santarmiupseerit, jotka. Lockstedtissa rekryyttejä ei kutsuttu Muistolaatat naulattiin samanaikaises- käyttäysivät sangen kohteliaasti. nimillä vaan numeroilla. ”Eeten” nu- ti Seppälän ja Vilkunan taloihin. Kuva Minä kirjotin heille pitkän selityk- mero oli 147. Olli Vilkuna sen siitä, kuinka paikkakunnalla

Nivalan kuuden jääkärin nimet on hakattu jääkärimuistomerkkiin: vääpeli Edvard Ainasoja, vääpeli Aukusti Aitto-oja, majuri Samuli Aitio, vääpeli Heikki Gummerus, vääpeli Juho Koutonen sekä luutnantti Edvard Vähäsarja. Kuva: Mauno Ainasoja

14 PAROLE 4 • 2016 on syntynyt sellainen järjetön huhu, että minä olisin muka toi- mittanut miehiä Saksaan ja kuinka minua sen takia kaiken maailman kulkurit kävivät pitkin talvea vai- vaamassa. Samoin selitin myöskin kuvernöörille, joka eilen illalla kävi minua täällä kuulustelemassa. Oli muutoin omituista huomata, että suomalainen kuvernööri suhtautui paljon innokkaammin asiaan kuin venäläinen santarmi. – Santarmit tulevat asiaa edelleen- kin tutkimaan ja arvelivat minun saavan olla täällä ainakin parisen viikkoa. Ellen tuon mielettömän syytöksen kaikkia kohtia voi ku- mota, voi tästä sittemmin tulla pieni huviretki Helsinkiin sekä sen jälkeen mahdollisesti Wenäjälle. Heinäkuun alussa kenraalikuver- Muistolaattaa Vilkunan talon seinään naulaa Pentti Ranttila, joka on myös suun- nööri Seyn kävi tarkastusmatkalla. nitellut Nivalan jääkärimuistomerkin 1986 .Toisena naulaajana on Pekka Vilkuna, Wilkuna kirjoitti Oulun lääninvan- Kyösti Wilkuna oli hänen isosetä (isoisän veli) ja Pekka on Vilkunan talon edellinen kilasta vaimolleen Hannalle Niva- isäntä. Kuva: Olli Vilkuna laan 4. heinäkuuta 1916: Wiime sunnuntain aikana oli täällä vankilaa tarkastamassa kenraalikuvernööri. Seurauksena hänen käynnistään oli, santarmit ilmottamassa, että minut on Spalernajan vangit vapautuivat että valtiollisten vankien oloa hiu- määrätty tuotavaksi Pietariin. Siellä maaliskuun vallankumouksessa. Vas- kan tiukennettiin. Niinpä ei meidän saanen istua joitakin aikoja Kres- ta kun Wilkuna ja muut vapautetut puheillemme lasketa enää ketään, tyssä tai jossain muussa vankilassa suomalaiset kalterijääkärit näkivät joten siis Sinunkin on turhaa tänne tutkinnan alaisena, kunnes annetaan Pietarin Suomen aseman edustalla, enää tulla, samoin kuin kenenkään varsinainen karkotuskäsky. Tässä kuinka virasta erotetut entinen ken- muidenkaan. vaiheessa Wilkuna luuli, että Pieta- raalikuvernööri Seyn ja senaattori Bo- Wilkuna kirjoitti Toivo Martikaiselle rissa hänet tuomitaan ja sen jälkeen rovitinov tuotiin vangittuina Pietariin, 12. heinäkuuta 1916 Eilen kävivät mahdollisesti karkotetaan Siperiaan. uskalsivat he lähteä junalla Suomeen.

Nivalan jääkäreistä yksi kaatui ja toinen haavoittui

Jääkäriksi lähtijöitä oli kaikista yhteis- Saksassa ollessaan komennettuna siviilityöhön muutaman vuoden kuntaluokista, kuten Nivalan kuuden siviilityöhön. Kaikki Nivalan jää- palveluksen jälkeen. Monet heistä jääkärin tausta osoittaa – maanvilje- kärit kuitenkin palasivat, suurin palvelivat vielä talvi- ja jatkosodas- lijöitä / maatalonpoikia, työläisiä ja osa helmikuussa 1918 jääkäreiden sa. työväenyhdistyksen jäseniä, sanoi pääjoukon mukana Vaasaan. Seppeleen Nivalan jääkärimuisto- Heikki Gummerus Nivalan jääkä- – Suomi kävi vapaussotaa, Tampe- merkille laskivat jääkäreiden omaiset rimuistomerkillä ennen seminaaria reen raskaissa taisteluissa isosetä- Eeva-Liisa Harmaala (Juho Koutonen) pidetyssä kunnianosoituksessa. ni Heikki Gummerus kaatui vain Hermanni Ainasoja (Edward Aina- – Koulutus Saksassa oli kovaa ja sii- 24-vuotiaana ja Edward Ainasoja soja) ja Heikki Gummerus (Heikki hen liittyivät vielä taistelut Saksan haavoittui vaikeasti. Gummerus) itärintamalla Misse-joella, A-joella – Nivalan jääkärit olivat Suomeen ja Riianlahdella. Tämä jätti jäl- saapumisen jälkeen armeijan pal- kensä ja osa jääkäreistä oli välillä veluksessa, osan jäädessä eri syistä

PAROLE 4 • 2016 15 Jääkäreiden Rangaistusretkikunta Suomessa syksyllä 1916

”Tällä ajalla tulin vakuuttuneeksi siitä, mivalppauden värväystoiminnan tu- haistaneita miehiä. Perustettiin kolme että olisi mitä terveellisintä poistaa kahduttamiseen. Ohrana myös onnis- jääkäriryhmää, ensimmäinen ja toi- joitain spiuneja ja mitä terveellisintä tui tavoitteessaan, ja värväys lakkasi nen ryhmä, yht. 20 miestä, luomaan poistaa tai räjäyttää myöskin yksi san- miltei kokonaan syksyllä 1916. uudet etappireitit (Jacobsen/itäinen ja darmein hallussa oleva talo.” Kesällä 1917 vallankumouksen A.Sihvo/läntinen) ja kolmas ryhmä, 5 Ote on rangaistusretkikunnan joh- vanavedessä, kun Elmo Kaila pääsi miestä, (Isotalo/rangaistusretkikunta) tajan jääkäri Antti Isotalon raportista tutkimaan Ohranan arkistoja, kävi ”herättämään pelkoa” vapausliikkeen viikko Suomeen saapumisen jälkeen, ilmi miksi näin oli käynyt. Ohranan vastustajissa ja vainoajissa. Tehtävien kun vallitsevia olosuhteita oli tiedus- palkkaamat 600 vakinaista (10- selvitystä varten kutsui Tukholmassa teltu eli nykykielellä: tilannekuva 100Rbl/kk) ja tilapäistä (10-100mk/ toiminut saksalainen etappijääkärei- muodostettu. krt) suomalaista kätyriä ilmiantoivat den esimies kapteeni Heldt kaikki Komennuskunnan retki Suomeen aktivisteja, värväreitä ja etappireitte- suunnitelmaa toteuttamaan valitut syksyllä 1916 on monelle tuntema- jä. Kailan santarmipapereista löytä- miehet Sassnitziin, missä Sihvo, ton jääkärihistorian tapahtumasarja. mät tiedot olivat pelottavan tarkkoja. Wichmann, Donner ja Heldt selos- Se ajoittuu ajanjaksoon, jolloin jää- Vaikeuksien todellista vakavuutta tivat Suomen tilannetta ja neuvoivat käripataljoona oli jo rintamalla ja tietämättä pataljoonassa kypsyi suun- Latvian rintamalta tulleita. Sassnitzis- täydennysmiesten hankkiminen oli nitelma toisen suomalaisen jääkäripa- ta miehet matkustivat hyvin opetettui- päivänpolttava kysymys, mutta sa- taljoonan perustamisesta. Oli tehtävä na pienissä ryhmissä Ruotsiin ja sieltä maan aikaan Suomessa venäläisten nopeaa, tuloksellista työtä, ja sitä var- edelleen Suomeen. vastavakoilu kohdisti kaiken santar- ten olin valittava kylmäverisiä, ruutia

Venäläinen ratsuosasto marssilla Isonkyrön Napuen kylän kohdalla. (Vaasasta n. 40km ja Ylistaroon n. 8 km). Näissä oloissa Ison-Antin retkikunnan täytyi toimia. Ylistaro oli läpikulkevien tavanomainen majoituspaikka ja esim. elokuun alussa 1916 tällainen n. 200 miehen ratsuosasto yöpyi Ylistarossa. Toukokuun 26:sta kesäkuun 4:een 1916 (10 vrk) viipyi Ylistarossa 994 miehen osasto.

16 PAROLE 4 • 2016 von Essenin pojan. Tämä haluttiin ydessä kotiseudulleen Ylihärmään kostaa ja suunniteltiin von Essenin mahdollisesti opastettuna johonkin surmanneiden santarmien kimppuun tehtävään. hyökkäämistä. Toimenpiteet keskitet- tiin kuitenkin seudun ilmiantajiin ja kätyreihin. Lokakuu 1916 Aktivistit ja jääkärit pitivät pääil- Tietämättömänä komennuskunnan miantajana alahärmäläistä kauppias poistumisesta Ruotsiin oli vaasalai- Nikolai Syynimaata, jota rangaistus- nen komisario Sola venäläisen san- retkikunta varoitti etukäteen seurauk- tarmipäällikkö Stepanovin johdolla sista, jos tämä ei lopeta toimintaansa. aloittanut syyskuun lopulla kiivaan Ripitykset tehosivatkin useimpiin Isotalon retkikunnan jahtauksen. Lo- venäläisten kätyreihin, mutta ei kakuun alussa jäljet olivat kadonneet, Syynimaahan, joka joutui syyskuun mutta sitten onnettomien sattumien 20. päivän tienoilla Isotalon ja Män- myötä Sola apureineen sai vahingossa Isontalon Antin elämäkerran on kirjoit- tylän väijytykseen. Seuraavaksi oli jättiapajan. tanut puolustusministeri Jussi Niinistö. vuorossa Vaasan santarmimielisen Jääkäripataljoonan kärkimiehet konstaapeli Solan väijytys mutta lai- Aarne Sihvo, Juho Heiskanen ja hoin tuloksin. Isotalon raportti kertoo: Ilmari Relander jäivät 2.10. Solan Seuraavassa käydään läpi rangais- ”Me saimme ainoastaan yhteen spiu- virittämään rysään Jyväskylässä ja tusretkikunnan tiedossa olevia Suo- niin neljä kuulaa, mutta jälkeenpäin vangittiin. Tapahtuma tunnetaan men vaiheita sivuten paikoin myös olen kuullut, että hänkin on elossa, jääkäriliikkeen katastrofina, joka jär- etappijääkärien toimintaa, olivathan sillä ase oli liiaksi huono eikä antanut kytti aina pataljoonaa myöten sekä tehtävät toisiinsa sidoksissa. Rangais- tappavia iskuja.” aktivistien Helsingin ja Tukholman tusretkikunnan johtaja oli jääkäri Ant- Väijytysten jälkeen miehet pois- komiteoita. Eivätkä seuraavan päivän ti Isotalo, joka valitsi ryhmäänsä neljä tuivat rannikolle sovittuun paikkaan, uutiset parantaneet tunnelmia: 3.10. muuta jääkäriä: lapualaisen Ville mihin Hauptmann Heldtin lupaamien venäläiset hirttävät metsätyönjohtaja Kosolan, ylistarolaisen Antti Kärnän, räjähdyssaineiden piti saapua. Aineita Taavetti Lukkarisen Oulussa, joka oli alahärmäläisen Jussi Mäntylän (Isota- ei kuitenkaan Sihvon veneessä ollut, avustanut Muurmannin radan pak- lon serkku) ja ylihärmäläisen Kaapo ja koska ilman välineitä santarmien kotyöstä karanneita saksalaisia sota- Viitaharjun. Ryhmän kokoonpano talon räjäytys Pietarsaaressa oli mah- vankeja ja vielä viikkoa myöhemmin vaihteli n. viiden kuukauden pituisen dotonta, päätti komennuskunta palata retken aikana ja tehtäviä suoritta- Ruotsiin. Viitaharju jäi tässä yhte- Jatkuu maan liittyi muitakin Ruotsin puolella komennuksilla liikkuneita jääkäreitä, kuten alla olevasta käy ilmi.

Syyskuu 1916 Tukholmasta komennuskunta suun- tasi Uumajaan, missä Merenkurkun etappiliikennettä hoitanut Jussi Sihvo odotti Lola-moottoriveneessään. Ryh- mä rantautui 7. syyskuuta Oravaisten rannikolle Hällnäsin kylän kohdalla. Venäläisten rannikkovartiot väistettiin ja varovasti jatkettiin Härmän seudul- le, missä muutama päivä kartoitettiin tilannetta, jonka tuloksista ingressin poiminta. Vasta saapuneen ryhmän mieliä kuohutti, kun santarmit 10.9. Jepu- alla ampuivat aktivisti Jürgen von Hotelli Wahgrenissa Jyväskylässä tapahtui 2.10 1916 jääkäriliikkeen katastrofi, kun Essenin, tehtailijan ja eteläpohjalai- jääkärit Aarne Sihvo, Juho Heiskanen ja Ilmari Relander jäivät poliisin virittämään sen jääkäriliikkeen kärkihahmon C.J. rysään.

PAROLE 4 • 2016 17 10.10. komennuskunnan Suomeen rannikkovartiostosta. Tulokset jäivät Joulukuu 1916 jäänyt Viitaharju vangittiin. Kaikki laihoiksi, joitain pidätyksiä, ampuma- Tälle matkalle lähtivät Snellman ja vangitut lähetettiin Pietarin Spalerna- asetakavarikkoja ja paljon kyselyitä Isotalo ja joulukuun 1. päivänä teh- jaan ja syntyi käsite ”kalterijääkärit”. Isotalon ryhmän perään. tävä suoritettiin. Iskun tapahduttua Huonoja uutisia tuli kasapäin ja Koivun asemalle saapuneessa junassa Tukholmassa Hauptmann Heldt antoi oli useita oululaisia poliiseja, jotka rangaistusretkikunnalle 10.10. uuden Marraskuu 1916 lähtivät heti ajamaan miehiä takaa. tehtävän. Oli jälleen palattava Suo- Tornionjokilaaksossa päätti Isotalo Alkoi kolme ja puoli vuorokautta kes- meen, tällä kertaa Tornionjokilaak- yrittää Enehjelm-iskua uudelleen. tänyt pakomarssi paksussa lumessa, soon. Tehtävänä oli poistaa jääkärien Nyt Isotalon kumppaneiksi lupau- ennen kuin miehet olivat väsyneinä ja ja aktivistien etappireiteille ja liiken- tuivat jääkärit Väinö Pesonen ja J.V. nälkäisinä turvassa Ruotsin puolella. teelle haitallisia henkilöitä. Snellman, suuren Snellmanin pojan Myrskyisä syksy 1916 päättyi, kun Pohjois-Suomessa oli yksi jääkä- poika, joka oli Saksan yleisesikunnan reilu viikko Koivun aseman atten- riliikkeelle haitallinen henkilö ylitse tiedusteluosaston tehtävissä matkan- taatin jälkeen 11.12. alkoi ”Simon muiden: venäläisuskollisuudestaan nut useita kertoja salateitä Suomeen. kahakka”. Tässä kuuluisassa kaha- tunnettu Oulun läänin kuvernöö- Iskuryhmä lähti Suomeen marras- kassa kahdeksan metsäkämppään ri Axel Fabian af Enehjelm, jonka kuun lopulla. Enehjelmin liikkeistä majoittunutta jääkäriä ilmiannettiin toimintaan puuttumisesta oli usein oli lupautunut tiedottamaan eräs ja seurasi jääkäreiden sekä poliisien aiemminkin keskusteltu, mutta työn kemiläinen maisteri – mahdollisesti ja sotilaiden välinen noin neljä tuntia toimeenpanijoita ei ollut löytynyt. Arvi Hällfors. Mutta kävi kuten edel- kestänyt piiritys ja tulitaistelu, jonka Enehjelmin uskottiin myös olleen lisellä yrityksellä – iskuyritys kaatui, jälkeen jääkärit pakenivat. Jääkäreistä vahvasti osallinen venäläisten hirttä- kun kemiläinen kieltäytyi lupaamas- kaatui Armas Lyytikäinen (rekryytti), män Taavetti Lukkarisen kohtaloon. taan avusta ja Pesonen ja Snellman pidätettiin Sven Weckström ja an- Käskystä! Isotalo päätti vastata halusivat tästä syystä keskeyttää tautui Heikki Repo. Pakoon pääsivät kovaan kovalla ja ryhtyä sanoista te- valmistelut ja palata Ruotsiin. Tästä Paul Henrichsson, Jussi Närvänen, koihin Enehjelmin suhteen. Toveriksi Isotalon kerrotaan kuitenkin jyrkästi Väinö Vainio, Einar Wichmann ja lupautui jääkäri Sten Holm, joka kui- kieltäytyneen. Jussi Mäntylä – viimeksi mainittu nyt tenkin Isotalon mukaan jänisti juuri Rangaistusretkikunnan tulokset Isotalon komennuskunnasta erillään ennen matkalle lähtöä. Lokakuun olivat tähän saakka olleet heikkoja ja etappijääkäreiden matkassa. aikana Isotalo ja Mäntylä tiedustelivat ja Isotalo asetti paluun ehdoksi, että Simon Maaninkajärven kämpällä Suomen puolella länsietapin liiken- Suomessa paljon harmia etappi- tapahtunut yhteenotto jääkäreiden ja nettä mutta joutuivat vetäytymään toiminnalle aiheuttanut Palomäki- suomalaisten poliisien ja venäläisten Ruotsiin, sillä Enehjelmin poliisien niminen spiuni poistetaan. Tämä sotilaiden välillä vaikutti pitkälle jää- oli onnistunut tukahduttaa jääkäri- Tervolan pitäjässä Koivun kylässä käripataljoonan toimintaan. Jääkärit liikkeen toiminta. vaikuttanut Enehjelmin virkaintoinen ja aktivistit kokivat Simon kahakan Pohjanmaalla jatkuivat Isotalon apuri oli tunnettu erityisen aktiivisena innostavana, olihan se ensimmäinen komennuskunnan etsinnät koko jääkäriliikkeen vastustajana, ja hänen Suomen maaperällä käyty taistelu lokakuun ajan – nyt järein ottein. tiedettiin mm. olleen keskeisellä ta- suomalaisten ja venäläisten välillä Santarmit järjestivät 24-28.10. Yli- ja valla mukana Taavetti Lukkarisen Suomen sodan jälkeen. Se lopetti Alahärmässä nk. ”Härmän piirityk- jahtauksessa. myös yhden jääkäriliikkeen jakson sen”. Rangaistusretkikunnan toiminta koettiin santarmien ja poliisien tahol- la nöyryyttäväksi ja ryhmä oli päätetty kaivaa ylös kolostaan. Molempien Santarmien hirttämä Taavetti Lukka- pitäjien alueella tutkittiin paikat talo rinen ei tiettävästi ollut jääkärivärväri, talolta. Härmän häjyjen järjestykseen vaan auttoi saksalaisia venäjältä paen- saattamiseen osallistuivat Vaasan ja neita sotavankeja. Pietarsaaren poliisien ja santarmien lisäksi kaksi komppaniaa Lugan ryk- mentin sotilaita sekä ratsuosastoja

