Kansainvälinen Menestyjä PÄÄKIRJOITUS

TEOSTON ASIAKASLEHTI 3:2013

Kotimaisuus kantaa Uusi tilitys- Kittilä aktiivisin 10 Radio Suomipopissa 12 järjestelmä 24 keikkapaikka- Teostorytulossa kunta

einojuhani rautavaara NYKYMUSIIKIN kansainvälinen menestyjä PÄÄKIRJOITUS

Lisää keskustelua

tekijänoikeudesta Tomi Korhonen

Taakse jääneen kesän ja kuluvan syksyn aikana on mielessä kaikenlainen keskustelu tekijänoikeudesta, jär- käyty varsin vilkasta keskustelua tekijänoikeudesta. Järkeä jestöistä ja luovan alan toimintaedellytyksistä on enemmän tekijänoikeuslakiin -kansalaisaloite keräsi kesällä vaadit- kuin suotavaa. tavat 50 000 allekirjoitusta ja on seuraavaksi eduskunnan käsittelyssä. Ymmärrystä luovalla alalla toimivat totisesti Kansalaisaloite on hieno osoitus uudenlaisesta tavasta kaipaavat, sillä esimerkiksi musiikintekijöiden verotuksessa nostaa ihmisten tärkeiksi kokemia asioita laajempaan ja sosiaaliturvassa on edelleen kannustinloukkuja, jotka keskusteluun. On ollut myös ilo huomata, että tekijänoike- suorastaan estävät tolkullisen ammatinharjoittamisen. udet ja luovan alan kysymykset laajemminkin herättävät Yksi esimerkki löytyy yrittäjyydestä. Teoston toteutta- kiinnostusta ja keskustelua. man yritys- ja verotuskyselyn mukaan suurella osalla suo- Aloitteen sisältö ei kuitenkaan herätä yhtä suuria malaisista ammattimaisista musiikintekijöistä on musiikkiin riemunkiljahduksia. liittyvää yritystoimintaa. Aktiivisimpia yritysten perustajia Vaikka sitä mainostettiin muun muassa musiikinte- ovat nuoret musiikintekijät. kijöiden asemaa parantavana, itse asiassa useat aloitteen Tällä hetkellä Teoston maksamat tekijänoikeuskorvauk- kohdista heikentäisivät merkittävästi tekijöiden asemaa. set ovat tekijän ansiotuloa, eikä tulouttaminen yritykselle Yhtenä esimerkkinä heikennyksestä käy muun muassa ole mahdollista. Käytännössä siis aktiiviset uudet yrittäjät laillisen lähteen vaatimuksen poistaminen. Tämä laillistaisi joutuvat jättämään yhden keskeisistä tulonlähteistään käytännössä piraattitiedostojen lataamisen. kokonaan yritystoimintansa ulkopuolelle. Tämä tuskin Kansalaisaloitteessa on myös jätetty tyystin ottamatta kannustaa kehittämään ja panostamaan pitkäjänteisesti huomioon tapoja, joita piratismiin puuttumiseksi olisi omaan yritystoimintaan. mahdollista ottaa käyttöön. Muun muassa Teosto on pitänyt Jotta Suomeen saataisiin uutta kasvua, Teosto ja sen jo vuosia esillä ns. huomautuskirjemenettelyä, joka antaisi jäsenjärjestöt ovat esittäneet musiikintekijöiden verotuksen varsin pehmeän keinon puuttua laittomaan toimintaan. uudistamista siten, että tekijä voisi ohjata tekijänoikeusjär- jestöltä saamansa henkilökohtaiset korvaukset määräysval- Luovan työn tekijät ja yrittäjät Lyhty ry lassaan olevan yhtiön elinkeinotuloksi. julkaisee vuosittain Tekijänoikeusbarometria, jossa luoda- Lisää aloitteesta ja sen taustalla olevasta kyselystä voit taan suomalaisten suhtautumista luovien alojen kannalta lukea sivulta 32. keskeisiin kysymyksiin, kuten tekijänoikeuteen. Tuorein Teosto on mukana pääyhteistyökumppanina lokakuun Tekijänoikeusbarometri on varsin mieluisaa luettavaa, sillä puolivälissä Tampereella järjestettävässä Musiikki&Media suomalaisten suuri enemmistö suhtautuu tekijänoikeus- -tapahtumassa. Tapahtumassa tullaan pureutumaan muun järjestöihin ja niiden keräämiin korvauksiin myönteisesti. muassa musiikintekijöiden verotukseen ja musiikin digi- Järjestöjen katsotaan olevan oikealla asialla ja hyödyksi markkinoiden toimivuuteen. Teostolaisia tulee olemaan kotimaiselle kulttuurille. Tampereella useampiakin, joten ottakaa hihasta kiinni ja Erityisen mieluisaa luettavaa barometri on siitä syystä, tulkaa keskustelemaan! että myönteisesti suhtautuvien määrä on edelliseen tutki- Ajankohtaisia puheenaiheita käsitellään myös Teoston mukseen verrattuna kasvanut. Samalla tavalla on lisäänty- verkkosivuilla. Teoston blogipalstalla on huhtikuusta saakka nyt myös ihmisten tiedontaso tekijänoikeusjärjestöistä ja julkaistu lukuisia kirjoituksia musiikkialan ytimestä ja niiden tehtävästä. sen liepeiltä. Aiheisiin ja kirjoituksiin pääset tutustumaan Vanha sanonta ei siis tunnu pitävän paikkansa, sillä tarkemmin osoitteessa teosto.fi/teosto/blogi. tieto ei suinkaan lisää tuskaa, vaan ymmärrystä. Tässäkin

Teostory on Teoston tiedotus- ja asiakaslehti sekä tekijänoikeusalan yleinen keskustelufoorumi. Kirjoitukset eivät välttämättä edusta Teoston kantaa. Julkaisija Säveltäjäin Tekijänoikeustoimisto Teosto r.y., Lauttasaarentie 1, 00200 Helsinki, puh. (09) 681 011, faksi (09) 677 134, sähköposti: [email protected] Toimitus Tomi Korhonen (päätoimittaja), Marja-Leena Karjula (toimitussihteeri) Ulkoasu Topi Saari/Neutron Design kannen kuva Ari Korkala / Music Finland Paino Forssa Print ISSN 1236-6757 | 38. vuosikerta. | Teosto on kansainvälisen tekijänoikeusjärjestöjen yhteistyöelimen Cisacin jäsen.

2 Teostory 3:2013 TÄSSÄ NUMEROSSA

� Unelma-ammattini olisi olla � Pelimusiikki voi seistä myös sanoittaja ja laulaja.� s.26 omilla jaloillaan.� s.23

Tomi Korhonen

Mikko Alatalo on tekijän- oikeuksiin perehtynyt kansanedustaja ja ikuinen kantrimies. s. 16

� On ihanaa käyttää sitä vapautta, että etsii ihmisiä joiden kanssa syntyy jotain uutta. � Jonna Tervomaa s. 25

teosto.fi/teosto/blogi

Parrasvaloista 3:2013 taustalle Säveltäjä Einojuhani Rauta- Asenteet tekijänoikeuksia vaara on Teoston ikätoveri kohtaan muuttuvat myön- C-kasetti innosti 4 – ja suomalainen vientime- 22 teisemmiksi. kuuntelijat tekijöiksi nestyjä. Kittilä ja muut Lapin hiih- Kotimainen musiikki on 24 tokeskukset ovat aktiivisia Saariaho ilmaisi Radio Suomipopin menes- keikkapaikkakuntia. huolensa taidemusiikin 10 tysreseptin takana. tulevaisuudesta Ammattimaisilla musii- Uusi tilitysjärjestelmä val- kintekijöillä on usein mistumassa yhteispohjois- 32 myös musiikkiin liittyvää 12 maisessa Polaris Nordic yritystoimintaa. -hankkeessa. Äänestä Musiikki & Mikko Alatalo provosoi: Median Industry Awards ”Suomalaisethan rakastavat 34 -voittajia! 16 kantria!”

Teostory 3:2013 3 TEOSTORYN VIERAANA

tupakkakauppiaan

Säveltäjä Einojuhani Rautavaara on Teoston ikätoveri. Hän täyttää lokakuussa 85 vuotta. uu1990-luvullan Rautavaarastael kehkeytyim a tehokkaan markkinoinnin ja lukuisten levytysten ansiosta suomalaisen klassisen musiikin viennin vertauskuva. Nykyään hän säveltää muutaman tunnin päivässä.

Teksti: pekka hako Kuvat: pekka hako ja teoston arkisto

un 17-vuotias koululainen Eino Rautavaara opiskeli Turun klassillisessa lyseossa, hän alkoi hapuilla vakavammin musiikin suuntaan – musiikki oli hänelle vetovoimainen pakopaikka. Ensimmäiset sävellykset syntyivät jo kouluaikana. Hän istui pianon ääressä ja etsiskeli sointuja niin kauan, että oppi löytämään transsia muistuttavan tilan. Hiljalleen hän oppi rakentamaan pianon avulla sellaisen ilmapiirin, että osasi keskittyä vain ympäröivään soivaan todellisuuteen. Hän tiesi, että soittelemalla tiettyjä sointuja hän saattoi edetä tilaan, jossa keksi ja löysi pianosta hauskoja ja hänelle aivan uusia soivia maailmoja. 4 Teostory 3:2013 k Mikään maailmassa ei ole ikuista. Se siinä suurenmoista ma onkin.

Koska säveltämisen ohella oli syytä asiakkaita. Kauniina kesäpäivinä hän lähti vauhdilla liikkeelle, kun Rauta- hankkia tuottava siviilivirka, nuoren viettäisi aikaa istuen kaupan edessä koira vaara vuonna 1954 voitti teoksellaan A miehen mietteissä elämänlaadun ver- vierellään ja lukien mukavaa kirjaa. Requiem in Our Time sävellyskilpailun tauskuvaksi iskostui tupakkakauppa. Loppujen lopuksi Helsingin yliopis- Yhdysvalloissa. Palkittu teos esitettiin Hän oli seurannut naapuristonsa tupak- tosta ja filosofian maisterin tutkinnosta silloin tällöin radiossa, jonka ääressä istui kakauppiaan miellyttävän rauhallista tuli Rautavaaran turvallinen tupakka- myös Ainolan hiljaisuuteen vetäytynyt elämää. Hän kuvitteli tulevaisuudessa kauppa, takaportti jos säveltäminen ei Jean Sibelius. Kun Sibelius vuonna 1955 istuskelevansa kaupan takahuoneessa onnistuisi. täytti yhdeksänkymmentä vuotta, hän sai ja säveltävänsä siellä aina kun ei ollut Mutta säveltäminen onnistui. Ura kapellimestari ja säveltäjä Sergei Kousse-

Teostory 3:2013 5 vitzkyn mukaan nimetyltä yhdysvalta- Rautavaara liittyi Teoston asiakkaaksi Einojuhani laiselta säätiöltä apurahan annettavaksi vuonna 1952. Rautavaara nuorelle säveltäjälle. ”Nuorena säveltäjänä olin toki säveltää päivittäin ”Erikoinen syntymäpäivälahja tietoinen Teostosta. Alkuvuosina muutaman tunnin. Tekeillä ja siihen liittyvä ilahduttava tuomio Teosto-tuloni olivat niin vähäiset, että on pianokappale osui minuun”, Rautavaara ihmettelee taisin unohtaa niiden ilmoittamisen Hongkongiin. Sen vieläkin. ”Matka Yhdysvaltoihin tuli verottajalle. Siihen aikaan ilmoitus piti tulee valmistua vuoden loppuun merkitsemään ratkaisevaa muutosta tehdä itse. Eräänä vuonna havahduin, mennessä. kehitykselleni. Kävin kiittämässä Sibe- että sieltähän oli tullut ihan selvää rahaa, liusta saamastani apurahasta, ja palattu- ja sen jälkeen kiirehdin tunnollisesti ani kiitin mahdollisuudesta saada viettää ilmoittamaan kaikki.” lähes kaksi vuotta New Yorkissa Juilliard Rautavaara on muutamassa haastat- School of Musicissa ja Tanglewoodin telussa ja kirjoituksessa korostanut, että Music Centerissä.” hänen kutsumuksensa ja tehtävänsä ei ole yhteisten asioiden hoitaminen. ”Kai- Ammattilaiseksi kenlainen johtaminen on minulle syvästi Yhdysvalloissa vietettyjen vuosien vierasta”, hän sanoo. ”Olen halunnut jälkeen alkoi Einojuhani Rautavaaran ottaa vastuun vain itsestäni, omasta tai- ammatillinen ura säveltäjänä. Samalla teestani. Se on se tapa, jolla olen katsonut hän muutti etunimensä. parhaiten palvelevani yhteisöä.” ”Eino oli liian pehmeä ja vokaalivoit- Siksi tuntuu yllättävältä, että vuosina toinen. Einojuhani on täydellisen sym- 1970–1979 Rautavaara toimi Teoston joh- metrinen Rautavaaran kanssa”, säveltäjä tokunnan jäsenenä. Mikä sai ryhtymään paljastaa. ”Etu- ja sukunimeen kätkeytyy yhteisten asioiden hoitoon? tavujen ja sanojen numeroleikki, millä ”Entisen työpaikkani eli Helsingin saattaa olla yhteys siihen, että opiskelin kaupunginorkesterin intendentti ja ystä- samaan aikaan dodekafoniaa ja rivitek- väni Nils-Eric Ringbom muistaakseni niikkaa.” sai minut mukaan – luultavasti varsin

6 Teostory 3:2013 kuulemastaan ja kirjoitti, kuinka hän oli tuntenut hyvin tutuiksi teoksen Nuoren ihmisen äänet erämaavaelluksiltaan Kainuun korpimaisemissa. Kun Rautavaara joskus myöhemmin kehaisi ystävälleen Aulis Salliselle saaneensa tällaisen kirjeen pitää kerätä presidentiltä, Sallinen tokaisi: ”Kyllä se oli kunniaksi – Kekkoselle.” Rautavaara ei heti tajunnut iske- itselleen neensä kultasuoneen. Vasta kun teos levytettiin, se alkoi soida ulkomaisilla radioasemilla ja kyselyjä sateli eri puolilta maailmaa. Teos aloitti voittokul- traumoja. kunsa – päinvastoin kuin promootiomu- siikeille yleensä käy. Cantus arcticus on edelleenkin säveltäjänsä ylivoimaisesti Ne ovat soitetuin orkesterisävellys. Viimeisen kymmenen vuoden aikana sitä on soi- tettu konserteissa eri puolilla maailmaa vuosittain 25–57 kertaa, eikä luku sisällä moottoreita, radiosoittoja. Säveltäjän uusi elämä energianlähteitä. 1970-luku oli Rautavaaran yksityis- elämässä sekavaa aikaa, avioliitto oli pirstoutumassa. Uuden avioliiton myötä 1980-luvun puolivälissä alkoi seestei- sempi kausi. Tuolloin Rautavaara löysi säveltäjänä ilmaisutavan, joka on jatku- nut tähän päivään asti. ”Säveltäessäni viidettä sinfoniaa aloin ajatella, että kysymyksessä on jotain passiivisena jäsenenä.” Läpimurtoteos muuta kuin jonkinlainen tietty kaava tai ”Johtokunta teki kerran kesäisen Oulun yliopisto tilasi promootiojuhlaansa muotti. Sinfonia on ajattelutapa, sellai- huvimatkan Vikaniin eli Martin Wege- vuodeksi 1972 Rautavaaralta teoksen. nen, jossa ei ole kiire tehdä musiikillista liuksen rakennuttamaan ja Teoston Syntyi sittemmin klassikon asemaan dramatiikkaa. Ei ole mitään kiirettä haltuun siirtyneeseen huvilaan Pohjan kohonnut Cantus arcticus, konsertto selvittää asioita nopeasti pois seuraavien kunnassa. Enpä osannut aavistaa, että linnuille ja orkesterille. Lintujen osuus osien alta. Halusin säveltää pitkiä jatku- muutamaa vuotta myöhemmin tulisin kuullaan ääninauhalta. moita, joihin saattoi asettua olemaan.” pakenemaan Vikanin suojiin yhtenä Juhlalliseen promootioon Rautavaara Tämän jälkeen alkoi tapahtua. Rauta- elämäni myrskyisimmistä vaiheista. ei itse päässyt osallistumaan, mutta vaaran viiden sinfonian partituurit pai- Niin sanotussa ’Palmgrenin huoneessa’ hän sai pienen kirjeen tilaisuuden ”Taisin olla nettiin 1980-luvun lopulla, ja levy-yhtiö sävelsin Edith Södergranin tekstiä kuo- jälkeen. Kirjeen kirjoittaja oli tasavallan johtokunnassa Ondine julkaisi teokset kahdella levyllä. varsin passiivinen rosarjaksi Katedralen, ja tunsin vahvasti presidenttiU rho Kekkonen, joka oli jäsen”, Einojuhani Levy-yhtiön lempeällä painostuksella tradition läsnäolon.” ollut läsnä juhlassa. Kekkonen kiitti Rautavaara vuonna 1994 valmistuneen seitsemän- muistelee nen sinfonian nimi muutettiin – siitä tuli vuosiaan Teoston johtokunnassa. Angel of Light. Nimen muutos ja levytys Vuonna 1978 sysäsivät liikkeelle lumipalloefektin. otetussa kuvassa mukana ovat Eri puolilla maailmaa Rautavaaran vasemmalta uusia orkesteriteoksia, konserttoja ja varapuheenjohtaja oopperoita odotettiin uteliaina, niistä Roger Lindberg, Erkki Melakoski, kirjoitettiin laajasti, ja ne soivat sadoilla Rauno Lehtinen, radioasemilla. Einojuhani Rautavaarasta Einojuhani oli tullut nykymusiikin kansainvälisen Rautavaara, Olavi Pesonen, menestyksen vertauskuva. Levymyynti puheenjohtaja oli usean vuoden ajan poikkeuksellisen Joonas Kokkonen, sihteeri Pekka vilkasta. Kallio, Aulis ”Minulla oli markkinarako tehdä Sallinen, Kari myös oopperoita, sillä hyvin harvoilla OTSO PIETINEN OTSO Tuomisaari ja Harry Orvomaa. säveltäjillä on kyky kirjoittaa itse sekä

