Muodostunut Molempien Maiden Jääpalloilu- Tason Mittapuuksi

- ----~~ ~- - 8 - muodostunut molempien maiden jääpalloilu tason mittapuuksi. Kilpailu oli kireä ja äärimmäisen tasaväkinen, siitä on parhaim El pana tmdisteena maaliluvut.Dttelu päättyi tasan 4 - 4 ,2 - 2). Erotuomari Axel Berg qvist fukholmasta. Suomen joukkueen kokoon P840 oli seuraava: Leffkowi tsch; Närvänen, Laibart; Lönnberg - Eklöf - bvanström; Ahl gren - vesterling - Pekonen - Sorvali - Jantun,en. Joukkueen johtajina olivat her rat K. Karvonen jaJ. Mäkinen. Seuraavana päivänä pelasi joukkue Tukholman joukkuet ta vastaan tasan 1 - 1 (1 - 1) . Jalkapalloilu. Heti kansainvälisen jalkapallovii kon jälkeen eli 12 päivänä kesäkuuta pe lattiin vuotuinen maakilpailu Ruotsia vas taan Tukholmassa. Ruotsi oli tällä kertaa asettanut vahvimman joukkueensa tuleen, jo tavastoin Suomen joukkuetta ei oltu matka 1 esteiden takia saatu parhaimmaksi mahdolli seksi. Ottelu päättyikin Ruotsin ylivoimai seen voittoon 6 - 2 (2 - 0) . Suomen joukkue pelasi seuraavassa kokoonpanossa: Y. Kanerva Kelin T.Koskinen

Viinioksa ~ärvänen Ovaska Åström Koponen öaario Lönnberg Lindbäck Tukholmasta jatkoi joukkue matkaa Osloon, missä pelattiin maakilpailu Norjaa vastaan kesäkuun 15 päivänä. Tämä maakil pailu muodostui paljon kireämmäksi ja oli Suomen joukkueella mahdollisuuks'a voit toonkin, mutta onni ei ollut m~kana tällä kertaa. ~orja voitti ottelun tuloksella 3 - 1 (1 - 0) . Suomea edusti seuraava joukkue: - 9 - Ifanerva Kelin T. Koskinen Viinioksa Närvänen Ovaska(Saarilahti) Åström Koponen Saario Lönnberg Lindbäck Samalla matkalla kävi joukkueemme vielä pelaamassa ystävyysottelun Trond hjemissa, missä joukkueemme voitti tulok sella 4 - 3 (2 - 2). Tulomatkalla pelattiin vielä Karlstad'issa, minkä ottelun joukku eemme myöskin voitti maaliluvuilla • Joukkueenjohtajina olivat herrat B. Sjö• ström ja T. Tornivuori . Kolmas maakilpailu pelattiin elo kuun 10 päivänä Eestiä vastaan Tallinnassa. Tämäkin ottelu hävittiin, vaikkakin yhdellä maalilla. Syynä häviöön oli etupäässä ää rettömän epätasainen kenttä ja kuuma ilma sekä mereltä tuleva paha löyhkä, joka vei pelaajiltamme kaiken halun peliin. Ottelu pelattiin nim. aivan meren rannalla sijait sevalla kentällä eikä stadionilla. Ottelu päättyi Eestin voittoon 2 - 1 (1 - 0). Ero tuomari Axel Bergqvist Tukholma. Suomen joukkue: Kanerva N. Koskinen Kelin Viinmoksa Närvänen Ovaska(Soinio) Åström Koponen Kulmala Lönnberg Suontausta Eestin ottelun jälkeen kävi joukkue samalla matkalla pelaamassa ystävyysottelun Rigassa, jonka joukkueemme voitti 3 - 1 , (1 - 0). Joukkueen johtajina olivat herrat L. 'T armer ja E.A. Pekonen. eljäs maakilpailu pelattii n Lat viaa vastaan Helsingissä 11 päivänä syyskuuta Helsingissä. Joukkueemme voitti a ottelun menestyksellisen pelin jälkeen tuloksella 3 - 1 (2 - 0) . Erotuomari H. Paal, Tallinna. Suomen joukkueen kokoon pano oli seuraava: Y. Kanerva • Koskinen Saari lahti Viinioksa Soinio ärvänen Ahlgren Koponen Fallström V.Kanerva Kelin Seuraavana päivämä pelasi Latvian joukkue He lsingin joukkuetta vastaan. Helsingin yhdistetty B- joukkue voitti sa malla maaliluvulla 3 - 1 (2 - 0). Maakilpailija pelattiin siis 4 , joista 1 voitettiin ja 3 hävittiin maa lilukutilaston osoittaessa 12 - 7 häviök sermne. Kaupunkiottelut . Kaupunkiottelut ovat joka vuosi ol leet erittäin mielenkiintoa herättäviä ta pahtumia palloilumme alalla. Jääpalloilus sa pelattiin liiton vuosikokouspäivänä kaupunkiottelu jääpalloilussa Viipuri - Helsinki . Viipuri voitti niukas ti tulok sella 3 - 2 (2 - 1). Muista kaupunkiotte luista maaseudulla mainittakoon: Jyväskylä - Mikkeli 5 - 3 Tampere - Turku 2 - 1 Kuopio - Jyväskylä 6 - 3 Jalkapalloilussa pelattiin seuraa- - 11 - vat kaupunkiottelut: 4/8 Helsinki - Turku. 6 - 2 (2 - 2) (epävirallinen)

2/10 Helsinki - Tallinna 5 1 (2 - 1)

16/10 Helsinki - Danzig 5 3 (3 - 1) Kansainväliset ottelut. Jääpalloilun alalla rajoittui kan sainvälis~s Kronoha@ens Idrottsföreningen j är j e s t ämään tukho lmal ai s en Järva-seuran vierailullD;. Järva pelasi 5/2 K.I.F:ää vas-, taan. K.I.F. voitti ottelun 3 - 0 (2 - 0). Seuraavana päivänä voitti Helsingin yhdis tetty joukkue Järvan 5 - 2 (3 - 2). Jalkapalloilun alalla oli vuorovai kutus suurempi. Edellämainittua kansainvä• listä viikkoa ja Skandinaviassa ja Rigassa pelattuja lulcuunottamatta pelattiin useam pia kansainvälisiä otteluja. Helsingin Jalkapalloklubin vieraana kävi Helsingissä unkarilainen amatöörimestaruusjoukkue F.T. c. pelaten isäniiäseuraa H.J.K:ta vastaan tasan 2 - 2 (0 - 1), mutta hävisi yhdis tettyä he~sinkiläistä joukkuetta vastaan kokonaista 8 - 0 (4-0). Liiton vieraana kävi tsekkoslovakialainen joukkue Trebic pelaten Helsingin Palloseuraa vastaan hä• vi ten 9 - 2 (6 - 0) sekä yhdistet'tyä Vii purin joukkuetta vastaan häviten 4 - 1. A~öskin kolmas ottelu yhdistettyä helsin kiläistä joukkuetta vastaan päättyi tsek kien häviöön 5 - 2. Varat: Liiton taloudellinen asema on Vllme vuonna taas huono~tunut, johtuen pääasial• lisesti ensin huonosta talvesta ja syksyl lä moniviikkoisista sateista ja eniten eh- - 12 - kä kuitenkin siitä, että kaikki parhaimmat ottelut pel attiin niin jää- kuin jalkapal loilussakin ulkomailla. Kuluvana vuonna on tilanne taas päinvaetainen. Omaisuutta on nyt Smk. 14.161:05 ja velkoja Smk . 69.089 : 34. • Viime vuoden tappio on siis Smk. 54.928:29. Erotuomarikomitea. Liittohallitus valitsi erotuomari komitean puheenjohtajaksi Y. Valkaman, sihteeriksi Y. Tuhkusen sekä jäseniksi R. Wickströmin, N. Koskisen ja V. Eklöfin. Pelaajain valitsemiskomiteat. Jääpa lloilussa: B. Sjöström, K9 Soinio, • Joutsenlahti, R. Wickström, • Relander ja Viipurista 'i . r äkinen. Komitean ratkaistavaksi ei joutunut voittamattomia ongelmia. Liittomme n . s . e dusjääpalloilu on jokseenkin harvoissa kä sissä, joten pelaajain valinta oli helpon puoleista. haluamatta liiaksi syventyä a siaan huomautamme ainoastaan, että valit semiskomitea suoriutui tehtävästään kulu neena vuotena hyvin, sillä talven pääkil pailuhan liitto- ottelu Ruotsi - Suomi päättyi vastoin kaikkia odotuksia ja en nakkotietojakin tasan. Jalkapalloilussa: K. Soinio, B. Sjöström, R. Wickström, H. Relander, ja A. Englund. Kesän urheilussa on valitsemistyö vaikeampaa kuin talvella. Jo yksistään alkava kansainvälinen jalkapalloviikko tuotti melkeinpä voittamattomia esteitä, sillä ensiksi valitsemistyölle ei löyty nY,t asiallista tosipohjaa s . o. otteluja pelaajain kunnon arvostelulle ja toiseksi innostus pelaajain kesken oli siinä määrin - 13 - suuri, että edellisten vuosien ansiot ei vät tulleet kysymykseen. Jalkapalloilun varmistuessa erottautuivat myöskin ne yksi tyiset pelaajat ja ryhmät, jotka saattoi vat tulla kysymykseen edusjoukkuetta mää rättäessä. Jalkapallokauden kestäessä va litsemiskomitea monesti joutui valitse maan edustus joukkueeseen vallan uusia miehiä. 'l'ällainen kehitys on terveellistä ja sellaisenaan ilolla tervehdittävä, vaikkakin koe ei aina täydellisesti onnis tunut. Valitsemiskomitealla on ollut taval lista runsaammin työtä, mutta on silti suoriutunut tehtävistään kohtalaisesti . Sen periaatteita on ollut saada mahdolli simmat monet jalkapalloilijat kansainvä liseen kanssakäymiseen opin vuoksi. Yleistä. Kulunut vuosi oli monessa suhteessa iloisten yllätysten kuin myös koettelemus ten aikaa. Siellä täällä on syntynyt uu sia seuroja ja yleisömenestys on monella kin paikkakunnalla osottanut ilahuttavaa nousua. Jalkapalloilu niin epäkiitollisis• sa olosuhteissa kuin se meillä yleensä toi miikin on sitten kyllin selvästi osoittanu~ että se on se peli, joka kykenee vähäise• näkin kerärunät joukot urheilijain pyhät• töön, kentälle. Jalkapalloili jamme, jos kaan ei vielä teknillisesti esim. manner maisella tasolla, ovat saaneet palkan a herruksestaan; he ova t saaneet tunnustusta pelistään kansainvälisellä jalkapalloken tällä. Uusia aktiivipalloilijoita on liit tynyt riveihin ja uusia edustuspalloilijoi ta on saatu merkitä aikakirjoihin. Toi saalta taas on jalkapalloilu taloudelli sesti kärsinyt puutetta. Kasvavat vaati mukset lisäävät taloudellisia huolia ja ku luneena jalkapallokautena on moni jäänyt potemaan taloudellisesta huono-onnisuudes- - 14 - ta. Pääasiallisesti on tällaiseen asiain tilaan ollut syynä luonnon oikullisuus, se kuin ei lähestulkoonkaan aina ole ol a lut suosiollinen edessäolevalle jalkapal lo-ottelulle. ttitä suurimmalla luottamuk sella liittohallitus kuitenkin luottaa tulevaisuuteen. Merkit viittaavat valoisim piin aikoihin. Lopuksi saa liittohallitus kiittää piirihallituksia, aktiivi- j a passiivipal loilijoita suuresta uhrautuvaisuudesta kuluneen toimintavuoden aikana.

