TUUSULAN RANTATIEN Polkuopas Opas Omatoimiselle Kulttuurimatkalle Krapilta Järvenpään Kartanolle

TUUSULAN RANTATIEN polkuopas Opas omatoimiselle kulttuurimatkalle Krapilta Järvenpään kartanolle

Kuva Järvenpään kartanolta Tuusulan suuntaan

1 3 6 7 8

1 2 9 4 5

1 Krapin talo Tuusulan Rantatien polkuoppaaseen on 2 Kirkonkylän Pekkola kuvattu Suomen tietä itsenäisyyteen sa- tojen vuosien ajalta. 3 Aleksis Kiven kuolinmökki 4 Erkkola Rantatien vaiheilla kulttuuri on monipuolista. Yleensä esille nousee vain 5 Syväranta 1900-luvun korkeakulttuuri, joka siivit- 6 Onnela ti Suomen maailmankartalle. Alueella saa hyvän kuvan myös vuosisataisesta 7 Toivola maanviljelyskulttuurista etenkin Tuoma- 8 Tiilikanoja ja Koivulahti lan kylämäellä, jossa osa kylän vanhoista 9 Taistelukoulun alue kantataloista edelleen seisoo perinteisil- lä tonteillaan. 10 Halosenniemi 11 Kuusiniemen ympäristössä Tuomalan kylässä oli viisi kantataloa ja vuosikymmenten ja vuosisatojen ajan ne 12 Tuomalan ryhmäkylä olivat kylän elämän keskuksia. Taloissa 13 Tuusulan kansanopisto ja Perttilä tuotettiin lähes kaikki elämän edellytyk- set. Kukin osallistui talon töihin voimien- 14 Kallio-Kuninkala ja Puotila sa ja kykyjensä mukaan ja oli samalla osa 15 Suviranta suku- ja kyläyhteisöä. 16 Lepola Helsinki–Hämeenlinna -rautatie valmis- 17 Ainola tui 1862. Samoihin aikoihin lainsäädän- 18 Ahola tö muuttui ja maatilojen oli helpompi erottaa ja myydä maistaan palstoja. Talot 19 Järvenpään kartano

2 10 15 16 18 19 11 12

14 13 17

myivät joutilaita rantakallioita ja -niittyjä toliikenteen lisääntyessä rakennettiin ja niin Tuusulanjärven rannoille alkoi ko- nykyinen Järvenpääntie 1950-luvulla. hota hienoja suurhuviloita 1860-luvulta Nykyinen Rantatie on siis osa vanhasta alkaen. Näitä ovat mm. tämän reitin var- maantiestä ja sen pohjoispäästä Järven- rella sijaitsevat Onnela, Syväranta, Koi- pääntie jatkuu vanhaa linjausta mukail- vikko ja Lepola. len lähellä rantaa.

1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alussa Tämä reitti johdattelee tarinoihin Ranta- alueelle syntyi taiteilijayhteisö. Tuusulan- tien alkupäästä Krapin kohdalta alkaen järven rauhaisiin maisemiin asettuneet ja vie Rantatien kautta Järvenpääntielle. Suomen taiteen kultakauden mestarit Reitti päättyy Järvenpään kartanon paik- olivat kansallisen heräämisen eturivissä keille. ja loivat töillään henkeä ja uskoa myös itsenäisen Suomen asemaan. Lähes kaikki kohteet näkyvät maantielle ja yksityisomistuksessa olevia kohteita Tuusulan identiteettiin kuuluu myös so- onkin tyydyttävä ihailemaan tieltä. Ylei- tilaskulttuuri. Rantatiellä sotilasperinnet- sölle avoimet kohteet – museot, ravinto- tä jatkaa edelleen Taistelukoulun alue ja lat, majapaikat ja muut – sen sijaan toi- ruotujakolaitos kosketti aikoinaan kaik- vottavat kävijät tervetulleiksi ihan sisälle kia taloja. asti.

Tuusulan Rantatie on osa 1600-luvulla Suomen 100-vuotisjuhlavuotena 2017 syntynyttä Helsingistä Hyrylän kautta Hollolaan (myöhemmin Heinolantie) Heikki Simola johtavaa tietä. Tie oli alkuun kärrypol- ku, jota jalan ja hevosilla kuljettiin. Au-

3 1. Krapin talo

Krapin tila on Kirkonkylän kantatalo, jonka tilakeskuksen Karl Krapi siirsi Pappilanmäen ryhmäkylästä nykyiseen paikkaansa vuonna 1867. Valtioneuvos G. F. Sourander osti Krapin tilan kesä- paikakseen vuonna 1882 ja seuraavana vuonna valmistui arkkitehti F. W. Mie- ritzin suunnittelema huvilamainen pää- Krapin päärakennus. Kuva Tarja Kärkkäinen rakennus, nykyinen ravintola Krapihovi. Tila on ollut Holman suvun omistuksessa vuodesta 1911. navetasta on tehty viihtyisä hotelli. Pää- Kesävieraat ja erilaiset matkailu- ja rakennuksessa on ravintola Krapihovi. vapaa-ajan palvelut ovat olleet osa tilan Pihapiiri tarjoaa monenlaisia ravintola-, arkea 1900-luvun alkupuolelta lähtien. kokous- ja kulttuurielämyksiä. Golfken- Krapi tarjosi jo 1930-luvulla elämyksiä tän läpi mutkittelevan tien päässä Tuu- myös rantaelämän ystäville Krapin hiek- sulanjärven rannalla lämpiää savusauna. karannalla, joka tunnettiin Tuusulan Rivi- Krapin ravintolatoiminta käynnistyi Mat- erana. Krapin talon poika Mikko Holma ti ja Salme Holman toimesta. Nyt Krapin muistelee, että kerran 1950-luvun lopul- johdossa ovat heidän lapsensa Anne ja la juhannusjuhlilla esiintyi Georg Ots ja Pekka Holma. Sirkus Sariola. Tällöin myytiin 30 000 lip- pua á 5mk. Karjasta ja maanviljelystä luovuttiin Krapilla 1980-luvulla. Pellot ovat nykyisin Tuusulan Golfklubin käytössä, ja

Krapin Riviera 1930-luvulla. Etuvasemmalla tanssilava. Oikealla pukuko- pit ja kioski. Kuva Tuusulan museo

4 2. Kirkonkylän Pekkola

Pekkolan tilakeskus siirrettiin Pap- pilanmäeltä Rantatien varteen Krapin naapuriksi. Päärakennus on sijainnut nykyisen Uus-Pekkolan puutarhassa. Ran- tatien alkupäässä Krapin tilan jälkeen ensimmäisenä oikealla puolella oleva vanha rakennus suuren kuusen juurella on Villa Kuusela. Pekkolasta erotetun palstan ensimmäinen asukas oli Albert Stenvallin poika Ernst Alexis Stenvall, joka ryhtyi kuuluisan setänsä kaimaksi vuonna 1906 suomentamalla nimensä Aleksis Kiveksi. Räätälimestari Kivi rakennutti huvilan palstalleen 1891. Räätälin herraskainen silinterihattu ja kävelykep- pi saivat kyläläiset nimittelemään nou- sukasta ”Rantatien Sibeliukseksi”. Nimismies J. V. Frostell eli ”Iso Vih- tori” osti Pekkolasta 3,5 hehtaarin ranta- palstan vuonna 1875. Sinne hän raken- Portinpylväissä ovat edelleen nimet Uus-Pek- nutti Fjällboksi nimittämänsä huvilan. kola ja Lustig. Kuva Tarja Kärkkäinen Nykyään jäljellä on vain huvimaja, josta on hienot näkymät Tuusulanjärvelle. avioitui agronomi Onni Lustigin kanssa. Rannassa kulkee mukava maisemapol- Hänen ideansa oli rakennuttaa 1930-lu- ku. Fjällbon puistoon pääsee Aleksis Ki- vulla ajan ulkoilmaelämän ihanteiden ven mökin P-paikalta. mukainen uimaranta – Tuusulan Riviera Vuonna 1907 Krapin omistaja Alina – Pekkolan rantaan. Häkli osti koko Pekkolan tilan ja vilje- Talvisodan alla valmistui Uus-Pek- lysmaat sulautuivat Krapiin, osa maasta kolan funkistyylinen talo, johon Maiju taas myytiin palstoina eteenpäin. Pek- ja Onni muuttivat ”syytinkiläisinä”. Kra- kola-nimi toistuu enää nykyisten asunto- pi siirtyi sukupolvenvaihdossa Kauko ja alueiden nimissä. Maire Holmalle. Kauko Holma puoles- Sisällissodan aikana punakaartin Hy- taan asui Uus-Pekkolassa toisen puoli- rylän komppanian johdossa oli Krapin ta- sonsa Sirkan kanssa luovutettuaan tilan- lon etumies August Kaunisvesi. Punaiset pidon pojalleen Matille. Uus-Pekkola on murhasivat Krapin isännän Klas Holman edelleen Holman suvulla. pakomatkalla Kärkölässä. Talon emäntä Maiju Holma joutui sekasorron keskelle kahden pienen lapsensa Kaukon ja An- nikin kanssa. Myöhemmin Maiju Holma

5 3. Aleksis Kiven kuolinmökki

Krapin talon isäntä rakennutti van- Albertin tytär Agnes oli 15-vuotiaana han Pappilanmäen päärakennuksen kulkenut setänsä kanssa rantametsissä. hirsistä torpan Syvälahden niitylleen. Setä saattoi hokea: ”Lauri menee mettään Tarkoituksena oli varmistaa tilan työvoi- lintuja pettään, lintuja pettään, oravia ot- maa. Albert ja Karolina Stenvallille kaksi- taan”. Kun päätä särki, hän huusi: ”Päätä- huoneinen vastarakennettu mökki tarjo- ni polttaa, päätäni polttaa, Simeoonin pii- si hyvän mahdollisuuden palata räätälin naa, Simeoonin piinaa!” Hän huusi joskus ammattiin ankeitten torpparivuosien myös Aapoa. Todennäköisesti Seitsemän jälkeen Järvenpäästä. Mökin hintapyyn- veljeksen henkilöt sekaantuivat senhet- tö oli 100 markkaa ja parin hehtaarin kiseen todellisuuteen. palstan vuokra oli 20 päivän vuotuinen Mökin omistajia kohtasi synkät koh- taksvärkki Krapille. Lehmän myynnistä talot. Karolina kuoli vuonna 1886 pu- saatiin 75 markkaa, mutta onneksi se dotessaan vintille johtavilta tikkailta ja riitti mökin ostoon. Albert Stenvall teki taittaessaan niskansa alla olevaan saa- Krapin isännän kanssa kaupat mökistä viin. Albert ja toinen vaimo Wilhelmiina ja vuokrasopimuksen palstasta vuonna joutuivat ryöstömurhan uhreiksi vuon- 1870 viideksikymmeneksi vuodeksi. na 1913. Murhamies saatiin kiinni. Hän Uudisasukkailla oli neljä lasta. Mie- oli tavoitellut turhaan mökin myynnistä lisairaaksi todettu Aleksis Kivi tuli hoi- saatuja rahoja. dokiksi veljelleen elämänsä viimeisiksi Albert Stenvall oli myynyt mökin jo kymmeneksi kuukaudeksi vuonna 1872. vuonna 1910 Helsingin Yliopiston yli- Nurmijärven kunta, jossa Kivi oli kirjoil- oppilaskunnalle, jotta siitä tulisi museo. la, lupasi Albertille viisi tynnyriä rukiita Ylioppilaskunta toteutti 1950-luvun vuodessa korvauksena sairaan veljen alussa ison entisöinnin, jossa mökki py- hoitamisesta. Lapinlahden sairaalassa mielisairautta oli hoidettu Aleksia kam- mottaneilla kylmillä kylvyillä. Kylpymah- dollisuus Tuusulanjärvessä oli puoltanut Aleksin tuloa veljensä hoidokiksi. Jär- veen Aleksia ei saanut ja potilas kieltäy- tyi jopa peseytymästä. Sairas sai myös levottomuuskohtauksia, jonka takia hä- net oli suljettava milloin saunaan milloin ullakolle. Albertin vanhin poika 13-vuotias Ernst Alexis oli joskus saattajana setänsä kävelyillä. Kivi kulki myös omin päin lä- Aleksis Kiven kuolinmökin omistaa Helsingin yliopiston ylioppilaskunta ja aukiolosta vastaa heisissä taloissa ja kerrotaan, että hän oli Tuusulan museo. Mökki on Aleksis Kiven (1834– perso tupakan ja kahvin perään ja moni 1872) muistolle omistettu kansalliskirjailijan sitä muisti tarjonneensakin. muistomerkki. Kuva Tarja Kärkkäinen