Teostory 3:2013 7 Jos kysytään, miten minä Jos on hyvin Taiteilijalla tulisi toivon omien kappaleitteni olla karismaattinen kohdalla käyvän, niin totta syvällisesti ja suhde yleisöön. kai olisi hyvin hauskaa, jos ne Pahin, mitä hän eläisivät ja niitä pystyttäisiin perusteellisesti vastaanottamaan vielä boheemi, ei voi tehdä, on että kauan. Toisaalta en hän ilmaisee ja kuitenkaan toivo, että oikein ehdi tulkitsee itseään. niitä vastaanotettaisiin Silloin kaikki jää rajattomasti, koska se tehdä taidetta. vain pintaan, jossa merkitsisi sitä, että maailma taiteilijamaisuus olisi pysähtynyt paikalleen loistaa liian selvästi. eikä se muuttuisikaan enää siitä mikä se nyt on.

musiikki että teksti samaan teokseen. laista edistämistyötä tehtiin Magnus Tänä päivänä Einojuhani Rautavaara Siksi oopperat ovat olleet minulle kes- Lindbergin ja Kaija Saariahon kus- säveltää edelleen muutaman tunnin keisiä.” Menestysoopperat ovat säveltä- tantajien kanssa. Nämä kolme säveltäjää päivässä. ”Enempää en jaksa, mutta jilleen aina taloudellisesti tuottoisia. Sitä puskivat jäänsärkijöinä maailmalla säveltäminen on minulle elämänmuoto. se oli ollut aikaisemmin myös Joonas apunaan ulkomaiset kustantajat ja aluksi Teen sitä toivoakseni loppuun saakka.” Kokkoselle ja Aulis Salliselle. suomalaiskapellimestarit ja -muusikot. Huhtikuussa 2014 Washington Tarkkoja julkisia tilastoja ei ole, mutta Myöhemmin suomalaiskytköksiä ei enää DC:ssä saa kantaesityksensä kvintetto Einojuhani Rautavaara lienee nykyään tarvittu. Variations for Five, jonka arvovaltainen Sibeliuksen jälkeen soitetuin klassisen Pian edistämistyön tavoite saavutet- Yhdysvaltain kongressin kirjasto pari musiikin suomalaissäveltäjä. Viimei- tiin. Maailmalta alkoi kuulua komment- vuotta sitten tilasi suosittuun konsertti- sen kymmenen vuoden aikana hänen teja, että ”teillähän on Suomessa hyviä sarjaansa. Vaikka Rautavaaran sävellys- suuria teoksiaan on vuosittain esitetty säveltäjiä”. Kiinnostus laajeni kärkikol- tahti on aiempaa verkkaisempi, hänen konserteissa yhteensä 102–162 kertaa. mikosta muihin suomalaissäveltäjiin. musiikkinsa kustantajat sekä äänitteiden Niistä vain viidesosa on tapahtunut Tällaiseen yleistykseen oli tähdätty; tuottajat ja jakelijat pitävät huolen siitä, kotimaassa. väylä saatiin avattua leveämmäksi. että hänen 216 teostaan tulevat soimaan Menestyksen taustalla on tiivis ”Vaikka olen sietämättömän itsekes- ympäri maailmaa vielä vuosikymmeniä. yhteistyö, jota levy-yhtiö Ondine teki keinen ihminen, olen iloinen muidenkin Tulossa ovat Madridiin tilattu Balada eli 1990-luvun lopulla median, kustanta- menestyksestä”, Rautavaara sanoo. ”Se ei kantaatti kuorolle, solisteille ja orkeste- jan ja silloisen Suomalaisen musiikin ole pois minulta. Minun menestykseni rille Federico García Lorcan teksteihin tiedotuskeskuksen eli nykyisen Music ei olisi ollut mahdollista ilman Ondinen sekä orkesterilaulusarja Rubaiyat Gerald Finlandin kanssa. Avainasemassa olivat toimitusjohtajan Reijo Kiilusen näke- Finleylle ja kilpailukappale Hongkongin radioasemat ja levykauppiaat. Saman- myksellisyyttä ja päättäväisyyttä.” pianokilpailuun.

8 Teostory 3:2013 Henrik Otto Donner in memoriam Romanttinen kameleontti lähti saappaat jalassa

Suruviesti Henrik Otto Donnerin kuolemasta kesäkuun lopussa saapui yllätyksenä. Vaikka Otto oli sopeutunut elämään Parkinsonin taudin vaivaamana, tauti ei koitunut hänen kohtalokseen – eikä edes viime vuonna Atlantin ylitystä edeltänyt tapaturmainen kaatuminen, vaikka se vaurioitti sel- kää pysyvästi. Otolle meri, purjehdus ja kalastus olivat kaikki kaikessa. Meren äärellä hän myös kohtasi viimei- set hetkensä: juhannuksen jälkeen hän oli Pietarsaaressa valmistelemassa venettään kesän ensi- purjehdukselle, kunnes hänet löydettiin kuolleena merestä veneensä vierestä 26.6.2013. Hän oli 73-vuotias. Henrik Otto Donner syntyi 16.11.1939 Tampereella liikemiesisän ja pianistiäidin perheeseen. Kouluvuosien jälkeen Otto muutti Helsinkiin ja aloitti opinnot Sibelius-Akatemiassa (1958–1962) ja jatkoi opiskelua Münchenissä ja Wienissä. Opiskeluvuosina hän sai ensimmäiset kosketuksensa ammattimaiseen esiintymiseen soittaessaan Ossi Aallon ja Esa Katajavuoren kvinteteissä. Samoi- hin aikoihin alkoi myös 50-vuotinen yhteistyö saksofonisti ja huilisti Juhani Aaltosen kanssa. Otto ei tunnustanut musiikin raja-aitoja. Alusta lähtien hän toimi laajakatseisesti ja oli mukana jazzyhtyeissä säveltäjänä ja trumpetistina, sävelsi elokuva- ja teatterimusiikkia sekä taidemusiik- kia, hän oli organisaattori, kuoronjohtaja ja musiikkipoliitikko, joka korosti, että ”taiteen pitäisi aina tapahtua ihmisten keskuudessa ja heijastaa niitä reaktioita, joita ihmisten joukossa tapahtuu”. Erityisen merkittävän työn uudistajana Otto teki vuosina 1970–1974 Yleisradion viihdeohjelmien päällikkönä. 1960-luvulla Otto oli mukana järjestämässä ensimmäisiä suomalaisia happeningeja ja toimi myöhemmin vasemmistolaisessa poliittisessa laululiikkeessä. Hänen syvin merkityksensä musiik- kivaikuttajana lienee Love Recordsin (1966–1979) perustaminen yhdessä Christian Schwindtin ja Atte Blomin kanssa. 1980- ja 1990-luvulla Otto antoi aikaansa musiikkijärjestöille. Hän toimi mm. Elvisin (1986– 1994, 2007–2008), Lusesin (1989–1990, 2001–2002) ja Teoston (1994–2006) puheenjohtajana sekä lukuisissa muissa luottamustehtävissä. Teoston puheenjohtajana hänellä oli luonteva yhdistäjän rooli, sillä hän oli kummankin säveltäjäyhdistyksen jäsen ja tunsi yhtä hyvin kevyen kuin vakavan musiikin tekijöiden työtä. Otto piti tärkeänä, että Suomessa on vahva kotimainen tekijänoikeusjär- jestö, joka on kuitenkin aktiivisesti mukana kansainvälisessä yhteistyössä. Otolla oli laajat yhteydet; hän toimi mm. European Music OfficenM E On puheenjohtajana (2001–2009). Monet työtoverit muistavat Oton ovelan mutta lempeän katseen. Keskustelussa hän tiiraili tuu- heiden kulmakarvojensa alta ja saattoi myhäillen heittää satiirisen reunahuomautuksen, ja samalla – jos sikari ei piirtänyt savukiehkuraansa huoneeseen – toisen käden peukalo ja etusormi hiplasivat tavaramerkiksi iskostuneita viiksiä. Taiteilijana Otto oli romanttinen kameleontti. Hänen ystäväpiirinsä kattoi musiikin lisäksi teki- jöitä ikään katsomatta yhtä hyvin tanssista, elokuvasta ja teatterista kuin kirjallisuudesta ja runou- desta. Otto ehti saada aikaan paljon – ja niin paljon jäi vielä kesken. Oton lukuisat sovitukset, aivan erityisesti jousisovitukset, ovat omaa luokkaansa. ”Saundiin ei voi koskaan tuijottaa liikaa”, Otto muistutti. Ikivihreä Donner-saundi elää.

Pekka Hako Kirjoittaja valmistelee Henrik Otto Donnerin elämäkertaa.

Teostory 3:2013 9 RADIO

Kotimaisuus on valttia Suomipopilla Radio Suomipop on löytänyt menestysreseptin kotimaisesta musiikista. Vuonna 2001, kun kanava perustettiin, kotimaiseen musiikkiin keskittyminen oli keino erottautua kilpailijoista. Nykyään se lukee jo kanavan toimiluvassakin.

Teksti: JENNI PEKKINEN Suomen kuunnelluin aamushow. prosenttia tapahtuu FM-taajuuden voi voittaa lippuja ainoastaan Aamulypsyn konsepti on tietoisesti kautta, Suvannon mukaan moni- osallistumalla kanavan kilpailuihin. Radio Suomipopin viilattu erilaiseksi kuin kilpailevilla kanavaisuus on tullut alalle jää- Tällaisilla tapahtumilla haluamme ohjelmapäällikön Jussi kanavilla. Aamuaikoina kuuntelijat däkseen. Radio Suomipop järjestää tarjota kuuntelijoille elämyksiä, Suvannon mukaan koti- valitsevat kanavan, jolta löytyvät kuuntelijoilleen muun muassa joita rahalla ei saa. Tapahtumilla maisuus kantaa kanavaa edelleen. hyvät persoonat ja viihdyttävä erilaisia tapahtumia, kuten yksi- tuetaan tietysti myös kanavan Tällä hetkellä kanavaa kuuntelee show. Suomipopilla pääosassa ovat tyiskonsertteja ja risteilyjä, joiden ohjelmasisältöjä ja esiintyviä tuoreiden Finnpanelin tutkimustu- vaihtuvien vieraiden sijaan Aamu- esiintyjiksi valitaan kanavan profii- artisteja. Tapahtumat eivät kuiten- losten mukaan lähes 1,2 miljoonaa lypsyn kolme juontajaa ja heidän liin sopivia kotimaisia esiintyjiä. kaan ole toimintamme ydin vaan suomalaista viikoittain. Suomipop tarinansa”, Suvanto kertoo. ”Suomipop järjestää muun tukevat ydinliiketoimintaamme eli onkin kaupallisten radiokanavien Vaikka radion kuuntelusta 95 muassa Eturivi-keikkoja, joihin FM-taajuuden kautta tapahtuvaa markkinajohtaja erittäin kilpail- kuuntelua”, Suvanto valottaa. lussa 25–44-vuotiaiden kohderyh- mässä, johon myös Radio Suomipop Kotimainen musiikki Eturivi-keikoilla keskittyy. Radio Suomipop aiempaa positiivisempaa ”Kanavaa tehdään tavallisille haluaa tarjota Radio Suomipopin viikkotason suomalaisille. Tarkoituksenamme kuuntelijoilleen musiikkikirjasto koostuu muuta- elämyksiä, on tehdä musiikin kuuntelu joita ei voi masta sadasta kappaleesta. Kirjastoa helpoksi myös niille, jotka eivät ostaa rahalla. päivitetään parin viikon välein. Huhtikuun välttämättä ole perehtyneet musiik- keikalla esiintyi Soitettava musiikki ei valikoidu kiin, tekijöihin tai esiintyjiin vaan J. Karjalainen. kanavalle sattumalta vaan valin- haluavat vain kuunnella hyvää nat perustuvat perusteellisiin ja musiikkia”, Jussi Suvanto avaa säännöllisin väliajoin toteutettaviin Suomipopin konseptia. musiikki- ja markkinatutkimuksiin. ”Seuraamme tiiviisti kanavan Musiikki vetää kuuntelijalukuja, joiden pohjalta

kuuntelijat kanavalle A S K INEN meillä on hyvä näkemys siitä, mihin Tutkimusten mukaan ihminen olisi hyvä panostaa. Tutkimuksissa E MM I T kuuntelee keskimäärin kolmea kana- tutkimme erilaisia musiikkityylejä vaa viikossa ja 80 prosenttia kuun- ja kappaleita, joista tutkimuksen telijoista valitsee kanavan musiikin osallistujat pääsevät kertomaan perusteella. Suomipopille houkutel- � Kotimaisten tekijöiden oman mielipiteensä. Tulosten laan kuuntelijoita paitsi musiikilla, perusteella tiedämme, millainen myös toimivilla konsepteilla. taso on suorastaan huikea musiikki miellyttää tällä hetkellä ”Erityisesti aamuohjelma on vaikkapa tietynikäisiä naisia. ratkaisevassa asemassa. Suomi- ja sanoituksista löytyy Tämän jälkeen arvioimme, mitkä popin Aamulypsy on tällä hetkellä hyviä tarinoita.� musiikkityylit sopivat yhteen,

10 Teostory 3:2013 valitsemme 500–600 kappaletta ja testaamme ne vielä erikseen niin sanotulla salitutkimuksella. Tämän prosessin jälkeen teemme valinnat siitä, mitä musiikkia ja kappaleita kanavalla soitetaan”, Suvanto kertoo. Tällä hetkellä Suomipopin ohjelmistossa painotetaan suo- ”Meille on tärkeää, että suoma- meksi laulettuja kappaleita, vaikka laiset musiikintekijät voivat hyvin Suvannon mukaan tällä hetkellä ja heillä on mahdollisuus tehdä tehdään myös paljon erinomaista hyviä biisejä. Oman kokemukseni kotimaista musiikkia, joka esitetään perusteella sanoisin, että tekemisen englanniksi. Toisaalta kanavan taso on kasvanut paljon: osaamista, löytyy hyviä tarinoita. Olemme Suomipopin ohjelmistoon kuuluu myös Suo- tietoa ja taitoa on tullut paljon ja iloisia myös siitä, että suomalainen Aamulypsy on Suomen men virallinen albumilista, missä suomalaiset kappaleet ja musii- musiikki on muuttunut positiivi- kuunnelluin menestyvät myös ulkomaiset kintekijät ovat mielestäni täysin semmaksi ja kotimainen popmu- aamushow. Pääosassa ovat tähdet. Suomipop esittää ja käy vertailukelpoisia kansainvälisten siikki on alkanut olla hyväntuulista. ohjelman kolme listaa läpi mahdollisimman pitkälle tekijöiden kanssa. Kotimaisten On hienoa, että positiivinen ja juontajaa, sinivalkoisin silmin ja kotimaisia tekijöiden taso onkin tällä hetkellä reipas meininki on tällä hetkellä ohjelmapäällikkö Jussi Suvanto kappaleita poimien. suorastaan huikea ja sanoituksista pinnalla”, Suvanto arvioi. kertoo.

