Eriarvoisuuden Kasvot Liikunnassa

Jouko Kokkonen & Kati Kauravaara (toim.)

Eriarvoisuuden kasvot liikunnassa

Liikuntatieteellinen Seura

Jouko Kokkonen & Kati Kauravaara (toim.) Eriarvoisuuden kasvot liikunnassa

Liikuntatieteellisen Seuran julkaisu nro 175 Toimitusryhmä: Kati Kauravaara (puheenjohtaja) Hannu Itkonen Jari Kanerva Jouko Kokkonen Eva Rönkkö

Kuvat: Antero Aaltonen s. 7, 51, 161, 179 ja 229; Päivi Armila s. 143; Tomi Hänninen s. 69; Monaliiku ry. s. 211; Hanne Salonen / Eduskunta s. 115; Anna Tervahartiala / Suomen Paralympiakomitea s. 31 ja 95; Terveyden ja hyvinvoinnin laitos s. 195 Kannen kuvat: Sami Parkkinen/XAMK, Tanja Karvinen, Antero Aaltonen ja Monaliiku ry.

Ulkoasu ja taitto: Antero Airos

Painopaikka: Hansaprint, Turenki

ISBN: 978-952-5762-15-0 ISSN 0356-746X Lukijalle

Liikuntaa ja urheilua on totuttu pitämään myönteisinä elämän- alueina, jotka ovat kenen tahansa varsin vaivattomasti saavutettavissa. Vaikka tietoisuus erilaisista liikkumisen esteistä on li- sääntynyt, niin se koskee pääosin liikkumista elinympäristössä tai yksilötasolla rajoittavia ilmiselviä tekijöitä. Tämä artikkelikokoelma tuo laaja-alaisemmin esille liikuntaan ja liikkumiseen liittyvät eriarvoisuuden muodot, joita liikuntakulttuurin vallitsevat käytännöt voivat ylläpitää ja jopa voimistaa. Liikuntamieliset hoputtavat mielellään ihmisiä ylös, ulos ja lenkille. Monen mielestä liikunnan ja liikkumisen ainoa jarru löytyy korvien välistä. Tämä tulkinta ohittaa täysin liikkumisen tiellä olevat monenlaiset eriarvoisuuden muodot. Samalla jää- vät huomaamatta esimerkiksi liikkumista estävät tai haittaavat kulttuuriset käytännöt, sukupuoli- ja ulkonäköstereotypiat ja yhteiskunnalliset rakenteet. Eriarvoisuuden kasvot liikunnassa -artikkelikokoelma tuo näkyväksi liikuntakulttuurissa katveeseen jääneen ilmiökentän. Kokoelma sisältää kymmenen artikkelia, jotka luotaavat laajan ilmiökokonaisuuden eri ulottuvuuksia. Monia eriarvoisuuden il- miöitä jää käsittelemättä, mutta tekstit kertovat vastaansanot- tamattomasti, että liikunnankin kentillä tasa-arvo ja yhdenvertaisuus eivät ole itsestäänselvyys. Teos on jaettu temaattisesti kolmeen kokonaisuuteen. En- simmäisessä tarkastellaan kulttuuristen odotusten merkityksiä eriarvoisuuden perustana. Toisessa kokonaisuudessa nostetaan esille sitä, kuinka institutionaalinen toiminta saattaa tuottaa eriarvoisuutta. Kolmas osio käsittelee elämänehtojen eriarvoisuuden vaikutusta liikuntaan. Artikkeleita edeltävä Hannu Itkosen johdantoartikkeli sijoit- taa eriarvoisuuden laajempiin yhteiskunnallisiin yhteyksiinsä. Kati Kauravaara ja Eva Rönkkö pohtivat yhteenvetotekstissään aihepiiriä artikkelien herättämien ajatusten pohjalta. He nostavat esiin sekä yksittäisten tekstien keskeisiä teemoja että erityisesti artikkeleissa risteäviä ja toistuvia teemoja. Artikkeleiden esille

3 tuomien teemojen tarkastelu rinnakkain näyttää tekstit uudessa valossa: kysymys ei enää olekaan yksittäisten ryhmien eri- tyispiirteistä, vaan yhteiskunnallisista käytännöistä, joissa samantyyppiset prosessit toistuvat. Artikkelikokoelmaan sisältyvät kymmenen tekstiä on otettu julkaistavaksi Tieteellisten seurain valtuuskunnan hyväksy- män vertaisarviointiprosessin perusteella. Arviointikäytännön mukaisesti nimettömänä annettujen arvioiden ansiosta käsikir- joituksista jalostui julkaisukelpoisia tekstejä, kiitokset arvioitsi- joille. Liikuntatieteellinen Seura kiittää myös professori Hannu Itkosta, LitT Kati Kauravaaraa (Fyteko Oy) ja LitM Eva Rönkköä hyvästä yhteistyöstä kirjan kokoamis- ja toimitustyössä. Teok- sen sysäsi liikkeelle Kauravaaran ja Rönkön keväällä 2019 esit- tämä idea. Kiitokset kuuluvat myös suurelle määrälle kirjoitta- jia, jotka ovat paneutuneet aiheeseen omista lähtökohdistaan. ”Eriarvoisuuden kasvot liikunnassa” on uusi avaus suomalaisessa liikuntatutkimuksessa. Se tarjoaa perustietoa eriarvoisuuden ilmenemismuodoista ja syistä. Toivomme teoksen virit- tävän keskustelua, palvelevan oppikirjana ja tarjoavan lähtö- kohtia jatkotutkimuksille.

Helsingissä 10.8.2020

Jari Kanerva pääsihteeri

Jouko Kokkonen toimituspäällikkö

4 Sisällys

1 Hannu Itkonen LIIKUNNAN MONISÄIKEINEN ERIARVOISUUS ...... 7 2 LIIKUNNAN AHTAAT NORMIT

Anni Rannikko & Päivi Armila Avoimuuden paradoksi: Vammaiset nuoret nuorisokulttuurisen liikunnan kentillä ...... 30

Hannele Harjunen Lihavien ihmisten liikunta ja sen esteet ...... 50

Marko Kananen ”He ovat pelaajina erilaisia” – maahanmuuttotaustaiset pelaajat suomifutiksen kentillä ...... 68 3 INSTITUTIONAALINEN TOIMINTA JA ERIARVOISUUS

Susan Eriksson, Eero Saukkonen, Reetta Mietola & Hisayo Katsui Vaikeimmin vammaisten nuorten liikunnan harrastaminen ja eriarvoinen osallisuus ...... 94

Eva Rönkkö Yhteiskunnallista peliä liikuntakentällä – liikuntapoliittiset asiakirjat ja Liikunta & Tiede -lehti ulkomaalaistaustaisuutta määrittelemässä vuosina 1990–2018 ...... 114

5 4 ELÄMÄNEHTOJEN ERIARVOISUUS

Päivi Armila Syrjäseudun nuoret ja liikuntaharrastukset: Tanssii mummojen kanssa ...... 142

Katja Borodulin, Heini Wennman, Tomi Mäki-Opas, Pekka Jousilahti & Seppo Koskinen Koulutusryhmittäiset erot liikunnassa Suomessa FinTerveys 2017 -tutkimuksen valossa ...... 160

Sofia Lehto, Tuija Leskinen, Kristin Suorsa, Anna Pulakka, Jussi Vahtera & Sari Stenholm Ammattiryhmien väliset erot liikemittarilla mitatussa fyysisessä aktiivisuudessa ikääntyneillä työntekijöillä ...... 178

Sanna Nykänen, Heini Wennman, Raija Korpelainen, Päivi Majaniemi & Hannamaria Kuusio Suomen romanien vapaa-ajan liikunta . Sosioekonomisten ja koettujen vapaa-ajan liikuntaa rajoittavien tekijöiden yhteys Suomen romanien vapaa-ajan liikunnan harrastamattomuuteen . . . . . 194

Anna Seppänen, Eero Lilja, Johanna Mäki-Opas & Heini Wennman Ulkomailla syntyneiden naisten vapaa-ajan liikunta ...... 210 5 Kati Kauravaara & Eva Rönkkö NÄKYMÄTTÖMYYS, MARGINALISAATIO JA ERONTEOT SUOMALAISESSA LIIKUNTAKULTTUURISSA ...... 229

6 Liikunnan 1 monisäikeinen eriarvoisuus

HANNU ITKONEN

7 yhdyttäessä tarkastelemaan filosofointia. Historian saatossa aliste- liikunnassa ilmenevää eri- tussa asemassa olleet ihmiset ovat nous- arvoisuutta ei voida rajoit- seet kapinaan olojensa parantamisek- tua pelkästään liikuntakult- si, jolloin on nähty esimerkiksi orja- ja Rtuurin sisäisiin kysymyksiin. Liikunnan talonpoikaiskapinoita. Ranskan suuri ja urheilun ollessa yhteiskunnallisia il- vallankumous 1789 nosti uudella tavoin miöitä ne sisältävät samanlaisia eriar- esiin ajatukset tasa-arvosta. Kansallis- voisuuden muotoja kuin muutkin elä- kokouksessa vaadittiin muun muassa mänalueet. Kun yhteiskunnallisten muu- kansalaisten vapautta ja yhdenvertai- tosten yksi keskeinen valtavirta on ollut suutta lain edessä, oikeutta elää rauhas- tasa-arvon lisääminen, on syytä katsah- sa ja sorrosta vapaana, kansanvaltaa ja taa, millaisin toimin tasa-arvoa on edis- omistusoikeutta. Täydelliseen tasa-ar- tetty. voon tuolloinkaan ei tähdätty, sillä ää- Eriarvoisuuden haasteen viheliäi- nioikeutta vaadittiin ainoastaan miehil- syyttä osoittaa jo se, että useimmilla elä- le. (Heikkinen 2018, 410.) mänalueilla tasa-arvon saavuttamiseen Ranskan vallankumouksen seurauk- on vielä pitkä matka. Epätasa-arvoisuus set ulottuivat koko Eurooppaan ja eu- ilmenee yhteiskunnassa taloudellisena, rooppalaiseen ajatteluun. Kansallisko- alueellisena, sukupuolten välisenä, su- kouksessa kumottiin aatelin ja hengel- kupolvittaisena, kulttuurisena ja etni- lisen säädyn erioikeudet, lakkautettiin senä. Myös muita epätasa-arvoisuuden ammattikunnat, uudistettiin paikallis- ulottuvuuksia on toki olemassa. Eten- hallinto sekä annettiin ihmis- ja kansa- kin valtioiden väliset erot tasa-arvoisuu- laisoikeuksien julistus. Ranskan vallan- den suhteen ovat valtavat. Köyhimpien kumouksen on katsottu siirtäneen yh- maiden kansalaiset voivat toistaisek- teiskunnan aivan uuteen vaiheeseen eli si ainoastaan unelmoida sellaisesta ta- varhaismodernista siirryttiin moderniin sa-arvosta, joka on kyetty saavuttamaan aikakauteen. Samalla myös ajatukset suomalaisessa yhteiskunnassa. Tämä ei tasa-arvosta nousivat ajankohtaisiksi. kuitenkaan tarkoita sitä, etteikö suoma- (Heikkinen 2018, 410–411.) laisessa yhteiskunnassa ja liikunnassa Ranskan vallankumouksen merkitys ilmenisi eriarvoisuutta. saattaa tuntua nykytoimijasta sangen kaukaiselta. Tuolloin toteutunut kuvastaa kuitenkin sitä, miten yhteiskunnal- Eriarvoisuuden haaste liset muutokset myös tasa-arvon suh- Ihmiskunnan vaiheet ovat olleet eriar- teen tapahtuvat. Epätasa-arvoisuuden voisuuden historiaa. Ihastellessamme yli tunnistaminen aktivoi ihmisiä toimin- kahden vuosituhannen takaisen antiikin taan, jolloin ryhdytään kyseenalaista- filosofian saavutuksia on syytä muistaa, maan vallitsevia käytäntöjä sekä poh- että orjatyön ansiosta ainoastaan todel- timaan arvokysymyksiä. Kansalaisten la pieni vähemmistö saattoi harjoittaa moninaiset toimet ovat ennen pitkää pa-

8 1 Liikunnan monisäikeinen eriarvoisuus kottaneet myös vallanpitäjät ottamaan tissa sopimusvaltiot tunnustavat lapsen tasa-arvon päätöksentekonsa piiriin. oikeuden lepoon ja vapaa-aikaan, hänen Kansallisten tasa-arvopolitiikkatoi- ikänsä mukaiseen leikkimiseen ja vir- mien rinnalle on synnytetty kansainvä- kistystoimintaan sekä vapaaseen osal- listä normistoa. Joulukuussa 1948 Yhdis- listumiseen kulttuurielämään ja taitei- tyneiden kansakuntien yleiskokoukses- siin. Toisessa artiklassa sopimusvaltiot sa hyväksyttiin YK:n ihmisoikeuksien sitoutuvat kunnioittamaan ja edistä- julistus. Ensimmäisen kerran maapallon mään lapsen oikeutta osallistua kaik- historiassa julistuksessa koottiin yhteen keen kulttuuri- ja taide-elämään sekä universaaleja kansalaisille kuuluvia oi- kannustavat sopivien ja yhtäläisten keuksia. Ihmisoikeuksien julistus ei ole mahdollisuuksien tarjoamista kulttuu- valtioita oikeudellisesti velvoittava asia- ri-, taide-, virkistys- ja vapaa-ajantoi- kirja. Julistuksella on kuitenkin huomat- mintoihin. Kaikkiaan asiakirja sisältää tava poliittinen ja moraalinen merkitys. 31 lasten oikeuksia määrittelevää artik- Lisäksi se toimii perustana YK:n ihmis- laa. (YK:n yleissopimus lasten oikeuk- oikeustyölle. sista 1989.) Jo ihmisoikeuksien julistuksen kol- Suomessa kansalaisten tasa-arvoi- me ensimmäistä artiklaa sisältävät pai- suutta on määritelty perustuslaissa, jon- navaa sanottavaa. Ensimmäisessä artik- ka toisessa luvussa normitetaan perus- lassa korostetaan, että kaikki ihmiset oikeuksia. Luvun kuudennen pykälän syntyvät vapaina ja tasavertaisina ar- mukaan ihmiset ovat yhdenvertaisia voltaan ja oikeuksiltaan, ja että heille on lain edessä. Lisäksi todetaan, ettei ke- annettu järki ja omatunto, ja heidän on tään saa ilman hyväksyttävää perustetta toimittava toisiaan kohtaan veljeyden asettaa eri asemaan sukupuolen, iän, al- hengessä. Toisessa artiklassa linjataan, kuperän, kielen, uskonnon, vakaumuk- että jokainen on oikeutettu kaikkiin täs- sen, mielipiteen, terveydentilan, vam- sä julistuksessa esitettyihin oikeuksiin maisuuden tai muun henkilöön liittyvän ja vapauksiin ilman minkäänlaista ro- syyn perusteella. Lapsia tulee kohdella tuun, väriin, sukupuoleen, kieleen, us- tasa-arvoisesti yksilöinä, ja heidän tulee kontoon, poliittiseen tai muuhun mie- saada vaikuttaa itseään koskeviin asioi- lipiteeseen, kansalliseen tai yhteiskun- hin kehitystään vastaavasti. Pykälässä nalliseen alkuperään, omaisuuteen, normitetaan myös, että sukupuolten ta- syntyperään tai muuhun tekijään perus- sa-arvoa edistetään yhteiskunnallisessa tuvaa erotusta. Kolmannessa artiklas- toiminnassa sekä työelämässä, erityi- sa taataan kullekin yksilölle oikeus elä- sesti palkkauksesta ja muista palvelus- mään, vapauteen ja henkilökohtaiseen suhteen ehdoista määrättäessä sen mu- turvallisuuteen. (YK:n ihmisoikeuksien kaan, kun lailla tarkemmin säädetään. julistus 1948.) (Suomen perustuslaki 1999.) Yksi jatko ihmisoikeustyölle on YK:n Luvun seitsemännessä pykälässä yleissopimus lasten oikeuksista. Mar- määritellään, että jokaisella on oikeus raskuussa 1989 hyväksytyssä dokumen- elämään sekä henkilökohtaiseen vapau-

9 teen, koskemattomuuteen ja turvallisuu- ole työntekijöiden tehtävät ja asema teen. Ketään ei myöskään saa tuomita huomioon ottaen perusteltua. (Työsopi- kuolemaan, kiduttaa eikä muutoinkaan muslaki 55/2001.) Vuoden 2015 alussa kohdella ihmisarvoa loukkaavasti. (Suo- voimaan astuneessa yhdenvertaisuus- men perustuslaki 1999.) laissa säädetään muun muassa, että vi- Suomessa on olemassa myös tasa-ar- ranomaisen on arvioitava yhdenvertai- volaki, joka tuli voimaan 1.1.1987. Lain suuden toteutumista toiminnassaan ja tarkoituksena on estää sukupuoleen ryhdyttävä tarvittaviin toimenpiteisiin perustuva syrjintä ja edistää miesten ja yhdenvertaisuuden toteutumisen edistä- naisten välistä tasa-arvoa sekä parantaa miseksi. Viranomaisella tulee olla myös naisten asemaa erityisesti työelämässä. suunnitelma tarvittavista toimenpiteistä Lain tarkoituksena on myös estää suku- yhdenvertaisuuden edistämiseksi. (Yh- puoli-identiteettiin tai sukupuolen ilmai- denvertaisuuslaki 1325/2014.) suun perustuva syrjintä. Tasa-arvolakia Lainsäädännön lisäksi tasa-arvon sovelletaan kaikessa yhteiskunnallises- edistämiseksi on perustettu erilaisia eli- sa toiminnassa ja kaikilla elämänalueil- miä. Vuonna 1972 perustettiin Tasa-ar- la. (Tasa-arvolaki 609/1986.) voasiain neuvottelukunta (TANE), joka Tasa-arvolakia on uudistettu sen sää- aloitti toimintansa valtioneuvoston tämisen jälkeen useita kertoja. Viimek- kanslian yhteydessä. Elimen tavoit- si lakia uudistettiin vuoden 2015 alussa teeksi asetettiin naisten ja miesten vä- yhdenvertaisuuslain säätämisen yhtey- lisen yhteiskunnallisen tasa-arvon edis- dessä. Tasa-arvolakiin sisällytettiin su- täminen sekä tasa-arvoa edistävien uu- kupuoli-identiteettiin ja sukupuolen il- distusten valmistelu. Parlamentaarinen maisuun perustuvan syrjinnän kiellot neuvottelukunta on pysyväluonteinen ja sekä velvoite tällaisen syrjinnän ennal- sillä on neuvoa antava rooli valtionhal- taehkäisyyn, ulotettiin tasa-arvosuunni- linnossa. Eduskuntapuolueiden nimeä- telmavelvoite peruskouluihin, täsmen- mien jäsenten lisäksi neuvottelukunnan nettiin työnantajan tasa-arvosuunni- asiantuntijajäseniksi nimitetään henki- telmaa ja palkkakartoitusta koskevia löt Miesjärjestöjen keskusliitosta, Nais- säännöksiä, vahvistettiin tasa-arvoval- järjestöjen keskusliitosta, Naisjärjestöt tuutetun itsenäistä asemaa koskevia Yhteistyössä NYTKIKSESTÄ ja Setasta. säännöksiä sekä perustettiin uusi yh- Vuonna 1981 neuvottelukunnan yhtey denvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta. teen perustettiin tutkimusjaosto, jonka (Tasa-arvolaki 609/1986.) on katsottu osaltaan luoneen edellytyk- Tasa-arvo sisältyy myös useisiin mui- siä suomalaisen naistutkimuksen synty- hin lakeihin, joissa säädetään yksityis- miselle ja kehittymiselle. (www.tane.fi / kohtaisesti tasa-arvosta ja epätasa-ar- luettu 16.1.2020.) voisuuden ehkäisemisestä. Esimerkiksi Tasa-arvolain tullessa voimaan vuo- työsopimuslaissa säädetään, että työn- den 1987 alussa aloitti toimintansa ta- antajan on kohdeltava työntekijöitä tasa-arvovaltuutetun toimisto. Vuonna sapuolisesti, jollei siitä poikkeaminen 2001 toteutetussa organisaatiouudistuk-

10 1 Liikunnan monisäikeinen eriarvoisuus sessa tasa-arvovaltuutetulle asetettiin tamisessa lähtökohtia ovat tasa-arvo, selkeä lainvalvontaviranomaisen roo- yhdenvertaisuus, yhteisöllisyys, moni- li ja sosiaali- ja terveysministeriöön pe- kulttuurisuus, terveet elämäntavat sekä rustettiin tasa-arvoyksikkö. Tasa-arvo- ympäristön kunnioittaminen ja kestävä valtuutetun tehtävänä on yhdessä yh- kehitys. (Liikuntalaki 390/2015.) denvertaisuus- ja tasa-arvolautakunnan Liikuntalaissa määritellään myös kanssa valvoa tasa-arvolain toteutumis- kuntien velvoitteita. Lain viidennessä ta. Tasa-arvovaltuutettu antaa myös oh- pykälässä kunnan vastuuksi määritel- jeita ja neuvoja tasa-arvolain soveltami- lään liikuntapalvelujen sekä terveyttä sesta, kuten syrjinnän kielloista ja taja hyvinvointia edistävän liikunnan jär- sa-arvosuunnittelusta. Lautakunta voi jestäminen eri kohderyhmät huomioon sakon uhalla kieltää syrjivän menette- ottaen. Lisäksi edellytetään kuntalakiin lyn ja tasa-arvovaltuutetun esityksestä viitaten, että kunnan tulee kuulla asuk- velvoittaa laatimaan tasa-arvosuunni- kaitaan liikuntaa koskevissa keskeisissä telman määräajassa. (www.tasa-arvo.fi / päätöksissä huolehtimalla myös asuk- luettu 16.1.2020.) kaiden osallistumis- ja vaikutusmahdol- Suomeen saatiin pitkällisen valmis- lisuuksista. Lakiin on kirjattu, että val- telun jälkeen liikuntalaki, joka astui voi- tionavustuksia myönnettäessä liikuntaa maan vuoden 1980 alusta alkaen. Lain edistävälle järjestölle yhtenä kriteerinä merkitys oli siinä, että se normitti liikun- on se, miten järjestö edistää yhdenver- taa aivan uusin tavoin, antoi uuden sta- taisuutta ja tasa-arvoa. Liikuntapaikko- tuksen liikunnalle sekä vahvisti julkisen jen valtionavustusten suhteen painote- sektorin ja liikuntajärjestöjen 1970-lu- taan laajojen käyttäjäryhmien tarpeisiin vulla kiteytynyttä yhteistyötä. Liikun- tarkoitettujen kohteiden tukemista. (Lii- talain tasa-arvoulottuvuus näkyi eten- kuntalaki 390/2015.) kin siinä, että päähuomio suunnattiin Edellä esitetty normistojen esittely laajojen käyttäjäryhmien tarpeisiin tar- osoittaa, että liikunnan tasa-arvoon ja koitettujen liikuntapaikkojen rakenta- siten myös toteutuvaan epätasa-arvoi- miseen. (Vasara 2004, 282–283; Liikun- suuteen vaikuttavat lukuisat lait ja ase- talaki 984/1979.) tukset. Epätasa-arvon kysymyksiin puu- Liikuntalain viimeisin uudistus to- tuttaessa on tarve ajoittain tehdä nor- teutettiin vuonna 2015 siten, että laki as- mistojen tulkintaa. Tulkitsijan rooli on tui voimaan samana vuonna toukokuun annettu esimerkiksi tasa-arvovaltuute- alussa. Lain tavoitteena on liikunnalli- tulle, joka valvoo naisten ja miesten vä- sen tasa-arvon lisääminen. Lain toises- lisestä tasa-arvosta annetun lain noudat- sa pykälässä tavoitteeksi esitetään edis- tamista. Valtuutettu antaa myös ohjeita tää eri väestöryhmien mahdollisuuksia ja neuvoja tasa-arvolakiin liittyvistä ky- liikkua ja harrastaa liikuntaa. Pykälässä symyksistä, sukupuoleen perustuvasta on myös tavoite eriarvoisuuden vähen- syrjinnästä ja sukupuolten tasa-arvon tämisestä liikunnassa. Pykälän yhteen- edistämisestä. (www.tasa-arvo.fi / luet- vetona esitetään, että tavoitteen toteut- tu 17.1.2020.)

11 Tasa-arvovaltuutettu on kohdistanut sa sekä tyttöjen ja naisten mäkihypyn huomiotaan myös liikunnan ja urheilun edistäminen. (www.tasa-arvo.fi / luettu kysymyksiin, jota seuraava lainaus val- 17.1.2020.) tuutetun linjauksista todistaa: Suomalainen eriarvoisuus Tasa-arvovaltuutettu pitää tärkeänä, että tyttöjen ja naisten sekä poikien ”Tasa-arvon perusajatus on, että ja miesten urheilu- ja liikuntaharras- kaikki hyötyvät tasa-arvosta ja tasa- tuksia tuetaan tasapuolisesti. Tasa-ar- puolisesti jaetusta hyvinvoinnista. von kannalta on olennaista, että kai- Epätasa-arvoisissa yhteiskunnissa on killa on tosiasiallisesti yhdenvertaiset enemmän sosiaalisia ongelmia kuin mahdollisuudet harrastaa urheilua ja tasa-arvoisissa, ja tasa-arvoisissa liikuntaa, saada asiantuntevaa val- yhteiskunnissa ihmiset ovat terveem- mennusta, osallistua kilpailuihin sekä piä sekä luottavat toisiinsa enemmän, saada yhtäläinen tunnustus kilpailu- ja ennen kaikkea naisten asema on suorituksistaan. niissä parempi. Taloudellinen epäta- sa-arvo ei selitä pelkästään sitä itses- Vaatimus tosiasiallisten yhdenvertais- täänselvyyttä, että köyhät ihmiset ten mahdollisuuksien toteutumisesta voivat huonommin kuin rikkaat. Mie- tulisi ottaa huomioon kaikessa urheilu- lenkiintoista on, että köyhät ihmiset ja liikuntatoimintaan liittyvässä pää- voivat paremmin tasa-arvoisissa kuin töksenteossa. Myös urheilukilpailujen epätasa-arvoisissa yhteiskunnissa.” palkitsemiskäytännössä tulisi noudat- (Rosenberg 2014, 110.) taa tasa-arvon periaatetta, eikä suori- tuksen arvostuksen ja siitä saatavan Edellinen lainaus on sukupuolentut- tunnustuksen tulisi olla riippuvainen kimuksen professorina toimineen, Tii- henkilön sukupuolesta. (www.tasa- na Rosenbergin teoksesta Arvot mekin arvo.fi / luettu 17.1.2020.) ansaitsemme. Kirjoittaja jatkaa päätel- miään, että demokratia ei ole ainoastaan Tasa-arvovaltuutettu on ottanut kantaa ihanne tai tavoite, vaan se on myös toi- lukuisiin liikuntakulttuurin käytäntöi- minnan edellytys. Vaikka tasa-arvon hin. Valtuutettu on lausunut kantansa suhteen onkin edetty monessa suhtees- muun muassa seuraavista asioista: ur- sa, niin parannettavaa riittää runsaasti heilulajien palkitsemiskäytännöt, nais- niin Suomessa kuin maailmanlaajuises- urheilun näkyvyys televisiossa, valtion tikin. (Rosenberg 2014, 110–111.) avustusten suuntaaminen naisten liikun- Professori Heikki Hiilamo on kir- talajeille, hallivuorojen jako mies- ja joituksessaan pohtinut eriarvoisuu- naisurheilijoiden kesken, oppilaitosten den ilmentymiä ja tulkintoja. Ajankoh- opiskelijavalinnat, naisten jalkapallo-ot- taistuneen eriarvoisuuskeskustelun teluiden kenttäolosuhteet, miesten ja lähtölaukauksena Hiilamo pitää britti- naisten kilpaileminen samoissa lajeis- tutkijoiden Richard Wilkinsonin ja Kate

12 1 Liikunnan monisäikeinen eriarvoisuus Pickett´n julkaisemaa teosta, joka ilmes- eriarvoisuuden ilmiöitä tämän julkaisun tyi suomeksi nimellä Tasa-arvo ja hyvin- tekstit nostavat näkyviksi. vointi – Miksi pienet tuloerot koituvat Suomalaisen yhteiskunnan eriarvoi- kaikkien hyväksi. Teoksen ilmestyttyä suutta on toki tutkittu. Heikki Taimion sekä yhteiskunta- että taloustieteilijät toimittamassa teoksessa osoitetaan suuntasivat kiinnostustaan eriarvoisuu- 1990-luvun lopulla suhteellisen tulokoy- teen ja sen vaikutuksiin. Taloustieteel- hyyden – alle 60 prosenttia mediaani- listä tulo- ja varallisuuseroihin paneu- tulosta saavien osuuden – lisäntyneen tuvaa Thomas Pikettyn teosta Pääoma voimakkaasti, eika tilanne ole 2000-lu- 2000-luvulla Hiilamo pitää vuosikym- vun puolellakaan parantunut koyhien menien tärkeimpänä tutkimuksena. ollessa entista koyhempia. Naisten ja (Hiilamo 2020; Wilkinson & Pickett miesten valisten tuloerojen lievästä ka- 2011; Piketty 2016.) Eriarvoisuuspoh- ventumisesta huolimatta erityisesti yk- dinnat eivät ole jääneet ainoastaan tut- sinhuoltajuus ja yksin asuminen ovat kijoiden aherrukseksi, vaan myös po- merkinneet koyhyysriskeja. Ikaryhmis- liitikot ovat aktivoituneet aiheen tii- ta korkein koyhyysriski on nuorilla ai- moilta. Eriarvoisuudesta ovat nykyään kuisilla, joista valtaosa on opiskelijoi- huolissaan muun muassa sellaiset maata. Elakelaisten keskinaiset elake-erot pallon laajuiset toimijat kuten Yhdisty- ovat kaventuneet, mutta kokonaisuute- neet Kansakunnat, Maailmanpankki ja na elakkeet ovat jämassa jalkeen an- Kansainvälinen valuuttarahasto. (Hiila- sio- ja päomatuloista. Alueiden valiset mo 2020; Wilkinson & Pickett 2011; Pi- tuloerot ovat pysyneet ennallaan, mutta ketty 2016.) eriarvoisuus on kasvanut voimakkaim- Tekstinsä johtopäätöksenä Hiilamo min päkaupunkiseudulla ja koyhyys- toteaa, että suomalaisessakin yhteiskun- riski on kohonnut selvimmin kaupunki- nassa olisi keskityttävä eriarvoisuuden maisissa kunnissa. (Taimio 2007.) todellisiin syihin. Liian yleistävän eri- Pitkällä historiallisella periodilla arvoisuuspuheen sijaan meidän olisi suomalainen terveydenhuolto on ke- paneuduttava heikommassa asemassa hittynyt valtavasti. Terveyspalvelujen olevien hyvinvointiongelmien todellisiin suhteen kansalaiset eivät kuitenkaan syihin. Esimerkiksi koulutus- ja työlli- ole koskaan olleet tasa-arvoisessa ase- syysmahdollisuuksia pitäisi edelleen pa- massa. 1900-luvun lopulla työttömiä ja rantaa ja välittää myös niistä, jotka ei- eläkeläisiä paremmassa asemassa oli- vät kaikesta huolimatta kouluttaudu tai vat henkilöt, joilla oli työsuhde ja palk- työllisty. Hiilamon päätelmät ovat hyö- katulot sekä maksuton työterveyshuol- dyllisiä viestejä myös liikkumisen tut- to. Näin kansalaiset luokittuivat ter- kijoille. Eriarvoisuuden todellisiin syi- veyspalvelujen suhteen laadultaan ja hin keskittyminen edellyttää liikunnan saatavuudeltaan erilaisiin terveyspal- eriarvoisuuden kasvojen tunnistamista, veluihin ja eritasoiseen terveysturvaan. jonka jälkeen voidaan ryhtyä tarpeel- (Harjula 2015, 351.) Terveyspalveluiden lisiin tasa-arvotoimiin. Juuri liikunnan kaytossa eriarvoisuus näyttäytyi edel-

13 leen 2000-luvun alun vuosina Suomessa arvoisuutta katsottiin voitavan vähen- muihin maihin verrattuna suureksi. Erot tää myös ylivelkaantumista ehkäisten, olivat kasvamassa, kun varakkaimmat kotouttamispoliittisin toimin sekä päih- pystyivät käyttämään yksityisiä palve- de- ja mielenterveyspalveluja kehittäen. luja. Pienituloiset kayttivat muutoinkin Tehostavien toimenpiteiden tavoit- terveyspalveluja muita vahemman. (Tai- teena olisi parantaa politiikkatoimien mio 2007.) vaikuttavuutta, tietoperusteisuutta ja tu- Eriarvoisuuden tunnistaminen on levaisuuden ennakointia sekä kehittä- johtanut jatkuviin poliittisiin toimiin. misen tuotosten juurruttamista. Sosiaa- Tammikuussa 2017 pääministeri Sipilä lisen työn toimintatapoja tulisi uudis- asetti työryhmän, jonka tehtäväksi ase- taa vaikuttavammiksi ja eriarvoisuutta tettiin toimenpiteiden löytäminen eri- torjuvaa ja vähentävää hanketoimintaa arvoisuuden vähentämiseksi. Työryh- toteuttaa kansallisin varoin. Työryhmä män raportti luovutettiin valtioneuvos- esitti myös pitkäjänteistä, eriarvoisuu- tolle maaliskuussa 2018. (Eriarvoisuutta den, hyvinvoinnin ja sosiaaliturvan tut- käsittelevän työryhmän loppuraport- kimuksen tukemista ja kokeilujen toi- ti 2018.) Raportissa eriarvoisuutta vä- mintamallin luomista. hentävät toimet jaoteltiin neljään koko- Pelastavin toimin tuettaisiin kaik- naisuuteen eli turvaaviin, palauttaviin, kein heikoimmassa asemassa olevien tehostaviin ja pelastaviin toimenpitei- ryhmien osallistumismahdollisuuksia. siin. Ensinnäkin suositeltiin kansalais- Toimia olisivat asunnottomuuden puo- ten oman vastuun, aloitteellisuuden ja littaminen, osallistavien yhteisöjen vah- riippumattomuuden turvaamista uudis- vistaminen, sosiaalisen kuntoutuksen tamalla julkisen vallan vastuulla olevia uudelleensuuntaaminen sekä huumei- toimia. Työryhmä suositteli eriarvoisuu- denkäyttäjille ja vangeille suunnatut den vähentämispolitiikan luomista, de- kohdennetut palvelut. mokratian instituutioiden kehittämistä, Edellä on tarkasteltu eriarvoisuuden lapsi- ja nuorisolähtöisten palvelujen ke- ilmenemistä Suomessa joillakin yhteis- hittämistä sekä asumisen eriarvoistumi- kunnan osa-alueilla. Lainsäädännölli- sen vähentämistä. set ja muut poliittisten päättäjien toimet Palauttaviksi toimiksi suositeltiin osoittavat, kuinka monimuotoisesta il- etuuksien ja palvelujen rakenteiden miöstä eriarvoisuudessa on kyse. johdonmukaisuutta ja asiakkaiden kan- Tutkijatkin ovat hahmottaessaan eri- nalta ymmärrettävyyttä, jolloin ne kan- arvoisuuden ulottuvuuksia visaisen teh- nustaisivat kansalaisia palautumaan tävän edessä. Esimerkiksi vuonna 2020 itsenäiseen elämään. Tulonsiirtoja ja ilmestyneessä eriarvoisuuden tilaa jäl- palveluja tulisi myös yhtenäistää kan- jittäneessä julkaisussa eriarvoisuuden nustavammiksi. Myös työn ja perhe-elä- teemoja olivat muun muassa tulo- ja män yhteensovittaminen tulisi toteuttaa varallisuuserot, ammattiaseman, kou- eriarvoisuutta vähentäen. Työttömyyttä lutuksen ja tulojen mukaan vaihtelevat ehkäistäisiin osaamistasoa nostaen. Eri- terveyserot, kieliryhmän ja sukupuolen

14 1 Liikunnan monisäikeinen eriarvoisuus vaikutukset koulutukseen osallistumi- puute ilmenee sosiaalisten verkostojen seen, huono-osaisuuden periytyminen, ja yhteisöjen puutteena. Kulttuurisen lasten ja nuorten rasismin ja syrjinnän pääoman puuttuminen näkyy lyhyenä kokemukset sekä ihmisen kokoon liitty- koulutuksena sekä niukkoina tietoina vä huono kohtelu (Mattila 2020, 23). Seu- ja taitoina. Taloudellisen pääoman run- raavaksi otan tarkasteluun eriarvoisuu- saus merkitsee korkeaa luokka-asemaa, den syyt ja ulottuvuudet, joiden valaisu mutta myös mahdollisuuksia hankkia edesauttaa ymmärtämään myös liikun- muita pääoman muotoja. Taloudellisen nassa ilmenevää eriarvoisuutta. pääoman turvin on mahdollista hankkia sekä materiaalisia hyödykkeitä että kulttuuripalveluja. (Bourdieu 1984, 114– Eriarvoisuuden syyt ja 125.) On helppo ymmärtää, että pää- ulottuvuudet omien puute vaikuttaa ihmisten liikun- Eriarvoisuuden syitä jäljitettäessä nou- tapalvelujen käyttöön. see usein esiin käsite rakenteellinen eri- Ruotsalainen Göran Therborn on ot- arvoisuus. Käsitteellä tarkoitetaan nii- sikoinut teoksensa raflaavasti: Eriarvoi- tä yhteiskunnassa ilmeneviä tekijöitä, suus tappaa. Tutkijan mukaan ihmisten jotka vaikuttavat ihmisten elämäntilan- välinen epätasa-arvoisuus syntyy kol- teisiin. Rakenteellisia tekijöitä ovat esi- mella osa-alueella. Ensinnäkin ihmisen merkiksi ihmisten varallisuus, tulonja- elämänehdot saattavat olla hyvin erilai- ko, asuinolot, koulutusjärjestelmä ja set. Elämänehdoiksi Therborn nimeää terveydenhuolto. Rakenteellinen eriar- muun muassa ravinnon, terveyden ja voisuus havainnollistuu hyvin, kun ver- toimintakyvyn. Toiseksi ihmiset saat- taillaan köyhien ja rikkaiden maiden tavat tuntea eksistentiaalista eriarvoi- yhteiskunnallisia rakenteita. Lukuisissa suutta, jolloin on kyse esimerkiksi syr- maissa esimerkiksi mahdollisuus kou- jinnästä, hierarkioista ja kunnioituksen lunkäyntiin tai terveydenhuoltoon ei ole tuntemuksista. Kolmas eriarvoisuuden suinkaan kaikille mahdollista. Eriarvoi- lähde on resurssien puute, mikä ilme- suuden kansainvälisessä tarkastelussa nee rahan, koulutuksen ja verkostojen on otettava huomioon alati tapahtuvat puutteena. (Therborn 2014.) Therborn muutokset. Saksalaisen sosiologi Ulrich osoittaa teoksessaan resurssien puut- Beckin mukaan globalisaatio synnyttää teen johtavan sairasteluun ja varhaiseen sekä voittajia että häviäjiä (Beck 2007). kuolemaan verrattuna niihin, joiden elä- Eriarvoisuuden on tulkittu syntyvän mänehdot ovat laadukkaammat. pääomien epätasaisesta jakautumisesta. Liikunnassa ilmenevää eriarvoisuut- Ranskalaissosiologi Pierre Bourdieu on ta on tunnistettu eri yhteyksissä. Seu- nimennyt pääomat taloudelliseksi, so raavaksi tarkastelen eriarvoisuutta tä- siaaliseksi ja kulttuuriseksi. Taloudelli- män tekstin alussa esittämilläni ulot- sen pääoman puute merkitsee yksinker- tuvuuksilla, jotka ovat taloudellinen, taisesti sitä, että ihmisellä ei ole omai- alueellinen, sukupuolten välinen, suku- suutta eikä rahaa. Sosiaalisen pääoman polvien välinen, kulttuurinen ja etninen.

15 Eriarvoisuuden ulottuvuuksista kirjoit- totulot, sitä varmemmin harrastetaan taessani hahmottelen myös sitä, millai- useampaa lajia. Vuositasolla alle 50 000 siin toimiin tilanteen parantamiseksi on euroa ansaitsevista runsas 40 prosent- ryhdytty. Ymmärrettävästi yhdessä ar- tia harrastaa neljää tai useampaa lajia. tikkelissa on mahdollista tarkastella laa- Yli 100 000 euron vuosituloisista yli 60 jaa ilmiökokonaisuutta ainoastaan rajal- prosenttia on näin aktiivisia liikkujia. lisesti ja valikoiduin esimerkein. Ammattiryhmistä aktiivisimpia liikun- Taloudellisen tilanteen heikkous vai- nan tai urheilun harrastajia ovat yrittä- kuttaa merkittävästi liikuntaharrastuk- jät (90,8 %) sekä koululaiset ja opiskeli- siin. Syksyllä 2018 Pelastakaa Lapset jat (86,2 %). Vähiten aktiivisia liikunnan -järjestö tiedotti, että 14,7 prosenttia lap- harrastajia ammattiryhmistä ovat työn- sista elää köyhyys- ja syrjäytymisriskin tekijät (81,3 %), eläkeläiset (81,3 %) ja uhkaamana. Vuoden 2017 nuorisobaro- johtavassa asemassa olevat toimihenki- metrin mukaan 13–17-vuotiaista 17 pro- löt (81,2 %). (Mononen et al. 2019, 10– senttia vastanneista ilmoitti joutuneensa 16.) Korkeita harrastusprosentteja se- rahanpuutteen vuoksi karsimaan opis- littää kysymyksenasettelu, jossa tiedus- keluvaihtoehtojaan. Jos rahaa ei riitä teltiin liikunnan harrastamista viimeksi opiskeluun, niin oletettavaa on harras- kuluneen vuoden aikana. tusmahdollisuuksienkin kaventuminen. Sosio-ekonominen tilanne selittää Perheköyhyys merkitsee myös sitä, että myös aikuisten liikuntaharrastuksiin vanhempien mahdollisuudet liikunta- osallistumista sekä liikkumisen mää- harrastuksiin ovat rajalliset. (www.pe- rää. Tutkijat ovat kiinnittäneet huomio- lastakaalapset.fi / luettu 16.1.2020.) ta etenkin siihen, että aikuisten liikun- Harrastusmaksujen kallistuminen taharrastus on polarisoitunut. Ihmiset selittää lasten urheiluseuratoimintaan näyttävät jakautuvan liikkumisaktiivi- osallistumisen polarisoitumista. Tutki- suutensa suhteen neljään ryhmään. Hi- muksen mukaan 2000-luvun alun en- moliikkujille liikunta on keskeinen elä- simmäisen vuosikymmenen aikana mänsisältö. Aktiiviliikkujille liikunta on 6–18-vuotiaiden lasten ja nuorten kil- säännöllinen osa elämänmenoa. Satun- paurheilun harrastaminen kallistui jopa naisliikkujat innostuvat aika ajoin liik- kaksin-kolminkertaiseksi. Myös harras- kumisesta. Niukkasliikkujien voidaan teliikunnan maksut olivat samanaikai- katsoa liikkuvan oman hyvinvointin- sesti nousseet, joskaan eivät yhtä suu- sa ja terveytensä kannalta liian vähän. ressa määrin. (Puronaho 2014, 72–75.) On kuitenkin syytä ymmärtää, että liik- Vanhempien sosio-ekonomisella ase- kumisen määrä ei ole kiinni pelkäs- malla on todettu olevan yhteys lasten tään omista mieltymyksistä ja valin- vähäisempään liikunnan harrastami- noista. Yhteiskunnan rakenteelliset te- seen (Borodulin et a. 2015). kijät ja ihmisen toimintakyky saattavat Tuloilla näyttää olevan vaikutuksia asettaa rajansa liikunta-aktiivisuudel- aikuisväestön liikuntaharrastukseen. le. Monet niukkasliikkujat haluaisivat Mitä korkeammat ovat talouden brut- lisätä liikkumisensa määrää, mutta ei-

16 1 Liikunnan monisäikeinen eriarvoisuus vät siinä useista syistä johtuen onnistu. len köyhyyden poistaminen parasta lii- (Ikonen 2019). kuntapolitiikkaa. Liikunta-alan toimi- Sosio-ekonomisten tekijöiden vaiku- jat eivät tähän kykene, mutta he ovat tuksen tunnistaminen liikuntaharras- ryhtyneet toimenpiteisiin edullisten tai tukseen vaikuttajana on johtanut tulkin- kokonaan ilmaisten liikuntapalvelujen toihin, joissa korostetaan liikkumisen organisoimiseksi. Nettisivustojen selai- edellytysten turvaamista. Tutkijat ovat- lu valaisee asiaa. Helsingin kaupunki kin esittäneet, että yhteiskunnan tulisi järjestää muun muassa 18–29-vuotiaille tukea liikunnallisen elämäntavan edel- nuorille aikuisille ohjattua ilmaista lii- lytysten luomista. Tällöin taloudellisten, kuntaa kymmenissä eri lajeissa. Jyväs- sosiaalisten ja elinympäristön mahdolli- kylän kaupungissa järjestetään ilmais- suuksien lisääminen voisi ohjata ihmi- ta liikuntaa 13–19-vuotiaille nimikkeel- siä tekemään valinnan liikunnallisesta lä Liikunta-Laturi, jonka suosion myötä elämäntavasta. Liikunnallisen elämän- aloitettiin 9–12-vuotiaille ja perheille tavan mahdollistaminen perustuisi siten tarkoitettu Liikunta-Veturi. Maksutto- koko yhteiskunnan tasoisiin toimiin, jol- mia liikuntaryhmiä on järjestetty useis- loin myös toimijoiden yhteistyöllä oli- sa kaupungeissa. Julkisen sektorin lisi keskeinen tehtävänsä. (Mäki-Opas et säksi ilmaisten tai matalan kynnyksen al. 2015.) aktiviteettien järjestäjinä myös urheilu- Työttömyys etenkin pitkään kestäes- ja liikuntaseuroilla on suuri merkitys. sään aiheuttaa monenlaisia sosio-eko- Liikunnan alueellinen eriarvoisuus nomisia ongelmia. Tutkijat tekivät huo- näyttäytyy vahvimmillaan globaalisti lestuttavan havainnon toteuttaessaan tarkasteltuna. Vaikka esimerkiksi maa- seurantutkimusta Pohjois-Karjalan ai- ilmanlaajuisen köyhyyden poistamises- kuisväestön liikunta-aktiivisuudesta. sa on otettu edistysaskeleita, ei globali- Kun vuonna 2005 11 prosenttia vastan- saatio ole merkinnyt pelkästään myön- neista työttömistä ilmoitti, että harras- teisiä asioita. Professori Dani Rodnik taa liikuntaa harvemmin kuin kerran on tulkinnut, että globaalissa maailmas- viikossa tai ei harrasta ollenkaan, niin sa ylikansallinen talous ja demokratia kymmenen vuotta myöhemmin näin ovat ristiriidassa. Tämä merkitsee enna- vastasi 24 prosenttia kyselyyn osallis- koimattomuutta koko poliittiselle jär- tuneista. Tutkijat kysyivätkin, merkit- jestelmälle, mikä puolestaan edellyttää seekö tämä työttömien syrjäytymis- aivan uudenlaisten ratkaisujen hake- tä myös liikuntaharrastuksesta ja huo- mista. (Rodrik 2016.) Globaalia eriar- no-osaisuuden kasautumista. (Itkonen voisuutta liikunnankin suhteen on li- el al. 2016, 52.) säämässä myös ilmastonmuutos, jon- Ihmisten taloudellisen aseman pa- ka seuraukset ovat luontoympäristön rantaminen on haastava yhteiskunta- lisäksi myös sosiaalisia ja kulttuurisia poliittinen kysymys. Koska ihmisten (Urry 2013). taloudellinen asema vaikuttaa liikku- Suomessa liikunnan alueellisen tamisen määrään, olisikin laajasti ajatel- sa-arvon kysymykset ovat kiinnostaneet

17 tutkijoita jo pitkään. 1990-luvun lopulla Keski-Suomen sekä toisaalta Pohjois- näytti siltä, että Pohjois- ja Itä-Suomes- ja Itä-Suomen välillä syveni entises- sa oli muita alueita selvästi vähemmän tään. Alueellisuus näyttäytyi tasa-ar- liikunnan harrastusmahdollisuuksia. votekijänä peräti eniten eriarvoisuut- Myös maaseudun harrastusmahdolli- ta luovana tekijänä liikuntapaikkojen suudet liikuntapaikkojen suhteen olivat käytölle. Tutkijoiden tulkinnan mukaan vaatimattomat kaupunkeihin verrattu- liikuntapaikkarakentamisen valtionapu na. Tutkijan suositus olikin, että päätök- järjestelmät eivät olleet onnistuneet li- sentekijöiden tulisi rahoituspäätöksiä säämään liikunnallista tasa-arvoa. Osal- tehdessään suunnata entistä enemmän taan tämä johtui siitä, että heikoimmas- huomiota liikuntapaikkojen sijaintiin. sa asemassa olleet alueet eivät kyenneet (Suomi 2000, 198–199.) Koko maata tuottamaan tasa-arvoa lisäävää liikunta- tarkastellen Suomi oli vuosituhannen paikkainfrastruktuuria. Heikossa talou- vaihteessa jakautumassa liikuntapal- dellisessa asemassa olevat kunnat eivät velujen suhteen kolmeen osaan. Ruuh- myöskään kyenneet laatimaan avustus- ka-Suomessa oli saatavilla sekä yksityi- hakemuksia, koska niillä ei ollut edel- siä yritysten että kansalaistoimijoiden lytyksiä vastata omarahoitusosuuksis- organisoimia liikuntapalveluja. Ruuh- ta. (Suomi et al. 2012, 125–126.) ka-Suomessa eli suurimmissa kaupun- Alueelliset erot näkyvät sekä kult- geissa myös liikuntahallinnon asema tuuri- että liikuntaharrastuksissa. Kau- osana vapaa-aikahallintoa oli vahva. punkilaiset olivat 2010-luvun alussa sel- Ruuhka-Suomen ongelmaksi näyttäy- västi maaseudulla asuvia aktiivisempia tyi etenkin harrastusmahdollisuuksien liikuntapalveluiden käyttäjiä. Kaupun- puute tilaresurssien rajallisuuden vuok- kimaisessa ympäristössä harrastettiin si. Väli-Suomessa eli maakuntakeskuk- maaseudun asukkaita enemmän juok- sissa ja elinvoimaisissa kunnissa liikun- sulenkkeilyä, kuntosaliharjoittelua, voi- tapalveluista huolehtivat sekä urheilu- mistelua ja yksilölajina pelattavia pal- ja liikuntaseurat että julkinen sektori. lopelejä sekä pyöräilyä. Urheilukilpai- Väli-Suomen kunnissa yritysmäisiä lii- lujen seuraamisessa ei sen sijaan ollut kuntapalveluja oli tarjolla vaihtelevasti. merkittäviä eroja kaupunkilaisten ja Ongelmallisin tilanne oli syrjä-Suomes- maaseudun asukkaiden välillä. Maa- sa, jossa ei ollut yritysmäistä liikunnan laiset katsoivat enemmän pesäpalloa ja palvelutuotantoa, julkinen liikuntahal- kaupunkilaiset jalkapalloa. Kiinnostava linto oli ohut, ja vapaaehtoinen kansa- alueisiin liittyvä havainto oli, että kan- laistoiminta tarjosi rajallisesti liikku- salaiset kokivat kuntaliitosten heiken- mismahdollisuuksia. (Ilmanen & Itko- täneen sekä kulttuurin että liikunnan nen 2000, 27–32; 155–157.) lähipalveluita. Kuntaliitosten seurauk- Liikuntapaikkapalvelujen alueellisena onkin saattanut syntyä margina- nen tasa-arvo ei kohentunut 2000-lu- lisoituneita alueita, joilla kulttuuri- ja vun ensimmäisen vuosikymmenen ai- liikuntapalvelujen heikentymisen riski kana. Kuilu Etelä-, Länsi-, Lounais- ja on suuri. (Sokka et al. 2014, 26–27; 71.)

18 1 Liikunnan monisäikeinen eriarvoisuus Väestön liikuntaharrastuksissa on edistämiskehotusta kaikessa liikuntatoi- olemassa eroavaisuuksia. Monipuolises- minnassa. (Isosomppi 2019, 85.) ti liikuntaa harrastavan aikuisväestön Sukupuolten tasa-arvon lisäämisel- osuudet ovat korkeimmat eteläisessä le liikunnassa on painavat syynsä. Eten- Suomessa sekä Pohjois- ja Itä-Suomes- kin urheilu on perinteisesti ollut kerto- sa asuvilla. Ainoastaan yhtä liikuntala- muksia miesten ja poikien saavutuksis- jia harrastavat eniten pohjois- ja itäsuo- ta (Berg & Kokkonen 2016, 10). Vasta malaiset sekä eteläsuomalaiset. Harras- naisurheilun laajeneminen 1970-luvul- tuseroja selittänevät poikkeavat tekijät. la käynnisti pohdinnat siitä, mitkä ur- Urheiluseurassa harrastamisen osuus heilut ovat naisille sopivia. Vielä 1980-luon suurin Länsi-Suomessa (16,4 %) vulla naisurheilun medianäkyvyys oli ja pienin Pohjois- ja Itä-Suomessa vähäistä ja naiset joutuivat urheiluken- (10,9 %). (Mononen et al. 2019, 12–15.) tillä vähättelyn ja tytöttelyn kohteik- Myös liikunta- ja urheiluseuratyöhön si. (Kokkonen 2015, 227–229.) Liikunta- osallistumisessa on havaittavissa alu- kulttuurin kokonaisuudessa 1980-luku eellisia eroja. Aktiivisimmin seurarie- merkitsi naisten liikuntaharrastuksen ntoihin osallistutaan Etelä-Suomessa kasvua ja lajivalikoiman laajenemista. (15,0 %) ja Länsi-Suomessa (14,8 %) ja Myös tyttöjen liikuntaharrastus moni- vähiten Uudellamaalla (7,8 %) ja pää- puolistui, kun perinteisen lajien rinnalle kaupunkiseudulla (9,1 %). Näyttääkin tuli cheerleadingin, muodostelmaluiste- siltä, että sekä väestötappio- että muut- lun ja ringeten kaltaisia lajeja. (Kokko- tovoittoalueilla kansalaistoimintoihin nen 2013, 92.) Naisurheilun arvostusta osallistuminen on vähäisempää kuin lisäsivät osaltaan myös urheilevat nai- muilla alueilla. (Aarresola et al. 2019, set, jotka olivat aktiivisia toimijoita ur- 30–32.) heilun tasa-arvoisuuden edistämisessä Sukupuolten välisestä tasa-arvosta (Kaivosaari 2017, 198–199). on säädetty tasa-arvolaissa, joka estää Vuosikymmenten kuluessa suku- laajasti sukupuoleen perustavan syr- puolten välinen eriarvoisuus liikunta- jinnän ja edistää naisten ja miesten vä- kulttuurissa on pääsääntöisesti kaven- listä tasa-arvoa sekä parantaa naisten tunut, mikä ei suinkaan tarkoita tasa-ar- asemaa erityisesti työelämässä. Tasa-arvoisuuden toteutumista. Monet urheilun von edistämissäännökset koskevat vi- ja liikunnan käytännöt ovat sukupuolit- ranomaisten, koulutuksen järjestäjien tuneita. Esimerkiksi valmentajahierar- ja muiden koulutusta ja opetusta järjes- kiat toimivat siten, että miehet valmen- tävien yhteisöjen sekä työnantajien vel- tavat korkeimmilla sarjatasoilla, naiset vollisuutta edistää tasa-arvoa. Näin ol- seuratasolla ja nuoremmissa ikäryhmis- len sukupuolten välinen tasa-arvo kos- sä. Nuorisourheilussa tyttöys ja femi- kee myös liikunnan organisoijia. Myös niinisyys saatetaan edelleen yhdistää liikuntalain uudistamisen yhteydessä heikkouteen tai sellaiseen maskuliini- vuonna 2015 lain kirjauksissa vahvis- suuteen, jonka ei nähdä edesauttavan tettiin tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden urheilussa. (Berg 2016, 88–89.)

19 Sukupuolittuneet käytännöt ovat val- tia. Ainoastaan yhtä lajia harrastaa mie- lalla myös nuorisokulttuurisen liikun- histä 26,0 prosenttia ja naisista 20,1 pro- nan muodoissa. Esimerkiksi skeitta- senttia. Erityisen suuria eroja on har- us, bleidaus, parkkour ja lumilautailu rastamisympäristöjen suhteen. Naisista ovat olleet merkittävällä tavalla poikien 21,6 prosenttia harrastaa kuntosalilla, ja nuorten miesten harrastamia lajeja. kun miesten osuus jää ainoastaan 8,3 Tyttöjen ja naisten asema kyseisten la- prosenttiin. Liikunta- tai urheiluseurois- jien harrastajina on marginalisoitu mosa ilmoittaa harrastavansa miehistä 16,3 nin tavoin. Esimerkiksi skeittaavat nai- prosenttia ja naisista 10,3 prosentteja set saavat edelleen ”skeittityttöystävän” vastanneista. Naiset harrastavat liikun- leiman. Tutkija Anni Rannikko korostaa- taa miehiä useammin yksin (68,9 % – kin, että nuorisokulttuuristen vaihtoeh- 63,1 %). (Mononen et al. 2019, 12–15.) tolajien eriarvoistavat mekanismit tun- Käsitteiden ja käytäntöjen tulkin- nistettaisiin ja niiden olemassaolo tun- nallisuus monimutkaistaa sukupuolten nustettaisiin. (Rannikko 2015, 270–274.) välisen liikunnan epätasa-arvoisuus- Naisten ja miesten kuntoliikunta pohdintoja. Lisäksi sukupuolen mo- näyttää tasa-arvoistuneen. Pohjois-Kar- ninaisuus ja käsitteiden muuttuminen jalan maakunnan aikuisväestön liikun- hankaloittaa ilmiön haltuunottoa enti- taharrastusta tutkittaessa selvisi, että sestään: vähintään neljä kertaa viikossa kuntoliikuntaa harrasti 39 prosenttia nai- ”Menossa oleva käsitteiden voimakas sista ja 35 prosenttia miehistä. Kysy- liukuma asettaa haasteita liikuntapo- mykseen harvemmin kuin kerran vii- litiikan tavoitteiden arvioinnille, sillä kossa tai ei ollenkaan kuntoliikuntaa sukupuolten tasa-arvo näyttäytyy vastauksen antoi 13 prosenttia naisis- tulkinnanvaraisena, monimerkityk- ta ja 20 prosenttia miehistä. Liikunta- sellisenä ja tavoitteiltaan sekä toi- muotojen suhteen oli havaittavissa sel- miltaan varsin kirjavasti huomioono- keitä eroja. Naiset harrastivat huomatta- tettuna kysymyksenä ja käsitteenä. vasti miehiä enemmän kävelylenkkeilyä Osan mukaan tasa-arvo on ’passé’, ja kuntosaliharjoittelua. (Itkonen et al. mennyttä, toiset harkitsevat suku- 2016, 29–32.) Liikuntapaikkojen käytön puolikiintiöiden käyttöönottoa ja kol- suhteen naiset ovat saavuttaneet miehiä mannet ovat jo laatimassa suunnitel- ja tältä osin tasa-arvo näyttää lisäänty- mansa mukaista transsukupuolisten neen (Suomi 2012, 126). urheilijoiden kohtaamisohjeistusta. Tuoreessa väestötasoisessa liikun- Sukupuolten tasa-arvo on näin sekä taharrastuneisuutta selvittävässä tut- tuettu että vastustettu politiikka kimuksessa havaittiin, että naiset har- sukupuolittuneen eriarvoisuuden rastavat liikuntaa miehiä monipuoli- käsittelyyn liikunnan kentillä. Ymmär- semmin. Naisista yli puolet (50,9 %) rysten moninaisuus kuitenkin lisää harrastaa neljää tai useampaa lajia päämäärättömyyden, sekaantumisen miesten osuuden ollessa 46,8 prosent- sekä tehottomuuden riskiä ja han-

20 1 Liikunnan monisäikeinen eriarvoisuus kaloittaa tasa-arvon kokonaisuuden on, että erilaisissa yhteiskunnallisissa ja tilan hahmottamista kuin myös tilanteissa elävät ihmiset muodostavat yhteisten toimintalinjojen löytämistä.” toisistaan poikkeavia sukupolvia. Pe- (Isosomppi et al. 2019, 91; ks. myös rustana sukupolvien muodostumiselle Isosomppi 2017.) on samanikäisten ikäpolvi, jolle yhteiskunnallinen tilanne luo tietyn avainko- Sukupolvien välisten suhteiden aktuali- kemuksen. Mitä suurempia murroksia soitumiselle on useita syitä. Suurten ikä- yhteiskunnassa toteutuu, sitä voimak- luokkien siirtyminen eläkeikään ja syn- kaampia ovat avainkokemukset. (Virta- tyvyyden lasku ovat käynnistäneet vilk- nen 2001, 30–31.) kaan keskustelun kestävyysvajeesta. 2000-luvun edettyä jo kotvan mat- Tällöin on kysytty, kuka maksaa tule- kaa Roos on yhdessä Tommi Hoikka- vaisuudessa eläkkeet. Asian ratkaisemi- lan kanssa tunnistanut kolme uutta seksi eläkeikää nostettiin vuoden 2017 sukupolvea. Lähiösukupolven jälkeen alussa voimaan tulleella uudistuksella syntyi hyvinvoinnin ja laman sukupol- (www.KEVA.fi / luettu 17.1.2020). On vi (1970–1985 syntyneet). Yksilöllisen myös arvioitu, että nuoremmat sukupol- valinnan digisukupolvi syntyi vuosi- vet eivät saavuta samanlaista elintasoa na 1985–1999. Epävakauden sukupol- kuin aiemmat sukupolvet. Syntyvyyden vi on syntynyt 2000-luvun vuosina. Yh- lasku merkitsee myös mittavia alueel- teiskunnan eriytyessä ja ihmisten elä- lisia muutoksia, jotka vaikuttavat sekä mäntodellisuuden pirstoutuessa myös kuntien palvelutuotantoon että kansa- sukupolvien nimeäminen on muuttunut laistoimintojen elinvoimaisuuteen. Näin aiempaa hankalammaksi. Sukupolvien muutoksilla on vaikutusta myös liikun- sisään muodostuukin erilaisia suku- nan ja urheilun todellisuuteen. polviyksikköjä, joiden elämäntilanteet Sukupolvitutkimuksen varhaisvai- ja -kokemukset poikkeavat toisistaan. heet ulottuvat 1920-luvulle ja Karl Mann- (Sarpila 2012, 14–15.) heimin pohdintoihin erilaisista suku- Yhteiskunnan ja liikuntakulttuu- polvista (Mannheim 1974). Suomessa rin muutokset ovat olleet siinä määrin sukupolvitutkimus virisi 1980-luvulla, nopeita, että myös kokemukset liikun- jolloin J. P. Roos hahmotteli elämäker- nasta ovat sangen poikkeavia. Kuntolii- tahaastatteluja aineistonaan käyttäen kunnan laajamittainen nousu toteutui neljä sukupolvea: Sotien ja pulan suku- 1960-luvulta alkaen. Tuolloin nuoruus- polvi (syntyneet 1900–1918); Jälleenra- vuosiaan eläneet sosiaalistuivat aivan kennuksen ja nousun sukupolvi (1920- uudenlaiseen todellisuuteen, jossa työn ja 1930-luvuilla syntyneet); murroksen ja vapaa-ajan suhde muuttui ratkaise- sukupolvi (syntyneet sodan aikana tai vasti. Muutos ilmeni muun muassa ih- pian sen jälkeen); lähiöiden sukupol- misten kulttuuriharrastuksissa ja ra- vi (maaltamuuton aikaan syntyneet). vintolakäyttäytymisessä. (Karisto 2005, (Roos 1980, 18–21; 1987.) Sukupolvi- 33–34.) Työn fyysisen kuormituksen vä- tutkimuksen keskeisenä ajatuksena hentyessä ja vapaa-ajan lisääntyessä

21 ihmiset ryhtyivät harrastamaan myös kaarit työsuhteet, työelämän kuormit- kuntoilua, mikä näkyy ikäihmisten ny- tavuus, elämän ruuhkavuodet ja eläke- kyisessä liikuntaharrastuksessa. Tutki- läisköyhyys sekä kaikkinaiset terveys mukset kuntoliikunnan harrastamisesta ongelmat. Tukalalla elämäntilanteella osoittavat, että keskimäärin eläkeikäi- – kuten taloudellisella ahdingolla – on set kuntoilevat yhtä paljon kuin muu- omat vaikutuksensa niin liikuntaan kuin kin väestö eli tässä suhteessa toteutui- yleiseen hyvinvointiin kaikissa ikäryh- si liikunnallinen tasa-arvo. Väestötason missä. Suurituloisiin ikääntyneisiin ver- tutkimuksessa ammattiryhmittäin tar- rattuna pienituloisista lähes nelinkertai- kasteltuna liikuntaa ilmaistiin harras- nen osuus oli jättänyt käymättä lääkä- tettavan seuraavasti: johtavat / ylem- rissä rahanpuutteen vuoksi. (Saikkonen mät toimihenkilöt 81, 2%, alemmat toi- et al. 2019, 335.) mihenkilöt 84,4 %, työntekijät 81,3 %, Kulttuurisen pääoman muodostu- yrittäjät 90,8 %, koululaiset / opiskeli- misessa koulutus on aivan keskeises- jat 86,2 % ja eläkeläiset 81,3 %. (Mono- sä asemassa. Niinpä joissakin yhteyk- nen et al. 2019, 10–11.) sissä on käytetty myös koulutuksellisen Pohjois-Karjalan tutkimusaineiston / kasvatuksellisen pääoman käsitettä. mukaan eläkeikäisistä vähintään neljä (Bourdieu 1984, 53–54.) Kulttuurista pää- kertaa viikossa kuntoliikuntaa harrasti omaa voi karttua toki muuallakin kuin 36 prosenttia vastanneista. Ansiotyössä koulutuksessa, sillä ihminen voi hank- olevien prosenttiosuus oli 35 %, opiske- kia elämässä tarvittavia tietoja ja taitoja lijoiden 45 % ja työttömien 41 %. Liikun- sekä lisätä ymmärrystään koulutusins- nan epätasa-arvoisuus havainnollistuu, tituutioiden ulkopuoleltakin. kun suunnataan katseet harvemmin tai Kulttuurisen pääoman periytymi- ei lainkaan liikuntaa harrastavien osuu- sessä on merkittäviä eroja. Perusasteen teen: eläkeläiset 19 %, ansiotyössä ole- opiskelijoilla on havaittu äidin koulu- vat 17 %, opiskelijat 8 % ja työttömät tuksen mukaisia selkeitä hyvinvointie- 24 %. (Itkonen et al. 2016, 30.) roja. Nämä erot ilmenivät kaikilla hy- Liikunnan suhteen olisi liian yksin- vinvoinnin osa-alueilla. Etenkin vain pe- kertaista tulkita, että sukupolvien vä- rusasteen koulutuksen suorittaneiden lillä vallitsisi mittava epätasa-arvo. Pi- äitien lapset eroavat hyvinvoinnin kan- kemminkin näyttää siltä, että sukupol- nalta epäedullisesti suhteessa pidem- vista löytyvät liikuntaa niukasti tai ei mälle koulutettujen äitien lapsiin. Per- lainkaan harrastavat sukupolviyksiköt. heen matalan koulutustason mukaiset Liikunnan tasa-arvon näkökulmasta ja hyvinvointierot ilmenevät usealla hy- muutoinkin niin yksilöiden kuin yhteis- vinvoinnin osa-alueella ja ovat lisäksi kunnan kannalta kyseiset niukkasliik- luonteeltaan pysyviä. (Kestilä et al. 2019, kujat olisi hyödyllistä saada liikkumaan. 131–132.) Selvä hyvinvointiero on ha- Sukupolvitarkastelussa löytyvät niukal- vaittu olevan niiden nuorten välillä, jot- le liikkumisella omat selittäjänsä, joita ka jatkavat opintojaan toiselle asteelle, ovat esimerkiksi nuorten aikuisten pre- ja niiden välillä, joiden opinnot päätty-

22 1 Liikunnan monisäikeinen eriarvoisuus vät oppivelvollisuuteen. (Saikkonen et vaikuttaa siihen, etteivät nuoret tunnista al. 2019, 333–334). liikunnan- ja terveydenedistäjien valis- Syrjäytyminen ja syrjäytymisuhan tusta. (Kauravaara 2013, 221–232.) alla oleminen vaikuttaa kulttuurisen Kulttuurisen pääoman merkitys on pääoman kertymiseen ja on siten hy- suuri ja sen kaikinpuolinen lisääminen vinvointiriski. Vuonna 2017 15–24-vuo- liikunnan eriarvoisuuden poistamiseksi tiaista 57 000 nuorta (31 000 miestä ja on suositeltavaa. Kulttuurisen pääoman 26 000 naista) eivät olleet työssä, kou- merkitystä tutkijat ovat korostaneet seu- lutuksessa tai suorittamassa asevelvol- raavasti: lisuutta. Ryhmän suuruus on noin yh- deksän prosenttia kyseisestä ikäluokas- ”Kulttuurinen pääoma ilmentää, mikä ta. (Karvonen et al. 2019, 53.) on missäkin kulttuurissa hyväksyt- Kulttuurisella pääomalla näyttää ole- tävää, normin mukaista ja suotavaa; van yhteys liikunnan harrastamiseen. mikä taas paheksuttavaa, noloa ja Tutkimusten mukaan kulttuurista pää- ulos sulkevaa. Se sisältää taipumuk- omaa voidaan lisätä myös oikein suun- sia, valmiuksia, makuja, kiinnostusta, natulla liikuntavalistuksella. Tutkimus- suhtautumistapoja sekä osaamista, näyttöä on olemassa esimerkiksi siitä, joita yksilö on kerännyt elämänsä että vanhempien liikuntaneuvonnalla aikana. Kulttuurin, mukaan lukien voidaan vaikuttaa koko perheen liikun- myös liikunnan kuluttaminen vaatii ta-aktiivisuuteen. Myös urheilu- ja lii- oikeanlaista makua, taitoa ja tietoi- kuntaseurojen sekä kuntien järjestämät suutta, joita kaikilla ihmisillä ei ole. matalan kynnyksen toiminnat lisäävät Toisille on luontevaa liikkua, toisille osallistujien ymmärrystä liikunnasta ja on luonnollista tehdä jotakin muuta. sen merkityksestä ja ovat näin lisäämäs- Liian vähäiselle huomiolle onkin sä kaikenikäisten kulttuurista pääomaa jäänyt se, että myös kulttuurisella sekä tasoittamassa epätasa-arvoisuut- pääomalla on vaikutusta siihen, lii- ta. Yksi kulttuurisen pääoman osa-alue kutaanko vai ei. Usein kulttuurisia on terveys- ja liikuntatiedon lukutaito, merkityksiä ja sosiaalisesti muotoutu- jota eri liikuntasektorit saattavat hyö- via makutottumuksia ei osata ottaa dyntää saadessaan mukaan eri ikäisiä huomioon edistämistoimissa. Tällöin liikkujia. (ks. Itkonen et al. 2018, 20–21; saattaa jäädä huomaamatta, mikä 28–29; 35–38.) ihmisen lähiyhteisössä näyttäytyy Kulttuurisen pääoman kartuttami- mielekkäänä ja suotavana.” (Itkonen & nen on myös elämäntyylillinen valinta, Kauravaara 2015, 185.) jolla saattaa olla eriarvoisuutta lisäävää vaikutusta. Tutkittaessa ammattikoulu- Eriarvoisuus voi perustua myös ihmis- tuksessa olevia nuoria havaittiin, että ten etniseen asemaan ja siihen liittyvään vähäinen liikunta näyttäytyi heidän nä- syrjintään. Etninen ryhmä voidaan mää- kökulmastaan mielekkääksi valinnaksi. ritellä seuraavasti: Kulttuurisen pääoman puute saattaakin

23 ”Etnisten ryhmien kriteereinä pide- kuvuuden myötä etenkin urheilussa tör- tään mm. alkuperää, kulttuuria, mättiin syrjiviin käytäntöihin. Muista tapoja, uskontoa, rotua, kieltä tai maista tulleet ja etenkin tummaihoiset fyysisiä erityispiirteitä. Etninen ryhmä urheilijat saivat kokea rasistisia kom- tuo usein mieleen vieraan ja enemmis- mentteja ja jopa väkivaltaa (Riihentu- töstä poikkeavan vähemmistöryhmän, pa 2020, 12–16). Tilanteen korjaamiseksi mutta myös enemmistö muodostaa ryhdyttiin toimiin opetusministeriössä, etnisen ryhmän. Etnisyys on eri asia liikuntajärjestöissä sekä tutkimusinsti- ryhmän sisältä ja ulkopuolelta tar- tuutioissa (Itkonen 1997a; 1997b; Wes- kasteltuna. Etnisyyden tutkijat luon- tergård 1997). Vuonna 1999 perustet- nehtivat etnisyyttä etnisen ryhmän tiin Suomen Monikulttuurinen Liikun- ja etnisen identiteetin avulla. Etnistä taliitto FIMU ry (Finnish Multicultural ryhmää luonnehtivat yhteinen alku- Sports Federation). Järjestö seuraa lii- perä ja kulttuuri, etninen ryhmäidenti- kuntakulttuurin monikulttuurisuustilan- teetti ja ryhmäinteraktio sekä muista netta, organisoi koulutusta ja neuvon- etnisistä ryhmistä poikkeava elämän- taa, järjestää liikuntatapahtumia sekä tapa.” (www.stat.fi / luettu 17.1.2020.) toteuttaa kampanjoita. (www.fimu.org / luettu 17.1.2020). Yhdenvertaisuuslain kolmannen luvun Urheilun ja liikunnan etninen ta- kahdeksas pykälä kieltää etnisen syrjin- sa-arvo ei ole toteutunut, minkä osoit- nän samoin kuin syrjinnän monen muun tavat lukuisat aihepiiristä tehdyt tutki- seikan perusteella. Syrjinnän kielto on mukset (ks. Kyllönen 2017, 24–26.) Esi- kirjattu yhdenvertaisuuslakiin seuraa- merkiksi maahanmuuttajataustaisiin vasti: harrastajiin liitetään edelleen piirtei- tä, jotka tuottavat ryhmäkategorioita ”Ketään ei saa syrjiä iän, alkuperän, hävittäen harrastajien yksilölliset erot kansalaisuuden, kielen, uskonnon, (Berg 2016, 88). Opetus- ja kulttuuri- vakaumuksen, mielipiteen, poliittisen miniteriön toimin maahanmuuttajien toiminnan, ammattiyhdistystoimin- asemaa liikunnassa on pyritty paran- nan, perhesuhteiden, terveydentilan, tamaan avustuksin. Vuonna 2010 ope- vammaisuuden, seksuaalisen suuntau- tusministeriö julkaisi kehittämisohjel- tumisen tai muun henkilöön liittyvän man maahanmuuttajien kotouttamisek- syyn perusteella. Syrjintä on kielletty si liikunnan avulla (Opetusministeriö riippumatta siitä, perustuuko se hen- 2010:16). Suomalaisessa liikunnassa kilöä itseään vai jotakuta toista kos- esiintyy muutakin syrjintää kuin etni- kevaan tosiseikkaan tai oletukseen.” syyteen liittyvää. Syrjintä saattaa pe- (Yhdenvertaisuuslaki 1325/2014.) rustua esimerkiksi vammaisuuteen, sukupuoliseen suuntautumiseen tai ul- Suomalainen liikunta oli varsin pitkään konäköön. Viime aikoina ovat lisäänty- vähäisessä määrin monikulttuurinen. vässä määrin nousseet tutkimuskeskus- 1990-luvulla ihmisten lisääntyneen liik- teluihin kysymykset painosyrjinnästä ja

24 1 Liikunnan monisäikeinen eriarvoisuus ruumiin koon sosiaalisista vaikutuksis- von ilmiöiden liittyessä yhteiskunnalli- ta (ks. Harjunen 2020, 234–236). Teemat siin muutoksiin ja ihmisten vaihtuviin ovat keskusteluttaneet myös liikunta- ja asemiin tutkijoiden tehtävänä on käsit- urheilupiirejä. teellistää, tunnistaa ja analysoida ilmiöi tä sekä hakea niihin tasa-arvoa lisääviä ratkaisuja. Eriarvoisuuden kasvot Tässä artikkelikokoelmassa luodaan Liikunnan eriarvoisuuden kasvot ovat kymmenen tutkimuskatsetta liikunnan kirjavat. Eriarvoisuus ilmenee liikun- epätasa-arvon kysymyksiin. Jokainen nassa monin eri tavoin. Näin ollen eri- artikkeli nostaa esille jonkin rajatun il- arvoisuuden tunnistaminen voi olla han- miön liikunnan epätasa-arvosta. Juuri kalaa. Eriarvoisuuden tunnistamiseksi tekstien suunnatut katseet syventävät kaikkien liikuntakulttuurin toimijoiden ymmärrystämme liikunnan epätasa-ar- tulisi olla valppaina. Eriarvoisuuden mo- von ilmenemisestä. Samalla havainnol- nimuotoisuus hankaloittaa epäkohtien listuu sekin, miten kimurantista ilmiös- poistamista, sillä useimmiten ongelmiin tä liikunnan epätasa-arvossa on kyse. ei ole olemassa valmiita patenttiratkai- suja. Ongelmien poistaminen edellyttää vuoropuhelua ja yhteistyötä. Erilaiset hankkeet ja projektit ovat osoittautuneet hyödyllisiksi liikunnan eriarvoisuuden tunnistamisessa, yhteistyön virittämi- sessä ja epäkohtiin kajoamisessa. Liikunnan eriarvoisuus liittyy usein yhteiskunnan yleisempään eriarvoisuuteen. Näin ollen pelkillä liikunta- ja ur- heiluväen toimilla ei eriarvoisuutta kye- tä poistamaan. Rakenteellisten liikunnan esteiden poistamiseksi tarvitaan perusteellisempia yhteiskuntapoliittisia toimia. Köyhyyden ja huono-osaisuuden poistaminen lisäävät ihmisten hyvinvointia ja vaikuttavat samalla suotui- sasti ihmisten liikkumisaktiviteetteihin. Liikuntaan on muotoutunut vallitsevia käytäntöjä ja alakulttuureita. Usein asioita tehdään siten kuin on aiemmin- kin tehty. Aktiivitoimijat eivät aina tunnista omien tekemistensä luonnetta ja vaikutuksia. Epätasa-arvon poistamiseksi tarvitaan tutkimusta. Epätasa-ar-

25 Lähteet: Heikkinen, Antero (2018) . Uuden aikakauden kynnyksellä . Elämä varhaismodernissa Euroo- Aarresola, Outi, Itkonen, Hannu, Salmikangas, passa . Gaudeamus . Helsinki . Anna-Katriina & Mäkinen, Jarmo (2019) . Liikun- nan ja urheilun vapaaehtoistyö, osallistuminen Ikonen, Anniliina (2019) . Terveyterrorista vähän ja jäsenyys . Teoksessa Mäkinen, Jarmo (toim .) liikkuvien ymmärtämiseen . Kohti vaikuttavam- Aikuisväestön liikunnan harrastaminen, vapaa- paa liikuntavalistusta . Liikunnan yhteiskuntatie- ehtoistyö ja osallistuminen 2018 . KIHUn julkai- teiden pro gradu -tutkielma . Liikuntatieteellinen susarja , nro 67 . Jyväskylä . s . 28–59 . tiedekunta . Jyväskylän yliopisto . Beck, Ulrich (2007) . Was ist Globalisierung . Irrtü- Ilmanen, Kalervo & Itkonen, Hannu (2000) . Kan- mer des Globalismus – Antworten auf Globali- salaisten liikuttajat . Kansalaistoimijat ja kunnat sierung . Suhrkamp Verlag . Frankfurt am Mein . liikuntapalvelujen tuottajina Pohjois-Karjalassa . Joensuun yliopisto . Karjalan tutkimuslaitos . Berg, Päivi (2016) . Sukupuoli, yhteiskuntaluokka Joensuu . ja etnisyys lasten ja nuorten urheiluseurahar- rastuksissa .Teoksessa Berg, Päivi & Kokkonen, Itkonen, Hannu (1997a) . Liikuttaako suvaitse- Marja (toim .) (2016) . Urheilun takapuoli . Tasa- vaisuus? Tutkimus liikuntakulttuurin suvaitse- arvo ja yhdenvertaisuus liikunnassa ja urhei- vaisuudesta . Joensuun yliopisto . Karjalan tutki- lussa . Nuorisotutkimusseura, julkaisuja 186 . muslaitoksen julkaisuja N:o 118 . Joensuu . Tiede . Helsinki . s . 64–90 . Itkonen, Hannu (1997b) . Conditioning Tolerance . Berg, Päivi & Kokkonen, Marja (2016) . Alkusa- A Study of Tolerance in the Culture of Sport . nat . Teoksessa Berg, Päivi & Kokkonen, Marja University of Joensuu . Publications of Karelian (toim .) (2016) . Urheilun takapuoli . Tasa-arvo Institute N:o 127 . ja yhdenvertaisuus liikunnassa ja urheilussa . Itkonen, Hannu, Ilmanen, Kalervo & Matilainen, Nuorisotutkimusseura, julkaisuja 186 . Tiede . Pertti (2016) . Tutkimus liikunnasta ja urheilusta Helsinki . s . 7–19 . Pohjois-Karjalassa . Kymmenvuotisseuranta Berg, Päivi & Kokkonen, Marja (toim .) (2016) . maakunnan aikuisväestön liikkumisesta ja Urheilun takapuoli . Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus seuratoimijoiden näkemyksistä . Jyväskylän liikunnassa ja urheilussa . Nuorisotutkimus- yliopisto . Liikuntakasvatuksen laitos . Tutkimus seura, julkaisuja 186 . Tiede . Helsinki . 1/2016 . Jyväskylä . Borodulin, Katja, Harald, Kennet, Jousilahti, Itkonen, Hannu & Kauravaara, Kati (2015) . Kurot- Pekka, Laatikainen, Tiina, Männistö Satu & tuja kulttuurikuiluja . Teoksessa Itkonen, Hannu Vartiainen, Erkki (2015) . Time trends in physical & Kauravaara, Kati (toim .) Liikunta kansalaisten activity from 1982 to 2012 in Finland . Scandi- elämänkulussa . Tulkintoja liikkumisesta ja liikun- navisn Journal of Medicine & Science in Sport . nanedistämisestä . Liikunnan ja kansantervey- Vol . 26:1 . den julkaisuja 296 . Jyväskylä . s . 184–189 . Bourdieu, Pierre (1984; alkup . 1979) . Distinction . Itkonen, Hannu, Lehtonen, Kati & Aarresola, A Social Critique of the Judgement of Taste . Har- Outi (toim .) (2018) .Tutkimuskatsaus liikunta- vard University Press . Cambridge . poliittisen selonteon tausta-aineistoksi . Valtion liikuntaneuvoston julkaisuja 2018:6 . Helsinki . Eriarvoisuutta käsittelevän työryhmän loppu- raportti . Valtioneuvoston kanslian julkaisuja Isosomppi, Saara (2017) . Tasa-arvoa, yhden- 1/2018 . vertaisuutta vai ”poliittista pas…”? Diskurs- sianalyyttinen näkökulma liikuntajärjestöjen Harjula, Minna (2015) . Hoitoonpääsyn hierarkiat . puheeseen tasa-arvopolitiikasta ja sukupuolten Terveyskansalaisuus ja terveyspalvelut Suo- tasa-arvosta . Liikunnan yhteiskuntatieteiden pro messa 1900-luvulla . Tampere University Press . gradu -tutkielma . Liikuntatieteellinen tiedekunta . Tampere . Jyväskylän yliopisto . Harjunen, Hannele (2020) . Ruumiin kokoon liit- Isosomppi, Saara, Itkonen, Hannu & Salmikan- tyvä sukupuolittunut syrjintä . Teoksessa Mattila, gas, Anna-Katriina (2019) . Abstrakti, muodolli- Maija (toim ). Eriarvoisuuden tila Suomessa nen ja vanhentunut tasa-arvo? Diskursiivinen 2020 . Kalevi Sorsa -säätiö . Helsinki . s . 215–238 . tulkinta liikuntajärjestöjen tasa-arvopuheesta . Hiilamo, Heikki (2020) . Kun julistetaan tai puhu- Liikunta & Tiede 1/2019 . Tutkimusartikkelit . taan eriarvoisuudesta, sorrutaan helposti yli- s .84–92 . lyönteihin . Kolumni www .yle fi. / 8 .1 .2020 .

26 1 Liikunnan monisäikeinen eriarvoisuus Kaivosaari, Annu (2017) . ”Lempeä Lydia” – ”Voi- Liikunnan ja urheilun harrastaminen . Teoksessa makas Björgen” . Naishiihtäjien representoinnin Mäkinen, Jarmo (toim .) Aikuisväestön liikunnan muutokset Urheilulehden teksteissä vuosina harrastaminen, vapaaehtoistyö ja osallistumi- 1905–2010 . Jyväskylän yliopisto . Studies in nen 2018 . KIHUn julkaisusarja , nro 67 . Jyväs- Sport, Physical Education and Health 255 . kylä . s . 8–27 . Jyväskylä . Mäki-Opas, Tommi, Rahkonen, Ossi & Borodu- Karisto, Antti (2005) . Suuret ikäluokat kuvasti- lin, Katja (2015) . Terveyssosiologinen näkökulma missa . Teoksessa Karisto, Antti (toim .) Suuret liikunnallisen elämäntavan polarisoitumiseen ikäluokat . Vastapaino . Tampere . s . 17–58 . – valinnat vai mahdollisuudet . Yhteiskuntapoli- tiikka 80, 2015:3 . Karvonen, Sakari, Kestilä, Laura & Mukkila, Susanna (2019) . Väestön elinolot ja sairastavuus . Opetusministerio 2010 . Kehittamisohjelma maa- Teoksessa Kestilä, Laura & Karvonen, Sakari hanmuuttajien kotouttamiseksi liikunnan avulla . (toim ). (2019) . Suomalainen hyvinvointi . Tervey- Opetusministerion tyoryhmamuistioita ja selvi- den ja hyvinvoinnin laitos . Helsinki . s . 46–62 . tyksia 2010:16 . Opetusministeriö . Helsinki . Kauravaara, Kati (2013) . Mitä sitten, jos ei lii- Piketty, Thomas (2016) . Pääoma 2000-luvulla . kuta? Etnografinen tutkimus nuorista miehistä . Into . Helsinki . Liikunnan ja kansanterveyden julkaisuja 276 . Puronaho, Kari (2014) . Drop-out vai throw-out? Jyväskylä . Tutkimus lasten ja nuorten liikuntaharrastuksen Kestilä, Laura & Karvonen, Sakari (toim .) (2019) . kustannuksista . Opetus- ja kulttuuriministeriön Suomalainen hyvinvointi . Terveyden ja hyvin- julkaisuja 2014:5 . Helsinki . voinnin laitos . Helsinki . Rannikko, Anni (2015) . Autenttisuuden ja Kestilä, Laura, Karvonen, Sakari, Parikka, Su- arvostuksen analogiat: sukupuolen risteyksiä vi, Seppänen, Johanna, Haapakorva, Pasi & vaihtoehtoliikunnan moraalisissa järjestyksissä . Sutela, Elina (2019) . Nuorten hyvinvoinnin erot . Teoksessa Berg, Päivi & Kokkonen, Marja (toim ). Teoksessa Kestilä, Laura & Karvonen, Sakari (2016) . Urheilun takapuoli . Tasa-arvo ja yhden- (toim ). (2019) . Suomalainen hyvinvointi . Tervey- vertaisuus liikunnassa ja urheilussa . Nuoriso- den ja hyvinvoinnin laitos . Helsinki . s . 120–142 . tutkimusseura, julkaisuja 186 . Tiede . Helsinki . s . 250–274 . Kokkonen, Jouko (2013) . Liikuntaa hyvinvointi- valtiossa . Suomalaisen liikuntakulttuurin lähi- Riihentupa, Timo (2020) . Suomen urheilun historia . Suomen Urheilumuseosäätiön tutkimusta historia . Ilta-Sanomat / Urheilulehti muksia n:o 2 . Keuruu . 15 .1 .2020 . s . 12–18 . Kokkonen, Jouko (2015) . Suomalainen liikunta- Rodrik, Dani (2016; alkup . 2012) . Globalisaation kulttuuri - juuret, nykyisyys ja muutossuunnat . paradoksi: miksi globaalit markkinat, valtiot ja Suomen Urheilumuseosäätiön tutkimuksia n:o demokratiat eivät sovi yhteen? Niin & Näin . 3 . Keuruu . Tampere . Kyllönen, Miika (2017) . Samalla viivalla? Selvi- Roos, J . P . (1980) . Elämisen laatu ja elämäntapa tys liikunnan ja urheilun tasa-arvosta ja yhden- 1970-luvulla . Sosiaalinen aikakauskirja 6/1980 . vertaisuudesta Suomessa . Suomen urheilun Roos, J . P . (1987) . Suomalainen elämä: tutki- eettinen keskus . SUEK ry:n julkaisuja urheilun mus tavallisten suomalaisten elämänkerroista . eettisistä asioista . Lahti . Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran toimituksia . Liikuntalaki 984/1979 . Helsinki . Liikuntalaki 390/2015 . Rosenberg, Tiina (2014) . Arvot mekin ansaitsemme . Kansakunta, demokratia ja tasa-arvo . Mannheim, Karl (1974; alkup . 1927) .The Problem Tammi . Helsinki . of Generations .Teoksessa Altbach, Philip G . & Laufer, Robert S . (toim .) Youth Protest in Transi- Saikkonen, Paula, Karvonen, Sakari & Kestilä, tion . McKay Company . New York . Laura (2019) . Katse kohti hyvinvointipolitiikan tulevaisuutta . Teoksessa Kestilä, Laura & Karvo- Mattila, Maija (2020) . Johdanto . Teoksessa Mat- nen, Sakari (toim .) Suomalaisten hyvinvointi . tila, M . (toim ). Eriarvoisuuden tila Suomessa Terveyden ja hyvinvoinnin laitos . Teema 31 . 2020 . Kalevi Sorsa -säätiö . Helsinki . s . 15–27 . Helsinki . s . 332–346 . Mononen, Kaisu, Blomqvist, Minna, Hakamäki, Matti, Laine, Kaarlo & Mäkinen, Jarmo (2019) .

