Tampereen Koulukunta.Pdf

Aikuiskasvatuksen tiedeorientaatioita 1930-luvulta 2010-luvulle TAMPEREEN KOULUKUNNAN SYNTY JA HAJOAMINEN Jyrki Jokinen TAMPEREEN KOULUKUNNAN SYNTY JA HAJOAMINEN Aikuiskasvatuksen tiedeorientaatioita 1930-luvulta 2010-luvulle Jyrki Jokinen Taitto: Jyrki Jokinen Kannen graafinen toteutus: Gekkografia / Marika Elina Kaarlela Vapaa Sivistystyö VST r.y. ISBN 978-952-5349-32-0 Paino: Forssa Print 2017 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO ................................................................................................................................................... 4 Tiedeorientaatio ja koulukunta ................................................................................................................ 4 Huoli aikuiskasvatustutkimuksen tilasta ............................................................................................... 7 Lähteistä ................................................................................................................................................... 14 Kirjoittajan positio ja taustaryhmä ........................................................................................................ 16 HAPUILEVA ALKU JA VAPAA SIVISTYSTYÖ ..................................................................................... 18 YHTEISKUNNALLINEN KORKEAKOULU SYSTEMAATTISEN AIKUISKASVATUSTUTKIMUKSEN MAHDOLLISTAJANA ............................................................. 25 ZACHRIS CASTRÉNISTA URPO HARVAAN: KOHTI TIETEELLISTÄ JA PROFESSIONAALISTA TUTKIMUSTA .................................................................................................. 34 Harvan tieteellinen orientaatio ja tuotanto .......................................................................................... 34 Työ- ja opiskeluyhteisön esimiehenä .................................................................................................... 42 Aikuiskoulutuskomitea ja uudet käsitteet ........................................................................................... 47 TYÖELÄMÄLÄHTÖISEN TUTKIMUSSUUNNAN ESIINMARSSI JA KOULUKUNNAN HAJOAMISEN ALKU - MATTI PELTONEN VALITAAN PROFESSORIKSI ......................................................................................................................................... 52 Suunnittelutalouden aikaan, politiikka tunkee yliopistolle ............................................................... 52 Aikuiskasvatuksen professorin viran vaikea täyttöprosessi .............................................................. 61 Onko aikuiskasvatus monitieteinen tutkimusala? .............................................................................. 68 Professori Matti Peltonen tutkijana: oma orientaatio.......................................................................... 73 AIKUISKASVATUKSEN TEORIA JA KÄSITTEISTÖ VAHVISTUU: AULIS ALANEN TAMPEREEN TRADITION EDUSTAJANA ........................................................................................... 85 ”Myöhään” professoriksi ....................................................................................................................... 85 Alanen tutkijana ...................................................................................................................................... 91 Työtovereita: ”hengenheimolainen” ja toinen ”välimaastossa” ........................................................ 99 Ainainen kisa ylemmistä viroista ja niiden sijaisuuksista ................................................................ 104 Vaikea seuraajan valintaprosessi ......................................................................................................... 113 VÄLIVAIHE ILMAN VAKINAISTA PROFESSORIA: ELINIKÄISEN OPPIMISEN JA TYÖELÄMÄLÄHTÖISEN TUTKIMUKSEN TEEMOJA ..................................................................... 120 AMMATILLINEN AIKUISKOULUTUS PAINOPISTEALUEENA – ANNIKKI JÄRVISEN PROFESSUURI ...................................................................................................................... 132 Työssä oppimisen ja Suomen Akatemian hankkeita ........................................................................ 132 ”Elinikäisen oppimisen ja kasvatuksen tutkimuksen” professuuri ................................................ 143 2 ”Laaja-alainen aikuiskasvatus” tutkimuskohteena ........................................................................... 151 JUHA SUORANNAN PROFESSORIKAUSI: MEDIAKASVATUS JA PROFESSORIN SIIRTO YHTEISKUNTATIETEISIIN ...................................................................................................... 157 TAMPEREEN PITKÄ LINJA ................................................................................................................... 