Juha Salokannel (toim.)

Siikanevan hyönteiset 1874–2005

Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. Sarja A 162 Kansikuva: Julkaisun toimittaja Juha Salokannel haavin varressa Siikanevalla. Kuva: Keijo Mattila.

Översättning: Pimma Åhman.

© Metsähallitus 2006

ISSN 1235-6549 ISBN 952-446-535-3 (pdf) Juha Salokannel (toim.)

Siikanevan hyönteiset 1874–2005 KUVAILULEHTI

JULKAISIJA Metsähallitus JULKAISUAIKA 2006 TOIMEKSIANTAJA HYVÄKSYMISPÄIVÄMÄÄRÄ LUOTTAMUKSELLISUUS Julkinen DIAARINUMERO

SUOJELUALUETYYPPI/ soidensuojelualue, yksityinen luonnonsuojelualue, Natura 2000 -alue SUOJELUOHJELMA ALUEEN NIMI Siikaneva NATURA 2000 -ALUEEN Siikaneva FI0341008 NIMI JA KOODI ALUEYKSIKKÖ Etelä-Suomen luontopalvelut

TEKIJÄ(T ) Juha Salokannel (toim.) JULKAISUN NIMI Siikanevan hyönteiset 1874–2005 TIIVISTELMÄ Siikanevan hyönteisiä on tutkittu jo ainakin vuodesta 1874 lähtien. Tässä julkaisussa kootaan yhteen Siikane- vaa koskeva hyönteistietous. Erityisesti keskitytään vuosina 1994–2005 kerättyihin, pääosin aiemmin julkaise- mattomiin aineistoihin.

Siikanevan suobiotoopeilta, suolammilta, vanhoista metsäsaarekkeista ja kulotusalueelta tunnetaan nyt yhteensä 1 181 hyönteislajia. Eniten lajeja Siikanevalla on löydetty kovakuoriaisista, perhosista, kaskaista ja luteista. Siikanevan hyönteislajisto on laajan pinta-alan ja luonnontilaisuuden ansiosta runsas, vaikka alueen maaperä onkin karu. Siikanevalla elää edustava Pohjois-Pirkanmaalainen hyönteislajisto, erityisesti suobiotooppien hyönteisten osalta.

Valtakunnallisesti uhanalaisista lajeista Siikanevalla asustavat mm. ristipiilopää (Cryptocephalus cruciger), nahku- ri (Tragosoma depsarius) ja jymylude (Jalla dumosa). Valtakunnallisesti silmälläpidettäviä lajeja tunnetaan Siika- nevalta kymmenen. Näiden joukosta löytyvät luonnontilaisille soille tyypilliset rimpiputkisirvikäs (Limnephilus diphyes), suoputkisirvikäs (Limnephilus femoralis), suoaamukääriäinen (Clepsis pallidana), luumittari (Aspitates gilvaria) ja Lebradea flavovirens -kaskas. Kosteissa korpipainanteissa elävä Hydroporus discretus -sukeltajakova- kuoriainen ja paatsaman marjoissa elävä paatsamanmarjakääriäinen (Spatalistis bifasciana) edustavat vanhojen metsäsaarekkeiden silmälläpidettävää lajistoa. Siikanevan kulotusalueen lajiston parhaimmistoa ovat niin ikään valtakunnallisesti silmälläpidettävät kulokauniainen (Melanophila acuminata) ja palojahkiainen (Sphaeriestes stockmanni). Siikanevalta tunnetaan myös seitsemän alueellisesti uhanalaista perhoslajia sekä neljä Suomen kansainvälistä vastuuperhoslajia.

Siikanevalta tunnetaan laajan selvityksen ansiosta monia harvinaisia lajeja ja ainakin kaksi lajia on löytyessään ilmoitettu Suomen faunalle uusina: luumittari (Aspitates gilvaria) vuodelta 1874 ja kaskaisiin kuuluva siperian- latvaponsikas (Perotettix orientalis) vuodelta 2004.

AVAINSANAT hyönteiset, lajistoselvitys, suot, suolammet, vanhat metsät, kulotusalueet

MUUT TIEDOT

SARJAN NIMI JA NUMERO Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. Sarja A 162 ISSN 1235-6549 ISBN (PDF) 952-446-535-3 SIVUMÄÄRÄ 85 s. KIELI suomi KUSTANTAJA Metsähallitus PAINOPAIKKA JAKAJA Metsähallitus, luontopalvelut HINTA PRESENTATIONSBLAD

UTGIVARE Forststyrelsen UTGIVNINGSDATUM 2006 UPPDRAGSGIVARE DATUM FÖR GODKÄNNANDE SEKRETESSGRAD Offentlig DIARIENUMMER

TYP AV SKYDDSOMRÅDE/ Myrskyddsområde, privat naturskyddsområde, Natura 2000-område SKYDDSPROGRAM OMRÅDETS NAMN Siikaneva NATURA 2000 Siikaneva FI0341008 -OMRÅDETS NAMN OCH KOD REGIONAL ENHET Södra Finlands naturtjänster

FÖRFATTARE Juha Salokannel (red.) PUBLIKATION Siikanevas insekter 1874–2005 SAMMANDRAG Siikanevas insekter har undersökts åtminstone ända sedan 1874. I denna publikation sammanställs kunskapen om insekterna i Siikaneva. Tyngdpunkter ligger på i huvudsak tidigare opublicerat material som insamlats 1994–2005.

Nu känner man till sammanlagt 1 181 insektsarter som förekommer i Siikanevas myrbiotoper, gölar, gamla skogsdungar och hyggesbränningsområden. De flesta arter som man hittat i Siikaneva är skalbaggar, fjärilar, stritar och skinnbaggar. Antalet insektarter i Siikaneva är stort tack vare att området är så vidsträckt och befinner sig i naturtillstånd, även om jordmånen är karg. Siikanevas insektarter är representativa för norra Birkaland, i synnerhet när det gäller myrbiotopernas insekter.

Av arter som är hotade på nationell nivå finns i Siikaneva bl.a. korstecknad fallbagge (Cryptocephalus cruciger), raggbock (Tragosoma depsarius) och jallabärfis (Jalla dumosa). I Siikaneva känner man till tio arter som är hänsynskrävande på nationell nivå. Bland dem finns de för myrar i naturtillstånd typiska husmasknattsländorna Limnephilus diphyes och Limnephilus femoralis, sandfältsnedbandvecklaren (Clepsis pallidana), blomrismätaren (Aspitates gilvaria) och striten Lebradea flavovirens. Dykarbaggen Hydroporus discretus, som lever i fuktiga skogssvackor, och gulbandad bredvecklare (Spatalistis bifasciana), vars larv lever i bären av brakved, företräder hänsynskrävande arter som lever i gamla skogsdungar. Till gräddan av arterna i hyggesbränningsområdet i Siikaneva hör de likaså nationellt hänsynskrävande sotsvart praktbagge (Melanophila acuminata) och kolsvart trädbasbagge (Sphaeriestes stockmanni). I Siikaneva känner man också till sju regionalt hotade fjärilsarter samt fyra fjärilsarter som hör till Finlands internationella ansvar.

Tack vare den omfattande utredningen känner man också till många sällsynta arter i Siikaneva och åtminstone två har varit nya för Finlands fauna när de hittades: blomrismätaren (Aspitates gilvaria) 1874 och striten Perotettix orientalis 2004.

NYCKELORD insekter, artutredning, myrar, gölar, gamla skogar, hyggesbränningsområden

ÖVRIGA UPPGIFTER

SERIENS NAMN OCH Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. Sarja A 162 NUMMER ISSN 1235-6549 ISBN (PDF) 952-446-535-3 SIDANTAL 85 s. SPRÅK finska FÖRLAG Forststyrelsen TRYCKERI DISTRIBUTION Forststyrelsen, naturtjänster PRIS Sisällys

1 Johdanto...... 7

2 Siikanevan hyönteistutkimuksen historiaa...... 8

3 Tutkimusalue...... 10 3.1 Tutkimuskohteet...... 11

4 Menetelmät...... 14 4.1 Aktiivipyynti...... 14 4.2 Automaattipyynti...... 15

5 Tulokset...... 17 5.1 Torakat (Dictyoptera)...... 17 5.2 Sudenkorennot (Odonata)...... 17 5.3 Kärsäkorennot (Mecoptera) ...... 18 5.4 Verkkosiipiset (Neuroptera)...... 18 5.5 Luteet (Heteroptera) ...... 18 5.6 Kaskaat (Auchenorrhyncha) ...... 19 5.7 Kempit (Psylloidea)...... 19 5.8 Koskikorennot (Plecoptera)...... 19 5.9 Suorasiipiset (Orthoptera)...... 19 5.10 Vesiperhoset (Trichoptera)...... 20 5.11 Perhoset (Lepidoptera)...... 21 5.12 Kovakuoriaiset (Coleoptera)...... 24 5.13 Kaksisiipiset (Diptera)...... 27 5.14 Pistiäiset (Hymenoptera)...... 27

6 Tulosten tarkastelu...... 28 6.1 Siikanevan lajirikkaus...... 28 6.2 Siikanevan uhanalaiset hyönteiset...... 28 6.3 Suositeltavat hoitotoimenpiteet...... 29 6.4 Siikanevan hyönteislajistotuntemuksen kattavuus...... 29

Lähteet...... 31

Liitteet Liite 1 Tutkimusalueen kartta ja kohdenumerointi...... 34 Liite 2 Siikanevalta tavatut hyönteiset...... 36 1 Johdanto

Erilaisia luontokohteiden hyönteislajistoselvityk­ Maasto- ja määritystöihin ovat vuosina 1994– siä on tehty Suomessa lukuisia, etenkin viimeisen 2005 osallistuneet seuraavat henkilöt: kymmenen vuoden aikana. Valtaosa selvityksistä keskittyy kuitenkin vain yhteen hyönteislahkoon, Haarto, Antti Päivinen, Jussi useimmiten perhosiin. Useamman hyönteislah­ Helve, Eero Rantala, Markus J. kon kattava selvitys, edes tyydyttävällä tarkkuu­ Hyvärinen, Esko Rasimus, Ilari della tehtynä, vaatii sekä runsaasti maastotyötä Järventausta, Kari Rintala, Teemu useiden vuosien aikana erilaisin menetelmin että Kahanpää, Jere Saarela, Esko monen asiantuntijan määritystaitoja. Hyönteis­ Kirjavainen, Jani Salmela, Jukka lahkojen ja aineiston määrän suhteen laajimpia Leivo, Jarkko Salokannel, Juha julkaisuja ovat mm. Saaristomeren kansallispuis­ Martikainen, Petri Seuranen, Ilkka toa koskevat selvitykset kokonaisuutena (Clayhills Mattila, Jaakko Sippola, Leo ym. 2000, Nieminen & Kaitila 2000) ja Ilma­ Mattila, Keijo Söderman, Guy joen Kivistönmäen selvitys (Mukkala ym. 2005). Nevalainen, Jarno Toivanen, Tero Suobiotooppeja koskevia julkaisuja on – useita Paukkunen, Juho Turunen, Harri perhoslajistoselvityksiä lukuun ottamatta – hy­ Piirainen, Tero Valtonen, Pekka vin vähän, mutta ainakin yksi laajempi soiden kovakuoriaisia koskeva tutkimus on julkaistu (Rintala ym. 2000). Siikanevan selvitys lienee Lisäksi vanhempia havaintoja ja muita yleis­ puutteineenkin lajistollisesti laajin julkaistu suo­ tietoja tätä julkaisua koskien ovat matkan varrella biotooppien hyönteisselvitys Suomessa. avuliaasti antaneet seuraavat henkilöt: Tähän julkaisuun on pyritty keräämään kaikki Siikanevaa koskeva hyönteislajistotietous kirjalli­ Albrecht, Anders Martikainen, Risto suudesta ja harrastajilta vuoden 2005 loppuun as­ Kaila, Lauri Nupponen, Pertti ti. Keskeinen, pääosin aiemmin julkaisematon osa Kaitila, Jari Nupponen, Timo aineistosta on kerätty vuosina 1994–2005. Tätä Kallonen, Seppo Ojala, Timo osuutta ovat tukeneet Metsähallitus, Suomen Kangas, Jaakko K.  Paasivirta, Lauri ympäristökeskus ja Jyväskylän yliopisto. Selvityk­ Kullberg, Jaakko Rassi, Pertti sen käytännön töistä ovat vastanneet Tampereen Mannerkoski, Ilpo Rutanen, Ilpo Hyönteistutkijain Seura ry., Jyväskylän yliopis­ ton kovakuoriaistutkimusryhmä sekä WWF:n Hemiptera- ja Vesihyönteistyöryhmät.

 2 Siikanevan hyönteistutkimuksen historiaa Siikaneva on kiinnostanut hyönteistutkijoita jo 1874 (Sahlberg 1876). Tiedonanto sisältää 12 1800-luvulla Etelä-Suomen mitoissa suurena ja perhoslajia, joista pääosa on kerätty Siikanevalta, monimuotoisena suoalueena. John Sahlberg esit­ eräät kuitenkin lähialueilta. Seuraavassa tiedon­ telee tiettävästi alueen ensimmäisen hyönteistie­ anto sellaisenaan: teellisen tiedonannon keräysmatkaltaan vuonna

No 9. Lepidoptera från Ruovesi, medd. af J. Sahlberg d. 6 febr. 1875 *) Under min vistelse I Ruovesi socken I mellersta Finland (62˚) under juni och juli månader 1874 var jag I tillfälle att egna någon uppmärksamhet äfven åt traktens fjärilar. Särskildt företogos några exkursioner nästan uteslutande I lepidopterologiskt syfte till ett aflägset vidsträckt kärr Siikaneva, hvilket utbreder sig längs den höjd, som skiljer Ruovesi från Orihvesi socken. Flertalet af de insamlade fjärilarna sändes sedermera att bestämmas till d:r J.M.J. af Tengström, hvilken under en lång följd af år med ospard möda gått sällskapet pro fauna et flora fennica till handa med determination af inlemnade Lepidoptera och derigenom gjort sällskapet en ovärdelig tjenst. Då några bland de insamlade arterna förtjena särskild uppmärksamhet antingen såsom nykomlingar till den finska faunan eller såsom högnordiska former, hvilka i allmänhet högst sällan eller aldrig förut anträffats så sydligt, lemnas här en kort notis om de anmärkningsvärdaste fynden. Argynnis Freija Thunb. Några redan utflugna exemplar fångades på Siikaneva flackmosse d. 25 juni. Argynnis Frigga Thunb. På samma kärr flög denna vackra fjärilar ej alltför sällsynt emellan 23 och 30 juni. Chionobas Jutta H b. Mycket allmän på Siikaneva d. 23 juni – 4 juli på med enstaka tallar bevuxna ställen, der ofta sågs flaxa upp längs med lafvar bevuxna torkade trädstammar. Erebia embla Thunb. Sällsynt invid kanten af samma kärr d. 27 och 30 juni. Syrichtus centaureae Rbr. Temligen sällsynt på Siikaneva, der den oftast sågs flygande ute på den flacka mossen kring blommandeAndromeda polifolia. * Psyche Villosella O. Tvenne hanar togos i Pekkala trädgård, der de anträffades svärmande längs en trävägg om aftonen d. 4 och 13 juli. Förut funnen vid Petersburg men ej inom vårt område. (D:r Tengström har i Hiitola socken funnit en “säck”, hvilken han anser höra till denna art). Anarta cordigera Thunb. Tvenne exemplar fångades invid kanten af Siikaneva flygande omkring Myrtillus uliginosa och Andromeda polifolia d. 25 och 27 juni. * Aspilates gilvaria Fabr. Flög långt ute på Siikaneva flackmosse den 18. juli, då flera exemplar sågos, men endast 2 kunde fångas till följd af den då herrskande starka blåsten. Enligt d:r Tengströms meddelande är denna art känd från Sibirien såväl från Amur som Altai, men har i Europa förut blifvit funnen endast i dess södra och mellersta delar, der arten har en renare gul grundfärg än våra nordiska exemplar, som hafva den blekt gulhvit. Gnophos sordaria Thunb. Funnen på Siikaneva kärr d. 30 juni. Botys septentrionalis Tengst. Ett ex. funnet på samma kärr d 23. juni. Conchylis deutschiana Zett. Några exx. fångades på grankärr vid källorna till en bäck i en djup granskog emellan Siikaneva och Pekkala vattenqvarn, der de flögo om aftonen på en lokal, bevuxen med Menyanthedes, Cardamine amara, Carex limosa och Sphagnum den 25 och 27 juni. Gelechia viduella Fabr. På Siikaneva kärr flygande kringLedum palustre d. 25 juni.

*) De för finska faunan nya arterna utmärkas med en *

 Useimpien mainittujen lajien suvut ovat ny­ ansiokkaasti koonnut Paha virsta -opas (Lahti kypäivään tultaessa muuttuneet, mutta lajinimien 1981) listaa alueelta 33 perhoslajia. Paasivirran ja auktorien kautta lähes kaikki lajit ovat hyvin (1988) tutkimus akvaattisten ja semiakvaattisten tulkittavissa tiedonannosta. Epäselväksi jää aino­ suohyönteisten fenologiasta ja ekologiasta sisäl­ astaan ”Conchylis deutschiana”, sillä tätä havaintoa tää tiedot 28 sääski- ja 3 vesiperhoslajista. Ilpo ei ole myöhemmin noteerattu ainakaan Aethes Rutanen selvitti vuosina 1985–1988 Siikanevalla deutschianan levinneisyystiedoisssa (Kerppola ja Siikakankaalla kovakuoriaislajistoa: tuloksena ym. 1995), joiden mukaan lajin tunnettu elinalue 167 lajia (Rutanen 1989, Ilpo Rutanen, henk. rajoittuu Lappiin. Todennäköisesti kyseessä on koht. tiedonanto). jokin toinen laji. Tiedonannon mukaisesti luu­ Siikanevan laitamilta on käytettävissämme sa­ mittari (Aspitates gilvaria) on tavattu Suomelle tunnaisia yksityishenkilöiden hyönteishavaintoja uutena lajina Siikanevalta vuonna 1874. 1980-luvulta ja 1990-luvun alusta. Tampereen Suurin kiinnostuksen kohde alueella ei 1900- Hyönteistutkijain Seura ry (THS) teki lajisto­ luvun alkupuoliskolla ollut kuitenkaan itse suo selvityksen vuosina 1994–1997, ja täydensi sitä vaan ympäröivä kuiva Siikakangas, jolla oli laaja vuosina 1998 ja 1999. Selvityksessä löytyneitä metsäpalo vuonna 1909 (Lahti 1981). Niinpä merkittävämpiä lajeja on ilmoitettu THS:n Dia­ varsinaiselta suoalueelta ei ole tullut tietoomme mina-lehdessä, jossa on julkaistu myös kaksi tältä ajalta julkaisuja eikä muitakaan havaintoja. laajempaa artikkelia (Salokannel 1995, 1998). Seuraava kirjallisuudesta löytämämme viit­ Jyväskylän yliopiston tutkimusryhmä tutki Jaa­ taus on Suomen Hyönteistieteellisen Seuran rikanmaan kulotusaluetta, lähinnä kovakuoriaisia vuonna 1946 tekemältä retkeltä (Kangas 1946). vuosina 1999–2001. Suomen ympäristökeskus ja Artikkelissa mainitaan Siikanevalta vain 7 suur­ Hemiptera-työryhmä selvittivät nivelkärsäislajis­ perhoslajia. Siikanevalle on tätä ennen ja jälkeen toa Siikanevalla v. 2003–2004 ja keräsivät samalla tehty mahdollisesti useita yksityisiä retkiä, joista lisätietoa myös mm. kovakuoriaisista. WWF:n ei ole tiedossamme kirjallisuusviitteitä eikä ha­ Vesihyönteisryhmä ja Hemiptera-työryhmä jär­ vaintotietoja. Löyttyniemen (1967) tutkimus jestivät Malaisepyynnin alueella vuonna 2005. palauttaa Siikanevan hyönteiset julkaisukartalle Tässä julkaisussa esitellään ensisijaisesti vuosien raportoimalla eräistä Siikanevan pitkospuissa 1994–2005 havaintomateriaali mutta listataan elävistä kovakuoriaisista ja muurahaisista. Siika­ myös kaikki muut löytyneet lajitiedot. nevan silloisen luonnontietouden yksiin kansiin

 3 Tutkimusalue

Siikaneva sijaitsee Etelä-Hämeen luonnontieteelli­ josta useisiin eri ilmansuuntiin suolta laskevat sen maakunnan pohjoisosassa, pääosin Ruoveden vedet päätyvät kaikki Kokemäenjoen vesistöön. kunnan alueella, yhtenäiskoordinaattiruuduissa Suurimmat veden lasku-uomat ovat Rooppioja 686:34-5 (kuva 1). Oriveden puolelle etelään päin etelään ja Jouttipuro itään päin. Siikanevan koko­ ulottuvat, ojitetut lahdekkeet ovat pääosin ruu­ naispinta-ala on 1 560 ha, josta turvemaan osuus dussa 685:34. Siikaneva sijaitsee 160–170 met­ on 1 215 ha. Siikaneva on Pirkanmaan suurin riä merenpinnan yläpuolella vedenjakaja-alueella, yhtenäinen suoalue (Lahti 1981).

Raiski Myllymaa Hemminki Jäminginselkä 66 Rajalahti Taipale Lappi Haapamäki 3441 Jäminki Kaukola Pukkila Korpela Väärinjärvi Pekkala Tunturi Lehtijärvi Loposperä Jäminkipohja Hyyrylä Hursti Pilkotunjä Juurakonperä Heinälammi Lamminkylä Sahi Isojärvi Sourunperä Lepo onselkä Selkee Myllykylä Aurala Pirttilä Latonen Toivionjärvi Isoaho 338 Yltävänperä Valkeajärvi Saarij. Siikakangas Kekkonen Kuivajärvi 66 Kolmikoura Isoniitty Hyytiälä Joutsiniemi Viinikka Musturinkulma Särkikangas Siikaneva Kallenautio Soidensuojelu- Luonnon- alue Lehtonen Jouttenus suojelualue 3441 Penttilänkylä

Kaakonperä Rajamäki Siikajärvi Saarijärvi 3413 Rukkasjärvi Iso Hanhij. Korkeakoski

Iso Petäjäjärvi

Viikse Kaanaa Rimmi Iso-Haikara 58 Lauttakulma Leppälä Jylhänperä Yröskulma Lepo

Haikara Ra Vehokylä Ala-Lauttajärvi Vehmas Pehunperä Kärjenniemi Rautajoki Muuran Perälä pila Hirsilä Riuttala Viteli 66 Kooninjoki Luikinpelto Enojärvi Rajala Ukaa Rajala Höllö Nihuanta Tuohisuo Enokunta 3381 Leinolankylä Onnistaipale Yliskylä Untava Nihuanjärvi Korppoo Aromäki Valkeejärvi Siitinj. 58 Voitila Iso Naaraj. © Metsähallitus 2006 Hepovuori © Genimap oy, L5293Ikkala Juurakko Oripohja © SYKE 2006 Myllykylä Holm Savonkylä Neejärvi 0 1 2 3 4 5 km Lintuniemi Kielekänjärvi ORIVESI Latosaari Myllymaa E63 Pukala Aihtianj. Peh Kuva 1. Siikanevan luonnonsuojelu- ja soidenalueen sijainti.

10 Suomaantieteellisesti Siikaneva sijaitsee Sisä- 3.1 Tutkimuskohteet Suomen kermikeitaiden vyöhykkeellä mutta lä­ hellä Rannikko-Suomen keidassuovyöhykettä. Lähes kaikki hyönteistietous Siikanevalta on Siikanevan kasvillisuus edustaakin keidassoiden ja sen itäpuoleiselta soidensuojelualueelta. Koska aapasoiden yhdistelmää. Siikanevalla yleisimmät jo puolet Siikanevasta on useiden neliökilomet­ suotyypit ovat lyhytkorsi-, silmäke- ja saraneva. rien suuruinen alue, on havainnointi keskitetty Varpuisia rämeitä on niukemmin, ja ne rajoittuvat pääasiassa muutamiin edustaviin osiin. Vuosina alueen laitaosiin. Siikanevan maisemaa ja eliöstöä 1994–2005 selvitettävinä biotooppeina on ollut monipuolistavat erilaiset lampareet, kuljut ja ker­ erilaisia suotyyppejä, suolampia, vanhapuustoisia mit sekä osin aarnimaiset metsäsaarekkeet. Siika­ metsäsaarekkeita sekä kulotusalue. Kaikki tar­ neva onkin lukuisten metsäsaarekkeiden vuoksi kemmin kohdennettavissa olevat havainnot on varsin moni-ilmeinen suoalue. Tarkemmin alu­ tehty yhtenäiskoordinaattiruudussa 686:35. een yleisiä luonnonoloja selvitetään Paha Virsta -oppaassa (Lahti 1981). 3.1.1 Suo Siikanevan itäosa on rauhoitettu aarnialueeksi vuonna 1958 ja länsipuoli luonnonsuojelualueek­ Varsinaisella suolla sijaitsevien havainnointi­ si 1976. Aarnialue on nimetty sittemmin soiden­ kohteiden biotooppien luokittelussa on käytetty suojelualueeksi. Ojitettu, Oriveden puoleinen ete­ lähteenä Paha Virsta -opasta (Lahti 1981). Suo­ läinen lahdeke sekä paikoin suon reunaosat jäävät havainnointi on keskitetty koillisosan tupasvilla- osin rauhoitusalueen ulkopuolelle. Siikanevan ja kaakkoiskulman isovarpurämeille sekä sara-, lähialueilla olevat suot on pääasiassa kuivatettu, silmäke- ja lyhytkorsinevoille pohjoisosassa ja mutta kymmenen kilometrin säteellä sijaitsevia metsäsaarekkeiden välisen pitkospuureitin lähei­ suohyönteisten kannalta merkittäviä soita ovat syydessä (liite 1). ainakin Oriveden Lakkasuo ja Hanhineva sekä Tupasvillarämeen kasvillisuudelle on leimal­ Ruoveden Porrasneva. lista harvahko suomännikkö, jossa tupasvilla on

Nevaa ja metsäsaarekkeita Siikanevan keskiosissa. Kuva Keijo Mattila.