27 Sarpila, Outi (2012) . Minun sukupolveni, Urry, John (2013; alkup . 2011) . Ilmastonmuutos sinun sukupolvesi . Hyvinvointikatsaus 1/2012 . ja yhteiskunta . Vastapaino . Tampere . s . 14–18 . Vasara, Erkki (2004) . Valtion liikuntahallinnon Sokka, Sakarias, Kangas, Anita, Itkonen, Hannu, historia . Liikuntatieteellisen Seuran julkaisu nro Matilainen, Pertti & Räisänen, Petteri (2014) . 157 . Helsinki . Hyvinvointia myös kulttuuri- ja liikuntapalve- Virtanen, Matti (2001) . Fennomanian perilliset . luista . Kunnallisalan kehittämissäätiö . Tutkimus- Poliittiset traditiot ja sukupolvien dynamiikka . julkaisusarjan julkaisu nro 77 . Sastamala . Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Toimituksia Suomen perustuslaki 731/1999 . 831 . Helsinki . Suomi, Kimmo (2000) . Liikuntapaikkapalvelut ja Westergård, Jali (toim .) (1997) . Liikuntaväki kansalaisten tasa-arvo . Liikunnan kehittämiskes- suvaitsevaisuuden poluille . TUL/LETE & Nuori kus 1/2000 . Jyväskylä . Suomi . Turku . Suomi, Kimmo, Sjöholm, Kari, Matilainen, Wilkinson, Richard & Pickett, Kate (2011) .Tasa- Pertti, Glan . Virva, Nuutinen, Laura, Myllylä, arvo ja hyvinvointi: miksi pienet tuloerot koitu- Susanna, Pavelka, Béla, Vettenranta, Jouni, vat kaikkien hyväksi . HS-kirjat . Helsinki . Vehkakoski, Kirsi & Lee, Anna (2012) . Liikunta- www .KEVA .fi / luettu 17 .1 .2020 . paikkapalvelut ja väestön tasa-arvo . Seuranta- tutkimus liikuntapaikkapalveluiden muutoksista www .pelastakaalapset .fi / luettu 16 1. .2020 . 1998–2009 . Opetus- ja kulttuuriministeriön kus- www .tane .fi / luettu 16 .1 .2020 . tantama . Jyväskylä . www .tasa-arvo .fi / luettu 16 .1 .2020 . Taimio, Heikki (toim .) (2007) . Talouskasvun hedelmät – kuka sai ja kuka jäi ilman? Työväen Yhdenvertaisuuslaki 1325/2014 . Sivistysliitto . Helsinki . YK:n ihmisoikeuksien sopimus . (1948) . Tasa-arvolaki 609/1986 . YK:n yleissopimus lasten oikeuksista . (1989) . Therborn, Göran (2014) . Eriarvoisuus tappaa . Vastapaino . Tampere .

28 1 Liikunnan monisäikeinen eriarvoisuus Liikunnan ahtaat 2 normit

Anni Rannikko & Päivi Armila Avoimuuden paradoksi: Vammaiset nuoret nuoriso kulttuurisen liikunnan kentillä

Hannele Harjunen Lihavien ihmisten liikunta ja sen esteet

Marko Kananen ”He ovat pelaajina erilaisia” – maahanmuutto taustaiset pelaajat suomifutiksen kentillä

29 Avoimuuden paradoksi: Vammaiset nuoret nuorisokulttuurisen liikunnan kentillä

ANNI RANNIKKO1 & PÄIVI ARMILA1

Tiivistelmä

Tarkastelemme tässä artikkelissa tutki- kaikille samalla tavalla mahdollisia. Tar- muskirjallisuudessa nuorisokulttuuri- kastelemme liikunnallista eriarvoisuutta seksi liikunnaksi kutsutun liikunta- ja erityisesti vammaisuuden näkökulmasta, urheilutoiminnan saavutettavuutta ja si- vaikka olemme tietoisia siitä, että muut- säänpääsyn ehtoja vammaisille nuoril- kin yhteiskunnalliset eronteot monissa le. Analyysissamme nuorisokulttuurisia tapauksissa risteävät sen kanssa. lajeja edustavat lumilautailu ja parkour. Analyysimme on tapaustutkimus, Nuorisokulttuuriset liikuntalajit ja -yhtei- joka rakentuu kolmen erilaisen aineiston söt ovat jatkuvasti muuntuvia ja muunnel- varaan: 1) mediamateriaalin, josta luem- tavia, konventionaalisia urheilulajeja va- me kentän vallitsevia, usein eksklusiivi- paampia ja sosiaalisesti avoimiksi luon- sia diskursseja, 2) harrastajien haastatte- nehdittuja, mutta autonomiaa ja sosiaalista lujen, joista tavoitamme kentälle päässei- rohkeutta edellyttäviä toiminta-areenoita. den sisäpiiriläisten merkityksenantoja ja Myös vammaiset nuoret ovat – joskin vielä 3) etnografisen havainnoinnin, joka pal- harvakseltaan – raivanneet itselleen tilaa jastaa sen, mitä ei ole puettu sanoiksi. näillä liikunnan toimintakentillä. Tarkastelemme tutkimuksessamme lii- Vammaisen ja usein erityistä tukea kuntayhteisöihin mukaan menemisen tarvitsevan nuoren ei välttämättä ole ehtoja ja haasteita sekä niissä mukana helppo mennä liikuntakentille, joilla ko- pysymisen ongelmia. Ideaalien tasolla rostetaan toiminnan itseohjautuvuutta, nuorisokulttuurinen liikunta toivottaa tekemisen vapautta ja luovaa mukaan kaikki tervetulleiksi, mutta sen piiristä menemistä. Tämän vuoksi nuorisokult- löytyy myös ulossulkevia käytäntöjä, jot- tuurisen liikunnan toimintakentät ja -yh- ka hankaloittavat tai jopa estävät osallis- teisöt voivat muodostua vammaisia nuo- tumisen niiden osalta, joilla ei ole imp- ria implisiittisesti ulossulkeviksi, sillä ne lisiittisesti vaadittuja taitoja, alakulttuu- odottavat sisään pyrkivien omaavan eri- risia resursseja ja sosiaalista rohkeutta. tyistä sosiaalista, kulttuurista ja toisinaan taloudellistakin pääomaa. Kaikille peri- Avainsanat: vammaisurheilu, nuoriso- aatetasolla yhdenvertaisesti avoimet lii- kulttuuri, nuorisotutkimus, osallistu- kunnalliset todellisuudet eivät lopulta ole minen, yhdenvertaisuus

1 Itä-Suomen yliopisto

30 2 Liikunnan ahtaat normit Itsenäisen liikuntakulttuurin asema liikunnallisissa nuorisokulttuu- jäljillä reissa, 2015–2018) parissa kokoamiim- Tarkastelemme vammaisten nuorten lii- me havainnointi- ja media-aineistoihin kunnan harrastamisen mahdollisuuk- sekä kahden vaihtoehtolajiharrastajan sia ennen avaamattomasta näkökulmas- tapaustutkimusotteiseen haastatteluun. ta: kysymme, minkälaisia osallistumi- Nuorten harrastuksia ja vapaa-ajan sen areenoita nuorisokulttuurisiksi tai toimintaa koskevissa raporteissa liikun- vaihtoehtoisiksi liikuntalajeiksi nime- ta on vuodesta toiseen yksi suosituim- tyt lajit – kuten parkour ja lumilautai- mista harrastuksista. Myös nuoria oh- lu – voivat tarjota vammaisille nuoril- jaavat tai kasvattavat aikuiset pitävät le. Miten itsensä yleisesti avoimiksi ja liikuntaa hyväksyttävänä ajanviettota- vastaanottavaisiksi määrittelevät vaih- pana, edistäähän se kiistatta fyysistä hy- toehtoliikuntayhteisöt ottavat vastaan vinvointia ja terveyttä. Nuorten kohdalla vammaisia harrastajia ja minkälaisia liikunta on usein myös turvalliseksi koe- ehtoja heidän osallistumiselleen aset- tulla tavalla ohjattua: liikuntaa harraste- tuu? Tarkastelumme perustuu vammais- taan useimmiten urheiluseuroissa, tiuk- ten nuorten liikuntaharrastuksia tutki- kojen sääntöjen mukaisesti ja aikuisten neen hankkeen (Vammaisen nuoren valmentajien kanssa. Liikuntatutkimuk-

Avoimuuden paradoksi: Vammaiset nuoret nuorisokulttuurisen liikunnan kentillä 31 sessa on kuitenkin viime aikoina kiinni- rityksiin sisältyy myös vahva kritiikki ja tetty enenevässä määrin huomiota lii- eronteko suhteessa fyysistä kyvykkyyttä kuntamuotoihin, jotka ovat syntyneet ur- korostavia liikuntamaailman rakentei- heiluseurojen, kilpailumentaliteetin ja ta tai institutionalisoituneita liigoja koh- aikuisvetoisten valmennusrakenteiden taan – asettavathan nämä eri tavalla suo- ulkopuolella ja joita tarkastelukonteks- rituksiin kykenevät liikunnanharrastajat tista riippuen on määritelty vaihtoeh- keskinäiseen kilpailuasetelmaan (Hari- to-, nuorisokulttuuriseksi-, extreme- tai nen & Rannikko 2014; Rannikko ym. elämäntapaliikunnaksi. Käytämme tässä 2014; Rannikko 2018a). Nuorisokulttuu- artikkelissa käsitettä nuorisokulttuuri- risten liikuntalajien harrastajat näkevät nen liikunta ja keskitymme analyysissa niiden viehätyksen perustuvan moninai- erityisesti lajien nuorisokulttuuristen pe- suuden kunnioittamiseen, iloiseen yh- riaatteiden tarkasteluun. Kenties tutki- dessä tekemiseen, hauskanpitoon ja liian tuimpia nuorisokulttuurisia liikuntalaje- vakavan harjoittelun välttämiseen (Oja- ja ovat rullalautailu (skeittaus), lumilau- la & Itkonen 2014; Rannikko ym. 2014; tailu ja parkour (Bäckström 2005; Ojala Rannikko 2018b; Rautopuro ym. 2007). 2015; Rannikko ym. 2014; Rannikko ym. Edellä kuvattua arvostustaustaa vas- 2016; Thorpe 2006; Wheaton 2004). Nuo- ten peilaten voisi arvella, että liikunta, risokulttuurisen liikunnan kenttä on kui- joka ei perustu kilpailuun, tasoryhmiin tenkin dynaaminen ja jatkuvasti muut- tai ennalta määriteltyihin kykyisyysodo- tuva: uusia sovelluksia luodaan ja ni- tuksiin, tarjoaisi myös eri tavalla vam- metään koko ajan, ja tutkijoilla on ollut maisille nuorille suotuisat ja avoimen vaikeuksia seurata kentän alakulttuu- sosiaaliset olosuhteet harrastaa liikun- rista kilpajuoksua (Harinen ym. 2015). taa. Vammaisten nuorten löytäminen Vaikka viimeksi kuluneiden vuosi- nuorisokulttuurisen liikunnan kentiltä kymmenten aikana osa nuorisokulttuu- on kuitenkin helpommin sanottu kuin risista liikuntalajeista (esimerkiksi skeit- tehty. Kenttähavaintojemme perusteella taus ja lumilautailu) on osittain irronnut voimme väittää vammaisten nuorten lii- luovaa ”irrottelua” korostaneista lähtö- kuntaharrastusten olevan edelleen voi- kohdistaan ja omaksunut kilpaurheilul- makkaan aikuisohjattuja. Nuorten itsen- lisia arvoja ja toimintoja (Ojala 2015), sä organisoimissa, aikuisettomissa lii- niiden harrastajat korostavat edelleen kuntaporukoissa vammaisia nuoria on vahvasti lajiensa vapaata, avointa ja kai- hyvin vähän (Armila & Torvinen 2017). kille osallistumismahdollisuuksia tarjoa Muutamat mukaan menneet – tai pääs- vaa luonnetta (Rannikko 2018b). Nuo- seet – ovat kuitenkin huomion arvoisia, risokulttuurisen liikunnan harrastajat koska heidän voi uskoa edustavan jotain määrittelevät lajinsa luoviksi liikkumi- uutta ja vammaistenkin nuorten paris- sen muodoiksi, joita tehdään yhdessä. sa vähitellen nousevaa liikuntakulttuu- Muodolliset ohjeet eivät rajoita tekemis- ria. Myös uudet apuvälineet ja jatkuvasti tä, mikä sallii monenlaiset harrastajien kehittyvät proteesit mahdollistavat aina- omat tavat ”tehdä lajia”. Näihin lajimää- kin periaatteessa monet luovat nuoriso-

32 2 Liikunnan ahtaat normit kulttuuriset liikuntamuodot vammaisil- ten keskuudessa suosittua, sen toimin- le harrastajille (vrt. Armila & Torvinen takenttien ja -yhteisöjen saavutettavuus 2018a; Armila 2020). myös vammaisille nuorille määritellä Havaitsemamme ristiriita nuoriso- ajankohtaiseksi liikuntapolitiikan yh- kulttuurisen liikunnan harrastajien ko- denvertaisuuskysymykseksi. rostaman inklusiivisen potentiaalin ja vammaisten harrastajien pienen määrän Nuorisokulttuurinen liikunta välillä johti meidät kysymään, millaisia esteitä vammaisten nuorten osallistumi- Nuorisokulttuurisen liikunnan ohella selle vaihtoehtoliikuntaan sittenkin on, tarkastelemaamme ilmiötä on lähes- mitä mukaan pääseminen vaatii vam- tytty myös toisenlaisin käsittein: elä- maisilta ja mitä lajiyhteisöissä ja -toi- mäntapaurheiluna tai -liikuntana (li- minnoissa mukana pysyminen merkit- festyle sports) (Kotro & Pantzar 2004; see vammaisille urheilijoille. Etsimme Robinson 2004; Thornton 2004; Piispa vastauksia kysymyksiimme kahden tut- 2013; Wheaton 2013; Liikanen & Ran- kimushankkeemme esimerkkilajin lu- nikko 2015) extreme-lajeina (extreme milautailun ja parkourin parista. Näi- sports) (Rinehart 2000; Ojala & Itkonen den lajien valinnan syy on käytännölli- 2014) ja vaihtoehtoliikuntana (alternati- nen: niiden vammaiset harrastajat ovat ve sports) (Rinehart 2000; Rannikko ym. yhteiskunnallisesti näkyviä, ja lajien ke- 2014; Rannikko 2018). Nuorisotutkimuk- hittymisen voi nähdä merkiksi mahdol- sessa yhteisöjä, jotka harjoittavat sel- lisuudesta uusille avauksille kehollisesti laisia vaihtoehtoliikuntalajeja kuin par- aiempaa moninaisemmille ihmisille. Li- kour tai lumilautailu, on tulkittu usein säksi lajien julkisuusdynamiikka mah- alakulttuuri – ja post-alakulttuuriteorioi- dollistaa ilmiön tarkastelemisen myös den käsitteellisessä kehyksessä (alakult- muuten kuin yksittäisten harrastajien tuuri: Hannerz 2015; post-alakulttuuri: haastattelujen kautta. Bennett 1999; liikunnan alakulttuurit: Ennen kuin esittelemme metodolo- Harinen ym. 2006; Ojala 2015; Rannikko giset valintamme ja analyysimme tu- ym. 2014; Rannikko 2018b; Thorpe 2006; lokset, avaamme lyhyesti keskuste- 2012; Williams 2011; Willis 1977). Ala- lua nuorisokulttuurisesta liikunnasta kulttuuriset yhteisöt ovat sosiaalisia ja ja pohdimme sen soveltuvuutta vam- symbolisia rakennelmia, ja siksi niiden maisliikunnan ja/tai sovelletun liikun- olemassaolo on riippuvaista ”meidän” nan tutkimiseen. Analyysimme päätel- konstruoimisesta valtavirrasta erottu- missä pohdimme havaintojamme myös vaksi (Williams mt.). suhteessa nuorten yhtäläisten osallistu- Nuorisokulttuurisessa liikunnassa misoikeuksien periaatteeseen ja pyrim- vastustettavaksi valtavirraksi määrit- me ottamaan kantaa siihen, kuinka näi- tyvät perinteisten urheiluinstituutioi- tä oikeuksia voisi edistää nuorisokult- den ohella liikuntatoimintaa ohjaavat tuurisen liikunnan maailmassa. Koska ideologiset kiinnitykset, joiden tavoit- nuorisokulttuurinen liikunta on nuor- teina ovat sääntöjen noudattamisen op-

Avoimuuden paradoksi: Vammaiset nuoret nuorisokulttuurisen liikunnan kentillä 33 piminen ja kilpailu- tai ottelumenestys. tuurisen liikunnan toimintatilojen muo- Tästä näkökulmasta katsoen vaihtoeh- dostumista. Toimintatilat ja -tavat eivät toiselle liikunnan ja urheilun harjoitta- ole annettuja, vaan ne määritellään yh- miselle annetaan merkityksiä, joissa ko- dessä tekemisen kautta (Harinen & Ran- rostuvat vapaus, kokemusten jakaminen nikko 2014). Institutionaalistumisen as- ja rento tyyli sekä lupa loputtomasti ja teessa on nuorisokulttuuristen lajien vä- luovasti muuttaa, luoda, muokata ja yk- lisiä eroja, ja siksi joissakin niissä on silöllistää toimintatapoja. Myös lajihar- vähemmän muodollisia sääntöjä kuin rastajien korostamat toveruus ja keski- toisissa. Tämän artikkelin kohdelajeis- näiseen tukemiseen perustuva mentali- ta lumilautailu on mukana olympialai- teetti haastavat perinteisen tavan nähdä sissa ja paralympialaisissa, mikä osoit- urheilu kilpakenttinä ja kehollisesti ky- taa, että kilpailullisuus ja instituutiot vykkäimpien toimijoiden toiminta-aree- voivat tulla osaksi myös vaihtoehtolaji- nana. Tietystä tyylin ja genren yhtenäi- kulttuuria. Lumilautailussa kilpailevat- syydestä huolimatta lajien tekemiseen kin korostavat kuitenkin edelleen lajin on harvoin tarjolla vain yksi oikea tapa. alakulttuurisia piirteitä ja ainutlaatuista Vapaus ja hauskanpito yhdistettyinä vapauden tunnetta, jota he kokevat lu- nuorisokulttuurisen liikunnan jatkuvas- milautaillessaan (Ojala 2015). Parkour ti neuvoteltavissa oleviin ja muuttuviin puolestaan noudattaa DIY-periaatteita ominaispiirteisiin tekevät niistä erilai- uskollisemmin, sillä parkourin harjoit- sia kuin perinteiset urheilulajit. Esimer- tamistapaa ei ole virallisesti määritel- kiksi aitajuoksua, kolmiloikkaa tai pesä- ty missään. palloa koskevat säännöt ja normit eivät Nuorisokulttuurisen liikunnan peri- ole samalla tavalla jatkuvan neuvotte- aatteisiin kuuluu myös inkluusion ide- lun alla, eikä niissä ole tilaa vastaavan- aali: lajien harrastajayhteisöt halutaan laiseen yksilölliseen tai alakulttuuriseen pitää avoimina kaikille kiinnostuneille sääntöjen tulkintaan. (esim. Rannikko 2018b). Vammaisuuden Nuorisokulttuurisen liikunnan yhtei- näkökulmasta tarkasteltuna voisi aja- söt ovat usein pieniä ja paikallisia, mutta tella, että lajit, joita on mahdollisuus ja samaan aikaan ne ovat myös osa maa- lupa tehdä persoonallisilla ja ainutlaa- ilmanlaajuista löyhää harrastajien ver- tuisilla tavoilla ja jotka sopivat melkein kostoa (Wheaton 2004). Yhteisöt ovat kenelle vain, houkuttelisivat juuri nii- alakulttuurisesti ja symbolisesti toisiin- tä nuoria, joilla on vaikeuksia säännel- sa sidottuja: niiden yhteisyys rakentuu lymmillä liikuntakentillä. Nämä lajit ei- yhteiseen tekemiseen liittyvien jaettujen vät myöskään useimmissa tapauksissa merkitysten kautta, ja tässä merkitysten edellytä joukkueurheilun vaatimaa tar- ja tiedon välittymisessä sosiaalinen me- peeksi suurta ryhmää, jonka jäsenillä dia on yksi keskeinen agora (Harinen & on suunnilleen samanlaiset kyvyt ja tai- Torvinen 2014). DIY (tee se itse) ja DIT dot. Tässä mielessä ei pitäisi olla ongel- (tehdään se yhdessä) ovat tärkeitä peri- ma, että jokainen harrastajayhteisön jä- aatteita, jotka johdattavat nuorisokult- sen on kyvyiltään erilainen (vrt. Bicken-

34 2 Liikunnan ahtaat normit bach 2012; Oliver 2004; Rinehart 2000; kulttuurista liikuntaa käsitelleessä tut- Thomas 2007). kimushankkeessamme (Liikunnan mo- Nuorisokulttuurinen liikunta anta- nimuotoistuvat tilat ja tavat 2012–2015, gonistisena alakulttuurina, joka ”surf- OKM) kerryttämäämme ymmärrystä la- faa” perinteisiä urheilun diskursseja ja jien periaatteista ja käytännöistä. käytäntöjä vastaan, lupaa yhtäältä mu- Kolmivuotisen kenttätyömme kes- kaan pääsyä ja saavutettavuutta ja toi- täessä tapasimme vammaisia nuoriso- saalta vapautta, itsenäisyyttä ja jänni- kulttuurisen liikunnan harrastajia lähes tystä. Analyysissamme tarkastelemme, ainoastaan paraurheilun parista, sillä kuinka ja missä määrin nämä näkökoh- nuorisokulttuurisen liikunnan kentäl- dat on mahdollista sovittaa yhteen vam- lä ei ylipäätään ole monia vammaisia maisurheilun erityisessä kontekstissa. liikunnan harrastajia tai sitä ammatik- Ennen sitä esittelemme empiiriset ta- seen tekeviä. Nämä muutamat paraur- pauksemme ja aineistomme. heilijat edustavat selvästi uutta ja nousevaa, joskin toistaiseksi vasta idulla olevaa liikuntakulttuuria. Tästä johtu- Tutkimusaineistot ja en artikkelimme toimijahaastatteluai- analyysin lähtökohdat neisto rajautuu kahden liikuntavam- Analyysimme aineistot on koottu tut- maisen ammattilaisurheilijan kanssa kimushankkeessa, jossa on tarkasteltu vuonna 2016 käymiimme keskustelui- 13–29-vuotiaiden eri tavalla vammais- hin. Heidän ”varsinainen” lajinsa on lu- ten nuorten urheiluharrastuksia ja ase- milautailu, mutta he harrastavat myös maa erilaisissa nuorisoliikunnan ja ur- muita nuorisokulttuurisia lajeja, esi- heilun toiminta-avaruuksissa (Vam- merkiksi skeittausta. Kehitysvammais- maisen nuoren asema liikunnallisissa ten Special olympics (SO) -lumilautailu- nuorisokulttuureissa, 2015–2018). Laa- ja alppihiihtokilpailussa vuonna 2017 ja tutkimusaineisto koostuu etnografi- tutkijoiden tuottamat havainnointimuis- sista havainnoinneista ja haastatteluista, tiinpanot laajentavat ymmärrystämme verkkokyselystä, sosiaalisesta medias- vaihtoehtoisen vammaisliikunnan toi- ta kerätystä aineistosta sekä Helsingin mintatiloista ja -konteksteista. Tämän Sanomista kerätystä media-aineistos- kisatapahtuma-aineiston rooli analyy- ta. Tutkimusaineisto kattaa monia eri- sissa on kuitenkin vain kontekstuali- asteisesti järjestäytyneitä liikuntaym- soiva, sillä päiväkirjoihin taltioimamme päristöjä amatöörijalkapallosta sarja- tapahtumat ja tilanteet olivat vahvasti tason maalipalloon ja ammattimaiseen aikuisohjattuja. SO-päiväkirjamerkin- lumilautailuun. Tätä artikkelia varten nöistä olemme ottaneet mukaan tähän olemme keskittyneet niihin hyvin har- analyysiin vain lumilautailua koske- vinaisiin aineistojemme tapauksiin ja in- van aineiston, vaikka kisoissa kilpailtiin formantteihin, jotka edustavat nuoriso- myös muissa alppilajeissa. Kuten myö- kulttuurista liikuntaa. Hyödynnämme hemmin osoitamme, SO-lumilautailus- analyysissa myös aiemmassa nuoriso- sa on aistittavissa lumilautailun rentoa

Avoimuuden paradoksi: Vammaiset nuoret nuorisokulttuurisen liikunnan kentillä 35 henkeä, mutta sitä harrastetaan selvästi Haastattelujen ja havainnointien erillään muusta lumilautaskenestä. Vah- ohella olemme tätä analyysia varten vemmin institutionalisoituneita paraur- hahmottaneet sovellettujen nuoriso- heilulajeja – esimerkiksi yleisurheilua, kulttuuristen liikuntalajien diskursii- pyörätuolikelausta tai jalkapalloa – ei vista kenttää perehtymällä Facebook-si- ole otettu mukaan aineistoihin, sillä nii- vuihin, joilla esitellään sovellettuja ext- tä ei liikuntatutkimuksen sisäisissä ra- reme-lajeja. Tällaisia sivuja edustavat janvedoissa pidetä nuorisokulttuurisi- analyysissa Rajoitteet ovat vain omas- na lajeina (vrt. Harinen ym. 2006; Wil- sa päässä ja Ei tekosyitä, joita hallin- lis 1977). noi kaksi pyörätuoliparkourin harjoitta- Kaksi paraurheilijaa, joiden haas- jaa, jotka tahoillaan kilpailevat muissa tatteluja luimme analyysiamme varten, urheilulajeissa. He vastustavat julkai- käyttävät lumilautaillessaan raajapro- suissaan julkilausuttuja yhteiskunnal- teeseja. Molemmat ovat oman päälajin- lisia rajoituksia, jotka kaventavat vam- sa lumilautailun sisäpiiriläisiä: kilpaile- maisten liikunta- ja liikkumismahdolli- via ammattilaisia urheilulajissaan tai suuksia. Tässä vastustamisessa pyritään -lajeissaan, mutta amatöörejä muissa määrittelemään, mitä sovellettu nuoriso- harjoittamissaan lajeissa (esim. skeit- kulttuurinen liikunta on – tai mitä sen tauksessa, BMX-pyöräilyssä, rullalau- pitäisi parhaimmillaan olla. Kutsumme tailussa, taekwondossa). Näin he ”surf- analyysissamme tätä tilan asettamia ra- faavat” vammastaan huolimatta varsin joituksia haastavaa pyörätuolilla liikku- sujuvasti ja aktiivisesti monenlaisissa mista parkouriksi. Artikkeliamme var- liikuntayhteisöissä. Keskusteluissamme ten olemme analysoineet kaikki näillä heidän kanssaan korostuivat urheilu- kahdella Facebook-sivulla julkaistut tai harrastuksiin liitetyt merkitykset, niihin jaetut videot, kuvat ja kirjoitukset, joi- kytkeytyvät vuorovaikutusvaatimuk- den katsomme kertovan siitä, mitä nuo- set ja -mahdollisuudet, urheiluyhtei- risokulttuurinen liikunta voi ideaalita- söjen sosiaaliset järjestykset ja hierar- solla tarjota vammaisille harrastajille. kiat sekä kilpailullisuuden rooli osana Peilaamme ihannetilannetta suhtees- omaa harrastuneisuutta. Näiden haas- sa haastatteluja havainnointiaineis- tattelujen lisäksi analyysiamme ohjaa- ton kertomaan arjen lajitodellisuuteen. vat etnografiset havainnointimuistiin- Aineistossamme parkouria harjoi- panot vammaisten harrastajien muka- tetaan pyörätuolilla julkisissa ja puoli- na laskettelurinteessä ja skeittiparkissa julkisissa tiloissa, ja lajin perusperiaat- (keväällä 2016). Kenttätyötä ohjaavana teet ovat samat kuin parkourissa ylei- periaatteena on ollut mennä ympäris- sesti. Kyse on niin arkisesta portaiden töihin, joissa tutkittavia lajeja harjoite- nousemisesta pyörätuolilla kuin skeit- taan, antaa urheilijoiden johdattaa tut- tiparkissa temppuilustakin, joissa par- kijoita ja tutustua heidän tekemiseensä kourin keskeinen idea mukautumisesta arjen vuorovaikutuksen tasolla (esim. tilaan katkeamattoman liikkeen kautta Gobo 2008). ohjaa tekemistä. Lumilautailuunkin liit-

36 2 Liikunnan ahtaat normit tyvät periaatteet ovat hyvin samankal- hyödyntäneet yleistä tutkimushank- taisia kuin sen ei-sovelletussa versios- keissamme kertynyttä tietämystämme sa, vaikka olemassa on myös erityisiä ja ymmärrystämme vammaisliikunnas- sovelluksia tai apuvälineitä niille, jotka ta peilinä nuorisokulttuurisen liikun- eivät voi mennä rinteeseen perinteisel- nan erityisyyden analysoinnissa. Kun lä lumilaudalla. On kehitetty esimerkik- tarkastelemme sovelletun nuorisokult- si mono-, dual- tai biski-mallisia istut- tuurisen liikunnan erityispiirteitä, ana- tavia suksia, jotka sopivat pyörätuolia lyysin ja sen yleistämisen epistemologi- käyttäville harrastajille tai niille, joilla nen legitimiteetti perustuu etnografises- on haasteita tasapainon kanssa. Jotkut ti virittyneeseen nuorisotutkimukseen: vaihtoehtoiset varusteet vaativat esimer- kulttuuria pyritään selittämään keskit- kiksi hiihdonopettajan tai muun ohjaa- tymällä tiettyihin tapauksiin, koska sitä jan apua, kun taas toisia voi käyttää it- voi piirtää näkyviin yksilöllisten koke- senäisesti. Näkövammaisten lumilautai- musten ja henkilökohtaisten merkitys- lijoiden harrastamista helpottamaan on ten kautta (Gobo mt.). kehitetty kaiuttimilla varustettuja selkä- reppuja, kuulokkeita ja kuulokekypäriä. Nuorisokulttuurisen Aineistojemme työstäminen analyy- liikunnan soveltamista siksi perustuu dialogisen tematisoinnin menetelmään (Koski 2011), jossa kolmi- Jaamme analyysimme kolmeen temaat- kerroksista tutkimusaineistoa (havain- tiseen kokonaisuuteen, joista kukin vas- not, haastatteluaineistot, sosiaalisen taa tutkimuskysymyksiimme hieman eri median julkaisut) on jäsennetty asetta- näkökulmasta. Ensiksi tarkastelemme malla se vuoropuheluun alakulttuuriteo- nuorisokulttuurisen liikunnan diskursii reettisten käsitteellistysten ja aiemman vista kutsua – sitä, miten lajit näyttävät nuoriso- ja vammaisliikuntatutkimuk- toivottavan tervetulleiksi kaikki yksilöl- sen kanssa. Media-aineistoista olemme lisistä eroista ja kyvykkyyksien kuiluis- tunnistaneet tätä julkista kenttää hal- ta huolimatta. Tämä diskursiivinen usko litsevat diskurssit ja analysoineet nii- näkyy sekä media-aineistoissamme että den roolia osallistumisen edistämisessä. haastattelemiemme sisäpiiriläisten kä- Haastattelut johdattavat liikuntaan mu- sityksissä. Tervetulotoivotus pitää kui- kaan päässeiden sisäpiiriläisten koke- tenkin kuulla konkreettisesti, jotta voi muksiin ja heidän käsityksiinsä nuoriso- mennä mukaan, minkä vuoksi nostam- kulttuurisesta liikunnasta vammaisen me esiin myös tarpeellisen tiedon saa- urheilijan näkökulmasta. Osallistuvan vutettavuuden erityisenä haasteena havainnoinnin kautta olemme voineet vammaisten nuorten mukaan pääse- tuoda tulkintojemme tueksi asioita, joi- miselle. ta ei aina sanota ääneen, mutta jotka tu- Toiseksi keskitymme osoittamaan es- levat näkyviksi kentän käytännöissä ja teitä, jotka rajoittavat osallistumista nii- implisiittisessä eetoksessa (Gobo 2008; den osalta, joilla ei ole vaadittuja taitoja, Skeggs 1999; Sprague 2016). Olemme erilaisia alakulttuurisia resursseja eikä

Avoimuuden paradoksi: Vammaiset nuoret nuorisokulttuurisen liikunnan kentillä 37 riittävää sosiaalista rohkeutta. Näemme periaatteita ja osallistumisen helppout- näiden usein implisiittisesti artikuloitu- ta. Näissä ideaaleissa määrittyy viime neiden esteiden ja vaatimusten lopulta kädessä se, kuka voi olla liikunnallisen konkreettisesti heikentävän lajiosallis- yhteisön jäsen ja kuka ei (Harinen ym. tumiseen kytkettyä avoimuuden eetos- 2006; Rannikko 2018b). Vaikka nämä pe- ta. Kolmanneksi esittelemme vammais- riaatteet voi nähdä alakulttuurisina ra- ten urheilijoiden nuorisokulttuuriseen jankäynteinä ja tapoina erottautua ur- liikuntaan liittyviä merkityksiä, joissa la heilun valtavirroista, ne määrittelevät jien kokonaisvaltaisuus ja extreme-luon- myös eetoksen, jossa etusijalle asete- ne asettuvat ristiriitaan vammaisliikun- taan harrastajakunnan moninaisuus. nan yleisten tavoitteiden kanssa. Kaikenlaiset osallistujat tervetulleeksi toivottava asenne luo mielikuvaa hetero- geenisyydestä, jossa fyysinen vamma on Going along: inklusiivisten vain yksi ja merkityksetön ero monien liikuntayhteisöjen potentiaali muiden joukossa. Ero valtavirtaliikun- Tilastojen ja tutkimuksen perusteella taan voidaan nähdä myös lajeille omi- tiedämme, että vammaiset ihmiset jää- naisessa tyylissä, jossa korostetaan va- vät usein sosiaalisen toiminnan ja yh- pautta, heittäytymistä ja luovuutta (Ran- teisöiden marginaaleihin ja heitä koh- nikko 2018b; Robinson 2004; Wheaton dellaan ”erilaisina” – yksilöinä, joilla on 2004). Kenttäpäiväkirjamerkinnöissäm- erityisiä tarpeita (Tarvainen 2018). Mar- me tämä tyylin erikoispiirre ilmenee esi- ginalisaation taustalla on yhteiskunnal- merkiksi alla kuvatussa Special olym- listen vaatimusten ja yksilöllisten ky- pics -talvimaailmankisojen ilmapiirissä. kyjen välinen ristiriita, joka erottelee Jopa kilpailutilanteessa soveltuva lumi- vammaiset henkilöt omiin ja erillisiin lautailu näyttää säilyttävän rennon il- arjen ympäristöihinsä, kuten kouluihin mapiirinsä. ja harrastuksiin. Kriittisessä vammais- tutkimuksessa tämän yhteiskunnallisen ”Vartti ennen lumilautakisan alkua erottamisen syiksi nähdään kyvykkyy- yleisöä on jo paljon paikalla. Yleisön den normatiiviset representaatiot ja nii- eteen tulee Coca Cola -lippis päässä den pyrkimys sulkea ulos kaikki ne, jot- henkilö, joka tsemppaa megafoniin ka on määritelty ”erilaisiksi” (Bicken- puhuen yleisöä huutamaan ja kannus- bach 2012; Oliver 2004; Thomas 2007). tamaan. Huudattaja nimeää osallistu- Myös liikuntaa määritellään ja ke- jamaita, sukupuolia ja muuta, jonka hitetään poissulkevasta näkökulmas- perusteella osa kannattajista huutaa ta, jossa odotusarvoina ovat tietynlai- kerrallaan. Yleisölle on jaettu erilaisia set ruumiit ja vaadittavat fyysiset kyvyt. Cocan Colan sponsoroimia räikkiä Monet analyysit ovat kuitenkin viime ai- ja pillejä. Yleisö on ihan villinä, melu koina korostaneet, kuinka nuorisokult- melkein sattuu korviin. Lumilautailu- tuurisen liikunnan yhteisöissä koros- kulttuuri on hyvin näkyvissä tänään: tetaan kaikenlaisia syrjinnän vastaisia ilmapiiri on rento, high fivet ja fist

38 2 Liikunnan ahtaat normit bumpit vaihtuvat. Yleisö hurraa kaik- toimijoiden varassa olevasta puskara- kein eniten niille, jotka kaatuvat tai diotiedotuksesta. Nuorisokulttuurisen laskevat alas hitaammin kuin muut.” liikunnan harrastajille sen tervetulleeksi (Kenttäpäiväkirja, Special olympics toivottava kansainvälisyys on usein vir- -maailmankisat, Itävalta, 2017.) tuaalista: internet ja erityisesti verkko- videot ovat keskeinen osa toimintatilaa Tällaiset värikkäät kansainväliset tilai- (Ojala 2015; Rannikko 2018a). Internet suudet ovat tietysti vain harvojen nuor- on myös tärkeä tiedonhaun ja löytämi- ten saavutettavissa jo senkin vuoksi, että sen paikka, tiedon jakamisen mahdol- niihin osallistuminen vaatii merkittä- listaja ja inspiraation lähde (Harinen & vää taloudellista panostusta. Kuitenkin Torvinen 2015): myös yksittäiset informanttimme olivat samaa mieltä helposta mukaan pääsys- ”Sillon sitte rupes tietysti niinku ettii tä samoin kuin harrastajakunnan moni- tietoo siitä, että mitä kaikkee voi naisuudesta ja lajikulttuurien kansain- vammaisena tehdä ja sitten löysin välisestä luonteesta: tuolta YouTubesta inspiroivia videoita ja sit, kun oli joskus ollu se lumilau- ”No taekwondon harrastajien keskuu- tailu ja oli siinäki kohtaa tietysti suuri dessa mä olen vähemmistö eli enem- intohimo vielä siel sisäl lajia kohtaan, mistö on just kaikkialta ympäri maa- niin näin sit niitä videoita ja semmo- ilmaa. Lähi-idästä, Aasiasta, siis hyvin nen liekki sytty.” (Lumilautailija 2.) heterogeeninen on yhteisö, että me panostetaan just siihen, että kaikki on Edellä kuvatun kaltaiset itsenäisyys ja tervetulleita, kaikki pääsee mukaan ja omatoimisuus tiedonhankinnassa (ja yritetään olla mahdollisimman suvait- niiden vaade) ovat ominaista nuoriso- sevia. En oo kokenu minkäänlaista kulttuurisen liikunnan alakulttuurissa syrjintää.” (Lumilautailija 1.) vallitsevalle ilmapiirille – mutta ne ovat myös hyvin erilaisia periaatteita kuin Edellä siteerattu urheilija painottaa eri- se tapa, jolla vammaisliikuntaharrastus tyisesti liikunnallisen elämäntapansa yleensä aloitetaan. Itseohjautuva mu- avointa ja ylikansallista ulottuvuutta ja kaan lähteminen vaatii kulttuurisia ja tuottaa näin kuvaa alakulttuurisesta yh- vuorovaikutuksellisia resursseja. Nuor- teisöllisyydestä, jonka toimintatila ulot- ten, jotka haluavat tutustua lajeihin ja tuu paikallisista vertaismiljöistä kohti niiden parissa toimiviin, on kyettävä globaaleja verkostoja. Sosiaalisessa me- paitsi etsimään tietoa, myös punnitse- diassa – samoin kuin lajeja aktiivisesti maan sitä suhteessa omaan vammaisuu- tekevien informanttiemme näkökulmas- teensa ja arvioimaan, millä ehdoin har- sa – nuorisokulttuuristen lajien ”skene” rastamisen aloittaminen on heille realis- rakentuu globaalisti ja kansainvälisesti tista. Kenttähavaintomme vammaisten koetuista elämismaailmoista, informaa- liikuntaharrastajien samoin kuin hei- lista tiedon välittämisestä ja aktiivisten dän ohjaajiensa ja tukijoidensa kanssa

Avoimuuden paradoksi: Vammaiset nuoret nuorisokulttuurisen liikunnan kentillä 39 ovat osoittaneet, että vammaisia nuo- dän(kin) puheissaan avoimuus ja moni- ria ei välttämättä kannusteta itsenäiseen naisuuden kunnioittaminen. Alla haas- internetissä surffailuun ja sosiaalises- tattelemamme kilpailuissakin menesty- sa mediassa ajan viettämiseen. Pikem- nyt paraurheilija kuvaa lumilautailuun minkin näyttää usein käyvän päinvas- mukaan pääsyn periaatteellista yksin- toin. Usein internet-välitteisen vuorovai- kertaisuutta: mahdollistavaa ympäris- kutuksen opetetaan olevan vammaisille töä ja moniarvoista yhteisöä. nuorille vaarallista, eikä heidän nähdä olevan kykeneviä suojelemaan itseään ”Mut se, että musta tuntuu, että lumi- ihmisiltä, joilla voi olla heitä vahingoit- lautaskenessä niin se on niinku vaan tavia aikomuksia. sillee. Se on vaan se juttu, et jos haluut Sovelletun liikunnan ryhmät ovat- lumilautailla ja haluut tehä sitä hom- kin yleensä paikallisia, pienimuotoi- maa, nii se on se juttu tavallaan. Et ei sia, aikuisten kokoon kutsumia ja oh- ketään kiinnosta, vedätkö sä tuolla jaamia ryhmiä, jotka kokoontuvat so- backflippei vai et. Et jos vaan haluut vitusti määrätyissä paikoissa. Asioista laskee, nii mä oon ainaki kokenu sen, tiedotetaan paikallislehdissä tai kouluis- et kaikki on ollu sillee niinku: tänne sa jaetuilla esitteillä, jolloin nuorista teh- vaan messiin.” (Lumilautailija 2.) dään passiivisia, heille ennalta relevan- tiksi katsotun tiedon vastaanottajia (ks. Käytännössä vammaiselle nuorelle lu- Armilä & Torvinen 2017). Tällainen pe- milautailun aloittaminen ei kuitenkaan rinteinen tiedottaminen on varsin teho- ole välttämättä helppoa – ei vaikka sat- tonta, sillä yhdeksi suurimmista esteis- tumalta asuisi laskettelurinteen vieres- tä urheiluharrastuksen aloittamiselle on sä. Nuorisokulttuurista liikuntaa harras- tutkimuksissa osoittautunut saatavissa tavien vammaisten nuorten pieni luku- olevan tiedon puuttuminen (esim. Darcy määrä viittaakin siihen, että mukaan & Dowse 2013). Myös haastatteluaineis- menemisessä ei voi olla kyse vain asian- tomme toistaa havaintoja siitä, että yksi mukaisen tiedon hankkimisesta ja yh- suurimmista lajiharrastamisen aloitta- teisön löytämisestä. misen esteistä on usein se, ettei mukaan haluava tiedä olemassa olevista mah- Going Alone: vapaan dollisuuksista. toimintatilan paradoksi Tutkimuksiimme haastatellut aktii- viset ja jo mukaan päässeet vaihtoeh- Täydellisen avoin ja kyvyistään riippu- tolajien harjoittajat ovatkin sitä mieltä, matta kaikki tervetulleiksi toivottava että parhaiten tietoa sovelletuista nuo- lajimentaliteetti asettuu aineistossam- risokulttuurisista lajeista löytyy ver- me mielenkiintoiseen ristiriitaan vaih- kosta (vrt. Bundon & Hurd 2015). Epä- toehtoliikuntalajeihin kiinnitetyn ext- tavanomaisten tiedotuskanavien hyö- reme-ulottuvuuden kanssa. Vaihtoeh- dyntämisen lisäksi nuorisokulttuurisen toliikunnassa asioita tehdään toisin ja liikunnan toimintatilaa määrittävät hei- haetaan ”massasta” erottautumisen ta-

40 2 Liikunnan ahtaat normit poja. Jos siis kuka tahansa voi tulla mu- yksin tietoa ja vertaistoimijoita sekä kaan, lajien vaihtoehtoluonne ja ainut- aloittaa lajin harrastaminen itsenäises- laatuisuus murenevat; lajikulttuurien ti. Tässä julkipuheessa korostetaan ke- moraalinen järjestys näyttää edellyttä- hollisia taitoja, rohkeutta ja kykyä ta- vän ainakin jonkinlaista sosiaalista var- voilla, joita monenkaan ei ole helppo to- tiointia (Rannikko 2018b). Alla esitetty teuttaa käytännössä. lainaus kahden paraurheilijan ylläpitä- Vaikka avoimuus ja kaikkien kun- mältä Facebook-sivulta, jonka keskei- nioittaminen ovat artikuloituja nuo- nen idea on ei rajoitteita, havainnollis- risokulttuurisen liikunnan periaattei- taa tätä paradoksaalista rajankäyntiä. ta (Rannikko 2018b), toimintatilat eivät Periaatetasolla kyseinen sivusto mani- lopulta ole kaikille samalla lailla mah- festoi ideaa, jonka mukaan ”kuka tahan- dollisia. Tätä ei tunnisteta edellä kuva- sa” voi päästä osalliseksi liikunnallisista tun kaltaisissa vammaisurheilun san- vaihtoehtotodellisuuksista soveltamalla karirepresentaatioissa, joiden mukaan ja kovalla työllä. Silti viestinnässä on kaikki on kaikille mahdollista. Tämä nähtävissä selkeä eronteko ”keneen ta- asenne ilmenee myös Facebook-sivul- hansa”, kun siinä viitataan nuorisokult- ta poimitussa lainauksessa, jonka mu- tuurisen liikunnan ainutlaatuisuuteen kaan ”…se, joka haluaa, keksii yleensä ja rankkuuteen sekä äärimmäiseen ke- keinot. Se, joka ei halua, keksii selityk- hon hallintaan. set.” Nämä diskurssit haastavat yksi- löä ottamaan vastuuta, mutta liikunta- Jos se ois helppoa harrastusta aloittavalle tai sellaista toi- Jos siinä ei ois riskejä vovalle vammaiselle nuorelle tällaisten Se ei ois extremeä paineiden parissa sukkulointi ei välttä- Kaikki tekis sitä mättä ole helppoa ja itsestään selvää. (Pyörätuoliparkouraajien Rajoitteet (Vrt. myös Rannikko 2018a.) ovat vain omassa päässä -Facebook- ”Tee se itse”, ”löydä tietoa itse” ja sivu.) ”tule itsenäisesti mukaan” ovat erityisen ongelmallisia periaatteita, kun henkilö Edellä kuvatun kaltaiset viittaukset tarvitsee erityistä tukea aloittaakseen vaihtoehtoliikuntalajien riskeihin ja uuden liikuntalajin harrastamisen (ks. extreme-luonteeseen ovat osa alakult- Barr & Shields 2011). Nuorisokulttuu- tuurista rajankäyntiä, jota tehdään osal- risen liikunnan toimintakentillä institu- listumisen avoimuutta painottavan pu- tionaaliset tuki-interventiot ja ohjaavat hetavan ympärillä (vrt. Robinson 2004; aikuiset ovat kuitenkin hyvin harvoin Wheaton 2004). Inkluusion idea ei näin tervetulleita väliintulijoita (Harinen & kanna käytäntöihin asti. Rajankäynti Rannikko 2014; Liikanen & Rannikko myös osittain vahvistaa puhetta, jossa 2018). Vammaisten nuorten osalta tilan- nuorisokulttuurisesta liikunnasta haa- netta on kuitenkin syytä katsoa hieman veilevalta nuorelta edellytetään taitoa toisin: perheiden ja muiden tukiverkos- rohkeisiin aloitteisiin ja kykyä löytää tojen osuus heidän urheiluharrastuksen-

Avoimuuden paradoksi: Vammaiset nuoret nuorisokulttuurisen liikunnan kentillä 41 sa mahdollistajana on osoitettu erityisen poja ja nopeita omaksuttavia (vrt. Rau- merkittäväksi (Armila ym. 2017; Armila topuro ym. 2007). & Torvinen 2018b; Barr & Shields 2011). Yleistä avoimen pääsyn diskurssia Tutkimus toisensa jälkeen on osoitta- aineistoissamme haastavat vammaisiin nut, kuinka vanhemmat ja muut ympä- kohdistetut ennakkoluulot. Myös nuo- rillä olevat aikuiset tarjoavat taloudel- risokulttuuristen lajien kentillä voi ta- lista tukea ja aikaa, etsivät sponsoreita pahtua vammaisuusperusteista syrjin- ja kuljettavat harrastuspaikoille tarjo- tää. Seuraava lainaus kenttämuistiin- takseen liikuntamahdollisuuksia vam- panoista piirtää hiihtokeskuskulttuuria, maisille lapsilleen. Nuorisokulttuurisen jossa biski-kelkka liitetään oletuksiin liikunnan maailmaan tulevalla nuorella sen käyttäjän ruumiillisista ominaisuuk- voi olla tunne, että hän on lajin kynnyk- sista. sellä joskus turhankin yksin: ”Kun nostan katseeni, huomaan ”Mut se kynnys lähtee sinne mäkeen kuinka tuolihississä rinteen yläpuo- itse. Mä kyllä ymmärrän sen, koska lella keski-ikäinen mies osoittaa silloin kun mäkin lähin ensimmäistä minua ja viittoo muille tuolissa istu- kertaa vammaisena tonne laskee, nii ville merkin olemassaolostani. Kat- eihän se nyt mee ihan ykkösellä maa- son seuraavaan tuoliin, siinä istuva liin se homma. Oot tavallaan yksinään porukka tuijottaa myös minua. Käy- siellä.” (Lumilautailija 2.) tän peililaseja, joten minun katseeni suunta ei voi tietään tarkasti, mah- Henkilökohtaista vapautta korostavas- dollisesti tämän takia ihmiset jatka- sa harrastusilmapiirissä nuoret voivat vat tuijottamista. Minut valtaa outo olla varsin yksin, erityisesti jos saman- tunne ja mietin, joutuvatko kelkoissa kaltaisesta taustasta tulevia vertaisia ei olijat aina silmätikuiksi ja miten he ole mukana (Armila & Torvinen 2017). mahtavat kokea sen. Miten, että Nuoria, joilla olisi samanlainen vamma, ilmiöhän ei rajaudu laskettelurintee- asuu harvoin paljon samoilla paikka- seen.” (Kenttäpäiväkirja, 2016.) kunnilla, eivätkä ohjaajat tai ohjekirjat tarjoa siltoja, joita pitkin liikkua kohti Huomiomme osoittavat, että asianmu- vaihtoehtolajimaailmaa. Jokainen vam- kaisen tiedon tavoittaminen sovelletuis- ma asettaa liikkumiselle erilaiset läh- ta nuorisokulttuurisen liikunnan lajeis- tökohdat, eikä institutionaalista tukea ta ei yksin takaa yhdenvertaista pää- ole. Tarvittava tieto on koottava itse eri syä niiden toimijayhteisöihin. Vaikka lähteistä: internetistä, lajiharrastajilta tätä torjumaan on olemassa jo järjes- ja lajia tekemällä (Harinen & Rannik- telmällisiä ja laajoja pyrkimyksiä jopa ko 2014; Rannikko ym. 2014). Tämä it- kansainvälisesti tasolla (esim. Adapti- sessään vaatii sinnikkyyttä ja kärsivälli- ve Action Sports, AAS), moniarvoisuut- syyttä – eivätkä nuorisokulttuuriset lajit ta korostavista periaatteista huolimatta luovuudestaan huolimatta ole aina help- myös alakulttuurinen rajankäynti on il-

42 2 Liikunnan ahtaat normit meistä. ”Kuka tahansa” ei voi olla aivan se on niinku aina ollu semmonen, et kuka tahansa (Rannikko 2018b). Kyky on saanu hyvii fiiliksii aina siitä, kun ja rohkeus mennä mukaan ja ottaa it- mennään lujaa. Semmonen et vauh- senäisesti paikkansa alakulttuurisessa dilla mennään. Et jos ajatellaan, et yhteisössä ovat kovia vaatimuksia ih- pitäis tehä jotain temppuja, niin mä misille, jotka ovat oppineet siihen, että oon kyl tosi huono niissä. En oikees- heidät jätetään ulkopuolelle, ja joille taan niit hirveestikää osaa, mut sit myös edelleen vihjaillaan siitä eri ta- jos pitää laskee lujaa, nii siin mä oon voin. Tämä on ehkä selkein konkreet- hyvä. Lumilautailu on just se, se on tinen syy siihen, että nuorisokulttuu- niinku semmonen fiilisjuttu, ja mä rinen liikunta tavoittaa edelleen vain saan vauhdinnälkää ruokittua sillä.” harvoja vammaisia. Kuten seuraavas- (Lumilautailija 2.) sa Facebook-sivulta poimitussa katkel- massa ehdotetaan, avun tarjoaminen ja Kriittinen lähestymistapa vammaisuu- vastaanottaminen helpottaisivat mones- teen kääntää tutkijan katseen ympäris- ti sisäänpääsyä. Tämä sama ajatus ko- töihin, jotka määrittelevät ruumiit joko rostuu aineistossamme. kyvykkäiksi tai kyvyttömiksi, ja jotka edellyttävät tietyntyyppistä toimijuutta ”Maailma on iso leikkikenttä täynnä (Tarvainen 2018). Usein näiden norma- mahdollisuuksia. Harvempi meistä tiivisten odotusten ja vammaisten keho- pystyy tekemään asioita täysin jen välillä on ristiriita (vrt. Armila & Tor- samanlailla kuin naapuri tai kaveri, vinen 2018a). Vammaisia nuoria myös eikä sitä kannata jäädä murehtimaan varoitetaan jatkuvasti vaikeista, haas- ei se sinusta ihmisenä huonompaa tavista tai muuten vaarallisista liikun- tee. Kadehtimisen ja katkeroitumisen talajeista. Tällaiset rajoittavat ja suoje- sijasta kannattaa pyrkiä keksimään levat asenteet kaventavat heille esitel- itsellensä sovellutuksia, vaihtoehtoja tyjen liikuntalajien kirjoa ja vaikuttavat ja mahdollisuuksia! Muistetaan myös myös heidän omaan ymmärrykseensä kannustaa toisiamme ja otetaan apua kyvyistään. (Brittain 2004.) Nuorisokult- vastaan, se on vahvuutta :)” (Pyörä- tuuriset lajit, jotka perustuvat ruumiil- tuoliparkouraajien Rajoitteet ovat listen rajoitusten uhmaamiselle, pelon vain omassa päässä -Facebook-sivu.) voittamiselle ja riskien ottamiselle, näh- dään harvoin mahdollisina vaihtoehtoi- na vammaisille nuorille, jotka etsivät lii- Going Extreme: arjen kuntaharrastuksia. lautailumatkoista kansain Ne vammaiset lajiharrastajat, jotka välisiin kilpailuihin kaikesta huolimatta ovat päässeet osalli- ”Se vaan tuntuu tosi siistiltä laskee siksi nuorisokulttuurisen liikunnan ken- lumilaudalla. Ehkä se on semmonen tille, kiinnittävät harrastamiinsa lajeihin ja varsinkin niinku spesifioituna lumi- erilaisia merkityksiä. Heille (jopa huip- lautakrossi, mis mä kilpailen, nii sit pu-)urheilijaksi tuleminen ja sellaiseksi

Avoimuuden paradoksi: Vammaiset nuoret nuorisokulttuurisen liikunnan kentillä 43 itsensä identifioiminen merkitsevät elä- koska hän nauttii siitä. Nuorisokulttuu- mäntyyliä, joka yhtäältä ulottuu kaik- rinen liikunta on kuitenkin myös jotain, kiin arjen osa-alueisiin mutta toisaalta joka vie harjoittajat toisinaan kauas ar- myös vapauttaa niistä erilaisten ruumiil- kipäivän rutiineista. Silloin liikunnas- liseen hallintaan ja rohkeuteen liittyvien sa merkityksellistyy jonkinlainen jaet- kokemusten kautta. Tässä subjektivoin- tu extreme: seikkailu ja jännitys. Tämä nissa tärkeitä ovat myös unelmat, jotka kollektiivisen hauskanpidon ulottuvuus koskevat urheilijan ammatillista uraa. on tärkeä myös vammaisurheilussa (An- Puhuessaan lajinsa tekemisestä nuo- derson 2009). ret haastateltavamme kertoivat kokemuksista, joissa he ovat kehollisia toi- Lumilautailija 2: ”No kyl se on täl mijoita, jotka nauttivat kehoistaan ja sii- hetkellä oikeestaan suurin asia miun tä, mihin ne pystyvät. Näissä tarinoissa elämäs. Et, siihen panostetaan tosi he eivät ole liikkumaan opastettuja ob- paljon ja kaikki, tai ei nyt ihan kaikki, jekteja, vaan heistä tulee subjekteja, jot- mut suurin osa asioista mitä mä täl ka tekevät ”omaa juttuaan” (vrt. Tarvai- hetkel teen, niin jollain tavalla liittyy nen 2018): siihen lumilautailuun. Et kyl mä voin sanoo, et se on nyt yks tän hetken ”Sit ku oli kuntouduttu vähä siit kola- suurimmista jutuista mun elämässä. rista ja muuta, nii sitte tuli semmonen niinku tekemisen nälkä, et piti hir- Haastattelija: Joo. No onks sulla veesti koettaa kaikkia eri juttuja. Sit, mitään mitään muita harrastuksia? kun pääs lumilaudan päälle takasin, Teet sä mitään muuta? nii se oli automaattisesti sit se mun juttu, et sit tuntu, et eihän täs elämäs Lumilautailija 2: Totta kai, totta kai. enää mitään muuta tarvi tehäkään ku Et tota niin, silleen muut harrastuk- laskee vaa.” (Lumilautailija 2.) set, no kesällä skeittausta, maas- topyöräilyy, bmx-racingii, kaikkee Yleisestikin ottaen nuorisokulttuuri- tollasta. Mut nekin tietyl tavallaan sen liikunnan harjoittajille lajit eivät ole sit taas tukee lumilautailua ja mul vain harrastus, vaan pikemminkin elä- on kesän treeniohjelmassa niitä. Et mäntapa (ks. Rautopuro ym. 2007; Ha- kaikkee mahollista mahollisimman rinen ym. 2006). Tämä tulee esiin myös monipuolisesti yritetään tehä kaiken hyvin konkreettisesti: nuorisokulttuu- näköstä.” rinen liikunta määrittelee monesti esimerkiksi sen, kenen kanssa harrastajat Vaikka nuorisokulttuurinen liikunta on viettävät aikaa ja mihin he kuluttavat ra- siihen liittyvien riskien vuoksi kaukana haa. Tätä analyysia varten haastateltu liikunnan ymmärtämisestä vammaisille lumilautailija esimerkiksi lautailee käy- usein tarjottuna ”kuntoutuksena”, laji- tännössä jokaisena lumisena päivänä en harjoittajat näkevät niissä potentiaa- ja kulkee jopa ruokakauppaan laudalla, lia myös henkisen hyvinvoinnin paran-

44 2 Liikunnan ahtaat normit tamiseen. Aineistoissamme he kertovat donopettaja nostaa minut päättäväi- siitä liikunnan yleisen terveyshyötydis- sesti kerättyään itsensä maasta. kurssin raameissa, joissa liikunta näh- dään välineenä hyvinvoinnin ja ter- Lähdemme laskemaan kapeaa hissi- veyden lisäämiseksi. Hiihdonopettaja, kuilua, väistellen ankkureita. Vauhti jonka työtä kuvataan alla siteeratuis- alkaa kiihtyä ja opettaja näyttää sa kenttämuistiinpanoissa, kertoi meil- minulle raon puiden välissä, jonne le, että työssä hänen päätavoitteenaan hän alkaa ohjata kelkkaa. Päättäväi- on taata turvalliset extreme-kokemuk- sesti hän kiemurtelee puut ja kannot, set ja vauhdin hurma, sillä niiden kaut- vaikka vauhtia onkin enemmän kuin ta lisääntyvät myös ihmisten emotionaa- turvallisessa metsässä laskemisessa. linen hyvinvointi ja sosiaalinen luotta- Pääsemme parin puolen metrin kor- mus (myös Armila 2020). kuisen lumesta muovautuneen töys- syn jälkeen rinteen puolelle. Pulssini ”Lumilautailu on mulle myös tosi iso laskee, ja ajattelen, että mies tangon semmonen terapiamuoto, ja semmo- varressa todellakin osaa hommansa. nen henkisellä puolella myös. Jos joku Minun pitää vain luottaa häneen.” asia vähän vituttaa tai jotain muuta, (Kenttäpäiväkirja, 2016.) niin mä laitan laudan jalkoihin ja lähen tuonne laskee, niin eipä vituta Sen lisäksi, että elämäntapalajeja har- enää. Se antaa mulle tosi paljon myös joitetaan omien rajojen testaamisen ja sellast niinku, sellasta puolta.” (Lumi- hauskanpidon vuoksi, haastattelemam- lautailija 2.) me paraurheilijat myös kilpailevat lajeissaan ja suhtautuvat näin tekemiseen- ”Minut köytetään. Kummankin olkani sä ammattimaisesti (vrt. Ojala 2015). ylitse pistetään auton turvavöitä Varsinkin lumilautailussa ammattitai- muistuttavat vyöt. Myös jalkani köy- to ja kilpaileminen näyttävät haastavan tetään nilkoista, sääristä ja reisistä jaon vammaisten ja vammattomien ur- kiinni kelkan metallisiin rakenteisiin. heilijoiden välillä: kaikki huippulumi- Takamukseni on syvällä kuppipenk- lautailijat harjoittelevat yhdessä. Haas- kiä muistuttavassa istuimessa. Voin tatteluissamme tämä tapa nimettiin lu- siirtää kroppani painoa, mutta ainoat milautailun erityispiirteeksi, joka ei olisi kunnolla liikkuvat osat ruumiissani mahdollista muissa urheilulajeissa. ovat kädet ja pää. Matka ylös läh- Nuorisokulttuurisen liikunnan teke- tee hyvin käyntiin hiihdonopettajan minen ammattimaisesti on vaativaa, sil- johdolla, mutta saavuttaessamme lä institutionaalista tukea on saatavil- hissiladun jyrkimmän kohdan kelkka la vain vähän, varsinkin jos lautailijal- alkaa kallistua ja kaadumme yhdessä la on vamma. Urheilijoiden odotetaan kyljelleen. Opettaja ei kertonut, että esimerkiksi löytävän omat sponsorinsa näin voi käydä, joten säikähdän, kun ja järjestävän itselleen rahoitusta. Tämä en tiedä kuinka tilanne jatkuu. Hiih- puolestaan vaatii sosiokulttuurisia re-

Avoimuuden paradoksi: Vammaiset nuoret nuorisokulttuurisen liikunnan kentillä 45 sursseja sekä valmiutta etsiä tietoja itse kiinnittämistä tutkimusaineistoista löy- – jälleen kerran: tyviin ja analyysia leimaaviin ristiriitai- suuksiin. Ensinnäkin nuorisokulttuuri- ”Mulla on nyt suunnitelmissa, et mun sen liikunnan yleinen lupaus vaivatto- pitäis nyt rueta keräämään videoma- masta yhteisöihin mukaan pääsemisestä teriaalia vähän kaikista lajeista, ja yksittäisten urheilijoiden lajien har- niin mulla ois jotain lähettää, jos joittamiseen liittämät vahvat positiivi- mä rupeen ettii sponsoreita vähän set merkitykset viittaavat siihen, että totisemmin. Mutta joo just kyl tää nuorisokulttuuriset lajit voisivat tarjo- on enemmän oma vika, et mä en oo ta houkuttelevia harrastusympäristöjä keränny sitä videomatskua eikä mulla myös vammaisille nuorille. Toiseksi vih- oo oikeen mitään sellasii kontakteja. jeet tiedonsaannin vaikeudesta samoin Mulla ei oo oikeen manageria itel- kuin havainnot hiljaisista ennakkoluu- läkään. Tai no isä on toiminu mun loista vammaisia kohtaan antavat kui- managerina, mut ei sekään oikeen tiiä, tenkin perusteet väittää, että vammai- miten sitä työtä tehdään. Silläkin on sen nuoren mukaan pääseminen ja mu- oma duuni.” (Lumilautailija 1.) kana pysyminen nuorisokulttuurisessa liikunnassa ei ole välttämättä helppoa. Ammattilaisten näkökulmasta yhtääl- Lisäksi on huomattava, että aineistom- tä riskialtis extreme ja toisaalta hallit- me on kerätty kentiltä, joilla lajeja har- tu ammattimaisuus asettuvat keskenään rastetaan, ja tarkempi ulossulkemisen ristiriitaan. Ammattimaisuus edellyttää analyysi edellyttäisi tietoa, joka on ke- varovaisuutta ja harkintaa sekä pohdin- rätty ulkopuolelle jääneiden tai jätetty- taa siitä, millaisia suojia on käytettävä jen keskuudesta. kilpailukauden aikana loukkaantumis- Perinteiset vammaisille nuorille tar- ten välttämiseksi. Vaikeat ja vaaralliset koitetut liikuntaympäristöt ovat ai- pyörätuolilla tehdyt takaperinvoltit ovat kuisohjattuja, ja niissä liikunta määri- riski, jos aikoo osallistua seuraavassa tellään usein vammaisia kuntouttavak- kuussa paralympialaisiin. Tämän tutki- si (Armila & Torvinen 2017). Toisaalla muksen informantit korostavat, että he – nuorisokulttuurisen liikunnan ken- eivät halua loukkaantua, jotta heillä oli- tillä – liikuntaa harrastavat vammaiset si pitkä ammatillinen ura edessä, ja jot- nuoret erottuvat omaksi pieneksi ja eri- ta he voisivat jatkaa omaa lajiaan elä- tyiseksi ryhmäkseen. Heidän liikkumi- mäntapaharrastuksena kilpakenttien ul- sensa ympärille muodostuu varsin eri- kopuolelle siirtymisen jälkeen. lainen liikunnallinen todellisuus kuin institutionaalistuneessa liikunnassa. Tämä todellisuus kuitenkin problema- Johtopäätökset: mukaan tisoi vammaisurheilun terveyden edis- mentorin matkassa? tämiseen liittyvät poliittiset tavoitteet Analyysillemme asettamiimme kysy- monin tavoin: liikunta elämäntapana, myksiin vastaaminen vaatii huomion joka määrittelee käytännössä koko elä-

46 2 Liikunnan ahtaat normit män, ei vastaa ajatusta urheilusta kun- keutta monin tavoin. Tässä kontekstissa touttavana harrastuksena, jota tehdään vammaisten nuorisokulttuurisen liikun- tiettyyn aikaan ohjatuissa ja tarkoin nan harrastajien harvinaisuus on ym- suunnitelluissa harjoituksissa. Merki- märrettävää, mutta ei hyväksyttävää. tykset, joita vammaiset nuoret itse liit- Huolimatta avoimuuden diskurssis- tävät nuorisokulttuuriseen liikuntaan, ta ja tässä artikkelissa tarkasteltujen lii- ovat tuttuja nuorisokulttuurisia käsit- kuntalajien periaatteellisesta moninai- teellistyksiä: jännitys, kokonaisvaltai- suuden kunnioittamisesta lajiyhteisöistä suus, nopeus ja vaara – äärimmäisyyk- löytyy erilaisia ulossulkevia käytäntö- siin meneminen (going extreme) (Ro- jä. Nuorisokulttuurinen liikunta vaatii binson 2004; Wheaton 2004). Sovellettu ominaisuuksia, resursseja ja kulttuuris- nuorisokulttuurinen liikunta voi olla te- ta kompetenssia, jotka problematisoitu- kijälleen myös ammatillisten unelmien vat vammaisurheilun kontekstissa: oh- toteuttamisen ympäristö. Kaikki tämä jaajista vapaa itsenäisyys, kehollinen ja haastaa vammaisurheilun lähtökohtai- sosiaalinen rohkeus sekä valmius ottaa sen tarkoituksen, joka perustuu suurelta riskejä. Siksi tarvitaankin välittäjiä, jot- osin käsitykselle siitä, että vammaisuus ka ovat liikunnallisten alakulttuurien jä- on ”sairaus”, joka voidaan – ja pitäisi – seniä ja valmiita ylittämään alakulttuu- ”parantaa” muokkaamalla vammaista risia rajoja auttaakseen ja ohjatakseen kehoa kuntouttavaa liikuntaa harjoit- niitä, jotka haluavat mukaan mutta tar- tamalla. vitsevat tukea. Tällaiset välittäjät voisi- Nuorisokulttuurinen liikunta muo- vat hyödyntää alakulttuurisia ja sosiaa- dostaa nopeasti laajenevan liikunnalli- lisia resurssejaan avatakseen ovia niille, sen todellisuuden, joka elää DIY-ideo joille vapaa toimintatila ei ole itsestään logiasta ja alakulttuurisista vertais- selvällä tavalla mahdollinen. suhteiden, vapauden ja antagonismin Nuorisokulttuurisen liikunnan kent- ideaaleista. Lajien konkreettiset yhtei- tä muuttuu ja elää jatkuvasti, ja siksi sen söt muodostuvat yleensä paikallisesti, normeja ja käytäntöjä ei voi sellaisinaan mutta niiden tyyli ja laajempi ymmärrys opettaa tai ohjailla – ainakaan ulkopuo- lajin olemuksesta muodostuvat ylirajai- lelta käsin. Liikuntapoliittisena avauk- sissa merkitysmaailmoissa ja perustuvat sena ehdotammekin, että mentorit, jot- pitkälti virtuaaliseen viestintään (Ha- ka tulevat alakulttuurien piiristä ja ovat rinen & Torvinen 2015; Wheaton 2004). näin osa niiden sääntövapaata DIT-kult- Nuorisokulttuurisen liikunnan vuoro- tuuria, olisivat keino välttää vammai- vaikutus- ja merkitysmaailmojen ve- siin usein kohdistuva paternalistinen nyminen globaaleihin verkkoyhteisöi- interventio. Koska nuorisokulttuurinen hin vaatii niissä toimivilta kulttuurisia liikunta on koko ajan laajeneva poten ja viestinnällisiä resursseja sekä sosiaa tiaalisten liikuntaharrastusten kenttä, lista rohkeutta. Se, miten vammaiset ih- olisi reilua, että myös vammaisilla nuo- miset sijoitetaan sosiaalisiin marginaa- rilla olisi mentoroinnin avulla mahdol- leihin, on omiaan vähentämään tätä roh- lisuus päästä mukaan.

Avoimuuden paradoksi: Vammaiset nuoret nuorisokulttuurisen liikunnan kentillä 47 Lähteet Bäckström, Å . 2005 . Spår . Om brädsportkultur, informella lärprocesser och identitet . Stock- Anderson, D . 2009 . Adolescent Girls’ Involve- holm: Stockholm Universitet . ment in Disability Sport: Implications for Iden- tity Development . Journal of Sport and Social Darcy, S . & Dowse, L . 2013 . In Search of a Level Issues 33 (4), 427–449 . Playing Field . The Constraints and Benefits of Sport Participation for People with Intellectual Armila, P . 2020 . Laatikkopyöriä ja juoksuvöitä . Disability . Disability & Society 28 (3), 393–407 . Apu- ja urheiluvälineet vammaisurheilun sosiaalisina välityksinä . Sosiologia 57 (2), 167–182 . Gobo, G . 2008 . Doing Ethnography . Los Ange- les: Sage . Armila, P ., Rannikko, A . & Torvinen, P . 2017 . Young People with Intellectual Disabilities and Hannerz, E . 2015 . Performing Punk . New York: Sport as a Leisure Activity: Notions from the Palgrave Macmillan . Finnish Welfare Society . Leisure Studies 37 (3), Harinen, P ., Rautopuro, J . & Itkonen, H . 2006 . 295–306 . Asfalttiprinssit . Tutkimus skeittareista . Helsinki: Armila, P . & Torvinen, P . 2017 . Vammaiset nuoret Suomen Liikuntatieteellinen Seura . ja vapaa-ajan liikunta . Nuorisotutkimus 35 (4), Harinen, P . & Rannikko, A . 2014 . Temppu ja miten 6–20 . se tehdään? Vaihtoehtoliikunta tietämisen ja Armila, P . & Torvinen, P . 2018a . ”Kuule vetää se taitamisen todellisuuksina . Teoksessa P . Harinen, pelipaita päälle, se on se juttu ”. Apuvälineiden ja M . Käyhkö & A . Rannikko (toim .) Mutta mikä on liikuntapaikkojen merkitys vammaisten nuorten tutkimuksen teoreettinen kysymys? Joensuu: liikuntaharrastuksissa . Teoksessa S . Eriksson, P . University Press of Eastern Finland, 80–101 . Armila & A . Rannikko (toim .) Vammaiset nuoret Harinen, P . & Torvinen, P . 2015 . Virtuaalivertai- ja liikunta . Jyväskylä: Liikunnan ja kansanterve- suus ja lajisosialisaatio: Internet vaihtoehtolii- yden edistämissäätiö, 56–64 . kuntaharrastukseen liittyvän tiedonjakamisen ja Armila, P . & Torvinen, P . 2018b . Merkittävät muut sosiaalisen oppimisen maailmana . Teoksessa P . vammaisten nuorten liikunta-ja urheiluharras- Harinen, V . Liikanen, A . Rannikko & P . Torvinen tuksissa . Teoksessa S . Eriksson, P . Armila & A . (toim .) Liikutukseen asti . Vaihtoehtoliikunta, Rannikko (toim .) Vammaiset nuoret ja liikunta . nuoruus ja erottautumisen mieli . Jyväskylä: Jyväskylä: Liikunnan ja kansanterveyden edistä- Liikunnan ja kansanterveyden edistämissäätiö, missäätiö, 38–55 . 48–55 . Barr, M . & Shields, N . 2011 . Identifying the Bar- Harinen, P ., Liikanen, V ., Rannikko, A ., Ronkai- riers and Facilitators to Participation in Physical nen, J . & Kuninkaanniemi, H . 2015 . Beyond Activity for Children with Down Syndrome . Freeze-Frame Pictures? Using Methodological Journal of Intellectual Disability Research 55 (2), Triangulation to Understand New Youth Sports 1020–1033 . Cultures in Flux .Teoksessa A-A . Allaste, and K . Tiidenberg (toim .) ”In Search of . ”:. New Metho- Bennett, A . 1999 . Subcultures or Neo-tribes? dological Approaches to Youth Research . Cam- Rethinking the Relationship between Youth, bridge: Cambridge Scholars Publishing, 75–92 . Style and Musical Taste . Sociology 33 (3), 599–617 . Itkonen, H . 1996 . Kenttien kutsu . Tutkimus liikuntakulttuurin muutoksesta . Tampere: Gaudeamus . Bickenbach, J . E . 2012 .The International Classifi- cation of Functioning, Disability and Health and Koski, L . 2011 . Teksteistä teemoiksi . Dialoginen its Relationship to Disability Studies . Teoksessa tematisointi . Teoksessa A . Puusa & P . Juuti N . Watson, A . Roulstone & C . Thomas (toim .) (toim .) Menetelmäviidakon raivaajat . Perusteita Routledge Handbook of Disability Studies . Lon- laadullisen tutkimuslähestymistavan valintaan . don: Routledge, 51–66 . Helsinki: Johtamistaidon opisto, JTO, 126–149 . Brittain, I . 2004 . Perceptions of Disability and Kotro, T . & Pantzar, M . 2004 . Urheilulajien synty . their Impact upon Involvement in Sport for Teoksessa J . Leskinen, H . Hallman, M . Isoniemi, People with Disabilities at all Levels . Journal of L . Perälä, T . Pohjoisaho & E . Pylvänäinen (toim .) Sport and Social Issues 28 (4), 429–452 . Voxconsumptoris . Kuluttajan ääni . Kuluttajatut- kimuskeskuksen vuosikirja . Helsinki: Kuluttaja- Bundon, A . & Hurd Clarke, L . 2015 . Unless You tutkimuskeskus, 183–191 . Go Online You Are on Your Own: Blogging as a Bridge in Para-Sport . Disability and Society 30 (2), 185–198 .

48 2 Liikunnan ahtaat normit Liikanen, V . & Rannikko, A . 2015 . Vaihtoehtolajit Rinehart, R . E . 2000 . Emerging arriving sport . nuorten liikunnallisena elämäntapana . Liikunta Alternatives to formal sports . Handbook of ja tiede 52 (1), 47–54 . sports studies . London: Sage, 504–519 . Liikanen, V . & Rannikko, A . 2018 . Vertaissuhteet Robinson, V . 2004 .Taking risks . Identity, mas- vammaisten nuorten liikunnassa . Teoksessa S . culinities and rock climbing . Teoksessa B . Eriksson, P . Armila & A . Rannikko (toim .) Vam- Wheaton (toim .) Understanding lifestyle sports . maiset nuoret ja liikunta . Jyväskylä: Liikunnan Consumption, identity, and difference . London: ja kansanterveyden edistämissäätiö, 65–74 . Routledge, 113–130 . Ojala, A-L . 2015 . Vaihtoehtoisuutta ja valtavirtai- Skeggs, B . 1999 . Seeing Differently . Ethno- suutta .Tutkimus suomalaisten lumilautailijoiden graphy and Explanatory Power . Australian Edu- uria raamittavista asenteista, olosuhteista ja cational Researcher 26 (1), 33–55 . resursseista . Jyväskylän yliopisto . Studies in Sprague, J . 2016 . Feminist methodologies for sport, physical education and health 219 . critical researchers . Bridging differences . Lan- Ojala, A-L- & Itkonen, H . 2014 . Nautinnonhalu vie ham: Rowman & Littlefield . voitonjanon . Lumilautailu ja urheilun muuttuvat Tarvainen, M . 2018 . Ruumiilliset tilat . Tavan- sosialisaatioympäristöt . Kasvatus & Aika 8 (4), omainen arki ja kerrottu vammaisuus . Yhteis- 7–19 . kuntapolitiikka 83 (1), 40–49 . Oliver, M . 2004 .The Social Model in Action: Thomas, C . 2007 . Sociologies of Disability and If I Had a Hammer . Teoksessa C . Barnes & G . Illness: Contested Ideas in Disability Studies Mercer (toim ). Implementing the Social Model and Medical Sociology . Basingstoke: Palgrave of Disability: Theory and Research . Leeds: The Macmillan . Disability Press, 18–31 . Thornton, A . 2004 . Anyone can play this game . Piispa, M . 2013 . ”Vapaasti olen saanut valita Ultimate Frisbee, identity and difference . Teok- eikä mihkään ole pakotettu” . Katsaus suomalaisessa B . Wheaton (toim .) Understanding lifes- sen huippu-urheilijan elämänkulkuun . Teoksessa tyle sports . Consumption, identity, and diffe- M . Piispa & H . Huhta (toim .) Epätavallisia elä- rence . London: Routledge, 175–196 . mänkulkuja . Huippu-urheilijat ja -taitelijat 2000- luvun Suomessa . Helsinki: Nuorisotutkimusver- Thorpe, H . 2006 . Beyond ‘Decorative Sociology’ . kosto/Nuorisotutkimusseura, 13–55 . Contextualizing Female Surf, Skate, and Snow Boarding . Sociology of Sport Journal 23 (3), Rannikko, A . 2018a . Ei tekosyitä! Nettiaktivismi 205–228 . eriarvoisuuden risteyksissä . Teoksessa S . Eriks- son, P . Armila & A . Rannikko (toim .) Vammaiset Thorpe, H . 2012 . Transnational Mobilities in nuoret ja liikunta . Jyväskylä: Liikunnan ja kan- Snowboarding Culture: Travel, Tourism and santerveyden edistämissäätiö, 76–84 . Lifestyle Migration . Mobilities 7 (2), 317–345 . Rannikko, A . 2018b . Kamppailua kunnioituk- Wheaton, B . 2004 . Introduction . Mapping the sesta . Vaihtoehtoliikunnan alakulttuurien moraa- Lifestyle Sport-Scape . Teoksessa B . Wheaton liset järjestykset . Helsinki: Nuorisotutkimus- (toim .) Understanding Lifestyle Sports . Con- seura/Nuorisotutkimusverkosto . sumption, Identity and Difference . London: Routledge, 1–28 . Rannikko, A ,. Harinen, P ., Liikanen, V ., Ronkai- nen, J . & Kuninkaanniemi, H . 2014 . Nuorten Wheaton, B . 2013 . The Cultural Politics of liikunnalliset alakulttuurit . Elämäntapaa ja eron- Lifestyle Sports . London: Routledge . tekoa . Nuorisotutkimus 31 (4), 3–19 . Williams, P . J . 2011 . Subcultural Theory . Tradi- Rannikko, A ,. Armila, P ., Torvinen, P . & Liikanen, tions and Concepts . Cambridge: Polity Press . V . 2016 . The Social Bordering of Lifestyle Sports: Willis, P . 1977 . Learning to Labour . How Working Inclusive Principles, Exclusive Reality . Journal Class Kids Get Working Class Jobs . New York: of Youth Studies 19 (8), 1093–1109 . Columbia University Press . Rautopuro, J ., Harinen, P . & Itkonen, H . 2007 . Skateboarding: A Sporty Form of Joyful Socia- lity . Teoksessa H . Itkonen, A-K . Salmikangas & E . McEvoy (toim ). The Changing Role of Public, Civic and Private Sectors in Sport Culture . Jyväskylä: University of Jyväskylä, 131–138 .

Avoimuuden paradoksi: Vammaiset nuoret nuorisokulttuurisen liikunnan kentillä 49 Lihavien ihmisten liikunta ja sen esteet

HANNELE HARJUNEN1

Tiivistelmä

Liikuntaa suositellaan lihaville rutiinin- muksista liikkujina. Olen kiinnostunut omaisesti painonhallinnan välineeksi, liikuntaan liittyvistä syrjinnän ja ulos- mutta sen kulttuurisia ja sosiaalisia es- sulkemisen kokemuksista koulun liikun- teitä ei usein huomioida. Lihavilla liik- tatunneilla tai liikuntapaikoissa. Minua kujilla on ensinnäkin usein kokemusta kiinnostaa myös mitä ihmiset kertovat häirinnästä, pilkasta ja muusta huonos- liikkumisesta: miltä liikkuminen tuntuu ta ja epäasiallisesta kohtelusta liikuntaa ja millaisia tunteita siihen liittyy tai mi- harrastaessaan. Tämä saa monet välttele- ten he haluaisivat liikkua. mään erityisesti sellaisia liikunnan muo- Artikkeli perustuu empiiriseen aineistoja, joka tapahtuu julkisella paikalla tai toon, joka kerättiin yhteistyössä Helsin- vaatii vartalon paljastavaa pukeutumista. gin Sanomien kanssa vuonna 2015. Yh- Toiset liikkujat, mutta myös liikunnan teensä noin 18 000 ihmistä – 14 000 nais- ammattilaiset kohtelevat lihavia liikku- ta ja 4 000 miestä – vastasi anonyymisti jia epäkunnioittavasti ja ilmaisevat eri ta- verkkokyselyyn painoon ja lihavuuteen voin sanallisesti ja sanattomasti heidän liittyvästä syrjinnästä ja syrjintäkoke- olevan väärässä paikassa. Kun liikunta- muksista. Kysely koostui monivalinta- harrastus yhdistetään lihavien liikkujien kysymyksistä ja yhdestä avoimesta ky- kohdalla vain painonpudotukseen, ei esi- symyksestä painoon liittyvästä syrjin- merkiksi kunnonkohotukseen tai liikku- nästä. Tässä artikkelissa lähteenä ovat misen nautintoon, niin ylläpidetään käsi- pääasiassa aineiston avovastaukset, joita tystä liikunnan ruumiillisista normeista kaikista informanteista antoi noin 4000. ja kuulumisesta vain vartaloiltaan nor- Informantit kertoivat painoon liittyvistä matiivisille ihmisille. Esimerkiksi näillä kokemuksistaan laajasti. He kirjoittavat keinoin liikunnasta rakennetaan eksklu- paljon myös liikunnasta, halusta liikkua, siivista tilaa niille, jotka ovat jo valmiik- liikkumisen välttelemisestä ja siitä, miltä si atleettisia tai vartaloltaan normin mu- tuntuu liikkuva lihava ruumis. kaisia. Artikkelin fokus on suomalaisten Avainsanat: lihavuus, paino, sukupuo- naisten omakohtaisissa kokemuksissa li, liikunta, kokemus, syrjintä lihavuuteen ja painoon liittyvistä koke-

1 Jyväskylän yliopisto

50 2 Liikunnan ahtaat normit Lihavat – marginalisoitu riin sekä toimijoihin institutionaalisen ryhmä liikunnan kentillä liikuntakasvatuksen ja yksityisellä kau- Liikunta on monelle lihavalle ihmisel- pallisella liikunnan kentällä, näitä asen- le haasteellista esimerkiksi sosiaali- teita ja ennakkoluuloja ei kuitenkaan sista, psykologisista tai ruumiin ulot- usein tunnisteta eikä niiden vaikutuksia tuvuuksiin ja liikkuvuuteen liittyvistä siten myöskään oteta huomioon. syistä (esim. McIntosh ym. 2016). Liha- Lihavuuden on osoitettu olevan vahvat ihmiset näyttävät olevan myös eri- vasti stigmatisoiva eli sosiaalisesti lei- tyinen haaste liikunnan toimintaken- maava ominaisuus. Stigma tarkoittaa, tälle puhuimmepa sillä vallitsevista kä- että lihavuuteen ja lihaviin ihmisiin koh- sityksistä lihavista liikkujina, lihavien distuu negatiivisia stereotypioita ja en- ihmisten mahdollisuuksista osallis- nakkoluuloja, ja sen seurauksena liha- tua liikuntaan tai heidän kohtelustaan via ihmisiä kohdellaan huonosti ja syr- liikkuessaan (esim. Chambliss, Finlay jivästi elämän eri alueilla (esim. Farrell & Blair 2004; Harjunen 2016b; Scott- 2011; LeBesco 2004). Liikunnan kent- Dixon 2008: Sniezek 2019). Liikunnan tä ei ole tässä mielessä poikkeus. Osal- kentällä, jolla viittaan tässä yhteydes- taan lihavien ihmisten kohtelu liittynee sä laajasti vallitsevaan liikuntakulttuu- yleiseen liikkujien moninaisuuden huo

Lihavien ihmisten liikunta ja sen esteet 51 mioimatto muuteen, mutta juuri lihavuu- välineenä (esim. Bouchard ym. 1993). On teen ja lihaviin ihmisiin selkeästi koh- myös tutkittu lihavuuden ja liikkumatto- distuvista kielteisistä asenteista kertoo muuden yhteyksiä, vaikutuksia ja fysio- se, että lihavien liikkuminen herättää logisia vaikutuksia (esim. Blair & Brod- suoranaista vastustusta ja vihamielisiä ney 1999) ja jonkin verran myös liha- reaktioita niin liikunnan kentällä toimi- vien liikunnan esteitä (Ball ym. 2000). vien ammattilaisten kuin harrastajien Huomattavasti harvemmin on tutkittu keskuudessa (esim. Chambliss, Finlay lihavia ihmisiä liikunnan subjekteina, & Blair 2004). joilla on kyky ja halu liikkua, ja esitetty Lihavat ihmiset eivät tunne itseään ratkaisuja edellytysten parantamiseksi tervetulleiksi tai oloaan turvalliseksi (esim. Stanley 2019). harrastaessaan liikuntaa julkisissa ti- Lihavat ovatkin monella tavoin mar- loissa. Tämän seurauksena monet liha- ginalisoitu ryhmä liikunnan kentällä. Li- vat ihmiset välttelevät tai eivät uskal- hava ihminen ei vastaa käsitystä normi- taudu harrastamaan liikuntaa lainkaan, liikkujasta, jolle palvelut suunnataan. vaikka olisivat siitä kiinnostuneetkin Liikunnan kontekstissa lihava ruumis (esim. Harjunen 2016b). Onkin ristirii- näyttäytyy lähinnä korjattavana poik- taista, että samaan aikaan kun lihavil- keamana ja ongelmana. Lihaville sopi- le ihmisille suositellaan liikuntaa ja hei- via ja turvallisia palveluita, liikkumis- dän oletetusta liikkumattomuudestaan ympäristöjä tai asianmukaisia varustei- ollaan laajalti huolissaan muun muas- ta, kuten liikuntaan sopivia vaatteita, ei sa kansanterveyden näkökulmasta, liha- ole, niitä on vaikea löytää tai ne eivät vien ihmisten liikkumisen edellytyksiin ole muutoin saavutettavissa. Liikun- ja kohteluun liikunnan kentällä kiinni- nasta on näin rakentunut symbolises- tetään kovin vähän huomiota. ti ja konkreettisin käytännöin eksklu- Lihavien liikkujien tarpeiden ja koh- siivinen tila jo valmiiksi liikunnallisille, telun huomioimattomuuteen on osal- ulkomuodoltaan atleettisille tai normin taan vaikuttanut se, että he ovat olleet mukaisille. Tämä osaltaan ylläpitää ka- marginaalissa paitsi liikunnan kentällä peaa käsitystä liikkuvan ruumiin nor- myös sitä koskevan tutkimuksen alueel- meista ja muodostaa tarpeettoman es- la. Kyse on osin näkökulmasta. Liikun- teen muiden kuin nämä ehdot täyttävien taa ja lihavuutta on kyllä tutkittu, mutta ihmisten kyvylle harrastaa ja nauttia lii- useimmiten lähtökohtana on ollut liha- kunnasta, mikä samalla altistaa heidät vuus lääketieteen määrittelemänä on- liikunnan kentällä tapahtuvalle vähek- gelmana ja kansanterveyskysymyksenä synnälle ja syrjinnälle (Harjunen 2016b). ja pyrkimys sen ratkaisemiseen. Sosio- Olen aiemmin tutkinut lihavien nais- logista tutkimusta lihavista liikkujista ja ten koululiikuntakokemuksista (Har- liikunnasta on varsin vähän. Tutkimuk- junen 2002: Rich, Harjunen & Evans sen painopiste on ollut lihavuuden hoi- 2006) ja lihavien liikkujien kokemuk- dossa liikunnan avulla eli siinä, kuinka sia liikunnasta julkisissa tiloissa (Har- liikuntaa voi käyttää laihdutuksen apu- junen 2016b). Tässä artikkelissa jatkan

52 2 Liikunnan ahtaat normit liikunnan ja lihavuuden sekä erityisesti len suomalaisten lihavien naisten liikun- suomalaisten naisten painoon ja liikuntakokemuksia vuonna 2015 Helsingin taan liittyvien kokemuksien tarkaste- Sanomien kanssa yhteistyössä kerätyn lua. Lähestyn lihavien liikuntaa yhteis- suomalaisten painosyrjintäkokemuksia kuntatieteellisestä ja sukupuolentut- koskevan verkkokyselyaineiston avulla. kimuksen näkökulmasta. Ymmärrän Tämän jälkeen käsittelen aineistossa liikunnan kentän sukupuolittuneena esiin tulevia lihavuussyrjinnän kannalta toiminta-alueena ja -diskurssina. Teo- keskeisiä tiloja ja kysymyksiä liikunnan reettisesti artikkeli kytkeytyy suku- kentällä. Ensimmäisenä käsittelen paik- puolta ja liikuntaa sosiokulttuurisesta kaa, joka on liikuntasuhteen muotoutu- näkökulmasta tarkastelevaan tutkimuk- misen kannalta keskeinen eli koulun lii- seen (vrt. esim. Dworkin & Wachs 2009; kuntatunnit. Tarkastelen liikuntakoke- Kennedy & Markula 2011). Se kiinnittyy muksien merkitystä lihavien liikkujien myös monitieteiseen lihavuustutkimuk- kannalta. Tämän jälkeen siirryn tarkas- sen alaan, josta kansainvälisesti käyte- telemaan lihavien liikkujien kokemuk- tään yleisimmin nimiä ”fat studies” tai sia epäkunnioittavasta kohtelusta hei- ”critical weight studies” 1. (esim. Wann dän liikkuessaan. Lopuksi tarkastelen 2009). Tämä monialainen lihavuustutki- lihavien liikkujien kulttuurista näkymät- mus ammentaa erityisesti sukupuolen- tömyyttä, sen ilmenemistä ja seurauk- tutkimuksesta, queer- ja trans- ja vam- sia käyttäen esimerkkinä kysymystä lii- maisuuden sosiaalitieteellisesta tutki- kuntavaatteista: mitä liikuntaan sopivan muksesta (esim. Rothblum & Solovay vaatetuksen vaikea löytäminen kertoo 2010). ymmärryksestämme normiliikkujista ja Lähden liikkeelle taustoittaen vallit- liikunnan kentän avoimuudesta lihavil- sevia käsityksiä lihavuudesta ja lihavis- le liikkujille? ta ihmisistä. Ne vaikuttavat siihen, miten lihaviin ihmisiin suhtaudutaan ja miten Sukupuolittuneet ruumiin heitä kohdellaan myös liikunnan ken- kokonormit ja liikunta niiden tällä. Tämän jälkeen esittelen artikke- tuottajana lissa käyttämääni aineistoa. Tarkaste- Sosiaalisesti hyväksyttävä tai normaali- na pidetty ruumiin koko eli se, mitä pi- 1 Alalle ei ole vakiintunutta suomalaista nimeä. Toi- sin kuin biomedikaalisesti virittynyt lihavuus- detään normatiivisena ruumin kokona, tutkimus, fat studies ei lähesty lihavuutta lähtö- on tarkasti rajattu. Sosiaalisesti hyväk- kohtaisesti ongelmana tai parannettavana tilana vaan monitahoisena kysymyksenä, ilmiönä ja ko- syttävä ruumis täyttää normiruumiin kemuksena, jolla on esimerkiksi yhteiskunnal- vaatimukset niin koon, ulkomuodon liset, sosiaaliset ja kulttuuriset tekijänsä ja vaikutuksensa. Alan tutkijat edustavat laajaa kirjoa kuin fyysisen toimintakyvyn suhteen. akateemisia oppialoja. Tutkijoita yhdistää kriitti- Ruumiin lihavuuden ymmärretään nen näkökulma biomedikaalista lihavuuskäsitys- tä, lihavuuden- ja terveydenhoidon laihdutuskes- rikkovan näitä normatiivisen ruumiin keisyyttä ja lihavuuden medikalisaatiota kohtaan ehtoja (esim. LeBesco 2004; Puhl & sekä kiinnostus näiden purkamiseen (esim. Roth blum ja Solovay 2010). Brownell 2001). Ruumin koon normatii-

Lihavien ihmisten liikunta ja sen esteet 53 visia rajoja ylläpidetään diskursiivises- katseita, kiusaamista, pilkkaa ja nau- ti ja käytännöissä muiden muassa lää- reskelua (esim. Harjunen 2016b; Zdro- ketieteen normaalin määrittelyn (Boero dowski 1996). Syrjintä saattaa näyttäy- 2013; Gard & Wright 2005), median ja tyä asenteellisuutena, ulossulkemisena, kauneusteollisuuden käyttämien yksi- väheksyntänä ja sivuuttamisena. Huo- puolisten kuvastojen (esim. Bordo 1993: noa ja kohtelua ja syrjintää niiden eri Kennedy & Markula 2011), terveyspu- muodoissa esiintyy kaikilla keskeisil- heen ja valistuksen (esim. Kyrölä 2007: lä elämän alueilla esimerkiksi tervey- LeBesco 2010) ja vallitsevan liikunta- denhoidossa, työelämässä, koulutukses- kulttuurin ihanteiden ja käytäntöjen vä- sa ja liikunnan kentällä (esim. Brownell lityksellä (esim. Heywood 2007; Koso- & Teachman 2000; Chamblis, Finlay & nen 1998). Blair 2004; Härkönen & Räsänen 2008; Lihava vartalo merkitsee yksilön mo- Kauppinen & Anttila 2005; Puhl & Brow ninkertaisesti epänormaaliksi: se näh- nell 2001). dään ruumiillisesti epänormatiivisena, Lihavuuteen liitetyn voimakkaan mutta lihavuuden oletetaan olevan myös sosiaalisen stigman vuoksi koetut nor- oire jollakin tavalla poikkeavista hen- matiiviset paineet ruumiin koon ja ul- kisistä ja muista ominaisuuksista, joi- komuodon suhteen voivat olla hyvin denka myötä ihmisestä on tullut lihava. voimakkaita ja aiheuttaa paljon huol- Valtavirran diskurssissa lihavuutta pide- ta ja ahdistusta. Nämä paineet koske- tään niin terveydellisesti, sosiaalisesti vat kaikkia, eivät vain niitä, jotka ei- kuin moraalisesti tuomittavana ominai- vät täytä normatiivisen ruumiin vaati- suutena (esim. Boero 2012; Saguy 2012). muksia. Myös monet niistä, jotka eivät Lihavuuteen ja lihaviin ihmisiin liitetään ole itse lihavia tai koe painoon liittyvää yleisesti monia kielteisiä stereotypioita huonoa kohtelua tai syrjintää, tunnista- ja oletuksia, jotka liittyvät heidän per- vat lihavuuden stigman ja sen sosiaali- soonallisuuteensa, kykyihinsä, moraa- set vaikutukset, mutta eivät suinkaan liinsa ja elämäntapaansa (esim. Farrell aina. Painokeskeisessä kehokulttuuris- 2011; Gailey 2014). sa kasvaneet voivat pitää luonnollisena Lihavuuden stigma vaikuttaa ratkai- tosiasiana vallitsevaa hierarkista ym- sevasti siihen, miten lihavia ihmisiä koh- märrystä siitä, että jotkut ruumiit ovat dellaan. Se ohjaa myös käsityksiä siitä, arvostetumpia ja hyväksytympiä kuin millä tavoin lihaville ihmisille ajatellaan toiset ulkomuotonsa perusteella, vaik- olevan hyväksyttävää näkyä, liikkua tai ka kyse on sosiaalisesti luodusta hierar- ottaa tilaa (esim. Owen 2012). Kyse on kiasta. Lihavuuden stigman vaikutusten sekä konkreettisesta että sosiaalisesta uhka ajaa täysin normatiivisenkokoi- liikkumatilasta. Lihavuuteen kohdistuva setkin ihmiset rutiininomaisesti tunte- huono kohtelu ja syrjintä ilmenevät mo- maan huolta painostaan, rajoittamaan nella eri tavoin. Huono kohtelu voi olla ruokavaliotaan tai laihduttamaan jatku- esimerkiksi painosta ja ulkomuodosta vasti. Huoli normatiivisen ruumisihan huomauttelua, arvostelua, pahansuopia teen ylläpidosta opitaan varhain (esim.

