DOCSLIB.ORG

Etelä-Savon Kunnat 1 (6) 22.6.2016 Yhteenveto Yleis

Total Page：16

File Type：pdf, Size：1020Kb

Download full-text PDF Read full-text
Etelä-Savon Kunnat 1 (6) 22.6.2016 Yhteenveto Yleis Mikko Vienonen, Ilkka Vohlonen, Virpi Pitkänen 1 (6) Yhteenveto/ PYLL-analyysi/ Etelä-Savon kunnat 22.6.2016 Yhteenveto Yleiset havainnot Etelä-Savon sairaanhoitopiirin väestölle keväällä 2016 FCG:n toimesta suoritetusta PYLL-analyysistä, jonka pohjana on 2010 – 2014 vuosien kumuloitu virallinen kuolinsyyrekisteritiedosto (Tilastokeskus). Ajalliset muutostrendit on mitattu perustuen Tilastokeskuksen kuolinsyyrekisteritietoihin. Etelä-Savon yhdeksässä kunnassa, joiden yhteenlaskettu asukasluku 31.12.2014 oli 103.873 [Hirvensalmi (2326 as.), Joroinen (5178 as.), Juva (6616 as.), Kangasniemi (5693 as.), Mikkeli (54605 as.), Mäntyharju (6266 as.), Pertunmaa (1832 as.), Pieksämäki (19051 as.) ja Puumala (2306 as.)], FCG (Finnish Consulting Group) analysoi keväällä 2016 alueen väestön kuoleman kautta ennenaikaisesti menetetyt ehkäistävissä olevat elinvuodet (PYLL = Potential Years of Life Lost) tautiryhmittäisten syiden perusteella. Vastaava analyysi oli edellisen kerran tehty vuonna 2013. Yleisinä havaintoina voidaan todeta seuraavaa: 1) Viidessä kunnassa (Hirvensalmi, Juva, Kangasniemi, Mikkeli, Puumala) kokonaistilanne (miehet ja naiset yhdessä) tarkasteltuina tilanne oli kehittynyt parempaan suuntaan, eli menetetyt elinvuodet väestössä olivat vähentyneet. Mäntyharjulla ja Pieksämäellä tilanne oli pysynyt ennallaan 10-vuoden takaiseen verrattuna, ja Joroisissa tilanne oli huonontunut eli PYLL-indeksi oli noussut selvästi. Koko maahan verrattuna vain yhdessä kunnassa kokonaistilanne oli koko Suomea selvästi parempi (Hirvensalmi). Selvästi koko maata huonompi tilanne oli 6 kunnassa (Joroinen, Juva, Mikkeli, Mäntyharju, Pieksämäki ja Puumala). Näistä huonoin tilanne oli Mäntyharjulla, missä menetettiin lähes kaksi kertaa enemmän elinvuosia ennenaikaisesti kuin koko maassa keskimäärin. Myös Joroisissa ja Puumalassa tilanne on hälyttävä. Paljon positiivista ja hyvää kehitystä kansanterveystyössä on kuitenkin tapahtunut Etelä-Savossa, mutta selviä haasteita ja edistymismahdollisuuksia odottaa toteuttajaansa. 2) Naisten kohdalla paras tilanne oli Pertunmaalla, ja koko maata parempia olivat myös Hirvensalmen, Juvan, Kangasniemen naiset. Koko maan naisten tasolle olivat päässeet Mikkelin naiset. Koko maata jonkin verran huonompi tilanne oli Pieksämäen ja Puumalan naisilla, mutta lisäksi suunta molemmilla oli huono eli nouseva. Mäntyharjulla naiset menettivät eniten elinvuosiaan, ja heilläkin suunta oli väärä (nouseva). 3) Miesten kohdalla ainoana kuntana, koko maahan verrattuna parempi tilanne, oli vain Hirvensalmella. Kangasniemen miesten PYLL-tilanne oli suunnilleen koko maan tasolla. Koko maata huonompi PYLL-tilanne oli Juvalla (suunta hyvä), Mikkelissä (suunta ok), Pertunmaalla (suunta hyvä) ja Pieksämäellä (hyvä kehitys pysähtynyt). Hälyttävä tilanne on miehillä Joroisissa ja Puumalassa, missä myös suunta aikaisempaan verrattuna on väärään päin (nouseva). Eniten elinvuosiaan Etelä-Savossa menettivät Mäntyharjun miehet, mutta heillä kuitenkin suunta oli selvästi parempaan päin (11235 - > 8551). 