MAL-paja 30.9.2015 Kansallinen MAL-verkosto, Jyväskylä, Muurame, Laukaa

Leena Rossi

30.9.2015 30.9.2015 MAL-PAJA / Rossi 30.9.2015 MAL-PAJA / Rossi Rakennemalli sijoittuu Jämsä-Jyväskylä- Äänekoski kehittämisvyöhykkeen ytimeen Äänekoski

Jyväskylä

Jämsä

30.9.2015 MAL-PAJA / Rossi Jyväskylän kaupunkiseutu

Väkiluvun muutos 01-08/2015:

Jyväskylän seutukunta 846 Jämsän seutukunta -188 Äänekosken seutukunta -163

30.9.2015 MAL-PAJA / Rossi Jyväskylän seutukunnan väestönlisäys kunnittain 01-08/2015 (lkm)

UURAINEN 20 LAUKAA 128 HANKASALMI -59 PETÄJÄVESI -68 JYVÄSKYLÄ 830 0

28 -33 MUURAME TOIVAKKA JYVÄSKYLÄN SEUTU

846

30.9.2015 MAL-PAJA / Rossi Jyväskylän kaupunkiseudun MAL-kehys (huom. tiedot v. 2012)

Rakennemalli 20X0 –kunnat (2011) Uurainen Joista Jyselin ja liikenteen 3 569 aiesopimusmenettelyn (2011) Laukaa piirissä olevat kunnat 18 481 Hankasalmi Asuntopoliittista yhteistä 5 453 suunnitelmaa / tavoitetilaa ei ole Petäjävesi Jyväskylä 4 095 133 482

Muurame 9 569 Kunta Asukasluku % Keski-Suomen Toivakka asukkaista 2 455 Jyväskylä 133 482 48,5 Muurame 9 569 3,5 Laukaa 18 481 6,7 Hankasalmi 5 453 2,0 Petäjävesi 4 095 1,5 Toivakka 2 455 0,9 Uurainen 3 569 1,3 Joutsa Joutsa 4 898 1,8 4 898 Luhanka Luhanka 773 0,3 Selvitysalue yhteensä 182 775 66,4 773 Keski-Suomen muut 92 386 33,6 kunnat yhteensä Keski-Suomi yhteensä 275 161 100,0

30.9.2015 MAL-PAJA / Rossi 30.9.2015 MAL-PAJA / Rossi Jyväskylän kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys Kuntien eri osa-alueiden väestömäärä 2012

Nykyinen kuntakeskus ympäristöineen

Muu kunnan sisällä oleva alue

Jyväskylän yhtenäinen keskustaajama-alue 116 944 Yhteensä 116 944 = 64% selvitysalueen väestöstä

LÄHTEENÄ YKR 2012 30.9.2015POHJAKARTTA Maanmittauslaitos MAL-PAJA / Rossi Suurten kaupunkien suhteellinen väkilukujen kehitys 01-08/2015, %

Vantaa

Espoo

Helsinki

Oulu

Tampere

Jyväskylä

Turku

Vaasa

Kuopio

Joensuu

Hämeenlinna

Lahti

Lappeenranta

Pori

Kouvola

-0,60 -0,40 -0,20 0,00 0,20 0,40 0,60 0,80 1,00 1,20 1,40

30.9.2015 MAL-PAJA / Rossi Jyväskylän väestönmuutos tammi-elokuussa 2008-2015, lkm 830 900

800

700

600

500

400

300

200

100

0 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015

30.9.2015 MAL-PAJA / Rossi Jyväskylän väestönmuutokset tammi-elokuussa v. 2011-2015, lkm

2011 2012 2013 2014 2015 1 000

800

600

400

200

0 Luonnollinen kasvu Kuntien välinen nettomuutto Nettomaahanmuutto Väestönlisäys

-200

-400

30.9.2015 MAL-PAJA / Rossi MAL-KEHYS

Välineet Miten kaupunkiseudun Tavoitteet, strategiat MAL-kyvykkyys voidaan Hankkeistaminen todentaa? Aluekehitys Yhteys rahankäyttöön Elinkeinot Seuranta

Jyväskylän kaupunki- MAL seutu Palvelu- Maankäyttö konseptit Asuminen -rakenteet Liikenne -verkot

