Hakemusnumero: 307120 Hankekoodi: A75742 1 (13) Hankkeen nimi: Kestävän energiankäytön, materiaalitehokkuuden ja ilmaston seudullinen toimintasuunni...

Hankesuunnitelma Kestävää kasvua ja työtä 2014–2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma

Viranomaisen merkintöjä

Saapumispäivämäärä Diaarinumero 27.1.2020 EURA 2014/8755/09 02 01 01/2019/PSL Käsittelijä Puhelinnumero Juha Minkkinen 0447142619 Hakemusnumero Hankekoodi 307120 A75742 Hakemustyyppi Tila Uusi Käynnissä

1 Viranomainen, jolle hakemus osoitetaan

Viranomainen Pohjois-Savon liitto

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi Navitas Kehitys Oy Organisaatiotyyppi Y-tunnus Muu yksityisoikeudellinen oikeushenkilö, Kehittämisyhtiö 0775736-4 Jakeluosoite Puhelinnumero Wredenkatu 2, PL1 0407202401 Postinumero Postitoimipaikka 78201 Tilinumero (IBAN) BIC FI5555003920010517 OKOYFIHH WWW-osoite http://www.navitas.fi Hankkeen yhteyshenkilön nimi Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa Tuula Anneli Kokkonen Yritysasiantuntija Yhteyshenkilön sähköpostiosoite Yhteyshenkilön puhelinnumero [email protected] 0405127901 Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely ¨ Vain yksi hakija ý Hakijoita on useampi kuin yksi ¨ Hakija siirtää osan haettavasta tuesta yhdelle tai (yhteishanke) useammalle taholle hankkeen toteuttamista varten (tuen siirto)

Osatoteuttajat

Hakijan (osatoteuttajan) nimi Y-tunnus Organisaatiotyyppi Iisalmen kaupunki 9086071-6 Kunta

Perustele, miksi hanke toteutetaan yhteishankkeena. Ylä-Savon toteutuksesta vastaa Iisalmen kaupunki. koordinoi Ylä-Savon kuntien ilmastotyötä ja heidän palkkaamat henkilöt vastaavat toimenpiteistä Ylä-Savon kunnissa.

3 Hankkeen perustiedot

Tulostettu 3.2.2020 15:35:39 EURA 2014 -järjestelmä Hakemusnumero: 307120 Hankekoodi: A75742 2 (13) Hankkeen nimi: Kestävän energiankäytön, materiaalitehokkuuden ja ilmaston seudullinen toimintasuunni... Hankkeen julkinen nimi Kestävän energiankäytön, materiaalitehokkuuden ja ilmaston seudullinen toimintasuunnitelma Alkamispäivämäärä Päättymispäivämäärä 1.1.2020 31.12.2021 Toimintalinja 2. Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen Erityistavoite 3.2. Uusiutuvan energian ja energiatehokkaiden ratkaisujen kehittäminen

4 Tiivistelmä (julkaistaan internetin tietopalvelussa)

4.1 Hankkeen julkinen tiivistelmä (tavoitteet, toimenpiteet, tulokset) Pohjois-Savon kunnissa (Joroinen, Leppävirta, Pieksämäki, Varkaus, Siilinjärvi, Iisalmi, ja ) on herännyt kiinnostus tehdä yhdessä seudulliset ja kuntakohtaiset ilmasto-ohjelmat, joissa asetetaan tavoitteet alueen ilmastotyölle. Hankkeen tarkoituksena on laatia ko. alueille kuntakohtaiset ilmaston toimintasuunnitelmat, jossa asetetaan konkreettiset toimenpiteet ilmastotavotteisiin pääsemiseksi sekä mittarit niiden seuraamiselle. Hankkeessa valmistellaan mittareita sekä luodaan yhteinen toimintatapa seurata ilmastovaikutuksia. Tavoitteena on seurata kuntien energia- ja materiaalitehokkuutta sekä ilmastopäästöjen vähentämiseen tähtäävien toimien taloudellisuutta ja vaikuttavuutta.

Hankkeen kärkiteemoja ovat 1) energiansäästö, uusiutuvien energiamuotojen lisääminen kunnissa sekä liikkumisen uudet ratkaisut alueella ja 2) kierrätyksen ja materiaalitehokkuuden parantaminen alueella sekä erilaiset pilotoinnit uusien kierrätyspalveluiden saamiseksi ja kierrätyksen tehostamiseksi alueella.

Hankkeella pyritään lisäämään seudullista yhteistyötä niin kuntien, yritysten, yhteistöjen ja muiden organsaatioiden välillä. Seudullisen yhteistyön lisäämisellä pyritään ympäristöhyötyjen lisäksi hakemaan alueille elinvoimaa ja postiivista pito- ja vetovoimaa.

4.2 Hankkeen nimi englannin kielellä Regional action plan for sustainable use of energy, material efficiency and climate

4.3 Hankkeen julkinen tiivistelmä englannin kielellä In the municipalities of Northern Savo (Joroinen, Leppävirta, Pieksämäki, Varkaus, Siilinjärvi, Iisalmi, Lapinlahti and Kiuruvesi) there is an interest in jointly developing regional and municipal climate programs that set targets for the region's climate work. The purpose of the project is to develop the municipal climate action plans setting out concrete measures to achieve climate targets and indicators to monitor them. The project is preparing indicators and developing a common approach to monitoring climate impacts. The aim is to monitor the energy and material efficiency of municipalities and the economics and effectiveness of measures to reduce climate emissions.

The main themes of the project are 1) energy saving, increasing renewable energy in municipalities and new mobility solutions in the area, and 2) improving recycling and material efficiency in the area, as well as piloting new recycling services and recycling in the area.

The project aims to increase regional cooperation between municipalities, companies, communities and other organizations. In addition to the environmental benefits, increased regional cooperation aims to bring vitality and positive traction and attraction to the area.

5 Hankkeen tarve, tavoitteet ja kohderyhmä

5.1 Mihin tarpeeseen tai ongelmaan hankkeella haetaan ratkaisua? Miten hanke on valmisteltu? Miten valmistelussa on otettu huomioon aiemmin rahoitettujen hankkeiden tulokset?

Tulostettu 3.2.2020 15:35:39 EURA 2014 -järjestelmä Hakemusnumero: 307120 Hankekoodi: A75742 3 (13) Hankkeen nimi: Kestävän energiankäytön, materiaalitehokkuuden ja ilmaston seudullinen toimintasuunni...

Suomi on osana EU:ta sitoutunut Pariisin ilmastosopimukseen ja vähentämään omia ilmastopäästöjä taakanjakoasetus mukaisesti vähintään 39 % vuoden 2005 tasosta vuoteen 2030 mennessä. EU:n ilmasto- ja energiapaketin mukaisesti Suomi on hyväksynyt EU-tavoitteen vähentää kasvihuonekaasupäästöjä vähintään 20 prosenttia vuoden 1990 tasosta vuoteen 2020 mennessä ja tähän tavoitteeseen Suomi on päässyt etuajassa.