Teostory 3:2013 11 POLARIS NORDIC -HANKE

Yhteispohjoismainen tilitysjärjestelmä valmistumassa Teoston tilitysjärjestelmän uudistaminen on käynnissä yhteisessä Polaris Nordic kehityshankkeessa Teoston tanskalaisen ja norjalaisen sisarjärjestön kanssa. Tavoitteena on tilittää osa tulevan joulukuun tilityksestä uudella järjestelmällä.

Teksti: marja-leena karjula kuvitus: topi saari

Teoston tanskalainen sisar- järjestö Koda ja norjalainen Tono aloittivat pari vuotta kehitämme sujuvan järjestelmän kaikissa sitten yhteisen tilitys- ja esitysraportoin- maissa esitettävien tv-sarjojen ja eloku- tijärjestelmän kehittämisen. Teosto liittyi vien musiikkitietojen käsittelemiseksi mukaan tähän Polaris Nordiciksi nimet- tilitystä varten.” tyyn hankkeeseen viime vuonna. “Koda, Tono ja Teosto ovat kaikki Teoston tavoitteena on siirtyä käyttä- maailman tehokkaimpien tekijänoikeus- mään uutta tilitysjärjestelmää vaiheittain järjestöjen joukossa. Kilpailu kuitenkin niin, että kaikki esityskorvaukset tilite- – säveltäjille, sanoittajille, sovittajille kovenee ja yhdessä pystymme vastaa- tään uudella järjestelmällä vuoden 2014 ja musiikinkustantajille”, hankkeen maan siihen paremmin.” loppuun mennessä. ohjausryhmän puheenjohtaja, Teoston toimitusjohtaja Katri Sipilä sanoo. Tilitys uudesta Oikeudenomistajille “Järjestöt pystyvät toimimaan järjestelmästä parhaat mahdolliset tehokkaammin ja säästämään “Yhteispohjoismainen työ on edennyt palvelut kustannuksia yhteistyötä tekemällä, ripeästi”, hanketta Teoston päässä koordi- “Teosto lähti mukaan Polaris Nor- yhteisiä järjestelmiä kehittämällä ja noiva Lea Valkeajärvi kertoo. dic -yhteistyöhön parantaakseen päällekkäistä työtä välttämällä. Yhteistyö Sekä Katri Sipilä että Lea Valkeajärvi palvelua oikeudenomistajillemme säästää kustannuksia, kun esimerkiksi antavat Polaris Nordic -kehitystyön

12 Teostory 3:2013 Teostietokannan ylläpito ostetaan ulkopuolelta Polaris Nordicissa Koda, Tono ja Teosto kehittävät yhteistä tilitys- ja esitysrapor- tointijärjestelmää. Teosdokumentaation hoitamisen järjestöt ostavat sen sijaan Teoston tilitysjärjestelmän uudistaminen on käynnissä yhteisessä Polaris ulkopuoliselta palveluntarjoajalta, Tuk- Nordic kehityshankkeessa Teoston tanskalaisen ja norjalaisen yksityiskohtaisempaa holmassa toimivalta International Copy- TILITYStietoa right Enterprise Services AB:ltä eli ICE:ltä. sisarjärjestön kanssa. Tavoitteena on tilittää osa tulevan “Tilitysten saajille uuden tilitys ”Nykyisin käytössä oleva yhteis- järjestelmän käyttöönotto näkyy vain pohjoismainen teostietokanta on tullut joulukuun tilityksestä uudella järjestelmällä. tilityserittelyistä”, Lea Valkeajärvi sanoo. elinkaarensa päähän ja sitä oli ryhdyttävä ”Nyt syksyn aikana Teostossa keski- joko uusimaan tai hankittava tilalle uusi Teksti: marja-leena karjula kuvitus: topi saari tytään tilitysjärjestelmän kehittämisen ratkaisu. Ruotsin Stimin ja Englannin perustyöhön ja muutetaan verkkopalve- PRS for Musicin yhdessä perustama ICE lua interaktiivisemmaksi. Verkkopalve- tarjosi tähän parhaan ratkaisun”, Katri lussa saatavilla oleviin tilityserittelyihin Sipilä sanoo. tulee toiminnallisuuksia, joiden avulla Polaris Nordic on tehnyt ICE:n kanssa tilityksen tietoja voi tarkastella erilaisista aiesopimuksen, jonka mukaan ICE hoitaa näkymistä.“ Kodan, Tonon ja Teoston teosdokumen- ”Uudenlaisessa tilityserittelyssä on taation. Teostietojen siirtäminen ICE:n alkuvaiheessaan vähintään saman verran tietokantoihin on suunniteltu toteutetta- tietoa kuin nykyisissä pdf-muotoisissa vaksi kesällä 2015. tilityslistoissa”, hankkeen projektiryh- ”Yhteinen teostietokanta tuo muka- mässä mukana oleva Marja Isokangas naan monenlaisia etuja ja mahdollisuuk- kertoo. sia kustannusten säästämiseen. Jokaisen ”Mikäli kaikki onnistuu suunni- maan järjestön ei ole tarpeen kerätä ripeästä etenemisestä tunnustusta telmien mukaan, oikeudenomistajan samoja kansainvälisiä teostietoja, kun ne Teosto siirtyy Tanskasta hanketta vetävälleDamián parin vuoden saama tilitys kaupallisten radioiden on kerran kerätty yhteiseen tietokantaan. Arguimbaulle. päästä käyttämään esityksistä näkyy suurimpien radioiden ICE-tietokanta tarjoaa myös nykyistä tar- “Damián Arguimbau on pitänyt ohjat uutta, aiempaa osalta radiokohtaisesti jo joulukuussa kempaa tietoa teosten oikeudenhaltijoista monipuolisempaa tiukasti käsissään ja hanke on edennyt teostietokantaa, 2013. Tämän pilottitilityksen jälkeen ja tilitysosuuksista eri käyttötarkoituk- vauhdilla. On ollut myös hienoa seurata, toimitusjohtaja Katri kehitämme edelleen oikeudenomistajan sissa. Hyödyn odotamme tietysti näkyvän kuinka intensiivisesti ja hyvässä yhteis- Sipilä kertoo. näkymää omaan tilitykseen. Tulevissa oikeudenomistajiemme tilityksissä.” hengessä kunkin maan tilitys- ja esitys- tilityksissä oikeudenomistaja voi ICE:n toimitusjohtaja Carsten Drach- raportointiasiantuntijamme ovat tehneet verkkopalvelussa nähdä entistä mann toivoo Polaris Nordicin ja ICE:n yhteistyötään”, Katri Sipilä sanoo. yksityiskohtaisempaa tietoa yhteistyölle pitkää kestoa ja läheistä “Joulukuussa 2013 Teosto maksaa osan esityspäivistä ja -paikoista sekä yhteistyötä. tilityksestä jo uutta järjestelmää käyt- radio- ja tv-kanavista.” ”Olemme innoissamme Polaris täen”, Lea Valkeajärvi kertoo. Joulukuussa asiakas saa Nordicin asiakkuudesta. Polaris Nordic Joulukuun tilityksessä kotimai- uuden tilityserittelyn rinnalle on vahva, tehokkuutta ja synergiaa set säveltäjät, sanoittajat, sovittajat verkkopalveluun vielä myös tavoitteleva yhteenliittymä, jolla on ja musiikinkustantajat saavat vanhanmallisen tilityslistan kuitenkin myös esimerkiksi eri kielistä esityskorvaukset kaupallisissa radioissa hyvitysmaksusta. Tilitys- johtuvia yksilöllisiä tarpeita. ICE pystyy ja suurissa konserteissa vuoden listahistoria ja NCB:n tuottamaan yhteenliittymän tarvitsemat ensimmäisellä vuosipuoliskolla esitetystä tulevatkin tilityserittelyt palvelut tehokkaasti ja ottamaan myös musiikista, ulkomailta elo-lokakuussa säilyvät siellä entisessä kunkin järjestön yksilölliset tarpeet tulleita esityskorvauksia ja taustamusiik- muodossaan. huomioon”, Drachmann sanoo. kikorvauksia. Hyvitysmaksukorvaus maksetaan joulukuussa vanhaa järjestelmää käyt- täen. NCB:n eli Nordisk Copyright Bure- aun keräämät tallennuskorvaukset ja

RM ÄLÄ A : JUH TÖ online-korvaukset eivät kuulu Polaris

K UV Nordic -hankkeen piiriin.

Teostory 3:2013 13 MUSIIKKIA MAAILMALLE TekstiT: Merja Hottinen ja jani sipilä ÄNEN YY KK MAR I A NNE K

Lontoolaisyleisö saa kuultavakseen muun muassa Alamaailman Vasaroiden musiikkia.

Lontoon LIFEM-festivaalilla Lentoon!-hanke täysin suomalainen ohjelmisto valmentaa Loka-marraskuun vaihteessa järjestettävä London International kansain- Festival of Exploratory Music (LIFEM) juhlii tänä vuonna viisivuotista välistymään historiaansa suomalaisittain komealla esiintyjäkaartilla. Music Finlandin tukemassa The Finnish Line -kokonaisuudessa esiintyvät Värttinä, Jimi Erityisesti klassisen ja nykymusiikin osaajille suunnattu Lentoon! Nykymusiikin osaajien Tenor, Iiro Rantala, Tsuumi Sound System, Alamaailman Vasarat sekä kansainvälistymisohjelma starttasi syys- Maria Kalaniemi & Timo Alakotila. kuussa. Nykymusiikin säveltäjille, esittäjille ja välittävälle portaalle (tuottajat, manage- rit, intendentit, toiminnanjohtajat) suun- Lontoon Kings Placessa 30.10.–2.11. järjestettävä LIFEM Suomalaisartisteissa yhdistyvät vuosien menestys ja nattuun ohjelmaan valittiin tänä vuonna 16 on tunnettu taiteellisesta tinkimättömyydestään artis- pitkäjänteinen työ omaperäisen musiikin parissa, mutta osallistujaa. Koulutus sisältää neljä yhden tien suhteen. Festivaalilla ovat esiintyneet muun muassa mukana on myös lontoolaisyleisölle uutta ja yllätyksel- päivän mittaista valmennusosiota, joita brittiläinen Gavin Bryars, norjansaamelainen tähti Mari listä koettavaa. vetävät alalla menestystä saavuttaneet Boine ja arvostettu tiibetiläislaulaja Soname Yangchen. “LIFEM houkuttelee aina paikalle uutta yleisöä kor- ammattilaiset, sekä opintomatkan Isoon- Tänä vuonna viisivuotista taivaltaan juhlistava festivaali keatasoisilla artisteillaan”, vahvistaa Kings Placen ohjel- Britanniaan. keskittyy ainoastaan suomalaiseen musiikkiin The Fin- majohtaja Peter Millican. Lentoon!-ohjelman tavoitteena on lisätä nish Line -kokonaisuudellaan. LIFEM-festivaalin The Finnish Line on osa Music Fin- suomalaisen klassisen ja nykymusiikin teki- “LIFEM tuo Lontooseen ensiesityksiä ja konsertteja, landin vuosien 2012–2013 Ison-Britannian kärkihanketta jöiden, esittäjien ja välittäjäportaan val- joita ei nähdä missään muualla maan rajojen sisäpuolella. ja sitä tukevat myös Musiikin edistämissäätiö MES ja Suo- miuksia uransa kansainvälistymisen edis- Tänä vuonna esittelemme parhaita artisteja Suomesta – men Lontoon suurlähetystö. tämiseen. arktisesta paratiisista, joka ei koskaan lakkaa yllättämästä www.kingsplace.co.uk/lifem2013 meitä”, festivaalin johtaja Miguel Santos kertoo.

14 Teostory 3:2013 Lisää uutisia suomalaisen musiikin kansainvälistymisestä TekstiT: Merja Hottinen ja jani sipilä Music Finlandin verkkosivuilla www.musicfinland.fi

Esa-Pekka Salonen ja Helsingin Barokkiorkesteri ECHO-palkittujen joukossa

Esa-Pekka Saloselle ja Helsingin Barokkior- kesterille myönnettiin arvostetut ECHO Klassik -palkinnot. Esa-Pekka Salonen valittiin vuoden kapellimestariksi neljän Witold Lutosławskin sinfonian levytyksestä. Helsingin Barokkiorkes- teri ja sen kapellimestari Aapo Häkkinen puo- lestaan palkittiin 1700-luvun sinfonisen musiikin levytysten sarjassa Franz Xaver Dussekin sinfonioiden levytyksestä. Lisää Helsingin Barokkior- kesterista sivulla 36. ECHO-palkintoja pidetään Saksan merkittä- vimpinä musiikkipalkintoina. Palkintogaala järjes- Von Hertzen Brothers tetään Berliinin konserttitalossa lokakuussa. menestyy Isossa-Britanniassa

Von Hertzen Brothersin uurastus Isossa-Britanniassa alkaa tuottaa tulosta: yhtye soittaa ensimmäisen täyspitkän kiertueensa saarival- tiossa lokakuussa. Not Coming Home -kiertue koostuu kahdeksasta keikasta. Yhtyeen keväällä julkaisema levy Nine Lives on ehdolla vuoden levyksi Classic Rock Awardseissa. Von Hertzen Brothersin ohella ehdolla ovat muun muassa David Bowie ja Black Sabbath. Tämän lisäksi bändi oli ehdolla Prog Magazinen Progressive Music Award- seissa vuoden läpimurtoartistiksi ja sinkkukappale Flowers and Rust voitti Anthem of the Year -kategorian.

Composers & Repertoire -sivusto avattu

Music Finlandin nykymusiikkiin keskittyvä Compo- Kalenterista on helppo nähdä myös tulevat kanta- sers & Repertoire -sivusto löytyy nyt osoitteesta esitykset. composers.musicfinland.fi. Suomalaisia säveltäjiä esitellään sivustolla Sivuston keskiössä on Music Finlandin nuotis- omana listauksenaan. Profiilisivuilla näkyvät jat- ton katalogi, joka sisältää suuren määrän sekä kus- kossa säveltäjien teoslistaukset, levytykset sekä tannettuja että kustantamattomia teoksia. Nuot- tulevat esitykset. Säveltäjät voivat itse pitää lis- tikatalogi on selailtavissa erilaisin hakuehdoin, tausta ajan tasalla ilmoittamalla teoksensa Music muun muassa säveltäjän, sävellyksen nimen tai Finlandille verkkolomakkeella. Säveltäjien esitte- instrumentaation mukaan. lyssä keskitytään Music Finlandin säveltäjäasiakkai- Nuotiston lisäksi sivuilla on konserttikalen- siin, jotka tekevät kansainvälistä uraa. teri, johon listataan erityisesti ulkomailla tapah- Composers & Repertoire -sivusto on osoit- tuvia suomalaisten nykymusiikkiteosten esityksiä. teessa composers.musicfinland.fi A TÄHJÄ TJ

Esa-Pekka Salonen KA

Teostory 3:2013 15 16 Teostory 3:2013 Suomenkansahan rakastaa kantria Mikko Alatalo tunnetaan musiikin tekijänä, laulajana ja tekijän- ” oikeuksiin tarkasti perehtyneenä kansanedustajana. Mutta häntä kiinnostavat myös Suomen tiet ja muusikkojen toimeentulo.