ELÄMÄN INFRASTRUKTUURI

30.9.2015 MAL-PAJA / Rossi 30.9.2015 MAL-PAJA / Rossi Jyväskylä

Leena Rossi

30.9.2015 30.9.2015 MAL-PAJA / Rossi 30.9.2015 MAL-PAJA / Rossi 30.9.2015 MAL-PAJA / Rossi 30.9.2015 MAL-PAJA / Rossi Kuvat: Jyväskylän kaupunki 30.9.2015 MAL-PAJA / Rossi 30.9.2015 MAL-PAJA / Rossi 30.9.2015 MAL-PAJA / Rossi T i k k a k o s k i k e h i t t y y ! 4.2. 2015

1. Avaus 2. Tikkakosken kehittämissuunnitelmasta yleensä 3. Tikkakosken tohinat; diplomityön esittely, Annamaija Löfgren 4. Koulu- ja liikuntakeskuksen yleissuunnitelmaluonnoksen esittely, ArtoKaituri 5. ”Tikkakosken Portti”-ideasuunnnitelman esittely

30.9.2015 MAL-PAJA / Rossi LIMA-PESU

30.9.2015 MAL-PAJA / Rossi 30.9.2015 MAL-PAJA / Rossi Kartta 6: Kestävä liikkuminen ja täydennysrakentaminen (mukaan lukien Kivat naapurit –kohteet ja pyöräilyverkko)

Tartumme haasteeseen.

30.9.2015 MAL-PAJA / Rossi 30.9.2015 MAL-PAJA / Rossi Terveysverkko- analyysit 2015

30.9.2015 MAL-PAJA / Rossi 30.9.2015 MAL-PAJA / Rossi Minkälaisen liikenneverkon maakuntakaavan päivitys esittää? 30.9.2015 MAL-PAJA / Rossi AJANKOHTAISTA JYVÄSKYLÄN LIIKENTEESSÄ

• KymppiL, Pyöräilyn edistämisohjelma, keskustan pysäköintistrategia, sähköautojen jakeluverkon yleissuunnitelma, liikenteen ajantasainen pysäköinnin opastus (keskusta-alue ja Lutakko), älyliikenteen ja resurssiviisauden pienhankkeet • VT4 Kirri-Tikkakoski –hankkeen toteuttaminen tiesuunnitelman mukaisessa laajuudessa • Kankaan eritasoliittymä • Tourulan eritasoliittymässä risteävät valtatiet 4 ja 9 ja kohde sopisi hyvin ns. täsmäparannuskohteeksi (LIIKENNE KOHTI TULEVAA –LINJAUKSET): hanke tukee monipuolisesti eri liikennemuotoja ja kaupunkikehitystä • VT ja 9 kehittäminen maakuntakeskuksen strategisella keskustatoimintojen alueella • Esiselvitys tehty 2014-15 • Alkamassa Ratapihan tilantarve- ja toiminnot 20X0 –selvitys, Keljo-Vaajakoski kaksoisraiteen aluevarausselvitys tekeillä • Osayleiskaava käynnistyy tiesuunnitelmien ja muiden jatkotoimenpiteiden pohjaksi • Laukaantien parantaminen 1. vaihe käynnistynyt • Uuteen keskussairaalaan (2020) liittyvä Kukkumäen eritasoliittymän täydentäminen VT18 ja Länsiväylä • Joukkoliikenteen brändäys ja mm. Waltti lippu- ja maksujärjestelmä (1. alueet Joensuu, Jyväskylä, Kuopio ja Oulu) • Henkilökuljetusten yhdistely, kilpailutus käynnistyy, koulujen alkamisaikoja porrastettu • MAL-kokonaisuus: Jyväskylän kaupunki on ilmaissut kiinnostuksensa valtion MAL- sopimuskumppaniksi huomioon ottaen sopimuskäytännön valtakunnalliset kehitystarpeet, seudullinen MAL-worksop 30.9. 2 – Asumisvision neljä teemaa

VETOVOIMAINEN RESURSSIVIISAS SUVAITSEVA SEUDULLINEN ASUMINEN1 ASUMINEN2 ASUMINEN3 ASUMINEN4

Jyväskylän kaupunki ASUMISVISIO 2025

30.9.2015 MAL-PAJA / Rossi asumisen teemat 201 201 2012015 201201620120172012018201 2019202 2020202 2022021 202202220220232022024202 2025202 202 202 202 202 3 4 5 6 7 8 9 0 1 2 3 4 5 6 7 6 7 8 9