Uusi hallitusohjelma kiristää Suomen ilmastopäästöjen vähennystahtia. Hallitusohjelman tavoitteena on, että Suomi on hiilineutraali vuonna 2035. Tähän tavoitteeseen päästään hallitusohjelman mukaisesti nopeuttamalla päästövähennystoimia ja vahvistamalla hiilinieluja. Hallitusohjelma asettaa kunnille velvoitteita, jotta hiilineutraali Suomi 2035 on tavoitettavissa. Hallitusohjelman tavoitteena on ruokahävikin puolittaminen vähentämällä hävikkiä ruokaketjun jokaisessa vaiheessa vuoteen 2030 mennessä. Tavoitteena on myös julkisten hankintojen ympäristöystävällisyys. Valtion ja kuntien tulee toimia suunnannäyttäjinä ympäristöystävällisten ratkaisujen käyttöönottamisessa.

Hallitusohjelmassa nostetaan esille kuntien ja alueiden omien hiilineutraaliussuunnitelmien valmistelu ja ilmasto- ohjelmien toimeenpano ja niiden edistäminen.

Hankkeella toteutetaan uuden hallitusohjelman mukaisia toimia ilmastomuutoksen ehkäisemiseksi sekä kiertotalouden edistämiseksi. Hankkeella pyritään vastaamaan kansallisiin sekä maakunnallisiin ilmasto ja resurssiviisaustavoitteisiin. Hallitusohjelmassa korostetaan ilmastonmuutoksen vastaisen työn kattavan kaikki yhteiskunnan osa-alueet. Ilmastotoimenpiteiden pitää olla yhteiskunnan kokonaisedun mukaisia ja eri osapuolten hyväksyttävissä (kuntien viranhaltijat ja päätöksentekijät, yritykset ja liikelaitokset, yhteisöt, eri organisaatiot ja kuntalaiset). Työhön tarvitaan mukaan laajasti yhteiskunnan eri toimijat; myös kuntalaisten osallistaminen on tärkeää.

Pohjois-Savon maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelmassa yhtenä yleisenä painopistealueena on energia- ja materiaalitehokkuutta parantavat investoinnit, t&k -hankkeet, kiertotalous ja uusiutuvan energian hyödyntäminen sekä päästöjen vähentäminen. Lisäksi maakuntaohjelman toteutussuunnitelmassa nostetaan esille tarve ylimaakunnallisten ja ylikunnallisten hankkeiden tukemiseen, Itä-Suomen liikennejärjestelmän kehittämiseen ja uusiutuvan enrgian käytön lisäämiseen. Liikennejärjestemän toimivuuden kannalta painotetaan mm. sujuvia matka- ja tavaraliikenneketjuja (henkilökuljetusten yhdisteleminen), innovatiivisten liikennepalveluiden synnyn edistämistä sekä vaihtoehtoisten polttoaineiden jakeluverkkoja.

Pohjois-Savon ELY-keskus ja Pohjois-Savon liitto ovat käynnistämässä yhteistyössä maakunnallisen ilmastotiekartan laatimisen hanketyönä. Alustavan tiedon mukaan hankkeessa selvitetään mm. Pohjois-Savon kuntien kasvihuonekaasupäästöt sekä hiilitaseet. Tavoitteena on myös luoda Pohjois-Savon eri toimijat kattava ilmastofoorumi. Tiekartan laatimiseksi on hyvä saada selville kunnista ja seuduilta nousevia painopisteitä ja alueellisia tavoitteita ja ongelmia. Näitä alueellisia näkökulmia on tarkoitus kartoittaa ja nostaa esiin käsillä olevassa seutujen hankkeeessa.

Pohjois-Savon seuduilla on omat erilaiset vahvuutensa. Seutujen hankkeen tavoitteena on parantaa seutukuntien vetovoimaista ja kestävää aluerakennetta. Tavoitteena seutukuntien työssäkäynti- ja asiointialueen ylikunnallisen yhteistyön tiivistäminen sekä uusiutuvan energian käytön lisääminen. Tavoitteena on luoda uusia innovatiivisia ratkaisuja kestävän energiankäytön ja materiaalitehokkuuden parantamiseksi ja ilmastopäästöjen minimoimiseksi.

KierRe -hankkeen myötävaikutuksesta on noussut keskustelua kuntien ilmastopäästöistä ja mahdollisuuksista vaikuttaa päästöjen vähenemiseen. Kunnissa on tehty asiaan liittyviä aloitteita. Pieksämäellä on tehty valtuustoaloite energia- ja ympäristöohjelman laatimisesta marraskuussa 2018 sekä vetoomus kaupunginhallitukselle ekologisesti kestävän kaupunkikehityksen puolesta. Varkaudessa on tehty 2018 valtuustoaloite selvityksen tekemiseksi aurinkoenergian hyödyntämisestä kaupungin investoinneissa. Aloitteessa vedotaan ilmastoystävällisten tekojen puolesta. Myös Ylä-Savon kunnissa keskustelu ilmastoasioista on lisääntynyt. Lapinlahden kunnassa on tehty

Tulostettu 3.2.2020 15:35:39 EURA 2014 -järjestelmä Hakemusnumero: 307120 Hankekoodi: A75742 4 (13) Hankkeen nimi: Kestävän energiankäytön, materiaalitehokkuuden ja ilmaston seudullinen toimintasuunni... marraskuussa 2018 valtuustoaloite ilmasto-ohjelman laatimisesta, minkä myötä Lapinlahti lähetti muille Ylä-Savon kunnille kyselyn halukkuudesta ryhtyä laatimaan yhteistä ilmasto-ohjelmaa. Suurin osa kunnista vastasi kyselyyn myönteisesti. Siilinjärvi liittyi KierRe -hankkeeseen laajennuksen myötä ja myös Siilinjärvellä on lisääntynyt keskustelu kunnanilmastopäästöistä sekä keinoista vaikuttaa niihin.

Kunnissa käytyjen keskustelun perusteella on havaittu, että pienehköt kunnat kokevat voimattomuutta ilmastoasioiden suhteen. Kunnat ovat sen vuoksi toivoneet laajempaa seudullista yhteistyötä vaikuttavuuden parantamiseksi. Lisäksi ongelmana on resurssipula kunnissa, jolloin ilmastotyöhön ei tunnu jäävän riittävästi työresurssia. Hanketyö voi toimia merkittävänä vipuna ilmastotyön edistämisessä tuomalla lisäresursseja ja osaamista kuntien käyttöön. Toisaalta maakunnan sisällä on kunnat ovat eri vaiheessa ilmastotyössään, joten yksi tapa toimia ei sovellu kaikille kunnille. Myös seudut ovat erilaisia keskenään mm. elinkeinorakenteen ja väestötiheyden näkökulmasta.

