Sotaveteraaniliitto Juhli Näyttävästi

Veteraanien palvelut paranevat osassa kuntia (sivut 18, 20-22)

N:o 5/2017 n Tarkastettu levikki 46 239 n Marraskuun 1. päivänä 2017

Sotaveteraaniliitto juhli näyttävästi

Konsertti 22.10.

Juhlapuheen liiton 60-vuotisjuhlassa piti tasavallan presidentti Sauli Niinistö. Lisää juhlapäivästä sivut 6-8. Sotaveteraani Tammenlehvän Perinneliiton Sakari Sippola arvosti puheenjohtaja Jukka Viinanen Tuntematon sotilas haastattelussa sivu 14 -elokuvaa sivu 3 Fasismi, natsismi ja Sotaveteraaniliitto kansallismielisyys sivu 25 palkitsi sivu 9 Nuorten sarjan sävellyskipailussa palkittu lah- Perinneyhdistykset telainen Emmi Mustonen oli kolmen lapsensa kanssa konsertissa. Nuorin lapsista oli 3 kuukau- esittäytyvät sivut 28, 30-31 den ikäinen (ss. 10-11).

Kansallisen veteraanipäivän sanoma ei sammu, sivut 10-11 2 5/17 marraskuun 1. päivänä 2017 | sotaveteraani • krigsveteranen ajankohtaista

Pääkirjoitus Ledare Helsingissä 1. marraskuuta 2017 Koululaiset sankarihaudoilla Skoleleverna vid hjältegravarna ja juhlassa och som deltagare i festligheterna

Sotaveteraa- kuin sotainvalideille. Veteraanien korke- Evenemangen i samband med Krigsve- dig avslutning på fäderneslandets jubi- niliiton 60-vuo- an iän vuoksi tämän asian hoitamisella on teranförbundets 60-årsjubileum lycka- leumsår. tisjuhlavuo- kiire. Sen ymmärtävät kaikki valtion ylim- des utmärkt. Veteranerna och skolelever- Förbundets styrelse strävar därhän, den tapahtumat mässä hallinnossa, ministeriöissä ja edus- na nedlade under jubileumsdagen den att verksamhetsmodellerna för vårt lo- onnistuivat erin- kunnassa. Uusi veteraanilaki olisi arvokas 29 september en granriskrans vid när- kala och distriktsvisa traditionsarbete omaisesti. Ve- päätös isänmaamme juhlavuonna. mare 600 hjältegravgårdar på olika håll kan fastslås och tas i bruk i samarbete teraanit ja kou- Liiton hallitus pyrkii siihen, että perin- i vårt land. Samma dag firade vi i Hel- med Eklövets Traditionsförbund och lulaiset laskivat netyömme alueelliset ja paikalliset toimin- singfors vårt veteranarbetes sex årtion- dess medlemsorganisationer. juhlapäivänä 29. tamallit saadaan rakennetuksi ja käyttöön- den tillsammans med 900 veteraner och Veteranorganisationernas med- syyskuuta ha- otetuksi yhdessä Tammenlehvän Perinne- våra stödande medlemmar. Vi hälsade på lemskårs och verksamhetens målsätt- vuseppeleen lä- liiton ja sen jäsenjärjestöjen kanssa. hos nästan 9000 av våra krigsveteranme- ningar är till stor del de samma. Vi anser hes 600 sanka- Veteraanijärjestöjen jäsenkunta ja toi- dlemmar. Vi överräckte åt envar av dem det mycket naturligt, att vi i framtiden rihautausmaalle eri puolilla maatamme. minnan tavoitteet ovat pääosin samat. Pi- ett diplom undertecknat av republikens kunde kartlägga möjligheterna att för- Samana päivänä juhlimme Helsingissä ve- dämme hyvin luontevana, että voisimme president och fru Jenni Haukio. djupa det operativa samarbetet med öv- teraanityömme kuutta vuosikymmentä tulevaisuudessa kartoittaa mahdollisuuksia Ett aktningsfullt tack till alla som riga veteranorganisationer. Vi utför ett 900 veteraanin ja tukijamme kanssa. Ta- tiivistää operatiivista yhteistyötä muiden var med i arrangemangen kring festlig- omfattande samarbete i intressebevak- pasimme lähes 9000 sotaveteraanijäsen- veteraanijärjestöjen kanssa. Teemme edun- heterna. Vi har erhållit mycken positiv nings- och medelanskaffningsärenden. tämme. Luovutimme heille tasavallan pre- valvonnassa ja varainhankinnassa nyt laajaa respons och krigsveteranernas sak upp- Krigsveteranförbundets förbunds- sidentin ja rouva Jenni Haukion allekirjoit- yhteistyötä. märksammades rikligt även i media. möte anordnas i Härmä under första taman kunniakirjan. Sotaveteraaniliiton liittokokous järjes- I föreningarna, distrikten och för- veckoslutet i juni. Under mötet behand- Kunnioittavat kiitokset kaikille juhla- tetään Härmässä kesäkuun ensimmäise- bundet planeras som bäst det komman- las bl.a. ett ändringsförslag i förbundets tapahtumien järjestelyissä mukana olleille. nä viikonloppuna. Kokous käsittelee mm. de årets verksamhet. stadgar sålunda, att stadgarna skulle Olemme saaneet paljon myönteistä palau- muutosehdotuksen liiton sääntöihin siten, Förbundets styrelse anser att som vik- göra det möjligt att en traditionsfören- tetta ja sotaveteraanien asiat olivat runsaas- että säännöt mahdollistavat perinneyhdis- tigaste nationella förmånsmålsättning ing kunde anslutas till Krigsveteranför- ti esillä myös mediassa. tyksen liittymisen Sotaveteraaniliiton jäse- vara, att riksdagen stadfäster en lag, ge- bundet som medlem. Detta är att förbe- Yhdistyksissä, piireissä ja liitossa suun- neksi. Tämä on varautumista tulevaan pe- nom vilken åt krigsveteranerna beviljas reda sig för den kommande traditionsti- nitellaan parhaillaan tulevan vuoden toi- rinneaikaan. samma tjänster i hemmet som krigsin- den. mintaa. validerna redan får. På grund av vetera- Liiton hallitus pitää tärkeimpänä valta- Erkki Heikkinen nernas höga ålder är det skyndsamt att Erkki Heikkinen kunnallisena edunvalvontatavoitteena sitä, puheenjohtaja sköta detta ärende. Det förstår alla i sta- ordförande että eduskunta päättää lain, jolla sotave- tens högsta ledning, ministerierna och Svensk översättning Anders Knip teraaneille toteutetaan samat kotipalvelut riksdagen. En ny veteranlag vore en vär-

Hyytiälässä paljastettiin panssariestekivi

eollisuuden Metsänhoita- Kauko Mäenpää. Paljastuspu- ti Tetrin johdolla vapaaehtoisis- Heistä kaatui 93 ja lisäksi 139 ja Markku Rauhalahti esitti ru- Tjat järjestivät kunnianosoi- heen piti puolustusministeri Jus- sa kenttälinnoitustöissä Karjalan metsäylioppilasta kaatui. non Kuudes joulukuuta. tuksen 100-vuotiaalle Suomelle si Niinistö. Teollisuuden Met- kannaksella Pasurinkankaalla. Kannakselta tuotu Hyytiälä Juhlakahvit pikkusuolaisten ja sotaveteraaneille paljastamalla sänhoitajat -yhdistyksen puheen- Yhteen panssariestekiveen hakat- -panssariestekivi tulee olemaan kera juotiin Hyytiälän vanhassa panssariestekiven metsäylioppi- johtaja Sami Honkanen kertoi tiin sana Hyytiälä ja metsäyliop- heidän ja sodista selvinneiden so- hirsisessä ruoka- ja juhlasalissa. laiden harjoitteluasemalla Hyy- panssariestekiven taustaa. pilaiden logo. Näistä metsäyliop- taveteraaniemme muistokivi. tiälässä Juupajoella 11. syyskuuta. Metsäylioppilaiden vuoden pilaista kaatui sodissa 27 ja moni Tilaisuudessa oopperalaulaja Lauri Hemmi Muistomerkin paljasti 95-vuoti- 1939 kaksi kesäkurssia (yhteensä haavoittui. Viime sotiin osallis- Jorma Hynninen lauloi Metsä- hämeenlinnalainen sotaveteraani as sotaveteraani, metsänhoitaja 98 miestä) oli kesällä 1939 Mart- tui 1000 metsänhoitajasta 400. miehen laulun ja ylimetsänhoita- ja metsänhoitaja

Panssariestekiven paljasti 95-vuotias sotaveteraani, metsänhoitaja Kauko Mäenpää avustaji- Metsänhoitajat, sotaveteraanit (vas.) Esko Ylinen, Heikki Kauko, Lauri Hemmi, Olavi en kanssa. Aulamo sekä äärimmäisenä oikealla Kauko Mäenpää. Keskellä puolustusministeri Jussi Niinistö ja oopperalaulaja Jorma Hynninen. 3

60 vuotta Veteraania ei jätetä

Kolumni Toimittaja, kirjailija Eve Hietamies Mittasuhteita toimii Sotave- teraani-lehden Muistan ikuisesti, kun maailmankuvani tolla, ensin resuiseen Viipuriin ja sieltä sit- le tahansa rannalle. Historia tuntee sen ni- kolumnistina. sodan suhteen avartui. ten eteenpäin, Summaan, Kuuterselkään. meltä Utah. Elettiin kesää 1994. Tasan viisikym- Kuuntelimme, katselimme, tutkimme Normandian maihinnousu oli läntisten mentä vuotta aikaisemmin, 9. kesäkuu- karttoja. Ja äkkiä, Siiranmäellä, ymmär- liittoutuneiden armeijoiden Pohjois-Rans- ta Neuvostoliiton Puna-armeija oli aloit- simme, mitä sota on. kaan tekemä suuri maihinnousu toisessa tanut hirvittävän hyökkäyksen Karjalan Mäen päällä sijainneesta Seppälän ta- maailmansodassa vuonna 1944. Sitä kut- kannaksella suomalaisten asemiin. Tais- losta oli jäljellä enää ruusupuskat. Oppaa- suttiin nimellä Operation Overlord. Sa- telun muistoksi sataviisikymmentä Hami- na toiminut sotahistorioitsija Sampo Ahto maan aikaan, kun amerikkalaiset vyöryi- Otava/Jouni Harala Kuva: nan reserviupseerikoulun oppilasta pääsi osoitteli paikkoja ja laittoi miehiä seiso- vät Omaha-rannalle, brittiläiset ja kana- tutustumaan heinäkuun 1944 sekä talvi- maan sinne tänne. Yhden oli määrä osoit- dalaiset sotilaat sekä osa amerikkalaisista sodan aikaisiin taistelupaikkoihin. taa, missä suomalaiset olivat ja toisen sitä nousivat mereltä maihin muilla Utahilla, kereita, tykkejä, tekosatamia sekä kuoppia Näille oppilaille matka oli opintoretki paikkaa, missä venäläiset olivat. Muistan, Swordilla, Goldilla ja Junolla. Ensimmäi- pommitusten jäljiltä. Niitä käy ihmette- sotaan. Minulle, kolmekymppiselle Apu- kuinka pojat vilkuilivat toisiaan, voivatko senä päivänä yhteensä yli 100 000 sotilasta lemässä miljoonia turisteja. Mutta samal- lehden (nais-)toimittajalle se oli hämmen- mittasuhteet oikeasti pitää paikkansa? pyrki maihin. la tavalla ihmiset kävelevät myös hiljaisina tävä kokemus. En tiedä, miksi päätoimit- Koko siihenastisen elämäni olin luullut, Ranta tuntui pituudeltaan äärettömäl- Salpalinjalla tai seisovat katsomassa Ihan- taja valitsi juuri minut kaikista lehtemme että sota on ”kylä, kaupunki, järvi”, mutta tä ja leveydeltään järkyttävältä. Laskeske- talan kivimerta. Näillä taistelutantereilla toimittajista, mutta siellä minä marssin se olikin ”tie, pelto, mäki”. Opin, että so- lin, että vedestä ensimmäiseen dyyniin oli kasvaa nykyään voikukkia, villiorvokkeja koko pitkän päivän miesjoukon peräs- dan kulku saattaa riippua jopa kymmenen vähintään sata metriä. Tällä yhdellä ran- sekä metsämansikoita. Tykinjyskeen tilal- sä kaatosateessa, liian isossa sadetakissa ja metrin pätkästä. Siitä, pääseekö vihollinen nalla, 6.6.1944 kello 06.30 aamulla mie- le on tullut linnunlaulu. Me nuoret emme lonksuvissa, reserviupseerikoululta laina- kapean tien yli vai ei? het lähtivät rämpimään rantaan. Monet tiedä, miltä sota tuntui. tuissa kumisaappaissa. Pari vuotta myöhemmin matkustin kuolivat, osa hukkui tai haavoittui. Ja silti Mutta sen ymmärrämme, että rauhasta Matkan ajoitus oli osuva. Viisikym- purjelaivalla Helsingistä Lissaboniin. En- Utah Beachillä tappiot olivat 23 000 mai- on aina maksettu kova hinta. mentä vuotta sitten ”eilen” alkoi Norman- nen pelottavaa Biskajan-lahden ylitystä py- hin nousseesta 197, vähäisimmät kaikista dian maihinnousu, ”ylihuomenna” Val- sähdyimme keräämään voimia Ranskaan, rannoista. keasaaressa neuvostojoukkojen hyökkäys. Cherbourgin kaupunkiin. Vuokrasimme Tänään Normandian rannikolla on Eve Hietamies Matkustimme rajan yli kolmella linja-au- auton ja ajoimme rannalle. Mutta ei mil- kymmeniä museoita, hautausmaita, bunk-

Uusi Tuntematon laajentaa sodan kuvaa uottaja, ohjaaja Aku Lou- Tuntemattomassa tuodaan esil- mus on hyvin toden tuntuinen. Thimiehen idea tehdä Tun- le myös sodan laajemmat vaiku- Usein kysytään, ihannoi- temattomasta Sotilaasta kolmas tukset. ko Tuntematon Sotilas sotaa vai elokuva on rohkea päätös. Suo- Esimerkiksi Antti Rokasta onko se sodanvastainen. Siihen mi 100-juhlavuonna valinta saa kerrotaan aikaisempaa monipuo- voi vastata kysymällä itseltään erityistä painoarvoa ja sitä myös lisempi näkökulma ja henkilöku- elokuvan nähtyään, olisinko minä arvosteltiin. Kysyttiin, eikö pitäi- va. Konepistoolimies Rokka on halunnut olla ase kädessä sodassa si tehdä jotain uutta eikä palata myös puoliso, perheenisä ja pien- mukana. En olisi halunnut, eikä vanhaan. viljelijä Kannakselta. Antin puo- se ollut valintakysymys myöskään Konekiväärikomppanian lison ja lasten esiintyminen elo- sodassa olleille veteraaneille. Hei- miesten ja naisten sotakohtalois- kuvassa puhuttelee. Sota kosketti dät käskettiin sotaan ja he täytti- ta jatkosodassa on tehty jo kak- koko kansaa, heitä kaikkia. vät siellä velvollisuutensa. si kirjaa ja kaksi elokuvaa. Tarina Elokuva on hyvin suunniteltu, on suomalaisille tuttu. Kirja on kuvattu ja äänitetty. Sodan koke- Erkki Heikkinen laajasti luettu ja Edvin Laineen ensimmäinen elokuvaversio esite- tään perinteisesti televisiossa itse- Sakari Sippola katsoi Tuntemattoman sotilaan. näisyyspäivänä. Joka vuosi se saa ennätysyleisön. Sotaveteraanin kommentti Tuottaja Louhimies järjesti 12. lokakuuta sotaveteraaneille Tuntemattoman Sotilaan kutsuvie- sotakokemukseni ja haavoittu- ja kutsuvieraille uuden elokuvan rasensi-illassa oli paikalla Sotavete- miseni Vuosalmella. Elokuva an- ennakkoesityksen. Mielestäni raaniliiton valtuuston puheenjoh- taa tosipohjaisen kuvan tapahtu- Aku Louhimiehen ja laajan taus- taja, sotaveteraani Sakari Sippola. mista ja mielestäni se noudattaa tatiimin työ onnistui hyvin. Uusi ”Elokuva on hyvin vauhdikas tarkasti kirjailija Väinö Linnan Tuntematon on tavallaan tutun ja siinä on runsaasti sodan ääniä. alkuperäisteoksen kerrontaa”, tarinan päivitys tämän päivän ar- Filmi toi elävästi mieleeni omat kommentoi Sippola. vomaailmaan. Sotaelokuvassa tietenkin so- Veteraanit ilmaiseksi katsomaan elokuvaa ditaan, ammutaan ja kuollaan. Veteraani pääsee ilmaiseksi ma-to ennen klo 17.00 alkaviin Sota korostuu, kun lähes neljän päivänäytöksiin. Lippukassalla on esitettävä tammenlehvätunnus vuoden jatkosota tiivistetään kol- tai henkilökortti, josta ilmenee veteraanistatus. men tunnin elokuvaksi. Uudessa

Käy katsomassa Sotaveteraaniliiton internet-sivut ja facebook. www.sotaveteraanit.fi https://www.facebook.com/sotaveteraaniliitto 4 5/17 marraskuun 1. päivänä 2017 | sotaveteraani • krigsveteranen ajankohtaista

Toiminnanjohtajalta Verksamhetsledaren har ordet Helsingissä 1. marraskuuta 2017 Perinnetyölle vastuunkantajia Ansvariga för traditionsarbetet

Ajan teema on Sotaveteraanipiirin tai -yhdistyksen, Aktuellt tema är: från veteranarbete till samhetsmodell. Den kommande tra- veteraanityöstä joka tulevaisuudessa saa perinnetehtävän traditionsarbete. Alla veteranorganisatio- ditionsföreningen bör få med de bästa perinnetyöhön. on laajennettava nykyistä toimintamal- ner satsar nu och de närmaste åren myck- aktivisterna beträffande veteran-, tradi- Kaikki veteraa- liaan. Tulevan perinneyhdistyksen pitää et på förbättrande av veteranernas, deras tions-, landsförsvars- och övriga veteran- nijärjestöt pa- ottaa mukaan veteraani-, perinne-, maan- makors/makars och änkors/änklingars traditionsärenden. Ett krigsveterandi- nostavat paljon puolustus- ja muiden veteraanien perin- välmående. Krigsveteranförbundet och strikt eller en krigsveteranförening som nyt ja lähivuosi- neasian omaksi kokevien yhteisöjen par- de föreningar som satsar på detta tradi- inriktar sig på traditionsarbetet bör bilda na veteraanien, haat toimijat. tionsarbete har redan nu traditionsverk- en traditionskommité. Som medlemmar heidän puolisoi- Perinnetyöhön suuntautuvan sota- samhet. Traditionsverksamheten utvid- bör man erhålla personer som är intresse- densa ja leskien- veteraanipiirin tai -yhdistyksen on ni- gas under de närmaste åren. rade av traditionsarbetet bland Eklövets sä hyvinvoinnin mettävä perinnetoimikunta. Jäseniksi Enligt målsättningen för Eklövets Tra- Traditionsförbunds medlemsföreningars parantamiseen. tulee saada perinnetyöhön innostunei- ditionsförbund kommer detta inte att lokala aktörer och övriga aktiva. Tradi- Sotaveteraaniliitolla ja sen perinnetoiminta henkilöitä Tammenlehvän Perinnelii- grunda något nytt nätverk av medlems- tionskommiten påbörjar planläggningen taan tähtäävillä yhdistyksillä on jo nyt pe- ton jäsenjärjestöjen paikallistoimijoista föreningar, utan förlitar sig i sin fältverk- av det lokala traditionsarbetet, leder det rinnetoimintaa. Perinnetoiminta laajenee ja muista aktiiveista. Perinnetoimikunta samhet på de lokala traditionsförening- och förverkligar det samma. lähivuosina. aloittaa alueen perinnetyön suunnitte- arnas nätverk, som grundas på basen av Medlemmen i Krigsveteranförbundets Tammenlehvän Perinneliiton linjauksen lun, johtamisen ja toteutuksen. Krigsveteranförbundets nätverk. Av flera styrelse, krigsveteranen, generalen Jaakko mukaisesti se ei perusta uutta jäsenyhdistys- Sotaveteraaniliiton hallituksen jäsen, distrikt bildas landskapsvisa traditions- Valtanen varnade för att i allt för hög grad verkostoa, vaan kenttätoiminnassaan tukeu- sotaveteraani, kenraali Jaakko Valtanen föreningar och av krigsveteranförening- basera traditionsarbetet på ceremonier. tuu Sotaveteraaniliiton verkoston pohjalta varoitti rakentamasta perinnetyötä lii- arna traditionsföreningar för mindre om- Det gör man också, men på det sättet ak- muodostettavaan alueellisten perinneyhdis- aksi seremonioiden varaan. Sitäkin teh- råden. Traditionsföreningarna bildas ge- tiverar man inte massorna. tysten verkostoon. Useista piireistä muodos- dään, mutta joukkoja sillä ei saada liik- nom att ändra stadgarna. Att skapa en mångsidig traditionsverk- tuu maakunnan laajuisia perinneyhdistyk- keelle. De blivande traditionsföreningarna samhet är en utmaning för en förening, siä ja sotaveteraaniyhdistyksistä pienempien Monipuolisen perinnetoiminnan luo- kommer på sin egen ort att vara den som som hittills i huvudsak ensam har tagit alueiden perinneyhdistyksiä. Perinneyhdis- minen on haaste yhdistykselle, joka tä- bäst kan och behärskar sitt områdes krigs- hand om veteranernas stödande verksam- tykset muodostuvat sääntöjä muuttamalla. hän asti on pääasiassa yksin hoitanut ve- historia och veterantraditioner. Natur- het. Nu är det tid att utvidga traditionsä- Tulevien perinneyhdistyksien tulee olla teraanien tukiasioita. Nyt on perinneasi- ligtvis tar de också hand om de sista vete- rendena. omalla paikkakunnallaan alueen paras so- oiden avartamisen aika. ranerna, deras makor/makar och änkor/ tahistorian ja veteraaniperinteen osaaja ja änklingar. Markku Seppä taitaja. Luonnollisesti se myös pitää huolta Markku Seppä Krigsveterandistriktet eller -förening- Verksamhetsledare viimeisistä sotaveteraaneista, heidän puoli- Toiminnanjohtaja en, som i framtiden får traditionsupp- Svensk översättning Anders Knip soistaan ja leskistään. giften bör utvidga sin nuvarande verk-

Sadan vuoden suosikit Heikkilän sotilaskodissa Miten muotoilla voi kauneimman kiitoksen urun Sotaveteraanisoitta- puoli konsertista etenee kevyellä sallistuin Suomen Sotave- ”Miten muotoilla voi kau- Tjat ovat tutkineet, mitä suo- linjalla, jossa myös laulusolisteil- Oteraaniliiton 60-vuotisjuh- neimman kiitoksen”. Tuon lau- malaista musiikkia meillä on soi- la on runsaasti tehtäviä. Olem- laan Helsingin Messukeskukses- lun merkitystä itselle ei voi ku- tettu ja laulettu 100-vuotiaan me etsineet näytteet jokaiselta sa 29.9.2017. Siellä kirjoittama- vata sanoin. Maailman kokoisel- itsenäisyytemme ajan eri vuosi- vuosikymmeneltä 1910-luvun lo- ni ja Teemu Koivulan säveltämä la pallolla yksi laulu ei ehkä niin kymmeninä. Tästä valikoimasta pusta tähän päivään. Viihteente- laulu sai ensiesityksensä. Tässä suuresti saa suuria aikaan. Mut- kuullaan näytteitä Heikkilän so- kijöiden laaja kirjo muodostuu yhteydessä haluan kiittää juhlien ta yhdelle ihmiselle, tai tässä ta- tilaskodissa viikonloppuna 18.- J.Alfred Tannerista Anssi Tikan- järjestäjiä onnistuneesta juhlasta pauksessa kahdelle, siis myös sä- 19. päivinä marraskuuta. mäkeen”, kertoo orkesterin johta- sekä jokaista juhliin osallistunut- veltäjälle eli meille tekijöille se on Maamme on koko itsenäisyy- ja, dir.mus. Reijo Ahola. ta arvokkaan ja lämminhenkisen hyvin tärkeä. Liian harvoin tulee temme ajan ollut vahvasti ”oma- Turun Sotaveteraanisoittajien tunnelman luomisesta. Päivä oli lausuttua kiitos. Ja kuinka sen kii- varainen”, olipa kysymyksessä kokoonpano on monipuolistu- ikimuistoinen. toksen saisi tavoittamaan jokai- klassinen, viihde- tai iskelmä- nut. Uudet sovitukset ovat mu- Helsingin Messukeskukseen sen, jolle se on tarkoitettu, siinäpä musiikki. Kotimaisten säveltä- siikkikapteeni, dir.mus. Urpo saavuin jännittyneissä tunnelmis- pulma. Sotaveteraaniliiton järjes- jien ja sanoittajien tuotantoa on Laaksosen käsialaa. Laulusolis- sa. Sotaveteraanit ovat olleet mi- tämä sävellyskilpailu mahdollis- ollut runsaasti valittavissa niin teina ovat Tuija Saura ja myös nulle aina ihmisiä, joita kohtaan ti sen. Toivottavasti laulumme isänmaallisiin kuin muihinkin juontajana toimiva Pertti Kei- tunnen erityisen suurta arvostus- ja siihen sisältyvä viesti tavoittaa juhliin yhtä hyvin kuin erilaisiin häs, Reijo Ahola, Keijo Lehto ja ta. Vaihdettuani työpaikkaa per- mahdollisimman monen veteraa- viihteellisiin tilaisuuksiin. Myös Antti Virtanen. hepäivähoitajasta kodinhoitajaksi nin. Kaunein mahdollinen kiitos Sanoittaja Päivi Jalo sai erityismai- suomalaiset elokuva- ja laulunäy- olen päässyt arkipäiväisessä kans- sotavuosien aikana kuin sen jäl- ninnan Sotaveteraaniliiton sävel- telmäsävellykset ovat täydentä- sakäymisessä auttamaan heitä, joi- keenkin tehdystä työstä. Myös- lyskilpailussa. neet valikoimaa. Lippuja konserttiin den ansiosta maamme on tänään- kin siitä asenteen ja elämänilon ”Törmäsimme valintavai- Lippuja voi ennakkoon ostaa kin itsenäinen. Arvostus vain levittämisestä. Se oivallus, että keuksiin, kun piti etsiä sopivia tai varata puhelimitse Turun kasvaa. Samalla toivoo, että voisi elämä voi olla hyvää ja siitä voi ta riippumatta yhtenäinen kansa näytteitä niin klassisen musiikin sotaveteraanit ry:n toimis- tehdä vielä enemmän. Messukes- tehdä parhaan mahdollisen, vaik- tänäkin päivänä. Kiitos kuuluu säveltäjiltämme kuin viihteelli- tosta Läntinen Pitkäkatu 37 kuksessa yritin ujuttaa itseni jut- ka kaikki ei menekään suunnitel- teille sotiemme veteraanit. seltäkin sektorilta. Päädyimme ja Heikkilän sotilaskodista. tusille mahdollisimman monen lusti on tärkeää tänäkin päivänä. lopulta ratkaisuun, jossa konser- Perinteinen sotilaskotikah- kanssa, onnistuinkin melko hy- Kaveria ei jätetä ja yhdessä olem- Päivi Jalo tin alkuosaan poimittiin näyt- vitarjoilu hillomunkkeineen vin. Lyhyessä ajassa monta uutta me vahvempia kuin yksin. Sini- [email protected] teitä rakastetusta ja perinteisestä kuuluu nytkin väliajan ystävällistä ihmistä ja kohtaamis- valkoisen lippumme alla olem- vakavammasta musiikista Sibe- ohjelmaan. ta rikkaampi. Paljon jäi silti tari- me mielipide-eroista, asenteista ja liuksesta Mårtenssoniin. Toinen noita kuulematta. elämäntilanteiden erilaisuuksis-

Käy katsomassa Sotaveteraaniliiton internet-sivut ja verkkokauppa. www.sotaveteraanit.fi https://www.facebook.com/sotaveteraaniliitto 5

60 vuotta Veteraania ei jätetä

Savo-Karjalan Maanpuolustus- soittokunnalta levy

Yhdessä Tacksamhet SANA

uomen satavuotisjuhlavuoden teemana on Den som sår snålt får en snål skörd.” (2Kor 9:6) S”Yhdessä”. Yhteys rakentuu molemminpuo- ”Försiktighet är en dygd, både i affärsvärlden och lisuudesta, yhteistyöstä ja keskinäisestä kunni- i jordbruket. Den som är dumdristig eller slösaktig oituksesta. Me kaikki tarvitsemme yhteyksiä, kan lätt bli lurad eller skuldsatt upp över öronen. joissa tunnemme olevamme hyväksyttyjä ja jois- Men om man inte alls vågar satsa och ta risker, kan sa koemme, että meitä myös tarvitaan. Tällais- man inte heller nå framgång. Savo-Karjalan Maanpuolustussoittokunnan edustaja Annikki Tanska- ta tapahtuu kotona, perheen ja ystävien kesken, nen esittelee Muistoja-levyä Tuulikki Leinoselle (Sotainvalidien Poh- työssä ja yhdistyselämässä. et här gäller i allra högsta grad för vänskap och jois-Karjalan piiri), Aimo Issakaiselle (Pohjois-Karjalan Reserviläispiiri) kärlek. Om vi inte vågar ge av oss själva, om vi ja Jouni Mattilalle (Pohjois-Karjalan Sotaveteraanipiiri). D ukaan, joka on kokenut sodan kauhut, ei inte vågar satsa på att relationen skall få fördjupas, Ktoivo uusia sotia, ei omalta eikä muiden får vi en snål skörd. Men det är riskabelt att lita på jatus levyhankkeesta lähti soittokunnan vuosipäivää, koska osalta. Ainut myönteinen asia, jonka sotilaalli- andra: när vi öppnar oss själva för en annan män- Aliikenteeseen Marssilaulu- juuri 3.12 tulee vuosi siitä, kun nen kriisi voi tuoda mukanaan, on vahva tietoi- niska; när vi vågar tala om våra känslor, rädslor och ja sotavuosilta -konsertista, joka sopimus allekirjoitettiin MPK:n suus siitä, että nyt kaikkien tulee taistella samaa drömmar, då gör vi oss sårbara. pidettiin kesällä 2016 Joensuus- kanssa. Samalla julkistetaan soit- päämäärää kohti. Usein on todettu, että ne haa- sa. Konsertissa esitettiin tuttuja tajien uudet esiintymisasut. vat ja se katkeruus, jotka sisällissota 1918 ja sen et här kan också tillämpas på Guds kärlek till sota-ajan lauluja ja marssilauluja. Levyllä on kaikkiaan 19 kap- jälkimainingit jättivät jälkeensä, alkoivat paran- Doss. Gud kunde ha stannat på avstånd, i en för Konsertin jälkeen moni tuli kysy- paletta alkaen Muistoja Pohjo- tua vasta silloin, kun Suomen kansan oli pakko oss obegriplig himmelsk tillvaro. Men Gud valde att mään, saako näitä lauluja levyltä. lasta ja päätyen Sillanpään mars- yhdistää voimansa maan itsenäisyyden yhtei- bli människa i Jesus Kristus. Gud valde att ta risken Levyn toteutusajankohta sat- silauluun. Kaikki muutkin kap- seen puolustamiseen talvi- ja jatkosodan aikana. att bli ett litet skyddslöst barn, som föddes och fost- tui hienosti Suomi 100 vuotta paleet ovat tuttua sodanajan rades av en ung oerfaren kvinna, Maria. Genom det -juhlallisuuksien yhteyteen ja sen musiikkia. Levyllä esiintyy myös oliitikkojen ja muiden yhteiskuntavaikutta- här visade Gud sin stora kärlek till oss – en kärlek julkaiseminen on osana juhlavuo- vokalisti ja harmonikkasolisti. Pjien haasteena on, miten aikaansaada saman- som förde Jesus till ensamhet, svek, lidande och död. den tapahtumia. Kunnioituksena Levyä voi hankkia Pohjois- lainen yhteenkuuluvuus ja uhrivalmius tämän Kärlekens väg är inte enkel, men dess skörd, dess ja kiitoksena sotiemme veteraane- Karjalan Sotaveteraanipiiristä 15 päivän yhteiskunnassa ilman, että loihditaan vi- frukter, är ofta överflödande rika. ja kohtaan soittokunta lahjoittaa euron hintaan. holliskuvia ja ulkoista uhkaa. Asevarustelu, ra- levyn jokaiselle Pohjois-Karjalan janveto ja epäily eivät koskaan voi olla kestävän å var det också med Jesu offerväg. Den förde ned ja Pohjois-Savon veteraanille. Jorma Mikkonen rauhan pohjana. Jeesus varoitti siitä, että se, joka Si lidande och död, men den ledde också vidare till Levy julkistetaan konsertoi- Pohjois-Karjalan aseeseen tarttuu, joutuu itse sen uhriksi. Jokai- uppståndelse och evigt liv – inte bara för Jesus Kris- malla Outokummussa 2.12 ja Sotaveteraanipiirin selle maalle kuuluu oikeus puolustaa itseään, tus själv, utan som ett erbjudande och som en möjlig- Joensuussa Carelia-salissa 3.12. puheenjohtaja mutta rauhaa voidaan pitemmän päälle raken- het också för oss. Jesus sa: Jag har kommit för att ni Joensuussa juhlistetaan samalla taa ainoastaan luottamuksen ja sen ymmärryk- skall få liv, och liv i överflöd. sen pohjalle, että me kaikki hyödymme kunnossa olevista suhteista ja hyvästä naapurisovusta. n klassisk skildring av tacksamhetens kretslopp Savo-Karjalan Maanpuolustussoittokunta toimii Eerbjuder oss Runebergs dikt om bonden Paavo. Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen alaisuudessa ja toimialue aamattu tuo esille sen, että teoillamme on Runebergs beskrivning av Paavo är förstås starkt on Savo-Karjala. Kotipaikka on Joensuussa. Soittokunnassa on Rseuraamuksensa jälkipolville, mutta myös idealiserad. Men han beskriver en inställning som 55 soittajaa ja se on koottu lähinnä Joensuun ja Outokummun sen, että anteeksiantamus voi murtaa pahan är lovvärd: när Paavo och hans hustru äntligen har puhallinorkesterin soittajista. Soittokunta on valittu ensimmäise- kierteet. Kun me tänä Suomen juhlavuonna ko- lyckats bärga en god skörd, slår Paavo sig inte till ro. nä pilotoimaan maanpuolustussoittokunta-toimintaa Suomessa. koonnumme ”Yhdessä”-teeman alle, meidän on Grannens åker har skadats av frosten, och de behöver Jo lyhyen olemassa olonsa aikana maakunnissa on koettu syytä mietiskellä niitä siteitä, jotka yhdistävät nu hjälp, så att de slipper svälta. erittäin hyvänä se, että Maanpuolustussoittokunta on saanut meitä toisiin ihmisiin maan rajojen ulkopuolel- paikatuksi sitä aukkoa, jonka Karjalan Sotilassoittokunnan lak- la, mutta meidän tulee myös mietiskellä kaikkia i får vara glada och tacksamma över vårt foster- niitä siteitä, jotka yhdistävät meitä sekä taak- land och över allt det goda vi fått, men vi skall kauttaminen aiheutti. V sepäin ajassa että eteenpäin. Saamme ilmaista inte vända ryggen åt våra medmänniskor och deras kiitollisuutemme siitä turvallisesta yhteiskun- nöd. Vi får ta emot livet, freden och tryggheten som nasta, jonka sekä Jumala että edelliset sukupol- Guds goda gåvor. Men om vi inte är beredda att i vet ovat meille lahjaksi antaneet ja jota meidän vår tur dela med oss åt andra, då kan livets goda och tulee vaalia. Meidän on syytä tarkoin harkita, Guds välsignelse inte ge en rik skörd. Gud kallar oss Nimitys miten me voisimme jättää jälkeemme yhteis- att ingå i ett kretslopp av förlåtelse, kärlek och tack- Sotaveteraaniliitossa kunnan, jossa kaikilla taustasta huolimatta on samhet, där vi får ta emot och dela med oss, i förtrös- Suomen Sotaveteraaniliit- mahdollisuus löytää tarkoituksenmukainen elä- tan på att Guds godhet mot oss aldrig tar slut. ”Gud toon on 1.11.2017 nimitetty mäntehtävä ja turvattu toimeentulo. förmår ge er allt gott i överflöd, så att ni alltid har allt vad ni behöver och själva kan ge i överflöd till varje tiedottajaksi filosofian ana ”Yhdessä” on myös muistutus Jumalan gott ändamål.” (2Kor 9:8) maisteri Ariela Säkkinen (38). Slupauksesta olla meidän kanssamme sekä elä- Hän on toiminut aikaisemmin mässä että kuolemassa. Kun Jumala on kanssam- Björn Vikström viestintäalan yrittäjänä sekä me, mahdottomalta näyttävästä voi tulla mahdol- Porvoon hiippakunnan piispa viestintätehtävissä useissa linen. Siinä luottamuksessa saamme jättää itsem- Biskopen i Borgå stift järjestöissä. me, maamme ja maailmamme Jumalan käsiin.