6 rittiin palauttamaan Aleksis Kiven kuo- nistumisesta ja siitä oliko mökki Aleksin linvuoden mukaiseen asuun. Aika-ajoin aikaan sittenkin isompi. nousee esille kysymys entisöinnin on-

4. Erkkola

Juho Heikki Erkko (1849–1906) oli ta- Erkkolaan. Tarina ei ole tosi, mutta niin lonpojan poika Orimattilasta, opettaja ja tai näin, Erkkolan takat ja uunit ovat ko- suomalaisaatteen mies. Hän palveli isän- meita. maan asiaa runoilijana, lehtimiehenä ja Runoilijakodin suunnittelu ja raken- näytelmäkirjailijana. Erkon harras toive taminen hoitui Pekka Halosen, tämän oli saada oma koti ja löytää mieluisa vai- veljen Antti Halosen sekä Halosennie- mo ja perustaa oma perhe. Tuusulassa mestä tutun rakennusporukan avulla. molemmat haaveet voisivat toteutua Taloa kuten Erkon kirjallista tuotantoa- kun lukkari Sakari Soinne ja vaimonsa kin rahoittivat tutut viipurilaiset mese- Aina – lapsuuden ystävä Orimattilasta – naatit Häkli & Lallukka. Erkkola valmis- ryhtyivät puhemiehiksi kesällä 1901. tui asuttavaan kuntoon vuoden lopulla, Kun nuori Sakari Karhu oli hakenut mutta nuori morsian purki kihlauksen ja lukkarinvirkaa Tuusulasta, hän oli viettä- murtunut sulhanen kertoi itkien Soin- nyt ensimmäisen yönsä Albert Stenvallin teille: ”Nyt se meni. Pesä oli valmis mutta mökin sängyssä, juuri samassa, missä lintu lensi tiehensä”. Kivikin oli nukkunut. Myöhemmin Erkko Hämmästyttävä osoitus luomisky- antoi Tuusulan lukkarille sointuvamman vystä kaiken tämän keskellä on Erkon nimen Soinne. kirjoittama näytelmä Pohjolan häät. Kun Erkolle oli mieluisa nuori mor- Näytelmän ensi-ilta oli Kansallisteatte- sian löytynyt, alkoi runosuoni pulputa rin vihkiäisissä 9.4.1902. Vihkiäiset olivat ja kosinta johti salakihlaukseen. Talon tuusulalaisten taiteilijoiden juhlaa. Sibe- rakentamisessa oli myös onni myötä. lius sävelsi siihen Tulen synnyn. Pekka Ruukkumaakari Grönroosin talo Oksala Halonen maalasi lavasteet, Venny Sol- oli kaupan ja sijaitsi sopivasti Kiven vii- dan-Brofeldt kuvitti ohjelmalehtisiä ja meisen asuinsijan lähellä. Erkolle se sopi, sillä hän halusi kotinsa lähelle ihannoi- mansa Kiven viimeistä asuinsijaa. Ruukkumaakari Grönroosin lasitta- mista tiilistä ja kaakeleista muurattuja tulisijoja oli alueen taloissa ja taiteilija- kodeissa. Kerrottiin Grönroosin lasitta- man takan olleen vuoden 1900 Pariisin maailmanäyttelyn Suomen paviljongis- sakin. Monien kertomusten mukaan se pystytettiin näyttelyn jälkeen uudelleen Erkkola Rantatien varressa. Kuva Antti Kallio.

7 Eero Järnefeltin puoliso Saimi näytteli oli, ettei joutunut Siperiaan. Tsaarinvalta yhtä pääosaa. luopui lopulta hankkeesta suomalaisten J. H. Erkko oli suomalaisuusaatteen kovasta vastustuksesta johtuen. kannattaja. Hän tuki kirjoituksillaan Viimeinen runokokoelma Ilmojen vuonna 1889 perustettua Päivälehteä, lauluja (1904) sisälsi sekä rakkauslauluja jonka päätoimittajana oli veli Eero Erkko. että isänmaallisia taistelulauluja. Lehti alkoi julkaista vuonna 1891 joulual- Erkko haudattiin Helsingin Hietanie- bumia, Nuorta Suomea, jossa kirjailijat, meen. Hänen asemaansa kuvaavat hyvin lehtimiehet ja kuvataiteilijat ilmaisivat arkunkantajat: Eero Erkko, Juhani Aho, taiteen avulla mielipiteitään venäläistä- Pekka Halonen, Eino Leino, Oskari Meri- mistoimista yhä tiukkenevan sensuurin kanto, E. N. Setälä, K. A. Castrén ja Juho aikana. Nuoren Suomen piiri koki keskei- Lallukka. seksi tehtäväkseen kansallisen identitee- Erkon kuoleman jälkeen aina vuo- tin vahvistamisen. teen 2006 Erkkola toimi yksityiskotina. Tuusulassa Erkko osallistui aktiivi- Taiteilijakoti siirtyi Tuusulan kunnan sesti yhteiskunnalliseen toimintaan. omistukseen vuoden 2007 alussa. Erkko- Hän vastusti asevelvollisuuskutsuntoja lan oston ja kunnostamisen mahdollisti Venäjän armeijaan sortovallan ilmenty- Jane ja Aatos Erkon säätiön lahjoittamat mänä muun muassa puhumalla asiasta varat. J. H. Erkko oli ministeri Aatos Erkon voimallisesti kuntakokouksessa. Ihme isosetä.

5. Syväranta

Kenraalikuvernöörin kanslian virka- mies Birger Lundahl osti vuonna 1869 Syvärannaksi nimittämänsä rantapals- tan Gustavelundin kartanolta ja rakennutti huvilan, joka on Rantatien vanhin. Seuraava omistaja oli vuonna 1876 senaattori Victor von Haartman. Hän myi Syvärannan kolmen vuoden jälkeen Syväranta sanomalehtimiesten lepokodin ai- kaartinkapteeni Gotthard Björklundille, kaan, Eino Leino juhlien keskipisteenä. Kuva jonka perheellä oli vakituinen asunto Tuusulan museo. Pietarissa. Björklund osti lisää palstatilaa, rakensi puutarhaa ja lisärakennuksia. Syväranta koki loistokkaan kymmen- Syvärannan palstatila myytiin 1904 vuotiskauden. Puutarha patsaineen, upporikkaalle nimineuvos Ushkoville suihkulähteineen ja tornihuvila sähkö- hänen vaimonsa Theresan nimiin. The- valoineen hämmästytti tiellä kulkijaa. resan isä valtioneuvos Hugo Eluhin vai- Syvärannassa kuunneltiin hienoja mu- moineen ja palveluskuntineen asuivat siikkiesityksiä. Huvilan vieraisiin kuului pääasiassa tilalla. muun muassa maailmankuulu basso-

8 laulaja Fjodor Shaljapin. Ushkovit myivät huvilan vuoden 1916 lopulla norjalais- puolalaiselle lääkäri Herman Hansenil- le. Hansenin perhe muutti tiluksilleen Puolaan 1922 ja Syvärantaan tuli Onni V. Tuiskun säätiön Syvärannan lepokoti lehtimiehille. Syvärannan lepokodin upeissa tiloissa asui lukuisia kuuluisia henkilöitä, kuten W. W. Tuomioja perheineen ja Eino Leino, jotka tapaamme muissakin Ranta- tien kohteissa. Tammikuussa vuonna 1924 Eino Leino (1878–1926) saapui Tuusulaan kansallisrunoilijan viitta harteillaan elä- mänsä kahdeksi viimeiseksi vuodeksi. Runoilijan kiivastahtinen elämä oli polt- tanut hänet lähes loppuun. Eino Leino Viestilottia Syvärannan lasiverannalla. matkasi lomakodista toiseen mukanaan Kuva Lottamuseo kaksi vanerilaukkua, toisessa olivat kirjat, toisessa vaatteet. Leinon viimeises- Lotta Svärd -järjestö lakkautettiin sä runokokoelmassa Shemeikan murhe marraskuussa vuonna 1944. Syväranta (1924) polttopisteenä on eleginen tilin- lahjoitettiin lottien vasta perustamalle päätös elämästään Löysäläisen laulussa: Suomen Naisten Huoltosäätiölle. Säätiö ” Maantietä matkaa on nykyisin nimeltään Lotta Svärd Sää- kirjaton, karjaton mies. tiö. Kruununkin kyyti Syvärannan huvila paloi aprillipäivänä liikaa ois hälle kenties, vuonna 1947. Järvenlahti oli talven jäljiltä outoja hälle kun on pohjaa myöten jäässä, mikä hidasti veden isänmaa, kotipaikka ja lies, saantia ja sammutustöitä. Rakennus paloi puolue, perhe ja muu, parissa tunnissa kivijalkaa myöten. verot, verka ja velka ja ies…” Suomen Naisten Huoltosäätiö raken- Lepokodin pito ei ollut kannattavaa, nutti vuonna 1995 Syvärantaan uuden joten säätiö myi Syvärannan vuoden päärakennuksen. Rakennus on tehty be- 1936 lopulla Lotta Svärd-järjestölle, joka tonista ja se muistuttaa puuverhoiltuna perusti sinne Lottaopiston ja lepoko- ulkonäöltään vuonna 1947 palanutta Sy- din. Lottaopistossa järjestettiin vuosien värannan huvilaa. Rakennuksessa toimii 1937–1943 välillä 61 kurssia, joihin osal- Lottamuseo, jossa esitellään Lotta Svärd listui 1817 lottaa. Syvärannassa oli sotien -järjestön toimintaa osana maamme his- aikana myös Päämajan radiotiedustelun toriaa. Lottakanttiinissa on tarjolla perin- osia, jotka seurasivat Neuvostoliiton Itä- teisillä resepteillä valmistettuja kotilei- meren laivaston toimintaa. vonnaisia ja herkullista lounasta.

