Kruununhaan 4 kaupunginosalehti 20

sami sykön menestys tanssijana on yhtä värikäs kuin hänen uransa

Näyttelijä janne reinikainen ”Poliittista sattiria on vähän sillä he tekevät sen itse paremmin.” Krunikka 4/2020 45. vuosikerta | painos 5500 | ilmestyy viikolla 48 Kruununhaan Asukasyhdistys – SISÄLTÖ Föreningen för invånarna i Kronohagen ry Krunan Mesta...... 3 HALLITUS Puheenjohtaja Pääkirjoitus...... 4 Leena Nousiainen | [email protected] Välähdyksiä Krunikasta...... 5 Varapuheenjohtaja Joonas Forsman | [email protected] Puheenjohtajan palsta...... 6 VARSINAISET JÄSENET: Kolumni: Jonas Forsman...... 7 Iiris Björnberg | [email protected] Showmies...... 8 Jussi Heinämies | [email protected] Mirja Pyykkö-Larsson | [email protected] Minun mansikkapaikkani: Sirpa-Helena Karppinen...... 11 Salme Sandström | [email protected] Kurkistan tilaan: Elämysten kirjagalleria...... 12 Taina Rasi | [email protected] Simo Ristan hienoissa valokuvissa arjesta tulee juhla...... 14 VARAJÄSENET: Mikko Nygren | [email protected] Kruununhaan perilliset...... 17 Tuula Virtanen | [email protected] Janne Reinikainen. Näyttelijä Kruununhaasta...... 18 VASTUUHENKILÖT: Nettivastaava Pirjo Pohjanhovi Helsingin korttelieläöimet täyttävät 200 vuotta...... 21 [email protected] Kruununhaka saa oman korun...... 22 Svensk kontakt Vastaava Jonas Forsman Korona-lukupiiri: Tšernobylista nousee rukous...... 24 Ympäristöryhmä Vastaava Jussi Heinämies Asukastila Mesta Meritullinkatu 6 Bearded Villains – hyvien puolella...... 26 Mestan hoitaja Tiina Huczkowski Kaikki alkoi kanaverkosta...... 28 [email protected] | 040 148 8204 (tekstiviesti) Krunikan kortteleissa – valokuvanäyttely...... 30 JÄSENMAKSUT: • 10 euroa Helsingin pimeä puoli: Tuomiokirkon rakentajat kuolivat • 5 euroa eläkeläiset, työttömät ja opiskelijat kesken projektin...... 32 • 15 euroa perhejäsenmaksu • 100 euroa/vuosi yhteisöjäsenmaksu Lukijalta: Risto Moberg – Koiran suru...... 34 • 100 euroa ainaisjäsenmaksu Asiantuntija Kruununhaasta: Sebastian Hielm...... 36 TILINUMERO: Danske Bank FI85 8000 1600 355771 Stadiluotsi Jarkko Laaksonen...... 38 Maksaessasi käytä viitenumeroa 11109 Pikku-Uutisia...... 39 Ilmoita yhteystietosi (myös sähköposti) osoitteessa [email protected]. Krunan kuulumisia...... 40 Tarkistattehan, että olette maksaneet vuoden 2020 10 kysymystä...... 41 jäsenmaksun. Vastaukset: 10 kysymystä...... 55 Krunikka-lehti on Kruununhaan Asukasyhdistys – Föreningen för invånarna i Kronohagen ry:n julkaisu. Lehti ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Se toimitetaan TÄMÄN LEHDEN TOIMITTIVAT: vapaaehtoisin voimin ja rahoitetaan ilmoitustuloilla. Voit Iiris Björnberg | James Clarke | Mojo Erämetsä | Marco Hannula lähettää aihe-ehdotuksen tai mielipiteesi osioon ”Lukijan Riitta Heimonen | Jussi Heinämies | Ulla Janhonen | Jarkko puheenvuoro” osoitteeseen [email protected] Laaksonen | Johanna Mannila | Risto Moberg | Mirja Pyykkö Haluatko ilmoituksesi Krunikkaan? Ilmoituskoot mm ja hinnat ALV 0% Joona Raevuori | Pirjo Rönkkö | Elina Simonen | Marje Vuorisalo Sivu 148 x 216 650 € 1/2 sivu 148 x 108 350 € KANSIKUVA: 1/4 sivu pysty 74 x 108 170 € Sami Sykkö | Kuva: Mojo Erämetsä 1/4 sivu vaaka 148 x 54 170 € 1/8 sivu 74 x 54 80 € KRUNIKKA jaetaan postitse kruununhakalaisiin koteihin, 1/16 sivu 77 x 27 50 € joiden ovissa ei ole ”ei mainoksia”-toivomusta. Lisäksi Mediamyynti: [email protected] Krunikka on noudettavissa seuraavista yrityksistä: Alepat Tuuli Harra | 050 570 1616 Ilmoituskoot mm ja hinnat ALV 0 % Liisankatu ja Kirkkokatu, K-Marketit Liisankatu, Rauhankatu ja Krunikka 1/2021 ilmestyy 18.3.2021 Katajanokka, Papu Cafe, Hav a Java -kahvila, Kioski Ilposet, - aineisto 20.2.2021 mennessä R-kioski, Zinnkeller, Kolme Kruunua, Kotipizza, Star Cafe, Krunikka 2/2021 ilmestyy 3.6.2021 Artesaanileipomo Gateau, Kruununhaan apteekki, - aineisto 8.5.2021 mennessä Tieteiden talo, Katajanokan apteekki sekä Krunikka 3/2021 ilmestyy 16.9.2021 Hakaniemen kauppahalli - aineisto 21.8.2021 mennessä Krunikka 4/2021 ilmestyy 2.12.2021 KIRJAPAINO: - aineisto 30.10.2021 mennessä Savion Kirjapaino Oy | ISSN 0358-3252 www.krunikka.fi Krunikka 4/2020 Joulunajan glögitapaaminen Liisanpuistikossa Lauantaina 19.12. klo 14–18 Vapaan seurustelun merkeissä Paikalla on joulupukki Sibeliuslukion opiskelijat esiintyvät Glögistä huolehtivat: Zinnkeller / Kolme Kruunua / Svenska Klubben ”Kruna”-korumyynti Tiina Elovainio kaipiainen.art / La Reine

Kirpputori halukkaille myyjille ja ostajille 3 Tervetuloa toivottaa Kruununhaan Asukasyhdistys – Föreningen för invånarna i Kronohagen ry

Kunnallisvaalit lähestyvät, lähettäkää meille kysymyksiä mieltänne askarruttavista asioista Kruununhakaa koskien. Pyrimme saamaan vastaukset maaliskuun lehteen. Lähetä kysymykset osoitteeseen: [email protected]

AIKAMATKAKUVIA KRUUNUNHAASTA -valokuvanäyttely Lehtemme pääkuvaajan, MOJO ERÄMETSÄN teoksissa yhdistyvät 1900-luvun alkupuoliskon ja nykypäivän kaupunkikuvat saumattomasti toisiinsa. Näyttely järjestetään taidekahvila Encantossa Maneesikadulla. Avajaisia vietetään 17.12. ja näyttely on sen jälkeen pystyssä kuukauden ajan.

3 PÄÄKIRJOITUS

äkymä Tervasaaresta itään paljastaa kaupunkira- mah­dollisena ratkaisuna. Kaupunkimalleja vertailtiin kentamisen ulkonäköpaineet 138 vuoden ajalta. toisiinsa tehtävää varten kehitetyllä testausmenetel- NPohjoisranta on säilyttänyt erilaisista rakennuksistaan mällä. Tutkituista vaihtoehdoista parhaaksi­ osoittautui huolimatta ehyen kokonaiskuvan, 70-luvulla rakennet- korkeiden, avokortteleihin sijoitettujen tornien ja -ma tu Merihaka on toteutettu ajan hengen mukaan tasapuo- talampien talojen yhdistelmä. Ratkaisu mah­dollisti nä- lisesti, ”kaikille samanlaista”. Kun käännämme katseen köalojen avaamisen mahdollisimman suurelle asukas- enemmän itään, hahmottuu rakenteilla oleva Kalasata- joukolle.” Asiantuntijana tutkija Juha Vuorinen Helsin- ma toisistaan poikkeavin rakennuksin. Tulvivatko kadut gin kaupunginmuseosta. tulevaisuudessa ulkomaisia arkkitehteja ihastelemassa Kalasatamaan päin käännyttäessä nähdään joukko alueen arkkitehtuuria? Helsingin kaupungin asiantunti- toisistaan poikkeavia rakennuksia, joiden rakentamis- jat kertovat, miten nämä alueet ovat rakentuneet: ta säätelee nykyisin voimassa oleva asemakaava. ”Sii- ”Pohjoisrannan ulkomuotoa on pitkälti säädel- nä määritellään rakennusten sijainnit, koot, kerroslu- lyt Helsingin asemakaava ja rakennusjärjestys vuodel- ku, räystäskorkeudet ja nykyisin usein hyvinkin tark- ta 1875. Rakennusjärjestys antoi mahdollisuuden ra- kaan myös kattomuodot ja julkisivun materiaalit. Ase- kentaa keskustatontit tehokkaasti. Se määritti korkeim- makaavoista päättää kaupunkisuunnittelulautakunta maksi kerrosluvuksi kuusi kerrosta, mutta ei muuten eli poliitikot. Aluerakentamisen kokonaisuudesta huo- säädellyt rakentamisen määrää. Käytännössä korttelit lehtii kaupungin kanslian vetämä aluetyöryhmä, jos- rakennettiin lähes umpeen. sa ovat mukana kaupungin olennaiset tahot kuten ton- Vanhin Pohjoisrannan taloista on Pohjoisranta 6, tin luovutus, asemakaavoitus ja rakennusvalvonta. Uu- jonka piirsi Theodor Höijer vuonna1882. Muut Pohjois- sille alueille järjestetään usein aloituskorttelista arkki- rannan suunnittelijat ovat Meritullinkatu 1 Theodor De- tehtuurikilpailu, jossa osallistujina ovat yleensä asun- cker 1908, Pohjoisranta 2 Kirsti Sivén 1996, 8 David Frö- tosuunnittelijoina ansioituneet arkkitehtitoimistot. lander-Ulf 1926, 10 Lars Sonck - Onni Tarjanne 1900, Parhaiten menestyneet saavat yleensä suunnittelutehtä- 12 Sebastian Gripenberg - Magnus Schjerfbeck 1899, vän kortteleihin. Rakennuslupavaiheessa hankkeet vie- 14 ja 16 Toivo Pajunen 1926, 18 Albert Mellin 1884, 20 dään kaupunkikuvaryhmään, jossa on jäseninä edusta- K.V. Lehtovuori 1929, 22 Esko Toiviainen 1954. jat kaupungin eri pal- Merihaan asemakaavaa vuonna 1971 sääteli Kruu- veluista sekä ulkopuo- nunhaan vanhojen korttelien keskikorkeuden huomioi- lisina asiantuntijoina minen. Rannan lamellitaloille sallittiin vain 8 kerrosta. kaksi arkkitehtijäsen- Muuten asuinkerrostalon maksimikorkeus oli 14 kerros- tä. Asuinrakennuslu- ta, poikkeuksena Liittojen Talon 18 kerrosta. Merihaan vat käsitellään yleen- suunnitteli Kulutuskuntien Keskusliiton talonrakennus- sä ympäristö- ja lupa- osaston organisaatio. Korkeat tornitalot suunnitteli Peter jaostossa, johon jäse- Bieber, julkiset rakennukset Arvi Ilonen, rannan lamel- net ovat valittu poliit- litalot Sulo Savolainen. Myöhemmät, keskellä olevat la- tisin perustein.” Aarno mellitalot suunnitteli Unto Toikkanen. Alanko, Lupayksikön Rakennusoikeuksien suuri määrä aiheutti haastei- 1 päällikkö ja Heli Vir- ta suunnittelijoille. Tuolloin tutkittiin monipuolises- kamäki, Tiimipäällik- ti erilaisia massoitteluvaihtoehtoja, eikä merinäköalo­ kö, arkkitehti, Helsin- MIRJA PYYKKÖ jen turvaamiseksi pidetty umpikortteleita alueelle gin kaupunki. Päätoimittaja

4 Kruununhaan Asukasyhdistys Välähdyksiä Krunikasta / Marco Hannula | marconspace Krunikka 4/2020

5 PUHEENJOHTAJAN PALSTA / LEENA NOUSIAINEN

”OPPI SYNTYY YHDESSÄ TEKEMÄLLÄ.” Kiitos luottamuksestanne.

ruununhaan asukasyhdistyksen vuosikoko- ja nuorten ääntä tullaan vahvistamaan yhteistyökump- us valitsi uuden hallituksen 8.9.2020. Hallituk- paneina, unohtamatta työikäisiä ja senioreita. Kruu- Kseen kuuluvat: Iiris Björnberg, Jonas Forsman (varapu- nunhaassa on kolme arvostettua koulua: Kaisaniemen heenjohtaja), Marjut Huttunen (sihteeri), Jussi Heinä- ala-aste, Kruununhaan yläaste ja Sibelius-lukio – toi- mies, Leena Nousiainen (puheenjohtaja), Mirja Pyyk- vonkin näiden oppilaskuntien kanssa tehtävän yhteis- kö-Larsson (Krunikka-lehden päätoimittaja), Taina työn tuovan toimintaamme uudenlaisia näkökulmia. Rasi, Salme Sandström ja varalla Mikko Nygren ja Tuu- Vuosi 2020 on osoittautunut hyvin erikoiseksi vuo- la Virtanen. deksi. Korona on hallinnut koko maailmaa ja jouduim- Hallituksessa on mukana asukasyhdistyksen histo- me perumaan syksyn Krunikka puhuu -tilaisuudet. Mut- rian tuntemusta, jota tarvitaan aina myös tulevaisuut- ta tarkoituksena on jatkaa tilaisuuksien järjestämis- ta suunnitellessa. On kuitenkin tärkeää tarkastella toi- tä heti, kun siihen tulee mahdollisuus. Joulukuussa jär- mintaa kriittisesti ja heittää ne toiminnot pois, mitkä -ei jestämme ”Joulumarkkinat” Liisanpuistikossa, yhteis- vät palvele enää tänään ja uskallettava ottaa myös riske- työkumppaneina kruununhakalaisia kivijalkayrittäjiä ja jä uusia toimintoja kehitettäessä. koululaisia. Yhteistyö on hallituksen johtoajatus, sillä yh- Yhteisiin asioihin vaikuttaminen voidaan nähdä jo- dessä voimme tehdä enemmän ja laadukkaammin. kaisen oikeutena ja velvollisuutena. Vaikuttamisen kei- Asukastila Mesta täyttää tänä vuonna 10 vuot- noja on useita ja vaikuttaa voi monilla tasoilla – omas- ta. Tulemme juhlimaan tätäkin heti, kun koronatilan- ta ystäväpiiristä tai asuinalueesta alkaen aina kunnan ja ne sen sallii. Ne henkilöt, jotka aloittivat Mestan toi- valtion tasoon asti. Asukasyhdistystoiminta mahdol- minnan, ovat tehneet arvokasta työtä – KIITOS heille. listaa Helsingissä asukkaiden osallistumisen oman alu- Mesta toimii tällä hetkellä monien järjestöjen/henki- eensa toimintojen ja palveluiden kehittämiseen. Täs- löiden kokoontumispaikkana ja sitä voi varata myös yk- tä erinomaisena esimerkkinä on myös OmaStadi -han- sityisiin juhliin – ota yhteyttä [email protected]. ke. Asukasyhdistystoiminnalla pyritään myös vaikutta- Tulin Helsinkiin 21 vuotta sitten ja kruununhakalai- maan alueen yhteisöllisyyteen. Yhteisöllisyydessä on nen olen ollut vuodesta 2005 lähtien. Järjestö- /yhdis- kyse tuntemuksesta kuulua yhteisöön. Miten asukas- tystoiminta on ollut aina enemmän tai vähemmän osa yhdistys toiminnallaan voisi vahvistaa tätä tuntemusta, elämääni. Nyt tuli jälleen kaipuu toimia aktiivisemmin onkin mielestäni pohtimisen arvoista, ja miten hyödyn- yhteisten asioiden parissa ja Kruununhaan asukasyhdis- nämme myös sosiaalista mediaa perinteisten toiminta- tystoiminta mahdollistaa sen. Toivoisin, että ottaisitte tapojen ohella. yhteyttä ([email protected]), jos teillä on ide- Kruununhaka on idyllinen kaupunginosa, jossa oita asukasyhdistyksen toiminnan kehittämiseksi. on paljon historiaa. Pyrimme jatkossakin kunnioitta- Toivotan kaikille leppoisaa syksyn jatkoa ja valoi- maan perinteitä ja samalla etsimään uusia toimintamal- saa joulun odotusta! leja ja tapahtumia yhdessä asukkaiden kanssa. Lasten