11 kenttäkerroksen valtakasvi varpujen jäädessä vä­ rin, pitkä ja matala lampi (”SE-Kilpilammi”) on hemmistöön. Isovarpurämeellä isojen varpujen, yleensä ollut kuivillaan kevättä ja syksyä lukuun kuten vaivaiskoivun (Betula nana) ja kanervan ottamatta, joten sen alueelta tehdyt havainnot on (Calluna vulgaris), osuus on suurempi; paikoin liitetty ympäröivän suon lajilistoihin. suon reunoilla esiintyvät myös suopursu (Ledum Kilpilammet ovat kauttaaltaan suorantaisia. palustre) ja juolukka (Vaccinium uliginosum). Sa­ Ranta- ja vesikasvillisuus on melko yksipuolista, ranevan kasvillisuus koostuu pääasiassa jouhi- ja joten lampien tarjoamat lisäykset Siikanevan kas­ pullosarasta, kun taas lyhytkorsineva on pääasiassa vilajistoon ovat lähinnä ulpukka (Nuphar lutea) tupasvillan (Eriophorum vaginatum) ja rahkasaran ja raate (Menyanthes trifoliata). (Carex pauciflora) valtaama. Lyhytkorsinevan kos­ teimmissa paikoissa kasvaa mm. mutasaraa (Carex 3.1.3 Vanhan metsän saarekkeet limosa) ja leväkköä (Scheuchzeria palustris). Silmä­ kenevalla kasvilajistoon kuuluu myös valkopiir­ Metsäsaarekkeiden ikä, kasvillisuustyyppi, puu­ toheinä (Rhynchospora alba). lajivaltaisuustiedot ja metsäkuvionumerot perus­ tuvat Uusiniityn (1997) selvitykseen. Ikätiedot on 3.1.2 Suolammet suhteutettu vuoteen 1995, jolloin tehtiin pääosa metsäsaarekkeiden kovakuoriaisselvityksestä. Tut­ Siikanevan koilliskärjessä sijaitsee neljä karttaan kittavaksi valitut kohteet ovat Siikanevan edusta­ merkittyä lampea, joista lounaisin on saanut vimpia vanhan metsän kuvioita. yksikkömuotoisen nimen Kilpilammi. Kaksi Pikkulatosaari (kuvio 47), ”Pikkuheinäsaari” pitkämäistä pohjoisempaa lampea ovat saaneet (48), tutkitut osat Isosta Heinäsaaresta (50 ja 51) yhteisnimen Kilpilammit, mutta erottelemme ja Vanhanladonsaari (55) ovat kaikki olleet tut­ nämä sijainnin mukaisesti nimillä NW-Kilpi­ kimusvuonna 1995 lähes 170-vuotiasta metsää. lammi ja NE-Kilpilammi. Suurin osa lampiha­ Kolme ensimmäistä on puulajivaltaisuudeltaan vainnoinnista tehtiin NE-Kilpilammilla. Neljäs, havusekametsiä. Lehtipuiden osuus niissä on karttamerkinnän mukaisesti pinta-alaltaan suu­ pieni ja lehtipuulajeista on käytännössä edustet­

NE-Kilpilammin rantaa. Kuva Juha Salokannel.

12 tuna vain koivu. Vanhanladonsaari on havu- ja 3.1.4 Jaarikanmaan kulotusalue lehtisekametsää, ja koivun lisäksi saaressa kasvaa paljon haapoja. Pikkulatosaari, Pikkuheinäsaari Metsähallitus kulotti vuonna 1999 16 hehtaaria ja osa Isosta Heinäsaaresta (kuvio 51) ovat täysin osittain hakattua metsää Siikanevan Jaarikan­ luonnontilaisia ja muutkin tutkitut kuviot lähes maalla (kuviot 63.1, 65 ja 66). Ennen kulotus­ luonnontilaisia. Lahopuun runkoluku hehtaaria ta alueella oli puustoa 170 m3/ha. Pääpuulajina kohti on korkein Vanhanladonsaaressa (530/ha), kulotetulla alueella oli mänty, ja kulolle jätettiin toiseksi korkein Pikkulatosaaressa (450/ha) ja myös yksittäisiä koivuja. Palanut puusto on kai­ pienin Ison Heinäsaaren kuviolla 51 (338/ha). ken kaikkiaan hyvin nuorta, ja järeä puusto puut­ Vanhojen metsäsaarekkeiden pinta-ala ei ole järin tuu lähes kokonaan. Keväällä 2004 kulotettiin suuri. Vanhanladonsaari on 2,2 ha:n, Pikkulato­ toinen osa Jaarikanmaata, ja nuorta männikköä saari vain hehtaarin ja Pikkuheinäsaari 1,1 ha:n jätettiin runsaasti pystyyn kulotusalueelle. kokoinen. Iso Heinäsaari on laajempi: sen kuvio 50 on 2,3 ha ja kuvio 51 7,2 ha. Kaikkiaan laajalla Siikanevan alueella on vain reilut 20 ha todellista vanhaa metsää.

Pikkulatosaaren aarnimetsää. Kuva Keijo Mattila.

13 4 Menetelmät

Käytetyt hyönteisten pyyntimenetelmät voidaan 4.1.2 Toukkien etsintä jakaa kahteen ryhmään: aktiivi- ja automaatti­ pyyntimenetelmiin (Sundell ym. 2002). Menetel­ Useita perhoslajeja on todettu Siikanevalta aino­ mät ovat yleisesti tunnettuja, mutta ne kuvataan astaan toukkavaiheessa tai toukan suokasveihin lyhyesti tässä luvussa. tekemien lajityypillisten syönnösten perusteella. Havainnointi- ja pyydystenkoentakäyntejä Menetelmä on erityisen tärkeä pikkuperhosilla, on vuosina 1994–2005 tehty Siikanevalle noin mutta myös suurperhosia ja yksittäisiä muita 85 eri päivänä. Tätä aiempia havainnointi- tai hyönteisiä on satunnaisesti havainnoitu toukki­ pyydystenkoentakäyntejä, joista on käytettävis­ na. sämme havaintotietoja, arvioidaan olleen vähin­ tään 20 päivänä. 4.1.3 Haavinta

4.1 Aktiivipyynti Tiheäsilmäisellä kenttähaavilla on haavittu lähes kaikilla havaintokäynneillä eri pienkohteissa. 4.1.1 Poiminta Haavinta on kohdistettu pääasiassa kenttäker­ roksen kasvillisuuteen lampien rannat mukaan Hyönteisten poiminnaksi voidaan luokitella lukien, mutta myös puiden oksia on haavittu hyönteisten etsiminen esim. kääpien tai kuollei­ säännöllisesti suon reunamilla. Kenttähaavinta den puiden pinnalta ja kerääminen käsin pur­ on tuottanut merkittävästi havaintoja kovakuori­ kin, putkilon tai hyönteisimurin avulla. Tämän aisista, pikkuperhosista, vesiperhosista, luteista, menetelmän avulla Siikanevalla on kerätty vain kaskaista, verkkosiipisistä ja kempeistä. Lentävien vähäisiä määriä kovakuoriaisia aarnisaarekkeista hyönteisten haavinta on kohdistettu pääasiassa ja pitkospuilta (usein tallattuina). suur- ja pikkuperhosiin sekä sudenkorentoihin.

Kovakuoriaisten pyyntiä Jaarikanmaan kulotusalueella. Työssä Jani Kirjavainen ja Juha Salokannel. Kuva Keijo Mattila.

14 Taulukossa 1 on esitetty ne päivät, jolloin sää­ menetelmällä on saatu myös kovakuoriaisista ja ve­ olosuhteet olivat hyvät ja haavipyyntiin keskityt­ siluteista. Sääolosuhteet metsäsaarekkeissa ja suon tiin erityisesti ja pyynti oli tuottavaa. laidalla ovat olleet valvontavalopyynnille suhteel­ lisen hyvät, vaikka itse suo viilenee yöllä yleensä 4.1.4 Vesihaavinta nopeasti. Suurperhosista saatiin hyvät näytteet valvontavalopyynnillä, mutta saarekkeiden metsä­ Tiheäsilmäisellä haavilla on haavittu pääasias­ lajiston kattavampi selvitys vaatisi selvästi enemmän sa NE-Kilpilammilla (23.8.1994, 19.5.1996, pyyntikertoja eri vuodenaikoihin. Vanhan metsän 17.8.1997, 25.5.2003 ja 26.9.2004), mutta saarekkeet sijaitsevat etäällä autoteistä, joten val­ aineistoa on kerätty myös pienistä vedenviipy­ vontavalolaitteiden, aggregaatti mukaan lukien, mäkohdista eripuolilla suota. Vesihaavinnalla on kuljettaminen kohteisiin on hyvin vaivalloista. tavoitettu vesikovakuoriaisia, vesi- ja puolivesilu­ teita sekä sudenkorentojen toukkia. 4.1.6 Seulonta

4.1.5 Valvontavalo Suon rahkasammalikkoa ja suonreunojen lehti­ kariketta seulottiin 9.8. ja 13.9.2003 sekä 28.8. Valvontavalopyynnissä on kaikilla kerroilla kiin­ ja 26.9.2004 noin 5 mm:n silmäkoon seulalla nitetty puiden väliin naru, jonka varaan on ripus­ NE-Kilpilammin eteläpuoleisella lyhytkorsine­ tettu mahdollisimman hyvin eri suuntiin näkyvät valla ja isovarpurämeellä. Metsäsaarekkeissa seu­ lamput sekä lakanoita hyönteisten laskeutumis­ lottiin v. 1995 mm. mädäntymisvaiheessa olevia alustaksi. Valvontavalopyyntikohteet ja -ajat ovat sieniä. Seulonnalla on tavoitettu ennen kaikkea taulukossa 2. kovakuoriaisia ja luteita. Valvontavalopyynnillä on tavoitettu pääasiassa perhosia ja vesiperhosia. Yksittäisiä näytteitä tällä

Taulukko 1. Tärkeimmät haavipyyntikohteet ja päivämäärät v. 1994–2004.

Nro Kohde Päivämäärä 1, 1a Pikkulatosaari ja ympäröivä suo 13.6., 7.7., 23.7.1994 21.5., 19.7.1996 19.6., 5.7., 8.8.2004 4a Vanhanladonsaaren suo 23.7.1994 21.5., 19.7.1996 5 Santakankaan lahdet 30.4., 13.6., 9.7., 23.7., 18.8.1994 14.5., 19.5., 21.6., 5.10.1996 14.7.2003 6, 6a N-pitkospuiden suo ja 2.7., 10.7., 23.7., 18.8., 23.8., 2.9.1994 NE-Kilpilammin lähiympäristö 21.5., 2.6., 9.6., 21.6., 12.7., 16.8., 28.8., 5.10.1996 22.7., 17.8.1997 25.5., 18.6., 14.7., 9.8., 13.9.2003 6.6., 19.6., 23.7., 28.8., 10.9., 26.9.2004 7 Jaarikanmaan kulotusalue 18.6.2003 29.5., 6.6., 23.7., 8.8., 28.8.2004 7a Jaarikanmaan suo 11.6.1999 28.8.2004

Taulukko 2. Valvontavalopyyntikohteet ja päivämäärät v. 1994.

Nro Kohde Päivämäärä Lamput 1 Pikkulatosaari 7.–8.7.1994 elohopea- ja loisteputkilamppu 1 Pikkulatosaari 3.–4.8.1994 2 elohopealamppua (250W ja 125W) 3 Iso Heinäsaari 7.–8.7.1994 2 elohopealamppua (250W ja 125W) 6 NE-Kilpilammi 23.–24.8.1994 2 elohopealamppua (250W ja 125W)

15 4.1.7 Poljenta 4.2.1 Syöttirysät

NE-Kilpilammin rantasammalikkoa on poljettu Siikanevalla käytettiin kahtatoista syöttirysää veden alle mm. 13.9.2003 ja 26.9.2004. Menetel­ vuonna 1997. Syöttirysät oli sijoitettu neljään mä pakottaa rahkasammalen ja muun kasvillisuu­ pisteeseen, kolmen rysän ryhmissä. Syöttirysä­ den seassa olevia hyönteisiä veden pinnalle, josta kohteet ovat taulukossa 3. ne on helppo poimia. Menetelmällä on tavoitettu Kolmen rysän ryhmässä kahdessa rysässä oli kovakuoriaisia ja yksittäisiä luteita. houkuttelevana aineena olutpohjaista syöttines­ tettä ja yhdessä punaviinietikkaa. Syöttirysillä ta­ 4.2 Automaattipyynti voitettiin etenkin suurperhosia mutta myös mm. kovakuoriaisia, pistiäisiä ja verkkosiipisiä. Automaatti- eli pyydyspyyntimenetelmät voi­ daan jakaa houkutteleviin ja sattumanvaraisuu­ 4.2.2 Ikkunapyydykset teen perustuviin. Houkuttelevia pyydyksiä ovat Siikanevalla olleet syöttirysät, sattumanvaraisem­ Ikkunapyydyksenä toimii pystyyn asetettu läpi­ min pyytäviä ikkuna- ja kuoppapyydykset sekä näkyvä muovilevy ja sen alapuolella oleva näyt­ Malaise-teltta. Sattumaan perustuviin pyydyk­ teen säilövä astia (ks. esim. Rutanen 1994). Lä­ siin hyönteiset joutuvat periaatteessa normaalisti pinäkyvään muovilevyyn törmäävät hyönteiset liikkuessaan, mutta ikkuna- ja kuoppapyydykset putoavat säilöntä-astiaan. Vuosina 1995–1996 myös tiettävästi houkuttelevat joitakin hyönteis­ Siikanevalla käytettiin pyydystyyppinä 70x50 ryhmiä, esimerkiksi lyhytsiipisiä. Mielenkiintois­ cm:n kokoista muovilevyä, jonka alla pidettiin ten sattumien määrää on pyritty maksimoimaan vahvalla suolaliuoksella täytettyä parvekekukka­ sijoittamalla ikkuna- ja kuoppapyydykset poten­ laatikkoa. Suolaliuokseen oli lisätty hieman as­ tiaalisiin kohtiin, kuten lahopuiden lähelle. tianpesuainetta pintajännityksen poistamiseksi.

Taulukko 3. Syöttirysäpyyntikohteet ja pyyntijaksot v. 1997.

Nro. Kohde Rysiä Pyyntiaika 5 Santakankaan E-reunametsä 3 kesä-syyskuu 1997 5a Santakankaan W-reunametsä 3 kesä-syyskuu 1997 1 Pikkulatosaari 3 kesä-syyskuu 1997 2 Pikkuheinäsaari 3 kesä-syyskuu 1997

Taulukko 4. Ikkunapyyntikohteet ja pyyntijaksot v. 1995–2001.

Nro Kohde Pyydysten lukumäärä Pyyntiaika 1 Pikkulatosaari 2 23.5.–21.9.1995 2 Pikkuheinäsaari 2 23.5.–21.9.1995 3 Iso Heinäsaari 7 23.5.–21.9.1995 4 Vanhanladonsaari 3 23.5.–21.9.1995 6b NE-Kilpilammin rantametsä 2 2.6.–5.10.1996 7 Jaarikanmaan kulotusalue 4 touko-syyskuu 1999 4 touko-syyskuu 2000 4 touko-syyskuu 2001

16 Pyydykset koettiin kahden–kolmen viikon välein. ovat maanpinnan tasolla. Tällöin maanpinnalla Vuosina 1999–2001 Jaarikanmaan kulotusalueel­ kävelevät kovakuoriaiset putoavat kuoppaan ja la pidettiin palaneiden mäntyjen ja koivujen run­ jäävät kuopassa olevaan säilövään liuokseen. Säi­ goilla 20x40 cm:n kokoisilla ristikkäin asetetuilla löntäliuos on ollut samaa kuin ikkunapyydyk­ muovilevyillä varustettuja runkoikkunapyydyk­ sissä. Kuoppapyydykset ovat sijainneet vanhan siä, joissa muovilevyjen alapuolella on suppilo ja metsän saarekkeissa ja NE-Kilpilammin lähellä, puolen litran kokoinen nesteastia. Kulotusalueen metsässä tai suon ja metsän rajavyöhykkeessä ikkunapyydyksissä pidettiin vesi-etyleeniglykoli- (taulukko 5). tiskiaineseosta. Ikkunapyydyksillä pyydystettiin pääasiassa kovakuoriaisia. Ikkunapyyntikohteet 4.2.4 Malaise ja pyyntijaksot ovat taulukossa 4. W-Kilpilammin kaakkoisreunalla pidettiin Ma­ 4.2.3 Kuoppapyydykset laisepyydystä 5.5.–24.9.2005. Pyydyksen pituus oli 100 cm ja korkeus n. 80 cm. Malaisepyydystä Vuosina 1995–1996 Siikanevalla käytettiin käytettiin erityisesti sääskien havainnointiin, mut­ kuoppapyydyksinä purkkeja mallia ’Valion viili’ ta sillä tavattiin kohtalaisen hyvin myös muun (tilavuus 2 dl, suun halkaisija 9 cm). Kuoppa­ muassa vesiperhosia ja kovakuoriaisia. pyydykset kaivetaan maahan siten, että reunat

Taulukko 5. Kuoppapyyntikohteet ja pyyntijaksot v. 1995–1996.

Nro Kohde Pyydysten lukumäärä Pyyntiaika 1 Pikkulatosaari 5 23.5.–21.9.1995 2 Pikkuheinäsaari 5 23.5.–21.9.1995 4 Vanhanladonsaari 6 23.5.–21.9.1995 6b NE-Kilpilammin rantametsä 2 21.5.–5.10.1996

17 5 Tulokset

Siikanevan hyönteiset esitellään lahkoittain ja Siikanevan räme- ja nevasoilla, etäämpä­ suuret tarkemmin tutkitut lahkot myös biotoo­ nä isommista lammikoista tavattuja lajeja ovat peittain. Lajeista esitetään tieteellinen nimi ja mm. varsinaisessa tekstissä suomenkielinen nimi, kun sellainen on saatavilla. Liitteessä 2 ovat kaikki Coenagrion johanssoni tutkimusalueella havaitut lajit. Aeshna caerulea Aeshna subarctica 5.1 Torakat (Dictyoptera) Cordulia aenea Somatochlora arctica (toukkana) Torakoista Siikanevalta tunnetaan Suomen mo­ Libellula quadrimaculata lemmat luonnonvaraiset lajit: metsätorakka (Ec- Leucorrhinia dubia tobius sylvestris) ja lapintorakka (Ectobius lappo- nicus). Torakoita näkee usein lämpiminä päivinä Santakankaan reunassa kulkevan kirkasveti­ liikkumassa vilkkaasti suon laitamilla ja män­ sen suo-ojan varresta on edellisten lisäksi tavattu tyrämeellä. Määritetyt näytteet ovat syöttirysä­ neidonkorento (Calopteryx virgo). Tyypillisesti aineistosta vuodelta 1997. Lajeista metsätorakka tiukemmin soille rajoittuneita ovat edellä maini­ on ilmeisesti runsaampi Siikanevalla, sillä sitä oli tuista suoukonkorento (Aeshna subarctica), poh­ syöttirysä-aineistossa 18 yksilöä, kun lapintorak­ janukonkorento (A. caerulea) ja hoikkakiiltoko­ kaa oli vain 2 yksilöä. rento (Somatochlora arctica). Lisätutkimuksella odotettavissa olevia täydennyksiä voisivat olla 5.2 Sudenkorennot (Odonata) eräät lampikorentolajit sekä aapakiiltokorento (Somatochlora alpestris). Sudenkorentoja on havainnoitu Siikanevalla mui­ Suomen suurimman ukonkorentolajin, iso­ den hyönteisryhmien ohessa vuosina 1994–2005. ukonkorennon (Aeshna crenata) löytyminen Sii­ Alueelta on tänä aikana tavattu 17 lajia. Siikane­ kanevalta vuonna 1995 oli yllätys. Tätä Etelä- ja valla sudenkorentojen toukkien tärkeimpiä elin­ Itä-Suomessa esiintyvää lajia ei tunnettu aiemmin paikkoja ovat muutamat suolammet sekä lukuisat Pirkanmaan alueelta. Löytö oli Suomen luotei­ pienemmät vetiset kohdat räme- ja nevasuolla. sin, mutta sittemmin laji on tavattu myös Hel­ Aikuisia yksilöitä lentelee yleensä parhaiten lam­ vetinjärven kansallispuistosta (Valtonen 1998). pien ympärillä, mutta yksitellen myös eripuolilla Isoukonkorento elää rahkareunaisissa suolam­ suota etäämpänä lammikoista. missa, jollainen myös NE-Kilpilammi on. Kaik­ NE-Kilpilammilla on havaittu toistuvasti ai­ ki Siikanevan havainnot ovat NE-Kilpilammin kuisena seuraavat sudenkorentolajit: lähettyviltä, pääosa aivan lammen rantamilta. Kirjattuja aikuishavaintoja lajista on 20.8.1995 Coenagrion hastulatum 1 yks., 6.8.1996 n. 10 yks. ja 17.8.1997 n. 10 Coenagrion johanssoni yksilöä. Isoukonkorennon toukkia on löytynyt Lestes sponsa samasta lammesta v. 1996, ja naaraiden on nähty Aeshna crenata munivan kyseiseen lampeen. Aeshna juncea Aeshna subarctica 5.3 Kärsäkorennot (Mecoptera) Aeshna grandis Somatochlora metallica Kärsäkorennoista Siikanevalta tunnetaan tavalli­ Libellula quadrimaculata nen lumikorento (Boreus westwoodi). Leucorrhinia dubia Leucorrhinia rubicunda Sympetrum danae

18 5.4 Verkkosiipiset (Neuroptera) dentipes) on tavattu lammesta vain vuonna 1996, 1 yksilö. NE-Kilpilammin eteläpuolisesta neva­ Siikanevalta tunnetaan 14 verkkosiipislajia, jot­ suon sammalikosta seulottiin vuosina 2003–2004 ka on havaittu valtaosin vuosina 2003–2004. hyvin pientä karikelutiaista (Ceratocombus coleopt- NE-Kilpilammilla verkkosiipisiä edustaa mus­ ratus) ja lammen rannan märästä rahkasamma­ tanpuhuva sorsankaislakorento (Sialis lutaria). likosta harvinaista tummarahkiaista (Pachycoleus Varsinaisten suobiotooppien lajeihin lukeutuvat pusillimum). pikkuruinen rämevahiainen (Helicoconis lutea) Siikanevan koillisosan rämesuolta, pääosin ja mäntyhämykorento (Wesmaelius concinnus). vaivaiskoivuilta, haavittiin v. 2003–2004 useita Rämemännyistä ja suon reunapuustosta on saa­ yksilöitä harvinaista rämeludetta (Phymata crassi- tu haavimalla mäntykäärmekorento (Raphidia pes). Erikoisen näköisen lajin toukkavaiheet muis­ ophiopsis), useita muita kirvakorentoja ja kaksi tuttavat erehdyttävästi kellastuneita vaivaiskoivun harsokorentolajia. lehtiä. Rämeludettakin harvinaisempi jymylude (Jalla dumosa) löydettiin 28.8.2004 pohjoisosan 5.5 Luteet (Heteroptera) pitkospuilta, joille se oli pysähtynyt imemään saa­ listamaansa ruostesiiven (Phragmatobia fuliginosa) Luteiden havainnointi on painottunut vuosiin toukkaa. 2003–2004, jolloin Suomen ympäristökeskus ja Varsinaisia soiden luteita Siikanevalla ovat Hemiptera-työryhmä tutkivat Siikanevaa. Van­ lisäksi mm. juovahyppylude (Saldula opacula), hempia havaintoja on lähinnä vesi- ja puolive­ varpulude (Stephanitis oberti), rämepallopää (Glo- siluteista. biceps salicicola), kytrylude (Lamproplax picea) ja Puolivesiluteiden (Ambhibicoriomorpha) ja suopeikkolude (Coranus aethiops). vesiluteiden (Hydrocoriomorpha) tärkeimpiä elinpaikkoja Siikanevalla ovat suolammet, mutta puolivesiluteita löytyy myös pienehköistä veden­ viipymäkohdista. NE-Kilpilammin vesi- ja puoli­ vesiludelajistoon on todettu kuuluvaksi:

Cymatia bonsdorffi Sigara nigrolineata Sigara distincta Callicorixa praeusta Hesperocorixa linnaei Corixa dentipes Notonecta glauca Notonecta reuteri Gerris argentatus Gerris lacustris Gerris lateralis Gerris odontogaster Limnoporus rufoscutellatus Mesovelia furcata Hebrus ruficeps Microvelia reticulata

Pikkumalluaisista runsain laji NE-Kilpilam­ messa on yleinen kirjoallikkomalluainen (Cy- Jymylude (Jalla dumosa) imemässä ruostesiiven toukkaa matia bonsdorffi). Loviahdinmalluainen (Corixa pitkospuulla. Kuva Keijo Mattila.