Kiitos muistamisesta Lämmin kiitos jokaiselle 90-vuotispäivääni muistaneelle ja tuestanne sotaveteraanien Kiitos huoltotyöhön. Merkkipäivää 6.9. sain viettää perhepiirin tukemana synnyin- ja kasvu- Lämmin kiitokseni 60-vuotispäivääni muistaneille ja tuestanne kaupungissani Torniossa. ”Hoivatkaa, kohta poissa on veljet.” sotaveteraanien perinnerahaston kautta perinnetyöhön. Oulussa 2.10.2017 Tuija Saura Aarno Strömmer 6 5/17 marraskuun 1. päivänä 2017 | sotaveteraani • krigsveteranen ajankohtaista Sotaveteraaniliitto veteraanin ikään Sotaveteraaniliiton 60-vuotisjuhla sisälsi jäsenten tapaamista, pääjuhlan sekä seppeleenlaskun 600 sankarihautausmaalla

erjantaina, 29. syyskuuta Suomen Sotaveteraaniliit- to juhli 60. toimintavuot- taan.P Liiton edeltäjä, Suomen Aseveljien Liitto perustettiin jo talvisodan päätyttyä vuonna 1940, mutta osana välirauhanso- pimusta se lakkautettiin vuonna 1945. Uusi liitto perustettiin Rinta- mamiesten Asuntoliittona vuonna 1957, kun huomattiin, että useat rintamamiehet tarvitsivat apua piinanneeseen asuntopu- laan. Myöhemmin havaittiin, että sotaveteraanit tarvitsivat paljon muutakin apua, ja liiton tarjo- amien palveluiden ja tuen mo- nipuolistuessa nimi muutettiin Hietaniemessä havuseppele laskettiin sankariristille ja marsalkka Mannerheimin haudalle. Suomen Sotaveteraaniliitoksi vuonna 1964. Nykyisin liitto toi- vuttivat tasavallan presidentti paikalla olleet kunniakomppania Musiikkia, puheita ja sekä sotien että jälleenrakennus- mii yhteiskunnallisena edunval- Sauli Niinistön ja rouva Jenni sekä Kaartin soittokunta. kahvittelua kauden aikana. Hänen mukaansa vojana ja tarjoaa sotaveteraaneil- Haukion allekirjoittaman kun- Liiton aloitteesta hautaus- Valtakunnallinen pääjuhla järjes- veteraanien jättämä arvoperintö le ja heidän puolisoilleen kunniakirjan. Samalla yhdistyksen mailla pidettiin lukiolaisen pu- tettiin Helsingin Messukeskuk- on myös seuraaville sukupolville toutusta, tukea ja yhteisöllistä vierailijat saattoivat tarkistaa jä- heita. Hietaniemessä puhujana sessa. Ennen sen alkua Helsingin erinomainen muistettava raken- toimintaa. senten vointia ja sitä, ovatko he oli Vilho Seppä Etu-Töölön lu- sotaveteraanikuoro tapasi presi- nettaessa tulevaisuuden Suomea. Veteraanisukupolvien kado- saaneet kunnilta tarvitsemaansa kiosta. Puheessaan hän korosti denttiparin. Kuoro kajautti heille – Vapaus ja vastuu, oikeus ja tessa liiton on määrä muuttua ve- kuntoutusta ja palveluita. sotien vaikuttaneen myös hänen reippaan kuuluvasti Valalaulun, velvollisuus ovat sen ydinsisältö- teraanien muistoa ja perinteitä Juhlapäivä käynnistyi aamulla elämäänsä ja kertoi mm., kuinka jonka jälkeen presidentti Niinis- jä, Niinistö totesi. vaalivaksi perinnejärjestöksi. seppeleidenlaskulla kaikilla Suo- Väinö Linnan Tuntematon soti- tölle luovutettiin liiton 60-vuo- Niinistön jälkeen lavalle nou- Kaikki liiton 10 000 tunnuk- men 622 sankarihautausmaalla. las auttoi häntä ymmärtämään tisjuhlamitali ja rouva Haukiol- si Kadettikuoro, joka esitti sävel- sen omaavaa jäsentä olivat voi- Helsingin Hietaniemessä syyssää paremmin historian tapahtumia. le liiton ansiomitali. Presidentti mät Suomen laulu sekä Lähde. neet saada osansa juhlavuodesta oli kaunis, pirteän viileä ja sumui- Hän kiitti veteraanisukupolvien luovutti kuorolaisille kiitoskir- Kaartin soittokunta esitti Jääkä- jo aiemmin syyskuussa. Kuukau- nen, mutta aurinkoinen. Seppeleet rohkeutta ja uhrauksia sen eteen, jeet. Kuoron vanhin esiintyjä on rien marssin. den aikana paikallisten yhdistys- laskettiin sankariristille sekä mar- että hänkin saa nyt elää niin hy- ehtinyt jo kunnioitettavaan 104 Juhlan puolessavälissä laval- ten edustajat kävivät tapaamassa salkka Mannerheimin muisto- vinvoivassa yhteiskunnassa. vuoden ikään. le nousi Itä-Helsingin musiik- heitä henkilökohtaisesti ja luo- merkille. Puolustusvoimia edusti Pääjuhla keräsi paikalle yh- kiopiston lauluryhmä Wildcats teensä yli 900 vierasta, runsaasti kansallispuvut yllään. He esitti- myös veteraaneja saattajineen. vät reippaasti ja kauniisti siker- Juhlaa oli mahdollista seura- män sota-ajan lauluja. ta suorana lähetyksenä Alfa TV Kokoelma tuttuja lauluja -kanavan verkkosivuilla, ja se lä- nuorten esittämänä, komeiden hetettiin myöhemmin televisios- luontokuvien maisemoittaessa ta samalla kanavalla. taustalla, kosketti yleisöä ja nosti Juhla käynnistyi vauhdikkaalla mieleen muistoja. Tilaisuus jat- ja mahtipontisella Kaartin soitto- kui kaihoisammalla yhteislaulul- kunnan esittämällä Juhlasoitto so- la Ilta skanssissa. Laulu välitti il- taveteraaneille -musiikkiesityksel- lankoiton rauhallisen tunnelman lä, jossa oli havaittavissa element- laivastojoukossa, toisaalta toi ilmi tejä esimerkiksi Valalaulusta. kaipuuta, joka kohdistui puhujan Vieraat toivotti tervetulleek- rakkaaseen ja sotia edeltäneeseen si liiton puheenjohtaja Erkki onnen aikaan. Heikkinen. Tämän jälkeen lavalle nousi – Valtio lähetti miehet sotaan, suuri joukko lapsia – Itä-Helsin- valtion pitää hoitaa heidät nyt- gin musiikkiopiston IHMU-kuo- kin, Heikkinen huomautti ja to- ro. He esittivät Sotaveteraanilii- tesi liiton edunvalvonnalle olevan ton järjestämän lastenlaulukil- edelleen tarvetta. Nyt on esimer- pailun parhaimmistoa. Kilpailun kiksi edistettävä lakia, joka takai- tarkoituksena oli löytää kappa- si tunnuksen omaaville veteraa- leita, jotka edistäisivät veteraani- neille samat kotipalvelut kuin so- sukupolven muiston ja sanoman tainvalideillekin. välittymistä myös seuraaville su- Juhla jatkui yhteislaulun muo- kupolville. Kuoro esitti kolme dossa liiton kunniamarssilla, Sil- parhaaksi todettua laulua. lanpään marssilaululla. Sen jäl- Kilpailun voittajakappale, keen vuorossa oli presidentti Nii- Tuomo Tiitisen säveltämä ja sa- nistön puhe. Niinistö totesi mm. noittama Isä kerro kertoi tarinan nyky-Suomen olevan vahva myös puhujasta, joka muistelee sitä, kun epävarman maailmantilanteen hän pyysi isäänsä kertomaan ukis- aikana. Yhdeksi tärkeäksi vata ja hänen hurjista sotataisteluis- Ennen juhlaa olleessa presidenttiparin ja Helsingin Sotaveteraanikuoron tapaamisessa tasavallan presi- kauttajaksi hän mainitsi yleisen taan. Vaikka puhuja ei ymmärtä- dentti Sauli Niinistö ja rouva Haukio luovuttivat kunniakirjat sotaveteraanilaulajille. Sauli Niinistö kättelee asevelvollisuuden. Niinistö kiit- nyt tarinasta kaikkea, hän kiitti 104-vuotiasta Salomon Altschuleria. ti veteraanisukupolvea tarmosta ukkia turvallisesta asuinympäris- 7

60 vuotta Veteraania ei jätetä

Messukeskuksen juhlatila oli melkein viimeistä paikkaa myöten täynnä. töstään. Juhlan lopulla Mikael oli liikuttava ja oli ihana nähdä Konttinen esitti vielä sävellys- lapsikuoroja. Mikael Konttinen- kilpailussa erityismaininnan saa- kin laulaa hienosti, kiitteli Svea neen Miten muotoilla voi kau- Roering Helsingistä. neimman kiitoksen -kappaleen, – Nämä ovat aina tällaisia juh- jonka oli säveltänyt Teemu Koi- lallisia juttuja, kommentoi hel- vula ja sanoittanut Päivi Jalo. sinkiläinen Reino Harju. Hän Päätössanat lausui sotaveteraa- oli Helsingin sotaveteraanikuo- ni ja kenraali Jaakko Valtanen. ron jäsenenä saanut laulaa presi- Hän niin ikään muistutti vete- denttiparille aiemmin päivällä. raanisukupolven ponnistelujen Sotaveteraaniliitolla on ollut tärkeydestä kotimaan rakentami- tärkeä merkitys juhlassa vierail- sessa ja huomautti, että satavuoti- leille veteraaneille. aan Suomen historiasta vain viisi – Saan ja olen saanut kaiken vuotta on ollut sotaisia. Nykyisin tarvitsemani avun nimenomaan elossa olevat veteraanit ovat kui- liiton kautta. En minä kaupun- tenkin siis suurimman osan elä- gilta mitään saa, Harju totesi. mästään saaneet rakentaa hyvin- – Saimme tuttavia Suomen vointiyhteiskuntaa ja elää rauhan puolelta sekä tarpeen tullen rahal- aikana. Valtanen totesi myös, että lista apua. Tuen turvin pystyim- kyseessä lienee yksi viimeisistä me aloittamaan matrikkelim- merkittävistä julkisista tilaisuuk- me kokoamisen ja rakentamaan sista, jossa sotiemme veteraaneja oman hautausalueen Tallinnan on läsnä. Hän kiitti liittoa vete- metsäkalmistolle, kertoi jatkoso- raanien puolesta sen saavutuksista dassa vapaaehtoisena Suomen ar- Wildcats-kuoro esitti sikermän sota-ajan lauluja. Nuoret laulajatytöt olivat pukeutuneet kansallispukuihin. – erityisesti heikommassa asemas- meijassa taistellut virolainen Raul sa olevien aseveljien elinolosuhtei- Kuutma. – Se on esimerkillinen den parantamisesta. Tukitoimista sotilaallinen hautauspaikka. Siel- ja kunnioituksesta saivat kiitosta lä on myös muistomerkki kaikille myös veljes- ja sisarjärjestöt, val- Suomen pojille, jonne kaikki saa- tiovalta ja puolustusvoimat. vat tulla muistelemaan läheisiään, Juhla päättyi Kaartin soitto- Kuutma jatkoi. kunnan säestämään, yhdessä ka- – Mukavaa toimintaa on kyllä jautettuun Maamme-lauluun. tarpeeksi, tänä syksynä melkein Tämän jälkeen vieraat siirtyi- joka viikko, kun omakin yhdis- vät salista kahvitilaisuuteen. tykseni täyttää 50 vuotta, totesi Helsingfors Svenska Krigsvete- ”Aika paljon hyvää on raner -yhdistykseen kuuluva Ro- saatu aikaan” ering. Kahvitilaisuudessa juhlaväki oli – Luemme aina Sotaveteraani- silminnähden tyytyväinen juh- lehteä ja olemme toimineet pai- laan. kallisyhdistyksissä. Arne ei enää, – Nelisenkymmentä vuot- Jan-Erik edelleen, kertoivat Jan- ta sitten teimme 19 000 veteraa- Erik Granbacka Kruunupyystä nin voimin suurmarssin Senaa- ja Arne Björk Pietarsaaresta. tintorille veteraaniasian puolesta. – Aika paljon hyvää on saatu Toiminnassa olen ollut 50 vuotta aikaan, he totesivat. mukana, joten hieno päätös täl- le taipaleelle lämmittää tämän- Teksti: Aaro Aalto ikäistä miestä, hymyili Markus Varusmiestoimittaja Aaltonen Eurasta. Ruotuväki-lehdessä – Ohjelmaa oli sopivasti. So- Kuvat: Niko Häggman, Itä-Helsingin musiikkiopiston 60-henkinen IHMU-kuoro esitti Sotaveteraaniliiton sävellyskilpailussa palkit- danajan lauluista tehty sikermä Ruotuväki-lehti tuja kappaleita. Takana Mikael Konttinen. 8 5/17 marraskuun 1. päivänä 2017 | sotaveteraani • krigsveteranen ajankohtaista

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö: Sukupolvien välisillä kohtaamisilla Ole kiitollinen elämästä saisi paljon hyvää aikaan auneimmat kuulemani sa- sössä, Suomen maassa on ollut oli heille tuo muisto jäänyt, että ain mahdollisuuden tulla seu- Knat ovat tulleet teiltä itsel- hyvä elää. se kosketti. Sraamaan Sotaveteraaniliiton tänne. Moni veteraani on pu- Te olette kovasta puusta veis- Monille jälkipolville Suomen 60-vuotisjuhlia puolustusvoimi- kenut kaiken tuntemuksensa tettyä, kauniisti ajattelevaa vä- tarina on pitkälti teidän tari- en uutislehden Ruotuväen varus- yhteen lauseeseen: ”Olen kiitol- keä! naanne. Virinnyt määrätietoi- miestoimittajana. Oli suuri ilo linen elämästä”. En voi olla nyt muistelemat- nen perinnetyö varmistaa, ettei nähdä, kuinka moni oli tullut Sen kuuleminen pysäyttää ta tapausta, jota en koskaan tarinanne unohdu. paikalle. Jokainen, jonka kans- ja puhuttelee. Olla kiitollinen unohda. Itsenäisyyspäivän vas- Uusien sukupolvien on luota- sa keskustelin juhlan aikana, oli elämästä, ei vain omasta elä- taanotolla, Presidentinlinnassa, va jatkoa Suomen tarinalle, jotta iloisella päällä ja ylipäätään vai- mästään, sisältää monta sano- joimme kahvit veteraanien pöy- se kestää seuraavatkin sata vuot- kutti suhtautuvan elämään esi- maa: Varmasti kaiken sen, mikä dässä. Vieressäni istui Hannes ta. Sille taipaleelle on hyvä lähteä merkillisen positiivisella otteella. omiin jälkeläisiin ja läheisiin Hynönen, häntä vastapäätä toi- pitäen mielessä sodan sukupol- Juhla tarjosi myös yllättävän oi- liittyy. Paljon myös siitä, että nen entinen rintamamies Olavi ven jättämän arvoperinnön: Va- valtamisen kokemuksen. kiitos kasvaa kovien kokemus- Lintula. Katsoivat toisiaan het- paus ja vastuu, oikeus ja velvolli- Itselleni veteraaniasia on ol- ten myötä. Ehkä muistutuksen- ken, ja sitten kysymys kuin yh- suus ovat sen ydinsisältöjä. lut hieman kaukainen, sillä kin – moni tämän päivän suuri destä suusta: Oletko se Sinä? Ja ne kauniit sanat. Vielä sen- omat isovanhempani olivat so- ongelma on teidän mittapuul- Kävi ilmi, että nämä 101-vuoti- kin annoitte. Että oppisimme tien syttyessä vasta pikkulap- lanne paisunut yli mittasuh- aat olivat tavanneet toisensa vii- ymmärtämään: Ole kiitollinen sia, ja heidän vanhempansa taas teensa. Ja sanomaa myös elinpii- meksi 1930-luvulla alokasaika- elämästä! suhteellisen vanhoja. Veteraani- Aaro Aalto toimii varusmiestoi- riin; näillä ystävillä, tässä yhtei- na, 80 vuotta sitten. Niin syvään en arvostus onkin ollut itselleni mittajana Ruotuväki-lehdessä. eräänlainen valmiiksi annettu itsestäänselvyys. Heitä on kunnioitettu sen enempää ajattele- on vaikea ymmärtää veteraani- Sotaveteraani Jaakko Valtanen juhlassa: matta, koska niin nyt vain kuu- polven kokemuksia, koska sa- luu tehdä ja koska muutkin niin maistuminen sota-ajan ja jäl- Elämäntyömme jälkiä ei kenenkään tarvitse siivota tekevät. leenrakentamisen melskeessä ta- Asia on jäänyt eräänlaiseksi pahtuneisiin lukuisiin asioihin un kuluvana juhlavuotena sia, jotka monilta osiltaan kel- vontuntoisesti sanoa maamme passiiviseksi kyseenalaistamat- on hankalaa ja vaatii asiantunte- Kajattelemme maamme it- paavat jopa esimerkiksi muille olevan hyvin toimiva ja varsin tomuudeksi mieleen ja kukaan musta. senäisyyden satavuotista taival- kansoille. Merkittäviin kansa- turvallinen eurooppalainen si- ei ole oikein vaivautunut selittä- On mahdotonta kuvitella sitä ta, saatamme todeta, että siitä laisoikeuksiimme kuuluu vapaus vistysvaltio. Sekin on mittaa- mään pintaa syvemmältä, miksi kaikkea henkilökohtaisten muis- vain runsaat viisi vuotta on ku- ilmaista eri mieltä oleminen. mattoman arvokas saavutus. asia on niin tärkeä. Näin on tun- tojen kirjoa, joka liittyy vuosia lunut sotien olosuhteissa. Lähes Sen teemme tarvittaessa äänek- Veteraanisukupolvien elä- tunut hieman kliseiseltä, kun esi- kestäneeseen sotimiseen ja vuosi- yhdeksänkymmentäviisi vuot- käästikin, mutta olemme useim- mänkokemukset puhuvat myös merkiksi itsenäisyyspäivän alla kymmeniä kestäneeseen jälleen- ta kansamme on siis saanut elää miten osanneet löytää yhteiset sen puolesta, että on viisasta yh- mediassa hehkutetaan sodan jän- rakentamiseen – sen onnistumi- rauhan vallitessa ja siitä yhtäjak- etumme ja yhdessä voineet sopia dessä muiden Euroopan kanso- nittäviä käänteitä ja veteraanien siin, vastoinkäymisiin ja tahdon- soisesti yli seitsemän viimeistä hyvistä ratkaisuista. Se on vaati- jen kanssa jatkaa ja edistää rau- elämänviisauksia vuodesta toi- voimaan. vuosikymmentä! nut meiltä kaikilta ymmärtävää hantilan ja yhteistyön lujittu- seen. Ilokseni huomasin, kuinka Me veteraanisukupolviin suvaitsevaisuutta ja sotiemme mista koko maanosassamme. On harmillista myöntää, että juhla oli rakennettu veteraani- kuuluvat jouduimme tietysti kokemusten vahvistamaa luotta- Yhdessä olemme silloin tarvitta- oivalluksen hetki syntyi vasta en ehdoilla, ja kuinka veteraanit paljolti huolehtimaan sotien me- musta toisiamme kohtaan. Luot- essa myös vahvempia ja valmiim- omakohtaisen kokemuksen kaut- itsekin tiedostivat, että suoma- netysten korjaamisesta, mutta tamusta edisti varmaan myös se, pia valitsemaamme elämänjär- ta. Vasta juhlassa todella tajusin laiset valtiovaltaa myöten kun- olemme myös osaltamme saaneet että itsenäistymiseemme liittyvi- jestystä puolustamaan. sen, että jotkut todella lähtivät nioittavat heidän saavutuksiaan. olla aina kahdeksankymmen- en vaikeiden ja jopa traumaattis- Uskon tulkitsevani tuntojan- sotaan keskellä parhaita nuoruus- Jos veteraanipolvi kokee tai on täluvulle saakka rakentamassa ten tapahtumien jälkeen löysim- ne kun sanon, että voimme pala- vuosiaan, joutuivat aivan oikeas- kokenut vähättelyä tai välinpitä- nykyistä hyvinvointiyhteiskun- me varsin pian tahtoa sisäiseen ta tästäkin juhlasta koteihimme ti taistelemaan samalla tavalla, mättömyyttä, kyse lienee miltei taamme. Siitä on tullut jatku- sopuun ja rakentavaan yhteistyö- omanarvontuntoisin ja kiitolli- mitä varusmiespalveluksessa har- aina ymmärtämättömyydestä. vasti paraneva kotimaa meille it- hön. sin mielin. Elämäntyömme jäl- joitellaan – ja nyt he istuivat siinä Nyt voimme todeta, että suku- sellemme, mutta ennen kaikkea Olemme lisäksi voineet yh- kiä ei kenenkään tarvitse siivo- edessäni. He ovat aivan tavallisia polvien väliset kohtaamiset li- lapsillemme, lastenlapsillemme dessä vahvistaa sitoutumistam- ta! Ja teille kaikille - hyvät juh- ja oikeita ihmisiä, eivät historian- säävät ymmärrystä. Siksi itseäni sekä tuleville sukupolville. Täy- me länsimaisen ja eurooppalai- lavieraat - toivotan luottavaisia ja kirjan massoja tai iltapäivälehtien harmittaakin, kun jokainen suo- dellisyyttä siinä työssä ei luon- sen kulttuuriperinteen arvoihin tulevaisuudenuskoisia ajatuksia jumaloimia yleistietäjiä. malainen nuori ei mahdu osallis- nollisesti koskaan voida saavut- ja sisäistää pohjoismaisen kan- satavuotiaan isänmaamme tur- Puhutaan, että veteraanit oli- tumaan veteraanijuhliin ja pääse taa, mutta me suomalaiset olem- sanvaltaisen oikeusjärjestyk- vallisesta ja hyvästä seuraavasta sivat saaneet osakseen halveksun- jututtamaan sodan ja rintamat me viisaasti yhdessä toimien ja sen loukkaamattomat periaat- vuosisadasta. taa seuraavan sukupolven aikuis- kokeneita. ponnistellen saavuttaneet tulok- teet. Tänään voimme omanar- tuessa 1960-luvulla – radikalis- min aikakautena. Nuorempien Aaro Aalto

Suomen Sotaveteraaniliitto kiittää 60-vuotisjuhlaa taloudellisesti tukeneita

kesko_pantone282c_nega.indd 1 24/05/16 16:49 9

60 vuotta Veteraania ei jätetä

Vas. Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Sotaveteraaniliiton ansiomitali myönnettiin Sotaveteraani- Sotaveteraanipiirien sosiaalineuvojina toimivat Anna-Liisa Kaikkonen, Uudenmaan Sotaveteraanipiirin sosiaalineu- lehden avustajalle Jyri Paulaharjulle ja liiton veljesjärjestön, Tapio, Reino Rouhiainen ja Leena Jäntti saivat Sotaveteraa- voja Leena Jäntti ja Kokoomuksen eduskuntaryhmän pu- Rintamaveteraaniliiton toiminnanjohtaja Heikki Karhulle. niliiton ansiomitalin. heenjohtaja Kalle Jokinen. Sotaveteraaniliitto palkitsi ansiomerkeillä uomen Sotaveteraaniliiton Heimo Hämäläinen, Kangasala Åke Qvist, Vanda Jari Kajavirta, hallitusneuvos, Helsinki hallitus on myöntänyt Sota- Veikko Ilmasti, Helsinki Yrjö Savola, Vaasa Jouni Kaleva, johtajaylilääkäri, Jyväskylä veteraanien kultaisen ansio- Raimo Jalkanen, Rautalampi Lars Selin, Sjundeå Jan-Henrik Kankare, kapteeniluutnantti, Nousiainen Sristin 44 henkilölle ja Sotaveteraa- Toivo Johansson, Nurmes Niilo Silvesalo, Lahti Heikki Karhu, toiminnanjohtaja, Kangasala niliiton ansiomitalin 69 henkilölle Veikko Julkunen, Jämsä Yrjö Sirkiä, Aura Päivi Karikumpu, kaupunginjohtaja, Nivala ja Sotaveteraanien ansioristin yh- Airi Järvinen, Mänttä-Vilppula Olavi Sjöholm, Turku Esa Karkola, lääkäri, Konnevesi delle henkilölle. Liiton esittämät Alarik Kaunisto, Kauhajoki Veikko Tynkky, Ikaalinen Anna-Mari Kaskinen, kirjailija, Helsinki huomionosoitukset luovutettiin Antti Koivumäki, Nakkila Eino Ullgren, Nurmes Mathias Kass, johtaja, Nykarleby 22. syyskuuta. Sotaveteraanipiirit Eeva-Liisa Kolehmainen-Mehtonen, Nurmes Paavo Valtokari, Varkaus Iina Kivimäki, musiikin maisteri, Turku luovuttavat anomansa ansiomerkit Vilho Komu, Nurmes Pasi Venho, Salo Timo Kivistö, kapteeniluutnantti, Rusko omissa tilaisuuksissaan. Paavo Koskinen, Tammela Erik Werner, Helsingfors Jukka Knuuti, päätoimittaja, Helsinki Taisto Lehtilä, Jämsä Alpo Vuorela, Kauhajoki Kaija Koskinen, kirjanpitäjä, Turku Sotaveteraanien kultainen Veikko Lehtonen, Pori Viljo Vuorinen, Pälkäne Markku Lappalainen, Kunnanjohtaja, Ilomantsi ansioristi myönnettiin Sylvi Leino, Ypäjä Arvo Vähä-Pietilä, Forssa Paula Lehtomäki, kansliapäällikkö, Helsinki seuraaville henkilöille: Reino Löflund, Hämeenlinna Seppo Väätäinen, Kerava Erkki Liikanen, viihdetaiteilija, Tammela Matti Ahlgren, Somero Alpo Murtoniemi, Kalajoki Kim Mattsson, prikaatikenraali, Helsinki Tuukka Alhonen, Kaarina Heino Nieminen, Kankaanpää Sotaveteraanien kultainen ansioristi voi- Mustonen, toimitusjohtaja, Nurmes Mikko Annala, Toholampi Marjatta Nurminen, Pälkäne daan myöntää tunnustuksena liiton tarkoi- Soile Norén, toimitusjohtaja, Turku Aino Heinonen, Heinola Ahti Okkonen, Nurmes tusperien hyväksi tehdystä erittäin merkit- Erkki Ojanen, director musices, Riihimäki Matti Hiivola, Mynämäki Mauno Peltonen, Hartola tävästä ja pitkään jatkuneesta työstä. Manu Paajanen, toimittaja, Forssa Eero Holopainen, Nurmes Olli Pietilä, Pornainen Eija Paananen, sihteeri, Helsinki Into Hurri, Somero Nestor Pyykkö, Nurmes Sotaveteraaniliiton ansiomitali Jyri Paulaharju, tietokirjailija, Vantaa myönnettiin seuraaville henkilöille: Vesa Paunonen, Vantaa Heidi Aho, projektipäällikkö, Helsinki Ilpo Pohjola, kehityspäällikkö, Liperi Eero Alatalo, yrittäjä, Lieto Sanna Pulkkinen, musiikin lehtori, Savitaipale Arman Alizad, toimittaja, Helsinki Jukka Purolinna, asiakkuusjohtaja, Vantaa Katja Berg, toimistopäällikkö, Rautjärvi Marcus Rantala, politices magister, Helsingfors Pasi Flinkman, varatoimitusjohtaja, Vantaa Reino Rouhiainen, sosiaalineuvoja, Mikkeli Sasa Färling, lentoemäntä, Kerava Eija Räihä, toimitusjohtaja, Rovaniemi Harri Haanpää, yrittäjä, Ylivieska Anna-Liisa Rönnqvist, lähihoitaja, Hyvinkää Teijo Haapaniemi, vapaa-aikasihteeri, Reisjärvi Hanna Saarela, musiikin maisteri, Imatra Lauri Hollmén, arkkitehti, Salo Samuli Saarela, kanttori, Imatra Heikki Hytti, harmonikkataiteilija, Savitaipale Päivi Saarimaa, sihteeri, Helsinki Esa Isokoski, vastaava vahtimestari, Ylivieska Raimo Salo, muusikko, Kyyjärvi Tuula Jaakkola, asiakkuuspäällikkö, Kouvola Tiina Saloheimo, projektiohjaaja, Helsinki Kalle Jokinen, kansanedustaja, Orimattila Auvo Seppälä, ylityönjohtaja, Kangasala Leena Jäntti, sosiaalineuvoja, Tuusula Leena Seppälä, kotihoidon esimies, Kouvola Voitto Järvelä, toimitusjohtaja, Hämeenlinna Marjo Säkkinen, kulttuurisihteeri, Nurmes Vas. Sotaveteraanien ansioristillä palkittu viihdetaiteilija Tuija Saura, toimit- Ilkka Järvinen, lääninrovasti, Hyvinkää Anna-Liisa Tapio, sosiaalineuvoja, Tampere taja Arman Alizad, lentoemäntä Sasa Färling ja kirjailija Anna-Mari Kaskinen. Antti Kaikkonen, kansanedustaja, Tuusula Sampo Terho, eurooppaministeri, Helsinki Raili Tervonen, kanttori, Rautjärvi Eero Vainikka, toimitusjohtaja, Savitaipale Kaarina Vainikka, kivitaiteilija, Savitaipale Maria Vanhanen, sihteeri, Helsinki Ami Wardi, kaupallinen johtaja, Vantaa Tuula Wennström, filosofian maisteri, Helsinki Helena Veräväinen, sosiaalineuvoja, Hämeenlinna Teuvo Viita-aho, taksiyrittäjä, Nivala Vesa Viitaniemi, toimitusjohtaja, Turku Harri Virta, kaupunginjohtaja, Turku Pasi Virtanen, majuri, Hollola Erkki Vuokila, toimitusjohtaja, Helsinki

Sotaveteraaniliiton ansiomitali voidaan myöntää Sotaveteraanityön päämäärien hyväksi kauan ja ansiokkaasti tai muutoin merkittävästi toimineelle henkilölle, joka ei ole sotaveteraani, sekä sotaveteraanille, joka on sanotuin tavoin toiminut muussa yhte- ydessä kuin liiton tahi sen jäsen- tai tukiyhteisön an- tamissa luottamus- tai muissa tehtävissä.

Huomionosoitusten saajat yhteiskuvassa Katajanokan Kasinolla 22.9. Kuvat: Juha Vääräkangas ja Sotaveteraaniliiton kokoelmat 10 5/17 marraskuun 1. päivänä 2017 | sotaveteraani • krigsveteranen ajankohtaista Sävellyskilpailujen parhaimmisto hurmasi Finlandia-talossa

Lahja sotaveteraanilta tiin Finlandia-talossa Helsingissä. veteraanien kunnioitusta ja perin- -konsertissa esiintyi muun Konsertti oli suunnattu koko nettä sekä isänmaanrakkautta. muassa Rauman normaa- perheelle. Vaikka paikalla oli pal- Toinen kilpailu puolestaan likoulun oppilaita ja opet- jon liiton ja läheisten järjestöjen etsi sävellystä valmiille runolle. tajaopiskelijoita. Estradille kanssa tekemisissä olevia, löytyi Valittu runo Puolesta isänmaan pääsi vihdoin liiton kahden yleisöstä suuri määrä kaikenikäi- on Anna-Mari Kaskisen luo- laulukilpailun koko par- siä. Kaiken kaikkiaan yleisöä ker- mus ja käsittelee erityisesti sitä, haimmisto. tyi paikalle noin 800 henkilöä. kuinka veteraanisukupolvi jou- Toinen sävellyskilpailu oli tui uhraamaan parhaat nuoruus- uomen Sotaveteraaniliiton suunnattu alle 35-vuotiaille sävel- vuotensa kotimaansa puolesta. 60-vuotisjuhlavuoden kun- tämisen ja sanoittamisen taitavil- Puhuja pyrkii samastumaan so- niaksi järjestetyt kaksi sävel- le. Haussa oli niin päiväkotiryh- tatilanteeseen, kunnioittaa suku- lyskilpailuaS huipentuivat sunnun- mälle kuin nuorisokuorollekin polven muistoa ja toivoo tulevai- taina 22. lokakuuta järjestettyyn soveltuva positiivinen ja kansan- suudelta rauhaa. Lahja sotaveteraanilta -konsert- omainen sävellys, joka sisältäisi Konsertin tunnelma oli arvok-

Konsertin juonsi viihdetaiteilija Tuija Saura, joka oli myös sävellyskil- pailun ja konsertin ideoija. Kukittamassa liiton puheenjohtaja Erkki Heikkinen.

kaan juhlava mutta reipas. Mar- toksen lausuminen ei tunnu riit- morinhohtoinen Finlandia-talo tävältä. tarjosi juhlalle arvokkaat puit- Sävellyskilpailu Anna-Mari teet, olihan yleisökin pukeutunut Kaskisen runoa varten oli kerän- kenties keskivertokonserttia juh- nyt kaiken kaikkiaan 130 ehdo- lavammin. Ohjelman painopiste tusta, mutta raati päätyi toisis- oli selkeästi veteraaniperinteessä taan tietämättä yhteen ja samaan ja muistelussa, mutta yhtä lailla sävellykseen. Tämän esitti kon- katsoi kohti tulevaisuutta. Vaih- serttiyleisölle tyylikäs EMO En- televan ikäisen yleisön lisäksi semblen kvartetti. myös esiintyjät edustivat kaikkia Rautatiensoittajat Hyvinkääl- sukupolvia. Nuorin esiintyjä oli tä säestivät muun muassa yhteis- kahdeksanvuotias, vanhin 104. lauluja, kuten Sillanpään mars- Mikael Konttinen esitti Isä silaulun ja Illan skanssissa. Ka- kerro -laulun, lastenlaulukilpai- pellimestarina toimi Hannu lun voittajan, sekä kilpailussa Simonen. kunniamaininnan saaneen kap- Itä-Helsingin musiikkiopis- paleen Miten muotoilla voi kau- ton lauluryhmä Wildcatsin reip- neimman kiitoksen. Se ilmaisi paat nuoret naiset esittivät eri säveltäjän ja sanoittajan kiitolli- maakuntia edustaneissa kansal- Sotaveteraaniliiton Finlandia-talon konsertissa oli 800 hengen konserttiyleisö. Eturivissä konserttia kuun- suutta maan puolustamisesta – lispuvuissa lastenlaulukilpai- telee eduskunnan puhemies Maria Lohela puolisoineen. sitä, kuinka yksinkertainen kii- lun valittuja paloja sekä siker-

Kansallisen veteraanipäivän sanoma ei sammu

uomessa syntyi uusi perin- lan sijainniksi valittiin jälleen Lah- kunnan puheenjohtajana ja on tä- minen seuraaville sukupolville. ne huhtikuun 30. päivä- ti. Juhlapuhujana toimi tasavallan ten vahvasti mukana järjestelyissä. Junttilan mukaan vastaisuu- nä vuonna 1986. Tällöin presidentti Sauli Niinistö. Hän Veteraanipäivän juhlallisuuk- dessa juhlat järjestetään sillä pe- valtioneuvostoS nimesi Lapin so- nosti puheessaan esille veteraani- sia ollaan uudistamassa veteraani- riaatteella, että mahdollisimman dan päättymisajankohdan, huh- päivän tärkeyden ja jatkuvuuden. en korkealle keski-iälle paremmin moni veteraani voi osallistua. tikuun 27. päivän, kansalliseksi Kansallisen veteraanipäivän soveltuvaksi. Aikaisemmin juh- Tulevaisuudessa pääjuhlat tu- veteraanipäiväksi. Samalla valtio- viettäminen tietysti jatkuu, eikä lallisuudet kestivät lähes koko päi- levat todennäköisesti keskitty- neuvosto määräsi tämän vuosit- sen sanoma koskaan sammu, pre- vän, mutta tulevaisuudessa niiden mään suuriin kaupunkeihin. tain toistuvaksi viralliseksi lipu- sidentti lausui. kesto lyhenee. Sama arvokkuus ti- Päämääränä tässä on se, etteivät tuspäiväksi. laisuuksissa kuitenkin säilyy. pitkät matkat olisi osallistuvien Juhlaa on vietetty vuodesta Veteraanipäivän järjestäjät Myös sisältöä pyritään uudis- veteraanien rasitteena, hän sanoo. 1987 lähtien lukuisissa eri pai- nykyaikaistavat juhlan tamaan nykyaikaisemmaksi, jotta Yleisradio on myös luvannut, koissa. Joka vuosi yhden kau- ohjelmaa se vetoaisi paremmin nuorempiin että pääjuhlan tapahtumat tul- pungin tehtäväksi on annettu Ensi vuonna veteraanipäivän sukupolviin, selvittää Tammen- laan välittämään suoraan kansa- järjestää arvokas pääjuhla, jos- pääjuhlaa vietetään Helsingis- lehvän Perinneliiton toiminnan- laisille. Tämän ansiosta sotavete- sa veteraanit ovat luonnollisesti sä Finlandia-talolla. Vaikka ta- johtaja Pekka Holopainen. raanit myös kodeissa ja hoitolai- keskiössä. Ensimmäisen tilaisuu- pahtumaan on vielä paljon aikaa, Ohjelmaa uudistamalla halu- toksissa ympäri Suomen voivat den sai kunnian järjestää Lahden ovat valmistelut jo käynnissä. Kansallisen veteraanipäivän pää- taan varmistaa, että nuoret koke- olla mukana päivän juhlassa. Lä- kaupunki. Kaupunki on nimennyt juh- toimikunnan puheenjohtaja, vat juhlan myös itseään kosketta- hetyksen voisivat myös oppilai- Tämän lisäksi kunnat, seura- lan vastuuhenkilöt ja juhlan kontra-amiraali Timo Junttila kan- vana. Niin he jatkossakin vaali- tokset ottaa osaksi opetusohjel- kunnat ja lukemattomat eri yh- suunnittelu on hyvässä vauhdis- nustaa kuntia ja kaupunkeja jär- sivat ja pitäisivät tätä perinnettä maansa, ideoi Junttila. teisöt ovat järjestäneet alueellisia sa, kertoo puolustusvoimien hen- jestämään ja samalla uudistamaan yllä, hän lisää. ja paikallisia juhlia. Näiden tilai- kilöstöpäällikkö, kontra-amiraali kansallisen veteraanipäivän juhlia. Vuonna 2018 tullaan keskitty- Alueellisilla ja paikallisilla suuksien ansiosta mahdollisim- Timo Junttila. mään arvokkaaseen päiväjuhlaan, juhlilla on tärkeä rooli man moni veteraani on päässyt Puolustusvoimille on kunnia- luamme teoillamme osoittaa, että jonka päävieraina ovat pääkau- Vuosien saatossa veteraanipäivän juhlistamaan tärkeää päiväänsä. asia tukea veteraanipäivän juhlia. veteraania ei jätetä, hän jatkaa. punkiseudun sotaveteraanit. Päi- alueellisista ja paikallisista juhlis- Ympyrä sulkeutui 30 vuoden Niin kauan kuin sotiemme vete- Junttila toimii myös kansal- vän keskeisenä teemana tulee ole- ta on muodostunut hieno kansal- jälkeen, kun vuoden 2017 pääjuh- raaneja on keskuudessamme, ha- lisen veteraanipäivän päätoimi- maan veteraanien perinnön siirtä- linen perinne. Kunnat ovat pää- 11

60 vuotta Veteraania ei jätetä

Tilaisuus päättyi Helsingin vat lipun. Todella ihana konsert- syys yllätti kaikesta huolimatta. sotaveteraanikuoron esittämiin ti, sanoi Aili Kärkkäinen Hel- – Viimeinen oli ehdottomas- Valalauluun sekä Veteraanin ilta- singistä. ti paras, kertoi salista juuri pois- huutoon. Kyseessä on ainut kuo- – Olimme osallistuneet sävel- tunut ja edelleen liikuttunut Ka- ro, jonka kaikki esiintyjät ovat lyskilpailuun, saimme kutsun, jo- roliina Kangas viitaten Sotavete- edelleen sotaveteraaneja. ten tulimme koko perheen voi- raanikuoron ohjelmanumeroon. Yleisö oli saapunut paikalle min, kertoivat Marko Kangas, – Veteraanien iltahuuto oli kyl- ympäri maata erilaisten tekijöi- Karoliina Kangas ja heidän kak- lä hieno, Kärkkäinen kertoi. den houkuttelemana. si lastaan Hausjärveltä. – Veteraanien iltahuuto on aina – Vaimo huomasi tämän aa- Vaikka haastattelut tehtiin hyvä ja koskettava, Pekilä totesi. mulla Helsingin Sanomien me- konsertin jälkeen eri paikoissa, novinkeistä. Ja hyvä konsertti oli, suosikkiohjelmanumero sinko- Teksti: Aaro Aalto kannatti tulla, nauroi Oulaisista si jokaisen suusta ilman hetken- Varusmiestoimittaja saakka ajanut Timo Pekilä. kään epäröintiä. Haastateltavien Ruotuväki-lehdessä – Marttaliiton juhlassa antoi- toisistaan tietämätön yksimieli-

Harri Luoman tekemän voittajasävellyksen Anna-Mari Kaskisen vete- raanirunoon Puolesta Isänmaan esitti EMO-kvartetti, jossa esiintyivät Milla Nissinen sopraano, Alexandra Petrova altto, Joel Ward tenori ja Eero Smeds basso. män sota-ajan lauluista. Marko mään veteraanien perinnettä ja Mäenpään luoma filmi esitteli muistoa. Yhdessä koululaisten taustalla kuvia sota-ajan arjesta esitysten kanssa taustalla esitel- niin rintamalla kuin kotipuoles- tiin liiton kouluja varten suun- sa. Filmikin toimi eräänlaisena nittelemaa tehtäväpakettia, jota säestäjänä. myös Rauman opettajaopiske- Kovasti pirteyttä toivat Rau- lijat olivat olleet luomassa. Teh- man normaalikoulun oppilaat tävämonisteissa on esimerkiksi musiikinopettajineen. He esitti- kuva lottakanttiinista, ja hyllyiltä vät lukuisia lastenlauluja eri ko- saa erotella sota-ajan ja nykyajan koonpanoilla. Osan lauluista he tuotteita. esittivät suuressa ryhmässä, lau- Kiitossanat esitti, omien sa- loipa kaksi oppilasta lotan arki- nojensa mukaan ennen loppu- askareista kertoneen Pikku lotta huipennusta, liiton puheenjohta- -kappaleen aidot 1940-luvun lot- ja Erkki Heikkinen. Hän kiitti tapuvut yllään. järjestämiseen osallistuneita va- Lapsiesiintyjät toivat ohjel- paaehtoisia, esiintyjiä ja soitta- maa perheen pienimmille, mut- jia sekä Rautatiesoittajien kapel- ta samalla he myös suuntasivat limestaria. Kiitoksen sai myös konsertin katsetta kohti tulevaa juontajana toiminut Tuija Saura, – sitä, kuinka Sotaveteraaniliit- jonka aloitteesta konsertti oli saa- to tulevaisuudessa tulee ylläpitä- nut alkukipinänsä. Helsingin Sotaveteraanikuoro sai raikuvat aplodit Vala ja Veteraanin Iltahuuto -laulujen esityksistä.

sääntöisesti vastanneet kansallisen veteraanipäivän paikallisista järjestelyistä saaden usein tukea seurakunnilta, maanpuolustus- ja kansalaisjärjestöiltä sekä puolustusvoimien joukko-osastoilta. Alueellisilla ja paikallisilla juhlilla on myös tulevaisuudessa erittäin tärkeä rooli veteraanien arvokkaan perinteen jatkamises- sa. Näitä juhlia on syytä uudistaa samalla tapaa kuin pääjuhlaakin, toteaa Junttila. Kansallisen veteraanipäivän päätoimikunta tulee aiempien vuosien tavoin lähettämään suo- situksensa kansallisen veteraani- päivän viettämisestä. Haastavin yhteinen tehtäväm- me on hakea veteraanien arvos- tukselle ja perinnetyölle sellaiset muodot, jotka sotien jälkeiset su- kupolvet voivat kokea omikseen, Junttila painottaa.

