Laajoki, Mynäjoki, Hirvijoki Ja Puttaanjoki Varsinais-Suomen Vesistöt Tutuiksi

NÄKYMIÄ | 2013 VARSINAIS-SUOMEN ELY-KESKUS

Laajoki, Mynäjoki, Hirvijoki ja Puttaanjoki Varsinais-Suomen vesistöt tutuiksi

EURA

LAITILA UUSIKAUPUNKI PÖYTYÄ

MYNÄMÄKI

VEHMAA NOUSIAINEN RUSKO

MASKU

TURKU

SALO

Saaristomeren valuma-alueen raja

Vesistöt tutuiksi sarjan esitteet: Aurajoki ja Raisionjoki-Ruskonjoki Halikonjoki, Uskelanjoki, Purilanjoki ja Sauvonjoki Kiskonjoki-Perniönjoki Laajoki, Mynäjoki, Hirvijoki ja Puttaanjoki Paimionjoki Saaristomeri Kuva:Liisa Salonen Sirppujoki, Velluanjoki ja Ihodenjoki

Vakka-Suomen läpi virtaavat joet

Vakka-Suomen suurimmat joet - Laajoki, Mynäjoki ja Hirvijoki virtaavat latvaosiltaan suo- ja metsäalueiden läpi. Maisema vaihtuu jokien keskijuoksulla pienipiirteiseksi vaihtelevaksi maaseutumaisemaksi. Alajuoksulla joet laskevat laajahkojen peltoaukeiden läpi mereen. Valuma-alueiden yläosien suo- ja järvialueet, erityisesti Kurjenrahkan kansallispuiston alue, sekä toisaalta suiston rehevät lintulahdet ovat luontoarvoiltaan merkittäviä. Vaikka vanhassa kulttuurimaisemassa näkyy pitkään jatkunut, tehostunut maatalous, alueella on vielä jäljellä monimuotoisia perinnemaisemia. Laajoki, Mynäjoki ja Hirvijoki kuljettavat mukanaan noin 10 % Saaristomereen tulevasta typpi- ja fosforikuormasta. Puttaanjoki on pieni joki Vehmaalla.

