Teksti: Petteri Uusitalo Maailmassa on niin paljon mangaa, että monta loistavaa teosta jää iäksi vaille virallista länsimaista Lukemattomia mangoja julkaisua. Tervetuloa haudattujen helmien pariin. Perustuotantoarvojen äärellä

Mitä tekee , joka on kynäil- laan. Päivät kuluvat kokeisiin lukiessa. lyt vuosikymmenen suosituimpiin ko- Yläasteen jälkeen seinät tuntuivat honneen shounensarjan, saattanut sen hy- kotona kaatuvan päälle, joten Hachi- vin ansaittuun päätökseensä, saanut kaksi ken päätti hakea lukioon – mihin ta- tv-animesovitusta ja saavuttanut ylipäätään hansa lukioon – jolla olisi oma asun- suunnilleen kaiken, mitä alalla on mahdollis- tola. Hän järkeili, että maalaiskoulussa ta saavuttaa? hänellä ei olisi mitään ongelmia olla Hiromu Arakawa päätti aloittaa huomat- ykkönen kaikissa aineissa. tavasti pienieleisemmän mangan, joka valistaa Hachiken päätyy keskelle ei-mitään elämästä vieraantuneita kaupunkilaisia elintar- Yezon maatalouslukioon, jossa häntä odottaa työuransa päätyttyä lihoiksi. Suurimmalla huo- viketuotannon perusrealiteeteista. Juuri sitä ni- kulttuurishokki jos toinenkin. Liikuntatunnilla miolla ovat kuitenkin lypsylehmät, jollaisia on mittäin tekee tämän vuoden alussa Shogaku- yksi kierros koulun ympäri on 20 kilometriä, ja monen Hachikenin luokkatoverin kotitilalla. kanin Weekly Shonen Sundayssa alkanut Sil- kaikki kerhotkin liittyvät tavalla tai toisella maa- ver Spoon, joka on lievästi sanottuna radikaali talouteen: esimerkiksi Holstein-kerhossa pal- Hiki, tuska ja mutainen nuoruus irtiotto viime vuonna päättyneeseen Fullmetal kintolehmäkuvastoa kuolataan kuin pornoleh- Koulunkäynti Yezossa muistuttaa enemmän oi- Alchemistiin nähden. teä. Hachiken myös ihastuu välittömästi luok- kealla maatilalla elämistä kuin koulua. Eläinten katoveriinsa Aki Mikageen, jonka perässä hän hoitovuorossa olevat joutuvat heräämään vii- Hieman erilainen koulumanga eksyy ratsastuskerhoon. deltä, ja milloin tahansa joku opettaja saattaa Yuugo Hachiken on keskiluokkaisen sapporo- Huumorin ja kulttuurishokkien varjolla niin tulla pyytämään apua kasvihuoneen irronneen laisperheen toiseksi vanhin poika. Kuten toisek- Hachiken kuin lukijatkin tutustuvat siihen, mis- kattopressun korjaamisessa. si vanhimmilla pojilla aina, myös hänellä on jon- tä ruoka tulee. Porsaat ovat söpöjä, mutta silti Toisaalta koulun painottuminen alkutuotan- kinasteinen identiteettikriisi: isoveljen varjossa kinkuksi ja pekoniksi tarkoitettuja. Kananmunat toon mahdollistaa sen, että itse tuotettuja perus- pitäisi saada menestyttyä myös omilla ansioil- tulevat kanojen kloaakeista. Hevoset päätyvät ruoka-aineita on aina tarjolla niitä tarvitseville. Eräässä luvussa koulun kaikkien eri suuntau- tumisvaihtojen opiskelijat yhdistävät voimansa tehdäkseen pizzaa roskakasan alta löytyneessä leivinuunissa. Kesäloman koittaessa asuntolat suljetaan, mutta Hachiken ei edelleenkään haluaisi pala- ta kotiin. Hän päätyy kesärengiksi Akin vuorilla sijaitsevalle kotitilalle, jossa odottaa vielä lisää järkytyksiä: Akin isoisoäiti mumisee muistojaan siitä, miten karhu oli aikoinaan syönyt naapurit, ja muutaman kilometrin päässä asuvan luokka- kaverin esikouluikäiset pikkusiskot heiluvat tali- konvarressa siinä missä isoveljensäkin. Kaiken taustalla lurkkii kuitenkin jatkuvasti Hachikenin kantava ahdistus siitä, että hän ei tiedä lainkaan, mitä elämällään tekisi. Hän on koulunsa ainoa kaupunkilaispoika, ja myös ai- noa, jolla ei ole elämässään unelmaa tai tavoi- tetta. Kuka hänen luokkatovereistaan haluaa pelastaa juustolan, kuka aikoo ottaa haltuun- sa vanhempiensa maitotilan, kuka on kiinnos- tunut vihannesten tuotannosta, kuka haluaa eläinlääkäriksi, kuka on tullut kouluun opiskel- lakseen bioteknologiaa ja karjankloonausta. Sarja on leimallisesti huumorimanga, mut- ta humorististen kohtausten väliin on kylvet- ty myös vakavampia. Kotieläinten hoidosta ir- toaa silloin tällöin loistavia metaforia elämäl- le. Eräskin opettaja varoittaa luokkaansa alis- tumasta alussa määräytyneeseen paikkaansa