Hankkeella pyritään luomaan alueelliset Keski-Savon ja Ylä-Savon ilmasto-ohjelmat, tavoitteineen, toimenpiteineen ja mittareineen, jonka jälkeen kuntien on helpompi ohjelmien perusteella seurata toimenpiteiden ilmastollista ja taloudellista vaikutusta. Keski-Savon kunnissa (Joroinen, Leppävirta, Pieksämäki ja Varkaus) ei ole tällä hetkellä ilmasto-ohjelmia. Ylä-Savon kunnista Iisalmella on valmis resurssiviisauden toimintasuunnitelma, joka antaa hyvän pohjan ilmasto-ohjelmalle, mutta muissa hankkeessa mukana olevissa kunnissa (Kiuruvesi, Lapinlahti, Vieremä) ei ole tehty vastaavanlaisia suunnitelmia.

Kiinteänä osana ilmastotyötä ovat kunnissa tunnistetut kärkiteemat 1) energiatehokkuus sekä uusien ratkaisujen etsiminen alueen sisäiseen liikkumiseen sekä 2) materiaalikierron ja materiaalitehokkuuden lisääminen alueella sekä 3) biotalouden edistäminen alueella.

Hankkeen valmisteluvaiheessa on käyty keskusteluja Keski-Savon seudun (Joroinen, Leppävirta, Pieksämäki ja Varkaus) kuntien kanssa heidän toiveista ja tarpeista ilmasto- ja resurssiviisaustyössä. Lisäksi hankevalmistelun myötä on keskusteltu Ylä-Savon, Sisä-Savon ja Koillis-Savon liittymisestä mukaan hankkeeseen. Sisä-Savo on liittymässä hankkeeseen mukaan vuodenvaihteessa. Heidän osatoteutuksen pääpaino ilmastotyön lisäksi tulee olemaan biotalouden edistäminen. Hankkeessa on huomioitu Navitas Kehitys Oy:n aikaisempien hankkeiden Kiertotalouden ja resurssiviisauden toteuttaminen Pohjois-Savossa (KierRe), Teolliset symbioosit materiaalikehitys ja Malli- Y analyysi, Ravinnehiili -hankkeiden tuloksia ja kokemuksia. Lisäksi on kartoitettu Etelä-Savon puolelta Hiilivapaa Etelä-Savo sekä Mikkelin seudun kuntailmasto 2050 -hankkeiden sisältöä ja kokonaisuuksia. Miksei Mikkelin kanssa on keskusteltu BioSairila, EkoSairila kokonaisuudesta sekä suunnitelmista metsäSairilan ympärillä aktiivisesti. Navitaksen aikaisempien hankkeiden osalta yhteistyötä on tehty Sakkyn KePoSa ja Ympäristöosaamisesta alueellinen menestystekijä -hankkeiden kanssa. Navitas Kehitys on ollut myös mukana Pohjois-Savon sinisen biotalouden murrosareena työskentelyssä sekä Pohjois-Savon ympäristöpolitiikan laatimistyössä.

Hankkeella toteutetaan uuden hallitusohjelman mukaisia toimia ilmastomuutoksen ehkäisemiseksi sekä kiertotalouden edistämiseksi.

5.2 Mitkä ovat hankkeen tavoitteet? Hankkeella toteutetaan uuden hallitusohjelman mukaisia toimia ilmastomuutoksen ehkäisemiseksi sekä kiertotalouden edistämiseksi. Hankkeella vastataan kansallisiin sekä maakunnallisiin ilmasto- ja resurssiviisaustavoitteisiin. Hanke konkretisoi ilmastotyön osaksi kuntien perustoimintaa ja seudullista yhteistyötä. Hankkeen tavoitteena on vaikuttaa ilmastopäästöjen vähenemiseen Keski-Savon ja Ylä-Savon alueella laajasti eri osapuolet osallistaen.

Tavoitteena on, että Keski-Savon ja Ylä-Savon seuduille ja kuntiin, mukaan lukien Siilinjärvi, on tehty ilmasto-ohjelma, johon kunnat ja eri osapuolet ovat sitoutuneet. Kunnat toteuttavat kuntakohtaisia toimenpidesuunnitelmia suunnitelmallisesti osana kuntataloutta.

Tulostettu 3.2.2020 15:35:39 EURA 2014 -järjestelmä Hakemusnumero: 307120 Hankekoodi: A75742 5 (13) Hankkeen nimi: Kestävän energiankäytön, materiaalitehokkuuden ja ilmaston seudullinen toimintasuunni...

Hankkeen konkreettisina tavoitteena ovat: Seudullisen ilmastotyön aloittaminen - Keski-Savon ja Ylä-Savon kuntien sekä Siilinjärven ilmastopäästöjen nykytila on analysoitu - Keski-Savon ja Ylä-Savon yhteisten ilmastotavoitteet on laadittu - kuntakohtaiset ilmasto-ohjelman toimintasuunnitelmat on luotu - seudullinen yhteinen seurantajärjestelmä tai seurannan malli on rakennettu - seudun kuntien energiatehokkuus ja uusiutuvan energian käyttö on lisääntynyt eri toimilla. - tietoa ja hyvien käytänteitä jaetaan aktiivisesti seudun kunnissa - Hallinnolliset ohjeet ja määräykset on päivitetty (mm. jätehuoltomääräykset, rakentamisjärjestys, hankintaohjeet)

Vähähiilisen liikkumisen lisääminen seudulla - on löydetty liikkumisen uusia mahdollisuuksia seudun elinvoiman ja saavutettavuuden lisäämiseksi, - vaihtoehtoisten käyttövoimien käyttö on lisääntynyt alueella sekä on mahdollistettu sähköautojen latauspisteiden sekä liikennebiokaasun valmistus ja jakelu alueella - on selvitetty julkisen liikenteen sekä erilaisten liikkumismuotojen yhdistämisen mahdollisuudet, - on edistetty vaihtoehtoisten käyttövoimien lisäämistä kunnissa ja konserniyhtiöissä sekä analysoitu yhteiskäyttöautojen käyttöön ottoon erilaiset käyttöalustat ja sovellukset - Liikkumisen uusia ratkaisuja on tunnistettu ja niistä on viestitty