Teksti: heikki jokinen kuvat: harri hinkka

Alatalo kuuluu eduskunnan liikenne- ja viestintävaliokuntaan, jonka molemmat alat saavat miehen innostumaan. Hän on taksimiehen poika, joka on muusikkona kiertänyt tarkkaan Suomen tiet kärrypolkuja myöten. ”Sano tie, niin voin kertoa missä kunnossa se on.” Autoliikenne on tärkeä harvaan asutussa maassa, samoin se, että rekat kulkevat turvallisesti, Alatalo sanoo. ”Eräs vihreä poliitikko kysyi, miksi puolustaa Pirkanmaan sorateitä, hän yrittää pelastaa maailman. Vastasin, että se on hyvä työnjako.” Yleisradiota Alatalo pitää tärkeänä. ”Olen aina ollut pro-Yle ja sanon musiikinteki- jöille, että puolustakaa Yleä. Katsokaa miljoonia, jotka se tekijöille maksaa.” Yhtiön hallintoneuvoston jäsen korostaa, että Ylen tulisi soittaa musiikkia aina evergreeneistä nykymusaan, jopa jazzia, kansanmusaa ja lastenlauluja. Kaikkea sitä, mitä muut jättävät soittamatta. Yle voi myös yllättää, kaiken ei tarvitse olla keskivertopoppia.

Teostory 3:2013 17 Useita television musiikkiohjelmia toimittanut ja Toiveissa on se, että kaupallisetkin yhtiöt tuntisivat "Suomen kansahan rakastaa kantria, he eivät juontanut Alatalo suree, että nyt ei ole tv-ohjelmaa, vastuunsa ja soittaisivat muutakin kuin formaattimu- vain tiedä sitä", Mikko johon suomalaiset bändit voisivat tulla esittämään uutta siikkia. Alatalo vitsailee. musiikkiaan. ”Sen sijaan niitä nöyryytetään ohjelmilla, joissa pitää Ikuinen kantrimies pudota hevosen selästä tai laittaa ruokaa.” Syyskuussa ilmestyi Mikko Alatalon uusi cd-levy Paikallisradioiden ketjuuntuminen harmittaa Kantri 3 – Maailma tarvii duunaria. Siihen on koottu Alataloa. miehen kaksi edellistä kantrilevyä ja 20 uutta levytystä. ”Puolustan niitä radioita, jotka soittavat maaseu- ”Miten joku voi olla niin hullu, että tekee kantrile- dun ruisleipää, perinteistä iskelmämusiikkia. Puhun vyn?”, muusikko ihmettelee. musiikkialan puolesta: jos ei tiedä, mitä on olemassa, Hän myös vastaa kysymykseensä. sitä ei voi hankkia.” ”Suomen kansahan rakastaa kantria, he eivät vain tiedä sitä.” Oikeat kantrisoittimet levyllä sen sijaan saavat aikaan ihottumaa musiikkipäälliköissä ja levy- yhtiöissä. ”Olisin halunnut tehdä tämän levyn jo nuorena, � mutta oli paljon muuta. Musiikissani kuului kyllä Kuka tekee uutta kantri koko ajan. Suomessa kantri on vitsi, mutta Jen- keissä se myy miljoonia ja kerää yleisöä Ruotsissakin.” musiikkia jos työstä Alatalo sanoo olevansa musiikintekijänä edesmen- neen ystävänsä Juice Leskisen linjalla, lauluissa on aina tarina. ei saa tuloja? � ”Olen tehnyt tarinoita maaseudulta, tavallisten ihmisten tarinoita. Tällä levyllä on uusi työväenlaulu- kin, Duunari, jossa sankari on kirvesmies.” ”Levyllä haluan kiittää sodanjälkeistä sukupolvea, joka kasvatti meidät. Tällaisia koteja on Suomessa paljon, lähdettiin pienestä kylästä kauas lukioon ja

18 Teostory 3:2013 yliopistoon. Haluan kuvata arjen elämää, sitä millainen Musiikintekijöille tilanne on vakava. ”Kuka tekee Suomi on.” uutta musiikkia jos työstä ei saa tuloja? Tuleeko tästä Jo 1970-luvulla muusikkona aloittanut Alatalo kertoo harrastustoimintaa? Muutama keikka vuodessa ja siinä urallaan seuranneensa sukupolvensa vaiheita. Maa- se. Sitten kaivataan stipendejä, mutta mistä antaa, jos seutu, lähtö, lapset ja avioerot. tekijänoikeuskorvaukset ovat hävinneet?” ”Nuorena rokkareina lauloimme rakastelusta, nyt ”Richard Bransonin on nykyään helpompi lennättää MIKKO ALATALO kuinka kotipiha on hiljainen ja vanhemmat siirtyvät ihmisiä avaruuteen kuin pitää auki levykauppaa”, Ala- Muusikko, kansanedustaja. haudan lepoon. On vavahduttavaa, kun huomaa talo viittaa aikanaan mahtavien Virgin-levykauppojen Syntynyt 1951 Kuivaniemellä. olevansa suvun vanhin.” perustajaan. Keikkalavat kutsuvat yhä kansanedustajan työn ”En puhu nyt itsestäni vaan niistä nuorista, joiden Yhteiskuntatieteiden kandidaatti. lomassa. Esiintymiset ovat lähinnä pubeissa, jossa pitäisi elättää itsensä tällä työllä. Tilanne on rankka, Uutis- ja ajankohtaistoimittajana ihmiset ovat lähellä. Mukana on yleensä luottohaitaristi tekijänoikeuspuoli murenee ja keikat menevät kannat- televisiossa 1972–76. Jammi Humalamäki. tamattomiksi. Koko Suomen lauluntekijöiden kerma on Yli 600 levytettyä laulua Harri Rinteen kanssa, noin sata yksin ”Silloin on kivaa, kun saa soittaa alkuillasta.” pitserioiden nurkissa.” tehtyä. Yleisö toivoo yleensä tunteellisia lauluja, kuten Noin 50 julkaistua levyä. Ihmisen ikävä toisen luo tai Viivy vielä hetki. ”Nuorempi Katso valoon päin sukupolvi on löytänyt camp-hengessä vanhat Syksyn Mikä veti musiikintekijän politiikkaan? Alppihiihdon opettaja 1984–. sävelen kappaleeni ja kysyy niitä, samoin Tytöt tahtoo ”Eduskunta on hieno koulu, vanhanakin voi oppia Kansanedustaja 2003–. pitää hauskaa -kappaletta.” uutta ja kehittää itsestään jonkin alan spesialistin. Eduskunnan liikenne- ja vies- Laulajan hieno hetki on, kun huomaa esittävänsä Ja politiikassa voi vaikuttaa, puhun eduskunnassa tintä- sekä tulevaisuusvaliokun- koskettavan kappaleen. ”Moni lauluntekijä saa naisen samoista asioista joista laulan: maaseutu, työ, muut- nan jäsen. itkemään, mutta kun raavas mies itkee, siinä on tun- toliike... Joskus jopa siteeraan lauluani puheessani. Yleisradion hallintoneuvoston teen avain.” Mahtavaa on sekin, kun yleisö laulaa niin Lauluillanikin halusin vaikuttaa.” jäsen. lujaa, että laulaja voi vaieta. Oppositiossa Alatalo arvelee olevansa lähempänä lauluntekijää kuin olisi hallituspuolueen edustajana, Lakia voitava valvoa saa arvostella vapaasti. ”Kansa tykkää kun röykyttää.” Eduskunnan syksyyn kuuluu niukasti riman ylittä- neen tekijänoikeuksia leikkaamaan pyrkivän kan- salaisaloitteen käsittely. Mikko Alataloa arvostetaan eduskunnassa ja omassa Keskustan ryhmässään teki- jänoikeuksien tuntijana, joka vaikutti suuresti ryhmän kielteiseen kantaan työsuhdetekijänoikeudessa. Miltä � Richard Bransonin on aloite näyttää? Lex Karpela on vaikeaselkoinen, Alatalo sanoo. nykyään helpompi lennättää Harva siihen on perehtynyt mutta monella on siitä varma näkemys. ”Mutta niin sympaattiselta kuin tämä aloite näyttääkin, siinä on monta lakimiesten ovelasti ihmisiä avaruuteen kuin laatimaa ehdotusta, jotka johtaisivat siihen, että viran- � omaiset eivät voisi valvoa lakia.” pitää auki levykauppaa. Piraattipalvelun perustaminen ja laittoman aineis- ton levitys helpottuisi. ”Päivittäin ladataan satoja cd- ja dvd-levyjä, ei siihen kaikkeen voi puuttua. Mutta olisi hyvä, että piraateilla olisi edes jonkinlainen riski, jos aiheuttaa vakavaa haittaa musiikin ja elokuvan tekijöille, tekipä sitä sitten ansaitakseen rahaa tai Ehdokkuus Euroopan unionin parlamenttiin ei hou- huvikseen.” kuttele. ”Minua on pyydetty mukaan, mutta minulta Esitys pyrkii myös tekijänoikeusjärjestöjen hei- puuttuu sekä rahaa kampanjaan että riittävä kipinä kentämiseen, ja tämä vähentäisi suoraan paitsi tekijän sinne Brysselin asbestikäytäville kulkemaan.” tuloja myös ennen muuta hänen mahdollisuuksiaan Ehdokkuutensa huhtikuun 2015 eduskuntavaaleissa valvoa työnsä väärinkäyttöä. Alatalo päättää ensi kesänä. ”Aloitteen kampanja oli rankka ’lapsesi joutuu Huono puoli kansanedustajuudessa on se, että uusia vankilaan’ -tyyliin. Eihän nytkään niin rangaista! lauluja ei aina ehdi tehdä, ”nykyään levytän suurin Tekniikassa on se pulma, että vastaanottaja on usein piirtein sen minkä teen”. Tekstien kirjoittaminen muille samalla levittäjä. Tekijänoikeuden tiedotus- ja valvonta on jäänyt. Tunnetuimpia Alatalon muille tekemistä keskuksesta tehtiin samalla suunnilleen salainen lauluista lienevät Maaritin laulamat Jäätelökesä ja poliisi, mikä on liioittelua.” Hymypoika. Tekijänoikeudet eivät ole helppo asia eduskunnalle. Jälkimmäisestä laulusta löytyy hyvä tunnuslause ”Oleellista on rajanveto: missä kulkee raja rikollisuuden poliitikollekin, Alatalo miettii. ”Ole aina nuori, rohkea ja ja muun toiminnan välillä? Jos ei tiedä tätä rajaa, tulee katso valoon päin.” Ei pidä kyynistyä, ei laulajana eikä niitä, jotka tienaavat lain puutteiden avulla.” poliitikkona.

Teostory 3:2013 19 J 1968 oonas Kokkosesta

Tilityskertoimien puheenjohtaja. taa alettiin 1972 taavakiinnut alettiin denmukaisina. itselleen epäoikeu- pitivät kertoimia viihdesäveltäjät ratkomaan, koska mia ryhdyttiin Modernia tiedotustoimin koonnut 1969 taa esitteitä laatimalla. : Marja-Leena K

ongel-

1970 arjula - - Lainopin kandidaatti Lainopin kandidaatti Teoston jaksi. toimitusjohta- Pekka Kallio 1971 Jatkamme kahdessaedellisessänumerossaalkanuttatarinaa Teoston historian vaiheista. H suunnittelema suunnittelema eikki Ahtialan ympyränuotti, otettiinkäyttöön. merkki, graafinen 1972 1973

1974 Oma toimitalo saarentie 1:een. valmistui Lautta nnakkoperintälaki Ennakkoperintälaki VUODET1968 keksimä. nimi onKari Tuomisaaren joulukuussa 1974. Lehden Teostory ilmestyä alkaa hyväksyttiin vain ennakonpidätyk ne uudet teokset, ne uudetteokset, sen. Tilitykseen sen. Tilitykseen muuttui 1977 ja ja muuttui 1977 Teoston ryhtyi

1975 joista olitehty korvauksista korvauksista teosilmoitus. pidättämään pidättämään teosrekisteristä. myös yhteisestä Suunnitelmia yhteistyö kiinteää. pohjoismainen hinnastoihin tilitettävistä tilitettävistä Tilityksiin ja Tilityksiin ja Vaapin kanssa. Neuvostoliiton suussopimus V astavuoroi- -

1976 liittyvä 1977 1978 – 1987 Teoston VUODET 1968– 1987 Jatkamme kahdessa edellisessä numerossa alkanutta tarinaa Teoston historian vaiheista.

Poliisiviranomaisten kanssa tiivistettiin 1982 yhteistyötä huvitilaisuuk- Henkilökunnan sien musiikinesityslupien määrä 55. valvonnassa.

Teosto juhli 50-vuotisjuhlavuottaan Luovan työn vuotena esimerkiksi järjestämällä kirjoitus- ja sävellyskilpailuja ja Esityskorvauksia konsertteja sekä julkaisemalla maksettiin oikeuden- historiikin. omistajille 88 000 sävellyksestä (2012 lähes 250 000 sävellyksestä). Kansainvälisessä musiikki alan tapahtumassa Midemissä esiteltiin Tietojenkäsittelyssä uutuus: CD-levy. siirryttiin pää- teaikakauteen ja henkilökunta sai ATK-opetusta.

Teoston yhteyteen perustettiin Kasettimak- Pohjoismaissa vireillä olevassa sutoimisto, jonka tekijänoikeuslain uudistustyössä piti tehtävänä oli kerätä ottaa monenlaista uutta tyhjäkasettimaksut tekniikkaa huomioon: ääni- ja kuvakasettien valokopiointi, kaapelitelevisio, maahantuojilta ja koti- satelliitit, teletex, laser, maisilta valmistajilta. holografia…

Yhteispohjoismainen antipiraattise- Paikallisradio- minaari pohti toiminta alkoi. Teosto kasvavaa laitto- ja Suomen mien äänitteiden Paikallis ongelmaa. radioliitto sopivat musiikin käyttöeh- doista. 1977 1978 1979 1980 1981 1982 1983 1984 1985 1986 1987 TEKIJÄNOIKEUSBAROMETRI

Enemmistö suomalaisista pitää tekijänoikeus korvauksia hyödyllisinä

oli täysin tai jokseenkin samaa mieltä siitä, että tekijänoikeus- Suomalaisten suuri enemmistö järjestöt ovat oikealla asialla. Vastaajista 80 prosenttia sanoi, että musiikintekijöiden ja suhtautuu tekijänoikeusjärjestöihin artistien tulee saada korvaus musiikkinsa lataamisesta interne- tistä. Viime vuonna lukema oli 76 prosenttia. ja niiden keräämiin korvauksiin Tutkimustulokset kertoivat myös, että tieto tekijänoikeus- järjestöjen tehtävistä on lisääntynyt. myönteisesti. Järjestöjen 75 prosenttia (viime vuonna 67 %) kansalaisista tiesi, että tekijänoikeusjärjestöt keräävät tekijänoikeuskorvauksia katsotaan olevan oikealla asialla ja taiteilijoille ja 61 prosenttia (viime vuonna 54 %) tiesi tekijän- oikeusjärjestöjen myöntävän käyttölupia teosten esittämiseen tekijänoikeuskorvausten olevan esimerkiksi radiossa ja ravintoloissa. Tekijänoikeusjärjestöistä useimmin tunnettiin Teosto. Sen hyödyksi kotimaiselle kulttuurille. osasi ulkomuistista nimetä 45 prosenttia vastaajista.