SAARISTOMERI SKÄRGÅRDSHAVET VELHO

1 Laajoki, Mynäjoki, Hirvijoki ja Puttaanjoki Vesistökuormituslähteet

Laajoki saa alkunsa Yläneeltä, virtaa Mynämäen Laajoen valuma-alueen peltojen ja savimaiden kunnan halki ja laskee Mynälahden pohjukkaan. pienehköstä osuudesta johtuen hajakuormituksen Laajoen 389 km² valuma-alueesta peltojen osuus osuus kokonaiskuormituksesta on selvästi pienem- on 17 %, mikä on vähemmän kuin Varsinais-Suo- pi kuin läheisillä Hirvijoen ja Mynäjoen vesistöalueil- messa keskimäärin. Soiden osuus on vastaavasti la. Peltoa on runsaasti vain aivan joen alajuoksulla tavanomaista suurempi, 23 %. Järvien osuus vesis- Mynälahden pohjukassa, mikä näkyy tulva-aikoina töalueen pinta-alasta on noin 2 % Elijärven ja Vaski- savisameutena ja kohonneina ravinnepitoisuuksina. järven ollessa suurimmat järvet. Joen keskivirtaama Maatalouden lisäksi Laajokea kuormittavat haja- on 3,1 m³/s. Laajoki kuuluu turvemaiden jokityyp- asutuksen jätevedet, valuma-alueen yläosassa har- piin. joitettu turvetuotanto sekä metsätalous. Metsätalou- den vaikutus erityisesti vesistöalueen latvaosilla on Mynäjoki alkaa Raasinjoki-nimisenä Yläneeltä merkittävä. Raasin suoalueilta, virtaa Pöytyän ja Mynämäen kuntien alueella ja laskee itäpuolelta Mynälahden Maatalous on Mynäjoen suurin ravinnekuormittaja sisäosaan. Joen valuma-alueen pinta-ala on 306 ja siitä tulee lähes 70 % jokeen päätyvästä fosforis- km², josta noin viidennes on peltoa. Valuma-alueen ta ja 60 % typestä. Peltojen osuus on suuri etenkin vallitsevat maalajit ovat yläosalla turve ja moreeni, Mynäjoen alajuoksulla. Lemun ja Mietoisten alu- alaosalla savi. Mynäjoki jakautuukin kahteen tyyp- eella harjoitetaan myös paljon erikoiskasvinviljelyä. piin: yläjuoksultaan turvemaiden jokiin ja alajuok- Metsätalous kuormittaa vesistöä etenkin joen latva- sultaan savimaiden jokiin. Valuma-alueen alaosa on osalla. Varsinais-Suomelle tyypillistä eroosioherkkää sa- vikkoa, jossa pääosa valuma-alueen pelloista sijait- Suurin osa myös Hirvijoen valuma-alueen nykyi- i k seekin. Järviä on vähän (0,33 %jo pinta-alasta), mistä sestä kuormituksesta on peräisin maataloudesta. n e P d y o h syystä virtaamavaihtelut ovatIh suuria. Vaihtelua lisää Tämän lisäksi haja-asutuksen jätevedet kuormitta- ä jo k vielä viime vuosikymmenten tehokas ojitus metsä- vat jokea. i ja suoalueilla. Joen keskivirtaama on noin 2,5 m³/s. EURA Hirvijoki alkaa Mynämäen suo- ja metsäalueilta, virtaa Nousiaisten LAITILA viljelymaiden halki, ja laskee me- Elijärvi reen Askaistenlahden koillisosassa. Hirvijoen merkittävin sivuhaara Vaskijärvi on Maskunjoki, joka yhtyy Hirvijo- keen noin kilometri ennen Hirvijo- PÖYTYÄ en suuta. Tyypiltään Hirvijoki kuu-

i luu savimaiden jokiin. Hirvijoen k UUSIKAUPUNKI jo ä n y valuma-alueen kokonaispinta-ala M i ok Vihtijärvi aj on 283 km², josta kolmasosa on La peltoa. Joen keskivirtaama on 2,3 VEHMAA m³/s, mutta koska valuma-alueel- MYNÄMÄKI AS la on tuskin lainkaan järviä (0,03 P u t % pinta-alasta), ovat virtaama- ta a n jo vaihtelut suuria. k i MIETOINEN Pelto

Mietoisten- TE lahti Vesistö Puttaanjoki on vähävetinen joki NOUSIAINEN Vehmaalla. Joki saa alkunsa Vihti- Metsä Mynälahti ki jo RUSKO Kuntaraja järvestä ja laskee Saaristomereen LEMU vi ir MASKU Mynälahden länsiosassa. Put- H taanjoen valuma-alueen koko on 0 5 10 km 95 km² ja sen järvisyys on 1,3 %, Askaistenlahti © Maanmittauslaitos lupa nro 7/MML/12 metsäisyys 55 % ja peltojen osuus © SYKE, Varsinais-Suomen ELY-keskus 36 %. Puttaanjoki kuuluu savimai- Laajoen, Mynäjoen, Hirvijoen ja Puttaanjoen alueen den jokityyppiin. isoimpien vesistöjen, metsien ja peltojen sijainti.

2 i k jo n e d o Kivijärvi Ih

Vesistöjen ekologinen Merkittävämmät luokitus suunnittelukausi 2 pistekuormittajat Erinomainen AS Asutuksen jäteveden- puhdistamo Hyvä Muuta tietoa Tyydyttävä Merkittävä vaelluseste Välttävä Elijärvi Osavaluma-alue i

o Huono j Vaskijärvi n e

e Ei luokiteltu n ä l

i k jo ä n y M i ok Vihtijärvi aj La

Muntilanaukko VEHMAA

AS MYNÄMÄKI

P u t ta n jo k i Mietoisten- lahti MIETOINEN

NOUSIAINEN

Mynälahti ki jo LEMU vi ir MASKU ki H jo ra AS Au 0 5 10 km

Askaistenlahti © Maanmittauslaitos lupa nro 7/MML/12 Pintavesien ekologinen luokittelu, luonnos 10/2013. Aineistona © SYKE, Varsinais-Suomen ELY-keskus käytetty vuosien 2006 - 2012 tietoja.