Lauri Arjas varusmiestoimittaja Ruotuväki-lehdessä Kansallisen veteraanipäivän pääjuhlaa vietettiin tänä vuonna juhlavissa merkeissä Lahdessa. 12 5/17 marraskuun 1. päivänä 2017 | sotaveteraani • krigsveteranen ajankohtaista

Taipumattoman Tannerin kunnianpalautus

Tanner muisteli myöhemmin ko- Tannerin suhde Urho Kekko- kemustaan, josta ei tullut tapaa. seen saa kirjassa ymmärrettäväs- Tannerin voima oli ylipäätään ti runsaasti tilaa. He tulivat pit- todistelussa ja laskelmissa, ei pu- kään toimeen ongelmitta, mut- hetaidossa. Tanner oli kuuluisa ta välit viilenivät, kun Kekkonen töksäyttelevästä tyylistään. Kir- käänsi marraskuussa 1942 kelk- jassa siteerataan Ruotsin päämi- kansa ja alkoi Tannerin mielestä nisteriä Per Albin Hanssonia, häpeilemättä hännystellä Neu- joka totesi, että Tannerilla on ih- vostoliittoa. Jäätymispiste, joka meellinen kyky sanoa kriittisellä ei koskaan enää sulanut, saavutet- hetkellä epämiellyttäviä asioita tiin sotasyyllisyysoikeudenkäyn- epämiellyttävällä tavalla. nin aikana. Tanner katsoi, että Tanner ei sietänyt takin- oikeusministeri oli innokkaam- kääntäjiä. Hän jäi syrjään puna- pi ja aktiivisempi Neuvostoliiton kapinasta 1918 ja ryhtyi sen rau- toiveiden tyydyttämiseksi kuin nioilta rakentamaan maltillista olisi ollut tarpeen. SDP:tä ja osuuskauppaliike Elan- Sotasyyllisyysoikeuden- toa. Tanner lähti alusta asti siitä, käynti ja viiden vuoden kuritus- että kauppa on kauppaa: Elannol- huonetuomio tekivät Tannerista le kelpaa myös porvarien rahat. kansallisen marttyyrihah- Hän osoitti suurta ennakko- mon. Vanki ei sellissään lannistu- luulottomuutta, kun hän tuura- nut, eikä menettänyt tarmoaan. si sairastunutta presidentti K.J. Paasikiven luuta lakaisi muurien Ståhlbergia ja otti pääministeri- ulkopuolella. Tanner sai huoma- nä vastaan suojeluskuntien paraa- ta, että Paasikivi luotti pääminis- tin Senaatintorilla vuonna 1927. terinä enemmän SDP:n K-A Fa- Pääministerin sijainen, ulkoasiainministeri Väinö Tanner puhumassa radiossa rauhanehdoista 13.3.1940 Valkoisten ja punaisten verisistä gerholmiin kuin Kekkoseen. taisteluista oli kulunut vain kah- Hallituksen tehtävänä oli Val- onitoimimies Lasse kenteeltaan vanttera, ja siitä ehkä räjät P.E. Svinhufvudin alaisena deksan vuotta. pon eli valtiollisen poliisin puh- Lehtisen kirjoittama johtui, että hän innostui nuorena Lappeen tuomiokunnassa 1908. Tanner kävi koko 20- ja 30-lu- distaminen kommunisteista. lähes 900- sivuinen ” painimisesta. Hän osasi heittää Tutustumisesta ei ollut haittaa, vun kahden rintaman sotaa ko- Sosialidemokraattinen sisämi- TannerM Itsenäisen Suomen mies vastustajiaan vielä myöhemmin- kun herrojen polut leikkasivat tikommunisteja ja Lapuanliiket- nisteri Aarre Simonen vähätte- ” ilmestyi syyskuun alussa. Jär- kin. Kirjassa kerrotaan, miten myöhemmin monta kertaa. tä vastaan. Orastava kansalaisso- li tehtävänsä vaikeutta ja sanoi, käleen päähenkilö Väinö Tanner vastaan jurnuttanut Arvo Poi- Tanner oli alusta lähtien pu johti punamultahallitukseen, että kommunistipoliiseista pää- (1881-1966) jätti suomalaiseen ka Tuominen sai 20-luvulla kyy- oman tien kulkija sosialidemo- joka istui vuodesta 1936 talvi- si eroon, kun ensin erotettiin ne, yhteiskuntaan syvän jäljen. Mo- tiä ja lensi näyttämöltä verhojen kraattisessa puolueessa. sodan alkuun asti. Pääministe- jotka eivät osanneet lukea ja sit- nipolvinen matka rautateiden jar- taakse. Hän oli pukeutunut ponk- rinä oli Edistyspuolueen A. K. ten ne, jotka eivät osanneet las- rumiehen pojasta yhteiskunnan Kauppaopiston priimus Väinö suuriin, kun hänet valittiin edus- Cajander, mutta Lehtinen nos- kea. huipulle, ja sieltä sotasyyllisyysoi- Tanner erottautui koulutovereis- kunnan varapuhemieheksi 1910. taa Väinö Tannerin valtiovarain- Tanner istui tuomiostaan kol- keudenkäynnin myötä marttyy- taan ja valitsi omanlaisensa ura- Työkansa ja moni muukin päivit- ministerinä Suomen sen ajan vai- misen vuotta ja kirjoitti tänä ai- rina takaisin poliittiseksi vaikut- polun. Opettajat olivat havain- teli, koska moinen englantilais- kutusvaltaisimmaksi mieheksi. kana vankilassa muistelmiaan tajaksi on jäänyt historian kat- neet Tannerin kyvyt ja hänelle ten herrasmiesten asu ”morning Lehtinen siteeraa arvionsa tuek- 2500 sivua. Hänen luonteenlu- vealueeseen. myönnettiin stipendi jatko-opis- dress” ei kuulunut työväestön tasi Paavo Haavikkoa, joka puhui juudestaan kertoo se, että oli vain Filosofian tohtori Lasse Leh- keluihin ulkomailla. Tanner hyp- vanomaiseen etikettiin. ”Tannerin tasavallasta”. kaksi asiaa, joista hän valitti: sika- tinen hyödyntää kaikessa kirjoi- päsi kesäkuussa 1902 laivaan ja Tannerissa yhdistyi nuores- Tannerin taival ministeri- reja sai liian vähän, eikä ollut ul- tustyössään television uutistoi- matkasi kuvernöörin antamal- ta pitäen pyrky, noste ja sitko. nä jatkui talvisodan sytyttyä Ris- ko-oven avainta. mittajana omaksumaansa tai- la luvalla Suomen suuriruhtinas- Hänet valittiin vain 34-vuotiaa- to Rytin hallituksen ulkominis- Tanner tarkkaili vapautu- toa esittää vaikeaselkoiset asiat kunnasta Lyypekin kautta Ham- na Elannon toimitusjohtajaksi terinä. Herrat tunsivat toisensa misesta jälkeen maailmanmenoa niin, että se kuuluisa ”Pihtipu- puriin. vuonna 1915. Häneen sopii luon- Suomen Pankista, jossa Ryti oli Sorkin tilaltaan Vihdistä. Suo- taan mummokin” pääsee jyvälle. Tanner halusi perehtyä nehdinta ” oikea mies oikeaan ai- ollut pitkään pääjohtajana ja Tan- men meno ei taatusti kaikilta Tanner-kirja ei tee poikkeusta. osuustoimintaliikkeen toimin- kaan ja oikeassa paikassa ”. ner toiminut pankkivaltuustossa. osiltaan häntä ilahduttanut. Kek- Kirjan lukijoita ei tarvitse varoit- tatapoihin. Hän tiesi, että Ham- Kirjailija Lehtinen sai käyt- Kaksikkoa yhdisti nuukuus ja se, konen sai Paasikiveltä armon ja taa etukäteen siitä, että kirjas- purissa oli Saksan osuuskau- töönsä Tannerin perikunnalta että kumpikin luotti siihen, ettei toimi 50-luvulla toistuvasti pää- sa julkaistavat dokumentit ovat pan pääkonttori ja hän meni sen Väinön ja Linda-vaimon kirjeen- sota syty. ministerinä. vaikeaselkoisia. Lehtinen on ke- kummemmin etukäteen sopi- vaihdon. Se paljastaa Tannerin Talvisota synnytti sanan var- Tanner jaksoi rohkaista ase- rännyt lähdeluettelonsa kirjan matta kolkuttelemaan ovia. Kes- pehmeän puolen. Aviopuolisoilla sinaisessa merkityksessä suoma- velisosialisteja pitämään puolen- loppuun, eikä rasita lukijaa viral- ti viikkoja ennen kuin kolkut- näyttää olleen erittäin lämpimät laisen kansanarmeijan. Sosiali- sa niin kommunisteja kuin maa- lisilla dokumenteilla. tavalle avattiin, mutta lopulta välit. Yksiavioisuus ja raittius oli- demokraattejakin liittyi suoje- laisliittolaisia vastaan. - Ei pidä Häntä on tästä ennenkin ar- sinnikkyys palkittiin. Kaukaa vat Tannerin tavaramerkki. luskuntiin. Rautaa rajalla olisi mennä huutokauppaan kommu- vosteltu ns. ”oikeissa tutkijapii- pohjoisesta tulleen nuoren mie- Alkoholia Tannerin tiede- saanut olla enemmän. Armeija nistien kanssa, koska ne tarjoavat reissä ”, niin nytkin. Lehtisen hen, ”suomalaisen karhun”, ky- tään sentään kerran maistaneen pystyi silti panemaan hanttiin, aina enemmän: inflaatio ja deval- kantti on kaiken kestänyt ja kes- vyt havaittiin. Töitä löytyi ja en- - ja hyvästä syystä. Tanner kuu- ja enemmistö olisi halunnut jat- vaatio ovat kummatkin huonoja tää edelleen. Kirjaa lukee kuin nen kaikkea syntyi ystävyys- ja lui yhdessä puoluetoverinsa Väi- kaa taisteluja. Hallituksessa tie- vaihtoehtoja. Tanner, sosialide- hyvää romaania, ja vaikka lukijat tuttavuussuhteita, jotka tekivät nö Voionmaan kanssa Suomen dettiin todellinen tilanne pa- mokraatti, kannatti kireää raha- voivat olla joistakin tulkinnoista Tannerista kansainvälisesti poik- valtuuskuntaan, joka neuvotte- remmin, ja Suomi allekirjoitti ns. politiikkaa, kulutuskysynnän ra- eri mieltä kirjailijan kanssa, Tan- keuksellisen hyvin verkottuneen li Tartossa Neuvostoliiton kans- Moskovan rauhan maaliskuussa joittamista ja valtiontalouden su- ner-kirja imaisee lukijan pereh- suomalaisen. sa rauhansopimuksen vuonna 1940. pistamista. tymään itsenäisen Suomen syn- Tanner palasi Suomeen ja ura 1920. Herrat olivat iltakävelyllä Jatkosodan aikana sisäpoliitti- 30-luvun punamultapoliiti- tyvaiheisiin, osuustoimintaliik- urkeni niin politiikassa kuin ja tulivat kauppapuutarhaan, jos- set jännitteet kasvoivat. Lehtinen kosta oli tullut varhainen sinipu- keen kehitykseen, kansakunnan osuustoimintaliikkeessäkin. Hän sa omistaja halusi tarjota muuka- kuvaa raadollisesti, miten Tanner namies. Tanner katsoi, että ko- eheytykseen vuoden 1918 jäljiltä, aloitti kaupanhoitajana Vähävä- laisille ryypyt. piti oman puolueensa SDP:n hal- koomuslaiset ovat realisteja, ym- talvi- ja jatkosodan kulisseihin, kisten osuusliikkeessä Turussa, Voionmaa hätääntyi ja selitti, lituksessa puoliväkisin aina kesän märtävät taloudellisen kriisin sotasyyllisyysoikeudenkäyntiin, jossa kaikki ei mennyt aivan nap- ettei hän ota, mutta tämä toveri 1944 torjuntataisteluihin asti. Jos ja pitävät sanansa. Maalaisliit- 50-luvun yöpakkasiin ja nootti- piin. Tehtävä oli Tannerin ky- ottaa. Tanner ei halunnut leima- tämä perälauta olisi pettänyt, rin- toa hän, itsekin tilallinen, irvaili kriisiin. vyille turhan pienimuotoinen. ta kaveriaan valehtelijaksi ja ku- tamalla olisivat rukkaset voineet joukoksi, joka katselee maailman Lehtisen kirjan erityinen an- Sillin päiden pureskelu ei Tanne- lautti elämänsä ensimmäisen - ja hyvinkin alkaa putoilla. Manner- menoa navetan katolta. sio on, että hän valottaa Tanne- rille riittänyt. ilmeisesti - viimeisen ryypyn. - heim pelasi aikaa sotanäyttämöl- Suhde Kekkosen taustapuo- ria ihmisenä, ei vain julkisena Tanner hoiti lakitieteen opis- Kylläpä se karvasteli ja olin vähäl- lä, Tanner poliittisella rintamal- lueeseen Maalaisliittoon pysyi hahmona. Tanner oli ruumiinra- kelunsa päätökseen ja istui kä- lä tukehtua yskänkohtaukseen, la. kaiken aikaa jännitteisenä. - Mi- 13

60 vuotta Veteraania ei jätetä

Yrjö Kärkkäinen 1918–2017 Väärinkäsitys johti Yrjö Kärkkäisen täs te nuori mies puhutte? Nyt- Sieltä tuli myös sanallista tukea. hän muodostetaan Suomen eikä NKP:n pääsihteeri Hrustsov oli rajamieheksi Neuvostoliiton hallitusta, Tanner kuullut Moskovaan saakka Tan- sanoi vuonna 1958 Johannes Vi- nerin, Leskisen, Pitsingin ja Lind- ajavartiolaitoksen entinen rolaiselle, joka varoitti ottamasta blomin vappupuheita. Hrustsov päällikkö, kenraaliluut- asevelisosialistien kärkihahmoa sanoi olevansa pahoillaan siitä, nantti Yrjö Leo Kärkkäi- Väinö Leskistä Fagerholmin ns. että tietyt piirit esittävät ”panet- Rnen kuoli Helsingissä 13.9.2017. yöpakkashallitukseen. televia valheita siitä, että Neuvos- Hän oli syntynyt Kotkassa opet- Vanha suola janotti. Tanner toliitto muka sekaantuu Suomen tajaperheeseen 28.6.1918. Use- oli tehnyt vain vuotta aikaisem- asioihin ”. an eteläsavolaisen paikkakun- min 76-vuotiaana paluun SDP:n Väinö Tanner ei ehtinyt nähdä nan jälkeen kotipaikaksi vakiin- puheenjohtajaksi ja antoi valitut- SDP:n hajaannuksen päättymis- tui Mikkeli, jonka Lyseosta hän taa itsensä jatkamaan vielä kol- tä, sillä hän kuoli 1966. Tanner kirjoitti ylioppilaaksi 1939 ja jo meksi vuodeksi 1960. Taustalla sai valtiolliset hautajaiset, mutta 2. kesäkuuta hän siirtyi Hämeen hääräsi Tanneria maanittelemas- presidentti Kekkonen ei voinut ratsurykmenttiin Lappeenran- sa Väinö Leskinen. Hän ei halun- Lapin hiihtomatkan takia osaltaan suorittamaan asevelvolli- nut päästää ikätovereitaan ase- listua muuten kuin lähettämällä suuttaan. Siihen sisältyi reservia- maan, jota oli itse havitellut vuo- adjutantin laskemaan seppeleen. liupseeri- ja reserviupseerikurssi. sikausia. Tanner oli ollut yhtä leppymä- Vanhempien vastustuksesta huo- Neuvostoliitossa kuvattiin tön. Hän ei koskaan noudattanut limatta hän hakeutui kadettikou- SDP:n johtokaksikkoa Tanner- Kekkosen lähettämää kutsua tul- luun. Yrjö Kärkkäinen osallistui Sotaveteraaniliiton järjestämälle matkalle Leskinen klikiksi. Lehtinen kir- la itsenäisyyspäivävastaanotolle. Hän toimi 1941–1944 Kevyt Hamina Tattoo -konserttiin vuonna 2014. Oik. Antti Henttonen, Yrjö joittaa, ettei se lannistanut lähet- Lasse Lehtinen kuuluu tun- osaston ja rajajääkärikomppanian Kärkkäinen, Pekka Korvenheimo ja Peter Kűttner. tämästä adjutantteja tunnustele- netusti SDP:n tannerilaiseen päällikkönä. Pokonvaaran taiste- maan, olisivatko Neuvostoliiton siipeen. Hän kiteyttää Tanne- lusta 1943 hän sai RjP5:n päivä- edustajat valmiita kontaktiin. rin merkityksen niin, että hä- käskyssä kiitoksen taistelun reip- tehtäviä hänen toimiessaan Poh- jopa rakensi heille turvakaiteen Vastaus oli siltä puolelta yksise- nen taustatuellaan sodanjälkei- paasta ja sitkeästä johtamisesta. jois-Karjalan rajavartioston ko- jyrkälle rinnepolulle. Iloa ja tu- litteisen tyrmäävä: ” Parempi, jos nen SDP jatkoi kommunismin- Vuosina 1944–1947 hän toimi mentajan apulaisena. levaisuuden uskoa lisäsivät lapset Leskinen menisi hirteen!”. Tan- vastaista taistelua järjestöissä ja rajajääkärikomppanian päällik- Rajavartiolaitoksen esikunnan Tuula, Harri ja Riitta perheineen. nerista arveltiin, että tämä pu- työpaikoilla. Suomi ei suistunut könä Pohjois-Karjalan rajavar- toimistopäällikkönä hän joutui Yrjö Kärkkäinen osallistui dottaisi Leningradiin atomipom- Tšekkoslovakian tielle. SDP säi- tiostossa Ilomantsissa, jota hän mukaan esikunnan moninaisiin alusta alkaen sodanajan rajajää- min, jos hänellä vain sellainen lyi asevelisosialistien hallussa aina muisteli elämänsä parhaana työ- tehtäviin ja vuonna 1966 hänes- kärijoukkojen perinnetyöhön, olisi. 1960-luvulle asti. SDP:n suomet- paikkana. Myöhemminkin hän tä tuli neljäksi vuodeksi Pohjois- joka jatkui myöhemmin sodan- ja Asevelisosialistit eivät lannis- tuminen lykkääntyi ratkaisevat palasi sinne lähes vuosittain ka- Karjalan ja sen jälkeen kuudeksi rauhanajan rajavartioväen perin- tuneet. Heidän suuri tavoitteen- 20 vuotta, jona aikana Neuvosto- lastelemaan. vuodeksi Lapin rajavartioston ko- netyönä. Hän toimi alusta alkaen sa oli saada Kekkosen president- liitto alkoi hajota. Jatkosodan aikana sattui mie- mentaja. Tähän tehtävään liittyi rajamiesten oltermannina. Vielä tiys päättymään vuoden 1962 lenkiintoinen tapaus, joka muut- myös toiminta rajavaltuutettuna. 2016 hän oli kunniavieraana mu- vaaleissa. Se yritys lopahti vuotta Kari Mänty ti hänen sotilasuransa. Hän saa- Komentajan tehtävässä La- kana uusien rajajääkärien valati- aikaisemmin noottikriisiin, josta Sotaveteraaniliiton pui toipumislomaltaan henkilös- pissa hän joutui usein ulkomais- laisuudessa Immolassa. Lehtisen kirjassa on yksiselittei- viestintätoimikunnan tötäydennyskeskukseen, jonka tenkin valtiovieraiden oppaaksi Rauhan- sekä sodanajan pal- nen käsitys. Kriisi oli presidentti puheenjohtaja päällikkö ilahtui hänen kanta- ja osallistumaan järjestelytehtä- veluista hän sai useita kunnia- Kekkosen ja Neuvostoliiton yh- korttinsa merkinnästä RvRAUK. viin. Tunnetuimpia vieraita oli- merkkejä, joihin kuuluvat mm. teisoperaatio Kekkosen valinnan Karhumäessä oli rajajääkäriosas- vat mm. Persian shaahi puoli- Suomen Valkoisen Ruusun 1.luo- turvaamiseksi. Kokoomuksen ja to, jonka kaikki upseerit olivat soineen, Ruotsin kruununprins- kan komentajamerkki, 3.luokan SDP:n yhteinen ehdokas oikeus- kaatuneet tai haavoittuneet. Kun si Kaarle Kustaa sekä Hollannin Vapaudenristi miekkojen kera, kansleri Olavi Honka vetäytyi ki- Kärkkäinen ilmoitti, ettei hän ole kuningatar Juliana, joka halusi 4.luokan Vapaudenristit sekä sasta. raja- vaan ratsuväen mies, majuri välttämättä nukkua maassa po- tammenlehvien että miekkojen Epäonnistuminen Kekkosen ilmoitti: rontaljalla. Yrjö Kärkkäinen toi- kera, Suomen Valkoisen Ruusun kampittamisessa kiihdytti aseve- – Olkaa mitä olkaa, mutta mi presidentti Urho Kekkosen ja 1.luokan ritarimerkki, Rajavar- lisosialistien loppuliukua SDP:n menkää sinne ja ottakaa osasto hänen seurueensa jokavuotisen tiolaitoksen ansioristi erikoistun- johdosta. Lehtinen kuvaa laveas- johtoonne. Siitä kääntyi Kärk- hiihtoretken järjestäjänä yhdessä nuksin ja Alankomaiden Orania- ti kirjassaan puolueen sisäisiä jän- käisen upseerin ura, joka johti ra- Muonion rajakomppanian kans- Nassaun ritarikunnan komenta- nitteitä, jotka sodan päättymisen javartiolaitoksen päällikön tuo- sa. Pääkokkina toimi ylijohtaja jamerkki. jälkeen vähitellen kasvoivat. Ase- lille saakka. Tauno V. Mäki ja majapaikkana Sota-ajan tapahtumia ja koke- velisosialistien rintamasta alkoi Toinen haavoittuminen ta- oli Porojärven kämppä. muksia hän on muistellut teoksis- 50-luvulla livetä merkittäviä po- pahtui Tolvajärven eteläpuolella, Yrjö Kärkkäinen nimitettiin sa Rajajääkärikomppania sodassa liitikkoja. Yksi ja toinen Neuvos- kun pensaaseen jäänyt ”puskarys- Rajavartiolaitoksen apulaispääl- (1987) ja Rajajääkäripataljoona 5 toliiton mustalla listalla ollut ru- sä” ampui olkaluun pirstaleiksi. liköksi 1975 ja seuraavana vuon- (1991, yksi kolmesta kirjoittajas- pesi ajattelemaan poliittista tu- Läheltä piti jo edellisenä päivä- na päälliköksi. Vaimon pitkäai- ta). levaisuuttaan ja haki etäisyyttä nä, kun ammuksen sirpale kat- kaisen, vaikean sairauden vuoksi Yrjö Kärkkäisen kohdalla to- entisistä tovereistaan. kaisi repun kantohihnan metal- hän ei halunnut jatkaa viran hoi- teutui Ida-äidin elämänohje: Kaksiseuraisuus johti lopul- lisoljen. tamista, vaan siirtyi eläkkeelle ”Kun syö hitaasti, niin elää kau- ta uuden puolueen syntymiseen. Hän kävi 1947 sodissa olleil- kesäkuussa 1978. Muutama vuo- an.” SDP:sta erosivat ns. skogilaiset le upseereille tarkoitetun evers- si vaimon kuoleman 1989 jälkeen ja perustivat 1959 uuden puolu- ti Adolf Ehrnroothin johtaman hän tutustui Iris Lahteen, joka Antti Henttonen een, Työväen ja Pienviljelijöiden kapteenikurssin. 1947-1954 hän Sirkka-vaimon tavoin oli farma- Opetusneuvos ja Sosialistisen Liiton eli TPSL:n. toimi Pohjois-Karjalan rajavar- seutti ja toimi samoin aktiivises- kunniarajajääkäri Perustamiskokouksen avasi So- tioston toimistopäällikkönä ti sotilaskotityössä. Iris oli hyvä sialidemokraattisen Opposition Onttolassa, jossa aikaisemmin matkatoveri sekä ulkomaan mat- Neuvottelukunnan puheenjoh- virinnyt tuttavuus johti avio- koilla, että kotimaan luontoret- taja Emil Skog. Poliittisen tilan- liittoon Sirkka Vallen kanssa killä. Hänen tapaturmaisen kuo- nekatsauksen esitti opposition vuonna 1948. Muutamaa vuotta lemansa jälkeen oli matkustelta- eduskuntaryhmän puheenjohtaja myöhemmin hän kävi Sotakor- va yksin, elleivät omaiset voineet Aarre Simonen, jonka sapeli hei- keakoulun, joka päättyi tammi- olla mukana. lahti nyt Tanneria, Lindblomia ja kuussa 1951 ja hän oli nyt yleisesi- Matkailun ohella Yrjö Kärk- Leskistä päin. kuntakapteenina ensimmäinen käinen harrasti monenlaista nik- Lehtinen ei ujostele, kun hän tenttien kautta koulun läpäissyt karointia varsinkin Ristiinan kirjoittaa, että hanketta rahoitet- rajavartiolaitoksen upseeri. Tämä mökillä Uus-Niemelässä. Sen tiin avoimesti Neuvostoliitosta. toi runsaasti erilaisia koulutus- isäntänä hän kestitsi vieraitaan ja 14 5/17 marraskuun 1. päivänä 2017 | sotaveteraani • krigsveteranen ajankohtaista Jukka Viinanen: Veteraanityö on mitä suurimmassa määrin rauhantyötä

ammenlehvän Perinnelii- vot olivat vallalla myös jälleenra- ton tuore puheenjohtaja, kennuksen vuosina. Vaikka poli- vuorineuvos Jukka Vii- tiikka olikin kovaa sodan jälkeen, nanenT kertoo kasvaneensa isän- mielestäni sodan nähneitä suku- maallisessa kodissa. polvia yhdistää sovinnollisuus. – Sain kotoa perusarvot. So- Viinanen muistuttaa, että suo- taveteraanien tekemän työn mer- malainen yhteiskunta on muut- kitys on ollut minulle selvää lap- tunut vuosikymmenten mittaan. sesta asti. Sodat käynyt isäni oli – Nykyään ei tarvita enää sa- myös aktiiviupseeri. manlaista uhrautuvaisuutta kuin Viinanen syntyi Turussa ja erityisesti sotavuosina. Sen sijaan varttui Riihimäellä, mutta lapset esimerkiksi tulevaisuudenuskoa kasvatettiin karjalaisina. Isän ko- tarvitaan edelleen ja toisesta vä- tipitäjä Hiitola sijaitsee aikanaan littämistä tarvitaan yhä enem- Neuvostoliitolle luovutetulla alu- män. Meillä on paljon ihmisiä, eella Laatokan Karjalassa. Sotien jotka tarvitsevat tukea. Heitä ei jälkeen sinne pääsi ensimmäisen pidä jättää yksin. kerran vuonna 1991. Viinanen toteaa, että perinne- – Olen tavannut käydä Hiito- työn pitää kohdistua ennen kaik- lassa vähintään kerran vuodessa. kea nuoriin. Käyn hoitamassa siellä isoisäni – Meidän on huolehditta- hautaa. Muita suomalaishautoja va siitä, että nuoret ymmärtävät siellä ei taida ollakaan. jatkossakin sodanaikaisen isän- Viinanen, 69, teki pitkän uran maan puolustamisen ja itsenäi- yritysjohtajana. Hän toimi pitkään syyden merkityksen. Meidän täy- Nesteen eri johtotehtävissä ja sit- tyy siirtää eteenpäin perinteisiä temmin Orionin toimitusjohtaja- arvoja, koska niiden varaan kanna. Varsinaisen työuransa jälkeen sakuntamme identiteetti on ra- hän oli useiden pörssiyhtiöiden kentunut. Uskon, että myös tu- Vuorineuvos Jukka Viinanen korostaa yhteistyön merkitystä. Tulevat perinneyhdistykset kokoavat Perin- hallituksissa, mutta luopui noista levaisuutta on hyvä rakentaa noi- neliiton jäsenyhteisöjen aktiivit ja alueen muut toimijat mukaan alueelliseen perinnetyöhön. Varsinainen tehtävistä muutama vuosi sitten. den arvojen varaan. perinnetyö tehdään paikallisella tasolla. – Tammenlehvän Perinnelii- ton toiminta on nyt minun elä- Internet yksi painopisteistä – Reserviläisjärjestöillä on – Sotaveteraaneista, heidän niliitto jatkaa nykymuodossa ja mäni keskeinen asia. Sen lisäk- Koulut ovat Viinasen mukaan paljon vaikutusmahdollisuuk- puolisoistaan ja leskistään huo- nykysäännöillä arviolta ainakin si olen mukana vain muutamissa perinnetyössä jatkossakin avain- sia, edelleen ehdoton enemmistö lehditaan niin kauan kuin heitä vuoteen 2025. Se antaa perin- säätiöissä, jotka nekin ovat pää- asemassa. Hän toteaa, että ve- nuorista miehistä suorittaa ase- on olemassa. Se on edelleen yk- neyhdistyksille asiantuntija-apua osin isänmaallisia. teraanit ovat jaksaneet vierail- palveluksen. Perheillä ja suvuilla kösasiamme ja perinnetyö vasta tukitehtävän hoitamiseen, tarjoaa la kouluissa kiitettävästi vuosien on velvollisuus siirtää seuraavalle kakkossijalla. jäsenhallinnon sekä hoitaa vies- Hyviä arvoja eteenpäin mittaan. sukupolvelle se tieto, mikä liittyy tintää, jota perinneasioiden osalta Viinanen kertoo Tammenlehvän – Koululaisilla on suuri kun- oman suvun sotakokemuksiin. Yhteinen tehtävä suunnitellaan yhdessä Tammen- Perinneliiton haluavan välittää nioitus heitä kohtaan. Nyt vete- Viinasen mukaan jatkossakin Tammenlehvän Perinneliitolla ei lehvän Perinneliiton kanssa. niitä arvoja, jotka olivat ominai- raanit alkavat tietysti olla iäk- perinteen siirtämisessä tarvitaan ole jatkossakaan omaa kenttäor- Viinasen mukaan puheenjoh- sia sotavuosia eläneille niin taiste- käitä ja jossakin vaiheessa heitä sankarihautoja ja muita muisto- ganisaatiota. Se on antanut So- tajana hänen tavoitteenaan on lu- kuin kotirintamalla. ei enää ole. Asiassa on löydettävä merkkejä sekä juhlapäiviä ja -ti- taveteraaniliitolle tehtäväksi luo- edistää saumatonta yhteistyötä. – Ihmiset olivat isänmaallisia, uusia vastuunkantajia. laisuuksia. Samalla hän korostaa da perinnetyön kenttäverkoston, – Meidän on tehtävä perin- velvollisuudentuntoisia ja uhrau- Viinanen nostaa esiin myös re- uudistumisen tärkeyttä. alueelliset perinneyhdistykset, netyön ohjaustakin yhdessä. Se tuvaisia. He välittivät toisistaan ja serviläisjärjestöjen ja kotien roo- – Haluamme tavoittaa nuoret Sotaveteraaniliiton nykyisen or- ei ole kenenkään organisaation uskoivat tulevaisuuteen. Nämä ar- lin tärkeyden. ja he ovat nykyään netissä. Mei- ganisaation perustalle. Yhdistys- oma, vaan meidän kaikkien yh- dän onkin hyödynnettävä perin- ten tarkoituksena on koota Pe- teinen tehtävä, jossa on selkeä teensiirrossa aktiivisesti sosiaalis- rinneliiton jäsenyhteisöjen ak- päämäärä. Tässä ja muussa toi- ta mediaa ja muita uusia teknolo- tiivit ja alueen muut toimijat minnassa yritän lähentää konk- gioita. Niiden on oltava jatkossa mukaan alueelliseen perinnetyö- reettisesti ja henkisesti niin eri jä- työmme yksi painopiste. hön. Varsinainen perinnetyö teh- senyhteisöjä kuin Tammenlehvän Viinasen mielestä mediassa ve- dään paikallisella tasolla. Perinneliittoa toisiinsa. teraanit ovat saaneet viimeisen Suomen Sotaveteraaniliiton Viinanen sanoo veteraanityön parinkymmenen vuoden aikana vuodesta 2002 alkaen päivitetyn olevan mitä suurimmassa määrin sen arvon, joka heille kuuluu. tulevaisuussuunnitelman mukai- rauhantyötä. Autojen varaosat, lisävarusteet, kemikaalit ja työkalut – He ovat päässeet kertomaan sesti 40-50 sotaveteraaniyhdis- – Yksikään veteraani ei halun- sotakokemuksistaan ja ajatuksis- tyksestä tai -piiristä muodostuu nut sotaa ja yhteisenä toiveena on, taan. Monista veteraaneista on sääntömuutoksilla perinneyhdis- ettei sellaisia enää tulisi. Haluam- tehty vallan mainioita henkilö- tyksiä, jotka hoitavat tukityön me tuoda esiin arvoja, jotka edis- kuvia. loppuun ja perinnetehtävän alu- tävät sovinnollisuutta ja rauhaa. Viinanen korostaa, että tällä eellaan. Vireillä oleva sääntömuu- hetkellä työn painopiste on selke- tos mahdollistaa niiden ottami- Juhana Unkuri ästi itse veteraaneissa. sen liiton jäseniksi. Sotaveteraa- helsinkiläinen toimittaja 15

60 vuotta Veteraania ei jätetä

Myynti:

Veter_Suomi100_Sotaveteraani_252x365indd.indd 1 24.10.2017 16.02 16 5/17 marraskuun 1. päivänä 2017 | sotaveteraani • krigsveteranen ajankohtaista Kansa käveli ja sana kiiri Kymenlaaksossa

ansa kävelemään, YK:n vänä erittäin ajankohtaista rau- rauhanpäivän Suomen han asiaa. päätapahtuma Kotkassa - Liikuntatapahtuma on myös saiK liikkeelle yhteensä 530 henkeä hyvä tapa siirtää sotiemme vete- Sapokan merenrantamaisemiin. raanisukupolven perinteitä ja kes- Kymenlaakson Rauhanturvaajat täviä arvoja nuoremmille elämän olivat tehneet huolellisen ennak- evääksi. Rohkeutta, tulevaisuu- kovalmistelun ja osallistuivat itse denuskoa ja yhteishenkeä, mut- isolla joukolla järjestelyihin ja kä- ta myös hyvää kuntoa tarvitaan velyyn. Kansa kiitti, käveli ja seu- hienon isänmaamme tulevaisuu- rasi ohjelmaa. den turvaamisessa. Kansalaisten Sanoma kävelystä levisi maa- säännöllinen liikuntaharrastus kuntalehtien jopa sivun revityk- edistää tätä tavoitetta, Kiljunen sillä koko Kymenlaaksoon. Myös jatkoi. ennakkotiedotus meni hyvin läpi Hän muistutti paikallaolijoi- maakunnan lehdistössä. Näin ta, että vaikka Suomessa on maa- sotiemme veteraanien ja rauhan ta saatu kehittää rauhan oloissa hyvä asia tavoitti median kautta jo yli 70 vuoden ajan, rauha ei ole kymmeniä tuhansia ihmisiä. Ta- kuitenkaan kaikkialla itsestään pahtuma oli myös tiedotusvoitto! selvyys. Kotkassa ja Kouvolassa osallistui kävelyyn lisäksi ennen ja jäl- Kylmä pää, lämmin sydän keen päätapahtuman 29 koulua Puheenjohtaja Kiljunen tähdensi ja päiväkotia. Ne saivat liikkeel- kylmän pään ja lämpimän sydä- le omissa liikuntatilaisuuksissaan men merkitystä. Kotkan kävelytapahtuman tunnelmaa kehuttiin laajasti. Sen takeena oli sää, musiikki, rokka ja sotkun kahvit. 2 318 lasta! - Vastuullisena kansakuntana Kotkan tilaisuuden alus- Suomi hoitaa turvapaikanhaki- sa kuultiin tasavallan president- joiden asian lakia, ihmisoikeuk- maana, jota ollaan tulevaisuu- sen puheenjohtaja Nina Brask nen ja osin kävelyn aikana liki ti Sauli Niinistön tervehdys. Sen sia ja kansainvälisiä sopimuksia dessakin valmiita puolustamaan. sanoi tervehdyksessään, että suo- 30 hengen Kotkan & Haminan luki upseerikokelas Veikko Repo kunnioitten. Viranomaiset tar- Sellaisena, jota sotiemme vete- malaisten maanpuolustustahto nuoriso-orkesteri kapellimestari Maasotakoulusta. vitsevat tässä vaikeassa tehtäväs- raanisukupolvi suurin uhrauksin on merkittävä osa rauhan raken- Anne Kankareen johdolla. Kä- Suomen Rauhanturvaajaliiton sään kansalaisten täyden tuen, ei- puolusti ja jota sama sukupolvi tamista. velijöiden alkuverryttelyn piti tervehdyksen tapahtumaan tuo- vät kiihkomielistä opastusta mis- sodan jälkeen rakensi. - Ei pidä ymmärtää maanpuo- Mia Holmberg. nut puheenjohtaja Paavo Kilju- tään suunnasta. Kylmälle päälle lustustahtoa pelkästään aseelli- Puolustusvoimien osasto kanen sanoi kävelytapahtuman pe- ja lämpimälle sydämelle on aina Nuoret ottavat vastuuta seksi maanpuolustukseksi. Jo- lustoineen toi myös nykypäivän rustuvan Maailman veteraanijär- käyttöä. Sotiemme veteraanien tervehdyk- kainen kantaa kortensa kekoon, puolustuksen uskottavuutta esil- jestön suositukseen. Tapahtuma Lopuksi puheenjohtaja Kilju- sen tapahtumaan toi Aulis Tapo- omilla ominaisuuksilla, kunhan le. Tapahtuman tilannejohtajana oli tänä vuonna myös osa maan- nen muistutti myös oman maan nen Kotkan Sotaveteraaneista. yhteinen päämäärä on meille sel- ja seremoniamestarina oli Mikko puolustusjärjestöjen Nuku Rau- puolustuksesta. - Olen iloinen, että nuorem- vä. Tahdomme elää itsenäisessä Räinä. Toimitsijoina oli rauhan- hassa -kampanjaa. - Suomen asemassa rauhan mat ikäluokat ottavat vastuu- Suomessa ja pitää yhteiskuntam- turvaajia läpi koko Kymenlaak- - Kävelytapahtuman tarkoi- paras tae viisaan ulkopolitiikan ta tämänkaltaisten tapahtumien me turvallisena kasvupaikkana, son maakunnan. tuksena on yhdistää sukupol- lisäksi on pitää huolta maan- järjestämisestä, kun me sotiem- Brask sanoi. vet kevyen liikunnan merkeissä puolustuksesta ja kokonaistur- me veteraanit olemme tulleet Kymenlaakson Rauhantur- Teksti ja kuva: Terho Ahonen YK:n rauhanpäivän yhteydessä. vallisuudesta. Suomi on myös pi- vanhoiksi. vaajien organisoimassa tapahtu- Samalla muistetaan tänäkin päi- dettävä sellaisena kaikille hyvänä Kotkan kaupunginhallituk- massa kävelijöitä viihdytti en-

Palosuojamaalarit Kone-Vahto Oy www.meyervastus.fi Suomessa Oy Kalkkinen Alajärvi

Kruunu Herkku Eflow Oy Soukan Huolto Oy -käsintehtyä ruokaa- Espoo Espoo www.kruunuherkku.fi

Rakenne Tikka Oy E. M. Pekkinen Oy Esse Elektro Kraft Ab Espoo Espoo Esse

Agro-Tilit Oy Haapajärven Lämpö Oy LSA Sähkö Forssa Hamina

Elinkeinoyhtymä Haminan Autohuolto Oy Hämeen LämpöAalto Oy Hamina A & T Lehtinen Hauho Hauho Sähköinsinööritoimisto www.kuntarahoitus.fi L-Force Oy Helsinki Delta-KN Oy Helsinki 17

60 vuotta Veteraania ei jätetä

Veteraaneille illallinen Helsingin Seurahuoneella Lakiasiaintoimisto Isännöitsijätoimisto Kari Uoti Oy Helsin ja Soppela Oy atavuotiaan itsenäisen Suo- misesta. Illan pääohjelmanumero Helsinki Helsinki Smen merkkivuonna on Restel oli luonnollisesti erittäin maitta- Oy tarjonnut muutamilla paik- van aterian nauttiminen. Tausta- kakunnilla veteraaneille juhla- musiikkia tarjosi Henri Mänty- van illallisen teemalla ”Monien lä. Kiitossanat veteraanien ja ve- makujen Suomi”. Lokakuun al- teraanijärjestöjen puolesta lausui Goodfix Oy kupuolella tilaisuus oli Helsingin Rintamaveteraaniliiton liittoval- www.atplukkari.fi Seurahuoneella, perinteikkään tuuston puheenjohtaja, kenraali Helsinki tyylikkäissä puitteissa. Se koko- Antti Simola. si avaran ravintolasalin täyteen Menukokonaisuuden oli suun- kaikkien veteraanijärjestöjen hel- nitellut Suomen kokkimaajouk- sinkiläisiä jäseniä, pääosin juuri kue. Restel Oy toteutti juhlavan tunnuksen omaavia sotiemme ve- tapahtuman veteraaneille yhteis- Talkkaripalveluja Herttoniemen teraaneja. työssä Tradekan, Culinary Team pääkaupunkiseudulla LVI-Huolto Oy Restelin toimitusjohtaja Mi- Finlandin ja Unileverin kanssa. www.senioritalkkarit.fi Helsinki kael Backman toivotti kaikki tervetulleiksi illalliselle ja kiit- Teksti ja kuva: Tero Tuomisto ti lämpimin sanoin veteraaneja Veteraani-lehden päätoimittaja maamme itsenäisyyden turvaa- Rail Partners Oy SPT-Sähkö Oy Helsinki Helsinki

Paakkisen T:mi Ari Siivonen Automaalaamo Oy Hollola Hollola

Tilipym Oy www.reumavastaanotto.fi Huittinen

Toimitusjohtaja Mikael Backman toivotti kaikki tervetulleiksi.