6 Kruununhaan Asukasyhdistys KOLUMNEN / JONAS FORSMAN Krunikka 4/2020

VÅRA GRANNAR

i har alla erfarenhet av husbolag. Oberoende av debatt, osakliga kommentarer och missförstånd. Sam- om vi är ägare eller hyresgäster. Som ägare har du tidigt kan det också vara en säkerhetsaspekt med ett so- förståsV ett lite närmare förhållande till bolaget. cialt digitalt forum, ifall någon blivit utsatt för inbrott, Bolagsstämmorna är tillställningar där det kans- hamnar i nöd eller behöver hjälp. Jag tror att det såviså ke är den enda gången du har lite närmare kontakt med krävs sträng moderering för att forumet skall vara än- andra aktieägare, möjligtvis på gott och ont. Hur som damålsenligt. helst så har vissa bolag, för att råda bot på avsakn+ad av Jag tänker mig också att det kunde vara ganska kontakt, börjat med att ha egna facebook-sidor där man praktiskt med en dylik egen sida ifall man behöver nå- kan diskutera ärenden som berör invånarna och boen- got i antingen verktygsväg eller varför inte en ingre- det. Jag förhåller mig tudelad till detta. diens man saknar för bröddegen man just ämnar fär- Å ena sidan kan man på så vis informera varandra digställa. Jag känner till husbolag som har en dylika om t.ex. saker som är på gång, något speciellt som hänt facebook-sidor, men funderar ännu på om jag skall fö- eller annars bara socialisera på nätet. Å andra sidan reslå det för det egna bolaget. Vad säger ni med erfaren- kan det gå så, som på nätet överlag, att diskussionen het? lätt spårar ur och bolagets sida blir ett forum för hätsk I den nya styrelsen har vi funderat på hur medlems- kapet kunde ge lite mera än enbart rabatt i hyran av vårt fina utrymme Mesta (inte tokigt det heller förstås). Stenfotsföretagen har kontaktats och de förhåller sig positiva till något slag av rabatter eller andra förmåner för medlemmarna. Vi ser fram emot att kunna erbju- da ett mervärde för medlemskapet på detta vis. Samti- digt kommer vi också att bli noggrannare med att hål- la medlemsförteckningen ajour. Kanske vi också kan få fler evighetsmedlemmar på detta vis? Jag kan av erfa- renhet själv säga att det. Så skall vi få, på styrelsens initiativ, ett eget tvåsprå- kigt smycke som är designat av Tiina Elovainio. Tvås- pråkigheten kommer av att namnen på vissa gator kom- mer att finnas på båda språken beroende på vilken sida av smycket som syns. Trevligt initiativ, tycker jag själv, och en utmärkt julgåva! Pris och försäljning av smycket framgår ur intervjun här i tidningen. Julen är snart här igen och vet ni vad det betyder? Jo, att om ni skall köpa en gåva av något slag behöver ni inte gå längre än till egen stadsdel eller på sin höjd till grannskapet för att inhandla dem. På detta sätt stöder vi de hårt utsatta entreprenörerna, och förstås också oss själva, genom den hyra de betalar till husbolagen. Vi vill ju dessutom ha en levande stadsdel.

7 ELINA SIMONEN MOJO ERÄMETSÄ, MTV SHOWMIES ”Lupauduin Tanssimaan Tähtien Kanssa, vaikka mietinkin, kuinka paljon minua mahtaisi jännittää. Muistin lapsuuden pakahduttavat paineet pukukopissa tai- toluistelukisojen vuoroa odottaessa”, kertoo Sami Sykkö. Hänen tanssinsa olivat yhtä vuoristorataa, mutta hän sai tukea niin kruununhakalaisilta naapureil- taan kuin koko Suomesta. Jopa yksi vasikkakin ristittiin hänen kaimakseen.

nnen ensimmäistä tv-lähetystä Sami meni kat- Hän oli erilainen poika kuin muut, mutta ei antanut somaan kilpastudiota, jossa vallitsi hiljainen ja ennakkoluulojen häiritä itseään, pikemminkin päinvas- Ekaunis tunnelma. Samilla oli hyvä olo, vaikka hän tie- toin. ”Omat tavoitteeni olivat tähdissä – en arvioinut it- sikin, että taitoluistelumenneisyyden takia odotukset seäni muiden mielipiteitten mukaan.” häntä kohtaan olivat kovat. Olihan hän voittanut nuor- Sami lupautui ohjelmaan, koska oli sen suuri fani. ten Suomen mestaruuden. Tanssiura osoittautui yhtä rauhalliseksi kuin vuoris- Kävi kisoissa miten kävi, Sami toivoi voivansa olla torata. ylpeä siitä, että hän oli tehnyt parhaansa. Se oli yksi lap- suuden kodin opetuksista. Ensimmäinen lähetys ja englantilainen vals- Samin isä oli talonmies ja äiti siivooja. Vanhemmat si / ”Miten yhden askeleen ottaessaan voi tehdä kah- tekivät kahta työtä voidakseen kustantaa poikansa mo- deksan virhettä”, tuskailee Sami opettajalleen Ansku ninaiset harrastukset. Sami oli iloinen, vaativa ja energi- Bergströmille ja uskoo oppineensa kenties yhden kä- nen lapsi, joka lauloi ja näytteli koulussa ja hoiti läksyn- denliikkeen oikein viikon aikana. sä autossa matkalla luisteluharkkoihin. ”Minulla oli on- Ehkä sen kädenliikkeen ansiosta tuomarit antavat nellinen ja kiireinen lapsuus. Sain kaikki mahdollisuu- 16 pistettä. det, mitään ei jäänyt saamatta. Opin työnteon merki- tyksen ja rahan arvon, sekä sen että lupaukset on pidet- Toinen lähetys ja jive / Harjoitussaleissa tans- tävä ja puhelimeen vastattava.” sijat piipahtelivat katsomassa toistensa koreografioi- ta, kannustamassa ja rohkaisemassa. Kun Samilla oli edessään kauhistuttavan vaikea jive, yksi opettajista rohkaisi häntä muistuttamalla, ettei sitä tarvitse enää koskaan tanssia toista kertaa. ”Jive on niin nopeaa. Se vaatii ihan erilaisia lihaksia kuin minulla on. Mo- net kilpatanssin opettajat ovat kuin sprinttereitä, minä pitkänmatkanjuoksija”, nurisee Sami. Jivestä tuleekin ankaraa palautetta. 15 pistettä. ”Saimme ansiomme mukaan”, toteaa Sami reilusti. Tosin häntä alkaa hirvittää kilpailusta putoaminen. Mutta heti seuraavana aamuna on koottava itsen- sä, koska edessä on jälleen kova viikko: Maanantaina, juuri kun on toivuttu edellisen illan suorasta lähetyk- sestä, oppilas saa eteensä uuden koreografian, ja sii- tä alkaa askelten takominen päähän ja lattiaan. Tako- minen jatkuu tiistaina. Kaikki harjoittelevat vähintään neljä tuntia päivässä. Keskiviikkona tanssi näytetään show directorille, joka tarkastaa, että esitykset ovat tarpeeksi erilaisia keskenään. Torstaina tanssin täy- tyy olla jo niin valmista, että tv-ohjaaja voi suunnitel- la, kuinka esitys kannattaa kuvata. Sami Sykkö ja tanssinopettaja Ansku Bergström

8 Kruununhaan Asukasyhdistys Krunikka 4/2020

9 Perjantaina tanssia hiotaan. Lauantaina ovat vii- Seitsemäs lähetys, jossa tanssia inspiroi elokuva. meiset harjoitukset. Sunnuntaina päästään ensi kertaa Sami on valssia tanssiva Harry Potter. Täydet 30 pistet- tanssimaan orkesterin säestyksellä. Sen jälkeen on vielä tä. Hän on tehnyt viikossa ohjelman historian suurim- kenraali. Ennen tv-lähetystä takana on neljä läpimenoa, man loikan huonoimmasta parhaaksi. joten ei ihme, että tanssijat näyttävät varmoilta ja luon- Samille on ehtinyt muodostua oma fanikunta, ja sen tevilta kuvaruudussa. uskollisuus saa miehen melkein kyyneliin. Pikku tyttö tuo piirroksen, onnistuneen tanssin jälkeen tuli 300 vies- Kolmas lähetys ja samba / ”Varsinaista sambaa ei tiä someen, jopa samana iltana syntynyt vasikkakin ris- näkynyt”, sanoo tuomari Jorma Uotinen. tittiin Samisyköksi. ”Ihanaa, että minusta pidetään. Olen Samban puute näkyy myös pisteissä, joita tulee on- kuulemma antanut monelle miehelle rohkeutta olla oma nettomat 10. itsensä – kaikkien ei tarvitse olla lätkänpelaajia.” ”Pää on ollut kovilla. Koreografian oppimisessa ei taitoluistelukilpailujen kokemus auta, vaikka monet Kahdeksas lähetys ja halloweenin kauhujen tee- luulevat niin. Silloin opeteltiin kaksi uutta koreografiaa ma. Sami ja Ansku ovat salsaavia luurankoja. 13 pistettä vuodessa, täällä yksi viikossa. Ja lopetin luistelun jo 36 ja jälleen ohjelman historiaa – kukaan ei ole pudonnut vuotta sitten.” yhtä rajusti edellisen viikon suorituksestaan. ”Pää kestää, kun muistaa, että olemme viihdeohjel- Neljäs lähetys ja tango / Yleensä leveästi hy- massa, johon kuuluvat nousut ja laskut, niistähän draa- myilevä Sami vie nyt päättäväisen näköisenä opetta- man kaari syntyy. Eihän tätä muuten jaksaisikaan.” jaansa lattialla. ”Äijämeininkiä”, iloitsevat tuomaritkin. Salsaa oli katsomassa Samin pieni siskonpoika, jää- 24 pistettä. kiekkoa harrastava Severi. Kanssakilpailijat taputtavat Samille ja Anskul- ”Kysyin tanssin jälkeen, josko Niklas Hagman eh- le. Yhteishenki on hieno. Sami on mennyt joka ikise- tisi tervehtiä Severiä. Niklas tuli ja antoi Severille nimi- nä päivänä hyväntuulisena studioille. ”Iloinen ja ys- kirjoituksensa, ja silloin ajattelin, että onnistuin sinä -il tävällinen ilmapiiri on pakkokin olla, tämä olisi muu- tana sentään yhdessä liikkeessä.” ten liian rankkaa. Esimerkiksi entinen NHL- jääkiek- koilija Niklas Hagman on joukkuepelaaja, ja sen huo- Yhdeksäs lähetys / Sami ja Ansku putoavat kilpai- maa keskinäisessä tsemppaamisessa. Kun näin hänet luista. Sami kiittää kaikkia ja ilmoittaa harkitsevansa pinkeissä housuissa, menin sanomaan Niklakselle että tanssikurssille menoa. nyt hän laajentaa oikeasti suomalaista mieskuvaa.” SAMIN CV ON HENGÄSTYTTÄVÄ: Viides lähetys, jossa tanssijat kuvittavat itselleen Taitoluistelija 6-vuotiaana. Nuorten SM-kilpailun tärkeän tarinan. Sami muistelee tv-lähetyksessä ih- voittaja 13-vuotiaana, jolloin myös luistelu-ura jäi, meellistä iltaa, jolloin hän asteli frakki yllään Linnan koska Sami ei mielestään ollut tarpeeksi lahjakas itsenäisyyspäiväjuhliin. Lunta putoili pehmeästi, ja jatkaakseen. Lapsimalli 11- 16-vuotiaana. Osak- Sami ajatteli, että tässä sitä itähelsinkiläisen talonmie- keenomistaja ja vuokraisäntä 16 – vuotiaana. hen poika menee maan hienoimpiin tanssiaisiin. Että, (Hän oli mm. mallintöillään saanut rahaa säästöön jos se on mahdollista minulle, se on mahdollista ke- ja ennakkoluuloton pankinjohtaja myönsi hänelle nelle tahansa – sellainen maa Suomi on. Tarina osui lainan) Parikymppisenä hän tarjoili luksusristeili- katsojien ja tuomarien sydämiin, kuten ennen kaikkea jällä ja näki samalla suurta maailmaa. taidokas fox–trot. 24 pistettä. Ekonomi. Kolumnisti. Kirjailija. Juontaja. Toi- mittaja niin Nelosen uutisissa kuin Helsingin Sa- Kuudes lähetys, jossa tanssitaan suomalaisia hitte- nomissa. Päätoimittaja Gloriassa. Päätyönään Sami on Fashion Finlandin (FaFi) jä. 14 pistettä. liiketoimintajohtaja ja sen julkaisujen päätoimit- ”Opettajallani on ollut rankkaa”, sanoo Sami myö- taja. FaFi on muotikaupan yhdistys ja yhdistäjä, tätuntoisesti esityksen jälkeen. ”Mutta en tunne syyl- jonka tehtävänä on edistää muotikaupan menes- lisyyttä, koska teen parhaani ja Ansku tietää sen.” Kat- tymisen mahdollisuuksia. Lobbaamista tarvitaan sojat pelastavat Samin. Aurinkoinen olemus, nokkelat erityisesti nyt korona-aikana, joka aiheutti viime repliikit, omien virheitten avoin myöntäminen, tuovat keväänä peräti 80 prosentin pudotuksen monien yleisön ääniä. vaatekauppojen myynnissä.

10 Kruununhaan Asukasyhdistys MINUN MANSIKKAPAIKKANI ULLA JANHONEN Krunikka 4/2020

Krunassa alkoi UUSI ELÄMÄ Sirpa-Helena Karppinen teki päätöksen, jota hän ei ole katunut hetkeäkään. Siitä hän on erityisen varma Tervasaaressa.

appeenranta on Sirpa-Helena Karppisen syn- ”Löysin Tervasaaren jo ensimmäisinä päivinä nyinkaupunki ja siellä hän kuvitteli asuvansa lopun muuttomme jälkeen. Se on kuin oma piha. Kävelyt siel- Lelämäänsä. Sitten perheen nuorin lapsi yllätti pääsemäl- lä rauhoittavat ja rentouttavat.” lä Suomen kansallisoopperan balettiluokalle. Tervasaaressa aistii hienosti myös meren läheisyy- Tytär oli 12-vuotias ja perheen vanhemmat lapset den. ”Kun katsoo Tervasaaresta merelle, mielikin avar- olivat jo lentäneet pois kotoa, joten Sirpa-Helena päät- tuu. Jos minulla on ongelma, kierrän Tervasaaren pari ti muuttaa miehensä kanssa Helsinkiin. Elettiin heinä- kertaa, ja ajatukset kirkastuvat.” kuuta 2008. Sirpa-Helena on myös vakiovieras Tervasaaren ke- ”Olihan se suuri elämänmuutos, mutta Kruunun- säteatterissa. ”Usein mietinkin, että täällä minä omalla haka tuntui heti kodilta, vaikka emme tienneet Kruu- pihallani nautin teatterista.” nunhaasta muuta kuin Tuomiokirkon. Täällä meille al- Sirpa-Helenan tytär kirjoitti ylioppilaaksi baletti- koi kuitenkin uusi elämä.” luokalta, mutta tanssista ei tullut hänen ammattiaan. Mies pystyi vaihtamaan helposti työpaikkaa, mut- Kerran tytär kysyi vanhemmiltaan, kaduttaako heitä, ta Sirpa-Helenalla oli enemmän järjestelyjä, sillä hänel- kun he muuttivat hänen takiaan Helsinkiin. lä oli Lappeenrannassa oma kampaamo. Hän myi sen ja ”Vastasimme mieheni kanssa, että emme ole katu- nyt hänellä on oma kampaamo Vironkadulla. neet hetkeäkään. Muutto Kruununhakaan on ollut yksi Kruununhaassa hänen lempipaikkansa on Terva- elämämme parhaimmista päätöksistä.” saari.