LUONNOS

KYMPPIR2015-OHJELMA Maankäytön toteuttaminen vuoteen 2025

JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI KAUPUNKISUUNNITTELU JA MAANKÄYTTÖ 30.9.2015 MAL-PAJA / Rossi 6.10.2015 Kaupunkirakennelautakunta, esittely ASUNTOTUOTANTO 1988-2014 Painopiste siirtynyt omakotitalorakentamisesta yhä enemmän kerrostalorakentamiseen asuntoja 2000 1800 1600 1400 1200 1000 800 600 400 200 0 198 198 199 199 199 199 199 199 199 199 199 199 200 200 200 200 200 200 200 200 200 200 201 201 201 201 201 8 9 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 0 1 2 3 4 Kerrostalot 607 912 831 944 729 766 684 408 627 568 877 739 1035 713 856 1007 709 675 716 559 449 224 759 721 779 801 729 Rivitalot 317 542 585 374 235 166 67 105 91 118 198 118 183 169 125 192 307 186 185 209 78 54 68 107 157 100 94 Omakotitalot 300 338 430 322 274 216 191 119 142 172 204 215 211 204 200 221 282 337 330 348 295 246 220 269 233 213 201

Asuntotuotannon määrä on säilynyt viime vuosina vakaana. Vuonna 2014 Jyväskylään valmistui yhteensä 1 025 asuntoa (yht. 98 400 k- m2), mikä on hieman alle vuosien 1988‐2014 keskiarvon.

Valmistuneiden omakotitaloasuntojen määrä on ollut laskeva. Sen sijaan kerrostalorakentamisen osuus on kasvussa. Vuonna 2014 valmistuneista asunnoista noin 80 % oli kerros‐ ja rivitaloasuntoja.

Vuonna 2014 rakennuslupia myönnettiin yhteensä 1 140 asunnolle (yht. 89 600 k-m2), joista 89 % kerros- ja rivitaloille. Tämä viittaa rakentamisen painopisteen siirtymiseen odotetusti yhä enemmän etenkin kerrostalotuotantoon. Viime vuoden vastaavaan aikaan nähden vuoden 2015 asuntotuotanto on ollut vilkkaampaa. Elokuun 2015 loppuun mennessä on valmistunut yhteensä jo 846 asuntoa 30.9.2015(72 000 k-m2) ja lupia on myönnetty yhteensä 938 asunnolleMAL (64-PAJA 000 / k Rossi-m2). OMAKOTITALOLUPIEN ALUEELLINEN JAKAUTUMINEN

RAKENNUSLUVAT Asemakaava- Osayleiskaava- alueille alueille* Maaseudulle Yhteensä 2009 156 24 15 195

80 % 12 % 8 % 2010 179 30 33 242

74 % 12 % 14 % 2011 151 40 13 204

74 % 20 % 6 % 2012 129 37 14 180

72 % 20 % 8 % 2013 164 15 16 195

84 % 8 % 8 % 2014 90 15 9 100

79 % 13 % 8 % 2015 37 8 4 49 (6/2015 mennessä) 76 % 16 % 8 % YHTEENSÄ 906 169 104 1 179

77 % 14 % 9 % * Myös vireillä olevat osayleiskaavat huomioitu

Vuonna 2014 pientalolupia haettiin selvästi vähemmän aiempiin vuosiin verrattuna. Vuoden 2015 tilanne näyttää tähän saakka edellisvuoden kaltaiselta. Omakotitalorakentamisen jakautuminen asemakaava- ja maaseutualueiden kesken on pysynyt suhteellisen vakiona. Hieman yli kolme neljäsosaa pientaloista rakennetaan asemakaava-alueille. Maaseutualueista Puuppolan ja Vesangan rakennuspaikat ovat olleet kysytyimpiä (Lisätietoja liite 4.) 30.9.2015 MAL-PAJA / Rossi UUDET OMAKOTITONTIT 2015-2025 TUNNELINMÄKI III - Uusia omakotitontteja on tulossa tarjolle kaikkien aluekeskusten piiriin. MATINMÄKI

- Määrällisesti tonttitarjonta painottuu eniten eteläiselle ja pohjoiselle kasvusuunnalle. MANNISENMÄKI SAVULAHTI VÄÄRÄJÄRVI - Keskustan tuntumassa uusia pientalotontteja tulee tarjolle vielä RUOKE jonkin verran, mutta tulevan vuosikymmenen aikana TUOHIMUTKANRIN NE tonttitarjonta painottuu yhä enemmän yli 7 kilometrin päähän HUPELI keskustasta. YLÄMÄYRÄMÄKI TANH HAAPANIEMI U- KAURAMÄKI I KAARI - Asemakaavoitettujen alueiden lisäksi tarjontaa täydentävät maaseudun kyläkaava-alueiden rakennuspaikat. Jyväskylän kaupungin yleiskaavan pohjautuvat kyläselvitykset ovat SÄÄKSVUOR I käynnistyneet Kuohu-Sarvenperän, Kuikka-Nyrölän ja TIKKALA KINKOVUOR Putkilahden alueilla. I MITÄ UUSIA ASUINALUEITA TULISI AVATA VUOSINA 2020-2030?