Sotaveteraanipiirien myyntituotteet

Iisakki-puukko hinta 60 euroa T-paita tunnuksella Liiton tunnuksella Syntymä- tummansininen, varustettu solmio, Kävelykeppi päiväkynttilä koot L, XL ja XXL hinta 15 euroa. Jääpiikillä ja rannelenkillä Hinta 15 euroa hinta 15 euroa varustettu kävelykeppi. Sota veteraanien perinneyhdistyksen Kylpypyyhkeet jäsenten käsityönä valmistama. (Finlayson) Tilatessasi ilmoita pituutesi. Pyyhkeen koko 70x150, Hinta 60 euroa neljä värivaihtoehtoa, hinta 22 euroa/kpl.

Veteraanivyö Laadukas kotimainen kään tövyö, nahkaa väri musta/ viininpunainen. Soljessa Tilaukset: liiton tunnus, solkea saata Puh. 050 517 6396, vana myös hopeanvärisenä. [email protected] Hinta 25 euroa

Henkselit Kotimaiset, veteraani Kynttilänjalka tunnuksella. Saatavana Kultakeskuksen perinteinen malli Tilaukset: on viininpunaista, vuodelta 1918. Korkeus 77 mm. Loimaan Seudun Sotaveteraanien tummansinistä ja Varustettu liiton tunnuksella. Hopeaa. Perinneyhdistys r.y., Risto Jaakkola, mustaa. Hinta 150 euroa Loimaankatu 8 C 5, 32200 Loimaa, Hinta 23 euroa puh. 050 566 0456, [email protected] Tilaukset: Toimitus postiennakolla. Kanta-Hämeen Sotaveteraanipiiri ry, Suomenkasarmi rak. 2 A 105, Tilaukset: Solveig Hyöty, 09 612 7003, 13130 Hämeenlinna tai puh. 03 675 6839 (ma-to klo 9.00-12.00), [email protected] [email protected]. Toimitus postiennakolla. Toimisto on avoinna klo 10.00-14.00.

Kaikki tuotteet on varustettu Sotaveteraaniliiton logolla. 18 5/17 marraskuun 1. päivänä 2017 | sotaveteraani • krigsveteranen sotaveteraani arjessa Veteraanien palvelut Kuopiossa sotainvalidien tasolle Veteraanien kuntoutukseen ja palveluihin osoitettu talousarvio vuodelle 2018 vahvis- esityksen eduskunta on samalla tiin vietäviin palveluihin ja arvioi määräraha on ollut useimmissa kunnissa riittämätön tetaan joulukuussa. hyväksynyt seuraavan lausuman: jatkossa määrärahojen tason to- tarpeisiin nähden. Kuntien tekemät palvelutarpeen dellisen tarpeen mukaan. Edus- kartoitukset ja lisääntyneet yhteydet veteraaneihin ovat Valtiovarainvaliokunta Lausuma kunta hyväksyi hallituksen esi- tuoneet todelliset tarpeet esille. Samoin Valtiokonttorin hyväksyi lokakuussa toisen Momentti 33.50.56 tykseen HE127/2017 sisältyvän ja Sosiaali- ja terveysministeriön järjestämillä maakun- lisätalousarvion Eduskunta edellyttää, että halli- ehdotuksen vuoden 2017 toiseksi takierroksilla annettiin kunnille lupaus palvelujen laajan Lisätalousarvioesityksen keskei- tus varaa riittävät määrärahat ve- lisätalousarvioksi mietinnön mu- kirjon toteuttamiseen. Kuopio varmisti kaupungin rahoi- nen määrärahamuutos liittyy veteraanien kuntoutukseen ja ko- kaisena. tukselle veteraanipalvelut ennen tietoa lisämäärärahasta teraanien kuntoutukseen ja ko- ja asiaa on hoidettu siellä siis jo vuoden alusta tehden tiin vietäviin palveluihin, joihin Lisämääräraha kuntoutukseen oli yhteensä osoitetaan 11,6 milj. euron lisä- 3 369 979,52 euroa palvelupäätöksiä veteraanien tarpeiden mukaisesti. rahoitus sekä lisäksi vuoden 2016 Lisämäärärahaa yli 50 000 euroa saaneet kunnat: palautunut miljoona. Valiokunta Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri 166 300,00 yksyn valtion II lisäta- nit aiheuttivat lisämäärärahan on tyytyväinen hallituksen esi- lousarviossa hyväksytty hakemisessa viivästyksiä. tykseen. Tämän lisäyksen myötä Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä 78 200,00 12 662 688,13 euron lisä- Talousarviossa vuodelle 2018 rintamaveteraanien kuntoutuk- Helsinki 350 000,00 määrärahaS (sisältäen 1 018 428,62 varattu määräraha on 20,8 % pie- seen ja avopalveluihin on käytet- Hämeenlinna 103 587,00 vuoden 2016 palautuksen) rinta- nempi kuin tämän vuoden mää- tävissä tänä vuonna yhteensä 52,9 Jyväskylän yhteistoiminta-alueen terveyskeskus 304 451,00 maveteraanien kuntoutukseen räraha. Huomioiden nyt hyväk- milj. euroa. ja palveluihin perustuu kunnille sytty lisämääräraha erotus on Itsenäisyyden juhlavuoden Keski-Satakunnan terveydenhuollo Ky 72 792,00 toukokuussa 2017 tehtyyn seu- huomattavasti suurempi. kunniaksi veteraanimäärärahoja Kuusamo 105 000,00 rantakyselyyn talousarvion mää- Sotaveteraaniliitto ja Rinta- korotettiin jo vuoden 2017 var- Oulu 150 000,00 rärahan riittävyydestä. Lisäys on maveteraaniliitto ovat tehneet sinaisessa talousarviossa 20 milj. Perusturvakuntayhtymä Karvinen 50 500,00 näin ollen tarpeellinen ja perus- esityksen lakialoitteesta, jossa eurolla. Hyväksyessään mainitun teltu. Huoli määrärahan riittä- palveluista säädetään lailla, joka talousarvion eduskunta edellytti Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymä 223 743,00 vyydestä on lisäyksen jälkeenkin saattaa kaikki veteraanit saman- lisäksi, että hallitus seuraa vete- Rovaniemi 190 949,56 todellinen. Lisämäärärahan tar- laisten kotipalvelujen piiriin, jot- raanien kuntoutukseen ja kotiin Siun sote - Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen 146 000,00 ve olisi todennäköisesti laskelmia ka sotainvalideille korvataan soti- vietäviin palveluihin osoitettu- kuntayhtymä suurempi, mikäli kustannusten lasvammalain nojalla. jen määrärahojen riittävyyttä ja Tornio 55 000,00 arviointi olisi tehty kunnissa esi- Nyt on herännyt kysymys ve- palvelujen toimivuutta ja ryhtyy merkiksi vasta heinäkuussa 2017. teraanien eriarvoisuudesta riip- tarvittaessa toimenpiteisiin, jotta Turku 100 000,00 Liiton saamien tietojen mukaan puen siitä, missä he asuvat. Kuo- kaikilla veteraaneilla on mahdol- Vantaa 79 000,00 osa kunnista haki lisämäärärahaa piossa lisämäärärahan turvin lisuus päästä heille tarkoitettujen 31.5. jälkeen. Valitettavasti nämä palvelumääräraha on 10 508,38 palveluiden piiriin. Kotiin vietäviin palveluihin lisämääräraha oli yhteensä kunnat jäävät nyt ilman tarvitse- euroa/veteraani, kun se kunnissa Valtiovarainvaliokunnan saa- 9 292 708,61 euroa. maansa lisämäärärahaa. Vuonna ilman haettua lisämäärärahaa on man selvityksen mukaan määrä- Lisämäärärahaa yli 50 000 euroa saaneet kunnat: 2016 lisämäärärahan hakuaika 1 645,82 euroa. Ero on siis mel- rahatarve on osoittautunut en- oli viimeistään 31.8.2016 ja tämä koinen, vaikka palvelujen tarve nakoitua suuremmaksi. Tämä Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri 186 200,00 hakuajan muutos sekä alkukesäs- alkaa olla samalla tasolla kaikki- aiheutuu suurelta osin siitä, että Haapaveden kaupunki 102 336,13 tä tehdyt palvelutarpeen arvioin- en veteraanien kohdalla. Valtion kunnat ovat järjestäneet veteraa- Heinolan kaupunki 80 000,00 nipalveluja aiempaa tehokkaam- Hyvinkään kaupunki 175 000,00 min ja näin useammat veteraanit ovat päässeet palvelujen piiriin. Hämeenlinnan kaupunki 90 000,00 Jotta palvelujen saatavuus voi- Jyväskylän kaupunki 297 000,00 daan turvata myös loppuvuoden Kaavin kunta 102 226,88 aikana, on määrärahakorotus tar- Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä 100 000,00 peellinen ja perusteltu. Valiokun- ta pitää hyvänä myös sitä, että Kemin kaupunki 98 416,00 määräraha on tarkoitus kohden- Keski-Pohjanmaan sosiaali- ja terveyspalvelu 387 612,00 taa pääosin kotiin vietäviin palve- kuntayhtymä Soite luihin, millä voidaan osaltaan tu- Kouvolan kaupunki 71 200,00 kea kotona asumista. Kuopion kaupunki 2 259 442,00 Valiokunta ottaa kantaa ensi vuoden veteraanimäärärahojen Kuusiokuntien sosiaali- ja terveyskuntayhtymä 67 000,00 riittävyyteen käsitellessään vuo- Lohjan kaupunki 78 000,00 den 2018 talousarvioesitystä (HE Loimaan kaupunki 74 000,00 106/2017 vp). Valiokunta koros- Mänttä-Vilppulan ja Juupajoen yhteistoiminta-alue 77 352,00 taa kuitenkin jo tässä yhteydessä, että veteraanipalveluiden rahoitus Naantalin kaupunki 76 300,00 on turvattava itsenäisyyden juhla- Oulun kaupunki 532 862,00 vuoden päätöksen hengen mukai- Paimion-Sauvon kansanterveyskuntayhtymä 69 865,00 sesti myös ensi vuonna siten, että Porin kaupunki 120 000,00 kaikilla veteraaneilla on mahdollisuus päästä veteraanipalveluiden POSA peruspalvelu-liikelaitoskuntayhtymä 89 000,00 piiriin. Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymä 280 000,00 Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä 418 000,00 Eduskunta hyväksyi vuoden 2017 toisen lisätalousarvion Riihimäen kaupunki 50 000,00 Eduskunnan ainoassa käsittelys- Rovaniemen kaupunki 200 000,00 sä oli hallituksen esitys eduskun- Salon kaupunki 162 000,00 KaiKKi nalle vuoden 2017 toiseksi lisä- Sastamalan sosiaali- ja terveyspalvelut 146 100,00 talousarvioksi. Lausumaehdo- Siun-sote - Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen 82 300,00 tusta koskevassa äänestyksessä kuntayhtymä paKKauKseen valtiovarainvaliokunnan mietintö (VaVM 6/2017) ja edustaja Kris- SoTe kuntayhtymä Perusturvaliikelaitos Saarikko 86 250,00 ta Kiurun lausumaehdotus saivat Tampere-Orivesi-sote-yhteistoiminta-alue 82 000,00 www.pakkausohman.com molemmat 70 ääntä, joten asiasta Turun kaupunki 1 424 967,00 jouduttiin järjestämään lippuää- Vaasan kaupunki 60 000,00 nestys. Lippuäänestyksessä lausumaehdotus voitti äänin 71–70. Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä 121 250,00 PakkausÖhman Hyväksyessään hallituksen Ylöjärven kaupunki 54 800,00 Teerikukontie 10-12 | 00700 Helsinki puh. (09) 351 790

www.pakkausohman.com 19

60 vuotta Veteraania ei jätetä

Juhlavuosi 2017 – mitä kuuluu veteraaneille? Aloitimme joulukuun lehdessä 2016 artikkelisarjan: Mitä kuuluu veteraaneille juhlavuonna 2017. Seuraamme Helsinki lehdessämme muutaman veteraanin elämää omalla paikkakunnalla kuluvan vuoden aikana. Mitä heille kuuluu ja ino on rintamasoti- Tämä oli iso ilo heille molem- vaessa myös taloudellisesti on miten palvelut ja kuntoutus toimivat lisääntyneiden mää- Elastunnuksen omaava mille. Eino käy poikansa kans- välillä tiukkaa, mutta poika rärahojen turvin? Järjestömme sosiaalineuvojat tapaavat 95-vuotias ja hänen puolisonsa joka lauantai Hilkan luona avustaa tiukan paikan tullen heitä ja kirjaavat kuulumiset heidän luvallaan. sa Hilkka on 92-vuotias. ja tapaa myös silloin henkilö- ja on muutenkin apuna arki- Eino asuu yksin, kun Hil- kuntaa. Varmuus Hilkan hy- sissa asioissa. kan pitkäaikaishoito on var- västä hoidosta on Einolle tär- Eino osallistui liiton juh- mistunut. Kaikki ovat nyt keä asia. laan ja näkyipä sitten jopa Pirkanmaa tyytyväisiä vallitseviin olo- Tukisukkien laittaja poik- televisiossa. Piirin järjestä- suhteisiin, vaikka ikävä erossa keaa edelleen aamuin illoin ja mässä veteraanitapaamisessa imo on rintamasotilastun- mahdollisimman joustava, voisi olla onkin asua. Varmuus Hilkan suihkuapua tulee kerran vii- hän ilahtuneena kertoi tavan- Anuksen omaava 93-vuotias. myös yksi vaihtoehto veteraanipal- hoitopaikasta on tuonut rau- kossa. Liikkuminen sisällä neensa vanhoja tuttuja vuosi- Hän asuu yksin seniorikerrostalos- veluihin. Olisi hyvä, jos sen piiriin han tulessaan molemmille. onnistuu pyörätuolissa, mut- en varrelta. Pieniä, isoja asi- sa vuokralla. voisi lisätä päivälehden tilauksen, Hilkka täyttää 90 vuotta ja ta käsien kova vapina aiheut- oita, joista tulee hyvä mieli Syksy on tullut ja Aimon harras- koska esim. Aamulehden tilaus al- hoivapaikka on luvannut jär- taa vaikeuksia monessa asias- muistellessa. tuspiirit Työväenopistossa toimivat kaa olla jo liian kallista veteraanille. jestää Hilkan syntymäpäivät. sa. Lääke- ja hoitokulujen kas- jo täydellä teholla. Puu- ja metalli- Edellisen tapaamisen jälkeen on työt sekä jumppa ja kokoukset täyt- ollutkin pelkkiä juhlia. Sotaveteraa- tävät viikon ihan mukavasti. Aimo niliiton upeat 60-vuotisjuhlat Hel- on käyttänyt Tampereen kaupun- singissä, joista jäi erityisesti mieleen Kymenlaakso gin tarjoamaa taksipalvelua yhdek- Presidentti Niinistön puhe. Seuraa- sän kertaa ja on palveluun hyvin vana päivänä Aimo oli Tampereen iri Marjut on rinta- alkavat olla ”entisellään”. tärensä kyyditsemänä ja tyytyväinen. Palvelun käyttö on ol- Sotaveteraanien Huoltoyhdistyksen Amapalvelustunnuksen Myös syksyn tapahtumiin saattelemana. Juhlaohjelma lut kuitenkin Tampereella aika vä- edustajana seppeleen laskussa Mes- omaava 93-vuotias. Hän on hän on voinut osallistua. Oma oli arvokas, juhlapuhujana häistä, koska sitä voi käyttää vain sukylän sankarihaudalla.1.10. Tam- jäänyt leskeksi vuonna 1985 kerho aloitti kokoontumiset rouva Haukio. Matka meni virkistysmatkoihin. Aimon mieles- pere täytti 238 vuotta ja Aimo oli ja asuu omakotitalossa syr- syyskuussa, ja ensimmäises- hyvin ja väsymys tuli vasta tä olisi hyvä, jos taksia voisi käyttää mukana kaupungin vastaanotolla. jäisellä maaseudulla nuorim- sä kokoontumisessa muistet- seuraavana päivänä. ilman rajoituksia, koska veteraani- Aimo on menossa päiväkuntou- man lapsensa kanssa. tiin paikalla olleita veteraane- Oma kuntoutus on alkaen matkat useimmiten liittyvät ter- tukseen Tammenlehvään. Tuttuun Tapasimme Airi Marjutin ja presidenttiparin, Sotavete- nut kotona. Kunnan veteraa- veyden hoitoon. taloon on mukava mennä ja tavata kanssa päivänä, jolloin aurin- raaniliiton ja oman osaston nipalveluista on käynyt jo ke- Aimo käyttää lounasseteleitä ja tuttuja hoitajia ja ehkä vanhoja ve- kokin pilkahteli. Airi Marjut muistamisilla. Presidentti Nii- väällä luvattu siivouspalvelu se palvelu toimii myös oikein hy- teraanikavereitakin. Siinä vetreytyy luki apuvälineiden avulla, sil- nistön ja rouva Haukion kirje pesemässä lukuisat ikkunat. vin. Palveluseteli, jonka käyttö olisi niin keho kuin mielikin. mälaseilla ja suurennuslasil- lämmitti, liiton suklaat mais- Oli hyvin työnsä osaava ja ri- la lehteä Meidän Suomi. Siitä tuivat ja oman osaston Vapaa, peä työntekijä, luonnehti Airi tiedosta, että hänellä on mah- Fri nauha, kaikki oli mieluis- Marjut saamaansa palvelua. dollisuus saada Sotaveteraani- ta saada. Liiton 60-vuotisjuh- Kotona asuva tytär on Lappi lehti äänikirjeenä, hän oli ko- lallisuuksiin Airi Marjut ei edelleen kausityössään. Van- vin ilahtunut. rohjennut ilmoittautua, jos ei hemmat tyttäret ja myös seu- ariskunta, rintamasotilastun- toista tukien ja rollaattoria apuna Airi Marjutilla oli syys- sitten jaksakaan lähteä. Poh- raava polvi on ollut syksynkin Pnuksen omaava 92-vuotias Vil- käyttäen. flunssa ja todella kova yskä. dimme kyllä, että veteraani- aikana äidin ja isoäidin luona. le ja hänen 90-vuotias puolisonsa Kerttu tuntuu pienenevän ja me- Lääkärissä ja sairaalakäynnil- piireissä myös peruuntumiset ”Olen siitä kiitollinen ja hy- Kerttu, jolle on myönnetty rinta- nevän aina vain hentoisemmaksi. lä se sitten todettiin keuhko- ymmärretään. vin onnekas”, miettii ja muis- mapalvelustunnus. Sairaalareissuja on taas kertynyt, kuumeeksi ja poiki noin vii- Erityisen iloinen Airi Mar- telee monia vaiheita elämäs- Mennessäni heidän luokseen mutta lääkitys tuntuu nyt olevan kon sairaalahoidon. Pitkän jut oli kutsusta Lottaperinne- sään elänyt veteraaninainen. hämmästyn aina Villen iloista, kohdallaan. Hengitys on helpom- elämän eläneen naisen sitkey- liiton 25-vuotisjuhlaan Kuo- hymyilevää ilmettä. Jokaisella on paa ja jalkojen turvotusta ei ole enää dellä hän toipui ja nyt voimat pioon, jonne hän pääsi tyt- huonot hetkensä, mutta pääosin ollut. Omaishoitajana olo välillä elämään on Kerttu ja Ville asen- huolettaa Kerttua. noitunut myönteisesti, sillä nauru Kaikki veteraaneille annettava on Villellä herkässä. Muistisairaus apu on käytössä ja sen lisäksi lapset Etelä-Pohjanmaa ei ole poistanut tuota elämää yllä- auttavat, ei ainoastaan henkisesti, pitävää piirrettä. Fyysinen kunto vaan aivan konkreettisesti. atos on rintamasoti- elämäänsä tyytyväinen vete- kunnossa kotona ja ruoka on ikä huomioiden hyvä. Mielel- He olivat aikoinaan hyvin osal- Alastunnuksen omaava raani ja pysyy virkeänä, kun maistuu menumaatin ”kutsu- lään hän lähtisi ulos, mutta yksin listuvia ja heitä kaivataan edelleen. 90-vuotias leski. matkustelee lähikuntaan ja ta- essa syömään”. Onhan se mu- ei voi kulkea. Onneksi käy ulkoi- Heidän luonaan käy kyllä ihmisiä, Aatos on pysynyt tervee- paa ystäviään. Aika ei käy pit- kavaa seurassa ruokailla, mut- luttaja ja kun Kertun vointi on pa- mutta kaipuu menneeseen, entisiin nä ja hän on tyytyväinen saa- käksi, vaikka syyspäivät pime- ta ruoka maistuu yksin koto- rempi, he ulkoilevat yhdessä toinen sidosryhmiin on kuitenkin olemassa. miinsa palveluihin. Hän on nevätkin. Kaikki asiat ovat nakin.

Kaivinkonetyöt A. Ollikkala Kanta-Hämeen Tavarakuljetus Hämeenlinnan Osuusmeijeri www.tavarakuljetus.com Renko Hämeenlinna

Joccis-Air Oy Normet Oy KuljetusTimo Hartikainen Oy Renko Iisalmi Iisalmi

Deivox Oy Koneurakointi S. Erkkonen Ay www.ilvolasaatio.fi Ilmajoki Iisalmi www.koneurakointierkkonen.fi

Ilmajoen Rakennus Ky Molkentin Oy Evälahti Oy Imatra Imatra 20 5/17 marraskuun 1. päivänä 2017 | sotaveteraani • krigsveteranen sotaveteraani arjessa Kuopio varmistaa veteraanien palvelut kaupungin omalla rahoituksella Itsenäisen Suomen satavuotisjuhlavuoteen liittyen valtio- Lisärahaa on anottu valtiol- neuvosto päätti kohentaa sotaveteraanien kotipalveluja. ta noin kaksi miljoonaa euroa. Valtiokonttorin päätöstä kunnille annettavasta lisämää- Tämä erotus on tarvittavien pal- rärahasta on odoteltu pitkään. Kuopion kaupunki on jo velujen takaamiseksi toistaisek- esimerkillisesti omalla, noin kahden miljoonan euron si katettu kaupungin budjetti- rahoituksellaan varmistanut, että veteraanit saavat heille varoista. Kuopion kaupunki on luvatut kotipalvelut tämän juhlavuoden aikana. näyttänyt hyvää esimerkkiä jo ai- emminkin eli se ei ole palautta- ääministeri Juha Sipilän lu- apua selvästi aiempaa suuremmil- nut veteraaniavustusvaroja, vaan paus Kansallisen veteraani- la summilla. Perusturvan palve- käytti vuonna 2016 kaikki nämä päivän pääjuhlassa Oulus- luohjaus varautuu huolehtimaan varat niille tarkoitettuun toimin- saP 27.4.2016 korosti sitä, että it- toiminnan ko. resurssien täysi- taan. senäisen Suomen täyttäessä sata määräisestä ohjaamisesta ja käy- vuotta valtioneuvosto panostaa töstä veteraanien hyväksi”. Palvelutarpeet selville sotiemme veteraanien palvelui- Kuopiossa on nyt 191 veteraa- kotikäynnillä hin. ni- ja kuntoutuspalveluihin oi- Tänä vuonna kuopiolaisten ve- Keskiössä ovat erityisesti ko- keutettua veteraania. Sen lisäksi teraanien kotona asumista tuke- tona asumista tukevat palvelut eli on 35 veteraania tehostetun pal- via palveluja on vahvistettu tun- kaikilla rintamaveteraaneilla tu- veluasumisen piirissä, yhdeksän tuvasti. Tavoitteena on ollut jär- Kuopiossa veteraanien palvelutarvekartoitus tehtiin tämän vuoden al- lee olla mahdollisuus saada tar- laitoshoidossa ja 13 palvelutalois- jestää veteraaneille yksilölliseen kupuoliskolla. Kuopiolainen sotaveteraani Panu Muraja on tyytyväinen peitaan vastaavat, maksuttomat, sa. palvelutarpeeseen perustuvat, saamiinsa veteraanipalveluihin. Hän käyttää lounasseteli- ja siivous- kotiin vietävät kunnalliset avo- Kuopio sai kuluvalle vuodel- maksuttomat kotiin annettavat palveluja. Panu Muraja sanoo palveluohjaaja Mari Tolvaselle olevansa palvelut. la määrärahaa veteraanipalvelui- avopalvelut valtiokonttorin ohje- tyytyväinen saamiinsa palveluihin. Tapaamisessa on mukana myös so- hin vajaat 420 000 euroa ja kun- kirjeen mukaisesti. Etuus on as- sionomiopiskelija Julia Kettunen. Lisärahoitus toistaiseksi toutukseen noin 268 000 euroa. tunut voimaan heti vuoden alus- kaupungin budjetista Kaupungissa huomattiin heti, sa. Kuntoutussihteeri Anne Kai- hen, että veteraanien palvelujen Pääministerin lupaukseen pe- että palvelutarpeiden kustannuk- – Veteraanien yksilöllinen, tosalo kertoo, että paras ja no- rahoitus valtion osalta jatkuu lu- rustuen Kuopion kaupunki kir- set eivät vastaa myönnettyä mää- kattava palvelutarveselvitys, pal- pein keino palvelujen toteuttami- vatun kaltaisena edelleen. jasi talousarvioonsa valtuuston rärahaa. Riskinä oli, että palve- velujen järjestäminen ja seuran- seksi on ollut palveluseteli. Kau- Kaupungin ja sotaveteraanien sitovana tahtona muun muassa lutarjontaa jouduttaisiin kesken tatiedon organisointi jouduttiin punki on auttanut asiakasta ja yhteistyö toimii hyvässä ilmapii- sen, että ”valtio rahoittaa vuon- vuoden supistamaan ja perimään tekemään pikaisella aikataululla. hoitanut ”seteliruljanssin” sekä rissä ja yhteisenä edunvalvontana. na 2017 sotaveteraanien koti- palveluista asiakasmaksut. Saimme kaikki arviot tehdyiksi tämän palvelun kokonaisohjauk- Pohjois-Savon Sotaveteraanipii- toukokuun ensimmäisen viikon sen. rin kunniapuheenjohtaja ja Suo- loppuun mennessä, palveluesi- – Palvelut on järjestetty lähi- men Sotaveteraaniliiton valtuus- mies Mari Leikas Kuopion kau- palvelualueiltamme palvelusete- ton jäsen Jouni Perälä kiittelee pungilta kertoo. leillä, kaupungin omana palve- Kuopion kaupunkia ja sen hen- – Käytännön työn tekivät nel- lutuotantona ja aterioiden suora- kilöstöä: jän palvelualueemme palveluoh- hankinnoilla. Asiakasta kuullaan – He ovat toimineet upeas- jaajat sekä yksi lisähenkilö. Jo- ja hänen tarpeensa pyritään täyt- ti ja esimerkillisesti, kun he ovat kaisen veteraaniasiakkaan luok- tämään. Esimerkiksi yksin asu- toteuttaneet kunniakansalaisil- se tehtiin noin kahden tunnin va sotaveteraani saa halutessaan lemme valtioneuvoston tahdon mittainen kotikäynti, jossa tar- päivittäisen lämpimän aterian mukaisesti maksuttomat, kotiin vittaessa oli mukana myös joku kaupungin palveluna. Tavoite on vietävät kunnalliset avopalve- veteraanin omaisista. Suurin osa kartoittaa palvelutarpeita vielä- lut Suomen itsenäisyyden juhla- veteraaneista asuu kantakaupun- kin etupainotteisemmin, Jokinen vuonna. gissa ja noin 20 prosenttia liitos- sanoo. – Lisäksi valtiovallan pitäisi kunnissa eli maaseudulla, Leikas toteuttaa Sotaveteraaniliiton ve- kuvailee. Palvelut kuntoon toomuksen mukaisesti se, että ve- – Osa veteraaneista ei tarvin- yhteisvoimin teraanit saisivat lakiin perustu- nut mitään palveluja, joillain oli Sotaveteraanin palveluja tuetaan van oikeuden ja tulisivat saman- sen sijaan ilmeinen tarve näil- ilman lisärahoja noin 2 300 eu- arvoiseen asemaan palveluiden Kuopiolaisille veteraaneille on annettu yksilölliseen palvelutarpeeseen le palveluille ja lisäksi tarvittaes- rolla ja lisärahalla ollaan Kuopi- suhteen kuin sotainvalidit ovat perustuvat, maksuttomat kotipalvelut valtiokonttorin ohjekirjeen mu- sa täydensimme palvelutarjontaa ossa lähellä sotainvalidien nykyis- sotilasvammalain nojalla, Perälä kaisesti heti tämän vuoden alusta, kertovat kuntoutussihteeri Anne niille veteraaneille, jotka jo olivat tä palvelupakettia eli noin 10 000 toivoo. Kaitosalo (vas.), palveluesimies Mari Leikas ja palveluohjauspäällikkö asiakkainamme, palveluohjaus- euroa vuodessa. Hanna Jokinen. päällikkö Hanna Jokinen kertoo. Kaupungissa luotetaan nyt sii- Teksti ja kuvat: Jarmo Seppälä

UUSI POSTIMYYNTIKUVASTO APUVÄLINEET ON ILMESTYNYT. PYYDÄ OMASI SUJUVAAN ARKEEN VELOITUKSETTA!

MEDIPLAST FENNO OY TERVEYDENHUOLLON ERIKOISKAUPPA fennokauppa.fi 09 276 360 21

60 vuotta Veteraania ei jätetä

Palvelut paranivat kertaheitolla Turussa urku haki ja tullee saa- taveteraaniyhdistyksen puheen- suunnitelmat ovat silti avain ve- Yksinäisyys on haaste, johon tia asuu edelleen kotona. Keväällä maan valtiolta 1,4 mil- johtaja Pekka Paatero toteaa. teraanien hyvinvointiin. Palvelu- törmäävät myös monet veteraa- veimme veteraaneille kansallisen joonan euron lisämäärä- Turkuun on palkattu, jo ole- tarpeet kun ovat osoittautuneet nit. Siksi uusilla veteraaniohjaa- veteraanipäivän mitaleja kotiin, Trahan rintamaveteraanien koto- massa olevan veteraanineuvojan hyvin moninaisiksi. jillakin on oikeasti aikaa asiak- samoin toimitimme sukkapro- na asumista tukeviin palveluihin. lisäksi, kaksi määräaikaista vete- Eniten viranhaltijat yllättyi- kailleen. jektimme tuloksena kudottuja Summa rapsahtaa tilille marras- raaniohjaajaa, joiden tehtävänä vät suuresta ateriapalveluiden – Heillä on aikaa veteraaneil- sukkia yhdistyksen väen voimin kuussa ja se on käytettävä heinä- on käydä henkilökohtaisesti kun- tarpeesta. Pääsääntöisesti ateria- le, tarvittaessa vaikka kolmekin veteraaneille, aktiivinen puheen- kuun 2018 loppuun mennessä. kin rintamaveteraanin luona. palvelu merkitsee yhtä lämmintä tuntia kerrallaan, Taina Kaila va- johtaja luettelee. – Tuntuu äärimmäisen hyväl- Ohjaajat kartoittavat veteraa- ateriaa päivässä, mutta joillekin kuuttaa. Lisäksi lähiaikoina kukin ve- tä, saatiin tunnustusta tehdylle nien palvelutarpeet ja laativat veteraaneille on myönnetty jopa Paras lääke yksinäisyyteen oli- teraani tullaan kohtaamaan kas- työlle, kaupungin hyvinvointi- kullekin veteraanille henkilökoh- kaksi lämmintä ateriaa päivässä. si ystävä. Tästä syystä Pekka Paa- vokkain. Heille viedään presi- toimialan toimialajohtaja Riitta taisen palvelusuunnitelman. Tie- Vastatakseen ateriatarpeeseen terokin on viime aikoina ottanut dentin myöntämä kunniakirja Liuksa iloitsee. dot veteraaneista on saatu Kelan kaupunki otti kokeiluun Menu- tavaksi vierailla jäsenistön luona konvehtirasian kera Sotaveteraa- Hänen mukaansa Turussa ylläpitämästä rintamaveteraani- matin, ateria-automaatin, joka on eri yhteyksissä. Tässä työssä Paa- niliiton 60-vuotistaipaleen muis- otettiin tietoinen riski. Ellei li- rekisteristä. jo käytössä useissa kunnissa. tero on saanut korvaamatonta toksi. sämäärärahaa olisi tullut, olisivat – Lähetimme alkuvuodesta ve- – Juuri veteraanit halusivat ko- apua Turun sotaveteraanien tuki- palvelut - joista oli tehty suunni- teraaneille kirjeen, jossa kerroim- keilla sitä. Tästä joukosta löytyy ja perinneyhdistyksen puheen- Teksti ja kuva: Susanne Hiltunen telma jo tammikuussa - jääneet me, että tulemme ottamaan yh- kokeilunhalua, Taina Kaila kiit- johtajalta Risto Kaparilta. naantalilainen toimittaja kaupungin omalle kontolle. teyttä ja tapaamaan heitä, palvelu- telee. – Jäsenistöstämme 70 prosent- – Emme kuitenkaan halun- päällikkö Taina Kaila muistelee. neet tinkiä veteraanien palveluis- Tällä tavoin on tavoitettu ta. kaikki 370 turkulaista rintama- Yhteistyön hedelmät ovat suloisia Liuksan mukaan Turulla on tunnuksen omaavaa ja palvelui- kolme vahvuutta, joiden hän us- hin oikeutettua veteraania. Vain tsenäisyyden juhlavuonna ko- noin miljoona euroa. Kun kau- tamaveteraania, jolla ei ole yli 10 koo auttaneen runsaan lisärahan neljä heistä kieltäytyi kartoituk- Itona asuvien veteraanien mak- punki sai lisäksi veteraanipalvelui- %:n sotilasvammaa. saantia. Kaupungissa on tehty sesta tai oli sitä mieltä, että eivät suttomia, kotona asumista tuke- hin anomansa 1,4 miljoonan lisä- Turku myöntää automaatti- voimakkaasti työtä rintamavete- tarvitse mitään palveluita. via avopalveluita on kasvatettu määrärahan, ovat turkulaisten ve- sesti kaikille veteraaneille, sekä raanien eteen. Lisäksi yhteydet – Nyt teemme jo toista palve- merkittävästi. teraanien palvelut nyt kohdillaan. kotona että palvelutaloissa itse veteraanijärjestöihin ovat kiinte- lutarpeen kartoituskierrosta, sillä Viime vuonna sosiaali- ja ter- Veteraanilla tarkoitetaan tässä maksavina asuville, palvelusete- ät. Hyvinvointitoimialan ja Tu- puolessa vuodessa tapahtuu pal- veysministeriö oli varannut näi- yhteydessä Suomessa asuvaa, vuo- lin maksuttomaan siivoukseen, run sotaveteraaniyhdistyksen jon tämän ikäisten ihmisten elä- hin palveluihin 10 miljoonaa eu- den 1939-1945 sotiin osallistu- 2-4 tuntia kuukaudessa. Myös johto tapaa toisiaan säännöllisesti mässä, Riitta Liuksa toteaa. roa, tänä vuonna summa oli 25 nutta, rintamasotilastunnuksen, kotihoito on maksutonta kaikille parin kuukauden välein. Pekka Paatero on myös saa- miljoonaa euroa. rintamapalvelustunnuksen tai kaupungissa asuville veteraaneille Kolmas vahvuus on Liuksan nut apua Turun Sotaveteraanien Turun osuus summasta oli rintamatunnuksen omaavaa rin- tämän vuoden huhtikuusta vuo- mukaan se, että sosiaali- ja ter- tuki- ja perinneyhdistyksen edus- den loppuun asti. veyslautakunta on tehnyt selke- tajilta veteraanien tapaamisessa ja Muut moninaiset palvelut än suunnitelman rintamaveteraa- motivoinnissa palvelutarpeen ar- myönnetään tarpeen mukaan. neille tarjottavista palveluista. viointisuunnitelman tekemiseen. Ennen niiden myöntämistä vete- Helppoa uudistusten läpivien- Taina Kaila uskoo, että Tu- raaneille laaditaan henkilökoh- ti ei Turunkaan organisaatios- russa on nyt tavoitettu kaikki tainen palvelutarpeen kartoitus. sa aina ollut, mutta lopputulos veteraanit. Yhteydenottojen ul- Maksuttomasti tai palveluse- kruunaa kaiken. kopuolelle on voinut jäädä vain telillä korvattavia palveluita ovat – Toivon, että muutkin kun- silloin, mikäli henkilö on vas- ikkunan pesu, kylpyapu, turva-, nat ottaisivat meistä mallia ja ta muuttanut Turkuun kuluvan kauppa-, pesula-, kuljetus- ja ate- hyödyntäisivät valtion lisämäärä- vuoden aikana. riapalvelut. rahoja veteraaneille. Jos me on- – Siinä tapauksessa kannus- Kotona asuvia veteraaneja au- nistumme siinä, niin mikseivät tan ottamaan pikaisesti yhteyttä tetaan myös pihatöissä, puiden muutkin, Liuksa hymyilee. veteraaniohjaajiimme, Kaila oh- pilkkomisessa ja lumitöissä. Ve- – Me olemme tyytyväisiä, kun jeistaa. teraanien sosiaalista elämää kau- veteraanit saavat kaikki tarvitse- Sotaveteraanit edustavat suku- punki tukee myöntämällä vete- mansa palvelut. Aiemmin on tui- polvea, joka viranhaltijoiden ko- raaneille 10 kuljetusmatkaa päi- jotettu Valtiokonttorin ohjeisiin, kemuksen mukaan haluaa osoit- vätoimintaan. nyt kaikki veteraania hyödyttävä taa pärjäävänsä itsenäisesti. Jopa -Onnistumisen olo tulee, Turun hyvinvointitoimialan palvelupäällik- Lisäksi omaishoidettava ve- korvataan. Ennen veteraani oli tilanteissa, joissa avuntarve olisi kö Taina Kaila (oik.) toteaa. Hyvinvointitoimialan toimialajohtaja Riitta teraani tai veteraani, joka toimii alamainen, nyt hän on palvelun läheisten mielestä ilmeinen. Liuksa ja Turun sotaveteraaniyhdistyksen puheenjohtajan Pekka Paate- omaishoitajana, on oikeutettu kohde. Tässä on tapahtunut 180 Pekka Paateron mukaan kat- ro iloitsevat Kailan kanssa siitä, että kaupunki voi tulevina kuukausina kahteen vapaapäivään kuukau- asteen asennemuutos, Turun so- tavat, henkilökohtaiset palvelu- panostaa reilusti veteraanien tarvitsemiin palveluihin. dessa.