E. A. Pekonen.

~ -- ---

~ SUOA{8N PALLOLIITON toimintakertomus vuodelta 1928.

Helsingissä tammikuun 29 päivänä 1928 pidetty liiton vuosikokous valitsi yksimielisesti liiton puheenjohtajaksi vuodeksi 1928 insinööri E. von l!'renckell' in. Liittohallitukseen valittnn puheenjoh tajan lisäksi seuraavat henkilöt: K. Kar vonen, K. Soinio, Bengt Sjöström, Henning Relander , Toivo Kosunen, Erik Vasenius vakinaisiksi sekä Tuure ~oBnivuori ja • Mäkinen varajäseniksi. Liittohallitus va litsi sittemmin varapuheenjohtajakseen K. Karvosen. Liiton sihteerinä on toiminut E.A. Pekonen ja ulkomaan kirjeenvaihtajana H. Relander sekä kirjanpitäjänä rouva Land gren. Järjestelytoiminta. Kuluneena vuotena on liittoon kuu lunut kaikkiaan 65 seuraa, kokonaisjäsen• määrän ollessa toimintavuoden päättyessä noin 7.100. öuomen alloliiton alaisina toimi vat edelleenkin"tlelsingin, ~urun , viipu rin, Vaasan ja öavon piirit, ollen kahdel la viimemainitlllla piirillä edustajansa melkein joka kaupungissa piirinsä alueella. Piirien toimintakertomukset oheisina. Liiton äänenkannattajina on ollut buomen Urheilulehti ja J..drottsbladet. Molemmille lehdille annettiin avustusta 500 markkaa - 2 - edellisen vuosikokouksen päätöksen mukai sesti. Tässä yhteydessä mainittakoon vie lä kenttäsuhteista. Usealla paikkakunnal la on jo kenttäolot saatu jokseenkin sie dettävälle kannalle, mutta esim. viipuris sa tekee vielä ruohokenttä puute edelleen kin suurta haittaa jalkapalloilun kehitty miselle. viipurissa on kuitenkin viime vuonna ryhdytty tarmokkaisiin toimenpitei siin ruohokentän aikaansaamiseksi, joten sielläkin tässä suhtees lähiaikoina pääs• tään siihen, mihin on pyrittävä. vaasassa on Palloseura tehnyt tarmokkaasti työtä ja saanut lopullisesti ruohokenttänsä val miiksi . Se vihittiin tarkoitukseensa vii me kesäkuun 10 päivänä, jolloin samassa tilaisuudessa liiton varapuheenjohtaja K. Karvonen piti juhlapuheen ja Helsingin Palloseura pelasi jalkapallo-ottelun. vie lä mainittakoon että Kokkolaan on myöskin ryhdytty toimenpiteisiin ruohokentän saa miseksi kaupunkiin. Sitä mukaa kun ruoho kenttiä saadaan, on varmaa että jalkapal loilukin tulee menemään eteenpäin samassa suhteessa. Suomen mestaruuskilpailut v. 1928. rr estaruuskilpailuja on kuluneena kin vuonna järjestetty sekä jää- että jalkapalloilussa. Sitäpahtsi on kulunee na vuonna järjestetty ensi kerran maassam me mestaruuskilpailut myöskin jäähockeys• sa. Liittohallituksen tärkeimpinä tehtä• vinä on ollut tällaisten suurkilpailujen järjestäminen sekä hallinnollisesti että urheilullisesti. '1aassamme tuottavat täl• laiset suurkilpailut osittain vielä talou dellisia huolia, mutta viime vuonna on y l eisökannatus näitä suurkilpailujamme koh taan huomattavasti noussuto 1ainittakoon että viime vuonna jakoi liitto mestaruus- - 3 - kilpailuista enemmän voitto-osuutta seu roille kuin koskaan aikaisemmin. Tämä johtuu pääasiallisesti siitä, että sekä välierät ja loppukilpailut voitiin pelata a erittäin hyvissä olosuhteissa. Jääpallomestaruuskilpailhihin otti osaa kaikkiaan 18 seuraa. ireitten ja ta saväkisten kilpailujen jälkeen selviytyi vät loppuotteluun viipurin Budet ja Hel singin Jalkapalloklubi . Loppuottelu pelat tiin Helsingissä 19 päivänä helmikuuta erittäin ihanteellisissa olosuhteissa. Helsingin Jalkapalloklubi voitti erittäin tasaväkisen ottelun jälkeen mestaruuden tu~o ksella 4 - 3 ( 2 - 2 ) . Mestaruus joukkueen jäsenet. Saarinen Knuutinen Laaksonen \ tukimiehet) Ahlgren Hellström Pekonen Laine Lappalainen Erotuomarina toimi R. Wickström (K.I.F.) onnistuneesti. Taulukko j ijäpallomestaruus kilpailuista liittyy vuosikertomukseen. Jalkapallomestaruudesta kamppaili kaikkiaan 20 seuraa. Jalkapalloilussakin oli välien selvitys jo alkuotteluissakin tiukkaa, kiristen välierissä äärimmilleen. Turn Palloseura ja Helsingin I . F.K. anas tivat itselleen sijan loppuotteluun, mikä pelattiin ~urussa 30 päivänä syyskuuta, mutta kun ottelu t asaväkisen ottelun jäl keen päättyi tasan tuloksella 1 - 1, puo liaika 1 - 0 1 . F .K:n hyväksi, pelattiin uusinta-ottelu Helsingissä 7 päivänä lo kakuuta myöhäiseen aikaan nähden erino maisissa olosuhteissa. Tämäkin ottelu oli erittäin tasaväldnen ja voidaan sanoa että kummallakin seuralla oli yhtä suuret mah dollisuudet mestarguteen. Turun Palloseura parempi onnisena voitti mestaruuden tulok- - 4 - sella 3 - 2 (2 - 1). Erotuomarina molem missa loppuotteluissa toimi Y. Tuhlcunen ( H.J.K. ) kaikki en tyytyväisyydeksi. Suomen mestarit jalkapalloilussa v. 1928. Asplund Weckman Oksanen (tukimiehet) Kanerva Aalto Lehtinen ester Suontausta Liitteenä j alkapallomestaruustaulukko. Mestaruuskilpailut jäähockeyssa - järjestettiin kuluneena vuonna ensi ker ran. Mestaruuskilpailuihin otti osaa ai noastaan 5 seuraa~ sillä tätä uutta urhei lumuotoa ei vielä oltu ehditty juurruttaa. Jäähockeymestaruuden loppukilpailu pelat -tiin Viipurissa 18 päivänä maaliskuuta Viipurin Reippan ja Kruunuhaan Urheilu seuran välillä. Suomen mestariksi jäähoc• keyssa v. 1928 tuli Viipurin Reipas tu loksella 5 - 1 ( 1 - 1, 3 - 0, 1 - ° ). Erotuomarina toimi onnistuneesti G. Wick sträm (H.P.S.). Mestaruus joukkueen jäsenet L. Tukiainen E. Turunen V. Österdal G. Berg E. Berg A. Lagerström N:o 7 E. Louhi ja N:o 8 O. Peltonen

Kansainvälisen jalkapalloliiton kongressi Amsterdamissa 1928. Kansainvälisen jalkapalloliiton kongressissa Amsterdamissa toukokuun 25 - 26 p:nä edusti Suomen Palloliittoa lii ton puheenjohtaja E. von Frenckell ja liiton hålli tuksen jäsen H. Relander. Koska täällä tullaan lähemmin selosta maan kongressissa päätettyjä asioita, emme siihen vuosikertomuksessa ryhdy. - 5 - Propagaridatyö.

v. 1926 aloitetun Suomen sarjan a tilalle · perustetti~n uusi Etelä-Suomen sarja, Pohjanmaan sarja ja Savon sarja. Etelä-Suomen sarjakilpailuja pelattiin ohjelman mukaisesti 12 ottelua ja v. 1929, jolloin sarja on suunniteltu lop puun pelattavaksi, pelataan 16 ottelua. Taulukko sarjasta oheenliitetään. Keväällä toukokuun 13 päivänä jär• jesti Helsingin piiri yhdessä liiton kanssa tavanmukaisen Helsingin halkijuo~ sun, joka tavallaan avaa jalkapallokauden Helsingissä. Juoksuun otti osaa kaikkiaan 26 joukkuetta. Liittohallitus on puolestaan tar mokkaasti huolehtinut sanomalehdistön oikeasta suhtautumisesta palloiluun ja ennakkoreklaamiin ja puuttunut asioihin, mitkä ovat kaivanneet selvittelyjä. Oi keat ja asialliset tiedoitukset ovat omi aan herättämään mielenkiintoa palloilu asioihin. Nykyään ojkin hava ittavissa myöskin suuressa yleisössä heräämistä kan nattamaan pallourheilua. Maakilpailut. Jääpalloilu. Vuotuinen Ruotsin ja Suomen väli• nen maakilpailu pelattiin Helsingissä 26 päivänä helmikuuta. Urheiluilisesti oli ottelu erinomainen. Ruotsalaisissakin lehdissä tunnustettiin, että suomalaisten voitto oli kiistämätön ja ylivoimainen. Erotuomarina toimi R. Wickström (K.I . F.) tunnustusta ansaitsevalla tavalla. Suo men joukkueen kokoonpano oli seuraava: - 6 - Leffkowitsch Närvänen PeIli Lönnberg Kaplan H. Lund a Ahlgren Wickström Pekonen vesterlit~tunen