- Vuoteen 2020 saakka jo asemakaavoitettujen ja vireillä olevien RASPIO-ILONIEMI asemakaavojen tonttivaranto on riittävä. Pienillä yksittäisillä alueilla ei voida täyttää 100 tonttia / vuosi –kysyntää enää vuoden 2020 jälkeen. Uusien yleiskaava-alueiden avaaminen on tällöin KIRKKOLAHTI välttämätöntä. Laajimmat Jyväskylän kaupungin yleiskaavassa 30.9.2015 MAL-PAJA / Rossi olevat asemakaavoittamattomat aluekokonaisuudet ovat Kauramäki-Eteläportti, Läntinen Palokka, Raspio-Iloniemi ja KERROS- JA RIVITALORAKENTAMINEN: LAINVOIMAINEN KAAVAVARANTO

Osuus kokonais- k-m2 kaavavarannosta 0 20000 40000 60000 80000 100000 120000 140000 160000 Kantakaupunki (29 %) Kortepohja-Kypärämäki (3 %) Lohikoski (4 %) Huhtasuo (6 %) Kuokkala* (11 %) Keltinmäki-Myllyjärvi (1 %) Keljo (11 %) Halssila (1 %) ennen 2000 2000-2005 2006-2010 2011-2015 Säynätsalo (6 %) Tikkakoski (3 %) Palokka (17 %) Vaajakoski-Jyskä (8 %) (2 %) * Kuokkalan alueeseen laskettu myös asuntomessualue • Kerros- ja rivitalotonttien asemakaavavaranto on 477 500 k-m2. Tämä vastaa lähes seitsemän vuoden varantoa. Kaupungin osuus varannosta on 53 %. 2 • Kunnallistekniikalla varustettua, heti rakennettavissa olevia tontteja tästä on n. 340 000 k-m eli Kokonaisuudessaan noin viiden vuoden varanto. Suurin osa näistä on yksityisen omistuksessa. tilanne on hyvä. Alueilla, • Vuosina 2009-2014 kerrosalan suhteen tarkasteltuna eniten on kaavoitettu kantakaupungin joilla lainvoimaista alueelle, mutta myös etenkin Palokkaan ja Kuokkalaan (Lisätietoja Liite 3). Tämä näkyy myös kaavavarantoa on vähän lainvoimaisen kaavavarannon määrässä. Huomattava osa lainvoimaisesta asemakaavavarannosta tai se on pääosin vanhaa, sijoittuu kantakaupungin alueelle (mm. Lutakko, Kangas, Kivelänranta, Kivääritehtaankatu). tulee erityisesti edistää • Noin viidennes kaavavarannosta on kaavoitettu ennen vuotta 2000. Yli 15 vuotta vanhojen kaavojen uusien toteutuminen on viime vuosina ollut marginaalista. Etenkin Säynätsalossa, Tikkakoskella ja rakentamismahdollisuuksi Korpilahdella kokonaiskaavavaranto on suhteellisen vanhaa muihin alueisiin verrattuna. en luomista. 30.9.2015 MAL-PAJA / Rossi KYMPPIR2015

KERROS- JA RIVITALO- TONTTIEN MÄÄRÄLLISET TAVOITTEET

KAAVOITUS: Lainvoimaisissa asemakaavoissa tulee olla viiden vuoden varanto kerros- ja rivitalotuotantoon kaupungin ja yksityisen maalla.

Vuosittain kaavoitetaan vuoden asuntotuotantotavoitteen verran lisää eli 70 000 k-m2 , josta 10 000 k-m2 senioriasumista.

TONTTITUOTANTO Kaupunki tarjoaa vuosittain tontit, jotka mahdollistavat noin 50 000 k- m2:n rakentamisen. Tästä määrästä vähintään 15 000 k-m2 tulee olla kaavoitusvaiheen jälkeen vapaasti kaikkien toimijoiden haettavissa (ei sidottu kaavoitusvaiheessa yksittäisille toimijoille).