Kysy myös vuokraus- THERA-TRAINER MOBI vaihtoehtoa kotiin!

Moottoroitu polkulaite aktiivisuuden ylläpitoon. Hyödyt: • Sydän- ja verenkiertoelimistön toiminnan vilkastuminen ja kestävyyden lisääminen • Lihasvoiman vahvistaminen ja säilyminen • Jäykistymisen välttäminen ja liikkuvuuden lisääminen • Aineenvaihdunnan ja ruoansulatuksen toiminnan tehostaminen Laitteen mukana jalkakaukalot ja käsikahvat, jotka • Liikkuminen lisää mielihyvähormonien tuotantoa vaihdettavissa pikalukituksella ilman työkaluja.

Fysioline Oy puh. 03-2350 700 Arvionkatu 2 [email protected] 33840 Tampere www.fysioline.fi 22 5/17 marraskuun 1. päivänä 2017 | sotaveteraani • krigsveteranen sotaveteraani arjessa Milloin ja miten saan KELAlta korvausta taksimatkasta?

äillä Kelalta saamillam- Sairaanhoitopiiri Puhelinnumero ja puhelun hinta saat Kelasta vuosiomavastuukor- tus tai sinulla ei ole rintamapalve- me vinkeillä varmistat, Etelä-Pohjanmaa 0100 860 01 (1,41 € + pvm) tin. Kun esität kortin kuljettajal- lutunnusta, maksat matkasta 25 että taksimatkasi sujuu. Etelä- ja Itä-Savo 0601 10 003 (1,67 € + pvm) le, sinulta ei enää peritä omavas- euron omavastuun. Muuta kun- NMillaisista taksimatkoista tuuta, vaan matka on maksuton. toutusta voi järjestää esimerkiksi Etelä-Karjala 0200 60 123 (1,67 € + pvm) voin saada korvauksen? Helsinki ja Uusimaa 0100 84 000 (suomi, 1,74 € + pvm) Voinko tilata taksin muual- veteraanijärjestö. Voit saada Kelasta korvaus- 0100 84 001 (ruotsi, 1,74 € + pvm) ta kuin oman alueen tilausnu- Toivon, että tuttu taksin- ta taksimatkasta, jos joudut käy- Kainuu 0600 398 008 (1,17 € + pvm) merosta? kuljettaja veisi minut rintama- mään lääkärissä sairauden vuoksi. Kanta-Häme 03 106 25 300 (1,49 € + pvm) Sitä ei kannata tehdä. Jos ti- veteraanien kuntoutukseen. Kela maksaa korvausta myös laat taksin muualta, maksat koko Onko se mahdollista? Keski-Pohjanmaa 0100 85 444 (suomi, 1,42 € + pvm) matkoista, jos menet kuntoutuk- 0100 86 444 (ruotsi, 1,42 € + pvm) matkan hinnan kuljettajalle. On. Jos sinulla on rintama- seen. Sinun täytyy hakea matkakorva- palvelutunnus, rintamasotilas- Mistä tilaan Kela-taksin eli Keski-Suomi 0100 876 50 (1,67 € + pvm), usta Kelasta erikseen jälkeenpäin. tunnus tai rintamatunnus, voit taksin, jonka Kela korvaa? Kymenlaakso 0100 84 299 (1,67 € + pvm) Tällöin omavastuu on suurem- käyttää omaa tuttua taksinkul- Suomi on jaettu sairaanhoito- Lappi ja Länsi-Pohja 0200 99 000 (1,17 € + pvm) pi eli 50 euroa yhdestä matkasta. jettajaa. Tällöin maksat matkan piireihin. Jokaisen sairaanhoito- Pirkanmaa 0100 84 488 (1,42 € + pvm) Näitä matkoja ei myöskään laske- kokonaan taksinkuljettajalle ja piirin alueella on yksi tilausnu- Pohjois-Karjala 0200 200 55 (1,41 € + pvm) ta mukaan vuosiomavastuuseen. haet itse korvauksen Kelasta. mero, josta Kela-taksin voi tilata. Pohjois-Pohjanmaa 0100 865 00 (1,25 € + pvm) Olen menossa rintamavete- Taksi pitää tilata aina oman alu- Pohjois-Savo 0200 200 50 (1,34 € + pvm) raanien kuntoutukseen. Miten een tilausnumerosta. Päijät-Häme 0601 100 60 (1,67 € + pvm) matkani korvataan? Kun tilaat taksin oman alueesi Satakunta 0600 309 666 (1,67 € + pvm) Matkan korvaami- tilausnumerosta, sinulta kysytään Vaasa 0600 399 411 (1,49 € + pvm) nen riippuu siitä, millä pe- seuraavat asiat: Varsinais-Suomi 02 106 00 60 (suomi, 1,17 € + pvm) rusteella saat kuntoutusta. • nimi 02 106 06 00 (ruotsi, 1,17 € + pvm) Jos kunta on myöntänyt sinulle • henkilötunnus kuntoutusta, joka perustuu rin- • paikka tai osoite, mihin ja. Puhelu on maksullinen, na 2017 omavastuu on 25 euroa tamaveteraanien kuntoutuksesta matkustat mutta jonotus on maksuton. yhdestä taksimatkasta. annettuun lakiin, Kela kor- • tarvitsetko mukaasi apuväli- Sairaanhoitopiirit, tilausnu- Jos taksimatka maksaa vähem- vaa matkan kuntoutuspaikkaan neitä tai saattajan merot ja puhelun hinnat ovat män kuin 25 euroa, maksat koko kokonaan. Matkasta ei peritä Kerro heti puhelun alussa, jos taulukossa (pvm - paikallis- matkan hinnan kuljettajalle. omavastuuta. Tätä kuntoutus- sinulla on todistus, joka oikeuttaa verkkomaksu). Omavastuun katto on vuodesta varten sinulla pitää olla rinta- pitkäaikaiseen taksin käyttöön. Mitä matka maksaa? sa 300 euroa. Kun olet maksa- mapalvelutunnus, rintamasoti- Silloin sinulta ei kysytä kaik- Maksat taksimatkasta enin- nut kalenterivuoden aikana tak- lastunnus tai rintamatunnus. Anne Hauta kia matkaan liittyviä tieto- tään omavastuun verran. Vuon- simatkoista yhteensä 300 euroa, Jos kyseessä on muu kuntou- suunnittelija, Kela

Palvelumäärärahan kautta veteraaneille kuljetustukea www.sotaveteraanit.fi ja osallistumisen mahdollisuuksia https://www.facebook.com/sotaveteraaniliitto aksikortti on tarkoitettu lappuja, vaan laskutus tulee suo- palveluita on käyttänyt 279 vete- Tvain vapaa-ajan matkoihin. raan kaupungille. Laskutukses- raania. Terveydenhuollon matkoihin sa seurataan ajojen toteutumista. Myös Helsingin sotaveteraani- tulee käyttää Kela-taksia. Taksi- Tämä on toiminut hyvin ja vete- piiristä voi anoa henkilökohtaista kortti myönnetään ensisijaises- raanit ovat tyytyväisiä. avustusta taksimatkoihin. ti niille veteraaneille, joille ei ole myönnetty kaupungin tai muita Kaija Kataja Rauno Loukkola kuljetuspalveluita. Vanhuspalveluiden esimies, Pori Helsingin seudun Lahdessa on käytössä veteraa- sotaveteraanipiirin neille ”Arvokortti 200 euroa”, jol- ****************** toiminnanjohtaja la veteraani voi tarpeittensa mu- elsinkiläisillä sotaveteraa- kaisesti tehdä taksimatkoja. Täl- Hneilla on mahdollista käyt- ****************** le vuodelle niitä on jaettu lähes tää kotona asumista tukevia mää- otkassa kuntoutusmat- 200 000 euron edestä. Tämä toi- rärahoja myös kuljetuksiin (taksi- Kkat toimivat seuraavasti. mii samalla periaatteella kuin ajoihin). Kun päätös kuntoutuksesta on lounassetelit. Kuljetukset toteuttaa Helsin- tehty, niin tieto siitä lähetään Ke- gin matkapalvelut. Tilatessaan lalle. Kun avokuntoutusjakso sit- Risto Kajaste kuljetusta veteraani ilmoittaa ni- ten toteutuu, tilaamme edellisenä sosiaalineuvoja,Lahti mensä ja sen, että on veteraani. päivänä kyydit salatulla sähkö- Matkapalvelulla on tiedot vete- postilla. Yhteistyö Kela-taksikes- ****************** raaneista, joille on myönnetty kuksen kanssa toimii hyvin. He orissa taksikuljetusten koh- kuljetuspalveluita. tuntevat toimintamme ja ongel- Pdalla kuljetuspalvelujen tarve Veteraanin ei itse tarvitse seu- mia ei ole. Tilauksessa on aina ja ”kohtuus” määritellään yhdes- rata määrärahaa, vaan sen teke- maininta rintamaveteraanien sä veteraanin kanssa myönnettä- vät kaupungin veteraanipalve- kuntoutusmatkasta (RiVe kyyti). essä matkoja kotiin annettavien lut. Veteraanipalveluista otetaan Taksi ei veloita veteraania lain- palvelujen määrärahasta. Porin tarvittaessa yhteyttä veteraaniin, kaan, vaan saa korvauksen suo- ULA-taksin keskukseen ilmoite- jos määräraha näyttää loppuvan. raan Kelalta. taan veteraanin tiedot, joka saa Kuljetuksia ei saa käyttää tervey- käyttää ns. veteraaniajoja. Vete- denhoidollisiin matkoihin. Tänä Antti Olsen raani ei tarvitse rahaa eikä mitään vuonna 12.10. mennessä matka- Fysioterapeutti, Kotkan kaupunki

Kiitos Sotaveteraaneille Imatran Logo-paino Ky Kuljetus J. Raijas Oy Imatralta! nro:263 Imatra Rautjärvi

Hirvijärven Osuusmeijeri Joen Kivituote Oy Kiitos Sotaveteraaneille Jalasjärvi Joensuu Jojensuusta! nro:265 23

60 vuotta Veteraania ei jätetä

Kiitos Sotaveteraaneille Sähköurakointi Aho Oy KES-Siltaykköset Oy Juupajoelta! nro:258 Säynätsalo Jämsä

Maanrakennusliike www.ads-group.net Kuljetuspalvelu Vatiala Oy Kangasala Mikko Sallinen Oy Kangasala Koneurakointi Pesula Marko I. Lahtinen Oy Pohjan Taimi Oy Kannus Kankaanpää Juha Mäensivu T:mi www.pohjantaimi.fi Kauhajoki Rakennusinsinööritoimisto TKH Logistics Oy Twinputki Oy JM-Rakenne Oy Kemi Kerava Kauhajoki

Enskan Remontti Oy Trukkihuolto Marjeta Oy www.golfsarfvik.fi Kerava Kerava

Kolarin LVI-Tarvike Ky Kometko Oy S. KAKKKO OY Konnevesi Koski TL

Insinööritoimisto H. Eskelinen Oy Koneurakointi Hermunen Kotka Autosalpa Oy Kouvola www.heske.fi Puhdistushuolto Valkealan Sotilaskotiyhdistys Kouvolan PTR Oy Vekara Kuusankoski Pertti Lehtinen Ky Kouvola

Ri-Plan Oy Kuopion Woodi Oy Savon Kuljetus Oy Kouvola Kuopio Kuopio www.ri-plan.fi www.savonkuljetus.fi

Koskelan Saha Oy Maansiirto Ari Federley Oy Nikko Oy Kuortane Lahti Jakkula

www.savotta.fi 24 5/17 marraskuun 1. päivänä 2017 | sotaveteraani • krigsveteranen sotahistoria Käsivarsi sodassa ja rauhassa Lappi on siitä erikoinen paikka, että siellä on niin suoma- pin saksalaisaikaan ja Lapin so- laisten kuin venäläisten ja saksalaisten ja vähän ruotsa- taan. Tilaisuuden avasi seuran laistenkin jättämiä taistelujälkiä toisen maailmansodan puheenjohtaja dosentti Mikko ajoilta. Lapissa vietettiinkin syyskuun puolivälissä oikeata Karjalainen ja sen jälkeen pri- sotahistoriallista superviikonloppua. Esitelmiä ja taistelu- kaatikenraali (evp.) Pentti Airio paikkoihin tutustumista riitti roppakaupalla alkaen Enon- esitelmöi jatkosodan sotatoimis- tekiön Järämän sotamuseoalueesta päättyen Kemijärven ta Rovaniemen näkökulmasta. Mäntyvaaran taistelun muistomerkille. Dosentti Marianne Junila puolestaan puhui saksalaisten sotilaiden ja suomalaisen siviiliväestön Järämä matkailijoiden van tien läheisyydessä ja alueelle kanssakäymisestä sodan aikana suosiossa on rakennettu museo ja opastus- Rovaniemellä. Junilan mukaan Käsivarren puolessa välissä, Lätä- keskus. väestö otti uudet naapurinsa vas- seno-jokilinjan länsipuolella on Kesän aikana alueella vieraitaan lähinnä hyötynäkökulmas- tässäkin lehdessä aikaisemmin li lähes 4 000 matkailijaa ja 15.9 ta. Kun kaikesta oli pulaa, saatiin esitelty saksalaisten kesällä 1944 vietettiin kesäkauden päättäjäisiä. saksalaisilta sentään pieniä pal- lähinnä vankityövoimalla raken- Ohjelmaa ja tapahtumia oli klo veluksia vastaan tuntuvia korva- tama Sturmbock-Stellung -tais- 10:stä alkaen iltaan saakka ja kä- uksia niin rahassa kuin tavaras- teluasema. Se rakennettiin alun vijöitä riitti. Aamupäivästä alka- sakin. Kadetti Eetu Happonen pitäen sen tilanteen varalta, että en museoon tutustui useita kou- taas puhui sotastrategiasta, siitä, Suomi irtautuu Saksan rinnalta lulaisryhmiä Enontekiön eri kou- mitkä olivat suomalaisten suun- sodan vielä jatkuessa ja venäläiset luista ja lapset ja nuoret osoittivat nitelmat Rovaniemen valtaami- miehittävät maan. erityistä kiinnostusta kaikenlai- seksi syksyllä 1944. Rovaniemi- Saksalaiset varautuivat pitä- seen sotakalustoon - niin vanhaan hän tuhoutui sotatoimissa hyvin mään elintärkeäksi katsomansa kuin Sodankylän Jääkäriprikaa- perusteellisesti, kun ratapihal- Petsamon nikkelimalmialueen. tin ja Rajavartiolaitoksen esittele- la ollut täysi ammusjuna räjähti. Siltä varalta, että venäläiset ete- mään uuteenkin kalustoon. Tänäkin päivänä kiistellään vie- nisivät Kilpisjärven tietä Jääme- Enontekiön kunta ja sen ope- lä siitä, kumpi osapuoli ammusju- relle asti, rakennettiin mainittu tustoimi ansaitsevat erityiskii- nan räjäytti ja oliko kysymykses- puolustusasema. Siinä ei kuiten- toksen toimeliaisuudestaan. Jä- sä ollenkaan tahallinen teko vai kaan koskaan varsinaisesti tais- rämän museo avautuu taas ensi vain puhdas vahinko. teltu, kun venäläiset eivät miehit- kesäkuussa ja käyntiä tässä Käsi- Päätteeksi everstiluutnantti täneetkään Suomea eivätkä suo- varren ainutlaatuisessa museossa (evp.) Olli Dahl kertoi Sturm- malaiset häätäessään saksalaisia voi suositella lämpimästi. bock Stellungin merkityksestä yrittäneetkään murtaa vahvas- saksalaisesta näkökulmasta. Hän ti varusteltua asemaa. Saksalais- Suomen Sotahistoriallisen toi myös uunituoreet terveiset ko. ten rakentamat linnoitteet näky- Seuran maakuntaseminaari puolustusasemasta, missä oli vie- Lähes 100-päinen yleisö osoit- vät maastossa hyvin vielä tänäkin Rovaniemellä raillut seminaaria edeltävinä päi- ti suurta aktiivisuutta kertomal- päivänä. Osa puolustusasemasta Sattumalta seuraavana päivänä vinä. la omista sota-ajan kokemuksis- on Enontekiön kunnan toimes- 16.9. oli Rovaniemellä hyvän suo- Jokaisen esityksen päätteeksi taan ja kommentoimalla kuule- ta entisöity Kilpisjärvelle johta- sion saanut seminaari liittyen La- seurasi kysymyksiä ja keskustelua. maansa. Itä-Lapin kunnissa on monta sodan ajan taistelupaikkaa Sunnuntaina 17.9. kiersi vielä täy- si bussilasti sotahistoriasta kiin- nostunutta väkeä Kemijärven, Pelkosenniemen, Sallan ja Savu- kosken talvisodan aikaisilla tais- telupaikoilla. Monessa paikassa myös pysähdyttiin ja maastossa saatiin kuulla retkeä johtaneen Pentti Airion asiantunteva selos- tus paikan taistelujen kulusta ja merkityksestä kokonaistilanteen kannalta. Pidempi tauko pidettiin Sal- lan Sodan ja jälleenrakennusajan museossa, missä kuultiin museo- oppaan Jarkko Sipolan perus- teellinen ja mielenkiintoinen kat- Kari Murtola valaisi Enontekiöllä saus liittyen museon esineisiin Järämän puolustusaseman syn- ja dokumentteihin. Myös Sal- tyhistoriaa. lan Paikanselässä pysähdyttiin ja kuultiin oikein paikan päällä ruotsalaisen vapaaehtoisjoukon vastuunsa ja haluaa siirtää sota- Svenska Frivilligkårin toimin- historiansa kautta sotaveteraa- nasta tällä rintaman osalla. niperinnettä myös jälkipolville On ilolla todettava, että mo- - niin materiaalisesti kuin myös nessa Lapin kunnassa lännestä henkisellä tasolla. itään tunnetaan aktiivista ja elä- vää sotahistorian harrastusta. So- Teksti ja kuvat: Esko Vuorisjärvi Pentti Airio kertoi Sallassa talvisodan taistelujen kulusta. tatantereena ollut Lappi tuntee Sotahistorioitsja, VTT

Kiitos Sotaveteraaneille Koneurakointi Ari Ainoa Transsinkko Oy Lappeenrannasta! nro:257 Joutseno Lappeenranta 25

60 vuotta Veteraania ei jätetä

Kenttäpostikirje tuohikuoressa Fasismi, natsismi ja kansallismielisyys esällä 1941 oli isäni Vilho ja osittain kavereistaankin. Siellä nternetin ja sosiaalisen me- tokommunismin virallisen dokt- laisiaan vakoilleen ilmianto- ja KKettunen rintamalla kauka- hän ajatteli vaimoaan, joka viet- dian kiihdyttämä yhteiskun- riinin näkökulmasta tuomittavaa. ajatustenvahdintajärjestelmän na Karjalassa, kaukana repustaan tää pian 40-vuotissyntymäpäi- nallinen ja poliittinen kes- Fasisteja eivät olleet ainoastaan pystyttämisestä. Historiankirjan- väänsa. kustelummeI käy kuumempana toisessa maailmansodassa nujerre- sa lukenut henkilö tietää, että an- Sotasaaliikseen Vilho oli saa- kuin kenties koskaan ennen. In- tut natsit vaan myös mm. Kylmän tifasismi oli pelkkää sananhelinää, nut paperilehtiön, johon hän kir- formaatioteknologisen vallanku- sodan ideologisessa kamppailussa kiertoilmaisu pakkokeinonsa ja joitti hellyttävän kirjeen puoli- mouksen myötä tilanne nykyisin neuvostoliittolaisten vastapuolel- valvontansa kaikkialle ulottaneel- solleen Katrille. Kun kuorta ei eroaa aiemmista vuosikymmenis- la olleet amerikkalaiset ja ylipää- le kommunistiselle poliisivaltiolle. ollut, hän teki sen tuohesta ja an- tä ennen kaikkea siinä, että tähän tään koko kapitalistinen länsi. Sukulaisilmiö jatkuvalle nat- toi kirjeen ruokakuskin mukaan keskusteluun pääsevät ottamaan Historiantutkijan näkökul- sismin ja fasismin hokemiselle vietäväksi postiin. Postittaja epäi- osaa oikeastaan lähes ketkä ta- masta yksi vaikeimmin käsitettä- on vimma leimata kaikki kan- li kuoren kestävyyttä. Hän sulki hansa. Samalla on noussut huoli viä ilmiötä ajassamme on Kylmän sallismielisyys rasismiksi, muu- kirjeen oikeaan kuoreen ja kir- siitä, että niin sanottu vihapuhe sodan maailmassa rautaesiripun kalaisvihamielisyydeksi ja ääri- joitti siihen osoitteen. Kun Katri pelottaa osan ihmisistä vaikene- itäpuolella kyllästymiseen saakka oikeistolaisuudeksi. Juutalaisten sai vieraalla käsialalla kirjoitetun maan ja näin rajoittaa heidän sa- viljellyn antifasismi-termin pa- joukkotuhosta kumpuavaa saksa- kenttäpostikirjeen, hän peläs- nanvapauttaan. luu yhteiskunnalliseen keskuste- laista menneisyystraumaa on Eu- tyi luullen miehensä kaatuneen. Historialliselta näkökulmal- luun. Esimerkiksi Yhdysvallois- roopan Unionissa pyritty levittä- Suuri oli hänen ilonsa, kun sisäl- ta mielenkiintoista on, kuinka sa presidentti Donald Trumpia mään koko maanosan yhteisek- lä oli oikea kirje omalta mieheltä! usein nykykeskustelussa puhu- äänekkäimmin vastustavat tahot si historialliseksi identiteetiksi. Jälkeenpäin molemmat harmit- taan fasismista ja natsismista. Pe- kutsuvat itseään ylpeästi antifa- Toisen maailmansodan historiaa telivat, kun tuohisesta kuoresta rinteisesti fasismilla on totuttu sisteiksi, samoin kuin kotimaiset vähänkin tunteva ymmärtää hel- Sodasta 1941 Sukevalle lähetet- puuttuu se kenttäpostileima! viittaamaan Benito Mussolinin militantit rasismin vastustajam- posti, miksi tällaiset pyrkimykset ty kenttäpostikirje suljettiin tuo- johtamaan vuosien 1922-1943 me. Historian kertauskurssi toti- herättävät niin suurta vastarintaa hikuoreen. Teksti ja kuva: Tiina Kemppainen Italiaan ja natsismilla Adolf Hit- sesti olisi heille paikallaan. esimerkiksi Puolassa tai Baltian lerin johtamaan vuosien 1933- Antifasismi oli keskeinen osa maissa. 1945 kansallissosialistiseen Sak- kommunistisen maailman re- Nykyisen hysteriaa hipovan saan. Nykyisin näitä termejä torista arsenaalia. Esimerkiksi nationalismikammon ilmapii- viskotaan sinne tänne osin erit- DDR:ssä eli ”Saksan demokraatti- rissä vaatii uskallusta sanoa, että täinkin huolimattomasti eikä sessa tasavallassa” puhuttiin toisen Suomen historiassa kansallismie- niillä useinkaan ole mitään to- maailmansodan jälkeen tapah- lisyys on ollut yksi merkittävim- Auta, tue, palvele! – Suomen Sotaveteraaniliiton Naisjärjestön historia 1968–2014 dellista liittymäkohtaa varsinai- tuneesta ”antifasistisesta vallan- piä positiivisia tekijöitä ja korvaa- Auta, tue, palvele! siin historiallisiin vastineisiinsa. kumouksesta”, jossa natsismi re- maton voimavara yhteiskuntaa – Suomen Sotaveteraaniliiton Niistä on tullut poliittisia lyömä- vittiin juuriaan myöten irti ja sen rakennettaessa. Ilman sitä ei oli- Naisjärjestön historia aseita, joita käytetään, kun halu- tilalle istutettiin rauhantahtoi- si syntynyt itsenäistä Suomea, ei taan alleviivata vastapuolen kainen, ihmisoikeuksia kunnioitta- kansallista eheytymistä sisällisso- 1968–2014 kinpuolista kelvottomuutta. va ja demokraattinen sosialistinen dan jälkeen, ei talvisodan henkeä, Asiaan kuuluu myös se, että kulttuuri ja yhteiskunta. Tosiasi- ei hyvinvointiyhteiskuntaa eikä aatehistoriallisesti epäpätevällä assa itäsaksalaisessa antifasismissa lamasta noussutta EU-Suomea. Suomen Sotaveteraaniliitto luovutti liiton pienoislipun vapaudenristin tunnuksin tavalla käytetään fasismia ja nat- oli kyse jostakin aivan päinvastai- Naisjärjestölle tammikuussa 1996. Vas. Lahja Saura, Annikki Iloranta ja Hilkka Borg. sismia toistensa synonyymeinä. sesta: ihmisten perusoikeuksien Markku Jokisipilä Kirjoittaja on valtiotieteen Käsillä oleva teos kertoo naisten työstä sotaveteraanitoiminnan Aiheeseen pintapuolisestikin pe- ja -vapauksien häikäilemättömäs- yhteydessä sekä heidän omasta kattojärjestöstään, Suomen tohtori ja eduskuntatutkimuksen Sotaveteraaniliiton naisjärjestöstä, joka kokosi paikalliset naisjaostot rehtyvä tajuaa nopeasti, että kai- tä polkemisesta, kansanvallan tuja piirien naistoimikunnat valtakunnallisella tasolla. kista yhtäläisyyksistään huoli- kahduttamisesta ja omia kansa- keskuksen johtaja Sotaveteraaniyhdistysten yhteyteen alettiin perustaa naisjaostoja jo vuonna 1966. Parhaimmillaan niitä oli yli 300 ja jäseniä niissä matta fasismi ja natsismi erosi- yli 50 000. vat toisistaan monissa keskeisissä Näiden naisten ja naisjaostojen kattojärjestöksi perustettiin vuonna 1968 Suomen Sotaveteraaniliiton naisjärjestö, joka oli alkuun suhteissa. Fasismi uskoi yhteis- rekisteröimätön ja vuodesta 1982 rekisteröity yhdistys. Se oli olemassa vuoteen 2014. kunnan ammattikunnittain ta- Vaikka naisjärjestö rekisteröitynä yhdistyksenä purettiin vuosina 2013 - 2014, sisarten työ jatkuu kentällä monin paikoin aivan kuten pahtuvaan korporatistiseen jär- ennenkin. Kuten monessa sotaveteraaniyhdistyksessä on todettu, naisten apu on ollut korvaamaton. jestäytymiseen ja kohotti valtion kaiken muun yläpuolelle. Juu- talaisvastaisuus ja rotuopit eivät Kaarle Sulamaa Helsinki 2017 kuuluneet fasismiin. Natseille sen sijaan rodun kä- site oli avain koko maailmanhis- toriaan, sarana, jonka ympärillä koko yhteiskunta kääntyi. Hei- Auta, tue, palvele! dän mukaansa ihmiskunta ja- kaantui rodullisesti eriarvoisiin - Sotaveteraaniliiton Naisjärjestön kansoihin, joista vahvimpien suo- historia 1968-2014 ranaisensa velvollisuutena oli alis- taa ja tarvittaessa tuhota alempi- kertoo Sotaveteraaniliiton merkittävimmän arvoiset. Rotuhierarkian huipulla tukiorganisaation, Naisjärjestön toiminnasta oli arjalainen rotu, sen vaaralli- koko sen 46 vuotta kestäneeltä ajalta. simman vihollisen taas muodos- tivat juutalaiset. Antisemitismi ja Kirjan on kirjoittanut valtiotieteen rasismi olivat natsismin tärkeim- tohtori Kaarle Sulamaa. Kirja on nelivälinen piä käyttövoimia. ja siinä on noin 200 sivua. Fasismin ja natsismin toisiin- Luotettavaa tietoa sa rinnastava puhetapa alkoi levi- terveydestä ja sairauksista Kirjaa on saatavissa sotaveteraanipiireistä tä toisen maailmansodan aikana kaikille suomalaisille. ja liiton myyntitoimistosta Moskovasta käsin. Kommunis- min emämaassa natsismia ei ha- 20 euron hintaan + postikulut. luttu kutsua sen oikealla nimel- lä kansallissosialismiksi, koska Tiedustelut ja tilaukset: 09 6126 2015 tai 09 6126 2016 eihän voitu kuvitellakaan, että [email protected] Hitlerin järjestelmässä olisi ollut mitään aidosti sosialistista. Kyl- [email protected] män sodan aikana fasismin kä- Verkkokauppa palvelee osoitteessa: site laajeni itäblokin poliittisessa www.sotaveteraanit.fi retoriikassa tarkoittamaan lähes kaikkea sellaista, joka oli neuvos- www.terveyskirjasto.fi 26 5/17 marraskuun 1. päivänä 2017 | sotaveteraani • krigsveteranen sotahistoria Veteraanien jalanjäljillä Karjalassa iiranmäki, legendaarinen jatkosodan taistelupaikka Karjalankannaksella. Juva- lainenS historian harrastaja Erkki Hänninen seisoo muistomerkin vieressä ja kertoo, kuinka punka- harjulainen 19-vuotias sotamies Eero Seppänen yhden vuorokau- den aikana tuhosi panssarikau- hullaan kuusi vihollisen panssa- rivaunua. Seppäselle myönnettiin tästä ”tuhotyöstään” Manner- heim-risti. Olemme Matka-Moilasen jär- jestämällä sotahistoriamatkalla Karjalankannaksella. Siiranmäki, yksi kohteistamme on jo pahasti pusikoitunut ja myrkylliset jätti- putket rehottavat tien molemmin puolin. Maastoon ei mäen rin- teessä enää ole menemistä. Entisessä Kansallis-Osake-Pankin talossa Viipurissa Lumivaaran sankarihautausmaalle on tuotu ristit jokaiselle vainajalle. Kuva: Matti Hyvärinen Suomi 100 -juhlavuoden mer- on Leijonavaakuna. Kuva: Juha Hyvärinen keissä lähdettiin 13. syyskuuta Juvalta kohti Karjalaa. Heti aluk- si saatiin Erkiltä tuhti tietopa- tyiskohta on kuva, jossa venäläi- Lumivaaran sankarihauta- kaatuneille, sotatiellä sortuneil- nut Valkeasaaressa. Muistomer- ketti Etelä-Savossa vuosina 1788- nen naissotilas ratsastaa hirvellä. usmaalla kirkon vieressä on uu- le”. Otamme Hiitolan hautaus- kin äärellä kuulen sieluni korvin 1790 riehuneesta Kustaan sodas- Puna-armeija yritti 1930-luvulla det valkoiset ristit, joissa on san- maan vierellä maljan itsenäiselle puna-armeijan raivoisan tykkitu- ta ja Savon prikaatin komentajan, kesyttää hirviä hevosten rinnalle karivainajan nimi. Näky on kuin satavuotiaalle isänmaalle. len jyskeen. Täällä Kuuterselässä eversti Curt von Stedingkin joh- sotaratsuiksi. Väitetään, että jopa vanhoissa valokuvissa, joita otet- Käkisalmen linna seisoo jyh- vihollisella oli kaksi ja puolisataa dolla käydystä Parkumäen voit- pikakivääreitä yritettiin asentaa tiin sankarihautausmaista sotien keänä paikallaan. Josif Stalin tykkiä ja heitintä murskaamassa toisasta taistelusta. hirvien sarviin. Sotahirvihanke jälkeen. Kirkossa on vielä - ihme -panssarivaunu ja rynnäkkötyk- suomalaisten puolustusta ennen Matkan yksi erikoisimmista ei kuitenkaan onnistunut; hirvet kyllä - jäljellä yksi kello. Se soi ki vartioivat paikoillaan linnan läpimurtoa. kohteista on Huuhanmäen so- eivät halunneet taistella suoma- kauniisti sankarivainajien muis- parkkipaikalla. Vuoksen vanha, Siestarjoella on historian ha- tahistoriallinen museo Jaakki- laisia vastaan... tolle. alkuperäinen uoma virtaa rauhal- vinaa. Siellä laskee Suomenlah- massa. Se sijaitsee suomalaisten Elisenvaaran asemalla on Urheiluhistoriaakaan ei unoh- lisena linnan vieritse. teen ikiaikainen rajajoki jo Päh- rakentamassa luolassa entisen ka- pommituksessa surmansa saanei- dettu. Kurkijoella pysähdytään Äyräpään kirkonmäki - paik- kinäsaaren rauhan ajalta, vuo- sarmialueen vieressä. Esineitä on den muistomerkki. Asiantunti- Veikko Hakulisen muistomerkil- ka, missä taisteltiin sekä talvi- delta 1323. Siestarjoen tunnettu vielä varsin niukasti, mutta kuvat jamme Erkki Hänninen kertoo lä. Erkki kertoo ”Haku-Veikon” että jatkosodassa. Lohduttomat tykkitehdas on muuttunut työ- ovat mielenkiintoisia ja kuvatau- tästä pitkään vaietusta tragedias- maineikkaasta hiihtourasta. talvisodassa tuhoutuneen kirkon kalutehtaaksi. Legendaarisen lut hyviä. Tosin kaikissa esineissä ta, jossa noin 150 siviiliä joutui Hiitolassa pysähdymme vapa- rauniot; otan muistoksi palan ”kolmen linjan kiväärin” toinen ei ole tekstejä ja taulutekstit ovat vihollisen pommituksen uhreik- ussodan muistomerkille, joka on kirkon tiiliskiveä. Taisteluhauta kehittäjä, Sergei Moshin on saa- - ainakin toistaiseksi - vain vesi. Tarkkaa uhrien lukumäärää ei edelleen pystyssä hyväkuntoise- kiemurtelee Äyräpään harjanteel- nut patsaan tehtaan vierelle. näjäksi. Mielenkiintoinen yksi- koskaan saada selville. na. Siinä on teksti ”Kaiju kannel la. Vuoksen takana on Vuosalmi, Summa, taistelupaikka tal- missä vihollisen hyökkäys pysäy- visodan Mannerheim-linjalla. tettiin. Erkki Hänninen kertoo Taipaleen lohkolla rintama piti, havainnollisten karttojen avul- mutta Summan ja Lähteen loh- la Äyräpään - Vuosalmen taiste- koilla rintama taipui ja suomalai- luista, missä olivat mukana myös set joutuivat vetäytymään väliase- pääosin Etelä-Savossa perustetut maan. Käymme Summan kenttä- JR 49 ja JR 7, jota komensi juuri hautausmaalla. Siellä lepää 204 heinäkuussa 1944 everstiksi ylen- suomalaista sotilasta, jotka an- netty Adolf Ehrnrooth. toivat kalleimman uhrinsa isän- ”Kauppa-auto” pysähtyy kir- maan puolesta, oman henkensä. kon raunioilla Moilasen bussin Heitä ei saatu kotiin. viereen, myynnissä on mm. alko- Kesäkuun 20. päivä vuonna holia, suklaata ja karttoja. A vot 1944 on Suomen sotahistorian harashoo - alkoholia saa myös synkkä päivä: Elisenvaaran pom- miekan ja Kalashnikovin muo- mitus ja Viipurin käsittämätön toisissa pulloissa… menetys samana päivänä. Erkki Äyräpäästä Siiranmäelle, mis- Hänninen kertoo meille Viipu- tä matka jatkuu kohti Raivolaa. rin valtauksesta ja puna-armei- Valitsemme väärän reitin, joka jan hyökkäyksen pysäyttämisestä johtaa umpikujaan. Kannas jak- Tienhaarassa. Ennen ruokailua saa yllättää vieläkin: Keskellä ei ravintola Espilässä on meillä ai- mitään seisoo portinvartijana Le- kaa tehdä kävelyretki Viipurissa. ninin jykevä hahmo ja puomi on Jyhkeä linna on remontissa, torni kiinni. Tiukkailmeinen mies lait- on huputettu. Entisen Kansallis- taa käsivarret X-muotoon pysäh- Osakepankin talon seinässä on tymisen merkiksi. Kokenut kus- komea Suomen leijona. Tuomio- kimme Eero Moilanen kääntää kirkon rauniot ovat lohduttomat. ison bussin taitavasti kapeassa Teen kunniaa vieressä oleval- paikassa. Otamme kuvia Leninin la Viipurin kenttähautausmaan patsaasta, kuvausta ei kielletä. muistomerkillä. Matka jatkuu ihmetellessä, mitä Tali - Ihantala. Siellä käy- puomin takana olisi ollut. tiin pohjoismaiden suurin taiste- Raivolasta ajamme Kan- lu kautta aikojen. Siellä laitettiin neljärvelle Kuuterselkään, mis- Suomen ovet säppiin. Suoma- sä VT-linja murtui Kannaksen lainen tykistö ja kranaatinheit- suurhyökkäyksen alkuvaihees- timet osoittivat voimansa ja ky- sa kesäkuun puolivälissä 1944. kynsä keskittää tuli ja murskata Erkki Hänninen kertoo Siiranmäen taistelusta. Kuva: Matti Hyvärinen Sitä ennen pääasema oli murtu- vihollisosastot jo ryhmitysalueil- 27

60 vuotta Veteraania ei jätetä

Moottorikelkka laan. Jos puna-armeija ampui räävät ne ja aikovat tehdä niistä un talvisaikaan ei suunnat- ten sotasaaliiksi muutamia ja ne ja niiden nousukyky oli erinomai- Kuuterselkään 250:llä putkella, kotona Vihman muistomuhen- Ktomia jäälakeuksia voitu val- kunnostettiin omaan käyttöön nen. Neuvostoliittolaisten moot- niin sama määrä tykkejä ja heit- noksen. Odottelemme reseptiä. voa venein ja laivoin, keksittiin valvontatehtäviin. Taistelukel- torikelkkoja pelättiin varsinkin timiä runnoi Ihantalassa venä- Ihantalan taistelun muisto- Neuvostoliitossa (?) varustaa ve- kassa oli virtaviivaisen korin etu- Äänisellä, jossa ne moottorit ul- läisten asemia majuri Unto Petä- merkin äärellä laulamme Vete- neenmuotoinen ”alus” jalaksin ja seinämä päällystetty panssari- voen suorittivat taistelusyöksyjä jän kehittämän nerokkaan kor- raanin iltahuudon. Kuskimme moottorilla. Syntyi käsite ja lii- levyllä, kun kori muuten oli va- sekä tukivat ja huolsivat jalkavä- jausmuuntimen avulla. Unohtaa Eero Moilanen osoittautuu varsi- kenneväline jääreki/jääkiitäjä/ nerista. Korin katossa oli aukko keä. Ilmajärvellä neuvostojoukot ei myöskään sovi saksalaisten naiseksi hanurivirtuoosiksi säes- moottorireki/moottorikelkka/lu- kone- tai pikakivääriä varten. suorittivat talvella 1942 mootto- apua. Panssarinyrkit ja -kauhut täessään meitä. Olemme jo aiem- mikiitäjä/lumireki/kiitoreki jne. Kuljetuskelkan kantokyvyk- rikelkoilla operatiivisen hyökkä- sekä lento-osasto Kuhlmey Stuka min nimittäneet hänet ”Karja- Mainitaan ensimmäisen neuvos- si mainitaan jopa 1000 kg tai 12 yksen saksalaisten selustaan. -pommittajineen ja Focke Wulf lan kotiseutuneuvokseksi”, koska toliittolaisen moottorikelkan val- miestä. Sairaskuljetuksiin käy- Moottorikelkoilla oli käyttöä -hävittäjineen olivat tehokkaana hän on todellakin kävelevä - tai mistuneen joskus 1909 A.S. Kuzi- tettynä sellaiseen voitiin sijoittaa sodan jälkeenkin. Suomessa kun- apuna suomalaisille. Stukat, sen pikemminkin ajava - Karjalan nin rakentamana. Moottorikelk- 4-5 paaripotilasta. nossapidettiin sotasaaliskelkkoja ajan täsmäpommittajat tuhosi- historian tietopankki. ka sai NL:ssa melkoisen suosion Vanerisen kelkan kokonaispi- sekä kokeiltiin uusia, mm. Tupo- vat tarkoilla syöksyillään mm. Kuukaupin sillan ja Antre- ja niinpä myöhempien rakentajien tuus oli nelisen metriä, leveys ja levin rakentamia. Ne kuitenkin siltoja ja ylimenokalustoa hidas- an kautta Ensoon ja sieltä takai- joukossa esiintyvät mm. S.A. An- korkeus puolisentoista. Mootto- todettiin helposti rikkoutuvik- taen näin vihollisen etenemistä. sin koti-Suomeen. Viiden päivän drejevin ja A.N. Tupolevin nimet. rina oli tavallisesti kaksi-nelila- si ja liian kalliiksi rannikkom- Asiantuntijamme Erkki korostaa antoisa retki on takana. Tuhti tie- Jo 1930-luvulla moottorikelkka- painen lentokonemoottori kel- me suhteellisen lyhyillä yhteys- myös sitä taisteluhenkeä ja -tah- topaketti Karjalan historiaa ja so- osastoja oli puna-armeijan sekä kan rungon takaosassa, ja potku- väleillä. Kanadalainen jalaksilla toa, joka vallitsi suomalaisten so- tatapahtumia on tuliaisina. Kun NL:n tulli- ja rajavartiolaitosten ria suojasi metallikehys. Koosta ja teloilla varustettu Bombardier tilaiden keskuudessa. Isänmaata ylitämme rajan, mietin, että vete- organisaatioissa. Suomessa liikkui ja käyttötarkoituksesta riippuen oli rannikkotykistön käytössä ei anneta viholliselle! raanien ansiosta voimme nyt juh- tiettävästi ensimmäinen mootto- kelkka voitiin varustaa kolmella huolto- ja yhteysvälineenä aina Etsimme GPS:n avulla Ihanta- lia satavuotiasta isänmaatamme. rikelkka 1922 Helsingin ja Santa- tai neljällä pari metriä pitkällä ja 1960-luvun lopulle asti. Nyky- lassa kaatuneen jääkärikenraali- Imatralla maistuu suomalainen haminan lentotukikohdan välil- 40 senttiä leveällä jalaksella. Oh- ään hydrokopterit/Nasut/Band- majuri Einar Vihman muistolaa- kahvi ja munkkipossu. lä. Väline oli aivan kuin jalaksille jaus oli kytketty etummaisiin ja- vagnit ovat talvikäytössä korvan- tan. Se löytyy kuusikosta isosta nostettu pienoisbussi, jonka taka- laksiin ja takimmaisiin oli sijoi- neet jalaksilla liikkuvat kiitoreet/ siirtolohkareesta metsän keskel- Teksti: Matti Hyvärinen päässä oli kaksilapainen lentoko- tettu jarrulaitteet. Sysäysten vai- moottorikelkat/lentokelkat. Erä- tä, läheltä hänen kaatumispaik- nemoottori voimanlähteenä. Vä- mentamiseksi rungon ja jalasten mailla ovat myös yhden/kahden kaansa. Lähistöltä löytyy kantta- lineen kehittäjäksi mainitaan il- välillä olivat iskunvaimentimet miehen moottorikelkat käyttö- relleja. Matkakumppanimme ke- mailuvoimien päällystö. tai vain yksinkertaisesti lehtijousi- kelpoisia. Moottorikelkkoja liikkui jat- pakat. Sanotaan taistelukelkoilla kosodan aikana Laatokalla ja saavutetun edullisissa olosuhteis- Anssi Vuorenmaa Äänisellä. Niitä jäi suomalais- sa jopa 100 km:n tuntinopeuksia, helsinkiläinen sotahistorioitsija

Selviytymistarina Suomi 1939-1945

Isänpäivälahjavihje Kirjassa on runsaasti veteraanien muistoja, sotavuosien politiikkaa ja poliittisia uhkapelejä sekä sotavuosien erilaisia ilmiöitä sotalapsista sotilaiden

Selviytymistarina Suomi 1939–1945 puhdetyöharrastuksiin. Kirjassa on 328 sivua ja 72 kirjoitusta. Artikkelit julkaistu Sotaveteraani-lehdessä. Kirjoittajina mm. Marianne Junila, Olli Kleemola, Mika Kulju, Jari Leskinen, Ohto Manninen, Timo Soikkanen, Ari Uino, Anssi Vuorenmaa, Esko Vuorisjärvi. Suomen Sotaveteraaniliiton Selviytymistarina 60-vuotisjuhlavuoden kirjan Suomi on toimittanut valtiotieteen 1939–1945 tohtori Olli Kleemola. Olli Kleemola (toim.) Kirjan hinta 30 euroa + postikulut

TILAAMALLA TÄMÄN KIRJAN TUET SOTAVETERAANILIITON TYÖTÄ VETERAANIEN HYVÄKSI!