11 KURKISTAN TILAAN RIITTA HEIMONEN JOONA RAEVUORI

ELÄMYSTEN kirjagalleria Varaa aikaa, jos suuntaat kulkusi kirjagalleria Laterna Magicaan Rauhakadulla. Voit löytää muutakin kuin etsimäsi.

ven saranaan kiinnitetty rekikello kilahtaa kutsu- Sattuman kauppaa tai ei, pariskunta sai tiedon vasti kivijalkamyymälän sisäovessa. Pari porrasta myynnissä olevasta liikkeestä sekä Sillanpään että Mi- Oalaspäin ja eteen aukeaa vanhojen kirjojen valtakunta. kael Agricolan, Suomen kirjakielen luojan ja suomen- Silmät ahmivat näkemäänsä, etsivät kiintopistettä. kielisen kirjallisuuden isän, syntymäpäivänä yhdeksäs Kirjoja on korkeilla hyllyillä, kirjakärreissä, pöydillä ja huhtikuuta vuonna 2018. Se oli menoa. Kesä kului tilaa sohvan päällä. Tila henkii hiljaista sivistystä, historian remontoidessa ja kirjoja järjestellessä. kerrostumia ja aikaa kestäviä ajatuksia. Seinillä on van- hoja valokuvia ja aikakauslehtien kansia. Uusi omistajapari on tuonut tiloihin paljon tapah- Laterna Magica, taikalyhty, on Kruununhaan oma tumia: musiikki-iltoja, lukupiirin ja kirjajoogaa. Siellä antikvariaatti, jonka 200 neliötä kätkevät sisäänsä myös on pidetty myös kirjojen ja levyjen julkistamistilaisuuk- kaksi näyttelytilaa. Perimmäinen galleria on louhittu sia sekä yksityisiä juhlia. Tänä syksynä alkoi Elämän kir- kallion sisään. Se huokuu rauhaa kuin äidinkohtu. jat -podcast, joka nauhoitetaan pienen yleisön edessä an- Eira Sillanpää osti antikvariaatin puolisonsa ja liike- tikvariaatissa. kumppaninsa, muusikko Tapio Wilskan kanssa Peka- ”Kaupungissa on vähän paikkoja, joissa voi olla rauhas- rin veljeksiltä, jotka olivat pitäneet sitä vuodesta 1989 sa ostamatta mitään. Tämä paikka on sellainen. Täällä käy lähtien. Galleriatoimintaa 12 vuotta pyörittänyt Risto myös koulu- ja päiväkotiryhmiä. Näin kylvetään vaivihkaa Korhonen jäi samaan aikaan eläkkeelle. kiinnostusta kirjoihin ja taiteeseen”, Sillanpää sanoo.

12 Kruununhaan Asukasyhdistys Krunikka 4/2020

Antikvariaatissa voi viipyillä, pysähtyä hetkeksi Antikvariaattiin ostetaan jatkuvasti kirjo- kiivaasti pyörivän maailman hulinasta. Se voi olla jos- ja. Kotikirjastojen arviointi on avannut hänelle ovet kus vaikeaa. alueen kulttuurikoteihin ja kirjaystävien salattuihin ”Kirja on antiteesi Googlelle, sillä siihen perehty- sopukoihin. minen vaatii aikaa ja rauhaa. Kaikki ei löydy heti, eikä ”On aina surun paikka, kun kirjastostaan joutuu luo- Luojan kiitos tarvitsekaan.” pumaan vaikkapa hoitokotiin muuton myötä. Lohtua voi tuoda ajatus, että kirjan elämä jatkuu antikvariaatin Sillanpää on nähnyt antikvariaatissaan ilon ryöp- kautta uuteen kotiin ja lukijan mielen maailmoihin.” pyjä ja hartaita huokaisuja, joita vanhan kirjan löytä- Antikvariaatit ovat kirjanystäville pyhiinvaellus- minen tuottaa. Monet ovat löytäneet antikvariaatista paikkoja. Sillanpäällä ja hänen miehellään on ollut ta- lapsuutensa kadonneen aarteen, jonka haluavat jakaa pana suunnata ulkomaanmatkoilla kaupunkien antik- omien lastensa kanssa. variaatteihin, joiden tunnelma ja visuaalisuus on aina ”Täällä ei ollut aikaisemmin juurikaan lastenkir- viehättänyt heitä. Näin on vuosien varrella kertynyt tie- jallisuutta. Olen huomannut, että sille on kysyntää, ja toa antikvariaatin pitämisestä, sillä alan ihmiset jakavat usein ikkunaan laittamani lastenkirja löytää pian tiensä osaamistaan mielellään. asiakkaan kotiin. Remontin ja organisoinnin myötä va- Kun Laterna Magican lattiaremontissa tuli tenk- pautui hyllytilaa myös musiikkikirjoille, rockille ja po- kapoo, muistui mieleen lontoolaisen John Sandoe pille, sekä sarjakuville, scifi- ja fantasiakirjallisuudelle.” Books -kirjakaupan mustaksi maalattu, elämän hioma Sillanpää on kasvanut kirjojen keskellä ja marinoitu- lattia. Tuumasta toimeen ja pensselit käteen! Nyt mus- nut lukuharrastuksensa ja työuransa myötä aidoksi bib- taksi maalattu lattia on saanut rauhassa kulua askelten liofiiliksi. Hän asuu Porvoossa, ja kirjan kanssa on hyvä ja kirjakärryjen alla. taittaa työmatkaa. Tänä syksynä runot ovat kulkeneet ke- Jouluviikolla Sillanpää tuo ikkunaan oikean jou- veinä kantamuksina ja tunnelmalyhtyinä mukana. lukuusen ja asettaa sen oksille sähkökynttilät. Oksil- Hänestä kirja on maailman nerokkain esine, mi- le päätyvät myös vanhojen lippujen nauhat, jotka hän kään muu ei pysty samaan. Kirja on kaunis myös esi- sai lahjaksi vanhalta professoriltaan, kansatieteilijä neenä: siinä on oma tuoksunsa, painoasunsa ja typo- Bo Lönnqvistiltä. Rituaali on tärkeä. Vasta sitten jou- grafiansa, jotka heijastavat aikaansa. lu voi tulla. ”Vaikka jo 1400-luvulla puhuttiin kirjan kuole- masta, sen taikavoima ei ole himmennyt, eikä se tule sammumaan.”

Laterna Magica, Rauhankatu 7, 00170 Helsinki / Avoinna ma–­pe 10–17, la 10–15

Eira Sillanpäälle kirjat ovat työ ja harrastus. 13 HANNELE SALMINEN SIMO RISTA, HANNELE SALMINEN

Portaat Meritullinkadun päästä Kristianinkadulle keväällä 1970. Kuva: Simo Rista SIMO RISTAN HIENOISSA valokuvissa arjesta tulee juhla

alokuvauksen maestroa Simo Ristaa on aina Niinpä kun Simo pyrki ja pääsi Ateneumiin, hän ei ker- kiinnostanut arjen kuvaus, oltiinpa sitten Pai- tonut tästäkään äidilleen. Vasta kun perhetuttu Kustaa mionV parantolan nurmikolla, Syyrian vanhojen kivi- Vilkuna paljasti asian todellisen laidan parin vuoden rakennusten raunioilla tai Liisankadulla. Tämä näkyy kuluttua, Essi sai tietää asiasta. Koska ei halunnut rat- Simon tunnelmallisissa valokuvissa. Niistä kaikenlai- sastaa kuuluisien vanhempiensa maineella, Simo muut- nen pönötys on kaukana, elämä saa näkyä iloineen, ti nimensä Renvallista Ristaksi. suruineen ja ruhjeineen. ”Arki on parasta, se on mi- Simo valmistui taidemaalariksi Sam Vannin mu- nulle juhlaa”, valokuvaaja toteaa. kaan ”hänen parhaana oppilaanaan”. Sattuma puuttui Simo Renvall syntyi Krunikasta katsoen lahden toi- kuitenkin peliin, eikä Simosta lopulta tullut taidemaala- selle puolen kuvanveistäjäpariskunnan Essi ja Ben Ren- ria – valokuvataiteen onneksi. Kamerasta tuli Simon si- vallin kulttuurikotiin Kulosaaressa. Yli viisikymmen- vellin: ”Minä maalaan kameralla”. vuotisen uran taidevalokuvaajana tehnyt Simo aloitti Kaikki sai alkunsa, kun eräs tuttu äiti pyysi Simoa työteon jo varhain. Essi ihmetteli, kun Simo ei koskaan valokuvaamaan lastaan avioliiton ulkopuolella synty- pyytänyt häneltä taskurahaa. Hänen ei tarvinnut, sillä neiden lasten Ensikotiin. Simo osti satamahommista nuori Simo oli valehdellut ikänsä ja mennyt Sörkän sa- ansaitsemillaan rahoilla ensimmäisen kameransa: itä- tamaan töihin Essiltä salaa. saksalaisen palkkikameran Contax D:n ja otti pyyde- Essi ei halunnut pojastaan taiteilijaa, sillä hän tie- tyn kuvan. Sen nähtyään muutkin äidit halusivat ikuis- si, miten kivinen taival ammatin harjoittajaa odotti. taa pienokaisensa.

14 Kruununhaan Asukasyhdistys Krunikka 4/2020

Jos kerran osaat kuvata lapsia, niin kai taiteilijalta jonkin tönönkin kuvaaminen onnistuu? häneltä kysyt- tiin seuraavaksi. Palkkikamera mahdollisti arkkitehtuu- rin kuvauksen, joten Simo otti arkkitehti Toivo ”Toke” Korhosen talosta vihdoin kuvan, jota tämä oli pitkään halunnut. Valokuva päätyi Arkkitehti-lehden kanteen, ja sille tielle Simo jäi. Hänestä tuli arkkitehtitoimistojen luottokuvaa- ja, Alvar Aalto etunenässä. Simon kuvia nähtyään ark- kitehdit nimittivät hänet ”arkkitehtuurin kriitikoksi”, sillä niin analyyttisen tarkkoja ja oivaltavia hänen ku- vansa ovat. Myös designin ja muodin suunnittelijat halusi- vat teoksistaan Simon ottamia kuvia. Asiakkaita riit- ti. Simo työskenteli pitkään muun muassa Armi Rati- an, Timo Sarpanevan ja Tapio Wirkkalan kanssa. Mo- nenlaisista ansioistaan valokuvataiteen parissa Simol- le myönnettiin Suomen Valkoisen Ruusun ritarikun- nan kunniamerkki. Työtilaisuudet veivät valokuvauksen mestarin ku- vausreissuille maailman eri kolkkiin. Näillä matkoilla varsinkin Lähi-itä – Egypti ja Syyria erityisesti – tulivat tutuiksi. Syyriassa Simo kuvasi Amos Andersonin tai- demuseon upean Petra-näyttelyn vaikuttavat valokuvat. Osan näistä ainutlaatuisista kulttuuriaarteista Isis on myöhemmin tuhonnut. Vain kuvat ovat jäljellä. Näillä reissuilla olosuhteet olivat joskus haasteel- Poika ja lumipallo Karhupuiston kupeessa n. 1970. lisia, joten luovaa ongelmanratkaisukykyä tarvittiin. Kuva: Simo Rista Kansainvälisen tutkimusryhmän kaivauksilla Kaak- kois-Turkissa Simon tehtävänä oli dokumentoida vii- situhatta vuotta vanhan, pronssikautisen Ziyarat Te- pen kaupungin raunioiden löydöksiä: ruukunkappa- Kerran Liisankadulla leita, rahoja, koruja, neuloja ja nauloja – muinaisen minulle tuli juttelemaan jo arjen sirpaleita. Simo rakensi paikalle ”ministudion” A4-arkeista ja iäkkäämpi herra, joka sanoi: valaisi sen kynttilällä ja taskulampulla. Taidokkaiden muinaisesineiden valokuvista varjoineen tuli niin veis- ”Minä taidan olla se pieni toksellisia, että niistä syntyi tieteellisen julkaisun ohel- la näyttely ”Assyrian arkea” ”kotigalleriaan” Laterna poika lumipallo kädessä Magicaan. Tutkimusryhmän Suomen edustajana toimi sinun kuvassasi.” yksi maailman tunnetuimpia assyriologeja, Simo Par- pola. Kruununhakalainen hänkin. Simon kuvia on julkaistu monissa kirjoissa ja leh- dissä eri puolilla maailmaa. Erityisesti Alvar Aallon vanhojen valokuvien antamien mallien mukaises- tuotanto Simon kuvaamana tuntuu kiinnostavan edel- ta kulmasta uudelleen. Projektista syntyi kiinnosta- leen, varsinkin Paimion parantolan kuvat ovat haluttu- va kirja, jossa aika tuntuu paikoitellen pysähtyneen. ja. Eduskuntatalo ja Säätytalo saivat remonttiensa jäl- Tämä on nykyaikana harvinaista. keen hienot teokset Simon kuvittamana. Monipuolisen valokuvaustyöskentelynsä ohella Simo palasi synnyinseudulleen, kun Kulosaari- Simo on toiminut pidettynä opettajana entisessä opi- seura pyysi häntä kuvaamaan Kulosaaren huviloita nahjossaan, nykyisessä Aalto yliopistossa sekä hoitanut

15 Ompun muotokuva Simosta.

Simo Rista kotonaan Meritullinkadulla. Kuva: Hannele Salminen lukuisia luottamustoimia muun muassa Taiteen kes- kustoimikunnassa, joka tuolloin sijaitsi Maneesikadul- la. Myös Valokuvataiteilijoiden liitossa hän on toiminut aktiivisesti. Simo oli eturintamassa, kun valokuvaajista leivottiin taiteilijoita: valokuvataiteilijoita. Ammatillisen valokuvauksen lisäksi Simo on pitä- nyt yli 50 yksityisnäyttelyä eri gallerioissa. Valokuvi- en aiheet ovat vaihdelleet Sansibarin soittajista Minä idän! -teokseen. Viimeksi mainittu esittää riehaan- tuneesti itävää perunaa. Nimen mainiolle valokuval- le antoi Simon ystävä, nyt jo edesmennyt Krunikan kundi, psykiatri Ylermi Hytönen: ”Siinähän sinä olet ja idät!”. Näissä ”vihannesvalokuvissa”, joista on tehty myös Talonmies Ville Sneck jakaa lämmitysöljyä öljysäiliön luona näyttely, näkyy Simon kiinnostus arkeen sen kaikissa Liisankatu 7:n pihalla keväällä 1970. Kuva:Simo Rista muodoissa. Vuosikausia Helsingin arjen taltiointi ”oli hänelle lähes elämäntapa”. Simo kulki kamera muka- Krunikkalainen taiteilija Omppu Omenamäki lah- naan ja aina nähdessään jotain kiinnostavaa, otti tilan- joitti Simolle hänen 80-vuotisjuhlassaan hienon muo- teesta kuvan. Koska hän on asunut Kruununhaassa lä- tokuvapiirroksen päivänsankarista. Taideteoksen ni- hes puolet ikäänsä, on selvää, että Krunikka on tässä meen tiivistyy valokuvataiteilijan työn ydin: ”Simon netistä löytyvässä tiedostossa ”Stadin taivaan alla – va- silmässä”. Arki muuttuu juhlaksi, kun sitä Simon silmin lokuvia Helsingistä” hyvin edustettuna. osaa oikein katsoa.

16 Kruununhaan Asukasyhdistys ELINA SIMONEN JENNI KÄRKKÄINEN Krunikka 4/2020 Kruununhaan PERILLISET Neljä kertaa vuodessa Zinnkelleriin kokoontuu joukko kaupunginosamme ystäviä jatkamaan vanhempiensa perustaman Kruna-klubin toimintaa. Yksikään heistä ei tosin asu enää Kruununhaassa.

eljännesvuosisata sitten Allan Ripatti, enti- Hän on asunut jo yli 50 vuotta Espoossa, mutta se nen kruununhakalainen, alkoi miettiä, mitä lap- ei estä häntä olemasta aktiivinen nykyisessä Kruna-­ Nsuuden kavereille mahtaa kuulua. Olisi korkea aika ta- klubissa. ”Me seuraava sukupolvi jatkoimme luonte- vata uudelleen ja verestää yhteisiä muistoja. Kenties ta- vasti klubin toimintaa – me ikään kuin liu’uimme sii- vata jopa säännöllisesti. hen mukaan.” Hän soitti ystävälleen, joka oli asunut samassa Lii- Klubilaiset tapaavat joka kolmas kuukausi Zinnkel- sankadun talon rapussa. Tämä innostui ideasta ja yh- lerissä, joka päätyi kotipesäksi eri ravintolakokeilujen dessä päätettiin koota yhteen muutkin lapsuuden van- jälkeen. Sen ruokalistalla on edelleen kampela-annos, hat kaverit. Kaikki olivat ehtineet muuttaa pois Kruu- jonka Arjan isä söi 70 kertaa. nunhaasta, mutta nostalgia puri ja epävirallinen Kru- Tilaisuudet ovat vapaamuotoisia, keskustelunai- na-klubi aloitti toimintansa. heet poukkoilevat aiheesta toiseen. Lapsuuden Kruu- Monet klubilaiset olivat perheystäviä ja kyläilivät nunhaka on yhdistävä tekijä, mutta pelkkä nostalgia ei keskenään. Heidän lapsensa tunsivat toisensa ja vähitel- riittäisi tapaamisen syyksi. len osallistuivat klubitapaamisiin. Yksi lapsista oli Arja ”Saatamme puhua Kruununhaasta, jos joku on esi- Ripatti. merkiksi löytänyt kaupunginosaa koskevan uutisen. ”Meidän pikku perheemme asui Mariankadulla, Joskus tulen vähän aikaisemmin kokouksiin ja kiertelen kun olin vauva. Sitten muutimme pois Kruununhaas- tuttuja katuja. On ikävää, että pihat on nykyisin suljettu ta, mutta muistan kyllä lapsuudestani pihat ja rappujen porteilla eikä niihin pääse enää kurkistelemaan.” E.S. ominaistuoksun, koska kävin tapaamassa usein ukkiani Liisankadulla”, muistelee Arja.