19 5.6 Kaskaat (Auchenorrhyncha) 5.9 Suorasiipiset (Orthoptera)

Kaskaiden havainnoinnin tekivät vuosina 2003– Siikanevan suorasiipisiä on havainnoitu vuosina 2005 Suomen ympäristökeskus ja Hemiptera- 1994–1999 ja 2004. Siikanevalta tunnetaan kuu­ työryhmä. Tällöin havaittiin 95 kaskaslajia, joissa si suorasiipislajia, joista kaksi kuuluu hepokattien on monia mielenkiintoisuuksia. Eniten lajistoa (Tettigoniidae) ja neljä heinäsirkkojen (Acrididae) tutkittiin NE-Kilpilammin lähiympäristössä, heimoon. Pääasiassa elokuussa aikuisina esiin­ josta löydettiin 71 lajia. Kuloalueelta ja aarnisaa­ tyvien suorasiipisten elinpaikkoja Siikanevalla rekkeiden ympäristöstä molemmista havaittiin ovat avoimet nevat ja niiden reunat. Nevojen reilut 30 lajia. suorasiipislajistoksi on Siikanevalla todettu vih­ Siperianlatvaponsikas (Perotettix orientalis) reätöpökatti (Metrioptera brachyptera), suosirkka löydettiin Siikanevan pohjoisosan pitkospuiden (Stethophyma grossum) ja nevaheinäsirkka (Chort- tuntumasta 28.8.2004 Suomen faunalle uutena. hippus montanus). Laji tunnettiin Euroopasta aiemmin vain kahden Vihreätöpökatti istuu tyypillisesti varvuilla, Ruotsista löydetyn koirasyksilön perusteella. Har­ kuten vaivaiskoivuissa ja kanervissa, sirittäen kor­ vinaisuudesta huolimatta lajin ravintokasviksi tie­ kealla taajuudella ja paeten häirittynä nopeasti detään tavallinen kuusi (Ossiannilsson 1983). alas kasvillisuuden suojaan. Suosirkka puolestaan Mainittava on lisäksi kastikoilla (Ossiannils­ vain naksauttelee harvakseltaan kostean lyhyt­ son 1983) elävä yöponsikas (Lebradea flavovirens), korsinevan seassa ja lähtee muutaman metrin joka löydettiin sekä NE-Kilpilammilta että Pik­ pituiseen lentoon häirittynä. Kolmas Siikanevan kulatosaaren ympäristöstä. tyypillisistä suolajeista on nevaheinäsirkka, jota on tavattu Kilpilammien läheiseltä lyhytkorsine­ 5.7 Kempit (Psylloidea) valta, Jaarikanmaan itäpuoliselta silmäkenevalta ja Vanhanladonsaaren länsipuoliselta rahkanevalta. Siikanevalta tunnetaan vuosilta 2003–2005 seit­ Vaikeasti lähilajistaan nurmiheinäsirkasta (C. pa- semän kemppilajia. Näistä vaivaiskoivukemppi rallelus) erotettava nevaheinäsirkka on Suomessa (Psylla betulaenanae) on tyypillinen suolaji. pohjoispainotteinen, vain paikoin Etelä-Suomen soilta tavattu laji (Albrecht 1979, Salokannel ym. 5.8 Koskikorennot (Plecoptera) 2001). Edellisten lisäksi Siikanevalta tunnetaan ha­ Siikanevalta tunnetaan kolme koskikorentolajia: vainnot niittyheinäsirkasta (Omocestus viridulus) lähdekorri (Nemurella pictetii), jokapaikankorri lyhytkorsinevalta läheltä Kilpilammia sekä nui­ (Nemoura cinerea) ja hankikorri (Taeniopteryx jaheinäsirkasta (Myrmeleotettix maculatus) suon nebulosa). Useita lähdekorrin yksilöitä tavattiin kesähelteillä kuivuneelta reunarahkalta. Nuijahei­ v. 1997 Ison Heinäsaaren pohjoisreunalta kohdas­ näsirkka on tavattu samalta kohdalta toistuvasti. ta, jossa vesi virtaa hieman suon ja metsän vaihet­ Pitkospuilta v. 2004 löytyneet niittyhepokatin tumassa. Vesi lienee lähdeperäistä, sillä lähdekorri (Decticus verrucivorus) lenninsiivet lienevät linnun on tyypillisesti sidoksissa lähteisyyteen (Ilmonen paikalle kuljettamat, sillä sirityksensä ansiosta hel­ & Paasivirta 2000). Siikanevan tutkituilla paikoil­ posti havaittava niittyhepokatti ei esiinny Siikane­ la ei muutoin ole koskikorennoille suotuisia elin­ valla eikä tiettävästi aivan lähialueillakaan. paikkoja, mutta suon reunoilla kulkevista ojista ja puroista on varmasti löydettävissä hankikorrin ja jokapaikankorrin lisäksi vielä muitakin lajeja.

20 5.10 Vesiperhoset (Trichoptera)

Siikanevan vesiperhosia on havainnoitu pääasias­ sa vuosina 1994–1997, ja lisäksi kolmesta lajista löytyy tietoja aiemmista tutkimuksista (Paasivirta 1988). Täydennyksiä lajistoon saatiin vielä vuon­ na 2005 Malaisepyydyksen ansiosta. Siikanevalta tunnetaan aikuishavainnointimenetelmiin perus­ tuen yhteensä 33 vesiperhoslajia, jotka edustavat suurinta osaa Etelä-Suomesta tunnetuista soiden vesiperhosista. Vesiperhosten elinpaikkoja Sii­ kanevalla ovat käytännössä kaikki vesibiotoopit: lammet, vedenviipymät, ojat jne. Pysyvän veden tarjoavan NE- ja NW-Kilpilammin lajistosta on todettu mm. seuraavat lajit:

Agraylea sexmaculata Oxyethira sagittifera Oxyethira distinctella Holocentropus dubius Agrypnia picta Agrypnia obsoleta Agrypnia czerskyi Nevaheinäsirkka. Kuva Keijo Mattila. Limnephilus borealis Limnephilus externus Triaenodes bicolor

Kausikuiva suon reunaviete on mm. vuotsoputkisirvikkään (Limnephilus fenestratus) elinpaikka. Kuva Keijo Mattila.

21 Edellä mainituista erityisesti kuljuputkisirvikäs 5.11.1 Vanhat metsäsaarekkeet (Limnephilus externus) on Etelä-Suomessa paikoit­ tainen, pääasiassa suolammista tavattu laji, joka Vanhoista metsistä selvästi riippuvaisia perhosla­ yleistyy Suomessa pohjoiseen päin. NE-Kilpilam­ jeja esiintyy Suomen boreaalisessa metsävyöhyk­ men rannoilta sitä on tavattu useaan otteeseen keessä suhteellisen vähän. Pääsyy tähän on se, haavimalla rantakasvillisuutta sekä 23.8.1994 että Suomen perhosissa on vain pienehkö jouk­ noin 30 yksilöä valvontavalopyynnillä. ko lahopuusta tai epifyyteistä riippuvaisia lajeja. Isovarpu- ja lyhytkorsinevojen märiltä kohdil­ Siikanevan metsäsaarekkeista tavatut lahopuiden ta on Siikanevalla tavattu seuraavat lajit: sienirihmastoa tai kääpien itiöemiä yms. toukka­ na ravintonaan käyttävät perhoset ovat: Oxyethira mirabilis Oligotricha lapponica Montescardia tesselatella Limnephilus fenestratus Scardia boletella Limnephilus elegans Agnathosia mendicella Limnephilus femoralis Nemapogon cloacellus Limnephilus diphyes Nemapogon picarellus Limnephilus coenosus Schiffermulleria similella Rhadicoleptus alpestris Denisia stipella

Edellä mainituista rimpiputkisirvikästä (Lim- Edellisistä Agnathosia mendicella ja taula­ nephilus diphyes) on tavattu useita kertoja märistä kääpäisiin koivuihin onkaloita kaivava kookas kohdista, joissa on hieman vettä vielä pitkälti ke­ kääpäkoi (Scardia boletella) ovat Länsi-Suomessa sälläkin, mutta ei kuitenkaan varsinaisten lampien melko harvinaisia, kun taas muut mainitut lajit ääreltä. Rimpiputkisirvikäs ja suoputkisirvikäs (L. ovat yleisiä. Agnathosia mendicella tavattiin Pik­ femoralis) esiintyvät vetisillä, luonnontilaisilla tai kulatosaaresta 7.–8.7.1994 valvontavalolta. Kää­ lähes luonnontilaisilla soilla. Lajien elinpaikkoja päkoin syömäjälkiä ja kuoriutuneita koteloita on tunnetaan Etelä-Suomessa niukasti, mutta mo­ löydetty toistuvasti Vanhanladonsaaren taulakää­ lemmat lajit esiintyvät Suomessa Lappiin asti päisistä koivuista v. 1995–1999. (Laasonen ym. 1998). Yllämainituista nevojen Naavoilla ja lupoilla toukkana elävä naavamit­ vesiperhosista vain kahta yleisintä lajia, kaulus­ tari (Alcis jubatus) suosii vanhoja metsiä (Mikkola putkisirvikästä (L. coenosus) ja rämesirvikästä ym. 1989, Salokannel 1998). Naavamittari on (Rhadicoleptus alpestris), on tavattu Siikanevalla havaittu Isosta Heinäsaaresta 8.7.1994. Myös säännöllisesti myös puustoisilta rämeiltä. vaaleaharmoyökköstä (Xestia sincera) ja nuoli­ Siikanevan ainoa havainto Suomessa etelään harmoyökköstä (X. fennica) pidetään vanhojen päin harvinaistuvasta vuotsoputkisirvikkäästä metsien suosijoina. Vaaleaharmoyökkönen on (Limnephilus fenestratus) on tehty NE-Kilpilam­ tavattu Pikkulatosaaresta 8.7.1994 valvontavalol­ min eteläpuolisen, kesän myötä lähes kuivuneen la ja nuoliharmoyökkönen syöttirysällä v. 1997 vedenviipymän kostealta pohjalta 14.7.1997. Santakankaan laidasta. Tällöin muutaman neliön alalta tavattiin kent­ Metsäsaarekkeiden tavallisimmat perhoset, tähaavimalla noin 20 aikuista yksilöä, joista osa kuten mustikkamittari (Eulithis populata), met­ oli vastakuoriutuneita. säpohjanmittari (Entephria caesiata) ja pohjanren­ gasmittari (Elophos vittaria), elävät varpukasveilla, 5.11 Perhoset (Lepidoptera) kuten mustikalla ja puolukalla. Nämä perhoset esiintyvät saarekkeissa säännöllisesti runsaina. Siikanevalla on havainnoitu perhosia dokumen­ Metsäsaarekkeista tavatuista muista perhosista toidusti jo vuonna 1874 (Sahlberg 1876). Vaikka mainittakoon harvinainen paatsamanmarjakää­ kirjallisuustiedot on koottu pohjaksi, perustuu riäinen (Spatalistis bifasciana), joka elää toukkana teksti suurimmalta osin vuosina 1994–1997 teh­ nimensä mukaisesti erityisesti paatsaman marjo­ tyyn havainnointiin. Tämä pätee erityisesti pik­ jen sisällä. kuperhosiin (Microlepidoptera), joista on hyvin vähän vanhempia havaintotietoja.

22 5.11.2 Rämeet Osa lajeista lentää usein kaukana nevan puo­ lella. Harvakseltaan lakkaa kasvavat lyhytkor­ Mäntyiset mutta eivät liian umpinaiset isovarpui­ sinevan rahkatömpäreet saattavatkin olla mm. set rämeet ovat perhosten kannalta ehkä tärkein rahkahopeatäplän (Boloria frigga) toukille tärkeitä osa suota. Usein parhaita kohtia ovat mäntyrä­ paikkoja. meen ja nevaosien vaihettumat tai mosaiikit. Siel­ Mainituista lajeista erityisesti Parornix poly- lä rämeen varpukasvit ovat hyvin edustettuina, grammella, Acleris fimbriana, Agriphila biarmica perhosilla on tilaa lentää ja pienilmasto on läm­ ja suokirjosiipi (Pyrgus centaureae) ovat Suomessa pimämpi kuin suon muissa osissa. Osasta lajeista pohjoispainotteisesti esiintyviä ja harvinaisia Etelä- on vaikea sanoa, elävätkö ne enemmän räme- vai Hämeessä. Aikuisena talvehtiva Acleris fimbria- nevaosien puolella. Seuraavaan on kuitenkin lis­ na tavattiin 5.10.1996 Santakankaan lahdelman tattu Siikanevalla pääasiassa rämeosissa tai rämeen isovarpurämeeltä. Agriphila biarmica puolestaan ja nevan vaihettumissa tavatut suoperhoslajit: havaittiin parveilussa, noin 20 yksilöä 22.7.1997 pohjoisten pitkospuiden tuntumassa tupasvilla­ Stigmella lediella rämeellä. Lampronia luzella Myös vanhastaan Siikanevalta tunnetut suo­ Acanthopsyche atra nokiperhonen (Erebia embla) ja pursupikkumitta­ Pachytelia villosella ri (Eupithecia gelidata) ovat rämeiden tai rämeen Phyllonorycter anderidae ja metsän vaihettuman perhoslajeja. Kumpaakaan Parornix polygrammella lajia ei kuitenkaan ole tavattu Siikanevalta vuo­ Coleophora ledi sikymmeniin. Coleophora obscuripalpella Siikanevan rämeillä (osin myös nevoilla) Carpatolechia epomidella esiintyy myös melko paljon perhoslajeja, joiden Chionodes viduella populaatioista suuri osa elää suobiotooppien ul­ Prolita sexpunctella kopuolella. Näistä monet ovat mm. mäntyä ja Acleris hyemana kanervaa toukkana syöviä tai moniruokaisia: Acleris fimbriana Olethreutes ledianus Neofaculta ericetella Epinotia gimmerthaliana Altenia perspersella Ancylis comptana Olethreutes bifasianus Ortholepis vacciniella Rhobopota naevana Agriphila biarmica Schreckensteinia festaliella Crambus alienellus Chrysoteuchia culmella Pyrgus centaureae Callophrys rubi Colias palaeno Plebeius idas Albulina optilete Boloria euphrosyne Boloria aquilonaris Eulithis testata Boloria eunomia Thera obeliscata Boloria freija Eupithecia nanata Boloria frigga Macaria brunneata Oeneis jutta Ematurga atomaria Eupithecia gelidata Eriogaster lanestris Carsia sororiata Lasiocampa quercus Macaria carbonaria Dendrolimus pini Arichanna melanaria Saturnia pavonia Nola aerugula Dicallomera fascelina Acronicta menyanthidis Cybosia mesomella Amphipoea lucens Callistege mi Lithophane lamda Syngrapha interrogationis Coranarta cordigera Anarta myrtilli Coenophila subrosea Papestra biren Lycophotia porphyrea 23 Edellisistä Rhobopota naevana ja viiruheinä­ Harvinaisemmista nevojen perhosista mainit­ koisa (Chrysoteuchia culmella) esiintyvät run­ takoon suoaamukääriäinen (Clepsis pallidana) ja saimmillaan suon nevaosilla. Jälkimmäinen elää luumittari (Aspitates gilvaria), joista ensimmäistä nevasoiden lisäksi myös kuivilla niityillä. Koivu­ on tavattu toistuvasti pohjoisosan pitkospuiden, kehrääjästä (Eriogaster lanestris) ei ole Siikane­ Santakankaan lahden ja Vanhanladonsaaren ly­ valta tuoreita havaintoja, vaan lajin toukkapesye hytkorsinevoilta. Luumittarista ei ollut tiedossa on löytynyt alueelta viimeksi 1970–80-lukujen havaintoja sitten vuoden 1874 (Sahlberg 1876), vaihteessa. kunnes vuonna 2003 onnistuttiin löytämään useita yksilöitä Kilpilammin lyhytkorsinevalta. 5.11.3 Nevat Myös tummaheinäkoisa (Crambus uliginosellus) ja pohjoispainotteinen Coleophora plumbella Tyypillisesti nevalla, vähemmässä määrin rämeellä ovat Hämeessä harvinaisia lajeja. Valkopäähei­ ja sen vaihettumassa elävistä perhosista seuraavat näkoi (Elachista eleochariella) ja tupasvillakoi (E. on havaittu Siikanevan nevaosilla (lyhytkorsi-, serricornis) on havaittu vain Ison Heinäsaaren sara- ja rahkanevalla): länsilaidalta, jossa metsäreunan kapea sararäme muuttuu saranevaksi. Phalacropteryx graslinella Pikkutupsukkaan (Orgyia antiquoides) ravin­ Glyphipterix haworthana tokasveiksi mainitaan mm. monet varvut (Martti­ Elachista kilmunella la ym. 1996), mutta Siikanevalla lajin toukkia on Elachista eleochariella havaittu erityisen runsaasti Vanhanladonsaaren ja Elachista serricornis Ison Heinäsaaren välisellä märällä lyhytkorsine­ Elachista albidella valla, jossa ravinnoksi on tarjolla lähinnä eräitä Coleophora plumbella saroja sekä leväkköä. Toukkia on toki löydetty Clepsis pallidana myös muista osista eri varpukasveilta, etenkin Philedone gerningana vaivaiskoivuilta. Lajin runsaus vaihtelee vuosit­ Crambus uliginosellus tain suuresti. Catoptria margaritella Donacaula forficella Coenonympha tullia Aspitates gilvaria Orgyia antiquoides Thumatha senex Hypenodes humidalis Celaena haworthii

Edellisistä Donacaula forficella, pyörösiipi (Thumatha senex), koiyökkönen (Hypenodes humidalis) ja mustaluhtayökkönen (Celaena ha- worthii) elävät tyypillisesti myös mm. järvenran­ takosteikoissa, muut lienevät tiukemmin sidok­ sissa varsinaisiin soihin. Donacaula forficella on havaittu Siikanevalla Vanhanladonsaaren ja Ison Heinäsaaren välisellä märällä lyhytkorsinevalla sekä NE-Kilpilammin rannalta.

Luumittari (Aspitates gilvaria). Kuva Keijo Mattila.

24 5.11.4 Puuttuvia suoperhoslajeja Cryptophagus lapponicus Atomaria alpina Perhosten havainnointiin Siikanevalla on liitty­ Cis lineatocribratus nyt monesti tiettyjen lajien etsintää, mutta se ei Cis dentatus aina ole ollut tuloksekasta. Osin tämä voi johtua Rabocerus gabrieli havainnoinnin riittämättömyydestä, mutta eräät Tetratoma ancora muualta Länsi-Suomesta tunnetut suolajit saat­ Orchesia minor tavat tyystin puuttua Siikanevalta. Muun muassa Orchesia fasciata kihokkisulkasta Buckleria paludum (Zeller), räme­ Xylita livida varpumittaria (Dysstroma infuscatum) ja rämepör­ Zilora ferruginea hömittaria Lycia lapponaria (Boisduval) on etsitty Trypodendron proximum varta vasten ilman tuloksia. Havaintoaineistosta puuttuvat myös läheisiltä Oriveden Lakkasuolta Lähes kaikki edellä mainitut lajit on tavattu tai Hanhinevalta tunnetut Gynnidomorpha mini- vain ikkunapyydyksillä. Kun verrataan tutkittujen mana (Caradja), Loxostege commixtalis (Walker) metsäsaarekkeiden saproksyylilajistoa keskenään, sekä synkkänopsayökkönen Sympistis funebris täytyy huomioida ikkunapyydysten erilaiset mää­ (Hübner) (Martikainen & Seuranen 1988). rät. Isossa Heinäsaaressa pidettiin 2,5-kertaista pyydysmäärää Pikkulatosaareen ja Pikkuheinä­ 5.12 Kovakuoriaiset (Coleoptera) saareen verrattuna. Vastaavasti harvinaisempien saproksyylikovakuoriaislajien määrä Isossa Hei­ Kovakuoriaisia on havainnoitu Siikanevan seu­ näsaaressa verrattuna Pikkuheinäsaareen ja Pik­ tuvilla jo vuosikymmeniä, sillä mm. Esko Kan­ kulatosaareen on 2–3-kertainen. Kyseiset kolme gas tutki 1900-luvun alkupuolella Siikakankaan saareketta ovat melko samankaltaisia. Vanhan­ paloaluetta. Varsinaisen lajistollisen selvityksen ladonsaari nousee selvästi esille tässä vertailussa, suoalueella ja sen metsäsaarekkeissa aloitti Ilpo sillä kolmella ikkunapyydyksellä on tavoitettu Rutanen vuosina 1985–1988 (Rutanen 1988). sieltä enemmän harvinaisia lajeja kuin 7 pyydyk­ Myöhemmissä selvityksissä v. 1994–2005 alueen sellä Isosta Heinäsaaresta. Syy lienee siinä, että tunnettu lajimäärä kolminkertaistettiin. Tässä Vanhanladonsaari on monipuolisempi kuin toi­ raportissa Siikanevalta listataan 516 kovakuori­ set tutkitut metsäsaarekkeet. Se on kauttaaltaan aislajia. lehtomaista kangasta, ja muista metsäsaarekkeista poiketen siellä kasvaa saproksyylikovakuoriaisille 5.12.1 Vanhat metsäsaarekkeet tärkeitä lahoamisen eri vaiheissa olevia haapoja. Taulukon 6 kokonaislajimäärään on laskettu Siikanevan metsäsaarekkeista on tavattu runsaasti myös muilla menetelmillä havaitut lajit. saproksyyli- eli lahopuuriippuvaista kovakuori­ Vanhoista metsäsaarekkeista on tavattu myös aislajistoa. Seuraavassa on lueteltu Siikanevan monenlaista maanpinnalla ja karikkeessa liikkuvaa vanhojen metsäsaarekkeiden lajeista mainitta­ kovakuoriaislajistoa, joista edellä mainitulla frek­ vimpia. Mainittaviksi on laskettu vähintään 30 venssipisteskaalalla harvinaisempia ovat: frekvenssipisteen lajit (Rassi 1993) sekä eräät muut saproksyylilajit. Platynus mannerheimii Choleva glauca Ptinella johnsoni Mycetoporus niger Acrotrichis pumila Mycetoporus bruckii Leiodes oblonga Bryoporus cernuus Agathidium arcticum Tachinus elegans Agathidium nigrinum Tachinus rufipennis Quedius brevicornis Orthoperus punctatus Hylis procerulus Episernus angulicollis Hyvin harvinaista Mycetoporus bruckii -man­ Dorcatoma punctulata tuvaajakasta tavattiin 2 yksilöä Vanhanladonsaa­ Epurea fussi resta v. 1995. Rhizophagus nitidulus 25 Taulukko 6. Metsäsaarekkeiden kovakuoriaispyynnin ikkunapyydysmäärät, harvinaisten saproksyylikovakuoriaisten la- jimäärät ja kokonaislajimäärät saarekkeittain v. 1995.

Nro Kohde Ikkunapyydyksiä Harvinaisia Kokonaislajimäärä saproksyylilajeja 1 Pikkulatosaari 2 3 105 2 Pikkuheinäsaari 2 5 130 3 Iso Heinäsaari 7 10 167 4 Vanhanladonsaari 3 13 183

5.12.2 Jaarikanmaan kulotusalue Plateumaris weisei Jaarikanmaan kulotusalueen aineistosta on mää­ Cryptocephalus labiatus ritetty 102 kovakuoriaislajia, joista valtaosa on eri Cryptocephalus decemmaculatus tavoin lahosta puuaineksesta riippuvaisia. Varsi­ Cryptocephalus bipunctatus naisesti palaneisiin metsiin erikoistuneita lajeja Lochmaea caprea ovat palokurekiitäjäinen (Sericoda quadripuncta- Anthribus scapularis ta), kulokauniainen (Oxypteris acuminata) ja pa­ Coeliodes nigritarsis lojahkiainen (Sphaeriestes stockmanni). Kolmen selvän paloaluelajin esiintyminen Jaarikanmaal­ Osa edellä mainituista lajeista löytyy usein la osoittaa kulotuksen kannattaneen. Laajempi myös nevabiotoopeilta, erityisesti vaivaiskoivua pyydysaineisto olisi todennäköisesti paljastanut kasvavalta isovarpunevalta. Edellisten lisäksi muitakin palolajeja. Santakankaan laidan isovarpurämeeltä löytyi Monet muutkin saproksyylikuoriaislajit ovat 19.6.1996 hyvin harvinainen ristipiilopää (Cryp- hyötyneet kulotuksesta, joka on lisännyt laho­ tocephalus crugicer). Lajista tunnetaan yhteensä puun määrää alueella. Varjoisista metsäsaarekkeis­ vain kymmenkunta havaintopaikkaa Ruotsista, ta havaitsematta jääneitä mutta avoimelta kulo­ Suomesta ja Venäjältä (mm. Silfverberg, 1981, alueelta löytyneitä saproksyylilajeja olivat mm. Lundberg 1982). Hadreule elongatula -kääpiäinen, täpläjahkiainen (Sphaeriestes bimaculatus) ja Euglenes pygmaeus -aatukainen.

5.12.3 Suobiotoopit

Siikanevalla pääasiassa rämeiltä (tupasvilla- ja isovarpuräme) kenttähaavinnalla, toistuvasti ta­ vattuja lajeja ovat muun muassa:

Podabrus alpinus Cantharis paludosa Absidia schoenherri Rhagonycha atra Chilocorus renipustulatus Coccinella trifasciata Coccinella hieroglyphica Ristipiilopää (Cryptocephalus cruciger). Piirros Tero Agrilus paludicola Piirainen.