Ulkomaisille piraattipalveluille halutaan stoppi Teksti: marja-leena karjula Vuosittain toteutettavan Tekijänoikeusbarometrin piratis- Myönteisesti tekijänoikeusjärjestöihin ja -korvauk- miosassa selvitettiin kansalaisten lain tuntemusta, asenteita siin suhtautuvien määrä on vuoden aikana kasvanut piratismia kohtaan ja omaa piratismikäytöstä. lievästi. Kielteisesti suhtautuvien määrä on pysynyt Valtaenemmistö suomalaisista tietää nettipiratismin ennallaan. Samaan aikaan kansalaisten tieto siitä, laittomaksi ja suomalaiset myös tuomitsevat sen laajalti. Piraat- mitä tekijänoikeusjärjestöt tekevät, on kasvanut merkittävästi. titiedostojen tietoinen ja tarkoituksellinen jakaminen netissä Tiedot ilmenevät Luovan työn tekijät ja yrittäjät Lyhty on tutkimuksen mukaan jo harvinaista ja myös lataaminen on -yhteenliittymän Taloustutkimuksella teettämästä Tekijän selvästi vähentynyt. Kun 35 prosenttia vastaajista oli ostanut oikeusbarometristä, johon haastateltiin noin tuhatta 15–79-vuo- musiikkia, elokuvia tai pelejä laillisesta nettikaupasta, vain 13 tiasta mannersuomalaista. prosenttia oli ladannut laitonta materiaalia. Taloustutkimuksen tutkimuspäällikkö Tuomo Turjan Netissä luvatta olevan musiikin kuuntelu, elokuvien katselu mukaan tiedolla ja asenteilla on yhteys. ”Tietoisuus tekijänoi- ja pelien pelaaminen suoratoistona on sen sijaan kasvanut. 25 keusjärjestöjen tehtävistä vaikuttaa myönteisesti asenteisiin prosenttia koko väestöstä ja 53 prosenttia 15–24-vuotiaista oli tekijänoikeuksia ja tekijänoikeusjärjestöjä kohtaan. Siksi striimannut piraattiaineistoa. Viime vuonna näin vastasi 18 myönteisten asenteiden vahvistuminen ei yllätä.” prosenttia koko väestöstä ja 40 prosenttia 15–24-vuotiaista. Tutkimuksen mukaan 80 prosenttia vastaajista oli sitä Noin kaksi kolmesta suomalaisesta (65 %) kannattaa mieltä, että tekijänoikeuskorvauksilla tuetaan taiteellisen työn sitä, että teleoperaattorit voidaan määrätä estämään pääsy jatkumista ja 76 prosenttia katsoi tekijänoikeuskorvausten ulkomailta käsin toimiviin tai omistajiensa henkilöllisyyden olevan hyväksi kotimaiselle kulttuurille. 71 prosenttia vastaajista kätkeviin piraattipalveluihin.

22 Teostory 3:2013 PELIMUSIIKKI

Pelimusiikki tähtää vientihitiksi

Suomalaiset pelimusiikin ammattilaiset ovat yhteistyössä Teoston ja Tekesin kanssa käynnistäneet hankkeen, jonka tavoitteena on aikaansaada musiikilla uusia kasvu- ja menestystarinoita menestyvien pelien kautta.

Hankkeen päätarkoituksena on ratkaista peli- dollisuuksia suomalaisille musiikintekijöille. esimerkkinä on Remedyn tuleva peli, jossa musiikkiin liittyvät sopimusongelmat ja kehit- Uskomme, että tämänkaltainen hanke voi avata yhdistetään peliä ja tv-sarjaa. Yhteistyö peli- tää uudenlaiset, musiikki- ja peliteollisuudelle uusia menestymisen mahdollisuuksia myös ja musiikkiteollisuuden kesken on ollut aikai- sopivat ansaintamallit. Käytännössä tämä tar- suomalaisille musiikintekijöille ja kasvumahdol- semmin lähes olematonta, mutta uskon, että koittaa sitä, että tulevaisuudessa menestyvän lisuuksia musiikki- ja pelialalle”, toteaa Teoston crossover-markkinointi ja peliaiheiset musiik- pelin musiikki voi jalostua omaksi, itsenäiseksi varatoimitusjohtaja Kari Paananen. Hän muis- kibrändit tulevat jatkossa olemaan arkipäivää”, tuotteeksi. tuttaa, että menestyneellä mobiilipelillä voi olla Pulkkinen toteaa. ”Pelimaailmassa musiikki mielletään satojen miljoonien aktiivisten käyttäjien yleisö. Ensimmäinen uutta mallia kokeileva, vielä usein vain staattiseksi osaksi peliä, mutta me Ajatuksen isä ja hankkeen puuhamies on julkistamaton suomalaispeli tulee markkinoille uskomme, että oikein tuotettuna ja markkinoi- vuoden Suomalainen pelinkehittäjä 2011 ja näillä näkymin loppuvuodesta 2013. Ari Pulk- tuna pelimusiikki voi seistä myös omilla jaloil- muun muassa Angry Birds-, Trine-, Outland- ja kinen ja Vellu “DJ Slow” Maurola ovat tuot- laan itsenäisenä myyntituotteena”, kertoo Teke- Dead Nation -pelien musiikin ja äänien takana taneet pelin musiikit ja niiden pohjalta erilli- sin Skene-ohjelman päällikkö Kari Korhonen. ollut Ari Pulkkinen. sen kansainvälisesti julkaistavan soundtrackin, ”Teosto haluaa hakea uusia toimintata- ”Uskon, että tulevaisuudessa viihde tulee jonka ensimmäisen singlen Ride Me, Love Me poja ja olla mukana luomassa uusia kasvumah- olemaan yhä enemmän monikanavaista. Tästä AritunesRecords julkaisi heinäkuussa..

Kuvat Trine 2:n kuvamaailmasta. Vuonna 2011 valmistunut peli on suomalaisen Frozenbyten kehittämä.

Teostory 3:2013 23 ESITYSILMOITUSTILASTOT Kittilä on Suomen aktiivisin keikkapaikkakunta

Suomessa järjestettiin Teoston Kärkisijoilla ovat myös muut pohjoisen broadcastereilta, radiosta, tapahtuman- laskettelu- ja viihdekeskukset sekä ete- järjestäjiltä, esittäjiltä, palveluntarjo- keräämien esitysilmoitustietojen lämpää ne muutamat paikkakunnat, joilla ajilta jne. Vuositasolla puhutaan noin mukaan vuonna 2012 noin 50 000 on vielä isoja tanssilavoja. seitsemästä miljoonasta teosesityksestä Teoston tutkija Turo Pekari on koos- Suomessa. Lisäksi esimerkiksi Spotifyn elävän musiikin tapahtumaa. tanut tilastot viime vuoden elävän musii- generoima soittodata, jota yhteispohjois- Kittilä on Suomen aktiivisin kin tapahtumien määristä, aktiivisista mainen NCB käsittelee, on vielä monin keikkapaikkakunnista ja keikkailijoista. verroin massiivisempaa.” keikkapaikkakunta. Siellä Hän myös pohtii Teoston verkkosivujen järjestettiin viime vuonna 131 blogissaan, miten Teostoon kertyvää Blogi ”Musiikkidata soi kauniisti” tietoa voisi hyödyntää. on luettavissa kokonaisuudessaan keikkaa tuhatta asukasta kohden. ”Teostolle kertyy vuosittain valtava osoitteessa www.teosto.fi. määrä musiikin käyttöön liittyvää dataa

Elävän musiikin keikkoja 2012 Keikkoja per 1000 asukasta 2012

1. Helsinki 6 458 1. Kittilä 131 2. Tampere 2 433 2. Karjalohja 129 3. Turku 1 906 3. Pelkosenniemi 118 4. Jyväskylä 1 382 4. Kolari 86 5. Oulu 1 307 5. Inari 75 6. Laivat 1 230 6. Lappajärvi 69 7. Kuopio 919 7. Ikaalinen 66 8. Vantaa 902 8. Vaala 63 9. Espoo 709 9. Kaustinen 55 10. Pori 798 10. Isokyrö 33

Keikkoja per 1000 Esityspaikkojen Eniten keikkailleet asukasta 2012 keikkamäärät 2012 2012 (Yli 40 000 asukkaan kaupungit) 1. M/s Nordlandia, Eckerö Line...... 565 1. Hannu Auvinen Group 1. Helsinki...... 16 2. Kylpylähotelli Levitunturi...... 510 2. Tanssiorkesteri Sinitaivas 2. Tampere...... 15 3. Helsingin Musiikkitalo...... 434 3. Pekka Laukkarinen 3. Seinäjoki...... 14 4. Silja Europa, Tallink Silja...... 434 4. Jukka Poika & Sound Explosion Band 4. Turku...... 14 5. Tavastia-klubi, Helsinki...... 429 5. Pekkaniskan pojat 5. Joensuu...... 12 6. Ikaalisten kylpylä...... 417 6. Finlanders 6. Jyväskylä...... 12 7. M/s Isabella, Viking Line...... 414 7. Kaartin soittokunta 7. Mikkeli...... 11 8. Naantalin kylpylä...... 370 8. Tanssiorkesteri Sunset 8. Pori...... 11 9. Tunturihotelli, Saariselkä...... 339 9. Kriss Viconte 9. Lappeenranta...... 11 10. Klubi, Turku...... 317 10. Pepe Enroth yhtyeineen 10. Salo...... 10

24 Teostory 3:2013 Läpikulkumatkalla

Vuonna 2007 Jonna Tervomaa istui taksin takapenkillä ja oli myö- Jonna Tervomaa ei luopuisi hässä bänditreeneistä. Mielessä pyöri edellisillan tapaaminen pitkäai- kaisten tyttökavereiden kanssa sekä lause ”me ollaan vain”. ”Siinä vaiheessa en vielä tiennyt mitä me ollaan, mutta jotain me kirjoittamisesta eikä oltiin”, Jonna naurahtaa. Taksimatkan edetessä Jonna alkoi ajatella elämässään ajelehtivia laulamisesta, mutta tekee ihmisiä sekä heidän arkeensa sisältyvää varovaista toiveikkuutta. ”Silloin sain idean läpikulkumatkalla-teemaan. Sen jälkeen koko laulun stoori tipahti syliini nopeasti.” mielellään yhteistyötä Kun Jonna istui alas kirjoittamaan Läpikulkumatkalla-biisin teks- tiä, hänellä oli visio kylmästä ja hiljaisesta talvi-illasta synnyinkaupun- sävellysten suhteen. kinsa Forssan keskustassa. ”Biisi lähti rakentumaan siitä pikkukaupungin kolkkoudesta ja Teksti: Mervi vuorela kuva: VILLE JUURIKKALA kauneudesta sekä torin laidalla olevista pystyynjäätyneistä puista, jotka pitävät tiettyä ääntä”, Jonna runoilee. Ennen sanoja oli kuitenkin sävel. Sitä ei olisi syntynyt ilman kita- risti-tuottaja-studionero Jussi Jaakonahoa, jonka kanssa Jonna on Jonna tehnyt yhteistyötä vuoden 1998 Jonna Tervomaa -levystä lähtien. Tervomaasta ”Noihin aikoihin meillä oli Jussin kanssa tapana istua kotonani tuntuu Kampissa ja kaivella ideoita toistemme pääkopista. Läpikulkumat- luontevalta kalla syntyi Jussin tarjoamasta riffistä, minkä jälkeen tehtiin laululle tehdä musiikkia rakenne. Meillä on yleensä tapana jammailla, ja kun jostain biisin koh- muiden kanssa. dasta tulee vahva fiilis, kaikki lähtee rakentumaan sen ympärille.” Melankolisen kosketinkuvion kuljettama Läpikulkumatkalla löy- tyy virallisen albumilistan ykköspallilla käväisseeltä Parempi Loppu -levyltä. Aiemmin lähinnä sanoituksia kynäillyt Jonna osallistui levyllä myös biisien säveltämiseen, mikä poiki hänelle jaetun Teosto-palkinnon yhdessä Jaakonahon kanssa. Miksi pitkän uran tehnyt Jonna innostui säveltämisestä vasta tässä vaiheessa? ”Jossain kohtaa alkoi tuntua siltä, että tietyt asiat toistuvat liikaa samojen biisintekijöiden kanssa. Tuli ikään kuin sellainen homogeeni- syyden katku. Silloin en enää ottanut vastaan muiden tekemiä lauluja, vaan aloin tehdä niitä yhdessä Jussin kanssa.” Kun Jonna puhuu sävellystyöstään, hän puhuu hetkien vangit- semisesta. Kun inspiraatio iskee, se pitää saada talteen välittömästi. Muuten voi olla liian myöhäistä. ”En silti kutsuisi itseäni säveltäjäksi sanan varsinaisessa merki- tyksessä. Säveltäminen ja soittaminen eivät ole minulle samanlainen pakko kuin kirjoittaminen ja laulaminen. Mielestäni on ihanaa käyttää sitä vapautta, että etsii ihmisiä joiden kanssa syntyy jotain uutta sen sijaan, että tekisi vuodesta toiseen kaiken yksin oman päänsä sisässä.” Tätä vapautta Jonna käytti myös uudella Eläköön-albumilla, jonka sävellyksistä puolet on Eppu Kososen käsialaa. ”Epun biisejä kunnellessani tajusin, että on säveltäjiä, ja sitten on meitä kirjoittaja-laulajia, jotka aina joskus saavat sävellyksen aikai- seksi”, Jonna naurahtaa. Samalla hän sivaltaa kaikkia niitä, joiden mielestä uskottavan bii- sintekijän pitäisi itse säveltää, sanoittaa, sovittaa ja soittaa omat bii- sinsä: � Me ollaan vain, me ollaan vain ”En koe, että se olisi pois kokonaisvaltaisesta taiteilijuudestani, jos en tee kaikkea itse. Jokainen levyiltäni löytyvä sekunti on kuitenkin läpikulkijoita kapalosta alkain joko itseni löytämää, itseni sinne sijoittamaa tai muuten vain oman systeemini läpi kulkenutta. Bändiajattelu on niin syvällä minussa, että Me ollaan vain, me ollaan vain tuntuu täysin luontevalta tehdä musiikkia muiden kanssa.” vauhdista päihtyneinä yksin, kaikki rinnakkain �

Teostory 3:2013 25 VEIKKAUSVOITTOVARAT JA MUSIIKKI

Musiikista ammatti Musiikintekijän urasta haaveileva Ilari Kekki, 19, vannoo sanoittamisessa suomen kielen ja sanoman nimeen.

Teksti ja kuva: jani hellström ”Tarvitsin lisää haasteita. En usko, että tässä voi oikein koskaan olla täysin valmis. Aina on jotain uutta opittavaa. Vaskivuoren lukiossa opiskeleva Ilari Kekki Olin aika varma, etten pääse sisään, koska en osannut on nuoresta iästään huolimatta ehtinyt tehdä jo soittanut mitään instrumenttia”, Kekki toteaa. useita satoja sanoituksia. Ensimmäiset teokset ”Pääsin sisään kuitenkin ja oikeastaan täällä oleminen syntyivät jo peruskoulun neljännellä luokalla. Määrää on innostanut enemmän kokeilemaan myös instrument- kysyttäessä nuori mies hymähtää. tien soittamista. Nyt harjoittelen pianoa ja kitaraa.” ”Kun hain Vaskivuoreen, sanoin hakuvaiheessa Lukiovalinta oli merkittävä myös toisesta näkökul- tehneeni yhteensä 500 sanoitusta eri kappaleisiin. Määrää masta. Vaskivuoressa nuori mies tutustui samanhenkisiin on todellisuudessa vaikea arvioida. Luonnollisesti suurin ihmisiin, joiden kanssa työskentely on ollut avartava osa näistä tekeleistä on jo lentänyt roskiin. Vasta myöhem- kokemus. min on tullut tehdyksi sellaisia biisejä, jotka ovat säilyneet ”Täällä on oikeanlainen ilmapiiri ja tyypit, kenen pidempään.” kanssa tehdä asioita. Ideoita on enemmän kun vertaa Kekin motivaatio ahkeraan biisinkirjoittamiseen siihen, että tekisin näitä juttuja vain keskenäni. Mahdolli- löytyy halusta vaikuttaa maailmaan ja ihmisiin. Nuoren suuksia on todella paljon.” miehen mukaan maailma on pullollaan biisejä, joissa toistetaan samoja kaavoja ja jotka käsittelevät asioita vain pumppu-hankkeesta oppia urapolulle pintapuolisesti. Syksyllä Vaskivuoresta valmistuva Kekki on vakuuttunut, ”Tietenkään ei voi yleistää, mutta esimerkiksi USA:ssa että musiikki on oikea valinta tulevaisuuden ammattia tuotetaan paljon todella samankuuloista musiikkia.” ajateltaessa. Lukion jälkeen aikomuksena onkin päästä Sanoman lisäksi Kekki haluaa pitää kiinni äidinkie- opiskelemaan alaa mahdollisimman pikaisesti ja tehdä lestään tekemässään musiikissa. Suomen kieli on hänelle lopulta musiikista ammatti. paitsi tuttu ja turvallinen, mutta myös keino tavoittaa ”Uskon, että rahkeeni riittävät tekemään tästä amma- arkisista asioista syvempi olemus. tin. En usko, että olisin muuten tehnyt tätä näin pitkään. Keitä nuori musiikintekijä sitten ihailee? Muutamaa En kuitenkaan pidä sitä mitenkään itsestään selvänä nimeä kysyttäessä Kekki aprikoi hartaasti. asiana vaan töitä on tehtävä vielä kovasti”, Kekki selittää ”Suomessa on hurjan paljon hyviä sanoittajia. Jos muuta- rauhallisesti. maan nimeen pitää tiivistää niin sanon A.W. Yrjänä ja Paula ”Unelma-ammattini olisi olla sanoittaja ja laulaja. Vesala, jonka rytmitykset ovat uskomattoman hyviä.” Tekisin mielelläni materiaalia itseni lisäksi myös muille laulajille.” Vaskivuori toi haasteita ja Ammattimaista musiikin tekemistä Kekki pääsi mahdollisuuksia kokeilemaan keväällä musiikintekijöiden urapolkua Ala-asteikäisenä sanoittamiseen ja laulamiseen hurahta- kartoittavan Pumppu-hankkeen kautta. Kokeilussa nut Kekki painottaa musiikin olevan tärkeä itseilmaisu- lukiolaiset pääsivät tekemään ryhmissä biisejä alusta lop- keino. Lisäksi musiikin avulla on helppo käsitellä vieraita puun Mariskan ja Jukka Immosen avustuksella. Kekille ja vaikeita asioita, mikä helpotti Kekin elämää etenkin kokemus oli paitsi uusi, myös opettavainen. yläasteella. Maailma tuntui muuttuvan tuolloin kovin ”Oli uusi kokemus aloittaa ihan uusien ihmisten nopeaa tahtia. kanssa biisiä kokonaan alusta ja miettiä yhdessä sitä Peruskoulun lopussa Kekki päätti viedä musiikki- aihetta, jonka biisi voisi sisältää. Mariskalta ja Jukalta harrastustaan eteenpäin. Ensimmäiseksi vaihtoehdoksi saatu palaute auttoi paljon ja se näkyi myös valmiissa yhteishakulomakkeeseen hän kirjasikin Vaskivuoren biiseissäkin.” lukion musiikkilinjan.

