Nokia Vuonna 2012

NOKIA VUONNA 2012

TUNNUSLUKUJA ...... 2

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2012 ...... 3

TILINPÄÄTÖS 2012 Konsernin tuloslaskelma, IFRS ...... 20 Konsernin laaja tuloslaskelma, IFRS ...... 21 Konsernitase, IFRS ...... 22 Konsernin rahavirtalaskelma, IFRS ...... 23 Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista, IFRS ...... 24 Konsernitilinpäätöksen liitetiedot ...... 26 Emoyhtiön tuloslaskelma, FAS ...... 74 Emoyhtiön tase, FAS ...... 74 Emoyhtiön rahoituslaskelma, FAS ...... 75 Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot ...... 76 Nokian osakkeet ja osakkeenomistajat ...... 81 Nokia 2008 – 2012, IFRS ...... 86 Tunnuslukujen laskentaperusteet ...... 88 Tilinpäätöksen 2012 allekirjoitus ja hallituksen ehdotus voitonjaoksi ...... 89 Tilintarkastuskertomus ...... 90

LISÄTIETOJA Kriittiset laskentaperiaatteet ...... 92 Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Hallinto ...... 98 Hallitus ...... 104 Johtokunta ...... 107 Hallituksen ja johtokunnan palkat ja palkkiot ...... 110 Tilintarkastuspalkkiot ja -palvelut ...... 129 Tietoja sijoittajille...... 130 Yhteystietoja ...... 132 TUNNUS Nokia, milj. EUR 2012 2011 Muutos, % Liikevaihto 30 176 38 659 – 22 LUKUJA Liiketulos – 2 303 – 1 073 Tulos ennen veroja – 2 644 – 1 198 Tunnusluvut perustuvat Emoyhtiön omistajille kuuluva tulos – 3 106 – 1 164 kansainvälisen laskenta- Tutkimus ja kehitys 4 782 5 584 – 14 säännöstön IFRS:n mukaiseen tilinpäätök- % 2012 2011 seen. Sijoitetun pääoman tuotto neg. neg. Velkaantumisaste (gearing) – 46 – 40

EUR 2012 2011 Muutos, % Tulos/osake, laimentamaton – 0,84 – 0,31 Osinko/osake 0,00 * 0,20 – 100 Osakkeita keskimäärin (1 000 kpl) 3 710 845 3 709 947

* Hallituksen esitys

Nokian liiketoiminnat, milj. EUR 2012 2011 Muutos, % Devices & Services Liikevaihto 15 686 23 943 – 34 Liiketulos – 1 100 884 Location & Commerce Liikevaihto 1 103 1 091 1 Liiketulos – 301 – 1 526 – 80 Nokia Siemens Networks Liikevaihto 13 779 14 041 – 2 Liiketulos – 799 – 300 166

Henkilöstö, 31.12. 2012 2011 Muutos, % Devices & Services 32 986 49 406 – 33 Location & Commerce 6 186 6 659 – 7 Nokia Siemens Networks 58 411 73 686 – 21 Yhtymän yhteiset toiminnot 215 299 – 28 Nokia-yhtymä 97 798 130 050 – 25

10 suurinta markkina-aluetta 2012 2011 Kiina 2 509 6 130 Intia 2 227 2 923 Japani 2 182 1 539 Yhdysvallat 1 880 1 405 Brasilia 1 753 1 901 Saksa 1 299 1 606 Venäjä 1 287 1 843 Iso-Britannia 900 996 Indonesia 799 904 Italia 783 982

10 suurinta maata henkilöstön mukaan, 31.12. 2012 2011 Intia 20 027 22 279 Tärkeimmät valuutat, Kiina 18 684 22 165 vuoden  lopun kurssit Suomi 11 767 16 970 1 EUR USD 1,3140 Brasilia 7 348 11 887 Saksa 7 026 10 992 GBP 0,8121 Yhdysvallat 6 692 7 980 CNY 8,1963 Unkari 2 772 5 198 INR 71,9280 Puola 2 491 2 541 RUB 40,5002 Iso-Britannia 1 740 3 237 JPY 110,16 Venäjä 1 573 1 256

2 NOKIA VUONNA 2012 HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2012

Ennen toimintakertomuksessa esitettäviä lainsäädännön tettuihin toimenpiteisiin kuului myös tiettyjen toimintojen vaatimia tietoja Nokian hallitus esittää lyhyen yhteenvedon virtaviivaistaminen, vähentäminen ja tietyistä toiminnoista vuoden  ja  alkuvuoden päätapahtumista ja tehdyistä luopuminen sekä henkilöstövähennykset Devices & Services toimenpiteistä. -liiketoiminnassa. Strategian toteuttamiseksi Nokia teki myös muutoksia ylimmässä johdossaan. ■ Lumia-tuotteet. Nokia on laajentanut Lumia-tuotteiden tarjontaa uusiin hintaluokkiin ja uusille maantieteellisille ■ HERE (aiemmin Location & Commerce). HERE on aiemmin alueille sen jälkeen, kun se esitteli vuonna  ensimmäiset Location & Commerce -liiketoimintana tunnetun liiketoi- Lumia-tuotteensa. Nokia julkisti vuoden  kolmannella minnan ja raportoivan segmentin uusi nimi .. alkaen. neljänneksellä ensimmäiset Windows Phone  -alustaan Nokian HERE-liiketoiminta jatkoi sekä paikkatietotuote- perustuvat Nokia Lumia - ja Nokia Lumia  -älypuhe- valikoimansa vahvistamista päivittämällä kehittämiään limet, joiden toimitukset valikoiduille markkinoille alkoivat ominaissovelluksia että asiakaskuntansa laajentamista neljännen vuosineljänneksen aikana. solmimalla uusia kumppanuuksia ja lisensointisopimuksia. Marraskuussa  Nokia esitteli HERE-paikkatietopalvelun, ■ Asha-tuotteet. Nokian Asha-tuoteperhe on laajentunut jonka tavoitteena on tarjota ensimmäisenä pilvipalveluna nopeasti lokakuussa  Nokia World -tapahtumassa maailman parhaat kartta- ja paikkatietopalvelut lukuisille eri tapahtuneen ensiesittelyn jälkeen. Nokia Asha -tuotteet laitteille ja käyttöjärjestelmille. HERE-liiketoiminnan tavoit- hämärtävät peruspuhelinten ja älypuhelinten välisiä eroja ja teena on erottautua kilpailijoistaan digitaalisella kartta- ne on suunniteltu mahdollistamaan paras kokonaisvaltainen tietotarjonnallaan ja paikkatietopalveluillaan ja tarjota käyttäjäkokemus ja hinta-laatusuhde seuraavalle miljardille kilpailukykyisiä liiketoimintamalleja Nokian asiakkaille. matkapuhelinkäyttäjälle. Asha kuvastaa sitä, miten Nokia keskittyy positiivisen käyttäjäkokemuksen kehittämiseen ■ Nokia Siemens Networks. Nokia Siemens Networks on edis- ja tarjoaa tuotteidensa ja palvelujensa avulla miljoonille tynyt hyvin vuoden  lopulla julkistetun keskitetyn stra- ihmisille mahdollisuuksia, jotka auttavat heitä saavuttamaan tegiansa ja uudelleenjärjestelyohjelmansa toimeenpanossa. tavoitteensa. Nokia jatkoi vuonna  Asha-tuoteperheen Strategia on rakennettu sekä teknologisen ja maantieteelli- laajentamista muun muassa esittelemällä ensimmäiset sen keskittymisen että laadun ja innovaation ympärille, ja se täysin kosketusnäytölliset Asha-älypuhelimet, kuten Nokia ohjaa Nokia Siemens Networksia keskittymään yksinomaan Asha :n ja Nokia Asha :n. mobiililaajakaistaan ja palveluihin esimerkiksi luopumalla useista liiketoiminnoistaan ja terävöittämällä tuotevali- ■ Symbian-tuotteet. Nokia jatkoi omaan Symbian-käyttö- koimaansa. Samalla kun Nokia Siemens Networks julkisti järjestelmäänsä perustuvien laitteiden toimituksia mark- uuden strategiansa, se kertoi myös laajasta ja merkittävästä kinoille siirryttyään Windows Phone -älypuhelinalustaan. uudelleenjärjestelysuunnitelmastaan, jonka tavoitteena on Nokia on kuitenkin lopettanut Symbian-käyttöjärjestelmään alentaa vuosittaisia toimintakuluja ja välillisiä tuotantokus- perustuvien laitteiden kehittämisen niiden oltua osa Nokian tannuksia. tuotevalikoimaa vuosikymmenen ajan. Nokia  PureView, joka esittelee kuvaustoimintojemme mahdollisuuksia ja joka TOIMINNAN TULOS tuli markkinoille vuoden  ensimmäisellä vuosipuoliskolla, on Nokian viimeinen Symbian-laite. Nokia arvioi, ettei se Location & Commerce -liiketoiminta ja raportoiva segmentti myy merkittäviä kappalemääriä Symbian-laitteita vuoden nimettiin HERE-liiketoiminnaksi ja raportoivaksi segmentiksi  aikana. .. alkaen. Tässä vuosikertomuksessa käytetään sekä ■ Strategia ja uudelleenjärjestelytoimenpiteet. Nokia kertoi termiä ”Location & Commerce” että ”HERE” kuvaamaan kesäkuussa  useista – suunnitelluista tai tähän men- kyseistä liiketoimintaa ja raportoivaa segmenttiä. nessä jo toteutetuista – strategiansa terävöittämiseen, Nokialla on kolme liiketoimintaa: Devices & Services, HERE yhtiön toimintamallin parannuksiin ja kannattavaan kasvuun (aiemmin Location & Commerce) ja Nokia Siemens Networks tähtäävistä toimenpiteistä. Nokia ilmoitti suunnitelmistaan ja neljä toiminnallista ja raportoivaa segmenttiä: Devices & investoida vahvasti tuotteisiin ja käyttäjäkokemuksiin, joi- Services -liiketoimintaan kuuluvat Smart Devices- ja Mobile den avulla Lumia-älypuhelimet erottautuvat kilpailijoista ja Phones- yksiköt, HERE ja Nokia Siemens Networks. ovat yhä useamman kuluttajan saatavilla; investoida paik- Devices & Services -liiketoimintaan kuuluu kaksi toiminnal- katietopalveluihin, joiden tarkoituksena on erottaa Nokian lista ja raportoivaa segmenttiä, Smart Devices -yksikkö, joka tuotteet kilpailijoista; laajentaa paikkatietoista palvelualus- keskittyy edistyneimpiin tuotteisiimme, mukaan lukien Lumia- taa uusille teollisuudenaloille; ja parantaa kilpailukykyään älypuhelimet, ja Mobile Phones -yksikkö, joka keskittyy edul- ja kannattavuuttaan peruspuhelimissa. Kesäkuussa julkis- lisimpiin tuotteisiimme, mukaan lukien täysin kosketusnäy-

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 3 tölliset Asha-älypuhelimet. Devices & Services -liiketoiminta Kymmenen liikevaihdoltaan suurinta markkina-aluetta sisältää myös Devices & Services Muu -osion, jonka liikevaihto vuonna  suurimmasta pienimpään lueteltuina olivat Kiina, sisältää patentteihin liittyvät tulot, varaosien liikevaihdon, Intia, Japani, Yhdysvallat, Brasilia, Saksa, Venäjä, Iso-Britannia, hankinnan ja valmistuksen kulut ja toimintakulut sekä yhteiset Indonesia ja Italia, joiden osuus Nokian liikevaihdosta vuonna tutkimus- ja tuotekehityskulut. Devices & Services Muu -osio  oli yhteensä noin  %. Vuonna  kymmenen liikevaih- sisälsi myös luksuspuhelinliiketoimintamme Vertun .. doltaan Nokian suurinta markkina-aluetta olivat Kiina, Intia, saakka, jolloin myimme suurimman osan Vertun omistukses- Brasilia, Venäjä, Saksa, Japani, Yhdysvallat, Iso-Britannia, Italia tamme pääomasijoitusyhtiö EQT VI:lle. ja Espanja, joiden osuus Nokian liikevaihdosta vuonna  oli yhteensä noin  %.

Nokia-yhtymä BRUTTOKATEPROSENTTI Seuraavassa taulukossa esitetään tiettyjä lukuja ja niiden Nokian bruttokateprosentti vuonna  oli ,, kun se prosenttiosuudet liikevaihdosta tilikausilta  ja . vuonna  oli ,. Matalampi bruttokateprosentti vuonna Muutos  johtui ensisijaisesti Devices & Services -liiketoiminnan 2012 bruttokateprosentin laskusta vuoteen  verrattuna. Tätä milj. EUR 2012 2011 vs. 2011 osin tasoitti Nokia Siemens Networksin noussut bruttokate- Liikevaihto 30 176 38 659 – 22 % prosentti. Hankinnan ja valmistuksen kulut – 21 786 – 27 300 – 20 % TOIMINTAKULUT Bruttokate 8 390 11 359 – 26 % Nokian tutkimuksen ja tuotekehityksen kulut vuonna  Tutkimuksen ja tuote- olivat   miljoonaa euroa, kun vuonna  vastaavat kulut kehityksen kulut – 4 782 – 5 584 – 14 % olivat   miljoonaa euroa. Tutkimuksen ja tuotekehityksen Myynnin ja markki- kulujen osuus Nokian liikevaihdosta oli , % vuonna , kun noinnin kulut – 3 205 – 3 769 – 15 % vuonna  osuus oli , %. Tutkimuksen ja tuotekehityksen Hallinnon kulut – 959 – 1 085 – 12 % kulujen prosenttiosuuden nousu suhteessa liikevaihtoon johtui Liiketoiminnan muut ensisijaisesti liikevaihdon suhteellisesta laskusta vuonna . tuotot ja kulut – 1 747 – 1 994 – 12 % Tutkimuksen ja tuotekehityksen kuluihin sisältyi  miljoonaa Liiketappio – 2 303 – 1 073 euroa hankintamenon kohdentamiseen liittyviä eriä vuonna , kun vastaavat erät olivat  miljoonaa euroa vuonna LIIKEVAIHTO . Vuoden  lopussa Nokia työllisti   henkilöä tut- Liikevaihtoon ja kannattavuuteen vaikutti kaikilla maantie- kimuksessa ja tuotekehityksessä, vastaten noin  % Nokian teellisillä alueilla kielteisesti kilpailevien älypuhelinalustojen koko henkilökunnasta. lisääntyneellä vauhdilla tapahtunut eteneminen verrattuna Nokian myynnin ja markkinoinnin kulut olivat vuonna  Nokian Symbian-älypuhelimiin samalla kun jatkoimme siir-   miljoonaa euroa, kun vuonna  vastaavat kulut olivat tymää Windows Phone -älypuhelinalustaan. Liikevaihtoon ja   miljoonaa euroa. Myynnin ja markkinoinnin kulujen osuus kannattavuuteen vaikutti kielteisesti myös kilpailutilanteesta Nokian liikevaihdosta vuonna  oli , %, kun vuonna  johtuvat hinnoittelutoimenpiteemme sekä älypuhelin- että osuus oli , %. Myynnin ja markkinoinnin kulujen prosentti- peruspuhelinmarkkinoilla. Lisäksi ensimmäisen vuosipuoliskon osuuden nousu suhteessa liikevaihtoon heijasti liikevaihdon aikana liikevaihtoon ja kannattavuuteen vaikutti kielteisesti se, laskua vuonna . Myynnin ja markkinoinnin kuluihin sisältyi että tuotevalikoimastamme puuttui edulliset täysin kosketus-  miljoonaa euroa hankintamenon kohdentamiseen liittyviä näytölliset laitteet, joiden osuus markkinoilla kasvoi edelleen. eriä vuonna , verrattuna  miljoonaan euroon vuonna Nokia Siemens Networksin osalta liikevaihdon laskuun vaikutti . ensisijaisesti Nokia Siemens Networksin strategia keskittyä Hallinnon kulut olivat  miljoonaa euroa vuonna , mobiililaajakaistaan ja palveluihin. kun vuonna  vastaavat kulut olivat   miljoonaa euroa. Seuraavassa taulukossa esitetään Nokian liikevaihdon jakau- Hallinnon kulujen osuus Nokian liikevaihdosta oli , % vuon- tuminen alueittain tilikausilla  ja . na , kun vuonna  osuus oli , %. Hallinnon kulujen prosenttiosuuden nousu suhteessa liikevaihtoon heijasti Liikevaihto alueittain liikevaihdon laskua vuonna . Hallinnon kuluihin ei sisälty- nyt hankintamenon kohdentamiseen liittyviä eriä vuonna , % 2012 2011 kun vastaavat erät olivat  miljoonaa euroa vuonna . Eurooppa 29 31 Vuonna  liiketoiminnan muut tuotot ja kulut sisälsivät Lähi-itä ja Afrikka 14 14   miljoonaa euroa uudelleenjärjestelykuluja, mukaan lukien Kiinan alue 10 17 maa- ja sopimusvähennyksiin liittyvä  miljoonan euron kulu, omaisuuserien arvonalentumiset  miljoonaa euroa,  mil- Aasian ja Tyynenmeren alue 27 23 joonan euron oikaisu hankintamenon kohdentamiseen liittyen Pohjois-Amerikka 7 4 Motorolalta saatuun lopulliseen suoritukseen, liiketoimintojen Latinalainen Amerikka 13 11 hankintaan liittyvät poistot aineettomista hyödykkeistä  mil- Yhteensä 100 100 joonaa euroa, kartellikorvauksista johtuva tuloerä  miljoonaa euroa, voitto Vertun myynnistä  miljoonaa euroa ja voitto

4 NOKIA VUONNA 2012 kiinteistön myynnistä  miljoonaa euroa. Vuonna  liike- EMOYHTIÖN OMISTAJILLE KUULUVA TULOS JA toiminnan muut tuotot ja kulut sisälsivät uudelleenjärjestely- OSAKEKOHTAINEN TULOS kuluja  miljoonaa euroa, omaisuuserien arvonalennuksia  Emoyhtiön omistajille kuuluva tappio oli   miljoonaa euroa miljoonaa euroa, suorituksia Accenturelle  miljoonaa euroa, vuonna , verrattuna   miljoonan euron tappioon osakkuusyhtiön osakkeiden arvonalentumista  miljoonaa vuonna . Osakekohtainen tulos laski vuonna  -, euroa ja kartellikorvauksesta tuloerän  miljoonaa euroa. euroon (laimentamaton ja laimennettu), kun se vuonna  oli -, euroa (laimentamaton ja laimennettu). LIIKEVOITTOPROSENTTI Nokian liiketappio oli   miljoonaa euroa vuonna , KASSAVIRTA JA TALOUDELLINEN TILANNE verrattuna   miljoonan euron liiketappioon vuonna . Seuraavassa taulukossa esitetään Nokia-yhtymän kassavirta Kasvanut liiketappio johtui ensisijaisesti , miljardin euron tilikausilta  ja  sekä taloudellinen tilanne mainittujen uudelleenjärjestelykuluista ja Devices & Services -liiketoimin- ajanjaksojen lopussa ja vertailu vuoden  ja  välillä. nan operatiivisen suorituksen laskusta, jota osin tasoitti Nokia Muutos Siemens Networksin operatiivisen suorituksen kasvu. Vuonna 2012  Nokian liikevoittoprosentti oli -, verrattuna vuoden milj. EUR 2012 2011 vs. 2011  liikevoittoprosenttiin -,. Nokian liiketappio vuonna  Liiketoiminnan nettorahavirta – 354 1 137 sisälsi hankintamenon kohdentamiseen liittyvien erien, uudel- leenjärjestelykulujen ja muiden kertaluonteisten erien yhteen- Kassa ja muut likvidit varat 9 909 10 902 – 9 % 1 sä , miljardin euron negatiivisen vaikutuksen, verrattuna , Nettokassa ja muut likvidit varat 4 360 5 581 – 22 % miljardin euron negatiiviseen vaikutukseen vuonna .  Kassa ja muut likvidit varat vähennettynä korollisilla veloilla.

YHTYMÄN YHTEISET TOIMINNOT Nettokassa ja muut likvidit varat laskivat , miljardilla Yhtymän yhteisten toimintojen kulut olivat  miljoonaa eurolla vuonna  vuoteen  verrattuna johtuen ensi- euroa vuonna , verrattuna  miljoonaan euroon sijaisesti uudelleenjärjestelyihin liittyvistä noin , miljardin vuonna . euron ulosmenevistä nettorahavirroista, vuoden  aikana maksetusta noin  miljoonan euron osingosta, rahoitusku- RAHOITUSKULUT luihin ja veroihin liittyvistä ulosmenevistä nettorahavirroista ja Rahoituskulut (netto) olivat  miljoonaa euroa vuonna , käyttöomaisuusinvestoinneista. Tätä osin tasoitti positiivinen verrattuna  miljoonaan euroon vuonna . Vuoden  liiketoiminnan nettorahavirta – lukuun ottamatta uudelleen- korkeammat nettokulut johtuivat pääosin valuuttakurssitap- järjestelyihin, rahoituskuluihin ja veroihin liittyviä ulosmene- pioista. Nokia arvioi rahoituskulujen vuonna  olevan noin viä nettorahavirtoja – ja Microsoftilta vuosineljänneksittäin  miljoonaa euroa (netto). vastaanotetut alustatukimaksut (jotka alkoivat vuoden  Nokian lainojen suhde omaan pääomaan oli negatiivinen viimeisellä neljänneksellä).  % vuoden  lopussa, verrattuna negatiiviseen  %:iin Nokia Siemens Networksin osuus liiketoiminnan nettoraha- vuoden  lopussa. virrasta oli noin , miljardia euroa vuonna  johtuen ensisijaisesti nettokäyttöpääoman muutoksista. Nokia Siemens VOITTO ENNEN VEROJA Networksin osuus Nokian bruttokassasta oli , miljardia Tappio ennen veroja oli   miljoonaa euroa vuonna , euroa ja osuus nettokassasta , miljardia euroa vuoden  verrattuna vuoden  tappioon   miljoonaa euroa. Verot lopussa. olivat   miljoonaa euroa vuonna  ja  miljoonaa Nokian ja Microsoftin väliseen sopimukseen kuuluu alusta- euroa vuonna . Nokian veroihin vaikutti yhä kielteisesti se, tukimaksuja Microsoftilta Nokialle ja ohjelmistorojaltimaksuja että tietyistä Nokia Siemens Networksin laskennallisista vero- Nokialta Microsoftille. Alustatukimaksuja koskevan sopimuksen eristä ei kirjata verohyötyä. Tämän lisäksi vuonna  Nokian ehtojen mukaisesti vuosineljänneksittäin maksettava maksu veroihin vaikutti kielteisesti Devices & Services -liiketoiminnan on  miljoonaa Yhdysvaltain dollaria. Sopimuksen ohjel- Suomen laskennallisten verosaamisten kirjanpitoarvon vähen- mistorojaltirakenne on kilpailukykyinen sisältäen velvoitteen nys sekä se, että Devices & Services -liiketoiminnan Suomen vuosittaiseen minimirojaltimaksuun, jonka määrä vaihtelee laskennallisista veroeristä ei kirjata verohyötyä niiden käyttöön sopimuksen voimassaoloajan. Ohjelmistorojaltimaksut, liittyvästä epävarmuudesta johtuen. sisältäen minimirojaltimaksun, maksetaan vuosineljänneksit- täin. Sopimuskaudella sekä alustatukimaksujen että minimi- MÄÄRÄYSVALLATTOMILLE OMISTAJILLE KUULUVA rojaltimaksujen arvioidaan olevan suuruudeltaan miljardeja OSUUS TULOKSESTA Yhdysvaltain dollareita. Sopimuskauden aikana alustatuki- Määräysvallattomille omistajille kuuluva tappio oli  miljoo- maksujen kokonaismäärän arvioidaan olevan hieman suurempi naa euroa vuonna , verrattuna  miljoonan euron mää- kuin minimirojaltimaksujen kokonaismäärä. Nokia on vuoden räysvallattomille omistajille kuuluvaan tappioon vuonna .  loppuun mennessä vastaanottanut enemmän alusta- Tämä muutos johtui ensisijaisesti Nokia Siemens Networksin tukimaksuja kuin se on maksanut minimirojaltimaksuja, joten tappioiden kasvusta. nettorahavirrat ovat olleet Nokian hyväksi. Tämän seurauksena arvioimme, että jatkossa sopimuskauden aikana Nokian Microsoftille maksamien minimirojaltimaksujen kokonaismäärä on noin , miljardia euroa suurempi kuin Microsoftin Nokialle

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 5 maksamien alustatukimaksujen kokonaismäärä. Nokia arvioi Devices & Services -liiketoiminnan liikevaihdon  % lasku kuitenkin, että vuonna  alustatukimaksujen kokonaismää- vuonna  edelliseen vuoteen verrattuna johtui sekä Smart rä on hieman suurempi kuin minimirojaltimaksujen kokonais- Devices -yksikön että Mobile Phones -yksikön alhaisemmasta määrä, ja nettorahavirtojen arvioidaan täten olevan hieman kappalemääräisestä myynnistä ja Mobile Phones -yksikön Nokian hyväksi. Sopimuksen mukaisesti alustatukimaksut ja alhaisemmasta keskimääräisestä myyntihinnasta, mitä osin vuosittaiset minimirojaltimaksut jatkuvat toisiaan vastaavan tasoitti Smart Devices -yksikön korkeampi keskimääräinen ajanjakson ajan. Olemme kirjanneet osan vastaanotetuista myyntihinta. Devices & Services Muu -osion liikevaihdon lasku alustatukimaksuista tuloeränä Smart Devices -yksikön han- vuonna  johtui alhaisemmista kertaluonteisista patenttei- kinnan ja valmistuksen kuluihin ja jäljelle jääneen osan velaksi hin liittyvistä tuloista, Vertun divestoinnista vuoden  vii- taseeseen osaksi siirtovelkoja. meisellä neljänneksellä ja alhaisemmasta varaosien myynnistä. Smart Devices -yksikkömme jatkoi siirtymävaihettaan Symbian-laitteiden kappalemääräisen myynnin vähentyessä TULOS SEGMENTEITTÄIN peräkkäisillä neljänneksillä vuonna . Lumia-laitteiden kappalemääräinen myynti kasvoi vuoden  ensimmäisellä Devices & Services vuosipuoliskolla jakelun alueellisen laajentumisen ja uusien Seuraavassa taulukossa esitetään tiettyjä Devices & Services laitejulkistusten myötä, mutta Lumia-laitteiden kappalemää- -liiketoimintaa koskevia lukuja ja niiden prosenttiosuudet liike- räiseen myyntiin vaikutti kielteisesti vuoden  kolmannella vaihdosta tilikausilta  ja . neljänneksellä tuotevalikoimassa tapahtuneet siirtymät. Smart Devices -yksikkömme liikevaihto kasvoi vuoden  viimei- Muutos sellä neljänneksellä vuoden  kolmanteen neljännekseen 2012 milj. EUR 2012 2011 vs. 2011 verrattuna Nokian aloittaessa uusien Lumia-laitteiden toimitukset. Liikevaihtoon vaikutti kuitenkin kielteisesti tuotannon Liikevaihto 1 15 686 23 943 – 34 % ylösajovaiheessa erityisesti Lumia  -älypuhelimiin liittyvien Hankinnan ja komponenttien rajoitettu saatavuus. Smart Devices -yksik- valmistuksen kulut – 12 340 – 17 303 – 29 % kömme toimitti yhteensä , miljoonaa Lumia-laitetta vuonna Bruttokate 3 346 6 640 – 50 % . Vuoden  ensimmäisen vuosipuoliskon aikana Mobile Tutkimuksen ja tuote- Phones -yksikköömme vaikutti kielteisesti aggressiivinen kehityksen kulut – 1 852 – 2 441 – 24 % hintakilpailu ja edullisten täysin kosketusnäytöllisten laitteiden Myynnin ja markkinoinnin kulut – 1 857 – 2 180 – 15 % puuttuminen tuotevalikoimasta. Vuoden  toisen neljän- Hallinnon kulut – 292 – 362 – 19 % neksen loppupuolella Mobile Phones -yksikkömme esitteli edulliset täysin kosketusnäytölliset Asha-älypuhelimet ja myi Liiketoiminnan muut tuotot ja kulut – 445 – 773 – 42 % niitä , miljoonaa kappaletta vuoden  toisella vuosipuo- Liiketappio/-voitto – 1 100 884 liskolla. Devices & Services -liiketoimintamme liikevaihtoon vaikutti  Sisältää patentteihin liittyvät tulot, jotka on kirjattu Devices & Services Muu -osion liikevaihtoon. myönteisesti vuonna  Devices & Services Muu -osioon kirjattu noin  miljoonan euron kertaluonteinen patentteihin liit- tyvä tulo ( miljoonaa euroa vuonna ). Kertaluonteinen LIIKEVAIHTO patentteihin liittyvä tulo liittyy kyseisinä vuosina solmittuihin Seuraavassa taulukossa esitetään alueittain Devices & uusiin patenttilisenssisopimuksiin, jotka sisälsivät menneisyy- Services -liiketoiminnan liikevaihto mainituilla ajanjaksoilla teen kohdistuvia rojaltimaksuja eivätkä näin ollen ole toistuvia sekä vuosien  ja  vertailu. Alla olevassa kappaleessa suorituksia. Patenttilisenssisopimukset ovat yleensä usean kuvattu patentteihin liittyvä tulo on kohdennettu maantieteel- vuoden mittaisia ja voivat kattaa lisenssinsaajan menneen ja lisille alueille. tulevan myynnin. Kun patenttilisenssisopimus solmitaan, se sisältää tyypillisesti sopimuksen menneisyyteen kohdistuvista Devices & Services -liiketoiminnan liikevaihto alueittain rojalteista, joihin lisenssinantaja on oikeutettu. Tulo men- neiltä kausilta kirjataan tyypillisesti kertaluonteisena eränä. Muutos Lisenssimaksut, jotka liittyvät tuleviin rojalteihin kirjataan 2012 tyypillisesti jäljellä olevan sopimuskauden yli sopimusehtojen milj. EUR 2012 2011 vs. 2011 mukaisesti. Tulevien lisenssimaksujen suuruus voi vaihdella Eurooppa 4 643 7 064 – 34 % lisenssiehtojen mukaisesti. Lähi-itä ja Afrikka 2 827 4 098 – 31 % Nokia on investoinut noin  miljardia euroa tutkimukseen ja Kiinan alue 1 610 5 063 – 68 % tuotekehitykseen viimeisen kahden vuosikymmenen aikana ja Aasian ja Tyynenmeren alue 3 811 4 896 – 22 % rakentanut yhden langattoman teollisuudenalan vahvimmista ja laajimmista patenttiportfolioista, jossa on noin   Pohjois-Amerikka 453 354 28 % patenttiperhettä. Nokia on maailman johtavia matkavies- Latinalainen Amerikka 2 342 2 468 – 5 % tin- ja langattomien teknologioiden kehittäjiä, minkä myös Yhteensä 15 686 23 943 – 34 % vahva asemamme patenteissa osoittaa. Nokia arvioi, että sen Devices & Services Muu -osion vuotuinen patentteihin liittyvä tulovirta nykytasolla on noin , miljardia euroa.

6 NOKIA VUONNA 2012 KAPPALEMÄÄRÄINEN MYYNTI TOIMINTAKULUT Seuraavassa taulukossa esitetään Nokian Devices & Services Devices & Services -liiketoiminnan toimintakulut laskivat -liiketoiminnan matkaviestimien kappalemääräinen myynti  % vuonna  edellisvuoteen verrattuna. Smart Devices alueittain mainituilla ajanjaksoilla sekä vuosien  ja  -yksikkömme toimintakulut laskivat  % vuonna  edel- vertailu. lisvuoteen verrattuna, kun taas Mobile Phones -yksikkömme toimintakulut pysyivät suunnilleen samalla tasolla. Muutoksiin Devices & Services -liiketoiminnan kappalemääräinen myynti vuonna  edellisvuoteen verrattuna vaikutti alla kuvattujen alueittain tekijöiden lisäksi suhteellinen toimintakuluallokaatio. Suh- Muutos teelliseen toimintakuluallokaatioon vaikutti Mobile Phones- ja 2012 Smart Devices -yksikköjen keskinäinen liikevaihto- ja brutto- milj. EUR 2012 2011 vs. 2011 katejakauma, mikä johti korkeampiin suhteellisiin kuluallokaa- Eurooppa 67,3 87,8 – 23 % tioihin Mobile Phones -yksikön osalta ja alhaisempiin suhteelli- Lähi-itä ja Afrikka 81,7 94,6 – 14 % siin kuluallokaatioihin Smart Devices -yksikön osalta. Kiinan alue 27,5 65,8 – 58 % Devices & Services -liiketoiminnan tutkimuksen ja tuoteke- Aasian ja Tyynenmeren alue 113,5 118,9 – 5 % hityksen kulut laskivat  % vuonna  edellisvuoteen ver- Pohjois-Amerikka 2,2 3,9 – 44 % rattuna johtuen ensisijaisesti Smart Devices -yksikkömme ja Latinalainen Amerikka 43,4 46,1 – 6 % Devices & Services Muu -osion tutkimuksen ja tuotekehityksen Yhteensä 335,6 417,1 – 20 % kulujen laskusta. Tutkimuksen ja tuotekehityksen kulujen lasku johtui ensisijaisesti keskittymisestä tärkeimpiin hankkeisiin ja kulukontrollista sekä tietyistä liiketoiminnoista luopumisesta. Devices & Services -liiketoimintamme kappalemääräisen Devices & Services -liiketoiminnan myynnin ja markkinoinnin myynnin lasku vuonna  vuoteen  verrattuna johtui kulut laskivat  % vuonna  edellisvuoteen verrattuna, alhaisemmasta kappalemääräisestä myynnistä sekä Smart johtuen ensisijaisesti liiketoimintamme yleisestä pienenty- Devices- että Mobile Phones -yksiköissä (kuvattu alla). misestä, yleisestä markkinointitoiminnan tehokkuudesta ja tietyistä liiketoiminnoista luopumisesta. KESKIMÄÄRÄINEN MYYNTIHINTA Devices & Services -liiketoiminnan hallinnon kulut laskivat Nokian matkaviestinten keskimääräinen myyntihinta koostuu  % vuonna  edellisvuoteen verrattuna, johtuen ensisijai- Devices & Services -liiketoiminnan kokonaisliikevaihdosta sesti rakenteellisista kulusäästöistä sekä tietyistä liiketoimin- jaettuna Devices & Services -liiketoiminnan matkaviestinten noista luopumisesta. kappalemääräisellä myynnillä. Devices & Services Muu -osion Devices & Services -liiketoiminnan muut tuotot ja kulut liikevaihto sisältää Nokian luksuspuhelinliiketoiminnan Vertun vaikuttivat kannattavuuteen kielteisesti vuonna  edel- .. saakka, varaosat sekä patentteihin liittyvät tulot. lisvuoteen verrattuna. Vuonna  Devices & Service Muu Koska patentteihin liittyvät tulot sisältyvät Devices & Services -osioon kirjattiin kertaluonteisia eriä  miljoonaa euroa Muu -osion liikevaihtoon, esitämme tässä vuosikertomuksessa (netto), sisältäen uudelleenjärjestelykulut  miljoonaa euroa matkaviestinten keskimääräisen myyntihinnan sekä sisältäen ja niihin liittyvät omaisuuserien arvonalentumiset  miljoonaa patentteihin liittyvät tulot että ilman niitä. euroa, kartellikorvauksista johtuvan  miljoonan euron tu- Nokian matkaviestinten keskimääräinen myyntihinta, loerän, voiton (netto) kiinteistön myynnistä  miljoonaa euroa sisältäen patentteihin liittyvät tulot, oli  euroa vuonna  ja Vertun divestointiin liittyvän  miljoonan euron voiton laskien  % vuoden   eurosta. Keskimääräisen myyn- (netto). Vuonna  Devices & Services Muu -osioon kirjattiin tihinnan lasku vuonna  vuoteen  verrattuna johtui kertaluonteisia eriä EUR  miljoonaa sisältäen uudelleen- ensisijaisesti Mobile Phones -yksikön myynnin suuremmasta järjestelykulut  miljoonaa euroa ja niihin liittyvät omaisuus- osuudesta ja Mobile Phones -yksikön alhaisemmasta keski- erien arvon-alentumiset  miljoonaa euroa sekä suoritukset määräisestä myyntihinnasta. Tätä osin tasoitti Smart Devices Accenturelle  miljoonaa euroa, osakkuusyhtiön osakkeiden -yksikkömme korkeampi keskimääräinen myyntihinta. Nokian arvonalentumisen  miljoonaa euroa ja kartellikorvauksista matkaviestinten keskimääräinen myyntihinta, lukuun ottamat- johtuvan  miljoonan euron tuloerän. ta patentteihin liittyviä tuloja, oli  euroa vuonna  laskien  % vuoden   eurosta. KUSTANNUSSÄÄSTÖTOIMET JA SUUNNITELLUT TOIMINNAN SOPEUTUKSET BRUTTOKATEPROSENTTI Nokian tavoitteena on edelleen, että Devices & Services -liike- Devices & Services -liiketoimintamme bruttokateprosentti oli toiminnan liiketoimintakulut alenevat vuositasolla laskettuna , vuonna  verrattuna , bruttokateprosenttiin vuonna noin , miljardiin euroon, lukuun ottamatta kertaluonteisia . Devices & Services -liiketoimintamme bruttokatepro- eriä ja hankintamenon kohdentamiseen liittyviä eriä, vuoden sentin lasku vuonna  edellisvuoteen verrattuna johtui  loppuun mennessä. bruttokateprosenttien laskusta Smart Devices -yksikössämme Nokia kertoi kesäkuussa  uusista uudelleenjärjestelytoi- ja vähemmässä määrin sekä Mobile Phones -yksikössämme menpiteistä vuonna  ilmoitettujen toimenpiteiden lisäksi. että Devices & Services Muu -osiossa. Nämä toimenpiteet sisälsivät kohdennettuja investointeja avainkasvualueille, muutoksia toimintamalliin, ydinliiketoimin- toihin kuulumattomien varojen divestoinnin ja merkittävästi suuremman kustannussäästötavoitteen. Näihin toimenpitei-

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 7 siin kuuluivat Nokian Salon matkapuhelintehtaan sekä tutki- KAPPALEMÄÄRÄINEN MYYNTI mus- ja tuotekehitysyksikköjemme sulkeminen Saksan Ulmissa Smart Devices -yksikön kappalemääräinen myynti laski  % ja Kanadan Burnabyssa. Tukeakseen terävöitettyä strategi- vuonna  vuoteen  verrattuna, , miljoonasta lait- aansa Nokia keskitti myös myynti- ja markkinointitoimintojaan, teesta , miljoonaan laitteeseen. Smart Devices -yksikköm- virtaviivaisti tietohallinto (IT)-toimintojaan sekä yhtymän me kappalemääräisen myynnin laskuun vuonna  edelliseen yhteisiä toimintojaan ja tukitoimintojaan. Lisäksi saatoimme vuoteen verrattuna vaikutti kilpailevien älypuhelinalustojen päätökseen Vertun divestoinnin ja pääkonttorirakennuksem- vahva eteneminen verrattuna Symbian-laitteisiimme. Alueelli- me myynnin Suomessa. sesti kappalemääräisen myynnin lasku johtui erityisesti alhai- Vuosina  ja  Devices & Services -liiketoiminnan uu- semmasta kappalemääräisestä myynnistä Kiinan, Euroopan, delleenjärjestelyohjelmasta johtuneet kumulatiiviset kuluerät Aasian ja Tyynenmeren, Lähi-idän ja Afrikan sekä Latinalaisen ja muut niihin liittyvät kertaerät olivat noin , miljardia euroa Amerikan alueilla. Tätä osin tasoitti hieman korkeampi kappale- .. sisältäen uudelleenjärjestelykulut ja niihin liittyvät määräinen myynti Pohjois-Amerikassa. arvonalentumiset. Vaikka uudelleenjärjestelyohjelmaan liittyvien toimenpiteiden lopullinen laajuus on vielä määrittelemät- KESKIMÄÄRÄINEN MYYNTIHINTA tä, arvioimme nyt Devices & Services -liiketoiminnan kumula- Smart Devices -yksikön laitteiden keskimääräinen myyntihinta tiivisten kuluerien olevan noin , miljardia euroa vuoden  muodostuu Smart Devices -yksikön liikevaihdosta jaettuna loppuun mennessä. Arvioimme myös, että Devices & Services Smart Devices -yksikön kappalemääräisellä myynnillä. Patent- -liiketoiminnan uudelleenjärjestelytoimiin liittyvät ulosme- teihin liittyviä tuloja ei kirjata Smart Devices- ja Mobile Devices nevät kokonaiskassavirrat ovat noin , miljardia euroa, joista -yksiköissä. noin , miljardia euroa oli kertynyt .. mennessä. Smart Devices -yksikön keskimääräinen myyntihinta kasvoi  % vuonna  vuoteen  verrattuna,  eurosta  LIIKEVOITTOPROSENTTI euroon. Smart Devices -yksikön keskimääräisen myyntihin- Devices & Services -liiketoiminnan liiketappio oli   mil- nan kasvu vuonna  edelliseen vuoteen verrattuna johtui joonaa euroa vuonna , verrattuna  miljoonan euron ensisijaisesti tuotevalikoiman myönteisestä painottumisesta liikevoittoon vuonna . Devices & Services -liiketoiminnan korkeamman hintaluokan Lumia-laitteisiin, aikaisempaa myön- liikevoittoprosentti vuonna  oli -,, verrattuna vuoden teisemmästä laitteidemme yhteydessä myytäviin palveluihin  liikevoittoprosenttiin ,. Muutos vuositasolla johtui liittyvästä myynnin jaksotuksesta sekä valuuttakurssivaihte- ensisijaisesti sekä Mobile Phones -yksikön että Smart Phones luihin liittyvästä myönteisestä kokonaisvaikutuksesta. Kasvua -yksikön alhaisemmasta liikevaihdosta ja bruttokateprosentis- osin tasoitti yleinen hintaeroosio ja hinnoittelutoimenpiteem- ta verrattuna vuoteen . me.

BRUTTOKATEPROSENTTI Smart Devices Smart Devices -yksikön bruttokateprosentti oli , vuonna Seuraavassa taulukossa esitetään tiettyjä Smart Devices -yksi- , verrattuna vuoden  bruttokateprosenttiin ,. kön lukuja tilikausilta  ja . Smart Devices -yksikön bruttokateprosentin lasku vuonna  edelliseen vuoteen verrattuna johtui ensisijaisesti Yhteenveto Smart Devices -yksikön tuloksesta kilpailuympäristöstä johtuneesta kulueroosiota suuremmasta Muutos hintaeroosiosta, vaihto-omaisuuteen liittyvistä  miljoonan 2012 euron kulukirjauksista vuoden  toisella neljänneksellä ja milj. EUR 2012 2011 vs. 2011 vaihto-omaisuuteen liittyvistä  miljoonan euron kulukir- 1 Liikevaihto (miljoonaa euroa) 5 446 10 820 – 50 % jauksista vuoden  kolmannella neljänneksellä, alhaisem- Smart Devices kappalemääräinen masta kappalemääräisestä myynnistä johtuneista korkeam- myynti (miljoonaa laitetta) 35,1 77,3 – 55 % mista kiinteistä yksikkökustannuksista sekä tuotejakauman Smart Devices keskimääräinen kielteisestä painotuksesta alhaisemman bruttokateprosentin myyntihinta (euroa) 155 140 11 % laitteisiin. Bruttokateprosentti 8,8 % 23,7 % Toimintakulut (miljoonaa euroa) 2 018 2 974 – 32 % Mobile Phones Toimintakateprosentti – 28,6 % – 3,8 % Seuraavassa taulukossa esitetään tiettyjä Mobile Phones

 Ei sisällä patentteihin liittyviä tuloja. Patentteihin liittyvät tulot on -yksikköä koskevia lukuja tilikausilta  ja . huomioitu Devices & Services Muu -osion liikevaihdossa.

LIIKEVAIHTO Smart Devices -yksikön liikevaihto laski  % vuonna  vuoteen  verrattuna,   miljoonasta eurosta   miljoonaan euroon. Lasku johtui ensisijaisesti merkittävästi alhaisemmasta kappalemääräisestä myynnistä, jota osin tasoitti korkeampi keskimääräinen myyntihinta.

8 NOKIA VUONNA 2012 Yhteenveto Mobile Phones -yksikön tuloksesta kasvusta sekä valuuttakurssivaihteluiden kielteisestä koko- Muutos naisvaikutuksesta. 2012 milj. EUR 2012 2011 vs. 2011 Location & Commerce 1 Liikevaihto (miljoonaa euroa) 9 436 11 930 – 21 % Location & Commerce -liiketoiminta ja raportoiva segmentti Mobile Phones kappalemääräinen nimettiin HERE-liiketoiminnaksi ja raportoivaksi segmentiksi myynti (miljoonaa laitetta) 300 340 – 12 % .. alkaen. Seuraavassa käytetään termiä ”Location & Mobile Phones keskimääräinen Commerce” kuvaamaan kyseisen raportoivan segmentin myyntihinta (euroa) 31 35 – 11 % toiminnan tulosta tilikausilta  ja . Bruttokateprosentti 23,4 % 26,1 % Seuraavassa taulukossa esitetään tiettyjä Location & Toimintakulut (miljoonaa euroa) 1 661 1 640 1 % Commerce -liiketoimintaa koskevia lukuja ja niiden prosentti- Toimintakateprosentti 5,6 % 12,4 % osuudet liikevaihdosta tilikausilta  ja .

 Ei sisällä patentteihin liittyviä tuloja. Patentteihin liittyvät tulot on huomioitu Devices & Services Muu -osion liikevaihdossa. Muutos 2012 LIIKEVAIHTO milj. EUR 2012 2011 vs. 2011 Mobile Phones -yksikön liikevaihto laski  % vuonna  Liikevaihto 1 103 1 091 1 % vuoteen  verrattuna,   miljoonasta eurosta   Hankinnan ja miljoonaan euroon. Vuositasolla lasku johtui alhaisemmasta valmistuksen kulut – 228 – 214 7 % kappalemääräisestä myynnistä ja alhaisemmasta keskimääräi- Bruttokate 875 877 0 % sestä myyntihinnasta. Tutkimuksen ja tuotekehityksen kulut – 883 – 958 – 8 % KAPPALEMÄÄRÄINEN MYYNTI Myynnin ja markki- Mobile Phones -yksikön kappalemääräinen myynti laski  % noinnin kulut – 186 – 259 – 28 % vuonna  vuoteen  verrattuna,  miljoonasta lait- Hallinnon kulut – 77 – 68 13 % teesta  miljoonaan laitteeseen. Mobile Phones -yksikön Liiketoiminnan muut kappalemääräisen myynnin lasku vuonna  edelliseen tuotot ja kulut – 30 – 1 118 vuoteen verrattuna johtui haastavasta kilpailuympäristöstä Liiketappio – 301 – 1 526 ja markkinatilanteesta, joka vaikutti kielteisesti kappalemää- räiseen myyntiin Mobile Phones -yksikön koko tuotevalikoimassa. Tähän vaikutti erityisesti Android-ohjelmistoalustalle LIIKEVAIHTO perustuvien edullisemman hintaluokan älypuhelinten nopea Seuraavassa taulukossa esitetään Location & Commerce lisääntyminen vuoden  aikana. Vuoden  toisen -liiketoiminnan liikevaihto alueittain mainituilla ajanjaksoilla vuosipuoliskon aikana Mobile Phones -yksikkö aloitti täysin sekä vuosien  ja  vertailu. kosketusnäytöllisten Asha-älypuhelimien toimitukset, mikä paransi kilpailukykyämme Mobile Phones -yksikön ylemmän Location & Commerce -liiketoiminnan liikevaihto alueittain hintaluokan tuotevalikoimassa. Mobile Phones -yksikkö toimitti markkinoille yhteensä , miljoonaa täysin kosketusnäytöllistä Muutos 2012 Asha-älypuhelinta vuoden  toisella puoliskolla. milj. EUR 2012 2011 vs. 2011

KESKIMÄÄRÄINEN MYYNTIHINTA Eurooppa 477 488 -2 % Mobile Phones -yksikön laitteiden keskimääräinen myyntihinta Lähi-itä ja Afrikka 74 74 0 % muodostuu Mobile Phones -yksikön liikevaihdosta jaettuna Kiinan alue 63 128 -51 % Mobile Phones -yksikön kappalemääräisellä myynnillä. Patent- Aasian ja Tyynenmeren alue 82 74 11 % teihin liittyviä tuloja ei kirjata Smart Devices- ja Mobile Devices Pohjois-Amerikka 335 284 18 % -yksiköissä. Latinalainen Amerikka 72 43 67 % Mobile Phones -yksikön laitteiden keskimääräinen myynti- Yhteensä 1 103 1 091 1 % hinta laski  % vuonna  vuoteen  verrattuna,  eurosta  euroon. Mobile Phones -yksikön keskimääräisen myyntihinnan lasku vuonna  edelliseen vuoteen verrattu- Location & Commerce -liiketoiminnan liikevaihto kasvoi na johtui ensisijaisesti edullisemman hintaluokan matkapuhe-  % vuonna  vuoteen  verrattuna,   miljoonas- linten myynnin kasvaneesta osuudesta ja yleisestä hintaeroo- ta eurosta   miljoonaan euroon. Location & Commerce siosta. -liiketoiminnan ulkoisen liikevaihdon kasvu vuonna  edelliseen vuoteen verrattuna johtui ensisijaisesti kasvaneesta BRUTTOKATEPROSENTTI karttalisenssien myynnistä autoteollisuuden asiakkaille, jota Mobile Phones -yksikön bruttokateprosentti oli , vuonna osin tasoitti henkilökohtaisten navigointilaitteiden alhaisempi , verrattuna vuoden  bruttokateprosenttiin ,. myynti. Location & Commerce -liiketoimintamme sisäisen lii- Mobile Phones -yksikön bruttokateprosentin lasku vuon- kevaihdon lasku johtui ensisijaisesti alhaisemmasta myynnistä, na  edelliseen vuoteen verrattuna johtui ensisijaisesti joka johtui vuoden  aikana alkaneesta Symbian-laitteiden alhaisemman bruttokateprosentin laitteiden myynnin osuuden kappalemääräisen myynnin merkittävästä laskusta.

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 9 BRUTTOKATEPROSENTTI Muutos Location & Commerce -liiketoiminnan bruttokateprosen- 2012 milj. EUR 2012 2011 vs. 2011 tin lasku vuonna  edelliseen vuoteen verrattuna johtui ensisijaisesti bruttokateprosentiltaan korkeampien henkilö- Liikevaihto 13 779 14 041 – 2 % kohtaisten navigointilaitteiden alhaisemmasta myynnistä, jota Hankinnan ja osin tasoitti autoteollisuussegmentin korkeampi bruttokate- valmistuksen kulut – 9 610 – 10 199 – 6 % prosentti. Bruttokate 4 169 3 842 9 % Tutkimuksen ja tuote- TOIMINTAKULUT kehityksen kulut – 2 046 – 2 185 – 6 % Location & Commerce -liiketoiminnan tutkimuksen ja tuoteke- Myynnin ja markkinoinnin kulu – 1 158 – 1 328 – 13 % hityksen kulut laskivat  % johtuen ensisijaisesti kustannusten hallintahankkeista, alhaisemmista projektikuluista ja media- Hallinnon kulut – 474 – 517 – 8 % mainontayksikön myynnistä johtuneesta tuotekehityskustan- Liiketoiminnan muut tuotot ja kulut – 1 290 – 112 nusten muutoksesta hankinnan ja valmistuksen kuluihin. Location & Commerce -liiketoiminnan myynnin ja markki- Liiketappio – 799 – 300 – 166 % noinnin kulut laskivat  % johtuen ensisijaisesti kustannusten hallintahankkeista ja alhaisemmista markkinointikuluista. Location & Commerce -liiketoiminnan hallinnon kulut LIIKEVAIHTO nousivat  % johtuen ensisijaisesti yhteisten tukitoimintojen Seuraavassa taulukossa esitetään Nokia Siemens Networksin korkeammasta käytöstä. liikevaihto alueittain mainituilla ajanjaksoilla sekä vuosien  Vuonna  Location & Commerce -liiketoiminnan muut ja  vertailu. tuotot ja kulut vaikuttivat positiivisesti kannattavuuteen vuositasolla. Vuonna  kirjasimme Location & Commerce Nokia Siemens Networksin liikevaihto alueittain -liiketoiminnassa  miljoonaa euroa kertaluonteisia eriä, jotka koostuivat  miljoonan euron uudelleenjärjestelykuluista. Muutos 2012 Vuonna  kirjasimme Location & Commerce -liiketoimin- milj. EUR 2012 2011 vs. 2011 nassa , miljardia euroa kertaluonteisia eriä, jotka sisälsivät  miljoonaa euroa uudelleenjärjestelykuluja ja , miljardia euroa Europpa 3 896 4 469 – 13 % arvonalennuksia. Lähi-itä ja Afrikka 1 287 1 391 – 7 % Kiinan alue 1 278 1 465 – 13 % LIIKEVOITTOPROSENTTI Aasian ja Tyynenmeren alue 4 347 3 848 13 % Location & Commerce -liiketoiminnan liiketappio laski  Pohjois-Amerikka 1 294 1 077 20 % miljoonaan euroon vuonna  verrattuna   miljoonan Latinalainen Amerikka 1 677 1 791 – 6 % euron liiketappioon vuonna . Location & Commerce -liike- Yhteensä 13 779 14 041 – 2 % toiminnan liikevoittoprosentti vuonna  oli -, verrattuna vuoden  liikevoittoprosenttiin -,. Liikevoittoprosentin parantuminen vuodesta  vuoteen  johtui ensisijaisesti Nokia Siemens Networksin liikevaihto laski  % vuonna  alhaisemmista muista toimintakuluista, mikä johtui Location vuoteen  verrattuna,   miljoonasta eurosta   & Commerce -liiketoiminnan liikearvon , miljardin euron miljoonaan euroon. Nokia Siemens Networksin liikevaihdon las- arvonalentumisesta vuonna . ku vuonna  edellisvuoteen verrattuna johtui ensisijaisesti Nokia Siemens Networksin uutta strategiaa tukemattomien Nokia Siemens Networks liiketoimintojen myynnin laskusta ja alhaisemmasta verkko- Nokia Siemens Networks sai päätökseen enemmistön Motorola laitemyynnistä. Tätä osin tasoitti korkeampi palvelumyynnin Solutionsin langattoman verkkoliiketoiminnan varojen hankin- liikevaihto. Palvelumyynnin osuus Nokia Siemens Networksin nasta ... Siten Nokia Siemens Networksin tulos vuodelta liikevaihdosta oli hieman yli  % vuonna  ja vuonna .  ei ole suoraan vertailukelpoinen vuoteen  verrattuna. Seuraavassa taulukossa esitetään tiettyjä Nokia Siemens BRUTTOKATEPROSENTTI Networksiin liittyviä lukuja ja niiden prosenttiosuudet liikevaih- Nokia Siemens Networksin bruttokateprosentti oli , vuonna dosta tilikausilta  ja . , verrattuna vuoden  bruttokateprosenttiin ,. Nokia Siemens Networksin bruttokateprosentti kasvoi vuonna  johtuen ensisijaisesti sekä verkkolaitemyynnin että palvelumyynnin paremmasta bruttokateprosentista. Verkkolai- temyynnissä bruttokateprosentin kasvu johtui ensisijaisesti tuotevalikoiman ja alueellisen jakauman myönteisestä painottumisesta tukien Nokia Siemens Networksin strategiaa keskittyä mobiililaajakaistaan. Palvelumyynnissä bruttokateprosentin kasvu johtui ensisijaisesti rakenteellisista kulu- säästöistä ja Nokia Siemens Networksin keskitetyn strategian mukaisista muutoksista palvelumyynnissä.

10 NOKIA VUONNA 2012 TOIMINTAKULUT VUODEN 2012 PÄÄTAPAHTUMAT Nokia Siemens Networksin tutkimuksen ja tuotekehityksen kulut laskivat  % vuonna  vuoteen  verrattuna johtu- Nokia en ensisijaisesti rakenteellisista kulusäästöistä ja tutkimus- ja ■ Nokia kertoi useista – suunnitelluista tai tähän mennessä tuotekehitystoiminnan yleisesti parantuneesta tehokkuu- jo toteutetuista – strategiansa terävöittämiseen, yhtiön desta. toimintamallin parannuksiin ja kannattavaan kasvuun Nokia Siemens Networksin myynnin ja markkinoinnin kulut tähtäävistä toimenpiteistä. Näihin kuuluivat: laskivat  % vuonna  edellisvuoteen verrattuna johtuen ensisijaisesti rakenteellisista kulusäästöistä. ▪ Tiettyjen tutkimus- ja tuotekehitysprojektien vähennyk- Nokia Siemens Networksin hallinnon kulut laskivat  % set johtaen Saksassa sijainneen Ulmin toimipisteen ja vuonna  edellisvuoteen verrattuna johtuen ensisijaisesti Kanadassa sijainneen Burnabyn toimipisteen sulkemiseen; rakenteellisista kulusäästöistä. ▪ Matkaviestinkokoonpanon siirtäminen Komaromin teh- Vuonna  Nokia Siemens Networksin muilla tuotoilla ja taalta Unkarista ja Reynosan tehtaalta Meksikosta Nokian kuluilla oli kielteinen vaikutus kannattavuuteen vuositasol- tehtaille Aasiaan, jossa suurin osa Nokian komponentti- la. Vuonna  kirjasimme Nokia Siemens Networksissa , toimittajista sijaitsee. Komaromin ja Reynosan tehtaat miljardia euroa kertaluonteisia eriä, jotka sisälsivät , miljardia keskittyvät nyt älypuhelinten räätälöintiin; euroa uudelleenjärjestelykuluja ja muita niihin liittyviä eriä (netto). Vuonna  kirjasimme Nokia Siemens Networksissa ▪ Tiettyjen tuotantotoimintojen keskittäminen johtaen  miljoonaa euroa kertaluonteisia eriä, jotka sisälsivät  Salon tehtaan sulkemiseen; miljoonaa euroa uudelleenjärjestelykuluja. ▪ Ensimmäisen vuosineljänneksen aikana vuonna  Nokia ja De’ Longhi SpA, maailman johtava kodin pienkoneiden LIIKEVOITTOPROSENTTI valmistaja, sopivat ehdoista, joilla De’ Longhi ostaa Nokian Nokia Siemens Networksin liiketappio oli  miljoonaa euroa tuotantolaitoksen Romanian Clujissa; vuonna , verrattuna  miljoonan euron liiketappioon vuonna . Nokia Siemens Networksin liikevoittoprosentti ▪ Markkinointi- ja myyntitoimintojen terävöittäminen, mu- vuonna  oli -,, verrattuna vuoden  liikevoittopro- kaan lukien avainmarkkina-alueiden priorisointi; ja senttiin -, johtuen ensisijaisesti , miljardin euron uudel- ▪ Yhtymän yhteisten toimintojen ja tukitoimintojen virtavii- leenjärjestelykuluista vuonna . vaistaminen.

STRATEGIA JA UUDELLEENJÄRJESTELYOHJELMA ■ Yhtenäistääkseen Nokian taloudellista toimintatapaa, Nokia Nokia Siemens Networks kertoi marraskuussa  strategi- Oyj siirsi huhtikuussa  matkapuhelinten myyntitoimin- astaan keskittyä mobiililaajakaistaan ja palveluihin sekä maail- tonsa, myyntisopimukset mukaan lukien, sen täysin omista- manlaajuisen uudelleenjärjestelyohjelman aloittamisesta. malle tytäryhtiölle Nokia Sales International Oy:lle. Siirrolla Nokia Siemens Networksin tavoitteena on edelleen alentaa ei ollut vaikutusta muiden Nokian tytäryhtiöiden kautta liiketoiminnan vuosittaisia toimintakuluja ja välillisiä tuotanto- tapahtuvaan matkapuhelinmyyntiin. kustannuksia, lukuun ottamatta kertaluonteisia eriä ja hankin- ■ Nokia saattoi päätökseen vuonna  erääntyvän  tamenon kohdentamiseen liittyviä eriä, yli  miljardilla eurolla miljoonan euron suuruisen vakuudettoman Nokia Oyj:n vuoden  loppuun mennessä vuoden  lopun tasoon osakkeisiin vaihdettavissa olevan vakuudettoman vaihtovel- verrattuna. Vaikka näiden säästöjen odotetaan tulevan suurel- kakirjalainan tarjoamisen. Nokia aikoo käyttää liikkeeseen- ta osalta organisaation uudelleenjärjestelyistä, säästötoimien laskussa saatavat nettovarat hallinnoidakseen huolellisesti kohteena olevia alueita ovat myös kiinteistöt, tietotekniikka, pääomarakennettaan, varautuakseen ennakoivasti lainojen tuotteiden ja palveluiden hankintakustannukset, hallinnon kus- erääntymiseen säilyttäen samalla olemassa olevat rahoitus- tannukset sekä merkittävä alihankkijoiden määrän vähentämi- varat ja -lähteet sekä yleisiin liiketoimintatarpeisiin. nen kustannusten alentamiseksi ja laadun parantamiseksi. Nokia Siemens Networksin uudelleenjärjestelyohjelmasta ■ Nokia solmi uuden patenttilisenssisopimuksen BlackBerryn johtuneet kuluerät ja muut niihin liittyvät kertaerät olivat , (aiemmin Research in Motion) kanssa. Sopimus johti sovin- miljardia euroa vuonna  kumulatiivisten kuluerien ollessa toon kaikissa yhtiöiden välillä vireillä olevissa patenttioikeu- yhteensä noin , miljardia euroa. Arvioimme nyt, että uudel- denkäynneissä ja viimeaikaisen välimiesoikeuden ratkaisuun leenjärjestelyohjelmasta johtuvat kulukirjaukset ovat noin , liittyvien kannekirjelmien perumiseen Yhdysvalloissa, miljardia euroa vuoden  loppuun mennessä. Lähes kaikki Isossa-Britanniassa ja Kanadassa. näistä kulukirjauksista on nyt jo kirjattu. Vuoden  loppuun mennessä Nokia Siemens Networksin uudelleenjärjestelyohjel- ■ Nokia myi Espoossa sijaitsevan pääkonttorirakennuksensa ja maan liittyvät ulosmenevät kokonaiskassavirrat olivat noin  teki pitkäaikaisen takaisinvuokraussopimuksen suomalaisen miljoonaa euroa. Nokia Siemens Networks arvioi, että tähän Exilionin kanssa. Myyntihinta oli  miljoonaa euroa. uudelleenjärjestelyohjelmaan liittyvät ulosmenevät kokonais- ■ Vuoden  päätyttyä Nokia on kertonut useista suunni- kassavirrat ovat noin  miljoonaa euroa vuonna  ja noin telluista muutoksista virtaviivaistaakseen tietohallinto (IT)  miljoonaa euroa vuonna . -organisaatiotaan. Osana suunniteltuja muutoksia, Nokia Keskeiset taloudelliset tiedot, sisältäen tunnuslukujen siirsi tiettyjä tietohallinnon toimintoja ja noin  työnte- laskentaperiaatteet, vuosilta ,  ja  löytyvät tilin- kijää HCL Technologiesille ja TATA Consultancy Servicesille. päätösosiosta.

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 11 Nokia myös suunnittelee vähentävänsä IT-organisaationsa ■ Nokia julkisti valikoiman langattoman latauksen lisälaitteita henkilöstöä maailmanlaajuisesti noin  työntekijällä. ja kumppanuuksia. Fatboy Recharge Pillow -tyyny tarjoaa Nokia uskoo, että nämä muutokset lisäävät toimintojen vaihtoehtoisen tavan ladata puhelin langattomasti ja tehokkuutta, vähentävät toimintakuluja ja auttavat luomaan HARMANin tuotemerkki JBL esitteli tyyliltään retrohenki- tietohallinto-organisaation, joka vastaa entistä paremmin sen ja laadultaan korkeatasoisen äänentoiston tarjoavan yhtiön nykyistä kokoa ja toimintarakennetta. kannettavan JBL PowerUp -kaiuttimen, joka toimii samalla latausalustana ja kannettavan JBL PlayUp -kaiuttimen. Nokia ■ Nokia aloitti uuden peruspuhelinmarkkinoita palvelevan tuo- on myös sopinut Virgin Atlantic -lentoyhtiön kanssa, että tantolaitoksen rakentamisen Vietnamissa. Tuotantolaitos on se tulee tarjoamaan langattomia latauspisteitä Lontoon tarkoitus avata vuoden  toisen puoliskon aikana. Heathrow Clubhouse -loungeen ja Coﬀ ee Bean & Tea Leaf ■ Kolmannen vuosineljänneksen aikana Nokia valittiin jälleen -ketjun kanssa, että se tuo langattomia latauspisteitä joihin- Dow Jones Sustainability World Indexin (DJSI) osaksi ja Dow kin kahviloihinsa. Jones Sustainability Indexin osaksi DJSI  -katselmuk- sessa. ■ Nokia julkisti Yhdysvalloissa Nokia Music -musiikkipalvelun- sa laajentaen näin edelleen niiden markkinoiden määrää, ■ Kolmannen vuosineljänneksen aikana Carbon Disclosure joissa kyseinen palvelu tarjotaan. Nokia Music on Nokia Project (CDP) valitsi Nokian mukaan Carbon Disclosure Lumia -älypuhelinten käyttäjille suunnattu ilmainen musiikin Leadership Indexiin ja Carbon Performance Leadership suoratoistopalvelu, joka tarjoaa helpon ja miellyttävän tavan Indexiin. Nokia sai tunnustusta sekä ilmastonmuutosta kos- löytää ja nauttia musiikista. kevasta informaatiostaan että toimenpiteistään päästöjen vähentämisessä. MOBILE PHONES ■ Mobile Phones -yksikkö jatkoi Nokia Asha -tuotevalikoiman laajentamista tuoden laitteisiin teknologisia ja muotoilullisia Devices & Services innovaatioita. Nokia julkisti muun muassa täysin kosketus- näytölliset Asha - ja Asha  -älypuhelimet, jotka tar- SMART DEVICES joavat sulavasti toimivan Swipe-pyyhkäisykäyttöliittymän ■ Nokia jatkoi Windows Phone  -alustalle perustuvan Lumia- ja kehittäjille avoimen sovelluskehitysympäristön. tuoteperheen valikoiman ja saatavuuden laajentamista Maailmanlaajuiset markkinatutkimuslaitokset, kuten GfK, uusille markkinoille, mukaan lukien Kiina ja Yhdysvallat. luokittelevat muun muassa näiden ominaisuuksien ansiosta Asha-kosketusnäyttöpuhelimet älypuhelinkategoriaan. ■ Syyskuussa  Nokia julkisti ensimmäiset viimeisim- ■ Nokia julkisti Nokia  -laitteen sekä yhden SIM-kortin että män sukupolven Windows Phone  -alustalle perustuvat kaksois-SIM -kortin versioina viimeisen vuosineljänneksen tuotteensa. Nokia toi uudelle Windows Phone  -alustalle aikana. Nokia  on ensimmäinen Mobile Phones -yksikön perustuvan Nokia Lumia  -lippulaivatuotteensa ja kes- laite, joka tarjoaa Slam-ominaisuuden, jonka avulla kulutta- kihintaisen Nokia Lumia  -älypuhelimensa valikoiduille jat voivat jakaa multimediasisältöä kuten kuvia ja videoita markkinoille, mukaan lukien Kiina, Saksa, Iso- Britannia ja lähellä olevien ystäviensä kanssa lähes silmänräpäyksessä. Yhdysvallat. Nokia on myös julkistanut Nokia Lumia - ja Slam-ominaisuus on yhteensopiva useimpien Bluetooth Nokia Lumia  -tuotteet Intiassa ja esitteli Nokia Lumia -teknologiaa tukevien matkapuhelinten kanssa ilman tar-  -älypuhelimen valituilla markkinoilla. Nokian Windows vetta laiteparin muodostamiseen ja riippumatta siitä, onko Phone  -ohjelmistoalustalle perustuvia Lumia -älypuheli- vastaanottajan puhelimessa Slam-ominaisuus. mia on saatavilla yli  markkinalla ympäri maailman, ja ne tarjoavat Windows Phone  -ohjelmistoalustan edistyksel- ■ Nokia esitteli Nokia Life+ -palvelun, joka on viimeisin versio lisimmät teknologiat ensimmäistä kertaa myös laajemmalle Nokian laajasti käytetystä Nokia Life -palvelusta. Nokia Life+ ekosysteemille. Windows Phone  -ohjelmistoalustan on internetsovellus, jonka avulla miljoonat ihmiset voivat tarjontaan kuuluvat moniydinsuoritin, NFC-teknologia ja hyödyntää oppimiseen, terveyteen ja yleissivistykseen korkeamman resoluution näyttö sekä laajennettu kielituki ja liittyvää arvokasta tietoa. Nokia Life+ on saatavilla Nokia uudet kuvaus- ja sovellusominaisuudet. Asha - ja Nokia Asha  -älypuhelimissa sekä laajassa valikoimassa muita Nokian matkapuhelimia. ■ Nokia jatkoi Windows Phone -ekosysteemin kasvun tukemis- ■ Pilvipohjainen Series  -laitteisiin kehitetty Nokia Browser ta. Windows Phone -kaupan sovellusten määrä kasvoi yli -selain jatkoi nopeaa kasvuaan ensimmäisen vuosineljännek-   sovellukseen vuoden  loppuun mennessä kas- sen aikana. Selain on saatavilla  laitteessa  kielellä ja yli vaen vuoden  alun noin   sovelluksesta.  maassa. Nokia Xpress -selain on lajissaan ensimmäinen web-sovelluksia tukeva selain ja viime vuonna julkistetusta ■ Nokia jatkoi myös Symbian-laitteiden toimituksia jatkaes- kehittäjätyökalusta lähtien sen suosio sovelluskehittäjien saan siirtymistä Windows Phone -ohjelmistoalustalle perus- keskuudessa on kasvanut. tuviin laitteisiin. Edistyksellisiä kuvausteknologioita tarjoava Nokia  PureView tuli markkinoille vuoden  puolivä- lissä ja oli viimeinen Nokian Symbian-ohjelmistoalustalle perustuva laite.

12 NOKIA VUONNA 2012 HERE (aiemmin Location & Commerce) Nokia Siemens Networks ■ Nokia esitteli uuden HERE-paikkatietotuotemerkin ja on ■ Nokia Siemens Networks solmi merkittäviä kaupallisia LTE- alkanut ottaa sitä käyttöön tuotevalikoimassaan. HERE on sopimuksia vuoden  aikana. Näihin kuuluivat sopimus ensimmäinen pilvipalvelu, joka tarjoaa maailman parhaat SOFTBANK MOBILE Corp.’in kanssa Japanissa maanlaajuisten kartta- ja paikkatietopalvelut lukuisille eri laitteille ja käyttö- mobiililaajakaistapalveluiden kapasiteetin kasvattamiseksi järjestelmille. HSPA+ (G) ja FDD LTE (G) -verkkojen avulla; KDDI:lle Japaniin toimitettu maailman ensimmäinen itseohjautuva usean ■ Laajentaakseen paikkatietopalvelutarjontaansa edelleen teknologian ja usean toimittajan G- ja G-verkko sekä Nokia julkaisi HERE-tuotemerkin alla karttasovelluksen iOS- T-Mobilen G-verkon evoluution tukeminen modernisoi- käyttöjärjestelmälle. malla sen GSM ja HSPA+ runko- ja radioverkkoinfrastruktuuri ■ Nokia kertoi strategisesta yhteistyöstä Mozillan kanssa, jon- keskeisillä markkinoilla Yhdysvalloissa ääni- ja datapalvelui- ka tavoitteena on tarjota uusia paikkatietopalveluita Firefox den peiton parantamiseksi. OS -käyttöjärjestelmälle. ■ Nokia Siemens Networksilla oli kaikkiaan  LTE-sopimusta ■ Nokia esitteli LiveSight™-teknologian, joka perustuu erittäin vuoden  lopussa. Muita mobiililaajakaistasopimuk- tarkkoihin D-karttoihin. LiveSight™-teknologia tarjoaa sia olivat muun muassa sopimus Bharti Airtelin kanssa tarkan ja intuitiivisen tavan käyttää lisättyä todellisuutta. Intiassa; Telkomselin kanssa Indonesiassa; KT:n kanssa Koreassa; StarHubin kanssa Singaporessa; Tele:n kanssa ■ HERE jatkoi edistyksellisen ja kolmansille osapuolille lukuisia Virossa, Latviassa ja Liettuassa; Hrvatski Telecomin kans- kehittämismahdollisuuksia tarjoavan paikkatietoalustansa sa Kroatiassa; T-Mobilen, Orangen ja Polkomtelin kanssa Nokia Location Platformin (NLP) laajentamista. Vuoden  Puolassa; Si.mobilin kanssa Sloveniassa; COTAn ja Wimax aikana muun muassa Amazon solmi Nokian kanssa NLP- Onlinen kanssa Espanjassa; Zain KSA:n kanssa Saudi- alustan karttoja ja osoitepaikannusta koskevan lisensoin- Arabiassa; TOT:in kanssa Thaimaassa, Optuksen kanssa tisopimuksen ja Fordin tutkimusorganisaatio valitsi NLP:n Australiassa; Mobile TeleSystemsin kanssa Venäjällä; O:n käyttääkseen Nokian älykästä paikkatietopalvelusisältöä kanssa Iso-Britanniassa; Vodacomin kanssa Etelä-Afrikassa sekä skaalautuvia pilvipalveluja ja sovelluskehityskäyttöliit- sekä Saudi Telecom Companyn ja China Mobilen kanssa. tymää. ■ Nokia Siemens Networks osoitti halunsa pysyä mobiililaaja- ■ Osana sitoumustaan vahvistaa Windows Phone -ekosystee- kaistan innovaatioiden kärjessä avaamalla mobiililaajakais- miä Nokia integroi NLP-paikkatietoalustan Windows Phone taan keskittyvän testaus- ja kehityskeskuksen Yhdysvaltain  -ohjelmistoalustaan tukeakseen Windows Phone  -ohjel- Piilaaksossa. Osana LTE-teknologiakehitystä Nokia Siemens mistoalustan paikkatietopalvelukokemuksia. Tähän kuuluu Networks julkisti Flexi Zone -ratkaisun mobiililaajakaista- mahdollisuus karttojen käyttöön oﬄ ine-tilassa. peiton rakentamiseksi alueille, joilla käyttäjätiheys on ■ HERE teki sopimuksen Grouponin kanssa tuodakseen paikal- hyvin suuri – niihin uusi ratkaisu tuo nopeat ja joustavat liset ja valtakunnalliset palvelut Nokian asiakkaille ja julkaisi G-palvelut. Yhtiö myös laajensi tuotevalikoimaansa mah- HERE Kartat -palvelun uuden päivityksen Lumia-laitteille, dollistaen joustavan G:n rakentamisen ’Digital Dividend’ joka integroi Grouponin palvelut sovellukseen. -taajuuksille Aasian ja Tyynenmeren alueella, Latinalaisessa Amerikassa ja muualla maailmassa. ■ HERE esitteli HERE Navigointi -palvelun My Commute -ominaisuuden, joka oppii ihmisten ajomieltymykset ja käyttää ■ Nokia Siemens Networks julkisti myös CDMA-operaattoreille tietoa viimeisimmistä liikenneolosuhteista auttaakseen uuden CDMA-tukiaseman, joka perustuu Flexi Multiradio ihmisiä valitsemaan käyttämiensä eri reittien välillä päästäk- Base Station -alustaan. Uuden tukiaseman käyttökus- seen paikkoihin, joihin he matkustavat useimmin. tannukset ovat jopa  % aiempaa alhaisemmat. Se toteuttaa Nokia Siemens Networksin sitoumusta mobiili- ■ HERE tarjosi lisätyn todellisuuden HERE City-Opas -palvelun laajakaistan teknologiaevoluutioon ja on päivitettävissä Lumia-älypuhelimille ja jatkoi palvelun päivittämistä vuoden G-teknologiaan. aikana. ■ Nokia Siemens Networks julkisti maailman edistyneimmän ■ Ensimmäisen vuosineljänneksen aikana HERE julkisti Lumia- verkkoyhdyskäytävän ‘Intelligent IP Edgen’, joka mahdollis- älypuhelimille HERE Julkiset -sovelluksen, joka tarjoaa taa operaattoreille paremman mobiililaajakaistan toimitta- helposti käytettäviä metron, raitiovaunujen, lähijunien ja misen asiakkailleen ja juoksevien kustannusten alentamisen bussien reittipalveluita yli  kaupungissa  maassa, ja käyttäen Nokia Siemens Networksin Liquid Net -lähesty- jatkoi sovelluksen päivittämistä vuoden aikana. mistapaa. Nokia Siemens Networks ja Juniper lanseerasivat ■ HERE solmi kumppanuuksia useiden keskeisten alan toimi- ’Integrated Packet Transport Network’ -ratkaisun, joka vas- joiden kanssa liittyen erityisesti karttasisältöpalveluihin ja taa palveluntarjoajien tarpeeseen verkkoarkkitehtuurin yk- sovelluksiin. HERE tarjoaa sisältöä kumppaneille kuten Audi, sinkertaistamisesta ja tuo operaattoreiden siirtoverkkoihin BMW Chrysler, Dacia, Ford, Garmin, Hyundai, Kia, Mercedes, lisää joustavuutta ja kustannustehokkuutta. Tämä toteuttaa Nikon, Pioneer, Scania, Toyota ja Volkswagen. Nokia Siemens Networksin Liquid Net -lähestymistapaa, jonka mukaan verkojen tulee muuttua vastaamaan yhä pa- ■ HERE jatkoi sisätiloihin tarkoitetun karttapalvelunsa laajen- remmin ennalta arvaamattomia käyttötarpeiden muutoksia tamista. Karttapalvelu kattaa nyt   paikkaa ja kaikkiaan ja verkkokapasiteetin kysynnän kasvua.   rakennusta  maassa.

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 13 ■ Nokia Siemens Networks laajensi kattavaa pienten solujen KESTÄVÄ KEHITYS NOKIASSA tuotekategoriaansa julkistamalla sarjan picocell-tukiasemia ja G Femto -tukiasemia ja julkisti Hot Zone -testiverkon Yli , miljardia ihmistä maailmassa käyttää Nokian laitteita. verkkokapasiteetin lisäämiseksi Chicagossa. Niinpä meillä on ainutlaatuinen mahdollisuus saada aikaan myönteisiä muutoksia ympäristössä ja yhteiskunnassa. ■ Customer Experience Management (CEM) on Demand -por- Tavoitteenamme on vaikuttaa mahdollisimman myönteisesti taalin lanseeraus ensimmäisen vuosineljänneksen aikana ympäristöön ja ihmisiin, vähentää negatiivisia vaikutuksiamme antoi Nokia Siemens Networksille mahdollisuuden esitellä ympäristöön ja tarjota ihmisille tuotteita ja palveluita, jotka uuden tavan huolehtia asiakassuhteista maailman kuuden auttavat heitä tekemään ympäristöä säästäviä valintoja. Li- miljardin mobiilikäyttäjän kanssa. Yhtiön edistyneisyys säksi Nokia pyrkii parantamaan toimittajaketjunsa vaikutuksia asiakassuhteiden hallinnassa sai tunnustusta vuoden  yhteiskuntaan ja ympäristöön työskentelemällä yhteistyössä Global Telecoms Business (GTB) Innovation Awards -tapah- toimittajien kanssa. Nokia tähtää vastuullisuuteen kaikessa, tumassa langattoman infrastruktuurin kategoriassa, jossa esimerkiksi vähentämään niin omien kuin toimittajiensakin Nokia Siemens Networks voitti yhdessä Telkomselin kanssa tuotantolaitosten päästöjä, parantamaan energiatehokkuut- palkinnon Telkomselin käyttämästä CEM on Demand -tuote- taan ja käyttämään vihreää energiaa mahdollisuuksiensa mu- portfoliosta. Guangdong MCC Kiinassa on ottanut käyttöön kaan, säästämään luonnonvaroja yksinkertaisten aloitteiden, Nokia Siemens Networksin CEM-ohjelmistoja ja palveluita, kuten pakkausjätteen vähentämisen, avulla ja käyttämään ym- ja ne auttavat sitä parantamaan asiakkaidensa palveluko- päristöystävällisiä, eettisesti tuotettuja materiaaleja Nokian kemusta tuomalla yhtenäisen näkymän asiakasdataan ja tuotteissa. Uskomme, että se, miten huomioimme ympäristö- raportoimalla käyttötrendejä. ja yhteiskunnallisen vastuumme ei heijasta ainoastaan eettisiä ja lain edellytyksiä, vaan on myös liiketaloudellisesti järkevää ja ylittää lainsäädännön asettamat vaatimukset. Pyrimme tarjoa- MERKITTÄVÄT YRITYSOSTOT maan parhaat mahdolliset työolosuhteet työntekijöillemme ja JA -MYYNNIT 2012 mahdollistamaan sellaiset työolosuhteet myös toimittajiemme toiminnoissa. Lisäksi panostamme koulutusta ja elinkeinoja ■ Nokia saattoi päätökseen Scalado AB:n kaikkien teknolo- edistäviin yhteiskunnallisiin hankkeisiin. gioiden ja patenttien hankinnan vahvistaakseen Nokian johtavaa asemaa matkapuhelinten kuvausteknologioissa. Vuonna  kestävän kehityksen kohokohtiin kuuluivat: Osana kauppaa noin  maailmanluokan kuvausteknologian ■ Tuotteissa: Esittelimme ympäristöinnovaatioita, kuten bio- ammattilaista siirtyi Nokian palvelukseen. muoveja ja kierrätettyä metallia, ja saavutimme  % tason Nokian laitteiden ja lisälaitteiden pakkauksissa käytettävien ■ Viimeisen vuosineljänneksen aikana Nokia sai päätökseen uusiutuvien, paperiin pohjautuvien materiaalien käytössä. luksuspuhelinliiketoiminta Vertun divestoinnin eurooppalai- selle pääomasijoitusyhtiö EQT VI:lle. ■ Kestävän kehityksen palveluissa: Keskittymisemme mat- kapuhelimen käyttöön perustuvaan oppimiseen on alkanut ■ Nokia hankki earthmine-yhtiön, jonka ratkaisuista ja pro- tuottaa tulosta; esimerkiksi  miljoonaa ihmistä oli kokeillut sessointiteknologioista tulee keskeinen osa HERE-karttojen Nokia Life -tietopalvelua vuoden  loppuun mennessä, D-tarjontaa. Nokia Mobile Mathematics -sovellus oli saavuttanut   ■ Vuoden aikana Nokia Siemens Networks saattoi päätökseen opiskelijaa,  opettajaa ja  koulua Etelä-Afrikassa, mikroaaltoradioliiketoiminnan myynnin DragonWavelle, ja Nokia Education Delivery osoitti lupaavia tuloksia ope- kiinteän laajakaistaliiketoiminnan myynnin ADTRANille ja tuksen laadussa ja koululuokkien ilmapiirissä Intiassa ja ydinliiketoimintaan kuulumattoman IPTV-liiketoiminnan Indonesiassa. Laajensimme myös edelleen HERE Julkiset myynnin Belgacomille ja Accenturelle. Yhtiö myös ilmoitti -sovellustamme, joka osaltaan tarjoaa ihmisille mahdollisuu- päässeensä sopimukseen optisten verkkojen liiketoiminnan den pienentää hiilijalanjälkeään auttamalla heitä suunnitte- myymisestä Marlin Equity Partnersille ja Business Support lemaan matkansa joukkoliikennettä käyttäen. Systems -liiketoiminnan myymisestä Redkneelle. ■ Toiminnoissa: Edistyimme tehtaidemme jätteen hyötykäytössä ja uusiutuvan sähkön käytössä. HENKILÖSTÖ JOHTO JA HALLITUS Vuoden  aikana Nokian palveluksessa oli keskimäärin   henkilöä (  vuonna  ja   vuonna ). Hallitus, johtokunta ja toimitusjohtaja Vuoden  lopussa Nokian palveluksessa oli   henkilöä Nokian yhtiöjärjestyksen mukaan hallitukseen kuuluu vähin- (  henkilöä vuoden  lopussa ja   vuoden  tään seitsemän ja enintään  jäsentä. Nokian varsinainen lopussa). Palkat ja palkkiot olivat yhteensä   miljoonaa yhtiökokous, joka kokoontuu vuosittain viimeistään .., euroa (  miljoonaa euroa vuonna  ja   miljoonaa valitsee hallituksen jäsenet yhden vuoden toimikaudeksi euroa vuonna ). kerrallaan. Hallituksen jäsenen toimikausi kestää siten varsinaisen yhtiökokouksen päättymisestä seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättymiseen saakka. Hallitus on vastuussa

14 NOKIA VUONNA 2012 toimitusjohtajan, talousjohtajan (Chief Financial Offi cer) sekä YHTIÖJÄRJESTYS muiden johtokunnan jäsenten nimittämisestä ja tehtävistä vapauttamisesta. Johtokunnan puheenjohtajana toimii toimi- Nokian yhtiöjärjestys sisältää lunastuslausekkeen. tusjohtaja ja hänelle kuuluvat Suomen laissa toimitusjohtajalle Yhtiöjärjestyksen muuttamisesta päättää yhtiökokous määritetyt tehtävät. vähintään kahden kolmasosan enemmistöllä annetuista .. pidetty varsinainen yhtiökokous valitsi hallitukseen äänistä ja yhtiökokouksessa edustettuina olevista osakkeista. seuraavat  jäsentä: Bruce Brown, Stephen Elop, Henning Yhtiöjärjestyksen  §:n ”Lunastusvelvollisuus” muuttaminen Kagermann, Jouko Karvinen, Helge Lund, Isabel Marey-Semper, edellyttää, että päätöstä kannattaa vähintään kolmen neljän- Mårten Mickos, Elizabeth Nelson, Marjorie Scardino, Risto neksen enemmistö annetuista äänistä ja yhtiökokouksessa Siilasmaa ja Kari Stadigh. edustettuina olevista osakkeista. Tiedot hallituksen jäsenten, toimitusjohtajan ja muiden johtokunnan jäsenten omistamista osakkeista ja optio-oikeuksista löytyvät tämän Nokia vuonna  -julkaisun Lisätietoja- OSAKKEET JA OSAKEPÄÄOMA osassa olevasta selvityksestä ”Hallituksen ja johtokunnan palkat ja palkkiot”. Nokialla on yksi osakelaji. Jokainen Nokian osake oikeuttaa Lisätietoa yhtiön hallinnosta on saatavilla tämän Nokia yhteen ääneen Nokian yhtiökokouksessa. vuonna  -julkaisun Lisätietoja-osassa olevasta selvityk- Nokia ei mitätöinyt eikä hankkinut omia osakkeitaan vuonna sestä hallinto- ja ohjausjärjestelmästä sekä Nokian internet- . Nokia ei laskenut liikkeelle yhtään uutta osaketta vuonna sivuilta, www.nokia.com/fi -fi /tietoa-nokiasta. . Nokia antoi vuonna  yhteensä   hallussaan Muutokset johtokunnassa ollutta Nokian osaketta Nokian osakeohjelmien mukaisesti Vuonna  Nokian johtokuntaan nimitettiin seuraavat ohjelmiin osallistuneille Nokian työntekijöille, mukaan lukien henkilöt: tietyt johtokunnan jäsenet. Osakkeet annettiin vastikkeetta ja annettujen osakkeiden yhteismäärä vastasi noin , % ■ Marko Ahtisaari nimitettiin Design-yksikön johtajaksi ja kaikkien osakkeiden lukumäärästä ja yhteenlasketusta ääni- johtokunnan jäseneksi .. alkaen. määrästä. Luovutuksilla ei ollut merkittävää vaikutusta muiden ■ Juha Putkiranta nimitettiin Operations-toiminnoista vastaa- osakkeenomistajien omistukseen tai äänivallan jakautumiseen vaksi johtajaksi ja johtokunnan jäseneksi .. alkaen. yhtiössä. Nokian konserniyhtiöiden hallussa oli vuoden  lopussa ■ Timo Toikkanen nimitettiin Mobile Phones -yksikön johtajak- yhteensä    Nokian osaketta, joiden osuus yhtiön kaik- si ja Nokian johtokunnan jäseneksi .. alkaen. kien osakkeiden lukumäärästä ja yhteenlasketusta äänimää- ■ Chris Weber nimitettiin myynti- ja markkinointijohtajaksi ja rästä oli noin , %. Vuoden  lopussa Nokian osakkeiden Nokian johtokunnan jäseneksi .. alkaen. kokonaismäärä oli yhteensä     ja osakepääoma   , euroa. Lisäksi seuraavat Nokian johtokunnan jäsenet jättivät tehtä- Tietoa Nokian hallituksella vuonna  olleista valtuutuk- vänsä vuoden  aikana: sista päättää osakeannista, osakkeisiin oikeuttavien erityisten oikeuksien antamisesta ja omien osakkeiden luovuttamisesta ■ Jerri DeVard jätti tehtävänsä markkinointijohtajana ja paik- ja hankkimisesta sekä tietoa lähipiiriin liittyvistä tapahtumista, kansa johtokunnassa ... osakkeenomistajista, optio-oikeuksista, osakekohtaisesta ■ Colin Giles jätti tehtävänsä myyntijohtajana ja paikkansa omasta pääomasta, osinkotuotosta, hinta/voittosuhteesta, johtokunnassa ... osakkeen kurssikehityksestä, osakekannan markkina-arvosta, osakevaihdosta ja keskimääräisistä osakemääristä löytyy ■ Mary T. McDowell jätti tehtävänsä Mobile Phones -yksikön tilinpäätösosiosta. johtajana ja paikkansa johtokunnassa ...