18 PAROLE 4 • 2016 – aktiivinen värväys jääkärikoulutuk- Kolmen jääkäriryhmän lähettämi- oli isänmaallisen hengen kohottami- seen Saksaan päättyi. Sen jälkeen pa- sessä Suomeen oli kunnianhimoisena nen, sen vireillä pitäminen ja levit- taljoonassa keskityttiin koulutukseen tavoitteena aloittaa värväys uudelleen täminen kansan keskuudessa tilan- ja aselajitoimintojen opettamiseen. toisen jääkäripataljoonan perustamis- teessa, jossa santarmivalta oli nujer- Samalla aloitettiin järjestelmällinen ta varten. Tarkoitus oli rakentaa kaksi tamassa nousevaa itsenäisyysaatetta. upseeri- ja aliupseerikoulutus. uutta etappireittiä, ja tätä toimintaa rangaistusretkikunnan oli määrä tu- Teksti: Pekka Kärnä Tammikuu 1917 kea kovistelemalla suomalaispoliisien Ylistaron Tammisunnuntai 100 v. Joulukuun kahakoiden jälkeen ran- ja ilmiantajien yhteistyön verkostoa. työryhmä gaistusretkikunnan miehet oleskelivat Alkuperäinen tavoite jäi saavuttamat- vielä tammikuun Ruotsissa. Lähtöä ta- ta, mikä osaltaan selittää sen, ettei sitä kaisin pataljoonaan joudutti Isotalon juuri ole kokonaisuutena tarkasteltu. Lähteet: jo Ruotsiin saakka ulottunut jahtaus. Nykyään tiedossa olevien faktojen Suomen Jääkärit I ja II, Osakeyhtiö Oulun läänin kuvernööri af Enehjelm pohjalta uuden pataljoonan vär- Kuopion Uusi Kirjapaino, 1918 ja oli onnistunut vakuuttamaan Norr- väyssuunnitelma oli epärealistinen. 1920 bottenin läänin kuvernöörin Isotalon Santarmien urkintajärjestelmä oli Herman Gummerus: Jääkärit ja Akti- rikollisuudesta yms. ja vaati pidät- niin hyvin perillä jääkäriliikkeen vistit, WSOY 1928 tämään hänet. Helmikuussa miehet toiminnasta ja siihen osallistuneista Jussi Sihvo: Etappijääkärinä meren olivat jo pataljoonassa. henkilöistä, että kevättalvella 1917 hengessä, WSOY 1935 Rangaistusretkikunnan toiminnasta oli vain päivien kysymys, etteivät Martti Ahti: Ryssän Vihassa – Elmo on niukasti dokumentoitua tietoa, venäläiset vanginneet koko maan Kaila, WSOY 1999 eivätkä sen kaikki vaiheet ole edes aktivistiverkostoa. Maaliskuun val- Jussi Niinistö: Antti Isotalo – Eteläpoh- tiedossa vaan monet niistä ovat peit- lankumous pelasti. jalainen jääkäri ja seitsemän sodan tyneet historian hämärään. Jääkäri- Suomeen lähetetyt jääkäriryhmät veteraani, kirjallisuudessa toiminta mainitaan eivät onnistuneet alkuperäisessä ta- Suomalaisen kirjallisuuden seura, siellä täällä, mutta tarkempiin yksi- voitteessaan, mutta se, missä heidän 2008 tyiskohtiin ei juurikaan pureuduta. toimintansa voi katsoa onnistuneen,

Tilanne kiristyi vuoden 1916 lopulla

Vuosi 1916 oli käänne jääkäriliikkeen värväystoiminnalle, sillä santarmien urkintaverkosto oli saanut selville lähes koko organisaation, mikä johti värväyksen keskeytymiseen. Vuoden lopulla tapahtumat kärjistyvät.

7. 6. Kilpisjärven pamaus 7.9. Jääkärien rangaistusretkikunta saapuu 10.9 Santarmit ampuvat Jürgen von Essenin 2.10. Sihvo, Heiskanen ja Relander vangitaan Jyväskylässä 3.10. Venäläiset hirttävät metsätyönjohtaja Taavetti Lukkarisen 19.10 Kauppias Nikolai Syynimaa ammutaan 3.12. Konstaapeli Matti Palomäki ammutaan 11.12 Simon kahakka. Jääkäriksi lähtevä kuolee, kolme jääkäriä haavoittuu, kaksi jääkäriä vangitaan. Pidättäjistä kaksi haavoittuu.

PAROLE 4 • 2016 19 Näytelmä 100 vuoden takaisesta Simon kahakasta Jääkärit ilmiannettiin palkkion toivossa

Jokunen metsätyömies sattui Simon Maaninkajärven niittysaunalle 9.12, missä jääkärit odottelivat hiihtoke- lien paranemista. Jääkärien kanssa sovittiin, että kotipuolessa ei puhuta heistä mitään. Yksi kävijöistä kuiten- kin kertoi naapurilleen jääkäreistä.. Ehkä kuvernöörin lupaukset ilmian- tajien runsaasta palkitsemisesta sai naapurin heti menemään Saarikos- kenpalon torppaan, jossa kuvernööri af Enehjelmin neljä poliisia oli ”pitä- mässä passia” ja kertomaan jääkä- reistä niittysaunalla. Poliisit ryhtyivät välittömästi kokoamaan apuvoimia. Jääkärit olivat järjestäneet kämpälle Maaninkajärven taistelusta tehty näytelmä esitettiin elokuussa. Simossa. Näytelmän vuorovartion. Joulukuun 11 päivän kirjoittanut Erkki Paaso kertoo aiemmin kirjoittaneensa näytelmän ”Kuivaniemen aamuna Väinö Vainio, palattuaan Ensimmäinen Lotta. ” Näytelmä kertoi jääkäreistä Veskan etappitalon ja Kuivaniemen vartiovuoroltaan jäi ulos pilkkomaan näkökulmasta. Näytelmän saaman hyvän vastaanoton rohkaisemana, ”Maaninka- takkapuita. Hän kuuli metsästä rap- järven taistelu.” Kuvassa näytelmän kirjoittaja Erkki Paaso (oik) ja puuhamies Pekka sahduksen. Nostettuaan katseensa Ellilä (vas). Kuva: Päwe Komulainen-Vuoti. hän huomasi hämärässä metsässä harmaasinellisiä sotamiehiä ja pomp- patakkisia siviilejä. Hän syöksyi sau- naan herättäen kaverit parkaisemalla Weckströmin kaatuvan ja luulivat vaipui tajuttomuuden tilaan ja pidät- ”Ryssät ulkona!” hänen kuolleen. täjät luulivat hänen kuolleen. Mäntylä odotteli vartiovuoroon Hetken odoteltuaan Weckström Ammuntaa oli kestänyt 2,5 tuntia. lähtöä saunan portailla. Kuultuaan lähti hiipimään vihollisen ketjun taak- Pidättäjät olivat siirtyneet oven puo- Vainion karjaisun hän syöksyi met- se voidakseen tehdä jotakin saunassa lelta Veskan puoleiselle sivuseinälle, sään. Wichman oli vartiokierroksella olevin auttamiseksi. Hän näki miehen josta alkoivat hakuammunnan yl- n. 150 metrin päässä ja kuuli sau- kävelevän poispäin ketjusta, luullen häältä alaspäin. Nyt jääkärit totesivat nalta outoja ääniä ja huomasi, ettei tätä Mäntyläksi ja huusi. ”Älä ammu.” pakomahdollisuuden tulleen. Vainio saunalle ole menemistä. Hän ampui Tämä oli kuitenkin poliisi Ohenoja. nousi ensimmäisenä seisomaan ja muutamia laukauksia ja lähti kohti Si- Weckström huomasi erehdyksensä ja sanoi: ”Nyt yritetään.” Silloin Lyyti- mojokea ja meni Akkunusjokivarteen ampui. Ohenoja haavoittui olkapää- käinen oli juuri noussut seisomaan. Hastin taloon. Sinne tuli Mäntyläkin. hän Weckströmin luodista. Samalla hetkellä luoti katkaisi kau- Saunassa Weckström sieppasi rep- Silloin toiset poliisit ampuivat lavaltimon ja voihkaisten hän kaatui punsa, antoi siitä pistoolin Revolle. Weckströmiä, joka haavoittui jalkaan saunan lattialle. Vainio totesi, että mi- Syöksyessään ulos, hän ampui muu- ja kaatui maahan. Lumen suojassa tään ei ole tehtävissä ja syöksyi ulos tamia laukauksia vihollista kohti. San- maaten hän puolustautui. Lopulta juosten Simojoelle päin. Häntä seura- tarmit ampuivat myös. Weckström hän huomasi, että hänellä on vain sivat Närvänen ja Henrichsson. Repo, liukastui ja kaatui saunan edessä ja vi- kaksi patruunaa jäljellä. Hän muisti joka ei ollut osallistunut ammuntaan, hollisen luodit menivät ohi. Syöksyjä sovitun, että elävänä ei antauduta jäi saunaan. Pakoon päässeet lähtivät tehden hän pääsi pensaiden ja lumen viholliselle. Hän ojensi aseensa ohi- pyrkimäänKivalojen jääkärikämpälle, suojaan haavoittumatta ja juoksi 300 moa kohden, mutta käsi oli lukuisten jossa Wichman ja Mäntylä jo olivat. metrin päähän, jääden odottamaan osumien vuoksi jo väsynyt. Laukaus Yhdessä he lähtivät kairoja pitkin tovereitaan. Nämä olivat nähneet aiheutti vain naarmun. Kuitenkin hän kohti Ruotsia.

20 PAROLE 4 • 2016 Saunalla poliisit ja santarmit jat- kädet ylhäällä ulos ja ilmoitti, että hän hakemaan kuolleeksi luulemaansa koivat ampumista vielä puoli tuntia. ei ole ampunut yhtään laukusta ja Weckströmiä saunalle. Yllätys oli Lopulta he päättivät ajaa sisällä ole- sisällä ei ole muuta kuin yksi ruumis. varmaan melkoinen kun huomasivat vat ajaa savustamalla ulos ja tekivät Selvitettyään, että Revon kerto- hänet eläväksi. nuotion seinän viereen. Kun savu al- mus pitää paikkansa ja tutkittuaan koi painua saunaan sisälle, tuli Repo saunaan jääneet tavarat, lähtivät he Teksti: Erkki Paaso

Tältä näytti Maaninkajärven kämppä 100 vuotta sitten. Mökin pienoismalli on Simon kunnantalon aulassa.

Näytelmän ohjaaja oli Päivi Komulainen–Vuoti. Näyttelijöitä saatiin talkoisiin. Esityspaikka Simon kunnan omistama Pahnilan museo. Kuvassa taistelu on ohi. Jääkäriksi matkalla olleen Lyytikäisen ruumista kannetaan pois. Kuva Päwe Komulainen-Vuoti.

Jääkärinäyttely Lappeenrannassa kiinnostaa

Lappeenrannan Rakuunamäellä oleva jääkärinäyttely oli eräs tutustumis- kohde, kun Karjalan Prikaatin Kilta ja Vapaussodan ja Itsenäisyyden Kymen- laakson Perinneyhdistys kävivät tutus- tumassa vanhaan sotilaskaupunkiin 25. elokuuta Etelä-Karjalassa. Linja- autollinen maanpuolustushenkisiä, asioista kiinnostuneita isänmaan ys- täviä kierteli oppaana olevan varus- kunnan komendantti, yliluutnantti Antti-Pekka Kaarnan asiantuntevasti selostetulla retkellä laajahkon kau- pungin nähtävyyksiin ja historiallisiin paikkoihin tutustuen.

Teksti ja kuva: Paavo Mikkonen Jääkärinäyttelyyn Lappeenrannassa tutustuivat mm. Karjalan Prikaatin Kilta ry:n ja Vapaussodan ja Itsenäisyyden Kymenlaakson Perinneyhdistys ry:n puheenjohtaja Matti Mikkonen sotaveteraani Onni Jääskeläisen (oikealla) kera.

PAROLE 4 • 2016 21 Paikallisosasto esittelyssä • Pirkanmaa

Itsenäisyyden 100-juhlien valmistelua, Jääkärikarttaa, näytelmää, jääkärimuseon uudistamista

Jääkäripataljoona 27:n Perin- Kuitenkin runsas 100 jääkäriä – neyhdistys ry:n Pirkanmaan runsas puolenkymmentä prosenttia koko joukosta - Tampereelta ja ympä- osasto täytti viime keväänä ristöstä Saksaan lähti. Neljännes oli 30 vuotta. Alla muutamia Tampereen Teknillisen opiston oppi- näkökulmia osaston tähän laita mukaan luettuna jääkärikenraali Väinö Valve. Tunnettuja täkäläisiä päivään ynnä menneisiin jääkärivärväreitä olivat Herman Hau- vuosiin ja ihmisiin. tanen, Kaarlo Kari, Berndt Polon, Otto Thuneberg, J.L.Knaapi, Kalle Laitinen ja tyrvääläinen Einari Kuusisto.

Osaston perustaminen Muistomerkit Jääkäripataljoona 27:n Perinneyhdis- Lukumääräisesti eniten jääkärimuis- Pirkanmaan osaston lippu. tyksen Pirkanmaan osasto – kotoi- tomerkeistä Pirkanmaalla - niin kuin sesti JP27 Pirkanmaa – perustettiin arvatenkin muuallakin - on jääkärien 22.5.1986. Osasto sai perustamisel- hauta- muistomerkkejä, yhteensä 64 leen keskusjärjestöllistä tukea Perin- Jääkäriperinne Pirkanmaalla kpl. Pirkanmaan osaston Kyösti Tam- neyhdistyksen puheenjohtajalta Erik misto on vuonna 2006 toimittanut Wihtol’ilta ja muilta Perinneyhdistyk- Ei Tampere eikä sen ympäristö ollut matrikkelin ”Pirkanmaan jääkärihau- sen toimijoilta. Osaston lippu vihit- maan vilkkainta jääkäriseutua Lock- dat”, jonka osasto julkaisi. Tammisto tiin 16.11.2002. Sen ompeli jääkärin stedter Lager’iin väkeä värvättäessä. on vuosien kuluessa ansiokkaasti perillisen tyttärentytär Taava Mikkola. Syitä voidaan hakea venäläisten järjestänyt ja vetänyt jääkärihautoihin Osaston keskeiset perustajajäsenet joukkojen keskittämisestä kaupun- kohdistuvia yleisökävelyjä Tampe- olivat Vappu Eskola, Olavi Jokiranta, kiin, hämäläisestä hitaudesta ja ehkä reen Kalevankankaan hautausmaalla. Ulla Kasurinen, Sulo Silvennoinen ja siitäkin, että seudun isännät pitivät Haudoille sytytetään vuosittain kynt- Ulla Sippola. asiat omissa näpeissään päästämättä tilät Jääkärien päivänä 25.2. Osaston puheenjohtajina ovat ylioppilasnuorisoa hoitamaan asioita Jääkärimuistomerkeistä keskeisin toimineet Ermo Kaila (1987–1990), päinvastoin kuin esimerkiksi pääkau- on Pirkkalassa aivan Tampereen rajan Olavi Jokiranta (1991–1994), Timo pungissa. Tampereen seudulta kotoi- pinnassa sijaitseva Jääkärimuisto- Mitrunen (1995–1997), Mikko Se- sin olevien ja Helsingissä opiskelevi- merkki, jonka taustalla on erikoinen lin (1998–2001), Matti Hartikainen en nuorukaisten ”kotiorganisaatio” tarina. Tampereen kaupunki lahjoitti (2002–2006), Pekka Virtanen (2007 Hämäläis-Osakunta suhtautui osin Tammerkosken partaalle suunnitel- –2014) ja Timo Tulosmaa (2015–). varovasti aktivistiliikkeeseen. lulle Mannerheimin patsaalle paikan