30.9.2015 MAL-PAJA / Rossi TIKKAKOSKI UUDET KERROS- JA PALOKKA RIVITALOTONTIT 2015-2025

- Uusia kerros- ja rivitaloja on LOHIKOSKI tulossa kaikkien alue- ja HUHTASUO lähikeskusten vaikutuspiiriin. Heti rakennettavissa olevien tonttien KORTEPOHJA varanto on erinomainen ja tulossa KANGAS VAAJAKOSKI on monia odotettuja kohteita. Muun muassa Kankaan HALSSILA rakentaminen on käynnistynyt. KANTA- KAUPUNKI - Kankaan lisäksi suurimmat KUOKKALA asuntotuotantovolyymit painottuvat muualle KELTINMÄKI kantakaupunkiin ja aluekeskuksista etenkin Palokkaan ja Kuokkalaan. Ohjelmassa on myös kohteita, joiden ajoitus ja ETELÄPORTTI ja mitoitus täydentyy tulevina KELJONKANGAS vuosina (mm. Hippos ja Keskussairaalanmäki).

- Jyväskylän kaupungin yleiskaavan tavoitteiden mukaisesti lähes kaikki uudet alueet toteuttavat KORPILAHTI kestävän liikkumisen periaatteita tukeutumalla joukkoliikenteeseen, pyöräilyreitteihin ja myös kävelyyn.

SÄYNÄTSALO - Ikääntyvien asumiseen 30.9.2015 MAL-PAJA / Rossi panostetaan myös jatkossa. Alue- ja lähikeskusten ytimet ovat luontevia senioriasumisen LIITE 3: Kaavoitettu ja valmistunut kerros- ja rivitalokerrosala alueen mukaan 2009-2015* *06/2015 mennessä

KANTA- Kantakaupunki 92400 TIKKAKOSKI 147100 KAUPUNKI

Kortepohja-Kypärämäki 73600 LOHI- 24200 KOSKI PALOKKA Kuokkala 73630 KORTEPOHJA- 78000 KYPÄRÄMÄKI

Huhtasuo 35400 54200 HUHTASUO HALSSILA Palokka 33700 KELTINMÄKI- 91600 KUOKKALA MYLLYJÄRVI Eteläportti-Keljonkangas 23400 ETELÄPORTTI- VAAJAKOSKI 17700 KELJONKANGAS 8900 Halssila 9420 SÄYNÄTSALO Vaajakoski 12700 16800

Lohikoski 9600 18600 KORPILAHTI

Keltinmäki-Myllyjärvi 6500 5900

Korpilahti 3300 2600

Tikkakoski 2300 1500

Säynätsalo 2000 6500

0 20000 40000 60000 80000 100000 120000 140000 160000

Valmistuneet Kaavoitettu k-m2 30.9.2015 MAL-PAJA / Rossi LIITE 4: Maaseudun kaavoitetut rakennuspaikat

1

Kaavan rakennuspaikat Asuinrakennusluvat Jäljellä n. kpl 2 3 Osayleiskaava-alueen Hyväks- Vireillä 1.1.201 nimi ytyt olevat 2009 2010 2011 2012 2013 2014 5 Puuppola- 1 Lintukangas 200 11 8 18 7 6 2 148 Kuohu-Vesanka- Ruoke: länsiosa 8 2 (Kuohu) 130 4 5 2 2 0 1 116 4 Kuohu-Vesanka- Ruoke: itäosa 5 (Vesanka ja 6 3 Ruoke) 344 7 10 15 20 7 3 282

4 Taka-Keljo 98 0 1 1 2 0 0 94

5 Tikkala 205 0 2 2 3 0 4 194

6 Oravasaari 56 3 4 2 3 0 2 42 Maatianjärvi (Raspio-Iloniemi 7 oyk) 50 0 0 0 0 0 2 48 7

8 Leppälahti 80 0 0 0 0 2 1 80

30.9.2015 MAL-PAJA / Rossi 2014- 2020- 2025- IKÄ 2001 2014 2020 2025 2030 2020 2025 2030 LIITE 5: Väestöarvio 2025/2030

0-6 9 397 10 974 11 800 11 650 11 450 826 -150 -200 • Lasten määrän kasvu on suurta vielä lähivuosina. • Työikäisten määrä kasvaa vielä jonkin verran, mutta 7-12 8 481 8 459 9 110 9 360 9 480 651 250 120 suhteessa ikäluokan kokoon kasvu on vähäistä. 13-15 4 203 3 838 4 420 4 620 4 750 582 200 130 • 65-74-vuotiaiden määrän kasvu on nyt suurta, mutta vuoden 2020 jälkeen määrä kääntyy laskuun. Sen 16-64 81 467 90 075 90 630 91 570 92 810 555 940 1 240 sijaan 75-84- sekä 85-vuotiaiden määrät kasvavat nopealla tahdilla vuotta 2030 kohden. 65-74 8 201 12 995 15 430 14 870 14 880 2 435 -560 10