Materiaalikierron parantaminen ja materiaalitehokkuuden edistäminen - on rakennettu yhteistyötä paikallisten jätehuoltolaitosten, oppilaitosten ja muiden toimijoiden kanssa. - kierrätystaso on parantunut alueella, - on löydetty uusia ratkaisuja kierrätyksen tehostamiseen, - on selvitetty alueellisia materiaalivirtoja sekä pyritty tehostamaan niiden uudelleen käyttöä - kierrätyksen mahdollisuudet ovat parantuneet (neuvonta, opastus, kierrätyspisteet, muut kierrättämisen mahdollisuuksia, uudet pilotoinnit ja sovellukset) - Tavaroiden ja materiaalikiertojen huomioiminen julkisissa hankinnoissa (hankintaohjeet ja ympäristökriteerit) - Kuntien jätteiden vastaanottopisteiden parantaminen

Lähiruuan käytön lisääminen ja ruokahävikin väheneminen - lähiruuan käyttö on lisääntynyt julkisissa keittiöissä - ruokahävikki on vähentynyt ja ruokahävikin määrää seurataan

Ilmastoasioihin liittyvää tietoa ja opastusta on lisätty alueella - kunnissa toimii ekotukihenkilöitä

5.3 Mikä on hankkeen uutuus- tai lisäarvo? Mitä toimintatapojen muutosta halutaan saada aikaan? Keski-Savon seutu on luonnollinen työssäkäynti ja yhteistyöalue. Keski-Savon alueella on jo nyt yhteistyötä jätehuollossa ja ympäristötoimessa. Keski-Savon Jätehuolto Llky:n toiminta-alueeseen kuuluvat Varkaus, Leppävirta ja Joroinen. Keski-Savon ympäristötoimi hoitaa alueella ympäristösuojelun, terveysvalvonnan ja eläinlääkintähuollon. Savon Voima alueellisen energiayhtiönä on ilmaissut halukkuutensa osallistua kuntien ilmastotyöhön. Kiviainestuotannon ja pohjaveden suojaamisen yhteensovittaminen Keski-Savon alueella on yhteinen huolenaihe. Yhteisenä huolena on mm. Tervaruukinsalon pohjavesialueen suojaaminen ulkoisilta uhilta ja juomaveden laadukkuuden ja turvallisuuden turvaaminen. Alueelta vettä ottavat Varkaus, Leppävirta, Joroinen ja Pieksämäki. Julkisen liikenteen vähäisyys ja saavutettavuuden ongelmat ovat alueella yhteisiä.

Ylä-Savon seutu on teollisuus- ja maaseutuvaltaista aluetta, joka tuottaa hyvinvointia koko Pohjois-Savoon. Ylä-Savon ympäristönsuojelutoimesta vastaa Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä (Iisalmi, Kiuruvesi, Sonkajärvi ja Vieremä), jonka kanssa yhteistyö keskittyy tällä hetkellä ympäristö- ja terveysvalvontaan. Ylä-Savon Jätehuolto Oy:n osakaskuntia ovat

Tulostettu 3.2.2020 15:35:39 EURA 2014 -järjestelmä Hakemusnumero: 307120 Hankekoodi: A75742 6 (13) Hankkeen nimi: Kestävän energiankäytön, materiaalitehokkuuden ja ilmaston seudullinen toimintasuunni...

Iisalmi, , Kiuruvesi, Lapinlahti, , Sonkajärvi ja Vieremä, yhteistyötä Ylä-Savon Jätehuollon kanssa tehdään jo nyt paljon esimerkiksi jäteneuvonnan osalta. Ylä-Savossa halutaan lisätä eri toimijoiden yhteistyötä kuntien ilmastoasioiden edistämiseksi. Erityisenä huolenaiheena on peruskuntien ilmastotyön lisäämisen ohessa myös maatalouden huomioiminen ilmastotyössä. Yhteistyötä voidaan kehittää esimerkiksi Savonia-ammattikorkeakoulun kanssa maatalouden kierrätysmahdollisuuksien ja uusien energiaratkaisujen edistämiseksi.

Hankkeella haetaan seudulliseen yhteistyöhön lisäarvoa tarkastelemalla seutua kokonaisuutena energiankäytön, materiaalitehokkuuden ja ilmastopäästöjen vähentämisen kannalta. Kunnat ovat melko pieniä ja kokevat etteivät voi yksinään vaikuttaa riittävästi näihin teemohin. Yhteistyötä lisäämällä ja tiivistämällä saadaan olemassa olevat resurssit riittämään näidenkin asioiden huomiomiseksi.

Hankkeessa tehdään laajaa yhteistyötä paikallisten yritysten, asukkaiden, yhdistysten ja muiden toimijoiden kanssa, sillä kunta on enemmän kuin pelkkä kuntaorganisaatio. Hankkeen aikana pyritään konkreettisiin toimiin ja muutoksiin kuntien toimintatavoissa ja käytänteissä. KierRe -hankkeen kokemusten perusteella voidaan todeta, että uusien toimintatapojen omaksuminen ja laaja-alaisten kokonaisuuksien ymmärtäminen ja omaksuminen vie aikaa.

5.4 Mitkä ovat hankkeen varsinaiset kohderyhmät? Hankkeen kohderyhmä ovat Keski-Savon kunnat Joroinen, Leppävirta Pieksämäki ja Varkaus sekä Siilinjärvi ja näiden kuntien eri organisaatiot, liikelaitokset ja konserniyhtiöt. Ylä-Savon osalta kunnat Iisalmi, Lapinlahti, Kiuruvesi ja Vieremä sekä näiden kuntien organisaatiot, liikelaitokset ja konserniyhtiöt. Lisäksi Siilinjärven kunta, kuntaorganisaatioit, liikelaitokset ja konserniyhtiöt.

5.5 Mitkä ovat hankkeen välilliset kohderyhmät? Välillisenä kohderyhmänä ovat kuntien asukkaat, kunnissa toimivat yritykset, yhteisöt ja muut organisaatiot. Osa välillistä hyötyä saavista organisaatiosta toteuttavat esim. kiertotalouden mukaista liiketoimintaa, mutta tarkoituksena on tuoda kiertotalousliiketoiminta myös näkyväksi mahdollisuudeksi muillekin toimijoille. Välillisenä hyötyjänä ovat alueen pk-yritykset tulevaisuuden palveluntuottajina kunnille vähähiilisyyteen tähtäävissä toimissa ja palveluissa.