Istumassa vasemmalta Gunnel Kurki, Raili Pimiä ja Tuula Kuusisto. Seisomassa vasemmalta Markku Pimiä, Arja Ripatti, Matti Kurki, Pirkko Helander, Simo-Pekka Helander, Jukka Puttonen ja Seppo Kuusisto. Kuvasta puuttuvat Riitta Hopponen sekä Pirjo ja Raine Jämsén. 17 MIRJA PYYKKÖ JAMES CLARKE JANNE REINIKAINEN näyttelijä Kruununhaasta, nousi julkisuuteen Kansallisteatterin ”Kaikki äidistäni” -esityksen myötä, mutta ennen sitä hän on näytellyt 19 teatteriesityksessä, 74:ssä TV- ja elokuvatuotannossa, ohjannut 13 teatteriesitystä ja neljä tv-sarjaa, toiminut Rabbit Films:llä ohjaajana ja kääntänyt useita näytelmiä. Hänet on palkittu Venla-palkinnolla viihdeohjelmasta Studio Julma huvi vuonna 1999, Jussi-palkinnolla parhaasta miespääosasta elokuvassa ”Badding” vuonna 2001 ja Eino Kalima -ohjaajapalkinnolla vuonna 2017.

let tehnyt monenlaista työtä teatteri- ja eloku- Kyllä se kuuluu työnkuvaan ja jos tekee innostunees- va-alalla. Onko sinulla lempilajia? ti työtään, niin kyllähän sitä tutustuu kaikkeen mahdol- OKoulutukseni tälle alalle on näyttelijäkoulutus. ”Kaikki lisen materiaaliin. Jos ajattelee Esko Salmista, niin kyllä äidistäni” -näytelmässä olen ensimmäistä kertaa seitse- hän tutustuu ihan kaikkeen aiheen ympärillä, varmasti mään vuoteen teatterin lavalla näyttelijänä, olen välillä saman verran kuin ohjaajat. Ei ole ohjaajan tehtävä teh- pääosin ohjannut ja kirjoittanut. Mutta kyllä minä näyt- dä sitä näyttelijän puolesta. telijän ammattiin aina palaan, se on kuitenkin lähimpä- nä minua, kun se on ollut se lähtökohta alalle. Nythän on menossa varsinainen ryhtiliike. Viimeksi nousi kohu viime vuoden kirjallisuuden Nobel-pal- Onko hyötyä ohjaajana siitä, että itse on näyttelijä? kinnon saaneesta Peter Handkesta, jota on syytet- Ehdottomasti. Sitä kautta on kokemus erilaisista ohjaajista ty kansanmurhan kieltämisestä ja Jugoslavian sotari- ja on kokenut, minkälainen tapa tehdä työtä on tuntunut kollisen Slobodan Milosevicin puolustamisesta. Ky- hyvältä ja mikä ei. Ohjaajan työhän on yksinäistä, ohjaajal- sytään, voiko taidetta irrottaa tekijän teoista? la on pieni tarttumapinta alalla toimiviin kollegoihin. En usko, että Hitlerin maalaamia tauluja pystyy irrotta- maan tekijästä. Mutta näyttelijä voi näytellä henkilöä, Miten määrittelisit hyvän tavan ohjata? jonka tekoja ei hyväksy mutta ymmärtää. Mielelläni haluaisin ohjata niin kuin itse tunnen sen ti- lanteen parhaana, sitä kautta, minkälainen näyttelijä Aiemmin keskusteltiin British Museumin suunnitel- itse mielestäni olen. Mutta se ei toimikaan niin, näytte- masta poistaa yhden perustajansa, Sir Hans Sloanen lijät ovat hyvin erilaisia ja pitää pyrkiä ymmärtämään rintakuva museosta, koska hän oli omistanut orjia. jokainen taiteilija omana yksilönään ja luomaan hä- Museo pyörsi aikeensa, kun Britannian hallitus uh- neen oma erityinen suhde. kasi vetää museolta valtion tuen pois. Ovatko poliiti- kot jämäkämpiä kuin taiteen tekijät? Taiteen ajatellaan olevan edelläkävijä ja suunnan Emmehän me voi tämän ajan oikeamielisyyden mu- näyttäjä. Nyt kuitenkin näyttää siltä, että taiteen te- kaan muuttaa historiaa. Jotkut käsittelevät avioeroa kemiseen voi kuka tahansa ulkopuolinen vaikuttaa? niin, että leikkaavat vanhoista perhekuvista pois sen Meidän kaikkien tekijöiden täytyy tehdä pohjatyöt ikävän eksän, mutta säästävät kuvan muuten. Mutta kunnolla. Ja jos käsitellään jotain ryhmää, jotain asiaa, joku aukko siihen kuvaan jää. Vähän samasta asiasta johon ei suoranaista omakohtaista kosketusta ole, täy- on kyse, ei se koko ongelmaa poista. Niin kuin Anna tyy todella huolella tutustua niihin ihmisiin ja koke- Tuori sanoi, että jos Peppi Pitkätossussa jotkut asiat muksiin, joita kuvataan. Se on velvollisuus ja siltä poh- ovat ongelmallisia, ei se tarkoita sitä, että koko teos pi- jalta on sitten vapaus tehdä omat ratkaisunsa. tää heittää roskikseen.

Näyttelijät toimivat tv-sarjoissa kirurgeina, teatterin Pirkka-Pekka Petelius pyysi anteeksi vanhoja saame- lavalla transvestiittina - kuinka paljon näyttelijät itse laissketsejä, Aake Kalliala ei. tutustuvat oikeisiin ammatteihin ja ihmisten erilai- On selvää, että 90-luvulla on tehty paljon nykypäi- siin ominaisuuksiin, vai onko se ohjaajan työtä? vän valossa kestämätöntä viihdettä. Itsekin olen tehnyt

18 Kruununhaan Asukasyhdistys Krunikka 4/2020

sellaista, joka ei kestä tämän päivän kontekstissa tarkas- Trumpista on monenlaista satiiria, mutta nyt alkaa olla telua ollenkaan. Esimerkiksi ”Studio Julmahuvin” eski- niin pähkähullua, että hän tekee sen itse paremmin. mosketsejä kukaan ei tekisi tänä päivänä, ja hyvä niin. Näyttelijä Saara Kotkaniemen toimesta on laadittu Pystyisikö ”Ou Nou:ta” tekemään tänä päivänä? ohjeet intiimikohtausten tekemisestä kameratyös- Ihan varmaan joo, eettisessä mielessä, mutta eteen tule- kentelyssä. Mitä mieltä olet? vat laadulliset kysymykset. Ja ottaisiko kukaan sitä vas- Itse en ole joutunut kaikkein tökeröimpiin tilanteisiin. taan samanlaisena komediana kuin silloin? Joku voisi Mutta tiedän, että monet ovat joutuneet kohtuutto- kysyä, että vahvistaako se stereotyyppisiä käsityksiä. miin, loukkaaviin, ajattelemattomiin tilanteisiin, kun ei ole ollut yhteisiä pelisääntöjä siitä, miten pystytään to- Blondivitsit auttoivat aikoinaan naisia nauramaan teuttamaan arkoja, intiimejä kohtauksia. On hienoa, itselleen? että tuollainen mielettömän iso työ on tehty, se helpot- Ehkä nykypäivänä ”Ou Nou” toimisi paremmin, jos taa monen mieltä jo etukäteen. Ja antaa uskoa siihen, naiset tekisivät sen itse. että asioita voidaan muuttaa.

Sinkkuelämää-sarjan myötä nuoret naiset menevät Kuinka erilainen roolihahmosi on riippuen siitä, edelleen skumpalle töiden jälkeen setvimään pari- missä tunnetilassa olet? suhteitaan? Se on joka päivä erilainen. Kaikki omat tunteet ja koke- Niin, että elämä alkaa imitoida viihdesarjaa… mukset siilautuvat osaksi illan työtä, sille ei oikeastaan voi mitään. Niistä täytyy ottaa polttoainetta esitykseen, Poliittista satiiria on nykyisin vähän. Mistä se johtuu? jos on aidosti läsnä. Jokaisessa hetkessä on aina se edel- Varmaan siitä, että poliitikot tekevät sen itse. Kyllähän linen läsnä.

19 Hämmästyttääkö sinua koskaan se, miten eri tavalla Mikä sinun mielestäsi on teatterin rooli tässä ajassa? kollegat tekevät tänään roolinsa kuin tekivät sen eilen? Kyllähän sen pitäisi olla ääni sellaisille asioille, joita ei Joo hämmästyttää, ja hämmästyttää, että mitä tulee- it pysty muualla kertomaan. Nostaa sellaisia kohtaloita, sestä. Sehän on ihan yhtä suuri yllätys itselle kuin muil- ihmisiä, tilanteita ja suhteita esille, jotka eivät muual- lekin, se tulee jostakin syvempää ja kauempaa - jonkun la näy. Keskittyä siihen, mikä sille taiteen lajina on eri- muun kuin suunnittelun ja analyysin ja järjen kautta. tyisintä, läsnäolon taide. Teatteri voi nostaa ihmisyy- Siinä on se pelottavuus, ei koskaan voi tietää mitä tulee destä esiin sellaisia asioita, joita ei pysty muuten kuin toisen sisältä ja mitä tulee itsen sisältä. tällaisella fyysisellä läsnäololla ilmaisemaan. Välittää Mutta se on myös antoisaa, koska silloin jokai- jotakin sellaista, jolle ei ole sanoja. Ihmisyyden läsnä- nen esitys on seikkailu. Jos teatterista puhutaan tois- oloa järjen ja ajattelun ohella. ton taiteena niin ei sille enempää voisi vääryyttä teh- Ehkä se olennaisin on se alitajuinen, kaiken ana- dä, sillä se ei ole toistoa, vaan uudelleen elämistä. Jo- lyysin ulkopuolelta tuleva yhteys toiseen ihmiseen. kainen kerta tuntuu niin erilaiselta esittäjästä. Joskus Teatterin magiaksi kai sanotaan sitä, että kahden hen- tuntuu poissa olevalta, silloin tuntee helposti itsen- kilön, näyttelijän ja katsojan, väliin syntyy joku kol- sä epäonnistuneeksi. Mutta mikään ei ole tylsempää mas henkilö. Molemmat pitävät sitä yllä, ja kun esitys kuin toisto, en ajattele teatteria ollenkaan sellaisena. on ohi, se katoaa.

20 Kruununhaan Asukasyhdistys MOJO ERÄMETSÄ JARNA JÄNTTI Krunikka 4/2020 HELSINGIN KORTTELIELÄIMET­ täyttävät 200 vuotta Vuonna 1808 riehuneen suurpalon jälkeen kaupunki kaavoitettiin uudestaan. Uusi asemakaava valmistui 1820. Siinä yhteydessä keskustan ­­korttelit nimet­tiin eläinten ja kasvien ­mukaan ja ne kirjattiin asemakaavaan. Nimiä käy­tettiin ­esi­mer­kiksi palovakuutuksia varten ja katuosoitteina, koska varsinaisia osoitteita ei ­siihen aikaan vielä ollut. imet tunnettiin yleisesti aikanaan. Ne olivat viral- lisesti ruotsinkielisiä, mutta käännettiin myös suo- N meksi. Kaupungin kasvaessa nimien käytöstä luovuttiin ja pikkuhil- jaa ne ovat unohtuneet. Ny- kypäivänä korttelinimiä on kuitenkin nähtävissä useis- sa paikoissa kantakaupun- gissa. Esimerkiksi Kaup- patorin ja Senaatinto- rin kortteleiden kulmis- sa on nähtävissä kylttejä ja Kruununhaassa asukas­ yhdistykset ovat omatoi- misesti hankkineet nimi- kyltit esimerkiksi Tiikerin ja Oinaan kortteliin. Muissa- kin kaupunginosissa voi nähdä yksit­täisiä kylttejä.

Nimettyjä kortteleita löy- tyy Kruununhaasta, Kluuvista, ­Kampista, Puna­vuoresta, Kaartin- kaupungista, Ullan­linnasta, Kataja- nokalta sekä Kaivopuistosta.­

Jarna Jäntti on helsinkiläinen graafinen suunnittelija ja kuvittaja, ja Helsingin kort- telieläimet on hänen esikoisteoksensa. Jarna rakastaa mysteerejä ja korttelieläimet tuntui- vat heti sellaiselta. ”Monikaan ei tiedä näin hie- nosta historiasta ja siksi siitä on ollut mahtavaa kertoa. Helsinki näyttäytyy uusin silmin! Myös kuvit- tamisen ja tietokirjallisuuden yhdistäminen kiinnostaa. Kuvittamisella voi luoda maailmoja, joita muuten ei olisi mahdollista toteuttaa”, Jarna kertoo.

www.julmadesign.fi

21 MIRJA PYYKKÖ JOONA RAEVUORI Kruununhaka saa OMAN KORUN Sen suunnittelee ja toteuttaa Tiina Elovainio Mariankadulla Galleria Korussa.

ultaseppä Tiina Elovainio perusti Galleria Ko- run Mariankadulle vuonna 2019, mutta hänel- Klä oli jo menneisyys alan yrittäjänä Fredrikinkadul- la Galleria Korussa sekä Kiseleffin Talossa sen re- montin jälkeen. ”Olen tehnyt paljon yhteistyötä muiden koruntekijöi- den kanssa, moni on ollut ensin opissa alan kouluis- ta työharjoittelijoina ja myöhemmin yhteistyökumppa- neina. Osa on noussut siivilleen ja perustanut oman yri- tyksen. Tässä liikkeessä myyn enimmäkseen itse suun- nittelemiani koruja, mutta myös Münchenissä toimivan Anna Heino Jewelleryn koruja. Meillä on ollut pitkä yh- teistyö, ja nyt myymme tahoillamme toistemme koruja. Kun perustin liikkeen Kruununhakaan, minulla oli sellainen tunne, että olen tullut kotiin. Että jos täältä lähden, lähden vasta sitten, kun lopetan kokonaan yrit- tämisen.”