26 Pääasiassa nevabiotoopeilta (lyhytkorsi-, sa­ lahoissa suokoivuissa. Suon ”puustoon” kuulu­ ra- ja rahkaneva), yleensä läheltä suon reunoja ja vien pitkospuiden lajistosta tehdyssä erillisessä NE-Kilpilammia, on kenttähaavinnalla, kuoppa­ tutkimuksessa (Löyttyniemi 1967) on havaittu pyydyksillä ja seulomalla tavattu muun muassa kolme kovakuoriaislajia, joista harvinaisin on seuraavia kovakuoriaislajeja: nahkuri (Tragosoma depsarium). Nahkurista on Siikakankaalta ja Siikanevalta monia havaintoja Carabus nitens 1900-luvulta; viimeisin tieto lajista on toukkaha­ Pterostichus rhaeticus vainto 1990-luvun puolivälistä (Petri Martikai­ Pterostichus diligens nen, henk.koht. tiedoanto). Viimeisimpään ha­ Agonum ericeti vaintoon perustuen lajin voidaan olettaa edelleen Agonum fuliginosum sinnittelevän alueella. Edellä mainittujen lisäksi Helophorus laticollis viherjalokuoriainen (Buprestis rustica) on löydetty Ptilidae spp. kahdesti tallattuna pitkospuilta, joissa se oletetta­ Philonthus nigrita vasti elää myös toukkana. Acylophorus wagenscheiberi Leptacinus intermedius 5.12.4 NE-Kilpilammi ja vedenviipymäpaikat Lathrobium rufipenne Lathrobium terminatum NE-Kilpilammesta on tavattu vesihaavimalla 14 Lathrobium impressum vesikuoriaislajia. NE-Kilpilammen vesikuoriais­ Stenus melanarius lajit ovat valtaosaltaan sukeltajia (Dytiscidae), ja Stenus opticus niiden joukkoon kuuluu myös kaksi alueellisesti Stenus proditor harvinaisempaa lajia: Hydroporus glabriusculus Stenus pallitarsis -kääpiösukeltaja ja Dytiscus lapponicus -suursu­ Euaesthetus laeviusculus keltaja. Seuraavat lajit on tavattu NE-Kilpilam­ Myllaena kraatzi mesta: Pselaphaulax dresdensis Pselaphus heisei Haliplus ruficollis Cyphon spp. Hyphydrus ovatus Donacia obscura Hygrotus inaequalis Plateumaris discolor Hydroporus glabriusculus Aphtona erichsoni Hydroporus erythrocephalus Limnobaris t-album Hydroporus tristis Limnobaris pilistriata Hydroporus umbrosus Graptodytes granularis NE-Kilpilammin eteläpuoleisesta kosteasta Agabus serricornis sammalikosta seulottu Helophorus laticollis -lam­ Ilybius guttiger pivesiäinen on Suomessa harvinainen laji, jota ei Acilius canaliculatus tiettävästi ole aiemmin löydetty Etelä-Hämeen Dytiscus lapponicus eliömaakunnasta (Hansen 1987). Siikanevan laa­ Gyrinus opacus jojen nevojen keskiosissa ei ole juuri tehty havain­ Enochrus affinis nointia, mutta lajisto lienee niissä samankaltaista kuin reuna-alueilla. Erilaisista pienemmistä, kesän mittaan yleensä Suon puuston, pystyyn kuolleiden mäntyjen kuivuvista vedenviipymäpaikoista on Siikanevalla ja koivujen, mielenkiintoista kovakuoriaisfaunaa kerätty parikymmentä lajia vesikuoriaisia. Näistä ei ole tutkittu riittävästi (esim. runkoikkunapyy­ harvinaisimpia ovat Hydroporus neglectus- ja H. dyksillä). Kulotusalueelta tavattu rämekauniainen discretus -kääpiösukeltajat sekä suikutaitosukel­ (Melanophila formaneki) on kuitenkin tyypilli­ taja (Agabus elongatus). Harvinainen Hydroporus sesti suomäntyjen asukki (Ehnström & Axelsson discretus on kerätty Vanhanladonsaaresta ikkuna­ 2002). Myös kenttähaavinnalla toistuvasti tavattu pyydyksellä v. 1995. punaseppä (Ampedus pomonae) elänee tyypillisesti

27 5.13 Kaksisiipiset (Diptera) 5.14 Pistiäiset (Hymenoptera)

Siikanevan kaksisiipisistä on aiemmin julkaistu Siikanevan pistiäisistä on tiedossamme ainoas­ vain 28 surviaissääskitaksonia Paasivirran (1988) taan kolme muurahaislajia (Löyttyniemi 1967), tutkimuksessa. Vuosilta 1999–2005 on kertynyt muutamia ampiais- ja kimalaislajeja, yksi sahapis­ tietoja 16 vaaksiais- tai pikkuvaaksiaislajista, 14 tiäislaji ja yksi muu pistiäislaji. Trichiosoma nanae kukkakärpäslajista, 1 asekärpäsestä, 1 täikärpäses­ -sahapistiäisen kookkaita toukkia ja aikuisia on tä, 5 paarmasta ja 13 kiilukärpäslajista. löydetty vaivaiskoivuilta, etenkin NW-Kilpilam­ Vaaksiais- ja pikkuvaaksiaisaineisto perustuu min läheisyydestä. NW-Kilpilammin lähellä vuonna 2005 pidet­ tyyn Malaisepyydykseen. Pyydyksestä tavattiin 122 yksilöä, jotka kuuluvat 16 lajiin. Nämä ovat pääosin tavallisia nevojen ja kosteikkojen lajeja. Erioptera beckeri on kuitenkin harvinaisempi, luonnontilaisten soiden, pääasiassa karujen nevo­ jen pikkuvaaksiainen. Lajia tavattiin kaksi yksilöä 1.6.–1.7.2005. Kukkakärpäsmateriaali on kerätty haavimal­ la 11.6.1999. Tavattu lajisto on muuten yleistä, mutta Platycheirus holarcticus -havainto on Suo­ men selvästi eteläisin (Tero Piirainen, henk.koht. tiedonanto). Kenttähaavimalla lyhytkorsinevaa Kilpilam­ mien lähellä ja silmäkenevaa Jaarikanmaan itä­ puolisella suolla tavattiin vuonna 2004 seuraavat kiilukärpäslajit:

Dolichopus annulipes Dolichopus discifer Dolichopus linearis Dolichopus lepidus Dolichopus maculipennis Dolichopus remipes Medetera infumata Rhaphium longicorne Campsicnemus compeditus Campsicnemus scambus

Dolichopus annulipes, D. maculipennis ja Rhaphium longicorne ovat tyypillisiä happamien soiden lajeja, Dolichopus remipes on tavattu useim­ min luhtaniityiltä (Jere Kahanpää, henk.koht. tiedonanto). Silmäkenevan kuljuissa havaittiin 28.8.2004 sukutyypillisesti veden pinnalla luis­ televaa Hydrophorus albiceps -lajia. Jaarikanmaan kulotusalueen sammutusvesilampareiden pinnalla puolestaan tavattiin samana päivänä Hydrophorus borealis ja H. altivagus.

28 6 Tulosten tarkastelu

6.1 Siikanevan lajirikkaus 6.2 Siikanevan uhanalaiset hyönteiset Siikanevan suohyönteislajiston rikkaus perustuu Siikanevalta tunnetaan kolme valtakunnallisesti ennen kaikkea pääsuobiotooppien suureen pinta- uhanalaista hyönteislajia. Silmälläpidettäviä laje­ alaan ja moniosaisuuteen. Siikaneva muodosta­ ja on havaittu Siikanevalla 10. Lajit on esitetty neekin monelle hyönteislajille osapopulaatioiden taulukossa 7. verkon, jossa lajien paikalliset sukupuutot voivat Uhanalaisista ja silmälläpidettävistä lajeista korvautua nopeasti suon muista osista liikkuvien seitsemän on suohyönteisiä. Kolme lajia on laho­ yksilöiden ansiosta. Niinpä Siikanevalla elävät esi­ puista riippuvaisia, ja niistä kaksi on riippuvaisia merkiksi lähes kaikki Pohjois-Pirkanmaalta tava­ erityisesti palaneesta puusta. Yksi silmälläpidettävä tut soiden perhoslajit. Siikanevan etäisyys Suo­ laji (Hydroporus discretus) elää kosteissa korpipai­ menselän soista saattaa olla selityksenä eräiden la­ nanteissa ja yksi (Spatalistis bifasciana) paatsaman jien puuttumiselle, mutta jotkin harvinaisimmat marjoissa. Silmälläpidettävän pähkämöluteen on lajit puuttunevat aineistosta havainnointimäärien todettu elävän metsäkurjenpolvella, jolta se löytyi ja -menetelmien puutteellisuuden takia. Jaarikanmaaltakin. Laji ei tämän hetkisen tietämyk­ Siikanevan metsäympäristöjen lajistoa ei voine sen valossa vaatine enää erityistä silmälläpitoa. pitää erityisen rikkaana. Metsäkuvioiden, etenkin Valtakunnallisesti uhanalaisten suolajien määrää vanhojen, pinta-alat ovat melko pienet ja metsät vähentää osaltaan se, että Siikanevan suolajisto on ovat suhteellisen karuja ja kasvistoltaan melko yk­ suurimmalta osin yleislevinneisyydeltään pohjoista, sipuolisia. Kasvilajiston yksipuolisuus onkin yksi Pohjois-Suomessa elinvoimaista lajistoa. Eteläistä suurimmista hyönteislajiston määrää rajoittavista suolajistoa edustavat silmälläpidettävät suoaamu­ tekijöistä. Metsäsaarekkeiden ja kulotusalueen la­ kääriäinen ja luumittari. Siikanevalta tunnetaan val­ hopuusto monipuolistaa kuitenkin selvästi alueen takunnallisesti elinvoimaiseksi luokiteltuja, mutta faunaa. alueellisesti uhanalaisia perhoslajeja koko joukko: Siikanevan hyönteislajisto on laajan pinta-alan Agriphila biarmica, Altenia perspersella, suonokiper­ ja luonnontilaisuuden ansiosta runsas, vaikka alu­ honen (Erebia embla), Ortholepis vacciniella, Paror- een maaperä onkin karu. Siikanevalla elää edus­ nix polygrammella, suokirjosiipi (Pyrgus centaureae) tava pohjois-pirkanmaalainen hyönteislajisto, ja vaaleaharmoyökkönen (Xestia sincera). erityisesti suobiotooppien hyönteisten osalta. Suomen kansainvälisistä vastuulajeista (Rassi ym. 2001) Siikanevalla esiintyvät muurainhopea­

Taulukko 7. Siikanevan valtakunnallisesti uhanalaiset ja silmälläpidettävät lajit (Rassi ym. 2001).

Lahko Laji Luokka Kohde Biotooppi Kovakuoriaiset ristipiilopää (Cryptocephalus cruciger) VU 5 rämesuo Kovakuoriaiset nahkuri (Tragosoma depsarium) VU lahopuu (suo) Nivelkärsäiset jymylude (Jalla dumosa) VU 6 rämesuo Kaskaat Lebradea flavovirens NT 1a, 6a nevasuo Kovakuoriaiset eräs sukeltajalaji (Hydroporus discretus) NT 4 metsälätäköt Kovakuoriaiset kulokauniainen (Oxypteris acuminata) NT 7 kulotusalue Kovakuoriaiset palojahkiainen (Sphaeriestes stockmanni) NT 7 kulotusalue Luteet pähkämölude (Macrolophus pygmaeus) NT 7 kulotusalue Perhoset luumittari (Aspitates gilvaria) NT 6 nevasuo Perhoset paatsamanmarjakääriäinen NT 4 metsä (Spatalistis bifasciana) Perhoset suoaamukääriäinen (Clepsis pallidana) NT 5, 6 neva/rämesuo Vesiperhoset rimpiputkisirvikäs (Limnephilus diphyes) NT 1a, 5, 6 neva/rämesuo Vesiperhoset suoputkisirvikäs (Limnephilus femoralis) NT 1a neva/rämesuo

29 täplä (Boloria freija), rämekylmänperhonen (Oeneis jutta) ja suokirjosiipi (Pyrgus centaureae). Vanhas­ taan Siikanevalta tunnetaan niin ikään vastuulajiksi luokiteltu suonokiperhonen (Erebia embla; Sahl­ berg 1876), joka saattaa kuitenkin olla hävinnyt alueelta laajemman taantumisensa yhteydessä. Siikanevan metsäsaarekkeista on tavattu run­ saasti saproksyylikovakuoriaislajistoa, mutta esimer­ kiksi lahohaavan niukkuus rajaa monien valtakun­ nallisesti uhanalaisten lajien elinmahdollisuuksia. Lahohaapaa on käytännössä vain Vanhanladonsaa­ ressa. Metsäsaarekkeet ovat siksi pääasiassa kuusen, männyn ja koivun saproksyylilajien elinpaikkoja, varsinkin sellaisten lajien, jotka eivät vaadi elin­ ympäristöltään korkeita lämpötiloja vaan selviävät viileissä, varjoisissa olosuhteissa. Metsäsaarekkeista havaittiin 300 kovakuoriaislajia. Inventoinneissa havaittu lajimäärä kertoo lähinnä pyynnin tehok­ kuudesta, tässä tapauksessa tehokkuus on vielä ollut riittämätön kaikkien alueella elävien uhanalaislajien Rämekylmänperhospariskunta (Oeneis jutta) männyn havaitsemiseen (Martikainen & Kouki 2003). rungolla. Kuva Keijo Mattila.

6.3 Suositeltavat hoitotoimenpiteet 6.4 Siikanevan hyönteislajisto­ tuntemuksen kattavuus Siikanevan erilaisten suotyyppien säilyttäminen mahdollisimman hyvin vähintään nykyisessä Koska hyönteislajistoselvitykset ovat kattavuu­ luonnontilassaan takaa nykyisen monipuolisen deltaan aina jollain tapaa vajaita, on tärkeää, että suohyönteislajiston säilyvyyden. Tutkituilla osilla havainnointimenetelmät ovat hyvin dokumen­ suo ei näytä juuri kasvaneen umpeen reunaojien toidut. Mahdollisia tulevia jatkotutkimuksia takia, mutta kuivina kesinä esimerkiksi suon koil­ varten on hyödyllistä arvioida myös tutkimuksen lisreuna on loppukesällä rutikuiva. Kuivumisen kattavuutta. Koska tässä tutkimuksessa on keski­ laajuutta on seurattava ja tarvittaessa on harkit­ tytty soiden, suolampien, vanhan metsän ja ku­ tava reunaojien vaikutuksen pienentämistä. Suon loalueiden lajien selvittämiseen, on näiden habi­ länsiosien ojituksia emme ole tutkineet, mutta taattien lajisto parhaiten edustettuna. Tutkimus­ mikäli umpeenkasvun tai liiallisen kuivumisen alueella on kuitenkin mm. nuoria metsäkuvioita, merkkejä on näkyvissä, tulee ojia tukkia ainakin joita ei ole tutkittu, ja suurimmasta osasta aluetta osittain. Luonnonmukaisten pitkospuumateriaa­ ei ole kerätty lainkaan havaintomateriaalia. lien käyttö ja vanhojen pitkospuiden jättäminen Taulukossa 8 on Siikanevalta tunnettujen suolle uusinnan jälkeen parantavat etenkin uhan­ hyönteislajien lukumäärä lahkoittain. Lisäksi on alaisen nahkurin elinmahdollisuuksia alueella. arvioitu aineiston kattavuutta suhteessa lahkon Vanhojen metsäkuvioiden pinta-ala on Sii­ arvioituun alueelliseen kokonaislajimäärään ko. kanevalla suhteellisen pieni ja metsäsaarekkeiden biotoopeilla. Koska kokonaislajimääräarviot ovat ja muiden vanhempien metsäkuvioiden tulisi an­ useimmissa tapauksissa hyvin karkeat, on katta­ taa rauhassa vanheta. Lahopuun (sekä havu- että vuusarviossa tyydytty neliosaiseen asteikkoon. lehtipuun) määrää voisi lisätä kuvioilla, joilla sitä Tutkituista lahkoista kolme, torakat, suorasii­ on vielä vähän. piset ja kärsäkorennot, on arvioitu erinomaisesti Jaarikanmaan kulotus on osoittautunut tulok­ selvitetyiksi, sillä torakoista on alueelta löydet­ selliseksi hyönteislajiston kannalta, ja hyvän ku­ ty molemmat Suomen luonnonvaraiset lajit ja lotusjatkumon järjestäminen alueella on erittäin suorasiipisistä kaikki Pirkanmaan soilta tunne­ suositeltavaa. Kulotusalueille tulee jättää riittäväs­ tut lajit (joskin lampienkin rannoilta tunnettu ti säästöpuita lahopuuhyönteisten resursseiksi. rantaokasirkka alueelta vielä puuttuu). Ainoa

30 odotettavissa oleva kärsäkorentolaji on myös Taulukko 8. Siikanevalta tunnettujen hyönteisten laji- löydetty alueelta. Tyydyttäväksi–hyväksi on ar­ määrät ja tutkimuksen kattavuuden arviointi lahkoittain. * = 0–19 % arvioidusta todellisesta lajimäärästä (vain sa- vioitu sudenkorentojen, kaskaiden, luteiden, tunnaisia näytteitä), ** = 20–49 % (välttävä–tyydyttävä koskikorentojen, vesiperhosten, perhosten ja kattavuus), *** = 50–79 % (tyydyttävä–hyvä kattavuus), kovakuoriaisten lajistollinen kattavuus. Perho­ **** = 80–100 % (erinomainen kattavuus) silla hyväksi voidaan katsoa suolajien tuntemus, Lahko Lajimäärä Kattavuus kun taas alueen metsälajistossa on huomattavasti Torakat (Dictyoptera) 2 **** lisää löydettävää, erityisesti valopyynnin avulla. Sudenkorennot (Odonata) 17 *** Kovakuoriaisilla painotus on vanhan metsän, Verkkosiipiset (Neuroptera) 14 *** kulotusalueen, suolampien ja suon lajistossa. Kärsäkorennot (Mecoptera) 1 **** Koskikorennoista lähdekorri lienee varsinai­ Luteet (Heteroptera) 80 *** sen suoalueen (pienen lähteikön) ainoa asukki, Kaskaat (Auchenorrhyncha) 95 *** mutta alueeseen rajautuvissa suon reunaojissa elää Kempit (Psylloidea) 7 ** muitakin lajeja, joista tunnetaan kaksi. Näihin Koskikorennot (Plecoptera) 3 *** kaikkiin ryhmiin on löydettävissä täydennyksiä. Suorasiipiset (Orthoptera) 6 **** Kategoriaan välttävä–tyydyttävä on arvioitu vain Vesiperhoset (Trichoptera) 33 *** kempit. Kaksisiipisten ja pistiäisten lajirikkaista Perhoset (Lepidoptera) 313 *** lahkoista on hyvin vähän tietoja, joten erityisesti Kaksisiipiset (Diptera) 78 * niitä tulisi tutkia lisää. Pistiäiset (Hymenoptera) 17 * Kaiken kaikkiaan Siikanevalta tunnetaan Kovakuoriaiset (Coleoptera) 516 *** 1 181 lajilleen määritettyä hyönteislajia vuoden Yhteensä 1 181 2005 loppuun mennessä.

31 Lähteet

Clayhills, T., Rinne, V. & Koponen, S. 2000: Marttila, O., Saarinen, K., Haahtela, T. & Saaristomeren kansallispuiston niveljalkai­ Pajari, M. 1996: Suomen kiitäjät ja kehrääjät. set: perinnebiotooppien ja hiekkasaarten – Kirjayhtymä, Helsinki. 384 s. kovakuoriaiset, luteet, kaskaat ja hämähäkit. – Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. Mikkola, K., Jalas, I. & Peltonen, O. 1989: Sarja A 113. 87 s. Suomen perhoset. Mittarit 2. – Suomen Perhostutkijain Seura, Helsinki. 280 s. Ehnström, B. & Axelsson, R. 2002: Insektsgnag I Bark och Ved. – ArtDatabanken, SLU, Mukkala, V.-M., Haarto, A., Koponen, S., Uppsala. 512 s. Mukkala, L., Rinne, V. & Salmela, J. 2005: Ilmajoen Kivistönmäen hyönteisistä, hämä­ Hansen, M. 1987: The Hydrophiloidea häkkieläimistä ja muista selkärangattomista. – (Coleoptera) of Fennoscandia and Denmark. W-album 2, Turun Eläin- ja Kasvitieteellinen – Fauna Entomologica Scandinavica 18: 1– Seura ry., Hyönteiskerho, Turku. 34 s. 254. Nieminen, M. & Kaitila, J.-P. 2000: Saaristomeren Ilmonen, J. & Paasivirta, L. 2000: Eräiden kansallispuiston niittyjen ja hakojen perhoset. Uudenmaan lähteiden vesihyönteisistä. – – Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. Diamina 2000: 24-30. Sarja A 111. 221 s.

Kangas, E. 1946: Selostus Suomen Hyön­ Ossiannilsson, F. 1983: The Auchenorrhyncha teistieteellisen seuran kesäretkestä Orivedelle (Homoptera) of Fennoskandia and Denmark. 28.–30.6.1946. – Suomen Hyönteistieteellinen Part 3. The Family Cicadellidae. – Fauna Aikakauskirja 12(2): 68–72. Entomologica Scandinavica 7(3): 594–978.

Kerppola, S., Albrecht, A. & Hulden, L. 1995: Paasivirta, L., Lahti, T. & Perätie, T. 1988: Suomen pikkuperhosten levinneisyyskartasto. Emergence phenology and ecology of aquatic – Baptria 20( 2a). 79 s. and semi-terresrial insects on a boreal raised bog in Central Finland. – Holarctic Ecology Lahti, T. 1981 (toim.): Paha virsta – Luonto-opas 11: 96–105. kantatien 66 kulkijoille. – Hämeen luonto­ piiri ry & Suomen Luonnonsuojelun Tuki, Rassi, P. (toim.) 1993: Suomen kovakuoriaisten Helsinki. 84 s. (Coleoptera) frekvenssipisteet 1.1.1960– 1.1.1990. – Maailman Luonnon Säätiön Lundberg, S. 1982: Bidrag till kännedom om Suomen Rahaston Raportteja Nro 6. 136 s. svenska skalbaggar 21. – Entomologisk Tidskrift 103: 137–139. Rassi, P., Alanen, A., Kanerva, T. & Mannerkoski, I. (toim.) 2001: Suomen lajien uhanalaisuus Martikainen, R. & Seuranen, I. 1988: 2000. – Ympäristöministeriö & Suomen ym­ Tampereen seudun suurperhoset. – Notulae päristökeskus, Helsinki. 432 s. Entomologicae Fennica 68: 61–93. Rintala, T., Toivanen, T., Ahlroth, P., Hyvärinen, Martikainen, P. & Kouki, J. 2003. Sampling E., Mattila, J., Nevalainen, J., Päivinen, J. & the rarest: threatened beetles in boreal forest Suhonen, J. 2000: Hyönteis- ja linnustotut­ biodiversity inventories. – Biodiversity and kimukset turvetuotannosta vapautuneilla Conservation 12: 1815–1831. alueilla Kihniön Aitonevalla ja Rautalammin Rastunsuolla vuosina 1997–1999. – Jyväskylän yliopiston museon julkaisuja 13. 69 s.

32 Rutanen, I. 1994: Metsäpalon vaikutuksesta ko­ Valtonen, P. & Salokannel, J. 1995: Hyönteis­ vakuoriaislajistoon Patvinsuon kansallispuis­ tutkimuksia Siikanevan soidensuojelu­ tossa. – Vesi- ja Ympäristöhallitus, Helsinki. alueella 1995. – Käsikirjoitus, Tampereen 58 s. Hyönteistutkijain Seura, Tampere. 20s.

Sahlberg, J. 1876: Lepidoptera från Ruovesi. – Valtonen, P. 1998: Suku Aeshna Suomessa ja Meddelanden af Societas pro Fauna et Flora Pirkanmaalla 2. Osa. – Diamina 1998: 11– Fennica. Första häftet. S. 132–133. 18.

Salokannel, J. 1994: Hyönteistutkimuksia Siikanevan soidensuojelualueella 1994. – Käsikirjoitus, Tampereen Hyönteistutkijain Seura (THS), Tampere. 22 s.

Salokannel, J. 1995: Siikanevan soidensuojelualu­ een hyönteisistä. – Diamina 1995: 22–29.

Salokannel, J., Saarela, E. & Valtonen, P. 1996: Raportti hyönteistutkimuksista Siikanevan soidensuojelualueella 1996. – Käsikirjoitus, Tampereen Hyönteistutkijain Seura, Tampere. 16 s.

Salokannel, J. 1998: Raportti hyönteistutkimuk­ sista Siikanevan soidensuojelualueella 1997. – Käsikirjoitus, Tampereen Hyönteistutkijain Seura, Tampere. 15 s.

Salokannel, J. 1998: Kääpäkoi – Scardia boletella (Fabricius) Pirkanmaalla. – Diamina 1998: 24.

Salokannel, J. 1998: Siikanevan suobiotooppien pikkuperhosista. – Diamina 1998: 25-31.

Salokannel, J. 1999: Luumittari Pirkanmaalla 1990-luvulla. – Diamina 1999: 28–29.

Salokannel, J., Rasimus, I. & Mattila, K. 2001: Pirkanmaan suorasiiipiset. – Diamina 2001: 3–8.

Silfverberg, H. 1981: Anteckningar om Cryptocephalus cruciger (Coleoptera, Chry­ somelidae). – Notulae Entomologicae 61: 39-40.

Uusiniitty, M. 1997: Ruoveden Siikanevan ennallistamissuunnitelma. – Metsähallitus, Vantaa. 19 s.

33 LIITE 1. 1(2)

Tutkimusalueen kartta ja kohdenumerointi

6a. 6b.

6.

7a.

7. 5.

3. 1a. 1. 5a. 2. 4. 4a.

0 200 400 600 800 1000 m

© Metsähallitus 2006 © Maanmittauslaitos 1/MYY/06

34 LIITE 1. 2(2)

Kohdenumerointia käytetään seuraavissa lajiluetteloissa. Kohteisiin 1–7 merkityt lajit on havaittu tutkimusjaksolla v. 1994–2005.