4) Kun etsitään syitä Etelä-Savossa menetettyihin elinvuosiin koko väestön tasolla (miehet ja naiset yhdessä) voidaan tunnistaa kolme pääryhmää: Sydän ja verenkiertoelinten sairaudet (suurin ryhmä iskeemiset sydänsairaudet, esim. sydäninfarkti). Tämä ryhmä on suurin Hirvensalmella, Kangasniemellä ja Pertunmaalla. FCG Konsultointi Oy Osmontie 34, PL 950, 00601 Helsinki Y-tunnus 2474027-3 Puh. 010 4090, fax 010 409 5001, www.fcg.fi Kotipaikka Helsinki FCG KONSULTOINTI OY Mikko Vienonen, Ilkka Vohlonen, Virpi Pitkänen 2 (6) Yhteenveto/ PYLL-analyysi/ Etelä-Savon kunnat 22.6.2016 Itsemurhat, joka on suurin syy Juvalla, Mikkelissä ja Pieksämäellä Liikennetapaturmat, joka on suurin syy Joroisissa, Mäntyharjulla ja Puumalassa (myös Pieksämäellä liikennetapaturmien aiheuttamat elinvuosien menetyksiä on paljon) 5) Tarkemman kuvan tilanteesta saa, kun tarkastellaan elinvuosien menetysten syitä erikseen miehillä ja naisilla. Etelä-Savon miehillä yleisimmiksi menetysten syiksi paljastuvat itsemurhat ja liikennetapaturmat. Itsemurhien ehkäisyä pitäisi tehostaa Juvalla, Mikkelissä ja Pieksämäellä. Liikennetapaturmien torjuntaa olisi tehostettava Joroisissa, Mäntyharjulla ja Pieksämäellä. Iskeemisten sydäntautien ehkäisy ja tehokkaampi hoito tuottaisi tuloksia Hirvensalmella, Kangasniemellä ja Pertunmaalla. Kun tarkastellaan Etelä-Savon miesten toisella ja kolmannella sijalla olevia syitä miesten elinvuosien menetyksiin, nousevat esille syöpätaudit, etenkin suolistosyövät (helicobakteeri ja alkoholi) ja keuhkosyöpä (tupakointi). suoranaiset alkoholiperäiset syyt miehillä kahdessa kunnassa (Hirvensalmi ja Pertunmaa) ovat jo nousseet toiselle sijalle ennenaikaisten elinvuosien menetysten syynä, ohi syöpä- ja sydänsairauksien. Lisäksi Kangasniemellä, Mikkelissä ja Mäntyharjulla alkoholiperäiset syyt ovat neljännellä sijalla, hyvin lähellä verenkiertoelinsairauksia ja syöpäsairauksia. Ja alkoholikuolemien ehkäisystä meillä kaikilla on tieto siitä, miten se voisi tapahtua. 6) Etelä-Savon naisten PYLL-menetyksiä erikseen analysoitaessa yleisimmäksi syyksi nousevat iskeemiset sydänsairaudet (esim. sydäninfarkti). Ne ovat ykkössijalla Hirvensalmen, Joroisten ja Kangasniemen naisten elinvuosien vähentäjinä. Lisäksi Mäntyharjun naisten kohdalla aivoverisuonitaudit nousivat ensimmäiselle sijalle. Ovatko näillä alueilla perinteiset terveydenhuollon keinot (verenpainetaudin ja hyperkolesterolemian löytäminen ja tehokas hoito) varmasti ja kattavasti hanskassa? Huolehditaanko ylipainon ehkäisystä ja hoidosta muutenkin kuin valistusbroshyyrejä jakamalla, saavatko kaikki tarvitsevat tehokasta tupakasta vieroitusta, onko ”tupakoimattomana leikkaukseen” käytäntö omaksuttu, jne.? Mikkelin, Puumalan ja Pertunmaan naisten pahimmat viholliset löytyivät syöpätautien joukosta (rintasyöpä, keuhkosyöpä ja suoliston syövät). Juvan naisilla on kyseenalainen kunnia olla ykkössijalla alkoholiperäisten syiden aiheuttamissa PYLL-menetyksissä. Pieksämäen naisia voitaisiin parhaiten auttaa kiinnittämällä huomio itsemurhien ja liikennetapaturmien torjuntaan. Kun tarkastellaan naisten PYLL-menetysten toiseksi ja kolmanneksi suurimpia elinvuosien menetyksiä aiheuttavia syyryhmiä, vahvistuu näkemys siitä, että naisten syöpätautien taustalla olevien tekijöiden tietoinen vähentäminen (tupakka, alkoholi, UV-säteily, helicobacter, HPV/human papilloma virus, jne.), varhainen toteaminen (kohdunkaulansyövän ja rintasyövän seulonnan kattavuus, syöpäepäilyiden tutkimus ja hoitoketjujen huippunopeaksi virittäminen, jne.), sekä syöpähoitojen laadun varmistaminen (auditing & QOF) vastaamaan Suomen parhaiden syöpäkeskusten tasoa, olisi nyt hyvin tärkeää. Edellisen PYLL-analyysin jälkeen 2013 selvitettiin yhdessä Suomen Syöpäyhdistyksen kanssa Etelä-Savossa syövän ilmaantuvuus (insidenssi), sairastavuus (prevalenssi), ja kuolleisuus (mortaliteetti), jotka tuskin selittävät asiaa, vaan kyseessä saattaa olla syövän hoidossa esiintyvät viiveet ja/tai rintasyöpäseulontaan osallistumattomuus? Toisin sanoen, ihmiset eivät hakeudu tai pääse asianmukaisiin syöpäseulontoihin ja/tai oireiden perusteella välittömästi tutkimuksiin ja hoitoon, ja/tai he eivät pääse viiveettä tutkimuksiin ja hoitoon, ja/tai