Liikunnan Talous Suomessa Vuonna 2018 Timo Ala-Vähälä Jari Lämsä Jarmo Mäkinen Sanna Pusa

Timo Ala-Vähälä, Jari Lämsä, Jarmo Mäkinen & Sanna Pusa Liikunnan talous Suomessa vuonna 2018 Timo Ala-Vähälä Jari Lämsä Jarmo Mäkinen Sanna Pusa

Liikunnan talous Suomessa vuonna 2018 FT Timo Ala-Vähälä (s. 1958) on julkaissut tutkimuksia ja raportteja sekä korkeakoulututkimuksen että liikunnan palvelujen aloilta. Hänen väitskirjansa käsitteli korkeakoulutukseen liittyvää Bolognan prosessia. Liikunnan osalta Ala-Vähälä on osallistunut useisiin erityisliikunnan tai soveltavan liikunnan palveluja käsittelevään arviointeihin. Hän on mys julkaissut raportteja liikunnan taloudesta, personal trainer -alasta ja liikunnan ammatillisten tutkintojen suorittaneiden ty- ja opintouris- ta. Kuva: Salla Karjalainen

LitM Jari Lämsä (s. 1968) toimii Kilpa ja huippu-urheilun tutkimuskeskuksessa yhteiskuntatieteiden johtava asiantuntijana. Hän on toteutta- nut useita huippu-, kilpa- ja harrasteurheiluun liittyviä kansallisia selvitys-, arviointi- ja tutkimushankkeita sekä vastannut kansainväliseen SPLISS-tutkimukseen (Sport Policy Factors Leading to International Sporting Success) Suomen osuudesta. Lämsän tyn alla oleva väits- kirjatutkimus käsittelee ammattiurheilun organisatorisen kentän raken- teistumista Suomessa. Kuva: Järi Lämsän kotialbumi

YTT Jarmo Mäkinen (s. 1964) toimii erityisesti urheilun rakenteita selvittävänä erikoistutkijana Kilpa ja huippu-urheilun tutkimuskeskuksessa. Mäkinen on tutkinut muun muassa kilpa- ja huippu-urheilun rahoitusta Suomessa ja muissa Pohjoismaissa. Hän on osallistunut mys aikuisväestn liikuntaharrastuksia ja vapaaehtoistytä selvittä- neeseen hankkeeseen. Kuva: KIHU

LitM Sanna Pusa (s. 1994) tyskentelee projektitutkijana Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskuksessa. Hän on osallistunut useisiin erilaisiin liikunnan ja urheilun tutkimus-, selvitys- ja arviointihankkei- siin, joissa on käsitelty muun muassa urheiluseurojen laatujärjestelmää, epäasiallista käytstä kilpaurheilussa ja maajoukkueurheilijoiden arkea. Kuva: KIHU

Liikuntatieteellisen Seuran tutkimuksia ja selvityksiä nro 19 © Liikuntatieteellinen Seura ja kirjoittajat Taitto: Antero Airos Paino: Hansaprint, Turenki ISBN: 978-952-5762-18-1 ISSN: 1798-2464 3

Sisällys

Lukijalle...... 4 Tiivistelmä ...... 5 1. Johdanto ...... 6 1.1 Selvityksen tavoite...... 6 1.2 Liikunnan talouden rajaus ...... 6 1.3 Rahavirtojen analyysin malli...... 7 1.4 Raportin sisält ...... 9 2. Valtion ja kuntien tuki liikunnalle...... 11 2.1 Valtion rooli liikunnan taloudellisena tukijana ...... 11 2.2 Kunnat liikunnan palvelujen rahoittajina ja tuottajina ...... 13 2.3 Kunnat liikuntapaikkojen rakentajina ja ylläpitäjinä ...... 14 2.4 Liikunta-alan koulutus ja tutkimus sekä koulujen liikuntakasvatus ...... 17 3 Liikunnan kansalaistoiminta ja ammattiurheilu ...... 19 3.1 Kansalaistoiminnan valtakunnallinen rakenne ja raportin tietopohja...... 19 3.2 Seurat ja seuratason toiminta...... 19 3.2.1 Mikä on liikunta- ja urheiluseura? ...... 19 3.2.2 Seurojen jakautuminen jäsenmäärän mukaan ...... 21 3.2.3 Seurojen kokonaistalous jäsenmäärän perusteella...... 22 3.2.4. Havaintoja seurojen julkisesta tuesta ja henkilstä ...... 23 3.3 Lajiliittojen talouslukuja ...... 23 3.3.1 Suurimmat 20 lajiliittoa numeroina ...... 25 3.3.2 Lajiliittojen säätit ja yhtit ...... 29 3.4 Muut valtion yleisavustusta saavat järjestt...... 29 3.5 Ammattiurheilun taloudellisesta volyymista Suomessa...... 30 3.5.1 Liigamuotoisen urheilun talouden volyymi ...... 31 3.5.2 Muusta ammattiurheilusta Suomessa ...... 34 3.6 Liikunnan kansalaistoiminnan ja liigaurheilun rahavirrat tiivistetysti ...... 35 4. Liikuntavälineiden valmistus ja kauppa sekä liikunnan kaupalliset palvelut ...... 37 4.1 Liikunta-alan yritystoiminta Suomessa ...... 37 4.2 Liikuntavälineiden ja vaatteiden ulkomaan- ja vähittäiskauppa...... 40 5. Kotitaloudet ja yritykset liikunnan rahoittajina...... 42 5.1 Kotitalouksien kulutus ...... 42 5.2 Yritykset liikunnan rahoittajina ...... 46 6. Liikunnan ja urheilun talous osana yhteiskuntaa ...... 47 6.1 Urheilun televisiointiin liittyvät rahavirrat ...... 47 6.2 Urheiluveikkaus ja vedonlynti...... 49 6.3 Liikunta ja kansanterveys, ja liikkumattomuuden kansantaloudelliset vaikutukset ...... 50 6.4 Liikunta tyllistäjänä ...... 50 6.5 Liikuntaan liittyvän talouden tuottamat verotulot ...... 53 6.6 Sukupuolen suhde liikunnan ja urheilun talouteen ...... 54 7. Yhteenveto ...... 57 7.1 Liikunnan talouden volyymi ...... 57 7.2 Mikä selittää laskelmien erilaiset tulokset?...... 58 7.3 Liikunnan tyllistävä vaikutus ja verotulot julkiselle sektorille ...... 59 7.4 Tutkimustarpeita ja kehittämisehdotuksia ...... 59 Kirjallisuus ...... 60 4

Lukijalle

”Raha ratkaisee” lauloi Irwin Goodman vuonna ”Kun rahat ei riitä” jatkoi Irwin Goodman talous- 1966. Niin usein mys liikunnassa ja urheilussa. teemasta vuonna 1968. Tämä selvitys ei ota kan- Liikuntakulttuurissa risteilevistä rahapuroista kas- taa varainkäytn määrään tai riittävyyteen. Raportti vaa suuria eurovirtoja. Timo Ala-Vähälän, Jari Läm- tarjoaa sen sijaan perustietoa liikunnan talouden sän, Jarmo Mäkisen ja Sanna Pusan raportti tuo esiin ymmärtämiseen. liikuntakulttuurin ja talouden moninaiset yhtymä- Liikunnan ja urheilun talous Suomessa vuonna kohdat. Opetus- ja kulttuuriministerin rahoittama 2018 kertoo liikuntakulttuurin rahavirroista koro- selvitys luo yleiskatsauksen liikunnan talouden tilan- napandemiaa edeltävältä ajalta. Koronarajoitukset teeseen vuonna 2018. ovat vaikuttaneet liikunnan ja urheilun palvelutuo- Liikunnan ja urheilun rahavirrat koostuvat val- tannon rahavirtoihin. Poikkeusolot ovat luoneet toi- tion, kuntien, yritysten, järjestjen ja kotitalouksien saalta jonkin verran uudenlaista kysyntää. toiminnasta. Ala-Vähälä käsittelee julkista valtaa, yri- Pandemiasta huolimatta monet liikunnan talou- tyksiä ja yksityisiä kansalaisia. Lämsä, Mäkinen ja den perustekijät ovat pysyneet likipitäen samoina Pusa keskittyvät kansalaistoimintaan sekä ammat- kuin raportin tarkasteluvuonna. Tämän vuoksi ty tilaisurheiluun. tarjoaa hyviä lähtkohtia liikunnan taloudesta käytä- Osaa liikunnan taloudesta määrittää liikuntapo- viin keskusteluihin. Lukuja ei ole tempaistu hatusta, liittinen tynjako ja laajemminkin valtion ja kuntien vaan ne on kaivettu vaivalla esiin lukuisista eri tilas- rooleja koskevat säädkset. Julkinen varainkäytt eri toista. Liikuntatieteellinen Seura kiittää tekijitä vai- muodoissaan selittää vajaan kolmanneksen liikun- keaselkoisen aihepiirin tietämystä oleellisesti lisäävän nan rahavirroista. Merkittävin maksaja ovat kotita- selvityksen laatimisesta. loudet runsaan 40 prosentin osuudella. Liikuntasektori on palveluyhteiskunnalle omi- Jouko Kokkonen nainen kasvuala, joiden tyllistävä vaikutus on mer- toimituspäällikk kittävä. Suomalaisista tyssäkävijistä vähintään pro- Liikuntatieteellinen Seura sentti tyskentelee liikunta-alalla. 5

Tiivistelmä

Vuosina 2020‒2021 toteutetun hankkeen tavoit- Valtio ja kunnat saavat liikunnan taloudesta vero- teena oli selvittää liikunnan ja urheilun talouden tuloja ja muita maksuja. Verotuloja koskevat laskel- kokonaisvolyymi sekä kuvata talouden luonnetta mat ovat osin karkeita arvioita. Valtio näyttää kuiten- liikunnan eri osa-alueilla vuonna 2018. Selvityksen kin olevan liikunnan taloudessa nettohydynsaaja. perusteella liikunnan talouden ydinalueen volyymi Kuntasektori on puolestaan maksaja: sen liikunnasta oli vuonna 2018 hieman yli 3 miljardia euroa rahoi- saamat verotulot eivät kata palvelujen järjestämisestä tuksen näkkulmasta tarkasteltuna. Tavaroiden ja koituvia menoja. palvelujen tarjonnan näkkulmasta tehty laskelma Liikunnan talouden volyymilla tarkoitetaan sel- antoi tulokseksi 4,5–4,6 miljardia euroa. vityksessä ensinnäkin kokonaismäärää, jolla liikun- Noin 1,5 miljardin euron erosta osan selittää se, nan palvelujen sekä liikuntavälineiden ja -tarvikkei- että arvio etenkin kotitalouksien kulutuksesta on den tuotantoa rahoitetaan. Toisaalta kyse on niiden todellista tilannetta pienempi. Keskeisin syy on lii- liikunnan palvelujen ja tavaroiden kokonaisarvosta, kuntasektorin sisäinen liiketoiminta. Seuroilla, jär- jonka liikunnan järjestt ja seurat, kunnat ja yrityk- jestillä ja liikunta-alan yrityksillä voi olla erilaisia set kuluttajille ja muille käyttäjille tuottavat. alihankinta- ja yhteistysuhteita, joihin liittyy raha- Liikunnan ja urheilun piiri on rajattu selvityk- liikennettä. Siksi liikuntasektorin sisällä liikkuva sessä liikunnan palvelujen sekä liikuntavälineiden ja raha näkyy useamman yrityksen tilinpäätksessä. tarvikkeiden tuotantoon, kauppaan ja kulutukseen. Liikunnan ja urheilun keskeisimmät rahoittajat Selvityksessä käydään lävitse mys urheiluveikkaus, ovat (1) kotitaloudet (n. 1,2 Mrd €), (2) julkinen urheilun televisiointi ja esitellään aikasarjoja liikun- sektori (valtio ja kunnat, n. 0,7 Mrd €) ja (3) yrityk- taa lähellä olevien vapaa-ajan vieton muotojen talou- set, jotka tukevat tyntekijiden liikuntaa ja sponso- desta. Näitä ei ole kuitenkaan otettu mukaan var- roivat urheilua (n. 0,6 Mrd €). Tärkeimpiä tavaroi- sinaiseen liikunnan taloutta koskevaan laskelmaan. den ja palvelujen tarjoajia ovat (1) yksityinen sektori Liikunnan ammatillinen koulutus ja alan tutkimus liikuntavälineiden ja -tarvikkeiden tuottajina (n. 2,3 on rajattu mys laskelmasta pois, mutta mukaan on Mrd €), (2) liikunnan kansalaistoiminta (seurat), jär- otettu koulujen liikunnanopetus. jestt ja ammattilaisurheilu (1,2 Mrd €), ja (3) kun- Hankkeen toteuttivat 2020‒2021 Liikuntatie- nat infrastruktuurin ylläpitäjinä ja palvelujen tarjoa- teellinen Seura ja Kilpa- ja huippu-urheilun tutki- jina (n. 0,7 Mrd €). muskeskus KIHU. Raportin kirjoittamiseen osallis- Liikunta ja urheilu tyllistivät Tilastokeskuksen tuivat KIHUsta tutkijat Jari Lämsä, Jarmo Mäki- mukaan suomalaisia vuonna 2018 noin 25 000 hen- nen ja Sanna Pusa. Liikuntatieteellisestä Seurasta kiltyvuoden verran. Lukuun sisältyvät seuroissa ja mukana oli projektitutkija Timo Ala-Vähälä. Han- järjestissä toimivat, liikunta-alan yritysten tynte- ketta rahoitti opetus- ja kulttuuriministeri. kijät, kuntien liikuntatoimissa tyskentelevät sekä koulujen liikunnanopettajat. Eurostat-tilastojen Avainsanat: Liikunnan talous, urheilun talous, mukaan liikunta-alalla oli tuohon aikaan yli 30 000 huippu-urheilun talous, veikkaus, urheilun televi- tyntekijää. Huomattavasti Tilastokeskuksen ilmoit- siointi, liikunta-alan yritykset, liikunta-alan palve- tamia henkiltyvuosia korkeammat luvut viittaavat lut, kuntien liikuntapalvelut, liikunnan investoinnit siihen, että ala tyllistää paljon osa-aikaisia tynte- kijitä. 6

1. Johdanto

1.1 Selvityksen tavoite Voimassa oleva liikuntalaki määrittelee liikunnan osa-alueiksi huippu-urheilun, muun omatoimisen Tässä raportissa käydään lävitse liikunnan ja urhei- liikunta- ja urheilutoiminnan, sekä muun terveyttä lun talouden keskeiset rahavirrat Suomessa vuonna ja hyvinvointia edistävän fyysisen aktiivisuuden. 2018. Tavoitteena on ensinnäkin selvittää liikunnan (Liikuntalaki 390/2015, 3 §.) Liikuntaa määrittää palvelujen, tavaroiden ja infrastruktuurin tuotannon siis kaksi asiaa: fyysinen liikkuminen ja toisaalta lii- arvo ja tuottajat. Toisaalta kohteena ovat palvelui- kunnan tavoitteellisuus tai tarkoitus, joka voi olla den rahoittajat. osallistuminen kilpaurheiluun, mukanaolo urhei- Raportti on poikkileikkaus vuoden 2018 tilan- luseuratoiminnassa tai terveyden ja toimintakyvyn teesta, mutta tuloksia suhteutetaan aikasarjoihin ja ylläpito ja edistäminen. osin vuoteen 2005, jota edellinen vastaava selvitys Tässä selvityksessä liikunnalla ja urheilulla tarkoi- tarkastelee (Ala-Vähälä 2008). Koska tilastointikäy- tetaan kilpaurheilua, harrasteurheilua ja muuta liik- tännt ovat muuttuneet, ja tutkimustilanne on eri- kumista silloin kun on kyse liikkumisen avulla ren- lainen, vuodet eivät ole täysin vertailukelpoisia. toutumisesta, yhdessäolosta sekä ruumiillisen kun- Kun raportissa esitellään aikasarjoja, luvut on non ja terveyden ylläpitämisestä. Liikunnan piiristä muutettu vuoden 2018 arvoon kohteen luonnetta on rajattu pois liikkumisen muodot, joihin liittyy vastaavan indeksin mukaisesti. Indeksin valinta vai- jokin muu ensisijainen tavoite, kuten taiteeseen kuttaa jonkin verran ajallisten vertailujen tuloksiin, yhdistyvä liikkuminen, esimerkiksi taide-esitykseen ja tätä asiaa pohditaan aikasarjavertailujen yhtey- liittyvä tanssi, tai ruumiillinen ty. dessä. Ajalliset vertailut eivät kata samoja vuosia, Tyntekoon, muuhun arkeen ja harrastuksiin voi koska yritysten toimintaa ja kotitalouksien kulu- liittyä liikkumista, jonka ensisijainen tavoite ei ole tusta kuvaavat tilastot alkavat eri aikaan tai sijoit- liikunta. Osa ihmisistä voi kuitenkin valita, meneek tuvat eri vuosiin. kauppaan tai typaikalle autolla, polkupyrällä tai kävellen, ja jos ihminen valitsee esimerkiksi pyräi- 1.2 Liikunnan talouden rajaus lyn, kyse on liikunnallisesta vaihtoehdosta. Yhteis- kunta voi tukea liikunnallisia vaihtoehtoja esimer- Tiihonen (2014) toteaa liikunnan käsitteitä eritte- kiksi rakentamalla kevyen liikenteen väyliä. Tämän levässä raportissaan, että liikunta on oma kulttuu- vuoksi selvityksessä tarkastellaan lyhyesti mys rin osa-alueensa, joka muun kulttuurin lailla kehittyy kevyen liikenteen väyliä, luontoliikunnan verkostoja historian mytä. Tämän mytä muuttuvat mys lii- ja vastaavia liikunnallisten vaihtoehtojen tarjoajia. kunnalle annetut määritelmät tai rajaukset. Tiihonen Mys ”talouden” käsitteen rajaaminen on mutki- tuo aiempaa tutkimuskirjallisuutta referoiden esiin, kasta. Tässä selvityksessä liikunnan ja urheilun talou- että 1900-luvun alusta 1960‒70-luvuille asti liikun- den tarkastelun piiriin luetaan ensinnäkin yritysten nan määritelmät ja rajaukset korostivat kilpaurhei- toteuttama liikuntavälineiden tarvikkeiden valmis- lun merkitystä. Tuolloin mukaan tuli kuntoliikunta. tus ja myynti sekä palvelujen kauppa. Kuntien osalta Vuosituhannen vaihduttua on korostunut, että lii- tarkastelun kohteena ovat liikuntaan liittyvän infra- kunnan piiriin voi kuulua hyvin monen tyyppistä struktuurin rakentaminen ja ylläpito sekä kuntien liikkumista, jolla on yhteys terveyden edistämiseen ja tuottamat palvelut ja tuki paikallisille järjestille. hyvinvointiin. Koska liikunta on osa yhteistä kulttuu- Valtion osalta tarkastellaan ensisijaisesti opetus- ja ria, saman kulttuurin piirissä elävillä on tietyssä mää- kulttuuriministerin kautta liikunnalle, liikuntaan rin sama käsitys siitä, mitä liikunta voi olla. Samaan liittyviin hankkeisiin ja liikunnan yritystoimintaan aikaan liikuntakulttuuri on kuitenkin jakautunut kohdistettavaa tukea. moniksi eri alakulttuureiksi, joten meillä ei ole yhtä, Tarkasteluun sisältyy mys liikunnan kansalais- kaiken kattavaa tapaa määritellä liikunnan käsitettä. toiminnan talous, eli käytännssä liikuntajärjestjen, 7

liigojen ja urheiluseurojen talous. Tämän osa-alueen jen ja osinkojen kokonaismäärä. Tässä selvityksessä hahmottamista vaikeuttaa taloudellisen toiminnan sovelletaan kahta ensimmäistä näkkulmaa. logiikan monimuotoisuus: järjestt ja urheiluseu- Kun bruttokansantuotetta tarkastellaan tuotan- rat saavat rahoituksensa jäsenmaksuista, julkisena non näkkulmasta, voidaan tavaroiden ja palvelujen tukena, yrityssponsorointina ja jossain määrin mys arvoa koskeva laskelma tehdä ensinnäkin selvittä- kilpailutoiminnan tuloina. Urheiluseurojen toimin- mällä kuluttajille tulevien lopputuotteiden ja palve- taan liittyy mys vapaaehtoistytä, jonka arvoa ei voi lujen arvo. Valmistusketju voidaan mys analysoida yksiselitteisesti määritellä. Vapaaehtoistyllä on oma portaittain, jolloin kunkin tuotantoketjussa mukana merkittävä taloudellinen arvonsa, mutta siltä osin olevan yrityksen tuoma lisäarvo lasketaan mukaan, ja kuin kyse on palkattomasta talkootystä, se ei näy bruttokansantuote on lisäarvojen summa. Tässä tut- yhdistysten tilipäätksissä, eikä sen vuoksi tule näky- kimuksessa ei ole mahdollista tehdä systemaattista viin myskään taloutta kuvaavissa tilastoissa. lisäarvolaskelmaa, joten laskelma perustuu ensim- Liikunnan talouden piiriin lasketaan mys mäiseen vaihtoehtoon, eli arvioon liikunnan tava- peruskoulujen ja lukioiden liikunnanopetus, joka roiden, varusteiden ja palvelujen lopputuotteiden siis tässä tulkitaan liikunnan harrastamiseksi. Lii- arvosta. kunnan ammatillinen koulutus ja alan tutkimus on Kaikkien kolmen laskutavan pitäisi periaatteessa rajattu liikunnan ydinalueen ulkopuolelle, mutta antaa sama lopputulos. Tilastojen aukollisuudesta niistä esitetään oma selvityksensä, koska ne liitty- ja erimitallisuudesta johtuen se ei tässä tapauksessa vät läheisesti liikuntaan ja urheiluun. Liikunnan onnistu. Lisäksi tuotannon arvon määrittämiseen talouden lähipiiriä tai siihen saumattomasti kyt- sisältyy metodinen ongelma. Kun liikunnan talo- keytyviä ovat urheilun televisiointi sekä urheiluun utta käsitellään tavaroiden tai palvelujen tuottajien liittyvä veikkaus- ja vedonlyntitoiminta. Ne ovat näkkulmasta, osa rahavirroista lasketaan kahteen urheilusta riippuvaisia talouden aloja ja lisäksi osa tai useampaan kertaan. Laskelmassa summataan lii- urheilun rahoitusta. kunta-alalla toimivien yritysten, järjestjen ja seu- Urheiluun ja liikuntaan liittyy mys harmaata rojen liikevaihdot, joihin sisältyy liikuntasektorin taloutta tai talousrikollisuutta, kuten doping-ainei- sisäisiä liiketoimia: kotitalous voi esimerkiksi mak- den kauppaa sekä vedonlyntiin liittyvää urheilu- saa seuralle lapsen harjoittelukuluja, ja seura tilittää tulosten manipulointia (ks. esim. Andref 2019a; niistä osan urheilutilat tarjoavalle hallille. Samalla 2019b). Näiden laajuudesta ei ole Suomen osalta tavoin kuluttaja voi ostaa kuntosalilta personal trai- kattavaa tutkimusta ja sen vuoksi aihe on rajattu ner -palveluita, jotka yritys tilaa alihankkijana toi- tämän selvityksen ulkopuolelle. mivalta PT-ohjaajaltaan. Kun näiden kahden yrityksen liikevaihdot summataan, kuluttajan (toiminnan 1.3 Rahavirtojen analyysin malli rahoittaja) maksama raha näkyy kummankin palvelun tuottamiseen osallistuneen yrityksen liikevaih- Liikunnan ja urheilun taloutta tarkastellaan kahdesta dossa, ja tulee lasketuksi kahdesti, kun alan toimi- suunnasta: toisaalta tavaroiden ja palvelujen tuotta- joiden liikevaihto lasketaan yhteen. jien, toisaalta näiden tavaroiden ja palvelujen mak- Tämän vuoksi voidaan olettaa, että laskettaessa sajien näkkulmista. liikunnan talouden volyymia rahoittajan näkkul- Laskentatapa vastaa tietyin varauksin yleisiä brut- masta annettu arvio antaa pienemmän tuloksen kuin tokansantuotteen (BKT) laskemisen periaatteita. palvelujen tarjoajien näkkulmasta tehty arvio. Arvi- BKT voidaan laskea ensinnäkin tuotannon näk- oiden erotus puolestaan kertoo – erilaiset virheet ja kulmasta, jolloin kerätään tiedot valmistavan teol- epätarkkuudet huomioiden – siitä, mikä on liikun- lisuuden ja palvelujen tarjoajien loppukäyttäjille tasektorin sisäisen rahaliikenteen volyymi. tarjoaman kulutuksen arvosta sekä julkisen sekto- Keskeisiä liikunnan ja kilpaurheiluun liittyvien rin tuottamien arvosta. Saatuun tulokseen lisätään palvelujen tuottajia ovat kunnat, liikuntaseurat ja investoinnit ja huomioidaan ulkomaankaupan mer- kaupalliset palvelujen tarjoajat. Liikuntapalvelujen kitys. Toinen tapa on tarkastella bruttokansantuo- rahoittajia ovat yksityiset kuluttajat, urheilua spon- tetta kuluttajien ja rahoittajien näkkulmasta. Kol- soroivat yritykset, valtio ja kunnat. Kuntien rooli on mas tarkastelutapa on selvittää kunkin tuotannon siis kaksitahoinen: ne sekä rahoittavat liikunnan pal- tason maksamien palkkojen, palkkioiden, korko- veluja että tuottavat niitä itse. 8

vat ja lyvät vetoa urheilusta, Veikkaus tilittää puh- taan tuottonsa valtiolle, joka jakaa veikkausvoittova-

Liikunnan talouden rat yleishydyllisiin tarkoituksiin, kuten liikunnan sisäiset rahavirrat edistämiseen. Samantapaisia rahoitusketjuja liittyy mys urheiluviihteeseen: televisioyhtit maksavat liigoille tai kilpailujen järjestäjille ja rahoittavat Liikunnan talous: toimintaansa mainostuloin ja kuluttajilta perittävin tavaroiden tuotanto ja palvelut veroin ja maksuin. Urheiluun liittyvä liiketoiminta tukee julkista taloutta useita reittejä: valtio perii palvelujen ja tavaroiden kaupasta arvonlisäveroa, ja liikuntapalvelujen Palvelut, Maksut, tyllistämät ihmiset maksavat valtiolle tuloveroa ja tavarat, avustukset, kunnille kunnallisveroa. Lisäksi alan yritykset mak- tarvikkeet sponsorointi savat yhteisveroa ja mys kiinteistveroa kunnille, jos ne omistavat maa-alueita. Liikunnan harrastami- sella on lisäksi laajempi kansantaloudellinen merkitys: se parantaa terveyttä ja hyvinvointia, ja voi sitä Kotitaloudet Valtio kautta vaikuttaa ihmisten tyuriin ja toisaalta terve- Kunnat ydenhuollon menoihin. Yritykset Liikunta-ala voidaan hahmottaa mys laajemmin, jolloin saatetaan esimerkiksi puhua laajem- masta liikunnan ekosysteemistä, eli liikunnan ja urheilun ympärille rakentuvasta liiketoiminnasta. Kuvio 1. Liikunnan talouden tarkastelun malli. Tätä kokonaisuutta on tarkasteltu tarkemmin ty- ja elinkeinoministerin selvityksessä (TEM 2014), jossa liikunnan ekosysteemin piiriin kuuluvaksi mää- Kotitaloudet rahoittavat liikuntaa suoraan osal- ritellään kaikki liiketoiminta, jonka sisällllisenä läh- listumalla seurojen toimintaan sekä ostamalla yrityk- tkohtana on liikunta ja urheilu. siltä liikuntavälineitä ja -tarvikkeita. Ne mys ostavat Termi ”ekosysteemi” viittaa siihen, että yritykset kuntien ja yritysten tuottamia palveluja. Välillisesti ovat keskenään vahvasti verkostoituneita, ja yksittäi- kotitaloudet ottavat osaa rahoitukseen maksamalla sen yrityksen menestys riippuu koko ekosysteemin veroa valtiolle ja kunnalle sekä rahoittamalla Ylen menestyksestä. Tyministerin raportin mukaan lii- toimintaa Yle-verolla. Kotitaloudet ostavat mys kuntaliiketoiminnan ekosysteemin erottaa muista katseluaikaa maksullisilta urheilukanavilta ja lyvät liiketoiminta-aloista julkisen, yksityisen ja kolman- vetoa Veikkaus Oy:n palvelujen kautta. Koska tar- nen sektorin vahva yhteen kietoutuminen. Julkinen kastelussa on mukana sekä kunto- ja virkistysliikunta sektori, etenkin kunnat, tuottavat palveluja ja yllä- että huippu-urheilu, kuluttajien rooli näyttäytyy pitävät liikuntapaikkoja. Liikunta- ja urheiluseu- kahtalaisena. Kuluttajat toisaalta maksavat voidak- rat ovat puolestaan keskeisessä roolissa liikunnan ja seen liikkua itse ja toisaalta maksavat mys voidak- urheilun organisoijina. seen seurata urheiluviihdettä, jolloin he rahoittavat Urheilu- ja liikuntaklusteri on liikunnan ekosys- ammattiurheilijoiden tytä. teemiä muistuttava tapa koota yhteen talouden alat, Vaikka tämä selvitys käsittele pääosin liikunta- jotka rakentuvat urheiluun ja liikuntaharrastuksiin välineiden, -tarvikkeiden ja -palvelujen rahoitusta liittyvien palvelujen, liikuntapaikkojen, tutkimuksen ja tuottamista, aihetta kannattaa tarkastella joiltain ja koulutuksen ympärille. Samoin kuin liikunnan osin mys lopputuotteiden ostojen ja myyntien raja- ekosysteemissä, mys urheilu- ja liikuntaklusterissa pintaa laajemmin. Urheiluveikkaus ei itsessään ole keskeisessä roolissa on julkinen sektori. (Lith 2013.) liikuntaa, mutta se on ilminä olemassa vain urhei- Lith (2013) lukee liikuntaklusteriin esimerkiksi lun ansiosta. Pääosa opetus- ja kulttuuriministerin urheiluun liittyvät fysioterapiapalvelut, urheilulää- kautta ohjatusta liikunnan tuesta perustuu toistai- ketieteen palvelut, urheiluun liittyvän viestinnän, seksi veikkausvoittovaroihin. Kuluttajat veikkaa- urheiluveikkauksen ja vedonlynnin. Urheiluväli- 9

neiden ja -tarvikkeiden tuotannon puolelta kluste- miten paljon heitä tyllistää ihmisten halu rentou- riin kuuluvat liikuntaan liittyvät mittalaitteiden val- tua ja viettää vapaa-aikaa, ja missä määrin halu har- mistus ja myynti (esim. sykemittarit). Osa kluste- rastaa liikuntaa. Ampuma-aseiden ja -tarvikkeiden ria ovat liikuntaan yhdistyvät maksuliikennepalvelut osalta on vaikea erottaa, paljonko niitä käytetään kuten liikuntasetelijärjestelmät. metsästykseen tai ampumaurheiluun. Veneilyyn liit- Liikunnan taloudesta olisi mahdollista laskea tyy samantapaisia ongelmia. niin kutsuttu satelliittikirjanpito, eli arvio liikunnan Tässä selvityksessä on pyritty keskittymään lii- talouden osuudesta koko kansantaloudessa. Euroo- kunnan ja urheilun palvelujen rajapintaan siten, että pan komissio on tukenut tähän tähtäävän eurooppa- mukaan tulisivat liikunnan ja urheilun ydinalueet. laisen järjestelmän rakentamista, mutta toistaiseksi Rajaus pienentää päällekkäisyyksien ja yritysten toi- satelliittikirjanpidolle ei ole yhteisiä eurooppalaisia minnan kahteen kertaan laskemisen riskiä. Lisäksi ohjeistoja.1 Vastaava – Euroopan unionin suosituk- tarkempi varsinaisiin liikunnan palveluihin ja tava- seen perustuva laskelma – on olemassa matkailusta. roiden kauppaan liittyvä tarkastelu mahdollistaa Kulttuurista on tehty vastaavia laskelmia (mys Suo- talouden käsittelemisen sekä palvelujen ja tavaroi- messa), mutta myskään niiden pohjaksi ei ole mää- den tuottamisen ja myymisen näkkulmasta ja toi- ritelty yhteisiä eurooppalaisia tai muita kansainväli- saalta ostamisen ja rahoituksen näkkulmasta. siä ohjeistoja. Sen vuoksi eri maissa toteutettujen las- Rajauksesta huolimatta liikunnan palvelujen ja kelmien toteutustavat vaihtelevat. tavaratuotannon ja -kaupan yhteydessä tarkastellaan Matkailun satelliittikirjanpito on Tilastokes- mys liikunnan ja urheilun kanssa rinnakkaisia ja kuksen kehittämä, mutta käytännn toteutus on osin päällekkäisiä vapaa-ajan vieton aloja, kuten ret- vuodesta 2020 ollut Visit Finland -organisaation keilyä, metsästystä ja veneilyä. Varsinaisen ”liikunta- vastuulla. Matkailun satelliittikirjanpito sisältää rajapinnan” lisäksi tarkasteluun otetaan omina koko- erikseen tiedot ulkomaisten ja kotimaisten matkai- naisuuksinaan liikunta-alan koulutus, tutkimus ja lijoiden kulutuksesta, matkailijoiden kulutuksesta koulujen liikuntakasvatus, urheiluveikkaus ja vedon- Suomessa tuotteittain ja matkailumuodoittain, tie- lynti sekä urheilukilpailujen televisiointi. dot matkailuelinkeinon tuotannosta ja tulonmuo- dostuksesta, kotimaisesta matkailutarjonnasta ja 1.4 Raportin sisält -kysynnästä tuotteittain, matkailun tyllistävästä vaikutuksesta ja tiedot alan yritysten ja palvelujen Tämä raportti koostuu johdannosta, jossa määritel- määristä (matkailun fyysiset indikaattorit). Matkai- lään selvityksen tavoitteet, sisält ja keskeiset meto- lukirjanpidon aineistoina hydynnetään osin Tilas- dit viidestä talouden eri aiheita käsittelevästä päälu- tokeskuksen kokoamia kansantaloutta kuvaavia tilas- vusta ja yhteenvedosta. toaineistoja, joita on täydennetty esimerkiksi ulko- Luvussa 2 käsitellään ensisijaisesti julkisen sek- maisten matkailijoiden haastatteluilla. torin (kunnat ja valtio) roolia urheilun ja liikunnan Tämä liikunnan taloutta koskeva selvitys nou- rahoittajina sekä kuntia liikunnan palvelujen toteut- dattaa pääpiirteittäin samoja periaatteita. Raportissa tajina. Liikunnan investointien yhteydessä tehdään keskitytään pääosin varsinaiseen liikunnan talouden vähimmäisarvio yksityisten investointien volyymista. rajapintaan: liikuntavälineiden, -tarvikkeiden ja -pal- Luvussa käydään lävitse mys liikunta-alan koulu- velujen tuottamiseen ja toisaalta rahoitukseen. Tar- tuksen ja tutkimuksen rahoitusta ja kuluja. kastelutapa antaa liikunnan volyymista suppeam- Luvussa 3 käydään lävitse liikuntaseurojen ja -jär- man kuvan kuin ekosysteemin tai liikuntaklusterin jestjen sekä mestaruussarjojen ja ammattiurheilun tarkastelu. taloutta. Satelliittikirjanpitojen ongelmana on talouden Luvussa 4 tarkastellaan liikuntaan liittyvää lii- alan rajaus: esimerkiksi matkailun, liikunnan ja kult- ketoimintaa niissä yrityksissä, jotka eivät ole urhei- tuurin taloudet ovat osin päällekkäisiä. Osa ihmistä luseuroja tai -järjestjä. Tarkastelun piiriin ote- treenaa tanssia toteuttaakseen taiteellisia tavoittei- taan urheiluvälineiden valmistus, tukku- ja vähit- taan, osa parantaakseen kuntoaan. Hiihtokeskuk- täiskauppa sekä ulkomaankauppa. Lisäksi käydään sessa tyskentelevien osalta lienee vaikea arvioida, lävitse liikunnan palvelujen tuotannon volyymi.