■ Niklas Savander jätti tehtävänsä Markets-yksikön johtajana ja paikkansa johtokunnassa ... NOKIAN NÄKYMÄT

■ Esko Aho jätti tehtävänsä yhteiskuntasuhteista vastaavana Devices & Services -liiketoimintaan arvioidaan kohdistuvan johtajana ja paikkansa johtokunnassa ... myös jatkossa riskejä ja epävarmuustekijöitä, kun Smart Devices -yksikkö jatkaa Windows  -alustaan pohjautuvan tuotevalikoiman laajentamista ja Mobile Phones -yksikkö jatkaa älypuhelinominaisuuksien ja -muotoilun tuomista Mobile

Phones -yksikön tuotevalikoimaan. Nämä riskit ja epävarmuus- tekijät sisältävät muun muassa uusien tuotteiden, mukaan lukien Lumia- ja Asha -laitteiden ajoituksen, ylösajon, laadun ja kysynnän; katteisiin kohdistuvat lisäpaineet kilpailijoiden pyrkiessä hyödyntämään Nokian siirtymää; ja epävarmuuden makroekonomisessa ympäristössä.

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 15 Nokia Siemens Networks suunnittelee jatkavansa kannat- ■ Emme välttämättä onnistu tekemään Nokia-tuotteista, tavuuden ja kassavirran parantamisen pitämistä etusijalla joissa on Windows Phone -alusta, kilpailukykyistä vaihtoeh- liikevaihdon kasvattamiseen nähden. Lisäksi se suunnittelee toa kuluttajille ellei Windows Phone -ekosysteemistä tule kasvattavansa markkinaosuuttaan tietyillä kasvualueilla, kuten kilpailukykyistä ja kannattavaa maailmanlaajuista ekosystee- G (LTE), erityisesti sille tärkeimmissä maissa, Japanissa, miä, joka saavuttaa riittävän laajuuden, arvon ja houkuttele- Koreassa ja Yhdysvalloissa. vuuden relevanteille markkinaosapuolille.

■ Menestyksemme älypuhelinmarkkinoilla on riippuvainen Pidemmällä aikavälillä, Nokian tavoitteena on edelleen, että kyvystämme esitellä ja tuoda markkinoille merkittäviä mää- ■ Devices & Services -liiketoiminnan liikevaihto kasvaa markki- riä houkuttelevia, kilpailukykyisesti hinnoiteltuja Windows noita nopeammin, ja Phone -alustalle pohjautuvia Nokia-tuotteita, jotka erottuvat positiivisesti kilpailijoidemme tuotteista sekä Windows ■ Devices & Services -liiketoiminnan liikevoittoprosentti on Phone -ekosysteemin ulkopuolella että sisällä, ja jotka  tai enemmän, lukuun ottamatta kertaluonteisia eriä ja saavuttavat laajan suosion markkinoilla. hankintamenon kohdentamiseen liittyviä eriä. ■ Emme välttämättä pysty oikea-aikaisesti ja kustannuste- Pidemmällä aikavälillä Nokia Siemens Networksin tavoitteena hokkaasti valmistamaan houkuttelevia ja kilpailukykyisiä on edelleen, että Mobile Phones -yksikön laitteita – mukaan lukien peruspuhe- limia ja sellaisia laitteita, joissa on älypuhelimille ominaisiksi ■ Nokia Siemens Networksin liikevoittoprosentti on  luokiteltavia toimintoja, kuten täysin kosketusnäytölliset ja  välillä, lukuun ottamatta kertaluonteisia eriä ja laitteet – siten, että ne ovat laitteistoltaan ja ohjelmistoltaan hankintamenon kohdentamiseen liittyviä eriä. erottuvia ja että niissä on erottuvia, paikallisesti relevantte- Vuonna  ilmoitimme Devices & Services -liiketoiminnan ja palveluita ja sovelluksia. strategian seurauksena uusista uudelleenjärjestelytoimenpi- ■ HERE -liiketoimintamme strategiaan liittyy useita riskejä teistä vuonna  ilmoitettujen lisäksi. Ilmoitimme kesäkuus- ja epävarmuustekijöitä ja tämä strategia ei välttämättä sa , että Nokian tavoitteena on vähentää sen Devices & menesty, mikäli emme onnistu luomaan menestyksekästä Services -liiketoiminnan toimintakuluja vuositasolla laskettuna paikkatietoalustaa, laajentamaan paikkatietopalvelumme noin , miljardiin euroon vuoden  loppuun mennessä, kattamaan yhä useampia laitteita ja käyttöjärjestelmiä, yl- lukuun ottamatta kertaluonteisia eriä ja hankintamenon koh- läpitämään tämän hetkisiä liikevaihdon lähteitä, tarjoamaan dentamiseen liittyviä eriä. tukea tälle liiketoiminnalle ja luomaan uusia liikevaihdon Nokia Siemens Networksin tavoitteena on edelleen alentaa lähteitä meidän paikkatietopalveluihimme sekä paikallisiin liiketoiminnan vuosittaisia toimintakuluja ja välillisiä tuotanto- kaupankäyntipalveluihimme liittyvistä omaisuuseristä. kustannuksia yli  miljardilla eurolla vuoden  loppuun men- nessä vuoden  lopun tasoon verrattuna, lukuun ottamatta ■ Nokian tuotteet sisältävät useita patentoituja standardoi- kertaluonteisia eriä ja hankintamenon kohdentamiseen liittyviä tuja tai Nokian omia teknologioita, joista liiketoimintamme eriä. Vaikka näiden säästöjen odotetaan tulevan suurelta osalta on riippuvainen ja joita käytämme tuottamaan liikevaihtoa. organisaation uudelleenjärjestelyistä, säästötoimien kohteena Kolmannet osapuolet saattavat käyttää teollisoikeuksiem- olevia alueita ovat myös kiinteistöt, tietotekniikka, tuotteiden ja me piirissä olevia teknologioita ilman lisenssiä, loukata palveluiden hankintakustannukset, hallinnon kustannukset sekä teollisoikeuksiamme tai ryhtyä toimenpiteisiin mitätöidäk- merkittävä alihankkijoiden määrän vähentäminen kustannusten seen näihin teknologioihin liittyviä teollisoikeuksia, tai emme alentamiseksi ja laadun parantamiseksi. välttämättä pysty ylläpitämään tämän hetkisiä teollisoikeuksiin liittyviä liikevaihdon lähteitä tai luomaan uusia sellaisia lähteitä. RISKITEKIJÖITÄ ■ Kilpailutilanne mobiilituotteiden markkinoilla ja digitaalisten Seuraavassa on kuvaus riskitekijöistä, joilla voi olla vaikutus- karttojen ja niihin liittyvillä paikkatietosidonnaisilla sisältö- ta Nokiaan, alkaen niistä riskeistä, jotka liittyvät pääasiassa ja palvelumarkkinoilla on haastava. liikevaihtoa tuottaviin toimintoihimme. Näiden riskitekijöiden ■ Mikäli emme pysty ylläpitämään ja nopeuttamaan innovaa- lisäksi saattaa kuitenkin olla olemassa myös muita riskejä, tiota, tuotekehitystä ja toimeenpanoa, kykymme tuoda joista Nokia ei ole tietoinen, ja riskejä, joiden ei tällä hetkellä markkinoille oikea-aikaisesti uusia innovatiivisia ja kilpailuky- katsota olevan merkittäviä, mutta jotka voivat myöhemmin kyisiä mobiilituotteita sekä paikkatietoihin perustuvia että osoittautua merkittäviksi. Näillä riskeillä, yhdessä tai erikseen, muita palveluita vaarantuu. saattaa olla ajoittain haitallinen vaikutus Nokian liiketoimintaan, liikevaihtoon, kannattavuuteen, liiketoiminnan tulokseen, ■ Meidän kumppanuuteemme Microsoftin kanssa liittyy riskejä taloudelliseen asemaan, likviditeettiin, markkinaosuuteen, ja epävarmuustekijöitä. tuotemerkin arvoon, maineelle ja osakkeen hintaan. Ellei toisin ■ Emme välttämättä pysty tehokkaasti ja sujuvasti täytän- sanota tai asiayhteydestä voi muuta päätellä, viittaukset ”No- töönpanemaan suunniteltuja muutoksia toimintaraken- kia”, ”me” ja ”meidän” tarkoittavat kaikkia Nokian operatiivisia teessamme tai saavuttamaan tavoiteltuja tehokkuusetuja ja segmenttejä. Nokia Siemens Networksiin ensisijaisesti liittyvät kustannussäästöjä. riskitekijät, jotka voivat vaikuttaa Nokiaan on kuvattu otsikon ”Nokia Siemens Networks” alla.

16 NOKIA VUONNA 2012 ■ Emme välttämättä onnistu pitämään palveluksessam- huomattavaa haittaa Nokian liikevaihdolle, liiketoiminnan me, kannustamaan, kehittämään ja rekrytoimaan osaavia tulokselle, maineelle tai Nokian tuotemerkin arvolle. työntekijöitä, millä voi olla haitallinen vaikutus kykyymme ■ Mikäli Nokia ei onnistu menestyksekkäästi hallitsemaan toimeenpanna strategioitamme. tuotteidensa hinnoittelua tai tuotteisiin sekä liiketoimin- ■ Nokian liikevaihto ja kannattavuus ovat riippuvaisia langat- taansa liittyviä kustannuksia, tällä voi olla huomattava toman viestinnän toimialojen, mukaan lukien paikkatieto- haitallinen vaikutus Nokian liiketoimintaan ja liiketoiminnan palveluihin ja paikallisiin kaupankäyntipalveluihin liittyvien tulokseen, erityisesti kannattavuuteen. toimialojen, kehityksestä useilla eri markkinoilla, sekä ■ Meillä on toimintaa useissa maissa, minkä seurauksena yleisestä maailmanlaajuisesta ja alueellisesta taloudellisesta kohtaamme monitahoisia veroihin liittyviä seikkoja ja tilanteesta. voimme joutua maksamaan lisää veroja jollakin tai useilla ■ Kykymme säilyttää ja hyödyntää perinteisiä vahvuuksiamme lainkäyttöalueilla. Lisäksi meidän tulevan myyntimme kehit- mobiilituotteiden markkinoilla voi vaarantua, mikäli uuden tyminen, muiden tekijöiden ohella, voi vaatia kirjanpitoarvon strategiamme täytäntöönpanon ja muiden tekijöiden joh- vähennyksiä laskennallisissa verosaatavissa. dosta epäonnistumme operaattoriasiakkaidemme, jakelijoi- ■ Nokian liikevaihtoon, kuluihin ja liiketoiminnan tulokseen demme ja kuluttajien asiakasuskollisuuden ylläpitämisessä. sekä osinkojen ja ADS:ien dollarimääräiseen arvoon vaikutta- ■ Mikäli yhtiöt, joiden kanssa meillä on kumppanuusjärjeste- vat valuuttakurssien vaihtelut erityisesti Nokian raportoin- lyitä tai teemme yhteistyötä, mukaan lukien Microsoft, eivät tivaluutan euron ja Yhdysvaltojen dollarin, Japanin jenin ja suoriudu suunnitellulla tavalla tai emme onnistu solmimaan Kiinan yuanin sekä eräiden muiden valuuttojen välillä. menestymiseen tarvittavia yhteistyö- tai kumppanuusjär- ■ Nokian tarjoamat tuotteet sisältävät yhä enemmän moni- jestelyitä, emme välttämättä saa tuotua mobiilituotteitam- mutkaisia teknologioita, joihin sisältyy Nokian kehittämiä me markkinoille menestyksekkäästi ja oikea-aikaisesti. tai kolmansien osapuolten Nokialle lisensoimia teknologi- ■ Nokia on riippuvainen rajoitetusta määrästä toimittajia, joi- oita. Tämän seurauksena niiden teknologioiden, joita Nokia den tulee täyttää Nokian toimittajille asettamat vaatimuk- käyttää tai aikoo käyttää, suojaamisen arviointi on yhä set, sekä näiden kyvystä toimittaa oikea-aikaisesti riittäviä vaikeampaa, ja kolmansien osapuolten Nokiaan kohdistami- määriä täysin toimivia tuotteita, komponentteja, osaraken- en teollisoikeuksien väitettyyn loukkaamiseen perustuvien teita, ohjelmistoja ja palveluita Nokialle edullisin ehdoin. vaatimusten riski on suurempi. Näiden teknologioiden käyt- Toimittajien epäonnistuminen toimituksissa voi vaarantaa tö voi myös johtaa suurempiin lisenssikuluihin, rajoituksiin merkittävästi Nokian kyvyn toimittaa laatuvaatimukset tällaisten teknologioiden käyttämisessä Nokian tuotteissa täyttäviä mobiilituotteita taloudellisesti kannattavasti ja ja/tai kalliisiin ja aikaa vieviin oikeudenkäynteihin. ajallaan. ■ Nokian liikevaihtoon kehittyvän talouden maissa ja siellä ■ Emme pysty välttämättä hoitamaan tuotantoamme, palve- sijaitseviin Nokian tuotantolaitoksiin ja omaisuuseriin voivat lunkehittämistämme ja palveluiden toimitusta sekä logis- vaikuttaa huomattavan haitallisesti näiden maiden taloudel- tiikkaamme tehokkaasti ja keskeytyksittä, tai sopeuttamaan linen, lainsäädännöllinen tai poliittinen kehitys tai muiden niitä muutoksiin oikea-aikaisesti ja tarkoituksenmukaisesti, valtioiden näihin maihin suuntautuvalle viennille asettamat tai emme välttämättä pysty varmistamaan, että meidän rajoitukset. tarjoamamme tuotteet vastaavat Nokian ja asiakkaidemme ■ Lainsäädännössä ja muussa sääntelyssä, teknisissä stan- sekä kuluttajien vaatimuksia, että nämä tuotteet toimite- dardeissa sekä kauppapolitiikassa tapahtuvilla muutoksilla taan ajoissa ja että toimitusmäärät ovat riittäviä. ja täytäntöönpanolla eri maissa ympäri maailman voi olla ■ Mitkä tahansa todelliset tai väitetyt viat tai muut ongelmat huomattava haitallinen vaikutus Nokian liiketoimintaan ja Nokian tuotteiden laadussa, turvallisuudessa ja tietotur- liiketoiminnan tulokseen. vassa, mukaan lukien, muttei ainoastaan, tuotteissamme ■ Epäsuotuisa oikeudenkäynnin lopputulos voi aiheuttaa käytössä olevissa laitteistoissa, ohjelmistoissa ja sisällössä huomattavaa haittaa Nokian liiketoiminnalle, liiketoiminnan voivat aiheuttaa huomattavaa haittaa Nokian maineelle tai tulokselle, taloudelliselle asemalle tai maineelle. Nokian tuotemerkin arvolle. ■ Väitteet siitä, että tukiasemien ja matkaviestinten synnyt- ■ Nokian toiminta on riippuvainen monimutkaisten ja kes- tämistä sähkömagneettisista kentistä aiheutuisi mahdolli- kitettyjen tietoteknisten järjestelmien ja tietoverkkojen sia terveysriskejä, sekä asiaan liittyvät oikeudenkäynnit ja tehokkaasta ja häiriöttömästä toiminnasta. Järjestelmien julkisuus, riippumatta siitä, onko väitteillä perusteita, voivat tai verkkojen tehottomuus, virhetoiminta tai toimintahäiriö johtaa siihen, että tärkeät kuluttajaryhmät vähentävät voi aiheuttaa huomattavaa haittaa Nokian liiketoiminnalle ja matkaviestimien käyttöä, tukiasemille on entistä vaike- liiketoiminnan tulokselle. ampi löytää sijaintipaikkoja, viranomaiset voivat asettaa ■ Kybertietoturvamurto tai muu seikka, joka johtaa todelli- sattumanvaraisia käyttörajoituksia ja raja-arvoja tai näiden seen tai väitettyyn Nokian, Nokian yhteystyökumppaneiden ongelmien ratkaisemiseen voi kulua ylimääräisiä varoja ja tai Nokian alihankkijoiden keräämien, saamien tai säilyttä- henkilöstövoimavaroja. Tällä voi olla huomattava haitallinen mien henkilötietojen tai kuluttajia koskevien tietojen katoa- vaikutus Nokian liikevaihtoon, liiketoiminnan tulokseen, miseen, asiattomaan ilmituloon tai vuotoon, voi aiheuttaa osakkeen hintaan, maineeseen ja tuotemerkin arvoon.

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 17 Nokia Siemens Networks varoihin tai työntekijöihin. Lisäksi voi tulla ilmi ennen siirtoa Edellä kuvattujen riskitekijöiden lisäksi seuraavat ensisijaisesti tai sen jälkeen tapahtuneita rikkomuksia, joissa on mukana Nokia Siemens Networksiin liittyvät riskitekijät voivat vaikuttaa siirtyneitä varoja tai työntekijöitä. Nämä tekijät voivat aihe- Nokiaan. uttaa huomattavaa haittaa Nokia Siemens Networksille sekä Nokian maineelle, liiketoiminnalle, liiketoiminnan tulokselle ■ Nokia Siemens Networksin liikevaihto ja kannattavuus ovat tai taloudelliselle asemalle. riippuvaisia sen menestyksestä mobiililaajakaistaverkkojen ja niihin liittyvien palveluiden markkinoilla. Nokia Siemens Networks voi epäonnistua sopeuttamaan tehokkaalla ja OSINKO kannattavalla tavalla sen liiketoimintaa ja toimintoja oikea- aikaisesti vastaamaan näiden markkinoiden asiakkaiden yhä Hallitus ehdottaa yhtiökokoukselle, että tilikaudelta  ei monipuolisempia tarpeita. makseta osinkoa. ■ Kilpailu mobiililaajakaistaverkkojen ja niihin liittyvien palveluiden markkinoilla on kovaa. Nokia Siemens Networks ei Hallitus, Nokia Oyj välttämättä onnistu säilyttämään tai parantamaan markki- .. na-asemaansa tai menestyksellisesti vastaamaan kilpailu- ympäristönsä muutoksiin.

■ Nokia Siemens Networksin uudelleenjärjestelysuunnitelma, jonka tarkoituksena on parantaa sen taloudellista suoritusta ja kilpailukykyä, ei välttämättä johda kestäviin parannuksiin Nokia Siemens Networksin yleisessä kilpailukyvyssä ja kan- nattavuudessa tai se ei välttämättä onnistu vähentämään toiminta- ja muita kuluja. Lisäksi muutokset Nokia Siemens Networksin omistusrakenteessa saattavat vaikuttaa kielteisesti Nokia Siemens Networksiin tai Nokiaan.

■ Nokia Siemens Networks ei välttämättä onnistu tehokkaasti ja kannattavasti panostamaan uusiin kilpailukykyisiin tuotteisiin ja palveluihin sekä niihin liittyviin parannuksiin ja teknologioihin ja tuomaan näitä oikea-aikaisesti markkinoille.

■ Nokia Siemens Networksin liiketoiminta on riippuvainen suppeasta joukosta asiakkaita.

■ Nokia Siemens Networksin mobiililaajakaistaverkkojen ja niihin liittyvien palveluiden liiketoiminta on riippuvainen suurista, monivuotisista sopimuksista.

■ Nokia Siemens Networksin likviditeetti ja sen kyky vastata käyttöpääomaa koskeviin tarpeisiin ovat riippuvaisia mahdollisuudesta saada lainapääomaa Nokia Siemens Networksin lainaohjelmien ja -järjestelyiden puitteissa sekä kassassa olevista varoista. Mikäli merkittävä määrä näistä likviditeetin lähteistä ei ole käytettävissä tai niitä ei saada uudelleenrahoitettua kun ne erääntyvät, tällä voi olla huomattava haitallinen vaikutus Nokian liiketoimintaan, liiketoiminnan tulokseen ja taloudelliseen asemaan.

■ Asiakasrahoituksen tarjoamisella tai asiakkaiden maksu- ehtojen pidentämisellä voi olla haitallinen vaikutus Nokia Siemens Networksiin.

■ Tietyt Nokia Siemens Networksiin siirretyt Siemensin operaattorimarkkinoiden verkkotoiminnot ovat olleet ja ovat edelleen useiden rikosoikeudellisten ja muiden valtiol- listen tutkimusten kohteena liittyen siihen, olivatko eräät Siemensin Com -liiketoiminnan entisten työntekijöiden te- kemät liiketoimet ja maksusuoritukset lainvastaisia. Näiden tutkimusten johdosta valtion viranomaiset ja muut tahot ovat ryhtyneet ja voivat ryhtyä Siemensiä ja/tai sen työnte- kijöitä vastaan toimenpiteisiin, jotka voivat liittyä tai vaikuttaa Siemensistä Nokia Siemens Networksiin siirtyneisiin

18 NOKIA VUONNA 2012 TILINPÄÄTÖS 2012

Konsernin tuloslaskelma, IFRS ...... 20 Konsernin laaja tuloslaskelma, IFRS ...... 21 Konsernitase, IFRS ...... 22 Konsernin rahavirtalaskelma, IFRS ...... 23 Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista, IFRS ...... 24 Konsernitilinpäätöksen liitetiedot ...... 26 Emoyhtiön tuloslaskelma, FAS ...... 74 Emoyhtiön tase, FAS ...... 74 Emoyhtiön rahoituslaskelma, FAS ...... 75 Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot ...... 76 Nokian osakkeet ja osakkeenomistajat ...... 81 Nokia 2008 – 2012, IFRS ...... 86 Tunnuslukujen laskentaperusteet ...... 88 Tilinpäätöksen 2012 allekirjoitus ja hallituksen ehdotus voitonjaoksi ...... 89 Tilintarkastuskertomus ...... 90

TILINPÄÄTÖS 2012 19 KONSERNIN TULOSLASKELMA, IFRS

2012 2011 2010 1.1.–31.12. Liite milj. EUR milj. EUR milj. EUR Liikevaihto 30 176 38 659 42 446 Hankinnan ja valmistuksen kulut – 21 786 – 27 300 – 29 456

Bruttokate 8 390 11 359 12 990 Tutkimus- ja kehityskulut – 4 782 – 5 584 – 5 844 Myynnin ja markkinoinnin kulut – 3 205 – 3 769 – 3 856 Hallinnon kulut – 959 – 1 085 – 1 039 Liikearvon arvonalentumiset 8 — – 1 090 — Liiketoiminnan muut tuotot 7 403 221 476 Liiketoiminnan muut kulut 7, 8 – 2 150 – 1 125 – 657

Liiketulos 2–10, 24 – 2 303 – 1 073 2 070 Osuus osakkuusyhtiöiden tuloksista 15, 31 – 1 – 23 1 Rahoitustuotot ja -kulut 8, 11 – 340 – 102 – 285

Tulos ennen veroja – 2 644 – 1 198 1 786 Tuloverot 12 – 1 145 – 290 – 443

Tulos – 3 789 – 1 488 1 343

Emoyhtiön omistajille kuuluva tulos – 3 106 – 1 164 1 850 Määräysvallattomille omistajille kuuluva osuus tuloksesta – 683 – 324 – 507 – 3 789 – 1 488 1 343

Tulos/osake 2012 2011 2010 (emoyhtiön omistajille kuuluvasta tuloksesta) 28 EUR EUR EUR Laimentamaton – 0,84 – 0,31 0,50 Laimennettu – 0,84 – 0,31 0,50

Osakkeita keskimäärin (1 000 osaketta) 28 2012 2011 2010 Laimentamaton 3 710 845 3 709 947 3 708 816 Laimennettu 3 710 845 3 709 947 3 713 250

Ks. konsernitilinpäätöksen liitetiedot.

20 NOKIA VUONNA 2012 KONSERNIN LAAJA TULOSLASKELMA, IFRS

2012 2011 2010 1.1.-31.12. Liite milj. EUR milj. EUR milj. EUR Tulos – 3 789 – 1 488 1 343

Muut laajan tuloksen erät Erät jotka siirretään myöhemmin tulosvaikutteisiksi Muuntoerot 22 39 9 1 302 Ulkomaiseen yksikköön tehdyn nettosijoituksen suojauksen arvostustuotot/-kulut 22 – 58 – 37 – 389 Rahavirtojen suojaus 21 – 41 116 – 141 Available-for-sale -sijoitukset 21 35 70 9 Muut lisäykset/vähennykset 10 – 16 45 Muihin laajan tuloksen eriin liittyvät verot 21, 22 12 – 16 126 Muut laajan tuloksen erät verojen jälkeen – 3 126 952

Laaja tulos – 3 792 – 1 362 2 295

Laajan tuloksen jakautuminen Emoyhtiön omistajille kuuluva tulos – 3 157 – 1 083 2 776 Määräysvallattomille omistajille kuuluva osuus tuloksesta – 635 – 279 – 481 – 3 792 – 1 362 2 295

Ks. konsernitilinpäätöksen liitetiedot.

KANSAINVÄLISEN LASKENTASÄÄNNÖSTÖN MUKAINEN KONSERNITILINPÄÄTÖS 21 KONSERNITASE, IFRS

2012 2011 31.12. Liite milj. EUR milj. EUR

VASTAAVAA Pitkäaikaiset varat Liikearvo 13 4 876 4 838 Muut aineettomat hyödykkeet 13 647 1 412 Aineelliset hyödykkeet 14 1 431 1 842 Osuudet osakkuusyhtiöissä 15 58 67 Available-for-sale -sijoitukset 16 689 641 Laskennalliset verosaamiset 25 1 254 1 848 Pitkäaikaiset lainasaamiset 16, 34 112 99 Muut sijoitukset 4 3 9 071 10 750 Lyhytaikaiset varat Vaihto-omaisuus 18, 20 1 538 2 330 Myyntisaamiset (sisältää myyntisaamisten arvonalentumisia 248 milj. euroa vuonna 2012 ja 284 milj. euroa vuonna 2011) 16, 20, 34 5 551 7 181 Siirtosaamiset ja ennakkomaksut 19 3 381 4 488 Lyhytaikainen osuus pitkäaikaisista lainasaamisista 16, 34 35 54 Muut lyhytaikaiset rahoitusvarat 16, 17, 35 464 500 Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat sijoitukset, likvidit varat 16, 34 415 433 Available-for-sale -sijoitukset, likvidit varat 16, 34 542 1 233 Available-for-sale -sijoitukset, rahavarat 16, 34 5 448 7 279 Rahat ja pankkisaamiset 34 3 504 1 957 20 878 25 455 Yhteensä 29 949 36 205

VASTATTAVAA Oma pääoma Osakepääoma 23 246 246 Ylikurssirahasto 446 362 Omat osakkeet –629 – 644 Muuntoerot 22 744 771 Arvonmuutosrahasto 21 123 154 Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 3 136 3 148 Kertyneet voittovarat 3 995 7 836 Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma 8 061 11 873 Määräysvallattomille omistajille kuuluva osuus 1 386 2 043 Oma pääoma yhteensä 9 447 13 916

Pitkäaikainen vieras pääoma Pitkäaikaiset korolliset rahoitusvelat 16, 34 5 087 3 969 Laskennalliset verovelat 25 700 800 Muut pitkäaikaiset velat 69 76 5 856 4 845

Lyhytaikainen vieras pääoma Lyhytaikainen osuus pitkäaikaisista veloista 16, 34 201 357 Lyhytaikaiset rahoituslainat 16, 34 261 995 Muut lyhytaikaiset rahoitusvelat 16, 17, 34 90 483 Ostovelat 16, 34 4 394 5 532 Siirtovelat 26 7 081 7 450 Varaukset 27 2 619 2 627 14 646 17 444 Yhteensä 29 949 36 205

Ks. konsernitilinpäätöksen liitetiedot.

22 NOKIA VUONNA 2012 KONSERNIN RAHAVIRTALASKELMA, IFRS

2012 2011 2010 1.1.–31.12. Liite milj. EUR milj. EUR milj. EUR

Liiketoiminnan rahavirta Emoyhtiön omistajille kuuluva tulos – 3 106 – 1 164 1 850 Oikaisut liiketulokseen 32 3 838 3 486 2 112 Nettokäyttöpääoman muutos 32 123 – 638 2 349 Liiketoiminnan rahavirta 855 1 684 6 311 Saadut korot 130 190 110 Maksetut korot – 277 – 283 – 235 Muut rahoituserät – 584 264 – 507 Maksetut verot – 478 – 718 – 905 Liiketoiminnan nettorahavirta – 354 1 137 4 774

Investointien rahavirta Hankitut liiketoiminnat vähennettynä hankintahetken rahavaroilla 13 – 817 – 110 Lyhytaikaisten available-for-sale -sijoitusten lisäys, likvidit varat – 1 668 – 3 676 – 8 573 Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavien sijoitusten lisäys, likvidit varat – 40 – 607 – 646 Pitkäaikaisten available-for-sale -sijoitusten lisäys – 55 – 111 – 124 Hankitut osuudet osakkuusyhtiöissä – 1 – 2 – 33 Muiden pitkäaikaisten saamisten lisäys (-), vähennys (+) — – 14 2 Lyhytaikaisten saamisten lisäys (-), vähennys (+) 24 – 31 – 2 Investoinnit aineellisiin ja muihin aineettomiin hyödykkeisiin – 461 – 597 – 679 Myydyt liiketoiminnat vähennettynä myyntihetken rahavaroilla – 15 – 2 120 Myydyt osakkuusyhtiöt 5 4 5 Lyhytaikaisten available-for-sale -sijoitusten erääntyminen ja myynti, likvidit varat 2 355 6 090 7 181 Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavien sijoitusten erääntyminen ja myynti 86 1 156 333 Pitkäaikaisten available-for-sale -sijoitusten myynti 37 57 83 Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden myynti 279 48 21 Saadut osingot 3 1 1 Investointien nettorahavirta 562 1 499 – 2 421

Rahoitustoimintojen rahavirta Muut maksut osakkeenomistajilta — 546 — Omien osakkeiden osto — — 1 Pitkäaikaisten velkojen lisäys 752 1 482 Pitkäaikaisten velkojen vähennys – 266 – 51 – 6 Lyhytaikaisten velkojen lisäys (+) / vähennys (-) – 196 – 59 131 Osingonjako – 755 – 1 536 – 1 519 Rahoitustoimintojen nettorahavirta – 465 – 1 099 – 911

Muuntoero-oikaisu – 27 107 224 Rahavarojen lisäys (+) / vähennys (-) – 284 1 644 1 666

Rahavarat tilikauden alussa 9 236 7 592 5 926 Rahavarat tilikauden lopussa 8 952 9 236 7 592

Rahavarat sisältävät: Rahat ja pankkisaamiset 3 504 1 957 1 951 Lyhytaikaiset available-for-sale -sijoitukset, rahavarat 16, 34 5 448 7 279 5 641 8 952 9 236 7 592

Rahavirtalaskelman erät eivät ole suoraan johdettavissa taseista mm. vuoden aikana hankittujen ja myytyjen liiketoimintojen ja valuuttakurssien muutosten takia. Ks. konsernitilinpäätöksen liitetiedot.

KANSAINVÄLISEN LASKENTASÄÄNNÖSTÖN MUKAINEN KONSERNITILINPÄÄTÖS 23 LASKELMA KONSERNIN OMAN PÄÄOMAN MUUTOKSISTA, IFRS

Sijoitetun vapaan Arvon- oman Emoyhtiön Määräys- Oma Osakemäärä Osake- Ylikurssi- Omat Muunto- muutos- pääoman Kertyneet omistajien vallaton pääoma (1 000 kpl) pääoma rahasto osakkeet erot rahasto rahasto voittovarat osuus osuus yhteensä

Oma pääoma 31.12.2009 3 708 262 246 279 – 681 – 127 69 3 170 10 132 13 088 1 661 14 749

Muuntoerot 1 240 1 240 64 1 304 Ulkomaiseen yksikköön tehdyn nettosijoituksen suojauksen arvostuskulut, verojen jälkeen – 288 – 288 – 288 Rahavirtojen suojaus, verojen jälkeen – 73 – 73 – 43 – 116 Available-for-sale -sijoitukset, verojen jälkeen 7 7 7 Muut lisäykset/vähennykset 40 40 5 45 Tilikauden tulos 1 850 1 850 – 507 1 343 Tilikauden laaja tulos — — — 952 – 66 — 1 890 2 776 – 481 2 295 Yrityskauppoihin liittyvien optioiden toteutus – 1 – 1 – 1 Osakeperusteisten ohjelmien kulukirjaus 47 47 47 Verohyöty osakeperusteisten ohjelmien kulukirjauksista – 1 – 1 – 1 Tulosperusteisten ja ehdollisten osakepalkkioiden suorittaminen 868 – 12 17 – 9 – 4 – 4 Omien osakkeiden luovutus 1 1 1 Lainojen konvertointi omaksi pääomaksi — 766 766 Osingonjako – 1 483 – 1 483 – 56 – 1 539 Hankitut määräysvallattomien osakkenomistajien osuudet ja muut muutokset – 39 – 39 – 43 – 82 Muut muutokset 868 — 33 18 — — – 9 – 1 522 – 1 480 667 – 813 Oma pääoma 31.12.2010 3 709 130 246 312 – 663 825 3 3 161 10 500 14 384 1 847 16 231 Muuntoerot – 26 – 26 35 9 Ulkomaiseen yksikköön tehdyn nettosijoituksen suojauksen arvostuskulut, verojen jälkeen – 28 – 28 – 28 Rahavirtojen suojaus, verojen jälkeen 84 84 10 94 Available-for-sale -sijoitukset, verojen jälkeen 67 67 67 Muut lisäykset/vähennykset – 16 – 16 – 16 Tilikauden tulos – 1 164 – 1 164 – 324 – 1 488 Tilikauden laaja tulos — — — – 54 151 — – 1 180 – 1 083 – 279 – 1 362 Osakeperusteisten ohjelmien kulukirjaus 18 18 18 Verohyöty osakeperusteisten ohjelmien kulukirjauksista – 3 – 3 – 1 – 4 Tulosperusteisten ja ehdollisten osakepalkkioiden suorittaminen 1 059 – 11 19 – 13 – 5 – 5 Muut maksut osakkeenomistajilta 46 46 500 546 Osingonjako – 1 484 – 1 484 – 39 – 1 523 Hankitut määräysvallattomien osakkeenomistajien osuudet ja muut muutokset — 15 15 Muut muutokset 1 059 — 50 19 — — – 13 – 1 484 – 1 428 475 – 953 Oma pääoma 31.12.2011 3 710 189 246 362 – 644 771 154 3 148 7 836 11 873 2 043 13 916

24 NOKIA VUONNA 2012 LASKELMA KONSERNIN OMAN PÄÄOMAN MUUTOKSISTA, IFRS (jatkuu)

Oma pääoma 31.12.2011 3 710 189 246 362 – 644 771 154 3 148 7 836 11 873 2 043 13 916 Muuntoerot 40 40 – 2 38 Ulkomaiseen yksikköön tehdyn nettosijoituksen suojauksen arvostuskulut, verojen jälkeen – 67 – 67 – 67 Rahavirtojen suojaus, verojen jälkeen – 67 – 67 47 – 20 Available-for-sale -sijoitukset, verojen jälkeen 36 36 36 Muut lisäykset/vähennykset 7 7 3 10 Tilikauden tulos – 3 106 – 3 106 – 683 – 3 789 Tilikauden laaja tulos — — — – 27 – 31 — – 3 099 – 3 157 – 635 – 3 792 Osakeperusteisten ohjelmien kulukirjaus 1 1 1 Verohyöty osakeperusteisten ohjelmien kulukirjauksista 3 3 3 Tulosperusteisten ja ehdollisten osakepalkkioiden suorittaminen 796 – 5 15 – 12 – 2 – 2 Osingonjako – 742 – 742 – 22 – 764 Vaihtovelkakirjalaina – oman pääoman komponentti 85 85 85 Muut muutokset 796 — 84 15 — — – 12 – 742 – 655 – 22 – 677 Oma pääoma 31.12.2012 3 710 985 246 446 – 629 744 123 3 136 3 995 8 061 1 386 9 447

Osakekohtainen osinko on , euroa vuodelta  edellyttäen osakeomistajien hyväksyntää (, euroa vuodelta  ja , euroa vuodelta ).

KANSAINVÄLISEN LASKENTASÄÄNNÖSTÖN MUKAINEN KONSERNITILINPÄÄTÖS 25 KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT

1. LASKENTAPERIAATTEET ■ Lisäys standardiin IAS , Tilinpäätöksen esittäminen, säilyt- tää mahdollisuuden valita tuloslaskelman esittämistavan, jossa laaja tulos esitetään erikseen tai yhdistetään tuloslas- Nokian konsernitilinpäätös on laadittu EU:n käyttöön hyväksy- kelmaan. Lisäys edellyttää erillisiä välisummia niille laajan mien kansainvälisten laskentastandardien (International tuloksen erille, jotka saatetaan kierrättää tulevaisuudessa Financial Reporting Standards – IFRS) mukaisesti. Tilinpäätös- tuloslaskelmaan ja sellaisille erille, jotka kuuluvat pysyvästi tiedot esitetään miljoonina euroina, ja ne perustuvat liiketa- laajaan tuloslaskelmaan. pahtumien alkuperäisiin hankintamenoihin ellei ole erikseen toisin mainittu alla olevissa laskentaperiaatteissa. Liitetieto- ■ Lisäys standardiin IAS , Tuloverot, selventää laskennallis- informaatio vastaa myös suomalaista laskentasäännöstöä. ten verojen määrittämistä tilanteissa, joissa omaisuuserä Nokian Hallitus hyväksyi vuoden  konsernitilinpäätöksen arvostetaan standardin IAS , Sijoituskiinteistöt, käyvän ar- ... von mallin mukaisesti. IAS :n lisäyksen mukaan oletetaan, Konsernin toiminnallinen rakenne sisälsi kaksi uutta ope- että ne omaisuuserät, joihin on sovellettu IAS :n mukaista ratiivista ja raportoitavaa segmenttiä .. alkaen: Smart käyvän arvon laskentaa tullaan hyödyntämään myymällä. Devices ja Mobile Phones, jotka Devices & Services Muu -osion ja kohdistamattomien erien kanssa muodostavat Devices & Lisäksi IASB:n vuosittaisen parannusprojektin seurauksena Services -liiketoiminnan. lukuisiin standardeihin tuli muutoksia, jotka konserni otti käyt- .. konserni muodosti Location & Commerce -liiketoi- töön tilikaudella. Näiden standardien lisäysten käyttöönotolla minnan, joka yhdistää NAVTEQin ja Devices & Services -liike- ei ollut merkittävää vaikutusta konsernin taseeseen, tuloslas- toiminnan sosiaaliset paikkatietopalvelutoiminnot. Location kelmaan eikä rahavirtoihin. & Commerce -liiketoiminta on toiminnallinen ja raportoitava segmentti. NAVTEQ oli erillinen raportoitava segmentti vuoden Konsolidointiperiaatteet  kolmannesta neljänneksestä vuoden  kolmannen Konsernitilinpäätös sisältää Nokia Oyj:n tilinpäätöksen sekä neljänneksen loppuun saakka. Uudelleenjärjestelyjen seurauk- kaikkien niiden yhtiöiden tilinpäätökset, joissa konsernilla on sena Nokialla on tällä hetkellä neljä toiminnallista ja raportoita- määräysvalta. Määräysvallan oletetaan toteutuvan silloin kun vaa segmenttiä: Smart Devices ja Mobile Phones, jotka sisälty- konsernilla on suoraan tai välillisesti tytäryhtiöiden kautta yli vät Devices & Services -liiketoimintaan, Location & Commerce  % äänivallasta tai kun konsernilla on sopimuksen perusteel- sekä Nokia Siemens Networks. la oikeus määrätä yhtiön talouden ja liiketoiminnan periaat- Location & Commerce on nimetty HERE-liiketoiminnaksi ja teista tai kun konserni pystyy nimittämään tai erottamaan raportoitavaksi segmentiksi .. alkaen. enemmistön yhtiön hallituksen jäsenistä. Nokia Siemens Networksin uudelleenjärjestelykulujen ja nii- Konsernin osuus osakkuusyhtiöiden tuloksesta sisällytetään hin liittyvien muiden kulujen esitystapaa on muutettu vastaa- konsernin tulokseen pääomaosuusmenetelmää käyttäen. maan muita Nokian liiketoimintoja sisällyttämällä nämä kulut Osakkuusyhtiö on yhtiö, jossa konsernilla on huomattava muihin kuluihin sen sijaan, että nämä vaikuttaisivat toimintojen vaikutusvalta. Huomattavan vaikutusvallan oletetaan yleensä kuluihin. Vastaavasti vuoden  muihin kuluihin on sisällytet- toteutuvan silloin, kun konsernilla on suoraan tai välillisesti ty  milj. euroa uudelleenjärjestelykuluja, jotka aikaisemmin tytäryhtiöiden kautta yli  % yhtiön äänivallasta. esitettiin hankinnan ja valmistuksen kuluissa ( milj. euroa), Kaikki konsernin sisäiset liiketapahtumat eliminoidaan tutkimus- ja kehityskuluissa ( milj. euroa), myynnin ja markki- konsernitilinpäätöstä laadittaessa. Voitto tai tappio sekä noinnin kuluissa ( milj. euroa) sekä hallinnon kuluissa ( milj. kaikki muihin laajan tuloksen eriin kuuluvat erät kohdistetaan euroa). Vuoden  muihin kuluihin on sisällytetty  milj. emoyrityksen omistajille ja määräysvallattomille omistajille. euroa uudelleenjärjestelykuluja, jotka aikaisemmin esitettiin Konsernitaseessa määräysvallattomien omistajien osuus hankinnan ja valmistuksen kuluissa ( milj. euroa), tutkimus- esitetään omassa pääomassa erillään emoyrityksen omistajille ja kehityskuluissa ( milj. euroa), myynnin ja markkinoinnin kuuluvasta omasta pääomasta. kuluissa ( milj. euroa) sekä hallinnon kuluissa ( milj. euroa). Vuoden aikana hankitut tytäryhtiöt tai liiketoiminnat sisäl- Tietyt tilinpäätöksen liitetiedot sisältävät muutoksia lytetään konsernitilinpäätökseen hankintahetkestä lähtien. esitysmuotoon. Vertailuvuosien tilinpäätöstietoja on vertai- Vastaavasti tilikauden aikana myydyt yhtiöt tai liiketoimin- lukelpoisuuden parantamiseksi yhdenmukaistettu nykyisen nat sisältyvät konsernitilinpäätökseen myyntihetkeen asti. esitystavan mukaiseksi. Liiketoimintojen yhdistäminen UUSIEN IFRS-STANDARDIEN KÄYTTÖÖNOTTO Konserni soveltaa hankintamenomenetelmää hankittujen Nokia on ottanut kuluvana vuonna käyttöön kaikki Internatio- yhtiöiden tai liiketoimintojen yhdistämiseen. Liiketoimintojen nal Accounting Standards Boardin (IASB) julkaisemat uudet yhdistämisessä luovutettu vastike määritetään laskemalla ja päivitetyt laskentastandardit sekä muutokset ja tulkinnat yhteen luovuttujen varojen, hankinnan kohteen aiempia omis- olemassa oleviin laskentastandardeihin, jotka ovat merkityk- tajia kohtaan syntyneiden velkojen sekä liikkeeseen laskettujen sellisiä konsernin liiketoiminnan kannalta ja jotka ovat olleet oman pääoman ehtoisten osuuksien käyvät arvot. Hankintaan voimassa ... liittyvät menot kirjataan kuluksi kausilla, joiden aikana menot

26 NOKIA VUONNA 2012 toteutuvat ja palvelut otetaan vastaan. Yksilöitävissä olevat Erillisestä yksiköstä tai liiketoiminnasta varat, ja vastattavaksi otetut velat arvostetaan erikseen luopuminen hankinta-ajankohdan käypään arvoon. Hankinnan kohteen Kun konserni luopumistransaktion yhteydessä luopuu mää- määräysvallattomien omistajien osuus arvostetaan erikseen räysvallasta erillisessä yksikössä tai liiketoiminnassa, konserni määrään, joka vastaa määräysvallattomien omistajien osuutta kirjaa voiton tai tappion luopumishetkellä. Luopumisesta hankinnan kohteen yksilöitävissä olevasta nettovarallisuudes- muodostunut voitto tai tappio määritetään käypään arvoon ta. Konserni kirjaa liikearvoksi emoyhtiön omistajien osuuden arvostetun saadun vastikkeen sekä erilliseen yksikköön tai määrästä, joka vastaa luovutetun vastikkeen ja hankinta-ajan- liiketoimintaan liittyvien taseesta pois kirjattujen emoyhtiön kohdan käypään arvoon arvostetun hankitun nettovarallisuu- omistajille sekä määräysvallattomille omistajille kohdistettujen den välistä erotusta. nettovarojen kirjanpitoarvojen erotuksena, jota oikaistaan erilliseen yksikköön tai liiketoimintaan liittyvillä laajaan tulokseen Pitkäaikaisten aineellisten ja aineettomien aikaisemmin kirjatuilla erillä. hyödykkeiden sekä liikearvon kerrytettävissä olevan rahamäärän määrittäminen Ulkomaanrahan määräiset tapahtumat Liikearvo allokoidaan arvonalentumistestausta varten rahavirtaa tuottaville yksiköille, joiden odotetaan saavan synergiaetuja TOIMINTA- JA ESITTÄMISVALUUTTA liiketoimintojen yhdistämisestä, josta liikearvo on muodostunut. Kaikkien konserniyhtiöiden tilinpäätökset perustuvat toimin- Konserni suorittaa liikearvon arvonalentumistestauksen tavaluuttaan, joka on sen taloudellisen toimintaympäristön vuosittain tai useammin, jos on olemassa viitteitä, kuten valuutta, jossa kukin konserniyhtiö pääasiallisesti toimii. muutoksia olosuhteissa tai muita erityisiä tapahtumia, että Konsernitilinpäätös esitetään euroissa, joka on Nokia Oyj:n liikearvon kirjanpitoarvo on kerrytettävissä olevaa rahamää- toiminta- ja esittämisvaluutta. rää korkeampi. Konserni suorittaa arvonalentumistestauksen aineettomien oikeuksien ja pitkäaikaisten aineellisten hyö- ULKOMAANRAHAN MÄÄRÄISET LIIKETAPAHTUMAT dykkeiden osalta, jos on olemassa viitteitä, kuten muutoksia Ulkomaanrahan määräiset liiketapahtumat kirjataan tapah- olosuhteissa tai muita erityisiä tapahtumia, että kirjanpitoarvo tumapäivän valuuttakurssiin. Käytännössä käytetään usein on kerrytettävissä olevaa rahamäärää korkeampi. Esimerkiksi valuuttakurssia, joka on riittävän lähellä tapahtumapäivän historiallisia tuloksia tai arvioituja tulosodotuksia huomat- kurssia. Tilikauden päättyessä avoimena olevat ulkomaanrahan tavasti huonompi suoriutuminen, huomattavat muutokset määräiset varat ja velat arvostetaan käyttäen tilikauden lopun hyödykkeiden käyttötarkoituksissa, muutokset liiketoiminta- valuuttakursseja. Tase-erien arvostuksesta johtuvat kurs- strategiassa sekä huomattavat negatiiviset teollisuuden ja sivoitot ja -tappiot kirjataan rahoitustuottoihin ja -kuluihin. kansantalouden trendit voivat johtaa arvonalentumistestauk- Pitkäaikaisiin available-for-sale -sijoituksiin liittyvät realisoitu- sen suorittamiseen. mattomat kurssierot kirjataan laajaan tuloslaskelmaan. Konserni suorittaa arvonalentumistestauksen määrittämäl- lä rahavirtaa tuottavan yksikön tai omaisuuserän kerrytettä- ULKOMAISET KONSERNIYHTIÖT vissä olevan rahamäärän. Kerrytettävissä oleva rahamäärä on Konsernitilinpäätöksessä ulkomaanrahan määräisten kon- omaisuuserän tai rahavirtaa tuottavan yksikön käypä arvo vä- serniyhtiöiden tuotot ja kulut muunnetaan euroiksi käyttäen hennettynä myynnistä aiheutuvilla menoilla, tai sitä korkeampi kuukausittaisia keskikursseja. Ulkomaanrahan määräisten käyttöarvo. Jos ei ole syytä uskoa, että rahavirtaa tuottavan konserniyhtiöiden kaikki varat ja velat muunnetaan euroiksi yksikön käyttöarvo on olennaisesti suurempi kuin sen käypä käyttäen tilikauden lopun valuuttakursseja. Muuntoero, joka arvo vähennettynä myynnistä aiheutuvilla menoilla, konserni syntyy tuottojen ja kulujen sekä varojen ja velkojen muunta- voi käyttää käypää arvoa vähennettynä myynnistä aiheutuvilla misesta eri kurssilla, kirjataan muuntoeroina muihin laajan menoilla sen kerrytettävissä olevana rahamääränä. tuloksen eriin osaksi konsernin omaa pääomaa. Tilikauden Rahavirtaa tuottava yksikkö, joka määritellään konsernin aikana konserniyhtiöiden tai niiden osan myynnistä, likvi- liikearvon arvonalentumisen testausta varten, on pienin doinnista, luopumisesta tai oman pääoman takaisinmaksusta hyödykkeiden ryhmä (sis. liikearvon), jonka tuottamat raha- kertyneiden muuntoerojen täysimääräinen tai suhteellinen virrat ovat pitkälti riippumattomia muiden omaisuuserien osuus kirjataan tulokseen samanaikaisesti, kun vastaava myyn- tai varojen ryhmistä. Konserni tunnistaa arvonalentumis- tivoitto tai -tappio kirjataan. testauksen yhteydessä kaikki yrityksen varat, jotka liittyvät rahavirtaa tuottavaan yksikköön tai yksikköihin. Nämä varat Myynnin tuloutusperiaatteet jaetaan johdonmukaisesti asiaankuuluvien yksiköiden kesken. Konserni tulouttaa suurimman osan suoritteiden myynnistä Yhteenlaskettua kirjanpitoarvoa, mukaan lukien yhtiön yksi- silloin, kun seuraavat kriteerit täyttyvät: omistukseen liittyvät köille kohdistettua omaisuutta, verrataan sen kerrytettävissä merkittävät riskit ja edut ovat siirtyneet ostajalle, konsernille olevaan rahamäärän. Arvonalentumistappio kirjataan, jos ker- ei jää liikkeenjohdollista roolia eikä tosiasiallista määräysvaltaa rytettävissä oleva rahamäärä on pienempi kuin kirjanpitoarvo. myytyihin suoritteisiin, tuotot on määritettävissä luotetta- Arvonalentumistappio kirjataan välittömästi tuloslaskelmaan. vasti, liiketoimeen liittyvä taloudellinen hyöty koituu konsernin

KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT 27 hyväksi, ja toteutuneet tai toteutuvat liiketoimeen kohdistuvat Tutkimus- ja kehitysmenot menot on määriteltävissä luotettavasti. Konserni kirjaa tulojen Tutkimus- ja kehitysmenot kirjataan sen tilikauden kuluksi, vähennykseksi erityiset hintasopimus-, hintasuojaus- ja muut jolloin ne syntyvät, koska kriteerit aktivoinnille tuotekehitys- myynnin volyymiin perustuvat alennukset. Tuotot palvelujen menoihin eivät ole täyttyneet. tuottamisesta kirjataan yleensä tasaisesti sopimuskauden aikana, ellei ole näyttöä siitä, että joku muu tapa kuvastaisi Muut aineettomat hyödykkeet paremmin valmistumisastetta. Käyttöön perustuvat lisenssi- Hankittujen patenttien, tuotemerkkien ja lisenssien hankinta- maksut tuloutetaan, kun ne ovat mitattavissa luotettavasti, menot aktivoidaan ja poistetaan tasapoistoin taloudellisena yleensä silloin kun asiakas raportoi ne konsernille. vaikutusaikanaan, joka on yleensä  –  vuotta. Jos omaisuuden Konsernin asiakassopimukset voivat sisältää useita erillisiä, arvon alentumisesta on viitteitä, aineettoman hyödykkeen yksilöitävissä olevia osatekijöitä, kuten esimerkiksi laitteet, kerrytettävissä oleva rahamäärä arvioidaan. Mahdollisesti syn- niihin liittyvät ohjelmistot ja palvelut. Vastaavasti näiden sopi- tyvät arvonalentumistappiot kirjataan välittömästi tuloslas- musten tulouttaminen edellyttää jokaisen osatekijän yksilöin- kelmaan. tiä sekä näiden kaupallisten vaikutusten arviointia liiketoimen todellisen vaikutuksen arvioimiseksi. Tällaisista liiketoimista Työsuhde-etuudet saatu vastike kohdistetaan jokaiselle yksilöitävissä olevalle osatekijälle niiden suhteellisiin käypiin arvoihin perustuen. ELÄKKEET Konserni määrittelee jokaisen yksilöidyn osatekijän käyvän Konsernilla on useita eläkejärjestelyjä, jotka noudattavat sijain- arvon ottaen huomioon esimerkiksi myyntihinnan, kun joko timaiden paikallisia säännöstöjä ja käytäntöjä. Eläkejärjestelyt konserni tai ulkopuolinen taho myy samaa tai samankaltaista rahoitetaan pääsääntöisesti aktuaarien laskelmien mukaisesti tuotetta. Osatekijöille kohdistettu tuotto kirjataan, kun kyseis- suorituksina eläkevakuutusyhtiöille tai eläkesäätiöille. ten komponenttien tuloutuskriteerit täyttyvät. Maksupohjaisessa eläkejärjestelyssä konsernilla ei ole oi- Projektien, joissa toimitetaan monimutkainen, asiakkaan keudellista eikä tosiasiallista velvoitetta suorittaa lisämaksuja, tarpeisiin räätälöity tuote- ja palvelukokonaisuus, myynti tu- mikäli maksunsaajalla ei ole riittävästi varoja eläkevelvoitteen loutetaan projektin valmistusasteen mukaisesti, kun projektin suorittamiseen. Konsernin maksupohjaisten, usean työnan- lopputulos pystytään luotettavasti arvioimaan. Lopputulos on tajan sekä vakuutettujen järjestelyjen eläkkeiden maksusuori- mitattavissa luotettavasti, kun sopimuksesta odotettavissa tukset kirjataan tuloslaskelmaan sille tilikaudelle, jota veloitus olevat myynnit ja kustannukset sekä projektin eteneminen koskee. pystytään arvioimaan luotettavasti ja kun on todennäköistä, Mikäli eläkejärjestely on rahoitettu vakuutussopimuksen että projektista saatava taloudellinen hyöty koituu konsernin kautta eikä konsernilla ole oikeudellista tai tosiasiallista hyväksi. Jos yhtä tai useampaa edellä mainittua kriteeriä ei velvoitetta järjestelyyn liittyen, kyseinen järjestely käsitellään pystytä täyttämään, kirjataan tuottoja vain siihen määrään maksupohjaisena järjestelynä. Järjestelyt, jotka eivät täytä asti kuin hankkeen toteutuneita menoja vastaava määrä on näitä ehtoja käsitellään etuuspohjaisena järjestelynä. todennäköisesti kerrytettävissä. Etuuspohjaisissa järjestelyissä eläkekulut on laskettu Valmistusastetta mitataan jo syntyneiden kustannusten käyttäen ennakoituun etuusoikeusyksikköön perustuvaa osuudella projektin arvioiduista kokonaiskustannuksista eli menetelmää (projected unit credit method): eläkemenot on cost-to-cost -menetelmällä. kirjattu tuloslaskelmaan kuluksi jakamalla kustannus työnte- Valmistusasteen mukainen tuloutusmenetelmä perustuu kijöiden palvelusajalle. Eläkevastuu määritetään laskemalla arvioihin sopimuksesta odotettavissa olevista myynnistä arvioitujen rahavirtojen nykyarvo käyttäen diskonttokorkona ja kustannuksista, sekä projektin etenemisen luotettavaan yritysten liikkeellelaskemien korkealaatuisten joukkovelka- määrittämiseen. Tuloutettua myyntiä ja voittoa tarkistetaan, kirjalainojen korkoa. Näiden velkasitoumusten maturitee- jos arviot projektin lopputulemasta muuttuvat. Arvioiden tin tulisi vastata laskettavan eläkevastuun maturiteettia. tarkistuksesta johtuva kumulatiivinen vaikutus kirjataan sillä Vakuutusmatemaattiset voitot ja tappiot, rajamäärän ylittä- tilikaudella, jolloin muutos ensi kertaa tulee todennäköiseksi vältä osalta, kirjataan työntekijöiden keskimääräiselle jäljellä ja on arvioitavissa. Sopimuksesta odotettavissa oleva tappio olevalle palvelusajalle. Rajamäärä on kymmenen prosenttia jär- kirjataan kuluksi välittömästi, kun se on todennäköinen ja jestelyyn kuuluvien varojen käyvästä arvosta tai sitä korkeam- arvioitavissa. masta etuuspohjaisista järjestelyistä johtuvien velvoitteiden nykyarvosta tilikauden alussa. Rajamäärää alittavia vakuutus- Lähetys- ja käsittelykulut matemaattisia voittoja ja tappioita ei kirjata. Tuotteiden lähettämisestä ja jakelusta aiheutuneet kulut sisäl- Takautuvaan työsuoritukseen perustuvat menot kirjataan tyvät hankinnan ja valmistuksen kuluihin. välittömästi tuloslaskelmaan, elleivät järjestelyn muutosten ehtona ole työntekijän jääminen palvelukseen määritellyksi ajanjaksoksi (etuuksien syntymisajanjakso). Tässä tapauksessa takautuvaan työsuoritukseen perustuvat menot kirjataan tuloslaskelmaan tasaerinä etuuksien syntymisajanjakson kuluessa.

28 NOKIA VUONNA 2012 Taseeseen kirjattava velka (tai varat) vastaa tilinpäätös- Vuokrasopimukset hetken eläkevelvoitetta vähennettynä järjestelyyn kuulu- Käyttöleasingmaksut on käsitelty vuokrakuluina ja ne kirjataan vien varojen käyvällä arvolla, kertyneiden kirjaamattomien tuloslaskelmaan tasasuuruisina erinä vuokra-ajan kuluessa, vakuutusmatemaattisten voittojen ja tappioiden osuudella ellei jokin toinen menetelmä kuvaa paremmin taloudellista sekä takautuvaan työsuoritukseen perustuvilla menoilla. vaikutusaikaa. Omaisuuserän määrää rajoittavat kertyneet kirjaamattomat vakuutusmatemaattiset tappiot, takautuvaan työsuoritukseen Vaihto-omaisuus perustuvat menot, palautuksina järjestelystä ja vastaisten Vaihto-omaisuus esitetään taseessa hankinnasta ja valmis- järjestelyyn suoritettavien maksujen vähennyksenä saatavan tuksesta aiheutuneiden menojen tai niitä alemman luovutus- taloudellisen hyödyn nykyarvo. hinnan määräisenä. Hankintameno määritetään noudattaen Konsernin etuuspohjaisista eläkejärjestelyistä tehdään standardikustannuslaskentaa, joka vastaa suunnilleen FIFO- vakuutusmatemaattiset laskelmat vuosittain. Lisäksi vakuu- periaatteen mukaisesti laskettua todellista hankintamenoa. tusmatemaattiset laskelmat tehdään mahdollisten konsernin Vaihto-omaisuuden luovutushinta on tavanomaisen liike- etuuspohjaisten eläkejärjestelyjen supistamisten tai velvoit- toiminnan käypä hintataso vähennettynä tavanomaisilla myyn- teiden täyttämisten yhteydessä. tikuluilla. Vaihto-omaisuuden arvoon on sisällytetty hankintamenon lisäksi myös tuotannon välillisiä kustannuksia. IRTISANOMISEN YHTEYDESSÄ SUORITETTAVAT Vaihto-omaisuuden arvonalentuminen kirjataan ylimääräi- ETUUDET sen vaihto-omaisuuden sekä epäkuranttiuden osalta hankin- Irtisanomisen yhteydessä suoritettavat etuudet maksetaan tamenoon tai sitä alempaan kerrytettävissä olevaan rahamää- työsuhteen päättyessä ennen normaalia eläkeikää tai kun hen- rään perustuen. kilö suostuu irtisanoutumaan vapaaehtoisesti näitä etuuksia vastaan. Konserni kirjaa irtisanomisen yhteydessä suoritet- Rahoitusvarat tavat etuudet, kun se on todistettavasti sitoutunut nykyisten Konserni luokittelee rahoitusvarat seuraaviin kategorioihin: työntekijöiden työsuhteen päättämiseen yksityiskohtaisen available-for-sale -sijoitukset, lainat ja saamiset, käypään suunnitelman mukaisesti ilman mahdollisuutta peräytyä. arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat sekä rahat Etuudet kirjataan myös, jos konserni myöntää irtisanomisen ja pankkisaamiset. yhteydessä suoritettavia etuuksia vapaaehtoisen irtisanoutumisen edistämiseksi tehdyn tarjouksen seurauksena. AVAILABLE-FOR-SALE -SIJOITUKSET Konserni sijoittaa osan jatkuvaan toimintaan tarvittavista Aineelliset hyödykkeet ja poistot kassavaroista erittäin likvideihin korkosijoituksiin ja joihinkin Aineellisten hyödykkeiden arvot perustuvat alkuperäisiin oman pääoman ehtoisiin sijoituksiin. Seuraavat sijoitukset hankintamenoihin. Aineellisista hyödykkeistä tehdään suun- luokitellaan available-for-sale -kategoriaan hankintatarkoituk- nitelman mukaiset tasapoistot, jotka perustuvat arvioituun sen ja omistuksen tavoitteiden perusteella: () Erittäin likvidit taloudelliseen vaikutusaikaan. Tavallisimmat poistoajat ovat: rahamarkkinasijoitukset, jotka ovat helposti konvertoitavissa käteisvaroiksi ja joiden erääntymiseen hankintahetkellä on Rakennukset ja rakennelmat  –  vuotta  kuukautta tai vähemmän, luokitellaan taseessa kategoriaan Kevyet rakennukset ja rakennelmat  –  vuotta lyhytaikaiset available-for-sale -sijoitukset, rahavarat. Sijoi- Tuotannon koneet, mittaus- ja tusten korkeasta luottokelpoisuudesta ja lyhyestä juoksuajas- testauskalusto  –  vuotta ta johtuen riski niiden arvon muutoksille on merkityksetön. Muut koneet ja kalusto  –  vuotta () Samankaltaiset sijoitukset kuin kohdassa (), joiden eräänty- miseen hankintahetkellä on yli  kuukautta, luokitellaan tasees- Maa- ja vesialueiden arvoista ei tehdä poistoja. sa kategoriaan lyhytaikaiset available-for-sale -sijoitukset, Kunnossapito- ja korjausmenot kirjataan yleensä tilikauden likvidit varat. () Sijoitukset teknologiaan liittyviin julkisesti kuluksi. Edellisestä poiketen suuria perusparannusmenoja noteerattuihin osakkeisiin, listaamattomiin osakkeisiin tai aktivoidaan ja poistetaan vaikutusaikanaan, mikäli on todennä- listaamattomiin rahastoihin luokitellaan taseessa kategoriaan köistä, että konsernille koituu taloudellista hyötyä yli olemas- pitkäaikaiset available-for-sale -sijoitukset. sa olevan hyödykkeen alun perin arvioidun suoritustason. Rahamarkkinasijoitukset arvostetaan käypään arvoon Merkittävät perusparannukset poistetaan sen hyödykkeen käyttämällä tilinpäätöspäivän markkinahintoja, rahavirtojen jäljellä olevana taloudellisena vaikutusaikana, johon peruspa- nykyarvomenetelmää tai muita soveltuvia arvostusmalleja. rannus liittyy. Vuokratilojen perusparannusmenot poistetaan Sijoitukset julkisesti noteerattuihin osakkeisiin arvostetaan taloudellisena vaikutusaikana tai sitä lyhyempänä vuokra- käypään arvoon ostokurssin mukaisesti. Muut käypään ar- aikana. voon arvostettavat available-for-sale -sijoitukset sisältävät Aineellisten hyödykkeiden myyntivoitot ja -tappiot sisälty- listaamattomia osakkeita. Näiden arvon määritykseen käyte- vät liikevoittoon. tään erilaisia periaatteita, esimerkiksi: () samankaltaisten instrumenttien markkina-arvo, () kohdeyhtiön viimeisimpään

KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT 29 riippumattomien osapuolten välillä toteutettuun rahoitus- Nämä investoinnit kirjataan hankintahetkellä käypään ar- transaktioon perustuva arvo, () kohdeyhtiön markkina- voon; sijoitusten myöhempi arvostaminen tapahtuu niin ikään analyysiin ja operatiiviseen tulokseen perustuva arvo verrat- käypään arvoon. Käyvän arvon muutokset sekä realisoituneet tuna vastaaviin julkisesti noteerattuihin yhtiöihin vastaavilla voitot ja tappiot kirjataan tuloslaskelmaan. toimialoilla. Loput available-for-sale -sijoitukset, joiden käypää arvoa ei voida määritellä luotettavasti, esitetään hankintahin- LAINASAAMISET taan, tai sitä alempaan arvoon, mikäli niihin kohdistuu pysyvä Lainasaamisiin sisältyy lainoja asiakkaille ja toimittajille. Alun arvonalentuminen. Nämä ovat teknologiaan liittyviä sijoituksia perin lainasaamiset kirjataan taseeseen käypään arvoon. listaamattomiin osakkeisiin ja rahastoihin, joiden arvoa ei pys- Myöhempi arvostaminen tapahtuu käyttäen efektiivisen koron tytä luotettavasti määrittelemään, koska julkisia markkinoita menetelmää vähennettynä arvonalennuksilla. Lainasaata- tai luotettavia arvostusmenetelmiä näiden rahoitusvarojen vien luottoriskiä sekä lainoille saatuja vakuuksia seurataan arvon määrittämiseen ei ole. jatkuvasti. Mikäli on nähtävissä, että lainojen takaisinmaksu ei Sijoitusten myynnit ja ostot huomioidaan kirjanpidossa toteudu sovitun mukaisena, alkuperäisen arvon ja ennustet- kaupantekopäivänä, jolloin konserni sitoutuu ostamaan tai tujen tulevien rahavirtojen nykyarvon välinen erotus kirjataan myymään sijoituksen. saamisten vähennykseksi. Korkotuotot lainasaamisista jak- Available-for-sale -sijoitusten käyvän arvon muutokset sotetaan efektiivisen koron menetelmää käyttäen. Pitkäaikai- huomioidaan oman pääoman arvostuserissä pois lukien nen osuus lainasaamisista esitetään taseessa pitkäaikaisissa efektiivisen koron menetelmällä laskettu korko sekä valuutta- lainasaamisissa ja lyhytaikainen osuus erässä ”Lyhytaikainen kurssien muutoksista johtuva rahoitusvarojen arvon muutos, osuus pitkäaikaisista lainasaamisista”. jotka kirjataan suoraan tuloslaskelmaan. Available-for-sale -sijoituksiin sisältyvistä osakesijoituksista saatavat osingot RAHAT JA PANKKISAAMISET kirjataan tuloslaskelmaan, kun konsernin oikeus osinkotuot- Rahat ja pankkisaamiset sisältävät käteisvarat pankeissa ja toon on syntynyt. Kun sijoitus myydään, omaan pääomaan kassassa. kertynyt käyvän arvon muutos poistetaan omasta pääomasta ja kirjataan tulosvaikutteisesti tilikaudella. Julkisen kaupan- MYYNTISAAMISET käynnin kohteena olevien arvopaperien arvonmäärityksen Myyntisaamiset on arvostettu niiden alkuperäisen asiakas- perustana käytetään painotetun keskihinnan menetelmää. saatavamäärän mukaisesti, minkä katsotaan olevan niiden Kiinteätuottoisten arvopaperien arvonmäärityksessä käyte- käypä arvo, vähennettynä epävarmoilla saamisilla. Kirjattujen tään FIFO (First-in First-out) -menetelmää. Arvonalentuminen epävarmojen saamisten riittävyyttä arvioidaan kuukausittain kirjataan, kun available-for-sale -sijoituksen kirjanpitoarvo on analysoimalla aikaisempia luottotappioita, asiakaskeskittymiä, suurempi kuin arvioitu käypä arvo, ja arvonalentumisen perus- asiakkaiden luottokelpoisuutta, vallitsevia taloudellisia tren- te on esimerkiksi vastapuolen konkurssi tai muu tekijä, jonka dejä ja muutoksia asiakkaiden maksuehdoissa niiden saatavien perusteella voidaan riippumattomasti todeta, että syntynyt osalta, joiden maksuun liittyy merkittävää epävarmuutta. arvonalentuminen on luonteeltaan pysyvä. Omaisuuserään Myyntisaamisten arvonalentumisesta aiheutuvat kulut kirja- kohdistuneet kertyneet tappiot perutaan omasta pääomasta taan tuloslaskelmaan liiketoiminnan muihin kuluihin. ja esitetään tuloslaskelmassa tilikaudella. Jos käypään arvoon taseeseen merkityn muun available-for-sale -sijoituksen kuin Rahoitusvelat osakesijoituksen käypä arvo kasvaa myöhemmällä tilikaudella, ja jos kasvun voidaan objektiivisesti katsoa liittyvän tappion YHDISTELMÄINSTRUMENTIT tulosvaikutteisen kirjaamisen jälkeiseen tapahtumaan, tappio Instrumentin liikkeellelaskijan kannalta yhdistelmäinstru- peruutetaan ja peruutus kirjataan tulosvaikutteisesti. mentit sisältävät sekä vieraan pääoman että oman pääoman komponentin. Komponentit määritellään rahoitusinstrumentin KÄYPÄÄN ARVOON TULOSVAIKUTTEISESTI ehtojen perusteella ja esitetään sekä arvostetaan erikseen KIRJATTAVAT SIJOITUKSET, LYHYTAIKAISET VARAT niiden sisällön mukaisesti. Yhdistelmäinstrumentin alkuperäi- Eräät erittäin likvidit rahoitusvarat on hankintahetkellä määri- sen kirjanpitoarvon määrittelyn yhteydessä vieraan pääoman tetty käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattaviksi. Käypään komponentti arvostetaan käypään arvoon ja jäännösarvo arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat sijoitukset täyttävät kohdistetaan oman pääoman komponentille. Tätä luokittelua ei seuraavat kriteerit: () määritys poistaa tai merkittävästi myöhemmin muuteta. Konsernin liikkeelle laskema vaihtovel- vähentää epäjohdonmukaisuutta, joka seuraisi rahoituseri- kakirjalaina on yhdistelmäinstrumentti, ja sen vieraan pääoman en käyvän arvon ja/tai voittojen ja tappioiden kirjaamisesta komponentti käsitellään rahoituslainana. erilaisilla perusteilla; tai () varat ovat osa laajempaa joukkoa rahoitusvaroja, joita hallinnoidaan ja seurataan käypään RAHOITUSLAINAT arvoon perustuen dokumentoidun riskienhallinta- tai inves- Rahoituslainat kirjataan taseeseen velaksi määrään, joka on tointistrategian mukaisesti. saatu liikkeelle laskettaessa vähennettynä transaktiomenoilla. Myöhempinä tilikausina rahoituslainat arvostetaan efektiivisen

30 NOKIA VUONNA 2012 koron menetelmän mukaisesti. Transaktiomenot ja lainan korot maksettu, optiostrategian ostettujen optioiden nimellisarvo kirjataan korkokuluihin. Pitkäaikainen osuus lainoista esitetään on sama tai suurempi kuin myytyjen optioiden, ja niiden muut taseessa rivillä pitkäaikaiset korolliset rahoitusvelat ja lyhyt- sopimusehdot ovat samat. aikainen osuus rivillä lyhytaikainen osuus pitkäaikaisista veloista. RAHAVIRTOJEN SUOJAUS: ENNAKOITUJEN VALUUTTAMÄÄRÄISTEN MYYNTIEN JA OSTOJEN OSTOVELAT SUOJAUS Ostovelat kirjataan alkuperäisen laskutetun määrän mukai- Konserni soveltaa suojauslaskentaa asianmukaisesti dokumen- sesti. Tämän katsotaan vastaavan käypää arvoa niiden lyhyen toiduille ja tehokkaille ennakoitujen valuuttamääräisten myyn- maturiteetin johdosta. tien ja ostojen suojauksille. Suojattavan rahavirran tulee olla erittäin todennäköinen ja rahavirralla tulee olla viime kädessä Johdannaissopimukset tuloslaskelmavaikutus. Suojauksen tulee olla tehokas sekä etu- Johdannaiset kirjataan alun perin käypään arvoon sopimuksen että jälkikäteen arvioituna. tekopäivänä ja myöhempi arvostaminen tapahtuu käypään Suojauslaskennan vaatimukset täyttävien valuuttatermii- arvoon. Syntyneen voiton tai tappion kirjauskäytäntö riippuu nien spot-kurssin (eli päivän kurssin) muutos sekä valuutta- siitä, sovelletaanko johdannaisiin suojauslaskentaa vai ei. optioiden ja optiostrategioiden perusarvon muutos kirjataan Useimmiten suojien rahavirrat luokitellaan liiketoiminnan arvonmuutosrahastoon tehokkaaksi todettujen suojausten rahavirroiksi konsernin rahavirtalaskelmassa, koska suojattu- osalta. Kaikissa tapauksissa, tehottomaksi todettujen suoja- jen erien rahavirrat liittyvät yhtiön operatiiviseen toimintaan. usten arvonmuutokset kirjataan välittömästi tuloslaskelmaan Mikäli johdannaisen voidaan määritellä suojaavan tiettyä rahoi- rahoitustuottoihin ja -kuluihin. Suojauskulut, jotka aiheutuvat tus- tai investointitoimintaan liittyvää positiota, sopimuksen valuuttatermiinien korkopisteiden muutoksesta tai valuutta- rahavirrat luokitellaan samalla tavalla kuin suojattavan position optioiden ja optiostrategioiden aika-arvon muutoksesta, rahavirrat. kirjataan liiketoiminnan muihin tuottoihin ja kuluihin. Kertynyt arvostustuloksen muutos siirretään arvonmuutos- JOHDANNAISSOPIMUKSET, JOIHIN EI SOVELLETA rahastosta tuloslaskelman myynnin ja oston oikaisueriin sillä SUOJAUSLASKENTAA, ARVOSTETAAN KÄYPÄÄN tilikaudella, jolla suojattu ennakoitu myynti tai osto kirjataan ARVOON TULOSLASKELMAAN tuloslaskelmaan. Ennakoitujen myyntien ja ostojen suojaustu- Valuuttatermiinien käypä arvo lasketaan arvostamalla ter- los kirjataan tuloslaskelmaan pääsääntöisesti vuoden kuluessa miinisopimus tilinpäätöshetkellä markkinatermiinikurssiin ja tilinpäätöspäivämäärästä. vertaamalla sitä sopimuskurssiin. Valuuttaoptiot arvostetaan Mikäli suojatun rahavirran ei enää odoteta toteutuvan, tilinpäätöshetkellä Garman & Kohlhagen -arvonmääritysmal- siihen liittyvä suojausinstrumentista kertynyt, arvonmuu- lilla. Valuuttatermiinien ja valuuttaoptioiden arvostustuloksen tosrahastoon merkitty arvostustulos siirretään välittömästi muutos kirjataan tuloslaskelmaan. tuloslaskelmaan myynnin ja oston oikaisueriin. Jos suojatun Korkotermiini-, korko-optio- ja korkofutuurisopimusten rahavirran toteutumista ei pidetä enää erittäin todennäköise- sekä johdannaispörssissä noteerattujen optioiden käypä arvo nä, mutta sen odotetaan kuitenkin toteutuvan, jätetään tällöin määritellään käyttäen tilinpäätöspäivän markkinahintoja. siihen liittyvä kertynyt arvostustulos arvonmuutosrahastoon, Koronvaihto- ja valuutanvaihtosopimusten käypä arvo arvi- kunnes rahavirta toteutuu. oidaan tulevien rahavirtojen nykyarvon perusteella käyttäen tilinpäätöspäivän markkinahintoja. Edellä mainittujen sopi- RAHAVIRTOJEN SUOJAUS: ERITTÄIN TODENNÄKÖISTEN musten käyvän arvon muutokset kirjataan tuloslaskelmaan. LIIKETOIMINTOJEN HANKINTOJEN JA MUIDEN Voitot ja tappiot johdannaisista, joihin ei sovelleta suojaus- TRANSAKTIOIDEN SUOJAUS laskentaa, mutta joilla suojataan tiettyjä valuuttariskejä, kuten Konserni suojaa ajoittain valuuttakurssiriskiä liittyen erittäin ennakoituja valuuttamääräisiä myyntejä ja ostoja, kirjataan todennäköisiin liiketoimintojen hankintoihin ja muihin ennakoi- tuloslaskelmaan liiketoiminnan muihin tuottoihin ja kuluihin. tuihin transaktioihin, joiden seurauksena taseeseen kirjataan Voitot ja tappiot muista johdannaisista, joihin ei sovelleta suo- muuta kuin rahoitusomaisuutta. Kun tällainen omaisuuserä jauslaskentaa, kirjataan rahoitustuottoihin ja -kuluihin. kirjataan taseeseen, arvonmuutosrahastoon kirjattu suojaus- Konserni seuraa kytkettyjä johdannaisia ja soveltaa niihin instrumenttien arvostustulos kirjataan alkuperäisen hankinta- tilinpäätöshetkellä käyvän arvon laskentaa. Arvonmuutokset hinnan lisäykseksi tai vähennykseksi. Arvostustulos kirjataan kirjataan tuloslaskelmaan. lopulta tuloslaskelmaan liiketoimintojen hankintojen osalta liikearvon arvioinnin kautta ja muiden omaisuuserien osalta Suojauslaskenta poistojen kautta. Suojauslaskennan soveltaminen edellyttää, Suojauslaskennassa käytettäviä johdannaissopimuksia ovat että ennakoidun transaktion täytyy olla erittäin todennäköi- valuuttatermiinit, optiot tai optiostrategiat sekä korkojoh- nen. Suojauksen täytyy olla tehokas sekä etu- että jälkikäteen dannaiset. Suojauslaskentaa voidaan soveltaa optioihin ja arvioituna. optiostrategioihin, joiden nettomääräinen preemio on nolla tai

KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT 31 RAHAVIRTOJEN SUOJAUS: VAIHTUVAKORKOISTEN Tuloverot VELKOJEN RAHAVIRTOJEN SUOJAUS Tuloverot koostuvat suoriteperusteisista veroista ja laskennal- Konserni soveltaa ennakoitujen rahavirtojen suojausta tiet- lisista veroista. Kauden verotettavaan tuloon perustuvat verot tyjen vaihtuvakorkoisten velkojen korkoriskin suojaamiseen. lasketaan konserniyhtiöiden tilikauden tulosten ja paikallisten Vaihtuvakorkoisten velkojen suojaamiseen käytettyjen koron- verosäännösten perusteella tilinpäätöshetkellä vallitsevan ve- vaihtosopimusten arvostustuloksen tehokas osuus kirjataan rokannan mukaisesti. Tuloverot kirjataan tuloslaskelmaan, ellei arvonmuutosrahastoon. Tehoton osuus kirjataan välittömästi tulovero liity muihin laajan tuloksen eriin tai suoraan omaan tuloslaskelman rahoitustuottoihin ja -kuluihin. Mikäli suojaus- pääomaan kirjattuihin eriin, jolloin vastaavasti tulovero kirja- instrumentti suljetaan ennen suojattavan velan eräpäivää, taan muihin laajan tuloksen eriin tai suoraan omaan pääomaan. suojauslaskenta keskeytetään välittömästi. Arvonmuutosra- Laskennallinen verovelka tai -saaminen lasketaan kaikis- hastoon kertyneet voitot ja tappiot kirjataan vähitellen tulok- ta kirjanpidon ja verotuksen välisistä väliaikaisista eroista. seen kullakin kaudella, jolla suojattavat rahavirrat vaikuttavat Laskennallinen verosaaminen kirjataan kertyneistä, verotuk- tuloslaskelmaan. sessa käyttämättömistä tappioista ja vähennyskelpoisista väli- aikaisista eroista mikäli on todennäköistä, että vastaava määrä KÄYVÄN ARVON SUOJAUS verotettavaa tuloa syntyy näitä tappioita ja vähennyskelpoisia Konserni käyttää käyvän arvon suojauslaskentaa vähentääk- väliaikaisia eroja kattamaan. Laskennallisten verosaatavien seen korkotason ja valuuttakurssien muutoksista johtuvien hyödyntäminen arvioidaan jokaisella tilikaudella ja mikäli olo- korollisten velkojen käyvän arvon muutosten vaikutusta. suhteet osoittavat niiden hyödyntämisen epätodennäköiseksi Käyvän arvon suojauksessa käytettävien johdannaisten käyvän oikaistaan laskennallisen verosaatavien määrää hyödyntämis- arvon muutos kirjataan tuloslaskelmaan rahoitustuottoihin mahdollisuuksien mukaiseksi. Liiketoimintojen yhdistämisen ja -kuluihin. Tuloslaskelmaan kirjataan rahoitustuottoihin ja yhteydessä konserni kirjaa laskennallisen verovelan tai -saami- -kuluihin myös käyvän arvon suojauslaskennan piirissä olevien sen hankitun tytäryhtiön nettovarallisuuden käypien arvojen ja rahoitusvelkojen käyvän arvon muutoksen se osuus, joka syn- verotuksessa huomioon otettujen tasearvojen välisille eroille. tyy suojattavan riskin vaikutuksesta. Laskennalliset verosaamiset ja -velat vähennetään toisis- Mikäli suojausinstrumentti ei enää täytä suojauslaskennan taan silloin, kun konsernilla on laillisesti toimeenpantavissa kriteereitä, suojauslaskenta lopetetaan ja suojattavan rahoitus- oleva oikeus kuitata kauden verotettavaan tuloon perustuvat instrumentin kirjanpitoarvoon kirjattu käyvän arvon muutos verosaamiset ja -velat keskenään ja kun laskennalliset verosaa- jaksotetaan efektiivisen koron menetelmää käyttäen instru- miset ja -velat liittyvät saman veronsaajan perimiin tuloveroi- mentin voimassaoloajalle. hin joko samalta verovelvolliselta tai eri verovelvollisilta ja kun saamiset ja velat on tarkoitus hoitaa nettoperusteella. ULKOMAISEEN YKSIKKÖÖN TEHDYN Laskennalliset verot määritetään niiden verokantojen perus- NETTOSIJOITUKSEN SUOJAUS teella, jotka on säädetty tai käytännössä hyväksytty rapor- Konserni soveltaa suojauslaskentaa ulkomaisiin yksiköihin teh- tointikauden päättymispäivään mennessä ja joita odotetaan tyjen valuuttamääräisten nettosijoitusten suojaukseen. Suoja- sovellettavan, kun kyseinen saaminen realisoituu tai velka usten tulee olla asianmukaisesti dokumentoituja ja tehokkaita suoritetaan. sekä etu- että jälkikäteen arvioituna. Suojauslaskennan vaatimukset täyttävien valuuttatermiini- Varaukset en arvostustuloksen muutos spot-kurssin (eli päivän kurssin) Varaus kirjataan, kun konsernilla on aikaisempaan tapah- muutoksen osalta sekä valuuttaoptioiden perusarvon muutos tumaan perustuva lakisääteinen tai muuten velvoittava kirjataan omaan pääomaan muuntoeroihin. Valuuttatermiinien sitoumus, maksuvelvoitteen toteutuminen on todennäköistä ja korkoeron muutos ja valuuttaoptioiden aika-arvon muutos kir- velvoitteen määrä on luotettavasti arvioitavissa. Kun konserni jataan tulosvaikutteisesti rahoitustuottoihin ja -kuluihin. Mikäli odottaa saavansa korvauksen varaukseen liittyvän velvoit- suojausinstrumenttina käytetään valuuttamääräistä lainaa, teen täyttämisen menoihin, korvaus kirjataan omaisuuseräksi kaikki kurssierot kirjataan omaan pääomaan muuntoeroihin. vasta kun sen saaminen on käytännössä varmaa. Jokaisena Kaikissa tapauksissa, tehottomaksi todettujen suojausten raportointipäivänä konserni arvioi olemassa olevien varausten arvonmuutokset kirjataan välittömästi tuloslaskelman rahoi- riittävyyden ja tarvittaessa oikaisee varausten määrää viimei- tustuottoihin ja -kuluihin. simmän toteumatiedon ja tulevaisuutta koskevien arvioiden Kertyneen arvostustuloksen muutos siirretään omasta muutosten perusteella. pääomasta tuloslaskelmaan vain, jos ulkomainen yksikkö tai osa siitä myydään, puretaan, luovutetaan tai sen oma pääoma TAKUUVARAUKSET maksetaan takaisin. Luovutettua osuutta vastaava suhteelli- Kulut, jotka aiheutuvat tuotteiden korjaamisesta tai korvaa- nen osuus nettosijoituksen suojaamiseen käytettyjen instru- misesta takuuaikana, kirjataan taseeseen varauksena silloin, menttien omaan pääomaan muuntoeroihin kirjatusta tulok- kun vastaavat tuotot kirjataan. Varaus on arvio, joka lasketaan sesta siirretään tuloslaskelmaan samalla kun luovutusvoitto tai historiallisiin korjaus- ja vaihtokuluihin, volyymeihin sekä -tappio kirjataan. tuoteportfolioon perustuen.

