Muodostunut Molempien Maiden Jääpalloilu- Tason Mittapuuksi
Total Page：16
File Type：pdf, Size：1020Kb
- ----~~ ~- - 8 - muodostunut molempien maiden jääpalloilu tason mittapuuksi. Kilpailu oli kireä ja äärimmäisen tasaväkinen, siitä on parhaim El pana tmdisteena maaliluvut.Dttelu päättyi tasan 4 - 4 ,2 - 2). Erotuomari Axel Berg qvist fukholmasta. Suomen joukkueen kokoon P840 oli seuraava: Leffkowi tsch; Närvänen, Laibart; Lönnberg - Eklöf - bvanström; Ahl gren - vesterling - Pekonen - Sorvali - Jantun,en. Joukkueen johtajina olivat her rat K. Karvonen jaJ. Mäkinen. Seuraavana päivänä pelasi joukkue Tukholman joukkuet ta vastaan tasan 1 - 1 (1 - 1) . Jalkapalloilu. Heti kansainvälisen jalkapallovii kon jälkeen eli 12 päivänä kesäkuuta pe lattiin vuotuinen maakilpailu Ruotsia vas taan Tukholmassa. Ruotsi oli tällä kertaa asettanut vahvimman joukkueensa tuleen, jo tavastoin Suomen joukkuetta ei oltu matka 1 esteiden takia saatu parhaimmaksi mahdolli seksi. Ottelu päättyikin Ruotsin ylivoimai seen voittoon 6 - 2 (2 - 0) . Suomen joukkue pelasi seuraavassa kokoonpanossa: Y. Kanerva Kelin T.Koskinen Viinioksa ~ärvänen Ovaska Åström Koponen öaario Lönnberg Lindbäck Tukholmasta jatkoi joukkue matkaa Osloon, missä pelattiin maakilpailu Norjaa vastaan kesäkuun 15 päivänä. Tämä maakil pailu muodostui paljon kireämmäksi ja oli Suomen joukkueella mahdollisuuks'a voit toonkin, mutta onni ei ollut m~kana tällä kertaa. ~orja voitti ottelun tuloksella 3 - 1 (1 - 0) . Suomea edusti seuraava joukkue: - 9 - Ifanerva Kelin T. Koskinen Viinioksa Närvänen Ovaska(Saarilahti) Åström Koponen Saario Lönnberg Lindbäck Samalla matkalla kävi joukkueemme vielä pelaamassa ystävyysottelun Trond hjemissa, missä joukkueemme voitti tulok sella 4 - 3 (2 - 2). Tulomatkalla pelattiin vielä Karlstad'issa, minkä ottelun joukku eemme myöskin voitti maaliluvuilla • Joukkueenjohtajina olivat herrat B. Sjö• ström ja T. Tornivuori . Kolmas maakilpailu pelattiin elo kuun 10 päivänä Eestiä vastaan Tallinnassa. Tämäkin ottelu hävittiin, vaikkakin yhdellä maalilla. Syynä häviöön oli etupäässä ää rettömän epätasainen kenttä ja kuuma ilma sekä mereltä tuleva paha löyhkä, joka vei pelaajiltamme kaiken halun peliin. Ottelu pelattiin nim. aivan meren rannalla sijait sevalla kentällä eikä stadionilla. Ottelu päättyi Eestin voittoon 2 - 1 (1 - 0). Ero tuomari Axel Bergqvist Tukholma. Suomen joukkue: Kanerva N. Koskinen Kelin Viinmoksa Närvänen Ovaska(Soinio) Åström Koponen Kulmala Lönnberg Suontausta Eestin ottelun jälkeen kävi joukkue samalla matkalla pelaamassa ystävyysottelun Rigassa, jonka joukkueemme voitti 3 - 1 , (1 - 0). Joukkueen johtajina olivat herrat L. 'T armer ja E.A. Pekonen. eljäs maakilpailu pelattii n Lat viaa vastaan Helsingissä 11 päivänä syyskuuta Helsingissä. Joukkueemme voitti a ottelun menestyksellisen pelin jälkeen tuloksella 3 - 1 (2 - 0) . Erotuomari H. Paal, Tallinna. Suomen joukkueen kokoon pano oli seuraava: Y. Kanerva • Koskinen Saari lahti Viinioksa Soinio ärvänen Ahlgren Koponen Fallström V.Kanerva Kelin Seuraavana päivämä pelasi Latvian joukkue He lsingin joukkuetta vastaan. Helsingin yhdistetty B- joukkue voitti sa malla maaliluvulla 3 - 1 (2 - 0). Maakilpailija pelattiin