1 Satelliittikirjanpitojen tilanteesta Euroopan unionin alueella ks. Euroopan komissio 2018 ja 2016. 10

Luvussa 5 käsitellään kotitalouksien ja yritysten Yhteenvedossa esitetään arvio liikunnan talouden roolia liikunnan talouden rahoittajina. Kotitalouk- volyymista sekä rahoituksen että palvelujen ja tava- sien osalta tämä tarkoittaa niiden liikuntaan kohdis- roiden tuottamisen näkkulmista. Lisäksi tehdään tuvan kulutuksen arviointia. Yritysten kohdalla tar- lyhyt yhteenveto liikunnan ydinaluetta sivuavien kastelussa ovat niiden tyntekijidensä liikuntaan ja talouden alojen luonteesta ja keskustellaan lyhyesti urheilusponsorointiin käyttämät varat. kansalaistoiminnan luonteesta. Päätteeksi arvioidaan Luvussa 6 tarkastellaan erilaisia liikunnan ja tämän selvityksen tietopohjaa, ja tuodaan esiin tut- urheilun ”ydinaluetta” sivuavia teemoja. Tarkaste- kimustarpeita. lussa ovat ensinnäkin urheiluun liittyvää televisio- Kirjoittajien vastuut jakautuvat seuraavasti: viihde, veikkaus ja vedonlynti. Kohteena ovat mys Timo Ala-Vähälä on kirjoittanut johdannon, luvut liikunnan merkitys kansantaloudelle kansantervey- 2, 4, 5 ja 6 sekä yhteenvedon. Liikunnan kansalais- den näkkulmasta, liikunta tyllistäjänä, liikunnan toimintaa, järjestjä, liigoja ja ammattilaisurheilua tuottamat verotulot sekä sukupuolten tasa-arvo lii- käsittelevän luvun 3 ovat kirjoittaneet Jari Lämsä, kunnan talouden näkkulmasta. Jarmo Mäkinen ja Sanna Pusa. 11

2. Valtion ja kuntien tuki liikunnalle

Liikuntalain mukaan valtion vastuulle kuuluu ope- Maa- ja metsätalousministeri tukee veikkausvoitto- tus- ja kulttuuriministerin hallinnonalan kautta lii- varoin hevosurheilua ja siihen liittyvää taloudellista kuntapolitiikan yleinen johto, yhteensovittaminen toimintaa. ja kehittäminen sekä liikunnan yleisten edellytysten luominen valtionhallinnossa. Liikunnan alue- 2.1 Valtion rooli liikunnan hallintoa hoitavat aluehallintovirastot. Valtion tulee taloudellisena tukijana tarpeen mukaan tehdä yhteistytä kuntien, kansa- laisjärjestjen ja muiden liikunta-alan toimijoiden Valtio tukee opetus- ja kulttuuriministerin kautta kanssa. Kuntien tehtävänä on huolehtia liikunnan liikunnan kansalaistoimintaa, jakaa liikunnan val- yleisten edellytysten luomisesta. Ne järjestävät lii- tionosuudet kunnille, sekä tukee liikunnan tutki- kuntapalveluja sekä terveyttä ja hyvinvointia edistä- musyhteisjä ja liikuntaan liittyvää vapaata kan- vää liikuntaa, tukevat kansalaistoimintaa sekä raken- sansivistystytä, jota toteuttaa 11 valtakunnallista tavat ja ylläpitävät liikuntapaikkoja. (Liikuntalaki ja kolme alueellista liikunnan koulutuskeskusta.1 390/215, 4–5 §.) Nämä menot rahoitetaan suurelta osin veikkausvoit- Liikuntalaki määrittelee mys, miten valtio tukee tovaroin. Valtio rahoittaa opetus- ja kulttuuriminis- kuntia, liikunnan alueellista hallintoa, ja miten se terin hallinnonalan kautta mys liikunta-alan kou- voi avustaa liikunnan valtakunnallisia järjestjä. Val- lutusta yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa sekä tio ja kunnat tekevät yhteistytä kansalaisjärjestjen yhteistyssä kuntien kanssa liikunnan ammatillista kanssa siten, että valtio tukee valtakunnallisia jär- koulutusta. Lisäksi valtio rahoittaa valtionosuusmak- jestjä ja jossain määrin seuratuen muodossa urhei- sujen avulla lukion ja peruskoulujen liikunnanope- luseuroja. Kunnat avustavat lähinnä paikallisia seu- tusta. roja ja muita paikallisia liikuntatoimintaa järjestä- Vuonna 2018 opetus- ja kulttuuriministeri viä organisaatioita. jakoi pääosin veikkausvoittovaroista liikunnan tukea Liikunnan harrastamista, liikuntaan liittyvää yri- yhteensä 173,4 miljoonan euroa.2 Lukuun ei sisälly tystoimintaa ja liikunnan infrastruktuuria tukevat liikunnan ammatillinen koulutus eikä koulujen lii- suoraan tai välillisesti mys muut ministerit. Sosiaali- kunnanopetus. Muiden ministeriiden tuki liikun- ja terveysministeri avustaa veikkausvoittovaroin nalle käydään lävitse tuonnempana. kansalaisjärjestjä ja osa tästä ministerin tuke- Opetus- ja kulttuuriministeri tuki vuonna masta toiminnasta pyrkii parantamaan esimerkiksi 2018 ”liikunnallisen elämäntavan edistäminen” vanhusten tai vammaisten toimintakykyä liikunnan -osion kautta kahta suurta hankekokonaisuutta: avulla. Ty- ja elinkeinoministeri tukee liikun- Kunnossa kaiken ikää ja Liikkuva koulu -ohjelmia.3 ta-alan yrittäjyyttä. Liikenne- ja viestintäministerin Kunnossa kaiken ikää oli opetus- ja kulttuurimi- vastuulla on maantieverkon kevyen liikenteen väy- nisterin ja sosiaali- ja terveysministerin yhdessä lien rakentaminen ja ylläpito. Mys liikuntaan liit- vuosina 1995‒2019 rahoittama ohjelma (nykyisin tyvä televiestintä kuuluu sen vastuualueelle. Ympä- Liikkuva aikuinen). Ohjelman kautta rahoitettiin rist- ja maa- ja metsätalousministeriille kuuluu kuntien ja järjestjen aikuisten liikunnan kehitys- luontoliikunnan edellytysten kehittäminen. Puo- hankkeita. Vuonna 2018 sen veikkausvoittovaroihin lustusministeri vastaa puolustusvoimien liikunta- perustunut rahoitus tuli opetus- ja kulttuuriminis- koulutuksesta, varusmiesten yleisestä liikuntakas- terin kautta, ja oli yhteensä 2,1 miljoonaa euroa. vatuksesta ja puolustusvoimien urheilukoulusta. Vuodesta 2010 toiminutta Liikkuva koulu -ohjel-

1 Liikunnan valtakunnallisia koulutuskeskuksia kutsutaan urheiluopistoiksi ja alueellisia koulutuskeskuksia liikuntaopistoiksi. 2 Veikkaus Oy:n toiminta ja tuotot käydään tarkemmin lävitse luvussa 6.2. 3 Tätä kirjoitettaessa opetus- ja kulttuuriministerin rahoittaa kuutta eri väestryhmien liikunnan edistämiseen tähtäävää Liikkuvat-ohjel- maa: Liikkuva perhe, Liikkuva varhaiskasvatus, Liikkuva koulu, Liikkuva opiskelu, Liikkuva aikuinen sekä Ikiliikkuja. https://minedu.f/ liikunnan-edistaminen. 12

maa opetus ja kulttuuriministeri tuki vuonna 2018 tion tuloja menoarvioesitys 2021.) Veikkausvoit- liikunnallisen elämäntavan edistämisen varoista 2,8 tovarojen osuuden väheneminen lisää tarvetta muu- miljoonalla eurolla ja 7 miljoonan erillisellä budjet- hun rahoitukseen ja tuonee paineita liikunnan tuen tirahoitteisella määrärahalla. leikkaamiseen. Valtio tuki lisäksi opetus ja kulttuuriministe- Taulukko 1. Valtion vuonna 2018 jakamat liikunnan rin hallinnonalan kautta liikunta-alan koulutusta määrärahat (toteutuneet). Jyväskylän yliopistossa ja neljässä ammattikorkea- M€ % koulussa, ja valtionosuusjärjestelmän kautta kun- Liikunnan kansalaistoiminta 46,9 26,8 tien vastuulle kuuluvaa liikunnan ammatillista kou- Liikunnan yhdenvertainen saavutet- 44,8 25,8 lutusta ja koulujen liikunnanopetusta. Tätä teemaa tavuus (pääosin rakennushankkeita) käsitellään luvussa 2.3. Kuntien liikuntatoiminta 19,5 11,3 Muut ministerit tukivat liikuntaa vuona 2018 Liikunnan koulutuskeskukset, 18,3 10,6 yhteensä noin 160 miljoonalla eurolla. Liikuntaa vapaa sivistysty tukevia hankkeita ja tukea ei voi yksiselitteisesti mää- Muut momentit 15,2 8,8 ritellä, joten edellä esitetty luku on vähimmäisarvio Huippu-urheilu 12,5 7,2 ja todennäkisesti siis liian pieni. Liikunnallisen elämäntavan 8,7 5 Osa ministeriiden tuista kohdistui investointei- edistäminen hin tai toimintoihin, joilla oli pääosin muita tavoit- Tutkimus- ja kehitysyhteist sekä 4,1 2,4 teita kuin liikunnan edistäminen, mutta samalla koulutustoiminta ne tukivat liikunnan harrastamista. Tuki kohdistui Liikuntatiede ja tutkimukset 3,8 2,2 muun muassa liikkumisen infrastruktuuriin, kuten Yhteensä 173,4 100 kevyen liikenteen väylien ja luontoliikunnan reittien Lähde: Liikuntatoimi tilastojen valossa 2018 (OKM 2020a). rakentamiseen ja ylläpitoon, ja toisaalta osin kyse oli tuesta liikunta-alan yrityksille tai erilaisille hank- Opetus- ja kulttuuriministerin jakamien määrä- keille. Tuen lähteitä olivat muun muassa veikkaus- rahojen arvo kasvoi 2010-luvulla tasaisesti vuoteen voittovarat ja EU:n rakennerahastot. Suoran tuen 2018 asti. Vuonna 2009 liikuntamäärärahat oli- lisäksi ty- ja elinkeinoministeri tuki yrityksiä Fin- vat indeksikorjattuna 140 miljoonaa euroa. Vuotta nveran kautta erilaisin lainojen takausjärjestelmin. 2005 koskevan selvityksen aikaan määrärahat oli- Seuraavat tiedot muiden ministeriiden kuin vat 117 miljoonaa euroa. Kehityssuunta on kuiten- opetus- ja kulttuuriministerinministeriiden jaka- kin kääntymässä, tai ainakin resurssien kehityksen mista tuista perustuvat Valtion liikuntaneuvoston suunta on epävarma. Kun vuonna 2018 ministerin ministeriiden antamien tietojen pohjalta kokoa- jakaman tuen määrä oli noin 173 miljoonaa euroa, maan raporttiin ”Ministeriiden tuloskortit liikun- niin vuonna 2019 määrärahoja leikattiin noin 160 nasta ja liikkumisesta” (Valtion liikuntaneuvosto miljoonaan euroon (OKM 2020). Vuoden 2021 2019). Luettelo ei ole tyhjentävä, eikä yllä yhteis- talousarvioesityksessä liikunnan määrärahat olivat summaltaan edellä vähimmäisarviona esitettyyn 160 yhteensä noin 156 miljoonaa euroa.4 miljoonaan euroon. Kehitykseen vaikuttavat liikunnalle ohjautuvien Sosiaali- ja terveysministeri tuki vuonna 2018 veikkausvoittovarojen pieneneminen5 ja tarve kom- veikkausvoittovarojen tuotoilla yhteensä noin 14 pensoida menetystä muilla budjettivaroilla. Vuoden miljoonalla eurolla hankkeita, joihin sisältyi lii- 2021 talousarvioesityksen mukaan vuonna 2018 liikunnan edistämistä. Tukea sai muun muassa Voi- kunnan määrärahoista 163 miljoonaa euroa katettiin maa vanhuuteen -hanke, jolla etsitään tapoja edistää veikkausvoittovaroin, ja 8,5 miljoonaa euroa budjet- ikäihmisten liikuntaharrastusta. Vuonna 2018 hanke tivaroin. Vuoden 2021 tuloja menoarvioesityksessä sai tukea 350 000 euroa.6 veikkausvoittovarojen osuus oli 109 miljoonaa euroa Liikenne- ja viestintäministeri jakoi vuonna ja budjettivarojen osuus 47 miljoonaa euroa. (Val- 2018 kävelyn ja pyräilyn investointitukea 3,5 M€

4 Budjettilukuja ei ole indeksikorjattu. 5 Veikkauksen toiminnan pelikate eli pelaajien sijoittaman rahan ja heille jaettujen voittojen erotus on pienentynyt vuodesta 2016 lähtien. Vuonna 2020 pudotus oli pääosin koronapandemian aiheuttaman pelisalien ja -laitteiden sulkemisen vuoksi poikkeuksellisen voimakas, 25 prosentin luokkaa. (Soininvaara ym. 2021.) 6 Sosiaali- ja terveysministerin veikkausvoittovaroista jakamat avustukset lytyvät STEA:n tietokannasta. https://avustukset.stea.f. 13

sekä rahoitti kevyen liikenteen väylien rakentamista toja rahoittavan Erasmus Sport -ohjelman kautta. ja ylläpitoa yhteensä 38–43 miljoonalla eurolla. Vuonna 2018 kuudessa eurooppalaisessa verkos- Ministerin ja sen alaisen viraston (Trafcom) vas- tossa oli suomalainen koordinaattori. Näiden ver- tuulle kuuluu valtion maantieverkko, jolle mai- kostojen Erasmus Sport -ohjelmalta saama tuki oli nittu tuki on suuntautunut. Kuntien hallinnoimien yhteensä 1,4 miljoonaa euroa. Näiden lisäksi suo- kevyen liikenteen väylien rakentamis- ja ylläpitoku- malaisia toimijoita oli mukana neljässätoista muussa luista ei ole valtakunnallisia tilastoja. hankkeessa, joiden saaman tuen yhteismäärä oli Maa- ja metsätalousministeri jakoi liikuntaan noin 4,9 miljoonaa euroa.8 Suomalaisten toimi- tavalla tai toisella liittyviä hankeavustuksia noin joiden saamien avustusten osuudesta ei ole tietoa, 10–12 miljoonaa euroa. Lisäksi se mynsi metsä- mutta oletettavasti se on – ottaen huomioon, että hallitukselle tukea luonnon virkistyskäytn ja luon- hankkeissa on useita ulkomaisia kumppaneita – kor- tomatkailun edistämiseen (5,8 M€ vuonna 2019). keintaan noin miljoonan euron luokkaa. Tuen jako Ministerin suurin panostus urheiluun oli veikka- ja ohjelman hallinto on keskitetty EU:n koulutuk- usvoittovaroista maksettu tuki hevostalouden edis- sen ja kulttuurin toimeenpanovirastoon Brysseliin. tämiseen (40,2 M€ vuonna 2019).7 Suomessa opetushallitus tiedottaa hausta ja neuvoo Ympäristministeri on toinen luonnon virkistys- hakuprosessissa. käytn keskeinen tukija. Se rahoitti metsähallituksen toimintaa 14,1 miljoonalla eurolla. Kansallispuisto- 2.2 Kunnat liikunnan palvelujen jen retkeilypalvelujen tuki kuuluu ympäristminis- rahoittajina ja tuottajina terille, ja valtion retkeilyalueiden ylläpitotuki puolestaan maa- ja metsätalousministerille. Kuntien tehtäväksi on liikuntalaissa määritelty yleis- Ty- ja elinkeinoministeri arvioi jakavansa liikun- ten liikunnan edellytysten luominen asukkailleen. nan ja urheilun yritystukea ja tukea alan innovaa- Liikuntalain mukaan kunnat toteuttavat tehtä- tiotoimintaan yhteensä lähes 6 M€:n edestä. Lisäksi väänsä järjestämällä liikuntapalveluja sekä terveyttä se hallinnoi EU:n rakennerahastojen kautta tule- ja hyvinvointia edistävää liikuntaa eri kohderyh- vaa tukea liikuntaa ja urheilua edistäville hankkeille mät huomioon ottaen; tukemalla kansalaistoimin- (noin 14 M€). Lisäksi TEM tuki Finnveran kautta taa mukaan lukien seuratoiminta sekä rakentamalla liikunnan ja yritystoiminnan rahoitusta. FinnVeran ja ylläpitämällä liikuntapaikkoja. (Liikuntalaki tuki aloittavalle yritykselle voi olla esimerkiksi laina 2015/390, 5 §.) Laissa mainittu seuratoiminnan tai lainan takaus. Ministeri ilmoitti sen arvoksi vuo- tukeminen tarkoittaa esimerkiksi järjestavustusten den 2018 osalta 23 miljoonaa euroa. jakamista liikuntaseuroille. Puolustusministerin liikuntakasvatukseen liitty- Päävastuu liikuntapalvelujen tuottamisesta kuu- vät henkilstmenot (urheilukoulu mukaan lukien) luu liikuntatoimelle9, mutta liikuntaryhmiä järjes- olivat yhteensä noin 5 M€ vuodessa. Lisäksi ministe- tävät mys sosiaali- ja terveystoimi vanhus- ja vam- ri käytti kansainväliseen kilpailu- ja valmennustoi- maisryhmille ja esimerkiksi tyväenopiston ja kansa- mintaan, kilpailujen järjestämiseen ja Urheilukoulun laisopistot asiakkailleen. Ryhmätoiminta muodostaa valmennustoimintaan yhteensä noin miljoona euroa kuitenkin vain osan kuntien liikuntatoimien palve- vuodessa. Ministerin hallinnonalan kautta kulkee luista. Liikuntatoimien vastuulla on tyypillisesti lii- varuskuntien liikuntapaikkojen rakentamisen ja yllä- kunnan infrastruktuurin rakentaminen ja ylläpito, pidon rahoitus, joukko-osastojen liikuntaan liittyvät ja se huomioiden liikuntatoimien rooli liikuntapal- hankinnat ja valmennustoiminta sekä henkilstn velujen tarjoajina on huomattavasti muita hallinno- tyhyvinvointiin liittyvien liikuntapalvelujen rajoi- naloja suurempi. tus. Niiden rahallista arvoa ei kuitenkaan voi erot- Vuonna 2018 kuntien ja kuntayhtymien liikuntaa muista toiminnan kuluista. nan käyttkulut olivat noin 730 miljoonaa euroa. Euroopan unioni kanavoi liikunnalle tukea Luku on kasvanut melko tasaisesti suhteessa aikai- muun muassa liikunnan eurooppalaisia verkos- sempiin tarkasteluvuosiin. Summaan ei sisälly pois-

7 Hevosurheiluun liittyvän veikkauksen volyymia käsitellään myhemmin luvussa 6.2. 8 Terhi Liintola (OPH), sähkpostiviesti 7.5.2021. 9 Liikuntatoimilla tarkoitetaan tässä yhteydessä organisaatiota, joka vastaa liikuntapalvelujen koordinoinnista ja taloudesta, sekä suurelta osin palvelujen tuottamisesta. Käytännn järjestelyt, kuten mahdolliset alihankintasuhteet ja nimikkeet voivat vaihdella kunnasta toiseen. 14

tojen ja arvonalennuksien määriä. Niitä käsitellään senttia. Muistakin liikuntapaikoista merkittävä osa tuonnempana investointien yhteydessä. on kuntien kokonaan tai osittain omistamien yritysten ylläpitämiä (Liikuntoimi tilastojen valossa Taulukko 2. Laskelma kuntien liikuntatoimien tuloista ja 2018). menoista vuosina 2006, 2012 ja 2018. Suurista liikuntapaikoista uimahallit olivat tyy- 2006 2012 2018 pillisesti kuntien omistamia (78 %). Jäähalleista kun- M€ M€ M€ nat omistivat noin puolet ja yritykset noin 37 pro- Kuntien ja kuntayhtymien 558,3 621,9 728,8 senttia. Muista liikuntapaikoista yksityisten omis- liikuntatoiminnan käyttkulut tamia olivat tyypillisesti sulkapallohallit (92 %), (ilman poistoja ja arvonalennuksia) * golf-kentät (87 %), salibandyhallit (70 %) ja kei- Kuntien ja kuntayhtymien 110,6 126,3 157,3 lahallit (64 %). liikuntatoimien tulot yhteensä Laine ja Vehmas (2021) avaavat tarkemmin kun- ** tosalien omistajatietoja vuoden 2021 osalta. Suuret, Valtionosuudet *** 20,6 20,1 19,5 kuntosali- ja ryhmäliikuntapalveluja tarjoavat kun- Kuntien oma rahoitustarve 427,2 475,6 552,0 tokeskukset olivat lähes täysin yksityisessä omistuk- (verotulot + mahdollinen sessa (509/517). Kuntosaliharjoitteluun keskitty- lainan otto) **** neistä kuntosaleista 37 prosenttia (512/1378) oli Stat.f. Indeksikorjaus, Julkisten menojen hintaindeksi, Kunta- yksityisten omistamia, ja voimailusaleiksi luokitel- talous tehtävittäin, tehtäväalueet yhteensä, 2005 = 100. * Käyttkulut = toimintamenot + vyrytyskulut + palautusjärjes- luista saleista (painonnosto, osin nyrkkeily) 43 pro- telmän arvonlisävero. senttia (64/153) oli yksityisten omistamia. ** Tulot = toimintatuotot + valmistus omaan käyttn + vyry- Lipas-tietokannan perusteella kuntien omista- tystuotot. *** Lähde. Liikuntatoimi tilastojen valossa 2015, Vuoden 2018 mista liikuntapaikoista noin 39 prosenttia oli ulko- tiedot: Sari Virta, OKM, sähkpostiviesti 11.11.2020. kenttiä ja liikuntapuistoja. Seuraavaksi yleisimpiä **** Kuntien oma rahoitus: arvio saatu vähentämällä käyttku- olivat maastoliikuntapaikat (lähes 20 %) ja sisälii- luista tulot ja valtionosuudet. kuntatilat (noin 18 %). (Pohjois-Suomen aluehallintovirasto 2020.) Kunnat jakoivat liikunnan edistämiseen avustuksia Tilastokeskuksen mukaan kunnat ja kuntayhty- 2010-luvun loppupuolella vuosittain hieman yli 50 mät investoivat vuonna 2018 liikuntapaikka-raken- M€. Vuonna 2018 Manner-Suomen kuntien avus- tamiseen yhteensä noin 260 miljoonaa euroa. Näi- tusten määrä oli 53,9 M€, ja seuraavana vuonna hin investointeihin kunnat saivat valtiolta tukea noin määrä nousi 57,8 M€:n tasolle. (Tilastokeskus, Kun- 20 miljoonaa euroa.10 Lisäksi kunnilla oli investointien käytttalous.) Tilastosta ei ilmene, miten suuri teihin liittyviä tuloja, mutta pääosan investoinneista osa tuesta kohdistui seuratoimintaan. kunnat joutuivat rahoittamaan itse. Opetus- ja kulttuuriministeri tuki vuonna 2.3 Kunnat liikuntapaikkojen 2018 liikuntapaikkarakentamista noin 45 miljoo- rakentajina ja ylläpitäjinä nalla eurolla, josta 21,5 miljoonaa euroa meni suoraan kuntien liikuntapaikkarakentamiseen, joten Liikuntapaikkainvestointeja tarkasteltaessa on muis- muille tahoille tukea ohjautui noin 23 miljoonan tettava, että vaikka kunnat ovat alan suurin toimija, euron edestä.11 tarkastelun ulkopuolelle jää merkittävä määrä yksi- Kuntien raportoimien taloustietojen mukaa ne tyisen sektorin toimintaa. Aluehallintovirastojen käyttivät vuonna 2018 investointeihin 260,5 miljoo- peruspalveluja koskevassa arvioinnissa on laskettu naa euroa. Kun huomioidaan investointitulot ja val- Lipas-tietokantaan tukeutuen kuntien omistavan lii- tiolta tuleva investointituki, kuntien maksettavaksi kuntapaikoista noin 70 prosenttia (Pohjois-Suomen jäi noin 233 miljoonaa euroa. (Taulukko 3.) aluehallintovirasto 2020). Laine (2015) on laskenut saman tietokannan vuotta 2014 koskevien tietojen pohjalta, että kunnat omistivat tuolloin peruspalve- luiksi määritellyistä liikuntapaikoista noin 87 pro-

10 Sari Virta (OKM), sähkpostiviesti 10.11.2020. 11 Muiden tahojen joukossa on kuntien omistamia tai osaomistamia yrityksiä. 15

Taulukko 3. Laskelma kuntien liikuntainvestoinneista 2004 investoinnit olivat indeksikorjaus13 huomioi- vuonna 2018. den noin 145–150 miljoonaa euroa. 14 M€ Vastaako liikuntapaikkojen rakentamis- ja perus- Liikuntatoimien investointikulut 260,5 korjaustahti liikuntapaikkojen kysyntää? Ja miten Investointitulot 6,4 riittävä se on suhteessa kulumisesta ja vanhenemi- Valtion tuki liikuntapaikkojen 21,5 sesta aiheutuvaan korjaustarpeeseen ja siihen liit- perustamishankkeisiin * tyvään kustannuspaineeseen eli korjausvelkaan? Kuntien rahoitus ** 232,6 Todennäkisesti tilanne on parempi kuin 2000-

Lähde: Tilastokeskus, kuntien raportoimat taloustiedot Stat, luvun alussa, jolloin investointien arvo oli noin kuntatalous, kuntien käytttalous. kolme kertaa poistojen tasoa suurempi. Vuoteen Kuntien ja kuntayhtymien raportoimat tilastotiedot. 1.5. Inves- 2018 mennessä investointien määrä oli noussut noin toinnit tehtävittäin. * Liikuntatoimi tilastojen valossa 2018 sisältää virheellisen tie- nelinkertaiseksi poistoihin nähden. don. Korjaus, Sari Virta, OKM, sähkposti 10.11.2020. Liikuntatilojen tarjontaa, saavutettavuutta, laa- ** Kuntien rahoitusosuus = investointikulut – investointitulot tua ja kuntoa on selvitetty aluehallintovirastojen – valtion tuki liikuntapaikkojen perustamishankkeisiin. vuoden 2019 tilannetta koskevassa arvioinnissa (Pohjois-Suomen Aluehallintovirasto 2020). Tilo- Opetus- ja kulttuuriministeri tuki kuntien lisäksi jen kulumisesta ja vanhentumisesta aiheutuvaa arvon mys muita liikuntapaikkarakentajia. Sen tuki kat- alenemista eli korjausvelkaa on kartoitettu opetus- ja toi tyypillisesti noin 30 prosenttia investointikustan- kulttuuriministerin tilaamassa selvityksessä. Lisäksi nuksista.12 Kun tukea ohjautui muille kuin kunnille Suomi ym. (2012) ovat tutkimuksessaan arvioineet noin 20 miljoonaa euroa, voi olettaa, että kuntien liikuntapaikkatilannetta väestn tasa-arvon näk- lisäksi muut toimijat käyttivät liikuntarakentami- kulmasta. seen vähintään 67 miljoonaa euroa. Kunnat ja muut Suomi ym. (2012) arvioivat että 2000-luvun tahot käyttivät siis vuonna 2018 liikuntapaikkara- ensimmäisellä vuosikymmenellä väestn mahdol- kentamiseen vähintään noin 300 miljoonaa euroa. lisuus käyttää liikuntapaikkoja vaihteli alueittain. Todellinen luku on suurempi, koska ei voi olettaa, Nimenomaan alueelliset erot olivat liikuntapaik- että kaikki järjestjen ja yritysten investoinnit oli- katarjonnassa merkittävin eriarvoisuutta aiheuttava sivat saaneet opetus- ja kulttuuriministerin tukea. tekijä. Kirjoittajien mukaan ongelmana oli se, että Kuntien toteuttamien investointien nettoarvo heikommassa asemassa olevat alueet eivät pystyneet kasvoi tasaisesti 2010-luvun jälkipuoliskolla. Liikun- tuottamaan liikuntapaikkoja siinä määrin, että se nan investointien osuus on ollut noin viisi prosent- olisi korjannut puutteet alueellisessa tasa-arvossa. tia kuntien kaikista investointimenoista. (Taulukko Aluehallintovirastojen vuoden 2019 arvio antaa 4.) Investointien määrä on kasvanut verrattuna edel- liikuntapaikkatilanteesta mynteisemmän kuvan. lisen vuosikymmenen alkuun, sillä vuosina 2002– Sen mukaan keskeisten liikuntapaikkojen sijainti oli

Taulukko 4. Kuntien ja kuntayhtymien liikunnan investointikulujen, poistojen ja arvonalennusten määrä vuosina 2015–2018.

Investointimenot, netto Poistot ja arvon- Liikunnan investoinnit (netto)/ Poistot ja arvonalennukset/ Vuosi (menot – tulot14, M€) alennukset, (M€) kaikki investoinnit (netto) liikunnan investoinnit 2018 254,0 54,6 5,4 % 22 % 2017 228,8 58,0 5,1 % 26 % 2016 210,3 53,4 4,8 % 26 % 2015 209,1 55,7 4,5 % 27 %

Käytetyt indeksit: investointien osalta Julkisten menojen hintaindeksi (2015=100), luokka 2, ”investointimenot”; poistojen ja arvonalennusten osalta luokka 1.4, ”poistot ja arvonalennukset”.

12 Opetus- ja kulttuuriministerin jakaman tuen roolista ks. Valtion liikuntaneuvoston julkaisema Liikuntapaikkarakentamisen suunta 2014 (Valtion liikuntaneuvosto 2014). 13 Julkisten menojen hintaindeksi, kuntatalous, yleinen 2 000=100. 14 Tuloihin ei sisälly valtiolta tulevaa tukea investointimenoihin, eli kunnat ja valtio on tulkittu investointien rahoittajiksi. 16

väestn asuinpaikkoihin suhteutettuna hyvä, mutta Korjausvelkaa on, mutta saavutettavuudessa oli silti alueellisia eroja. Kuntien kuinka paljon? liikuntaviranhaltijoiden arvioiden mukaan yleisur- Korjausvelka kertoo kulumisesta aiheutuvan arvon heilukenttien, pallokenttien ja kuntoratojen määrä vähenemisen hyväkuntoiseen rakennukseen ver- vastasi parhaiten kysyntää. Kunnallisten kuntosalien rattuna. Korjausvelan arvo saadaan, kun käytssä ja etenkin lähiliikuntapaikkojen määrä oli noussut kuluneen ja vanhentuneen rakennuksen arvo vä- verrattuna vuoden 2013 arviointiin. (Pohjois-Suo- hennetään hyväkuntoisen vastaavan rakennuksen arvosta. Korjausvelka on laskennallinen suure, men Aluehallintovirasto 2020.) Ilmeisesti tilanne oli ja se on OKM:n tilaamassa selvityksessä (Isonie- parantunut mys Suomen tutkijaryhmän tuloksiin mi & Isoniemi 2020) arvioitu tiedossa olleiden ra- verrattuna. Toisaalta liikuntasaleja ja -halleja oli edel- kentamis- ja peruskorjausvuosien perusteella.15 leen vuonna 2019 liian vähän suhteessa kysyntään. Tarkastelun lähtkohtana oli Lipas-aineisto, josta lytyivät kuntien ja kuntayhtymien omistamien Raportin mukaan liikuntasalien ja -hallien käytt- liikuntarakennusten perustiedot. aikojen kysyntä oli suurta, koska ne palvelivat laajasti eri liikkujaryhmiä ja eri urheilulajien harrastajia. Aineiston pohjalta arvioitiin ensin kunkin rakennuksen rakentamiskustannukset, jotka mää- Aluehallintovirastojen raportissa todettiin, että rittelemällä saatiin kaikkien tärkeimpien lii- merkittävässä osassa kuntia ei ollut uimahallia tai jää- kuntapaikkojen (uimahalli, palloiluhalli ym.) hallia. Valtaosa väeststä asui kuitenkin suuremmissa rakentamiskustannusten keskimääräiset nelihin- taajamissa tai alueilla, joilla palvelut olivat suhteel- nat. Nelihinnat kerrottiin rakennusten pinta-aloil- la, jolloin saatiin arvio kunkin rakennuksen ra- lisen lähellä. Arvioinnin mukaan lähes 98 prosent- kentamiskustannuksista. Rakennusten kulumisen tia Suomen väeststä asui korkeintaan 30 minuutin mallintamisen sekä tiedossa olevien valmistumis- ajomatkan päässä lähimmästä uimahallista tai kylpy- ja peruskorjausvuosien avulla laskettiin rakennuk- lästä. Lähiliikuntapaikkojen verkosto oli melko kat- sessa jäljellä olevien panosten hinta, minkä jälkeen laskettiin kaikkien liikuntarakennusten korjausvelka tava suurissa kaupungeissa. Koko maassa 66 prosent- sekä peruskorjaus- ja perusparannustarve. tia Suomen väeststä asui – kevyen liikenteen väyliä liikkuen – enintään kahden kilometrin päässä lähim- Selvityksen perusteella lähes kahteen kolmannek- seen (60 %) liikuntatilojen pinta-alasta kohdistuu mästä lähiliikuntapaikasta. Korkeintaan viiden kilo- korjausvelkaa. Kolmannes liikuntatiloista on välit- metrin etäisyydellä lähiliikuntapaikasta asui 81 pro- tmässä investointitarpeessa: niiden rakentami- senttia väeststä. sesta tai peruskorjauksesta oli kulunut niin kauan, Arvion mukaan liikuntasali ja -hallivuoroja ei että rakennuksen nykyisten panosten hinta oli laskenut alle 60 prosenttiin verrattuna uuteen pystytty tarjoamaan kysyntää vastaavasti. Lähiliikun- vastaavaan rakennukseen. Liikuntarakennusten tapaikkojen ongelmana oli – hieman paradoksaali- korjausvelka on noin 680 M€, eli tämän verran sesti – että osalle väestä ne sijaitsivat melko kau- tyydyttävä-, välttävä- ja huonokuntoisiin raken- kana, jos niille halusi kävellä tai pyräillä. Lisäksi lii- nuksiin tulisi välittmästi panostaa, jotta kaikki ra- kuntatilojen ja -paikkojen käyttä rajoittivat jossain kennukset olisivat hyväkuntoisia. tapauksissa rakennusten huono kunto ja sisäilmaon- Korjausvelkaa arvioineen raportin mukaan huo- gelmat. Liikuntapaikkojen esteettmyydessä oli edel- no- ja välttäväkuntoisten tilojen peruskorjaus al- kuperäiseen varustelutasoon tasolle olisi tuolloin leen parantamisen varaa. Arviointi toi esille mys maksanut noin 840 miljoonaa euroa. Jos lisäk- muuttoliikkeen tuomat haasteet. Muuttotappiokun- si otettaisiin huomioon se, että tiloja pitää mo- nissa tyikäisen väestn määrä vähenee, mikä vai- dernisoida nykyvaatimuksien mukaisiksi, korjaus keuttaa palvelujen tuottamista ja rahoitusta, mutta tai uudelleenrakentaminen olisi ollut vielä kalliimpaa, noin 1,35 miljardia euroa. Laskelman teki- samalla lisää lähiliikuntapaikkojen kehittämispai- jät huomauttavat kuitenkin, että luku on toden- netta. Samaan aikaan palveluverkon, esimerkiksi näkisesti liian suuri, koska kaikkia toteutettuja kyläkoulujen, karsiminen ja keskittäminen vähen- peruskorjauksia ei ole kirjattu käytettyyn lähdeai- tää käytettävissä olevia liikuntatiloja. neistoon. Lipas-tietokanta antaa siis liikuntapaikkojen kunnosta todellista tilannetta huonomman kuvan. (Isoniemi & Isoniemi 2020.)

15 Korjausvelka-raportin toinen kirjoittaja, Harri Isoniemi, avusti korjausvelkaosion kirjoittamisessa. Vastuu mahdollisista virheistä tai tul- kintaongelmista on luonnollisesti tämän raportin kirjoittajalla (Tämän osion osalta Timo Ala-Vähälä). 17

2.4 Liikunta-alan koulutus ja tillisen koulutuksen sekä lukioiden ja peruskoulujen tutkimus sekä koulujen liikunnan opetuksen päärahoittajia ovat kunnat ja liikuntakasvatus valtio valtionosuussäädsten määrittämissä suhteissa. Vapaan sivistystyn koulutukseen osallistuvat mys Liikunnan yliopistokoulutuksen ja ammatillisen yksityiset rahoittajat, koulutettavat tai heidän taus- koulutuksen ja tutkimuksen rahoitusta ja kuluja esit- tayhteisnsä. Taulukkoon 5 on koottu arvio liikun- televät luvut on koottu erilaisista lähteistä ja perustu- ta-alan ammatillisen koulutuksen, vapaan kansan- vat osin kirjoittajan tekemiin laskelmiin. Arviot poh- sivistystyn ja koulujen liikunnanopetuksen rahoi- jautuvat osin rahoitusta, osin kulutusta koskeviin tuksesta ja kuluista. Luvun perustuvat osin tietoihin tietoihin. Oletuksena on, että rahoituksen ja kulu- koulutuksen rahoituksesta, osin tietoihin kokonais- tuksen taso on suurin piirtein sama, eli että koulu- menoista. Koulujen liikunnanopetuksen kulut on tusyksikt eivät tee toiminnan tasoon nähden suurta laskettu arvioimalla liikunnanopettajien määrän yli- tai alijäämää, joten molempia lukuja voi käyttää pohjalta heidän palkkakulunsa. Lähteet ja laskenta- rahavirran volyymia arvioitaessa. Luvut eivät mys- tavat selviävät alaviitteistä. kään kata kaikkea koulutusta. Liikunta-alan korkeakoulutasoisen koulutuksen Liikunta-alan koulutus ja koulujen liikunnan- ja alan tutkimuksen kokonaisvolyymi oli vuonna opetus liittyvät liikunnan tarjonnan ja kulutuksen 2018 noin 33 miljoonaa euroa. Kyse on minimi- rajapintaan hieman eri tavoin. Liikunnan opetuk- arviosta. Liikuntaan liittyvää tutkimusta tehdään sessa on kyse nuorten liikuntakasvatuksesta, jota muissakin yksikissä. Liikuntatieteellisen tiedekun- suurelta osin toteutetaan liikuntaa harrastamalla. nan osalta ei ole erotettu liikunnan ja terveystietei- Peruskoulun opetussuunnitelman perusteissa asia den koulutusta toisistaan, vaan taulukossa esitetään määritellään sanomalla, että liikunnanopetuksen näiden kahden koulutuslinjan rahoituksen yhteis- tavoitteena on tukea nuoren fyysistä ja henkistä toi- määrä. Luvusta puuttuvat ainakin liikuntalääketie- mintakykyä, tukea oppilaan mynteistä asennetta teelliset yksikt, samoin muualla kuin Jyväskylän yli- omaan kehoon, kasvattaa liikunnalliseen elämänta- opiston liikunta- ja terveystieteiden tiedekunnassa paan ja tuottaa hyviä liikuntaan liittyviä kokemuk- tehtävä tutkimus.16 sia. (OPH 2014.) Lukiota koskevissa opetussuunni- telmien perusteissa todetaan, että ”liikunnanopetuksen tehtävänä on opettaa opiskelijalle sellaisia taitoja ja tietoja, joiden avulla hän pystyy ylläpitämään ja kehittämään fyysistä, sosiaalista ja psyykkistä toimin- takykyään sekä hyvinvointiaan” (OPH 2015). Liikunnan ammatillinen koulutus ja alan tutkimus puolestaan tuottavat ammattilaisia ja tietopohjaa liikunnanohjaukseen, -opetukseen ja muuhun liikunta-alan tyhn, eli ne ovat resursointiketjussa hieman kauempana varsinaisesta liikunnan harjoitta- misesta. Niiden tarkastelu on kuitenkin perusteltua, koska kyse on liikunnan palvelujen kannalta olen- naisista edellytyksistä. Liikunnan tutkimuksen, korkeakoulutasoisen koulutuksen, alan ammatillisen koulutuksen, vapaan sivistystyn ja peruskoulujen ja lukioiden liikunnanopetuksen talouden yhteenlaskettu volyymi oli vuonna 2018 noin 200 miljoonaa euroa. Kuten luvun alussa sanottiin, kyseessä on eri lähteiden pohjalta tehty arvio, ei tarkka luku. Liikunnan amma-

16 Liikunnan tutkimuksen kenttää esitellään laajemmin opetus- ja kulttuuriministerin raportissa Liikunnan tiedolla johtamisen suunta-asiakirja 2020–2024 (OKM 2018). 18

Taulukko 5. Liikunnan ammatillisen koulutuksen, vapaan kansansivistystyn ja koulujen liikunnanopetuksen rahoitus vuonna 2018.