54 2 Liikunnan ahtaat normit Harjunen 2002). Yhä useammat lapset sessa (esim. Heywood 2007; Kosonen ja nuoret kokevat olevansa lihavia ja 1998). Liikuntatunneilla opitaan sekä pyrkivät laihtumaan. Esimerkiksi Oja- normatiivisen ruumiin että hyväksyt- lan (2011, 90–92) tutkimukseen osallis- tävän naisruumiin rajat ja sopiva femi- tuneista 13–15-vuotiaista suomalaisis- niininen tapa liikkua. Samalla opitaan ta tytöistä noin puolet piti itseään liian kontrolloimaan sekä omia että toisten lihavana, ja joka toinen heistä oli laih- ruumiita (esim. Kosonen 1998, 18; 110). duttanut. Feministinen liikuntatutkimus on usein Ruumiin kokonormit ovat hyvin sel- lähestynyt naisten liikuntaa juuri suku- keästi sukupuolittuneet, minkä vuosi li- puolittuneen ruumiin kontrollin ja ku- havuuden stigman vaikutukset kohdis- rin näkökulmasta. On tarkasteltu muun tuvat erityisen voimakkaasti naisiin. muassa sitä, kuinka liikuntaa ja sen dis- Naisruumiin koko ja ulkomuoto ovat kursseja tiloja ja käytäntöjä hyödynne- jatkuvan arvioinnin ja erilaisten dis- tään niin sanottujen kurittomien varta- kursiivisen ja käytännön kontrollin ja loiden kontrollointiin, itsen tekemiseen säätelyn kohteena (esim. Bordo 1992; ja hegemonisten ja heteronormatiivis- Murray 2008; Wolf 1991). Naisia palki- ten järjestelmien tuottamiseen ja uusin- taan sosiaalisesti normatiivisen ruumiin tamiseen (esim. Heywood 2007; Scott- koon ylläpidosta, ja siitä poikkeamises- Dixon 2008). ta vastaavasti rangaistaan enemmän Naisilla liikunta yleensä ja eritoten kuin miehiä (esim. Gailey 2014; Har- naisille tyypilliset liikuntamuodot täh- junen 2004). Seksistisessä kulttuuris- täävät usein juuri tämän normatiivisen sa ja yhteiskunnassa, jossa naisruumis ulkomuodon saavuttamiseen ja ylläpi- on edelleen objektivoitu katseen kohde, toon (Kennedy ja Markula 2011). Tietty- naisten sosiaalinen arvostus on edelleen jä liikunnan lajeja markkinoidaan nai- sidoksissa heidän ruumiinsa heteronor- sille nimenomaan ruumiin ulkomuodon matiivisen feminiinisyyden normit täyt- muokkauksen ja ruumiin pienentämi- tävään ulkomuotoonsa sekä heidän ky- sen avulla. Miesten kohdalla on yleen- kyynsä ylläpitää tätä ulkomuotoihan- sä painotettu enemmän voimaa ja suori- netta (esim. Bordo 1993). tuskykyä kuin ulkonäköä (esim. Dwor- Naisvartaloihin kohdistuva arvioiva kin ja Wachs 2009). Esimerkiksi erilaiset katse on keskeinen tekijä liikunnan tai kiinteytys-, reisi-, pakara- ja rasvanpolt- ruumiin muokkauksen motivoimisessa, tojumpat ovat selkeästi tähdätty naisil- mutta naisia ohjataan myös itse tark- le välineiksi normatiivisen naisvarta- kailemaan ja kontrolloimaan ruumiin- lon koon ja muodon saavuttamiseksi. sa normatiivisuutta herkeämättä (esim. Liikuntaa perustellaan laajalti tervey- Harjunen 2016a; Ojala 2011). Liikunta- dellä, mutta terveyttä käytetään myös kulttuurilla ja -kasvatuksella on tärkeä yleisesti legitimoimaan ulkonäkötyötä, rooli sukupuolittuneiden ruumiin ko- jota ei muutoin nähdä yhtä oikeutettu- korajojen tuottamisessa ja ylläpidos- na motiivina. sa sekä itsetarkkailun ja kurin oppimi-

Lihavien ihmisten liikunta ja sen esteet 55 Lihavien naisten kysely vaihteli muutamasta rivistä noin kahteen vastaukset liikunta A4-sivuun. Osassa vastauksissa maini- kokemuksista aineistona taan liikunta muutamalla lauseella, osas- Havainnollistaakseni lihavien naisten sa keskitytään kertomaan liikuntako- liikuntakokemuksia käytän tässä artik- kemuksista. Esimerkeiksi olen valinnut kelissa valikoitua osaa laajasta yhteis- niitä vastauksia, jotka havainnollistavat työssä Helsingin Sanomien kanssa sa- parhaiten käsiteltävää teemaa kuten lii- nomalehden verkkoalustalla kerätystä kuntatunteja, syrjintää ja liikuntavaattei- aineistosta, joka käsittelee suomalaisten den ja välineiden saatavuutta. ruumiin painoon ja kokoon liittyviä syr- Tutkittavat kertoivat monenlaisista jintäkokemuksia. Yhteensä lähes 18 000 painoon liittyvistä kokemuksistaan. Ai- (17 882) ihmistä vastasi anonyymisti neistossa on puhetta liikunnasta ja liik- verkkokyselyyn painoon ja lihavuuteen kumisesta ja niihin liittyvistä ongelmis- liittyvästä syrjinnästä ja syrjintäkoke- ta, esteistä ja liikunnan harrastamatto- muksista. Odotetusti suurin osa vastaa- muuden syistä, mutta myös myönteisistä jista oli naisia, noin 14 600 (14 656). Noin liikuntakokemuksista ja voimaantumi- 3 000 (2 904) oli miehiä, ja 322 ei kerto- sesta liikunnan kautta. Tätä artikkelia nut sukupuoltaan. Aineistossa on ihmisiä varten etsin avovastauksista maininto- kaikista aikuisikäluokista, mutta suurin ja Atlas.ti-ohjelman avulla hakutermeil- osa vastaajista oli nuoria aikuisia naisia lä ”liikunta”, ”urheilu”, ”liikuntatunti”, (20–30-vuotiaita). Vastaajien keski-ikä oli ”liikkuminen”, ”liikuntavaatteet” ja va- 34,6 vuotta ja mediaani 33 vuotta. litsin nämä vastaukset mukaan käytet- Kyselyyn sisältyi taustatieto-osa, mo- tyyn aineistoon. Tässä artikkelissa kes- nivalintakysymyksiä ja yksi avoin kysy- kityn liikuntaan liittyviin syrjinnän ja mys. Jälkimmäisin oli muodoltaan kut- ulossulkemisen kokemuksiin. su kertoa halutessaan enemmän omista Kaikille vastanneille laskettiin hei- painosyrjintään liittyvistä kokemuksis- dän antamistaan pituus- ja painotiedois- taan. Tässä artikkelissa olen rajannut ta painoindeksi eli BMI2, koska syrjin- käytetyn aineiston ensinnäkin avovastauksiin, joita oli yhteensä 3 904 kappa- 2 Painoindeksi (BMI) on luokittelumenetelmä, joka letta. Avovastauksiin vastanneista nais- määrittää normaalipainon vaihteluvälin ja sen ten osuus oli hyvin selvä enemmistö eli poikkeamat. Se luokittelee painon alipainoon (BMI alle 18,4), normaalipainoon (18,5–24,9), lievään li- 3 483 kappaletta ja miesten 421 kappa- havuuteen (25–29,9), merkittävään lihavuuteen letta. Toiseksi, tätä naisten ryhmää on (30–34,9), vaikeaan lihavuuteen (35–39,9) ja sai- raalloiseen lihavuuteen (yli 40). BMI:n normaalialu- vielä rajattu niihin naisiin, jotka kerto- eella ihmisen terveyden pitäisi olla optimaalisim- vat liikuntakokemuksistaan ja lukeutu- millaan ja varhaisen kuolemisen riskin alimmillaan (The WHO Global Database on Body Mass Index). vat painoindeksin perusteella johonkin BMI:n käytöllä on tunnustetut ongelmansa lähtien lihavuuskategoriaan eli heidän painoin- sen kategorioiden rajauksista, kyvyttömyydestä erotella lihasta ja rasvakudosta ja ennustaa terveyt- deksinsä on suurempi kuin kolmekym- tä tai kuolleisuutta tai sen epäsopivuudesta mittaa- mentä. Nämä ehdot täyttäviä vastauk- maan ikääntyneiden, naisten tai muiden kuin etni- syydeltään eurooppalaisten normaalipainoa (esim. sia oli 250 kappaletta. Vastausten pituus Grabowski & Ellis 2001; Wen ym. 2009).

56 2 Liikunnan ahtaat normit täkokemusten tutkimuksen kannalta on den tulosta. Lihaviin ihmisiin liikkuji- tärkeää pystyä erottelemaan erikokoi- na suhtaudutaan ja heitä kohdellaan sten ihmisten kokemuksia jollakin ta- lihavuuteen liitettyjen stereotyyppien valla. Toisin kuin biolääketieteellisessä mukaisesti. Lihavaa ihmistä pidetään kontekstissa, BMI-tietoa ei käytetä te- passiivisena, epäliikunnallisena eli lii- kemään tulkintoja ihmisten terveyden- kuntakyvyiltään heikkona ja liikuntaa tilasta tai ruumiin koon normaaliudes- välttelevänä. Käytännössä siis ruumiin ta, vaan vain luokittelutarkoitukseen. ulkomuodon ja koon perusteella teh- Rajasin kohderyhmän BMI 30:n ylittä- dään päätelmä huonosta liikuntaky- viin vastanneihin siksi, että lihavuuden vystä ja puuttuvasta innosta tietämättä stigman vaikutukset ovat tutkitusti mer- mitään yksilön liikuntahistoriasta, har- kittävämmät naisilla, jotka ovat kool- rastuneisuudesta tai kyvyistä. Koska li- taan suurempia. Lihavuus on käsittee- havan ei oleteta liikkuvan, hän joutuu nä joustava siten, että lihaviksi luetaan väistämättä myös todistelemaan liikku- niin varsin lähellä normatiivisen kokoi- mistaan ja kiinnostustaan liikuntaan. sia kuin huomattavan paljon suurem- Liikuntaa harrastavat lihavat kohtaa- pia henkilöitä. Siten lihavuuteen liitty- vat jatkuvasti käsityksen lihavuuden ja vät kokemukset voivat vaihdella paljon- liikkumisen tai hyväkuntoisuuden toi- kin lihavien ryhmän sisällä. Pienimmät sensa poissulkevuudesta (esim. Scott- lihavat voivat esimerkiksi ostaa vaat- Dixon 2008, 41). teita tavallisista valikoimista, mahtu- Ruumiin koon perusteella tehty olevat useimpiin tiloihin ja voivat käyttää tus liikuntakyvystä tai motivaatiosta on liikuntavälineitä, jotka on suunniteltu lähtökohtana haitallinen muun muassa normatiivisen kokoisille ihmisille (esim. liikuntakasvatuspyrkimyksien kannal- Owen 2012). Suuremmille lihaville ih- ta. Oletuksesta näyttää usein muodostu- misille tämä ei ole usein mahdollista. van itseään toteuttava käsitys. Liikunta- Siten suurempikokoisten lihavien ryh- kasvatuksen tehtävä on tutustuttaa lap- mässä on todennäköisesti enemmän ko- set ja nuoret eri liikkumisen tapoihin ja kemuksia liikkumisen ja liikunnan ma- opastaa heitä liikunnalliseen elämään. teriaalisista esteistä kuin pienempiko- Tämä on kuitenkin onnistunut varsin koisten lihavien ryhmässä. heikosti lihavien oppilaiden kohdalla. Jos kohdellaan huonona liikkujana, tämä käsitys omaksutaan (esim. Har- Koulu lihavien ”epäliikun junen 2009). Brabazon (2006, 72) on to- nallisuuden” vahvistajana dennut, että usein liikuntakasvattajat ja Ajatusta liikkuvasta lihavasta ruumiis- terveydenedistäjät ovat niin sitoutuneet ta pidetään ristiriitaisena, koska liha- binääriseen käsitykseen lihavuuden ja vuuden ja liikunnan ajatellaan olevan liikunnan toisensa poissulkevuudesta, toisensa pois sulkevia asioita (esim. että he ovat lopulta kaikkein ennakko- Brabazon 2006). Tällöin logiikkana luuloisimpia lihavien vartaloiden liikun- on, että lihavuus on liikkumattomuu- nallisuuden suhteen ja samaan aikaan

Lihavien ihmisten liikunta ja sen esteet 57 kaikkein vähiten inklusiivisia3. Koke- lautteen ja tuen puutteen vuoksi. Tutkit- mus tietynlaisten ruumiiden suosimi- tavat kuvailivat liikuntatuntien jälkiä sesta on konkreettinen osoitus tästä. omaan liikkumiseensa esimerkiksi näin:

Koulussakin jotenkin kelpasivat vain Kouluvuosien liikuntatuntien opet- pienet ja sirot ja liikunnalliset ja kes- tajan ”nollaavalla” asenteella (60-70- kenään samanlaiset. Koululiikunta, luku) on ollut valtava vaikutus omaan pakko siinä, kaiken mittaaminen ja liikkumiseen aikuisiällä. (2312) kaikessa kilpaileminen ja pakkosuih- kussakäynti, voi kun sitä ei enää olisi En ole sitten koululiikuntatuntien tänä päivänä enää missään. (3365) uskaltanut urheilla muiden silmien alla. Paniikki iskee, jos huomaan, että Lihavien koululiikuntakokemukset ovat joku näkee urheiluni. (3148) kiinnostavia, sillä liikuntatunnit ovat olleet monelle se paikka, jossa on opittu Ei-liikunnallisten oppilaiden tai sellai- erilaisiin ruumiisiin kohdistuvista ensiksi oletettujen syrjintä on ollut kou- nakkoluuloista ja syrjinnästä ja oman luliikunnassa institutionaalisesti hyväk- ruumiin erilaisuudesta tai sopimatto- syttävä käytäntö. Liikkumistaitoihin tai muudesta liikuntaan. Koulun liikunta- ruumiillisiin eroihin perustuvat hierar- tuntien rooli hyväksyttävän ruumiin kiat ovat tulleet näkyviksi joukkueenva- koon oppimisessa ja kokemus epäon- lintatilanteissa ja johtaneet esimerkiksi nistumisesta liikkujana nousi esiin jo lihavien lasten syrjimiseen. Seuraavas- väitöskirjatutkimuksessani, joka käsit- sa sitaatissa on esimerkki tästä: teli suomalaisten naisten lihavuuskoke- muksia. Naiset olivat oppineet, että li- Epämukavia muistoja liittyy vieläkin hava ruumis ei ole liikkuva ruumis tai koulun liikuntatunteihin ja pesäpallo- hyvä liikunnassa (Harjunen 2009). Ko- joukkueiden jakoon: olin aina huuto- kemukset ovat samankaltaisia vuonna jaossa viimeinen ja joukkueesta, johon 2015 kerätyn aineiston valossa. Aineis- ’jouduin’, kuului aina tyytymätöntä tossa liikuntatunnit mainitaan usein ja kitinää tai syviä pettymyksen huoka- aina kielteisessä valossa. Koulun liikun- uksia: aiheuttaisin huonona, lyllertä- tatunnit ovat olleet lihaville oppilail- vänä juoksijana, joukkueelle palon. le usein lannistava kokemus. Samalla (3036) moni on oppinut vastenmielisyyden liikuntaa kohtaan liikuntatunneilla koet- Seuraavassa sitaatissa nousevat esiin tujen nöyryytysten, epärakentavan pa- sekä joukkuevalintatilanteessa koettu syrjintä, mutta myös liikunnanopetta- 3 Liikunnan perusopetuksen ongelmista on keskus- jan ennakkoluulot: teltu julkisuudessa vuosikymmeniä (esim. Kyl- mänen 2014). Vuonna 2014 käyttöönotetussa perusopetuksen liikunnan opetussuunnitelmassa Ala-aste on kouluista ainoa, jossa on painotetaan positiivisen keho- ja liikuntakoke- muksen syntymistä ja yhdenvertaisuutta. kiusattu. Siellä nimiteltiin tai saatet-

58 2 Liikunnan ahtaat normit tiin syrjiä tilanteissa, joissa valittiin Kun liikuntatunneilla on keskitytty opis- joukkueita. Pahiten liikuntatunneilla kelijoiden testaamiseen, mittaamiseen ja syrji opettaja. Hän kehotti istumaan, kilpailuun ja sivuutettu esimerkiksi liha- kun muut juoksivat. ”kun ethän var- vien oppilaiden tarvitsema tuki, on sel- maan jaksa, odota täällä”. Onneksi västi jätetty käyttämättä tilaisuus vah- löysin liikunnan ilon muualta. (3343) vistaa ruumiillista itsetuntoa, mikä hyö- dyttäisi pysyvän liikuntasuhteen syntyä Joukkueiden valinta siten, että se mah- ja antaisi itseluottamusta liikkumisen dollistaa tällaisten hierarkioiden ra- myös aikuisena. Samalla on myös ope- kentumisen sekä hyväksyy toisten op- tettu sekä lihaville että normatiivisen pilaiden avoimen pettymyksen ilmaisun kokoisille oppilaille ruumishierarkiois- saadessaan huonoksi oletetun pelaajan, ta ja oikeutettu ei-normatiivisenkokois ilmentää sekä kulttuuriin että liikunta- ten oppilaiden huono kohtelu. kasvatukseen sisäänrakennettua normatiivisen ruumiin oletusta, sen suosi- Lihavien liikkujien mista ja myös näiden institutionaalista epäkunnioittava kohtelu hyväksyntää. Liikuntatunneilla on luotu perustaa eritoten lihavien lasten ja Lihavan ruumiin näkyvyys ja arvioivan nuorten vastentahtoiselle liikkumisel- katseen kohteena oleminen on olennai- le ja opetettu heihin kohdistuvia syr- nen lihavaa subjektiutta määrittävä ko- jivien käytäntöjen hyväksyttävyyttä. kemus (esim. Kwan 2010; Gailey 2014). Nämä molemmat opit näkyvät myös li- Tämä koskee erityisesti liikuntaa julki- havien ihmisten myöhemmissä liikun- sissa tiloissa, joissa ruumis on erityisen takokemuksissa. altis katseille. Pelkkä pelko arvostelusta Aineistossa toistuu huomio, että lap- nostaa kynnystä julkisessa tilassa liik- suuden ja nuoruuden liikuntakasvatus ei kumiseen kuten seuraavasta sitaatista ole onnistunut herättämään kiinnostusta ilmenee. liikuntaan tai auttanut löytämään itselle sopivaa ja mielekästä liikkumisen muo- Kokoni takia en kehtaa mennä ryh- toa. Seuraavassa sitaatissa tämä yhdistyy mäliikuntaan. Kaikkien timmien ja myös aikuisuudessa jatkuvaan araste- taipuvien keskellä tunnen itseni huo- luun mennä liikkumaan julkiseen tilaan: noksi ihmiseksi. Lisäksi koko ajan tuntuu siltä, että kaikki tuijottavat ja Toivon, että olisin saanut koulussa arvostelevat ”läskiä, joka kehtasi tulla enemmän käsitystä liikuntalajeista ja tänne meidän kunnollisten ihmisten kipinää liikkumiseen, hankala yrittää seuraan”, vaikka järki sanoo, että tus- keksiä tässä iässä mikä laji minulle kimpa kukaan minuun isommin uhraa sopisi. Vaikka olen melko rempseä täti ajatusta. (2876) nykyään, niin kynnys mennä salille tai uimahalliin on vieläkin korkeahko. Lihavilla liikkujilla on kuitenkin usein (2677) hyvät perusteet pelätä liikuntatiloihin

Lihavien ihmisten liikunta ja sen esteet 59 menemistä. Heillä on usein kokemusta jastavaa pukeutumista (esim. Harjunen häirinnästä, pilkasta ja muusta huonos- 2016b). Opittu häpeä oman ruumiin ul- ta ja epäasiallisesta kohtelusta liikuntaa komuodosta ja pelko huomion kohteek- harrastaessaan. Toiset liikkujat, mutta si joutumisesta ovat keskeisiä syitä, mik- myös toisinaan liikunnan ammattilaiset si lihavat naiset eivät mielellään harras- kohtelevat lihavia liikkujia epäkunnioit- ta liikuntaa muiden nähden (Harjunen tavasti ja antavat heidän näin ymmär- 2009). Ajatus toisten kriittisten katsei- tää olevan väärässä paikassa tai ehkä den alla liikkumisesta on este sellaisel- pikemminkin vääränlaisessa ruumiis- lekin liikkumiselle, joka koetaan mie- sa. Koska niin moni liikuntalaji edellyt- luisana, kuten seuraavista sitaateista tää tiettyä ympäristöä ja materiaalisia käy ilmi: puitteita, on ymmärrettävää, että ym- päristön lihavaan liikkujaan kohdista- Esim. uimarannalla ja uimahallissa ma vihamielisyys vaikuttaa liikunta- ja (lastenkin kanssa) käydessä saan harjoittelumuotojen valintaan tai liik- osakseni tuijotusta, joskus ilkeitä kumispäätökseen ratkaisevasti. Seuraa- kommenttejakin. Tämä on johtanut vassa sitaatissa nämä kokemukset ovat siihen, että välttelen uimista joka selkeästi esillä. muuten olisi itselleni mieluisa liikun- tamuoto. (2722) Lenkillä vastaantulijat katsovat pahasti. Kuntosalilla kävin muuta- Uiminen, vesijumppa ja vesijuoksu man kuukauden ja haluaisin jatkaa, olisivat painoiselleni parhaita liikun- mutta toisilta kuntoilijoilta saamani tamuotoja, mutta en kehtaa mennä huono kohtelu estää minua mene- uimahalliin ulkonäköpaineiden vuoksi. mästä salille. Salikortti on maksettu Kuntosalilla sama juttu, sielläkin olen puoleksi vuodeksi, mutta lojuu käyt- saanut ylimääräisiä katseita: ”Katso tämättömänä. Etenkin nuorilta salilla nyt, siellä se läski taas hikoilee. Se kävijöiltä kuulee kovaan ääneen yrittää varmaan laihduttaa.” Todella sanottuna ”Tänne tuli joku läski” ”kannustavaa” kommentointia, he kun -tyyppistä ja kerran tein omaa tree- luulevat että olen myös kuuro. (3333) niäni yhdellä puolella salia ja neljä tyttöä oli toisella puolella salia teke- Liikuntaharrastus yhdistetään lihavien mässä omaansa. Lähtiessään ovella ihmisten kohdalla usein yksinomaan yksi huusi kovaan ääneen jotain, joka painonpudotukseen, ei esimerkiksi päättyi ”...kun tuo pelle tuli keskeyt- omaehtoiseen kiinnostukseen liikkua tämään”. (2624) tai liikkumisen nautintoon. Lihavat ihmiset eivät ole tässä mielessä olemas- Yllä olevan kaltaiset kokemukset saavat sa liikunnan subjekteina muutoin kuin lihavan välttelemään erityisesti sellaisia kyse on lihavan vartalon laihdutusyri- liikunnan muotoja, jotka tapahtuvat jul- tyksestä. Liikunta siis yhdistetään eri- kisella paikalla tai vaativat vartalon pal- tyisesti lihavien ihmisten kohdalla toi-

60 2 Liikunnan ahtaat normit mintaan, jonka ei pitäisi olla pysyvä tai taan oteta huomioon esimerkiksi liikun- normalisoitu tila ja joka aiheuttaa mo- tatunteja suunnitellessa. Lihavat ihmiset nille suurta henkistä painetta ja ahdis- tuntevat usein liikuntapaikat epämuka- tusta. Tämä ylläpitää käsitystä liikkujal- vina, epäkutsuvina ja sosiaalisesti tur- le sallitun ruumiin rajoista ja liikunnan vattomina paikkoina (esim. Mansfield kuulumisesta vain vartaloiltaan norma- 2011). tiivisille ihmisille. Myös lihavat aktiiviliikkujat joutu- Kun liikunta ymmärretään vain ruu- vat käymään neuvottelua oman halunsa miin normalisoinnin tai sen ylläpidon liikkua ja muiden siihen kohdistamien välineenä, liikuntasuhteesta tulee väis- ennakkoluulojen kanssa kuten esimer- tämättä osa tätä vaatimusta. Lihavil- kiksi seuraavan kirjoittajan kokemuk- le ihmisille, joille lihomisen ja laihtu- sista käy ilmi. Näiden ennakkoluulojen misen vuorottelu on tavallinen koke- sivuuttamisesta ja liikkumisesta niistä mus, tämä voi tarkoittaa esimerkiksi huolimatta koetaan ylpeyttä. sitä, että liikunta assosioituu tähän onnistumisen ja epäonnistumisen sykliin. Runsaasta ylipainosta huolimatta Jos lähtökohtana on halu parantaa (li- menin aikuisten uintitekniikkatreenei- havien) ihmisten fyysistä kuntoa ja ter- hin ja opettelin näin keski-iän kynnyk- veyttä, liikkumiseen olisi todennäköi- sellä oikeasti uimaan, eli rintaa, vapa- sesti mielekkäämpää kannustaa ilman ria ja selkää. Uimahallissa ja rannalla näin kiinteää kytköstä usein ahdistavak- olen edelleen se XXL-kokoinen, mutta si koettuun painonpudotusvaatimuk- ylpeä taidoistani. Samoin aloitin las- seen. Tämän esimerkiksi niin kutsuttu kettelun uudestaan. Kaupassa kyllä Health at Every Size (HAES), jonka voi- nuori, hoikka mies pyöritteli päätänsä, si ehkä suomentaa ”Terveyttä joka koos- kun kerroin painoni hänen säätäes- sa” -ajatteluksi, on pyrkinyt nostamaan sään uusia, juuri ostamiani laskettelu- esille (esim. Bacon & Aphramor 2011). monoja ja suksien siteitä. (3253) Liikkumisen lähtökohtana lihavan ruumiin muutos on muutoinkin epärealisti- Lihavien liikkujien kulttuuri nen, sillä noin 95 prosenttia laihduttajis- nen näkymättömyys ta epäonnistuu (esim. Mann ym. 2007). Tämä kyseenalaistaa laihtumisen liha- Mutta enemmän tarvittaisiin juttuja vien liikunnan primäärisenä tavoitteena. mediaan ylipainoisista ihmisistä, jotka On ristiriitaista, että samaan aikaan, silti uskaltavat harrastaa, jopa liikun- kun on vallalla käsitys, että liikunta on taa, siitä iloiten ja nauttien. Ja kyllä, itsestään selvä parannuskeino lihavuu- olen myös kuntosalin vip-asiakas. teen (esim. Korhonen 2015), liikunta- (3253) välineitä tai -paikkoja ei ole rakennettu lihavia liikkujia varten, eikä heidän Väitän, että epänormatiivisina pidetty- erityistarpeitaan vaikkapa liikunnan jä ruumiita työnnetään aktiivisesti pois mukauttamisessa tai heidän tuen tarvet- liikunnan kentältä tietyin diskursiivisin

Lihavien ihmisten liikunta ja sen esteet 61 ja konkreettisin käytännöin. Nämä dis- miit jäävät mediassa liikunnan alueen kurssit ja käytännöt ovat usein vallitse- ulkopuolelle. van lihavuusdiskurssin mukaisia ja si- Lihavien liikkujien näkymättömyys ten luonnollistettuja arkisiin puheisiin näyttää perustavan sekä oletukseen, ja käytäntöihin. Todennäköisesti juuri etteivät lihavat liiku, että käsitykseen tästä syystä niiden mahdollista vahin- ”ihanneliikkujasta”, joka sulkee heidät goittavuutta, ulossulkevuutta ja epäsen- ulos liikunnan kollektiivisesta ymmär- sitiivisyyttä ei välttämättä helposti tun- ryksestä. Lihavan ihmisen näkyvyys nisteta. ja tilan ottaminen sellaisissa paikois- Lihavat ihmiset ovat olleet pitkään sa, jossa hän on ikään kuin ”pois pai- kulttuurisesti marginalisoituja ja nä- koiltaan” eli pois lihavalle ihmisille so- kymättömiä. Silloin kun lihavat ihmi- piviksi määritellyistä ympäristöistä tai set ovat esillä esimerkiksi kulttuurisis- konteksteista (kuten laihduttaminen) sa representaatioissa, heidät esitetään aiheuttaa jo yksin reaktioita. Lihavan usein epäsuotuisassa valossa (esim. ruumiin esittäminen tai näkyminen liik- Heuer ym. 2011). Lihavat liikkujat ovat kuvana subjektina voi herättää suurta näkymättömiä myös liikunnan kulttuu- vastustusta (esim. Sniezek 2019) ja jopa risissa esityksissä ja heidän näkyvyy- aggressiota. tensä herättää vastustusta ja aggressii- Lihavuuteen ja lihaviin ihmisiin koh- visiakin reaktioita. Liikunnan ja liikku- distuvia ennakkoluuloja havainnollistaa vien ruumiiden representaatio mediassa urheiluvaate- ja välinevalmistaja Niken on hyvin kapea-alaista. Lihavia liikku- plus-kokoisesta naismallinukesta kesäl- jia tai urheilijoita ei juuri näy median lä 2019 noussut kohu. Tämä kohu saa- liikuntakuvastoissa olipa kyse kilpaur- vutti myös Suomen. Mallinukke oli puet- heilusta tai tavallisista kuntoliikkujis- tu valmistajan naisten plus-koon urhei- ta. He eivät ole koskaan kuvissa, kun luvaatemalliston vaatteisiin, jotka olivat tehdään juttuja urheilusta, laaditaan lanseerattu muutamia vuosia aiemmin. esitteitä tai mainoksia liikuntapalvelu- Kohun käynnisti toimittaja Tanya Goldin jen tarjoajille, elleivät kyseiset yrityk- artikkeli Daily Telegraph -lehdessä, jos- set tarjoa painonhallintaan tähtääviä sa hän esitti mallinuken markkinoivan palveluita. Tällöin lihavat ruumiit ovat sairaalloista lihavuutta ja tekevän sen esillä ennen-jälkeen-tyylisissä kuvis- hyväksyttäväksi ominaisuudeksi. Gold sa, joissa lihavuus edustaa korjattavaa, kyseenalaisti kolumnissa ilkein sanan- normalisoitavaa ja parannettavaa ruu- kääntein noin kokoa 48–50 edustavan mista, ei aktiivista, urheilullista tai vah- mallinuken kokoisen henkilön tervey- vaa ruumista. Näkyvyys ja näkymättö- dentilan, kyvyn liikkua tai olla kiinnos- myyskin on sukupuolittunutta. Esimer- tunut liikunnasta: kiksi Kennedyn ja Markulan (2011, 4–5) mukaan liikunnallinen naisruumis on He ovat pukeutuneet Niken kuului- mediassa yksiselitteisesti nuori, hoikka saan tunnukseen, joka viestittää: ter- ja kiinteä. Kaikenlaiset muut naisruu- vetuloa valtavirtaan.

62 2 Liikunnan ahtaat normit Niken uusi mallinukke ei ole kuiten- dellisesti järkevä ratkaisu etsiä uusia kaan kokoa 40, joka olisi terveellinen markkinoita ja kohderyhmiä. Aloite on koko, eikä edes kokoa 44, joka on kuitenkin merkittävä, sillä plus-kokoi- kookas, muttei kuitenkaan vielä tapa sista urheiluvaatteista on ollut alitarjon- naista. Hän on valtava, jättiläismäi- taa tai niitä ei ole ollut lainkaan saatavil- nen, äärettömän suuri. Hän uhkuu läs- la. Lihavienhan ei ole uskottu liikkuvan kiä. Hän on kaikin tavoin sairaalloisen (Solovay & Rothblum 2010, 6). Ristiriita lihava, eikä todellakaan ole valmis- liikuntakehotusten ja urheiluvaatteiden tautumassa juoksemaan kiiltävässä puutteen lihavalle liikkujalle välittämän Nike-asussaan. Hän ei kykene juok- viestin välillä tulee esille hyvin selvästi semaan. Hän on todennäköisemmin näiden vastaajien kokemuksissa. esidiabeettinen ja matkalla lonkka- leikkaukseen. Tämä on Niken puolelta Olen myös huomannut että lihaville hirvittävän kyynistä ajattelua4. (Gold, naisille ei ole urheiluvaatteita, isom- Daily Telegraph 9. kesäkuuta 2019) matkin koot ovat usein hyvin kapealla leikkauksella ja on hirveän vaikeaa Goldin artikkeli sai aikaan palautevyö- ajatella että on hyväksyttävää ryn Twitterissä. Sosiaalisessa mediaan urheilla kun ei mahdu edes urheilu- kirjoittaneet pitivät artikkelia loukkaa- vaatteisiin ja samaan aikaan kaik- vana ja Goldia itseään lihavuuskammoi- kialla toitotetaan miten pitäisi lisätä sena ja naisvihamielisenä5. liikuntaa. (2489) Nike markkinoi plusmallistoaan lauseella ”celebrate the diversity and inclu- Eniten ärsyttää urheilu- ja liikunta- sivity of sport”, joka korostaa urheilua vaatteiden totaalinen puuttuminen. harrastavien moninaisuutta ja kaikkien Nuorempana pidin hiihdosta, jokunen mahdollisuutta harrastaa urheilua. Kau- vuosi sitten halusin alkaa harrastaa pallisen toimijan kiinnostuksen aitou- uudelleen, vaan homma kaatui siihen, teen lisätä urheilun diversiteettiä voi että mistään ei löytynyt kunnon hiih- suhtautua kyynisesti, sillä vaatevalmis- toasua. Farkuissa tai siinä läskinpeit- tajanhan olisi joka tapauksessa talou- toteltassa ei voi hiihtää! (2639)

4 They wear the famous Nike tick, which says: wel- Vaatetuskysymystä voi pitää triviaali- come to the mainstream. Yet the new Nike manne- quin is not size 12, which is healthy, or even 16 – na tai tekosyynä urheilun välttämisel- a hefty weight, yes, but not one to kill a woman. She is immense, gargantuan, vast. She heaves with le, mutta sopivien vaatteiden puute on fat. She is, in every measure, obese, and she is not merkittävä symbolinen ja konkreetti- readying herself for a run in her shiny Nike gear,” “She cannot run. She is, more likely, pre-diabetic nen este harrastamiselle. Kuten Green- and on her way to a hip replacement. What terrible leaf kumppaneineen (2019, 77) toteavat, cynicism is this on the part of Nike?” liikuntavaatteiden avulla pukeudutaan 5 Gold kirjoitti syksyllä 2019 katuvasävyisen artikkelin kolumninsa vastaanotosta, ja se julkaistiin liikkujan rooliin. Sopivien liikuntavaat- The Guardian lehdessä (Gold 2019). Hän selitti ar- teiden saatavuuden on havaittu estävän tikkelin sävyä itsevihallaan ja omalla ongelmalli- sella suhteellaan ruokaan ja painoon. naisten identifioitumista liikkujaksi. Pu-

Lihavien ihmisten liikunta ja sen esteet 63 keutuminen epäasianmukaisiin vaat- kentällä liikunnan kapeasti ymmärretyn teisiin on taas käyttäjän näkökulmasta oletussubjektin, heihin yleisesti ja liik- epämukavaa, ja se voi olla konkreetti- kujina liittyvien stereotypioiden ja ennen este liikunnalle ja itsensä mieltämi- nakkoluulojen ja selkeiden materiaalis- selle liikkujana. ten esteiden kuten liikuntavälineiden ja Yllä siteeraamaani kolumni on kiin- -vaatteiden saatavuuden vuoksi. nostava, koska se havainnollistaa liha- Se, että lihava ihminen ei sovi vallit- viin ihmisiin ja lihaviin liikkujiin koh- seviin käsityksiin liikkujasta, tulee en- distuvat ennakkoluulot hyvin kärjek- sinnä tunnistaa ja nostaa kriittiseen kes- käästi. Kolumnin tekee kiinnostavaksi kusteluun. Käsitys lihavan ihmisen epä- myös sitä seurannut yleisöreaktio. Tul- liikunnallisuudesta tulee haastaa, sillä kitsen, että viime vuosikymmenen aika- se ylläpitää ja tuottaa ennakkoluuloja na maailmanlaajuisesti valtavirtaistunut sekä rakentaa turhaan esteitä osallis- niin kutsuttu body positivity eli kehopo- tumisen tielle. Huomion kiinnittäminen sitiivisuusliike on lisännyt tietoisuutta niihin liikuntakasvatuksen tai liikunnan lihavien vartaloiden marginalisoinnin kentän käytäntöihin, jotka työntävät li- ongelmallisuudesta. Ilmiö tunnistetaan havia ihmisiä pois liikunnan parista on aikaisempaa laajemmin ja sitä pyritään tärkeää. Mikään yksittäinen toimiala ei myös haastamaan. kuitenkaan voi yksin ratkaista lihavien Sosiaalisen käytöksen ja sopivuuden liikunnan esteiden tai lihavuutta koh- rajoja on vedetty uudelleen, ja esimer- taan tunnetun ahdistuksen perussyytä kiksi lihavien ruumiiden pilkkaamis- eli lihavuuden stigmatisoitua asemaa ta ei pidetä enää aivan yhtä sopivana nykykulttuurissa ja yhteiskunnassa. kuin aiemmin. Lihavuudesta on tulos- Tämä vaatii myös laajempaa yhteiskun- sa tai siitä on jo jossain määrin tullut nallista keskustelua kehojen moninai- ominaisuus, johon kohdistuva vihamie- suudesta ja yhdenvertaisuudesta sekä lisyys ymmärretään epäasialliseksi ja lihaviin ihmisiin ja kehoihin kohdistu- syrjiväksi. vien ennakkoluulojen tunnistamista, kä- sittelyä ja purkamista. Viime vuosina on julkisuudessa pu- Kohti yhdenvertaisempaa huttu yhä enemmän liikunnan kentällä liikuntakulttuuria tapahtuvasta painostuksesta erityises- Olen tässä artikkelissa esittänyt, että lii- ti naisurheilijoiden kehon koon, muo- kunnan kentällä vallitsee kulttuurises- don ja painon suhteen. On selvää, että ti diskursiivisesti ja sosiaalisesti raken- kyse ei ole vain lajien – ja kovan kilpai- tunut käsitys ”oikeanlaisesta ja hyväk- lun vaatimuksista, joilla näitä käytän- syttävästä liikkuvasta (nais)ruumiista töjä joskus näkee puolustettavan. Lii- ja subjektista”, joka saa näkyä, toimia kunnan kentän ei tulisi olla hyväksyt- ja osallistua liikunnan eksklusiivisella ty alusta vahingoittaville käytännöille. kentällä. Lihavat rikkovat tätä ihannet- Erityisesti naisurheilijoiden vartaloiden ta. Lihavat ihmiset ovat haaste liikunnan koon ja painon valvominen heijastelee

64 2 Liikunnan ahtaat normit seksistisiä odotuksia oikeanlaisesta liik- teluun, liikunta ei näyttäydy aineistos- kuvasta naisruumiista, mitä tämä julki- sa kuitenkaan ainoastaan hankalana tai nen keskustelu osaltaan purkaa. epämieluisana asiana. Vastauksissa on Tässäkin artikkelissa on ollut esillä myös myönteistä puhetta liikunnasta, lihavien naisten kokemukset, pelko ja sillä tutkittavat kertovat myös liikunta- ahdistus ruumiin näkyvyydestä ja ar- harrastuksista, onnistumisista, halusta vioinnin kohteena olemisesta liikkues- liikkua ja liikkumisen nautinnosta. Jotta sa. On ilahduttavaa, että lihavat ihmiset kuva lihavista liikkujista ei muodostui- ovat viime vuosien lihavuusaktivismin si vain kielteisten kokemusten pohjalta, ja kehopositiivisuusliikkeen kannus- jatkotutkimus liikunnan merkityksestä tamina myös itse pyrkineet ottamaan lihaville ihmisille ja erityisesti heidän enemmän tilaa ja lisänneet näkyvyyt- positiivisista liikuntakokemuksistaan tään liikunnan kentällä. Aktiivisten ja on tärkeää ja tarpeellista. liikkuvien lihavien naisten kulttuurinen näkyvyys on jo lisääntynyt, kun aiemmin portinvartijana toimineet mediat voidaan nyt sivuuttaa sosiaalisen median kanavien avulla. Esimerkkinä täs- tä ovat jo useana vuonna eri sosiaalisissa medioissa rantakauden alussa jaetut ”every body is a beach body” eli ”kaikki vartalot ovat rantakunnossa” -meemit ja lihavien naisten itsestään jakamat ui- mapukukuvat. Lihavat aktivistinaiset te- kevät näin rohkeasti konkreettista tilaa ja antavat symbolisesti kaikenkokoisille naisvartaloille luvan näkyä. Tämänkal- taisilla positiivisilla representaa tioilla on mahdollisuus vaikuttaa yleisiin asenteisiin ja sitä myöten myös liikunnan kentän yhdenvertaisuuteen ja inklusii- visuuteen, vaikka ne eivät voikaan kor- vata konkreettisia toimenpiteitä, joita liikunnan kentällä näiden tavoitteiden toteutumiseksi tarvitaan. Liikunta on keskeinen ruumiillisen itsetunnon rakentajana. Parhaimmil- laan se on lihavillekin liikkujille voima- uttavaa ja mielekästä toimintaa. Vaikka olen keskittynyt tässä artikkelissa ne- gatiivisten liikuntakokemusten tarkas-

Lihavien ihmisten liikunta ja sen esteet 65 Lähteet Harjunen, H . 2002 .The construction of the acceptable female body in Finnish school . In: Bacon, L ., Aphramor, L . 2011 . Weight Science: Sunnari Vappu, Kangasvuo, J .and Heikkinen M . Evaluating the Evidence for a Paradigm eds ., Gendered and sexualized violence in edu- Shift . Nutrition Journal 10, 9 . https://doi . cational environments . Femina Borealis publica- org/10 1186/1475-2891-10-9. tion series no 5: Oulu University . Ball, K ., Crawford, D . & N . Owen, N . 2000 . Too Harjunen, H . 2004 Lihavuus, stigma ja suku- fat to exercise? Obesity as a barrier to physical puoli . Teoksessa: Jokinen, Eeva, Husso Marita activity . Aust . N . Z . J . Public Health 24: 331–333 . and Kaskisaari, Marja (toim .) Ruumis töihin! Blair . S . N . & Brodney, S 1999 . Effects of phy- Käsite ja käytäntö . Tampere: Vastapaino . sical inactivity and obesity on morbidity and Harjunen, H . 2009 . Women and fat: approaches mortality: current evidence and research issues . to the social study of fatness . Jyväskylä Studies Med . Sci . Sports Exercise, Vol . 31, No . 11, in Education, Psychology and Social Research Suppl ,. pp . S646–S662 . no: 379, 2009 . The University of Jyväskylä . Boero, N . 2012 . Killer Fat: media, medicine and Harjunen, H . 2016a . Neoliberal bodies and the morals in the American obesity epidemic . New gendered fat body . London: Routledge . Brunswick: Rutgers University Press . Harjunen, H . 2016b Ulossulkemisia liikunnan Bordo, S . 1993 . Unbearable weight: feminism, kentällä: lihava liikkuva naisruumis katseiden western culture and the body . Berkeley: Univer- kohteena . Kirjassa, Berg, Päivi ja Kokkonen, sity of California Press . Marja (eds ). Erilaiset liikkujat . Helsinki: Nuoriso- Bouchard, C ,. Depres, J .–P . &Tremblay, A . 1993 . tutkimusverkosto . Exercise and Obesity . Obesity Research, 1: Heuer, Chelsea A ,. McClure Kimberley J ., Puhl, 133–147 . Rebecca . 2011 . Obesity Stigma in Online News: Brownell, K . and Teachman, B . 2000 . Implicit A Visual Content Analysis . Journal of Health anti-bias among health professionals: is anyone Communication, 0, 1–12 . Immune? International Journal of Obesity 25, Heywood, L . 2007 . Producing girls: empire, pp . 1525–1531 . sport, and the neoliberal body . In, Hargreaves, Chambliss, H . Finlay, C . & Blair S . 2004 . Attitu- J ., and Vertinsky, P . eds . Physical culture, power, des Toward Obese Individuals Among Exercise and the body . New York: Routledge . pp . 101–120 . Science Students . Medicine & Science in Sports Härkönen, J . & Räsänen, P . 2008 . Liikalihavuus, & Exercise 36(3):468–74 . työttömyys ja ansiotaso . Työelämäntutkimus – Dworkin, S . & Wachs F . 2009 . Body panic: gen- Arbetslivsforskning 6 (1), pp . 3–16 . der, health, and the selling of fitness . NYC: New Kauppinen, K ., and Anttila, E ., 2005 . ”Onko pai- York University Press . nolla väliä: hoikat, lihavat ja normaalipainoiset Farrell, A .E . 2011 . Fat shame: stigma and the fat naiset työelämän murroksessa?” Työ ja perhe body in American culture . New York: NYU Press . aikakauskirja 2, Työ, perhe ja elämän moninaisuus II . Työterveyslaitoksen julkaisuja . Gailey, J . 2014 . The hyper(in)visible fat woman . New York: Palgrave McMillan . Kennedy, E . & Markula, P . 2011 . Introduction: Beoynd Binaries: Contemporary Approaches Gard, M . & Wright, J . 2005 . The obesity epide- to Women and Exercise . In Kennedy, E . ja Mar- mic: science, morality and ideology . New York: kula . P . (toim .) Women and Excercise: The Body, Routledge . Health and Consumerism . London: Routledge . Grabowski, D C. &. Ellis, J .E . 2001 . High body Kosonen, U . 1998 . Koulumuistoja naiseksi kas- mass index does not predict mortality in older vamisesta . Jyväskylä: SoPhi . people: analysis of the longitudinal study of aging . Journal of American Geriatric Society . Kwan, S . 2010 . Navigating Public Spaces: Gen- Jul,497, pp . 968–796 . der, Race, and Body Privilege in Everyday Life . Feminist Formations, Vol 22 No .2, pp .144–166 . Greenleaf, C, Hauff, C ., Klos, L ., Serafin, G . 2019 . “Fat People Exercise Too!”: Perceptions and Kyrölä, K . 2007 . ”Lihavuusvaara! pelon politiikka Realities of Shopping for Women’s Plus-Size ja lihava ruumiillisuus Helsingin sanomissa ”. Exercise Apparel . Clothing and Textiles Research Kirjassa, Kyrölä, K . and Harjunen H . (toim ). 2007 . Journal, Vol: 38 issue: 2, page(s): 75–89 . Koolla on väliä: lihavuus, ruumisnormit ja sukupuoli . Helsinki: Like . pp . 49–82 .

66 2 Liikunnan ahtaat normit LeBesco, K . 2004 . Revolting bodies: the struggle Scott-Dixon, K . 2008 Big Girls Don’t Cry: Fitness, to redefine fat identity . Amherst & Boston: Uni- Fatness, and the Production of Feminist Kno- versity of Massachusetts Press . wledge, Sociology of sport journal 25(1):22–47 DOI: 10 .1123/ssj .25 1. .22 LeBesco, K . 2010 . Fat panic and the new morality . In: Metzl J . and Kirkland, A . eds . Against Sniezek, T . 2019 Running While Fat: How Women Health: How health became the new morality . Runners Experience and Respond to Size Discri- New York: New York University Press . pp . 72–82 . mination, Fat Studies, DOI: 10 .1080/21604851 .20 19 .1671135 Mann, T ., Tomiyama, A . J ., Westling, E ., Lew, A .-M ., Samuels, B ., & Chatman, J . 2007 . Medi- Solovay, S . & Rothblum, S . 2009 . Introduction . care’s search for effective obesity treatments: In Rothblum, E . and Solovay, S ,. The fat studies Diets are not the answer . American Psycholo- reader . New York: NYU Press . s 1–8. . gist, 62(3), 220–233 Stanley, P . 2020 . Unlikely hikers? Activism, Mansfield, L . 2011 . Fit, fat and feminine . The stig- Instagram, and the queer mobilities of fat matization of fat women in fitness gyms . Kir- hikers, women hiking alone, and hikers of jassa Kennedy, E . ja Markula, P . (toim ). Women colour, Mobilities, 15:2, 241–256 . and Exercise: The Body, Health and Consume- Wann . M . 2009, Foreword: fat studies: an invita- rism Routledge Research in Sport, Culture and tion to revolution In Rothblum, E . and Solovay, Society, London: Routledge . S ., The fat studies reader . pp . I–xxv . McIntosh, T ., Hunter, D . J ., & Royce, S . 2016 . Wen C .P, Cheng, D ., Tsai SP, et al . 2009 . Are Barriers to physical activity in obese adults: A Asians at greater mortality risks for being rapid evidence assessment . Journal of Research overweight than Caucasians?: Redefining in Nursing, 21(4), 271–287 . obesity for Asians” . Public Health Nutr . 12, Murray, S . 2008 . The ”fat” female body . Basin- pp .497-506 . gstoke: Palgrave Macmillan . Wolf, N . 1991 [1990] . The Beauty Myth . London: Ojala, K . 2011 Nuorten painon kokeminen ja Vintage laihduttaminen . Health Behaviour in School- Zdrodowski, D . 1996 . Eating out . The expe- Aged Children HBSC-Study ja WHO-koululais- rience of eating in public for the overweight tutkimus . Jyväskylän yliopisto Studies in Sport, Woman . Women’s Studies International Forum Physical Education and Health 167 . Jyväskylän 6: 655–664 . yliopisto . Owen, L . 2012 . Living fat in a thin-centric world: effects of spatial discrimination on fat bodies and selves . Feminism & Psychology . 22 ( 3), pp . 290–306 . Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2014/Liikunta https://eperusteet .opintopolku . fi/?fbclid=IwAR3tUKUpVcX9JbDxYK_beci- S8yldhIbmV71dYV5fvYy12K4zTn1rw9jMqA8#/ fi/perusopetus/419550/sisallot/530525?va- littu=428780 [viitattu 10 .11 .2019] Puhl, R . & Brownell, K . 2001 . Bias, discrimination, and obesity . Obesity Research, 9, pp . 778–805 . Rich, E ., Harjunen, H . & Evans, J . 2006 . Nor- mal gone bad: exploring discourses of health and the female body in schools . In Twohig, P . and Kalitzkus, V . eds ., Bordering Biomedicine: Making Sense of Health, Illness and Disease . Amsterdam and New York: Rodopi Press . pp . 177–196 . Saguy, A . 2013 . What’s Wrong with Fat? NYC: Oxford University Press .

Lihavien ihmisten liikunta ja sen esteet 67 ”He ovat pelaajina erilaisia” – maahanmuutto taustaiset pelaajat suomifutiksen kentillä

MARKO KANANEN1

Tiivistelmä

Maahanmuuttotaustaiset jalkapalloili- Aineistona toimivat niin jalkapalloi- jat ovat nousseet 2000-luvulla nopeas- lijoiden omaelämäkerrat kuin heitä kä- ti suomalaisen miesten jalkapalloilun sittelevät monipuoliset media-aineistot. huipulle. Artikkelissa pureudutaan hei- Teoreettisesti artikkeli rakentuu inkluu- dän jalkapallourallaan kohtaamiinsa sion ja ekskluusion käsitteiden ympäril- esteisiin, haasteisiin ja mahdollisuuk- le. Analyysin tulokset antavat viitteitä siin sekä siihen, millaisia ennakko-odo- siitä, kuinka maahanmuuttajuus eron- tuksia ja -oletuksia maahanmuutto- tekona suomalaisuuteen vaikuttaa suo- taustaisiin jalkapalloihin suomalaises- mifutiksen kentillä monenlaisina odo- sa mediassa kohdistuu. Jalkapalloa ja tuksina, oletuksina ja mielikuvina, jotka maahanmuuttoa koskevaa tutkimuskir- voivat parhaillaan avata mahdollisuuk- jallisuutta peilataan tekstissä suomalais- sia, mutta pahimmillaan syrjäyttää ja ten maahanmuuttotaustaisten huippu- sulkea ulos. jalkapalloilijoiden kokemuksiin ja heitä koskevaan kirjoitteluun suomalaisessa Avainsanat: jalkapallo, maahanmuutto, mediassa. yhdenvertaisuus, inkluusio

1 Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu

68 2 Liikunnan ahtaat normit Onko liikunta arvo, yhdenvertaisuus ja monikulttuu- yhdenvertaistava voima? risuus. Opetus- ja kulttuuriministeriön (2010) Vaikka usko liikunnan yhdenvertai- selvityksen mukaan liikuntaharrastuk- suutta lisäävään voimaan on vahva, sitä seen osallistuminen voi edistää maa- koskevat tutkimustulokset eivät ole yhtä hanmuuttajien osallisuutta, työllisyyttä, yksiselitteisiä (Berg ym. 2020; Collins & sosiaalisten suhteiden kehittymistä ja Kay 2014). Eri taustoista tulevien ihmis- siten helpottaa heidän kotoutumistaan. ten kokoaminen yhteen esimerkiksi pe- Ministeriön strategiassa päämääräksi laamaan jalkapalloa ei välttämättä syn- asetetaankin maahanmuuttajataustais- nytä ystävyyssuhteita tai poista ennak- ten nuorten harrastusaktiviteetin ko- koluuloja (Kivijärvi 2015; Harinen ym. hoaminen kantaväestön tasolle. Myös 2012). Tutkimustulokset korostavatkin uudessa liikuntalaissa (10.4.2015/390) sitä, ettei urheilu ole muusta yhteiskun- korostetaan eri väestöryhmien liikunnasta erillinen saareke, ja että yhdenver- tamahdollisuuksien edistämistä ja eri- taisuuden lisäksi urheilua ja liikuntaa arvoisuuden vähentämistä liikunnas- voidaan käyttää myös ulossulkemiseen, sa. Lain mukaan liikuntaharrastuksen eriarvoistamiseen ja syrjintään. (Müller lähtökohtina ovat esimerkiksi tasa- ym. 2008; Coalter 2007)

”He ovat pelaajina erilaisia” – maahanmuuttotaustaiset 69 pelaajat suomifutiksen kentillä Tutkimuksissa urheiluun osallistumi- tumista koskevia tutkimustuloksia ja sen haasteilla on havaittu olevan yhteys -kirjallisuutta peilataan suomalaisten esimerkiksi sosioekonomiseen asemaan maahanmuuttotaustaisten huippujalka- (Vanttaja ym. 2017), sukupuoleen (Ran- palloilijoiden kokemuksiin ja heitä kos- nikko 2016), vammaisuuteen (Eriks- kevaan kirjoitteluun suomalaisessa me- son, Armila & Rannikko 2018), moni- diassa. Aineistona toimivat niin miesjal- kulttuurisuuteen (Huhta 2013; Rönkkö kapalloilijoiden1 omaelämäkerrat kuin 2015; Zacheus ym. 2012) ja seksuaali- heitä käsittelevät monipuoliset media-ai- seen suuntautumiseen (Alanko 2013; neistot. Artikkelissa keskitytään jalka- Kokkonen 2016). Tutkimukset niin meil- palloon, koska se on yksi suosituimmis- lä kuin maailmalla osoittavatkin alhai- ta poikien liikuntamuodoista kantasuo- semman osallistumisasteen olevan si- malaisten ja maahanmuuttotaustaisten doksissa poikkeamiseen urheilukenttiä nuorten keskuudessa (Kokko & Martin hallitsevan valkoisen, keskiluokkaisen, 2019; Hakanen ym. 2019). Tutkimusten heteroseksuaalisen ja fyysisesti terveen mukaan erityisesti maahanmuuttotaus- miehen normista. (Collins & Kay 2014; taisten poikien kohdalla jalkapallon pe- Dagkas & Armour 2012) laaminen korostuu vapaa-ajan viettota- Maahanmuuttajien kohdalla liikun- pana (Kivijärvi & Mathias 2018). Heidän nan eriarvoistavia mekanismeja käsitte- kohdallaan elää usein myös voimakkaa- levä keskustelu on pureutunut näkyvästi na unelma jalkapalloammattilaisuudes- liikunta- ja urheiluharrastuksen kasva- ta (Agergaard & Sørensen 2009). viin kustannuksiin, joiden myötä las- Teoreettisesti artikkeli rakentuu so ten ja nuorten liikuntaharrastus uhkaa siaalisen inkluusion ja ekskluusion muuttua taloudellisesti mahdottomak- (Spaaij ym. 2014; Levitas ym. 2007) kä- si monille perheille. Tämän lisäksi huo- siteparin ympärille. Urheilussa tapahtu- miota on kuitenkin kiinnitettävä myös vaa mukaan ottamista ja ulossulkemista niihin sosiokulttuurisiin käytäntöihin ja tarkastellaan tarkemmin jalkapalloken- rakenteisiin, joiden myötä maahanmuut- tällä tarvittavien pääomien (Bourdieu tajat eivät syystä tai toisesta löydä paik- 1996) kautta. Maahanmuuttajien urhei- kaansa joukkueesta tai jossa seuran ja lussa kohtaamien sosiaalisen inkluusion maahanmuuttajan toimintatavat, arvot ja ekskluusion muotojen monipuolisel- ja päämäärät eivät kohtaa. Taloudelli- le tarkastelulle on tarve, sillä maahan- sen kynnyksen lisäksi yleisimpiä estei- muuttotaustaisia urheilijoita ei ole Suo- tä maahanmuuttajien liikuntaharrastuk- messa juurikaan tutkittu. (Huhta 2013; selle näyttäisikin eri tutkimusten valossa Berg & Piirtola 2014) Tutkimuskirjalli- olevan esimerkiksi harrastustoiminnan suuden ja suomalaisten huippujalkapal- asenneilmapiiri, epäasiallinen kohtelu ja loilijoiden tarinoiden välisiä yhtymäkoh- kielikynnys. (Myrén 1999; Zacheus ym. 2012; Junkkala & Lallukka 2012) 1 Tarkastelu on rajattu miesjalkapalloilijoihin ai- Tässä artikkelissa maahanmuutta neiston saatavuuden vuoksi. Maahanmuuttotaus- taisia naisjalkapalloilijoita on käsitelty suomalai- jien urheiluun ja liikuntaan osallis- sessa mediassa toistaiseksi vielä hyvin vähän

70 2 Liikunnan ahtaat normit tia ja eroavaisuuksia tarkastelemalla ar- Mukaan ottamisen ja ulossulkemi- tikkeli pyrkii nostamaan esiin erilaisia sen prosessit eivät ole kaksinapaisia inkluusion ja ekskluusion ulottuvuuksia tai ennalta määrättyjä, vaan ne raken- ja alleviivaamaan tulevaisuuden tutki- tuvat tilannekohtaisista ja -sidonnaisis- mustarpeita. Artikkelissa pyritään vasta kuulumisen ja osallisuuden ehdoista taamaan seuraaviin kysymyksiin: (Back 1996). Silverin ja Millerin (2003) • Millaisia mukaan pääsemistä edistä- mukaan inkluusio onkin käsitteenä dy- viä ja vaikeuttavia tekijöitä maahan- naaminen, koska se kattaa erilaiset ko- muuttotaustaiset jalkapalloilijat ovat kemukset ulos sulkemisen ja mukaan kohdanneet uransa varrella? pääsemisen jatkumolla. Kontekstisi- • Millaisia positiivisia ja negatiivi- donnaisuuden myötä inkluusio on myös sia ennakko-oletuksia ja mielikuvia suhteellista. Samalla yksilöllä tai ryh- maahanmuuttotaustaisiin jalkapal- mällä voi kontekstista ja eri tekijöistä loilijoihin on liitetty suomalaisessa riippuen olla hyvin erilaisia inkluusion mediassa? ja ekskluusion kokemuksia ja inkluu- • Entä millaisia eroja ja yhtäläisyyksiä sioprofiileja (Eräsaari 2005). aineistossa rakentuu maahanmuut- Urheilun ja liikunnan saralla eks totaustaisten ja kantasuomalaisik- kluusion tutkimuksen juuret ovat ta- si miellettyjen jalkapalloilijoiden ja loudellisessa huono-osaisuudessa. Tut- yleisemmin suomalaisen jalkapalloi- kimusten (esim. Hargie et al. 2015) mu- lun välille? kaan heikoimmassa taloudellisessa asemassa olevat ihmiset harrastavat liikuntaa selvästi muita vähemmän. Har- Teoreettinen viitekehys: rastusten suorien kustannusten lisäksi pääsy ja poissulkeminen taloudellinen huono-osaisuus näkyy esi- Artikkelin teoreettinen viitekehys ra merkiksi oman asuinalueen puutteelli- kentuu sosiaalisen inkluusion ja eks sissa harrastusmahdollisuuksissa sekä kluusion (Spaaij ym. 2014; Levitas ym. rajallisissa matkustusmahdollisuuksissa 2007) käsitteiden ympärille. Inkluusiolla oman lähialueen ulkopuolelle (Collins & tarkoitetaan laajasti ymmärrettynä pää- Kay 2014). Taloudellisesti huono-osais- syä yhteiskunnan järjestelmiin ja insti- ten alhainen osallistumisaste ei palau- tuutioihin ja sitä kautta tapahtuvaa osal- du kuitenkaan pelkäksi kustannusky- lisuutta ja kuulumisen kokemuksia. Tä- symykseksi, vaan taustalla vaikuttavat män vastakohtana on ekskluusio, jossa esimerkiksi myös erilaiset kulttuuriset yksilö suljetaan yhteiskunnan ja sen tavat, tiettyihin ryhmiin kohdistuvat instituutioiden ulkopuolelle. Sosiaali- asenteet ja itseluottamuksen ja kehon- nen ekskluusio voi saada monia ilmene- kuvan kaltaiset yksilölliset tekijät (Col- mismuotoja ja se voi viitata esimerkiksi lins & Kay 2014; Kingsley & Spencer- palveluiden, koulutuksen, toimintapaik- Cavaliere 2015). kojen ja mahdollisuuksien ulkopuolelle Resurssien ja puitteiden lisäksi ur- sulkemiseen (Long ym. 2002). heiluharrastukseen osallistumiseen vai-

”He ovat pelaajina erilaisia” – maahanmuuttotaustaiset 71 pelaajat suomifutiksen kentillä kuttavat siis myös monet sosiokulttuuri- ventaa maahanmuuttotaustaisten ur- set tekijät, joiden esiin tuomisessa voi- heilijoiden roolia ja mahdollisuuksia. daan hyödyntää Pierre Bourdieun (1996; ’Racial stacking’ (rodullinen leimaa- Bourdieu & Wacquant 1995) pääomia minen; Engh ym. 2017; Maguire 1991) koskevaa ajattelua. Bourdieun mukaan -käsitteellä kuvataan ilmiötä, jossa ur- sosiaalinen maailma rakentuu eri toi- heilijoiden oletetaan ihonvärin perus- mintojen muodostamista kentistä, joille teella soveltuvan paremmin tiettyihin ihmiset kokoontuvat tärkeänä pitämän- lajeihin tai tietyille pelipaikoille. Esi- sä ilmiön, kuten esimerkiksi jalkapallon merkiksi amerikkalaisessa ja brittiläi- ympärille. Kentän sisäisten pelisääntö- sessä tutkimusperinteessä on nostettu jen ja normien mukaisesti tietyt olemi- esiin sitä, kuinka tummaihoisten urhei- sen, toimimisen ja tietämisen tavat, eli lijoiden on katsottu soveltuvan parem- bourdieulaisittain pääomat arvottuvat min fyysisyyden varaan rakentuviin la- kentällä muita merkittävimmiksi. Näin jeihin ja rooleihin, kun taas taktista tai kentälle muodostuu oma logiikkansa ja strategista osaamista tai johtajaominai- omat arvostetut olemisen ja pelaamisen suuksia vaativat lajit ja roolit on varattu tapansa, joiden myötä myös kentän toi- usein valkoisille urheilijoille (Carring- mijat asettuvat hierarkiseen järjestyk- ton 2010; Hylton 2008). seen. Vaikka urheilupuheeseen siis liittyy- Urheilun pääomien kohdalla ilmei- kin ajatus meritokratiasta, jossa objek- simpänä esiin nousevat fyysiset ominai- tiivisesti mitattavissa olevat sekunnit, suudet ja niiden pohjalta rakentuva ur- metrit, kilot ja maalit ratkaisevat pa- heilun meritokratia. Voima, nopeus ja remmuuden ja aseman urheilun ken- ketteryys ovat esimerkkejä fyysisestä tillä, tutkimukset nostavat esiin myös pääomasta, jonka kautta yksilöt kamp- urheilun ja urheilullisuuden kulttuuri- pailevat asemastaan urheilun kentillä sidonnaista arvottamista ja sen kautta (Schilling 1991; Kingsley & Spencer-Ca- tapahtuvaa ulossulkemista. Bourdieulle valiere 2015). Tämän fyysisen pääoman fyysinen pääoma näyttäytyykin kulttuu- osalta maahanmuuttajiin liitetään usein risen pääoman alalajina, jonka myötä oletus poikkeuksellisesta urheilullisuu- toiset urheilemisen tavat arvottuvat toi- desta ja ”hyvistä geeneistä” (Hoberman sia korkeammalle. Näin urheiluun liit- 1997). Esimerkiksi Helena Huhdan tyy keskeisesti ajatus kehon kultivoi- (2013) haastattelemista monikulttuuri- misesta ja koulimisesta kentän arvos- sista huippu-urheilijoista monet kertoi- tettujen ja korkeaa statusta ilmaisevien vat hyötyneensä urheilun kentillä fyy- käytänteiden, tapojen ja arvojen mukai- sisestä ”ulkomaalaisuudestaan”, koska sesti (Bourdieu 1978; 1996). se oli tulkittu osoitukseksi poikkeuksel- Jalkapallon kontekstissa tämä kulti- lisen otollisista ominaisuuksista. voiminen näkyy esimerkiksi siinä, mil- Tutkimusten mukaan fyysiseen pää- laista jalkapalloa ja jalkapalloilijuutta omaan liittyvät positiivisetkin ennak- kentällä arvostetaan ja pidetään tavoit- ko-oletukset voivat kuitenkin myös ka- telemisen arvoisena. Eurooppalaisissa

72 2 Liikunnan ahtaat normit tutkimuksissa on tuotu esiin esimerkik- arvo- ja taparistiriitoja yhtenä merkittä- si afrikkalaisiin ja eteläamerikkalaisiin vänä haasteena ja mahdollisena ulossul- pelaajiin liitettyä mielikuvaa kypsymät- kevana tekijänä. tömyydestä ja kurittomuudesta ammat- Valmentajien ja seuratoimijoiden timaisiin ja luotettaviin paikallisiin pe- luoman kulttuurin lisäksi oikeanlaiseen laajiin verrattuna (Ungruhe 2014; Vidacs olemiseen liittyy myös pelin ja pelaami- 2006). Samoin maahanmuuttotaustaisen ulkopuolinen ryhmädynamiikka ja siin jalkapalloilijoihin on liitetty ennak- vertaissuhteet. Etenkin lasten ja nuorten ko-oletuksia itsekkyydestä ja heikosta kohdalla ryhmään kuulumisen merkitys työmoraalista (Sørensen & Sörensen on suuri urheilussa jatkamisen ja jaksa- 2009; Rosbrook-Thompson 2013). Suo- misen näkökulmista. (Kingsley & Spen- messakin ammattilaisina pelanneet ul- cer-Cavalier 2015; Tiihonen 2011) Jalka- komaalaiset jalkapalloilijat ovat koke- palloyhteisönkin sosiaaliset järjestykset neet saaneensa laiskan pelaajan leiman ja ryhmäsuhteet muotoutuvat erilaisten suomalaisista pelaajista poikkeavan pe- erontekojen ja luokitteluiden kautta, ja lityylinsä takia (Naakka 2014). ne voivat pohjautua niin kulttuuriseen Pelityylin ja -tavan lisäksi kulttuu- kuin sosiaaliseen taustaan tai vaikkapa ripääoma näkyy myös urheilun edus- tietynlaiseen arvo-, kokemus- ja elämis- tamassa ja edistämässä arvomaailmas- maailmaan. Maahanmuuttotaustaisia sa (Coakley 2011). Esimerkiksi Cushion nuoria koskevissa tutkimuksissa onkin ja Jones (2014) tutkivat jalkapalloval- havaittu kulttuurisista ja elämäntavalli- mentajien piiloagendana tuottamaa kä- sista eroista johtuvia erontekoja, rajan- sitystä legitiimistä (seura)kulttuurista, vetoja ja klikkiytymistä maahanmuutto- joka pitää sisällään niin asenteita, ar- taustaisten ja kantasuomalaisten nuor- voja kuin erilaisia käyttäytymistapoja. ten välillä (Berg 2016; Kivijärvi 2015). Heidän havainnoimiensa valmentajien Urheilun kentillä vallitsevat siis kohdalla esiin nousivat esimerkiksi auk- omanlaiset kulttuurinsa, jotka voivat toriteettien kunnioittaminen, kollektii- kutsua toisia mukaan mutta tuntua toi- visuus ja korkea työmoraali. Urheilun sille taas luotaantyöntäviltä (Kingsley arvomaailman osalta tutkimuksissa on & Spencer-Cavaliere 2015). Urheiluun problematisoitu myös esimerkiksi ur- mukaan päästäkseen ja siellä pärjätäk- heiluun liittyviä käsityksiä oikeanlaises- seen on tunnettava ja hallittava urheilun ta maskuliinisuudesta (Tiihonen 1994), toimintatavat, arvostukset ja vaatimuk- seksuaalisuudesta (Kokkonen 2016) tai set niin kentällä kuin sen ulkopuolel- vaikkapa uskonnollisesta vakaumukses- la. Pelkkä urheilullisuus tai ”hyvät gee- ta (Nakamura 2017; Pfister 2000), jot- nit” eivät välttämättä riitä, jos urheili- ka voivat sulkea monia urheilun ulko- ja ei muutoin istu urheilukulttuuriin ja puolelle. Yleisellä tasolla tutkimuksissa sen luomaan kuvaan oikeanlaisesta ur- (Kotamäki 2012; Agergaard & Sørensen heilijuudesta. (Hay 2012) Näennäisen 2009) onkin tuotu esiin maahanmuutto- neutraalin meritokratiapuheen kylläs- taustaisten pelaajien ja seurojen välisiä tämässä urheilussa nämä sosiokulttuu-

”He ovat pelaajina erilaisia” – maahanmuuttotaustaiset 73 pelaajat suomifutiksen kentillä riset arvotukset ja niiden kautta tapah- (Horsti 2005; Keskinen 2009), on urhei- tuvat rajanvedot ja erottautumiset jää- lun piirissä äänensävy ollut osin hyvin vät usein kuitenkin piiloon (Hylton 2008; erilainen. Esimerkiksi Helsingin Sano- Burdsey 2007). Tällöin jäävät huomaa- mien Kuukausiliite (Nieminen 2012) ju- matta myös erilaiset tavat, joilla urhei- listi etusivun jutussaan Suomen urheilun valtavirrasta poikkeavat liikkujat lun tulevaisuuden olevan maahanmuut- jäävät tai jätetään urheilun ulkopuolelle. tajissa. Tämä maahanmuuttajiin liitetty oletus poikkeuksellisesta urheilullisuu- desta näkyy hyvin myös suomalaisen Tutkimuskonteksti jalkapallon kohdalla, jossa maahan- Maahanmuuttotaustaiset jalkapalloili- muuttotaustaisten pelaajien joukosta on jat ovat nousseet 2000-luvulla nopeas- malttamattomana odotettu maajoukku- ti suomalaisen jalkapalloilun huipul- een kansainväliseen menestykseen joh- le. Vaikka miesten jalkapallomaajouk- dattavien ”Suomen zlataneiden” esiin- kueen historiasta löytyy joitakin maa- nousua (Nieminen 2012; Westö 2016; hanmuuttotaustaisia pelaajia, koostui Ylönen 2018). maajoukkue aina vuosituhannen vaih- Suomalaisessa urheilupuheessa teeseen asti käytännössä vain kanta- maahanmuuttotaustaiset jalkapalloili- suomalaisista ja suomenruotsalaisista jat asettuvat siis jatkumoon seurajouk- pelaajista (Peltola 2015; Kytölä 2017). kueissa 1970-luvulta lähtien pelannei- Kosovosta Suomeen turvapaikanhaki- den ulkomaalaisvahvistusten kans- jana tullut Shefki Kuqi oli ensimmäinen sa (Ismail 2017; Swarts 2014). Heidän 1990-luvulla kiihtyneen muuttoliikkeen nähdään parhaimmillaan nostavan suo- myötä Suomeen tullut maahanmuutta- malaisen jalkapalloilun tasoa merkittä- ja, joka nousi A-maajoukkueeseen (Ai- västi. Lähinnä meritokratian näkökul- rio & Walden 2010). Hänen jälkeensä masta käydyssä huippu-urheilupuhees- maahanmuuttotaustaiset pelaajat ovat sa ei esimerkiksi ole juurikaan käsitelty selvästi yleistyneet niin nuoriso- kuin sitä, ovatko maahanmuuttotaustaiset A-maajoukkueessa, ja esimerkiksi Suo- pelaajat ”riittävän suomalaisia” edus- men historiallisen EM-kisapaikan syk- tamaan Suomen maajoukkuetta. Etnis- syllä 2019 varmistaneessa joukkueessa ten, kulttuuristen tai sosiaalisten teki- maahanmuuttotaustaiset pelaajat olivat jöiden sijaan kansainvälisen jalkapal- keskeisessä roolissa. loliiton myöntämän edustusoikeuden Suomalaisen huippu-urheilun kon- ja riittävien pelitaitojen on katsottu oi- tekstissa maahanmuuttotaustaisia ur- keuttavan maajoukkuepaitaan. (Kytölä heilijoita koskevassa kirjoittelussa huo- 2017.) mionarvoista on ollut sen positiivinen Tämän artikkelin keskiössä olevista sävy. Siinä missä yhteiskunnan tasol- pelaajista käytetty termi ’maahanmuut- la maahanmuuttoa on käsitelty Suo- totaustainen’ on itsessään puutteellinen. messa tavallisesti ongelmien, huolipu- Aivan kuten monikulttuurisia huip- heen ja moraalisten paniikkien kautta pu-urheilijoita tutkinut Helena Huhta

74 2 Liikunnan ahtaat normit (2013) toteaa taustaltaan monikulttuu- suuden välille rakentuvia erilaisia ra- risten ihmisten tutkiminen on lähtökoh- janvetoja ja erottautumisia. taisesti ongelmallista siksi, että tutkit- Aivan kuten ekskluusio on dynaa- tavia yhdistävä tekijä samalla myös mista ja kontekstisidonnaista (Silver erottaa heidät toisistaan. Tässäkin ar- & Miller 2003), niin myös jalkapalloi- tikkelissa esiintyvien jalkapalloilijoiden lijoiden maahanmuuttajuus sosiokult- tarinat ja taustat poikkeavat toisistaan tuurisena erontekona voi nousta jois- merkittävästi. Termi voi viitata niin en- sakin tilanteissa esiin ja jäädä joissa- simmäisen kuin toisen sukupolven maa- kin toisissa kokonaan vaille huomiota. hanmuuttajiin, mutta esimerkiksi myös Maahanmuuttajuus ei siis automaatti- niihin pelaajiin, joiden vanhemmista ai- sesti ole merkityksellinen eronteon vä- nakin toinen on syntynyt Suomen ul- line jalkapallon kentillä. Se voi esimer- kopuolella. He ovat tämän tutkimuk- kiksi tulla korostetummin esille joiden- sen kiinnostuksen kohteena juuri siitä kin pelaajien, pelipaikkojen tai -tyylien syystä, että heitä eroista huolimatta py- kohdalla. Maahanmuuttajuus eronte- ritään usein käsittelemään saman ’maa- kona ei myöskään ole staattista, vaan hanmuuttaja’-määritelmän alla. se voi vaihdella esimerkiksi pelisuori- Maahanmuuttotaustainen ei siis ole tusten tai tulosten mukaisesti. James objektiivisesti todennettavissa oleva ja Rosbrook-Thompsonin (2013) mukaan sisäisesti yhtenäinen ryhmä, vaan pi- mielikuviin maahanmuuttajista kuritto- kemminkin tutkimusta varten luotu mina ja itsekkäinä pelaajina palataan kategoria. Kivijärvi ja Mathias (2018) tyypillisesti epäonnistumisten ja tap- nostavat kuitenkin esille sen, kuinka pioiden hetkillä. Näiden mielikuviin ja tutkimusten valossa keskenään hyvin- ennakko-oletuksiin pohjautuvien eron- kin erilaisia maahanmuuttotaustaisia tekojen esiin tuominen on tärkeää, sil- poikia näyttäisi yhdistävän kokemus lä niillä voi olla hyvinkin konkreettisia ei-suomalaisuudesta, epätyypillisestä merkityksiä ja vaikutuksia. Parhaim- suomalaisuudesta ja kantasuomalai- millaan maahanmuuttotaustaisen jal- suuteen vertautumisesta. Myös tämän kapalloilijan ei- tai epätyypillinen suo- artikkelin aineistossa jalkapalloilijoi- malaisuus voi erontekona voimaannut- den maahanmuuttajuus näyttäisi mää- taa ja avata mahdollisuuksia, kun taas rittyvän ja saavan ilmenemismuotonsa pahimmillaan se voi syrjäyttää ja sul- erityisesti juuri rajanvedoissa ja erot- kea ulos. tautumisissa suomalaisuuden kanssa. Artikkelin tarkoituksena ei siis ole koh- Aineisto ja menetelmät della maahanmuuttotaustaisia jalkapalloilijoita yhtenäisenä ryhmänä tai pyr- Aineiston määrällisesti suurimman kiä määrittelemään tämän ryhmän omi- osuuden muodostavat Mika Wickströ- naisuuksia, vaan pikemminkin tuoda min (2017) kirjoittama elämäkerta esiin jalkapallon kontekstissa tapahtu- ”Shefki Kuqi – Kosovon härkä”, Mår- via maahanmuuttajuuden ja suomalai- ten Westön (2016) ”Eremenkot. Jalkapal-

”He ovat pelaajina erilaisia” – maahanmuuttotaustaiset 75 pelaajat suomifutiksen kentillä loperheen tarina” -kirja ja Olli Laineen si sosiaalinen media ja jalkapallokan- (2018) ohjaama Hetemaj’n perheen ta- nattajien ja -fanien keskustelupalstat ja rinan kertova ”Kotimaa Kosovo Suomi” blogit on jätetty analysoitavan aineiston -dokumenttiohjelma. Tarjoamansa rik- ulkopuolelle. Jalkapalloilijoita koskevia kaan sisällön lisäksi tämä painotus on hakuja on tehty kahdella tavalla. Ensim- perusteltua myös siitä syystä, että juu- mäiseksi kaikkien A- ja/tai U21-maa- ri nämä kolme teoksissa esiintyvää per- joukkueissa 2000-luvuilla esiintyneiden, hettä olivat keskeisessä osassa vuositu- maahanmuuttotaustaisiksi tulkittavissa hannen vaihteessa alkaneessa ensim- olevien pelaajien nimillä on tehty haku- mäisen sukupolven maahanmuuttajien ja. Tämän lisäksi hakuja on tehty erilai- läpimurrossa suomalaisen jalkapalloi- silla maahanmuuttoa ja jalkapalloa yh- lun huipulle. distelevillä hakutermeillä. Artikkelissa on lisäksi analysoitu Tämänkaltaisessa aineistossa on muita 2000-luvulla julkaistuja maahan- omat vahvuutensa ja rajoitteensa. Toi- muuttotaustaisia jalkapalloilijoita kä- saalta laajojen nettihakujen kautta on sitteleviä media-aineistoja, kuten hen- mahdollista saada niin määrällisesti kilökuvia, haastatteluja, kommentteja ja kuin ajallisestikin varsin kattava ja mo- raportteja. Jalkapalloilijoiden omien ker- nipuolinen aineisto, joka sisältää hyvin tomusten lisäksi artikkelissa käsitellään erilaista materiaalia aina syväluotaa- siis myös sitä, kuinka (urheilu)toimitta- vista henkilökuvista lyhyisiin puheen- jat kirjoittavat maahanmuuttotaustaisis- vuoroihin ja otteluraportteihin. Aineis- ta jalkapalloilijoista. Vaikka perinteisen ton rajoitteena on puolestaan se, että median asema urheilujournalismissa on- elämäkertojen ja lehtijuttujen kaltai- kin heikentynyt esimerkiksi sosiaalisen nen aineisto on tuotettu erilaisia tar- median myötä (Turtiai nen 2012), on toi- koitusperiä varten ja niillä voi olla mo- mittajilla ”portinvartijoina ja mielikuva- nia erilaisia motiiveja tai funktioita niin maalareina” (Tiihonen 1994) yhä paljon kohdehenkilöille, kirjoittajille, kustanta- valtaa sen suhteen, millaisia maahan- jille kuin myös potentiaalisille lukijoil- muuttajataustaisia urheilijoita ja heihin le. Artikkelin aineisto ei siis ole itses- kytkeytyviä ennakko-odotuksia ja käsi- sään ”viatonta”, vaan mediateksteihin tyksiä suurelle yleisölle esitetään. voi liittyä esimerkiksi tietoisia kärjistyk- Mahdollisimman laajan aineiston siä lukijoiden ja klikkien houkuttelemi- saamiseksi aineistoa on haettu niin Goo- seksi tai portinvartijoiden kyseenalaisia glen kuin viiden suurimman suomalai- tulkintoja. Samoin on syytä pitää mie- sen (FIAM 2020) uutismedian (HS, YLE, lessä, että aineisto on lopultakin varsin IL, IS, MTV) ja kahden urheilumedian pieni ja siinä käsitellään vain huippupe- (Urheilulehti ja ELMO) omien hakutoi- laajia, joiden kokemukset oletettavasti mintojen kautta. Jotta aineistotyypit ja poikkeavat merkittävästi siitä suures- -tyylit eivät poikkeaisi liiaksi toisistaan, ta enemmistöstä, jonka pelit ovat lop- aineisto on rajattu perinteisiin valtavir- puneet jo kauan ennen jalkapalloam- tamedioihin. Tämän vuoksi esimerkik- mattilaisuutta. Tämän vuoksi aineiston

76 2 Liikunnan ahtaat normit pohjalta tehtävien yleistysten ja tulkin- jallisuuden ja maahanmuuttotaustaisten tojen suhteen on noudatettava erityistä jalkapalloilijoiden kokemusten välillä il- varovaisuutta. menee ja millaisia tekijöitä urheilun pa- Noin kahdensadan mediatekstin rissa tapahtuvaa ekskluusiota käsittele- massasta tarkempaan analyysiin vali- vässä tutkimuksessa tulisi huomioida. koitui 64 tekstiä. Tekstejä yhdistää se, Analyysin aluksi aineistosta on nos- että niissä maahanmuuttotausta esite- tettu esiin harrastukseen liittyneet posi- tään jollakin tavalla merkityksellise- tiiviset ja negatiiviset kokemukset. Mil- nä kyseiselle jalkapalloilijalle. Pelkkä laisia mukaan pääsemistä edistäviä ja maahanmuuttotaustan mainitseminen vaikeuttavia tekijöitä maahanmuutto- ei siis riitä, vaan olennaista on, että pe- taustaiset jalkapalloilijat ovat kohdan- laajan taustan ja hänen kentällä ja sen neet uransa varrella? Toisessa vaiheessa ulkopuolella tapahtuvien edesottamus- analyysia on täydennetty tarkastelemal- ten välille on rakennettu jonkinlainen la maahanmuuttotaustaisiin pelaajiin yhteys. Tämän lisäksi analyysiin otet- mediassa liitettyjä positiivisia ja nega- tiin mukaan tekstejä, joissa selkeästi tiivisia mielikuvia ja niiden pohjalta ra- rakennettiin kuvaa suomalaisesta jal- kentuvia erontekoja suomalaiseen jalkapallosta ja suomalaisesta jalkapal- kapalloiluun. Tämän jälkeen mukaan loilijuudesta. Useimmiten nämä kak- ottamiseen ja ulossulkemiseen liittyvät si ehtoa täyttyivät yhdessä ja samassa havainnot on jaoteltu eri ryhmiin (talou- mediatekstissä, koska maahanmuutto- delliset, sosiaaliset, kulttuuriset ja pelilli- taustaisten pelaajien ominaisuuksia ja set). Analyysin pohjalta tulokset-osio on edesottamuksia peilataan tyypillisesti jaettu kolmeen erilliseen mutta toiseen- juuri oletettuun kuvaan (epä)suomalai- sa kietoutuvaan osioon. Ensiksi käsitel- sesta jalkapallosta. lään harrastuksen resurssivaatimuksia Analyysissä on käytetty laadullista ja niihin liittyviä haasteita. Toiseksi tar- sisältöanalyysiä, jossa aineisto on en- kastellaan puolestaan tarkemmin jalka- sin pilkottu pieniin osiin ja järjestetty pallon sosiaalista puolta ja siihen liitty- sitten temaattisen luokittelun ja käsit- viä kuulumisen ja kuulumattomuuden teellistämisen kautta uudeksi kokonai- kokemuksia. Kolmanneksi huomio kiin- suudeksi (Eskola & Suoranta 1998; Tuo- nittyy taas jalkapalloilijuuden sisällä ta- mi & Sarajärvi 2017). Analyysia on in- pahtuviin kulttuurisiin erontekoihin ja formoinut tutkimuskirjallisuuden esiin maahanmuuttotaustaisiin jalkapalloili- nostamat urheilussa vallitsevat erilai- joihin liittyviin mielikuviin. set mukaan ottamisen ja ulossulkemisen muodot. Tarkoituksena on ollut hah- ”Raha oli meillä selkeästi mottaa mahdollisimman laaja-alaisesti teema” sitä, millaisia ulottuvuuksia jalkapallon piirissä tapahtuvaan inkluusioon ja Harrastusten korkeat kustannukset ovat ekskluusioon voi liittyä; millaisia yhty- monien suomalaistutkimusten mukaan mäkohtia ja eroavuuksia tutkimuskir- yksi suurimmista syistä maahanmuut-

”He ovat pelaajina erilaisia” – maahanmuuttotaustaiset 77 pelaajat suomifutiksen kentillä tajien liikkumattomuudelle. Taloudelli- nille tämän artikkelin pelaajille harras- nen eriarvoistuminen jakaakin perheitä tuksen alkusysäyksen on antanut ko- yhä enemmän niihin, joilla harrastuksiin din välittömässä läheisyydessä sijainnut on tai ei ole varaa. (Fagerlund & Maija- jalkapallokenttä, jonne oli mahdollista la 2011; Vanttaja ym. 2017) Tämä näkyy mennä ilman vanhempien kyyditystä ja erityisen selvästi kilpaurheilussa, jossa jonne vanhemmat myös uskalsivat jäl- kulut ovat harrasteliikkumista merkit- kikasvunsa luvata. Esimerkiksi Enoch tävästi korkeammat (Myllyniemi 2012). Banzan toinen koti oli asunnon vieressä Myös tämän artikkelin aineistossa raha sijainnut Pukinmäen kenttä. Berat Sa- ja taloudelliset haasteet ovat yhdistävä dikin ensimmäiset muistot Kiuruvedel- teema monille maahanmuuttotaustaisille tä vievät puolestaan läheisen leikkiken- jalkapalloilijoille. Alla omia juniorivuo- tän nurmikolle. sien muistoja kertaa Johanna Nordlingin (2019) kirjoittamassa jutussa maajouk- Tykkäsin pienenä käydä pelaamassa kuemaalivahti Lukas Hradecky. Puksun kentillä futista. Minun alueel- lani asuu paljon ulkomaalaisia, jotka Harrastuksiin kuluva raha oli meillä kävivät pelaamassa siellä. Vanhem- selkeästi teema. Meitä kun oli kolme pani antoivat minun käydä pelaa- poikaa. Se oli tavallaan kohtaloa, että massa, kun kenttä oli vähän kuin me kaikki kolme valittiin jalkapallo. takapihalla. (Vesander 2018) Olosuhteet ohjasivat myös siihen suuntaan, futista oli helpointa harras- Muuttaessamme paikkakunnalle huo- taa. Ei kolmilapsisella perheellä olisi masimme, että asuntomme vieressä ollut mitään jakoa pelata lätkää, ei on leikkikenttä. Saman tien otettiin ainakaan meidän tapauksessa. (Nord- muuttokuormasta pallo. Puiston puut ling 2019) toimivat maaleina. Siinä oli pieni nurmikenttä, todella paljon siellä tuli Yllä oleva lainaus nostaa esille inkluu- vietettyä aikaa. Jos ei menty futisken- sion näkökulmasta merkittävän seikan tälle, niin sitten puistoon ja päinvas- jalkapalloharrastuksen suhteellisesta toin. (Ismail 2015) helppoudesta ja edullisuudesta esimerkiksi jääkiekkoon verrattuna. Jalkapal- Pihapeleistä tavoitteellisempaan harras- lossa tarvittavien varusteiden määrä on tamiseen siirryttäessä maahanmuutto- huomattavasti pienempi ja kentät usein taustaisten jalkapalloilijoiden tarinois- paremmin saavutettavissa jääkiekkoon sa korostuu perheiden tuki ja erityisesti verrattuna. Tämä saavutettavuus on eri- vanhempien tekemät uhraukset. Jois- tyisen tärkeää juuri maahanmuuttotaus- sakin tapauksissa vanhemmat tai van- taisille nuorille, joista monet ovat tut- hempi on ollut tiiviisti mukana jalka- kimusten (Agaard & Sørensen 2009) pallon arjessa, mutta yleisemmin roo- valossa tiukemmin sidottuja omaan li on rajoittunut lasten kannustamiseen fyysiseen lähiympäristöönsä. Myös moja harrastuksen mahdollistamiseen. Esi-

78 2 Liikunnan ahtaat normit merkiksi Hetemaj’n veljesten tarinassa Perheellä ei ollut varaa hankkia toistuu useasti se, kuinka heidän van- Enochille uusia kenkiä, joten hän hempansa tekivät ylimääräisiä talkoo- käytti isoveljien vanhoja. Nekin oli töitä poikien lisenssimaksujen kustan- usein hankittu käytettyinä. Kengät tamiseksi (Laine 2018; Vesander 2018). olivat usein liian isoja. ”Totta kai oli- Lasten uraan eteen tehdyt uhraukset sin halunnut uusia kenkiä. Kaikilla olivat tuttuja myös Kuqin ja Hradeckyn muilla joukkueessa oli aina uudet nap- perheissä. pulakengät. Minulla oli aina vanhat.” (Vesander 2018) Asuimme edelleen viidenkymmenen kilometrin päässä Mikkelistä. Matkat Silloin nuorena oli vaikea ymmärtää, pimeällä, liukkaalla valtatie 13:sta miksi toiset saivat uusia kenkiä paljon tuntuivat pitkiltä, ja talvella vielä useammin. Meillä sanottiin, että sun pidemmiltä. Olin edelleen alaikäinen, jalka kasvaa vielä, etkä muutenkaan joten tarvitsin kuskikseni isän tai iso- tarvitse parhaimpia kenkiä. Ymmärrys veljen. Se vei heidän aikaansa mutta siitä, miksi noilla on johonkin varaa myös rahaa. (Wickström 2017) ja meillä ei, puuttuu nuorena vielä ihan täysin. Olin totta kai kateellinen Muistan, että esimerkiksi yhden ulko- muille hienoista kengistä. Erinäköistä maanturnauksen alla keskusteltiin skismaa siitä syntyi, muttei sentään kotona siitä, etten pääse mukaan. kiusaamista. Raaka maailmahan tämä Matka maksoi liian paljon. Asia jär- on, kun tosi nuorena alkavat jo kai- jestyi kuitenkin jotenkin, taisi olla kenlaiset vertailut. (Nordling 2019) talkootöillä. Vanhemmat kävivät teke- mässä ylimääräistä. (Nordling 2019) Kasvavien ajallisten ja taloudellisten re- surssivaatimusten myötä monien maa- Sen lisäksi, että taloudellisten resurs- hanmuuttotaustaisten pelaajien kohdal- sien puute voi evätä harrastusmahdol- la esiin nouseekin perheen ulkopuolinen lisuuden kokonaan, se näyttelee roolia tukihenkilö, joka on auttanut nuorta pe- myös lasten ja nuorten välisissä vertais- laajaa urallaan eteenpäin. Myös Huh- ja vertailusuhteissa. Juniorijalkapalloi- dan (2013) haastattelemista monikult- lun kontekstissa erityisesti nappulaken- tuurisista huippu-urheilijoista yli puolet gät nousevat keskeiseen rooliin. Koska kertoi jostakin urheilu-uransa kannalta jalkapallossa tarvitaan moniin muihin tärkeästä perheen ulkopuolisesta henki- urheilulajeihin verrattuna vain vähän löstä, joka oli tavalla tai toisella ottanut varusteita, uudet ja oikeanlaiset ken- haastatellun siipiensä suojaan tai näh- gät ovat pelillisten syiden lisäksi tär- nyt hänessä muiden ylikatsoman poten- keitä myös joukkoon kuulumisen näkö- tiaalin. Alla oleva lainaus Urheilulehden kulmasta. Näin nappulakenkiin liittyviä artikkelista kertoo Enoch Banzan ja hä- merkityksiä ja vertailuasetelmia avaavat nen ensimmäisen valmentajansa, Tuo- Enoch Banza ja Lukas Hradecky. mo Tammivuoren välisestä yhteistyöstä.