Puttaanjokea kuormittavat Vehmaan jäteveden- Veden laatu puhdistamon puhdistetut jätevedet sekä lannan le- vityksestä aiheutuvat päästöt. Nykyään koko Mynälahti on fosfori- ja klorofyllipitoi- suuksen perusteella rehevä. Lahteen laskevat joet Alueen virkistyskäyttö tuovat eniten ravinnekuormitusta. Laajoen veden laatua on seurattu 1970-luvulta asti. Veden ravinne- Mynälahti ja erityisesti sen perukka, Mietoistenlahti, pitoisuudet ovat selvästi alhaisempia kuin Varsinais- ovat luontoarvoiltaan merkittäviä. Mietoistenlahti on Suomen savikkoalueiden jokivesissä; keskimääräi- kansainvälisestikin huomattava lintuvesiensuojelu- nen fosforipitoisuus joen alajuoksulla on ollut 82 μg/l kohde ja lahden perukkaan laskevan Laajoen suis- ja typpipitoisuus 1631 μg/l vuosina 2008 - 2012. to tarjoaa kevätmuuton aikaan Lounais-Suomen tär- Vesi on ekologiselta tilaltaan tyydyttävää. Laajoen keimmän levähdyspaikan tuhansille linnuille. valuma-alueella on happamia sulfaattimaita, jotka muuttavat jokiveden ajoittain happamaksi aiheutta- Lahti on myös tärkeä kalojen lisääntymis- ja poikas- en kala- ja rapukuolemia. Laajoen hapan vesi las- tuotantoalue. Lahden perukka kuuluu myös Natura kee ajoittain myös Mynälahden veden pH-arvoa. 2000 -verkostoon linnuston erityissuojelualueena, ja se on luokiteltu valtakunnallisesti arvokkaaksi mai- Mynäjoki on luokiteltu tilaltaan tyydyttäväksi. Ra- semakokonaisuudeksi. Alue on myös suosittu virkis- vinnepitoisuudet ovat alajuoksulla melko korkeita ja tys- ja retkeilykohde. selvästi ylä- ja keskijuoksua suurempia. Alajuoksun keskimääräinen fosforipitoisuus on vuosina 2008 Alueen koillisosassa sijaitsevat Vaskijärven luon- - 2012 ollut 112 μg/l ja typpipitoisuus 1645 μg/l. Jo- nonpuisto ja Kurjenrahkan kansallispuisto edusta- en vesi on ruskeaa, humuspitoista, sameaa ja run- vat Varsinais-Suomen parhaiten säilynyttä suo- ja sasravinteista. erämaaluontoa. Alueen suot ovat maakunnan hie- noimpia lintusoita. Laajoki on suosittu melontareitti. Hirvijoesta otetaan vesinäytteitä vain muu-