22 PAROLE 4 • 2016 Koskipuistosta Verkatehtaan pääkont- vapaussodan päättymisen muistopäi- Osaston Grand Old Lady oli Ylis- torin edustalta. Patsas oli tarkoitus vänä 16. toukokuuta 1968. Sinänsä tarossa syntynyt jääkärin tytär Vappu paljastaa tammikuussa 1940 mutta patsas on näyttävä, paikka on hieman Eskola (1920-2011). Vappu, jos kuka, talvisota lykkäsi hanketta. Patsasta ihmisistä etäällä. Sekin saa osaston oli isänmaallinen Lady. Kaikki hänen varten ehdittiin kuitenkin pystyttää toimesta ympärilleen muistotulet it- toimensa, joita oli paljon ja lukemat- suunnitellulle paikalle syksyllä 1940 senäisyyspäivänä ja jouluna. tomissa yhteisöissä, tähtäsivät yhteen Kurun mustasta dioriitista tehty neli- ainoaan hyvään: Isänmaan hyvään. metrinen jalusta. Osaston ikonit: Olavi, Mumma ja Hänessä yhtyi loistavalla tavalla Ruusu-Pekka Mannerheimin tahdosta patsasta pohjalainen mielenlaatu- ja -mai- ei kuitenkaan pystytetty välirauhan- Vaikka onkin niin, että kaikkia yh- sema syvään isänmaan rakkauteen. kaan aikana. Elokuussa 1944 pre- teisöissä mukana olevia tarvitaan Vappu teki elämänsä aikana pitkän sidentiksi valittu Mannerheim esitti toiminnassa, niin jokaisella yhteisöl- päivätyön Tampereen ja Pirkanmaan jatkosodan jälkeen toivomuksen, lä on ikoninsa. Ihmisiä, jotka ovat maanpuolustusjärjestöjen tehtävissä: ettei patsasta paljastettaisi ennen vuosien juoksussa olleet näkyvämpiä Reserviupseerit ja reserviupseerien hänen kuolemaansa. Ja näin toimit- kuin muut, tehneet asioita enemmän naiset, Pirkanmaan Maanpuolustuk- tiin. Kun kaupunki sitä ei kuitenkaan kuin muut ja ovat olleet aloitteel- sen Tuki, JP27 Perinneyhdistys Pirkan- myöhemminkään halunnut kosken lisempia kuin muut. Pirkanmaalla maan osastoineen, Vapaussoturien rantaan pystyttää, niin aikansa Kos- tällaisia ”osastoikoneita” ovat Olavi, Huoltosäätiö jne jne. kipuistossa seistyään jalusta siirret- Mumma ja Ruusu-Pekka. Kolmas ikonimme on JP27-maail- tiin vuonna 1964 Pirkkalan puolelle Osaston kunniapuheenjohtajak- man laajasti tuntema, Parolen päätoi- Lasse Palmrothin ja Rauma-Repola si nimitetty osaston perustajajäsen mittajana työskennellyt tietokirjailija, Oy:n lahjoittamalle tontille ja siitä Olavi Jokiranta (1915-2011) oli toimittaja Pekka Ruusukallio (1932- tehtiin jääkärimuistomerkki. Jalustaan järjestöllinen monitoimimies, joka 2015). Pekka oli isänmaan journa- lisättiin jääkärikunniamerkki ja säkei- aktiiviaikanaan on ollut mukana lu- listi, joka Parolen lisäksi päätoimitti tä Jääkärimarssista ja se paljastettiin kemattomien reservi- ja sitä lähellä Pirkan Viestiä, Reserviläinen-lehteä olevien yhdistysten perustamisessa ja tottakai Aamulehteä. Journalisti- ja toiminnassa. Olavi Jokiranta oli sen toimintansa lisäksi häneltä riitti suojeluskuntalainen, sotainvalidi, aikaa lukuisille järjestöille reservistä asekätkijä, rintamamies, reservitoimi- suojeluskuntamuseon ja sotilaspoika- ja, suunnistaja, miekkailija, poliitik- perinteen kautta jääkäriperinteeseen. ko … ja perheenisä. Toiminnastaan Tietokirjailija-roolissaan hän kirjoitti tämä isänmaanmies palkittiin useilla Pirkanmaan Sotilaspiirien Perinneyh- julkisilla tunnustuksilla. distykselle useita, ennen kaikkea pirkanmaalaista maanpuolustusmaa- ilmaa kuvailevia kirjoja. Jatkuu

Kunniapuheenjohtaja Olavi Jokiranta oli suojeluskuntalainen, sotainvalidi, Pirkanmaan jääkärimuistomerkistä oli asekätkijä, rintamamies, reservitoimija, aluksi määrä tulla Mannerheimin pat- suunnistaja, miekkailija, poliitikko … ja Vappu Eskola, jos kuka, oli isänmaalli- saan jalusta. perheenisä. nen Lady.

PAROLE 4 • 2016 23 Arjen perinnetyötä yhteistyökumppaneiden kanssa esiintyminen jääkäriasiassa ”Salaista jääkäripostia”-näyttelyn ja useiden Arjen jääkäriperinnetyöskentely seminaarien ja esitelmätilaisuuksien Pirkanmaalla tapahtuu valtaosin muodossa. yhteistyökumppaneitten kanssa ja Asioiden tekeminen yhteistyö- kautta. Kokoontumisia ja Baltian kumppaneitten kanssa on järkevää ja matkoja Vapaussodan Tampereen tuloksekasta ja sillä on osaston perus- Seudun Perinneyhdistyksen kanssa, tamiseen saakka ulottuvat perinteet. kokouspaikkana ravintola Vaskitähti Tuolloin 1980-luvun puolivälissä ja tai Suomalainen Klubi. ”Salais- sen jälkeen osaston jäsenet osallis- ta jääkäripostia”-näyttely Suomen tuivat Vapaussoturien Huoltosääti- Postimuseon toteuttamana. ”Jää- ön kerhoiltoihin, joissa kuljetettiin kärin tie”-seminaari Postimuseon ja jääkäriperinnettä eteenpäin. Tänä Suomalaisen Klubin toteuttamana. päivänä perinne jatkuu osallistumalla ”Jääkäriritarit”-esitelmätilaisuus Suo- Vapaussodan Tampereen Seudun Pe- malaisella Klubilla yhdessä Vapa- rinneyhdistyksen kerhoiltoihin. Pekka Ruusukallio päätoimitti Parolen ussodan Tampereen Seudun Perin- Näiden ihmisten ja yhteisöjen lisäksi Pirkan Viestiä, Reserviläinen- neyhdistyksen kanssa. Ryhmäretkiä yhteinen nimittäjä on Suomen va- lehteä ja totta kai toimitti myös Kortesjärven Jääkäriseminaariin tai paussota. Aamulehteä. muihin kohteisiin. Jne jne. Ilolla on pantava merkille Postimuseon Teksti: Timo Tulosmaa & al.

OSASTOJEN YHTEYSHENKILÖT

Osasto Nimi Puhelin Sähköposti Etelä-Karjala Ignatius Jorma K.O. 040 503 6499 [email protected] Etelä-Pohjanmaa Passi Juhani 050 322 3469 [email protected] Helsinki-Uusimaa Hakkarainen Arno 050 383 5486 [email protected] Kainuu Kinnarinen Tero 050 496 6456 [email protected] Kanta-Häme Kiviniemi Pertti 0400 846 956 [email protected] Keski-Suomi Porvali Martti 040 937 9008 [email protected] Kuopio Ryhänen Seppo 050 440 9833 [email protected] Kymenlaakso Mikkonen Paavo 044 550 9375 [email protected] Lappi Aherto Markku 0400 823 520 [email protected] Länsi-Pohja Hiukka Pentti 040 593 9082 [email protected] Oulu Puonti Pertti [email protected] Pirkanmaa Tulosmaa Timo 040 744 0565 [email protected] Päijät-Häme Iisakkala Ari-Ilmari 0500 761 676 [email protected] Satakunta Vehanen Alpo 0400 593 727 [email protected] Vaasa Ehrnrooth Martti 0500 663 939 [email protected] Varsinais-Suomi Vuontela Kyösti 0500 910 402 [email protected]

24 PAROLE 4 • 2016 Jatkoa tarinaan Jääkäripioneerista kenraaliksi

Parolen edellisessä numerossa kertaa vaativiin erikoistehtäviin arviot tarpeesta ja kaavaillut ope- (3/2026) esiteltiin osa Suomessa Suomeen. Lauri Malmberg palveli raatiot Suomessa, joihin katsottiin kenraalikuntaan ylenneistä jääkäri­ pioneerikomppaniassa sen perus- tarvittavan pioneerivoimaa. Jääkäri- pioneereista. Tähän joukkoon kuu- tamisesta alkaen, mutta siirrettiin pataljoonassa koulutettiin jääkäreitä luu vielä kolme kenraalia lisää. 1916 joukkueenjohtajaksi (zugfürer) monta kertaa enemmän pioneeriteh- Jääkäripioneereista kenraalikuntaan haupitsijaokseen sitä perustettaessa. täviin kuin tykistöön. Puolustusvoimi- kohonneita oli kaikkiaan yksitoista ja Jääkäripataljoonan pioneerikomp- en tarve oli kuitenkin päinvastainen heistä Schmardenin taisteluun osallis- paniassa palveli kaikkiaan noin 340 ja tykistön tarve oli paljon suurempi. tuneita oli yhdeksän, joista kolmesta jääkäriä, joista noin 110 palveli pio- Asiaa ei kuitenkaan liene koskaan tuli Mannerheim-ristin ritari. Näistä neeriaselajin tehtävissä Suomessa tieteellisesti tutkittu. Talvisodassa tulevista kenraaleista kuusi oli osal- ja näistäkin huomattava osa vain pioneeri-joukkojen riittämättömyys listunut räjäytyskurssille Polangenissa lyhyen aikaa. Syynä oli pioneeri­ tuli konkreettisti esille ja koulutus- (nyk. Palanga Liettuassa). Jääkäripio- aselajin pienuus puolustusvoimissa. määrät kasvoivat huomattavasti ja neerien tie oli menestyksellinen. Ennen talvisotaa pioneerijoukkojen jatkosodassa pioneerien osuus nousi Tässä esitettävissä kenraaleista määräksi vakiintui yksi pataljoona moninkertaiseksi. Kaarlo Heiskanen osallistui Schmar- ja erillinen komppania. Määrä oli denin taisteluun. Juho Heiskanen samaa suuruusluokkaa kuin Virossa. Teksti: Jarmo Loikkanen komennettiin jääkäriaikana kolme Taustalla lienee vaikuttanut Saksan

Kaarlo Aleksanteri Heiskanen Kaarlo Lauri Torvald Malmberg Juho Henrik Heiskanen Kenraali Kenraaliluutnantti Kenraalimajuri Mannerheim-ristin ritari Toimi talvisotaan asti Suojelus- Talvisodan alussa hän toimi IV Talvisodassa hän toimi JR 7:n kuntain ylipäällikkönä. Sotien Armeijakunnan komentaja- komentajana. Välirauhan aikana aikana toimi Kotijoukkojen ko- na ja sitten sotatoimialueiden hän komensi aluksi 13. Divisioo- mentajana. Erosi 1945. linnoitus-töiden johtajana. Väli- naa ja sitten Keski-Pohjanmaan rauhan aikana hän palveli sota- Sotilaslääniä. Jatkosodassa hän talouden tarkastusneuvostossa. komensi 11. Divisioonaa. So- Jatkosodassa hän toimi ensin tien jälkeen toimi Keski-Suo- Viipurin komendanttina ja sitten men Sotilasläänin komentajana, sotakoulutuksen ylitarkastajana. Pääesikunnan komento-osaton Erosi 1944. päällikkönä ja Kevyen Prikaatin komentajana sekä 2. Divisioo- nan komentajana kunnes hänet nimi-tettiin puolustusvoimain komentajaksi. Erosi 1957 viimei- senä vakituisessa palveluksessa olleena jääkärinä.

PAROLE 4 • 2016 25 Pohjalaiset omien jääkäreidensä hautapaikoilla Latviassa

Jääkäripataljoona 27:n pe- rinneyhdistyksen Etelä-Poh- janmaan osasto, Suomen Jääkärimuseon ystävät ja Kortesjärvi-seura järjestivät elokuussa matkan jääkärien jäljille Latviaan. Matkalla sivuttiin myös Viron itse- näisyystaisteluihin liittyviä asioita.

Matkalaiset tekivät kunniakäynnin ensimmäisen maailmansodan itärin- tamalla kaatuneiden tai muulla tavoin Riianlahden rannalla sijaitseva pohjoisin taistelupaikka, jossa jääkäreitä oli mukana. menehtyneiden pohjalaisjääkärien Paikka sijaitsee Kemerin kansallispuiston alueella. Alueella on hyvät opasteet ja maas- hautapaikoille. Latvian alueelle on toon on rakennettu polut ja siltoja liikkumisen helpottamiseksi. Näillä jalansijoilla päättynyt kaikkiaan kymmenen poh- on isänikin ollut vartiossa, toteaa jääkäri Yrjö Passin poika, Juhani Passi. jalaisjääkärin maallinen vaellus.

Useita hautapaikkoja Gallingan metsähautausmaalla ole- vassa muistokivessä on Misse-joella kaatuneiden lappajärveläisen Alfred Riianlahdella. Heidän on haudat- viimeinen leposija on Mitaun saksa- Hyytisen, pietarsaarelaisen Max tu Klapkalmziemin sotilashautaan. laisella sotilashautausmaalla. Erillistä Kronqvstin ja kortesjärveläisen Ilmari Myntti ja Kantola kaatuivat 20. syys- muistokiveä kummankaan jääkärin Pahkajärven nimet. Alfred Hyytinen kuuta suojatessaan etuvartioaseman haudalla ei ole. Nestori Pellinen oli ensimmäinen kaatunut suomalai- rakentamistöissä olleita pioneereja sairastui umpisuolen tulehdukseen nen jääkäri, hän kaatui 13. kesäkuuta venäläisen partion hyökätessä. Viktor ja kuoli sotilassairaalassa 28. helmi- 1916. Kronqvist kaatui 25. kesäkuuta Kamis haavoittui tykistökeskityksessä kuuta 1917. ja Pahkajärvi 15. elokuuta. Gallingan ja kuoli saamiinsa vammoihin 15. Sven Saarikoski kieltäytyi tottele- metsähautausmaan alue kaipaisi kun- marraskuuta. masta taisteluihin lähtökäskyä, jonka nostusta. Etelä-pohjanmaan osasto Kalajokisen Jaakko Herman Mik- vuoksi suomalainen oberzugführer onkin kääntynyt asiassa perinneyh- kosen elämäntaival päättyi Aa-joella Ståhlberg käytti äärimmäistä kurinpi- distyksen puoleen. 20. syyskuuta. Hänet haudattiin Su- tomenettelyä ja ampui kapinoitsijan. Taistelussa haavoittunut lappajärve- marakin sotilashautausmaahan, josta Saarikoski kuoli 24. tammikuuta. läinen Matti Nykänen kuoli Skrabben vainajat on myöhemmin siirretty. Saarikosken saama kohtelu poikkesi kenttäsairaalassa verenvuotoon 26. Jaakko Mikkosen hautaristi on ny- kaikista aikaisemmista kieltäytymis- kesäkuuta. Hänet on haudattu Skrab- kyisin Kalkkisten kylässä sijaitsevalla tapausten tuomitsemistapauksista. ben sotilashautausmaalle. saksalaisten sotilashautausmaalla. Raippaluotolaisen Einar Otto Schmardenin taistelu Evert Myntin, ylivieskalaisen Emil Erilaisia kohtaloita Matkalaiset pysähtyivät myös Sch- Aleksander Kantolan ja vöyriläinen Kortesjärveläisen Eljas Nestori Pelli- mardenin taistelun muistomerkillä. Viktor Kamis kaatuivat taisteluissa sen ja lapualaisen Sven Saarikosken Muistomerkki paljastettiin 25. hei-

26 PAROLE 4 • 2016 Jääkärien jäljillä -matkalaiset Mitaun saksalaisella sotilashautausmaalla.

näkuuta 2016 Jääkäripioneerien sa Junkers JU 88 pommikoneen JU muistoksi 100 vuotta tapahtuman jäl- 274:n muistomerkillä Salukratsissa keen. Muistomerkillä pysähtymisen sekä Pohjan Poikien sotamuistomer- teki mielenkiintoiseksi se, että Lasse killä Pajun kartanon luona Tõllisten Hokkala osasi varsin elävästi kertoa kunnassa. Pohjan Pojat, oli Viron sadan vuoden takaisista tapahtumista vapaussotaan vuonna 1919 osallis- ja maisemasta osoittaa hyökkäyksen tuneen toisen suomalaisen vapaaeh- etenemiseen liittyviä seikkoja. Pio- toisjoukon nimi. neerikomppanian kokonaistappiot Teksti perustuu Lasse Hokkalan taistelussa olivat kaksi kaatunutta opastukseen Jääkärien jäljillä-matkalla ja yhdeksän haavoittunutta. Yksi 13.–17.8.2016. Hokkalan käyttämiä haavoittuneista oli kortesjärveläinen tietolähteitä ovat olleet Matti Lauer- Juho Kokkila. ma: Jääkäripataljoona 27 / 1966 sekä eri jääkäreiden sotapäiväkirja- Viron historiasta merkinnät. Matkalla sivuttiin myös Viron itse- näisyystaisteluihin liittyviä asioita. Teksti: Marita Mattila Viron historiasta ja itsenäistymisvai- heista kertoi ja opasti Mauri Jokela. Gallingan metsähautausmaan muisto- Matkalaiset pysähtyivät muun muas- kivessä on lappajärveläisen Alfred Hyy- tisen, pietarsaarelaisen Max Kronqvstin ja kortesjärveläisen Ilmari Pahkajärven nimet.

PAROLE 4 • 2016 27 Lisää tunnistuksia

Tämä päämajassa palvelleiden jää- kerrotun mukaan mm Sotahistorian Sain sukulaisteni puheista sellaisen käriupseereiden tunnistus on saanut toimiston päällikkö. Minulla on va- käsityksen, että olivat kertoneet su- Parolen lukijat aktiivisemmiksi kuin lokuva vuodelta 1941, jossa hän on vussamme yleisesti tunnetun kuvan mikään aikaisempi kuva. Tunnistuksia aivan saman näköinen, kuin tunnis- taustaa Parolelle. Näin ei ilmeises- ja kommentteja on tullut toista kym- tekuvassa. Siinä kuvassa on isoisäni ti ole käynyt. Tunnistuskuvaan on mentä. Julkaisemme nyt tämänhetki- kapteenina ja hänen kolme poikaansa koottu Päämajassa palvelevat jääkärit sen tunnistustilanteen, johon saattaa myös sotilaspuvussa. Tarvittaessa voin talvella 1942. Isoisäni Yrjö Ruutu on tietysti tulla vieläkin tarkistuksia. Pa- skannata valokuvan tunnistamisen kuvan henkilö numero 6. kuvassa rolen toimitus pahoittelee, että Jussi varmistamiseksi. Historian vääristely vielä kapteenina. Hänet ylennettiin Ruudun ilmoittama Yrjö Ruudun tun- edes vähäisissä asioissa ei kai ole jää- pian kuvan ottamisen jälkeen maju- nistus jäi pois edellisestä numerosta. kärisäätiön tai Parolen tarkoitus. Olisi riksi ja siirrettiin reserviin. Yrjö Ruutu Se johtui toimituksen tietokoneelle suotavaa, että asia korjataan. Tämän ei ollut Saksan jääkäreitä, mutta oli sattuneesta onnettomuudesta. sähköpostinkin saa julkaista. jääkäriliikkeen perustaja, värväri ja Meillä oli elokuun 30 päivä suvun kalterijääkäri, joka kantoi rinnassaan Ihmettelen kovasti, miksi isoisäni on kokoontuminen isoisäni Spalernajan jääkärimerkkiä. joku tunnistanut Parolen n:o 3:ssa vankeuden 100 v tiimoilta ja useampi Mikko Ruutu aivan toiseksi henkilöksi ja vielä vää- Parolea lukenut oli tunnistanut isoisän räksi , eikä minun tunnistuksestani valokuvasta. Sitä kiiteltiin, että olin Matti Harve olettaa kuvan otetun Pää- mainita mitään. Numero kuusi on laittanut asiasta postia Paroleen. Kai majassa palvelleiden jääkäreiden (ja todella isoisäni Yrjö Ruutu, eikä Eino suku omansa tuntee? Toivon, että asia kalterijääkärin) tapaamistilaisuudessa. Koskimies tai Eric Heinrics. Kuten korjataan seuraavassa lehdessä. Ajankohta on ennen 13.5.1942, jol- edellisessä sähköpostissa mainitsin loin Ruutu kotiutettiin ikänsä vuoksi hän oli Päämajan upseeri, minulle Jussi Ruutu ja ylennettiin majuriksi.

