KK 176/2011 vp — Pirkko Mattila /ps ym. KIRJALLINEN KYSYMYS 176/2011 vp LAGUNA-projektin laboratorion sijoittaminen Pyhäjärvelle Eduskunnan puhemiehelle LAGUNA (Large Apparatus for Grand Unifica- den CERNistä. Hankkeen saaminen Suomeen tion and Neutrino Astronomy) on Euroopan ko- kolmen maakunnan rajapinnassa sijaitsevalle Py- mission rahoittama monikansallinen konsortio, häjärvelle olisi mm. T&K- ja työllistämisvaiku- joka on muodostettu suurikokoisen eurooppalai- tuksiltaan erittäin mittava. sen maanalaisen tutkimuslaboratorion rakenta- misen tutkimista varten. Mahdollinen sijainti- Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär- paikka maanalaiselle laboratoriolle on tarkoitus jestyksen 27 §:ään viitaten esitämme asianomai- löytää tänä tai ensi vuonna. sen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyk- Toinen tällä hetkellä tutkittavista vaihtoeh- sen: doista laboratorion sijoituspaikaksi on Pyhäjär- vellä Pyhäsalmen kaivoksessa, joka tarjoaa Mitä hallitus aikoo tehdä, jotta Suomen ainoana vaihtoehtona hankkeen keskeiseen tutki- hakuprosessi turvataan LAGUNA-pro- mukseen lähes optimaalisen 2 300 km:n etäisyy- jektin laboratorion saamiseksi Suo- meen? Helsingissä 14 päivänä lokakuuta 2011 Pirkko Mattila /ps Timo V. Korhonen /kesk Antti Rantakangas /kesk Juha Sipilä /kesk Olli Immonen /ps Lauri Heikkilä /ps Ville Vähämäki /ps Ritva Elomaa /ps Maria Lohela /ps Reijo Tossavainen /ps Versio 2.0 KK 176/2011 vp — Pirkko Mattila /ps ym. Ministerin vastaus Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa infrastruktuurin rakentamisen sekä huoltoon ja tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimit- ylläpitoon liittyvät tehtävät. Rakentaminen kos- tanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kan- kettaa suoraan monia toimialoja. Kustannukset sanedustaja Pirkko Mattilan /ps ym. näin kuulu- maanalaiseen infrastruktuuriin olisivat välillä van kirjallisen kysymyksen KK 176/2011 vp: 50—150 milj. euroa. Pelkät tieteelliset näkökul- mat, kallioperän laatu ja logistiikka eivät yksin Mitä hallitus aikoo tehdä, jotta Suomen riitä ratkaisemaan sijoituspaikkaa vaan asiaan hakuprosessi turvataan LAGUNA-pro- vaikuttaa moni seikka, esimerkiksi rahoitus ja jektin laboratorion saamiseksi Suo- isäntämaan poliittinen valmius vastaanottaa han- meen? ke. Varsinaisten tutkimuslaitteistojen investoin- tien suuruudeksi arvioidaan, toteutettavasta vaih- Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: toehdosta riippuen, noin 250—500 miljoonaa eu- Laguna-hanke (Large Apparatus for Studying roa. Tästä rahoituksesta vastaisivat hankkeeseen Grand Unification and Neutrino Astrophysics) osallistuvat maat. on yksi ehdotuksista Euroopan astrohiukkasfysii- Äskettäin julkaistussa Oulun yliopiston Ou- kan tutkimuslaitteistojen rakentamiseksi. Astro- lun Eteläisen instituutin ja maantieteen laitoksen hiukkasfysiikka on hiukkasfysiikan osa-alue, arviointitutkimuksessa LAGUNA-tutkimuskes- joka tutkii kosmista alkuperää olevia hiukkasia ja kuksen rakentamis- ja toimintavaiheen aikaiset hiukkasreaktioita. Toisin kuin hiukkasfysiikas- aluetaloudelliset vaikutukset todettiin merkittä- sa, astrohiukkasfysiikassa ei yleensä tarvita hiuk- viksi. kasten