että hoidon laadussa ja/tai hoitoketjuissa on parantamisen varaa. FCG KONSULTOINTI OY Mikko Vienonen, Ilkka Vohlonen, Virpi Pitkänen 3 (6) Yhteenveto/ PYLL-analyysi/ Etelä-Savon kunnat 22.6.2016 YHTEENVETO Etelä-Savo PYLL-analyysi 14.06.2016 TAULUKKO 1. Etelä-Savo 2010 - 2014: Tärkeimmät PYLL-syyt koko väestössä (M & N yhdessä) keskimäärin Kunta/ K-PYLL-1 K-PYLL-2 K-PYLL-3 HUOM. kohdeväestö Hirvensalmi SVS-isk ALKO (SYÖPÄ-?) Joroinen TAPAT-Li SVS-i SYÖPÄ-ke Juva TAPAT-its SYÖPÄ -? ALKO Kangasniemi SVS-isk SYÖPÄ-ke TAPAT-its Mikkeli TAPAT-its + SYÖPÄ-su & ke SVS-isk + ALKO 4. (lähes - sama kuin kaikki SVS) Huom. Diabetes & aineenvaihduntas airaudet & miel.terv.? Mäntyharju TAPAT-Li SVS-aivo SYÖPÄ-(mikä ALKO 4. ?) Pertunmaa SVS-isk ALKO SYÖPÄ-su Pieksämäki TAPAT-its & Li SVS-i SYÖPÄ-ke ALKO 4. + / Huom. keuhkokuume ja influenssa? Puumala TAPAT-? SYÖPÄ-su SVS-aivo & isk TAULUKKO 2. Etelä-Savo PYLL-analyysi 2010 - 2014: kuntaryhmittely tärkeimmän 1. PYLL- syyn mukaan koko väestössä (M & N yhdessä) Kunta/ K-PYLL-1 K-PYLL-2 K-PYLL-3 HUOM. kohdeväestö Hirvensalmi SVS-isk ALKO (SYÖPÄ-?) Kangasniemi SVS-isk SYÖPÄ-ke TAPAT-its Pertunmaa SVS-isk ALKO SYÖPÄ-su Juva TAPAT-its SYÖPÄ -? ALKO Mikkeli TAPAT-its SYÖPÄ-su & ke SVS-isk + + - Pieksämäki TAPAT-its & SVS-i SYÖPÄ-ke Li Joroinen TAPAT-Li SVS-i SYÖPÄ-ke Mäntyharju TAPAT-Li SVS-aivo SYÖPÄ-(mikä ALKO 4. ?) Puumala TAPAT-? SYÖPÄ-su SVS-aivo & isk FCG KONSULTOINTI OY Mikko Vienonen, Ilkka Vohlonen, Virpi Pitkänen 4 (6) Yhteenveto/ PYLL-analyysi/ Etelä-Savon kunnat 22.6.2016 TAULUKKO 3. Etelä-Savo 2010- 2014: Tärkeimmät PYLL-syyt koko väestössä keskimäärin, M & N erikseen Kunta/ M- M- M-PYLL- N-PYLL-1 N-PYLL- N-PYLL- HUOM. kohdeväestö PYLL-1 PYLL-2 3 2 3 Hirvensalmi SVS- ALKO (SYÖPÄ) SVS-isk ALKO (SYÖPÄ) isk Joroinen TAPAT- SVS-i SYÖPÄ- SVS-isk SYÖPÄ- ei ole Li ke ri Juva TAPAT- SYÖPÄ SVS- ALKO SYÖPÄ- ei ole its -? aivo su&ke Kangasniemi SVS- TAPAT- SYÖPÄ- SVS-isk TAPAT- SYÖPÄ- M- isk its ke its ke ALKO 4. + Mikkeli TAPAT- SYÖPÄ- SVS-isk SYÖPÄ- TAPAT- SVS + M- its su&ke su&ke&ri ? ALKO 4. Mäntyharju TAPAT- SVS- SYÖPÄ-? SVS-aivo SYÖPÄ- ALKO M- Li aivo ri&ke ALKO 4. Pertunmaa SVS-i ALKO SYÖPÄ- SYÖPÄ-? TAPAT.- SVS + su ? Pieksämäki TAPAT- SVS-i SYÖPÄ-? TAPAT- SYÖPÄ- ALKO Li&its Li&its ke + Puumala TAPAT- SYÖPÄ- SVS- SYÖPÄ-ri SVS- TAPAT.- N – ? su aivo - aivo - its ALKO
Load more

Recommended publications
  • Mikkelin Seudun Vapaa-Ajan Asukasvaltuuskunnan Palvelututkimus 2018
    Palvelututkimus 2018 1 KANGASNIEMI Mikkelin seudun vapaa-ajan- asukasvaltuuskunta MIKKELIN SEUDUN VAPAA-AJAN ASUKASVALTUUSKUNNAN PALVELUTUTKIMUS 2018 Kangasniemen vapaa-ajan asukkaiden vastaukset Mikkelin seudun vapaa-ajan- asukasvaltuuskunta Palvelututkimus 2018 2 KANGASNIEMI Mikkelin seudun vapaa-ajan- asukasvaltuuskunta 1.1. Mistä ensisijaisesti teette ruokaostokset vapaa-ajan asunnolla ollessanne? (voitte kirjoittaa kaupan, kaupungin nimen riville) Vastaajien määrä: 76 Avoimet vastaukset: Lähikaupasta (kaupan nimi) - K- tai S-market Kangasniemi - K-market puulantori - Puula tori ja s-market - Puulantori - S-market - Puulantori tai S-market kanngasniemi - Puulan tori k market - S-market Kangasniemi - S-market - s-market - S-Market Kangasniemi - S- market - S-market Kangasniemi - Kangasniemi - Kuvaketta Kangasniemi - Puulantori, S-market Kangasniemi - S market Kangasniemi - kangasniemen S-market - S-Market Kangasniemi - K-market Puulantori - S-market - Puulsn Tori - k-supermarket puula - S-market, kangasniemi - Smarket - S-market - Käräjäniemen kesäkauppa - S-jaK-kauppa - S-Market/Kangasniemi - S-Market Kangasniemi - Kangasniemi - S-market - Kmarket Kniemi - S-market Kangasniemi - Kangasniemen S-market tai K-kauppa - S market Kangasniemi - S market, k-market puulantori - S Market ja Puulantori ja Kauppa-auto - Kangasniemen osuuskauppa - Kutemajärven talouskauppa myymäläauto - Prisma k market Kangasniemi Palvelututkimus 2018 3 KANGASNIEMI Mikkelin seudun vapaa-ajan- asukasvaltuuskunta - kangasniemen soskos - Keskimaa Kangasniemi - K-Puulatori,