siis 4 , joista 1 voitettiin ja 3 hävittiin maa lilukutilaston osoittaessa 12 - 7 häviök sermne. Kaupunkiottelut . Kaupunkiottelut ovat joka vuosi ol leet erittäin mielenkiintoa herättäviä ta pahtumia palloilumme alalla. Jääpalloilus sa pelattiin liiton vuosikokouspäivänä kaupunkiottelu jääpalloilussa Viipuri - Helsinki . Viipuri voitti niukas ti tulok sella 3 - 2 (2 - 1). Muista kaupunkiotte luista maaseudulla mainittakoon: Jyväskylä - Mikkeli 5 - 3 Tampere - Turku 2 - 1 Kuopio - Jyväskylä 6 - 3 Jalkapalloilussa pelattiin seuraa- - 11 - vat kaupunkiottelut: 4/8 Helsinki - Turku. 6 - 2 (2 - 2) (epävirallinen) 2/10 Helsinki - Tallinna 5 1 (2 - 1) 16/10 Helsinki - Danzig 5 3 (3 - 1) Kansainväliset ottelut. Jääpalloilun alalla rajoittui kan sainvälis~s Kronoha@ens Idrottsföreningen j är j e s t ämään tukho lmal ai s en Järva-seuran vierailullD;. Järva pelasi 5/2 K.I.F:ää vas-, taan. K.I.F. voitti ottelun 3 - 0 (2 - 0). Seuraavana päivänä voitti Helsingin yhdis tetty joukkue Järvan 5 - 2 (3 - 2). Jalkapalloilun alalla oli vuorovai kutus suurempi. Edellämainittua kansainvä• listä viikkoa ja Skandinaviassa ja Rigassa pelattuja lulcuunottamatta pelattiin useam pia kansainvälisiä otteluja. Helsingin Jalkapalloklubin vieraana kävi Helsingissä unkarilainen amatöörimestaruusjoukkue F.T. c. pelaten isäniiäseuraa H.J.K:ta vastaan tasan 2 - 2 (0 - 1), mutta hävisi yhdis tettyä he~sinkiläistä joukkuetta vastaan kokonaista 8 - 0 (4-0). Liiton vieraana kävi tsekkoslovakialainen joukkue Trebic pelaten Helsingin Palloseuraa vastaan hä• vi ten 9 - 2 (6 - 0) sekä yhdistet'tyä Vii purin joukkuetta vastaan häviten 4 - 1. A~öskin kolmas ottelu yhdistettyä helsin kiläistä joukkuetta vastaan päättyi tsek kien häviöön 5 - 2. Varat: Liiton taloudellinen asema on Vllme vuonna taas huono~tunut, johtuen pääasial• lisesti ensin huonosta talvesta ja syksyl lä moniviikkoisista sateista ja eniten eh- - 12 - kä kuitenkin siitä, että kaikki parhaimmat ottelut pel attiin niin jää- kuin jalkapal loilussakin ulkomailla. Kuluvana vuonna on tilanne taas päinvaetainen. Omaisuutta on nyt Smk. 14.161:05 ja velkoja Smk . 69.089 : 34. • Viime vuoden tappio on siis Smk. 54.928:29. Erotuomarikomitea. Liittohallitus valitsi erotuomari komitean puheenjohtajaksi Y. Valkaman, sihteeriksi Y. Tuhkusen sekä jäseniksi R. Wickströmin, N. Koskisen ja V. Eklöfin. Pelaajain valitsemiskomiteat. Jääpa lloilussa: B. Sjöström, K9 Soinio, • Joutsenlahti, R. Wickström, • Relander ja Viipurista 'i . r äkinen. Komitean ratkaistavaksi ei joutunut voittamattomia ongelmia. Liittomme n . s . e dusjääpalloilu on jokseenkin harvoissa kä sissä, joten pelaajain valinta oli helpon puoleista. haluamatta liiaksi syventyä a siaan huomautamme ainoastaan, että valit semiskomitea suoriutui tehtävästään kulu neena vuotena hyvin, sillä talven pääkil pailuhan liitto- ottelu Ruotsi - Suomi päättyi vastoin kaikkia odotuksia ja en nakkotietojakin tasan. Jalkapalloilussa: K. Soinio, B. Sjöström, R. Wickström, H. Relander, ja A. Englund. Kesän urheilussa on valitsemistyö vaikeampaa kuin talvella. Jo yksistään alkava kansainvälinen jalkapalloviikko tuotti melkeinpä voittamattomia esteitä, sillä ensiksi valitsemistyölle ei löyty nY,t asiallista tosipohjaa s . o. otteluja pelaajain kunnon arvostelulle ja toiseksi innostus pelaajain kesken oli siinä määrin - 13 - suuri, että edellisten vuosien ansiot ei vät tulleet kysymykseen. Jalkapalloilun varmistuessa erottautuivat myöskin ne yksi tyiset pelaajat ja ryhmät, jotka saattoi vat tulla kysymykseen edusjoukkuetta mää rättäessä. Jalkapallokauden kestäessä va litsemiskomitea monesti joutui valitse maan edustus joukkueeseen vallan uusia miehiä. 