Jäähockey. Kuluneena vuonna päästiin vihdoin kin aloittamaan kilpailut ja harjoitukset, sillä aikaisempina vuosina oli huonot ja epäedulliset talvet tehneet mahdottomaksi järjestää kilpailnja kyseessäolevassa urheilulajissa. Kun Ruotsin Jäähockey• liitto oli suostunut pyyntöömme ja luvan nut lähettää joukkueen tammikuun lopulla Helsinkiin, saapui Palloliiton pyynnöstä ruotsalainen jäähockeypelaaja Abbe Jansson 20 päivänä tammikuuta Helsinkiin opasta maan pelaa jiamme tässä meille melkein tun temattomassa urheilulajissa. Myöhemmin oli Janssonin tarkoitus lähteä myöskin b. Viipuriin, Tampereelle ja Turkuun pane maan siellä alulle jäähockeyharjoitukset, mutta hän ei toimensa takia vastoin lu pauksia, voinutkaan lähteä maaseudulle. Sitten liiton vuosikokouspäivänä tammikuun 29 päivänä, sitä seikkaa silmälläpitäen että kaikki maaseutuedustajat olisivat tilaisuudessa näkemään, kuinka jäähockey• ta pelataan, järjestettiin ensimmäinen maakilpailu jäähockeyssa Suomen ja Ruot sin välillä. Otteluun olivat melkein suh tautuneet epäluuloisesti, mutta ottelun kuluessa, vaikkakin kentän valaistuksessa y.m. järjestelyssä oli toivomisen varaa sai jäähockey kaikkien ennakkoluulot . haihtumaan. Lyhyeen harjoi tusaikaan katso en pelasivat pelaajamme erinomaisesti ja h ävisivät vain tuloksella 8 - 1. Suomen joukkueen kokoonpano oli seuraava: - 7 - Lilja Viinioksa Koskinen Sundqvist Lönnberg Lesch sekä N:o 7 G.Vickström ja N: o 8 Koponen Erotuomarina toimi herra Abbe Jansson. Seuraavana päivänä jO päivänä tam mikuuta pelasi Ruotsin joukkue toisen ot telunsa Helsingissä. Tämä ottelu muo dostui paljon tasaväkisemmäksi kuin maakilpailu ja voitti Ruotsin joukkue ottelun vain tuloksella 3 - 1 ( 1 - 1, 1 - 0, 1 - 0)0 Koska täällä tullaan lähemmin se lostamaan jäähockeyn kehitystä ja vastai sista toimenpiteistä, emme tämän laajem malti ryhdy selostamaan jäähockeyn kysy mystä. Jalkapalloilu. Kuluneen vuoden ensimmäinen maakil pailu jalkapalloilussa pelattiin orjan kuninkaan vierailun aikana Helsingissä 3 päivänä kesäkuuta . Vaikka ennen tätä maa kilpailua oli jo kahden kuukauden aikana harjoiteltu jalkapalloilua ja pelattu monta ottelua, pelasi maajoukkueemme otte lun huonoimmin kuin koskaan aikaisemmin missään ottelussa. uloskin oli sen mukai nen 6 - ° (3 - 0) Norjan hyväksi . Joukku eemme kokoonpano oli seuraava: Y. Kanerva Koskinen Baari lahti Viini oksa Närvänen Hintsa Åström Koponen Laaksonen allström Kelin Erotuomarina toimi herra R. Bäckström Tukholmasta. Tässä ottelussa tapahtui sel lainen tapaturma, että Fallströmin poheluu meni poikki . yttemmin on Fallström täydel- - 8 - leen parantunut • . Toinen maakilpailu pelattiin 12 pal vana elokuuta Eestiä vastaan Helsingissä. a ottelu päättyi tasapeliin 2 - 2 , puoli aika 1 - 0 Suomen hyväksi. Erotuomarina toimi herra A. Hillerström ~uldlolmasta . Suomen joukkueen kokoonpano oli seuraava: Holmberg Koskinen Saarilahti Viinioksa Långholm ärvänen Åström Hollmen Lönnberg Kanerva Suontausta Kolmas maakilpailu pelattiin 19 päivänä elokuuta Rigassa Latviaa vastaan. Tämä maakilpailu pelattiin ehkä huonoim missa olosuhteissa mitä yleensä jalkapal loa voidaan pelata. Koko ottelupäivän sa toi niin että ottelun alkaessa oli melkein koko kenttä veden peitossa. Kun maakilpai lua ei yleensä matkojen takia voida siir h tää pelattiin ottelu kuitenkin. ~rotuoma- J rin takia hävisi Suomen joukkue ensi ker ran Latvialle vaihlcakin niukasti tulok sella 2 - 1 (0 - 0). Suomen joukkueen ko koonpano oli seuraava: Holmberg (Karlsson Turun I . F.K.) Kelin Saari lahti Viini oksa Långholm ärvänen Åström Hollmen Lönnberg Kanerva Buontausta Erotuomarina toimi H. Paal Tallin nasta. Joukkueen johtajina olivat K. Soinio ja E. A. Pekonen. Neljäs maakilpailu pelattiin 2 päi• vänä syyskuuta Ruotsia vastaan Helsingis9& Tässä ottelussa oli jo oikeata pelihenkeä mukana, mutta onni ei ollut suotuisa ja ottelu hävittiin yhdellä maalilla tulok sella 3 - 2 ~2 - 0) vaikka joukkueemme 11 - 9 - toisella puoliajalla oli aivan ylivoimai nen. Erotuomarina toimi Karl Andersen Norjasta. a Suomea edusti seuraava joukkue: olmberg Koskinen Saari lahti Viinioksa Långholm Närvänen Åström Malmgren Lönnberg Kanerva Kelin Kaupunkiottelut . laupunkiottelut ovat joka vuosi olleet erittäin mielenkiintoa herättäviä tapahtumia palloilumme alalla. Jääpalloi• lussa pelattiin liiton vuosikokouspäivänä kaupunkiottelu jääpalloilussa Viipuri - helsinki . Helsinki voitti niukasti tulok sella 1 - 0 ( 0 - 0 ) . uista kaupunki otteluista mainittakoon. Turku - helsinki 'I'urku - viipuri Jalkapalloilussa pelattiin seuraavat kaupllnkiottelut: 28/5 Helsinki - Turku 2 - 2 (1 - 1) 17/5 Tallinna .- Helsinki 5 1 20/8 Helsinki - Riga 6 1 (1 - 1) Epävira 11 inen 9/9 Helsinki - Viipuri 2 - 1 (2 - 1) 20/5 Tukholma - Turku 4- - 1 (1 - 1)

Kans ainväli s et ottelut. Jääpalloilun alalla muodostuivat kansainväliset ottelut seurojen kesken lu~isiksi. Uudenvuoden vaiheilla vierai- - 10 - Ii Tukholmalainen Linnea seura Helsin gissä H;J.K:n vieraana pelaten 31/12, 27 ensi n Helsingin I . F.K: ta vastaan. I .F .K. a voitti ottelun 4 - 3 (2 - 0) mutta seu raavana päivänä 1/1 28 voitti Linnea i säntäseuran ~ . J . K : n tuloksella 4 - 3 (3 - 1) . Samaan aikaan vieraili Krono hagens Idrottsförening Ruotsissa pelaten uudenvuoden päivänä ~ukholmassa Järvaa vastaan voittaen t uloksella 5 - 4 (5 - 2~ Seuraavana päivänä pelasi K.I . F. Upsalas sa Si riusta vastaan häviten niukast i tu loksella 2 - 1 (1 - 1) . Paluumatkalla pelasi K. I . F. vielä Tukholman yhdistettyä joukkuetta vastaan ~äviten 5 - 1 (3 - 0) . Helsingin I . F.K. teki myöski n mat kan Ruotsiin pelaten 5 päivänä tapmlikuuta Karlstad'issa Götaa vastaan. I . F. K. voit ti ottelun tuloksella 3 - 1 (3 - 0) . Seu raavana päivänä pelasi I . F.K. Wästeråsis sa Wästerås Sportklubbenia vastaan ja kärsi musertavan tappion 8 - 1 (5 - 0 ) . h Sunnuntaina 8 päivänä tammikuuta pelasi I oF. K. vielä Strängnäsissä Strängnäs I . F. va,staan. ottelu päättyi tasapeliin 2 - 2 I . F.K. ollessa puoliajalla johdossa 2 - O. Viipurin Sudet vierailivat myöskin Ruotsissa pelaten 6 päivänä tammikuuta Tukholmassa Rättvikens I . F. K:ta vastaan. Ottelu päättyi tasan 3 - 3 Susien johta essa puoliajalla 2 - 1 . Sunnuntaina 8 päivänä tammikuuta pelasi Sudet Tukhol massa Götaa vastaan ja hävisivät ottelun niukasti 3 - 2 (1 - 1) . Jalkapalloilun alalla oli vuorovai kutus yhtä suuri kuin jääpalloilussakin. Helsingin I . F. K. vieraili ensiksi Tallin nassa pelaten 5 päivänä toukokuuta Kale via vastaan voi tt aen o·ttelun 3 - 2 (1 - 1). Seuraavana päivänä pelasi I . F. Ko Tallinnan Sport seuraa vastaan ja hävisi 5 - 0 (0 - 0) . - 11 -

Täy~täessään'20 vuotta järjesti Turun I.F.K. kansainvälisen jalkapallo viikon 16 - 20 p:nä toukokuuta. Ottelu jen tulokset olivat seuraavato 16/5 Turun I.F.K. - Helsingih I.'F.K. 2 - 1 (1 - 0) 17/5 Helsingin l.F.K. - Turun P.S. 5 - 1 (4 - 1) 19/5 Yhd.Tukholman joukkue - Turun l.F.K. 6 - 1 (3 - 2) 20/5 Tukholma - Turku 4 - 1 (1 - 1) Helsingin Jalkapalloklubi oli kut sunut Tallinnan Sportseuran vieraakseen ja näiden seurojen välillä pelattiin en simmäinen ottelu Helsingissä 27 päivänä toukokuuta. Ottelu päättyi vastaan odo tuksia H.J.K:n voittoon 4 - 2 (3 - 0). Seuraavana päivänä pelasi Sport Viipuris sa Susia vastaan voittaen 3 - 0 (0 - 0). Kesäkuun 28 päivänä pelasi Eskilstuna l.E Helsingissä H.J.K:sta ja l.F.K:sta yhdis tettyä joukkuetta vastaan Eskilstuna voit ti tuloksella 5 - 1 (3 - 0). Heinäkuussa vieraili Wien'iläinen Hertha seura Helsin gissä pelaten 19 päivänä yhd. Helsingin joukkuetta vastaan voittaen täpärästi 4- 3 (2 - 1). Paria päivää myöhemmin eli 21 päivänä pelasi Hertha H.J.K:sta ja l.F.K: sta yhdistettyä joukkuetta vastaan. Tä• mänkin ottelun voitti Hertha 3 - 2 vaikka yhd.joukkue johti puoliajalla 2 - 1. Vielä mainittakoon että Suomen maajoukkue Rigan matkalta palattaessa pelasi ystävyysotte• lun Tallinnassa tuloksella 2 - 3 (0 - 2). Varat:

Liiton taloudellinen asema on Vll me vuonna huomattavasti vakiintunut, joh tuen pääasiallisesti siitä, että maakil- - 12 - pailuja on suosinut verrattain hyvät säät. Kun vuoden alussa Liiton velka nou si 70.092:40 markkaan, on se nyt ainoas taan 5.720:40 markkaa. a Erotuomarikomitea. Liittohallitus valitsi erotuomari komitean puheenjohtajaksi M. Mäkisen, sihteeriksi Y. Tuhkusen sekä jäseniksi H. Kuhlbergin, R. lickströmin ja Y. Valkaman. Erotuomarikomite an toimintakertomus 0- heellisena. Pelaajain valitsemiskomiteat. Jääpalloilussa: B. Sjöström puh. johto M. Mäkinen siht. sekä jäsenet K. Soinio, R. ~ickström ja H. Relander. Komitean ratkaistavaksi ei joutu nut voittamattomia ongelmia. Liittomme edustusjääpalloilu on jokseenkin harvois sa käsissä, joten pelaajien valinta oli helponpuoleista. Että valitsemiskomitea suoriutui tehtävästään hyvin, on siitä parhaana todisteina voitto maakilpailus sa Ruotsin ja Suomen välillä. J alkapalloilussa.