6 Toteutus ja tulokset

6.1 Mitkä ovat hankkeen konkreettiset toimenpiteet tavoitteiden saavuttamiseksi? Toimenpiteet ovat:

Seudullisen ilmastotyön toteuttaminen - Hankitaan asiantuntijapalveluna maakunnallisen ilmastotiekartta -hankkeen toimenpiteitä täydentävät tiedot kuntien ilmastotyöhön, hankitaan tarvittavat muut selvitykset - Yhteistyössä kuntien kanssa laaditaan hankkeessa mukana oleville seuduille omaat ilmasto-ohjelma - Laaditaan kuntakohtaiset ilmasto-ohjelman toimintasuunnitelmat - Laaditaan seudulliset seurantajärjestelmät tai muu ilmastopäästöjen seurannan malli yhteistyössä mm. LUKE:n UEF:n yms. toimijoiden kanssa. Ilmastotyön taloudelliset vaikutukset huomioidaan seurannassa. Tarkastellaan jo olemassa olevat mallit ja niiden käyttöönoton mahdollisuudet - Lisätään kuntien tietoisuutta energiatehokkuudesta sekä mahdollisista toimista energiatehokkuuden lisäämiseksi. Tuodaan kuntien energiatehokkuussopimus (KETS) keskusteluun mahdollisena välineenä energiatehokkuuteen yhteistyössä Motivan kanssa. - Levitetään tietoa ja hyvien käytänteitä aktiivisesti seudun kunnissa, selvitetään muiden kuntien hyviä käytänteitä ja tuodaan niitä esille seutujen kunnissa - Avustetaan tarpeen mukaan hallinnolliset ohjeiden ja määräysten on päivittämisessä ja yhdenmukaistamisessa (mm. jätehuoltomääräykset, rakentamisjärjestys, hankintaohjeet) - Tehdään tiivistä yhteistyötä maakunnallisen ilmastostrategian laatimishankkeen kanssa sekä informoidaan

Tulostettu 3.2.2020 15:35:39 EURA 2014 -järjestelmä Hakemusnumero: 307120 Hankekoodi: A75742 7 (13) Hankkeen nimi: Kestävän energiankäytön, materiaalitehokkuuden ja ilmaston seudullinen toimintasuunni... seudullisista tavoitteista, painopisteistä ja haasteista. Toimitaan aktiivisesti maakuntaan luotavassa ilmastovfoorumissa.

Vähähiilisen liikkumisen lisääminen seudulla - Etsitään ja esitellään kunnille liikkumisen uusia mahdollisuuksia seudun elinvoiman ja saavutettavuuden lisäämiseksi,

- Selvitetään vaihtoehtoisten käyttövoimien käytön lisäämisen mahdollisuuksia ja poistetaan esteitä alueella sekä mahdollistetaan sähköautojen latauspisteiden sekä liikennebiokaasun valmistus ja jakelu alueella - Selvitetään julkisen liikenteen sekä erilaisten liikkumismuotojen yhdistämisen mahdollisuudet, - Edistetään vaihtoehtoisten käyttövoimien lisäämistä kunnissa ja konserniyhtiöissä sekä selvitetään ja analysoidaan yhteiskäyttöautojen käyttöön ottoon erilaiset käyttöalustat ja sovellukset - Viestitään aktiivisesti liikkumisen uusista tunnistetuista ratkaisuista

Materiaalikierron parantaminen ja materiaalitehokkuuden edistäminen - Eri toimet yhteistyön lisämiseksi paikallisten jätehuoltolaitosten, oppilaitosten ja muiden toimijoiden kanssa. (Tapahtumat, seminaarit, infotilaisuudet jne.) - kierrätystaso on parantunut alueella, - Tehdään kokeiluja ja pilotteja kierrätyksen tehostamiseksi yhteistyössä Jätehuoltoyhtiöiden kanssa - Hyödynnetään olemassa olevaa tietoa alueellisista materiaalivirroista ja toimitaan aktiivisesti yritysrajapinnassa, jotta saadaan tehostettua niiden uudelleen käyttöä. Selvitetään yrityskäynnein sekä sidosryhmä kontaktoinnein alueen vielä selvittämättömiä sivuvirtoja ja niiden potentiaalisia hyödyntäjiä sekä hyödyntämisen vaihtoehtoja - Järjestetään erilaisia tilaisuuksia kuntalaisille yhteistyössä Jätehuoltoyhtiöiden kanssa kierrätyksen edistämiseksi (neuvonta, opastus, kierrätyspisteet, muut kierrättämisen mahdollisuuksia, uudet pilotoinnit ja sovellukset) - Hankitaan tarpeen mukaan asiantuntija-apua tavaroiden ja materiaalikiertojen huomioimiseksi julkisissa hankinnoissa (hankintaohjeet ja ympäristökriteerit) - Yhteistyössä Jätehuoltoyhtiöiden kanssa toimia kuntien jätteiden vastaanottopisteiden parantamiseksi

Lähiruuan käytön lisääminen ja ruokahävikin väheneminen - Lisätään tietoisuutta lähiruuan käytön mahdollisuuksista julkisissa keittiöissä sekä hankitaan tarvittaessa asiantuntija- apua lähiruuan hankintaan. Keskustellaan aktiivisesti myös ruuan tuottajien kanssa lähiruuan tarjoamisesta julkisen ruokapalvelun hankintoihin - Erilaiset kampanjat ruokahävikin vähentämiseksi ja luodaan ruokahävikin seurantantaan hyviä käytänteitä ja malleja

Ilmastoasioihin liittyvää tietoa ja opastusta on lisätty alueella - Toimitaan aktiivisena työrukkasena ekotukihenkilötoiminnan luomiseksi kuntiin - Etsitään vapaaehtoisia ympäristöagentteja kertomaan omista ilmastoteoista kuntiin - Aktivoidaan kuntien omaa viestintää ilmastoasioista ja -teoista

Lisätään kuntien ja yritysten vuoropuhelua ilmastoasioista ja eri toimenpiteiden vaikutuksesta ilmastopäästöjen vähentämiseksi

Lisätään ympäristökasvatusta myös energiapuolelle (ja liikenne), yhteistyötä oppilaitosten ja päiväkotien kanssa.

6.2 Mitä tuloksia hankkeella saadaan aikaan? Mitä lyhyen ja pitkän aikavälin vaikutuksia sillä on? Hankkeella saadaan luotua seudulliset ilmasto-ohjelmat sekä kuntakohtaiset ilmastosuunnitelmat tavoitteineen, toimenpiteineen sekä mittareineen. Hankkeen tuloksena kunnat pystyvät seuraamaan toimintojensa ilmasto- ja talousvaikutusta. Ilmasto-ohjelma ja ilmastosuunnitelmat rakennetaan hankkeen aikana samoin toimintamallit niiden toteuttamiseksi. Hankkeen jälkeen kunnat ymmärtävät paremmin kuntaorganisaation ilmasto- ja ympäristövaikutukset

Tulostettu 3.2.2020 15:35:39 EURA 2014 -järjestelmä Hakemusnumero: 307120 Hankekoodi: A75742 8 (13) Hankkeen nimi: Kestävän energiankäytön, materiaalitehokkuuden ja ilmaston seudullinen toimintasuunni... ja ovat sitoutuneet järjestelmällisesti niiden vähentämiseen taloudelliset realiteetit huomioiden.