tuottamiseen laitteita, kuten hiukkaskiih- Laguna-hanke on astrohiukkasfysiikan tutki- dyttimiä. Sitä vastoin hiukkasilmaisimia tarvi- japiirien suunnittelema hanke alan tutkimuslait- taan sekä hiukkas- että astrohiukkasfysiikassa. teiston rakentamiseksi. Laguna-hanke ei ole mu- LAGUNA-konsortion päätavoitteena on to- kana eurooppalaisella eikä kotimaisella tutki- teuttaa yhteiseurooppalainen suuren mittakaa- musinfrastruktuurien tiekartalla. Hankkeen tutki- van maanalainen astrohiukkasfysiikan tutki- musala ei ole Suomen Akatemian eikä Tekesin musinfrastruktuuri. Suomi on toinen potentiaali- painopistealoilla. Tutkijakunnan pienuuden ta- sista neutriinoilmaisimen sijoitusmaista. Parhail- kia astrohiukkasfysiikka ei Suomessa ole tähän laan käynnissä olevassa LAGUNA-jatkohank- mennessä ollut yliopistojen strategioissa. Oulun keessa tehdään jatkoselvityksiä Pyhäjärvellä si- yliopisto eivätkä muutkaan hankkeen takana ole- jaitsevan Pyhäsalmi Mine Oy:n kupari- ja sinkki- vat yliopistot ole profiloineet Laguna-hanketta kaivoksen sekä Ranskan Fréjusissa sijaitsevan merkittävän korkealle. maantietunnelin osalta. Sijoituspaikka on tarkoi- Hankkeeseen kehitettävällä teknologialla ei tus ratkaista nykyisten suunnitelmien mukaan olisi arvioiden mukaan kovin merkittävää kau- vuonna 2014. pallista käyttöä. Toisaalta hankkeella olisi mer- Täysimittaisen maanalaisen ilmaisinlaitteis- kittävä vaikutus Suomen kansainväliseen tekno- ton rakentaminen sisältää louhinnan, maanalai- logiakuvaan ja myös erityisen merkittäviä alueta- sen ja maanpäällisen infrastruktuurin ja huolto- loudellisia vaikutuksia. 2 Ministerin vastaus KK 176/2011 vp — Pirkko Mattila /ps ym. Toteutusta varten on koottava kansainvälinen riöiden osallistuminen niihin keskusteluihin tar- konsortio, johon tulisivat mukaan hanketta ra- peellista. Valtuudet keskusteluihin ja neuvotte- hoittavat maat ja mahdollisesti EU. Toistaiseksi luihin tulee tällöin saada hallitukselta poliittisel- ei ole tiedossa, mitkä maat olisivat halukkaita la päätöksellä. Mahdolliset päätökset Lagunaan osallistumaan Laguna-hankkeeseen ja miten han- osallistumisesta ja rahoituksesta tehdään halli- ke rahoitettaisiin. Nykyinen Euroopan maiden tustasolla. vaikea taloudellinen tilanne huomioon ottaen Työ- ja elinkeinoministeriö ja opetus- ja kult- hankkeen pikainen käynnistyminen näyttää vai- tuuriministeriö neuvottelevat hankkeen suoma- kealta. laisten valmistelijoiden kanssa hankkeen etene- Mikäli hanke etenee kansainvälisen konsor- misestä loppuvuoden 2011 aikana. tion muodostamisvaiheeseen, on myös ministe- Helsingissä 1 päivänä marraskuuta 2011 Elinkeinoministeri Jyri Häkämies 3 KK 176/2011 vp — Pirkko Mattila /ps ym. Ministerns svar Till riksdagens talman I det syfte som anges i 27 § i riksdagens arbets- jord och under jord samt uppgifter i anslutning ordning har Ni, Herr talman, till den minister som till service och underhåll. Byggandet berör saken gäller översänt följande skriftliga spörs- många sektorer direkt. Kostnaderna för den un- mål SS 176/2011 rd undertecknat av riksdagsle- derjordiska infrastrukturen uppskattas uppgå till damot Pirkko Mattila /saf m.fl.: 50—150 miljoner euro. Enbart vetenskapliga as- pekter, berggrundens