32 NOKIA VUONNA 2012 IMMATERIAALIOIKEUKSIIN LIITTYVÄT VARAUKSET merkintähinnalla. Velka arvostetaan uudelleen jokaisena tilin- Konserni kirjaa varauksen arvioiduista toteutuvista sovintorat- päätöspäivänä sekä maksupäivänä ja vastaava käyvän arvon kaisuista, jotka koskevat immateriaalioikeuksien loukkauksia ja muutos jaksotetaan tuloslaskelmaan työntekijöiden palvelus- väitettyjä loukkauksia. Varaus perustuu tapauksen arvioituun ajalle. todennäköiseen lopputulokseen tilinpäätöspäivänä. Omat osakkeet VEROVARAUKSET Konserni kirjaa hankitut omat osakkeet oman pääoman vä- Konserni varautuu aikaisemmista vuosista syntyneeseen eh- hennykseksi hankintamenoon. Mitätöinnin yhteydessä omien dolliseen verovelkaan siitä huolimatta, että konserniyhtiöiden osakkeiden hankintameno kirjataan kertyneisiin voittovaroihin. veroilmoituksissa esitetyt vaatimukset ovat perusteltavissa, jos on mahdollista, että veroviranomaiset eivät hyväksy joitain Osingonjako esitettyjä vaatimuksia sellaisenaan. Verovaraukset perustu- Hallituksen yhtiökokoukselle ehdottamasta osingosta ei tilin- vat tilinpäätöshetken arvioon tulevaisuudessa mahdollisesti päätöksessä ole tehty kirjausta, vaan osingot kirjataan vasta aiheutuvasta maksuvelvoitteesta. yhtiökokouksen päätöksen perusteella.

UUDELLEENJÄRJESTELYVARAUKSET Osakekohtainen tulos Konserni kirjaa varauksen arvioiduista uudelleenjärjestelyme- Laimentamaton osakekohtainen tulos lasketaan jakamalla noista, kun yksityiskohtainen uudelleenjärjestelysuunnitelma emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva voitto tai tappio on tehty, suunnitelma on julkistettu ja summasta voidaan tilikauden aikana ulkona olevien osakkeiden lukumäärän tehdä luotettava arvio. painotetulla keskiarvolla, poislukien konsernin kauden aikana hankkimat ja hallussa pitämät omat osakkeet. Laimennet- MUUT VARAUKSET tu osakekohtainen tulos lasketaan oikaisemalla emoyhtiön Konserni kirjaa sitoviin ostosopimuksiin liittyen varauksen, osakkeenomistajille kuuluvasta tilikauden voitosta tai tappi- mikäli nämä sitoumukset ylittävät arvioitua tarvetta vastaavan osta pois vaihtovelkakirjalainan korkokulut sekä oikaisemalla määrän. osakkeiden lukumäärän painotettua keskiarvoa optioiden Konserni kirjaa varauksen tappiollisista sopimuksista pe- laimennusvaikutuksella, tulosperusteisten osakepalkkioiden rustuen joko menoihin, jotka kattavat sopimuksen tai menoi- ja ehdollisten osakkeiden ulkona olevalla määrällä tilikauden hin, joilla sopimus voidaan lakkauttaa, sen mukaan kumpi on aikana sekä vaihtovelkakirjalainan oletetuilla vaihdoilla. pienempi. Ennusteiden käyttö ja kriittiset kirjanpidolliset Osakeperusteiset palkkiot oletukset Konsernilla on kolme erilaista globaalia työntekijöille suunnat- Tilinpäätöksen laatiminen IFRS-standardien mukaisesti tua osakepohjaista kannustinjärjestelmää: optio-oikeudet, edellyttää johdolta ennusteiden ja oletusten tekemistä niiden tulosperusteiset osakepalkkiot ja ehdolliset osakepalkkiot. taloudellisten arvioiden laskemiseksi, jotka sisältävät luonnos- Henkilöstön työsuoritus ja vastaava oman pääoman lisäys taan jonkinasteista epävarmuutta. Johdon arviot perustuvat määritetään suhteessa oman pääoman ehtoisen instrumentin kokemukseen sekä muihin olettamiin, joiden katsotaan olevan käypään arvoon myöntämishetkellä, lukuun ottamatta ei-mark- asianmukaisia kyseisissä tilanteissa. Konsernin johto tarkistaa kinaperusteisten ansaintaehtojen vaikutusta. Tulosperusteisiin olennaisia arvioita, jos niihin liittyvissä olettamissa tapahtuu osakepalkkioihin liittyvät ei-markkinaperusteiset ansaintaehdot muutoksia, tai konserni saa olettamuksiin liittyvää uutta tietoa sisältyvät oletuksiin, jotka tehdään työntekijöiden saamien tai kokemusta. Nämä olettamat ovat perustana päätöksen- osakkeiden lukumäärästä. Konserni arvioi säännöllisesti tehdyt teolle sellaisten varojen ja velkojen kirjanpitoarvojen sekä tuot- oletukset ja tarvittaessa korjaa arviota suoritettavien osakkei- tojen ja kulujen raportoitujen määrien arvioinnissa, jotka eivät den lukumäärästä. Osakeperusteiset palkkiot kirjataan kuluksi ole muuten selvitettävissä. Todellinen lopputulema voi poiketa tuloslaskelmaan ansainta-ajan kuluessa. näistä ennusteista toisenlaisissa olosuhteissa tai toisenlaisia Kullekin kvartaaleittain myönnettävälle optio-oikeusjär- olettamia käyttäen. jestelyn erälle on määritelty erillinen ansainta-ajanjakso. Kun Alla olevat aihealueet vaativat merkittävää arvioiden käyt- optio-oikeuksia käytetään, osakemerkintöjen perusteella töä, joilla saattaa olla vaikutusta raportoituun tulokseen ja saadut rahasuoritukset (mahdollisilla transaktiomenoilla taloudelliseen asemaan. oikaistuna) kirjataan ylikurssirahastoon ja sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon. MYYNNIN TULOUTUSPERIAATTEET Konserni on lisäksi myöntänyt käteisvaroina maksettavia Pääosin konserni tulouttaa suoritteiden myynnin, kun seuraa- optioita. Vastaanotetut työsuhteeseen sidotut palvelut ja vat kriteerit täyttyvät: omistukseen liittyvät merkittävät riskit niiden palveluiden maksamista koskeva velka arvostetaan ja edut ovat siirtyneet ostajalle, konsernille ei jää liikkeen- käypään arvoon. Optioiden käypä arvo perustuu osakkeen johdollista roolia eikä tosiasiallista määräysvaltaa myytyihin tilinpäätöshetken markkina-arvoon, vähennettynä optioiden suoritteisiin, tuotot on määritettävissä luotettavasti, liike-

KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT 33 toimeen liittyvä taloudellinen hyöty koituu yhtiön hyväksi, ja EPÄVARMAT SAATAVAT toteutuneet tai toteutuvat liiketoimeen kohdistuvat menot on Saatavista vähennetään epävarmoina saatavina määrä, jonka määriteltävissä luotettavasti. Liikevaihto saattaa merkittävästi arvioidaan vastaavan tappioita, jotka johtuvat asiakkaiden muuttua, jos osoittautuu, että johdon arvio tuloutuskritee- kykenemättömyydestä suoriutua vaadituista maksuista. Mikäli reistä oli epätäsmällinen. asiakkaiden taloudellinen tilanne heikkenisi huonontaen heidän Konsernilla on kaikkia eri osatekijöiden yhdistelmiä sisältä- maksukykyään, voidaan tulevina tilikausina joutua lisäämään viä myyntitransaktioita; osatekijöitä ovat laitteet, palvelut ja epävarmojen saatavien määrää. ohjelmistot. Tällaisista myyntitransaktioista saatu vastike kohdistetaan jokaiselle yksilöitävissä olevalle osatekijälle niiden VAIHTO-OMAISUUTEEN LIITTYVÄT VARAUKSET suhteellisiin käypiin arvoihin perustuen. Jokaiselle yksilöitävis- Konserni tarkastelee säännöllisesti vaihto-omaisuuden mah- sä olevalle osatekijälle allokoitu vastike tuloutetaan silloin, kun dollista ylimäärää, epäkuranttiutta sekä vaihto-omaisuuden kaikki osatekijän myyntiin liittyvät myynnin tuloutuskriteerit markkina-arvojen mahdollista pienentymistä alle hankinta- ovat täyttyneet. Kunkin osatekijän käyvän arvon määrittämi- menon ja kirjaa tarvittaessa epäkuranttiusvarauksen. Nämä nen edellyttää olettamusten ja arvioiden käyttöä liittyen muun tarkastelut edellyttävät johdon arvioita tuotteiden tulevasta muassa hintaan, jolla konserni erikseen myy osatekijää, sekä kysynnästä. Mahdolliset muutokset näissä oletuksissa voivat hintaan, jolla konserni tai ulkopuolinen taho myy samankaltais- aiheuttaa korjauksia vaihto-omaisuuden arvostukseen tulevi- ta osatekijää. Näillä olettamuksilla voi olla merkittävä vaikutus na kausina. myynnin tuloutuksen ajoitukseen ja tuloutettavan myynnin määrään. TAKUUVARAUKSET Konserni kirjaa hintasuojaukseen perustuvia vähennyksiä Arvioidut kulut, jotka aiheutuvat tuotteiden korjaamisesta tai tuottoihin. Vähennykset perustuvat arvioituihin hintojen korvaamisesta takuuaikana, kirjataan säännöllisesti taseeseen alennuksiin sekä tiettyihin sovittuihin asiakkaiden vaihto- varauksena samalla hetkellä, kun vastaavat tuotot kirjataan. omaisuuden määriin odotettuna uudelleenhinnoittelun Varaus lasketaan perustuen parhaaseen arvioon takuuvarauk- ajankohtana. Mahdolliset muutokset näissä oletuksissa voivat sen tasosta, joka tarvitaan, jotta suoriuduttaisiin tulevista ja johtaa tulevien ajanjaksojen myynnin oikaisuun. jo olemassa olevista myytyihin tuotteisiin liittyvistä vaateista Projektien, joissa toimitetaan monimutkainen, asiakkaan tilinpäätöspäivänä. Koska säännöllisesti markkinoille tulevat tarpeisiin räätälöity tuote- ja palvelukokonaisuus, myynti tu- yhtiön uudet tuotteet sisältävät monimutkaisia teknologioita loutetaan projektin valmistusasteen mukaisesti, kun projektin ja paikalliset käytännöt ja säännökset saattavat muuttua, lopputulos pystytään luotettavasti määrittämään. Kirjattua myös takuuvarauksen määrityksen taustalla olevissa arvioissa myyntiä ja tulosta oikaistaan projektin aikana, kun olettamuk- saattaa tapahtua muutoksia. Muutokset arvioissa voivat joh- sia koko projektin lopputulemasta päivitetään. Tämänhetkiset taa varauksen lisäykseen tai muutoksiin varauksessa tulevina arviot myynnistä ja voitosta voivat merkittävästi muuttua kausina. johtuen pitkien projektien varhaisesta vaiheesta, uudesta teknologiasta, projektien laajuuden muutoksesta tai muutok- IMMATERIAALIOIKEUKSIEN LOUKKAUKSIIN LIITTYVÄT sista kustannuksissa, ajoituksessa, asiakkaiden suunnitelmis- VARAUKSET sa, tai sopimussakkojen toteutumisesta tai muista vastaavista Konserni kirjaa varauksen arvioiduista aikaisemmista kuluista, tekijöistä. jotka koskevat väitettyjä immateriaalioikeuksien loukkauksia. Varaus perustuu laskettuun arvioon todennäköisistä toteutu- ASIAKASRAHOITUS vista sovintoratkaisuista. Lopulliseen sovintoon pääsy imma- Konserni on järjestänyt tai myöntänyt rajoitetun määrän asia- teriaalioikeuksien loukkauksissa voi kestää vaihtelevan pituisen kasrahoitusta ja pidennettyjä maksuaikoja tietyille asiakkaille. ajan, minkä johdosta varauksen käyttö vaihtelee vuosittain. Jos asiakkaiden todellinen taloudellinen asema tai yleinen ta- Sovintoratkaisujen lopputulema ja lopulliset kustannukset loudellinen tilanne poikkeaa yhtiön olettamuksista, saatetaan voivat poiketa alkuperäisestä arviosta. lopullisten saatavien perittävyys joutua arvioimaan uudelleen, mikä saattaa johtaa näiden saamisten arvonalentumisiin MAHDOLLISET OIKEUDELLISET VASTUUT tulevien tilikausien aikana ja siten vaikuttaa negatiivisesti Konserni on parhaillaan osallisena käynnissä olevissa oikeu- konsernin tulokseen tulevaisuudessa. Konserni pyrkii ajoittain denkäynneissä tai sitä vastaan on uhattu nostaa kanne eri vähentämään tätä riskiä siirtämällä takautumattomasti näihin tahojen toimesta. Mikäli konserni arvioi oikeudenkäynnin tulok- transaktioihin liittyviä saatavia kolmansille osapuolille, lähinnä sen olevan sille epäsuotuisa ja velvoitteen suuruus on arvioi- rahoituslaitoksille, etukäteen suoritettavaa käteismaksua tavissa luotettavasti, kirjataan tästä varaus. Oikeudenkäyntien vastaan. vaikeasti ennakoitavasta luonteesta johtuen oikeudenkäynnin lopputulema ja todellinen kustannus voi vaihdella huomattavasti arvioiduista.

34 NOKIA VUONNA 2012 UUDELLEENJÄRJESTELYVARAUKSET TULOVEROT Konserni kirjaa varauksen arvioitujen uudelleenjärjestelyihin Johdon arviointia edellytetään määriteltäessä tilikauden liittyvien ohjelmien kustannusten perusteella. Uudelleenjär- verotettavaan tulokseen perustuvan veron, verovaraus- jestelyvaraus perustuu johdon parhaaseen arvioon. Muutokset ten, laskennallisen verosaatavan ja -velan määrää ja sitä, arvioissa koskien ajoitusta tai aiheutuvia kuluja saattavat missä määrin laskennallista verosaatavaa voidaan aktivoida tulla tarpeellisiksi uudelleenjärjestelyohjelman toteutuksen taseeseen. Laskennallisten verosaatavien hyödyntäminen yhteydessä. arvioidaan jokaisella tilikaudella ja mikäli olosuhteet osoittavat niiden hyödyntämisen epätodennäköiseksi oikaistaan lasken- LIIKETOIMINTOJEN YHDISTÄMINEN nallisten verosaatavien määrää hyödyntämismahdollisuuksien Konserni soveltaa hankintamenomenetelmää liiketoimintojen mukaiseksi. yhdistämiseen. Liiketoimintojen yhdistämisessä luovutettu Vaikka konserniyhtiöiden veroilmoituksissa esitetyt vaati- vastike määritetään laskemalla yhteen luovutettujen varojen, mukset ovat perusteltavissa, on mahdollista, että veroviran- hankinnan kohteen aiempia omistajia kohtaan syntyneiden omaiset eivät hyväksy joitain esitettyjä vaatimuksia sellai- velkojen sekä liikkeeseen laskettujen oman pääoman ehtoisten senaan. Tuloveroja koskevat varaukset perustuvat arvioon osuuksien käyvät arvot. Hankitun osapuolen yksilöitävissä konsernille aiheutuvasta velvoitteesta. Lisäksi konsernilla on olevat varat, velat ja ehdolliset velat on arvostettu erikseen meneillään verotarkastuksia useissa maissa, sisältäen Unkarin hankinta-ajankohdan käypään arvoon. Liikearvo vastaa sitä ja Intian. Mikäli lopulliset veroratkaisut eroavat siitä mihin osaa hankintamenosta, joka ylittää konsernin osuuden hanki- on alunperin varauduttu, voi tämä vaikuttaa verokuluun sillä tun liiketoiminnan yksilöitävissä olevien nettovarojen käyvästä kaudella kuin ratkaisu tehdään. arvosta. Laskennallisten verosaatavien hyödyntäminen pääasiassa Käypien arvojen kohdistaminen yksilöitävissä oleville han- Hollannissa, mutta myös eräissä muissa maissa edellyttää, kituille varoille sekä saaduille veloille perustuu useisiin ar- että tulevaisuuden veronalaiset tulot ylittävät veronalais- vostusoletuksiin, jotka vaativat johdon harkintaa. Ennustetut ten väliaikaisten erojen purkautumisesta kertyvän tulon. määrät voivat tulevaisuudessa poiketa toteumasta ja poikkea- Laskennalliset verosaatavat kirjataan mikäli on todennäköistä, mat voivat olla olennaisia. Katso myös liitetieto . että tulevaisuudessa syntyy riittävästi veronalaista tuloa, josta väliaikaiset erot ja verotukselliset tappiot voidaan vähentää. PITKÄAIKAISTEN AINEELLISTEN HYÖDYKKEIDEN, Tästä johtuen laskennallisten verosaatavien kirjaaminen edel- AINEETTOMIEN HYÖDYKKEIDEN JA LIIKEARVON lyttää tietyn yhtiön tai verokonsernin tulevaisuuden taloudelli- KERRYTETTÄVISSÄ OLEVAN RAHAMÄÄRÄN sen tuloksen arviointia. MÄÄRITTÄMINEN Pitkäaikaisten aineellisten hyödykkeiden, aineettomien ELÄKKEET hyödykkeiden ja liikearvon kerrytettävissä olevat rahamäärät Konsernin eläkevastuiden ja -kulujen määrittäminen etuuspoh- on määritetty rahavirtaa tuottaville yksiköille kohdistettavien jaisia järjestelyjä varten riippuu tietyistä yhtiön valitsemista odotettujen rahavirtojen perusteella, jotka on diskontattu oletuksista, joita aktuaarit käyttävät laskiessaan eläkevastui- nykyarvoon. Kerrytettävissä olevan rahamäärän määrityslas- den ja -kulujen määrää. Nämä oletukset sisältävät muiden mu- kelmien tärkeimpiin oletuksiin kuuluvat diskonttokorko, en- assa diskonttokoron, varojen pitkäaikaisen tuotto-odotuksen nustejakson pituus, arvioidut kasvuprosentit, kannattavuus- ja vuotuisen, tulevan palkankorotusoletuksen. Osa eläke- prosentit ja investointien määrä. Ennustetut määrät voivat järjestelyjen varoista on sijoitettu oman pääoman ehtoisiin tulevaisuudessa poiketa toteumasta ja poikkeamat voivat olla arvopapereihin, joiden arvoon vaikuttavat osakemarkkinoiden olennaisia. Katso myös liitetieto . heilahtelut. Muutokset arvioissa tai vakuutusmatemaattisissa oletuksissa voivat merkittävästi vaikuttaa eläkevelkaan ja JOHDANNAISSOPIMUSTEN JA MUIDEN tuleviin eläkekuluihin. Katso myös liite . RAHOITUSINSTRUMENTTIEN KÄYPÄ ARVO Rahoitusinstrumenttien, joilla ei käydä kauppaa aktiivisilla OSAKEPERUSTEISET PALKITSEMISKULUT markkinoilla (esimerkiksi listaamattomat osakkeet ja kytketyt Konsernilla on useita työntekijöille suunnattuja osakepe- johdannaiset), käypä arvo määritetään käyttäen arvostusmal- rusteisesti ja käteisvaroina masettavia osakeperusteisia leja. Konserni käyttää harkintaa valitessaan soveltuvia arvos- kannustinjärjestelmiä. Osakeperusteisesti maksettavien tusmenetelmiä ja menetelmien pohjana käytettäviä oletta- optio-oikeuksien käypä arvo määritellään käyttäen tiettyjä muksia arvostushetken markkinakäytäntöihin ja -olosuhteisiin olettamuksia, jotka sisältävät muun muassa olettamuksen perustuen. Muutokset käytettävissä oletuksissa voivat johtaa odotettavissa olevasta Nokian osakkeen volatiliteetista ja arvonalentumisiin tai tappioihin tulevina kausina. option odotettavissa olevasta voimassaoloajasta. Tulospe- rusteisiin osakepalkkioihin liittyvät ei-markkinaperusteiset ansaintaehdot sisältyvät olettamukseen lukumäärästä, jonka

KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT 35 työntekijä lopulta tulee saamaan huomioiden liikevaihtoon ja Konserni ei odota muutetulla IAS  standardilla olevan osakekohtaiseen tulokseen liittyvät tavoitteet. Huomattavat merkittävää vaikutusta taloudelliseen asemaan ja liiketoimin- poikkeamat arvioissa liittyen osakemarkkinoiden tilanteeseen, nan tulokseen tulevaisuudessa. Standardi edellyttää kuitenkin optioiden käyttöön sekä arvioihin konsernin ennustetusta ja takautuvaa soveltamista esitettävien vertailuvuosien tilinpää- toteutuneesta liikevaihdosta ja osakekohtaisesta tuloksesta töksien luvuissa. Konserni ei käytännöllisesti katsoen odota voivat merkittävästi vaikuttaa tuleviin kuluihin. mitään vaikutusta esitettyjen kausien tuloslaskelmissa takau- tuvan soveltamisen seurauksena mutta konsernin etuuspoh- Uudet IFRS-standardit jaisten eläkkeiden nettovelka sekä laaja tuloslaskelma tulee Konserni aikoo soveltaa seuraavia IASB:n julkaisemia uusia ja vakuutusmatemaattisten voittojen ja tappioiden rajamäärään päivitettyjä standardeja, muutoksia olemassa oleviin standar- poistamisen myötä muuttumaan. Konsernin eläkevastuut deihin sekä niiden tulkintoja, joiden uskotaan olevan merkityk- tulevat kasvamaan takautuvasti noin  miljoonaa euroa sellisiä konsernin liiketoiminnan kannalta: vuonna  ( miljoonaa euroa vuonna ) ja muiden laajan IFRS , Rahoitusinstrumentit, tuo muutoksia rahoitusinstru- tuloksen erät tulevat takautuvasti laskemaan noin  miljoo- menttien luokitteluun, arvostamiseen ja arvonalentumiseen naa euroa, verojen jälkeen ( miljoonaa euroa vuonna ). sekä suojauslaskentaan perustuen yhtiön tavoitteisiin kyseis- IASB:n asettama voimaantulopäivä uusille IFRS , IFRS  ja ten, sopimusperusteisten rahavirtojen osalta. IFRS  standardeille on ... EU hyväksyi nämä standardit IFRS , Konsernitilinpäätös, vahvistaa konsernitilinpäätök- joulukuussa . EU:n hyväksynnän mukaisesti näiden stan- sen laadintaperiaatteet ja esitystavan, kun emoyhtiöllä on dardien pakollinen voimaantulopäivä on .., mutta aikai- määräysvalta yhdessä tai useammassa yksikössä. sempi käyttöönotto on sallittua. EU:n hyväksynnän mukaisesti IFRS , Yhteisjärjestelyt, toteaa, että järjestelyn oikeudelli- konserni soveltaa edellämainittuja standardeja aikaisemmin sen muodon ei pitäisi olla ensisijainen tekijä kirjanpitokäsitte- sekä ottaa käyttöön IFRS  ja IAS  standardit näiden voi- lyä määriteltäessä. Sopimusosapuolet määrittelevät kyseisen maantulopäivänä ... järjestelyn muodon arvioimalla siihen liittyvät oikeudet sekä .. IASB muutti IFRS  standardin voimaantulopäivän, velvoitteet ja käsittelevät järjestelyn kirjanpidossa sen olen- jonka perusteella standardia sovelletaan .. alkaen tai sen naisten pääkohtien mukaisesti. jälkeen alkavilla tilikausilla. IASB muutti myös vertailukausien IFRS , Tilinpäätöksessä esitettävät tiedot osuuksista muis- ja niihin liittyvien tietojen esittämisvaatimuksien helpotusta sa yhteisöissä, asettaa liitetietovaatimuksia konsernin muissa IFRS  standardissa. Konserni ottaa standardit käyttöön sen yhteisöissä olevia omistuksia koskien. Näiden vaatimusten voimaantulopäivänä ... tarkoitus on auttaa tilinpäätöksen käyttäjiä arvioimaan yhtiön IAS  Työsuhde-etuudet standardin muutokset poislukien, omistuksien luonnetta ja riskejä sekä omistuksiin liittyvien konserni ei odota merkittäviä vaikutuksia . tammikuuta  etujen vaikutusta konsernin taloudelliseen asemaan, tulokseen voimaantulevien standardien soveltamisesta. ja rahavirtoihin. IFRS , Käyvän arvon määrittäminen, lisää yhdenmukai- 2. SEGMENTTI-INFORMAATIO suutta ja vähentää monimutkaisuutta. Standardi antaa käy- välle arvolle täsmällisen määritelmän ja esittää yhdet käyvän Nokialla on kolme liiketoimintaa: Devices & Services, Location arvon määrittämistä ja liitetietoja koskevat vaatimukset, jotka & Commerce ja Nokia Siemens Networks, sekä neljä toimin- koskevat kaikkia IFRS-standardeja. IFRS  sisältää myös lisää nallista ja raportoitavaa segmenttiä taloudellista raportointia soveltamisohjeita käyvän arvon määrittämiseen passiivisilla varten: Smart Devices ja Mobile Phones, jotka sisältyvät Devi- markkinoilla. ces & Services liiketoimintaan, Location & Commerce ja Nokia IAS  Työsuhde-etuudet standardin muutosten mukai- Siemens Networks. sesti vakuutusmatemaattisten voittojen ja tappioiden raja- Nokian raportoitavat segmentit ovat strategisia liiketoimin- määrää ei sovelleta ja muutokset vakuutusmatemaattisissa tayksiköitä, jotka tarjoavat erilaisia tuotteita ja palveluita. Ylin voitoissa ja tappioissa kirjataan muun laajan tuloksen eriin. operatiivinen päätöksentekijä saa kuukausittain taloudellista Nettokorkomeno määritetään kertomalla nettovelka (tai informaatiota näistä liiketoimintayksiköistä. Raportoitavien saaminen) diskonttauskorolla ja omaisuuden todellisen tuoton segmenttien keskeisiin taloudellisiin tunnuslukuihin kuulu- ja diskonttauskorolla lasketun tuoton erotus kirjataan muun vat pääasiallisesti liikevaihto sekä liiketulos/toimintakate. laajan tuloksen eriin. Aiemmin kirjaamattomat vakuutusma- Smart Devices- ja Mobile Phones -yksiköiden toimintakate temaattiset voitot ja tappiot kirjataan myös muihin laajan tu- koostuu liikevaihdosta vähennettynä segmentin omilla ku- loksen eriin. Muut pitkäaikaiset työsuhde-etuudet käsitellään luilla sekä sille suoraan kohdistettavilla ja allokoiduilla kuluilla. samankaltaisesti, vaikka muutokset kirjatuissa erissä otetaan Toimintakatteeseen ei sisällytetä merkittäviä uudelleenjärjes- huomioon tulosvaikutteisesti. Irtisanomisen yhteydessä telyohjelmia eikä muita eriä, jotka eivät suoraan liity segment- suoritettavien etuuksien käsittely, erityisesti ajankohta, jolloin teihin. Location & Commerce -liiketoiminnan ja Nokia Siemens yhteisö kirjaa vastuun irtisanomisen yhteydessä suoritettavis- Networksin osalta Nokia esittää liiketuloksen. Nokia arvioi ta etuuksista on myös tarkemmin määritelty. segmenttien suoriutumista ja allokoi niille resursseja liiketuloksen/toimintakatteen perusteella.

36 NOKIA VUONNA 2012 Smart Devices keskittyy Nokian kehittyneimpiin tuotteisiin vuosittaiset minimirojaltisitoumukset ja joka heijastaa Nokian mukaan lukien Windows Phone -ohjelmistoalustaan perustu- arvioimia suuria tuotteiden toimitusmääriä sekä useita muita viin älypuhelimiin, ja yksiköllä on tulosvastuu sekä kokonais- yhtiöiden sopimaan tuotekehitystyöhön liittyviä näkökohtia. vastuu kuluttajakokemuksesta, mukaan lukien tuotekehitys, Nokia uskoo, että Windows Phone -alustan käyttöönotto mah- tuotehallinta ja tuotemarkkinointi. dollistaa Nokian toimintakustannusten merkittävän vähentä- Mobile Phones keskittyy massamarkkinoiden peruspuheli- misen. miin sekä edullisiin älypuhelimiin. Yksiköllä on tulosvastuu sekä Vastineeksi konsernin panoksesta tähän järjestelyyn kokonaisvastuu kuluttajakokemuksesta, mukaan lukien perus- konserni vastaanottaa neljännesvuosittain alustatukimak- puhelinten, palvelujen ja sovellusten tuotekehitys, tuotehallin- suja Microsoftilta. Vastaanotettujen alustatukimaksujen ta ja tuotemarkkinointi. määrä on  milj. Yhdysvaltain dollaria neljännesvuosittain. Devices & Services Muu -osio sisältää varaosien liikevaihdon, Alustatukimaksujen euromääräinen summa vaihtelee valuutta- näihin liittyvät hankinnan ja valmistuksen kulut, toimintakulut, kursseista johtuen muunnettaessa alustatukimaksujen määrää patentteihin liittyvät tulot sekä yhteiset tutkimus- ja kehitys- Yhdysvaltain dollareista euroiksi, joka on konsernin esittämis- kulut. Devices & Services Muu -osioon sisältyy myös Nokian valuutta. Vastaanotetut alustatukimaksut jaksotetaan vähen- Vertu-liiketoiminnan kuluvan tilikauden liikevaihto .. tämään Smart Devices -yksikön hankinnan ja valmistuksen asti, jolloin liiketoiminta myytiin. kustannuksia. Alustatukimaksujen kokonaissumman arvellaan Devices & Services Muu -osion nettovarallisuus sisältää varat olevan hieman suurempi kuin minimirojaltisitoumusten koko- ja velat, jotka liittyvät sekä edellä mainittuihin että yhteisiin naissumman. toimintoihin, jotka vastaavat Nokian tuotteiden myynnistä, sekä Vuoden  loppuun mennessä, Nokian saama alusta- Devices & Services tuotteiden markkinoinnista ja viestinnästä, tukimaksujen määrä on ylittänyt Microsoftille maksettujen hankinnasta, valmistuksesta ja logistiikasta, ja joita ei ole koh- ohjelmistorojaltimaksujen vähimmäismäärän ja jäljellä olevien distettu Smart Devices ja Mobile Phones -segmentteihin. ohjelmistorojaltimaksujen odotetaan ylittävän jäljellä olevat Location & Commerce kehittää sijaintiin perustuvia tuottei- alustatukimaksut yhteensä noin , miljardilla eurolla, jäljellä ta ja palveluja kuluttajille sekä alustaan ja paikalliseen liiketoi- olevan sopimuskauden aikana. Alustatukimaksut sekä vuotui- mintaan liittyviä palveluja Nokian peruspuhelimiin ja älypuhe- set minimirojaltimaksusitoumukset jatkuvat sopimusehtoja limiin, sekä myös muille laitevalmistajille, sovelluskehittäjille, vastaavan ajan. Konserni on kirjannut osan vastaanotetuista verkko-operaattoreille, kauppiaille ja mainostajille. Location & alustatukimaksuista Smart Devices hankinnan ja valmistuksen Commerce jatkaa NAVTEQin nykyisten asiakkaiden palvelemista kuluja vastaan sekä loput siirtovelkoihin. Lisäksi Microsoft sijaintiin liittyvän sisällön toimittajana sekä karttainformaation yhteistyö tunnustaa immateriaalioikeuksien arvon, ja asettaa suoramyyjänä yrityksille. Location & Commerce -yksiköllä on mekanismit niiden vaihtamiselle. tulosvastuu sekä kokonaisvastuu kuluttajakokemuksesta. Segmenttien laskentaperiaatteet ovat liitetieto  mukaiset. Marraskuussa  esittelimme HERE-brändin, joka tar- Nokia käsittelee segmenttien välisiä tuottoja ja siirtoja, kuten joaa Nokian kartta- ja paikkatietopalveluita. .. alkaen ne olisi tehty kolmannen osapuolen kanssa eli vallitseviin Location & Commerce-liiketoiminta ja raportoitava segmentti markkinahintoihin perustuen. on nimetty HERE-liiketoiminnaksi ja raportoitavaksi segmen- Mikään yksittäinen asiakas ei edusta yli kymmentä prosent- tiksi. HERE-liiketoiminta keskittyy paikkatietopalveluiden ja tia konsernin liikevaihdosta. paikallisten kaupankäyntipalveluiden kehittämiseen. Nokia Siemens Networks tarjoaa langattomia ja kiinteitä verkkoratkaisuja, verkkoratkaisujen yhdistelmätuotteita, sekä asiantuntijapalveluita, mukaan lukien konsultointi-, järjestel- mäintegraatio-, verkkojen toteutus-, ylläpito- ja hallintapalve- luja operaattoreille ja muille tietoliikennepalvelujen tarjoajille. Yhtymän yhteiset toiminnot muodostuvat konsernitoimin- noista. Nokia julkisti .. strategisen kumppanuuden Microsoftin kanssa, jonka tuloksena syntyy uusi, yhtiöiden toisiaan täydentäviä vahvuuksia ja asiantuntemusta hyödyn- tävä maailmanlaajuinen mobiiliekosysteemi älypuhelimille. Yhteistyö, jonka kautta Nokia ottaa käyttöön ja lisensoi Microsoftilta Windows Phonen ensisijaiseksi älypuhelintensa ohjelmistoalustaksi, virallistettiin huhtikuussa . Nokia maksaa Microsoftille Windows Phone -ohjelmisto- alustasta rojaltimaksua, jonka Nokia kirjaa rojaltikuluksi Smart Devices -yksikön hankinnan ja valmistuksen kuluiksi. Nokialla on kilpailukykyinen ohjelmistorojaltijärjestely, johon kuuluu

KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT 37 Yhtymän yhteiset Devices & Nokia toiminnot sekä Smart Mobile Services Devices & Location & Siemens allokoimattomat Elimi- Konserni 2012, milj. EUR Devices Phones Muu Services Commerce Networks erät 4, 6 noinnit yhteensä Tuloslaskelman tiedot Myynti ulkoisille asiakkaille 5 445 9 435 790 15 670 729 13 777 — 30 176 Myynti muille segmenteille 1 — 15 16 374 2 — –392 — Poistot 22 23 194 239 496 587 4 1 326 Arvonalentumiset — 8 33 41 — 37 31 109 Toimintakate –1 560 524 –64 Liikevoitto (+)/-tappio (–) –1 100 –301 –799 –103 –2 303 Osuus osakkuusyhtiöiden tuloksista — — — — 1 8 –10 –1 Tase Käyttöomaisuusinvestoinnit 2 33 11 136 180 64 216 1 461 Segmentin varat 3 2 040 1 803 2 530 6 373 5 551 10 187 10 854 –3 016 29 949 joista: sijoitettu osakkuusyhtiöihin — — — — 5 32 21 58 Segmentin velat 5 2 762 2 320 2 091 7 173 2 885 7 756 5 704 –3 016 20 502

2011, milj. EUR Tuloslaskelman tiedot Myynti ulkoisille asiakkaille 10 818 11 930 1 178 23 926 698 14 035 — 38 659 Myynti muille segmenteille 2 — 15 17 393 6 — –416 — Poistot 18 20 315 353 491 711 7 1 562 Arvonalentumiset 1 — 2 168 170 1 091 19 58 1 338 Toimintakate –411 1 481 –186 Liikevoitto (+)/-tappio (–) 1 884 –1 526 –300 –131 –1 073 Osuus osakkuusyhtiöiden tuloksista — — — — 1 –17 –7 –23 Tase Käyttöomaisuusinvestoinnit 2 21 18 213 252 43 302 — 597 Segmentin varat 3 2 367 1 999 4 299 8 665 5 257 11 310 13 505 –2 532 36 205 joista: sijoitettu osakkuusyhtiöihin — — — — 4 29 34 67 Segmentin velat 5 2 528 1 270 5 696 9 494 2 812 7 520 4 995 –2 532 22 289

2010, milj. EUR Tuloslaskelman tiedot Myynti ulkoisille asiakkaille 14 870 13 696 552 29 118 668 12 660 — 42 446 Myynti muille segmenteille 3 — 13 16 201 1 — –218 — Poistot 38 17 350 405 519 843 4 1 771 Arvonalentumiset — — — — — 2 13 15 Toimintakate 1 376 2 327 –163 Liikevoitto (+)/-tappio (–) 3 540 –663 –686 –113 –8 2 070 Osuus osakkuusyhtiöiden tuloksista — — — — 2 11 –12 1

 Location & Commercen vuoden  liiketappio sisältää   milj. euron  Kohdistamattomiin varoihin sisältyvät rahavarat ja muut likvidit varat, liikearvon arvonalentumistappion. available-for-sale -sijoitukset, pitkäaikaiset lainasaamiset ja muu  Liikearvo mukaan lukien investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödyk- rahoitusomaisuus, sekä korkoihin ja veroihin liittyvät ennakkomaksut, keisiin olivat  milj. euroa vuonna  ( milj. euroa vuonna ). siirtosaamiset ja laskennalliset verosaamiset, jotka jakautuvat Devices & Liikearvo jakautuu vuonna  seuraavasti: Devices & Services  milj. Services -liiketoiminnalle ja yhtymän yhteisille toiminnoille. euroa ( milj. euroa vuonna ), Location & Commerce  milj. euroa  Sisältää ostovelat, siirtovelat ja varaukset (pois lukien siirtovelat koroista ( milj. euroa vuonna ), Nokia Siemens Networks  milj. euroa ja veroista), jotka kohdistuvat Devices & Services -liiketoiminnalle ja ( milj. euroa) ja yhtymän yhteiset toiminnot  milj. euroa ( milj. euroa yhtymän yhteisille toiminnoille. Lisäksi Location & Commercen ja Nokia vuonna ). Siemens Networksin velkoihin sisältyvät pitkäaikaiset velat, lyhytaikaiset  Sisältää aineettomat ja aineelliset hyödykkeet, sijoitukset, vaihtoomaisuu- velat sekä korkoihin että veroihin liittyvät ennakkomaksut, siirtovelat ja den, myyntisaamiset ja siirtosaamiset (pois lukien siirtosaamiset koroista ja varaukset. Erät kohdistuvat suoraan Location & Commercelle ja Nokia veroista), jotka kohdistuvat Devices & Services -liiketoiminnan ja konsernin Siemens Networksille. yhteisille toiminnoille. Lisäksi Location & Commercen ja Nokia Siemens  Kohdistamattomiin velkoihin sisältyy pitkäaikainen vieras pääoma, lyhyt- Networksin varoihin sisältyvät rahavarat ja muut likvidit varat, available- aikaiset rahoitusvelat, sekä korkoihin ja veroihin liittyvät siirtovelat ja for-sale -sijoitukset, pitkäaikaiset lainasaamiset ja muu rahoitusomaisuus varaukset, jotka jakautuvat Devices & Services -liiketoiminnalle ja yhtymän sekä korkoihin ja veroihin liittyvät siirtosaamiset ja ennakkomaksut. Erät yhteisille toiminnoille. kohdistuvat suoraan Location & Commercelle ja Nokia Siemens Networksille.

38 NOKIA VUONNA 2012 Liikevaihto markkina-alueittain ulkoisten asiakkaiden sijainnin 4. HENKILÖSTÖKULUT mukaan, milj. EUR 2012 2011 2010 milj. EUR 2012 2011 2010 Suomi 303 317 371 Palkat 6 080 6 284 5 808 Kiina 2 509 6 130 7 149 Osakeperusteiset Intia 2 227 2 923 2 952 palkitsemiskulut 13 18 48 Japani 2 182 1 539 730 Eläkekulut, netto 375 445 431 Yhdysvallat 1 880 1 405 1 630 Muut henkilösivukulut 715 787 708 Brasilia 1 753 1 901 1 506 Henkilöstökulut Saksa 1 299 1 606 2 019 tuloslaskelmassa 1 7 183 7 534 6 995 Venäjä 1 287 1 843 1 744  Sisältää irtisanomisen yhteydessä suoritettavat etuudet. Iso-Britannia 900 996 1 470 Indonesia 799 904 1 157 Osakeperusteiset palkitsemiskulut sisältävät eläke- ja muita Italia 783 982 1 266 henkilösivukuluja  milj. euroa vuonna  ( milj. euroa Muut 14 254 18 113 20 452 vuonna  ja  milj. euroa vuonna ) perustuen tilikauden Yhteensä 30 176 38 659 42 446 aikana kirjattuihin kuluihin. Eläkekulut sisältävät usean työnantajan järjestelyihin, va- kuutettuihin sekä maksupohjaisiin järjestelyihin liittyviä kuluja Pitkäaikaiset varat  milj. euroa vuonna  ( milj. euroa vuonna  ja  markkina-alueittain varojen sijainnin mukaan 7, milj. EUR 2012 2011 milj. euroa vuonna ). Loput eläkekuluista liittyvät etuuspohjaisiin eläkejärjestelyihin. Suomi 1 662 1 651

Kiina 387 472 Henkilöstö keskimäärin 2012 2011 2010 Intia 151 185 Devices & Services 41 480 54 850 56 896 Brasilia 77 83 Location & Commerce 6 441 7 187 6 766 Iso-Britannia 175 212 Nokia Siemens Networks 64 052 71 825 65 379 Yhdysvallat 4 166 4 757 Yhteiset toiminnot 283 309 314 Muut 336 732 Nokia konserni 112 256 134 171 129 355 Yhteensä 6 954 8 092

 Sisältää aineettomat ja aineelliset hyödykkeet. 5. ELÄKKEET 3. VALMISTUSASTEEN MUKAINEN TULOUTTAMINEN Konsernilla on useita työsuhteen päättymisen jälkeisiä etuuksia koskevia järjestelyjä useissa eri maissa. Nämä järjestelyt Valmistusasteen mukaan tuloutettu liikevaihto oli   milj. sisältävät sekä etuuspohjaisia että maksupohjaisia järjestelyjä. euroa vuonna  (  milj. euroa vuonna  ja   milj. Konsernin merkittävimmät etuuspohjaiset eläkejärjestelyt euroa vuonna ). Palveluiden liikevaihto operaattoripalve- ovat Saksassa ja Isossa-Britanniassa. Suurin osa konsernin luja verkkoylläpitosopimuksista oli   milj. euroa vuonna työntekijöistä Saksassa ovat mukana Beitragsorientierte  (  milj. euroa vuonna  ja   milj. euroa vuonna Altersversorgung (”BAP”) eläkejärjestelyssä, aiemmin ). Beitragsorientierte Siemens Alterversorgung (“BSAV”). BAP Siirtovelkoihin ja muihin velkoihin sisältyviä valmistusasteen rahoitetaan NSN Eläkesäätiön kautta. Henkilökohtaiset eläke- mukaisesti tuloutettaviin sopimuksiin liittyviä ennakkomaksuja etuudet ovat Saksassa yleensä riippuvaisia työntekijän palkka- oli saatu  milj. euroa .. ( milj. euroa ..). tasosta, asemasta sekä työajasta vuosina. Myyntisaamisiin sisältyvää asiakaslaskutusta edeltävää tulou- Suurin osa konsernin työntekijöistä Isossa-Britanniassa tusta oli  milj. euroa .. (  milj. euroa ..). ovat mukana eläkejärjestelyssä, jonka säännöt noudattavat Syntyneitä kuluja ylittävää laskutusta, joka sisältyy asiakaslas- Ison-Britannian eläkevalvontaviranomaisen suosituksia. kutusta edeltävään tuloutukseen oli  milj. euroa .. Eläkejärjestely rahoitetaan säätiöpohjaisesti toimivan Nokia ( milj. euroa ..). Group (UK) Pension Scheme Ltd:n kautta. Henkilökohtaiset Keskeneräisten valmistusasteen mukaisesti tuloutettavien eläke-etuudet ovat yleensä riippuvaisia työntekijän palkkata- avoinna olevien sopimuksien kertyneet toteutuneet menot sosta, työajasta eläkejärjestelyn etuuspohjaisessa osassa ja ja kirjatut voitot (kirjatuilla tappiolla vähennettynä) olivat henkilökohtaisista sijoituspäätöksistä eläkejärjestelyn maksu- .. loppuun mennessä   milj. euroa (  milj. pohjaiseen osaan liittyen. euroa .. mennessä). Konsernin taseeseen kirjattujen velvoitteiden ja eläkejärjes- Myyntisaamisiin sisältyvä valmistuasteen mukaisesti tu- telyyn kuuluvien varojen käypien arvojen muutokset tilikauden loutettaviin sopimuksiin liittyvä pidätetty määrä oli  milj. aikana sekä merkittävimpien etuuspohjaisten eläkejärjestely- euroa .. ( milj. euroa ..). jen rahastoidut osuudet .. on esitetty seuraavassa taulukossa:

KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT 39 milj. EUR 2012 2011 Tuloslaskelmaan merkityt erät: Etuuspohjaisten eläkevelvoitteiden milj. EUR 2012 2011 2010 nykyarvo tilikauden alussa –1 737 –1 544 Kurssierot –6 –3 Tilikauden työsuoritukseen perustuvat menot 58 59 61 Tilikauden työsuoritukseen perustuvat menot –58 –59 Korkomenot 82 83 78 Korkomenot –82 –83 Odotettu varojen tuotto –80 –77 –76 Järjestelyyn osallistuvien suorittamat Vakuutusmatemaattiset maksut –14 –9 tappiot (+)/voitot (–) tilikaudella 2 7 –1 Takautuvaan työsuoritukseen perustuvat Kappaleen 58(b) mukaisen rajoitteen tuotot (+)/kulut (–) –2 –1 vaikutus — –7 3 Vakuutusmatemaattiset Takautuvaan työsuoritukseen voitot (+)/tappiot (–) –301 –26 perustuvat tuotot (–)/kulut (+) 2 1 1 Hankitut ja myydyt liiketoiminnat 14 — Järjestelyjen supistamiset –21 –11 –1 Järjestelyjen supistamiset 25 8Eläkevastuiden täyttämiset –3 –6 –11 Eläkevastuiden täyttämiset 13 17 Yhteensä, sisältyy henkilöstökuluihin 40 49 54 Maksetut etuudet 68 46 Taseeseen merkityn nettosaamisen (+)/-velan (–) muutokset: Muut muutokset 1 –2 –83 Eläkevelvoitteiden nykyarvo milj. EUR 2012 2011 tilikauden lopussa –2 082 –1 737 Järjestelyyn kuuluvien varojen käyvät Nettosaaminen (+)/-velka (–) arvot tilikauden alussa 1 657 1 494 tilikauden alussa –70 –84 Kurssierot 9 4Tuloslaskelmaan merkityt nettomääräiset tappiot (–)/voitot (+) –40 –49 Odotettu varojen tuotto 80 77 Maksusuoritukset järjestelyyn 51 54 Vakuutusmatemaattiset voitot (+)/tappiot (–) 67 –14 Maksetut etuudet 18 9 Työnantajan suorittamat maksut Hankitut liiketoiminnot 2 –2 järjestelyyn 51 54 Kurssierot 3 2 Järjestelyyn osallistuvien suorittamat Nettosaaminen (+)/-velka (–) maksut 14 9tilikauden lopussa 1 –36 –70 Maksetut etuudet –50 –37  Sisältyy siirtosaamisiin/siirtovelkoihin ja ennakkomaksuihin. Eläkevastuiden täyttämiset –10 –11 Hankitut ja myydyt liiketoiminnat –12 –2 Yllä oleva nettovelka koostuu  milj. euron ennakkomak- Muut muutokset 1 2 83 susta ( milj. euroa ) ja  milj. euron siirtovelasta Järjestelyyn kuuluvien varojen käyvät arvot tilikauden lopussa 1 808 1 657 ( milj. euroa ).

Ylijäämä (+)/alijäämä (–) –274 –80 milj. EUR 2012 2011 2010 2009 2008 Kirjaamattomat vakuutusmatemaattiset voitot (–)/tappiot (+) 239 10 Velvoitteen nykyarvo –2 082 –1 737 –1 544 –1 411 –1 205 Kirjaamattomat takautuvaan Järjestelyyn kuuluvien työsuoritukseen perustuvat kulut 1 1varojen käypä arvo 1 808 1 657 1 494 1 330 1 197 Määrä, jota ei ole merkitty taseeseen Ylijäämä (+)/alijäämä (–) –274 –80 –50 –81 –8 omaisuuseräksi IAS 19 kappaleen 58(b) mukaisesta rajoitteesta johtuen –2 –1 Nettosaaminen (+)/-velka (–) taseessa –36 –70 Järjestelyyn kuuluvista velvoitteista kirjattiin kokemuspe- räisenä oikaisuna  milj. euron tappio (voitto  milj. euroa  Vuonna  konserni on luokitellut yhden eläkejärjestelyn etuuspohjai- seksi, johtuen velvoitteesta korvata kyseisen järjestelyn varojen tuot- vuonna ,  milj. euroa vuonna , tappio  milj. euroa tovaje. Uudelleenluokittelulla ei ollut merkittävää vaikutusta konsernin vuonna  ja voitto  milj. euroa vuonna ). tilinpäätökseen. Järjestelyyn kuuluvista varoista kirjattiin kokemusperäisenä Velvoitteet sisältävät  milj. euroa ( milj. euroa ) oikaisuna  milj. euron voitto (tappio  milj. euroa vuonna täysin rahastoituja velvoitteita,   milj. euroa (  milj. , voitto  milj. euroa vuonna ,  milj. euroa vuonna euroa ) osittain rahastoituja velvoitteita ja  milj. euroa  ja tappio  milj. euroa vuonna ). ( milj. euroa vuonna ) rahastoimattomia velvoitteita.

40 NOKIA VUONNA 2012 Käytetyt vakuutusmatemaattiset olettamukset olivat seu- 7. LIIKETOIMINNAN MUUT TUOTOT JA KULUT raavat (ilmoitettu painotettuina keskiarvoina): Liiketoiminnan muut tuotot olivat  milj. euroa vuonna  ( milj. euroa vuonna  ja  milj. euroa vuonna ). % 2012 2011 Liiketoiminnan muut kulut olivat   milj. euroa vuonna  Diskonttauskorko nykyarvojen (  milj. euroa vuonna  ja  milj. euroa vuonna ). määrittämiseksi 3,7 4,9 Liiketoiminnan muut tuotot vuonna  sisältävät kiinteis- Varojen pitkäaikainen tuotto-odotus 3,4 4,5 tön myynnistä saadun  milj. euron voiton, kartellikorvauksis- Vuotuinen, tuleva palkankorotusolettamus 2,4 2,4 ta johtuvan  milj. euron tuloerän ja Vertun myynnistä saadun Tulevat eläkkeiden korotukset 1,9 2,0  milj. euron voiton, jotka sisältyvät Devices & Services Muut -osion tulokseen. Kaupan osana Vertulle siirtyi noin   Järjestelyihin kuuluvien varojen pitkäaikainen tuotto-odotus työntekijää. Nokia omistaa jatkossa  % määräysvallattoman perustuu odotettuun tuottoon, joka kerrotaan vastaavalla omistusosuuden Vertussa. Liiketoiminnan muut kulut sisäl- varojen markkina-arvoihin perustuvalla painotusprosentilla. tävät uudelleenjärjestelykuluja ja muita niihin liittyviä kuluja Odotettu tuotto on määritelty yhtenäisesti, ottaen huomioon   milj. euroa, jotka sisältävät pääasiassa irtisanomisten historialliset tuotot, markkinoiden nykyinen tila sekä varojen yhteydessä suoritettavia etuuksia, mutta myös Nokia Siemens strateginen jako. Networksin uuden strategian perusteella kirjatun maa- ja Konsernin eläkejärjestelyyn kuuluvien varojen jakautuminen sopimusvähennyksiin liittyvän  milj. euron kulun, joka liittyy prosentuaalisesti järjestelyyn kuuluvista varoista omaisuus- uuteen strategiaan keskittyä tiettyihin avainmarkkinoihin ryhmittäin .. ja ..: ja tuotesegmentteihin. Lisäksi liiketoimintojen muut kulut sisältävät Nokia Siemens Networksin liiketoimintojen myyn- % 2012 2011 nistä syntyneet  milj. euron nettokulut sekä omaisuuserien Omaisuusryhmä: arvonalentumistappioita  milj. euroa. Devices & Services Oman pääoman ehtoiset arvopaperit 22 20 -liiketoiminnan uudelleenjärjestelykulut,  milj. euroa, on Vieraan pääoman ehtoiset arvopaperit 60 62 kirjattu Devices & Services Muu -osioon,  milj. euroa on Vakuutussopimukset 8 8kirjattu Location & Commerceen sekä   milj. euroa Nokia Siemens Networksiin. Lyhytaikaiset sijoitukset 3 3 Liiketoiminnan muut tuotot vuonna  sisältävät  milj. Muut 7 7 euron tuloerän liittyen sopimukseen kartellikorvauksesta. Yhteensä 100 100 Liiketoiminnan muut kulut sisältävät uudelleenjärjestelykuluja Sijoitustoiminnan tavoite on maksimoida etuuspohjaisiin  milj. euroa, sekä uudelleenjärjestelyihin liittyviä alaskirja- eläkejärjestelyihin kuuluvien varojen tuotto sallitun riskitason uksia  milj. euroa. Devices & Services -ryhmän uudelleen- puitteissa, ottaen huomioon omaisuuserien ja velvoitteiden järjestelykulut,  milj. euroa, on kirjattu Devices & Services korkotaso- ja inﬂ aatioherkkyyden. Johdannaissopimuksia voi- Muu -osioon,  milj. euroa on kirjattu Location & Commerceen daan käyttää omaisuusryhmäportfolion ja riskiominaisuuksien sekä  milj. euroa Nokia Siemens Networksiin. Liiketoiminnan muuttamisessa. muut kulut sisältävät myös  milj. euron alaskirjauksen liittyen Ulkomaisiin eläkejärjestelyihin kuuluvat varat sisältävät osakkuusyhtiön osakkeisiin. Tämän lisäksi liiketoiminnan muut konsernin saksalaisen eläkesäätiön konsernille antaman lainan, kulut sisältävät  milj. euron korvauksen Accenturelle liittyen jonka arvo on  milj. euroa ( milj. euroa ) (liite ). sopimukseen, jonka mukaan Nokia ulkoisti Accenturelle Järjestelyyn kuuluvien varojen toteutunut tuotto oli  milj. Symbianin ohjelmistokehitystoiminnot ja tukitoiminnot. Ulkois- euroa vuonna  ( milj. euroa vuonna ). tamisen yhteydessä Accenturelle siirtyi   työntekijää. Konserni ennakoi maksavansa etuuspohjaisiin eläkejärjeste- Liiketoiminnan muut tuotot vuonna  sisältävät tulli- lyihin  milj. euroa vuonna . maksujen palautuksen  milj. euroa, omaisuuserien ja liiketoiminnan myynnistä syntyneen myyntivoiton  milj. euroa ja langattomien modeemien toimintojen myynnistä syntyneen 6. KULULAJIKOHTAINEN ERITTELY myyntivoiton  milj. euroa, jotka vaikuttivat Devices & Services -ryhmän liikevoittoon. Yksikkö kehitti Nokian lan- milj. EUR 2012 2011 2010 gattomien modeemien teknologiaa tiettyihin LTE-, HSPA- ja Materiaalikulut 13 697 18 331 20 917 GSM-standardeihin. Langattomien modeemien yksikköön Henkilöstökulut 5 750 7 014 6 881 sisältyivät Nokian tietyt LTE-, HSPA- ja GSM-standardeihin pe- Poistot 1 326 1 562 1 771 rustuvat langattomien modeemien teknologiat, niihin liittyviä teknologiapatentteja sekä noin   Nokian tuotekehitysam- Markkinointi- ja myynninedistämiskulut 984 1 212 1 291 mattilaista, joista valtaosa työskenteli Suomessa, Intiassa, Takuukorjauskulut 312 671 894 Isossa-Britanniassa ja Tanskassa. Liiketoiminnan myynti saatiin päätökseen ... Liiketoiminnan muut kulut sisäl- Muut kulut 8 663 8 948 8 441 tävät  milj. euroa uudelleenjärjestelykuluja, joista  milj. Hankinnan ja valmistuksen kulut, tutkimus- ja kehityskulut, kohdistuu Devices & Services -ryhmään ja  milj. euroa Nokia myynnin ja markkinoinnin kulut Siemens Networksiin. Devices & Services -ryhmän uudelleen- sekä hallinnon kulut, yhteensä 30 732 37 738 40 195 järjestelykulut liittyvät pääsääntöisesti muutoksiin Symbian Smartphones-yksikössä ja Services-palveluliiketoiminnan organisaatiossa sekä yhtymän yhteisissä toiminnoissa.

KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT 41 Liiketoiminnan muut tuotot ja kulut sisältävät ennakoitu- Smart Devices- ja Mobile Phones -rahavirtaa tuottavien jen rahavirtojen suojauskulut (termiinipisteet ennakoitujen yksiköiden kerrytettävissä oleva rahamäärä on määritelty rahavirtojen suojauksista) sekä erikseen määriteltyjen to- käyttöarvoon perustuen. Käyttöarvon määrittelyssä käytettiin dennäköisten ennakoitujen rahavirtojen suojien käyvän arvon diskontattujen rahavirtojen laskelmaa. Käyttöarvolaskelmassa muutokset kaikilla esitetyillä tilikausilla. käytetyt rahavirta-arviot ennen veroja perustuvat taloussuunnitelmiin, jotka konsernin johto on hyväksynyt. Rahavirta- arviot pohjautuvat saatavilla olevien tietojen perusteella 8. ARVONALENTUMISET ennustettuihin tulevien rahavirtojen nykyarvoon, jonka Smart Devices ja Mobile Phones -rahavirtaa tuottavien yksikköjen milj. EUR 2012 2011 2010 jatkuva toiminta tuottaa. Liikearvo — 1 090 — Location & Commerce- ja Nokia Siemens Networks -rahavir- Muiden aineettomien taa tuottavien yksiköiden kerrytettävissä olevat rahamäärät hyödykkeiden arvonalentumiset 16 2 — perustuvat käypään arvoon vähennettynä myynnistä aiheutu- Aineelliset hyödykkeet 54 104 — villa menoilla. Diskontattujen rahavirtojen laskelmaa käytettiin Vaihto-omaisuus — 7 — arvioimaan käypä arvo vähennettynä myynnistä aiheutuvilla menoilla, kummankin yksikön osalta. Rahavirta-arviot pe- Sijoitukset osakkuusyhtiöissä 8 41 — rustuvat konsernin johdon hyväksymiin taloussuunnitelmiin Available-for-sale -sijoitukset 31 94 107 sekä saatavilla olevien tietojen perusteella ennustettuihin Muut pitkäaikaiset varat — — 3 rahavirtoihin, jotka konserni voisi saada erillisestä Location ja Yhteensä 109 1 338 110 Commerce ja Nokia Siemens Networks -rahavirtaa tuottavan yksikön myynnistä, toisistaan riippumattomien osapuolten Liikearvo välisen, liiketoimen hyvin tuntevien ja halukkaiden osapuolten Liikearvo on allokoitu konsernin rahavirtaa tuottaville yksiköille välillä, vähennettynä omaisuuserien luovuttamisesta johtuvilla arvonalentumistestausta varten. Kohdistus on tehty niille lisämenoilla. rahavirtaa tuottaville yksiköille, joiden odotetaan hyötyvän Käyttöarvo ja käypä arvo vähennettynä myynnistä aiheu- synergiaeduista liittyen liiketoimintojen yhdistämiseen, joista tuvilla menoilla perustuvat konsernin johdon hyväksymiin liikearvo on syntynyt. Konserni on kohdistanut liikearvot raha- yksityiskohtaisiin taloudellisiin suunnitelmiin ja rahavirtaen- virtaa tuottaville yksikölle, jotka vastaavat konsernin rapor- nusteisiin, jotka kattavat kolmen vuoden suunnittelujakson. toitavia segmenttejä arvonalentumistestauksen ajankohtana Suunnittelujaksoa seuraavien kausien rahavirrat heijasta- kyseisinä vuosina, kuten seuraavassa taulukossa on esitetty: vat realistista kasvun hidastumista, joka lähestyy arvioitua lopullista kasvuprosenttia, jota hyödynnetään loppuarvon määrittelyssä. Käytetty loppuarvon kasvuvauhti ei ylitä pitkän milj. EUR 2012 2011 aikavälin keskimääräistä kasvuvauhtia teollisuudenaloilla ja Smart Devices 899 862 talousalueilla, joissa yksikkö toimii. Kaikki rahavirtaennusteet Mobile Phones 530 502 ovat yhdenmukaisia saatavilla olevien ulkoisten tietolähteiden Location & Commerce 3 270 3 274 kanssa. Kunkin rahavirtaa tuottavan yksikön arvonalentumis- Nokia Siemens Networks 183 173 testausanalyyseissä sovelletut keskeiset oletukset on esitetty Yhteensä 4 882 4 811 alla olevassa taulukossa:

Rahavirtaa tuottava yksikkö Smart Mobile Location & Nokia Siemens Devices Phones Commerce Networks % 2012 2011 2012 2011 2012 2011 2012 2011 Loppuarvon kasvuvauhti 2,3 1,9 -2,3 1,5 1,7 3,1 0,7 1,0 Diskonttauskorko verojen jälkeen 10,5 9,0 10,5 9,0 9,9 9,7 10,3 10,4 Diskonttauskorko ennen veroja 12,8 12,2 15,5 13,1 12,8 13,1 14,2 13,8

42 NOKIA VUONNA 2012 Location & Commerce- ja Nokia Siemens Networks- rahavir- taseessa olevaan liikearvoon. Arvonalennustappio on tuloslas- taa tuottavien yksiköiden käypä arvo vähennettynä myynnistä kelmassa erikseen esitetty liikearvon arvonalentumisena. aiheutuvilla menoilla sekä Smart Devices- ja Mobile Phones Arvonalentumistappion jälkeen Location & Commerce -liiketoi- -rahavirtaa tuottavien yksiköiden käyttöarvo määritellään minnan liikearvon kirjanpitoarvo on   milj. euroa. arvona ennen veroja käyttäen arvonmääritysoletuksia ennen Arvonalentumistappio on seurausta Location & Commerce veroja, mukaan lukien kassavirta ennen veroja ja diskonttaus- -liiketoiminnan ennakoidun taloudellisen suoriutumisen ja korko ennen veroja. Koska konsernin rahavirtaa tuottaville nettorahavirtojen arvioinnista. Johdon nettorahavirtaennus- yksiköille on saatavissa markkinaperusteiset tuottoprosentit teiden tärkeimpiä olettamuksia ovat digitaalisten karttojen ainoastaan verojen jälkeen, diskonttauskorko ennen veroja lisenssimaksut, konsernin sisällä myytyjen palvelujen käypä johdetaan muuntamalla verojen jälkeistä diskonttauskorkoa arvo ja matkaviestinnän mediamainonnan arvioitu keskimää- kuvastamaan tulevien veroihin liittyvien rahavirtojen määrää ja räinen tuotto per käyttäjä. Arvio keskimääräisestä tuotosta ajoitusta. per käyttäjä perustuu mobiilimainostulojen markkinatietojen Kunkin rahavirtaa tuottavan yksikön arvonalentumistesta- vertaisarviointiin. Ennustetut laitteiden myyntimäärät vaikut- uksessa sovelletut diskonttausprosentit on määritetty pää- tavat kokonaisvaltaisesti sisäisiin tuloihin ja mainostuloihin. omarakenteesta riippumattomasti heijastaen nykyisiä arvioita Arvioinnissa on huomioitu digitaalisten kartta- ja sijaintipal- rahan aika-arvosta ja relevanteista markkinariskipreemioista. veluiden markkinoiden markkinadynamiikka, mukaan lukien Diskonttausprosentin määrittämisessä huomioidut riskipree- arvio vuoden  liikearvon alentumistestauksen ajankohtana miot heijastavat riskejä ja epävarmuustekijöitä, joita ei sisälly- siitä, että pidemmällä aikavälillä erityisesti tietyt kehittyneem- tetty arvioihin tulevista rahavirroista. mät markkinat siirtyvät maksuperusteisesta tuottomallista Location & Commerce -rahavirtaa tuottavan yksikön ker- mainontaperusteiseen tuottomalliin. Arvio ottaa huomioon rytettävissä oleva rahamäärä ylittää sen kirjanpitoarvon vain myös viimeaikaisia markkinatuloksia ja niihin liittyviä kilpailul- pienellä marginaalilla vuoden  neljännellä neljänneksellä. lisia tekijöitä paikallisilla haku- ja mainontamarkkinoilla. Nämä Arvioitu kerrytettävissä oleva rahamäärä on herkin pitkän tekijät johtivat alempiin arvioituihin kasvumahdollisuuksiin si- aikavälin diskonttaus- ja kasvuprosenttioletuksien muutok- jaintipalveluihin liittyvän omaisuuden integroinnissa erilaiseen sille. Yli , prosenttiyksikön diskonttokoron nousu tai yli  mainonta-alustaan. Näiden sekä muiden merkityksellisten prosenttiyksikön pitkän aikavälin kasvun väheneminen johtaisi tekijöiden seurauksena Location & Commerce -liiketoiminnan arvonalentumistappioon Location & Commerce -rahavirtaa liikevaihtoarviota vähennettiin, mikä puolestaan heikensi arvi- tuottavassa yksikössä. Johdon arviot autoteollisuuden volyy- oitua kannattavuutta ja arvioitua rahavirtaa. meistä sekä konsernin markkinaosuudesta, asiakkaiden uuden Konsernin liikearvon arvonalentumistestaus ei johtanut ar- paikannustietoalustan ja siihen liittyvän palvelutarjonnan vonalentumistappioiden kirjaamiseen .. ja .. omaksuminen, ennustetut laitteiden myyntimäärät ja sisäi- päättyneillä tilikausilla. Konserni kirjasi arvonalentumistap- sesti myytyjen palveluiden käypä arvo sekä jatkuva kustan- pion Location & Commerce -rahavirtaa tuottavaan yksikköön nustehokkuuteen keskittyminen ovat Location & Commerce vuonna , kuten yllä mainittu. Muihin rahavirtaa tuottaviin -rahavirtaennusteiden tärkeimmät oletukset. Konsernin yksikköihin ei vuonna  kirjattu liikearvoon liittyviä arvon- rahavirtaennusteet heijastavat nykyistä strategista näkemys- alentumistappiota. tä siitä, että maksuperusteinen tuottomalli on tärkeä sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä. Johto arvioi, että ohjelmistoilla Muut aineettomat hyödykkeet ja palveluilla täydennetyt maksuperusteiset tuottomallit, jotka Vuonna  kirjattiin yhteensä  miljoonan euron arvonalen- realisoituvat lisenssimaksujen, toimitusmaksujen tai mainon- tumistappio aineettomista teknologiahyödykkeistä Mobile nan kautta, kasvavat tulevaisuudessa, kun asiakkaat vaativat Phones -segmenttiin. Lisäksi Nokia Siemens Networks kokonaisvaltaisia paikannusratkaisuja. Toteutuneet lyhyen ja -segmenttiin kirjattiin  miljoonan euron arvonalentumistap- pitkän aikavälin saavutukset voivat vaihdella johdon ennusteis- pio, joka johtui päätöksestä siirtää tiettyjä toimintoja ylläpito- ta ja siten vaikuttaa tulevaisuuden arvioihin kerrytettävissä tilaan. Kaikki kulut on kirjattu liiketoiminnan muihin kuluihin. olevasta rahamäärästä. Koska kerrytettävissä oleva rahamäärä ylittää kirjanpitoarvon vain pienellä marginaalilla, olennaiset Aineelliset hyödykkeet ja vaihto-omaisuus haitalliset muutokset kuten markkinoiden heikentyminen tai Vuonna , konserni kirjasi  milj. euron arvonalentumistap- muutokset kilpailutilanteessa voivat vaikuttaa johdon arvioihin pion liittyen pääasiassa Salossa, Suomessa ja Komáromissa, rahavirtaennusteiden tärkeimmistä oletuksista ja aiheuttaa Unkarissa tehtyihin uudelleenjärjestelyihin koskien liiketiloja. arvonalentumistappion. Nämä kulut on kirjattu liiketoiminnan muihin kuluihin Devices & Vuoden  viimeisellä neljänneksellä Nokia suoritti Services Muu -osioon. Ennakoiden Optical Networks -liiketoi- vuosittaisen liikearvon arvonalentumistestauksen arvioidak- minnan myyntiä, Nokia Siemens Networks kirjasi  milj. euron seen, onko tapahtumissa tai olosuhteissa tapahtunut sellaisia arvonalentumistappion, jotta kyseisen liiketoiminnan pitkäai- muutoksia, jotka antaisivat aihetta olettaa liikearvon kirjanpi- kaiset varat vastaisivat niiden markkina-arvoa. toarvon olevan sen kerrytettävissä olevaa rahamäärää suu- Suurin osa vuoden  aineellisten hyödykkeiden arvon- rempi. Arvonalentumistestauksen seurauksena Nokia kirjasi alentumistappioista aiheutuivat  miljoonan euron kulueräs- liiketulokseen   miljoonan euron arvonalentumistappion, tä, joka liittyy konsernin rakenneuudistuksiin, mukaan lukien jolla vähennettiin Location & Commerce -liiketoiminnan valmistustoiminnan lopettamiseen Clujissa Romaniassa, ja kirjanpitoarvoa vastaamaan sille määriteltyä kerrytettävissä muiden toimistokohteiden lujittamiseen. Kulut kirjattiin muihin olevaa rahamäärää. Arvonalentumistappio on kokonaisuu- kuluihin ja sisältyvät Devices & Services Muu -osioon. dessaan kohdistettu Location & Commerce -liiketoiminnan

KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT 43 Sijoitukset osakkuusyhtiöissä varojen, velkojen käyvät arvot sekä liikearvo olivat alustavia Pääomaosuusmenetelmälaskennan soveltamisen jälkeen ... Käyvät arvot on saatu päätökseen vuoden  (sisältäen konsernin osuuden osakkuusyhtiöiden tuloksesta aikana. kirjaamisen) konserni kirjasi  milj. euroa arvonalentumistappioita vuonna  ( milj. euroa vuonna  ja  milj. euroa vuonna ), jotta konsernin nettoinvestointi vastaisi kerrytettävissä olevaa rahamäärää. Kaikki kulut on kirjattu liiketoiminnan muihin kuluihin.

Available-for-sale -sijoitukset Vuonna  konsernin tiettyjen oman pääoman ja korollisten arvopapereiden available-for-sale -sijoituksien käypä arvo laski merkittävästi tai pitkäaikaisesti ja tämä johti  milj. euron arvonalentumistappion kirjaamiseen ( milj. euroa vuonna  ja  milj. euroa vuonna ). Nämä arvonalentumistappiot sisältyvät rahoituskuluihin ja liiketoiminnan muihin kuluihin konsernin tuloslaskelmassa. Katso myös liitetieto .

9. HANKITUT LIIKETOIMINNAT

Liiketoimintojen hankinnat vuonna 2012 Vuonna  konserni saattoi päätökseen vähäisiä liiketoimintojen hankintoja, joilla ei ollut olennaista vaikutusta konserniti- linpäätökseen. Maksetut hankintahinnat olivat  milj. euroa ja hankinnoista muodostunut liikearvon määrä oli  milj. euroa. Näistä hankinnoista muodostunut liikearvo edustaa työvoi- maa ja synergiaetuja, joiden odotetaan syntyvän hankintojen seurauksena.

■ Scalado AB, joka sijaitsee Lundissa, Ruotsissa, tarjoaa ja kehittää kuvaussovelluksia ja -kokemuksia. Konserni hankki kuvausasiantuntijoita, kuvausteknologian ja aineetonta omaisuutta Scaladolta ...

■ earthmine Inc., joka sijaitsee Kaliforniassa, Yhdysvalloissa, kehittää D kuvaston keräämiseen ja prosessointiin tarkoi- tettua teknologiaa. Konserni hankki % omistusosuuden earthmine Inc:sta ...

Liiketoimintojen hankinnat vuonna 2011

MOTOROLA Nokia Siemens Networks saattoi päätökseen Motorola Solu- tions -verkkoliiketoiminnan omaisuuserien hankinnan . huhtikuuta . Maksettu kauppahinta oli  milj. euroa. Hankittu liiketoiminta koostuu Motorola Solutions -verkkoliiketoiminnan langattoman tietoliikenteen infrastruktuurin laite- valmistuksesta ja myyntitoiminnoista, sisältäen GSM-, CDMA-, WCDMA-, WiMAX-, ja LTE-tuotevalikoimat ja palvelutarjonnan. Hankinnan odotetaan vahvistavan Nokia Siemens Networksin asemaa tietyillä markkina-alueilla, erityisesti Pohjois-Ameri- kassa ja Japanissa. Hankinnasta muodostunut  milj. euron liikearvo edustaa vahvistettua asemaa edellä mainituilla tär- keillä markkina-alueilla sekä työvoimaa. Hankitusta liikearvosta suurimman osan odotetaan olevan vähennyskelpoista verotuksessa. Seuraava taulukko esittää luovutetun kokonaisvastikkeen, vastaanotettujen varojen ja velkojen käyvän arvon sekä vähemmistöosuuden hankintahetkellä. Tiettyjen hankittujen

44 NOKIA VUONNA 2012 Alustavat Lopulliset käyvät arvot käyvät arvot milj. EUR 2011 Muutokset 2012 Luovutettu kokonaiskäteisvastike 642 642 Pitkäaikaiset varat Liikearvo 155 9 164 Kehitetty teknologia 156 — 156 Asiakassuhteet 195 — 195 Muut aineettomat hyödykkeet 3 — 3 509 9 518 Aineelliset hyödykkeet 105 –8 97 Sijoitukset osakkuusyhtiöihin 6 — 6 Laskennalliset verosaamiset 36 — 36 656 1 657 Lyhytaikaiset varat Vaihto-omaisuus 103 — 103 Myyntisaamiset 228 –6 222 Siirtosaamiset ja ennakkomaksut 20 — 20 Rahat ja pankkisaamiset 31 — 31 382 –6 376 Vastaanotetut varat yhteensä 1 038 –5 1 033 Pitkäaikaiset velat Laskennalliset verovelat 15 — 15 Muut pitkäaikaiset velat 15 — 15 30 — 30 Lyhytaikainen vieras pääoma Ostovelat 154 –1 153 Siirtovelat 166 –2 164 Varaukset 30 –2 28 350 –5 345 Vastaanotettu vieras pääoma yhteensä 380 –5 375 Määräysvallattomille omistajille kuuluva osuus 16 — 16 Hankitut nettovarat 642 — 642

Vuonna  Nokia Siemens Networks solmi käyttöpääoman Tuloslaskelman hallinnon kuluihin sisältyy .. päät- oikaisuun pohjautuvan sopimuksen, jonka mukaan Motorola tyneellä tilikaudella  milj. euroa ja .. päättyneellä Solutions suostui maksamaan ehdollisia osamaksuja Nokia tilikaudella  milj. euroa hankintaan liittyviä kuluja. Siemens Networksille. Osamaksut olivat sidottuja tiettyi- .. alkaen konsernin muut laajan tuloslaskelman erät hin ehtoihin, jotka Nokia Siemens Networksin täytyi täyttää sisältävät Motorola Solutions -verkkoliiketoimintaan liittyvää tiettyyn ajankohtaan mennessä. Ehdollisten osamaksujen liikevaihtoa  milj. euroa sekä tappioita  milj. euroa. enimmäisarvo oli  milj. euroa ja Nokia Siemens Networks oli Mikäli Motorola Solutions -verkkoliiketoiminta olisi konso- arvioinut niiden käyväksi arvoksi  milj. euroa. Vuonna  lidoitu .. alkaen, konsernin liikevaihto olisi ollut   käyttöpääoman oikaisuun pohjautuva sopimus on suoritet- milj. euroa ja tappio   milj. euroa. Tämä tilintarkastamaton tu ja Nokia Siemens Networks vastaanotti enimmäismäärän pro forma -tieto ei kuitenkaan ole vertailukelpoinen yhdiste- osamaksuja. Tämän johdosta liiketoiminnan muihin tuottoihin tyille toiminnoille, mikäli hankinta olisi tapahtunut . tammi- kirjattiin  milj. euron tuotto. kuuta , eikä se myöskään ole vertailukelpoinen tuleville Myyntisaamisten käypä arvo,  milj. euroa, sisältää yhdistetyille toiminnoille. asiakassaatavia, joiden käypä arvo on  milj. euroa. Asiakas- Vuoden  aikana konserni saattoi päätökseen muita saatavien bruttoarvo on  milj. euroa, josta  milj. euroa liiketoimintojen hankintoja, joilla yhteensä ei ollut merkittävää odotetaan olevan luottotappiota. vaikutusta konsolidoituun tilinpäätökseen.

KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT 45 10. POISTOT Vuonna  korkotuotot vähenivät lähinnä johtuen vuotta  pienemmistä rahavaroista sekä matalammasta korkota- milj. EUR 2012 2011 2010 sosta eräissä valuutoissa, joissa konsernilla on investointeja. Toimintokohtaiset poistot Kurssivoittoihin/-tappioihin vaikuttivat negatiivisesti vuotta Hankinta ja valmistus 190 227 248  korkeammat suojauskustannukset sekä eräiden kehittyvien markkinoiden valuuttojen merkittävä heikkeneminen. Tutkimus ja kehitys 1 613 674 906 Vuonna  korkotuotot lisääntyivät lähinnä vuotta  Myynti ja markkinointi 2 347 442 426 suurempien rahavarojen sekä konsernin tiettyihin korkeam- Hallinto 176 219 191 pikorkoisiin valuuttoihin tekemien investointien ansiosta. Yhteensä 1 326 1 562 1 771 Matalammat EUR ja USD korot vaikuttivat positiivisesti tietty-  Vuonna  tutkimukseen ja kehitykseen kohdistetut poistot sisälsivät jen käypään arvoon tuloslaskelman kautta kirjattavien sijoitus-  milj. euroa hankituista aineettomista oikeuksista tehtyjä poistoja ( milj. euroa vuonna ,  milj. euroa vuonna ). ten arvoon, mutta vastaavasti negatiivisesti tiettyjen käypään  Vuonna  myyntiin ja markkinointiin kohdistetut poistot sisälsivät arvoon tuloslaskelman kautta arvostettavien johdannaisten  milj. euroa hankitutuista aineettomista oikeuksista tehtyjä poistoja arvoon. Matalat ja joissain tapauksissa negatiiviset suojaus- ( milj. euroa vuonna ,  milj. euroa vuonna ). kustannukset (eli tuotot) sekä valuuttamarkkinoiden lisään- tynyt volatiliteetti vaikuttivat positiivisesti kurssivoittoihin/ 11. RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT -tappioihin. milj. EUR 2012 2011 2010 Osinkotuotot available-for-sale -sijoituksista 3 2 2 Korkotuotot available-for-sale -sijoituksista 119 169 110 Korkotuotot lainasaamisista 3 1 — Korkotuotot käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavista sijoituksista 8 18 28 Korkotuotot (+)/-kulut (–) johdannaisista, joihin ei sovelleta suojauslaskentaa, netto –4 –12 –20 Korkokulut rahoitusveloista –264 –255 –254 Available-for-sale sijoitusten luovutusvoitot/-tappiot, netto –1 –4 1 Voitot (+)/tappiot (–) käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavista sijoituksista, netto 27 102 –3 Voitot (+)/tappiot (–) muista käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavista johdannaisista, netto –11 –121 19 Voitot (+)/tappiot (–) omaisuuseristä, joihin sovelletaan käyvän arvon suojauslaskentaa, netto –15 –82 –63 Voitot (+)/tappiot (–) johdannaisista, joihin sovelletaan käyvän arvon suojauslaskentaa, netto 23 72 58 Kurssivoitot (+)/-tappiot (–), netto: Johdannaisista, joihin ei sovelleta suojauslaskentaa –73 74 58 Tase-erien arvostuksesta –173 –34 –165 Muut rahoitustuotot 1 52 49 73 Muut rahoituskulut 2 –34 –81 –129 Yhteensä –340 –102 –285

 Muut rahoitustuotot sisältävät pitkäaikaisiin available-for-sale -sijoituksiin kirjatulta yksityiseltä rahastolta saatua voitonjakoa  milj. euroa ( milj. euroa vuonna  ja  milj. euroa vuonna ).  Muut rahoituskulut sisältävät  milj. euron arvonalentumisen konsernin sijoituksista yllä mainittuun yksityiseen rahastoon ( milj. euron vuonna  ja  milj. euron vuonna ), koska ennakoidut tulevat rahavirrat rahastosta ovat muuttuneet voitonjaon ja muiden tekijöiden takia. Konserni ei vuonna  kirjannut muihin rahoituskuluihin arvonalentumista sijoituksiinsa vakuudellisiin arvopapereihin (Asset Backed Security). Konserni kirjasi näistä sijoituksista  milj. euron arvonalentumisen vuonna  ja  milj. euroa vuonna . Katso lisätietoja liitteestä  sekä liitteestä .

46 NOKIA VUONNA 2012 12. TULOVEROT 13. AINEETTOMAT HYÖDYKKEET milj. EUR 2012 2011 2010 milj. EUR 2012 2011 Tuloverot Aktivoidut tuotekehitysmenot Tilikauden verotettavaan Hankintameno 1.1. 1 035 1 035 tuloon perustuva vero – 641 – 752 – 798 Käytöstä poistaminen –7 — Laskennalliset verot – 504 462 355 Hankintameno 31.12. 1 028 1 035 Yhteensä – 1 145 – 290 – 443 Kertyneet poistot ja Suomen yhtiöt – 724 – 97 – 126 arvonalentumiset 1.1. –1 029 –995 Muut maat – 421 – 193 – 317 Käytöstä poistaminen 7 — Yhteensä – 1 145 – 290 – 443 Poistot –6 –34 Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12. –1 028 –1 029 Voimassa olevan verokannan, joka oli , % vuonna  Suo- messa (  % vuonna  ja ), mukaan laskettujen verojen Kirjanpitoarvo 1.1 6 40 vertailu tuloslaskelmassa esitettyihin veroihin: Kirjanpitoarvo 31.12. — 6 milj. EUR 2012 2011 2010 Liikearvo Verot voimassa olevalla Hankintameno 1.1. 6 836 6 631 verokannalla –648 –311 464 Kurssierot –16 17 Pysyvät erot 75 –22 4 Hankitut liiketoiminnat 54 189 Verotuksessa vähennys- Vähennykset — –1 kelvoton liikearvon arvon- Hankintameno 31.12. 6 874 6 836 alentuminen (Liite 8) — 283 — Kertyneet arvonalentumiset 1.1. –1 998 –908 Verot aikaisemmilta tilikausilta –50 –7 –48 Arvonalentumiset — –1 090 Ulkomaisten tytäryhtiöiden poikkeavien verokantojen Kertyneet arvonalentumiset 31.12. –1 998 –1 998 vaikutus 43 –73 –195 Kirjanpitoarvo 1.1. 4 838 5 723 Tappiot ja väliaikaiset erot Kirjanpitoarvo 31.12. 4 876 4 838 ilman verovaikutusta 1 1 675 280 221

Verovarausten nettomuutos 39 7 24 Muut pitkävaikutteiset menot Muutokset verokannoissa 6 39 2 Hankintameno 1.1. 5 877 5 437 Verot jakamattomista voittovaroista 2 –4 62 –31 Kurssierot –20 83 Muut erät 9 32 2 Lisäykset 46 53 Verot tuloslaskelmassa 1 145 290 443 Hankitut liiketoiminnat 11 366 Käytöstä poistaminen –52 –23  Vuonna  tämä erä liittyy pääasiassa Devices & Services -ryhmän Arvonalentumiset –65 –2 aikaisempien ja kuluvan vuoden Suomen verotappioihin, käyttämättömiin veronhyvityksiin ja väliaikaisiin eroihin sekä Nokia Siemens Networksin Vähennykset –44 –37 Suomen ja Saksan verotappioihin, käyttämättömiin veronhyvityksiin ja väliaikaisiin eroihin, joista ei ole kirjattu laskennallista verosaatavaa. Hankintameno 31.12. 5 753 5 877 Vuonna  ja  tämä erä liittyy pääasiassa Nokia Siemens Networksin Suomen verotappioihin, käyttämättömiin veronhyvityksiin ja väliaikaisiin Kertyneet poistot ja eroihin, joista ei ole kirjattu laskennallista verosaatavaa. Vuonna  arvonalentumiset 1.1. –4 471 –3 509 tämä erä sisältää myös  milj. euron kirjanpidollisen verohyödyn, joka johtuu Nokia Siemens Networksin laskennalisten verosaamisten hyödyn- Kurssierot 19 –84 tämisen uudelleenarvioinnista. Käytöstä poistaminen 48 21  Vuonna  muutos jakamattomien voittovarojen veroissa johtuu pääasi- assa eri valtioiden voitonjakoon sovellettavien verokantojen muutoksista. Arvonalentumiset 49 — Vähennykset 33 25 Poistot –784 –924 Joissakin konserniyhtiöissä on meneillään verotarkastuk- Kertyneet poistot ja sia, jotka koskevat aikaisempia vuosia. Liiketoimintamme ja arvonalentumiset 31.12. –5 106 –4 471 sijoituksemme erityisesti kehittyvien markkinoiden maissa Kirjanpitoarvo 1.1. 1 406 1 928 saattaa aiheuttaa epävarmuutta sisältäen epäsuotuisan tai Kirjanpitoarvo 31.12. 647 1 406 arvaamattoman verokohtelun. Verokulun määrittämiseksi vaaditaan osittain arviointia sekä johdon harkintaa. Vaikka konserni ei usko, että verotarkastustukset aiheuttaisivat mitään merkittäviä lisäveroja sen lisäksi mitä jo on varattu, ei voida kuitenkaan poissulkea sitä, että avoinna olevien asioiden lopulliset ratkaisut saattavat erota merkittävästi siitä, mihin on alunperin varauduttu.

KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT 47 14. AINEELLISET HYÖDYKKEET milj. EUR 2012 2011

Muut aineelliset hyödykkeet milj. EUR 2012 2011 Hankintameno 1.1. 57 56 Maa- ja vesialueet Kurssierot 1 –3 Hankintameno 1.1. 62 57 Lisäykset 6 11 Hankitut liiketoiminnat — 9 Vähennykset –20 –7 Arvonalentumiset –4 –4 Hankintameno 31.12. 44 57 Vähennykset –25 — Kertyneet poistot ja Hankintameno 31.12. 33 62 arvonalentumiset 1.1. –34 –37 Kirjanpitoarvo 1.1. 62 57 Kurssierot –1 3 Kirjanpitoarvo 31.12. 33 62 Vähennykset 8 7 Poistot –3 –7 Rakennukset ja rakennelmat Kertyneet poistot ja Hankintameno 1.1. 1 380 1 414 arvonalentumiset 31.12. –30 –34 Kurssierot –1 3Kirjanpitoarvo 1.1. 23 19 Lisäykset 80 86 Kirjanpitoarvo 31.12. 14 23 Hankitut liiketoiminnat — 32 Arvonalentumiset –36 –124 Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat Vähennykset –294 –31 Kirjanpitoarvo 1.1. 75 98 Hankintameno 31.12. 1 129 1 380 Kurssierot –4 — Kertyneet poistot ja Lisäykset 58 57 arvonalentumiset 1.1. –519 –453 Hankitut liiketoiminnat — 1 Kurssierot –3 — Vähennykset –5 — Arvonalentumiset 15 40 Siirrot: Vähennykset 134 13 Muihin pitkävaikutteisiin menoihin –8 2 Poistot –96 –119 Rakennuksiin ja rakennelmiin –23 –42 Kertyneet poistot ja Koneisiin ja kalustoon –18 –38 arvonalentumiset 31.12. –469 –519 Muihin aineellisiin hyödykkeisiin –2 –3 Kirjanpitoarvo 1.1. 861 961 Kirjanpitoarvo 31.12. 73 75 Kirjanpitoarvo 31.12. 660 861

Aineelliset hyödykkeet yhteensä 1 431 1 842 Koneet ja kalusto Hankintameno 1.1. 4 078 4 004 Kurssierot –1 –4 15. OSUUDET OSAKKUUSYHTIÖISSÄ Lisäykset 329 464 Hankitut liiketoiminnat –8 66 milj. EUR 2012 2011 Arvonalentumiset –131 –25 Osuudet osakkuusyhtiössä Vähennykset –573 –427 Kirjanpitoarvo 1.1. 67 136 Hankintameno 31.12. 3 694 4 078 Kurssierot 3 –5 Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1. –3 257 –3 185 Lisäykset 1 8 Kurssierot –1 –13 Vähennykset –4 –7 Arvonalentumiset 102 9Arvonalentumiset (liite 8) –8 –41 Vähennykset 550 410 Osuus tuloksesta –1 –23 Poistot –437 –478 Muut muutokset — –1 Kertyneet poistot ja Kirjanpitoarvo 31.12. 58 67 arvonalentumiset 31.12. –3 043 –3 257 Kirjanpitoarvo 1.1. 821 819 Osuudet osakkuusyhtiöissä eivät sisällä julkisesti noteerattuja Kirjanpitoarvo 31.12. 651 821 yhtiöitä esitetyillä tilikausilla.

48 NOKIA VUONNA 2012 16. RAHOITUSINSTRUMENTTIEN KÄYPÄ ARVO Kirjanpitoarvo Käypään Lainat ja Rahoitus- Lyhytaikaiset Pitkäaikaiset arvoon saatavat velat available- available- tulosvaikut- kirjattuna kirjattuna for-sale for-sale teisesti efektiivisen efektiivisen Kirjanpito- -rahoitus- -rahoitus- kirjattavat koron koron arvo Käypä varat varat sijoitukset menetelmällä menetelmällä yhteensä arvo 1 31.12.2012, milj. EUR Available-for-sale -sijoitukset julkisesti noteerattuihin osakkeisiin — 11 — — — 11 11 Available-for-sale -sijoitukset kirjattuna käypään arvoon — 447 — — — 447 447 Available-for-sale -sijoitukset kirjattuna efektiivisen koron menetelmällä vähennettynä arvonalennuksilla — 231 — — — 231 231 Pitkäaikaiset lainasaamiset — — — 112 — 112 110 Myyntisaamiset — — — 5 551 — 5 551 5 551 Lyhytaikainen osuus pitkäaikaisista lainasaamisista — — — 35 — 35 35 Muut lyhytaikaiset rahoitusvarat, johdannaiset — — 448 — — 448 448 Muut lyhytaikaiset rahoitusvarat, muut — — — 16 — 16 16 Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat sijoitukset, likvidit varat — — 415 — — 415 415 Available-for-sale -sijoitukset, likvidit varat 542 — — — — 542 542 Available-for-sale -sijoitukset, rahavarat 5 448 — — — — 5 448 5 448 Rahoitusvarat yhteensä 5 990 689 863 5 714 — 13 256 13 254 Pitkäaikaiset korolliset velat — — — — 5 087 5 087 5 298 Lyhytaikainen osuus pitkäaikaisista veloista — — — — 201 201 201 Lyhytaikaiset rahoituslainat — — — — 261 261 261 Muut lyhytaikaiset rahoitusvelat — — 90 — — 90 90 Ostovelat — — — — 4 394 4 394 4 394 Rahoitusvelat yhteensä — — 90 — 9 943 10 033 10 244

31.12.2011, milj. EUR Available-for-sale -sijoitukset julkisesti noteerattuihin osakkeisiin — 7 — — — 7 7 Available-for-sale -sijoitukset kirjattuna käypään arvoon — 419 — — — 419 419 Available-for-sale -sijoitukset kirjattuna efektiivisen koron menetelmällä vähennettynä arvonalennuksilla — 215 — — — 215 215 Pitkäaikaiset lainasaamiset — — — 99 — 99 97 Myyntisaamiset — — — 7 181 — 7 181 7 181 Lyhytaikainen osuus pitkäaikaisista lainasaamisista — — — 54 — 54 54 Muut lyhytaikaiset rahoitusvarat, johdannaiset — — 475 — — 475 475 Muut lyhytaikaiset rahoitusvarat, muut — — — 25 — 25 25 Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat sijoitukset, likvidit varat — — 433 — — 433 433 Available-for-sale -sijoitukset, likvidit varat 1 233 — — — 1 233 1 233 Available-for-sale -sijoitukset, rahavarat 7 279 7 279 7 279 Rahoitusvarat yhteensä 8 512 641 908 7 359 — 17 420 17 418 Pitkäaikaiset korolliset velat — — — — 3 969 3 969 3 929 Muut pitkäaikaiset korottomat rahoitusvelat — — — — 3 3 3 Lyhytaikainen osuus pitkäaikaisista veloista — — — — 357 357 357 Lyhytaikaiset rahoituslainat — — — — 995 995 995 Muut lyhytaikaiset rahoitusvelat — — 483 — — 483 483 Ostovelat — — — — 5 532 5 532 5 532 Rahoitusvelat yhteensä — — 483 — 10 856 11 339 11 299

 Liitteessä  on esitetty tietoja käypään arvoon arvostettujen sijoitusten ten ja velkojen käypä arvo on arvioitu vastaavantyyppisten rahoitus- arvostusperiaatteista. Yllä olevissa taulukoissa käyvän arvon on katsottu instrumenttien markkina-arvon perusteella. Lyhytaikaisten varojen ja olevan sama kuin kirjanpitoarvo muille available-for-sale -sijoituksille kir- velkojen käyvän arvon arvioidaan olevan sama kuin kirjanpitoarvo pienen jattuna efektiivisen koron menetelmällä vahennettynä arvonalennuksilla, luottoriskin ja lyhyen juoksuajan perusteella. koska näille ei ole luotettavaa tapaa arvioida käypää arvoa. Lainasaamis-

KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT 49

Oheisessa taulukossa on esitetty käypään arvoon arvostettavien rahoitusinstrumenttien arvostuksessa käytetyt arvostus- menetelmät:

Instrumentit, joilla Julkiseen tietoon Julkaisemattomaan on aktiivisilla perustuva tietoon perustuva markkinoilla arvostus- arvostus- määräytyvä menetelmä menetelmä hinta (taso 1) (taso 2) (taso 3) Yhteensä 31.12.2012, milj. EUR Available-for-sale -sijoitukset julkisesti noteerattuihin osakkeisiin 11 — — 11 Available-for-sale -sijoitukset kirjattuna käypään arvoon 57 20 370 447 Muut lyhytaikaiset rahoitusvarat, johdannaiset 1 — 448 — 448 Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat sijoitukset, likvidit varat 415 — — 415 Available-for-sale -sijoitukset, likvidit varat 532 10 — 542 Available-for-sale -sijoitukset, rahavarat 5 448 — — 5 448 Varat yhteensä 6 463 478 370 7 311 Muut lyhytaikaiset rahoitusvelat, johdannaiset 1 — 90 — 90 Velat yhteensä — 90 — 90

31.12.2011, milj. EUR Available-for-sale -sijoitukset julkisesti noteerattuihin osakkeisiin 7 — — 7 Available-for-sale -sijoitukset kirjattuna käypään arvoon 60 13 346 419 Muut lyhytaikaiset rahoitusvarat, johdannaiset 1 — 475 — 475 Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat sijoitukset, likvidit varat 433 — — 433 Available-for-sale -sijoitukset, likvidit varat 1 201 32 — 1 233 Available-for-sale -sijoitukset, rahavarat 7 279 — 7 279 Varat yhteensä 8 980 520 346 9 846 Muut lyhytaikaiset rahoitusvelat, johdannaiset 1 — 483 — 483 Velat yhteensä — 483 — 483

 Liitteessä  esitetään jako suojauslaskennan piirissä oleviin ja muihin johdannaisiin.

Taso  sisältää rahoitusvarat ja velat, jotka arvostetaan Tason  julkistamattomaan tietoon perustuva arvostus- kokonaan tai merkittävin osin perustuen julkisiin markkinahin- menetelmä tarkoittaa sitä, että käyvät arvot on määritelty toihin aktiivisilla markkinoilla. Rahoitusinstrumentti katsotaan kokonaan tai osittain käyttäen arvostusmenetelmää (mallia), noteeratuksi aktiivisilla markkinoilla, jos markkinahinnat ovat joka perustuu oletuksiin, jotka eivät perustu julkisiin hintoihin helposti ja säännöllisesti saatavilla pörssistä, välittäjältä, vastaavan instrumentin markkinatransaktioista eivätkä muu- meklarilta, toimialaryhmältä, hintatietopalvelusta tai valvonta- hunkaan markkinoilta julkisesti saatavissa olevaan tietoon. viranomaiselta ja nämä hinnat edustavat todellisia ja säännölli- Käyvän arvon määrittelyn tavoite on kuitenkin edelleen sama, sesti toteutuvia toisistaan riippumattomien osapuolten välisiä eli tarkoituksena on arvioida, millä hinnalla konserni voi päät- markkinatapahtumia. Tähän kategoriaan sisältyvät julkisesti tää sitoumuksensa. Tärkeimmät rahoitusvarat tässä kategori- noteeratut joukkovelkakirjat ja muut arvopaperit sekä pörssi- assa ovat listaamattomat osakesijoitukset ja listaamattomat noteeratut osakkeet ja johdannaiset. pääomarahastot. Taso  sisältää rahoitusvaroja ja velkoja, jotka arvostetaan Seuraavassa taulukossa on esitetty laskelma tason  käy- käyttäen julkiseen tietoon perustuvaa arvostusmallia. Näihin pään arvoon arvostettujen rahoituserien alku- ja loppusaldo- kuuluu sijoituksia, joiden markkinahinnat ovat julkisia, mutta jen muutoksista: eivät määräydy aktiivisilla markkinoilla, rahoitusvaroja, joiden käypä arvo perustuu välittäjän antamiin hintoihin sekä varoja, jotka arvostetaan käyttäen konsernin omia malleja, joissa materiaaliset oletukset perustuvat julkiseen markkinatietoon. Tähän kategoriaan sisältyy valtaosa konsernin noteeraamat- tomista johdannaisista ja muista instrumenteista, joilla ei ole aktiivisia markkinoita.

50 NOKIA VUONNA 2012

Muut available-for-sale Vastaavaa Vastattavaa milj. EUR -sijoitukset kirjattuna käypään arvoon Käypä Nimellis- Käypä Nimellis- Tase 31.12.2010 279 2011, milj. EUR arvo 1 arvo 2 arvo 1 arvo 2 Voitot (+)/tappiot (–) tuloslaskelmassa –22 Ulkomaisiin yksikköihin Voitot (+)/tappiot (–) jotka kirjataan laajaan tulokseen 51 tehtyjen nettosijoitusten suojat: Ostot 81 Valuuttatermiinit 56 1 584 – 179 2 810 Myynnit –47 Ennakoitujen rahavirtojen Muut siirrot 4 suojaus: Tase 31.12.2011 346 Valuuttatermiinit 92 6 273 – 97 6 362 Voitot (+)/tappiot (–) tuloslaskelmassa – 8 Käyvän arvon suojaus: Voitot (+)/tappiot (–) jotka kirjataan laajaan tulokseen 34 Koronvaihto- Ostot 41 sopimukset 167 1 627 — — Myynnit – 35 Ennakoitujen rahavirtojen ja käyvän arvon Muut siirrot – 8 suojaukset: 3 Tase 31.12.2012 370 Valuuttojen väliset Tason  rahoitusinstrumenttien kunkin kauden voitot koronvaihto- ja tappiot kirjataan tuloslaskelmassa riville liiketoiminnan sopimukset 26 378 — — muut kulut, koska näiden sijoitusten hankinta- ja luovutuspää- Johdannaiset, joihin ei sovelleta suojauslaskentaa tökset tehdään liiketoiminnallisin perustein. .. saldoon ja arvostetaan käypään sisältyvistä tason  rahoitusinstrumenteistä on kirjattu arvoon tuloslaskelmassa:  milj. euroa tappiota, netto, vuonna  ( milj. euroa Valuuttatermiinit 127 6 626 – 159 7 460 vuonna ). Ostetut valuuttaoptiot 7 994 — — Myydyt 17. JOHDANNAISET valuuttaoptiot — — – 6 721 Koronvaihto- sopimukset — — – 41 552 Vastaavaa Vastattavaa Muut johdannaiset — 3 – 1 38 Käypä Nimellis- Käypä Nimellis- 475 17 485 – 483 17 943 2012, milj. EUR arvo 1 arvo 2 arvo 1 arvo 2  Johdannaisten käypä arvo on sisällytetty muihin lyhytaikaisiin rahoitus- Ulkomaisiin yksikköihin varoihin ja muihin lyhytaikaisiin rahoitusvelkoihin. tehtyjen nettosijoitusten  Tässä esitetyt johdannaissopimusten nimellisarvot sisältävät kaikki suojat: sopimukset, joita ei ole vielä suoritettu tai peruttu. Nimellisarvot eivät välttämättä vastaa osapuolten vaihtamia rahasuorituksia eivätkä siten Valuuttatermiinit 24 2 164 – 11 1 182 yksin tarkasteltuna anna kuvaa konsernin riskiasemasta, koska joitakin Ennakoitujen rahavirtojen sopimuksia voidaan netottaa toisilla sopimuksilla. suojaus:  Nämä valuuttojen väliset koronvaihtosopimukset on määritetty osin käyvän arvon ja osin ennakoitujen rahavirtojen suojausinstrumenteiksi. Valuuttatermiinit 7 2 968 – 6 3 158 Käyvän arvon suojaus: Koronvaihto- 18. VAIHTO-OMAISUUS sopimukset 174 1 626 — — Ennakoitujen rahavirtojen milj. EUR 2012 2011 ja käyvän arvon suojaukset: 3 Aineet ja tarvikkeet sekä ennakkomaksut 409 789 Valuuttojen väliset Keskeneräiset tuotteet 352 516 koronvaihto- Valmiit tuotteet 777 1 025 sopimukset 42 378 — — Yhteensä 1 538 2 330 Johdannaiset, joihin ei sovelleta suojauslaskentaa Vuonna  konserni kirjasi hankinnan ja valmistuksen kuluihin ja arvostetaan käypään  milj. euron kulun, jolla alennettiin vaihto-omaisuuden kirjan- arvoon tuloslaskelmassa: pitoarvoa nettorealisointiarvoa vastaavaksi. Valuuttatermiinit 185 7 111 – 18 3 337 Ostetut valuuttaoptiot 16 1 107 — — Myydyt valuuttaoptiot — — – 6 289 Koronvaihto- sopimukset — 150 – 48 513 Muut johdannaiset — — – 1 9 448 15 504 –90 8 488

KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT 51 19. SIIRTOSAAMISET JA ENNAKKOMAKSUT

milj. EUR 2012 2011 Sosiaaliturvamaksusaatava, ALV- ja muut verosaatavat 1 384 1 906 Jaksotetut hankinnan ja valmistuksen kulut 145 114 Muut siirtosaamiset ja ennakkomaksut 1 852 2 468 Yhteensä 3 381 4 488

Vuonna  muut siirtosaamiset ja ennakkomaksut sisältä- vät  milj. euroa ennakkomaksuja Qualcommille (  milj. euroa vuonna ). Vuonna  Nokia ja Qualcomm allekirjoittivat -vuotisen lisenssisopimuksen, jonka nojalla Qualcomm myönsi Nokialle lisenssin Qualcommin kaikkiin patentteihin käytettäväksi sekä Nokian matkaviestimissä että Nokia Siemens Networksin verkkoratkaisuissa. Sopimukseen sisältyy kertamaksu , miljardia euroa, joka kirjataan kuluksi sopimuskauden aikana, sekä jatkuvat rojaltimaksut Qualcom- mille. Osana lisenssisopimusta Nokia luovutti useita patentteja Qualcommille. Nämä patentit arvostettiin tuottoperusteisella lähestymistavalla, perustuen arvioituihin ja diskontattuihin rahavirtoihin kyseisen patentin arvioitavissa olevalta taloudel- liselta vaikutusajalta. Arvostuslaskelmien sekä taustalla olevien olettamusten perusteella patenttien käyvän arvon ei katsottu olevan merkittävä. Näiden lisäksi siirtosaamisiin ja ennakkomaksuihin sisältyy kertyneitä korkotuottoja sekä muita ennakkomaksuja ja siirto- saamisia, jotka eivät yksittäisinä erinä ole merkittäviä.

20. ARVOSTUSERÄT Kirjattu Tilikauden Kirjattu tilikauden Varojen vähennykseksi kirjatut varaukset, milj. EUR alussa tuloslaskelmaan Vähennykset 1 lopussa 2012 Myyntisaamisten arvonalentumiset 284 53 – 89 248 Vaihto-omaisuuden ylijäämä- ja epäkuranttiusvaraus 457 403 – 389 471 2011 Myyntisaamisten arvonalentumiset 363 131 – 210 284 Vaihto-omaisuuden ylijäämä- ja epäkuranttiusvaraus 301 345 – 189 457 2010 Myyntisaamisten arvonalentumiset 391 117 – 145 363 Vaihto-omaisuuden ylijäämä- ja epäkuranttiusvaraus 361 124 – 184 301

 Vähennykset sisältävät varausten käytön ja purun.

52 NOKIA VUONNA 2012 21. ARVONMUUTOSRAHASTO

Rahavirtojen Available-for-sale suojaus -sijoitukset Yhteensä Ennen Verojen Ennen Verojen Ennen Verojen milj. EUR veroja Vero jälkeen veroja Vero jälkeen veroja Vero jälkeen Tase 31.12.2009 61 – 15 46 17 6 23 78 – 9 69

Ennakoitujen rahavirtojen suojaus: Käyvän arvon muutos, nettotuotot (+)/-kulut (–) – 119 12 – 107 — — — – 119 12 – 107 Arvostuserien purku myynnin oikaisueriin 357 – 57 300 — — — 357 – 57 300 Arvostuserien purku hankinnan ja valmistuksen kulujen oikaisueriin – 379 70 – 309 — — — – 379 70 – 309 Available-for-sale -sijoitukset: Käyvän arvon muutos, nettotuotot (+)/-kulut (–) — — — – 3 – 2 – 5 – 3 – 2 – 5 Tulosvaikutteinen pysyvä arvonalentuminen — — — 13 — 13 13 — 13 Nettotuottojen (+)/-kulujen (–) purku tulokseen myynnin yhteydessä — — — – 1 — – 1 – 1 — – 1 Määräysvallattomien omistajien osuus 50 – 7 43 — — — 50 – 7 43 Tase 31.12.2010 – 30 3 – 27 26 4 30 – 4 7 3

Ennakoitujen rahavirtojen suojaus: Käyvän arvon muutos, nettotuotot (+)/-kulut (–) 106 – 25 81 — — — 106 – 25 81 Arvostuserien purku myynnin oikaisueriin – 166 42 – 124 — — — – 166 42 – 124 Arvostuserien purku hankinnan ja valmistuksen kulujen oikaisueriin 162 – 36 126 — — — 162 – 36 126 Arvostuserien purku omaisuuserien ostohinnan oikaisuksi 1 14 – 3 11 — — — 14 – 3 11 Available-for-sale -sijoitukset: Käyvän arvon muutos, nettotuotot (+)/-kulut (–) — — — 67 — 67 67 — 67 Tulosvaikutteinen pysyvä arvonalentuminen — — — 22 – 2 20 22 – 2 20 Nettotuottojen (+)/-kulujen (–) purku tulokseen myynnin yhteydessä — — — – 19 – 1 – 20 – 19 – 1 – 20 Määräysvallattomien omistajien osuus – 8 – 2 – 10 — — — – 8 – 2 – 10 Tase 31.12.2011 78 – 21 57 96 1 97 174 – 20 154

Ennakoitujen rahavirtojen suojaus: Käyvän arvon muutos, nettotuotot (+)/-kulut (–) – 25 21 – 4 — — — – 25 21 – 4 Arvostuserien purku myynnin oikaisueriin 390 — 390 — — — 390 — 390 Arvostuserien purku hankinnan ja valmistuksen kulujen oikaisueriin – 406 — – 406 — — — – 406 — – 406 Available-for-sale -sijoitukset: Käyvän arvon muutos, nettotuotot (+)/-kulut (–) — — — 32 1 33 32 1 33 Tulosvaikutteinen pysyvä arvonalentuminen — — — 24 — 24 24 — 24 Nettotuottojen (+)/-kulujen (–) purku tulokseen myynnin yhteydessä — — — – 21 — – 21 – 21 — – 21 Määräysvallattomien omistajien osuus – 47 — – 47 — — — – 47 — – 47 Tase 31.12.2012 – 10 — – 10 131 2 133 121 2 123

 Oikaisu liittyy vuonna  tehtyihin hankintoihin. Katso lisätietoja liitteessä .

KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT 53

22. MUUNTOEROT Muuntoerot Nettosijoituksen suojaus Yhteensä Ennen Verojen Ennen Verojen Ennen Verojen milj. EUR veroja Vero jälkeen veroja Vero jälkeen veroja Vero jälkeen Tase 31.12.2009 – 295 3 – 292 215 – 50 165 – 80 – 47 – 127

Muuntoerot: Muuntoerot 1 302 3 1 305 — — — 1 302 3 1 305 Muutoerojen purku rahoituseriin — — — — — — — — — Nettosijoituksen suojaus: Ulkomaiseen yksikköön tehdyn nettosijoituksen suojauksen arvostuksen nettotuotot (+)/-kulut (–) — — — – 389 101 – 288 – 389 101 – 288 Arvostuserien purku rahoituseriin — — — — — — — — — Määräysvallattomien omistajien osuus – 63 – 2 – 65 — — — – 63 – 2 – 65 Tase 31.12.2010 944 4 948 – 174 51 – 123 770 55 825

Muuntoerot: Muuntoerot 17 — 17 — — — 17 — 17 Muutoerojen purku rahoituseriin – 8 — – 8 — — — – 8 — – 8 Nettosijoituksen suojaus: Ulkomaiseen yksikköön tehdyn nettosijoituksen suojauksen arvostuksen nettotuotot (+)/-kulut (–) — — — – 37 9 – 28 – 37 9 – 28 Arvostuserien purku rahoituseriin — — — — — — — — — Määräysvallattomien omistajien osuus – 35 — – 35 — — — – 35 — – 35 Tase 31.12.2011 918 4 922 – 211 60 – 151 707 64 771

Muuntoerot: Muuntoerot 40 – 1 39 — — — 40 – 1 39 Muutoerojen purku rahoituseriin – 1 — – 1 — — — – 1 — – 1 Nettosijoituksen suojaus: Ulkomaiseen yksikköön tehdyn nettosijoituksen suojauksen arvostuksen nettotuotot (+)/-kulut (–) — — — – 58 – 9 – 67 – 58 – 9 – 67 Arvostuserien purku rahoituseriin — — — — — — — — — Määräysvallattomien omistajien osuus 2 — 2 — — — 2 — 2 Tase 31.12.2012 959 3 962 – 269 51 – 218 690 54 744

23. EMOYHTIÖN OSAKKEET

Nokian osakkeet ja osakkeenomistajat osakkeisiin oikeuttavia erityisiä oikeuksia (mukaan lukien optio- oikeudet) yhdessä tai useammassa erässä valtuutuksen voi- OSAKKEET JA OSAKEPÄÄOMA massaoloaikana. Hallitus voi päättää antaa joko uusia osakkeita Nokialla on yksi osakelaji. Jokainen Nokian osake oikeuttaa tai yhtiön hallussa olevia omia osakkeita. Valtuutus sisältää yhteen ääneen Nokian yhtiökokouksessa. hallituksen oikeuden päättää kaikista osakkeiden ja erityisten Yhtiön osakepääoma .. oli   , euroa oikeuksien antamiseen liittyvistä ehdoista, mukaan lukien sekä osakkeiden kokonaismäärä    . oikeuden päättää siitä, kenelle osakkeita tai erityisiä oikeuksia Osakkeiden kokonaismäärästä konsernin hallussa oli voidaan antaa. Valtuutusta voidaan käyttää yhtiön pääoma- .. yhteensä    osaketta, joiden osuus yhtiön rakenteen kehittämiseen, omistajapohjan laajentamiseen, osakepääomasta ja kaikkien osakkeiden tuottamasta äänimää- yrityskauppojen tai muiden järjestelyiden rahoittamiseksi tai rästä oli noin , %. toteuttamiseksi, yhtiön osakepohjaisten kannustinohjelmien Nokian yhtiöjärjestyksen mukaan yhtiöllä ei ole vähimmäis- toteuttamiseksi tai muihin hallituksen päättämiin tarkoituksiin. tai enimmäispääomaa eikä yhtiön osakkeella ole nimellisarvoa. Valtuutus on voimassa .. saakka. Vuoden  lopussa hallituksella ei ollut muita valtuutuksia Hallituksen valtuutukset päättää uusien osakkeiden antamisesta, vaihtovelkakirjalaino- jen, muiden merkintäoikeuksien tai optio-oikeuksien liikkee- VALTUUTUS KOROTTAA OSAKEPÄÄOMAA seenlaskusta. Nokian osakkeenomistajat valtuuttivat .. pidetyssä varsinaisessa yhtiökokouksessa hallituksen päättämään enintään  miljoonan osakkeen antamisesta osakeannilla tai antamalla

54 NOKIA VUONNA 2012 MUUT VALTUUTUKSET ja osakkeisiin oikeuttavien erityisten oikeuksien antamista Nokian osakkeenomistajat valtuuttivat .. pidetyssä var- koskevan valtuutuksen. sinaisessa yhtiökokouksessa hallituksen päättämään enintään  miljoonan oman osakkeen hankkimisesta yhtiön vapaa- 24. OSAKEPERUSTEISET MAKSUT seen omaan pääomaan kuuluvilla varoilla. Nokia ei hankkinut tämän valtuutuksen nojalla yhtään osaketta. Valtuutus olisi Konsernilla on useita työntekijöille suunnattuja osakepohjaisia ollut varsinaisen yhtiökokouksen .. tekemän päätöksen kannustinohjelmia. Kannustinohjelmiin kuuluvat tulosperus- mukaan voimassa .. saakka, mutta se päättyi .. teiset osakepalkkio-ohjelmat, optio-ohjelmat ja ehdolliset varsinaisen yhtiökokouksen tekemällä päätöksellä. osakepalkkio-ohjelmat. Sekä yhtiön johto että työntekijät Nokian osakkeenomistajat valtuuttivat .. pidetys- osallistuvat näihin ohjelmiin. sä varsinaisessa yhtiökokouksessa hallituksen päättämään Osakepohjaisten kannustinpalkkioiden toteutuminen enintään  miljoonan oman osakkeen hankkimisesta yhtiön edellyttää pääsääntöisesti työsuhteen jatkumista Nokiassa vapaaseen omaan pääomaan kuuluvilla varoilla. Osakemäärä sekä suoritustavoitteiden ja muiden, kunkin ohjelman ehdoissa vastaa alle  % kaikista yhtiön osakkeista. Osakkeita voidaan määriteltyjen, ehtojen toteutumista. hankkia osakkeiden hankkimista koskevan valtuutuksen nojalla Osakepohjaisista kannustinohjelmista aiheutuneet kulut yhtiön pääomarakenteen kehittämiseksi. Lisäksi osakkeita olivat  miljoonaa euroa vuonna  ( miljoonaa euroa voidaan hankkia käytettäväksi yrityskauppojen tai muiden vuonna  ja  miljoonaa euroa vuonna ). järjestelyjen rahoittamiseen tai toteuttamiseen, yhtiön osakepohjaisten kannustinohjelmien toteuttamiseen, tai muutoin Optio-oikeudet edelleen luovutettaviksi tai mitätöitäviksi. Valtuutus on Vuonna  Nokia hallinnoi kahta globaalia optio-ohjelmaa. voimassa .. saakka. Yhtiökokous on hyväksynyt vuosien  ja  optio-ohjelmat, mukaan lukien niiden ehdot, kunkin ohjelman perustamis- HALLITUKSEN VALTUUTUSEHDOTUKSET vuonna. VARSINAISELLE YHTIÖKOKOUKSELLE 2013 Jokainen optio-oikeus oikeuttaa merkitsemään yhden Nokia julkisti .., että hallitus ehdottaa .. kokoon- uuden Nokian osakkeen. Optio-oikeudet ovat siirtokelvottomia tuvalle yhtiökokoukselle, että hallitus valtuutettaisiin päättä- ja niitä voidaan käyttää vain osakemerkintään. Kaikki vuoden mään enintään  miljoonan yhtiön oman osakkeen hankki-  optio-ohjelman perusteella myönnetyt optio-oikeudet misesta. Ehdotettu osakkeiden enimmäismäärä, joka voidaan tulevat käytettäviksi vaiheittain seuraavasti:  % optioista hankkia, vastaa alle  % kaikista yhtiön osakkeista. Osakkei- vuoden kuluttua niiden myöntämisestä ja loput optio-oikeudet den hankkimista koskevan valtuutuksen nojalla omia osakkeita , % suuruisissa erissä vuosineljänneksittäin sen jälkeen. voitaisiin hankkia yhtiön pääomarakenteen kehittämiseksi, Vuoden  ohjelman perusteella myönnettyjen optio- yrityskauppojen ja muiden järjestelyiden rahoittamiseksi tai oikeuksien voimassaoloaika on noin viisi vuotta. Vuoden  toteuttamiseksi, yhtiön osakepohjaisten kannustin-ohjelmien optio-ohjelman perusteella myönnetyt optio-oikeudet tulevat toteuttamiseksi tai muutoin edelleen luovutettaviksi tai mitä- käytettäviksi siten, että  % osalta merkintäaika alkaa kolmen töitäviksi. Osakkeet voitaisiin hankkia joko tekemällä ostotarjo- vuoden kuluttua optio-oikeuksien myöntämisestä ja loppujen us kaikille osakkeenomistajille yhtäläisin ehdoin tai hankkimalla  % osalta merkintäaika alkaa neljän vuoden kuluttua optio- osakkeita niillä markkinapaikoilla, joiden sääntöjen mukaan oikeuksien myöntämisestä. Vuoden  ohjelman perusteella yhtiö saa käydä kauppaa omilla osakkeillaan. Valtuutuksen myönnettyjen optio-oikeuksien voimassaoloaika on noin kuusi ehdotetaan olevan voimassa .. saakka ja se päättäisi vuotta. tämän hetkisen varsinaisen yhtiökokouksen .. hallituk- Optio-oikeuksien merkintähinta määritellään optio-oikeuk- selle antaman valtuutuksen omien osakkeiden hankinnasta. sien myöntämisen yhteydessä vuosineljänneksittäin ennalta Lisäksi Nokia julkisti .., että hallitus ehdottaa .. sovitun aikataulun mukaisesti Nokian säännöllisten tulosjulkis- kokoontuvalle yhtiökokoukselle, että hallitus valtuutettai- tusten jälkeen. Osakkeen merkintähinta kullakin optio-oikeu- siin päättämään yhteensä enintään  miljoonan osakkeen den alalajilla on kyseisen vuosineljänneksen toisen kuukauden antamisesta osakeannilla tai antamalla osakkeisiin oikeuttavia (helmi-, touko-, elo- tai marraskuu) ensimmäisen kokonaisen erityisiä oikeuksia (mukaan lukien optio-oikeudet) yhdessä tai viikon kaupankäyntipäivien Nokian osakkeen vaihdolla pai- useammassa erässä valtuutuksen voimassaoloaikana. Hallitus notettu keskikurssi NASDAQ OMX Helsingissä. Vuoden  voi päättää antaa joko uusia osakkeita tai yhtiön hallussa olevia optio-ohjelman mukaan, mikäli osingon irtoamispäivä sijoittuu omia osakkeita. Hallitus ehdottaa valtuutusta käytettäväksi kyseiselle viikolle, merkintähinta määritellään seuraavan viikon yhtiön pääomarakenteen kehittämiseen, omistuspohjan Nokian osakkeen vaihdolla painotetun keskikurssin mukaan laajentamiseen, yrityskauppojen tai muiden järjestelyiden NASDAQ OMX Helsingissä. Määrittelemällä merkintähinnat rahoittamiseen tai toteuttamiseen, yhtiön osakepohjaisten viikon painotetun keskikurssin perusteella vähennetään Nokian kannustinohjelmien toteuttamiseen tai muihin hallituksen osakkeen kurssin päivittäisten vaihtelujen vaikutusta merkin- päättämiin tarkoituksiin. Valtuutuksen ehdotetaan sisältävän tähintaan. Merkintähintojen määrittely perustuu kunkin ohjel- hallituksen oikeuden päättää kaikista osakeannin sekä erityis- man ehtoihin, jotka yhtiökokous on hyväksynyt. Hallituksella ei ten oikeuksien antamisen ehdoista mukaan lukien oikeuden ole oikeutta muuttaa merkintähinnan määrittelytapaa. antaa osakkeita tai erityisiä oikeuksia osakkeenomistajien Osakkeet oikeuttavat osinkoon siltä tilikaudelta, jonka aika- merkintäetuoikeudesta poiketen. Valtuutuksen ehdotetaan na osakkeiden merkintä on tapahtunut. Muut osakkeenomis- olevan voimassa .. saakka ja sen ehdotetaan päättä- tajalle kuuluvat oikeudet alkavat siitä, kun merkityt osakkeet vän .. varsinaisen yhtiökokouksen antaman osakeantia ovat tulleet merkityksi kaupparekisteriin. Työntekijä pääsään-

KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT 55 töisesti menettää optio-oikeutensa, mikäli hänen työsuh- teensa Nokian palveluksessa päättyy ennen optio-oikeuden käyttämistä osakemerkintään. Kaikkien liikkeellä olevien optio-oikeuksien perusteella voidaan merkitä yhteensä enintään    uutta Nokian osaketta, joiden yhteenlaskettu osuus kaikista äänistä oli .. noin , %. Kaikki optio-oikeuksiin perustuvat osakkeiden merkintähinnat kirjataan sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon yhtiökokouksen päätöksen mukaisesti. Seuraavassa taulukossa on esitetty tietoja liikkeellelaske- tuista optio-oikeuksista ...

Käytettävissä Osakkeiden merkintäaika Ohjelmaan Ohjelmaan olevat optiot kuuluvien kuuluvien (% kaikista Merkintä Ohjelma optio- henkilöiden liikkeelle hinta/ (liikkeelle- oikeuksien lukumäärä Optioiden lasketuista Ensimmäinen Viimeinen Voimassaolo osake laskuvuosi) määrä (noin) (ala)laji optioista) ansaintapäivä ansaintapäivä päättyy EUR 2007 1 7 579 015 2 400 2007 2Q Erääntynyt 1.7.2008 1.7.2011 31.12.2012 18,39 2007 3Q Erääntynyt 1.10.2008 1.10.2011 31.12.2012 21,86 2007 4Q Erääntynyt 1.1.2009 1.1.2012 31.12.2012 27,53 2008 1Q 100,00 1.4.2009 1.4.2012 31.12.2013 24,15 2008 2Q 100,00 1.7.2009 1.7.2012 31.12.2013 19,16 2008 3Q 100,00 1.10.2009 1.10.2012 31.12.2013 17,80 2008 4Q 93,75 1.1.2010 1.1.2013 31.12.2013 12,43 2009 1Q 87,50 1.4.2010 1.4.2013 31.12.2014 9,82 2009 2Q 81,25 1.7.2010 1.7.2013 31.12.2014 11,18 2009 3Q 75,00 1.10.2010 1.10.2013 31.12.2014 9,28 2009 4Q 68,75 1.1.2011 1.1.2014 31.12.2014 8,76 2010 1Q 62,50 1.4.2011 1.4.2014 31.12.2015 10,11 2010 2Q 56,25 1.7.2011 1.7.2014 31.12.2015 8,86 2010 3Q 50,00 1.10.2011 1.10.2014 31.12.2015 7,29 2010 4Q 43,75 1.1.2012 1.1.2015 31.12.2015 7,59 2011 2 18 141 987 1 960 2011 2Q — 1.7.2014 1.7.2015 27.12.2017 6,02 2011 3Q — 1.10.2014 1.10.2015 27.12.2017 3,76 2011 4Q — 1.1.2015 1.1.2016 27.12.2017 4,84 2012 1Q — 1.4.2015 1.4.2016 27.12.2018 3,84 2012 2Q — 1.7.2015 1.7.2016 27.12.2018 2,44 2012 3Q — 1.10.2015 1.10.2016 27.12.2018 2,18 2012 4Q — 1.1.2016 1.1.2017 27.12.2018 2,12

 Konsernin vuoden  globaalin optio-ohjelman perusteella myönnetyt optio-oikeudet tulevat käytettäviksi vaiheittain seuraavasti:  % optioista vuoden kuluttua niiden myöntämisestä ja loput optio-oikeudet , % suuruisissa erissä vuosineljänneksittäin sen jälkeen. Kaikki optiot tulevat käytettäviksi neljän vuoden aikana.  Konsernin vuoden  optio-ohjelman perusteella myönnetyt optio- oikeudet tulevat käytettäviksi siten, että  % osalta merkintäaika alkaa kolmen vuoden kuluttua optio-oikeuksien myöntämisestä ja loppujen  % osalta merkintäaika alkaa neljän vuoden kuluttua optio-oikeuksien myöntämisestä.

56 NOKIA VUONNA 2012

Kaikki liikkeellelasketut optio-oikeudet ..  Merkintähinnan Optioiden painotettu keskiarvo Keskihinta lukumäärä EUR EUR Optio-oikeudet 1.1.2010 23 039 962 15,39 Myönnetty 6 708 582 8,73 Käytetty 39 772 2,20 9,44 Lunastettu 1 698 435 12,07 Erääntyneet 6 065 041 13,97 Optio-oikeudet 31.12.2010 21 945 296 14,04 Myönnetty 11 801 907 5,50 Käytetty 6 208 5,07 7,69 Lunastettu 2 441 876 9,05 Erääntyneet 7 909 089 17,53 Optio-oikeudet 31.12.2011 2 23 390 030 9,07 Myönnetty 10 258 400 2,32 Käytetty 627 0,97 2,08 Lunastettu 4 246 222 6,60 Erääntyneet 3 555 213 15,26 Optio-oikeudet 31.12.2012 25 846 368 5,95 Käytettävissä olevat optio-oikeudet 31.12.2009 (osakkeet) 13 124 925 16,09 Käytettävissä olevat optio-oikeudet 31.12.2010 (osakkeet) 11 376 937 17,07 Käytettävissä olevat optio-oikeudet 31.12.2011 (osakkeet) 6 904 331 14,01 Käytettävissä olevat optio-oikeudet 31.12.2012 (osakkeet) 5 616 112 11,96

 Sisältää optio-oikeuksia myös muista kuin globaaleista kannustinohjelmis-  Eräälle johtokunnan jäsenelle  Q myönnettyjä   optio-oikeutta ta, ei kuitenkaan Nokia Siemens Networksin osakepohjaisesta kannustin- ei raportoitu vuoden  tilinpäätöksessä hallinnollisesta virheestä joh- järjestelmästä. Katso lisätietoja kohdasta ”Muut työntekijöille suunnatut tuen. Virhe oikaistiin vuonna  ja taulukossa on esitetty korjattu luku. osakepohjaiset kannustinohjelmat”.

Optio-oikeuksien myöntämispäivän käyvän arvon painotettu Nokia laskee optio-oikeuksien käyvät arvot käyttäen Black- keskiarvo oli , euroa vuonna , , euroa vuonna  Scholes -mallia. Optio-oikeuksien käypä arvo on arvioitu ja , euroa vuonna . myöntämispäivänä seuraavin olettamuksin: Liikkeellelasketut optio-oikeudet merkintähinnan mukaan jaoteltuna ..: 2012 2011 2010 Painotettu keskimääräinen Liikkeellelasketut optio-oikeudet odotettavissa oleva osinkotuotto 7,96 % 7,37 % 4,73 % Painotettu keski- Merkintä- Painotettu keskimääräinen määräinen hinnan odotettavissa oleva jäljellä oleva painotettu volatiliteetti 65,97 % 36,95 % 52,09 % Osakkeiden sopimusaika keskiarvo Riskitön korkokanta 0,70–1,60 % 1,71–2,86 % 1,52–2,49 % Merkintähinta, EUR lukumäärä vuosissa EUR Painotettu keskimääräinen 2,12–4,84 12 382 650 5,78 2,64 riskitön korkokanta 1,13 % 2,68 % 1,78 % 4,97–6,02 5 822 568 4,96 6,02 Option odotettavissa oleva voimassaoloaika (vuosia) 4,70 4,70 3,59 6,71–8,86 3 737 369 2,99 8,65 Osakkeen painotettu 8,87–12,43 2 697 026 1,86 11,37 keskihinta, EUR 2,42 5,46 8,27 12,78–24,15 1 206 755 1,03 19,03 25 846 368 Optio-oikeuksien odotettu voimassaoloaika on arvioitu tutkimalla option haltijoiden optio-oikeuksien käyttöä ylei- sellä tasolla sekä Nokian omien optio-ohjelmien toteutuneita käyttöproﬁ ileja. Odotettavissa oleva volatiliteetti perustuu markkinoilla tarjolla olevien Nokian osakkeeseen perustuvien optioiden implisiittisiin volatiliteetteihin sekä aiemmin toteutuneisiin volatiliteetteihin.

Tulosperusteiset osakepalkkiot Vuonna  Nokia hallinnoi neljää globaalia tulosperusteista osakepalkkio-ohjelmaa, vuosien , ,  ja  oh-

KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT 57 jelmia. Yhtiön hallitus on hyväksynyt kaikki ohjelmat, mukaan Kynnyssuoritus Maksimisuoritus lukien niiden ehdot. Keski- Keski- Tulosperusteinen osakepalkkio tarkoittaa Nokian velvol- Osake- määräinen Osake- määräinen lisuutta antaa työntekijälle Nokian osakkeita myöhempänä kohtainen vuotuinen kohtainen vuotuinen ajankohtana, mikäli Nokia saavuttaa ennalta asetetut suo- tulos 1,2 liikevaihdon tulos 1,2 liikevaihdon 1 1 ritustavoitteet. Työntekijä saa osakkeita vain, mikäli Nokia Ohjelma EUR kasvu EUR kasvu. saavuttaa kynnystason vähintään toisessa kahdesta toisistaan 2009 1,01 -5 % 1,53 10 % riippumattomasta ja ennalta asetetusta suoritustavoitteesta. 2010 0,82 0 % 1,44 13,5 % Alla oleva taulukko kuvaa vuosien – suoritusperus- 2011 0,50 2,5 % 1,10 10 % teisten osakepalkkio-ohjelmien suoritustavoitteita.  Keskimääräisen vuotuisen liikevaihdon kasvun ja osakekohtaisen tuloksen suoritustavoitteella on kullakin  %:n painoarvo. Tulosperusteinen osakepalkkio-ohjelma  Vuoden  ja  ohjelman osakekohtainen tulos: Osakekohtainen tu- Suoritustavoite 2012 2011 2010 2009 los suorituskauden lopussa. Vuoden  ohjelman osakekohtainen tulos: Keskimääräinen vuosittainen osakekohtainen tulos. Keskimääräinen vuosittainen liikevaihdon kasvu (Nokia-yhtymä) — Kyllä Kyllä Kyllä Kynnyssuoritus Maksimisuoritus Osakekohtainen tulos suorituskauden lopussa (Nokia-yhtymä) — — Kyllä Kyllä Keski- Keski- määräinen määräinen Keskimääräinen vuosittainen vuotuinen Keski- vuotuinen Keski- liikevaihto (Nokia-yhtymä, lukuun osake- määräinen osake- määräinen ottamatta Nokia Siemens kohtainen vuotuinen kohtainen vuotuinen Networks) Kyllä — — — tulos 1 liikevaihto 1 tulos 1 liikevaihto 1 Keskimääräinen vuosittainen osake- Ohjelma EUR milj. EUR EUR milj. EUR kohtainen tulos (Nokia-yhtymä) Kyllä Kyllä — — 2012 0,04 17 394 0,35 26 092 Vuosien ,  ja  ohjelmissa on kolmen vuoden  Keskimääräisen vuotuisen liikevaihdon ja osakekohtaisen tuloksen suori- suorituskausi. Osakepalkkiot toteutuvat kyseisen suoritus- tustavoitteella on kullakin  %:n painoarvo. kauden päätyttyä. Vuoden  ohjelmassa on kahden vuoden suorituskausi, jota seuraa yhden vuoden sitouttamiskausi, Liikkeellelasketut tulosperusteiset osakepalkkiot ..  jonka jälkeen osakepalkkiot toteutuvat. Mahdolliset osakkeet toimitetaan ohjelmaan osallistuville työntekijöille mahdolli- Myöntämispäivän Tulosperusteisten käyvän arvon simman pian sen jälkeen kun osakepalkkiot ovat toteutuneet. osakepalkkioiden painotettu Ennen kuin Nokian osakkeet on annettu, tulosperusteisiin kynnysmäärä keskiarvo EUR 2 osakepalkkioihin ei liity mitään osakkeenomistajalle kuuluvia Tulosperusteiset oikeuksia, kuten äänioikeutta tai oikeutta osinkoon. Työntekijä osakepalkkiot 1.1.2010 5 093 960 pääsääntöisesti menettää tulosperusteiset osakepalkkion- Myönnetty 3 576 403 5,94 sa, mikäli hänen työsuhteensa Nokian palveluksessa päättyy Lunastettu 1 039 908 ennen osakepalkkioiden toteutumista. ”Osakepalkkioiden Toteutunut 3 1 910 332 toteutuminen” viittaa tässä suorituskauden ja/tai sitouttamiskauden päättymiseen, eikä indikoi, että toteutuminen on Tulosperusteiset osakepalkkiot 31.12.2010 5 720 123 johtanut varsinaiseen osakkeiden antamiseen. Myönnetty 5 410 211 3,66 Seuraava taulukko esittää tietoja Nokian globaaleista tulosperusteisista osakeohjelmista. Lunastettu 1 538 377 4 Toteutunut 2 009 423 Ohjelmaan Ohjelmaan Tulosperusteiset kuuluvien kuuluvien osakepalkkiot 31.12.2011 7 582 534 osakkeiden henkilöiden Myönnetty 5 785 875 1,33 kynnys- lukumäärä Suoritus- Lopullinen Ohjelma määrä 1,2 (noin) kausi suoritus Lunastettu 2 718 208 Toteutunut 5 2 076 116 2009 0 4 000 2009–2011 2012 Tulosperusteiset 2010 0 3 000 2010–2012 2013 osakepalkkiot 31.12.2012 8 574 085 2011 3 346 428 3 000 2011–2013 2014 3  Sisältää tulosperusteisia osakepalkkioita myös muista kuin globaaleista 2012 5 226 959 3 000 2012–2013 2015 kannustinohjelmista. Katso lisätietoja alta kohdasta ”Muut työntekijöille suunnatut osakepohjaiset kannustinohjelmat”.  Vuoden  tulosperusteisen osakepalkkio-ohjelman osakepalkkiot to-  Tulosperusteisten osakepalkkioiden käypä arvo arvioidaan perustuen teutuivat .. ja niitä ei siten ole sisällytetty taulukon osakemääriin. Nokian osakkeen myöntämispäivän markkinahintaan vähennettynä  Ei sisällä  ohjelmiin kuuluvaa osaketta, joiden antamista on lykätty ansaintajakson aikana maksettaviksi oletettujen osinkojen nykyarvolla, työntekijöiden sovittujen vapaiden johdosta. mikäli osinkoa jaetaan.  Vuoden  tulosperusteinen osakepalkkio-ohjelma sisältää kahden  Sisältää vuoden  tulosperusteisen osakepalkkio-ohjelman osakepalk- vuoden suorituskauden, jonka jälkeen ohjelmassa on yhden vuoden kiot, jotka toteutuivat ... sitouttamiskausi.  Sisältää vuoden  tulosperusteisen osakepalkkio-ohjelman osakepalkkiot, jotka toteutuivat ... Seuraavat taulukot sisältävät kunkin globaalin tulosperus-  Sisältää vuoden  tulosperusteisen osakepalkkio-ohjelman osake- teisen osakepalkkio-ohjelman suoritustavoitteet. palkkiot, jotka toteutuivat ... Sisältää myös osakepalkkiot, jotka kuuluvat erityiseen toimitusjohtajan kertakannustinohjelmaan, jotka toteutuivat ..

58 NOKIA VUONNA 2012 Vuoden  tulosperusteisen osakepalkkio-ohjelman pe- Muut työntekijöille suunnatut osakepohjaiset rusteella ei annettu Nokian osakkeita, koska kummankaan suo- kannustinohjelmat rituskriteerin, eli keskimääräisen vuotuisen liikevaihdon kasvun Edellä mainittujen globaalien osakeohjelmien lisäksi Nokialla ja osakekohtaisen tuloksen, vähimmäistasoa ei saavutettu. on yritysostojen seurauksena perustettuja sekä Yhdysval- Erityisen toimitusjohtajan kertakannustinohjelman perus- loissa ja Kanadassa työskenteleville työntekijöille suunnattuja teella ei annettu Nokian osakkeita, koska suorituskriteerit eivät kannustinohjelmia, joiden perusteella kannustinohjelmiin osal- täyttyneet. listuvat työntekijät voivat saada Nokian osakkeita tai ADS:iä. Nämä kannustinohjelmat eivät johda Nokian sijoitetun vapaan Ehdolliset osakepalkkiot oman pääoman korottamiseen. Näiden kannustinohjelmien Vuonna  Nokia hallinnoi neljää globaalia ehdollista osake- perusteella konsernilla oli , miljoonaa voimassaolevaa optio- palkkio-ohjelmaa, vuosien , ,  ja  ohjelmia. oikeutta ... Optioiden keskimääräinen merkintähinta Yhtiön hallitus on hyväksynyt kaikki ohjelmat, mukaan lukien on , Yhdysvaltain dollaria. niiden ehdot. Nokian .. toteutuneen NAVTEQ-yritysoston yhtey- Ehdollisia osakepalkkioita käytetään valikoiden Nokian dessä konserni otti vastatakseen NAVTEQin vuoden  tulevan menestyksen kannalta tärkeiden, tehtävissään vahvaa osakepalkkio-ohjelmasta. Kaikki toteutumattomat NAVTEQin eritysosaamista osoittavien henkilöiden ja muiden keskeisten ehdolliset osakepalkkiot muunnettiin vastaavaksi määräksi työntekijöiden rekrytointiin ja sitouttamiseen. Nokian osakkeisiin oikeuttavia ehdollisia osakepalkkioita. Kaikissa ehdollisissa osakepalkkioissa on kolmen vuoden Enimmäismäärä Nokian osakkeita, jotka tämän johdosta sitouttamiskausi. Ennen kuin osakkeet on annettu, ehdollisiin voidaan antaa NAVTEQin työntekijöille vuosina  – , oli osakepalkkioihin ei liity mitään osakkeenomistajalle kuuluvia noin kolme miljoonaa osaketta, jotka kaikki annettiin .. oikeuksia, kuten äänioikeutta tai oikeutta osinkoon. Työntekijä mennessä. Nokian aikomuksena ei ole myöntää uusia osake- pääsääntöisesti menettää ehdolliset osakepalkkionsa, mikäli palkkioita NAVTEQin vuoden  osakepalkkio-ohjelman hänen työsuhteensa Nokian palveluksessa päättyy ennen kuin nojalla. osakepalkkiot ovat toteutuneet. Nokia-konsernilla on myös Yhdysvalloissa työntekijöille suunnattu osakkeiden osto-ohjelma, jonka nojalla Yhdys- Liikkeellelasketut ehdolliset osakepalkkiot ..  valloissa olevat työntekijät voivat ostaa Nokian ADS:iä  % alennuksella. Ostettavat osakkeet rahoitetaan kuukausittai- Myöntämispäivän silla vähennyksillä työntekijöiden palkasta ja ADS:iä hankitaan Ehdollisten käyvän arvon kuukausittain. .. mennessä ohjelman nojalla on ostet- osakepalkkioiden painotettu määrä keskiarvo EUR 2 tu noin    Nokian ADS:ää vuonna , ja ohjelmassa oli yhteensä noin   osallistujaa. Ohjelma tullaan lopettamaan Ehdolliset osakepalkkiot vuoden  aikana, kun uusi osakesäästöohjelma otetaan 1.1.2010 9 381 002 käyttöön alla kuvatulla tavalla. Myönnetty 5 801 800 6,85 Vuosina – Nokialla oli myös erityinen toimitusjohta- Lunastettu 1 492 357 jan kertakannustinohjelma, jonka tarkoituksena oli yhdenmu- Toteutunut 1 330 549 kaistaa Stephen Elopin palkkio osakkeenomistaja-arvon kanssa Ehdolliset osakepalkkiot ja sitoa osa palkitsemisesta suoraan Nokian osakekurssin 31.12.2010 12 359 896 kehitykseen vuosina  – . Elopilla oli mahdollisuus an- Myönnetty 8 024 880 3,15 saita  –  Nokian osaketta vuoden  loppuun Lunastettu 2 063 518 mennessä riippuen kahden toisistaan riippumattoman suori- Toteutunut 1 735 167 tuskriteerin saavuttamisesta: osakkeenomistajien kokonais- Ehdolliset osakepalkkiot tuotosta verrattuna vertailuryhmän yhtiöihin kahden vuoden 3 31.12.2011 16 586 091 aikana sekä Nokian absoluuttisesta osakkeen arvosta vuoden Myönnetty 12 999 131 1,76  lopussa. Koska kummankaan suorituskriteerin vähim- Lunastettu 4 580 182 mäistasoa ei saavutettu, ohjelman perusteella ei annettu Toteutunut 1 324 508 osakkeita. Hallitus voi poikkeuksellisissa olosuhteissa muuttaa Ehdolliset osakepalkkiot ansaittujen ja annettavien osakkeiden määrää aina .. 4 31.12.2012 23 680 532 asti mikäli tulos muuttuu merkittävästi.

 Sisältää ehdollisia osakepalkkioita myös muista kuin globaaleista kan- Nokia esitteli .. osakesäästöohjelman, joka on nustinohjelmista. Katso lisätietoja alta kohdasta ”Muut työntekijöille tarkoitus tarjota Nokian työntekijöille  maassa (lukuun- suunnatut osakepohjaiset kannustinohjelmat”. ottamatta Nokia Siemens Networksin työntekijöitä).  Ehdollisten osakepalkkioiden käypä arvo arvioidaan perustuen Nokian osakkeen myöntämispäivän markkinahintaan vähennettynä suorituskau- Osakesäästöohjelman perusteella työntekijät voivat ohjata den aikana maksettaviksi oletettujen osinkojen nykyarvolla, mikäli osinkoa jaetaan. osan kuukausipalkastaan Nokian osakkeiden ostoon. Työn-  Sisältää   kappaletta vuoden  ehdollisen osakepalkkio-ohjel- tekijän vuosittainen sijoitus ohjelmaan ei saa ylittää   man alla vuonna  neljännen vuosineljänneksen aikana myönnettyjä euroa. Osakeostot tehdään  kuukauden säästökauden aikana osakepalkkioita, jotka toteutuivat ... kuukausittain, ennalta määrättyinä päivinä markkinahintaan.  Sisältää    kappaletta vuoden  ehdollisen osakepalkkio- ohjelman alla vuonna  neljännen vuosineljänneksen aikana myönnet- Nokia antaa kullekin ohjelmaan osallistuvalle työntekijälle tyjä osakepalkkioita, jotka toteutuivat ... yhden lisäosakkeen jokaista sellaista kahta ostettua osaketta kohden, jotka työntekijällä on hallussaan vielä viimeisen osakeoston tapahduttua kesäkuussa . Nokia antaa lisäksi

KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT 59  ilmaista osaketta kaikille ensimmäisen vuoden aikana Konsernilla oli .. vahvistettuja tappioita   milj. ensimmäiset kolme kuukausittaista osakeostoa tehneille euroa (  milj. euroa vuonna ), joista   milj. euroa työntekijöille. Ohjelmaan osallistuminen on työntekijöille ( milj. euroa vuonna ) vanhenee  vuodessa. vapaaehtoista. Konsernilla oli .. vahvistettuja tappioita, väliaikai- Nokia Siemens Networks otti vuonna  käyttöön osake- sia eroja ja käyttämättömiä veronhyvityksiä yhteensä   pohjaisen kannustinohjelman, jonka perusteella valituille Nokia milj. euroa (   milj. euroa vuonna ) joista ei ole kirjattu Siemens Networksin työntekijöille annetaan optioita, jotka laskennallista verosaamista, koska kyseisten erien hyödyntä- oikeuttavat Nokia Siemens Networks B.V:n osakkeisiin. Yleisesti minen on epävarmaa. Näistä   milj. euroa ( milj. euroa ottaen optiot tulevat käytettäviksi, kun neljä vuotta on kulunut vuonna ) vanhenee  vuodessa. optio-oikeuden antamisesta tai jo aikaisemmin tiettyjen Jäljellä olevien laskennallisten verosaatavien kirjaamista yhtiötransaktioiden (kuten listautumisanti) tapahtuessa. tukee niiden netottaminen laskennallisia verovelkoja vastaan, Osakkeiden merkintähinta perustuu optioiden myöntämis- tuloshistoria sekä tulosennusteet kyseisissä maissa. päivän osakkeen hintaan, joka määritellään ohjelman ehtojen Konsernilla oli .. jakamattomia voittovaroja  milj. mukaisesti. Osakkeet maksetaan merkittäessä rahana, ellei euroa ( milj. euroa vuonna ), joista laskennallista vero- listautumisantia ole tapahtunut. Listautumisannista lähtien velkaa ei ole kirjattu, koska näitä voittovaroja ei tulla jakamaan optiot oikeuttavat osakemerkintään. Mikäli listautumisantia nähtävissä olevassa tulevaisuudessa. ei ole tapahtunut kuuden vuoden kuluessa optioiden myöntä- mispäivästä, Nokia Siemens Networks lunastaa jäljellä olevat optio-oikeudet. Mikäli listautumisanti on tapahtunut, optio- 26. SIIRTOVELAT oikeudet ovat merkittävissä kunnes on kulunut kymmenen vuotta niiden myöntämispäivästä. Velan käypä arvo perustuu milj. EUR 2012 2011 osakkeen arvioituun käypään arvoon vähennettynä optioiden Sosiaaliturvamaksuvelka, ALV- ja merkintähinnalla raportointipäivänä. Osakepohjaisen ohjelman muut verovelat 821 1 358 kokonaisvelka oli .. yhteensä  miljoonaa euroa. Palkat 1 031 933 Jaksotetut myyntituotot 369 751 Ennakkomaksut 1 887 1 524 25. LASKENNALLISET VEROT Muut 2 973 2 884 Yhteensä 7 081 7 450 milj. EUR 2012 2011 Laskennalliset verosaamiset: Muut siirtovelat sisältää alennuksia, rojalteja ja markkinointi- Sisäinen varastokate 58 66 kuluja sekä useita pieniä eriä, jotka eivät yksittäisinä erinä ole Vahvistetut tappiot ja käyttämättömät merkittäviä. Suurin osa jaksotetusta myyntituotosta ja ennak- veronhyvitykset 564 715 komaksuista tullaan tulouttamaan liikevaihtona seuraavan Takuuvaraukset 47 63  kuukauden kuluessa. Muut varaukset 261 363 Kertyneet poistoerot 868 711 Osakeperusteiset maksut — 11 Muut väliaikaiset erot 145 362 Laskennallisten verojen netotus – 689 – 443 Laskennalliset verosaamiset 1 254 1 848

Laskennalliset verovelat: Kertyneet poistoerot ja vapaaehtoiset varaukset – 892 – 500 Arvostuserot: käyvän arvon muutokset — – 65 Jakamattomat voittovarat – 313 – 268 Muut väliaikaiset erot 1 – 184 – 410 Laskennallisten verojen netotus 689 443 Laskennalliset verovelat – 700 – 800

Laskennalliset verosaamiset, netto 554 1 048

Omaan pääomaan kirjatut verot: 3 – 4

 Vuonna  muihin väliaikaisiin eroihin sisältyi  milj. euron laskennallinen verovelka, joka syntyi Nokia Siemens Networksin ja NAVTEQin hankintamenojen kohdistuksesta. Vuonna  näistä eristä ei ollut laskennallista verovelkaa.

60 NOKIA VUONNA 2012 27. VARAUKSET

Tappiot Uudelleen- Immateriaali- sitovista Takuu- järjestely- oikeuksien osto- Projekti- milj. EUR varaukset varaukset loukkaukset sopimuksista tappiot Verot Muut Yhteensä ..          Kurssierot  — —  — –  –  –  Hankitut liiketoiminnat — — — — — — — — Lisäykset           Muutokset arvionvaraisissa erissä –  –  –  –  –  –  –  –  Kirjattu tuloslaskelmaan    –        Vuoden aikana käytetyt –  –   –  –  –  –  –  –   31.12.2012 407 653 388 242 149 327 453 2 619 ..          Kurssierot –  — — — — –  — –  Hankitut liiketoiminnat  — — — — —   Lisäykset          Muutokset arvionvaraisissa erissä –  –  –  — –  –  –  –  Kirjattu tuloslaskelmaan   –        Vuoden aikana käytetyt –  –  –  –  –  –  –  –   31.12.2011 688 459 431 125 205 299 420 2 627

milj. EUR 2012 2011 Huhtikussa  Nokia julkisti suunnitelmat työvoiman Varausten jaottelu 31.12. vähentämiseksi noin   työntekijällä maailmanlaajuisesti Pitkäaikainen 971 1 175 vuoden  loppuun mennessä sekä suunnitelmat keskittää Lyhytaikainen 1 648 1 452 yhtiön tutkimus- ja tuotekehitystoiminnot siten, että jokaisella toimipaikalla on selkeä rooli ja tavoite. Syyskuussa  Yhtiö olettaa, että takuuvaraukset käytetään seuraavan  Nokia julkisti suunnitelmansa jatkaa työvoiman ja toiminto- kuukauden aikana. Verovarausten käytön ajoitusta ei erän jensa sopeuttamista, huhtikuun  tiedotteen mukaisesti, luonteesta johtuen pystytä määrittämään. vähentämällä henkilöstöä myynnistä ja markkinoinnista sekä Uudelleenjärjestelyvaraus liittyy pääasiallisesti uudelleen- yhtymän yhteisistä toiminnoista. Julkistetut suunnitelmat järjestelytoimenpiteisiin Devices & Services ja Nokia Siemens sisälsivät myös Nokia tuotantolaitoksen sulkemisen Clujissa, Networks -liiketoiminnoissa. Suurimman osan uudelleenjärjes- Romaniassa, mikä yhdessä toimitusketjun toiminnoissa telykuluvarauksista oletetaan toteutuvan vuoden  aikana. tehtyjen muutosten kanssa on vaikuttanut   henkilöön. Helmikuussa  Nokia julkisti suunnittelevansa muu- Uudelleenjärjestelyjen johdosta Devices & Services on kirjan- toksia Komaromin tehtaalla Unkarissa, Reynosan tehtaalla nut yhteensä  milj. euroa uudellenjärjestelykuluja Meksikossa ja Salon tehtaalla Suomessa tehostaakseen vuonna . älypuhelinten tuotantoa. Kesäkuussa  Nokia julkisti suun- Vuonna  Location & Commerce julkisti suunnitelmansa nitelmansa jatkaa työvoiman ja toimintojen sopeuttamista. jatkaa työvoiman vähentämistä, minkä johdosta se kirjasi Suunnitelluista muutoksista johtuen Nokia arvioi vähentä-  milj. euroa uudelleenjärjestelykuluja. vänsä henkilöstöään maailmanlaajuisesti enimmillään   Syyskuussa  Nokia julkisti suunnitelman keskittää työntekijällä vuoden  loppuun mennessä. Osa tätä suun- Location & Commerce -liiketoiminnan kehittämisen Berliiniin nitelmaa ovat tiettyjen tutkimus- ja tuotekehitysprojektien Saksaan sekä Bostoniin ja Chicagoon Yhdysvaltoihin. vähennykset johtaen Saksassa sijainneen Ulmin toimipisteen Keskittämisen myötä toiminnot Bonnissa Saksassa sekä ja Kanadassa sijainneen Burnabyn toimipisteen sulkemiseen; Malvernissa Yhdysvalloissa on suunniteltu lopetettavan, minkä tiettyjen tuotantotoimintojen keskittäminen johtaen Salon johdosta Location & Commerce on kirjannut  milj. euroa tehtaan sulkemiseen; markkinointi- ja myyntitoimintojen terä- uudelleenjärjestelykuluja vuonna . vöittäminen tietyillä avainmarkkina-alueilla johtaen henkilös- Marraskuussa  Nokia Siemens Networks kertoi strate- tön vähennyksiin tietyillä muilla markkina-alueilla sekä yhty- giastaan keskittyä langattomaan laajakaistaan ja palveluihin män tukitoimintojen virtaviivaistaminen Nokian tarkennetun sekä maailmanlaajuisen uudelleenjärjestelyohjelman aloittami- strategian mukaisesti johtaen olennaisiin henkilöstövähennyk- sesta. Samalla Nokia Siemens Networks julkisti aikomuksensa siin konsernin yhteisissä toiminnoissa. Näiden uudelleenjärjes- vähentää työvoimaansa maailmanlaajuisesti noin   henki- telyjen johdosta Devices & Services on kirjannut yhteensä  löllä vuoden  loppuun mennessä. Uudelleenjärjestelykulut milj. euroa uudelleenjärjestelykuluja. ja niihin liittyvät muut kulut olivat   milj. euroa vuonna

KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT 61  ( milj. euroa vuonna ) sisältäen pääasiassa henki- ketaan oikaisemalla emoyhtiölle kuuluva tulos vaihtovelkakirjan löstökuluja sekä Nokia Siemens Networksin uuden avainmark- koroilla ja oikaisemalla tilikauden aikana ulkona olleiden osak- kinoille ja -tuotesegmentteihin keskittyvän strategian mukai- keiden painotettua keskimääräistä osakkeiden määrää kauden set maa- ja sopimusvähennyksiin liittyvät kulut. aikana ulkona olleiden optioiden, tulosperusteisten osakepalk- Immateriaalioikeuksien loukkauksiin liittyvä varaus perustuu kioiden ja ehdollisten osakepalkkioiden sekä vaihtovelkakirja- arvioon todennäköisesti toteutuvista sovintokustannuksista. lainan oletetettujen vaihtojen laimentavalla vaikutuksella. Lopullinen sovintoon pääsy immateriaalioikeuksien loukkauk- Vuonna  yhteensä  miljoonalla (yhteensä  miljoonal- sista kestää yleensä useamman tilikauden ajan, jonka johdosta la vuonna  ja  miljoonalla vuonna ) optioilla katsot- varauksen käyttö vaihtelee vuosittain. tiin olevan vahventava vaikutus, eikä niitä huomioitu laimen- Sitovat ostosopimukset liittyvät sopimuksiin toimittajien netun osakekohtaisen tuloksen laskemisessa. Lisäksi vuonna kanssa. Yhtiö olettaa, että nämä varaukset käytetään seuraa-   miljoonaa tulosperusteista osaketta jätettiin laimenne- van  kuukauden aikana. tun osakekohtaisen tuloksen laskelman ulkopuolelle sen takia, Tappiovaraus keskeneräisistä projekteista liittyy Nokia että niihin liittyvät suoritusehdot eivät täyttyneet. .. Siemens Networksin projekteihin. Projektien tappiovarausten laskelman ulkopuolelle oli jätetty  miljoonaa ulkona olevaa käytön odotetaan tapahtuvan tulevan  kuukauden aikana. ehdollista osakepalkkiota, joilla tulevaisuudessa saattaisi olla Muut varaukset koostuvat varauksista, jotka liittyvät erilai- laimentava vaikutus osakekohtaiseen tulokseen. siin sitoviin velvoitteisiin sekä osakeperusteisten palkitsemis- Vaihtovelkakirjalaina sisältää vapaaehtoisen vaihto- järjestelmien eläke- ja muihin sosiaaliturvakuluihin. oikeuden. Alkuperäisen vaihtohinnan perusteella koko lainan vapaaehtoinen vaihto-oikeuden käyttö johtaisi  miljoonan uuden osakkeen liikkeellelaskuun. Mahdolliset osakkeet liittyen 28. TULOS/OSAKE vaihtovelkakirjalainaan sekä vaihtovelkakirjalainan korko on on jätetty laimennetun osakekohtaisen tuloksen laskelman ulko- 2012 2011 2010 puolelle, koska näillä osakkeilla katsottiin olevan vahventava Osoittaja/milj. EUR vaikutus osakekohtaiseen tulokseen ... Laimentamaton: Emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva tulos – 3 106 – 1 164 1 850 29. VASTUUSITOUMUKSET Laimennettu: milj. EUR 2012 2011 Emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva tulos – 3 106 – 1 164 1 850 Omasta puolesta annetut vakuudet Vaihtovelkakirjalainan Kiinteistökiinnitykset — 18 verojen jälkeisen koron Pantit 38 2 eliminointi — — —

Tulos, jota käytetään Vastuusitoumukset samaan konserniin määriteltäessä laimennettu kuuluvien yritysten puolesta osakekohtainen tulos – 3 106 – 1 164 1 850 Muut takaukset 937 1 292 Nimittäjä/1 000 kpl Laimentamaton: Vastuusitoumukset osakkuusyhtiöiden Painotettu puolesta keskimääräinen Lainatakaukset 11 — osakkeiden määrä 3 710 845 3 709 947 3 708 816

Laimentavien osakkeiden vaikutus: Muut vastuusitoumukset 1 Optiot — — — Lainatakaukset 12 — Tulosperusteiset Muut takaukset 68 16 osakepalkkiot — — 324 Ehdolliset osakepalkkiot — — 4 110 Rahoitussitoumukset Vaihtovelkakirjalainan Asiakasrahoitussitoumukset 1 34 86 oletetut vaihdot — — — Venture fund -sitoumukset 282 133 — — 4 434  ks. liite  Laimennettu: Oikaistu painotettu Vastuusitoumukset on esitetty suurimpaan mahdolliseen keskimääräinen osake- arvoonsa. määrä ja oletetut Muut takaukset sisältävät  milj. euroa vuonna  ( merkinnät 3 710 845 3 709 947 3 713 250 milj. euroa vuonna ) eräiden Nokia Siemens Networksin Laimentamaton osakekohtainen tulos lasketaan jakamalla operaattoriasiakkaiden hyväksi annettuja pankkitakauksia tai emoyhtiön omistajille kuuluva tulos tilikauden aikana ulkona Nokia Siemens Networks konsernin antamia yritystakauksia. olleiden osakkeiden painotetulla keskimääräisellä osakkeiden Asiakas voi vaatia suoritusta näiden takausten perusteella, määrällä poislukien Nokian ja sen tytäryhtiöiden omistuksessa jos Nokia Siemens Networks ei ole täyttänyt sopimusvelvoit- olevat omat osakkeet. Laimennettu osakekohtainen tulos las- teitaan tietoliikenneverkkojen toimitussopimuksiin liittyen.

62 NOKIA VUONNA 2012 Takauksen luonteesta riippuen suoritus on maksettavissa 31. LÄHIPIIRIIN LIITTYVÄT TAPAHTUMAT pyynnöstä tai maksuvelvollisuuden todistavaan menettelyyn perustuen. Muiden takausten määrä on vähentynyt lähinnä .. konsernilla oli  milj. euroa ( milj. euroa vuon- johtuen takausten voimassaolon erääntymisestä. na ) velkaa Nokian saksalaiselle eläkesäätiölle, Nokia Asiakasrahoitussitoumukset  milj. euroa vuonna  Unterstützungskasse GmbH, joka on oma juridinen yksikkö. ( milj. euroa vuonna ) liittyvät Nokia Siemens Networksin Velan vuosikorko on  % ja sen voimassaolo riippuu velkasuh- operaattoriasiakkaille myönnettyihin lainoihin. Sitoumusten teen osapuolista, joilla on oikeus eräännyttää laina  päivän käytettävyys edellyttää, että lainanottaja pystyy noudatta- irtisanomisajalla. maan laina-asiakirjoissa määriteltyjä rahoitus- ja liiketoimin- Nokian johtokunnalle tai hallitukselle myönnettyjä lainoja ei taan liittyviä ja muita ehtoja. Lainat on yleensä tarkoitettu tie- ollut .., .. eikä ... toliikenneverkkoinvestointien ja -palveluiden rahoittamiseen. Venture fund -sitoumukset  milj. euroa vuonna  milj. EUR 2012 2011 2010 ( milj. euroa vuonna ) ovat rahoitussitoumuksia rahas- Liiketoimet osakkuus- toihin, jotka tekevät teknologiaan liittyviä sijoituksia. Äänet- yhtiöiden kanssa tömänä osakkaana Nokia on sitoutunut sijoittamaan rahastoon Osuus osakkuusyhtiöiden pääomaa ja on oikeutettu saamaan voitto-osuuksia kunkin ra- tuloksista – 1 – 23 1 haston osakassopimuksen ja rahaston toiminnan perusteella. Saadut osingot — — 1 Vuoden  lopussa konsernilla oli   milj. euron arvos- Osuus osakkuusyhtiöiden ta sitovia vaihto-omaisuuden ja palveluiden ostosopimuksia omasta pääomasta 46 47 61 liittyen pääasiassa vuoden  ostoihin (  milj. euroa Myynnit osakkuusyhtiöille 12 37 15 vuonna ). Konserni on solminut Microsoftin kanssa yhteis- Ostot osakkuusyhtiöiltä 150 91 186 työsopimuksen, jossa konserni on sitoutunut ohjelmistorojal- Saamiset osakkuusyhtiöiltä 1 — 3 tijärjestelyyn, johon sisältyy vuosittaisia minimirojaltimaksuja. Velat osakkuusyhtiöille 32 14 22 Vastineeksi konsernin panoksesta tähän järjestelyyn Microsoft maksaa neljännesvuosittain alustatukimaksuja konsernille. .. konsernilla oli  milj. euron ulkona oleva laina- Alustatukimaksujen kokonaissumman arvellaan olevan jonkin takaus konsernin osakkuusyhtiön puolesta. verran suurempi kuin minimirojaltimaksujen kokonaissumman. Nokia on osapuolena sen tavanomaiseen liiketoimintaan Johdon palkkiot liittyvissä oikeudenkäynneissä mukaan lukien patenttien Seuraavassa taulukossa on esitetty yhtiön toimitusjohtajalle loukkauksiin, lisenssisopimusten rikkomuksiin ja muihin imma- maksettu tai maksettavissa oleva peruspalkka ja tulospalkkiot teriaalioikeuksiin liittyviin asioihin liittyvät vaateet, kanteet tilikausilta  –  sekä yhtiön kuluksi kirjaamat myönnet- ja oikeudenkäynnit, jotka kolmannet osapuolet ja Nokia ovat tyihin osakepohjaisiin palkkioihin liittyvät kulut. panneet alulle, sekä menettelyt koskien tuotteita, sopimuksia ja arvopapereita. Yhtiön johdon näkemyksen mukaan ei ole tämänhetkisen tiedon perusteella todennäköistä, että näihin oikeudenkäynteihin liittyvät, kirjanpidossa jo tehtyjen varausten määrän ylittävät mahdolliset vastuut yhteensä olisivat merkityksellisiä Nokian rahoitusaseman tai tuloksen kannalta.

30. LEASINGVASTUUT

Konserni on vuokrannut käyttöönsä toimisto-, tehdas- ja varastorakennuksia erityyppisin ei-purettavin vuokrasopimuk- sin. Tietyt sopimukset voidaan uusia eripituisiksi ajanjaksoiksi. Ei-purettavat leasingsopimukset erääntyvät seuraavasti:

Maksut vuodelta, milj. EUR Käyttöleasing 2013 238 2014 176 2015 130 2016 87 2017 68 Myöhemmin 309 Yhteensä 1 008

Vuokrakulut olivat  milj. euroa vuonna  ( milj. euroa vuonna  ja  milj. euroa vuonna ).

KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT 63 2012 2011 2010 Kulu osake- Kulu osake- Kulu osake- Tulos- pohjaisista Tulos- pohjaisista Tulos- pohjaisista EUR Palkka palkkiot palkkioista Palkka palkkiot palkkioista Palkka palkkiot palkkioista Stephen Elop Toimitusjohtaja (21.9.2010 alkaen) 1 079 500 — 1 597 496 1 020 000 473 070 2 086 351 280 303 440 137 67 018

Johtokunnan palkkiot tilikausilta – olivat yhteensä vät heille myönnetyt osakepohjaiset kannustimet työsuhteen    euroa vuonna  (   euroa vuonna  ja päättymisen seurauksena ohjelmien ehtojen mukaisesti.    euroa vuonna ), jotka muodostuivat peruspal- koista sekä tulospalkkioista. Kulut osakepohjaisista palkkioista Hallitus olivat yhteensä   euroa vuonna  (   euroa Seuraavassa taulukossa on esitetty hallitukselle maksetut vuonna  ja    euroa vuonna ). Ne johtokunnan kokonaispalkkiot, joista varsinainen yhtiökokous on kyseisinä jäsenet, joiden työsuhde päättyi vuoden  aikana, menetti- vuosina päättänyt.

2012 2011 2010 Vuosipalkkio 1 Osakkeita Vuosipalkkio 1 Osakkeita Vuosipalkkio 1 Osakkeita Hallitus EUR EUR EUR Risto Siilasmaa, Puheenjohtaja 3.5.2012 alkaen 2 440 000 70 575 155 000 10 428 155 000 7 294 Jorma Ollila, Puheenjohtaja 3.5.2012 saakka 3 — — 440 000 29 604 440 000 20 710 Dame Marjorie Scardino, Varapuheenjohtaja 4 150 000 24 062 150 000 10 092 150 000 7 058 Bruce Brown 130 000 20 850 Stephen Elop 5 — — — — — — Lalita D. Gupte 6 — — — — 140 000 6 588 Bengt Holmström — — 130 000 8 746 130 000 6 117 Henning Kagermann 7 155 000 24 860 155 000 10 428 130 000 6 117 Olli-Pekka Kallasvuo 8 — — — — 130 000 6 117 Per Karlsson 9 — — 130 000 8 746 155 000 7 294 Jouko Karvinen 10 155 000 24 860 140 000 9 419 — — Helge Lund 130 000 20 850 130 000 8 746 — — Isabel Marey-Semper 11 140 000 22 454 140 000 9 419 140 000 6 588 Mårten Mickos 130 000 20 850 — — — — Elizabeth Nelson 12 140 000 22 454 — — — — Kari Stadigh 130 000 20 850 130 000 8 746 — — Keijo Suila — — — — 130 000 6 117

 Vuosipalkkiosta noin  % maksetaan Nokian osakkeina ja loput noin  %  Henning Kagermannille vuosina  ja  maksetut palkkiot olivat maksetaan rahana. Yhtiön käytäntönä on myös, että hallituksen jäsenten   euroa vuodessa, josta   euroa perustui hallituksen tulee säilyttää omistuksessaan kaikki palkkioina saamansa Nokian osak- jäsenenä toimimiseen ja   euroa henkilöstöpoliittisen valiokunnan keet hallitusjäsenyyden päättymiseen saakka (lukuun ottamatta osakkei- puheenjohtajana toimimiseen. ta, joilla katetaan mahdolliset osakkeiden hankkimisesta aiheutuvat kulut,  Olli-Pekka Kallasvuo jätti paikkansa hallituksen jäsenenä vuonna . verot mukaan lukien). Tämä taulukko sisältää ainoastaan Olli-Pekka Kallasvuolle maksetut  Risto Siilasmaalle vuonna  maksettu palkkio oli yhteensä   palkkiot hänen tehtävistään hallituksen jäsenenä. euroa, joka perustui hallituksen puheenjohtajana toimimiseen. Risto  Per Karlssonille vuonna  maksettu palkkio oli   euroa, josta Siilasmaalle vuosina  ja  maksetut palkkiot olivat   euroa   euroa perustui hallituksen jäsenenä toimimiseen ja   euroa vuodessa, joista   euroa perustui hallituksen jäsenenä toimimiseen henkilöstöpoliittisen valiokunnan puheenjohtajana toimimiseen. ja   euroa tarkastusvaliokunnan puheenjohtajana toimimiseen.  Jouko Karviselle vuonna  maksettu palkkio oli   euroa, josta  Jorma Ollilalle vuosina  ja  maksetut palkkiot olivat     euroa perustui hallituksen jäsenenä toimimiseen ja   euroa euroa vuodessa, joka perustui hallituksen puheenjohtajana toimimiseen. tarkastusvaliokunnan puheenjohtajana toimimiseen. Jouko Karviselle  Marjorie Scardinolle vuosina ,  ja  maksetut palkkiot olivat vuonna  maksettu palkkio oli yhteensä   euroa vuodessa, josta   euroa vuodessa, joka perustui hallituksen varapuheenjohtajana   euroa perustui hallituksen jäsenenä toimimiseen ja   euroa toimimiseen. tarkastusvaliokunnan jäsenenä toimimiseen.  Stephen Elopille ei maksettu palkkiota hänen tehtävistään hallituksen  Isabel Marey-Semperille vuosina ,  ja  maksetut palkkiot jäsenenä. Tämä taulukko ei sisällä Stephen Elopille maksettuja palkkoja ja olivat   euroa vuodessa, josta   euroa perustui hallituksen palkkioita hänen tehtävästään toimitusjohtajana. jäsenenä toimimiseen ja   euroa tarkastusvaliokunnan jäsenenä  Lalita D. Guptelle vuonna  maksettu palkkio oli   euroa, josta toimimiseen.   euroa perustui hallituksen jäsenenä toimimiseen ja   euroa  Elizabeth Nelsonille vuonna  maksettu palkkio oli   euroa, josta tarkastusvaliokunnan jäsenenä toimimiseen.   euroa perustui hallituksen jäsenenä toimimiseen ja   euroa tarkastusvaliokunnan jäsenenä toimimiseen.