Pitkällä aikavälillä seutukunnat lähenevät hiilineutraaleja kuntia hallitusohjelman mukaisesti 2035 mennessä. Kuntien energiatehokkuus paranee, fossiilisista polttoaineista on päästy eroon ja liikkumisen uudet ratkaisut mahdollistavat hyvinvoivat ja elinvoimaiset seudut. Materiaalien kierrätys tehostuu ja resurssiviisaus sekä kiertotalous ovat osa kuntien toimia.

6.3 Miten hakemuksen kohteena olevaa toimintaa jatketaan ja tuloksia sekä kokemuksia hyödynnetään hankkeen päättymisen jälkeen? Kestävää energiankäyttöä, materiaalitehokkuutta ja ilmastotyöstä jatketaan hankkeen jälkeen seudullisen ilmasto- ohjelman ja kunnallisten ilmastosuunnitelmien mukaisesti. Kokeilujen ja pilotointien mukaiset hyvät käytänteet otetaan käyttöön. Hankkeessa luodut toimintamallit on helppo viedä osaksi kuntien jokapäiväistä toimintaa.

7 Kustannusarvion ja rahoitussuunnitelman tiivistelmä

Hankkeelle haetaan ennakkoa ¨ Kyllä ý Ei Kustannusmalli Flat rate 24 % palkkakustannuksista

Hankkeen kustannukset ja rahoitus

Kustannukset Yhteensä € Rahoitus Yhteensä € Osuus nettokus- 1 Palkkakustannukset 458 640 tannuksista (%) 2 Ostopalvelut 178 000 1 Haettava EAKR- ja valtion rahoitus 560 036 75,00 3 Kone- ja laiteinvestoinnit 0 2 Kuntien rahoitus 157 178 21,05 4 Rakennukset ja maa-alueet 0 3 Muu julkinen rahoitus 29 500 3,95 5 Muut kustannukset 0 4 Yksityinen rahoitus 0 0,00 6 Flat rate 110 074 Kustannukset yhteensä 746 714 7 Tulot 0 Nettokustannukset yhteensä 746 714 Rahoitus yhteensä 746 714 100,00

Rahoitussuunnitelma Kustannusarvio yhteensä 746 714 yhteensä 746 714

8 Muilta rahoittajilta haettu rahoitus

8.1 Mitä sitovia sopimuksia tai aiesopimuksia on rahoitussuunnitelmassa esitetyistä muun julkisen rahoituksen, kuntarahoituksen ja yksityisen rahoituksen osuuksista (ml. omarahoitusosuus)? Hakemuksen mukana on kuntien (Pieksämäki, Varkaus, Joroinen, Leppävirta ja Siilinjärvi) hallitusten päätökset hankkeeseen mukaan lähtemisestä sekä päätös Keski-Savon Jätehuolto llky:n kokouksesta ja Keski-Savon Ympäristötoimen sitoumus. Navitas Kehitys Oy:n hallituksen myönteinen päätös hankkeeseen osallistumisesta on tehty 27.9.2019. Kokouksen hyväksytty pöytäkirjaote liitetään hakemukseen, kun se on saatu. Jätekukko Oy:n hallitus on käsitellyt hankkeeseen osallistumisen hallituksensa kokouksessa 11.9.2019, hallituksen kokouksen hyväksytty pöytäkirjaote toimitetaan hakemuksen liitteeksi myöhemmin.

Ylä-Savon osalta Lapinlahden, Kiuruveden ja Vieremän kh sekä Iisalmen kaupunginhallituksen päätökset ovat hankehakemuksen liitteenä. Ylä-Savon Jätehuollon alustava kanta hankkeeseen osallistumiseen on myönteinen. Hankesitoumus toimitetaan hakemuksen jättämisen jälkeen.

Sisä-Savon toteutuksen osalta Kehitysyhtiö SavoGrow:n hallituksen kokous 26.9.2019 otti myönteisen kannan hankkeeseen osallistumisesta. Sisä-Savo liittyy hankkeeseen vuodenvaihteessa. He tarvitsevat lisäaikaa Sisä-Savon

Tulostettu 3.2.2020 15:35:39 EURA 2014 -järjestelmä Hakemusnumero: 307120 Hankekoodi: A75742 9 (13) Hankkeen nimi: Kestävän energiankäytön, materiaalitehokkuuden ja ilmaston seudullinen toimintasuunni... osatoteutuksen valmisteluun. Sisä-Savon aluette ei ole laskettu tässä vaiheessa mukaan hankebudjettiin.

8.2 Onko hankkeeseen haettu tai ollaanko hakemassa rahoitusta muilta rahoittajilta? Mistä ja milloin rahoitusta on haettu? Kuinka paljon rahoitusta on haettu tai myönnetty? Ei ole haettu.

9 Yhteydet muihin hankkeisiin

9.1 Mihin muihin Manner-Suomen rakennerahasto-ohjelmasta rahoitettaviin hankkeisiin tai hankekokonaisuuksiin hakemus liittyy ja miten? (Merkitse myös hakemusnumerot tai hankekoodit.) Ilmastonäkökohtiin ja kiertotalouden edistämiseen on käynnissä olevia hankkeita. Hankkeiden sisältöön on tutustuttu ja niiden tavotteita ja toimenpiteitä on peilattu tämän hankeaihion sisältöön. Kuntein ilmasto ja resurssiviisaustyö on hidasta ja käytänteiden muuttaminen vaikeaa eri hallintokunnissa. Pitkäjänteisellä työllä myös kuntaorganisaatiot saadaan havaitsemaan ilmasto -ja resurssiviisaustyön edut. Hankkeiden välistä yhteistyötä on tehty ja hyviä käytänteitä on vaihdettu ja vaihdetaan eri hankkeiden kesken.

A73496 Ilmastokorttelit - uusia ilmastoratkaisuja Joensuussa A74827 Pohjois-Pohjanmaan ilmastotiekartta (POP-Ilmasto) A72507 Energiatehokkuuden edistäminen eteläsavolaisissa pk-yrityksissä - Etevät A72942 VASTE - Vähähiilisen logistiikan palvelualusta (kehittämisosio) A72948 VASTE - Vähähiilisen logistiikan palvelualusta (investointiosio) A73704 EcoSairila - kierrätyksen ja vihreän liiketoiminnan keskus A73122 Teolliset Symbioosit materiaalikehitys ja Malli - Y analyysi Pohjois-Savo A73497 Kiertotalouden vähähiiliset ratkaisut A74221 Ympäristöosaamisesta alueellinen menestystekijä A72273 KierRe - Kiertotalouden ja resurssiviisauden toteuttaminen Pohjois-Savossa

9.2 Mihin muista rahoituslähteistä rahoitettaviin hankkeisiin tai hankekokonaisuuksiin hakemus liittyy ja miten? (Merkitse myös hakemusnumerot tai hankekoodit, jos niitä on.) Ei muista rahoituslähteistä olevia yhteyksiä.