Tiedustelut ja tilaukset: 09 6126 2015 tai 09 6126 2016 Suomalaisten lentokoneiden kuvataulu Huuhanmäen museossa. [email protected] • [email protected] Kuva: Matti Hyvärinen Verkkokauppa palvelee osoitteessa: www.sotaveteraanit.fi

A Niemi Engineering Oy Lappeenrannan Vilakone Oy Lappeenranta Kuljetusosakeyhtiö Loimaa 28 5/17 marraskuun 1. päivänä 2017 | sotaveteraani • krigsveteranen PERINNE Perinnetyötä Längelmäveden seudulla

yksyllä 1939 kokoontui- ta-alue on sama kuin sotaan läh- tittäessä päädyttiin nykyiseen rat- vat Oriveden, Eräjärven ja teneillä miehillä, tosin Eräjärvi ja kaisuun alueen pitkällisen yhtei- Längelmäen kuntien mie- osa Längelmäkeä on sulautunut sen historian vuoksi. Nykyinen hetS omiin joukko-osastoihinsa Oriveden kaupunkiin Juupajo- Oriveden seurakunta kattaa koko Oriveden Opistolle. Juupajoen en jatkaessa itsenäisenä kuntana. perinneyhdistyksen alueen Juu- miehet kokoontuivat talvi- ja jat- Juupajoen Sotaveteraanit ry:n pajoen ollessa Oriveden kappeli- kosotaan lähtöön kirkon vierellä toiminta puretaan todennäköi- seurakuntana. Orivesi tulee toi- olevaan Suojeluskunnan taloon sesti ennen vuotta 2020, jonka mimaan alueen emoyhdistyksenä. Suomelaan. jälkeen tukeudutaan alueelliseen Perinneyhteyshenkilö ja puheen- Tuo joukko on huvennut vä- perinneyhdistykseen. Juupajoen johtaja ovat Orivedeltä, perinne- hiin, mutta heidän perintö- Reserviläiset ry on ottanut velvoi- henkilön työpari Juupajoelta ja ään vaalii tuleva Koillis-Pirkan- tesopimuksen mukaisesti perin- varapuheenjohtaja Längelmäeltä. maan Veteraaniperinneyhdistys netyön hoitamisen vastuulleen. Alueella on ollut aina erittäin (työnimi). Yhdistyksen toimin- Yhdistyksen toimialuetta mie- aktiivista sotaveteraanien toimintaa ja mukaan tulleiden tukijouk- kojen varaan tulee perustumaan Kuvassa ovat nykyisen perinnetoimikunnan jäsenet. Eturivissä vas. Erkki myös perinnetoiminta. Tällä het- Kinnari, Raimo Tonttila, Jukka Alho ja Pertti Päivärinta. Takarivissä Sa- kellä toiminta painottuu edelleen muli Laurila, Pirkanmaan piirin puheenjohtaja Pasi Alho, Martti Ahonen, veteraanien, puolisoiden ja leski- Jukka Tuomaala ja Tauno Kaukoniemi. Kuvasta puuttuu Jukka Pajunen. en hyvinvoinnista huolehtimi- seen. Orivedellä on yhdistyksen Oriveden kaupunki, Oriveden nee järjestää vuorovuosin. Erilais- omin varoin järjestetty veteraa- seurakunta ja reservijärjestöt ovat ten teematapahtumien ja näyt- neille, puolisoille ja leskille virkis- olleet aina toiminnassa vahvasti telyiden avulla voidaan nostaa tyspäiviä kahdesti vuodessa Ori- mukana. Yhdistyksen perinne- juhlavuosina veteraanien työn veden palvelutalolla. Orivedellä toimikunta järjesti maaliskuus- muisto esiin. Juupajoella edellä on kerätty tehokkaasti rahaa vesa ensimmäisen tapaamisen, jo- mainittujen perinnetapahtumi- teraanien toimintaan mm. vuo- hon oli kutsuttu paikkakunnalla en yhteydessä soveltuvin osin pi- sittaisella joulukuusien myyn- toimivia tulevia yhteistyökump- detään myös Perinnekorsun ovet nillä ja lipaskeräyksellä. Perinne- paneita. Joukko edusti likimain avoinna, esitellään sisällä olevaa Oriveden Sotaveteraanin perinnetoimikunta järjesti syyskuussa Orive- työtä on tehty paikkakunnalla paria kymmentä paikkakunnal- kalustoa sekä järjestetään pieni- den kirjastoon näyttelyn teemalla Suomi 100 vuotta – Sotaveteraaniliit- pitkään, sillä Oriveden Sotave- la toimivaa eri yhdistystä tai jul- muotoista ohjelmaa. Erityispiir- to 60 vuotta. Siihen oli koottu runsaasti kirjallisuutta, kuvia ja esineitä teraanit ry:n perinnetoimikunta kista organisaatiota. Tulevaisuu- teenä Juupajoella ovat radioama- omista arkistoista. Näyttely oli avoinna yleisölle kahden viikon ajan. aloitti työnsä jo vuonna 1982. dessa perustetaan paikallinen töörit, jotka esittelevät mm. kor- toimikunta, johon kuuluu myös sulla sota-ajan viestivälineiden edustajia yhteistyökumppaneista. käyttöä. Näin tehdään myös Juupajoella ja Orivedellä ja Längelmäellä toi- Längelmäellä. mivat aktiiviset perinnekuorot. Yhteistyötä koulujen kanssa Ne ovat esiintyneet perinneta- on tehty mm. koulujen järjestä- pahtumissa ja juhlissa sekä teh- essä veteraanipäivän juhlia, vete- neet vierailuja erilaisiin hoitolai- raanien vieraillessa kouluissa sekä toksiin ja kouluihin. Oriveden oppilaiden käydessä järjestetyissä kirkossa 12.3.2017 järjestettyä näyttelyissä tai perinnekorsussa. veteraanikuoron ja orkesterin Yhteistyötä koulujen kanssa tulee konserttia oli kuulemassa yli 300 perinneaikana jatkaa ja sitä kaut- henkeä. ta viedä veteraanien perintöä tu- Perinnetyötä vetämään valit- leville sukupolville. tiin tammikuussa pidetyssä koko- Orivedellä, Juupajoella ja Län- uksessa perinnehenkilöksi Erkki gelmäellä on perinteisesti ollut Kinnari Orivedeltä ja työpariksi omia vuosittaisia perinnetapah- hänelle Tauno Kaukoniemi Juu- tumia. Talvisodan päättymispäi- pajoelta. Puheenjohtajana toimii vä, kansallinen veteraanipäivä, Jukka Alho Orivedeltä ja vara- kaatuneiden muistopäivä, kesä- puheenjohtajana Martti Ahonen kuun 4. päivä sekä itsenäisyyspäi- Längelmäeltä. Aluetoimikuntaan vä ja jouluaatto ovat voimakkaas- kuuluvat lisäksi Raimo Tonttila ti painottuneet vuoden kierrossa. ja Pertti Päivärinta Orivedeltä, Ne tulevat säilymään myös tule- Jukka Tuomaala Juupajoelta ja vien perinnetapahtumien runko- Samuli Laurila sekä Jukka Pa- Längelmäen veteraanikuoro yhteiskuvassa. Edessä vas. Matti Saarela, Ensi Karjalainen, Esko Lipponen ja na. Painotukset tulevat luonnol- junen Längelmäeltä. Matti Syvänen. Takana vas. Matti Holttinen, Heikki Salomaa, Samuli Laurila, Valtteri Erkkilä, Rauli Nivala, lisesti aikaa myöten muuttumaan Jukka Pajunen, Eino Patteri, Paavo Koivunen ja säestäjä Paavo Harola. Kuvasta puuttuu Matti Unnaslahti. ja joitain tapahtumia kannatta- Erkki Kinnari

Loimaan Tilipiste Ky NDT Inspection&Consulting Oy Forest Strömberg Oy Ab Loviisa Loviisa

Koneurakointi Malinen Oy Fingeo Oy Mäntän Rengaspiste Oy Merimasku Mikkeli Mänttä

Turun Korjaustelakka Oy T:mi Jimmy Granqvist Nastolan Yrityspalvelu Oy -rakennustöitä- Naantali Nauvo 29

60 vuotta Veteraania ei jätetä Minikonevuokraus Puuwatti Oy Valtimon Sähkötyö Oy Nokia, Ylöjärvi J. Vänttinen Oy Nurmes Nokia www.puuwatti.fi

Charter Tuomi Ky Timpuri Lammensalo Ky Kuosan Betoni Oy Nurmijärvi Orimattila Orimattila

Oulun Palvelusäätiö Arkkitehtitoimisto Laatio Oy Kiitos Sotaveteraaneille Oulu, Helsinki Oulusta! nro:260

Kiitos Sotaveteraaneille Koneurakointi Holtinkoski Oy Markkinointi Niemi-Korpi Oy Oulusta! nro:261 Ylikiiminki Oulu

Paimion Logistiikkakeskus Oy Oy Potoj Trading Ab Kuljetusliike Trans-Mantila Ky Paimio Parainen Parkano

Pieksämäen Seudun Kiitos Sotaveteraaneille Byggnads Ab Nynäs Rakennus Oy Pertunmaalta! nro:259 Talohuolto Oy Pietarsaari Pieksämäki Kiinteistö-ja tilitoimisto Oy Johnson Metall Ab AK-Raudoitus Oy Pirkkala Porvoo Sydän-Häme Pälkäne

Kuljetusliike Timo Tuominen Kyrötekniikka Oy Er-ra Metalli Oy Pöytyä Pälkäne Kyrö www.tikkurilanromu.fi

Sydbevakning/Etelävartiointi Oy Brödtorp Trädgård Wagner Industrial Solutions Karjaa Raasepori Skandinavia Ab www.etelavartiointi.fi www.brodtorp.fi Raisio Asuntokauppa Muoviura Oy Lapin Lattiamestarit Oy Riihimäki Fajanssi Oy LKV Rovaniemi Rauma www.muoviura.fi

www.lehmiranta.fi. Salon Tilausmatkat Oy www.kukkolayhtiot.fi Salo www.elakeliitto.fi www.salontilausmatkat.fi

Biohaketus Lehtinen Oy Veikko Heinonen Oy Kaivu ja Kuljetus Terävä Oy Savonlinna Perniö, Salo Savonlinna www.teravaoy.fi

Kuljetusliike Pulkkinen Oy www.tunturiauto.fi Saukrast Oy Savonlinna Soini

Stainless Team Finland Oy JPT Jaskari Oy AV-Palvelut Tykkimies Oy Suonenjoki Köyliö Tampere

Tampereen Messut Oy Kalevan Isännöinti Oy Arnon Oy Tampere Tampere Tampere www.arnon.fi

Kiitos Sotaveteraaneille Insinööritoimisto Comatec Oy Kuljetusliike PG-Trans Oy Tampereelta!nro:262. www.comatec.fi Tampere 30 5/17 marraskuun 1. päivänä 2017 | sotaveteraani • krigsveteranen PERINNE Kun toimeen tartutaan Tampereella ja lähiympäristössä on sotiemme veteraaneja ja heidän perheitään pyritty tukemaan jo ennen veteraanien yhdistystoiminnan aloittamista. Monipuolinen talkootyö on ollut arvostettua ja sen tuloksia on vieläkin nähtävissämme. Talkoita jossakin muodossa järjestetään nykyään ainakin yhdessä alueen yhdistyksistä - perinteitä menneiltä vuosikymmeniltä.

o välirauhan aikana tampe- Havuseppele haudalle relaisissa asevelipiireissä ja Eräs tärkeä perinteisiin kuulu- Tampereen kaupungin joh- va seikka kannattaa vielä muis- dossaJ nähtiin asunnoista valtava taa. Nimittäin veteraanitoimin- tarve, kun sodista kotiutetut mie- nan alkuaikoina innokas vaikut- het palasivat rauhan toimiin ko- taja, Aamulehden päätoimittaja tiseuduilleen. Niinpä Tampereel- ja Sotaveteraaniliiton johtoteh- la suuren innostuksen vallassa tävissä toiminut Jaakko Hakala talkoolaiset tehtaista ja laitoksis- lausui ikiajoiksi kaikumaan jää- ta riensivät työpäivän jälkeen ra- neet sanat: ”Yhdenkään sotave- Perinnetoimikunnan jäsenet kokouksessa 26.5.2017. Kuvassa oikealta: Pasi Alho ja Raimo Nuutinen Tampe- kentamaan pientaloja Nekalaan. teraanin haudalta ei saa puuttua reelta, Erkki J. Kivinen Tampereelta, Heikki Karhu Kangasalta, Jouko Viitanen Nokialta sekä Tuomo Koiranen. Vuonna 1943 Asevelikylä oli val- havuseppele”. Tätä periaatetta Toimikuntaan kuuluvat myös Juhani Husa Pirkkalasta, Seppo Järvinen Teiskosta, Jorma Kuoppala Nokialta miina tarjoamassa 26 perheel- on noudatettu vuosikymmenien ja Erkki Taulaniemi Teiskosta. le hyvät asumismahdollisuudet. ajan ja poisnukkuneiden veljien ja Tämä kylä on vielä nytkin pys- sisarien siunaustilaisuuksissa on raanitoiminnasta ja saavuttaneet monesti saattajien avustamina. parasta mahdollista terapiaa var- tyssä, vaikka asukkaina on tuskin laskettu havuseppele ja soitetttu hyvin arvostetun aseman. Yhdistykset eivät itse kyke- sinkin yksinäisille henkilöille. yhtään veteraanien jälkeläistä. Finlandian hymniosa. Näin on Erikoislaatuista perinnettä on ne järjestämään tilaisuuksia en- Täällä Pirkanmaalla sotavete- Asevelikylän muistopatsas kunnioitettu heidän elämäntyö- edustanut yhdessä sotainvalidien, tiseen tapaan. Vastuita perinne- raanipiiri on veteraaniajasta pe- ”Läpi harmaan kiven” vuodel- tään arvokkaasti. rintamaveteraanien ja rintama- tilaisuuksien toteuttamisista on rinneaikaan siirtymistä varten ta 1974 on muistuttamassa mei- Pirkanmaan Sotaveteraani- naisten kanssa toteutettu suurta saatu kantamaan joitakin yh- vuonna 2014 jaettu seitsemään tä jälkipolvia uhrautuvasta veljes- piirin aloitteesta pantiin vuonna suosiota saavuttanut Veteraanira- teistyökumppaneitamme. Varo- yhteistoiminta-alueeseen. Kes- toiminnasta. 1974 perinnekeruu alulle. Myö- dio 1990-94. jen hankintaankin on jouduttu ki-Pirkanmaan yhteistoiminta- Eri puolilla kaupunkia on vielä hemmin järjestettiin perinne-esi- Ideoijana tähän oli tunnettu turvautumaan lipaskeräysten ja alueen muodostavat Tampereen, jäljellä nimenomaan sotaveteraa- neiden ja puhdetöiden näyttelyi- ”radioääni” Esko Mustonen. Mu- muiden toimenpiteiden muodos- Nokian, Pirkkalan ja Teiskon so- nien käyttöön tarkoitettuja ker- tä ja perustettiin perinnehuone. kana tässä toiminnassa on ollut sa. Vapaaehtoisten jäsentemme taveteraaniyhdistykset. Tämän rostaloja tai niistä huoneistoja. Tätä toimintaa on suoritettu ak- edustajia Tampereen lisäksi aina- osuus on tässäkin toiminnassa ol- alueen jäsenmäärä kattaa piirin Tämän tukimuodon ovat aloitta- tiivisesti kaikissa alueen yhdis- kin Nokialta. lut kiitettävää. jäsenistä noin kolmanneksen. neet jo ennen nykyisen veteraani- tyksissä. Tallenteet näistä radio-ohjel- Tärkeätä on korostaa, että jo Kuluvan vuoden alussa yhdistyk- yhdistyksen perustamista toimi- Kirjallisesta perinteestä voi- mista ovat antamassa mielenkiin- yhdistysten säännöissä mainittu sissä oli 1355 jäsentä. Tunnuksen neet aktiiviset veteraanitahot. daan mainita Tampereen sotave- toista perinnetietoa menneiltä isänmaallisen hengen ylläpitämi- saaneita heistä oli 525. Puolisojä- Huomattavan suuri veteraa- teraanien huoltoyhdistyksen kol- vuosikymmeniltä. nen on säilynyt elinvoimaisena. seniä oli 99 ja leskiä 254 henkilöä. nien asuntohanke veteraanien me historiikkia ja ansioituneen Eräänä osoituksena tästä kan- Kannattajajäsenten lukumäärä ja lukuisien yhteistyökumppani- jäsenemme Oiva Kulon kirjoit- Yhteydet kouluihin nattaa mainita uudelleen henkiin oli 477 henkilöä. en toimenpitein aloitettiin 1990 tamat teokset ”Kohtalon vuodet Paikallista koulunuorisoa on py- herätetty Tampereella järjestet- Perinnetoimintaa alueella val- Tampereen Kaupinmäellä. 1939-45 I ja II.” Yhdistyksemme ritty tavoittamaan varsin tehok- ty Isänmaan ilta, jossa musiikin, mistelee aluetoimikunta, joka Kymmenen vuoden aikana jäsen Pentti Salmelin toimit- kaasti kouluvierailujen muodossa runojen ja puheiden muodossa koostuu alueen sotaveteraaniyh- sinne rakennettiin kolme ker- ti tuoreimman historiateoksen alueen yhdistyksissä Kansallisen on muistutettu meitä rakkaasta distysten edustajista ja perinne- rostaloa, jotka tarjosivat 167 laa- ”Aseveljien Tampere.” Pirkkalan veteraanipäivän ja itsenäisyyspäi- isänmaastamme. henkilöistä. Nykyiseen kokoon- dukasta asuntoa. Nykyään alue yhdistyksessä on julkaistu kak- vän aikoihin. Naapuriyhdistyksissä vuoden panoon kuuluvat: Raimo Nuu- muodostaa yhdessä Sotainvalidi- si kirjaa ”Pirkkalan sotaveteraa- Hieno nuorten tavoittamista- mittaan on useita perinteisiä ti- tinen, puheenjohtaja ja Tuomo en Veljeskodin kanssa Tammen- nit 1966-2006” ja ”Silloin kerran pahtuma on aikanaan ollut yliop- laisuuksia mm itsenäisyyspäivän Koiranen, sihteeri Tampereelta, lehväkeskuksen monipuolisine siellä jossakin”. pilaiden lakkiaispäivän ohjelman tienoilla. Pirkkalassa on valmis- jäseninä Erkki J Kivinen, pe- palveluineen. Veteraanien osuus Jäsenillemme suunnatut omat eräs osa Kalevankankaan sanka- teilla sotaan ja veteraanityöhön rinnevastaava Tampereelta, Jor- asukkaista vähenee jatkuvasti ja lehdet ”Tampereen Sotaveteraa- rihaudoilla. Siellä uudet yliop- liittyvä näyttely kunnan näyt- ma Kuoppala ja Jouko Viitanen kaupunki osoittaa aikanaan mui- ni” ja ”Pirkkalan veteraaniposti” pilaat laskivat ruusunsa sankari- telytiloihin. Marraskuun lopul- Nokialta, Juhani Husa ja Reino ta vanhuksia näihin tiloihin. ovat antaneet tärkeää tietoa vete- vainajien hautakiville. Veteraanit la Pirkkala-seura ja paikallinen Pellikka Pirkkalasta sekä Erkki seisoivat kunniavartiossa sankari- sotaveteraaniyhdistys järjestävät Taulaniemi ja Seppo Järvinen ristin äärellä ja yhdistyksen edus- yleisöluennon Talvisodan torjun- Teiskosta. Alueen perinnehenki- taja lausui kiitoksensa ylioppilail- tavoitoista. lönä ja toimikunnan jäsenenä toi- le sankarivainajien muiston kun- Yhteyksiä koulujen opetta- miva Heikki Karhu Kangasalta nioittamisesta. jiin ja rehtoreihin pyrimme li- edustaa Tampereen seudun rinta- Vuosikymmenien saatossa säämään voidaksemme välittää maveteraaneja. olemme kaikissa alueen yhdis- lapsille ja nuorille tietoutta ve- Aluetoimikunta kokoontuu tyksissä saaneet kiitollisina iloi- teraanien uhrautuvasta työstä pari kertaa vuodessa käsittele- ta suuresta tuesta ja veteraanien maamme hyväksi. mään ajankohtaisia perinneasioi- arvostuksesta. Tätä ovat osoitta- ta. Lukuisien yhteistyökumppa- neet lukuisat yhteistyökumppa- Veteraanien tapaaminen niemme edustajat kutsutaan ker- nimme sekä yksityiset henkilöt ohjelmaan ran vuodessa aluetoimikunnan lahjoituksin, talkoolaisina ja mo- Sotiemme veteraanien lukumää- kokoukseen kuulemaan perin- nin muin eri tavoin. rä kaikesta hyvästä huolenpidos- netoiminnan valmistelun edisty- ta huolimatta näinä vuosina vä- misestä ja esittämään näkemyksiä Perinteistä tänä päivänä henee huomattavasti. Siispä nyt ja kokemuksia oman yhteisönsä Jo koeteltuja ja hyviksi havait- on tähdellistä ja paikallaan val- kannalta. tuja perinteisiä toimintoja jat- mistautua siihen aikaan, jolloin Aluetoimikunnan kokouksis- ketaan edelleen niiltä osin kuin heitä ei enää ole keskuudessam- sa on useaan kertaan käsitelty ve- se on mahdollista. Ymmärrettä- me. Alueemme Nokian, Pirkka- teraaniperinteen nykytilaan kuu- vistä, luonnollisista syistä useis- lan ja Teiskon yhdistyksissä var- luvia asioita ja kohteita. Tällaisia ta perinteistä on varsinaisten jä- sinaisten jäsenten lukumäärä on ovat olleet mm. senten ikääntyessä ja sairastelles- niin pieni, että heitä on mahdol- - alueen sankarihautojen ja sa pakko luopua tai ainakin niitä lista käydä tapaamassa ja heidän muistomerkkien kartoittami- rajoittaa. hyvinvoinnistaan huolehtia. Täl- nen ja niiden kunnosta huo- Perinteisiin tilaisuuksiin jäse- lainen henkilökohtainen tapaa- lehtiminen Asevelikylän muistokivi ”Läpi harmaan kiven” on yksi perinnekohteista. niä osallistuu voimiensa mukaan, minen veteraanien ehdoilla on - alueellisen perinneyhdistyk- 31

60 vuotta Veteraania ei jätetä

sen sääntöihin perehtyminen kin vuosia samojen yhteisöjen ja kunnan perinnetyön muodoista mijoiksi. Siispä katseemme tulee ilmapiirin luominen ja ylläpitä- ja kannanotto niihin järjestöjen toimesta kuin nytkin. ja toimijoista. kohdistua nuorten innostunei- minen alueemme asukkaiden kes- - aktiivisten yhteistökumppa- Luonnollisesti toimintaan tulee Yhteistyökumppaniemme kir- den henkilöiden saamiseksi toi- kuudessa. Kaikkia mahdollisia neiden hankkiminen ja toi- jossakin määrin muutoksia, kos- jo on jo aika mittava käsittäen mintaan mukaan. keinoja tässä mielessä on pohdit- minnan koordinointi ka veteraaneja ei enää ole siinä kuntien, seurakuntien, maanpuo- Perinnetoimintaakaan ei voi- tava ja käytettävä niitä hyväksi. - emoyhdistyksen nimeäminen mukana. lustusjärjestöjen, sotainvalidien, da tehdä kokonaan ilman varo- Monipuolinen median käyttö - veteraanien aineellinen ja hen- Toimintaa tuleville vuosil- kaatuneitten omaisten, vapaus- ja. Taloudellisia mahdollisuuk- veteraaniperinteen vaalimiseksi kinen tukitoiminta nyt ja tule- le suunniteltaessa saadaan hy- soturien, lottien, sotien perin- sia joudutaan pohtimaan hyvin ja edistämiseksi on ehdottoman vaisuudessa viä lähtökohtia ja viitteitä Sota- neyhdistyksen, kadettipiirin ja perusteellisesti. Veteraanityötä välttämätöntä. - nuorten tavoittaminen kou- veteraaniliiton sääntömuutok- rintamaveteraanien edustuksen. vuosikymmeniä ansiokkaasti tu- Täällä Keski-Pirkanmaan alu- luissa, oppilaitoksissa ja kut- sesta 2018, jossa muodostettavat Nokialla, Pirkkalassa ja Teiskos- keneet tahot tulisi saada innos- eella pyrimme pysymään virkeäs- sunnoissa perinneyhdistykset tulevat ole- sa Lions-klubien antama tuke- tumaan perinneaikakauden toi- ti ajan valtimolla paneutuen te- - alueen median tehostettu maan liiton jäseniä. Liittohan on minen on huomattavaa. Lisää yh- minnan turvaamisesta. hokkaasti niihin monenlaisiin käyttö maamme johtava perinnetyön teistyökumppaneita alueellemme Jäljellä olevan veteraanijoukon haasteisiin, joita on jo nyt esillä ja - nuorten kannattajajäsenien asiantuntija. on hankkeilla ainakin rauhan- ja leskien taloudellisen tukitoi- myöhemmin tulossa lisää. saaminen toimintaan mukaan Perinnetoiminnan arvoina pi- turvaajien, partiolippukuntien ja minnan tulee jatkua keskeytyk- Perinneaikaan valmistautu- Myönteisiä tuloksia asioista on detään isänmaanrakkautta, vete- historian opettajien joukosta. settä tulevina vuosina ja perinne- minen vaatii innostunutta nä- toki saavutettu, vaikka joidenkin raanisukupolven kunnioitusta, Velvoitesopimuksien tai yh- aikaan siirryttyäkin. Avun tarve kemystä ja aktiivista panostusta kohdalla samat seikat pyörivät velvollisuudentuntoa ja yhteisöl- teistoimintasopimuksien sol- lisääntyy, vaikka väki vähenee. vaativien tavoitteiden toteutta- uudelleen odottamassa ratkaisu- lisyyttä. miminen yhteistyökumppanien Toivottavasti Valtiokonttori pitää miseksi. aan. Alueen yhdistykset jatkavat kanssa lienee ihan aiheellista yh- edelleen osaltaan huolta veteraa- Isänmaamme hyväksi uhrau- On todettu, että kokousasia- toimintaansa niissä puitteissa teistoiminnan selkiyttämiseksi ja nien aineellisesta toimeentulosta. tuvasti ja sitkeästi palvelleet su- kirjojen vaihto ja säännöllinen ta- kuin se on mahdollista jäsenten järkiperäistämiseksi. Nykyinen emoyhdistys tulee kupolvet ansaitsevat ehdotto- paaminen piirin muiden yhteis- lukumäärän ja heidän kuntonsa Nykyisien varsin runsaiden- aikanaan muuttumaan perin- masti sen, että me jälkipolvet toiminta-alueiden kesken saattaa perusteella. kin kannattajajäsenien joukon neyhdistykseksi omine sääntöi- muistamme heidän toimintansa olla hyvinkin hedelmällistä ko- käyttöön perinnetoiminnan suo- neen. Ainakin tällä hetkellä on kunnioittavasti ja veteraaniperin- konaisuuden kannalta. Nuorempia vastuunkantajia rittajina ja luottamushenkilöinä avoimena kysymys siitä, mitä ni- tönsä säilyttämisen ja vaalimisen saatava mukaan lasketaan todella paljon. On kui- mitystä alueen kolmesta yhdis- arvoisena. Perinnetoimintaa Nykyisin mukana olevat perin- tenkin hyvä muistaa, että tuo- tyksestä käytetään. Ovatko ne tulevaisuudessa netyön yhteistyökumppanit on kin osa jäsenistämme on jo aika osastoja, kerhoja vai jaostoja? Työryhmä: Raimo Nuutinen, Näin paikallisella tasolla perin- syytä kutsua tilaisuuksiin, joissa iäkästä. Heistä kaikista ei perin- Koskaan ei voida liikaa koros- Tuomo Koiranen ja netoiminta jatkunee vielä joita- sovitaan yhteisesti oman paikka- neaikana enää ole aktiivisiksi toi- taa, kuinka tärkeätä on henkisen Johanna Vuori

Siikalatvan perinneyhdistys rakennetaan yhteistyössä iikalatvan perinneyhdistyk- lassa Sotaveteraaniyhdistys. Tällä hetkellä Kestilässä on sen muodostavat vanhan Perinneyhdistyksen suunnit- neljä veteraania, Piippolassa kak- kuntajaon mukaiset viisi telutoimikunta on kokoontunut si, Pulkkilassa kolme, Pyhännällä maaseutukuntaa,S Kestilä, Piippo- Paavo Kurttilan johdolla kolme yksi ja Rantsilassa viisi. Tärkeim- la, Pulkkila, Pyhäntä ja Rantsila, kertaa. Heti ensimmäisellä ker- pänä tehtävänämme on jo varsin jotka sijaitsevat Suomen keskipis- ralla olimme yksimielisiä siitä, iäkkäiden veteraanien hyvinvoin- teen lähistöllä. Kuntien yhteen että toimimme yhdessä huolimat- nista ja jaksamisesta huolehtimi- liittämisen jälkeen perinneyhdis- ta eri järjestöistä, koska olemme nen. Alueellamme toimivat Arja tyksen muodostavat Siikalatvan suunnittelemassa sodissa 1939- Akbaba ja Marja-Leena Moisa- ja Pyhännän kunta. 45 taistelleiden miesten ja naisten la ovat kiitettävästi saaneet koh- Pulkkilassa ja Pyhännällä toi- perinnettä, emme järjestöjen pe- dennetuksi ja käytetyksi valtion mii Rintamaveteraaniosasto ja rinnettä, unohtamatta kotirinta- veteraaneille myöntämät määrä- Kestilässä, Piippolassa ja Rantsi- man ratkaisevaa merkitystä. rahat kotiin vietävien palvelujen kustannuksiin. Alueellamme on päätös, jonka mukaan kansallisen veteraanipäi- vän juhla vietetään yhdistyksen Tulevan perinneyhdistyksen toimikunnan jäsenet (vas.) Kaarlo Jorma- kotikylällä niin kauan kuin vete- lainen (Pulkkila), Raimo Karpakka (Rantsila), Seppo Karppinen (Kestilä) raaneja on elossa. Itsenäisyyspäi- ja Erkki Kauranen (Piippola). Kuvasta puuttuvat Irma ja Mauno Leppi- vän juhlan järjestää Siikalatvan kangas (Pyhäntä). Kuva: Markku Tervonen kunnan eri kylät vuorollaan. Py- hännän kunta järjestää omat juhlat. Perinneyhdistyksen huoleh- ten jako on sitten neuvotteluky- Yhteistyökumppaneitamme timisen kohteita ovat kansalliset symys. ovat tähän asti olleet kunnat, seu- juhlapäivät, muistomerkit ja vete- Ongelmakohdiksi todettiin rakunta, koulut, reserviläisjärjes- raanien lesket. toimijoiden ikääntyminen, nuor- töt ja kotitalousseurat. Kouluilla Toimikunnassa sai kannatus- ten muuttaminen alueelta ja taloon tietenkin ensisijainen merki- ta ajatus, että seppeleenlaskujen udellisten resurssien riittäminen. tys sotiin liittyvän tiedon välit- järjestelyistä vastattaisiin seuraa- tämisessä. Oppilaiden osallis- vasti: kansallinen veteraanipäi- Seppo Karppinen tuminen eri juhlatilaisuuksiin vä/perinneyhdistys, kaatuneitten Kestilän Sotaveteraanien Perinneryhmä valmiina kulkueeseen Kestilässä 1. heinäkuuta 2017. ja tapahtumiin on tärkeää myös muistopäivä/seurakunta ja itse- puheenjohtaja Kuva: Seppo Karppinen kansalaistaitojen kannalta. näisyyspäivä/kunta. Kustannus-

Tammer-Puhallin Oy Verokonsultointi Vesa Häkli Oy Kiviketo Oy Tampere Tampere Tampere

Finnsukellus Oy Turtolan Kaivin Oy Tampere Tampere Lempäälä 32 5/17 marraskuun 1. päivänä 2017 | sotaveteraani • krigsveteranen kentältä Seppeleenlaskut ja tervehdyskäynnit Sotaveteraaniliiton juhlapäivänä Haapavesi Harjavalta

Haapaveden lukiolaiset laskivat seppeleet viime sotien muistomerkille ja kentälle jäänei- Harjavallan sankarihaudalla kunniakäynnillä oli satoja koululaisia. Kuvassa kunniavartios- den sankarivainajien muistomerkille. Koululaiset laskivat myös henkilökohtaisen havun sa ja seppeleen laskussa vas. Senni Härkälä, Elli Hämäläinen, Nea Ahlfors, sotaveteraani jokaiselle 244 sankarivainajalle. Yrjö Rimpinen, Juho-Matias Viitala ja Toni Pöysti. Kunniavartiossa oli lisäksi Frans Saari- Kuva: Pertti Hankonen nen. Puheen piti Aada Uotila. Kuva: Pasi Annala Kalvola Malmi

Seppeleenlaskijoina Kalvolan sankarihaudalla olivat oppilaat Ronja Vuorinen Lukiolainen Tuike Hakkarainen Helsingin uudesta yhteiskoulusta pitää nuorten puheen Malmin ja Erja Rastila sekä sotaveteraanit Sulo Heinonen ja Martta Elo. Kunniavartijoi- sankaripaadella. na toimivat Matti Heikkilä ja Jorma Mäntytörmä. Kuva: Hans-Göran Gabrielsson Kuva: Timo Jaakkola Kemijärvi Kurikka

Isokylän koulun edustajat laskivat tervehdyksen sankaripatsaalle. Oppilas- Kurikkalaisen ala-asteen Sänttin koulun kaikki 32 oppilasta pääsivät osallistumaan seppeleen tekoon kunnan sihteeri Vili-Voitto Kivilahti (vas), puheenjohtaja Aino Päätalo, oppi- rehtori Katja Saarikosken järjestämissä työpajoissa. Seppelettä sitomassa Viivi Leppiniemi samassa las Jarkko Tervola ja vs. rehtori Karoliina Hofmann. koulussa 1932 aloittaneen sotaveteraani Onni Kivistön seuratessa vieressä. Kuva: Timo Käkilehto Kuva: Mikko S. Säntti 33

60 vuotta Veteraania ei jätetä

Hollola Kiikoinen

Kunniavartiossa Hollolan hautausmaan sankarimuistomerkillä ovat re- Toukolan koulun oppilaat lauloivat opettaja Heidi Iltasen johdolla Finlandia-hymnin ja Sininen ja valkoi- servin kapteeni Tero Tuohimaa (vas.) ja reservin ylikersantti Juha Simola. nen -laulun. Kuva: Veikko Koivula Kuva: Päivi Lumme Helsinki Joensuu

Markku Ahponen laskee seppeleen Heimoveteraanien paadelle ja Seppeleenlaskijoina vas. Päivi Seitava, Aulis Laine ja Martta Karttunen. Taustalla on yli 100 lasta Joensuun Pa- Töölön Reserviupseerien Antero Jauhiainen seisoo lippuvartiossa. taluodon ja Nepenmäen kouluista. Kuva: Hans-Göran Gabrielsson Kuva: Marko Jalkanen/Kainuun prikaati Miehikkälä Isojoki