64 NOKIA VUONNA 2012 Tiettyjen johtokunnan jäsenten eläke-etuudet irtisanomisajan palkkaa (vuotuinen peruspalkka ja tavoitebo- Johtokunnan jäsenet kuuluvat sen maan paikalliseen eläke- nus) ja hänen osakepohjaiset kannustinpalkkionsa maksetaan järjestelmään, jossa he asuvat vakituisesti. Suomessa asuvat nopeutetussa aikataulussa. Stephen Elopilla on  kuukauden johtokunnan jäsenet, mukaan lukien toimitusjohtaja Stephen kilpailukielto toimitusjohtajasopimuksen päättymisestä lukien. Elop, kuuluvat suomalaiseen TyEL-eläkejärjestelmään, jossa Mikäli Nokia päättää toimitusjohtajasopimuksen muusta kuin työeläkkeen määrään vaikuttavat työssäoloaika ja ansiot. Elopin olennaisen sopimusrikkomuksen johdosta, Elopilla voi TyEL-eläkejärjestelmässä eläkepalkaksi luetaan edunsaajan olla oikeus korvaukseen kilpailukiellon kestoajalta tai sen osal- peruspalkka, bonukset ja muut mahdolliset verotettavat ta. Korvauksen määrä vastaa peruspalkkaa ja tavoitebonuksen palkanlisät, mutta ei osakkeista realisoituneita tuloja. TyEL- määrää siltä ajalta, kun hänelle ei makseta erokorvausta. eläkejärjestelmä antaa mahdollisuuden siirtyä varhaiseläkkeel- le -vuotiaana suppeammin eläke-eduin. Vanhuuseläkkeelle voi jäädä – -vuotiaana, jolloin eläke määräytyy kasvavan 32. RAHAVIRTALASKELMA prosentin mukaan. Yhdysvalloissa asuvat johtokunnan jäsenet osallistuvat Nokian Yhdysvalloissa ylläpitämään eläkeohjel- milj. EUR 2012 2011 2010 maan (”Nokia’s Retirement Savings and Investment Plan” tai Oikaisut: “(k) Plan”). Ohjelmaan kuuluvat työntekijät määräävät Poistot (liite 10) 1 326 1 562 1 771 palkasta pidätettävän verovähennyskelpoisen eläkemaksu- Aineellisten ja aineettomien osuuden ja Nokian maksuosuus on  %:iin asti yhtä suuri kuin hyödykkeiden ja available-for- työntekijältä pidätettävä eläkemaksuosuus. Työnantajan sale -sijoitusten maksusuorituksesta  % vastaava määrä siirtyy ohjelmaan myyntivoitot (–)/-tappiot (+) – 131 – 49 – 193 kuuluville työntekijöille näiden neljänä ensimmäisenä palve- Verot (liite 12) 1 145 290 443 lusvuotena. Johtokunnan Saksassa asuvat jäsenet osallistuvat Osuus osakkuusyhtiöiden Nokian Saksan eläkeohjelmaan, joka on  % yhtiön rahoit- tuloksista (liite 15) 1 23 – 1 tama. Maksut perustuvat eläkkeeseen oikeuttaviin ansioihin, Määräysvallattomien eläketaulukkoon ja eläkeikään. Isossa-Britanniassa asuvien osakkeenomistajien osuus – 683 – 324 – 507 johtokunnan jäsenten karttunut eläke kuuluu Ison-Britannian Rahoitustuotot ja -kulut (liite 11) 333 49 191 eläkejärjestelmään (UK Pension Scheme). Maksut järjestelmään suorittavat sekä työntekijä että työnantaja ja varoja hallinnoi Arvostuserien purku myynnin sekä hankinnan Ison-Britannian eläkejärjestelmä. Varat sijoitetaan työntekijän ja valmistuksen kulujen valitsemiin kohteisiin. oikaisueriin (liite 21) – 16 – 4 – 22 Arvonalentumiset (liite 8) 109 1 338 110 Toimitusjohtajalle irtisanomisen yhteydessä Käytöstä poistamiset (liite 13, 14) 31 13 37 suoritettavat etuudet Osakeperusteiset maksut (liite 24) 13 18 47 Mikäli Nokia päättää toimitusjohtajasopimuksen muusta kuin Uudelleenjärjestelykulut 1 Stephen Elopista johtuvasta syystä, hän on oikeutettu saa- (liite 7, 27) 1 659 565 245 maan  kuukauden palkkaa vastaavan korvauksen (vuotuinen Muut tuotot ja kulut 51 5 – 9 peruspalkka ja tavoitebonus) ja hän menettää osakepohjaiset Oikaisut yhteensä 3 838 3 486 2 112 kannustinpalkkiot sovellettavien kannustinohjelmien sään- töjen mukaisesti, poikkeuksena Nokian vuoden  osake- Nettokäyttöpääoman pohjaisesta kannustinohjelmasta myönnetyt osakepalkkiot, muutoksen erittely jotka maksetaan nopeutetussa aikataulussa (Nokian vuoden Lyhytaikaiset saamiset, lisäys (–) vähennys (+) 2 040 137 1 281  tulosperusteisen osakepalkkio-ohjelman suorituskausi Vaihto-omaisuuden päättyi vuonna , eikä tämän ohjelman perusteella annettu vähennys (+)/lisäys (–) 707 289 – 512 osakkeita). Elopin irtisanoessa toimitusjohtajasopimuksen Korottomien irtisanomisaika on kuusi kuukautta ja hän on oikeutettu irti- lyhytaikaisten velkojen sanomisajan palkkaan (vuotuinen peruspalkka ja tavoitebonus vähennys (–)/lisäys (+) – 2 702 – 1 145 1 563 kuudelta kuukaudelta) ja hän menettää kaikki osakepohjaiset Lainat asiakkaille 78 81 17 kannustinpalkkiot. Jos määräysvalta Nokiassa vaihtuu (”change Nettokäyttöpääoman muutos 123 – 638 2 349 of control”) Elop voi päättää työsuhteensa siinä tapauksessa, että hänen työtehtävänsä ja vastuunsa olennaisesti vähene-  Uudelleenjärjestelykulujen ja niihin liittyvien kulujen oikaisu edustaa sitä osuutta uudelleenjärjestelykuluista ja niihin liittyvistä kuluista, joilla ei vät. Tällöin hän on oikeutettu  kuukauden palkkaa vastaa- ollut rahavirtoja. vaan korvaukseen (vuotuinen peruspalkka ja tavoitebonus) ja hänen osakepohjaiset kannustinpalkkionsa maksetaan Vuonna  Nokia Siemens Networksin laina Siemensiltä, nopeutetussa aikataulussa. Nokian päättäessä Elopin sopi-  milj. euroa, sekä lainan pääomaan lisätty korko,  milj. muksen Elopin olennaisesta sopimusrikkomuksesta johtuen, euroa, konvertoitiin omaksi pääomaksi, mikä vaikutti taseen Elop ei saa lisäkorvauksia ja hän menettää kaikki osakepohjai- määräysvallattomille omistajille kuuluvaan osuuteen. Vuosina set kannustinpalkkiot. Jos Elop päättää toimitusjohtajasopi-  ja  konsernilla ei ollut merkittäviä investointeja, joilla muksen Nokian olennaisesta sopimusrikkomuksesta johtuen, ei ollut rahavirtoja. Elopilla on oikeus erokorvaukseen, joka vastaa  kuukauden

KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT 65 33. NOKIA-KONSERNIN MERKITTÄVIMMÄT riskienhallinnan priorisointi. Yleisten periaatteiden lisäksi tiet- TYTÄRYHTIÖT 31.12.2012 tyjen riskien osalta, kuten rahoituksellisten riskien, asiakkaiden ja luottoriskien osalta, on laadittu erilliset riskienhallinta- Emoyhtiön Konsernin politiikat. omistus- omistus- % osuus osuus Rahoitukselliset riskit FI Nokia Sales International Oy 100,0 100,0 Nokian rahoitustoimintojen päätavoitteena on riittävän rahoi- US Nokia Inc. — 100,0 tuksen turvaaminen yhtymälle sekä rahoituksellisten riskien DE Nokia GmbH 100,0 100,0 tunnistaminen, mittaaminen ja hallinta. Rahoitustoiminnot GB Nokia UK Limited — 100,0 tukevat tätä tavoitetta vähentämällä rahoitusmarkkinoiden KR Nokia TMC Limited 100,0 100,0 muutosten haitallisia vaikutuksia yhtymän kannattavuuteen ja CN Nokia (China) Investment Co. Ltd 100,0 100,0 hallitsemalla konsernin pääomarakennetta tasapainottamalla likvidien varojen ja rahoitusvelkojen suhdetta. CN Nokia Telecommunications Ltd 4,5 83,9 Nokian rahoitustoimintojen hallinto perustuu toimitusjoh- NL Nokia Finance International B.V. 100,0 100,0 tajan hyväksymään rahoituspolitiikkaan, jossa määritellään IN Nokia India Pvt Ltd 99,9 100,0 riskienhallinnan yleiset periaatteet sekä vastuu rahoitusriskien BR Nokia do Brazil Technologia Ltda 99,9 100,0 hallinnasta. Talousjohtajan hyväksymät yksityiskohtaisemmat RU OOO Nokia 100,0 100,0 toimintaohjeet on luotu mm. valuutta- ja korkoriskien hallin- US NAVTEQ Corp — 100,0 nasta, johdannaissopimusten käytöstä sekä likviditeetti- ja NL NAVTEQ B.V. 1,45 100,0 luottoriskin hallinnasta. Rahoitustoimintojen toimintamalli on NL NAVTEQ Europe B.V. 100,0 riskiä välttävä. NL Nokia Siemens Networks B.V. — 50,0 1 Rahoitusriskit jaetaan (a) markkinariskiin (kattaen valuutta- FI Nokia Siemens Networks Oy — 50,0 riskin, korkoriskin sekä osakehintariskin), (b) luottoriskiin (kat- DE Nokia Siemens Networks GmbH & Co KG — 50,0 taen liiketoimintaan liittyvän sekä rahoituksellisen luottoriskin) IN Nokia Siemens Networks Pvt. Ltd. — 50,0 ja (c) likviditeettiriskiin. JP Nokia Siemens Networks Japan Corp. — 50,0 US Nokia Siemens Networks US LLC — 50,0 A) MARKKINARISKI  Nokia Siemens Networks B.V.:n omistavat noin  % omistusosuudella Nokia ja Siemens. Nokian pystyessä nimittämään johdon avainhenkilöitä sekä suurimman osan hallituksesta, sillä on määräysvalta. Tämän johdosta Markkinariskien arviointiin käytetty menetelmä: Nokia konsolidoi Nokia Siemens Networksin. Value-at-Risk Nokia käyttää Value-at-Risk (“VaR”) menetelmää konsernin Täydellinen luettelo tytär- ja osakkuusyhtiöistä sisältyy viralli- valuutta-, korko- ja osakkeiden hintariskien arvioinnissa. seen tilinpäätökseen. VaR on tilastollinen menetelmä, jolla mitataan markkinoiden muutoksille sensitiivisten instrumenttien suurinta mahdollista käyvän arvon tappiota määritellyssä epäedullisessa markki- 34. RISKIEN HALLINTA natilanteessa annetulla todennäköisyydellä tietyn aikajakson kuluessa. Riskienhallinnan periaatteet Nokialla valuuttariskin VaR lasketaan käyttäen Monte Carlo Nokialla on yhteinen systemaattinen riskienhallintakonsepti -simulointia riittävällä määrällä satunnaisia markkinahinta- kaikille liiketoiminnoille ja prosesseille. Olennaiset riskit ja skenaarioita, jotta tiettyjen valuuttajohdannaisten epäline- mahdollisuudet identiﬁ oidaan, analysoidaan, hallitaan ja moni- aariset hintojen muutokset tulisi otettua oikein huomioon. toroidaan osana faktoihin perustuvaa liiketoiminnan tuloksel- Varianssi-kovarianssimenetelmää käytetään korkoriskin ja lisuuden seurantaa. Liiketoiminnan tavoitteiden kannalta kes- osakkeiden hintariskin arviointiin ja mittaamiseen. keiset riskit identiﬁ oidaan joko operatiivisessa toiminnassa tai VaR-laskenta perustuu volatiliteetteihin ja korrelaatioihin, kiinteänä osana pitkän ja lyhyen aikavälin suunnittelua. Nokian jotka on laskettu yhden vuoden historiallisen markkinainfor- riskienhallintakonsepti perustuu näkyvyyteen ja tietoisuuteen maation perusteella. Jotta viimeisimmät markkinatapahtumat keskeisistä riskeistä, jotka saattavat estää Nokiaa saavutta- tulisivat paremmin esiin, data painotetaan eksponentiaalisesti masta liiketoimintatavoitteitaan, ei pelkästään keskittymistä tasoitetulla liukuvalla keskiarvolla käyttäen asianmukaista riskien eliminointiin. tasoituskerrointa. Laskenta tehdään  % luottamustasolla Nokian riskienhallintapolitiikka, jonka hallituksen tarkastus- yhden kuukauden tarkastelujaksolla. valiokunta on hyväksynyt, edellyttää, että riskienhallinta on Tässä VaR-mallissa voidaan päätella, että suurin mahdolli- integroitu osaksi liiketoimintaprosesseja. Yhtenä pääperiaat- nen tappio ei ylitä VaR-tulosta  % mahdollisista tapauksista. teena on, että vastuu riskienhallinnasta määräytyy liiketoimin- Lopuissa  % mahdollisista tapauksista mahdollinen tappio on tavastuun mukaan. Kuitenkin jokaisella nokialaisella on vastuu vähintään VaR-tulos ja keskimäärin merkittävästi suurempi. tunnistaa tavoitteidemme saavuttamista uhkaavia riskejä. VaR-menetelmässä tehdään useita oletuksia, kuten, a) ris- Riskienhallinta kattaa strategiset, operatiiviset, rahoitus- ja kejä mitataan keskimääräisessä markkinatilanteessa olettaen, vahinkoriskit. että riskeihin vaikuttavat tekijät ovat normaalisti jakautuneet; Keskeiset riskit raportoidaan konsernijohdolle, jotta saa- b) markkinariskeihin vaikuttavien tekijöiden tulevien muutos- daan riittävä varmuus liiketoimintariskeistä ja mahdollistetaan ten oletetaan vastaavan estimoituja historiallisia muutoksia;

66 NOKIA VUONNA 2012 c) tarkastellut riskit eivät muutu tarkastelujakson aikana. Näin 2011, milj. EUR USD JPY CNY INR ollen on mahdollista, että kunakin kuukautena mahdolliset Ennakoitujen rahavirtojen tappiot ovat erilaisia ja saattavat olla merkittävästi suurempia suojina käytettävät kuin VaR-laskelman tulos. valuuttajohdannaiset (netto) 1 1 282 110 — – 20 Valuuttariski Ulkomaisiin yksiköihin Toiminnan kansainvälisyys altistaa konsernin sekä transakti- tehtyjen nettosijoitusten suojina käytettävät oihin että translaatioon liittyville valuuttariskeille. Valuutta- valuuttajohdannaiset määräiset saamiset ja velat sekä ennakoidut ostot ja myynnit (netto) 2 – 1 045 – 17 – 2 023 – 818 aiheuttavat konsernin eri yksiköille transaktioriskiä. Trans- Tase-erien aiheuttama aktioriskiä hallitaan konsernin ulkomaisten tytäryhtiöiden valuuttariski (netto) 3 – 962 – 19 880 – 109 paikallisiin toimintavaluuttoihin nähden. Valuuttajohdannaiset, Konsernin valuuttariskipolitiikan mukaisesti olennaisten joihin ei sovelleta transaktioiden valuuttariski suojataan ellei suojaaminen ole suojauslaskentaa, taloudellisesti kannattamatonta markkinoiden likviditeetin kirjattuna tulosvaikutteisesti käypään arvoon ja/tai suojauskustannusten takia. Toimintaohjeet ovat samat (netto) 3 875 255 – 825 – 264 kuin edellisenä vuotena. Valuuttariskit määritellään trans- Valuuttojen väliset aktioiden nimellisarvoon perustuen. Valuuttariskit suojataan koronvaihtosopimukset 420 — — — pääosin johdannaisilla, kuten valuuttatermiineillä tai valuutta-  Näitä valuuttajohdannaisia käytetään suojaamaan valuuttariskiä, joka optioilla. Valuuttajohdannaissopimukset ovat harvoin kestol- syntyy myyntien ja ostojen sekä yrityskauppojen erittäin todennäköisistä taan yli vuoden mittaisia. Konserni ei suojaa ennakoituja ennakoiduista rahavirroista. Joissain valuutoissa, varsinkin Yhdysvaltain dollarissa, Nokialla on merkittäviä sekä ulosmeneviä että sisääntulevia valuuttavirtoja yli kahden vuoden päähän. ennakoituja rahavirtoja. Nämä on netotettu oheisessa taulukossa. Näiden Translaatioriski aiheutuu siitä, että Nokialla on ulkomaisia valuuttajohdannaisten suojaamia valuuttariskejä ei ole esitetty taulukossa, koska ne eivät ole rahoitusinstrumentteja. tytäryhtiöitä euroalueen ulkopuolella ja niiden oman pääoman  Näitä valuuttajohdannaisia käytetään suojaamaan ulkomaisiin yksiköihin euromääräinen arvo on alttiina valuuttakurssivaihteluille. tehtyjä nettosijoituksia. Näiden valuuttajohdannaisten suojaamia valuut- tariskejä ei ole esitetty taulukossa, koska ne eivät ole rahoitusinstrument- Valuuttakurssien vaihtelusta johtuvat oman pääoman muutok- teja. set näkyvät muuntoeroina konsernitilinpäätöksessä.  Osaa näistä valuuttajohdannaisista käytetään vieraan valuutan määräis- Nokia käyttää aika ajoin valuuttatermiinejä, -optioita ja ten tase-erien ja eräiden ennakoitujen todennäköisten valuuttavirtojen suojaamiseen. valuuttamääräisiä lainoja valuuttamääräisistä tytäryhtiöinves- toinneista syntyvän nettosijoitusposition suojaamiseen. Konsernin VaR-luvut rahoitusinstrumenteista johtuvalle Vuosien  ja  lopussa seuraavat valuutat muodosti- valuuttariskille on esitetty alla olevassa taulukossa. VaR- vat merkittävän osan rahoitusinstrumenttien valuuttajakau- laskelmaan on sisällytetty seuraavat ulkomaanrahan määräiset masta: rahoitusinstrumentit:

2012, milj. EUR USD JPY CNY INR ■ Available-for-sale -sijoitukset, lainat ja saamiset, käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahamarkkinasijoituk- Ennakoitujen rahavirtojen set, rahavarat, lainat ja velat. suojina käytettävät valuuttajohdannaiset ■ Muut kuin suojauslaskennan piirissä olevat valuuttajohdan- (netto) 1 550 – 281 — — naiset, jotka arvostetaan tulosvaikutteisesti. Näitä johdan- Ulkomaisiin yksiköihin naisia käytetään merkittävässä määrin tase-eristä johtuvan tehtyjen nettosijoitusten suojina käytettävät valuuttariskin suojaamiseen. valuuttajohdannaiset ■ Valuuttajohdannaiset, joilla suojataan ennakoituja raha- (netto) 2 – 281 – 16 – 1 043 – 763 virtoja tai ulkomaisiin yksiköihin tehtyjä nettosijoituksia ja Tase-erien aiheuttama valuuttariski (netto) 3 1 156 38 263 – 539 joihin sovelletaan suojauslaskentaa. Näillä valuuttajohdan- naisilla on suurin vaikutus VaR-lukuihin, sillä niiden suojaa- Valuuttajohdannaiset, joihin ei sovelleta mat ennakoidut rahavirrat ja ulkomaisiin yksiköihin tehdyt suojauslaskentaa, nettosijoitukset eivät ole rahoitusinstrumenttejä IFRS  kirjattuna tulosvaikut- tarkoittamassa mielessä ja näin ollen niitä ei ole sisällytetty teisesti käypään arvoon VaR-laskelmaan. (netto) 3 – 1 439 106 – 114 420 Valuuttojen väliset koronvaihtosopimukset 428 — — — Rahoitusinstrumenttien VaR, milj. EUR 2012 2011 Vuoden loppu 67 141 Vuoden keskiarvo 128 218 Vuoden vaihteluväli 67–192 141–316

KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT 67 Korkoriski Seuraavassa taulukossa esitettyjä luottoriskejä lukuunotta- Konserni altistuu korkoriskille toisaalta tase-erien arvonmuu- matta rahoituserien suurin mahdollinen luottoriski on näiden tosten eli hintariskin ja toisaalta korkotulojen ja -menojen erien konsernitaseessa esitetty kirjanpitoarvo. muutosten eli jälleenrahoitus- tai jälleensijoitusriskin muodos- milj. EUR 2012 2011 sa. Korkoriski muodostuu pääasiassa taseen korollisista veloista ja saatavista. Ennakoidut rahavirtojen ja taserakenteen Lainatakaukset asiakkaiden ja muiden muutokset aiheuttavat myös yhtymälle korkoriskiä. kolmansien osapuolien puolesta 12 — Korkoriskien hallinnan tavoitteena on tasapainottaa kor- Käyttämättömät annetut rahoitussitoumukset 34 86 kojen vaihtelun aiheuttamaa epävarmuutta ja pitkäaikaisia nettorahoituskustannuksia. 46 86 Tilinpäätöshetken konsernin korollisten saatavien ja velkojen korkoproﬁ ili on esitetty seuraavassa taulukossa: Liiketoimintaan liittyvä luottoriski 2012 2011 Konserni pyrkii varmistamaan saataviensa laadun sekä myyn- Kiinteä Vaihtuva Kiinteä Vaihtuva tisaatavien että asiakkaille tai muille kolmansille osapuolille milj. EUR korko korko korko korko myönnettyjen lainojen ja rahoitussitoumusten osalta. Nokian Varat 3 488 6 627 6 384 4 733 ja Nokia Siemens Networksin luottopolitiikat (kumpikin hyväksytty yhtiöiden johtokunnissa) määrittelevät puitteet Velat – 4 191 – 1 312 – 4 313 – 950 liiketoimintaan liittyvien luottoriskien hallinnalle Nokiassa ja Varat ja velat ennen johdannaisia – 703 5 315 2 071 3 783 Nokia Siemens Networksissä. Nokian ja Nokia Siemens Networksin Luottopolitiikat Korkojohdannaiset 1 880 – 1 784 1 736 – 1 656 edellyttävät, että luottopäätökset perustuvat luottokel- Nettovarat johdannaisten jälkeen 1 177 3 531 3 807 2 127 poisuuden arviointiin ja merkittävien riskien osalta myös luottoluokitukseen. Nokian ja Nokia Siemens Networksin Konsernin korkoriskiä valvotaan ja hallitaan keskitetysti. Luottoluokituspolitiikat määrittelevät luottoluokituksen Nokia käyttää Value-at-Risk -menetelmää täydennettynä periaatteet ja luokitukset hyväksytään Nokian ja Nokia valikoiduilla herkkyysanalyyseillä konsernin korkoriskin hallin- Siemens Networksin luottoluokituskomiteoissa. Luottoriskit taan ja mittaamiseen. Korkoriski muodostuu pääsääntöisesti hyväksytään ja niitä seurataan kunkin liiketoimintayksikön korollisista saatavista ja veloista sekä näihin liittyvistä johdan- luottopolitiikan mukaisesti. Mikäli tarkoituksenmukaista, naisista. Konsernin rahamarkkinainstrumenttien korkoriskin luottoriskiä pienennetään käyttäen soveltuvia instrumentte- VaR on esitetty alla olevassa taulukossa. Luottoriskipreemion ja, kuten rembursseja, takauksia, vakuutuksia tai valikoitujen vaikutusta ei ole sisällytetty alla oleviin lukuihin: saatavien myyntiä. Luottoriskiksi määritellään myyntisaatavien, asiakkaiden ja muiden kolmansien osapuolien avoimien lainasaatavien sekä milj. EUR 2012 2011 rahoitussitoumusten yhteissumma. Vuoden loppu 22 33 Myyntisaataviin ei sisälly merkittäviä luottoriskikeskitty- Vuoden keskiarvo 19 34 miä asiakkaittain eikä maittain. Kolmen suurimman asiakkaan osuus konsernin kaikista myyntisaatavista sekä asiakkaille ja Vuoden vaihteluväli 9–44 19–45 muille kolmansille osapuolille myönnetyistä lainoista vuoden  lopussa oli noin , %, , % ja , % (vuoden  lopussa , %, , % ja , %). Konsernin liiketoimintaan liittyvästä Osakehintariski luottoriskistä kolmen suurimman maan osuus vuoden  Konserni altistuu osakehintariskille joidenkin julkisesti no- lopussa oli , %, , % ja , % (vuoden  lopussa , %, teerattujen osakeomistustensa takia. , % ja , %). Näiden sijoitusten markkina-arvo oli vuoden  lopussa Konserni kirjaa myyntisaamisten arvonalentumisia tarpeen  milj. euroa ( milj. euroa vuonna ). Konsernin julkisesti mukaan erääntymättömistä myyntisaatavista sekä lainasaa- noteerattuihin yhtiöihin tekemien sijoitusten VaR on merkityk- tavista asiakkailta tai muilta kolmansilta osapuolilta perustuen setön. velallisen luottokelpoisuuden ja maksuhistorian analysointiin. Konsernin tekemät myyntisaamisten arvonalentumiskirjaukset perustuvat arvioon todennäköisistä taloudellisista menetyk- B) LUOTTORISKI sistä tilinpäätöshetkellä. Erääntyneitä saatavia asiakkailta ja Luottoriskillä tarkoitetaan riskiä siitä, että vastapuoli ei täytä muilta kolmansilta osapuolilta käsitellään yksittäistapauksina sopimusvelvotteitaan ja tämän seurauksena konsernille myyntisaamisten arvonalentumisia määritettäessä. aiheutuu taloudellisia menetyksiä. Luottoriskiä synnyttävät Vuoden  lopussa myyntisaatavien kirjanpitoarvo ennen asiakkaisiin liittyvät saatavat, rahoitustakaukset ja muut myyntisaamisten arvonalentumisia sellaisilta asiakkailta, joi- sitoumukset sekä rahoituslaitoksiin liittyvät erät, kuten rahat den saatavista on tehty myyntisaamisten arvonalentumiskirja- ja pankkisaamiset, lainasaamiset, rahamarkkinasijoitukset ja uksia ja ennen hankittuja saatavia, joiden odotetaan olevan pe- rahoitusjohdannaiset. Liiketoimintaan ja rahoitustransaktioi- rintäkelvottomia, oli   milj. euroa (  milj. euroa vuonna hin liittyviä luottoriskejä hallitaan erikseen. ). Konserni on kirjannut varauksia yhteensä  milj. euroa ( milj. euroa vuonna ) sille osalle saatavista, joiden ar-

68 NOKIA VUONNA 2012 von on katsottu alentuneen sekä sille osalle hankituista saata- Rahoituksellinen luottoriski vista, joiden odotetaan olevan perintäkelvottomia. Liitteessä  Rahoitusinstrumentteihin sisältyy riski siitä, että niiden mark- on lisätietoa hankituista saatavista ja liitteessä  on lisätietoa kina-arvo muuttuu johtuen siitä, että vastapuolen luottokel- myyntisaatavien arvostuksesta. Edellä mainitut määrät ovat poisuus heikkenee tai riski tappioista johtuen siitä, että vasta- suhteessa myyntisaatavien sekä asiakkaille ja muille kolmansil- puoli ei pysty täyttämään velvoitteitaan. Tätä riskiä valvotaan le osapuolille annettujen lainojen kokonaismäärään   milj. ja mitataan keskitetysti. Konserni minimoi vastapuoliriskinsä euroa vuonna  (  milj. euroa vuonna ). tekemällä sopimuksia riittävän monien johtavien pankkien ja Konsernilla on  milj. euroa ( milj. euroa vuonna ) rahoituslaitosten kanssa ja valvoen riskien kehittymistä jatku- sellaisia erääntyneitä myyntisaatavia, joista ei ole tehty vasti. Konserni on sopinut kaikkien merkittävien vastapuolien arvonalentumiskirjauksia. Näiden saatavien ikääntyminen on kanssa netotusjärjestelystä (antaa konsernille kuittausoikeu- esitetty seuraavassa taulukossa: den mikäli vastapuoli ei pysty täyttämään velvoitteitaan) ja joidenkin vastapuolien kanssa vakuusjärjestelystä (edellyttää vastapuolta antamaan vakuudet johdannaissaatavia vastaan). milj. EUR 2012 2011 Nokian sijoituspäätökset perustuvat tiukkoihin luottokelpoi- Eräpäivästä kulunut 1-30 päivää 250 169 suus- ja maturiteettikriteereihin konsernin rahoituspolitiikan Eräpäivästä kulunut 31-180 päivää 70 118 ja rahoitustoiminnon toimintaohjeiden mukaisesti. Tämän Eräpäivästä kulunut yli 180 päivää 45 29 sijoituspolitiikan ja aktiivisen sijoitusten hallinnoinnin ansiosta Nokialla ei ole ollut raportointivuosina merkittäviä luottotap- 365 316 pioita rahamarkkinasijoituksissaan. Vuonna  Nokia muutti tapaa, jolla erääntyneet hyvitys- Seuraavassa taulukossa on esitetty rahamarkkinasijoitusten laskut huomioidaan laskettaessa erääntyneiden myyntisaa- jakauma sektoreittain ja luottokelpoisuusluokittain. Jakauma tavien kokonaismäärää yllä olevaan taulukkoon. Menetelmän perustuu Moody’s luottoluokituslaitoksen luottokelpoisuus- muutos on kasvattanut erääntyneiden myyntisaatavien koko- luokituksiin. naismäärää verrattuna vuonna  käytettyyn menetelmään.

Erääntyy Erääntyy Erääntyy Erääntyy Erääntyy 1 ja 3 3 ja 5 yli 5 Luotto- 3 kk 3 ja 12 kk vuoden vuoden vuoden luokitus 3 Yhteensä 1,2 kuluessa välillä välillä välillä kuluttua 31.12.2012, milj. EUR Pankit Aaa     — — — — Aa–Aa    — — — A–A      — — — Baa–Baa   — —  — Ei luokitusta   — — — —

Valtiot Aaa         Aa–Aa      —

Muut Aaa — — — — — — Aa–Aa — — — — — — A–A  — —  — — Baa–Baa — — — — — — Ba–C — — — — — — Ei luokitusta 2 — 2 — — — Yhteensä 6 405 5 772 115 76 303 139

KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT 69 Erääntyy Erääntyy Erääntyy Erääntyy Erääntyy 1 ja 3 3 ja 5 yli 5 Luotto- 3 kk 3 ja 12 kk vuoden vuoden vuoden luokitus 3 Yhteensä 1, 2 kuluessa välillä välillä välillä kuluttua 31.12.2011, milj. EUR Pankit Aaa     — — — — Aa–Aa     —   — A–A     — — — — Baa–Baa   — — — — Ei luokitusta    — — —

Valtiot Aaa         Aa–Aa     — —

Muut Aaa — — — — — — Aa–Aa  — — — —  A–A  — —  —  Baa–Baa  — — — —  Ba–C  — — — —  Ei luokitusta 2 — 2 — — — Yhteensä 8 945 8 174 239 65 268 199

 Rahamarkkinasijoituksiin luetaan määräaikaiset talletukset, likviditeetti-  Rahamarkkinasijoitukset sisältävät  milj. euroa vuonna  ( milj. rahastot ja sijoitukset rahamarkkinainstrumentteihin, jotka luokitellaan euroa vuonna ) sijoituksia, jotka eivät ole konsernin käytettävissä. Available-for-sale -sijoituksiksi tai käypään arvoon tulosvaikutteisesti kir- Käytön rajoitukset johtuvat sopimuksellisista tai juridisista velvoitteista. jattaviksi sijoituksiksi. Likividiteettirahastot, jotka sijoittavat ainoastaan  Pankkiryhmien osalta oheisessa taulukossa on käytetty emoyhtiön valtion velkakirjoihin on luokiteltu kohtaan valtiot. Muut likviditeettirahas- luottoluokitusta. Joissain kehittyvissä maissa pankkien tytäryhtiöiden tot on luokiteltu kohtaan pankit. luottoluokitus saattaa poiketa emoyhtiön luottoluokituksesta.

 % Nokian rahoista ja pankkisaamisista on pankeissa, joilla Nokia pyrkii ylläpitämään riittävää likviditeettiä tehokkaalla on investointiluokan luottoluokitus ( % vuonna ). kassanhallinnalla sekä sijoittamalla likvideihin korkoinstru- mentteihin. Likviditeettiasemasta riippuen Nokia pyrkii uudel- leenrahoittamaan erääntymään tulevat velat ennen sopimuk- C) LIKVIDITEETTIRISKI sen mukaista eräpäivää. Transaktioihin liittyvä likviditeettiriski Likviditeettiriski tarkoittaa riittämätöntä rahoitusta tai tavan- minimoidaan tekemällä vain transaktioita, joille markkinoilta omaista korkeampia rahoituskustannuksia likvidien varojen on saatavissa ostoja myyntinoteeraukset. riittämättömyyden takia silloin, kun velkojen uudelleenrahoitus Liiketoiminnan muutosvauhdin takia Nokia ja Nokia Siemens tai liiketoimintaolosuhteiden äkillinen heikkeneminen johtavat Networks pyrkivät ylläpitämään joustavia rahoitusjärjestelyjä ennakoitua suurempaan rahoitustarpeeseen. Transaktioihin solmimalla sitoutuneita ja sitoutumattomia luottolimiittisopi- liittyvä likviditeettiriski tarkoittaa tilannetta, jossa transaktio muksia. Nokia ja Nokia Siemens Networks hallinnoivat luotto- joudutaan tekemään alle markkinahintojen tai sitä ei pystytä limiittejään itsenäisesti ja luottolimiitteihin ei sisälly ristiin- tekemään lainkaan haluttuna ajankohtana. eräännyttämislausekkeita (cross-default clauses) Nokian ja Likviditeettiriskin hallinnan tavoitteena on turvata rahoi- Nokia Siemens Networksin välillä eikä minkäänlaisia takauksia tuksen riittävyys kaikissa olosuhteissa ylläpitämällä riittävää kummaltakaan osapuolelta. Luottolimiitit olivat vuoden  likviditeettiä sekä varmistamalla se, että liiketoiminnan rahoi- lopussa yhteensä   milj. euroa (  milj. euroa vuonna tukseen on jatkuvasti käytettävissä varoja riittävän nopeasti ). sijoitusten arvoa vaarantamatta.

Merkittävimmät voimassa olevat pitkäaikaiset rahoitusohjelmat vuoden  lopussa ovat:

Liikkeellelaskija(t) Ohjelma Nostettu

Nokia Oyj Yhdysvaltain Arvopaperivalvontaviranomaiselle (SEC:lle) rekisteröity velkakirjaohjelma määrittelemättömälle summalle USD 1 500 miljoonaa Nokia Oyj Medium Term Note (EMTN) ohjelma, yhteensä EUR 5 000 miljoonaa EUR 1 750 miljoonaa

70 NOKIA VUONNA 2012 Merkittävimmät voimassa olevat lyhytaikaiset rahoitusohjelmat vuoden  lopussa ovat:

Liikkeellelaskija(t) Ohjelma Nostettu

Nokia Oyj Kotimainen yritystodistusohjelma, yhteensä EUR 750 miljoonaa — Nokia Oyj US Commercial Paper (USCP) ohjelma, yhteensä USD 4 000 miljoonaa — Nokia Oyj ja Nokia Finance International B.V. Euro Commercial Paper (ECP) ohjelma, yhteensä USD 4 000 milljoonaa — Nokia Siemens Networks Finance B.V. Kotimainen yritystodistusohjelma, yhteensä EUR 500 miljoonaa EUR 82 miljoonaa

Vuoden  lopussa konsernin korolliset velat olivat: 2012 2011 Liikkeellelaskija/lainaaja Lopullinen eräpäivä milj. EUR milj. EUR Nokia

Luottolimiittisopimus (EUR 1 500 miljoonaa) Nokia Oyj Maaliskuu 2016 — —

EUR velkakirja 2014 (EUR 1 250 miljoonaa 5,5 %) Nokia Oyj Helmikuu 2014 1 250 1 250 EUR velkakirja 2019 (EUR 500 miljoonaa 6,75 %) Nokia Oyj Helmikuu 2019 500 500 USD velkakirja 2019 (USD 1 000 miljoonaa 5,375 %) Nokia Oyj Toukokuu 2019 761 766 USD velkakirja 2039 (500 miljoonaa 6,625 %) Nokia Oyj Toukokuu 2039 381 383 EUR EIB tuotekehityslaina Nokia Oyj Helmikuu 2014 500 500 EUR vaihtovelkakirja 2017 (EUR 750 miljoonaa 5 %) Nokia Oyj Lokakuu 2017 750 — Velkakirjojen nimellisarvon ja kirjanpitoarvon väliset erot 1 Nokia Oyj 55 129 Muut korolliset velat Nokia Oyj ja useat tytäryhtiöt 209 168 Nokia yhteensä 4 406 3 696

Nokia Siemens Networks

Luottolimiittisopimus (EUR 2 000 miljoonaa) Nokia Siemens Networks Finance B.V. Kesäkuu 2012 — 613 Pankkilaina (EUR 600 miljoonaa) Nokia Siemens Networks Finance B.V. Maaliskuu 2014 600 — Luottolimiittisopimus (EUR 750 miljoonaa) Nokia Siemens Networks Finance B.V. Kesäkuu 2015 — — EUR Suomalainen eläkelaina Nokia Siemens Networks Oy Lokakuu 2015 132 176 EUR EIB tuotekehityslaina Nokia Siemens Networks Finance B.V. Tammikuu 2015 150 250 EUR Pohjoismaiden Investointipankki Nokia Siemens Networks Finance B.V. Maaliskuu 2015 80 80 Muut korolliset velat Nokia Siemens Networks Finance B.V. ja useat tytäryhtiöt 181 506 Nokia Siemens Networks yhteensä 1 143 1 625 Nokia-yhtymä yhteensä 5 549 5 321

 Tämä rivi sisältää lähinnä käyvän arvon suojauslaskennan piirissä olevien joukkovelkakirjojen käyvän arvon oikaisut sekä vaihtovelkakirjan nimellisarvon ja lainakomponentin kirjanpitoarvon erotuksen.

Kaikki yllä luetellut Nokia Oyj:n lainat ovat vakuudettomia ja Nokia ei ole antanut takauksia Nokia Siemens Networksin lai- niihin ei liity rahoituskovenantteja. Kaikkia lainoja, EIB:n tuo- noihin, joten näihin liittyen ei voi esittää vaatimuksia Nokialle. tekehityslainaa lukuunottamatta, käytetään konsernin yleisiin Nokia Siemens Networks Oy ja/tai Nokia Siemens Networks B.V. tarkoituksiin. on antanut takauksen kaikkiin Nokia Siemens Networks Finance Kaikki yllä luetellut Nokia Siemens Networksin lainat ovat B.V:n yllä lueteltuihin lainoihin. vakuudettomia ja niissä on rahoituskovenantteja liittyen Lokakuussa  Nokia laski liikkeelle EUR  miljoonan Nokia Siemens Networksin velkaantumisasteeseen ja korko- vaihtovelkakirjalainan, joka erääntyy lokakuussa . Lainaan katteeseen. Vuoden  lopussa rahoituskovenanttien sisältyy vapaaehtoinen vaihto-oikeus joulukuusta  alkaen kaikki ehdot täyttyivät. Kaikkia lainoja, EIB:n ja Pohjoismaiden lainan eräpäivään asti. Alkuperäisen vaihtohinnan perusteella Investointipankin tuotekehityslainoja lukuunottamatta, käyte- koko lainan vapaaehtoinen vaihtaminen osakkeisiin johtaisi tään konsernin yleisiin tarkoituksiin.  miljoonan uuden osakkeen liikkeellelaskuun.

KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT 71 Joulukuussa  Nokia Siemens Networks allekirjoitti EUR jääneen  miljoonan euron term loanin eräpäivää siirrettiin   miljoonan tulevaisuudessa alkavan uusittavan laina- ja maaliskuuhun . monivaluuttaluottolimiittisopimuksen (forward starting term Nokia Siemens Networksin EUR Suomalaisesta eläkelai- and multicurrency revolving credit facility), joka on voimassa nasta, EUR EIB tuotekehityslainasta ja EUR Pohjoismaiden kesäkuun . päivä  alkaen. Huhtikuuhun  mennessä Investointipankin lainasta on  miljoonaa euroa,  miljoo- luottolimiittisopimuksen kokonaismäärä nostettiin EUR   naa euroa ja  miljoonaa euroa vastaavasti sisällytetty ta- miljoonaan. Luottolimiittisopimus korvaa EUR   miljoonan seessa pitkäaikaisten lainojen lyhytaikaiseen osuuteen vuoden luottolimiittisopimuksen vuodelta , joka erääntyi kesä-  lopussa. kuussa . EUR   miljoonan luottolimiittisopimukseen Seuraavassa taulukossa on esitetty diskonttaamaton sisältyy sekä EUR  miljoonan revolving credit facility, joka rahavirta-analyysi taseessa esitetyistä rahoitusvaroista ja erääntyy kesäkuussa  että EUR  miljoonan term loan -veloista sekä taseen ulkopuolisista vastuista, kuten laina- facility, joka erääntyy kesäkuussa . Joulukuussa  sitoumuksista, jäljellä olevan sopimuskauden mukaisesti. term loanista maksettiin takaisin  miljoonaa euroa ja jäljelle Taulukon luvut eivät ole suoraan johdettavissa taseesta.

Erääntyy Erääntyy Erääntyy Erääntyy Erääntyy 1 ja 3 3 ja 5 yli 5 3kk 3 ja 12 kk vuoden vuoden vuoden 31.12.2012, milj. EUR Yhteensä kuluessa välillä välillä välillä kuluttua Pitkäaikaiset varat Pitkäaikaiset lainasaamiset 217 1 2 46 37 131 Lyhytaikaiset varat Lyhytaikainen osuus pitkäaikaisista lainasaamisista 40 12 28 — — — Lyhytaikaiset lainasaamiset 1 1 — — — — Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat sijoitukset 493 1 5 11 260 216 Available-for-sale -sijoitukset 6 008 5 782 119 82 25 — Rahat ja pankkisaamiset 3 504 3 504 — — — — Nettona suoritettavien johdannais- saatavien kassavirrat: Johdannaiset – saatavat 240 78 – 30 86 25 81 Bruttona suoritettavien johdannais- saatavien kassavirrat: Johdannaiset – saatavat 13 864 10 299 3 072 41 41 411 Johdannaiset – velat – 13 596 – 10 212 – 2 959 – 17 – 17 – 391 Myyntisaatavat 1 4 579 3 952 615 12 — — Pitkäaikaiset velat Pitkäaikaiset velat – 6 642 – 111 – 163 – 2 933 – 1 123 – 2 312 Lyhyhytaikaiset velat Lyhytaikainen osuus pitkäaikaisista veloista – 216 – 83 – 133 — — — Lyhytaikaiset velat – 262 – 207 – 55 — — — Nettona suoritettavien johdannais- velkojen kassavirrat: Johdannaiset – velat – 99 – 2 – 3 – 7 – 7 – 80 Bruttona suoritettavien johdannais- velkojen kassavirrat: Johdannaiset – saatavat 7 966 6 964 889 113 — — Johdannaiset – velat – 8 016 – 6 999 – 903 – 114 — — Ostovelat – 4 394 – 4 241 – 136 – 17 — — Ehdolliset rahoitusvarat ja -velat Annetut lainasitoumukset 2 – 34 – 28 – 6 — — — Saadut lainasitoumukset 3 2 261 46 – 11 727 1 499 —

72 NOKIA VUONNA 2012 Erääntyy Erääntyy Erääntyy Erääntyy Erääntyy 1 ja 3 3 ja 5 yli 5 3kk 3 ja 12 kk vuoden vuoden vuoden 31.12.2011, milj. EUR Yhteensä kuluessa välillä välillä välillä kuluttua Pitkäaikaiset varat Pitkäaikaiset lainasaamiset 112 1 2 43 62 4 Lyhytaikaiset varat Lyhytaikainen osuus pitkäaikaisista lainasaamisista 59 10 49 — — — Lyhytaikaiset lainasaamiset 14 12 2 — — — Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat sijoitukset 575 — 7 14 264 290 Available-for-sale -sijoitukset 8 557 8 305 133 69 15 35 Rahat ja pankkisaamiset 1 957 1 957 — — — — Nettona suoritettavien johdannais- saatavien kassavirrat: Johdannaiset – saatavat 215 72 – 46 90 17 82 Bruttona suoritettavien johdannais- saatavien kassavirrat: Johdannaiset – saatavat 16 014 14 272 1 226 41 41 434 Johdannaiset – velat – 15 779 – 14 113 – 1 200 – 27 – 27 – 412 Myyntisaatavat 1 5 872 5 030 802 40 — — Pitkäaikaiset velat Pitkäaikaiset velat – 5 391 – 106 – 153 – 2 374 – 316 – 2 442 Lyhyhytaikaiset velat Lyhytaikainen osuus pitkäaikaisista veloista – 387 – 61 – 326 — — — Lyhytaikaiset velat – 1 002 – 915 – 87 — — — Nettona suoritettavien johdannais- velkojen kassavirrat: Johdannaiset – velat – 107 — – 3 – 2 – 3 – 99 Bruttona suoritettavien johdannais- velkojen kassavirrat: Johdannaiset – saatavat 17 354 15 480 1 874 — — — Johdannaiset – velat – 17 775 – 15 775 – 2 000 — — — Ostovelat – 5 532 – 5 449 – 65 – 18 — — Ehdolliset rahoitusvarat ja -velat Annetut lainasitoumukset 2 – 86 – 37 – 49 — — — Saadut lainasitoumukset 3 2 917 45 1 382 – 6 1 496 —

 Myyntisaatavien erääntymisanalyysiin ei ole sisällytetty jaksotettuja saatavia eikä valmistumisasteen perusteella kirjattuja saatavia, joita oli vuonna  yhteensä  milj. euroa (  milj. euroa vuonna ).  Annetut lainasitoumukset on sijoitettu aikaisimpaan ajankohtaan, jolloin ne voidaan nostaa tai vaatia maksettaviksi.  Saadut lainasitoumukset on sijoitettu niiden erääntymisajankohtaan. Näihin lukuihin sisältyvät myös lainasitoumuksiin liittyvät kulut.

Vahinkoriski Nokia pyrkii varmistamaan, että kaikki konsernia ja sen asiak- Nokia ostaa sekä vuoden mittaisia vakuutussopimuksia tie- kaita uhkaavat taloudelliset, yrityskuvaan liittyvät tai muut tyille riskeille että monivuotisia yhdistelmävakuutuksia, mikäli tappiot on minimoitu käyttäen ennakoivaa riskienhallintaa. niitä on saatavissa. Vakuutuksia ostetaan sellaisille riskeille, joita ei voida konsernin omin toimenpitein tehokkaasti hallita ja joihin vakuutusmarkki- noilla on tarjolla tuotteita hyväksyttävillä ehdoilla. Tavoitteena on, että yhtymän vahinkoriskit, liittyivätpä ne aineelliseen (esim. rakennukset) tai aineettomaan omaisuuteen (esim. Nokia brändi) tai mahdollisiin vastuisiin (esim. tuotevastuu), on katettu asianmukaisin vakuutuksin ottaen huomioon sekä kustannukset että omavastuut.

KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT 73 EMOYHTIÖ

EMOYHTIÖN TULOSLASKELMA, FAS EMOYHTIÖN TASE, FAS

2012 2011 2012 2011 1.1.–31.12. Liite milj. EUR milj. EUR 31.12. Liite milj. EUR milj. EUR Liikevaihto 11 727 17 240 VASTAAVAA Hankinnan ja valmistuksen kulut – 10 198 – 12 979 Pysyvät vastaavat Bruttokate 1 529 4 261 Aineettomat hyödykkeet 4 Myynnin ja markkinoinnin kulut – 1 141 – 1 384 Aineettomat oikeudet 14 36 Tutkimus- ja kehityskulut – 2 298 – 2 888 Muut pitkävaikutteiset menot 165 319 Hallinnon kulut – 133 – 227 179 355 Liiketoiminnan muut kulut – 119 – 586 Aineelliset hyödykkeet Liiketoiminnan muut tuotot 1 136 203 Koneet ja kalusto 5 2 1 2 1 Liiketulos 2, 3 – 1 026 – 621 Sijoitukset Rahoitustuotot ja -kulut Osuudet saman konsernin yrityksissä 6 11 548 11 199 Tuotot pitkäaikaisista sijoituksista Osuudet omistusyhteys- Osinkotuotot konsernin yrityksissä 6 3 11 yrityksistä 2 168 3 696 Lainasaamiset saman Osinkotuotot muista konsernin yrityksiltä — — osakkeista ja osuuksista 7 1 Lainasaamiset muilta yhtiöiltä 48 13 Korkotuotot muilta yhtiöiltä 2 — Muut sijoitukset 6 105 85 Muut korko- ja rahoitustuotot 11 704 11 308 Korkotuotot saman konsernin yrityksiltä 11 20 Korkotuotot muilta yhtiöiltä 1 5Vaihtuvat vastaavat Muut rahoitustuotot muilta yhtiöiltä 7 8Vaihto-omaisuus Kurssierot – 147 65 Aineet ja tarvikkeet 1 74 Korkokulut ja muut rahoituskulut Keskeneräiset tuotteet 6 72 Korkokulut saman konsernin Valmiit tuotteet/tavarat 50 78 yrityksille – 14 – 53 57 224 Korkokulut muille yhtiöille – 115 – 72 Arvonalentumiset pysyvien Saamiset vastaavien sijoituksista – 750 – 1 461 Laskennalliset verosaamiset — 371 Muut rahoituskulut – 31 – 98 Myyntisaamiset saman konsernin Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä 1 139 2 111 yrityksiltä 673 1 277 Myyntisaamiset muilta yhtiöiltä 132 497 Tulos ennen satunnaisia eriä ja veroja 113 1 490 Lainasaamiset saman konsernin yrityksiltä 2 938 2 673 Satunnaiset tuotot ja kulut Siirtosaamiset saman konsernin Konserniavustukset 204 — yrityksiltä 724 278 Satunnaiset tuotot ja kulut yhteensä 204 — Siirtosaamiset muilta yhtiöiltä 1 503 2 194 5 970 7 290 Tulos ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja 317 1 490 Tuloverot Rahoitusarvopaperit 40 37 Tilikaudelta – 56 – 138 Aikaisemmilta tilikausilta 60 – 14 Laskennalliset verot 18 – 475 204 Rahat ja pankkisaamiset 37 290

Tilikauden tappio/voitto – 154 1 542 Yhteensä 17 989 19 505

Ks. emoyhtiön liitetiedot. Ks. emoyhtiön liitetiedot.

74 NOKIA VUONNA 2012 EMOYHTIÖN RAHOITUSLASKELMA, FAS

2012 2011 2012 2011 31.12. Liite milj. EUR milj. EUR 1.1.–31.12. Liite milj. EUR milj. EUR VASTATTAVAA Liiketoiminnan rahavirta

Tilikauden tappio/voitto – 154 1 542 Oma pääoma 7 Oikaisut yhteensä 13 – 2 131 – 1 740

Rahavirta ennen nettokäyttö- Osakepääoma 246 246 pääoman muutosta – 2 285 – 198 Ylikurssirahasto 46 46 Nettokäyttöpääoman muutos 13 1 631 – 440 Omat osakkeet 7, 8 – 634 – 649 Liiketoiminnan rahavirta ennen Käyvän arvon rahasto 7, 8 – 46 68 rahoituseriä ja veroja – 654 – 638 Sijoitetun vapaan oman Saadut korot 13 28 pääoman rahasto 7, 8 3 120 3 132 Maksetut korot – 146 – 205 Edellisten tilikausien voitto 7, 8 2 927 2 128 Muut rahoituserät – 352 87 Tilikauden voitto 7, 8 – 154 1 542 Maksetut verot – 115 – 165 Oma pääoma yhteensä 5 505 6 513 Rahavirta ennen satunnaisia eriä – 1 254 – 893 Maksuperusteiset satunnaiset erät — – 6 Vieras pääoma Liiketoiminnan nettorahavirta – 1 254 – 899 Pitkäaikainen Pitkäaikaiset velat muille yhtiöille 9 4 480 3 528 Investointien rahavirta Investoinnit osakkeisiin – 70 – 563 Lyhytaikainen Investoinnit muihin aineettomiin Laskennalliset verovelat — 65 hyödykkeisiin – 9 – 66 Lyhytaikaiset rahoitusvelat Osakkeiden myynti ja myydyt saman konsernin yrityksille 3 142 4 215 liiketoiminnat 357 2 Lyhytaikaiset rahoitusvelat Muiden aineettomien hyödykkeiden muille yhtiöille — —myynti 8 17 Saadut ennakot muilta yhtiöiltä 757 614 Muiden pitkäaikaisten saamisten Ostovelat saman konsernin vähennys/lisäys 64 21 yrityksille 1 828 1 799 Lyhytaikaisten saamisten Ostovelat muille yhtiöille 293 621 vähennys/lisäys 109 1 179 Siirtovelat saman konsernin Saadut osingot 1 510 2 656 yrityksille 68 52 Siirtovelat muille yhtiöille 1 916 2 098 Investointien nettorahavirta 1 969 3 246 8 004 9 464 Rahoitustoimintojen rahavirta Vieras pääoma yhteensä 12 484 12 992 Muut maksut osakkeenomistajilta — 46 Lyhytaikaisten velkojen vähennykset/lisäykset – 1 184 – 938 Pitkäaikaisten velkojen lisäykset 961 112 Osingonjako – 742 – 1 484

Rahoitustoimintojen nettorahavirta – 965 – 2 264

Rahavarojen lisäys – 250 83 Rahavarat 1.1. 327 244

Yhteensä 17 989 19 505 Rahavarat 31.12. 77 327

Ks. emoyhtiön liitetiedot. Ks. emoyhtiön liitetiedot.

EMOYHTIÖ 75 EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT

1. LASKENTAPERIAATTEET 2. HENKILÖSTÖKULUT

Emoyhtiön tilinpäätös on laadittu suomalaisen lainsäädännön milj. EUR 2012 2011 mukaan. Palkat 738 800 Ks. konsernin liitetiedot kohta . Eläkekulut 102 136

Muut henkilösivukulut 18 27 Henkilöstökulut tuloslaskelmassa 858 963

Johdon palkkiot Seuraavassa taulukossa on esitetty yhtiön toimitusjohtajalle maksettu tai maksettavissa oleva peruspalkka ja tulospalkkiot tilikausilta  –  sekä yhtiön kuluksi kirjaamat myönnet- tyihin osakepohjaisiin palkkioihin liittyvät kulut.

2012 2011 2010 Kulu osake- Kulu osake- Kulu osake- Tulos- pohjaisista Tulos- pohjaisista Tulos- pohjaisista EUR Palkka palkkiot palkkioista Palkka palkkiot palkkioista Palkka palkkiot palkkioista Stephen Elop Toimitusjohtaja (21.9.2010 alkaen) 1 079 500 — 1 597 496 1 020 000 473 070 2 086 351 280 303 440 137 67 018

76 NOKIA VUONNA 2012  Vuosipalkkiosta noin  % maksetaan Nokian osakkeina ja loput noin  % suorittavat sekä työntekijä että työnantaja ja varoja hallinnoi maksetaan rahana. Yhtiön käytäntönä on myös, että hallituksen jäsenten tulee säilyttää omistuksessaan kaikki palkkioina saamansa Nokian osak- Ison-Britannian eläkejärjestelmä. Varat sijoitetaan työntekijän keet hallitusjäsenyyden päättymiseen saakka (lukuun ottamatta osakkei- valitsemiin kohteisiin. ta, joilla katetaan mahdolliset osakkeiden hankkimisesta aiheutuvat kulut, verot mukaan lukien).  Risto Siilasmaalle vuonna  maksettu palkkio oli yhteensä   Toimitusjohtajalle irtisanomisen yhteydessä euroa, joka perustui hallituksen puheenjohtajana toimimiseen. Risto Siilasmaalle vuosina  ja  maksetut palkkiot olivat   euroa suoritettavat etuudet vuodessa, joista   euroa perustui hallituksen jäsenenä toimimiseen Mikäli Nokia päättää toimitusjohtajasopimuksen muusta kuin ja   euroa tarkastusvaliokunnan puheenjohtajana toimimiseen. Stephen Elopista johtuvasta syystä, hän on oikeutettu saa-  Jorma Ollilalle vuosina  ja  maksetut palkkiot olivat   euroa vuodessa, joka perustui hallituksen puheenjohtajana toimimiseen. maan  kuukauden palkkaa vastaavan korvauksen (vuotuinen  Marjorie Scardinolle vuosina ,  ja  maksetut palkkiot olivat peruspalkka ja tavoitebonus) ja hän menettää osakepohjaiset   euroa vuodessa, joka perustui hallituksen varapuheenjohtajana kannustinpalkkiot sovellettavien kannustinohjelmien sään- toimimiseen.  Stephen Elopille ei maksettu palkkiota hänen tehtävistään hallituksen töjen mukaisesti, poikkeuksena Nokian vuoden  osake- jäsenenä. Tämä taulukko ei sisällä Stephen Elopille maksettuja palkkoja ja pohjaisesta kannustinohjelmasta myönnetyt osakepalkkiot, palkkioita hänen tehtävästään toimitusjohtajana. jotka maksetaan nopeutetussa aikataulussa (Nokian vuoden  Lalita D. Guptelle vuonna  maksettu palkkio oli   euroa, josta   euroa perustui hallituksen jäsenenä toimimiseen ja   euroa  tulosperusteisen osakepalkkio-ohjelman suorituskausi tarkastusvaliokunnan jäsenenä toimimiseen. päättyi vuonna , eikä tämän ohjelman perusteella annettu  Henning Kagermannille vuosina  ja  maksetut palkkiot olivat   euroa vuodessa, josta   euroa perustui hallituksen osakkeita). Elopin irtisanoessa toimitusjohtajasopimuksen jäsenenä toimimiseen ja   euroa henkilöstöpoliittisen valiokunnan irtisanomisaika on kuusi kuukautta ja hän on oikeutettu irti- puheenjohtajana toimimiseen. sanomisajan palkkaan (vuotuinen peruspalkka ja tavoitebonus  Olli-Pekka Kallasvuo jätti paikkansa hallituksen jäsenenä vuonna . Tämä taulukko sisältää ainoastaan Olli-Pekka Kallasvuolle maksetut kuudelta kuukaudelta) ja hän menettää kaikki osakepohjaiset palkkiot hänen tehtävistään hallituksen jäsenenä. kannustinpalkkiot. Jos määräysvalta Nokiassa vaihtuu (”change  Per Karlssonille vuonna  maksettu palkkio oli   euroa, josta   euroa perustui hallituksen jäsenenä toimimiseen ja   euroa of control”) Elop voi päättää työsuhteensa siinä tapauksessa, henkilöstöpoliittisen valiokunnan puheenjohtajana toimimiseen. että hänen työtehtävänsä ja vastuunsa olennaisesti vähene-  Jouko Karviselle vuonna  maksettu palkkio oli   euroa, josta vät. Tällöin hän on oikeutettu  kuukauden palkkaa vastaa-   euroa perustui hallituksen jäsenenä toimimiseen ja   euroa tarkastusvaliokunnan puheenjohtajana toimimiseen. Jouko Karviselle vaan korvaukseen (vuotuinen peruspalkka ja tavoitebonus) vuonna  maksettu palkkio oli yhteensä   euroa vuodessa, josta   euroa perustui hallituksen jäsenenä toimimiseen ja   euroa ja hänen osakepohjaiset kannustinpalkkionsa maksetaan tarkastusvaliokunnan jäsenenä toimimiseen. nopeutetussa aikataulussa. Nokian päättäessä Elopin sopi-  Isabel Marey-Semperille vuosina ,  ja  maksetut palkkiot muksen Elopin olennaisesta sopimusrikkomuksesta johtuen, olivat   euroa vuodessa, josta   euroa perustui hallituksen jäsenenä toimimiseen ja   euroa tarkastusvaliokunnan jäsenenä Elop ei saa lisäkorvauksia ja hän menettää kaikki osakepohjai- toimimiseen. set kannustinpalkkiot. Jos Elop päättää toimitusjohtajasopi-  Elizabeth Nelsonille vuonna  maksettu palkkio oli   euroa, josta   euroa perustui hallituksen jäsenenä toimimiseen ja   euroa muksen Nokian olennaisesta sopimusrikkomuksesta johtuen, tarkastusvaliokunnan jäsenenä toimimiseen. Elopilla on oikeus erokorvaukseen, joka vastaa  kuukauden irtisanomisajan palkkaa (vuotuinen peruspalkka ja tavoitebo- Tiettyjen johtokunnan jäsenten eläke-etuudet nus) ja hänen osakepohjaiset kannustinpalkkionsa maksetaan Johtokunnan jäsenet kuuluvat sen maan paikalliseen eläke- nopeutetussa aikataulussa. Stephen Elopilla on  kuukauden järjestelmään, jossa he asuvat vakituisesti. Suomessa asuvat kilpailukielto toimitusjohtajasopimuksen päättymisestä lukien. johtokunnan jäsenet, mukaan lukien toimitusjohtaja Stephen Mikäli Nokia päättää toimitusjohtajasopimuksen muusta kuin Elop, kuuluvat suomalaiseen TyEL-eläkejärjestelmään, jossa Elopin olennaisen sopimusrikkomuksen johdosta, Elopilla voi työeläkkeen määrään vaikuttavat työssäoloaika ja ansiot. olla oikeus korvaukseen kilpailukiellon kestoajalta tai sen osal- TyEL-eläkejärjestelmässä eläkepalkaksi luetaan edunsaajan ta. Korvauksen määrä vastaa peruspalkkaa ja tavoitebonuksen peruspalkka, bonukset ja muut mahdolliset verotettavat määrää siltä ajalta, kun hänelle ei makseta erokorvausta. palkanlisät, mutta ei osakkeista realisoituneita tuloja. TyEL- eläkejärjestelmä antaa mahdollisuuden siirtyä varhaiseläkkeel- Henkilöstö keskimäärin 2012 2011 le -vuotiaana suppeammin eläke-eduin. Vanhuuseläkkeelle Tuotanto 1 086 2 473 voi jäädä – -vuotiaana, jolloin eläke määräytyy kasvavan Markkinointi 763 1 064 prosentin mukaan. Yhdysvalloissa asuvat johtokunnan jäsenet Tutkimus ja kehitys 3 788 5 985 osallistuvat Nokian Yhdysvalloissa ylläpitämään eläkeohjel- Hallinto 2 379 2 373 maan (”Nokia’s Retirement Savings and Investment Plan” tai 8 016 11 895 “(k) Plan”). Ohjelmaan kuuluvat työntekijät määräävät palkasta pidätettävän verovähennyskelpoisen eläkemaksu- osuuden ja Nokian maksuosuus on  %:iin asti yhtä suuri kuin Henkilöstö vuoden lopussa 5 901 10 262 työntekijältä pidätettävä eläkemaksuosuus. Työnantajan maksusuorituksesta  % vastaava määrä siirtyy ohjelmaan kuuluville työntekijöille näiden neljänä ensimmäisenä palvelusvuotena. Johtokunnan Saksassa asuvat jäsenet osallistuvat Nokian Saksan eläkeohjelmaan, joka on  % yhtiön rahoit- tama. Maksut perustuvat eläkkeeseen oikeuttaviin ansioihin, eläketaulukkoon ja eläkeikään. Isossa-Britanniassa asuvien johtokunnan jäsenten karttunut eläke kuuluu Ison-Britannian eläkejärjestelmään (UK Pension Scheme). Maksut järjestelmään

EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT 77 3. POISTOT 5. AINEELLISET HYÖDYKKEET

milj. EUR 2012 2011 Vuoden  ja  lopussa emoyhtiö omisti vain vähäisen Poistot lajeittain määrän aineellisia hyödykkeitä. Suurin osa hyödykkeistä oli Aineettomat hyödykkeet vuokrattu Nokia Oyj:n täysin omistamalta ja Nokia-konserniin kuuluvalta Nokia Asset Management Oy:ltä. Aktivoidut tuotekehitysmenot — 3

Aineettomat oikeudet 19 25 Muut pitkävaikutteiset menot 143 143 6. SIJOITUKSET Aineelliset hyödykkeet 2 — Yhteensä 164 171 milj. EUR 2012 2011

Toimintokohtaiset poistot Osuudet saman konsernin yrityksissä Tutkimus ja kehitys 145 131 Hankintameno 1.1. 11 199 12 054 Tuotanto 3 1Lisäykset 3 127 608 Myynti, markkinointi ja hallinto 16 39 Arvonalentumiset – 740 – 1 360 Yhteensä 164 171 Vähennykset – 2 038 – 103 Kirjanpitoarvo 31.12. 11 548 11 199 4. AINEETTOMAT HYÖDYKKEET Osuudet omistusyhteysyrityksissä milj. EUR 2012 2011 Hankintameno 1.1. 11 58 Aktivoidut tuotekehitysmenot Lisäykset 1 2 Hankintameno 1.1. 284 284 Arvonalentumiset – 8 – 49 Vähennykset — —Vähennykset – 1 — Hankintameno 31.12. 284 284 Kirjanpitoarvo 31.12. 3 11

Kertyneet poistot 1.1. – 284 – 281 Sijoitukset muihin osakkeisiin Kertyneet poistot vähennyksistä — — Hankintameno 1.1. 85 107 Tilikauden poistot — – 3 Lisäykset 23 32 Kertyneet poistot 31.12. – 284 – 284 Arvonalentumiset – 2 – 52 Kirjanpitoarvo 1.1. — 3Vähennykset – 1 – 2 Kirjanpitoarvo 31.12. — —Kirjanpitoarvo 31.12. 105 85 Aineettomat oikeudet Hankintameno 1.1. 251 228 Lisäykset 4 28 Vähennykset – 27 – 5 Hankintameno 31.12. 228 251

Kertyneet poistot 1.1. – 215 – 193 Kertyneet poistot vähennyksistä 20 3 Tilikauden poistot – 19 – 25 Kertyneet poistot 31.12. – 214 – 215

Kirjanpitoarvo 1.1. 36 35 Kirjanpitoarvo 31.12. 14 36 Muut pitkävaikutteiset menot Hankintameno 1.1. 782 790 Lisäykset 2 36 Vähennykset – 31 – 44 Hankintameno 31.12. 753 782

Kertyneet poistot 1.1. – 463 – 344 Kertyneet poistot vähennyksistä 18 24 Tilikauden poistot – 143 – 143 Kertyneet poistot 31.12. – 588 – 463

Kirjanpitoarvo 1.1. 319 446 Kirjanpitoarvo 31.12. 165 319

78 NOKIA VUONNA 2012 7. OMA PÄÄOMA Sijoitetun Käyvän vapaan Osake- Ylikurssi- Omat arvon pääoman Kertyneet Emoyhtiö, milj. EUR pääoma rahasto osakkeet rahasto rahasto voittovarat Yhteensä 31.12.2009 246 — – 685 — 3 154 4 555 7 270 Tulosperusteisten ja ehdollisten osakepalkkioiden suorittaminen 16 – 9 7 Osingonjako – 1 483 – 1 483 Tilikauden voitto 540 540 31.12.2010 246 — – 669 — 3 145 3 612 6 334 Muut maksut osakkeenomistajilta 46 46 Tulosperusteisten ja ehdollisten osakepalkkioiden suorittaminen 20 – 13 7 Käyvän arvon rahaston lisäykset/vähennykset 68 68 Osingonjako – 1 484 – 1 484 Tilikauden voitto 1 542 1 542 31.12.2011 246 46 – 649 68 3 132 3 670 6 513 Tulosperusteisten ja ehdollisten osakepalkkioiden suorittamininen 15 – 12 3 Käyvän arvon rahaston lisäykset/vähennykset – 114 – 114 Osingonjako – 742 – 742 Tilikauden tappio – 154 – 154 31.12.2012 246 46 – 634 – 46 3 120 2 773 5 505

8. JAETTAVISSA OLEVAT VARAT 9. PITKÄAIKAINEN VIERAS PÄÄOMA milj. EUR 2012 2011 milj. EUR 2012 2011 Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 3 120 3 132 Pitkäaikaiset velat Käyvän arvon rahasto – 46 — Joukkovelkakirjalainat 3 036 3 028 Edellisten tilikausien voitto 2 927 2 128 Vaihtovelkakirjalainat 743 — Tilikauden tappio/voitto – 154 1 542 Lainat rahoituslaitoksilta 500 500 Kertyneet voittovarat 5 847 6 802 Velat konserniyhtiöille 200 — Omat osakkeet – 634 – 649 Pitkäaikainen vieras pääoma yhteensä 4 479 3 528 Jakokelpoinen vapaa oma pääoma 31.12. 5 213 6 153 Velat, jotka erääntyvät myöhemmin kuin viiden vuoden kuluttua Joukkovelkakirjalainat 1 749 1 731 Vaihtovelkakirjalainat — — Lainat rahoituslaitoksilta — — Pitkäaikainen vieras pääoma yhteensä 1 749 1 731

Joukkovelkakirja- lainat Milj. Korko % 2009–2014 1 250 EUR 5,534 1 287 1 297 2009–2019 1 000 USD 5,572 805 799 2009–2019 500 EUR 6,792 558 543 2009–2039 500 USD 6,775 386 389 3 036 3 028

Vaihtovelkakirja- lainat Milj. Korko % 2012–2017 750 EUR 7,920 743 — 743 —

NOTES TO THE FINANCIALEMOYHTIÖN STATEMENTS TILINPÄÄTÖKSEN OF THE PARENT LIITETIEDOT COMPANY 79 10. VASTUUSITOUMUKSET 14. NOKIAN KONSERNI- JA OSAKKUUSYHTIÖT 31.12.2012 milj. EUR 2012 2011 Omasta puolesta annetut vakuudet Ks. konsernin liitetieto . Pantit 3 —

Vastuusitoumukset samaan konserniin 15. NOKIAN OSAKKEET JA kuuluvien yritysten puolesta OSAKKEENOMISTAJAT Lainatakaukset 1 2 Leasing-takaukset 168 204 Ks. Nokian osakkeet ja osakkeenomistajat s. 81–85. Muut takaukset 43 65

Vastuusitoumukset osakkuus- 16. SIIRTOSAAMISET yhtiöiden puolesta milj. EUR 2012 2011 Lainatakaukset 11 — Verot 58 85 Muut vastuusitoumukset Muut siirtosaamiset 2 169 2 386 Lainatakaukset 12 —Yhteensä 2 227 2 471 Muut takaukset 27 3

17. SIIRTOVELAT 11. LEASINGVASTUUT milj. EUR 2012 2011 Emoyhtiön leasingvastuut 31.12.2012 olivat yhteensä 37 milj. Henkilöstökulut 103 134 euroa (48 milj. euroa vuonna 2011). Vuonna 2013 erääntyy Verot — — 12 milj. euroa (16 milj. euroa vuonna 2012). Muut siirtovelat 1 881 2 016 Yhteensä 1 984 2 150 12. JOHDOLLE MYÖNNETYT LAINAT

Johdolle myönnettyjä lainoja ei ollut ... 18. TULOVEROT

milj. EUR 2012 2011 13. RAHAVIRTALASKELMA Tuloverot varsinaisesta toiminnasta – 56 – 138 Tuloverot satunnaisista eristä — — Seuraavilla oikaisuilla muutetaan tuloslaskelman suoritepe- Yhteensä – 56 – 138 rusteiset erät kassaperusteisiksi sekä perutaan erät, jotka

esitetään muualla rahavirtalaskelmassa. Tuloverot on eritelty liitetiedoissa, koska erät on yhdistelty milj. EUR 2012 2011 tuloslaskelmassa. Poistot 164 171 Verot 471 – 107 Rahoitustuotot ja -kulut – 2 694 – 3 529 19. LASKENNALLISET VEROT Aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden arvonalentumiset 12 6milj. EUR 2012 2011 Arvonalentumiset pysyvien Laskennalliset verot – 475 204 vastaavien sijoituksista 150 1 461 Yhteensä – 475 204 Muut tuotot ja kulut – 234 258 Oikaisut yhteensä – 2 131 – 1 740 Laskennalllista verosaatavaa ei ole kirjattu aikaisempien ja

kuluvan vuoden verotappioista, käyttämättömistä veronhyvi- Nettokäyttöpääoman muutoksen erittely tyksistä ja väliaikaisista eroista, koska kyseisten erien hyödyn- Lyhytaikaiset liikesaamiset, lisäys (–), täminen on epävarmaa. vähennys (+) 2 190 209 Vaihto-omaisuus, lisäys (–), vähennys (+) 167 — Korottomat lyhytaikaiset velat, lisäys (+), vähennys (–) – 726 – 649 Nettokäyttöpääoman muutos 1 631 – 440

80 NOKIA VUONNA 2012 NOKIAN OSAKKEET JA OSAKKEENOMISTAJAT

OSAKKEET JA OSAKEPÄÄOMA

Nokialla on yksi osakelaji. Jokainen osake oikeuttaa yhteen    osaketta, joiden osuus yhtiön osakepääomasta ja ääneen yhtiökokouksessa. kaikkien osakkeiden tuottamasta äänimäärästä oli noin , %. Yhtiön osakepääoma .. oli   , euroa Nokian yhtiöjärjestyksen mukaan yhtiöllä ei ole vähimmäis- sekä osakkeiden kokonaismäärä    . Osakkeiden tai enimmäispääomaa eikä yhtiön osakkeella ole nimellisarvoa. kokonaismäärästä konsernin hallussa oli .. yhteensä

Osakepääoma ja osakkeet 31.12.2012 2012 2011 2010 2009 2008 Osakepääoma, milj. EUR 246 246 246 246 246 Osakkeet (1 000 kpl) 3 744 956 3 744 956 3 744 956 3 744 956 3 800 949 Konsernin hallussa olevat omat osakkeet (1 000 kpl) 33 971 34 767 35 826 36 694 103 076 Osakemäärä ilman konsernin hallussa olevia omia osakkeita (1 000 kpl) 3 710 985 3 710 189 3 709 130 3 708 262 3 697 872 Keskimääräinen osakemäärä ilman konsernin hallussa olevia omia osakkeita vuoden aikana (1 000 kpl), laimentamaton 3 710 845 3 709 947 3 708 816 3 705 116 3 743 622 Keskimääräinen osakemäärä ilman konsernin hallussa olevia omia osakkeita vuoden aikana (1 000 kpl), laimennettu 3 710 845 3 709 947 3 713 250 3 721 072 3 780 363 Rekisteröityjen osakkeenomistajien määrä 1 250 799 229 096 191 790 156 081 122 713

 Jokainen tilinhoitajayhteisö sisältyy lukuun vain yhtenä rekisteröitynä osakkeenomistajana.

Tunnuslukuja 31.12.2012, IFRS (laskentaperusteet sivulla 88) 2012 2011 2010 2009 2008

Tulos/osake emoyhtiön omistajille kuuluvasta tuloksesta, EUR Tulos/osake EUR, laimentamaton -0,84 – 0,31 0,50 0,24 1,07 Tulos/osake EUR laimennettu -0,84 – 0,31 0,50 0,24 1,05 P/E-luku neg. neg. 15,48 37,17 10,37 (Nimellis)osinko/osake, EUR 0,00 1 0,20 0,40 0,40 0,40 Osingonjako, milj. EUR 2 0,00 1 749 1 498 1 498 1 520 Osingonjakosuhde 0,00 1 neg. 0,80 1,67 0,37 Osinkotuotto, % 0,00 1 5,30 5,17 4,48 3,60 Oma pääoma/osake, EUR 3 2,17 3,20 3,88 3,53 3,84 Osakekannan markkina-arvo, milj. EUR 3 10 873 13 987 28 709 33 078 41 046

 Hallituksen ehdotus osingoksi vuodelta  .. kokoontuvalle varsinaiselle yhtiökokoukselle.  Laskettu yhtiön kaikille osakkeille kunkin vuoden lopun tilanteen mukaan.  Ei sisällä konserniyhtiöiden hallussa olevia osakkeita.

HALLITUKSEN VALTUUTUKSET

Valtuutus korottaa osakepääomaa Muut valtuutukset Nokian osakkeenomistajat valtuuttivat .. pidetyssä var- Nokian osakkeenomistajat valtuuttivat .. pidetyssä varsinaisessa yhtiökokouksessa hallituksen päättämään enintään sinaisessa yhtiökokouksessa hallituksen päättämään enintään  miljoonan osakkeen antamisesta osakeannilla tai antamalla  miljoonan oman osakkeen hankkimisesta yhtiön vapaa- osakkeisiin oikeuttavia erityisiä oikeuksia (mukaan lukien optio- seen omaan pääomaan kuuluvilla varoilla. Nokia ei hankkinut oikeudet) yhdessä tai useammassa erässä valtuutuksen voi- tämän valtuutuksen nojalla yhtään osaketta. Valtuutus olisi massaoloaikana. Hallitus voi päättää antaa joko uusia osakkeita ollut varsinaisen yhtiökokouksen .. tekemän päätöksen tai yhtiön hallussa olevia omia osakkeita. Valtuutus sisältää mukaan voimassa .. saakka, mutta se päättyi .. hallituksen oikeuden päättää kaikista osakkeiden ja erityisten varsinaisen yhtiökokouksen tekemällä päätöksellä. oikeuksien antamiseen liittyvistä ehdoista, mukaan lukien Nokian osakkeenomistajat valtuuttivat .. pidetys- oikeuden päättää siitä, kenelle osakkeita tai erityisiä oikeuksia sä varsinaisessa yhtiökokouksessa hallituksen päättämään voidaan antaa. Valtuutusta voidaan käyttää yhtiön pääoma- enintään  miljoonan oman osakkeen hankkimisesta yhtiön rakenteen kehittämiseen, omistajapohjan laajentamiseen, vapaaseen omaan pääomaan kuuluvilla varoilla. Osakemäärä yrityskauppojen tai muiden järjestelyiden rahoittamiseksi tai vastaa alle  % kaikista yhtiön osakkeista. Osakkeita voidaan toteuttamiseksi, yhtiön osakepohjaisten kannustinohjelmien hankkia osakkeiden hankkimista koskevan valtuutuksen nojalla toteuttamiseksi tai muihin hallituksen päättämiin tarkoituksiin. yhtiön pääomarakenteen kehittämiseksi. Lisäksi osakkeita Valtuutus on voimassa .. saakka. voidaan hankkia käytettäväksi yrityskauppojen tai muiden Vuoden  lopussa hallituksella ei ollut muita valtuutuksia järjestelyjen rahoittamiseen tai toteuttamiseen, yhtiön päättää uusien osakkeiden antamisesta, vaihtovelkakirjalaino- osakepohjaisten kannustinohjelmien toteuttamiseen, tai jen, muiden merkintäoikeuksien tai optio-oikeuksien liikkee- muutoin edelleen luovutettaviksi tai mitätöitäviksi. Valtuutus seenlaskusta. on voimassa .. saakka.

NOKIAN OSAKKEET JA OSAKKEENOMISTAJAT 81 Hallituksen valtuutusehdotukset varsinaiselle Lisäksi Nokia julkisti .., että hallitus ehdottaa .. yhtiökokoukselle 2013 kokoontuvalle yhtiökokoukselle, että hallitus valtuutettai- Nokia julkisti .., että hallitus ehdottaa .. siin päättämään yhteensä enintään  miljoonan osakkeen kokoontuvalle yhtiökokoukselle, että hallitus valtuutettaisiin antamisesta osakeannilla tai antamalla osakkeisiin oikeuttavia päättämään enintään  miljoonan yhtiön oman osakkeen erityisiä oikeuksia (mukaan lukien optio-oikeudet) yhdessä tai hankkimisesta. Ehdotettu osakkeiden enimmäismäärä, joka useammassa erässä valtuutuksen voimassaoloaikana. Hallitus voidaan hankkia, vastaa alle  % kaikista yhtiön osakkeis- voi päättää antaa joko uusia osakkeita tai yhtiön hallussa olevia ta. Osakkeiden hankkimista koskevan valtuutuksen nojalla omia osakkeita. Hallitus ehdottaa valtuutusta käytettäväksi omia osakkeita voitaisiin hankkia yhtiön pääomarakenteen yhtiön pääomarakenteen kehittämiseen, omistuspohjan kehittämiseksi, yrityskauppojen ja muiden järjestelyiden laajentamiseen, yrityskauppojen tai muiden järjestelyiden rahoittamiseksi tai toteuttamiseksi, yhtiön osakepohjaisten rahoittamiseen tai toteuttamiseen, yhtiön osakepohjaisten kannustinohjelmien toteuttamiseksi tai muutoin edelleen luo- kannustinohjelmien toteuttamiseen tai muihin hallituksen vutettaviksi tai mitätöitäviksi. Osakkeet voitaisiin hankkia joko päättämiin tarkoituksiin. Valtuutuksen ehdotetaan sisältävän tekemällä ostotarjous kaikille osakkeenomistajille yhtäläisin hallituksen oikeuden päättää kaikista osakeannin sekä erityis- ehdoin tai hankkimalla osakkeita niillä markkinapaikoilla, joiden ten oikeuksien antamisen ehdoista mukaan lukien oikeuden sääntöjen mukaan yhtiö saa käydä kauppaa omilla osakkeillaan. antaa osakkeita tai erityisiä oikeuksia osakkeenomistajien Valtuutuksen ehdotetaan olevan voimassa .. saakka merkintäetuoikeudesta poiketen. Valtuutuksen ehdotetaan ja se päättäisi tämän hetkisen varsinaisen yhtiökokouksen olevan voimassa .. saakka ja sen ehdotetaan päättä- .. hallitukselle antaman valtuutuksen omien osakkeiden vän .. varsinaisen yhtiökokouksen antaman osakeantia hankinnasta. ja osakkeisiin oikeuttavien erityisten oikeuksien antamista koskevan valtuutuksen.

Osakkeiden merkinnät optio-oikeuksien perusteella –

Merkintähinta Uusia Uutta omaa Uutta osake- osakkeelta osakkeita Maksu- pääomaa pääomaa Vuosi Optio-oikeuden laji EUR (1 000) ajankohta milj. EUR milj. EUR

 Nokian optio-ohjelma 2003 2Q 14,95 2 444 2008 36,53 — Nokian optio-ohjelma 2003 3Q 12,71 11 2008 0,15 — Nokian optio-ohjelma 2003 4Q 15,05 82 2008 1,24 — Nokian optio-ohjelma 2004 2Q 11,79 415 2008 4,90 — Nokian optio-ohjelma 2004 3Q 9,44 5 2008 0,05 — Nokian optio-ohjelma 2004 4Q 12,35 13 2008 0,16 — Nokian optio-ohjelma 2005 2Q 12,79 361 2008 4,62 — Nokian optio-ohjelma 2005 3Q 13,09 5 2008 0,07 — Nokian optio-ohjelma 2005 4Q 14,48 0 2008 0,00 — Nokian optio-ohjelma 2006 1Q 14,99 1 2008 0,01 — Nokian optio-ohjelma 2006 2Q 18,02 192 2008 3,46 — Nokian optio-ohjelma 2006 3Q 15,37 11 2008 0,17 — Nokian optio-ohjelma 2006 4Q 15,38 6 2008 0,09 — Nokian optio-ohjelma 2007 1Q 17,00 0 2008 0,00 — Nokian optio-ohjelma 2007 2Q 18,39 0 2008 0,00 — Nokian optio-ohjelma 2007 3Q 21,86 0 2008 0,00 — Yhteensä 3 546 51,45

2009 Nokian optio-ohjelma 2004 2Q 11,79 0 2009 0,00 — Nokian optio-ohjelma 2004 3Q 9,44 8 2009 0,07 — Nokian optio-ohjelma 2004 4Q 12,35 0 2009 0,00 — Nokian optio-ohjelma 2005 2Q 12,79 0 2009 0,00 — Nokian optio-ohjelma 2005 3Q 13,09 0 2009 0,00 — Nokian optio-ohjelma 2005 4Q 14,48 0 2009 0,00 — Nokian optio-ohjelma 2006 1Q 14,99 0 2009 0,00 — Nokian optio-ohjelma 2006 2Q 18,02 0 2009 0,00 — Nokian optio-ohjelma 2006 3Q 15,37 0 2009 0,00 — Nokian optio-ohjelma 2006 4Q 15,38 0 2009 0,00 — Nokian optio-ohjelma 2007 1Q 17,00 0 2009 0,00 — Nokian optio-ohjelma 2007 2Q 18,39 0 2009 0,00 — Nokian optio-ohjelma 2007 3Q 21,86 0 2009 0,00 — Nokian optio-ohjelma 2007 4Q 27,53 0 2009 0,00 — Nokian optio-ohjelma 2008 1Q 24,15 0 2009 0,00 — Nokian optio-ohjelma 2008 2Q 19,16 0 2009 0,00 — Nokian optio-ohjelma 2008 3Q 17,80 0 2009 0,00 — Yhteensä 8 0,07

82 NOKIA VUONNA 2012 Merkintähinta Uusia Uutta omaa Uutta osake- osakkeelta osakkeita Maksu- pääomaa pääomaa Vuosi Optio-oikeuden laji EUR (1 000) ajankohta milj. EUR milj. EUR

2010 Nokian optio-ohjelma 2005 2Q 12,79 0 2010 0,00 — Nokian optio-ohjelma 2005 3Q 13,09 0 2010 0,00 — Nokian optio-ohjelma 2005 4Q 14,48 0 2010 0,00 — Nokian optio-ohjelma 2006 1Q 14,99 0 2010 0,00 — Nokian optio-ohjelma 2006 2Q 18,02 0 2010 0,00 — Nokian optio-ohjelma 2006 3Q 15,37 0 2010 0,00 — Nokian optio-ohjelma 2006 4Q 15,38 0 2010 0,00 — Nokian optio-ohjelma 2007 1Q 17,00 0 2010 0,00 — Nokian optio-ohjelma 2007 2Q 18,39 0 2010 0,00 — Nokian optio-ohjelma 2007 3Q 21,86 0 2010 0,00 — Nokian optio-ohjelma 2007 4Q 27,53 0 2010 0,00 — Nokian optio-ohjelma 2008 1Q 24,15 0 2010 0,00 — Nokian optio-ohjelma 2008 2Q 19,16 0 2010 0,00 — Nokian optio-ohjelma 2008 3Q 17,80 0 2010 0,00 — Nokian optio-ohjelma 2008 4Q 12,43 0 2010 0,00 — Nokian optio-ohjelma 2009 1Q 9,82 0 2010 0,00 — Nokian optio-ohjelma 2009 2Q 11,18 0 2010 0,00 — Nokian optio-ohjelma 2009 3Q 9,28 0 2010 0,00 — Yhteensä 0 0,00

2011 Nokian optio-ohjelma 2006 1Q 14,99 0 2011 0,00 — Nokian optio-ohjelma 2006 2Q 18,02 0 2011 0,00 — Nokian optio-ohjelma 2006 3Q 15,37 0 2011 0,00 — Nokian optio-ohjelma 2006 4Q 15,38 0 2011 0,00 — Nokian optio-ohjelma 2007 1Q 17,00 0 2011 0,00 — Nokian optio-ohjelma 2007 2Q 18,39 0 2011 0,00 — Nokian optio-ohjelma 2007 3Q 21,86 0 2011 0,00 — Nokian optio-ohjelma 2007 4Q 27,53 0 2011 0,00 — Nokian optio-ohjelma 2008 1Q 24,15 0 2011 0,00 — Nokian optio-ohjelma 2008 2Q 19,16 0 2011 0,00 — Nokian optio-ohjelma 2008 3Q 17,80 0 2011 0,00 — Nokian optio-ohjelma 2008 4Q 12,43 0 2011 0,00 — Nokian optio-ohjelma 2009 1Q 9,82 0 2011 0,00 — Nokian optio-ohjelma 2009 2Q 11,18 0 2011 0,00 — Nokian optio-ohjelma 2009 3Q 9,28 0 2011 0,00 — Nokian optio-ohjelma 2009 4Q 8,76 0 2011 0,00 — Nokian optio-ohjelma 2010 1Q 10,11 0 2011 0,00 — Nokian optio-ohjelma 2010 2Q 8,86 0 2011 0,00 — Nokian optio-ohjelma 2010 3Q 7,29 0 2011 0,00 — Yhteensä 0 0,00

2012 Nokian optio-ohjelma 2007 2Q 18,39 0 2012 0,00 — Nokian optio-ohjelma 2007 3Q 21,86 0 2012 0,00 — Nokian optio-ohjelma 2007 4Q 27,53 0 2012 0,00 — Nokian optio-ohjelma 2008 1Q 24,15 0 2012 0,00 — Nokian optio-ohjelma 2008 2Q 19,16 0 2012 0,00 — Nokian optio-ohjelma 2008 3Q 17,80 0 2012 0,00 — Nokian optio-ohjelma 2008 4Q 12,43 0 2012 0,00 — Nokian optio-ohjelma 2009 1Q 9,82 0 2012 0,00 — Nokian optio-ohjelma 2009 2Q 11,18 0 2012 0,00 — Nokian optio-ohjelma 2009 3Q 9,28 0 2012 0,00 — Nokian optio-ohjelma 2009 4Q 8,76 0 2012 0,00 — Nokian optio-ohjelma 2010 1Q 10,11 0 2012 0,00 — Nokian optio-ohjelma 2010 2Q 8,86 0 2012 0,00 — Nokian optio-ohjelma 2010 3Q 7,29 0 2012 0,00 — Nokian optio-ohjelma 2010 4Q 7,59 0 2012 0,00 — Yhteensä 0 0,00

NOKIAN OSAKKEET JA OSAKKEENOMISTAJAT 83 Osakepääoman alentaminen Sidotun Vapaan Osakkeiden Osake- oman oman määrän pääoman pääoman pääoman vähennys vähennys vähennys vähennys Alentamistapa Vuosi (1 000) milj. EUR milj. EUR milj.EUR Osakkeiden mitätöiminen 2008 185 410 — — — Osakkeiden mitätöiminen 2009 56 000 — — — Osakkeiden mitätöiminen 2010 — — — — Osakkeiden mitätöiminen 2011 — — — — Osakkeiden mitätöiminen 2012 — — — —

Osakevaihto 2012 1 2011 2 2010 2 2009 2 2008 3

Osakkeen vaihto (1 000) 20 002 578 15 696 008 12 299 112 11 025 092 12 962 489 Osakekanta (1 000) 3 744 956 3 744 956 3 744 956 3 744 956 3 800 949 % osakekannasta 534 419 328 294 341

 Sisältää osakevaihdon pörsseissä: NASDAQ OMX Helsinki, New Yorkin pörssi ja .. asti Frankfurter Wertpapierbörse.  Sisältää osakevaihdon pörsseissä: NASDAQ OMX Helsinki, New Yorkin pörssi ja Frankfurter Wertpapierbörse.  Sisältää osakevaihdon kaikissa pörsseissä.

Pörssikurssit, EUR (NASDAQ OMX Helsinki) 2012 2011 2010 2009 2008 Alin/ylin 1,33/4,46 3,33/8,49 6,59/11,82 6,67/12,25 9,95/25,78 Keskikurssi 1 2,62 5,19 8,41 9,64 17,35 Kurssi vuoden lopussa 2,93 3,77 7,74 8,92 11,10

 Laskettu painottamalla kunkin kaupankäyntipäivän keskihinta päivän vaihdolla.