'l'ällainen kehitys on terveellistä ja sellaisenaan ilolla tervehdittävä, vaikkakin koe ei aina täydellisesti onnis tunut. Valitsemiskomitealla on ollut taval lista runsaammin työtä, mutta on silti suoriutunut tehtävistään kohtalaisesti . Sen periaatteita on ollut saada mahdolli simmat monet jalkapalloilijat kansainvä liseen kanssakäymiseen opin vuoksi. Yleistä. Kulunut vuosi oli monessa suhteessa iloisten yllätysten kuin myös koettelemus ten aikaa. Siellä täällä on syntynyt uu sia seuroja ja yleisömenestys on monella kin paikkakunnalla osottanut ilahuttavaa nousua. Jalkapalloilu niin epäkiitollisis• sa olosuhteissa kuin se meillä yleensä toi miikin on sitten kyllin selvästi osoittanu~ että se on se peli, joka kykenee vähäise• näkin kerärunät joukot urheilijain pyhät• töön, kentälle. Jalkapalloili jamme, jos kaan ei vielä teknillisesti esim. manner maisella tasolla, ovat saaneet palkan a herruksestaan; he ova t saaneet tunnustusta pelistään kansainvälisellä jalkapalloken tällä. Uusia aktiivipalloilijoita on liit tynyt riveihin ja uusia edustuspalloilijoi ta on saatu merkitä aikakirjoihin. Toi saalta taas on jalkapalloilu taloudelli sesti kärsinyt puutetta. Kasvavat vaati mukset lisäävät taloudellisia huolia ja ku luneena jalkapallokautena on moni jäänyt potemaan taloudellisesta huono-onnisuudes- - 14 - ta. Pääasiallisesti on tällaiseen asiain tilaan ollut syynä luonnon oikullisuus, se kuin ei lähestulkoonkaan aina ole ol a lut suosiollinen edessäolevalle jalkapal lo-ottelulle. ttitä suurimmalla luottamuk sella liittohallitus kuitenkin luottaa tulevaisuuteen. Merkit viittaavat valoisim piin aikoihin. Lopuksi saa liittohallitus kiittää piirihallituksia, aktiivi- j a passiivipal loilijoita suuresta uhrautuvaisuudesta kuluneen toimintavuoden aikana. E. A. Pekonen. ~ -- --- ~ SUOA{8N PALLOLIITON toimintakertomus vuodelta 1928. Helsingissä tammikuun 29 päivänä 1928 pidetty liiton vuosikokous valitsi yksimielisesti liiton puheenjohtajaksi vuodeksi 1928 insinööri E. von l!'renckell' in. Liittohallitukseen valittnn puheenjoh tajan lisäksi seuraavat henkilöt: K. Kar vonen, K. Soinio, Bengt Sjöström, Henning Relander , Toivo Kosunen, Erik Vasenius vakinaisiksi sekä Tuure ~oBnivuori ja • Mäkinen varajäseniksi. Liittohallitus va litsi sittemmin varapuheenjohtajakseen K. Karvosen. Liiton sihteerinä on toiminut E.A. Pekonen ja ulkomaan kirjeenvaihtajana H. Relander sekä kirjanpitäjänä rouva Land gren. Järjestelytoiminta. Kuluneena vuotena on liittoon kuu lunut kaikkiaan 65 seuraa, kokonaisjäsen• määrän ollessa toimintavuoden päättyessä noin 7.100. öuomen alloliiton alaisina toimi vat edelleenkin"tlelsingin, ~urun , viipu rin, Vaasan ja öavon piirit, ollen kahdel la viimemainitlllla piirillä edustajansa melkein