”He ovat pelaajina erilaisia” – maahanmuuttotaustaiset 79 pelaajat suomifutiksen kentillä Tammivuori osti Banzalle elämänsä vanhempien kritiikiltä. Tämänkaltais- ensimmäiset omat ja uudet nap- ten suojamuurien ja kulttuuritulkkien pulakengät. ”Hänestä tuli minulle tarve liittyy osaltaan tutkimusten (Piis- nopeasti kuin ottolapsi. Hain häntä pa 2013; Berg 2016; Tiihonen 2011) esiin harjoituksiin, kun vanhemmat eivät nostamaan huomioon urheiluseuratoi- voineet kyyditä.” Tammivuori otti minnan keskiluokkaistumisesta. Pelilli- myös Banzan lisenssimaksut hoidetta- sen osaamisen lisäksi jalkapalloharras- vakseen, kun tämän perheellä ei ollut tuksessa tarvitaan myös taloudellista, siihen varaa. (Vesander 2018) kulttuurista ja sosiaalista pääomaa. Täl- tä osin olennainen kysymys onkin, kuin- Taloudellisen tuen, kuljettamisen, innos- ka käy niille lapsille ja nuorille, joiden tamisen ja esimerkkinä toimimisen li- vanhemmat eivät voi, osaa tai ehdi osal- säksi Tammivuoren kaltaisten perheen listua lastensa harrastuksiin ja joilla ei ulkopuolisten tukihenkilöiden kohdalla ole Pylkkösen tai Tammivuoren kaltais- korostuu myös eräänlainen kulttuuritul- ta tukihenkilöä auttamassa heitä luovi- kin tai välittäjän tehtävä. Nuoren pelaa- maan mahdollisissa karikoissa. jan kanssa on keskusteltu esimerkiksi Urheiluharrastuksen sosioekono- ajoissa olemisen merkityksestä ja auk- misia haasteita pohdittaessa on myös toriteetteihin suhtautumisesta. Abukar syytä muistaa, etteivät kaikki maahan- Mohamedin ensimmäinen valmentaja muuttotaustaiset pelaajat tule suinkaan Reino Pylkkönen kertoo omista koke- taloudellisesti heikko-osaisista perheis- muksistaan nuoren maahanmuuttotaus- tä, vaan mukaan mahtuu myös keski- taisen jalkapalloilijan tukihenkilönä: luokkaisten ja hyvin toimeentulevien perheiden jälkikasvua. Mielenkiintois- Etsin hänet harjoituksiin joskus uima- ta onkin, kuinka median kertomassa rannalta, joskus jostain muualta. tarinassa korostuu selvästi maahan- Hommasin pojalle varusteita omilla muuttotaustaisten pelaajien taloudelli- rahoillani. Meistä tuli läheisiä. Moha- nen heikko-osaisuus. Myös Päivi Berg med oli hetken lapsi, joka ei aina (2016) on omassa jalkapallojunioreita noudattanut kaikkia ohjeita kirjaimel- koskevassa tutkimuksessaan havain- lisesti. […] Jotkut muiden lasten van- nut maahanmuuttajuuden yhdistyvän hemmat kysyivät minulta, että miksi usein yhteiskuntaluokkaan, jolloin sii- otat tuollaisen mukaan, kun hänellä hen liittyi esimerkiksi oletuksia maa- ei ole minkäänlaista ajatusta jalkapal- hanmuuttajataustaisten perheiden niu- losta. Abukar ei yllättäen ollut valmis kemmasta toimeentulosta ja siitä johtu- pelaaja seuraharjoitukset aloittaes- vista elämäntavallisista eroista. Nämä saan. (Aalto 2017) ennakko-oletukset voivat osaltaan vää- ristää maahanmuuttotaustaisiin jalka- Pylkkösen kommenteissa nousee esil- palloilijoihin liittyviä mielikuvia. le tarve pitää suojatin puolia ja puolus- taa häntä esimerkiksi toisten pelaajien

80 2 Liikunnan ahtaat normit Suomalaisiin ei ole ollut teella. Näin kokemuksistaan kertovat helppoa tutustua Shefki Kuqi ja Berat Sadik: Vaikka taloudellinen heikko-osaisuus rajaakin monien lasten ja nuorten har- Menin siis Kissoihin ja aloin harjoitella rastusmahdollisuuksia, on urheiluseu- niiden kanssa, mutta kaikki ei siel- roissa vallitsevat asenteet ja ennakko- läkään sujunut ihan niin kuin eloku- luulot nostettu tutkimuksissa ja sel- vissa. Jäin ulkopuoliseksi. En saanut vityksissä (Junkkala & Lalluka 2012; kavereita. Kaikki tiesivät, että olin Aaltonen ym. 2009) sitäkin merkittä- pakolainen. Selkäni takana naureskel- vämmäksi harrastamisen esteeksi ja tiin. Olin erilainen, myös pelityyliltäni. hankaloittajaksi. Etenkin nuorille ur- (Wickström 2017) heilijoille vertaissuhteet nousevat hyvinvoinnin ja motivaation kannal- Siellä alkoi totaalinen syrjiminen ta keskeiseen osaan, mutta myös futiksen parissa […] Harjoiteltiin valmentajien, ohjaajien ja muiden seu- maanantaina, keskiviikkona ja per- ratoimijoiden käytös ja asenteet vai- jantaina. Aina edeltävänä iltana sitä kuttavat mukaan pääsemisen tai pää- ajatteli, että ei vitsi, huomenna taas. semättömyyden kokemuksiin. Vaikka Ahdisti, ja todella vaikeaa oli mennä kuka tahansa voi joutua ulossulkemisen harjoituksiin, kun kukaan ei puhunut tai epäasiallisen käytöksen kohteek- minulle, kukaan ei tavallaan ottanut si, ovat tietyt ryhmät tutkimusten mu- minua sisälle joukkueeseen. Valmenta- kaan erityisen haavoittuvassa asemas- jan kommenteista huomasin ja kuulin, sa. Esimerkiksi Marja Peltolan (2016) etten ollut tervetullut. (Ismail 2015) mukaan maahanmuuttajataustaisten poikien riski altistua ohjaajan tai val- Maahanmuuttotaustaisten nuorten va- mentajan epäasialliselle käytökselle on paa-ajanviettoa käsitelleet tutkimukset muita nuoria suurempi. ovat tuoneet esille sen, ettei eritaustais- Artikkelin tässä luvussa käydään ten nuorten toimiminen yhdessä poista läpi maahanmuuttotaustaisten jalka- automaattisesti ennakkoluuloja tai syn- palloilijoiden esiin nostamia kokemuk- nytä kaverisuhteita. (Kivijärvi 2015; Ha- sia ulossulkemisesta ja epäasiallisesta rinen ym. 2012.) Esimerkiksi Päivi Berg kohtelusta. Vaikka kaikki erimielisyy- (2016) havaitsi omassa tutkimukses- det ja sosiaalisen kanssakäymisen on- saan, että saman jalkapalloseuran poi- gelmat eivät suinkaan palaudu kulttuu- kapelaajat jakautuivat tyypillisesti klik- rieroihin tai rasismiin, keskitytään täs- keihin, jotka olivat ainakin osittain etni- sä erityisesti niihin tapauksiin, joissa siä. Samankaltaisia havaintoja on tehty maahanmuuttotaustaiset jalkapalloili- myös maahanmuuttajanuorten jalkapal- jat ovat kokeneet ulossulkemista ja eri- loharrastusta tarkastelleissa opinnäy- arvoistavaa kohtelua nimenomaisesti tetöissä (Latvala 2016; Kotamäki 2012). oman taustansa, ei-suomalaisuutensa Vaikka syyt maahanmuuttotaustaisten tai erilaisen suomalaisuutensa perus- nuorten toistensa seuraan hakeutumi-

”He ovat pelaajina erilaisia” – maahanmuuttotaustaiset 81 pelaajat suomifutiksen kentillä selle voivat olla moninaisia eikä niillä kiksi harjoitusvuorojen myöntämises- välttämättä ole mitään tekemistä ulos- sä etnisille seuroille myös Suomessa. sulkemisen tai ennakkoluulojen kans- Tämänkaltainen resurssien, asiantun- sa, on tämän artikkelin aineiston osalta temuksen ja korkeatasoiseksi tunnus- olennaista se, että maahanmuuttotaus- tetun toiminnan saavutettavuusongel- taiset pelaajat ovat nimenneet klikkiyty ma onkin yksi tyypillinen ekskluusion misen ja kaverisuhteiden solmimisen muoto urheilussa. (Collins & Kay 2014) vaikeuden ongelmaksi. Aref Hussein Ulossulkemisen, etnisen klikkiyty- Mohammadi muistelee omia kokemuk- misen ja kaverisuhteiden solmimisen siaan yleisseurassa: haasteet herättävät myös kysymyksiä ennakkoluuloista ja jalkapallomaailman Suomalaisiin ei ole ollut helppoa tutus- rasistisuudesta. Aihetta onkin käsitel- tua. Kun pelasin HooGeessä, en alussa ty useissa tutkimuksissa ja selvityksis- osannut suomea enkä englantia, joten sä. Esimerkiksi Suomen Palloliiton sel- en pystynyt puhumaan muiden pelaa- vitykseen (Aaltonen ym. 2007) osallis- jien kanssa. Vaikka opin kieltä, meille tuneista erotuomareista kolmasosa oli ei kehittynyt keskusteluyhteyttä, havainnut ottelutapahtumassa rasismia. vaikka meillä olikin mukavaa, kun Alasarjoissa rasistista käytöstä ilmeni pelasimme yhdessä. (Riihola 2018) enemmän kentällä, kun taas korkeimmilla tasoilla ongelma oli pikemmin- Sosiaaliseen kanssakäymiseen liittyvien kin katsomoissa. Palloliiton kurinpito- haasteiden seurauksena Mohammadi valiokunnan jäsen Kari Luokkala arvioi päätyi myöhemmin perustamaan erityi- puolestaan vuonna 2011 noin joka kah- sesti turvapaikanhakijoille tarkoitetun deksanteen heille raportoituun tapauk- jalkapalloseuran. Suomessa toimiikin seen liittyvän rasistista käytöstä (Naak- tällä hetkellä lukuisia maahanmuutta- ka 2011). Vaikka näistä selvityksistä on jille tai tietyille etnisille ryhmille suun- kulunut jo aikaa, ei ongelma ole kuiten- nattuja jalkapalloseuroja. Vaikka etniset kaan poistunut. Suomessa on viime vuo- seurat ja klikit tuovat mukanaan paljon sinakin raportoitu jalkapalloyleisön ra- hyvääkin, nostavat Agergard & Søren- sistisesta käytöksestä (Jaakkonen 2017) sen (2009) esiin myös niihin liittyviä ink- ja jouduttu jopa keskeyttämään ottelu luusion ja eriarvoistumisen haasteita. rasistisen huutelun vuoksi (Lund 2019). Ongelmana voi olla esimerkiksi se, ettei Myös monilla Huhdan (2013) haastat- etnisissä seuroissa annettavaa ohjausta telemilla monikulttuurisilla huippu-ur- ja valmennusta tunnusteta yhtä korkea- heilijoilla oli omakohtaista kokemusta tasoiseksi yleisseurojen valmennuksen rasismista. Yleisimmät urheiluun liitty- kanssa ja että etnisissä seuroissa joudu- vät rasismikokemukset johtuivat vasta- taan toimimaan usein huomattavan pie- pelaajien, yleisön ja valmentajien käy- nillä resursseilla. Lisäksi Euroopan uni- töksestä. Palloliiton rasismiselvityksen onin perusoikeusviraston raportti (2011) tavoin myös tässä tapauksessa rasisti- nostaa esiin syrjiviä käytäntöjä esimer- sia kokemuksia oli enemmän alemmilla

82 2 Liikunnan ahtaat normit sarjatasoilla, kun taas urheilun huipulla (2013) tutkimuksessa, jossa osa haasta- koetut rasismitapaukset olivat harvinai- telluista huippu-urheilijoista piti peliti- sempia. Myös tämän artikkelin aineis- lanteessa ilmenevää rasismia pelin hen- tosta nousee esille hyvin samankaltaisia keen kuuluvana. Tällöin rasismi näh- kokemuksia. Eniten rasismikokemuksia dään yrityksenä ärsyttää ja provosoida maahanmuuttotaustaisilla jalkapalloili- toisen joukkueen pelaajaa henkisesti ja joilla oli vierasotteluissa ja etenkin ala- saada hänet näin epätasapainoon. Tä- ja juniorisarjoissa. Shefki Kuqi kertoo mänkaltaista normalisoivaa puhetapaa omista alasarjakokemuksistaan ja Solo- on mahdollista tulkita myös esimerkik- mon Duah ja Roman Eremenko muiste- si Pia Olssonin (2011) esiin nostaman levat omia juniorivuosiaan seuraavasti: poikakulttuuriin sisältyvän ”läpänsie- to-oletuksen” kautta, jonka myötä po- Kohtelu oli siellä erittäin kovaa. En jilta ja miehiltä odotetaan lähtökohtai- tiedä, johtuiko se ulkonäöstäni ja sesti loukkausten kestämistä. Eli vaikka taustastani, mutta mua potkittiin epäasiallista kohtelua olisikin, siitä on jaloille ihan surutta. Ja vieraspe- parempi olla välittämättä. Tätä ilmen- leissä sain kuulla vaikka mitä: vitun tää osaltaan myös Alexei Eremenko ju- pakolainen, tule hakemaan leipää! niorin puhe urheiluun kuuluvasta ”nor- (Wickström 2017) maalista psyykkauksesta”.

Mopopojat huutelivat kentän laidalla. Toki venäläistaustasta sai joskus En halunnut pelata sillä puolella kent- kuulla. Etupäässä junnusarjoissa, tää, missä huutelijat olivat. (Hirvonen 11-vuotiaasta ylöspäin. Suomen lii- 2015) gasta en sen sijaan muista yhtään tapausta. En todellakaan ole koskaan Ryssittely oli aivan loputonta. Aluksi kohdannut rasismia aikuisten jal- pahastuin, mutta nykyään ymmärrän, kapallossa. Normaalia psyykkausta ettei se ollut ilkeyttä vaan jotakin, kyllä, sitä esiintyy koko ajan kaikilla mitä nuoret ihmiset päästävät suus- tasoilla kaikissa maissa. (Westö 2016) taan pelin tiimellyksessä ymmärtä- mättä, että voivat loukata. (Westö Artikkelissa käytetyn aineiston pohjalta 2016) ei ole mahdollista tai tarkoituksenmu- kaista tehdä suomalaisen jalkapalloilun Solomon Duahin kohdalla esiin tulee ra- rasistisuutta koskevia yleisiä johtopää- sistisen käytöksen aiheuttama pelko ja töksiä. On kuitenkin huolestuttavaa, että konkreettiset vaikutukset nuoreen pe- niin tämän artikkelin aineiston kuin tut- laajaan. Roman Eremenkon puheen- kimuskirjallisuuden (Huhta 2013; Aal- vuorossa korostuu puolestaan urheilu- tonen ym. 2007) valossa maahanmuut- maailmassa varsin tyypillinen rasismin totaustaisten jalkapalloilijoiden rasis- normalisoituminen osaksi peliä (Long mikokemukset näyttävät painottuvan ym. 2002). Tämä tuli esille myös Huhdan lapsuuteen ja nuoruuteen. Vaikka esi-

”He ovat pelaajina erilaisia” – maahanmuuttotaustaiset 83 pelaajat suomifutiksen kentillä merkiksi Eremenkon veljekset eivät ha- Toni Viljanmaa (2015) yhdistää kolum- lunneetkaan tehdä kohtaamastaan ”rys- nissaan maahanmuuttotaustaiset nuo- sittelystä” numeroa, voi juniorivuosina ret ja perinteisen suomalaisen sisun. kohdattu epäasiallinen käytös karkot- Alemmassa lainauksessa maajoukkue- taa monia nuoria pois liikuntaharras- kapteeni Tim Sparv pohtii puolestaan tuksen parista. huippu-urheilun ja hyvinvointivaltion välistä suhdetta. ”Suomalaiselle pelaajalle Entä jos pikkuhuuhkajien tilanne hivenen epätyypillistä” todella kertoo hyvinvointivaltio-Suo- Maahanmuuttotaustaisten jalkapalloili- mesta? Jos nuorilla maahanmuut- joiden kohdalla tulee huomioida myös tajilla on enemmän menestymisen hienovaraiset mukaan ottamisen ja ulos- nälkää liian hyvään tottuneeseen ja sulkemisen tavat, joissa kyse voi rasis- vähän liikkuvaan kantaväestöön ver- min sijaan olla jalkapalloon ja jalka- rattuna. Sisukkuus alkaa olla katoava palloilijuuteen liittyvistä kulttuurisista hyve, kun systeemi paapoo piloille. arvotuksista ja niiden yhteensopivuuk- (Viljanmaa 2015) sista tai -sopimattomuuksista tiettyjen pelaajatyyppien ja niitä koskevien mie- Suomessa on niin paljon vaihtoeh- likuvien kanssa. Tarkastelun keskiöön toja, mitä ihminen voi tehdä. Mutta nousevat tällöin käsitykset suomalaises- jos ajattelee ihan huippu-urheilua, ta jalkapallosta ja jalkapalloilijuudesta olemmeko tarpeeksi nälkäisiä verrat- sekä niiden pohjalta tehtävät niin po- tuna esimerkiksi Afrikasta ja Itä-Eu- sitiiviset kuin negatiivisetkin eronteot roopasta tuleviin pelaajiin? (Setänen maahanmuuttotaustaisiin jalkapalloi- 2015) lijoihin ja heitä koskeviin mielikuviin. Huippu-urheilijuus on siis yksi har- Periksiantamattomuuden lisäksi maa- voista maahanmuuttajille vakiintuneis- hanmuuttotaustaisia huippujalkapal- ta positiivisesti latautuneista rooleista loilijoita käsittelevissä kirjoituksissa (Huhta 2013; Hoberman 1997). Myös nousee eronteon muotona esiin puhe tämän artikkelin aineistossa maahan- epäsuomalaisen korkeasta itseluotta- muuttajuus rajanvetona suomalaisuu- muksesta. Oheiset kolme lainausta ku- teen nousee positiivisesti esille useissa vaavat tätä hyvin. Ensimmäisessä niis- huippu-urheilijuuteen liittyvissä yhte- tä jalkapallovalmentaja Antti Muurinen yksissä. Yksi näistä on usein kärjistyk- kuvailee Pyry Soiria, joka on lapsuudes- sen kautta esitetty vastakkainasettelu saan ja nuoruudessaan viettänyt pal- kovia kokeneiden ja sen myötä perik- jon aikaa Afrikassa suomalaisen äitin- si antamattomien ja sinnikkäiden maa- sä kanssa. Toisessa Tim Sparv luonnehtii hanmuuttajanuorten ja ”systeemin pi- puolestaan Roman Eremenkoa, ja kol- lalle paapomien” kantasuomalaisten mannessa toimittaja Ari Virtanen muis- nuorten välillä. Pohjalaisen toimittaja telee kohtaamistaan nuoren Perparim

84 2 Liikunnan ahtaat normit Hetemaj’n kanssa. Tämän artikkelin nä- Maahanmuuttajataustaiset pojat ovat kökulmasta olennaista on se, että näi- usein hyvin kunnianhimoisia ja heillä den kolmen taustoiltaan, pelipaikoiltaan on korkeat tavoitteet. He ovat pelaaja -tyyleiltään hyvin erilaisen pelaajan jina erilaisia: nopeita, vikkeläliikkeisiä kohdalla yhdistävänä tekijänä on ajatus ja toisella tavalla temperamenttisia heidän epäsuomalaisista tai suomalai- kuin suomalaisnuoret. (Westö 2016) selle epätyypillisistä ominaisuuksista. Maahanmuuttotaustaisiin pelaajiin liite- Hänessä on sen verran kansainvälistä tään siis periksiantamattomuuden, itse- verta, että hänen kunnianhimonsa ja luottamuksen ja pallollisen taidon kal- itseluottamuksensa ovat erittäin kor- taisia positiivisia oletuksia. Kääntöpuo- kealla tasolla. (Oivio 2017) lena aineistossa esiin nousee kuitenkin kysymys näiden positiivisten ennakko- Pelaajatyypiltään hän on siinä mie- oletusten yhteensopivuudesta suomalai- lessä epäsuomalainen, että hänellä on sen jalkapallon odotusten ja arvostus- vahva itseluottamus. Se hänellä oli jo ten kanssa. Tässä yhteensopivuusongel- nuorena. (Westö 2016) massa on bourdieulaisittain kyse siitä, ettei maahanmuuttotaustaisten nuor- Pukukoppikäytävällä ottelun jälkeen ten taitoja ja ominaisuuksia välttämät- nuorukaisesta huokui suomalaiselle tä aina tunnisteta ja tunnusteta legi- pelaajalle hivenen epätyypillistä itse- tiimeiksi seuratoiminnan piirissä. Esi- varmuutta ja kypsyyttä. (Virtanen merkiksi Agergaard ja Sørensen (2009) 2019) nostavat esiin, kuinka paljon pihapelejä pelanneiden maahanmuuttotaustaisten Maahanmuuttotaustaisiin pelaajiin yh- junioreiden pelityyli ei välttämättä istu- distetty vahva itseluottamus liittyy usein kaan seurajoukkueen pelityyliä koske- myös oletukseen tietynlaisesta pelityy- viin odotuksiin. Tämänkaltaisista lap- listä. Esimerkiksi Tanskassa etniseen vä- suuden ja nuoruuden pelitavan ja suo- hemmistöön kuuluvia lahjakkaita jal- malaisten seurojen odotusten välisistä kapalloilijoita tutkineet Agergaard ja eroista kertovat myös Pyry Soiri ja Mos- Sørensen (2009) huomioivat, että val- tagh Yaghoubi. mentajien tyypillisen mielikuvan mukaan etniseen vähemmistöön kuuluvat Olen nopea ja aika taitava, yksi vas- pelaajat ovat usein nopeita ja taitavia taan yksi -tilanteet ovat vahvuuteni. pallon käsittelyssä. Tähän mielikuvaan Ekoissa treeneissä Suomessa vain yhtyy myös Eremenko-kirjaa varten kynäsin. Näytin kaikki kikat, jotka haastateltu HJK:n joukkueenjohtaja osasin. Pelasin Afrikassa katujalka- Markku Peltoniemi. palloa, joten se oli sellaista show-mei- ninkiä. Valmentajalta tuli vähän Heillä on tiettyjä ominaisuuksia, jotka sanomista. Minua on käsketty pelata erottavat heidät joukkuekavereista. suoraviivaisemmin. (Sundelin 2013)

”He ovat pelaajina erilaisia” – maahanmuuttotaustaiset 85 pelaajat suomifutiksen kentillä Olin tosi taitava ja tein paljon maa- Koin suomalaisen jalkapallon usein leja, mutta en päässyt edariin. Valmen- aika raskaaksi pelata. Täällä pela- taja sanoi mulle ”Mosa, niin kauan taan lätkäfutista, hirveä vauhti koko kuin sinä et opi syöttelemään, sinä et ajan päällä. Pelivälineestä luovutaan pääse joukkueeseen. Jalkapallossa ei hyökkäysalueella, samalla tavalla kuin ole kyse siitä, että sinä otat pallon ja jääkiekossa. […] Kroatiassa hyvässä viet sen kaikkien ohi yksin maaliin. joukkueessa pelaaminen oli ihanaa. Jalkapallossa on kyse joukkueelle Teit pienen oikea-aikaisen liikkeen ja pelaamisesta”. (Nyholm 2018) olit läpi. (Saarinen 2014)

Yllä olevat lainaukset alleviivaavat sitä, Maahanmuuttotaustaisten pelaajien ettei jalkapallossa ole kyse ole pelkäs- ominaisuuksia käsittelevä media-aineis- tä fyysisestä pääomasta, vaan jalkapal- to sisältää siis usein erontekoja ja ra- loa ja jalkapalloilijuutta tulkitaan myös janvetoja suomalaisiin pelaajiin, suoma- kulttuuristen arvotusten ja erontekojen laiseen pelityyliin tai yleisemmin suo- kautta. Soirin ja Yaghoubin Tansanian malaisen jalkapallon arvomaailmaan. ja Afganistanin konteksteissa legitii- Näin suomalaisuus toimii jalkapallon- mit pelityylit eivät menneet läpi Mylly- kin maailmassa normina, jota vasten koskella ja Mikkelissä, joissa pelaajilta maahanmuuttotaustaisia pelaajia verra- odotettiin enemmän suoraviivaisuutta ja taan ja josta he joko hyvässä tai pahassa joukkueelle pelaamista. Vaikka tämän- poikkeavat. Yleisellä tasolla suomalais- kaltaisista valmentajan ja pelaajan väli- ta jalkapalloilua ja maahanmuuttotaus- sistä näkemyseroista voivat kärsiä myös taisia pelaajia koskevassa kirjoittelus- kantasuomalaiset pelaajat, nostavat niin sa silmiinpistävää on painotusero yksi- tutkimuskirjallisuus kuin tämän artik- lön ja joukkueen välillä (Aaltonen 2018). kelin aineisto esiin erityistä ei-suoma- Siinä missä maahanmuuttotaustaisten laisuuden ympärille kietoutuvaa ulot- pelaajien kohdalla puhutaan usein suo- tuvuutta. Esimerkiksi Kotamäen (2012) malaisittain poikkeuksellisista taidoista mukaan suomalaisten ja maahanmuut- tai epäsuomalaisen korkeasta itseluot- tajien keskinäisen pelaamisen yksi mer- tamuksesta, korostuu suomalaisen jal- kittävimmistä haasteista liittyy juuri eri- kapallon kohdalla tunnollinen ja epäit- laiseen näkemykseen pelistä, jonka myö- sekäs joukkuepelaaminen. tä maahanmuuttajat kokevat pelaamisen Erityisesti Markku Kanervan me- vaikeammaksi suomalaisten kuin toisten nestyksekkäällä valmennuskaudella maahanmuuttajien kanssa. Myös tämän puhe joukkuepelistä ja siihen sitoutu- artikkelin aineistossa on useita esimerk- misesta on selvästi korostunut. Johta- kejä oman pelityylin ja suomalaisen jal- vana ajatuksena on ollut, ettei Suomi kapallon välisestä rajanvedosta ja siitä pärjää yksilöiden taidossa ja osaamises- johtuvasta turhautumisesta. Näin tilan- sa maailman huipuille, ja tämän vuok- teen on kokenut Suomen lisäksi myös si menestymismahdollisuus piilee sau- Kroatiassa pelannut Shpat Qerimi: mattomasti toimivassa joukkuepelissä.

86 2 Liikunnan ahtaat normit Tähän kuvaan istuvat huonosti ”Alek- lestaan oletuksia itsekkyydestä, ar- sei Eremenko Juniorin ja Perparim He- vaamattomuudesta ja yhteisten velvol- temaj’n kaltaiset ajoittain tuittuilevat lisuuksien laiminlyömisestä. Tällöin pallojonglöörit” (Alavuotunki 2011) ja tunnollisen ja epäitsekkään joukkue- muut maahanmuuttotaustaisiin pelaa- peliin nimeen vannova suomalaisuus jiin perinteisesti liitetyt yksilöllisyyttä arvottuu korkeammalle. korostavat mielikuvat. Maahanmuuttotaustaisista pelaajista mediassa annettu varsin yksipuoli- nen kuva selittynee ainakin osaltaan Lopuksi: mielikuvien suomalaisen jalkapallomaahanmuu- monipuolistuminen ton historialla. 1990-luvulla lisäänty- Vaikka urheilupuheeseen liittyy ajatus neen maahanmuuton myötä suomalai- meritokratiasta, jossa objektiivisesti misen jalkapalloilun eturiviin ponnahtivat tattavissa olevat sekunnit, metrit ja maa- ensimmäisinä Shefki Kuqin, Alexei Ere- lit ratkaisevat paremmuuden, tapahtuu menko juniorin ja Perparim Hetemaj’n urheilun kentillä myös paljon kulttuuri- kaltaiset pelaajat, joiden kautta korostui sidonnaista arvottamista ja siihen poh- käsitys maahanmuuttotaustaisista pe- jautuvaa ulossulkemista. Pelkkä urhei- laajista ”kuumaverisinä”, voimakastah- lullisuus tai ”hyvät geenit” eivät siis vält- toisina ja hivenen arvaamattomina. Ny- tämättä riitä, jos urheilija ei muutoin kypelaajista esimerkiksi Mostagh Yag- istu urheilukulttuuriin ja sen luomaan houbi on istunut tähän samaan muottiin. kuvaan oikeanlaisesta urheilijuudesta. Maahanmuuttotaustaisten pelaajien Tämän vuoksi huomiota on kiinnitet- määrän ja roolin kasvaessa myös heistä tävä niihin rajanvetoihin, joiden kaut- piirtyvä kuva on kuitenkin monipuolis- ta erilaiset olemisen ja urheilemisen ta- tumassa. Esimerkiksi Glen Kamaran ja vat asettuvat hierarkiseen järjestykseen Lukas Hradeckyn mediakäsittely poik- ja joiden pohjalta urheilun kentillä jae- keaa merkittävästi perinteisestä maa- taan peliaikaa, -paikkoja ja -mahdolli- hanmuuttotaustaisten pelaajien kuvas- suuksia. tosta. Näin he osaltaan myös horjuttavat Tämänkin artikkelin aineistossa on racial stacking -ilmiötä, jossa maahan- viitteitä vuodesta ja tekstityylistä toi- muuttajuus yhdistetään helposti tiettyi- seen toistuvista rajanvedoista ja eron- hin pelipaikkoihin ja -tyyleihin, kuten teoista maahanmuuttotaustaisten pelaa- esimerkiksi tuittupäisiin maalitykkeihin jien ja suomalaisen jalkapallon välillä. tai luoviin mutta itsekkäisiin pallotaitu- Positiivisessa mielessä nämä erottautu- reihin. Ensimmäisenä maahanmuutto- miset näkyvät mielikuvina periksianta- taustaisena maalivahtina A-maajouk- mattomuudesta, itseluottamuksesta ja kueeseen noussut Hradecky esitetään pelitaidoista, jotka arvottuvat kantasuo- mediassa usein joukkueen luotettava- malaisuutta korkeammalle jalkapallon na johtohahmona ja ”hyvänä tyyppi- hierarkiassa. Negatiivisissa eronteois- nä”. Keskikentällä pelaava Kamara on sa maahanmuuttajuuteen liittyy puo- puolestaan kerännyt kiitosta erityisesti

”He ovat pelaajina erilaisia” – maahanmuuttotaustaiset 87 pelaajat suomifutiksen kentillä älykkään ja tunnollisen joukkueelle pe- kysymys siitä, keneen maahanmuutta- laamisen vuoksi. jaleimaa ylipäätään sovelletaan tulevai- Mielikuvien monipuolistuminen voi suudessa? Vähälle huomiolle on jäänyt parhaillaan avata tietä maahanmuut- myös maahanmuuttajuuden uutta luo- totaustaisten pelaajien entistä yksilöl- va voima suomalaisen urheilun kentil- lisemmälle kohtelulle niin seuroissa lä. Millaista suomalaista huippu-urhei- kuin mediassa. Tämä on tärkeää erityi- lijuutta erilaisista taustoista tulevat ur- sesti juniorijalkapalloilijoiden kohdal- heilijat osaltaan luovat? la. Esimerkiksi Päivi Bergin (2016) tutkimus alleviivaa, kuinka maahanmuut- tajuudesta tulee jalkapallojoukkueessa helposti ryhmäkategoria, joka häivyttää alleen kaikki muut yksilölliset erot. Toi- sin sanoen siinä missä kantasuomalaiset pelaajat nähdään yksilöinä ja edustavan vain itseään, on maahanmuuttotaustaisilla pelaajilla harteillaan kaikki tiettyyn ryhmään kohdistuvat ennakko- oletukset ja mielikuvat. Artikkelin pohjalta tehtävien johto- päätösten suhteen on oltava kuitenkin varovainen. Aineisto on lopulta varsin pieni ja se rajoittuu huippujalkapalloi- lijoihin, jotka ovat monessakin mieles- sä poikkeus suuresta jalkapalloilevasta massasta. Samoin vaihtelevin motiivein kirjoitetut mediatekstit avaavat mahdollisuuksia myös toisenlaisille tulkinnoil- le. Artikkelin tarkoituksena ei olekaan esittää yhtä totuutta, vaan pikemminkin alleviivata tarvetta tutkia urheilun ken- tillä tapahtuvia kulttuurisia rajanveto- ja ja erottautumisia, jotka jäävät usein näennäisesti neutraalin meritokratia puheen alle. Tulevaisuuden tutkimuksissa huomioita tulisi kiinnittää esimerkiksi erontekojen kontekstisidon- naisuuteen. Millaisissa yhteyksissä maahanmuuttajuudella on väliä urheilun kentillä? Samoin maahanmuuttajien määrän kasvaessa merkittäväksi nousee

88 2 Liikunnan ahtaat normit Lähteet Bourdieu, P . & Wacquant, L . J . D . 1995 . Reflek- siiviseen sosiologiaan . Tutkimus, käytäntö ja Aalto, P . 2017 . Näin somalipojasta tuli ammatti- yhteiskunta . Suomennoksen toim . M . Sabour ja lainen: ”Etsin hänet treeneihin joskus uimaran- M . A . Salo . Joensuu: Joensuu University Press . nalta, joskus muualta” . Aamulehti . https://www . aamulehti .fi/urheilu/nain-somalipojasta-tuli-am- Burdsey, D . 2007 . British Asians and Football . mattilainen-etsin-hanet-treeneihin-joskus-uima- London: Routledge . rannalta-joskus-muualta-24252969 . [Tarkistettu Carrington, B . 2010 . Race, sport and politics: The 14 11. .2019 ]. sporting black diaspora . Sage . Aaltonen, M . 2018 . Rohkeasti suomalainen . Coakley, J . 2011 . Youth sports: What counts as Pohdinta suomalaisen jalkapallon olemuksesta . “positive development?” Journal of sport and https://www .palloliitto .fi/sites/default/files/Pal- social issues, 35 (3), 306–324 loliitto/rohkeasti_suomalainen_web_0318 .pdf . [Tarkistettu 13 .3 .2020 .] Coalter, F . 2007 . A wider social role for sport: Who’s keeping the score? Routledge . Aaltonen, M ., Joronen, M . & Villa, S . 2009 . Syr- jintä Suomessa 2008 . Helsinki: Ihmisoikeusliitto . Collins, M . & Kay, T . 2014 . Sport and social exclusion (2nd ed .) . New York: Routledge . Agergaard, S ., & Sørensen, J . K . 2009 . The dream of social mobility: ethnic minority Cushion, C . J . & Jones, R . L . 2014 . A Bourdieus- players in Danish football clubs . Soccer & ian analysis of cultural reproduction: Socialisa- Society, 10 (6), 766–780 . tion and the ‘hidden curriculum’in professional football . Sport, education and society, 19 (3), Airio, I . & Walden, T . 2010 . Huuhkajat – Suomi-fu- 276–298 . tiksen sankariaika . Keuruu: Otava . Dagkas, S & Armour, K . 2012 . Inclusion and Alanko, K . 2013 . Hur mår HBTIQ-unga i Finland? exclusion through youth sport . New York, NY: Helsinki: Nuorisotutkimusverkosto & Seta . Routledge . Alavuotunki, J . 2012 . Suomifutis tarvitsee luo- Engh, M . H ., Settler, F . & Agergaard, S . 2017 . ‘The vuutta . Kansanuutiset . https://www .kansanuuti- ball and the rhythm in her blood’: Racialised set fi/artikkeli/2687364-suomifutis-tarvitsee-luo. - imaginaries and football migration from Nigeria vuutta . [Tarkistettu 13 .3 .2020 .] to Scandinavia . Ethnicities, 17 (1), 66–84 . Back, L . 2013 . New Ethnicities and Urban Cult . Eriksson, S ., Armila, P . & Rannikko, A . (2018) . Routledge . Vammaiset nuoret ja liikunta . Liikunnan ja kan- Berg, P ., Lehtonen, K . & Salasuo, M . (toim .) santerveyden edistämissäätiö LIKES . Liikunnan 2020 . ”Siitä on pikemminkin vaiettu” . Kirjoituksia ja kansanterveyden julkaisuja, 346 . kiusaamisesta, syrjinnästä ja epäasiallisesta Eräsaari, R . 2005 . Inkluusio, eksluusio ja integ kohtelusta lasten ja nuorten liikunnassa ja urhei- raatio sosiaalipolitiikassa . Kiistakysymysten lussa . Nuorisotutkimusverkosto/Nuorisotutki- kartoitusta . Janus Sosiaalipolitiikan ja sosiaali- musseura Verkkojulkaisuja 151 . työn tutkimuksen aikakauslehti, 252–267 . Berg, P . 2016 . Sukupuoli, yhteiskuntaluokka Eskola, J . & Suoranta, J . 1998 . Johdatus laadul- ja etnisyys lasten ja nuorten urheiluseurahar- liseen tutkimukseen . Tampere: Vastapaino . rastuksissa . Teoksessa: P . Berg & M . Kokkonen (toim ). Urheilun takapuoli . Tasa-arvo ja yhden- European Union for Fundamental Rights (2011) vertaisuus liikunnassa ja urheilussa . Nuorisotut- Racism, ethnic discrimination and exclusion of kimusverkoston julkaisut . migrants and minorities in sport: A compara- tive overview of the situation in the European Berg, P . & Piirtola, M . 2014 . Lasten ja nuorten Union . liikuntatutkimus Suomessa . Tutkimuskatsaus 2000–2012 . Helsinki: Liikuntatieteellinen Seura Fagerlund, E . & Maijala, H .-M . 2011 . Saa hengaa ry . eri porukan kanssa . Maahanmuuttajataustaisten lasten ja nuorten liikuntaan osallistumisen tuke- Bourdieu, P . 1978 . Sport and social class . Infor- minen . Liikunnan ja kansanterveyden julkaisuja, mation (International Social Science Council), 248 . 17 (6), 819–840 . FIAM . 2020 . Verkkosivustot ja sovellukset . Bourdieu, P . 1996 . Distinction: A social critique Kuukausitavoittavuus . https://fiam .fi/tulokset/ . of the judgement of taste . Eight print . Harvard 14 .45 .2020 University Press .

”He ovat pelaajina erilaisia” – maahanmuuttotaustaiset 89 pelaajat suomifutiksen kentillä Hakanen, T ., Myllyniemi, S . & Salasuo, M . 2019 . Teoksessa: S . Keskinen, S, Tuori & A . Rastas Oikeus liikkua . Lasten ja nuorten vapaa-aikatut- (toim .) En ole rasisti mutta . . Maahanmuutosta, kimus . Helsinki: Nuorisotutkimusseura . monikulttuurisuudesta ja kritiikistä . Tampere: Vastapaino, 33–46 . Hargie, O ., Somerville, I . & Mitchell, D . 2015 . Social Exclusion and Sport in Northern Ireland . Kingsley, B . & Spencer-Cavaliere, N . 2015 . The exclusionary practices of youth sport . Social Harinen, P ., Honkasalo, V ., Ronkainen, J . & Inclusion, 3 (3), 24–38 . Suurpää, L . 2012 . Multiculturalism and young people’s leisure spaces in Finland: perspectives Kivijärvi, A . 2015 . Etnisyyden merkityksiä nuorten of multicultural youth . Leisure Studies 31 (2), vertaissuhteissa: Tutkimus maahanmuuttajataus- 177–191 . taisten ja kantaväestön nuorten kohtaamisista nuorisotyön kentillä . Helsinki: Nuorisotutkimus- Hay, P . 2012 . Ability as an exclusionary con- verkosto/Nuorisotutkimusseura . cept in youth sport . Teoksessa: S . Dagkas & K . Armour (toim .), Inclusion and exclusion through Kivijärvi, A . & Mathias, K . 2018 . Paljon puhuttu, youth sport . New York, NY: Routledge, 87–99 . vähän tutkittu–maahanmuuttajataustaisia poikia ja nuoria miehiä koskeva tutkimus Suomessa . Hirvonen, J . 2015 . ”Me olemme lopulta kaikki Teoksessa: A . Kivijärvi, T . Huuki & H . T . Lunabba samanlaisia” . https://tutka pro/uutiset/yksi-pu. - Poikatutkimus . Vastapaino, 309–330 . kukoppi-monta-erilaista-ihmista/ . [Tarkistettu 14 11. .2019 .] Kokko, S . & Martin, L . 2019 . Lasten ja nuorten liikuntakäyttäytyminen Suomessa . LIITU-tutki- Hoberman, J . M . (1997) . Darwin’s athletes: muksen tuloksia 2018 . Valtion liikuntaneuvoston How sport has damaged Black America and julkaisuja 2019:1 . preserved the myth of race . Houghton Mifflin Harcourt . Kokkonen, M . 2016 . Syrjintä ja henkinen pahoin- vointi seksuaalivähemmistöjen liikuntahar- Horsti, K . 2005 . Vierauden rajat: Monikulttuuri- rastuksissa . Teoksessa: P . Berg & M . Kokkonen suus ja turvapaikanhakijat journalismissa . Tam- (toim .) Urheilun takapuoli . Tasa-arvo ja yhden- pere: Tampereen yliopistopaino . vertaisuus liikunnassa ja urheilussa . Helsinki: Huhta, H . 2013 . Monikulttuuriset suomalaiset Nuorisotutkimusverkosto, 138–155 . huippu-urheilijoina . Teoksessa: M . Piispa & H . Kotamäki, P . 2012 . Jalkapallo nuorten maa- Huhta (toim ). Epätavallisia elämänkulkuja . Huip- hanmuuttajamiesten kotouttajana . Liikuntape- pu-urheilijat ja-taiteilijat, 79–144 . dagogiikan pro gradu -tutkielma . Jyväskylän Hylton, K . (2008) . ’Race’ and sport: critical race yliopisto: Liikuntatieteiden laitos . theory . Routledge . Kytölä, S . 2017 . “Are They Singing the National Ismail, A . 2015 . Ammattina jalkapallo . Suoma- Anthem?”: Football Followers’ Responses to laisfutaajat maailmalla 1952–2014 . Minerva the Ethnic Diversification of Finland Men’s kustannus . National Football Team . Teoksessa: S . Leppänen, E . Westinen, & S . Kytölä (toim .), Social Media Jaakkonen, L . 2017 . Rasistiset huudot RoPSin Discourse, (Dis)identifications and Diversities . ottelussa johtivat kohuun – yritysjohtajan Routledge, 62–93 . lausuntoa lehdelle kritisoitiin rajusti . Iltasa- nomat . https://www .is fi/veikkausliiga/art-. Laine, O . 2018 . Dokumenttiprojekti: Kotimaa 2000005346823 .html . [Tarkistettu 12 .5 .2020 .] Kosovo-Suomi . https://areena .yle .fi/1-3970477 . [Tarkistettu 14 .11 .2019 .] Junkkala, P . & Lalluka, K . 2012 . Yhteiset kentät? Puheita ja tekoja vähemmistöihin kuuluvien Latvala, M . 2016 . Maahanmuuttajataustainen nuorten yhdenvertaisen liikunnan ja urheilun nuori osana suomalaista yhteiskuntaa: Jalka- edistämiseksi . Sisäasiainministeriön julkaisu palloharrastuksen merkitys poikien integraation 1/2012 . edistäjänä . Sosiaali- ja terveyshallintotieteen pro gradu -tutkielma . Vaasan yliopisto: Filosofi- Karvala, K . 2019 . Pääkirjoitus: Huuhkajat näytti nen tiedekunta . upealla pelillä yhteistyön voiman . Ilta-Lehti . https://www .iltalehti .fi/paakirjoitus/a/d09237e3- Levitas, R ., Pantazis, C ., Fahmy, E ,. Gordon, D ., 43fc-4adc-899e-114d7d154d73 . [Tarkistettu Lloyd, E . & Patsios, D . 2007 . The multidimensio- 13 .3 2020. ]. nal analysis of social exclusion . Bristol: Univer- sity of Bristol . Keskinen, S . 2009 . Pelkkiä ongelmia? Maa- hanmuutto poliittisen keskustelun kohteena .

90 2 Liikunnan ahtaat normit Long, J ., Welch, M ., Bramham, P ., Hylton, K ., Oivio, J . 2017 . Ex-valmentaja kertoo, miksi Pyry Butterfield, J . & Lloyd, E . 2002 . Count me in: The Soiri loisti Huuhkajissa – ”Yksi ominaisuus on dimensions of social inclusion through culture kansainvälistä tasoa” . Iltasanomat . https://www . and sport . is .fi/huuhkajat/art-2000005399785 .html . [Tarkis- tettu 14 11. .2019 .] Liikuntalaki 10 4. .2015/390 . Olsson, P . 2011 . ‘Gingerbread’ and Ethnic Identi- Lund, S . 2019 . Rasistinen huutelu keskeytti fication . Ethnologia Fennica, 38, 63–76 . Ykkösen ottelun hetkeksi – erotuomareilla selkeä ohjeistus: ”Kuka tahansa tuomari olisi Opetus- ja kulttuuriministeriö . 2010 . Kehittä- toiminut samoin” . Yleisradio . https://yle .fi/ misohjelma maahanmuuttajien kotouttamiseksi urheilu/3-10758577 . [Tarkistettu 14 .11 .2019 ]. liikunnan avulla . Opetusministeriön työryhmä- muistioita ja selvityksiä 2010:16 . Maguire, J . 1991 . Sport, racism and British society: a sociological study of England’s elite Peltola, V .-M . 2015 . Suomalaisen edustusjalka male Afro/Caribbean soccer and rugby union pallon vähemmän tunnettua historiaa . players . Suomen Urheilutietäjät ry . http://www .sci . fi/~sut/joulu2015/jalkapallo .html . [Tarkistettu Müller, F ., van Zoonen, L . & de Roode, L . 2008 . 14 .11 .2019 .] The Integrative Power of Sport: Imagined and Real Effects of Sport Events on Multicultural Pfister, G . 2000 . “Doing Sport in a Headscarf? Integration . Sociology of Sport Journal 25 (3), German Sport and Turkish Females ”. Journal of 387–401 . Sport History 27 (3): 401–429 . Myllyniemi, S . 2012 . Monipolvinen hyvinvointi: Piispa, M . 2013 . Huipulle vai huvin vuoksi – mikä Nuorisobarometri 2012 . Helsinki: Opetus-ja 2000-luvun suomalaisnuoria liikuttaa? Teok- kulttuuriministeriö . sessa: P . Harinen & A . Rannikko (toim ). Tässä seison enkä muuta voi? Nuorisotutkijoiden aja- Myrén, K . 1999 . Pois paitsiosta – maahanmuut- tuksia nuorten liikunnasta ja sen kipupisteistä . tajien liikuntaharrastukset ja vapaa-ajanvietto Nuorisotutkimusverkosto/Nuorisotutkimus- Suomessa . Jyväskylä: LIKES . seura, verkkojulkaisuja 65, 13–16 . Naakka, A -M. . 2014 . Foreign players in the Fin- Rannikko, A . 2016 . Autenttisuuden ja arvostuk- nish football league 1970–2010 . Master’s thesis, sen analogiat: sukupuolen risteyksiä vaihtoehto- Department of Sport Sciences . University of liikunnan moraalisissa järjestyksissä .Teoksessa: Jyväskylä: Faculty of Sport and Health sciences . P . Berg & M . Kokkonen (eds .) Urheilun takapuoli . Naakka, A -M. . 2011 . Ikuinen taistelu . Rasismi Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus liikunnassa ja on edelleen ongelma jalkapallossa – myös urheilussa . Helsinki: Nuorisotutkimusverkosto, Suomessa . https://pressfolios-production . 250–274 s3 amazonaws. .com/uploads/story/story_ Riihola, K . 2018 . Turvapaikan Suomesta saanut pdf/147674/1476741434970762 .pdf Aref perusti oman fudisjoukkueen – ”Kaikki Nakamura, Y . 2017 . Sport and Muslim men in the muuttui, kun täytin 18 vuotta” . Helsingin Uuti- Greater Toronto Area, Canada: an exploratory set . https://www .helsinginuutiset .fi/artikke- study, Sport in Society 20:11, 1799–1814 . li/702850-turvapaikan-suomesta-saanut-aref-perusti-oman-fudisjoukkueen-kaikki-muuttui-kun . Nieminen, T . 2012 . Suomen urheilun tule- [Tarkistettu 14 .11 .2019 .] vaisuus on maahanmuuttajissa . Helsingin Sanomat . https://www .hs .fi/kuukausiliite/art- Rosbrook-Thompson, J . 2013 . Sport, Difference 2000002596139 .html . [Tarkistettu 14 .11 .2019 .] and Belonging: Conceptions of Human Variation in British Sport (Vol . 11) . Routledge . Nordling, J . 2019 . Suomen parhaan jalkapalloilijan perheessä raha oli tiukassa – kadehti Rönkkö, E . 2015 . Muutosta liikkeellä! – Liikut- kaverien uusia pelikenkiä: ”Siitä syntyi skismaa” . taako se kaikkia, Suomeen muuttaneitakin? Iltasanomat . https://www .is fi/jalkapallo/art-. Teoksessa: H . Itkonen & K . Kauravaara (toim .) 2000005973574 .html . [Tarkistettu 14 .11 .2019 .] Liikunta kansalaisten elämänkulussa – Tulkin- toja liikkumisesta ja liikunnan edistämisestä . Nyholm, T . 2018 . #10 Mosa: Oman elämänsä Liikunnan ja kansanterveyden julkaisuja . 296 . kingi . https://www .hjk fi/en/artikkelit/miehet/10-. Jyväskylä: Liikunnan ja kansanterveyden edistä- mosa-oman-elamansa-kingi/ . [Tarkistettu missäätiö LIKES, 33–38 . 14 11. .2019 ].

”He ovat pelaajina erilaisia” – maahanmuuttotaustaiset 91 pelaajat suomifutiksen kentillä Saarinen, J . 2014 . Ruotsil on Zlatan ja Suomel Viljanmaa, T . 2015 . Pilalle paapotut pallon pelaa- on Nenä . Jalkapallolehti . https://jalkapallolehti . jat . Pohjalainen . https://www .pohjalainen fi/. fi/ruotsil-zlatan-ja-suomel-nena/ . [Tarkistettu mielipide/kolumnit/pilalle-paapotut-pallon-pe- 14 11. .2019 .] laajat-1 .1813017 . [Tarkistettu 14 .11 .2019 .] Schilling, C . 1991 . ‘Educating the Body: Physical Virtanen, A . 2019 . Perparim Hetemaj: ”Suo- Capital and the Production of Social Inequali- malaisten pitäisikin olla ylpeitä historiastaan” . ties’ . Sociology 25, 653–72 . Helsingin Sanomat . https://www .hs .fi/paivan- lehti/23032019/art-2000006044828 .html . [Tarkis- Setänen, E . 2015 . Kasvaako Suomen tulevai- tettu 14 11. .2019 .] suus ulkomailla? Länsi-Suomi . https://ls24 .fi/ plus/kuka-ihmeen-thomas-lam . [Tarkistettu Westö, M . & Eremenko, A . 2016 . Eremenkot . 14 11. .2019 .] Jalkapalloperheen tarina . Helsinki: S&S Kustan- tamo . Silver, H . & Miller, S . 2003 . Social Exclusion, Indicators, 2:2, 5–21 . Wickström, M . 2017 . Shefki Kuqi - Kosovon härkä . Helsinki: Tammi . Spaaij, R ,. Magee, J . & Jeanes, R . 2014 . Sport and social exclusion in global society . New York: Zacheus, T ., Koski, P ., Rinne, R . & Tähtinen, J . Routledge . 2012 . Maahanmuuttajat ja liikunta . Liikuntasuh- teen merkitys kotoutumisessa Suomessa . Kas- Sundelin, S -P. . 2013 . Kuka Pyry Soiri? Värik- vatustieteiden tiedekunnan julkaisuja A, 212 . kään lapsuuden viettänyt juureton kulkuri . Iltasanomat . https://www .is fi/huuhkajat/art-. Ungruhe, C . 2014 . “Natural Born Sportsmen” . 2000005399221 .html . [Tarkistettu 14 .11 .2019 .] Processes of Othering and Self-Charismatization of African Professional Footballers in Germany . Swarts, C . 2014 . Adapting to Finland through African Diaspora, 6 (2), 196–217 . professional football: perceptions of players and coaches . Master’s Thesis . Department of Ylönen, S . 2018 . Ainakin voiton hetkellä urheilu Communication, University of Jyväskylä . yhdistää kansan . Lapin Kansa . https://www . lapinkansa .fi/essee-ainakin-voiton-hetkel- Tiihonen, A . 2011 . Mitä” väliä” urheilemisella la-urheilu-yhdistaa-kan/145566 [Tarkistettu oikein on? 11–15-vuotiaat huippu-urheilun näkö- 13 .3 .2020 .] kulmasta .Teoksessa: M . Salasuo & M . Kangas- pinta (toim .) Hampaat irvessä, 11–15 . Tiihonen, A . 1994 . Urheilussa kilpailevat masku- liinisuudet . Miestä rakennetaan, maskuliinisuuk- sia puretaan . Tampere: Vastapaino . Tuomi, J . & Sarajärvi, A . 2017 . Laadullinen tutkimus ja sisällönanalyysi . Uudistettu laitos . Tammi . Turtiainen, R . 2012 . Nopeammin, laajemmalle, monipuolisemmin: digitalisoituminen mediaur- heilun seuraamisen muutoksessa . Turku: Turun yliopisto . Vanttaja, M ., Tähtinen, J ., Zacheus, T . & Koski, P . 2017 . Liikkumattomuuden jäljillä . Pitkittäis- tutkimus vähän liikuntaa harrastavien nuorten liikuntasuhteesta ja liikunta-aktiivisuuden muutoksista . Nuorisotutkimusverkosto/Nuorisotutki- musseura, julkaisuja, 194 . Vesander, L . 2018 . Kentän kuningas . Urheilu- lehti . Veikkausliigan kausiopas . Vidacs, B . 2006 . Through the prism of sports: why should Africanists study sports? Africa Spectrum, 331–349 .

92 2 Liikunnan ahtaat normit Institutionaalinen 3 toiminta ja eriarvoisuus

Susan Eriksson, Eero Saukkonen, Reetta Mietola & Hisayo Katsui Vaikeimmin vammaisten nuorten liikunnan harrastaminen ja eriarvoinen osallisuus

Eva Rönkkö Yhteiskunnallista peliä liikuntakentällä – liikunta poliittiset asiakirjat ja Liikunta & Tiede -lehti ulkomaalaistaustaisuutta määrittelemässä vuosina 1990–2018

93 Vaikeimmin vammaisten nuorten liikunnan harrastaminen ja eriarvoinen osallisuus

SUSAN ERIKSSON1, EERO SAUKKONEN2, REETTA MIETOLA2 & HISAYO KATSUI2

Tiivistelmä

Viimeaikainen nuorten liikunnallisia rakenteisiin ja käytäntöihin. Yksittäiset harrastusmahdollisuuksia koskeva tut- palvelujärjestelmää ja -käytäntöjä kos- kimus on nostanut esiin puutteita vam- kevat tutkimukset ovat kyseenalaista- maisten nuorten yhdenvertaisuudessa. neet nämä käytännöt kysymällä, millais- Vammaisille nuorille on tarjolla vähem- ta nuoruutta jatkuvaa apua ja tukea tar- män aktiviteetteja nuorille suunnatuissa vitsevien nuorten on mahdollista elää liikuntapalveluissa, järjestöissä ja seu- nykyisissä palveluissa (esim. Mietola roissa. He kokevat syrjintää ja kohtaavat & Vehmas 2019; Mietola 2018). Niukas- vammaisuuteen liittyviä ennakkoluulo- ti resursoiduissa palveluissa heille voi ja myös liikuntaharrastuksissa. Henki- tarjoutua hyvin vähän mahdollisuuk- lökohtaista apua ei välttämättä ole riit- sia vapaa-ajan aktiviteetteihin ja har- tävästi saatavilla harrastustoiminnan rastuksiin niin, että he voisivat elää sen aloittamiseksi. Myös vammaisten nuor- kaltaista elämää kuin muut nuoret. ten keskuudessa on eriarvoisuutta, sillä Artikkelissamme tarkastelemme jat- esimerkiksi heille suunnattujen liikun- kuvaa apua ja tukea tarvitsevien nuor- tapalvelujen tarjonnassa ja henkilökoh- ten eriarvoista asemaa liikunnallisissa taisen avun saannissa on paljon alueel- harrastusmahdollisuuksissa nykyisen lisia ja perheen sosioekonomiseen ase- tutkimustiedon valossa. Analysoimme maan liittyviä eroja. (Eriksson ym. 2018; heidän asemaansa intersektionaalisesti Hakanen ym. 2019.) ristiinvalottaen kotimaisia ja kansain- Toistaiseksi tutkimus on kuitenkin välisiä tutkimuskeskusteluja, jotka liit- tavoittanut huonosti ne vaikeavammai- tyvät vammaisten nuorten harrasta- set nuoret, joiden avun ja tuen tarpeet miseen, nuorten yhdenvertaisuuteen ovat laajoja ja jatkuvia. Heitä ovat eri- liikuntaharrastuksissa sekä vaikeavam- tyisesti vaikeasti ja syvästi kehitysvammaisten nuorten itsemääräämiseen ja maiset, joiden elämä ja vapaa-ajan toi- osallisuuteen elämänkäytännöissään. mintamahdollisuudet ovat sidoksissa Kysymme yhtäältä, (1) millainen on laa- vammaispalveluiden institutionaalisiin jaa ja jatkuvaa apua ja tukea tarvitse-

1 Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu, Nuorisoalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Juvenia 2 Helsingin yliopisto

94 3 Institutionaalinen toiminta ja eriarvoisuus vien nuorten asema nuorten liikunta- tä, millaiset eriarvoistavat rakenteet tutkimuksen kentällä ja millainen kuva ja käytännöt määrittävät vaikeavam- heidän osallisuudestaan tällä tutkimus- maisten nuorten asemaa ja millaisena kentällä rakentuu, toisaalta tarkaste- se näyttäytyy kontekstissa, joka liittyy lumme kohdistuu siihen, (2) miten ky- liikunnallisten aktiviteettien mahdol- symykset nuoruudesta, vapaa-ajasta ja lisuuksiin. Tarkastelu kiinnittyy vasta erityisesti oikeudesta liikunnallisiin har- käynnistyneeseen VAIKOS-hankkee- rastusmahdollisuuksiin aktualisoituvat seen (OKM 2019-2022), jossa tutkitaan tämän ryhmän yhdenvertaisuutta kos- vaikeasti ja syvästi kehitysvammaisten kevassa tutkimuskeskustelussa. nuorten osallistumista ja oikeutta liikun- Laajaa ja jatkuvaa apua ja tukea tar- taharrastuksiin. vitsevien nuorten elämää ja osallisuutta on tarkasteltu toistaiseksi sekä kansalli- Avainsanat: vammaiset nuoret, vai- sesti että kansainvälisesti vielä erittäin keimmin vammaiset, liikunnalliset ak- vähän, eikä nuoruuden elämänvaiheen tiviteetit, vammaispalvelut, nuorten kontekstissa lähes lainkaan. Artikke- liikuntapalvelut, vammaisten asema, limme tuottaa ajankohtaista tietoa sii- osallisuus, ruumiillisuus

Vaikeimmin vammaisten nuorten liikunnan harrastaminen ja eriarvoinen osallisuus 95 Tutkimuskohteena miseen ja kehittämiseen. Artiklan no- vaikeimmin vammaisten jalla vammaisia henkilöitä tulisi myös oikeus liikuntaan kaikin tavoin kannustaa virkistys- ja Yhdenvertaisten mahdollisuuksien tu- urheilutoimintaan. (Yleissopimus vam- keminen liikunnan harrastamisessa on maisten henkilöiden oikeuksista 2016.) liikuntalain ja kansallisen hyvinvointi- Suomi ratifioi YK:n vammaisoikeuksien politiikan mukaista. Kaikilla ei silti ole sopimuksen vuonna 2016 sitoutuen nou- yhdenvertaisia mahdollisuuksia har- dattamaan sen säädöksiä. Sen vuoksi rastaa liikuntaa, vaikka julkishallinto on ajankohtaista tarkastella, miten vai- pyrkiikin sitä Suomessa voimakkaas- keimmin vammaisten nuorten mahdol- ti tukemaan rohkaisemalla liikkumaan. lisuudet urheiluun ja liikuntaan toteu- Erityisen huomion kohteena ovat viime tuvat. Näiden nuorten elämää ja osal- vuosina olleet lapset ja nuoret, joiden lisuutta on tarkasteltu toistaiseksi sekä harrastamista on haluttu edistää esimer- kansallisesti että kansainvälisesti vielä kiksi koulujen, liikuntaseurojen ja -jär- erittäin vähän, eikä nuoruuden konteks- jestöjen välisenä yhteistyönä. tissa juuri ollenkaan. Viimeisimpien tutkimusten mukaan Artikkeli käsittelee vaikeimmin vam- lasten ja nuorten liikunnan harrastami- maisten nuorten asemaa niiden kansal- sen mahdollisuudet ja osallisuus eivät listen ja kansainvälisten tutkimuskes- jakaudu tasaisesti. Eriarvoisuuden syyt kustelujen kautta, joiden keskiössä on liittyvät muun muassa sukupuolittaviin vammaisten nuorten liikunnan harras- käytäntöihin (Rannikko 2018), etnisiin taminen sekä heidän yhdenvertaisuu- taustoihin, sosiaaliluokkaan, perheiden tensa erilaisissa liikuntaharrastuksissa sosioekonomiseen asemaan (Berg 2016) ja -aktiviteeteissa. Kysymme ensinnä- sekä vammaisuuteen (Eriksson ym. kin, millainen on vaikeimmin vammais- 2018; Hakanen ym. 2019). Tämä artik- ten nuorten asema nuorten liikuntahar- keli käsittelee vaikeimmin vammaisten rastuksia koskevassa tutkimuksessa ja nuorten asemaa ja yhdenvertaisuuden millainen kuva heidän osallisuudestaan toteutumista liikunnan harrastamises- rakentuu tutkimuskentällä. Toiseksi tar- sa. Teksti käsittelee nuoria, joiden arki- kastelumme kohdistuu siihen, miten ky- elämä on voimakkaasti sidoksissa jat- symykset nuoruudesta, vapaa-ajasta ja kuvaan tukeen ja hoivaan ja joilla on erityisesti mahdollisuuksista harrastaa moninaisia tuen tarpeita. liikuntaa todentuvat heitä koskevassa YK:n vammaisten henkilöiden oi- tutkimuskeskustelussa. keuksia koskevan yleissopimuksen 30. artiklan nojalla vammaisilla henkilöil- Keitä ovat vaikeimmin lä tulisi olla yhdenvertaiset mahdolli- vammaiset nuoret? suudet osallistua virkistys- ja urheilutoimintaan muiden kanssa, saada palvelu- Monista toimintarajoitteista kärsivät ja niiden järjestäjiltä, päästä palvelujen ihmiset jäävät helposti marginaaliseen äärelle ja osallistua toiminnan järjestä- asemaan tai jopa kokonaan vaille huo-

96 3 Institutionaalinen toiminta ja eriarvoisuus miota yhteiskunnallisessa päätöksen- Tutkimuksemme kohderyhmä on hy- teossa. Vaikka yhdenvertaisuus näh- vin heterogeeninen, joten sitä on haas- dään tärkeänä esimerkiksi nuoriso- ja teellista paikantaa erityisiin oireyhty- liikuntapolitiikassa, moninaisuutta ei miin, vammaluokituksiin tai tuen tar- huomioida riittävästi. Yhdenvertaisuus peisiin ja ryhmän luonnetta on hankala ei toteudu riittävästi niiden nuorten koh- määritellä niiden kautta. Tarkastelus- dalla, joiden toimintarajoitteet ovat huo- samme ovat nuoret, joilla on vamman mattavia, kuten syvästi kehitysvammai- tai toimintarajoitteen takia huomattava set. Marginaaliseen asemaan ovat jou- tuen tarve – niin suuri, että he ovat tä- tuneet erityisesti ne, jotka tarvitsevat hän mennessä kokonaan jääneet liikun- arjessaan jatkuvaa ja laajamittaista tu- taharrastuksia koskevan tutkimuksen kea ja hoivaa ja joilla tuen tarve ulottuu ulkopuolelle. Määrittely auttaa tunnis- kommunikointiin ja vuorovaikutukseen. tamaan myös niitä keskeisiä rajauksia, Lainsäädännössä ja hallinnollisissa yh- joiden takia liikunnan harrastamista ja teyksissä tähän ryhmään viitataan käsit- sen yhdenvertaisuutta koskeva tutkimus teellä vaikeavammaiset henkilöt. Hallin- on koskenut vain tietyntyyppisiä vam- nollinen kategoria, jonka tehtävänä on maisia nuoria. määrittää henkilöiden oikeuksia vam- Vammaiset nuoret on huomioitu vas- maisuuteen perustuviin palveluihin, on ta hiljattain nuorten vapaa-aikaan ja lii- kuitenkin hyvin laaja, ja se sisältää mo- kunnan harrastamiseen kohdistuvassa nen asteisia ja tyyppisiä tarpeita (ks. tutkimuksessa. He eivät aiemmin ole myös Kauppila, Mietola & Niemi 2018). juurikaan näkyneet nuorisotutkimuk- Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mu- sessa. Vammaistutkimuksen kentällä kaan vaikeavammaisilla on välttämätön nuoria koskevat kysymykset käsittele- ja toistuva avun tarve (ks. Vammaispal- vät vain harvoin nuorisotutkimuksen velujen käsikirja, Vaikeavammaisuuden keskeisiä teemoja, kuten vapaa-aikaa määrittely 2020). tai nuorisokulttuureja, eikä niissä ole Vammaisuuden määrittelemiseen myöskään hyödynnetty nuorisotutki- avun ja tuen tarpeen kautta sisältyy kui- muksen keskustelua (ks. esim. Mieto- tenkin kohderyhmittäisiä ongelmia, silla, Kauppila & Niemi 2017; Slater 2015). lä se ei erottele tarpeeksi vammaisuu- Kun liikuntatutkimus on koskenut den luonnetta. Määritelmää on käytetty vammaisia nuoria, siihen osallistuneet muun muassa hallinnollisissa yhteyksis- henkilöt ovat edustaneet hyvin rajat- sä, kuten opetushallinnossa arvioitaes- tua joukkoa. Tutkimus on kohdistunut sa erityisen ja vaativan erityisen tuen etupäässä nuoriin, jotka ovat olleet lii- tarvetta, mutta myös kehittämistyössä kunnallisen harrastustoiminnan, kuten ja tutkimuksessa. Tämän määritelmän seuratoiminnan piirissä (Eriksson ym. mukaan vaikeimmin vammaisia olisivat 2018). Lisäksi erilaiset tutkimusmene- laajaa ja jatkuvaa apua ja tukea tarvit- telmälliset ratkaisut ovat vaikuttaneet sevat nuoret. Käsite on kuitenkin ilmai- kohdejoukon rajautumiseen. Tutkimus- sullisesti hankala. aineistoja on kerätty kysely- tai haastat-

Vaikeimmin vammaisten nuorten liikunnan harrastaminen ja eriarvoinen osallisuus 97 telumenetelmillä (Agiovlasitis ym. 2017; vat useimmiten yhteiskunnallisessa pal- Haegele ym. 2015), jolloin tutkimukseen velujärjestelmässä, jolloin heidän mah- osallistuminen on edellyttänyt nuorel- dollisuutensa osallistua tutkimukseen ta kykyä tuoda esiin omia näkemyk- edellyttää sitä, että tutkimuskin jalkau- siään ja kokemuksiaan normatiivisten tuu palveluihin. Käytännössä tutkimus kommunikaatiota koskevien käsitysten edellyttää silloin moninaisia ja monita- ja määritelmien mukaisesti, kuten pu- hoisia neuvotteluja ja lupaprosesseja, humalla tai kirjoittamalla. Vaihtoehtoi- eikä esimerkiksi laitoksissa asuvia hen- sia kommunikaatiotapoja ei ole yleen- kilöitä välttämättä saavuteta (ks. esim. sä huomioitu tutkimusaineiston keruuta Mietola ym. 2017). Lisäksi palvelujär- koskevissa ratkaisuissa ja valinnoissa. jestelmän rakenteet, toimintakulttuuri Kohdejoukkoon ja tutkimusmene- ja lainsäädännön rajaukset vaikuttavat telmiin liittyvien rajausten seuraukse- jatkuvaa tukea tarvitsevien ja palvelu- na tutkimuksissa on tarkasteltu lähin- järjestelmän ehdoilla elävien harras- nä liikuntavammaisia ja lievästi kehi- tusmahdollisuuksiin. Lainsäädännön tysvammaisia nuoria (esim. Melbøe & (Laki vammaisuuden perusteella jär- Ytterhus 2017). Nuorten omien näke- jestettävistä palveluista ja tukitoimis- mysten esiin saamiseksi juuri kommu- ta 3.4.1987/380) henkilökohtaista apua nikaation merkitys on olennainen tekijä koskevan pykälän voimavaravaatimus heitä koskevassa tutkimusetiikassa. Tä- on käytännössä johtanut siihen, että hän liittyy riski välttää vaikeampia tut- monien vaikeimmin vammaisten, joilla kimusasetelmia ja pitäytyä aineiston- on kommunikaatioon liittyvä tai kogni- keruussa niissä henkilöissä, jotka ky- tiivinen vamma, ei ole katsottu olevan kenevät ilmaisemaan suostumuksensa oikeutta vapaa-ajan toimintaan koh- tavanomaisin keinoin (Boxall & Ralph dennettuun henkilökohtaiseen apuun, 2010). Valinnan seurauksena ne, joiden mikäli katsotaan, etteivät he kykene kognitiiviset ja kommunikaatioon liitty- määrittelemään selkeästi vapaa-aikaan vät toimintarajoitteet asettavat haastei- liittyviä tarpeitaan. Tämä vaikuttaa sekä ta vuorovaikutukselle tutkimustilantees- suoraan heidän mahdollisuuksiinsa har- sa, ovat useimmiten tulleet kokonaan si- rastaa että välillisesti siihen, tunniste- vuutetuiksi tutkimuksissa. (Mietola ym. taanko heidän yhdenvertaiset oikeuten- 2017; Davis & Watson 2017.) Usein on- sa vapaa-aikaan ja harrastamiseen. kin päädytty tarkastelemaan ainoastaan Vaikeimmin vammaiset nuoret ovat- heidän läheistensä ja tukihenkilöiden- kin olleet tähän mennessä liki pimen- sä näkemyksiä (esim. Pierce & Maher nossa nuorten liikuntaharrastuksia kos- 2020; Buchanan ym. 2017). kevassa tutkimuksessa. Artikkelissam- Tutkimuksen rajautuminen nuoriin, me viittaamme vaikeimmin vammaisten joilla on liikuntavamma tai lievä kehi- nuorten kohdejoukolla niihin vammai- tysvamma, on osaltaan johtunut raken- siin nuoriin ja nuoriin aikuisiin, joiden teellisista syistä. Vaikeimmin vammaiset arkielämä on voimakkaasti sidoksissa nuoret aikuiset henkilöt elävät ja toimi- jatkuvaan tukeen ja hoivaan ja joilla on

98 3 Institutionaalinen toiminta ja eriarvoisuus moninaisia tuen tarpeita liittyen usein sia nuoria koskevaan yhteiskuntatieteel- myös kommunikaatioon ja vuorovaiku- liseen tutkimukseen. Kansainvälisten tukseen. Näin rajaten meillä on mah- tutkimusten kartoittamisessa kiinnitim- dollisuus eritellä tarkemmin sitä, keitä me huomiota siihen, että haku kohden- vammaisten nuorten liikuntaharrasta- tuu juuri tarkastelun kohteena olevaan mista koskeva tutkimus on tavoittanut ja ryhmään. Käytimme hakusanoina kä- ketkä ovat jääneet sen ulkopuolelle. Ta- sitteitä vaikea ja syvä kehitysvammai- voitteenamme on näkökulmaa tarkenta- suus (severe and profound intellectual malla vastata, miten liikunnan harrasta- disabilities), vaikka tämä onkin rajauk- mista tulisi tarkastella, jotta myös tämä sena kapeampi kuin vaikeimmin vam- ryhmä nuoria ja nuoria aikuisia tulisi maiset nuoret. Tämä kohdensi kuitenkin näkyväksi yhdenvertaista nuoruutta, va- tarkastelua nuoriin, joiden mahdollisuu- paa-aikaa ja harrastusmahdollisuuksia det, kokemukset ja näkemykset ovat ra- koskevassa keskustelussa. jautuneet nuorten liikuntatutkimuksen ulkopuolelle. Kansainvälisten tutkimusten kartoittamista varten olemme käyt- Miten tutkittiin? täneet hakusanoina sanoja severe and Lähtökohtana keskeisten tutkimuskes- profound intellectual disabilities, youth, kustelujen keräämisessä ja rajaamises- young people, sports ja participation. sa oli vammaisten nuorten liikunnallis- Kaikkien hakusanojen kanssa on ko- ta osallisuutta koskeva kansallinen ja keiltu myös erilaisia yhdistelmiä, jotka kansainvälinen tutkimuskeskustelu. ovat tuottaneet jonkin verran vaihtelua Haimme keskusteluja kotimaisten ja hakutuloksiin. ulkomaisten tutkimusartikkelien verk- Lisäksi tarkastelun kohteena oli kohakujärjestelmissä (Ebscohost, Pro- uusin kansainvälinen soveltavan lii- Quest, Helsingin yliopiston Helka-tieto- kunnan tutkimuskirjallisuus, jota kar- kanta ja Kaakkois-Suomen ammattikor- toitimme tekemällä hakuja kasvatus-, keakoulun Kaakkuri-tietokanta), joihin käyttäytymis- ja yhteiskuntatieteellisis- meillä oli pääsy. Kotimaisten tutkimus- tä kokoelmista vuodesta 2015 eteenpäin ten kartoittamista varten käytimme ha- hakusanoilla adaptive sports, adapted kusanoja vammaiset nuoret, liikunta, physical activity ja adaptive physical harrastus ja osallisuus. Painotus vas- education. Lisäksi kävimme manuaali- taa ensimmäisen tutkimuskysymyksen sesti läpi kyseiset vuodet alan johtavis- tavoitetta tarkastella keskustelua nuo- sa kansainvälisissä julkaisuissa kuten risotutkimukseen ankkuroituvien koti- Adapted Physical Activity Quarterly, maisten tutkimusten kautta laajentaen European Journal of Adapted Physical näkökulmaa tästä suunnasta kohti so- Activity sekä Palaestra. Soveltavan lii- veltavan liikunnan tutkimusta. kunnan alueella vammaisten lasten ja Toisen tutkimuskysymyksemme ta- nuorten liikuntaa on tutkittu kansain- voitteen mukaisesti teimme kirjallisuus- välisesti viime vuosina jonkin verran hakuja keskittyen vaikeimmin vammai- myös osallisuuden ja muiden sosiaalis-

Vaikeimmin vammaisten nuorten liikunnan harrastaminen ja eriarvoinen osallisuus 99 ten kysymysten näkökulmasta (esim. den kautta ruumiillisen kompetenssin Diaz ym. 2019). ja kyvykkyyden vaatimukset asettuvat Hakujen perusteella rakentui kuva määrittämään vaikeimmin vammaisten siitä, miten vammaisten nuorten liikun- nuorten liikunnan harrastamista. nan harrastaminen on huomioitu yhteis- Nämä seikat johdattavat pohtimaan kuntatieteellisen liikuntatutkimuksen, institutionaalisten, fyysisen toiminta- soveltavan liikunnan tutkimuksen, nuo- kyvyn kautta määräytyvien palvelu- risotutkimuksen ja vammaistutkimuk- käytäntöjen merkitystä nuorten liikun- sen kentillä. Lapset ja nuoret ovat ol- nan harrastamisessa ja tapoja ymmär- leet yhteiskuntatieteellisen liikuntatut- tää näiden nuorten liikuntaa laajemmin kimuksen intresseissä pitkään liittyen elämäntapojen ja -käytäntöjen näkökul- muun muassa vapaa-ajan liikuntaan ja masta. Lopuksi keskustelemme fyysisel- koululiikuntaan, mutta vammaisuus on le kyvykkyydelle perustuvien oletusten ollut viime vuosina esillä lähinnä kan- ja käytäntöjen merkityksestä sille, miten sainvälisessä soveltavassa liikuntatut- eriarvoinen asema liikunnassa rakentuu kimuksessa. Huomio on kiinnittynyt vaikeimmin vammaisille nuorille. lähinnä integraatioon ja fyysiseen ja henkiseen terveyteen, mutta harvem- Tutkimustieto vammaisten min liikunnan merkityksellisyyteen las- nuorten liikunnallisesta ten ja nuorten itsensä kokemana (esim. osallisuudesta Beni ym. 2017). Nuorisotutkimuksessa on vasta viime vuosina virinnyt kiin- Liikunnan harrastaminen on suomalais- nostusta vammaisiin nuoriin. Yhteis- nuorille tärkeää, sillä se on yleisin har- kuntatieteellisessä vammaistutkimuk- rastusaktiviteetti (Hakanen ym. 2018, sessa nuoria koskevat kysymykset, ku- 15–23). Peräti 86 prosenttia suomalaisten merkityksellinen vapaa-aika, eivät nuorista sanoi vuonna 2013 harrastavan- puolestaan ole juuri esillä nuoruuden sa jotakin urheilulajia, ja vuonna 2018 näkökulmasta, vaan ne linkittyvät ylei- julkaistussa tutkimuksessa 7–17-vuotiai sesti vammaisten asemaan ja ongelmiin. den vastaava luku oli jopa 93 prosent- Artikkelimme tuottaa ajankohtaista tia (Myllyniemi & Berg 2013; Hakanen tietoa siitä, millaiset eriarvoistavat ra- ym. 2018). Erilaisia toimintarajoitteita kenteet ja käytännöt määrittävät vai- omaavista 7–17-vuotiaista nuorista puo- keimmin vammaisten nuorten asemaa lestaan liki 78 prosenttia on raportoi- heidän elämänkäytännöissään liikun- nut harrastavansa jotakin liikuntaa (Ha- nallisten harrastusmahdollisuuksien kanen ym. 2019, 12). Kuitenkin vain 24 kontekstissa. Aluksi tarkastelemme prosenttia toimintarajoitteisista nuoris- tutkimustiedon pohjalta tekijöitä, jotka ta liikkuu suositusten mukaan säännöl- yhtäältä mahdollistavat ja toisaalta ra- lisesti (Ng ym. 2019, 110; ks. myös Pik- joittavat vammaisten nuorten liikunnal- kupeura ym. 2020, 66). lisia harrastusmahdollisuuksia. Sen jäl- Nuoret harrastavat eniten hölkkää- keen keskustelemme käytännöistä, joi- mistä tai juoksua, kuntosaliharjoitte-

100 3 Institutionaalinen toiminta ja eriarvoisuus lua, kävelyä tai pyöräilyä (Hakanen ym. nuorisokulttuurinen tutkimus on laa- 2018, 31–32). Uudempien urheilulajien, jentanut vammaisten nuorten liikunnan kuten parkourin, seinäkiipeilyn, lumi- tarkastelua elämänkokonaisuuksien ja lautailun ja eksoottisten tanssien, suo- sosiaalisten identiteettien kannalta. sio on kasvanut viime vuosina, mutta Kansainvälisesti vammaisten hen- niihin liittyvistä harrastusmahdollisuuk- kilöiden liikunta-aktiviteetteja on tut- sista ja palveluista on vielä pulaa kaik- kittu eniten liikunnan psykofyysisten ja kialla Suomessa (Rannikko ym. 2016). sosiaalisten vaikutusten näkökulmasta Kaupungeissa ja maaseudulla asuvien (esim. Wilson & Clayton 2010; Haegele nuorten välillä ei ole havaittu huomat- ym. 2015). Liikunnan terveys- ja hyvin- tavia eroja harrastamisessa (Myllyniemi vointivaikutukset ovat kohteena useis- & Berg 2013). Perinteiset urheiluseurat sa tutkimuksissa. Hyvinvoinnin kannal- pitävät pintansa, mutta etenkin uusis- ta myönteisiksi tekijöiksi on niissä löy- sa liikuntamuodoissa nuoret muodos- detty fyysisen voiman lisääntyminen, tavat omaehtoisia ja ainutlaatuisia ur- kehollisen koordinaation paraneminen heilukulttuureita, joiden verkostot ovat ja liikunnallisten taitojen harjaantumi- usein kansainvälisiä (Rannikko 2018). nen. Etenkin soveltavan liikuntatutki- Liikunta- ja nuorisotutkimuksessa muksen piirissä liikunnan hyvinvointi- on viime vuosina tarkasteltu myös vam- vaikutuksia on tutkittu runsaasti (esim. maisten nuorten osallisuutta nuorten ur- Ryan ym. 2014). heilukulttuureissa. Tutkimusten mukaan Kansainvälisissä kirjallisuuskatsa- liikuntaharrastukset ovat osoittautuneet uksissa on todettu, että vaikka yhteis- monelle nuorelle erittäin tärkeiksi. Ne kuntatieteellinen tutkimus on ollut nou- voimistavat tunnetta merkityksellises- sussa soveltavassa liikuntatutkimukses- tä vapaa-ajasta ja elämän mielekkyy- sa, se on keskittynyt lähinnä yksilön destä. Monet vammaiset nuoret harras- psykofyysiseen hyvinvointiin, eikä ym- tavat monipuolisesti erilaisia lajeja, ja päristöön tai yhteiskuntaan liittyviä te- uudemmista lajeista varsinkin lasket- kijöitä ole juurikaan tarkasteltu. Lisäk- telu ja eksoottiset tanssit ovat vetovoi- si on väitetty, että tutkimus on valjastet- maisia. (Eriksson ym. 2018.) tu juuri soveltavan liikunnan tarpeisiin, Liikunnallisten elämäntapojen ja eikä siinä tarkastella kriittisesti yhteis- kollektiivisten urheilukulttuurien ulot- kunnallisia ilmiöitä. (Causgrove Dunn tuvuudet ylläpitävät innostusta liikun- ym. 2016; myös Agiovlasitis ym. 2018.) taan. Liikuntaharrastus vahvistaa vam- Viime vuosina sosiaalisten vaikutus- maisen nuoren sosiaalista elämää sen ten yhteiskunnalliset kytkökset on tun- puitteissa solmittuine suhteineen. Urhei- nistettu aikaisempaa paremmin, kun luaktiviteetit kehittävät fyysisiä kykyjä osallisuuden merkitys on noussut tutkija teknisiä taitoja, millä on huomattava muskentälle esimerkiksi lasten ja nuor- merkitys nuoren itsearvostukselle ja so- ten liikunnassa (esim. Diaz ym. 2019; siaalisen kompetenssin tunteelle. (Emt.; Kiuppis 2018). Myös viimeisimmissä Armila & Rannikko 2018.) Urheilu- ja nuorten liikuntakulttuureita koskevis-