B. Sjöström, H. Relander, • ~ick ström, 1 . Soinio ja A. Englund. Jalkapalloilussa on valitsemistyö vaikeampaa kuin jääpalloilussa. Jo kesä• kuun alussa pelattu maakilpailu orjaa vastaan tuotti päänvaivaa. Jalkapallokau den kestäessä joutui komitea monasti va litsemaan edustus joukkueeseen vallan uu sia pelaajia . Tällainen kehitys on ter veellistä j a sellaisenaan ilolla terveh dittävä, vaikkakaan koe ei aina täydelli• sesti onnistunut. valitsemiskomitealla on ollut runsaasti työtä, mutt a on se silti - 13 -

suoriutunut tehtävistään kohtalaisesti . Yleistä. a Taas on vuosi kulunut palloilumme historiassa. Viime vuosi oli monessa suh teessa iloisten yllätysten kuin myöskin pettymysten aikaa. Eihän kilpailuja ole aina voitettu kuten tOivottu, mutta kun ottaa huomioon että palloilu-urheilu maassamme toimii vielä sangen epäkiitol• lisissa olosuhteissa, täytyy myöntää, että kuluneen vuoden työ on monessa suh teessa vielä kantava hedelmiä. Kasvavat vaatimukset lisäävät taloudellisia huo lia ja kuluneena vuotena on moni ottelu jäänyt kitumaan taloudellisesta huono onnisuudesta. Pääasiallisesti on tällai• seen asiaintilaan ollut syynä luonnon oikullisuus, se ei aina lähestulkoonkaan ole ollut suosiollinen viime vuonna pela tuille otteluille. 1'. °tä suuremmalla luot h tamuksella liittohallitus kuitenkin luot taa tulevaisuuteen • . erkit viittaavat va loisimpiin aikoihin. Lopuksi saa liittohallitus kiit tää piirihallituksia, seuroja ja aktii vi- sekä passiivipalloilijoita osoitta mastaan $uuresta uhrautuvaisuudesta ku luneen toimintavuoden aikana.

SPL :n Liittohallitus .

------SUOMEN PALLOLIITON toimintakertomus vuodelta 1929.

Helsingissä tammikuun 20 päivänä 1929 pidetty liiton edustajakokous Talit si yksimielisesti liiton pUheenjohtajaksi insinööri E. von Frenckellin. Liittohalli tukseen puheenjohtajan lisäksi valittiin Kauko Karvonen, Kaarlo Soinio, Bengt Sjö• ström, Toivo Kosunen, Ossian Nylund, Mat te Jansson sekä varajäseniksi Tuure Tor nivuori ja Henning Relander. Liittohalli h tus valitsi sittemmin varapuheenjohtajak seen Kauko Karvosen. Liiton sihteerinä on toiminut E.A. Pekonen ja ulkomaan kirjeenvaihtajana H. Relander sekä kirjanpitäjänä rouva G. Landgren. Jär j estel'ytoiminta. Kuluneena vuotena on liittoon kuu lunut kaikkiaan 65 seuraa, kokonaisjäsen• määrän ollessa toimintaVUOden päättyessä noin 7.100. Suomen Palloliiton alaisina toimi vat Helsingin, Turun, Viipurin, Vaasan ja Savon sekä viime toukokuussa perustettu Kymenlaakson piiri. Piirien vuosikertomuk set oheellisina. Liiton äänenkannattajina on ollut - 2 - Suomen Urheilulehti ja Idrottsbladet.

Erotuomarikomitea. a Liittohallitus valitsi erotuomari komitean pUheenjohtajaksi M. Janssonin, sihteeriksi Y. Tuhkusen sekä jäseniksi R. Wickströmin, M, Mäkisen ja K. Soinion. Erotuomarikomitean vuosikertomus oheell isena. Pelaajain valitsemiskomitea. Liittohallitus valitsi valitsemis komiteoihin seuraavat henkilöt: Jä.äpalloilussa: Puh. johtajaksi B. Sjöströmin sekä jäseniksi K. Soini on, • Abngerin ja R. ickströmin sekä H. Relanderin varajäse• niksi. h Jalkapalloilussa: Puheenjohtajaksi B. Sjöströmin se kä jäseniksi K. Soinion, R. Wickströmin, H. Relanderin ja O. Nylundin. Jalkapalloilussa on valitsemi työ vaikeampaa kuin jääpalloilussa. Jääpalloi• lussa ei komitean tarvinnut kokoontua kuin kaksi kertaa jotavastoin jalkapalloilussa kokoontui komitea useasti. Jalkapallokauden kuluessa joutui komitea suorasti valitse maan edustusjoukkueeaeen uusia pelaajia. Tällainen kehitys on terveellistä, vaikkei siinä aina osuttu oikeaan. Suomen mestaruuskilpailut v. 1929. Mestaruuskilpailuja on kuluneena- - 3 - kin vuonna järjestetty sekä jää- että jal kapalloilussa. Liittohallituksen huolena on tärkeimpinä tehtävinä ollut näiden tär• keiden suurkilpailujen järjestäminen sekä hallintollisesti että urheilullisesti. Maassamma tuottavat tällaiset suurkilpailut osittain vielä taloudellisia huolia, mutta parina viime vuonna on yleisökannatus lop pukilpailuissa huomattavasti noussut. Jääpallomestaruuskilpailuihin otti osaa kaikk iaan 18 seuraa. Kireitten ja ta saväkisten kilpailujen jälkeen selviytyi vät loppuot*eluun Viipurin Sudet ja Helsin gin I.F.K. Loppuottelu pelattiin Helsingis sä 3 päivänä maaliskuuta erittäin hyvissä olosuhteissa. Viipurin Sudet voittivat lop puottelun ylivoimaisesti tuloksell 5 - 0 (1 - 0). Mestaruusjoukkueen jäåenet: Anttonen N"årvänen PeIli H. Lund Koskinen Leppänen sorvali Hahl V. Lund Siren Jantunen Jalkapallomestaruudesta kamppaili kaikkiaan a~ seuraa. Jalkapalloilussakin oli ottelut alkueristä lähtien tiukkoja ja tasaväkisiä kiristyen välieriin saakka äärimmilleen. Helsingin Palloseura ja Hel singin I.F.K. anastivat itselleen sijan loppuotteluun, mikä pelattiin Helsingissä syyskuun 29 päivänä erittäin hyvissä olo suhteissa. Tätä ottelua oli odotettu suu rella mielenkiinnolla ja yleisesti katsot tiin molemmilla seuroilla olleen yhtä suu ret mahdollisuudet mestaruuteen. Palloseu ra yllätti kuitenkin erinomaisella pelil lään ja voitti ylivoimaisesti tuloksella 4 - 0 (2 - 0). Erotuomarina toimi kaikkea kiitosta ansaitsevalla tavalla M. lto (K.I.F. ). - ~ - Suomen mestarit jalkapalloilussa: Lilja a Koskinen Oksanen Viini oksa Lindsten Präktig Si1ve Koponen Kuh1berg Saario Kanerva Taulukot mestaruuskilpailuista oheen1iite tään. Propagandatyö, Paitsi edellämainittuja mestaruus kilpailuja, järjestettiin Lisäksi jalka palloilussa Etelä-Suomen sarja jalkapal loilussa. Tämä sarja aloitettiin v. 1928, jolloin pelattiin 12 ottelua. Kuluvana vuonna pelattiin loput 16 ottelua. Tau lukko sarjasta oheenliitetään. Keväällä toukokuun 12 päivänä jär• jestettiin yhdessä Helsingin piirin kans sa tavanmukaisen Helsingin halkijuoksun. Juoksuun otti osaa kaikkiaan 22 joukkuetta sekä ulkopuolella kilpailun H.K.V. ja I .F.K. Liittohallitus on puolestaan tar mokkaasti huolehtinut sanomalehdistön oi keasta suhtautumisesta pa1lo1luun ja en nakkoreklaamlin ja puuttunut asioihin, .mitkä ovat kaivanneet selvittelyjä. Nyky ään on entistä enemmän havaittavissa suu ressa yleisössä heräämistä kannattamaan palloilua. Maakl1pailut: Jääpalloi1u: Vuotuinen Ruotsin ja Suomen välinen m~aki1pailu pelattiin Tukholmassa 3 päivä• nä helmikuut • Urheilul1isesti oli ottelu - 5 - erinomainen. Ruotsalaiset voittivat otte lun tuloksella 3-2, mutta Ruotsinkin leh tien mukaan olisi ottelun pitänyt päättyä a tasan. Ottelun erotuomarina toimi.&. Berg qvist Tukholmasta. Hän oli muuten hyvä, mutta hyväksyi ruotsalaisten hyväksi yh den selvän offside maalin, yaikka ennen sitä suomalaiset pelaajat olivat jo lo pettaneet pelinsä. Taulukko joukkueiden kokoonpanois ta oheenliitetään. Toinen maakilpailu pelattiin Tal linnassa Eestin ja Suomen välillä tammi kuun 20 päivänä. Suomea edusti yhdistetty Helsingin B- joukkue, joka voitti ottelun tuloksella 5 - 2. ' Samaan aikaan kuin maakilpailu Ruotsia vastaan pelattiin, kohtasivat mo lempien maiden B-joukkueet toisensa Hel singissä.Ruo~sin B-joukkue voitti ottelun tuloksella 2 - o. Jalkapalloil u: Kuluneen vuoden ensimmäinen maakil pailu pelattiin kesäkuun 14 päivänä Tuk holmassa Ruotsia vastaan. Joukkueemme pe lasi erittäin hyvin ja kauniisti saaden ruotsalaise·n lehdistön taholta hyvät ar vostelut osakseen. Ottelun voitti Ruotsi tuloksella )-1. Tulos ei ollut oikeuden mukainen, sillä kaksi ruotsalaisten maa lia tuomittiin virheellisesti Ruotsin hy ,väksi. Toinen maakilpailu pelattiin kesä• kuun 18 päivänä Oslossa. Ennen tätä ottelua oli Suomen maajoukkue Ruotsin Palloliiton vieraina Göteborgissa seuraamassa maakil pailua Ruotsi-Tanska. Matkan rasitusten syyksi on luettava osa siitä tappiosta, minkä joukkueemme kärsi Norjassa. Norja voitti ottelun ylivoimaisesti tuloksella 4 - O. - 6 - Kolmas maåkilpailu pelattiin Eestiä vastaan Tallinnassa. Täällä joukkueemme pelasi rankkasateesta huolimatta oivalli- .a seati, vaikka ottelu päättyikin tasan tuloksella 1 - 1. Neljäs maakilpailu pelattiin myös• kin Eestiä vastaan Helsingissä 27 päivänä elokuuta. Vihdoinkin saavutettiin voitto, joskin niukka tuloksella 2 - 1. Viides maakilpailu pelattiin 15 päivänä s~skuuta Latviaa vastaan Helsingis sä. Tämän ottelun alkupuolella esitti jouk kueemme erinomaista yhteispeliä ja johti '0 min. kuluttua ottelua , - O. Latvian joukkue sai pUOliajan loppupuolella yhden maalin joten ensimmäinen puo~iaika oli , - 1. Toisella puoliajalla laimeni peli kummankaan JOUkkueen saamatta yhtään maa lia, joten lopputulokseksi jäi , - 1. Kuudes maakilpailu pelattiin Tans kaa vastaan Köpenhaminassa lokakuun 13 päivänä. Huolimatta hyyästä syyskunnosta h kärsi joukkueemme tässä ottelussa musertavan tappipn tuloksella 8 - O. Tanskan joukkue esitti tässä ottelussa loistavaa peliä, joten tUlos, siitä huolimatta että Suomen joukkue esitti hyvää kenttäpeliä, on jossain määrin selitettävissä. Samalla matkalla pelattiin seitse mäs maakilpailu Saksaa vastaan Altonassa lokakuun ao päivänä. Vaikka Saksan jouk kuetta pidettiin etukäteen vahvempana kuin Tanskan JOUkkuetta, ei tappip tullut niin suureksi kuin Tanskass.a. Tulos 4 - 0 vas taa täydelleen jOukkueiden voimasuhteita. Luettelo maajoukkueiden kokoonpanois ta ja erotuomareista oheenliitetään. Kaupunkiottelut: Jääpalloil ussa: Vuosikokouspäivänä pelattiin aina -7- mielenkiintoa herättävä kaupunki ottelu Viipuri - Helsinki. Ottelu päättyi tällä kertaa ankaran kamppailun jälkeen tasaD tuloksella ! - 2. Kaupunkiottelun Viipuri - Turku voitti Viipuri ylivoimaisesti tuloksella 17 - O. Helsinki - Turku ottelua ei viime talvena pelattu. Jalkap!110il ussa: Kesäkuun 2 päivänä pelattiin kau punkiottelu Turku - Helsinki Turussa. ot telua oli odotettu myöskin. suurella mie lenkiinnolla. Kova kenttä pilasi kuitenkin jossain määrin ottel~ joka päättyi tasan tuloksella 2 - 2. Syyskuun 8 päivänä pelattiin kaupun kiottelu Helsinki - Viipuri Viipurissa. Tu los 6 - 2 Helsingin hyväksi. Turku - Viipuri 9/6 Turussa Turku voitti 2 - 1. 20/5 Vaasa - Turku 7 ~ 5 ( 4- - 2 ). Kansainväliset ottelut: Jääpalloilussa ei paitsi ja B maakilpailuja, myöhäisen talven tulon vuok si pelattu. Jalkapalloilussa muodos~ui vuoro vaikutus hyvin vilkkaaksi. Tärkeimmistä ot teluista mainittakoon: 19/5 H.J.K. - Tallinnan Sport Helsingissä 3 - 1 (1 - 0). aO/5 Tampereen Palloilijat - Sport Tampe- reella 5 - 0 (2 - 0). Samaan aikaan pelasi K.I.F. kaksi ottelua Tallinnassa. 14/6 K.I.F. - Tallinnan Jalkapalloklub.i. 21/6 H.J. K:n ja I.F.X:n yhd. joukkue- A.I.K. Tukholma. 15/6 Turun I.F. X. - Tukholman I.F.K. Turus sa 0 - o. 16/6 Turun yhd. joukkue - Tukholman I .F. K. 1 - 2. 2/7 H. J .K. - Herta, Yien 1 - 6 (1 - 11) 4/.7 I.F.K. - Herta 2 - 1 (0 - ) Sudet - Herta Viipurissa 0 - 2 (0 - 0) a 75//7 7 H.P.S. - Herta. Varat: Liiton taloudellinen asema on viime vuonna huonontunut, johtuen pääasiallisesti siitä, että suurin osa maakilpailuista on pelattu ulkomailla sekä valmentajan menois ta. Liiton velka oli vuoden alussa 5.720:40 ja nyt lopussa SMk. Yleistä: Kuluneen vuoden aikana on liittohal litus, huolimatta taloudellisista vaikeuk~ sista, tehnyt monta huomattavaa a10tetta. Jo talvella ryhdyttiin toimenpiteisiin u1- kola'sen valmentajan hankkimiseksi maaha~ me. Käännyttiin Englannin Jalkapalloliiton puoleen, joka oli aikaisemmin luvannut apu ansa tässä sUhteessa, pyynnö11ä saada siel tä sopiva valmentaja. Englannin Jalkapallo. liiton ehdotuksesta valittiin He rbert Be11a my tähän toimeen ja saapui hän sitten kesä• kuun 11 päivänä Helsinkiin. Täältä hänet lä• hetettiin samana päivänä Turkuun. Sitäpaitsi on hän ollut Helsingissä, Viipurissa, Var kaudessa, Mikkelissä ja Vaasassa. Toiminta kauden loputtua muutti hän yksityistoimeen Kokkolaan, missä hän edelleenkin oleskelee. Koska Be11amy hallitsee vain englantia, tuotti se käytännössä jonkun verran vaikeuk sia. Todettakoon lisäksi, että Helsingin piirillä oli oma valmentaja, herra Harry Op penheim 2 kuukauden ajan. Lisäksi on liittohallitus suunnitel lut mestaruuskilpailujen järjestämisen sar jamenetelmän mukaan. Koska täällä keskus te1-