26 Teostory 3:2013 � Uskon, että rahkeeni riittävät tekemään tästä ammatin. Töitä on kuitenkin tehtävä kovasti. �

Teostory 3:2013 27 SOITETUIMMAT

CHISUN KOHTALON soi eniten OMA vuonna 2012

voimin sävellettyä ja sanoitettua kappaletta. Teksti: Marja-Leena Karjula Elävän musiikin kymmenen kärjessä -listalla kotimaisia teoksia oli seitsemän ja loputkin Teoston keräämien esitystietojen kolme teosta olivat suomenkielisiä käännök- mukaan Chisun eli Christel Sund- siä. bergin säveltämä, sanoittama ja Kaupallisten radioiden kymmenen esittämä Kohtalon oma soi vuonna 2012 eniten kärjessä -listan kotimaisvoittoisuudesta radiokanavat, tv-esitykset ja elävän musiikin huolimatta suomalaisen musiikin osuus keikat mukaan lukien. kaikesta soitetusta musiikista oli silti vain 32 Kohtalon oma soi radiokanavilla yli 5 300 prosenttia. kertaa ja kaikki esityspaikat mukaan lukien Ylen valtakunnallisilla radiokanavilla koti- reilut 6 500 kertaa. Myös Chisun Tie ja Kolmas maisen musiikin käyttö oli vielä vähäisempää, pyörä soivat varsinkin kaupallisilla radiokana- ja vain 27 prosenttia musiikista oli kotimaista. villa tiuhaan. Ylen valtakunnallisissa radiolähetyksissä soi- ”Chisun kappaleen ykkössija on hyvää tettiin eniten viime vuoden euroviisut voitta- jatkoa viime vuosina alkaneelle vahvojen nuttaEuphoriaa, ja kymmenen soitetuimman naistekijöiden esiinmarssille. Aiempina listalla oli vain kolme kotimaista teosta. vuosina kymmenen kärjessä -listoilla ovat Eniten kotimainen musiikki soi aiem- sijoittuneet hyvin muun muassaM ariska, pien vuosien tapaan elävien orkestereiden Jenni Vartiainen, Erin Anttila ja Laura esittämänä tanssilavoilla ja -ravintoloissa. Närhi”, Teoston viestintä- ja yhteiskuntasuh- Tanssibändien esittämästä musiikista 80 dejohtaja Tomi Korhonen sanoo. prosenttia oli kotimaisten säveltäjien, sanoit- Elävän musiikin listan ykkösenä oli edel- tajien ja sovittajien tekemää. Konserteissa lisvuosien tapaan Rauli Badding Somerjoen esitetystä musiikista 76 prosenttia ja festivaa- ja Arja Tiaisen Paratiisi. Tanssipaikkojen lien musiikista 51 prosenttia oli kotimaista. kestosuosikki Paratiisi jatkoi elävän musiikin Televisiossa kotimaisen musiikin osuus oli soitetuimpien listalla koko 2000-luvun kestä- vain 15 prosenttia. nyttä ykkössijoitusten sarjaa, ja se oli lisäksi Tiedot perustuvat musiikin esitystietoihin, listan 5. sijalla Jani Uhleniuksen sovituksena. joita Teosto saa tilaisuuksien järjestäjiltä, radio- ja tv-yhtiöiltä ja esiintyjiltä. Tietojen Kotimaisuus jyllää elävässä perusteella Teosto maksaa sekä koti- että musiikissa ulkomaisille säveltäjille, sanoittajille, sovit- Kaupallisten radioiden kymmenen soitetuim- tajille ja musiikin kustantajille korvaukset man hitin joukossa oli kuusi täysin kotimaisin teosten käytöstä.

28 Teostory 3:2013 Eniten esityskertoja vuonna 2012

Kaupallinen radio Ylen radiokanavat Elävä musiikki

1. Kohtalon oma 1. Euphoria 1. Paratiisi säv. ja san. Christel Sundberg, kust. Hear Kitty säv. ja san. Thomas G-son, Peter Boström, kust. säv. Rauli Somerjoki, san. Rauli Somerjoki, Arja Peermusic, Warner/Chappell Music Scandinia- Tiainen, kust. Warner/Chappell Music Finland 2. Tähtipölyä via, G2 Publishing säv. ja san. Timo Kiiskinen, Markus Koskinen, 2. Ikkunaprinsessa (Glendora) kust. Jeahbeibe, Warner/Chappell Music Finland 2. Somebody That I Used to Know säv. ja san. Ray Stanley, suom. Saukki, kust. Emi säv. ja san. Luiz Bonfa, Walter De Backer, kust. Music Publishing, Warner/Chappell Music Fin- 3. Kesäyö Kobalt, Warner/Chappell Music Scandinavia land, Edition Wilhelm Hansen säv. Artturi Taira, Reko Aho, Arto Tuunela, san. Arto Tuunela, sov. Reko Aho, Ilari Kivelä, Antti 3. Soutaa huopaa 3. Keinu kanssani (Quien sera) Pouta, Jussi Hietala, Jesse Valo, Arto Tuunela, säv. ja sov. Antti Hakala, Jonas säv. ja san. Pablo Rosas Rodriguez, suom. soi eniten Artturi Taira Karlsson, san. Antti Hakala Ulla Sand, kust. Peermusic 4. Tie 4. Gangnam Style 4. Kulkurin ilta- vuonna 2012 säv. ja san. Christel Sundberg, kust. Hear Kitty säv. ja san. Park Jai Sang, Yoo tähti Keon Hyung, kust. Univer- säv. Toivo Kärki nimimerkillä 5. Drive by sal/MCA Music Scandinavia, Martti Ounamo, san. Reino säv. ja san. Patrick Monahan, Espen Lind, Sony/ATV Music Publ. Scan- Helismaa nimimerkillä Amund Björklund, kust. Emi Music Publ. Scan- dinavia, Emi Music Publ. Orvokki Itä, kust. Warner/ dinavia N Scandinavia E Chappell Music Finland N I 6. Euphoria K 5. När jag blundar S 5. Paratiisi säv. ja san. Thomas G-son, Peter Boström, kust. II säv. ja san. Jonas Karlsson, sov. K säv. Rauli Somerjoki, san. Rauli O Peermusic, Warner/Chappell Music Scandinia- Jonas Karlsson, Lasse Enerssen TIM Somerjoki, Arja Tiainen, sov. Jani via, G2 Publishing Uhlenius, kust. Warner/Chappell 6. Call Me Maybe Music Finland 7. Kolmas pyörä säv. ja san. Carly Jepsen, Tavish Crowe, Joshua säv. ja san. Christel Sundberg, kust. Hear Kitty Ramsay 6. Get On säv. ja san. Henry Aaltonen, Pekka Järvinen ja 8. When We Stand Together 7. Ai Se Eu Te Pego säv. ja san. Chad Kroeger, Michael Kroeger, Ryan Christer Häkkinen, kust. Warner/Chappell Music säv. ja san. Sharon Acioly, Antonio Carlos Finland Peake, Joey Moi, kust. Fintage Publish- Paim Cerqueira, Amanda Teixeira, Kar- ing, Warner/Chappell Music Scan- ine Assis Vinagre, Aline Da Fon- 7. Se jokin sinulla on (You’ve dinavia seca, kust. Editora Musical Pant- Got What I Like) 9. What Doesn’t Kill tanal säv. ja san. Gerard Marsden, Leslie Maguire, You (Stronger) Les Chadwick, Frederick Marsden, suom. Juha 8. Älä tyri nyt Vainio, kust. Universal säv. ja san. Alexandra Tam- säv. Jukka Rousu, Tommi Tik- posi, David Gamson, Greg- kanen, san. Jukka Rousu, sov. 8. Hiljaiset sillat ory Kurstin, Jörgen Elofsson, Tommi Tikkanen säv. ja sov. Aarne Hartelin, san. Timo Mäkinen, kust. Emi Music Publish- A kust. Finlanders Productions K ing Scandinavia, BMG Rights I 9. Skyfall O Management Scandinavia P säv. ja san. Paul Epworth, Adele 9. Satumaa KA Adkins, kust. Emi Music Publ. säv. ja san. Unto Mononen, kust. Warner/Chap- JUK 10. Vie mut kotiin Scandinavia, Universal pell Music Finland säv. Eppu Kosonen, san. Saara Törmä, sov. Eppu Kosonen, Matti Mikkola, kust. Cpon 10. Some Die Young 10. Kaksi kolpakkoa neiti huone, Kaiku Songs, Warner/Chappell Music säv. ja san. Laleh Poukkarim, kust. Lost Army säv. ja san. Martti Maja, kust. Warner/Chappell Finland Music Finland kuva: kerttu malinen kerttu kuva:

Kaupallisilla kanavilla ahkerasti soinut Kesäyö on Pariisin Kevään kolmannelta albumilta.

Teostory 3:2013 29 AJANKOHTAISTA

Teostolle ja muille Kampin Huippuun siirtyville järjestöille valmistuu tilat talon 5. ja 6. kerrokseen. Ö M R J A NI HELLST Uusi luovan alan keskittymä Helsingin keskustaan

Teosto ja Music Finland ry muuttavat vuoden 2014 keväällä Lauttasaaresta Helsingin ytimeen, Kampin Huippuun Annankadun ja Urho Kekkosen kadun kulmaan. Muutto ajoittuu näillä näkymin maaliskuulle. Mukana yhteisessä tilakeskittymässä ovat myös Säveltäjät ja Sanoittajat Elvis ry, Suomen Säveltäjät ry, Suomen Musiikkikustantajat ry ja Tekijänoikeuden tietokeskuksen kirjasto ja tietopalvelu. Keskittymän tavoitteena on tiivistää entisestään alalla lähestyttävissä. Sijainti kaupungin keskustassa vastasi toimivien keskinäistä yhteistyötä ja tuoda luovan alan tähän tarpeeseen mainiosti”, Teoston toimitusjohtaja järjestöt lähemmäs jäsenistöään ja asiakaskuntaansa. Katri Sipilä sanoo. ”Teoston perustehtävänä on mahdollistaa suomalai- ”Haluamme olla lähellä sekä asiakkaitamme että sen musiikintekijän menestyminen. Perustehtävämme yhteistyökumppaneitamme. Uudet tilat on suunniteltu toteutumiseksi teemme paljon yhteistyötä niin jäsen- alusta asti niin, että hyödynnämme synergiaedut, järjestöjemme kuin muidenkin tahojen kanssa. Yhteis- joita saamme siitä, että olemme lähellä muita alan työn tehostamisen kannalta on hienoa, että saimme toimijoita. Tavoitteenamme on, että uudet toimitilat näin monta musiikkialan toimijaa yhteiseen tilakes- mahdollistavat myös yhteistyön tiivistämisen muiden kittymään kanssamme. Uutta toimitilaa valittaessa luovalla alalla toimivien kanssa”, toteaa Music Finlan- pidimme tärkeänä myös sitä, että olisimme mahdolli- din toiminnanjohtaja Tuomo Tähtinen. simman helposti musiikintekijöiden tavoitettavissa ja

30 Teostory 3:2013 Media & Message puhui Teosto SuomiAreenassa Teosto oli jälleen mukana Panelistit totesivat, että sähköisistä Porissa järjestetyssä yhteiskun- tarvitaan portteja, ketjuja ja nallisessa keskustelutapahtu- verkostoja, kun taiteen harras- sisällöistä massa SuomiAreenassa. Teos- tamisesta siirrytään ammat- ton järjestämässä keskustelussa tilaisuuteen. Yhtenä hyvänä Teosto oli yksi tämänvuotisen Media Kirjurin lavalla 19. heinäkuuta esimerkkinä tästä pidettiin & Message -tapahtuman yhteistyötyö- kohtasivat kaksi musiikintekijää Teoston käynnistämää Pumppu- kumppaneista. Media & Message on vuo- ja kaksi poliitikkoa, Aija Puur- hanketta. Panelistit olivat myös desta 1994 lähtien järjestetty sähköisen tinen, Esa Kuloniemi, Sirpa sitä mieltä, että luovien alojen viestinnän ja sisällöntuotannon ammat- Pietikäinen ja Mikael Jungner. vientiin tarvittaisiin enemmän tilaisten seminaaritapahtuma, joka kerää Keskustelua johdatteli Teoston rahaa ja pitkäjänteisyyttä. vuosittain yhteen lähes 200 osallistujaa viestintä- ja yhteiskuntasuhde- televisiotoimialan kaikilta sektoreilta. johtaja Tomi Korhonen. Tapahtumassa on mukana kansainväli- Aija Puurtinen siä ja kotimaisia tuottajia, ohjelmaostajia, päättäjiä ja asiantuntijoita. Tänä vuonna tapahtuma järjestettiin Naantalissa 8.–9. Esa Kuloniemi, elokuuta. Sirpa Teoston avainasiakashallinnan ja Pietikäinen online-lisensoinnin päällikkö Jani Jalo- ja Mikael nen sekä Teoston hallituksen jäsen, Ele- Jungner. ments Music Oy:n toimitusjohtaja Tommi Tuomainen pitivät seminaariväelle yhteisen esityksen ”Suosi suomalaista, käytä kotimaista: kotimainen musiikki kotimai- sissa ohjelmissa”. Esityksessä he kertoivat muun muassa musiikin lisensoinnin käytäntöihin tulossa olevista uudistuk- sista sekä Teoston tavoitteista kotimaisen musiikin käytön helpottamiseksi av- EETU HENTTONEN tuotannoissa. Jani Jalonen oli mukana myös kotimaisten ohjelmien tuotekehitystä käsit- Paneeli pohti muun muassa, miten taiteen harrastamisesta siirrytään televässä paneelissa. ammattilaisuuteen.