9 6. Onnela

Kotun talon rantapalsta myytiin vuonna 1885 esittelijäsihteeri Karl Fors- sellille, joka rakennutti Onnela-huvilan. Vuonna 1905 omistajaksi tuli Johanna Björklund. Silloinen eversti Schabelski osti Johannan kertoman mukaan Onne- lan lahjaksi rakastajattarelleen. Tuusula oli Johanna Sofialle tuttu, sil- Onnelan vanha päärakennus, nykyinen Impi- lä hänen isänsä oli omistanut Syvärannan vaara on vasemmalla. Sen seinässä on Eino Lei- huvilan. Kaunis ja hehkeä Johanna Sofia non laatta ja sisällä Eino Leinon muistohuone. Oikealla on palvelukunnan Leinola, nykyinen Björklund kävi keisarinnan suojeluksessa Jukola, jossa oli rouva Schabelskin huone. Kuva olevaa hienoston Smolnan tyttökoulua. Heikki Simola Keisarinnan seurueen 37-vuotias ratsumestari Pavel (Paul) Schabelski ihastui myös Eino Leino, joka nautti kansain- tanssiaisissa silmittömästi 17-vuotiaa- välisestä ilmapiiristä, kun sai keskustel- seen Johannaan. Tästä alkoi liki 40-vuo- la saksan ja ranskan kielillä. Eino Leino tinen rakkaussuhde, josta ei puuttunut ei kauan viihtynyt missään asukkaana. hehkua ja loistoa. Kirjailija Unto Karri on Tuusulassakin hänellä oli parin vuoden tallentanut rakkaustarinan teoksensa aikana puolen tusinaa kortteeria. Seu- Jeanna Katarina, rakastajattaren romaani raavana oli Onnelan eteläpuolella aidan (1945). takana oleva Syvälahden Kukkola. Sitten Paul Schabelski oli ollut Bobrikovin hän muutti kanttori Sointeen Ilonie- adjutantti ja asui perheineen Helsingis- meen ja kun sielläkin alkoi ahdistaa, niin sä, josta oli helppo vierailla rakastajat- palattiin tammikuussa 1925 taas Onne- taren luona. Myöhemmin Schabelski laan. Täällä hän sai päätökseen Elämäni vastasi Pietarin elintarvikehuollosta ken- kuvakirjan, jonka oli aloittanut Ilonie- raalin arvossa. Vallankumouksen alettua messä Laura Sointeen kirjoittaessa sane- kenraali menetti omaisuutensa ja pake- lusta. Syvärannassa majaileva toimittaja ni vaimonsa ja poikansa Constantinin K. V. Valve jatkoi pikakirjoituksella työn kanssa Onnelaan. loppuun. Leinolla oli tapana vierailla ys- Tilanne oli perin omituinen. Kenraali tävänsä Pekka Halosen luona. Hän saa- asui Johanna Björklundin kanssa päära- pui yllättäen ja kysyi: ”Häiritsenkö?” kennuksessa yhteisessä makuuhuonees- Onnelan kenraali oli jo vanha mies ja sa ja kenraalitar asui toisen rakennuksen Johanna ihastui nuoreen kirjailija Unto tornihuoneessa. Kun vihitty rouva sai Karriin. Vanha kenraali kuoli surullisena korut myytyään matkarahat, muutti hän ja yksin vuonna 1935. Johanna menetti poikansa luo Pariisiin. Koska rikkaudet järkensä ja joutui hoitoon Kellokosken olivat jääneet Venäjälle, alettiin Onnelas- mielisairaalaan, missä kuoli muutaman sa pitää täysihoitolaa mm. emigranteille. päivän kuluttua. Todennäköisesti hän Mukaan joukkoon tuli vuonna 1924 myrkytti itsensä.

10 Pariisissa oleva Constantin Schabels- vammaisille. Vanhat huvilat edustavat ki peri Onnelan ja myi sen 5.1.1937 huvila- ja täysihoitola-aikaa, jota uudem- Suomen Sokeain Liitolle. Rantatien itä- pi rakennuskanta täydentää. Nykyisin puolelle rakentui omakotialue näkö- tiloissa toimii Majatalo Onnela.

7. Toivola / Bergbo

Eversti Fredrik Wilhelm Fraserin (1819–1883) rakennuttama komea kak- sikerroksinen huvila Toivola rakennettiin vuonna 1870 jyrkälle kalliorannalle vas- tapäätä Sarvikalliota. Eversti oli alkuaan skotlantilaista sukua ja siirtynyt Ruotsin kautta Viaporiin. Eläkkeelle jäätyään hän muutti Pöngön perintötilasta lohkotulle Toivolan 30 hehtaarin maanviljelystilalle. Vanha Toivola nykyasussaan on säilyttänyt ilmeensä ja on hyvässä hoidossa. Kuva Heikki Everstinna Amanda Fraser hoiti tilaa Simola leskeksi jäätyään. Perheen kesken teh- dyissä järjestelyissä siirtyi Anni Åström taistelija. Hänet erotettiin armeijasta, (1861–1949) Vanhankylän kartanosta mutta hän otti käyttöönsä ylempiä viljelemään Toivolaa vuonna 1915. Anni upseeriarvoja menestyksellisellä siviili- -täti ei kauaa viihtynyt komeassa huvi- urallaan samaan tahtiin kuin sotilasuralla lassa, vaan muutti vieressä olevaan Pik- jatkaneet aseveljensä. Johannaakin pu- ku-Toivolaan, jossa asui loppuelämänsä. huteltiin myöhemmin everstinna Hanna Anni-täti oli käsite; sairaanhoitajan Fraseriksi. ammattiaidolla hän hoiti eläimiä ja ih- Georg ja Hanna Fraser rakennuttivat misiä sekä paikkakunnan kunnallisia ja Toivolan maille oman huvilan Fredriks- seurakunnallisia asioita. Hän hoiti vil- bergin vuonna 1877. Sen portinpielessä jelyksiä ja kotieläimiään elämänsä lop- lukee nyt Suvilahti. Nimi muuttui, kun puun asti ”niin kuin talonpoika”, kuten huvila myytiin suuriperheiselle O. A. oli jo Vanhankylän kartanossa ollut ta- Valtoselle. Perheen äiti oli Saara (Sissi) pana. Työteliäästä elämästä kertoo myös Tuomioja, Erkki Tuomiojan täti. Suvilah- se, että hän kuoli työtapaturman uhrina desta erotetuille tonteille Toivolankujan 88-vuotiaana, kun nuori lehmä potkaisi päähän on noussut komea ”Honkara- häntä navetassa, joka vieläkin on jäljellä kenne-kylä”. Pikku-Toivolan pihapiirissä. Anni-täti alkoi palstoittaa sodan jäl- Anni-tädin sisko Johanna oli naimi- keen Annivaaraan tontteja ja myi tai sissa Fraserin vanhimman pojan kaptee- lahjoitti niitä tuttavilleen. Kuvataiteilija ni Georg Fraserin kanssa. Georg Fraser Martta Wendelin (1893–1986) raken- oli Turkin sodan (1877–78) veteraani ja nutti sinne Kanervala-huvilansa, jonka myöhemmin tulisieluinen itsenäisyys- pihaan hänet on haudattu.

11 8. Tiilikanoja ja Koivulahti

Tiilikanojan rantatontin omistajaksi sessä aidan sisällä on iso rapattu oma- tuli lasitehtailija ja teollisuusneuvos An- kotitalo, jossa kirjailija Laila Hirvisaari ton Hjalmar Leppälä (1886–1949), joka on asunut pitkään. Myös laulajatar Kaija rakennutti 1920-luvulla hirsihuvilan. Koo on asunut Kissanaivastuksen naapu- Tästä talosta laajennettiin arkkitehti Jor- rissa Järvenpääntien lähellä. ma Paatelan suunnittelema funkkistalo Kun jatketaan pitkin Rantatietä, nä- vuonna 1938. Julkisivun rappaukseen kyy seuraavana kaunis Koivulahden hu- on sekoitettu moniväristä lasimursketta. vila rannan puolella. Se on savenvalaja Tiilikanojaan kuului myös hieno puutar- Johan Grönroosin talo. Samannimisiä hakokonaisuus ja hiekkaranta. Pitkän ruukkumaakareita on ollut kolmessa laiturin päässä oli uimakoppi. Kaikki polvessa ja sanonta ”poika polvesta pa- oli suurta, lipputangon pituuskin oli 24 ranee” pitää tässäkin paikkansa. Grön- metriä. roos oli rakentanut huvilan 1901. Vanhan Perheen pojalla Kauko Leppälällä oli kotinsa kirkonkylän puolelta Grönroos neljä poikaa, jotka viihtyivät huvilan ku- myi runoilija Erkolle. Ylemmäksi mäkeen koistusaikana mainiosti Tuusulassa. Kau- rakennettiin savenvalimo polttouunei- ko Leppälä oli ostanut Rantatien toiselta neen. puolelta olevalta Kissanaivastuspolun Nuorimman Johan Grönroosin tytär (Tiilikanojantien) varrelta Kissanaivas- Anna teki taitavia koristemaalauksia as- tusmäeltä tilan ja rakennutti sinne ark- tioihin. Pekka Halonen opetti lahjakasta kitehti Paatelan suunnitteleman saman- Annaa maalaamaan. Monissa Rantatien nimisen huvilan 1946. Tontti oli ostettu taloissa on ollut Grönroosin kaakelit ja Sakari Tuomiojalta, koska hän valitsi val- lasitetut tiilet käytössä. Niitä löytyy myös miin huvilan Kuusiniemestä perheensä Erkkolasta, Ainolasta ja Suvirannasta. kesäpaikaksi. Pekka Halonen puolestaan teki osan Rantatien ja Tiilikanojantien risteyk- tiilistä ja lasituksista omalla tontillaan.

Tiilikanoja on ollut vuodesta 1964 Helsingin Kaunis Grönroosin huvila, jonka kunnostuksen seurakuntayhtymän kesäkoti. Tuusula-Seura palkitsi ruusullaan. Kuva Heikki Simola Kuva Tarja Kärkkäinen

12 Oma polttouunikin piti rakentaa, kun mm. lentoveneasema. Grönroos rakensi Grönroosin uuden pajan polttouuni ei pienemmän talon savenvalimon lähelle. ollut vielä valmistunut. Kylällä syntyi hauska sanonta kuvaa- Koivulahden hehtaarin tila ja huvila maan naapureina olevia taloja; vierek- myytiin Suojeluskuntain päällystökou- käin oli savikukkoja ja tiilikanoja. lulle vuonna 1923. Rantaan rakennettiin

9. Taistelukoulun alue

Laurikkalan talo on pienin Tuomalan myös rappaamisen. Seuraavana huvilan kylän viidestä kantatalosta. Laurikka- osti rikas rautakauppiaan leski Bertha lan omistaja Johan Fredrick Weckström Sandberg vuonna 1897. Hän rakennutti (1823–1893) myi Carl Robert Åkerblo- huvilaan tiilestä laajennuksen tornei- mille vuonna 1879 parin hehtaarin pals- neen taideaarteilleen. Omistajat vaihtui- tan Käkiniemestä. Kaupan syntyyn oli vat tämän jälkeen tiheästi: tukkukaup- vaikuttanut kuvernöörin kanslian van- pias, varatuomari, agronomi kertovat hempi työtoveri Birger Lundahl, joka oli hyvin huvilanomistajien yhteiskunnalli- rakentanut jo Syvärannan ja asui tuolloin sesta asemasta. Syvälahden Kukkolassa. Hän oli myös Agronomi ja Vuosaaren kartanon kauppakirjan todistajana. omistaja Uno Hernberg oli ehkä ha- Valtioneuvos Åkerblom rakennutti lunnut pois pääkaupungista punaisten komean Koivikon huvilan, joka on ny- kaapattua vallan ja muutti Koivikon hu- kyisen Upseerikerhona tunnetun raken- vilalle vakituiseksi asukkaaksi virallisesti nuksen runkona. Hirsitalo on erikoinen 28.1.1918. Samana päivänä katsotaan pystyhirsirakenteena ja se mahdollistaa vapaussodan varsinaisesti alkaneen.

Suojeluskuntain Päällystökoulu on kuvan keskellä vuonna 1926. Halosenniemen puut ovat alkaneet kasvaa Alénin aukkohakkuun jäljiltä. Harvaa on asutus Rantatiellä ja Tuomalassa.