------

~- - 9 - laan siit~ erikseen, emme siit~ tee tgssä selkoa. Ruotsin Palloliitto täytti kulu a neena vuonna ~ 5 vuotta. Suomen Palloliit toa edusti marraskuun l7-l8 · päivän~ pide tyillä jUhlallisuuksilla E. von Frenckel~ K. Soinio, T. Tornivuori ja H. Relander. Liiton puolesta hankittiin Ruotsin Jalka palloliitolle muistoksi vanha suomal.inen ryijy, joka luovutettiin Tukholman kaupun gin talolla pidetyillä juhlapäivällisillä. Eestin Jalgpalli-Liit t~ytti kulu neena vuonna 20 vuotta. Tallinnassa pelat tiin tällöin 25 päivänä hein~kuuta maakil pailu. Kaikki Suomen pelaajat olivat kut sutut juhlaan. Liittoa edusti siellä K. Karvonen, K. Soinio, B. Sjöström ja E. • Pekonen. p~ä åtyää n yksimielisyyteen Suomwn Luistinliiton kanssa, luopuivat molemmat lttot jääkiekkourheilusta, jota varten perustettiin 20/1 Suomen Jäähookeyliitto. Tämä uusi liitto sai tehtäväkseen jääkiek• kourheilun jä rjestämisen maassamme. Lopuksi saa liittohallitus kiittää piirihallituksia, seuroja ja aktiivi- se kä passiivipalloilijoita os'oit*amastaan suuresta uhrautuva isuudesta kuluneen toi mintavuoden aikana.

Helsing issä tammikuulla 19'0.

Suomen Palloliiton Liittohall itus. a

SUOMEN PALLOL IITON toimintakertomus vuodelta 1930.

Helsingissä tammikuun ~6 päivänä 1930 pidetty edustajakokous valitsi yksi mielisesti liiton pUheenjohtajaksi insi nööri E. von Frenckellin. Liittohallituk seen puheenjohtajan lisäksi valittiin Kauko Karvonen, Kaarlo Soimio, Bengt Sjö• ström, Toivo Kosunen, Ossian Nylund, Mat te Jansson; Tuure Tornivuori ja Henning Relander. Liittohallitus valitsi sittemmin varapuheenjohtajakseen Kauko Karvosen. Kam reerina ja sihteerinä on toiminut hrt. ~.A. h Pekonen ja H. Relander (ulkomaan asiat). JärjestelytoimintaY Kuluneena vuotena on liittoon kuu lunut kaikkiaan 72 seuraa, kokonaisjäsen määrän ollessa noin 7.800. . Liiton alaisina toimivat Helsingin, Turun, Viip~rin, Vaasan, Savon ja Kymen laakson sekä viime vuonna perustetut Hä• meen-Satakunnan ja Karjalan piirit. Piirien vuosikertimuksät oheellisina. Liiton äänenkannattajina on ollut Suomen Urheilulehti ja Idrottsbladet. Erotuomarikomitea. Liittohallitus valitsi erotuomari-