75-84 5 149 6 810 8 300 11 330 12 960 1 490 3 030 1 630 • Alueellisesti väestönkasvu suurinta keskustan alueella + 7 km kehällä keskustasta: Palokka, Vaajakoski, 85- 1 482 2 629 3 110 3 800 4 770 481 690 970 Keljonkangas. KANTA- Yht. 118 380 135 780 142 800 147 200 151 100 7 020 4 400 3 900 TIKKAKOSKI- KAUPUNKI NYRÖLÄ 2001- 2014- SUURALUE KORTEPOHJA- LOHI- 2001 2014 2020 2025 2014 2025 PALOKKA- KYPÄRÄMÄKI KOSKI PUUPPOLA Kantakaupunki 21 712 26 954 28 540 29 750 5 242 2 796 HUHTASUO KUOHU- Kypärämäki-Kortepohja 9 805 11 475 11 770 11 560 1 670 85 KELTINMÄKI- VESANKA HALSSILA Lohikoski- MYLLYJÄRVI Seppälänkangas 4 701 4 704 4 850 4 800 3 96 KUOKKALA Huhtasuo 8 472 9 011 9 380 9 670 539 659 KELJO Kuokkala 15 154 17 122 17 630 17 680 1 968 558 VAAJAKOSKI Keltinmäki-Myllyjärvi 6 790 7 574 7 520 7 530 784 -44 SÄYNÄTSALO Keljo 4 355 6 008 7 390 8 760 1 653 2 752 Halssila (ml. Asuntomessualue) 5 167 5 808 6 300 6 320 641 512 Säynätsalo 3 462 3 310 3 520 3 570 -152 260 Tikkakoski-Nyrölä 4 978 5 271 5 680 5 730 293 459 Palokka-Puuppola 12 390 15 135 16 230 17 000 2 745 1 865 KORPILAHTI Vaajakoski-Jyskä 13 695 14 775 15 370 15 870 1 080 1 095 Kuohu-Vesanka 1 810 2 331 2 630 2 740 521 409 Korpilahti 4 968 4 953 5 280 5 470 -15 517 Ei tietoa30.9.2015 921 1 349 710 750 MAL428-PAJA- 599/ Rossi Yhteensä 118 380 135 780 142 800 147 200 17 400 11 420 PÄÄTÖSESITYS

Kaupunkirakennelautakunta hyväksyy KymppiR2015-ohjelman ja toteaa erityisesti, että

1. Uusien kerros- ja rivitalotonttien tarjonta on määrällisesti riittävä ja laadullisesti monipuolinen. KymppiR-ohjelman kokonaistavoitteet huomioiden uusien asumiskohteiden kaavoitusta tulee lähivuosina käynnistää harkiten. Kaupungin vapaasti markkinoitaviin kerros- ja rivitalotontteihin tulee panostaa.

2. Vuosittain tarjolle tulevien kaupungin omakotitonttien määrä on noin 100 tonttia. Tontinluovutuksen tavoitteissa huomioidaan varanto ja luovutusta säädellään kysynnän mukaan.

3. Päiväkoti- ja kouluverkon kehittäminen on omakotitonttitarjonnan reunaehto. Riittävien päiväkoti- ja koulupalvelujen mitoitusta varten seuraavassa KymppiR2016-ohjelmassa tulee muodostaa tarkempi näkemys Sääksvuoren ja Kauramäen sekä Läntisen Palokan uusien asuinalueiden tontinluovutuksen aikataulutuksesta ja määristä.

4. Seuraavan KymppiR2016-ohjelman erityisteemana on täydennysrakentamisen edistäminen. Tällä tuetaan kaupunkistrategiassa linjattua tavoitetta kilpailukyvyn vahvistamisesta toimivalla ja eheytyvällä yhdyskuntarakenteella.