13 Huviloiden omistajat olivat vahvasti oleva rantasauna myöhemmin. Koivikon valkoisten puolella ja joutuivat sen myös huvila modernisoitiin kaksikerroksisek- kokemaan. Katariina Sibelius menetti ra- si. Urheilukenttä rakennettiin Levälän kastettunsa Erik Hernbergin Siuntiossa, jatkeeksi Rantatien ja uuden pääraken- Maija Halosen serkku ja päätoimittaja nuksen väliin. Pesäpallopeliä kehitettiin Matti Kivekäs surmattiin Tampereella. taistelutaitoja tukemaan. Saman kohtalon koki myös kulttuuriper- Mikä oli tuon ”Viipurin” pyöreän tor- heiden ystävä ja kotiopettaja runoilija nin tarkoitus? Yläkertaan oli määrä tulla Juhani Siljo. koulun museo ja alakertaan putka. Ares- Suojeluskuntajärjestö osti Koivikon tipäiväkirjaan ei tullut yhtään merkintää, 8.9.1921 ja Suojeluskuntain Päällys- mutta sodan aikana putkassa kerrotaan tökoulu siirtyi Tuusulaan. Välittömästi pidetyn desantteja vankeina. Myöhem- alkoi myös toiminnan kehittäminen, min tornin alakertaan sijoitettiin ”sent- maa-alueiden lisäostot ja rakentaminen. raalisantra” Taistelukoulun viestimesta- Grönroosin Koivulahden oston jäl- rin ja Mannerheim-ristin ritarin Väinö keen maita ostettiin vuosien saatossa Hämäläisen toimesta. Puotin ja Kittelän sekä Pöngön perintö- Taistelukoulun aikana 1970-luvulla tiloilta. Lopulta pinta-ala oli 88 hehtaaria rakennettiin lisää. Auditorio- ja päära- ja 1930-luvulla Tuomalan suolla suoritet- kennuksen lisäsiipi tuli urheilukentän tiin jopa kovapanosammuntoja kranaa- päälle ja henkilökunnan asuintalo Yrjö- tinheittimillä ja konekivääreillä. lä Levälän viereen. Autohallit, varastot Rakennuksia tarvittiin kasvavaan ja asuinkerrostalo rakennettiin vanhan koulutustoimintaan ja niitä käyttivät Alénin-Puotin tilakeskuksen paikalle myös lotat. 1920-luvun puolivälissä val- Halosenniemen tienhaaraa vastapäätä. mistuivat nykyään keltaiset puuraken- Järvenpääntieltä näkee vielä vanhan nukset. Levälä Rantatien vieressä on pystyssä olevan Alénin aikaisen ulkora- Suomen ensimmäisiä voimisteluraken- kennuksen. Aléninmäen Taistelukoulun nuksia ja se on edelleen urheilukäytössä. aikaiset kiinteistöt ovat nyt tyhjinä. Se- Hersala valmistui opintorakennukseksi naatti-kiinteistöt ovat luopuneet myös sitä vastapäätä. Niiden välissä kasvaa kerhotilojen ylläpidosta, joten Taistelu- edelleen kuusi, joka istutettiin Norjan koulun perinnetilatkin ovat muuttaneet kuningas Haakonin vierailun yhteydessä pois Koivikon huvilasta. vuonna 1928. Ensin kuusen istutti kunin- Suojeluskuntain Päällystökoulu kou- gas juhlallisin menoin, sitten talonmies lutti kaikkiaan 20 000 johtajaa järjestön Hallia ilman juhlallisuuksia. Karhunpen- käyttöön ja Lotta Svärd järjestö 2500 lot- tu Elias oli nimittäin leikillään käynyt kai- taa. Näillä koulutuksilla oli suuri merki- vamassa kuninkaan istuttaman taimen tys viime sodissa selviytymiseen. Sotien ylös. Koivulahden rannalla on opettajien aikana koulun tiloissa toimi lyhyehköjä asuntotalo Vihmala. aikoja sotasairaala. Jatkosodan aikana Arkkitehti Martti Paalasen suunnit- Suojeluskuntain Päällystökoulu oli maa- telema kivinen funkistyylinen päära- voimien tärkein koulutuskeskus. Sodan kennus valmistui 1934 ja samaa tyyliä jälkeen Suojeluskuntajärjestö lakkautet-

14 tiin ja Päällystökoulu lahjoitettiin Suo- men Punaiselle Ristille, jonka invalidisai- raalan aivovammaosasto toimi alueella vuoteen 1949 asti. Taistelukoulun Tuusulassa syntynyt johtaja, jääkärieversti ja Mannerheim-ristin ritari Albert Puroma esitti heti sodan jälkeen muuttoa Päällystökoulun tiloi- hin, mutta se onnistui vasta vuonna 1949 legendaarisen eversti ja Manner- Taistelukoulun alue 2000-luvulla. heim-ristin ritarin Adolf Ehnroothin joh- dolla. Tilat siirtyivät valtiolle vasta vuon- saatiomuutoksien myötä isännät ovat na 1952 ja Senaatti-kiinteistöt omistaa vaihtuneet alueella monta kertaa. Tais- Taistelukoulun alueen rakennuksineen telukoulun alueen päällikkönä on nyt edelleen. komentaja Petri Parviainen Puolustus- Taistelukoulun pääkursseina olivat voimien palvelukeskuksen Tuusulan yk- jalkaväen kapteenikurssit ja esiupsee- siköstä ja se tuottaa puolustusvoimien rikurssit. Puolustusvoimien organi- sisäisiä tukipalveluja.

10. Halosenniemi

Pekka Halonen (1865–1933) kuuluu kankaalta ja Suolahdelta. Suomen taiteen kultakauden rakaste- Ensin tietysti uudisraivaaja rakensi tuimpiin taiteilijoihin. Pekka ja Maija saunan ja sitten alkoi pirtin teko. Paikan Halonen halusivat elää ja kasvattaa lap- nimi muuttui Pirttiniemeksi. siaan maaseudun rauhassa kuten monet Pekka Halonen suunnitteli kansal- samassa elämäntilanteessa olevat taitei- lisromanttisen, komean hirsitalon. Sen lijaystävät. Tuusulaan Haloset muuttivat ytimenä on iso ateljee, mikä mahdol- jo vuonna 1898. Aluksi asuttiin vuokralla listi alttaritaulujen maalaamisen. Työn- Tuomalan taloissa. Ateljeeksi Halonen johtajana oli Antti-veli ja serkut Arttu ja vuokrasi Perttilän avaran tuvan. Jussikin olivat apuna talkoissa. Ammat- Hiihtoretkellään Pekka Halonen ihas- timiesten erikoisosaamista voi ihailla. tui kallioiseen Pitkäniemeen Tuusulan- Antti Vainikainen palhosi piilukirvellään järven rannalla. Pitkien neuvottelujen seinähirret. Jaakko Rusanen ja Viki Virta- jälkeen keväällä 1899 Pekka Halonen mo tekivät punahongasta ovet ja ikku- osti reilun hehtaarin kokoisen palstati- nat sekä huonekaluja. Toki myös paikalli- lan maanviljelijä Johan Robert Alénilta sia ammattimiehiä tarvittiin. Rahasta oli 1850 markan hintaan. Juhani Aho lainasi kova puute, joten isäntä urakoi maalauk- 1000 markkaa tontin ostoon. Hirret talon sia myyntiin. rakennusmestarina toiminut Antti Halo- Rakennushanke oli niin mittava ra- nen oli valinnut Keski-Suomen Kongin- kennustelineineen, että venäläisen va-

15 hetkien ohjelmaa. Maija Halonen oli monitaituri, joka käännöstöillään toi rahaa kasvavan perheen tarpeisiin. Ruoastakin oli pulaa ja siihen kasvimaan ja puutarhan sadot toi- vat avun. Puutarhan antimista Pekka val- misti myös kuuluisaa raparperiviiniään. Halosille syntyi kaikkiaan kahdeksan lasta, joista puolet poikia. Antista tuli tanssija, koreografi ja kirjailija ja hän Halosenniemi vuonna 2017. Kuva Antti Kallio kirjoitti kolme kirjaa isästään ja Tuusu- lanjärven taiteilijayhteisöstä. Marja oli ruskunnan edustajat kävivät tarkasta- kuvaamataidon opettaja ja taidemaalari, massa, ettei vain saksalaisten ilmalaiva joka avioitui taidemaalari Ahti Miehon Zeppeliinin tukiasemaa rakenneta. Atel- kanssa. jeekoti valmistui 1902. Pekka Haloselle myönnettiin pro- Halosen suvulla on ollut suuri yh- fessorin arvo vuonna 1925. Kahdeksan teenkuuluvuuden henki ja auttamisen vuotta myöhemmin hänen matkansa halu. Sama henki vallitsi taiteilijayh- päättyi Tuusulan kirkkopuistoon. Nykyi- teisön sisällä. Tuusulanjärven rannalle sin Tuusulan taidemuseona toimiva Ha- asettuneet taiteilijat ja heidän perheen- losenniemi on entisöity alkuperäiseen sä muodostivat varsinkin alkuvuosina asuunsa. Museossa järjestetään Pekka tiiviin ystäväpiirin. Halosen ateljeesta Halosen ja muiden taiteilijoiden näyt- tuli yksi taiteilijayhteisön keskipisteistä, telyitä. Puutarhakin on kunnostettu ja jossa istuttiin iltaa ja harrastettiin kult- avoinna yleisölle. Taiteilijan luontokäsi- tuuria. Musiikki ja kirjallisuus, keskuste- tystä kunnioittaen koko Halosenniemen lut taiteesta ja politiikasta sekä yhteisistä alue on lain nojalla rauhoitettu luonnon- töistä ja tavoitteista olivat osa noiden suojelualue.

11. Kuusiniemen ympäristössä

Teiden nimiin voidaan mainiosti jonkun vuoden filosofian tohtori Lauri tallentaa historiaa. Kun lähdetään kul- Kettunen, joka on tunnettu itämeren- kemaan Halosenniemen tienhaarasta suomalaisten kieltentutkija. Seuraavana pohjoiseen, heti ensimmäisenä on Pääl- Myyrinmäkeen muuttivat johtava Alek- lystökouluntie. Tosin koulun alue on jo sis Kivi-tutkija professori Viljo Tarkiainen ohitettu. vaimonsa kirjailija Maria Jotunin kanssa. Rantatiellä tämä jälkeen on ollut heti Sota-aikana ja sen jälkeen huvilassa oli oikealla Myyrinmäen huvila, jonka Juli- evakkoja vuokralaisina pitkään. Van- us Kuninkala rakensi reilun sata vuotta ha huvila on purettu ja vuonna 1961 sitten. Siinä asui vuodesta 1917 lähtien Myyrinmäkeen rakensi Ukko-Pekan po-

