Liikunnan Talous Suomessa Vuonna 2018 Timo Ala-Vähälä Jari Lämsä Jarmo Mäkinen Sanna Pusa
Total Page：16
File Type：pdf, Size：1020Kb
Timo Ala-Vähälä, Jari Lämsä, Jarmo Mäkinen & Sanna Pusa Liikunnan talous Suomessa vuonna 2018 Timo Ala-Vähälä Jari Lämsä Jarmo Mäkinen Sanna Pusa Liikunnan talous Suomessa vuonna 2018 FT Timo Ala-Vähälä (s. 1958) on julkaissut tutkimuksia ja raportteja sekä korkeakoulututkimuksen että liikunnan palvelujen aloilta. Hänen väitskirjansa käsitteli korkeakoulutukseen liittyvää Bolognan prosessia. Liikunnan osalta Ala-Vähälä on osallistunut useisiin erityisliikunnan tai soveltavan liikunnan palveluja käsittelevään arviointeihin. Hän on mys julkaissut raportteja liikunnan taloudesta, personal trainer -alasta ja liikunnan ammatillisten tutkintojen suorittaneiden ty- ja opintouris- ta. Kuva: Salla Karjalainen LitM Jari Lämsä (s. 1968) toimii Kilpa ja huippu-urheilun tutkimuskes- kuksessa yhteiskuntatieteiden johtava asiantuntijana. Hän on toteutta- nut useita huippu-, kilpa- ja harrasteurheiluun liittyviä kansallisia selvi- tys-, arviointi- ja tutkimushankkeita sekä vastannut kansainväliseen SPLISS-tutkimukseen (Sport Policy Factors Leading to International Sporting Success) Suomen osuudesta. Lämsän tyn alla oleva väits- kirjatutkimus käsittelee ammattiurheilun organisatorisen kentän raken- teistumista Suomessa. Kuva: Järi Lämsän kotialbumi YTT Jarmo Mäkinen (s. 1964) toimii erityisesti urheilun rakenteita selvittävänä erikoistutkijana Kilpa ja huippu-urheilun tutkimuskeskuk- sessa. Mäkinen on tutkinut muun muassa kilpa- ja huippu-urheilun rahoitusta Suomessa ja muissa Pohjoismaissa. Hän on osallistunut mys aikuisväestn liikuntaharrastuksia ja vapaaehtoistytä selvittä- neeseen hankkeeseen. Kuva: KIHU LitM Sanna Pusa (s. 1994) tyskentelee projektitutkijana Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskuksessa. Hän on osallistunut useisiin erilaisiin liikunnan ja urheilun tutkimus-, selvitys- ja arviointihankkei- siin, joissa on käsitelty muun muassa urheiluseurojen laatujärjestelmää, epäasiallista käytstä kilpaurheilussa ja maajoukkueurheilijoiden arkea. Kuva: KIHU Liikuntatieteellisen Seuran tutkimuksia ja selvityksiä nro 19 © Liikuntatieteellinen Seura ja kirjoittajat Taitto: Antero Airos Paino: Hansaprint, Turenki ISBN: 978-952-5762-18-1 ISSN: 1798-2464 3 Sisällys Lukijalle.............................................................................4 Tiivistelmä ..........................................................................5 1. Johdanto .........................................................................6 1.1 Selvityksen tavoite..............................................................6 1.2 Liikunnan talouden rajaus ........................................................6 1.3 Rahavirtojen analyysin malli.......................................................7 1.4 Raportin sisält ................................................................9 2. Valtion ja kuntien tuki liikunnalle...................................................11 2.1 Valtion rooli liikunnan taloudellisena tukijana .........................................11 2.2 Kunnat liikunnan palvelujen rahoittajina ja tuottajina ...................................13 2.3 Kunnat liikuntapaikkojen rakentajina ja ylläpitäjinä .....................................14 2.4 Liikunta-alan koulutus ja tutkimus sekä koulujen liikuntakasvatus ...........................17 3 Liikunnan kansalaistoiminta ja ammattiurheilu . .19 3.1 Kansalaistoiminnan valtakunnallinen rakenne ja raportin tietopohja.........................19 3.2 Seurat ja seuratason toiminta.....................................................19 3.2.1 Mikä on liikunta- ja urheiluseura? .............................................19 3.2.2 Seurojen jakautuminen jäsenmäärän mukaan ....................................21 3.2.3 Seurojen kokonaistalous jäsenmäärän perusteella..................................22 3.2.4. Havaintoja seurojen julkisesta tuesta ja henkilstä .................................23 3.3 Lajiliittojen talouslukuja .........................................................23 3.3.1 Suurimmat 20 lajiliittoa numeroina ............................................25 3.3.2 Lajiliittojen säätit ja yhtit ..................................................29 3.4 Muut valtion yleisavustusta saavat järjestt...........................................29 3.5 Ammattiurheilun taloudellisesta volyymista Suomessa...................................30 3.5.1 Liigamuotoisen urheilun talouden volyymi ......................................31 3.5.2 Muusta ammattiurheilusta Suomessa ..........................................34 3.6 Liikunnan kansalaistoiminnan ja liigaurheilun rahavirrat tiivistetysti .........................35 4. Liikuntavälineiden valmistus ja kauppa sekä liikunnan kaupalliset palvelut . 