Valtion budjetti- Kunnat Muu rahoitus Yhteensä Koulutus rahoitus M€ M€ M€ M€ Liikunnan ammatillinen koulutus, pääasiassa 9,95 11,01 21,0 liikunnan koulutuskeskusten toteuttamaa17 Liikunnan koulutuskeskukset, vapaa 25,619 18,318 55,021 kansansivistys ja maksullinen palvelutoiminta 11,120 Lukioiden ja peruskoulujen liikunnanopetus22 30,3 60,5 90,8

Yhteensä 58,7 71,4 36,7 166,8

Taulukko 6. Liikunnan alan korkeakoulutuksen sekä tutkimusyksikkjen kokonaiskulut vuonna 2018.

Kokonaisrahoitus Valtio Kunnat Muut Yksikk tai -kulutus M€ M€ M€ M€ JY/liikuntatieteellinen tiedekunta23 10,3 5,9 16,2

Ammattikorkeakoulujen liikunnanohjaajakoulutus 24 6,1 6,1

Liikuntatieteelliset yhteist:

Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus, KIHU25 1,8 0,2 0,6 2,6

Liikunnan ja kansanterveyden edistämissääti, LIKES rs.26 1,0 4,1 5,1

UKK-instituutti 27 1,7 1,4 3,1

Yhteensä 20,9 0,17 12,0 33,1

17 Luvut laskettu ottamalla vuoden 2018 talousarviosta vuodelle 2018 arvioidut budjettimenot. Liikunnan ammatillisen koulutuksen osuus on saatu jakamalla suhdeluvulla, joka kertoo liikunnan ammatillisen koulutuksen painotettujen opiskelijavuosien osuuden ammatillisen koulutuksen painotettujen koulutusvuosien kokonaismäärästä. (Vipunen.f.) Valtion ja kuntien osuudet on laskettu kertomalla liikunnan kokonaisrahoituksen osuus valtionosuudella (47,48 %), ja vastaavasti kuntien laskennallinen osuus lopulla osuudella (52,52 %). (Val- tionosuudet ja kunnan maksuosuus: Päivi Väisänen-Haapanen (Kuntaliitto), sähkpostiviesti 20.11.2020.) 18 Liikuntatoimi tilastojen valossa 2018. OKM 2020a. 19 Liikuntatoimi tilastojen valossa 2018. OKM 2020a. 20 Maksullisen palvelutoiminnan tulot. Maksullisen palvelutoiminnan kulut olivat 11,9 M€. Lukuihin ei sisälly investointeja eikä poistoja. Lähde: Opetushallitus.f, tilastot: Vapaan sivistystyn käyttmenot toiminnoittain ja tulot, valtionosuuspohjaan kuulumattomat menot ja tulot sekä suoritteet. 21 Valtionosuusperusteisten menojen ja maksullisen palvelutoiminnan menojen yhteismäärä on 51,4 M€. Luvussa eivät ole mukana investointimenot eivätkä poistot ja arvonalennukset. 22 Laskelmaan sisältyvät vain opettajien palkat, tilakustannuksia ja muita käyttkustannuksia ei ollut mahdollista arvioida. Arvio liikunnanopettajien kokonaismääristä perustuu julkaisuun Opettajat Suomessa 2013 (1 684 liikunnanopettajaa). Opettajien palkat: Liikunnan ja terveystiedon lehtorin palkaksi pyristetty 3 600 €/kk. (Tilastokeskus, kuntasektorin kuukausipalkat ammateittain, liikunnan lehtorin palkka 3 620 €/kk). Tynantajien sivukulujen määrä arvioitu vuoden 2019 kuntapalkkoja koskevalla keskimääräisellä kertoimella 1,2485, (lähde https://www.kt.f/tilastot-ja-julkaisut/henkilostokulut). Perusopetuksen valtionosuus on 25,34 %; Lukiokoulutuksen valtionosuus 41,89 %. (Lähde Päivi Väisänen-Haapanen (Kuntaliitto), sähkpostiviesti 20.11.2020.) Peruskoulun yläasteen oppilasmäärä oli vuonna 2018 noin 180 000, lukion oppilasmäärä noin 100 000. (https://www.stat.f/til/kou.html.) Sen pohjalta opettajien typanoksesta 2/3 on sijoitettu peruskouluun, 1/3 lukioon. 23 Jyväskylän yliopisto, Vuosikertomus 2018. https://issuu.com/universityofyvaskyla/docs/jyu-vuosikertomus2018. 24 Laskettu kertomalla AMK:n saama OKM rahoitus liikunnan ja urheilun kokopäiväopiskelijoiden osuudella kaikista kokopäiväopiskeli- joista (FTE-opiskelijat). Lähde: Vipunen.f. Luvusta puuttuu ammattikorkeakoulujen liikuntaan liittyvä TKI-toiminta. 25 Kihu, vuosikertomus 2018, (s. 31). Kohtaan ”valtio” on merkitty OKM:n toiminta-avustus ja OKM:n projektirahoitus. Kuntien osuus tarkoittaa Jyväskylän kaupungilta tullutta tukea. Muu rahoitus on kirjattu kohtaan ”Muu”, vaikka esim. Olympiakomitean huippu-urhei- lutuki (166 000 €) lienee välillisesti mys valtion rahoittamaa. 26 Kokonaisrahoitus on poimittu Likesin toimintakertomuksesta, valtion toiminta-avustus julkaisusta Liikuntatoimi tilastojen valossa 2018. Kohta ”Muut” on saatu vähentämällä kokonaisrahoituksesta valtion toiminta-avustus. Sisältää esimerkiksi Kunnossa kaiken ikää -hankkeen rahoituksen, joka tulee pääosin opetus- ja kulttuuriministeriltä sekä sosiaali- ja terveysministeriltä. Toinen merkittävä rahoituksen kohde on Liikkuva koulu -hanke. 27 UKK-instituutti, vuosikertomus 2018. Valtion rahoitus tarkoittaa sosiaali- ja terveysministerin jakamaa toiminta-avustusta sekä k.o. ministerin jakamaa veikkausvoittovaroilla rahoitettu avustusta. Muut tuotot ovat hankerahoitusta, koulutustuottoja sekä erittelemätt- mästi muita tuloja. 19

3 Liikunnan kansalaistoiminta ja ammattiurheilu

3.1 Kansalaistoiminnan kihakemuksista, jotka suunnattiin OKM:lle vuonna valtakunnallinen rakenne ja 2020. Kolmas, määrällisesti laajempi mutta sisälll- raportin tietopohja tään suppeampi seura-aineisto perustuu lajiliittojen seurajäsenyyksiin, joiden pohjalta KIHUssa kehite- Tässä luvussa tarkastellaan liikunnan ja urheilun tään kaikki liikunta- ja urheiluseurat kattavaa Seu- kansalaistoimintaa sekä siihen liittyvää taloudellista ratietokantaa (Seuratietokanta 2021). Lisäksi seuroja toimintaa. Kansalaistoiminnalla viitataan tässä sel- koskevia palkkatietoja saatiin Likesin seuratuen ar- laisiin organisoituneisiin yksikihin kuten urheilu- vioinnista ja seurannasta. seurat sekä alueelliset ja valtakunnalliset liikuntajär- Lajiliittoja ja muita valtakunnallisia järjestjä jestt. Tämän lisäksi arvioidaan ammattiurheilun koskevat tiedot perustuvat OKM:n valtion yleis- taloudellista merkitystä lähinnä liigoihin ja sarjoi- avustuksen haun yhteydessä keräämiin tietoihin. hin liittyen. Tarjontapuolen kokonaisuuteen kuului- KIHU on näiden tietojen pohjalta ylläpitänyt laji- sivat vielä urheilutapahtumat, mutta niiden koko- liittoja koskevaa pitkittäistietoa seurantakortteina. naistaloudesta ei ole kuitenkaan arviota saatavilla. Likes on vastannut puolestaan muiden valtakunnal- Urheilumediaa ja -vedonlyntiä liittyvää taloutta tar- listen järjestjen seurantakorttien ylläpidosta. Seu- kastellaan tässä selvityksessä toisaalla. Kaikki talous- rantakorttitiedot eivät ole toistaiseksi julkisesti saa- luvut ovat vuodelta 2018 ellei muuta mainita. tavilla. Niiden lisäksi analysoitiin järjestjen talou- Suomessa liikunnan ja urheilun kansalaistoi- desta valtaosan muodostavien suurten lajiliittojen minta ei muodosta samalaista yhteiseen hallintoon ja tilinpäätstietoja (n=20). Ammattiurheilua koske- edustukselliseen demokratiaan perustuvaa urheilulii- via tilinpäätstietoja hankittiin asiakastieto.f -palve- kettä kuin muissa Pohjoismaissa. Toimijat ovat itse- lusta. Lisäksi liigaseurojen talousluvuista keskustel- näisiä ja niiden välinen yhteisty perustuu vapaaeh- tiin kunkin eri liigan ja lajiliittojen vastuuhenkili- toisuuteen. Suomen Olympiakomitea toimii urhei- den kanssa. Tarkastelu etenee seuroista lajiliittoihin luyhteisn kattojärjestnä, mutta kansalaiset, seurat ja muihin järjestihin sekä lopuksi liigatalouteen ja ja alueelliset järjestt eivät ole sen jäseniä, eivätkä ammattiurheiluun. osallistu sen päätksentekoon. Käytännssä Olympiakomitea on järjestjen kat- 3.2 Seurat ja seuratason toiminta tojärjest. Seurat ovat edelleen lajiliittojen jäseniä ja osallistuvat niiden päätksentekoon. Hallinnon 3.2.1 Mikä on liikunta- ja urheiluseura? hajaannuksesta johtuen kansalaistoimintaa koskevassa tietopohjassa, kuten seuroja, jäseniä ja urheili- Suomalaisella urheiluseuratutkimuksella on pitkät joita koskevissa rekistereissä on edelleen huomattavia perinteet, ja ymmärryksemme tästä liikunnan, kan- aukkoja. Urheiluyhteisn yhtenäisyyden kannalta salaistoiminnan ja yhteisllisyyden perusyksikstä on nykyinen tilanne on kuitenkin parempi kuin vuonna hyvällä tasolla (ks. Koski 2018, 12). Silti tavoitteena 1906 perustetun suurimman urheilun kattojärjes- olevassa seurojen kokonaistalouden määrittelyssä riit- tn Suomen Valtakunnan Urheiluliiton konkurssia tää haasteita, joista osa on vielä ylitsekäymättmiä. ja toiseksi suurimman kattojärjestn Tyväen Urhei- Ennen kaikkea emme tunne seurojen koko perus- luliiton aseman muuttumista seuranneella hajaantu- joukkoa riittävän tarkasti voidaksemme olla varmoja misen aikakaudella (noin 1993–2017). kyselytulosten sovellettavuudesta kaikkiin seuroihin. Seuroja koskevat tiedot on saatu Kosken ja Mäen- Kyselyihin vastaa aina vain osa seurojen suuresta jou- pään seuratutkimuksista sekä heidän vuoden 2016 kosta. Ongelman ytimen muodostaa puute kaikkien kyselyänsä koskevasta osittaisaineistosta ja sen ana- seurojen perustiedot käsittävästä rekisteristä. Tämä lyysista. Kirjoittajat kiittävät tekijitä tutkimusyh- ei ole valitettavasti ollut yhdenkään järjesttoimi- teistystä. Toinen aineisto saatiin seurojen koronatu- jan oma tai koko liikunta- ja urheilukentän yhtei- 20

nen tavoite keskusjärjestrakenteen purkauduttua. poistettiin vielä ne seurat, joiden osallistujia, tuloja Tällä hetkellä vaikuttaa kuitenkin siltä, että seura- tai menoja koskevat tiedot olivat puutteellisia tässä toiminnan arvon ja merkityksen ymmärrys on nou- päämääränä olevan kokonaistalouden arvioimiseksi. sussa organisoidussa urheilussa. On huomattu, että Jäljelle jäi 709 seuraa. Toinen seura-aineisto koostuu valtakunnallisten ja alueellisten kansalaisjärjestjen, hakemuksista, jotka seurat suuntasivat OKM:lle saa- kuten mys huippu-urheilunkin olemassaolo riippuu dakseen tukea koronapandemian aiheuttamiin kus- tämän perusrakenteen hyvinvoinnista. tannuksiin vuonna 2020. Avustus oli suunnattu Seurojen perusjoukkoa koskevia tietoja on saatu 1.3.‒31.5.2020 syntyneisiin ja toteutuneisiin kus- Seuratietokannasta, johon on koottu perustietoja tannuksiin, kuten toimitilojen vuokriin sekä hen- suomalaisista urheiluseuroista. Tietokanta julkais- kilstkuluihin. Hakemusaineistossa oli alun perin tiin huhtikuussa 2021. Se ei kata toistaiseksi kaik- 1 008 seuran hakemukset. Muutama puutteellinen kia liikunta- ja urheiluseuroja eikä siinä ole suoraan hakemus poistettiin, minkä jälkeen aineiston seuro- seurojen taloutta koskevia tietoja. Näiden tietojen jen määräksi tuli 983. täydentäminen ja yhdistely muiden tietolähteiden kanssa on parhaillaan käynnissä. Tällä hetkellä tietokanta käsittää valtionapua saavien lajiliittojen jäsen- Millainen yhdistys voi olla seurat, joita on tietokannassa yhteensä 7 571. Tätä urheiluseura? analyysia varten poistettiin tarkastelusta vielä seu- Seuratietokannassa olevat seurat ovat yhdistys- rat, joiden jäsenmäärätiedot olivat puutteellisia. Jäl- muotoisia. Urheiluseuroiksi on luettu seuraavan- jelle jäi 6 080 seuraa, joiden jäsenjakauman oletetaan laisia yhdistyksiä (Aarresola 2021): jatkossa olevan sama kuin koko, arviolta 9 000 seu- 1.Yhdistykset, jotka järjestävät urheilua ja lii- raa kattavalla seurojen perusjoukolla. Tiedot tieto- kuntaa harrastajille ja urheilijoille. Niiden toi- kantaan on kerätty lajiliitoilta valtionapuhakemuk- minta keskittyy valmennukseen ja ohjauksiin, sen yhteydessä syksyllä 2020. Tietokanta sisältää kilpailutoimintaan osallistumiseen ja ylipäätään urheilun ja liikunnan organisoituun harrastami- kustakin seurasta kolme perustietoa: kotipaikkakun- seen. Näitä, selkeimmin urheiluseuroiksi miel- nan, rekisterimisvuoden sekä lajiliittojäsenyyden ja lettyjä yhdistyksiä on Seuratietokannassa suurin jäsenmäärän. Kaksi ensimmäistä on saatu Yritys- ja osa. Niiden nimissä korostuu paikallisuus: Hei- yhteistietojärjestelmästä. Tietojen yhdistäminen ja nolan Ringette ry, Puistolan Urheilijat ry ja niin edelleen. päällekkäisyyksien poistaminen perustuu kaikille 2.Niin kutsutut ”hybridiseurat”. Ensinnä seurat, yhdistyksille annettuun y-tunnukseen. Seuratieto- joiden toiminnan päätarkoituksena voi olla jo- kanta on toteutettu opetus- ja kulttuuriministerin kin muukin kuin liikunta ja urheilu, esimerkik- hanketuella. si nuorisotoiminta. Toiseksi erilaisten ryhmien Seurojen kokonaistalouden määrittely tehdään omat urheiluseurat, kuten vaikkapa Rikospoliisi- tässä analysoimalla kahta erilaista seura-aineistoa ja en shakkikerho ry. Näitä yhdistyksiä on kuitenkin verraten vähän. olettamalla, että Seuratietokanta edustaa perusjouk- 3.Muut urheilutoimintaan liittyvät yhdistyk- koa, vaikka kaikki seurat eivät ole siinä mukana. Seu- set, kuten tuomarikerhot ja tukiyhdistykset. ra-aineistoissa olevien taloustietojen heijastaminen Pelkästään näitä kahta tyyppiä on yhteensä perusjoukkoon tehdään jäsenmäärän perusteella, kymmeniä. koska se on yhteydessä seuran talouden volyymiin. 4.Yhdistykset, jotka esimerkiksi yhdistysrekis- Tätä ennen jäsenmäärän yhteyttä talouteen analy- terissä luokitellaan ensisijaisesti muiksi kuin liikunta- ja urheiluyhdistyksiksi, kuten va- soidaan tarkemmin. Ensimmäinen seura-aineisto paa-ajan yhdistyksiksi. Näitä ovat esimerkik- koostuu Kosken ja Mäenpään (2018) vuoden 2016 si monet eläin-, vene- ja ilmailuyhdistykset. seurakyselystä. Se on viimeisin neljästä samalla vii- Yhdistyksen urheiluseuratoiminta voi olla osa tekehyksellä toteutetusta pitkittäisestä seuratut- toimintaa, vaikka yhdistyksen päätarkoitus oli- kimuksesta. Ensimmäinen kysely tehtiin vuonna si jokin muu kuin urheilutoiminta. Tällaiset yhdistykset kasautuvat luonnollisesti tiettyihin la- 1986. Vuoden 2016 tutkimusaineisto kerättiin Web- jeihin: esimerkiksi Suomen Agilityliiton jäseninä ropol-kyselyllä. Seurat saivat kyselylinkin sähkpos- on sekä agilityseuroja että tietyn koirarodun titse. Sähkpostiosoitteita koskevat tiedot kerättiin omia yhdistyksiä. Tällaisia yhdistyksiä on seura- useiden eri järjestjen rekistereistä. Kyselyyn vastasi tietokannassa verraten paljon. kaikkiaan 835 seuraa. Tätä analyysia varten joukosta 21

3.2.2 Seurojen jakautuminen &Mäenpää 2016) ja koronatukihakemuksista jäsenmäärän mukaan (2020) saatuihin aineistoihin. Tarkoituksena oli ver- tailla miten hyvin nämä aineistot edustavat jäsen- Seurojen määrää analysoitiin suhteessa jäsenmää- määrältään seurojen perusjoukkoa, jonka oletetaan rään. Seurat ovat odotetusti jäsenmäärältään hyvin noudattavan Seuratietokannan jakaumaa. eri kokoisia ja valtaosa niistä on pieniä. Seurat jaet- Perusjoukkoa edustavassa Seuratietokannassa 50 tiin 27 luokkaan jäsenmäärän perusteella siten, että jäsenen tai sitä pienempien seurojen osuus on 45 alkupuolen luokitteluväli on tiheämpi kuin lop- prosenttia kaikista seuroista (kuvio 2). Vain viiden- pupään (taulukko 7), jotta kaikki luokkiin saatai- neksellä seuroista on yli 250 jäsentä. Seuroista suu- siin riittävästi tapauksia. Pienin luokka käsittää 50 rin osa asettuu siis luokitteluasteikon alkupäähän, jäsenen ja sitä pienemmät seurat. Seuraavat luokat tämän jälkeen kumulatiivista kasvua kuvaava käyrä muodostuvat tästä ylspäin 50 luokkavälein aina kasvaa hyvin hitaasti. Kosken ja Mäenpään aineisto 900 jäsenen seuroihin asti, minkä jälkeen luokka- vastaa melko hyvin seurojen perusjoukon jakaumaa väli kasvaa sadalla aina 1 200 jäsenen seuroihin asti. eli pienten seurojen osuus on suuri. Siinä pienim- Tämän jälkeen luokkaväli on 200 aina 2 000 jäsenen män luokan osuus on 27 prosenttia ja 64 prosent- seuroihin asti. Tätä suurempia seuroja ei ole paljon. tia aineiston seuroista kuuluu viiteen pienimpään Toiseksi viimeinen luokka (26) käsittää seurat, joissa luokkaan. Sen sijaan koronatukiaineistossa vastaa- on 2 001–3 000 jäsentä ja yli sitä suuremmat seurat vien kohtien osuudet ovat 7 prosenttia ja 38 pro- muodostavat vielä viimeisen (27) luokan. senttia, mikä osoittaa aineiston painottumisen kes- Tehtyä luokittelua sovellettiin Kosken ja Mäen- kisuuriin ja suuriin seuroihin. pään (2018) vuonna 2016 tehdystä kyselystä (Koski

Taulukko 7. Seurojen luokittelu jäsenmäärän mukaan.

Luokka 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13

Jäsenmäärä 50 100 150 200 250 300 350 400 450 500 550 600 650 ylärajalla

Luokka 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27

Jäsenmäärä 700 750 800 850 900 1000 1100 1200 1400 1600 1800 2000 3000 MAX ylärajalla

Kuvio 2. Seurojen suhteellinen osuus (kum-%) aineistoissa pienistä suuriin seuroihin. 22

3.2.3 Seurojen kokonaistalous tukihausta pois jääneet keskisuuret ja suuret seurat jäsenmäärän perusteella taloudeltaan oleellisesti pienempiä. Todennäkisesti vinoumaa on, mikä houkut- Perusjoukkoa edustava Seuratietokanta ei toistai- telee käyttämään koronahakuaineiston sijaan vuo- seksi sisällä seurojen taloustietoja, minkä vuoksi den 2016 kyselyyn perustuvaa aineistoa. Kuitenkin pelkästään sen perusteella ei voida antaa arviota jos heijastus tehdään kokonaan vuoden 2016 kyse- seurojen kokonaistaloudesta. Seurojen jäsenmäärä- lyn mediaanimenojen perusteella, niiden kokonais- tiedon voidaan olettaa kuvaavan mys niiden talou- määrä vaikuttaa jäävän liian alhaiseksi. Näin lasket- den laajuutta. Tätä jäsenmäärän ja kokonaistalouden tuna seurojen kokonaismenot olisivat noin 388 M€, yhteyttä voidaan tarkastella Kosken ja Mäenpään kun pelkästään koronahakuun osallistuneiden seuro- vuoden 2016 ja koronatukihaku 2020-aineistoissa, jen yhteenlasketut tilinpäätksiin perustuvat koko- koska ne sisältävät tarvittavat taloustiedot. naismenot ovat 345 M€. Pelkästään yhden aineiston Kuvio 3 esittää jäsenmäärän ja keskimääräisten perusteella arviota on vaikea tehdä. Lisäksi jakauman kokonaismenojen yhteyttä näissä kahdessa aineis- sekä seurojen talouteen vaikuttavien tekijiden tut- toissa. Molemmissa talous näyttää pääsääntisesti kiminen vaatisi lisätitä. Seuraavassa tehdään kui- seuraavan jäsenmäärän kasvua mutta vuoden 2016 tenkin olemassa oleviin tietoihin perustuva suuntaa kyselyssä yhteys on sahaavampaa suurien seurojen antava laskelma. Sen paikkansapitävyyttä pystytään osalta. Tämä koskee mys vuoden 2016 kyselyn arvioimaan lähitulevaisuudessa, kun Seuratietokan- mediaanilukuja. Tähän todennäkinen syy on luok- nassa olevien seurojen taloustietoja saadaan täyden- kakohtaisten havaintoyksikiden pieni määrä, jol- nettyä Tilastokeskuksen ylläpitämistä rekistereistä. loin yksittäisten seurojen kokovaihtelut vaikuttavat Yli 150 jäsenen seurojen osalta laskelmassa käy- voimakkaammin luokkakohtaisiin tunnuslukuihin. tetään koronahakuaineiston luokkakohtaista mediaa- Vuoden 2020 hakuaineistossa keskisuurten ja suur- nia. Voi olla, että tämä mediaanikin antaa todelli- ten seurojen luokkakohtaisten havaintoyksikiden suutta suuremman arvion näihin luokkiin kuuluvien määrä on suurempi. Yli 300 jäsenen seuroissa luok- seurojen kokonaistaloudesta. Tätä pienempien seuro- kakohtaisten havaintoyksikiden määrä on perus- jen osalta korontukihaun yhteydessä kerätty aineisto joukosta (Seuratietokannasta) laskennallisesti 22,5 on erittäin todennäkisesti vino. Kolmeen pienim- prosentista jopa 56,7 prosenttiin. Tästä huolimatta pään luokkaan kuuluu kuitenkin 70 prosenttia kai- voi vain arvailla, onko aineisto vino: ovatko korona- kista seuroista, joten kokonaistalouden yliarvioin-

Kuvio 3. Jäsenmäärän ja kokonaismenojen yhteys. 23

nin riski on suuri. Tämän vuoksi kolmen pienim- kimukset osoittavat, että palkkatyn määrä suo- män luokan osalta käytetään Kosken ja Mäenpään malaisissa urheiluseuroissa on kasvanut. Jälkim- (2018) vuonna 2016 kerätyn aineiston kokonaistu- mäisen lähteen mukaan urheiluseurojen maksama lojen ja menojen mediaania. Näistä kolmesta pienim- palkkasumma kasvoi vuosien 2013 ja 2018 välillä mästä luokasta pienimpään luokkaan (1–50 jäsentä) ajanjaksolla 80 miljoonasta eurosta 104 miljoonaan kuuluvien seurojen mediaanimeno (3 600 euroa) on euroon. Kuntien seura-avustuksen määrä on puoles- huomattavasti pienempi kuin saman luokan keskiar- taan noin 50 miljoonaa euroa vuodessa (Stenbacka vomeno (20 796 €). Tästä johtuen voi olla, että arvio ym. 2018). eniten seuroja sisältävän luokan kokonaismenoista jää Merkittävin typanos seuroihin saadaan kuiten- vuorostaan todellisuutta pienemmäksi. kin vapaaehtoistyn kautta, jota tekee 20,5 prosent- Taulukossa 8 on esitetty laskelman tulokset. Siinä tia 15–74-vuotiaasta väeststä. Liikunnan ja urhei- luokkia on yhdistetty mutta laskelma on tehty edellä lun parissa tehdään vapaaehtoistytä laskennallisesti esitetyn 27-kohtaisen luokituksen pohjalta (taulukko noin 74 miljoonaa tuntia vuodessa (Mäkinen 2018). 8). Seurojen perusjoukko on arvioitu 9 000 seuran Edellä olevan perusteella voidaan päätellä, ettei suuruiseksi. Sen oletetaan noudattavan jäsenmäärällä julkisten avustusten rooli ole ratkaiseva seurojen mitatun koon suhteen samaa jakaumaa kuin 6 080 kokonaistaloudessa. Ne muodostavat karkeasti arvi- seuran suuruinen Seuratietokanta. Kunkin 27 luo- oiden 5–10 prosenttia seurojen kokonaistuloista. kan prosentuaalinen osuus perusjoukosta kerrotaan Kosken ja Mäenpään aineistossa kunta-avustuksen joko vuoden 2016 kyselyssä (pienet seurat) tai vuo- osuus kokonaistuloista oli vuoden 2016 osalta noin den 2020 koronatukiaineistosta (keskisuuret ja suuret viisi prosenttia. Suurin osa toiminnan kuluista kate- seurat) lasketulla luokkakohtaisella kokonaistulojen ja taan varsinaisen toiminnan tuloilla, joiden osuus on -menojen mediaanilla. Tällä tavoin saadaan seurojen noussut 60 prosenttiin kokonaistuloista Kosken ja kokonaistalouden arvioksi noin 800 miljoonaa euroa. Mäenpään aineistossa. Varainhankinnan osuus on laskenut noin 40 prosentista (1986 ja 1996) run- Taulukko 8. Arvio seurojen kokonaistaloudesta. saaseen 20 prosenttiin. Seurojen Arvio Arvio Periaatteessa tuloja voi kerätä varsinaisesta toi- Seurojen osuus kokonais- kokonais- minnasta joko nostamalla osallistujamäärää tai osal- jäsenmäärä perus- tuloista menoista listumisen hintaa. Jälkimmäisessä tapauksessa on joukosta € € huono puoli se, että varsinaisen toiminnan hinnan 0–150 70,0 % 43 266 120 47 530 954 nousu voi johtaa kokonaismäärän laskuun ja rajata 151–300 13,2 % 130 208 813 128 731 141 pienituloisten osallistumista. Seurojen ulkopuoli- 301–600 9,1 % 164 139 095 162 928 304 nen varainhankinta sen sijaan voi laskea varsinai- 601–900 3,4 % 133 755 596 132 638 546 sesta toiminnasta, liikunnasta ja urheilusta perittä- 9 0 1 – 1 2 0 0 1,9 % 101 202 341 99 690 913 vää hintaa. Mys seuroille suunnattu julkinen tuki 1 200–1 800 1,3 % 84 666 691 84 189 802 on ulkopuolista rahoitusta, jonka tulisi ensisijaisesti yli 1 800 1,1 % 143 552 792 140 562 921 laskea liikunnan hintaa tai kasvattaa sen määrää mui- Kaikki 100,0 % 800 791 448 796 272 581 den yleishydyllisten tavoitteiden, kuten kansalaistoimintaan kytkeytyvien kasvatuksellisten ja yhtei- sllisten päämäärien edistämisen ohella. 3.2.4. Havaintoja seurojen julkisesta tuesta ja henkilstä 3.3 Lajiliittojen talouslukuja

Urheiluseurojen valtionavustus muodostaa noin Valtakunnallisista, opetus- ja kulttuuriministerin kaksi prosenttia valtion liikunnan ja urheilun mää- yleisavustusta saavista liikuntajärjestistä suurin rärahoista. Viime vuosina seuratoiminnan tuki on ryhmä ovat lajiliitot. Niiden vastuulla on oman lajin ollut noin neljä miljoonaa euroa vuodessa. Valtion maajoukkuetoiminnan ja kansallisen kilpailujärjes- tuella on edistetty päätoimisten ammattilaisten palk- telmän ylläpito (Lehtonen 2017, 19). Lisäksi lajilii- kaamista seuroihin ja seurojen omaa hanketoimin- tot muun muassa kouluttavat ohjaajia ja valmentajia, taa. Seuroista noin viidesosa toimii tynantajina. tarjoavat tukea jäsenseuroilleen, tuottavat materiaa- Kosken ja Mäenpään (2018) ja Likesin (2020) tut- leja, vuorovaikuttavat kansainvälisesti sekä viestivät 24

ja markkinoivat lajia valtakunnallisesti. Lajiliitolle avulla. Huomioitava on, että tässä selvityksessä käsi- ei ole Suomessa yhtä vakiintunutta määritelmää, ja tellään vain lajiliittojen (kuten kaikkien valtionapua niiden määrä vaihtelee määrittelevän tahon mukaan. saavien järjestjen) kokonaismenoja. Näin ollen ei Esimerkiksi Suomen Olympiakomitean jäsenenä on voida puhua samaan tapaan ”virallisesta valtionavus- 89 liikuntajärjestä, joista suurin osa on Lehtosen tusprosentista”, joka ottaa huomioon valtionavun määritelmän mukaisesti lajiliittoja. suuruuden vain suhteessa hyväksyttäviin toiminta- Tässä selvityksessä käsitellään lajiliittoina järjes- menoihin, kuten vastaavanlaisessa lajiliittojen talous- tjä, jotka opetus- ja kulttuuriministeri luokitte- selvityksessä vuonna 2012 tehtiin (ks. Aarresola & lee lajiliitoiksi valtionavustusprosessissaan. Vuonna Mäkinen 2012, 41). 2018 OKM:n yleisavustusta lajiliittona sai 56 jär- Valtionavun mynnssä otetaan huomioon vain jestä.1 Liikuntalaissa järjestjen valtionapukelpoi- hyväksyttävät toimintamenot, ja valtionapua saa suus määritellään seuraavasti: ”Lajiliitoista avustet- käyttää vain hyväksyttäviin kustannuksiin. Hyväk- taviksi voidaan hyväksyä vain yksi valtakunnallinen syttäviksi kustannuksiksi lasketaan avustettavan toi- liitto kustakin lajista. Hyväksymisen edellytyksenä on, minnan kannalta tarpeelliset ja määrältään kohtuul- että lajiliitolla on kansainvälinen organisaatio tai kil- liset kustannukset. Esimerkiksi palkkojen tai palkki- pailujärjestelmä taikka että laji on kansallisesti mer- oiden osalta kutakin palkansaajaa kohtaan katsotaan kittävä. Lajiliiton valtionapukelpoisuutta harkittaessa kohtuullisiksi kustannuksiksi enintään 80 000 euron otetaan huomioon liiton toiminnan laatu, laajuus ja vuosipalkkaa lakisääteisine sivukuluineen vastaava yhteiskunnallinen vaikuttavuus sekä se, miten liitto määrä. Ei-hyväksyttäviin kustannuksiin kuuluvat edistää yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa sekä noudat- muun muassa poistot, varainhankinnan kulut, liike- taa liikunnan ja urheilun eettisiä periaatteita ja Suo- ja sijoitustoiminnan kulut ja lainojen lyhennykset mea sitovia kansainvälisiä säännksiä.” (Liikuntalaki, sekä korot. (OKM 2020.) Käytännssä ei-hyväksyt- 2. luku 10 §.) tävien kustannusten osuus lajiliittojen kokonaiskus- Lajiliittoja koskevat tiedot ovat peräisin järjes- tannuksista on melko pieni. Vuoden 2012 toimiala- tjen omista tilinpäätksistä. Opetus- ja kulttuu- selvityksen yhteydessä tarkastelluilla 15 suurella laji- riministeri kerää valtion yleisavustuksen haun liitolla ei-hyväksyttävät kustannukset olivat yhteensä yhteydessä kaikkien avustusta hakeneiden järjest- 12 % kokonaiskustannuksista, eli noin 8 miljoonaa jen tilinpäätstiedot, ja KIHU käyttää näitä tietoja euroa (Aarresola & Mäkinen 2012, 41).2 vuosittain muun muassa lajiliittojen seurantakort- Vuonna 2018 lajiliitoiksi määriteltyjen järjest- tien tuottamiseen. jen omat tulot olivat 127 miljoonaa euroa ja koko- Lajiliittojen rahoitus koostuu valtion yleis- naismenot 158 miljoonaa euroa. Valtion yleisavus- avustuksesta, toimintaan osallistuvilta kerättävistä tusta nämä lajiliitot saivat noin 24 miljoonaa euroa tuloista, omasta varainhankinnasta sekä satunnai- eli noin 15 prosenttia kokonaismenoistaan. Valtio- sista muista avustuksista. Eri tulolajien suhteelliset navustuksen osuus kokonaismenoista vaihtelee laji- osuudet rahoituspotista vaihtelevat suuresti lajilii- liitoissa voimakkaasti 6 prosentista 77 prosenttiin. toittain. Valtionavustusten suuruus suhteessa järjes- Toisin sanoen lajiliitot ovat vaihtelevassa määrin riip- tjen menoihin ilmaistaan valtionavustusprosentin puvaisia ja ohjattavissa valtion tuella.

40 % 59%

91 % 9 %

Kuvio 4. Kaikkien lajiliittojen (n=56) tulojen ja menojen muodostuminen.

1 Valtionavustusta saavien lajiliittojen määrä on sittemmin noussut, muun muassa siksi, että useita vuonna 2018 ”muut liikuntaa edistä- vät järjestt” -luokkaan luokiteltuja järjestjä on siirretty lajiliittojen luokkaan. Viime vuodet lajiliittojen määrä yleisavustuspäätksissä on ollut noin 70. 2 Suuntaa antavaksi vertailuluvuksi 20 suurimman lajiliiton vuoden 2018 tilinpäätstiedoista voidaan laskea ei-hyväksyttävien kustannuk- sen osuudeksi 9,35 prosenttia eli vajaa 15 miljoonaa euroa. 25

Lajiliitoissa tyskenteli vuonna 2018 yhteensä 575:een (2018). Henkilstkulut ovat siis kasvaneet 526 kokoaikaista ja 189 osa-aikaista tyntekijää.3 suhteessa enemmän kuin tyntekijämäärä. Liittojen henkilstkulut olivat yhteensä noin 47 miljoonaa euroa, joista palkkojen ja palkkioiden 3.3.1 Suurimmat 20 lajiliittoa osuus oli noin 38 miljoonaa euroa. Henkilstkulu- numeroina jen osuus lajiliittojen kokonaiskuluista oli siis noin 30 prosenttia. Lajiliittojen palkatun henkilstn määrän Yhteenlasketuista kokonaiskustannuksista 20 suu- välillä on suurta vaihtelua. Neljässä tässä selvityksessä rimman lajiliiton osuus kaikista liitoista oli 86 pro- lajiliitoksi luokitellussa liitossa ei ollut lainkaan pal- senttia eli 135 miljoonaa euroa vuonna 2018. Val- kattua henkilkuntaa ja 28 liitossa palkatun henkil- tion yleisavustusta ne saivat noin 18 miljoonaa euroa kunnan määrä yhteensä (kokoaikaiset + osa-aikaiset) eli noin 75 prosenttia kaikista lajiliittojen saamista jää alle kymmeneen henkeen. Vain 14 isoimmassa valtionavustuksista. liitossa on kokoaikaisia tyntekijitä kymmenen tai Kuviossa 5 on kuvattu lajiliittojen (n=56) koko- enemmän. Toisaalta kaikista isoimmat liitot, Pallo- naismenojen jakautumista Lorenz-käyrän avulla. liitto ja Jääkiekkoliitto, ovat jo merkittäviä tynan- Kuviossa vaaka-akseli kuvaa lajiliittojen kertymää tajia 80 ja 67 henkiln henkilstllään. siirryttäessä pienimenoisimmista suurimenoisim- Henkilstn määrän ja kustannusten kehitystä piin. Pystyakseli taas osoittaa osuuden kokonais- voidaan tarkastella 56 lajiliitossa. Tiedot on koottu menoista. Käyrän kukin piste kuvaa sitä osuutta vuodesta 2009 lähtien lähes vuosittain. Vuosina kokonaismenoista, jonka alin x prosenttia lajilii- 2009‒2018 näiden 56 lajiliiton henkilstkustan- toista käyttää. (Tuomala 2009, 357.) Diagonaali- nukset ovat kasvaneet 26 miljoonasta eurosta 47 mil- suora kuvaa tasajakoa, jossa menot jakautuvat tasan joonaan euroon. Henkilstn määrää kyseiseltä ajan- kaikille lajiliitoille. Kuviosta nähdään esimerkiksi, jaksolta on tarkasteltu joko henkilstn keskimää- että noin kymmenen prosenttia lajiliitoista, joilla räisenä lukuna tai henkiltyvuosina. Tämä lukema on suurimmat menot, kattavat lähes 60 prosenttia on kasvanut tarkasteluajanjaksolla 450:stä (2009) kaikkien lajiliittojen kokonaismenoista (piste A).