16 perheelle. Nyt punaisten portinpylväi- den välistä voi pujahtaa Erkki Tuomioja juoksulenkilleen. Maalarimestari Karl Lehtinen osti Ky- länpään talosta vuonna 1906 ison Kuu- siniemi-tontin. Myöhemmin tonttia on jaettu lisää ja tien varressa erottuu uu- demman keltaisen talon pääty. Talossa on asunut edesmennyt kansanedustaja Saara-Maria Paakkinen (1941–2005). Muurarimestari Aron Snygg rakensi Leskeksi jäänyt Gurli Svinhufvud sai talkooväen seuraavan Rauhala-nimisen talon. Tä- ja appensa Ukko-Pekan tuella ison funkkistyy- lisen talon valmiiksi sotien aikana. Kuva Heikki män talon osti Erkki Tuomiojan isoäiti Simola Laina Tuomioja vuonna 1938. Rauhalas- ta tuli hänen tyttärensä Saara Valtosen janpoika Erik Svinhufvud perheelleen (1913–1990) perheen kesäkoti yli 50 uuden talon. Talo on nyt seuraavalla su- vuodeksi. Nyt kivisten portinpylväiden kupolvella. takana asuu Terhi Paloheimo perhei- Sadan metrin päässä on Ukko-Pekan- neen. Terhi on toiminut monta vuotta tie. Presidentti Pehr Evind Svinhufvud oli Tuusulan Rantatieyhdistys ry:n puheen- lempinimeltään Ukko-Pekka. Hän oli in- johtajana. nokas suojeluskuntamies ja vieraili usein Vastapäätä Rantatien itäpuolelle on myös Päällystökoululla. Nimikkokivää- erotettu vuonna 1890 Kylänpään Ukolle rinkin hän sai ja se oli sodissamme pe- eli Albert Puotille (myöh. Öljymäki) Öljy- rusaseena. Nimikkotiellään Ukko-Pekan- mäen palsta ja sinne rakennettiin pieni tiellä hän ei kuitenkaan ole asunut. Sen mökki. Suopellon huvila taas siirrettiin sijaan hänen poikansa Einon perheelle tontilleen v. 1907 Helsingistä. Tämä kel- suunniteltu Einola on tien varrella. tainen huvila on aivan Järvenpääntien Kuusiniemeen nousi 1900-luvun vieressä. Suopeltoon liitettiin Öljymäki alussa kolme huvilaa: yhden isäntä oli 1930-luvulla. Jalkamies näkee huvilat rakennusmestari, toisen maalarimestari parhaiten Ukko-Pekan tieltä. Täällä ovat ja kolmannen muurarimestari. asuneet ensin Pekka Halonen ja sitten Rakennusmestari Edvard Lund osti tämän tytär Anni Paloheimo perheineen. Granudden Kuninkalan talosta. Talon Kiinteistö on edelleen suvun hallussa. omistus siirtyi kenkätehtailija Valveelta Martta Wendelin asui Suopellossa vuosi- vuonna 1954 Sakari ja Vappu Tuomiojan na 1937–1947.

12. Tuomalan ryhmäkylä

Tuusulan Rantatien kulttuurihisto- korkeakulttuurista, joka on siivittänyt ria on monipuolista. Yleensä puhutaan Suomen maailman kartalle. Rantatiellä

17 aistii edelleen vahvana myös satoja vuo- somistuksessa ja omaa oli vain pihapiiri. sia vanhan maanviljelyskulttuurin, johon Myös laajat metsät olivat yhteisiä. meidän kaikkien juuret pohjaavat. Vuoden 1757 valtiopäivien jälkeen Kun lähestytään vanhaa kylän kes- aloitettiin isojako. Siinä yhdistettiin ta- kusta, niin ensimmäisenä nähdään Ky- lojen peltoalueita isommiksi lohkoiksi. länpään (Puoti) pellot ja lato, jonka la- Perimätiedon mukaan ”kaavoittajalla” oli totansseissakin monet romanssit ovat tuolloinkin vastuksia. Ensimmäinen ta- alkaneet. Vanhaan aikaan Tuomalassa pettiin maastossa ja toinenkin hakattiin avioiduttiin usein naapuritaloihin, niin- henkihieveriin. Kolmas oli viisaampi ja pä kyläläiset olivat sukua toisilleen ja piirsi rajat pirtissä. Tuomalan kantataloil- maitakin on siirtynyt perintöosina toi- la oli keskimäärin 200 hehtaaria maata, siin taloihin. Kylänpään iso sininen talo josta 7 ha viljeltyä, 34 ha niittyä ja loput on aivan ryhmäkylässä kiinni, mutta on 157 ha metsää. Ylijäämämetsästä muo- isojaon seurauksena siirtynyt kantatalo dostettiin Pöngön 247 hehtaarin kruu- Puotin pihapiiristä nykyiselle paikalle nuntila. vuonna 1830. Rantatien Gallerian kohdalla kannat- Kylänpään jälkeen alkaa satoja vuosia taa pysähtyä. Sen paikalla on ollut Per- vanha kylän tiivis ydin, joka muodostui helän kauppa ja sitä ennen Lundbergin viidestä kantatalosta: 1. Puoti, 2. Laurik- kauppa. Maakauppias Frans Lundberg kala, 3. Kittelä, 4. Kuninkala ja 5. Pekko- oli perustanut kaupan 1882 Laurikkalan la. Keskiajalta lähtien maanviljelyksessä talon maalle. Eero Järnefeltin monesti oli vallalla sarkajako eli kylän ympärille piirtämä monihaarainen mänty sijaitsi raivatut peltolohkot oli jaettu taloille sa- muutama metrin päässä kaupan pää- roittain veroluvun mukaan. Pyrkimys oli dystä. Laurikkalan kantatalon vanha tasapuolisuuteen – jokainen talo sai näin päärakennus on sijainnut heti kaupan hyvää ja huonompaa maata. Sarkajako takana mäellä, josta se siirrettiin Risti- pakotti ns. vainiopakkoon eli talojen oli nummelle vuonna 1906. Laurikkalan muokattava, kylvettävä ja korjattava sa- uusi päärakennus, todennäköisesti ny- manaikaisesti, mikä ei kannustanut ko- kyinen Immola, oli rakennettu vuonna keiluihin tai uudistuksiin. Oltiin siis yhtei- 1897. Talon osti Tuusulan Kansanopisto

Kylänpään talossa Sibeliukset asuivat vuon- Laurikkalan talon ovat Taisto ja Leena Hut- na 1904 ennen Ainolaan muuttoa. Kuva Tarja tunen 1970-luvulla entisöineet. Kuva Heikki Kärkkäinen Simola

18 Valokuvataulu on muistona Suuresta lähetystöstä Saa- relan salin seinällä. Jokainen osallistuja sai myös mitalin ja kirjasen, jossa oli kaikkien osallistuji- en nimet.

vuonna 1907. Vaikka Laurikkalan päära- parissa viikossa ja 500 kuntien edustajaa kennus oli kohtalaisen iso, kansanopis- matkusti kahdella junalla kertomaan kei- ton suositut kurssit levittäytyivät kylän sarille Helmikuun manifestin vääryydes- kaikkiin taloihin. tä. Keisari ei ottanut vastaan, välitti vain Kun jatketaan Rantatietä muutama viestin, ettei ole vihainen. kymmenen metriä Rantatien mutkaan, Tähän pihapiiriin ovat olleet ahdet- vasemmalle erkanee Saarelankuja. Kujan tuina myös aiemmin mainitut Kylänpää pohjoispuolella on Puotin kantatalon pi- ja Alénin-Puoti sekä kylän pohjoisrajalle hapiiri ja Saarelan talo vuodelta 1870. siirretty Waseniuksen-Puoti. Puoti ja- Tämän talon isäntä Reinhold Saxelin oli kaantui siis neljään osaan ja kantatalon viemässä maaliskuussa vuonna 1899 paikalle jäi Saxelinin nimestä johdettu Suuressa lähetystössä adressia keisarille. Saarela. Nimi otettiin käyttöön 1906 suu- Puoli miljoonaa nimeä oli kerätty salaa ressa nimenmuutoksessa.

Saarelan talo on nykyään perikunnan omistuk- Ali-Pekkolan komea aittarivi vuonna 1910. sessa. Kuva Heikki Simola Kuva Tuusulan museo

19 Ville-Kuninkalan talon takana on Saarelankuja Kittelän talo ryhmäkylän pohjoisreunalla pel- ja Saxelin-Puotin aitta valtatien, nykyisen Tuu- toaukeiden laidalla. sulan Rantatien varrella. Kuva Tarja Kärkkäinen Kuva Tarja Kärkkäinen

Saarelankujan eteläpuolella on Ku- kauppias Vonkan kauppa 1940–1962 ja ninkala. Nimi juontanee keskiaikaiseen nyt paikalla on keltainen Laine-Ylijoen kalastuskunnan johtajaan – kuninkaa- omakotitalo 1980-luvulta. Pekkolan kan- seen. Kantatalo jakautui 1800-luvulla tatalon toinen osa hajosi kuudelle peril- neljään osaan. Kalle-Kuninkala siirtyi liselle ja useisiin tontteihin, toinen osa Rantatien toiselta puolelta nykyisen Yli-Pekkola siirtyi Hakalantien varteen ja Kallio-Kuninkalan paikalle. Pihapiirin jäi sekin jakautui kolmeen osaan. Ville-Kuninkala ja Johan-Kuninkala sekä Kittelän keltainen kantatalo seisoo Perttilä. Kitteläntien alussa, kylän suurimman Kuninkalan uusin rakennus on peltoaukean laidalla. Kittelän isäntänä 1950-luvulla rakennettu suuri keltainen 1643 oli ratsumies Sipi Ollinpoika, joka oli Vainion talo, jonka pihapiirin menee kak- ollut ratsumies Niilo Laurinpojan aseveli si tietä. Näiden pihateiden välissä, pitkä jo Novgorodin taisteluissa (1612–1613). sivu aivan kiinni Rantatiessä, oli vanha Kittelän isäntä oli ollut suomenkielisten Johan-Kuninkalan talo, joka purettiin talonpoikien nokkamiehenä ensimmäis- 1980-luvulla. Tie oli leventynyt ja nous- tä kirkkoa rakennettaessa. Aateloitu sut lähes ikkunoiden tasalle. Perttilän ratsumestari Nils Stålhana saattoi sitten nimi tulee nahkelalaiselta Karl Bertiniltä, loppuun Tuusulan kappelin perustami- joka osti tilan ja siirsi 1800-luvun lopun sen. Kirkko tehtiin talonpoikien aloit- uusjaossa tilakeskuksen Kallio-Kuninka- teesta ja toimesta ja he ansaitsevat myös lan ja Pekka Halosen akatemian väliin. siitä kunniaa. Ville-Kuninkalan talo on aivan kiinni Kitteläkin jakautui 1800-luvulla kol- Saarelankujassa. Kuninkalankin alueelle meen osaan. Keski-Kittelä jäi kantata- on rakennettu myöhemmin useita talo- lon paikalle. Ylä- ja Ala-Kittelä joutuivat ja. Myös Aino Karin, Sibeliuksen pitkäai- Saxelin-Puotin omistukseen 1880-luvul- kaisen sisäkön, koti oli täällä. la. Rantatien toisella puolella on ollut Edellä on kuvattu Tuomalan kylän Pekkolan kantatalo. Sen jälkeen siinä on ytimen, ryhmäkylän vaiheita ja raken- ollut alkuaan Aunuksesta tullut kulku- netta, jonka Tuomalassa vielä pystyy

20 Maanmittauslaitok- sen kartta Tuo- malasta. Tästä voi halutessaan tutkia kymmeniä kiinteistö- jä, joita ryhmäkylän alueella on. Tässä avainnumero on ensimmäinen – se osoittaa kantatalon. Esimerkiksi Saarelan talo on 1-109 on kantatalo Puotin mailla.

hahmottamaan. On hauska kuvitella, Päärakennuksen lisäksi jokaiseen taloon millaista kylän elämä on 1800-luvulla kuului tarpeellinen määrä ulkoraken- ennen uusjaon hajauttamista. Suppealla nuksia: aittoja, karjasuojia, talli, lampola, alueella oli viisi kantataloa jakautuneena kellari, sauna, liiteri, ladot ja niin edel- 15 taloon. Tuomalan kylässä oli tuolloin leen. Oli siinä olemista ihmisillä – talon- noin 200–300 asukasta, joista noin vii- väen lisäksi samassa tilassa piiat ja ren- dennes ruotsinkielisiä. git sekä kaikki eläimet sulassa sovussa. Talolle oli kunnia-asia omistaa paljon Tai no, taisi siinä riitojakin syntyä – eikä pytinkejä, se oli myös vaurauden merkki. ihme ollenkaan.