Musiikkivideo- Suomen parhaat kilpailun laulut lokakuussa parhaimmistoa Musiikkitalossa palkittiin Vantaan Viihdeorkesteri järjesti kesällä 20-vuotisjuhliaan elokuussa viettänyt Oulun Musiik- Vantaan Sanomien ja Teoston kanssa kyse- kivideofestivaali palkitsi kotimaisen musiikkivideo lyn Suomen parhaista lauluista. Tarkoituk- kilpailun parhaat. Kultapumpeli meni Teemu sena oli koota yleisönsuosikeista konsertti Niukkaselle Jori Sjöroosin ja Paula Vesalan Satu- ja sovittaa laulut isolle orkesterille. maa-videosta. Lupaavan nuoren Teinipumpelin Ylivoimaiseksi voittajaksi äänestettiin voitti Taito Kawata Graciakselle tekemällään Let Unto Monosen Satumaa, jonka jälkeen Myself Go -videolla. Kansanpumpeli-äänestyksen eniten ääniä saivat Jukka Kuoppamäen voitti Ville Juurikkala Michael Monroelle ohjaamal- Sininen ja valkoinen sekä Petri Laaksosen laan Ballad of the Lower East Side -videolla. säveltämä ja Veepee Lehdon sanoittama Kilpailuun tuli tänä vuonna ennätysmäärä Sata salamaa. musiikkivideoita: lähes 400 teosta. Tuomaris- Yleisön suosikkeja kuullaan 22. loka- ton mielestä Suomen kansainvälistyminen näkyy kuuta Helsingin Musiikkitalossa Vantaan musiikkivideoissa monella tavalla ja suomalaisen viihdeorkesterin ja eri solistien esittämänä. musiikkivideotuotannon ilmaisutaidot ovat laajen- Liput ovat myynnissä Lippupisteessä. tuneet. Yleinen laatu on kansainvälistä tasoa, jos- Gracias kin konsepti- ja sisältöosaamista olisi syytä vielä kehittää.

Teostory 3:2013 31 YRITYS- JA VEROKYSELY

Musiikintekijät ovat aktiivisia

Teoston toteuttaman yritys- Verokohtelu aiheuttaa tyytymättömyyttä ”Teoston kyselyyn vastanneet musiikintekijät ovat tyytymät- yrittäjiäja verokyselyn perusteella tömiä musiikintekijöiden verokohteluun eikä lähes puolet vastaajista pidä verokohtelua tasa-arvoisena muiden ammatin- suurella osalla suomalaisista am- harjoittajien kanssa”, Ano Sirppiniemi sanoo. mattimaisista musiikintekijöistä Tyytymättömimpiä olivat vastaajat, joille Teoston maksamat tekijänoikeuskorvaukset ovat pääasiallinen tulonlähde. on musiikkiin liittyvää Eräs musiikintekijöiden yritystoiminnan haasteista liittyy tekijänoikeuskorvauksien käsittelyyn. Kyselyssä yli puolet yritystoimintaa. yritystoimintaa harjoittavista musiikintekijöistä (53 %) haluaisi tulouttaa Teosto- ja Gramex-korvauksia omalle yhtiölleen, jos se olisi verotuksellisesti mahdollista. Kun Teosto-korvaukset ovat

Teksti: maRJA-LEENA KARJULA kuva: topi saari pääasiallinen tulonlähde, jo neljä viidestä tekijästä tulouttaisi korvaukset yritykselleen. Tällä hetkellä Teoston maksamat Kyselyyn vastanneista 322 musiikintekijästä 58 tekijänoikeuskorvaukset ovat tekijän ansiotuloa, eikä tuloutta- prosentilla on musiikkiin liittyvää yritystoimin- minen yritykselle ole mahdollista. taa. Aktiivisimpia yritysten perustajia ovat nuoret Kuitenkin jo nyt joka kolmas kyselyyn vastanneista yrit- musiikintekijät: vuoden 1980 jälkeen syntyneistä vastaajista täjistä tulouttaa yritykselleen muita tekijänoikeustuloja kuin 70 prosenttia harjoittaa musiikkiin liittyvää yritystoimintaa Teosto- tai Gramex-korvauksia, esimerkiksi kustannus- tai ja lopuistakin valtaosa on harkinnut yrityksen perustamista. suoralisensiointituloja. 40 prosenttia kyselyyn vastanneista Nuorten lisäksi musiikkiin liittyvää yritystoimintaa on muita yrittäjistä arvioi, että Teosto- ja Gramex-korvaukset muodos- vastaajia useammin musiikintekijöillä, joille tekijänoikeustulot taisivat vähintään kohtuullisen osuuden (yli 20 %) yrityksen ovat pääasiallinen tai merkittävä tulonlähde. kokonaisliikevaihdosta, jos ne siirrettäisiin yrityksen tuloiksi. Kyselyyn vastanneiden musiikintekijöiden yritystoiminta Teosto onkin yhdessä muiden musiikkijärjestöjen kanssa on varsin monipuolista, kertoo Teoston tutkimuspäällikkö Ano tehnyt esityksen musiikintekijöiden verotuksen uudistamiseksi Sirppiniemi. siten, että tekijä voisi ohjata tekijänoikeusjärjestöltä saamansa ”Musiikin tekemisen lisäksi useamman kuin joka toisen henkilökohtaiset korvaukset määräysvallassaan olevan yhtiön yrityksen toimintaan kuuluu myös esiintymistoimintaa, omien elinkeinotuloksi. Ehdotuksen tavoitteena on kannustaa äänitteiden tuotantoa tai studiotoimintaa, ja yli kolmasosa yri- investointeihin ohjaamalla tekijöiden yrityksiin tuottoja, joita tyksistä harjoittaa esimerkiksi kouluttamiseen ja valmennuk- voidaan käyttää yritystoiminnan kasvattamiseen ja monipuolis- seen, musiikin kustantamiseen tai ohjelmamyyntiin liittyvää tamiseen. toimintaa tai toimii levy-yhtiönä. ” ”Tätä kautta voitaisiin lisätä musiikin toimialan kasvua, Musiikintekijöiden yritysten yleisimmät yhtiömuodot ovat työllisyyttä ja hyvinvointivaikutuksia panostamalla luovan työn osakeyhtiö ja toiminimi, ja valtaosassa yrityksistä musiikinte- kannustavuuteen”, Ano Sirppiniemi sanoo. kijä on yrityksen enemmistöomistaja tai käyttää yksin päätös- Teosto toteutti yritys- ja verokyselyn yhdessä Säveltäjät valtaa yrityksessä. ja sanoittajat Elvis ry:n, Suomen Musiikkikustantajat ry:n ja ”Yrittäjistä 96 prosenttia ilmoitti saavuttaneensa yritystoi- Suomen Säveltäjät ry:n kanssa. Kyselyn kohderyhmänä olivat minnan kautta niitä hyötyjä joita oli yritystä perustettaessa Teostolta yli 1 000 euroa tekijänoikeuskorvauksia vuonna 2011 tavoitellut”, Sirppiniemi kertoo. ”Tärkeimmät musiikintekijöi- saaneet musiikintekijät sekä Elvis ry:n ja Suomen Säveltäjät ry:n den ilmoittamat syyt yritystoiminnan käynnistämiseen olivat jäsenet. Kysely lähetettiin 1845 musiikintekijälle, joista kyselyyn mahdollisuus laskuttaa asiakkaita verokortilla toimimisen vastasi 322 (vastausprosentti 17,5 %). Teoston maksamat tekijän- sijaan, laitteistojen ja materiaalien hankinta, tulonhankkimis- oikeuskorvaukset olivat pääasiallinen tai merkittävä tulonlähde kulujen vähennysoikeus ja verotuksen suunnittelu ja selkeyttä- 59 prosentilla kyselyyn vastanneista. Yritys- ja verokysely on osa minen.” laajempaa selvitystä, jossa on kartoitettu myös musiikintekijöi- den tulonmuodostusta ja sosiaali- ja eläketurvaa.

32 Teostory 3:2013

Koko paletti yrityksen kautta Johanna Hytti keskitti musiikkiosaamisensa omaan yritykseen.

Perustin yritykseni Ingrid Music Oy:n huhtikuussa 2013 hallinnoimaan Voxmama-synnytyslaulu- konseptiani, Voxlife-laulunopetustani, uusia yhtyeitäni Fanny Fru ja Ingrid sekä muuta musiikkituotantoani. Minulla on myös toinen yritys, Moon Production Oy, jonka perustimme Kuunkuiskaajat-laulaja Susan Ahon kanssa euroviisuvuonna 2010. Koen yrittäjyyden itselleni luontevana toimintatapana. Ennen yritysteni perustamista toimin freelancerina, mikä on tavallaan yrittäjyyttä sekin. Yritysteni kautta pystyn kuitenkin paremmin hallinnoimaan kaikkea toimintaani saman organisaation alla. Olen valmistunut Sibelius-aka- temiasta 2012, mutta yrittäjyyteen musiikin maisterin tut- kinto ei antanut valmiuksia. Keväällä 2013 hakeuduinkin opiskelemaan Naisyrittäjyyskeskukseen Luovien alojen yrittäjän ammattitutkintoa. Uskon itseeni ja osaamiseeni, mutta koen tärkeäksi saada nimenomaan yrittäjyyteen liittyvää ammattitaitoa. Yrittäjyydessä palkitsevinta on luovuus ja vapaus kehittää omaa toimintaa parhaalla mahdollisella tavalla. Tämähän olisi ihannetilanne jokaisella muusikolla. Tule- vaisuudessa toivon, ettei yritykseni jää vain palkanmak- sun välineeksi, vaan pystyn kehittämään liiketoimintaani, välttymään karikoilta ja saamaan kasvua yritykselleni." » Johannan yrityksen verkkosivut: johannahytti.fi

� Yrittäjyydessä palkitsevinta on luovuus ja vapaus kehittää omaa toimintaa. �

Teostory 3:2013 33 MUSIIKKI & MEDIA 2013

Musiikki & Media kokoaa musiikkiväen Tampereelle Suomen musiikkialan johtava ammattilaistapahtuma Musiikki & Media kokoaa taas musiikkiväkeä Tampereelle 17.–20. lokakuuta. Teosto toimii tänä vuonna tapahtuman pääyhteistyökumppanina.

Teksti: Marja-Leena Karjula Äänestä Industry Awards -voittajia! Musiikki & Media Industry Awards -gaalassa 19. lokakuuta palkitaan alan kirkkaimmat tähdet. Jos olet rekisteröitynyt Musiikki & Mediaan, on suomalaisen ehdit vielä osallistua äänestykseen sähköpostitse saamasi linkin kautta. Äänestys on auki 30.9. klo 12.00 asti. musiikkialan tärkeä Äänestyskategoriat ja ehdokkaat näet ohesta. Musiikki & Median hallitus on valinnut ehdokkaat alalta saatujen ehdotusten kokoontumis- ja verkostoitu- pohjalta. Äänestää voit yhtä ehdokasta kustakin kategoriasta. mistapahtuma ja myös ikkuna kansainväliseen musiikkialaan. Vuoden kunniamaininta -musakiven sekä erikois- ja elämäntyöpalkinnot myöntää Musiikki & Median hallitus. Seminaarien, keynotepuheen- vuorojen ja workshoppien Vuoden mediapersoona Vuoden kotimainen Pekka Kupiainen / Staff Patti Smith and her Band Vuoden A&R tapahtumapaikkana on hotelli Axl Smith musiikkimedia & Stuff PMMP:n jäähyväiskiertue Gabi Hakanen / Sony Music Jaajo Linnonmaa Helsingin Sanomat Piia Lääveri / Sun Effects Yoko Ono & Thurston Jouni Tamminen / Exogenic Ilves. Lisäksi tapahtumaan kuu- Jone Nikula Nelonen Media Vuoden keikkapaikka Moore Kari Hynninen / Suomen luu Tampere-talossa järjestettävä Jyrki "Njassa" Jantunen Rumba Logomo Vuoden palveluntarjoaja Musiikki Venla Kokkonen Soundi Lutakko Akun Tehdas Lasse Kurki / Warner palkintogaala sekä eri puolille Vuoden toimittaja SUE Ravintola Kerubi Backline Rental Finland Nick Triani / Soliti Yle Niko Kangas / Fullsteam kaupunkia sijoittuva Lost in Jarkko Jokelainen / HS Savoy-teatteri Lippupalvelu Juhani Kenttämaa / YleX Vuoden manageri Tampereen Klubi Lippupiste Riku Mattila / Universal Music -showcasefestivaali, joka Laura Vähähyyppä / Radio Carla Ahonius / Warner Tampere-talo Pågå Vuoden levykauppa Rock Esa Tontti / GAEA Tavastia Klubi Tiketti Backstage Rock Shop esittelee neljän illan aikana yli Mikko Meriläinen / Soundi Ewo Pohjola / King Foo The Circus Transit Case CDON.COM sata kiinnostavaa tuoretta artistia. Oskari Onninen Hannu Sormunen / Aspen Vuoden ohjelmatoimisto Vuoden järjestö Digelius Music Pekka Laine / Yle Jussi Hautala / Freah Tunes Keltainen Jäänsärkijä Teosto on mukana neljän Fullsteam vaikuttaja Vuoden ohjelmapäällikkö Virpi Immonen / Fullsteam J. Karppanen Ahti Vänttinen / Muusikko- Levykauppa Äx seminaarin järjestämisessä. / musiikkipäällikkö Vuoden ohjelmamyyjä Kaiku Agency jen liitto Stockmann Ari Ojala / Iskelmä Radio Jake Hannula / Warner Live Nation Finland Hannu Saha / MES, Finland Stupido Shop Aiheina ovat muun muassa Jussi Mäntysaari Janne Joutsenniemi / Live Maria Tarnanen Festivals Vuoden musiikki musiikintekijöiden verotus ja Marcus Sjöström / NRJ Nation Nem Agency Kim Kuusi / Teosto kustantaja Mikko Harjunpää / Radio Jouko J. Karppanen Redberg Agency Leena Hirvonen / MES Elements Music musiikin digimarkkinoiden Nova Maria Tarnanen Warner Music Live Markku Pyykkönen / Joen- HMC Publishing toimivuus. Palkintogaalassa elä- Mikko Koivusipilä / Nelo- Matti Kaunisvesi / My Music Vuoden festivaali suun Popmuusikot Kaiku Songs nen Radiot Susanna Nykänen / Kaiku Blockfest Pekka Sipilä / Musiikkikus- Universal Music Publishing mäntyöpalkinnon jakaa Teoston Sami Virtanen / Radio City Toni Ritonen / Fullsteam Flow Festival tantajat Warner/Chappell Music Tomi Saarinen / YleX Tommi Kyyrä / Musiikki- toimitusjohtaja Katri Sipilä. Vuoden promoottori Ilosaarirock Vuoden indielevy-yhtiö Vuoden radio Juha Kyyrö / Fullsteam Jurassic Rock tuottajat Fullsteam Tarkempi ohjelma käy ilmi Bassoradio Mikko Niemelä / Vantaan Qstock Tuomo Tähtinen / Music Kaiku Entertainment Iskelmä Festivaalit Rock The Beach Finland Monsp Records Musiikki & Median verkkosi- Radio Aalto Panu Hattunen / Joensuun Ruisrock Vuoden tiedottaja/mark- Rähinä Records vulta www.musiikkimedia.fi. Radio Helsinki popmuusikot The Voice Juhannus Himos- kinointipäällikkö Soliti Radio Suomipop Timo Isomäki / XL Music festival Tara Kojonen / Universal Svart Records Tapahtuman aikana Teosto Yle Radio Suomi Toni Rantanen Tuska Open Air Metal Taija Holm / ProPromotion Suomen Musiikki järjestää hotelli Ilveksessä tekijä- YleX Zachris Sundell / Live Festival Nora Norrlin / Liekki Pro- Stupido Records Vuoden verkkomedia Nation Weekend Festival motion Vuoden levy-yhtiö asiakastilaisuuden ja musiikkia NRGM Vuoden tapahtuma- Vuoden konsertti / kier- Mark Fry / Warner Live Nation Finland käyttäville asiakkaillemme Off The Record tuottaja tue Maritta Kettunen / Live Playground Music Rumba Marko Kivelä / Selmu Cheekin jäähallikeikat Nation Sony Music Entertainment klinikan torstaina ja perjantaina. Soundi Heikki Häkkinen / Full- J. Karjalaisen kesäkiertue Lauri Levola / Tiketti, Finland Yle Areena steam Justin Bieber, Hartwall Tavastia, Ruisrock Universal Music Tekijätilaisuus ja klinikat ovat ylex.fi Janne Hallenberg / Live Areena Katja Vauhkonen / Sony Warner Music Finland Nation Muse, Olympiastadion Music avoimia kaikille asiakkaille Johannes Kinnunen / Full- Nina Ruotsalainen / Teu- Neil Young - Helsinki eivätkä vaadi tapahtumaan rastamo Classic steam rekisteröitymistä.

34 Teostory 3:2013 AK SU PIIPPO JESSE K EINONEN ELLI FELIN JESSE K EINONEN

Kuvia ja tunnelmia viime vuoden Musiikki & Mediasta.