30.9.2015 MAL-PAJA / Rossi Arvio työpaikkojen nettomäärän kasvutarpeesta

Oheisen taulukon kasvuennusteet 2012–2030 Työpaikkaa perustuvat kolmeen skenaarioon: 80000

1) Työikäisten väestöennustukseen perustuva 75000 skenaario, jossa työllisten osuus työikäisistä pysyy samana kuin vuonna 2012. Tällöin 70000 työttömyysprosentti pysyttelee korkeana ja väestön taloudellinen huoltosuhde1 laskee. 65000 2) Työpaikkojen kasvutarveskenaario, joka perustuu kaikenikäisten väestöennusteeseen ja taloudellisen 60000 huoltosuhteen1 säilyttämiseen vuoden 2012 tasolla. Skenaariossa työttömyysprosentti pienenee usealla 55000 prosenttiyksiköllä2. 3) Vuosien 2000 – 2012 työpaikkakehitykseen 50000 perustuva lineaarinen ennuste, jossa 45000 työpaikkojen määrän kasvun odotetaan jatkuvan samanlaisena eli voimakkaana. 40000

1Työllisen väestön suhde ei-työlliseen väestöön (ml. Lapset, opiskelijat, eläkeläiset, työttömät yms). 2 Karkeasti arvioiden työttömyysprosentti voisi laskea 10 %:n Työikäisten väestöennusteeseen perustuva nettomäärän kasvutarve tienoille, jos muu työllisyysrakenne säilyy samanlaisena. Työllisten määrä voi kuitenkin kasvaa työurien pidentymisen kautta, jolloin Väestöennusteeseen ja huoltosuhteen säilyttämiseen perustuva kasvutarve yhdellä lisätyöpaikalla ei ole yhtä suurta vaikutusta Toteutunut työpaikkakehitys 2000-2014 (v. 2013-2014 arvioitu) työttömyyslukuihin. 2000-luvun työpaikkakehitykseen perustuva lineaarinen ennuste

30.9.2015 MAL-PAJA / Rossi Teollisuushalli 2006: Murskaamontie 1, Teollisuushalli 2011: 594 k-m2 Yritystie 13, Teollisuusvarasto 2012: 722 k-m2 Sievisenmäentie 10B 285 k-m2

Teollisuushalli 2010: Akkalankuja 4 599 k-m2 Teollisuus- ja pienteollisuustalo 2007: 2 Kankitie 14 Keskimäärin 9 500 k-m vuodessa2739 uutta k-m2 teollisuusrakentamista. Laajennuksia n. 6 500 k-m2 vuodessa

Teollisuuden tuotantorakennus 2006: Sepelitie 15, 3906 k-m2

Teollisuus- ja pienteollisuustalo 2005: Metsäraivio 12 597 k-m2

30.9.2015 MAL-PAJA / Rossi Varastorakennukset 2009: Varastorakennus 2009: Saunatie 8 Nuutintie 8 902 k-m2 + 680 k-m2 443 k-m2

Kauppavarasto 2007: Kaakkovuorentie2 10 Keskimäärin 6 5003020 k k--mm2 vuodessa uutta varastorakentamista. Laajennuksia n. 2 000 k-m2 vuodessa.

Varastorakennus 2012: Iskutie 3 Kauppavarasto 2008: 1073 k-m2 Kalarintie 2 3573 k-m2

30.9.2015 MAL-PAJA / Rossi Myymälärakennus 2009: Vehkakatu 1 1774 k-m2 Myymälärakennus 2011: Alasinkatu 11 1393 k-m2 Myymälärakennus 2008: Vaajakoskentie 119 1322 k-m2

Keskimäärin 13 000 k-m2 vuodessa uutta liikerakentamista. laajennuksia n. 5 000 k-m2 vuodessa.

Liike- ja tavaratalo 2005-06: Seppäläntie 14-16 4519 k-m2 + 4046 k-m2

30.9.2015 MAL-PAJA / Rossi Toimistorakennus 2012: Lutakonaukio 7 9602 k-m2

Keskimäärin 4 000 k-m2 vuodessa uutta toimistorakentamista. Laajennuksia n. 2 000 k-m2 vuodessa.

30.9.2015 MAL-PAJA / Rossi 30.9.2015 MAL-PAJA / Rossi Varanto kaavallisen tilanteen mukaan syksy 2015 Muutokset vuoden 2013 tilanteeseen: • Asemakaavavarannon tarkastelutapaa on tarkennettu, jolloin mukaan on tullut yksittäisiä tontteja esimerkiksi Heinämäen ja Seppälänkankaan alueilla. • Yleiskaavan mukaiset päivitykset esimerkiksi Tikkakosken, Palokärjen ja Kanavuoren yleiskaava-alueisiin – varattuja alueita pääosin pienennetty. • Korpilahden Huovilan asemakaavoitus viivästynyt - haasteena kunnallistekniikan rakentaminen ja tieyhteys.