Pörssikurssit, USD (New Yorkin pörssi)

ADS 2012 2011 2010 2009 2008 Alin/ylin 1,63/5,87 4,46/11,75 8,00/15,89 8,47/16,58 12,35/38,25 Keskikurssi 1 3,41 7,13 11,11 13,36 24,88 Kurssi vuoden lopussa 3,95 4,82 10,32 12,85 15,60

 Laskettu painottamalla kunkin kaupankäyntipäivän keskihinta päivän vaihdolla.

Nokian osakkeen kurssi NASDAQ OMX Helsinki (EUR) Nokian ADS:n kurssi New Yorkin pörssissä (USD)

35 45

40 30 35 25 30

20 25

20 15 15 10 10 5 5

0 | | | | | 0 | | | | | / / / / / / / / / /

84 NOKIA VUONNA 2012 Osakkeenomistajat 31.12.2012 Suomessa rekisteröidyt osakkeenomistajat omistivat , % Hallintarekisteröityjen osakkeenomistajien lukumäärään ja hallintarekisteröidyt osakkeenomistajat , % kaikista sisältyvät Nokian osakkeita edustavien American Depositary Nokia Oyj:n osakkeista. Rekisteröityjen osakkeenomistajien Receipt (ADR) -osaketalletustodistusten haltijat. ADR- lukumäärä .. oli yhteensä  . Jokainen tilinhoitaja- osaketalletustodistusten osuus Nokian kaikista osakkeista yhteisö () sisältyy tähän lukuun vain yhtenä rekisteröitynä .. oli , %. osakkeenomistajana.

Suurimmat Suomessa rekisteröidyt osakkeenomistajat .. 

Osakkeet % kaikista % Osakkeenomistaja (1 000 kpl) osakkeista äänimäärästä Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen 71 219 1,90 1,92 Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Varma 70 294 1,88 1,89 Valtion Eläkerahasto 28 000 0,75 0,75 Keva (Kuntien Eläkevakuutus) 23 744 0,63 0,64 Schweizerische Nationalbank 21 956 0,59 0,59 Svenska Litteratursällskapet i Finland rf 14 304 0,38 0,39 Keskinäinen Vakuutusyhtiö Eläke-Fennia 11 757 0,31 0,32 Sijoitusrahasto Nordea Suomi 11 250 0,30 0,30 OP-Focus -erikoissijoitusrahasto 11 100 0,30 0,30 OP-Delta -sijoitusrahasto 11 024 0,29 0,30

 Ei sisällä hallintarekisteröityjä osakkeita eikä Nokia Oyj:n hallussa olevia omia osakkeita. Nokia Oyj:n hallussa oli .. yhteensä    Nokian osaketta.

Osakeomistuksen jakauma, .. 

Omistajien % kaikista Osakemäärä % kaikista Omistettujen osakkeiden mukaan lukumäärä omistajista yhteensä osakkeista 1–100 47 197 18,82 2 894 271 0,08 101–1 000 122 422 48,81 57 051 389 1,52 1 001–10 000 71 436 28,48 224 666 202 6,00 10 001–100 000 9 190 3,66 223 116 498 5,96 100 001–500 000 439 0,18 84 287 325 2,25 500 001–1 000 000 41 0,02 28 065 662 0,75 1 000 001–5 000 000 53 0,02 122 363 685 3,27 Yli 5 000 000 21 0,01 3 002 511 020 80,17 Yhteensä 250 799 100,00 3 744 956 052 100,00

Kansallisuuden mukaan % kaikista osakkeista HALLITUKSEN JA JOHTOKUNNAN JÄSENTEN Muut kuin suomalaiset osakkeenomistajat 72,98 OMISTAMAT OSAKKEET JA OPTIO-OIKEUDET Suomalaiset osakkeenomistajat 27,02 Yhteensä 100,00 Hallituksen ja johtokunnan jäsenet omistivat .. yhteensä    osaketta, joka vastasi noin , % koko osake- ja äänimäärästä. Tämän lisäksi he omistivat sekä käy- Omistajaryhmittäin (suomalaiset osakkeenomistajat) % kaikista osakkeista tettävissä että ei-käytettävissä olevia optio-oikeuksia, joiden nojalla voitaisiin merkitä yhteensä    osaketta, mikä Yritykset 3,34 vastasi noin , % koko osake- ja äänimäärästä ... Kotitaloudet 13,04 Rahoitus- ja vakuutuslaitokset 2,72 Voittoa tavoittelemattomat yhteisöt 1,93 Julkisyhteisöt 5,99 Yhteensä 27,02

 Osakeomistuksen jakauma kattaa vain Suomessa rekisteröidyt osakkeenomistajat. Jokainen tilinhoitajayhteisö () sisältyy osakkeenomistajien lukumäärään vain yhtenä rekisteröitynä osakkeenomistajana. Osakeomis- tuksen jakauma ei siten havainnollista yhtiön koko osakeomistusta.

NOKIAN OSAKKEET JA OSAKKEENOMISTAJAT 85 NOKIA 2008-2012, IFRS*

2012 2011 2010 2009 2008 Tuloslaskelma, milj. EUR Liikevaihto 30 176 38 659 42 446 40 984 50 710 Kulut – 32 479 – 39 732 – 40 376 – 39 787 – 45 744 Liiketulos – 2 303 – 1 073 2 070 1 197 4 966 Osuus osakkuusyhtiöiden tuloksista – 1 – 23 1 30 6 Rahoitustuotot ja -kulut – 340 – 102 – 285 – 265 – 2 Tulos ennen veroja – 2 644 – 1 198 1 786 962 4 970 Välittömät verot – 1 145 – 290 – 443 – 702 – 1 081 Tulos – 3 789 – 1 488 1 343 260 3 889

Emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva tulos – 3 106 – 1 164 1 850 891 3 988 Määräysvallattomille omistajille kuuluva osuus tuloksesta – 683 – 324 – 507 – 631 – 99 – 3 789 – 1 488 1 343 260 3 889

Tase-erät, milj. EUR Aineelliset ja aineettomat hyödykkeet 9 071 10 750 11 978 12 125 15 112 Vaihto- ja rahoitusomaisuus 20 878 25 455 27 145 23 613 24 470 Vaihto-omaisuus 1 538 2 330 2 523 1 865 2 533 Saamiset 9 431 12 223 12 347 12 875 15 117 Likvidit varat 9 909 10 902 12 275 8 873 6 820 Oma pääoma yhteensä 9 447 13 916 16 231 14 749 16 510 Emoyhtiön omistajien osuus omasta pääomasta 8 061 11 873 14 384 13 088 14 208 Vähemmistöosuudet 1 386 2 043 1 847 1 661 2 302 Pitkäaikainen vieras pääoma 5 856 4 845 5 352 5 801 2 717 Pitkäaikaiset korolliset rahoitusvelat 5 087 3 969 4 242 4 432 861 Laskennalliset verovelat 700 800 1 022 1 303 1 787 Muut pitkäaikaiset velat 69 76 88 66 69 Lyhytaikainen vieras pääoma 14 646 17 444 17 540 15 188 20 355 Pitkäaikaisten lainojen lyhennykset 201 357 116 44 13 Lyhytaikaiset rahoituslainat 261 995 921 727 3 578 Muut lyhytaikaiset rahoitusvelat 90 483 447 245 924 Ostovelat 4 394 5 532 6 101 4 950 5 225 Siirtovelat ja muut velat 7 081 7 450 7 365 6 504 7 023 Varaukset 2 619 2 627 2 590 2 718 3 592 Taseen loppusumma 29 949 36 205 39 123 35 738 39 582

* Nokia sai .. päätökseen NAVTEQ-yrityskaupan. NAVTEQ on Nokian erillinen raportointiyksikkö vuoden  kolmannesta neljännek- sestä alkaen. Tämän johdosta ei ole tulostietoja aiemmilta ajanjaksoilta. .. alkaen muodostettiin Location & Commerce -liiketoiminta yhdis- tämällä NAVTEQ-liiketoiminta ja Devices & Services -liiketoiminnan sosiaaliset paikkatietopalvelutoiminnot. Location & Commerce -liiketoiminta ja raportoitava segmentti nimettiin HERE-liiketoiminnaksi ja raportoitavaksi segmentiksi .. alkaen.

86 NOKIA VUONNA 2012 Taloudellista kehitystä kuvaavat tunnusluvut 1 2012 2011 2010 2009 2008 Liikevaihto, milj. EUR 30 176 38 659 42 446 40 984 50 710 Muutos, % – 21,9 – 8,9 3,6 – 19,2 – 0,7 Ulkomaantoiminta, milj. EUR 29 873 38 342 42 075 40 594 50 348

Palkat ja henkilösivukulut, milj. EUR 7 170 7 516 6 947 6 734 6 847 Liiketulos, milj. EUR – 2 303 – 1 073 2 070 1 197 4 966 % liikevaihdosta – 7,6 – 2,8 4,9 2,9 9,8

Rahoitustuotot ja -kulut, milj. EUR – 340 – 102 – 285 – 265 – 2 % liikevaihdosta 1,1 0,3 0,7 0,6 —

Tulos ennen veroja, milj. EUR – 2 644 – 1 198 1 786 962 4 970 % liikevaihdosta – 8,8 – 3,0 4,2 2,3 9,8

Jatkuvien toimintojen tulos, milj. EUR – 3 106 – 1 164 1 850 891 3 988 % liikevaihdosta – 10,3 – 3,0 4,4 2,2 7,9

Verot, milj. EUR 1 145 290 443 702 1 081 Osinko, milj. EUR 0 2 749 1 498 1 498 1 520

Investoinnit käyttöomaisuuteen, milj. EUR 461 597 679 531 889 % liikevaihdosta 1,5 1,5 1,6 1,3 1,8 Bruttoinvestoinnit 3, milj. EUR 517 710 836 683 1 166 % liikevaihdosta 1,7 1,8 2,0 1,7 2,3 Tutkimus- ja kehitysmenot, milj. EUR 4 782 5 584 5 844 5 909 5 968 % liikevaihdosta 15,8 14,4 13,8 14,4 11,8 Henkilöstö keskimäärin 112 256 134 171 129 355 123 171 121 723

Koroton vieras pääoma, milj. EUR 14 253 16 168 16 591 14 483 16 833 Korollinen vieras pääoma, milj. EUR 5 549 5 321 5 279 5 203 4 452

Sijoitetun pääoman tuotto, % neg. neg. 11,0 6,7 27,2 Oman pääoman tuotto, % neg. neg. 13,5 6,5 27,5 Omavaraisuusaste, % 33,7 40,1 42,8 41,9 42,3 Velkaantumisaste, % – 46 – 40 – 43 – 25 – 14

 Nokia sai .. päätökseen NAVTEQ-yrityskaupan. NAVTEQ on Nokian erillinen raportointiyksikkö vuoden  kolmannesta neljänneksestä alkaen. Tämän johdosta ei ole tulostietoja aiemmilta ajanjaksoilta. .. alkaen muodostettiin Location & Commerce -liiketoiminta yhdistämällä NAVTEQ-liiketoiminta ja Devices & Services -liiketoiminnan sosiaaliset paikkatietopalvelutoiminnot. Location & Commerce -liiketoiminta ja raportoitava segmentti nimettiin HERE-liiketoiminnaksi ja raportoitavaksi segmentiksi ...  Hallituksen ehdotus.  Sisältää yritysostot, osakeinvestoinnit ja aktivoidut tuotekehitysmenot.

Tunnuslukujen laskentaperusteet, ks. sivu .

NOKIA 2008–2012, IFRS 87 TUNNUSLUKUJEN LASKENTAPERUSTEET

IFRS-TUNNUSLUVUT

Liikevoitto Sijoitetun pääoman tuotto, % Tulos suunnitelman mukaisten poistojen jälkeen Tulos ennen veroja + korkokulut ja muut nettorahoituskulut Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma + lyhyt- ja Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma pitkäaikaiset korolliset rahoitusvelat + määräysvallattomille Osakepääoma + ylikurssirahasto -omat osakkeet omistajille kuuluva osuus (keskimäärin vuoden aikana) + muuntoerot + arvonmuutosrahasto + sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto + kertyneet voittovarat Oman pääoman tuotto, % Emoyhtiön omistajille kuuluva tulos Tulos/osake (laimentamaton) Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma keskimäärin Emoyhtiön omistajille kuuluva tulos vuoden aikana Osakeantioikaistu osakemäärä keskimäärin Omavaraisuusaste, % P/E-luku Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma + Osakeantioikaistu pörssikurssi .. määräysvallattomille omistajille kuuluva osuus Tulos/osake Taseen loppusumma – saadut ennakot

Osinko/osake Velkaantumisaste, % Nimellisosinko/osake Pitkäaikaiset korolliset rahoitusvelat + lyhytaikaiset korolliset Vuoden aikana ja sen jälkeen tapahtuneiden osakeantien rahoitusvelat – rahat ja pankkisaamiset sekä muut likvidit varat oikaisukertoimet Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma + määräysvallattomille omistajille kuuluva osuus Osingonjakosuhde Osinko/osake Tulos/osake Vuoden lopun valuuttakurssit 

1 EUR = Osinkotuotto, % Nimellisosinko/osake USD 1,3140 Osakkeen pörssikurssi GBP 0,8121 CNY 8,1963 Oma pääoma/osake INR 71,9280 Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma RUB 40,5002 Osakeantioikaistu osakemäärä vuoden lopussa JPY 110,16

Osakekannan markkina-arvo Osakemäärä x osakkeen pörssikurssi osakelajeittain

Osakeantioikaistu keskikurssi Osakkeen euromääräinen vaihto kauden aikana Vaihdettujen osakkeiden osakeantioikaistu määrä kauden aikana

Osakkeiden vaihto, % Vaihdettujen osakkeiden määrä kauden aikana Keskimääräinen osakemäärä kauden aikana

88 NOKIA VUONNA 2012 TILINPÄÄTÖKSEN 2012 ALLEKIRJOITUS JA HALLITUKSEN EHDOTUS VOITONJAOKSI

Yhtiön taseen .. mukaan jaettavissa olevat varat ovat   miljoonaa euroa.

Hallitus ehdottaa yhtiökokoukselle, että yhtiön osakkeille ei jaeta osinkoa.

Espoossa . maaliskuuta 

Risto Siilasmaa Marjorie Scardino Bruce Brown Hallituksen puheenjohtaja

Henning Kagermann Jouko Karvinen

Helge Lund Isabel Marey-Semper Mårten Mickos

Elizabeth Nelson Kari Stadigh

Stephen Elop Toimitusjohtaja

TILINPÄÄTÖKSEN 2012 ALLEKIRJOITUS JA HALLITUKSEN EHDOTUS VOITONJAOKSI 89 TILINTARKASTUSKERTOMUS

NOKIA OYJ:N YHTIÖKOKOUKSELLE tekemien kirjanpidollisten arvioiden kohtuullisuuden sekä tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen yleisen esittämistavan Olemme tilintarkastaneet Nokia Oyj:n kirjanpidon, tilin- arvioiminen. päätöksen, toimintakertomuksen ja hallinnon tilikaudelta Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntomme ..–... Tilinpäätös sisältää konsernin taseen, tuloslas- perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa kelman, laajan tuloslaskelman, rahavirtalaskelman, laskelman tilintarkastusevidenssiä. oman pääoman muutoksista ja liitetiedot sekä emoyhtiön taseen, tuloslaskelman, rahoituslaskelman ja liitetiedot. Lausunto konsernitilinpäätöksestä Lausuntonamme esitämme, että konsernitilinpäätös antaa Hallituksen ja toimitusjohtajan vastuu EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätös- Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat tilinpäätöksen ja toiminta- standardien (IFRS) mukaisesti oikeat ja riittävät tiedot konser- kertomuksen laatimisesta ja siitä, että konsernitilinpäätös nin taloudellisesta asemasta sekä sen toiminnan tuloksesta ja antaa oikeat ja riittävät tiedot EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen rahavirroista. kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaisesti ja että tilinpäätös ja toimintakertomus antavat oikeat ja riittävät tie- Lausunto tilinpäätöksestä ja dot Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen ja toimintaker- toimintakertomuksesta tomuksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti. Hallitus Lausuntonamme esitämme, että tilinpäätös ja toimintakerto- vastaa kirjanpidon ja varainhoidon valvonnan asianmukaisesta mus antavat Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen ja toi- järjestämisestä ja toimitusjohtaja siitä, että kirjanpito on lain- mintakertomuksen laatimista koskevien säännösten mukaises- mukainen ja varainhoito luotettavalla tavalla järjestetty. ti oikeat ja riittävät tiedot konsernin sekä emoyhtiön toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta. Toimintakertomuksen Tilintarkastajan velvollisuudet ja tilinpäätöksen tiedot ovat ristiriidattomia. Velvollisuutenamme on antaa suorittamamme tilintarkastuksen perusteella lausunto tilinpäätöksestä, konsernitilinpäätök- Muut lausunnot sestä ja toimintakertomuksesta. Tilintarkastuslaki edellyttää, Puollamme tilinpäätöksen ja konsernitilipäätöksen vahvista- että noudatamme ammattieettisiä periaatteita. Olemme mista. Hallituksen esitys taseen osoittaman voiton käyttä- suorittaneet tilintarkastuksen Suomessa noudatettavan hyvän misestä on osakeyhtiölain mukainen. Puollamme vastuu- tilintarkastustavan mukaisesti. Hyvä tilintarkastustapa edel- vapauden myöntämistä emoyhtiön hallituksen jäsenille sekä lyttää, että suunnittelemme ja suoritamme tilintarkastuksen toimitusjohtajalle tarkastamaltamme tilikaudelta. hankkiaksemme kohtuullisen varmuuden siitä, onko tilinpää- töksessä tai toimintakertomuksessa olennaista virheellisyyttä, Espoossa . päivänä maaliskuuta  ja siitä, ovatko emoyhtiön hallituksen jäsenet tai toimitusjohtaja syyllistyneet tekoon tai laiminlyöntiin, josta saattaa seurata PricewaterhouseCoopers Oy vahingonkorvausvelvollisuus yhtiötä kohtaan, taikka rikkoneet KHT-yhteisö osakeyhtiölakia tai yhtiöjärjestystä. Tilintarkastukseen kuuluu toimenpiteitä tilintarkastus- Heikki Lassila evidenssin hankkimiseksi tilinpäätökseen ja toimintakerto- KHT mukseen sisältyvistä luvuista ja niissä esitettävistä muista tiedoista. Toimenpiteiden valinta perustuu tilintarkastajan harkintaan, johon kuuluu väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvan olennaisen virheellisyyden riskien arvioiminen. Näitä riskejä arvioidessaan tilintarkastaja ottaa huomioon sisäisen valvonnan, joka on yhtiössä merkityksellistä oikeat ja riittävät tiedot antavan tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimi- sen kannalta. Tilintarkastaja arvioi sisäistä valvontaa pysty- äkseen suunnittelemaan olosuhteisiin nähden asianmukaiset tilintarkastustoimenpiteet mutta ei siinä tarkoituksessa, että hän antaisi lausunnon yhtiön sisäisen valvonnan tehokkuudesta. Tilintarkastukseen kuuluu myös sovellettujen tilinpäätök- sen laatimisperiaatteiden asianmukaisuuden, toimivan johdon

90 NOKIA VUONNA 2012 LISÄTIETOJA

Kriittiset laskentaperiaatteet ...... 92 Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Hallinto ...... 98 Hallitus ...... 104 Johtokunta ...... 107 Hallituksen ja johtokunnan palkat ja palkkiot ...... 110 Tilintarkastuspalkkiot ja -palvelut ...... 129 Tietoja sijoittajille ...... 130 Yhteystietoja ...... 132 KRIITTISET LASKENTAPERIAATTEET

Konsernin laskentaperiaatteet, jotka vaikuttavat konsernin Tietyt Devices & Servicen, Location & Commercen ja Nokia taloudelliseen asemaan ja liiketoiminnan tulokseen, on kuvattu Siemens Networksin asiakassopimukset voivat sisältää useita kattavammin konsernitilinpäätöksen liitetiedossa . Tietyt erillisiä yksilöitävissä olevia osatekijöitä, kuten esimerkiksi Nokian laskentaperiaatteet edellyttävät johdon harkintaa laitteet, niihin liittyvät ohjelmistot ja palvelut. Vastaavasti valittaessa olettamuksia lähtökohtaisesti jonkin asteista epä- näiden sopimusten tulouttaminen edellyttää jokaisen osate- varmuutta sisältävien taloudellisten estimaattien laskemiseen. kijän yksilöintiä sekä näiden kaupallisten vaikutusten arviointia Johdon harkinta perustuu historialliseen kokemukseen ja liiketoimen todellisen vaikutuksen arvioimiseksi. Tällaisten erilaisiin muihin olettamuksiin, joiden uskotaan olevan järkeviä transaktioiden vastike kohdennetaan yksilöitävissä oleville kyseisissä olosuhteissa. Tämän pohjalta arvioidaan raportoi- osatekijöille niiden suhteellisiin käypiin arvoihin perustuen. tavien varojen ja velkojen kirjanpitoarvoja sekä raportoitavien Osatekijöille kohdistettu tuotto kirjataan, kun kyseisten tuottojen ja kulujen määrää silloin, kun ne eivät helposti ilmene osatekijöiden tuloutuskriteerit täyttyvät. Konserni määrittelee muista lähteistä. Konserni tarkistaa merkittäviä arvioita, jos jokaisen yksilöidyn osatekijän käyvän arvon ottaen huomioon tapahtuu muutoksia olosuhteissa, joihin arvio perustui tai uu- esimerkiksi myyntihinnan, kun joko konserni tai ulkopuolinen den tiedon tai kokemuksen perusteella. Lopputulemat voivat taho myy samaa tai samankaltaista osatekijää, sekä osatekijän poiketa näistä arvioista, jos ne arvioidaan eri olettamusten tai kulut lisättynä kohtuullisella katteella. olosuhteiden pohjalta. Arviot vaikuttavat kaikkiin liiketoimin- Nokia Siemens Networksin projektien, joissa toimitetaan toihin samalla tavalla, ellei erikseen ole muuta kerrottu. monimutkainen, asiakkaan tarpeisiin räätälöity tuote- ja Seuraavassa on esitetty keskeiset Nokian käyttämät kriit- palvelukokonaisuus, myynti ja siihen liittyvät hankinnan ja tiset laskentaperiaatteet sekä niihin liittyvät olettamukset ja valmistuksen kulut tuloutetaan projektin valmistusasteen arviot, joita on käytetty konsernitilinpäätöstä laadittaessa. mukaisesti, kun projektin lopputulos pystytään luotettavasti Kriittisten laskentaolettamusten soveltamisesta on keskustel- määrittämään. Lopputulos pystytään määrittämään luotetta- tu Nokian hallituksen ja tarkastusvaliokunnan kanssa. vasti, kun sopimuksesta odotettavissa olevat tuotot ja kulut sekä projektin valmistusaste pystytään määrittämään luotet- MYYNNIN TULOUTUSPERIAATTEET tavasti ja kun on todennäköistä, että projektista saatava talou- Pääosin konserni tulouttaa suoritteiden myynnin, kun seuraa- dellinen hyöty koituu konsernin hyväksi. Mikäli nämä tuloutus- vat kriteerit täyttyvät: Omistukseen liittyvät merkittävät riskit kriteerit eivät täyty, kirjataan tuottoja vain siihen määrään asti ja edut ovat siirtyneet ostajalle, konsernille ei jää liikkeen- kuin hankkeen toteutuneita menoja vastaava määrä on toden- johdollista roolia eikä tosiasiallista määräysvaltaa myytyihin näköisesti kerrytettävissä. Yleensä valmistusaste määritetään suoritteisiin, tuotot on määritettävissä luotettavasti, liike- jo syntyneiden kustannusten osuudella projektin arvioiduista toimeen liittyvä taloudellinen hyöty koituu yhtiön hyväksi ja kokonaiskustannuksista eli cost-to-cost -menetelmällä. toteutuneet tai toteutuvat liiketoimeen kohdistuvat menot on Valmistusasteen mukainen tuloutusmenetelmä perustuu määriteltävissä luotettavasti. Muilta osin myynti tuloutetaan arvioon sopimuksesta odotettavissa olevasta myynnistä ja projektin valmistusasteen mukaisesti. kustannuksista, sekä projektin etenemisen luotettavaan mit- Devices & Servicen myynti samoin kuin osa Location & taukseen. Tuloutettua myyntiä ja voittoa tarkistetaan, jos arvi- Commercen ja Nokia Siemens Networksin myynnistä tuloute- ot projektin lopputulemasta muuttuvat. Arvioiden muutokses- taan, kun seuraavat kriteerit täyttyvät: Omistukseen liittyvät ta johtuva kumulatiivinen vaikutus kirjataan sillä tilikaudella, merkittävät riskit ja edut ovat siirtyneet ostajalle, konsernille jolloin muutos ensi kertaa on todennäköinen ja arvioitavissa. ei jää liikkeenjohdollista roolia eikä tosiasiallista määräysvaltaa Sopimuksesta odotettavissa oleva tappio kirjataan kuluksi myytyihin suoritteisiin, tuotot on määritettävissä luotetta- välittömästi, kun se on todennäköinen ja arvioitavissa. vasti, liiketoimeen liittyvä taloudellinen hyöty koituu konsernin Nokia Siemens Networksin tämänhetkiset arviot myynnistä hyväksi ja toteutuneet tai toteutuvat liiketoimeen kohdistu- ja voitosta voivat muuttua johtuen pitkien projektien varhai- vat menot on määriteltävissä luotettavasti. Tämä edellyttää sesta vaiheesta, uudesta teknologiasta, projektien laajuuden toimitushetkellä kyseisten kriteerien täyttymisen arviointia muutoksesta tai muutoksista kustannuksissa, ajoituksessa, ja myynti tuloutetaan, kun johto arvioi kriteerien täyttyneen. asiakkaiden suunnitelmissa, tai sopimussakkojen toteutumi- Nokia kirjaa pääasiassa mobiililaitteisiin keskittyvissä yksiköis- sesta tai muista vastaavista tekijöistä. sä myynnin oikaisueriksi erikoishinnoittelusopimukset, hin- nanalennusvaraukset ja muut volyymisidonnaiset alennukset. ASIAKASRAHOITUS Volyymisidonnaiset alennukset myynnin oikaisuerissä arvioi- Konserni on järjestänyt tai myöntänyt rajoitetun määrän daan pääasiallisesti vastaavankaltaisten ohjelmien aikaisem- asiakasrahoitusta ja pidennettyjä maksuaikoja valikoiduille man toteutuman perusteella. Hinnanalennusoikaisut perustu- asiakkaille. Näitä järjestelyjä luotaessa johdon täytyy arvioida vat arvioon tulevista hinnanalennuksista ja tietystä, asiakkaan asiakkaan luottokelpoisuus ja näistä järjestelyistä odotettavis- kanssa sovitusta, varaston määrästä hinnanoikaisupäivänä. sa olevien tulevien rahavirtojen ajoitus. Mikäli konsernin asi- Devices & Servicen samoin kuin osa Nokia Siemens Networksin akkaiden todellinen taloudellinen asema tai yleinen taloudel- tuotoista palvelujen tuottamisesta kirjataan yleensä tasaisesti linen tilanne poikkeaa käytetyistä olettamuksista, saatetaan sopimuskauden aikana, ellei ole näyttöä siitä, että joku muu lopullisten saatavien perintäkelpoisuus joutua arvioimaan menetelmä kuvastaisi paremmin valmistumisastetta. Devices uudelleen, mikä voi johtaa näiden saamisten arvonalentumi- & Servicen ja Location & Commercen käyttöön perustuvat siin tulevien tilikausien aikana ja siten vaikuttaa negatiivisesti lisenssimaksut tuloutetaan, kun ne ovat mitattavissa luotetta- konsernin tulokseen tulevina tilikausina. Arviot kerrytettävissä vasti, yleensä silloin kun asiakas raportoi ne konsernille. olevasta rahamäärästä ottaa huomioon saatavaan liittyvät

92 NOKIA VUONNA 2012 takuu- ja vakuusjärjestelyt samoin kuin arvioitujen takaisin- teknologiaa, ja koska paikalliset lait, säännökset ja käytännöt maksujen todennäköisyyden ja ajoituksen. Konserni pyrkii saattavat muuttua, on tulevia viallisten tuotteiden määrää, vähentämään tätä riskiä siirtämällä takautumattomasti, etukä- takuuaikojen pituuksia ja korjauskustannuksia entistä vaike- teen suoritettavaa käteismaksua vastaan, näihin transaktioihin ampi ennakoida. Vaikka takuuvarauksen arvioidaankin olevan liittyviä saatavia kolmansille osapuolille, lähinnä rahoituslaitok- riittävällä tasolla ja arvion olevan asianmukainen, saattavat sille. Asiakasrahoitukseen liittyvien olettamusten taloudellinen toteutuvat kustannukset poiketa merkittävästi siitä, mitä vaikutus kohdistuu pääasiallisesti Nokia Siemens Networks on arvioitu. Jos viallisten tuotteiden korjauskulut toteutuvat -liiketoimintaan. Katso myös konsernitilinpäätöksen liitetieto alkuperäistä arvioita alempina, takuuvarausta puretaan. Vas-  (b), jossa kuvataan tarkemmin pitkäaikaisia asiakassaatavia taavasti korjauskustannusten toteutuessa alkuperäistä arviota ja muita pitkäaikaisia saatavia kolmansilta osapuolilta. korkeampina, varausta lisätään. Näihin arvioihin ja oletuksiin perustuen takuuvarauksen määrä oli  milj. euroa vuonna EPÄVARMAT SAATAVAT  ( milj. euroa vuonna ). Takuuvaraukseen liittyvien Saatavista vähennetään epävarmoina saatavina määrä, jonka arvioiden taloudellinen vaikutus kohdistuu pääasiassa Devices arvioidaan vastaavan tappioita, jotka johtuvat asiakkaiden ky- & Services -liiketoiminnan hankinnan ja valmistuksen kuluihin. kenemättömyydestä suoriutua vaadituista maksuista. Jos konsernin asiakkaiden taloudellinen tilanne heikkenisi huonontaen IMMATERIAALIOIKEUKSIEN LOUKKAUKSIIN heidän maksukykyään, se saattaa edellyttää lisävähennyksiä LIITTYVÄT VARAUKSET tulevina tilikausina. Johto analysoi erityisesti myyntisaatavat Konserni kirjaa varauksen arvioiduista aikaisemmista kuluista, ja toteutuneet luottotappiot, asiakaskeskittymät, asiakkaiden jotka koskevat väitettyjä immateriaalioikeuksien loukkauksia. luottokelpoisuuden, vallitsevat taloudelliset trendit ja muu- Konsernin tuotteet ja ratkaisut sisältävät yhä monimut- tokset asiakkaiden maksuehdoissa arvioidessaan kirjattujen kaisempaa teknologiaa, johon sisältyy lukuisia patentoituja epävarmojen saatavien riittävyyttä. Näihin arvioihin ja oletta- ja muita immateriaalioikeuksien piirissä olevia teknologioita. muksiin perustuen epävarmojen saatavien määrä oli  milj. Vaikka etukäteen pyritäänkin varmistamaan, että konserni on euroa vuonna  ( milj. euroa vuonna ). tietoinen patenteista, jotka liittyvät kehitteillä oleviin tuotteisiin ja ratkaisuihin, ja näin välttää tahattomia immateriaalioi- VAIHTO-OMAISUUDEN keuksien piirissä olevien teknologioiden loukkauksia, konsernin EPÄKURANTTIUSVARAUS liiketoiminnan luonne on sellainen, että patenttiloukkauksia Vaihto-omaisuuden mahdollista epäkuranttiutta ja markkina- saattaa tapahtua ja tapahtuu. Mahdolliset immateriaalioi- arvojen mahdollista pienentymistä alle hankintamenon keuksien loukkaukset identiﬁ oidaan kommunikoimalla niiden arvioidaan säännöllisesti ja tarvittaessa kirjataan epäkurant- osapuolten kanssa, jotka esittävät immateriaalioikeuksien tiusvaraus. Nämä tarkastelut edellyttävät arvioita tuotteiden loukkaamiseen perustuvia vaatimuksia sekä seuraamalla tulevasta kysynnästä. Mahdolliset muutokset näissä arvioissa kilpailijoihin kohdistuvien immateriaalioikeuksien loukkauksiin voivat aiheuttaa tarkistuksia vaihto-omaisuuden arvostukseen liittyviä tapauksia. tulevina tilikausina. Näiden arvioiden ja oletusten perusteella Kaikkien tietoon tulleiden mahdollisten immateriaalioi- vaihto-omaisuuden epäkuranttiusvaraus oli  milj. euroa keuksien loukkausten lopputulema arvioidaan kolmansien vuonna  ( milj. euroa vuonna ). Vaihto-omaisuuden osapuolien väitteiden kautta tai seuraamalla merkityksellisiä epäkuranttiusvarauksen taustalla olevien arvioiden taloudelli- patenttitapauksia eri oikeusjärjestelmissä. Siinä määrin kuin on set seuraamukset kohdistuvat lähinnä Devices & Services- arvioitu, että mahdollinen yksilöity loukkaus todennäköisesti ja Nokia Siemens Networks -liiketoimintojen hankinnan ja johtaa taloudellisiin seuraamuksiin, kirjataan velvoite perus- valmistuksen kuluihin. Vuonna  konserni kirjasi Devices & tuen parhaaseen arvioon kuluista, jotka tarvitaan loukkauksen Services –liiketoiminnan hankinnan ja valmistuksen kuluihin lopulliseen sovintoon pääsyyn. Perustuen näihin olettamuk-  milj. euron kulun, jolla alennettin vaihto-omaisuuden kirjan- siin ja arvioihin immateriaalioikeuksien loukkauksiin liittyvä pitoarvoa nettorealisointiarvoa vastaavaksi. sovintosopimusvarauksen määrä oli  milj. euroa vuonna  ( milj. euroa vuonna ). Tämän varauksen ja siihen TAKUUVARAUKSET liittyvien olettamuksien taloudelliset vaikutukset kohdistuvat Arvioidut kulut, jotka aiheutuvat tuotteiden korjaamisesta tai lähinnä Devices & Services -liiketoimintaan. korvaamisesta takuuaikana kirjataan säännöllisesti taseeseen Konsernin kokemuksen mukaan immateriaalioikeuksien varauksena samalla hetkellä, kun vastaavat tuotot kirjataan. loukkausvaatimuksiin liittyy tyypillisesti neuvotteluvaihe vas- Tuotteet on katettu eripituisilla tuotetakuujärjestelyillä pai- tapuolen kanssa. Tämä vaihe voi kestää useasta kuukaudesta kallisesta käytännöstä ja säännöksistä riippuen. Huolimatta vuosiin. Siinä tapauksessa, että sovintosopimusta ei synny, laajoista tuotteiden laatuohjelmista ja -prosesseista, jotka selvitys- ja oikeusprosessi kestää tyypillisesti vähintään yhden sisältävät aktiivisen komponenttialihankkijoiden laadun tark- vuoden. Tästä syystä lopulliseen sovintoon pääsy immateriaa- kailun ja arvioinnin, takuuvelvoitteeseen vaikuttaa toteutuneet lioikeuksien loukkauksissa voi kestää vaihtelevan pituisen ajan, tuoteviat, materiaalin käyttö ja huoltopalvelujen toimitusku- minkä johdosta varauksen määrä vaihtelee vuosittain. Lisäksi lut korjaushetkellä. Varaus lasketaan perustuen parhaaseen lopulliset toteutuneet kulut yksittäisessä sovittelutapaukses- arvioon takuuvarauksen tasosta, joka tarvitaan tulevien ja jo sa saattavat poiketa käytetyistä arvioista. olemassa olevien myytyihin tuotteisiin liittyvien vaateiden kattamiseen tilinpäätöspäivänä. Koska konserni tuo markkinoille jatkuvasti uusia tuotteita, jotka sisältävät monimutkaista

KRIITTISET LASKENTAPERIAATTEET 93 MAHDOLLISET OIKEUDELLISET VASTUUT ■ huomattavat muutokset kyseisen hyödykkeen käyttö- Kuten liitetiedossa  on selostettu, konserni on parhail- tavassa tai muutos koko liiketoiminnan strategiassa; ja laan osallisena käynnissä olevissa oikeudenkäynneissä tai ■ huomattava negatiivinen kehitys teollisuuden alalla tai sitä vastaan on uhattu nostaa kanne eri tahojen toimesta. taloudellisessa ympäristössä. Varaus kirjataan, kun konsernilla on aikaisemman tapahtuman seurauksena oikeudellinen tai tosiasiallinen velvoite, mak- Kun todetaan, että aineettomien hyödykkeiden, pitkäai- suvelvoitteen toteutuminen on todennäköistä ja velvoit- kaisten varojen ja liikearvon kirjanpitoarvo ei välttämättä ole teen suuruus arvioitavissa luotettavasti. Oikeudenkäyntien kerrytettävissä yhden tai useamman yllämainitun arvonalen- vaikeasti ennakoitavasta luonteesta johtuen oikeudenkäynnin tumiseen viittaavan indikaation ollessa voimassa, määritetään tai sovittelun todellinen kustannus voi vaihdella huomattavasti mahdollinen arvonalentuminen diskontattujen rahavirtojen käytetyistä arvioista. perusteella. Arvonalentumisen tarkastelu pohjautuu odotettavissa LIIKETOIMINTOJEN YHDISTÄMINEN olevien tulevien, diskontattujen rahavirtojen ennusteeseen. Konserni soveltaa hankintamenomenetelmää hankittujen Tärkeimmät muuttujat rahavirtoja määritettäessä ovat yhtiöiden tai liiketoimintojen yhdistämiseen. Liiketoimintojen diskonttauskorko, loppuarvo ja vuosien lukumäärä, johon yhdistämisessä luovutettu vastike määritetään laskemalla yh- rahavirtaennusteet pohjautuvat sekä olettamukset ja arvi- teen luovutettujen varojen, hankinnan kohteen aiempia omis- ot määriteltäessä rahavirtoja. Johto määrittää käytettävän tajia kohtaan syntyneiden velkojen sekä liikkeeseen laskettujen diskonttauskoron kyseessä olevan liiketoiminnan nykyiseen lii- oman pääoman ehtoisten osuuksien käyvät arvot. Hankintaan ketoimintamalliin liittyvän riskin ja teollisuudenalan vertailujen liittyvät menot kirjataan kuluksi kausilla, joiden aikana menot perusteella. Loppuarvot pohjautuvat tuotteen odotettavissa toteutuvat ja palvelut otetaan vastaan. Yksilöitävissä olevat olevaan elinikään ja ennustettuun elinkaareen sekä ennustet- varat, ja vastattavaksi otetut velat arvostetaan erikseen tuun rahavirtaan tältä ajalta. Vaikka konserni uskookin, että hankinta-ajankohdan käypään arvoon. Hankinnan kohteen käytetyt oletukset ovat asianmukaisia, arviot voivat poiketa määräysvallattomien omistajien osuus arvostetaan erikseen merkittävästi siitä, mitä tulevaisuudessa tosiasiassa tapahtuu. määrään, joka vastaa määräysvallattomien omistajien osuutta Arvioitaessa liikearvoa diskontatut rahavirrat laaditaan raha- hankinnan kohteen yksilöitävissä olevasta nettovarallisuudes- virtaa tuottavan yksikön tasolla. Arvioidut rahavirrat voivat ta. Konserni kirjaa liikearvoksi määrän, joka vastaa luovutetun poiketa merkittävästi siitä, mitä tulevaisuudessa tosiasiassa vastikkeen ja hankinnan kohteen määräysvallattomien omista- tapahtuu. jien osuuden yhteenlaskettua määrää sekä hankinta-ajankoh- Liikearvo on allokoitu konsernin rahavirtaa tuottaville yksi- dan käypään arvoon arvostetun hankitun nettovarallisuuden köille ja diskontatut rahavirrat laaditaan rahavirtaa tuottavan välistä erotusta. yksikön tasolla arvonalentumistestausta varten. Kohdistus on Käypien arvojen kohdistaminen yksilöidyille varoille sekä tehty rahavirtaa tuottaville yksiköille vastaten tapaa, jolla joh- saaduille vastuille perustuu vaihteleviin oletuksiin ja arvos- to seuraa näiden yksiköiden toimintaa ja siten kuin näiden yk- tusmenetelmiin, jotka vaativat johdon harkintaa. Tärkeimmät siköiden odotetaan hyötyvän synergiaeduista liittyen liiketoi- muuttujat näissä arvonmäärityksissä ovat diskonttauskorko, mintojen yhdistämiseen, joista liikearvo on syntynyt. Konserni loppuarvo ja vuosien lukumäärä, johon rahavirrat perustuvat on kohdistanut liikearvot raportoitaville segmenteille: Smart sekä olettamukset ja arviot määriteltäessä rahavirtoja. Johto Devices, Mobile Phones, Location & Commerce ja Nokia määrittää käytettävän diskonttauskoron kyseessä olevan liike- Siemens Networks. Vuoden  arvonalentumistestauksessa toiminnon nykyiseen liiketoimintamalliin liittyvän riskin ja teol- konsernin liikearvoa allokoitiin rahavirtaa tuottaville yksiköille lisuudenalan vertailujen perusteella. Loppuarvot pohjautuvat seuraavasti:  milj. euroa Smart Devices -yksikölle,  milj. tuotteen odotettavissa olevaan elinikään ja ennustettuun euroa Mobile Phones -yksikölle,   milj.euroa Location & elinkaareen sekä ennustettuun rahavirtaan tältä ajalta. Vaikka Commerce yksikölle ja  milj. euroa Nokia Siemens Networks konserni uskookin käytettyjen oletuksien olevan asianmukaisia -yksikölle. hankintahetkellä saatavilla olevan informaation perusteella, Konserni on tilikauden  neljännellä neljänneksellä toteumat voivat poiketa ennusteesta ja poikkeamat voivat olla suorittanut vuosittaisen liikearvon arvonalentumistestauksen. olennaisia. Arvonalentumistestaus on suoritettu perustuen johdon arvioihin taloudellisesta suoriutumisesta ja tulevaisuuden strate- PYSYVIEN VAROJEN, AINEETTOMIEN gioista huomioiden nykyiset ja ennustetut markkinatilanteet ja HYÖDYKKEIDEN JA LIIKEARVON ARVOSTUS taloudelliset suhdanteet. Yksilöitävissä olevien aineettomien hyödykkeiden ja pitkä- Smart Devices- ja Mobile Phones- rahavirtaa tuottavien aikaisten varojen kirjanpitoarvo arvioidaan silloin, kun jokin yksiköiden kerrytettävissä oleva rahamäärä on määritelty tapahtuma tai olosuhteiden muutokset viittaavat siihen, että käyttoarvoon perustuen. Käyttoarvon määrittelyssä käytettiin kirjanpitoarvo saattaa olla alentunut. Liikearvon kirjanpitoarvo diskontattujen rahavirtojen laskelmaa. Käyttöarvolaskelmassa arvioidaan vähintään vuosittain tai useammin näiden samojen käytetyt rahavirta-arviot ennen veroja perustuvat talous- indikaatioiden perusteella. Tärkeitä indikaatioita, jotka voivat suunnitelmiin, jotka konsernin johto on hyväksynyt. Rahavirta- johtaa arvonalentumisarviointiin ovat mm: arviot pohjautuvat saatavilla olevien tietojen perusteella ennustettuihin tulevien rahavirtojen nykyarvoon, jonka Smart ■ Huomattavasti heikentynyt suorituskyky verrattuna Devices- and Mobile Phones -yksikköjen jatkuva toiminta historialliseen tulokseen tai ennakoituihin tulevaisuuden tuottaa. tulosodotuksiin;

94 NOKIA VUONNA 2012 Location & Commerce- ja Nokia Siemens Networks -rahavir- Käyttöarvo ja käypä arvo vähennettynä myynnistä aiheu- taa tuottavien yksiköiden kerrytettävissä olevat rahamäärät tuvilla menoilla perustuvat konsernin johdon hyväksymiin perustuvat käypään arvoon vähennettynä myynnistä aiheutu- yksityiskohtaisiin taloudellisiin suunnitelmiin ja rahavirtaen- villa menoilla. Diskontattujen rahavirtojen laskelmaa käytettiin nusteisiin, jotka kattavat kolmen vuoden suunnittelujakson. arvioimaan käypä arvo vähennettynä myynnistä aiheutuvilla Suunnittelujaksoa seuraavien kausien rahavirrat heijasta- menoilla kummankin yksikön osalta. Rahavirta-arviot ennen vat realistista kasvun hidastumista, joka lähestyy arvioitua veroja perustuvat konsernin johdon hyväksymiin taloussuun- lopullista kasvuprosenttia, jota hyödynnetään loppuarvon nitelmiin sekä saatavilla olevien tietojen perusteella ennus- määrittelyssä. Käytetty loppuarvon kasvuvauhti ei ylitä pitkän tettuihin rahavirtoihin, jotka konserni voisi saada erillisestä aikavälin keskimääräistä kasvuvauhtia teollisuudenaloilla ja Location & Commerce- ja Nokia Siemens Networks -rahavirtaa talousalueilla, joissa yksikkö toimii. Kaikki rahavirtaennusteet tuottavan yksikön myynnistä, toisistaan riippumattomien ovat yhdenmukaisia saatavilla olevien ulkoisten tietolähteiden osapuolten välisen, liiketoimen hyvin tuntevien ja halukkaiden kanssa. osapuolten välillä, vähennettynä omaisuuserien luovuttami- Kunkin rahavirtaa tuottavan yksikön arvonalentumistes- sesta johtuvilla menoilla. tausanalyyseissä sovelletut keskeiset oletukset on esitety alla olevassa taulukossa:

Rahavirtaa tuottava yksikkö Smart Mobile Location & Nokia Siemens Devices Phones Commerce Networks % % % % 2012 2011 2012 2011 2012 2011 2012 2011

Loppuarvon kasvuvauhti 2,3 1,9 – 2,3 1,5 1,7 3,1 0,7 1,0 Diskonttauskorko verojen jälkeen 10,5 9,0 10,5 9,0 9,9 9,7 10,3 10,4 Diskonttauskorko ennen veroja 12.8 12,2 15,5 13,1 12,8 13,1 14,2 13,8

Location & Commerce- ja Nokia Siemens Networks- rahavir- tuottavassa yksikössä. Johdon arviot autoteollisuuden volyy- taa tuottavien yksiköiden käypä arvo vähennettynä myynnistä meistä sekä konsernin markkinaosuudesta, asiakkaiden uuden aiheutuvilla menoilla sekä Smart Devices- ja Mobile Phones paikannustietoalustan ja siihen liittyvän palvelutarjonnan - rahavirtaa tuottavien yksiköiden käyttöarvo määritellään omaksuminen, ennustetut laitteiden myyntimäärät ja sisäi- arvona ennen veroja käyttäen arvonmääritysoletuksia ennen sesti myytyjen palveluiden käypä arvo sekä jatkuva kustan- veroja, mukaan lukien kassavirta ennen veroja ja diskonttaus- nustehokkuuteen keskittyminen ovat Location & Commerce korko ennen veroja. Koska konsernin rahavirtaa tuottaville rahavirtaennusteiden tärkeimmät oletukset. Konsernin yksiköille on saatavissa markkinaperusteiset tuottoprosentit rahavirtaennusteet heijastavat nykyistä strategista näkemys- ainoastaan verojen jälkeen, diskonttauskorko ennen veroja tä siitä, että maksuperusteinen tuottomalli on tärkeä sekä johdetaan muuntamalla verojen jälkeistä diskonttauskorkoa lyhyellä että pitkällä aikavälillä. Johto arvioi, että ohjelmistoilla kuvastamaan tulevien veroihin liittyvien rahavirtojen määrää ja palveluilla täydennetyt maksuperusteiset tuottomallit, jotka ja ajoitusta. realisoituvat lisenssimaksujen, toimitusmaksujen tai mainon- Kunkin rahavirtaa tuottavan yksikön arvonalentumistesta- nan kautta, kasvavat tulevaisuudessa, kun asiakkaat vaativat uksessa sovelletut diskonttausprosentit on määritetty pää- kokonaisvaltaisia paikannusratkaisuja. Toteutuneet lyhyen ja omarakenteesta riippumattomasti heijastaen nykyisiä arvioita pitkän aikavälin saavutukset voivat vaihdella johdon ennusteis- rahan aika-arvosta ja relevanteista markkinariskipreemioista. ta ja siten vaikuttaa tulevaisuuden arvioihin kerrytettävissä Diskonttausprosentin määrittämisessä huomioidut riskipree- olevasta rahamäärästä. Koska kerrytettävissä oleva rahamäärä miot heijastavat riskejä ja epävarmuustekijöitä, joita ei sisälly- ylittää kirjanpitoarvon vain pienellä marginaalilla, olennaiset tetty arvioihin tulevista rahavirroista. haitalliset muutokset, kuten markkinoiden heikentyminen tai Location & Commerce rahavirtaa tuottavan yksikön kerry- muutokset kilpailutilanteessa voivat vaikuttaa johdon arvioihin tettävissä oleva rahamäärä ylittää sen kirjanpitoarvon vain rahavirtaennusteiden tärkeimmistä oletuksista ja aiheuttaa pienellä marginaalilla vuoden  neljännellä neljänneksellä. arvonalentumistappion. Arvioitu kerrytettävissä oleva rahamäärä on herkin pitkän Vuoden  viimeisellä neljänneksellä Nokia suoritti aikavälin diskonttaus- ja kasvuprosenttioletuksien muutoksille. vuosittaisen liikearvon arvonalentumistestauksen arvioi- Yli , prosenttiyksikkön diskonttokoron nousu tai yli dakseen, onko tapahtumissa tai olosuhteissa tapahtunut  prosenttiyksikön pitkän aikavälin kasvun väheneminen johtai- sellaisia muutoksia, jotka antaisivat aihetta olettaa liikearvon si arvonalentumistappioon Location & Commerce -rahavirtaa kirjanpitoarvon olevan sen kerrytettävissä olevaa rahamäärää

KRIITTISET LASKENTAPERIAATTEET 95 pienempi. Arvonalentumistestauksen seurauksena kirjasimme Muutokset käytetyissä oletuksissa voivat aiheuttaa tarpeen liiketulokseemme   miljoonan euron arvonalentumistap- kirjata merkittäviä arvonalennuksia tulevina tilikausina. Vuonna pion, jolla vähensimme Location & Commerce -liiketoiminnan  konserni sai pitkäaikaisiin available-for-sale -sijoituksiin kirjanpitoarvoa vastaamaan sille määriteltyä kerrytettävissä kirjatulta yksityiseltä rahastolta  miljoonaa euroa ( milj. olevaa rahamäärää. Arvonalentumistappio on kokonaisuu- euroa vuonna ) muihin rahoitustuottoihin kirjattua voiton- dessaan kohdistettu Location & Commerce -liiketoiminnan jakoa. Koska tämän voitonjaon seurauksena ennakoidut tulevat taseessa olevaan liikearvoon. Arvonalennustappio on tuloslas- rahavirrat rahastosta pienentyivät, konserni kirjasi  miljoonan kelmassa erikseen esitetty liikearvon arvonalentumisena. euron ( milj. euroa vuonna ) arvonalentumisen, joka Arvonalentumistappion jälkeen Location & Commerce -liiketoi- sisältyy muihin rahoituskuluihin. minnan liikearvon kirjanpitoarvo on   milj. euroa. Arvonalentumistappio on seurausta Location & Commerce TULOVEROT -liiketoiminnan ennakoidun taloudellisen suoriutumisen ja Konserni on tuloverovelvollinen Suomessa ja useissa muissa nettorahavirtojen arvioinnista. Johdon nettorahavirtaennus- valtioissa. Johdon arviointia edellytetään määriteltäessä teiden tärkeimpiä olettamuksia ovat digitaalisten karttojen verojen, verovarausten, laskennallisen verosaatavan ja -velan lisenssimaksut, konsernin sisällä myytyjen palvelujen käypä määrää ja sitä, missä määrin laskennallista verosaatavaa arvo ja matkaviestinnän mediamainonnan arvioitu keskimää- voidaan aktivoida taseeseen. Kirjaamme laskennallisen ve- räinen tuotto per käyttäjä. Arvio keskimääräisestä tuotosta rosaatavan, jos on todennäköistä, että tulevaisuudessa kertyy per käyttäjä perustuu mobiilimainostulojen markkinatietojen riittävästi verotettavaa tuloa, jota vasten väliaikaisia eroja, vertaisarviointiin. Ennustetut laitteiden myyntimäärät vaikut- vahvistettuja tappiota ja käyttämättömiä veronhyvityksiä tavat kokonaisvaltaisesti sisäisiin tuloihin ja mainostuloihin. voidaan käyttää. Arvioidessamme laskennallisen verosaamisen Arvioinnissa on huomioitu digitaalisten kartta- ja sijaintipal- kirjausta olemme ottaneet huomioon odotettavissa olevat ve- veluiden markkinoiden markkinadynamiikka, mukaan lukien rotettavat tulot ja verosuunnittelustrategiat. Laskennallisten arviomme vuoden  liikearvon arvonalentumistestauksen verosaatavien hyödyntäminen arvioidaan jokaisella tilikau- ajankohtana siitä, että pidemmällä aikavälillä erityisesti tietyt della ja mikäli olosuhteet osoittavat niiden hyödyntämisen kehittyneemmät markkinat siirtyvät maksuperusteisesta epätodennäköiseksi, oikaistaan laskennallisen verosaatavien tuottomallista mainontaperusteiseen tuottomalliin. Arviomme määrää hyödyntämismahdollisuuksien mukaiseksi. Vuonna ottaa huomioon myös viimeaikaisia markkinatuloksia ja niihin  Nokian veroihin vaikutti yhä kielteisesti se, että tietyistä liittyviä kilpailullisia tekijöitä paikallisilla haku- ja mainon- Nokia Siemens Networksin laskennallisista veroeristä ei kirjata tamarkkinoilla. Nämä tekijät johtivat alempiin arvioituihin verohyötyä. Tämän lisäksi Nokian veroihin vaikutti kielteisesti kasvumahdollisuuksiin sijaintipalveluihin liityvän omaisuuden Devices & Services -liiketoiminnan Suomen laskennallisten integroinnissa erilaiseen mainonta-alustaan. Arvioituamme verosaamisten kirjanpitoarvon vähennys sekä se, että Devices nämä sekä muut merkitykselliset tekijät, vähensimme Location & Services -liiketoiminnan Suomen laskennallisista veroeristä & Commerce -liiketoiminnan liikevaihtoarviota, mikä puoles- ei kirjata verohyötyä niiden käyttöön liittyvästä epävarmuu- taan heikensi arvioitua kannattavuutta ja arvioitua rahavirtaa. desta johtuen. Konsernin liikearvon arvonalentumistestaus ei johtanut ar- Konsernilla oli .. vahvistettuja tappiota, käyttä- vonalentumistappioiden kirjaamiseen .. ja .. mättömiä veronhyvityksiä ja väliaikaisia eroja yhteensä   päättyneillä tilikausilla. Konserni kirjasi arvonalentumistap- milj. euroa (  milj. euroa vuonna ), josta ei ole kirjattu pion Location & Commerce -rahavirtaa tuottavaan yksikköön verosaamista johtuen näiden erien hyödyntämiseen liittyvästä vuonna , kuten yllä mainittu. Muihin rahavirtaa tuottaviin epävarmuudesta. yksikköihin ei vuonna  kirjattu liikearvoon liittyviä arvon- Vaikka konserniyhtiöiden veroilmoituksissa esitetyt vaati- alentumistappiota. mukset ovat perusteltavissa, on mahdollista, että veroviran- Katso konsernitilinpäätöksen liitetieto , Arvonalentumiset. omaiset eivät hyväksy joitain esitettyjä vaatimuksia sellaisenaan. Tuloveroja koskevat varaukset perustuvat konsernin JOHDANNAISSOPIMUSTEN JA MUIDEN arvioon aiheutuvasta velvoitteesta. Konserniyhtiöissä on RAHOITUSINSTRUMENTTIEN KÄYPÄ ARVO meneillään verotarkastuksia useissa maissa sisältäen Unkarin Rahoitusinstrumenttien, joilla ei käydä kauppaa aktiivisilla ja Intian. markkinoilla (esimerkiksi listaamattomat oman pääoman eh- Jos näistä seikoista johtuva lopputulos poikkeaa alun toiset instrumentit), käypä arvo määritetään arvostusmalleja perin kirjatusta, vaikuttavat poikkeamat joko positiivisesti tai käyttäen. Konserni käyttää harkintaa valittaessa soveltuvia negatiivisesti sen tilikauden verotettavaan tulokseen perus- arviointimenetelmiä ja taustalla olevia olettamuksia. Käyvän tuviin veroihin ja laskennallisiin veroihin, jolloin poikkeama on arvon määritys tapahtuu pääasiassa olemassa olevan mark- määritelty. kinainformaation perusteella. Jos listaamattomille osakkeille ei ole määritettävissä markkinahintaa käytetään arvon- ELÄKKEET määritykseen erilaisia periaatteita, mm. () samankaltaisten Konsernin eläkevastuun ja -kulujen määrittäminen etuuspoh- instrumenttien markkina-arvo, () kohdeyhtiön viimeisimpään jaisissa järjestelyissä riippuu tietyistä konsernin valitsemista riippumattomien osapuolten tekemään rahoitustransakti- olettamuksista, joita aktuaarit käyttävät laskiessaan konsernin oon perustuva arvo, () kohdeyhtiön markkina-analyysiin ja eläkevastuun ja -kulujen määrää. Nämä oletukset on kuvattu operatiiviseen tulokseen perustuva arvo verrattuna vastaa- tilinpäätöksen liitetiedoissa liitteessä  ja sisältävät muiden viin julkisesti noteerattuihin yhtiöihin vastaavilla toimialoilla. muassa diskonttauskoron, varojen pitkäaikaisen tuotto-

96 NOKIA VUONNA 2012 odotuksen ja vuotuisen, tulevan palkankorotusolettamuksen. käytössä, osakemarkkinoiden tilanne sekä ennustettu ja to- Osa eläkejärjestelyjen varoista on sijoitettu oman pääoman teutunut liikevaihto ja osakekohtainen tulos voi merkittävästi ehtoisiin instrumentteihin. Osakemarkkinoilla on ollut heilah- vaikuttaa tuleviin palkitsemiskuluihin. Lisäksi suoritus, jonka teluja, jotka ovat vaikuttaneet järjestelyjen varojen arvoon ja työntekijä lopulta saa osakepohjaisista palkitsemisohjelmista nämä heilahtelut saattavat lisäksi vaikeuttaa varojen pitkä- voi poiketa konsernin kirjaamasta kulujen määrästä. aikaisen tuoton arviointia. Toteutuneet tuotot ja kulut, jotka Konserni on lisäksi myöntänyt käteisvaroina makset- poikkeavat olettamuksista, kirjataan taseeseen ja poistetaan tavia optioita Nokia Siemens Networksin työntekijöille. tuloslaskelman kautta tulevien tilikausien aikana, ja täten ne Vastaanotetut työsuhteeseen sidotut palvelut ja niiden palve- yleensä vaikuttavat kirjattuihin tuottoihin, kuluihin ja vastuisiin luiden maksamista koskeva velka arvostetaan käypään arvoon. kyseisinä tilikausina. Käytetyt oletukset pohjautuvat histori- Optioiden käypä arvo perustuu tilinpäätöshetken markkina- alliseen kokemukseen sekä ulkoisiin tietolähteisiin palkkojen ja arvoon, vähennettynä optioiden merkintähinnalla. Velka diskonttauskorkojen kehityksestä. Vaikka konserni uskookin, arvostetaan jokaisena tilinpäätöspäivänä sekä maksupäivänä että käytetyt oletukset ovat asianmukaisia, huomattavat erot ja vastaava käyvän arvon muutos jaksotetaan tuloslaskelmaan toteumissa tai huomattavat muutokset oletuksissa voivat kyseisten työntekijöiden palvelusajalle. merkittävästi vaikuttaa eläkevelan ja tulevien eläkekulujen määrään. Eläkejärjestelyihin liittyvien olettamusten taloudelliset vaikutukset liittyvät pääosin Devices & Services- ja Nokia Siemens Networks -liiketoimintoihin.

OSAKEPERUSTEISET PALKITSEMISKULUT Konsernilla on useita työntekijöille suunnattuja osakepohjaisia kannustinohjelmia pääosin Devices & Servicessa ja Location & Commercessa. Työntekijöiltä saatava työsuoritus ja vastaava oman pääoman lisäys mitataan suhteessa oman pääoman ehtoisten instrumenttien käypään arvoon myöntämishetkel- lä, lukuun ottamatta ei-markkinaperusteisia ansaintaehtoja. Optio-oikeuksien käypä arvo myöntämishetkellä arvioidaan tietyin olettamuksin käyttäen Black Scholes -arvonmääritys- mallia. Nämä olettamukset on kuvattu konsernitilinpäätöksen liitetiedossa  ja ne sisältävät muun muassa olettamuksen osinkotuotosta, odotettavissa olevasta Nokian osakkeen volatiliteetista ja option odotettavissa olevasta voimassaoloajasta. Odotettavissa oleva voimassaoloaika arvioidaan havainnoi- malla optionhaltijoiden käyttäytymistä ja toteutuneita Nokian optio-ohjelmien historiallisia käyttöaikoja, kun taas oletet- tavissa oleva volatiliteetti perustuu markkinoilla havaittuihin Nokian osakkeeseen liitännäisten optioiden implisiittisiin volatiliteetteihin sekä aiemmin toteutuneisiin volatiliteetteihin. Nämä muuttujat tekevät optio-oikeuksien käyvän arvon arvioinnin vaikeaksi. Tulosperusteisiin osakepalkkioihin liittyvät ei-markkinaeh- toiset ansaintaehdot sisältyvät olettamukseen lukumäärästä, jonka työntekijä lopulta tulee saamaan, kun liikevaihtoon ja osakeperusteiseen tulokseen liittyvät tavoitteet on saavutettu. Olettamuksia seurataan säännöllisesti ja tarvittaessa tar- kennetaan arvioita suoritettavaksi tulevasta tulosperusteisten osakepalkkioiden lukumäärästä. Myöntämishetkellä työnteki- jöille myönnettyjen suoritettavaksi tulevien osakeperusteisten osakepalkkioiden lukumäärä arvioidaan olevan kaksi kertaa osakkeiden kynnysmäärä. Myöhemmät uudelleen arvioinnit suoritettavista osakepalkkioiden lukumääristä saattavat lisätä osakeperusteisten palkitsemiskulujen määrää. Tällainen lisäys tai vähennys oikaisee kumulatiivisesti aikaisempien tilikausien palkitsemiskuluja sinä tilikautena, jolloin tarkastelu tehdään sellaisten ei-käytettävissä olevien osakepalkkioiden osalta, joista palkitsemiskulu on jo kirjattu tuloslaskelmaan, ja seuraavina tilikausina niiden ei-käytettävissä olevien osakepalkkioiden osalta, joita ei vielä ole kirjattu tuloslaskelmaan. Huomattavat erot työntekijän käyttäytymisessä optioiden

KRIITTISET LASKENTAPERIAATTEET 97 HALLINTO

Tämä selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä on laadittu Suo- NOKIAN HALLINTOELIMET men arvopaperimarkkinalain  luvun  pykälän sekä Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodin suosituksen  mukaisesti Osakeyhtiölain ja Nokian yhtiöjärjestyksen mukaan Nokian joh- ja annetaan erillisenä hallituksen toimintakertomuksesta. to ja valvonta on jaettu yhtiökokouksen, hallituksen, toimitus- Hallituksen toimintakertomus vuodelta  on ’Nokia vuonna johtajan sekä toimitusjohtajan johtaman johtokunnan kesken. ’ -julkaisun sivulla .

Yhtiökokous SÄÄDÖSTAUSTA

Nokia noudattaa hallinnossaan Suomen lainsäädäntöä ja Nokian yhtiöjärjestystä. Nokia noudattaa myös Suomen lista- Hallitus Tilin- Tarkastusvaliokunta Sisäinen yhtiöiden hallinnointikoodia alla mainittua poikkeusta lukuun tarkastaja Nimitysvaliokunta tarkastus ottamatta. Henkilöstöpoliittinen valiokunta Nokia poikkeaa Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodin suosituksesta , sillä Nokian ehdolliset osakepalkkio-ohjelmat eivät sisällä suoritus- tai tuloskriteereitä vaan ovat ainoastaan aikaan rajattuja sisältäen vähintään kolmen vuoden sitoutta- Johtokunta miskauden osakepalkkion myöntämispäivästä lukien. Ehdollisia Toimitusjohtaja osakepalkkioita annetaan valikoiden, pyrkimyksenä sitouttaa tehtävissään vahvaa erikoisosaamista osoittavat henkilöt ja Yhtiökokous muut Nokian tulevan menestyksen kannalta keskeiset työn- Osakkeenomistajat voivat käyttää yhtiökokouksessa heille tekijät ja johtohenkilöt, sekä houkutella lupaavia lahjakkuuksia kuuluvaa päätösvaltaa sekä oikeuttaan käyttää puheenvuoroja siinä kilpailuympäristössä, jossa Nokian vertailuyhtiöt eri- ja esittää kysymyksiä. Jokainen Nokian osake oikeuttaa osak- tyisesti Yhdysvalloissa käyttävät ehdollisia osakepalkkioita. keenomistajan yhteen äänen Nokian yhtiökokouksissa. Suomen Ehdolliset osakepalkkio-ohjelmat edistävät myös työnteki- osakeyhtiölain mukaan varsinainen yhtiökokous tulee kutsua jöiden osakeomistusta Nokiassa ja niitä käytetään tulospe- koolle vuosittain viimeistään .. Varsinainen yhtiökokous rusteisten osakepalkkio-ohjelmien ja optio-ohjelmien ohella. päättää muun muassa hallituksen jäsenten valinnasta ja heidän Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodi on saatavilla muun palkkioistaan, tilinpäätöksen vahvistamisesta, taseen osoit- muassa osoitteesta www.cgﬁ nland.ﬁ . taman voiton käyttämisestä, vastuuvapaudesta hallituksen Johtuen Nokian osakkeen listauksesta New Yorkin pörssissä jäsenille ja toimitusjohtajalle sekä tilintarkastajan valinnasta ja ja Nokian rekisteröinnistä Yhdysvaltain vuoden  Securities palkkiosta. Exchange Act:in alla, Nokia noudattaa Yhdysvaltain liittovaltion Varsinaisen yhtiökokouksen lisäksi ylimääräinen yhtiökokous arvopaperimarkkinalainsäädäntöä, mukaan lukien vuoden  tulee järjestää, mikäli hallitus pitää sitä tarpeellisena tai kun Sarbanes-Oxley Act sekä New Yorkin pörssin sääntöjä, erityi- osakeyhtiölain säännökset niin määräävät. sesti hallinto- ja ohjausjärjestelmää koskevia sääntöjä (kappale A, New York Stock Exchange Listed Company Manual), jotka Hallitus ovat saatavilla osoitteesta http://nysemanual.nyse.com/lcm/. Hallitus vastaa Nokian toiminnasta Suomen osakeyhtiölain, No- Nokia noudattaa yllä mainittuja sääntöjä siinä laajuudessa kuin kian yhtiöjärjestyksen ja hallituksen määrittelemien hallinnol- ne sitovat ulkomaisia yhtiöitä. Nokia noudattaa myös muita listen ohjeiden, kuten Corporate Governance -ohjeen ja siihen soveltuvia pakottavia hallinto- ja ohjausjärjestelmää koskevia liittyvien hallituksen valiokuntien työjärjestysten mukaisesti. sääntöjä johtuen Nokian osakkeen listauksesta Helsingin ja New Yorkin pörsseissä. HALLITUKSEN TEHTÄVÄT Mikäli ulkomaisen säännön noudattaminen johtaisi Suomen Hallitus edustaa Nokian osakkeenomistajia ja on vastuussa lakien rikkomiseen, Nokia on velvollinen noudattamaan toimistaan heille. Hallituksen vastuu ja tehtävät ovat aktiivisia, Suomen lakien asettamia vaatimuksia. Nokia pyrkii kuitenkin ja ne sisältävät velvollisuuden säännöllisesti arvioida Nokian minimoimaan Suomen lakien ja ei-kotimaisten sääntöjen risti- strategiaa, hallintojärjestelmiä sekä johdon tehokkuutta niiden riidat ja niiden seuraukset. toimeenpanossa. Lisäksi hallituksen tehtäviin kuuluu seurata Nokian ylimmän johdon rakennetta ja kokoonpanoa sekä valvoa toiminnan lainmukaisuutta ja Nokian toimintoihin liittyvien riskien hallintaa. Tässä tarkoituksessa hallitus voi asettaa pääoman käytölle, sijoituksille, liiketoiminnan luovutuksille sekä muille taloudellisille sitoumuksille vuosittaisia reuna- ehtoja ja/tai yksittäisiä rajoja, joita ei saa ylittää ilman hallituksen hyväksyntää. Riskienhallinnassa hallituksen tehtäviin kuuluu riskien analysointi ja arviointi kunkin taloudellisen tai liiketoiminnan katsauksen, selvityksen tai päätösehdotuksen yhteydessä. Riskien valvonta on erottamaton osa kaikkea hallituksen toimintaa.

98 NOKIA VUONNA 2012 Nokian riskienhallintaan liittyviä periaatteita ja käytäntöjä on itse estynyt hoitamasta velvollisuuksiaan. Hallitus on toden- kuvattu tarkemmin jäljempänä kappaleessa ”Kuvaus talou- nut sekä hallituksen puheenjohtajan, Risto Siilasmaan että delliseen raportointiprosessiin liittyvien sisäisen valvonnan ja hallituksen varapuheenjohtajan, Marjorie Scardinon olevan riskienhallinnan järjestelmien pääpiirteistä”. riippumattomia sekä suomalaisten että soveltuvien pörssien Hallitus on vastuussa toimitusjohtajan, talousjohtajan (CFO), sääntöjen mukaan arvioituna. sekä muiden johtokunnan jäsenten nimittämisestä ja tehtävis- Nokialla ei ole toimitusjohtajan ja hallituksen puheenjohta- tä vapauttamisesta. Toimitusjohtaja toimii myös johtokunnan jan roolien yhdistämistä tai erottamista koskevaa ohjesääntöä puheenjohtajana ja hänelle kuuluvat Suomen lain mukaiset vaan hallituksen rakenne on riippuvainen yhtiön tarpeista, ar- toimitusjohtajan tehtävät. Hallitus hyväksyy ja hallituksen vonmuodostuksesta osakkeenomistajille sekä muista tekijöis- riippumattomat jäsenet vahvistavat henkilöstöpoliittisen tä noudattaen parhaimpia hallinnointikäytäntöjä. Vuonna  valiokunnan suosituksesta toimitusjohtajalle maksettavat roolit olivat erilliset Risto Siilasmaan toimiessa hallituksen pu- palkat ja palkkiot sekä hänen toimisuhteensa ehdot. Muiden heenjohtajana ja Stephen Elopin toimiessa toimitusjohtajana. johtokunnan jäsenten palkat ja palkkiot sekä työsuhteiden eh- Hallituksen nykyiset jäsenet eivät kuulu yhtiön toimivaan dot hyväksyy henkilöstöpoliittinen valiokunta toimitusjohtajan johtoon, lukuun ottamatta toimitusjohtajaa. Hallitus on to- suosituksesta. dennut, että yhdeksän yhtiön kymmenestä toimivaan johtoon Hallituksen jäsenten velvollisuutena on toimia huolellisesti kuulumattomasta hallituksen jäsenestä on riippumattomia ja vilpittömässä mielessä ja tehdä liiketoimintaan liittyvät sekä suomalaisten että New Yorkin pörssin sääntöjen mukaan päätökset riittävien tietojen pohjalta tavalla, jonka he uskovat arvioituna. Mårten Mickosin ei ole katsottu olevan riippumaton olevan yhtiön ja sen osakkeenomistajien etujen mukaista. Tätä suomalaisten eikä New Yorkin pörssin sääntöjen mukaan arvi- velvollisuutta täyttäessään hallituksen jäsenten tulee hankkia oituna johtuen hänen toimitusjohtajan asemastaan Eucalyptus kaikki merkityksellinen, kohtuudella saatavissa oleva tieto. Systems, Inc:ssä, jolla on liikesuhde Nokia Siemens Networksin Hallitus ja kukin sen valiokunnista voi palkata riippumattomia kanssa. Toimitusjohtajan Stephen Elopin ei ole todettu olevan oikeudellisia, taloudellisia tai muita asiantuntijoita tarpeen riippumaton suomalaisten eikä New Yorkin pörssin sääntöjen mukaan. mukaan arvioituna. Hallituksella on kolme valiokuntaa: tarkastusvaliokunta, Vuonna  hallitus kokoontui  kertaa. Kokouksista noin nimitysvaliokunta ja henkilöstöpoliittinen valiokunta, jotka puolet oli säännöllisiä kokouksia, joissa jäsenet olivat henkilö- avustavat hallitusta sen tehtävissä valiokuntien työjärjestys- kohtaisesti paikalla ja loput järjestettiin videokonferenssina, ten mukaisesti. Hallitus voi myös asettaa tilapäisiä valiokuntia puhelimitse tai muilla keinoin. Lisäksi yhtiön toimivaan johtoon hallituksen hyväksyttäviksi tulevien asioiden yksityiskohtaista kuulumattomat hallituksen jäsenet kokoontuivat vuonna  analysointia ja käsittelyä varten. ilman johtoa jokaisen säännöllisesti pidetyn hallituksen koko- Hallitus ja kukin sen valiokunnista arvioi vuosittain toimin- uksen yhteydessä. Lisäksi riippumattomat hallituksen jäsenet taansa Nokian Corporate Governance -ohjeen mukaisesti. kokoontuivat kerran vuonna . Arvioinnin tuloksista keskustellaan hallituksessa. Vuonna  Seuraavalla sivulla olevassa taulukossa on kuvattu halli- arvioinnin teki ulkopuolinen arvioija, ja arviointi koostui hallituksen jäsenten läsnäoloprosentti vuonna  hallituksen tusten jäsenten haastatteluista. Arvioinnin tuloksista keskus- ja valiokuntien kokouksissa lukuun ottamatta niitä kokouk- teltiin hallituksessa. sia, jotka järjestettiin ainoastaan yhtiön toimivaan johtoon kuulumattomien tai ainoastaan hallituksen riippumattomien HALLITUKSEN VALINTA, KOKOONPANO JA KOKOUKSET jäsenten kesken. Nokian hallitukseen kuuluu yhtiöjärjestyksen mukaan vähin- tään seitsemän ja enintään  jäsentä. Nokian varsinainen yh- tiökokous, joka kokoontuu vuosittain viimeistään .., valitsee hallituksen jäsenet yhden vuoden toimikaudeksi kerrallaan. Hallituksen jäsenen toimikausi kestää siten varsinaisen yhtiö- kokouksen päättymisestä seuraavan varsinaisen yhtiökokouk- sen päättymiseen asti. .. pidetty varsinainen yhtiöko- kous valitsi hallitukseen seuraavat  jäsentä: Bruce Brown, Stephen Elop, Henning Kagermann, Jouko Karvinen, Helge Lund, Isabel Marey-Semper, Mårten Mickos, Elizabeth Nelson, Marjorie Scardino, Risto Siilasmaa ja Kari Stadigh. Nokian hallitusta johtaa puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja, jotka hallitus valitsee vuosittain keskuudestaan nimitysvaliokunnan suosituksesta. Hallituksen riippumattomat jäsenet vahvistavat nämä valinnat. .. riippumattomat hallituksen jäsenet valitsivat Risto Siilasmaan uudeksi hallituksen puheenjohtajaksi ja Marjorie Scardinon uudelleen varapuheenjohtajaksi. Puheenjohtajan tehtäviin kuuluu tiettyjä laissa ja Nokian Corporate Governance -ohjeessa määriteltyjä velvollisuuksia. Varapuheenjohtaja on vastuussa puheenjohtajan velvollisuuksien hoitamisesta, mikäli puheenjohtaja on

SELVITYS HALLINTO- JA OHJAUSJÄRJESTELMÄSTÄ 99 Hallituksen Tarkastusvaliokunnan Henkilöstöpoliittisen Nimitysvaliokunnan kokoukset kokoukset valiokunnan kokoukset kokoukset Bruce Brown (3.5.2012 alkaen) 92 % — 75 % — Stephen Elop 100 % — — — Bengt Holmström (3.5.2012 saakka) 80 % — — — Henning Kagermann 100 % — 100 % 100 % Per Karlsson (3.5.2012 saakka) 100 % — 100 % — Jouko Karvinen 100 % 100 % — 100 % (3.5.2012 alkaen) Helge Lund 94 % — 86 % — Isabel Marey-Semper 88 % 100 % — — Mårten Mickos (3.5.2012 alkaen) 100 % — — — Elizabeth Nelson (3.5.2012 alkaen) 100 % 100 % — — Jorma Ollila (3.5.2012 saakka) 100 % — — — Marjorie Scardino 82 % — 43 % 60 % Risto Siilasmaa 100 % 100 % — 100 % (3.5.2012 saakka) Kari Stadigh 100 % — 100 % —

Lisäksi useat hallituksen jäsenet ottivat osaa äänioikeudet- HALLITUKSEN VALIOKUNNAT tomina osallistujina sellaisten valiokuntien kokouksiin, joiden Tarkastusvaliokunta koostuu vähintään kolmesta hallituksen jäseniä he eivät olleet. jäsenestä, jotka täyttävät kaikki riippumattomuutta ja talou- Hallituksen käytännön mukaan yhtiön toimivaan johtoon dellisen tiedon ymmärtämistä koskevat vaatimukset sekä muut kuulumattomat hallituksen jäsenet kokoontuvat jokaisen sään- vaatimukset, joista on määrätty Suomen laissa ja NASDAQ OMX nöllisesti pidetyn hallituksen kokouksen yhteydessä. Näiden Helsingin ja New Yorkin pörssien säännöissä. Valiokuntaan kokousten puheenjohtajana toimii yhtiön toimivaan johtoon ovat kuuluneet .. alkaen seuraavat kolme hallituksen kuulumaton hallituksen puheenjohtaja tai, hänen poissa olles- jäsentä: Jouko Karvinen (puheenjohtaja), Isabel Marey-Semper saan, hallituksen varapuheenjohtaja. Lisäksi riippumattomat ja Elizabeth Nelson. hallituksen jäsenet kokoontuvat keskenään vähintään kerran Hallituksen perustaman tarkastusvaliokunnan ensisijaisena vuodessa. tehtävänä on valvoa Nokian kirjanpidon ja taloudellisen rapor- Kaikki hallituksen jäsenet, jotka olivat hallituksen jäseniä tointijärjestelmän toimivuutta sekä yhtiön tilintarkastusta. varsinaisen yhtiökokouksen  päättymiseen saakka, lukuun Valiokunta avustaa hallitusta sen tehtävässä valvoa ) yhtiön ottamatta Helge Lundia, olivat läsnä Nokian .. järjes- tilinpäätöksen ja siihen liittyvien julkistettavien tietojen laatua tetyssä yhtiökokouksessa. Suomen listayhtiöiden hallinnoin- ja yhdenmukaisuutta, ) yhtiön tilinpäätöksen tilintarkastusta, tikoodissa suositellaan, että hallituksen puheenjohtaja ja ) ulkoisen tilintarkastajan pätevyyttä ja riippumattomuutta, riittävä määrä hallituksen jäseniä ovat läsnä yhtiökokouksessa, ) ulkoisen tilintarkastajan toimien lainmukaisuutta Suomen jotta osakkeenomistajat voivat käyttää oikeuttaan esittää lain mukaan arvioituna ) yhtiön sisäisten valvontajärjestel- kysymyksiä yhtiön hallitukselle ja johdolle. mien ja riskienhallinnan toimivuutta, ) sisäisen tarkastuksen Hallitus valitsee hallituksen valiokuntien puheenjohtajat ja toimivuutta ja ) yhtiöön sovellettavien lakien ja säännösten jäsenet hallituksen riippumattomien jäsenten keskuudesta noudattamista, sekä yhtiön ethics and compliance -ohjelman nimitysvaliokunnan suosituksesta ja kunkin valiokunnan jäsen- toimivuutta. Valiokunnan tehtäviin kuuluvat myös kirjanpitoon, vaatimusten mukaisesti. Hallituksen riippumattomat jäsenet sisäiseen valvontaan tai tilintarkastukseen liittyvien valitusten vahvistavat valinnat. vastaanottamiseen, säilyttämiseen ja käsittelyyn liittyvien Nokian Corporate Governance -ohje, joka koskee muun prosessien ylläpitäminen sekä sellaisten prosessien ylläpi- muassa hallituksen jäsenten tehtäviä ja hallituksen ja sen täminen, joiden mukaisesti yhtiön työntekijät voivat luotta- valiokuntien kokoonpanoa ja valintaa, sekä tiettyjä muita muksellisesti ja nimettömästi esittää huolensa kirjanpitoon hallinnointiin liittyviä asioita, on saatavilla englanninkielisenä tai tilintarkastukseen liittyvistä asioista. Nokian julkistuskont- Nokian internetsivuilta www.nokia.com/global/about-nokia/. rolleja ja -käytäntöjä (”Disclosure controls and procedures”) Myös tarkastusvaliokunnan, nimitysvaliokunnan ja henkilöstö- koskeva ohjeistus, joka on tarkastusvaliokunnan tarkastama poliittisen valiokunnan työjärjestykset ovat saatavilla eng- ja toimitusjohtajan ja talousjohtajan (Chief Financial Offi cer) lanninkielisinä Nokian internetsivuilta www.nokia.com/global/ hyväksymä, kuten myös yhtiön sisäiset valvontatoimet, on about-nokia/. Nokialla on myös Nokian kaikkiin työntekijöihin, suunniteltu varmistamaan yhtiön tilinpäätösten ja julkistet- hallituksen jäseniin ja johtoon sovellettava Code of Conduct tavien tietojen laatu ja oikeellisuus. Talousjohtajan (Chief -ohjeistus sekä toimitusjohtajaan ja yhtiön ylimpään talous- Financial Offi cer) johtama julkistuksia käsittelevä valiokunta johtoon sovellettava Code of Ethics -ohjeistus. Code of Ethics on vastuussa yhtiön neljännesvuosittaisten ja vuosittaisten on saatavilla englanninkielisenä Nokian internetsivuilta tulosjulkistusten valmistelusta, johon osallistuvat myös tu- www.nokia.com/global/about-nokia/ ja Code of Conduct myös losyksiköiden johto, kontrollerit ja muut tahot, kuten sisäinen suomenkielisenä Nokian internetsivuilta www.nokia.com/fi -fi / tarkastus, ja viime kädessä tarkastusvaliokunta ja koko hallitus. tietoa-nokiasta. Lisätietoja taloudelliseen raportointiprosessiin liittyvästä

100 NOKIA VUONNA 2012 sisäisestä valvonnasta löytyy kohdasta ”Kuvaus taloudelliseen arvonmuodostusta, ylintä johtoa riittävästi motivoivia, tukevat raportointiprosessiin liittyvien sisäisen valvonnan ja riskien- Nokian strategiaa ja ovat osakkeenomistajien edun mukaisia. hallinnan pääpiirteistä” sivulta . Valiokunta on lisäksi vastuussa ylimmän johdon kehittymisen Suomen lain mukaan Nokian osakkeenomistajat valitsevat arvioinnista ja suunnitelmista ylimmän johdon seuraajiksi. yhtiön tilintarkastajan yksinkertaisella äänten enemmistöllä Henkilöstöpoliittinen valiokunta kokoontui vuonna  varsinaisessa yhtiökokouksessa yhdeksi tilikaudeksi kerrallaan. seitsemän kertaa. Valiokunnan jäsenten keskimääräinen läs- Tarkastusvaliokunta tekee osakkeenomistajille tilintarkas- näoloprosentti kokouksissa oli . Valiokunnan jäsenten lisäksi tajan valintaa tai uudelleen valintaa koskevan ehdotuksen, kuka tahansa hallituksen jäsenistä voi halutessaan ottaa osaa joka perustuu valiokunnan arvioon ehdotettavan tilintarkas- valiokunnan kokouksiin äänioikeudettomana osallistujana. tajan pätevyydestä ja riippumattomuudesta. Suomen lain Lisätietoja henkilöstöpoliittisen valiokunnan toiminnasta on mukaan yhtiön osakkeenomistajat hyväksyvät myös yhtiön saatavilla kohdasta ”Johdon palkitsemisperiaatteet ja -ohjel- tilintarkastajan palkkion yksinkertaisella äänten enemmistöllä mat sekä päätöksentekoprosessi” sivulta . varsinaisessa yhtiökokouksessa. Tarkastusvaliokunta tekee Nimitysvaliokunta koostuu kolmesta viiteen hallituksen osakkeenomistajille yhtiön tilintarkastajan palkkiota koskevan jäsenestä, jotka täyttävät kaikki Suomen lain ja NASDAQ OMX ehdotuksen ja hyväksyy tilintarkastajan vuosittaisen tilin- Helsingin ja New Yorkin pörssien sääntöjen riippumattomuus- tarkastuspalkkion yhtiön osakkeenomistajien varsinaisessa vaatimukset. Valiokuntaan ovat kuuluneet .. alkaen seu- yhtiökokouksessa antamien ohjeiden mukaisesti. Nokian raavat neljä hallituksen jäsentä: Risto Siilasmaa (puheenjohta- vuonna  sen tilintarkastajalle PricewaterhouseCoopers ja), Henning Kagermann, Jouko Karvinen ja Marjorie Scardino. Oy:lle maksamista palkkioista katso lisätietoja kohdasta Nimitysvaliokunnan tehtävänä on ) valmistella yhtiöko- ”Tilintarkastuspalkkiot ja -palvelut” sivulta . koukselle tehtävät ehdotukset hallituksen kokoonpanosta ja Täyttäessään valvontatehtäväänsä valiokunnalla on käy- hallituksen jäsenten palkkioista, ja ) seurata hallinnointi- ja tettävissään yhtiön kirjanpito, tositteet, tilat ja henkilöstö. ohjausjärjestelmään liittyviä asioita ja käytäntöjä sekä tarpeen Valiokunta voi käyttää ulkopuolisia asiantuntijoita, tilintarkas- mukaan tehdä niihin liittyviä aloitteita. tajia tai muita neuvonantajia itsenäisen harkintansa mukaan Valiokunta täyttää velvollisuutensa (i) tunnistamalla aktii- ja sen on saatava yhtiöltä valiokunnan määrittelemää asian- visesti yksilöitä, joilla on hallituksen jäsenyyteen tarvittava mukaista rahoitusta ulkopuolisten neuvonantajien palkkioiden pätevyys sekä arvioimalla hallituksen jäsenten palkkiotasoa maksamiseksi. ja -rakennetta, (ii) tekemällä varsinaiselle yhtiökokoukselle Tarkastusvaliokunta kokoontuu vähintään neljä kertaa ehdotuksen hallitukseen valittaviksi henkilöiksi ja hallituksen vuodessa valiokunnan nimittämisen jälkeen pidettävässä ko- jäsenten palkkioiksi, (iii) seuraamalla hallinnointi- ja ohjausjär- kouksessa sovittavan aikataulun mukaisesti. Valiokunta tapaa jestelmään ja julkisen yhtiön hallituksen jäsenten tehtäviin ja erikseen Nokian johdon edustajia, sisäisen tarkastuksen sekä vastuuseen liittyvää merkittävää lainsäädännön ja käytännön ethics and compliance -yksikön johtajan ja ulkopuolisen tilin- kehitystä, (iv) avustamalla hallitusta ja sen valiokuntia niiden tarkastajan säännöllisesti pidettyjen kokousten yhteydessä. toiminnan vuosittaisessa arvioinnissa mukaan lukien arvioin- Sisäisen tarkastuksen johtaja voi milloin tahansa olla suoraan neissa käytettävien kriteerien asettamisen, (v) kehittämällä yhteydessä tarkastusvaliokuntaan ilman johdon myötävaiku- ja hallinnoimalla yhtiön Corporate Governance -ohjetta ja tusta. antamalla hallitukselle suosituksia siihen liittyen ja (vi) tar- Tarkastusvaliokunta kokoontui vuonna  kuusi kertaa. kastamalla yhtiön hallinto- ja ohjausjärjestelmästä antaman Valiokunnan jäsenten läsnäoloprosentti kokouksissa oli . selvityksen tiedot. Valiokunnan jäsenten lisäksi kuka tahansa hallituksen jäsenistä Valiokunta voi käyttää ulkopuolisia henkilöstöhakuyrityksiä voi halutessaan ottaa osaa valiokunnan kokouksiin äänioikeu- tai konsultteja jäsenehdokkaiden löytämiseksi. Valiokunta dettomana osallistujana. voi myös käyttää ulkopuolisia asiantuntijoita tai muita neu- Henkilöstöpoliittinen valiokunta koostuu vähintään vonantajia harkitessaan sen tarpeelliseksi. Valiokunnalla on kolmesta hallituksen jäsenestä, jotka täyttävät kaikki Suomen yksinomainen oikeus ottaa palvelukseen tai irtisanoa henkilös- lain ja NASDAQ OMX Helsingin ja New Yorkin pörssien sääntöjen töhakuyrityksiä, konsultteja, asiantuntijoita tai muita neuvon- riippumattomuusvaatimukset. Valiokuntaan ovat kuuluneet antajia ja arvioida ja hyväksyä tällaisten yritysten ja neuvon- .. alkaen seuraavat viisi hallituksen jäsentä: Henning antajien palkkiot ja muut palveluksen ehdot. Valiokunnan Kagermann (puheenjohtaja), Bruce Brown, Helge Lund, tapana on käyttää henkilöstöhakuyritystä uusien hallituksen Marjorie Scardino ja Kari Stadigh. jäsenehdokkaiden etsimisessä. Henkilöstöpoliittisen valiokunnan ensisijaisena tehtävänä on Nimitysvaliokunta kokoontui vuonna  viisi kertaa. valvoa Nokian henkilöstöpolitiikkaa ja -käytäntöjä. Se avustaa Keskimääräinen läsnäoloprosentti kaikissa kokouksissa oli . hallitusta kaikissa ylimmän johdon työsuhteisiin ja palkitse- Valiokunnan jäsenten lisäksi kuka tahansa hallituksen jäsen voi miseen, myös osakepohjaisiin kannustimiin, liittyvissä tehtä- halutessaan ottaa osaa valiokunnan kokouksiin äänioikeudet- vissä. Valiokunnan tehtäviin kuuluu arvioida, päättää ja tehdä tomana osallistujana. ehdotuksia hallitukselle koskien ) ylimmän johdon palkitse- Valiokuntien työjärjestykset ovat saatavilla englanninkielisi- mista ja työsuhteiden ehtoja, ) kaikkia osakepohjaisia kannus- nä Nokian internetsivuilta www.nokia.com/global/about-nokia. tinohjelmia, ) ylimmän johdon kannustinohjelmia, -politiikkaa ja -järjestelmiä, sekä ) mahdollisia muita merkittäviä kannus- Nokian johtokunta ja toimitusjohtaja tinohjelmia. Valiokunta valvoo palkitsemisperiaatteita sekä Nokia Oyj:n yhtiöjärjestyksen mukaan Nokialla on hallituksen huolehtii siitä, että kannustinjärjestelmät ovat suoritukseen lisäksi johtokunta, joka vastaa yhtiön operatiivisesta johta- perustuvia, suunniteltu edistämään yhtiön pitkän tähtäimen misesta. Hallitus nimittää johtokunnan puheenjohtajan ja

SELVITYS HALLINTO- JA OHJAUSJÄRJESTELMÄSTÄ 101 jäsenet. Johtokunnan puheenjohtajana toimii toimitusjohtaja. ■ Merkittävät prosessit, mukaan lukien Nokian määrittelemät Ainoastaan johtokunnan puheenjohtaja eli toimitusjohtaja voi kuusi taloudellista prosessia ja tietotekniikan prosessi, jotka olla jäsenenä sekä hallituksessa että johtokunnassa. Toimitus- mahdollistavat Nokian ylhäältä alas suuntautuvan riskien- johtajalle kuuluvat Suomen laissa toimitusjohtajalle määritetyt hallinnan. Nämä prosessit sisältävät tulo-, toimitus-, osto-, tehtävät. rahoitus-, henkilöstöhallinto, kirjausten raportointi- sekä tietotekniikan prosessit. Nämä prosessit on suunniteltu KUVAUS TALOUDELLISEEN (i) antamaan kokonaiskuva kaikista taloudellisista toimin- RAPORTOINTIPROSESSIIN LIITTYVIEN noista, (ii) tunnistamaan tärkeimmät kontrollipisteet, SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN (iii) tunnistamaan mukana olevat toimijat, (iv) varmistamaan JÄRJESTELMIEN PÄÄPIIRTEISTÄ tärkeimpien tilien ja tilinpäätöksessä olevien väittämien kattaminen ja (v) mahdollistamaan sisäisen valvonnan Nokia noudattaa tarkastusvaliokunnan hyväksymiä sisäisiä suorittaminen Nokiassa. riskienhallinnan ohjeita, joissa määritellään Nokian riskienhallintaan liittyvät periaatteet ja käytännöt. Hallituksen tehtäviin Lisäksi johto riskien valvonnassa kuuluu riskien analysointi ja arviointi kunkin ■ arvioi kontrollien rakenteen ja kattavuuden pienentääkseen taloudellisen tai liiketoiminnan katsauksen, selvityksen tai taloudellisen raportoinnin riskejä; päätösehdotuksen yhteydessä. Riskien valvonta on erottamaton osa kaikkea hallituksen toimintaa. Tarkastusvaliokunta ■ testasi tärkeimpien kontrollien toiminnan; on vastuussa muun muassa taloudelliseen raportointijärjes- ■ arvioi kaikki vuoden loppuun mennessä havaitut taloudelli- telmään liittyvästä riskienhallinnasta, ja se avustaa hallitusta sen raportoinnin sisäisen valvonnan puutteet; ja riskienhallinnan valvonnassa. Nokia soveltaa riskienhallintaan yhtenäisiä ja järjestelmällisiä menettelytapoja kaikissa liiketoi- ■ suoritti laadun tarkastuksen arviointiasiakirjoista ja antoi minnoissa ja menettelyissä hallituksen hyväksymän strategian parannusehdotuksia. mukaisesti. Riskienhallinta ei ole Nokiassa erillinen menettely, vaan osa tavallista päivittäistä liiketoimintaa ja hallinnointia. Tämän arvioinnin perusteella johto on arvioinut Nokian Johto on vastuussa riittävien sisäisten valvontaprosessien taloudellisen raportoinnin sisäisen valvonnan tehokkuuden perustamisesta ja ylläpitämisestä yhtiön taloudelliseen rapor- .. ja todennut, että sisäinen valvonta on tehokasta. tointiin liittyen. Nokian taloudellisen raportoinnin sisäisen val- Nokialla on myös sisäisen tarkastuksen toiminto, joka itse- vonnan tarkoituksena on antaa Nokian johdolle ja hallitukselle näisesti tarkastaa ja arvioi yhtiön sisäisen valvonnan asianmu- riittävä vakuus siitä, että taloudellinen raportointi tapahtuu kaisuutta ja tehokkuutta. Sisäinen tarkastus kuuluu talous- luotettavasti sekä esitetään ja julkaistaan asianmukaisesti. johtajan (CFO) organisaatioon ja se raportoi myös hallituksen Johto arvioi vuosittain Nokian taloudellisen raportoin- tarkastusvaliokunnalle. Sisäisen tarkastuksen johtaja voi nin sisäisen valvonnan tehokkuutta COSOn (Committee of milloin tahansa olla suoraan yhteydessä tarkastusvaliokuntaan Sponsoring Organizations of the Treadway Commission) ilman johdon myötävaikutusta. ja CoBiT:in (Control Objectives for Information and related Lisätietoja Nokian riskienhallinnasta on konsernitilinpäätök- Technology) asettamien viitekehyksien mukaisesti. Vuonna sen liitetiedossa .  suoritettiin ylhäältä alas suuntautuva tilinpäätöksen riskiarviointi sisältäen merkittävät tilit, prosessit ja toimialueet, yhtiötason kontrollit, kontrollikäytännöt ja tietojärjestelmien kontrollit.