58 Kuvat © Hiromu Arakawa, hierarkiassa ja olemasta pyrkimättä kohti pa- stressata pääsykokeista, sillä tavoitteet ovat sel- niltä – mutta ainakin se mahdollistaa elämän rempaa, kuten sianporsailla on tapana tehdä. viä ja työpaikka taattu. Heidän ei tarvitse miettiä mahdollisuuksien tarkastelemisen hieman ob- oikean elämän vaikeuksia. jektiivisemmin. Tai kuten Hachiken asian puki Ei koulua vaan elämää varten Riidan päätteeksi Hachikenin näkökulmat al- sanoiksi: se antaa sellaisen viestin, että voi olla Arakawa on itse kasvanut maitotilalla Hokkai- kavat kuitenkin avartua, kun hän tajuaa pakerta- olemassa enemmän kuin yksi oikea ratkaisu. don Tokachissa viiden muun sisaren kanssa, jo- neensa koko pienen ikänsä kokeisiin lukemisen ten on hänelle huomattavan omakoh- parissa kyseenalaistamatta sen järkevyyttä ker- Liiankin erilainen? tainen. Suurimman osan huumoristaan manga taakaan. Ennen pitkää hän alkaa huomata, että Sarja on Arakawan maineesta huolimatta vali- repiikin kulttuurishokeista. se mitä hän pitää ”oikeana elämänä” – koenu- tettavasti varsin epätodennäköinen kandidaat- Arakawa ammentaa runsaasti huumoria sii- merot, pääsykokeet, hyvän koulutus- ja työpai- ti lännessä julkaistavaksi, koska se on – kuten tä, että Hachiken joutuu jatkuvasti äl- sanottua – varsin erilainen kuin listelemään, miten kaukana sivistyk- hänen aiempi hittinsä. Kokemus sestä jotkut hänen luokkatovereis- ”Sarja on leimallisesti huumorimanga, on lisäksi osoittanut, että amerik- taan asuvat. Yhdellä ei ole kännyk- kalaisia saattaa usein syvästi ah- kää, koska kotona ei ole kenttää, toi- mutta humorististen kohtausten distaa ajatus siitä, että liha tulee selle ei tule päivän lehti ennen kuin väliin on kylvetty myös vakavampia.” eläimistä. vasta seuraavana päivänä. Se että Sarja on Arakawan ensimmäi- Akin kotia lähin kauppa on sadan ki- nen viikoittainen manga, mikä lometrin päässä, on Hachikenille yksi järkytys. kan saaminen – ei välttämättä ole sen merkityk- näkyy sen ulkoasussa jonkun verran. Toisaalta Seuraava järkytys taas on se, että tämän äidin sellisempää kuin fyysinen maataloustyökään. hän on myös kehittynyt taiteilijana, joten ero ei mielestä sinne voi ajaa autolla tunnissa. Kaik- Tallien ja navettojen siivoamisen keskellä ole shounensarjaksi mitenkään massiivinen. kein suurin vitsi on tietysti se, että suurimmalle Hachikenin omat ongelmat alkavat hiljalleen Pohjimmiltaan Silver Spoon on kuin rauhoit- osalle japanilaisista jo Hachikenin kotikaupunki tuntua varsin pieniltä. Arakawa tuntuukin suun- tava mukillinen lämmintä kaakaota. Se on hy- Sapporokin sijaitsee susirajan takana. nanneen mangansa juuri niille kaupunkilais- vän mielen sarja, joka neuvoo olematta stres- Kulttuurien kohtaamisesta irtoaa toki jon- nuorille, joita urbaanin elämän suorituspaineet saamatta tulevaisuudesta liikaa. Samalla kun kin verran draamaakin. Eräässä luvussa Hachi- toisaalta hämmentävät ja toisaalta ahdistavat. päähenkilön horisontit laajenevat, niin käy myös ken syyttää luokkatovereita hopealusikka suus- Elämä maalla ei kenties ole sen helpompaa lukijalle. Se ei välttämättä ole maailman sähäkin sa syntymisestä, sillä elämä heille on helppoa: kuin kaupungissakaan – vaikeita suhteita van- ja dramaattisin manga, mutta ainakin sen luke- heidän ei tarvitse miettiä tulevaisuuttaan tai hempiin löytyy sarjassa muiltakin kuin Hachike- mista odottaa joka viikko hyvillä mielin.

Kuvat © Hiromu Arakawa, Shogakukan 59