Vaikeimmin vammaisten nuorten liikunnan harrastaminen ja eriarvoinen osallisuus 101 sa suomalaistutkimuksissa on havait- sa samoihin urheiluseuroihin tai harras- tu, että liikuntaharrastukset vahvista- tuskulttuureihin. He kokevat syrjintää vat voimakkaasti vammaisten nuorten ja kiusaamista esimerkiksi kouluissa ja osallisuutta heille tärkeissä yhteisöissä saattavat sen vuoksi eristäytyä. (Esim. ja koko yhteiskunnassa (Eriksson ym. Eriksson 2019, 22–29.) Syrjinnän mer- 2018). kitys onkin noussut voimakkaasti esiin Liikunnan vammaista hyödyttäviä useissa vammaisia henkilöitä koskevis- vaikutuksia on kartoitettu melko pal- sa selvityksissä (esim. Eriksson 2019, jon. Toisaalta nuorisotutkimuksen piiris- 22–29; Vesala & Vartio 2019; Hakanen sä on huomattu, että vammaisten nuor- ym. 2019, 25–28). Kiusaaminen vaikut- ten mahdollisuudet harrastaa liikuntaa taa nuoren ihmissuhteisiin ja siten so- ovat muita nuoria heikommat (esim. Ar- siaalisen ja yhteiskunnallisen osallisuu- mila & Torvinen 2017; Eriksson ym. 2018; den mahdollisuuksiin. Hakanen ym. 2019). Syyt liittyvät ensin- Monen nuoren urheiluharrastuksen näkin nuorten kokemuksiin omista mah- aloittamisen estää se, ettei nuorelle ole dollisuuksistaan harrastaa liikuntaa, tarjolla riittävästi tukea tai apuvälineitä, mutta voimakkaasti myös rakenteisiin ja vaikka hänellä olisikin muutoin edelly- eriarvoistaviin yhteisöllisiin käytäntöi- tyksiä harrastaa lajia. Nuori ei saa vält- hin, kuten syrjintään (Eriksson ym. 2018; tämättä riittävästi tukea perheenjäsenil- Hakanen ym. 2019). Omakohtaisesti koe- tään, henkilökohtaiselta avustajaltaan tut fyysiset ja psyykkiset toimintarajoit- tai vammaisille suunnatuista palveluis- teet ovat yksi olennainen syy liikunnal- ta. Myös liikuntapalveluissa, kuten kun- listen harrastusmahdollisuuksien puut- tosaleilla tai yleisurheilukentillä, ei vält- teeseen (Liikanen 2018; Eriksson 2018; tämättä ole sen kaltaista vammaisuutta Hakanen ym. 2019). Osa nuorista kokee koskevaa asiantuntemusta, joka tukisi toimintakykynsä liian huonoksi alkaak- nuoren harrastamista. (Eriksson ym. seen harrastaa haluamaansa lajia (Eriks- 2018, 26–36.) son 2018; Hakanen ym. 2019). Toimintarajoitteisten nuorten hei- Monet vammaiset nuoret harras- kompi asema liikunnan harrastamisessa tavatkin liikuntaa, johon he kokevat liittyy yhtä voimakkaasti yksilöllisiin ja omaavansa fyysisiä toimintaedellytyk- sosiaalisiin kuin rakenteellisiinkin teki- siä, mutta silti he haluaisivat harrastaa jöihin. Kansainvälisten tutkimusten mu- vaativampia lajeja, kuten joukkuelajeja. kaan vammaisia nuoria koskevat yksi- Niihin monet nuoret eivät kuitenkaan lölliset, sosiaaliset ja yhteiskunnalliset koe pystyvänsä, sillä useat lajit vaatisi- osallisuuden esteet vaikuttavat toisiin- vat kykyjä, joihin toimintarajoite asettaa sa ja niiden yhteisvaikutusten tarkaste- esteen; näkövamma saattaa estää moot- lu edellyttäisi poikkitieteellisiä lähesty- toriurheilun ja liikuntavamma jalkapal- mistapoja nykyisen kapea-alaisuuden loilun. (Eriksson 2018, 26–36.) sijaan. Vammaisten asemaan vaikutta- Lisäksi vammaiset nuoret voivat olla via sosiaalisia mekanismeja ei tarkastel- arkoja pyrkimään muiden nuorten kans- la vielä riittävästi. Niiden aikaisempaa

102 3 Institutionaalinen toiminta ja eriarvoisuus systemaattisempi tutkiminen edellyttäi- vammaisuutta koskevista ennakkoluu- si tuekseen vahvaa yhteiskuntatieteellis- loista ja stereotyyppisistä käsityksistä tä otetta, jolloin kyettäisiin pureutumaan siitä, ettei näillä nuorilla ole liikunnal- myös eriarvoisuuteen. (Lawson 2020; lista kyvykkyyttä, jolloin heillä ei lähtö- Agiovlasitis ym. 2018; Szostak 2016.) kohtaisesti oleteta olevan liikuntaharrastuksiakaan. Näin esimerkiksi hen- kilökohtaisen avun tarvetta liikunnan Ruumiillinen kykyisyys harrastamisessa ei ole nähty tarpeelli- kompetenssin määrittäjänä seksi kartoittaa. Aihepiirin suomalaisen tutkimuksen on- Ruumiillisella kyvykkyydellä on suu- gelma on ennen kaikkea se, että vaikka ri merkitys sopivien liikuntaharrastus- sosiaalisia tekijöitä on jo eritelty melko ten löytymisessä. Vammaisilla ei usein- kattavasti, niissä on kuitenkin keskityt- kaan oleteta olevan riittäviä kykyjä ty vähän tukea tarvitseviin kehitysvam- aloittaa liikuntaharrastus. Ruumiilliset maisiin, jo runsaasti liikkuviin nuoriin kyvyt määrittävät voimakkaasti yksi- ja esimerkiksi nuoriin, joilla on liikun- löiden sosiaalista statusta, ja vammai- tarajoitteita, mutta ei kognitiivisia ra- set henkilöt jäävätkin usein ulkopuolelle joitteita. Vaikeimmin vammaisten, ku- käytännöistä, jotka jollakin tavalla pe- ten syvästi kehitysvammaisten, nuorten rustuvat fyysisen toimintakyvyn ehdoil- liikuntaharrastuksista ei vielä juuri- le. (Esim. Howe 2011.) kaan ole olemassa tutkimustietoa, sil- Ruumiillinen suorituskyky määrit- lä he ovat miltei tyystin puuttuneet tut- tää myös lasten ja nuorten statusta lii- kimusaineistoista (esim. Eriksson 2018, kuntaharrastuksissa. Suorituskyvylle 98–103). Myös kansainvälisen tutkimus- perustuvat taidot muokkaavat perusta- keskustelun valossa piirtyy kuva siitä, vastikin sosiaalista järjestystä ja hierar- etteivät vaikeimmin vammaiset nuoret kioita nuorten yhteisöissä. (Berg 2016; ole olleet juurikaan esillä. Esimerkiksi Vanttaja ym. 2017, 58–72.) Myös vam- soveltavassa liikuntatutkimuksessa ko- maisten nuorten liikuntakulttuureissa rostuvat lievemmin kehitysvammaiset ylläpidetään ruumiilliselle kyvykkyy- (esim. Haegele ym. 2015). delle perustuvia hierarkisia käytäntöjä. Vaikeimmin vammaisia nuoria kos- Esimerkiksi kehitysvammaisten nuor- kevan tutkimustiedon ja tietämyksen ten liikunnallisuus ja Special Olympics puutteeseen on useita syitä. Keskeisim- -kilpailut jäävät arvostuksessa paraur- piä ovat rakenteelliset ja vammaisuut- heilukilpailuja huomattavasti alhaisem- ta koskeviin asenteisiin liittyvät syyt. maksi (Eriksson ym. 2018). Näille nuorille ei tarjoudu samankaltai- Ruumiillisen kykyisyyden merkityk- sia liikunnan harrastusmahdollisuuk- sille perustuvista kulttuurishistorialli- sia kuin niille, jotka tarvitsevat vähem- sista syistä vammaisten asema on eri- män tukea, joten vaikeimmin vammai- tyisen hankala urheilussa ja liikunnas- sia nuoria on ollut hankalampi tavoittaa sa. Heidän liikunnallista toimintaansa tutkimuksen piiriin. Se johtuu pitkälti ei välttämättä edes mielletä liikunnan

Vaikeimmin vammaisten nuorten liikunnan harrastaminen ja eriarvoinen osallisuus 103 harrastamiseksi, ja heistä monen lii- Wilhelmsen & Sørensen 2017; Causgro- kunnalliset aktiviteetit ovat sidoksissa ve Dunn ym. 2016). palvelujärjestelmän tarjoamiin käytän- Ruumiilliselle suorituskyvylle poh- töihin, kuten kuntoutukseen. Vammais- jautuva hierarkinen arvottaminen on tutkimuksen piirissä onkin esitetty ruu- kuitenkin yleistä nuorten liikuntakult- miillisuuksien (embodiments) käsitettä tuureissa, ja se on keskeinen syy vai- kykyisyyden ymmärtämisen perustak- keimmin vammaisten nuorten eriar- si. Ruumiillisuuksilla viitataan ruumiin voisuuteen ja heitä koskevaan sosiaali- ja ruumiillisuuden yksilölliseen variaa- seen ja rakenteelliseen syrjintään. Sen tioon, ja kykyisyys tulee ymmärretyksi lisäksi, että nämä eriarvoistavat tekijät fyysisten ja kognitiivisten toimintojen määrittävät nuorten sosiaalisia suhtei- vuorovaikutuksena ympäristön kans- ta ja harrastusyhteisöjä, ne vaikuttavat sa. (Esim. Shildrick 2012; Scully 2009.) myös liikuntapalvelujen tarjontaan ja Näin pyritään välttämään normatiivi- käytäntöihin. Tavanomaiset käsitykset sia ja konventionaalisia oletuksia, joi- ruumiillisesta suorituskyvystä vaikutta- den perusteella ruumiillista suoritusky- vat myös siihen, millaisia palveluja vam- kyä ja ylivertaisuutta koskevat käsityk- maisille nuorille koetaan mahdolliseksi set ovat muodostuneet ja joita pidetään järjestää, joten sille perustuva syrjintä yllä urheilukulttuurissa käytännöissä. on myös rakenteellista. Tähän mennes- Kun vaikeimmin vammaisten hen- sä nuorten liikuntatutkimuksessa ei juu- kilöiden liikuntaa tarkastellaan yh- rikaan ole huomioitu vaikeimmin vam- teiskuntatieteellisessä tutkimuksessa, maisia nuoria. Siten puuttuu tietämys tarvetta on ruumiillisuuksien teorian ruumiin tosiasiallisesta pystyvyydestä valossa tiedolle, jossa liikunnalliset ak- ja siitä, miten se tulee merkitykselliseksi tiviteetit ymmärretään osana toiminnal- nuorten keskinäisissä sosiaalisissa suh- lisia ympäristöjä ja elämänkäytäntöjä teissa. Lisäksi nämä seikat osoittavat, sekä osana vammaisille tärkeitä sosi- että vammaisliikunnan kenttä on laa- aalisia suhteita. Tämä kytkös laajentaa jempi kuin mitä tutkimuksessa on tähän myös liikunnallista vapaa-aikaa, harras- mennessä ylletty tarkastelemaan. Ruu- tamista ja liikuntakulttuureja koskevaa miin kompetenssiin liittyvät kysymyk- ymmärrystä. Kykyisyys liikuntaan tuli- set paljastavat eriarvoistavia rakenteita si siten merkitykselliseksi kokonaisval- ja käytäntöjä myös vammaisten nuor- taisessa tai holistisessa mielessä osana ten keskinäisissä liikuntakulttuureissa. laajempaa yksilöllisten kompetenssien ja preferenssien, sosiaalisten suhteiden Palveluiden merkitys ja kulttuuristen käytäntöjen verkostoa. vammaisten nuorten Näitä lähestymistapoja vammaisten liikuntaharrastuksissa henkilöiden liikuntaan on peräänkuulu- tettu myös useissa soveltavan liikunnan Asuinpaikkaan liittyvät palvelutarjonnan tutkimuskenttää koskevissa katsauksis- puutteet urheilussa ovat ongelma syrjä- sa (Lawson 2020; Agiovlasitis ym. 2017; seudulla asuville nuorille, joten asuin-

104 3 Institutionaalinen toiminta ja eriarvoisuus paikka asettaa nuoria keskenään eri- minen on hankalaa, sen merkitystä voi- arvoisiin asemiin harrastusmahdolli- vat kasvattaa sosiaalinen tuki ja läheis- suuksissa (esim. Eriksson & Ronkainen ten henkilöiden panos eri elämänkäy- 2016; Harinen 2013). Taksimatkoissa voi tännöissä. Lisäksi kolmannen sektorin olla kuntien välillä vaihtelua siinä, mi- toimijat, kuten kehitysvamma-alan jär- ten kuntarajat vaikuttavat taksipalvelu- jestöt, järjestävät liikuntapalveluja myös jen järjestämiseen. Kuntakohtaiset erot syrjäseudun nuorille. vammaispalvelujen järjestämisessä vai- Vaikeimmin vammaisista nuorista ja kuttavat paljon nuorten mahdollisuuk- heidän nuoruudestaan on kuitenkin yhä siin ja siten luovat eriarvoisuutta myös erittäin vähän tutkimustietoa. Monien vammaisten nuorten välille. (Armila & nuorten elämänkäytännöt ovat sidoksis- Torvinen 2018.) sa institutionaalisiin rakenteisiin ja käy- Syrjäseuduilla elävien nuorten ase- täntöihin, kuten asumisen ja sosiaali- ja maa parantaa kuitenkin vanhempien terveydenhuollon palvelujen toimintaan. ja perheenjäsenten tarjoama tuki. Esi- Kehitysvammaisten asumista koskevis- merkiksi kuljetuksen järjestyminen pit sa tutkimuksissa on havaittu, että erilai- kien välimatkojen päähän kaupunkeihin set institutionaaliset ja organisatoriset ja keskuksiin ja vanhempien mahdolli- säännöt ja käytännöt määrittävät vam- suus kustantaa harrastukset ovat usein maisten henkilöiden arkielämää voi- ratkaisevia tekijöitä liikuntaharrastus- makkaasti. (Esim. Eriksson 2014.) Mi- ten käynnistymisessä (Harinen 2013). tä enemmän nuorella on avun, erityisen Vammaisilla nuorilla asiaan vaikuttavat tuen ja hoivan tarpeita, sitä vahvempi on myös henkilökohtaiset avustajat ja hei- sidoksisuus palvelujärjestelmään, eikä dän valmiutensa tukea nuorta harras- nuorella tällöin välttämättä ole mahdol- tuksessa. Taksipalvelu voi mahdollistaa lisuuksia itsemääräämiseen (Mietola & harrastamisen, jos perheessä ei esimer- Vehmas 2019). Hänen mahdollisuuten- kiksi ole autoa tai jos henkilökohtaisen sa päättää itse vapaa-ajastaan on siten avustajan tukea ei ole tarjolla. (Armila vähäinen, ja vapaa-aikaa varten saata- & Torvinen 2018.) villa olevan erityisen avun ja tuen luon- Perheenjäsenten rooli liikuntaharras- ne ja määrä voivat kokonaan olla sidok- tuksessa on hyvin tärkeä vammaisille sissa palvelujärjestelmän resursseihin. nuorille. Esimerkiksi vanhempien oma Jos henkilökuntaa on vähän ja nuorella innostus harrastaa liikuntaa ja muu kan- on paljon tuen tarpeita, suurin osa ajas- nustus vaikuttavat paljon siihen, viihtyy- ta kuluu perustarpeista huolehtimiseen kö nuori liikuntaharrastuksen parissa. ja aikaa jää vain rajoitetusti talon ulko- Perheenjäsenten liikunnalliset elämänta- puolisissa aktiviteeteissa tukemiseen. vat ja habitukset innostavat nuorta ja ra- (Mietola 2018.) Vaikeimmin vammais- kentavat myönteisiä identiteettejä (Fitz- ten nuorten asemaan vaikuttavat paljon gerald & Kirk 2010). Kuljetusavun ja tu- myös paikallinen tarjonta ja tuen saa- kihenkilön tarve korostuvat vaikeimmin tavuus esimerkiksi liikuntapalveluis- vammaisilla nuorilla. Vaikka harrasta- sa. Jos vapaa-ajan palveluita on tarjol-

Vaikeimmin vammaisten nuorten liikunnan harrastaminen ja eriarvoinen osallisuus 105 la vain vähän, nuoret eivät välttämättä erityisjalkapalloseuroissa ja Special kykene tekemään ikäkaudelleen omi- Olympics -kisojen kontekstissa. Liikun- naisia asioita, kuten harrastamaan mie- tamuotojen ja liikuntakulttuurien eriy- leistään liikuntaa ja kokoontumaan har- tyminen johtaa riskiin pudota muista rastuksiin muiden nuorten kanssa. nuorten harrastuskollektiiveista, jolloin Liikunnan kulttuuristen ulottuvuuk- inkluusio ei tässäkään mielessä toteudu. sien tarkastelu on kuitenkin tuonut uut- (Esim. Eriksson 2017.) ta tietoa vammaisten lasten ja nuorten Liikunnallista vapaa-aikaa on tutkit- liikunnan tutkimukseen (Saari 2011; tu Suomessa pääasiassa nuorten oman Armila & Rannikko 2018; Eriksson ym. merkityksenannon kautta. Tutkimuksis- 2018). Mukaan ottamisen ja inkluusion, sa on kysytty, millaiset liikunnalliset ak- kollektiivisuuden ja kuulumisen merki- tiviteetit vammaisia nuoria kiinnostavat, tykset ovat olleet tutkimuksissa jo lähtö- millaisia heidän avun ja tuen tarpeensa kohtaisesti keskeisiä (esim. Saari 2011; ovat liikuntaharrastuksissa ja minkä te- Liikanen & Rannikko 2018). Niissä on kijöiden he kokevat rajoittavan tai estä- havaittu, että lasten ja nuorten inkluu- vän niiden aloittamista (kuten Eriksson sio liikunta-aktiviteeteissa edellyttäisi ym. 2018; Hakanen ym. 2019; Pikkupeu- vammaisia nuoria osallistavia käytäntö- ra ym. 2020). Näin on saatu selville, että jä: sopivia apuvälineitä ja riittävää apua lievemmin kehitysvammaisten mahdol- ja tukea niin, että he eivät joutuisi syrji- lisuudet ovat hyvin erilaisia verrattuna tyiksi käytäntöjen tasolla (Pierce & Ma- vaikeimmin vammaisiin nuoriin, sillä her 2020; Saari 2011; myös McConkey monet heistä osallistuvat samoihin lii- ym. 2013). kunta-aktiviteetteihin muiden nuorten Inkluusion toteutuminen on ollut kanssa. Harrastamisen mahdollisuudet vahvasti esillä myös soveltavan liikun- muiden kanssa riippuvat paljon myös nan tutkimuksessa, jossa on hiljattain urheilulajista ja esimerkiksi siitä, voi- kartoitettu inkluusion ulottuvuuksia ur- ko lajia harrastaa ilman erityisiä apu- heilussa. Erityisliikunnan ja soveltavan välineitä. (mm. Eriksson 2018.) liikunnan merkityksen kasvun sekä nii- Edellä kuvattu johtaa kysymyksiin den piiriin lukeutuvien liikuntalajien ja yksilön toimintakyvyn ja mahdollisuuk- apuvälineiden nopean kehittymisen kat- sien puutteen yhteyksistä. Vammaisuut- sotaan jo sinänsä parantaneen yhden- ta koskevat oletukset nojaavat pitkälti vertaisuutta urheilussa. (Kiuppis 2018.) normatiivisiin käsityksiin siitä, millai- Nuorisotutkimuksessa nousee kui- sia kognitiivisia kykyjä esimerkiksi har- tenkin voimakkaasti esiin se, että eri- rastuksia koskevien toiveiden ja intres- tyiskäytäntöjen vahva rooli liikunnan sien osoittaminen vaatii. Lisäksi ennak- alueella johtaa vammaisten nuorten koluulot vammaisuutta kohtaan luovat eriytymiseen. Muun muassa kehitys- kielteisiä käsityksiä vammaisten kom- vammaiset nuoret muodostavat liikun- petensseista harrastaa urheilua. Kuiten- nallisia kulttuureita ja harrastuskol- kin monet vaikeimmin vammaiset hen- lektiiveja pääasiassa keskenään, kuten kilöt kykenevät oman toiminnan miel-

106 3 Institutionaalinen toiminta ja eriarvoisuus tä koskevaan merkityksenantoon. He Howe 2016). Itsemäärääminen ja valin- osoittavat tahtoa ja halua, jolloin heidän nanvapaus on nähty olennaisena ink- mahdollisuutensa tehdä asioita ja har- luusion toteutumisen edellytyksenä rastaa tulisi ymmärtää yksilöllisten ky- vammaisten lasten ja nuorten liikunnal- kyjen pohjalta. (Watson & Parker 2012.) lisessa toiminnassa (Kiuppis 2018). Kai- killa tulisi olla oikeus valita mieltymys- tensä mukaisia liikuntaharrastuksia, ja Ruumiin merkitykset ja UNESCOn määritelmän mukaan vam- vaikeimmin vammaisten maisilla lapsilla tulee olla yhdenvertai- nuoruutta muokkaavat nen oikeus liikunnalliseen virkistykseen mekanismit ja leikkiin (esim. International Charter Kuntouttamisen lähtökohta on vallin- on Physical Education, Physical Activity nut pitkään vammaisia koskevan tutki- and Sports 2015). Kun nämä itsemäärää- muksen paradigmana, ja se on hallinnut misen edellytykset ovat olemassa, edis- myös liikunnan tutkimusta (esim. Marge tetään vammaisten lasten mukaan otta- 1988). Kuntouttamisen lääketieteellisel- mista ja inkluusiota liikunnassa ja ur- le relevanssille perustuvissa tutkimus- heilussa. asetelmissa vammaiselle henkilölle on Vaikeimmin vammaisten lasten ja rakentunut lähinnä ei-autonomisia so- nuorten oikeudet liikunnan harrasta- siaalisia asemia, jotka saavat merkityk- miseen ja sen myötä mahdollisuudet siä avuttomuudesta, kyvyttömyydestä ja tulla mukaan urheiluharrastuksiin ei- riippuvuudesta hoivasta (esim. Mietola vät kuitenkaan toteudu riittävästi. Ku- & Vehmas 2019). Yhteiskuntatieteellises- ten asuminen ja terveydenhuolto, myös sä tutkimuksessa onkin huolestuttu sii- vapaa-aika ja liikunnalliset aktiviteetit tä, että kun liikuntaa tarkastellaan pel- ovat sidottuja institutionaalisiin käytän- kästään kuntouttavan toiminnan viite- töihin. Lääkinnällinen kuntouttaminen kehyksessä, suljetaan ulos olennaisia on kiinteä osa vaikeimmin vammaisten näkökulmia liikunnallisia aktiviteette- henkilöiden arkea, ja se määrittää hy- ja koskevista oikeuksista, itsemäärää- vin pitkälle myös nuorten vapaa-aikaa. misestä, autonomiasta, valinnoista tai Kuntouttamisen hyödyn kautta voidaan päätösvallasta (esim. Goodwin & Howe myös perustella ja legitimoida osallis- 2016). tumista liikunnallisiin aktiviteetteihin. Itsemääräämisen lähtökohdasta teh- Vaikeimmin vammaisilla nuorilla ei tävä tutkimus on viimeisen vuosikym- siis ole samankaltaisia oikeuksia mää- menen aikana saanut kuitenkin jalansi- rätä ruumiistaan, harrastuksistaan ja jaa. Esimerkiksi soveltavassa liikunnas- vapaa-ajastaan kuin nuorilla yleensä. sa on tehty tutkimusta, jossa painotetaan Heidän arkielämänsä käytännöt mää- yksilön autonomiaa ja omakohtaisia va- räytyvät pitkälti niissä institutionaali- lintoja pyrkien samalla kiinnittämään sissa käytännöissä, joita heille on yk- huomiota monimuotoisuuteen ja eroi- silöllisesti määritelty palvelusuunnitel- hin (esim. Darcy ym. 2017; Goodwin & missa ja jotka on virallisesti hyväksytty

Vaikeimmin vammaisten nuorten liikunnan harrastaminen ja eriarvoinen osallisuus 107 ja rahoitettu sosiaali- ja terveydenhuol- merkiksi tiettyjä harrastuksia tai miel- lon palvelujärjestelmässä. He ovat li- tymyksiä saatetaan pitää ikään nähden säksi riippuvaisia laajasta ja jatkuvas- lapsellisina tai sopimattomina. (Mietola ta tuesta, mikä rajoittaa paljon heidän & Vehmas 2018; myös Vesala 2010.) Vaik- mahdollisuuksiaan tehdä valintoja va- ka nuorten keskinäistä yhdenvertaisuut- paa-aikansa suhteen, sillä vapaa-aika ta painottava näkökulma vapaa-aikaan on sidoksissa palveluiden käytettävis- ja harrastuksiin onkin hyvin tärkeä, vai- sä olevaan aikaan ja resursseihin. Myös keimmin vammaisten nuorten elämää ja nuoria avustava henkilökunta kokee, vapaa-ajan intressejä on kuitenkin mie- että asumispalveluissa nuoren elämän- lekkäintä ymmärtää niistä intresseistä piiri jää usein liian kapeaksi. (Mietola ja kyvykkyyksistä käsin, joita heillä to- & Vehmas 2019.) siasiassa on, ja kunnioittaa heidän ta- Vaikeimmin vammaisten nuorten paistaan nuoruutta. asema nuoruuttaan elävinä ihmisinä on hyvin erilainen muihin samanikäisiin Yhdenvertaisen osallisuuden nähden. Heillä on useimmiten vain niu- edellytykset liikunnassa kasti mahdollisuuksia elää nuoruuttaan muiden nuorten tavalla erilaisine nuo- Vaikeimmin vammaisten liikuntaharras- ruuteen liittyvine tarpeineen ja toivei- tusten tutkimuksessa nuorten omien int- neen. Sidoksisuus palveluihin ja tukijär- ressien ja kompetenssien merkitys on jestelmään vaikuttaa perustavasti itse- keskeinen, sillä tästä lähtökohdasta on määräämiseen ja valintojen tekemiseen mahdollista sivuuttaa juuri niitä karik- liittyviin oikeuksiin ja sen myötä siihen, koja, jotka liittyvät kykyisyyteen liitty- millaista ja kuinka mielekästä elämää viin konventionaalisiin ja normatiivisiin heidän on mahdollista elää. (myös Mie- oletuksiin. Esimerkiksi paraurheilun tola & Vehmas 2019). Sidoksisuus pal- tutkimuskentän hallitseva paradigma veluihin vaikuttaa paljon siihen, millai- on toimintakyvyn ja suoritusten mit- sia harrastuksia heille mahdollistetaan tauksiin perustuvaa, jolloin ruumiilli- ja millaisiin nuoriso- ja harrastamisen sia suorituksia peilataan tietyn tavoit- kulttuureihin he voivat kiinnittyä. Osal- teellisen tason standardeihin. lisuus nuorten liikuntakulttuureissa riip- Yhteiskuntatieteellisen vammaistut- puu pitkälti kiinnittymisen mahdollista- kimuksen keskusteluissa ruumiilliselle vista käytännöistä ja rakenteista. kyvykkyydelle perustuvat vaatimukset Vaikeimmin vammaisten nuorten ja odotukset näyttäytyvät yksilöä koh- niukat mahdollisuudet elää ”tavallis- taavana yhteiskunnallisena tyrannia- ta” nuoruutta ovat kuitenkin tutkijoi- na. Siinä katsotaan, ettei vammainen den huolena. He peräänkuuluttavatkin henkilö tule palvelujärjestelmässä aina nuoruuden ja siihen kytkeytyvien käsi- kohdatuksi eikä kohdelluksi yksilönä tysten ja normatiivisten oletusten purka- niin, että hänen ainutlaatuinen toimin- mista. Ikään ja ikäkategorioihin liittyy nallinen kapasiteettinsa otettaisiin huo- sosiaalista normatiivisuutta, jolloin esi- mioon. (Esim. Thomas 2007.)

108 3 Institutionaalinen toiminta ja eriarvoisuus Lääketieteellinen ja neuropsykolo- taviin sosiaalisiin ja rakenteellisiin me- ginen tutkimus on hallinnut vammais- kanismeihin. Kuitenkin yhdenvertaiset tutkimusta. Yhteiskuntatieteellisissä tut- ja tasa-arvoiset sosiaaliset suhteet ovat kimusasetelmissa onkin havaittu, että keskeinen arvo nuorten muodostamis- vaikeimmin vammaisten henkilöiden lii- sa urheilullisissa alakulttuureissa riip- kunnallisia ja muita aktiviteetteja mää- pumatta esimerkiksi ruumiista, vammai- ritellään myös arkikäytäntöjen tasolla suudesta, sukupuolesta, sosiaaliluokasta kuntouttamisen, terapian ja erilaisten tai etnisestä taustasta (Rannikko 2018). sosiaali- ja terveyspalvelujen kehyk- Yhdenvertaisuus määrittääkin sosiaa- sissä. Liikunnan relevanssi asettuu si- lisia suhteita jopa nykyisessä lainsää- ten osaksi institutionaalisia käytäntö- dännössä, ja vuonna 2015 voimaantullut jä ja normalisaation prosesseja. (Mm. yhdenvertaisuuslaki kieltää kaikkinai- DePauw & Gavron 2005; Mietola & Veh- sen yksilöllisiin ominaisuuksiin perus- mas 2019.) tuvan syrjinnän. Nuoret jäävät marginaaliseen ase- Vaikeimmin vammaisten nuorten maan suhteessa oikeuksiin päättää va- sosiaalisiin statuksiin ruumiillinen toi- paa-ajastaan, vaikuttaa siihen ja valita mintakyky vaikuttaa kuitenkin kaik- itse liikunnallisia harrastuksiaan. Hei- kein keskeisimmin, ja toimintakyvyn dän elämänsä sidoksisuus palvelujärjes- puutteeseen liittyvien käsitysten takia telmään tekee heidän asemansa eriar- he ovat jääneet lähes näkymättömiin voiseksi muihin nuoriin nähden. (esim. liikunnassa ja urheilussa (mm. Mieto- Bigby ym. 2009.) Nuorten liikunnalliset la 2018; Eriksson 2018; myös DePauw aktiviteetit ymmärretään täysin erilai- 1997). Näiden nuorten osallisuus liikun- siksi käytännöiksi ja niistä puhutaan nallisissa harrastuksissa ja liikuntakult- kokonaan toisenlaisin diskurssein. Toi- tuureissa edellyttää riittävää sosiaalista mintamekanismit perustuvat liian usein ja materiaalista tukea ja niitä vahvista- ruumiin kykyisyyteen liittyviin sosio- via rakenteita, mikä parantaisi heidän kulttuurisiin käsityksiin, jotka vaikeim- asemaansa nuorten liikunnallisissa yh- min vammaisten henkilöiden kohdalla teisöissä. Perheen tarjoama kannustus, ovat keskeinen eriarvoisuuden perusta. vertaissuhteet, soveltuvat apuvälineet Nuorten mahdollisuudet elää samankal- ja erityisliikunnan ohjaukseen liittyvä taista nuoruutta kuin muut esimerkik- asiantuntemus liikunta- ja harrastus- si liikuntaharrastuksia valitsemalla ja paikoilla ovat tärkeitä harrastamisen niihin osallistumalla jäävät hyvin mar- mahdollistajia. Myös tieto vammaisten ginaalisiksi. Niiden perusta luotaa sy- nuorten harrastusmahdollisuuksista oli- välle juurtuneisiin käsityksiin ruumiil- si perheen kannalta keskeistä. (Armila lisen kyvykkyyden oletuksista. & Rannikko 2018; Saari 2015.) Vammaisten eriarvoisuus nuorten Tällä hetkellä erityisen tuen tarpeet liikuntaharrastuksissa perustuu kes- asettavat nuoret kuitenkin eriarvoiseen keisin osin yksilöllisiin ominaisuuksiin asemaan, sillä tarpeisiin vastaamiseen liittyviin statusasemiin ja niissä vaikut- ei yleensä ole varauduttu liikuntapalve-

Vaikeimmin vammaisten nuorten liikunnan harrastaminen ja eriarvoinen osallisuus 109 luissa. Ne harrastuspaikat, joissa vam- ten nuorten osallisuudesta liikunnassa. maisille lapsille ja nuorille tarjotaan Käynnistyneessä opetus- ja kulttuu- liikunnallisia palveluja, usein eriyty- riministeriön rahoittamassa VAIKOS vät toiminnallisesti, mikä lopulta erot- -tutkimushankkeessa (2019–2022) pe- telee harrastavat nuoret toisistaan. Muut rehdymme näiden nuorten mahdolli- nuoret eivät välttämättä halua harrastaa suuksiin keräämällä laajan etnografi- siellä, missä tietävät vammaisten nuor- sen tutkimusaineiston nuorten liikun- ten harrastavan. (Eriksson 2017.) Syr- nallisesta osallisuudesta sellaisena kuin jintä on keskeinen vammaisten nuorten se näyttäytyy eri puolilla Suomea hei- eriarvoisuuden peruste ja se tulee ilmi dän elämänkäytännöissään, liikunnalli- liikuntaharrastuksissa monin tavoin. siin aktiviteetteihin suuntaavissa palve- Erityisen tuen tarve ja apuvälineet ovat luissaan ja lähiympäristöissään (Eriks- merkitsijöitä, joiden kautta sosiaalinen son & Saukkonen 2019). erottelu tapahtuu. Tutkimusasetelmassa asetamme nuo- Inkluusion mukaisille käytännöille rille ominaiset merkityksenannon ta- nuorten liikunta- ja urheilupalveluissa vat osaksi tutkimusmetodologiaa ja on tarvetta mahdollistamalla harrasta- tiedonmuodostusta. Tämä tarjoaa mah- minen vammaisillekin lapsille ja nuoril- dollisuuden huomioida laajempi elä- le sopivan tuen ja apuvälineiden avulla. mänkonteksti niin, että nuorille mielui- Nuorten liikunnassa ei ole riittävästi so- sat liikunnalliset aktiviteetit tulkitaan siaalista ja materiaalista tukea mahdol- osaksi elämäntapoja ja arkielämän mie- listavia käytäntöjä ja rakenteita, vaik- lekkyyttä heille tärkeissä ympäristöis- ka ne edistäisivät nuorten yhdenver- sä. Siten liikuntaharrastuksiin liittyvää taisuutta ja osallisuutta ja siten olisivat osallisuutta on mahdollista tavoittaa ko- myös YK:n vammaisten oikeuksia kos- konaisvaltaisemmin myös tutkimuksen kevan yleissopimuksen mukaisia. Yksi kenttätyössä. keskeinen osallisuuden este vaikeim- Tämä artikkeli suuntaa osaltaan tut- min vammaisten nuorten kohdalla on- kimustamme nuorten eriarvoisuuden ja kin se, ettei heidän oikeuksiaan yhden- siihen vaikuttavien syiden tarkasteluun vertaiseen osallisuuteen tunnusteta ur- laajalta elämänkokonaisuuksiin ja -käy- heiluun osallistumisessa. Tämä näkyy täntöihin liittyvältä perustalta. Samalla puutteina heille suunnatuissa mahdol- tutkimuksemme tarjoaa väylän edistää lisuuksissa ja niitä tukevissa rakenteis- vaikeasti vammaisten nuorten asemaa sa sekä siinä, ettei esimerkiksi lasten ja liikuntapolitiikassa ja vahvistaa heidän nuorten liikuntapolitiikassa huomioida osallisuuttaan liikuntaharrastuksissa heitä juuri ollenkaan. ja sitä tukevien rakenteiden kehittämi- Nykyinen tutkimustieto pohjautuu sessä. vielä paljolti vähemmän tukea tarvitsevien nuorten harrastusmahdollisuuk- siin. Tarvitaan perinpohjaista empii- ristä tutkimusta vaikeimmin vammais-

110 3 Institutionaalinen toiminta ja eriarvoisuus Lähteet Teoksessa: P . Christensen & A . James (toim ). Research with children . Perspectives and prac- Agiovlasitis, S .Yun, J . Jin, J . McCubbin, J .A . tices . New York: Routledge, 121–141 . & Motl, R .W . 2018 . Physical activity promotion for persons experiencing disability . The impor- DePauw, K .P . 1997 . The (in)visibility of disability . tance of interdisciplinary research and practice . Cultural contexts and “sporting bodies” . Quest Adapted Physical Activity Quarterly 35 (4), 49 (4), 416–430 . 437–457 . DePauw, K .P . & Gavron, S .J . 2005 . Disability and Armila, P . Rannikko, A . & Torvinen, P . 2018 . Young sport . Second Edition . Lontoo: Routledge . people with intellectual disabilities and sports Diaz, R . Miller, E K. . Kraus, E . & Fredericson, M . as leisure activity . Notions from the Finnish wel- 2019 . Impact of adaptive sport participation on fare society . Leisure Studies 37 (3), 295–306 . quality of life . Sports Medicine and Arthroscopy Armila P . & Torvinen P . 2017 . Vammaiset nuoret Review 27 (2), 73–82 . ja vapaa-ajan liikunta . Nuorisotutkimus 35 (4), Eriksson, S . 2014 . Need for self-determination 6–20 . and imagination . Personal budgeting and Beni, S . Fletcher, T . & Ní Chróinín, D . 2017 . Mea- management of disability services in Finland . ningful experiences in physical education and Policy & Practice of Intellectual Disabilities 11 youth sport . A review of the literature . Quest 69 (2), 137–148 . (3), 291–312 . Eriksson, S . 2017 . Vammaisten nuorten liikunta . Berg, P . 2016 . Sukupuoli, etnisyys ja yhteiskunta- Yhdenvertaisuuden mahdollisuudet ja esteet . luokka lasten ja nuorten urheiluseuraharrastuk- Liikunta & Tiede 54 (4), 42–45 . sissa .Teoksessa: P . Berg & M . Kokkonen (toim .) Eriksson, S . 2018 . “Jos saisin vapaasti valita, Urheilun takapuoli . Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus ensimmäisenä aloittaisin tanssin” . Liikuntaa liikunnassa ja urheilussa . Helsinki: Nuorisotutki- liittyvät tavoitteet, toiveet ja esteet . Teoksessa: musseura/Nuorisotutkimusverkosto, 64–90 . S . Eriksson, P . Armila & A . Rannikko (toim .) Bigby, C . Clement, T . Mansell, J . & Bead- Vammaiset nuoret ja liikunta . LIKES-tutkimus- le-Brown, J . 2009 . “It´s pretty hard with our keskus . Liikunnan ja kansaterveyden julkaisuja ones, they can´t talk, the more able bodied can 346, 26–36 . participate” . Staff attitudes about the applicabi- Eriksson, S . 2019 . Vammaisten asema, vaikut- lity of disability policies to people with severe taminen ja digitaalisuus . Liikkumisrajoitteisten and profound intellectual disabilities . Journal of nuorten mielekkäät toimintamuodot yhteiskun- Intellectual Disability Research 53 (4), 363–376 . nassa . Invalidiliitto . Invalidiliiton julkaisuja R .29 . Boxall, K . & Ralph S . 2010 . Research ethics Eriksson, S . Armila, P . & Rannikko, A . (toim ). committees and the benefits of involving people 2018 . Vammaiset nuoret ja liikunta . LIKES-tutki- with profound and multiple learning disabilities muskeskus . Liikunnan ja kansaterveyden julkai- in research . British Journal of Learning Disabili- suja 346 . ties 39, 173–180 . Eriksson S . & Ronkainen J . 2016 . Mitä nuoret Buchanan, A . Miedema, B . & Frey, G . 2017 . ajattelevat palveluista? Itä-Suomen nuorisopun- Parents´ perspectives of physical activity in their tarissa nuoret ja palvelujärjestelmä . Mikkelin adult children with autism spectrum disorder . ammattikorkeakoulu . Tutkimuksia ja raportteja – A social-ecological approach . Adapted Physical Research Reports 109 . Activity Quarterly 31 (4), 401–420 . Eriksson, S . & Saukkonen, E . 2019 . Vaikeasti Causgrove Dunn, J . Cairney, J . & Zimmer, C . kehitysvammaisten nuorten osallisuus nuorten 2016 . Perspectives on the contribution of social liikunnallisissa harrastuksissa . Esitelmä Nuo- science to adapted physical activity . Looking risotutkimuspäivillä 2019 . Mikkeli, 7 .11 .-8 .11 .2019 . forward, looking back . Quest 68 (1), 15–28 . Fitzgerald, H . & Kirk, D . 2009 . Identity work . Darcy, S . Lock, D . & Taylor, T . 2017 . Enabling Young disabled people, family and sport . Leis- inclusive sport participation . Effects of disability ure Studies 28 (4), 469–488 . and sport needs on constraints to sports participation . Leisure Sciences 39 (1), 20–41 . Goodwin, D . & Howe, P .D . 2010 . Framing cross-cultural ethical practice in adapt[ive] phy- Davis, J . & Watson N . 2017 . Disabled children, sical activity . Quest 68 (1), 43–54 . ethnography and unspoken understandings . The collaborative construction of diverse identities .

Vaikeimmin vammaisten nuorten liikunnan harrastaminen ja eriarvoinen osallisuus 111 Haegele, J .A . Lee, J . & Porretta, D .L . 2015 . Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä Research trends in Adapted Physical Activity palveluista ja tukitoimista 3 4. .1987/380 Quarterly from 2004 to 2013 . Adapted Physical Lawson, H . 2020 . The physical education system Activity Quarterly 32 (3), 187–205 . as a consequential social determinant . Quest 72 Hakanen, T . Myllyniemi, S . & Salasuo, M . (toim .) . (1), 72–84 . 2018 . Oikeus liikkua . Lasten ja nuorten vapaa-ai- Liikanen, V . & Rannikko, A . 2018 . Vertaissuhteet katutkimus . Helsinki: Nuorisotutkimusseura/ vammaisten nuorten liikunnassa . Teoksessa: S . Nuorisotutkimusverkosto . Eriksson, P . Armila & A . Rannikko (toim ). Vam- Hakanen, T . Myllyniemi, S . & Salasuo, M . 2019 . maiset nuoret ja liikunta LIKES-tutkimuskeskus . Takuulla liikuntaa . Kyselytutkimus toimintara- Liikunnan ja kansaterveyden julkaisuja 346, joitteisten lasten ja nuorten liikunnan harrasta- 65–75 . misesta ja vapaa-ajasta . Nuorisotutkimusseura/ Marge, M . 1988 . Health promotion for persons Nuorisotutkimusverkosto . Nuorisotutkimus- with disabilities . Moving beyond rehabilitation . seuran/Nuorisotutkimusverkoston verkkojul- American Journal of Health Promotion 2 (4), kaisuja 142 . https://liikejatkuu .fi/wp-content/ 29–44 . uploads/2019/06/Takuulla_liikuntaa_Verkkojul- kaisu_020619 .pdf [Tarkistettu 26 .5 .2020 .] McConkey, R . Dowling, S . Hassan, D . & Menke, S . 2013 . Promoting social inclusion through Harinen, P . 2013 . Mens sana in corpore sano . Unified Sports for youth with intellectual disabi- Kenen tulevaisuus? Teoksessa: P . Harinen & A . lities . A five-nation study . Journal of Intellectual Rannikko (toim .) Tässä seison enkä muuta voi? Disability Research 57 (10), 923–935 . Nuorisotutkijoiden ajatuksia nuorten liikunnasta ja sen kipupisteistä . Helsinki: Nuorisotutkimus- Melbøe, L . & Ytterhus, B . 2016 . Disability leisure . seura/Nuorisotutkimusverkosto . In what kind of activities, and when, and how do youths with intellectual disabilities participate? Howe, D . 2011 . Cyborg and supercrip . The Scandinavian Journal of Disability Research 19 Paralympics technology and the (dis)empower- (3), 245–255 . ment of Paralympic athletes . Sociology 45 (5), 868–882 . Mietola, R . 2018 . Koko elämä palveluissa . Vai- keasti kehitysvammaisen henkilön nuoruus ja International Charter of Physical Education, Phy- elämänkulku kehitysvammapalveluissa . Teok - sical Activity and Sport 2015 . UNESCO . http:// sessa: M . Gissler, M . Kekkonen & P . Känkänen www .unesco org/new/en/social-and-human-. (toim .) Nuoret palveluiden pauloissa . Nuorten sciences/themes/physical-education-and-sport/ elinolot -vuosikirja 2018 . Helsinki: Terveyden ja sport-charter/what-is-the-charter/ [Tarkistettu hyvinvoinnin laitos . 26 .5 2020. ]. Mietola, R . Kauppila, A . & Niemi, A -M. . 2017 . Itkonen, H . 1996 . Kenttien kutsu . Tutkimus liikun- Nuorisotutkimusta vammaisuudesta, vammais- takulttuurin muutoksesta . Tampere: Vastapaino . tutkimusta nuoruudesta . Nuorisotutkimus 35 Karim, S . 2005 . Gendered marginalisation of (4), 1–5 . disabled bodies . Understanding “marginaliza- Mietola, R . Miettinen, S . & Vehmas S . 2017 . tion” as (perhaps) the most dangerous form Voiceless subjects? Research ethics and people of oppression . BRAC University Journal 2 (1), with profound disabilities . International Journal 65–76 . of Social Research Methodology 20 (3), 263–274 . Kauppila, A . Mietola, R . & Niemi, A .-M . 2018 . Mietola, R . & Vehmas, S . 2019 . ‘He is, after all, a Koulutususkon rajoilla . Koulutuksen julma young man’ . Claiming ordinary lives for young lupaus kehitys- ja vaikeavammaisille opiskeli- adults with profound intellectual disabilities . joille .Teoksessa: H . Silvennoinen, M . Kalalahti Scandinavian Journal of Disability Research 21 & J . Varjo (toim .) Koulutuksen lupaukset ja (1), 120–128 . koulutususko . Kasvatussosiologian vuosikirja 2 . Jyväskylä: FERA Suomen kasvatustieteellinen Myllyniemi, S . & Berg, P . 2013 . Nuoria liikkeellä! seura, 209–240 . Nuorten vapaa-aikatutkimus 2013 . Nuorisotut- kimusseura/Nuorisotutkimusverkosto . Nuoriso- Kiuppis, F . 2016 . Inclusion in sport . Disability asiain neuvottelukunnan julkaisuja 49 . and participation . Sport in Society 21 (1), 4–21 . Ng, K . Rintala, P . & Asunta, P . 2019 . Toiminta- Laitoksesta yksilölliseen asumiseen . Sosiaali- ja rajoitteiden yhteydet liikuntakäyttäytymiseen . terveysministeriön raportteja 2016:17 . Helsinki: Teoksessa: S . Kokko & L . Martin (toim .) Lasten Valtioneuvosto .

112 3 Institutionaalinen toiminta ja eriarvoisuus ja nuorten liikuntakäyttäytyminen Suomessa . Szostak, R . 2016 . Interdisciplinary best prac- LIITU-tutkimuksen tuloksia 2018 . Valtion liikun- tices for adapted physical activity . Quest 68 (1), taneuvosto . Valtion liikuntaneuvoston julkaisuja 69–90 . 2019:1, 107–116 . Thomas, C . 2007, Sociology of disability and Pierce, S . & Maher, A . 2020 . Physical activity illness . Lontoo: Routledge . among children and young people with intelle- Vammaispalvelujen käsikirja . 2020 . Terveyden ja ctual disabilities in special schools . Teacher and hyvinvoinnin laitos THL . https://thl fi/fi/web/vam. - learning support assistant perceptions . British maispalvelujen-kasikirja [Tarkistettu 26 5. .2020 .] Journal of Learning Disabilities 48 (1), 37–44 . Vanttaja, M . Tähtinen, J . Zacheus, T . & Koski, P . Pikkupeura, V . Asunta, P . Villberg, J . & Rintala 2017 . Liikkumattomuuden jäljillä . Pitkittäistut- P . 2020 .Tukea tarvitsevien lasten vapaa-ajan kimus vähän liikuntaa harrastavien nuorten liikunta-aktiivisuus, ohjattu liikunnan harrasta- liikuntasuhteesta ja liikunta-aktiivisuuden muu- minen ja liikunnan esteet . Liikunta & Tiede 57 toksista . Helsinki: Nuorisotutkimusseura ry . (1), 62–69 . Vesala, H . 2010 . Hameennappi ja haalari . Tutki- Rannikko, A . 2018 . Kamppailua kunnioituksesta . mus puhumattoman, vaikeasti kehitysvammai- Vaihtoehtoliikunnan alakulttuurien moraaliset sen naisen itsemääräämisestä ja valinnanmah- järjestykset . Helsinki: Nuorisotutkimusseura . dollisuuksista . Teoksessa: A . Teittinen (toim .) Reynolds, F . 2002 . An explanatory survey of Pois laitoksista! Vammaiset ja hoivan politiikka . opportunities and barriers to creative leisure Helsinki: Palmenia & Helsinki University Press, activity for people with learning disabilities . 116–123 . British Journal of Learning Disabilities 30, 63–67 . Vesala H . & Vartio E . 2019 . Miten vammaisten Ryan, J .B . Katsiyannis, A . Cadorette, D . Hodge, ihmisten oikeudet toteutuvat Suomessa? Vam- J . & Marchmann, M . 2014 . Establishing adaptive maisfoorumin vuonna 2018 toteuttaman kyselyn sports programs for youth with moderate to tulokset taulukkomuodossa . Helsinki: Vammais- severe disabilities . Preventing School Failure: foorumi . Alternative Education for Children and Youth 58 Watson, N . & Parker, A . 2012 . Christianity, sports (1), 32–41 . and disability . A case study of long-distance Saari, A . 2011 . Inkluusion nosteet ja esteet liikun- running in the life of a father and his son who is takulttuurissa .Tavoitteena kaikille avoin liikun- congenitally blind and has profound intellectual nallinen iltapäivätoiminta . Jyväskylän yliopisto . disabilities . Journal of Practical Theology 5 (2), Studies in Sport, Education and Physical Health 189–207 . 174 . Väitöskirja . Wilhelmsen, T . & Sørensen, M . 2017 . Inclusion of Saari, A . 2015 . Vammaisurheilu ja erityisliikunta children with disabilities in physical education . seuroissa . Suomen vammaisurheilu ja -liikunta A systematic review of literature from 2009 to VAU ry . Suomen vammaisurheilu ja -liikunta 2015 . Adapted Physical Activity Quarterly 34 (3), VAU ry:n raportteja . https://www .paralympia fi/. 311–337 . images/tiedostot/ladattavat-tiedostot/vammais- Wilson, P . & Clayton, G . 2010 . Sports and disabi- urheilujaerityisliikuntaseuroissa2015 .pdf [Tarkis- lity . PM&R 2 (3), 46–54 . tettu 26 5. 2020. ]. Yhdenvertaisuuslaki 1325/2014 . Scully, J . 2009 . Disability and the thinking body . Teoksessa: K . Kristjansen, S . Vehmas & T . YK:n yleissopimus vammaisten henkilöiden Shakespeare (toim .) Arguing about disability . oikeuksista, 27/2016 . https://www .finlex .fi/fi/sopi- Philosophical perspectives . Lontoo: Routledge, mukset/sopsteksti/2016/20160027/20160027_2 57–74 . (Tarkistettu 26 .5 .2020 .) Shildrick, M . 2012 . Critical disability studies . Rethinking the conventions for the age of postmodernity . Teoksessa: N . Watson, A . Rouls- tone, & C .Thomas (toim .) Routledge handbook of disability studies . Lontoo: Routledge, 30–41 . Slater, J . 2015 . Youth and disability . A challenge to Mr . Reasonable . Lontoo: Routledge .

Vaikeimmin vammaisten nuorten liikunnan harrastaminen ja eriarvoinen osallisuus 113 Yhteiskunnallista peliä liikuntakentällä – liikuntapoliittiset asiakirjat ja Liikunta & Tiede -lehti ulkomaalaistaustaisuutta määrittelemässä vuosina 1990–2018

EVA RÖNKKÖ1

Tiivistelmä

Tarkastelen artikkelissani, millä tavoin hiljaisuus (2000–2009) sekä kotouttami- valtion liikuntapolitiikassa ja siitä käy- nen ja yhdenvertaisuus (2010–2018). Val- dyssä keskustelussa määritellään ulko- tion liikuntapoliittisissa strategioissa ja maalaistaustaista väestöä. Tutkimuksel- liikuntalaeissa puhuttiin ulkomaalais- lani vastaan seuraaviin kysymyksiin (1) taustaisuudesta kolmenlaisissa yhteyk- milloin ja miksi suomalaiseen liikunta- sissä: yhteiskunnalliseen oikeudenmu- politiikkaan tuli maahanmuuttoon liit- kaisuuteen, kotouttamiseen sekä ter- tyvä monikulttuurinen ulottuvuus; (2) veyden edistämiseen liittyen. missä yhteyksissä ulkomaalaistaustai- Lisäksi kävi ilmi, että kun kyseessä suudesta liikunnassa on puhuttu. Tutki- oli ulkomaalaistaustaisten ihmisten lii- muksen aineistona ovat liikuntalait, hal- kunnan edistäminen, toiminnan tavoite lituksen esitykset liikuntalaeiksi, edus- oli kotouttaminen. Samalla tarkastelu- kunnan lähetekeskustelujen pöytäkirjat jaksolla valtaväestöä koskevissa liikun- sekä valtiohallinnon strategiat ja oh- nanedistämispyrkimyksissä keskeinen jausasiakirjat. Ulkomaalaistaustaisten päämäärä oli terveyden edistäminen. henkilöiden liikuntaa koskevan puheen Lähestymällä liikunnan edistämisessä ymmärtämiseksi tarkastelin Liikunta & eri väestöosia eri tavoitteiden kautta, Tiede -lehtiä ajanjaksolta 1990–2018. Ai- tuotetaan tahattomasti eriarvoisuutta. neiston asiakirjat ja artikkelit analysoin Liikuntapolitiikassa maahanmuuttaja- sisällönanalyysillä. luokittelu synnyttää sosiaalisia katego- Liikunta & Tiede -lehdessä julkais- rioita, poikkeavuutta ja toiseutta. tuissa ulkomaalaistaustaisuutta käsit- televissä artikkeleissa tutkimusaiheen Avainsanat: liikuntapolitiikka, ulko- esilläoloa kuvaavat seuraavat tunnus- maalaistaustaisuus, kotouttaminen, piirteet eri aikakausina: rasismin vastus- liikunnan yhteiskunnalliset tavoitteet, taminen ja suvaitsevaisuus (1990–1999), toiseus

1 Jyväskylän yliopisto

114 3 Institutionaalinen toiminta ja eriarvoisuus Maahanmuutto vaikuttaa suudesta liikunnassa (Myrén 2003, 21). liikuntaan Ajattelu universaaliudesta peittää al- Ihmiset muuttavat yhä enemmän maas- leen sen tosiasian, että liikunta Suo- ta toiseen, mikä vaikuttaa myös Suomen messa heijastaa kansallista kulttuuria väestörakenteeseen. Tulijat eri puolel- ja on siten täynnä normatiivisia odotuk- ta maailmaa vaikuttavat omalta osal- sia. Tulijan on muokattava itseään mah- taan liikuntakulttuuriin ja sen muutok- tuakseen valmiiseen muottiin. Tällainen seen. Parhaimmillaan liikuntatoiminta ajattelu ei kannusta muutokseen, jossa voi synnyttää yhteisöllisyyttä ja yhteen- liikuntatoimijat tutkisivat omia toimin- kuuluvuutta, mutta toisaalta liikuntatoi- tatapojaan sekä kehittäisivät henkilö- minnan kautta ylläpidetään monenlais- kohtaista ja organisaatioidensa monita toiseutta (Itkonen & Sänkiaho 2000, naisuusosaamista. Sosiaalisesti raken- 191). Toiseuden kokemukset, joissa osal- tunut eriarvoisuus1 liikuntatoiminnassa lisuus ja kuuluminen eivät toteudu, ra- ei näy ulospäin, vaikka kokemuksen ta- pauttavat luottamusta toimijoihin sekä tunnetta täysivaltaisesta yhteiskunnan 1 Göran Thernbornin mukaan eriarvoisuuden muo- jäsenyydestä (ks. Vuori 2015). dot, kuten elämänehtojen ja resurssien eriarvoisuus sekä eksistentiaalinen eriarvoisuus rakentuvat so- Urheilu yhdistää ja liikunta on yhtei- siaalisesti. Eriarvoisuudella viitataan tasa-arvon nen kieli. Tämä lähtökohta on tunnus- puuttumiseen ihmiselämän eri alueilla (Thern- born 2014). omaista, kun puhutaan monikulttuuri-

Yhteiskunnallista peliä liikuntakentällä 115 solla siitä raportoidaan (ks. Junkkala & dännöstä että kansainvälisistä sopimuk- Lallukka 2012; Berg & Kokkonen 2016, sista ja velvoitteista. Laaja-alaista ta- Elling & Claringbould 2005). Maahan- sa-arvon edistämistä säätelee Suomessa muuton kasvaessa rakenteet liikunta- yhdenvertaisuuslaki (30.12.2014/1325). kentälläkin2 muuttuvat vääjäämättä, Laki sisältää syrjinnän kiellon lisäksi mutta tunnistammeko, mihin suuntaan viranomaisille velvoitteen edistää yh- muutos on menossa? Tarkastelen artik- denvertaisuutta. Lisäksi laki mahdol- kelissani ulkomaalaistaustaisuutta osa- listaa positiivisen erityiskohtelun, jot- na valtion liikuntapolitiikkaa. Tavoit- ta tosiasiallinen yhdenvertaisuus voi- teenani on seurata, miten suomalainen si toteutua. liikuntapolitiikka on reagoinut lisäänty- Myös Euroopan Unioni on omas- vään maahanmuuttoon ja siten vaikut- sa liikuntapolitiikassaan ottanut kan- tanut liikuntakentän muutokseen moni- taa eriarvoisuuden vähentämiseen. Eu- naisuuden kasvaessa. roopan komission vuonna 2007 julkai- Liikunta yhteiskunnallisena toimin- semassa Urheilun valkoisessa kirjassa tana on aina heijastellut yhteiskunnas- linjattiin urheilun ja liikunnan yhteis- sa tapahtuvia muutoksia. Hyvinvoin- kunnallisten tehtävien3 joukkoon so- tivaltion laajenemisen myötä 1970- ja siaalisen osallisuuden, integraation ja 1980-luvuilla liikuntapolitiikan keskei- yhtäläisten mahdollisuuksien paranta- siksi tavoitteiksi nousivat sosiaalipoli- minen (Euroopan yhteisöjen komissio tiikan tavoin tasa-arvon edistäminen ja 2007). Sosiaalisen osallisuuden edistä- hyvinvoinnin kasvattaminen ja keinoik- minen rinnastuu Urheilun valkoisessa si väestön eriarvoisuuden kaventami- kirjassa Suomessa käytettyyn ilmaisuun nen sekä alueellisten erojen vähentä- laaja-alaisesta tasa-arvon edistämises- minen (Aaltio 2013, 28–29; Huhtanen & tä. Molemmissa on tavoitteena ehkäis- Itkonen 2018). Tasa-arvon edistäminen tä useasta syystä, kuten sosioekono- yhteiskunnassa ja sitä myötä liikunnas- misesta asemasta, etnisestä taustasta, sa, ei ole yksinkertaista, sillä tasa-arvon vammaisuudesta, vakaumuksesta, us- puute on hyvin monitahoinen ja -kerrok- konnosta, sukupuolesta, iästä ja sek- sinen ilmiö (ks. Thernborn 2014). Vaik- suaalisesta suuntautumisesta johtuvaa ka laaja-alainen tasa-arvopolitiikka on syrjäytymis- tai syrjintäuhkaa. Suomessa vankalla pohjalla, on sen käy- Alankomaalaiset tutkijat Elling ja tännön toimeenpanossa sokeita pisteitä Claringbould (2005) selvittivät osalli- ja saavuttamattomia tavoitteita (Kanto-

la ym. 2020, 8–11; 19). 3 Yhteiskunnallisena ilmiönä liikunnalla on merki- Suomalainen liikuntapolitiikka saa tystä sopeuttaa ja sosiaalistaa yksilöt yhteiskunnan jäseniksi. Liikunnalla on nähty olevan välinearvo vaikutteita sekä kansallisesta lainsää- väestön terveyden, hyvinvoinnin sekä työkykyisyy- den ylläpitämisessä ja edistämisessä, kasvatuksel- lisissa tehtävissä, vapaa-ajan vietossa, sosiaalisen 2 Liikuntakentän käsitteellä tarkoitan tässä artikke- koheesion vahvistamisessa ja etnisten suhteiden lissa yhtäältä järjestäytynyttä liikuntatoimintaa ja edistämisessä, maanpuolustuksessa sekä kansalli- toisaalta liikuntapolitiikkaa, jolla toimijoita ohja- sen identiteetin vahvistamisessa. (Koski 1994, 86– taan. 87; 101–102; Rantala 2014, 39; 55–57.)

116 3 Institutionaalinen toiminta ja eriarvoisuus suuden ja syrjäytymisen mekanismeja kulttuurin rakentamiseen joko itse pe- liikuntakentällä. He esittävät, että syr- rustamiensa tai jo olemassa olevien ur- jäyttävät mekanismit ovat usein vakiin- heiluseurojen kautta ja siten vaikuttavat tuneet samoihin organisaatioihin, jotka liikuntapolitiikkaan. Pääsy tasa-arvoi- ovat vastuussa syrjinnän ja syrjäytymi- seksi toimijaksi valtaväestön liikunta- sen torjunnasta. Syrjäytymisvaarassa kulttuuriin ei kuitenkaan ole vaivatonta. olevilta ryhmiltä odotetaan usein neut- Ulkomaalaistaustaisen väestön mää- raaleina ja objektiivisina pidettyjen rän voimakas kasvu ajoittuu vuositu- valtaväestön perinteiden, asenteiden hannen loppuun ja on siitä lähtien osal- ja normien omaksumista. Syrjäyttävät taan vaikuttanut yhteiskunnan moni- mekanismit ovat muuttuneet yhä moni- naistumiseen (ks. Martikainen ym. mutkaisemmiksi, ja siksi niitä on vaikea 2013). Tilastokeskuksen mukaan vuoden analysoida, purkaa ja muuttaa. (Elling 2018 lopussa maassamme asuvien ul- & Claringbould 2005.) komaalaistaustaisten määrä oli 402 619 Myös toisessa alankomaalaisessa henkeä. Määrä on kasvanut lähes kol- tutkimuksessa ilmeni vaikeus huomata menkymmenen vuoden aikana 10,7-ker- syrjiviä rakenteita integraatioon tähtää- taiseksi. Ulkomaalaistaustaiseksi luoki- vissä liikuntatapahtumissa. Tutkimuk- tellaan kaikki ne henkilöt, joiden mo- sessa seurattiin Amsterdamin amatöö- lemmat vanhemmat tai ainoa tiedossa rijalkapallon maailmancup-turnausta ja oleva vanhempi on syntynyt ulkomailla siihen liittyvää monikulttuurista festi- (Martikainen ym. 2013, 41). Valtaosa tuli- vaalia. Tutkijat tulivat siihen tulokseen, joista on muuttanut Suomeen lähialueil- että vaikka vaihtoehtoisella urheiluta- ta, toisesta Euroopan maasta. Suomeen pahtumalla on merkittävä potentiaa- muutetaan pääasiassa perheen, työn tai li haastaa valtaväestön etuoikeutettua opiskelun takia. Viimeisen 15 vuoden ai- asemaa ja rasistisia asenteita, siinä kui- kana humanitaarisen maahanmuuton tenkin toistetaan eriarvoistavia ja syrji- osuus koko muuttoliikkeestä Suomeen viä käytäntöjä. (Burdsey 2008.) on pysynyt 10 ja 15 %:n välillä lukuun Valtakunnallisella liikuntapolitiikal- ottamatta vuotta 2015, jolloin turvapai- la, erityisesti valtionhallinnon linjauk kanhakijoiden määrä oli ennätykselli- silla, vaikutetaan siihen, mitkä ovat lii- nen (Martikainen ym. 2013, 39; Euroo- kuntakulttuurin painopisteet ja mil- pan muuttoliikeverkosto 2019). laisiksi liikuntaorganisaatiot ja niiden Kulttuurien moninaisuus on ollut toimintatavat muodostuvat. Vaikutus ei aina osa suomalaista yhteiskuntaa. ole yksisuuntainen, sillä liikuntatoimi- Moninaisuudella tarkoitan ihmisten jat ja organisaatiot puolestaan luovat erilaisuutta, joka perustuu yksilöiden omilla valinnoillaan liikuntakulttuuria syntyperään, ikään, sukupuoleen, va- ja osallistuvat siten liikuntapolitiikan te- kaumukseen ja toimintakykyyn sekä kemiseen (Itkonen 1996, 181). Myös ul- elämän aikana muodostuneisiin identi- komaalaistaustaiset toimijat osallistuvat teetteihin. Vaikka kansainvälisesti ver- uusina tulokkaina suomalaisen liikunta- rattuna Suomi on näyttäytynyt mono-

Yhteiskunnallista peliä liikuntakentällä 117 kulttuurisena, on maassamme puhut- tarkoituksessa. Järjestetyssä liikunta- tu useita vähemmistökieliä ja kuuluttu toiminnassa ja toimijoiden arkipuhees- useisiin uskonnollisiin vähemmistöihin, sa monikulttuurisuus tarkoittaa sitä, että kuten juutalaisiin ja tataareihin. Lisäksi toiminnassa on mukana tai siihen tavoi- sekä etninen vähemmistö romanit että tellaan mukaan ulkomailla syntyneitä alkuperäiskansa saamelaiset ovat elä- henkilöitä. Poliittinen tahtotila taas nä- neet vuosisatoja suomalaisten rinnalla kyy valtiohallinnon päätöksenteossa ja (Saukkonen 2013a, 24–25). Vähemmistö- suunnittelussa, josta esimerkkeinä toi- jen kamppailu omien oikeuksiensa puo- mivat Liikuntalait 18.12.1998/1054 ja lesta on nostanut yhteiskuntamme mo- 10.4.2015/390. Monikulttuurisuus-käsit- ninaisuuden viimeisten vuosikymme teen käyttö pelkästään ulkomaalaistaus- nien aikana yleiseen tietoisuuteen. taisten henkilöiden yhteydessä sulkee Liikuntatutkimuksessa kulttuurien kulttuurisen kirjon ulkopuolelle perin- moninaisuuteen on kiinnitetty huomio- teiset kieli- ja kulttuurivähemmistöm- ta 1990-luvun lopusta lähtien, jolloin It- me. Kansallisten vähemmistöryhmien konen (1997) haastoi tutkimusraportis- liikuntaan liittyy kuitenkin monia herk- saan ”Liikuttaako suvaitsevaisuus?” kä- kyyttä kaipaavia erityiskysymyksiä, ku- sityksiä yhtenäiskulttuurista ja kysyi, ten esimerkiksi romanien hyvinvointiin miten liikuntakenttä asennoituu kulttuu- ja liikunnan harrastamiseen liittyvien risen kirjon kasvamiseen. Liikuntatie- kulttuuristen merkitysten huomioon teellisen tutkimuksen erityiskysymyk- ottamista. (Ks. Weiste-Paakkanen 2018, siin etnisyys, tasa-arvo, siirtolaisuus ja 142.) pakolaisuus nousivat vuosina 2001–2005 Välttääkseni kulttuurisen moninai- (Roiko-Jokela 2012, 280–283). Kuitenkin suuden kaventumista koskemaan pel- esimerkiksi saamelaisten ja romanien kästään maahan muuttaneita henkilöi- liikuntakysymykset ovat jääneet liikun- tä, otan artikkelissani monikulttuurisen tapolitiikan sekä tutkimuksen ulkopuo- liikunnan tilalle käsitteen ulkomaalais- lelle (ks. Pyykkönen 2016, 29–30; Junka- taustaisuus liikunnassa. Ulkomaalais- la & Lallukka 2012, 33–36; 71). taustaisuudella liikunnassa tarkoitan Monikulttuurisuus on käsite, jota sellaista ilmiötä, joka maahanmuuton käytetään yleisesti maahanmuutosta myötä on esillä liikuntakentällä. Ilmiö tai -muuttajista puhuttaessa. Käsitteel- liittyy ulkomaalaistaustaisiin henkilöi- lä tarkoitetaan usein kahta asiaa: yh- hin sekä heidän ja heidän jälkeläisten- täältä poliittista tahtotilaa moninaisuu- sä monenlaisiin lähtökohtiin, toiminta- den arvostamiseksi ja toisaalta väes- tapoihin ja ymmärrykseen liikunnasta töllistä tosiasiaa yhteiskunnasta, jonka ja terveydestä. Ulkomaalaistaustaisuus jäsenet puhuvat eri kieliä, harjoittavat liittyy myös maahan muuttaneiden so- eri uskontoja sekä noudattavat monen- siaaliseen asemaan, identiteettikysy- laisia tapoja (Saukkonen 2013a, 115). myksiin, etnisesti värittyneisiin väes- Liikuntakentällä käytetään monikult- tö- ja valtasuhteisiin sekä laajemmin tuurisuuden käsitettä kummassakin vähemmistö- ja maahanmuuttopoliitti-

118 3 Institutionaalinen toiminta ja eriarvoisuus siin kysymyksiin. Ulkomaalaistaustai- ja vuosilta 1990–2018. Aineistonkeruun suuden käsitteellä rajaan tämän tutki- aloitin Liikunta & Tiede -lehdistä, kos- muksen kohteeksi Suomeen muuttaneet ka arvelin, että liikuntakentällä tapah- kieli- ja kulttuurivähemmistöt liikunta- tuvat muutokset ja liikehdinnät heijas- kentällä. Tässä tutkimuksessa kohdistan tuvat tutkijoiden ja liikuntatoimijoiden katseeni siihen, miten ulkomaalaistaus- ajatusten kautta alan tiedelehden artik- taisuus esiintyy Liikunta & Tiede -leh- keleihin ja muihin kirjoituksiin. Lehtien dissä sekä valtion liikuntapolitiikassa tarkasteluajanjakson alun ajoitin het- vuosina 1990–2018. keen, jolloin ulkomaalaistaustaisten Kiinnostukseni aihetta kohti juontaa henkilöiden muuttoliike Suomeen al- toimimisestani ulkomaalaistaustaisten koi kasvamaan. Liikunta & Tiede -leh- liikunnan parissa yli kahden vuosikym- den numerot olivat saatavilla Liikunta- menen ajan. Työskentelyni 2000-luvulla tieteellisen Seuran arkistossa. Selasin Suomen Liikunta ja Urheilu ry:n Suvait- läpi valitsemallani ajanjaksolla sekä vii- sevaisuusvaliokunnassa opetti tunte- si vuotta aikaisemmin ilmestyneet leh- maan monikulttuurisen liikunnan kent- det etsien viittauksia ulkomaalaistaus- tätyötä. Pitkäaikainen kokemukseni ja taisiin ihmisiin, globalisaatioon, väes- oma muuttotaustani auttavat huomaa- tömuutokseen, monikulttuurisuuteen, maan kentällä tapahtuvia muutoksia. yhdenvertaisuuteen, tasa-arvoon, ja su- vaitsevaisuuteen. Otin sisällönanalyysia varten talteen viittauksia sisältävät ar- Aineistona Liikunta & tikkelit ja muut kirjoitukset. Tein analyy- Tiede ja liikuntapoliittiset sia varten taulukon, johon kirjasin aika- asiakirjat järjestyksessä kaikki lehdet, joissa tut- Tässä artikkelissa tarkastelen, millä kimusaihe esiintyi. Kirjasin taulukkoon tavalla ulkomaalaistaustaisuus näkyy analysoitavien tekstien otsikot sekä tee- valtion liikuntapolitiikan strategisissa mat pelkistettyinä. Lehtiä oli 30 vuoden asiakirjoissa ja Liikunta & Tiede -lehtien aikana ilmestynyt yhteensä 180 kappa- palstoilla. Tutkimuskysymykset ovat (1) letta, ja tutkimusaiheeseeni liittyviä ar- milloin ja miksi suomalaiseen liikunta- tikkeleita ja muita kirjoituksia löysin 24 politiikkaan tuli maahanmuuttoon liit- eri lehden numerosta, yhteensä 45 kap- tyvä monikulttuurinen ulottuvuus sekä paletta (ks. liite 1). (2) missä yhteyksissä liikunnassa on pu- Liikuntalait (3 kpl) valitsin aineis- huttu ulkomaalaistaustaisuudesta. toksi, koska lakien kautta luodaan raa- Tutkimusaineistona käytin Liikunta mit, joiden puitteissa tulee toimia. Val- & Tiede -lehtiä vuosilta 1990–2018, lii- tiohallinnon strategisten asiakirjojen kuntalakeja vuosilta 1979, 1998 ja 2015, kautta välitetään lainsäätäjän tahtotila hallituksen esityksiä liikuntalaeiksi ja ja normistoa liikuntatoimijoille. Tarkas- eduskunnan täysistuntojen lähetekes- telin lakien lisäksi hallituksen esityk- kustelujen pöytäkirjoja sekä valtiohal- siä ja eduskunnan täysistuntojen lähete- linnon strategioita ja ohjausasiakirjo- keskusteluja (7 asiakirjaa), koska lakien

Yhteiskunnallista peliä liikuntakentällä 119 valmisteluteksteistä löytyy perusteluja toluettelo on artikkelin liitteenä (liite 1). lainlaatijan valinnoille ja sitä kautta li- Käytän tulososiossa strategia- ja ohjaus- sää ymmärrystä lakien hengestä. asiakirjoihin viittaamisessa liitteen 1 Valitsin strategiset asiakirjat tar- numerointiin perustuvaa koodia, joka kastelun kohteeksi myös, koska halu- muodostuu aineistoluettelon järjestys- sin tehdä havaintoja ulkomaalaistaustai- numerosta sekä julkaisuvuodesta. Siten suuden esiintymisestä tai poissaolosta esimerkiksi (2/1990) tarkoittaa Liikunta- ohjausasiakirjoissa. Lisäksi asiakirjo- politiikan linjat 1990-luvulla -asiakirjaa. jen puhetapa antaa olettaa kenttätoimi- Tutkimusaineistoa analysoin teoria- joiden jalkauttavan ohjausasiakirjojen ohjaavan sisällönanalyysin mukaisesti. linjauksia. Strategiset asiakirjat olivat Tässä menetelmässä ilmiöön vaikutta- lähes kaikki saatavilla Opetusministe vat teoriat ovat tiedostettuja, mutta ai- riön/Opetus- ja kulttuuriministeriön neiston analyysi ei pohjaudu teorioi- sekä Valtion Liikuntaneuvoston verk- hin, vaan aineistosta nouseviin aiheisiin kosivuilla lukuun ottamatta julkaisuja (Tuomi & Sarajärvi 2018, 155). Liikunta- Liikunta 2025 Skenaariot, Liikuntapo- laeista, lainvalmistelun asiakirjoista ja litiikan linjat 1990-luvulla sekä Liikun- strategisista asiakirjoista etsin viittauk- nan yhteiskunnallinen perustelu (LYP) I sia, katkelmia tai virkkeitä, jotka liittyi- ja II, jotka luin painettuina kirjoina. Ra- vät ulkomaalaistaustaisiin ihmisiin, mo- jasin strategisten asiakirjojen tarkaste- nikulttuurisuuteen, väestömuutokseen lun alkamaan yhdenmukaisesti Liikun- ja globalisaatioon. Etsimiäni viittauksia, ta & Tiede -lehden aineiston kanssa vuo- katkelmia ja virkkeitä löytyi niin vähän, desta 1990. Tutkimusaineiston tarkastelu että pystyin keräämään ne erilliseen tie- loppui vuoteen 2018, koska se oli vii- dostoon alkuperäisilmaisuina asiakirja- meinen kokonainen vuosi, josta oli tut- kohtaisesti. Siten saatoin helposti palata kimusajankohtana saatavilla ulkomaa- näiden löytämieni analyysiyksikköjen laistaustaista väestöä koskevat tilastot. äärelle monta kertaa ja myös tarkistaa Strategia- ja ohjausasiakirjoista osa tarvittaessa pelkistettyjen analyysiyk- oli kehittämisohjelmien kaltaisia, tule- sikköjen kontekstin. vaisuuteen suuntavia asiakirjoja (13 kpl) Luokittelin löytämieni analyysiyk- ja osa tilanneselvityksiä tai arviointeja sikköjen sisällöt sen mukaan, mitä tut- (11 kpl). Näistä asiakirjoista sektorikoh- kittavasta aiheesta sanottiin. Analyysi- taisia oli seitsemän. Sektorikohtaisiksi yksiköissä esille nousevat asiat kiteytin määrittelin esimerkiksi seuraavat asia- kahdeksaksi alaluokaksi eli teemaksi: kirjat: Iäkkäiden ja Erityisryhmien lii- väestömuutos, suvaitsevaisuus, laa- kunnan valtakunnalliset kehittämisoh- ja-alainen tasa-arvo, yhdenvertaisuus, jelmat, Kehittämisohjelma maahan- liikuntakulttuurin moninaisuus, kotout- muuttajien kotouttamiseksi liikunnan taminen, liikunta-aktiivisuus sekä vä- avulla, Terveyttä edistävä liikunta kun- hemmistöt. Myöhemmin kutsun näitä nissa, Tutkimuksen suuntaviivat sekä Ta- teemoja puheiksi. Tämän jälkeen tein sa-arvo liikunnassa 2011 ja 2017. Aineis- taulukot, joihin kirjasin aikajärjestyk-

120 3 Institutionaalinen toiminta ja eriarvoisuus sessä kaikki tutkimukseen valitut asia- neisiin ihmisiin. Lisäksi seurasin, miten kirjat sekä em. teemat ja niiden kon- nämä roolit ovat ajan myötä muuttuneet. tekstin. Kaikki löydetyt teemat eivät olleet Ulkomaalaistaustaisuus asiakirjoissa yhtäläisesti esillä. Vaihte- Liikunta & Tiede -lehdissä lu oli suurta: osasta dokumenteista löy- tyivät lähes kaikki teemat, toisista vain Ulkomaalaistaustaisten liikuntaa kos- muutamat, ja jotkut asiakirjat eivät si- kevien puheiden ymmärtämiseksi tar- sältäneet mitään tutkimusaiheeseen kastelin Liikunta & Tiede -lehtiä ajan- viittaavaa tekstiä. Seurasin eri teemo- jaksolla 1990–2018. Lehtien lukemista jen ajallista esiintymistä: milloin niistä ohjasi tutkimuskysymys, milloin ja mik- puhuttiin ensimmäistä kertaa ja milloin si ulkomaalaistaustaisuudesta kirjoitet- puhe loppui. Lisäksi seurasin, mistä tee- tiin. Lisäksi kiinnitin huomiotani aihe- moista puhuttiin samanaikaisesti, mis- piirin ajalliseen ja määrälliseen esiin- sä kontekstissa ne esiintyivät sekä sitä, tymiseen. Lehtiaineiston läpikäynnissä mistä ei puhuttu. Ryhmittelin teemat eli huomioni herätti se, että kirjoitusten jul- puheet käsitekarttaan sillä perusteella, kaisemisessa oli tämän vuosituhannen miten teemat olivat suhteessa toisiinsa alussa lähes kymmenen vuoden tauko. ajallisesti, sisällöllisesti sekä konteks- Löytö ohjasi jakamaan aineiston taukoa tuaalisesti. Ryhmitettyjen teemojen kä- edeltävään ja tauon jälkeiseen kauteen. sitteellistämisen tuloksena muodostui Näin muodostui kolme ajanjaksoa, jotka kolme puhuntaa4, joiden tulkitsen mää- nimesin sisältöjä tiivistäen seuraavasti: rittävän sitä, millä tavalla ulkomaalais- rasismin vastustaminen ja suvaitsevai- taustaisuudesta on tutkittavalla ajanjak- suus (1990–1999), hiljaisuus (2000–2009) solla liikuntapolitiikassa puhuttu. Esi- sekä kotouttaminen ja yhdenvertaisuus merkiksi teemat, kuten laaja-alainen (2010–2018). Lehtikirjoitukset yhdessä tasa-arvo ja yhdenvertaisuus, esiintyivät muun aineiston kanssa tuottivat tietoa samantyyppisissä konteksteissa ja muo- siitä, milloin ja miksi suomalainen lii- dostivat näin yhteiskunnalliseen oikeu- kuntakulttuuri heräsi ulkomaalaistaus- denmukaisuuteen liittyvän puhunnan. taisuuteen. Vertailemalla puhuntoja muuttoliikkeen määrälliseen kasvuun tuotin ymmärrys- Rasismin vastustamisen ja tä siitä, minkälaisia rooleja liikunnalla suvaitsevaisuuden kausi on nähty olleen suomalaisessa liikunta- (1990–1999) politiikassa suhteessa maahan muutta- Tutkimukseen liittyvä aihepiiri ilmes-

4 Tässä tutkimuksessa käytän puhunta-sanaa ylä- tyi Liikunta & Tiede -lehteen tutkimus- kategorian luokitteluterminä. Olen tietoinen sii- ajanjaksolla vuonna 1990. Ajanjakson tä, että valitsemalla puhunta-sanan tutkimukseeni, tulen helposti yhdistetyksi diskurssianalyysiin alkuvaiheessa kirjoituksia oli vähän, ja ja diskurssin käsitteeseen. Tässä tutkimuksessa en niitä yhdisti rasismiteema. Kirjoituk- kuitenkaan viittaa puhunta-sanalla diskurssianalyysiin. set lisääntyivät merkittävästi vuodes-

Yhteiskunnallista peliä liikuntakentällä 121 ta 1996 alkaen, ja niissä näkökulma oli nisiin konflikteihin. Tutkimusaiheeseen suvaitsevaisuuden edistämisessä. Vuosi- liittyvä uutisointi paikantui tarkastelu- na 1996–1997 aihe oli esillä seitsemäs- ajanjaksolla pääasiallisesti Liikunta & sä numerossa, (1/1996; 2/1996; 4/1996; Tiede -lehden SLU (Suomen Liikunta ja 5/1996; 1/1997; 2/1997; 6/1997). Ensim- Urheilu) -sivuille. Monikulttuurisen toi- mäinen lyhyt juttu otsikolla Suvaitsevai- minnan uutisointi SLU-sivuilla päättyi suus puhuttaa kertoi kulttuuriministeri 1998 vuoden loppuun. Claes Anderssonin kannanotosta toimia Uutisoinnin rinnalle nousi vuonna liikuntakentällä määrätietoisesti rasis- 1998 tutkimukseen perustuvia artikke- mia vastaan. Kannanoton taustalla oli leita. Hannu Itkonen kirjoitti numeros- Joensuussa marraskuussa 1995 tapah- sa 3/1998 otsikolla Suunnistammeko su- tunut rasistinen hyökkäys tummaihois- vaitsemaan? suvaitsevaisuus-käsitteen ta yhdysvaltalaista koripalloilija Darryl ongelmallisuudesta ja tulkinnan vaikeu- Parkeria vastaan, mistä uutisoitiin Yh- desta. Kirjoitus perustui ensimmäiseen dysvaltoja myöten5. liikunnassa ulkomaalaistaustaisuutta Liikunta & Tiede -lehtien varhaisem- tarkastelevaan tutkimukseen Liikuttaa- mat kirjoitukset vuosilta 1996–1997 ovat ko suvaitsevaisuus? Tutkimus liikunta- uutisointeja ulkomaalaistaustaisille jär- kulttuurin suvaitsevaisuudesta (Itkonen jestetystä liikuntatoiminnasta, tasa-ar- 1997). Kirjoittaja totesi artikkelissaan: von6 edistämisestä, rasismin torjumi- ”maahanmuuttajat eivät ole toistaisek- sesta sekä uudesta hankerahoitukses- si löytäneet kovin hyvin tietään suoma- ta suvaitsevaisuustyölle7. Vuodelta 1996 laisten urheilu- ja liikuntajärjestöjen pa- löytyi suvaitsevaisuuden teemanumero riin. ”Toisaalta artikkelista on aistittavis- (5/1996), joka oli tutkimusaiheen kansa ajan hengen mukaista optimismia ja nalta hedelmällinen. Kirjoituksia oli nu- uskoa hyvään tulevaisuuteen käynnis- merossa 15 kappaletta, ja niissä kerrot- tyneen hanketoiminnan sekä aloitetun tiin esimerkiksi ulkomaalaistaustaisis- tutkimustyön myötä. ta urheilijoista ja seuroissa tehtävästä Tutkija jatkoi käsiteanalyysiä nume- suvaitsevaisuustyöstä. Kirjoituksissa rossa 5/1998, otsikolla Tasa-arvoinen vai annettiin yleistä informaatiota liittyen yhdenvertainen liikunta? Sana yhden- maahanmuuttoon, pakolaisuuteen ja et- vertaisuus ohjaisi nykyajassa etsimään tekstistä viittauksia myös ulkomaalais- 5 Joensuussa tapahtui 1990-luvulla nuorisojouk- taustaisiin liikkujiin. Silloisessa kon- kojen toimesta lukuisia väkivaltaisiksi yltynei- tä hyökkäyksiä ulkomaalaistaustaisia henkilöitä tekstissa kirjoitus käsitteli pelkästään vastaan. Syyksi arvioitiin somalilaisten pakolais- muiden erityisryhmien8 liikuntaa, eivät- ten saapumista kaupunkiin aikana, joka osui yhteen taloudellisen taantuman kanssa (Puuronen kä tukea tarvitsevat ulkomaalaistaus- 2001; 47–74). 6 Helsingin kaupungille myönnettiin tasa-arvotyös- 8 Erityisryhmien liikunnalla tarkoitetaan niiden tä Piikkarit-palkinto somalinaisten aerobictoimin- väestöryhmien liikuntaa, joilla on vamman, sairau- nasta (2/1996). den tai muun toimintakyvyn heikentymisen tai so- 7 Opetusministeriö jakoi vuonna 1996 yhteensä siaalisen tilanteen vuoksi vaikea osallistua yleises- 475 000 markkaa suvaitsevaisuutta edistäville lii- ti tarjolla olevaan liikuntaan ja joiden liikunta vaatii kuntaprojekteille (4/1996). soveltamista ja erityisosaamista (OM 2003b, 5)

122 3 Institutionaalinen toiminta ja eriarvoisuus taiset henkilöt vielä kuuluneet näihin suuntautuivat siihen, että liikunta toi- yhdenvertaisuuspohdintoihin. Etnisen misi kasvualustana muiden kulttuuri- taustan tuoma lähtökohtien erilaisuus en ymmärtäväiselle tulkinnalle ja etni- oli vasta tulossa liikuntakentälle. Vuo- sestä taustasta tulevan sosiaalisen eri- den 1997 viimeisessä lehdessä (6/1997) arvoisuuden vähentämiselle. käytetiin ensimmäistä kertaa nykyään hyvin tunnetuksi tullutta slogania ”Lii- Hiljaisuuden kausi (2000–2009) kunta on yhteinen kieli”. Lauseella ilmaistiin liikuntatoimintaan sisältyvää Seuraavaa jaksoa 2000–2009 ilmentää potentiaalia, oppia yhteisen tekemisen hiljaisuus. Ajanjaksolta löytyi vain kak- kautta ymmärtämään ja hyväksymään si tutkimusaiheeseen liittyvää artikke- erilaisuutta. Lausetta käytetään edelleen lia, molemmat vuodelta 2003. Valokei- laajasti, joskin sen tarkoitus on ajassa lassa oli jalkapallo. Punaista rasismille muuttunut. Kun alun perin lauseella ta- – nurkkapatriotismista monikulttuuri- voiteltiin hyvien väestösuhteiden edistä- suuden kohtaamiseen -artikkelissa va- mistä, käytetään sitä nykyään liikunnan laistiin jalkapallohuliganismin kautta universaalin olemuksen ilmaisemiseksi. rasismin ja muukalaispelon purkautu- Varsin vilkkaan ajanjakson lopetti mista eurooppalaisissa yhteiskunnissa globalisaatiota purkava artikkeli Kan- (4/2003). Seuraavassa lehdessä kerrot- sallista ja kaiken maailman urheilua tiin englantilaisessa jalkapallossa tehtä- (6/1999). Kirjoittajat kuvasivat muut- västä suvaitsevaisuustyöstä, jota esitel- tuvaa liikuntakulttuuria seuraavasti: tiin Kokkolassa järjestetyssä valmenta- ”Globalisaation seurauksena kansalli- jatapaamisessa Inclusion and Tolerance set käytännöt uusiutuvat. Kulttuurikan- Throught Sport (5–6/2003). salaisuus johtaa kulttuurien syvempään Vuosituhannen ensimmäisen kym- ja hyväksyvämpään kohtaamiseen. Täl- menluvun lehdissä oli monta kirjoitus- löin monikulttuurisuus on itsestäänsel- ta, jotka voisivat otsikkojen perusteel- vyys eikä pelottava uhkatekijä. Liikun- la käsitellä ulkomaalaistaustaisia liik- takulttuurin lupaukset eivät ole enää kujia. Esimerkiksi numerossa 3–4/2000 liikkeen yhtenäisyydessä vaan moniää- uutisoitiin Helsingissä järjestetystä Eu- nisyydessä.” Maahanmuuton myötä li- ropean Women and Sport -konferens- sääntynyt moninaisuus näyttäytyy tässä sista. Artikkeleiden otsikot Uusi askel ajanjaksossa myönteisenä muutoksena9. tasa-arvoon ja Konferenssi antoi suosi- Aloitettu kenttätyö ja orastava tutkimus tukset urheilun tasa-arvotyölle antoivat olettaa, että kirjoitusten sisällöissä olisi viittauksia ulkomaalaistaustaisiin 9 1960-luvulta lähtien ihmisoikeus- ja tasa-arvo- kysymykset toivat muutoksen sekä Suomen että henkilöihin. Myös artikkelissa Katvees- muiden länsimaiden vähemmistöpolitiikkaan pa- ta näkyviin (5–6/2003) tarkasteltiin lii- rantaen vähemmistöihin kuuluvien asemaa yhteiskunnassa. Vuosituhannenvaihteen jälkeen kuntatutkimuksessa marginaaliin jää- asenteet sekä ulkomaalaistaustaisia että muita vä- neitä ryhmiä, mutta siinäkään ei käsitel- hemmistöjä kohtaan ovat taas koventuneet (Sauk- konen 2013a, 170–171). ty väestön kasvavaa kulttuurista kirjoa.