Korut ja materiaalit ovat muuttuneet Tiinan 25-vuotisen uran aikana. Varsinkin nuoret käyttä- vät tänä päivänä suuria korva- ja kaulakoruja ja se vaatii tietenkin kevyitä materiaaleja. ”Nykyisin tykätään esimerkiksi vanerikoruista, ei niin- kään hopeakoruista. Ja kun kullan hinta on nyt huipus- saan, sen käyttö on aika vähäistä, sitä käytetään enim- Nykyisin korujen hankinta ei enää ole pelkästään mäkseen kihla- ja vihkisormuksissa. Suomeenhan kaikki miesten varassa, korumuoti on muuttanut koru- uusi tulee viiveellä, nyt on tullut muotiin roseekulta. Jos- jen käyttöä niin, että naiset asustavat itse omilla ko- takin syystä keltakulta ei meillä ole vuosiin ollut haluttu ruhankinnoillaan. materiaali, vaikka se sopii monen suomalaisen ihon vä- ”Nainen tekee enemmän edullisia heräteostoksia, os- riin. Pitävätkö suomalaiset sitä liian prameana, en tiedä. tetaan kivan näköiset korvikset arkikäyttöön, mutta ne Varsinkin nuorten keskuudessa roseekulta on suosittu eivät saa maksaa kovin paljon. Kun mies tulee tänne, materiaali. Euroopassa, jossa on paljon pidemmät koru- yleensä ennen joulua tai syntymäpäivää, hän miettii, jen käyttöperinteet, keltakulta on edelleen suosittu -ma onko koru sellainen, josta saaja pitää. Se tykkääminen teriaali. Tänä päivänä siellä hopeakoruja tummennetaan on tärkeämpää kuin hinta. Ja se on hyvä peruste, ei ole mustaksi. Hopeahan tummuu itsestäänkin, mutta oksi- kenellekään eduksi, ei myöskään minulle, jos koru jää doimalla saadaan tasaisempi ja tummempi väri. Varsin- kaapin pohjalle makaamaan. Sen vuoksi meillä korun kin Saksassa pidetään tummasta hopeasta ja sen vuoksi voi aina vaihtaa, oli kuitti tallessa tai ei. Kihla- ja vihki- minäkin teen Saksaan myös tummennetun version. sormukset tullaan yhä ostamaan yhdessä.” Nykyään teetetään koruja tilaustöinä, jolloin saa juuri itsensä näköisen korun. Vanhoja koruja tuunataan Suomalaisessa taiteessa – myös korutaiteessa – myös paljon, mikä mielestäni sopii hyvin ajan henkeen. luonto on tärkeä inspiraation lähde. Käytän itse mahdollisimman paljon kierrätettyä kultaa ”Innoitukseni tulee paljolti luonnosta, mutta myös kau- ja hopeaa ja jalokiviä, joiden alkuperä pystytään jäljittä- punkiympäristöstä. ”Pyörre”-malliston innoitus on tul- mään. Tahitinhelmi, joka on suosikkihelmeni, on myös lut punalehtisestä apilasta. ”Lilja”-malliston taas ylös- esimerkki kestävästä helmenviljelystä.” alaisin käännetystä ulpukan terälehdestä. Luonnosta

22 Kruununhaan Asukasyhdistys Krunikka 4/2020

on myös kultainen Tahitinhelmimallisto, Lumme ja Ul- ”Korussa on suurkirkon kupoli ja minua alkoi kiehtoa se pukka. Niitä saa kelta-, valko- ja roseekullasta sekä pla- Joonas Nordmanin ajatus uskomattoman kauniista ky- tinasta. Mutta on minulla saippuakuplastakin lähtenyt lästä Tuomiokirkon takapihalla. Kun korua minulta pyy- korumallisto. Luonto on kyllä tärkeä, olen viettänyt ke- dettiin, ajattelin heti, että sen täytyy lähteä historiasta, sät maalla. Äiti oli kotitalousopettaja ja mökille lähdet- onhan Kruununhaka perustettu jo 1600-luvulla Kustaa tiin toukokuun lopussa ja sieltä palattiin syyskuun alus- Vaasan toimesta Vironniemelle. Korussa kiertävät Kruu- sa. Mutta silti en voisi koskaan muuttaa pysyvästi maal- nunhaan katujen nimet, ja kun molemmat kielet kuulu- le, olen syntynyt Helsingissä ja tehnyt töitä keskustassa. vat Kruununhaan historiaan, pidin siitä ajatuksesta, että Kyllä kaupunkiympäristö antaa myös paljon virikkeitä.” toinen puoli korusta on suomeksi ja toinen ruotsiksi.”

Asukasyhdistyksessä syntyi ajatus Kruununha- Kääntämällä korun sydäntä vasten, koru on joko suo- ka-korusta ja idea alkoi toteutua Tiinan Galleria Ko- men- tai ruotsinkielinen. Korua saa riipuksena tai pinssi- russa. Sysäyksen korun idealle antoi Joonas Nord- nä. Hopeariipuksen hinnat: Iso Riipus, koko 3,7x3,0 cm manin määritelmä Krunikka-lehdessä keväällä. Hän nahkanauhalla 105 euroa, pinssi 75 euroa. Korua voi os- totesi, että ”Kruununhaka on uskomattoman kaunis taa Galleria Koru Mariankatu 17 ja Jouluglögeillä Liisan- kylä Tuomiokirkon takapihalla”. puistikossa 19.12. klo 14–18.

23 MARJE VUORISALO Korona-lukupiiri: TŠERNOBYLISTA NOUSEE RUKOUS Oli erikoinen kokemus lukea Nobel-palkitun kirjailija Svetlana Aleksijevitšin kirjaa Tšernobylista nousee rukous (Tammi 2000) median kertoessa päivittäin taustalla kansalaisille koronatietoa. Näissä molemmissa ei ollut alussa esim. työntekijöille tarpeeksi suojavarusteita eikä lääkkeitä niitä tarvitseville. Kummassakin katse kohdistui päättäjiin ja asiantuntijoihin.

Tämä lehtijuttu Huhtikuun 26. päivänä vuonna 1986 kello 01.23.58 osallistuvien ja muidenkin kansalaisten suojavarusteiden Tämä lehtijuttu tuhosi sarja räjähdyksiä lähellä Valko-Venäjän rajaa puutteista, säteilymittareiden tulosten manipuloinnis- ”sijaitsevan Tšernobylin ydinvoimalan neljännen reak- ta, onnettomuudessa terveytensä menettäneiden kuolin- torin ja sen suojarakennuksen. Tšernobylin katastrofis- vuoteella saamista sankarimitaleista jne. Kirjassa on pal- ta tuli 1900-luvun suurin teknologinen onnettomuus.” jon yhtymäkohtia tähän päivään pakolaisvastaisuudesta Svetlana Aleksijevitšin kirjassa hyvin erilaiset ihmi- koronan aiheuttamaan epävarmuuteen. set asiantuntijatasolta tavallisiin kertovat omista Tšer- Terttu: - Olipa vahva lukukokemus, varsinkin kun nobyl-kokemuksistaan. Kirjailija kokosi kertojista mo- tietää että kaikki oli tapahtunut ihan oikeasti. Itseeni niäänisesti soivan kuoron. Punaisena lankana kirjassa vaikuttivat eniten tavallisten ihmisten tarinat. Karmea- kulkee kaiken ylittävä rakkaus. ta oli lukea esim. siitä, kun säteilylle pahiten altistuneet Riitta S.: - Kirjan sisältö on järkyttävä. Itse muistan, ihmiset muuttuivat itse säteileviksi reaktoreiksi. Eläin- miten me täällä mietimme voiko sieniä syödä ja mar- ten kokemat kauheudet koskettivat, samoin lopussa ol- joja kerätä ja poronlihaa vältettiin vuosikausia. Väes- lut lasten kuoro. tön uskomaton tietämättömyys ja asioiden kieltämi- Auli: - Asuimme Yhdysvalloissa Tšernobylin on- nen oli ehkä osa kirjan järkyttävyyttä. Toinen puoli oli nettomuuden tapahtuessa. Muistan sieltä TV-uutisis- sitten tämä valtion petos kansalaisiaan kohtaan - salai- sa näytetyn kuvan, jossa saastepilvi liikkui yli Suomen. lu, totuuden piilottelu, vähättely, suorastaan rikollinen Se tuntui järkyttävältä. Kesti silloin joitakin päiviä en- toiminta lähettää ihmisiä töihin ilman suojavarustei- nen kuin saimme tarkempaa tietoa Suomen tilanteesta. ta ja kertomatta mistä on kyse. Kuten eräs kirjan kerto- Helpottavat tiedot Suomen selviämisestä lievemmillä ja sanoo: ”Eivät vain viranomaiset pettäneet meitä - me saastemäärillä ei enää ylittänyt sikäläisiä uutiskynnyk- emme itse halunneet tietää totuutta.” siä. Amerikkalaiset tuttavat kauhistelivat meitä, kun tu- Anita: - Näin televisiosta monia vuosia sitten fil- limme kesällä Suomeen. Miten saatoimme tuoda lap- min, missä kuvattiin alueella sitkeästi asuvia mummoja, siamme altistumaan säteilylle. Mielessä kävi myös, jos jotka eivät olleet halunneet poistua tai olivat palanneet. Suomi olisi saastunut pahasti, olisiko todella pitänyt Yksinäisiä, mutta kodeistaan kiinnipitäviä. hylätä kotimaa ja pyrkiä jäämään valtameren taa. Sa- Merja: - Muistan, kun maanantaina 28.4., kaksi päi- mantapaisia kysymyksiä pohtii moni pakolainen tänään vää tapahtuneesta, istuin ulkona lukemassa. Oli hel- ja tulevaisuudessa katastrofien yhteydessä. lepäivä. Kesken päivän tuli mieleen, pitäisikö laittaa Sirkka: - Aleksijevitšiä kiinnostavat nimenomaan yk- enemmän vaatteita päälle vai mennä peräti sisään las- silöiden kokemukset, tuntemukset ja mietteet. Arvokas- keumalta suojaan. Tällä asiantuntemuksen tasolla ei ole ta on se, että hän on etsinyt ihmisiä yhteiskunnan ja ta- juuri varaa kritisoida paikallisia, jotka pukivat itsensä ja pahtumien eri kerroksista - näin hän valottaa tapahtunut- lehmänsä sadetakkiin säteilyltä suojautuakseen. ta moniäänisesti ja eri näkökulmista. Ihailen kirjailijan Kaikesta huolimatta oli pöyristyttävää lukea voima- halua ja kykyä löytää jonkinlainen yhteinen sävel mitä lan rakennevirheistä, räjähdykseen johtaneista erehdyk- erilaisimpien ihmisten kanssa. Hän ei ole ulkopuolinen sistä, viranomaisten ja jopa akateemikkojen tietämät- tarkkailija vaan empaattinen kanssakulkija. tömyydestä ja vaarojen vähättelystä, sammutustöihin Aleksijevitš luo mielenkiintoisen näkökulman

24 Kruununhaan Asukasyhdistys Krunikka 4/2020 sankaruuteen, rakkauteen ja ystävyyteen. Sankaruuden ja rakkauden nimissä ihmiset ovat valmiita tekemään mitä uskomattomimpia uhrauksia - suhde sankaruuteen ja rak- kauteen on niin sokea ja in- tohimoinen, että ponnistuk- set voivat saavuttaa absurdeja mittasuhteita. Kirjan kaunis kieli tuo lohtua rankkoihin ta- rinoihin. Risto: - Täysin erilainen katastrofikuvaus kuin mihin olemme tottuneet. Repor- taaseista, toimintaelokuvis- ta, dekkareista, jopa saduis- ta poiketen tässä mennään kuin Muumilaaksossa, rakas- tettavasti ja syvällisesti mör- köjen ja haisuleiden keskel- lä tunnelmoiden ja filosofoi- den. Tekstin kauneuden rin- nalle voisi kuvitella jotain va- loisan melankolista Saariahon musiikkia. Seppo: - Tämä teos tar- Anne-Maj Väre on jo aika mones Mestan lukupiiriläinen, joka on julkaissut kirjan. joaa meille mahdollisuuden moniin lukutapoihin. Yksi mielestäni hyvin hedelmäl- piirustuksenopettajana. Äiti Nina Ahlstedt o.s. Lignell linen tapa on lukea tämä teos nimensä mukaisesti ru- oli myös taidemaalari ja tytär, kruununhakalainen Mar- kouksena. Silloin tekstin koruton kauneus ja emoti- gareta Ahlstedt-Willandt tekstiilitaiteilija. Kun ryh- onaalinen herkkyys nousevat erityisen merkityksel- dyimme tyhjentämään anoppini kotia Rauhankadun lisiksi. ja Meritullinkadun kulmatalossa, suvun pitkä historia avautui syliini. Jähmeitä ranskalaisia värituubeja, pas- Anne-Maj Väre, lämpimät onnittelut Taitei- telliliitujen pätkiä, rullattuja maalauksia, lukemattomia lijaperhe Ahlstedt-kirjasta! skissejä, paperinarua, villa- ja silkkilankoja sekä kirjeen- Anne-Maj’n omin sanoin: ”Kirjani kertoo kol- vaihtoa, sineteillä suljettuja ikivanhoja kirjeitä. Olin men taiteilijan elämäkerran alkaen vuodesta 1830 haltioissani! Hoidettuani lahjoitukset Kansallisgalleri- ja päättyen 1960-luvulle. Isä Fredrik Ahlstedt oli tai- aan ja Design-museoon tunsin liitäväni helpottuneena demaalari ja toimi usean kultakauden taiteilijan ja iloisena. Kirja sukeutui kuin itsestään!”

Joulukuun kirja: Andrei Makinen ”Ranskalainen testamentti”, WSOY 1996. Tammikuun 2021 kirja: Heikki Aittokoski ”Onnellisten kylä”.

Asukastila Krunan Mestan lukupiirit ovat kuukauden toisena tiistaina klo 19, Meritullinkatu 6. Tiedustelut: [email protected]

25 MOJO ERÄMETSÄ BEARDED VILLAINS – hyvien puolella Istahdin Ville Arposen kanssa lasillisille ravintola Chapterissa ja keskustelimme Kruununhaasta, hyväntekeväisyydestä ja parroista.

Ville Arponen, kuka olet? Keski-ikäinen krunikkalainen perheenisä, ikiteekkari, ihmis- kauppias eli myyn ohjelmisto- konsultteja, ruoan arvostaja, iloisten ja hyvien juttujen puo- lustaja.

Entä mikä on Bearded Villains? Bearded Villains on kansainvä- linen hyväntekeväisyysjärjestö, jossa yhdistävänä tekijänä on se, että hyväntekijöinä ovat parrak- kaat miehet. Järjestö perustet- tiin vuonna 2014 Los Angelesis- sa ja alunperin ihan vitsistä läh- tenyt juttu on nyt levinnyt ym- päri maailman ja jäseniä on noin 5000. Suomalaisillehan tämä vie- lä sopii todella hyvin, koska meil- lä on kalevalainen sanonta “ei parta pahoille kasva, turpajouhet joutaville”.

Milloin itse liityit järjestöön? Löysin sen parin kaverin kaut- ta loppuvuodesta 2015 ja lähdin sitten tapaamaan Suomen osas- ton kapteenia Samu Tuhkasaarta ja muita henkilöitä erääseen ilta- tilaisuuteen ja siitä se sitten lähti.

Nyt olet itse Suomen osaston kapteeni. Miten siinä niin kävi? Alusta asti tultiin edellisen kap- teenin kanssa hyvin juttuun ja ajan myötä meistä tulikin hy- viä ystäviä. Vuonna 2017 sitten keskusteltiin Samun kanssa täs- tä aiheesta pitkään ja tultiin sii- hen tulokseen, että olisi hyvä hetki muutokselle. Mutta Millaisia hyväntekeväisyyskohteita teillä on? nyt olen ollut kolme vuotta kapteenina ja heti kun löy- Koska meidän mahdollisuudet auttaa ovat aika rajatut, dän pestiin itseäni paremman kaverin, niin sitten vaih- niin emme lähde lahjoittamaan sellaisiin kohteisiin, jot- detaan miestä. ka saavat suuria tukia joka tapauksessa. Kohteet ovat

26 Kruununhaan Asukasyhdistys Krunikka 4/2020 pikemminkin sellaisia, joille meidän tuella on oikeasti Tähdätään siihen, että seuraava tapaaminen tai tapah- merkitystä ja usein ne valikoituvat sitä kautta, että kos- tuma on aina edellistä isompi. Mitä jäseniin tulee, niin kettavat jollain tavoin meidän porukkaa tai ovat aina- ei ne järjestön tavoitteet kuitenkaan ole enää niinkään kin ikäistemme elämää lähellä olevia asioita. Olemme määrällisiä vaan pikemminkin laadullisia. Parrakkai- toimineet esimerkiksi sydänliiton ja aivoliiton kanssa ja ta ihmisiä kyllä löytyy, mutta että saisimme poimittua tukeneet nuorten liikunnan valmennusta. sieltä mukaan ne toimintaamme parhaiten sopivat.

Millaisia vaatimuksia parran lisäksi Mainitse pari huippuhetkeä omalta jäsenyyteen liittyy? Bearded Villains -polultasi? Uskonnolla, etnisyydellä tai vaikka seksuaalisella suun- Ensimmäisenä tulee mieleen Marokon reissu. Siellä tautumisella ei ole mitään merkitystä, mutta itsestään sain sikäläisten veljien kanssa kiertää sellaisia paikko- selvää on se, että pitää olla hyvä tyyppi jos haluaa mu- ja, joihin turistina en olisi ikinä päässyt tai edes uskalta- kaan. Ei voi olla rasisti ja vihata ihmisiä. Sitten pitää olla nut mennä. Toinen hetki oli, kun World Meetissä Los myös jotain annettavaa. Jos tuut mukaan ja odotat pel- Angelesissa vuosi sitten tapasin järjestömme perusta- kästään, että sun ongelmat korjataan, niin sitten sä oot jan Fredrick Von Knoxin ja se, että hän vielä löysi minut väärässä paikassa. Me halutaan mukaan aktiivisia ja ai- sieltä satojen ihmisten keskeltä, niin se oli kyllä mie- kaansaavia ihmisiä, ei perässä vedettäviä. leenpainuva tilanne.