------ ',._------2 - komitean pUheenjohtajaksi R. Wickströmin, sihteeriksi Y. Tuhkusen sekä jäseniksi H. a Kuhlbergin, M. Aallon ja M. Janssonin. Erotuomarikomitean vuosikertomus ohee11isena. Pe1aajain va1itsemiskomiteat •. Liittohallitus valitsi va1itsemis komiteoihin seuraavat henkilöt: Jääpalloilussa: Puheenjohtajaksi B. Sjöströmin sekä jäseniksi K. Soinion, A. Ahngerin sekä H. Relanderin ja N. Koskisen varajäseniksi. Jalkapalloilussa: Puheenjohtajaksi B. Sjöströmin sekä jäseniksi R. Wickström, H. Relander, B. h Mantila, J. Suomela. Sarjakomitea: Liittohallitus valitsi sarjakomite aan jalkapalloilussa T. Tornivuoren, H• . Re landerin ja E.A. Pekosen. Komitea valitsi sittemmin puheenjohtajakseen H. Relanderin ja sihteeriksi E.A. Pekosen. Komiteoiden vuosikertomukset ohee1- 1isina. Suomen mestaruuskilpailut 1930. Jääpallomestaruuskilpailuihin otti osaa kaikkiaan 12 seuraa. Myöpästyneen ja epävarman talven takia ei kaikkia i1moit tautuneita seuroja voitu ottaa mukaan mes taruuskilpailuihin, sillä kaikilla paikka kunnilla ei 1amtettu edes ratojakaan kun- - 3 - toon. Kireitten ja tasaväkisten ottelujen jälkeen selviytyivät loppuotteluun Viipu rin Sudet ja Kronohagens Idrottsförening. a Loppuottelu oli määrätty pelattavaksi Hel singissä maaliskuun 2 päivänä, mutta edel lisenä päivänä alkanut lämmin sää sekä seuraavana yönä tapahtunut vesisade vei niin nopeasti jään, että ottelu-aamuna oli Pallokentällä monin paikoin maa näkyvissä. Sudet saivat lähteä tyhjin toimin takaisin Viipuriin. Seuraavan viikon alkupuolella jatkui l ämpösiä ilmoja joten ottelua ei varmuudella voitu määrätä seuraavaksi sun nuntaiksi edes Viipuriin. Loppuviikolla saatiin Viipurista kuitenkin hieman toi veitajään suhteen mutta lauantaiaamun men nessä ei ottelua oltu vielä uskallettu määrätä pelattavaksi. K.I.F:n joukkue oli kaiken varmuuden varalta määrätty lähtö• valmiiksi ja tuntia ennen junanlähtöä saa pui Viipurista ilmoitus, että joukkue saa lähteä matkalle. Sunnuntain vastaisena yö• nä muuttuikin ilma kylmemmäksi ja seuraa h vana päivänä voitiin ottelu pelata melkoi sen hyvissä olosuhteissa. Ottelu muodostui tasaväkiseksi tuloksen ollessa varsinaisen peliajan loputtua tasan 2 - 2. Jatketulla peliajalla onnistui Susien saada kaksi maa lia, joten mestaruus meni Susille tuloksel la 4 ' - 2. Erotuomarina loppuottelussa toimi herra Y. Tuhkunen. Mestaruusjoukkueen jäsenet Anttonen Närvänen PeIli H. Lund Koskinen Leppänen Sorvali Hahl V. Lund Siren Jantunen Jalkapallomestaruus: VuosikOkOuksessa päätettiin, että jalkapallomestaruus pelataan ensi kerran - ~ - sarjajärjestelmän mukaan. Keväällä pelat tujen karsintakilpailujen perust~ella pääsi mestaruussarjaan seuraavat 8 jouk a kuetta: Helsingistä: Helsing in Palloseura, I.F.K., K.I.F. ja Stjärnan. Turusta: Turun Palloseura ja I.F.K. Viipurista: Viipurin Palloseura Vaasasta: Vaasan Palloseura. Sarjakilpa ilut aloitettiin elokuun 10 päivänä ja pelattiin ne oheellisen ohjelman mukaan. Koska Turun Palloseura ja Helsingin I.F.K. olivat molemmat saaneet 12 pistettä, pelattiin nä iden seurojen h välillä sääntöjen mukaan uusinta-ottelu, jonka H:gin I.F. K. voitti tuloksella ~-l ja siten haltuunsa mestaruuden. Mestaruusjoukkueen jäsenet: Holmberg Karjagin Lesch A.Nylund Lindholm A.Lindbäck Åström Salin Svanström Malmgren RLindbäck Erotuomarina toimi herra M. alto. Ensimmäisestä mestaruus-sarjasta sanottakoon vielä, että se onnistui täy• dellisesti sekä urheilullisesti että ta loudellisesti. Sarjan takia kiintyi ylei- sön huomio entistä enemmän jalkapallo urheiluun j a voidaankin sanoa, että sarja herätti ansaittua huomiota kaikissa pii reissä kautta maan. - 5 - Maakilpail ut.

Jääpall oil u: .a Vuotuinen Ruotsin ja Suomen väli• nen maakilpailu pelattiin Helsingissä helmikuun 23 päivänä erittäin ihanteel listen olosuhteiden vallitessa. Ottelu 0- li herättänyt suurta huomiota, joten ot telun alkaessa oli Pallokentällä ennätys• mää rä yleisöä, tarkemmin sanottuna 7.200 henkeä. Tällä kertaa oli Suomen joukkue hyvin kokoonpantu. Siitä huolimatta, että Ruotsi alussa pääsi johtoon, sai joukku eemme pelinsä käyntiin esittäen aika-a joittain loisteliasta peliä johtaen lopulla ottelua. Oltiin jo varmoja voitosta, mutta aivan viime hetkellä onnistui ruot salaisten saada tasoittava maali. Ottelun tulos oli 5 - 5 (2 - 3 R). Erotuomarina maakilpailussatoimi ansiokkaasti R. Wick ström. h Samana 9äivänä pelattiin molempien maiden välinen B-kilpailu Tukholmassa. Ruotsin B-joukkue voitti ottelun tuloksel la ; - 1 (; - 1). Matkan jOhtajina olivat T. Johansson Helsingistä ja O. Kosunen Viipurista. Taulukko joukkueiden kokoonpa nosta oheellisena. Jalkapalloilu: Kuluneen vuoden ensimmäinen maakilpailu pelattiin Norjaa vastaan kesäkuun 1 oäivänä Oslossa. Joukkueemme ei ollut vie iä täydessä vireessä ja oli ensimmäisellä aikapuoliskolla alakynnessä saamatta yh tään maalia norjalaisten tehdessä niitä nel · ~. Toisella aikapuolisiolla joukkueem me pelasi paljon paremmin kyeten tekemään kaksi maalia. Lopputulos oli 6 - 2 (~ - 0) Norjan hyväksi. Matkan johtajina toimivat

------6 - H. Relander ja J. Suomela. Toinen maakilpailu pelattiin Tans kaa vastaan kesäkuun 16 päivänä Helsingis a sä, Tanskalaisilla oli vahvin joukkueensa ja esittivät niin hyvää peliä, ettei sel laista ole pitkiin aikoihin nähty täällä. Tanskalaisia vastaan pelattaessa vaikutti oma joukkueemme saamattomalta eikä yhteen- pelistä tahtonut tulla mitään. Tanska voitti tuloksella 6 - 1 (J - 0). Kolmas maakilpailu pelattiin elo kuun 4 päivänä Latviaa vastaan Rigassa. Tässä ottelussa oli Suomella monta uutta pelaajaa tulessa. He kuitenkin epäonnis• tuivat ja Latvia voitti tuloksella J - 0 {l - 0). Matkan jOhtajina olivat hrat B. Sjöström ja H. Valpas. Neljäs maakilpailu pelattiin Eestiä vastaan Tallinnassa elokuun 6 päivänä. Suomen joukkueen avuksi oli lähetetty kol me pelaajaa Helsingistä. Tässä ottelussa pelasi joukkueemme hyvää yhteispeliä, mut h ta maaleja ei siitä huolimatta saatu. Ees ti voitti tuloksella 4 - 0 (2 - 0). Viides maakilpailu pelattiin Ruot sia vastaan 28 päivänä syyskuuta Helsingi~ säe Tähän otteluun oli valmistauduttu eri koisella huolella. Alkaneen sarjakilpailun takia oli pelaa jamme saaneet pelata monta kovaa o~telua ja niiden lisäksi järjestet• tiin useampia karsintakilpailuja. Ottelu alkoi voimakkaasti ja kerrankin pääsi Suo men maajoukkue puoliajalle J maalin etu matka takanaan. Yleisesti uskottiin jo vah vasti Suomen voittoon, mutta toisella toi sella puoliajalla ei joukkueemme saanut kaan yhtään maalia, ruotsalaisten tehdessä kolme. Näinollen päättyi peli tasan tulok sella 4 - 4 (4 - 1). Taulukko joukkueiden kokoonpanoista liittyy oheisena vuostkertomukseen.

-- - - , ------7 - Sitäpaitsi pelattiin B-kilpailu Ees tiä vastaan Helsingissä elokuun 6 päivänä. Kovan kamppailun jälkeen voitti Suomi tu loksella 1 - 0 (1 - 0). Yleistä. Huonon talven vuoksi ei kuluneena vuotena seurojen välillä pelattu ainoata kaan kansainvälistä ottelua. Jalkapalloilussa ei myöskään ollut kansainvälinen vuorovaikutus seurojen välil• lä niin vilkasta kuin aikaisempina vuosina. Tämä olikin luonnollista, sillä karsinta kilpailut sarjaa varten keväällä ja sarja kilpailut syksyllä veivät ajan ettei kansain välisiä kilpailuja voitu järjestää niin u sein kuin ennen. Sitäpaitsi on viime vuosi na tultu huomaamaan, etteivät ulkomaalaiset seurajoukkueet vedä yleisöä yhtä paljon kuin ennen, joten ottelujen järjestäjät sa. vat tavallisesti niistä tappiota. Tämä puo lestaan vaikuttaa myöskin sen, että seurat h ovat haluttomia kutsua ulkolaisia joukkuei ta vieraakseen tappion pelosta. Koska kaik ki seuraottelut ovat mainitut eri piirien vuosikertomuksissa, emme niistä tee tässä selkoa. Erotuomarikomitea järjesti Helsin gissä 20 - 2l p:nä huhtikuuta erotuomari ohjaajakurssit. Näilläkursseilla oli kust~ kin piiristä useampia osanottajia eli yh teensä l3 henkilöä. Kurssit onnistuivat kaikin puolin hyvin ja tulevat ne puolestaan lisäämään erotuomarien lukumäärää maassamme. Toukokuun 14 päivänä järjesti liitto yhdessä Helsingin piirin kanssa tavanmukai sen Helsingin halki juoksun. Tämä propagan dajuoksu on vuosi vuodelta saanut entistä enemmän huomiota osakseen. Kesäkuussa järjesti Suomen Messut Urheilunäyttelyn, johon Suomen Palloliitto otti osaa. Liiton näyttely sai ansaittua huomiota osakseen. Kesäkuun 22 päivän ja heinäkuun 6 a päivän välisenä aikana teki Helsingin I.F.K. jalkapallokiertueen Savoon ja Poh janmaalle pel aten kaikkiaan 10 ottelua. 1 •• K. voitti kaikki ottelut maalilukujen ollessa 54 - 5 I.F.K:n hyväksi. Heinäkuun aikana järjestettiin Ur~ heiluopistossa lehtori N. Tammisalon joh dolla j alkapallo-ohjaajakurssit. Kursseil leosallistui kaikkiaan 14 osanottajaa ym päri Suomen ja onnistuivat kurssit kaikin puolin hyvin. Fifan kongressi pidättiin 6 - 7 pä ivänä kesäkuuta Budapestissa. Liittoa edusti k ongressissa konttoripäällikkö • Englund. Puheenjohtajamme E. von renckell, joka on Fifan varapuheenjohtaja, oli myös• kin kongressissa läsnä. Lopuksi vielä mainittakoon, että kun sarjamestaruus oli onnistunut kaikin puolin h hyvin, alkoi palloilupiireissä yleinen mie lipide kallistua myöskin jääpalloilussa sarjan kannalle. ABiata pohdittiin myöskin liittohallituksessa useamman kerran ja lo puksi päätti liittohallitus kutsua ylimää• räisen edustajakokouksen koolle kysymystä ratkaisemaan. Kuten tunnettua, päätettiin jääpailomestaruus v. 1931 pelata sarjajär• jestelmän mukaan, mutta kun kokous pidet tiin 3 p:nä tammikuuta 1931, kuuluu sen se. lostaminen kuluvan vuoden vuosikertomukseen. Lopuksi saa liittohallitus kiittää piirihallituksia, liiton komiteoja, seuro ja ja aktiivi- sekä passiivipalloilijoita osoittamastaan suuresta uhrautuvaisuudesta palloi lun hyväksi kuluneen toimintavuoden aikana. Helsingissä, tammikuulla 1931.