Kuvio 5. Lajiliittojen (n=56) kokonaismenot pienimmästä alkaen Lorenz-käyrällä.

3 Tyntekijämäärät ovat pääosin peräisin lajiliittojen täyttämistä yleisavustuksen hakemuslomakkeista, ei tilinpäätksistä. 26

Kokonaiskustannusten perusteella 20 suurimman kastelun perusteella 20 suurimman ulkopuolelle taas lajiliiton joukkoon kuuluvat muun muassa maamme olisivat jääneet Ski Sport Finland, Suomen Tennis- suurimmat palloilulajit (kuusi lajiliittoa) sekä laa- liitto, Suomen Purjehdus ja Veneily sekä Suomen jasti seurattuja yksillajeja, kuten hiihto ja yleis- Ilmailuliitto. urheilu. Liitoista 15 edustaa olympialajeja, niiden Talouden koon perusteella 20 suurinta lajiliit- ulkopuolelle jääviä lajeja listalla ovat suunnistuslajit, toa on esitetty taulukossa 9. Huomioitavaa on, että autourheilu, ilmailu-urheilu, salibandy ja pesäpallo. Jääkiekkoliitto ja Koripalloliitto toteuttivat tilikau- Kun verrataan 20 suurinta liittoa kokonaismenojen den muutoksen juuri tarkasteluajankohdan aikoihin, perusteella 20 suurimpaan liittoon lisenssimäärien joten kyseisten liittojen tilinpääts kattoi 1,5 vuoden perusteella, eroaa lista neljän liiton verran. Lisens- ajanjakson aikavälillä 1.1.2018‒30.6.2019. Jääkiek- simäärien perusteella tarkasteltuna 20 suurimman koliiton tilinpäätksessä 1.7.2019‒30.6.2020 omat joukkoon olisi vuonna 2018 kuuluneet mys keilai- tulot olivat 14,4 miljoonaa ja kokonaismenot 17,3 lun, cheerleadingin, sukelluksen ja judon lajiliitot, miljoonaa. Koripalloliiton tulot seuraavassa tilin- mutta taloutensa puolesta ne eivät yllä 20 suurim- päätksessä olivat 5,9 miljoonaa ja kokonaismenot man joukkoon. Vuoden 2018 lisenssimäärien tar- 7 miljoonaa.

Taulukko 9. 20 suurimman lajiliiton talouden tunnuslukuja.

Kokonais- Valtion Muut julkiset Valtion Omat tulot4 Kokonaistulot6 Järjest menot5 yleisavustus avustukset avustus- € € € € € %7 Suomen Jääkiekkoliitto* 25 975 272 30 419 970 30 878 715 2 252 500 2 650 942 7 % Suomen Palloliitto 21 672 393 23 923 092 24 032 893 2 210 500 150 000 9 % Suomen Koripalloliitto8* 9 837 923 12 290 361 11 806 353 1 447 500 520 930 12 % Suomen Salibandyliitto 8 304 933 9 849 356 9 641 300 1 130 000 216 268 11 % Suomen Hiihtoliitto 6 496 857 8 044 650 8 314 376 861 249 956 270 11 % Suomen Urheiluliitto 4 840 492 6 006 493 6 300 052 1 050 000 409 560 17 % Suomen Voimisteluliitto 4 147 060 5 941 885 6 055 629 1 700 000 154 380 29 % Suomen Lentopalloliitto 4 284 401 5 923 955 5 738 101 960 000 493 700 16 % Suomen Golfiitto 4 467 293 5 094 034 5 057 293 510 000 80 000 10 % Suomen Ratsastajainliitto 2 881 588 3 683 068 3 737 569 715 000 235 352 19 % Suomen Taitoluisteluliitto 3 570 994 3 127 094 4 009 969 360 000 78 975 12 % AKK-Motorsport 2 639 965 2 923 748 2 914 965 275 000 - 9 % Suomen Pesäpalloliitto 2 265 341 2 618 175 2 874 841 605 000 4 500 23 % Suomen Suunnistusliitto 1 378 338 2 467 687 2 344 738 850 000 116 400 34 % Suomen Uimaliitto 1 436 505 2 286 277 2 500 474 756 000 208 404 33 % Suomen Ampumaurheiluliitto 1 363 274 2 259 358 2 271 634 702 000 206 360 31 % Ski Sport Finland 1 630 638 2 112 662 2 043 555 240 417 172 500 11 % Suomen Purjehdus ja Veneily 1 192 813 2 073 920 2 051 370 594 000 273 200 29 % Suomen Tennisliitto 1 570 031 1 965 482 1 961 031 310 000 81 000 16 % Suomen Ilmailuliitto 1 562 219 1 927 028 1 955 219 393 000 - 20 % YHTEENSÄ 111 518 332 134 938 295 136 490 077 17 922 166 7 008 742 13 %

* Liitoilla 1,5 vuoden tilikausi kyseisenä vuotena

4 Omat tulot: Varsinaisen toiminnan tulot + varainhankinnan tulot + sijoitus- ja rahoitustoiminnan tulot. 5 Kokonaismenot: Varsinaisen toiminnan menot + varainhankinnan menot + sijoitus- ja rahoitustoiminnan menot. 6 Kokonaistulot: Omat tulot + saadut avustukset. Tuloihin ei ole huomioitu mahdollisia satunnaisia tuloja, kuten rahastosiirtoja tai Suo- messa järjestettyjen arvokilpailuiden mahdollista ylijäämää. Siksi kokonaistulojen ja -menojen erotus ei tässä taulukossa ole välttämättä kyseisen lajiliiton vuoden 2018 tilikauden tulos. 7 Valtionavustusprosentti: Lajiliiton saama yleisavustus/kokonaismenot. 8 Koripalloliiton osalta on tarkasteltu konsernitilinpäätstä. Merkittävin erotus emoyhdistyksen tuloslaskelman ja konsernin tuloslaskelman osalta on varainhankinnan kuluissa, jotka emoyhdistyksellä ovat noin 60 000 euroa, mutta koko konsernilla 3,3 miljoonaa euroa. 27

Vuonna 2018 tilinpäätstietojen mukaan 20 suu- tys sekä varsinaisen toiminnan muut tuotot. Toisen rimman lajiliiton omat tulot olivat noin 112 miljoo- lähteen muodostavat ulkoiset tulot, kuten myynti- naa euroa ja kokonaiskustannukset noin 135 miljoo- tuotot, lahjoitukset ja avustukset, keräystuotot, siir- naa euroa. Valtion yleisavustusta kyseiset liitot saivat rot omista säätiistä, ilmoitus- ja mainostulot, spon- yhteensä hieman alle 18 miljoonaa euroa, ja muita sorisopimukset, tv-sopimukset, pääsylipputulot ja avustuksia yhteensä hieman yli 7 miljoonaa euroa. muut varainhankinnan tuotot.9 Valtion yleisavustuksen suuruus suhteessa lajiliitto- Tulojen tarkempaa jakautumista ”sisältä” ja jen kokonaiskustannuksiin vaihtelee tarkasteltavien ”ulkoa” kerättäviin tuloihin tarkasteltiin 16 lajilii- 20 suurimman liiton osalta 7 prosentista 34 pro- ton osalta.10 Näillä liitoilla jakauma vaihteli voimak- senttiin. kaasti (kuvio 7). Keskimäärin vuonna 2018 ”sisäis- Varsinaisen toiminnan osuus oli 20 suurimmalla ten” tulojen osuus oli 54 prosenttia ja ”ulkoisten” lajiliitolla kokonaiskustannuksista 91 prosenttia ja osuus 46 prosenttia. Tämä jaottelu on vain yksi varainhankinnan kustannusten osuus 9 prosenttia. tapa tarkastella lajiliittojen tulojen jakautumista, ja Palkat ja palkkiot veivät 25 prosenttia kustannuk- koska lajiliittojen tilinpäätksen laadinnan käytän- sista, matka- ja majoituskulut 22 prosenttia ja ulko- nt poikkeavat toisistaan välillä suurestikin, ei lajien puoliset palvelut, kuten ulkopuolisilta tahoilta han- välistä vertailua voida pitää täysin yksiselitteisenä. kitut talous-, viestintä- tai siivouspalvelut 12 pro- Lisäksi liitot poikkeavat toisistaan sen osalta, pal- senttia (kuvio 6). Kustannusrakenne on täten hyvin jonko ne ”palauttavat” rahaa takaisin seuroille esi- samansuuntainen, kuin vuoden 2012 tarkastelussa merkiksi kattamalla sellaisia kilpailutoiminnan kus- (ks. Mäkinen 2012, 62). Tuolloin kaikkien lajiliitto- tannuksia, jotka toisessa lajissa kuuluvat seurojen jen kokonaiskustannuksista palkat ja palkkiot veivät kustannuksiin. Suurimmat lajiliitot poikkeavat voi- 22 prosenttia, matka- ja majoituskulut 25 prosenttia, makkaasti toisistaan siinä, mikä osuus ulkopuoli- ulkopuoliset palvelut 13 prosenttia, varainhankinta sella varainhankinnalla on niiden toiminnassa. Pit- 9 prosenttia ja muut kustannuslajit 31 prosenttia. kän aikavälin muutos on ollut varsinaisen toiminnan Vuonna 2018 tyskenteli 20 suurimmassa laji- tuotteistuminen, jossa niin jäsenist kuin tapahtu- liitossa 421 kokoaikaista ja 107 osa-aikaista tyn- miin ja kilpailuihin osallistuvat ovat muuttuneet asi- tekijää. Henkilstkulut olivat 41 miljoonaa euroa, akkaiksi. Tätä ilmitä vahvistavat esimerkiksi usei- joista palkkoja ja palkkioita maksettiin 33 miljoo- den lajiliittojen heikot mahdollisuudet ulkopuoli- naa euroa. Henkilstkulujen osuus kokonaisku- seen varainhankintaan ja yleisesti ottaen sen tyläys luista oli siis noin 30 prosenttia eli suurimmat laji- (ks. Mäkinen 2012, 60). Syyt, miksi valtion on rati- liitot eivät poikkea tässä suhteessa muista lajiliitoista onaalista hillitä sisäisen tulorahoituksen kasvua ovat (kaikki lajiliitot 30 %, pienemmät lajiliitot 28 %). samat kuin seurojenkin kohdalla, liikunnan hin- Tilinpäätsten perusteella 20 suurimman laji- nan nousu ja sitä seuraava kulutuksen lasku alem- liiton omat tulot olivat noin 112 miljoonaa euroa missa tuloryhmissä. Lajiliittojen ja seurojen välinen vuonna 2018. Näiden lähteenä ovat ensinnäkin jäse- akseli on organisoitunutta urheilua ylläpitävä moot- niltä ja toimintaan osallistuvilta kerättävät tulot, tori ja muodostaa sen hinnanmuodostuksen ytimen. kuten jäsenmaksut (pelaajalupatuotot, lisenssimak- Oikein suunnatulla ja riittävän suurella valtiontuella sut), osallistumismaksut, sarjamaksut, kirjaamis- voitaisiin ehkäistä liikunnan markkinavetoista hin- maksut, kilpailuluvat, luopumissakot ja tarvikeväli- noittelua ja edistää ulkoista varainhankintaa.

25 % 22 % 12 % 9 % 32 %

Kuvio 6. 20 suurimman lajiliiton kokonaiskustannusten jakautuminen.

9 Jaottelu perustuu vuoden 2012 toimialaraportin vastaavaan jaotteluun, ks. Mäkinen 2012. 10 Neljän lajiliiton osalta tilinpäätstiedot eivät olleet riittävän tarkat tulojen tarkempaan tarkasteluun. 28

21 %

32 %

40 %

44 %

46 %

56 %

60 %

64 %

70 %

74 %

78 %

80 %

84 %

88 %

89 %

91 %

93 %

Kuvio 7. Lajiliittojen (n = 17) tulojen muodostuminen toimintaan osallistuvilta kerättävistä tuloista ja ulkopuolisilta tahoilta kerättävistä tuloista.

Jäseniltä ja osallistujilta kerättävien tulojen ja lahjoitukset ja avustukset, yhteistysopimukset ja ulkopuolisilta saatavien tulojen tarkempi jakautu- muu varainhankinta. Ulkopuolisista tuloista 13 pro- minen selviää kuvioista 8 ja 9. Kuviosta 8 nähdään, senttia kertyy tv-sopimuksista ja 10 prosenttia ilmoi- että suurimmat osallistujilta kerättävät tulot koos- tus- ja mainostuloista. Yhteistysopimusten 23 pro- tuvat osallistumismaksuista, lisenssi- ja pelaajalupa- senttia tarkoittaa noin 10,5 miljoonaa euroa. Se on maksuista, jäsenmaksuista sekä varsinaisen toimin- siis suunnilleen suurimpien lajiliittojen osuus urhei- nan muista tuotoista, kuten koulutustuotoista. Ulko- lun 155 miljoonan euron vuosittaisesta sponsoroin- puolisilta tahoilta kerättävistä tuloista tärkeimpiä ovat tisummasta vuonna 2018 (Sponsor Insight 2018).

16 %

Kuvio 8. Lajiliittojen (n = 17) toimintaan osallistuvilta kerättyjen tulojen jakautuminen.

Kuvio 9. Lajiliittojen (n = 17) ulkopuolisilta tahoilta kerättyjen tulojen jakautuminen. 29

3.3.2 Lajiliittojen säätit ja yhtit Liikunnan palvelujärjestissä tyskenteli vuonna 2018 yhteensä 103 kokoaikaista ja 16 osa-aikaista Usean lajiliiton toimintaan kytkeytyy ry-muotoisen tyntekijää. Suomen Olympiakomitean osuus tyn- emoyhdistyksen lisäksi erilaisia yhtiitä ja säätiitä. tekijiden määrässä on huomattavan suuri, 56 koko- Näistä ei ole olemassa kattavaa tietopohjaa, vaan aikaista ja 4 osa-aikaista tyntekijää. Liikunnan pal- tietoja on etsitty pääosin käsin internet-haulla. Osa velujärjestjen yhteenlasketut henkilstmenot oli- liitoista julkaisee markkinointiyhtinsä tilinpäätk- vat vuonna 2018 noin seitsemän miljoonaa euroa, sen, ja esimerkiksi Koripalloliitossa käytetään emo- josta palkkojen ja palkkioiden osuus vajaa viisi mil- yhdistyksen ja markkinointiyhti Pro Basket Oy:n joonaa euroa. Näin ollen henkilstkulujen osuus yhteistä konsernitilinpäätstä, mutta läheskään kaik- kokonaismenoista oli noin 41 prosenttia. kien yhtiiden tai varsinkaan säätiiden tilinpääts- tiedot eivät selviä lajiliittojen nettisivuilta. Liikunnan aluejärjestt 20 suurimmasta lajiliitosta ainakin 11:sta on Liikunnan aluejärjestihin kuuluu 15 itsenäistä, tiettävästi jonkinlainen markkinointi/myyntiyhti. maakunnallisilla toimialueilla vaikuttavaa järjestä, Lisäksi ainakin yhdeksän liiton toimintaan linkit- jotka edistävät hyvinvointia liikuntaan ja urheiluun tyy jonkinlainen tukisääti, joiden pääoma voi olla liittyen. Ne toimivat erityisesti paikallisella tasolla alun perin lajiliiton lahjoittamaa ja sitä on voitu ker- esimerkiksi kouluttamalla seuratoimijoita. Aluejär- ryttää erilaisilla yksityisillä lahjoituksilla. Säätit ovat jestt syntyivät 1990-luvulla porvarillisen urheilu- useimmiten tarkoitettu lajin liikunta- ja urheilutoi- liikkeen SVUL:n piirihallinnon pohjalta osana ly- minnan tukemiseen, tai niillä voi olla omistuspoh- hänä kattoyhteisnä toimineen Suomen Liikunta ja jaa liiton toimintaan kytkeytyvissä organisaatioissa Urheilu ry:n (SLU) perustamis- ja alkuvaiheita. Lii- tai kiinteistissä. Säätit jakavat useassa lajissa suo- kunnan aluejärjestt olivat SLU:n ja vielä sitä seu- raan tukea esimerkiksi yksittäisille urheilijoille val- ranneen uuden kattoyhteisn VALOn jäseniä, mutta mennusstipendien muodossa, tai seuroille erilaisina eivät ole liittyneet Olympiakomitean (2017) jäse- avustuksina. niksi. Niiden matka on kulkenut siis urheiluliik- keen piirihallinnosta yhä itsenäisemmäksi toimija- 3.4 Muut valtion yleisavustusta ryhmäksi. saavat järjestt Liikunnan aluejärjestjen kokonaismenot vuonna 2018 olivat 13,8 miljoonaa euroa ja valtion ylei- Muiden valtion yleisavustusta saavien järjestjen savustus noin 4 miljoonaa euroa. Omat tulot oli- yhteenlasketut kokonaismenot ovat noin 47 miljoo- vat vuonna 2018 yhteensä noin kahdeksan mil- naa euroa. Tähän joukkoon kuuluu erilaisia tehtäviä joonaa euroa. Liikunnan aluejärjestissä tysken- toteuttavia järjestjä, jotka ryhmitellään valtionavus- teli 143 kokoaikaista ja 32 osa-aikaista tyntekijää tusjärjestelmän yhteydessä seuraavasti: vuonna 2018. Aluejärjestjen henkilstmenot olivat yhteensä 8 miljoonaa euroa, joista palkkojen ja Liikunnan palvelujärjestt palkkioiden osuus 4 miljoonaa euroa, ja henkils- Tähän luokkaan kuului vuonna 2018 kuusi järjestä, tkulujen osuus järjestjen kokonaismenoista noin jotka toimivat katto-organisaatioina jäsenjärjestil- 59 prosenttia. leen. Järjestt ovat: Suomen Olympiakomitea, Suo- men Vammaisurheilu ja -liikunta VAU, Finlands Muut liikuntaa edistävät järjestt Svenska Idrott, Suomen Uimaopetus- ja Hengen- Tähän ryhmään kuuluu yhteensä 31 eri tavoin lii- pelastusliitto, Suomen Paralympiakomitea, Soveltava kuntaa edistävää järjestä, joiden kokonaiskulut Liikunta SoveLi.11 Niiden yhteenlasketut kokonais- vuonna 2018 olivat reilu 12 miljoonaa euroa ja val- menot olivat noin 17,5 miljoonaa euroa ja saadut tion yleisavustukset noin 3,5 miljoonaa euroa. Nii- valtion yleisavustukset noin 10,4 miljoonaa euroa den omat tulot olivat yhteensä noin 8,5 miljoonaa (valtionapuprosentti noin 60). Omia tuloja järjestt euroa. Suurimmat järjestistä ovat Suomen Latu, keräsivät hiukan yli kuusi miljoonaa euroa. Tyväen Urheiluliitto, Suomen Agilityliitto ja Suo-

11 Sittemmin Suomen Paralympiakomitea ja Suomen Vammaisurheilu ja -liikunta VAU ovat yhdistyneet Suomen Paralympiakomitea ry:ksi. 30

men Kuurojen Urheiluliitto. Järjestissä tyskenteli Epilepsialiitto, Hengitysliitto ja Suomen Reuma- vuonna 2018 yhteensä 60 kokoaikaista ja 17 osa-ai- liitto. Ne saivat opetus- ja kulttuuriministeriltä kaista tyntekijää. Henkilstkulut olivat yhteensä yleisavustusta liikuntatoimintaan vuodelle 2018 reilut kolme miljoonaa euroa, joista palkkojen ja yhteensä 325 000 euroa. Sittemmin kyseisen jär- palkkioiden osuus yli kaksi miljoonaa euroa, ja hen- jestryhmän avustaminen on siirtynyt kokonaisuu- kilstkulujen osuus kokonaismenoista järjestistä dessaan sosiaali- ja terveysministerille, eivätkä ne alhaisin eli 27 prosenttia. Useita tähän kategoriaan enää saaneet vuodelle 2021 OKM:n yleisavustusta vuonna 2018 kuuluneita järjestjä on sittemmin siir- liikuntatoimintaan. retty lajiliittojen joukkoon (mm. agility, frisbeegolf ja valjakkourheilu). 3.5 Ammattiurheilun taloudellisesta volyymista Suomessa Erityisryhmät Erityisryhmien joukkoon kuuluu esimerkiksi eri- Ammattiurheilu tarkoittaa urheilun osa-aluetta, laisten liikunnan ja urheilun parissa tyskentelevien jossa toiminnan on tarkoitus tuottaa urheilullis- ammattilaisten etujärjestjä, kuten Suomen Urhei- ten tulosten lisäksi taloudellista voittoa omistajille lufysioterapeutit, Suomen Valmentajat ja Urheilu- sekä mahdollistaa elannon hankkiminen urhei- toimittajien liitto. Yhteensä ryhmään kuuluu kuusi lusta. Ammattiurheilu kerää tarvittavat varat har- järjestä, joiden talous on hyvin pieni. Niissä tys- rastajakunnan ulkopuolelta ‒ katsojilta, yrityksiltä kenteli vuonna 2018 kokoaikaisesti yhdeksän henki- ja medialta. Ammattiurheilu on 2000-luvun kaupal- lä ja osa-aikaisesti neljä henkilä. Valtion yleisavus- listunut, medioitunut ja globalisoitunut (Andrews tusta nämä järjestt saivat vuonna 2018 yhteensä 2004; Bourg & Gouguet 2010). Siinä missä huip- noin 460 000 euroa. Niiden kokonaismenot oli- pu-urheilu pyrkii menestykseen, ohjaa ammattiur- vat noin 1,5 miljoonaa euroa, ja omat tulot vajaa heilua mys yleisviihteen logiikka. miljoona euroa. Järjestjen palkkakulut olivat noin Ammattimaistumisen ja kaupallistumisen mytä 200 000 euroa ja henkilstkulut yhteensä vajaa mys urheilun organisoituminen muuttuu. Selvim- 600 000 euroa, ja niiden osuus kokonaiskuluista oli min tämä näkyy joukkuelajeissa, joissa ammattilais- 39 prosenttia. liigojen hallinto voi toimia joko osana lajiliiton hal- litsemaa pyramidirakennetta tai itsenäisenä liigaor- Koululais- ja opiskelijaliikuntajärjestt ganisaationa. Samalla liigassa mukana olevat seurat Tähän ryhmään kuuluu yhteensä kolme järjestä ovat yhä useammin yhtimuotoisia. Suomessa, (SAKU, OLL ja KLL), joiden kokonaiskulut olivat jossa urheilutoiminnan malli on nojannut vahvasti yhteensä noin 1,9 miljoonaa euroa ja valtion toimin- kansalaistoiminnan ja julkisen sektorin yhteispe- ta-avustus yhteensä 820 000 euroa. Omia tuloja jär- liin, ammattimaistuminen etenee hitaammin kuin jestillä oli hieman yli miljoona euroa. Järjestissä oli maissa, joissa ammattiurheilulla oli vahvempi jalan- 13 kokoaikaista ja 6 osa-aikaista tyntekijää vuonna sija jo 1900-luvulla. 2018. Henkilstkulut olivat reilut 900 000 euroa, Suomessa ammattiurheilun taloutta on tarkas- joista palkkojen ja palkkioiden osuus 470 500 euroa. teltu vähän. Konsulttiyhti KPMG julkaisi vuonna Henkilstkulut olivat noin 49 prosenttia järjest- 2015 laskelman jääkiekon vaikutuksista Suomen jen kokonaiskuluista. talouteen ja tyllisyyteen. Raportissa ammattijää- kiekon vaikutukseksi arvoitiin 330 miljoonaa euroa Muut järjestt (ei ole laskettu talouden (KPMG 2015). Toinen konsulttiyhti, EY, on puo- kokonaislukuihin) lestaan seurannut jääkiekon Liigan taloutta kaudesta Kansanterveys- ja vammaisjärjestille on myn- 2017–18 lähtien (EY 2019a; 2020). netty valtionavustuksia niiden piirissä tapahtuvan Joukkuelajien liigatalouden lisäksi tässä kappa- liikuntatoiminnan edistämiseen. Ne on esitetty leessa tarkastellaan mys muita ammattiurheiluun omana ryhmänään, koska niiden toiminnan pää- liittyvien osa-alueiden yritysmääriä ja niiden liike- asiallinen tarkoitus ei ole liikunnan edistäminen. vaihtoa. Näiden, esimerkiksi urheilijoiden osakeyh- Näin ollen niiden talouslukuja ei ole myskään tar- tiiden kohdalla, on kyse enemmän kartoittavasta koituksenmukaista esittää osana liikuntasektoria. avauksesta kuin systemaattisesta tarkastelusta. Ryhmään kuuluu yhdeksän järjestä, esimerkkinä 31

3.5.1 Liigamuotoisen urheilun liigaseurojen talouslukuja käytiin läpi kunkin eri lii- talouden volyymi gan ja lajiliittojen vastuuhenkiliden kanssa. Kaikki liigat keräävät seurojen taloustietoja joko osana liiga- Tässä selvityksessä joukkuelajien ammattiurheilun lisenssijärjestelmää tai liigan muuta kehitystytä. Jal- tarkastelu rajattiin kuuteen lajiin: jääkiekko, jalkapallossa UEFA määrittelee ylimpien sarjatasojen kapallo, kori-, lento- ja pesäpallo sekä salibandy. talousseurantaa ja julkaisee systemaattisesti raport- Liigoista mukaan otettiin sekä miesten että nais- teja eurooppalaisesta liigataloudesta (UEFA 2020). ten ylimmät sarjatasot ja lisäksi miesten jalkapallon Lajien ja liigojen käytssä olevat menetelmät talou- Ykknen ja jääkiekon Mestis. Näissä yhteensä 14:sta den seurantaan ovat vaihtelevia ja tavoitteena on tässä eri sarjassa (taulukko 10) pelasi yhteensä 52 yhti- raportissa kuvata liigaseurojen taloudellista volyymiä. pohjaista seuraa kausilla 2018 ja 2019. Naisten lii- Usea liiga seuraa liigajoukkueiden budjettia (koko- gaurheilussa yhtipohjaisuus on harvinaista. Nais- naismenot) ja sitä seuraavaa tulosta, josta käytetään ten liigoissa yhtiseuroja oli kaksi. tässä yhteydessä käsitettä liikevaihto. Jääkiekon miesten Liigassa kaikkien joukkueiden Kyseessä on siis tarkastelu liigaseurojen talouden taustalla on osakeyhti. Mys jalkapallon Veikkaus- volyymistä. Oman haasteensa tarkasteluun asettaa liigan joukkueiden taustalla on osakeyhti lukuun liigaseurojen organisatorinen moninaisuus. Konser- ottamatta yhtä seuraa, joka pelasi sarjaa yhdistys- nirakenne, osakeyhti, yhden lajin yhdistys, moni- muotoisena vuosina 2018 ja 2019. Jääkiekossa lajinen yhdistys sekä edustusseura aiheuttavat omat (75 %) ja jalkapallossa (50 % ja 60 %) mys seu- haasteensa liigatalouden rajaamiseen. Tässä tar- raavan tason liigoissa vähintään puolet seuroista toi- kastelussa rajausta ovat tehneet ensisijaisesti seurat mivat yhtimuotoisesti. Muissa liigoissa yhdistykset ilmoittaessaan taloustietoja liigahallinnolle. Seuro- eri muodoissaan ovat vallitsevia. Yhdistysmuotoisilla jen lisäksi liigatalouteen kuuluu liigaa hallinnoivien seuroilla voi olla osakeyhti mys muuta kuin liiga- tahojen, joko itsenäisten liigaorganisaatioiden tai toimintaa varten – esimerkiksi halliyhti tai ravin- lajiliittojen, panostukset liigatoimintaan. Esimer- tolatoimintaa pyrittävä yhti, mutta näitä yhtiitä kiksi Jääkiekon SM-Liiga Oy:n liikevaihto oli 27 M€ ei ole huomioitu tässä tarkastelussa. vuonna 2019. Suurin osa tuosta rahasta virtasi orga- Liigojen taloutta tarkasteltiin ensisijaisesti yhti- nisaation kautta liigaseuroille. Tämä liigahallinnan muotoisten seurojen tilinpäätstietojen kautta. Tie- taso jää tämän raportin ulkopuolelle. Se toisi arviol- dot hankittiin asiakastieto.f -palvelusta. Tämän lisäksi ta 10–15 M€ lisäyksen liigatalouteen.

Taulukko 10. Osakeyhtimuotoisten liigaseurojen osuudet eri lajien pääsarjoissa.

Kausi 2018 (2017–18) Kausi 2019 (2018–19) Sarja kpl % kpl % Liiga, miehet 15/15 100 15/15 100 Veikkausliiga, miehet 11/12 92 11/12 92 Mestis, miehet 9/12 75 9/12 75 Ykknen, miehet 8/10 80 6/10 60 Korisliiga, miehet 4/11 36 4/11 36 Superpesis, miehet 4/14 29 4/14 29 Mestaruusliiga, naiset 0/9 0 1/9 11 Naisten Liiga, nyk. kansallinen Liiga 0/10 0 1/10 10 Salibandyliiga, nyk. F-Liiga, miehet 1/14 7 1/14 7 Mestaruusliiga, miehet 0/11 0 0/9 0 Superpesis, naiset 0/11 0 0/11 0 Naisten Liiga, naiset 0/10 0 0/10 0 Korisliiga, naiset 0/10 0 0/10 0 Salibandyliiga, nyk. F-Liiga, naiset 0/10 0 0/10 0 YHTEENSÄ 52/160 33 52/158 33 32

Tarkastelussa mukana olleiden 14 liigan sekä Koripallo Salibandy Lentopallo 3 % 2 % KHL:ssä pelaavan Jokerit Hockey Oy:n yhteen- 3 % laskettu liikevaihto vuonna 2019 (tai kaudella Pesäpallo 5 % 2018–19) oli 215,8 miljoona euroa. Jääkiekon lii- gatalous muodosti summasta 71 % (153,3 M€), jalkapallo 16 % (35,6 M€) ja muut lajit yhteensä 13 %. Eri lajien lukuja on avattu tarkemmin taulukossa 10, jossa on ensin esitetty yhtiseurojen liikevaihto- ja Jalkapallo 16 % tulosluvut vuodelta 2019, ja sen jälkeen arvio kaikkien kyseisen liigan seurojen liikevaihdosta. Liigan Jääkekko ja Veikkausliigan osalta liikevaihdossa on huomioitu 71 % ne tytäryhtit, joissa liigaseurat ovat emoyhtiitä. Näitä oli jääkiekossa yhdeksän ja jalkapallossa kaksi. Jääkiekon Liiga muodostaa 120 miljoonan euron vuosittaisella liikevaihdolla ylivoimaisesti merkit- tävimmän ammattilaisurheilusarjan Suomessa. Lukuun on laskettu yhdeksän Liiga-seuran tytäryh- tit, joiden yhteenlaskettu liikevaihto oli 13,6 mil- Kuvio 10. Eri lajien osuudet liigataloudesta (215,8 M€) joonaa euroa. vuonna 2019. Mestis-seurojen liikevaihto oli yhteensä 6,6 miljoonaa euroa ja Naisten Liigan seurojen miljoona euroa. Jääkiekon tarkasteluun on laskettu mukaan mys KHL-seura Jokerit, jonka virallinen liikevaihto oli 14,4 miljoonaa ja seuran tappiot 11,1 miljoonaa euroa. Jokerit on esimerkki niin sanotun pehmeän budjetoinnin seurasta, jonka tappiot kuitataan omis- tajien tai seuran rahoittajien kautta (Storm & Niel- sen 2012). Jalkapallon yhteenlaskettu liikevaihto 35,6 M€ muodostuu Veikkausliigan (27,6 M€), Ykksen (6,4 M€) sekä Naisten Liigan (nyk. Kansallinen Liiga) 1,6 M€ osuuksista. Mys jalkapallossa on konser- nirakenteita, joista tässä on huomioitu kahden seuran tytäryhtit, joiden yhteenlaskettu liikevaihto oli 7,1 M€. Muiden lajien osalta liigatoiminnan liikevaihto oli 4,9–10 miljoonaa euroa. Miesten liigojen seurojen yhteenlasketut liikevaihdot olivat 4,2–7,5 miljoonaa euroa ja naisten vastaavat 1,0–2,5 miljoonaa euroa. 33

Taulukko 11. Kuuden lajin liigatoiminnan talouslukuja vuodelta 2019.

