Perussuomalaisten Sisäiset Poliittiset Suuntaukset: Julkisen Oikeuttamisen Analyysi
Total Page:16
File Type:pdf, Size:1020Kb
Perussuomalaisten sisäiset poliittiset suuntaukset: Julkisen oikeuttamisen analyysi TUUKKA YLÄ-ANTTILA ABSTRACT Political divergence within the (True) Finns Party (PS) limits the applicability of “party family” clas- Political tendencies sifications of this young party. While assessments exist of the composition of their parliamentary inside the (True) group, no systematic attempt at locating political tendencies in candidates has been made. PS has Finns Party: A mobilized voters geographically evenly and both on the left and right, but acknowledging significant Public Justifications continuity from the party’s predecessor, the Finnish Rural Party, is PS geographically divided between Analysis a rural populist tendency and an urban right-wing populist tendency? Furthermore, since PS is male-dominated but attempts to attract more women, are there gendered tendencies within PS which affect their efforts in doing so? In this article, I explore these questions by Public Justifications Analysis based on a Voting Advice Application. I find that while the PS mainstream is left-wing and conservative, rural and female candidates voice left-populism more often, and the “anti-immigrant” faction diverges from the party mainstream with their economic right-wing position. PS also uses justifications based on economic efficiency, which seems to be a typically Finnish manifestation of right-wing populism, in light of studies on Finnish political culture. Johdanto Perussuomalaisia on kutsuttu niin oikeisto- kuin Tutkimuskohteenani on puolueen eduskuntavaalieh- vasemmistopuolueeksikin (esim. Arter 2010; HS dokkaiden joukko 2011. 20.4.2011). Vakiintuneempiin puolueisiin verrattu- Ensinnäkin perussuomalaisten edeltäjä Suomen na ainakin sen kannattajakunta on sisäisesti hajaan- maaseudun puolue (SMP) edusti melko tyylipuh- tuneempi (Borg 2012b, 199), kuten nuorelta protes- taasti varhaisen populismin teorian käsitystä popu- tipuolueelta toki sopii odottaakin. Puolueen on lismista maalaisena protestiliikkeenä, joka vastustaa väitetty myös jakautuvan ”valtavirtaan” ja ”maahan- modernisaatiota ja arvojen vapautumista (Canovan muuttokriittiseen siipeen” (esim. MTV 4.10.2013), 1982; Helander 1971; Ionescu ja Gellner 1969). Tuon mutta sen yhdistäväksi tekijäksi on nimetty popu- SMP:läisen linjan jatkajia puolueessa on edelleen. listinen protestihenki, kansallismielisyys ja konser- Kuitenkin nykyinen puolue on perustellusti ennem- vatismi (Grönlund ja Westinen 2012; Rahkonen 2011; minkin rinnastettu nykyaikaiseen eurooppalaiseen Ruostetsaari 2011). Tämä artikkelin ensisijainen oikeistopopulismiin (esim. Arter 2010; Jungar ja tutkimuskysymys onkin: millaisia sisäisiä jakolinjo- Jupskås 2014). Jussi Westinen (2014) on todennut, ja perussuomalaisessa puolueessa on? Etsin perus- että erot työttömyydessä ja maahanmuutossa eivät suomalaisten sisäistä poliittista jakautumista erityi- selitä PS:n nousua, ja puolue onnistui saavuttamaan sesti kysymällä tarkentavat tutkimuskysymykseni kannatusta niin vasemmiston, keskustan kuin oi- kahdelta akselilta: maantieteellisesti ja sukupuolittain. keistonkin