    [Show full text]
  • KIERTO KIRJEKÖ KO ELMA 1976 No 51
    POSTI- JA LENNATINHALLITUKSEN KIERTO KIRJEKÖ KO ELMA 1976 No 51 No 51 Kiertokirje posti- ja lennätinlaitoksen linjahallinnon jakamisesta postipiireihin sekä postisäännön soveltamismääräysten muuttamisesta Posti- ja lennätinhallitus on tänään istun­ hola, Tuulos, Tuusula, Vantaa ja Vihti, pii­ nossa tapahtuneessa esittelyssä, nojautuen rikonttorin asemapaikkana Helsinki. posti-ja lennätinlaitoksesta 12. 2. 1971 an­ Lounais-Suomen postipiiri, johon kuulu­ netun asetuksen 26 §:n 2 momenttiin, vah­ vat seuraavat kunnat: Alastaro, Askainen, vistanut posti- ja lennätinlaitoksen linja- Aura, Dragsfjärd, Eura, Eurajoki, Forssa, hallinnon jaon postipiireihin sekä samalla Halikko, Harjavalta, Honkajoki, Houtskari, muuttanut postisäännön soveltamismää­ Huittinen, Humppila, Iniö, Jokioinen, Jämi­ räysten 2 §:n, sellaisena kuin se on kierto­ järvi, Kaarina, Kalanti, Kankaanpää, Kari- kirjeissä no 127/61 ja 77/71, näin kuulu­ nainen, Karjala, Karvia, Keikyä, Kemiö, vaksi: Kiikala, Kiikka, Kiikoinen, Kisko, Kiukai­ nen, Kodisjoki, Kokemäki, Korppoo, Koski 2 S T.I., Kuhaa, Kustavi, Kuusjoki, Köyliö, Lai­ Postipiirit tila, Lappi, Lavia, Lemu, Lieto, Loimaa, Loimaan mlk, Lokalahti, Luvia, Marttila, 1. Posti- ja lennätinlaitoksen linjahallinto Masku, Mellilä, Merikarvia, Merimasku, Mie­ on jaettu seuraaviin postipiireihin: toinen, Muurla, Mynämäki, Naantali, Nak­ Helsingin postipiiri, johon kuuluvat seu- kila, Nauvo, Noormarkku, Nousiainen, Ori- raavat kunnat: Artjärvi, Asikkala, Askola, pää, Paimio, Parainen, Perniö, Pertteli, Piik­ Bromarv, Espoo, Hanko,
    [Show full text]
  • Labour Market Areas Final Technical Report of the Finnish Project September 2017
    Eurostat – Labour Market Areas – Final Technical report – Finland 1(37) Labour Market Areas Final Technical report of the Finnish project September 2017 Data collection for sub-national statistics (Labour Market Areas) Grant Agreement No. 08141.2015.001-2015.499 Yrjö Palttila, Statistics Finland, 22 September 2017 Postal address: 3rd floor, FI-00022 Statistics Finland E-mail: [email protected] Yrjö Palttila, Statistics Finland, 22 September 2017 Eurostat – Labour Market Areas – Final Technical report – Finland 2(37) Contents: 1. Overview 1.1 Objective of the work 1.2 Finland’s national travel-to-work areas 1.3 Tasks of the project 2. Results of the Finnish project 2.1 Improving IT tools to facilitate the implementation of the method (Task 2) 2.2 The finished SAS IML module (Task 2) 2.3 Define Finland’s LMAs based on the EU method (Task 4) 3. Assessing the feasibility of implementation of the EU method 3.1 Feasibility of implementation of the EU method (Task 3) 3.2 Assessing the feasibility of the adaptation of the current method of Finland’s national travel-to-work areas to the proposed method (Task 3) 4. The use and the future of the LMAs Appendix 1. Visualization of the test results (November 2016) Appendix 2. The lists of the LAU2s (test 12) (November 2016) Appendix 3. The finished SAS IML module LMAwSAS.1409 (September 2017) 1. Overview 1.1 Objective of the work In the background of the action was the need for comparable functional areas in EU-wide territorial policy analyses. The NUTS cross-national regions cover the whole EU territory, but they are usually regional administrative areas, which are the re- sult of historical circumstances.