YHTIÖSEURAT 2019 (2018–19) LIIGASEURAT 2019: 1 000 000 €12 ARVIO, 1 000 000 € LAJIT Liike- Ka. / Tulos, Laji Kpl Eri liigat vaihto € seura yht. yhteensä Jääkiekko13 153,3 Liiga-seurat (15 seuraa) 15 106,6 7,1 +0,4 106,6 Liiga-seurakonsernien (9) tytäryhtit 11 13,6 +0,8 13,6 Mestis-seurat (12) 9 5,0 0,5 -0,5 6,6 Naisten Liiga-seurat (10) 0 0 0 0 1,0 Muut Liigat, Jokerit oy (KHL) (1) 1 14,4 14,4 -11,1 25,5 Jalkapallo14 35,6 Veikkausliiga-seurat (12) 8 13,9 1,7 -2,3 20,5 Veikkausliiga-seurakonsernien (2) tytäryhtit 7 7,1 +0,8 7,1 Ykknen, seurat (10) 5 3,2 0,6 -0,6 6,4 Naisten Liiga, nyk. Kansallinen liiga (10) 1 - - - 1,6 Pesäpallo15 10,0 Superpesis-seurat, miehet (14) 3 2,6 0,9 +0,1 7,5 Superpesis-seurat, naiset (11) 0 0 0 0 2,5 Lentopallo16 7,1 Mestaruusliiga-seurat, miehet (11) 0 0 0 0 4,9 Mestaruusliiga-seurat, naiset (9) 1 - - - 2,2 Koripallo17 7,0 Korisliiga-seurat, miehet (11) 4 1,5 0,4 -0,8 6,0 Korisliiga-seurat, naiset (10) 0 0 0 0 1,0 Salibandy18 4,9 Salibandyliiga-seurat, nyk. F-Liiga miehet (14) 1 0,3 0,3 0 4,2 Salibandyliiga-seurat, nyk. F-Liiga naiset (10) 0 0 0 0 0,7 YHTEENSÄ 168,2 -15,3 215,8

12 Yhtiseurojen tilinpäätstiedot: https://www.asiakastieto.f/web/f/ 13 Mestis-seurat ry: Pirkka Antila (Jääkiekkoliitto), henkilkohtainen tiedonanto 26.4.2021; Naisten Liiga (EY 2020, 12). 14 Veikkausliiga ry: Seuratiedot 2019 & 2020. Veikkausliiga: http://www.veikkausliiga.com/veikkausliiga/materiaalipankki. Ykknen: Mikko Aitkoski (Palloliitto), henkilkohtainen tiedonanto 27.4.2021. Naisten Liiga: Heidi Pihlaja (Palloliitto), henkilkohtainen tiedonanto 26.4.2021. 15 Jonne Kemppainen (Pesäpalloliitto), henkilkohtainen tiedonanto 23.4.2021. 16 Tiina Pytäniemi 2019. 17 Tom Westerholm (Koripalloliitto), henkilkohtainen tiedonanto 13.4.2021. 18 Kimmo Nurminen (Salibandyliitto), henkilkohtainen tiedonanto 15.4.2021. 34

Eri lajien liigoissa pelasi tarkasteluilla kausilla 9–15 Yksilurheilijat ovat Suomessa voineet yhtiit- joukkuetta. Taulukossa 12 on laskettu edellä mai- tää oman urheilutoimintansa vuodesta 2010 lähtien. nittujen liikevaihtojen pohjalta seurakohtaiset lii- Taloudellisesti järkevää ja verotuksellisesti mahdol- kevaihtokeskiarvot eri liigoille. Jääkiekon Liigan yli lista yhtiittäminen on kuitenkin vain niille urheili- kahdeksan miljoonan euron keskiarvo on lähes neljä joille, joiden urheiluliiketoiminta on riittävän laajaa. kertaa suurempi kuin Veikkausliigan vastaava. Jalka- Yhtiittämisen edelläkävijitä ovat Suomessa olleet pallon Ykknen, jääkiekon Mestis, miesten Koris- alppihiihtäjät, moottoriurheilijat, golfarit sekä ten- liiga ja miesten Superpesis yltävät yli 500 000 euron niksen pelaajat. Viime vuosina mys perinteisem- keskiarvoon. Naisten liigaurheilussa lentopallon pien lajien, kuten maastohiihdon ja yleisurheilun, Mestaruusliiga ja Superpesis nousevat yli 200 000 menestyneimmät urheilijat ovat perustaneet yhti- euron keskiarvoihin muiden jäädessä selvästi pie- itä. Oman lukunsa muodostavat e-urheilun hui- nemmiksi. put, joiden ansioilla osakeyhti on varteen otettava ratkaisu. Taulukko 12. Liigaseurojen yhteenlaskettu liikevaihto sekä Selvityksessä lydettiin yhteensä 28 urheilijan seurakohtainen keskiarvo 14 liigassa vuonna 2019. nimeen tai brändiin liittyvää osakeyhtitä vuosilta Kausi 2019 / 2018–19 2018–19. Vuonna 2018 yhteensä 18 yhtin tilin-

Sarja Liigaseurat Keskiarvo/ päätstiedot olivat saatavilla, ja näiden yhtiiden yhteensä seura yhteenlaskettu liikevaihto oli 7,1 miljoonaa euroa. € € Vastaavasti seuraavana vuonna saatavilla oli 23 Liiga, miehet 120 200 000 8 013 000 yhtin tiedot, joista muodostui yhteensä 9,4 mil- Veikkausliiga, miehet 27 600 000 2 300 000 joonan euron liikevaihto. Pienimmillään yhtin lii- Ykknen, miehet 6 400 000 640 000 kevaihto oli tuhat euroa ja suurimmillaan 2,5 mil- Mestis, miehet 6 600 000 550 000 joonaa euroa. Korisliiga, miehet 6 000 000 545 000 Moottoriurheilun kilpailutiimejä on yhtii- Superpesis, miehet 7 500 000 536 000 tetty mys melko paljon. Useimmiten ne ovat jon- Mestaruusliiga, miehet 4 900 000 445 000 kin liikenne- tai tykoneisiin liittyvän yhtin sivu- (lentopallo) toimialoja. Kansainvälisestikin tunnetuimmat tallit, Salibandyliiga, (nyk. F-Liiga) 4 200 000 300 000 Tommi Mäkinen racing team Oy (47,3 M€) ja Ajo miehet Motorsport Oy (6,2 M€) keräsivät yhteensä yli 50 Mestaruusliiga, naiset 2 200 000 244 000 (lentopallo) miljoonan liikevaihdon vuonna 2019, ja tuottivat Superpesis, naiset 2 500 000 227 000 voittoa yhteensä viisi miljoonaa euroa. E-urheilun kasvun mytä lajissa on mys paljon Naisten Liiga (nyk. kansal- 1 600 000 160 000 linen Liiga) viriävää yritystoimintaa. Kartoituksessa lytyi 11 yri- Naisten Liiga (jääkiekko) 1 000 000 100 000 tystä, joista taloudellisesti suurimpia olivat ENCE Korisliiga, naiset 1 000 000 100 000 eSports Oy ja Esport Development Oy. Jääkiekon Salibandyliiga, (nyk. F-Liiga) 700 000 70 000 Suomeen rekisterityjen pelaaja-agenttien taustoilla naiset oli lähes 20 yritystä, joiden yhteenlaskettu liikevaihto oli 2,4 miljoonaa. Erilaiset urheilun markkinointiyhtiiden liike- 3.5.2 Muusta ammattiurheilusta vaihto on lähes 20 miljoonaa euroa. Urheilujärjes- Suomessa tjen omistamista taloudellisesti merkittävimpiä olivat AKK Sports Oy (6,9 M€), ProBasket Oy (3,2 Liigaurheilun lisäksi ammattiurheiluun liittyy yksi- M€) sekä Suomen Olympiakomitean Markkinointi lurheilijoiden ammattilaisuus, johon 2010-luvulla Oy (1,6 M€). on aiempaa parempia ratkaisuja. Lisäksi ammat- Ammattiurheilun volyymin suhteen voidaan tiurheilun tuottamiseen liittyviä tiimejä toimii Suo- tehdä mys vertailua naapurimaahan, sillä konsult- messa erityisesti moottoriurheiluun liittyen. Erilaiset tiyhti EY toteuttaa mys ruotsalaisen liigaurheilun agentti- ja manageriyritykset kuuluvat mys ammat- talousselvityksiä. Ruotsalaisen jääkiekon ylimmällä tiurheiluun. sarjatasolla, SHL:ssä, pelaa 14 joukkuetta ja niiden 35

yhteenlaskettu liikevaihto oli 180 M€ (1 902 mSEK) muassa vertailemalla Seuratietokannan ja yhdistys- kaudella 2018–19. Joukkuekohtaiseksi keskiarvoksi rekisterin tietoja. Lukumäärään vaikuttaa mys lii- muodostui 12,8 M€, mikä oli 1,6 kertaa suurempi kunta- ja urheiluseuran määrittelytapa. kuin suomalaisten liigajoukkueiden keskiarvo, 8 M€ Liikunta- ja urheiluseuroissa tehtävän vapaaeh- (EY 2019b). Jalkapallossa Ruotsin pääsarja, Allsvens- toistyn taloudellinen arvo on tässä jätetty koko- kan, on taloudellisesti samalla tasolla jääkiekon vas- naisarvion ulkopuolelle, muun muassa tuntihinnan taavan kanssa. EY:n selvityksessä mukana oli 15 seu- määrittelemisen kiistanalaisuuden vuoksi. Liikun- raa 16 liigaseurasta ja niiden yhteenlaskettu liike- nan ja urheilun parissa tehdään vapaaehtoistytä las- vaihto oli 167 M€ (1 767 mSEK). Yhden joukkueen kennallisesti noin 74 miljoonaa tuntia vuodessa ja keskimääräiseksi liikevaihdoksi muodostui 11,1 m€ samasta lähteestä lytyy mys erilaisiin tuntihintoi- (118 mSEK). (EY 2020b), lähes viisi kertaa enem- hin perustuvia euromääräisiä arvioita sen taloudel- män kuin suomalaisseuroilla keskimäärin. lisesta arvosta (Aarresola ym. 2019). Tässä lähinnä rahavirtoihin keskittyvässä julkaisussa olemme olleet 3.6 Liikunnan kansalaistoiminnan kriittisempiä. Tuotantonäkkulmasta vapaaehtois- ja liigaurheilun rahavirrat ty kuuluisi taloudellisen toiminnan piiriin: ilman tiivistetysti sitä ei olisi seuratoimintaakaan. Analyysimahdolli- suuksia heikentää kuitenkin se, etteivät taloustieteen Taulukko 13 esittää arvion liikunnan kansalais- markkinataloutta koskevat käsitteet avaa perinteisen toiminnan ja liigojen taloudesta kokonaisuutena. seuratoiminnan logiikkaa, jossa esimerkiksi palve- Liikunnan kansalaistoimintaan kytkeytyy muuta- lun kuluttaja voi osallistua mys sen tuottamiseen. kin taloudellista toimintaa kuin liigat, kuten erilai- Vapaaehtoistytä on vaikea irrottaa sitä koskevasta set tapahtumat ja urheilijoiden sekä tallien talous. sosiaalisesta kokonaisuudesta ja kuvata pelkästään Näistä on kuitenkin niukasti kattavaa tietoa, minkä taloudellisin termein. vuoksi ne jätettiin tämän laskelman ulkopuolelle. Liikunnan ja urheilun kansalaistoiminnan valta- Osa niistä lasketaan liikunnan ja urheilun kokonais- kunnallisista järjestistä taloudellisesti suurimman talouteen raportin muissa luvuissa. ryhmän muodostavat 56 lajiliittoa. Niiden talou- Urheilu- ja liikuntaseurojen talous on tässä arvi- den volyymi oli vuonna 2018 lähes 160 miljoonaa oitu noin 800 miljoonan euron laajuiseksi. Kysy- euroa, ja ne tyllistävät yli 500 kokoaikaista tyn- myksessä on suuntaa antava laskelma, ei tarkka tieto. tekijää. Lajiliitot ovat talouden ja toiminnan kool- Tarkempi tieto on esimerkiksi se, että vuoden 2020 taan hyvin heterogeeninen ryhmä, ja ne muistutta- keväällä valtion koronatukea hakeneiden seurojen vat seurakenttää siltä osin, että varsin pieni joukko (n=931) kokonaismenot olivat noin 345 miljoo- muodostaa ison osan koko järjestryhmän talouden naa euroa19. Suurin osa (70 %) seuroista on alle volyymista. Kuitenkin lajiliitot ovat seurakenttään 150 jäsenen seuroja, mutta tätä suurempien seuro- verrattuna taloudellisesti melko pieni ryhmä, joskin jen talouden volyymi on pienemmästä lukumäärästä niiden valtakunnallinen rooli ja tehtävä kansallisen huolimatta oleellisesti suurempi. Pienten seurojen kilpailujärjestelmän ylläpitäjänä sekä linkkinä kan- toiminta perustuu pääasiassa vapaaehtoistyhn ja sainväliselle tasolle tekee niistä oleellisen toimijan lii- muihin osallistumisen muotoihin, eikä niihin näyt- kunnan ja urheilun kentällä. Lajiliiton määritelmä ei täisi kiinnittyvän juurikaan ammattimaista, rahata- ole yksiselitteinen, mistä kertoo jo sekin, että vuo- louden muodon saavaa toimintaa, kun taas suurem- den 2018 jälkeen lajiliittona avustettavien järjest- mat seurat näyttäisivät yhdistelevän molempia ty- jen määrä on noussut noin 70 järjestn. voiman ja osaamisen muotoja. Muut valtion avustamat liikunnan valtakunnalli- Seurojen osalta kokonaistalouden luku tarken- set järjestt muodostavat huomattavasti pienemmän tuu, mikäli Seuratietokannan tietoihin saadaan ryhmän yhteensä noin 50 miljoonan euron koko- yhdistettyä taloustietoja Tilastokeskuksen rekiste- naismenoillaan. Näihin kuuluvat suurimpina toi- reistä. Urheiluseurojen lukumäärä on arvioitu noin mijoina Suomen Olympiakomitea ja Suomen Para- yhdeksäksituhanneksi mutta luku saattaa olla jonkin lympiakomitea. Vanhan piirihallinnon pohjalta syn- verran suurempi. Tätäkin selvitetään jatkossa muun tyneet, aluetasolla toimivat liikunnan aluejärjestt

19 Tässä luvussa eivät ole mukana aivan kaikki koronatukea hakeneet seurat, koska osa niistä poistettiin laskennasta puutteellisten tietojen vuoksi. 36

muodostavat koko maan kattavan verkoston. Niiden Liigassa 8 M€ ja Veikkausliigassa 2,3 M€. Jääkiek- toiminnan aktivisuus ja volyymi vaihtelevat suuresti koliigan taloudellinen kehitys on siis ollut Veikkaus- alueittain, mutta paikallisesti ne ovat joillain alueilla liigaa suotuisampi. Vuonna 2005 Liiga oli 2,7 ker- erityisesti seuroille tärkeä yhteistykumppani ja tuki. taa Veikkausliigaa suurempi ja vuonna 2019 tuo ker- Ammattiurheilun taloudellista volyymia Suo- roin oli 3,5. messa kartoitettiin tässä selvityksessä erityisesti Ammattiurheilulla on jalansija Suomessa, mutta joukkuelajien liigatoiminnan osalta. Suomalaisten sen kehittyminen ja laajentuminen eivät ole olleet liigojen noin 200 miljoona euron vuotuinen liike- suoranaisia menestystarinoita jääkiekon Liigaa vaihto kertyy pääosin jääkiekon Liigassa ja jalka- lukuun ottamatta. Joukkuelajien liigoja voidaan- pallon Veikkausliigassa. Selvitys kohdistui vuosiin kin kuvata puoliammattilaissarjoiksi, joissa seurat 2018 ja 2019, joten koronapandemian vaikutukset ja joukkueet toimivat hybrideinä pyrkien yhdistä- eivät näissä luvuissa näy. Aiemmassa vuoden 2005 mään kansalaistoimintaa ja liiketoimintaa. Jatkossa aineistoon pohjautuvassa talousselvityksessä jääkie- seurojen ja liigojen talousseurantaa tulisi toteuttaa kon SM-liigan joukkueen keskiarvoinen liikevaihto systemaattisesti niin, että liigoista ja seuroista voi- oli 3,8 M€ (4,7 M€ vuoden 2019 rahanarvossa) ja daan kertoa tunnuslukuja julkisesti. Tämä auttaisi Veikkausliigan 1,4 M€ (1,7 M€ vuoden 2019 rahan- ymmärtämään urheilun ammattimaistumista ja arvossa). Kaudella 2018–19 vastaavat luvut olivat ammattilaisuutta Suomessa.

Taulukko 13. Liikunnan kansalaistoiminnan ja liigojen talous.

Tulot Menot Valtionavustus20 Taho Lukumäärä M€ M€ M€ Urheilu- ja liikuntaseurat 9 000–11 000 800 800 4

Lajiliitot 56 129 158 24

Muut valtion toiminta-avusta saavat järjestt21 61 25 47 19

Liigat ja sarjat 14 200

Talous yhteensä 1 154 46

Luvut eivät sisällä liikunnan ja urheilun vapaaehtoistyn arvoa eivätkä sarjojen ja liittojen budjettien ulkopuolisia urheilutapahtumia.

20 Ei sisällä lajiliittojen ja muiden järjestjen erityisavustuksia. 21 Tähän lukuun ja muihin summiin ei ole sisällytetty ”Muut järjestt”-luokkaa, joiden pääasiallinen tehtävä liittyy muuhun kuin liikunta- ja urheilutoimintaan. 37

4. Liikuntavälineiden valmistus ja kauppa sekä liikunnan kaupalliset palvelut

Liikuntaan liittyvän yksityisen sektorin toiminnan ajan viettomuotojen välillä. Tämän vuoksi laskel- volyymia tarkastellaan seuraavassa vuoden 2018 missa esitellään mys liikuntaan läheisesti liittyvien tilanteen lisäksi pidempien aikasarjojen avulla, mikä vapaa-ajan talouden alojen volyymiä. Varsinaisessa mahdollistaa alan sisäisen kehityksen arvioimisen. analyysissa keskitytään liikuntaan ja urheiluun liit- Vastaavia vertailuja tehdään mys alan tyllisyyden tyviin toimialoihin. ja kotitalouksien kulutuksen näkkulmasta. Tarkasteluun on otettu mukaan yritykset, jotka 4.1 Liikunta-alan yritystoiminta Tilastokeskuksen toimialaluettelon mukaan valmis- Suomessa tavat liikuntavälineitä tai -tarvikkeita, käyvät alan tukku- tai vähittäiskauppaa tai tarjoavat liikuntapal- Taulukkoon 14 on koottu liikunnan ja urheilun ydi- veluja. Urheiluseurojen ja -järjestjen toimintaa käsi- nalueen yritykset (harmaat ruudut) ja lisäksi urhei- teltiin luvussa 3, mutta tässä luvussa ovat mukana luun läheisesti liittyvän vapaa-ajan tavaroiden ja ne urheiluseurat, jotka ovat yhtiittäneet kilpaur- palvelujen tuottoon luokitellut yritykset (valkoiset heilutoimintansa. Tuotannon, tukku- ja vähittäis- ruudut). Vapaa-ajanviettoon liittyvästä taloudelli- kaupan ja palvelujen lisäksi tarkastellaan liikunta- sessa toiminnassa esimerkiksi veneiden valmistuk- välineiden ja tarvikkeiden ulkomaankauppaa tullin sen liikevaihto on lähes kaksinkertainen urheiluvä- tilastojen pohjalta. linetuotantoon verrattuna. Tietoihin tuo epätarkkuutta se, että läheskään Tilastokeskuksen yritystilastojen mukaan Suo- kaikki liikunta-alan yritykset eivät toimialaluoki- messa oli vuonna 2018 yhteensä 4 960 liikun- tuksissa näyttäydy sellaisina. Esimerkiksi tunnetut ta-alan yritystä. Liikuntavälineiden ja tarvikkeiden kuntoilun mittausvälineitä valmistavat Polar Ele- valmistuksen, tukkukaupan ja vähittäiskaupan pii- ctro sekä Amer-konsernin tytäryhti Suunto kuu- riin kuului 1 278 yritystä, joiden kokonaisliikevaihto luvat toimialaluokkaan 26510 ”Mittaus-, testaus- ja oli 1 708,0 M€.2 navigointivälineiden ja -laitteiden valmistus”. Mys- Kun liikunnan palvelut rajataan varsinaiseen lii- kään Amer Sport- konserni ei sijoitu tarkasteltaviin kunta- ja urheilutoimintaan, niin alalla toimi 3 682 toimialaluokkiin. Amerin tuotteet valmistetaan pää- yritystä. Niiden vuoden 2018 kokonaisliikevaihto osin ulkomailla; ainoa poikkeus on Suunto. (Laine oli 1 086,4 M€. Jos tarkasteluun otetaan mukaan 2017.) Lisäksi on mahdollista, että liikuntaan liitty- liikunta-alan koulutusta tarjoavat yritykset3, koko- vissä toimialaluokissa on yrityksiä, joiden liiketoi- naismääräksi tulee 4 648 yritystä, joiden yhteenlas- mista merkittävä osa koostuu muusta kuin liikun- kettu liikevaihto oli 1 183,2 M€. taan liittyvistä palveluista tai tavarantuotannosta.1 Toinen keskeinen ongelma on, että hevostalouden ja siihen liittyvien urheilu- tai liikuntapalveluja tarjoavien yritysten määrä on tilastoissa toden- näkisesti liian pieni. Lithin (2013) arvion mukaan noin 55 prosenttia alan yrityksistä sijoittuu muihin kuin liikunta-alan yritysten luokkiin. Rajanveto retkeilyyn, metsästykseen ja kalastukseen sekä toisaalta veneilyn eri muotoihin on ongelmallinen, koska on vaikea määritellä rajaa liikunnan ja muiden vapaa-

1 Liikunta-alan tilastoinnin ongelmista ks. mys Laine 2015. 2 Alan yrityksistä tarkemmin ks. Laine 2015. 3 Luokkaan 8551 Urheilu- ja liikuntakoulutus sisältyy yrityksiä ja yhteisjä, jotka järjestävät mm. liikunta- tai valmennusleirejä ja ratsastus- kouluja. Luokassa ovat mukana seurojen ulkopuoliset valmennuspalveluyritykset. (Laine 2015). Ala-Vähälän (2020) selvityksen tausta-aineiston mukaan luokkaan sijoittuu mys PT-alan yrityksiä. 38

Taulukko 14. Urheilun, liikunnan ja liikunnallisen vapaa-ajanvieton tavaroiden ja palvelujen tuottamiseen luokitellut yritykset.

Yritysten lukumäärä, yritykset Liikevaihto, yritykset (M€) 0143 Hevosten ja muiden hevoseläinten kasvatus 512 Ei tietoa 254 Aseiden ja ammusten valmistus 25 118,1 3012 Huvi- ja urheiluveneiden rakentaminen 189 312,8 3092 Polkupyrien ja invalidiajoneuvojen valmistus 11 22,3 323 Urheiluvälineiden valmistus 147 167,6 46493 Urheilualan tukkukauppa 332 486,3 47641 Urheiluvälineiden ja polkupyrien vähittäiskauppa 788 1 031,8 47642 Veneiden ja veneilytarvikkeiden vähittäiskauppa 145 178,8 7721 Vapaa-ajan ja urheiluvälineiden vuokraus ja leasing 75 11,5 8551 Urheilu- ja liikuntakoulutus 966 95,9 93110 Urheilulaitosten toiminta 628 291,1 9312 Urheiluseurojen toiminta 145 63,3 9313 Kuntokeskukset 533 244,9 9319 Muu urheilutoiminta 2 245 383,5 93291 Hiihto- ja laskettelukeskukset 56 92,1 Yhteensä, liikunnan ydinalue 4 960 2 794,3

Suomen virallinen tilasto (SVT): Yritysten rakenne- ja tilinpäätstilasto.

Yllä esitettyihin lukuihin sisältyy muutamia kuntapalveluista, ja toisaalta tapahtumien ja kilpai- luokitteluongelmia, joista keskeisin liittyy hevosta- lutoiminnan liikevaihdosta voi jäädä näkymättmiin louteen. Lithin (2013) mukaan vain 45 prosenttia noin 300 miljoonan euron liikevaihto. Arvio kos- hevosalan ydin- ja tukitoimialoja edustavista yrityk- kee 2010-luvun alun tilannetta, joten luvut ovat voi- sistä ja 60 prosenttia hevosalan tyllisyydestä tilastoi- neet nousta. tui liikunnan palvelualoille tai liikunta-alan tukku- Kuviossa 11 tarkastellaan liikunta-alan liiketoi- ja vähittäiskauppaan. Lith arvioi asiantuntijanäke- minnan kehitystä vuosina 2013‒2019. Kuvion 11 myksien perusteella toimialan liikevaihdoksi vuonna luvut on muunnettu vuoden 2018 tasoa vastaa- 2010 noin 830 miljoonaa euroa. Tästä varsinaisen viksi. Valmistuksen hinnat on muunnettu kunkin hevosiin ja tallitoimintaan parissa toimivien yritys- alan tuottajahintaindeksien avulla. Kuluttajille tule- ten osuus oli 375 miljoonaa euroa. Tapahtumien ja vien tuotteiden liiketoiminnan volyymi on ajanta- kilpailujen järjestämiseen liittyvän yritystoiminnan saistettu kutakin alaan lähinnä vastaavan kuluttaja- volyymi oli 195 miljoonaa euroa, ja vedonlynti- hintaindeksin avulla. Indekseihin liittyviä ongelmia liiketoiminnan laajuus noin 260 miljoonaa euroa. tarkastellaan lyhyesti tämän alaluvun lopussa. Aika- Lithin mukaan nämäkään luvut eivät sisällä kaik- väli on valittu siksi, että tilastokeskuksen julkaisemat kiin tukitoimialoihin, kuten varusteiden ja välinei- yritystilastot alkavat tuolta vuodelta. den valmistuksen, maahantuonnin ja kaupan yritys- Liikuntavälineiden ja tarvikkeiden vähittäiskau- toimintaa, joten hevosalan kokonaisvolyymi saattoi pan volyymi oli vuonna 2019 samaa luokkaa kuin nousta yli miljardin euron. vuonna 2013. Sen sijaan liikuntaan liittyviä palve- Hevosurheiluun liittyvään vedonlyntiin liit- luja tarjoavien yritysten liikevaihdon volyymi on tyvä liiketoiminta lytynee suurelta osin Veikkauk- kasvanut voimakkaasti. Vahvasti kasvavia aloja ovat sen tilinpäätksistä. Muun hevostalouden kokonais- etenkin kuntokeskusliiketoiminta sekä luokka ”muu volyymiksi Lithin arvioi noin 570 miljoonaa euroa. urheilutoiminta”, johon kuuluu hyvin monen tyyp- Jos oletetaan että siitä hieman yli puolet jää liikun- pisiä liikunnan palvelujen tarjoajia, esimerkiksi per- nan ja urheilun tilastoluokkien ulkopuolelle, voi sonal trainer -ohjaajia, ammattiurheilijoita ja ratsas- arvioida, että hevos- ja tallitoimintaan liittyvistä lii- tustalleja.4

4 Arvio perustuu raakadataan kyseisen toimialan yrityksistä, jonka kirjoittaja kävi lävitse aiemman personal trainer -alaa koskevan selvityksen yhteydessä. (Ala-Vähälä 2020.) 39

Mys Laine ja Vehmas (2020) toteavat, että nyt uudenlainen kilpailu. Niiden rinnalle on tullut kaupallisten kuntosalien jäsenmäärä nousi vuo- toimijoita, jotka houkuttelevat asiakkaita riisutuilla sien 2014–2017 välillä 46,5 prosenttia. Mononen palveluilla ja halvemmilla hinnoilla, ja lisäksi esimer- ym. (2019) toteavat suomalaisten liikuntaharras- kiksi ympärivuorokautisilla aukioloajoilla. (Laine & tusta käsittelevässä selvityksessään, että kuntosa- Vehmas 2020.) leilla käynti oli 15–75-vuotiaiden toiseksi suosituin Kuvioon 11 on vertailun vuoksi otettu mukaan liikunnan muoto. Kuntosalipalvelujen suosion kas- tietoja mys muista vapaa-ajan viettoon liittyvistä, vaessa mys toimijakenttä on muuttunut. Suomeen liikuntaa lähellä olevista vapaa-ajan tuotteista. Tilas- on kehittynyt muutamia suuria valtakunnallisia ja tojen perusteella vapaa-ajan vieton välineiden ja tar- toisaalta franchising-periaatteella toimivia ketjuja. vikkeiden osalta kasvava ala on ollut etenkin huvi- ja Laajemman palvelun kuntosalien ja liikuntakeskus- urheiluveneiden rakentaminen. 5 ten kannattavuutta ja kilpailuasemaa on heikentä-

93291 Hiihto- ja laskettelukeskukset 93190 Muu urheilutoiminta 93130 Kuntokeskukset 93120 Urheiluseurojen toiminta 93110 Urheilulaitosten toiminta 85510 Urheilu- ja liikuntakoulutus 77210 Vapaa-ajan ja urheiluvälineiden vuokraus ja leasing 47642 Veneiden ja veneilytarvikkeiden vähittäiskauppa 47641 Urheiluvälineiden ja polkupyrien vähittäiskauppa 46493 Urheilualan tukkukauppa 32300 Urheiluvälineiden valmistus 30920 Polkupyrien ja invalidiajoneuvojen valmistus 30120 Huvi- ja urheiluveneiden rakentaminen

0,0 200,0 400,0 600,0 800,0 1000,0 1200,0

2019 2017 2015 2013

Kuvio 11. Liikunta-alan yritysten liikevaihdon kehitys 2013–2019. Lähde: Suomen virallinen tilasto (SVT): Yritysten rakenne- ja tilinpäätstilasto. Indeksit alaviitteessä.5

5 Kuluttajahintaindeksi 2010=100, Tuottajahintaindeksi 2010=100 Hiihto- ja laskettelukeskukset: Kuluttajahintaindeksi 09.4.1.2 Urheiluun liittyvät palvelut Muu urheilutoiminta: Kuluttajahintaindeksi 09.4.1.2.5 Muut urheiluun liittyvät palvelut Kuntokeskukset: Kuluttajahintaindeksi 09.4.1.2.2 Kunto- ja jumppasalit Urheiluseurojen toiminta: Kuluttajahintaindeksi 09.4.1.2.5 Muut urheiluun liittyvät palvelut Urheilulaitosten toiminta: Kuluttajahintaindeksi 09.4.1.2.5 Muut urheiluun liittyvät palvelut Urheilu- ja liikuntakoulutus: Kuluttajahintaindeksi 09.4.1.2 Urheiluun liittyvät palvelut Vapaa-ajan ja urheiluvälineiden vuokraus ja leasing: Kuluttajahintaindeksi 09.4.1.2 Urheiluun liittyvät palvelut Veneiden ja veneilytarvikkeiden vähittäiskauppa: Kuluttajahintaindeksi 09.2.1.3.1 Veneet Urheiluvälineiden ja polkupyrien vähittäiskauppa: Kuluttajahintaindeksi 09.3.2.1 Urheiluvälineet Urheilualan tukkukauppa: Kuluttajahintaindeksi 09.3.2.1 Urheiluvälineet Urheiluvälineiden valmistus: Tuottajahintaindeksi 2010, C3230 Urheiluvälineiden valmistus Polkupyrien ja invalidiajoneuvojen valmistus: Tuottajahintaindeksi, c309 Muualla luokittelematon kulkuneuvojen valmistus (Sisältää moottoripyrät, polkupyrät, invalidiajoneuvot. Indeksiluvuista puuttuvat vuosien 2017, 2018 ja 2019 tiedot, jotka on korvattu vuoden 2015 luvulla.) Huvi- ja urheiluveneiden rakentaminen: C301 Laivojen ja veneiden rakentaminen. 40

Johdannossa todettiin, että ajallisten vertailujen pailemaan markkinoille tulevan ulkomaisen halvem- tulokseen vaikuttaa indeksin valinta. Asiaa valaisee man tuotannon kanssa. taulukon 15. esimerkkitilanne. Ylimmälle riville on Yleisen kuluttajahintaindeksin ja urheiluväli- kirjattu kuluttajahintojen yleinen kehitys, keskelle neiden hintaindeksin vertailu osoittaa puolestaan, urheiluvälineiden ja -tarvikkeiden kuluttajahinto- että indeksisarjan valinta voi vaikuttaa olennaisesti jen muutos ja alimmaiseksi tuottajahintojen kehitys. kuvaan siitä, miten jonkin tuotteet hinnat ja tuo- Tuottajahintaindeksin perusteella Suomessa val- tannon volyymi ovat kehittyneet. Koska urheiluvä- mistettujen tehtaista vähittäismyyntiin tulevien lineiden hintaindeksi taipuu alaspäin, mutta yleisen urheiluvälineiden hinnat ovat nousseet. Urheilu- indeksin pisteluku nousee, yleisen indeksin käytt välineiden kuluttajahintaindeksi puolestaan ker- ”loiventaa” kuvaa alan liikevaihdon kasvusta tai jyr- too, että urheiluvälineiden hinnat ovat laskeneet. kentää kuvaa mahdollisesta liikevaihdon laskusta. Tämän perusteella kotimaiset tuottajat joutuvat kil- Asiaa käsitellään tarkemmin luvussa 5.1.

Taulukko 15. Urheilutarvikkeiden kuluttajahintojen ja tuottajahintojen kehitys.

2013 2015 2017 2019

Kuluttajahintaindeksi 2010=100, yleinen 107,9 108,8 110,0 112,3

Kuluttajahintaindeksi 2010=100, urheiluvälineet 89,1 81,5 76,6 71,2

Tuottajahintaindeksi 2010=100, urheiluvälineiden valmistus 97,3 100,2 104,9 103,0

4.2 Liikuntavälineiden ja negatiivinen (taulukko 16). Vesillä liikkumiseen, vaatteiden ulkomaan- ja metsästykseen ja kalastukseen, ampumaurheiluun vähittäiskauppa ja retkeilyyn käytettyjen välineiden vienti on tuon- tia suurempaa. Merkittävä kauppataseen ylijäämä Tullin julkaisemien ulkomaankauppatilastojen on etenkin veneiden viennissä. Kuviosta 12. näkyy, mukaan varsinaisten urheiluvälineiden, vaatteiden että tilanne on ollut samanlainen vuosina 2006 ja ja polkupyrien viennin kauppatase on selvästi 2012.

Taulukko 16. Liikuntaan ja ulkona liikkumiseen liittyvien tuotteiden ulkomaankauppa 2018.

Tuonti Vienti Kauppatase M€ M€ M€

Hevosurheilu, hevostalous 0,3 0,1 -0,1

Urheiluvaatteet ja jalkineet, monot 96,7 18,4 -78,3

Polkupyrät 74,1 15,7 -58,3

Retkeily, kalastus, metsästys, ampumaurheilu (ml. ulkoiluun käytetyt kompassit) 56,2 103,5 50,8

Moottoriveneet, purjeveneet 49,0 159,9 111,8

Kanootit, purjelaudat, muut pienet vesillä liikkumisen välineet 12,3 60,0 48,5

Urheiluvälineet (ml. purjelaudat, pelastusliivit) 146,5 68,2 -78,3

Lähde: Tullin ulkomaankauppatilastot, tiedot summattu useista tuoteryhmistä. 41

Urheiluvälineet

Kanootit, purhelaudat, muut pienet vesillä liikkumisen välineet

Moottoriveneet, purjeveneet

Retkeily, kalastus, metsästys, ampumaurheilu

Polkupyrät

Urheiluvaatteet ja jalkineet, monot

-150,0 -100,0 -50,0 0,0 50,0 100,0 150,0 200,0

2018 2012 2006

Kuvio 12. Liikuntaan ja ulkona liikkumiseen liittyvien tuotteiden ulkomaankauppa vuosina 2006, 2012 ja 2018. Lähde: Tullin ulkomaankauppatilastot. Indeksi: Tuottajahintaindeksi 2010 = 100, Tuontihintaindeksi ja vientihintaindeksi, C Teollisuus.6

Tullin tilastojen mukaan urheiluvälineiden ja pan volyymi oli vuonna 2018 noin 400 miljoonaan polkupyrien viennin arvo oli vuonna 2018 yhteensä euroa. Urheiluvaatteita myytiin 463 miljoonalla noin 84 M€, eli noin 44 prosenttia valmistajiksi luo- eurolla, ja urheilujalkineita ostettiin noin 250 mil- kiteltujen yritysten liikevaihdosta (190 M€). Tästä joonalla eurolla. ei kuitenkaan voi päätellä suoraan, että puolet Suo- Liikuntavälineiden ja tarvikkeiden vähittäiskau- messa valmistetuista liikuntavälineistä, muista tar- pan yritysten liikevaihto oli yhteensä 1 031,8 M€. vikkeista ja polkupyristä menisi vientiin. Luvuissa Toisaalta arvonlisäverosta puhdistettu vähittäiskau- ei näy niiden yritysten toiminta, jotka eivät tilas- pan volyymi on noin 900 M€, eli jonkin verran alle toissa sijoitu valmistajien luokkaan. Tietoihin voi alan vähittäiskauppaa tekevien yritysten liikevaih- sisältyä muitakin yhteismitallisuuden ongelmia. don. Koska liikunta-alan vähittäiskauppaa harjoitta- Muoti- ja urheilukauppa ry seuraa liikuntavä- mien yritysten liikevaihto ylittää liikuntavälineiden lineiden ja varusteiden vähittäiskaupan volyymien kaupan kokonaismäärän, voinee arvioida, että alan kehitystä. Yhdistyksen keräämien tietojen mukaan yritysten liikevaihto sisältää muutakin kuin urheilu- liikuntavälineiden (taulukossa urheiluvälineet) kau- välineiden kauppaa.

Taulukko 17. Liikuntavälineiden vähittäiskauppa.