Mitä Bearded Villains antaa sinulle? Loppuun vielä Krunikka-aiheinen kysymys Iloa, riemua, kaverien näkemistä ja hauskoja hetkiä. Uu- eli mikä täällä on parasta? sien asioiden opettelua. Kokemuksia laidasta laitaan. Kaikki on lähellä, tämä on kylä kaupungissa. Krunas- sa on hyvää lämpöä ja fiilistä. Nurkan takaa aina löytyy Onko järjestöllä suurempia tulevaisuuden jotain ja sisäpihat on hienoja. Pakko kehua vielä Kruu- suunnitelmia? Mitä olette viiden vuoden päästä? nunhaan ravintoloita. Meillä on täällä todella kovata- Ei me oikeastaan katsota noin pitkälle. Lähinnä sellai- soisia paikkoja kuten Chapter ja Kuurna, jonka kesäki- nen pysyvyys ja orgaaninen kasvu halutaan säilyttää. oski oli kyllä vuoden krunalainen teko.

Kuva: Mikko Rasila

27 PIRKKO HOLMSTRÖM, ELINA SIMONEN PIRJO RÖNKKÖ Kaikki alkoi KANAVERKOSTA Säännöllisin väliajoin 33-vuotias Eliya Zweygberg menee tyhjentämään rautakaupan kanaverkoista. Niistä hän veistää joutsenia, susia, merihevosia, häränpäitä… Erityisesti uhanalaiset eläimet inspiroivat häntä ja veistokset ovatkin kannanotto niiden puolesta.

ONET KRUUNUN- ELIYA MÖI kymmenen vuotta lemmikkieläintarvik- HAKALAISET muis- keita ja odotti samalla, koska pääsisi käsiksi rakkaa- Mtavat Eliyan isän, Gerdhard seen verkkoonsa. Mutta päivät olivat pitkiä ja taiteelli- eli Gera Zweygbergin legen- nen työ jäi lähinnä lomien varaan. daarisen Fisherman–kalas- Sitten hän päätti ottaa taloudellisen riskin ja ryhtyä tustarvikeliikkeen Manee- kokopäiväiseksi taiteilijaksi. ”Aloin viettää taiteilijaelä- sikadulla. Siellä Gera kor- mää, joka tosin minun kohdallani on erittäin kurinalais- jasi keloja ja vapoja ja opet- ta. Aikaisin nukkumaan, jotta päivärytmi säilyy.” ti perhokalastusta. Toisi- Veistoksen tekemisen Eliya aloittaa silmistä. ”Yri- naan hän vei asiakkaitaan tän saada eläimen luonteen esiin. Ilme viestii eniten ja Liisanpuistikkoon harjoitte- kun se on kunnossa, alkaa työn luovin vaihe. On kiin- lemaan perhojen heittämis- nostavaa, kuinka erilaisiin tekstuureihin tavallinen ka- Gera Zweygberg tä. Vieläkin Eliyaa vastaan liikkeensä edessä. naverkko taipuu. Sen taivuttaminen muotoonsa on tulee ihmisiä, jotka muiste- paitsi raskasta myös tarkkaa työtä. Kaiken on oltava levat isän opetuksia. Gera lähti joka päivä tyylikkäästi kohdallaan. Veistoksen valmistumiseen menee yleensä lounaalle Kolmeen Kruunuun tai Zinnkelleriin. ”Olen noin puolitoista kuukautta. Viimeistelyvaihe on kaik- nykyään kasvissyöjä, mutta vesi herahti kielelleni, kun kein tylsin, koska olen kärsimätön ja haluaisin jo siirtyä taannoin astuin Zinnkelleriin ja tunsin lehtipihvin ja seuraavaan eläimeen.” ranskalaisten tutut tuoksut”, kertoo Eliya. Zweygbergin perhe asui isän liikkeen yläpuolella. ARVOSTETTU SALMELAN TAIDEKESKUS valit- Kaupasta tuli Eliyalle ja hänen veljelleen Esalle toinen si Eliyan vuoden nuoreksi taiteilijaksi viime kesänä. koti, jonne rynnistettiin koulun jälkeen. Naapureiden Mm. näin Salmelasta perusteltiin valintaa: ”Zwey- koirien ulkoiluttaminen oli Eliyan päivän kohokohta. gbergin yksityiskohtiin keskittyvä työskentelytapa luo Joskus remmeissä pyöri kuusikin koiraa. Oman pinse- veistoksiin elävän ilmeen ja olemuksen”. Näyttelyvie- rin hän sai kymmenvuotiaana. raat olivat samaa mieltä ja Eliyan teoksia siirtyi uusil- ”Kännyköitä ei vielä ollut, mutta jotenkin kaikki le omistajille. tiesivät, millä kadunkulmalla milloinkin tavattaisiin. Viimeksi hänellä oli näyttely Annankadun galle- Usein lähdettiin kello seitsemän Liisanpuiston kul- ria A2:ssa. Esillä oli neljä susihahmoa, joista jokaisella malta koirien kanssa Tervasaareen. Kaikki oli niin yk- oli oma persoonallinen ilmeensä. ”Suomalaiset pelkää- sinkertaista.” vät susia, myytti pahasta sudesta elää satujenkin kautta. Kuitenkin susi on käynyt ihmisen kimppuun viimek- HÄN KIIKUTTI joka lauantai viikkorahansa Ilposen si 1800-luvulla. Halusin veistoksilla romuttaa vanhaa kios­kille ja lainasi Free Willy –elokuvan, joka kertoo va- myyttiä ja havahduttaa ihmiset.” laan vapauttamisesta. Huoneensa seinät hän oli vuoran- ”Taiteilijan elämä on yksin puurtamista, joten päi- nut valaiden kuvilla. Kun kioski lopetti kasettien vuok- vät ovat korona-aikanakin olleet aika samanlaisia. Ko- rauksen, omistajat lahjoittivat Eliyalle valaskasetin. rona on tuonut hyvääkin mukanaan. Ihmisten katse on 11-vuotiaana Eliya oli äitinsä kanssa käymässä tä- kääntynyt lähiympäristöön. Nyt halutaan ilahduttaa it- män ystävättären mökillä Sammatissa. Ystävätär antoi seä tai lähimmäistä persoonallisilla ja hauskoilla asioil- Eliyalle kasan käytettyä kanaverkkoa. Eliya oli jo muo- la. Keväällä myin pieniä teräslangasta taivutettuja hyt- vaillut savea, mutta arkisesta verkosta tuli nyt hänen tysiä. Niitähän lenteli joka puolelle Suomea. Nyt tila- oma juttunsa. Seuraavana vuonna hän pitikin jo näytte- taan veistos omasta lemmikistä, tai vaikka syntymäpäi- lyn Richardinkadun kirjastossa. Työt oli tehty kanaver- välahjaksi sankarille läheinen eläinhahmo. Tilaustöitä kosta ja paperimassasta. on vuoden loppuun.”

28 Kruununhaan Asukasyhdistys Krunikka 4/2020

29 JOONA RAEVUORI KRUNIKAN KORTTELEISSA – valokuvanäyttely Sähkökaappeihin sijoitetussa valokuvanäyttelyssä kerrotaan kruununhakalaisten arjesta noin 30:ssa valokuvassa 130 vuoden ajalta. Heinäkuun aikana toteutettiin äänestys parhaista kuvista. Äänestäjiä oli yli 700 ja kilpailun voittivat seuraavat valokuvat: 1. Kristianinkatu 19. Pariskunta Kristianinkadun sisäpihalla, Signe Brander 1907. 2. Pohjoisranta 10. Luistelijoita kahvitauolla Pohjoissataman luistinradalla, tuntematon kuvaaja 1906. 3. Meritullinkatu 28. Lapsia leikkimässä Meritullinkadulla, Eeva Rista 1971. Aukeamalla Joonan valinnat.

30 Kruununhaan Asukasyhdistys Krunikka 4/2020

Kartta löytyy osoitteesta: www.helsinginkaupunginmuseo.fi/nayttelyt/krunikan-kortteleissa/ 31 JARKKO SIPILÄ HELSINGIN KAUPUNGINMUSEO: TUNTEMATON, N. 1865 Tuomiokirkon rakentajat KUOLIVAT KESKEN PROJEKTIN

uurkirkko vihittiin käyttöön 15. helmikuuta 1852. Helsingissä raivosi lumimyrsky ja sisäl- lä kirkossa oli hirmuinen tungos. ”Siellä kuultiin naisten ja lasten hätähuutoja”, Suomen SKuvalehti muisteli vuonna 1952, kun kirkon vihkimisestä oli kulunut sata vuotta. Kirkon oli suunnitellut arkkitehti Carl Ludwig Engel. Nykyinen kirkko on kuitenkin eri- lainen kuin millaiseksi Helsingin keskustan pääarkkitehti Engel oli sen suunnitellut. Hänen piirustuksissaan ei ollut muun muassa pikkutorneja, kaiteita, kirkon lasiverantaa eikä terassin sivupaviljonkeja. Eikä katon apostoleja. Merkittävin Engelin suunnitelmiin tehty muutos oli Senaatintorin portaissa. Nykyisin kirkolta laskeutuu leveä portaikko, mutta Engelin piirustus- ten mukaan portaikon piti olla paljon kapeampi, ja toritasolta sille olisi noustu pylväikön läpi. Kirkon rakentaminen alkoi 1830, ja se kesti peräti 22 vuotta. Rakennustöitä valvoi Suo- men Kuvalehden kirjoituksen mukaan pieni ja valpas ukko, työnjohtaja Kantlin. Hän otti

32 Kruununhaan Asukasyhdistys Krunikka 4/2020

työnsä vakavasti ja rakensi itselleen pienen mökin kirkon tontille ja valvoi töitä aamu- varhaisesta iltamyöhään. Ukko Kantlin ei nähnyt kirkkoa valmiina vaan kuoli muuta- maa vuotta ennen kuin kirkko valmistui. Samoin kävi kirkon rakennuttajalle, kauppias Korosteleffille. Hän kuoli myös muutamaa vuotta ennen kirkon valmistumista. Suomen Kuvalehden mukaan Korosteleffin hengen vei kirkon muurin rakennusvirhe. Kirkko on rakennettu vahvalle kalliolle, mutta siinä oli heikko kohta idänpuoleisen viettävän rin- teen kohdalla. Rinteessä perusmuuri olikin rakennettu kaksi kertaa paksummaksi kuin muualla, jotta se kestäisi kirkon painon. Kertomusten mukaan tästä muurista oli löyty- nyt halkeama. Se säikäytti Korosteleffin niin, että hän otti ja kuoli. Myöskään Engel ei nähnyt valmiina viimeistä työtään, jota on myös sanottu hä- nen surulapsekseen. Engel kuoli 1840. Arkkitehti oli masentunut siitä, että hänen suu- rimman rakennuksensa piirustuksiin oli tehty merkittäviä muutoksia. Vihkiäisissä 1852 kirkko nimettiin Nikolainkirkoksi, mutta 1917 nimi vaihdettiin Suurkirkoksi. Kolmas nimimuutos tehtiin 1959, ja siitä tuli Helsingin tuomiokirkko.

HELSINGIN PIMEÄ PUOLI (Tammi) Oheinen tarina on lainattu MTV:n rikostoimittaja ja dekkarikirjailija Jarkko Sipilän kirjoittamasta kirjasta Helsingin pimeä puoli. Teos on saatavana äänikirjanakin ja se on ilmestynyt myös englanniksi nimellä The Dark Side of Helsinki. Jatkamme seuraavissa numeroissa juttusar- jaa muilla Kruununhakaan sijoittuvilla pimeän puolen tarinoilla.

33 LUKIJALTA / RISTO MOBERG

Liisa ja Winston Sveitsissä. Winston oli Liisan kanssa yhdessä 15 vuotta. Kuva: Risto Moberg Koiran suru

oiran suru on yhtä syvä kuin ihmisen suru. Kaik- leluillaan. Vaimoni nimeä ei ollut hyvä sanoa, koska kien Kruununhaan koiraystävien tuntema bor- Winston reagoi siihen heti niin voimakkaasti. Kun te- Kderterrieri Winston II:n äiti, teologian maisteri, radio- levisiossa haastateltiin sattumalta jotain Liisaa, haas- toimittaja ja tietokirjailija Liisa Helimäki-Moberg kuo- tateltavan nimen kuuleminenkin hysterisoi koira- li aortan repeämään viime toukokuussa Meilahden sai- ni. Koira on nyt käynyt lähiomaiseni, hortonomi Jaru raalassa. Hän asui Kruununhaassa yli puoli vuosisataa. Kokkisen kanssa useasti vaimoni haudalla. Näyttää Yli 20 vuotta hän ulkoilutti borderterrieri I:stä ja Wins- siltä, että se tietää, missä mennään. Winston nuokkuu ton II:sta kaduillamme. Kirka ystävystyi Winston En- haudalla. Arto Nybergin TV-ohjelmassa eläinlääketie- simmäiseen ja häneltä liikeni aina ystävällinen sana, teen tohtori Outi Vainio sanoi, että koirilla on kaikki kun vaimoni ulkoilutti koiraamme. samat kuusi tunnetta kuin ihmisellä: ilo, suru, pelko, Vaimo kuoli onnistuneen leikkauksen jälkeiseen ahdistus, inho ja hämmästys. Pikkuhiljaa Winston on tuskattomaan sydämen rytmihäiriöön. Kerron tämän alkanut piristyä. Onneksi on paljon ystäviä, jotka akti- siksi, koska vaimoni etiologian mukaan kuolinsyyn jul- voivat borderterrieriäni. Jaru myös kouluttaa Winsto- kistaminen ei ole mikään teologinen tabu. nia. Ystävät ovat suuri asia koiran surussa. Koiran suru Kun vaimoni kuoli, Winston-koira meni täydel- on yhtä pohjatonta kuin ihmisen suru. Koiralle ei ole lisesti pois tolaltaan. Se nukkui vain nenä ulko-oven surussa mitään psykiatrista apua. Jäljelle jää vain mei- raossa eikä tahtonut syödä mitään kolmeen kuu- dän isäntiemme hellyys. kauteen. Winston ei jaksanut edes leikkiä monilla

34 Kruununhaan Asukasyhdistys Krunikka 4/2020

Jaru Kokkinen yhdessä Winstonin kanssa haudalla. Kuva: Risto Moberg

35 MIRJA PYYKKÖ SEBASTIAN HIELM

ASIANTUNTIJA KRUUNUNHAASTA / Eläinlääketieteen tohtori SEBASTIAN HIELM Maa- ja metsätalousministeriön elintarviketurvallisuusjohtaja, elintarvikehygienian dosentti ja valtion ravitsemusneuvottelukunnan puheenjohtaja.