Tähän asti tulleiden tietojen ja korja- usten mukaan kuvan herrat upseerit ovat 1) kenraaliluutnantti Wiljo Tuom- po, 2) jalkaväenkenraali Erik Heinrichs, 3) eversti Werner Gustafsson (myö- hemmin kenraalimajuri), 4) kenraa- liluutnantti Aarne Sihvo, 5) eversti Heikki Nurmio, 6) kapteeni Yrjö Ruutu (myöhemmin majuri), 7) eversti Lars Melander, 8) ei tietoa, 9) komentaja- kapteeni Mikko Pekki, 10) kenraali­ majuri Selim Isaksson (?), 11) ei tietoa, 12) ei tietoa, 13) ei tietoa, 14) ei tietoa 15) everstiluutnantti OIsak Alftan (?), 16) ei tietoa, 17) ei tietoa, 18) majuri Viljo Torniainen, 19) vääpeli ?, 20) ei tietoa.

28 PAROLE 4 • 2016 Mark Arezille Suomen Valkoisen Soikean Ruusun I luokan ritarimerkki jääkärimerkin arvoitus ratkesi

Raimo Berkan selvitti nopeasti Paro­ len numerossa 3/2016 kuvatun soi- kean jääkärimerkin arvoituksen. Hän löysi selityksen Tapio Saarnin kirjasta ”Suomen vapaussota 1918 – Merkit ja tunnukset” (kustantaja Vapaus­ soturien muistosäätiö, 1986). ”Suomeen tulonsa yhteydessä jää- kärit ottivat käyttöönsä myös joukko- osastomerkin, joka oli jääkäreitten saksalaisissa uniformuissa pidetty ensimmäinen suomalainen sotilas- merkki. Merkki on soikion muotoi- Jääkäripataljoonan 27:n perinneyh- 1970. Mark totesi, että hänen lapsil- nen, 52 mm:n pituinen kuparipelti- distyksen yhteysupseeri, everstiluut- leen mitalin saaminen olisi Saksassa levyke, johon on lyöty jääkäreitten nantti Mark Aretzille myönnettiin asuvina melkoinen haaste. Saksassa käyttämän paraatipäähineen kesällä Suomen Valkoisen Ruusun I Mark esitteli vierailleen Palvan sekä nyrkkiin puristetun käden kuvat. luokan ritarimerkki. Aretzilla (oikeal- saarta. Hänen iso-isoenonsa Sigrid Taustakuviona on tähtikuvio ja mer- la) on mitali rinnassa ja Jääkärisäätiön Sirenius oli lyhyen aikaa kappalaise- kin alaosassa JB 27. Merkkiä pidettiin puheenjohtaja Jukka Pennanen pitää na Palvan saaressa sijaitsevassa Pyhän sotilaspäähineen vasemmalla sivulla onnittelupuhetta. Henrikin kirkossa, jonka kirkkomaa- ja sen käyttö jääkäreitten suomalaisis- Merkkiä juhlittiin myös Velkuassa han tutustuimme. Sirenius tunnetaan sakin sotilas- ja suojeluskuntalakeissa Palvan saarella, missä Markilla on mm. setlementtiliikkeen perustajana. oli yleistä vielä 20-luvulla jääden loma-asunto. Siellä Mark kertoi, et- Hänkin sai aikanaan SVR l:n. sittemmin epävirallisesta luontees- tä hän edustaa perheessään neljättä Uusi tieto taisi olla aktiivisellekin taan johtuen vähitellen pois käytöstä. polvea, jolle on myönnetty SVR I. historian harrastajalle Palvan meri- Markini isoisän isä maanmittausyli- taistelu. Se oli käyty Suomen sodan insinööri Juho Ahonen sai ristin 1935, aikana lokakuussa 1808 Palvan saa- Isoisä diplomi-insinööri, ratainsinöö- ren vesillä. Ja kuten arvata saattaa, ri Mies Juhana Ahonen sai ristinsä kävi siinä kuten samassa sodassa 1970, Markin äidin siskomikrobiologi yleensä: venäläiset voittivat. Eva Anna-Maija Ahonen sai SVR i:n

JP27:n perinneyhdistys Keski-Suomen Osasto vietti Jääkäriliikkeen 100-vuo- sijuhlaa ja samalla Keski-Suomen Sotilasläänin perinneyhdistyksen 30-vuotisjuhlaa 3.lokakuuta. Osas- ton puheenjohtaja luovuttaa osaston mustan lipun Jääkärisäätiön puheen- johtaja Jukka Pennaselle. Pennanen piti esitelmän jääkäreiden koulutuk- sesta.

PAROLE 4 • 2016 29 Jääkärikerho sai rautaisannoksen Venäjä-tietoutta

Helsinki-Uusimaan osasto sai syys- kuussa rautaisannoksen realistista Venäjä-tietoutta, kun Jääkärikerhon vieraana oli neuvotteleva virkamies Janne Helin. Hän on puolustusmi- nisteriön Venäjä-ekspertti. Helin kertoi Venäjän keinovali- koimasta sen pyrkiessä lisäämään vaikutusvaltaansa. Joitain noista keinoista käytetään myös Suomessa. Pyrkimys luoda Suomeen pro-Ve- näjä-ryhmiä ei juuri ole menestynyt. Vaikutuskeino ovat myös yritysostot ja kiinteistökaupat. Tosin meillä ko- hutut kiinteistökaupat eivät ole riski. Sotaväki tuntee ne ja on varautunut niiden varalle. Energiataloudesta vaikutuskeinona hyvä esimerkki on kaasun myyminen Eurooppaan ja pyrkimys tehdä Eu- rooppa riippuvaiseksi Venäjästä kaa- suntoimittajana. Nord Stream- kaasu- putken rinnalle Venäjä suunnittelee Jokaiseen sotilaspoliittiseen esitelmään kuuluu karttoja ja niiden päälle liimattuja toista putkea, vaikka nykyinenkin tekstilaatikoita. Tässä neuvotteleva virkamies Janne Helin osoittaa Nato-alueen putki toimii vajalla kapasiteetilla. sisään jäänyttä Venäjään kuuluvaa Kaliningradin aluetta. Informaatiovaikuttaminen on tuttu asia Suomessakin tuttuine Pietarin trollitehtaineen. Propagandaa voi- daan tehdä lasten huostaanotoista. Propagandalla kerrotaan Suomen teh- neen väärin, minkä vuoksi sitä pitää joita avoin yhteiskunta avaa runsain joskin valtionhallinnon yhteydenpito rangaista. Korruptio vaikutuskeinona määrin. Tunnustuksettomat sotilaat toimii. Kahdenvälinen kauppa las- ei toimi Suomessa mutta monessa eli pienet vihreät miehet eivät ole kenut kolmanneksella ja venäläinen muussa maassa kyllä. mahdollisia Suomessa, sillä ei tämä turismi ja ostosmatkailu ovat vähenty- Järjestäytyneen rikollisuuden hyö- maa mikään Krim ole. neet. Suomelle tulee eri kanavia mm dyntäminen on mahdollista myös Venäjän operaatioissa ei tavoit- seuraavanlaisia viestejä: ” Olisi suuri Suomessa. Siihen voivat liittyä myös teena ole sotilaallinen voitto. Riittää virhe liittyä Natoon”, ”Oma valin- laittomat maahantulijat, joista Venäjä kun länsi luopuu politiikastaan ja tanne, mutta Venäjä on huomioitava antoi meille esimakua viime talvena. arvoistaan myönnytyksenä Venäjän se sotilaallisesti”, ” Suomi on Yhdys- Venäjän vaikutuskeinojen ras- pyrkimyksille. Venäjän suuri tavoite valtojen talutusnuorassa”, ” Suomi kaimpaan sarjaan kuuluu aseiden on lännen turvallisuusarkkitehdin kärsii EU-politiikasta”. ”Suomessa vienti kriisipesäkkeisiin, joka ei koske muuttaminen ja nykyisen maail- luodaan keinotekoista viholliskuvaa Suomea. Sotilaallisen voiman käyttö manjärjestyksen Venäjän intressien Venäjästä”. on tuttua Ukrainasta ja ennen sitä mukaiseksi. Georgiasta. Suomen ja Venäjän välisistä suh- Teksti ja kuva: Jukka Knuuti Toimissaan Venäjä käyttää hyväk- teista Helin totesi, että kahdenvälinen seen länsimaiden heikkoja kohtia, sotilaallinen yhteistyö on keskeytetty,

30 PAROLE 4 • 2016 Jääkärimerkki Benjami Klemetin hautakiveen Lappeenrannan Ristikankaalla

Lappeenrannan Ristikankaan hau- Klemetti palkittiin Jääkärimerkillä, Jääkärien elämäkerrastossa Benja- tuumaalla kiinnitettiin 18. lokakuuta Saksan Maailmansotiin osallistuneit- min hautapaikaksi mainittu Sotkamo jääkärimerkki jääkärivääpeli Benjami ten Kunniaristillä sekä Viron Vapau- ei pidä paikkaansa, vaan hänet on Klemetin hautakiveen. denristillä. haudattu jo 15.1.1967 Lappeenran- Benjami Klemetti syntyi Sotka- nan Ristikankaan hautuumaalla ole- mossa 28.10.1892 maanviljelijä- vaan sukuhautaan. perheeseen, mutta hänestä tuli me- Ilmeisesti yhdessä Klemetin kans- rimies. Hänen jääkäriaikansa alkoi sa palasi Saksasta toinenkin jääkäri, 10.2.1916, kun hän astui Lockstedtin jonka hautapaikka selvisi lokakuus- leirin suomalaisjoukon toiseen komp- sa 2016. Tämä hauta on Luumäellä paniaan. Mutta 12.4.1916 eli vain pa- Sakselan hautausmaalla. Haudassa ri kuukautta myöhemmin hän siirtyi on jääkäri Heikki Jokitalo, joka oli siviilityöhön. Saksassa nimellä Antti Sivula. Liekö Klemetti palasi Suomeen 29.mar- ollut hyväkin kaveri Klemetin kanssa raskuuta 1918. Hän lähti Viron va- kun palasivat yhdessä Suomeen 29. paussotaan ja toimi lääkintäaliup- marraskuuta 1918. seerina Pohjan Poikain Rykmentissä (n 2.300 miestä). Hänet ylennettiin Teksti ja kuva: Jorma Ignatius Viron armeijassa jääkärivääpeliksi. Talvisodan, välirauhan ja jatko- sodan aikana Klemetti osallistui linnoitustöihin. Siviilissä toimi työ- Benjami Klemetin hauta on saanut miehenä. jääkärimerkkinsä.

Kirkkohallituksen ohje jääkärihautojen hoidosta

Kirkkohallitus lähettänyt seurakunnil- lähiomaisten kuoltua hauta jää hoi- Jääkärimerkki hautakivessä on vies- le 17. elokuuta 1994 jääkärihautoja tamatta, se palautuu seurakunnalle, ti seurakunnille siitä, että jos ei ole koskevan yleiskirjeen, joka velvoittaa mikä tarkoittaa haudan häviämistä. omaisia hoitamassa jääkärihautaa, seurakuntia hoitamaan jääkärihauto- Koska jääkärihautojen katsotaan pe- hauta tulee seurakunnan hoidetta- ja. Kirjeessä todetaan, että seurakun- rustellusti muodostavan kokonaisuu- vaksi. tien hautausmailla on kaikkiaan 1400 tena maamme itsenäisyystaisteluista – 1500 jääkärihautaa. Vuonna 1918 kertovan kansallisen muistomerkin, ja viime sodissa kaatuneiden jääkä- jonka suojeleminen on hautausmaa- rien sankarihaudoista vastaavat seu- kulttuurinkin kannalta tärkeää. rakunnat, mutta muut jääkärihaudat ovat omaisten vastuulla. Jos jääkärin

PAROLE 4 • 2016 31 Mella-Arvin jääkärimitali pääsi kotiin

Kun Ylitorniolla kesällä 2015 juhlittiin satavuotiasta jääkäriliikettä, käytettiin yksi päivä kunnan alueella sijaitse- viin etappitaloihin tutustumiseen. Retkelle osallistui yli 70 henkeä ja se tehtiin kahdella linja-autolla. Päivän kohokohta oli uuden laatan paljastus Harjulan etappitalol- la. Aiempi laatta oli tuhoutunut tulipalossa 2000-luvun alussa. Tämän kesän etappitalokierros teh- tiin lauantaina 20. elokuuta. Ylitorni- on museo- ja kotiseutuyhdis-tyksen järjestämälle retkelle osallistuneet mahtuivat tällä kertaa yhteen linja- autoon. Ensimmäinen pysähdyspaikka oli jälleen Mellajärven etappitalo. Tämän retken kohokohta oli Arvid Markku Aherto valmistautuu luovuttamaan Mella-Arvin jääkärimitalin Kauko Puolamaalle, sittemmin Arvi Mel- Myllykoskelle. lajärvi, eli Mella-Arville myönnetyn jääkärimitalin luovuttaminen hä-nen lähiomaisilleen. Alkuperäinen, Emil Mella-Arvin kertoneen hänen isäl- Mitali löysi paikkansa Wikströmin suunnittelema mitali oli leen, että voimat alkoivat loppua Mella-Arvin mitalin luovutti Jääkä- luovutettu hänelle 25.2.1933. Aiko- siinä vaiheessa, kun hän pääsi Rova- ripataljoona 27:n Perinneyhdistyk- jen saatossa se oli kuitenkin joutunut niemellä Kemijoen yli. sen Lapin osaston puheenjohtaja teille tietymättömille. Markku Aherto. Hän muistutti, että Jääkäriliikkeen apuna jääkärikoulutukseen lähdettiin hyvin Hiihtämällä Venäjältä kotiin Tapio arveli, että tapahtumat Venä- erilaisista taustoista. Yksi kolmasosa ”Historian havina käy korvissani, kun jällä saivat Arvin toimimaan jääkä- oli opiskelijoita tai omasi jonkin seison tämän paaden takana”, Kul- rikoulutukseen pyrkivien hy-väksi. porvarillisen taustan, kolmasosa oli lervo Tapio aloitti puheen-vuoronsa. Parin kilometrin päässä hänen ko- maanviljelijöitä tai heidän jälkeläi- Hän kertoi, että Arvid Puolamaa toaan seisoo edelleen suuri, Kunin- siään ja kolmasosa työläistaustaisia. tuli Mellajärvelle Puolamajärveltä gaspetäjäksi nimetty mänty, jonka Rovaniemeltä lähti työväenyhdistyk- hänen Erkki-isänsä ostettua tilan Mel- juurella hänen kerrotaan vannoneen sen puheenjohtajakin, Aherto kertoi. lajärven pohjoisrannalta. auttavansa tulevia jääkäreitä kaikin Jääkärit eivät kuitenkaan olleet ai- Arvi oli poromies ja eränkävijä, mahdollisin tavoin. noita sankareita. Ilman paikallisten jolla oli kartta päässään. Tapio kertoi Mella-Arvi ruokki ja saunotti mie- asukkaiden tukea heidän matkansa myös, että Venäjän vallan aikana jo- het, tervasi heidän suksensa ja toimi olisi tyssännyt alkuunsa. Aherto to- kaisen tilan vanhin poika joutui val- oppaana. Miehiä jahdanneet santar- tesi, että etappitalot ovat laattansa vontaviranomaisten koulutettavaksi mit eksyttääkseen hän hiihti metsään ansainneet samoin kuin Mella-Arvi eli käytännössä armeijaan. latuja ristiin rastiin. Tapion mukaan mitalinsa. Hän luki alkuperäisen Arvi oli vanhin, joten hän joutui Mellajärvi oli solmukohta, johon luovutustekstin ja luovutti sen jäl- lähtemään ja niin joutui myös Vuos- Saksaan lähteneet nuoret miehet keen mitalin. Sen vastaanotti Kauko kun Arvi järven toiselta puolelta. tulivat eri suunnilta Tornionjoen yli Myllykoski, jonka äidinäidin setä Suomalaiset eivät kuitenkaan pi- pyrkies-sään. Eri suuntiin he myös Arvi oli. Kauko Myllykoski totesi, että täneet suuntauksesta, johon miehiä usein lähtivät, sillä ylityspaikkoja mitali pääsee kunniapaikalle hänen yritettiin kouluttaa Venäjällä. Niinpä oli useita. Ylitorniolla oli yhdeksän kotiinsa Kaitajärvelle ja tulee myös Arvitkin päättivät lähteä kotiin. He etappitalon verkosto, jotka toimivat pysymään siellä. hiihtivät kotiin Mellajärvelle kaukaa yhdessä siitäkin huolimatta, että toi- Venäjältä. Kullervo Tapio muisteli mintaa pidettiin maanpetoksena. Teksti ja kuva: Kari Kaulanen

32 PAROLE 4 • 2016 Margaretha Berghell 95 vuotta Jatkosodan rintamalotta, vuorineuvoksetar Margaretha Berghell vietti viime kesänä syntymäpäiväänsä