Miehikkälän yläkoulun oppilaat Joonas Salmela ja Essi Oikarinen pitivät puheen seppeleenlaskutilaisuudessa. Peruskoulun 9 lk:n oppilas Konsta Kytöneva piti pu- Kuva: Armi Oinonen heen Isojoen Sankarihaudalla. Kuva: Tapio Pitkäranta 34 5/17 marraskuun 1. päivänä 2017 | sotaveteraani • krigsveteranen kentältä

Lappfjärd Somero

Hans Ingvesgård (vas.) ja Per-Erik Rosenback laskevat seppeleen Lappfjärdin kirkon sankarihaudalle. Kirkonmäen koulun kuoro lauloi ”Nostetaan lippu salkoon” ja nosti liput Kuva: Tony Westerlund ylös veteraanien kunniaksi Someron hautausmaalla. Kuva: Merja Ryhtä

Maalahti Orivesi

Sotaveteraani Bern Hydèn ja Maalahden kirkon sankarihautausmaalle laskettava havuseppele. Seppeleenlaskun jälkeen lukiolainen Laura Heikura piti puheen sankarihaudoil- Kuva: Jarl Silfver la, taustalla Oriveden Veteraanilaulajat. Kuva: Anne Kotipuro/Oriveden Sanaomat

Ruovesi Virolahti

Ruovedellä seppeleen laski Ruoveden sotaveteraaniyhdistyksen hallituksen jäsen, sotavete- Seppeleenlaskijoina Leo Kurko (vas.), Matti Leikkonen, Emilia Peltoheimo ja Oona raani Yrjö Soranummi. Häntä avustivat lukiolaiset Saara Pajunen ja Mikko Hakola. Suni. Kuva: Juhani Sillanpää Kuva: Hellevi Karhula 35

60 vuotta Veteraania ei jätetä

Pudasjärvi Mänttä

Pudasjärven Sarakylän hautausmaan sankarimuistomerkillä seppeleenlaskun suorittivat Sa- Savosenmäen ala-asteen kuoro esitti opettaja Johanna Husarin johdolla ”Ystävyyden rakylän koululaiset sotaveteraani Eino Anttilan johdolla. laulun” ja ”Auringon alla”. Kuva: Toivo Kiminki Kuva: Jukka Karppinen

Utajärvi Keitele

Oppilaat laulavat ”Synnyinmaan” laulunopettaja Reeta Immosen johdolla. Kunniakäyntiin sankarihaudalla osallistui noin 80 lukion, ylä- ja Koululaiset Henna Heinonen ja Tapio ala-asteen oppilasta. Savolainen laskivat seppeleen Keite- Kuva: Anna-Mari Tuovinen leen sankaripatsaalle. Tilaisuuteen osallistui Nilakan yhtenäiskoulu noin 195 oppilaan voimin. Siikajoki Muhos

Siikajoen Sankarivainajien muistomerkillä seppeleen laskusta huolehtivat Siikajoen Gummeruksen kou- Havuseppeleen laskivat pääpaadelle Sanni Tihinen (vas.), sotaveteraani- lun oppilaat. yhdistyksen puheenjohtaja Pertti Marttinen, sotaveteraani Kaarlo Mane- Kuva: Kauko Lumiaho lius ja Sofia Tokola. Kuva: Tero Haipus 36 5/17 marraskuun 1. päivänä 2017 | sotaveteraani • krigsveteranen kentältä

Hämeenlinna Iitti

Sotaveteraanit Osmo Porevesi (vas.) ja Salmi-kodissa asuva Sulo Sep- pälä tapasivat toisensa pitkästä aikaa juhlahetken merkeissä. Hämeenlinnan Seudun Sotaveteraanit kokoontuivat 27.9. keskusseurakuntatalolle juhlatilaisuuteen, jossa Kuva: Timo Hopponen sotaveteraaneille luovutettiin presidenttiparin allekirjoittama kunniakirja ja kassi, joka sisälsi tuhdit villa- sukat, suklaarasian, Osuuskunta Hämeenmaan lahjoittaman kahvipaketin ja Lähitapiolan keksipaketin. Ti- laisuuteen osallistui kolmisenkymmentä Tammenlehvän kunniakansalaista. Kuva: Pekka Joutsen Muhos Ikaalinen Joensuu

Sotaveteraaniyhdistyksen puheenjohtaja Pertti Marttinen lukee kii- toskirjettä palveluasunnossa asuvalle 92-vuotiaalle sotaveteraani Alek- santeri Rajatielle. Kuva: Titta Kukkonen

Sotaveteraani Vilho Pitkänen tutustuu arvokkaaseen huomionosoitukseen. Päivä oli hänelle merkityksellinen myös siksi, että hän pääsi vih- Nivala doin asumaan samaan asuntoon Ikaalisten Jyl- lin Kodeille yhdessä vaimonsa Sanelma Pitkä- Sotaveteraani Erkki Pesosta (istumassa oik.) käytiin ter- sen kanssa. vehtimässä 4.10. Erkille luovutettiin presidentin kiitos- Kuva: Tarja Vikman kirje, suklaata, villasukkia ja kirja ”Selviytymistarina”. Takana oik. puoliso Aira Pesonen vieressään Joensuun sotaveteraaniyhdistyksen puheenjohtaja Pentti Mar- Haapavesi tikainen. Istumassa (vas.) JR 9 Perinneosaston sihteeri Erkki Lehtinen. Kuva: Jorma Mikkonen Karttula

Nivalan Sotaveteraanien Martti Heikkilä kävi tervehdyskäynnillä Väinö Sammalkankaan kodissa Nivalan Padingissa Sammalkankaan 94-vuo- Karttulan Sotaveteraanit ry:n sihteeri Lauri Antikainen tispäivänä. Presidentti Sauli Niinistön ja rouva Jenni Haukion allekir- luovuttaa tasavallan presidentin ja rouva Haukion kii- joittama kunniakirja ja juhlavuoden konvehtirasia olivat arvokkaat ja Vilho Pirnes vastaanotti tuliaiset kotonaan. toskirjeen sotaveteraani Veera Karhuselle. mieluisat lahjat juhlavuoden kiitoksena sotaveteraanille. Kuva: Pertti Hankonen Kuva: Veikko Pulkkinen Kuva: Elsa Löytynoja 37

60 vuotta Veteraania ei jätetä

Sotaveteraaniliiton ansiomitali Raimo Salolle Kaavilla tammenlehväaulan avajaiset Reijo korosti Raimon pitkää ja ansiokasta työtä veteraanien ja lottien hyväksi sota-aikaa koske- vista dokumenteista levytyksiin ja viihdytyskiertueisiin, jotka olivat vieneet muusikon useaan kertaan jopa Yhdysvaltoihin ja Ka- nadaankin viihdyttämään lottia ja veteraaneja. ”Raimon dokumentit talti- oivat nyky- ja tuleville sukupolville sota-ajan realiteetteja juuri hetkellä, jolloin henkilökohtai- set kontaktit veteraaneihimme ja lottiimme ovat harvenemassa hei- dän poistuessaan luotamme. Rai- mon työ on ainutlaatuista ja kor- Reijo Viitala (oik.) onnittelee Raimo Saloa. Keskellä takana Teuvo Mah- vaamatonta. Lottadokumentti rberg. Viimeinen testamentti jättää kuu- lijakuntansa kyyneliin”. Viisi Kaavin seitsemästä elossa olevasta veteraanista. Vas. Kaino Rä- liluutnantti, muusikko, do- luksen kersanttina Jääkäripatte- Raimon ansiomitali saa erikoi- sänen, Viljo Lampi, Viljo Muinonen, Vilho Savolainen ja Veli Hiltunen. Ykumentaristi Raimo Johan- ristossa. Ansiomitalin luovutti sen hehkunsa Suomen satavuotis- nes Salo Kyyjärveltä vastaanotti Suomen Sotaveteraaniliiton Ka- juhlavuonna myönnettynä. On- Suomen Sotaveteraaniliiton an- nadan piirin puheenjohtaja Reijo nittelumme Raimolle! Veteraanit kunniavieraina siomitalin Hämeenlinnan Sota- Viitala, joka oli saapunut edusta- veteraanien toimistolla, joka si- maan Kanadan veteraaneja liiton Reijo Viitala Tuntematon sotilas -näytöksessä jaitsee Suomen kasarmilla ja jossa 60-vuotisjuhlissa Helsingissä. Suomen Sotaveteraaniliiton nuori Raimo Salo aloitti palve- Ansiomitaliehdotuksessaan Kanadan piirin puheenjohtaja telä-Pohjanmaan Lähitapiola haan alkuperäiseen mustaval- Ejärjesti 12-13.10.2017 Tunte- koiseen elokuvaan, jota on tullut mattoman sotilaan kutsuvieras- katseltua monet kerrat televisios- näytöksen kahdeksalla paikka- ta. Rytinää ja räiskettä oli. ”Saa- Perinnetyö esillä Kymenlaaksossa kunnalla. Näytöksen kunniavie- kohan nyt nukutuksi?” ja ”Tuloo- raina olivat alueen sotaveteraanit. ko unihin?”, kuuluivat kommen- ymenlaakson piirin neuvot- la alueelliset vastuuhenkilöt ker- kohtaisia asioita. Piirin puheen- Tilaisuuteen osallistui Kuri- tit. Ktelupäivä pidettiin 6.10.2017 toivat oman alueensa tilanteen. johtaja Arto Mikkonen tiedot- kassa kahdeksan tammenlehvä- Valkealassa Puhjonrannan kurs- Antti Laherto Kouvolasta, Esa ti liiton ajankohtaisista asioista, veteraania. Veteraanien mielestä Teksti ja kuva: Simo Kuusio sikeskuksessa. Tilaisuuteen osal- Anttas Iitistä, Aapo Tokkola mm. sääntömuutoksista. Aiheet tätä elokuvaa ei voi verrata van- listuivat kaikkien yhdistysten ja Kotkasta ja Matti Sahala Hami- olivat kiinnostavia ja kysymyksiä kerhojen edustajat. Päivän aika- nasta esittelivät omien alueidensa esitettiin runsaasti. Vuoden pääs- na syvennyttiin perinnetyöhön ja suunnitelmia. tä taas tavataan samoissa merkeis- sen etenemiseen. Liitosta oli tilai- Marika Martomaa esitteli sä. suuteen saatu Pertti Suominen. Haminassa aloitettua kummitoi- Hän johdatti perinnetyöhön val- mintaa, Eila Kohopää kuntou- Teksti: Toivo Hartikainen takunnan tasolla. Piirin perinne- tuksen ja kotiavun järjestämistä Kuva: Eero Mattila vastaava Eero Mattilan johdol- sekä Toivo Hartikainen ajan-

Sotaveteraani Aatos Kuusio (98) oli vanhin kutsuvierasnäytäntöön osallistunut.

Virroilla keskusteltiin räväkästi veteraanien palveluista irkanmaan perinteinen kun- matkakulujen ja ostopalveluiden Ptapäivä järjestettiin Virroilla käytössä, mutta silti tavoitteiden 26.9. Tapaamisen tavoitteena oli suuntaisia. Mallia voidaan ottaa kertoa ja jakaa tietoa hyvistä käy- toisilta, kun vain muistetaan kat- tännöistä. Mukana oli 15 kuntien soa asioita asiakkaan eli sotavete- Pertti Suomisen johdolla tutkitaan perinnetyön tilannetta. Kuvassa aluevastaavat (vas.) Esa Anttas, Aapo edustajaa ja yli 40 sotaveteraani- raanin kannalta. Tokkola, Matti Sahala, Antti Laherto ja Pertti Suominen. yhdistysten hallinnon edustajaa. Kokonaisuutena todettiin, Neljän kunnan edustajat alusti- että käytettävissä olevat varat li- vat keskusteluja kertomalla omat sääntyivät merkittävästi, mut- kokemuksensa kuntoutuksen ja ta kunnissa pystyttiin hienosti kotiin vietävien palvelujen järjes- vastaamaan ja löytämään varoil- tämisestä otsikolla ”Näin meillä le järkevät, tavoitteenmukaiset tehtiin, nyt tiedetään, mikä toimi käyttökohteet. Sitä todisti myös hyvin ja missä jäi parannettavaa”. lisämäärärahojen tarve. Räväkät puheenvuorot herätti- vät runsaasti keskustelua ja aja- Hannu Riikonen tuksia. Suurten ja pienten kunti- Pirkanmaan sotaveteraanipiirin en käytännöt ovat erilaisia esim. toiminnanjohtaja 38 5/17 marraskuun 1. päivänä 2017 | sotaveteraani • krigsveteranen kentältä

Sotaveteraanit istuttivat sukupolvien metsää Juhlametsikkö sotiemme uonnonvarakeskuksen Pun- veteraaneille Joensuuhun Lkaharjun tutkimuspuistoon istutettiin juhlametsää Suomen uomen juhlavuoden Tulevai- vaisuuden kuusi -kirjan ja kupa- 100-vuotisen itsenäisyyden kun- Ssuuden kuusi -kampanja saa- rilaatan, johon on kaiverrettu ve- niaksi. Kohteena on avohakkuu- tiin kansallisesti päätöksen Joen- teraanin nimi ja metsikön koor- alue, josta oli hakattu männik- suussa, dinaatit. kö. Sille oli rajattu 100 kpl noin kun viimeinen Tulevaisuuden Pohjois-Karjalan Yrittäjien aarin suuruisia ruutuja, joihin kuusi istutettiin Mehtimäen Ve- toimitusjohtaja Merja Blom- kuhunkin istutettiin 15 puun- karapuistoon. Mukana istutuk- berg haluaa haastaa alueen yri- tainta. Istutettavat puulajit ovat sessa olivat ENO-verkkokou- tykset ostamaan kuusia, jotta kotoiset kuusi, mänty, koivu, vi- lutuen lisäksi Pohjois-Karjalan metsikköön saadaan nimikko- sakoivu, Euroopan- ja siperian- Yrittäjät, Pohjois-Karjalan Sota- kuusi jokaiselle veteraanille. Jo lehtikuusi ja koristekuusia. Alku- veteraanipiiri sekä veteraanien useita yrityksiä onkin lähtenyt perältään taimet ovat Punkahar- edustaja Veijo Saloheimo. kampanjaan ja jouluun mennes- julla kasvaneista puista. Puulajit Nokialla Kansallisena vete- sä on tavoitteena saada loputkin on ryhmitetty siten, että kuusen raanipäivänä startanneen Tule- mukaan. taimet muodostavat tummanvih- vaisuuden kuusi -kampanjan ta- Vekarapuistossa juhlakuus- reät ruudut, joista piirtyy juhla- Sotainvalidi Eino Henttonen (oik.) istuttaa taimensa puheenjohtaja voitteena oli alusta asti päättää ta istuttaneen sotaveteraanin ja vuosi 100. Vaaleanvihreät mui- Jukka Torvelaisen varmistaessa vierellä. Sotaveteraani Erkki Makko- 100-vuotiasta Suomea juhlistava sotainvalidin Veijo Saloheimon den puulajien ruudut korostavat nen (vas.) Savonrannalta sujauttaa pottiputkeen taimen aloittamaan kampanja sotiemme veteraanei- mukaan kuuset kasvavat muis- näkymää. uutta elämää metsässä. hin. tuttamaan itsenäisyyden arvosta. Istutukset aloitettiin elokuus- Tavoitteena oli istuttaa Tule- ”Nämä kuuset merkitsevät vies- sa kahden ministerin johdol- istuttajia on ollut kaikkiaan va- joille työ sinällään oli tuttua en- vaisuuden kuusta noin 50 000 tiä. Toivon, että kuuset välittävät la. Eri yhteistyötahojen toimesta jaa 1000 henkeä, joista n. 600 oli tuudestaan. kappaletta eri puolille maata Suo- tarkoituksensa tuleville polville työtä on jatkettu. Suunnitteilla koululaisia, näistäkin nuorimmat Hanke otettiin innostuneena men itsenäisyyden 100-vuotis- vielä vuosikymmenien päästä”. olevan Savonlinnan seudun ve- viisivuotiaita esikoululaisia. Näin vastaan. Veteraanit olivat hyvil- juhlavuoden kunniaksi. Tämä ta- Projektipäällikkö Mika Van- teraaniperinneyhdistyksen mer- ollen voidaan puhua todella su- lä mielin, että he tälläkin tavalla voite on nyt toteutunut. hanen kertoi, että kampanja jat- keissä oltiin asialla kuukautta kupolvien metsästä. voivat osallistua juhlavuoden ta- Ensi keväänä koululaiset is- kuu vielä ulkomailla ja siihen myöhemmin. Tuleva perinneyh- Taimet yksilöitiin istuttajan pahtumiin. Ensimmäiset ovat jo tuttavat jokaiselle pohjoiskarja- onkin osallistuttu jo 26 maassa. distys kattaa Savonlinnan kau- mukaan. Myöhemmin istuttaja käyneet paikan päällä taimiaan laiselle veteraanille kuusen. Kai- Mukaan on lähtenyt niin Suo- pungin mukaan lukien entiset voi seurata oman puun kehitystä. katsomassa. ken kaikkiaan niitä tulee runsaat men lähetystöjä, Suomi-kouluja, Savonrannan, Punkaharjun ja Alue kuvataan kuvauskopte- Juhlametsän istutuksesta voit 600. Metsikkö tulee Joensuuhun. Suomi-seuroja kuin ulkosuoma- Kerimäen kunnat sekä Enonkos- rilla, dronella ja taimien sijainnit katsoa videon osoitteessa: Tulevaisuuden kuusi -kampanjan laisiakin. ken, Rantasalmen ja Sulkavan. merkitään koordinaatistoon. Tai- https://www.youtube.com/ projektipäällikkö Mika Vanha- Kunkin kunnan alueelta oli met ovat tulevaisuudessa osa met- watch?v=rxZuGoPxkjg nen toteaa, että mikäli kampan- Jorma Mikkonen kutsuttu istuttajia. Alueelliset sänviljelyaineiston testauskoetta. jaan saadaan mukaan yrittäjät, Pohjois-Karjalan yhteyshenkilöt hoitivat veteraa- Luken erikoistutkija Teijo Nik- Teksti: Juhani Hämäläinen jo ennen joulua jokainen maa- Sotaveteraanipiirin nien kuljetukset istutuspaikal- kanen ja metsätalousinsinööri Savonlinnan seudun kuntamme veteraani saa itselleen puheenjohtaja le. Parissa tapauksessa veteraanin Esko Oksa esittelivät hankkeen veteraaniperinneyhdyshenkilö tästä metsiköstä merkiksi Tule- terveys ei sallinut tulla paikalle, metsätieteellisiä hienouksia istut- Kuvat: Seppo Korpelainen niinpä heidän edustajansa hoiti- tajille. Punkaharjun alueellinen vat istutustyön. Vanhin istuttaja Istuttajien joukossa oli metsä- yhdyshenkilö oli 95-vuotias. Tähän mennessä ammattilaisia ja metsäomistajia,

Iloisesti istutuksen päätteeksi lyövät käsiä yhteen toimitusjohtaja Merja Kartta istutusalueesta, jossa tummat kuusiruudut erottuvat selkeästi lehtipuuruuduista. ”Satasen ” ensim- Blomberg ja veteraani Veijo Saloheimo. Tapatumaa todistavat Yrittäjien mäisen nollan vasen alakulma on Savonlinnan seudun veteraanien istuttama. puheenjohtaja Jouni Porokka (vas.) ja projektipäällikkö Mika Vanhanen.

Kiitos Sotaveteraaneille Kilsa Tools Oy Mukana yhteistyössä! Tampereelta! nro:266 Toijala HANKOOK ja NEXEN renkaat 39

60 vuotta Veteraania ei jätetä

Kirkkopäivän tunnuksena Virret sadan vuoden ajalta ”Kiitos isänmaasta ja kohtaloista sen” kirkkopyhän keskiössä Toljamo. ”Koti, uskonto ja isän- maa ovat ilmeisesti jokaiselle kansalle, niin myös suomalaisille lähes pyhiä asioita. Me sotiemme veteraanit annoimme aikoinaan sodan olosuhteissa niille suuren arvon ja annamme edelleenkin. Nuorten tervehdyksen juhlaan toi yo Martti Pentikäinen. ”Kuinka paljosta me nykynuoret saamme olla kiitollisia. Ei tule tarpeeksi usein mietittyä, kuinka hyvin asiamme ovat. Olemme va- paita sanomaan, mitä ajattelem- me, uskomaan mihin haluamme ja elämään valitsemallamme ta- Kirkkopäivää vietettiin Oulun Rauhanyhdistyksellä. valla. Ja tämän kaiken me olem- Nuorten tervehdyksen juhlaan toi partiolainen Juuso Lindberg. me saaneet lahjana. Nyt on mei- otiemme veteraanien Oulun saan rakkauteen, vihaan, ja viha- dän tehtävämme viedä teidän pe- Sseudun kirkkopäivää vietet- miehiin. ”Vihamiehen vihaamis- rintöänne eteenpäin. Te olette udenmaan seutukunnal- Hän nosti yhdeksi merkittävim- tiin Oulussa 10.9.2017. Kirkko- ta ei tarvitse jäljittää lähi-itään tai antaneet meille ylivertaisen esi- Ulista kirkkopäivää vietet- mäksi virreksi Suomalaisen ru- päivä on kaikkien veteraanijärjes- muihin konfliktialueisiin maail- merkin, ja sen tahdomme pitää tiin Tuusulan kirkossa lauantai- kouksen, joka kuultiin Tuusulan töjen yhteinen juhla. Ouluun oli massa. Vihamies on se kokonai- mielessämme”. na 16.9.2017. Tilaisuus alkoi ju- Mieslaulajien esittämänä ennen saapunut lähes 450 veteraania ja suus, jonka kanssa en tule toi- malanpalveluksella, jossa saarnasi juhlapuhetta. veteraanien ystävää. meen Teksti ja kuva: Kari Ahokas rovasti Jaakko Simojoki. Litur- Nuorten tervehdyksen juh- Haukiputaan kirkkoherra Juhlapuheen piti sotiemme ve- Oulun seudun kirkkopäivän gina toimii lääninrovasti Ulla laan toi Tuuspartiota edustanut Jaakko Tuisku puuttui saarnas- teraani, kunnallisneuvos Onni pääsihteeri Rosenqvist. Hän totesi meidän Juuso Lindberg. kaikkien olevan jollakin taval- Uudellamaalla on järjestet- la sodan koskettamia ja muistut- ty seutukunnallisia kirkkopäi- ti meidän tarvitsevan toisiamme, viä vuodesta 2010 alkaen. Tässä Veteraanien muistokoivikko Järvelään sillä kukaan ei jaksa yksin. muodossa kirkkopäivä on viimei- Rovasti Hannu Hartala lä- nen ja vuodesta 2018 alkaen kirk- ärkölän Järvelässä siunattiin teraanien sitkeyttä ja työn arvoa. hankkeen puuhamiehenä. hetti seppelpartion, jonka muo- kopäivät siirtyvät pidettäväksi K29.9. Veteraanien muisto- Näin totesi tilaisuuden tervetuli- Koivikon siunauksen toimit- dostivat meri-, maa- ja ilmavoi- pienemmillä alueilla. koivikoksi nimetty visataimikko. aissanoissa Kärkölän Sotaveteraa- ti rovasti Martti Myllärinen. mien edustajat. Järvelän seurakuntakeskuksen nien puheenjohtaja Matti Järve- Hän muistutti, että vielä on aika Juhlapuheen pitäjän emeritus- Teksti: Tarja Sievänen puistoalueelle istutetut kymme- lä, joka yhdessä varapuheenjohta- istuttaa, viljellä ja varjella tätä professori Reijo Pajamon aihee- Kuva: Jouko Kaivonurmi nen visakoivua kuvaavat sotave- ja Tapio Kanervan kanssa toimi maata, minkä olemme Jumalal- na oli itsenäisyyden ajan virret. ta saaneet. Vielä on aika kiittää ja kunnioittaa heitä, jotka ovat vapauttamme puolustaneet. Vi- sakoivu ja veteraani sopivat mitä Kyrönmaan alueen kirkkopäivä parhaimmin yhteen. Kärkölä antoi yli sata sankarivainajaa vapau- aihialla vietettiin 1.10. Ky- temme hyväksi. Lrönmaan alueen sotaveteraa- Visakoivujen toimitta- niyhdistysten alueellista kirkko- ja, metsäasiantuntija Antero päivää. Mukana olivat Sotavete- Lehti kertoi, että samanlaisia raani- ja sotainvalidiyhdistykset ”Presidenttivisa”-nimisiä koivuja Isostakyröstä, Laihialta, Vähästä- oli istutettu elokuussa 2017 pre- kyröstä ja Ylistarosta. Päivä aloi- sidentin kesäasunnolle Kultaran- tettiin mikkelinpäivän messulla, taan. Koivikon siunausta edelsi jonka jälkeen laskettiin seppele seppeleenlasku sankarivainajien sankarihaudalle. Laihian Reservi- muistomerkille Kärkölän kirkol- läisten valmistama lounas nautit- la. Koululainen Max Markkola tiin Laihian seurakunnan tiloissa luki siellä presidenttiparin alle- vanhalla meijerillä. Juhlan avauk- kirjoittaman kunniakirjan. sen jälkeen Laihian kirkkoher- Veteraanien muistokoivikko siunattiin 29.9., jolloin Suomen Sotavete- ra Marja-Liisa Mäki esitti seu- raaniliitto täytti 60 vuotta. Visakoivutaimikon ja siitä kertovan kivipaa- Teksti: Martti Myllärinen rakunnan puheenvuoron. Juhla- den siunauksen toimitti rovasti Martti Myllärinen. Kuva: Jarkko Juselius puheen piti rovasti Eino Rauha. Juhlassa esiintyi myös laulukuo- ro Elnat. Päätössanat lausui Etelä- Pohjanmaan Sotaveteraanipiirin puheenjohtaja Esko Petäjä.

Teksti: Juhani Torkko Laihian Sotaveteraanit ry:n puheenjohtaja Rovasti Eino Rauha piti tilaisuu- Kuva: Esko Petäjä dessa juhlapuheen.

www.rannanteollisuuskone.fi 40 5/17 marraskuun 1. päivänä 2017 | sotaveteraani • krigsveteranen kentältä

Muistojen ilta Oulussa atavuotiaan itsenäisen Suo- raanien toiminnassa olevan kä- den juonsi, majuri evp Martti Smen vaiheisiin syvennyttiin sillä siirtyminen perinneaikaan. Kähkönen. musiikin keinoin Muistojen ilta Kuoromme riveissä on vielä kak- Yllätysohjelmana laulettiin -tapahtumassa Oulun Madet- si tammenlehvätunnuksen omaa- yhteislauluna ”En päivääkään ojan salissa 23. lokakuuta. Ou- vaa laulajaveljeä, ja he saavat lau- vaihtaisi pois”. Sitä säesti haitaril- www.HHnet.ﬁ lun Sotaveteraanikuoro, Lapin laa sotaveteraanikuorossa niin laan sotaveteraaniveli Alpo Hui- sotilassoittokunta ja Madetojan kauan kuin jaksavat. Sen jälkeen kuri (94), ainoa vielä mukanaole- musiikkilukion tyttökuoro sai- on kuoron nimenmuutoksen va kuoron perustajajäsen. vat esiintyä konserttisalin täysin aika”. Muistojen illat ovat olleet Ou- täyttäneelle yleisölle. Musiikki- Saari viittasi Oulun sotavete- lun Sotaveteraanikuoron vuosit- majuri Jaakko Nurila johti soit- raaniyhdistyksen puheenjohta- taisina päätapahtumina jo kol- tokuntaa ja yhteisesitykset kuo- jan Reijo Sallisen toteamukseen, menkymmenen vuoden ajan. Ja rojen kanssa. Tyttökuoron joh- että Oulussa perinneaikaan siir- pysyvät jatkossakin, konserttisali tajana toimi Elina Könönen, tyminen tapahtuu kuoro edellä. on jo varattu jälleen ensi syksyksi. laulusolistina oli Emmi Löppö- Kuoro on myös näkyvin ja kuu- nen. luvin osa yhdistyksen toimintaa. Teksti: Pekka Koivisto Tervehdyssanoissaan Oulun Musiikkiohjelmaan sisältyi Kuva: Puolustusvoimat/Lapin Sotaveteraanikuoron puheenjoh- tammenlehväsukupolvelle sota- sotilassoittokunta taja Paavo Saari totesi sotavete- vuosilta tuttuja lauluja. Tilaisuu- WWW.RAKENTAJATERVO.FI

idg-tools.com

Oulun Sotaveteraanikuoron perinteinen vuosittainen päätapahtuma Muistojen ilta liittyi nyt Suomi 100 -ohjelmaan. Mukana olivat myös Lapin sotilassoittokunta sekä nuorta sukupolvea edustanut Madetojan musiikkilukion tyttökuoro, yhteensä yli sadan esiintyjän joukko.

Sotamiehistä sotilasmuotokuvanäyttely ornionjoen varrella on tin hakea ohjelmaan veteraa- Tavattu taidenäyttely, joka nien muotokuva-aiheella. Val- koostuu yli 50:stä öljyväreillä ja mistusaikaa oli vuosi, mikä grafiittikynällä valmistetuista oli aivan liian lyhyt aika yli 50 Ylitornion veteraaneja ja lottia teokselle. Tein taulun viikossa kuvaavista teoksista. Mukana vuoden ajan. on myös pari muotokuvaa Suo- Näyttelyn aikana voi seura- men hevosesta. ta, kun taiteilija Karekivi piir- Veteraanien omaiset toimit- tää grafiittikynällä muotoku- tivat kopioita sotilaskuvista kuvia. Näyttely on avoinna 100 vataiteilija Liisa Karekivelle, päivän ajan, joka päivä klo Liisa Karekiven maalaama taulu isäs- joka on valmistanut muotoku- 12.00-18.00, itsenäisyyspäi- tään Erkki Karekivestä. Hän lähti vat kopioiden pohjalta. Näytte- vään eli 6.12. asti osoitteessa 17-vuotiaana vapaaehtoisesti sotaan ly kuuluu osana valtakunnalli- Niurontie 13, 95600 Ylitornio. ja taisteli Jatkosodassa ja Lapin so- seen Suomi Finland 100 -ohjel- Niuron perinnetalo sijaitsee dassa. Lapsena kuulin usein hänen mistoon. Tornionjoen rannalla. Pihassa koskettavia sotatarinoitaan. Monet ve- Näyttelyssään taiteilija Ka- oleva muistomerkki kertoo jää- teraanit ovat vaienneet sodan tapah- rekivi on nostanut kunnia- kärien etappitiestä. tumista. Isäni ei vaiennut, hän kertoi, paikalle tavalliset sotamiehet, suri ja itki. Sotamiehenä hän suoritti jotka yleensä ovat jääneet kas- Liisa Karekivi velvollisuutensa. Jälkeenpäin hän su- vottomiksi. Muotokuvat kun Kilpisjärventie 1754 ri orvoksi jääneitä lapsia, kun katseli on useimmiten tehty johtajis- 95635 Kaulinranta omien lasten leikkimistä keittiön lat- ta. Ensimmäisenä tein isästä- [email protected] tialla. ni muotokuvan, sitten kuulin Puh. +358 408 746 527 Suomi 100 -ohjelmasta ja pää- 41

60 vuotta Veteraania ei jätetä

Sydän Suomessa - sinivalkoisia sävelkuvia isänmaastamme omeasti kajahtaa Jääkärin ovat mukana koko sydämestään, gatar Jenna Bågeberg ikivihreän lisen juhlavalla esiintymisellään sertin toteuttivat Jyväskylän So- Klaulu, kun peräti kahdek- monen katsojan silmäkulma kos- Valoa ikkunassa -laulun sanoin. johtajanaan musiikkimajuri Juha taveteraanit ry ja Ilmavoimien sasta mieskuorosta muodostet- tuu. On nautinto kuunnella konser- Ketola. Väreet kulkevat selkäpii- soittokunta. Avustajina olivat tu suurikuoro esittää sen Sydän Karjalan mail kuldakägözet tin loistavia solisteja. Kyllä siinä tä pitkin, kun suuri puhallinor- Jämsän Sotaveteraanit ry ja Män- Suomessa -konsertissa Jyväskylän kukkuu, tunnelmoi jämsäläinen korva lepää… kesteri säestää kuoroja. tän Sotaveteraanit ry. Kaikkiaan Paviljongissa. Lapsikuoro Kol- baritoni Taisto Polvi esittäes- Konsertin kruunaa aina ta- TV:stä tuttu Heikki Kahila näissä kolmessa konsertissa oli mekuutosten Ystävyyden lau- sään Reppurin laulua. Valon sä- kuuvarma Jyväskylän varuskun- juontaa vakuuttavasti, leppoisasti yleisöä lähes 1800. lu sykähdyttää, lasten reippaasta teiden tie minut muistoihin vie nassa toimipaikkaansa pitävä Il- ja isänmaallisessa hengessä. Hän Suuressa mieskuorossa oli mu- esiintymisestä huomaa, että he jatkaa vuoden 2007 tangokunin- mavoimien soittokunta sotilaal- kysyy kuorolaisilta, kuinka mon- kana kolme veteraanikuoroa, Jy- ta ”oikeaa” veteraania on vielä jou- väskylän Sotaveteraanikuoro, Jäm- kossa. Kaksi veteraania ilmoittau- sän Sotaveteraanien Perinnekuoro tuu: 99-vuotias Heikki Isännäi- ja Mäntän Sotaveteraanien perin- nen Jämsän Sotaveteraaneista ja nekuoro. Lisäksi konserteissa esiin- 92-vuotias Kaarlo Mirkkola Jy- tyivät Harmaat Herrat, Jyväskylän väskylän Sotaveteraaneista. Rautatieläisten Mieskuoro, Lau- Konsertin päätteeksi esiintyjät kaan Mieslaulajat sekä Tikkakos- kukitetaan. Jyväskylän Sotavete- ken Mieslaulajat ja Vaajan Laulu. raanit ry:n puheenjohtaja Mat- Lapsikuoroja oli kolme: Män- ti Krats kiittää esiintyjiä ja ylei- tässä esiintyivät Savosenmäen söä. Veteraanit ovat konsertissa koulun oppilaat, Jämsässä Vitik- kutsuvieraina. Krats kohdistaa kalan koulun kuoro ja Jyväsky- sydämestä tulevat kiitokset kai- lässä Kolmekuutoset. Tapahtuma kille läsnä oleville veteraaneille oli lapsille varmasti yhtä ikimuis- - sekä miehille että naisille - hei- toinen kuin yleisöllekin. Musiik- dän uhrautuvasta panoksestaan ki yhdistää, tällaiset konsertit isänmaan hyväksi silloin, kun sen ovat erinomainen tapa säilyttää kohtalo oli veitsen terällä. ja siirtää veteraanien perinnettä Konsertti on päättynyt, ylei- nuoremmille ikäpolville. sö poistuu tyytyväisenä. Tämä Sydän Suomessa -konserttisarja Matti Hyvärinen alkoi Mäntästä 19.9.2017, Mos- Jyväskylän Sotaveteraanit kovan välirauhan vuosipäivänä. ry:n perinnetoimikunnan Jämsä oli vuorossa 20.9. ja Jyväs- puheenjohtaja Lapsikuoro Kolmekuutoset ja Ilmavoimien soittokunta Sydän Suomessa -konsertissa Jyväskylässä 30.9.2017 kylän päätöskonsertti 30.9. Kon- Kuva: Juha Hyvärinen

Muistojen konsertti Joensuussa oensuun Sotaveteraaniyhdis- serttien järjestämisen, Pohjois- hes 40 soittajan voimin kuultiin naulaksi oli saatu pianovirtuoosi konsertin päätteeksi yhteisesti Jtys on toteuttanut 30 vuoden Karjalan Sotaveteraanipiiri otti sodan ajan ja sotien jälkeisen ajan Kemal Achourbekov, joka sai- laulettua Sillanpään marssilaulua ajan kerran vuodessa musiikilli- vetovastuun. musiikkia. Marsalkan hopeator- kin raikuvimmat aplodit. kuultiin vielä jo perinteeksi muo- sen aktiviteetin sotaveteraanien Konsertti pidettiin Yliopiston vien jälkeen käytiin Vartiossa ja Myös yleisö sai osallistua mu- dostunut Kalervo Hämäläisen hyväksi. Konsertti on saavutta- Carelia-salissa 9. päivänä syys- Eldankajärven jäällä laulusolisti- siikkiin, kun laulettiin yhdessä Veteraanin iltahuuto. nut suuren suosion ja ohjelma on kuuta. Kun Pohjois-Karjalan Pri- na Arto Tarkkonen. Rantakoivun alla ja Ilta skanssis- Konsertin juonsi Jorma Mik- aina esitetty täydelle 600 hengen kaati muutama vuosi lakkautet- Konserttiin oli saatu esiinty- sa. Joensuun kaupunginorkeste- konen. konserttisalille. Pohjoiskarjalai- tiin, menetettiin samalla myös jiksi myös nuoria lupaavia musii- rin soittajista muodostetun Pano- set musiikin taitajat ovat esiinty- Karjalan Sotilassoittokunta. On- kin taitajia, kuten Oskar Meri- raama-kvintetin esityksessä kuul- Teksti ja kuva: Jorma Mikkonen neet korvauksetta ja näin on kon- neksi tilalle on saatu ”puolisoti- kannon sävellyksiä laulanut sop- tiin Sibeliusta ja Kuulaa. Pohjois-Karjalan sertista saatu hyvä tuotto ja varoja laallinen” Joensuun ja Outokum- raano Sofia Soininen ja Viljo Muistojen konsertin loppu- Sotaveteraanipiirin sotaveteraanien tukitoimintaan. mun puhallinorkesterien poh- Vesteristä tulkinnut harmonikan osassa Joensuun Mieslaulajat ja puheenjohtaja Kun Joensuun sotaveteraanit jalle rakennettu Savo-Karjalan soittaja, 14-vuotias Jere Rouvi- Seniorit esittivät Nuijamiesten päättivät lopettaa Muistojen kon- Maanpuolustussoittokunta. Lä- nen. Konsertin yhdeksi veto- marssin ja Finlandian. Ennen

Ykkösvaihde JP-Metalli Oy Catconsulting Oy Tornio Turku Nousiainen

Tuija Ukonmäki Oy LKV Mirkun Moppi Dincor Oy Tuusula Isännöintipalvelut Tuusula Tuusula

Kiitos Sotaveteraaneille Neteram Oy Laten KH-Palvelut Oy Tuusulasta! nro:264 Tuusula Kellokoski

Viimeistelykivi Oy Seepsula-Yhtiöt Porausliike Ryth Oy Tuusula Tuusula Tuusula www.viimeistelykivi.fi

TNT Teerimaa Oy ACF Uussaari Oy Avecon Oy Ab www.avecon.fi Uusikaupunki Uusikaupunki Vaasa 42 5/17 marraskuun 1. päivänä 2017 | sotaveteraani • krigsveteranen

Kirjat Ylipäällikkö Mannerheim menetti nopeasti uskonsa Saksan sotamenestykseen Lottalaulujen kertomaa