Yhteiskunnallista peliä liikuntakentällä 123 Kirjoittaja kysyi: ”Onko vielä ryhmiä, masta johtuvat syrjäytymisuhat tulivat joita ei ole tähän mennessä tunnistet- artikkelin myötä näkyviksi. tu?”. Ulkomaalaistaustaisuus pysyi edel- Ulkomaalaistaustaisten liikkujien leen piilossa. tarpeet ja lähtökohdat nousivat esille seuraavana vuonna ilmestyneissä kirjoituksissa Liikunta monen kulttuurin koh- Kotouttamisen ja yhden taamispaikaksi (4/2011) ja Naiset pait- vertaisuuden kausi (2010–2018) siossa – Maahanmuuttajanaisten liikun- Kasvava muutto Suomeen, ajanjaksoon nan tunnuspiirteitä Suomessa (6/2011). sisältynyt mittava turvapaikanhakijoi- Artikkeleiden taustalla oleva tutkimus den tulo sekä yhdenvertaisuuslain uu- keskittyi tulijoiden kotouttamiseen. Jäl- distuminen vuonna 2014 antoivat luvan kimmäisessä artikkelissa käsiteltiin jo olettaa, että liikunnan tiedelehdessä mo- Itkosen vuonna 1997 aloittamaa aihetta nikulttuurisuuteen liittyvien kirjoitus- eli tarvetta löytää uusia toimintatapoja ten määrä olisi lisääntynyt. Vuosikym- muuttuvassa yhteiskunnassa. Vaikka sa- menen aikana ilmestyi seitsemän aihee- mansuuntaista tutkimusta (Myrén 1999; seen liittyvää kirjoitusta. Kirjoituksissa 2003) oli tehty jo kymmenen vuotta ai- ulkomaalaistaustaisuus ankkuroitui yhä kaisemmin, tiedelehdestä ei löytynyt nii- enemmän kotoutumisen tematiikkaan10. den pohjalta laadittuja artikkeleita. Kahdessa kirjoituksessa tutkimusaihe Seuraavaksi ilmestyneitä kirjoituk- oli esillä vain yleisellä tasolla, yhden- sia yhdisti pohdinta monikulttuurisuu- vertaisuuden kautta tarkasteltuna. Esi- desta uhkana tai mahdollisuutena. Kir- merkiksi numerossa 4/2010 oli uutinen joituksessa Monikulttuurisuutta liikku- ”Sosiaalinen osallisuus nousi EU:n ur- misessa (6/2011) kuvailtiin autoilijan ja heilupolitiikan agendalle”. Rinnakkain pyöräilijän toimintatapojen törmäystä. ja risteävästi puhuttiin vähemmistöis- Vaikka kirjoituksessa oli kyse kantavä- tä, maahanmuutosta, sukupuolten ja estöön kuuluvista henkilöistä, käytettiin -polvien tasa-arvosta, seksuaalisesta siinä monikulttuurisuutta kuin se olisi suuntautumisesta, vammaisuudesta, vertauskuva uhalle. Näin kirjoittaja tuli väkivallasta ja rasismista. Tekstistä oli vahvistaneeksi negatiivisia mielikuvia tunnistettavissa intersektionaalinen11 monikulttuuristuvasta yhteiskunnasta. lähestymistapa, ja vähemmistöjen ase- Kolme vuotta myöhemmin artikkelissa Tanssi avaa polkuja kulttuurien ymmär-

10 Kotoutumisella tarkoitetaan maahan muuttanei- tämiselle (1/2014) kirjoittajan näkökul- den sellaista yksilöllistä kehitystä, jossa on tu- ma oli myönteinen näkien monikulttuu- loksena osallisuus niin työelämässä kuin myös yhteiskunnan toiminnassa (Saukkonen 2013b, risuudessa mahdollisuuksia. Kirjoitta- 92). ja totesi myös tarvetta opettaa tuleville ammattilaisille kulttuurisen dialogin ja 11 Intersektionaalisuuden käsitteellä tarkoitetaan eroja tuottavien tekijöiden, kuten sukupuolen, moninaisuuden osaamista. yhteiskuntaluokan, alkuperän ja iän, risteäviä Vuoden 2016 lehdistä löytyi kaksi ar- vaikutuksia, jotka muokkaavat ihmisten toiminnan ehtoja (Kantola ym. 2020, 11). tikkelia, joiden otsikoissa käsiteltiin yh-

124 3 Institutionaalinen toiminta ja eriarvoisuus denvertaisuutta: numerossa 4/2016 uuti syystyöksi. Myös Työväen Urheiluliitto soitiin erityisliikunnan symposiumista (TUL) tarttui aiheeseen. Pääsääntöisesti otsikolla SOTE:a ja yhdenvertaisuut- liitoissa ja järjestöissä tehty suvaitsevai- ta liikuntaan ja numerossa 6/2016 oli suustyö oli monikulttuurisesta toimin- kirjoitus Yhdenvertaisuutta liikuntaan, nasta tiedottamista, julkaisutoimintaa kannustimia hallintoon. Ensimmäises- ja lehtikirjoituksia. Kunnista suvaitse- sä kirjoituksessa yhdenvertaisuudesta vaisuusprojekteihin tulivat mukaan Hel- puhuttiin laaja-alaisesti mainitsemalla sinki, Vantaa, Riihimäki, Turku ja Per- myös romanit. Toisessa pysyttiin perin- niö. Järjestökentällä aktiivisia toimijoi- teisesti erityisliikunnassa kääntämättä ta olivat Suomen Palloliitto ry, Suomen katsetta muihin väestöryhmiin. Tarkas- Latu ry ja Suomen Uimaliitto ry. (Itko- teltavan ajanjakson viimeinen artikkeli nen 1997, 94–98; 101–102.) oli otsikoitu Kulttuurienvälinen osaami- Vuosituhannen lopussa järjestäytyi- nen liikuntakasvatuksessa: opiskelijoi- vät myös ulkomaalaistaustaiset liikku- den kokemuksia turvapaikanhakijoille jat. Viisi maahan muuttaneiden perus- pidetyistä liikunnallisista kielityöpajois- tamaa urheiluseuraa yhdistyi ja rekis- ta (6/2017). Kirjoitus oli ensimmäinen, teröityi vuonna 1999 edunvalvonta- ja jossa näkökulma oli suomalaisten lii- kattojärjestö Suomen Monikulttuuri- kuntatoimijoiden monikulttuurisuusam- nen Liikuntaliitto - Finnish Multicultu- mattitaidon tutkimisessa. ral Sports Federation (FiMu) ry:ksi. FiMu ry hyväksyttiin valtioapukelpoiseksi lii- kuntajärjestöksi vuonna 2000 (Opetus- Liikuntakenttä herää ministeriö 2003a, 30). Liikuntatoimijat sekä -päättäjät heräsi- Kuviossa 1 havainnollistan, milloin vät 1990-luvun puolessa välin toden teol- ulkomaalaistaustaisuus liikuntakentäl- la siihen, että ulkomaalaistaustaiset oli- lä sai alkunsa. Sijoitan samaan kuvaan vat tulleet myös liikuntakentälle. Valtion rasistisen konfliktin, tiedelehtien artik- hankerahoituksella käynnistyi vuonna kelit, keskeisemmät tutkimukset ja lait 1996 työ edistää liikunnan keinoin hyviä sekä tutkimusaiheeseen liittyvän sekto- väestösuhteita. Suomen Liikunta ja Ur- rikohtaisen strategian Kehittämisohjel- heilu ry (SLU) valikoitui silloin suvaitse- ma maahanmuuttajien kotouttamiseksi vaisuushankkeiden ja muun kenttätyön liikunnan avulla. Taustalla näkyy ulko- koordinoijaksi (Liikunta & Tiede 2/1997). maalaistaustaisen väestömäärän kas- Työryhmä oli alku laajapohjaiselle su- vu tutkimusajanjakson aikana (Tilasto- vaitsevaisuusvaliokunnalle, jossa käsi- keskus 2018). teltiin monenlaisia monikulttuuriseen Silmiinpistävää on se, että 2000-lu- liikuntaan liittyviä kysymyksiä. Valio- vun alkupuolella tutkimusaiheen esil- kunta yhdistyi vuonna 2008 SLU:n Reilu läolo aineistossa hiipui lähes vuosikym- Peli -valiokuntaan, ja ulkomaalaistaus- meniksi, vaikka ulkomaalaistaustainen taisuuteen liittyvät liikuntakysymykset väestömäärä kasvoi, kansallinen lain- laimenivat yleiseksi tasa-arvoja eetti- säädäntö toi uusia velvoitteita ja yhteis-

Yhteiskunnallista peliä liikuntakentällä 125 Kuvio 1 Tärkeimmät etapit ulkomaalaistaustaisuuden tulolle liikuntakulttuuriin Liikunta & Tiede -lehtien ja strategia-asiakirjojen perusteella sekä tutkimusaiheeseen liittyvien artikkeleiden tun- nusomaiset aikakaudet aineistoluennan perusteella .

Konflikti 1995

kunnassa lisääntyi keskustelu maahan- kirjassa ei löytynyt lainkaan viittausta muutosta. Aihe nousi uudestaan esille ulkomaalaistaustaisuuteen (ks. liite 1, satunnaisesti muutaman tutkimuksen taulukko 3). Silmiinpistävä oli tutkimus- kautta. Aineisto ei kuitenkaan anna vas- aiheen puuttuminen sektorikohtaisissa tausta siihen, miksi kehitys on kuvatun- strategioissa, kuten Erityisryhmien lii- lainen. kunnan kehittämisohjelma 2003–2005 ja Ikäihmisten liikunnan kansallinen toimenpideohjelma (2010), sekä selvitys- Ulkomaalaistaustaisuus raporteissa Terveyttä edistävä liikunta asiakirjoissa kunnissa 2010 ja Liikunta ja tasa-arvo Tarkastellessani ulkomaalaistaustai- 2017. Ulkomaalaistaustaisuus ja laajem- suuden esiintymistä liikuntapoliittisis- pi moninaisuus ovat esillä kuitenkin en- sa asiakirjoissa havaitsin, että ulkomaa- simmäisessä tasa-arvon tilannetta kä- laistaustaisuus esiintyi pääsääntöisesti sittelevässä asiakirjassa vuodelta 2011: muutaman lauseen pituisina mainin- toina. Oma kappale aiheesta löytyy ai- ”Tällä hetkellä puhuttaa erityisesti noastaan kolmesta asiakirjasta tarkas- moniperusteinen syrjintä, jossa ihmi- telujakson myöhäisemmässä vaihees- nen kohtaa syrjintää samanaikaisesti sa (20/2015; 22/2016; 24/2018). Kahdessa sukupuolensa ja esimerkiksi etnisen dokumentissa (20/2015; 24/2018) aiheen taustansa vuoksi. Liikunnan alalla käsittely on kytketty maahan muuttanei- moniperusteisen syrjinnän näkökul- den kotouttamiseen. Kahdeksassa asia- maa tarvitaan esimerkiksi käsitel-

126 3 Institutionaalinen toiminta ja eriarvoisuus täessä sukupuolten tasa-arvoa maa- tua laajakatseisemman lähestymisen. hanmuuttajien ja vähemmistöryhmien Toimenpiteet tähtäävät liikuntaorga- näkökulmasta.” (15/2011) nisaatioiden toimintakulttuurin muutokseen esimerkiksi siten, että liikun- Ulkomaalaistaustaiset henkilöt nousi- tapaikkojen saavutettavuutta tarkiste- vat liikuntapolitiikassa kohdennetus- taan ja maahanmuuttaja-asioita otetaan ti näkyviin vuonna 2010. Valtioneuvos- aikaisempaa paremmin huomioon val- ton periaatepäätös vuodelta 2008 linjaa tion liikuntaneuvoston rakenteen uudis- ulkomaalaistaustaisen väestön liikun- tamisen yhteydessä. Lisäksi tähdätään nan edistämisen tavoitteeksi kotoutu- liikuntatarjonnan lisäämiseen maahan misen liikunnan avulla (12/2010). Lin- muuttaneille, aihepiirin tuomiseen val- jauksen pohjalta valmistui Opetusmi- takunnallisten liikunnan neuvottelupäi- nisteriön toimesta sektorikohtainen vien yhteyteen sekä arvio- ja seuran- Kehittämisohjelma maahanmuuttajien taindikaattorien kehittämiseen. Näiltä kotouttamiseksi liikunnan avulla. Lii- osin kehittämisohjelma vastaa kotout- kunnan kotouttamistoimenpiteiden piti tamislain kaksisuuntaisuuden periaatet tähdätä siihen, että ”maahanmuuttajat ta12. Kehittämisohjelma sinetöi maahan voisivat osallistua liikuntatoimintaan muuttaneiden liikuntakysymykset ko- kuten muutkin maassa asuvat. Liikun- touttamisen kautta tarkasteltavaksi tatoimintaan osallistuminen voi edistää asiaksi vuosiksi eteenpäin, mikä näkyy maahanmuuttajien osallisuutta, työlli- esimerkiksi siinä, että ulkomaalaistaus- syyttä ja sosiaalisten suhteiden kehit- taiset henkilöt nähdään liikuntakentäl- tymistä.” (12/2010). lä usein ainoastaan kotouttavan liikun- Kehittämisohjelman lähtökohta on nan kontekstissa. mielenkiintoinen. Pelkästään ohjelman Strategisissa asiakirjoissa ulkomaa- tavoitteiden lukeminen voisi johtaa sel- laistaustaisuuden esiintymisestä voi laiseen tulkintaan, jota Forsander (2002) tehdä kaksi johtopäätöstä. Ensinnäkin kutsuu suomalaisuuden vajeeksi. Siinä aihe on strategioissa esillä vaihtelevasti, ulkomaalaistaustaiset ihmiset nähdään eikä se vakiinnu maahanmuuton kasvun puutteiden ja normivajeen kautta, mitä myötä. Toiseksi läpileikkaavasti aihetta tarpeisiin vastaavilla toimenpiteillä kor- käsitellään vuosina 2007–2009, mutta ul- jataan (Forsander 2002, 77; 236). Maa- komaalaistaustaisuus kaventuu sitä mu- han muuttaneiden inhimillinen pääoma kaa kun sektorikohtainen lähestymista- ei olekaan resurssi, vaan puute, jota lii- pa vahvistuu. kuntaohjelma osaltaan auttaa korjaamaan: ”Liikuntatoimintaan osallistuminen voi edistää maahanmuuttajien osallisuutta, työllistyvyyttä ja sosiaalisten 12 Kaksisuuntaisuuden mukaan kotoutuminen suhteiden kehittämistä.” (12/2010). on vuorovaikutuksellinen prosessi, jossa maa- Ohjelman toimenpiteiden tarkas- han muuttaneiden lisäksi myös yhteiskunta muuttuu (Laki kotoutumisen edistämisestä telu osoittaa kuitenkin edellä kuvat- 30.12.2010/1386).

Yhteiskunnallista peliä liikuntakentällä 127 Kuvio 2 Ulkomaalaistaustaisuuteen liittyvät asiakirjoihin ja lakeihin sisältyvät teemat ajallisesti esitettynä .

Konflikti 1995

Ulkomaalaistaustaisuuden muodosti kolme tapaa käsitellä maa- kolme puhuntaa hanmuuton tuomia ilmiöitä liikuntapo- Asiakirjojen ja liikuntalakien teksteis- litiikassa. Nimesin nämä tavat kolmeksi tä löytyi kahdeksan teemaa, jotka joko puhunnaksi tietoisena siitä, että tulkin- suoraan tai välillisesti kytkeytyivät ul- ta yksinkertaistaa tutkimusaiheen ker- komaalaistaustaisuuteen: väestömuu- roksellisuutta, eikä tee täysin oikeut- tos, suvaitsevaisuus, laaja-alainen ta- ta monille tärkeille pyrkimyksille, joita sa-arvo, yhdenvertaisuus, liikuntakult- liikuntatoimijat lähes kolmenkymme- tuurin moninaisuus, kotouttaminen, nen vuoden aikana ovat toteuttaneet. liikunta-aktiivisuus sekä vähemmistöt. Kuviossa 2 havainnollistan tutkimus- Teemojen tarkastelu suhteessa aikaan aiheeseen liittyvien teemojen ajallisen ja toisiinsa sekä siihen, minkälaista lii- esiintymisen. kunnan yhteiskunnallista tehtävää kul- loinkin tavoiteltiin, osoitti, mitkä teemat Yhteiskunnalliseen muodostivat saman jatkumon. Lisäksi oikeudenmukaisuuteen liittyvä tarkastelu osoitti, miten puhe on jatku- puhunta vassa muutoksessa ja yhteydessä maahanmuuttoa sekä ihmisoikeuksia kos- Liikuntalaki määrittää yhden tavan, mi- kevaan lainsäädäntöön. ten asiakirjoissa ulkomaalaistaustaisuu- Teemojen ryhmittely sen mukaan, desta liikunnassa puhutaan. Puhunnan miten ne ajallisesti, dokumenttikohtai- juuret ovat hyvinvointiyhteiskunnan sesti ja kontekstuaalisesti olivat esillä, sosiaalisen tasa-arvon tavoitteissa (ks.

128 3 Institutionaalinen toiminta ja eriarvoisuus Kantola ym. 2012, 14). Jo ensimmäi- Yhdenvertaisuuslain (30.12.2014/1325) seen liikuntalakiin (21.12.1979/984) kir- myötä vuonna 2014 laaja-alainen ta- jattiin velvoite tasa-arvon edistämises- sa-arvo jakaantui kahtia. Tasa-arvos- tä, sillä liikunnalla nähtiin olevan oma ta tuli yksinomaan sukupuolten väli- tehtävänsä eri väestöryhmien epäta- nen tasa-arvokamppailu, ja yhdenver- sa-arvon kaventamisessa. Lain tavoite taisuus kokosi alleen muut syyt, joiden oli turvata kaikille kansalaisille tasa- perusteella saattoi joutua epätasa-ar- puolisesti liikuntapalveluita riippumat- voiseen asemaan. Strategia-asiakirjo- ta asuinpaikasta, sukupuolesta tai sojen teksteissä alkoi esiintyä sanapari ta- sioekonomisesta asemasta (Suomi 2015, sa-arvo ja yhdenvertaisuus. Sanapariin 60). Etninen tausta ei tuolloin ollut eri- liittyvät ilmaisut ovat yleisluonteisia ja arvoisuuden tarkastelun peruste. Vuo- sanaparin tulkinta jää lukijalle. Suku- den 1995 perusoikeusuudistukseen asti puoliin liittyvän tasa-arvon tavoitteita ulkomaalaisten oikeuksia oli rajoitet- ja toimenpiteitä avataan kyllä laajasti, tu merkittävästi, sillä aiemmin perus- mutta yhdenvertaisuus jää monesti la- oikeudet kuuluivat vain Suomen kansa- kitekstissä olevan ilmaisun varaan ja laisille. Näin ollen ulkomaalaiset jäivät keskittyy syrjinnän kieltämiseen. Stra- liikuntalain vaikutusten ulkopuolelle. tegia-asiakirjat eivät avaa yhdenver- Vuonna 1998 voimaan tulleen liikunta- taisuuslain toista kärkeä eli velvoitet- lain (18.12.1998/1054) myötä liikuntatoi- ta edistää yhdenvertaisuutta. Edistämi- minnan arvopohjaa laajennettiin. Uusi nen tarkoittaisi käytännön toimenpiteitä liikuntalaki koski kansalaisten sijasta siitä, keitä yhdenvertaisuuden edistämi- koko väestöä, ja siten myös ulkomaa- sen kohteina ajatellaan olevan ja mitä laistaustaiset henkilöt kansalaisuudes- on tarkoitus muuttaa. Maahanmuuttaja- ta riippumatta tulivat lain vaikutuksen naiset ja -lapset ovat tosin tätä myöhäi- piiriin (HE 236/1997). semmissä dokumenteissa kohteina mai- Strategia-asiakirjojen varhaisim- nittu (18/2013; 20/2015; 21/2015; 24/2018). missa teksteissä tasa-arvo ymmärre- tään laaja-alaisesti ja moniperusteises- Kotouttamispuhunta ti. Se näkyy tavassa, jolla moninaisuutta avataan: Kotouttamispuhunnalla tarkoitan täs- sä artikkelissa niitä strategia-asiakir- ”Monikulttuurisuus sisältää maahan- joista esiin nostamiani, yhteen kietou- muuttajien ja eri etnisten ryhmien tuvia teemoja, jotka liittyvät liikunnan toiminnan hyväksymisen ja tuke- järjestämiseen ulkomaalaistaustaisil- misen, mutta myös oman liikunta- le henkilöille, koska liikuntatoiminnan kulttuurimme moninaisuuden, kuten kautta uskottiin voitavan edistää maa- liikunnan ja urheilun osana suomen- han muuttaneiden integroitumista yh- ruotsalaista kulttuuria, työväenkult- teiskuntaan. Tutkimuksen 1990-luvun tuuria, saamelaisten kulttuuria tai eri strategia-asiakirjoissa kotouttamisen nuorisokulttuureja.” (HE 236/1997) kontekstiin kietoutuvia teemoja ovat

Yhteiskunnallista peliä liikuntakentällä 129 väestömuutos, suvaitsevaisuus ja kult- sa ei nähdä väestörakenteen muutosta tuurien moninaisuus, joiden esiintymi- enää yhteiskunnallisena trendinä, vaik- nen sai alkuunsa vuoden 1995 etnisesti ka maahanmuuttajaväestö kasvaa edel- värittyneestä konfliktista. Asiakirjoissa leen. Myös puhetta kulttuurien moni- kotouttaminen liikunnan avulla -ilmai- muotoisuudesta ei löydy vuoden 2009 sulla tarkoitettiin käytännön toimenpi- jälkeisessä aineistossa. Vuonna 2014 hal- teitä suomen kielen, kulttuurin ja yhteis- lituksen esityksessä liikuntalaiksi kui- kunnan toimintatapojen opettamiseksi tenkin mainitaan että: ”--- maahanmuut- liikunnan keinoin. Näillä toimenpiteil- to on merkittävä väestötekijä Suomes- lä tavoiteltiin maahan muuttaneiden ai- sa.” (HE 190/2014) kaisempaa parempaa työllistymistä, lii- Suvaitsevaisuuden teema läpäisee kuntalajeihin tutustumista ja sosiaalis- aineistoa kymmenen vuoden ajan aina ten verkostojen laajentamista. vuoteen 2008 saakka. Puhe suvaitsevai- Väestörakenteen muutoksesta ja suudesta kytkeytyi myös edelliseen ta- kulttuurien moninaisuudesta löytyy to- sa-arvopuheeseen, sillä maahan muut- sin merkintä jo ennen tätä. Asiakirjat taneille liikuntatoiminnan järjestämisel- Liikunta 2025 Skenaariot ja Liikunta- lä tavoiteltiin liikunnallisen tasa-arvon politiikan linjat 1990-luvulla ennakoi- toteutumista. Vaikka suvaitsevaisuuspu- vat nimittäin jo vuonna 1990 maahan- heen lähtökohta oli etnisten väestösuh- muuton kasvua: teiden parantaminen, käytännössä kent- tätyö liittyi kotouttamiseen. Liikunnan ”Siirtolaisten tai maahanmuuttajien suvaitsevaisuushankkeiden arvioinnin määrän kasvu voi toteutua lähinnä mukaan toimijoiden tärkeimpiä tavoit- sellaisissa yhteiskunnallisissa tilan- teita oli sopeuttaa maahan muuttaneita teissa, joita on kuvattu yksilökeskei- suomalaiseen yhteiskuntaan ja urheilu- sen yhteiskuntaskenaarion vaihtoeh- toimintaan (Myrén 2003, 79–80). dossa. Se merkitsisi liikunnan kirjon laajentumista ja vielä suurempaa ”Suvaitsevaisuuden kirjaamisella (lii- liikunnan kokonaiskasvua kuin ske- kunta)lain arvoperustaksi toteutetaan naariossa on esitetty. Ulkomaalaisten valtioneuvoston tuoretta periaatepää- liikuntatavat voivat olla hyvinkin töstä hallinnon toimenpiteistä suvait- omaleimaisia.” (1/1990) sevaisuuden lisäämiseksi ja rasismin ehkäisemiseksi.” (HE 236/1997) ” Kansainvälinen muuttoliike tulee koskettamaan yhä enemmän myös ”Maahanmuuttajien liikuntaa on tois- Suomea.” (2/1990) taiseksi edistetty mm. SLU:n suvaitse- vaisuushankkeissa ---.” (7/2007) Väestörakenteen muutos on asiakirjoissa esillä vielä vuosina 2007–2009. Liikkuva ja hyvinvoiva Suomi 2010-lu- Kymmenen vuotta myöhemmin ilmes- vulla (9/2008) tuo liikuntapoliittiseen tyneessä liikuntapoliittisessa selonteos- strategiapuheeseen kotouttamistee-

130 3 Institutionaalinen toiminta ja eriarvoisuus man. Dokumentissa nähdään liikun- erityisesti kuntien vastuuta heikommas- tatoiminnalle kaksi pääsuuntaa; maa- sa asemassa olevien ryhmien hyvinvoin- hanmuuttajataustaisten liikuntaryh- nin tukemisessa: mien perustaminen ja yhteistyön tiivistäminen muiden liikuntaharrasta- ”Liikuntalaki (1998), kuntalaki (1995) jien kanssa. Kenttätoimijoiden keskuu- ja kansanterveyslaki (2004) korosta- dessa integraatiokysymykset ovat toki vat kuntien vastuuta kuntalaisten läsnä liikunnan suvaitsevaisuushankkei- liikunnan, terveyden ja hyvinvoinnin den aloittamisesta saakka (Myrén 2003, edistäjinä. Liikunta on kunnalli- 22–23). nen peruspalvelu, johon se saa val- Kotouttamisteeman läpileikkaavuut- tionosuutta. --- Liikuntatarjonnan ta vahvistaa vuonna 2010 voimaan tul- ”marginaaliin” jäävien väestöryhmien lut Laki kotoutumisen edistämises- liikunnan edistäminen on erityisesti tä (30.12.2010/1386) ja samana vuonna julkisen vallan tehtävä.” (10/2009) julkistettu Kehittämisohjelma maahanmuuttajien kotouttamiseksi liikunnan Asiakirjoissa puhutaan yleisellä tasol- avulla (12/2010). Kyseiset normitukset la väestöstä ja kuntalaisista. Vain muu- suuntasivat puhetta sellaiseksi, miten tamissa asiakirjoissa käy ilmi, keitä nykyään määritellään ulkomaalaistaus- kuuluu ilmaisuun koko väestö tai kei- taisten liikuntakysymyksiä. Suvaitsevai- tä tarkoitetaan marginaaliin jäävillä lii- suuspuheen ja kotouttamispuheen näen kuntaryhmillä (7/2007; 9/2008; 10/2009; yhtenä jatkumona, koska molemmissa 15/2011; 24/2018). Ulkomaalaistaustai- riippumatta eri tulokulmista on keskiös- suuteen paikantuvista teemoista vain lii- sä ulkomaalaistaustaisten henkilöiden kunta-aktiivisuus liittyy terveyden edis- liikuntatoiminnan lisääminen ja heidän tämiseen. Liikunta-aktiivisuus aiheena integroitumisensa yhteiskuntaan. oli dokumenteissa kuitenkin kaikkein vähiten esillä ulkomaalaistaustaisuuden yhteydessä ja jos oli, se painottui sel- Terveydenedistämispuhunta keästi aineiston viimeisiin asiakirjoihin Liikunta lisää terveyttä -argumenttia (18/2013; HE 190/2014; 21/2015). on eniten käytetty liikunnan yhteiskunnallisen välinearvon perusteluna ”Maahanmuuttajien liikunta-aktii- (Rantala 2014, 39). Liikuntapoliittises- visuus, erityisesti maahanmuutta- sa selonteossa (24/2018, 3) terveyslin- janaisten keskuudessa, oli kaikissa jaus jatkuu: ”Liikunnalla onkin yhteis- ikäryhmissä Suomen kantaväestöä kunnassa yhä suurempi kansantervey- alhaisempi. Terveydestä ja sairaudesta dellinen --- merkitys.” Väestön terveyden on erilaisia käsityksiä väestöryhmien edistämisen tavoite läpileikkaa tutki- välillä.” (18/2013) musaineiston kauttaaltaan. Valtioneu- voston periaatepäätös liikunnan edistä- Kahdessa asiakirjassa puhuttiin mel- misen linjoista vuodelta 2009 painottaa kein identtisillä lauseilla maahanmuut-

Yhteiskunnallista peliä liikuntakentällä 131 tajien terveyslukutaidosta, jolla tarkoi- monikulttuurisuuskysymysten ymmär- tetaan henkilöiden kykyä tehdä oman täjiksi sekä moninaisuusjohtaminen ei- terveyden kannalta suotuisia valintoja: vät kiinnity liikuntapolitiikassa ulkomaalaistaustaisuuden ilmiöön. ”Tiedon puute omaan terveyteen vaikuttavista tekijöistä, kuten liikun- Pohdinta ja johtopäätökset nasta, heikentää mahdollisuuksia tehdä omaa terveyttä edistäviä valin- Artikkelini yhtenä tavoitteena oli tar- toja.” (18/2013; 21/2015) kastella, milloin ja miksi ulkomaalaistaustaisuus tuli liikuntakentälle. Aineis- Terveysliikunnan edistäminen nousi val- ton perusteella on tulkittavissa, että tion liikuntapolitiikan kärkeen 2000-lu- ulkomaalaistaustaisuus ei tullut liikun- vulla (Rantala 2014, 7). Ulkomaalais- tapolitiikkaan siitä syystä, että maahan taustaisten henkilöiden osalta aihe ei muuttaneiden määrä lisääntyi, vaan sik- läpäise tässä tutkimuksessa analysoi- si, että maailmalle levisi tieto rasistises- tuja tekstejä, sillä tutkimustietoa maata konfliktista urheilukentällä. Vuoden han muuttaneiden liikuntakäyttäytymi- 1995 konflikti Joensuussa tuskin oli ai- sestä on niukasti saatavilla. Keskeiset noa etnisesti värittynyt väkivaltainen ta- tutkimukset ovat vuodelta 2012 Turun pahtuma liikuntakentällä, mutta se ylit- yliopiston Maahanmuuttajat ja liikun- ti uutiskynnyksen myös Suomen ulko- ta (Zacheus ym. 2012) sekä THL:n Maa- puolella (Itkonen 1997, 84). Tapahtuman hanmuuttajien terveys ja hyvinvointi jälkeen valtiovalta heräsi toimimaan. -tutkimus (Castañeda ym. 2012). Reaktio oli voimakas, mikä näkyi liikun- Seurasin aineistoa lukiessani myös takentällä esimerkiksi siinä, että etnisiä sitä, mistä ei puhuttu. Lukemistani oh- suhteita edistävät liikuntahankkeet al- jasi siltä osin Elina Aaltion lähestymis- koivat saada rahoitusta. Myös tutkimuk- tapa hyvinvoinnin rakentumiseen, jos- sella haluttiin vaikuttaa liikuntakulttuu- sa hyvinvoinnin peruspilareina nähdään rin muutokseen. Näkyvyydellä annettiin osallisuus ja vapautuminen (Aaltio 2013, silloin kentälle selkeä viesti: monikult- 67–70). Vaikka sosiaalinen osallisuus tuli tuurisuus on tullut jäädäkseen suoma- EU:n liikuntapolitiikkaan 2000-luvulla, laiseen liikuntakulttuuriin. puuttuivat Suomen liikuntapolitiikasta Tavoitteenani oli myös selvittää, mis- sellaiset teemat, joissa ulkomaalaistaus- sä yhteyksissä ulkomaalaistaustaisuu- taiset ovat toimijoita tai joissa maahan desta liikunnassa on puhuttu. Ulkomaa- muuttaneiden inhimillistä pääomaa hyö- laistaustaisuus palautui 1990-luvulla su- dynnettäisiin liikuntaorganisaatioissa. vaitsevaisuuteen, mutta ilmiö muuttui Ulkomaalaistaustaisten toimijoiden alie- ajan myötä ja kiinnittyi 2000-luvun lop- dustuksesta urheilukentällä on raportoi- pupuolella kotouttamiseen ja kotoutumi- tu myös Alankomaissa (esim. Knoppers seen. Tämän tutkimuksen aineistoa lä- & Anthonissen 2001). Myöskään liikun- päisee tapa nähdä ulkomaalaistaustai- ta-alan ammattilaisten kouluttaminen nen väestöosa irrallisena suomalaisesta

132 3 Institutionaalinen toiminta ja eriarvoisuus väestöstä. Liikuntalain tarkoittama koko kirjon ja tarpeet kuin valtaväestöllä. Eri- väestö ei näytä sisältävän kieli- ja kult- tyisen haitallisia kategoriat ovat insti- tuurivähemmistöjä. Pasi Saukkonen on tuutioiden tuottamina silloin, kun niillä kiinnittänyt huomiota siihen, että suo- luodaan ihmisten elämään erilaisia po- malaisessa yhteiskunnassa on kautta sitioita ja poikkeavuutta (ks. Juhila 2012, aikojen ollut moninaisuutta enemmän Buchert 2015). Erojen rakentumisessa ei kuin sitä etnis-kulttuurisen homogeeni- ole kyse ennalta määrätyistä ”luonnol- syyden varjossa on huomattu (Saukko- lisista ominaisuuksista”, vaan ne ovat nen 2013a, 223). diskursiivisesti tuotettuja, kontekstista Tutkimusilmiötä määritteli liikunta- riippuvaisia ja muodostuvat suhteessa poliittisissa asiakirjoissa voimakkaim- johonkin yhtenäiseksi nähtyyn (Riita- min kotouttamispuhunta, mikä on ym- oja 2013, 32; Yuval-Davis ym. 2019, 13). märrettävää, koska retoriikkaa urheilun Ulkomaalaistaustaisten henkilöiden integroivasta voimasta ja laajemminkin tarpeet liikunnassa eivät ole palautetta- roolista sekä sosiaalisten ongelmien että vissa pelkästään kotouttamistavoitteen konfliktialueilla vastakkainasettelun rat- kautta lähestyttäviksi, vaikka liikunnal- kaisijana on levinnyt laajasti ympäri maa- la on kieltämättä tärkeä rooli elämänpii- ilmaa (Schulenkorf ym. 2014). Kotoutta- rin laajentamisessa uudessa asuinmaas- mispuhunta on kuitenkin olemukseltaan sa. Kotouttamispuhe edustaa erilaisten toiseutta luova. Kotouttamiseen kohden- puutteiden korjaamista liikunnan avul- netut poliittiset ja hallinnolliset toimet la ja tekee jaon osaajien ja ei-osaajien, synnyttävät maahanmuuttajiksi luoki- ”meidän” ja ”heidän” välille. Eroille pe- teltuja ryhmiä, mutta ryhmäperusteinen rustuvalla lähestymisellä luodaan toi- lähestyminen ei ole neutraali. Luokitte- seutta, jota voi ymmärtää me-yhteisön lu tuottaa sosiaalisia kategorioita, jotka ulkopuolisuutena (Löytty 2005, 182). määrittelevät voimakkaasti, miten ihmisiä Kotouttamispuhunta liittyi aikaisem- asemoidaan ja minkälaisia ominaisuuksia paan 1990-luvun suvaitsevaisuustema- heihin liitetään (Saukkonen 2013a, 226). tiikkaan, koska molemmat puheet sisäl- Maahanmuuttaja-kategoriaan luo- sivät ”me ja he” -lähestymisen. Suvait- kittelu sisältää Forsanderin (2002) mu- sevaisuus perustuu paradoksaalisesti kaan puutteellisuuden ja ulossulkemi- siihen, että voidakseen suvaita, täytyy sen logiikan työntäen näin luokitellut yhteiskunnassa olla jotakin olemuksel- ihmiset yhteiskunnan laitamille. Suo- lisesti poikkeavaa tai väärää (Sinokki malainen-kategoria ja maahanmuutta- 2017, 17–18). Suvaitsevaisuuspuheen ja -kategoria ovat toisensa pois sulke- problemaattisuus oli tiedostettu lii- via, eivätkä esiinny yksilössä yhtä aikaa kuntakentällä jo 1990-luvun puolivä- (Forsander 2002, 241). Maahan muutta- listä lähtien (Itkonen 1997, 17–30). ”Me neiden liikunnan edistäminen kotout- ja he” -problematiikka pohditutti myös tamisen prisman kautta yksinkertais- myöhemmin kansallisessa liikuntaoh- taa ja häivyttää kyseiseen kategoriaan jelmassa ”Liikkuva ja hyvinvoiva Suo- kuuluvien ihmisten yhtä laajan elämän- mi 2010-luvulla” seuraavasti: ”Keskeinen

Yhteiskunnallista peliä liikuntakentällä 133 kysymys on, ketkä ovat liikuntakulttuu- tuurisesta tahtotilasta. Suomi on politii- rin ”me” ja ”he” - kuinka hyvin liikunta- kallaan MCP indeksin (Multiculturalism kulttuurin käytännöt ottavat kaikki kan- Policy Index) perusteella yksi Euroopan salaiset huomioon?” (9/2008). myönteisimmin vähemmistöihin ja kult- Terveydenedistämispuhunnan koh- tuuriseen moninaisuuteen suhtautuvis- dalla on merkillistä sen perin myöhäi- ta maista (Saukkonen 2013a, 116–119). nen tulo ulkomaalaistaustaisuutta mää- MCP-indeksillä arvioidaan alkuperäis- rittelemään. Terveyden edistäminen tuli kansoja, kansallisia vähemmistöjä sekä maahan muuttaneiden osalta liikunta- maahanmuuttajaryhmiä koskevaa poli- politiikan agendalle vasta 2010-luvul- tiikkaa. Vaikka poliittinen tahtotila nä- la, kun etnisen taustan tuoma kuilu vä- kyy tutkimusaineistossani, siinä ei ole estön terveydessä suhteessa valtaväes- havaittavissa tarkempia viitteitä siitä, töön alkoi tutkimuksiin nojaten tulla mitä yhdenvertaisuuden edistämisellä ilmi. Tulkitsen kehityksen johtuvan sii- tarkemmin tavoitellaan. tä, että liikuntapolitiikassa tavoitteet oli- Yhdenvertaisuuden esiintyminen vat muuttajien osalta ennen kaikkea ko- liikuntapolitiikassa asemoituu lähin- touttamisessa. Kotouttamistavoitteiden nä syrjinnän kielloksi, ja puuttumaan ylivoima suhteessa terveystavoitteisiin jää ohjelmallinen lähestyminen liikun- kertoo liikuntapolitiikan lähestyvän ul- nan yhdenvertaisuuskysymyksiin. Puhe komaalaistaustaista väestöä eri tavalla yhdenvertaisuudesta ilmaisee lähinnä verrattuna valtaväestöön. mahdollisuuksien tasa-arvoa, eikä sillä Esittelemäni kolme puhuntaa eivät näytä olevan vaikutusta rakenteellisille ole erillisiä ja yksiselitteisiä vaan ris- muutoksille liikuntakentällä (ks. Pyyk- teävät ja vaikuttavat toisiinsa. Oleellis- könen 2016). ta on, mihin suuntaan risteävä vaikutus Tutkimusaineistossani ei puhuta yh- kulkee. Aineistossani näkyi esimerkik- denvertaisuuden edistämisen velvoit- si seuraavanlainen ajattelu: opettamal- teesta, jolla tähdätään tosiasialliseen la suomalaisia liikuntatapoja ja suomen yhdenvertaisuuteen. Myös yhdenver- kieltä, voimme vaikuttaa tulijoiden lii- taisuuslaista (30.12.2014/1325) kumpua- kunta-aktiivisuuteen ja terveyteen. vaa arvioinnin velvoitetta13 ei aineistossa Asiaa voisi katsoa myös toisin. Liikun- näy. Toisaalta hitaita edistämistoimenpi- nan avulla voi tukea fyysistä, psyykkis- teitä voi tulkita myös suhteessa tasa-ar- tä sekä sosiaalista hyvinvointia ja siten vopolitiikkaan, jossa tutkijoiden mukaan vahvistaa sekä maahan muuttaneiden niin Euroopassa kuin Suomessakin on että valtaväestön toimintakykyä ja tu- tapahtunut suunnanmuutos. Uuslibera- kea kaikkien yksilöiden omia elämän- lismi, talouskriisit sekä nationalismin valintoja. Yhteiskunnalliseen oikeudenmu- 13 Viranomaisen on arvioitava yhdenvertaisuu- kaisuuteen liittyvän puhunnan läpäi- den toteutumista toiminnassaan sekä laadittava semisen aineistossa tulkitsen kertovan suunnitelma tarvittavista toimenpiteistä yhdenvertaisuuden edistämiseksi (Yhdenvertaisuusla- politiikan ja lainsäädännön monikult- ki 2014/1325, § 5)

134 3 Institutionaalinen toiminta ja eriarvoisuus nousu ovat kuluneen kymmenen vuo- Kolmanneksi hallinnon valta määri- den aikana heikentäneet tasa-arvopoli- tellä, miten sektorikohtaisesti ja millä tiikkaa (Kantola ym. 2020, 9–11). käsitteillä ulkomaalaistaustaisuudesta Sektorikohtainen ulkomaalaistaus- puhutaan, marginalisoi vähemmistöjä taisuuden tarkastelu liikuntapolitiikas- ja luo rajoja valtaväestön ja vähemmis- sa ei ole hedelmällistä. Yksilöiden bio- töryhmien välille. Rajat ovat käytäntöjä, logisiin tai fysiologisiin ominaisuuksiin jotka muodostuvat (liikunta)poliittisissa perustuva lähestyminen ei sovellu käy- neuvotteluissa, joissa määritellään, kei- tettäväksi silloin, kun liikuntaan osallis- tä me olemme ja mihin kuulumme (Yu- tumisen esteet kytkeytyvät kieleen, kult- val-Davis ym. 2019, 30). tuuriin, uskontoon, etniseen taustaan tai Monikulttuurinen liikunta ilmaisu- sosioekonomiseen asemaan (Pyykkö- na on vakiintunut tarkoittamaan ulko- nen 2016, 32). Sektorikohtaisessa lähes- maalaistaustaisuutta ilmiönä liikunnas- tymisessä piilee monia ongelmaa. En- sa. Käsite on kapea ja ulossulkee muut siksikin lohkoittain tehtävässä työssä kieli- ja kulttuurivähemmistöt, kuten ja tutkimuksessa etnistä taustaa ei ote- saamelaiset ja romanit, sekä erottelee ta huomioon. Esimerkiksi iäkkäiden maahan muuttaneet valtaväestöstä. Vä- liikunnan edistämisessä tai tasa-arvo- hemmistöihin kuuluvien henkilöiden lii- työssä ulkomaalaistaustaiset henkilöt kuntakysymyksiä ei ole mielekästä ero- puuttuvat usein kokonaan. Intersektio- tella toisistaan, vaan lähestyä voisi toi- naalinen lähestyminen auttaisi tunnista- mintavajeen kautta, olkoon se sitten maan eriarvoiseen asemaan jääviä ryh- fyysinen, kognitiivinen, kulttuurinen miä sekä eriarvoisuutta tuottavia risteä- tai jokin muu toimintavaje. viä prosesseja (ks. Kantola ym. 2020, 14; Ilmaisu monikulttuurinen liikun- Yuval-Davis ym. 2019, 31–32). ta kaipaa tarkennusta siitäkin syystä, Toiseksi monikulttuurisen liikunnan että liikunta ei sinällään ole monikult- erillisyys organisaatioiden perustoimin- tuurinen. Tarkempi ilmaisu olisi se, että nasta ei tuo tarvetta työyhteisön kult- tehdään adjektiivista substantiivi: mo- tuuritietoisen työotteen ja moninaisuus- nikulttuurisuus liikunnassa. Sen määrit- osaamisen kehittämiselle. Näyttää siltä, telyyn, mitä kaikkea monikulttuurisuus että ihmisten etnisten taustojen tuomat liikunnassa tarkoittaa, tarvitaan kent- haasteet voidaan ulkoistaa hankkeiden tätoimijoiden, hallinnon ja tutkijoiden ratkaistavaksi. Tätä todentaa esimerkik- vuoropuhelua, jolla tuotetaan yhteises- si eräs alankomaalainen tutkimus, jon- ti jaettua ymmärrystä. (ks. Itkonen 1997, ka mukaan valtavirtaan kuuluvat liikun- 27–28). taorganisaatiot eivät tunnistaa omassa Ulkomaalaistaustaisuuteen liittyviä toiminnassaan syrjäyttäviä mekanisme- liikuntakysymyksiä olisi syytä muu- ja ja jatkavat perinteisiä, neutraaleiksi tenkin tutkia aikaisempaa laajemmin. kokemiansa käytäntöjä (Elling & Cla- Maahan muuttaneet ovat resurssi eivät- ringbould 2005). kä määriteltävissä pelkästään uhri tai uhka -asteikoilla. Tulijoilla on monenlais-

Yhteiskunnallista peliä liikuntakentällä 135 ta osaamista ja energiaa, mitä kannat- menpiteitä. Näyttää kuitenkin siltä, että taisi hyödyntää myös liikuntakentällä. suunnitelmat eivät ole siirtyneet käy- Tämä tutkimus on ensimmäinen, täntöön. Tällä hetkellä kentällä vallitsee jossa tarkastellaan liikuntapoliittisia neuvottomuus, toivottuja muutoksia ei tavoitteita yhden väestöosan näkökul- ole liikuntaorganisaatioissa tapahtunut masta Suomessa. Vanhustyönkentältä (Maijala 2014; Pasanen & Laine 2017), löytyy tutkimus, jossa selvitettiin, mil- laajapohjainen koordinointi sekä vuo- lä tavalla iäkkäät maahan muuttaneet ropuhelu puuttuvat ja ulkomaalaistaus- ovat näkyneet kuntien vanhuspoliitti- taiset erkanevat omille pelikentilleen. sissa ja kotouttamisohjelmissa (Heik- Kotouttamiselle ja hyvien väestösuhtei- kinen & Lumme-Sand 2014). Yhtene- den edistämiselle on liikunnassa tarve ja väisyys näiden tutkimusten välillä on paikkansa. Ne voisivat olla hyödyllinen siinä, että molemmissa raportoidaan ul- lisä liikuntapolitiikan keskiössä oleville komaalaistaustaisten henkilöiden suh- terveydenedistämistavoitteille. teellista näkymättömyyttä poliittisissa Tämän tutkimuksen tulosten tulkin- asiakirjoissa. ta rajojen rakentumisesta suomalaises- Vaikka tutkimukseeni löytämäni ai- sa liikuntapolitiikassa liittyy osaksi laa- neisto oli varsin niukka, löytyy strate- jempaa yhteiskuntatieteilijöiden tutki- gia-asiakirjoista ja alan tiedelehden jul- musta rajojen vedosta, kuulumisesta kaisuista paljon yhtäläisyyksiä. Siten sekä kuulumis- ja hallintapolitiikasta kaksi erityyppistä aineistoa tukivat toi- (esim. Yuval-Davis ym. 2019; Paasi 1998). siaan. Aineiston ilmaisuvoima piilee juu- Liikuntakentän moninaisuudesta ja sii- ri sen vähyydessä sekä tutkimusaiheen hen liittyvistä ilmiöistä ei ole läheskään epäsäännöllisessä esilläolossa sekä lii- riittävästi tutkimustietoa. Jatkossa on kuntapolitiikassa että tiedelehdessä. Se tärkeä löytää uusia tutkimus- ja toimin- kertoo ilmiön marginaalista asemasta tatapoja niin, ettei luotaisi rajoja tahat- liikuntakentällä. tomasti. Tutkimukseni heikkoutena voi pitää tulkintojen jäämistä liikuntapolitiikan kentälle. Puhuntojen peilaaminen muille kentille, kuten esimerkiksi kulttuuripoli- tiikkaan, maahanmuutosta käytyyn julkiseen keskusteluun tai naapurimaiden liikuntapolitiikkaan, ei ole yhden artikkelin puitteessa mahdollista. Aineisto- ni ei myöskään yltänyt tulkintoihin sii- tä, miten ruohojuuritason toiminnassa ulkomaalaistaustaisuudesta puhutaan. Yhteenvetona voin todeta, että strategia-asiakirjoista löytyy 2000-luvulta lähtien paljon hyviä tavoitteita ja toi-

136 3 Institutionaalinen toiminta ja eriarvoisuus Lähteet Itkonen, H . 1997 . Liikuttaako suvaitsevaisuus? Tutkimus liikuntakulttuurin suvaitsevaisuudesta . Aaltio, E . 2013 . Hyvinvoinnin uusi järjestys . Joensuu . Joensuun Yliopisto . Helsinki . Gaudeamus . Itkonen, H . & Sänkiaho, R . 2000 . Kansallisesta Berg, P . & Kokkonen, M . (toim .) 2016 . Urheilun kansainväliseen – kuinka muutos näkyy liikun- takapuoli .Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus liikuntakulttuurissa? Teoksessa: M . Miettinen (toim .) nassa ja urheilussa . Julkaisuja 186 . Helsinki . Haasteena huomisen hyvinvointi – miten Nuorisotutkimusverkosto/ Nuorisotutkimus- liikunta lisää mahdollisuuksia? Liikunnan seura . yhteiskunnallinen perustelu II . Tutkimuskatsaus . Buchert, U . 2015 . Maahanmuuttajuuden institu- Jyväskylä . LIKES-tutkimuskeskus . Liikunnan ja tionaaliset kategoriat . Kuntoutussäätiön tutki- kansanterveyden julkaisuja 124, s . 189–211 . muksia 87/2015 . Helsinki . Helsingin yliopisto . Juhila, K . 2012 . Poikkeavan kategorian jäsenyy- Burdsey, D . 2008 . Contested conceptions of den omaksuminen ja vastustaminen .Teoksessa identity, community and multiculturalism in the A . Jokila, K . Juhila & E . Suoninen Kategoriat, staging of alternative sport events: a case study kulttuuri & moraali . Tampere . Vastapaino, s . of the Amsterdam World Cup football tourna- 212–223 . ment . Leisure Studies 27 (3), 259–277 . Junkala, P . & Lallukka, K . 2012 . Yhteiset kentät? Castañeda, A ,. Rask, S ., Koponen, P ., Mölsä, M . Puheita ja tekoja vähemmistöihin kuuluvien ja Koskinen S . 2012 . Maahanmuuttajien terveys nuorten yhdenvertaisen liikunnan ja urheilun ja hyvinvointi .Tutkimus venäläis-, somalialais- edistämiseksi . Sisäasianministeriön julkaisut ja kurditaustaisista Suomessa . Tampere . THL . 1/2012 . Raportti: 61/2012 . Kantola, J ., Nousiainen, K . & Saari, M . (toim .) Elling, A . & Claringbould, I . 2005 . Mechanisms 2012 . Tasa-arvo toisin nähtynä . Oikeuden ja of Inclusion and Exclusion in the Dutch Sports politiikan näkökulmia tasa-arvoon ja yhdenver- Landscape: Who Can and Wants to Belong? taisuuteen . Tallinna . Gaudeamus . Sociology of Sport Journal 22 (4), 498–515 . Kantola, J ., Koskinen Sandberg, P . & Ylöstalo, Euroopan muuttoliikeverkosto 2019 . Maahan- H . 2020 . Tasa-arvopolitiikka muutoksessa . Teok - muuton tunnusluvut 2018 . Saatavilla: http:// sessa: J . Kantola, P . Koskinen Sandberg & H . www .emn fi/files/1967/Maahanmuuton_tunnus. - Ylöstalo Tasa-arvopolitiikan suunnanmuutoksia . luvut_2018_FI_SCREEN .pdf Viitattu 11 .6 .2019 . Talouskriisistä tasa-arvokriiseihin . Tallinna . Gau- deamus, s . 7–30 . Euroopan yhteisöjen komissio 2007 . Urheilun valkoinen kirja . Saatavilla verkossa: https:// Knoppers, A . & Anthonissen, A . 2001 . Meanings eur-lex europa. eu/legal-content/FI/TXT/?uri=ce. - Given to Performance in Dutch Sport Organiza- lex:52007DC0391 Viitattu 15 .3 .2020 . tions: Gender and Racial/Ethnic Subtexts . Socio- logy of Sport Journal 18 (3), 302–316 . Forsander, A . 2002 . Luottamuksen ehdot . Hel- sinki . Väestöliitto . Koski, P . 1994 . Liikunta ja kansalaisaktiivisuus . Teoksessa: Liikunnan yhteiskunnallinen perus- Heikkinen, S . & Lumme-Sand, K . 2014 . Ikääntyvä telu . Tieteellinen katsaus . 1994 . Jyväskylä . maahanmuuttaja kuntien kotouttamisohjelmissa Liikunnan ja kansanterveyden edistämissäätiö . ja vanhuspoliittisissa ohjelmissa . Gerontologia Liikunnan ja kansanterveyden julkaisuja 90, s . 28 (3), 168–183 . 85–107 . Hildén, T . 2001 . Rähinöitä, rötöstelyä ja rasismia . Skinirikollisuus Joensuussa ja lähiympäristössä Löytty, O . 2005 . Toiseus . Kuinka tutkia kohtaami- vuosina 1995–1998 . Teoksessa: V . Puuronen sia ja valtaa . Teoksessa: A . Rastas, L . Huttunen (toim .) Valkoisen vallan lähteet . Tampere . Vasta - & O . Löytty (toim .) Suomalainen vieraskirja: paino, s . 47–76 . Kuinka käsitellä monikulttuurisuutta .Tampere . Vastapaino, s . 161–189 . Huhtanen, K . & Itkonen, H . 2018 . Suomalaisen sosiaalipolitiikan ja liikuntapolitiikan yhtenevät Maijala, H-M . 2014 . Maahanmuuttajien kotout- päämäärät 1920–80-luvuilla .Liikunta & Tiede 55 taminen liikunnan avulla . Kehittämishankkeiden (6), s . 111–119 . seuranta ja arviointi vuosilta 2011–2013 . Liikun- nan ja kansanterveyden julkaisuja 290 . Jyväs- Itkonen, H . 1996 . Kenttien kutsu . Tutkimus liikun- kylä . LIKES-tutkimuskeskus . takulttuurin muutoksesta . Tampere . Gaudeamus .

Yhteiskunnallista peliä liikuntakentällä 137 Martikainen, T ., Saari, M . & Korkiasaari, J . Sinokki, J . 2017 . Rasismi ja filosofia . Eetos-julkai- 2013 . Kansainväliset muuttoliikkeet ja Suomi . suja 18 . Turku . Eetos ry . Teoksessa: T . Martikainen, P . Saukkonen & M . Schulenkorf, N ., Sugden, J . & Burdsey, D . 2014 . Säävälä (toim .) Muuttajat . Helsinki . Gaudeamus, Sport for development and peace as contested s . 23–54 . terrain: place, community, ownership . Interna- Myrén, K . 1999 . Pois paitsiosta – maahanmuut- tional Journal of Sport Policy and Politics 6 (3), tajien liikuntaharrastukset ja vapaa-ajanvietto 37–387 . Suomessa . Liikunnan ja kansanterveyden julkai- Suomi, K . 2015 . Valtion liikuntapolitiikan linjauk- suja 122 . Jyväskylä . LIKES-tutkimuskeskus . sia 1980–2014 . Teoksessa: H . Itkonen & A . Laine Myrén, K . 2003 . Kohtaamisia liikunnan kentällä (toim ). Liikunta yhteiskunnallisena ilmiönä . -liikunnan suvaitsevaisuushankkeiden arviointi Jyväskylä . Jyväskylän yliopiston liikuntakasva- 1996–2002 . Liikunnan ja kansanterveyden julkai- tuksen laitos, s . 59–75 . suja 143 . Jyväskylä . LIKES-tutkimuskeskus . Thernborn, G . 2014 . Eriarvoisuus tappaa . Suom . Opetusministeriö 2003a . Opetusministeriön T . Henttonen . Tampere: Vastapaino . maahanmuuttopoliittiset linjaukset . Opetus- Tuomi, J . & Sarajärvi A . 2018 . Laadullinen tutki- ministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä mus ja sisällönanalyysi . Helsinki . Tammi . 2003:7 . Tilastokeskus 2019 . Väestö syntyperän ja taus- Opetusministeriö 2003b . Erityisryhmien liikun- tamaan, iän ja sukupuolen mukaan 1990–2017 . nan kehittämisohjelma 2003–2005 . Opetusmi- Saatavilla verkossa: http://pxnet2 .stat .fi/PXWeb/ nisteriön julkaisuja 2003:12 . pxweb/fi/Maahanmuuttajat_ja_kotoutuminen/ Paasi, A . 1998 . Boundaries as Social Processes: Maahanmuuttajat_ja_kotoutuminen__Maahan- Territoriality in the World of Flows . Geopoli- muuttajat_ja_kotoutuminen/040_taustamaa px/. tics 3(1), 69–88 . Viitattu 19 .11 .2019 . Pasanen, S & Laine, K 2017 . Monikulttuuriset Vuori, J . 2015 . Kotouttaminen arjen kansalaisuu- liikuntahankkeet . Vuosien 2015–2 016 hankeseu- den rakentamisena . Yhteiskuntapolitiikka 80:4, rannan tuloksia . Liikunnan ja kansanterveyden s . 395–404 . julkaisuja 326 . Jyväskylä . LIKES-tutkimuskes- Weiste-Paakkanen, A ., Lämsä, R . & Kuusio, A . kus . (toim ). 2018 . Suomen romaniväestön osallisuus Pyykkönen, T . 2016 . Yhdenvertaisuus- ja tasa-ar- ja hyvinvointi . Romanien hyvinvointitutkimus votyö valtion liikuntapolitiikassa – taustaselvitys Roosan perustulokset 2017–2018 . THL raportti valtion liikuntaneuvostolle ja sen yhdenvertai- 15/2018 . Helsinki . Terveyden ja hyvinvoinnin suus- ja tasa-arvojaostolle . Valtion liikuntaneu- laitos . voston julkaisuja 2016:1 . Yuval-Davis, N ,. Wemyss, G . & Cassidy, K . 2019 . Rantala, M . 2014 . Sata vuotta toistoa . Liikunnan Bordering . Cambridge . Polity Press . asemointi ja argumentointi suomalaisessa lii- Zacheus, T ., Koski, P ., Rinne, R . & Tähtinen, J . kuntapolitiikassa vuosina 1909–2013 . Liikunnan 2012 . Maahanmuuttajat ja liikunta . Liikuntasuh- ja kansanterveyden julkaisuja 287 . Jyväskylä: teen merkitys kotoutumiseen Suomessa . Turun LIKES-tutkimuskeskus . yliopiston kasvatustieteiden laitos . Riitaoja, A-L . 2013 . Toiseuksien rakentuminen Lähteenä käytetyt lait: koulussa Tutkimus opetussuunnitelmista ja kahden helsinkiläisen alakoulun arjesta . Tutkimuksia Laki maahanmuuttajien kotouttamisesta ja tur- 346 . Helsinki . Helsingin yliopisto . vapaikanhakijoiden vastaanotosta 9 .4 .1999/493 Laki kotoutumisen edistämisestä Roiko-Jokela, H . 2012 . Näkökulmia liikuntatie- 30 .12 2010/1386. . teiden kehittymiseen 1960-luvulta 2010-luvulle . Hallinto, toimijat, tutkimus ja tiedonvälitys . Liikuntalaki 18 .12 1998/1054. . Helsinki . Liikuntatieteellinen Seura . Liikuntalaki 10 .4 .2015/390 . Saukkonen, P . 2013a . Erilaisuuksien Suomi . Yhdenvertaisuuslaki 30 .12 .2014/1325 . Helsinki . Gaudeamus . Saukkonen, P . 2013b . Maahanmuutto- ja kotout- tamispolitiikka . Teoksessa: T . Martikainen, P . Saukkonen & M . Säävälä (toim .) Muuttajat . Helsinki . Gaudeamus, s . 81–97 .

138 3 Institutionaalinen toiminta ja eriarvoisuus Liite 1 Aineistoluettelo

Aineisto 1 Liikunta & Tiede -lehtien ulkomaalaistaustaisuutta koskevat artikkelit 1990–2018 .

vuosi- 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 kymmen

1990– 1/ 1/ 17/ 6/ 9/ 2/ 1999 nr . 3 nr . 6 nr . 1;2;4; 5 nr . 1;2;6 nr . 1;3;5;6 nr . 4;6

2000– 2/ 2009 nr . 4;5-6

2010– 1/ 3/ 1/ 1/ 1/ 2018 nr . 4 nr . 4;6 nr . 1 nr . 4;6 nr . 6

Aineisto 2 Lait ja lakien valmisteluun liittyvät asiakirjat aikajärjestyksessä (10 kpl .)

Nr. Vuosi Asiakirja 1 . 1979 Liikuntalaki 21 .12 .1979/984 . 2 . 1997 Hallituksen esitys liikuntalaiksi 11 .12 .1997/236 3 . 1997 Lähetekeskustelu hallituksen esityksestä, täysistunnon pöytäkirja 12 .12 .1997/169 4 . 1998 Liikuntalaki 1054/18 .12 .1998 5 . 2014 Hallituksen esitys liikuntalaiksi 16 .10 .2014/190 6 . 2014 Lähetekeskustelu hallituksen esityksestä, täysistunnon pöytäkirja, 21 .10 .2014/101 7 . 2014 Työelämän ja tasa-arvovaliokunnan lausunto liikuntalaista 13/2014 8 . 2014 Sivistysvaliokunnan mietintö liikuntalaista 18/2014 9 . 2015 Lähetekeskustelu hallituksen esityksestä, täysistunnon pöytäkirja 29 .01 .2015, 145/2014 10 . 2015 Liikuntalaki 390/10 .4 .2015

Aineisto 3 Strategiset asiakirjat aikajärjestyksessä (24 kpl .) ja tutkimusaiheen esiintyminen (on/ei)

Nr. Vuosi Asiakirja On Ei 1 . 1990 Liikunta 2025 Skenariot – Suomalaisen liikuntakulttuurin x kehityssuunnat yhteiskunnan muuttuessa . Liikuntatieteellisen Seuran julkaisu n:o 122 . Helsinki . 2 . 1990 Liikuntapolitiikanlinjat 1990-luvulla . Liikuntakomitea . x Komiteamietintö 1990:24 3 . 1994 Liikunnan yhteiskunnallinen perustelu (LYP) I . Liikunnan ja x kansanterveyden edistämissäätiö . Liikunnan ja kansanterveyden julkaisuja 90 . 4 . 2000 Liikunnan yhteiskunnallinen perustelu (LYP) II . Liikunnan ja x kansanterveyden edistämissäätiö . Liikunnan ja kansanterveyden julkaisuja 124 . 5 . 2003 Erityisryhmien liikunnan kehittämisohjelma 2003–2005 . x Opetusministeriön julkaisuja 2003:12 . →

Yhteiskunnallista peliä liikuntakentällä 139 Nr. Vuosi Asiakirja On Ei 6 . 2005 Tutkimus väestön liikuntakyvyn, liikuntahalun ja liikuntataitojen x edistäjänä Liikuntatutkimuksen suunta vuoteen 2010 . Opetusministeriön julkaisuja 2005:16 . 7 . 2007 Liikunta valintojen virrassa: Kansallista liikuntaohjelmaa x valmistelevan toimikunnan väliraportti . Opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2007:13 . 8 . 2008 Valtioneuvoston periaatepäätös terveyttä edistävän liikunnan x ja ravinnon kehittämislinjoista . Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2008:10 . 9 . 2008 Liikkuva ja hyvinvoiva Suomi 2010-luvulla: Ehdotus kansalliseksi x liikuntaohjelmaksi julkisen ohjauksen näkökulmasta . Opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2008:14 . 10 . 2009 Valtioneuvoston periaatepäätös liikunnan edistämisen linjoista . x Opetusministeriön julkaisuja 2009:17 . 11 . 2009 Uusi suunta liikuntatutkimukseen: Opetusministeriön strategia x liikuntatutkimuksen suuntaamiseksi ja hyödyntämiseksi . Opetusministeriön julkaisuja 2009:18 . 12 . 2010 Kehittämisohjelma maahanmuuttajien kotouttamiseksi x liikunnan avulla . Opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2010:16 . 13 . 2010 Terveyttä edistävä liikunta kunnissa 2010 . x Opetusministeriön julkaisuja 2011:6 . 14 . 2 011 Valtion liikuntapoliittisten toimenpiteiden vaikutusten arviointi . x Opetusministeriön julkaisuja 2011:3 . 15 . 2 011 Liikunta ja tasa-arvo 2011 . x Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2011:33 . 16 . 2 011 Ikäihmisten liikunnan kansallinen toimenpideohjelma . x Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2011:30 . 1 7 . 2012 Valtion liikuntahallinto terveyttä edistävän liikunnan x kokonaisuudessa . Liikuntatieteellisen Seuran tutkimuksia ja selvityksiä nro 3 . 18 . 2013 Muutosta liikkeellä! . x Sosiaali- ja terveysministeriö 2013:10 . 19 . 2014 Liikuntakulttuurin käsitteet muuttuvat ja muuttavat . x Valtion liikuntaneuvoston julkaisuja 2014:6 . 20 . 2015 Valtionhallinto liikunnan edistäjänä 2011–2015 . x Valtion liikuntaneuvoston julkaisuja 2015:4 . 21 . 2015 Suuntaviivoja liikuntapolitiikan tulevaisuuteen . x Opetus- ja kulttuuriministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2015:8 . 22 . 2016 Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvotyö valtion liikuntapolitiikassa . x Valtion liikuntaneuvoston julkaisuja 2016:1 . 23 . 2017 Liikunta ja tasa-arvo 2017 . x Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2018:6 . 24 . 2018 Valtioneuvoston selonteko liikuntapolitiikasta . x

140 3 Institutionaalinen toiminta ja eriarvoisuus Elämänehtojen 4 eriarvoisuus

Päivi Armila Syrjäseudun nuoret ja liikuntaharrastukset: Tanssii mummojen kanssa

Katja Borodulin, Heini Wennman, Tomi Mäki-Opas, Seppo Koskinen & Pekka Jousilahti Koulutusryhmittäiset erot liikunnassa Suomessa FinTerveys 2017 -tutkimuksen valossa

Sanna Nykänen, Heini Wennman, Raija Korpelainen, Päivi Majaniemi & Hannamaria Kuusio Suomen romanien vapaa-ajan liikunta. Sosioekonomisten ja koettujen vapaa-ajan liikuntaa rajoittavien tekijöiden yhteys Suomen romanien vapaa-ajan liikunnan harrastamattomuuteen.

Anna Seppänen, Eero Lilja, Johanna Mäki-Opas & Heidi Wennman Ulkomailla syntyneiden naisten vapaa-ajan liikunta

141 Syrjäseudun nuoret ja liikuntaharrastukset: Tanssii mummojen kanssa

PÄIVI ARMILA1

Tiivistelmä

Nuorten liikunnallista eriarvoisuutta sia osallistua heidän toivomiinsa ja/tai on erilaisissa analyyseissa tarkasteltu mielekkäiksi määrittelemiinsä urheilu- monien sosiaalisten erojen (sukupuoli, ja liikuntaharrastuksiin. Analyysini pe- sosiaaliluokka, etnisyys, vammaisuus) rustuu kolmessa syrjäseutuelämää ana- suhteen, mutta syrjäseudulla asumiseen lysoineessa tutkimushankkeessa koot- liittyvät eriarvoisuuskysymykset ovat tuihin haastatteluihin (n = 51), joissa on jääneet huomiotta. Nuoruutta eletään koottu tietoa pitkien välimatkojen, vä- kuitenkin todeksi konkreettisissa pai- häisen organisoidun vapaa-ajan palve- koissa lokaaleine mahdollisuusrakentei- lutarjonnan (ml. liikuntapalvelujen) ja neen. Syrjäkylissä ne ovat erilaisia kuin kaukana vertaisista asumisen merkityk- kaupunkikeskuksissa. Kaukana keskuk- sistä nuorten arkisen elämän ja tulevai- sista sijaitsevissa pikkukylissä asuvien suudenkuvien rakentumisessa. nuorten arkiset toimintamahdollisuu- Aineistojeni perusteella voi tunnis- det ovatkin näkyviksi tekemisen arvoi- taa liikuntaharrastuksiin osallistumi- sia. On syytä myös kysyä, toteutuvatko sen esteitä syrjäseudulla. Esteet liittyvät kaukana liikuntaharrastustarjonnasta siihen, että harrastamisen mahdollista- ja -tiloista asuvien lasten ja nuorten oi- via tiloja ja ohjaajia sekä niihin tarvit- keudet luoda itselleen liikunnallista va- tavia vertaisia on liian vähän – tai ne paa-aikaa ja elämäntapaa. Artikkelini ja he ovat liian kaukana. Vapaa-aikaa- osallistuukin keskusteluun liikunnallis- kaan pitkien koulumatkojen arjessa ei ten mahdollisuusrakenteiden eriarvoi- ole liiemmälti. Kilometrejä paikasta toi- suudesta tuoden siihen mukaan aiem- seen on usein aivan liikaa. min huomiotta jääneen ulottuvuuden. Tarkastelen itäsuomalaisella syrjä- Avainsanat: syrjäseutu, nuoret, liikun- seudulla asuvien nuorten mahdollisuuk- taharrastusoikeudet

1 Itä-Suomen yliopisto

142 4 Elämänehtojen eriarvoisuus Syrjäkylä on erilainen valintojen ja suuntaamisten mahdolli- kasvuympäristö suuksia, koskivat ne sitten arkisia toi- ”Meidän talo on keskellä mehtää, mintoja ja kokemuksia tai pitkäkantoi- kirjaimellisesti. Takapihalla mehtää, sia elämänpolkujen valintoja. Runsau- etupihalla mehtää ja niin kuin voi den yhteiskunnassa myös vapaa-aikaan arvata, sivupihalla mehtää myös. ja siihen kiinnittyviin henkilökohtaisiin […] Kylä itessään on aika autio, ellei preferensseihin sidotaan paljon materi- kylän mummeleita ja pappoja lasketa.” aalisia ja mentaalisia resursseja, ja on- (16-vuotias poika syrjäisestä kylästä, kin laskettu, että erityisesti nuorten koh- josta on noin 55 kilometriä lähimpään dalla vapaa-aika on lisääntynyt merkit- keskukseen)” tävästi. (Esimerkiksi Myllyniemi 2009.) Nuorten vapaa-aika keskusteluttaa Länsimaisen yhteiskunta- ja nuorisotut- myös moraalisesti, ja erityisesti erilais- kimuksen diskursseissa aikalaisnuor- ten terveyttä edistävien harrastusten us- ten on usein katsottu elävän keskellä kotaan rokottavan nuoria vaarallisia tai erilaisia paljouksia: “runsauden yhteis- muuten ongelmallisia ajanviettotapoja kunnan” (ks. Ylitalo 2008) uskotaan tar- vastaan. Nuoren mielen ja kehon katso- joavan nuorille monenlaisia toiminnan, taan olevan jatkuvien uhkien kohteina,

Syrjäseudun nuoret ja liikuntaharrastukset: Tanssii mummojen kanssa 143 ja harrastustoimintaan osallistumisel- tu lukuisin analyysein (ks. esimerkiksi la nähdään olevan voimaa näiden uh- Huotari 2004). Silti vain harvoin on poh- kien torjunnassa (mm. Hoikkala 1993). dittu syrjäisissä pikkukylissä asuvien Nuoruuden elämänvaiheessa tärkeäksi nuorten liikunta- ja urheiluharrastuk- kokemusulottuvuudeksi nousee myös siin osallistumisen erityisehtoja. mahdollisuus viettää vapaa-aikaa yh- Artikkelin tavoitteena on nostaa dessä toisten nuorten kanssa, asuivat esiin syrjäseutu erityisenä ympäristö- he sitten maalla tai kaupungissa (Ar- nä elää nuoruutta ja kysyä, minkälaisia mila 2016, 66). mahdollisuuksia nuorilla, jotka asuvat Urheilu ja liikunta ovat jatkuvasti ja kasvavat kaukana erilaisista maakun- esille otettuja viittauskohteita nuorten ta- tai kuntakeskuksista, on harrastaa vapaa-ajan mahdollisuuksista ja hyvis- liikuntaa ja/tai urheilua. Miten ja millä tä harrastusvalinnoista keskusteltaessa. ehdoin liikunnallinen elämäntapa on tai Runsauden yhteiskuntauskossa yksilöl- voi olla osa heidän elämäntodellisuut- lä nähdään olevan mahdollisuus valita taan? Miten heidän kohdallaan toteu- itselleen omaa kunnianhimoonsa, ky- tuu esimerkiksi Valtioneuvoston lapsi- kyihinsä ja arvostuksiinsa kiinnittyvä ja nuorisopolitiikan kehittämisohjel- liikuntaharrastus. Koska liikunnan ter- massa (2012–2015) esitetty yhdenvertai- veysvaikutukset on osoitettu jokseenkin nen osallistuminen liikuntatoimintaan kiistattomasti, tämän mahdollisuuden yhdistettynä ystävien kanssa vietettyyn edistäminen on yhteydessä myös tervey- vapaa-aikaan? Miten ja miksi kysymys teen ja hyvinvointiin liittyvään yhden- asuinpaikasta on syytä ottaa huomioon vertaisuustavoitteeseen. liikunnallisen eriarvoisuuden rakentei- Runsauden markkinat eivät kuiten- ta tarkasteltaessa? kaan ole kaikille avoimia tai lähellä. Artikkeli perustuu kolmessa tutki- Tässä artikkelissa katse kääntyy nuo- mushankkeessa koottuihin syrjäisellä ruuteen, jota eletään todeksi – käytän- ja harvaanasutulla maaseudulla elävien nöiksi, kokemuksiksi ja valinnoiksi – nuorten haastatteluihin (n = 51). Pon- itäisen Suomen harvaanasutuilla syr- timena on ollut tarkastella syrjäisen jäseuduilla. Tutkimuksissa ja poliittisissa asuinpaikan merkitystä nuorten arjen, linjauksissa nämä alueet nähdään usein elämänvalintojen ja tulevaisuudensuun- vain ikääntyneiden ihmisten kotiseu- nitelmien puitteistajana. Olemassa ole- tuina, mutta niillä elää edelleen myös van paikkatietoisen nuorisotutkimuk- nuoria, joskin jatkuvasti aiempaa vä- sen pohjalta tiedämme, että syrjäiset ja hemmän (SVT 2020). Tämän artikkelin vähäväkiset paikkakunnat muodostavat tematiikassa olennaisia ovat nuorten pe- monella tavalla mahdollisuuksista niu- riaatteelliset oikeudet sekä mielekkäi- kan aikuiseksi kasvamisen ympäristön siin harrastuksiin ylipäänsä (esimerkik- yhteiskunnassa, joka odottaa nuoriltaan si Haanpää 2019) että erityisesti liikun- aktiivisuutta sekä koulutukseen, työllis- taharrastuksiin, joiden voima mielen ja tymiseen, vapaa-aikaan että terveyteen kehon hyvinvoinnin taustalla on osoitet- liittyvissä asioissa (Corbett 2007; 2013;

144 4 Elämänehtojen eriarvoisuus Kiilakoski 2016; 47; myös esimerkiksi yhteys on hankalasti hahmotettavissa. Tuuva-Hongisto, Pöysä & Armila 2016, Alueellisuus ja asuinpaikka ovat tällai- 17–18). Tämä tieto muodostaa ponnah- sia ”hankalia” rakenteellisia olosuhtei- duslaudan analyysille, jonka voi näin ta, ja siksi niitä on eriarvoisuusteemas- nähdä osallistuvan kahteen ajankohtai- sa syytä tarkastella myös muuten kuin seen nuoruuden ympärillä käytävään syrjiviä käytäntöjä ja kohtaamisia osoit- tutkimuskeskusteluun: keskusteluun tamalla – esimerkiksi osallistumismah- asuinpaikan merkityksestä osana elä- dollisuuksia ja niiden ehtoja laajemmin mäksi elettävää nuoruutta sekä liikunta- tarkastelemalla. tutkimuskeskusteluun, jossa on kenties Eettisiä määritelmäpohdintoja konk enemmän kiinnitetty huomiota liikun- reettisemmin ja liikuntapoliittisemmin nan toimintakentillä esiintyviin syrjiviin urheilu- ja liikuntaharrastusmahdolli- käytäntöihin kuin rakenteellisiin eriar- suuksia nuorten kohdalla voi tarkastel- voisuustekijöihin (ks. kuitenkin esimer- la joko yleisenä hyvinvointioikeuksien kiksi Armila & Rannikko 2019; Berg & toteutumisena (tai toteutumattomuute- Kokkonen 2016). na), nuorten harrastustakuun (Haan- pää 2019) realisoitumiskysymyksenä tai mahdollisuutena osallistua muka- Liikunta oikeutena ja vaksi koettuun tekemiseen vertaisten, ilona ”merkittävien muiden” (Mead 1934), Liikunnallista eriarvoisuutta voi lä- kanssa. Mielekkääksi koetun liikunta- hestyä määritelmällisesti esimerkik- harrastuksen on joissakin yhteyksis- si THL:n1 eron idean kautta: eriarvoi- sä nähty olevan jopa universaali las- suus on vältettävissä oleva ero, joka ten ja nuorten oikeus (Lallukka 2014, on epäoikeudenmukainen ja eettises- 8, 27). Liikuntaharrastuksiin osallistu- ti väärin. TEPA-termipankki2 määritte- minen on yksi keskeinen hyvinvoinnin lee asian hieman toisin: eriarvoisuus on indikaattori myös Suomessa säännöl- tila, jossa ihmisten välillä on epäoikeu- lisesti toteutetuissa Kouluterveyskyse- denmukaisia tai eettisesti vääriä, väl- lyissä (THL), kuten myös vuosittaisis- tettävissä olevia eroja. Eriarvoisuuden sa Nuorisobarometreissa, joissa koo- tunnistaminen on kuitenkin joskus vai- taan kansallisen tason tietoa nuorten keaa, jolloin syrjinnästä tulee helpom- elämästä, arvoista ja olosuhteista (THL, min kiinni saatava ja osoitettava analyy- OKM & Nuorisotutkimusseura). Liikun- sin kohde. Vaikka syrjivien käytäntöjen nallisuuden puute puolestaan tulkitaan taustalla on aina eriarvoistavia raken- usein joko nuorten yleisen passiivisuu- teita, joidenkin eriarvoistavien raken- den tai epäterveellisten nuorisokulttuu- teiden ja syrjivien käytäntöjen välinen risten elämäntyylien osoitukseksi (ks. Kauravaara 2013). Tässä artikkelissa tarkastelussa on kysymys siitä, voisi- 1 https://thl.fi/fi/web/hyvinvointi-ja-terveyserot/eriarvoisuus/keskeisia-kasitteita ko liikuntaharrastuksiin osallistumat- 2 http://www.tsk.fi/tepa/fi/haku/eriarvoisuus tomuus kytkeytyä myös syrjäseutunuo-

Syrjäseudun nuoret ja liikuntaharrastukset: Tanssii mummojen kanssa 145 ruutta leimaaviin pitkiin välimatkoihin Näistä ”liikunta oikeutena ja ilona” ja näin tulla tulkituksi yhdeksi osoit- -lähtökohdista ponnistaen tarkastelen timeksi alueellisuuteen kiinnittyvästä tässä artikkelissa liikunnalliseen eriar- liikunnallisesta eriarvoistumiskehityk- voisuuteen kiinnittyvää aihettani sekä sestä (Armila 2016; Armila & Rannik- nuorten liikuntaharrastusoikeuksien to- ko 2019; vrt. Pirnes & Tiihonen 2010). teutumisen että vertaisten kanssa olei- Liikunnan ja urheilun tunnustetuis- lun ja toiminnan näkökulmista. Syrjäi- ta terveyskytköksistä huolimatta monen, harvaanasuttu ja tässä suhteessa net sekä perinteisiä liikuntalajiharras- erityinen kotipaikka nuorten elämis- tuksia että niin kutsuttua vaihtoehtolii- maailmoja (Gadamer 2004) puitteista- kuntaa analysoineet tutkimukset ovat vana tekijänä muodostaa tarkastelua osoittaneet, että useimmille nuorille lii- yhteen sitovan tulkintakehyksen. kuntaharrastuksiin osallistumisen en- sisijainen merkitys syntyy mukavaksi Aineistosta ja sen koetusta yhdessäolosta toisten nuor- analyysista ten kanssa: vertaiset, yhteinen hauskanpito ja ystävyyssuhteet tekevät lii- Olen ollut mukana sekä erilaisissa liikuntaharrastuksista jotain, jonka vuok- kuntatutkimushankkeissa että syrjäseu- si niiden pariin hakeudutaan ja niissä tunuoruuksia analysoineissa hankkeis- pysytellään (Eriksson 2018, 91–95; Hari- sa, ja tämän tekstin taustalla olevat ai- nen, Rautopuro & Itkonen 2006; Kokko neistot on koottu niistä kolmessa3. Olen & Mehtälä 2016; Rannikko 2018; Rau- lukenut tätä analyysia varten 29 tytön topuro, Harinen & Itkonen 2007). Oma ja 22 pojan haastattelut, jotka on koot- kehittyminen urheilijana, kilpailuhenki- tu 13–18-vuotiaiden nuorten parista syys ja kilpailuissa menestyminen eivät eri puolilta itäisen Suomen syrjäseu- nekään ole kaikille merkityksettömiä tuja (Pohjois-Karjalasta, Etelä-Savosta, (esimerkiksi Aarresola 2016; Salasuo, Etelä-Karjalasta ja Kainuusta). Haas- Piispa & Huhta 2015), mutta erityisesti tattelut ovat olleet joko yksilö- tai pa- kaupungeissa yleistyneet urbaanit vaih- rihaastatteluja, ja ne on koottu vuosina toehtolajit määrittyvät harrastajiensa 2015–2018. Aineistojen keruuta on toteu- keskuudessa rennoiksi sosiaalisiksi ti- tettu myös niin sanotun kuljeskelume- loiksi, joissa yhdessä ”höntsäilevistä” todin (Kusenbach 2003) keinoin: nuor- porukoista tulee keskenään viihtyviä ten kanssa on jutustellen kävelty pitkin ystäväyhteisöjä. Nuorten liikuntahar- syrjäisiä kyläteitä, nuorison kokoontu- rastusmahdollisuuksia puntaroitaessa mispaikkoja, urheilukenttiä ja nuoriso- tämäkin ulottuvuus on huomion arvoi- taloja. Aineiston kokoamisen logiikkaa nen: liikuntaharrastusporukka on par- voi nimetä monipaikkaiseksi etnogra- haimmillaan mukavan ja halutun ver- fiaksi (Marcus 1995), jossa vastauksia taissosiaalisuuden vitaalinen tila (myös Harinen, Liikanen, Rannikko & Torvi- 3 Hylkysyrjä-hanke (2015), Syrjäkylänuoret, unohdetut kuntalaiset -hanke (2015–2016) ja Nuoret nen 2015; Rannikko 2018). ajassa -hanke (2015–2025).

146 4 Elämänehtojen eriarvoisuus yhteen tutkimuskysymykseen on haet- nen nuorisotutkimus ollut kiinnostunut tu erilaisia konkreettisia asuinympäris- pääasiassa nuorisoryhmistä, nuoriso- töjä koluten4. kulttuureista ja nuorten keskinäisistä Vaikka aineistonkokoamisen paikat suhteista, mikä on ohjannut tutkijoi- ovat vaihdelleet maantieteellisesti, nii- ta ympäristöihin, joissa nuoria on ryh- tä yhdistävät kuitenkin konkreettiset ja miksi asti ja joista heitä on vaivatonta koetut elämisen ympäristöt, joissa vä- löytää suurin joukoin. Näissä trendeis- limatkat kodeista kouluihin, nuorisoti- sä harvaanasuttujen seutujen harvalu- loihin, vapaa-ajan vertaisyhteisöihin ja kuisten nuorten todellisuudet ovat ai- rakennetuille liikuntapaikoille ovat eri- van viimeksi kuluneisiin vuosiin saakka tyisen pitkiä ja joista puuttuvat julkisen jääneet vaille tutkimuksellista kiinnos- liikenteen palvelut. Haastatellut nuoret tusta. Kuitenkin, vaikka syrjäseuduille saattavat asua paikoissa, joista on yli jalkautuminen on työlästä ja aikaa vie- sata kilometriä kuntakeskukseen, jos- vää (Armila 2018), se on kuitenkin teke- sa esimerkiksi kunnalliset vapaa-ajan- misen arvoista. Näiden alueiden erityis- palvelut ovat tarjolla. He asuvat joko ten kysymysten huomiointi voi tuoda pienissä reuna-alueiden taajamissa tai esiin myös niillä asuvien nuorten liikun- niitä ympäröivissä metsäisissä muuta- nallisen toiseuden, olosuhteen, joka on man ja joskus jopa vain yhden talon sekä määritelmällisesti että liikunta-, syrjäkylissä. Taajamien infrastruktuu- nuoriso- ja aluepoliittisesti epäreilu. ria sävyttävät yleisesti tyhjät kauppa- Tämän artikkelin tutkimuskysymyk- ja teollisuustilat. Monissa taajamissa on set ovat muotoutuneet induktiivisesti, kuitenkin vielä toimiva peruskoulu lii- onhan aineisto ollut minulle hyvin tuttu kuntatiloineen kunnallisena lähipalve- jo vuosien ajan, muihin tutkimustarkoi- luna, ja kouluaikoina syrjäisten kylien tuksiin läpi- ja lähiluettu (Armila, Ha- peruskouluikäisille asukkaille on tarjol- lonen & Käyhkö 2016; Tuuva-Hongisto, la koulukyyti taajamaan. Tämä subjek- Pöysä & Armila 2016). Aineiston koko- tiivinen oikeus päättyy kuitenkin kou- naisvaltainen haltuunotto onkin alka- lulaisten siirryttyä toisen asteen opin- nut jo ennen tässä esitettävän prosessin toihin. syntyä. Artikkelin tutkimuskysymys- Haastattelutilanteissa nuorten kans- ten hahmotuttua kävin aineistoa läpi sa keskusteltiin muun muassa perhesi- tarkentaen katsetta aluksi vapaa-ai- teistä, koulunkäynnistä, ystävyyksis- kaan ja sitten liikuntaan ja urheilemi- tä, tulevaisuudenunelmista, vapaa-ajas- seen liittyviin keskusteluihin. Analyy- ta ja harrastuksista. Puhuimme paljon sia varten kohdensin katsetta ja tiivistin paikasta, syrjäisestä seudusta aika- aineistoa edelleen poimien siitä jäsen- laisnuoruuden elämisen kontekstina. nettäviksi ilmauksia, joista hermeneut- Tämä teema on tärkeä, onhan perintei- tisen epistemologian (Gadamer 2004) lupaamalla tavalla oli tunnistettavissa 4 Haastatteluja ovat kanssani koonneet Sinikka Aa- syrjäisen asuinpaikan ”tunkeutuminen” pola-Kari, Mari Käyhkö, Ville Pöysä ja Sari Tuu- va-Hongisto. osaksi nuorten liikunnanharrastamis-

Syrjäseudun nuoret ja liikuntaharrastukset: Tanssii mummojen kanssa 147 tai harrastamattomuuskerrontaa. Ar- jos on tapahtuakseen. Näin sen voi näh- tikkelissa esitetty kolmiteemainen ana- dä perustellusti kiinnostavaksi nuoruu- lyysirakenne on muodostunut, kun ryh- den vaiheeksi myös tämän analyysin yh- mittelin nämä paikkaan kiinnitettävissä teydessä. olevat merkityksenannot laajemmiksi kokonaisuuksiksi niitä yhdistävien kä- Väärään aikaan väärässä sitteellistysten (urheilun ikäjärjestyk- paikassako? set, arjen maantiede ja aikuispääoma) avulla. Jäsennän tässä luvussa esittämäni tut- Rakenteellisten eriarvoisuuksien in- kimusaineiston analyysin kolmeksi te- tersektionaalisuudet – keskenään ris- maattiseksi merkityskokonaisuudeksi, teävät erot – ovat monella tavalla läs- jotka kietoutuvat haastateltavien nuor- nä erityisesti yhteiskuntatieteellisissä ten asuinpaikkaa leimaaviin konkreet- tutkimuksissa (liikuntatutkimuksessa tissosiaalisiin olosuhteisiin: vertaisten ks. esimerkiksi Berg & Kokkonen 2016). vähäisyyteen, pitkiin välimatkoihin ja Ikä, sukupuoli, fyysinen kykyisyys, sek- riippuvuuteen aikuisten tuesta liikun- suaalinen suuntautuneisuus, etnisyys taharrastuksiin osallistumista pohdit- ja uskonto ovat nuoria monella taval- taessa. Käsitteellisemmissä kehystyk- la erilaisiin toimija-asemiin asettavia sissä kytken nämä teemat liikunta- ja sosiokulttuurisia ominaisuuksia (esi- urheiluharrastusten muodollisiin ja epä- merkiksi Kankkunen, Harinen, Nivala muodollisiin ikäjärjestyksiin, kysymyk- & Tapio 2010). Asuinpaikka kuitenkin siin arjen maantieteen materiaalisesta ja muodostaa sen fyysisen ja sosiaalisen sosiaalisesta luonteesta sekä aikuispää- mahdollisuusrakenteiden maiseman, oman merkitykseen nuorten liikunnal- jossa tämän artikkelin nuoret elävät listen oikeuksien toteutumisessa tai to- nuoruuttaan eri tavalla risteävine omi- teutumattomuudessa tässä erityisessä naisuuksineen, ja on sellaisena tämän asuinympäristössä. analyysin ytimessä. Analyysia on tehty varsin tietoise- Urheilun ikäjärjestykset: Liian na esimerkiksi siitä, että 13–18-vuotiai- vanha, liian nuori? den nuorten kokemusmaailmat ovat to- dennäköisesti hyvin erilaisia – varmas- Syrjäiset reunakylät ovat paikkoja, joil- ti myös suhteessa liikuntaharrastuksiin ta suomalaisen maaseudun historiassa kohdistuviin odotuksiin ja merkityksen ”on aina lähdetty” (esimerkiksi Harti- antoihin. Tämä ikävaihe on kuitenkin kainen 2016). Koska erityisesti sotien havaittu yhtäältä sellaiseksi, jossa lii- jälkeen perheet ovat olleet suuria, syr- kuntainnostus usein laskee (esimerkiksi jäseuduille on kuitenkin riittänyt myös Myllyniemi & Berg 2013, 59), ja toisaal- nuorta asujaimistoa, jonka varassa ta sellaiseksi, jossa lajissaan kilpaile- muun muassa monella tavalla elinvoi- maan aikovan urheilijan polulle (Aar- mainen urheiluharrastuskulttuuri on ol- resola 2016) astuminen usein tapahtuu, lut niissä mahdollinen (esimerkiksi It-

148 4 Elämänehtojen eriarvoisuus konen 1996). 1960–70-luvuilla alkanut ja kaan ole mahdollisia, jolloin joukkuei- yhä jatkuva rakennemuutos kaupungista joudutaan kasaamaan kokoon hy- tumiskehityksineen on kuitenkin kiih- vinkin erikokoisista ja -tasoisista liik- dyttänyt reunakylien väestön ikära- kujista. kenteen painottumista eläkeikäisiin, ja niissä asuvien nuorten kohdalla pu- ”Siinä pelasi niin monta, eri-ikäsiä, sit hutaan nyt ”lähtemisen imperatiivista” se oli vähän silleen. Omasta mielestä (mobility imperative, esimerkiksi Cor- ehkä ite olisin pärjännyt ylemmässä bett 2007; 2013; Farrugia 2015). Käsite- sarjassa, omassa sarjassa. Mut sitten parilla viitataan poliittis-taloudelliseen kun edes [naapuritaajaman] jääkiek- prosessiin, jonka myötä nuoruuden elä- koseuralla ei ollut joukkuetta monelle, mänvaiheessa tärkeät toiminta-areenat et me tehtiin yksi yhteinen joukkue (mm. koulutus- ja vapaa-ajan palvelut) [kaikenikäisistä]. Et oisko se ollut se ovat kaikonneet kaupunkikeskuksiin syy, minkä takia mie sitten lopetin vetäen perässään niiden pariin pyrki- sen. Niin se lentopallossa se on sama vät maaltamuuttajat. ku jääkiekossa. Niin siellä on, mie Ihan kaikki ”aktiivi-ikäiset” ihmi- pelasin silloin vuotta nuoremmissa set eivät kuitenkaan muuta pois har- kanssa. Siirty sitten vielä vuotta nuo- vaan asutuilta seuduilta. Suomalaisis- rempien, niin sinne on pitänyt kans ta nuorista noin kolme prosenttia asuu se joku yli-ikä, tämmönen juttu anoa, edelleen harvaan asutuksi maaseuduk- ehkä ois saanu just ja just. Mut tota si tilastoiduilla paikkakunnilla (ks. esi- ei sitten tullut lähettyä. Ja vaikka merkiksi Ristikari ym. 2016). Määrä on oisin päässyt niin en ehkä välttämättä kuitenkin tuhansien kylien Suomessa ois lähtenyt, siellä oli niin pikkusta pieni, ja yksittäisiin pikkukyliin nuo- poikaa pelaamassa että.” [16-vuotias ria asukkaita ei useinkaan riitä kovin poika taajamasta, josta on noin 50 monta. Urheiluharrastusteemassa tämä kilometriä lähimpään keskukseen.] nuorten vähyys nousee isoksi esteeksi esimerkiksi erilaisissa joukkuelajeissa. Urheilussa ikä on hyvin keskeinen har- Vaikka nuori tietäisi osaavansa ja tun- rastusyhteisöjä ja -toimintaa muodolli- tisi vetoa lajin pariin, harrastusvalin- sesti luokittava toimijaominaisuus (ks. ta ei ole hänelle välttämättä mahdolli- esimerkiksi Harinen & Rannikko 2014). nen – tai se on valintana ontto, koska Aakkostetut junioriputket ja niiden va- esimerkiksi liian nuorten ja fyysisiltä raan rakennettu lineaarinen osallistu- ominaisuuksiltaan hennompien jouk- mis-kasvamis-kehittymis-ketju on myös kuekavereiden kanssa urheiltaessa jou- implisiittinen asia, jonka annettuna ot- tuu jarruttelemaan ja varomaan, ei voi tamista ei tarvitse kyseenalaistaa kau- koetella kykyjään eikä näin saa mielek- punkiympäristössä. Yhdessä syrjäisen kyyden kokemusta omalle tekemisel- asuinpaikan kanssa iästä tulee kuiten- leen. Pienten nuorisomäärien kylissä kin intersektionaalisesti ja korostuneel- ikäperustaiset juniorisarjat eivät usein- la tavalla merkityksellinen kynnys, jon-

Syrjäseudun nuoret ja liikuntaharrastukset: Tanssii mummojen kanssa 149 ka osallistumista estävä voima näkyy Joskus liikuntaharrastuksen pariin tämän artikkelin aineistossa erityisesti hakeutuva voi syrjäisissä olosuhteissa joukkueurheilusta innostuneiden syr- huomata olevansa myös liian nuori: jäseutupoikien kohdalla. Tätä kynnystä korottavaksi aluerakenteelliseksi taus- ”Käyvään Veeran kanssa kansalaiso- taksi voidaan tunnistaa erityisesti toi- piston tanssiryhmässä, ainoot nuoret sen asteen koulutusta koskenut lakkau- siellä. Kaikki kuuskymppisiä mum- tusaalto (SVT 2019), joka omalta osal- moja muut. Veera jää sit aina yöks taan on tyhjentänyt reuna-alueen kyliä tähän kylälle meille.” [15-vuotias tyttö nuoresta väestä. Koulukuolemien myö- taajamasta, josta on noin 50 kilomet- tä ovat kuolleet myös monet ”myöhäis- riä lähimpään keskukseen, Veera-ka- teini-ikään”5 ehtineille nuorille tarkoi- verin koti sijaitsee kaukana taajaman tetut urheiluseurat ja juniorijoukkueet, ulkopuolisessa syrjäkylässä] ja paikkakunnalle jäänyt on usein yksin tai ”liian vanha” peruskouluikäisten Omanikäisen liikuntaharrastusseuran joukossa. puuttuminen on selkeästi syrjäiseen Suomalaisia huippu-urheilijoita kos- asuinpaikkaan kiinnittyvä liikunnallis- kevassa tutkimuksessa (Salasuo ym. ta eriarvoisuutta tuottava vaje, asuupa 2015) on todettu, että normatiiviset siir- nuori sitten jossakin reuna-alueen taa- tymät – oikea-aikainen siirtyminen har- jamassa urheilukentän tuntumassa tai rastamisen vaiheesta seuraavaan – on kaukaisemmassa pikkukylässä. Tanssi- tärkeä ulottuvuus silloin, kun tavoittee- harrastukseen mummojen kanssa osal- na on kehittyä lajissa menestyväksi ur- listuneet tytöt toivat omaa vääränikäi- heilijaksi. Oikea-aikainen siirtyminen syyskokemustaan haastattelussa esille liittyy paitsi taitojen kumuloitumiseen, hieman naureskellen, mutta esimerkiksi myös iänmyötäiseen fyysiseen kehitty- kilpaurheilijan polulle (Aarresola 2016) miseen. Aivan yksin lajiaan harrasta- astumisesta haaveilevia nuoria asia har- valle tällainen oikea-aikaiseksi määri- mittaa todella. Vääränikäisten kanssa telty siirtymäketjussa eteneminen on harjoitteleminen ei tue omaa kehittymis- kuitenkin hankalaa6. Urheilun lineaa- tä urheilijana, ja monen nuoren onkin risiin ikäjärjestyksiin liittyvä korkein haudattava mahdolliset haaveensa tu- osallistumiskynnys tätä artikkelia var- levana urheilun ammattilaisena tai ki- ten analysoidussa aineistossa kohoaa samenestyjänä: kokemuksesta, että on muihin verrattuna liian ”fyysinen” ja väärällä – kenties ”Jone: Mie oon aina ollut… jotenkin vaarallisellakin – tavalla vahva. urheilullinen.