Margaretha Berghell syntyi Turus- sujui onnellisesti, niin että paperit ja sa, kun hänen isänsä kenraaliluut- rahat voitiin luovuttaa Suojeluskunta- nantti, sittemmin sotaväen pääl- talossa Maja Genetzille siirrettäväksi likkö Hugo Österman, toimi Porin Suomen Naisten Huoltosäätiölle. rykmentin komentajana. Isä oli Kesälaitumilta palannut Kaaderi- Saksassa opin saanut jääkäri. Oli laulajien kvartett sekä Liisa Viranko luonnollista, että kodin perintönä kävivät esittämässä onnittelut Marga- Suomen vapauden vaalimisesta tuli retha Berghell´ille hänen kotonaan . tärkeä osa Margarethan elämässä. Kvartetti aloitti esittämällä Madetojan Margaretha liittyi lottiin talvisodan säveltämän ja Leinon sanoittaman jälkeen. Ensimmäinen komennus tuli serenadin Hän kulkevi kuin yli kukki- Suomenlinnaan betoni-bunkkeriin en. Onnittelumaljan jälkeen kuultiin ilmapuolustusaluekeskukseen (IPAK). Jääkärin laulu (Sihvo/Sihvo) ja seu- Syksyllä alkoivat opiskelut ruot- rustelun aikana Georg Malmstenin salaisessa kauppa-korkeakoulussa, Ilta skanssissa ja hyvästejä jätettäessä johon liittyi kesän 1941 alussa alka- Madetojan sävellys Kaunehin maa nut harjoittelu pankissa. Se keskeytyi (Gripenberg/Leino). jo 17.6., jolloin tuli käsky jälleen Kvartetti kiirehti jokaviikkoisiin Suomenlinnaan. Tehtävänä oli ottaa harjoituksiinsa, mutta allekirjoittanut vastaan ”tornilottien” ilmoitukset sai viettää mieleenpainuvan iltapäi- Päivänsankari, muotokuva isästä, jää- lentokoneiden liikkeistä. Joulukuussa vähetken uljaan, suomalaisen naisen kärilippu, jääkäripatsas ja Kaaderilaula- Margaretha siirrettiin Mikkeliin pää- seurassa. Kiitos. jien onnitteluruusut. majan viestikeskus Lokkiin. Kesällä Teksti ja kuvat: Liisa Viranko 1942 hänet lähetettiin Itä-Karjalaan tarkastusmatkalle. Syksyllä päästiin taas jatkamaan opiskelua ja Marga- retha valmistui keväällä 1943. Lotta lähetettiin jälleen Itä-Karjalaan, ensin viestilotaksi JR61:n alueelle ja sit- temmin Aunuksen 6. armeijakunnan rajatoimiston päälliköksi. Suurhyökkäyksen alkaessa vuonna 1944 Margaretha komennettiin Myl- lykoskelle. Sinne sijoitettujen kolmen lotan tuli välittää tieto lottayksiköiden uusista sijaintipaikoista edelleen vä- litettäväksi Luumäelle siirretylle raja- toimistolle. Vielä ehti Margarethan tie viedä Joensuuhun ennen kuin hänet Lapin sodan alkaessa oli komennettu yhteyslotaksi kenraali Hersalon 15. divisioonaan. Ilmoittautumisen yhte- ydessä selvisi kuitenkin, että divisioo- na oli kotiutettu edellisenä päivänä. Margaretha jäi töihin rajatoimistoon. Kun Lotta Svärd-järjestö lakkautet- tiin (23.11.1944) Margaretha joutui Kaaderilaulajien kvartetti, everstiluutnantti Matti Ahtiainen, eversti Heikki Hult, nopeasti lähtemään Helsinkiin muka- everstiluutnantti Rainer Hannikainen ja majuri Aarno Suorsa sekä päivänsankari naan rajatoimiston omaisuus. Matka Margretha Berghell.

PAROLE 4 • 2016 33 Korialla kasvaa pioneerien tarpeisiin istutettuja lehtikuusia

Elimäen reserviupseerikerho Arboretumista lahjoitettiin 1920-lu- polusta. Kilpailun voittanut partio saa kunnioittaa hienolla tavalla vulla pioneeripataljoonalle Korian vuodeksi haltuunsa Kymenlaakson varuskuntaan lehtikuusen taimia osaston lahjoittaman metallisen jää- jääkäreitä järjestämällä kasvatettavaksi näihin tarkoituksiin. käripatsaan. vuosittain jääkäriluutnantti Näitä puita löytyy vielä Kymijoen sil- Tänä vuonna kilpailu pidettiin lan ja entisen upseerikerhon läheltä. 17.9. ja siihen osallistui 12 partiota, Alfred Sandbergin muisto- Alfred Sandberg palveli Jääkäripa- joissa oli yhteensä 29 jäsentä. Osan- kilpailun. taljoona 27:n pioneerikomppaniassa ottajien ikä vaihteli vauvasta vaariin. osallistuen sotatoimiin itärintamalla. Perinneyhdistyksen jäseniä, pääosa Kilpailu käydään vuosittain syyskuus- Vapaussodan jälkeen hän palveli Kymenlaakson osastosta oli aikakin sa Mustilan Arboretuminupeissa mai- Korialla pioneerijoukoissa, ensin kuudessa partiossa. Kilpailun järjes- semissa. Mustilan arboretum liittyy aliupseerina yleten viime sodissa telyistä vastasivat jälleen ansiokkaasti muutoinkin jääkäreihin. Jääkäripio- upseeriksi. Hänen harrastuksensa Matti Saarinen ja Jukka Ikonen apu- neerit olivat koulutusaikana Saksassa liittyivät vahvasti maanpuolustukseen joukkoineen. oppineet, että vesistökaluston puu- ja luontoon. Tämä on huomioitu osat kannattaa tehdä lehtikuusesta, kilpailun sisällössä, joka koostuu joka säilyy hyvin kosteissa olosuh- maanpuolustus aiheisista kysymyk- Teksti: Jarmo Loikkanen teissa. Jääkärien pyynnöstä Mustilan sistä, pistooliammunnasta ja luonto- KUVA: Paavo Mikkonen

Kilpailijat koolla lähtöpaikalla Mustilassa.

34 PAROLE 4 • 2016 Tammisunnuntaista tehdään dokumentti

Mannerheimin määräämästä yöllä. Junan 40 venäläismatruusia Musiikin säveltää Markku Johansson. vangittiin. Samassa junassa matkusta- Dokumentin budjetti on €350.000 ja vuoden 1918 yllätysoperaa- neet senaattorit Heikki Renvall, Eero sitoutuneita rahoittajia on tähän men- tiosta on tekeillä dokumentti. Yrjö Pehkonen ja Alexander Frey nessä yli puolet budjetista. Varojen Antti Tuurin käsikirjoittama vietiin turvaan Kyrönjoen rannalla hankinnan deadline on 31.12.2016, sijaitsevaan Torkkolan taloon, johon jolloin päätetään missä laajuudessa dokumenttielokuva huipen- Ylistaron valtauksen esikunta oli si- dokumentti toteutetaan. ”Vetoamme tuu Ylistaron dramaattisiin joitettu. Senaatin puheenjohtaja P. E. kaikkiin potentiaalisiin rahoittajata- tapahtumiin. Svinhufvud oli lähettänyt heidät Hel- hoihin, että saisimme tarvittavat varat singistä Vaasaan turvatakseen maan kokoon – emme halua odottaa toiset laillisen järjestysvallan jatkumisen sata vuotta, kun seuraavan kerran itse- Dokumenttielokuva huipentuu tam- levottomuuksien varalta. Ylistaroon näisyyden tasaluvut tulevat täyteen”, misunnuntain yön tapahtumiin Ylis- komennetuissa vöyriläisjoukoissa toteaa valtakunnallisen Tammisun- tarossa, jonne paikallisten tueksi oli taisteli myös Otavan, Fazerin ja Hel- nuntain 100-vuotisjuhlien päävastaa- komennettu sotilaita juuri toimintansa singin Sanomien tulevia johtajia, va eversti evp. Jorma Jokisalo. aloittaneesta Vöyrin sotakoulusta. Pi- kuten Heikki Reenpää, Sven Fazer Yksi mielenkiintoisimmista käsi- täjän venäläisvaruskunta käsitti noin ja Eljas Erkko. Taisteluihin osallistui kirjoituslähteistä on ollut Eljas Erkon 400 sotilasta, jotka olivat majoittuneet myös kaksi Suomen armeijan tulevaa henkilökohtaiset päiväkirjat (ajalta kirkonkylään Kyrönjoen molemmin kenraalia, jääkäri Kaarlo Viljanen ja 25.–29.1.1918), jotka Päivälehden puolin. Ylistaron vapauttamiseen nuori hämäläinen suojeluskuntalai- arkisto luovutti käsikirjoittajan käyt- venäläisistä osallistui 500 lähes nen Aaro Pajari. töön. Päiväkirjan tapahtumahetkellä aseistamatonta paikallista suojelus- Dokumentti on pohjalaismaakun- kirjoitetut kuvaukset ovat ainutlaatui- kuntalaista, joiden tueksi päämaja oli tien yhteishanke, jossa on mukana sia ja niiden pohjalta kuvataan mm. määrännyt kaikki Vöyrin sotakoulun neljä sekä suomen- että ruotsinkie- vöyrinkoululaisten siirtymisen 100 350 aseistettua miestä. listä työryhmää. Dokumentin tuo- hevosen rekisaattueissa yön tunteina Nämä tapahtumat eivät ole ylei- tannosta vastaa MRP Matila Röhr Vöyriltä Ylistaroon sekä dramatisoi- semmin tiedossa, vaikka tammisun- Productions Oy, jonka CEO Marko dussa hyökkäyskohtauksessa näyte- nuntailla oli käänteentekevä merkitys Röhr valittiin juuri vuoden elokuva- tään Erkon kunnostautuminen ruko- Suomen itsenäisyyden alkumetreillä. tuottajaksi. Asiantuntijana on toimi- ushuoneelle majoittuneen venäläisen Aiheesta ei ole liioin tehty elokuvaa. nut historiantutkija, professori Martti 50 miehen konekiväärikomppanian Dokumenttiaineisto on hyvin runsas, Häikiö. Tammisunnuntai-hanke kuu- aseistariisunnassa ja sitä välittömästi ja tapahtumiin liittyy yllätyksellisiä luu valtioneuvoston viralliseen Suomi seuranneessa Kyrönjoen vastarannan ja dramaattisia tilanteita”, toteaa 100 -ohjelmaan. Vaikka Tammisun- 100 miehen venäläiskasarmin valta- hankkeen työryhmien vetäjä Pekka nuntai-dokumentti rakentuu historial- uksessa. Kärnä. Yksi yön dramaattisimmista ta- liselle aineistolle, sen musiikkiraitaa pahtumista oli Seinäjoelta lähteneen ei ole koostettu arkistomateriaalista. Teksti: Pekka Kärnä junan kaataminen puoli kolmelta

Kirkon tornista 1920 otettu panoramakuva Ylistaron kirkonkylästä. Numeroidut rakennukset olivat venäläisjoukkojen majoi- tuspaikkoja: 1. Rukoushuone kk-komppania 50 miestä, 2. Nuorisoseuran talo 100 miestä, 3. Kansallismielisten talo 120 mies- tä ja esikunta, 4. Herttualan kansakoulu 120 miestä. Varhain maanantai aamulla 28.1. paikalliset suojeluskuntajoukot yhdessä vöyrinkoululaisten kanssa riisuivat aseista kaikki venäläisvaruskunnat. Neljässä päivässä kaikki Etelä-Pohjanmaan 5000 venä- läistä oli riisuttu aseista.

PAROLE 4 • 2016 35 Tapahtumia

Satapäinen yleisö kuulemassa jääkärihistoriaa postimuseossa

Postimuseossa Tampereen Vapriikissa järjestettiin 29.10. Jääkärin tie -semi- naari. Seminaarilla oli hyvä yleisömenestys. Jääkärihistoriaa oli kuulemassa satakunta jääkäriliikkeen ja historian ystävää. Jääkärisäätiön puheenjohtaja Jukka Pennasen esitelmän aiheena oli Preus- silaista kuria ja sotilaskoulutusta – mitä he oikein oppivat? Fil. tri Tuomas Hoppu kertoi Jääkäreistä heidän kirjeidensä ja päiväkirjojensa valossa. Hoppu on kirjoittanut aiheesta viime keväänä julkaistun kirjan ”Jääkärit Saksan tiellä”. Professori Matti Lackmanin aiheena oli Jääkäriliikkeen kaksi rintamaa. Itä- rintama ja Tornionlaakso. Toinen professori Kari Hokkanen, puhui teemasta Jääkärit itsenäisyyden luojina ja puolustajina. Jääkäriteema on vetänyt kiitettävästi yleisöä, sillä Vapriikin 100-paikkainen auditorio oli täynnä lähes viimeistä paikkaa myöten. Postimuseo järjesti seminaarin yhteistyössä Vapaussodan Perinneliiton ja Suomalaisen Klubin kanssa. Seminaari liittyi postimuseossa jatkuvaan Salaista jääkäripostia -näyttelyyn. Näyttely on avoinna 19.3.2017 saakka.

Schmarden ja jääkäripioneerit 100 vuotta näyttely

Schmarden ja jääkäripioneerit 100 lehden 10-vuotisjuhlanumeron kansi vuotta-näyttely on avoinna Hämeen- kertoo taistelusta, jossa käsikähmän linnassa Museo Militariassa vaihtu- ohella tuhottiin venäläisten eteen- vien näyttelyjen tilassa koko vuoden työnnetyt varustukset. 2017. Oheinen pioneerien Hakku-

Mielenkiintoisia esitelmiä AKS:n Perinneyhdistyksen kevään 2017 kuukausiesitelmät

16.1.2017 Seppo Willgren Bertil Förbom ja jääkärit (huomio päivä!) 22.2.2017 Mikko Uola Heimosodat ja Tarton rauha osana AKS:n 95-v symposiumia (poikkeava aika) 21.3.2017 Jussi Nuorteva AKS:n arkistot (vuosikokousesitelmä) 18.4.2017 Kaija Vesala Suomen lotat ja lottaperinne.

Luennot pidetään Ostrobotnialla, Museokatu 10, Helsinki. Tilaisuudet alkavat kello 17.00, ovat avoimet, eivätkä edellytä ennakkoilmoittautumista. Salivuokra 3 € peritään kokouksen alkaessa.

36 PAROLE 4 • 2016 Tapahtumia

Päämajan radiokeskus 1941-1945 näyttely Museo Militariassa

Museo Militariassa Hämeenlinnassa nasta. Näyttelyssä on esillä myös perusnäyttelyyn ja useisiin vaihtuviin voi talvikaudella 2016–2017 tutustua syksyllä 1944 Suomeen miehityksen näyttelyihin sekä katsomaan doku- näyttelyyn ”Päämajan radiokeskus varalta rakennettuun salaiseen radio- menttifilmejä museon auditoriossa. 1941–1945”. Kaakkois-Suomen Vies- verkkoon liittyvää aineistoa, joka on Vaihtuvien näyttelyjen rakennuk- tikillan tuottama näyttely on lainassa lainassa Lohjan Museosta. sessa on Päämajan radiokeskus Mikkelistä, jossa se on ollut esillä Näyttely on esillä Museo Militarian 1941-1945-näyttely sekä Schmar- Viestikeskus Lokissa. vaihtuvien näyttelyjen rakennukses- den 100 vuotta – jääkäripioneerit Näyttelyssä kerrotaan tekstein, kuvin sa. Näyttely sisältyy pääsymaksun ja pioneeriaselajin alku Suomessa ja esinein Päämajan radioyhteyksistä hintaan, joten samalla hinnalla kävijä -näyttely. huolehtineen radiokeskuksen toimin- pääsee tutustumaan museon laajaan

Kirjallisuutta

Myyttisten saarien tarina

Teoksen takana on alueen kiistatta linnoittama Viapori yhdessä Tallinnan paras asiantuntija everstiluutnantti evp. kanssa muodosti Pietarin suurkaupun- Jarmo Nieminen, joka on jo vuosia ku- gin ja valtakunnan keskuksen uloimman vannut suljettujen saarien omaperäistä meripuolustusvyöhykkeen. Tuolloin luontoa ja selvittänyt niiden kiinteästi varustettiin sotakuntoon myös Santaha- Helsingin ja Suomen historiaan liittyvää mina, Ostrov Lagernyi, ja siitä tuli myös menneisyyttä. Historiallinen näkökulma merkittävä varuskuntasaari ja sellaisena ulottuu vielä aikansa suurvaltapolitiik- se onkin pysynyt tähän päivään asti. kaan: Helsingin sotilassaaret ovat olleet Kolmas pääluku tuo lukijan itsenäisen lännen ja idän välisten valtataistelujen Suomen varuskuntaan. Santahaminaan tapahtumapaikka vuosisatojen ajan. sijoitettiin olojen vakiinnuttua itse- Ne ovat suojanneet vuoroin Ruotsia ja näisen Suomen sotaväen varuskunta, vuoroin Pietaria. hyökkäysvaunurykmentti, radiojoukot, Teos jakautuu kolmeen päälukuun, miinanheittäjäkomppania, Suomen Val- Keisarin perintö kolmeen aikaan. Ensin käydään lä- koinen kaarti ja sen jälkeen Uudenmaan Kertomuksia Helsingin pi Santahaminan asema nousevassa rykmentti. Myös Suomen Ilmailuvoimil- sotilassaarten historiasta ruotsalaisessa suurvallassa ja sen so- la oli oma lentosatamansa Santahami- Jarmo Nieminen tilasstrategiassa ja seurataan Itämeren nassa 1920-luvulla. itäisen osan, Suomenlahden, merkitystä Erittäin kiinnosta, uutta tietoa antava 239 sivua. Gummerus 2016 kahden syntyvän suurvallan, Ruotsin ja teos, jota voi nautiskella pala palalta Kuvittaja: Alpo Tuurnala Venäjän, kiista-alueena. mistä kohdin vain. Kiehtovat kerto- Toinen osa käsittelee luonnollisesti mukset, arkistokuvat, kartat ja Alpo Helsingin edustalla olevat pitkään sul- Venäjän aikaa, kun jo kansakunnaksi Tuurnalan henkeäsalpaavat akvarellit jettuina olleet sotilassaaret kiehtovat. muodostuva Suomi oli autonominen tekevät tästä kirjasta todellisen aarteen. Nyt niiden avauduttua osittain on niistä osa Venäjää, sen luoteinen merituki- tullut Helsingin kiinnostavimpia vierai- kohta. Helsingin edustan saarten mer- Ville Kaarnakari lukohteita. kitys korostui erityisesti, kun Ruotsin

PAROLE 4 • 2016 37 Vuotuisten Finnentag-muistojuhlien järjestelyt Hohenlockstedtissa