Suomen alloliiton Liittohallitus. .a

SUO}lreN PALLOLIITON vuosikertomus toimintavuodelta 1931.

Suomen Palloliiton edustajakokouk sessa 25 päivänä tammikuuta 1931 valit tiin lii ton puheenjohtajaksi insinööri E. von Frenckell. Puheenjohta jan lisäksi va littiin liittohallitukseen hrat Kauko Karvonen, Kaarlo Soinio, Bengt Sjöström, Toivo Kosunen, Ossian Nylund, Matte Jans son, Tuure Tornivuori ja Henning Relander. Sittemmin valitsi liittohallitus varapu heenjohtajakseen Kauko Karvosen. Kotimais ten asioiden sihteerinä on toiminut B. • h Pekonen ja Ulkomaisten H. Relander. Kokouksia on liittohallituksella ollut a8 . Sitäpaitsi pidettiin huhtikuun 19 päivänä 1aajennetun liittohallituksen kokous sekä sen lisäksi useampia neuvotte lutila isuuksia. Järjestelytoiminta. Kuluneena vuotena on liittoon kuu- 1umut 74 seuraa, joiden kokonaisjäsenmäärä nousee noin 7800. Liiton alaisina toimivat Helsingin, Turun, Viipurin, Vaasan, Savon, Kymenlaak son, Hämeen-Satakunnan ja Karjalan piirit. Piirien vuosikertomukset oheenliitetään. Vira1lisina äänenkannattajina ovat olleet Suomen Urheilulehti ja Idrottsb1adet. - 2. - Brotuomarikamitea. Liittohallitus valitsi erotuomari .a komitean puheenjohtajaksi R. ickströmin, sihteeriksi Y. Tuhkusen sekä jäseniksi H. Kuhlbergin, M. Aallon ja Y. Tornivuoren. Valitsemiskomiteat. Jääpallo il ussa. Puheenjohtaja B. Sjöström sekä jäse- net N. Kos k~nen, Ahnger, H. Relander ja K. Soinio. Jalkapalloil ussa. Puheenjohtaja B. Sjöström sekä jäse• net R. Wickström, H. Relander, Y. Tornivuori ja J. Suomela. arjakomiteat. h Jalkapalloil ussa. T. Tornivuori, H. Relander ja E.A. Pekonen. Komitean puheenjohtajana on toi minut H. Relander ja sihteerinä E. • Peko nen. Jääpalloil ussa. Puheenjohtaja B. Sjöström sekä jä• senet E. Lehtola, G. Åström ja sihteerinä E. Pekonen. Komiteoiden vuosikertomukset oheisina, Suomen mestaruuskilpailut 1931.

Jääpallomestaruuskilpailut järjestet- - J- tiin ensi kerran tammikuun ':ntana pide tyn ylimääräisen edustajakokouksen pää• töksen mukaisesti sarjajärjestelmää seu raten. a A-sarjaan osallistuivat suoritettu jen osittaisten karsintakilpailujen perus teella seuraavat seurat: Viipurin Pallo seura, iipurin Sudet, Kronohagens Idrotts fårening, Helsingin Jalkapalloklubi, Hel singfors I.F.K. ja Helsingin Palloseura. Mestaruuden voitti Vii.urin Palloseura 10 pisteellä. Toisten seurojen järjestys oli seuraava: Viipurin Sudet 8 pistettä Kronohagens Idrottsförening 6 " Helsingin Jalkapalloklubi 4- " Helsingfors I.F.K. 2 " Helsingin Palloseura o " Mestaruusjoukkueen jäsenet: Tukiainen . Kanerva öst8rdahl h Berg Lagerström Meskanen Peltonen Kirsi Wahl Kariluoma Kettunen Sarjasääntöjen mukaan siirtyi Hel singin Palloseura jälempänä mainittuun B ryhmään ja tilalle A-sarjaan pääsi B-kil pailujen voittaja Turun Palloseura. Sarjataulukko oheellisena. B-kilpail u: B-kilpailuun, joka pelattiin kar sintajärjestelmän mukaan osallistui kaik kiaan 14 seuraa. Loppuotteluun, joka s~ ritettiin Turussa, pääsivät Turun Pallo seura ja Lappeenrannan Urheilumiehet. Lop puottelun voitti Turun Palloseura tulok sella 1 - 0 (1 - 0). B-kilpailujen tulos taulukko oheellisena •

. ------4 - Jalkapallomestaruuskilpailut. Jalkapallornestaruuskilpailut pelat .a tiin jo toisen kerran sarjajärjestelmän mukaan. -sarjaan osallistui seuraavat 8 seuraa: Helsingfors I.F.K., Helsingin Pal loseura, Turun Palloseura, Kronohagens Idrottsf6rening, Helsingin Jalkapalloklu bi, Viipurin Sudet, Viipurin Palloseura ja Vaasan Palloseura. Mestaruuden voitti Hel singfors I.F.K. 14 pisteellä. Toisten seu rojen järjestys oli seuraava: Helsingin Palloseura 10 pistettä Turun Palloseura 8 n Vaasan Palloseura 7 n Kronohagens Idrottsf6rening 7 " Sudet 4 " Helsingin Jalkapalloklubi , tf Viipurin Palloseura , .. Sarjasääntöjen mukaan siirtyyät Hel singin Jalkapalloklubi ja Viipurin Pallo h seura B-ryhmään ja B-ryhmästä sarjaan Tu run I .F.K. ja Helsingin Toverit. Sarjatau lukko oheellisena. B-kilpail ut: B-kilpailuihin osallistui kustakin piiristä yksi joukkue sekä edellisenä vuonna A-sarjasta siirtyneet kaksi seuraa. Alkukilpailut pelattiin karsintajärjestel män mukaan sekä neljän välieriin päässei• den seurojen kesken yksinkertainen sarja. Sarjan voitti Åbo I.F.K. 6 pisteellä. Toi seksi tuli Helsingin Toverit 4 pisteellä. Nämä molemmat seurat pääsivät siten sarjaan 193a. Maakilpailut. Jääpall oil ussa. Vuosittain tapahtuva maakilpailu

------~_ . - - 5 - Ruotsia vastaan pelattiin 8 päivänä helmi kuuta Tukholmassa. Tappiota ennustettiin, varsinkin kun monivuotinen maajoukkueen a keskustukimies J. Kaplan oli estetty mat kustamasta otteluun. Hänen asemastaan mat- kusti Vi P.S:n Lagersträm. Maajoukkueemme pelasi kuitenkin yllä tävän hyvin ja johti puoliajalla ottelua tuloksella 4 - 2. Toi- sella puoliajalla Ruotsin joukkue sai kuitenkin pelin tasoitetuksi, joten lopputulos oli 4 - 4. ottaen huomioon matkan ja vie- raan kentän tunnustivat Tukholman lehdet- kin, että Suomi oli ottelun moraalinen voittaja. Suomen maajOUkkueen kokoonpano oli seuraava: Le:f:fkovitsch K.I.F. Närvänen Laibert Sudet K.I.F. Koskinen Lagersträm Leppänen Sudet Vi P.S. Sudet Ahlgren Hahl Pekonen Kariluoma Jantunen h H.J.K. Sudet H.J.K. Vi P.S. Sudet Matkan johtajana oli hra • Ahnger Viipurista ja joukkueen johtajana Kymen laakson piirin pUheenjohtaja B. Ehrnrooth. Maakilpailu Eestiä vastaan pelat tiin 15 päivänä helmikuuta iipurissa. Ot telu päättyi Suomen ylivoimaiseen voittoon tuloksella 10 - O. Suomen maajoukkueen ko koqnpano oli seuraava: Tukiainen Vi PS Närvänen Kanerva Sudet Vi PS Koskinen Lageraträm Leppänen Sudet Vi ·PS Sudet Hahl Kariluoma Nyyssänen Siren Jantunen Sudet Vi PS Sudet Sudet Sudet B-kilpailu Ruotsia vastaan suori tettiin maaottelupäivänä eli 8 päivänä helmikuuta Helsingissä. Suomen joukkue, joka etukäteen arvosteltaessa vaikutti verrattain vahvalta, ei kyennyt lainkaan .a täyttämään sille asetettuja vaatimuksia, vaan kärsi tappion tuloksella 4 - 1 (1- 0) B-joukkueen kokoonpano oli seuraava: Carlström H. J .K. , Laaksonen PeIli H.J.K. Sudet Nordberg Kaplan Meskanen K.I.F. K.I.F. Vi PS . J.Lesch B.Lesch Kettunen Siren Lappalainen K. 1. F. K. 1. F. Vi PS Sudet H.J.K. Jalkapallo il ussa. Vuoden ensimmäinen maakilpailu pe lattiin 17 päivänä kesäkuuta Eestiä vas taan Helsingissä. Suomen jOukkuetta oli etukäteen ohjattu ja valmennettu siinä määrin, että ainakin Eestiä vastaan se1- h viydyttäisiin kunnialla. Joukkueemme oli kin erinomaisessa "vedossa", pelasi vakuut tavasti ja kauniisti koko ottelun ajan. Eesti voitettiin tuloksella :3 - 1 (:3 - ' 0). Suomen joukkueen kokoonpano oli seuraava: Laine H. P.S. Karjagin Oksanen H.I.F. K. H.P.S. Nylund Lindsten Viinioksa H.I.F.K. H. P.S. H.P.S. Åström Grönlund Lehtinen Strömsten Lindgren H.I.F.K.H.I.F. K. T.P.S. K.I.F. V.P. S. Toinen maakilpailu pelattiin Ruotsia vastaan Tukholmassa. Jo ennen ottelua las kivat Suomen joukkueen osakkeet huomatta vasti, sillä joukkueen kapteeni G. Åström, jonka piti matkustaa ottelupäivänä lento- koneella Tukholmaan, ei, lentokoneen saa- - 7 - tua konevian Turussa, voinutkaan saapua otteluun. Valitsemiskomitea määräsi täl• löin M. Viinioksan oikeaksi laitahyökkää• a jäksi ja keskustukimies Hästenaesin oike aksi tuk imieheksi sekä varamiea Lindsten in keskustukimieheksi. Joukkueen kapteenin ollessa poissa, ei jOukkueella ollut sitä itsevarmuutta kuin edellisessä maakilpai lussa. Ruotsi voitti ottelun ylivoimaises ti tuloksella 8 - 2 (5 - 0). Tukholman lehtien mukaan pelasi Suomen joukkue tek nillisesti parhaan ottelunsa saavuttaen Tukholman yleisön suosion ja lisäksi huo mautettakoon, että oli vastassa tällä kertaa Ruotsin ehdottomasti paras joukkue. Suomen joukkueen kokoonpano: Laine H. P. S. Karjagin Oksanen H.I.F.K. H.P.S. Hestenaes Lindsten präktig h Ä.I.F.K. H.P.S. H.P.S. Viinioksa Grönlund Lehtinen Salin Lindgren H.P.S. H.I.F.K. T. P.S. H.I.F.K. V.P.S. Matkan jOhtajana oli insin. O. Ny lund ja joukkueen jOhtajana kansI. .A. Pekonen. Kolmas maakilpailu pelattiin 19 päivänä elokuuta Latviaa vastaan Helsin gissä. Tällä kertaa oli Suomella paras mahdollinen joukkue ottelussa, joka kau niin pelin jälkeen päättyi Suomen ylivoi maiseen voittoon tuloksella ~ - 0 (3 - 0). Suomen maajoukkueen kokoonpano oli seuraava: Karlsson Å. 1. F.K. Karjagin Oksanen H.I.F.K. H. P.S. Nylund Lindsten präktig H.I.F.K. H. P.S. H. P .S. Åström Grönlund Malmgren Salin Lindgren H.I.F. K.H.I.F.K.H.I.F.K.H.I.F.K. V.P.S.