Pekka Visuri: Saksan kenraali aa suomalaisia kohtaan, eikä halun- kykyä voittaa venäläiset ja valloit- Kouvolalainen Dir.mus. Jouko kokoelman kolme viimeistä lau- Suomen Päämajassa vuonna nut kirjallaan aiheuttaa Suomelle taa laaja maa - ja illuusiota oli pidet- Törmälä on toimittanut laulukir- lua Pikkulotan paluu, Kaukainen 1941, Suomalais-saksalainen vaikeuksia suhteissaan itäiseen naa- tävä hengissä vielä kolme vuotta ja jan, joka pohjautuu sotien aikaisiin muisto ja Tunnustus Suomen lotil- yhteistyö Waldemar Er- puriinsa. jatkettava Saksan rinnalla yhteises- lottalauluihin ja -sanoituksiin. Ko- le. furthin päiväkirjan valossa, Tiedossa on toki ollut, että Suo- sä rintamassa! koelman pohjana on opetusneuvos Laulujen perimmäinen sanoma mi lähti innolla jatkosotaan voi- Kirjassa on lukuisia mielenkiin- Raili Malmbergin 1990-luvun lo- kiteytyy Isänmaan, kodin ja uskon- Docendo 2017, ISBN 978-952- makkaan Saksan rinnalla saadak- toisia yksityiskohtia ja siitä ilmenee pulla keräämiä lauluja. Lauluja löy- non vapauteen. 291-388-3, 373 s. seen talvisodassa Neuvostoliitolle myös Mannerheimin realiteettien tyi mm museoista, Kansalliskirjas- – Monet sävelmät ja sanoitukset Valtiotieteen tohtori Pekka Visu- menettämänsä alueet takaisin. Vis- taju ja pelisilmä. Kun Saksan so- tosta, kansallisarkistosta sekä pe- ovat uinuneet yli 70 vuotta muisto- ri on kirjoittanut monta korkea- urin käännöstyön alussa on run- danjohto toivoi syksyn 1941 kulues- rinneyhdistyksiltä. jen lippaissa odottaen uutta aikaa tasoista sotahistoriakirjaa. Hänen saan 100 sivun mittainen johdanto sa useampaan kertaan suomalaisten Usein lottalaulu syntyi rintama- päästäkseen kajahtamaan kiitok- viimeisin “aluevaltauksensa” on ol- aiheeseen. Sen perusteella yhtä hy- joukkojen osallistuvan Leningra- olosuhteissa. Tehtiin uusi sanoitus seksi menneille sukupolville. Anta- lut kääntää koko jatkosodan ajan vin kuin Erfurthin päiväkirjamer- din saartoon, kieltäytyi Manner- tutun laulun sävelmiin. kaamme laulujen raikua raikkaasti Suomen Päämajassa sotamarsalk- kintöjen mukaan tämä käsitys on heim kunniasta. Hänen mukaansa Lottien joukossa oli luovia, sa- menneiden aikojen sekä lottien ja ka Mannerheimin välittömässä lä- ollut vähintäänkin oikea. Kaikki Suomen armeijan voimavarat eivät nallisesti lahjakkaita henkilöitä. pikkulottien kunniaksi, lausuu ko- heisyydessä yhteysupseerina toimi- Suomen johtohenkilöt Mannerhei- siihen riittäneet. Tutut sävelmät saivat uudet, lotta- koelman toimittaja. neen saksalaisen kenraali Walde- miä myöten olivat halukkaita saa- Ilmeisesti Erfurth on ollut taita- elämään soveltuvat sanat. Kirjan on kuvittanut taiteilija mar Erfurthin 1941 kirjoittamat maan menetetyt alueet takaisin. va sanankäyttäjä tai sitten Visuri on Rintamalla olosuhteet olivat Helena Törmälä. Kaikki laulut on päiväkirjat suomeksi. Erfurth itse Eikä olisi ollut haittaa siitäkään, jos onnistunut käännöstyössään erityi- jännittäviä. Ihmisten väliseen kans- nuotitettu. kirjoitti sota-ajan kokemuksistaan Saksa olisi lyönyt Neuvostoliiton sen hyvin tai sitten on kumpaakin sakäymiseen tarvittiin mukaan Kirjaa voi tilata Kouvolan Lot- jo vuonna 1951 suomeksi käänne- vähän perusteellisemminkin. kiittäminen. Joka tapauksessa teks- huumoria jännityksen lievittämi- taperinneyhdistykseltä. Vähintään tyn “Suomi sodan myrskyssä 1941- Kirjasta käy ilmi, että huuma al- ti on nokkelaa ja sujuvaa ja siis lu- seksi. Oli myös kauniita haaveilevia 5 kirjaa tilattaessa kappalehinta on 1944” -kirjan. Visurin mukaan Er- koi haihtua aika pian ja tietysti siitä ettavaa. siviilielämän asioita koskettelevia 10 €, yksittäiset kappaleet 12 €. furthin tulkinta oli silloisessa kyl- syystä, että Saksan alkumenestyk- lauluja. Esimerkkeinä laulut Lotta- män sodan maailmassa Suomen sen jälkeen sota näyttikin pitkitty- Esko Vuorisjärvi ni, Kanttiinin Maaria ja Serenadi Yhteystiedot: valintoja myötäilevä ja ehkä vähän vän eikä lopputuloksesta ollut enää Sotahistorioitsija, VTT lotalle. [email protected] kaunistelevakin. Näin varmasti oli, varmuutta. Jo elokuussa 1941 Man- Laulujen joukossa on myös muu- puh. 040 828 5704 koska Erfurth tunsi suurta sympati- nerheim alkoi epäillä saksalaisten tama uunituore laulu. Sellaisia ovat

Mauno Koiviston kausi lähihistorian puntarissa Taistelu Koivistosta, val- dentyminen ja itäblokin romahdus sälä oli saanut omien kanaviensa varovaista linjaa varsinkin Baltian Koiviston suhdetta Esko Ahoon tiotieteiden tohtori Risto taustoittavat Mauno Koiviston ai- kautta vihiä sopimuksesta. Hän ku- suhteen ei aina ymmärretty Poh- voidaan myös pitää omanlaisenaan. Hauvonen, Oy Sigillum Ab kaa, presidentin, josta tuli koko vaa muistelmissaan erästä kokous- joismaissakaan. Tanskan ulkomi- Alkuun Koivisto suhtautui nuo- 17.8.2017, 350 sivua kansan ”Manu”. Epäilykset ja pelot ta, jossa Väyrynen kiisti ajatuksen, nisteri Uffe Elleman-Jensen kriti- reen pääministeriin nuivasti ajatel- ensimmäisestä sosialistipresidentis- että jokin sopimus oli tehty. Pesälä soi sitä, että Suomi ei tarpeeksi ”ko- lessaan tämän toimivan, jälleen ke- Keväällä 2017 edesmennyttä Suo- tä olivat syvät. Kirja on Bibliotheca kertoo: ”Olin paikalla ja sanoin vie- vin sanoin” tuominnut kaappausta. nenkäs muun kuin Paavo Väyry- men viimeistä sotaveteraanipre- Sigillumiana -sarjan vertaisarvioitu ressäni istuneelle Esko Aholle, että Mihin vihollisia tarvitaan, kun ys- sen etäispäätteenä. Väyrynen yritti sidenttiä Mauno Koivistoa luon- poliittisen historian tutkimus. sopimus oli olemassa. Esko ei pu- tävätkin ovat tällaisia, Koivisto vas- hajottaa Ahon hallitusta hartiavoi- nehdittiin muistopuheissa muun Presidentti Mauno Koiviston heitani uskonut, sillä hän oli varma, tasi tv-haastattelussa tanskalaiselle. min. Ahon ja Koiviston yhteistyö muassa presidentiksi, joka palautti ensimmäinen virkakausi oli huo- että Väyrynen puhuu totta. Kysees- Koivistoa moitittiin noihin aikoi- muodostui lopulta hyväksi. Aho oli Suomeen parlamentarismin. Miten mattavan varovainen. Neuvosto- sä oli puhdas kamppailu vallasta, hin myös passiivisuudesta itsenäis- omapäinen, mutta arvosti ja kunni- aikalaiset ja tutkijat oikeastaan ovat liiton romahtamisen myötä tilan- jonka Väyrynen hävisi. Tämä selvi- tyvien Baltian maiden asiassa. Hä- oitti presidentti Koivistoa. suhtautuneet Koivistoon? VTT ne kuitenkin vapautui. Teoksen sä- ää kaikista lähteistä, jopa Väyrysen nen väitettiin suhtautuvan jopa Hauvosen teoksessa nousee voi- Risto Hauvosen laajaan tutkimus- väyttävän nimen taakse kätkeytyy oikeana kätenä toimineen Seppo kyynisesti Viron, Latvian ja Liettu- makkaasti esiin myös Koiviston työhön perustuva uutuusteos pu- Koiviston virastaan käymä poliit- Kääriäisen kirjoittamista. an itsenäistymishankkeisiin. rooli parlamentaarisuuden palaut- reutuu muistelijoiden, tutkijoiden tinen valtakamppailu. 1980-luvul- Hauvosen teos on tutkimus, jol- ”Suurissa kysymyksissä tunne tajana presidentti Urho Kekkosen ja toimittajien esityksiin Koivistosta la Hauvosen mukaan taistelussa ko- le on ominaista pyrkiä etsimään eri menee valitettavasti usein järjen valtakauden jälkeen. Koivisto kun- ja hänen presidenttiaikakaudestaan. rostui etenkin teollisuuden antama muistelmien ja aikalaiskirjoitusten edelle”, Hauvonen kirjoittaa. Yh- nioitti syvästi valtiosääntöä ja py- Kirjoittaja on kirjoitusprosessissa voimakas tuki Koiviston vastaiselle välistä kultaista keskilinjaa. Teok- dysvallat ja Saksa olivat yhtä varo- syi omalla toimialueellaan. Hän ei hyödyntänyt historioitsija Donald kampanjoinnille, etenkin 1982 käy- sessa ei ole käytetty ainuttakaan ar- vaisia kuin Suomi. Kaikki halusivat vaikuttanut aktiivisesti esimerkik- C. Wattin kehittämää typologiaa. dyissä presidentinvaaleissa. Esimer- kistolähdettä, vaan se pohjautuu ai- nähdä, miten vallasta kamppaile- si hallituksen talouspolitiikkaan, Siinä tutkittavana olevan lähihisto- kiksi Helsingin Sanomiin ostettiin noastaan ajankohtaa käsitteleviin valle viimeiselle neuvostojohtajal- mutta kuitenkin antoi valtiovarain- rian tapahtuman kuva kehittyy vä- koko sivun mainos, jossa varoitet- tutkimuksiin, muistelmateoksiin ja le Gorbatshoville kävisi. Koivisto ministeri Iiro Viinaselle sekä päämi- hitellen kertomuksista muistelmiin, tiin Suomen kansaa valitsemasta lehtien artikkeleihin. Kirja on käy- kuitenkin piti tiukasti kiinni Suo- nisteri Esko Aholle henkistä tukea. elämäkertoihin sekä tuoreimpiin sosialistia presidentiksi. nyt läpi anonyymin vertaisarvioin- men eduista. Kun YYA-sopimuk- Koiviston toiminnassa on näh- tutkimuksiin. Tapahtumia käsitte- Suomalaisten teollisuuspomo- nin ja se on tieteellisen tutkimuksen sen määräyksistä haluttiin eroon, tävissä selkeä ero verrattuna Kek- levät osallistuja-havainnoitsijat nä- jen ja Neuvostoliiton suosikki Urho kriteerit täyttävä esitys. Hauvonen Koivisto piti Moskovaan yhteyt- koseen. Kekkosen tyyliin kuului ni- kevät asiat subjektiivisesti. Hauvo- Kekkosen seuraajaksi oli keskus- korostaa, ettei hänellä ole minkään- tä KGB:n agentin Felix Karasevin mittää hallitus, jota hän sitten itse nen analysoi teoksessaan viiltävän tapuolueen Ahti Karjalainen. No- laista poliittista sitoutumista, joka kautta ja ohitti vastahakoisen Neu- arvosteli suoraan kansan mieliksi. tarkasti Koivistoa koskevia, osin ris- kian pääjohtajan Kari Kairamon voisi vaikuttaa teoksen sisältöön. Ar- vostoliiton ulkoministeriön. Koiviston valtakautta voikin ym- tiriitaisiakin muistoja ja tulkintoja johdolla neuvoteltiin KGB-diplo- vostus Koiviston toimintaan nousee Koivistoa on arvosteltu passiivi- märtää tarkastelemalla hetkeä, kun sekä niiden taakse kätkeytyviä mo- maatti Viktor Vladimirovin kanssa silti esiin Hauvosen tekstistä. Koivis- suudestaan kovin sanoin. On muun hänen taistelunsa presidenttiydes- tiiveja. Esiin nousee kuva Koivistos- Karjalaisen tukemisesta. Rahavir- ton toimintaa 1990-luvun alussa ar- muassa kuvailtu, että hänellä olisi tä toden teolla alkoi keväällä 1981. ta monen mielipiteen miehenä. rat olivat merkittäviä. Rahavirran vostellut lehdistö saa häneltä kyytiä ollut paikka jäädä historiaan voi- Tuolloin presidentti Kekkonen Kirjan julkistamistilaisuudessa seuraaminen on kuitenkin vaikeaa, etenkin käsiteltäessä Baltian maiden makkaammin antamallaan tukea ja pääministeri Koivisto ajautui- kommenttipuheenvuorot käyttivät sillä se oli samanlaista ”kirjekuori- itsenäistymispyrkimyksiä. Viron itsenäistymispyrkimyksille. vat valtaoikeuskiistaan, ja Kekko- ministeri Kalevi Kivistö ja päätoi- rahaa”, jota juoksija Paavo Nurmel- Presidentti Mauno Koivisto oli Hauvonen korostaa, että presiden- nen painosti Koivistoa eroamaan. mittaja Jyrki Vesikansa. Tilaisuuden le aikanaan junailtiin. Väyrynen kiintynyt neuvostojohtaja Mihail tin virka on kyseisen kaltaisessa ti- Koivisto kieltäytyi, eikä hajottanut avasi kustannusjohtaja Olli Kleemo- nouseekin julkistamistilaisuudes- Gorbatshoviin ja oli hidas hyväksy- lanteessa hyvin yksinäinen ja tuu- hallitusta. Kansansuosio lähti hui- la, joka toimii Sotaveteraaniliiton sa esiin monta kertaa. Koiviston ja mään sen, että valta siirtyi käytän- linen paikka. Kun merellä on hätä, maan nosteeseen. Fundeeraajana perinnetyön valmistelutehtävissä. Väyrysen käymä valtataistelu osoit- nössä Venäjän presidentille Boris niin maalla on helppo olla viisas. ja vähäpuheisena miehenä tunnet- Kirja käsittelee Mauno Koivis- tautuu Koiviston presidenttikau- Jeltsinille elokuussa 1991. Tuolloin Suomen johtavat ulkoministeriön tu Koivisto oli paaluttanut maahan ton nousua valtaan 1982 ja hänen sille ominaiseksi piirteeksi. Vuon- Jeltsin kukisti vanhoillisten kom- ammattivirkamiehet hoitivat asi- sen perustuksen, josta hänen presi- kahtatoista vuottaan presidentti- na 1986 solmittu ”kassakaappiso- munistien vallankaappausyrityk- aa. Heillä oli varmasti parempi tieto denttikautensa muistetaan. nä aikana, jolloin sekä Suomi että pimus” kytkeytyy luonnollisesti sen ja Gorbatshov joutui sivurai- asioista kuin lehdistöllä. Koiviston Eurooppa kokivat perusteellisen seuraavan vuoden presidentinvaa- teelle. Kehitys johti nopeasti koko ja virkamiehien toiminnassa jär- Eero Mattila myllerryksen. Taloudellinen nou- leihin. Vuonna 1987 valittu edus- Neuvostoliiton hajoamiseen. Kir- ki meni tunteen edelle, ja pelattiin Kymenlaakson perinnevastaava, VT sukausi ja syvä lama, Euroopan yh- kunnan varapuhemies Mikko Pe- jan mukaan Suomen ja Koiviston varman päälle. 43

60 vuotta Veteraania ei jätetä

Siellä jossain – täällä kotona Viina, hermot ja rangaistukset - Sotilasylijohdon Paimiolaiset sodassa 1939-1945 henkilökohtaiset ongelmat

rista. Paimiolaissyntyinen prikaati- – vaiettu aihe kenraali, sotatieteen tohtori Pentti Airio esitti ajatuksen veteraanikirjan kulatiivisilla tulkinnoille ei löydy Airo erikoisasemassa kirjoittamisesta. Hänen tietämän- sijaa. Laaksonen ei ole myöskään Ylimpien upseerien alkoholinkäyt- sä mukaan Paimio oli yksi kunnista, mikään ”mutu”-tietojen mies, hu- töä Mannerheim katsoi osin läpi joissa veteraanimatrikkelia tai -teosta hut hän on jättänyt omaan arvoon- sormiensa, hän kun ei itsekään syl- viime sodista ei oltu kirjoitettu. sa. Kaikelle hänen esittämälleen käissyt lasiin, mutta hermojen me- Paimion Sotaveteraanien Tuki löytyy lähdeviitteensä, joita kir- nettämistä ylipäällikkö ei ymmär- tarttui tähän ehdotukseen ja sai tu- jassa onkin kunnioitettavat 1200 tänyt lainkaan. Tuli pitää itsensä kea paikalliselta reserviupseeriyhdis- kappaletta. koossa, oli tilanne sitten minkä- tykseltä. Kirjaa on koostettu huo- Suuren yleisön ei kannata tätä lainen tahansa. Kaikista eniten lella ja lähdetietoa on täydennetty kuitenkaan säikähtää, koska kirja Gustaf Mannerheim sieti kenraa- haastatteluin sekä mm. paikallisten aukenee helposti myös maallikoil- li Airon juopottelua, hän ei saanut yksityishenkilöiden valokuvilla. Kir- le, sillä se on kerronnallinen ja su- sanktioita, koska Airo oli ylipäälli- jan sisällössä on yhtenä punaisena juvakuinen. Henkilöhakemisto kölle korvaamaton mies. Sen sijaan lankana hyödynnetty paikallislehti helpottaa yksittäisten tietojen löy- kenraalimajuri K. M. Wallenius ei Kunnallislehden sota-ajan lehtileik- tämistä. saanut armoa kyseenalaiselle alko- keitä. Teos on monelta osin tarinalli- holinkäytölleen. Siellä jossain – täällä kotona nen, ja siinä on pystytty merkittäväs- Sisällöstä Filosofian tohtori, dosentti Las- on paimiolainen arvoteos, sä määrin hyödyntämään sota-ajan Sotilasjohtajien henkilökoh- Lasse Laaksonen selvittää kirjas- se Laaksonen on tullut tunnetuk- joka juhlistaa itsenäisyytem- kokeneiden kokemuksia ja kertomaa. taisilla ongelmilla on ollut saan millainen merkitys henki- si sotahistorian alan kipupisteiden me juhlavuotta sekä Paimion Kirjan sisältö ulottuu itsenäisty- merkittäviä vaikutuksia lökohtaisilla ongelmilla ja per- käsittelijänä. Hän on murtanut misestä jälleenrakentamiseen paino- soonallisilla piirteillä on ollut myös aikaisemmissa teoksissaan Sotaveteraanit ry:n 50-vuotis- Suomen armeijan rakenta- pisteen ollessa talvi- ja jatkosodan ta- Suomen armeijaa rakennettaes- Mannerheimiin ja kenraaleihin ta toimintaa. Kirjahankkeen misessa ja sotien aikaisessa pahtumissa. Pääosa paimiolaisista so- johtamisessa. Niitä ei kuiten- sa, talvi- ja jatkosodan ratkaisuis- liittyneitä tabuja ja myyttejä. Tut- taustavoimina ovat Paimion tilaista taisteli talvisodassa JR 14:n sa tai rauhan aikaan palatessa. kaan ole juurikaan tutkittu kimuksen tulokset ovat aihepiirin Sotaveteraanien Tuki ry, joka ensimmäisessä pataljoonassa ja jatko- Kuinka suuria haittoja sotilasjoh- tutkimattomuuden takia perus- ennen Docendon julkaise- myös on teoksen vastuullinen sodassa JR 35:n ensimmäisessä patal- tajien alkoholinkäytöstä aiheu- tavanlaatuisia. Kirjoissaan Laak- kustantaja, sekä Paimion joonassa. Paimiolaisten sotatie kulki maa ja dosentti Lasse Laak- tui? Miten mielenjärkytyksistä sel- sonen ei sorru moralisointiin eikä sonen kirjoittamaa laajaa Reserviupseerit ry. Kirjassa talvisodan Summan taisteluista jat- vittiin? Minkälaisia rikoksia teh- myöskään arvottamiseen. uutuusteosta Viina, hermot on 450 sivua. Kirjan ISBN 978- kosodan Maaselän kannaksen ja lo- tiin? Kuinka virheistä rangaistiin? Julkistamistilaisuudessa do- ja rangaistukset - Sotilasy- 952-93-8885-1. puksi Ihantalan torjuntataisteluihin. Teoksessa paneudutaan rintama- sentti Laaksonen muistutti, että Kotirintamaa tarkastellaan lomit- lijohdon henkilökohtaiset komentajien henkilökohtaisiin väkevät maistuivat myös muualla Kirjaan on tallennettu sotavuosi- tain sotarintamatapahtumien kans- ongelmat 1918-1945 (650 s.) piirteisiin, hermojen hallintaan ja maailmassa sodanjohdolle. Laak- en paimiolaiskokemuksia ja elämää sa. Sotien jälkeiseen aikaan kuuluvat rikkomuksiin. sosen mukaan Iso-Britannian pää- niin rintamalla kuin kotirintamalla. siirtokarjalaisten sijoittaminen, ase- Kestävä pohja Kirjan teeman Laaksonen osaa ministeri Winston Churchill saat- Kotiseututeos on sikäli poik- kätkentä, internointi, jälleenrakenta- Sotilasjohdon alkoholinkäytön, nostaa oikeinsävyisenä ja ajallisesti toi juoda kymmenkuntakin lai- keuksellinen, että se on koottu ko- minen sekä sotainvalidi- ja veteraani- hermojen ja rikkomusten vaiku- oikeaan viitekehykseen puettuna mennettua viskiä päivässä ja johti konaan paikallisin tai paikalliset toiminta. tuksien arvioiminen on ajankoh- – sillä alkoholinkäyttöön suhtau- samalla maataan sodassa. Nyky- juuret omaavien vapaaehtoisten kir- Kirjassa on hyödynnetty runsaasti tainen juuri nyt, kun Suomen sota- duttiin tuolloin suvaitsevaisem- päivänä tällainen ei tulisi Iso-Bri- joittajien voimin. Työryhmässä on yksityishenkilöiden työryhmän käyt- ja henkilöhistoriaa tarkastellaan min, eikä sen vaaroista ja terveys- tanniassakaan enää kuuloon. Entä ollut toistakymmentä kirjoittajaa ja töön antamaa kuvamateriaalia, ja myös uusista näkökulmista. vaikutuksista ollut samanlaista Venäjällä, joka on tunnettu tujus- työtä on tehty määrätietoisesti syk- paimiolaisten sotatie esitetään myös Millään kepeällä otteella ja toi- tietoa kuin nykyisin. Sota-aikana ta vodkastaan – ei ehkä enää siel- systä 2014 asti. kartoilla. Ulkoasu on paimiolaisen sella kädellä pyyhkäisten teosta ei korkeimpien upseerien alkoholin- läkään. Kirjahanke sai alkunsa 2013 jär- graafikko Johanna Marttilan. Kir- ole ryhdytty kokomaan, vaan sen käyttö oli melko lailla yleistä, sitä jestetystä Paimion Reserviupseeri- jatyöryhmän puheenjohtajana toimi pohjana on laaja-alainen, vuosia lietsoivat myös poikkeukselliset yhdistyksen 50-vuotisjuhlaseminaa- Henrik Carlstedt. kestänyt tutkimustyö, jossa spe- olot.

HAUTAUS- JA KUKKAPALVELUJA SOTAVETERAANEILLE

LAPPEENRANTA MUSTASAARI ROVANIEMI

Hautaustoimisto Begravningsbyrå Fant Keskustie 3, 65610 Mustasaari puh. 06-322 2744 ja 050-313 8142 ALAN PALVELUA LAPPEENRANNASSA päivystys 24 h YLI 80 VUOTTA Carina Lähdesmäki Kauppakatu 53, Lappeenranta www.begravningsbyrafant.fi puh. 453 0568 – 453 0772, fax 453 0566

LAUKAA OULU TAMPERE

Hautauspalvelua Laukaassa vuodesta 1932 Kukka- ja Hautauspalvelu Kirkollinen Hautaustoimisto VEHVILÄINEN Ikäheimo Ky Laukaantie 10, Laukaa, puh. (014) 831 941 Isokatu 11, 90100 Oulu [email protected] [email protected] puh. 08-311 3354 puh. (03) 212 4107 (päivystys 24 h) www.vehvilainen.fi faksi (03) 212 4412 Tuomiokirkonkatu 20, 33100 Tampere 44 5/17 marraskuun 1. päivänä 2017 | sotaveteraani • krigsveteranen

APTEEKKIPALVELUA SOTAVETERAANEILLE

Alajärvi Jyväskylä Pori Alajärven Apteekki Kyllön Apteekki Puuvillan Apteekki Keskuskatu 14, 62900 Alajärvi Keskussairaalantie 20, 40620 Jyväskylä Kauppakeskus puuvilla, 28100 Pori puh. 06-557 2249 puh. 010 271 6890 puh. 02-633 3304 Voionmaan apteekki Kampuksen sivuapteekki Hamina Voionmaankatu 9, Satakunnankatu 23, puh. 02-633 2213 puh. 010 271 6895 Haminan Keskusapteekki Punkaharju Satamakatu 9, 49400 Hamina Korpilahti Puh. 05-344 0172 Punkaharjun Apteekki www.haminankeskusapteekki.fi Korpilahden Apteekki Kauppatie 18, 58500 Punkaharju Joensuuntie 2, 41800 Korpilahti puh. 040 710 6626 Hattula puh. 014-821 775 Hattulan Apteekki www.korpilahdenapteekki.fi Salo Tallitie 4, 13720 Parola Kotka Salon Vanha Apteekki puh. 03-656 261 Kauppakeskus Plaza, 24100 Salo Kontio Apteekki puh. 02-777 6400 Helsinki Karhulantie 30, 48600 Kotka puh. 05-220 0440 Sastamala Munkkiniemen Puistoapteekki Lappeenranta Häijään Apteekki Kauppakeskus Häijään Äijä, Sastamala Munkkiniemenpuistotie 15, 00330 Helsinki puh. 03-518 1135 puh. 09-417 1444 Suodenniemen sivuapteekki puh. 03-517 113 Kruunuhaan Apteekki Kuhatie 5, Saimaanharju Liisankatu 21, 00170 Helsinki Tampere puh: 09-612 0760 Lieksa Haka Apteekki Lieksan Pielis Apteekki Prisma Kaleva, Sammonkatu 75, 33540 Tampere Runebergin Apteekki Pielisentie 29, 81700 Lieksa puh. 03-225 9000 Runeberginkatu 32, 00100 Helsinki puh. 010 321 4550 puh. 09-436 6560 Tornio Loviisa Tornion Apteekki Kipparlahden Apteekki Kruunu-apteekki Satamakatu 3 A, 95400 Tornio Kuningattarenkatu 15, 07900 Loviisa Hitsaajankatu 13, Herttoniemenranta, Puh. 016-480 014 Puh. 019-531 275 00810 Helsinki www.tornionapteekki.fi puh. 020 741 5260 Nakkila Vaasa Himanka Nakkilan Apteekki VAASAN VANHA APTEEKKI Kauppatie 3, 29250 Nakkila GAMLA APOTEK i VASA Himangan Apteekki puh. 02-531 9320 Vaasanpuistikko 13, Vasaesplanaden Kannuskyläntie 7, 68100 Himanka puh. 06-357 5300 puh. 06-875 014 Nauvo Varkaus Lohtajan sivuapteekki Nauvon Apteekki puh. 06-877 078 Rantapolku 1, 21660 Nauvo Taulumäen Apteekki puh. 02-465 1414 Kauppakatu 58, 78200 Varkaus puh. 017-555 0300 Hämeenlinna Orimattila www.taulumaenapteekki.fi Orimattilan Apteekki Veikkola Erkontie 12, 16300 Orimattila puh. 03-887 430 Veikkolan Apteekki Eerikinkartanontie 2, 02880 Veikkola Parikkala puh. 09-887 42810 Parikkalan 1. Apteekki Veteli Joensuu puh. 05-430 016 Vetelin Apteekki Noljakan Apteekki Saaren sivuapteekki Koulutie 63, 69700 Veteli Linjatie 2, 80140 Joensuu puh. 05-435 255 Puh. 068 621 419, www.vetelinapteekki.fi puh. 029 3400 690 Pihtipudas Ylivieska Atolli Apteekki Pihtiputaan Apteekki Ylivieskan Apteekki Purosuunkatu 1, 80160 Joensuu Asematie 5, 44800 Pihtipudas Rautatiekatu 6, 84100 Ylivieska puh. 013-823 550 puh. 014-561 804 puh. 08-420 110, www.ylivieskanapteekki.fi 45

60 vuotta Veteraania ei jätetä

Poimintoja Suomen Sotaveteraani 5/1967 -lehdestä

21.10.1967 Sotaveteraanien maailmanjärjestön jäsenyys Sanakilpa Sotaveteraanien maailmanjärjestö on hyväksy- Lehdessä 4.2017 kilpailusanamme oli ”Yöpakkanen”. Hyväksyttyjä Suuri lähetystö Helsingissä nyt Haagissa 12. yleiskokouksessaan Suomen sanoja löytyi 18 kpl, jotka ovat alla olevassa luettelossa: Suomen Sotaveteraaniliiton adressi, jonka oli Sotaveteraaniliiton jäsenekseen. Järjestöön Akka, akne, ankka, apnea, (4) allekirjoittanut 66 444 sotaveteraania ja jossa kuuluu nyt noin 160 kansallista sotaveteraani- Enkka, (1) esitettiin valtiovallalle sotaveteraanien toivo- ja sotainvalidiliittoa yli 50 maasta. Järjestön Kana, kanna, kannake, kanne, (4) mukset eläke-, asunto- ja työllisyyskysymyk- perustivat kuuden toiseen maailmansotaan Napa, (1) sissä jätettiin lokakuun 16. päivänä Valtioneu- osallistuneen maan liitot 1950 työskentele- Paanne, pakana, pakka, pakkanen, panna, penkka, penny (7) vostolle. Adressin toimittanut lähetystö – noin mään rauhan, vapauden ja oikeuden puolesta. Ykkönen (1) 300 yhdistysten edustajaa – kiersi Suurtorin ja asettui sitten rintamaan Valtioneuvostoa vas- * * * * * * * * * * Kaikkien vastanneiden kesken arvottiin kolme pakkausta (10 kpl) tapäätä halki torin ja liput rintaman edessä. Sotaveteraaniliiton joulukortteja. Palkinnon saavat Aimo Kosken- Maaherra Risto Höltän tervehdys tola, Hollola, Linnea Puurunen, Tuusniemi ja Ruut Soidinmä- * * * * * * * * * * Pohjois-Savon maaherra Risto Hölttä tote- ki, Tampere. Seuraava kilpailusanamme on ”MUUTTOLINTU”. aa tervehdyksessään lehden lukijoille: ”Liiton Lähettäkää vastauksenne perjantaihin 24.11. mennessä kirjeessä tai Mieliinpainuvat 10-vuotisjuhlallisuudet 10-vuotisjuhlassa korostettiin aivan oikein, postikortilla: Sanakilpa, PL 600, 00521 HELSINKI tai sähköpos- Tampereella että sotaveteraanien hyväksi tehtävän työn on tilla osoitteese en [email protected]. Vastaukseen kir- Liiton 10-vuotisjuhlat 15.10. Tampereella on- oltava politiikasta vapaata. Sama koskee myös joitetaan lähettäjän nimi ja osoite, kirjekuoreen lisäksi ”Sanakilpa”. nistuivat joka suhteessa erinomaisesti. Ne an- sotilaallista puolta. Jos järjestö säilyttää täy- Kaikkien vastanneiden kesken arvotaan kolme Sotaveteraanikalen- toivat varsin vakuuttavan todisteen veteraa- dellisen puolueettomuutensa ja toimii yksin- teria 2018. niveljien yhteenkuuluvuudesta. Kautta maan omaan sotaveteraanien huoltopulmien hoi- saapui juhlamielisiä veteraaneja tapaamaan tamiseksi, sillä on hyvä ja menestyksellinen veljiä, joita ei oltu nähty useinkaan sitten sota- tulevaisuus ja se voi kehittyä koko kansaa yh- vuosien. Etelä-Pohjanmaalta saapui parinkym- distäväksi tekijäksi”. menen linja-auton kolonna, Kymenlaakson kolonnaan kuului kymmenkunta linja-autoa. Marja Riukka * * * * * * * * * *

Marraskuun krypto 46 5/17 marraskuun 1. päivänä 2017 | sotaveteraani • krigsveteranen

Oy Business Services Ab Kuljetus Leo Koivulahti Oy Kara Trans Heinävesi Oy Vaasa Vantaa Heinävesi

J-PV Kuljetus BP Asennus Oy Maanrakennus Jari Kivijärvi Varkaus Varkaus Vesilahti

Autotarvike Marpa Oy JJ-Konehuolto Oy E. T. Listat Oy Viitasaari Ylistaro Ylivieska

Tärpäntikkeli Oy Muovilami Oy Varis Forest Oy Ähtäri Ähtäri Istunmäki

Sotaveteraaniliiton myyntitoimisto palvelee

Toimisto avoinna ma-pe 8.30-16.00 Soita Riinalle 09 6126 2015 tai Marjalle 09 6126 2016 Sähköposti: [email protected] • [email protected] Verkkokauppa palvelee osoitteessa: www.sotaveteraanit.fi

41 Suomen Sotaveteraaniliiton Naisjärjestön historia 1939–1945 Suomi Selviytymistarina Hinta 20 euroa 20 Suomen Sotaveteraaniliiton 40 Sotahistoriakirja 60-vuotisjuhlamitali Selviytymistarina Kirjassa on yli 20 arvostetun Hinta 30 euroa suomalaisen sotahistorioitsijan Suomi kirjoittamaa artikkelia. 1939–1945 Hinta 30 € Olli Kleemola (toim.)

35 Sotaveteraanikalenteri 4 vuodelle 2018 Liiton standaari Hinta 35 euroa Kalenteri on tarpeellinen ja 1 Sotaveteraanimitali hyvä tietopaketti jokaisen jäsenen taskuun. Myös kannattajajäsenille Hinta 6 euroa Hinta 15 euroa

6 2 Jäsenmerkki Suomen lippu Myös kannattajajäsenille Hinta 30 euroa Hinta 15 euroa

KÄYNTIOSOITE: Kellosilta 4 C, Itä-Pasila. Raitiovaunut 7 ja 9 kulkevat Kellosillan pysäkille.

Nro...... kpl...... TILAUSKORTTI Nro...... kpl...... 43 Sama kaiku on askelten -CD Suomen Sotaveteraaniliitto Kymmenen sotaveteraanikuoron ja PL 600, 00521 HELSINKI Nro...... kpl...... Haminassa sotaveteraanien kon- Nro...... kpl...... sertissa taltioiduista äänitteistä on Nimi (tekstaten): koottu 38 laulua sisältävä tupla-CD. Nro...... kpl...... Uusi painos ...... Hinta 20 euroa Lähiosoite: Nro...... kpl...... Nro...... kpl...... Postinumero ja -toimipaikka: Nro...... kpl......

...... ✂ Täytä ja postita oheinen tilauskuponki tai tilaa puhelimitse. 5/17 47

60 vuotta Veteraania ei jätetä

Krypton ratkaisu Hyvinvointia, kuntoutusta ja hoivaa

25-vuotta työtä vanhusten hyväksi

• asumispalveluja täysihoidolla kodikkaissa tiloissa • lyhytaikaisia kuntouttavia lomajaksoja • päiväpalveluja Tervetuloa tutustumaan!

Toipilaspolku 4, 86800 Pyhäsalmi. p.040-7528 750 www.pal elukotijaatinen.

Haetaan yhteyttä

Kuvassa äitini Heleena Erosen edesmennyt isä Heino Hakula sparraa nyrkkeillen jonkun kans- TERVETULOA sa rintamalla. Emme tiedä, mikä sota on kyseessä tai sitä, missä KUNTOUTUMAAN! kuva on otettu. Heinon syntymä- vuosi oli 1920 ja kotipaikka Niva- KUNTOUTUSASIAINTOIMISTO PALVELEE: la. Olisi mielenkiintoista tietää, ma-ti klo 8-14.30 tunnistaako kukaan kahta muu- pe klo 8-13 ta kuvassa olijaa. Heino Hakula on kuvassa oikealla puukko vyöl- SOITTOASI ODOTTAA: lä roikkuen, kuka mahtaisi olla Päivi Holstikko verryttelypukuinen nyrkkeilijä ja p. 020 751 6712 taka-alalla oleva mies? Yhteyden- otot: [email protected] tai Heleena Eronen, 050 492 4660.

PEURUNKA.FI Puhelun hinta 8,35 snt/ puh + 7,02 snt/ min. Peurungantie 85, Laukaa Matkapuhelimesta 8,35 snt/ puh + 17,17 snt/ min.

Osoitteenmuutokset ja lehden peruutukset Lehti CD-levynä Sotaveteraaniliiton jäsenet ilmoittavat osoitteenmuutoksista omaan Sotaveteraani-lehden pääsisältö on kuunneltavissa CD-levynä yhdistykseensä tai liittoon Riina Lillforsille, (ns. Daisy-äänite), jonka vuosikerran hinta on liiton jäsenille 8,50 euroa PL 600 ja muille 17 euroa. Näkövammaisten Keskusliitto lainaa kuunteluun 00521 Helsinki tarkoitettuja Daisy-soittimia. CD-levyjä voi tilata Sotaveteraaniliiton Julkaisija puh. 09 6126 2015 myyntitoimistosta: PL 600, 00521 Helsinki, puh. 09 6126 2015, Suomen Sotaveteraaniliitto ry–Finlands sähköposti [email protected] sähköposti [email protected] Krigsveteranförbund rf Lehden tilaukset ja hinnat Ilmoitusmyynti Suomen Aikakauslehtien liiton jäsen Sotaveteraaniliittoon kuulumattomat voivat tilata Sotaveteraani-lehden liiton T:mi Veli Matti Wilska toimistosta puh. 09 6126 2015 /Riina Lillfors. Lehden vuosikerran Kiipolantie 2 Päätoimittaja Markku Seppä hinta on 15 euroa. 59100 Parikkala Irtonumero maksaa 4 euroa. Isto Valkeapää Toimitus puh. 040 735 7571 Kellosilta 4 C Toimitus ei voi vastata pyytämättä lähetetystä aineistosta. 00520 Helsinki Taitto puh. päätoimittaja 09 6126 2012 Ilmestyminen 2017 Taittotalo PrintOne sähköposti [email protected] 1/17: 22. helmikuuta • 4/17: 20. syyskuuta Vehkalahdentie 12 A tai [email protected] 2/17: 26. huhtikuuta • 5/17: 1. marraskuuta 00950 Helsinki faksi 09 6126 2020 3/17: 14. kesäkuuta • 6/17: 20. joulukuuta puh. 050 320 8972 internet www.sotaveteraanit.fi sähköposti [email protected] Ilmoitushinnat 1,60 euroa/pmm. Väri- ja määräpaikkailmoituksista Painopaikka sovitaan erikseen. Lehtisepät Oy ISSN 0782-8543 48 5/17 marraskuun 1. päivänä 2017 | sotaveteraani • krigsveteranen Joulukortit 2017 Lähetä lämmin joulutervehdys Suomen Sotaveteraaniliiton joulukorteilla

Kortit toimitetaan pakattuina: • 10 kpl:n lajitelma (vaihtuva lajitelma) • 10 kpl:n pakkaus (pakkauksessa 10 12 samaa korttia) e/pakkaus 12 €/pakkaus 112 Tonttu ja kuusi 115. Jouluaatto 116. Lyhde 117. Jouluyö

213. Talvimaisema 214. Kukkatervehdys 215. Joulukirkko 217. Punatulkku 313. Korsukortti 314. Kodin kynttilät

315. Lyhdyt 413. Metsän joulu 414. Joulurauha 416. Taikametsä 514. Kuuset

Toimintaamme voitte tukea myös ostamalla kirjeensulkijamerkkejä. 20 e/arkki Arkissa on 20 merkkiä, arkin hinta on 20 €/kpl.

KÄYNTIOSOITE: Kellosilta 4 C, Itä-Pasila. Raitiovaunut 7 ja 9 kulkevat Kellosillan pysäkille.

Nro...... pkt...... Vaihtuva lajitelma JOULUKORTTITILAUS Suomen Sotaveteraaniliitto, PL 600, 00521 HELSINKI Nro...... pkt......

Tiedustelut ja tilaukset: Puh. 09 6126 2015 tai 09 6126 2016 Nimi (tekstaten): Nro...... pkt...... [email protected] ...... Nro...... pkt...... [email protected] Lähiosoite: Verkkokauppa palvelee osoitteessa: Nro...... ptk...... www.sotaveteraanit.fi Postinumero ja -toimipaikka: Lajitelma...... pkt......

...... ✂ Jos tilaamanne kortti on loppunut, korvaamme kortin toisella mallilla. (rasti ruutuun) 5/17