10 Maantieteellinen kohdealue

¨ Hankkeen toiminta kohdistuu yhden ý Hankkeen toiminta kohdistuu usean ¨ Hankkeen toiminta on valtakunnallista maakunnan alueelle maakunnan alueelle Maakunnat Etelä-Savo, Pohjois-Savo Seutukunnat Varkauden, Pieksämäen, Ylä-Savon, Kuopion Kunnat Leppävirta, Varkaus, Joroinen, Pieksämäki, Iisalmi, Lapinlahti, Kiuruvesi, Siilinjärvi, Vieremä

Jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa, mikä on toteutuspaikan osoite?

Jakeluosoite Postinumero Postitoimipaikka

11 Hakijan osaaminen, hankkeen riskiarviointi ja ohjausryhmä

11.1 Minkälainen on hakijan osaaminen ja kokemus hankkeiden toteuttamisesta ja hankesuunnitelman mukaisesta sisällöllisestä teemasta? Hakijalla on osaamista Kiertotalouden ja resurssiviisauden tuntemuksen ja osaamisen lisääminen Pohjois-Savossa, Kiertotalouden ja resurssiviisauden edistäminen Pohjois-Savossa, Teolliset symbioositmateriaalikehitys ja Malli-Y analyysi sekä ravinnehilli -hankkeeita kiertotalouden ja resurssiviisauden osalta. Lisäksi henkilökunta on osallistunut

Tulostettu 3.2.2020 15:35:39 EURA 2014 -järjestelmä Hakemusnumero: 307120 Hankekoodi: A75742 10 (13) Hankkeen nimi: Kestävän energiankäytön, materiaalitehokkuuden ja ilmaston seudullinen toimintasuunni... erilaisiin Sitran ja SYKE:n järjestämiin tilaisuuksiin ja seminaareihin, jossa osaamista ja ymmärrystä aiheesta on lisätty. Navitas Kehitys Oy on tehnyt hanketyötä jo pitkään ja organisaatiolla on hyvä osaaminen hankehallinnoinnista ja hanketyöskentelystä.

11.2 Minkälaisia riskejä hankkeen toteuttamiseen liittyy ja miten riskejä hallitaan?

Toimenpiteet riskin toteutumisen todennäköisyyden Riski pienentämiseksi Strateginen päätös ilmasto-ohjelmista, kuntien kanssa käyty Kunnat eivät sitoudu tavoitteisiin ja käydään vuoropuhelua tavoitteista Toimenpiteet ovat perusteltavissa sekä ilmasto, ympäristö Kunnat eivät sitoudu toimenpiteisiin että taloudellisin hyödyin ja toimenpiteet ovat mitattavissa Avoin ja monipuolinen vuoropuhelu, kokeilut ja pilotoinnit Jätehuoltoyhtiöt eivät sitoudu toimepiteisiin joiden avulla selvitetään toimepiteiden vaikutusta Hankitaan riittävästi asiantuntijuutta joka Riittävän kunnianhimoiset ilmasto, hakijaorganisaatiosta tai muilta asiantuntijoilta tavotteiden materiaalihyödyntämisen ja liikkumisen tavoitteet asetantavaiheessa sekä niihin pääsemiseksi Kaikki hankkeessa mukana olevat kunnat tulee huomioda hanketyöskentelyvaiheessa samanarvoisina ja ongelmat Hankkeen laajuus katsoa samanarvoisina Tavotteiden ja toimenpiteiden tarpeellisuuden Yhteistyö perusteleminen

11.3 Esitys hankkeen ohjausryhmän kokoonpanoksi Puheenjohtaja Navitas Kehitys Oy:n edustaja Jäsen Joroinen Jäsen Leppävirta Jäsen Pieksämäki Jäsen Varkaus Jäsen Siilinjärvi Jäsen Iisalmi Jäsen Lapinlahti Jäsen Kiuruvesi Jäsen Vieremä Jäsen Keski-Savon ympäristötoimi Jäsen Keski-Savon Jätehuolto Llky Jäsen Jätekukko Oy Jäsen Ylä-Savon Jätehuolto Asiantuntijajäsen HIMA -hanke Asiantuntijajäsen Kuopion kaupunki Rahoittajan edustaja Pohjois-Savon liitto Hankkeen projektipäällikkö

12 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantatiedoista

Tuotosindikaattorit Toimintalinja 2. Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen

Erityistavoite 3.2. Uusiutuvan energian ja energiatehokkaiden ratkaisujen kehittäminen

Tulostettu 3.2.2020 15:35:39 EURA 2014 -järjestelmä Hakemusnumero: 307120 Hankekoodi: A75742 11 (13) Hankkeen nimi: Kestävän energiankäytön, materiaalitehokkuuden ja ilmaston seudullinen toimintasuunni... Muuta tukea kuin rahoitustukea saavat yritykset Yritykset, jotka tuovat markkinoille uuden tai aiemmasta versiosta merkittävästi kehitetyn vähähiilisyyttä 2 edistävän tuotteen tai materiaalin Yhdyskuntien vähähiilisyyttä edistävät uudet ratkaisut 30 Yrityksissä toteutettavat vähähiilisyyttä edistävät demonstraatiot 7 Tutkimus- ja kehittämisinstituutioiden vetämään hankkeeseen osallistuneet yritykset 10 Yrityksissä säästetty energia 5 Yritykset, jotka käynnistävät t&k&i-toiminnan tai t&k&i-yhteistyön yliopistojen, korkeakoulujen tai 2 tutkimuslaitosten kanssa

13 Horisontaaliset periaatteet

13.1 Sukupuolten tasa-arvo

Kyllä Ei Perustelu Valmisteluvaiheessa ei ole tehty erillistä sukupuoleen liittyvää selvitystä. Hanke on hakijan näkemyksen mukaan sukupuolineutraali. Hankkeessa on tehty toimintaympäristön Hankkeessa edistettävät asiat ja teemat ovat analyysi sukupuolinäkökulmasta ý ¨ sukupuolineutraaleja. Hankkeen teemat ovat laaja-alaisia ilmastoon, energiatehokkuuteen, materiaalitehokkuuteen, kierrättämiseen ja ruuan tuotantoon liittyviä. Toimepiteissä ei ole sukupuolikohdennusta. Sukupuolinäkökulma on huomioitu Hankehenkilöstö valitaan spesifisen osaamisen, hankkeen toiminnassa yhteistyötaitojen ja innovatiivisuuden (valtavirtaistaminen) ý ¨ perusteella. Hanke ei ota kantaa sukupuolten tasa-arvoon. Hankkeen päätavoite on sukupuolten Kaikissa toimissa pyritään sukupuolineutraaliin tasa-arvon edistäminen ¨ ý toimintaan