Kirjoitin edelliseen Paroleen hyväs- 2017 Hohenlockstedtiin. Päivän yk- ”jääkärien jalanjäl- sä uskossa, että tulevat Finnentagit sityiskohtainen ohjelma selviää ensi kiin” sekä samalla järjestetään kunnan toivomuksesta, vuoden alkupuolella ja on silloin saa- saksalaiseen, meitä kustannusten säästämiseksi ns. nor- tavissa kotisivuillamme tai kansliaan suomalaisia kiin- maalivuosina perjantaisin ja vain soittamalla. nostavaan histori- 5-/10-vuotisjuhlat lauantaisin. Ensi vuonna olemme järjestämäs- aan ja kulttuuriin. Marraskuun lopulla ehdotti kui- sä halukkaille myös yhteistä Saksan Matkan alustava hinta on noin 750€, tenkin Hohenlockstedtin pormestari matkaa syyskuussa, jolloin kunnioi- johon sisältyvät kaikki matkat, pääosa pitäytymistä perinteisessä mallissa, tamme erityisesti jääkärien komen- ruokailuista sekä hotellit 2hh:ssa. Vas- jolloin jatkossakin viettäisimme tajan, majuri Maximilian Bayerin taan järjestelyistä yhdessä Varsinais- jääkärien Saksassa alkaneen kou- sekä Osnabrückin junaonnetto- Suomen osaston kanssa. Halukkaita lutuksen muistopäivää joka vuosi muudessa menehtyneiden jääkärien pyydetään ilmoittautumaan alusta- lauantaisin. Syynä tähän on kunnan 100-vuotismuistoa sekä samalla 100 vasti 15.1.2017 mennessä Varsinais- yleisten tilojen käyttö, joka onnistuu vuotiasta Suomea. Matka päätetään Suomen osaston pj:lle, opetusneuvos helpommin viikonloppuisin. Hohenlockstedtin joka vuotisille Kyösti Vuontelalle puh 0500 - 910 Tämä pitäytyminen totutuissa jär- ”Kartoffelfesteille” – ”Perunajuhlille”. 402 tai sähköpostiin kyosti.vuontela@ jestelyissä sopii meille tietysti erin- Juhlat ovat merkittävin paikallinen gmail.com omaisesti ja niinpä voinkin toivottaa karnevaalityyppinen tapahtuma ja Joulun odotuksen tunnelmissa, Hohenlockstedtin kunnan ja jääkärei- syynä tähän on tietysti se, että jääkä- menestyksellistä itsenäisen Suomen den perinneyhteisön puolesta kaikki reiden koulutusmaisemat sijaitsevat 100-vuotisjuhlavuotta toivottaen ja halukkaat tervetulleeksi viettämään keskellä Saksan parhaita perunanvil- perinneyhteisömme jäsenistöä ter- yhdessä jääkärien Lockstedter Lage- jelysalueita. vehtien, riin menon 102-vuotisjuhlallisuuk- Matka järjestetään alustavien suun- sia, Finnentagia perinteisin menoin nitelmien mukaan lento-bussimatka- Jääkärisäätiön pj Jukka Pennanen ja tällä kertaa juuri historiallisena na 20.-24.9.2017. Matka tulee ole- päivänä lauantaina 25. helmikuuta maan monipuolinen tutustumismatka

Kirjallisuutta

Suomen panssariase taskukoossa

Kirjan idea on hyvä. Tavoitteena on hah- Kartat puuttuvat kokonaan. Samoin mottaa Suomen panssariaseen kehitys puuttuu henkilöhakemisto sekä kaluston ja toiminta perustamisesta jatkosodan tekniset tiedot selkeänä kokonaisuute- loppuun. Toteutus valitettavasti jää hie- na. Tekstissä esiintyy harmillisia virhei- man hajanaiseksi. Tästä aihepiiristä olisi tä henkilöiden nimissä ja kuvaliitteen näin kokeneen kirjoittajan osaamisella kalusto on nimetty vain osaksi. Rikos- saanut paremmankin lopputuloksen. romaaneistaan tunnettu kustantamo Puutteineenkin kirja antaa silti perus- Myllylahti on näköjään laajentamassa tiedot panssarijoukkojemme kehityksen suosittuun sotahistorian aihepiiriin. suurista linjoista vaatimattomista alku- Kehittämisen varaa jää vielä. vaiheista sotavuosien taisteluihin asti. Lähdekirjallisuuden määrä on teok- Seppo Simola sen ideaan nähden suppea. Sotapäi- väkirjojen käyttö lähteenä on hyvä Julkaistu aiemmin Reserviläinen Suomen panssariase asia, mutta niitäkin olisi voinut poimia -lehdessä. 1918–1944 laajemman otannan, vaikkei lopullinen totuus aina löydykään joskus jälkikäteen Atso Haapanen ja hieman tarkoitushakuisestikin laadi- 162 sivua. Myllylahti Oy tuista merkinnöistä.

38 PAROLE 4 • 2016 Kutsu Jääkäripataljoona 27:n Perinneyhdistys ry:n sääntömääräinen Vuosikokous Lauantaina 11.3.2017, Forum Marinumin auditoriossa, Linnankatu 72, TURKU Kokouksessa käsitellään sääntöjen 5§:n määräämät asiat sekä jäsenten 9.2.2017 mennessä hallitukselle kirjallisesti esittämät asiat.

KOKOUSPÄIVÄN OHJELMA 11.30 Lounas Forum Marinumin ravintola Daphnessa 13.00 Vuosikokous 15.00 Opastettu kierros Forum Marinumissa

Omakustanteisen lounaan hinta on 25 euroa, joka maksetaan etukäteen Perinneyhdistyksen tilille FI80 1019 3000 2050 06. Vuosikokouksen yhteydessä on mahdollisuus tutustua Forum Marinumin näyttelyihin. Ilmoittautumiset vuosikokoukseen (myös lounas) 19.2.2017 mennessä Jääkärikansliaan. Puhelin: 09 135 1009, gsm: 050 377 8845 Sähköpostilla: [email protected]

Helsingissä 1.11.2016 Jääkäripataljoona 27:n Perinneyhdistys ry Hallitus

Kallelse till Föreningen Jägarbataljon 27:s Traditioner rf:s Årsmöte Lördagen den 11.3.2017, i auditoriet i Forum Marinum, Slottsgatan 72, ÅBO Vid mötet behandlas de stadgeenliga ärenden som stipuleras i § 5 samt de ärenden som medlemmarna senast den 9.2.2017 skriftligen presenterat för styrelsen.

Mötesdagens program 11.30 Lunch I restaurangen Daphne i Forum Marinum 13.00 Årsmöte 15.00 Guidad tur i Forum Marinum

Lunch är på egen bekostnad, 25 euro, och skall betalas i förväg till föreningens konto FI80 1019 3000 2050 06. I samband med mötet kan deltagarna se utställningar i Forum Marinum. Anmälningar till årsmötet (också till lunch) görs före 19.2.2017 till Jägarkansliet. Tel: 09 135 1009, gsm: 050 377 8845 E-post: [email protected]

Helsingfors 1.11.2016 Föreningens Jägarbataljon 27:s Tradiotioner rf Styrelsen

PAROLE 4 • 2016 39 Kirjallisuutta

Ohdakkeinen alun jälkeen marsalkaksi

Mannerheim ei viihtynyt. Ilmapiiriä ään niskasta kiinni saatuaan potkut koulussa kuvasi hyvin se, ettei Man- kadettikoulusta. Onnistuisiko vastaa- nerheim juurikaan pitänyt myöhemmin va nykyään kaikessa byrokratian ja yhteyttä kadettitovereihinsa. Lopulta ammattiauttajien viidakossa? Olisiko Mannerheim erotettiin koulusta hieman Mannerheim nykyaikana leimautunut jo epäselvien käytökseen liittyvien syiden varhaisessa vaiheessa ja joutunut lasten- vuoksi pääsiäisen jälkeen vuonna 1886. suojelutoimenpiteiden ja myöhemmin Moni näistä raskaista koettelemuk- kannustinloukkujen ansaan? Sitä emme sista on myöhemmin osoittautunut tietenkään saa tietää, mutta Mannerhei- onnekkaiksi sattumuksiksi. Kurittomuus min lähtökodista olisi lopputulos voinut yksityiskoulussa sai Mannerheimin olla hyvin toisenlainenkin. pyrkimään kadettikouluun ja erottami- Keskisarja on Keskisarja ja kuvaa nen sieltä kirjoittamaan ylioppilaaksi, värikkääseen tapaansa tulevan mar- joka mahdollisti kadettikoulutaustan salkan ohdakkeista tietä huipulle käy- ja korkeiden sukulaisten suositusten tösongelmineen, juopotteluineen, uh- Hulttio avulla pyrkimään Nikolajevin ratsuvä- kapelihimoineen ja epäonnistuneine Gustaf Mannerheimin kiopistoon Pietariin. Toipumislomalla järkiavioliittoineen. Kun kyseessä on painava nuoruus Mannerheim tapasi keisarinnan ja populaarihistoriallinen teos, pitää esille yhteinen skandinaavinen kieli avasi tietenkin nostaa myös arvelut Manner- Teemu Keskisarja ovet chevalier-kaartiin. Myös Venäjän heimin seksuaalisesta suuntautuneisuu- 288 sivua. Siltala 2016 vallankumouksesta Mannerheim sel- desta. Todisteita ei kuitenkaan tahdo visi Suomeen ollessaan juuri oikeaan löytyä puoleen eikä toiseen. Haminan Mannerheimin nuoruus näyttää olevan aikaan toipumislomalla ratsastusonnet- tapahtumat pääsiäisenä 1886 johtivat täynnä onnettomia vaiheita. Isä epäon- tomuuden vuoksi. Suomessa uraputki kuitenkin erottamiseen kadettikoulusta nistui liiketoimissaan ja jätti perheensä. alkoi, kun Clas Charpentier luopui so- ja uraputken alkamiseen Pietarissa. Köyhtyneen aatelisperheen äiti kuoli en- tilaskomitean johdosta ja tilalle nousi nenaikaisesti. Lapset joutuivat sukulais- Mannerheim. Muuten Mannerheim Pasi Pulju ten huostaan. Koulunkäynti ei tahtonut olisi voinut jäädä yhdeksi eläkeläiseksi sujua kiusattuna olemisen, kiusaamisen ”ryssänkenraaliksi”. ja kurittomuuden vuoksi. Haminan ka- Keskisarja kuvaa hyvin tilannetta, dettikoulun ovet avautuivat vasta kol- jossa tuleva koulupudokas otti itse- mannella yrittämällä. Kadettikoulussa

Jääkäripuukkoja jälleen saatavissa Perinteisiä jääkäripuukkoja on jälleen saatavissa kansliasta. Iisakki Järvenpään valmistaman teräaseen hinta on 70 euroa.

40 PAROLE 4 • 2016 Kirjallisuutta

Mannerheimin henkilökuvan puuttuvat palaset

esittelytekstin voi hyvin allekirjoittaa. richsia siteeraten. Se oli yksi sekamels- Mannerheim oli huono perheenisä. ka. Kenraalitasoisia neuvotteluja ei pi- Häneltä puuttui korkeampi upseerikou- detty kertaakaan, sanoo Airo. Heinrichs lutus, kun tie sotakorkeakouluun tyssäsi ei yleisesikunnan päällikkönä voinut riittämättömään venäjänkielen taitoon. ymmärtää Mannerheimia, joka itse ha- Kuitenkin käy ilmi, että hän oli hyvä lusi tietää ja nähdä kaikki yksityiskoh- kouluttaja ja poikkeuksena venäläisistä dat, vaikka nimenomaan yleisesikunnan upseereista piti huolta sotilaistaan. Hän tehtävän olisi ollut tutustua tilastoihin ja osoitti Venäjän-Japanin sodassa 1905 tehdä analyysit. Tässä valossa ymmärtää sekä ensimmäisessä maailmansodassa paremmin, miksi keväällä ja alkukesällä hyviä rintamaupseerin ominaisuuksia. 1944 saatu tiedustelutieto tulossa ole- Mannerheim oli vannonut uskolli- vasta suurhyökkäyksestä yllätti sodan- suudenvalan tsaarille ja siksi suhtautui johdon housut kintuissa. jyrkän kielteisesti aktivismiin ja piti Mutta kaikesta kirjan esille tuomasta jääkäriliikettä maanpetoksellisena. Mannerheimiin kohdistuvasta kritiikistä Mannerheim Muistelmissaan hän ”unohtaa” kuul- ja siihen uskoenkin se ei mitenkään vä- leensa jääkäriliikkeestä ja 1916 ja väit- hentänyt arvostustani ja kunnioitustani Martti Turtola tää saaneensa siitä tiedon vastata 1918 Suomen marsalkka C.E. Mannerheimia 310 sivua. Tammi 2016 tammikuussa. Se toki on ennestäänkin kohtaan. Jokaisen hänestä kiinnostu- tiedossa, että muistelmissa on varsin vä- neen kannattaa lukea Turtolan varsin Turtola kuljettaa lukijan varmoin ottein hän Mannerheimin omaa käsialaa, mikä lukijaystävällinen (310 sivua) teos. läpi Mannerheimin elämäntaipaleen on kerrottu Parolenkin sivuilla (4/2014). – arvostavasti, mutta sakeaa sankari- Turtola kuvaa varsin hyvin Mikkelin Jukka Knuuti myyttiä hälventäen. Kirjan takaliepeen päämajan toimintatapaa Airoa ja Hein-

Salvan salaisuus

Suomalaiset valitsivat Salpalinjan suh- sekä vetää lankoja jopa kylmän sodan teen tyystin toisenlaisen julkisuusstrate- jälkeiseen aikaan. Salvan olemassaolo gian kuin ranskalaiset Maginot-linjansa vaikutti Neuvostoliiton suunnitelmiin kanssa. Maginot’ia hehkutettiin julki- jatkosodan aikana ja hävittämisen suudessa, mutta Salvan salaamiseksi arvoiseksi riesaksi se nähtiin Pariisin nähtiin runsaasti vaivaa. Selvää oli, että rauhanneuvotteluissakin – vaan hävit- Suomen suurin rakennustyömaa naapu- tämättähän se jäi. rillekin paljastuu. Miksi siis nähdä iso Kokonaisuus on selkeä. Tekstiä on vaiva, koska 35.000 työläisen joukosta elävöitetty dokumenteilla ja valokuvil- tietoa varmasti vuotaa? la. Kuvia ei tosin ole runsaasti, koska Vaivan ja salaamisen arvoiseksi kat- työmaalla vallitsi ankara valokuvaus- sottiin ainakin asemien tarkka sijainti kielto. Salpalinjasta on kirjoitettu en- maastossa, aseistus sekä tekniset ratkai- nekin, mutta Kylmälän kirjasta tekee sut. Rakennustyömaan ympärillä kävi mielenkiitoisen salaamiseen keskittyvä Kuinka salata Salpalinja? melkoinen vakoilukuhina. Pro gradu- näkökulma. Salpa-aseman salassa pitämiseksi työhönsä perustuvassa kirjassa Mikko tehdyt ratkaisut vv. 1940– 941 Kylmälä selvittää, miten salaamistavoit- Seppo Simola teessa lopulta onnistuttiin. Mikko Kylmälä Tämän ohella Kylmälä kertoo raken- Julkaistu aiemmin Reserviläinen 125 sivua. Miehikkälän Salpalinja- nusprojektin taustat ja toteutuksen yk- -lehdessä. museo sityiskohtaisiakin esimerkkejä käyttäen

PAROLE 4 • 2016 41 Kirjallisuutta

Sotavanki-isoisää etsimässä Sissien soihtu jälkipolville

pauksessa ehkä savolainen lupsakkuus. Kaiken liikkeelle paneva voima on kuitenkin todella vahva kiinnostus su- kuun ja sen historiaan. Kirjassa kaikki kulminoituu lähes maanisesti isoäidin sotavuosiin ja tuntemattomaan isoisään. Loputtomalta tuntuva mahdollisten isoisä-ehdokkaitten poissulku-menette- ly on varmaan monessakin vastaavissa tapauksissa perusteltu, mutta kirjasta lukien pitkästyttävä. Mielestäni tuntuu hieman lapsenus- koiselta odottaa niin paljon amerikka- Osasto Hartikainen teki viisi kaukopar- Tuntematon sotavanki laisilta kaupallisilta DNA- tutkimuksilta, tiomatkaa vihollisen linjojen taakse. Ira Vihreälehto koska niiden peitto jo kirjoittajan oman- Pisin matkoista venyi 56 vuorokauden kin käsityksen mukaan on Venäjällä mittaiseksi, ja sitä johti Mannerheim- 270 sivua. Atena2015. mitättömän pieni. Luotettavuudestakin ristin ritari Antti Vorho. Osaston partio- joku voi ehkä esittää epäilyksiä. retkillä oli mukana vain neljä sotilasta. Opettaja on kirjoittanut kirjan, oppikir- Tiettyä tarkkuutta suomenkielen opet- Sotahistorian pisimmällä kaukopartio- jan. Tämä jäi päällimäi-seksi mieleeni tajalta olisin odottanut myös sanojen matkalla sotilaat elivät yli kaksikym- luettuani Ira Vihreälehdon Tuntematon merkityksen, varsinkin naisia sanan- mentä päivää ilman muonatäydennystä sota-vanki-kirjan. Oppikirjamaisuus mukaisesti lähinnä olevien, suhteen. ja taivalsivat nälkää nähden lähes 250 ei sinänsä ole moite, sillä se tuo esiin Naisten sukkahousuja ei todellakaan kilometriä. monia oleellisia asioita sukututkimusta voitu käyttää ”maksuvälineenä” sodan aloittelevalle tai muuten siitä kiinnos- aikana saksalaisten kanssa asioitaessa, tuneelle. koska sukkahousut on keksitty vasta Suomen historian pisimmästä kaukopar- Elämme sähköisen tiedonvälityksen 1960-luvulla. tioretkestä romaanin Kuoleman porteilla aikaa ja se tulee kirjasta vahvasti esille. Kirjan ajoitusta voi pitää myös erittäin kirjoittanut Patrik Berghäll on amma- Google, Facebook, Twitter, YouTube, onnistuneena. Me, suuret ikäluokat tiltaan erä- ja henkiinjäämiskouluttaja. Skype ja Linkedin ovat avainsanoja. Ei olemme tulleet siihen ikään, että useim- Berghällin romaani kertoo jatkosodan paljon tarvitse tietokoneensa äärestä milla herää kiinnostus juuriimme ja sitä osasto Hartikaisesta, jonka miesten nousta, sillä lähes kaikki tarvittava tieto kautta harrastus sukututkimukseen. Kirja sitkeys ja luonnossa liikkumisen taidot on siinä. Pitää vain löytää tie oikeisiin antaa siihen erinomaisia neuvoja. ovat kirjailijan mielestä tärkeitä nyky- tietokantoihin ja osata käyttää niitä hy- Sitä vastoin teoksen kirjallisia ansioita ajan henkiinjäämiskoulutuksessa. väkseen. Se on sinänsä täysin mahdo- keskeneräisen projektin kuvauksena en Erätaidot olivat osasto Hartikaisella tonta ilman, että pystyy solmimaan hen- osaa pitää kovinkaan suurina. kilökohtaisia suhteita tietokantojen käyt- hyvin hallinnassa. He pärjäsivät luon- nossa kuin kotonaan ja olivat siinä töä osaavien ja niitä vartioivien kanssa. Matti Vuorensola Sen taas mahdollistaa sisu ja tässä ta- ohessa valiosotilaita, Berghäll kuvai- lee. Nuoruuden partioaikoina Berghäll kertoo käyneensä monissa kilpailuissa, joissa hän sai kokea rankkojakin jut- tuja. Myöhemmin henkiinjäämiskou-