Teostory 3:2013 35 Vanhan musiikin jäljillä

36 Teostory 3:2013 MUSIIKIN EDISTÄMISSÄÄTIÖ MES

Helsingin Barokkiorkesteri sai MES-tukea Vanhan musiikin sarjaan. Mikä se on, orkesterin taiteellinen johtaja Aapo Häkkinen?

Teksti: heikki jokinen kuvat: heikki tuuli on orkesterille tärkeää, Häkkinen painottaa. Musiikkitalolla ei ole omaa tuotantoa, ja siksi ”Se on konserttisarja, joka alkoi syksyllä muiden järjestämät konsertit ovat talolle tärkeitä. 2011, kun Helsingin Musiikkitalo avattiin. ”Olemme luoneet yhtä kulmaa Musiikkitalon Tämä on koko maassa ensimmäinen sään- ohjelmistoon.” nöllinen vanhan musiikin sarja. Pyrimme esittele- Häkkinen uskoo hinnan ja laadun suhteen olevan mään alan kotimaisen kentän terävintä kärkeä sekä Vanhan musiikin sarjassa kohdallaan. Vierailijat on merkittäviä ja ajankohtaisia kansainvälisiä vieraita.” saatu Suomeen pitkälti lipputulojen varassa, joista Vanhalle musiikille ei ole kapeaa rajausta. suuri osa kuluu Musiikkitalon vuokraan, ”siksi ”Sarja keskittyy renessanssi- ja barokkimusiikkiin pienetkin tuet ovat erittäin arvokkaita”. 1500–1700-luvuilta. Sinfoniaorkesterit soittavat Kustannuksia laskee se, että sarjan konsertit lähinnä 1800- ja 1900-lukujen musiikkia”, Häkkinen kuullaan yleensä myös kansainvälisillä kiertueilla. sanoo. ”Jos saataisiin kehitetyksi yhteistyötä Musiikki- Esityksiä on kerran kuussa. Hebo tuottaa sarjan, talon ja muiden toimijoiden kanssa, voitaisiin kuulla mutta ei itse esiinny joka konsertissa. enemmän ulkomaisia esiintyjiä ja orkestereita.” ”Merkittävä osa on vierailuja, viime kaudella Helsingin Barokkiorkesterin kalenteriin mah- esimerkiksi Mosaïques-kvartetti Itävallasta ja tuu jatkuvasti ulkomaisiakin esiintymisiä. Kesällä lauluyhtye La Colombina Espanjasta.” kierrettiin Saksaa ja Unkaria, keväällä soitettiin Aapo Häkkinen Sarja on tuonut 1997 perustetulle Hebolle kui- Norjassa, Isossa-Britanniassa, Espanjassa ja Por- tenkin kotisalin ja säännöllisen esiintymispaikan. tugalissa. Tuorein hyvä uutinen on Saksasta saatu Orkesteri esiintyy paljon ulkomailla ja käyttää merkittävä Echo Klassik -levypalkintoFranz Xaver monia vierailevia kapellimestareita. Kulttuurivaihto Dussekin sinfonioiden levytyksestä.

Musiikin edistämissäätiö MESin päätöksiä 1.5.–30.6.2013 Hakijat ovat löytäneet MESin Musiikin edistämissäätiö MESin toiminta on käynnistynyt työn merkeissä. » Äänitetuotantotuki 117 800 euroa, saajia 93 ”Se mikä hämmästytti, on kasvanut hakemusten määrä”, sanoo pääsihteeri Leena » AV-tuotantotuki 89 650 euroa, saajia 68 Hirvonen. Moni haki aiemmin tukea samoihin hankkeisiin sekä Lusesista että Esekistä, joten » Elävän musiikin tuki 136 235 euroa, saajia 93 yhteen säätiöön siirryttäessä hakemusten määrän oletettiin pysyvän suunnilleen ennallaan. Toisin kävi. Ensimmäisen puolen vuoden aikana hakemuksia tuli lähes 1 750, » Kuoromatkat 75 000 euroa, saajia 35 noin 60 prosenttia koko viime vuoden määrästä. » Julkaisutuki 16 100 euroa, saajia 20 ”Sana on levinnyt hyvin, uusia hakijoita on todella paljon. Meidän ei ole tarvinnut satsata isoja rahoja markkinointiin. » Koulutustuki 23 000 euroa, saajia 11 Ehkä säätiö-sanakin nimessämme voi herättää mielikuvan, että rahaa on paljon.” » Markkinointi- ja vientituki 18 450 euroa, saajia 12 Isoin kasvu hakemuksissa kohdistuu luovaan ja esittävään » Työskentelytuki 133 650 euroa, saajia 81 työskentelytukeen. ”Se on ehkä helpoin hakukohde, ei vaadi budjettia.” » Tutkimustuki 500 euroa, saajia yksi Elävän musiikin tuen hakemusmäärä on myös kasvanut. » Saajia yhteensä 414, 610 385 euroa Musiikkivideoidenkin tukea voi nyt hakea verkossa ja hakemusten määrä lisääntyi. Se oli viimeinen hakukohde, jossa sähköinen haku toteutettiin. Tiedot hakuajoista ja ohjeet: MESin toiminnan sisältö ja toimintatavat ovat pitkälti www.musiikinedistamissaatio.fi samoja kuin sitä edeltäneiden Esekin ja Lusesin, Hirvonen sanoo. Tukimuotoja on kuusi pääaluetta, joista yksi kattaa kolme alaa, julkaisun, koulutuksen ja tutkimuksen. Eniten haetaan tukea äänitteisiin, elävään musiikin hankkeisiin ja työskentelytukeen. kuva: saara vuorjoki saara kuva:

Teostory 3:2013 37 NOOTTI

Kotimaisille musiikintekijöille kesäkuussa 16 miljoonaa euroa

Teosto maksoi kesäkuun tilityksessään 16 miljoonaa Kesäkuun tilitys sisälsi Suomessa kerättyjä esitys- Suomesta kerätyistä esityskorvauksista 20,4 miljoo- euroa kotimaisille musiikintekijöille ja kustantajille. Tili- korvauksia 12,4 miljoonaa euroa, yhteispohjoismaisen naa euroa tilitetään ulkomaisille oikeudenomistajille. tys koostui pääosin vuonna 2012 kerätyistä musiikin esi- tallennusoikeuksia valvovan NCB:n (Nordisk Copyright Teosto maksaa esitys- ja tallennuskorvauksia oikeu- tyskorvauksista. Bureau) keräämiä tallennus- ja online-korvauksia 2,6 denomistajille neljästi vuodessa. Päätilitys on kesä- Tilitystä maksettiin noin 9 300 säveltäjälle, sanoitta- miljoonaa euroa sekä miljoona euroa suomalaisten teki- kuussa, jolloin maksetaan suurin osa edelliseltä vuo- jalle, sovittajalle ja kustantajalle. Keskimääräisen esitys- jöiden teosten esittämisestä ulkomailla. Suurimmat erät delta laskutetuista esityskorvauksista. korvauksen suuruus oli noin 1 200 euroa ja tallentamis- ulkomailta maksetuista esityskorvauksista ovat peräi- korvauksen noin 260 euroa. sin Ruotsista, Ranskasta, Hollannista, Itävallasta ja Japa- nista.

Kesäkuun tilitys kotimaisille musiikintekijöille tilitysalueittain

Tilitysalue Euroa Valtakunnallinen radio (Yle) ja tv 5 111 211 Ylen maakuntaradiot 707 880 Myymälöille Kaupalliset radiot 1 206 861 ja ravintoloille Elokuvat 135 829 Konsertit 2 702 600 opastusta Elävän musiikin tilaisuudet 2 252 587 Tampereella Internet 259 779 Lokakuun puolivälissä viikolla 42 Teoston asiakaspalve- Suomalaisten teosten ulkomaiset esitykset 1 039 150 lun väkeä on tavattavissa Tampereella. Asiantuntijamme kiertävät neuvomassa tamperelaisille myymälöille ja NCB:n maksamat tallennuskorvaukset 2 595 844 ravintoloille, miten musiikin käyttölupia hankitaan ja Yhteensä 16 011 741 miksi musiikkia kannattaa käyttää liiketoiminnassa. Teos- ton asiantuntijat vastaavat mielellään kysymyksiin musii- kinkäytöstä ja miten yritysten maksamat tekijänoikeus- maksut ohjautuvat musiikintekijöille.

Georg Malmstén -säätiön Teoston asiantuntemusta apurahat arvostetaan Georg Malmstén -säätiön apurahat luovan kotimaisen säveltaiteen edistämiseksi on haettavana. Teoston keväällä toteuttaman asiakastyytyväisyystutkimuksen mukaan ima- Apurahat on tarkoitettu kotimaisten ns. kevyen gomme vaihtelee eri asiakasryhmiemme keskuudessa. Positiivisin mielikuva on musiikin teosten sävellys-, sanoitus- ja sovitustyöhön. oikeudenomistajilla, negatiivisin pienillä musiikkia käyttävillä yrityksillä. Kaikki Hakemukset on tehtävä säätiön lomakkeelle, joita saa kohderyhmät arvioivat Teoston asiantuntevaksi ja helposti lähestyttäväksi, mutta Elvis ry:n toimistosta. Hakemuksen voi myös tulostaa luovuudessa nähtiin kehittämisen varaa. Elvisin kotisivulta osoitteesta www.elvisry.fi/malmsten- Taloustutkimuksen puhelinhaastatteluina ja internetkyselynä toteuttamassa hakemus.pdf. kyselyssä selvitettiin myös asiakkaidemme ja sidosryhmiemme tyytyväisyyttä Apurahan saajien on tehtävä vuoden 2014 loppuun muun muassa sopimusneuvotteluihin, palveluihin, asiakaspalveluun, käytännön mennessä selvitys apurahan käytöstä. toimintaan ja tiedotukseen. Tutkimustuloksista saimme arvokasta tietoa, jota Hakemukset on toimitettava 31.10.2013 (postileima tulemme hyödyntämään toimintamme ja palveluidemme kehittämisessä. riittää) mennessä osoitteeseen Georg Malmstén -säätiö, Suuret kiitokset kaikille palautetta antaneille ja näkemyksensä kertoneille c/o Säveltäjät ja Sanoittajat Elvis ry, Runeberginkatu 15 A asiakkaillemme! 11, 00100 Helsinki. Puh. 09 407 991, faksi 09 440 181, [email protected]

38 Teostory 3:2013 Sibelius-rahaston apurahat ja TEOSTO-KALENTERI avustukset Suomen Säveltäjäin Sibelius-rahasto julistaa haettavaksi apurahoja ja avustuksia luovan kotimaisen säveltaiteen edistämiseksi seuraavasti: LOKAKUU 2013 JOULUKUU 2013 1) Apurahoja ensisijaisesti konsertti- ym. taidemusiikin sävellys- työhön. Toissijaisina kohteina voivat tulla kysymykseen myös sävellys- Musiikin esitysilmoitukset ajalta Joulukuun tilityksessä maksetaan työhön tähtäävät opinnot. 1.7.–30.9. Teostoon viimeistään » esityskorvaukset kaupallisissa 2) Sävellystilausavustuksia uusien teosten aikaansaamiseksi. 31.10. radioissa ja suurissa konserteissa Näitä avustuksia voivat anoa muusikot ja esimerkiksi festivaalien jär- 1.1.–30.6. esitetystä musiikista jestäjät sävellystilauspalkkiota varten. Lokakuun tilityksessä maksetaan » ulkomailta elo-lokakuussa tulleita 3) Pegasos-avustuksia suomalaisen vokaalimusiikin tekemiseen. » ulkomailta huhti-heinäkuussa esityskorvauksia Avustuksia voidaan myöntää niin säveltäjän kuin runoilijankin työs- tulleita esityskorvauksia » taustamusiikkikorvauksia kentelyyn (kun kyseessä on teksti sävelteokseen). Erityisesti halutaan » online-korvauksia huhti- » tallentamiskorvaukset ajalta kiinnittää huomiota Suomen ruotsinkielisten runoilijoiden teksteihin, kesäkuulta 1.1.–30.6. sillä Pegasos-avustukset maksetaan Suomen Säveltäjät ry:n ja Fin- » online-korvauksia lands Svenska Författareföreningin tähän tarkoitukseen varaamista » lainauskorvaukset äänitteiden heinä-syyskuulta Kopioston valokopiointikorvauksista. Pegasos-avustuksia voidaan ja nuottijulkaisujen » yksityisen kopioinnin myöntää myös sävellystilauksiin. kirjastolainauksista vuodelta 2012. hyvitysmaksut Säätiö ei myönnä matka-avustuksia eikä äänite- tai konserttitukea. Apurahoja ja avustuksia ei myöskään myönnetä instrumentti- tai laitehankintoihin. TilitySERITTELYISTÄ yksityiskohtaisempaa tietoa Hakemuslomakkeita saa verkkosivulta www.composers.fi > Tieto- sivut > Sibelius-rahasto sekä rahaston toimistosta. Hakija voi liittää Osa joulukuun tilityksestä on tarkoitus maksaa uutta tilitysjärjestelmää mukaan nuotin tai äänitallenteen säveltäjän tuotannosta. käyttäen. Tilityksen saajille tämä näkyy uudenlaisena tilityserittelynä Hakemukset on toimitettava 1.11.2013 (postileima) mennessä verkkopalvelussa. Verkkopalvelua kehitetään interaktiivisemmaksi ja osoitteella: Suomen Säveltäjäin Sibelius-rahasto, Runeberginkatu 15 tilityserittelyihin tulee toiminnallisuuksia, joiden avulla tilityksen tietoja voi A 11, 00100 Helsinki. Hakemuksia ei oteta vastaan sähköpostitse eikä tarkastella erilaisista näkymistä. Asiasta saat lisätietoa sivulta 12–13. kirjattuna kirjeenä.

SÄVELTÄJÄ

Teostory 3:2013 39 TEOSTO TEOSTON ASIAKASPALVELUNUMERO PALVELEE 010 808 118* Palvelut musiikin tekijöille, Postisoite: Lauttasaarentie 1, 00200 Helsinki kustantajille ja esittäjille Puhelinvaihde: (09) 681 011, faksi (09) 677 134 Asiakkaaksi liittyminen, teosilmoitukset, kustannussopimukset, www.teosto.fi, [email protected] esitys- ja tallennuskorvausten tilitys, verotus, esitysilmoitukset Teosto on myös Facebookissa. ja ulkomaan valvontapyynnöt. Muista myös verkkopalvelumme: osoite- ja pankkiyhteystietosi voit päivittää itse verkkopalvelussa. *01080-palvelunumeroon soittaminen lankapuhelinliittymistä 8,28 snt/puhelu + 5,95 snt/min., matkapuhelimista 8,28 snt/puhelu + Palvelut musiikin käyttäjille 17,04 snt/min. Esitysluvat, tallennusluvat, yksityisen kopioinnin hyvitysmaksu Tallennuslupa-asiat (äänitallenteet), asiakaspalvelu Tanskassa 0303 60011 (klo 11 - 15). Soittaminen Suomen lankaliittymistä 8,28 Asiakaspalvelu on avoinna ma–to 8.30–16, pe 8.30–15 snt/puhelu + 3,2 snt/min. ja matkapuhelimista 8,28 snt/puhelu + (av-tallenteita koskevat asiat klo 10–14) 19,2 snt/min. Hinnat sis. alv.

Musiikintekijöiden asiakastilaisuudet jatkuvat

Tapaamisissa keskustelun aiheena ovat muun muassa verkon musiikin- Varaa jo kalenteristasi aika musiikin- tekijälle tarjoamat mahdollisuudet sekä Teoston keräämien korvaus- tekijöiden ja Teoston toimiston väen ten tilittäminen musiikintekijöille. Teoston neuvontaklinikka on myös valmiina selvittämään tapaamiseen Tampereelle 17.10. tai kaikkia Teoston asiak- kuuteen liittyviä kysy- Helsinkiin 19.11. myksiä. Pirkanmaan ja pää- kaupunkiseudun musii- kintekijät saavat säh- köpostitse kutsun tilaisuuteen hyvissä ajoin ennen tilaisuutta. Tarkempaa tietoa tulee myös verkkosivuil- lemme. Syksyn ensimmäinen musiikintekijöiden ja Teoston toimiston tapaaminen järjestettiin 19. syyskuuta Vaasassa.