~ ------8 - Neljäs maakilpailu pelattiin syys kuun 9 päivänä Norjaa vastaan Helsingissä. Tähän otteluun varustauduttiin erikoisel a la huolella, sillä edelliset ottelut oli vat antaneet hyviä toiveita tähänkin otte luun nä hden. KOko ottelupäivän ja ott~lu ajan satoi kuitenkin rankasti. Siitä huo limatta pelattiin ja täytyy sanoa, että tämä ottelu, joka suoritettiin sangen har valukuisen yleisön läsnäollessa, oli tä• hänastisista maakilpailuista teknillisessä suhteessa paras. Taloudelliselta kannalta katsoen toivottiin ottelusta paljon, mutta kuten edellä on mainittu, sade pirstosi kaikki toiveet. Ottelu päättyi tasapeliin tuloksella 4 - 4 (puoliajan ollessa J - 2 Norjan hyväksi). Suomen joukkueen kokoon pano oli seuraava: Karlsson Ä. 1. F.K. Karjagin Oksanen H.I.F.K. H.P.S. h Nylund Lindsten Närvänen H.I.F. K. H. P.S. Sudet Åström Grönlund Malmgren Salin Kanerva H.I.F. K.H.I.F.K. H.I.F.K. H.I.F.X. H.P.S. Viimeinen eli viides maakilpailu suorite.ttiin 11 päivänä lokakuuta Tanskaa vastaan Köpenhaminassa. Edellisiä Tanskaa vastaan pelattuja otteluja silmälläpitäen oli joukkueemme valmistautunut huolelli sesti. Karsintakilpailu pidettiin viikkoa ennen Vaasassa, missä kuitenkaan suurem piin kenttiin tottuneet pelaajat eivät pää sseet täysin oikeuksiinsa. Kun karsin t akilpailussa ei kukaan pelaaja esitt~nyt mitään erikoisen hyvää peliä, ei yleensä uskallettu edes toivoakaan Tanskassa voit toa ainoastaan kunniakasta tappiota. Kai kesta huolimatta pelasi joukkueemme tässä

------9 - ottelussa erikoisen hyvin ja voitti Tans kan tuloksella) - 2 (1 - 2). Näin ollen oli suurin kansainvälinen voittomme jalka- a palloilussa saavutettu. Suomen joukkue pelasi seuraavassa kokoonpanossa: Karlsson Å. I. F. K. Karjagin Oksanen H.I.F. K. H.P.S. Viinioksa almgren Närvänen H. P.S. H.I.F.K. Sudet Åström 1eckström Grönlund Strömsten Kanerva H.LF.K. K.I.F. H.I.F.K. K.I.F. H.P.S. Matkam jOhtaja oli maisteri T. Torni vuori ja jopkkueen johta~ana konttoripääl• likkö R. ickström. Maakilpailujen lisäksi pelattiin B kilpailu Eestiä vastaan maaottelupäivänä eli 17 päivänä kesäkuuta Tallinnassa. B joukkUeemmekin oli oikean pelihengen ins- piroima ja voitti ottelun tuloksella 2 - 0 h (0 _ 0). B-joukkueen kokoonpano oli seuraava: Karlsson Ä.I.F.K. Oksanen Leskinen T.P~S. H.T. Kekkonen Hestenaes präktl H.T. Ä.I.F.K. H.P.S. Eriksson Malmgren L.Karjagin Salin Kanerva H.P.S. H.I.F.K. H.I.F.K. H.I.F.K. H.P.S. Matkan jOhtajana oli tuomari Y. Tor nivuori. Yleistä. Kun jääpalloilussa siirryttiin sar jajärjes telmään ei kuluneena vuonna ole kansainvälisiä seurakilpailuja voitu jär• jestää niin monta kuin aikaisemmin. Suo messa vieraili ainoastaan H.J. K:n ja Kif-

------10 - fen vieraina ruotsalainen Mode-Nässjö seuroista yhdistetty joukkue, joka pela a si 14 päivänä maaliskuuta K.I.F:ää vas taan ja hävisi tuloksella 5 - 0 (3 - 0) sekä seuraavana päivänä Helsingin joukku etta vastaan kärsien tappion maaliluvulla 6 - 3 (5 - 1). Senjälkeen pelasi joukkue Viipurissa Vi PS :ä vastaan häviten taas tuloksella 6 - 1 (3 - O). Neljännen otte lun otteli joukkue paluumatkallaan Turus sa voittaen niukasti 3 - 2. Jalkapalloilussa oli 1yhteistoiminta vilkkaampaa. Ensimmäisenä helluntaipäivänä vieraili Tallinan Sport Vaasassa ja voitti V.P.S:n niukasti 6 - 5 (a - 1). Seuraavana päivänä pelasi Sport Helsingin Palloseuraa vastaan. H.P.S. voitti ottelun 2 - 1. Hel- singin I.F.K. vieraili Norjassa pelaten Drammenissa Drafn seuraa vastaan ja voitti tuloksella 3 - 2. Paluumatkalla pelasi I.F.K. Oslon Lyn seuraa vastaan ja hävisi niukasti 3 - 4 (a - 3). Heinäkuussa kävi h maassamme useita ulkomaalaisia joukkueita, joista mainittakoon Nahod, Tsekkoslovaki asta (I.F.K.-H.P.S.) Wiener Atletio Klub (I.F.K.-H.P.S.) Teplizer Fussball Klub (I.F.K.-H.P.S.) Sportklub Nioholson ien istä (Toverit-Stjärnan) Oslon Lyn (I.F.K.) ja Kalev Tallinnasta (I.F.K.). Kansainvälisten ottelujen lisäksi on vielä järjestetty kansallisia kaupunki ja seuraotteluja, mutta kun ne ovat maini tut eri piirien vuosikertomuksissa emme lähemmin tässä kerro. Fifan kongressi pidettiin toukokuun 22-23 pnä Berlinissä. Suomen Palloliittoa edusti tässä kongressissa liittomme vara puheenjohtaja insinööri K. Karvonen. Sitäpaitsi pidettiin vielä Pohjois maiden Palloliittojen neuvottelukokous Tukholmassa 27 päivänä kesäkuuta • Tässä- - 11 - kin kokouksessa edusti liittoamme insinöö• ri K. Karvonen. Lopuksi kiittää liittohallitus piiri- a hallituksia, liiton komiteoita, seuroja ja aktiivi- sekä passiivijäseniä siitä suuresta uhrautuvaisuudesta, mitä he ovat osoit- taneet pallourheiluamme kohtaan.

Helsingissä tammikuulla 19'2.

suomen Palloliiton Liittohallitus.

E. v.Frenckell Henning Relander Kaarlo soinio M. Jansson Toivo Kosunen Bengt Sjöström Tuure Tornivuori h

E. Pekonen .a

SUOMEN PALLOLI ITON vuosikertomus toimintavuodelta 1932.

Suomen Palloliiton edustajakokouk sessa 24 päivänä tammikuuta 1932 valittiin liiton puheenjOhtajaksi insinööri E. von Frenokell. puheenjohtajan lisäksi valit tiin liittohallitukseen hrat Kauko Karvo nen, Kaarlo Soinio, Bengt Sjöström, Toivo Kosunen, Ossian Nylund, Matte Jansson, Tuu re Tornivuori ja Henning Relander. Sittem h min valitsi liittohallitus varapuheenjoh tajakseen Kauko Karvosen. Kotimaisten asi oiden sihteerinä on toiminut E.A. pekonen sekä ulk oma isten asioiden sihteerinä H. Relander. Koska E.A. Pekonen sittemmin li sääntyneiden töittensä takia anoi · ~apautta liiton sihteerin toimesta, yhdistettiin molemmat toimet ja liitolle otettiin vaki nainen sihteeri, joka myöskin päivisin o lisi liiton kansliassa. Tämän tehtävän on hoitanut hra. P . Lindholm. Järjestelytoi minta. Kuluneena vuonna on liittoon kuu lunut 76 seuraa, joiden kokonaisjäsenmää rä nousee noin 7.900. Liiton alaisina toimivat Helsingin, Turun, Viipurin, Vaasan, Savon, Kymenlaak son, Hämeen - Satakunnan ja Karjalan pii rit. Piirien vuosikertomukset oheenliite- tään.

--_.~------2 - Virallisina äänenkamnattajina ovat olleet Suomen Urheilulehti ja Idrotts a bladet. Erotuomarikomitea. Liittohallitus valitsi erotuomari komiteaan pUheenjohtajaksi R. Wiokströmin, sihteeriksi Y. Tuhkusen sekä jäseniksi H. Kuhlbergin, M. Aallon ja Y. Tornivuoren. Valitsemiskomiteat. Jääpalloilussa: Puheenjohtaja B. Sjöström, sihteeri H. Relander sekä jäsenet K. Soinio, A. Ahnger ja L. Mäkinen. . Jalkapalloilussa: P uheenjohtaja B. Sjöström, sihteeri h H. Relander sekä jäsenet R. Wiokström, Y. Tornivuori ja J. Suomela. Sarjakomiteat: Jalkapalloilussa: Puheenjohtaja H. 'Relander, sihteeri E. • Pekonen ja jäsen T. Tornivuori. Jääpall oil ussa: Puheenjohtaja B. Sjöström, jäsenet G. Åström ja E. Lehtola. Sihteerinä on toi minut hra. E.A. Pekonen. Komiteoiden kertomukset oheisina. Kilpailutoiminta: Jääpallomestaruuskilpailut järjes• tettiin toisen kerran sarjajärjestelmän mu-

--- _.------