13. Tuusulan kansanopisto / Pekka Halosen akatemia

Rantatiellä matkalla pohjoiseen lella Saarelan valtavaan latoon vuodelta nähdään Tuomalan kylämäen jälkeen 1911 ja suureen haukeen sen tuuliviirinä. kauniit maanviljelys- ja järvimaisemat. Toisella puolella keskellä peltoa kohoaa Taivaanrannassa idässä Rumpukalliolla Tuusulan sähkölaitoksen johtaja Lauri näkyy komean jugendtyylisen raken- Lindbergin 1930-luvulla suunnittelema nuksen katto. Se on Tuusulan kansano- pagodikattoinen muuntaja. Aivan Ran- pisto, nykyinen Pekka Halosen akatemia. tatien päässä Pelinojan suulla on pieni Huomio kiintyy myös rannan puo- Suvila-niminen huvila. Laina Tuomioja

21 on siinäkin kesiä viettänyt. Itsenäisen Suomen täyttäessä 100 vuotta Tuusulan Kansanopisto täyttää 110 vuotta. Kansanopiston perustami- nen oli myös vastatoimi Venäjän sor- totoimille. Maaseudun nuoria halut- tiin herättää toimintaan sivistyksen ja käytännön taitojen ohjelmilla. Opiston toiminta käynnistyi Rantatiellä Laurik- kalan talossa. Heti huomattiin, että tar- Perttilän talonväki pihamaalla, taustalla Tuu- vitaan uudet tilat kasvavalle opiskelija- sulan Kansanopisto 1910-luvulla. määrälle. Ne saatiin kyläläisten talkoilla koistunut koulutusyksikkö ja yksi koulu- ja Kansanopiston johdon hankkimilla tuskuntayhtymä Keudan toimipisteistä. lainavaroilla. Arkkitehti Sadeniemen Pekka Halosen akatemiassa on noin 200 suunnittelema opisto vihittiin juhlavasti ammatillisen perustutkinnon opiskeli- syksyllä 1908. Uusia opetus- ja majoitus- jaa. tiloja saatiin vuonna 1939 valmistunees- ta rakennuksesta. Perttilä Oppilaita on aikojen saatossa ollut Perttilän talon rakensi Karl August ympäri Suomea, jopa Baltiasta ja Inke- Bertin 1800-luvulla Kuninkalan pihapii- ristä, mutta pääasiassa Uudeltamaalta. riin. 1800-luvun lopulla talo oli siirrettävä Oppilaat olivat yleensä kansakoulun uusjaon määräysten mukaan kauemmas käyneitä nuoria. Noin kaksi kolmannesta ryhmäkylästä Linnamäen kupeeseen. oli naisia, koska miehille oli myös maata- Isäntä jatkoi rakennusta salilla ja isän- lousoppilaitoksia. Opistossa opiskeltiin nänhuoneella. Kalle Nyberg taas siirsi mm. maatalous- ja kotitalousaineita, Kalle-Kuninkalan rakennukset Linnamä- käsitöitä ja puutarhanhoitoa sekä yh- en toiselle puolelle. Keskellä oli Lepolan teiskunnallisia aineita. Moni sanoi hake- isännän arkkiatri Otto Hjeltin pojan pro- neensa opistosta ns. sydämen sivistystä. fessori Edvard Hjeltin ja vaimonsa Idan Esimerkiksi Aino Kari kävi 1910–11 opis- huvila Linnamäki. Ida oli Vanhankylän ton ja palveli sen jälkeen vuosikymme- kartanon tyttäriä ja Anni Åströmin si- net sisäkkönä Ainolassa. sar. Professori Arthur Hjeltin kesäpaikka Opetusohjelmat ovat kehittyneet puolestaan oli Lepolassa. Hän oli kym- yhteiskunnan mukana. Kansanopisto menen vuotta kansanopiston johtokun- alkoi lisätä taideopetustaan 1980-luvul- nan puheenjohtajana. la. 1980-luvulla valmistui uusi asuntola Perttilän talossa on kesäasukkaana ja 2002 tilat muun muassa grafiikan, asunut vuosisadan alussa mm. säveltäjä kuvanveiston ja valokuvauksen opetuk- ja kapellimestari Robert Kajanus. Pekka seen. Halonen vuokrasi Perttilän isoa pirttiä Vuodesta 1996 lähtien tiloissa on alttarimaalauksiaan varten ennen Ha- toiminut Pekka Halosen akatemia, joka losenniemen valmistumista, kun perhe on kuvallisen ilmaisun koulutukseen eri- vielä asui Kalle-Kuninkalassa. Mm. Kot-

22 kan kirkon alttaritaulu Kuninkaiden ku- Vuodesta 1952 Perttilän omistajana marrus on valmistunut Perttilässä 1900. oli jalkaväenkenraali ja Mannerheim-ris- Karl Bertin avioitui kahdesti. Molem- tin ritari Paavo Talvela, jonka perheen mat emännät olivat Pekkolan tyttäriä ja kesäpaikka talo oli. Sen jälkeen talossa perheeseen syntyneistä lapsista kuusi oli useita vuokralaisia ja erilaista pien- jäi eloon. Nämä olivat arvostettuja kukin teollisuuttakin. Vuonna 1980 Lauri Ko- omalla alallaan, kuten pitäjän ja valta- lehmainen osti Perttilän perikunnalta ja kunnankin asioista kiinnostunut isänsä. kunnosti vanhan talon, jossa asuu kirjai- Harmi vain, ettei kukaan lapsista avioi- lija-puolisonsa Auli Ehon kanssa. Tila on tunut eikä saanut perillistä. Nuorin lap- Järvenpään puolella ja ne on suojeltu si lääninkarjakko Alma Perttilä kuoli 72 asemakaavalla 2000-luvun puolivälissä. vuoden iässä vuonna 1952 ja sukuhaara Tilan pellot ovat siirtyneet jo 1930-luvul- sammui. Perhe suomensi nimensä talon ta alkaen eri omistajille. mukaan Perttiläksi 1906.

14. Kallio-Kuninkala ja Puotila

Pohjola-yhtiön toimitusjohtaja K. A. kemaailmassa hän kohtasi erittäin me- Brander (1862–1949) hakeutui ystävien- nestyksekkäiden vuosien jälkeen vastuk- sä Hjeltien ja Järnefeltien läheisyyteen sia. Hänen poikiensa johtama Suomen ja osti vuonna 1899 Kalle-Kuninkalan Vienti-Pankki Oy meni vuonna 1931 kon- tilan, josta tuli myöhemmin Kallio-Ku- kurssiin ja isä menetti henkilökohtaisen ninkala. Suomalaisuusaatteen hengessä omaisuutensa täysin ja perheen sisäiset- perheen sukunimeksi otettiin Paloheimo kin välit kiristyivät. Moni tuomalalainen 12.5.1906, jolloin Snellmanin syntymästä isäntäkin menetti rahaa eikä kylällä vuo- oli 100 vuotta. Paloheimon Gertrud-rou- rineuvosta kiitelty siitä huolimatta, että vastakin tuli Kerttu ja heillä oli jo muut- hän oli mm. eri tavoin tukenut Kansano- taessa viisi poikaa. Isä kasvatti heitä ke- pistoa sen perustamisesta lähtien. säisin spartalaisen ankarasti työntekoon Kallio-Kuninkalan omistajaksi tuli ja isänmaallisuuteen. Heistä kasvoi varatuomari Arvi, In- sinööri Veli, liikemies-ekonomi Paavo, jääkärieversti Olli ja agronomi Yrjö. Arvi nai Eva Sibeliuksen, Paavo Anni Halosen ja Olli Leena Järnefeltin. Veli nai Snellma- nin sukuun, kuten myös Ruth Sibelius. Yrjö asui ja työskenteli Yhdysvalloissa Suomen kosulina ja nai 46-vuotiaana va- rakkaan Leonora Curtinin. Vuorineuvos K. A. Paloheimo harjoitti voimaperäistä maataloutta tilallaan. Lii- Kallio-Kuninkalan päärakennus. Kuva Jaana Koskenranta.

23 1935 nuorin poika Yrjö. Sotien jälkeen 1896 pohjoiseen Järvenpään kylän rajal- tila välttyi luovuttamasta maita siirto- le. Naapureina olivat Lepola ja Kallio-Ku- väelle, koska tilalle perustettiin 1947 Poi- ninkala sekä Suvirantakin vuosisadan kien maatalous- ja puutarhakoulu. vaihteesta alkaen. Talosta on myöhem- Puna-keltainen Ala-Kuninkala on al- min käytetty Puotila-nimeä ja pihapiirin kuaan Kannakselta siirretty Syvärantaan tilakeskuksessa henkii vielä aito maalais- ja se tunnetaan myös Shaljapin-nimise- tunnelma. Puotila on pysynyt suvussa ja nä. Itsenäistymisen jälkeen se ostettiin sen omistaa nykyään Matti Hakala. Arvi ja Eva Paloheimon perheen kesä- Puotilasta haettiin maataloustuottei- asunnoksi. Sittemmin se oli konsuli Yrjö ta naapureina oleviin taitelijakoteihin. Paloheimon kesäpaikkana. Mäellä oleva Puotilan väen yhteydet naapurustoon vihreä Ylä-Kuninkala on rakennettu 1924 olivat kiinteät ja muodostuivat aivan entisen rakennuksen ympärille arkkiteh- arkisista asioista. Maitotinki Ainolaan ti Palmqvistin suunnitelman mukaan. oli voimassa peräti 64 vuotta ja Suviran- Vaikka Poikien maatalous- ja puutar- taankin ainakin saman verran. Lapset oli- hakoulu sai valtionapua eli koulu Yrjö vat paljon leikkimässä Puotilassa, olihan Paloheimon anteliaisuuden varassa vuo- siellä eläimiä ja siellä saivat laulaa ja re- teen 1965 asti. Koulun kävi yhteensä 360 muta myös Sibeliuksen lapset vapaasti. oppilasta. Eero Järnefelt käytti myös Puotilan väkeä Kallio-Kuninkalan omistaa Leonora ja maalaustensa malleina. Yrjö Paloheimon säätiö. Vuodesta 1987 Sotien seurauksena Tuusulan Järven- lähtien Kallio-Kuninkalassa on toiminut pään kylään tuli paljon siirtoväkeä. Teri- Sibelius-Akatemian kurssikeskus ja kesä- jokelaiset eivät päässeet edes välirauhan kahvila. aikana palaamaan, koska rintama oli Järvenpään kaupungilla, Sibeli- liian lähellä, joten he asuivat ympäri Jär- us-Akatemialla ja säätiöllä on kolmisoin- venpään kylää. 1940-luvun lopulla pals- tusopimus musiikkikeskuksen toimin- toitettiin siirtoväelle ja rintamamiehille nasta Järvenpäässä. asuntoalue, joka sai nimen Terioja. Vuonna 1951 perustettiin Järven- Puotila pään kauppala ja rajat siirtyivät. Perttilä, Tuomalan Puotin kantatalon neljän- Kallio-Kuninkala ja Puotila jättivät Tuu- nes Waseniuksen-Puoti siirtyi omistajan- sulan Tuomalan kylän ja liitettiin Järven- sa Johan Waseniuksen toimesta vuonna päähän.

15. Suviranta

Eero ja Saimi Järnefeltin haave omas- vuokralla Åströmien Vanhankylän karta- ta kodista Tuusulanjärven rannalla alkoi non asunnossa, mutta Juhani Aho toimi toteutua, kun he pääsiäisenä vuonna ”kiinteistönvälittäjänä” hänelle tutun Jär- 1900 ostivat hevoshakana toimineen venpää kartanon kanssa – olihan mielui- puuttoman tontin. He asuivat ensin sa taiteilijaystävä saatava naapuriksi.