    [Show full text]
  • The Dispersal and Acclimatization of the Muskrat, Ondatra Zibethicus (L.), in Finland
    University of Nebraska - Lincoln DigitalCommons@University of Nebraska - Lincoln Wildlife Damage Management, Internet Center Other Publications in Wildlife Management for 1960 The dispersal and acclimatization of the muskrat, Ondatra zibethicus (L.), in Finland Atso Artimo Suomen Riistanhoito-Saatio (Finnish Game Foundation) Follow this and additional works at: https://digitalcommons.unl.edu/icwdmother Part of the Environmental Sciences Commons Artimo, Atso, "The dispersal and acclimatization of the muskrat, Ondatra zibethicus (L.), in Finland" (1960). Other Publications in Wildlife Management. 65. https://digitalcommons.unl.edu/icwdmother/65 This Article is brought to you for free and open access by the Wildlife Damage Management, Internet Center for at DigitalCommons@University of Nebraska - Lincoln. It has been accepted for inclusion in Other Publications in Wildlife Management by an authorized administrator of DigitalCommons@University of Nebraska - Lincoln. R I 1ST A TIE T L .~1 U ( K A I S U J A ,>""'liSt I " e'e 'I >~ ~··21' \. • ; I .. '. .' . .,~., . <)/ ." , ., Thedi$perscdQnd.a~C:li"'dti~otlin. of ,the , , :n~skret, Ond~trq ~ib.t~i~',{(.h in. Firtland , 8y: ATSO ARTIMO . RllSTATIETEELLISljX JULKAISUJA PAPERS ON GAME RESEARCH 21 The dispersal and acclimatization of the muskrat, Ondatra zibethicus (l.), in Finland By ATSO ARTIMO Helsinki 1960 SUOMEN FIN LANDS R I 1ST A N HOI T O-S A A T I b ] AK TV ARDSSTI FTELSE Riistantutkimuslaitos Viltforskningsinstitutet Helsinki, Unionink. 45 B Helsingfors, Unionsg. 45 B FINNISH GAME FOUNDATION Game Research Institute Helsinki, Unionink. 45 B Helsinki 1960 . K. F. Puromichen Kirjapaino O.-Y. The dispersal and acclimatization of the muskrat, Ondatra zibethicus (L.), in Finland By Atso Artimo CONTENTS I.
    [Show full text]
  • Vanhus- Ja Vammaisneuvosto Pertunmaa 13.5.2019
    Vanhus- ja vammaisneuvosto Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä Pertunmaa 13.5.2019 Maija Loponen Palvelupäällikkö maija.loponen@essote.fi 050-3895558 Sisältö: Maija Loponen, palvelupäällikkö • Vanhus- ja vammaispalvelujen organisoinE 1.1.2019 lukien • Pertunmaan vanhus- ja vammaispalvelut Sarianne Maaranen, koordinaaori • Honkalan muutos perhehoidoksi 1.1.2019 alkaen VAVA –kehiGämispäälliköt, Niina Helminen, Pirjo Ihalainen, Sanna Luokkamäki Päivä- ja työtoiminta Asumispalvelut KoEin anneGavat palvelut Asumispalvelut ja jaksohoito jatkuu… 1.1.2019 alkaen Vava –kehiGämispäälliköt Vammaispalvelut Ko?in anne@avat palvelut Asumispalvelut ja jaksohoito Anne-Maarit Paunonen Maija Loponen Marjo Räsänen Vastaava sosiaalityöntekijä Minna MarjakanGas Palveluesimiehet Liikkuva Eimi: 1 Palveluesimies Mikkeli: 5 Palveluesimiestä Graanin palvelutalo Päivä- ja työtoiminta Mäntyharju: 1 Palveluesimies Palveluesimies Hirvensalmi, Haukivuori ja Vuolingonhovi Pertunmaa : 1 Palveluesimies Hirvensalmen ja Pertunmaan Kangasniemi: 1 Palveluesimies palvelutalot Asumispalvelut: Juva: 1 Palveluesimies Juvan asumispalveluyksikkö Mäntyranta, Puumala/AnGola: 1 Palveluesimies Pääskylinna, Peippola, Vaarinsaari Pertunmaan kehitysvammaisten Kangasniemen palvelutalo ryhmäkoE Pertunmaan palveluesimiehet: Saimaanharjun palvelutalo Haukivuoren palvelutalo RekrytoinE meneillään 5/2019: koEhoito, päivätoiminta ja Mäntyharju Ruskahovi vapaaehtoistyö Leena Torniainen asumispalvelut sisältäen kv-ryhmäkodin Kyyhkylän jaksohoito Puumala/AnGola jatkuu Palvelurakenne
    [Show full text]
  • Opinnäytetyö Hannariiahärköne
    Hannariia Härkönen Olga Nikitin MATKAILIJATUTKIMUS, CASE PER- TUNMAA Opinnäytetyö Matkailu- ja ravitsemisala 2019 Tekijä/Tekijät Tutkinto Aika Hannariia Härkönen, Olga Nikitin Restonomi (AMK) Tammikuu 2019 Opinnäytetyön nimi 49 sivua Matkailijatutkimus, case Pertunmaa 8 liitesivua Toimeksiantaja Pertunmaan kunta Ohjaaja Marjut Kasper Tiivistelmä Tämän opinnäytetyön tavoitteena on kartoittaa Pertunmaan matkailua. Miksi matkailijat matkustavat Pertunmaalle? Mitä kanavia matkailijat käyttävät etsiessään Pertunmaasta tie- toa? Minkä kanavan kautta matkailijat varaavat majoituksen Pertunmaalta? Pertunmaa sijaitsee Etelä-Savossa, noin 10 kilometrin päässä Kuortista. Kuortti on yksi Pertunmaan