Sport, tavaratalot Muut Verkkokauppa Sport, ketjut Yhteensä ja marketit sport-kaupat muista maista Urheiluvälineet 243,6 M€ 102,9 M€ 33,7 M€ 35,8 M€ 416,0 M€ 58,6 % 24,7 % 8,1 % 8,6 % 100 % Urheiluvaatteet 301,0 M€ 87,0 M€ 39,0 M€ 35,8 M€ 462,8 M€ 65,0 % 18,8 % 8,4 % 7,7 % 100 % Urheilujalkineet 148,7 M€ 39,5 M€ 43,0 M€ 18,8 M€ 250,0 M€ 59,5 % 15,80 % 17,20 % 7,50 % 100 % Yhteensä 693,3 M€ 229,4 M€ 115,7 M€ 90,4 M€ 1 128,8 M€ 61,4 % 20,3 % 10,2 % 8,0 % 100%

Lähde: Sofa Pantsari, Muoti- ja urheilukauppa ry. Sähkpostiviesti 9.12.2020. 6

6 Kauppatase on laskettu muuttamalla ensin tuonnin ja viennin taso vuoden 2018 hintatasoa vastaaviksi, ja laskemalla sitten erotus. 42

5. Kotitaloudet ja yritykset liikunnan rahoittajina

5.1 Kotitalouksien kulutus ja urheiluseurassa harrastavien ja yksityisten yritysten palveluja käyttävien osuudet ovat säilyneet lähes Liikunnan harrastamisen määrä ja luonne ohjaa- yhtä suurina kuin vuoden 2009–2010 Kansallisessa vat kotitalouksien kulutusta. Tässä luvussa käydään liikuntatutkimuksessa. (Mononen ym. 2019.) ensin lyhyesti lävitse tutkimustietoa väestn liikun- Liikunnan harrastamisen tavat eroavat jossain nan harrastamisesta. Sen jälkeen arvioidaan tilasto- määrin sukupuolen mukaan. Naisten käyttivät yksi- jen ja tutkimusten pohjalta kotitalouksien liikunta- tyisiä liikunnan palveluja miehiä useammin (naiset kulutuksen kokonaismäärää ja sen kehitystä. 22 %, miehet 8 %). Miehet puolestaan osallistuivat Väestn liikuntatottumuksia, osallistumista ja lii- naisia aktiivisemmin urheiluseurojen järjestämään kuntapalvelujen käyttä on vuosiin 2009/2010 asti liikuntaan (miehet 16 %, naiset 10 %). kartoitettu kansallisin liikuntatutkimuksin. Vastaa- Turpeinen ym. (2011) ja Aikio (2016) tuovat vaa tietoa ei ole kerätty 2010-luvulla ennen Kilpa- esiin sen, että miehet käyttävät naisia enemmän ja huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHUn toteut- varoja liikuntaan. Tulos voi osin johtua liikunnan tamaa aikuisten liikuntaa, vapaaehtoistytä ja muuta piirin rajaamisesta. Mainituissa tutkimuksissa las- osallistumista käsittelevää tutkimusta, joka käsitteli kelmissa ovat mukana urheiluun liittyvä veikkaus vuoden 2018 tilannetta (Mäkinen, 2019). Lasten lii- ja vedonlynti, jota miehet harrastavat enemmän, kuntaa on 2010-luvun puolivälistä lähtien seurattu samoin moottoriveneiden ja purjeveneiden han- kansallisilla LIITU-tutkimuksilla (Kokko ja Mar- kinta, sekä metsästys- ja kalastusvälineet. tin 2019). Lisäksi Terveyden ja hyvinvoinnin lai- Lasten ja nuorten liikuntaharrastusta on selvi- tos (THL) on tutkinut väestn terveydentilaa, elin- tetty systemaattisesti vuosina 2014, 2016 ja 2018 tapoja ja liikunnallista aktiivisuutta. Viimeisin sen toteutetuin LIITU-tutkimuksin. Kysely kohdis- julkaisema tutkimus on FinTerveys 2017 (Koponen tettiin 9–15-vuotiaille lapsille ja nuorille. Vaikka ym. 2018). THL:n tutkimukset sisältävät tietoa lii- LIITU-tutkimus ei anna tietoa nuorten liikunnan kunnallisesta aktiivisuudesta, mutta eivät kerro lii- harrastuksen kustannuksista, sen perusteella voi kunnan kulutuksesta. varovasti arvioida, minkä tyyppiseen liikuntaan koti- KIHUn aikuisväestn liikuntaa ja osallistumista taloudet ovat rahaa on käyttäneet. käsittelevän tutkimuksen mukaan suurin osa aikui- Vuotta 2018 koskevan raportin mukaan 91 pro- sista harrasti liikuntaa ensisijaisesti omatoimisesti. senttia lapsista ja nuorista1 ilmoitti harrastavansa Kaksi kolmasosaa vastaajista ilmoitti harrastavansa omaehtoista liikuntaa vähintään kerran viikossa. liikuntaa yksin (66 %). Noin kolmannes vastaajista Yli puolet vastaajista (53 %) liikkui omatoimisesti harrasti omatoimista liikuntaa jonkin ryhmän kanssa vähintään neljänä päivänä viikossa, ja kahtena tai (34 %). Omatoimisesti liikuntaa harrastavien osuus kolmena päivänä viikossa näin liikkui noin neljän- oli laskenut, sillä vuoden 2009–2010 kansallisessa nes. Urheiluseuran harjoituksissa kävi 54 prosenttia, liikuntatutkimuksessa omatoimisesti yksin liikku- liikunta-alan yritysten palveluja käytti 34 prosenttia, viksi ilmoittautui 81 prosenttia, ja omatoimisesti muussa kuin urheiluseurassa tai kerhossa liikkui 26 ryhmässä liikkuvia oli 55 prosenttia vastanneista. prosenttia ja koulun liikuntakerhoissa 23 prosenttia Omatoimisen liikunnan jälkeen suosituimpia olivat vastaajista. (Martin ym. 2019.) yksityisten yritysten tarjoamat palvelut, joita käytti Tulosten perusteella urheiluseuroilla on keskei- 15 prosenttia aikuisväeststä. Liikunta- ja urheilu- nen rooli lasten ja nuorten liikuttajina, mutta mys seuroissa liikkui 13 prosenttia ja muissa liikuntayh- yksityisillä palveluntarjoajilla, koulun liikuntaker- distyksessä tai -järjestissä liikuntaa harrastaneiden hoilla ja muilla kerhoilla on oma roolinsa. Noin puo- osuus oli noin 9 prosenttia vastanneista. Liikunta- let 9–15-vuotiaista osallistui urheiluseurojen toimin-

1 Kun seuraavassa puhutaan LIITU-tutkimukseen liittyen lapsista ja nuorista, tarkoitetaan 9–15-vuotiaita. 43

taan vähintään kerran viikossa ja noin 12 prosenttia kallistuminen että harjoitusmäärien nousu. Lasten silloin tällin. Yhteensä lähes kaksi kolmasosaa nuo- liikuntaharrastuksen kustannukset vaihtelevat, ja ne rista osallistui enemmän tai vähemmän aktiivisesti voivat olla perheelle merkittävä menoerä. Ei siis ole seurojen toimintaan. Osallistuminen oli yleisintä yllättävää, että lajivalinta ja lajin kalleus korreloivat 11-vuotiailla (71 %). Suhteellisesti vähiten seuratoi- perheet tulotason kanssa (Puronaho 2014). mintaan osallistuivat 15-vuotiaat (44 %). Aiemman Tutkimustiedon perusteella vanhempien sosio- tutkimuksen perusteella tiedetään, että murrosiässä ekonominen asema vaikuttaa – ei pelkästään lajin seuraharrastaminen alkaa vähentyä. (Blomqvist ym. valintaan – vaan liikuntaharrastuksen määrään yli- 2019.) päätään (Kantomaa ym. 2014). Huikari ym. (2021) Jalkapallo oli vuonna 2018 suosituin lasten ja tuovat esiin, että liikunnan harrastamisen määrään nuorten urheiluseuroissa harrastama laji. Seuraa- vaikuttaa etenkin ihmisen yhteiskunnallinen asema, vina tulivat tanssi, voimistelu, salibandy, ratsastus ja ei niinkään tulojen vaan etenkin koulutuksen kautta jääkiekko. Harrastetuissa lajeissa oli eroja sukupuol- määriteltynä. Lisäksi alakulttuurit ja vertaisryhmät, ten välillä. Pojilla suosituimpia lajeja olivat jalka- joiden parissa ihminen elää, vaikuttavat olennai- pallo (34 %), jääkiekko (13 %) ja salibandy (13 %); sesti liikunnan harrastukseen. Miehillä nuoruuden tytillä tanssi (15 %), voimistelu (15 %) ja ratsastus liikuntaharrastus korreloi aikuisiän liikunnan mää- (14 %). (Blomqvist ym. 2019.) rään, naisilla ei yhtä paljon. Nuorten liikunnan kustannuksista ei ole katta- Kotitalouksien kulutusmenoista on käytettä- vaa tietoa vuodelta 2018. Puronaho (2014) on sel- vissä kaksi Tilastokeskuksen tilastoa: niiden kulu- vittänyt nuorten liikunnan kustannuksia vuosilta tusta koskeva tutkimus ja kansantalouden tilinpi- 2001 ja 2012. Puronahon mukaan nuorten harras- toon liittyvä laskelma kotitalouksien kulutuksesta. tamisen hintaan vaikuttaa se, minkä ikäisille lap- Kotitalouksien kulutusta koskeva tutkimus on viime sille tai nuorille harjoittelu on tarkoitettu, ja miten vuosina tehty neljän tai kuuden vuoden välein. Vii- kilpailullisesti suuntautunutta harrastaminen on. meinen tutkimus on vuodelta 2016. Kansantalou- Lähes kaikissa Puronahon tutkimissa lajeissa harras- den kirjanpitoon liittyvä laskelma julkaistaan vuosit- tus muuttui kalliimmaksi siirryttäessä vanhempiin tain. Näiden lisäksi KIHUn raportissa aikuisväestn ikäluokkiin ja kilpailullisemmin orientoituneeseen liikuntatottumuksista on arvio liikunnan kulutuk- urheiluun. Toisaalta urheilulajien väliset kustannus- sesta. Nämä kolme lähdettä antavat toisistaan poik- erot olivat suuria, vaikka peruskuvio oli sama. keavan arvion kotitalouksien kulutuksen määristä. Poikien suosimista lajeista jalkapallo oli hieman Matalimpaan arvioon päätyy kotitalouksien keskimääräistä halvempaa: sen vuotuiset kulut oli- kulutustutkimukseen perustuva tilasto. Sen mukaan vat kaikissa ikäluokissa ja sekä harrastaja- että kil- palveluiden (otteluiden ja urheilukilpailujen pääsyli- pailusuuntautuneessa harrastamisessa 1 000–3 000 put ja kausikortit mukaan lukien) oli vuonna 2016 euroa (vuoden 2012 hintatason mukaan). Jääkiekko yhteensä 360 miljoonaa euroa. Polkupyrien ja lii- oli huomattavasti kalliimpaa: halvimmillaan harras- kuntavälineiden kulutus oli yhteensä noin 530‒560 tus maksoi vuodessa noin 2 000 euroa. Kilpailuorie- miljoonaa euroa. Liikunnan kulutuksen kokonais- ntoituneessa 15–18-vuotiaiden toiminnassa koko- määrä oli vuonna 2016 (vuoden 2018 hintatasoon naiskustannukset olivat noin 12 700 euroa vuodessa. muutettuna) yhteensä noin 890‒910 miljoonaa Tyttjen suosituimmista lajeista etenkin ratsastus oli euroa. (Taulukko 9.) Tulos vaihtelee hieman käy- kallista: 3 000–10 000 euroa vuodessa harrastajan tetyn indeksin mukaan. Luvusta puuttuvat urhei- iästä ja ryhmän luonteesta riippuen. Tanssin kilpai- luvaatteet ja osa jalkineiden kulutuksesta, jota vuo- lullisesti suuntautunut harjoittelu oli hieman keski- den 2016 tutkimuksessa ei ole ilmoitettu. Kun määräistä kalliimpaa, eli 3 000–9 000 euroa vuotta vuoden 2016 lukuihin lisätään arvio urheiluvaat- kohden. Ei-kilpailullisena tanssi oli keskimääräistä teiden ja jalkineiden kulutuksesta vuoden 2012 tie- halvempaa. Sen vuosikustannukset olivat alle tuhan- tojen pohjalta, kulutuksen kokonaismäärä nousee nen euron luokkaa. 1 240–1 280 miljoonaan euroon Puronahon selvityksessä tulee mys esiin, että KIHUn aikuisten liikunnan harrastamista käsit- vuosina 2001–2012 järjestetyssä liikunnassa harras- televä tutkimus päätyy puolta suurempiin lukui- tamiskustannukset olivat nousseet yli kaksinkertai- hin. Sen mukaan liikunnan kulutuksen kokonais- seksi. Hintaa oli nostanut sekä harjoittelukertojen volyymi oli 1 700–1 800 miljoonaa euroa vuonna 44

2018. KIHUn tutkimuksen tiedot perustuvat vas- valittu indeksi vaikuttaa siihen, millaisen kuvan kehi- taajien antamiin arvioihin, eivät kulujen systemaat- tyksestä saamme. Liikunnan talouden osalta tämä on tiseen seurantaan. ongelmallista, koska liikuntavälineiden ja palvelujen Kansantalouden tilinpitoon sisältyvä laskelma hintatasot ovat kehittyneet eri suuntiin. Liikuntavä- kotitalouksien kulutuksesta antaa kaikkein korkeim- lineet ja -tarvikkeet ovat halventuneet vuosina 2006– man arvion (taulukko 19). Laskelman mukaan koti- 2016, kun taas liikunnan palvelut ovat kallistuneet taloudet kuluttivat vuonna 2018 liikuntaan ja tiet- hieman yleistä kustannuskehitystä nopeammin. tyihin vapaa-ajan palveluihin yhteensä 2 291 miljoo- Tämän vuoksi yleinen kuluttajahintaindeksi kuvaa naa euroa, mistä liikunnan ja vapaa-ajan palvelujen urheiluvälineiden kaupan kasvun lievempänä kuin osuus oli 1 358 miljoonaa euroa. Luku on suuri eten- erityinen indeksi. Liikuntavälineiden kulutus on kin palveluihin kohdistuvan kulutuksen osalta, sillä kasvanut, mutta kulutuksen volyymin voimakkaan vuotta 2016 koskevat kotitalouskysely antaa pal- kasvun sen suhteuttaminen alan tuotteiden hinto- veluiden kulutuksen määräksi 260–270 miljoonaa jen alenemiseen tämän tuoteryhmän oman indeksin euroa. Noin viisinkertainen ero johtunee siitä, että avulla. Palveluiden kulutus näyttäisi vuosina 2006– kansantalouden tilinpitoon liittyvässä laskelmassa 2012 laskeneen, mutta vuoteen 2016 mennessä taas palvelujen kulutukseen sisältyy urheilun harrasta- nousseen. Yleisen kuluttajahintaindeksin mukaan se misen ja seuraamisen lisäksi mys muuta vapaa- olisi palautunut vuoden 2006 tasolle, mutta palvelu- ajan toimintaa.2 jen hintakehitystä kuvaavan indeksin mukaan kulu- Tässä selvityksessä on arvioitu rahavirtojen muu - tus ei vuonna 2016 ollut vielä tavoittanut vuoden tosta aikasarjojen avulla. Vertailua vaikeuttaa se, että 2006 tasoa.

2 Taulukko 18. Kotitalouksien kulutusmenot kulutustutkimuksen mukaan vuosina 2006, 2012 ja 2016 (€/kotitalous) Yleisen kuluttajaindeksin mukaan (2005=100) ja tavara- tai palveluryhmää koskevan indeksin3 perusteella.

2006 2012 2016 Yleis- Kohdenne- Yleis- Kohdenne- Yleis- Kohdenne- indeksi tut indeksit indeksi tut indeksit indeksi tut indeksit tieto tieto Urheiluvaatteet ja jalkineet 343,6 291,3 362,6 327,1 puuttuu puuttuu Polkupyrät 123,3 113,1 162,4 160,0 155,1 156,4

Urheiluvälineet ja tarvikkeet 343,6 216,3 340,9 250,2 397,4 374,8

Liikuntaan ja urheiluun liittyvät palvelut 302,4 323,4 273,3 282,0 307,5 303,3 Urheilukilpailut, ravit ja niiden 31,9 48,7 33,7 35,9 53,5 53,7 kausikortit Liikunta yhteensä 769,3 652,7 776,6 692,2 913,5 888,2

Metsästys-, kalastus- ja retkeilyvarusteet 123,3 101,0 189,4 160,9 204,1 188,8

Soutuveneet, kanootit, purjelaudat 14,7 10,0 29,8 22,9 40,8 38,3

Muut suuret harrastevälineet ja hevoset 38,2 25,9 40,6 31,2 57,2 53,6

2 Näitä ovat esimerkiksi maksut tivoli- ja huvipuistovierailuista, vierailut seikkailupuistoissa ja sisäleikkipuistoissa, osallistuminen liikunnanopetukseen ja opaspalvelut sekä mys kokkikurssit. Kyseiseen palvelujen luokkaan eivät kuitenkaan sisälly esimerkiksi kulttuurin harrastaminen, ravintoloissa käynti tai matkailun palvelut. Lähde: Katri Soinne, (Tilastokeskus), sähkpostiviesti 7.4.2021. 3 Kohdennettujen indeksien pohjalla on ollut kuluttajahintaindeksi 2005=100. Jos tuote tai palveluryhmälle ei ole lytynyt sitä suoraan vastaavaa indeksiä, on käytetty tuoteryhmän yleisemmän tason mukaista indeksiä. Laskelmassa on käytetty seuraavia indeksiluokkia: Urheiluvaatteet ja jalkineet: 0312 Vaatteet Polkupyrät: 07121 Moottoripyrät ja polkupyrät Urheiluvälineet ja tarvikkeet: 09321 Urheiluvälineet Urheiluun liittyvät palvelut: 09412 Urheiluun liittyvät palvelut Urheilukilpailut, ravit ja niiden kausikortit: Vapaa-aikaan liittyvät palvelut Metsästys, kalastus ja retkeilyvarusteet: 09322 Retkeilyvälineet Soutuveneet, kanootit, purjelaudat: 0932 Urheilu- ja retkeilyvälineet. 45

Kotitalouksien kulutusta kuvaavien tilastojen Eri tilastot eivät anna aivan yksiselitteistä kuvaa perusteella liikunnan palvelujen kulutuksen arvo liikunnan tavaroiden ja palvelujen kehityksestä näyttäisi siis laskeneen vuosina 2006‒2012 ja kään- 2010-luvulla. Kotitalouksien kulutusta mittaavat tyneen sitten nousuun. Edellä, yritysten liikevaihtoa tutkimukset viittaavat siihen, että kulutuksen kasvu koskevien tilastojen yhteydessä tuli esiin, että liikun- pysähtyi 2010-luvun alussa ainakin eräillä osa-alu- nan palvelujen volyymi kasvoi muutamaa poikkeusta eilla, kuten palveluissa. Tähän viittaavat eräät kun- lukuun ottamatta vuosien 2013–2019 aikana4. tosalien käyttä koskevat tutkimushavainnot. Mys Mys kansallisen liikuntatutkimuksen ja aikuis- kotitalouksien käytettävissä olevien ansioiden tasoa väestn liikuntaa koskeva tutkimuksen tiedot viittaa- koskeva tilasto viittaa siihen, että liikunnan kulu- vat siihen, että kuntosalien käytt kasvoi 2000-luvun tuksen kasvu on voinut pysähtyä 2010-luvun alku- ensimmäisellä vuosikymmenellä, mutta käyttäjä- puolella. Tämän tilaston mukaan kotitalouksien määrä pysyi suurin piirtein samalla tasolla vuosina ansioiden määrä kasvoi tasaisesti vuoteen 2010 asti, 2009/2010‒2018 tai ehkä jopa vähän laski.5 Liikun- mutta kasvu pysähtyi neljäksi vuodeksi, kunnes vuo- nan palvelujen volyymi näyttää kasvaneen 2000- den 2015 tienoilla lähti uudelleen lievään nousuun. luvun lopulle asti, jolloin se pysähtyi tai kääntyi las- (Kuvio 13.) kuun, ja alkoi taas vahvistua vuoden 2013 tienoilta Mys kehityksen suunta, etenkin 2010-luvun lähtien. On siis mahdollista, että esimerkiksi palve- alkupuolella on tulkinnanvarainen. Liikuntavälinei- lujen käytt oli vuonna 2018 suurin piirtein samalla den ja palvelujen hintakehitys näyttää poikkeavan tasolla kuin kymmenen vuotta aiemmin, mutta oli yleisestä kuluttajahintojen kehityksestä. Vertailun notkahtanut välillä. tulos riippuu jossain määrin valituista indekseistä. Toisaalta kansantalouden tilinpitoon liittyvä Sen vuoksi laskelmat alan taloudellisen volyymin kotitalouksien kulutusta kuvaava laskelma näyttää, kehityksestä antavat väistämättä jossain määrin että liikunnan ja vapaa-ajan kulutuksen määrä kas- sumeaa tietoa. voi melko tasaisesti vuosien 2006–2018 välillä, ei Vuoden 2018 osalta kulutuksen määrä oli pie- tosin niin voimakkaasti kuin urheilu- ja retkeilyvä- nimmän arvion mukaan 1 100–1 200 miljoonaa lineiden kulutus. Kansantalouden tilinpidon las- euroa, korkeimman arvion mukaan noin 2 300 mil- kelmassa kulutukseen sisältyy kuitenkin liikunnan joonaa euroa. Minimiarvioita pienentää todennäki- lisäksi paljon muuta vapaa-ajan kulutusta, joten sen sesti se, että Tilastokeskuksen kotitalouksien kulu- avulla ei voi luotettavasti arvioida liikunnan palve- tusta selvittänyt tutkimus ei ole tavoittanut kaikkea lujen kehitystä.6 alan kulutusta. Maksimiarviota puolestaan suurentaa se, että lukuihin sisältyy muutakin kuin liikuntaan ja Taulukko 19. Kotitalouksien liikunnan ja vapaa-ajan urheiluun liittyvää vapaa-ajan kulutusta. kulutus vuonna 2018 kansantalouden tilinpitoon liittyvien laskelmien mukaan.

2006 2012 2018 M€ M€ M€ Polkupyrät 159 211 201 Urheilu-, retkeily- ja 349 481 732 ulkoiluvälineet Vapaa-aikaan ja urheiluun 1 080 1 158 1 358 liittyvät palvelut Yhteensä 1 588 1 850 2 291

Lähde: Kotitalouksien kulutusmenot, vuosittain 1975-2019, (Kuluttajahintaindeksi 2005 = 100, 07.1.3.0 Polkupyrät, 09.3.2.X Urheilu-, retkeily- ja ulkoiluvälineet, 09.4.1.X Vapaa-aikaan ja urheiluun liittyvät palvelut).

4 Kasvavia liiketoiminta-aloja olivat luokat ”muu urheilutoiminta”, ”Kuntokeskukset”, ”Urheiluseurojen toiminta”. Suurin piirtein samalla tasolla pysyivät luokat ”Hiihto- ja laskettelukeskukset” ja ”Urheilulaitosten toiminta”. Ks. luku 4.1, taulukko 14. 5 Arvio tehty Mononen ym. 2019 ja Laine 2020 artikkeleissa ilmoitettujen lukujen pohjalta. 6 Näitä ovat esimerkiksi maksut tivoli- ja huvipuistovierailuista, vierailut seikkailupuistoissa ja sisäleikkipuistoissa, osallistuminen liikunnanopetukseen ja opaspalvelut sekä mys kokkikurssit. Kyseiseen palvelujen luokkaan eivät kuitenkaan sisälly esimerkiksi kulttuurin harrastaminen, ravintoloissa käynti tai matkailun palvelut. Lähde: Katri Soinne, (Tilastokeskus), sähkpostiviesti 7.4.2021. 46

35000

30000

25000

20000

15000

10000

5000

0 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019

Kuvio 13. Asuntokuntien käytettävissä olevan tulon kehitys 2000–2019.

5.2 Yritykset liikunnan rahoittajina kulttuuriseteleitä tynantajien käyttn. Seteli voi olla paperinen, mutta siitä on kehitetty mys säh- Olympiakomitean henkilstliikuntabarometrin kisiä versioita. mukaan yritykset tukivat vuonna 2017 henkils- Alan keskeisten yritysten (Smartum, ePassi, tn liikuntaa keskimäärin 266 eurolla tyntekijää Edenred, Eazybreak) yhteenlaskettu liikevaihto oli kohden. Luku perustuu haastatteluihin, ja vastaajien vuonna 2018 hieman alle 80 miljoonaa euroa, ja muistinvaraisiin arvioihin. On mahdollista, että kes- toimintaan sisältyi siis muutakin kuin liikuntaetu- kiarvossa ei ole huomioitu esimerkiksi lyhytaikaisia jen maksujen välitystä. Vaikuttaa siis siltä, että tyn- tai osa-aikaisia tyntekijitä. Seuraavassa arvioidaan antajien erilaisten liikuntasetelien välityksellä jakama yritysten kokonaispanostus siten, että yrityksen kus- tuki ei kata yllä esitettyä arviota liikunnalle kohdis- tantaman liikunnan arvo pyristetään alaspäin 200 tetun tuen kokonaismäärästä. euroksi tyntekijää kohden. Liikuntaetuuksien lisäksi yritykset sponsoroi- Tilastokeskuksen tietojen mukaan joulukuussa vat urheilua vuonna 2018 yhteensä 155 M€ arvosta 2018 tyllisiä tyntekijitä oli noin 2,2 miljoonaa. (Sponsoribarometri 2018). Sponsorimarkkinat Jos oletetaan, että nämä kaikki saattoivat nauttia 200 ovat viime vuosina kasvaneet tasaisesti. Jos mark- euron tuesta, niin tynantajien henkilstlle osoit- kinoiden volyymi muutetaan vuoden 2018 tasolle taman tuen arvo oli vuonna 2018 karkeasti arvioi- kuluttajahintaindeksin avulla (2010=100) vuonna tuna yhteensä 440 M€. Aikio (2016) arvioi opin- 2015 markkinoiden volyymi oli 134 miljoonaa näytteessään, että yritysten tuki henkilstn liikun- euroa. Vuoteen 2019 se oli noussut 160 miljoo- nalle oli 2010-luvun alussa noin 190 miljoonan naan euroon. Vuosittainen kasvu on ollut 3‒4 pro- euron tasolla. senttia paitsi vuonna 2017, jolloin kasvu oli 8 pro- Tynantajien jakama liikuntatuki on vuodesta senttia. Edellisessä raportissa, joka käsitteli vuoden 2004 ollut verovapaata 400 euroon asti. Tyntekijä 2005 tilannetta, sponsoroinnin volyymiksi arvioi- ei maksa edusta veroa, ja tynantaja voi vähentää tiin 70 miljoonaa euroa, mikä vuoden 2018 rahan kulun omassa verotuksessaan. Liikuntaetujen ja vas- arvossa (kuluttajahintaindeksi 2005=100) olisi noin taavasti myhemmin hyväksytyn vastaavan tyyppi- 85 miljoonaa euroa. (Sponsor insight 2020; Sponsor sen verovapaan kulttuuriedun mytä alalle on tul- insight 2018; Sponsor insight 2017, Sponsor insight lut yrittäjiä, jotka tarjoavat erityyppisiä liikunta- tai 2016; SPOT 2019.) 47

6. Liikunnan ja urheilun talous osana yhteiskuntaa

Liikuntaan liittyvä taloudellinen toiminta kytkey- 6.1 Urheilun televisiointiin tyy luonnollisesti muihin talouden osa-alueisiin. Lii- liittyvät rahavirrat kunta tyllistää ihmisiä monella tapaa ja liikuntaan liittyvä taloudellinen toiminta tuo verotuloja julki- Urheiluviihteellä tarkoitetaan tässä yhteydessä urhei- selle sektorille. Lisäksi liikunnan talous tukee muuta lun seuraamista jonkin kaupallisen median välityk- taloudellista toimintaa, kuten kuljetus- ja majoitus- sellä. Kyse ei ole ihmisen omasta liikunnasta, vaan palveluja. otteluiden ja kilpailujen seuraamiseen liittyvien elä- Tässä selvityksessä on keskitytty varsinaisiin lii- mysten tuottamisesta. Urheilua voi seurata paikan kunnan palveluihin ja liikuntavälineiden ja tarvik- päällä sekä television, radion, internetin suoratois- keiden tuotantoon ja kauppaan. Liikunnan talou- topalvelujen ja lehtien urheilusivujen välityksellä. den kerrannaisvaikutusten arviointi on oma tutki- Eri mediat ovat vahvasti kietoutuneet yhteen: leh- musaiheensa. Tarkastelun kohteena ei myskään ole tien verkkosivuilla on liikkuvaa kuvaa ja mys tv-yh- liikunnan ekosysteemi kokonaisuudessaan, vaan lii- tiillä on omia verkkosivustojaan ja suoratoistopal- kuntaan liittyvien tavaroiden ja palvelujen tuotanto. veluitaan. Siksi esimerkiksi urheiluhallissa toimiva kahvila jää Tässä luvussa keskitytään televisioinnin rahavirtoi- tarkastelun ulkopuolelle, vaikka se liikunnan ekosys- hin. Muista medioista ei ole vastaavia tilastoja tai tut- teemiin kuuluukin. kimuksia, ja niiden talouden volyymi on oletettavasti Liikunnan raja-alueilla on kuitenkin muutamia pienempi. Lisäksi valintaa puoltaa se, että televisioyh- taloudellisen toiminnan aloja, joita ei voisi olla ole- tit osaltaan rahoittavat urheilua maksaessaan lähetys- massa ilman liikuntaa tai urheilua, ja jotka puoles- oikeuksista. Samaan aikaan on muistettava, että tele- taan rahoittavat liikuntaa ja urheilua. Lisäksi liikun- visioinnissa ei enää ole kyse vain elävän kuvan välit- nan harrastamisen voi olettaa vaikuttavan julkisen tämisestä televisioon. Elävää kuvaa välittävät mys sektorin tuloihin ja menoihin: tuloihin lähinnä vero- erilaiset internetin kautta toimivat suoratoistopalve- tuloina, menoihin erityisesti siksi, että liikunnan voi- lut, kuten Netfix. Televisiointeja voi seurata, paitsi daan olettaa edistävän terveyttä ja siten vähentävän televisiosta, mys puhelimesta ja tietokoneelta. terveydenhuollon kuluja. Finnpanelin television katselua käsittelevän Tämän luvun kahdessa ensimmäisessä alaluvussa raportin mukaan urheilun osuus oli vuonna 2020 käsitellään lyhyesti urheilun televisiointia ja urhei- television katseluajasta 7 prosenttia.1 Tilastokeskuk- luvedonlyntiä. Nämä viihteenalat ovat olemassa sen mukaan urheiluohjelmia paljon katsovien määrä nimenomaan kilpaurheilun ansiosta ja rahoittavat on vähentynyt. Vuonna 1991 urheilua ilmoitti seu- liikuntasektoria. Kolmannessa alaluvussa käsitellään raavansa keskittyneesti 80 prosenttia, ja vuonna lyhyesti liikunnan merkitystä kansanterveydelle ja 2017 saman vastauksen antoi 47 prosenttia tutki- sen mytä terveydenhuollon kuluihin sekä vähäisen mukseen osallistuneista. Urheilun seuraaminen on liikunnasta johtuvien muiden ongelmien aiheutta- sukupuolittunutta, sillä viimeisimmässä kyselyssä miin menoihin. Neljännessä alaluvussa tarkastel- miehistä 60 prosenttia ilmoitti seuraavansa urheilua laan liikunnan tyllistävää vaikutusta. Viidennessä keskittyneesti, naisista 35 prosenttia.2 Eri vuosien aiheena ovat liikunnan tuottamat verotulot julkiselle tilannetta verratessa on hyvä muistaa, että käsitys sektorille. Viimeisen alaluvun aiheena on sukupuol- siitä, mitä urheilun keskittynyt katsominen tarkoit- ten tasa-arvo liikunnan taloudessa. taa, on vuosien kuluessa voinut muuttua. Urheilu- viihteen tarjonta on uusien televisiokanavien mytä kasvanut, joten aktiiviseksi urheilun seuraajaksi tun- nustautumisen kynnys on voinut nousta.

1 Finnpanel tv-mittaritutkimus 2020. Siteerattu julkaisun ”Kaupallinen televisio Suomessa 2020” kautta. 2 Tilastokeskus, televisio-ohjelmien katselu, 10 vuotta täyttäneet. 48

Maksullisten televisiopalveluiden kulutus on yli Keskeiset suurkilpailut näkyvät siis edelleen kahdeksankertaistunut vuosina 2006–2016. Kotita- Ylellä tai muilla avoimilla kanavilla. Sen sijaan mes- louden kuluttivat vuonna 2006 tv-kanavamaksuihin taruussarjojen, liigojen ja vastaavien kansainvälisesti yhteensä 41 miljoonaa euroa. Vuonna 2016 luku oli suosittujen urheilutapahtumien seuraaminen on siir- 387 miljoonaa euroa.3 Eniten liiketoiminnan volyy- tynyt valtaosin maksukanaville. (Ketola 2020, 33.) mia ovat ilmeisesti kasvattaneet internetin suoratois- Kansainvälisten suurkilpailujen televisiointiin sisäl- topalvelut, kuten Netfix. (Ketola 2020, 33.) Ketola tyy mys erilaisia yhteistyjärjestelyjä: esimerkiksi arvioi opinnäytteessään tutkimuskirjallisuuden poh- osa kesä- ja talviolympialaisten lähetyksistä näkyy jalta, että kaapelitelevision kautta välitettävät mak- Ylen tarjoamassa valtakunnanverkossa. Loput ovat sutelevisiokanavat ovat profloituneet urheiluviih- katsottavissa Discovery-kanavalta osin maksullisesti teeseen, kun taas suoratoistopalveluilla on laajempi ja osin avoimesti.5 Jääkiekon miesten vuoden 2018 ohjelmaprofili. (Ketola 2020, 32–34.) Tilanne saat- MM-kisoista MTV lähetti Suomen joukkueen otte- taa olla muuttumassa. Esimerkiksi Nelonen lak- lut ilmaiskanavilla. Muut ottelut näkyivät MTV:n kautti vuonna 2018 maksukanavapalvelunsa ja kes- maksullisilla kanavilla.6 kitti urheilun jakamisen suoratoistopalveluunsa. Urheilun suurkilpailut ovat edelleen katsojia Mys Eurosport ja MTV:n C More ovat tuoneet yhdistäviä tapahtumia. Vuoden 2018 katsotuim- markkinoille omat suoratoistopalvelunsa. pien ohjelmien joukkoon kuului talviolympialais- Urheilun siirtyminen maksutelevisioon on joh- ten hiihtoa, yleisurheilun EM-kisalähetys ja jääkie- tanut siihen, että tv-kanavat kilpailevat suosituim- kon MM-kisojen ottelu. (Finnpanel 2019.) pien liigojen ja suurten urheilutapahtumien tele- Televisiotoiminnan kokonaistulot koostuvat visiointioikeuksista, mikä korottaa hintoja ja voi verotuloista (Yle-vero), mainostuloista ja maksu-tv:n sulkea ulos pieniä kansallisia toimijoita (hintakil- keräämistä katsojamaksuista. Vuonna 2018 Yle-ve- pailusta ks. Riihentupa 2020). Samaan aikaan kun ron tuotto oli 461,8 M€. (Yleisradio 2019b.) Urhei- urheilun tv-jakelu on 1990-luvulta lähtien siirty- lun liittyvien ohjelmien tuottamiseen Yle käytti noin nyt maksukanaville, eurooppalaiset valtiot ovat luo- 50 M€. (Yleisradio 2019a.)7 Tämän verran voi aja- neet toimintatapoja, joilla turvataan se, että tär- tella veronmaksajien maksavan Ylen osalta urheilun keimmät urheilukisat näkyvät kaikille avoimissa televisioinnista ja välittämisestä, tosin osa kuluista verkoissa. Suomessa asiasta säädettiin ensimmäisen on käytetty radiolähetyksiin ja verkkopalveluihin. kerran televisio- ja radiotoimintaa ohjaavaan lakiin MTV3:n ja Nelosen osalta käytettävissä ei ole tehdyllä lisäyksellä vuonna 1998. Uudistuksen jäl- tietoja urheiluun liittyvistä maksuista tai mainos- keen valtioneuvosto saattoi asetuksella määrätä, että tuloista kertyneiden maksujen osuudesta liikevaih- tiettyjä kansallisesti merkittävien tapahtumien tele- dosta. Myskään urheilun televisiointiin liittyvien visiolähetyksiä ei saa näyttää pelkästään suljetuilla kulujen määrä ei lydy tilinpäätksistä. Tilinpäätk- maksukanavilla4. (Laki televisio- ja radiotoimin- sen mukaan MTV3 maksoi vuonna 2018 ohjelmien nasta 9.10.1998/744, 20 §.) Vastaava sääds sisäl- esitysoikeuksista 89,1 M€. Urheilun osuutta televi- tyy mys voimassa olevaan Lakiin sähkisen vies- siointikuluista ei kuitenkaan ole ilmoitettu. tinnän palveluista (2014/917, 212 § 3).

3 Tieto kulutusmenoista: Tilastokeskus, Kotitalouksien kulutus. Kotitalouksien määrä: Kotitalouksien määrä, keskikoko, kotitalousväes- tn koko ja keskimääräiset kulutusyksikt Suomessa vuosina 1966–2017. Suomen virallinen tilasto (SVT): Tulonjakotilasto. https://www. stat.f/til/tjt/2017/02/tjt_2017_02_2019-03-08_tau_001_f.html .Indeksi: Kuluttajahintaindeksi, 2005=100, kokonaisindeksi. (Kaapeli, ja maksu-tv:n tilausmaksuja kuvaava indeksi ei anna pistelukuja vuosille 2016 ja 2018. Televisio- ja radiomaksuja kuvaava indeksi kasvaa vuosina 2006 ja 2012 nopeammin kuin kaapeli- ja maksu-tv:n tilausmaksujen indeksi, joten laskelmissa on käytetty kokonaisindeksiä, joka vuosina 2006 ja 2012 on suurin piirtein samalla tasolla kaapeli- ja maksu-tv:n tilausmaksuindeksin kanssa.) 4 Lakien taustaa käsiteltiin edellisessä talousraportissa. Ks. Ala-Vähälä 2008. 5 ”Discovery Finland ja Yle ovat solmineet uuden yhteistysopimuksen olympialaisten esitysoikeuksista” Yle.f, julkaistu 6.2.2020. https:// yle.f/aihe/artikkeli/2020/02/06/discovery-fnland-ja-yle-ovat-solmineet-uuden-yhteistyosopimuksen. ” Olympiajääkiekko 2018 yksinoikeudella Eurosportin ja Discoveryn ilmaiskanaville”. Eurosport.f, julkaistu 21.4.2016. https://www.eurosport.f/jaakiekko/olympiajaa- kiekko-2018-yksinoikeudella-eurosportin-ja-discoveryn-ilmaiskanaville_sto5453434/story.shtml. ”Talviolympialaiset ovat Ylelle valtava projekti – Ovatko selostajat Pasilassa vai Koreassa?” Kaleva, julkaistu 21.2.2018. https://www.kaleva.f/talviolympialaiset-ovat-ylelle-valtava-projekti-ov/1848450. 6 ”C More ja MTV valmiina jääkiekon MM-kisoihin – asiantuntijakaartissa pelkkiä maailmanmestareita”. MTV-uutiset -verkkosivu, julkaistu 11.04.2018. https://www.mtvuutiset.f/artikkeli/c-more-ja-mtv-valmiina-jaakiekon-mm-kisoihin-asiantuntijakaartissa-pelkkia-maailmanmestareita/6858540#gs.vvlvg6. 7 Yleisradion hallintoneuvoston kertomus eduskunnalle yhtin toiminnasta vuonna (Yleisradio 2018, 26, 71.) Yle käytti näitä rahoja oletettavasti mys radiolähetyksiin, ja urheiluun liittyviin verkkosivuihin. 49

Kuluttajien maksu-tv-yhtiille maksamista sum- että televisiointikorvausten yhteissumma oli vuonna mista on kaksi eri tilastoa. Vuonna 2018 kansantalou- 2018 kokonaisuudessaan korkeintaan 25 M€.10 den tilinpitoon liittyvän kotitalouksien kulutusmenot -tilaston perusteella televisio- ja radiolupamak- 6.2 Urheiluveikkaus ja sujen kokonaismäärä oli 319 M€ (Kotitalouksien vedonlynti kulutusmenot vuosittain, 1975–2019). Tilastokes- kuksen laajemmassa kotitalouksien kulutusmenoja Nykyinen Veikkaus Oy on perustettu vuoden 2017 koskevassa tutkimuksessa arvioidaan television kat- alussa yhdistyneiden Veikkauksen, Raha-automaat- selun menot kotitaloutta kohden. Viimeinen tutki- tiyhdistyksen ja Fintoton rahapelitoimintojen poh- mus on vuodelta 2016. Sen perusteella voi arvioida, jalle. Veikkaus arvioi vuonna 2018 osuudekseen että kotitaloudet käyttivät tv-maksuihin vuonna Suomen pelimarkkinoista 86 prosenttia. (Veikkaus 2016 indeksikorjaus huomioiden noin 387 M€.8 2018a.) Seuraavassa käydään lävitse Veikkauksen Kotitalouksien kulututusta koskevien aikasarjojen rahapelitoiminnan volyymi vuoden 2018 osalta. perusteella katselumaksut ovat nousseet yli kahdek- Lopuksi arvioidaan, miten urheiluveikkauksen ja sankertaiseksi vuosien 2006–2016 välillä. Lukuun -vedonlynnin tuotot vastaavat valtion liikunnalle sisältyvät kaikki kanavamaksut, ei pelkästään urhei- ja urheilulle jakamaa tukea. lukanavien katselua. Veikkauksen vuoden 2018 liikevaihto oli 3 154,7 Miten paljon televisioyhtit maksavat suomalai- miljoonaa euroa. Veikkauksen ja urheiluvedonlyn- sille liigoille tai suurkilpailujen järjestäjille? Asiasta nin ja toto-pelien osuus tästä oli 755,7 M€.11 (Veik- ei ole julkista, toimijoiden itsensä ilmoittamaa tie- kaus 2019.) Tuotoistaan Veikkaus tuloutti valtiolle toa. Uutisaineiston mukaan Telia olisi vuosina yhteensä 1 014,2 M€. Opetus- ja kulttuuriminis- 2018‒2019 maksanut jääkiekkoliigan televisioin- terin osuus veikkausvoittovaroista oli 537,5 M€, nista vuosittain 23 M€. Sitä ennen Sanoma Oy olisi josta liikunnan laskennallinen osuus olisi ollut 134,4 ostanut televisiointioikeudet 14 M€ vuosikorvauk- M€.12 Vuotta 2018 koskevassa valtion tilinpäätk- selle. Vuonna 2018 jääkiekkoliiga olisi saanut mak- sessä OKM:n saamien veikkaustuottojen määrä suja noin 18,5 M€.9 ilmoitetaan hieman suuremmaksi (572,1 M€), jol- UEFA:n vuoden 2018 eurooppalaista liigatoi- loin liikunnan laskennallinen osuus oli 143 M€. mintaa käsittelevän raportin (UEFA 2020) mukaan OKM jakoi vuonna 2018 liikunnalle ja urheilulle Suomessa jalkapalloliigan joukkueiden rahoituksesta tukea 173,4 M€, joten liikunnan tukea piti kattaa vain viisi prosenttia tuli televisioinneista. Liigajouk- muista lähteistä noin 30 M€:n edestä. kueen kokonaistulot olivat saman raportin mukaan Se, miten Veikkauksen tuotot jaetaan, on poliit- Suomessa keskimäärin 2,1 M€. Tästä voisi arvioida, tinen valinta. Joka tapauksessa on mahdollista arvi- että jalkapalloliigan 12 joukkuetta sai televisiointi- oida, missä määrin Veikkauksen urheiluun liittyvän tuloja yhteensä (2,1M€ * 0,05 * 12 =) 1,26 M€. rahapelaamisen tuotot kattavat liikunnalle ja urhei- Näiden kahden suuren liigan televisiointitulot oli- lulle osoitetun tuen. Seuraava laskelma ei ole tar- sivat siis olleet yhteensä noin 20 M€. Pienempien koitettu tukemaan vaatimuksia siitä, että liikun- mestaruussarjojen televisiointikorvauksista ei ole tie- nan tai hevosurheilun tukea pitäisi nostaa tai laskea toa. Niiden televisiointitulot eivät oletettavasti ylitä vedonlyntituottojen tasoa vastaaviksi. Tavoitteena Veikkausliigan saamia korvauksia. Voinee arvioida, on arvioida, mikä on vedonlyntituottojen suuruus-