Arvioinnin osana johto dokumentoi:

■ Yhtiötason kontrollit, jotka luovat toiminnalliset puitteet ja sisältävät Nokian arvot sekä Code of Conduct -ohjeen. Ne luovat pohjan päätöksenteolle ja työtavoille. Valikoidut seikat Nokian toiminta- ja hallinnointiperiaatteista doku- mentoidaan erikseen yhtiötason kontrolleina.

■ Kontrollikäytännöt, jotka koostuvat ohjeista ja käytännöistä, joilla pyritään varmistamaan johdon ohjeiden toteutuminen ja niihin liittyvien dokumenttien säilyttäminen Nokian käytäntöjen ja paikallisen lainsäädännön vaatimusten mukaisesti.

■ Tietojärjestelmien kontrollit, joilla pyritään varmistamaan, että yhtiöllä on riittävät tietotekniikkaan liittyvät kontrollit, kuten muutosten hallinnointi, tietojärjestelmien kehittämi- nen ja toiminta sekä järjestelmiin pääsy ja käyttöoikeudet.

102 NOKIA VUONNA 2012 SELVITYS HALLINTO- JA OHJAUSJÄRJESTELMÄSTÄ 103 HALLITUS

Nykyiset Nokian hallituksen jäsenet valittiin .. pidetyssä ALLA ON ESITELTY HALLITUKSEN JA SEN varsinaisessa yhtiökokouksessa nimitysvaliokunnan ehdotuk- VALIOKUNTIEN NYKYISET JÄSENET. sen mukaisesti. Samana päivänä hallitus valitsi keskuudestaan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan sekä hallituksen riippumattomien jäsenten keskuudesta hallituksen valiokuntien PUHEENJOHTAJA puheenjohtajat ja jäsenet. RISTO SIILASMAA, Hallituksen jäsenet valitaan vuosittain varsinaisessa yhtiö- S. 1966 kokouksessa yksinkertaisella äänten enemmistöllä yksivuotis- Nokia Oyj:n hallituksen puheenjohtaja. kaudelle seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättymiseen Hallituksen jäsen vuodesta . asti. Puheenjohtaja vuodesta . Nimitysvaliokunnan puheenjohtaja.

Dipl. ins. (tuotantotalous) (Helsingin teknillinen korkeakoulu). Toimitusjohtaja, F-Secure Oyj –. F-Secure Oyj, hallituksen puheenjohtaja. Mendor Oy, hallituksen jäsen. Suomen Teknologiateollisuus ry, hallituksen varapuheenjohtaja. Elinkeinoelämän keskusliitto (EK), hallituksen jäsen. Elisa Oyj, hallituksen puheenjohtaja – ja hallituksen jäsen –.

VARAPUHEENJOHTAJA MARJORIE SCARDINO, S. 1947 Hallituksen jäsen vuodesta . Varapuheenjohtaja vuodesta . Nimitysvaliokunnan jäsen. Henkilöstöpoliittisen valiokunnan jäsen.

Bachelor of Arts (Baylor University). Juris Doctor (University of San Francisco). Pääjohtaja, Pearson plc –. Pääjohtaja, The Economist Group –. Pohjois-Amerikan liiketoimintojen johtaja, The Economist Group –. The Georgia Gazette -lehti, lakimies – ja kustantaja –. Pearson plc., hallituksen jäsen –.

104 NOKIA VUONNA 2012 BRUCE BROWN, S. 1958 JOUKO KARVINEN, S. 1957 Teknologiajohtaja, The Procter & Gamble Toimitusjohtaja, Stora Enso Oyj. Company. Hallituksen jäsen vuodesta . Hallituksen jäsen .. lähtien. Tarkastusvaliokunnan puheenjohtaja. Henkilöstöpoliittisen valiokunnan jäsen. Nimitysvaliokunnan jäsen.

MBA-tutkinto (kansainvälinen liiketoi- Dipl.ins. (Tampereen teknillinen korkea- minta) (Xavier University). B.S. (kemian koulu). tekniikka) (Polytechnic Institute of New Toimitusjohtaja, Philips Medical Systems York University). -divisioona –. Royal Philips Electronics, johtoryhmän Useita johto- ja esimiestehtäviä The Procter & Gamble jäsen  ja konsernijohdon jäsen –. ABB Group Companyn Baby Care-, Feminine Care- ja Beauty Care- Limited, useita johtotehtäviä vuodesta  lähtien, mm. yksiköissä vuodesta  lähtien Yhdysvalloissa, Saksassa ja Executive Vice President, automaatioteknologia-divisioona ja Japanissa. konsernin johtoryhmän jäsen –, Senior Vice President, Agency for Science, Technology & Research (A*STAR), Business Area Automation Power Products –, Vice hallituksen jäsen. US National Innovation, strateginen neuvon- Preseident, Business Unit Drives Products & Systems –. antaja. Xavier University, hallituksen jäsen. MDVIP, hallituksen Vice President, Power Electronics -divisioona, Global AC Drives puheenjohtaja. University of Cincinnati Research Institute, Feeder Factory ja T&K-keskus, ABB Drives Oy –. hallituksen jäsen. Aktiebolaget SKF, hallituksen jäsen. Metsäteollisuus ry ja Conferedation of European Paper Industries (CEPI), hallitusten jäsen. STEPHEN ELOP, S. 1963 Nokia Oyj:n toimitusjohtaja ja johtokunnan puheenjohtaja. HELGE LUND, S. 1962 Hallituksen jäsen vuodesta  Toimitusjohtaja, Statoil ASA. Hallituksen jäsen vuodesta . Tietotekniikan ja -hallinnon tutkinto Henkilöstöpoliittisen valiokunnan jäsen. (McMaster University, Hamilton, Kanada). Oikeustieteen kunniatohtori (McMaster MA (Business Economics) (School of Econo- University, Hamilton, Kanada). mics and Business Administration, Bergen), Yritysratkaisuista vastaavan yksikön johtaja ja johtokun- MBA-tutkinto (INSEAD). nan jäsen, Microsoft Corporation –. Operatiivinen Toimitusjohtaja, StatoilHydro – johtaja, Juniper Networks, Inc. –. Worldwide Field . Toimitusjohtaja, Statoil –. Toimitusjohtaja, Operations -yksikön johtaja, Adobe Systems Inc. –. Aker Kvaerner ASA –. Aker RGI system, johtotehtä- Toimitusjohtaja (viimeisin tehtävä), Macromedia Inc. viä vuodesta . Ennen vuotta , varatoimitusjohtaja, –. Nycomed Pharma AS, Norjan konservatiivipuoleen parlamentti- ryhmän poliittinen neuvonantaja ja McKinsey & Co, konsultti.

HENNING KAGERMANN, S. 1947 Hallituksen jäsen vuodesta . ISABEL MAREY-SEMPER, S. 1967 Henkilöstöpoliittisen valiokunnan Johtaja , L’Oréal Groupin Advanced puheenjohtaja. Research -yksikössä. Nimitysvaliokunnan jäsen Hallituksen jäsen vuodesta . Tarkastusvaliokunnan jäsen. Ph.D. (teoreettinen fysiikka) (Brunswickin teknillinen yliopisto). Tohtori (neurofarmakologia) (Université Toinen toimitusjohtaja ja johtoryhmän Paris Pierre et Marie Curie – Collège de puheenjohtaja, SAP AG –. Pääjohtaja, SAP –. France). MBA-tutkinto (Collège des Johtoryhmän toinen puheenjohtaja, SAP AG –. Useita Ingénieurs, Pariisi). johtotehtäviä vuodesta , SAP AG. Johtoryhmän jäsen, Johtaja, Shared Services, L’Oréal Group –. SAP –. Opettanut fysiikkaa ja tietojenkäsittelyä Talousjohtaja (Chief Financial Oﬃ cer), Executive Vice President, Brunswickin teknillisessä yliopistossa sekä Mannheimin yliopis- vastuualueena strategia, PSA Peugeot Citroën –. tossa –, nimitetty professoriksi vuonna . Immateriaalioikeus- ja lisensointiyksikön operatiivinen joh- Bayerische Motoren Werke Aktiengesellschaft (BMW taja, Thomson –. Vice President, yrityssuunnittelu, AG), Deutsche Bank AG, Deutsche Post AG ja Münchener Saint-Gobain –. Director, yrityssuunnittelu, High Rückversicherungs-Gesellschaft AG (Munich Re), hallinto- Performance Materials, Saint-Gobain –. Johtaja, A.T. neuvostojen jäsen. Wipro Ltd, hallituksen jäsen. Deutsche Kearney (Telesis, yrityskaupan myötä A.T. Kearney) –. Akademie der Technikwissenschaften, johtaja. Honorary Faurecia S.A, hallituksen jäsen –. Senate of the Foundation Lindau Nobelprizewinners, jäsen.

SELVITYS HALLINTO- JA OHJAUSJÄRJESTELMÄSTÄ 105 MÅRTEN MICKOS, S. 1962 Seuraavat henkilöt toimivat hallituksen jäseninä Nokian Eucalyptus Systems, Inc:n toimitus- .. pidetyn yhtiökokouksen päättymiseen saakka: johtaja. ■ Bengt Holmström s. . Hallituksen jäsen –. Hallituksen jäsen .. lähtien. Ei valiokuntajäsenyyksiä vuonna .

Dipl. ins. (Helsingin teknillinen korkea- ■ Per Karlsson, s. . Hallituksen jäsen –. koulu). Henkilöstöpoliittisen valiokunnan jäsen .. saakka. Senior Vice President, Database ■ Jorma Ollilla, s. . Hallituksen jäsen –. Group, Sun Microsystems –. Hallituksen puheenjohtaja -. Ei valiokunta- Toimitusjohtaja, MySQL AB –. Puheenjohtaja, jäsenyyksiä vuonna . Vexillum Ab –. Toimitusjohtaja, MatchON Sports Ltd –. Toimitusjohtaja, Intellitel Communications Ltd. –. HALLITUKSEN JÄSENTEN VALINTA

ELIZABETH NELSON, S. 1960 Hallituksen nimitysvaliokunnan ehdotus Riippumaton yritysneuvonantaja. hallituksen jäseniksi vuonna 2013 Hallituksen jäsen .. lähtien. Hallituksen nimitysvaliokunta julkisti .. hallituksen Tarkastusvaliokunnan jäsen. jäsenten valintaa koskevan ehdotuksensa .. kokoontuvalle varsinaiselle yhtiökokoukselle. Valinta tehdään vuoden MBA-tutkinto (rahoitus) (The Wharton toimikaudeksi, joka kestää varsinaisen yhtiökokouksen  School, University of Pennsylvania). B.S. päättymiseen asti. Nimitysvaliokunta ehdottaa yhtiökoko- (kansainvälinen politiikka) (Georgetown ukselle, että hallituksen jäsenten lukumäärä on kymmenen ja University). että seuraavat hallituksen nykyiset jäsenet valitaan uudel- Executive Vice President ja talousjohtaja (Chief Financial leen yhden vuoden toimikaudelle, joka päättyy vuoden  Oﬃ cer), Macromedia, Inc. –. Vice President, varsinaisen yhtiökokouksen päättyessä: Bruce Brown, Stephen Corporate Development, Macromedia, Inc. –. Elop, Henning Kagermann, Jouko Karvinen, Helge Lund, Mårten Projektijohtaja, yritystoiminnan kehittämisen ja kansainvälisen Mickos, Elizabeth Nelson, Risto Siilasmaa ja Kari Stadigh. rahoituksen aloilla, Hewlett-Packard Company –. Lisäksi valiokunta ehdottaa, että Elizabeth Doherty, Reckitt Associate, Robert Nathan Associates –. Benckiser Group plc:n talousjohtaja .. saakka, nimi- Brightcove Inc., hallituksen jäsen. tetään Nokian hallituksen jäseneksi samalle yhden vuoden Ancestry.com, Inc. –, SuccessFactors, Inc. toimikaudelle, joka päättyy vuoden  varsinaisen yhtiö- –, Autodesk, Inc. – ja CNET Networks, Inc. kokouksen päättyessä. –, hallitusten jäsen. Hallituksen puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan sekä hallituksen valiokuntien KARI STADIGH, S. 1955 puheenjohtajien ja jäsenten valinta Toimitusjohtaja ja konsernijohtaja, Hallitus valitsee joukostaan hallituksen puheenjohtajan ja vara- Sampo Oyj. puheenjohtajan nimitysvaliokunnan suosituksesta. Hallitus Hallituksen jäsen vuodesta . valitsee myös hallituksen valiokuntien jäsenet ja puheenjohta- Henkilöstöpoliittisen valiokunnan jäsen. jat jäsenvaatimukset täyttävien hallituksen riippumattomien jäsenten keskuudesta. Hallituksen riippumattomat jäsenet Dipl.ins. (Helsingin teknillinen korkea- vahvistavat nämä valinnat. Valinnat tehdään hallituksen järjes- koulu), Dipl. ekon. (Svenska handelshög- täytymiskokouksessa varsinaisen yhtiökokouksen jälkeen. skolan, Helsinki). Nimitysvaliokunta julkisti .., että se tulee ehdotta- Konsernijohtajan varamies, Sampo Oyj –. maan varsinaisen yhtiökokouksen jälkeen .. pidettävässä Toimitusjohtaja, Vakuutusosakeyhtiö Henki-Sampo – hallituksen järjestäytymiskokouksessa Risto Siilasmaan va- . Toimitusjohtaja, Henkivakuutusosakeyhtiö Nova – lintaa hallituksen puheenjohtajaksi ja Jouko Karvisen valintaa , Toimitusjohtaja, Jaakko Pöyry -yhtiöt –. hallituksen varapuheenjohtajaksi. Nordea Bank AB (publ), hallituksen jäsen. If Skadeförsäkring Holding AB (publ), Keskinäinen Vakuutusyhtiö Kaleva ja Mandatum Henkivakuutusosakeyhtiö, hallitusten puheenjohtaja. Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma, hallituksen jäsen. Elinkeinoelämän Keskusliitto (EK), hallituksen varapuheenjohtaja. Finanssialan keskusliitto (FK), hallituksen varapuheenjohtaja. Keskuskauppakamari, hallituksen jäsen. Alma Media Oyj, hallituksen puheenjohtaja –. Aspo Oyj, hallituksen jäsen  ja hallituksen puheenjohtaja –.

106 NOKIA VUONNA 2012 JOHTOKUNTA

Nokia Oyj:n yhtiöjärjestyksen mukaan johtokunta vastaa yhtiön ALLA ON ESITELTY JOHTOKUNNAN NYKYISET operatiivisesta johtamisesta. Hallitus nimittää johtokunnan JÄSENET. puheenjohtajan ja jäsenet. Ainoastaan johtokunnan puheenjohtaja eli toimitusjohtaja voi olla jäsenenä sekä hallituksessa että johtokunnassa. PUHEENJOHTAJA STEPHEN ELOP, S. 1963 Nokia Oyj:n toimitusjohtaja ja johtokunnan MUUTOKSET JOHTOKUNNASSA puheenjohtaja. Nokia Oyj:n hallituksen jäsen. Johtokunnan jäsen ja puheenjoh- Vuonna  Nokian johtokuntaan nimitettiin seuraavat taja vuodesta . Nokian palveluksessa henkilöt: vuodesta .

■ Marko Ahtisaari nimitettiin Design-yksikön johtajaksi ja Tietotekniikan ja -hallinnon tutkinto johtokunnan jäseneksi .. alkaen. (McMaster University, Hamilton, Canada). Oikeustieteen kunnia- ■ Juha Putkiranta nimitettiin Operations -toiminnoista tohtori (McMaster University, Hamilton, Canada). vastaavaksi johtajaksi ja johtokunnan jäseneksi .. Yritysratkaisuista vastaavan yksikön johtaja ja johtokunnan alkaen. jäsen, Microsoft Corporation –. Operatiivinen johtaja, Juniper Networks, Inc. –. Worldwide Field Operations ■ Timo Toikkanen nimitettiin Mobile Phones -yksikön -yksikön johtaja, Adobe Systems Inc. –. johtajaksi ja Nokian johtokunnan jäseneksi .. alkaen. Toimitusjohtaja (viimeisin tehtävä) Macromedia Inc. –. ■ Chris Weber nimitettiin myynti- ja markkinointijohtajaksi ja Nokian johtokunnan jäseneksi .. alkaen. MARKO AHTISAARI, S. 1969

Executive Vice President, Design. Lisäksi seuraavat Nokian johtokunnan jäsenet jättivät Johtokunnan jäsen .. alkaen. tehtävänsä vuoden  aikana: Nokian palveluksessa – ja uudelleen vuodesta . ■ Jerri DeVard jätti tehtävänsä markkinointijohtajana ja

paikkansa johtokunnassa ... Master of Arts (fi losofi a) (Graduate School ■ Colin Giles jätti tehtävänsä myyntijohtajana ja paikkansa of Arts and Sciences, Columbia University, johtokunnassa .. ja lähti Nokiasta ... New York, USA). Bachelor of Arts (kansan- taloustiede ja fi losofi a) (Columbia College, Columbia University, ■ Mary T. McDowell jätti tehtävänsä Mobile Phones -yksikön New York, USA). johtajana ja paikkansa johtokunnassa .. ja lähti Senior Vice President, Design, Nokia –. Toimitus- Nokiasta ... johtaja ja perustaja, Dopplr –. Johtaja, Brand & ■ Niklas Savander jätti tehtävänsä Markets-yksikön johtaja- Design, Blyk –. Johtaja, Design Strategy, Nokia na ja paikkansa johtokunnassa .. ja lähti Nokiasta –. Johtaja, Insight & Innovation, Nokia –. ... Suunnittelija, Satama Interactive –. Faculty Fellow, Graduate School of Arts and Sciences, Columbia University ■ Esko Aho jätti tehtävänsä yhteiskuntasuhteista vastaavana –. johtajana ja paikkansa johtokunnassa ... Hän jatkaa Artek oy ab, hallituksen jäsen. WITNESS, hallituksen jäsen. Nokiassa ulkopuolisena neuvonantajana.

MICHAEL HALBHERR, S. 1964 Executive Vice President, HERE. Johtokunnan jäsen vuodesta . Nokian palveluksessa vuodesta .

PhD. (sähkötekniikka) (ETH, Zürich, Sveitsi). Tutkimustyötä, tietojenkäsittelytiede, MIT Laboratory (Cambridge, MA, Yhdysvallat). Vice President, Ovi Product Development, Nokia Services –. Vice President, Nokia Maps, Nokia Services –. Toimitusjohtaja, gate AG, Berliini, Saksa –. Toimitusjohtaja, Europeatweb, München, Saksa –. Johtotehtävissä Boston Consulting Groupissa Yhdysvalloissa ja Sveitsissä –.

SELVITYS HALLINTO- JA OHJAUSJÄRJESTELMÄSTÄ 107 JO HARLOW, S. 1962 LOUISE PENTLAND, S. 1972 Executive Vice President, Smart Devices. Executive Vice President, Chief Legal Johtokunnan jäsen vuodesta . Offi cer. Johtokunnan jäsen vuodesta Nokian palveluksessa vuodesta . . Nokian palveluksessa vuodesta . Bachelor of Science (psykologia) (Duke University, Durham, North Carolina, LL.B (honours) (oikeustieteen tutkin- Yhdysvallat). to) (Newcastle upon Tyne). Asianajaja Senior Vice President, Symbian (Englanti ja Wales). Asianajaja (New York Smartphones, Mobile Solutions, Nokia –. Senior Vice Barin jäsen). President, Smartphones Product Management, Nokia . Senior Vice President ja Chief Legal Offi cer, Nokia – Vice President, Live Category, Nokia –. Senior Vice . Chief Legal Offi cer, Nokia (vt) –. Vice President, President, Markkinointi, Mobile Phones, Nokia –. Vice Lakiasiainjohtaja, Nokia Enterprise Solutions –. President, Markkinointi, Pohjois-Amerikan alue, Mobile Phones, Senior Legal Counsel, Nokia Networks –. Ennen Nokia –. Markkinointi-, myynti- ja johtotehtävissä Nokian palvelukseen siirtymistään toiminut lakimiestehtävissä Reebokin palveluksessa – ja Procter & Gamblen palve- Avon Cosmetics Ltd:ssa sekä eri lakiasiaintoimistoissa Isossa- luksessa –. Britanniassa. Nokia Siemens Networks B.V, hallituksen jäsen. Association of General Counsels, CLO Roundtable-Europe, Global Leaders TIMO IHAMUOTILA, S. 1966 in Law -järjestö sekä Corporate Counsel Forum, jäsen. Executive Vice President, Chief Financial International Bar Association, varapuheenjohtaja. Offi cer. Johtokunnan jäsen vuodesta . Nokian palveluksessa – ja uudelleen vuodesta . JUHA PUTKIRANTA, S. 1957 Executive Vice President, Operations. Kauppat.maist. (Helsingin kauppakorkea- Johtokunnan jäsen .. lähtien. koulu). Lisensiaatti (rahoitus) (Helsingin Nokian palveluksessa vuodesta . kauppakorkeakoulu). Executive Vice President, Myynti, Markets, Nokia –. Dipl.ins. (tuotantotalous ja tietojenkäsit- Executive Vice President, Myynti ja Portfolion hallinta, Mobile tely) (Helsingin teknillinen korkeakoulu). Phones, Nokia . Senior Vice President, CDMA -liiketoimin- Senior Vice President, Supply tayksikkö, Mobile Phones, Nokia –. Vice President, Chain, Nokia –. Senior Vice Nokian rahoitusyksikkö –. Director, Nokian yritys- President, Multimedia Computers, Nokia –. Senior rahoitus –. Vice President, Nordic Derivatives Sales, Vice President, Imaging Business Unit, Nokia –. Citibank Plc –. Manager, Nokian kaupankäynti ja Senior Vice President, Cellular Telephone Business Unit, Nokia riskienhallinta –. Rahoituksen varainhallinnan analyy- –. Vice President, Corporate Planning and Business tikko, Kansallis-Osake-Pankki –. Development Nokia –. Johtotehtäviä Hewlett- Uponor Oyj, hallituksen jäsen. Nokia Siemens Networks B.V, Packard Companyssa –. hallituksen jäsen. Keskuskauppakamari, hallituksen jäsen.

HENRY TIRRI, S. 1956 Executive Vice President, Chief Technology Oﬃ cer. Johtokunnan jäsen vuodesta . Nokian palveluksessa vuodesta .

Ph.D. (tietojenkäsittelytiede) (Helsingin yliopisto). Kunniatohtori (Tampereen yliopisto). Nokia Research Centerin (NRC) johtaja, Corporate Development, Nokia –. NRC:n järjestelmätutkimus- laboratorion johtaja, Nokia –. Nokia Research Center, Research Fellow –. Dosentti, tietotekniikka (Helsingin yliopisto). Dosentti, laskennallinen tekniikka (Aalto yliopisto). Dosentti, maa- ja vesirakennus (University of California, Berkeley). International Advisory Committee Tsinghua National Laboratory for Information Science and Technology, jäsen.

108 NOKIA VUONNA 2012 TIMO TOIKKANEN, S. 1966 JUHA ÄKRÄS, S. 1965 Executive Vice President, Mobile Phones. Executive Vice President, Human Johtokunnan jäsen .. lähtien. Resources. Johtokunnan jäsen Nokian palveluksessa vuodesta . vuodesta . Nokian palveluksessa vuodesta . Oikeustieteen tutkinto (Helsingin yliopisto). Oikeustieteen tutkinto (King’s Dipl.ins. (Teknillinen korkeakoulu, College, Lontoo). Helsinki). Johtaja, Business Development, Senior Vice President, Human Nokia –. Senior Vice President, Strategic Business Resources –. Vice President, Global Operational Operations, Nokia –. Senior Vice President, Myynti, Human Resources, Nokia –. Senior Vice President Distribution East, Nokia –. Senior Vice President, ja General Manager, Core Networks, Nokia Networks – Lähi-itä ja Afrikka, Customer and Market Operations, Nokia . Vice President ja General Manager, IP Networks, Nokia –. Vice President, Kiinan alue, Mobile Phones Myynti, Networks –. Vice President, strategia ja liiketoi- Nokia. Vice President, Myynti, Eteläinen Kiina, Mobile Phones, mintojen kehittäminen, Nokia Networks -. Vice Nokia –. General Manager, Hong Kong ja Macao, Nokia President, Customer Services Aasian ja Tyynenmeren alue, –. Nokia Telecommunications –. Markkinointi- ja liiketoimintojen kehittämispäällikkö, Customer Services, Nokia Telecommunications –. Liiketoimintojen kehittä- CHRIS WEBER, S. 1965 mispäällikkö ja Controller, Customer Services, Nokia Cellular Executive Vice President, Sales and Systems –. Projektipäällikkö, Nokia Telecom Ab Marketing. Johtokunnan jäsen .. (Ruotsi) –. alkaen. Nokian palveluksessa vuodesta Nokia Siemens Networks B.V., hallituksen jäsen. . Teknologiateollisuus ry, hallituksen jäsen.

Bachelor (kauppatieteet ja tietojenkäsit- telytiede) (Mount Union College, Alliance, KAI ÖISTÄMÖ, S. 1964 Ohio, USA). Executive Vice President, Chief Senior Vice President, Markets, Etelä-Amerikka ja Pohjois- Development Oﬃ cer. Johtokunnan Amerikka, Nokia –. Oman konsultointiyrityksen toimi- jäsen vuodesta . Nokian palveluk- tusjohtaja, –. Useita myyntijohdon ja markkinoinnin sessa vuodesta  tehtäviä  vuotta kestäneen Microsoft-uran aikana, mukaan lukien Corporate Vice President, U.S. Enterprise and Partner Tekn. tri (signaalin käsittely). Dipl.ins. Group, vastuualueenaan kansallinen myyntistrategia, myynti- (Tampereen teknillinen korkeakoulu). toiminnot, yritysosakkaat ja teollisuusstrategia. Executive Vice President, Devices, Nokia –. Executive Vice President ja General Manager, Mobile Phones, Nokia –. Senior Vice President, Business Line Management, Mobile Phones, Nokia –. Senior Vice President, Mobile Phones -liiketoimintayksikkö, Nokia –. Vice President, Nokia Mobile Phones, TDMA/GSM  -tuotelinja, Nokia –. Vice President, TDMA-tuotelinja, Nokia –. Useita johto- tai muita tehtäviä, Nokia Consumer Electronics ja Nokia Mobile Phones –. Sanoma Oyj, hallituksen jäsen. Tampereen yliopisto, hallituksen puheenjohtaja. Teknologian ja innovaatioiden kehittä- miskeskus (TEKES), johtokunnan puheenjohtaja.

SELVITYS HALLINTO- JA OHJAUSJÄRJESTELMÄSTÄ 109 HALLITUKSEN JA JOHTOKUNNAN PALKAT JA PALKKIOT

HALLITUS Hallituksen palkkiot vuonna 2012 Hallituksen jäsenten yhteenlaskettujen palkkioiden määrä, joka Seuraavassa taulukossa on esitetty hallituksen ja valiokuntien maksettiin heidän tehtävistään hallituksessa ja sen valiokun- jäsenille maksetut ja yhtiökokouksissa vuosina ,  ja nissa, oli    euroa .. päättyneeltä vuodelta.  päätetyt palkkiot. Seuraavassa taulukossa on esitetty hallituksen jäsenille vuodelta  maksetut palkkiot .. pidetyn varsinaisen Asema, EUR 2012 2011 2010 yhtiökokouksen päätöksen mukaisesti. Tietoa hallituksen jäsen- Puheenjohtaja 440 000 440 000 440 000 ten osakeomistuksista ja osakepohjaisista kannustimista löytyy Varapuheenjohtaja 150 000 150 000 150 000 ”Hallituksen jäsenten osakeomistus” -osiosta sivulta . Jäsen 130 000 130 000 130 000 Rahana Tarkastusvaliokunnan maksetut puheenjohtaja 25 000 25 000 25 000 palkkiot Yhteensä Tarkastusvaliokunnan Vuosi EUR 1 EUR jäsen 10 000 10 000 10 000 Risto Siilasmaa, Henkilöstöpoliittisen puheenjohtaja, valiokunnan 3.5.2012 alkaen 2 2012 440 000 440 000 puheenjohtaja 25 000 25 000 25 000 Jorma Ollila, Yhteensä 1 700 000 1 1 700 000 1 1 700 000 2 puheenjohtaja, 3.5.2012 saakka 3 2012 — —  Toimitusjohtaja Stephen Elop ei saanut palkkiota tehtävästään hallituksen jäsenenä vuosina  ja . Marjorie Scardino,  Hallituksen yhteenlaskettu palkkiosumma sisältää entiselle toimitusjoh- Varapuheenjohtaja 4 2012 150 000 150 000 tajalle maksetun palkkion ainoastaan hänen tehtävästään hallituksen jäsenenä. Bruce Brown 2012 130 000 130 000 Stephen Elop 5 2012 — — Yhtiön käytäntönä on, että hallituksen jäsenten palkkio Bengt Holmström 3 2012 — — koostuu yksinomaan vuosipalkkiosta ja että kokouspalkki- Henning Kagermann 6 2012 155 000 155 000 oita ei makseta. Noin  % hallituksen jäsenten palkkioista Per Karlsson 3 2012 — — maksetaan markkinoilta ostettuina Nokian osakkeina. Yhtiön Jouko Karvinen 7 2012 155 000 155 000 käytäntönä on myös, että hallituksen jäsenten tulee säilyttää Helge Lund 2012 130 000 130 000 omistuksessaan kaikki palkkioina saamansa Nokian osakkeet Isabel Marey-Semper 8 2012 140 000 140 000 hallitusjäsenyytensä päättymiseen saakka (lukuun ottamatta Mårten Mickos 2012 130 000 130 000 osakkeita, joilla katetaan mahdolliset osakkeiden hankinnasta Elizabeth Nelson 9 2012 140 000 140 000 aiheutuvat kulut, mukaan lukien verot). Tämän lisäksi yhtiön toimintatapana on, että toimivaan johtoon kuulumattomat Kari Stadigh 2012 130 000 130 000 hallituksen jäsenet eivät osallistu Nokian osakepohjaisiin Yhteensä 1 700 000 1 700 000 kannustinohjelmiin, eivätkä saa optio-oikeuksia, tulosperus-  Noin  % vuosipalkkiosta maksetaan markkinoilta ostettuina Nokian teisia osakepalkkioita tai ehdollisia osakepalkkioita, eivätkä osakkeina ja loput, noin  % rahana. Toimivaan johtoon kuulumattomat hallituksen jäsenet eivät osallistu Nokian osakepohjaisiin kannustinohjel- muitakaan osakeperusteisia tai muutoin muuttuvia palkkioita miin, eivätkä saa optio-oikeuksia, tulosperusteisia osakepalkkioita tai eh- hallituksen jäsenenä toimimisesta. Toimitusjohtaja ei saanut dollisia osakepalkkioita, eivätkä muitakaan osakeperusteisia tai muuttuvia palkkioita hallituksen jäsenenä toimimisesta. palkkiota tehtävästään hallituksen jäsenenä vuonna .  Risto Siilasmaan palkkio hallituksen puheenjohtajana toimimisesta. Toimitusjohtajan kokonaispalkkio on esitetty myöhemmin  Jorma Ollila, Bengt Holmström ja Per Karlsson toimivat hallituksen jäseni- kohdassa ”Palkkiotaulukko vuodelta ”, sivulla . nä vuoden  yhtiökokouksen päättymiseen asti. Heidän vuoden  varsinaisen yhtiökokouksen loppuun päättyneen toimikautensa palkkio Nimitysvaliokunta ehdottaa ja varsinainen yhtiökokous maksettiin kokonaisuudessaan vuoden  aikana, eikä heille suoritettu päättää vuosittain hallituksen jäsenten palkkioista. Päätös palkkiota vuonna . Lisätietoa heille vuonna  maksetuista palkkioista löytyy konsernitilinpäätöksen liitetiedosta . tehdään edustettuina olevien äänten yksinkertaisella enem-  Marjorie Scardinon palkkio hallituksen varapuheenjohtajana toimimisesta. mistöllä. Palkkio päätetään toimikaudeksi, joka alkaa kyseises-  Stephen Elop ei saanut palkkiota tehtävästään hallituksen jäsenenä. Tämä tä varsinaisesta yhtiökokouksesta ja jatkuu seuraavan varsinai- taulukko ei sisällä hänelle toimitusjohtajan tehtävistä maksettuja palkkioita, jotka on eritelty kohdassa ”Palkkiotaulukko vuodelta ” sivulla . sen yhtiökokouksen päättymiseen saakka.  Henning Kagermannin palkkio, josta   euroa perustui hallituksen Laatiessaan yhtiökokoukselle ehdotusta hallituksen palkki- jäsenenä toimimiseen ja   euroa henkilöstöpoliittisen valiokunnan oiksi nimitysvaliokunnan toimintatapana on ottaa huomioon puheenjohtajana toimimiseen.  Jouko Karvisen palkkio, josta   euroa perustui hallituksen jäsenenä ja verrata hallituksen palkkiotasoja ja -kriteerejä sellaisissa toimimiseen ja   euroa tarkastusvaliokunnan puheenjohtajana globaaleissa vertailuyhtiöissä, jotka liikevaihdoltaan ja liiketoi- toimimiseen. minnan monimuotoisuudeltaan vastaavat Nokiaa. Valiokunnan  Isabel Marey-Semperin palkkio, josta   euroa perustui hallituksen jäsenenä toimimiseen ja   euroa tarkastusvaliokunnan jäsenenä tavoitteena on taata, että yhtiöllä on tehokas, kansainvälisistä toimimiseen. ammattilaisista koostuva hallitus, jonka jäsenillä on monipuo-  Elizabeth Nelsonin palkkio, josta   euroa perustui hallituksen jäsenenä toimimiseen ja   euroa tarkastusvaliokunnan jäsenenä liset taidot ja kokemus. Yksi tekijä tämän tavoitteen saavutta- toimimiseen. misessa on kilpailukykyinen palkkio hallituksen jäsenille.

110 NOKIA VUONNA 2012 Hallituksen nimitysvaliokunnan ehdotus erittäin moninaisella ja nopeasti kehittyvällä langattoman hallituksen palkkioiksi vuonna 2013 viestinnän teollisuudenalalla. Näiden tavoitteiden saavutta- Hallituksen nimitysvaliokunta julkisti .. ehdotuksensa miseksi olemme kehittäneet palkitsemisjärjestelmän, joka .. kokoontuvalle yhtiökokoukselle hallituksen vuoden sisältää kilpailukykyisen peruspalkan sekä lyhyen ja pitkän  palkkioiksi. Valiokunta ehdottaa, että yhtiökokouksessa aikavälin kannustimia, joiden on tarkoitus yhdessä muodostaa valittaville hallituksen jäsenille maksettaisiin toimikaudelta, kilpailukykyinen palkitsemiskokonaisuus. joka päättyy vuoden  varsinaisen yhtiökokouksen päät- Nokian johdon palkitsemisohjelmat on suunniteltu mahdol- tyessä, samansuuruinen vuosipalkkio kuin edellisiltä viideltä listamaan vuoden  alussa julkistetun strategian tehokas vuodelta: hallituksen puheenjohtajalle   euroa, hallituk- täytäntöönpano. Ohjelmien tarkoitus on erityisesti: sen varapuheenjohtajalle   euroa ja kullekin hallituksen ■ sisältää tarkoin määriteltyjä elementtejä, jotka edistävät jäsenelle   euroa (lukuun ottamatta Nokian toimi- strategiamme toteuttamista; tusjohtajaa, jos hänet valitaan hallituksen jäseneksi); lisäksi tarkastusvaliokunnan puheenjohtajalle ja henkilöstöpoliittisen ■ tarjota asianmukainen tulosperusteinen muuttuva palkan- valiokunnan puheenjohtajalle ylimääräisenä vuosipalkkiona osa lyhyen ja pitkän aikavälin strategisten ja taloudellisten   euroa ja kullekin tarkastusvaliokunnan jäsenelle lisäksi tavoitteiden saavuttamisesta;   euroa. ■ tasapainottaa palkkiot asianmukaisesti ottaen huomioon Ohjaavana periaatteena valiokunnan ehdotuksessa on sekä yhtiön että henkilön oma suoritus; ja yhdenmukaistaa hallituksen jäsenten intressit osakkeenomistajien intressien kanssa palkitsemalla hallituksen jäseniä ■ vaalia omistajakulttuuria, joka edistää kestävää kehitystä ensisijaisesti Nokian osakkeilla, jotka heidän tulee säilyttää ja pitkän aikavälin arvon luomista ja yhdenmukaistaa ylim- omistuksessaan hallitusjäsenyyden ajan. Tästä syystä nimi- män johdon ja osakkeenomistajien intressit pitkän aikavälin tysvaliokunta ehdottaa edelleen, että palkkioista noin  % osakepohjaisten kannustimien avulla. maksettaisiin markkinoilta hankittavina Nokian osakkeina, jotka hallituksen jäsenten tulee yhtiön toimintatavan mukaan Nokian johdon palkkiotasojen ja palkitsemiskäytäntöjen kil- säilyttää omistuksessaan hallitusjäsenyyden päättymiseen pailukykyisyys on yksi monista avaintekijöistä, joita hallituksen saakka (lukuun ottamatta osakkeita, joilla katetaan osakkeiden henkilöstöpoliittinen valiokunta ottaa huomioon päättäessään hankinnasta aiheutuvat kulut, mukaan lukien verot). Palkkion Nokian johdon palkkioista. Henkilöstöpoliittinen valiokunta loppuosa maksettaisiin rahapalkkiona, josta suurin osa menee vertaa vuosittain Nokian palkitsemiskäytäntöjä, peruspalkkoja käytännössä palkkiosta aiheutuvien verojen kattamiseen. ja kokonaispalkkioita, mukaan lukien lyhyen ja pitkän aikavälin kannustimet, muihin yhtiöihin, jotka ovat liikevaihdoltaan, kooltaan, maailmanlaajuiselta toiminta-alueeltaan ja liike- JOHDON PALKITSEMINEN toiminnan moninaisuudeltaan samankaltaisia Nokian kanssa ja joiden kanssa Nokia arvioi kilpailevansa osaajista. Näihin Alla kuvataan yksityiskohtaisemmin Nokian johdon palkit- vertailukohteisiin kuuluu yhtiöitä, jotka toimivat huipputek- semisperiaatteita, palkitsemisohjelmien rakennetta sekä nologian, tietoliikenteen ja internetpalveluiden aloilla sekä tekijöitä, jotka otetaan huomioon palkkioista päätettäessä. muilla aloilla ja joiden pääkonttori sijaitsee Euroopassa tai Yksi palkitsemisjärjestelmämme rakenteen taustalla olevista Yhdysvalloissa. Henkilöstöpoliittinen valiokunta määrittelee periaatteista on, että huomattava osa johdon palkkiosta on vertailuryhmän ja päivittää sitä tarvittaessa esimerkiksi liike- sidottu yhtiön suoritukseen ja yhdenmukaistettu osakkeen- toimintaympäristön ja teollisuudenalan muutosten johdosta. omistajien saaman arvon kanssa ja on täten saajalleen ehdol- Henkilöstöpoliittinen valiokunta käyttää ulkopuolista Mercer lista. Toimitusjohtajan kokonaispalkkiosta  % on tällä tavoin Human Resourcesin palkkioasiantuntijaa hankkiessaan vertailu- ehdollinen ja sidottu suoritukseen. Vastaavasti muiden Nokian aineistoa ja tietoja markkinoiden kehityksestä. Ulkopuolinen johtokunnan jäsenten palkkioista  %– % on ehdollista. asiantuntija työskentelee suoraan henkilöstöpoliittisen valio- Palkitsemisohjelmat on suunniteltu siten, että tämä ehdollinen kunnan alaisuudessa ja tapaa henkilöstöpoliittisen valiokunnan osuus palkkiosta ansaitaan ja toteutuu kun tulokset antavat vuosittain ilman yhtiön johdon läsnäoloa arvioidakseen Nokian siihen aihetta. Vaikka olemme ottaneet merkittäviä edistys- johdon palkkiotasoja ja palkkiojärjestelmien kilpailukykyisyyttä askelia uuden strategiamme täytäntöönpanossa, muutos ja ja tarkoituksenmukaisuutta. Yhtiön johto antaa asiantuntijalle toimenpiteiden tulokset ovat kestäneet odotettua kauemmin. tietoja Nokian palkitsemisjärjestelmistä valiokunnan kokouksiin Tästä johtuen merkittävä osa Nokian toimitusjohtajan ja johto- valmistautumista varten. Henkilöstöpoliittinen valiokunta on kunnan jäsenten palkkioista ei toteutunut viime vuonna. arvioinut ja todennut, että valiokunnalle työskentelevä Mercer Human Resourcesin asiantuntija on Nokiasta riippumaton, eikä Johdon palkitsemisperiaatteet ja -ohjelmat sekä hänellä ole mitään muuta liiketoimintasuhdetta Nokiaan. päätöksentekoprosessi Henkilöstöpoliittinen valiokunta käsittelee ylimmän johdon Johdon palkitsemisjärjestelmän keskeisinä tavoitteina on palkitsemista vuosittain, ja erityisen tarpeen vaatiessa myös maailmanlaajuisesti palkata, sitouttaa ja motivoida lahjakkaita vuoden aikana. Henkilöstöpoliittinen valiokunta käsittelee ja johtajia, joilla on taito ja kyky johtaa Nokia menestykseen suosittelee hallitukselle, ilman yhtiön johdon läsnäoloa, toi-

HALLITUKSEN JA JOHTOKUNNAN PALKAT JA PALKKIOT 111 mitusjohtajan palkitsemisen kannalta merkitykselliset yhtiön tai niihin tehdyistä muutoksista ei aiheudu merkittäviä riskejä, tavoitteet ja päämäärät, arvioi toimitusjohtajan suoriutumista joilla voisi olla olennainen haitallinen vaikutus Nokiaan. Arvion asetettuihin tavoitteisiin ja päämääriin nähden sekä tekee johtopäätökset raportoitiin henkilöstöpoliittiselle valiokun- hallitukselle ehdotuksen toimitusjohtajan palkaksi ja palkki- nalle. Vastaavaa riskiarviointia ei tehty vuonna , koska oiksi. Hallitus hyväksyy ja hallituksen riippumattomat jäsenet vuoden  arviointi sisälsi vuonna  palkitsemisjärjestel- vahvistavat toimitusjohtajan palkat ja palkkiot kokonaisuu- miin toteutetut muutokset. dessaan, mukaan lukien myös pitkän aikavälin osakepohjaiset kannustimet. Yhtiön johdon tehtävänä on antaa kaikki tiedot, Johdon palkitsemisen osatekijät jotka valiokunta pyytää päätöksentekonsa tueksi. Ylimmän johdon palkitsemisohjelma koostuu rahana maksetta- Lisäksi henkilöstöpoliittinen valiokunta hyväksyy toimitus- vasta vuotuisesta peruspalkasta, rahana maksettavista lyhyen johtajan esityksen pohjalta kaikkien johtokunnan jäsenten aikavälin tulospalkkioista sekä pitkän aikavälin osakepohjaisista (lukuun ottamatta Nokian toimitusjohtajaa) ja muiden toi- kannustimista, eli tulosperusteisista osakepalkkioista, optio- mitusjohtajalle suoraan raportoivien, johtotasolla toimivien oikeuksista ja ehdollisista osakepalkkioista. alaisten kaikki palkat ja palkkiot, mukaan lukien pitkän aikavälin osakepohjaiset kannustimet, sekä niihin liittyvät kriteerit ja VUOTUINEN RAHAPALKKIO tavoitteet. Valiokunta käsittelee myös johtokunnan jäsenten Tavoitteena on, että peruspalkat ovat kansainvälisesti kilpai- (lukuun ottamatta toimitusjohtajaa) ja muiden toimitusjoh- lukykyisellä tasolla. Henkilöstöpoliittinen valiokunta tekee tajalle suoraan raportoivien, johtotasolla toimivien alaisten kokonaisarvion tarkoituksenmukaisista palkkatasoista yhdys- suoriutumisarvioinnin tulokset ja hyväksyy heidän kannustin- valtalaisiin ja eurooppalaisiin vertailuyhtiöihin verraten. palkkionsa kyseisen arvioinnin perusteella. Lyhyen aikavälin tulospalkkiot ovat tärkeä osa Nokian suo- Henkilöstöpoliittinen valiokunta ottaa huomioon muun mu- ritusperusteisia palkkiojärjestelmiä ja ne on sidottu suoraan assa seuraavia tekijöitä päättäessään Nokian ylimmän johdon Nokian taloudellisiin ja strategisiin tavoitteisiin, jotka ovat palkoista ja palkkioista sekä esitellessään toimitusjohtajan yhteisiä koko johtokunnalle. Lyhyen aikavälin tulospalkkioi- palkkoja ja palkkioita hallituksen hyväksyttäviksi: den ansaintamahdollisuudet ilmoitetaan prosenttiosuutena jokaisen johtajan vuotuisesta peruspalkasta. Nämä palkkion ■ palkkiotaso samankaltaisissa tehtävissä (tehtävän laajuus, ansaintamahdollisuudet ja arviointikriteerit on esitetty alla liikevaihto, alaisten määrä, globaalit vastuut ja raportointi- olevassa taulukossa. suhteet huomioon ottaen) vertailuyhtiöissä; Lyhyen aikavälin kannustimet on laadittu koko Nokian johto- ■ johtajan edellisvuoden suoriutuminen työssään, jota arvioi- kunnalle, perustuen heidän suoritukseensa ryhmänä. Lisäksi daan vuoden lopussa vertaamalla suoritusta sekä yksilöllisiin eräiden johtokunnan jäsenten tavoitteet sisältävät suhteel- tavoitteisiin, jotka ovat linjassa Nokian taloudellisten ja lisen osakkeenomistajien kokonaistuoton tavoitteen. Maksu strategisten tavoitteiden kanssa, että yleisesti kykyihin ja suhteellisen osakkeenomistajien kokonaistuoton perusteella potentiaaliin johtajana; perustuu henkilöstöpoliittisen valiokunnan arviointiin Nokian osakkeenomistajien kokonaistuotosta verrattuna vastaavaan ■ tehtävän vaikutus Nokian suoritukseen ja strategiseen tuottoon vertailuyhtiöissä, jotka valiokunta on valinnut huip- suuntaan; puteknologian, internetpalveluiden ja telekommunikaation ■ sisäinen vertailu Nokian muun ylimmän johdon aloilta ja relevanttehin markkkinaindekseihin yhden, kolmen ja palkkaukseen; viiden vuoden aikana. Yksityiskohtaiset sekä taustalla vaikuttavat tavoitteet toi- ■ aikaisempi kokemus ja tehtävässäoloaika; sekä mitusjohtajalle hyväksyy hallitus ja johtokunnan muille jäsenille ■ johtajan mahdolliset ja odotetut tulevaisuuden saavutukset. henkilöstöpoliittinen valiokunta. Seuraavassa taulukossa esitetään toimitusjohtajalle ja Henkilöstöpoliittinen valiokunta arvioi näitä tekijöitä koko- johtokunnan jäsenille asetetut arviointikriteerit vuodelle . naisarviona. Maksettavat lyhyen aikavälin kannustinpalkkiot määritellään Vuonna  Nokian johto teki sisäisen riskiarvion Nokian vertaamalla kunkin johtokunnan jäsenen suoritusta arviointi- henkilöstön palkitsemisessa noudatettavista toimintatavoista kriteerin tavoitteeseen. ja käytännöistä erityisesti kartoittaakseen mahdollisia riski- tekijöitä, jotka voisivat liittyä vuonna  strategian myötä Nokian palkitsemisjärjestelmiin tehtyihin muutoksiin. Johto arvioi muun muassa Nokian kiinteiden ja muuttuvien palkkojen ja palkkioiden suhdetta toisiinsa, kannustinohjelmien perusteella ansaittavien palkkioiden enimmäismääriä, kannustinohjelmien suorituskriteereitä sekä muuttuvien palkkojen ja palkkioiden ansaintakausien pituuksia. Osana riskiarviointia johto arvioi myös osakeomistusta Nokiassa, irtisanomiskorvaus- ja takai- sinperintäkäytäntöjä sekä hallinnointirakennetta ja -käytäntö- jä kokonaisuutena. Riskiarvion johtopäätöksenä oli, että Nokian palkitsemisjärjestelmistä, -toimintatavoista tai -käytännöistä

112 NOKIA VUONNA 2012 Lyhyen aikavälin kannustin prosenttiosuutena vuotuisesta peruspalkasta vuonna 

Vähimmäis- Tavoite- Enimmäis- Tehtävä suoritus suoritus suoritus Arviointikriteerit Toimitusjohtaja 0 % 100 % 200 % Keskeiset taloudelliset tavoitteet 1 (mukaan lukien bruttokate, toimintakulut, nettokassavirta); ja Johtokunta 0 % 75 % 150 % Strategiset tavoitteet 1 (mukaan lukien Nokian tuote- ja palveluvalikoimalle asetetut tavoitteet) Eräät johtokunnan jäsenet (yllämainitun lisäksi) 0 % 25 % 50 % Osakkeenomistajien kokonaistuotto 2 (verrattuna tärkeimpiin kilpailijoihin huipputeknologian, tietoliikenteen ja internetpalveluiden toimialoilla yhden, kolmen ja viiden vuoden ajanjaksolla)

 Yhden johtokunnan jäsenen kannustinjärjestelmä on sidottu keskeisten taan samalla tavalla kullekin vertailuryhmän yhtiölle. Vain tietyt johto- taloudellisten ja strategisten tavoitteiden lisäksi myös tiettyihin myynti- kunnan jäsenet ovat oikeutettuja osakkeenomistajien kokonaistuottoon ja bruttokatetavoitteisiin. perustuvaan kannustinosuuteen. Stephen Elopin osakkeenomistajien  Osakkeenomistajien kokonaistuotto kuvastaa Nokian osakkeen kurssikehi- kokonaistuottoon perustuva kannustinosuus sisältyi erityiseen toimitus- tystä annetulla ajanjaksolla sisältäen maksettujen osinkojen määrän, johtajan kertakannustinohjelmaan, jonka hallitus hyväksyi kaksivuotis- jaettuna Nokian osakkeen kurssilla ajanjakson alussa. Laskenta suorite- kaudelle  – .

Lyhyen aikavälin tulospalkkio-ohjelman perusteella mak- teiset osakepalkkiot ovat Nokian pääasiallinen pitkän aikavälin settava vuotuinen kannustinpalkkio maksetaan kerran vuo- osakepohjainen kannustin ja ne palkitsevat sekä Nokian pitkän dessa ennalta määrättyjen Nokian suorituskriteerien ja niiden aikavälin taloudellisen tuloksen että osakkeen kurssikehityksen .. tapahtuneen arvioinnin perusteella. Maksettavan perusteella. Tulosperusteisten osakepalkkioiden perusteella palkkion suuruutta määritettäessä henkilöstöpoliittisen va- annetaan osakkeita, jos ainakin toisen ennalta määritellyn liokunnan hyväksymiä kannustintavoitteita verrataan ennalta Nokian taloudelliseen suoritukseen sidotun suoritustavoitteen määritettyihin suorituskriteereihin. Yksilöllinen kannustinpalk- kynnystaso saavutetaan suorituskauden loppuun mennessä. kioprosentti saadaan laskettua vertaamalla saatuja tulok- Johtajan saaman palkkion arvo riippuu Nokian osakkeen ar- sia jokaisen johtokunnan jäsenen kannustintavoitteeseen. vosta. Optio-oikeuksia myönnetään tarkoituksena luoda arvoa Johtokunnan jäsenen vuosittainen peruspalkka kerrotaan tällä johtajalle ainoastaan, mikäli Nokian osakkeen hinta on optio- prosentilla, josta saadaan kannustinpalkkiona lopulta makset- oikeuksien merkintäajan alkaessa korkeampi kuin optio-oikeuk- tava määrä. Suoritus, kannustinpalkkioprosentti ja palkkion sien myöntämishetkellä määrätty osakkeen merkintähinta. määrä esitetään henkilöstöpoliittiselle valiokunnalle hyväksyt- Tarkoituksena on kohdistaa johtajien huomio myös osakkeen täväksi. Mikäli suorituskriteerejä ei ole saavutettu, maksettava arvonmuodostukseen ja näin yhdenmukaistaa johdon ja osak- lyhyen aikavälin tulospalkkio voi olla nolla. Enimmäispalkkio keenomistajien intressejä. Ehdollisia osakepalkkioita käytetään maksetaan vain, jos enimmäissuoritus saavutetaan jokaisessa ensisijaisesti pitkäaikaiseen sitouttamiseen ja niiden perus- arviointikriteerissä. teella annetaan osakkeita etukäteen määrätyn sitouttamis- Suorituskriteerejä ei saavutettu tilikaudella  ja tästä kauden päätyttyä. Kaikkien myönnettävien osakkeiden osalta johtuen lyhyen aikavälin tulospalkkio-ohjelman perusteella ei on noudatettava johdon osakeomistusta koskevia suosituksia, maksettu palkkioita. jotka on selostettu alla. Johtaja pääsääntöisesti menettää Lisätietoja ylimmälle johdolle maksetuista rahapalkoista osakepohjaiset kannustimensa, mikäli hän lähtee Nokian palve- vuonna  löytyy kohdasta ”Palkkiotaulukko vuodelta ” luksesta ennen kuin osakepalkkiot ovat toteutuneet. sivulta . Tiettyjen osakepohjaisten palkkioiden Pitkän aikavälin osakepohjaiset kannustimet takaisinperintä Nokia käyttää pitkän aikavälin osakepohjaisia kannustimia, eli Yhtiön hallitus on hyväksynyt ohjesäännön, jonka mukaan tulosperusteisia osakepalkkioita, optio-oikeuksia ja ehdolli- osakepohjaisten kannustimien perusteella saatu hyöty voidaan sia osakepalkkioita tavoitteenaan yhdenmukaistaa ylimmän periä takaisin johtokunnan jäseniltä, jos yhtiön tilinpäätöstie- johdon ja osakkeenomistajien intressit, palkita pitkän aikavälin toja on oikaistava takautuvasti petoksen tai tahallisen väärin- taloudellisesta suorituksesta ja sitouttaa johtoa ottaen käytöksen johdosta. Ohjesääntö koskee johtokunnan jäsenille samalla huomioon kehittyvät lainsäädännölliset vaatimukset .. jälkeen myönnettyjä osakepohjaisia kannustimia. ja suositukset sekä muuttuvat taloudelliset olosuhteet. Nämä Johtokunnan jäsenille myönnetyistä osakepohjaisista kan- palkkiot määritellään edellä kohdassa ”Johdon palkitsemispe- nustimista vuonna  löytyy tietoa kohdasta ”Johtokunnan riaatteet ja -ohjelmat sekä päätöksentekoprosessi” kuvattujen jäsenten optio-oikeudet” sivulta  ja ”Johtokunnan jäsenten tekijöiden perusteella, joihin kuuluvat esimerkiksi palkkojen ja tulosperusteiset osakepalkkiot ja ehdolliset osakepalkkiot” palkkioiden vertailu relevanteilla markkinoilla toimivien johtaji- sivulta . en palkkoihin ja palkkioihin sekä johdon jäsenten kokonaispalk- kioiden kilpailukykyisyys kyseisillä markkinoilla. Tulosperus-

HALLITUKSEN JA JOHTOKUNNAN PALKAT JA PALKKIOT 113 Johdon palkkiot vuonna 2012 tulospalkkion ansaitsemismahdollisuudesta sekä osan pitkän aikavälin osakepohjaisten palkkioiden ansaitsemismahdolli- TOIMITUSJOHTAJASOPIMUKSET suudesta seuraavasti: Stephen Elopin toimitusjohtajasopimus kattaa hänen teh- ■ Hänen lyhyen aikavälin tulospalkkionsa tavoitetaso laskettiin tävänsä toimitusjohtajana .. alkaen. Stephen Elopin  %:sta  %:iin; ja vuotuinen peruspalkka, jonka hallitus tarkistaa vuosittain ja jonka hallituksen riippumattomat jäsenet vahvistavat, oli ■ Hänelle myönnettyjen pitkän aikavälin osakepalkkioiden arvo    euroa vuoden  lopussa. Hänen tulospalkkionsa oli markkinoilla kilpailukykyistä tasoa matalampi. tavoitemäärä (”tavoitebonus”) Nokian lyhyen aikavälin tulospalkkio-ohjelman mukaan on  % hänen .. tilanteen Tästä vastineena Elop sai mahdollisuuden ansaita Nokian mukaisesta vuotuisesta peruspalkastaan. Lisäksi hänellä oli osakkeita vuoden  lopussa perustuen kahteen toisistaan erillinen hallituksen hyväksymä ohjelma kaudelle –. riippumattomaan kriteeriin. Kumpaankin kriteeriin oli sidottu Tämä ohjelma ja sen tulokset on esitetty alla. Stephen Elop on puolet ansaintamahdollisuudesta. Kriteerit olivat: oikeutettu tavanomaisiin luontoisetuihin, jotka ovat linjas-  Osakkeenomistajien kokonaistuotto verrattuna vertailuryh- sa ylimpään johtoon sovellettavien ohjesääntöjen kanssa, män yhtiöihin kahden vuoden aikana ..–... kuitenkin siten, että osa niistä maksetaan verot sisältäen. Vähimmäispalkkion suorittaminen edellytti, että Nokia Elop on myös oikeutettu osallistumaan Nokian pitkän aikavälin sijoittuu vertailuryhmän puoleen väliin ja enimmäispalkki- osakepohjaisiin kannustinohjelmiin Nokian ohjesääntöjen ja on suorittaminen edellytti, että Nokia on vertailuryhmän periaatteiden sekä hallituksen päätösten mukaisesti. kolmen parhaan yhtiön joukossa. Vertailuryhmä koostuu Mikäli Nokia päättää toimitusjohtajasopimuksen muusta tärkeimmistä huippu- ja langattoman teknologian, tietolii- kuin Stephen Elopista johtuvasta syystä, hän on oikeutettu kenteen ja internetpalveluiden aloilla toimivista yhtiöistä. saamaan  kuukauden palkkaa vastaavan korvauksen (vuotuinen peruspalkka ja tavoitebonus) ja hän menettää osake-  Nokian osakkeen arvo vuoden  lopussa. pohjaiset kannustinpalkkiot sovellettavien kannustinohjelmien Vähimmäispalkkion suorittaminen edellytti  euron arvoa ja sääntöjen mukaisesti, poikkeuksena Nokian vuoden  osa- enimmäispalkkion suorittaminen edellytti  euron arvoa. kepohjaisesta kannustinohjelmasta myönnetyt osakepalkkiot, jotka maksetaan nopeutetussa aikataulussa (Nokian vuoden Nokian osakkeen arvo laskettiin kummassakin kriteerissä   tulosperusteisen osakepalkkio-ohjelman suorituskausi kaupankäyntipäivän osakkeen vaihdolla painotetun keskikurs- päättyi vuonna , eikä tämän ohjelman perusteella annettu sin mukaan NASDAQ OMX Helsingissä. Jos vähimmäistaso olisi osakkeita). Elopin irtisanoessa toimitusjohtajasopimuksen yhden kriteerin osalta saavutettu, Elop olisi saanut yhteensä irtisanomisaika on kuusi kuukautta ja hän on oikeutettu irti-   Nokian osaketta. Jos kumpikin kriteeri olisi saavutta- sanomisajan palkkaan (vuotuinen peruspalkka ja tavoitebonus nut enimmäistason Elop olisi saanut   osaketta. Näillä kuudelta kuukaudelta) ja hän menettää kaikki osakepohjaiset vuosina – ansaituilla osakkeilla olisi lisäksi ollut yhden kannustinpalkkiot. Jos määräysvalta Nokiassa vaihtuu (”chan- vuoden sitouttamiskausi ja osakkeet olisi annettu Elopille vuo- ge of control”) Elop voi päättää työsuhteensa siinä tapauk- den  ensimmäisen vuosineljänneksen aikana. sessa, että hänen työtehtävänsä ja vastuunsa olennaisesti Vuoden  lopun tuloksen perusteella osakkeita ei anneta, vähenevät. Tällöin hän on oikeutettu  kuukauden palkkaa koska vähimmäissuoritusta ei saavutettu kummankaan vastaavaan korvaukseen (vuotuinen peruspalkka ja tavoitebo- kriteerin osalta. Hallitus voi erittäin poikkeuksellisissa olosuh- nus) ja hänen osakepohjaiset kannustinpalkkionsa maksetaan teissa muuttaa ansaittujen ja annettavien osakkeiden määrää nopeutetussa aikataulussa. Nokian päättäessä Elopin sopi- .. asti mikäli tulos muuttuu merkittävästi. muksen Elopin olennaisesta sopimusrikkomuksesta johtuen, Lisätietoja Stephen Elopille maksetuista palkoista ja palkki- Elop ei saa lisäkorvauksia ja hän menettää kaikki osakepohjai- oista vuonna  löytyy kohdasta ”Palkkiotaulukko vuodelta set kannustinpalkkiot. Jos Elop päättää toimitusjohtajasopi- ” sivulta  ja ”Vuonna  myönnetyt osakepohjaiset muksen Nokian olennaisesta sopimusrikkomuksesta johtuen, kannustimet” sivulta . Elopilla on oikeus erokorvaukseen, joka vastaa  kuukauden irtisanomisajan palkkaa (vuotuinen peruspalkka ja tavoitebo- JOHTOKUNNAN JÄSENTEN ELÄKEJÄRJESTELYT nus) ja hänen osakepohjaiset kannustinpalkkionsa maksetaan Johtokunnan jäsenet kuuluvat sen maan paikalliseen eläke- nopeutetussa aikataulussa. Stephen Elopilla on  kuukauden järjestelmään, jossa he asuvat vakituisesti. Suomessa asuvat kilpailukielto toimitusjohtajasopimuksen päättymisestä lukien. johtokunnan jäsenet, mukaan lukien toimitusjohtaja Stephen Mikäli Nokia päättää toimitusjohtajasopimuksen muusta kuin Elop, kuuluvat suomalaiseen TyEL-eläkejärjestelmään, jossa Elopin olennaisen sopimusrikkomuksen johdosta, Elopilla voi työeläkkeen määrään vaikuttavat työssäoloaika ja ansiot. olla oikeus korvaukseen kilpailukiellon kestoajalta tai sen osal- TyEL-eläkejärjestelmässä eläkepalkaksi luetaan edunsaajan ta. Korvauksen määrä vastaa peruspalkkaa ja tavoitebonuksen peruspalkka, bonukset ja muut mahdolliset verotettavat määrää siltä ajalta, kun hänelle ei makseta erokorvausta. palkanlisät, mutta ei osakkeista realisoituneita tuloja. TyEL- Maaliskuussa  hallitus päätti muuttaa Stephen Elopin eläkejärjestelmä antaa mahdollisuuden siirtyä varhaiseläkkeel- palkkiojärjestelmää vuosille - tavoitteena yhdenmu- le -vuotiaana suppeammin eläke-eduin. Vanhuuseläkkeelle kaistaa Elopin palkkio osakkeenomistajien saaman arvonnou- voi jäädä – -vuotiaana, jolloin eläke määräytyy kasvavan sun kanssa ja sitoa merkittävä osa hänen palkkiostaan suoraan prosentin mukaan. Yhdysvalloissa asuvat johtokunnan jäsenet Nokian osakkeen arvoon vuosien - aikana. Tähän osallistuvat Nokian Yhdysvalloissa ylläpitämään eläkeohjel- ohjelmaan osallistuakseen Elop sijoitti osan lyhyen aikavälin maan (”Nokia’s Retirement Savings and Investment Plan” tai

114 NOKIA VUONNA 2012 “(k) Plan”). Ohjelmaan kuuluvat työntekijät määräävät Vuonna  myönnetyt pitkän aikavälin osakepohjaiset palkasta pidätettävän verovähennyskelpoisen eläkemaksu- kannustimet  osuuden ja Nokian maksuosuus on  %:iin asti yhtä suuri kuin Kannustin työntekijältä pidätettävä eläkemaksuosuus. Työnantajan ohjelmaan kuuluvien maksusuorituksesta  % vastaava määrä siirtyy ohjelmaan Johtokunnan henkilöiden kuuluville työntekijöille näiden neljänä ensimmäisenä palve- jäsenet 3, 4 Yhteensä määrä lusvuotena. Johtokunnan Saksassa asuvat jäsenet osallistuvat Tulosperusteiset Nokian Saksan eläkeohjelmaan, joka on % yhtiön rahoit- osakepalkkiot, tama. Maksut perustuvat eläkkeeseen oikeuttaviin ansioihin, kynnysmäärä 2 1 131 000 5 785 875 3 560 eläketaulukkoon ja eläkeikään. Isossa-Britanniassa asuvien Optio-oikeudet 2 262 000 10 258 400 180 johtokunnan jäsenten karttunut eläke kuuluu Ison-Britannian Ehdolliset eläkejärjestelmään (UK Pension Scheme). Maksut järjestelmään osakepalkkiot 1 606 000 12 999 131 3 690 suorittavat sekä työntekijä että työnantaja ja varoja hallinnoi Ison-Britannian eläkejärjestelmä. Varat sijoitetaan työntekijän  Osakepohjaiset kannustinpalkkiot pääsääntöisesti menetetään, jos työsuhde Nokiassa päättyy ennen osakepalkkioiden toteutumista. valitsemiin kohteisiin. Osakepohjaiset kannustinpalkkiot ovat riippuvaisia suoritustavoitteiden saavuttamisesta ja/tai muista ehdoista, jotka on määritelty kunkin ohjelman ehdoissa. Tarkempi kuvaus kaikista Nokian osakepalkkio-ohjelmista JOHTOKUNNAN PALKAT JA PALKKIOT VUONNA 2012 löytyy konsernitilinpäätöksen liitetiedosta . Nokian johtokunnassa oli  jäsentä ... Johtokunnan  Nokian tulosperusteisten osakepalkkio-ohjelmien mukaan suoritus osakkeina on nelinkertainen kynnysmäärään nähden, mikäli maksimisuoritus kokoonpanossa vuonna  tapahtuneista muutoksista löy- saavutetaan. tyy tietoa edellä kohdasta ”Johtokunta” sivulta .  Sisältää Jerri DeVardin, Colin Gilesin, Mary T. McDowellin ja Niklas Savan- Seuraavissa taulukoissa on esitetty johtokunnan jäsenille derin .. asti, Esko Ahon .. asti, Marko Ahtisaaren .. alkaen sekä Juha Putkirannan, Timo Toikkasen ja Chris Weberin .. vuodelta  maksetut palkat ja palkkiot sekä osakepohjais- alkaen. ten kannustinohjelmien nojalla myönnetyt pitkän aikavälin  Ne johtokunnan jäsenet, joiden työsuhde päättyi vuoden  aikana, menettivät pitkän aikavälin osakepohjaiset kannustimensa sopimuksen osakepohjaiset kannustimet. päättymisen johdosta ohjelman ehtojen mukaisesti. Optio-oikeuksista realisoituneet tulot ja osakepohjaisten kannustinjärjestelmien perusteella tehdyt suoritukset vuonna  on esitetty kappaleessa ”Osakesuoritukset ja optio- oikeuksien perusteella tehdyt osakkeiden merkinnät” sivulla .

Johtokunnan rahana maksetut palkat ja palkkiot vuonna  

Jäsenten Perus- Tulos- määrä palkat palkkiot 2 Vuosi 31.12.2012 EUR EUR 2012 12 6 788 567 515 702

 Sisältää Nokian vuonna  maksamat tai vuodelta  maksettavat peruspalkat ja tulospalkkiot. Tulospalkkiot maksetaan prosenttiosuutena vuosipalkasta perustuen Nokian lyhyen aikavälin tulospalkkio-ohjelmaan. Sisältää korvaukset, jotka on maksettu Jerri DeVardille, Colin Gilesille, Mary T. McDowellille ja Niklas Savanderille .. asti, Esko Aholle .. asti ja Marko Ahtisaarelle .. alkaen, Juha Putkirannalle, Timo Toikkaselle ja Chris Weberille .. alkaen.  Sisältää vuosittaisen tulospalkkion ja muut kannustimet, jotka on ansaittu ja maksettu tai tulleet maksettaviksi vuonna . Vuoden  vuosittaisessa tulospalkkio-ohjelmassa ei saavutettu asetettuja suorituskritee- reitä, joten ohjelman perusteella ei maksettu palkkioita. Luku sisältää har- kinnanvaraisen palkkion, joka myönnettiin tietyille johtokunnan jäsenille heidän erityisestä panoksestaan Nokian strategian täytäntöönpanossa. Luku ei sisällä mahdollisia optio-oikeuksista realisoituneita tuloja, jotka on esitetty kohdassa ”Osakesuoritukset ja optio-oikeuksien perusteella tehdyt osakkeiden merkinnät” sivulla .

HALLITUKSEN JA JOHTOKUNNAN PALKAT JA PALKKIOT 115 Palkkiotaulukko vuodelta  Muutos Osake- Optio- eläke- Muut Palkka Bonus 2 palkkiot 3 oikeudet 3 vastuissa 4 palkkiot Yhteensä 5 Nimi ja asema 1 Vuosi EUR EUR EUR EUR EUR EUR EUR

Stephen Elop 2012 1 079 500 0 2 631 400 497 350 56 776 69 395 6 4 334 421 Toimitusjohtaja 2011 1 020 000 473 070 3 752 396 539 443 73 956 2 085 948 7 944 813 2010 280 303 440 137 1 682 607 800 132 340 471 3 115 276 6 658 926 Timo Ihamuotila 2012 570 690 57 750 539 300 106 575 262 183 40 146 7 1 576 644 EVP, Chief Financial Oﬃ cer 2011 550 000 173 924 479 493 185 448 150 311 8 743 1 547 919 2010 423 524 245 634 1 341 568 166 328 31 933 8 893 2 217 880 Jo Harlow 2012 555 296 55 494 539 300 106 575 58 732 10 1 315 397 EVP, Smart Devices 8 Michael Halbherr 2012 411 531 44 038 539 300 106 575 61 477 11 1 162 921 EVP, Location & Commerce Louise Pentland 2012 466 653 46 321 407 730 81 708 22 761 9,12 1 025 173 EVP, Chief Legal Oﬃ cer 8 Mary T. McDowell 2012 659 335 0 539 300 106 575 265 566 9,13 1 570 777 EVP, Mobile Phones 2011 559 177 202 294 479 493 185 448 249 517 1 675 929 30.6.2012 asti 8,14 2010 559 637 314 782 1 233 368 142 567 71 386 2 321 740 Niklas Savander 2012 570 690 0 647 160 127 890 250 265 25 553 15 1 621 558 EVP, Markets 2011 550 000 134 809 479 493 185 448 103 173 21 905 1 474 828 30.6.2012 asti 14 2010 441 943 247 086 1 233 368 142 567 23 634 2 088 598

 Taulukossa on esitetty kunkin johtajan tämänhetkiset tehtävät.  Jo Harlow’n, Louise Pentlandin ja Mary T. McDowellin palkat, palkkiot Mary T. McDowell palveli Mobile Phones -yksikön johtajana .. ja luontoisedut on maksettu ja määritelty Ison-Britannian punnissa ja asti ja Niklas Savander palveli Markets-yksikön johtajana .. asti. Yhdysvaltain dollareissa. Summat on muunnettu käyttäen vuoden   Koostuu kyseisen tilikauden aikana ansaituista ja Nokian maksamista tai lopun USD/EUR-vaihtokurssia , ja GBP/EUR-vaihtokurssia ,. Vuoden maksettaviksi tulleista vuosittaisista tulospalkkioista ja/tai muista bonuk-  osalta summat on muunnettu käyttäen vuoden  lopun USD/ sista. Vuonna  Nokian lyhyen aikavälin kannustinohjelmaan kuuluvan EUR-vaihtokurssia , ja GBP/EUR vaihtokurssia ,. Vuoden  osalta vuosittaisen tulospalkkio-ohjelman alla ei saavutettu sille asetettuja summat on muunnettu euroiksi käyttäen vuoden  lopun USD/EUR- tavoitteita, joten ohjelman perusteella ei maksettu palkkioita. Vuoden vaihtokurssia ,.  palkkio koostuu harkinnanvaraisesta bonuksesta, joka myönnettiin  Mary T. McDowell ja Louise Pentland osallistuivat Nokian Yhdysvalloissa tietyille johtokunnan jäsenille heidän erityisestä panoksestaan Nokian ylläpitämään eläkeohjelmaan (”Nokia’s Retirement Savings and Investment strategian toteuttamisessa. Plan” tai “(k) Plan”). Ohjelmaan kuuluvat työntekijät saavat määrätä  Esitetyt summat edustavat kunakin vuonna annettujen osakepohjaisten vuotuisesta palkasta pidätettävän verovähennyskelpoisen eläkemaksu- kannustinten myöntämispäivän käypää arvoa. Optio-oikeuksien käypä osuuden. Nokian maksuosuus on  %:iin asti yhtä suuri kuin työntekijältä arvo on myöntämispäivän arvioitu käypä arvo laskettuna Black Scholes pidätettävä eläkemaksuosuus. Työnantajan maksusuorituksesta  %:ia -mallia käyttäen. Tulosperusteisten ja ehdollisten osakepalkkioiden käypä vastaava määrä siirtyy ohjelmaan kuuluville työntekijöille näiden neljänä arvo on niiden myöntämispäivän arvioitu käypä arvo. Arvioitu käypä arvo ensimmäisenä palvelusvuotena. Tämän ohjelman lisäksi Nokia tarjoaa perustuu Nokian osakkeen myöntämispäivän markkinahintaan vähennet- määrätyt Yhdysvaltain verottajan asettamat vuositulorajat ylittäville tynä ansaintajakson aikana maksettaviksi oletettujen osinkojen nykyar- työntekijöille lisäeläkejärjestelyn (”Restoration and Deferral Plan”), jossa volla, mikäli osinkoa jaetaan. Tulosperusteisten osakepalkkioiden arvo on työntekijä voi halutessaan siirtää myöhemmin maksettavaksi enimmil- taulukossa esitetty myönnettyjen osakekannustimien määrälle, joka on lään  % palkastaan ja  % lyhyen aikavälin tulospalkkioistaan. Nokian kaksi kertaa tulosperusteisten osakkeiden kynnysmäärä. Tulosperusteis- maksuosuus tässä lisäeläkejärjestelyssä on  %:iin asti yhtä suuri kuin ten osakepalkkioiden maksimiarvo (neljä kertaa osakkeiden kynnysmäärä) työntekijältä pidätettävä eläkemaksuosuus vähennettynä edellä mainit- jokaiselle nimetylle johtajalle on seuraava: Stephen Elop    euroa, tuun eläkeohjelmaan tehdyillä maksuilla. Yhtiön ohjelmien alla suorittamat Timo Ihamuotila   euroa, Jo Harlow   euroa, Michael maksut sisältyvät Muut palkkiot -sarakkeeseen ja yksilöidään alla. Halbherr   euroa, Louise Pentland   euroa, Mary T. McDowell  Jo Harlow’n muut palkkiot vuonna  sisältävät   euroa Nokian   euroa, Niklas Savander   euroa. maksamia eläkemaksuja Isossa-Britanniassa käytössä olevan eläkeoh-  Muutos eläkevastuussa kuvaa suhteellista eläkevastuun muutosta liittyen jelman mukaisesti,   euroa auto- ja polttoainekuluja ja  euroa yksittäiseen johtajaan. Nämä johtajat kuuluvat suomalaiseen, lakisäätei- sairasvakuutukseen ja kodin turvajärjestelmään. seen TyEL-järjestelmään, jossa työeläke-etuuteen vaikuttavat työssäolo-  Michael Halbherrin muut palkkiot vuonna  sisältävät   euroa aika ja ansiot. TyEL-järjestelmässä osa etuuksista on rahastoitu etukäteen Nokian maksamia eläkemaksuja Saksassa käytössä olevan eläkeohjelman ja loppu perustuu jakojärjestelmään. Nokia siirsi .. TyEL-eläkevas- mukaisesti,   euroa auto- ja polttoainekuluihin, tilin hallinnointikului- tuunsa ulkopuoliselle eläkevakuutusyhtiölle, eikä enää kirjaa tätä vastuuta hin ja sairasvakuutukseen. tilinpäätöksessään. Esitetyt luvut kuvaavat ainoastaan rahastoidun osan  Louise Pentlandin muut palkkiot vuonna  sisältävät   euroa vastuunmuutosta. IFRS-arvot perustuvat vuoden lopussa oleviin vuosit- osallistumisesta ohjelmaan, jossa arvioidaan johdon kokonaisvaltaista taisiin ansiotietoihin, joita on oikaistu taustaoletuksilla, kuten palkankoro- suorituskykyä ja terveydentilaa,   yhtiön maksamia eläkemaksuja tus- ja inflaatio-oletuksilla, jotta päästään vuoden lopun arvoihin. (k)-eläkeohjelman perusteella ja   euron palkkion Nokian Isossa-  Yhteenlasketut palkkiot eivät kuvaa todellisia tilikaudelta maksettuja tai Britanniassa soveltamien kansainvälisten työkomennusehtojen mukaises- maksettavia palkkioita, koska lukuun sisältyy myös laskennallinen eläkkeen ti. arvo sekä laskennallinen optio-oikeuksien ja osakepalkkioiden myöntä-  Mary T. McDowellin muut palkkiot vuonna  sisältävät   euron mispäivän käypä arvo, eikä luku näin ollen kuvaa johtokunnan jäsenelle palkkion Nokian Isossa-Britanniassa soveltamien kansainvälisten palkkiona toteutunutta arvoa. työkomennusehtojen mukaisesti,   euron autoedun,   euroa  Stephen Elopin muut palkkiot vuonna  sisältävät   euroa asu- kertyneistä mutta pitämättömista lomapäivistä Nokian Isossa-Britanni- miseen liittyviä maksuja,   euroa osallistumisesta ohjelmaan, jossa assa soveltamien kansainvälisten työkomennusehtojen mukaisesti,   arvioidaan johdon kokonaisvaltaista suorituskykyä ja terveydentilaa, euron palkkion (k)- ja Executive Salary Deferral -ohjelman perusteella.   euroa kodin turvajärjestelmään sekä   euroa verotettavaa  Mary T. McDowell ja Niklas Savander menettivät osakepohjaiset kannus- tuloa Nokian maksamista lisäsairaus- ja työkyvyttömyysvakuutuksesta tinpalkkionsa ohjelmien ehtojen mukaisesti työsuhteen päättymisen sekä matkapuhelimesta ja autonkuljettajasta. johdosta.  Timo Ihamuotilan muut palkkiot vuonna  sisältävät   euron  Niklas Savanderin muut palkkiot vuonna  sisältävät   euron autoedun,   euron palveluvuosipalkkion,   euroa osallistumi- autoedun,   euroa kodin turvajärjestelmästä ja   euroa verotet- sesta ohjelmaan, jossa arvioidaan johdon kokonaisvaltaista suorituskykyä tavaa tuloa Nokian maksamista lisäsairaus- ja työttömyysvakuutuksista, ja terveydentilaa,   euroa kodin turvajärjestelmään sekä   euroa matkapuhelimesta ja autonkuljettajasta. verotettavaa tuloa Nokian maksamista lisäsairaus- ja työkyvyttömyysva- kuutuksista sekä matkapuhelimesta ja autonkuljettajasta.