Eli hän istuu ministeriössään sillä pallilla, Kaikki me osaamme muutamia dieettejä ulkoa, mikä jolta käsin yritetään ohjata suomalaisia rooli niillä on? pois 400 gramman t-luupihvin kimpusta, Ihmiset uskovat, että niillä on joku maaginen voima. ja maataloutta suosimaan siipikarjan ja Kyllähän melkein millä tahansa dieetillä laihtuu, mut- kalan kasvattamista. ta kuka ihminen jaksaa noudattaa sellaista pekoni-läs- ki-dieettiä kauaa? Minä ainakin tulisin hulluksi. Ja kun totutat elimistösi siihen, että sieltä puuttuu jokin ravin- toaine, niin se on kuin vesien rehevöityminen; ei tar- ydäntäni lähellä on ravitsemus ja se globaali epi- vitse paljonkaan fosforia tulla, niin kaikki yhtäkkiä pel- demia, että ihmiset lihovat Suomessa ja kaikkial- mahtaa pintaan ja kaikki kukkii! Samalla tavalla pieni- Sla maailmassa. EU-maihin verrattuna meillä asiat ovat kin hiilihydraattimäärä saa sinut lihomaan dieetin jäl- huonosti; vain Yhdysvallat on listan kärjessä ennen keen ihan kohtuuttomasti. Suomea ja Britanniaa. Missään maassa ei olla onnis- Ihmiset eivät enää tee niin paljon fyysistä työtä, ei- tuttu kääntämään lihomista laskusuuntaan. Pahin nou- vät liiku ja kuluta tarpeeksi, eivät aikuiset eivätkä lap- su on meilläkin ohi, mutta että ihmiset oikeasti laih- setkaan. Kun katsoo omia lapsia, niin kyllä me aikoi- tuisivat kansakuntana, sitä ei ole saavutettu. Lapset ei- naan harrastimme pihaleikkejä paljon enemmän kuin vät meillä liho niin paljon kuin Etelä-Euroopassa, kiitos lapset nyt. Eikä ollut Mäkkäriä. neuvolan ja että meillä vanhemmat ovat suht’ valveutu- neita. Tiedetään, mikä on terveellistä, ja omien lasten Kun istut siellä ministeriössä kirjoituspöydän taka- kohdalla siitä osataan jonkin aikaa pitää kiinni. Mutta na, niin miten sinä johdat tätä touhua? mitä vanhemmaksi tullaan, sitä huonommaksi menee. Me annamme pohjoismaisiin suosituksiin perustuvia Aikuisväestöstä noin puolet on ylipainoisia. virallisia suosituksia, jotka uusitaan kymmenen vuo- den välein. Ne annetaan varhaiskasvatuksen porukoil- Me kauhistelemme amerikkalaisten lihavuutta ja le, koululaisille, opiskelijoille, vanhuksille. Pyritään kat- brittien ruokamössöä, mutta mikä meitä lihottaa? somaan, mikä on tietylle ryhmälle ominaista ja tärkeä- Niin, meillähän on maailman parhaat marjat ja kalat. tä. Suosituksissa luetellaan hyvät ja vähemmän hyvät Mutta se on se turha ruoka, mitä syödään. Geeneissä- ruoka-aineet ja kehotetaan siirtymään kohti niitä pa- kin on varmasti syytä - suomalainen paksu vyötärö ja rempia. Ministeriöstä koetetaan ohjata maataloutta sii- lyhyet jalat - mutta tämähän on jakautunut niin, että hen suuntaan, joka olisi terveellistä ja kestävää. Kanna- korkeasti koulutetut ovat hyväkuntoisia ja -painoisia tetaan siipikarjan ja kalan kasvattamista, kun tiedetään, ja ne, joilla puuttuu koulutus, syövät liikaa ja liikkuvat että ilmaston kannalta lehmä ja lammas ovat kaikkein liian vähän, polttavat tupakkaa ja juovat viinaa. Nämä huonoimpia. Ihan ilmaston vuoksi voitaisiin vähentää ongelmat linkittyvät koulutustasoon, jos katsoo epide- ne kolmannekseen, ja silti meillä riittäisi maitoa niihin miologiselta kannalta. tarpeisiin, mitä meillä on - eikä ihmisten tarvitse syö- dä 400 gramman t-luupihviä, johon olemme oppineet Onko niin, että tietyntyyppinen ruoka on halvempaa? grillikulttuurin myötä. On, mutta toisaalta ongelma tehdään liian helpok- si, jos sanotaan, että hampurilaista on halvempaa syö- Pyrittekö vaikuttamaan eläinsuojelunäkökulmasta? dä kuin terveellistä ruokaa. Eihän se oikeasti niin ole. Maataloustukien kautta pystytään ohjaamaan tuotan- Jos tekee kaurapuuroa tai purjososekeittoa, niin kyl- toa, mutta täytyy muistaa, että meidän elintarvike- ja lä se halvemmaksi tulee. Mutta jos pitää syödä vihan- maatalouslainsäädännöstämme 90% tulee suoraan neksia ja hedelmiä sellainen määrä, joka pitäisi syödä, Brysselistä. Me olemme niin pitkällä eläinsuojeluasiois- niin kyllähän se kalliiksi tulee ostaa talvella hyvälaa- sa Suomessa, että asiat, jotka päätetään Brysselissä, ei- tuisia vihanneksia. Se on varmasti totta. Perunaa ja si- vät juuri vaikuta meidän käytäntöömme. Se, mitä siel- pulia saa kyllä halvalla. tä tulee, meillä jo on. Mutta se, mikä meillä vaikuttaa, on

36 Kruununhaan Asukasyhdistys Krunikka 4/2020

kun tiedetään, että eläin ei tykkää sii- tä teurastamokuljetuksesta ja liha on parempaa, jos viet sen naapuriteuras- tamoon.

Sen sijaan turkistarhauksessa Suo- mi ja Albania ovat samalla viivalla? Kyllä. Tietyt puolueet pitävät sitä yllä. Vaikka ministeriömme on aika konservatiivinen, niin yleinen mieli- pide kollegojeni keskuudessa on se, että kunhan ei lisäänny, niin antaa jat- kua. Kuolee sitten rauhassa pois, kun kukaan ei enää osta turkiksia. Olem- me kateudella katsoneet Norjaa, joka lopetti turkistarhauksen ja maksoi sen pois. Suomessa ajatellaan, että jos tarhaus lakkautetaan, niin mitä ne ih- miset siellä Pohjanmaalla sitten te- kisivät.

Onko nuorissa toivo? Monet ovat vegaaneja eivätkä käytä turkiksia? Helsinkiläisittäin ajatellen nuoris- sa on toivo. Heidän käyttäytymisen- sä täällä on hyvin erilaista kuin vaik- kapa Pohjois-Karjalassa, se näkyy ra- vitsemusasioissa. Lehmävoittoisissa kunnissa halutaan aina saada täysmai- to ja kevytmaito ja voi koulujen ruo- kalistalle, sillä heidän mielestään lap- si ei voi kasvaa margariinilla aikuisek- si. Sitä, mitä syödään Kalliossa, ei to- kuluttajien käytös. Jos kuluttajat päättävät, että he eivät dellakaan syödä Tohmajärvellä. Mutta kun katsoo maa- enää halua syödä naudan lihaa, niin silloin sitä ei tuote- seudun maatalous­väestön nuoria, niin kyllä he halua- ta. EU:lla ei ole ollut sellaista politiikkaa, jolla pyrittäi- vat kehittää sitä aivan eri tavalla kuin aiempi sukupol- siin ohjaamaan tuotantoa tiettyyn suuntaan. Nyt uusi vi; ostavat naapureiden hehtaareja ja tekevät tiloista komissio kyllä haluaa tehdä kestävämpää tuotantoa ja niin isoja, että niillä voi oikeasti elää. Kun toimin 90-lu- voi olla, että sieltä tulee rahojen kautta ohjausta. Meidän vun alussa kunnaneläinlääkärinä, ei ollut mitenkään ta- ruokatalousjärjestelmässämme tuotetaan EU:n maata- vatonta jossain Lemillä, että oli kaksi lehmää pienes- loustukien kautta suuri osa. Jos siellä nykyistä selkeäm- sä hirsinavetassa. Nyt keskikoko on 95 lehmää, sen ver- min linkitetään tuet ympäristövaatimuksiin ja eläin- ran pitää olla, että pärjää. Kun mentiin EU:hun vuonna suojeluvaatimuksiin, niin se tuottaa kyllä tulosta. Mut- -95, niin se käynnisti valtavan kehityksen maataloudes- ta toistaiseksi tällaista ei ole eläinsuojelupuolella tapah- sa. Piti muuttaa tuotanto sellaiseksi, että saa EU-tukia, tunut. Ne asiat on meillä koettu jo pitkään tärkeäm- jotka ovat ajaneet kohti isompia yksiköitä. Tautimieles- mäksi kuin muualla. Keski-Euroopassahan keskustel- sä se on tietenkin huolestuttavaa, sillä jos salmonella is- laan edelleen siitä, saako eläintä viedä teurastettavaksi kee tilalle ja joudutaan kaikki eläimet lopettamaan, niin tuhansia kilometrejä vaikka Romaniaan, kun siellä teu- se on käytännössä konkurssi sille tilalle. Aiemmin, kun rastaminen on halvempaa. Suomessa on ilmiselvää, että pienikokoinen karja lopetettiin, pystyttiin hankkimaan eläin viedään teurastettavaksi lähimpään teurastamoon, tautikorvausten avulla uusi tilalle.

37 STADILUOTSI / JARKKO LAAKSONEN MOJO ERÄMETSÄ Uusia palveluja KRUUNUNHAAN RANTAREITEILLE?

Uusia virkistysmahdollisuuksia merellisillä alueilla: Helsingin kaupunkiympäristön toimialan julkaisu ”Uusien toimintojen paikat rantareiteillä” sisältää suunnitelmia ja pohdintaa koskien Helsingin merellis- ten alueiden toimivuutta ja käyttöä kokonaisvaltaises- ti. Herkän meriluonnon turvaaminen on ensiarvoisen tärkeää, ja monialaisen asiantuntijatyön kautta suun- nittelussa on tunnistettu ranta-alueilta sellaisia paikko- ja, jotka kestävät virkistyskäyttöä. Merellisen strategian tavoitteena on luoda saaristoon ja rannoille mahdolli- suuksia ympärivuotisille elämyksille, jotka kiinnostavat asukkaita ja vierailijoita sekä houkuttelevat investointe- ja ja luovat työpaikkoja. Helsinki on kartoittanut noin 120 mahdollista Liisanpuisto on potentiaalinen paikka väliaikai- uusien toimintojen paikkaa Helsingin rantareitille. sille toiminnoille, esim. markkinoille tai tapahtumille. Kerätty materiaali helpottaa sekä kaupungin asiantun- Tervasaareen on mahdollista toteuttaa hyvin pienen tijoiden työtä että yrittäjiä ja muita toimijoita, jotka -et mittakaavan sauna, joko olemassa olevaan aittaraken- sivät toiminnalleen sopivaa paikkaa. Uusien toiminto- nukseen tai vastaavaan. Tervasaaressa olemassa olevaa jen paikat yrittämiselle tullaan luovuttamaan pääosin ravintolaa laajennetaan uudella paviljonki-rakennuk- julkisten hakumenettelyjen kautta. Helsingin merellis- sella, tarkoituksena avata se ympärivuotiseen käyttöön. tä toimintakulttuuria rakentavat kaupunki, valtio, asuk- Helsingin merellisen strategian mukaisesti, asuk- kaat ja yrittäjät yhdessä. kaiden palautteisiin ja osallistuvan budjetoinnin kaut- Kruununhaan rannassa palveluiden tarjonta on ta tulleisiin toiveisiin vastaten, ranta-alueiden palvelui- suhteellisen vähäistä ottaen huomioon alueen sijain- ta sekä rantareitin opastusta parannetaan. nin aivan Kauppatorin kupeessa. Palveluiden tuominen Toinen OmaStadin, Helsingin osallistuvan bud- rannalle voi olla haastavaa, mutta potentiaalisia paik- jetoinnin kierroksen ideointivaihe päättyi 25.10. koja palveluille ovat ainakin Tervasaari ja sen lähialueet Asukkailta tuli ideoita Helsingissä 1463, joista eteläi- sekä Hakaniemeä vastapäätä oleva Kirjanpuisto, jonka seltä suupiiriltä 207. Kruununhakaan joko suoraan tai ilme tulee osin muuttumaan Hakaniemen sillan uudis- osittain liittyviä ehdotuksia kertyi kymmeniä. Seuraa- tamisen myötä. vaksi kriteerit täyttävät ideat etenevät kevään yhteiske- Kirjanpuistossa voisi sijaita esimerkiksi kahvi- hittämiseen ja syksyllä 2021 pääsevät asukkaat äänestä- la uuden Hakaniemen sillan ja Hakaniemenrannan ase- mään niitä ehdotuksia, jotka he haluavat toteutukseen. makaavan alueen valmistuttua.

Lähde: Kaupunkiympäristön aineistoja 2019:7, Uusien toimintojen paikat Helsingin rantareitillä https://www.hel.fi/static/liitteet/kaupunkiymparisto/julkaisut/aineistot/aineistoja-07-19.pdf

Parhaiten minut tavoittaa sähköpostilla: [email protected] tai Facebookista nimellä: Stadiluotsi Jarkko Laaksonen

38 Kruununhaan Asukasyhdistys Krunikka 4/2020 UUTISIA Mirja Pyykkö Postin palvelut alueellamme puhuttavat ennen kaikkea yrittäjiä Kruununhaka-sivulla oli yrittäjien epätoivoisia viestejä kos- kien Postipalveluja. Postia haetaan vetokärryillä Kasarmitorilta, kun ei ole park- kipaikkoja eikä yleisillä pääse. Joku hakee pakettinsa Re- distä, joku Maunulasta... Pieniä lokeroita on paljonkin, mutta ja mutta. Vastaajana Postista Heiko Laubach, palvelupisteverkoston johtaja, Postin käyttämällä tunnuksella ”Sujuvampi arki.” ”Kruununhaan tilanne on Postin palveluiden kannalta haasteellinen. Helsingin Pääpostilla on aikaisemmin ollut tärkeä osa keskustan alueen postipalveluissa. Kirjevolyy- mien laskun myötä Pääpostin toimipaikka ei ole ollut enää kannattava, ja se on johtanut lakkautuspäätökseen. Kruu- Onnittelumme syyskuisen nunhaan alueelta Posti on pitkään etsinyt kumppania tai polttariporukan tulevalle aviomiehelle! sijoituspaikkaa uusille automaateille. Näkisimme erittäin mielellämme tilanteen, että alueelta löytyisi tilaa – vastaa- Häntä ei varmaankaan tarvitse kuvasta erikseen esitellä... vasti kuten Katajanokalla, jossa avattiin vastikään Postin Pojat viettivät alkuiltaa Liisanpuistossa kysellen samalla ohi- kahdestuhannes automaatti.” kulkijoilta, ”mikä patsas tämä muuten on?” Kuulemma ku- kaan ei tiennyt. Pojat tiesivät, onhan heillä puhelimessa Kruununhaan koronapiste aloitti netti. Olemme sopineet taidehistorioitsija Leena Lindqvistin toimintansa 17.8.2020. kanssa, että tämäkin muistomerkki esitellään yhdessä mui- den Kruununhakaan sijoitettujen monumenttien kanssa ke- Minkälainen oli kruununhakalaisten koronatilanne loka- väällä Krunikassa. kuun lopussa, ennen lehtemme painoon menoa? Vastaa- jana Markus Snellman, viestintäasiantuntija, Helsingin sosiaali- ja terveystoimi. Bussilinja 17 lakkautetaan vuoden Syyskuussa Kruununhaassa oli testattuja 5163 ja lokakuussa 2021 kesäliikennekauden jälkeen tähän mennessä testattuja on yli 4000. Kruununhaassa on ”Kalleimpana normaalikokoisella kalustolla ajettavana ollut 14.10. mennessä 21 koronatartuntaa eli 2,8 tartuntaa bussilinjana”, sanoo Sakari Metsälampi, HSL. tuhatta asukasta kohden. Jos vertaillaan Helsingin kaupun- ginosia, luvut ovat matalimmasta päästä. Silloin myös pääsy Tehtaankadulle, Viiskulman terveysase- man läheisyyteen bussilla loppuu, mutta apua ei tule myös- kään takseista. Yritin rautatieaseman taksitolpalta saada kyy- din Viiskulman terveysasemalle. Ensimmäinen sanoi, että ”tule kyytiin, tiedän”. Hän oli lähdössä viemään minua Es- pooseen. Sama meno jatkui rivin viiden kuljettajan kohdalla. Kukaan ei tiennyt Viiskulmaa, ehkä paikantimesta olisi löy- tynyt katuosoitteella, mutta muistatteko te Viiskulman terve- ysaseman katuosoitteen? Minä en muistanut.

Joulun alla erilaiset keräykset täyttävät tv-ruudun. Kysyimme kolmelta keräysten järjestäjältä, mikä on heidän euronsa, mikä osa eurosta menee kohteeseen? Vastauksen antoivat UNICEF: 73 senttiä, Pelastakaa Lapset ry: 77 sent- Tervasaaren ravintola myyntiin tiä ja SPR: 80 senttiä suoraan kohteeseen. SPR tiedotti, että ”Rakennus säilyy ravintolana. Rakennuksen kunnostus jää katastrofirahaston sääntöjen mukaan keräyskulut saavat olla ostajalle, mutta valvonta kuuluu rakennusvalvonnalle.” korkeintaan 20 prosenttia. OSMO RASIMUS, VS. TILAPALVELUP. HKI KAUPUNKI

39 KRUNAN KUULUMISIA

Sipulitalkoilla kevääksi kukkia TEKSTI JA KUVAT: JUSSI HEINÄMIES Ahkera joukko lähitalojen asukkaita istutti 22.10. sekä Meritullinkadun että Oikokadun pihakaduille 400 kukkasipulia. Sipulit toimitti asukkaiden iloksi Helsingin kaupungin kaupunkiympäristön toimiala. Kukkavalikoimaa oli kookkaista tulppaaneista ja narsisseista pienikokoisempiin idänsinililjoihin ja mui- hin scilloihin. Keväällä näemme, miten hyvin talkootyö tuotti tulosta ja uutta kukkivaa lähiympäristöä. Kiitokset aktiivisille istuttajille.