parista. Kuitenkin ottaen huomioon, että Politiikka 56:3 s. 191–209, 2014 192 Tuukka Ylä-Anttila perussuomalaisten kaikkein vahvimmat nousualueet lueiden sisäiset suuntaukset ovat enemmän tai vä- ”jytkyvaaleissa” 2011 olivat samoja maaseutukuntia, hemmän koherentin ideologian yhteen liittämiä joilla SMP aikoinaan oli suosittu (Toivonen 2011, poliittisten asenteiden joukkoja. Ne ovat siis ideolo- 89), mutta moni näkyvimmistä maahanmuuttokrii- gisia virtauksia, joita puolueessa voi esiintyä useam- tikoista on kaupunkilainen (esim. Jussi Halla-aho, pia ja joiden välillä poliittiset toimijat voivat siirtyä Olli Immonen ja Teemu Lahtinen), on mahdollista, aiheesta riippuen. Vastaavasti puolueiden sisäiset että puolueen ehdokkaat painottivat eri teemoja ryhmittymät (faction) ovat poliittisten toimijoiden maalla ja kaupungissa ja että sitä siis äänestettiin eri joukkoja, jotka ajavat tietynlaista politiikkaa, siis alueilla eri syistä. Myös David Arter (2012) huomaut- tiettyihin henkilöihin vakiintuneita suuntauksia. taa, että puolueessa on merkittävää jatkuvuutta edel- Rose puhuu nimenomaan parlamentissa edustettui- täjästään SMP:stä, ja 28 % puolueen 2011 valitusta na olevista ryhmittymistä, mutta vakiintuneita ide- eduskuntaryhmästä muodostuu entisistä SMP:n ologisia ryhmittymiä voitaneen katsoa löytyvän myös poliitikoista tai heidän jälkeläisistään. Puolueen ny- puolueen ehdokkaiden joukosta. Ehdokasjoukosta kykoostumuksessa on kuitenkin myös niin paljon niitä löytynee vähemmän, kun suuri osa ehdokkais- uutta, että sitä on pidettävä omana puolueenaan, ei ta ei ole kokeneita urapoliitikoita, joiden ideologinen vain SMP:n jatkeena. Tämän tiedon valossa on siis positio ja poliittiset yhteydet olisivat yhtä vakiintu- perusteltua esittää ensimmäinen tämän artikkelin neita kuin kansanedustajilla. Rosen käsitteistöllä kahdesta tarkentavasta tutkimuskysymyksestä: onko esitettynä tämä artikkeli ottaa tavoitteekseen etsiä puolue jakautunut maantieteellisesti kahtia niin, että perussuomalaisten ehdokkaiden joukosta ideologisia SMP:n perinteen mukainen köyhien ahdinkoa ko- suuntauksia ja tutkia, onko niiden kannatus jakau- rostava maalaispopulismi on maaseudun perussuo- tunut maantieteellisesti tai sukupuolittain. Samalla malaisten heiniä, ja vastaavasti oikeistopopulistinen pyritään arvioimaan, ovatko suuntaukset vakiintu- maahanmuuttovastaisuus kaupunkilaisten? neet ryhmittymiksi jo ehdokasjoukossa 2011. Tavoit- Toiseksi, ”soinilaiseen” ja ”halla-aholaiseen” sii- teena on saada tarkempi ja analyyttisempi kuva peen jakautumisen lisäksi mediassa esitetty arvio puolueesta kuin on saavutettu puolueita kokonai- puolueesta on sen sukupuolittuneisuus: puolue on suuksina luokittelevilla analyyseillä (esim. Arter 2010; miesten dominoima ja kaipaa kipeästi naispoliitik- Kestilä 2006) tai puolueen eduskuntaryhmän koos- koja ja -äänestäjiä (esim. HS 28.4.2013; SK 6.7.2013). tumuksesta esitetyillä arvioilla (Arter 2012, 819). Perussuomalaiset on herännyt tähän itsekin, muun Lisäksi artikkeli toimii esittelynä poliittisen sosio- muassa erityisellä lisärahoituksella naisehdokkaiden logian piirissä kehitettyyn menetelmään, julkisen kampanjoihin kuntavaaleissa 2012 (Yle 13.9.2012) oikeuttamisen analyysiin (Boltanski