116 NOKIA VUONNA 2012 COMPENSATION OF THE BOARD OF DIRECTORS AND THE NOKIA LEADERSHIP TEAM

Vuonna  myönnetyt osakepohjaiset kannustimet 

Optio-oikeudet Osakepalkkiot

Optio- Käypä Tulos- Tulos- Käypä oikeuksia arvo perusteiset perusteiset arvo Myön- vastaava Merkintä- myöntämis- osake- osake- Ehdolliset myöntämis- tämis- osakkeiden hinta päivänä 2 palkkiot, palkkiot osake- päivänä 3 Nimi ja asema Vuosi päivä määrä EUR EUR kynnysmäärä maksimimäärä palkkiot EUR Stephen Elop 2012 11.5. 700 000 2,44 497 350 Toimitusjohtaja 30.6. 350 000 1 400 000 31.3. 500 000 2 631 400 Timo Ihamuotila 2012 11.5. 150 000 2,44 106 575 EVP, Chief Financial Oﬃ cer 30.6. 75 000 300 000 31.3. 100 000 539 300 Jo Harlow 2012 11.5. 150 000 2,44 106 575 EVP, Smart Devices 30.6. 75 000 300 000 31.3. 100 000 539 300 Michael Halbherr 2012 11.5. 150 000 2,44 106 575 EVP, Location & Commerce 30.6. 75 000 300 000 31.3. 100 000 539 300 Louise Pentland 2012 11.5. 115 000 2,44 81 708 EVP, Chief Legal Oﬃ cer 30.6. 57 500 230 000 31.3. 75 000 407 730 Mary T. McDowell 2012 11.5. 150 000 2,44 106 575 EVP, Mobile Phones, 30.6. 75 000 300 000 30.6.2012 asti 4 31.3. 100 000 539 300 Niklas Savander 2012 11.5. 180 000 2,44 127 890 EVP, Markets, 30.6. 90 000 360 000 30.6.2012 asti 4 31.3. 120 000 647 160

 Sisältää kaikki vuoden  aikana myönnetyt osakepohjaiset kannusti-  Tulosperusteisten osakepalkkioiden ja ehdollisten osakepalkkioiden käypä met. Kannustimet on myönnetty vuoden  optio-ohjelman, vuoden arvo arvioidaan perustuen Nokian osakkeen myöntämispäivän markkina-  tulosperusteisen osakepalkkio-ohjelman ja vuoden  ehdollisen hintaan vähennettynä suoritus- ja sitouttamiskauden aikana maksettaviksi osakepalkkio-ohjelman perusteella. oletettujen osinkojen nykyarvolla, mikäli osinkoa jaetaan. Tulosperusteis-  Optio-oikeuksien käypä arvo on myöntämispäivän arvioitu käypä arvo ten osakepalkkioiden arvo on taulukossa esitetty annettujen osakepalkkioi- laskettuna Black Scholes -mallia käyttäen. Optioiden merkintähinta oli den määrälle, joka on kaksi kertaa osakepalkkioiden kynnysmäärä. , euroa ... Nokian osakkeen päätöskurssi NASDAQ OMX  Mary T. McDowell ja Niklas Savander menettivät osakepohjaiset kannustin- Helsingissä myöntämispäivänä .. oli , euroa. palkkionsa ohjelman ehtojen mukaisesti työsuhteen päättymisen johdosta.

Nokian johtokunnan jäsenten .. hallussa olevista ohjelmiin osallistuvien työntekijöiden keskittymistä yhtiön osakepohjaisista kannustinpalkkioista löytyy tietoa kohdasta pitkän aikavälin taloudelliseen suoritukseen ja osakkeen arvon ”Johtokunnan jäsenten osakeomistus” sivulta . kehittymiseen, yhdenmukaistaen näin ohjelmiin osallistujien intressit yhtiön osakkeenomistajien intressien kanssa. NOKIAN OSAKEPOHJAISET Keskijohdon ensisijaiset osakepohjaiset palkitsemisinstrumen- KANNUSTINJÄRJESTELMÄT tit ovat tulosperusteiset osakepalkkiot ja ehdolliset osakepalkkiot. Muilla työntekijätasoilla tulosperusteisia osakepalkkioita Yleistä ja ehdollisia osakepalkkoita käytetään valikoivin perustein .. päättyneen vuoden aikana Nokia hallinnoi kahta tehtävissään vahvaa erikoisosaamista osoittavien henkilöiden globaalia optio-ohjelmaa, neljää globaalia tulosperusteista sekä muiden Nokian tulevaisuuden menestyksen kannalta osakepalkkio-ohjelmaa ja neljää globaalia ehdollista osakepalk- keskeisten työntekijöiden sitouttamiseen ja rekrytointiin. kio-ohjelmaa. Sekä yhtiön johto että muu henkilöstö osallis- Osakepohjaisten kannustinpalkkioiden maksaminen edellyt- tuvat näihin ohjelmiin. Nokian kannustinohjelmien tavoitteena tää pääsääntöisesti työsuhteen jatkumista Nokiassa, suoritus- on edistää yhtiön pitkän aikavälin arvon luomista ja kestävää tavoitteiden saavuttamista ja muiden kunkin ohjelman ehdois- kehitystä sekä varmistaa, että palkkio perustuu toteutu- sa määriteltyjen ehtojen toteutumista. neeseen suoritukseen. Nokian laaja-alaisen osakepohjaisen Vuoden  kannustinjärjestelmän osallistujaryhmä palkkiojärjestelmän merkittävin osa on ollut usean vuoden ajan sisälsi edelleen työntekijöitä useilta eri organisaatiotasoilta. tulosperusteinen osakepalkkio-ohjelma, joka korostaa Kaikkiaan aktiivisten osakepohjaisten kannustinohjelmien suorituselementtiä työntekijöiden pitkän aikavälin kannusti- piiriin kuului .. yhteensä noin   työntekijää missa. verrattuna noin   työntekijään ... Lukumäärän Johtotason työntekijöiden ensisijaiset osakepohjaiset lasku heijasti muutoksia Nokian osakepohjaisten kannustimien palkitsemisinstrumentit ovat tulosperusteiset osakepalkkiot myöntämistä koskevissa ohjeissa ja kannustinjärjestelmään ja optio-oikeudet. Myös ehdollisia osakepalkkiota annetaan kelpoisten työntekijöiden määrän pienenemistä. johtajien sitouttamiseksi. Tämän lähestymistavan tarkoi- Toimitusjohtajalle myönnetyt optio-oikeudet, tulosperus- tuksena on luoda optimaalinen ja tasapainoinen yhdistelmä teiset osakepalkkiot ja ehdolliset osakepalkkiot perustuvat pitkän aikavälin osakepohjaisista kannustimista ja edesauttaa henkilöstöpoliittisen valiokunnan ehdotukseen, jonka hallitus

HALLITUKSEN JA JOHTOKUNNAN PALKAT JA PALKKIOT 117 hyväksyy ja hallituksen riippumattomat jäsenet vahvistavat.  Vuosien  ja  tulosperusteisten osakepalkkio-ohjelmien perusteella ei annettu yhtään Nokian osaketta, koska yhtiön suoritus ei saavut- Johtokunnan jäsenille ja toimitusjohtajalle suoraan raportoi- tanut asetettuja kynnystasoja kummassakaan ohjelmassa. ville työntekijöille myönnetyt optio-oikeudet, tulosperusteiset  Vuoden  tulosperusteisen osakepalkkio-ohjelmassa on kahden vuo- osakepalkkiot ja ehdolliset osakepalkkiot hyväksyy henki- den ansaintajakson jälkeen yhden vuoden sitouttamisjakso. löstöpoliittinen valiokunta. Muille työntekijöille myönnetyt optio-oikeudet, tulosperusteiset osakepalkkiot ja ehdolliset Ennen kuin Nokian osakkeet on annettu, tulosperusteisiin osakepalkkiot hyväksyy toimitusjohtaja neljännesvuosittain, osakepalkkioihin ei liity mitään osakkeenomistajalle kuuluvia hallituksen hänelle antaman valtuutuksen perusteella. oikeuksia, kuten äänioikeutta tai oikeutta osinkoon. Työntekijä Tarkempi kuvaus kaikista Nokian osakepohjaisista kannus- pääsääntöisesti menettää tulosperusteiset osakepalkkionsa, tinjärjestelmistä löytyy konsernitilinpäätöksen liitetiedosta . mikäli hänen työsuhteensa Nokian palveluksessa päättyy ennen osakepalkkioiden toteutumista. Tulosperusteiset osakepalkkiot Kuten vuosien ,  ja  ohjelmissa, vuoden  Vuonna  Nokia hallinnoi neljää globaalia tulosperusteista ohjelman perusteella ei maksettu osakkeita. osakepalkkio-ohjelmaa, vuosien , ,  ja  ohjelmia. Yhtiön hallitus on hyväksynyt kaikki ohjelmat, mukaan Optio-oikeudet lukien niiden ehdot. Vuonna  Nokia hallinnoi kahta globaalia optio-ohjelmaa. Tulosperusteinen osakepalkkio tarkoittaa Nokian velvol- Yhtiökokous on hyväksynyt vuosien  ja  optio-ohjel- lisuutta antaa työntekijälle Nokian osakkeita myöhempänä mat, mukaan lukien niiden ehdot, kunkin ohjelman perustamis- ajankohtana, mikäli Nokia saavuttaa ennalta asetetut suo- vuonna. ritustavoitteet. Työntekijä saa osakkeita vain, mikäli Nokia Jokainen optio-oikeus oikeuttaa merkitsemään yhden saavuttaa kynnystason vähintään toisessa kahdesta toisistaan uuden Nokian osakkeen. Optio-oikeudet ovat siirtokelvottomia riippumattomasta ja ennalta asetetusta suoritustavoitteesta. ja niitä voidaan käyttää vain osakemerkintään. Kaikki vuoden Alla oleva taulukko kuvaa vuosien – suoritusperus-  optio-ohjelman perusteella myönnetyt optio-oikeudet teisten osakepalkkio-ohjelmien suoritustavoitteita. tulevat käytettäviksi vaiheittain seuraavasti:  % optioista vuoden kuluttua niiden myöntämisestä ja loput optio-oikeudet Tulosperusteinen , % suuruisissa erissä vuosineljänneksittäin sen jälkeen. osakepalkkio-ohjelma Vuoden  ohjelman perusteella myönnettyjen optio- Suoritustavoite 2012 2011 2010 2009 oikeuksien voimassaoloaika on noin viisi vuotta. Vuoden  Keskimääräinen vuosittainen optio-ohjelman perusteella myönnetyt optio-oikeudet tulevat liikevaihdon kasvu käytettäviksi siten, että  % osalta merkintäaika alkaa kolmen (Nokia-yhtymä) — kyllä kyllä kyllä vuoden kuluttua optio-oikeuksien myöntämisestä ja loppujen Osakekohtainen tulos  % osalta merkintäaika alkaa neljän vuoden kuluttua optio- suorituskauden lopussa oikeuksien myöntämisestä. Vuoden  ohjelman perusteella (Nokia-yhtymä) — — kyllä kyllä myönnettyjen optio-oikeuksien voimassaoloaika on noin kuusi Keskimääräinen vuosittainen vuotta. liikevaihto (Nokia-yhtymä, Tarkempi kuvaus kaikista Nokian optio-oikeuksista, merkin- lukuun ottamatta Nokia Siemens Networks) kyllä — — — tähinnoista ja voimassaolosta löytyy konsernitilinpäätöksen Keskimääräinen vuosittainen liitetiedosta . osakekohtainen tulos Optio-oikeuksien merkintähinta määritellään optio-oikeuk- (Nokia-yhtymä) kyllä kyllä — — sien myöntämisen yhteydessä vuosineljänneksittäin ennalta sovitun aikataulun mukaisesti Nokian säännöllisten tulosjulkis- Vuosien ,  ja  ohjelmissa on kolmen vuoden tusten jälkeen. Osakkeen merkintähinta kullakin optio-oikeu- suorituskausi. Osakepalkkiot toteutuvat kyseisen suoritus- den alalajilla on kyseisen vuosineljänneksen toisen kuukauden kauden päätyttyä. Vuoden  ohjelmassa on kahden vuoden (helmi-, touko-, elo- tai marraskuu) ensimmäisen kokonaisen suorituskausi, jota seuraa yhden vuoden sitouttamiskausi, viikon kaupankäyntipäivien Nokian osakkeen vaihdolla pai- jonka jälkeen osakepalkkiot toteutuvat. Mahdolliset osakkeet notettu keskikurssi NASDAQ OMX Helsingissä. Vuoden  toimitetaan ohjelmaan osallistuville työntekijöille mahdollisim- optio-ohjelman mukaan, mikäli osingon irtoamispäivä sijoittuu man pian sen jälkeen, kun osakepalkkiot ovat toteutuneet. kyseiselle viikolle, merkintähinta määritellään seuraavan viikon Seuraava taulukko sisältää yhteenvedon asianomaisten oh- Nokian osakkeen vaihdolla painotetun keskikurssin mukaan jelmien suorituskausista ja osakkeiden antamisajankohdasta. NASDAQ OMX Helsingissä. Määrittelemällä merkintähinnat viikon painotetun keskikurssin perusteella vähennetään Nokian Osakkeiden osakkeen kurssin päivittäisten vaihtelujen vaikutusta merkintä- Ohjelma Suorituskausi antamisajankohta hintaan. Merkintähintojen määrittely perustuu kunkin ohjel- 2009 1 2009–2011 2012 man ehtoihin, jotka yhtiökokous on hyväksynyt. Hallituksella ei 2010 1 2010–2012 2013 ole oikeutta muuttaa merkintähinnan määrittelytapaa. 2011 2011–2013 2014 Osakkeet oikeuttavat osinkoon siltä tilikaudelta, jonka aika- 2012 2012–2013 2 2015 na osakkeiden merkintä on tapahtunut. Muut osakkeenomistajalle kuuluvat oikeudet alkavat siitä, kun merkityt osakkeet ovat tulleet merkityksi kaupparekisteriin. Työntekijä pääsään-

118 NOKIA VUONNA 2012 töisesti menettää optio-oikeutensa, mikäli hänen työsuh- osakesäästöohjelmaan vuonna  alkavalla kaudella edellyt- teensa Nokian palveluksessa päättyy ennen optio-oikeuden täen, että tarjoukselle ei ole paikallisia oikeudellisia tai hal- käyttämistä osakemerkintään. linnollisia esteitä. Ohjelmaan osallistuminen on työntekijöille vapaaehtoista. Ehdolliset osakepalkkiot Vuonna  Nokia hallinnoi neljää globaalia ehdollista osake- TULOSPERUSTEISET OSAKEPALKKIOT palkkio-ohjelmaa, vuosien , ,  ja  ohjelmia. Hallituksen hyväksymä vuoden  tulosperusteinen Yhtiön hallitus on hyväksynyt kaikki ohjelmat, mukaan lukien osakepalkkio-ohjelma sisältää kaksivuotisen suorituskauden niiden ehdot. ( – ) ja näiden jälkeen yhden vuoden sitouttamiskau- Ehdollisia osakepalkkioita käytetään valikoiden Nokian den. Siten kahden vuoden taloudellisen suorituksen perusteel- tulevan menestyksen kannalta tärkeiden tehtävissään vahvaa la määräytyvä osakemäärä annetaan vuoden  päätyttyä. eritysosaamista osoittavien henkilöiden ja muiden keskeisten Osakepalkkiot eivät johda Nokian osakkeiden antamiseen ellei työntekijöiden rekrytointiin ja sitouttamiseen. Nokia saavuta kynnystasoa vähintään toisen kahdesta toisis- Kaikissa ehdollisissa osakepalkkioissa on kolmen vuoden taan riippumattoman, ennalta asetetun suoritustavoitteen sitouttamiskausi. Ennen kuin osakkeet on annettu, ehdollisiin suhteen: osakepalkkioihin ei liity mitään osakkeenomistajalle kuuluvia  Keskimääräinen vuosittainen liikevaihto (ei-IFRS):   oikeuksia, kuten äänioikeutta tai oikeutta osinkoon. Työntekijä miljoonaa euroa (kynnystaso) ja   miljoonaa euroa pääsääntöisesti menettää ehdolliset osakepalkkionsa, mikäli (maksimi) suorituskauden  –  aikana; ja hänen työsuhteensa Nokian palveluksessa päättyy ennen kuin osakepalkkiot ovat toteutuneet.  Keskimääräinen vuosittainen osakekohtainen tulos (laimennettu, ei-IFRS): , euroa (kynnystaso) ja , euroa Nokian osakepohjainen kannustinjärjestelmä (maksimi) suorituskauden  –  aikana. vuodelle 2013 Hallitus hyväksyi .. Nokian vuoden  osakepalkkio- Keskimääräinen vuosittainen liikevaihto lasketaan vuosien järjestelmän laajuuden ja rakenteen. Vuoden  osake-  ja  Nokia-yhtymän (lukuun ottamatta Nokia Siemens palkkiojärjestelmä vastaa vuoden  järjestelmää tulospe- Networks B.V. ja sen tytäryhtiöt) liikevaihtojen (ei-IFRS) keski- rusteisten osakepalkkioiden, optio-oikeuksien ja ehdollisten arvona. Keskimääräinen vuosittainen osakekohtainen tulos osakepalkkioiden osalta. Näiden instrumenttien lisäksi hallitus lasketaan Nokia-yhtymän vuosien  ja  laimennetun, hyväksyi myös uuden osakesäästöohjelman. Kuten aiemmatkin ei-IFRS osakekohtaisen tuloksen keskiarvona. Keskimääräisellä laajat osakepohjaiset kannustinohjelmat, myös vuoden  vuosittaisella liikevaihdolla ja keskimääräisellä vuosittaisella järjestelmä on suunniteltu yhdenmukaistamaan ja tukemaan osakekohtaisella tuloksella on sama painoarvo, ja suoritusta- ohjelmaan osallistuvien keskittymistä yhtiön strategiaan ja voitteen toteutuminen lasketaan erikseen kummankin tavoit- tavoitteisiin. teen suhteen. Nokian käyttämän tulosperusteisen osakepalkkio-ohjelman Näkemyksemme mukaan asetetut suoritustavoitteet käyttäminen yhdessä ehdollisen osakepalkkio-ohjelman kans- ovat haastavia, mutta silti realistisia ja saavutettavissa. sa sitoo ohjelmaan osallistuvien työntekijöiden mahdollisesti Annettavien osakkeiden määrä kynnystasolla on huomattavas- saaman arvon yhtiön pitkän aikavälin arvon luomiseen ja yhti- ti annettujen osakepalkkioiden lukumäärää pienempi ja mak- ön kestävään kehitykseen ja siten yhdenmukaistaa osallistujien simipalkkion saavuttaminen tarkoittaisi, että Nokian suoritus edut yhtiön osakkeenomistajien etujen kanssa. Se on myös ylittää huomattavasti tämän hetken markkinoiden odotukset suunniteltu varmistamaan, että osakeperusteinen palkkio pitkän aikavälin suorituksestamme. perustuu kokonaisuudessaan toteutuneeseen suoritukseen, Maksimisuorituksen saavuttaminen molemmissa suoritus- samalla kun varmistetaan Nokian tulevaisuuden menestykselle kriteereissä johtaisi enimmillään  miljoonan Nokian osakkeen tärkeiden lahjakkuuksien sitouttaminen ja rekrytointi. Lisäksi, antamiseen. Maksimisuorituksen ylittävä suoritus ei kasvata uuden osakesäästöohjelman on tarkoitus kannustaa työnteki- annettavien osakkeiden määrää. Molempien kynnystasojen jöitä osakeomistukseen ja yhtiöön sitoutumiseen. saavuttaminen johtaa noin  miljoonan osakkeen antamiseen. Tulosperusteiset osakepalkkiot ja optio-oikeudet ovat Mikäli vain toinen kynnystasoista saavutetaan, se johtaa vain ensisijaisia osakekannustimia ylimmälle johdolle. Ylimmälle noin  miljoonan osakkeen antamiseen. Mikäli kumpaakaan johdolle annetaan myös ehdollisia osakepalkkioita sitoutta- kynnystasoa ei saavuteta, ohjelman perusteella ei anneta mistarkoituksessa. Keskijohdolle myönnettävät osakepalkkiot yhtään Nokian osaketta. Mikäli vaadittu suoritustaso saavute- muodostuvat pääasiallisesti tulosperusteisista ja ehdollisista taan, osakkeet tulevat maksettaviksi vuoden  päätyttyä. osakepalkkioista. Muiden työntekijätasojen osalta tulospe- Ennen kuin osakkeet on annettu, tulosperusteisiin osakepalk- rusteisia ja ehdollisia osakepalkkioita käytetään valikoivin kioihin ei liity osakkeenomistajalle kuuluvia oikeuksia, kuten perustein tehtävissään vahvaa erikoisosaamista osoittavien äänioikeutta tai oikeutta osinkoon. henkilöiden sekä muiden Nokian kannalta keskeisten työnteki- jöiden sitouttamiseen ja rekrytointiin. Työntekijä pääsääntöi- OPTIO-OIKEUDET sesti menettää osakepohjaiset kannustimensa, mikäli hänen Vuonna  myönnettävät optio-oikeudet myönnetään var- työsuhteensa Nokian palveluksessa päättyy ennen osakepalk- sinaisen yhtiökokouksen vuonna  hyväksymän optio-oh- kioiden toteutumista. jelman perusteella. Lisätietoja vuoden  optio-ohjelmasta Nokian työntekijöille, lukuun ottamatta Nokia Siemens löytyy kohdasta ”Optio-oikeudet” sivulta . Networksin työntekijöitä, tarjotaan mahdollisuus osallistua

HALLITUKSEN JA JOHTOKUNNAN PALKAT JA PALKKIOT 119 EHDOLLISET OSAKEPALKKIOT HALLITUKSEN JA JOHTOKUNNAN JÄSENTEN Hallituksen hyväksymän vuoden  ehdollisen osakepalkkio- OSAKEOMISTUS ohjelman mukaisia ehdollisia osakepalkkioita käytetään yllä mainituin tavoin valikoivin perustein tehtävissään vahvaa Yleistä erikoisosaamista osoittavien henkilöiden sekä muiden Nokian Seuraavassa osiossa on kuvattu .. tilanteen mukaista tulevaisuuden menestyksen kannalta keskeisten työntekijöi- Nokian hallituksen ja johtokunnan jäsenten osakeomistusta den sitouttamiseen ja rekrytointiin. Vuoden  ehdolliseen sekä, johtokunnan osalta, osakepohjaisiin kannustimiin perus- osakepalkkio-ohjelmaan sisältyy kolmivuotinen sitouttamis- tuvaa mahdollista tulevaa osakeomistusta. kausi. Myönnetyt ehdolliset osakepalkkiot toteutuvat ja Nokian Hallituksen palkkioista noin  % maksetaan markkinoilta osakkeet siirretään saajille vuoden  aikana ja vuoden ostettuina Nokian osakkeina. Yhtiön käytännön mukaisesti  alussa, mikäli ohjelman mukainen työssäoloehto täyttyy hallituksen jäsenten tulee säilyttää omistuksessaan kaikki sitouttamiskauden aikana. Ennen kuin osakkeet on annettu, hallituksen jäsenyydestä palkkioina saamansa Nokian osakkeet ehdollisiin osakepalkkioihin ei liity osakkeenomistajalle kuulu- jäsenyytensä päättymiseen saakka (lukuun ottamatta sellaisia via oikeuksia, kuten äänioikeutta tai oikeutta osinkoon. osakkeita, joilla katetaan mahdolliset osakkeiden hankkimisesta aiheutuneet kulut, mukaan lukien verot). Lisäksi yhtiön OSAKESÄÄSTÖOHJELMA käytännön mukaisesti yhtiön toimivaan johtoon kuulumatto- Osakesäästöohjelman perusteella ohjelmaan oikeutetut mat hallituksen jäsenet eivät osallistu Nokian osakepohjaisiin Nokian työntekijät voivat ohjata osan kuukausipalkastaan kannustinohjelmiin, eivätkä saa optio-oikeuksia, tulosperus- Nokian osakkeiden ostoon. Työntekijän vuosittainen sijoitus teisia osakepalkkioita tai ehdollisia osakepalkkioita, eivätkä ohjelmaan ei saa ylittää   euroa. Osakeostot tehdään muitakaan osakeperusteisia tai muutoin muuttuvia palkkioita  kuukauden säästökauden aikana kuukausittain ennalta hallituksen jäsenenä toimimisesta. määrättyinä päivinä markkinahintaan. Nokia antaa kullekin oh- Kuvaus hallituksen jäsenten palkkioista löytyy edellä koh- jelmaan osallistuvalle työntekijälle yhden lisäosakkeen jokaista dasta ”Hallituksen palkkiot vuonna ” sivulta . sellaista kahta ostettua osaketta kohden, jotka työntekijällä on Johtokunnan jäsenet saavat yhtiöltä osakeperusteisia palk- hallussaan vielä viimeisen osakeoston tapahduttua kesäkuussa kioita tulosperusteisten osakepalkkioiden, optio-oikeuksien ja . Nokia antaa lisäksi  ilmaista osaketta kaikille ensim- ehdollisten osakepalkkioiden muodossa. Kuvaus työntekijöille mäisen vuoden aikana ensimmäiset kolme kuukausittaista ja johdolle suunnatuista osakepohjaisista kannustinjärjestel- osakeostoa tehneille työntekijöille. Ohjelmaan osallistuminen mistä löytyy edellä kohdasta ”Nokian osakepohjaiset kannus- on työntekijöille vapaaehtoista. tinjärjestelmät” sivulta .

VUODEN 2013 OSAKEPOHJAISEN Hallituksen jäsenten osakeomistus KANNUSTINOHJELMAN PERUSTEELLA Hallituksen jäsenten hallussa oli .. yhteensä    MYÖNNETTÄVÄKSI SUUNNITELTUJEN OSAKKEIDEN Nokian osaketta ja ADS:ia, jotka edustivat , % yhtiön liikkee- ENIMMÄISMÄÄRÄT VUONNA 2013 seenlasketuista osakkeista ja kokonaisäänimäärästä, lukuun Alla olevassa taulukossa on esitetty vuoden  osakepalkkio- ottamatta Nokia-konsernin hallussa olevia omia osakkeita. järjestelmän nojalla myönnettäväksi suunniteltujen kannustin- Seuraavassa taulukossa on esitetty hallituksen jäsenten palkkioiden (tulosperusteiset osakepalkkiot, optio-oikeudet, osake- ja ADS-omistus ... ehdolliset osakepalkkiot ja osakesäästöohjelman lisäosakkeet) arvioidut enimmäismäärät vuonna : Nimi 1 Osakkeet 2 ADS:t 2 Risto Siilasmaa 732 592 — Myönnettäväksi suunnitellut Marjorie Scardino — 67 362 Kannustinohjelma enimmäismäärät vuonna 2013 Bruce Brown — 42 850 Optio-oikeudet 11 miljoonaa Stephen Elop — 425 000 Ehdolliset osakepalkkiot 16 miljoonaa Henning Kagermann 187 977 — Tulosperusteiset osakepalkkiot Jouko Karvinen 34 279 — maksimimäärä 1 32 miljoonaa Helge Lund 46 596 — Osakesäästöohjelma 2 3,15 miljoonaa Isabel Marey-Semper 43 734 —  Annettavien Nokian osakkeiden kynnysmäärä on neljäsosa maksimimää- Mårten Mickos 88 350 — rästä, eli yhteensä  miljoonaa Nokian osaketta.  Työntekijöiden sijoitusten yhteenlaskettu enimmäismäärä on noin  Elizabeth Nelson 56 554 — miljoonaa euroa vuonna  alkavalla säästökaudella, joka vastaa noin Kari Stadigh 400 000 — , miljoonaa Nokian osaketta käytettäessä Nokian osakkeen .. päätöskurssia , euroa. Ohjelman ehtojen mukaisesti tätä vastaava lisäosakkeiden määrä olisi , miljoonaa osaketta perustuen yhden lisä-  Bengt Holmströmin hallitusjäsenyys päättyi .. pidetyssä varsinai- osakkeen antamiseen kahta ostettua osaketta kohden. Lisäksi Nokia antaa sessa yhtiökokouksessa, jolloin hän omisti   osaketta. Per Karlssonin  ilmaista osaketta kaikille ensimmäisen vuoden aikana ensimmäiset hallitusjäsenyys päättyi .. pidetyssä varsinaisessa yhtiökokouk- kolme kuukausittaista osakeostoa tehneille työntekijöille. sessa, jolloin hän omisti   osaketta. Per Karlssonin omistus koostui sekä henkilökohtaisesti että yhtiön kautta omistetuista osakkeista. Jorma Ollilan hallitusjäsenyys päättyi .. pidetyssä varsinaisessa yhtiöko- Jo myönnettyjen Nokian optio-oikeuksien, tulosperusteis- kouksessa, jolloin hän omisti   osaketta. ten osakepalkkioiden ja ehdollisten osakepalkkioiden kokonais-  Lukuihin sisältyvät sekä hallituksen jäsenenä toimimisesta palkkiona laimennusvaikutus .. oli yhteensä noin , % täyden saadut osakkeet ja ADS:t että muilla tavoilla hankitut osakkeet ja ADS:t. Hallituksen jäsenyydestä palkkiona saadut osakkeet ja ADS:t on eritelty laimennusvaikutuksen oletuksella. Ehdotetun  osakepalk- konsernitilinpäätöksen liitetiedossa . kiojärjestelmän mahdollinen enimmäislaimennusvaikutus olisi lisäksi noin , %.

120 NOKIA VUONNA 2012 Johtokunnan jäsenten osakeomistus Seuraavassa taulukossa on esitetty johtokunnan jäsenten osakeomistus sekä jäsenten hallussa oleviin osakepohjaisiin kannustimiin perustuva mahdollinen tuleva osakeomistus ...

Tulosperusteisten Tulosperusteisten Ehdollisten Optio- osakepalkkioiden osakepalkkioiden osake- oikeuksia perusteella perusteella palkkioiden vastaava saatavat saatavat perusteella osakkeiden osakkeet, osakkeet, saatavat Osakkeet määrä kynnysmäärä 4 maksimimäärä 5 osakkeet Johtokunnan jäsenten omistamat osakkeet ja osakepohjaiset kannustimet 1 983 866 5 686 250 1 379 750 6 5 519 000 6 2 772 500 Prosenttiosuus liikkeeseenlasketuista osakkeista 2 0,027 0,153 0,037 0,149 0,075 Prosenttiosuus liikkeeseenlasketuista osakepohjaisista kannustimista (per kannustinlaji) 3 22,11 16,09 16,09 11,71

 Sisältää  johtokunnan jäsentä vuoden lopussa. Luvut eivät sisällä  Vuoden  tulosperusteisen osakeohjelman nojalla ei annettu yhtään vuoden  aikana johtokunnan jättäneitä entisiä johtokunnan jäseniä. Nokian osaketta vuonna , sillä Nokian suoritus ei saavuttanut kynnys-  Prosenttiosuus on laskettu suhteessa yhtiön liikkeeseenlaskettujen tasoa kummankaan suoritustavoitteen osalta. Sen vuoksi vuoden  osakkeiden määrään ja kokonaisäänimäärään, lukuun ottamatta Nokia- tulosperusteisen osakeohjelman perusteella suoritettavien osakkeiden konsernin hallussa olevia omia osakkeita. maksimimäärä on . Vuosien  ja  tulosperusteisten osakeohjelmien perusteella annettavien osakkeiden maksimimäärä on nelinkertainen  Prosenttiosuus on laskettu suhteessa osakepohjaisten kannustimien tulosperusteisten osakepalkkioiden kynnysmäärään nähden. kokonaismäärään kannustinlajeittain.  Osakkeita ei annettu erityisen toimitusjohtajan kertakannustinohjelman  Vuoden  tulosperusteisen osakeohjelman nojalla ei annettu yhtään nojalla. Sen vuoksi kannustinohjelman perusteella suoritettavien osakkei- Nokian osaketta vuonna , sillä Nokian suoritus ei saavuttanut kynnys- den kynnys- ja maksimimäärä on . tasoa kummankaan suoritustavoitteen osalta. Sen vuoksi vuoden  tulosperusteisen osakeohjelman perusteella suoritettavien osakkeiden kynnysmäärä on .

Seuraavassa taulukossa on esitetty johtokunnan jäsenten osake- ja ADS-omistus ... Johtokunnan jäsen Nimi 1 Osakkeet ADS:t vuodesta Stephen Elop — 425 000 2010 Marko Ahtisaari 10 000 — 2012 Michael Halbherr 205 451 — 2011 Jo Harlow 14 219 25 000 2011 Timo Ihamuotila 74 825 — 2007 Louise Pentland 31 444 — 2011 Juha Putkiranta 36 031 — 2012 Henry Tirri 11 931 — 2011 Timo Toikkanen 4 821 — 2012 Chris Weber 4 043 — 2012 Juha Äkräs 21 761 — 2010 Kai Öistämö 119 340 — 2005

 Jerri Devard jätti johtokunnan .., jolloin hän ei omistanut yhtään osaketta. Colin Giles jätti johtokunnan .., jolloin hän omisti   osaketta. Mary T. McDowell jätti johtokunnan .., jolloin hän omisti   osaketta ja  ADS:ää. Niklas Savander jätti johtokunnan .., jolloin hän omisti   osaketta. Esko Aho jätti johtokunnan .., jolloin hän omisti   osaketta.

HALLITUKSEN JA JOHTOKUNNAN PALKAT JA PALKKIOT 121 Johtokunnan jäsenten optio-oikeudet Seuraavassa taulukossa esitetään tiedot johtokunnan jäsenten optio-oikeuksista ... Optio-oikeudet on annettu Nokian optio-ohjelmien  ja  perusteella. Lisätietoa Nokian optio-ohjelmista löytyy konsernitilinpäätöksen liitetiedosta .

Optio-oikeuksien Optio-oikeuksien perusarvo yhteensä määrä 1 28.12.2012, EUR 2 Merkintä- hinta per Merkintä- Merkintä- Merkintä- Merkintä- Optioiden Voimassaolon osake aika aika aika aika Nimi alalaji päättymisaika EUR alkanut ei alkanut alkanut 3 ei alkanut

Stephen Elop 2010 4Q 31.12.2015 7,59 218 750 281 250 0 0 2011 2Q 27.12.2017 6,02 0 250 000 0 0 2011 3Q 27.12.2017 3,76 0 500 000 0 0 2012 2Q 27.12.2018 2,44 0 700 000 0 343 000 Marko Ahtisaari 2010 2Q 31.12.2015 8,86 15 185 11 815 0 0 2011 2Q 27.12.2017 6,02 0 30 000 0 0 2011 3Q 27.12.2017 3,76 0 100 000 0 0 2012 2Q 27.12.2018 2,44 0 115 000 0 56 350 Michael Halbherr 2007 2Q 31.12.2012 18,39 0 0 0 0 2008 2Q 31.12.2013 19,16 3750 0 0 0 2009 2Q 31.12.2014 11,18 5 683 1 317 0 0 2010 2Q 31.12.2015 8,86 3 655 2 845 0 0 2011 2Q 27.12.2017 6,02 0 15 000 0 0 2011 3Q 27.12.2017 3,76 0 255 000 0 0 2012 2Q 27.12.2018 2,44 0 150 000 0 73 500 Jo Harlow 2007 2Q 31.12.2012 18,39 0 0 0 0 2008 2Q 31.12.2013 19,16 3 500 0 0 0 2009 2Q 31.12.2014 11,18 4 462 1 038 0 0 2010 2Q 31.12.2015 8,86 14 060 10 940 0 0 2011 2Q 27.12.2017 6,02 0 70 000 0 0 2011 3Q 27.12.2017 3,76 0 200 000 0 0 2012 2Q 27.12.2018 2,44 0 150 000 0 73 500 Timo Ihamuotila 2007 2Q 31.12.2012 18,39 0 0 0 0 2008 2Q 31.12.2013 19,16 20 000 0 0 0 2009 2Q 31.12.2014 11,18 28 433 6 567 0 0 2009 4Q 31.12.2014 8,76 13 750 6 250 0 0 2010 2Q 31.12.2015 8,86 39 375 30 625 0 0 2011 2Q 27.12.2017 6,02 0 70 000 0 0 2011 3Q 27.12.2017 3,76 0 200 000 0 0 2012 2Q 27.12.2018 2,44 0 150 000 0 73 500 Louise Pentland 2007 2Q 31.12.2012 18,39 0 0 0 0 2008 2Q 31.12.2013 19,16 4 000 0 0 0 2009 2Q 31.12.2014 11,18 9 750 2 250 0 0 2010 2Q 31.12.2015 8,86 16 875 13 125 0 0 2011 2Q 27.12.2017 6,02 0 45 000 0 0 2011 3Q 27.12.2017 3,76 0 150 000 0 0 2012 2Q 27.12.2018 2,44 0 115 000 0 56 350 Juha Putkiranta 2007 2Q 31.12.2012 18,39 0 0 0 0 2008 2Q 31.12.2013 19,16 10 000 0 0 0 2009 2Q 31.12.2014 11,18 16 250 3 750 0 0 2010 2Q 31.12.2015 8,86 14 060 10 940 0 0 2011 2Q 27.12.2017 6,02 0 27 000 0 0 2012 2Q 27.12.2018 2,44 0 50 000 0 24 500 2012 3Q 27.12.2018 2,18 0 53 500 0 40 125 Henry Tirri 2007 2Q 31.12.2012 18,39 0 0 0 0 2008 2Q 31.12.2013 19,16 3 500 0 0 0 2009 2Q 31.12.2014 11,18 9 750 2 250 0 0 2010 2Q 31.12.2015 8,86 11 250 8 750 0 0 2011 2Q 27.12.2017 6,02 0 27 000 0 0 2011 4Q 27.12.2017 4,84 0 168 000 4 0 0 2012 2Q 27.12.2018 2,44 0 115 000 0 56 350

122 NOKIA VUONNA 2012 Optio-oikeuksien Optio-oikeuksien perusarvo yhteensä määrä 1 28.12.2012, EUR 2 Merkintä- hinta per Merkintä- Merkintä- Merkintä- Merkintä- Optioiden Voimassaolon osake aika aika aika aika Nimi alalaji päättymisaika EUR alkanut ei alkanut alkanut 3 ei alkanut

Timo Toikkanen 2007 2Q 31.12.2012 18,39 0 0 0 0 2008 2Q 31.12.2013 19,16 10 000 0 0 0 2009 2Q 31.12.2014 11,18 9 750 2 250 0 0 2010 2Q 31.12.2015 8,86 14 060 10 940 0 0 2011 2Q 27.12.2017 6,02 0 27 000 0 0 2012 2Q 27.12.2018 2,44 0 28 500 0 13 965 2012 3Q 27.12.2018 2,18 0 75 000 0 56 250 Chris Weber 2011 2Q 27.12.2017 6,02 0 25 000 0 0 2012 2Q 27.12.2018 2,44 0 40 000 0 19 600 2012 3Q 27.12.2018 2,18 0 63 500 0 47 625 Juha Äkräs 2007 2Q 31.12.2012 18,39 0 0 0 0 2008 2Q 31.12.2013 19,16 6 000 0 0 0 2009 2Q 31.12.2014 11,18 9 750 2 250 0 0 2010 2Q 31.12.2015 8,86 22 500 17 500 0 0 2011 2Q 27.12.2017 6,02 0 45 000 0 0 2011 3Q 27.12.2017 3,76 0 150 000 0 0 2012 2Q 27.12.2018 2,44 0 115 000 0 56 350 Kai Öistämö 2007 2Q 31.12.2012 18,39 0 0 0 0 2008 2Q 31.12.2013 19,16 32 000 0 0 0 2009 2Q 31.12.2014 11,18 48 750 11 250 0 0 2010 2Q 31.12.2015 8,86 39 375 30 625 0 0 2011 2Q 27.12.2017 6,02 0 45 000 0 0 2011 3Q 27.12.2017 3,76 0 150 000 0 0 2012 2Q 27.12.2018 2,44 0 90 000 0 44 100 Johtokunnan jäsenten hallussa olevien optio-oikeuksien määrä 31.12.2012 yhteensä 5 658 223 5 028 027 1 035 065 Annettujen optio-oikeuksien määrä yhteensä (globaalit optio-ohjelmat) 5 490 746 20 230 256

 Taulukossa esitettyjen optio-oikeuksien määrä on sama kuin niiden  Johtokunnan jäsenille optio-oikeuksien perusteella tehdyistä osakkeiden osakkeiden määrä, jotka optio-oikeuksien perusteella voidaan merkitä. merkinnöistä realisoituneet tulot on esitetty alla taulukossa ”Osakesuo- Vuosien  ja  optio-ohjelmien optio-oikeuksilla on eri merkintä- ritukset ja optio-oikeuksien perusteella tehdyt osakkeiden merkinnät” ajat. Konsernin vuoden  globaalissa optio-ohjelmassa merkintäaika sivulla . alkaa seuraavasti:  % osalta merkintäaika alkaa vuoden kuluttua optio-  Henkilöstöpolittinen valiokunta hyväksyi Henry Tirrille  viimeisellä oikeuksien myöntämisestä, ja loppujen osalta merkintäaika alkaa vuosinel- vuosineljänneksellä myönnettäväksi   optio-oikeutta. Hallinnolli- jänneksittäin , % suuruisissa erissä. Kaikki optiot tulevat käytettäviksi sesta virheestä johtuen Tirrille oli virheellisesti kommunikoitu ja vuoden neljän vuoden aikana. Konsernin vuoden  globaalissa optio-ohjelmas- Nokia vuonna  -julkaisussa raportoitu vain   optio-oikeutta. sa merkintäaika alkaa seuraavasti:  % osalta merkintäaika alkaa kolmen Virhe oikaistiin vuonna . vuoden kuluttua optio-oikeuksien myöntämisestä ja loppujen  % osalta merkintäaika alkaa neljän vuoden kuluttua optio-oikeuksien myöntämi-  Vuoden  aikana seuraavat johtokunnan jäsenet jättivät johtokunnan: sestä. Jerri DeVard, Colin Giles, Mary T. McDowell, Niklas Savander ja Esko Aho. Alla olevassa taulukossa on esitetty tiedot kunkin entisen johtokunnan  Optio-oikeuksien perusarvo perustuu optio-oikeuden merkintähinnan jäsenen hallussa olleista optio-oikeuksista johtokunnasta irtisanoutumi- ja Nokian osakkeen päätöskurssin (, euroa NASDAQ OMX Helsingissä sen hetkellä. ..) väliseen erotukseen.

HALLITUKSEN JA JOHTOKUNNAN PALKAT JA PALKKIOT 123 Optio-oikeuksien Optio-oikeuksien perusarvo yhteensä määrä 1 28.12.2012, EUR 8 Merkintä- hinta per Merkintä- Merkintä- Merkintä- Merkintä- Optioiden Voimassaolon osake aika aika aika aika Nimi alalaji päättymisaika EUR alkanut ei alkanut alkanut 3 ei alkanut

Jerri DeVard 6 (30.6.2012) 2011 2Q 27.12.2017 6,02 0 45 000 0 0 2011 3Q 27.12.2017 3,76 0 150 000 0 0 Colin Giles 7 (30.6.2012) 2007 2Q 31.12.2012 18,39 18 000 0 0 0 2008 2Q 31.12.2013 19,16 9 375 625 0 0 2009 2Q 31.12.2014 11,18 13 750 6 250 0 0 2010 2Q 31.12.2015 8,86 10 936 14 064 0 0 2011 2Q 27.12.2017 6,02 0 45 000 0 0 2011 3Q 27.12.2017 3,76 0 150 000 0 0 Mary T. McDowell 7 (30.6.2012) 2007 2Q 31.12.2012 18,39 55 000 0 0 0 2008 2Q 31.12.2013 19,16 26 250 1 750 0 0 2009 2Q 31.12.2014 11,18 37 809 17 191 0 0 2010 2Q 31.12.2015 8,86 26 250 33 750 0 0 2011 2Q 27.12.2017 6,02 0 70 000 0 0 2011 3Q 27.12.2017 3,76 0 200 000 0 0 2012 2Q 27.12.2018 2,44 0 150 000 0 0 Niklas Savander 7 (30.6.2012) 2007 2Q 31.12.2012 18,39 32 000 0 0 0 2008 2Q 31.12.2013 19,16 26 250 1 750 0 0 2009 2Q 31.12.2014 11,18 37 809 17 191 0 0 2010 2Q 31.12.2015 8,86 26 250 33 750 0 0 2011 2Q 27.12.2017 6,02 0 70 000 0 0 2011 3Q 27.12.2017 3,76 0 200 000 0 0 2012 2Q 27.12.2018 2,44 0 180 000 0 0 Esko Aho 7 (31.8.2012) 2009 2Q 31.12.2014 11,18 26 246 8 754 0 0 2010 2Q 31.12.2015 8,86 15 000 15 000 0 0 2011 2Q 27.12.2017 6,02 0 30 000 0 0 2011 3Q 27.12.2017 3,76 0 100 000 0 0 2012 2Q 27.12.2018 2,44 0 40 000 0 0

 Jerri DeVard menettää optio-oikeutensa työsuhteen päättymisen seurauksena ohjelman ehtojen mukaisesti.  Colin Giles, Mary T. McDowell, Niklas Savander ja Esko Aho menettivät heille myönnetyt optio-oikeudet työsuhteen päättymisen seurauksena ohjelmien ehtojen mukaisesti.  Optio-oikeuksien perusarvo perustuu optio-oikeuden merkintähinnan ja Nokian osakkeen päätöskurssin väliseen erotukseen. Nokian osakkeen päätöskurssi NASDAQ OMX Helsingissä oli Jerri DeVardin, Colin Gilesin, Mary T. McDowellin ja Niklas Savanderin osalta , euroa .. sekä Esko Ahon osalta , euroa ...

Johtokunnan jäsenten tulosperusteiset osakepalkkiot ja ehdolliset osakepalkkiot Seuraavassa taulukossa esitetään tiedot johtokunnan jäsenten tulosperusteisista osakepalkkioista sekä ehdollisista osakepalkkioista ... Nämä osakepalkkiot on myönnetty vuosien ,  ja  tulosperusteisten osakepalkkio- ohjelmien sekä vuosien , ,  ja  ehdollisten osakepalkkio-ohjelmien perusteella. Stephen Elopin osalta taulukko sisältää myös erityisen toimitusjohtajan kertakannustinohjelman. Tietoja tulosperusteisista osakepalkkio-ohjelmista ja ehdollisista osakepalkkio-ohjelmista löytyy konsernitilin- päätöksen liitetiedosta .

124 NOKIA VUONNA 2012 Tulosperusteiset osakepalkkiot Ehdolliset osakepalkkiot Tulos- Tulos- Tulos- Ehdollinen Ehdollisten perusteinen perusteisten perusteisten Perusarvo osake- osake- Perusarvo osakepalkkio- osakepalkkioiden osakepalkkioiden 28.12.2012 5 palkkio palkkioiden 28.12.2012 8 Nimi ohjelma 1 kynnysmäärä 2 maksimimäärä 3 EUR ohjelma 7 määrä EUR

Stephen Elop 2010 0 0 0 2010 100 000 293 000 2011 125 000 500 000 0 2011 180 000 527 400 2011 0 4 04 06 2012 350 000 1 400 000 2 051 000 2012 500 000 1 465 000 Marko Ahtisaari 2010 0 0 0 2010 37 000 108 410 2011 15 000 60 000 0 2011 23 000 67 390 2012 57 500 230 000 336 950 2012 75 000 219 750 Michael Halbherr 2009 10 500 30 765 2010 0 0 0 2010 17 000 49 810 2011 35 000 140 000 0 2011 50 000 146 500 2012 75 000 300 000 439 500 2012 100 000 293 000 Jo Harlow 2009 20 000 58 600 2010 0 0 0 2010 55 000 161 150 2011 35 000 140 000 0 2011 50 000 146 500 2012 75 000 300 000 439 500 2012 100 000 293 000 Timo Ihamuotila 2009 10 000 29 300 2010 0 0 0 2010 120 000 351 600 2011 35 000 140 000 0 2011 50 000 146 500 2012 75 000 300 000 439 500 2012 100 000 293 000 Louise Pentland 2010 0 0 0 2010 78 000 228 540 2011 22 500 90 000 0 2011 35 000 102 550 2012 57 500 230 000 336 950 2012 75 000 219 750 Juha Putkiranta 2009 20 000 58 600 2010 0 0 0 2010 30 000 87 900 2011 13 500 54 000 0 2011 25 000 73 250 2012 51 750 207 000 303 255 2012 68 000 199 240 Henry Tirri 2009 20 000 58 600 2010 0 0 0 2010 30 000 87 900 2011 22 500 90 000 0 2011 35 000 102 550 2012 57 500 230 000 336 950 2012 75 000 219 750 Timo Toikkanen 2009 15 000 43 950 2010 0 0 0 2010 23 000 67 390 2011 13 500 54 000 0 2011 15 000 43 950 2012 51 750 207 000 303 255 2012 68 000 199 240 Chris Weber 2011 12 500 50 000 0 2011 90 000 263 700 2012 51 750 207 000 303 255 2012 68 000 199 240 Juha Äkräs 2009 15 000 43 950 2010 0 0 0 2010 85 000 249 050 2011 22 500 90 000 0 2011 35 000 102 550 2012 57 500 230 000 336 950 2012 75 000 219 750 Kai Öistämö 2010 0 0 0 2010 100 000 293 000 2011 22 500 90 000 0 2011 35 000 102 550 2012 45 000 180 000 263 700 2012 60 000 175 800 Johtokunnan tulosperusteiset osakepalkkiot ja ehdolliset osakepalkkiot yhteensä 9 1 379 750 5 519 000 5 890 765 2 772 500 8 123 425 Kaikki tulosperusteiset osakepalkkiot ja ehdolliset osakepalkkiot, (globaalit ohjelmat), yhteensä 8 574 085 34 296 340 30 634 233 23 680 532 69 383 959

 Vuoden  ohjelman suorituskausi oli  – , vuoden  ohjelman  Maksimimäärä Nokian osakkeita annetaan, mikäli molemmat ennalta suorituskausi on  –  ja vuoden  ohjelman suorituskausi on asetetut maksimisuoritustavoitteet saavutetaan. Maksimimäärä annet-  –  (jota seuraa yhden vuoden sitouttamiskausi). tavia osakkeita on nelinkertainen kynnysmäärään nähden. Nokian vuoden  Kynnysmäärä Nokian osakkeita annetaan, mikäli molemmat ennalta  tulosperusteisen osakeohjelman nojalla ei annettu yhtään Nokian asetetut kynnystason suoritustavoitteet saavutetaan. Vuoden  tu- osaketta, sillä Nokian suoritus ei saavuttanut kynnystasoa kummankaan losperusteisen osakeohjelman nojalla ei annettu yhtään Nokian osaketta, suoritustavoitteen osalta. Sen vuoksi vuoden  tulosperusteisen sillä Nokian suoritus ei saavuttanut kynnystasoa kummankaan suoritus- osakeohjelman perusteella suoritettavien osakkeiden maksimimäärä on . tavoitteen osalta. Sen vuoksi vuoden  tulosperusteisen osakeohjel-  Erityisen toimitusjohtajan kertakannustinohjelman nojalla annettavien man perusteella suoritettavien osakkeiden kynnysmäärä on . osakkeiden kynnys- ja maksimimäärä. Ohjelman nojalla ei annettu yhtään

HALLITUKSEN JA JOHTOKUNNAN PALKAT JA PALKKIOT 125 Nokian osaketta, sillä Nokian suoritus ei saavuttanut kynnystasoa kummankaan suoritustavoitteen osalta. Sen vuoksi suoritettavien osakkeiden kynnys- ja maksimimäärä on .  Vuosien  ja  tulosperusteisten osakeohjelmien perusteella annettujen tulosperusteisten osakkeiden arvo perustuu yhtiön arvioon ohjelmien perusteella annettaviksi tulevien osakkeiden lukumäärästä. Vuoden  tulosperusteisten osakeohjelman perusarvo perustuu Nokian osakkeen , euron päätöskurssiin NASDAQ OMX Helsingissä ... Vuoden  tulosperusteisen osakeohjelman perusteella ei annettu yhtään Nokian osaketta, sillä Nokian suoritus ei saavuttanut kynnystasoa kummankaan suoritustavoitteen osalta.  Erityisen toimitusjohtajan kertakannustinohjelman perusarvo on nolla. Ohjelman nojalla ei annettu yhtään Nokian osaketta, sillä Nokian suoritus ei saavuttanut kynnystasoa kummankaan suoritustavoitteen osalta.  Vuosien , ,  ja  ehdollisten osakepalkkio-ohjelmien perusteella on myönnetty osakepalkkioita vuosineljänneksittäin. Suurimman osan vuoden  ehdollisen osakeohjelman perusteella myönnettyjen ehdollisten osakepalkkioiden osalta sitouttamiskausi päättyi .., vuoden  ohjelman osalta sitouttamiskausi päättyy .., vuoden  ohjelman osalta .. ja vuoden  ohjelman osalta ...  Perusarvo perustuu Nokian osakkeen , euron päätöskurssiin NASDAQ OMX Helsingissä ...  Vuoden  aikana seuraavat johtokunnan jäsenet jättivät johtokunnan: Jerri DeVard, Colin Giles, Mary T. McDowell, Niklas Savander ja Esko Aho. Alla olevassa taulukossa on esitetty tiedot kunkin edellä mainitun entisen johtokunnan jäsenen tulosperusteisista ja ehdollisista osakepalkkioista johtokunnasta irtisanoutumisen hetkellä.

Tulosperusteiset osakepalkkiot Ehdolliset osakepalkkiot Tulos- Tulos- Tulos- Ehdollinen Ehdollisten perusteinen perusteisten perusteisten osake- osake- osakepalkkio- osakepalkkioiden osakepalkkioiden Perusarvo 12 palkkio palkkioiden Perusarvo 12 Nimi ohjelma 1 kynnysmäärä 13 maksimimäärä 14 EUR ohjelma 5 määrä EUR

Jerri DeVard 10 (30.6.2012) 2011 22 500 90 000 0 2011 100 000 162 000 Colin Giles 11 (30.6.2012) 2009 20 000 32 400 2010 12 500 50 000 0 2010 55 000 89 100 2011 22 500 90 000 0 2011 35 000 56 700 2012 60 000 97 200 Mary T. McDowell 11 (30.6.2012) 2010 30 000 120 000 0 2010 115 000 186 300 2011 35 000 140 000 0 2011 50 000 81 000 0 2012 100 000 162 000 Niklas Savander 11 (30.6.2012) 2010 30 000 120 000 0 2010 115 000 186 300 2011 35 000 140 000 0 2011 50 000 81 000 2012 120 000 194 400 Esko Aho 11 (31.8.2012) 2010 15 000 60 000 0 2010 58 000 131 080 2011 15 000 60 000 0 2011 23 000 51 980 2012 20 000 80 000 90 400 2012 30 000 67 800

 Jerri DeVard menettää osakepalkkiot työsuhteen päättymisen seurauksena ohjelmien ehtojen mukaisesti.  Colin Giles, Mary t. McDowell, Niklas Savander ja Esko Aho menettivät tulosperusteiset ja ehdolliset osakepalkkiot työsuhteen päättymisen seurauksena ohjelmien ehtojen mukaisesti.  Perusarvo perustuu Nokian osakkeen päätöskurssiin NASDAQ OMX Helsingissä, joka Jerri DeVardin, Colin Gilesin, Mary T. McDowellin ja Niklas Savanderin osalta oli , euroa .. sekä Esko Ahon osalta , euroa ...  Kynnysmäärä Nokian osakkeita annetaan, mikäli molemmat ennalta asetetut kynnystason suoritustavoitteet saavutetaan. Nokian vuoden  tulosperusteisen osakeohjelman nojalla ei annettu yhtään Nokian osaketta, sillä Nokian suoritus ei saavuttanut kynnystasoa kummankaan suoritustavoitteen osalta.  Maksimimäärä Nokian osakkeita annetaan, mikäli molemmat ennalta asetetut maksimisuoritustavoitteet saavutetaan. Maksimimäärä annet- tavia osakkeita on nelinkertainen kynnysmäärään nähden. Nokian vuoden  tulosperusteisen osake-ohjelman nojalla ei annettu yhtään Nokian osaketta, sillä Nokian suoritus ei saavuttanut kynnystasoa kummankaan suoritustavoitteen osalta.

126 NOKIA VUONNA 2012 Osakesuoritukset ja optio-oikeuksien perusteella tehdyt osakkeiden merkinnät Seuraavassa taulukossa esitetään tiedot johtokunnan jäsenten optio-oikeuksien perusteella merkitsemistä osakkeista sekä osakepalkkioiden perusteella tehdyistä osakesuorituksista vuonna . Tulosperusteiset Ehdolliset Optio-oikeudet 1 osakepalkkiot 2 osakepalkkiot Käytettyjen optio- Annettujen Annettujen oikeuksien Arvo osakkeiden Arvo osakkeiden Arvo Nimi 5 määrä EUR määrä EUR määrä EUR

Stephen Elop 0 0 0 0 0 0 Marko Ahtisaari 0 0 0 0 0 0 Michael Halbherr 0 0 0 0 9 000 3 37 980 3 Jo Harlow 0 0 0 0 6 000 3 25 320 3 Timo Ihamuotila 0 0 0 0 25 000 4 69 750 4 Louise Pentland 0 0 0 0 6 000 4 16 740 4 Juha Putkiranta 0 0 0 0 10 000 3 42 200 3 Henry Tirri 0 0 0 0 10 000 3 42 200 3 Timo Toikkanen 0 0 0 0 10 000 3 42 200 3 Chris Weber 0 0 0 0 0 0 Juha Äkräs 0 0 0 0 8 000 3 33 760 3 Kai Öistämö 0 0 0 0 50 000 4 139 500 4

 Optio-oikeuksien perusteella merkittyjen osakkeiden arvo perustuu  Vuoden  ehdollisen osakepalkkio-ohjelman perusteella annetut Nokian osakkeen hinnan ja optio-ohjelman ehtojen mukaisen merkintä- osakkeet. Arvo perustuu Nokian osakkeen , euron keskikurssiin hinnan väliseen erotukseen. NASDAQ OMX Helsingissä ...  Vuoden  tulosperusteisen osakepalkkio-ohjelman perusteella ei  Vuoden  aikana seuraavat johtokunnan jäsenet jättivät johtokunnan: annettu Nokian osakkeita vuonna , sillä Nokian tulos ei saavuttanut Jerri DeVard, Colin Giles, Mary T. McDowell, Niklas Savander ja Esko Aho. kynnystasoa kummankaan suoritustavoitteen osalta. Alla olevassa taulukossa on esitetty tiedot kunkin edellä mainitun entisen  Vuoden  ehdollisen osakepalkkio-ohjelman perusteella annetut johtokunnan jäsenen optio-oikeuksien perusteella merkitsemistä osak- osakkeet. Arvo perustuu Nokian osakkeen , euron keskikurssiin keista ja osakepalkkio-ohjelmien perusteella tehdyistä osakesuorituksista NASDAQ OMX Helsingissä ... johtokunnasta irtisanoutumisen hetkellä.

Tulosperusteiset Ehdolliset Optio-oikeudet 1 osakepalkkiot 2 osakepalkkiot Käytettyjen optio- Annettujen Annettujen oikeuksien Arvo osakkeiden Arvo osakkeiden Arvo Nimi määrä EUR määrä EUR määrä EUR

Jerri DeVard (30.6.2012) 0 0 0 0 0 0 Colin Giles (30.6.2012) 0 0 0 0 10 000 3 42 200 3 Mary T. McDowell (30.6.2012) 0 0 0 0 38 000 4 106 020 4 Niklas Savander (30.6.2012) 0 0 0 0 38 000 4 106 020 4 Esko Aho 7 000 3 29 540 3 (31.8.2012) 0 0 0 0 25 000 4 69 750 4

HALLITUKSEN JA JOHTOKUNNAN PALKAT JA PALKKIOT 127 Johdon osakeomistusta koskevat suositukset Pitkäaikaisten osakepohjaisten kannustinohjelmien tarkoituksena on edistää yhtiön kilpailukykyä ja pitkän aikavälin taloudellista menestystä sekä tuottaa osakkeenomistajille arvoa pitkällä aikavälillä. Optio-oikeuksien, tulosperusteisten osakepalkkioiden ja ehdollisten osakepalkkioiden antamisen lisäksi Nokia myös kannustaa ylintä johtoa osakeomistukseen ja on laatinut johdon osakeomistusta koskevan suosituksen, jossa suositeltavat osakeomistuksen vähimmäismäärät on sidottu vuosittaisen peruspalkan määrään. Toimitusjohtajan ja johtokunnan puheenjohtajan osalta suositeltu vähimmäis- sijoitus Nokian osakkeisiin vastaa kolmen vuoden peruspalkan määrää ja muiden johtokunnan jäsenten osalta kahden vuoden peruspalkan määrää. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi jäsen- ten odotetaan kartuttavan osakeomistustaan yhtiössä  %:lla Nokian osakepohjaisista kannustinohjelmista saa- duista verojen jälkeisistä tuotoista, kunnes edellä mainittu vähimmäisomistustaso on saavutettu. Henkilöstöpoliittinen valiokunta valvoo säännöllisesti johdon osakeomistusta koskevien suositusten noudattamista.

Nokian sisäpiiriohje Nokian hallitus on hyväksynyt sisäpiiriohjeen koskien kaupan- käyntiä Nokian osakkeilla. Hallituksen ja johtokunnan jäsenet ovat ensisijaisia pysyviä sisäpiiriläisiä (”primary insiders”). Nokian lakimääräisten ensisijaisten pysyvien sisäpiiriläisten osakeomistus Nokiassa on julkista ja se on nähtävillä sekä Euroclear Finland Oy:ssä että Nokian internetsivuilta. Edellä mainittuihin ensisijaisiin pysyviin sisäpiiriläisiin ja yhtiön mää- rittelemiin muihin pysyviin sisäpiiriläisiin (”secondary insiders”) soveltuu kaupankäyntirajoituksia ja -sääntöjä, mukaan lukien kielto käydä kauppaa Nokian arvopapereilla Nokian osavuo- sikatsauksen julkistamista edeltävän kolmen viikon ”suljetun ikkunan” ajanjaksona ja Nokian tilinpäätöstiedotteen julkistamista edeltävän neljän viikon ”suljetun ikkunan” ajanjaksona, mukaan lukien koko julkistamispäivä. Säännöllisten rajoitusten ohella yhtiö asettaa tarvittaessa hankekohtaisia kaupankäynti- rajoituksia. Nokian sisäpiiriohjetta päivitetään ajoittain ja Nokia tarjoaa sisäpiiriohjetta koskevaa koulutusta. Nokian sisäpii- riohje on NASDAQ OMX Helsingin sisäpiiriohjeen vaatimusten mukainen asettaen myös sitä pidemmälle meneviä sääntöjä.

128 NOKIA VUONNA 2012 TILINTARKASTUSPALKKIOT JA -PALVELUT

PricewaterhouseCoopers Oy on toiminut Nokian riippumat- Tilintarkastajien toimeksiantojen tomana tilintarkastajana kunkin kolmen viimeisen tilikauden hyväksymismenettely aikana, joista viimeisin päättyi ... Yhtiökokous valitsee Hallituksen tarkastusvaliokunnan tehtäviin kuuluu mm. tilin- tilintarkastajan tilikaudeksi kerrallaan. Hallituksen tarkastus- tarkastajan toiminnan valvonta Suomen lakien puitteissa. Tar- valiokunta tekee vuosittain yhtiökokoukselle ehdotuksen kastusvaliokunta on vahvistanut periaatteet, joiden mukaan tilintarkastajan valinnasta tai uudelleenvalinnasta arvioituaan riippumattomilta tilintarkastajilta ostettavat tilintarkastus- tai ehdotetun tilintarkastajan pätevyyden ja riippumattomuuden. muut palvelut on hyväksyttävä etukäteen (”hyväksymisohje”). Seuraavassa taulukossa on esitetty Hyväksymisohjeen mukaan tarkastusvaliokunta voi joko PricewaterhouseCoopers Oy:lle tilintarkastus- ja muista hyväksyä ehdotetut toimeksiannot (i) etukäteen vahvistaman- palveluista vuosina  ja  suoritetut palkkiot sekä sa yleisen hyväksynnän nojalla tai (ii) toimeksiantokohtaisesti. kokonaisuudessaan että eriteltynä Nokian ja Nokia Siemens Tarkastusvaliokunta voi kummassakin tapauksessa valtuuttaa Networksin osalta. yhden tai useamman jäsenensä hyväksymään toimeksiannot puolestaan. Hyväksymisohjeen liittees- 2012 2011 tä käyvät ilmi ne tilintarkastuspalvelut, Nokia Nokia tilintarkastukseen liittyvät palvelut, Siemens Siemens verokonsultointipalvelut ja muut pal- milj. EUR Nokia Networks Yhteensä Nokia Networks Yhteensä velut, jotka ovat tarkastusvaliokunnan Tilintarkastus- yleisesti hyväksymiä. Kaikki muut kuin palkkiot 1 7,2 10,2 17,4 7,2 10,9 18,1 tarkastusvaliokunnan vahvistamat edellä Tilintarkastukseen mainittuihin ryhmiin kuuluvat palvelut, liittyvät palkkiot 2 0,8 1,4 2,2 1,3 2,3 3,6 mukaan lukien kaikki sisäiseen valvontaan Verokonsultointi- (internal control) ja merkittäviin yritys- palkkiot 3 2,4 1,6 4,0 2,8 2,1 4,9 järjestelyihin liittyvät palvelut, vaativat Muut palkkiot 4 0,3 — 0,3 1,1 — 1,1 tarkastusvaliokunnan toimeksiantokoh- Yhteensä 10,7 13,2 23,9 12,4 15,3 27,7 taisen hyväksynnän. Kaikki toimeksian- topyynnöt koskien yleisen hyväksynnän nojalla hyväksyttyjä palveluita toimite-  Tilintarkastuspalkkiot koostuvat yhtiön konsernitilinpäätöksen ja yhtiön taan Corporate Controllerille, joka määrittää ovatko palvelut tytäryhtiöiden lakisääteisten tilinpäätösten vuosittaisesta tarkastuksesta yleisen hyväksynnän rajoissa. Tarkastusvaliokunta tarkistaa maksetuista palkkioista.  Tilintarkastukseen liittyvät palkkiot koostuvat palkkioista, jotka on mak- hyväksymisohjeen ja sen liitteet vuosittain. settu sellaisista varmennuspalveluista, jotka kohtuudella liittyvät yhtiön Tarkastusvaliokunta asettaa vuosittain kustannusrajat tilintarkastuksen suorittamiseen tai jotka riippumaton tilintarkastaja tavanomaisesti suorittaa. Näitä palveluita ovat mm. kirjanpito- ja rapor- kullekin hyväksymisohjeen mukaiselle palveluryhmälle (tilin- tointistandardeihin liittyvä konsultointi, veroraportointiin ja paikallisiin tarkastuspalvelut, tilintarkastukseen liittyvät palvelut, ve- lakisääteisiin kirjanpitovaatimuksiin liittyvä konsultointi, yrityskauppoihin liittyvät due diligence -tarkastukset, asiakasrahoitukseen liittyvät talou- rokonsultointipalvelut ja muut palvelut). Sekä tilintarkastaja delliset due diligence -tarkastukset, raportit liittyen lainasopimusten ko- että Corporate Controller esittävät tilintarkastajan palve- venantteihin, työntekijöiden kannustinjärjestelmien tarkastukset ja arviot sekä lainmukaisuusvalvontaan liittyvät tutkimukset ja lainmukaisuusoh- luita koskevat hyväksymispyynnöt tarkastusvaliokunnalle. jelmat. Tilintarkastuspalkkioihin sisältyy myös muista tilintarkastuspalve- luista maksettuja palkkioita. Tällaisia ovat palvelut, joita vain riippumaton Tilintarkastaja raportoi kussakin tarkastusvaliokunnan sään- tilintarkastaja voi kohtuudella tarjota, kuten tukikirjeiden (comfort letter) nöllisessä kokouksessa tarjoamistaan palveluista, niiden sen ja suostumusten antaminen lakisääteisten raportointien yhteydessä sekä viranomaisille toimitettavien asiakirjojen tarkastaminen. hetkisestä tilasta ja kustannuksista.  Verokonsultointipalkkioihin sisältyy palkkioita seuraavista toimista: (i) veroasioiden hoitaminen mukaan lukien veroilmoitusten laatiminen ja erilaisten todistusten ja lomakkeiden antaminen viranomaisille ja konsultointi liittyen veroilmoituksiin ja avustaminen liittyen veroviranomaisten tiedusteluihin; (ii) neuvonanto liittyen siirtohinnoitteluun ja avustaminen viranomaispäätösten kanssa; (iii) tulleihin liittyvät tarkastukset ja neuvonanto; (iv) konsultointi ja verotarkastukset (avustaminen teknisten verotiedusteluiden sekä verotarkastusten ja -valitusten osalta sekä neuvonanto yrityskauppoihin ja -järjestelyihin liittyen); (v) henkilöverotuk- seen liittyvien asioiden hoitaminen (johtoon kuulumattomien työntekijöi- den veroilmoitusten laatiminen ja jättäminen viranomaisille, avustaminen oleskelu-, työ- ja oleskelulupahakemusten ja verotuksellisen aseman sel- vittämisen yhteydessä); ja (vi) konsultointi ja verosuunnittelu (neuvonanto koskien osakepohjaisia palkkioita, paikallisia työ- ja sosiaaliturvalakeja ja palkitsemisjärjestelmiä, sekä lyhytaikaisten ulkomaankomennusten veroseuraamuksia).  Muihin palkkioihin sisältyy palkkioita liittyen yhtiöiden perustamisiin, vää- rinkäytösepäilyihin liittyviin selvityksiin, tietoturvallisuuteen, asiakkaiden lisenssijärjestelyiden tutkimuksiin ja tarkastuksiin, muihin konsultoin- tipalveluihin ja satunnaisiin koulutuksiin sekä erinäisiin aineistoihin ja palveluihin.

TILINTARKASTUSPALKKIOT JA -PALVELUT 129 TIETOJA SIJOITTAJILLE

TIETOJA INTERNETIN KAUTTA SIJOITTAJASUHTEET www.nokia.com/ﬁ -ﬁ /tietoa-nokiasta [email protected]

Internetistä löytyy tietoa taloudellisista katsauksista, Nokia sijoittajasuhteet Nokia Investor Relations Nokian johdon esityksistä, analyytikkopuheluista ja muuta PL   Main Street, Suite  sijoittajasuhdemateriaalia, lehdistötiedotteita sekä ympä-  NOKIA GROUP White Plains, NY  ristö- ja yhteiskunnalliseen raportointiin liittyvää tietoa. Puh.   USA Fax   Puh. +   

Varsinainen yhtiökokous Pörssit Aika: Tiistai .. klo . Nokia Oyj:n osake noteerataan seuraavissa arvopaperi- Paikka: Helsingin Messukeskus, Amﬁ -sali, Messuaukio , pörsseissä: Helsinki. Tunnus Kaupankäynti- valuutta Osinko Hallitus ehdottaa yhtiökokoukselle, että tilikaudelta  NASDAQ OMX Helsinki ei makseta osinkoa. (vuodesta 1915) NOK1V EUR New York Stock Exchange Taloudelliset katsaukset (vuodesta 1994) NOK USD Nokia suunnittelee julkistavansa vuoden  aikana osavuosikatsaukset .., .. ja .. Vuoden  tulos on suunniteltu julkistettavaksi tammikuussa .

Nokian tiedotteet vuonna 2012 Kaikki Nokian vuonna  julkaisemat pörssitiedotteet ja suo- menkieliset lehdistötiedotteet löytyvät Nokian internetsivuilta osoitteesta www.nokia.com/ﬁ -ﬁ /tietoa-nokiasta/lehdisto/.

TULEVAISUUDEN NÄKYMIIN LIITTYVÄT KANNANOTOT On otettava huomioon, että Nokiaan ja sen liiketoimintaan liittyy toiminnalliset tavoitteet; ja K) lausumat, joissa esiintyy sana erilaisia riskejä ja epävarmuustekijöitä ja että tähän tiedotteeseen ”uskoa”, ”odottaa”, ”ennakoida”, ”tavoitella”, ”arvioida”, ”on sisältyvät, muut kuin jo toteutuneita seikkoja koskevat lausumat, tarkoitettu”, ”tähdätä”, ”suunniteltu”, ”aikoa” tai muu vastaava ovat tulevaisuuden näkymiin liittyviä kannanottoja. Näitä ovat ilmaisu. Tällaiset lausumat perustuvat johdon parhaaseen arvioon esimerkiksi: A) odotetut suunnitelmat ja hyödyt liittyen kumppa- ja uskoon sen tiedon valossa, joka sillä on kyseisellä hetkellä ollut nuuteen Microsoftin kanssa, jossa pyritään yhdistämään yhtiöiden saatavilla. Koska tällaisiin lausumiin sisältyy riskejä ja epävarmuuk- toisiaan täydentävät vahvuudet ja osaaminen uuden maailmanlaa- sia, todelliset tulokset voivat poiketa huomattavasti niistä juisen mobiiliekosysteemin luomiseksi älypuhelimille; B) strategioi- tuloksista, joita tällä hetkellä odotamme. Tekijöitä, mukaan lukien demme toteuttamisen aikataulut ja odotetut hyödyt, mukaan riskejä ja epävarmuustekijöitä, jotka saattaisivat aiheuttaa tällaisia lukien toiminnalliset ja taloudelliset hyödyt ja tavoitteet, sekä poikkeamia voivat olla esimerkiksi: ) kykymme tehdä Windows muutokset yhtiön johdossa ja toiminnallisessa rakenteessa; Phone -ekosysteemistä kilpailukykyinen ja kannattava maailman- C) tuotteidemme ja palveluidemme toimituksiin liittyvät laajuinen ekosysteemi, joka saavuttaa riittävän laajuuden, arvon ja ajankohdat; D) kykymme innovoida, kehittää, toteuttaa ja houkuttelevuuden kaikille markkinaosapuolille ja siten tekee kaupallistaa uusia teknologioita, tuotteita ja palveluita; E) arviot Nokian Windows Phone -alustalle pohjautuvista tuotteista markkinoiden kehittymisestä ja rakenteellisista muutoksista; kilpailukykyisen vaihtoehdon kuluttajille; ) menestyksemme F) arviot ja tavoitteet koskien teollisuudenalamme myyntimäärien älypuhelinmarkkinoilla, mukaan lukien kykymme esitellä ja tuoda kehitystä, markkinaosuutta, hintoja, liikevaihtoa ja katteita liittyen markkinoille merkittäviä määriä houkuttelevia, kilpailukykyisesti tuotteisiimme ja palveluihimme; G) toiminnallisia tavoitteitamme hinnoiteltuja Windows Phone -alustalle pohjautuvia Nokia-tuottei- ja liiketoimintamme tulosta koskevat arviot ja tavoitteet; H) arviot ta ja jotka erottuvat positiivisesti kilpailijoidemme tuotteista sekä ja tavoitteet koskien yhteistyö- ja kumppanuusjärjestelyitä; Windows Phone -ekosysteemin ulkopuolella että sisällä; I) vireillä olevien ja mahdollisesti tulevien oikeudenkäyntien, ) kykymme valmistaa oikea-aikaisesti ja kustannustehokkaasti hallinnollisten menettelyjen ja viranomaistutkimusten lopputulos; houkuttelevia ja kilpailukykyisiä Mobile Phones -yksikön laitteita – J) arviot koskien uudelleenjärjestelyiden, investointien, yrityskaup- mukaan lukien matkapuhelimia ja sellaisia laitteita, joissa on pojen ja divestointien menestyksekästä toteuttamista oikea- älypuhelimille ominaisiksi luokiteltavia toimintoja, kuten täysin aikaisesti ja kykyämme saavuttaa niihin liittyvät taloudelliset ja kosketusnäytölliset laitteet – siten, että ne ovat laitteistoltaan ja

130 NOKIA VUONNA 2012 ohjelmistoltaan erottuvia ja että niissä on paikallisesti relevantteja suojattuja teollisoikeuksia, sekä tiettyjen tuotteissamme ja palveluita ja sovelluksia; ) HERE-strategiamme menestys, mukaan palveluissamme käytettyjen teknologioiden saatavuus kaupalli- lukien kykymme luoda menestyksekäs paikkatietoalusta ja sesti hyväksyttävin ehdoin; ) talouden, sääntelyn tai politiikan kykymme laajentaa paikkatietopalvelumme kattamaan yhä kehitys sekä muiden tapahtumien vaikutus myyntiimme, useampia laitteita ja käyttöjärjestelmiä; ) kykymme tukea Devices tuotantolaitoksiimme tai omaisuuseriimme kehittyvissä maissa, & Services -liiketoimintaamme sekä ylläpitää tämän hetkiset ja sekä näitä maita koskevien maahanvientirajoitusten vaikutus; ) luoda uusia liikevaihdon lähteitä meidän paikkatietopalveluihin ja eri valtioiden toimintatapojen, teknisten standardien, kauppapoli- paikallisiin kaupankäyntipalveluihin liittyvistä omaisuuseristä; tiikan, lakien tai säännösten muutosten tai täytäntöönpanon ) kykymme suojata useita patentoituja standardoituja tai Nokian vaikutukset maissa, joissa meillä on omaisuuseriä tai liiketoimin- omia teknologioita kolmansien osapuolien loukkauksilta tai taa; ) tutkinnat tai sopimuskumppaneidemme vaatimukset, toimenpiteiltä, jotka pyrkivät teollisoikeuksiemme mitätöimiseen; jotka liittyvät toimintojen lopettamiseen tietyssä maassa tai ) kykymme ylläpitää tämän hetkiset teollisoikeuksiin liittyvät alueella tai sopimussuhteiden päättämiseen; ) oikeudenkäyntien, liikevaihdon lähteet ja luoda uusia sellaisia lähteitä; ) kova hallinnollisten menettelyjen ja viranomaistutkimusten epäsuotui- kilpailutilanne eri markkinoillamme ja kykymme säilyttää tai sat lopputulokset; ) väitteet siitä, että tukiasemien ja mobiili- parantaa markkina-asemaamme tai menestyksekkäästi vastata tuotteiden synnyttämistä sähkömagneettisista kentistä aiheutuisi kilpailuympäristömme muutoksiin; ) kykymme ylläpitää ja mahdollisia terveysriskejä, sekä niihin liittyvät oikeudenkäynnit ja nopeuttaa innovaatiota, tuotekehitystä ja toimeenpanoa julkisuus riippumatta siitä, onko väitteillä perusteita; ) Nokia tuodaksemme markkinoille oikea-aikaisesti uusia innovatiivisia ja Siemens Networksin menestys mobiililaajakaistaverkoissa ja niihin kilpailukykyisiä mobiilituotteita sekä paikkatietoihin perustuvia liittyvien palveluiden markkinoilla ja sen kyky tehokkaasti ja että muita palveluita; ) menestyksemme Windows Phone -kump- kannattavasti sopeuttaa liiketoimintansa ja toimintonsa panuusjärjestelyssä Microsoftin kanssa; ) kykymme tehokkaasti oikea-aikaisesti vastaamaan asiakkaiden yhä monipuolisempia ja sujuvasti täytäntöönpanna suunnitellut muutokset toimintara- tarpeita; ) Nokia Siemens Networksin kyky säilyttää ja parantaa kenteessamme sekä kykymme saavuttaa tavoitellut tehokkuus- markkina-asemaa ja vastata menestyksekkäästi kilpailuympäris- edut ja kustannussäästöt; ) kykymme pitää palveluksessa, tön muutoksiin; ) Nokia Siemens Networksin kyky toimeenpanna kannustaa, kehittää ja rekrytoida osaavia työntekijöitä; menestyksekkäästi sen uudelleenjärjestelysuunnitelma ja ) riippuvaisuutemme mobiilituotteiden ja langattoman saavuttaa kustannussäästöjä; ) Nokia Siemens Networksin kyky viestinnän toimialojen kehityksestä useilla erilaisilla markkinoilla, sijoittaa ja tuoda oikea-aikaisesti markkinoille uusia, kilpailukykyi- mukaan lukien paikkatietopalveluihin ja muihin palveluihin siä tuotteita ja palveluita sekä niihin liittyviä päivityksiä ja liittyvillä toimialoilla, sekä yleinen maailmanlaajuinen ja alueellinen teknologioita; ) Nokia Siemens Networksin riippuvuus suppeasta taloudellinen tilanne; ) kykymme säilyttää ja hyödyntää joukosta asiakkaita ja suurista, monivuotisista sopimuksista; ) perinteisiä vahvuuksiamme mobiilituotemarkkinoilla, erityisesti Nokia Siemens Networksin maksuvalmius ja sen kyky vastata mikäli strategioidemme täytäntöönpanon ja muiden tekijöiden käyttöpääomaa koskeviin tarpeisiin, mukaan lukien mahdollisuus johdosta epäonnistuisimme operaattoriasiakkaidemme, käyttää olemassa olevia rahoitusjärjestelyitä ja muita luottolimiit- jakelijoidemme ja kuluttajien asiakasuskollisuuden ylläpitämisessä; tejä sekä käteistilanne; ) Nokia Siemens Networksin asiakasra- ) yhteistyökumppaneidemme ja partnereidemme, mukaan lukien hoitusriskien hallinta; ) mahdolliset käynnissä olevat tai muut Microsoft, suorituskyky sekä kykymme solmia onnistuneita viranomaistutkimukset, jotka kohdistuvat tiettyjen Siemensin yhteistyö- ja kumppanuusjärjestelyjä; ) kykymme toimittaa entisten työntekijöiden väitettyihin rikkomuksiin, jotka voivat laadukkaita mobiililaitteita kannattavasti ja oikea-aikaisesti, liittyä tai joilla voi olla vaikutusta Siemensistä Nokia Siemens erityisesti mikäli ne toimittajat, joista olemme riippuvaisia, eivät Networksiin siirtyneisiin operaattoritoimintoihin ja työntekijöihin; pysty toimittamaan keskeytyksettä riittäviä määriä laadukkaita ) häiriöt, jotka aiheutuvat Nokia Siemens Networksin asiakassuh- täysin toimivia komponentteja, osarakenteita, ohjelmistoja ja teille käynnissä olevista viranomaistutkimuksista, jotka liittyvät palveluita edullisin ja hyväksytyin ehdoin; ) kykymme ylläpitää Siemensistä Nokia Siemens Networksiin siirtyneisiin operaattori- tuotannon ja logistiikan tehokkuutta ja jatkuvuutta, sekä kykymme toimintoihin, sekä ne riskitekijät, jotka mainitaan Nokian .. varmistaa tuotteidemme ja palveluidemme laatu, turvallisuus ja päättynyttä tilikautta koskevassa Yhdysvaltojen arvopaperisään- oikea-aikainen toimitus; ) todelliset tai väitetyt ongelmat nösten mukaisessa asiakirjassa (Form -F) s. - otsikon Item tuotteidemme laadussa, turvallisuudessa tai tietoturvassa; .D ”Risk Factors” alla. Muut tuntemattomat tai odottamattomat ) toiminta- tai muu häiriö tietoliikennejärjestelmissä tai tekijät tai vääriksi osoittautuvat oletukset voivat aiheuttaa verkoissa, joista toimintamme on riippuvaista; ) kybertietotur- todellisten tulosten huomattavan poikkeamisen tulevaisuuden- vamurron vaikutus tai muu meidän, yhteistyökumppaneidemme näkymiin liittyvissä kannanotoissa ja lausumissa esitetyistä tai alihankkijoidemme keräämien, saamien tai säilyttämien tai tulosodotuksista. Nokia ei sitoudu päivittämään tai muuttamaan tuotteidemme kautta saatujen tai tuotteissamme säilytettyjen tulevaisuudennäkymiin liittyviä kannanottoja tai lausumia uuden henkilötietojen tai muiden kuluttajia koskevien tietojen todellinen tiedon, tulevaisuuden tapahtuman tai muun syyn johdosta, paitsi tai väitetty katoaminen, asiaton ilmitulo tai vuoto; ) kykymme siltä osin, kuin sillä on siihen lainmukainen velvollisuus. menestyksekkäästi hallita tuotteidemme hinnoittelua ja tuotteisiimme ja toimintoihimme liittyviä kustannuksia; ) monitahoiset veroihin liittyvät seikat ja velvoitteet, joiden nojalla meille voi tulla maksettavaksi lisää veroja eri lainkäyttöalu- eilla, sekä meidän tulevan myyntimme kehittyminen, muiden tekijöiden ohella, voi vaatia kirjanpitoarvon vähennyksiä laskennallisissa verosaatavissa; ) valuuttakurssien vaihtelut, erityisesti vaihtelut raportointivaluuttamme euron ja Yhdysvalto- jen dollarin, Japanin jenin, Kiinan yuanin sekä eräiden muiden valuuttojen välillä; ) kykymme suojata teknologioita, joita Nokia tai muut kehittävät tai joita me lisensoimme, kolmansien osapuolten väitteiltä, joiden mukaan olisimme loukanneet

TIETOJA SIJOITTAJILLE 131 YHTEYSTIETOJA

NOKIA PÄÄKONTTORI Keilalahdentie –  Espoo PL , FI- Nokia Group FINLAND Puh.   Fax  

NOKIA CALIFORNIA  South Matilda Avenue W. Washington Ave  Sunnyvale, California USA Puh. +   

NOKIA LATIN AMERICA  NW nd Av, Suite  Miami FL,  USA Puh. +    Fax +   

NOKIA BRAZIL Av das Nacoes Unidas . Torre Norte o. Andar Cep - Sao Paulo - BRAZIL Puh. +    Fax +   

NOKIA GREATER CHINA & KOREA Nokia China Campus Beijing Economic and Technological Development Area No. Donghuan Zhonglu Beijing, PRC  Puh. +   

NOKIA SOUTH EAST ASIA & PACIFIC B Alexandra Road #– Alexandra Technopark SINGAPORE  Puh. +   Fax +  

NOKIA INDIA SP Infocity, Industrial Plot no.  Udyog Vihar, Phase , Dundahera, Gurgaon, Haryana –  INDIA Puh. +    Fax +   

NOKIA MIDDLE EAST & AFRICA Al Thuraya Tower II, th ﬂ oor, Dubai Internet City Dubai, UAE Puh. +    Fax +   

NOKIA EURASIA Ul. Vozdvizhenka   Moscow RUSSIA Puh. +   Fax +  

132 NOKIA VUONNA 2012 HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 133