Nro Kohde Biotoopi 1 Pikkulatosaari aarnimainen mustikkatyypin kuusi/mäntymetsä 1a – ympäröivä suo saraneva, sararäme 2 ”Pikkuheinäsaari” aarnimainen mustikkatyypin kuusi/mäntymetsä 3 Iso Heinäsaari vanha mustikkatyypin kuusimetsä 4 Vanhanladonsaari aarnimainen sekametsä 4a – ympäröivä suo isovarpuräme, rahkaneva, lyhytkorsineva 5 Santakankaan lahdet isovarpuräme, rahkaneva, saraneva, lyhytkorsineva, suon reuna parkkipaikan tuntumassa 5a Santakankaan lahden W-mäki kallioinen pt. männikkö ja mt. kuusikko 6 Pohjoisten pitkospuiden suo lyhytkorsineva, tupasvillaräme 6a – NE-Kilpilammi ulpukkainen suolampi ja sen reunus 6b – Kilpilammin metsän laita sekapuustoinen mäntykankaan laita 7 Jaarikanmaa kuloalue 7a – ympäröivä suo isovarpuräme, lyhytkorsineva 8 Kohdetta ei eritelty Tähän on koottu myös vanhat havaintotiedot: IR = Rutanen 1988, PV = Lahti 1981, LP = Paasivirta, 1988

35 LIITE 2. 1(50) Siikanevalla havaitut hyönteislajit

Dictyoptera – Torakat

Tieteellinen nimi Suomal. nimi 1 1a 2 3 4 4a 5 5a 6 6a 6b 7 7a 8

Ectobius sylvestris (Poda, 1761) metsätorakka x x x x

Ectobius lapponicus (Linnaeus, 1758) lapintorakka x x

Odonata – Sudenkorennot

Tieteellinen nimi Suomal. nimi 1 1a 2 3 4 4a 5 5a 6 6a 6b 7 7a 8

Calopterygidae Neidonkorennot

Calopteryx virgo (Linnaeus, 1758) neidonkorento x x

Lestidae Keijukorennot

Lestes sponsa (Hansemann, 1823) sirokeijukorento x x x x

Coenagridae Tytönkorennot Coenagrion hastulatum keihästytönkorento x x (Charpentier, 1825) Coenagrion lunulatum kuutytönkorento x x (Charpentier, 1840) Coenagrion johanssoni taigatytönkorento x x x (Wallengren, 1894) Aeshnidae Ukonkorennot

Aeshna caerulea (Ström, 1783) pohjanukonkorento x x x

Aeshna juncea (Linnaeus, 1758) siniukonkorento x x

Aeshna subarctica Djakonov, 1922 x x x

Aeshna grandis (Linnaeus, 1758) ruskoukonkorento x x x

Aeshna crenata Hagen, 1856 isoukonkorento x x

Corduliidae Kiiltokorennot

Cordulia aenea (Linnaeus, 1758) vaskiukonkorento x x x x Somatochlora metallica välkekorento x x x (Van der Linden, 1825) Somatochlora arctica hoikkakiiltokorento x x (Zetterstedt, 1840) Libellulidae Hukankorennot Leucorrhinia dubia pikkulampikorento x x x x x (Van der Linden, 1825) Leucorrhinia rubicunda isolampikorento x x (Linnaeus, 1758) Libelulla quadrimaculata ruskohukankorento x x x x x Linnaeus, 1758 Sympetrum danae (Sulzer, 1776) tummasyyskorento x x

Lajeja 0 6 1 0 0 1 6 0 6 12 0 0 0 0 17

36 LIITE 2. 2(50)

Neuroptera – Verkkosiipiset

Tieteellinen nimi Suomal. nimi 1 1a 2 3 4 4a 5 5a 6 6a 6b 7 7a 8

Sialidae Kaislakorennot

Sialis lutaria (Linnaeus, 1758) sorsankaislakorento x x

Raphidiidae Käärmekorennot Raphidia ophiopsis mäntykäärmekorento x x Linnaeus, 1758 Coniopterygidae Vahiaiset Helicoconis lutea rämevahiainen x x (Wallengren, 1871) Semidalis aleyrodiformis silkkivahiainen x x (Stephens, 1836) Hemerobiidae Kirvakorennot Megalomus hirtus karvakorento x x x (Linnaeus, 1761) Wesmaelius concinnus mäntyhämykorento x x (Stephens, 1836) Wesmaelius mortoni ruskohämykorento x x (McLachlan, 1899) Wesmaelius nervosus kirjohämykorento x x (Fabricius, 1793) Hemerobius perelegans kirjokirvakorento x x Stephens, 1836 Hemerobius marginatus valkokirvakorento x x Stephens, 1836 Micromus angulatus kenttälymykorento x x x (Stephens, 1836) Micromus paganus pensaslymykorento x x (Linnaeus, 1767) Chrysopidae Harsokorennot

Chrysopa perla (Linnaeus, 1758) rengasharsokorento x x Chrysopa septempunctata pisamaharsokorento x x Wesmael, 1841 Lajeja 0 0 0 0 0 0 1 0 6 3 0 2 0 4 14

37 LIITE 2. 3(50)

Psylloidea – Kempit

Tieteellinen nimi Suomal. nimi 1 1a 2 3 4 4a 5 5a 6 6a 6b 7 7a 8

Aphalariidae Aphalara exilis x x (Weber & Mohr, 1804) Psyllidae Craspedolepta sonchi syysmaitiaiskemppi x x (Förster, 1848) Psylla alni (Linnaeus, 1758) leppäkemppi x Psylla betulaenanae vaivaiskoivukemppi x x x Ossiannilsson, 1970 Chamaepsylla hartigii (Flor, 1861) x x x Cacopsylla myrtilli mustikkakemppi x x (W. Wagner, 1947) Triozidae Bactericera curvatinervis x x (Förster, 1848) Lajeja 7

Mecoptera – Kärsäkorennot

Tieteellinen nimi Suomal. nimi 1 1a 2 3 4 4a 5 5a 6 6a 6b 7 7a 8

Boreidae Lumikorennot

Boreus westwoodi Hagen, 1866 lumikorento x

38 LIITE 2. 4(50)

Auchenorrhyncha – Kaskaat

Tieteellinen nimi Suomal. nimi 1 1a 2 3 4 4a 5 5a 6 6a 6b 7 7a 8

Cixiidae Kannusjalkakaskaat Cixius cunicularius x x x x (Linnaeus, 1767) Cixius similis Kirschbaum, 1868 x x x

Delphacidae Kelisia vittipennis x x x (J. Sahlberg, 1868) Eurysula lurida (Fieber, 1866) x x

Stiroma affinis Fieber, 1866 x x x Stiroma bicarinata x x (Herrich-Schäffer, 1835) Achorotile albosignata x x (Dahlbom, 1851) Megamelus notula x x x (Germar, 1830) Megadelphax sordidula x x (Stål, 1853) Laodelphax striatella x x (Fallén, 1826) Hyledelphax elegantula x x (Boheman, 1847) Delphacodes venosus x x (Germar, 1830) Muellerianella extrusa x x (Scott, 1871) Muellerianella fairmairei x x x Perris, 1857 Nothodelphax distincta x x x x (Flor, 1861) Dicranotropis hamata x x (Boheman, 1847) Xanthodelphax sp. x Paradelphacodes paludosus x x x (Flor, 1861) Oncodelphax pullula x x (Boheman, 1852) Criomorphus borealis x x (J. Sahlberg, 1871) Javesella discolor x x x x (Boheman, 1847) Javesella simillima x x (Linnavuori, 1948) Javesella pellucida Viljakaskas x x (Fabricius, 1794) Javesella dubia x x (Kirschbaum, 1868) Javesella obscurella x x x (Boheman, 1847) Javesella forcipata x x x (Boheman, 1847) Javesella sp. x x Ribautodelphax collina x x (Boheman, 1847)

39 LIITE 2. 5(50)

Auchenorrhyncha – Kaskaat

Tieteellinen nimi Suomal. nimi 1 1a 2 3 4 4a 5 5a 6 6a 6b 7 7a 8

Caliscelidae Ommatidiotus dissimilis x x (Fallén, 1806) Aphrophoridae

Aphrophora alni (Fallén, 1805) x x x Neophilaenus lineatus x x (Linnaeus, 1758) Peuceptyelus coriaceus x x (Fallén, 1826) Philaenus spumarius Sylkikaskas x x (Linnaeus, 1758) Cicadellidae Kääpiökaskaat

Ulopa reticulata (Fabricius, 1794) x x Oncopsis flavicollis x x x (Linnaeus, 1761) Oncopsis subangulata x x x (J. Sahlberg, 1871) Oncopsis tristis x x (Zetterstedt, 1840) Oncopsis alni (Schrank, 1801) x x Macropsis infuscata x x (J. Sahlberg, 1871) Macropsis cerea (Germar, 1837) x x

Populicerus laminatus (Flor, 1861) x x Planaphrodes bifasciata x x (Linnaeus, 1758) Cicadella viridis (Linnaeus, 1758) Viherkaskas x x x Dikraneura aridella x x x (J. Sahlberg, 1871) Forcipata citrinella x x (Zetterstedt, 1828) Notus flavipennis x x (Zetterstedt, 1828) Empoasca vitis (Göthe, 1875) x x x Empoasca kontkaneni x x Ossiannilsson, 1949 Kybos smaragdulus (Fallén, 1806) x x Chlorita paolii x x Ossiannilsson, 1939 Edwardsiana salicicola x x Edwards, 1885) Edwardsiana geometrica x x (Schrank, 1801) Edwardsiana bergmani x x (Tullgren, 1916) Linnavuoriana sexmaculata x x x (Hardy, 1850) Linnavuoriana decempunctata x x (Fallén, 1806) Eurhadina pulchella x x (Fallén, 1806)

40 LIITE 2. 6(50)

Auchenorrhyncha – Kaskaat

Tieteellinen nimi Suomal. nimi 1 1a 2 3 4 4a 5 5a 6 6a 6b 7 7a 8 Wagneripteryx germari x x (Zetterstedt, 1838) Alnetoidia alneti x x x (Dahlbom, 1850) Zygina ordinaria (Ribaut, 1936) x x

Zygina suavis Rey, 1891 x x Arboridia parvula x x (Boheman, 1845) Grypotes puncticollis x x x (Herrich-Schäffer, 1834) Balclutha punctata x x x (Fabricius, 1775) Macrosteles sexnotatus x x x (Fallén, 1806) Macrosteles fieberi x x (Edwards, 1889) Idiodonus cruentatus x x x (Panzer, 1799) Colladonus torneellus x x (Zetterstedt, 1828) Paluda flaveola (Boheman, 1845) x x Elymana sulphurella x x x (Zetterstedt, 1828) Cicadula quadrinotata x x x (Fabricius, 1794) Cicadula saturata x x x (Edwards, 1915) Cicadula quinquenotata x x (Boheman, 1845) Cicadula flori (J. Sahlberg, 1871) x x Speudotettix subfusculus x x x x (Fallén, 1806) Hesium domino (Reuter, 1880) x x Pithyotettix abietinus x x (Fallén, 1806) Perotettix orientalis x x (Anufriev, 1971) Macustus grisescens x x x x (Zetterstedt, 1828) Doliotettix lunulatus x x x (Zetterstedt, 1838) Ophiola cornicula x x (Marshall, 1866) Ophiola russeola (Fallén, 1826) x x x

Limotettix striola (Fallén, 1806) x x x Streptanus marginatus x x x x (Kirschbaum, 1858) Metalimnus formosus x x (Boheman, 1845) Psammotettix alienus Viirukaskas x x (Dahlbom, 1851) Psammotettix confinis x x (Dahlbom, 1851) Psammotettix nodosus x x (Ribaut, 1925)

41 LIITE 2. 7(50)

Auchenorrhyncha – Kaskaat

Tieteellinen nimi Suomal. nimi 1 1a 2 3 4 4a 5 5a 6 6a 6b 7 7a 8 Psammotettix dubius x x Ossiannilsson, 1974 Psammotettix poecilus x x (Flor, 1861) Jassargus flori (Fieber, 1869) x x Jassargus allobrogicus x x (Ribaut, 1936) Diplocolenus bohemani x x x (Zetterstedt, 1838) Verdanus abdominalis x x x (Fabricius, 1803) Arthaldeus pascuellus x x x (Fallén, 1826) Sorhoanus xanthoneurus x x (Fieber, 1869) Lebradea flavovirens x x x (Gillette & Baker, 1895) Cosmotettix edwardsi x x (Lindberg, 1924) Lajeja 0 0 0 0 0 0 2 0 71 0 0 32 0 35 95

42 LIITE 2. 8(50)

Heteroptera – Luteet

Tieteellinen nimi Suomal. nimi 1 1a 2 3 4 4a 5 5a 6 6a 6b 7 7a 8

Ceratocombidae Lutiaiset Ceratocombus coleoptratus karikelutiainen x x (Zetterstedt, 1819) Dipsocoridae Rahkiaiset Pachycoleus pusillimum tummarahkiainen x x J. Sahlberg, 1870 Corixidae Pikkumalluaiset Cymatia bonsdorffi kirjoallikkomalluainen x x (C. R. Sahlberg, 1819) Callicorixa praeusta kapustaläiskämalluainen x x (Fieber, 1848) Corixa dentipes loviahdinmalluainen x x (Thomson, 1869) Hesperocorixa linnaei lammikkoraitamalluainen x x (Fieber, 1848) Hesperocorixa sahlbergi moniraitamalluainen x x (Fieber, 1848) Sigara nigrolineata ojapikkumalluainen x x x (Fieber, 1848) Sigara distincta lusikkapikkumalluainen x x (Fieber, 1848) Notonectidae Malluaiset Notonecta glauca laikkumalluainen x x Linnaeus, 1758 Notonecta reuteri nokkamalluainen x x Hungerford, 1928 Mesovelidae Kelliäiset Mesovelia furcata kelliäinen x x Mulsant & Rey, 1852 Hebridae Punkkiaiset Hebrus ruficeps rahkapunkkiainen x x Thomson, 1971 Veliidae Vetiäiset Microvelia reticulata katkovyövetiäinen x x (Burmeister, 1835) Gerridae Vesimittarit Aquarius paludum järvivesimittari x x x x (Fabricius, 1794) Gerris argentatus hopeavesimittari x x Schummel, 1832 Gerris lacustris juovavesimittari x x x x x (Linnaeus, 1758) Gerris lateralis peilivesimittari x x Schummel, 1832 Gerris odontogaster kyhmyvesimittari x x x x (Zetterstedt, 1828) Limnoporus rufoscutellatus ruskovesimittari x x x x (Latreille, 1807) Saldidae Hyppyluteet Chartoscirta cincta nukkapoukkolude x x (Herrich-Schäffer, 1841) Chartoscirta elegantula pörröpoukkolude x x (Fallén, 1807)

43 LIITE 2. 9(50)

Heteroptera – Luteet

Tieteellinen nimi Suomal. nimi 1 1a 2 3 4 4a 5 5a 6 6a 6b 7 7a 8 Saldula opacula juovahyppylude x x (Zetterstedt, 1839) Saldula saltatoria kosteikkohyppylude x x x (Linnaeus, 1758) Tingidae Verkkoluteet Stephanitis oberti varpulude x x x (Kolenati, 1857) Microphysidae Keriluteet Myrmedobia exilis karikehitulude x (Fallén, 1807) Miridae Kuneluteet Monalocoris filicis saniaislude x x (Linnaeus, 1758) Macrolophus pygmaeus pähkämölude x x (Rambur, 1839) Lygus punctatus puolukkalude x x (Zetterstedt, 1838) Lygus rugulipennis peltolude x x Poppius, 1911 Lygus wagneri nuolilude x x x Remane, 1955 Pinalitus rubricatus kuusenkuulaslude x x (Fallén, 1807) Stenodema calcaratum okaheinälude x x x (Fallén, 1807) Stenodema holsatum pikkuheinälude x x x (Fabricius, 1787) Teratocoris paludum punasarviluhtalude x x J. Sahlberg, 1870 Trigonotylus caelestialium halmekeilapää x x (Kirkaldy, 1902) Trigonotylus fuscitarsis ruskosarvikeilapää x x Lammes, 1987 Trigonotylus ruficornis ketokeilapää x x (Geoffroy, 1785) Globiceps salicicola rämepallopää x x Reuter, 1880 Orthotylus ericetorum kanervakaitalude x x (Fallén, 1807) Atractotomus magnicornis kuusenpamppulude x x (Fallén, 1807) Chlamydatus pullus kangasjänölude x x (Reuter, 1870) Plagiognathus arbustorum katvemustapolvi x x (Fabricius, 1794) Plesiodema pinetellum neulaslude x x (Zetterstedt, 1828) Psallus ambiguus erakkosuomulude x x (Fallén, 1807) Nabidae Naskaliluteet Nabis limbatus luhtatikarilude x x Dahlbom, 1851 Nabis brevis Scholtz, 1847 pikkunaskalilude x x

Nabis ferus (Linnaeus, 1758) olkinaskalilude x x

44 LIITE 2. 10(50)

Heteroptera – Luteet

Tieteellinen nimi Suomal. nimi 1 1a 2 3 4 4a 5 5a 6 6a 6b 7 7a 8

Anthocoridae Nokkaluteet Anthocoris confusus hallavanokkalude x x Reuter, 1884 Temnostethus gracilis lyhytsiipikirvalude x x x Horvath, 1907 Reduviidae Petoluteet Phymata crassipes rämelude x x (Fabricius, 1775) Coranus aethiops suopeikkolude x x Jakovlev, 1893 Aradidae Latikat Aradus betulae koivulatikka x x (Linnaeus, 1758) Aradus cinnamomeus punalatikka x x (Panzer, 1794) Lygaeidae Varjoluteet Nysius helveticus kanervakirkilude x x (Herrich-Schäffer, 1850) Kleidocerys resedae ( kalvolude x x x Panzer, 1797) Cymus glandicolor luhtamantelilude x x x x Hahn, 1832 Drymus brunneus ruskokarikelude x x (R.F. Sahlberg, 1848) Eremocoris abietis kirjokunttalude x x x (Linnaeus, 1758) Lamproplax picea kytrylude x x (Flor, 1860) Scolopostethus decoratus kanervakirjolude x x (Hahn, 1833) Scolopostethus thomsoni nokkoskirjolude x x Reuter, 1874 Ligyrocoris sylvestris kurelude x x (Linnaeus, 1758) Pachybrachius fracticollis kirjokuurnalude x x (Schilling, 1829) Rhyparochromus pini metsäruutulude x x (Linnaeus, 1758) Stygnocoris sabulosus ruskonukkalude x (Schilling, 1829) Piesmatidae Maltsaluteet Piesma maculatum jauhosavikkalude x x (Laporte, 1832) Rhopalidae Ruskoluteet Stictopleurus abutilon hallavakoukerolude x x (Rossi, 1790) Stictopleurus crassicornis ruostekoukerolude x x x x (Linnaeus, 1758) Aeschyntelus maculatus kurjenjalkalude x x (Fieber, 1836) Coreidae Palleluteet Coreus marginatus pallelude x x (Linnaeus, 1758)

45 LIITE 2. 11(50)

Heteroptera – Luteet

Tieteellinen nimi Suomal. nimi 1 1a 2 3 4 4a 5 5a 6 6a 6b 7 7a 8

Pentatomidae Typpyluteet Neottiglossa pusilla tylppölude x x (Gmelin, 1790) Dolycoris baccarum marjalude x x x (Linnaeus, 1758) Pitedia juniperina katajalude x x (Linnaeus, 1758) Jalla dumosa jymylude x x (Linnaeus, 1758) Scutelleridae Kilpiluteet Eurygaster testudinaria kilpikonnalude x x (Geoffroy, 1785) Cydnidae Piiloluteet Adomerus biguttatus pilkkupiilolude x x (Linnaeus, 1758) Acanthosomatidae Lehväluteet Elasmostethus interstinctus lehvälude x x (Linnaeus, 1758) Elasmucha fieberi soukkolude x x (Jakovlev, 1864) Elasmucha grisea koivulude x x (Linnaeus, 1758) Lajeja 0 0 0 0 1 1 0 51 17 0 22 4 5 80

46 LIITE 2. 12(50)

Plecoptera – Koskikorennot

Tieteellinen nimi Suomal. nimi 1 1a 2 3 4 4a 5 5a 6 6a 6b 7 7a 8

Taeniopterygidae Taeniopteryx nebulosa hankikorri x x (Linnaeus 1758) Nemoridae Nemoura cinerea jokapaikankorri x x x (Retzius, 1783) Nemurella pictetii lähdekorri x x Klapalek, 1900

Orthoptera – Suorasiipiset

Tieteellinen nimi Suomal. nimi 1 1a 2 3 4 4a 5 5a 6 6a 6b 7 7a 8

Tettigoniidae Hepokatit Decticus verrucivorus niittyhepokatti x Linnaeus, 1758 Metrioptera brachyptera vihreätöpökatti x (Linnaeus, 1761) Acrididae Heinäsirkat Stethophyma grossum suosirkka x x x (Linnaeus, 1758) Omocestus viridulus niittyheinäsirkka x (Linnaeus, 1758) Chorthippus montanus nevaheinäsirkka x x x (Charpentier, 1825) Myrmeleotettix maculatus nuijaheinäsirkka x (Thunberg, 1815)

47 LIITE 2. 13(50)

Trichoptera – Vesiperhoset

Tieteellinen nimi Suomal. nimi 1 1a 2 3 4 4a 5 5a 6 6a 6b 7 7a 8

Hydroptilidae Pikkusirvikkäät Agraylea sexmaculata Lampipalkonen x x Curtis, 1834 Oxyethira distinctella Järvipalkonen x McLachlan, 1880 Oxyethira sagittifera Rahkapalkonen x Ris, 1897 Oxyethira mirabilis Sarapalkonen x (Morton, 1904) Psychomyiidae Hentosirvikkäät Tinodes waeneri Kivenkaapija x x (Linnaeus, 1758) Polycentropodidae Rysäsirvikkäät Neureclipsis bimaculata Täplätorvirysäkäs x x (Linnaeus, 1758) Plectrocnemia conspersa Isolipposirvikäs x x x (Curtis, 1834) Holocentropus dubius Lampirysäkäs x x LP x (Rambur, 1842) Phryganeidae Isosirvikkäät Trichostecia minor Pikkuhiidekäs x x x (Curtis, 1834) Agrypnia picta Rimpihiidekäs x x x Kolenati, 1848 Agrypnia obsoleta Harmohiidekäs x x (Hagen, 1864) Agrypnia varia Loimuhiidekäs x x LP x (Fabricius, 1793) Agrypnia czerskyi Sahahiidekäs x x (Martynov, 1924) Phryganea bipunctata Järrisirvikäs x x LP x Retzius, 1783 Oligotricha lapponica Aapasirvikäs x x x (Hagen, 1864) Limnephilidae Putkisirvikkäät Limnephilus rhombicus Pölliputkisirvikäs x x (Linnaeus, 1758) Limnephilus borealis Korteputkisirvikäs x x (Zetterstedt, 1840) Limnephilus politus Kalvasputkisirvikäs x x McLachlan, 1865 Limnephilus externus Kuljuputkisivikäs x x Hagen, 1861 Limnephilus sericeus Lampiputkisirvikäs x x x (Say, 1824) Limnephilus femoralis Suoputkisirvikäs x x x Kirby, 1837 Limnephilus elegans Kaunoputkisirvikäs x x x Curtis, 1834 Limnephilus griseus Kluuviputkisirvikäs x x x (Linnaeus, 1758) Limnephilus fenestratus Vuotsoputkisirvikäs x x (Zetterstedt, 1840) Limnephilus centralis Lanttoputkisirvikäs x x Curtis, 1834 Limnephilus diphyes Rimpiputkisirvikäs x x x (McLachlan, 1880)

48 LIITE 2. 14(50)

Trichoptera – Vesiperhoset

Tieteellinen nimi Suomal. nimi 1 1a 2 3 4 4a 5 5a 6 6a 6b 7 7a 8 Limnephilus coenosus Kaulusputkisirvikäs x x Curtis, 1834 Glyphotaelius pellucidus Vällysirvikäs x x (Retzius, 1783) Phacopteryx brevipennis Paanusirvikäs x x (Curtis, 1834) Rhadicoleptus alpestris Rämesirvikäs x x (Kolenati, 1848) Chilostigma sieboldi Hankisirvikäs x x McLachlan, 1876 Leptoceridae Sarvisirvikkäät Ceraclea senilis Äijäsarvekas x x (Burmeister, 1839) Triaenodes bicolor Ruostesarvekas x x (Curtis, 1834) Lajeja 33

49 LIITE 2. 15(50)

Lepidoptera – Perhoset

Tieteellinen nimi Suomal. nimi 1 1a 2 3 4 4a 5 5a 6 6a 6b 7 7a 8

Micropterygidae Leukaperhoset Micropterix aureatella x x (Scopoli, 1763) Eriocraniidae Päistärkoit Eriocrania semipurpurella Isopäistärkoi x x (Stephens, 1835) Hepialidae Juuriperhoset Hepialus hecta Pikkujuuriperhonen x x (Linnaeus, 1758) Hepialus fusconebulosus Saniaisperhonen x x (DeGeer, 1778) Hepialus ganna x x (Hübner, 1804) Nepticulidae Kääpiökoit Stigmella betulicola x x x (Stainton, 1856) Stigmella luteella x x (Stainton, 1857) Stigmella salicis x x x (Stainton, 1854) Stigmella myrtillella x x (Stainton, 1857) Stigmella lediella x x (Schleich, 1867) Adelidae Seulakoit Nematopogon swammerda- Isosarvikoi x x mellus (Linnaeus, 1758) Incurvariidae Seulakoit Incurvaria pectinea Koivuseulakoi x x (Haworth, 1828) Prodoxidae Lampronia luzella x x x x (Hübner, 1817) Tineidae Varsinaiset koit Agnathosia mendicella x x (Denis & Schiffermüller, 1775) Montescardia tessulatella x x (Zeller, 1846) Scardia boletella Jättiläiskääpäkoi x x (Fabricius, 1794) Nemapogon cloacellus Ruskosienikoi x x x (Haworth, 1828) Nemapogon picarellus Tuohisienikoi x x (Clerck, 1759) Psychidae Pussikehrääjät Dahlica triquetrella Särmäputkikas x x (Hübner, 1813) Acanthopsyche atra Sulkaukkopussikas x x x (Linnaeus, 1767) Pachytelia villosella Ukkopussikas x x (Ochsenheimer, 1810) Phalacropterix graslinella Rämepussikas x x x (Boisduval, 1852)