13.2 Kestävä kehitys

Tulostettu 3.2.2020 15:35:39 EURA 2014 -järjestelmä Hakemusnumero: 307120 Hankekoodi: A75742 12 (13) Hankkeen nimi: Kestävän energiankäytön, materiaalitehokkuuden ja ilmaston seudullinen toimintasuunni... Vaikutusaste Välitön Välillinen Vaikutuksen kohde vaikutus vaikutus Perustelu Ekologinen kestävyys Hankkeen toimintojen kautta kuntaorganisaation toimintatapoja muutetaan kohti kestävämpää kehitystä ja luonnonvarojen parempaa ja Luonnonvarojen käytön kestävyys 4 8 tehokkaampaa käyttöä. Hankkeessa tehdään seuduille omat ilmasto- ohjelmat ilmastopäästöjen vähentämiseksi. Samalla kuntakohtaisissa ohjelmissa varaudutaan ilmastonmuutoksen tuomiin Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien riskeihin ja pyritään vähentämään alueellisesti vähentäminen 4 8 riskien toteutumista. Hankkeessa ei varsinaisesti ole toimia luonnonmonimuitoisuuden lisäämiseksi tai turvaamiseksi, mutta tehokkaammalla materiaalikäytöllä, kierrättämisen tehostamisella ja energiatehokkuudella pyritään vähentämään Kasvillisuus, eliöt ja luonnon haitallisia vaikutuksia kasvillisuudelle, eliöille ja monimuotoisuus 3 5 luonnon monimuotoisuudelle. Seutujen ilmasto-ohjelmilla pyritään vähentämään alueen ilmastopäästöjä mahdollisimman tehokkaasti. Lisäksi selvitetään biomassojen hyötykäyttöä mm. liikennebiokaasuksi ja kierrätyslannotteiden/ ravinteiden hyödyntämiseksi. Pohjavesien Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma suojelutoimet ja riskiä pohjavesien (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 5 9 pilaantumiselle pienennetään. Hankkeella ei ole suoranaisia vaikutuksia Natura Natura 2000 -ohjelman kohteet 2000 -ohjelman kohteisiin. Taloudellinen kestävyys Materiaalien hyötykäyttöä lisätään, jätteiden kierrätystä ja lajittelua pyritään parantamaan ja tuomaan hyvät käytänteet muualta Suomesta Materiaalit ja jätteet 5 7 myös seutukunnille. Edistetään uusiutuvan energian käyttöä kiinteistöissä, energiantuotannossa ja liikenteessä. Selvitetään mahdollisuuksia hajautettuun energiantuotantoon alueella, selvitetään energiaomavaraisia yritysalueita ja Uusiutuvien energialähteiden käyttö 4 7 kaupunkikohteita. Pyritään lisäämään kiertotalousliiketoimintaa alueella luomalla mm. julkista kysyntää Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kiertotalousliiketoiminnan mukaisille tuotteille ja kehittäminen 4 4 palveluille. Etsitään digialustoja ja palvelumalleja kuntein Aineettomien tuotteiden ja palvelujen käyttöön. Lisätään digitaalista osamista ja kehittäminen 3 4 mahdollisuuksia kunnissa. Etsitään seutukunnille yhteisiä liikkumisen muotoja turvaamaan työssäkäyntiliikkumista julkisella liikenteellä ja yhteiskäyttöautoilla/ kimppakyydeillä. Kehitetään kevyttä liikennettä kuntataajamissa. Tarkastellaan vaihtoehtoisten Liikkuminen ja logistiikka 4 6 käyttövoimien mahdollisuuksien lisäämistä . Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus Tiedottamalla ja viestinnällä pyritään lisäämään hyvinvointia alueilla sekä alueiden pito- ja Hyvinvoinnin edistäminen 3 4 vetovoimaa. Hanke sukupuolineutraali, kuntaorganisaatioissa Tasa-arvon edistäminen 2 2 on sekä naisia että miehiä edustettuna. Kuntalaisia pyritään osallistamaan Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen ilmastoasioiden ja resirssiviisauden yhdenvertaisuus 1 1 huomioimiseen omissa arkiteoissaan. Rakennettu kulttuuriympäristö tulee huomioida suunniteltaessa erilaisia rakennuksiin liittyviä Kulttuuriympäristö 2 2 toimintoja. Kulttuuriympäristöt, puistot,

Tulostettu 3.2.2020 15:35:39 EURA 2014 -järjestelmä Hakemusnumero: 307120 Hankekoodi: A75742 13 (13) Hankkeen nimi: Kestävän energiankäytön, materiaalitehokkuuden ja ilmaston seudullinen toimintasuunni... virkistyalueet ja viheralueet huomioidaan tarpeen mukaan. Ympäristöosaamista pyritään lisäämään kunnissa aloittamalla ekotukihenkilötoiminta ja etsimällä kunnista ilmastoagentteja kertomaan arjen omista ympäristöteoistaan. Opastusta ja neuvontaa tehdään sekä kuntalaisille, että Ympäristöosaaminen 4 6 kohdennetusti esim. koululaisille.

14 Liitteet

Pakolliset liitteet Yhteishankkeen sopimus

Muut liitteet

Leppävirran kh:n päätös 12.8.2019 Pieksämäen kh:n päätös 24.6.2019 Varkaus kh:n päätös 19.8.2019 K-S Jätehuollon johtokunnan päätös 10.5.2019 Joroinen kh:n päätös 19.8.2019 Lapinlahden kh:n päätös_23092019 Iisalmen vastaus hankkeeseen mukaan lähtemisestä_26092019 Siilinjärven vastaus hankkeeseen mukaan lähtemisestä_27092019 Kiuruven vastaus mukaan lähtemisestä_26092019 Siilinjärven kh pöytäkirja Iisalmen kaupunginhallituksen pöytäkirja Kiuruveden kh pöytäkirja Jätekukko pöytäkirja Lapinlahden kh pöytäkirja Navitas Kehitys Oy hallituksen pöytäkirja Ylä-Savon jätehuolto sitoumus Vieremän kh päätös

Hakija vakuuttaa tässä hakemuksessa ja sen liitteissä antamansa tiedot oikeiksi.

Viranomaisella on oikeus tarkastaa hakijaa koskevat verovelkatiedot, arvonlisäverovelvollisuutta koskevat tiedot sekä muut tarvittavat toiselta viranomaiselta saatavat tiedot, joilla voi olla vaikutusta rahoituksen myöntämiseen. Yhteishankkeessa tarkastusoikeus koskee kaikkia hakijoita ja tuen siirto –menettelyssä hakijan lisäksi kaikkia tuen siirronsaajia. Päiväys ja hakijaorganisaation sähköinen allekirjoitus

27.1.2020 Jouko Laitinen toimitusjohtaja (Allekirjoitettu sähköisesti vahvalla Suomi.fi-tunnistautumisella)

Tulostettu 3.2.2020 15:35:39 EURA 2014 -järjestelmä