päätaajamista ja se sijaitsee valtatie 5:n vieressä. Pertunmaalla on monia maaseutumatkailun majoitusyrityksiä, jotka tarjoavat mökki- ja huvilamajoitusta keskellä Suomen luontoa. Tutkimusmenetelmänä käytettiin kyselytutkimusta. Kyselytutkimus jaettiin helmikuussa 2019 yhdeksään Pertunmaan majoitusyritykseen neljän viikon ajaksi. Kyselylomake oli pa- perisena tulostettu ja kaksipuolinen. Kysely oli vastattavissa suomeksi, englanniksi ja venä- jäksi. Ongelmana kyselytutkimuksessa oli sen ajankohta. Pertunmaa on pieni kunta ja talvi- aika on sen hiljaisinta aikaa matkailu- ja majoitusyrityksissä, joten vastauksia saatiin pieni määrä. Tutkimuksen tuloksista selvisi, että keskiverto matkailija matkustaa Pertunmaalle per- heensä ja ystäviensä kanssa. Suurin osa matkailijoista ovat iältään 35–50-vuotiaita. Tulos- ten mukaan, matkailijoiden mielestä Pertunmaan
    [Show full text]
  • 20.7.2020 LIITE 1 Sulkavan Kunta KEHA/5501/2020
    20.7.2020 LIITE 1 Sulkavan kunta KEHA/5501/2020 JOUKKOLIIKENTEEN RAHOITUSSUUNNITELMA AJOKAUDELLE 2020-2021 1. RAHOITETTAVA BRUTTOSOPIMUKSIIN PERUSTUVA LIIKENNE Rahoitusosuus yhteensä 7 000 € Rahoitettava liikenne: Mikkeli-Juva-Sulkava Ilmoitettu maksuosuus (sis. alv 10 %) indeksitarkistetaan kunkin sopimuksen sopimusehtojen mukaisesti. Mikkelin Waltti-lippu- ja maksujärjestelmä vyöhykkeillä A-G (Hirvensalmi, Juva ja Puumala) ja liikenteenharjoittajan järjestelmä Sulkavalla. Waltti-lipputulot tuloutuvat Mikkelin kaupungille ja liikenteenharjoittajan järjestelmän lipputulot ELY-keskukselle. Rahoitusosuudet on laskettu kuntakohtaisten toteutuneiden kustannusten suhteessa (lipputulot 1.12.2018- 30.11.2019 ja käyttöoikeuskorvaukset). Lipputuloriskin vuoksi rahoitussuunnitelman toteutumista seurataan ja tehdään tarvittavat korjaukset Mikkelin kaupungin maksuosuuksiin jälkikäteen puolivuosittain. Liikenteen rahoittamiseen osallistuvat lisäksi kunnat Hirvensalmi, Juva, Puumala ja Sulkava. 2. RAHOITETTAVA KÄYTTÖOIKEUSSOPIMUKSIIN PERUSTUVA LIIKENNE Sopimuskohtaiset rahoitusosuudet Sulkava-Savonlinna 8 316 € Puumala-Sulkava-Savonlinna 2 905 € Rahoitusosuus yhteensä 11 222 € Ilmoitettu maksuosuus (sis. alv 10 %) indeksitarkistetaan kunkin sopimuksen sopimusehtojen mukaisesti. Ajokaudella 1.6.2020-6.6.2021 kuntarajat ylittävässä käyttöoikeussopimuksiin perustuvassa liikenteessä ELY- keskuksen rahoitusosuus on 80 % ja kuntien yhteenlaskettu rahoitusosuus 20 %. Kuntien rahoitusosuudesta keskuskaupungin osuus on 20 % ja jäljelle jäävä osuus jaetaan kaikille
    [Show full text]
  • Information on Your Destination Hapimag Punkaharju
    Information on your destination Hapimag Punkaharju Getting there Ferries We recommend Finnlines, who travel between Travemünde (DE) and Helsinki (FI). As an alternative, there are routes via Sweden from Travemünde (DE) or Rostock (DE) to Trelleborg (SE). Or the route from Puttgarden (DE) to Rødby (DK) as well as from Stockholm (SE) to Helsinki or Turku (FI). Further information: www.finnlines.com, www.vikingline.fi, ​ ​ ​ ​ www.tallinksilja.com, www.stenaline.com, www.ttline.com ​ ​ ​ ​ Car Helsinki (road number 7/6)-Kouvola-Lappeenranta-Imatra-Parikkala-Särkisalmi towards Savonlinna (road number 14) as far as Punkaharju. At the petrol station (Shell) turn right and follow road number 479 towards Kesälahti. After about 8 km, turn left and follow the Hapimag signs. Alternative: Helsinki-Lahti (road number 4/5)-Mikkeli-Juva-Savonlinna (road number 14) towards Lappeenranta as far as Punkaharju. At the petrol station (Shell) turn left and follow road number 479 towards Kesälahti. After about 8 km, turn left and follow the Hapimag signs. ​ Flight From Joensuu airport (approx. 130 km) Follow road 501, continue towards Joensuu (road number 17) and then towards Lappeenranta (road number 6). After Kesälahti, turn right towards Punkaharju and follow road 479. After about 15 km, turn right and follow the Hapimag signs. From Helsinki Airport (approximately 350 km) By hire car or train. From Savonlinna Airport (approximately 45 km) By hire car or taxi. Please inform the resort what time you will be arriving where so a taxi can be booked to collect you. From Tampere Airport (approx. 410 km) Tampere-Lahti-Kouvola-Lappeenranta-Imatra-Parikkala-Särkisalmi towards Savonlinna as far as Punkaharju.