24 Aino Sibelius ja Saimi Järnefelt lasten kanssa Suviranta etelän suunnasta. Suvirannan pihalla. Kuva Tuusulan museo Kuva Heli Tiensuu Talon arkkitehdiksi valittiin Usko Eero Järnefeltin (1863–1937) suvulla Nyström, joka oli valokuvaajaystävä I. K. oli suuri merkitys kulttuuriyhteisössä ja Inhan veli. Vuonna 1901 valmistui ko- myös suomalaisuuden edistäjänä. Hä- mea hirsitalo, jonka puuverhous on vih- nen aatelinen isänsä kenraaliluutnant- reää ja keltaista. Rakennus erosi muista ti Aleksander Järnefelt oli Snellmanin taiteilijayhteisön rakennuksista, koska se kansallisen heräämisen innoittama suo- muistutti enemmän englantilaista maa- malaisuusmies ja hänen äitinsä pietari- laiskartanoa kuin kansallisromanttista lainen vapaaherratar Elisabeth (os. Clo- hirsihuvilaa. Huvilan sydämen muodosti dt von Jürgensburg). Isä toimi kolmen Eero Järnefeltin ateljee, missä pidettiin maakunnan kuvernöörinä peräjälkeen ja myös taiteilijayhteisön tanssiaisia. Atel- pystyi vakiinnuttamaan suomenkielisille jeessa saivat lapsetkin isän töiden salli- lain sallimat oikeudet ja edut. Hän päätti essa soittaa pianoa ja piirtää. Järnefelt oli virkauransa senaattorina nykyistä puo- taitava käsistään ja monet Suvirannan lustusministeriä vastaavassa virassa. huonekaluista olivatkin isännän omaa Avioparia yhdisti vahva halu edistää käsialaa. suomalaista kulttuuria. Perheen muu- Komeaa ateljeehuvilaa ympäröi tettua Helsinkiin Elisabethin ympärille kaunis puutarha. Eero ja Saimi Järnefelt muodostui suomenmielinen kirjallisuus- istuttivat talonsa ympärille jo rakennus- piiri, joka myöhemmin jatkoi toimintaan- vaiheessa nopeasti kasvavia puita, pen- sa Kuopiossa. Elisabeth toi suomalaiseen saita ja kukkia saaden pihan pian vehre- taiteeseen ja kirjallisuuteen vaikutteita äksi. Puutarhaan on kotiutunut parisataa ajan uusimmista aatteista ja ideologiois- kasvilajia. Ateljeen ison ikkunan eteen ta, jotka sittemmin muokkasivat vahvas- suunniteltiin Versaillesiksi kutsuttu muo- ti suomalaista kultakauden kulttuuria. topuutarha kaarevine hiekkakäytävi- Isä koetti valmentaa poikansa julki- neen. Juhani Ahokin on istuskellut usein siin tehtäviin. Toisin kävi. Arvidista tuli ystävänsä huvilan järvenpuoleisella kuis- kirjailija, Eerosta taidemaalari, Armaas- tilla ja taloa ihaillessaan keksinyt siinä ta säveltäjä ja Kasperista kirjallisuuden teatterisalin osien nimetkin: permanto, kääntäjä ja sisaresta Ainosta tuli Jean Si- parveke ja aitio. beliuksen puoliso.

25 Eero Järnefelt oli opiskellut Pietarin hän tutustui F. E. Sillanpäähän ja toi hä- taideakatemiassa sekä Pariisissa. Hänen net usein Suvirantaan. Tällä tavalla Sil- perheellään ei ollut taloudellisia murhei- lanpää päätyi myös malliksi Aurora-seu- ta, taulut myivät hyvin ja Järnefelt toimi raan. Sillanpää on myös kertonut Eero Helsingin yliopiston piirustussalin opet- Järnefeltillä ja hänen perheellään olleen tajana 1902–1928. Hän sai professorin suuri vaikutus siihen, että hän lopulta arvonimen 1912. päätyi kirjailijan uralle. Eero Järnefelt tuli tunnetuksi erityi- Heikki Järnefelt on aloittanut Tuu- sesti Koli-aiheisista maalauksista sekä sulanjärven ja sen eliöstön kenttätutki- aikansa merkkihenkilöistä tekemistään mukset 1914 ja väitöksen jälkeen hänes- muotokuvista. Hänen tunnetuimmaksi tä tuli limnologian professori. Tyttäristä teoksekseen nostetaan usein Kaski, toi- Laura (1904–1985) on ollut isän opissa selta nimeltään Raatajat rahanalaiset, ja jatkoi kuvataiteilijana koko elämänsä. joka kuvaa varsin realistisesti rankkaa Järnefeltit viihtyivät Suvirannassaan kaskiviljelykulttuuria. aina vuoteen 1917 asti, jolloin perhe Vaimo Saimi Järnefelt, o.s. Swan muutti töiden perässä Helsinkiin ja ra- (1867–1944) oli suomalainen näyttelijä kennus jäi kesäkäyttöön. Vuonna 1933 ja kirjallisuuden suomentaja. Hän luopui Suvirantaan muutti Eeron ja Saimin tytär ammattinäyttelijän urasta perheensä hy- Laura Järnefelt perheineen ympärivuo- väksi. Aivan samoin kuin muutkin taiteili- tisesti asumaan. Hän jatkoi isänsä jalan- jayhteisön rouvat, piti hänkin kotikoulua jäljissä taidemaalarina ja näin Suviranta lapsilleen ja ohjasi heitä mm. kotiteatte- palautui jälleen taiteilijakodiksi. Lauran riharrastuksissa. Lapset toimittivat ja ku- poika Juhani Kolehmainen ja vaimonsa vittivat myös Peipponen-nimistä lehteä, Anna-Kaisa ovat nyt isäntäväkenä enti- kuuluisan tätinsä Anni Swanin satutari- söineet 400 neliön taiteilijakotia ja sen nan mukaan. puutarhaa. Järnefeltin tuotantoa on esil- Järnefelteillä oli viisi lasta, joista Heik- lä Järvenpään taidemuseon vaihtuvissa ki oli vanhin (s. 1891). Opiskeluaikoinaan näyttelyissä.

16. Lepola

Professori ja arkkiatri Otto E. A. Hjelt kokenut suomalaisuuden kannattaja ja (1823–1913) osti Järvenpään kartanol- oli arkkiatrina Suomen korkeimmassa ta vuonna 1865 palstan Tuusulanjärven lääketieteen arvossa. Suurperheeseen rannalta. Tontille nousi komea Hjeltin syntyi kaikkiaan 11 lasta, joista 8 säilyi itsensä piirtämä kartanomainen huvila, hengissä ja menestyi hyvin. Hjelt osal- jota ympäröi hyvin hoidettu puutarha. listui Tuusulan kunnalliselämään ja sai Professori August Ahlqvist keksi talolle aikaan, että pöytäkirjat tehtiin suomen- nimen Lepola, johon ostettiin lisämaata kielisinä. Pitäjänkokouksiin mentiin use- 9 hehtaarin maa-alue, nykyinen Terioja. asti hevoskyydillä Perttilän isännän Karl Hjelt oli uskonnollisen herätyksen Bertinin kanssa. Kuntakokouksen pyyn-

26 Lapsineroksi hänet voidaan nostaa kou- lupoikana laatimansa Suomen kielen lauseopin (1880) ansiosta, jota sitten yliopistokin käytti. E. N. Setälän Suomen kielen oppikirja oli vuosikymmenet koulujen käytössä. Hän oli mm. Helsingin yliopiston suomen kielen ja kirjallisuuden professori ja tiedemies. Hän oli myös po- liitikko ja tuloksista voidaan mainita Suo- men itsenäisyysjulistuksen sanamuodon laatiminen ja toiminta moninkertaisena ministerinä. Valtioneuvoksen arvonimi myönnettiin hänelle vuonna 1934. Hän oli toimelias elämänsä loppuun asti. Kerrotaan junienkin Järvenpää ase- Lepola, myöh. Toimela, Rakennus paloi 1943 malla odottaneen Setälää. Hän kuoli ju- lukuunottamatta Setälän aikana rakennettua naan paluumatkalla Helsingistä kotiinsa kirjastosiipeä. Kuva Tuusulan museo Toimelaan. Toimelasta tuli Setälän kuoltua taas nöstä Hjelt kävi myös katsomassa Aleksis Lepola. Suomen Pyhäkouluyhdistys, jon- Kiven vointia Syvälahden mökissä, oli- ka veteraaneja Otto Hjelt oli ollut, osti han hän hoitanut Kiveä Helsingissä. tilan vuonna 1936, siitä tuli pyhäkoulu- Pojista senaattori August Hjeltin väen keskuspaikka. Seuraavana vuonna (1862–1919) perheellä oli asuntona Le- vihittiin Luther-opisto käyttöön Koulu- polan yläkerta. Hänen kuoltuaan tila hallituksen valvonnan alaisena. meni myyntiin. Nykyisin Lepolassa toimii Seurakun- Ostajaksi ilmaantui professori E. N. taopiston Järvenpään kampus ja Kirkon Setälä (1864–1935) vuonna 1922. Hän koulutuskeskus. Puistomaisen alueen ryhtyi ponnekkaasti laajentamaan Toi- kauniisiin rantamaisemiin on helppo tu- melaksi nimeämäänsä tilaa 60 hehtaarin tustua vaikka pyöräillen. suuruiseksi ostamalla kartanolta maita. Lepola-nimiset asuntoalueet ovat Emil Nestor Setälä oli vaikka mitä. tärkeä osa Järvenpäätä.

17. Ainola

Sibeliusten Ainola kohosi Järvenpään rauhan ja siellä syntyi suuri osa hänen kartanolta ostetulle Kielomäelle vuonna sävellyksistään. Sävellystyö säätelikin 1904. Lars Sonckin suunnittelema jyhkeä pitkälti perheen arkea, sillä silloin talossa hirsihuvila sijaitsi vastapäätä Suvirantaa oli oltava ehdoton hiljaisuus. ja sieltä oli näköyhteys myös Aholaan. Ainolaa ympäröivää puutarhaa hallit- Ainolassa Sibelius sai kaipaamansa työ- si Aino Sibelius. Hän myös vastasi talon

27 sisustamisesta ja suunnitteli jopa osan huonekaluista itse. Ainon kuoleman jälkeen vuonna 1969 Sibeliusten suku päätti myydä rakennuksen Suomen valtiolle ja se avattiin museona vuonna 1974. Sekä Aino että Jean Sibeliuksen haudat ovat Ainolan puutarhassa. Yk- sinkertaisen, matalan pronssisen hautamuistomerkin on suunnitellut vävy arkkitehti Aulis Blomstedt. Sibeliukselle oli myös tyttären varaama hautapaikka Ainola. Kuva Mikko Mannila Tuusulan kirkkopuistossa, mutta säveltä- loinkin hän oli pukeutunut tyypilliseen jän omasta pyynnöstä hänet haudattiin tapaansa viimeisen päälle huoliteltuun Ainolan pihaan. Sibeliuksen toive pe- herrasmiehen pukuun. rustui Aleksis Kiven hautamuistomerkin Aino Sibelius os. Järnefelt (1871– kunnioittamiseen, ettei vain hänelle tuli- 1969) oli monilahjakas nainen, joka omis- si korkeampaa muistomerkkiä. tautui tarmokkaasti tukemaan miehensä Jean Sibelius (1865–1957) on kaik- sävellystyötä, piti huolen heidän kodis- kien aikojen tunnetuin suomalainen taan ja perheen viidestä lapsesta. Hän säveltäjä. 1900-luvun vaihteessa Sibe- oli musikaalinen ja taitava soittamaan liuksen ura oli vahvassa nousussa, mut- pianoa sekä harjoitti monia kädentaito- ta elämää varjostivat niin Kirsti-tyttären ja. Ainon suuri huolenpidon kohde olivat kuolema kuin railakkaat illanvietot Hel- perheen tyttäret, jotka hän itse koulutti singissä. Sibeliuksen 1890-luvun tuotan- ja puutarha, jonka kukkaloisto toi iloa ja to huokuu kansallisuusaatteen paloa ja sen antimet täyttivät perheen ruokapöy- tuki taistelua venäläistämispyrkimyksiä dän. Aino myös oikoluki entisen kosijan- vastaan. Hänen säveltämänsä Finlandia sa ja myöhemmän naapurinsa Juhani ja Ateenalaisten laulu nostivat kansallis- Ahon kirjojen käsikirjoituksia. Myöhem- ta mielialaa ja hänestä muodostui yksi mällä iällään Aino tunnettiin lämpimänä kansallisen itsenäisyystaistelun tunnuk- ja ystävällisenä mummina, jonka luokse sista. Sibelius oli monelle tuttu näky ran- lastenlapset olivat aina tervetulleita. tatiellä päivittäisillä kävelyretkillään. Sil-