42 PAROLE 4 • 2016 Kirjallisuutta

Sissien soihtu jälkipolville Petsamon nikkeli – Talvisota - Barbarossa -suunnitelma?

lutuksessa olimme neljä yötä ilman Hietalahden kirjan keskiössä on se ruokaa Ruotsin Lapissa. Toisen kerran väite, että Saksa tarvitsi ehdottomasti olin tunturilla 30-kiloisen rinkan kanssa Petsamon nikkeliä voidakseen aloittaa kymmenen päivää, Berghäll muistelee. suursodan ja erityisesti hyökätäkseen Vuonna 1973 syntyneen Berghällin Neuvostoliiton kimppuun kesäkuussa kiinnostus henkiinjäämistaitoja kohtaan 1941. Hänen mielestään kaikki Pet- syntyi aikaisin. samon nikkeliä koskeva tutkimus on Vuonna 1985 luin Ruotuväestä artik- tähän asti kulkenut harhapoluilla, kun kelin, jossa kerrottiin Turkka Aaltosen ei ole ymmärretty Saksan kiinnostuksen antamasta koulutuksesta laskuvarjojää- Petsamon nikkeliä kohtaan olleen pitkä- käreille. Se innosti aika paljon ja ostin kestoista ja hyvin voimakasta. sissipipon ja kumisaappaat, jotka päällä Petsamon nikkelistä tuli Saksalle kävelin yläasteen käytävillä. Vuonna tärkeää ja tavoittelemisen arvoista siitä 1988 Berghäll vei 15-vuotiaana ensim- Talvisodan salainen lähtien, kun Englanti ja Ranska julistivat mäistä kertaa partioryhmän ulos maas- strategia sille sodan syyskuun alussa 1939. Vielä toon selviytymisleirille. Aiemmin Berg- Nikkelillä Saksan rinnalle ennen talvisotaa maan sotatalousvirka- häll teki kaukopartiomiehenä toimineen miehet ehtivät kohdistaa huomionsa Antti Hietalahti Karl-Johan Norrgårdin kanssa tiiviisti Petsamoon, mutta talvisota katkaisi yhteistyötä kolmen vuoden ajan, mistä 382 sivua. Otava 2016 yhteydenpidon. Heti maaliskuun 13. syntyi Berghällin ensimmäinen kirja päivänä solmitun Moskovan rauhan Päämajan kaukopartiomies. Lisäksi hän Historiantutkimuksessakin näyttää jälkeen he jatkoivat siitä, mihin ennen tapasi osasto Hartikaisessakin toimineen joskus siltä, että vain mielikuvituksen sotaa oli jääty. Neuvostoliiton painos- Eero Niemisen, jonka hän kuvailee ol- puute voi rajoittaa uusien tulkintojen tama Suomi suostui - Saksalta turvaa leen hauska, vanha kaukopartiomies. esittämistä menneistä tapahtumista. hakiessaan - siihen, että valtaosa Petsa- Oli kunnia tavata nämä hienot mie- Ainakaan mielikuvituksen puutteesta mon nikkelin tuotannosta, joka pääsisi het. Heillä oli into kertoa jälkipolville ei voi syyttää fil.maist. toimittaja Ant- käyntiin lähikuukausina, myytäisiin kokemuksistaan sota-aikana ja jakaa ti Hietalahtea. Hän on löytänyt aivan saksalaiselle I.G. Farbenille eteenpäin tietoa ja taitoa, Berghäll to- uusia syitä sille, miksi Neuvostoliitto Petsamon nikkelin ja talvisodan syt- teaa. Berghäll vannoo luottavansa Suo- hyökkäsi Suomeen marraskuussa 1939 tymisen välillä ei ollut mitään poliittisia men nuorisoon siinä, että sitkeitä sissejä ja teki sitten maaliskuussa 1940 rauhan tai sotilaspoliittisia kytkentöjä. Yhtä olisi vielä nykypäivänä. Suomen kanssa. vähän Petsamon nikkeliä voidaan liit- Toivon, että kirjani innostavat kaik- Hän antaa ymmärtää, että talvisotaa tää operaatio Barbarossaan eli Hitlerin kia liikkumaan, oppimaan erätaitoja ja ei olisi tullut, jos Suomi ei olisi antanut joulukuussa 1940 tekemään päätökseen vaalimaan sissien taitoja. Luulen, että Petsamon nikkelimalmin hyödyntämis- hyökätä Neuvostoliittoon. jokaisessa suomalaisessa asuu pieni sis- oikeutta eli konsessiota kesällä 1934 Joku voi pitää maist. Hietalahden kek- si, joka täytyy vain kaivaa esiin. Olem- brittiyhtiö Mondille. Talvisota olisi hä- simiä uusia tutkimustuloksia tietoisena me pärjänneet kovissa olosuhteissa nen mukaansa ollut vältettävissä vielä historian vääristelynä. tuhansia vuosia, joten kyllä luonnossa syksyllä 1939, jos Suomen valtiojohto pärjääminen on jossain geeneissä, Berg- olisi ymmärtänyt peruuttaa Mondin Esko Vuorisjärvi häll arvelee. toimiluvan. Kirjoittajan väitöskirja vuodelta 1990 Vielä karumpi on Hietalahden väite käsittelee Petsamon nikkelin kan- Timo Muona siitä, “ettei puna-armeijalla ollut tarkoi- sainvälispoliittista merkitystä vuosina Ruotuväki-lehden toimittaja tuksena Suomen valloittaminen” ja että 1939–1945. Summassa helmikuussa 1940 toteute- tulla “suuroffensiivilla oli tarkoitus vain pakottaa Suomi rauhaan”.

PAROLE 4 • 2016 43 Kirjallisuutta

Elävää ja autenttista sotahistoriaa Sosialistista aivopesua

omaisena) ja Pekka Visuri. Haastatte- luissa Turtolalla on keskeinen osa mm. hämmästyttävässä Aladar Paasosta kos- kevassa luvussa. Teoksessa saavat oman osansa esim. Helsingin ilmatorjunta ja Heikki A. Reenpää, julkkisveteraani Hannes Hynönen, Kiestingin motti ja eversti Turtolan kohtalo, evakkojen virtaa seu- raava lotta Aura Aumo. Kukin henkilö on taustoitettuna siten, että tulee ym- märrettäväksi, mitä sodan kokeminen merkitsi heille oman elämän osana. Fanni Luukkonen ja Lotta Svärd -järjes- Se oli yhtä tulihelvettiä tö kuvataan, mukaan lukien järjestön Kohti sosialismia! Talvi- ja jatkosodan kasvot dramaattinen lakkauttaminen. Taiste- Pirkkalan peruskoulun lupaikat Summa, Äyräpää, Syväri ja marxilainen kokeilu 1973–75 Tarja Lappalainen Salmi saavat kuvauksensa veteraanin Jari Leskinen 309 sivua. Docendo 2016. Antti Henttosen haastattelun pohjalta, Tali-Ihantala maakunnan miehen Eeri 444 sivua. Siltala 2016 Sotaa käsittelevä kirjallisuus on viime Hyrkön haastattelun ja elämänkerran vuosikymmeninä muuttanut ilmettään. pohjalta. Pirkkalan peruskoulun kokeilu vaih- Arkistot ovat avautuneet, valta on Sotien kulun ja politiikan kannalta toehtoisesta, ”tieteelliseen maailman- vaihtunut politiikassa ja naiskirjailijat näköalaa tuovat omat luvut korkeista katsomukseen” pohjautuvasta histori- ovat nousseet esille uusin näkökulmin. avainhenkilöistä Mannerheimistä, Risto anopiskelusta nostattaa hymyn monien Tarja Lappalaisen kirjan kansitekstien Rytistä ja Paasikivestä, joiden osuus so- huulille. Kokeilun tavoite on kuitenkin pohjalta olisin voinut odottaa ns. ”vasta- dan ja rauhan kysymyksissä tulee hyvin osoittautunut kerrottua paljon laajem- kulttuurin” tapaista mikrohistoriaa nais- kerrotuksi, asiantuntijoina Turtola ja Vis- maksi. Tavoitteena oli lasten kasvatta- näkökulman kera, mutta eipä sentään. uri. Kirjoittajan metodina on kertoa asiat minen sosialismimyönteisiksi ja sitä Kysymyksessä on sittenkin perinnekirja, elämänkerrallisesti. Tästä esimerkkinä kautta tuleviksi sosialistien äänestäjiksi jossa on tavoitteena kertoa elävästi soti- erillinen luku ”Mannerheimin usko”. vastapainoksi kansa- ja oppikoulujen en ajasta niihin osallistuneiden kautta. Tarkoituksena ei ole ollut näköjään kristillis-isänmaalliselle hengelle. Taus- Kirja on koostettu 19 erilliseksi luvuk- täydellinen sotahistoriallinen kattavuus, talla olleen SDP:n pitkän tähtäimen si sotasankareista, tärkeistä taisteluista vaan monipuolinen elävä kokonais- suunnitelma oli koulutuspolitiikan ja tapahtumista, rauhankin tekemisestä. vaikutus. Kirjasta muodostuu hieno avulla siirtyminen sosialistiseen järjes- Useimmat luvut perustuvat haastattelui- lukemisto; henkilöt on hyvin valittu ja telmään. Opetusmateriaalia oli suoraan hin ja sodan kokeneiden henkilöiden kuvitus runsas. En joutunut pettymään kopioitu Neuvostoliitosta. muisteluun, mutta lisäksi on käytetty tähän kirjaan, sillä kerronnassa ei ole Pirkkalan kokeilu toteutettiin salassa tunnettuja teoksia, jotka on mainittu jo- pinnallista kulunutta asennetta, vaan jopa oppilaiden huoltajilta. Se oli ope- kaisen luvun pienessä lähdeluettelossa. se on elävän ja autenttisen tuntuista tushallituksen sosialidemokraattisen Henkilöhakemistoa ei ole. Teokseen ja sisältää historiallisesti asiantuntevaa sisältyy jossakin määrin historiallista ku- henkilö- ja sotahistoriaa. vausta, missä tutkijana on ollut mukana Martti Turtola (myös sankarivainajien Vesa Mäkeläinen

44 PAROLE 4 • 2016 Kirjallisuutta

Sosialistista aivopesua Silminnäkijäkuvaus Ukrainan sodasta

johdon, Tampereen yliopiston psyko- pungilla monenlaisia ihmisiä ja kuuli logian professorin johtaman ”PETO”- heidän tuntojaan ja ajatuksiaan. ryhmän ja Pirkkalan koulutoimen Nina Leinonen puolestaan liikkui Itä- yhteisyritys. Ukrainan Donbassin alueella Iltalehden Historian lisäksi ”oikeaoppista” maa- reportterina sodan alettua ja sen jatku- ilmankatsomusta pyrittiin juurruttamaan essa. Hän kohtaa niin siviilejä kuin so- oppilaisiin eri luokka-asteilla myös tilaitakin ja välittää hyvin konkreettisin ympäristöopissa, kansalaistaidossa, havainnoin sodan arkipäivää. Leinosen maantieteessä ja yhteiskuntaopissa. välitön ja myönteisellä tavalla utelias Näissä aineissa korostettiin opetusma- persoona saa haastateltavia avautumaan teriaalissa ei-sosialistisen (kapitalistisen) ja kertomaan kohtalostaan. järjestelmän heikkouksia ja sosialistisen Kirjan heikkous on kahden kirjoittajan järjestelmän hyviä puolia. Hanke kaatui erilaisuus, tekstit eivät kommunikoi kes- sen saatua liikaa negatiivista huomiota kenään. Optimisti voi ajatella, että saa sekä tavallisen yleisön, että eduskunnan Silminnäkijät kaksi kirjaa yhden hinnalla. ei-sosialistisen siiven taholta. Myö- Taistelu Ukrainasta hemmissä muisteluksissa monet asiaan Kerstin Kronvall Timo Hellenberg ja Nina Leinonen osallistuneet ovat vähätelleet kokeilun tarkoitusta ja ihmetelleet siitä noussutta 250 sivua. Docendo 2016 kohua ja osa on kieltänyt olleensa mu- Kirja todella vastaa nimeään, se on kah- kana koko kokeilussa. den suomalaisen silminnäkijän kerto- Kaikelle kansalle tasaveroisten kou- mus Ukrainan syksyllä 2013 alkaneesta lutusmahdollisuuksien varjolla käh- kriisistä, jonka seurauksena Ukrainan mittiin yhden poliittisen aatesuunnan itäosissa edelleen käydään sotaa. suosimiseksi. Asiaa ajaneita henkilöitä Sille, joka haluaa kokonaiskuvan käytetään jostain syystä vieläkin asian- Ukrainan tapahtumista, Silminnäkijät tuntijoina käsiteltäessä peruskoulua ja on erinomainen ja arvokas lähde. Sen sen uudistamista koskevia kysymyksiä, kautta välittyvät elämänmakuisesti kir- viimeksi tänä syksynä keskusteltaessa joittajien, ja myös ukrainalaisten koke- peruskoulun uudesta opetussuunnitel- mukset ja havainnot. masta. Aivopesu ei ole vierasta meidän- Timo Hellenberg asui pysyvästi Kio- kään ajalle. Termien neuvostovastainen vassa Suomen suurlähettilään puolisona ja imperialisti tilalle ovat tulleet natio- ja seurasi siksi alkuvaiheen tapahtumia nalisti ja rasisti. läheltä. Hellenberg on kansainvälisen kriisinhallinnan asiantuntija ja on sel- Pasi Pulju vää, että kriisin seuraaminen aitiopai- kalla kiinnosti häntä. Hän tapasi kau-

PAROLE 4 • 2016 45 Kirjallisuutta

Suojeluskunnat ovat yhä taustavaikuttajia

Suojeluskunnat jouduttiin lakkaut- erittäin edustava perinnehuone, johon tamaan vuoden 1944 marraskuussa. on sijoitettu mm. kattava kokoelma Suomi-Neuvostoliitto -seura pyrki saa- maakunnan suojeluskuntien esineistä maan suojeluskuntatalot käyttöönsä ja asiakirjoista. mm. Loimaalla, Alastarolla, Mellilässä, Avustuslistan kärjessä ovat olleet Metsämaalla ja Vampulassa kuitenkaan sotaveteraanit sekä reservi- ja aliup- onnistumatta siinä. Esim. Loimaalla suo- seerijärjestöt. Näiden ohella nyt listalla jeluskunnan varat ja Varsinais-Suomen ovat mm. partiojärjestöt sekä Maanpuo- komein suojeluskuntatalo Heimolinna lustuskoulutusyhdistys MPK, jota voisi siirtyivät Loimaan yhteiskoulun kan- pitää jonkinlaisena suojeluskunnan natusyhdistykselle ja myöhemmin Loi- uuden tulemisen airueena! maan kaupungille Suomessa suojeluskuntaliike tun- Maalaiskunnissa suojeluskuntien netaan valitettavan huonosti ja paljon Suojeluskuntien perinnöllä varat ja talot menivät yleensä maamies- virheellistä tietoa liikkuu.. Harva tietää, maakunnan hyväksi ja/tai urheiluseuroille eli niistä tehtiin että esim. Ruotsissa toimii Talvisodan seurojentaloja. aikana osin Suomenkin mallin mu- Varsinais-Suomen maakuntasäätiö Säätiön toiminta on ollut alun alka- kainen Hemvärnet sekä lottajärjestö. 1944–2015 en todella haastavaa, kun muistetaan Yleisen asevelvollisuuden poistamisen Mikko Uola silloinen, poliittisesti epävarma ja ra- jälkeen Hemvärnetiin pannan nyt pal- 336 sivua. Raisio 2016 hanarvoa koetellut aikakausi. Lopussa jon painoa. Samalla linjalla ovat jopa kuitenkin kiitos seisoo; säätiöt varat pohjoismaiset NATO-maatkin Virosta FT., dosentti Mikko Uolan sarjassaan ovat nyt noin 5 miljoonaa euroa koos- puhumattakaan! jo peräti 41. teos käsittelee Varsinais- tuen mm. osakehuoneistoista ja muista On hienoa, että säätiö aikanaan läh- Suomen maakuntasäätiön pitkää ja sijoituksista. Vuotuinen avustussumma ti vakaasti ja vastuullisesti liikkeelle. ansiokasta historiaa perustamisestaan yhdistyksille on noin 80 000 euroa. Suojeluskuntien pakkolakkauttamises- vuoden 1944 marraskuusta ja jo tätä Kirjan todella monipuolisista liitteistä ta huolimatta järjestö elää ja voi hyvin ennenkin Varsinais-Suomen suojelus- löytyvät hyvin ”nimet ja numerot”. ainakin Varsinais-Suomessa. kuntapiirin varainhankinnasta. Säätiöllä on Turussa Linnankadulla oma toimitila. Siihen kuuluu myös Kari Nummila