Päivi: Mikä siun laji ois jos olisit urheilija?

5 https://www.ess.fi/urheilu/338731 Jone: […] Jalkapallo. Mutta täältä, 6 Sama havainto on tehty vammaisurheilua tarkastelleissa tutkimuksissa (esim. Armila 2020). tästä paikasta on niin vaikee päästä

150 4 Elämänehtojen eriarvoisuus eteenpäin saati huipulle.” [18-vuotias kin syrjäseututaajamissa on peruskoulu poika taajamasta, josta on noin 70 ja siihen päivittäin lapsia kuljettava kou- kilometriä lähimpään keskukseen] lukyyti. Tämä oikeus takaa syrjäkylien kouluikäisille ajoittaisen pääsyn sinne, missä yhteiset asiat tapahtuvat ja mis- Urheilun ja liikunnan sä kaverit ovat. Tämä oikeus ei kuiten- maantiedettä kaan siirry automaattisesti heidän va- Kun tarkastellaan harvaanasuttuja elin paa-ajantoimintansa mahdollistajaksi, ympäristöjä, kilometrit ja välimatkat ja monin paikoin se katkeaa kokonaan merkityksellistyvät jokseenkin keskei- nuoren siirtyessä toisen asteen opin- sinä yksilöllisiä ja sosiaalisia elämis- tojen elämänvaiheeseen (esimerkiksi maailmoja rakentavina materiaalisina Tuuva-Hongisto ym. 2016). Peruskoulu- olosuhteina. Kansallisessa nuorisotut- tuntien ulkopuolisena aikana pääsy ta- kimuksessa paikan ja siinä liikkumisen pahtumapaikoille vaikeutuu tai muut- mahdollisuuksia on tarkasteltu arjen tuu mahdottomaksi: maantieteeksi (esimerkiksi Kuusisto-Ar- ponen & Tani 2009) kutsutussa tulkinta- ”Mie pelasin koripalloa, tykkäsin, kehyksessä, jossa fyysiset toimintaym- jonkun aikaa, [lähimmän kaupungin] päristöt nähdään sosiokulttuurisesti ja joukkueessa ja se oli tosi mielenkiin- poliittisesti muovautuneina ja jotka vas- tosta ja tykkäsin siitä paljon. Todella. tavuoroisesti muovaavat sitä sosiokult- Mutta sit matkat.. .. sen takia piti tuurista todellisuutta, jossa ihmiset te- lopettaa se.. lopetin sen. Oisin var- kevät elämästään elettävää. Syrjäseutu- masti jatkanut jos se ois ollu jossain jen tyhjentymisen historia (Hartikainen lähempänä mutta se oli 80 kilometriä 2016, 26–31) on merkinnyt paitsi nuoren täältä ja harkat neljästi viikossa. Niin asujaimiston vähyyttä, myös sitä, että en sit voinu pelata enää.” [14-vuotias välimatkoista on tullut niillä vielä asu- tyttö syrjäkylästä, josta on noin 80 vien arjen toimintakentiltä toisiin liik- kilometriä lähimpään keskukseen] kumista vaikeuttava tekijä. Nuorten arjessa välimatkat merkitsevät usein Monen tutkimuksiimme haastatellun henkilökohtaisesti elettyä kotiin vetäyty- nuoren liikuntaharrastuskokemuksia mistä (Armila 2016, 69; Armila ym. 2018; leimaa välimatkoista johtuva luopumi- Käyhkö & Armila 2020), mutta niillä on nen. Vaikka joidenkin kotitaajamissa oli- paljon myös liikuntakulttuurisia seu- sikin vielä harrastusporukoita ja ohjat- rauksia. tua liikuntatoimintaa, syrjäkyliltä nii- Välimatkojen merkitystä erityises- den pariin pääsy kouluajan ulkopuolella ti nuorten arjen maantieteessä syrjäi- on vaikeaa. Syrjäisemmissä paikoissa sillä seuduilla korostaa edelleen julki- nuorten vapaa-aika kuluukin pitkälti sen liikenteen puute. Perusopetuslaki kotona ja omassa huoneessa, jossa tie- (628/1998) on vielä ainakin osittain pi- tokone on tärkeä mielekkään tekemisen tänyt huolta siitä, että monissa pienissä- – ja nuoria paikoillaan pitämisen – kiin-

Syrjäseudun nuoret ja liikuntaharrastukset: Tanssii mummojen kanssa 151 topiste. Poikien vapaa-ajanviettopuheis- Päivi: Jääks sulla sit yhtään vapaa-ai- sa korostuvat erilaiset verkossa pelatta- kaa? vat pelit (myös Armila ym. 2018) ja tyt- töjen puheissa Netflixin ohjelmatarjonta Kaisla: No ei hirveesti, sitten ku mie (myös Käyhkö & Armila 2020). herräilen suunnilleen kilometri ennen Syrjäkylistä puuttuvat usein myös kottii [bussissa koulupäivän jälkeen] liikunta- ja urheiluharrastuksiin erik- ku ollaan niin sitten semmonen vähän seen rakennettu infrastruktuuri: kentät, horrosolo tai ku, paljon väsyneempi ku radat, salit ja varusteisto. Taajamissa on jos ei ois nukkunu ollenkaan niin en mie koulujen liikuntasaleja ja urheilukent- sit jaksa tehä läksyjä enää kotona niin tiä, mutta ne ovat niistä kaukana asuvil- sitten lähinnä ehkä just katon jotain le nuorille mahdollisia liikunnallisen te- sarjaa tietokoneelta tai sit elokuvaa. kemisen tiloja vain peruskouluikäisille […] Ku ennen mie kävin just salilla ja ja koulupäivään rajattuina aikoina. Toi- tein kaikkee muuta, mut nyt mulla sen asteen koulunkäynti-iässä syrjäis- ei oikeestaan jää mihinkään aikaa. ten pikkukylien nuorten liikunnan har- [17-vuotias tyttö taajamasta, josta on 50 rastaminen saattaa hankaloitua edel- kilometriä lähimpään keskukseen] leen. Tässä vaiheessa koulut sijaitsevat entistä kauempana heidän kodeistaan, Edellisessä alaluvussa viitattiin David jolloin aikaiset aamuherätykset ja pit- Farrugian (2015) lähtemisen imperatii- kät koulupäivät raskaine matkaketjui- viksi luonnehtimaan ”kaupunki-imuun” neen syövät aikaa ja voimia. Vapaa-ai- – yhteiskuntien kaupungistumiskehi- kaa on vähän, ja iso osa siitä kuluu le- tykseen, joka vetää nuoret pois kauka- vättäessä. na keskuksista sijaitsevilta paikkakun- nilta. Koulutustarjonnan ja työmark- ”Mie oon vähän huonommassa ase- kinoiden keskittyminen kaupunkeihin massa [kylässä asuviin] nähen koska ei ole Farrugian näkemyksen mukaan mie asun viijentoista kilometrin ainoa reuna-alueita tyhjentävä asia, sil- päässä [bussipysäkiltä] niin miun pit- lä kaupunkiympäristöön kiinnitetään tää ajaa mopolla semmoset, miun pit- myös symbolisia urbaanin ”cooliuden” tää herätä erittäin aikaisin nimittäin. ja nuorekkuuden representaatioita. Nuo- Jossain viien, puol viien paikkeilla, risokulttuuristen liikuntamuotojen yleis- jos mie iskän kyyillä meen [pysäkille tyessä perinteiset maalaiskylien urhei- ja siitä bussilla kaupunkiin], mutta luyhteisöt ja kylien konventionaalinen varmaan riittänee jos kuuen aikaan urheiluseuratoiminta määrittyvät nuor- herrään jos mie mopolla [menen bus- ten mielissä jo aikansa eläneiksi ja hie- sille].” [16-vuotias poika syrjäkylästä, man naureskellen ”kuolleina” kuvatuiksi. josta on 65 kilometriä lähimpään kes- Arjen maantieteen tulkintakehyk- kukseen] sissä syrjäkyläympäristö asettuukin pohdinnan kohteeksi myös suhteutet- tuna siihen aikalaisliikuntatutkimuk-

152 4 Elämänehtojen eriarvoisuus seen, jonka kiinnostuksena ovat erilai- tue nuorten itsensä paristakaan kum- set rakennettua urbaania tilaa luovasti puavien vaihtoehtoisten liikuntalajien hyödykseen käyttävät vaihtoehtoliikun- harrastamista. Kuoppaiset soratiet, suot tayhteisöt: skeittarit, parkouraajat, ja lammenrannat ovat omanlaisiaan lii- scoottaajat ja niin edelleen (esimerkiksi kuntaympäristöjä, mutta tarjoavat keh- Rannikko 2018). Näissä yhteisöissä har- nohkoja alustoja esimerkiksi erilaisille rastettu liikunta määrittyy iloiseksi yh- lautailu- tai rullailulajeille (vrt. Harinen dessä tekemiseksi, jolloin sen voi nähdä & Rannikko 2014). Tätä analyysia varten myös tärkeäksi emotionaalisen yksinäi- luetussa aineistossa onkin tunnistetta- syyden ja negatiiviseksi koetun eristäy- vissa yhtäältä tietoisuus vaihtoehtolaji- tyneisyyden estäjäksi (Harinen & Ran- en nuorisokulttuurisesta kiehtovuudesta nikko 2014; Törrönen & Vornanen 2002). ja toisaalta kokemus niiden harrastami- Näiden lajien harrastamista varten tar- sen paikallisista hankaluuksista. vitaan kuitenkin usein kaveriporukka ja tasaista rakennettua ympäristöä, ku- Sosiaaliset resurssit: Aikuisten ten katuja, seiniä, parkkipaikkoja, beto- armoilla nikaiteita, eikä syrjäkylistä tahdo löytyä kumpaakaan. Esimerkiksi skeittauskult- Sekä erityisten liikuntatilojen vähäi- tuurin syntyminen ei ole välttämättä ko- syys ja epäsopivuus että välimatkoihin vin yksinkertaista, kun sekä alusta että ja kulkemiseen liittyvät esteet voivat mukava harrastusseura puuttuvat (vrt. olla konkreettisia yhteisiin liikuntahar- esimerkiksi Harinen, Liikanen, Rannik- rastuksiin osallistumisen esteitä syrjä- ko & Torvinen 2015). kylissä asuvien nuorten arkielämässä. Näiden ohessa yhdeksi hankaluudek- ”Oli tuolla koulun vieressä skeitti- si nousevat myös yhtäältä harrastamis- ramppi mutta se on ihan romahtanut ta tukevien aikuisten puute ja toisaalta ja laho jo nyt, ei sitä kukaan yksin…” heidän määrittymisensä hyvin keskei- [15-vuotias poika taajamasta, josta on seen ja syrjäkylänuorten keskinäistä- noin 60 kilometriä lähimpään keskuk- kin eriarvoisuutta lisäävään asemaan seen] liikunnallisen osallisuuden rakentumisessa tai rakentumattomuudessa. Outi ”Sitä paitsi tuo koulun salin lattia oli Aarresolan (2016, 53) kilpaurheilijoita ihan liian pehmee [breakdance-har- tarkastelevassa tutkimuksessa on kiin- joitteluun] niin se jäi.” [15-vuotias nitetty huomiota perhepääoman merki- poika taajamasta, josta on noin 40 tykseen nuoren urheiluharrastuksen tu- kilometriä lähimpään keskukseen] kemisessa: vanhempien kiinnostus, halu ja valmiudet helpottaa nuoren kulkua Parhaimmillaan yhteinen liikuntahar- urheilijan polulla ovat merkityksellisiä rastus yhdistää ja integroi (esimerkik- urheiluintoa ja -menestystä edesauttavia si Eriksson 2018, 91–92). Syrjäseuduil- tekijöitä (myös Salasuo ym. 2015). Syr- la ympäristö ei kuitenkaan välttämättä jäisten seutujen nuorten kohdalla perhe-

Syrjäseudun nuoret ja liikuntaharrastukset: Tanssii mummojen kanssa 153 pääoma on yhtä lailla merkityksellinen, pittää sitten aina ruikuttaa kyytii. mutta myös muiden aikuisten rooli on [14-vuotias tyttö kylästä, josta on noin olennainen. Sama korostunut aikuisriip- 40 kilometriä lähimpään keskukseen] puvuushavainto tehty myös vammaisten nuorten liikuntaharrastuksiin osallistu- 2000-luvulla Suomessa ollaan tilantees- misen mahdollisuuksia tutkittaessa (Ar- sa, jossa nuorten osallistuminen julki- mila & Torvinen 2017; mt. 2018, 39–40). sen sektorin hyviksi määrittämiin ja edistämiin liikuntaharrastuksiin saat- ”Oli meillä valmentaja mut sit se taa edelleen olla vapaaehtoisten opet- muutti pois eikä oo saatu uutta.” tajien tai asiasta kiinnostuneiden van- [15-vuotias poika syrjäkylästä, josta hempien tuen varassa (vrt. Armila 2019; on noin 40 kilometriä lähimpään kes- Armila & Torvinen 2017; mt. 2018, 39– kukseen] 41). Nuorten kertoman mukaan opettajat ovat kuitenkin usein vastahakoisia Jos syrjäseutunuoren mielekkääksi ko- kouluajan ulkopuolella tapahtuvan lii- kema liikuntaharrastus ja siinä kehit- kunnan ohjaamisessa. Tämä tarkoittaa tyminen edellyttävät valmennusta tai sitä, että ohjatun toiminnan tarjonta on ohjausta, hän voi tuntea itsensä onnek- väistämättä heistä kaukana, jolloin mu- kaaksi, jos sellaista löytyy hänen lähi- kaan pääsy on kiinni vanhempien tai seudultaan. Vähäisestä väkimäärästä on muiden aikuisten valmiuksista luovut- vaikea löytää useita asiaa osaavia, ja jos taa aikaa ja vaivannäköä autottomien ja seuran, joukkueen tai lajin valmentaja ajokortittomien nuorten liikunnallisten muuttaa pois paikkakunnalta, syrjä- harrastusten mahdollistamiseen. kylissä jäädään helposti tyhjän päälle. Valmentajien vähäinen määrä tai huono Leo: Käyn mie tuolla [lähimmän kau- saatavuus huolettaa, mutta myös mui- pungin lähellä] jalkapalloharkoissa den aikuisten armoille jäädään helposti: neljästi viikossa. [15-vuotias poika kylästä, joka sijaitsee 50 kilometrin Oili: Miun kaveri, yks Krista, asuu päässä lähimmästä kaupungista] tuolla Marjalaaksossa, haluis harras- Päivi: Miten sie sinne meet? taa tanssia mut täällä ei voi. Ja vaikka kylällä voiskii, ei se pääsis sieltä Leo: Äitin kyyvillä. kotoosa iltasin ees kylälle mitenkää. Päivi: Paljonko sinne tullee matkaa? [13-vuotias tyttö kertoo kaveristaan, joka asuu 55 kilometrin päässä lähim- Leo: 90 kilometriä suunnilleen, mästä keskuksesta] yhteensä.

Päivi: Entäs muut? Mites tytöt? Tiia? Päivi: No mites se äiti…? Siutkin pitää joku tuuva, eikö vaan? Leo: No se samalla käypi kaupassa tai Tiia: Niin. Et jos mie meen jonnekin, asioilla tai jotakii. niin mie pyyvän kyyvin. Että kottoo

154 4 Elämänehtojen eriarvoisuus Tutkimuksissa nuorten vapaa-ajasta tys on sokeuttanut nuoruuden tutkijat (esimerkiksi Määttä & Tolonen 2011) on ja teoreetikot (Farrugia 2014). Metro- kiinnitetty huomiota myös vapaa-ajan sentrinen tutkimusote ja siihen perustu- tarjonnan lisääntyneeseen kaupallistu- vat poliittiset linjaukset nojaavat usein miseen, mikä nostaa perheiden varalli- jonkinlaisen ”teoreettisen” tai ”tilastol- suuden yhdeksi liikunnallista eriarvoi- lisen” nuoren representaatioon, vaik- suutta lisääväksi tekijäksi (Myllyniemi ka elämä eri paikoissa on lopulta hy- 2009). Kaupallisille liikuntaharrastus- vin erilaisten rakenteellisten ehtojen tarjoajille vähäväkiset syrjäkylät eivät muovaamaa. ylipäätään muodosta houkuttelevaa Kaupunkinuoruus ja maaseutunuo- markkina-aluetta, jolloin nämäkään ruus ovat edelleen omanlaisiaan, erilai- palveluntuottajat eivät innostu avaa- sia, ja niitä eletään todeksi erilaisissa maan liikuntaharrastustoimintaa reu- mahdollisuusrakenteissa. Syrjäseutujen nakylien nuorten saavutettaviksi. Pa- arjen maantieteessä kilometrien konk- ria ratsastustallia lukuun ottamatta tätä retia on huomion arvoista: pitkät väli- artikkelia varten luetuissa aineistoissa matkat kaikkialle haastavat reunojen ei ole mainintoja yksityisten liikunta- nuoria monenlaisiin järjestelyihin, ve- harrastuspalvelutuottajien syrjäseutu- nymisiin, tukijoukkojen tarpeeseen ja tarjonnasta. luopumisiin. Toisen asteen oppilaitosten kuolemat ovat näivettäneet harrastuspo- rukat, ja usein nuori huomaa olevansa Pohdittavaksi ”liian vanha tai liian nuori” osallistu- Liikunta ja urheilu määrittyvät Suo- maan haluamaansa liikuntatoimintaan. messa niin tärkeiksi kansallisen ta- Kilometrit aktivoivat kysymyksen har- son tekemisiksi, että julkinen sektori rastuspaikoille ja -porukoihin kulkemi- on velvoitettu tukemaan, tarjoamaan sesta, ja pitkät koulumatkat syövät ai- ja organisoimaan niiden harrastami- kaa harrastuksilta. Suomalaisissa syr- sen mahdollisuuksia kattavasti. Vaikka jäkylissä asuvat nuoret ovatkin monella harrastustilastot osoittavatkin liikuntaa tavalla hyvinvointiyhteiskuntamme toi- harrastettavan Suomessa hyvin paljon sia, ainakin jos heidän mahdollisuuk- (Hakanen ym. 2019), tarkemmat ana- siaan osallistua muiden kanssa yhtei- lyysit kertovat monentasoisesta harras- siin harrastuksiin verrataan kaupunki- tusmahdollisuuksien rakenteellisesta keskuksissa elävien nuorten runsauden eriarvoisuudesta (esimerkiksi Armila valikoihin. & Rannikko 2019; Berg & Kokkonen Nuoret itse eivät kuitenkaan aina 2016). Yksi eriarvoistava tekijä on alu- tunnista toiseuttaan saati alkaisivat pe- eellisuus: nuorten asuinpaikka vaikut- nätä oikeuksiensa toteutumista (myös taa siihen, minkälaisiksi liikuntahar- esimerkiksi Käyhkö 2016, 79). Tämän rastusmahdollisuudet lopulta muodos- tutkimuksen nuoret eivät erityisemmin tuvat. Tätä ei kuitenkaan välttämättä surkuttele olojaan tai harmittele toiseut- aina huomata: kaupungistumiskehi- taan urheilu- ja liikuntaharrastusten yh-

Syrjäseudun nuoret ja liikuntaharrastukset: Tanssii mummojen kanssa 155 teiskunnallisissa hierarkioissa, vaikka heidän osuutenaan onkin usein harrastusvalintojen kutistuminen kapeisiin realismin raameihin. Näitä raameja ra- kentavat erityisesti riippuvuus vanhempien avusta ja kaupungeissa saatavilla olevien puskureiden ja tasoittajien – esimerkiksi nuoriso- ja liikuntatoimien tarjonnan sekä julkisen liikenteen – puute. Nuorisotutkijan rakentamat eriar- voisuustulkinnat voi kuitenkin nähdä perustelluiksi: liikunnan eriarvoistavat rakenteet eivät aina välttämättä reali- soidu konkreettisesti osoitettavana ja koettuna syrjintänä vaan esimerkiksi olosuhteina, joissa ”kaikki on kaukana”. Tässä kirjoituksessa katse on koh- distettu siihen, mitä syrjäkyliltä puuttuu, kun niitä tarkastellaan nuorten liikunnallisen yhdenvertaisuuden tematiikassa. Onkin syytä todeta, että kaikki tutki- mushankkeissamme haastatellut nuoret eivät välttämättä vain makaile paikoillaan tai itke liikuntaharrastusmahdolli- suuksien vähyyttä. Syrjäisillä seuduilla on metsiä, joissa vaeltaa; jokia, joissa kalastaa; puita ja kallioita, joihin kiipeil- lä ja soramonttuja, joissa harjoittaa met- sästystaitoja. Joillekin haastatelluille nuorille nämä erilaiset toimintaympäris- töt ovat merkittäviä ja heitä liikuttavia vapaa-ajan ympäristöjä (myös Armila ym. 2018). Tulevien tutkimusten ongelmaksi asettuukin kysymys siitä, missä määrin nämä ympäristöt voivat tarjota syrjäseutujen nuorille tilaa ja tilaisuuk- sia toteuttaa liikunnallista elämäntapaa tai kurkottaa kohti urheiluun kiinnitet- tyjä henkilökohtaisia unelmia ja ambi- tioita, mihin heillä kaikilla on kuitenkin periaatteellinen oikeus.

156 4 Elämänehtojen eriarvoisuus Lähteet Berg, P . & Kokkonen, M . (toim .) 2016 . Urheilun takapuoli .Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus urhei- Aarresola, O . 2016 . Nuorten urheilupolut . Tutki- lussa ja liikunnassa . Helsinki: Nuorisotutkimus- mus kilpaurheiluun sosiaalistumisen normeista, seura ry:n julkaisuja 186 . pääomista ja toimijuudesta . Jyväskylän yliopisto: Studies in Sport, Physical Education and Corbett, M . 2007 . Learning to Leave . The Irony Health 246 . Väitöskirja . of Schooling in a Coastal Community . Halifax: Fernwood Publishing . Armila, P . 2016 . Kauas on pitkä matka: Tutkimuk- sen tekoa kylien katveessa . Teoksessa T . Kiila- Corbett, M . 2013 . I’m going to make sure I’m koski & P . Honkatukia (toim .) Miten tutkia nuoria ready before I leave: The complexity of edu- ja nuorisotyötä . Tampere: Vastapaino . cational and mobility decision-making in a Canadian coastal community . Journal of Rural Armila, P . 2018 . Maaseudun nuoret ja liikunta: Studies 32, 275–282 . Pidot eivät parane kun väki vähenee . Liikunta & Tiede 53 (3), 4/2016 . Eriksson, S . 2018 . ”Se on mulle tosi fiilisjuttu ”. Lii- kuntaharrastuksen kulttuuriset ulottuvuudet . Teok- Armila, P . 2019 . Liikkumista ja läppändeera- sessa S . Eriksson, P . Armila & A . Rannikko (toim .) usta . Vammaiset nuoret liikuntaharrastusten Vammaiset nuoret ja liikunta . Jyväskylä: LIKES, riennoissa ja reunoilla . Teoksessa T . Hakanen, Liikunnan ja kansanterveyden julkaisuja 346 . S . Myllyniemi & M . Salasuo (toim .) Takuulla liikuntaa . Kyselytutkimus toimintarajoitteisten Farrugia, D . 2014 . Towards a Spatialized Youth lasten ja nuorten liikunnan harrastamisesta ja Sociology: The Rural and the Urban in Times vapaa-ajasta . Helsinki: Valtion liikuntaneuvoston of Change . Journal of Youth Studies 17 (3), julkaisuja 5/2019, Valtion nuorisoneuvoston jul- 293–307 . kaisuja 62, Nuorisotutkimusseura ry:n julkaisuja Farrugia, D . 2015 . The Mobility Imperative 142, 59–74 . for Rural Youth: The Structural, Symbolic and Armila, P . 2020 . Laatikkopyöriä ja juoksuvöitä . Non-representational Dimensions of Rural Youth Apu- ja urheiluvälineet vammaisurheilun sosi- Mobilities . Journal of Youth Studies19 (6), 2016 . aalisina välityksinä . Sosiologia 57 (2), 167–182 . Gadamer, H-G . 2004 . Hermeneutiikka . Ymmär- Armila, P ., Halonen, T . & Käyhkö, M . (toim .) täminen tieteissä ja filosofiassa . Tampere: Vas- 2016 . Reunamerkintöjä Hylkysyrjästä . Nuorten tapaino . elämänraameja ja tulevaisuudenkuvia harvaan Haanpää, L . 2019 . Harrastustakuu: Yhdenvertai- asutulla maaseudulla . Helsinki: Nuorisotutki- suuden asialla . Helsinki: Nuorisotutkimusseura musseura ry:n julkaisuja 117 . ry:n julkaisuja 221 . Armila, P . & Käyhkö, M . & Pöysä, V . 2018 . Syr- Hakanen, T ., Myllyniemi, S . & Salasuo, M . 2019 . jäkylien pojat: kaveruutta ja kilometrejä . Teok- Lasten ja nuorten vapaa-aikatutkimus . Yhden- sessa A . Kivijärvi, T . Huuki & H . Lunabba (toim .) vertaiseen harrastamiseen on vielä matkaa . Poikatutkimus . Tampere: Vastapaino, 261–286 . Helsinki: Valtion nuorisoneuvoston julkaisuja 61, Armila, P . & Rannikko, A . 2019 . Epäreilu peli . Nuorisotutkimusseuran julkaisuja 215, Valtion Teoksessa P . Berg, K . Lehtonen & M . Salasuo liikuntaneuvoston julkaisuja 2/2019 . (toim .) ”Siitä on pikemminkin vaiettu ”. Kirjoituk- Harinen, P ., Rautopuro, J . & Itkonen, H . 2006 . sia kiusaamisesta, syrjinnästä ja epäasiallisesta Asfalttiprinssit . Tutkimus suomalaisista skeit- kohtelusta lasten ja nuorten liikunnassa ja tareista . Helsinki: Liikuntatieteellisen seuran urheilussa . Helsinki: Nuorisotutkimusseura ry:n julkaisuja . julkaisuja 151, 52–55 . Harinen, P . & Rannikko, A . 2014 . Temppu ja miten Armila, P . & Torvinen, P . 2017 . Vammaiset nuoret se tehdään? Vaihtoehtoliikunta tietämisen ja ja vapaa-ajan liikunta . Nuorisotutkimus 35 (4), taitamisen todellisuuksina . Teoksessa P . Harinen, 6–20 . M . Käyhkö & A . Rannikko (toim .) Mutta mikä on Armila, P . & Torvinen, P . 2018 . ”Kuule vetää se tutkimuksen teoreettinen kysymys? Joensuu: pelipaita päälle, se on se juttu” . Apuvälineiden ja University Press of Eastern Finland, 80–101 . liikuntapaikkojen merkitys vammaisten nuorten Harinen, P ., Liikanen, V ., Rannikko, A . & Torvi- liikuntaharrastuksissa . Teoksessa S . Eriksson, P . nen, P . (toim .) 2015 . Liikutukseen asti: Vaihto- Armila & A . Rannikko (toim .) Vammaiset nuoret ehtoliikunta, nuoruus ja erottautumisen mieli . ja liikunta . Jyväskylä: LIKES, Liikunnan ja kan- Jyväskylä: LIKES, Liikunnan ja kansanterveyden santerveyden julkaisuja 346, 38–55 . julkaisuja 303 .

Syrjäseudun nuoret ja liikuntaharrastukset: Tanssii mummojen kanssa 157 Hartikainen, E . 2016 . Hylkysyrjän historiaa: juus- Lallukka, K . 2014 . Lasten ja nuorten oikeudet tohöylää, kirvestyötä ja viikatemiehiä . Teoksessa liikunnassa ja urheilussa . Jyväskylä: LIKES, P . Armila, T . Halonen & M . Käyhkö (toim .) Reu- Liikunnan ja kansanterveyden julkaisuja 284 . namerkintöjä Hylkysyrjästä . Nuorten elämän- Marcus, G . E . 1995 . Ethnography in/of the World raameja ja tulevaisuudenkuvia harvaan asutulla System: The Emergence of Multi-Sited Ethno- maaseudulla . Helsinki: Nuorisotutkimusseura graphy . Annual Review of Anthropology 24, ry:n julkaisuja 117, 21–58 . 95–117 . Hoikkala, T . 1993 . Katoaako kasvatus, himme- Mead, G . H . 1934 . Mind, Self and Society . USA: neekö aikuisuus? Aikuistumisen puhe ja kulttuu- The University of Chicago Press . rimallit . Helsinki: Gaudeamus . Myllyniemi, S . 2009 . Aika vapaalla . Nuorten Huotari, P . 2004 . Kaikki kunnossa? Suomalaisten vapaa-aikatutkimus . Helsinki: Nuorisoasiain koululaisten fyysinen kunto vuosina 1976 ja neuvottelukunnan julkaisuja 40, Nuorisotutki- 2001 . Jyväskylän yliopisto: Liikuntapedagogii- musseura ry:n julkaisuja 92 . kan julkaisuja . Myllyniemi, S . & Berg, P . 2013 . Nuoria liikkeellä! Itkonen, H . 1996 . Kenttien kutsu . Tutkimus liikun- Nuorten vapaa-aikatutkimus 2013 . Helsinki: takulttuurin muutoksesta . Helsinki: Gaudeamus . Nuorisoasiainneuvottelukunnan julkaisuja 49, Kankkunen, P ., Harinen, P ., Nivala, E . & Tapio, M . Nuorisotutkimusverkoston julkaisuja 140 . 2010 . Kuka ei kuulu joukkoon? Lasten ja nuorten Määttä, M . & Tolonen, T . (toim .) 2011 . Annettu, kokema syrjintä Suomessa . Helsinki: Sisäasiain- otettu, itse tehty . Nuorten vapaa-aika tänään . ministeriön julkaisuja 36/2010 . Helsinki: Nuorisotutkimusseura ry:n julkaisuja Kauravaara, K . 2013 . Mitä sitten jos ei liikuta? 112 . Etnografinen tutkimus nuorista miehistä . Jyväs- Perusopetuslaki 628/ 21 .8 .1998 . kylä: LIKES, Liikunnan ja kansanterveyden julkaisuja 276 . Väitöskirja . Pirnes, E . & Tiihonen, A . 2010 . Hyvinvointia liikunnasta ja kulttuurista . Kasvatus ja Aika 2/2010 . Kiilakoski, T . 2016 . I am Fire but my Environment is the Lighter . A Study on Locality, Mobility, and Rannikko, A . 2018 . Kamppailua kunnioituksesta . Youth Engagement in the Barents Region . Hel- Vaihtoehtoliikunnan alakulttuurien moraaliset sinki: Nuorisotutkimusseura ry:n julkaisuja 179 . järjestykset . Helsinki: Nuorisotutkimusseura ry:n julkaisuja 201 . Väitöskirja . Kokko, S . & Mehtälä, A . 2016 . Lasten ja nuorten liikuntakäyttäytyminen Suomessa . Helsinki: Rautopuro, J ., Harinen, P . & Itkonen, H . 2007 . Valtion liikuntaneuvoston julkaisuja 4/2016 . Skateboarding – A Sporty form of Joyful Socia- lity . Teoksessa H . Itkonen & A-K . Salmikangas Kusenbach, M . 2003 . Street Phenomenology: (toim ). The Changing Role of Public, Civic and The Go-Along as Ethnographic Research Tool . Private Sectors in Sport Culture . Jyväskylän yli- Ethnography 4 (3), http://eth .sagepub .com/con- opisto: Liikuntatieteiden tiedekunnan julkaisuja . tent/4/3/455 short?rss=1&ssource=mfc. . Ristikari, T ., Törmäkangas, L ., Lappi, A ,. Haa- Kuusisto-Arponen, A-K . & Tani, S . 2009 . Hengai- pakorva, P ., Kiilakoski, T ., Merikukka, M ., Hau- lun maantiede . Arjen kaupunki nuorten olemi- takoski, A ., Pekkarinen, E . & Gissler, M . 2016 . sen tilana . Alue ja ympäristö 38 (1), 51–58 . Suomi nuorten kasvuympäristönä . Helsinki: Käyhkö, M . 2016 . Kotoa pois pakotetut? Syrjä- Nuorisotutkimusseura ry:n julkaisuja 101 . seutujen nuorten toiselle asteelle siirtyminen ja Salasuo, M ., Piispa, M . & Huhta, H . 2015 . Huip- koulutuksen alueellinen eriarvoisuus . Teoksessa pu-urheilijan elämänkulku . Tutkimus urheilijoista P . Armila, T . Halonen & M . Käyhkö (toim .) Reu- 2000-luvun Suomessa . Helsinki: Nuorisotutki- namerkintöjä Hylkysyrjästä . Nuorten elämän- musseuran julkaisuja 166 . raameja ja tulevaisuudenkuvia harvaanasutulla maaseudulla . Helsinki: Nuorisotutkimusseura Suomen virallinen tilasto (SVT) 2019 . Muutto- ry:n julkaisuja 117, 74–96 . liike . Helsinki: Tilastokeskus Käyhkö, M . & Armila, P . 2020 . ”…et sit yhenkään Suomen virallinen tilasto (SVT) 2020 . Koulutuk- miehen takia jää tänne ”. Romanttiset suhteet sen järjestäjät ja oppilaitokset . Helsinki: Tilasto- syrjäseudulla kasvaneiden tyttöjen elämässä . keskus Hyväksytty julkaistavaksi Nuorisotutkimus 38 (3), 2020 .

158 4 Elämänehtojen eriarvoisuus Tuuva-Hongisto, S ., Pöysä, V . & Armila, P . 2016 . Unohdetut kuntalaiset? Syrjäkylien nuoret ja kuntien hyvinvointipalvelut . Helsinki: Kunnalli- salan kehittämissäätiön julkaisuja 99 . Törrönen, M . & Vornanen, R . 2002 . Emotionaali- nen huono-osaisuus peruskoululaisten korosta- mana syrjäytymisenä . Nuorisotutkimus 20 (4), 33–42 . Valtion lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisoh- jelma 2012-2015 . Sinulla on oikeus! Helsinki: Valtioneuvosto . Ylitalo, M . 2008 . Runsauden yhteiskunta sijoit- taa vapaa-aikaan . Tieto & trendit 2/2008 . Hel- sinki: Tilastokeskus . Internetviitteet https://www .ess .fi/urheilu/338731 https://thl .fi/fi/web/hyvinvointi-ja-terveyserot/ eriarvoisuus/keskeisia-kasitteita http://www .tsk fi/tepa/fi/haku/eriarvoisuus.

Syrjäseudun nuoret ja liikuntaharrastukset: Tanssii mummojen kanssa 159 Koulutusryhmittäiset erot liikunnassa Suomessa FinTerveys 2017 -tutkimuksen valossa

KATJA BORODULIN1, HEINI WENNMAN2, TOMI MÄKI-OPAS3, PEKKA JOUSILAHTI2 & SEPPO KOSKINEN2

Tiivistelmä

Koulutusryhmien väliset terveyserot pidettävä liikemittari seitsemäksi vuo- ovat keskeinen ja pitkäaikainen haas- rokaudeksi mittaamaan fyysistä aktii- te suomalaisessa hyvinvointiyhteiskun- visuutta. Liikemittarin tuloksia tarkas- nassa. Terveyseroja selittävät suurelta tellaan niiden 25 vuotta täyttäneiden osin erot elintavoissa kuten liikunnas- osalta, joilla oli mittaustuloksia vähin- sa. Tässä tutkimuksessa kuvataan kou- tään neljältä päivältä ja kymmenen tun- lutusryhmittäisiä tuloksia vapaa-ajan nin ajalta. Koulutustaso luokiteltiin kor- liikunnassa, työmatkaliikunnassa, työn keimman suoritetun tutkinnon perus- fyysisessä kuormittavuudessa, vuoro- teella kolmeen ryhmään (perus-, keski-, kauden fyysisen aktiivisuuden ajoittu- tai korkea-aste). misessa sekä vapaa-ajan ruutuistumi- Korkea-asteen koulutusryhmään sessa miehillä ja naisilla vuonna 2017. kuuluvat harrastivat muita useammin Aineistona hyödynnetään FinTerveys vapaa-ajan liikuntaa ja istuivat vähem- 2017 -tutkimusta, joka on Terveyden ja män ruudun ääressä vapaa-ajalla. Työ- hyvinvoinnin laitoksen toteuttama laaja matkaliikunta oli yleisempää korkea-as- kansallisesti koko aikuisväestöä edus- teen koulutusryhmän miehillä kuin vä- tava terveystarkastustutkimus. Tarkaste- hemmän koulutetuilla, mutta naisilla ei lussa ovat 30 vuotta täyttäneiden kyse- havaittu koulutusryhmien välisiä eroja lylomakkeilla kerätyt tiedot vapaa-ajan työmatkaliikunnassa. Työ oli fyysises- liikunnasta, työmatkaliikunnasta, työn ti kuormittavinta perus- ja keskiasteen fyysisestä kuormittavuudesta sekä va- koulutusryhmissä. Perusasteen koulu- paa-ajan ruutuistumisesta television tai tusryhmän naisille kertyi enemmän fyy- tietokoneen ääressä. Osalle tutkimuk- sistä aktiivisuutta erityisesti aamupäi- seen kutsutuista annettiin ranteessa vällä (klo 9–11) ja vain peruskoulutuksen

1 Ikäinstituutti ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL), Helsinki 2 THL, Helsinki 3 Itä-Suomen yliopisto, Kuopio

160 4 Elämänehtojen eriarvoisuus saaneilla miehillä laajemmin päiväai- aktiivisuuden ajoittumisessa, joka liit- kaan (klo 8–15) verrattuna korkea-as- tyy työn fyysisen rasittavuuden ja va- teen koulutusryhmään. Korkea-asteen paa-ajan liikunnan eroihin koulutusryh- koulutusryhmässä miehet olivat illan mien välillä. tunteina fyysisesti aktiivisempia kuin Tulokset kannustavat etsimään ter- perusasteen koulutuksen saaneet. veys- ja liikuntapoliittisia keinoja kou- Koulutustaso oli vahvasti yhteydes- lutusryhmien välisten erojen kaventami- sä vapaa-ajan liikuntaan, työn fyysiseksi. Keinot edellyttävät liikuntakäyt- seen kuormittavuuteen ja fyysiseen ak- täytymisen ja eriarvoisuuden taustalla tiivisuuteen, sekä työmatkaliikuntaan olevien esteiden ja kannustimien syvem- miehillä. Koulutusryhmittäiset erot va- pää ymmärrystä sekä väestötason seu- paa-ajan liikunnassa ja työn fyysises- rantaa toimenpiteiden ja politiikan vai- sä kuormittavuudessa olivat suuria ja kuttavuuden arvioimiseksi. samansuuntaisia kuin aiemmin on raportoitu. Koulutusryhmittäiset erot työ- Avainsanat: FinTerveys 2017, fyysinen matkaliikunnassa saattavat olla kaven- aktiivisuus, istuminen, koulutus, lii- tumassa. Uusi havainto oli koulutusryh- kunta, sosioekonominen asema, ter- mien välinen ero vuorokauden fyysisen veyserot, väestötutkimus

Koulutusryhmittäiset erot liikunnassa Suomessa FinTerveys 2017 -tutkimuksen valossa 161 Eriarvoisuus monitahoinen tä voi seurata epäoikeudenmukaisia ero- ongelma ja liikunnassa (LSE 2019, katso kuvio 1). Terveyden ja hyvinvoinnin eriarvoisuus Eriarvoisuuden tarkastelussa on ensin- on ollut pitkään suurin terveys- ja yh- näkin tärkeää huomioida se, millaises- teiskuntapoliittinen haasteemme, eikä sa yhteiskunnassa ihmiset elävät, sillä eriarvoisuus ole kaventunut useista toi- vallitsevat sosiaaliset ja kulttuuriset nor- menpiteistä tai politiikkamuutoksista mit sekä lainsäädäntö vaikuttavat sii- huolimatta. Eriarvoisuus voidaan mää- hen miten epäoikeudenmukaiseksi eri- ritellä epäoikeudenmukaisena mahdol- arvoisuus koetaan (LSE 2019). Eriarvoi- lisuuksien ja resurssien jakautumisena suuden taustalla voi olla elämäkulun ja (Sihto & Karvonen 2016; WHO 2016), jopa yli sukupolvien kulkevia mekanis- joka konkretisoituu eroina terveydessä meja, joihin emme välttämättä pysty vai- ja hyvinvoinnissa, esimerkiksi ennen- kuttamaan. Ne on silti syytä huomioida. aikaisena eläkkeelle jäämisenä, sairas- Köyhyys ja sosiaalinen asema voivat pe- tumisena, kuolleisuutena tai huonona riytyä sukupolvelta toiselle, ja miehillä elämänlaatuna. Väestöryhmittäi sessä ylisukupolviset sosioekonomiset vaiku- tarkastelussa terveyden ja hyvinvoin- tukset voivat olla voimakkaampia kuin nin eriarvoisuutta ilmenee muun muas- naisilla (Karhula & Sirniö 2019). sa iän, sukupuolen, koulutuksen, am- Toiseksi eriarvoisuutta tulee tarkas- mattiasema, tulojen ja etnisen taustan tella liikunnan mahdollisuuksien (hen- mukaan (Koponen ym. 2018; Kestilä & kilökohtaiset, sosiaaliset ja taloudelliset Karvonen 2019; Castaneda ym. 2012). olosuhteet sekä elinympäristö), ja niissä Väestöryhmittäinen tarkastelu auttaa kenties aiheuttamien rajoitteiden kautta. tunnistamaan niitä terveyden ja hyvin- Kolmanneksi eriarvoisuuteen vaikuttaa voinnin eriarvoisuuden taustalla olevia ihmisen toimijuus, jota määrittävät mm. rakenteellisia tekijöitä ja väestöryhmit koulutuksen ja sosiaalisen aseman kaut- täisiä tarpeita, joihin politiikkatoimia ta saadut tiedot ja taidot sekä asenteet voisi entistä vaikuttavammin kohdis- (Abel & Frohlich 2012; Mäki-Opas, Rah- taa eriarvoisuuden kaventamiseksi. konen & Borodulin 2015). Esimerkiksi Hyvinvoinnin ja terveyden eriarvoi- koulutuksen ja sosiaalisen aseman ar- suuden teoreettista viitekehystä voi- vellaan muokkaavan yksilön tietoja, tai- daan soveltaa tarkasteltaessa väestö- toja ja asenteita suhteessa omiin mah- ryhmittäisiä eroja liikunnassa (Sihto & dollisuuksiin liikkua. Näiden tietojen, Karvonen 2016; Palosuo ym. 2007; LSE taitojen ja asenteiden avulla tehdään 2019; Lahelma & Rahkonen 2017; Abel terveyttä ja hyvinvointia edistäviä tai & Frohlich 2012; Mäki-Opas, Rahkonen ylläpitäviä valintoja, kuten päätetään & Borodulin 2015). Terveyssosiologisen liikkua tai olla liikkumatta. Tämänhet- eriarvoisuusteorian mukaan liikunnan kisen käsityksen mukaan eriarvoisuu- eriarvoisuutta tulisi tarkastella koko- den kaventamiseksi ei siten riitä, että naisvaltaisesti mahdollisuuksien ja toi- edistetään vain terveyttä ja hyvinvoin- mijuuden vuorovaikutuksen kautta, mis- tia edistäviä olosuhteita (“mahdollisuu-

162 4 Elämänehtojen eriarvoisuus Kuvio 1. Liikunnallisen elämäntavan ja sen eriarvoisuuden taustalla olevat mekanismit – mahdollisuudet ja toimijuus . LSE 2019, muokattuna liikunnan kontekstiin .

det”), vaan tämän lisäksi tulisi tukea ih- Haapala, Borodulin, Silventoinen & Mä- misten valintoja (“toimijuutta) tukevia ki-Opas 2016). Lisäksi hyötyliikunnan kykyjä ja taitoja ylläpitää ja edistää koon havaittu olevan yhteydessä sekä ma- konaisvaltaisesti omaa hyvinvointiaan talaan koulutukseen että ammattiase- (Sihto & Karvonen 2016; LSE 2019). maan (Saarela, Mäki-Opas, SIlventoi- Elintavoilla tarkoitetaan tyypillises- nen & Borodulin 2015). ti liikunta-, ruokailu-, tupakointi-, alko- Fyysisen aktiivisuuden rinnalla on holinkäyttö- ja nukkumistottumuksia. huomattu, että matalammin koulute- Aiemmat aikuisia koskevat tutkimuk- tuilla ilmaantuu korkeasti koulutettu- set ovat systemaattiset osoittaneet kou- ja aiemmin ja useammin haasteita toi- lutusryhmien väliset erot liikunnassa jo mintakyvyssä (Koponen ym. 2018; Talala vuosikymmenten ajan (Borodulin ym. ym. 2014). On myös havaittu, että itsear- 2016; Haapala, Borodulin, Silventoinen vioitu fyysinen kuntotaso on korkeam- & Mäki-Opas 2016; Gidlow ym. 2006). pi enemmän koulutettujen ryhmässä, Aiempi tutkimus koulutusryhmittäisis- mutta eroja selittää vapaa-ajan liikun- tä eroista liikunnassa kertoo, että vapaata (Pulkkinen ym. 2013; Valkeinen ym. ehtoiset liikuntamuodot (harrastukset ja 2013). Liikunnan lisäksi koulutusryh työmatkaliikunta) ovat sitä yleisempiä, mien välisiä eroja on yhä useammin mitä korkeampi koulutus ihmisellä on, raportoitu myös istumisen suhteen. kun taas työhön liittyvä fyysinen kuor- Runsas istuminen oli yhteydessä suu- mittavuus on suurempi matalimmissa rempaan vyötärön ympärykseen, pai- koulutusryhmissä (Borodulin ym. 2016; noindeksiin ja heikompiin rasva-arvoi-

Koulutusryhmittäiset erot liikunnassa Suomessa FinTerveys 2017 -tutkimuksen valossa 163 hin matalammassa, muttei korkeimmas- ja vuorokausirytmin olevan pirstoutu- sa sosioekonomisessa asemassa olevilla. neempi kuin matalammin koulutetuilla Runsas istuminen oli yhteydessä huo- (Mitchell ym. 2017). nompiin sokeriarvoihin kaikissa sosio ekonomisissa luokissa (Staiano, Har- Tietoa kyselyllä ja rington, Barreira & Katzmarzyk 2014). liikemittarilla Yksilölliset elintavat elämänkulussa vaikuttavat riskiin sairastua erilaisiin Tässä tutkimuksessa hyödynnettiin Ter- kansantauteihin, kuten sydän- ja veri- veyden ja hyvinvoinnin laitoksen kerää- suonitauteihin, syöpiin ja tuki- ja liikun- mää kansallisesti edustavaa FinTerveys taelinsairauksiin. Vähäinen liikunta ja 2017 -tutkimuksen aineistoa (Borodu- fyysisesti passiivinen elämäntapa sekä lin & Sääksjärvi 2019). Sen otos poimit- runsas istuminen kasvattavat jo lapsuus- tiin satunnaisotannalla kaksivaiheisena vuosina muun muassa ylipainon toden- ryväsotantana väestötietojärjestelmäs- näköisyyttä. Myöhemmällä aikuisiällä tä, ja se edusti Manner-Suomessa asu- vähäinen liikunta lisää vaaraa kroonis- vaa, 18 vuotta täyttänyttä aikuisväestöä. ten elintapasairauksien kuten sydän- ja Otokseen poimittiin 10 247 henkilöä, verisuonitautien, tyypin 2 diabeteksen ja joista 69 prosenttia (n = 7 050) osallistui useiden syöpien ilmaantumiseen (2018 johonkin tiedonkeruun osaan, ja 58 pro- Physical Activity Guidelines Advisory senttia (n = 5 952) osallistui terveystar- Committee). kastukseen. Tiedonkeruu tehtiin 50 paik- Isoissa väestötutkimuksissa liikun- kakunnalla ympäri Suomea. Koko otos nan ja fyysisen aktiivisuuden mittaa- kutsuttiin terveystarkastukseen, ja kai- minen liikemittareilla on yleistynyt. kille siihen kuuluville lähetettiin kysely- Liikemittareilla saatu tieto mahdollis- lomake etukäteen täytettäväksi. Tutkit- taa esimerkiksi aktiivisuuden ajoittu- tavilta otettiin myös veri- ja virtsanäyt- misen tarkemman tarkastelun väestö- teitä ja terveystarkastuksen yhteydessä ryhmittäin. Sveitsiläistutkimuksessa etukäteen määritettyyn alaotokseen 45–86-vuotiailla aikuisilla mitattiin vii- jaettiin liikemittari. Kyselylomakkeel- kon aikaista fyysistä aktiivisuutta vyö- la kerättiin laajasti tietoa terveydenti- täröllä pidettävällä liikemittarilla. Tutki- lasta, sairaushistoriasta ja terveyskäyt- muksessa havaittiin, että matalammin täytymisestä taustatietoineen. koulutetut olivat korkeasti koulutettu- Raportoimme artikkelissamme ky- ja todennäköisemmin tasaisesti fyysi- selylomakkeella kysyttyjä ja liikemit- sesti aktiivisia ja he käyttivät myös to- tarilla mitattuja tietoja. Kyselylomake- dennäköisemmin vähemmän aikaa pai- tietoon perustuvat tulokset rajattiin 30 kallaanoloon (Gubelmann, Vollweider vuotta täyttäneeseen väestöön, jolloin & Marque-Vidal 2017). Liikemittareiden tulokset ovat yhteneväiset FinTerveys tulosten pohjalta on myös havaittu kor- -tutkimuksen perusraportin kanssa (Ko- keammin koulutettujen fyysisen aktii- ponen ym. 2018). Lisäksi raportoimme visuuden ajoittuvan myöhäisemmäksi liikemittarituloksia, joissa tarkastelta-

164 4 Elämänehtojen eriarvoisuus va ikäryhmä on laajennettu 25 vuotta kiteltiin ne, jotka raportoivat vähintään täyttäneisiin otoskoon ja tilastollisen 15 minuuttia työmatkaliikuntaa päivit- voiman maksimoimiseksi. Tutkimus on täin. Työn fyysistä kuormittavuutta tar- saanut Helsingin ja Uudenmaan sai- kasteltiin niiden alle 65-vuotiaiden ryh- raanhoitopiirin koordinoivan eettisen mässä, jotka ilmoittivat olevansa työlli- toimikunnan puoltavan lausunnon. Ter- siä tutkimuksen ajankohtana (n = 3 122, veystarkastukseen osallistuneet tutkit- miehet = 1 488, naiset = 1 634). Fyysises- tavat antoivat tietoisen allekirjoitetun ti kuormittavaa työtä tekeviksi katsot- suostumuksensa. tiin ne, joiden työ pääasiassa on seiso- Koulutusryhmäluokitus perustui ky- matyötä tai sitä kuormittavampaa. selylomakkeella henkilön itsensä ilmoit- Vapaa-ajan istumista ruudun äärel- tamaan korkeimpaan tutkintotietoon. lä mitattiin kysymyksellä, jossa pyydet- Vastaajat luokiteltiin kolmeen ryhmään: tiin arvioimaan arkipäivänä kotona, te- perus-, keski- ja korkea-asteen koulutus. levision, tietokoneen tai älylaitteen ää- Perusasteen koulutusryhmään kuuluvat ressä istuen vietetty aika. Vastaukset raportoivat käyneensä kansa-, perus- tai (n = 5 902, miehet = 2 758, naiset = 3 144) keskikoulun, keskiasteen koulutusryh- jaoteltiin kahteen luokkaan sen mu- mään kuuluvat kertoivat suorittaneen- kaan, istuiko henkilö ruudun ääressä yli sa ammattikoulun tai vastaavan tai lu- tai alle kolme tuntia (tästä eteenpäin va- kion sekä korkea-asteen koulutusryh- paa-ajan ruutuistuminen). Kysymyksel- mä opistotason, ammattikorkeakoulun lä haluttiin mitata nimenomaan istuen tai alemman tai ylemmän korkeakoulun. vietetty aika erilaisten ruutujen äärellä Koulutusryhmä on muun muassa Suo- niin, että työhön liittyvä ruutuaika ei ole messa yleisesti käytetty sosioekonomi- mukana kokonaismäärässä. sen aseman mittari, erityisesti kun tut- Kyselylomakkeella mitatun liikun- kimusjoukosta rajataan pois nuoret ai- nan ja istumisen luotettavuutta on ar kuiset, joilla koulutus on vielä kesken. vioitu useissa tutkimuksissa. Liikun- Liikuntaa kysyttiin lomakkeella va- takysymyksiin perustuvat tulokset paa-ajan ja työmatkojen liikuntana se- korreloivat hyvin objektiivisilla mene- kä työn fyysisenä kuormittavuutena. telmillä saatujen tulosten kanssa yli Vapaa-ajan liikuntaa koskevaan kysy- 600 000 tutkittavan pohjoismaisissa mykseen vastasi yhteensä 6 250 henki- väestöaineistoissa (Grimby ym. 2015). löä (miehet = 2 919, naiset = 3 331). Va- Liikuntakysymysten on myös havaittu paa-ajan liikuntaa harrastaviksi katsot- olevan yhteydessä useiden keskeisten tiin ne, jotka vastasivat harrastavansa kansantautien ilmaantuvuuteen ja kuol- vapaa-ajallaan edes jotakin fyysistä ak- leisuuteen Suomessa, mikä osoittaa, että tiivisuutta kuten piha- tai puutarhatöi- liikuntakysymysten ennustevaliditeetti tä tai kävelyä. Työmatkaliikuntaa tar- on hyvä (Hu ym. 2007). Pohjoismaises- kasteltiin alle 65-vuotiaiden ryhmässä sa validointitutkimuksessa vapaa-ajan (n = 4 017, miehet = 1 923, naiset = 2 094), liikunnan mittari korreloi kohtuullises- ja työmatkaliikuntaa harrastaviksi luo- ti liikeanturilla mitatun fyysisen aktiivi-

Koulutusryhmittäiset erot liikunnassa Suomessa FinTerveys 2017 -tutkimuksen valossa 165 suuden kanssa (Fagt ym. 2011). Istumi- täyttäneeseen väestöön. Analyyseissä sen mittaamisen luotettavuutta on arvi- huomioitiin tutkimuksen kaksivaihei- oitu aiemmin (Marshall, Miller, Burton nen ryväsotanta-asetelma sekä paino- & Brown 2010), ja tällöin istumiseen liit- kertoimet, joita käytettiin erilaisten poi- tyvät mittausominaisuudet olivat hyväk- mintatodennäköisyyksien ja kadon vai- syttävällä tasolla, erityisesti arkipäivien kutusten huomioimiseksi (Borodulin & istumista mitattaessa. Sääksjärvi 2019). Mallivakioinnit teh- FinTerveys-tutkimuksen terveystar- tiin Sudaan-ohjelmalla (versio 11). Pai- kastuksen yhteydessä 25 vuotta täyttä- nokertoimien avulla korjattiin kadon ai- neistä koostuvalle satunnaisotannalla heuttamaa harhaa tuloksiin. Analyysit poimitulle alaotokselle (n = 1 991) an- tehtiin käyttämällä kaksiluokkaisille se- nettiin liikemittari fyysisen aktiivisuu- litettäville muuttujille logistista ja moni- den vuorokausiseurantaa varten (Boro- luokkaisille yleistä logistista regressio- duli & Sääksjärvi 2019; Wennman ym. mallia. Selittävänä tekijänä oli koulutus- 2019). Alaotoksella ei ollut yläikärajaa. aste. Analyysit tehtiin erikseen miehille Terveystarkastukseen osallistuneista ja ja naisille. Tulokset raportoidaan pro- alaotokseen kuuluvista (n = 1 140), 933 senttiosuuksina, joille esitetään myös henkilöä (82 %) toteutti mittaukset ja 95 prosentin luottamusvälit. palautti liikemittarin THL:lle. Käytös- Vapaa-ajan liikunnan ja ruutuistu- sä oli Actigraph GT9X Link (Actigraph misen tuloksia tarkastellaan kaikkien LLC, Pensacola, Florida, USA) -liike- 30 vuotta täyttäneiden ryhmässä. Työ- mittari, jota osallistujat pitivät rantees- matkaliikunnan osalta tulokset rapor- sa seitsemän vuorokauden ajan. Liike- toidaan alle 65-vuotiailla. Työn fyysi- mittari rekisteröi kiihtyvyyttä kolmessa sen kuormittavuuden osalta tuloksista suunnassa 100 hertsin taajuudella. Mit- on rajattu pois 65 vuotta täyttäneet sekä tarin keräämät kiihtyvyystiedot puret- työttömät ja eläkkeellä olevat. tiin Actilife -ohjelmassa (Actigraph LLC, Liikemittaritulokset analysoitiin var- Pensacola, Florida, USA) aktiivisuutta ten sukupuolittain SAS-tilasto-ohjelmal- kuvaaviksi count-arvoiksi. Count-arvot la (SAS 9.3.). Liikemittariaineistossa tuovat laitevalmistajan suure, joka mää- lokset on raportoitu kaikilta 25 vuotta räytyy rekisteröidyn kolmisuuntaisen täyttäneiltä, joilla liikemittaritietoa oli kiihtyvyyden taajuuden ja voimakkuu- vähintään kymmenen tuntia neljänä päi- den perusteella niin, että yleisesti kor- vänä (n = 915). Minuuttitasoisesta da- keampi count-arvo vastaa suurempaa tasta laskettiin päiväkohtaisesti suku- mitattua liikettä. puolittain aktiivisuuden counts-arvojen Kyselytutkimuksen tulokset poh- tuntikohtaiset keskiarvot, joita edelleen jautuvat FinTerveys 2017 -perusraport- vertailtiin koulutusryhmien välillä va- tia varten tehtyihin analyyseihin. Jot- rianssianalyysin avulla. ta väestön tieto korkeimmasta saavute- tusta tutkinnosta olisi mahdollisimman luotettava, analyysit rajattiin 30 vuotta

166 4 Elämänehtojen eriarvoisuus Tulokset histä että naisista yli 70 prosenttia har- Taulukossa 1 esitetään tutkimusjoukon rasti vapaa-ajan liikuntaa. Naisille ker- taustatiedot sukupuolittain. Kyselyyn tyi miehiä enemmän työmatkaliikuntaa, osallistuneista miehistä 23 prosentilla mutta miesten työ oli fyysisesti rasitta- oli perusasteen koulutus, 38 prosentilla vampaa. Vapaa-ajan ruutuistuminen oli keskiasteen ja 39 prosentilla korkea-as- miehillä hieman yleisempää kuin nai- teen koulutus. Naisten vastaavat luvut silla olivat 21, 29 ja 50 prosenttia. Sekä mie-

Taulukko 1. Tutkimusjoukon taustatiedot .

Kyselytutkimus Liikemittarialaotos

(30 vuotta täyttäneet) (25 vuotta täyttäneet)

Miehet Naiset Miehet Naiset

(n = 3049) (n = 3496) (n = 400) (n = 515)

Ikä, keskiarvo 57 (15) 59 (16) 56 (16) 56 (17) (keskihajonta)

Perusaste, n (%) 667 (23 %) 777 (21 %) 109 (28 %) 162 (32 %)

Keskiaste, n (%) 1107 (38 %) 948 (29 %) 123 (31 %) 170 (33 %)

Korkea-aste, n (%) 1180 (39 %) 1657 (50 %) 161 (41 %) 178 (35 %)

Vapaa-ajan liikuntaa 2124 (73 %) 2306 (71 %) harrastavat, n (%)

Työmatkaliikuntaa 378 (20 %) 590 (28 %) harrastavat, n (%)

Fyysisesti kuormittavaa 895 (60 %) 889 (54 %) työtä tekevät, n (%)

Vapaa-ajalla yli 3 tuntia/ vrk ruudun ääressä 910 (33 %) 956 (29 %) istuvat, n (%)

Koulutusryhmittäiset erot liikunnassa Suomessa FinTerveys 2017 -tutkimuksen valossa 167 Vapaa-ajan liikunnan, työmatkaliikun- västi enemmän kuin muissa koulutus- nan, työn fyysisen kuormittavuuden ja ryhmissä. vapaa-ajan ruutuistumisen tulokset on Korkea-asteen koulutuksen saaneet esitetty taulukossa 2. Korkea-asteen naiset liikkuivat useammin vapaa-ajalla koulutuksen saaneet miehet liikkuivat ja harvemmin työssä sekä istuivat har- useammin vapaa-ajalla ja työmatkoil- vemmin yli kolme tuntia ruudun ääres- la, mutta tekivät harvemmin fyysises- sä vapaa-aikana verrattuna perusasteen ti kuormittavaa työtä kuin perusasteen koulutuksen saaneisiin naisiin. Työmat- koulutusryhmään kuuluvat miehet. Pe- kaliikunnan osalta naisilla ei havaittu ruskoulutuksen saaneilla miehillä ruu- koulutusryhmien välisiä tasoeroja. tuistumista oli tilastollisesti merkitse-

Taulukko 2. Liikunta vapaa-aikana, työmatkoilla ja työssä, sekä vapaa-ajan ruutuistuminen 30 vuotta täyttäneillä miehillä ja naisilla koulutusryhmittäin .

Perusaste Keskiaste Korkea-aste Koulutus ryhmien

% (95 %:n LV) % (95 %:n LV) % (95 %:n LV) välinen tasoero Miehet Vapaa-ajan liikuntaa 57,1 % 72,1 % 80,1 % p<0,001 (edes jotain fyysistä aktiivi- (51,3 %–62,7 %) (69,5 %–74,5 %) (77,6 %–82,5 %) suutta) (n=2124) Työmatkaliikuntaa* 16,0 % 17,4 % 23,3 % p=0,008 (vähintään 15 minuuttia (10,2 %–24,2 %) (14,8 %–20,3 %) (20,4 %–26,4 %) päivässä) (n=378) Ruumiillisesti kuormittava 81,1 % 78,0 % 39,8 % p<0,001 työ** (seisomatyö tai fyy- (72,0 %–87,8 %) (74,4 %–81,2 %) (36,2 %–43,5 %) sisesti kuormittava työ) (n=895) Vapaa-ajan ruutuistuminen 37,0 % 32,9 % 30,1 % p=0,232 (yli 3h päivässä) (n=910) (30,9 %–43,6 %) (30,0 %–35,9 %) (27,4 %–32,9 %) Naiset Vapaa-ajan liikuntaa 62,7 % 68,3 % 74,3 % p<0,001 (edes jotain fyysistä aktiivi- (58,7 %–66,5 %) (64,7 %–71,6 %) (71,9 %–76,6 %) suutta) (n=2306) Työmatkaliikuntaa* 30,8 % 25,1 % 30,4 % p=0,193 (vähintään 15 minuuttia (21,7 %–41,7 %) (21,0 %–29,8 %) (27,6 %–33,3 %) päivässä) (n=590) Ruumiillisesti kuormittava 75,6 % 75,5 % 43,1 % p<0,001 työ** (seisomatyö tai fyy- (64,8 %–83,9 %) (71,4 %–79,2 %) (40,0 %–46,3 %) sisesti kuormittava työ) (n=889) Vapaa-ajan ruutuistuminen 42,4 % 31,2 % 26,2 % p<0,001 (yli 3h päivässä) (n=956) (35,9 %–49,3 %) (28,4 %–34,2 %) (23,9 %–28,7 %)

*= tarkastelussa alle 65-vuotiaat **=tarkastelussa alle 65-vuotiaat, jotka eivät olleet eläkkeellä tai työttömänä

168 4 Elämänehtojen eriarvoisuus Miesten tuntikohtainen fyysinen aktiivi- fyysistä aktiivisuutta kuin korkea-as- suus on esitetty kuviossa 2 koulutusryh- teen ryhmässä. Illalla (klo 19–20) kor- män mukaan. Perusasteen koulutuksen kea-asteen koulutuksen saaneilla mie- ryhmässä miehillä oli sekä aamun että hillä esiintyi enemmän fyysistä aktiivi- päivän tunteina merkitsevästi enemmän suutta kuin perusasteen ryhmässä.

Kuvio 2. Tuntikohtainen vuorokauden fyysinen aktiivisuus 25 vuotta täyttäneillä miehillä (n=400) koulutusryhmien mukaan .

3000

Perusaste

2500 Keskiaste

Korkea-aste 2000

1500

1000 Aktiivisuuden counts-lukema

500

0 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23

* = tilastollisesti merkitsevä ero perusasteen ja korkea-asteen koulutusryhmän välillä ^ = tilastollisesti merkitsevä ero keskiasteen ja korkea-asteen koulutusryhmän välillä

Koulutusryhmittäiset erot liikunnassa Suomessa FinTerveys 2017 -tutkimuksen valossa 169 Naisten tuntikohtainen fyysinen aktiivi- tuksen ryhmässä naisten fyysinen aktii- suus on esitetty kuviossa 3 koulutusryh- visuus oli korkeampaa kuin korkea-as- män mukaan. Perusasteen ja keskiasteen teen ryhmässä myös aikaisin aamulla ja koulutusryhmissä naisilla oli korkea-as- iltapäivällä. Iltatunteina korkea-asteen teen koulutusryhmään verrattuna kor- koulutusryhmän naisilla oli korkeampi keampi fyysinen aktiivisuus aamupäivän fyysisen aktiivisuuden taso, mutta ero ei tunteina (klo 9–12). Perusasteen koulu- ollut tilastollisesti merkitsevä.

Kuvio 3. Tuntikohtainen vuorokauden fyysinen aktiivisuus 25 vuotta täyttäneillä naisilla (n=515) koulutusryhmien mukaan .

3500

3000 Perusaste

Keskiaste 2500 Korkea-aste

2000

1500

Aktiivisuuden counts-lukema 1000

500

0 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23

* = tilastollisesti merkitsevä ero perusasteen ja korkea-asteen koulutusryhmän välillä ^ = tilastollisesti merkitsevä ero keskiasteen ja korkea-asteen koulutusryhmän välillä

170 4 Elämänehtojen eriarvoisuus Liikemittari toi uutta tietoa puolittain. FinTerveys 2017 -tutkimuk- koulutusryhmien välisistä sen tulokset tukevat aiempia itserapor- eroista tointiin perustuvia löydöksiä erityisesti Tämä tutkimus kuvaa 30 vuotta täyt- työaikaisen fyysisen aktiivisuuden osal- täneen aikuisväestön koulutusryhmit- ta eli päivällä liikettä kertyy matalim- täisiä eroja vapaa-ajan ja työmatkojen massa koulutusryhmässä eniten. Lisäk- liikunnassa ja työn fyysisessä kuor- si liikemittarilla saadut tulokset tuke- mittavuudessa ja vapaa-ajan ruutuistu- vat kyselylomakkeella saatuja tuloksia misessa. Lisäksi se käsittelee liikemit- miesten vapaa-ajan liikunnan koulutus tarilla mitattua tietoa vuorokauden ai- eroista. kaisesta fyysisestä aktiivisuudesta 25 Liikemittaritulokset herättävät usei- vuotta täyttäneillä. Tulosten mukaan ta kysymyksiä. Ensinnäkin, tämän tut- koulutusryhmien väliset erot vapaa-ajan kimuksen mukaan perusasteen kou- ja työmatkojen liikunnassa, työn kuor- lutusryhmässä esiintyy päivän aika- mittavuudessa, vapaa-ajan ruutuistu- na monessa kohtaa enemmän fyysistä misessa ja fyysisen aktiivisuuden ajoit- aktiivisuutta kuin korkeakoulutettujen tumisessa ovat selviä. Mitä korkeampi ryhmässä, mutta perusasteen suoritta- koulutustaso, sitä enemmän harrastet- neilla monet vähäiseen liikuntaan liit- tiin liikuntaa ja istuttiin vähemmän ruu- tyvät terveysongelmat ovat yleisimpiä. dun ääressä vapaa-aikana. Vastaavasti Aiempi tutkimusnäyttö koulutusryhmit mitä matalampi koulutus, sitä fyysisesti täisistä eroista liikunnassa on painot- kuormittavampaa oli työ. Liikemittaril- tanut vapaa-ajan liikunnan vaikutusta la mitattu vuorokauden fyysinen aktiivi- terveyteen ja hyvinvointiin, mikä selit- suus oli korkeampaa perusasteen kou- tänee myös nyt havaittua ristiriitaa. Jat- lutusryhmissä naisilla erityisesti aamu- kotutkimus on tarpeen, jotta näyttö ter- päivän tunteina (klo 9–11) sekä miehillä veyttä edistävästä liikkumisen suhtees- päivän tunteina (klo 8–15). Korkea-as- ta liikuntamuotoihin (kuten vapaa-ajan teen koulutusryhmän miehet olivat illan tai työaikaisen) tai fyysiseen kokonais tunteina fyysisesti aktiivisempia kuin aktiivisuuteen tarkentuu. matalammin koulutetut ryhmät. Liikemittariin perustuvien vuoro- Tutkimuksen suurin uutuusarvo liit- kausikuvaajien muoto vaihteli paljon tyy liikemittarilla mitattujen tulosten koulutusryhmissä ja sukupuolten välil- esiintuomiin koulutusryhmien välisiin lä. On selvää, että jatkossa tulee tutkia eroihin. Vastaavanlaisia tuloksia ei ole liikunnan ajoittumista vuorokauden ai- Suomessa julkaistu aiemmin. Kansain- kana nykyistä laajemmin eri väestöryh- välisessä kirjallisuudessa on raportoi- missä. Silmämääräisessä tarkastelussa tu, että korkeammin koulutetuilla fyy- miehillä perusasteen koulutusryhmäs- sinen aktiivisuus ajoittuu vuorokauden sä hereilläolo (korkeampi fyysinen ak- aikana myöhäisemmäksi kuin matalam- tiivisuus) ajoittuu aikaisempaan kellon- min koulutetuilla (Mitchell ym. 2017). aikaan kuin korkea-asteen koulutusryh- Tuloksia ei kuitenkaan raportoitu suku- män miehillä. Havainto ohjaa tulevaa

Koulutusryhmittäiset erot liikunnassa Suomessa FinTerveys 2017 -tutkimuksen valossa 171 tutkimusta myös kronotyyppien suun- koulutuseroja työmatkaliikunnassa löy- taan, mikä asettaa vuorokauden aikai- tynyt. Työ oli fyysisesti kuormittavinta sen fyysisen aktiivisuuden osaksi 24 perus- ja keskiasteen koulutusryhmissä. tunnin liikkumisen tutkimuksen viite- Tuoreen suomalaisen seurantatutkimuk- kehystä. Liikkeen ajoittumisen ymmär- sen perusteella nuoruuden korkeampi täminen osana 24 tunnin käyttäytymistä koulutustaso ennusti myöhempää va- voi tuoda esimerkiksi uutta ymmärrystä paa-ajan liikunnan määrää (Kari ym. siitä, voiko samanlainen fyysinen aktii- 2020). Koulutusryhmien väliset erot lii- visuus eri vuorokaudenaikoina tuottaa kunnassa havaitaan jo peruskoulun jäl- erilaisia terveysvaikutuksia. keen esimerkiksi ammattikoulun ja lu- Lisäksi kokonaisvaltaisen hyvinvoin- kion valitsevien välillä (Hankonen ym. nin näkökulmasta tulee myös tutkia 2017), ja ne pysyvät pitkälle aikuisikään muiden terveyttä ja hyvinvointia vaa- saakka, heijastuen erityisesti eroina fyy- rantavien tekijöiden ja elintapojen ka- sisessä toimintakyvyssä (Sainio, Marte- sautumista. Epäterveelliset elintavat ka- lin, Koskinen & Heliövaara 2007). sautuvat usein samoille yksilöille. Tämä Tässä artikkelissa esitetyt tulokset on yksi vaativimmista terveyden ja hy- muokkaavat aiempiin kyselytutkimuk- vinvoinnin edistämisen haasteista, sil- siin perustuvaa kuvaa liikunnan koulu- lä elintapojen kasautumismallissa yksi- tusryhmittäisistä eroista. Työmatkalii- löllä on samaan aikaan edessään monta kunnan erot saattavat olla häviämässä. yhtäaikaista elintapamuutoshaastetta, Aiempien tutkimusten tulosten vertailu- joihin usein yhdistyy muita arjen hal- kelpoisuutta heikentää se, että niissä on linnan ongelmia, kuten esimerkiksi ta- käytetty erilaisia katkaisukohtia päivit- loudellisia vaikeuksia ja työn fyysistä täisen työmatkaliikunnan suhteen. Oli- tai henkistä kuormittavuutta. Liikunnan si tärkeää arvioida työmatkaliikunnan edistämisen tuloksellisuus voi edellyt- muutoksia eri väestöryhmissä vertai- tää sitä, että kyetään ensin edistämään lukelpoisiin osoittimiin perustuen. Toi- yleistä elämänhallintaa. saalta tuloksiamme työmatkaliikunnas- Kyselyvastauksiin perustuvat liikunta voidaan myös ilahduttavasti tulkita tatulokset olivat yhdenmukaisia aiem- niin, että työmatkaliikunta näyttäisi ole- pien tutkimusten kanssa. Vapaa-ajan van terveyseroja kaventava liikuntamuo- liikunta oli sitä suositumpaa, mitä kor- to väestössä. Työn fyysisen kuormitta- keammasta koulutusryhmästä oli kyse. vuuden ja työmatkaliikunnan suhteen Vapaa-ajalla ruudun ääressä istuminen myös työllisyysaste voi vaikuttaa tulok- oli sitä vähäisempää, mitä korkeammas- siin, mikä on erityisen tärkeää pitää mie- ta koulutusasteesta oli kyse, tosin mie- lessä, kun verrataan tuloksia aiempiin hillä tilastollisesti merkitsevä ero löytyi vuosiin. vain perus- ja korkea-asteiden väliltä. Tuloksemme osoittivat, että naisilla Työmatkaliikunta oli yleisempää kor- oli miehiä suuremmat ja systemaattiset kea-asteen ryhmän miehillä kuin muis- koulutusryhmittäiset erot vapaa-ajalla sa koulutusryhmissä, mutta naisilla ei ruudun ääressä istumisessa, kun taas

172 4 Elämänehtojen eriarvoisuus miehillä vain peruskoulutuksen saa- tivät vahvimmin sosiaalisen tuen puu- neet istuivat muita ryhmiä enemmän te ja heikko pystyvyyden tunne, mutta ruudun äärellä. Aiemmin on esitetty, myös perheen tilanne (Borodulin, Jallin että runsaampi istuminen olisi yhtey- oja & Koivusalo 2016). On siis arveltu, dessä suurempaan vyötärönympäryk- että koulutusryhmien taustalla vaikut- seen, painoindeksiin ja heikompiin ras- tavia tekijöitä ovat juuri psykososiaali- va-arvoihin ainoastaan matalassa sosio- set taidot, kyvyt ja keinot ylläpitää lii- ekonomisen asemassa olevilla. Toisaalta kuntaa arjen haasteissa. Yksilöiden ko- runsas istuminen oli yhteydessä huo- kemat liikuntaa rajoittavat esteet ovat nompiin sokeriarvoihin sosioekono- monenlaisia, mutta tyypillisimmin niik- misesta asemasta riippumatta. (Staia- si kerrotaan ajanpuute, matala motivaa- no, Harrington, Barreira & Katzmarzyk tio ja liikuntakaverin puute (Borodulin, 2014). Koska istumiseen liittyvä tutkimus K., Sipilä, N., Rahkonen, O., Leino-Ar- on vielä melko alkuvaiheessa, on tähän jas, P., Kestilä, L., Jousilahti, P. & Prättä- teemaan tärkeää palata jatkoanalyyseis- lä, R. 2015). Syynä ovat myös sosioeko- sä. Pätevää arviota naisten ja miesten is- nomiseen asemaan liittyvät tekijät, sillä tumismäärän erosta on vaikeaa esittää esimerkiksi korkeat maksut koetaan lii- ristiintaulukointiin perustuvien analyy- kunnan esteiksi yleisemmin työttömien sien pohjalta. Liikemittarien antamat tu- kuin työssäkäyvien ryhmässä. Psyko lokset viittaavat siihen, että korkea-as- sosiaalisten tekijöiden roolia tukeva teen tutkinnon suorittaneet viettävät tutkimusnäyttö on havaittu aiemmissa vapaa-aikaa iltaisin enemmän liikkuen tutkimuksissa esimerkiksi vertailemalla kuin muut koulutusryhmät. vielä koulutuspolkunsa alkutaipaleella Lisäksi huomiota kiinnittävät työn olevia ammattioppilaitosopiskelijoita ja fyysiseen kuormittavuuteen liittyvät tu- lukiolaisia, joilla oli yhtä paljon koulu- lokset. Julkisuudessa puhutaan työn ole- vuosia takana, mutta joilla huomattiin van muuttumassa yhä kevyemmäksi ja eroja liikuntaan liittyvissä motivaatio fyysisesti passiivisemmaksi. Tämän tut- tekijöissä (Hankonen ym. 2017). kimuksen perusteella noin 80 prosentil- Asuin- ja elinympäristöön liitty- la perus- ja keskiasteen koulutetuista ja viä tekijöitä ei kuitenkaan tule täysin 40 prosentilla korkea-asteen koulutetuis- unohtaa, kun mietitään liikunnallisen ta miehistä oli seisomatyö tai fyysisesti elämäntavan edistämistä eri väestö- kuormittava työ. Nämä prosenttiosuu- ryhmissä. Hyvät kävely- ja pyöräily- det ovat edelleen yllättävän korkeita, ja mahdollisuudet voivat edistää työmat- tuloksia olisi hyvä jatkossa tutkia myös kaliikkumista riippumatta sosioekono- liikemittariaineiston sallimissa rajoissa. misesta asemasta, mutta viheralueiden Yhteys sosiaalisen aseman ja ter- läheisyys ei yksin riitä lisäämään liikku- veydentilan tai sairastumisriskin välil- mista työmatkoilla (Mäki-Opas, T., Bo- lä kulkee vahvasti elintapojen kautta. rodulin, K., Valkeinen, H., Stenholm, S., Aiemman tutkimusnäytön perusteel- Kunst, A., Abel, T., Härkänen, T., Koppe- la vähäistä vapaa-ajan liikuntaa selit- roinen, L., Itkonen, P., Prättälä, R., Kar-

Koulutusryhmittäiset erot liikunnassa Suomessa FinTerveys 2017 -tutkimuksen valossa 173 vonen, S. & Koskinen S. 2016.). Asuin Yhteiskuntapoliittisten toimenpitei- alueen turvallisuudella voi myös olla den ja politiikan näkökulmasta on olen- myönteinen vaikutus vapaa-ajan pyö- naista, kuinka tärkeänä arvona hyvin- räilyyn, mutta mahdollisesti vain nai- voinnin edistäminen ja terveyden ta- silla ja ulkomaista syntyperää olevilla sa-arvo nähdään kaikissa politiikoissa (Timmermanns ym. 2019). (LSE 2019). Terveyttä ja hyvinvointia tulisi pitää keskeisenä resurssina, jonka avulla ihmiset voivat olla aktiivisia kan- Yhteiskunnan ja yksilön salaisia ja elää sellaista elämää, jota he maailmat eivät aina kohtaa itse arvostavat (Abel & Frohlich 2012). Terveys- ja laajemmin yhteiskuntapoli- Liikunnan edistämisen näkökulmasta tiikan yksi keskeinen tavoite on ihmis- “liikunnallinen elämäntapa” ei ole kai- ten hyvinvoinnin edistäminen ja eriar- kille tärkeä osa heidän arvostamaansa voisuuden vähentäminen (Sihto & Kar- elämää. Tästä kertoo esimerkiksi am- vonen 2016; Mäki-Opas, Karvonen & mattikoululaisia koskeva tutkimus, jos- Borodulin 2015). Teoreettisen viiteke- sa vähäinen liikkuminen on luonnolli- hyksen näkökulmasta eriarvoisuutta nen ja mielekäs tapa elää (Kauravaara vähentäviä toimenpiteitä suunniteltaes- 2013). Henkilökohtaisen arvostamisen sa tulisi kuitenkin muistaa se, että eriar- lisäksi eroja on havaittu myös siinä, mi- voisuutta ei voida vähentää tarjoamal- ten liikunta koetaan ja miten sitä toteu- la vain mahdollisuuksia, kuten riittäviä tetaan ilman, että ajatellaan itse asiassa taloudellisia resursseja, hyviä elinym- liikuntaa. Esimerkiksi ajattelutapaeros- päristöjä ja olosuhteita kaikille (Sihvo ta soveltuu maratonjuoksu ja puutarha- & Karvonen 2016; Mäki-Opas, Karvo- töiden käsittäminen (Mäki-Opas, Rah- nen & Borodulin 2015; Lundberg 2008). konen & Borodulin 2015). Kokonaisval- Pelkkien mahdollisuuksien, kuten pal- tainen liikunnan ja sen eriarvoisuuden veluiden ja elinympäristön sekä olosuh- tarkastelu (“mahdollisuudet” ja “toimi- teiden, kohentaminen ei riitä muuttajuus”) on olennaista, koska samat toi- maan käyttäytymistä terveellisemmäksi menpiteet ja politiikat eivät selvästikään tai motivoi ihmisiä tekemään omaa hy- toimi kaikilla. Koko väestötason ratkai- vinvointiaan edistäviä valintoja (Smith, sujen lisäksi tulee kohdistaa väestöryh- Hill & Bambra 2016). Voi olla, että ajau- mittäin räätälöityjä toimia liikunnan eri- dumme vain syyllistämään ja leimaa- arvoisuuden vähentämiseksi. maan henkilöitä tai ryhmiä epäterveel- Tähän tutkimukseen sisältyy useita lisistä valinnoista. Tarvitaan mahdolli- heikkouksia ja vahvuuksia. Koulutus- suuksien ja ihmisten toimijuuden eli muuttuja valittiin itseraportoituna kor- kykyjen sekä taitojen vuorovaikutuk- keimpana tutkintona, johon voi liittyä sen huomioimista (LSE 2019; Abel & epävarmuuksia. Koulutusastetta on käy- Frohlich 2012; Mäki-Opas, Rahkonen tetty pitkään sosioekonomisen aseman & Borodulin 2015; Borodulin, Jallinoja osoittimena väestötutkimuksissa. Osal- & Koivusalo 2016). la nuorista aikuisista koulutus on vielä

174 4 Elämänehtojen eriarvoisuus kesken, joten heidät suljettiin pois ana- mittaria. Näin pystyimme kohtalaisen lyyseistä. Koulutustaso ei varsinaisesti luotettavasti analysoimaan sekä liike- kerro ihmisten ammattinimikkeistä tai mittarin tuottamaa ‘objektiivista’ aineis- työmarkkina-asemasta, mikä rajoittaa toa että liikkumisen konteksteja. löydettyjen yhteyksien syvempää tul- Suomessa on edelleen liikunnassa kintaa esimerkiksi määrätyn tutkinto- suuria koulutusryhmien välisiä eroja, tason ja ammatin vaikutuksesta vaik- joita havaitaan vahvimmin vapaa-ajan kapa työn fyysiseen kuormittavuuteen. liikunnassa, työn fyysisessä kuormitta- Jatkotutkimuksia tulisikin tehdä varsi- vuudessa sekä liikemittarilla mitatus- naisten ammattinimikkeiden, tulotason sa fyysisessä aktiivisuudessa. Työmat- ja liikunnan välisistä yhteyksistä. kaliikunnan ja vapaa-ajalla ruudun Haasteita asettaa myös uudenlainen äärellä istumisen koulutusryhmittäi- mittaustekniikka, sillä ranteesta mitatun set erot eivät ole systemaattisia miehil- fyysisen kokonaisaktiivisuuden analyy- lä ja naisilla. Tulokset kannustavat etsi- simenetelmät ovat vielä kehitteillä. Ran- mään terveys- ja liikuntapoliittisia kei- nemittari voi arvioida fyysistä aktiivi- noja koulutusryhmien välisten erojen suutta joidenkin ammattien suhteen eri kaventamiseksi. tavalla johtuen työhön liittyvistä yläraa- Eriarvoisuuden kaventamiseksi tu- jojen liikkeistä. Esimerkiksi pyöräilys- lee kehittää koko väestön liikunnallis- sä mittaustulokset saattavat aliarvioi- ta elämäntapaa kannustavia toimia ja da todellista liikuntaa, mikä on voinut politiikkaa sekä räätälöidä liikunnallis- heijastua tuloksissamme esimerkiksi ta elämäntapaa kannustavia toimenpi- työmatkapyöräilyn osalta. Liikemitta- teitä erityisesti fyysisesti kuormittavaa rin haavoittuvuudet on pyritty ottamaan työtä tekeville miehille ja vapaa-ajallaan huomioon mahdollisimman standardoi- paljon ruudun ääressä istuville. Näiden duilla ohjeilla ja aineiston käsittelyta- toimenpiteiden suunnitteleminen ja on- voilla, mutta mittaus- tai tulkintavirhei- nistunut toteuttaminen vaativat liikunta- den mahdollista vaikutusta tuloksiin ei käyttäytymisen ja eriarvoisuuden taus- voida täysin sulkea pois. talla olevien esteiden ja kannustimien Tutkimuksen selviä vahvuuksia ovat aikaisempaa syvempää ymmärrystä iso väestötason otos, joka edustaa hyvin sekä väestötason seurantaa toimenpi- suomalaista aikuisväestöä sekä kadon teiden ja politiikan vaikuttavuuden ar- mahdollisesti aiheuttamaa harhaa kor- vioimiseksi. jaavien painokertoimien käyttö. Käy- tetyt mittarit on havaittu hyviksi, ja ne ovat verrattain herkkiä havaitsemaan koulutusryhmien välisiä eroja liikunta- tottumuksissa. Vahvuutena on lisäksi se, että pystyimme tarkastelemaan koulu- tusryhmittäisiä eroja sekä itse arvioitu- na että käyttäen ranteeseen kiinnitettyä

Koulutusryhmittäiset erot liikunnassa Suomessa FinTerveys 2017 -tutkimuksen valossa 175 Lähteet activity in Swiss middle-aged adults . Preventive Medicine 105, 350–355 . Abel, T . & Frohlich, K . 2012 . Capitals and capa- bilities: Linking Structure and agency to reduce Haapala, A ., Borodulin, K ., Silventoinen, K ., health inequalities . Social Science & Medicine, Mäki-Opas, T . 2016 . Fyysisen kokonaisaktiivi- 74, 236–244 . suuden koulutusryhmittäiset erot ja muutokset työikäisillä suomalaisilla 11 vuoden seuran- Borodulin, K ,. Sipilä, N ., Rahkonen, O ., Leino-Ar- nassa . Sosiaalilääketieteellinen Aikakauslehti 53 jas, P ., Kestilä, L ,. Jousilahti, P . & Prättälä, R . (2), 119–132 . 2015 . Socio-demographic and behavioral variation in barriers to leisure time physical activity . Hankonen, N ., Heino, M ,. Kujala, E ., Hynynen, Scandinavian Journal of Public Health 44 (1), S-T, Absetz, P ., Araújo-Soares, V, Borodulin, K . & 62–69 . Haukkala A . 2017 . What explains the socioeconomic status gap in activity? Educational diffe- Borodulin, K ,. Jallinoja, P . & Koivusalo, M . rences in determinants of physical activity and (toim .) . 2016 . Epäterveellisen ruokavalion ja screentime . BMC Public Health 17, article 144 . vähäisen liikunnan ennustajat, kustannukset ja ohjaustoimet . Helsinki: Valtioneuvosto . Selvitys- Hu, G ., Jousilahti, P ., Borodulin, K ,. Barengo, ja tutkimustoiminnan julkaisusarja No . 24/2016 . N ,. Lakka, TA, Nissinen, A ,. Tuomilehto . J . 2007 . Occupational, commuting, and leisure-time Borodulin, K . Harald, K . Jousilahti, P . Laatikai- physical activity in relation to coronary heart nen, T . Männistö, S . & Vartiainen, E . 2016 . Time among middle-aged Finnish men and women . trends in physical activity from 1982 to 2012 in Atherosclerosis 194, 490–497 . Finland . Scandinavian Journal of Medicine and Science in Sports 26 (1), 93–100 . Kari, J ., Viinikainen, J ., Böckerman, P ., Tammelin, T ., Pitkänen, N ,. Lehtimäki, T ., Pahkala, K ., Hir- Borodulin, K . & Sääksjärvi, K . (toim .) . The Fin- vensalo, M ., Raitakari, O . & Pehkonen, J . 2020 . Health 2017 Study – methods . Helsinki: National Education leads to a more physically active Institute for Health and Welfare 17/2019 . lifestyle: evidence based on Mendelian rando- Fagt, S ,. Andersen, LF, Anderssen, SA, Becker, mization . Scandinavian Journal of Medicine and W ., Borodulin, K ., Fogelholm, M ., Groth, MV, Science in Sports 30 (7), 1194–2004 . Gunnarsdottir, I ., Helakorpi, S ., Kolle, E ., Mat- Karhula, A . & Sirniö, O . 2019 . Ylisukupolvinen thiessen, J ., Rosenlund-Sorensen, M ., Simonen, eriarvoisuus Suomessa: Poikkitieteellinen kat- R ., Sveinsson, T ., Tammelin, T ., Thorgeirsdottir, saus yhteiskuntatieteellisiin tutkimuksiin, Yhteis- H ., Valsta, L . & Trolle E . 2011 . Nordic Monitoring kuntapolitiikka, 84 (5–6), 572–582 . of diet, physical activity and overweight . Valida- tion of indicators . Nordic Council of Ministers . Kauravaara, K . 2013 . Mitä sitten, jos ei liikuta? Etnografinen tutkimus nuorista miehistä . Liikun- Castaneda, AE ,. Rask, S ., Koponen, P ., Mölsä, M . nan ja kansanterveyden julkaisuja 276 . Väitös- & Koskinen, S . 2012 . Maahanmuuttajien terveys kirja . Likes-tutkimuskeskus . Kopijyvä, Jyväskylä . ja hyvinvointi – Tutkimus venäläis-, somalialais- ja kurditaustaisista Suomessa . Helsinki: Ter- Kestilä L . & Karvonen S . (toim ). . 2019 . Suoma- veyden ja hyvinvoinnin laitos . Raportti 61/2012 . laisten hyvinvointi 2018 . Helsinki: Terveyden ja Helsinki . hyvinvoinnin laitos . Gidlow, C ., Johnston, LH, Crone, D ., Ellis, N . Koponen P ., Borodulin K ,. Lundqvist A ., Sääks &, James D . 2006 . A systematic review of the järvi K & Koskinen S . (toim .) . 2018 . Terveys, relationship between socio-economic position toimintakyky ja Hyvinvointi Suomessa – FinTer- and physical activity . Health Education Journal veys 2017 tutkimus . Helsinki: Terveyden ja hyvin- 65(4), 338–367 . voinnin laitos . Raportti 4/2018 . Grimby, G ., Börjesson, M ., Jonsdottir, IH, Lahelma, E . & Rahkonen, O . 2017 . Sosiaalinen Schnohr, P ., Thelle, DS, Saltin, B . 2015 . The “Sal- rakenne ja terveys . Teoksessa Karvonen S ., Kes- tin–Grimby Physical Activity Level Scale” and tilä L . & Mäki-Opas T . (toim .) . Terveyssosiologian its application to health research . Scandinavian linjoja . Helsinki: Gaudeamus . Journal of Medicine and Science in Sports 2015, LSE . 2019 . Multidimensional inequality fra- 25 (4), 119–125 . mework (MIF) . http://sticerd .lse .ac .uk/inequality/ Gubelmann, C ., Vollenweider, P . & Marque-Vidal, the-framework/default .asp [Tarkistettu 8 .5 .2020] P . 2017 . Of weekend warriors and couch pota- toes: Socio-economic determinants of physical

176 4 Elämänehtojen eriarvoisuus Lundberg, O . 2018 . The next step towards more Sihto M, & Karvonen, S . 2016 . Terveyden edis- equity in health in Sweden: how can we close täminen ja eriarvoisuus – lähestymistapoja ja the gap in a generation? Scandinavian Journal ratkaisuja . Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinnin of Public Health, 46 (22), 19–27 . laitos . Marshall, AL, Miller, YD, Burton NW & Brown Smith, K ., Hill, S ,. & Bambra, C . (toim ). . 2016 . WJ . 2010 . Measuring Total and Domain-Specific Health inequalities, critical perspectives . Sitting: A Study of Reliability and Validity . Medi- Oxford University Press Online . https://oxford . cine and Science in Sports and Exercise, 42 (6), universitypressscholarship .com/view/10 .1093/ 1094–1102 . acprof:oso/9780198703358 .001 .0001/ acprof-9780198703358 [Tarkistettu 8 .5 .2020 .] Mitchell, J ., Quante, M ., Godbole, S ., Peter, JJ, Hipp, A, Marinac, CR, Mariani, S ., Cespedes Staiano . AE, Harrington, DM, Barreira, TV & Feliciano, EM, Glanz, K ., Laden, F ., Wang, R ., Katzmarzyk, PT . 2014 . Sitting time and cardiome- Weng, J ., Redline, S . & Kerr, J . 2017 . Variation in tabolic risk in U .S . adults: Associations by sex, actigraphy-estimated rest-activity patterns by race, socio-economic status, and activity level . demographic factors . Chronobiology Internatio- 2014 . British Journal of Sports Medicine, 48 (3), nal, 34 (8), 1042–1056 . 213–219 . Mäki-Opas, T ., Rahkonen, O . & Borodulin, K . Talala, K ,. Härkänen, T ., Martelin, T ., Karvonen, 2015 . Terveyssosiologinen näkökulma liikunnal- S ., Mäki-Opas, T ., Manderbacka, K ., Suvisaari,, lisen elämäntavan polarisoitumiseen – valinnat J, Sainio, P ., Rissanen, H ., Ruokolainen, O ., vai mahdollisuudet . Yhteiskuntapolitiikka, 80:3, Heloma, A . & Koskinen S . 2014 . Koulutusryh- 263–272 . mien väliset terveys- ja hyvinvointierot ovat edelleen suuria . Suomen Lääkärilehti, 2014 (36), Mäki-Opas, T ., Borodulin, K ., Valkeinen, H ., 2185–2192 . Stenholm, S ., Kunst, A ., Abel, T ., Härkänen, T ., Kopperoinen, L ,. Itkonen, P ., Prättälä, R ., Timmermans, E ., Veldhuizen, E ., Mäki-Opas, Karvonen, S . & Koskinen S . 2016 . The Contri- T ., Snijder, M ., Lakerveld, J . & Kunst, A . 2019 . bution of Travel-Related Urban Zones, Cycling Associations of neighbourhood safety with and Pedestrian Networks and Green Space to leisure-time walking and cycling in population Commuting Physical Activity among Adults - a subgroups: The HELIUS study . Spatial and Spa- Cross-Sectional Population-Based Study using tio-temporal Epidemiology 31, article 100300 . Geographical Information Systems . BMC Public Valkeinen, H ., Harald, K ,. Borodulin, K ., Mäki- Health 16, article 760 . nen, T ., Heliövaara, M ., Leino-Arjas, P ., Sainio, P ., Palosuo H ,. Koskinen, S ., Lahelma E, Prättälä, Kestilä, L ., Kunst, A ., Rahkonen, O ., Tammelin, T . Martelin T, Ostamo, A ., Keskimäki, I ., Sihto, M ., & Prättälä R . 2013 . Differences in physical fitness Talala, K ,. Hyvönen, E ., Linnanmäki, E . (toim .) . between education groups . European Journal of 2007 . Terveyden eriarvoisuus Suomessa . Public Health, 2013, 23 (6), 998–1002 . Sosioekonomisten terveyserojen muutokset Wennman, H ., Pietilä, A ., Rissanen, H ., Valkei- 1980–2005 . Helsinki: Sosiaali- ja terveysminis- nen, H ., Partonen .T ., Mäki-Opas, T & Borodulin, teriö . Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja K . 2019 . Gender, age and socioeconomic varia- 2007:23 . tion in 24-hour physical activity by wrist-worn Pulkkinen, K ., Mäkinen, T ., Valkeinen, H ,. Prättälä, accelerometers: the FinHealth 2017 Survey . R . & Borodulin, K . 2013 . Educational differences Scientific Reports 2019, (9), article number 6534 . in self-rated fitness among Finns . BMC Public World Health Organization . 1986 . The Ottawa Health, 13 (1),163 . Charter for Health Promotion . www .who .int/ Saarela, H ., Mäki-Opas, T ., Silventoinen, K . & healthpromotion/conferences/previous/ottawa/ Borodulin, K . 2015 Sosiodemografiset erot suo- en/ [Tarkistettu 8 .5 .2020] malaisten hyötyliikunnassa . Liikunta & Tiede, 52 2018 Physical Activity Guidelines Advisory Com- (1), 55–63 . mittee . 2018 Physical Activity Guidelines Advi- Sainio, P ., Martelin, T, Koskinen, S . & Heliövaara, sory Committee Scientific Report . Washington, M . Educational differences in mobility: the USA: U .S . Department of Health and Human contribution of obesity, physical work load, and Services . chronic conditions . Journal of Epidemiology and Community Health 2007, 61 (5), 401–408 .