18. Ahola

Tuusulanjärven taiteilijayhteisö sai al- tytär Sigrid oli saanut isältään perinnöksi kunsa, kun kirjailija Juhani Aho ent. Bro- kartanon mailta Vårbacka-nimisen huvi- feldt (1861–1921) ja taidemaalari Venny lan, jota hän tarjosi ystävälleen Vennylle Soldan-Brofeldt (1863–1945) muuttivat tämän etsiessä perheelle uutta asuntoa. Järvenpään kartanon vuokrahuvilaan. Venny saapui katsomaan Järvenpään Kartanon isännän Alexander Ehrströmin kartanolle kuuluvaa Vårbackan palstati-

28 lan huvilaa eräänä kauniina toukokuise- na iltana 1897. Sigrid ja hänen miehensä Gösta Enc- kell rakennuttivat Aholan vieraan uuden oman huvilan Villa Enckellin, joka sittemmin siirrettiin Järvenpään keskustaan ja tunnetaan nykyjään Villa Cooperina. Ra- kennuksen on suunnitellut Lars Sonck. Ahola muutettiin talviasuttavaksi ennen kuin perhe pystyi muuttamaan sinne. Taloa laajennettiin vielä myöhem- Ahola 1900-luvun alkupuolelta. Kuva Tuusulan min rakentamalla siihen Vennylle uusi museo/Hjalmar Krook ateljeesiipi, josta muodostui kodin keski- piste. Se oli Vennyn piirtämä ja Halosen Talon sisustus oli Vennyn käsialaa. veljesten punahonkahirsistä rakentama. Ahola sisustettiin itse tehdyin huone- Ateljeesta muodostui taiteilijayhtei- kaluin ja tekstiilein sekä omilla ja taitei- sön kokoontumispaikka, jonka suuren lijaystävien maalauksilla. Monet aikansa avotakan äärellä keskusteltiin taiteesta silmäätekevät olivat tuttuja vieraita Aho- ja ajankohtaisista kysymyksistä. Siellä lassa, jossa ovet olivat aina auki vieraille. toimi myös lasten huoneteatteri, jonka Juhanin merkittävät luottamustehtävät ohjaajana, maskeeraajana ja lavastajana sekä poikien tarve siirtyä oikeaan kou- Venny toimi. luun pakottivat Ahot muuttamaan Hel- Boheemit Ahot eivät koskaan omis- sinkiin vuonna 1911. Vennyn ateljeesiipi taneet Aholaansa, vaan kirjoittivat vuok- purettiin vuokrasopimuksen mukaisesti rasopimuksen aina vuodeksi eteenpäin. ja iso osa huonekaluista huutokaupattiin ”Jussi ei koskaan tahtonut omistaa mi- ja päätyi lähialueen taloihin. tään kiinteistöä, tuskin huonekaluja- Nykyään talo on 1920-luvun lopun kaan”. Tuusulassa kasvoivat Juhanin ja aikaisessa asussaan. Tuolloin talosta tuli Vennyn pojat Heikki ja Antti ja Juhanin ja kotitalousopettajaopiston asuntola ja se Vennyn sisaren Tillyn lapsi Björn. Heikki sai päälleen toisen kerroksen ja uuden Aho ja Björn Soldan olivat suomalaisen julkisivun arkkitehtien Toivo ja Jussi Paa- dokumenttielokuvan pioneereja. Aho & telan toimesta. Aholassa toimii perheen Soldan -yhtiö tuotti 400 dokumenttielo- elämästä ja taiteilijayhteisöstä kertova kuvaa, heidän dokumenttiensa kautta museo. Vennyn taideteoksia voi ihailla kuva suomalaisista suurmiehistä moni- laajemmin Järvenpään taidemuseon puolistui. näyttelyissä. Ahot asuivat huvilassa 14 vuotta ja houkuttelivat tänä aikana Tuusulaan joukon ajan merkittävimpiä taiteilijoita, kuten taiteilija Pekka Halosen, taidemaalari Eero Järnefeltin ja säveltäjä Jean Si- beliuksen perheineen.

29 19. Järvenpään kartano

Järvenpään kaupunki on syntynyt ma. Välittipä Bjarne Westermarck ton- Vanhankylän kartanon ja Järvenpään tin ostajille 200 kpl venäläisiltä Karjalan kartanon maille. Järvenpään kartanon Kannakselle jäänyttä huvilaakin. Jär- kantatilana oli Kyrölän ratsutila, joka jo venpäästä tuli vuonna 1951 itsenäinen 1700-luvun puoliväliin mennessä kasvoi kauppala ja vuonna 1967 kaupunki. kartanoksi ja siihen liitettiin useita taloja. Järvenpään kartano toimi malliesi- Maita oli parituhatta hehtaaria. Taiteilija- merkkinä suomalaisesta maataloudesta huviloista Suviranta ja Ainola on lohkot- elokuvassa Finlandia (1922). Kartano tu kartanon maista, kun taas Vårbacka eli ajautui kuitenkin konkurssiin vuonna Ahola oli kartanon vuokrahuvila. 1924, jolloin valtio lunasti sen maat ja Bjarne Westermarck (1887–1945) perusti paikalle Suomen ensimmäisen oli suomalainen maanviljelysneuvos ja valtiollisen Kotitalousopettajaopiston ja Maalaisliiton kansanedustaja. Hän omis- Maatalousnormaalikoulun. Kotitalous- ti Järvenpään kartanon ja hän perusti opistossa valmistuttiin opettajiksi koti- myös Järvenpään taajaman. talouden ja puutarhanhoidon linjoilta. Westermarckilla oli haave muodos- Harjoituskouluna toimi emäntäkoulu, taa Järvenpään kartanosta maatilojen jonka ensimmäinen kurssi aloitti opiske- edelläkävijä Suomessa. Hän aloitti en- lunsa 1927. simmäisten joukossa kasvinjalostuksen Arkkitehti Jussi Paatelan suunnittele- ja hankki kartanon pelloille traktoreita. ma Paatela-rakennus valmistui vuonna Lisäksi hän perusti alueelle meijerin, tii- 1928. Hienoa rakennusta on uudistettu litehtaan ja valssimyllyn. ja korjattu vuosien mukana. Kartanon kasvanut talous ja kalliit Järvenpääntien, nykyisen Sibeliuk- uudistukset ajoivat Westermarckin ta- senväylän, itäpuolella Maatalousnor- loudellisesti ahdinkoon ja hän joutui maalikoulussa valmistui maatalous- myymään suuren osan kartanon maista. koulujen opettajia. Tien vieressä oleva Jäljelle jääneille mailleen hän kaavoitti Notko on rakennettu ja vihitty käyttöön tontit ja tiet – syntyi Järvenpään taaja- vuonna 1892 kartanonomistajan, valtio- päivämies ja kunnallisneuvos Alexander Otto Ehrströmin tuella kansakouluksi ja myöhemmin se on ollut muun muassa Kotitalousopettajaopiston oppilasasun- tolana. Kotitalousopettajaopiston alue on arkkitehtonisesti mielenkiintoinen, sillä siellä voidaan nähdä eri vuosikymmenten ja jopa eri vuosisatojen rakennusark- kitehtuuria samalla alueella. Alueella on hyvät puistotiet ja opasteet. Järvenpään kartanon rakennus Emäntäkoulun Kartanon päärakennus purettiin aikaan 1930-luvulla. Kuva Tuusulan museo

30 1956, kun uusi Jalmari Peltosen suunnit- nostuksen. Puutarha-arkkitehti Bengt telema Peltola oli valmistunut. Uusin ra- Schalin laati Kotitalousopiston puutar- kennus Puistola valmistui vuonna 2007. hasuunnitelman vuonna 1930. Puutarha Mäen juurella on punainen hirsiraken- koostui viljelyalueesta, kasvihuone- ja nus, jonka katolla on vellikello. Se on Jär- lavatarha-alueista sekä koristetarha- ja venpään kartanon vanha viljamakasiini marjapensasalueista. Puutarhaa kehi- 1800-luvulta. Se on kartanon viimeisiä tettiin suunnitelmallisesti ja puutarha- piharakennuksia ja yksi Järvenpään van- opetus on osallistunut sen ylläpitoon. himmista rakennuksista. Kahvila Vellikel- Kartanon vanhassa puistossa voi aistia lossa on kesäaikaan myös taidegalleria ja edelleen kartanoromantiikasta. tapahtumia. Opettajakoulutus on päättynyt Järvenpään kartanoon kuului puisto, 1990-luvulla ja nykyään opetustoiminta jossa oli englantilaistyylinen osa ja muo- tapahtuu Keudan puitteissa ja tuottaa topuutarhoja. Vanhimmat puut on istu- mm. ammattilaisia matkailu- ja ravitse- tettu 1700- ja 1800-lukujen vaihteessa. muspalveluihin. Bjarne Westermarck aloitti puiston kun-

TUUSULAN RANTATIEN polkuopas

Julkaisija Tuusulan museo 2017 Käsikirjoitus Heikki Simola Toimitus Jaana Koskenranta, Tuusulan museo Taitto Tarja Kärkkäinen, Tuusulan museo Kannen kuva Heli Vilmi Painopaikka Savion kirjapaino, Kerava

Tärkeimmät lähteet Suur-Tuusulan historia I–IV Veijo Meri, Tuusulan Rantatie Sirkka Holma, Tuusulan Rantatie Pekka Halosen aikaan Tuomalan kyläkirja Juhani Vakkuri, Koivikko – Palstatilasta Taistelukoulun alueeksi Auli Eho, Perttilä, talo kylän laidalla Juhani Kolehmainen – Tarinoita Tuusulanjärven rannalta, toim. Tarja Vuokkovaara Riitta Konttinen, Onnellista asua maalla Kohteiden internetsivut Järvenpään taidemuseo Tuusulan museo Virtuaali-Tuusula -verkkosivusto Kohteiden paikallistuntijat Kiitokset Juhani Kolehmaiselle, Järvenpään taidemuseolle, Lottamuseolle, Tuusula-Seuralle ja kaikille muille tietoja antaneille.

Lisää kuvia ja Tuusulanjärven ympäri kulkeva reitti löytyy osoitteesta www.virtuaalituusula.fi /Tuusulanjärven kulttuurimaisema.

31 Tuusulanjärvi ja Rantatie Uudenmaan läänin kartassa vuodelta 1898. Kuva Tuusulan museo 32