Suomalaistiedustelijat Venäjällä sodan jälkeen

Tuottelias Ville-Veikko Kaarnakari on telukonen seikkailuihin Polarin miesten perinteisellä fakta/fiktio-linjallaan pää- operaatioalueella. Lenteliväthän jenkit tynyt tällä kertaa joidenkin suomalais- siellä ja punatähtiset hävittäjät yrittivät ten lännen laskuun1940-luvun lopulla jopa ampua alas heidän koneitaan. tekemiin partioretkiin Neuvostoliiton Mutta että RB-47 olisi laskeutunut ja alueelle. Kirjan tapahtumissa liikutaan ottanut partion talteen, ei ole enää ihan pitkin Eurooppaa, minne suomalaisia mahdollisen rajoissa. Olisi kone voinut tiedustelumiehiä oli sodan jälkeen ha- vielä laskeutua, mutta tuskin olisi enää jaantunut. noussut ilmaan. Tunnen sen verran huonosti tuolloin Mutta teksti on koukuttavaa, eikä tapahtuneiden rajan taakse retkien his- tosikon jäkätyksestä kannata välittää. toriaa, että vaikea on arvioida tekstiä muuta kuin koukuttavana seikkailuker- Operaatio Polar tomuksena. Tosikkona joudun kuitenkin Jukka Knuuti Ville-Veikko Kaarnakari toiminaan ilonpilaajana esim. siinä, mi- 433 sivua. Minerva 2016 tä tulee amerikkalaiseen RB-47-tiedus-

46 PAROLE 4 • 2016 Kirjallisuutta

Neuvostoliitto sieppasi 212 suomalaista

ja rajalinjan merkitsijöitä. Siepattuja oli ainoa asia, joka Stalinin päätöksiin syytettiin täysin perusteetta vakoilijoiksi. vaikutti. Ellei heitä heti kuulustelun jälkeen am- Länsimaisella oikeuskäsityksellä ja muttu, niin yleisin tuomio oli kahdeksan moraalilla ei ollut neuvostojohdon pää- vuotta pakkotyöleiriä. Monet siepatuista töksissä mitään sijaa. hävisivät tietymättömiin. Molotov otti esiin rajaneuvotteluissa Vaikka Neuvostoliitto oli ryöstänyt Suomen revanssihalukkuuden. Kun ve- meiltä sodalla valtaisan alueen, niin näläiset tämän kerran tiedostivat, niin vielä tappelivat rajankäynnissä lapselli- miksi kohtelivat maatamme Moskovan sesti muutamasta neliökilometristä. Kun rauhansopimuksen jälkeen varsin inhot- katsoo kartasta nykyistä itärajaamme tavalla tavalla? Tässä kirjassa käsitellyn näkyvät siinä selvät mutkat länteen uuden rajan määrittelynkin osalta. Vasta päin Enson ja Värtsilän kohdalla. Noilla kun Hitler alkoi kesällä 1941 puristaa teollisuuspaikkakunnilla ei ollut mitään Stalinia kurkusta lupasi neuvostojohto tekemistä Leningradin turvallisuuden meille viisi hyvää ja kuusi kaunista Sodan ja rauhan rajalla kanssa, mutta alueet piti Neuvostoliiton asiaa. Auttamatta liian myöhään! Ge- johdon saada itselleen suurien talou- neralissimus olisi sallinut jopa puolus- Juha Pohjonen dellisten arvojen vuoksi. Entä nuo arvot tusliiton Ruotsin kanssa, jota oli siihen 356 sivua. Tammi 2016 pienelle silvotulle Suomelle? asti vastustanut mitä voimakkaammin. Juha Pohjosen kirjassa tulee esiin Rauhansopimusta seuranneen vuo- Talvisodan jälkeen jouduttiin pakol- järjettömiä ja järkyttäviä tapahtumia ja den aikana katosi Neuvostoliittoon 212 listen alueluovutusten vuoksi mää- tekoja välirauhan 1940-1941 aikana henkilöä. Heistä vain 79 palasi takaisin. rittelemään uusi rajalinja Suomen ja itänaapurin aikaansaamana. Vaatiko Varsin ikävää oli valtioiden välinen Neuvostoliiton välille. Siinä olikin työ- Neuvostoliiton imago tällaista käytös- ”ihmiskauppa” vangituilla henkilöillä. sarkaa riittämiin neuvostojohdon ja ve- tä voitettua pikkuvaltiota kohtaan? En Mainio, ajatuksia herättävä teos, näläisten rajankävijöiden pikkumaisten usko! Pelkkää suurvallan mahtailua, ja mutta taas kerran joutuu kysymään, että näkemysten, tulkintojen ja vaatimusten juuri päättyneen sodan vihollisen nöy- miksi tästäkin kirjasta puuttuvat asiaan vuoksi. Dosentti Juha Pohjonen toteaa, ryyttämistä harrastivat. liittyvät oleelliset liitekartat?! että heidän toiminnassaan ei ollut mi- Kirjoittaja esittää kysymyksen, että tään selvää logiikkaa. Ja itänaapurin voimanko oikeudella rajankäynnin Pertti Rampanen rajaneuvottelijoiden käytös oli varsin aikanakin neuvostoliittolaiset rikkoivat korskeaa ja ylimielistä. kaikkia mahdollisia sivistysvaltioiden Moskovan rauhan solmimisen tekemiä sopimuksia ja käytösnorme- 12.3.1940 jälkeen suorittivat neuvos- ja? Varmaankin näin oli, sillä voima tosotilaat lukuisia vanginsieppauksia alueeltamme, ja ampuivat rajavartijoita

PAROLE 4 • 2016 47 Kirjallisuutta

Britit upottivat viisi venäläistä sotalaivaa

della operoi brittiläinen lentotukialus. Ehkä suurimmillaan lentokoneiden Ja että brittikoneet suorittivat Neuvosto- merkitys 17.elokuuta. Kronstadtiin Venäjää vastan yhteensä 547 sotalentoa, suunnattiin pommihyökkäys, jonka joista pommituslentoja oli 293. Niillä torjuntaan keskittynyt varuskunta ei pudotettiin 474 pommia, yhteispainol- huomannut satamaan samaan aikaan taan hieman yli kymmenen tonnia. Tap- tunkeutuneita brittiläisiä torpedovenei- pioitakin tuli. Menetettiin neljä konetta tä. Ne upottivat yllätyksen turvin kaksi ja kolme lentäjää. linjalaivaa ja pari vähäisempää sota- Kuten edellä olevasta voi päätellä alusta. Ennen tätä oli jo yksi risteilijä Mikko Ylikangas on tehnyt huolellista uponnut brittitorpedojen uhrina. Britit tutkimustyötä. Siitä huolimatta teksti on menettivät hyökkäyksessään kolme hyvin ilmavaa ja luettavaa. moottoritorpedovenettä. 15 miestä kaa- Vaikka Royal Air Forcen pilotit pudot- tui ja saman verran jäi vangiksi. tivat lähinnä Kronstadtiin ja satamassa Lento-operaatioihin otti marginaa- Mainio pikku sota olleita aluksia kohti kunnioitettavan lisella osuudella myös Suomen muu- Brittilentäjät Suomessa 1919 määrän pommeja, niiden vaikutus tamat lentokoneet. Eli tässäkin oli lienee ollut marginaalinen. Sen aikui- hieman perustetta sille, että Suomen Mikko Ylikangas silla pommitusmenetelmillä maaliin ja Neuvosto-Venäjän välille solmittiin 391 sivua. Atena 2016 osuminen oli enemmän niin sanotusti rauhansopimus Tartossa 1920. Harvalla sotahistorian harrastajalle herrassa. lienee tiedossa, että 1919 Viipurinlah- Jukka Knuuti

Walden oli Mannerheimin luottokenraali ja -ministeri

Kenraali Rudolf Walden ei koskaan joh- Talvisodan ajan puolustusminis- tanut armeijakuntia eikä edes divisionia. terinä ollut maalaisliittolainen Juho Mutta hänellä oli erittäin merkittävä Niukkanen oli itsepäinen ja hankala, rooli Mannerheimin luottokenraalina. joten Mannerheim valitutti Waldenin Kevään 1918 sodassa Walden toimi puolustusministeriksi. Tämä toimi hyvin valkoisen armeijan etappipäällikkönä, Mannerheimin edustana hallituksessa jonka vastuulla olivat tyhjästä luodun koko jatkosodan ajan. armeijan vaativat huolto- ja logistiik- Kirjan yhtenä ansiona voi mainita ku- katehtävät. vituksen, vaikka kuvia on vain lukujen Mannerheim suostui 1930-luvulla aloitussivuilla. Aktiiviselle sotahistorian puolustusneuvoston vetäjäksi vain sillä harrastajille enin osa kuvista on uusia. ehdolla, että kenraalimajuri Walden Sokerina pohjalla viimeisen luvun ava- tulee neuvoston jäseneksi. Waldenin uskuva, jossa Mannerheim istuu Wal- tietoja mutta myös kykyä taivutella polii- denin omistaman Hartolassa sijainneen Marski ja hänen varjonsa tikkoja tarvittiin ajettaessa läpi 1930-lu- Rapalan kartanon portailla. Kahden miehen kolme sotaa vun perushankintaohjelmia. Walden oli myös kaiken aikaa tärkeä neuvonantaja Jukka Knuuti Keijo K. Kulha Mannerheimille. 232 sivua. Docendo 2016

48 PAROLE 4 • 2016 Tapahtumia

Helsingin–Uusimaa -osaston vuosikokous Jääkäripataljoona 27:n Helsinki-Uusimaa –osaston vuosikokous pidetään 31.1.2017 klo Perinneyhdistys ry:n 17:00 alkaen Puolustusministeriön vartiotuvassa (käynti PE:n oven Keski-Suomen osaston kautta Fabianinkadun puolelta). vuosikokous Kokouksen isäntä on everstiluutnantti, ST, Vesa Valtonen joka toimii Turvallisuuskomitean pääsihteerinä. Hän myös alustaa Turvallisuusko- Sunnuntaina 29.1.2017 klo 11.00 mitean työstä. Asialistalla sääntöjen määräämät asiat. Jyväskylän normaalikoulussa Kokouspaikasta johtuen on ennakkoilmoittautuminen välttämätön osoitteessa Yliopistonkatu 1, su 29.1.2017 mennessä! Jyväskylä. Ilmoittautumiset: Arno Hakkarainen, [email protected] tai 050-383 5486 (iltaisin) Kokouksen jälkeen samassa paikassa on tammisunnuntain kansalaisjuhla. Tervetuloa vuosikokoukseen! Johtokunta Osaston johtokunta

Jääkärikerho

Jääkärikerho järjestää esitelmätilaisuuden 7.3.2017 Töölöntorinkatu 2B:n auditoriossa (ent. Suojeluskuntatalo) klo 17.30 alkaen. Esitelmän pitää VT Matti Turtola aiheesta ”Mannerheim ja Jääkärit”. Osasto tarjoaa kahvit jonka vuoksi toivotaan etukäteisilmoittautumiset. Ilmoittautumiset: Arno Hakkarainen, [email protected] tai 050-383 5486 (iltaisin)

Tervetuloa esitelmätilaisuuteen Johtokunta

Kirjeitä toimitukselle

JR 2, ei JP 2 jastettiin Latvian Aprikissa”. Laatan Tämä nimikäytäntö eroaa koko­ Syyskuun Parolessa oli pieni paino­ tekstikin on näkyvissä toisessa valo­ naan muiden myöhempien president­ virhe. Kenraalikuntaan kohonneista kuvassa. tien puolisoiden nimikäytännöstä. jääkäripioneereista kertovassa artik­ En jaksa olla kummastelematta Kuinka moni tietää mitä olivat omaa kelissa Antti Kääriäisen mainittiin Gustaf Mannerheimin aviovaimon sukua esimerkiksi rouvat Relander, komentaneen JP2, mutta isoisäni nimestä vakiintunutta käytäntöä. Kallio, Svinhufvud, Paasikivi tai Ahti­ komensi tuolloin JR2. Tässäkin hän on Anastasia Arapova saari tahi Koivisto. ja kuitenkin hänet oli kahteen kertaan Puutun tähän outoon nimikäytän­ Ystävällisesti tervehtii (sekä ortodoksisin että luterilaisin ritu­ töön syksyllä ilmestyvässä Manner­ Jukka Kääriäinen aalein) vihitty vapaaherra Carl Gustaf heim elämäkerrassa. (Tammi). Mannerheimin kanssa. Tänä aikana, kun aviopari omisti tilan Aprikissa Martti Turtola Mannerheimin vaimon nimi oli Mannerheimin puoliso oli arvoltaan Sotahistorian professori (emeritus) Mannerheim ja nimeltään vapaaherratar Anasta­ Parole on vastaanottanut seuraavan sia Mannerheim, omaa sukua eli o.s. viestin: Viimeisimmän Parolen sivulla Arapoff (jos se nyt haluttaisiin vielä 36 on uutinen kahden kuvan kanssa lisätä). “Mannerheimin muistolaatta pal­

PAROLE 4 • 2016 49 Kiitokset

Perinneyhdistys tarjosi jäsenilleen mahdollisuu­ Johan Lagus lahjoittanut Perinne­yhdistykselle den tukea jäsenmaksun yhteydessä jääkäriliikkeen ruotsinkielisiä jääkäri­kirjoja sekä muutamia lehtiä. 100-vuosijuhlien järjestelyjä. Jäsenistön käsi olikin Perinne­yhdistys kiittää lahjoituksesta. karttuisa. Perinneyhdistyksen hallitus Parhaat kiitokset kaikille lahjoittajille

Jääkäripataljoona 27:n perinneyhdistys

______ALAOSASTO

tilauslomake jp27 2018. 100v. Juhlamuki Hinta 20 euroa + postikulut

tilaan mukeja ______KPL

tilaajan nimi ______

Mukin/Mukien toimitusosoite

katuosoite______

postinumero ______

postitoimipaikka ______

puhelin ______

sähköposti ______

palauttakaa tilauslomake osoitteella: Jääkärikanslia, Pohjoisranta 20 A 3, 00170 HELSINKI tai sähköpostitse: [email protected]

50 PAROLE 4 • 2016 JÄSENPALVELUN MYYTÄVÄT TUOTTEET

Hinta Hinta Kortit Muut tuotteet Uudistettu jääkärilippu 1,00 CD-ROM Virtuaalijääkärit 25,00 Jääkärilippukortti 1,00 Fallna för friheten -medalj 8,50 Jääkärilippukortti 2-os. + kuori 1,50 Jägarens väg 3,00 Jääkärikunniamerkki 1,00 Jääkärien elämäntyö – Itsenäisyyden Jääkärien tulo Vaasaan 1,00 puolesta, julkaisu (Kielet: suomi, ruotsi, Onnittelukortti jääkärimerkillä + kuori 1,00 saksa, englanti ja latvia) 10,00 Vaasan jääkäripatsas talvikuva 1,00 Hopeiset 27-kalvosinnapit 150,00 Vaasan jääkäripatsas talvikuva 2-os. + kuori 1,50 Hopeinen 27-riipus ketjulla 150,00 Jääkäriliike 100 vuotta 1,00 Hopeinen 27 -kravattineula 150,00 Jääkäriliike 100 vuotta 2-os. + kuori 1,50 Hopeinen 27-rintakoru 150,00 Pakettikortti jääkärimerkillä 0,50 Kirjeensulkijamerkki, (arkki sis 50 kpl) 2,50 Rovaniemen jääkäripatsas 0,20 Kynttilä, Jääkärimerkillä 8,00 Skangal-Mangal tiellä + kuori 0,50 Puukko Jääkärimerkillä 70,00 Suomen Jääkärit 1,00 Suomen Jääkärien elämäkerrasto, Turun jääkäripatsas 0,20 I täydennysosa 1957 5,00 Vaasan jääkäripatsas 0,20 Ur Jägarnas levand och gärning 5,00 Wasserturm 0,20 Vain jäsenille Adressit Perinneyhdistyksen jäsenmerkki 12,00 Ilman tekstiä 10,00 Erillisillä hakemuksilla myynnissä Kansliasta kiirjoitettuna/toimitettuna 12,00 Jääkäripienoismerkki 80,00 Laajempi tekstaus 13,00 Jääkärihautamerkki 80,00

Tilaukset Jääkärikansliasta: Toimitamme tuotteet kerran viikossa. Pohjoisranta 20 A 3, 00170 HELSINKI Hintoihin lisätään postikulut. Puh. (09)135 1009, 050 377 8845 (myös tekstiviestit) Yhteydenotot: [email protected] s-posti: [email protected]

PAROLE www.jp27.fi

Päätoimittaja – Chefredaktör Lehti ilmestyy 4 numeroa vuodessa Toimitusneuvosto – Redaktionsråd Jukka Knuuti 2016: maalis-, kesä-, syys- ja joulu- Asko Kilpinen 040 753 2751 kuun alussa. Hinta 20 €/vsk Kari J. Talvitie [email protected] 4 nummer i året, 20 €/årg Kari Nummila Taitto Kirsi Rasinen

JÄÄKÄRISÄÄTIÖ – JÄGARSTIFTELSEN JP27:n perinneyhdistys ry FÖRENINGEN JB27:s TRADITIONER rf Puheenjohtaja – Ordförande Jäsenet – Medlemmar Hallitus – Styrelse Jäsenet – Medlemmar Pennanen Jukka Annala Jari Puheenjohtaja – Ordförande Aherto Markku Varapuheenjohtaja – Viceordf Heiskanen Kari Laatikainen Pertti Ehrnrooth Martti Hägglund Gustav Fagernäs Peter Varapuheenjohtaja – Viceordf Iisakkala Ari-Ilmari Kilpinen Asko Asiamies- Ombudsman Hakkarainen Arno Ignatius Jorma Kuljukka Antti Valtonen Vesa Eklin Jukka Sihteeri – Sekreterare Lindberg Jarmo Wolf Martin Manninen Ohto Kiiski Tiina Sihvo Sami

KANSLIA: Auki ma–to 10–14 (kanslia suljettu 19.12.2016 – 8.1.2017) Pohjoisranta 20 A, 00170 HELSINKI KANSLI: Öppet må–tors 10–14 (kontoret stängt 19.12.2016 – 8.1.2017) Norra Kajen 20 A, 00170 HELSINGFORS Puhelin/telefax 09-1351009 telefon/telefax, gsm 050-377 8845, email: [email protected]

Parole ISSN 0355-7340 Netti-Parolen ISSN-tunnus on 2523-47177 EuraPrint Oy, Eura PAROLE 4 • 2016 51 Hallan tila ja sen omistaja ”Hallan Ukko”, kansanedustaja ja liikemies Johan Alfred Heikkinen ovat jääkäriliikkeen historiaan perehtyneille tuttu kokonaisuus. Hän tuli entistä tutummaksi 300-päiselle ylei- sölle 28. elokuuta 2016 Hyrynsalmella ”Jääkäriliikkeen itäisen reitin 100-vuotisjuhla ja juhlaseminaari”- tilaisuudessa. Tässä hän on pääs- syt Hakkapeliitta-lehden kansikuvapojaksi 1927.