    [Show full text]
  • Työllisyyskatsaus Heinäkuu 2021
    ETELÄ­SAVO Työllisyyskatsaus Elokuu 2021 ETELÄ­SAVO Elokuu 2021 Etelä­Savossa elokuun lopussa 5 500 työtöntä Työttömien työnhakijoiden osuus työvoimasta kunnittain Etelä­Savossa oli elokuun lopussa 5 493 työtöntä työnhakijaa, mikä on 15 % vähemmän kuin vuotta aiemmin. Kokonaan työttömien määrä aleni 547:llä ja lomautettujen määrä 453:lla. Pieksämäki 8,2 Lomautettuja oli 247 eli kolmasosa vuodentakaisesta. Enonkoski 9,1 Rantasalmi Kangasniemi 8,1 9,7 Savonlinna Työttömiä oli elokuun lopussa reilut 700 heinäkuuta vähemmän. 11,5 Työttömänä oli 9,7 % työvoimasta. Juva 6,7 Sulkava Mikkeli 11,7 Hirvensalmi 9,5 11,5 Alle 25­vuotiaita työttömiä oli elokuun lopussa 629, eli 220 Puumala henkilöä ja 26 % vähemmän kuin vuotta aiemmin. Pertunmaa 8,3 9,4 Mäntyharju 9,0 Yhdenjaksoisesti yli vuoden työttömänä olleita oli elokuun 5,0 ­ 9,9 (9) 10,0 ­ 14,9 (3) lopussa 1 958. Määrä on noussut vuodessa noin 300:lla eli 16 %. Koko maassa oli elokuun lopussa työttömänä 281 000 eli 48 700 henkilöä ja 15 % vähemmän kuin vuosi sitten. Lomautettuja oli elokuun lopussa koko maassa 24 600 henkilöä eli 60 % vähemmän kuin vuosi sitten. Tiedot ilmenevät työ­ ja elinkeinoministeriön työnvälitystilastosta. Trendit: Työttömien määrä oli Etelä­Savossa tasan tuhat vuodentakaista pienempi. Lomautettuja oli elokuun lopussa 247, eli 700 henkilöä ja 65 % vähemmän kuin vuosi sitten. Koko maassa lomautettuja oli 24 600 eli 60 % vuodentakaista vähemmän. Alle 25­vuotiaita työttömiä oli Etelä­Savossa elokuun lopussa 629, mikä on 220 henkilöä ja 16 % vähemmän kuin vuosi sitten. Aktivointiasteeseen laskettavissa palveluissa oli Etelä­Savossa elokuun lopussa yhteensä 2 901 henkilöä eli 240 enemmän kuin vuosi sitten.