3 taman kerran vuodessa. Ekologiselta tilaltaan Askaistenlahti on melko matala, rehevä ja voimak- se on luokiteltu tyydyttäväksi. Hirvijoen veden kaasti ruovikoitunut. Ekologiselta tilaltaan se on luo- fosforipitoisuus on ollut keskimäärin 142 μg/l ja kitelty tyydyttäväksi, (ks. Saaristomeri-esite). Eni- typpipitoisuus 2133 μg/l vuosina 2008 - 2012. ten sen vedenlaatuun vaikuttaa valuma-alueelta Pitoisuuksissa ei näy selvää muutosta, vaan ne vaih- Hirvijoen tuoma ravinnekuormitus. Askaistenlahti televat suuresti vuodesta ja vuodenajasta riippuen. on etenkin sisäosiltaan matala, pehmeäpohjainen ja voimakkaasti ruovikoitunut merenlahti, joka on Jokien fosfori- ja typpikuormitusten arviot yhteydessä Saaristomereen kapeiden salmien vä- lityksellä. Lahden pituus on 13 km ja leveys 4 km. Laajoen mereen kuljettamaa kuormitusta ei pystytä Askaistenlahden vesi on reheville rannikkovesille arvioimaan tarkasti, koska joen virtaamaa ei mita- ominaista ja lahden rehevöityminen jatkuu edelleen. ta ja vesinäytteitä otetaan vain muutama vuodessa. Suomen ympäristökeskuksen vedenlaatumallin mu- Vesienhoidon toimenpiteet kaan fosforikuormitus on ollut vuosina 2008 - 2012 keskimäärin 7,8 tonnia ja typpikuormitus 136 tonnia Laajoen, Mynäjoen, Hirvijoen ja Puttaanjoen ve- vuodessa. Mynäjoen osalta fosforikuormituksen on sistöalueilla vesienhoidon tavoitteen, vesien hyvän arvioitu vuosina 2008 - 2012 olleen keskimäärin 11 ekologisen tilan, saavuttamiseksi ja turvaamiseksi tonnia ja typpikuormituksen 212 tonnia vuodessa. tulee vesistöihin kohdistuvaa ravinne- ja kiintoai- Hirvijoen osalta vastaavat arviot ovat keskimäärin nekuormitusta merkittävästi vähentää. Varsinais- 13,7 tonnia fosforia ja 234 tonnia typpeä vuodessa. Suomen pintavesien toimenpideohjelmassa vuoteen 2015 esitetään alueelle toimenpiteitä erityisesti maatalouden kuormituksen vähentämiseksi, kuten suojavyöhykkeitä ja talviaikaisen kasvipeitteisyyden lisäystä.

Toimenpiteitä tarvitaan myös metsätalouden, haja- asutuksen ja erityisesti Laajoen alueella turvetuo- tannon aiheuttaman vesistökuormituksen vähentä- miseksi. Toimenpideohjelmassa on lisäksi esitetty alivirtaamakauden vedenpinnan nostoon tähtääviä ja kalankulkua helpottavia toimenpiteitä. Vesienhoi- don toimenpideohjelmat päivitetään osana vesienhoidon suunnittelua vuoden 2015 loppuun mennes- Kuva: Sanna Tikander sä.

Mynälahti ja Askaistenlahti Vakka-Suomen vesistöaluetyöryhmä on osa Varsi- nais-Suomen ELY-keskuksen ja Varsinais-Suomen Laajoen ja Mynäjoen vedet laskevat mereen My- liiton Pro Saaristomeri -yhteistyöohjelmaa, joka on nälahdessa, joka ulottuu matalana ja kiilamaisena ollut käynnissä vuodesta 1999 alkaen. Kaikki Vak- pitkälle mantereen sisälle. Ekologiselta luokituk- ka-Suomen alueen vesien tilasta ja sen parantamis- seltaan Mynälahden vedenlaatu on välttävää, (ks. toimista kiinnostuneet ovat tervetulleita vesistöalue- Saaristomeri-esite). Lahdella on esiintynyt ajoittain ryhmän toimintaan. runsaasti sinileviä, mikä on haitannut veden virkis- tyskäyttömahdollisuuksia.

Yhteystiedot: Lähteet ja lisätietoa:

Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Kirkkaasta sameaan. Meren kuormitus ja tila Itsenäisyydenaukio 2, PL 236, 20101 Turku Saaristomerellä ja Ahvenanmaalla. Varsinais-Suomen www.ely-keskus.fi/varsinais-suomi elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen julkaisuja 6/2011 http://www.doria.fi/handle/10024/82536 Pro Saaristomeri -ohjelma www.ymparisto.fi/prosaaristomeri Varsinais-Suomen pintavesien toimenpideohjelma vuoteen 2015. Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen julkaisuja 5/2010 2013 http://www.doria.fi/handle/10024/82603

Jokien kuormitustiedot: Varsinais-Suomen ELY-keskus