8 Kotitalouden kulutusmenot kotitaloustyypin mukaan 1985-2016. A0942302 Maksullisten tv-kanavien katselumaksu (käyvin hinnoin). Kulutus on korjattu vastaamaan vuoden 2018 tasoa. 9 Arvio on laskettu olettamalla, että sekä Telia että Sanoma maksoivat vuonna 2018 liigalle puolet yllä mainitusta vuotuisesta sitoumuk- sestaan. ”HS: Näin arvokas on SM-liigan ja Telian välinen tv-sopimus”. Savon Sanomat 30.5.2017. https://www.savonsanomat.f/ urheilu/3006488. HS-uutinen: https://www.hs.f/talous/art-2000005231988.html. 10 Veikkaus Oy ilmoittaa vuoden 2018 tilinpäätksessään että sen maksu-tv-toiminnan tuotot olivat 0,2 miljoonaa euroa, mutta ei kerro, miten paljon se maksoi ravikilpailujen järjestäjille televisiointioikeuksista. 11 Luku saatu vähentämällä harrastuspelien liikevaihdosta (799,4 M€) pytäpelien osuus (43,7 M€). Jäljelle jäävät urheiluvedonlyntipelit, eli pitkäveto, live-veto ja virtuaalivedot, muuttuvakertoimiset vedonlyntipelit (moniveto, tulosveto, voittajaveto), vakio ja toto-pelit. 12 Veikkausvoittovarojen tuottojen jakamisesta säädetään arpajaislaissa (2001/1047). Voimassa olevien säädsten mukaan (arpajaislain muutos 2016/1826) Veikkaus Oy:n tuotosta käytetään 53 % urheilun ja liikuntakasvatuksen tukemiseen, tieteen, taiteen sekä nuorisotyn edistämiseen; 43 % terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseen ja 4 % hevoskasvatuksen ja hevosurheilun edistämiseen. Opetus- ja kulttuuriministerille kohdistettujen tuottojen sisäiset jako-osuudet ovat: liikunta 25 %, tiede 17,5 %, taide 38,5 %, nuorisoty 9 % ja muut 10 %. Veikkausvoittovarojen jakoperiaatteet esittelee mys Soininvaara ym. (2021, 63). 50

luokka suhteessa valtion liikunnalle ja hevosurhei- 2018; Kari 2015.) Liikunnan välillisiä vaikutuksia lulle jakamaan tukeen. on tutkinut muun muassa Borodulin kumppanei- Urheiluun liittyvien pelien palautusprosentti neen tutkimuksessa, joka perustui vuosina 2001 ja vaihtelee vakioveikkauksen ja toto-pelien 65 pro- 2002 kerättyihin Terveys 2000 -aineistoihin, vuonna sentista pitkävedon 95 prosenttiin.13 Jos pelien tuo- 2002 kerättyihin FINRISKI-tutkimuksen aineistot lasketaan matalimman palautusprosentin (65 %) toihin sekä näiden seuranta-aineistoihin. (Borodu- mukaan, niin urheiluveikkaus ja vedonlynti tuot- lin ym. 2016.) Mys Vasankarin johdolla on tehty tivat Veikkaukselle vuonna 2018 noin 265 miljoo- useisiin eri tutkimuksiin perustuvassa selvityksessä naa euroa. Jos keskimääräinen palautusprosentti olisi arvio liikkumattomuuden taloudellisista kustannuk- 70 prosenttia, urheiluveikkaus ja vedonlynti olisi sista (Vasankari ym. 2019). tuolloin tuottanut hieman alle 230 miljoonaa euroa. Borodulinin ja kumppanien tutkimuksessa ei Kun tuotosta vähennetään arpajaisvero, joka urhei- havaittu yhteyttä toisaalta tutkimuksessa seurattujen luveikkauksen osalle pisteytettynä on noin 50 M€14, henkiliden liikunta- ja terveystottumusten ja toi- toimintakulujen kattamiseen ja yleishydylliseen toisaalta terveyspalvelujen kulutuksen välillä.16 Vasan- mintaan jäi jäljelle 180 M€‒215 M€. karin ja kumppanien (Vasankari ym. 2018) julkai- Vuonna 2018 OKM:n jakamien liikuntamää- semassa raportissa puolestaan raportissa selvitettiin, rärahojen kokonaismäärä oli 173,4 M€, josta veik- missä määrin vähäinen liikunta tai liikkumatto- kausvoittovaroin katettiin noin 140 M€:n osuus. muus lisää pitkäaikaissairauksien riskejä, ennenai- Maa- ja metsätalousministeri sai ja käytti veikka- kaisia kuolemia ja altistaa huonolle tyuralle tai syr- usvoittovaroja raviratojen, hevosurheilun ja hevos- jäytymiselle. Taloudellinen arvio tehtiin siten, että talouden tukemiseen noin 40 M€. (Valtion talous- tutkijat määrittelivät aiemman tutkimuksen pohjalta arvio 2018.).15 todennäkisyydet sille, että tietyt sairaudet ja sosiaa- Liikunnan ja urheilun sekä hevostalouden veik- liset ongelmat johtuvat nimenomaan vähäisestä lii- kausvoittovaroista saama kokonaistuki oli yhteensä kunnasta tai liikkumattomuudesta. Kun samalla tie- noin 180 miljoonan euron luokkaa, mikä vastaa dettiin näiden sairauksien ja sosiaalisten ongelmien edellä esitettyä karkeaa arviota urheiluveikkauksen, yleisyys, oli mahdollista arvioida liikkumattomuu- -vedonlynnin ja totopelien tilitettävissä olevista den kustannusvaikutuksia. Vasankari ja kumppanit tuotoista. Totopelien tuotot näyttäisivät kattavan arvioivat vähäisen tai olemattoman liikunnan kus- hevostaloudelle jaettavan tuen, (tähän alaviite 27) tannuksiksi vähintään 3,2 miljardia euroa ja enin- mutta muun urheiluveikkauksen tuotot eivät vastaa tään 7,5 miljardia euroa. urheilulle jaettavan tuen määrää, ja budjettivarojen osuus liikunnan tuen rahoituksesta on viime suosina 6.4 Liikunta tyllistäjänä kasvanut, kuten luvussa 2.1 tuli esiin. Liikunnan merkitys tyllistäjänä riippuu luonnolli- 6.3 Liikunta ja kansanterveys, ja sesti siitä, miten liikuntaan liittyvä taloudellinen toi- liikkumattomuuden kansan- minta rajataan. Liikunnan palvelut pitävät yllä tai taloudelliset vaikutukset tukevat laajempaa liikuntaan liittyvää talouden eko- systeemiä tai klusteria, kuten majoitus ja matkailu- Liikunta vaikuttaa talouteen epäsuorasti mys siten, palveluja. Tässä selvityksessä keskitytään liikunnan että liikunnan harrastamisen on todettu vaikuttavan talouden ytimeen, eli varsinaisiin yksityisiin ja jul- kansalaisten terveydentilaan, tykykyyn, ja sillä on kisiin liikuntapalveluihin sekä kolmannen sektorin yhteys mys koulumenestykseen ja tyuraan. (Kari toimintaan. Lisäksi käydään lävitse liikuntavälinei-

13 Veikkaus ilmoittaa palautusprosentit kunkin vedonlyntipelin esittelyn yhteydessä. Toto-pelien osalta ks. https://www.veikkaus.f/f/toto?- sort=TXDATE&date=2021-0316&track=T&pool=VOI&race=3#!/ohjeet/pelimuodot. 14 Jos arpajaisvero jaetaan eri pelimuotojen kesken liikevaihdon mukaan, urheiluveikkauksen osuus on 211 M€/4 ≈ 52 M€. 15 Vuonna 2018 toto-pelien liikevaihto oli 221 M€, ja palautusprosentti tyypillisesti 65 %. Pelikate oli siis noin 77 M€. Luvusta on kuitenkin vähennettävät arpajaisveron osuus sekä toimintakulut ennen tarkempaa arviota. 16 Syynä saattaa olla se, että liikuntaa ja terveyskäyttäytymistä koskevat tiedot kerättiin seurantajakson alussa, mutta terveyttä ja terveyden huollon palvelujen käyttä koskevat tiedot kerättiin eri rekisterejä seuraten lähthetkeä seuranneiden noin kymmenen vuoden ajalta. Tut- kimuksen kohteena oleva henkil voi muuttaa tapojaan, esimerkiksi lisätä tai vähentää liikunnan harrastamista, ja jos hän myhemmin saa sairauden, johon liikunnan puute altistaa, tutkija ei voi tietää, vaikuttaako sairastumisen taustalla haastattelun jälkeinen muutos lii- kuntaharrastuksessa tai muussa terveyskäyttäytymisessä. (Borodulin ym. 2016.) 51

den ja -tarvikkeiden valmistuksen ja kaupan tyllis- Raja-alueelle kuuluvat liikunnan koulutus ja kou- tävä vaikutus. lujen liikunnanopetus, jotka voi näkkulmasta riip- Liikuntavälineitä valmistavien, myyvien tai vuok- puen lukea joko liikunta- tai koulutussektorin pii- raavien yritysten osalta laskelmaan otetaan mukaan riin. Näiden osalta hydynnetään aiemmin luvussa yrityksissä tyskentelevät henkilt riippumatta siitä, 2.3 tehtyä arviota. liittyyk heidän tynsä suoranaisesti liikunnan har- Kuten on tullut esiin (luku 4), kaikki liikunta- joittamiseen. Siten laskelmiin tulevat mukaan esi- välineitä, tarvikkeita tai palveluita tarjoavat yrityk- merkiksi liikuntapaikkojen huollosta vastaavat ja yri- set eivät lydy yritysrekisterin liikunnalle osoitetuista tysten tai organisaatioiden taloushallinnon henki- luokista, ja mukana voi olla mys yrityksiä, jotka tar- lst. joavat muutakin kuin liikunta-alan tuotteita tai pal- Samaa laskutapaa sovelletaan julkisen sektorin ja veluita. Näiden varauksien jälkeen voidaan arvioida, järjestjen toimintaan. Laskelmaan otetaan mukaan että liikunnan palveluiden, liikuntavälineiden val- mys liikunnan palveluja tarjoavat yritykset, liikun- mistuksen ja kaupan tyllistävä vaikutus oli vuonna taseurat ja järjestt sekä kuntien liikuntapalvelut. 2018 yhteensä noin 13 700 henkiltyvuotta. Lii- Laskelman ulkopuolelle jäävät urheiluun liittyvä tie- kuntavälineiden valmistus ja tukku- ja vähittäis- donvälitys ja vedonlynti sekä matkailu- majoitus ja kauppa tyllistävä vaikutus oli 5 500 henkilty- ravintolapalvelut siltäkin osin kuin niiden olemassa- vuotta ja palveluiden 8 228 henkiltyvuotta (tau- olo perustuu siihen, että asiakkaat käyttävät palve- lukko 20). luja liikuntaharrastuksensa yhteydessä.

Taulukko 20. Liikunta-alan yritysten henkiltyvuodet ja palkkasumma vuonna 2018.

Yritysten Henkilstn Palkkasumma, lukumäärä, lukumäärä yritykset yritykset (htv), yritykset (1000 euroa) 3092 Polkupyrien ja invalidiajoneuvojen valmistus 11 84 3 333

323 Urheiluvälineiden valmistus 147 822 33 775

46493 Urheilualan tukkukauppa 332 877 39 183

47641 Urheiluvälineiden ja polkupyrien vähittäiskauppa 788 3 717 111 342

7721 Vapaa-ajan ja urheiluvälineiden vuokraus ja leasing 75 80 1 961

93110 Urheilulaitosten toiminta 628 2506 78 390

9312 Urheiluseurojen toiminta 145 700 25 886

9313 Kuntokeskukset 533 1 811 54 316

9319 Muu urheilutoiminta 2 245 2 388 90 635

93291 Hiihto- ja laskettelukeskukset 56 743 24 281

Valmistus ja kauppa yhteensä 1 278 5500 187 633

Palvelut yhteensä 3 682 8 228 275 469

Liikunta yhteensä 4 960 13 728 463 102

Suomen virallinen tilasto (SVT): Yritysten rakenne- ja tilinpäätstilasto. 52

93190 Muu urheilutoiminta

93130 Kuntokeskukset

93120 Urheiluseurojen toiminta

93110 Urheilulaitosten toiminta

85510 Urheilu- ja liikuntakoulutus

77210 Vapaa-ajan ja urheiluvälineiden vuokraus ja leasing

47642 Veneiden ja veneilytarvikkeiden vähittäiskauppa

47641 Urheiluvälineiden ja polkupyrien vähittäiskauppa

46495 Veneiden ja veneilytarvikkeiden tukkukauppa

46493 Urheilualan tukkukauppa

32300 Urheiluvälineiden valmistus

30920 Polkupyrien ja invalidiajoneuvojen valmistus

30120 Huvi- ja urheiluveneiden rakentaminen

25400 Aseiden ja ammusten valmistus

0 500 1000 1500 2000 2500 3000 3500 4000 4500

2019 2018 2017 2016 2015 2014 2013

Kuvio 14. Liikunnan alat tyllistäjänä.

Liikuntavälineiden ja polkupyrien tuotannon ja pyristäen 1300:sta 1000:een. Samaan aikaan pal- kaupan tyllistävä vaikutus on vuosina 2013‒2019 velualojen 4 300 typaikkaa lähes kaksinkertais- hieman laskenut: vuonna 2013 henkiltyvuosien tuivat 8 200. (Gholamzadeh Fasandoz 2016, table määrä oli 5 893, vuonna 2019 vastaava luku oli 2.17) Gholamzadeh Fasandozin havaitsema muutok- 5 610. Palvelujen tyllistävä vaikutus on ollut kas- sen voimakkuus saattaa osin johtua siitä, että hän vussa. Kun ala vuonna 2013 tyllisti 7 064 henkil- puhuu alan typaikoista, kun tässä tutkimuksessa on tyvuoden edestä, vuonna 2019 henkiltyvuosia oli selvitetty henkiltyvuosien määrää ja sen muutosta. 7724, eli kuuden vuoden aikana henkiltyvuosien Palvelualoilla, kuten personal trainer -alalla, on pal- määrä oli kasvanut noin kymmenellä prosentilla. jon osa-aikaisia ja muita epätyypillisiä tysuhteita Kasvavia aloja ovat etenkin luokka ”muut urhei- (Ala-Vähälä 2020), mikä saattaa näyttäytyä mys lutoiminta”, jossain määrin yhtiitetyt urheiluseurat tyntekijämäärän voimakkaampana heilahteluna. sekä kuntokeskukset, joissa tosin tyvuosien määrä Urheiluseurat18 ja urheilujärjestt tyllistivät näyttää pudonneen vuonna 2019 (kuvio 14). vuonna 2018 yhteensä noin 9 900 henkilvuoden Muutos on ilmeisesti ollut melko maltillinen edestä, ja niiden palkkasumma oli yhteensä noin 270 edelliseen vuosikymmeneen verrattuna. Gholamza- miljoonaa euroa. Tiedot on koottu useasta lähteestä. deh Fasandozin mukaan vuosina 2002‒2011 val- Urheilujärjestjen osalta palkkasumma on henkil- mistavan teollisuuden typaikat laskivat hieman määrän pohjalta tehty arvio ja kuntien osalta puoles-

17 Taullukosta on laskelmaan otettu valmistavan teollisuudenosalta luokat ”Te sporting goods manufacturing” ja ”Manufacturing of bicycles”. Palvelujen osallta on mukaan otettu luokat ”Renting of sports equipment”, ”Ballroom and dance instructors”, Operation of sport arenas and stadiums” ja “Other sport services”. 18 Tässä tarkoitetaan niitä urheiluseuroja, jotka eivät ole yhtiittäneet toimintaansa, ja jotka eivät siis sisälly taulukon 11 tietoihin. 53

taan henkilmäärä on palkkakulujen pohjalta tehty ja muuta henkilkuntaa, mutta sen määrää ei tässä arvio. Laskentaperusteet ja lähteet on selitetty ala- ole mahdollista arvioida. Yhteensä liikunta-alan kou- viitteissä. Luvuista puuttuvat järjestjen osa-aikai- lutus tyllisti siis vähintään noin 1 300 henkilty- set tyntekijät (468 henkilä, Oja ym. 2019), koska vuoden edestä. ei ole tiedossa, miten suurta henkiltyvuosimäärää Liikunta-alan eri tehtävissä tyskentelevien palk- osa-aikaisten ty vastaa. kasumma vuonna 2018 yhteensä noin 734 miljoo- Koski ja Mäenpää (2018) ovat urheiluseurojen naa euroa. Laskelmaan ei sisälly alan koulutus ja osalta päätyneet korkeampaan arvioon. Seuroille koulujen liikunnanopetus, joiden palkkasummista lähetetyn kyselyn (otos) pohjalta he arvioivat, että ei ole tilastotietoa. vuonna 2016 urheiluseuroissa oli noin 5 100 palkat- EuroStat-tilastojen23 mukaan liikuntasektori tua kokopäivätoimista tyntekijää, ja 28 500 osa-ai- tyllisti vuonna 2018 Suomessa 32 000 ihmistä. kaista tyntekijää, mikä kirjoittajien arvion mukaan Tilastoon laskettu henkilmäärä, ei henkilty- vastasi karkeasti arvioiden yhteensä noin 10 000 hen- vuosia. Edellä esitetty arvio alalla tehtyjen henki- kiltyvuoden kokonaismäärää. Määrä on todennä- ltyvuosien määrä on olennaisesti pienempi (noin kisesti liian suuri, koska Tilastokeskuksen ilmoit- 24 000). EuroStat-tilastojen perusteella voikin arvi- tama palkkasumma (102 M€, Turunen ym. 2020) oida, että liikuntasektorilla on paljon osa-aikaisia, ei kata noin suuren henkiltyvuosien määrän vaa- vähäisiä tuntimääriä tekeviä tyntekijitä. EuroS- timia kuluja. tat-lukujen perusteella liikunnan piirissä tyskentelevien määrä on voimakkaasti kasvanut: vuonna Taulukko 21. Arvio henkiltyvuosien määristä ja 2010 liikunta tyllisti 23 500 ihmistä, vuonna 2018 palkkasummista urheiluseuroissa, urheilujärjestissä ja yllä mainitut 32 000. Alalle kokonaan tai osittain kuntien liikuntapalveluissa. tyllistyneiden määrä on siis kasvanut yli kolman- Henkilstn Palkkasumma, neksella. lukumäärä yritykset € (htv), yritykset (M ) 6.5 Liikuntaan liittyvän talouden Urheiluseurat19 3685 102 tuottamat verotulot Urheilujärjestt20 122021 33 Kuntien liikuntatoimi22 5000 136 Liikunnan talouden valtiolle ja kunnille tuomaa Yhteensä 9 905 271 verokertymää ei voi käytssä olevilla lähteillä arvioida tarkkaan, joten seuraavat laskelmat ovat kar- Kun yrityksissä, järjestissä ja kuntien liikuntatoi- keita arvioita. Kuten veikkaustuottoja käsiteltäessä, missa tyskentelevien luvut lasketaan yhteen, hen- tämänkään luvun tarkoituksena ei ole vaatia, että val- kiltyvuosien määrä on noin 23 600. Kun lukuun tion ja kuntien pitäisi tukea liikuntaa samalla raha- lisätään liikunnanopettajien määrä, luku nousee määrällä kuin mitä liikuntaan liittyvä toiminta tuo noin 25 000 henkiltyvuoden tasolle. Luku nou- niille verotuloja. Tavoitteena on pelkästään osoittaa see vielä hieman korkeammaksi, jos otetaan mukaan liikuntaan liittyvän taloudellisen toiminnan merki- järjestjen osa-aikaiset tyntekijät. tys julkiselle taloudelle. Näiden lisäksi liikuntaan läheisesti liittyvistä Liikunnan talouden edellisessä alaluvussa esitelty aloista urheiluopistot tyllistivät vuonna 2019 ar- palkkasumma on yhteensä noin 740 M€. Jos olete- violta 1 128 henkiltyvuoden edestä. Jyväskylän taan, että liikunnan alalla tyskentelevien vuotui- yliopiston liikuntatieteellisessä tiedekunnassa kertyi set palkkakustannukset ovat henkilä kohden noin 185 henkiltyvuotta. Lisäksi neljän ammattikor- 28 000 euroa24, voidaan karkeasti arvioida, että keakoulun liikunta-alan koulutus tyllisti opettajia maksetuista palkoista kertyy valtiolle, kunnille ja

19 Turunen ym. 2020. 20 Henkilstn lukumäärä: Oja ym. 2019. Palkkasumma laskettu olettamalla, että järjestjen palkkakustannukset ovat henkeä kohden samat kuin urheiluseuroilla. Järjestjen osalta laskelmassa ei ole mukana osa-aikaisia tyntekijitä. 21 Muista poiketen tässä ilmoitetaan päätoimisten tytekijiden määrä. 22 Palkkamenojen lähde: Tilastokeskus, kuntien tilinpäätstiedot. Henkilstn lukumäärä (htv) arvioitu olettaen, että kuntien palkkamenot ovat tyntekijää kohden samat kuin urheiluseuroilla. 23 https://ec.europa.eu/eurostat/web/sport/data/database. 24 Luku on saatu jakamalla palkkasumma liikunta-alan arvioidulla henkilvuosimäärällä. 54

valtiokirkoille yhteensä noin 65‒70 M€ verotulot. sen, tutkimuksen ja koulujen liikunnanopetuksen Luvussa ei ole mukana opettajien ansioita.25 Todelli- kulut sekä veikkausvoittovarat. nen luku on luonnollisesti toinen, koska palkat ovat eri suuruisia, joten veroaste vaihtelee, eikä laskelmaa 6.6 Sukupuolen suhde liikunnan varten ole käytssä tietoa liikunta-alalla tyskentele- ja urheilun talouteen vien palkkojen jakautumisesta. Luku on siis karkea arvio verotuksen suuruusluokasta. Miesten ja naisten liikuntaharrastukset eroavat luon- Liikuntavälineiden vähittäiskaupan arvo oli teeltaan, samoin liikuntaan liittyvä kulutus. Liikun- vuonna 2018 arvonlisävero mukaan lukien noin 1 nan kansalaistoimintaa käsittelevässä luvussa tuli 130,8 M€ (ks. luku 4.1) josta arvonlisäverotulot oli- esiin, että suurissa lajeissa miesten mestaruussarjo- vat noin 220 M€ (24 % alv). Liikunnan palvelujen jen ja liigojen talous on moninkertainen naisten vas- osalta arvonlisävero on osin 10 prosenttia, osin 24 taaviin sarjoihin verrattuna. Onkin luontevaa kysyä, prosenttia, joten arvonlisäverotuotot olisivat alan lii- kohdistuvatko liikunnan resurssit tasapuolisesti mie- kevaihdosta26 (1 182,2 M€) vähintään noin 120 M€ hille ja naisille? Eriarvoisuus on luonnollisesti laa- ja enintään 280 M€. jempi kuin miesten ja naisten tasa-arvoon tai eriar- Veikkaus tuloutti valtiolle arpajaisveroa 211 M€. voisuuteen liittyvä kysymys. Se kattaa sukupuolen Urheiluveikkauksen ja -vedonlynnin laskennallinen lisäksi toimintarajoitteiden, sukupuolen, etnisyyden, osuus oli noin 50 M€, jos veron määrän oletetaan taloudellisten edellytysten ja esimerkiksi alueellisten vastaavan näiden pelien osuutta Veikkauksen liike- erojen vaikutuksen liikuntaan ja urheilu-uraan.28 vaihdosta. Sukupuolten välisestä tasa-arvosta on säädetty Liikuntaan liittyvä taloudellinen toiminta toi val- tasa-arvolailla. Sen tarkoituksena on estää sukupuo- tiolle ja kunnille siten vähintään 400‒500 miljoo- leen perustuva syrjintä ja edistää naisten ja miesten nan euron verotulot. Suurin osa kertyi valtion kerää- välistä tasa-arvoa sekä tässä tarkoituksessa parantaa mästä arvonlisäverosta, vähintään noin 330 euroa. naisten asemaa erityisesti tyelämässä. Lain tarkoi- Valtion liikunnasta saamat verotulot ovat huomat- tuksena on mys estää sukupuoli-identiteettiin tai tavasti OKM:n kautta jaettavan liikunnan ja urhei- sukupuolen ilmaisuun perustuva syrjintä. (Tasa-ar- lun tukea suuremmat. volaki 1986/609, 1 §.). Laissa säädetään ensisijaisesti Kunnat ovat ilmeisesti liikunnan talouden net- miesten ja naisten tasa-arvosta tyelämässä. Lakiin tomaksajia, sillä kunnallisveron tuotot eivät kata lii- vuonna 2005 tehdyn lisäysten mukaan ”viranomais- kunnan käytttalouden kuluja (noin 550 M€). Las- ten tulee kaikessa toiminnassaan edistää naisten ja kelmista puuttuvat tosin pienemmät verotuotot, miesten välistä tasa-arvoa tavoitteellisesti ja suunni- kuten yhteisvero ja kiinteistvero. Samaan aikaan telmallisesti sekä luoda ja vakiinnuttaa sellaiset hal- liikunnan puutteesta aiheutuvat julkiset kustannuk- linto- ja toimintatavat, joilla varmistetaan naisten ja set, kuten terveydenhuollon menot, rasittivat eniten miesten tasa-arvon edistäminen asioiden valmistelussa kuntia. Vuonna 2018 kuntien maksuosuus tervey- ja päätksenteossa. Erityisesti tulee muuttaa niitä olo- denhuollon kuluista oli 39,4 prosenttia, kun laskel- suhteita, jotka estävät tasa-arvon toteutumista.” massa oli mukana mys yksityiseltä taholta tuleva Lisäyksessä säädetään erikseen, että tasa-ar- rahoitus. Valtion osuus oli 23,6 prosenttia.27 von edistäminen tulee ottaa huomioon palvelu- Liikunnan kulujen ja tuottojen nettovaikutusta jen saatavuudessa ja tarjonnassa. (Tasa-arvolaki pohditaan tarkemmin yhteenvedossa. Tällin laskel- 15.4.2005/232, 4 §.) Vuonna 2008 hyväksytyssä miin otetaan mukaan mys muiden kuin opetus- ja lisäyksessä todetaan, että ”tavaroiden tai palvelu- kulttuuriministerin tuki liikunnalle, alan koulutuk- jen tarjoajan menettelyä on pidettävä tässä laissa kiel-

25 Laskelma on tehty seuraavilla olettamilla: Tiedossa olevia henkiltyvuosia vastaavat vuosiansiot ovat noin 23 000€/vuosi henkiltyvuotta kohden, kun palkkamenoista vähennetään tynantajan sivukulut. Tällä tulotasolla veroprosentti on 11,25. Henkiltyvuosia on luvussa 6.3 mainitut 23 633, kun opettajia ei lasketa mukaan. Lähde: Veronmaksajat, palkansaajan tuloverolaskuri 2018. Veroprosent- tiin ei sisälly palkansaajan tyeläkevakuutusmaksua (6,35 %) eikä tyttmyysvakuutusmaksua (1,9 %). Tyeläkevakuutusmaksu ja tytt- myysvakuutusmaksu on jätetty laskelmasta pois, koska tarkoituksena on arvioida se verokertymä, jotka ei ole korvamerkitty eläkkeisiin tai tyttmyysturvaan. (https://www.veronmaksajat.f/luvut/Laskurit/palkansaajan-tuloverolaskuri-2018/#403db92a). 26 Tilastokeskuksen liikevaihtoa koskeviin tilastoihin ei sisälly arvonlisäveron määrää. 27 Valtio 24 %, kunnat 39 %, Kela 13 %, yksityinen sektori (yksityiset vakuutusjärjestelmät, kotitaloudet, tynantajat ym.) 24 %. 28 Eriarvoisuudesta liikunnassa ks. Kokkonen & Kauravaara (toim.) 2020. 55

lettynä syrjintänä, jos henkil asetetaan julkisella tai taan. Suomi ym. (2012) ovat arvioineet liikunnan yksityisellä sektorilla yleisesti saatavilla olevien tava- tasa-arvoa liikuntapaikkatarjonnan näkkulmasta. roiden ja palvelujen tarjonnassa sukupuolen perus- OKM on julkaissut useampia selvityksiä sukupuol- teella muita epäedullisempaan asemaan”. (Tasa-arvo- ten tasa-arvosta liikunnassa ja urheilussa. Näistä vii- laki 19.12.2008/1023, 8e §). Yhdenvertaisuuslain meisimpiä ovat liikunta ja tasa-arvo -selvitykset vuo- (1325/2014) tarkoituksena on edistää sukupuolten silta 2011 ja 2018. (Turpeinen ym. 2018 ja Turpei- välisen tasa-arvon rinnalla laajemmin yhdenvertainen ym. (toim.) 2018). Mys Aikion tutkimus on suutta ja ehkäistä syrjintää sekä parantaa syrjinnän OKM:n rahoittama. Liikunnan tasa-arvoon liitty- kohteeksi joutuneen oikeusturvaa. (Yhdenvertai- viä kysymyksiä on käsitelty aiemman tutkimuksen suuslaki 1325/2014, 3 §). pohjalta mys esimerkiksi Liikuntapaikkarakenta- Liikuntapolitiikassa lakien vaikutus näkyy esi- misen suunta 2014 -asiakirjassa (Valtion liikunta- merkiksi siten, että OKM edellyttää, että yleisavus- neuvosto 2014). tuksen saajan tulee toiminnassaan edistää tasa-arvoa Suomi ym. (2012) arvioivat liikunnan tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta, sekä noudattaa tasa-arvolaissa siitä näkkulmasta, tarjoaako liikuntapaikkarakenta- (609/1986) ja yhdenvertaisuuslaissa (1325/2014) minen ihmisille tasavertaiset mahdollisuudet liikun- säädettyjä tynantajavelvoitteita (OKM 2020). Lii- nan harrastamiseen. Tutkijoiden mukaan liikunta- kuntalakiin (390/2015) mukaan urheilun piirissä paikkarakentaminen oli 2000-luvulla tukenut nais- toimivien organisaatioiden on huomioitava yhden- ten liikuntaharrastuksen kasvua. Vaikeampi ongelma vertaisuus ja tasa-arvo. Vuodesta 2016 lähtien yhden- liittyi alueelliseen tasa-arvoon. Osalla alueita talou- vertaisuus- ja tasa-arvosuunnitelma on ollut yksi lii- delliset resurssit eivät riittäneet liikuntapaikkaver- kuntajärjestjen valtionavustuksen määrään vaikut- koston ylläpitoon tai puutteiden korjaamiseen. tavista kriteereistä (Saari & Sipilä 2018). Aikion (2016) mukaan kaksi kolmannesta urhei- Seuraavassa keskitytään tasa-arvolain hengessä luseurojen ja lajiliittojen toiminnan volyymista pal- siihen, miten liikunnan rahoitus- ja muut tukijär- velee miesten urheiluharrastusta. Naiset puolestaan jestelmät kohtelevat miesten tai naisten liikuntaa. käyttävät enemmän kaupallisia liikuntapalveluja. Tavoitteena ei ole selvittää mahdollisia rikkomuksia, Aikio arvioi typaikkaliikunnan ja kuntien tarjoa- vaan tarkastella lyhyesti, miten tasa-arvotilannetta mien palvelujen kohdistuvan melko tasapuolisesti on seurattu, ja millaista tietoa eri selvitykset antavat. miehille ja naisille. Naisten osuus liikunnan koko- Kysymyksenasettelussa oletuksena on, että ihmi- naiskuluista Suomessa oli hieman alle viidenkymme- set voidaan jakaa yksiselitteisesti mies- ja naissuku- nen prosentin ja miesten vastaavasti hieman päälle. puoleen kuuluviksi. Liikkujien ja urheilijoiden jou- Aikion mukaan naisten osuus liikunnan ja urhei- kossa on kuitenkin mys transsukupuolisia, muun- lun rahoituksesta oli kasvanut kaikilla tutkimuksen sukupuolisia ja muita, jotka eivät sovi perinteiseen osa-alueilla verrattuna vuoden 1998 tilanteeseen, ja syntymän yhteydessä määriteltyyn binääriseen suku- suurinta kasvu oli ollut kuntien liikuntapalveluissa. puolijaotteluun. Seksuaali- ja sukupuolivähemmis- Vuosien 2011 ja 2018 tasa-arvoselvityksissä tar- tjen syrjintää on tarkasteltu Valtion liikuntaneu- kastellaan liikunnan taloutta vain suppeasti. Vuoden voston vuonna 2012 julkaisemassa raportissa (Kok- 2011 selvitys käsittelee järjestjen taloutta sekä mies- konen 2012). Sukupuolensa suhteen perinteisen ten ja naisten liikunnan kulutusta, mitä on esitelty järjestelmän ”ulkopuoliset” kokivat syrjintää tai han- jo edellisissä luvuissa. Keskeinen havainto tämän sel- kaluuksia esimerkiksi vessojen, saunojen ja puku- vityksen kannalta on, että naisten osuus huippu-ur- huonetilojen käytssä. Asian korjaaminen vaatii heiluapurahojen saajista on jonkin verran miehiä uudenlaista suunnittelua, ja ongelman huomioo- pienempi. Vuoden 2011 selvityksen mukaan naiset nottamista liikuntainvestointeja rahoitettaessa. Syr- saivat huippu-urheilun suurista apurahoista 43 pro- jinnän aiheuttama pahoinvointi voi vaikuttaa ihmi- senttia ja pienistä apurahoista 15 prosenttia. Vuo- sen terveyteen ja toimintakykyyn. Tällä puolestaan sina 2006–2017 naisten osuus apurahan saajista on on oma talouteen liittyvä vaikutuksensa. vaihdellut 36–45 prosentin välillä ollen korkeimmil- Liikunnan taloutta miesten ja naisten tasa-ar- laan vuonna 2006. (Turpeinen ym. 2018; Turpei- von näkkulmasta on tarkasteltu Aikion (2016) nen ym. 2011.) opinnäytteessä, joka perustuu Aallon (2001) vuo- Osa suuremmista kaupungeista on teettänyt lii- den 1998 tilannetta käsitelleen tutkimuksen seuran- kuntapalvelujen tasa-arvoselvityksiä, jotka sivuavat 56

osin liikunnan talouden tasa-arvokysymyksiä. Arvi- taa. Tilastojen perusteella ikääntyneistä naiset käyttä- oita on tehty ainakin Helsingissä (Kurki 2018), Van- vät enemmän liikuntapalveluja, joten eläkeläiskortti taalla (Vantaan kaupunki 2018), Jyväskylässä (Jyväs- on tukenut naisten liikuntaa. Koska käyttäjätiedoissa kylän kaupunki 2019) ja Oulussa (Oulu 2019). ei muuten rekisteridä sukupuolta, hinnoittelun vai- Helsingissä (Kurki 2018) liikunnan vakiovuorot kutusta miesten ja naisten palvelujen käyttn ei ole kohdentuivat miehille ja naisille lähes tasan. Koska muuten mahdollista arvioida. tyttjä oli seuraharrastajissa poikia vähemmän, har- Jaettaessa liikuntavuoroja nuorille yhtenä ohjaus- rastajamäärään verrattuna tytille kohdentui lii- periaatteena on Oulussa sukupuolten tasa-arvo. kuntavuoroja enemmän kuin pojille. Mys toimin- Muuten vuorojaon periaatteet eivät ota kantaa ta-avustukset jakautuivat sukupuolittain tasaisesti, miesten ja naisten tasa-arvoon. Vuorojen käytstä jos huomioon otetaan harrastajamäärät. ei myskään ole tehty erillistä tasa-arvo- ja yhden- Eri urheilulajit olivat tilojen suhteen jossain mää- vertaisuustarkastelua. Toisaalta tavoitteena on, että rin eriarvoisessa asemassa, koska tiloja koskevat vaa- vuoroja on tarjolla mahdollisimman monenlai- timukset vaihtelevat lajeittain. Sekä mies- ja naise- sille käyttäjäryhmille. Käytettävissä olevien tilasto- nemmististen että sukupuolijakaumaltaan tasaisten jen perusteella ei voida arvioida sitä, miten liikun- seurojen edustajat suhtautuivat kriittisesti tilatarjon- ta-avustukset ovat tukeneet Oulussa miesten liikuntaan. Arvion mukaan kriittinen asenne oli yhtä suuri taa ja naisten liikuntaa. niin nais- kuin miesvaltaisissa seuroissa, joten tilo- Jyväskylässä tuli esiin, että liikuntaseurojen avus- jen tarjonnassa ei ole sukupuoleen perustuvaa vinou- tusjaosta ei voi tehdä johtopäätksiä tilastoinnin maa. puutteiden vuoksi. Liikuntavuorot on kaupungissa Vantaalla seuroille jaettu tuki vastasi pääpiirteit- jaettu pääpiirteittäin tasapuolisesti arvioitaessa asiaa täin naisten ja miesten osuutta seuratoiminnassa. eri urheilulajien sukupuolijakaumista käytssä ole- Uimahallien ja kuntosalien käyttäjäkunta oli mies- van tiedon pohjalta. valtaista, mutta arviointiin liittyneet selvitykset eivät Sukupuolivaikutusten arvioinnit kertovat, että viitanneet naisten olevan palveluihin tyytymättmiä. asian seuraaminen edellyttää kunnilta tarkempaa Miehet ja pojat käyttivät sisäliikuntapaikkoja hie- tilastointia. Tuloksia varovasti tulkiten voi sanoa, että man naisia enemmän (54 % vs. 46 %). Luvut vaih- kuntien palvelujen arvioinnit eivät tuoneet esiin sel- telivat hieman liikuntapaikan mukaan, koska eri vää eriarvoisuutta miesten ja naisten välillä. Vastaa- paikat palvelivat erityyppisiä urheilulajeja. Jäähal- vaan tulokseen viittaa mys Suomen ja kumppanien lien käyttäjäkunta oli huomattavan miesvaltainen29 tutkimus (Suomi ym. 2012.) (64 % vs. 36 %). Raportin mukaan jääurheilu yli- Kilpa- ja huippu-urheilun tilanne näyttää olevan päätään on miesvaltaista: lisenssiurheilijoista 78 pro- toinen. Naiset ja tytt harrastavat seuroissa urheilua senttia on miehiä ja 22 prosenttia naisia. ja kilpaurheilua miehiä ja poikia vähemmän. Mies- Oulussa toteutettu arviointi kattoi palvelujen ten mestaruussarjojen ja liigojen talouden volyymi hinnoittelun, vuorojaon periaatteet sekä avustuk- on suurten lajien osalta huomattavasti naisten vas- set (Leinonen 2018). Hinnoittelulla on Oulussa taavia sarjoja suurempi. Naiset saavat mys hieman pyritty suosimaan ikääntyneiden ja nuorten liikun- harvemmin urheilija-apurahoja kuin miehet.