• Mukana ei ole palveluiden alueita, joita tarkastellaan erikseen

30.9.2015 MAL-PAJA / Rossi Yritys- tonttitarjonta (”tuotanto”)

1.9.2015 vapaat yritystontit Seppälänkangas 4 Palokangas 1 Kirri 2 Nuutti 9 Ruokosaari 6 Korpilahti 1 30.9.2015 Yhteensä 23 MAL-PAJA / Rossi Case: kaupungin eteläpuolen 2. ASEMAKAAVA, KAUPUNGIN MAANOMISTUS & yritystonttitarjonta KUNNALLISTEKNIIKAN LÄHEISYYS

1. KAAVAVARANTO

3. VAPAASTI MYYTÄVISSÄ OLEVA TARJONTA

Haaste: Kaupungin eteläpuolella (Kuokkala, Keljo, Eteläportti) on kaupungin omistamaa asemakaavallista varantoa kunnallistekniikan läheisyydessä, mutta näitä alueita ei pystytä eri syistä tällä hetkellä hyödyntämään ilman erillisiä toimia (esim. kaavamuutoksia). Eteläpuolella on ollut myös jonkin verran kysyntää.

30.9.2015 MAL-PAJA / Rossi Aluerakenne

Alueella neljä potentiaalista yritystoiminnan aluetta. Vt 9:n länsipuolella Eteläportti kaupan, palveluiden ja tuotannon merkittävänä keskittymänä ja Kauramäki asumisen yhteydessä olevana yritystoimintana. Liittymän itäpuolella olevan yritystoiminnan alueella olemassa oleva teollisuuskaava, mutta jonka toteutukseen liittyy haasteita. Keljonlahti kytkeytyy alueella sijaitsevaan voimalaitostoimintaan.

• Nykyinen toiminta: – Eteläportti 100 työpaikkaa – Kolmiokortteli ympäristöineen 110 työpaikkaa – Keljonlahti 100 työpaikkaa

30.9.2015 MAL-PAJA / Rossi AJATUKSIA ETENEMISESTÄ

Keljonlahti - Erityistoiminnoille (energia, vedenkäyttö, kuljetukset) Kauramäki - Tarvittaessa käyttöön - Asemakaavoitus käynnissä nopeasti (?)  liittymän vieressä olevat - Koko alueen tontit ensimmäisenä uusista mahdollisuuksien alueista käyttöönotettavissa selvittäminen 2018 (?) lähivuosina ja toteutus - Käyttötarkoitus ja profiili: 2020 eteenpäin asumisen yhteydessä oleva yritystoiminta Kolmiokortteli - Pohjoispää heti toteutettavissa Eteläportti (teollisuustoimintaan, 50 % - Osayleiskaavoitus myös liiketilaksi), huomioitava käynnissä: koillisosa asutuksen läheisyys palveluja ja kauppaa - Muu käyttö ratkaistaan alueen lounaisosa tuotannollista osayleiskaavoituksessa toimintaa - Liittymän varteen osoitettavissa pienelle yritystoiminnalle - Aikataulu joustava, merkittävälle toimijalle nopeasti 30.9.2015 MAL-PAJA / Rossi käyttöönotettavissa Työhypoteesi LR • Jyväskylän seudun MAL-johtaminen on ollut uutta luovaa, mutta tuloksellisuuden todentaminen on vielä epäselvää • Eniten parantamista ja uudistettavaa on L-osuudessa • Edunvalvonta ja näkyvyys suhteessa valtioon on heikkoa • MAL-johtamisen välineet vaativat virittämistä, miten keskeiset parantamiskohteet voidaan yksilöidä? • Millaisia vaihtoehtoja voidaan muodostaa? • Mitä suosituksia jatkotoimista voidaan antaa ja ottaa käyttöön? • Suurehkon kaupunkiseudun MAL-johtamiselle on luotavissa nykyistä vaikuttavampi välineistö, joka kytkee yhteen kokonaisvaltaisesti MAL-teemat, seudun kunnat, muut toimijat ja valtion

30.9.2015 MAL-PAJA / Rossi 30.9.2015 MAL-PAJA / Rossi