egenskaper och logistiken Vad ämnar regeringen göra för att tryg- som sådana är inte tillräckliga för att avgöra för- ga Finlands ansökningsprocess för att läggningsplats utan flera andra faktorer, såsom få LAGUNA-projektets laboratorium finansiering och värdlandets politiska beredskap förlagt till Finland? att ta emot projektet, spelar in. Investeringarna i själva forskningsanläggningarna beräknas, bero- Som svar på detta spörsmål anför jag följande: ende på vilket alternativ som väljs, uppgå till cir- Laguna-projektet (Large Apparatus for Studying ka 250—500 miljoner euro. De länder som deltar Grand Unification and Neutrino Astrophysics) är i projektet ska svara för denna finansiering. ett av förslagen om att bygga europeiska forsk- I en nyligen publicerad utvärderingsundersök- ningsanläggningar för astrofysik. Astropartikel- ning, som gjorts av Uleåborgs universitets Södra fysiken är ett delområde inom partikelfysiken Institut och institutionen för geografi, konstatera- och den studerar partiklar och partikelreaktioner des att Laguna-forskningscentret skulle under av kosmiskt ursprung. Till skillnad mot partikel- uppbyggnads- och driftfasen ha betydande regio- fysiken behövs inom astropartikelfysiken i regel nalekonomiska konsekvenser. inte några anordningar för produktion av partik- Laguna-projektet är ett projekt som planerats lar, såsom partikelacceleratorer. Partikeldetekto- av forskarkretsarna inom astropartikelfysiken för rer däremot behövs inom både partikel- och ast- att bygga en forskningsanläggning för forsk- ropartikelfysiken. ningsområdet. Laguna-projektet ingår i varken Det viktigaste målet för Laguna-konsortiet är den europeiska eller den inhemska färdplanen för att bygga en sameuropeisk underjordisk forsk- forskningsinfrastrukturer. Projektets forsknings- ningsinfrastruktur för astrofysik i stor skala. Fin- område ingår inte i prioriteringarna för Finlands land är en av de två potentiella förläggningsplat- Akademi eller Tekes. På grund av det ringa an- serna för neutrinodetektor. Inom det pågående talet forskare har astropartikelfysiken hittills inte Laguna-fortsättningsprojektet görs som bäst yt- ingått i de finländska universitetens strategier. terligare utredningar i Pyhäsalmi Mine Oy:s kop- Varken Uleåborgs universitet eller de övriga uni- par- och zinkgruva i Pyhäjärvi samt i en lands- versitet som ligger bakom projektet har givit La- vägstunnel i Fréjus i Frankrike. Enligt nuvaran- guna-projektet en särskilt hög profil. de planer är avsikten att fatta beslut om förlägg- Den teknik som utvecklas för projektet skulle ningsplatsen år 2014. enligt bedömningarna inte ha någon särskilt stor Byggandet av en underjordisk detektoranlägg- betydelse ur kommersiell synvinkel. ning i full skala inbegriper brytning, byggande av Å andra sidan skulle projektet ha en stor bety- infrastrukturen och serviceinfrastrukturen ovan delse för Finlands internationella image som 4 Ministerns svar KK 176/2011 vp — Pirkko Mattila /ps ym. högteknologiland och också betydande regional- Om projektet framskrider så långt att ett inter- ekonomiska konsekvenser. nationellt konsortium ska bildas, bör också mi- För att projektet ska kunna genomföras måste nisterierna deltar