50 LIITE 2. 16(50)

Lepidoptera – Perhoset

Tieteellinen nimi Suomal. nimi 1 1a 2 3 4 4a 5 5a 6 6a 6b 7 7a 8

Sterrhopterix spp. x

Bucculatricidae Töyhtökoit Bucculatrix demaryella x x x x (Duponchel, 1840) Gracillariidae Miinaajakoit Caloptilia suberinella x x (Tengström, 1848) Caloptilia betulicola Koivumiinaajakoi x x x (M. Hering, 1928) Caloptilia stigmatella Valkotäplämiinaa- x x (Fabricius, 1781) jakoi Parornix polygrammella x x (Wocke, 1862) Phyllonorycter anderidae x x (Fletcher, 1885) Phyllonorycter sorbi x x (Frey, 1855) Phyllonorycter junoniellus x x (Zeller, 1846) Phyllocnistis labyrinthella Haapakettokoi x x x (Bjerkander, 1790) Yponomeutidae Kehrääjäkoit Yponomeuta evonymellus Tuomenkehrääjäkoi x x (Linnaeus, 1758) Swammerdamia passerella x x (Zetterstedt, 1839) Swammerdamia compunctel- x x la (Herrich-Schäffer, 1855) Paraswammerdamia consper- x x sella (Tengström, 1848) Cedestis gysseleniella x x Zeller, 1839 Cedestis subfasciella x x (Stephens, 1834) Argyresthia goedartella Norkkokoi x x (Linnaeus, 1758) Argyresthia pygmaeella Raitasilmukoi x x (Denis & Shiffermüller, 1775) Argyresthia retinella x x Zeller, 1839 Argyresthia conjugella Pihlajanmarjakoi x x x Zeller, 1839 Ypsolophidae Ypsolopha parenthesella Koivuhaahtikoi x x x x (Linnaeus, 1761) Plutellidae Kaalikoit Plutella xylostella Kaalikoi x x (Linnaeus, 1758) Rhigognostis schmaltzella Litukkakoi x x x (Zetterstedt, 1839) Glyphipterigiidae Glyphipterix haworthana Niittyvillakoi x x x x x (Stephens, 1834)

51 LIITE 2. 17(50)

Lepidoptera – Perhoset

Tieteellinen nimi Suomal. nimi 1 1a 2 3 4 4a 5 5a 6 6a 6b 7 7a 8

Lyonetiidae Lippakoit

Lyonetia ledi Wocke, 1859 x x

Depressaridae Semioscopis oculella x x (Thunberg, 1794) Semioscopis avellanella x x (Hübner, 1793) Exaeretia ciniflonella x x x (Lienig & Zeller, 1846) Elachistidae Heinäkoit Elachista serricornis Tupasvillakoi x x Stainton, 1854 Elachista eleochariella Valkopääheinäkoi x x Stainton, 1851 Elachista albidella x x x x Nylander, 1848 Elachista kilmunella x x x x Stainton, 1849 Elachista alpinella x x Stainton, 1854 Elachista albifrontella x x (Hübner, 1817) Elachista humilis Zeller, 1850 x x

Oecophoridae Kärsäkoit Denisia similella x x (Hübner, 1796) Denisia stipella Männikkölahokoi x x x (Linnaeus, 1758) Pleurota bicostella Nokkakoi x x x (Clerck, 1759) Amphisbatidae Pseudatemelia josephinae Kangaslattakoi x x (Toll, 1956) Batrachedridae Batrachedra praeangusta x x (Haworth, 1828) Coleophoridae Pussikoit Coleophora serratella Koivupussikoi x x x (Linnaeus, 1761) Coleophora idaeella x x Hofmann, 1869 Coleophora vacciniella x x x Herrich-Schäffer, 1861 Coleophora ledi x x Stainton, 1860 Coleophora plumbella x x Kanerva, 1941 Coleophora obscuripalpella x x x x Kanerva, 1941 Coleophora orbitella x x Zeller, 1849 Coleophora otidipennella x x (Hübner, 1817)

52 LIITE 2. 18(50)

Lepidoptera – Perhoset

Tieteellinen nimi Suomal. nimi 1 1a 2 3 4 4a 5 5a 6 6a 6b 7 7a 8 Coleophora alticolella x x Zeller, 1849 Gelechiidae Keulakoit Bryotropha plantariella x x x (Tengström, 1848) Carpatolechia notatella x x (Hübner, 1813) Carpatolechia proximella x x x (Hübner, 1796) Carpatolechia epomidella x x (Tengström, 1869) Pseudotelphusa paripunctella x x (Thunberg, 1794) Altenia perspersella x x (Wocke, 1862) Chionodes continuellus x x (Zeller, 1839) Chionodes viduellus JS x (Fabricius, 1794) Prolita sexpunctella x x x x (Fabricius, 1794) Anacampsis populella Haapaharmokoi x x (Clerck, 1759) Hypatima rhomboidella Laikkunirppakoi x x x x (Linnaeus, 1758) Neofaculta ericetella x x x x x Geyer, 1832) Sesiidae Lasisiivet Synanthedon scoliaeformis Koivulasisiipi x x (Borkhausen, 1789) Tortricidae Kääriäiset Spatalistis bifasciana Paatsamanmarja- x x (Hübner, 1787) kääriäinen Acleris nigrilineana x x (Kawabe, 1963) Acleris maccana Harmotalvi­ x x (Treitschke, 1835) kääriäinen Acleris rhombana x x (Denis & Shiffermüller, 1775) Acleris hyemana Kanervatalvi­ x x (Haworth, 1811) kääriäinen Acleris notana x x (Donovan, 1806) Acleris logiana Koivutalvi­ x x (Clerck, 1759) kääriäinen Acleris fimbriana Hankitalvi­ x x (Thunberg, 1791) kääriäinen Cochylis nana x x (Haworth, 1811) Exapate congelatella Koivukääriäinen x x (Clerck, 1759) Eana osseana (Scopoli, 1763) x x Eana penziana x x (Thunberg, 1791) Epagoge grotiana x x (Fabricius, 1781) Philedone gerningana x x x (Denis & Shiffermüller, 1775)

53 LIITE 2. 19(50)

Lepidoptera – Perhoset

Tieteellinen nimi Suomal. nimi 1 1a 2 3 4 4a 5 5a 6 6a 6b 7 7a 8 Archips rosanus Ruskokääriäinen x x x (Linnaeus, 1758) Syndemis musculana x x (Hübner, 1799) Lozotaenia forsterana Täpläaitokääriäinen x x (Fabricius, 1781) Aphelia viburnana x x (Denis & Shiffermüller, 1775) Clepsis senecionana Toukovarpu­ x x (Hübner, 1819) kääriäinen Clepsis rurinana x x (Linnaeus, 1758) Clepsis pallidana Suoaamukääriäinen x x x x (Fabricius, 1776) Adoxophyes orana (Fischer Omenankuori­ x x x x von Röslerstamm, 1834) kääriäinen Bactra lancealana x x x (Hübner, 1799) Bactra lacteana Caradja, 1916 x x x Piniphila bifasciana Mäntykirjo­ x x (Hawoth, 1811) kääriäinen Apotomis betuletana Kontrakirjo­ x x (Haworth, 1811) kaivertaja Olethreutes lediana x x (Linnaeus, 1758) Loxoterma lacunana x x x (Denis & Schiffermüller, 1775) Loxoterma rivulana x x (Scopoli, 1763) Phiaris metallicana Rämekirjo­ x x x (Hübner, 1799) kääriäinen Phiaris schulziana x x x (Fabricius, 1776) Phiaris turfosana x x x x (Herrich-Schäffer, 1851) Phiaris palustrana x x x (Lienig & Zeller, 1846) Ancylis unguicella x x (Linnaeus, 1758) Ancylis comptana x x x x (Frölich, 1828) Ancylis myrtillana Mustikkasirppi­ x x (Treitschke, 1830) kääriäinen Rhopobota naevana x x x x x (Hübner, 1817) Epinotia trigonella x x (Linnaeus, 1758) Epinotia solandriana x x x x (Linnaeus, 1758) Epinotia brunnichana x x x (Linnaeus, 1767) Epinotia subocellana x x (Donovan, 1806) Epinotia bilunana x x (Haworth, 1811) Epinotia nisella (Clerck, 1759) x x Epinotia tenerana x x (Denis & Schiffermüller, 1775) Epinotia gimmerthaliana x x (Lienig & Zeller, 1846)

54 LIITE 2. 20(50)

Lepidoptera – Perhoset

Tieteellinen nimi Suomal. nimi 1 1a 2 3 4 4a 5 5a 6 6a 6b 7 7a 8 Epinotia nanana x x (Treitschke, 1835) Epinotia crenana x x (Hübner, 1817) Zeiraphera ratzeburgiana x x (Saxesen, 1840) Gypsonoma nitidulana x x (Lienig & Zeller, 1846) Notocelia uddmanniana x x (Linnaeus, 1758) Retinia resinella Pihkakääriäinen x x x (Linnaeus, 1758) Schreckensteinidae Schreckensteinia festaliella Koverokoi x x (Hübner, 1819) Pyralidae Koisat Aphomia sociella Pesäkoisa x x (Linnaeus, 1758) Ortholepis vacciniella x x (Lienig & Zeller, 1846) Pyla fusca (Haworth, 1811) Nokikoisa x x Dioryctria schuetzeella Pikkukäpykoisa x x Fuchs, 1899 Scoparia ancipitella x x (La Harpe, 1855) Eudonia murana Viirusammalkoisa x x (Curtis, 1827) Eudonia truncicolella x x (Stainton, 1849) Catoptria margaritella (Denis Kiilaheinäkoisa x x x & Schiffermüller, 1775) Agriphila biarmica x x (Tengström, 1865) Chrysoteuchia culmella Viiruheinäkoisa x x (Linnaeus, 1758) Crambus uliginosellus Tummaheinäkoisa x x Zeller, 1850 Crambus alienellus x x x x (Germar & Kaulfuss, 1817) Donacaula forficella x x x (Thunberg, 1794) Elophila nymphaeata Lummekoisa x x (Linnaeus, 1758) Nymphula nitidulata Järvikoisa x x (Donovan, 1767) Lasiocampidae Karvakehrääjät Trichiura crataegi pihlajakehrääjä x x (Linnaeus, 1758) Eriogaster lanestris koivukehrääjä PV x (Linnaeus, 1758) Lasiocampa quercus tammikehrääjä x PV x (Linnaeus, 1758) Macrothylacia rubi heinähukka PV x (Linnaeus, 1758) Dendrolimus pini mäntykehrääjä x x (Linnaeus, 1758)

55 LIITE 2. 21(50)

Lepidoptera – Perhoset

Tieteellinen nimi Suomal. nimi 1 1a 2 3 4 4a 5 5a 6 6a 6b 7 7a 8

Endromidae Kirjokehrääjät Endromis versicolora kirjokehrääjä PV x (Linnaeus, 1758) Riikinkukko­ Saturniidae kehrääjät Aglia tau (Linnaeus, 1758) nastakehrääjä x PV x Saturnia pavonia riikinkukkokehrääjä x PV x (Linnaeus, 1758) Sphingidae Kiitäjät Smerinthus ocellatus silmäkiitäjä PV x (Linnaeus, 1758) Laothoe populi poppelikiitäjä PV x (Linnaeus, 1758) Hesperiidae Paksupäät Pyrgus centaureae suokirjosiipi PV x (Rambur, 1839) Thymelicus lineola lauhahiipijä x x (Ochsenheimer, 1808) Pieridae Kaaliperhoset Aporia crataegi pihlajaperhonen x x (Linnaeus, 1758) Colias palaeno suokeltaperhonen x x (Linnaeus, 1761) Lycaenidae Sinisiivet Callophrys rubi kangasperhonen x PV x (Linnaeus, 1758) Celastrina argiolus paatsamasinisiipi x x (Linnaeus, 1758) Plebejus argus kangassinisiipi x x PV x (Linnaeus, 1758) Plebejus idas (Linnaeus, 1761) ketosinisiipi PV x Albulina optilete juolukkasinisiipi x x x (Knoch, 1781) Nymphalidae Täpläperhoset

Boloria eunomia (Esper, 1799) rämehopeatäplä x PV x Boloria euphrosyne pursuhopeatäplä x x x (Linnaeus, 1758) Boloria freija muurainhopeatäplä PV x (Thunberg, 1791) Boloria frigga rahkahopeatäplä x x PV x (Thunberg, 1791) Boloria aquilonaris suohopeatäplä x x (Stichel, 1980) Nymphalis antiopa suruvaippa x x x x x x (Linnaeus, 1758) Nymphalis c-album herukkaperhonen x x x x x (Linnaeus, 1758) Pararge aegeria täpläpapurikko PV x (Linnaeus, 1758) Lasiommata maera tummapapurikko PV x (Linnaues, 1758) Lasiommata petropolitana metsäpapurikko PV x (Fabricius, 1787)

56 LIITE 2. 22(50)

Lepidoptera – Perhoset

Tieteellinen nimi Suomal. nimi 1 1a 2 3 4 4a 5 5a 6 6a 6b 7 7a 8 Coenonympha tullia saraikkoniitty­ x PV x (Hübner, 1764) perhonen metsännoki­ Erebia ligea (Linnaeus, 1758) x x x perhonen Erebia embla suonokiperhonen JS x (Thunberg, 1791) rämekylmän­ Oeneis jutta (Hübner, 1806) x PV x perhonen Drepanidae Villakkaat Thyatira batis vadelmavillaselkä x x (Linnaeus, 1758) Tethea or harmovillaselkä x x (Denis & Schiffermüller, 1775) Tetheella fluctuosa koivuvillaselkä EK x (Hübner, 1803) Geometridae Mittarit Geometra papilionaria isomittari x x x (Linnaeus, 1758) Jodis putata mustikkalehto­ x x (Linnaeus, 1758) mittari Scopula ternata mustikkalehtimittari x x x (Schrank, 1802) Scopula floslactata maitolehtimittari x x (Harworth, 1809) Idaea aversata mutkakulmumittari x x (Linnaeus, 1758) Xanthorhoe annotinata metsäkenttämittari x x x (Zetterstedt, 1839) Xanthorhoe montanata mäkikenttämittari x x (Denis & Schiffermüller, 1775) Entephria caesiata metsäpohjanmittari x x x x x (Denis & Schiffermüller, 1775) Eulithis testata elomittari x x x x x x (Linnaeus, 1761) Eulithis populata mustikkamittari x x x x x x x (Linnaeus, 1758) Eulithis mellinata viinimarjamittari x x x (Fabricius, 1787) Dysstroma citratum syysvarpumittari x x x (Linnaeus, 1761) Dysstroma truncatum kesävarpumittari x x x (Hufnagel, 1767) Dysstroma latefasciatum laikkuvarpumittari x x x (Staudinger, 1889) Plemyria rubiginata kaksivärimittari x x (Denis & Schiffermüller, 1775) Thera variata kuusineulasmittari x x x (Denis & Schiffermüller, 1775) Thera obeliscata havuneulasmittari x x (Hübner, 1787) Hydriomena furcata varpukudosmittari x x x x x (Thunberg, 1784) Hydriomena ruberata pajukudosmittari x x x x x x (Freyer, 1831) Hydrelia flammeolaria ruosteleppämittari x x (Hufnagel, 1767) Mesotype didymata täplänauhamittari x x (Linnaeus, 1758) Mesotype parallelolineata tasanauhamittari x x (Retzius, 1783)

57 LIITE 2. 23(50)

Lepidoptera – Perhoset

Tieteellinen nimi Suomal. nimi 1 1a 2 3 4 4a 5 5a 6 6a 6b 7 7a 8 Perizoma alchemillatum pillikemittari x x (Linnaeus, 1758) Martania taeniata ruskonauhamittari x x (Stephens, 1831) Eupithecia tenuiata raitapikkumittari x x (Hübner, 1813) Eupithecia vulgata kulmapikkumittari x x x (Haworth, 1809) Eupithecia indigata mäntypikkumittari x x (Hübner, 1813) Eupithecia gelidata pursupikkumittari EK x Möschler, 1860 Eupithecia nanata kanervapikkumittari x x (Hübner, 1813) Eupithecia pusillata katajapikkumittari x x x (Denis & Schiffermüller, 1775) Eupithecia tantillaria neulaspikkumittari x x x Boisduval, 1840 Eupithecia conterminata kuusikkopikku­ x x (Lienig & Zeller, 1846) mittari Eupithecia lanceata toukopikkumittari x x (Hübner, 1825) Pasiphila debiliata mustikkavähä­ x x (Hübner, 1817) mittari Carsia sororiata rämeokamittari x x x x x (Hübner, 1813) Trichopteryx carpinata haapamittari x x (Borkhausen, 1794) Lomaspilis marginata reunustäplämittari x x (Linnaeus, 1758) Cabera pusaria leppävalkomittari x x (Linnaeus, 1758) Crocallis elinguaria petomittari x x (Linnaeus, 1758) Plagodis pulveraria ruostemittari x x (Linnaeus, 1758) Epione repandaria pajukäärömittari x x (Hufnagel, 1767) Epione vespertaria haapakäärömittari x x (Linnaeus, 1767) Hylaea fasciaria havumittari x x (Linnaeus, 1758) Macaria brunneata viitamittari x x x x x (Thunberg, 1784) Macaria carbonaria rämemittari x x (Clerck, 1759) Aspitates gilvaria luumittari x JS x (Denis & Schiffermüller, 1775) Elophos vittaria pohjanrengas­ x x x x (Thunberg, 1788) mittari Ematurga atomaria metsämittari x x x (Linnaeus, 1758) Arichanna melanaria suomittari x x x x x x (Linnaeus, 1758) Alcis repandatus aaltoharmomittari x x x x x x (Linnaeus, 1758) Alcis jubatus naavamittari x x (Thunberg, 1788) Cleora cinctaria kevätharmomittari x x x (Denis & Schiffermüller, 1775) Biston betularius koivumittari x x (Linnaeus, 1758)

58 LIITE 2. 24(50)

Lepidoptera – Perhoset

Tieteellinen nimi Suomal. nimi 1 1a 2 3 4 4a 5 5a 6 6a 6b 7 7a 8

Notodontidae Nirkot Notodonta torva harmonirkko PV x (Hübner, 1803) Notodonta dromedarius kyttyränirkko x PV x (Linnaeus, 1767) Notodonta ziczac pajunirkko PV x (Linnaeus, 1758) Ptilodon capucinus nyhäsiipi x PV x (Linnaeus, 1758) Leucodonta bicoloria häivänirkko x x (Denis & Schiffermüller, 1775) Odontosia carmelita toukonirkko x x (Esper, 1799) Pheosia gnoma koivuposliinikas PV x (Fabricius, 1777) Pheosia tremula haapaposliinikas PV x (Clerck, 1759) Furcula furcula (Clerck, 1759) pajuhangokas PV x

Furcula bifida (Brahm, 1787) haapahangokas PV x Cerura vinula isohangokas PV x (Linnaeus, 1758) Phalera bucephala härkäpää x x (Linnaeus, 1758) Lymantriidae Villakehrääjät Orgyia antiquoides pikkutupsukas x x x x (Hübner, 1822) Dicallomera fascelina tuhkakarvajalka PV x (Linnaeus, 1758) Nolinae Venhokkaat

Nola aerugula (Hübner, 1793) rämevenhokas x x Nycteola degenerana pajulaahus­ x x x x x x (Hübner, 1799) yökkönen Arctiidae Siilikehrääjät Thumatha senex pyörösiipi x x x x (Hübner, 1808) Cybosia mesomella koisasiipi x x (Linnaeus, 1758) Eilema lutarellum pikkukeltasiipi x x (Linnaeus, 1758) Phragmatobia fuliginosa ruostesiipi PV x (Linnaeus, 1758) Noctuidae Yökköset Hypenodes humidalis koiyökkönen x x x (Doubleday, 1850) Catocala fraxini siniritariyökkönen x x (Linnaeus, 1758) Callistege mi (Clerck, 1759) karttayökkönen x x PV x Scoliopteryx libatrix liuskayökkönen x x x (Linnaeus, 1758) Plusia putnami pikkutinayökkönen x x (Grote, 1873) Syngrapha interrogationis kysymysmerkki­ x x x x (Linnaeus, 1758) yökkönen

59 LIITE 2. 25(50)

Lepidoptera – Perhoset

Tieteellinen nimi Suomal. nimi 1 1a 2 3 4 4a 5 5a 6 6a 6b 7 7a 8 Colocasia coryli pähkinäyökkönen x x (Linnaeus, 1758) Acronicta megacephala haapayökkönen x x x x x (Denis & Schiffermüller, 1775) Acronicta menyanthidis suoiltayökkönen x x (Esper, 1789) Acronicta auricoma silmäiltayökkönen x x x x (Denis & Schiffermüller, 1775) Platyperigea montana sininurmiyökkönen x x (Bremer, 1864) Rusina ferruginea varjoyökkönen x x (Esper, 1785) Hyppa rectilinea (Esper, 1788) runkoyökkönen x x x x x Parastichtis suspecta usvayökkönen x x x x x (Hübner, 1807) Enargia paleacea kulmayökkönen x x x x x x (Esper, 1788) huppukelta­ Xanthia togata (Esper, 1788) x x yökkönen Agrochola helvolus punamäkiyökkönen x x x x (Linnaeus, 1758) Conistra vaccinii puolukkapiilo­ x x x x (Linnaeus, 1761) yökkönen Brachylomia viminalis pajuyökkönen x x x x x (Fabricius, 1777) Lithophane hepatica ruskopuuyökkönen x x x (Clerck, 1759) Lithophane consocia tummapuu­ x x (Borkhausen, 1792) yökkönen Lithophane lamda hankopuuyökkönen x x x (Fabricius, 1787) Lithomoia solidaginis vaippayökkönen x x x x x x (Hübner, 1803) Xylena vetusta ruskohirsiyökkönen x x (Hübner, 1813) Mniotype adusta suviruskoyökkönen x x x x (Esper, 1790) Apamea crenata kirjolahoyökkönen x x x (Hufnagel, 1766) Apamea remissa kahtaisjuuri­ x x (Hübner, 1809) yökkönen Amphipoea oculea kaunoseko­ x x x (Linnaeus, 1761) yökkönen Amphipoea lucens suosekoyökkönen x x (Freyer, 1845) Celaena haworthii mustaluhta­ x x x x x x x x x (Curtis, 1829) yökkönen Anarta myrtilli kanervankangas­ x x (Linnaeus, 1761) yökkönen Coranarta cordigera herttakangas­ x PV x (Thunberg, 1788) yökkönen Lacanobia thalassina pensastarha­ x x x x (Hufnagel, 1776) yökkönen Melanchra pisi herneyökkönen x x (Linnaeus, 1758) Papestra biren tuhkatarha­ x x x x (Goeze, 1781) yökkönen Polia trimaculosa homekehnä­ x x x (Esper, 1788) yökkönen Mythimna impura sameaolkiyökkönen x x (Hübner, 1808)

60 LIITE 2. 26(50)

Lepidoptera – Perhoset

Tieteellinen nimi Suomal. nimi 1 1a 2 3 4 4a 5 5a 6 6a 6b 7 7a 8 Cerapteryx graminis niitty-yökkönen x x (Linnaeus, 1758) Orthosia gothica tunnusraita­ x x x x (Linnaeus, 1758) yökkönen Orthosia opima siniraitayökkönen x x x (Hübner, 1809) Diarsia mendica suvimaayökkönen x x x x x (Fabricius, 1775) Diarsia dahlii (Hübner, 1813) elomaayökkönen x x kosteikkomaa­ Diarsia rubi (Vieweg, 1790) x x yökkönen Lycophotia porphyrea kanervamaa­ x x x x x (Denis & Schiffermüller, 1775) yökkönen Eurois occultus isomaayökkönen x x x x x (Linnaeus, 1758) Graphiphora augur noitayökkönen x x x x x (Fabricius, 1775) kirjoharmo­ Xestia speciosa (Valle, 1940) x x yökkönen nuoliharmo­ Xestia fennica (Brandt, 1936) x x yökkönen Xestia sincera vaaleaharmo­ x x (Herrich-Schäfer, 1851) yökkönen Xestia alpicola puneharmo­ x x x x x (Zetterstedt, 1839) yökkönen Xestia baja pilkkumaayökkönen x x x x x (Denis & Schiffermüller, 1775) Coenophila subrosea suomaayökkönen x x x x x x (Stephens, 1829) Cerastis rubricosa sinikevätyökkönen x x (Denis & Schiffermüller, 1775) Protolampra sobrina kehnämaayökkönen x x x x x x (Duponchel, 1843) Lajeja 60 33 43 53 13 13 94 42 68 20 7 25 0 48 313

61 LIITE 2. 27(50)

Diptera – Kaksisiipiset

Tieteellinen nimi Suomal. nimi 1 1a 2 3 4 4a 5 5a 6 6a 6b 7 7a 8

Chironomidae Surviaissääsket LP

Ablabesmyia longistyla Fitt. LP x

Ablabesmyia phatta (Egger) LP x Monopelopia tenuical- LP x car (K.) Natarsia punctata (Fabr.) LP x

Procladius ?cinereus G. LP x

Corynoneura edwardsi Br. LP x

Corynoneura lobata Edw. LP x

Corynoneura minuscula Br. LP x

Corynoneura paludosa Br. LP x

Limnophyes smolandicus Br. LP x Psectrocladius bisetus LP x Wülker Psectrocladius calcaratus LP x (Edw.) Psectrocladius edwardsi Br. LP x Psectrocladius obvious LP x (Walk.) Psectrocladius psilopte- LP x rus K. Pseudosmittia cf. graci- LP x lis (G.) Smittia aterrima (Meig.) LP x Chaetolabis macani LP x (Freeman) Chironomus ?fraternus LP x Chironomus pseudothum- LP x mi Str.coll. Chironomus saxatilis LP x Wülker Chironomus mendax (Stora) LP x