    [Show full text]
  • Discoursing Finnish Rock. Articulations of Identities in the Saimaa-Ilmiö Rock Documentary Jyväskylä: University of Jyväskylä, 2010, 229 P
    JYVÄSKYLÄ STUDIES IN HUMANITIES 140 Terhi Skaniakos Discoursing Finnish Rock Articulations of Identities in the Saimaa-ilmiö Rock Documentary JYVÄSKYLÄ STUDIES IN HUMANITIES 140 Terhi Skaniakos Discoursing Finnish Rock Articulations of Identities in the Saimaa-ilmiö Rock Documentary Esitetään Jyväskylän yliopiston humanistisen tiedekunnan suostumuksella julkisesti tarkastettavaksi yliopiston vanhassa juhlasalissa S210 toukokuun 14. päivänä 2010 kello 12. Academic dissertation to be publicly discussed, by permission of the Faculty of Humanities of the University of Jyväskylä, in Auditorium S210, on May 14, 2010 at 12 o'clock noon. UNIVERSITY OF JYVÄSKYLÄ JYVÄSKYLÄ 2010 Discoursing Finnish Rock Articulations of Identities in the Saimaa-ilmiö Rock Documentary JYVÄSKYLÄ STUDIES IN HUMANITIES 140 Terhi Skaniakos Discoursing Finnish Rock Articulations of Identities in the Saimaa-ilmiö Rock Documentary UNIVERSITY OF JYVÄSKYLÄ JYVÄSKYLÄ 2010 Editor Erkki Vainikkala Department of Art and Culture Studies, University of Jyväskylä Pekka Olsbo Publishing Unit, University Library of Jyväskylä Jyväskylä Studies in Humanities Editorial Board Editor in Chief Heikki Hanka, Department of Art and Culture Studies, University of Jyväskylä Petri Karonen, Department of History and Ethnology, University of Jyväskylä Paula Kalaja, Department of Languages, University of Jyväskylä Petri Toiviainen, Department of Music, University of Jyväskylä Tarja Nikula, Centre for Applied Language Studies, University of Jyväskylä Raimo Salokangas, Department of Communication, University of Jyväskylä Cover picture by Marika Tamminen, Museum Centre Vapriikki collections URN:ISBN:978-951-39-3887-1 ISBN 978-951-39-3887-1 (PDF) ISBN 978-951-39-3877-2 (nid.) ISSN 1459-4331 Copyright © 2010 , by University of Jyväskylä Jyväskylä University Printing House, Jyväskylä 2010 ABSTRACT Skaniakos, Terhi Discoursing Finnish Rock.
    [Show full text]
  • This Is an Electronic Reprint of the Original Article. This Reprint May Differ from the Original in Pagination and Typographic Detail
    This is an electronic reprint of the original article. This reprint may differ from the original in pagination and typographic detail. Author(s): Kuha, Miia Title: Popular Religion in the Periphery. Church Attendance in 17th Century Eastern Finland Year: 2015 Version: Please cite the original version: Kuha, M. (2015). Popular Religion in the Periphery. Church Attendance in 17th Century Eastern Finland. Perichoresis, 13(2), 17-33. https://doi.org/10.1515/perc- 2015-0008 All material supplied via JYX is protected by copyright and other intellectual property rights, and duplication or sale of all or part of any of the repository collections is not permitted, except that material may be duplicated by you for your research use or educational purposes in electronic or print form. You must obtain permission for any other use. Electronic or print copies may not be offered, whether for sale or otherwise to anyone who is not an authorised user. Perichoresis Volume 13. Issue 2 (2015): 17-33 DOI: 10.1515/perc-2015-0008 POPULAR RELIGION IN THE PERIPHERY. CHURCH ATTENDANCE IN 17TH CENTURY EASTERN FINLAND MIIA KUHA * University of Jyväskylä ABSTRACT. On the fringes of post-Reformation Europe, church and state authorities faced problems in enforcing church attendance. In the Swedish kingdom, religious uniformity was seen as vital for the success of the state after the Lutheran confession had been established, and absences from church were punishable by law. The seventeenth century saw significant tightening of legislation relating to church absences and other breaches of the Sabbath, and severe punishments were introduced. Despite consid- erable deterrents, it was sometimes difficult to control local inhabitants: absence cases were regularly brought before the local courts in Eastern Finland, where authorities were hampered by a combination of geographical distance and a highly mobile population.
    [Show full text]
  • J-/S80C02S «^TU£V9—£2 STV K
    J-/S80C02S «^TU£v9—£2 STUK-A62 June 1987 RADIOACTIVITY OF GAME MEAT IN FINLAND AFTER THE CHERNOBYL ACCIDENT IN 1986 Supplement 7 to Annua! Report STUK A55 Airo R.mMvii.ir;). T'mt! Nytjrr-r K.t.ulo r-jytJr»• r•; ,iin! T,ip,ifi' f-K v ••••<-!• STV K - A - - 6 2. STUK-A62 June 1987 RADIOACTIVITY OF GAME MEAT IN FINLAND AFTER THE CHERNOBYL ACCIDENT IN 1986 Supplement 7 to Annual Report STUK-A55 Aino Rantavaara, Tuire Nygr6n*, Kaarlo Nygren* and Tapani Hyvönen * Finnish Game and Fisheries Research Institute Ahvenjärvi Game Research Station SF - 82950 Kuikkalampi Finnish Centre for Radiation and Nuclear Safety P.O.Box 268, SF-00101 HELSINKI FINLAND ISBN 951-47-0493-2 ISSN 0781-1705 VAPK Kampin VALTIMO Helsinki 1988 3 ABSTRACT Radioactive substances in game meat were studied in summer and early autumn 1986 by the Finnish Centre for Radiation and Nuclear Safety in cooperation with the Finnish Game and Fisheries Research Institute. The concentrations of radioactive cesium and other gamma-emitting nuclides were determined on meat of moose8 and other cervids and also on small game in various parts of the country before or in the beginning of the hunting season. The most important radionuclides found in the samples were 134Cs and 137Cs. In addition to these, 131I was detected in the first moose meat samples in the spring, and 110"Ag in a part of the waterfowl samples. None of them was significant as far as the dietary intake of radionuclides is concerned. The transfer of fallout radiocesium to game meat was most efficient in the case of the arctic hare and inland waterfowl; terrestrial game birds and the brown hare belonged to the same category as moose.
    [Show full text]