169 LÄHTEET ................................................................................................................................................... 177 Arkistolähteet......................................................................................................................................... 177 Painamattomat lähteet .......................................................................................................................... 177 Haastattelut ............................................................................................................................................ 177 Kirjalliset ja sähköiset lähteet ............................................................................................................... 178 3 JOHDANTO Tiedeorientaatio ja koulukunta Tässä kirjassa tarkastellaan Helsingissä sijainneen Yhteiskunnallisen korkeakoulun kansansivistysopin opettajien Zachris Castrénin sekä Urpo Harvan luoman, 1930-luvulta lähtöisin olevan tiedeorientaation vaiheita. Zachris Castrén1 tunnetaan ennen kaikkea vapaan kansansivistystyön moni- puolisena kirjoittajana ja teoreetikkona, Helsingin suomenkielisen työväenopis- ton johtajana ja yliopiston praktisen filosofian dosenttina. Urpo Harva puolestaan oli Yhteiskunnallisen korkeakoulun ja Tampereen yliopiston ensimmäinen kansansivistysopin ja sittemmin aikuiskasvatuksen professori vuodesta 1946 lähtien vuoteen 1973 saakka. Tiedeorientaatio-käsitteellä tarkoitetaan teoksessa sekä aikuiskasvatuksen tutkimusta (tutkimusorientaatio) että käsitystä aikuiskasvatuksesta tieteenä ero- tuksena aikuiskasvatuksen käytännön toteutuksista. Castrénin ja Harvan luo- maa orientaatiota voidaan jäljempänä mainituin perusteluin kutsua myös kou- lukunnaksi. Käsitettä koulukunta ovat käyttäneet mm. aikuiskasvatuksen nuoremmat tutki- jat Juha Suoranta ja Juha Kauppila. He määrittelivät tutkijoiden muodostaman koulukunnan kymmenisen vuotta sitten niin, että tutkijaryhmän mielenkiinto suuntautuu samojen kysymysten ympärille. 2 Tutkimusmenetelmät eivät tämän mukaan ole sisään sulkeva kriteeri, vaikka toisaalta näinkin voisi ajatella. Heik- ki Paloheimo on puolestaan valtio-opin puolella muodostanut koulukunta- käsitteen siten, että erottelevina kriteereinä ovat käsitys tieteestä, tieteen ja yh- teiskunnan suhteesta sekä siitä, millä tavalla tieteelliset teoriat kehittyvät. 3 Luonnollisesti koulukunnassa pitää olla myös jäseniä. Paloheimon tutkimuk- sessa näitä ovat yliopiston opettajat sekä toisaalta opiskelijat. 1 Ks. Castrénista enemmän Sihvonen 1996 2 Suoranta & Kauppila 2006, 23 3 Paloheimo 1979, 1-3 4 Tiedeorientaatiota laajempana käsitteenä määritellään koulukunta seuraavasti: tutkijaryhmä pyrkii yhteisiin tavoitteisiin ryhmän mielenkiinto suuntautuu samoihin teemoihin, kuten esim. vapaa sivistystyö, ammattikasvatus jne. yhteinen käsitys aikuiskasvatuksesta tieteenä ja sen asemas- ta tieteiden joukossa selkeä tutkimuksellinen identiteetti koulukunta kasvattaa myös seuraajansa Luettelossa viimeisenä mainittua kohtaa seuraajista on painotettu erikseen, koska se on aivan keskeinen edellytys sille, että yleensä koulukunnasta voidaan puhua. Paloheimon tapaan seuraajat voivat olla sekä muita tutkijoita ja opettajia että opiskelijoita. Mielenkiinto tutkimusteemoihin on tietenkin kohta, joka ei voi pysyä staattisena, vaan on luonnollista, että se voi muuttua ajan mittaan. Tässäkin kirjassa koulukunnan käsite nähdään joustavana jopa niin, että ollak- seen elinkelpoinen koulukunnan pitää seurata tiiviisti ajan merkkejä ja uusia haasteita. Olennaista on kysyä, miltä osin tutkijaryhmän koonnut ensimmäinen koh- deteema on säilynyt, ja mitä muita tutkimuskohteita sen rinnalle on tullut. Zachris Castrénille tieteellistä näkökulmaa tärkeämpi oli aikuiskasvatuksen sivistyksellinen tehtävä 4, kun taas Urpo Harvalla oli jo vahva tieteellinen orientaatio. Koulukunta onkin kirjassa väljä työkalu eikä tiukka teoreettinen viiteke- hys. Harvan koulukunnassa oli jo sekä opettajia että opiskelijoita, kuten tässä kirjassa osoitetaan. Castrénin ja Harvan lisäksi pitää jo nyt tuoda esiin – myö- hemmin monessa luvussa mainittava – Aulis Alanen, edellä määritellyillä kri- teereillä ilman muuta samaan koulukuntaan kuulunut tutkija. Hän liittyi mukaan 1950-luvulla opiskelijana YKK:ssa. 1960-luvun loppuun mennessä hän oli ehtinyt jo kehitellä aikuiskasvatuksen peruskäsitteitä ja teoriaa. Vuodesta 1986 alkaen Alanen toimi yliopiston aikuiskasvatuksen professorina. 4 Castrén oli YKK:n sivutoiminen kansansivistysopin opettaja vuosina 1928-1937 5 Vähän toisin ilmaisten kirjassa haetaan Castrénista ja Harvasta lähtevän, jo Hel- singissä alkaneen ja sitten Tampereelle siirtyneen aikuiskasvatuksen tutkimuksen pitkää linjaa ja sen muutoksia. Mitä muita tiedeorientaatioita aikuiskasvatustieteen

Load more