Chironomus storai (G.) LP x

Dicrotendipes tritomus (K.) LP x

Pagastiella orophila (Edw.) LP x Paratendipes nudisquama LP x (Edw.) Polypedilum cultellatum G. LP x Chaoborus obscuripes LP x (v.d. Wulp) Limoniidae Pikkuvaaksiaiset Idioptera macropteryx x x (Tjeder, 1955) Neolimnomyia nemoralis x x (Meigen, 1818)

62 LIITE 2. 28(50)

Diptera – Kaksisiipiset

Tieteellinen nimi Suomal. nimi 1 1a 2 3 4 4a 5 5a 6 6a 6b 7 7a 8 Phylidorea fulvonervosa x x (Schummel, 1829) Phylidorea squalens x x (Zetterstedt, 1838) Erioptera beckeri x x Kuntze, 1914 Erioptera flavata x x (Westhoff, 1882) Erioptera lutea x x Meigen, 1804 Dicranomyia distendens x x Lundstrom, 1912 Dicranomyia modesta x x (Meigen, 1818) Pediciidae Pikkuvaaksiaiset Pedicia rivosa Juomuvaak­ x x (Linnaeus, 1758) siainen Tricyphona immaculata x x (Meigen, 1804) Ula mixta Stary, 1983 x x

Tipulidae Vaaksiaiset Tanyptera atrata x x (Linnaeus, 1758) Tipula melanoceros x x Schummel, 1833 Tipula varipennis x x Meigen, 1818 Tipula subnodicornis x x Zetterstedt, 1838 Tabanidae Paarmat Chrysops divaricatus x x Loew, 1858 Chrysops nigripes x x Zetterstedt, 1838 Hybomitra arpadi x x (Szilady, 1923) Hybomitra borealis x x (Fabricius, 1781) Hybomitra tarandina x x (Linnaeus, 1758) Stratiomyidae Asekärpäset Sargus flavipes x x Meigen, 1822 Hippoboscidae Täikärpäset Lipoptena cervi hirvikärpänen x x (Linnaeus, 1758) Dolichopodidae Kiilukärpäset Dolichopus annulipes x x Zetterstedt, 1838 Dolichopus discifer x Stannius, 1831 Dolichopus linearis x Meigen, 1824 Dolichopus lepidus x Staeger, 1842

63 LIITE 2. 29(50)

Diptera – Kaksisiipiset

Tieteellinen nimi Suomal. nimi 1 1a 2 3 4 4a 5 5a 6 6a 6b 7 7a 8 Dolichopus maculipennis x x Zetterstedt, 1843 Dolichopus remipes x x Wahlberg, 1839 Hydrophorus albiceps x x Frey, 1915 Hydrophorus borealis x x Loew, 1857 Hydrophorus altivagus x x Aldrich, 1911 Medetera infumata x Loew, 1857 Rhaphium longicorne x (Fallen, 1823) Campsicnemus compeditus x Loew, 1857 Campsicnemus scambus x x (Fallen, 1823) Syrphidae Kukkakärpäset Anasimyia lineata x (Fabricius, 1787) Dasysyrphus pinastri x (De Geer, 1776) Dasysyrphus venustus x (Meigen, 1822) Eristalis picea (Fallen, 1817) x Eupeodes lundbecki x (Soot-Ryen, 1946) Neoascia tenur x (Harris, 1780) Parasyrphus lineolus x (Zetterstedt, 1843) Platycheirus clypeatus x (Meigen, 1822) Platycheirus granditarsus x (Förster, 1771) Platycheirus holarcticus x Vockeroth, 1990 Sericomyia lappona x (Linnaeus, 1758) Sphaerophoria scripta x (Linnaeus, 1758) Syrphus ribesii x (Linnaeus, 1758) Syrphus torvus x OstenSacken, 1875 Lajeja 78

64 LIITE 2. 30(50)

Hymenoptera – Pistiäiset

Tieteellinen nimi Suomal. nimi 1 1a 2 3 4 4a 5 5a 6 6a 6b 7 7a 8

Proctotrupoidea

Psilus punctatus x x

Symphuta Sahapistiäiset

Trichiosoma nanae x x

Chrysididae Kultapistiäiset Elampus constrictus x x (Förster, 1853) Crabronidae Pemphredon lugens x x Dahlblom, 1842 Formicidae Muurahaiset Camponotus herculeanus Aitohevosmuurahainen KL x (Linnaeus, 1758) Formica fusca Linnaeus, 1758 Mustamuurahainen KL x

Lasius niger (Linnaeus, 1758) Mauriainen KL x

Vespidae Ampiaiset Dolichovespula media Pensasampiainen x x x (Retzius, 1783) Dolichovespula norwegica Norjanampiainen x x x (Fabricius, 1781) Dolichovespula saxonica Räystäsampiainen x x x (Fabricius, 1793) Vespula vulgaris (Linnaeus, 1758) Yleinenampiainen x x x x

Vespula rufa (Linnaeus, 1758) Puna-ampiainen x x x

Apidae Mesipistiäiset Bombus hypnorum Kartanokimalainen x x (Linnaeus, 1758) Bombus pratorum Pensaskimalainen x x (Linnaeus, 1761) Bombus soroensis Sorokimalainen x x (Fabricius, 1776) Bombus lucorum (Linnaeus, 1761) Mantukimalainen x x x x Bombus lapidarius Kivikkokimalainen x x (Linnaeus, 1758) Lajeja 17

65 LIITE 2. 31(50)

Coleptera – Kovakuoriaiset

Tieteellinen nimi Suomal. nimi 1 1a 2 3 4 4a 5 5a 6 6a 6b 7 7a 8

Gyrinidae Hopeasepät Gyrinus opacus x x x Sahlberg, 1819 Haliplidae Pisarsukeltajat Haliplus ruficollis x x (Degeer, 1774) Dytiscidae Sukeltajat Hyphydrus ovatus x x (Linnaeus, 1761) Hygrotus inaequalis x x (Fabricius, 1777) Hydroporus neuter Fairmai- x x re & Laboulbène, 1854 Hydroporus erythrocephalus x x (Linnaeus, 1758) Hydroporus rufifrons x IR x (Müller, 1776) Hydroporus glabriusculus x x Aubé, 1838 Hydroporus umbrosus x x (Gyllenhal, 1808) Hydroporus morio IR x Aubé, 1838 Hydroporus tristis x x x 3 x (Paykull, 1798) Hydroporus incognitus IR x Sharp, 1869 Hydroporus neglectus IR x Schaum, 1845 Hydroporus memnonius IR x Nicolai, 1822 Graptodytes granularis x IR x (Linnaeus, 1767) Agabus affinis Pikitaitosukeltaja x IR x (Paykull, 1798) Agabus elongatus Suikutaitosukeltaja IR x (Gyllenhal, 1826) Agabus congener Metsätaitosukeltaja x IR x (Thunberg, 1794) Agabus serricornis x x (Paykull, 1799) Ilybius crassus Rahkaliejusukeltaja x IR x Thomson, 1856 Ilybius guttiger Pikiliejusukeltaja x x x IR x (Gyllenhal, 1808) Ilybius aenescens x x x Thomson, 1870 Acilius canaliculatus x x (Nicolai, 1822) Dytiscus lapponicus x x Gyllenhal, 1808 Carabidae Maakiitäjäiset Leistus terminatus Metsäponsikiitäjäinen x x x (Hellwig, 1793) Leistus ferrugineus Ruosteponsikiitäjäinen x x (Linnaeus, 1758) Notiophilus biguttatus Laikkupeilikiitäjäinen x x x x IR x (Fabricius, 1779)

66 LIITE 2. 32(50)

Coleptera – Kovakuoriaiset

Tieteellinen nimi Suomal. nimi 1 1a 2 3 4 4a 5 5a 6 6a 6b 7 7a 8 Carabus hortensis Puistokiitäjäinen x x x Linnaeus, 1758 Carabus glabratus Korpikiitäjäinen x x x IR x Paykull, 1790 Carabus nitens Kiiltokiitäjäinen IR x Linnaeus, 1758 Cychrus caraboides Etanakiitäjäinen x x x x IR x (Linnaeus, 1758) Clivina fossor Mäyräkiitäjäinen IR x (Linnaeus, 1758) Patrobus assimilis Kaitapiilokiitäjäinen x IR x Chaudoir, 1844 Patrobus atrorufus x x (Ström, 1768) Trechus rubens Isokätkökiitäjäinen x x (Fabricius, 1792) Bembidion bruxellense Jokapaikanhyrrä x IR x Wesmaël, 1835 Bembidion quadrimacula- Nelitäplähyrrä x IR x tum (Linnaeus, 1761) Pterostichus oblongopuncta- Kaarnasysikiitäjäinen x x x x IR x tus (Fabricius, 1787) Pterostichus niger Isosysikiitäjäinen x x (Schaller, 1783) Pterostichus nigrita Kosteikkosysikiitäjäi- x x (Paykull, 1790) nen Pterostichus rhaeticus x x IR x Heer, 1837 Pterostichus diligens Korpisysikiitäjäinen x x x IR x (Sturm, 1824) Calathus micropterus Metsäkampakiitäjäi- x x x x x IR x (Duftschmid, 1812) nen Sericoda quadripunctata x x (Degeer, 1774) Platynus mannerheimii Liekokurekiitäjäinen x x x x x (Dejean, 1828) Agonum ericeti Rahkakurekiitäjäinen x IR x (Panzer, 1809) Agonum fuliginosum Rantakurekiitäjäinen x IR x (Panzer, 1809) Amara lunicollis IR x Schiödte, 1837 Amara familiaris x x (Duftschmid, 1812) Amara brunnea Metsäsiemenkiitäjäi- x x IR x (Gyllenhal, 1810) nen Bradycellus caucasicus x x (Chaudoir, 1846) Dromius agilis Tummarunkokiitäjäi- x x x x (Fabricius, 1787) nen Dromius schneideri Keltarunkokiitäjäinen x x Crotch, 1871 Dromius fenestratus Täplärunkokiitäjäinen x x x x x (Fabricius, 1794) Hydrophilidae Vedensuosijat Helophorus laticollis x x Thomson, 1853 Enochrus affinis x x x (Thunberg, 1794) Hydrobius fuscipes Uurrevesiäinen IR x (Linnaeus, 1758)

67 LIITE 2. 33(50)

Coleptera – Kovakuoriaiset

Tieteellinen nimi Suomal. nimi 1 1a 2 3 4 4a 5 5a 6 6a 6b 7 7a 8 Cercyon lateralis Laitapallovesiäinen x x (Marsham, 1802) Sphaeritidae Kytytylpöt Sphaerites glabratus x x x x x (Fabricius, 1792) Histeridae Tylpöt Gnathoncus buyssoni x x x x Auzat, 1917 Dendrophilus pygmaeus Muurahaistylppö x x (Linnaeus, 1758) Hister unicolor IR x Linnaeus, 1758 Ptiliidae Ripsikuoriaiset Euryptilium saxonicum IR x (Gillmeister, 1845) Ptinella johnsoni IR x Rutanen, 1985 Baeocrara variolosa IR x (Mulsant & Rey, 1873) Acrotrichis dispar IR x (Matthews, 1865) Acrotrichis pumila IR x (Erichson, 1845) Acrotrichis silvatica IR x Rosskothen, 1935 Acrotrichis cognata IR x (Matthews, 1877) Acrotrichis insularis x x IR x (Mäklin, 1852) Acrotrichis intermedia x x x IR x (Gillmeister, 1845) Leiodidae Sienipallokkaat Hydnobius spinipes x x (Gyllenhal, 1813) Leiodes punctulata x x (Gyllenhal, 1810) Leiodes oblonga Pitkämultapallokas x x (Erichson, 1845) Anisotoma humeralis x x x x x (Fabricius, 1792) Anisotoma axillaris x x Gyllenhal, 1810 Anisotoma castanea x x x x IR x (Herbst, 1792) Anisotoma glabra x x x (Kugelann, 1794) Amphicyllis globus x x x (Fabricius, 1792) Agathidium rotundatum Pyörökeräpallokas x x x (Gyllenhal, 1827) Agathidium confusum x IR x Brisout de Barneville, 1863 Agathidium nigrinum x x x Sturm, 1807 Agathidium arcticum x x x Thomson, 1862 Agathidium nigripenne x x (Fabricius, 1792)

68 LIITE 2. 34(50)

Coleptera – Kovakuoriaiset

Tieteellinen nimi Suomal. nimi 1 1a 2 3 4 4a 5 5a 6 6a 6b 7 7a 8 Agathidium atrum x x x x (Paykull, 1798) Agathidium seminulum x x x x (Linnaeus, 1758) Agathidium laevigatum x x Erichson, 1845 Choleva lederiana x x Reitter, 1902 Choleva glauca Britten, 1918 x x Sciodrepoides watsoni x x x x x x (Spence, 1815) Sciodrepoides fumatus x x x (Spence, 1815) Catops subfuscus x x x Kellner, 1846 Catops alpinus x x x x x Gyllenhal, 1827 Catops coracinus x x x IR x Kellner, 1846 Catops tristis (Panzer, 1793) x x x x Catops nigrita x x x x x IR x Erichson, 1837 Catops nigricans x x x x (Spence, 1815) Scydmaenidae Kasekkaat Nevraphes angulatus x x (Müller & Kunze, 1822) Nevraphes coronatus x x J. Sahlberg, 1881 Stenichnus bicolor x x (Denny, 1825) Silphidae Raatokuoriaiset Necrodes littoralis x x (Linnaeus, 1758) Thanatophilus rugosus Rusohaiskiainen IR x (Linnaeus, 1758) Oiceoptoma thoracica Punaselkähaiskiainen x x (Linnaeus, 1758) Nicrophorus investigator x x x Zetterstedt, 1824 Nicrophorus vespilloides x x x x x x Herbst, 1784 Staphylinidae Lyhytsiipiset Eusphalerum minutum IR x (Fabricius, 1792) Acrulia inflata x x x x x (Gyllenhal, 1813) Hapalaraea clavigera x x x (Luze, 1906) Omalium rivulare x x x IR x (Paykull, 1789) Omalium strigicolle IR x Wankowicz, 1869 Omalium caesum x IR x Gravenhorst, 1806 Phloeostiba lapponica x IR x (Zetterstedt, 1838)

69 LIITE 2. 35(50)

Coleptera – Kovakuoriaiset

Tieteellinen nimi Suomal. nimi 1 1a 2 3 4 4a 5 5a 6 6a 6b 7 7a 8 Phloeonomus sjobergi x x IR x Strand, 1937 Deliphrum tectum x x x x IR x (Paykull, 1789) Anthobium atrocephalum x x (Gyllenhal, 1827) Olophrum assimile x x (Paykull, 1800) Olophrum rotundicolle x IR x (Sahlberg, 1830) Arpedium quadrum x x (Gravenhorst, 1806) Eucnecosum brachypterum x x (Gravenhorst, 1802) Acidota crenata x x x x x (Fabricius, 1792) Anthophagus omalinus x x x x Zetterstedt, 1828 Coryphium angusticolle x x x x Stephens, 1834 Megarthrus depressus x IR x (Paykull, 1798) Proteinus brachypterus x x x x IR x (Fabricius, 1792) Bibloporus bicolor x x (Denny, 1825) Euplectus punctatus x IR x Mulsant, 1861 Pselaphaulax dresdensis x x (Herbst, 1792) Pselaphus heisei x IR x Herbst, 1792 Mycetoporus lepidus x x x x IR x (Gravenhorst, 1806) Mycetoporus niger Fairmaire x x & Laboulbene, 1856 Mycetoporus bruckii x x (Pandellé, 1869) Ischnosoma bergrothi x x (Hellén, 1925) Ischnosoma splendidum x x x IR x (Gravenhorst, 1806) Bryoporus cernuus x x x x x IR x (Gravenhorst, 1806) Lordithon thoracicus x x x x x IR x (Linnaeus, 1761) Lordithon lunulatus x x x x IR x (Linnaeus, 1761) Bolitobius cingulatus Metsäkaunovaajakas x x x Mannerheim, 1830 Sepedophilus littoreus Laikkupisarvaajakas x x x IR x (Linnaeus, 1758) Sepedophilus testaceus Lahopisarvaajakas x x (Fabricius, 1792) Tachyporus transversalis x IR x Gravenhorst, 1806 Tachinus signatus x x Gravenhorst, 1802 Tachinus elegans Helyhaaskavaajakas x IR x Eppelsheim, 1839 Tachinus pallipes Sienihaaskavaajakas x x x x IR x (Gravenhorst, 1806)

70 LIITE 2. 36(50)

Coleptera – Kovakuoriaiset

Tieteellinen nimi Suomal. nimi 1 1a 2 3 4 4a 5 5a 6 6a 6b 7 7a 8 Tachinus proximus x x x IR x Kraatz, 1855 Tachinus rufipennis x x x x Gyllenhal, 1810 Tachinus subterraneus x x (Linnaeus, 1758) Tachinus laticollis x x x x IR x Gravenhorst, 1802 Tachinus marginellus x x x (Fabricius, 1781) Tachinus elongatus Pitkähaaskavaajakas x x x x x Gyllenhal, 1810 Aleochara fumata IR x Gravenhorst, 1802 Aleochara moerens IR x Gyllenhal, 1827 Oxypoda skalitzkyi IR x Bernhauer, 1902 Oxypoda brevicornis IR x (Stephens, 1832) Oxypoda annularis IR x (Mannerheim, 1830) Oxypoda haemorrhoa IR x (Mannerheim, 1830) Calodera aethiops IR x (Gravenhorst, 1802) Ischnoglossa elegantula IR x (Mannerheim, 1830) Thiasophila angulata IR x (Erichson, 1837) Hydrosmecta subtilissima IR x (Kraatz, 1854) Aloconota insecta IR x (Thomson, 1856) Philhygra deformis IR x (Kraatz, 1856) Atheta talpa (Heer, 1841) IR x

Atheta subtilis (Scriba, 1866) IR x Atheta nesslingi IR x Bernhauer, 1928 Atheta dadopora IR x Thomson, 1867 Atheta myrmecobia IR x (Kraatz, 1856) Atheta fungi IR x (Gravenhorst, 1806) Atheta lateralis IR x (Mannerheim, 1830) Atheta sodalis IR x (Erichson, 1837) Atheta flavipes IR x (Gravenhorst, 1806) Atheta aeneipennis IR x (Thomson, 1856) Atheta brunneipennis IR x (Thomson, 1852) Atheta paracrassicornis IR x Brundin, 1954 Dinaraea linearis IR x (Gravenhorst, 1802)

71 LIITE 2. 37(50)

Coleptera – Kovakuoriaiset

Tieteellinen nimi Suomal. nimi 1 1a 2 3 4 4a 5 5a 6 6a 6b 7 7a 8 Dinaraea arcana IR x (Erichson, 1839) Lyprocorrhe anceps IR x (Erichson, 1837) Amischa nigrofusca IR x (Stephens, 1832) Amischa analis IR x (Gravenhorst, 1802) Drusilla canaliculata Keikarivilistäjä IR x (Fabricius, 1787) Zyras humeralis Kangasrosvovilistäjä x x x x (Gravenhorst, 1802) Zyras lugens x x (Gravenhorst, 1802) Gyrophaena affinis IR x Mannerheim, 1830 Gyrophaena boleti IR x (Linnaeus, 1758) Bolitochara pulchra IR x (Gravenhorst, 1806) Leptusa pulchella IR x (Mannerheim, 1830) Placusa tachyporoides IR x (Waltl, 1838) Hygronoma dimidiata x x (Gravenhorst, 1806) Holobus apicatus IR x (Erichson, 1837) Myllaena kraatzi IR x Sharp, 1871 Scaphisoma agaricinum x x (Linnaeus, 1758) Scaphisoma inopinatum x x Löbl, 1967 Scaphisoma boreale x x Lundblad, 1952 Carpelimus corticinus x x (Gravenhorst, 1806) Anotylus rugosus x x x (Fabricius, 1775) Oxyporus maxillosus Ruskotattiainen x x Fabricius, 1792 Stenus lustrator x x Erichson, 1839 Stenus clavicornis x x (Scopoli, 1763) Stenus canaliculatus x x Gyllenhal, 1827 Stenus argus IR x Gravenhorst, 1806 Stenus crassus x x Stephens, 1833 Stenus pallitarsis x x Stephens, 1833 Stenus bifoveolatus x x x Gyllenhal, 1827 Stenus palustris x x Erichson, 1839 Euaesthetus laeviusculus x x Mannerheim, 1844 Paederus riparius Suokirjolyhytsiipi x x (Linnaeus, 1758)

72 LIITE 2. 38(50)

Coleptera – Kovakuoriaiset

Tieteellinen nimi Suomal. nimi 1 1a 2 3 4 4a 5 5a 6 6a 6b 7 7a 8 Lathrobium terminatum x x Gravenhorst, 1802 Lathrobium rufipenne x x Gyllenhal, 1813 Lathrobium impressum x x (Heer, 1841) Leptacinus formicetorum x x Märkel, 1841 Leptacinus intermedius x x Donisthorpe, 1936 Xantholinus linearis x x (Olivier, 1794) Xantholinus tricolor x x x (Fabricius, 1787) Othius punctulatus x x x (Goeze, 1777) Atrecus pilicornis x x x IR x (Paykull, 1790) Bisnius puella x x x Nordmann, 1837 Philonthus addendus x x Sharp, 1867 Philonthus marginatus x x (Ström, 1768) Philonthus nigrita x x x (Gravenhorst, 1806) Ocypus fuscatus Ruskolyhytsiipi IR x (Gravenhorst, 1802) Quedius mesomelinus x x x x (Marsham, 1802) Quedius brevicornis x x x Thomson, 1860 Quedius brevis x x Erichson, 1840 Quedius tenellus x x x x (Gravenhorst, 1806) Quedius scitus x x (Gravenhorst, 1806) Quedius xanthopus x x x x x x Erichson, 1839 Quedius plagiatus Aitoliskokuntikas x x IR x (Mannerheim, 1843) Quedius molochinus x x (Gravenhorst, 1806) Quedius limbatus x x (Heer, 1834) Quedius nitipennis x IR x (Stephens, 1833) Quedius fulvicollis x x x (Stephens, 1833) Acylophorus wagenschieberi x x Kiesenwetter, 1850 Lucanidae Kampasarviset Platycerus caprea Isokantohärkä x x x x (Degeer, 1774) Scarabaeidae Lehtisarviset Geotrupes stercorarius Metsäsittiäinen x x x x x (Linnaeus, 1758) Aphodius rufipes Kaarilantiainen x x x (Linnaeus, 1758)

73 LIITE 2. 39(50)

Coleptera – Kovakuoriaiset

Tieteellinen nimi Suomal. nimi 1 1a 2 3 4 4a 5 5a 6 6a 6b 7 7a 8 Aphodius depressus x x (Kugelann, 1792) Aphodius nemoralis x IR x Erichson, 1848 Aphodius piceus x x Gyllenhal, 1808 Serica brunnea Ruskoturilas x x (Linnaeus, 1758) Cetonia aurata Kultakuoriainen x x (Linnaeus, 1758) Potosia cuprea Kuparikuoriainen x x x x (Fabricius, 1775) Trichius fasciatus Kimalaiskuoriainen x x (Linnaeus, 1758) Clambidae Rahtukuoriaiset Clambus armadillo IR x (Degeer, 1774) Scirtidae Kaavikkaat Microcara testacea Typökaavikas x x (Linnaeus, 1767) Cyphon coarctatus IR x Paykull, 1799 Cyphon kongsbergensis x x x x x Munster, 1924 Cyphon variabilis x x x x x x (Thunberg, 1787) Cyphon punctipennis x x x x x x Sharp, 1873 Cyphon padi Pikkukaavikas x x x x x x x x (Linnaeus, 1758) Buprestidae Jalokuoriaiset Buprestis rustica Viherlajokuoriainen x x x Linnaeus, 1758 Buprestis haemorrhoidalis Tummajalokuoriainen x x Herbst, 1780 Melanophila acuminata Kulokauniainen x x (DeGeer, 1774) Phaenops formaneki x x (Jacobson, 1913) Anthaxia quadripunctata Nelikuoppakauniainen x x (Linnaeus, 1758) Agrilus paludicola x x x x Krogerus, 1922 Byrrhidae Nupot Cytilus sericeus Kirjovihernuppo x x (Forster, 1771) Cytilus auricomus Tummavihernuppo x IR x (Duftschmid, 1825) Eucnemidae Sepikät Hylis procerulus Kuusisepikkä x x x (Mannerheim, 1823) Elateridae Sepät Hemicrepidius niger Perunaseppä x x (Linnaeus, 1758 Athous subfuscus Puikkoseppä x x x x x x x x IR x (Müller, 1764)

74 LIITE 2. 40(50)

Coleptera – Kovakuoriaiset

Tieteellinen nimi Suomal. nimi 1 1a 2 3 4 4a 5 5a 6 6a 6b 7 7a 8 Denticollis linearis Ruskohammasseppä x IR x (Linnaeus, 1758) Orithales serraticornis Sarviseppä x x (Paykull, 1800) Actenicerus sjaelandicus Ruutuseppä x x x (Müller, 1764) Prosternon tessellatum Hiirakkoseppä x IR x (Linnaeus, 1758) Selatosomus impressus Laakaseppä x x x x (Fabricius, 1792) Selatosomus aeneus Metalliseppä x x (Linnaeus, 1758) Eanus costalis (Paykull, 1800) Pohjanseppä x x x x x Ampedus pomonae Punaseppä x x x (Stephens, 1830) Ampedus balteatus Mustaperäseppä x x x (Linnaeus, 1758) Ampedus erythrogonus Näreseppä x x x IR x (Müller, 1821) Ampedus nigrinus Sysiseppä x x x x x x x (Herbst, 1784) Sericus brunneus Ruskoseppä x x x (Linnaeus, 1758) Melanotus castanipes Pikiseppä x x x x x x (Paykull, 1800) Dalopius marginatus Juomuseppä x x x x x IR x (Linnaeus, 1758) Cardiophorus ruficollis Punasäkäseppä IR x (Linnaeus, 1758) Lycidae Rusokuoriaiset Dictyoptera aurora Aurorakuorianen x x x x (Herbst, 1784) Pyropterus nigroruber Havupunakuoriainen x x (Degeer, 1774) Platycis minuta Rusokuoriainen x x x (Fabricius, 1787) Lampyridae Kiiltomadot Lampyris noctiluca Kiiltomato x x x x (Linnaeus, 1758) Cantharidae Sylkikuoriaiset Podabrus alpinus Kuresylkikuoriainen x x x (Paykull, 1798) Cantharis fusca Niittysylkikuoriainen x x Linnaeus, 1758 Cantharis figurata Kirjosylkikuoriainen x x IR x Mannerheim, 1843 Cantharis paludosa Rämesylkikuoriainen x x x x IR x Fallén, 1807 Rhagonycha testacea Laikkusylkikuoriainen x IR x (Linnaeus, 1758) Rhagonycha atra Mustasylkikuoriainen x x x x x x (Linnaeus, 1767) Absidia schoenherri Metsäsylkikuoriainen x x x x x x IR x (Dejean, 1837) Malthinus biguttatus x x x x (Linnaeus, 1758) Malthodes fuscus x x x (Waltl, 1838)