40 Kruununhaan Asukasyhdistys KYMMENEN KYSYMYSTÄ / Jussi Heinämies ja Johanna Mannila Krunikka 4/2020

1. Kruununhaan katujen varsilta löytyy lukuisia ar- 6. Mikä on Pikku Naantaliksi kutsutun talon vokkaan alkuperäisen ilmeensä säilyttäneitä por- osoite? rasovia. Missä rakennuksessa on kuvan ovi? 7. Kuinka korkeita Senaatintorin joulukuuset ovat 2. Missä sijaitsi aikoinaan tupakkatehdas? olleet viime vuosina? 3. Missä sijaitsi Helsingin lukkari- ja urkurikoulu? 8. Missä Senaatintorin joulukuuset on kaadettu? 4. Missä ja milloin järjestettiin Suomen ensimmäi- 9. Kenen nimikkokatu kulkee Kaisaniemenka- nen elokuvanäytös? dulta Snellmaninkadulle? 5. Milloin Krunassa käynnistyi raitiovaunulii- 10. Mainitse joitakin asioita joista tämä merkki- kenne? henkilö tunnetaan.

Vastaukset sivulla 51. 41 Haluamme kiittää mainostajiamme:

42 Kruununhaan Asukasyhdistys Krunikka 4/2020

Ostotoimeksianto Ostotoimeksianto on luksuspalvelua sekä ostajalle, että myyjälle! Erityisesti suosituilla alueilla kuten Kruununhaassa, on meillä koko ajan ostajia odottamassa sopivaa vapautuvaa asuntoa. Edut myyjälle: ostaja maksaa välityspalkkion ja asunnon esittely on yksityisempää, kun sitä ei tarvitse laittaa julkiseen myyntiin eikä esitellä julkisissa näytöissä. Edut ostajalle: välitysliike etsii sopivat asunnot ja käy tustumassa niihin ennalta, jolloin säästyy valtavasti aikaa ja vaivaa. Palkkio maksetaan vasta toteutuneesta kaupasta. Ota rohkeasti yhteyttä! Huolehdimme, että kohtaaminen kanssamme on turvallista. Seuraamme viranomaissuosituksia aktiivisesti sekä noudattamme niitä huolellisesti.

1–2 huonetta Kirsi Mäntymäki osto­ Asiakkaani etsii remontoitavaa Kiinteistönvälittäjä LKV toimeksianto 20–50 m2 asuntoa. KiAT, KED 050 66953 Myyntihinta max 300 000 € [email protected] Tarjoa rohkeasti, huonokuntoi- setkin käyvät!

2–3 huonetta Kirsti Soilampi osto­ Asiakkaani etsii 50–70 m2 Kiinteistönvälittäjä LKV toimeksianto asuntoa, ei alin kerros. KiAT 044 200 8145 Myyntihinta max 530 000 € [email protected] Tarjoa!

3–5 huonetta Eeva Kemmo osto­ Asiakkaani etsii tilavaa Kiinteistönvälittäjä LKV toimeksianto perheasuntoa. Varatuomari Konttorinjohtaja Ota yhteyttä! 050 68922 [email protected]

Kivijalassa Eteläespalla Havis Amandan patsasta vastapäätä. Avoinna ma–pe 10.00–16.00 | Eteläesplanadi 2 | www.luxusm2.fi KIINTEISTÖNVÄLITYSTOIMISTO

43 Sukittamalla tehtävien viemärisaneerausten suunnittelu ja valvonta sekä erilaiset projektinjohtotehtävät.

Sukitusvalvonta Pro Oy Heikki Jyrämä | 045 358 2526 [email protected] www.sukitusvalvonta.com

44 Kruununhaan Asukasyhdistys Krunikka 4/2020

Kruununhaassa 40 vuotta avoinna joka päivä (poikkeus joulu) Take away lounas alk. 10,70 € Take away a'la carte -10%

Meritullinkatu 25 Puh 050 471 0126 [email protected] www.zinnkeller.fi

45 KAIKKI ALAN PALVELUT 100 VUODEN KOKEMUKSELLA

Kaikki alan palvelut perinteitä kunnioittaen: arkut, uurnat, kukat, adressit, kuljetukset Suomessa ja ulkomailla. Muistotilaisuudet, hautakivet ja perunkirjoitukset. Vaihde: (09) 686 261

Espoo Kruununhaka Itäkeskus Tikkurila Tapiontori 3 C Liisankatu 25 Vanhanlinnantie 3 Ratatie 16, 01300 Vantaa 02100 Espoo 00170 Helsinki 00900 Helsinki Käynti Männistönpolulta

46 Kruununhaan Asukasyhdistys Krunikka 4/2020

TÄYDEN PALVELUN PyydäP yydä TURVALLISUUSRATKAISUT tarjous!tarjous! MEILTÄ - AVAIMET KÄTEEN

✓ lukkojen huollot, korjaukset ja lukitusuudistukset ✓ avain -ja lukostohallinta palvelut ✓ kulunvalvonta ✓ ovikoneistot www.avainahjo.fi ✓ ovipuhelimet Puh. 010 239 2900 (24h) ✓ rikosilmoitinjärjestelmät Hermannin rantatie 10 ✓ kameravalvontajärjestelmä 00580 HELSINKI

47

Kruunun Isännöinti kiittää kuluneesta vuodesta ja

toivottaa

GLÖGIÄ, PIPAREITA JA JOULUNTAIKAA

sekä

PARHAINTA UUTTA VUOTTA 2021

www.kruununisannointi.fi

KAIPAATKO LISÄTILAA? HINNAT ALK. 2€/PVÄ

Helsingin upein pienvarasto on avannut ovensa Krunikassa, osoitteessa Mariankatu 26.

Normal.dotm Varaa omasi osoitteessa www.makespace.Þ | 040 515 4747

48 Kruununhaan Asukasyhdistys

Krunikka 4/2020

Uteliaiden ihmisten kohtaamispaikka Senaatintorin laidalla. Tervetuloa! Sofia Sofia Ravintola Sofian Helsinki & Cafe joulu Coworking Herkullinen lounas Joululounas 45 €/hlö Tapahtumat ja kokoukset arkisin klo 11.00–14.30 — Ravintola ja kahvila — Jouluillallinen 54 €/hlö Maailman paras — korvapuusti! Pienet pikkiriikkiset pikkujoulut 79€/hlö sisältäen oman kabinetin

Sofiankatu 4 C, 00170 Helsinki Ravintolan sisäänkäynti Unioninkatu 27 tai Aleksanterinkatu 28 www.sofiahelsinki.fi

Rosebud Maria - krunalaisten oma kirjakauppa. JoJ vuodesta 1987.

27€ 29€ 25€

RosebudRoR sebbuud MMariaaria, os. MariankatuMariankatu 2211 AvoinnaA i ma-pe klklo 1111-18, 18 lla klklo 11-16. Joulukuussa pidennetyt aukioloajat. www.rosebud.fi

49 LOUNAALLE, ILLALLISELLE, JUHLIIN T a k e - a w a y t i l a u s , p ö y t ä v ä r a u s 0 9 6 7 1 3 3 6

K i i r e e t t ö m ä t t i e d u s t e l u t i n f o @ z e n s u s h i . f i

Z e n s u s h i - s u s h i & s a k e S n e l l m a n i n k a t u 1 6 , 0 0 1 7 0 H E L S I N K I z e n s u s h i . f i

Learn more about our Rewards Program - thefashiongals.com/rewards

FUTON PATJAT Meiltä saat myös tanskalaisen & Innovationin skandinaavisesti VUODESOHVAT muotoillut vuodesohvat. Liisankatu 21 045 - 77 33 00 11 00170 HELSINKI mulperipuu.fi

RAUHANKATU Kaikki hyvä on lähelläsi!

50 Kruununhaan Asukasyhdistys Krunikka 4/2020 MAKUMATKASI VERKOSSA JA HAKANIEMENHALLISSA TERVETULOA ! www.moccamate.fi

09-7533900

Italialaisiin herkkuihin erikoistunut perheyritys. Valikoimassa mm. pastoja, pestoja, balsamicoja, öljyjä ja leikkeleitä.Italialaisiin herkkuihin erikoistunut perheyritys. Valikoimassa mm. pastoja, pestoja, balsamicoja, öljyjä ja Avoinnaleikkeleitä. ma-la 8-18 info@roiniset.Þ Avoinna ma-la 8-18 info@roiniset.Þ

Hyvinvointikeskus

Hieronta Vyöhyketerapia Shiatsu-hieronta Rosen terapia Kuumakivihoidot Lasten osteopatia Osteopatia

Liisankatu 18 D 34, 2krs. Nettiajanvaraus: www.hellome.fi

51 BRYGGERISSÄ TARJOLLA AINA ELÄMYKSIÄ LASISSA JA LAUTASELLA

Vuoden Olutravintola 2016

Sofiankatu 2, 00170 Helsinki · www.bryggeri.fi

Toteutamme toimistojen, huoneistojen, taloyhtiöiden, kylpyhuoneiden ja keittiöiden kokonaisurakoita RAKENTAA JA MAALAA avaimet käteen -periaatteella. RAKENTAA JA MAALAA Veljekset Lehtinen Maalausliike Oy - puh. 09 135 2516 - [email protected] - www.veljeksetlehtinen.com Veljekset Lehtinen Maalausliike Oy puh. 09135 2516 [email protected] www.veljeksetlehtinen.com Remox Oy Maali- ja pienrautakauppa, Meritullinkatu 13 Puh. 09 135 7047 C A F E www.remox.fi Liisankatu 14, HKI Avoinna Ma–Pe klo 9–17 LA 9–14 facebook.com/thestarcafee

52 Kruununhaan Asukasyhdistys Krunikka 4/2020 Turvallista hammashoitoa koko perheelle Kruununhaan apteekki Liisankatu 21 09 6120 760 0400 214 033 ma-pe 8.30–18, la 9–15 www.kruununhaanapteekki.fi ODENT-Hammaslääkärit: Outi Salonen | Tiina Aaltonen suuhygienisti Anu Vakkilainen Pidennetyt ajanvarausvälit sekä entisestään tehostettu hygieniataso virusepidemian ehkäisemiseksi. www.odent.fi Rauhankatu 11 A 3 00170 Helsinki, Puh. 09 135 6936 Kukkakauppa Kioski Ilposet toivottaa asiakkailleen hyvää joulun aikaa

Kauneutta elämään Mariankatu 17 kivenheiton päästä Mariankadulta Aloita matkasi Tervetuloa! parempaan kuulemiseen kuulontutkimukset • kuulokojesovitukset kojesäädöt ja -huollot • kojetarvikkeet kuulonsuojaus • muut kuulopalvelut Varaa aikasi: Mariankatu 13, Kruununhaka 09 345 5300 p. 0400 400 388 Liisankatu 21 Avoinna: [email protected] [email protected] 00170 Helsinki ma 10-16, ke 12-17, pe 10-16 www.kuulohansa.fi Kuuntelemme Sinua, jotta Sinä kuulisit paremmin.

53 KOTIMAISIA JOULUKUUSIA LIISANPUISTIKKO 15.12.–23.12.

Olen myynyt Liisanpuistikossa monta vuotta latva-, metsä- ja kasvatuskuusia. Uusina palveluina kotiinkuljetus ja ennakkotilaus. [email protected] / 050 528 3877 www.kuusikotiin.fi

@Herttuattarenkauneuspilkku, Kirjatyöntekijänkatu 4 Nettiaika.fi/MarianHoitavaHieronta p. 045 132 4561 - Klassinen hieronta - Energeettinen Aromahieronta - Yksilö- ja pienryhmäohjaus

Marian Hoitava Hieronta

Tilavat kengät naisille ja miehille Hakaniemen Kauppahallista. Tutustu osoitteessa www.ikiliike.com

Krunikan oma optikko Ompelimo Blomst Avoinna ma–pe klo 10–18 Unioninkatu 45, 09 135 2661 www.kruunuoptiikka.fi Liisankatu 6, puh 046 812 1188 Mai-Lii Parturi-kampaamo 09 135 4073 / 040 727 6466 Vironkatu 10, puh 09 135 7188 Liisankatu 18

54 Kruununhaan Asukasyhdistys KYMMENEN VASTAUSTA / Jussi Heinämies ja Johanna Mannila Krunikka 4/2020

Hevosraitiovaunu Nikolainkadulla (= Snellmaninkatu 9 ) Snellmanin aukion kohdalla. Suomen Pankki ja taustalla Valtionarkisto (nyk. Kansallisarkisto). Kuva: Nils Wasastjerna, 1890 -luku.

1. Villisian korttelissa osoitteessa Vironkatu 7 sijaitsee tyylikäs uusrenessanssia edustava asuinrakennus. Se on suunniteltu Kiseleff & Heikel:n arkkitehtitoimistossa ja valmistui vuonna 1889. Talon katuta- sossa on toiminut vuodesta 1954 lähtien Teatteri Jurkka. Sen perusti näyttelijä Emmi Jurkka. 2. Borgströmin tupakkatehtaan rakennus (rak. 1858-) on edelleen jäljellä Meritullinkadun ja -torin ris- teyksessä. Tehtaan tunnus, kolmiapila, on myös näkyvissä rakennuksen julkisivussa. Tehtaan toiminta loppui vuonna 1928. 3. Helsingin lukkari- ja urkurikoulu, sittemmin Helsingin kirkkomusiikkiopisto, sijaitsi Unioninkatu 41:n tontin yläosan kivirakennuksessa (rak. 1869), joka on edelleen jäljellä Kuntien eläkevakuutuksen talon takana. Talossa toimi myöhemmin Kruununhaan yläkoulun taidetalo. 4. Suomen ensimmäinen elokuvaesitys pidettiin Seurahuoneella (nyk. kaupungintalo) 28. päivänä kesä- kuuta 1896. Silloin esitettiin Lumièrin veljesten lyhytelokuva. 5. Raitiovaunu eli ratikka eli spora liikkui ensi kerran Helsingissä Pitkänsillan ja Kauppatorin välillä vuonna 1890 hevosvetoisena. Sähköinen liikenne käynnistyi v. 1900. 6. Unioninkatu 45 7. Joulukuuset ovat olleet noin 15 metriä korkeita. 8. Kuuset on kaadettu helsinkiläisten omakotitalojen pihoilta. 9. Merkkihenkilö oli senaattori Yrjö Sakari Yrjö-Koskinen (1830–1903). 10. Senaattorin toimensa lisäksi Yrjö-Koskinen tunnetaan suomalaisuusmiehenä ja historioitsijana. Yr- jö-Koskinen luopui ruotsin kielestä 1847 ja alkuperäisestä sukunimestään Forsman 1882. Hänen alku- peräiset etunimensä olivat Georg Zacharias.

55 K - Posti Oy Posti Green Krunikka 1/2021 ilmestyy 18.3.2021

Kiinteistömaailma Kruununhaka. Krunikassa kuin kotonaan.

Kun on aika myydä tai ostaa asunto, valitse tueksesi kumppani, jota lähes jokainen sen kanssa asioinut on valmis suosittelemaan.

Kiinteistömaailma Kruununhakaan on luottanut suuri osa rakkaan kaupunginosamme kodinvaihtajista jo vuodesta 2002, ja lupaamme auttaa myös sinua asenteella, joka on tehnyt meistä Suomen suosituimman kiinteistön- välittäjän. Me tiedämme miten, milloin ja mihin hintaan koti vaihtaa omistajaa parhaiten, ja haluamme kertoa sen sinullekin. PS: Ottaessasi meihin yhteyttä, mainitse tämä ilmoitus. Tuomme Kotikäynnille tullessamme ilahduttavan tuliaisen.

Kiinteistömaailma Kruununhaka-Katajanokka Liisankatu 12, 00170 Helsinki [email protected] 050 300 9985 kiinteistomaailma.fi/helsinki-kruununhaka-katajanokka KK-Neliöt Oy