ja Thévenot 2006 sekä palkkaamalla työntekijöitä varta vasten naisjä- [1991] ja 1999; Luhtakallio ja Tuomas Ylä-Anttila seniä ja -yhdistyksiä haalimaan (HS 28.4.2013). On- 2011). Sen tarkoituksena on tutkia politiikkaa taval- kin totta, että miehet ovat yliedustettuina niin puo- la, joka ottaa huomioon poliittisten kulttuurien eri- lueen ehdokkaissa kuin sen äänestäjissäkin. Jos vain tyispiirteet. Tutkimukseni sijoittuu siis sekä valtio- miehet olisivat äänestäneet eduskuntavaaleissa 2011, opilliseen puoluetutkimuksen kenttään että sosio- perussuomalaiset olisi ollut vaalien suurin puolue logiseen poliittisen kulttuurin ja oikeuttamisen 22 prosentin kannatuksella (Grönlund ja Westinen tutkimuksen kenttään. En pyri niinkään selittämään 2012, 159). Eduskuntavaaleissa puolueen ehdokkais- puolueen menestystä (esim. Borg 2012b; Rahkonen ta 67 % oli miehiä ja vuoden 2012 kunnallisvaaleis- 2011), miten se strategis-teknisesti onnistui (Arter sa jopa 77 % (Tilastokeskus 2011a ja 2012). Kun 2013) tai miten se kokonaisuutena tulisi luokitella perussuomalaiset on suomalaisen puoluekentän (esim. Arter 2010; Kestilä 2006), vaan selvittämään, miesvaltaisin puolue (Arter ja Kestilä-Kekkonen millaista sisäistä poliittista vaihtelua sen ehdokas- 2014) mutta yrittää aktiivisesti muuttaa asiaa, sen joukosta 2011 löytyy, ja ovatko nuo vaihtelut suku- mies- ja naispoliitikkojen väliset mahdolliset erot puolittuneita, maantieteellisiä tai henkilöityneitä ovat puolueen tulevaisuuden kannalta merkittäviä. tiettyihin ryhmiin. Ainakin perussuomalaisten edus- Toinen tarkentava tutkimuskysymykseni onkin: onko kuntaryhmän sisäisen ryhmäytymisen on todettu perussuomalaisten mies- ja naispoliitikkojen välillä nykyään olevan suhteellisen vähäistä ja ryhmän ole- poliittisia eroja? van poliittisesti suhteellisen yhtenäinen (Arter ja Richard Rosen (1964) käsitteistön mukaan puo- Kestilä-Kekkonen 2014), mutta samalla sen kannat- Perussuomalaisten sisäiset poliittiset suuntaukset: Julkisen oikeuttamisen analyysi 193 tajat ovat huomattavan ideologisesti hajautuneita 2004, 2007; Taggart 2004; Wiberg 2011b). Nykyisis- (Borg 2012b, 199) ja sen jäsenyys melko epävakaata sä eurooppalaisissa populismin ilmentymissä ”kan- sekä äänestäjien vakiintuneisuus vähäisehköä (Arter sa” tavallisesti määritellään juuri nationalistisesti, ja Kestilä-Kekkonen 2014, 953). Onkin perusteltua syntyperän kautta (Mudde 2004, 549), vaikka mui- kysyä, kuinka hajautuneita ja millä tavalla jakautu- takin vaihtoehtoja olisi: esimerkiksi vasemmistopo- neita olivat sen ehdokkaat menestysvaaleissa 2011. pulismille tyypillinen kansan käsittäminen luokkana. Johdattelen lukijan ensin perussuomalaiseen po- Perussuomalaiset määrittelevät populistisen demo- pulismiin ja esittelen aineistoni sekä julkisen oikeut- kratiakäsityksensä ”kansanvaltana”, jossa ”kansa” tamisen analyysin menetelmänä. Sen jälkeen analy- viittaa juuri suomalaisuuteen. Heille demokratia on soin aineistoni kolmessa osassa, tarkastelen löytämi- yhtenäisen kansakunnan rajoittamatonta suvereni- eni suuntausten vakiintuneisuutta ja esitän johto- teettia: päätökseni. Ensinnäkin vasemmistopopulistinen Populismi ei ole yleismaailmallinen aate, kuten so- sosiaalisen oikeudenmukaisuuden korostaminen