37 4.1 Liikunta-alan yritystoiminta Suomessa ..............................................37 4.2 Liikuntavälineiden ja vaatteiden ulkomaan- ja vähittäiskauppa.............................40 5. Kotitaloudet ja yritykset liikunnan rahoittajina. .42 5.1 Kotitalouksien kulutus ..........................................................42 5.2 Yritykset liikunnan rahoittajina ....................................................46 6. Liikunnan ja urheilun talous osana yhteiskuntaa . .47 6.1 Urheilun televisiointiin liittyvät rahavirrat ............................................47 6.2 Urheiluveikkaus ja vedonlynti....................................................49 6.3 Liikunta ja kansanterveys, ja liikkumattomuuden kansantaloudelliset vaikutukset . .50 6.4 Liikunta tyllistäjänä ...........................................................50 6.5 Liikuntaan liittyvän talouden tuottamat verotulot ......................................53 6.6 Sukupuolen suhde liikunnan ja urheilun talouteen .....................................54 7. Yhteenveto .....................................................................57 7.1 Liikunnan talouden volyymi .....................................................57 7.2 Mikä selittää laskelmien erilaiset tulokset?............................................58 7.3 Liikunnan tyllistävä vaikutus ja verotulot julkiselle sektorille ..............................59 7.4 Tutkimustarpeita ja kehittämisehdotuksia ............................................59 Kirjallisuus ........................................................................60 4 Lukijalle ”Raha ratkaisee” lauloi Irwin Goodman vuonna ”Kun rahat ei riitä” jatkoi Irwin Goodman talous- 1966. Niin usein mys liikunnassa ja urheilussa. teemasta vuonna 1968. Tämä selvitys ei ota kan- Liikuntakulttuurissa risteilevistä rahapuroista kas- taa varainkäytn määrään tai riittävyyteen. Raportti vaa suuria eurovirtoja. Timo Ala-Vähälän, Jari Läm- tarjoaa sen sijaan perustietoa liikunnan talouden sän, Jarmo Mäkisen ja Sanna Pusan raportti tuo esiin ymmärtämiseen. liikuntakulttuurin ja talouden moninaiset yhtymä- Liikunnan ja urheilun talous Suomessa vuonna kohdat. Opetus- ja kulttuuriministerin rahoittama 2018 kertoo liikuntakulttuurin rahavirroista koro- selvitys luo yleiskatsauksen liikunnan talouden tilan- napandemiaa edeltävältä ajalta. Koronarajoitukset teeseen vuonna 2018. ovat vaikuttaneet liikunnan ja urheilun palvelutuo- Liikunnan ja urheilun rahavirrat koostuvat val- tannon rahavirtoihin. Poikkeusolot ovat luoneet toi- tion, kuntien, yritysten, järjestjen ja kotitalouksien saalta jonkin verran uudenlaista kysyntää. toiminnasta. Ala-Vähälä käsittelee julkista valtaa, yri- Pandemiasta huolimatta monet liikunnan talou- tyksiä ja yksityisiä kansalaisia. Lämsä, Mäkinen ja den perustekijät ovat pysyneet likipitäen samoina Pusa keskittyvät kansalaistoimintaan sekä ammat- kuin raportin tarkasteluvuonna. Tämän vuoksi ty tilaisurheiluun. tarjoaa hyviä lähtkohtia liikunnan taloudesta käytä- Osaa liikunnan taloudesta määrittää liikuntapo- viin keskusteluihin. Lukuja ei ole tempaistu hatusta, liittinen tynjako ja laajemminkin valtion ja kuntien vaan ne on kaivettu vaivalla esiin lukuisista eri tilas- rooleja koskevat säädkset. Julkinen varainkäytt eri toista. Liikuntatieteellinen Seura kiittää tekijitä vai- muodoissaan selittää vajaan kolmanneksen liikun- keaselkoisen aihepiirin tietämystä oleellisesti lisäävän nan rahavirroista. Merkittävin maksaja ovat kotita- selvityksen laatimisesta. loudet runsaan 40 prosentin osuudella. Liikuntasektori on palveluyhteiskunnalle omi- Jouko Kokkonen nainen kasvuala, joiden tyllistävä vaikutus on mer- toimituspäällikk kittävä. Suomalaisista työssäkävijöistä vähintään pro- Liikuntatieteellinen Seura sentti tyskentelee liikunta-alalla. 5 Tiivistelmä Vuosina 2020‒2021 toteutetun hankkeen tavoit- Valtio ja kunnat saavat liikunnan taloudesta vero- teena oli selvittää liikunnan ja urheilun talouden tuloja ja muita maksuja. Verotuloja koskevat laskel- kokonaisvolyymi sekä kuvata talouden luonnetta mat ovat osin karkeita arvioita. Valtio näyttää kuiten- liikunnan eri osa-alueilla vuonna 2018. Selvityksen kin olevan liikunnan taloudessa nettohydynsaaja. perusteella liikunnan talouden ydinalueen volyymi Kuntasektori on puolestaan maksaja: sen liikunnasta oli vuonna 2018 hieman yli 3 miljardia euroa rahoi- saamat verotulot eivät kata palvelujen järjestämisestä tuksen näkkulmasta tarkasteltuna. Tavaroiden ja koituvia menoja. palvelujen tarjonnan näkkulmasta tehty laskelma Liikunnan talouden volyymilla tarkoitetaan sel- antoi tulokseksi 4,5–4,6 miljardia euroa. vityksessä ensinnäkin kokonaismäärää, jolla liikun- Noin 1,5 miljardin euron erosta osan selittää se, nan palvelujen sekä liikuntavälineiden ja -tarvikkei- että arvio etenkin kotitalouksien kulutuksesta on den tuotantoa rahoitetaan. Toisaalta kyse on niiden todellista tilannetta