29 Jääaikaa käytetään jääkiekon lisäksi muihinkin lajeihin, kuten taitoluisteluun, joka ei ole joukkuelaji, ja jota todennäkisesti harrastetaan joukkuelajeja pienemmissä ryhmissä. Tämän tyyppiset lajikohtaiset erot voivat vaikuttaa käyttäjien sukupuolijakaumaan. 57

7. Yhteenveto

7.1 Liikunnan talouden volyymi euroa, kun asiaa tarkastellaan rahoituksen näk- kulmasta (taulukko 22). Kun laskelma tehdään Selvitys luo käytettävissä olevan tiedon pohjalta tavaroiden ja palvelujen tarjonnan näkkulmasta, kokonaiskuvan liikunnan talouden volyymista sekä arvio on suurempi, 4,5–4,6 miljardin euron luok- rahoituksen että tavaroiden ja palvelujen tarjonnan kaa (taulukko 23). Periaatteessa tulosten pitäisi olla näkkulmasta. Taulukkoihin 22 ja 23 on koottu samat, eli kaupan arvon olisi oltava sama kysyt- tulokset molemmista näkkulmista kerätyistä tie- tiinpä sitä ostajalta tai myyjältä. Erot johtuvat osin doista. Luvut on saatu useista erityyppisistä lähteistä lähdetietojen epätarkkuudesta; osin siitä, että las- ja perustuvat osin laskelmiin. Tämän vuoksi tulosta kettaessa talouden volyymia palvelujen ja tavaroi- kannattaa ajatella karkeana suuruusluokka-arviona, den tarjoajien näkkulmasta osa liiketoiminnasta ei tarkkana ”kirjanpidollisena” lukuna. tulee laskelmiin mukaan kahteen tai useampaan Liikunnan talouden ydinalueen volyymi oli sel- kertaan. Luvuissa on siis päällekkäisyyttä, mihin vityksen perusteella vuonna 2018 noin 3 miljardia palataan tuonnempana.

Taulukko 22. Liikunnan rahavirrat: rahoituksen näkkulma (M€, luvut pyristetty lähimpään kymmeneen miljoonaan euroon).

Rahoittaja Rahoitus M€ OKM, tuki liikunnan kansalaistoimintaan, huippu-urheiluun, liikunnallisen elämäntavan 70 edistämiseen sekä liikunnan ja urheilun suurtapahtumiin OKM, liikunnan valtionosuudet kunnille 20 Kunnat, oman toiminnan nettorahoitus (550,6 M€), josta vähennetty seura-avustukset (53,9 M€) 500 Kuntien liikunta-avustukset seuroille ja muille toimijoille 50 Valtio, koulujen liikunnanopetus 30 Kunnat, koulujen liikunnanopetus 60 Kotitalouksien kulutus: liikuntavaatteet ja -välineet, palvelut 1 240 Yritykset, typaikkaliikunnan tuki 440 Yritykset, urheilun sponsorointi 160 TV-yhtit; kansallisten liigojen ja sarjojen televisiointioikeudet 20 Liikunnan investointien rahoitus (sisältää valtion investointituen) 300 Liikuntavälineiden ja tarvikkeiden vienti 160 Yhteensä 3 050

Taulukko 23. Liikunnan rahavirrat: liikuntavälineiden, -tarvikkeiden ja palvelujen tuotannon näkkulma.

Käyttäjä Palvelujen ja tavaroiden tuotanto, M€ Kunnat, palvelujen volyymi1, josta tulorahoituksella n. 160M€ 670 Kunnat, koulujen liikunnanopetuksen järjestäminen 90 Yritykset, vähittäiskaupan arvo, vaatteet, jalkineet2 710 Yritykset, vähittäiskaupan arvo, liikuntavälineet 420 Liikunnan lajiliitot, menot 160 Seurat, arvio menoista 800 Liigat ja sarjat, liikevaihto, tulojen perusteella tehty arvio 200 Yritykset, liikunnan palvelujen liikevaihto 1 180 Liikunnan investointien toteutus3 300 Yhteensä 4 530

1 Palvelujen volyymista vähennetty liikunta-avustukset järjestille. 2 Vähittäiskaupaan sisältyy urheiluvälineiden ja -tarvikkeiden maahantuonti. 3 Investointien rahoitukseen perustuva arvio. 58

Urheilu- ja liikuntaseurojen talouden volyymi on miljoonaa euroa. Kotitaloudet käyttivät metsästyk- arvioilta 800 miljoonaa euroa. Suurin osa (70 %) seen, kalastukseen, melontaan ja pieniin veneisiin seuroista on alle 150 jäsenen seuroja, joiden toi- yhteensä noin 300 miljoonaa euroa. minta perustuu lähinnä vapaaehtoistyhn, eikä Edellisessä laskelmassa liikunnan kulutukseen tuota suuria näkyviä rahavirtoja. Jäsenmäärältään laskettiin mukaan mys urheiluviihde. Television ja suuremmilla seuroilla toimintaan tulee vapaaeh- internetin kautta välitettävän urheiluviihteen seuraa- toisten lisäksi mukaan palkattuja tyntekijitä. Toi- misen kuluja ei voi erottaa muista kanavamaksuista, minta on ammattimaisempaa, mikä näkyy mys mutta todennäkisesti niiden osuus on kymmenien talouden volyymissa. miljoonien eurojen luokkaa. Yle käytti urheiluun Liikunnan ja urheilun lajiliitot ovat taloutensa ja liittyviin radio- ja tv-tuotantoihinsa vuonna 2018 toimintansa puolesta hyvin heterogeeninen ryhmä. noin 50 miljoonaa euroa, minkä kuluttajat maksoi- Kuten seurakentälläkin, talouden volyymista suu- vat osana Yle-veroaan. rimman osan muodostaa muutaman ison järjestn Liikunnan talouden volyymia voidaan karkeasti toiminta. verrata kulttuurin talouteen, jota tilastokeskus on Liikunnan piirin rajaukseen sisältyy kahden- seurannut satelliittikirjanpidon avulla. Vuotta 2018 tyyppisiä laskelman tulokseen vaikuttavia ongelmia. koskevan laskelman mukaan kulttuurin talouden Ensinnäkin osa yrityksistä jää alan taloudesta näky- volyymi oli tuolloin noin 6,7 miljardia euroa (Tilas- mättmiin, koska ne eivät ole rekisterityneet liikun- tokeskus, Kulttuurin satelliittitilinpito). Liikunnan ta-alan yritysten toimialaluokkiin. Tämä koskee sekä talouden volyymi on siis vähintään liki puolet kult- liikuntavälineitä että alan palveluja tuottavia yrityk- tuuriin liittyvän talouden volyymista. Ero riippuu siä. Toiseksi osa toimialoista on jouduttu rajaamaan luonnollisesti siitä, mitä asioita luetaan liikunnan liikunnan ydinalueen ulkopuolelle, koska ne kuu- talouden piiriin, ja osin mys nyt tehtyihin laskel- luvat vain rajatuilta osin liikunnan tai urheilun har- miin liittyvistä epätarkkuuksista. rastuksen piiriin: tällaisia talouden muotoja ovat esimerkiksi veneily, metsästys ja kalastus. 7.2 Mikä selittää laskelmien Keskeisin osittain pimentoon jäävä alue lienee erilaiset tulokset? hevostalous, jonka liikuntaan ja urheiluun liittyvä toiminta näkyy laskelmassa vain osittain. Luvussa Tarkasteltaessa liikunnan talouden volyymia toi- 4.1 arvioitiin aiempien selvitysten pohjalta, että saalta rahoituksen, toisaalta tavaroiden ja palvelu- hevostalouteen liittyvistä liikunnan palveluista on jen tuotannon näkkulmasta, luvuissa oli pienim- voinut jäädä noteeraamatta liiketoimintaa noin 300 milläänkin hieman yli miljardin euron ero. Ero miljoonan euron edestä. liittyy etenkin palvelujen rahoitusta ja toisaalta tuo- Edellisessä vuotta 2005 koskevassa arviossa lii- tantoa koskeviin lukuihin. Selvityksen perusteella kunnan talouden volyymiksi saatiin sekä kulutuksen valtio avusti liikunnan kansalaistoimintaa ja kuntien ja rahoituksen että tuotannon näkkulmasta laskien toimintaa yhteensä 90 miljoonalla eurolla. Yrityk- 3,2–3,4 miljardia euroa4. Lukuun sisältyvät kulutuk- set tukivat tyntekijidensä liikuntaa ja sponsoroi- sen ja tuotannon osalla veneily, metsästys ja kalastus vat urheilua yhteensä noin 600 miljoonalla eurolla. sekä urheiluveikkaus, mikä nostaa arvion suuruutta Kotitaloudet puolestaan kuluttivat liikunnan pal- suhteessa nykytasoon. veluihin noin 360 miljoonaa euroa. Televisioyhtit Jos tahdotaan verrata liikunnan taloutta vuonna maksoivat tv-oikeuksista vähintään noin 20 miljoo- 2018 yhteismitallisemmin vuotta 2005 koskevaan naa euroa. selvitykseen, kannattaa huomioon ottaa seuraavat Eri tahot rahoittivat liikunnan kansalaistoimin- luvut: taa, kilpaurheilua ja yritysten henkilstlleen tarjo- Liikunta-alan ammatillinen koulutuksen (eri amia liikunnan palveluja yhteensä siten vähintään tasoilla) ja tutkimuksen kustannukset olivat noin noin 1,1 miljardin euron edestä. Samaan aikaan lii- 110 miljoonaa euroa. Muista liikunnalle läheisistä kunnan järjestjen, liigojen ja seurojen, ja toisaalta aloista urheiluun liittyvä veikkauksen ja vedonlyn- liikunnan palveluja tarjoavien yritysten toimin- nin volyymi oli totopelit mukaan lukien noin 760 nan volyymi lisättynä kuntien tulorahoituksella oli

4 Vuoden 2018 rahan arvon mukaan. Kuluttajahintaindeksi 2005=100. 59

yhteensä noin 2,5 miljardia euroa. Mistä yritykset, Samaan aikaan valtio tuloutti urheiluun ja hevos- seurat, järjestt, liigat ja mestaruussarjat saivat puut- urheilun veikkaustuottoja yhteensä noin 170 miljoo- tuvat noin 1,4 miljardia? nan euron edestä, arpajaisveroa urheiluveikkauksen Palvelujen rahoituksen ja toisaalta yritysten ja jär- ja toton osalta noin 50 miljoonaa euroa, sekä liikun- jestjen toiminnan volyymin keskeisin selittäjä lie- nan palvelujen ja välineiden myynnistä kertynyttä nee johdannossa mainittu liikuntasektorin sisäinen arvonlisäveroa vähintään noin 330 miljoonaa euroa liiketoiminta. Sisäistä liiketoimintaa on esimerkiksi ‒ yhteensä noin 500 miljoonaa euroa. Lisäksi valtio se, kun seurat tilittävät osan tuloistaan lajiliitoille ja kunnat keräsivät tuloja kunnallisveroina hyvin sekä maksavat hallien käyttvuoroista ja muista pal- karkeasti arvioiden noin 65‒75 miljoonaa euroa, veluista. Samalla tavoin liikunta-alan yrityksillä voi josta suurin osa meni todennäkisesti kunnille. Lii- olla erilaisia alihankinta- ja yhteistysuhteita, joihin kuntatoiminnasta kunnille aiheutuneet kulut olivat liittyy rahaliikennettä. Siksi liikuntasektorin sisällä noin 550 miljoonaa euroa. tuleva raha näkyy useamman yrityksen tilinpäätk- Luvut ovat osin karkeita arvioita, mutta vaikuttaa sessä. siltä, että valtio on liikunnan taloudessa nettohy- Toinen 1,4 miljardin euron eron selittäjä voi dynsaaja, kun taas kuntasektori on maksaja. Kun- olla se, että liikunnan palvelujen rahoitus on arvioi - tien osalta laskelmista puuttuvat pienemmät vero- tu liian pieneksi. On mahdollista, että kotitaloustut- tuotot, kuten yhteis- ja kiinteistvero, mutta ne kimuksen vuotta 2016 luvut eivät kata kaikkea lii- tuskin muuttaisivat laskelman lopputulosta. kunnan kulutusta. Kotitaloustutkimukseen perus- Kuntien tilannetta arvioitaessa on otettava huo- tuva arvio ei välttämättä myskään tuo esille vuosien mioon mys, että liikunnan puutteesta aiheutu- 2017‒2018 kasvua. Laskelma yritysten tuesta ty- vat julkiset kustannukset, kuten terveydenhuollon paikkaliikuntaan on tehty hieman alaspäin pyris- menot, rasittivat eniten kuntia. Luvussa 6.5 tuli täen, ja mys televisioyhtiiden maksut televisioin- esiin, että vuonna 2018 kuntien maksuosuus osuus tioikeuksista on arvioitu varovaisesti. terveydenhuollon kuluista oli 39 prosenttia ja valtion 24 prosenttia. Terveydenhuollon kustannusten 7.3 Liikunnan tyllistävä kulku muuttunee sote-uudistuksen mytä, mutta vaikutus ja verotulot tätä kirjoitettaessa tilanne on avoin. julkiselle sektorille 7.4 Tutkimustarpeita ja Liikunta ja urheilu tyllistivät vuonna 2018 noin kehittämisehdotuksia 25 000 henkiltyvuoden edestä. Lukuun on laskettu mukaan seuroissa ja järjestissä toimivat, Tämä raportti on toivon mukaan askel kohti tilas- liikunta-alan yritysten tyntekijät, kuntien lii- tointijärjestelmää, jossa liikunnan talous määräajoin kuntatoimissa tyskentelevät sekä koulujen liikun- arvioidaan sekä rahoituksen että tavara- ja palvelu- nanopettajat. Luku on vähimmäisarvio, sillä siitä tuotannon näkkulmasta. Selvitystä varten tehty ty puuttuu liikunnan järjestjen osa-aikaisten tynteki- paljasti useita tiedon tarpeita. Urheiluseurojen toi- jiden typanos. Eurostat-tilastojen mukaan liikun- minnan talous on edelleen melko tuntematon alue, ta-alalla oli tuohon aikaan yli 30 000 tyntekijää. samoin niiden piirissä toimivien yksittäisen jouk- Luku on huomattavasti henkiltyvuosia suurempi, kueiden talous. Tynantajien rooli tyntekijiden mikä viittaa siiten, että ala tyllistää paljon osa-ai- liikunnan tukemisessa vaatii mys tarkempaa seu- kaisia tyntekijitä. rantaa. Valtio tuki vuonna 2018 liikuntaa opetus- ja Tavaroiden ja palvelujen toiminnan volyymi on kulttuuriministerin kautta noin 170 miljoonalla tässä selvityksessä arvioitu lähinnä markkinoille tule- eurolla, ja muiden ministeriiden kautta noin 160 vien lopputuotteiden arvon perusteella, mikä joh- miljoonalla eurolla (vähimmäisarvio). Lisäksi valtio taa rahavirtojen laskemiseen osin kahteen kertaan. käytti liikunnan alan tutkimukseen, ammatilliseen Jos käytettävissä oleva tilastodata sen sallii, uusissa koulutukseen ja koulujen liikunnanopetukseen noin selvityksissä tai tilastojulkaisuissa on parempi analy- 80 miljoonaa euroa, eli valtion panos liikuntaan oli soida erikseen kunkin toimijan tuottamaa lisäarvoa. laajasti rajaten yhteensä vähintään noin 410 miljoonaa euroa. 60

Kirjallisuus

Aalto, P. 2001. Naisten liikuntatalous Suomessa. Jyväskylän news/2020/04/ey-b20006se-fotboll-2019-fnal.pdf. yliopisto. Liikunnan sosiaalitieteiden laitos. Liikunta- Luettu 3.4.2021. suunnittelun ja hallinnon pro gradu tutkielma. 2001. Gholamzadeh Fasandoz, H. 2016. Sport as an Industry in Aarresola O. 2021. Esitelmä Seuratietokannan julkaisun Finland. Exploring the Economic Signifcance, yhteydessä. Contributions, and Development of the Sport Sector as Aarresola O., Itkonen H., Salmikangas A-K., Mäkinen J. an Industry. Studies in sport, physical education and 2019. Liikunnan ja urheilun vapaaehtoisty, Health 240. University of Jyväskylä. Aarresola, O. & Mäkinen, J. 2012. Liikuntajärjestjen tulos- Huikari, S., Junttila, H., Ala-Mursula, L., Jämsä, T., ohjaus. Teoksessa J. Mäkinen (toim.) Liikuntajärjestjen Korpelainen, R., Miettunen, J., Svento, R., Korhonen, toimialaselvitys. Valtion liikuntaneuvoston julkaisuja M. 2021. Leisure-time physical activity is associated with 2012:6, 38–51. socio-economic status beyond income – Cross-sectional Aikio, J. 2016. Suomalainen liikuntatalous sukupuolinäk- survey of the Northern Finland Birth Cohort 1966 study. kulmasta ja resurssien jakautuminen. Opinnäytety. Economics and Human Biology 41 (2021). Liikunnan ylempi ammattikorkeakoulututkinto. Isoniemi, H., Isoniemi, T. 2019. Suomen kuntien ja Liikunta-alan kehittämisen ja johtamisen koulutusoh- kuntayhtymien rakennusten reaaliarvojen, korjausvelan ja jelma, Haaga-Helia ammattikorkeakoulu. perusparannustarpeen määritys ja laskenta v. 2019. Ala-Vähälä, T. 2008. Liikunnan rahavirrat Suomessa 2005. Opetus- ja kulttuuriministeri, lipas-aineisto, toukokuu Opetusministerin tyryhmämuistioita ja selvityksiä 2020. 2008:19. Itkonen, H., Laine, A. (toim.). 2015. Liikunta yhteiskunnal- Ala-Vähälä, T. 2018. Soveltavan liikunnan tilanne kunnissa lisena ilminä. Jyväskylän yliopisto, Liikuntakasvatuksen 2017. Valtion liikuntaneuvoston julkaisuja, 2018:3. laitos, tutkimuksia 1/2015. Ala-Vähälä, T. 2020. Mikä ihmeen PT? Selvitys personal Jyväskylä (s.a.) Valtuustoaloite. Liikunta- ja urheiluseurojen trainer -alasta Suomessa. Liikuntatieteellisen Seuran tukimuotojen sukupuolivaikutusten arviointi. Ei tutkimuksia ja selvityksiä 17. https://www.lts.f/media/ päiväystä. Todennäkinen julkaisuvuosi 2019. lts_julkaisut/lts_selvityksia/mika-ihmeen-pt-selvitys-per- Kajava O., Saarinen A. & Räsänen P. 2017. Liikuntakulutus sonal-trainer-alasta-suomessa.pdf eri koulutusryhmissä vuosina 1985–2012. Liikunta & Andref, W. 2019a. An Economic Roadmap to the Dark Tiede 54 (1), 68–74. Side of Sport. Volume I: Sport Manipulations. Palgarve Kantomaa, M., Jaako, J., Tammelin, T. 2014. Sosioekono- Pivots in Sports Economics. Palgarve Macmillan. misen aseman yhteys nuorten liikunnan harrastamiseen Andref, W. 2019b. An Economic Roadmap to the Dark – tuloksia suomalaisista seurantatutkimuksista. Teoksessa Side of Sport. Volume II: Corruption in Sport. Palgarve ”Mikä maksaa”. Valtion liikuntaneuvoston julkaisuja Pivots in Sports Economics. Palgarve Macmillan. 2014:2. Andrews, D.L. 2004. Sport in the Late Capitalist Moment. Kari, J. 2015. Mitä tiedämme liikunnan ja tyurien välisistä in T. Slack (ed.) Te Commercialisation of Sport. New yhteyksistä? Liikunta ja tiede 52 (6). York; Routledge, pp. 3‒29. Kari, J. 2018. Liikunta elämänkulussa ja tyurat. Liikunta ja Blomqvist, M., Mononen, K., Koski, P., Kokko, S. 2019. tiede 55, 1/2018. Urheilu ja seuraharrastaminen. Teoksessa Kokko, S. ja Ketola, A. 2020. Maksullisten urheilukanavien kuluttajien Martin, L. (toim.) Lasten ja nuorten liikuntakäyttäytymi- profili, motiivit ja arvostukset Suomessa – Tapauskohtai- nen Suomessa. Liitu-tutkimuksen tuloksia 2018. Valtion sessa tarkastelussa Ruutu+ -palvelun tilaajat. Liikunnan liikuntaneuvoston julkaisuja 2019:1. yhteiskuntatieteiden pro gradu -tutkielma. Liikuntatietei- Bourg, J-F. & Gouguet, J-J. 2010. Te Political Economy of den tiedekunta, Jyväskylän yliopisto. Professional Sport. New Horizons in the Economics of Kokkonen, J., Kauravaara, K. (toim.). 2020. Eriarvoisuuden Sport. Cheltenham; Edward Elgar Publishing Limited. kasvot liikunnassa. Liikuntatieteellisen Seuran julkaisu European Commission. 2018. Study on National Sport nro 175. https://www.lts.f/media/lts_julkaisut/julkaisut/ Satellite Accounts (SSAs) in the EU – Technical Support eriarvoisuuden-kasvot-liikunnassa/eriarvoisuuden-kas- at National Level. Final Report. European Commission, vot-liikunnassa-artikkelikokoelma.pdf Sport. Kokkonen, M. 2012. Seksuaali- ja sukupuolivähemmistjen European Commission. 2016. Study on national Sport syrjintä liikunnan ja urheilun parissa. Valtion liikuntaneu- Satellite Accounts (SSAs) in the EU. European voston julkaisuja 2012:5. Commission, Sport. Koponen, P., Borodulin, K., Lundqvist, A., Sääksjärvi, K., EY 2019a. Katsaus SM-liigaseurojen taloudelliseen tilantee- Koskinen, S. (toim.). 2018. Terveys, toimintakyky ja seen. Kaudet 2017/2018 ja 2018/2019. https://assets.ey. hyvinvointi Suomessa. FinTerveys 2017-tutkimus. com/content/dam/ey-sites/ey-com/f_f/pdf/katsaus-lii- Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, raportti, 4/2018. ga-seurojen-taloudelliseen-tilanteeseen.pdf. Luettu Koski, P. & Mäenpää P. 2016. Suomalaiset liikunta- ja 23.3.2021 urheiluseurat muutoksessa 1986–2016. Opetus- ja EY 2019b. Hur mår svensk elithockey? En analys av den kulttuuriministerin julkaisuja 25. fnansiella ställningen i SHL 2018/2019. https://assets. KPMG 2015. Jääkiekon vaikutus Suomen talouteen ja ey.com/content/dam/ey-sites/ey-com/sv_se/news/2019/9/ tyllisyyteen. Selvitys. KPMG. b19016se-hockeysrapporten_fnal.pdf. Luettu 2.4.2021. Kurki, K. 2018. Liikunnan seuratuen sukupuolivaikutusten EY 2020a. Katsaus SM-liigaseurojen taloudelliseen tilantee- arviointi. Helsingin kaupunki, kulttuurin ja vapaa-ajan seen. Kaudet 2018/2019 ja 2019/2020. https://www.ey. toimiala, liikunnan palvelukokonaisuus. 2018. com/f_f/assurance/liigaraportti-2020. Luettu 23.3.2021. Laine, A. 2015. Liikunta- ja urheilualan yrityskenttä. EY 2020b. Hur mår svensk elitfotboll? En analys av den Teoksessa Itkonen, H., Laine, A. (toim.) (Liikunta fnansiella ställningen i Allsvenskan 2019. https://assets. yhteiskunnallisena ilminä. Jyväskylän yliopisto, ey.com/content/dam/ey-sites/ey-com/sv_se/ Liikuntakasvatuksen laitos, tutkimuksia 1/2015. 61

Laine, A. 2017. Finland: Te Importance of the Private OKM 2020a. Liikuntatoimi tilastojen valossa. Perustilastot Sport Sector Has Increased in thye 2000s. Teoksessa vuodelta 2018. Opetus- ja kulttuuriministerin julkaisuja Laine, A. ja Vehmas, H. (toim.) Te Private Sport Sector 2020:5. in Europe: A Cross-National Comparative Perspective, OKM 2020b. Opetus- ja kulttuuriministeri. Yleisavustuk- Springer. sen ehdot ja rajoitukset. https://minedu.f/docu- Laine, A., Vehmas, H. 2020. Fitness in Finland: Depart- ments/1410845/4121355/YA+ehdot+syksy+2020.pdf ments Stores of Healthy Life Styles. Teoksessa Schreerder, Olympiakomitea. 2017. Henkilstliikuntabarometri 2017. J., Vehmas, H., Helsen, K., Te Rise and Size of the Olympiakomitean julkaisusarja 9/2017. Fitness Industry in Europe. Fit for Future? Palgrave OPH 2014. Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet. Macmillan, 2020. Opetushallitus 2014. Laine, A., Vehmas, H. 2021. Kuntosalitreeni – maailman- OPH 2015. Lukion opetussuunnitelman perusteet, luokan trendi. Liikunta ja tiede 58 (2). Opetushallitus 2015. Laki sähkisen viestinnän palveluista 2014/917. OPH 2019. Lukion opetussuunnitelman perusteet, Laki televisio- ja radiotoiminnasta 1998/744. Opetushallitus 2019. (Voimassa 1.8.2021 alkaen.) Lehtonen, K. 2017. Muuttuvat rakenteet – staattiset Oulu 2019. Yhdenvertaisuus ja tasa-arvo Oulun kaupungin verkostot. Suomalaisen liikunta- ja urheilujärjestelmän toininnassa. https://www.ouka.f/c/document_library/ rakenteelliset muutokset 2008–2015. Liikunnan ja get_fle?uuid=340e68ae-23d3-41a6-89a8-15148a4c- kansanterveyden julkaisuja 331. Jyväskylä: LIKES-tutki- c045&groupId=52058. muskeskus. https://www.likes.f/wpcontent/ Pohjois-Suomen aluehallintovirasto. 2020. Peruspalvelujen uploads/2020/03/2619-Lehtonen-vaitoskirja-web.pdf arviointi 2019. https://www.patio.f/web/pepa-2019-val- Leinonen, E. 2018. Sukupuoli- ja yhdenvertaisuusvaikutus- takunnallinen. ten arviointi, Oulun Kaupunki, Liikuntapalvelut. Puronaho, K. 2014. DROP-OUT vai THROW-OUT? Koulutusavain Oy, Raportti 11/2018. Tutkimus lasten ja Nuorten liikuntaharastusten kustan- Liikanen, E., Hyssälä, L., Kivist, K., Soininvaara, O., nuksista. Teoksessa ”Mikä maksaa”. Valtion liikunaneu- Wideroos, U.-M., Pekkarinen, T. (siht.) 2021. Suomalai- voston julkaisuja 2014:2 nen rahapelijärjestelmä muutoksessa. Tulevaisuuden Saari, A., Ala-Vähälä, T. 2021. Liikkujakyselyn tulokset. vaihtoehtoja. Valtioneuvoston julkaisuja 2021:12. Teoksessa : Saari, A. (toim.). Liikuttaako? Toimintarajoit- Liikuntalaki 2015. 390/2015. https://fnlex.f/f/laki/ teisille suunnatun liikkujakyselyn ja seurantakyselyn alkup/2015/20150390 raportti. Suomen Paralympiakomitea, raportti 1/2021. Lith, P. 2013. Urheilu- ja liikuntaklusteri. Raportti Verkkojulkaisu: https://www.paralympia.f/images/ liikuntapalvelujen kysynnästä ja tarjonnasta, yritystoimin- tiedostot/liikuttaako_raportti.pdf. nasta ja yritysten taloudellisesta asemasta. Verohallitus. Saari, A., Sipilä, V. 2018. Vammaisuus, terveydentila ja Harmaan talouden selvitysyksikk. Ilmiselvitys 5/2013. toimintakyky liikuntajärjestjen yhdenvertaisuussuunni- Martin, L., Suomi, K., Kokko, S. 2019. Liikuntatilaisuudet. telmissa. Suomen Vammaisurheilu ja -liikunta VAU ry, Teoksessa Kokko, S. ja Martin, L. (toim.) Lasten ja 2018. https://www.paralympia.f/images/tiedostot/ nuorten liikuntakäyttäytyminen Suomessa. Liitu-tutki- Raportit/yhdenvertaisuusraportti-1.pdf. muksen tuloksia 2018. Valtion liikuntaneuvoston Seuratietokanta 2021. Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimus- julkaisuja 2019:1. keskus, www.seuratietokanta.f Mononen, K., Blonqvist, M., Hakamäki, M., Laine, K., Sponsor insight. 2016. Sponsorimarkkina. https://www. Mäkinen, J. 2019. Liikunnan ja urheilun harrastaminen. sponsorinsight.f/uploads/1/1/1/0/11102604/sponsoroin- Teoksessa Mäkinen, J. (toim.) Aikuisväestn liikunnan timarkkina_2015___sponsor_insight_fnland_1.pdf. harrastaminen, vapaaehtoisty ja osallistuminen 2018. Sponsor insight. 2017. Markkinaraportti 2016. https:// Kihun julkaisusarja nr 67. https://kihuenergia.kihu.f/ www.sponsorinsight.f/uploads/1/1/1/0/11102604/ tuotostiedostot/julkinen/2019_jar_aikuisvest_ sponsorointimarkkina_2017.pdf. sel71_85829.pdf. Sponsor insight.2018. Sponsorointibarometri 2017. https:// Mäkinen J. (toim). 2012. Liikuntajärjestjen toimialaselvi- www.sponsorinsight.f/uploads/1/1/1/0/11102604/ tys. Valtion liikuntaneuvoston julkaisusarja nr 6. sponsorointibarometri_2017_master__002__1.pdf. Mäkinen J. (toim.) 2019. Aikuisväestn liikunnan harrasta- Sponsor Insight. 2019. Sponsorointibarometri 2018. https:// minen, vapaaehtoisty ja osallistuminen 2018. Kihun spot.f/sponsorointibarometri-2018-juhlavuoden-jal- julkaisusarja nr 67. keen-odotettu-notkahdus-orgaaninen-kasvu-erittain-vah- Mäkinen, J. 2019. Resurssit ja kulkeminen. Teoksessa vaa/ Mäkinen, J. (toim.) Aikuisväestn liikunnan harrastami- Sponsor insight (2020) Sponsorointibarometri 2019. nen, vapaaehtoisty ja osallistuminen 2018. Kihun https://www.sponsorinsight.f/ajankohtaista.html. julkaisusarja nr 67. Stenbacka W., Mäkinen J., Lämsä J. & Nieminen M. 2018. Mäkinen, J. 2012. Järjestjen talous. Teoksessa Mäkinen J. Liikunnan ja urheilun julkinen tuki ja rakenteet (toim.) Liikuntajärjestjen toimialaselvitys. Valtion Suomessa, Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa. Kihun liikuntaneuvoston julkaisuja 2012:6, 52–85. julkaisusarja nr 62. Oja, S., Lämsä, J., Vihinen, T., Lehtonen, K. 2019. Storm, R. & Nielsen, K. 2012. Soft budget constraints in Tasa-arvo valtakunnallisissa ja alueellisissa liikuntajärjes- professional football. European Sport Management tissä. Tiivistelmä. Jyväskylä: Likes-tutkimuskeskus ja Quarterly. Volume 12 (2), 2012, p. 183‒201. Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHU, Suomi, K., Sjholm, K., Matilainen, P., Glan, V., Nuutinen, yhteisjulkaisu. L., Myllylä, S., Pavelka, B., Vettenranta, J., Vehkakoski, OKM 2018. Liikunnan tiedolla johtamisen suunta-asiakirja K., Lee, A. 2012. Liikuntapaikkapalvelut ja väestn 2020–2024. Opetus- ja kulttuuriministerin julkaisuja tasa-arvo. Seurantatutkimus Liikuntapaikkapalveluiden 2018:42. muutoksista 1998–2009. Tasa-arvolaki 1986/609. (Myhemmin lisättyjen kohtien säädsvuosi ja numero ilmoitetaan viitteissä.) 62

TEM 2014. Liikuntaliiketoiminnan ekosysteemin muutok- Valtion liikuntaneuvosto 2019. Ministeriiden tuloskortit set. TEM raportteja 20/2014. liikunnasta ja liikkumisesta. VLN 2019:6. Tiihonen, A. 2014. Liikuntakulttuurin käsitteet muuttuvat Valtion tuloja menoarvio 2021. ja muuttavat. Valtion liikuntaneuvoston julkaisuja, Vantaan kaupunki 2018. Liikuntapalvelujen sukupuolivai- 2014:6. Verkkojulkaisu https://www.liikuntaneuvosto.f/ kutusten arviointi 2018. https://www.vantaa.f/instance- wp-content/uploads/2019/09/Liikuntakulttuurin_kasit- data/prime_product_julkaisu/vantaa/embeds/van- teet_muuttuvat_ja_muuttavat_vln_2014_6.pdf. taawwwstructure/144115_Liikuntapalveluiden_ Tuomala, M. 2009. Julkistalous. Helsinki: Gaudeamus. suvaus_2018.pdf. Turpeinen S., Hakamäki M., (toim.) 2018. Liikunta ja Veikkaus 2019a. Vastuullisuusraportti 2018. Veikkaus Oy. tasa-arvo 2017. Katsaus sukupuolten tasa-arvon https://cms.veikkaus.f/site/binaries/content/assets/ nykytilaan liikunta-alalla. Opetus- ja kulttuuriministerin dokumentit/vuosikertomus/2018/veikkaus_vastuullisuus- julkaisuja 2018:6. raportti_2018_lr.pdf. Turpeinen, S., Jaako, J., Kankaanpää, A., Hakamäki, M. Veikkaus 2019b. Veikkaus Oy, Tilinpääts 2018. 2011. Liikunta ja tasa-arvo 2011. Sukupuolten tasa-arvon Visit Finland 2020. Matkailukirjanpito. Matkailun talous- ja nykytila ja muutokset Suomessa. Opetus- ja kulttuurimi- tyllisyysvaikutukset 2017 – 2018. Visit Finland nisterin julkaisuja 2011:33. tutkimuksia, 2020. Turunen M., Turpeinen S., Inkinen V. & Lehtonen K. Yleisradio 2019a. Yleisradion hallintoneuvoston kertomus 2020. Palkkaty urheiluseuroissa. Urheiluseurat eduskunnalle yhtin toiminnasta vuonna 2018. tynantajina 2013–2020. Likes, Liikunnan ja kansanter- Yleisradio 2019b. Yleisradio, toimintakertomus ja tilinpää- veyden julkaisuja 385. ts 2018. UEFA 2020. Te European Club Footballing Landscape. Club Licencing Benchmarking Report, Financial Year Muut lähteet 2018. https://www.uefa.com/MultimediaFiles/Download/ Pantsari, Sofa, Muoti- ja urheilukauppa ry. Sähkpostiviesti OfcialDocument/uefaorg/Clublicensing/02/64/ 9.12.2020. 06/95/2640695_DOWNLOAD.pdf. (Luettu 9.2.2021) Soinne, Katri. Tilastokeskus. Sähkpostiviesti 7.4.2021 Valtion liikuntaneuvosto 2014. Liikuntapaikkarakentamisen Virta, Sari. Opetus- ja kulttuuriministeri, Sähkpostiviesti suunta-asiakirja. Valtion liikuntaneuvoston julkaisuja 11.11.2020. 2014:4. Väisänen-Haapanen, Päivi. Kuntaliitto, 20.11.2020. Liikunnan talous Suomessa vuonna 2018

Liikunnassa ja urheilussa liikkuvat yli kolmen miljardin euron rahavirrat. Timo Ala-Vähälän, Jari Lämsän, Jarmo Mäkisen ja Sanna Pusan selvitys Liikunnan talous Suomessa vuonna 2018 antaa yleiskuvan niin liikunnan talouden rahoittajista kuin palveluiden ja hydykkeiden tuottajista.

Raportti on poikkileikkaus vuoden 2018 tilanteesta. Vertailupohjaa tuo tulosten suhteuttaminen aikasarjoihin ja osin vuoteen 2005, jota edellinen aihepiirin perusselvitys käsittelee.

Liikuntatieteellisen Seuran tutkimuksia ja selvityksiä nro 19 Helsinki 2021

ISBN: 978-952-5762-18-1 ISSN: 1798-2464