75 LIITE 2. 41(50)

Coleptera – Kovakuoriaiset

Tieteellinen nimi Suomal. nimi 1 1a 2 3 4 4a 5 5a 6 6a 6b 7 7a 8 Malthodes guttifer x x Kiesenwetter, 1852 Malthodes marginatus x x (Latreille, 1806) Malthodes crassicornis x x (Mäklin, 1846) Dermestidae Haaskakuoriaiset Trogoderma glabrum x x (Herbst, 1783) Anobiidae Puunkaivajat Episernus angulicollis Valekytry x x Thomson, 1863 Anobium thomsoni Tuomaanjumi x x x (Kraatz, 1881) Hadrobregmus pertinax Kuolemankello x x x x (Linnaeus, 1758) Dorcatoma punctulata x x x x Mulsant & Rey, 1864 Dorcatoma dresdensis x x x Herbst, 1792 Lymexylidae Puupiirtäjät Hylecoetus dermestoides x x (Linnaeus, 1761) Trogossitidae Pehkiäiset Ostoma ferruginea Ruskopehkiäinen x x x IR x (Linnaeus, 1758) Cleridae Kirjokuoriaiset Thanasimus formicarius Isomuurahaiskuori- x x (Linnaeus, 1758) anen Melyridae Takkukuoriaiset Dasytes niger Mustatakukas x x (Linnaeus, 1761) Dasytes obscurus x x Gyllenhal, 1813 Sphindidae Sphindus dubius x x x x (Gyllenhal, 1808) Arpidiphorus orbiculatus x x x x x (Gyllenhal, 1808) Nitidulidae Kiiltokuoriaiset Epuraea angustula x x Sturm, 1844 Epuraea oblonga x x (Herbst, 1793) Epuraea fussii Reitter, 1885 x x Epuraea boreella Pohjankonnakas x x x IR x (Zetterstedt, 1828) Epuraea opalizans x x (J. Sahlberg, 1889) Epuraea marseuli x x x x x x Reitter, 1872 Epuraea pygmaea x x x (Gyllenhal, 1808)

76 LIITE 2. 42(50)

Coleptera – Kovakuoriaiset

Tieteellinen nimi Suomal. nimi 1 1a 2 3 4 4a 5 5a 6 6a 6b 7 7a 8 Epuraea terminalis x x x (Mannerheim, 1843) Epuraea biguttata IR x (Thunberg, 1784) Epuraea unicolor x x x (Olivier, 1790) Epuraea variegata IR x (Herbst, 1793) Epuraea silacea Sysikonnakas IR x (Herbst, 1784) Epuraea aestiva x x x (Linnaeus, 1758) Epuraea rufomarginata x x x (Stephens, 1830) Epuraea contractula x x x J. Sahlberg, 1889 Meligethes aeneus Rapsikuoriainen x x (Fabricius, 1775) Omosita depressa Laakaveistiäinen x x x (Linnaeus, 1758) Soronia grisea x x x (Linnaeus, 1758) Ipidia binotata Reitter, 1875 Kelomäihiäinen x x Pocadius ferrugineus Ruskohälvekäs x IR x (Fabricius, 1775) Cychramus variegatus x x (Herbst, 1792) Cychramus luteus Silkkihälvekäs x x (Fabricius, 1787) Glischrochilus hortensis Kuperamäihiäinen x x IR x (Geoffroy, 1785) Glischrochilus quadripuncta- Litteämäihiäiäinen x x x x tus (Linnaeus, 1758) Pityophagus ferrugineus Kaarniaismäihiäinen x x (Linnaeus, 1761) Monotomidae Soukkohäröt Rhizophagus ferrugineus Ruostekaarniainen x x x x (Paykull, 1800) Rhizophagus dispar Havupuukaarniainen x x x x (Paykull, 1800) Rhizophagus bipustulatus Lehtipuukaarniainen x x x (Fabricius, 1792) Rhizophagus nitidulus x x (Fabricius, 1798) Rhizophagus parvulus Vähäkaarniainen x x x (Paykull, 1800) Monotoma angusticollis x x (Gyllenhal, 1827) Silvanidae Häröt Dendrophagus crenatus Liekohärö x x x x (Paykull, 1799) Silvanoprus fagi x x (Guérin-Ménéville, 1844) Phalacridae Phalacrus substriatus x x x Gyllenhal, 1813

77 LIITE 2. 43(50)

Coleptera – Kovakuoriaiset

Tieteellinen nimi Suomal. nimi 1 1a 2 3 4 4a 5 5a 6 6a 6b 7 7a 8

Cryptophagidae Luihukuoriaiset Henoticus serratus x x (Gyllenhal, 1808) Pteryngium crenatum Kääpiöluiho x x (Fabricius, 1798) Cryptophagus confertus x x Casey, 1900 Cryptophagus lapponicus x x x Gyllenhal, 1827 Cryptophagus denticulatus x x x Heer, 1841 Cryptophagus setulosus x x Sturm, 1845 Spavius glaber Muurahaisluiho x x (Gyllenhal, 1808) Atomaria peltataeformis x x Sjöberg, 1947 Atomaria fuscata x x x (Schönherr, 1808) Atomaria alpina Heer, 1841 x x

Atomaria bella Reitter, 1875 x x x IR x

Erotylidae Helysieniäiset

Triplax aenea (Schaller, 1783) x x x Triplax russica x x x x IR x (Linnaeus, 1758) Triplax scutellaris x x x Charpentier, 1825 Cerylonidae Kerrit Cerylon deplanatum x x Gyllenhal, 1827 Endomychidae Pirkkosieniäiset Endomychus coccineus Pirkkosieniäinen x x (Linnaeus, 1758) Coccinellidae Leppäpirkot Scymnus suturalis Juovapikkupirkko x x Thunberg, 1795 Chilocorus renipustulatus Kuutäpläpirkko x x x (Scriba, 1790) Exochomus quadripustulatus Nelitäpläpirkko x x (Linnaeus, 1758) Myzia oblongoguttata Soikopisarpirkko x x x (Linnaeus, 1758) Anatis ocellata Isopirkko x x (Linnaeus, 1758) Hippodamia tredecimpunc- Halmepirkko x x tata (Linnaeus, 1758) Coccinella trifasciata Kolmivyöpirkko x IR x Linnaeus, 1758 Coccinella septempunctata Seitsenpistepirkko x x x Linnaeus, 1758 Coccinella hieroglyphica Kanervapirkko x x x Linnaeus, 1758 Adalia bipunctata Kaksipistepirkko x x (Linnaeus, 1758)

78 LIITE 2. 44(50)

Coleptera – Kovakuoriaiset

Tieteellinen nimi Suomal. nimi 1 1a 2 3 4 4a 5 5a 6 6a 6b 7 7a 8 Halyzia sedecimguttata Tuomenpisarpirkko x x (Linnaeus, 1758) Psyllobora vigintiduopuncta- Ahopirkko x x ta (Linnaeus, 1758) Coryophidae Orthoperus punctatus x x Wankowicz, 1865 Orthoperus rogeri x x Reitter, 1876 Orthoperus atomus x x (Gyllenhal, 1808) Latridiidae Närviäiset Latridius minutus x x x (Linnaeus, 1767) Enicmus fungicola Rojunärviäinen x x x x Thomson, 1868 Enicmus rugosus Limasieninärviäinen x x x x x IR x (Herbst, 1793) Stephostethus rugicollis Havulymykäs x x x (Olivier, 1790) Cartodere constricta Puulymykäs x x (Gyllenhal, 1827) Corticaria lapponica x x (Zetterstedt, 1838) Corticaria ferruginea x x Marsham, 1802 Cortinicara gibbosa Kurenyhäkäs x x x (Herbst, 1793) Corticarina fuscula Maastonyhäkäs x x x x (Gyllenhal, 1827) Mycetophagidae Karvasieniäiset Litargus connexus Pikkukarvasieniäinen x x (Geoffroy, 1785) Ciidae Kääpiäiset Cis lineatocribratus x x x x IR x Mellié, 1848 Cis jacquemartii Mellié, 1848 x x x IR x

Cis glabratus Mellié, 1848 IR x

Cis comptus Gyllenhal, 1827 IR x

Cis hispidus (Paykull, 1798) Nukkakääpiäinen x x

Cis boleti (Scopoli, 1763) Isokääpiäinen x x x x x Cis punctulatus Pistekääpiäinen x x x Gyllenhal, 1827 Cis dentatus Mellié, 1848 x x

Cis bidentatus (Olivier, 1790) x IR x Hadreule elongatula x x (Gyllenhal, 1827) Sulcacis affinis Valkosukaskääpiäinen IR x (Gyllenhal, 1827) Tetratomidae Valekääpiäiset Tetratoma ancora IR x Fabricius, 1790

79 LIITE 2. 45(50)

Coleptera – Kovakuoriaiset

Tieteellinen nimi Suomal. nimi 1 1a 2 3 4 4a 5 5a 6 6a 6b 7 7a 8

Melandryidae Mustakeijut Hallomenus binotatus x x (Quensel, 1790) Orchesia micans x x x x (Panzer, 1794) Orchesia minor Walker, 1837 x x x Orchesia fasciata Vyökääpäkeiju x x (Illiger, 1798) Abdera affinis x x (Paykull, 1799) Abdera triguttata Täpläsienikeiju x x (Gyllenhal, 1810) Xylita laevigata Lahokuoriainen x x x x (Hellenius, 1786) Xylita livida (Sahlberg, 1833) Liekokuoriainen x x x Zilora ferruginea Havuliekokeiju x x x (Paykull, 1798) Mordellidae Syöksykuoriaiset Mordella aculeata x x Linnaeus, 1758 Tenebrionidae Pimikkökuoriaiset Mycetochara flavipes x x x (Fabricius, 1792) Corticeus linearis Soukkahukka x x (Fabricius, 1790) Bolitophagus reticulatus Haisupimikkä x x IR x (Linnaeus, 1767) Scaphidema metallicum x x (Fabricius, 1792) Myrmechixenus vaporario- x x rum Guérin-Ménéville, 1843 Oedemeridae Viherkeijut Calopus serraticornis Kaunojalka x x (Linnaeus, 1758) Pythidae Kolvakuoriaiset Pytho depressus Laakakolva x x IR x (Linnaeus, 1767) Pyrochroidae Helokuoriaiset Schizotus pectinicornis Rusohelokuoriainen x x x (Linnaeus, 1758) Salpingidae Jahkiaiset Rabocerus gabrieli x x (Gerhardt, 1901) Sphaeriestes bimaculatus x x (Gyllenhal, 1810) Sphaeriestes stockmanni Palojahkiainen x x (Biström, 1977) Salpingus ruficollis Ruskojahkiainen x x (Linnaeus, 1761) Aderidae Aatukaiset Euglenes pygmaeus x x (Degeer, 1775)

80 LIITE 2. 46(50)

Coleptera – Kovakuoriaiset

Tieteellinen nimi Suomal. nimi 1 1a 2 3 4 4a 5 5a 6 6a 6b 7 7a 8

Scraptiidae Sukkulaiset Anaspis frontalis Kyläsukkulainen x x x x (Linnaeus, 1758) Anaspis marginicollis x x x x x Lindberg, 1925 Anaspis arctica Pohjansukkulainen x x x x x Zetterstedt, 1828 Anaspis rufilabris x x x x x (Gyllenhal, 1827) Cerambycidae Sarvijäärät Tragosoma depsarius Nahkuri PV x (Linnaeus, 1767) Asemum striatum Mustajäärä x x x (Linnaeus, 1758) Tetropium castaneum Kiiltokuusijäärä x x (Linnaeus, 1758) Rhagium mordax Lehtokantojäärä x x x x x (DeGeer, 1775) Rhagium inquisitor Havukantojäärä x x x x x (Linnaeus, 1758) Oxymirus cursor Jätkäjäärä x x x x x (Linnaeus, 1758) Pachyta quadrimaculata Nelitäpläjäärä x x (Linnaeus, 1758) Acmaeops pratensis Niittytyppyjäärä x x x (Laicharting, 1784) Alosterna tabacicolor Hentokukkajäärä x x x (DeGeer, 1775) Anoplodera maculicornis Töpökukkajäärä x x (DeGeer, 1775) Anoplodera sanguinolenta Hurmekukkajäärä x x x (Linnaeus, 1761) Anoplodera reyi Korpikukkajäärä IR x (Heyden, 1889) Anoplodera virens Viherkukkajäärä x x (Linnaeus, 1758) Judolia sexmaculata Kolmivyöjäärä x x x (Linnaeus, 1758) Leptura quadrifasciata Nelivyöjäärä x x Linnaeus, 1758 Leptura melanura Hoikkakukkajäärä x x Linnaeus, 1758 Necydalis major Hapsijäärä x x x Linnaeus, 1758 Molorchus minor Katkosiipijäärä x x (Linnaeus, 1758) Monochamus sutor Suutari x x (Linnaeus, 1758) Pogonocherus fasciculatus Oksajääriäinen x x (DeGeer, 1775) Acanthocinus aedilis Sarvijaakko x x x x (Linnaeus, 1758) Saperda populnea Äkämähaapsanen x x (Linnaeus, 1758) Chrysomelidae Lehtikuoriaiset Donacia versicolorea Vitakuoriainen x x (Brahm, 1790) Donacia aquatica Välkeruokokuoriainen x x (Linnaeus, 1758)

81 LIITE 2.47(50)

Coleptera – Kovakuoriaiset

Tieteellinen nimi Suomal. nimi 1 1a 2 3 4 4a 5 5a 6 6a 6b 7 7a 8 Donacia obscura x x x Gyllenhal, 1813 Plateumaris discolor Sarakuoriainen x x x x IR x (Herbst, 1795) Plateumaris sericea Vihviläkuoriainen IR x (Linnaeus, 1758) Plateumaris weisei Nevakorsikuoriainen x IR x (Duvivier, 1885) Clytra quadripunctata Muurahaispääkkö x IR x (Linnaeus, 1758) Cryptocephalus distinquen- x x dus Schneider, 1792 Cryptocephalus cruciger Ristipiilopää x x Hellen, 1922 Cryptocephalus bipunctatus Laikkupiilopää x x x (Linnaeus, 1758) Cryptocephalus saliceti IR x Zebe, 1855 Cryptocephalus labiatus Koivupiilopää IR x (Linnaeus, 1761) Syneta betulae Koivunlehtikuoriainen x x x IR x (Fabricius, 1792) Chrysolina varians Pikkukuisma­ x x (Schaller, 1783) kuoriainen Plagiodera versicolora Pallokalvaja x x (Laicharting, 1781) Gonioctena viminalis Pajunruskokalvaja x IR x (Linnaeus, 1758) Gonioctena pallida Tuomenruskokalvaja x x (Linnaeus, 1758) Phratora vulgatissima Isoviherkalvaja x x x (Linnaeus, 1758) Phratora atrovirens x x x (Cornelius, 1857) Galerucella nymphaeae Lummenälvikäs x x (Linnaeus, 1758) Galerucella sagittariae Hillanälvikäs x x (Gyllenhal, 1813) Galerucella lineola Pajunälvikäs IR x (Fabricius, 1781) Lochmaea caprea Raitanälvikäs x x x x (Linnaeus, 1758) Aphtona erichsoni Rimpikirppa x x IR x (Zetterstedt, 1838) Altica chamaenerii Horsmakirppa x x Håkan Lindberg, 1926 Lythraria salicariae Rantakukkakirppa x x (Paykull, 1800) Crepidodera fulvicornis Pajukirppa x x (Fabricius, 1792) Chaetocnema laevicollis Piennarkirppa IR x (Thomson, 1866) Nemonychidae Hedekärsäkkäät Cimberis attelaboides Männynhedekärsäkäs x x (Fabricius, 1787) Anthribidae Typpykärsäkkäät Anthribus scapularis Suoloiskärsäkäs x IR x (Gebler, 1833)

82 LIITE 2. 48(50)

Coleptera – Kovakuoriaiset

Tieteellinen nimi Suomal. nimi 1 1a 2 3 4 4a 5 5a 6 6a 6b 7 7a 8

Attelabidae Käärökärsäkkäät Deporaus betulae Mustasuppilokärsäkäs x x (Linnaeus, 1758) Apoderus coryli Lepänkäärökärsäkäs x x (Linnaeus, 1758) Apionidae Nirput Apion curtirostre IR x Germar, 1817 Apion simile Kirby, 1811 Koivunirppu x x

Curculionidae Kärsäkkäät Otiorhynchus nodosus Isokorvakärsäkäs x x x IR x (Müller, 1764) Otiorhynchus scaber Karheakorvakärsäkäs x x x x (Linnaeus, 1758) Polydrusus pilosus Karvasuomukärsäkäs x x Gredler, 1866 Polydrusus undatus Aaltosuomukärsäkäs x x x x x (Fabricius, 1781) Polydrusus fulvicornis Ruskosuomukärsäkäs x x x x x (Fabricius, 1792) Brachysomus echinatus Siilikeräkärsäkäs x x x (Bonsdorff, 1785) Strophosoma capitatum Aitokeräkärsäkäs x x x x (DeGeer, 1775) Anthonomus phyllocola Männynkukkakärsäkäs x x x (Herbst, 1795) Brachonyx pineti Neulaskärsäkäs x x (Paykull, 1792) Rhyncolus ater Silolieriökärsäkäs x x x (Linnaeus, 1758) Rhyncolus sculpturatus Rusolieriökärsäkäs x x Waltl, 1839 Hylobius piceus Isotukkikärsäkäs x x (DeGeer, 1775) Hylobius abietis Tukkimiehentäi x x x (Linnaeus, 1758) Hylobius pinastri Pikkutukkikärsäkäs x x x x IR x (Gyllenhal, 1813) Pissodes castaneus Taimipikikärsäkäs x x (DeGeer, 1775) Pissodes pini Tyvipikikärsäkäs IR x (Linnaeus, 1758) Pissodes gyllenhalii Tummapikikärsäkäs x x (Sahlberg, 1834) Pissodes validirostris Käpypikikärsäkäs x x (Sahlberg, 1834) Limnobaris t-album Rantasaraikkokärsäkäs x x x (Linnaeus, 1758) Limnobaris pilistriata x x x x (Stephens, 1831) Hylurgops glabratus Kaljuniluri x x x IR x (Zetterstedt, 1828) Hylurgops palliatus Vaippaniluri x x x x x (Gyllenhal, 1813) Hylastes brunneus Männynniluri x x x Erichson, 1836 Hylastes cunicularius Kuusenniluri x x x x x x Erichson, 1836

83 LIITE 2. 49(50)

Coleptera – Kovakuoriaiset

Tieteellinen nimi Suomal. nimi 1 1a 2 3 4 4a 5 5a 6 6a 6b 7 7a 8 Hylastes opacus Himmeäniluri x x x x IR x Erichson, 1836 Xylechinus pilosus Suomuniluri x x x x (Ratzeburg, 1837) Tomicus piniperda Pystynävertäjä x x x (Linnaeus, 1758) Polygraphus poligraphus Aitomonikirjaaja x x x (Linnaeus, 1758) Polygraphus punctifrons Liekomonikirjaaja x x Thomson, 1886 Pityogenes chalcographus Kuusentähtikirjaaja x x IR x (Linnaeus, 1761) Pityogenes quadridens Nelihammaskirjaaja x x x (Hartig, 1834) Orthotomicus proximus Nyhäkaarnakuoriai- IR x (Eichhoff, 1868) nen Orthotomicus suturalis Kulokaarnakuoriainen x x x (Gyllenhal, 1827) Ips typographus Kirjanpainaja x x (Linnaeus, 1758) Dryocoetes autographus Kannonhutikirjaaja x x x IR x (Ratzeburg, 1837) Dryocoetes hectographus Rungonhutikirjaaja x x x Reitter, 1813 Crypturgus cinereus Himmeäkääpiökirjaaja x x (Herbst, 1793) Crypturgus pusillus Pikkukääpiökirjaaja x IR x (Gyllenhal, 1813) Crypturgus hispidulus Karvakääpiökirjaaja x IR x Thomson, 1870 Trypodendron laeve Tummatikaskuoriai- x x Eggers, 1939 nen Trypodendron lineatum Havutikaskuoriainen x x IR x (Olivier, 1795) Trypodendron signatum Lehtitikaskuoriainen x x x x x (Fabricius, 1792) Cryphalus saltuarius Silokätkökaarnuri x x x Weise, 1891 Lajeja 0 105 10 127 164 179 5 24 39 19 50 94 2 173 516

84 LIITE 2. 50(50)

Yhteensä

Lahko Lajimäärä

Torakat (Dictyoptera) 2

Sudenkorennot (Odonata) 17

Verkkosiipiset (Neuroptera) 14

Kärsäkorennot (Mecoptera) 1

Luteet (Heteroptera) 80

Kaskaat (Auchenorrhyncha) 95

Kempit (Psylloidea) 7

Koskikorennot (Plecoptera) 3

Suorasiipiset (Orthoptera) 6

Vesiperhoset (Trichoptera) 33

Perhoset (Lepidoptera) 313

Kaksisiipiset (Diptera) 78

Pistiäiset (Hymenoptera) 17

Kovakuoriaiset (Coleoptera) 516

Yhteensä 1 182

85 Vuonna 2006 ilmestyneet Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisut

Sarja A Sarja C No 154 Laitinen, Tiina 2006: Tikankontin (Cypri- No 1 Metsähallitus 2006: Kurjenrahkan kansallis­ pedium calceolus L.) tila Suomessa. 96 s. puiston hoito- ja käyttösuunnitelma. 68 s. No 155 Perttula, Minttu 2006: Suomen kansallis­ No 2 Metsähallitus 2006: Syötteen kansallispuiston puistojärjestelmän kehittyminen 1960– hoito- ja käyttösuunnitelma. 61 s. 1990-luvulla ja U.S. National Park Servi­ No 3 Metsähallitus 2006: Parikkalan Siikalahden cen vaikutukset sen hoitokäytäntöihin. 66 hoito- ja käyttösuunnitelma. 169 s. s. No 4 Metsähallitus 2006: Koitajoen Natura-alueen No 156 Haapalehto, Tuomas, Kotiaho, Janne S. & hoito- ja käyttösuunnitelma. 77 s. Kuitunen, Markku 2006: Metsäojituksen No 5 Metsähallitus 2006: Mietoistenlahden hoito- ja ennallistamisen vaikutukset suokasvilli­ ja käyttösuunnitelma. 92 s. suuteen Seitsemisen kansallispuistossa. 45 No 6 Metsähallitus 2006: Levanevan hoito- ja käyt­ s. tösuunnitelma.66 s. (verkkojulkaisu) No 157 Uusitalo, Anna, Kotiaho, Janne S., Päivinen No 7 Metsähallitus 2006: Joutsenaavan–Kaita-aa­ Jussi, Rintala, Teemu & Saari, Veli 2006: van hoito- ja käyttösuunnitelma. 48 s. (verk­ Kasvien ja päiväperhosten esiintyminen kojulkaisu) luonnontilaisilla ja ojitetuilla soilla. 44 s. No 8 Metsähallitus 2006: Luiron soiden hoito- ja No 158 Pihlajaniemi, Mari 2006: Kuukkeli Etelä- käyttösuunnitelma. 54 s. (verkkojulkaisu) Suomessa. Kannan tila ja valtionmaiden No 9 Metsähallitus 2006: Näätävuoman–Sotka­ merkitys lajin säilymiselle. 100 s. vuoman hoito- ja käyttösuunnitelma. 48 s. No 159 Sokka, Katariina: Vieraskirjamerkintöjä (verkkojulkaisu) Nuuksion ja Linnansaaren kansallispuis­ No 10 Metsähallitus 2006: Teuravuoman–Kivijär­ toissa sekä Käsivarren erämaassa. venvuoman hoito- ja käyttösuunnitelma. 50 s. (verkkojulkaisu) Sarja B No 11 Metsähallitus 2006: Viiankiaavan hoito- ja käyttösuunnitelma. 51 s. (verkkojulkaisu) No 77 Luhta, Pirkko-Liisa & Moilanen, Eero No 13 Metsähallitus 2006: Omenajärven Natura 2006: Iijoen kunnostettujen jokien kala­ 2000 -alueen hoito- ja käyttösuunnitelma. taloudellinen seuranta 2000–2004. 81 s. 64 s. (verkkojulkaisu) No 78 Metsähallitus 2006: Metsähallituksen jul­ No 15 Metsähallitus 2006: Haukisuon-Härkäsuon- kisten hallintotehtävien toimintakertomus Kukkonevan Natura 2000 -alueen hoito- ja 2005. 62 s. käyttösuunnitelma. 63 s. (verkkojulkaisu) No 79 Niikkonen, Tiina 2006: Parikkalan Siika­ lahden lintuveden kävijätutkimus 2003– 2004. 57 s. ISSN 1235-6549 ISBN 952-446-535-3 (pdf) www.metsa.fi

Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. Sarja A 162