Koulutusryhmittäiset erot liikunnassa Suomessa FinTerveys 2017 -tutkimuksen valossa 177 Ammattiryhmien väliset erot liikemittarilla mitatussa fyysisessä aktiivisuudessa ikääntyneillä työntekijöillä

SOFIA LEHTO*1, TUIJA LESKINEN*1,2, KRISTIN SUORSA1,2, ANNA PULAKKA1,3, JUSSI VAHTERA1,2 & SARI STENHOLM1,2

Tiivistelmä

Vaikka sosioekonomisen aseman tiede- viä, ja täyttivät päiväkirjaa nukkumaan- tään olevan yhteydessä fyysisen aktii- meno- ja työajoistaan. Tilastollisiin ana- visuuden ja paikallaanolon määrään, lyyseihin valittiin mukaan vain sellaiset ei tiedetä, miten eri ammattiasemassa työ- ja vapaapäivät, joissa mittarin pito- olevien työntekijöiden aktiivisuustaso aika hereillä ollessa oli vähintään kym- eroaa työ- ja vapaapäivinä. Tämän tut- menen tuntia. kimuksen tarkoituksena oli tutkia istu- Tulokset osoittivat, että työpäivinä misen ja seisomisen sekä kevyen ja reip- toimihenkilöryhmiin kuuluvat istuivat paan aktiivisuuden määrää eri ammat- enemmän ja pidempiä jaksoja ja liikkui- tiryhmien välillä työ- ja vapaapäivinä vat vähemmän kuin työntekijät, mutta ikääntyneillä työntekijöillä. vapaapäivänä ammattiryhmien välillä ei Tutkimus perustuu Finnish Retire- havaittu aktiivisuuseroja. Ammattiryh- ment and Aging (FIREA) -seurantatut- mien väliset työpäivän aktiivisuuserot kimuksen kliiniseen osatutkimukseen, muodostuivat työajan aikana, eikä työ- johon osallistui 276 varsinaissuomalais- päivän vapaa-aikana aktiivisuusero- ta kunta-alan työntekijää (keski-ikä 62,8 ja ollut. Verrattaessa aktiivisuutta työ- vuotta (keskihajonta 0,9), 83 % naisia), päivinä työntekijöillä aktiivisuus oli ma- jotka jaettiin kolmeen ammattiryhmään: talampi vapaa-aikana kuin työaikana, ylemmät toimihenkilöt, toimihenkilöt kun taas toimihenkilöllä korkeampi va- sekä työntekijät. Tutkittavat pitivät rei- paa-aikana kuin työaikana. teen kiinnitettyä liikemittaria (Axivity Ikääntyneillä kunta-alan työnteki- AX3) neljä vuorokautta, joista kahden jöillä havaitut ammattiryhmien väliset tuli olla työpäiviä ja kahden vapaapäi- aktiivisuuserot muodostuivat pelkäs-

1 Kansanterveystiede, Turun yliopisto, ja Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri, Turku 2 Väestötutkimuskeskus, Turun yliopisto, Turku 3 Kansanterveyden edistäminen -yksikkö, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Helsinki * Jaettu ykköskirjoittajuus

178 4 Elämänehtojen eriarvoisuus tään työajan aktiivisuuseroista, sillä ventioista ja istumisen tauottamisesta, vapaa-aikana tai vapaapäivinä ammat- kun taas työntekijäammateissa olisi tär- tiryhmien välisiä aktiivisuuseroja ei keä kiinnittää huomioita aktiivisen työn havaittu. Työntekijöillä työaika oli aktii- tauottamiseen ja vapaa-ajan aktiivisuu- visempaa kuin vapaa-aika, kun taas toi- den lisäämiseen mielekkäin keinoin. mihenkilöillä työaika oli passiivisempaa kuin vapaa-aika. Näin ollen toimihen- Asiasanat: ikääntyneet työntekijät, lii- kilöt voisivat hyötyä esimerkiksi työ- kemittari, istuminen, paikallaanolo, aikaan kohdennetuista aktiivisuusinter- aktiivisuus, työpäivä

Ammattiryhmien väliset erot liikemittarilla mitattuna ikääntyneillä työntekijöillä 179 Johdanto sen saaneilla (42 % vs. 26 %) (Koponen Fyysinen aktiivisuus on ikääntyneiden ym. 2018). Useat kyselyaineistoon pe- työntekijöiden yksi tärkeimmistä työky- rustuvat tutkimukset ovat osoittaneet, kyä ylläpitävistä tekijöistä siinä, missä että ylempiin sosioekonomisiin luokkiin liikkumattomuus on yksi riskitekijä en- kuuluvat raportoivat käyttävänsä enem- nenaikaiselle eläköitymiselle (Robroek män aikaa fyysisiin aktiviteetteihin va- ym. 2013). Monet krooniset sairaudet, paa-aikanaan kuin alempiin sosioeko- kuten tuki- ja liikuntaelinsairaudet nomisiin luokkiin kuuluvat (Beenackers sekä sydän- ja verisuonisairaudet, joi- ym. 2012; Stalsberg & Pedersen 2018). den esiintyvyyteen fyysinen aktiivisuus Kyselyin on myös havaittu, että alem- ja paikallaanolo vaikuttavat, lisääntyvät piin sosiaaliluokkiin kuuluvien fyysinen jyrkästi iän myötä. On huolestuttavaa, aktiivisuus vähenee ikääntyessä enem- että yli 60-vuotiaat viettävät valtaosan män kuin ylempiin luokkiin kuuluvilla päivästään istuen tai muuten paikallaan (Lehne & Bolte 2019). Siksi toimia lii- ollen (Harvey ym. 2013). Lisäksi fyysi- kunnan lisäämiseksi ja terveyserojen nen inaktiivisuus lisääntyy iän myötä kaventamiseksi on suositeltu suunnat- siten, että aikuisista (18–65 vuotta) nel- tavan alempiin sosioekonomisiin luok- jäsosa ja ikääntyneistä (>65 vuotta) yli kiin kuuluville. puolet eivät liiku suositusten mukaan Aikaisemmat tutkimukset eri am- riittävästi (O’Donoghue ym. 2018). Yli mattiryhmien fyysisestä aktiivisuudesta 65-vuotiaiden pitäisi liikkua reippaas- perustuvat pääosin kyselyaineistoihin, ti vähintään 2,5 tuntia viikossa. Lisäk- jotka ovat alttiimpia raportointiharhal- si lihasvoimaa ja tasapainoa tulisi har- le ja ottavat usein huomioon vain reip- joitella kahdesti viikossa. Kevyttä aktii- paan ja rasittavan fyysisen aktiivisuu- visuutta suositellaan jokaiseen päivään den. Kyselytutkimukset muista aktiivi- mahdollisimman paljon, ja paikallaan- suuden muodoista ovat vähäisempiä, oloa tulisi välttää aina, kun se on mah- mutta osoittavat, että alempiin sosioeko- dollista (UKK-instituutti 2019). nomisiin luokkiin kuuluvilla esimerkiksi Fyysinen aktiivisuus vaihtelee eri so- työajan aktiivisuus on suurempaa kuin sioekonomisissa luokissa ja eri ammatti- korkeammissa luokissa (Beenackers ryhmissä. Suomalaisen FinTerveys 2017 ym. 2012; Stalsberg & Pedersen 2018). -tutkimuksen mukaan 57 prosenttia pe- Näin ollen liikunnan ja sosioekonomi- rusasteen koulutuksen saaneista miehis- sen aseman suhde on riippuvainen siitä, tä ja 63 prosenttia naisista harrasti va- mitä aktiivisuutta tutkitaan (Stalsberg & paa-ajan liikuntaa, kun korkea-asteen Pedersen 2018). Alempiin sosioekonomi- koulutuksen saaneilla vapaa-ajan lii- siin luokkiin suunnatut toimet liikunnan kunnan harrastaminen oli yleisempää lisäämiseksi vaativat siksi myös työajan (80 % miehistä ja 74 % naisista). Lisäk- aktiivisuuden huomioon ottamista. si naisilla yli kolmen tunnin päivittäi- Aktiivisuuden mittaus liikemittareil- nen ruutuaika oli selvästi yleisempää la mahdollistaa päivän kokonaisaktiivi- perus- kuin korkea-asteen koulutuk- suuden tutkimisen mukaan lukien pai-

180 4 Elämänehtojen eriarvoisuus kallaanolon ja kevyemmän aktiivisuu- mutta jonka sijainti ei ole optimaalinen den, jotka muodostavat suuren osan esimerkiksi paikallaanolon tutkimiseen. ikääntyneiden päivittäisestä aktiivisuu- Reiteen kiinnitettävällä liikemittarilla desta (Schrack ym. 2016). Tutkimuksis- saadaan vyötärömittariin verrattuna sa, joissa on käytetty liikemittareita fyy- tarkempaa tietoa erityisesti paikallaa- sisen aktiivisuuden mittaamiseen, on to- nolosta, sillä reisimittari erottaa ma- dettu ruumiillista työtä tekevillä olevan koilun ja istumisen seisomisesta, mikä enemmän fyysistä aktiivisuutta koko- mahdollistaa tarkemman istumisen kes- naisuudessaan, mutta etenkin työaika- ton tarkastelun (Holtermann ym. 2017). na tai -päivinä, sillä vapaa-aikana vas- Tämän tutkimuksen tarkoituksena taavia eroja ammattiryhmien välillä ei on selvittää reiteen kiinnitetyn liike- ole löydetty (Pulakka ym. 2018; Pulak- mittarin avulla istumisen ja seisomisen ka ym. 2019; Kurita ym. 2019). Nämä sekä kevyen ja reippaan aktiivisuuden löydökset tukevat kyselytutkimusten määrää eri ammattiryhmien välillä työ- tuloksia ja antavat viitteitä siitä, että ja vapaapäivinä sekä työ- ja vapaa-aika- työajan aktiivisuuden osuus työikäis- na eläkeikää lähestyvillä suomalaisilla ten kokonaisaktiivisuudesta on merkit- kunta-alan työntekijöillä. tävä. Vaikka työhön liittyvä aktiivisuus on yleisesti vähentynyt, on arvioitu, että Tutkimusaineisto ja 40 prosenttia reippaasta tai rasittavas- -menetelmät ta fyysisestä aktiivisuudesta tapahtuu edelleen töissä (Welk & Kim 2015). Toi- Tutkittavat saalta pääosin istuen tehty työ on yleistynyt ja istumatöissä työaika kerryttää Aineisto pohjautuu Finnish Retirement valtaosan päivittäisestä paikallaanolo- and Aging (FIREA) -seurantatutkimuk- ajasta (Parry & Straker 2013). Tarkempia seen, joka on käynnistetty vuonna 2013 tutkimuksia työajan ja vapaa-ajan ak- Turun yliopistossa, ja jonka tarkoitukse- tiivisuudesta ja etenkin paikallaanolos- na on seurata terveydessä ja elintavoista eri ammattiluokissa tarvitaan, jotta sa tapahtuvia muutoksia työelämästä toimia liikunnan lisäämiseksi ja paikal- eläkkeelle siirryttäessä (Leskinen ym. laanolon vähentämiseksi ikääntyneillä 2018; Teräs ym. 2020). Tutkittavina ovat työntekijöillä osataan kohdentaa oikein. kunta-alan työntekijät, joiden eläkkeel- Vuorokauden ympäri pidettävillä le jäänti on ajoittunut vuosiin 2014–2019 liikemittareilla aktiivisuustasoja pysty- ja jotka työskentelivät vuonna 2012 yh- tään mittaamaan pitkin päivää ja erot- dessä 27 Lounais-Suomen kunnasta tai tamaan esimerkiksi työn ja vapaa-ajan yhdessä 9 valitusta kaupungista tai vii- aktiivisuudet toisistaan, jos työaika tie- destä Suomen sairaanhoitopiiristä. Tieto detään. Aiemmissa tutkimuksissa aktii- eläköitymisestä saatiin Kevalta (Kuntien visuutta on pääsääntöisesti mitattu vyö- eläkevakuutus). FIREA-tutkimuksella tärölle kiinnitettävällä liikemittarilla, on Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin joka on tutkittaville helppokäyttöinen, eettisen toimikunnan puoltava lausunto.

Ammattiryhmien väliset erot liikemittarilla mitattuna ikääntyneillä työntekijöillä 181 Osallistujiin otettiin ensimmäisen kahden vapaapäiviä. Mittaria käytet- kerran yhteyttä 18 kuukautta ennen ar- tiin yötä päivää, mutta se otettiin pois vioitua eläköitymispäivää lähettämällä saunan ajaksi. Tutkittavat kirjasivat lo- heille laaja terveyttä, elintapoja ja työtä makkeelle mittauspäivien päivämää- arvioiva kysely. Ensimmäiseen kyselyyn rän, heräämisen ja nukkumaanmenon vastanneista (n = 6679) valittiin työssä- ajankohdan sekä sen, oliko kyseessä käyvät, suomenkieliset varsinaissuoma- työ- vai vapaapäivä ja mahdolliset työ- laiset henkilöt, joiden laskennallinen elä- vuoron alkamis- ja päättymisajankoh- kepäivä oli vuonna 2017–2019 (n = 773), dat. Mittauksen jälkeen mittari ja päi- ja heidät kutsuttiin osallistumaan klii- väkirja palautettiin postitse. niseen osatutkimukseen Turun yliopis- Axivity-mittarin data purettiin Open ton tiloihin. Kliiniseen osatutkimukseen, Movement -sovelluksella (versio 1.0.0.37, joka sisälsi monipuolisia terveyteen, ris- Open Movement, Newcastle Uni, UK) kitekijöihin ja toimintakykyyn liittyviä cwa-tiedostoiksi, jotka käännettiin act4- mittauksia sekä liikemittarein tehdyn tiedostoiksi MATLAB pohjaisella Ac- fyysisen aktiivisuuden mittauksen, osal- ti4-ohjelmalla (Skotte ym. 2014). Tie- listui yhteensä 290 henkilöä. Kliiniseen dostot analysoitiin Acti4-ohjelmalla, osatutkimukseen osallistuneet henkilöt joka määrittää eri aktiivisuuksien kes- eivät eronneet iän, sukupuolen tai ter- ton mittarin asennon perusteella ja pois- veydentilan suhteen koko kohortin työs- taa nukkumisajan päiväkirjamerkintö- säkäyvistä kyselyvastaajista (n = 4656), jen pohjalta. Acti4-ohjelman validiteet- mutta kliiniseen osatutkimukseen osal- ti aktiivisuusmuotojen tunnistamisessa listujista pienempi osa oli työntekijöitä (istuminen, seisominen, kävely, juoksu (31 % vs. 37 %), vähän liikkuvia (26 % ja pyöräily) on raportoitu olevan erin- vs. 39 %, itseraportoitu vapaa-ajan lii- omainen standardiolosuhteissa (Skotte kunta < 14 MET tuntia/päivä) ja lihavia ym. 2014; Stemland ym. 2015) ja hyvä (15 % vs. 21 %, painoindeksi ≥ 30 kg/m2). kenttäolosuhteissa erityisesti istumisen, seisomisen ja kävelyn osalta (Stemland ym. 2015). Acti4-ohjelmassa istuminen Aktiivisuuden mittaus määritetään ajanjaksoksi, jolloin reiden Mittauksissa käytettiin kolmiakselista ja pystysuoran välinen kulma on yli 45 liikemittaria Axivity AX3 (Axivity Ltd astetta. Lisäksi ohjelma laskee yli 30 mi- Newcastle, UK), joka keräsi dataa 100 nuuttia kestävien istumisjaksojen ko- Hz:n taajuudella (± 8 g). Tutkimuskäyn- konaisajan päivässä (pitkittynyt istumi- nin yhteydessä tutkimushoitaja kiin- nen). Seisomista on paikallaanolo, jossa nitti liikemittarin vedenkestävällä kal- reiden kulma on alle 45 astetta ja jossa volla tutkittavan oikean etureiden puo- reiden liikettä ei havaita. Lisäksi ohjel- liväliin mitattaessa lantiosta polveen. ma tunnistaa useita eri liikettä sisältäviä Tutkittavat pitivät liikemittaria reides- aktiivisuuden muotoja. Tässä tutkimuk- sään vähintään neljä vuorokautta, jois- sessa kevyeksi fyysiseksi aktiivisuudek- ta ainakin kahden tuli olla työpäiviä ja si luetaan seisaallaan tapahtuva liikeh-

182 4 Elämänehtojen eriarvoisuus dintä sekä hidas kävely (alle 100 askelta ja kuljetustyöntekijät sekä muut työnte- minuutissa). Reippaaksi fyysiseksi ak- kijät (n = 24)). tiivisuudeksi luetaan nopea kävely (yli 100 askelta minuutissa), juoksu, portai- Terveys ja toimintakyky den nousu, pyöräily ja soutu. Datasta poistettiin ajat, jolloin tut- Tutkimuskäynnin aikana tutkittavilta kittavat nukkuivat päiväkirjan perus- mitattiin pituus ja paino, joista lasket- teella ja ajat, jolloin mittaria ei ollut pi- tiin painoindeksi (BMI). Tutkittavat luo- detty sekä mittausjaksot, joissa mittari kiteltiin kolmeen luokkaan: ali- ja nor- oli ollut kiinnitettynä ihoon väärinpäin. maalipainoiset (BMI < 25 kg/m2), ylipai- Analyyseihin valittiin mukaan vain sel- noiset (BMI ≥ 25 - < 30 kg/m2) ja lihavat laiset validit työ- ja vapaapäivät, joissa (BMI ≥ 30 kg/m2). Maksimaalinen käve- pitoaika hereillä ollessa oli vähintään lynopeus mitattiin neljän metrin käve- 10 tuntia. Riittämättömän liikemittari- lytestillä esteettömässä tilassa (Gural- datan takia analyyseista putosi pois 14 nik ym. 1994). Lisäksi tutkittavien kroo- henkilöä, joten lopullinen tutkimusjouk- niset sairaudet kysyttiin kysymyksellä ko oli 276 henkilöä. Heistä 90 prosentil- ”Onko lääkärisi koskaan sanonut, että la oli vähintään yksi validi työpäivä ja sinulla on tai on ollut - -?”. Seuraavat yksi validi vapaapäivä, keskimäärin työ- sairaudet huomioitiin: astma, pitkäai- päiviä oli 2,4 (vaihteluväli 1–5) ja vapaa- kainen keuhkoputkentulehdus, sepel- päiviä 2,1 (vaihteluväli 1–8). Työpäivän valtimotauti, sydäninfarkti, aivoveren- työaika- ja vapaa-aikatiedot saatiin 232 kierron häiriö, katkokävely, nivelkulu- tutkittavalta. ma, osteoporoosi, iskias, fibromyalgia, nivelreuma ja diabetes. Henkilöt luokiteltiin sairauksien perusteella kolmeen Ammattiasema, ikä ja sukupuoli ryhmään: ei sairauksia, yksi sairaus, Tiedot osallistujien sukupuolesta, iäs- useampi kuin yksi sairaus. tä ja ammattinimikkeestä saatiin Kevan rekisteristä. Tutkittavat jaettiin ammat- Tilastoanalyysit tinimikkeiden perusteella kolmeen ryh- mään hyödyntäen kansainvälistä am- Tutkittavia kuvailevat tulokset esitetään mattiryhmäluokitusta (ISCO) (Tilasto- keskiarvoina ja keskihajontana tai pro- keskus, 2010): ylemmät toimihenkilöt senttiosuuksina. Tilastollinen testaus am- (ISCO 1–2, johtajat (n = 24) ja erityis mattiryhmien välillä tehtiin käyttäen va- asiantuntijat, kuten opettajat, lääkärit, rianssianalyysiä jatkuville muuttujille ja (n = 73)), toimihenkilöt (ISCO 3–4, asian Khiin neliötestiä luokitteleville muuttu- tuntijat, kuten sairaanhoitajat, (n = 63) jille. Fyysistä aktiivisuutta kuvailevat tuja toimisto- ja asiakaspalvelutyönteki- lokset esitetään keskiarvoina ja niiden 95 jät (n = 30)) sekä työntekijät (ISCO 5–9, prosentin luottamusväleinä (LV). Eri am- palvelu- ja myyntityöntekijät (n = 62) ja mattiryhmien välisiä eroja kaikkien päi- rakennus-, korjaus-, valmistus, prosessi- vien, työpäivien ja vapaapäivien, työajan

Ammattiryhmien väliset erot liikemittarilla mitattuna ikääntyneillä työntekijöillä 183 ja työpäivän vapaa-ajan aktiivisuudessa, tai maksimaalinen kävelynopeus eivät työntekijät referenssiryhmänä, tutkittiin eronneet ammattiryhmien välillä, mut- kovarianssianalyysillä. Työpäivän ja vata toimihenkilöiden ryhmässä naisten paapäivän sekä työajan ja työpäivän va- osuus oli suurinta. Jokaisessa ammatti- paa-ajan välisiä aktiivisuuseroja testat- ryhmässä noin 40 prosenttia henkilöistä tiin käyttäen sekamalleja. Kaikki mallit oli ylipainoisia ja 30 prosenttia ei sairas- vakioitiin iällä, sukupuolella ja liikemit- tanut kroonisia sairauksia (Taulukko 1). tarin pitoajalla, sillä ammattiryhmät ei- Kuvio 1 kertoo fyysisen aktiivisuu- vät eronneet painoindeksin, maksimaa- den tuloksista kaikki mittauspäivät mu- lisen kävelynopeuden tai sairauksien kaan lukien. Ylemmät toimihenkilöt ja suhteen. Tilastolliset analyysit tehtiin toimihenkilöt istuivat tilastollisesti mer- käyttäen SAS-ohjelmaa (Versio 9.4, SAS kitsevästi enemmän kuin työntekijät. Institute Inc., Cary, North Carolina). He myös seisovat vähemmän ja liikkuvat kevyemmin kuin työntekijät. Lisäk- si ylempien toimihenkilöiden reippaa- Tulokset seen aktiivisuuteen käytetty aika oli vä- Tutkittavien keski-ikä oli 62,8 (keskiha- häisempää kuin työntekijöillä. jonta 0,9) vuotta, ja heistä 83 prosent- Taulukossa 2 esitetään tulokset erik- tia oli naisia. Tutkittavista 35 prosent- seen työ- ja vapaapäivinä. Toimihenki- tia kuului ylempiin toimihenkilöihin, 34 löryhmiin kuuluvat istuivat työpäivi- prosenttia toimihenkilöihin ja 31 pro- nä enemmän (10,21 tuntia/päivä, 95 % senttia työntekijöihin. Tutkittavien ikä LV 9,81–10,61 ja 9,87 tuntia/päivä, 95 %

Taulukko 1. Tutkimukseen osallistuvien taustatiedot ammattiryhmittäin (n=276) .

Ylemmät Toimihenkilöt Työntekijät P-arvo toimihenkilöt (n=93) (n=86) (n=97) % % % Keski-ikä (keskihajonta), vuotta 62,9 (0,90) 62,8 (0,78) 62,7 (1,09) 0,3561 Naiset 75 91 83 0,0125 Painoindeksi 0,7441 Normaali* 41 46 37 Ylipainoinen 44 38 41 Lihava 11 14 19 Kroonisten sairauksien lukumäärä 0,7242 0 29 29 31 1 28 29 30 >1 30 32 22 Maksimaalinen kävelynopeus 1,68 (0,30) 1,69 (0,31) 1,65 (0,30) 0,6320 (keskihajonta), m/s

Ylemmät toimihenkilöt (esim . opettajat, lääkärit), toimihenkilöt (esim . sairaanhoitajat), työntekijät (esim . palveluja myyntityöntekijät) . *Sisältää alipainoiset

184 4 Elämänehtojen eriarvoisuus Kuvio 1. Fyysinen aktiivisuus kaikille päiville eri ammattiryhmissä . Tulokset vakioitu iällä, sukupuolella ja liikemittarin pitoajalla .

Reipas aktiivisuus Työntekijät

Toimihenkilöt Kevyt aktiivisuus Ylemmät toimihenkilöt

Seisominen

Istuminen

0 2 4 6 8 10 Tuntia/päivä

Taulukko 2. Fyysinen aktiivisuus ammattiryhmittäin työ- ja vapaapäivinä .

Työpäivä (sisältää P-arvo Vapaapäivä työajan ja vapaa- työpäivä (tuntia/päivä) ajan) (tuntia/päivä) P-arvo P-arvo vs . vapaa- KA 95 % LV KA 95 % LV päivä Istuminen Ylemmät toimihenkilöt 10,21 9,81 10,61 <,0001 9,07 8,73 9,40 0,2576 0,0118 Toimihenkilöt 9,87 9,43 10,31 <,0001 8,99 8,62 9,37 0,4058 0,3790 Työntekijät 8,20 7, 7 6 8,63 ref . 8,80 8,42 9,17 ref . 0,0001 Pitkittynyt istuminen (>30min kerrallaan) Ylemmät toimihenkilöt 4,46 4,08 4,83 <,0001 4,33 3,93 4,74 0,5865 0,1864 Toimihenkilöt 3,69 3,28 4,10 0,0003 4,13 3,68 4,58 0,8593 0,0006 Työntekijät 2,74 2,32 3,15 ref . 4,18 3,72 4,63 ref . <,0001 Seisominen Ylemmät toimihenkilöt 2,93 2,65 3,21 <,0001 2,60 2,39 2,81 0,1806 0,8151 Toimihenkilöt 3,12 2,80 3,43 0,0003 2,63 2,39 2,86 0,2310 0,1580 Työntekijät 3,85 3,53 4,16 ref . 2,81 2,57 3,04 ref . 0,0002 Kevyt aktiivisuus Ylemmät toimihenkilöt 1,21 1,08 1,33 <,0001 1,38 1,27 1,49 0,0650 <,0001 Toimihenkilöt 1,26 1,12 1,40 <,0001 1,42 1,29 1,54 0,1627 <,0001 Työntekijät 2,01 1,87 2,14 ref . 1,52 1,40 1,65 ref . 0,0159 Reipas aktiivisuus Ylemmät toimihenkilöt 1,21 1,10 1,31 0,0002 1,20 1,09 1,32 0,3434 0,1518 Toimihenkilöt 1,30 1,18 1,41 0,0094 1,25 1,11 1,38 0,1476 0,3993 Työntekijät 1,49 1,38 1,61 ref . 1,13 0,99 1,26 ref . 0,0115

Mallit vakioitu iällä, sukupuolella ja liikemittarin pitoajalla . Ylemmät toimihenkilöt (esim . opettajat, lääkärit), toimihenkilöt (esim . sairaanhoitajat), työntekijät (esim . palveluja myyntityöntekijät) . KA=keskiarvo, LV=luottamusväli

Ammattiryhmien väliset erot liikemittarilla mitattuna ikääntyneillä työntekijöillä 185 Taulukko 3. Fyysinen aktiivisuus ammattiryhmittäin työpäivän työ- ja vapaa-aikana .

Työpäivän vapaa-aika P-arvo Työpäivän työaika (sisältää ajan ennen työ- (minuuttia) töitä ja töiden jälkeen) aika P-arvo P-arvo (minuuttia) vs . vapaa- KA 95 % LV KA 95 % LV aika Pitoaika Ylemmät 406 388 423 0,0001 492 472 513 0,7336 <,0001 toimihenkilöt Toimihenkilöt 440 421 459 0,2825 489 466 5 11 0,9619 0,0132 Työntekijät 453 434 471 ref . 488 466 510 ref . 0,0609 Istuminen Ylemmät 299 280 318 <,0001 310 297 322 0,2598 0,1292 toimihenkilöt Toimihenkilöt 283 263 304 <,0001 309 295 322 0,2933 0,7640 Työntekijät 189 169 210 ref . 300 287 313 ref . <,0001 Pitkittynyt istuminen (>30min kerrallaan) Ylemmät 120 105 135 <,0001 138 122 154 0,2694 0,9308 toimihenkilöt Toimihenkilöt 87 71 103 <,0001 136 118 153 0,3436 0,0002 Työntekijät 38 22 53 ref . 125 108 143 ref . <,0001 Seisominen Ylemmät 88 74 103 <,0001 90 82 97 0,1886 0,1772 toimihenkilöt Toimihenkilöt 98 82 113 0,0003 89 80 97 0,1398 0,0064 Työntekijät 133 118 148 ref . 97 88 105 ref . <,0001 Kevyt aktiivisuus Ylemmät <,0001 27 20 33 45 41 49 0,0638 <,0001 toimihenkilöt Toimihenkilöt 29 23 36 <,0001 45 41 50 0,0942 <,0001 Työntekijät 71 65 77 ref . 50 46 54 ref . <,0001 Reipas aktiivisuus Ylemmät 29 25 33 <,0001 44 39 48 0,4518 <,0001 toimihenkilöt Toimihenkilöt 32 28 36 <,0001 45 40 50 0,2766 0,0002 Työntekijät 49 45 53 ref . 41 36 46 ref . 0,0006

186 4 Elämänehtojen eriarvoisuus LV 9,43–10,31) kuin työntekijät (8,20 le työajan aktiivisuutta karttui huomat- tuntia/päivä, 95 % LV 7,76–8,63). Pitkit- tavasti vähemmän (30 min kevyttä ja 30 tynyttä istumista kertyi työpäivinä sitä min reipasta). Työpäivän vapaa-ajalla ei enemmän mitä korkeampi ammattiryh- havaittu ammattiryhmien välisiä aktii- mä oli: ylemmät toimihenkilöt 4,46 tun- visuuseroja. tia/päivä (95 % LV 4,08–4,83), toimihen- Työntekijät istuivat työpäivän va- kilöt 3,69 tuntia/päivä (95 % LV 3,28– paa-aikana pari tuntia enemmän kuin 4,10), ja työntekijät 2,74 tuntia/päivä työaikana, vaikka työpäivänä työaikaa (95 % LV 2,32–3,15). Lisäksi seisomis- ja vapaa-aikaa oli saman verran (Tau- ta, kevyttä ja reipasta aktiivisuutta ker- lukko 3). Erityisesti pitkittynyttä istu- tyi työpäivinä toimihenkilöryhmiin kuu- mista kertyi työntekijöillä huomattavas- luville vähemmän kuin työntekijöille. ti enemmän vapaa-aikana kuin työaika- Vapaapäivinä ammattiryhmien välillä ei na (125 min vs. 38 min, p<,0001). Myös ollut aktiivisuuseroja. Vapaapäivän ak- toimihenkilöillä pitkittynyttä istumis- tiivisuus oli työntekijöillä matalampaa, ta kertyi huomattavasti enemmän työ- mutta ylemmillä toimihenkilöillä kor- päivän vapaa-aikana kuin työaikana keampaa kuin työpäivänä. (136 min vs. 87 min, p=0,0002). Kevyttä Taulukossa 3 tarkastellaan työpäivän ja reipasta aktiivisuutta oli toimihenki- työajan ja vapaa-ajan aktiivisuutta am- löryhmiin kuuluvilla enemmän, mutta mattiryhmittäin. Työaika oli ylemmillä työntekijöillä vähemmän työpäivän va- toimihenkilöillä keskimäärin 50 minuut- paa-aikana kuin työaikana. tia lyhyempi kuin työntekijöillä (406 vs. 453 min, p=0,0001), mutta työpäivän va- Pohdinta ja johtopäätökset paa-ajan pituudessa ei ollut ammattiryh- mäeroja. Toimihenkilöryhmiin kuuluvil- Vähäinen liikunta ja muut epäterveel- la työpäivän vapaa-aika oli 50–90 mi- liset elämäntavat kasautuvat alempiin nuuttia pidempi kuin työaika. Työaikana sosioekonomisiin ryhmiin, jonka vuok- toimihenkilöryhmiin kuuluvat istuivat si terveiden elintapojen edistäminen ja keskimäärin viisi tuntia, kun taas työn- liikunnan lisääminen voisivat auttaa ka- tekijät istuivat työajallaan keskimäärin ventamaan terveyseroja (Stringhini ym. kolme tuntia. Pitkittynyttä istumista (yli 2010; Coenen ym. 2018). Liikunnan ja 30 minuutin istumisjaksot) kertyi työ- sosioekonomisen aseman yhteys ei kui- aikana ylemmille toimihenkilöille 120 tenkaan ole yksinkertainen, sillä kysely- minuuttia (95 % LV 105–135), toimihen- tutkimusten perusteella korkean sosio- kilöille 87 minuuttia (95 % LV 71–103) ja ekonomisen aseman on havaittu olevan työntekijöille 38 minuuttia (95 % LV 22– yhteydessä korkeampaan vapaa-ajan 53). Työaikana työntekijöille kertyi ke- aktiivisuuteen, kun taas matalan sosio- vyttä aktiivisuutta keskimäärin 71 mi- ekonomisen aseman on havaittu olevan nuuttia (95 % LV 65–77) ja reipasta ak- yhteydessä korkeampaan työhön liitty- tiivisuutta 49 minuuttia (95 % LV 45–53), vään liikuntaan (Beenackers ym. 2012; kun taas toimihenkilöryhmiin kuuluvil- Stalsberg & Pedersen 2018). Uudet lii-

Ammattiryhmien väliset erot liikemittarilla mitattuna ikääntyneillä työntekijöillä 187 kemittaritutkimukset ovat vahvistaneet teissa suunnitelmalliseen vapaa-ajan lii- kyselytutkimusten tuloksia osoittamal- kunnan harrastamiseen ei ehkä tunneta la, että alemmassa ammattiasemas- olevan tarvetta, koska työ itsessään on sa olevilla on korkeampi kokonais- ja aktiivista, tai esteenä saattaa olla ras- työajan aktiivisuus kuin korkeammas- kaan työn aiheuttama väsymys, jolloin sa ammattiasemassa olevilla (Pulakka vapaa-aikaa käytetään ennemmin työs- ym. 2018; Pulakka ym. 2019; Kurita ym. tä palautumiseen (Bláfoss ym. 2019). 2019). Tämä reisimittarilla toteutettu tut- Näin ollen vapaa-ajan aktiivisuutta kimus vahvistaa edellisiä liikemittaritut- tukevien interventioiden tulisi olla mah- kimusten tuloksia työajan aktiivisuus dollisimman räätälöityjä ja ottaa huo- eroista: mitä korkeampi ammattiasema, mioon kohdejoukon työajan aktiivisuus, sitä enemmän istumista ja vähemmän vapaa-ajan liikuntatavat ja -mahdolli- aktiivisuutta työajalla kertyi. suudet ja myös varallisuus (Stringhini Liikemittaritutkimuksissa ei ole ha- ym. 2010; Stalsberg & Pedersen 2018). vaittu vapaa-ajan aktiivisuuseroja am- Lisää tutkimustietoa tarvitaan siitä, mattiryhmien välillä. Nämä löydökset minkälainen interventio toisi mahdol- ovat osin yllättäviä, sillä aikaisempien lisimman pitkäaikaisia tuloksia, sillä täl- kyselytutkimusten mukaan ylemmäs- lä ikäryhmällä terveyden ja toimintaky- sä sosioekonomisessa asemassa olevat vyn säilyttäminen, esimerkiksi työurien liikkuvat vapaa-ajallaan enemmän kuin pidentämisen kannalta, on erityisen tär- alemmassa sosioekonomisessa asemas- keää. Vapaa-ajan liikuntatapojen, sekä sa olevat (esim. Beenackers ym. 2012). liikuntaharrastusten että arkiliikunnan, Kyselytutkimuksilla ei kuitenkaan pys- esimerkiksi aktiivisten kulkumuotojen tytä määrittämään päivän kokonaisak- (Pulakka ym. 2020), edistäminen työ tiivisuutta, vaan usein ne perustuvat uran aikana on tärkeää myös siksi, että reippaan ja rasittavan vapaa-ajalla teh- keski-iän liikuntatavat kantavat mah- tävän liikunnan itsearviointiin ja siksi dollisesti eläkeikään asti (esim. Barnett, vertailu liikemittareilla mitattuun aktii- Guell & Ogilvie 2012). visuuteen on haastavaa. Tämän tutkimuksen tulokset osoitta- Huolestuttavaa on, että vaikka am- vat, että erityisesti toimihenkilöryhmiin mattiryhmien välisiä eroja vapaa-ajan kuuluvat istuivat jopa 10 tuntia työpäivi- aktiivisuuden määrissä ei tässäkään nään ja siitä ajasta pitkien istumisjak- tutkimuksessa löydetty, työntekijäam- sojen kokonaispituus oli nelisen tuntia mateissa aktiivisuuden määrä oli kor- päivässä. Tämä on hyvin huolestuttavaa, keampi työaikana kuin vapaa-aikana, sillä tutkimuksissa on löydetty vahvaa jolloin terveyttä edistävää liikuntaa oli- näyttöä runsaan istumisen ja muun pai- si mahdollista harrastaa. Ylemmissä am- kallaanolon yhteydestä kuolleisuuteen, mattiluokissa olevat saattavat harras- sydän- ja verisuonisairauksiin, tyypin taa suunnitelmallista vapaa-ajan liikun- 2 diabetekseen sekä metaboliseen oi- taa, joka on helpommin raportoitavissa reyhtymään muun fyysisen aktiivisuu- kyselytutkimuksissa. Työntekijäamma- den määrästä riippumatta. Lisäksi kir-

188 4 Elämänehtojen eriarvoisuus jallisuudessa on kohtalaista näyttöä is- käaikaisessa seurannassa merkitsevää tumisen yhteydestä esimerkiksi syöpien paikallaanolon vähentymistä (Shrestra ilmaantuvuuteen (Patterson ym. 2018; & Grgic ym. 2018). Interventioiden suun- de Rezende ym. 2014). Pitkien paikal- taamista etenkin ikääntyneille työnteki- laanolojaksojen korvaamisen lyhyillä jöille puoltaa tieto, että sairauksien vai- jaksoilla on havaittu olevan yhteydes- kutukset työ- ja toimintakykyyn ovat sä lihavuuden indikaattoreihin (Gupta suuremmat ikääntyvillä kuin nuorilla ym. 2016). (Bloom ym. 2015). Siksi tässä ikäryh- Riippumatta istumisajan pituudesta mässä on oletettavaa, että myös istumis- istumisjaksojen tauottamisella on ha- ta vähentävien interventioiden poten vaittu olevan edullinen yhteys aineen- tiaaliset hyödyt kasvavat. On kuitenkin vaihduntasairauksien indikaattoreihin, muistettava, että istumisen tauottamisel- kuten pienempään vyötärön ympäryk- la tai korvaamisella seisomisella mini- seen, matalampaan painoindeksiin sekä moidaan istumisen terveyshaitat, mutta parempiin rasva- ja verensokeriarvoi- ei vielä saavuteta reippaamman aktiivi- hin (Dunstan ym. 2012; Healy ym. 2008). suuden tuomia terveyshyötyjä (Stama- Aikaisemmat interventiotutkimukset takis ym. 2019). osoittavat, että esimerkiksi työpaikan Tässä tutkimuksessa työntekijöil- korkeussäädettävillä sähköpöydillä le kertyi työaikana muita ammattiryh- voidaan merkittästi vähentää työaikai- miä enemmän kevyttä ja reipasta fyy- sen istumisen lisäksi myös koko päi- sistä aktiivisuutta. Työntekijäammateis- vän paikallaanolon määrää (Shrestha sa kokonaisaktiivisuus oli siten muita ym. 2018). Työpaikoilla toteutettu satun- ammattiryhmiä suurempaa työpäivinä, naistettu kontrolloitu tutkimus osoitti, muttei vapaapäivinä. Vaikka tulos itses- että sekä yksilöön, työyhteisöön että sään on positiivinen, tutkimukset ovat työympäristöön kohdennettu interven- osoittaneet, että työperäinen fyysinen tio vähensi istumiseen käytettyä aikaa aktiivisuus ei välttämättä edistä terveyt- lyhyellä ja pitkällä aikavälillä (Healy tä (Holtermann & Krause 2017; Coenen ym. 2016). Työpaikkainterventioita suun- ym. 2018). Monet fyysistä työtä tekevät niteltaessa onkin huomioitava, että pel- ovat aktiivisia suuren osan työpäivis- kästään yksilön ohjauksella ei saada ai- tään, mutta heillä on silti suhteellisen kaan pysyvää muutosta, sillä yhteisön huono terveystilanne istumatyötä teke- toimintatavat ja yleiset asenteet voivat viin verrattuna. Vapaa-ajan fyysinen ak- vaikuttaa työpaikalla toimimiseen. Täl- tiivisuus sisältää dynaamisia liikkeitä laiset monialaiset interventiot vaativat intensiteettitasolla, jonka tiedetään pa- kuitenkin yhteistyötä työnantajan ja rantavan kestävyyttä ja aineenvaihdun- työterveyshuollon kanssa, jolloin huo- taa. Lisäksi vapaa-ajan aktiivisuudesta mioidaan työn vaatimukset sekä työn- palautumiseen jää työssäliikkumista ly- tekijöiden terveydentila. hemmän kestonsa vuoksi yleensä riittä- Vapaa-aikaan kohdistuvilla interven västi aikaa. Työssä puolestaan aktiivi- tioilla ei puolestaan ole saatu aikaan pit- suus on usein staattista, monotonista tai

Ammattiryhmien väliset erot liikemittarilla mitattuna ikääntyneillä työntekijöillä 189 se sisältää raskaita nostoja, usein huo- kiinnitettävällä liikemittarilla on mah- noissa asennoissa. Lisäksi työajan ak- dollista tutkia tarkemmin erityisesti pai- tiivisuus on useimmiten pitkäkestoista, kallaanoloa, koska mittari erottaa istu- jolloin palautumiselle ei ole riittävästi misen seisomisesta. aikaa. Näiden piirteiden vuoksi työpe- Reippaan fyysisen aktiivisuuden räisellä aktiivisuudella on havaittu ole- määrä oli tässä tutkimuksessa huo- van terveydellisiä haittoja, kuten vuoro- mattavasti korkeampi kuin aiemmissa kauden syke- ja verenpainetason nousu tutkimuksissa, joissa on pääosin käy- sekä pitkäkestoinen tulehdustila (Hol- tetty lantiolla pidettäviä liikemittarei- termann ym. 2018). ta (esim. Husu ym. 2018). Reiteen kiin- Tämän tutkimuksen tulokset kerto- nitettävillä liikemittareilla voidaan tun- vat, että työntekijäammateissa työajal- nistaa alaraajojen liike, kuten pyöräily, la kyllä istutaan, mutta yli 30 minuutin mahdollisesti paremmin kuin lantiolla istumisjaksojen pituus on keskimäärin pidettävillä mittareilla (Schneller ym. vain 38 minuuttia, minkä voidaan aja- 2015), mikä saattaa selittää eroja reip- tella olevan liian vähän palautumisen paan aktiivisuuden määrissä tutkimus- kannalta. Työaikaan suunnattuja liikun- ten välillä. Tässä tutkimuksessa saadut tainterventioita suunniteltaessa tulisikin fyysisen aktiivisuuden ja paikallaan- ottaa huomioon, että työssään jo paljon olon määrät olivat samansuuntaisia ai- liikkuvien kohdalla työajan aktiivisuu- emman tanskalaisen tutkimuksen kans- den lisäämisen sijaan olisi hyvä panos- sa, jossa osallistujat olivat myös yli taa työn muokkaamiseen, kuten esimer- 60-vuotiaita (Johansson ym. 2019). Li- kiksi ergonomian parantamiseen sekä säksi useampi mittauspäivä olisi voinut työkuormituksen tauottamiseen. Työn antaa tarkemman kuvan työpäivien ak- kuormittavuuden vähentyessä työnteki- tiivisuuden määrästä, koska työpäivän jät jaksaisivat paremmin harrastaa kun- fyysisen aktiivisuuden ja paikallaanolon toa kohottavaa liikuntaa. Hyvä kunto määrittämiseksi luotettavasti on ehdo- suojaa sairauksilta, ehkäisee onnetto- tettu useampaa kuin kahta päivää (Pe- muuksilta ja ylläpitää työkykyä (Ken- dersen ym. 2016). ny ym. 2008). Tutkimus on poikkileikkaustutki- mus, jonka tutkimusjoukko koostuu pääasiassa naisista ja aineisto on mel- Vahvuudet ja heikkoudet ko pieni ammattiryhmien väliseen ver- Tämän tutkimuksen vahvuudet ovat rei- tailuun. Tutkimukseen osallistujat olivat teen kiinnitetyllä liikemittarilla tehdyt verrattain terveitä ja toimintakykyisiä mittaukset niin työ- kuin vapaapäivien henkilöitä, jotka ovat pystyneet jatka- aikana eri ammattiryhmissä olevilla maan työuraansa ikäperusteiseen eläke- ikääntyneillä työntekijöillä. Päiväkirjo- ikään asti. Ammattiryhmien välillä ei ol- jen avulla pystyimme vertailemaan ak- lut eroja painoindeksin, sairauksien tai tiivisuutta luotettavasti myös työpäivän toimintakyvyn suhteen, joten nämä te- työajan ja vapaa-ajan välillä. Reiteen kijät eivät selitä löydettyjä aktiivisuus

190 4 Elämänehtojen eriarvoisuus eroja. Jatkossa tulisi tutkia tarkemmin Lähteet työajan aktiivisuuden yhteyksiä terveys- Barnett I ., Guell C . & Ogilvie, D . 2012 . The expe- vasteisiin pitkittäistutkimusten avulla. rience of physical activity and the transition to retirement: a systematic review and integrative synthesis of qualitative and quantitative evi- Johtopäätökset dence . IJBNPA 9 (97) . Beenackers, M . A . Kamphuis, C . B . M ,. Giskes, Tämän tutkimuksen tulosten perusteel- K ., Burg J ., Kunst A . E . & van Lenthe F . J . 2012 . la ammattiryhmien väliset erot ikään- Socioeconomic inequalities in occupational, leisure-time, and transport related physical tyneillä työntekijöillä näkyvät työajan, activity among European adults: a systematic mutta eivät vapaa-ajan aktiivisuudes- review . Int J Behav Nutr Phys Act 9 (116) . sa. Tutkimustuloksia voidaan hyödyntää Bláfoss, R . Micheletti, J ., Sundstrup, E ., Jakob- interventioiden suunnitellussa: toimi- sen, MD, Bay, H . & Andersen LL . ym . 2019 . Is fatigue after work a barrier for leisure-time henkilöihin kohdistuvien interventioi- physical activity? Cross-sectional study among den tulisi keskittyä enemmän istumi- 10,000 adults from the general working population . Scand J Public Healht 47 (3), 383–391 . sen vähentämiseen, kun taas työnteki- jäammateissa tulisi kiinnittää huomiota Bloom, D . E ., Chatterij, S ., Kowal, P ., Lloyd-Sher- lock, P ., McKee, M ., Rechel, B . Rosenberg, L . & työn kuormittavuuden vähentämiseen Smith JP . 2015 . Macroeconomic implications of sekä fyysisen kunnon kohentamiseen population ageing and selected policy responses . Lancet 385, 649–657 . vapaa-ajan liikunnan keinoin. Coenen, P . Huysmans, M ,. Holtermann, A ., Krause, N ., van Mechelen, W ., Straker, L . & van der Beek, AJ . 2018 . Do highly physically active workers die early? A systematic review with meta-analysis . British Journal of Sports Medi- cine 52, 1320–1326 . Dunstan, D . Kingwell, B ., Larsen, R ., Healy, GN, Cerin, E ., Hamilton, MT, Shaw, JE, Bertovic, DA, Zimmet, JS & Owen, N . 2012 . Breaking up prolonged sitting reduces postprandial glucose and insulin responses . Diabetes Care 35 (5), 976–83 . Gupta, N . Heiden, M ., Aadahl, M ., Korshøj, M ., Birk Jørgensen, M . & Holtermann A . 2016 . What Is the Effect on Obesity Indicators from Replacing Prolonged Sedentary Time with Brief Sedentary Bouts, Standing and Different Types of Physical Activity during Working Days (DEDI- PAC)? A Cross-Sectional Accelerometer-Based Study among Blue-Collar Workers . PLoS ONE 11(5) . Guralnik, J . Simonsick, E, Ferrucci, L, Glynn, R . J ., Bergman, R . F ., Blazer D . G ., Scherr, P .A . & Wallace R . B . 1994 . A Short Physical Perfor- mance Battery assessing lower extremity function: association with self-reported disability and prediction of mortality and nursing home admission . J Gerontol 49 (2), M85–M94 .

Ammattiryhmien väliset erot liikemittarilla mitattuna ikääntyneillä työntekijöillä 191 Harvey, J . Chastin, S . & Skelton, D . 2013 . Preva- Finnish Retirement and Aging (FIREA) study . J lence of Sedentary Behavior in Older Adults: A Epidemiol Community Health 72 (8), 695–701 . Systematic Review . Int . J . Environ . Res . Public O’Donoghue, G .,Kennedy, A ., Puggina, A ., Alek - Health 10, 6645–6661 . sovska, K ,. Buck, C ., Burns, C ,. Cardon, G ,. Carlin Healy, G . Dunstan, D . Salmon, J ., Cerin, E ., A ., Ciarapica, D . Colotto, M ., Condello, G ., Cop- Shaw J . E ,. Zimmet, P . Z ., Owen N . 2008 . Breaks pinger, T ., Cortis, C ,. D’Haese, S ., De Craemer, in sedentary time: Beneficial associations with M ., Di Blasio, A ., Hansen, S ,. Iacoviello, L ., Issar- metabolic risk . Diabetes Care 31 (4), 661–6 . tel, J ., Izzicupo, P ., Jaeschke, L ., Kanning, M ,. Ling, F ., Luzak, A ,. Napolitano, G ., Nazare, J-A ,. Healy, G . Eakin, E ., Owen, N ., Moodie, M ., Wink- Perchoux, C ., Pesce, C ., Pischon, T ., Polito, A ., ler, E ., Fjeldsoe, B . S ., Wiesner, G ., Willenberg, Sannella, A ., Schulz, H ., Simon, C ., Sohun, R ,. L . & Dunstan D . N . 2016 . A Cluster Randomized Steinbrecher, A ., Schlicht, W ., MacDonncha, C ., Controlled Trial to Reduce Office Workers’ Sit- Capranica, L . & Boccia, S . 2018 . Socio-economic ting Time: Effect on Activity Outcomes . Med Sci determinants of physical activity across the life Sports Exerc 48 (9), 1787–97 . Holtermann, A ., course: A ”Determinants of Diet and Physical Schellewald, V ., Mathiassen, S ., Gupta, N ., Pin- activity” (DEDIPAC) umbrella literature review . der, A ,. Punakallio, A ., Bo Veierstad, K ., Weber, PLoS ONE 13 (1) . B ,. Takala E-P ., Draicchio, F ., Enquist, H . Desbros- ses, K ,. Garcia-Sanz, M . P ., Malińska, M ., Villar, Parry, S . & Straker, L . 2013 .The Contribution of M ., Wichtl, M . Strebl, M . Forsman, M ., Lusa, office work to sedentary behaviour associated S ,. Tok, T ., Hendriksen, P . & Ellegast, R . 2017 . A risk . BMC Public Health 13 (296) . practical guidance for assessments of sedentary Patterson, R . McNamara, E ,. Tainio M ., de Sá behavior at work: A PEROSH initiative . Applied T . H ., Smith, A . D ., Sharp, S . J ., Edwards, P ., Erconomics 63, 41–52 . Woodstock, J ., Brage, S . & Wijndaele, K . 2018 . Holtermann, A . Krause, N . van der Beek, A . & Sedentary behaviour and risk of all-cause, car- Straker, L . 2018 . The physical activity paradox: diovascular and cancer mortality, and incident six reasons why occupational physical activity type 2 diabetes: a systematic review and dose (OPA) does not confer the cardiovascular health response meta-analysis . European Journal of benefits that leisure time physical activity does . Epidemiology 33 (9), 811–829 . Br J Sports Med 52 (3), 149–150 . Pedersen, E . Danquah, I . Petersen, C . & Tolstrup, Johansson, M . Korshøj, M ., Schnohr, P ., Marott, J . 2016 . Intra-individual variability in day-to-day J . L ., Bossano Prescott, E . I . Karen Søgaard and month-to-month measurements of physical & Holtermann A . 2019 . Time spent cycling, activity and sedentary behavior at work and in walking, running, standing and sedentary: a leisure-time among Danish adults . BMC Public cross-sectional analysis of accelerometer-data Health 16 (1222) . from 1670 adults in the Copenhagen City Heart Pulakka, A . Stenholm, S . Bosma H ,. Savelberg, Study . BMC Public Health 19 (1370) .Kenny, G . H ., Stehouwer, C . D . A ,. van der Kallen, C . H . J ., Yardley, J . Martineau, L . & Jay, O . 2008 . Physical Dagnelie, P ., Sep, S . & Koster, A . 2018 . Associa- work capacity in older adults: implications for tion Between Employment Status and Objecti- the aging workers . Am J Ind Med 51 (8), 610–25 . vely Measured Physical Activity and Sedentary Kurita, S . Shibata, A . Ishii, K . Koohsari, M . Behaviors – The Maastricht Study . Journal of Owen, N . & Oka, K . 2019 . Patterns of objectively Occupational and Environmental Medicine 60 assessed sedentary time and physical activity (4), 309–315 . among Japanese workers: a cross-sectional Pulakka, A . Leskinen, T . Koster, A ., Pentti, J ., observational study . BMJ Open 9: e021690 . Vahtera, J . & Stenholm, S . 2019 . Daily physical Lehne, G . & Bolte, G . 2019 . Socioeconomic sta- activity patterns among ageing workers: the tus and change in sports activity among midd- Finnish Retirement and Aging Study (FIREA) . le-aged and older men and women: evidence Occupational and Environmental Medicine 76 from German Ageing Survey . Journal of Public (1), 33–39 . Health 41 (4), 689–699 . Pulakka, A . Leskinen, T ., Suorsa, K ., Pentti, J ., Leskinen, T ., Pulakka, A, Heinonen, O . J ., Pentti Halonen, J . I ., Vahtera, J . & Stenholm, S . 2020 . J ., Kivimäki M ,. Vahtera, J . & Stenholm, S ,. Physical activity across retirement transition 2018 . Changes in non-occupational sedentary by occupation and mode of commute . Med Sci behaviours across the retirement transition: the Sports Exerc March 2020 .

192 4 Elämänehtojen eriarvoisuus de Rezende, L . Rodrigues Lopes, M . Rey-Lopez, settings: comparison with video analysis . Ergo- J . Matsudo, V . & Luiz Odo, C . 2014 . Sedentary nomics 58, 953–965 . Behavior and Health Outcomes: An Overview of Stringhini, S . Sabia, S ., Shipley, M ., Brunner, E ., Systematic Reviews . PLoS ONE 9 (8), e105620 . Nabi, H ., Kivimäki, M . & Singh-Manoux, A . 2010 . Robroek, S . Reeuwijk, K . Hilllier, F . Bambra, C . Association of socioeconomic position with van Rijn, R . & Burdorf, A . 2013 . The contribu- health behaviors and mortality . JAMA 303 (12), tion of owerweight, obesity and lack of phy- 1159–1166 . sical activity to exit from paid employment: a Teräs, T . Rovio, S ., Spira, A ., Myllyntausta, S:, meta-analysis . Scand J Work Environ Health 39 Pulakka, A ., Vahtera, J ., Stenholm, S . 2020 . (3), 233–240 . Associations of accelerometer-based sleep Schneller, M . Pedersen, M . Gupta, N . Aadahl, M . duration and self-reported sleep difficulties with & Holtermann, A . 2015 . Validation of five mini- cognitive function in late mid-life: the Finnish mally obstructive methods to estimate physical Retirement and Aging Study . Sleep Medicine activity energy expenditure in young adults 68, 42–49 . in semi-standardized settings . Sensors 15 (3), Welk, G . & Kim, Y . 2015 . The Context of Physical 6133–6151 . Activity in Representative Sample of Adults . Schrack, J . Cooper, R ., Koster A ., Shiroma, E . Med Sci Sports Exerc 47 (10), 2102–2110 . J ., Murabito, J . M ., Rejeski, W . J ., Ferrucci, L . & Husu, P . Sievänen, H . & Tokola, H ., Suni, J ., Harris, T . B . 2016 . Assessing Daily Physical Acti- Vähä-Ypyä, H ., Mänttäri, A . & Vasankari, T . 2018 . vity in Older Adults: Unravelin the Complexity Suomalaisten objektiivisesti mitattu fyysinen of Monitor, Measures and Methods . Journals aktiivisuus, paikallaanolo ja fyysinen kunto . of Gerontology: Medical Sciences 2016, 71 Helsinki: Opetus- ja kulttuuriministeriö . Julkai- (8):1039–1048 . suja 2018:30 Shrestha, N, Grgic J ., Wiesner G ,. Parker, A ., Koponen, P . Borodulin, K . Lundqvist, A . Sääks- Podnar, H ,. Bennie, J . A ,. Biddle, S . J . H . & Pedi- järvi, K . & Koskinen, S . (toim .) 2018 . Terveys, toi- sic, Z . 2018 . Effectiveness of interventions for mintakyky ja hyvinvointi Suomessa . Finterveys reducing non-occupational sedentary behaviour 2017 -tutkimus . Helsinki: Terveyden ja hyvinvoin- in adults and older adults: a systematic review nin laitos (THL) . Raportti 4/2018 . and meta-analysis . BJSM Online, 53,1206–1213 . Tilastokeskus 2010 . Verkkosivut . Saatavilla: Shrestha, N . Kukkonen-Harjula, K . Verbeek, J . https://www .tilastokeskus .fi/meta/luokitukset/ Ijaz, S . Hermans, V . & Pedisic, Z . 2018 . Workplace ammatti/001-2010/index .html . [Tarkistettu interventions for reducing sitting at work . 11 .9 .2019 .] Cochrane Database Syst Rev 12, CD010912 . UKK-instituutti 2019 . Vireyttä liikkumalla . Vii - Skotte, J . Korshoj, M . Kristiansen, J . Hanisch, koittainen liikkumisen suositus yli 65-vuotiaille . C . & Holtermann, A . 2014 Detection of physical Saatavilla: https://www .ukkinstituutti .fi/liikkumi- activity types using triaxial accelerometers . J sensuositus/yli-65-vuotiaiden-liikkumisen-suosi- Phys Act Health 11 (1), 76–84 . tus . [Tarkistettu 21 .4 .2020 .] Stamatakis, E . Ekelund, U . Ding, D . Hamer, M . Bauman, A . & Lee, I . M . 2019 . Is the time right for quantitative public health guidelines on sitting? A narrative review of sedentary behaviour research paradigms and findings . Br J Sports Med 53, 377–382 . Stalsberg, R . & Pedersen A . 2018 . Are differences in physical activity across socioecomonic groups associated with choice of physical activity variables to report? Int J Environ Res Public Health 15 (5), 922 . Stemland, I . Ingebrigtsen, J ., Christiansen C ., Jensen, B . R ., Hanisch, C ., Slotte, J . & Holter- mann, A . 2015 . Validity of the Acti4 method for detection of physical activity types in free-living

Ammattiryhmien väliset erot liikemittarilla mitattuna ikääntyneillä työntekijöillä 193 Suomen romanien vapaa-ajan liikunta. Sosioekonomisten ja koettujen vapaa-ajan liikuntaa rajoittavien tekijöiden yhteys Suomen romanien vapaa-ajan liikunnan harrastamattomuuteen.

SANNA NYKÄNEN1, HEINI WENNMAN2, RAIJA KORPELAINEN3, PÄIVI MAJANIEMI4 & HANNAMARIA KUUSIO5

Tiivistelmä

Suomen romanit ovat eriarvoisessa so- tuuriin identifioivia romaneja (n=344; sioekonomisessa asemassa valtaväes- miehiä n=134 ja naisia n=210). Aineis- 2 töön nähden. Eriarvoisuus vaikuttaa to analysoitiin ristiintaulukoimalla, χ keskeisesti romanien hyvinvointiin ja -testillä sekä logistisella regressioana- elintapoihin. Tämän tutkimuksen tavoit- lyysilla. Miesten ja naisten tulokset esi- teena oli selvittää Suomen romanien va- tetään erikseen vetosuhteina (OR) ja paa-ajan liikunnan harrastamattomuut- niiden 95 prosentin luottamusväleinä ta. Lisäksi tutkimme sosioekonomisten (95 % LV). ja koettujen vapaa-ajan liikuntaa rajoit- Tutkimukseen osallistuneista miehis- tavien tekijöiden yhteyttä vapaa-ajan lii- tä 46,7 prosenttia ja naisista 64,3 pro- kunnan harrastamattomuuteen. senttia ei harrastanut vapaa-ajan lii- Tämä tutkimus perustuu vuosina kuntaa. Miesten ja naisten kokemukset 2017–2018 kerättyyn Romanien hy- liikuntaa rajoittavista tekijöistä olivat vinvointitutkimus (Roosa) poikkileik- erilaisia. Sekä miesten että naisten ko- kaustutkimuksen aineistoon (n=365). kemia liikuntaa rajoittavia tekijöitä oli- Tutkimusaineisto on kerätty laajalla tai vat motivaation puute, väsymys ja mie- lyhyellä kyselylomakkeella, joko haas- liala. Miehet tunsivat lisäksi vapaa-ajan tatteluin tai tutkittavan itse täytettynä. liikkumista rajoittaviksi sairauden tai Aineisto rajattiin koskemaan Suomessa vamman, rahan sekä liikunnan ohjauk- asuvia, täysi-ikäisiä, itsensä romanikult- sen puutteen. Naiset kokivat rajoitteik-

1 Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL), Yhdenvertaisuus ja osallisuus -yksikkö 2 Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL), Kansanterveyden arviointi ja ennakointi -yksikkö 3 Oulun Diakonissalaitoksen säätiö sr, Oulun liikuntalääketieteellinen klinikka; Oulun yliopisto, Elinikäisen terveyden tutkimusyksikkö; Oulun yliopisto ja Oulun yliopistollinen sairaala, Medical Research Center Oulu (MRC) 4 Suomen Romaniyhdistys ry 5 Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL), Yhdenvertaisuus ja osallisuus -yksikkö

194 4 Elämänehtojen eriarvoisuus si liikuntataitojen sekä sopivan liikun- Suomen romanien asema taryhmän ja liikuntamuodon puutteen. Romanit ovat osa Suomen perinteistä Suomen romaneilla vapaa-ajan lii- kieli- ja kulttuurivähemmistöä jo 1500- kunnan harrastaminen on vähäistä ja luvulta lähtien. Tarkkaa lukua roma- vaatii konkreettisia toimenpiteitä. Sosio- niväestön määrästä ei ole. Romani- ekonominen eriarvoisuus ja erot mies- asian neuvottelukuntien (RONK) ar- ten ja naisten koetuissa vapaa-ajan lii- vioiden mukaan Suomessa asuu noin kunnan harrastamisen esteissä on huo- 10 000–12 000 romania, joista valtaosa mioitava romaneille kohdistetuissa asuu Etelä- ja Länsi-Suomen kaupun- liikunnan edistämisen toimenpiteissä. geissa. Lisäksi Ruotsissa asuu arvoilta 3 000 suomalaista romania. (Syrjä & Val- Avainsanat: Romanit, romaniväestö, takari 2008). Romanit ovat erottamaton vapaa-ajan liikunta, sosioekonominen osa monikulttuurista Suomea. asema, osallisuus, hyvinvointi, eriar- Romanikulttuuri on ihmissuhde- ja voisuus tapakulttuuria (Laiti 2008). Se rakentuu oman yhteisön, suvun ja perheen ympärille ja eroaa piirteiltään muiden Euroopan maiden romanikulttuureista. Suomessa romani-identiteetti pohjautuu pukeutumiseen ja tapakulttuuriin.

Suomen romanien vapaa-ajan liikunta 195 (Friman-Korpela 2014) Moraali- ja puh- ja instituutioiden (kuten työelämän ja taussäännöt määrittelevät romanikult- palveluiden) rakenteissa toistuvia välit- tuuria koskevia tapoja, jotka perustuvat tömästi tai välillisesti syrjiviä toiminta- vanhempien ihmisten kunnioittamiseen. tapoja ja prosesseja (Bailey ym. 2017). Sitä osoitetaan muun muassa kuuntele- Tämä näkyy Suomen romaniväestössä malla, puhuttelemalla sekä pukeutumal- erityisesti keskimääräistä heikompana la kunnioittavasti itseään vanhempia ih- kouluttautumisena, työllistymisenä ja misiä kohtaan. Romanikulttuuriin kuu- vähäosaisuutena valtaväestöön nähden luu myös häveliäisyyteen ja puhtauteen (Weiste-Paakkanen ym. 2018). Syrjinnäl- liittyviä tapoja, jotka juontuvat vaelta- lä tarkoitetaan henkilön tai ryhmän eri- van kansan perinteistä. Puhtaussään- arvoista kohtelua jonkin henkilökohtai- töjen noudattaminen sekä perinteinen sen ominaisuuden perusteella. Syrjintä pukeutuminen ovat ilmaisu identifioi- on kielletty Suomen perustuslaissa. (Oi- tumisesta ja sitoutumisesta romanikult- keusministeriö 2019) Vähemmistöval- tuuriin. Perinteinen pukeutuminen on tuutetun tekemän selvityksen mukaan näkyvä ilmaus kulttuuriin sitoutumises- lähes 70 prosenttia haastatelluista roma- ta, mutta myös ei-perinteisesti pukeutu- neista kertoi kokeneensa syrjintää jolla- vat romanit voivat elää romaneiden ta- kin elämän alueella viimeisen vuoden pakulttuuria. Romanien asema perin- aikana (Vähemmistövaltuutettu 2014). teisenä, kansallisena vähemmistönä on Eriarvoisuus ja syrjinnän kokemukset turvattu perustuslain 17 §:n 3 momen- heikentävät yksilön sosioekonomista tin mukaan. (Syrjä & Valtakari 2008; Vil- asemaa ja toimintakykyä sekä lisäävät janen 2012) sairastavuutta ja kuolleisuutta. (Casta Suomen romanit ovat eriarvoisessa neda ym. 2015; Mäenpää ym. 2018) sosioekonomisessa asemassa valtaväes- Fyysinen aktiivisuus vaikuttaa lukui- töön nähden. Sosioekonomisella asemal- sin tavoin yksilön terveyteen ja toiminta- la tarkoitetaan yksilön sosiaalisia ja eko- kykyyn. Käsitteenä fyysinen aktiivisuus nomisia tekijöitä, jotka vaikuttavat yk- sisältää vapaa-ajan fyysisen aktiivisuu- silön asemaan yhteiskunnassa. Asema den, kilpaurheilun, harrastukset, siirty- muodostuu yksilön pääasiallisesta toi- misen sekä työt ja jokapäiväiset aska- minnasta, ammatista, ammattiasemasta reet (Bouchard ym. 2012). Vapaa-ajan lii- sekä toimialasta. (Lahelma & Rahkonen kunnalla (leisure-time physical activity, ym., 2011) Rakenteellinen rasismi, syr- LTPA) tarkoitetaan työmatkaliikuntaa, jintä ja pitkäaikainen assimilaatiopoli- kuntoliikuntaa ja liikuntaa vaativia arki- tiikka ovat heikentäneet romaneiden so- askareita (Borodulin ym. 2016; Koponen sioekonomista asemaa sekä romanikult- ym. 2018). Kansallisen FinTerveys 2017 tuurin säilymistä viime vuosikymmeninä -tutkimuksen mukaan koko Suomen (Keskinen ym. 2018; Pulma 2006; Sosi- väestössä 30 vuotta täyttäneistä miehis- aali- ja terveysministeriö 2018) tä 73 prosenttia ja naisista 71 prosent- Rakenteellisella rasismilla (structu- tia raportoi harrastavansa vapaa-ajal- ral racism) tarkoitetaan yhteiskunnan laan liikuntaa (Koponen ym. 2018). Lii-

196 4 Elämänehtojen eriarvoisuus kunnan harrastamisessa on kuitenkin min raportoiduissa tuloksissa on havait- todettu eroja sosioekonomisen aseman tu, että tutkimukseen osallistuneet ro- mukaan koko Suomen väestössä. Esi- manit harrastavat vapaa-ajan liikuntaa merkiksi korkeasti koulutetut, hyvätu- koko Suomen väestöä selvästi vähem- loiset ja ylemmät toimihenkilöt liikku- män (Weiste-Paakkanen ym. 2018). Tut- vat useammin vapaa-ajallaan. (Kari ym. kimustietoa Suomen romaniväestön va- 2015; Borodulin ym. 2016; Mäkinen ym. paa-ajan liikkumisesta ja sen eriarvoi- 2012) Vähäistä vapaa-ajan liikuntaa se- suudesta on vain rajoitetusti. littäviksi tekijöiksi miehillä ja naisilla Tässä tutkimuksessa pyritään paik- valtaväestössä on todettu heikko pysty- kaamaan tiedon puutetta, ja tavoittee- vyyden tunne, vähäinen sosiaalisen tuen na oli selvittää Suomen romanien va- määrä sekä matala itsekontrollin tunne. paa-ajan liikunnan harrastamattomuutta. Selittävät tekijät eroavat hieman miesten Lisäksi tavoitteena oli tutkia sosioekono- ja naisten välillä. Naisilla niihin kuuluu misten ja koettujen vapaa-ajan liikuntaa esimerkiksi nuorempi ikä ja miehillä työ- rajoittavien tekijöiden yhteyttä kohde- elämässä oleminen. (Borodulin ym. 2016) ryhmään kuuluvien vapaa-ajan liikunnan Sosioekonomisesti vähäosaisten (so- harrastamiseen. Tutkimuksen tarkoituk- cioeconomic disadvantaged) aikuisten sena oli tuottaa uutta tietoa päätöksen- vapaa-ajan liikuntaa edistävistä ja es- tekijöille, asiantuntijoille, viranomaisil- tävistä tekijöistä löytyi kansainvälisen le sekä romaniasiain neuvottelukunnan tutkimusartikkelin mukaan vähän yh- edustajille romaniväestön vapaa-ajan tenäistä tutkimusnäyttöä. Vapaa-ajan lii- liikkumisesta sekä liikkumisen eriarvoi- kuntaa edistäviksi tekijöiksi tunnistettiin suudesta. Tutkimustietoa tarvitaan roma- muun muassa. mielenterveys, luottamus nien hyvinvoinnin edistämiseksi (Weis- omiin kykyihin, ilo ja koettu hyöty liite-Paakkanen & Palteisto 2013). kunnasta. Esteiksi tunnistettiin heikentynyt terveys ja yleiset ihmisten väliset Pohjana Roosa-tutkimuksen eroavaisuudet kuten esimerkiksi perhe- aineisto velvoitteet. (Craike ym. 2019) Kansalli- sen FINRISKI-väestötutkimuksen (2002) Tutkimus perustuu vuosina 2017–2018 aineistoon pohjautuvassa tutkimuksessa kerättyyn Romanien hyvinvointitutki- tarkasteltiin sosiodemografisten ja käyt- mus (Roosa) poikkileikkausaineistoon. täytymistekijöiden yhteyttä koettuihin Tutkimuksen kohderyhmänä oli itsensä vapaa-ajan liikuntaa rajoittaviin tekijöi- Suomen romaneiksi kokevat, 18 vuotta hin työikäisillä aikuisilla. Tutkimukses- täyttäneet henkilöt. Aineisto kerättiin sa havaittiin, että ajan, motivaation ja eri puolilla Suomea, lumipallomenetel- liikuntakumppanin puute sekä korkeat mää hyödyntäen. Tutkimukseen osallis- kustannukset rajoittivat vapaa-ajan liik- tui yhteensä 365 vastaajaa (miehiä n = kumista. (Borodulin ym. 2016) 142 ja naisia n = 223). Suomen romaniväestön hyvinvointia Roosa-tutkimukseen osallistuneet ro- kartoittaneen Roosa-tutkimuksen aiem- manit määrittivät itse kuulumisensa koh-

Suomen romanien vapaa-ajan liikunta 197 deryhmään. Väestötutkimuksissa yleises- (n = 365) hieman yli puolet vastasi laa- ti käytettävää, väestörekisteriin perustu- jaan lomakkeeseen ja joka viides lyhyen vaa otantaa ei ollut mahdollista käyttää, lomakkeen kysymyksiin, sekä osallis- sillä tietoa etnisyydestä ei ole saatavissa tui terveystarkastukseen. Yli neljännes Väestötekisteristä henkilötietolain takia osallistujista vastasi ainoastaan joko laa- (523/1999, 6 §; tietosuojalaki 1050/2018). jaan tai lyhyeen lomakkeen kysymyk- Itseidentifikaatioon perustuvaa määrit- siin ilman terveystarkastusta. Kyselylo- telyä on käytetty esimerkiksi Romani- makkeella kerättiin tietoa muun muas- poliittisessa ohjelmassa (Sosiaali- ja ter- sa terveydestä, liikunnasta, ravinnosta, veysministeriö 2018). hyvinvoinnista, osallisuudesta, syrjin- Itseidentifioitumista romanikulttuu- nästä sekä palvelujen käytöstä. Lyhyen riin kysyttiin kysymyksellä ’’Koetteko haastattelulomakkeen tarkoitus oli tarjo- elävänne romanikulttuurissa?’’, vasta osallistumismahdollisuus myös niille, tausvaihtoehdoin ’’kyllä, täysin’’ ja ’’kyl- jotka eivät halunneet, ehtineet tai jaksa- lä, osittain’’ sekä “en”. Tutkimus rajattiin neet osallistua laajempaan haastatteluun. koskemaan vastaajia, jotka identifioivat Tutkimuslomakkeet löytyvät verkkosi- itsensä romanikulttuuriin (n = 351). Ai- vulta osoitteesta www.thl.fi/roosa. neistosta rajattiin lisäksi pois pysyväs- ti Ruotsissa asuvat Suomen romanit (n Tutkimuksessa käytetyt = 7). Tämän tutkimuksen aineisto kos- mittarit ja muuttujat kee siis ainoastaan Suomessa asuvia, Ikä, sukupuoli ja siviilisääty täysi-ikäisiä, itsensä romanikulttuuriin identifioituvia romaneja, joita oli yhteen- Tutkimukseen osallistuneiden ikää ky- sä 344 – miehiä 134 ja naisia 210. syttiin avoimella kysymyksellä ”Minkä Roosa tutkimuksen toteuttivat kou- ikäinen olette?”. Tutkittavan ikä pyydet- lutetut tutkimushoitajat, joilla oli tervey tiin täysinä vuosina tutkimushetkellä. denhuollon ammattitutkinto. Lähtökoh- Analyyseihin ikämuuttuja luokiteltiin tana oli kulttuurisensitiivisyys, mikä huo- kolmiluokkaiseksi astein 18–29-vuo mioitiin tutkimuksen suunnittelussa, tiaat, 30–54-vuotiaat ja +55-vuotiaat. toteutuksessa ja raportoinnissa tiiviisti Tutkimukseen osallistuneiden suku- kohderyhmän kanssa. Suunnitteluvaihee- puolta kysyttiin kysymyksellä ”Mikä on seen osallistuneet romanit toivoivat eri- sukupuolenne?” binäärisin vastausvaih- tyisesti, että myös tutkimuksen toteutuk- toehdoin mies tai nainen. Tutkimukses- seen tulee osallistua romaneja. Romanit sa käytettiin viisiluokkaista siviilisääty- osallistuivat Roosa-tutkimukseen tutkit- muuttujaa vastausvaihtoehdoin 1 = nai- tavina, työntekijöinä ja asiantuntijoina. misissa, 2 = avoliitossa, 3 = naimaton, Vapaaehtoisen terveystarkastuksen 4 = asumuserossa, eronnut tai 5 = les- lisäksi tutkittavilta kerättiin tietoa laa- ki. Tilastollisiin analyyseihin muuttuja jalla tai lyhyellä kyselylomakkeella, joko luokiteltiin kaksiluokkaiseksi, muuttu- haastatteluin tai tutkittavan itse täytetty- jamuunnoksin 1 = naimisissa, avoliitos- nä. Roosa-tutkimukseen osallistuneista sa (1–2) ja 2 = muu (3–5).

198 4 Elämänehtojen eriarvoisuus Sosioekonomiset tekijät reita, joissa en paljonkaan liiku ja jotka Kohderyhmän sosioekonomista asemaa eivät rasita minua ruumiillisesti, 2 = Va- mitattiin koulutuksella ja pääasiallisel- paa-aikanani kävelen, pyöräilen tai lii- la toiminnalla. Tutkimuksessa käytettiin kun muulla tavalla useita tunteja viikos- koulutusmuuttujaa vastausvaihtoehdoin sa. Tähän lasketaan kävely, kalastus ja 0 = vähemmän kuin kansakoulu tai pe- metsästys, ja kevyt puutarha- tai tallityö, ruskoulu, 1 = kansakoulu tai peruskou- 3 = Harrastan vapaa-aikanani varsinais- lu, 2 = keskikoulu, 3 = ammattikoulu tai ta kuntoliikuntaa useita tunteja viikossa. vastaava, 4 = lukio, 5 = opistotutkinto, 6 Tähän lasketaan mm. juoksu, lenkkeily, = alempi korkeakoulututkinto (ammat- hiihto, kuntovoimistelu, uinti, pallopelit tikorkeakoulu tai vastaava) ja 7 = ylem- ja rasittavat puutarha- tai tallityöt ja 4 pi korkeakoulututkinto (maisteri tai vas- = Harjoittelen vapaa-aikanani kilpailu- taava). mielessä säännöllisesti rasittavia urhei- Tilastollisiin analyyseihin muuttuja lumuotoja useita kertoja viikossa. Tähän luokiteltiin kaksiluokkaiseksi muuttuja- lasketaan mm. juoksu, suunnistus, hiih- muunnoksin 1 = peruskoulu (0–2) ja 2 = to, uinti, pallopelit, ravivalmennus ja -oh- toinen aste tai korkeakoulu (3–7). jastaminen kilpailumielessä. Kohderyhmän pääasiallista toimin- Vapaa-ajan liikuntaa harrastaviksi taa kysyttiin seuraavasti: ”Oletteko täl- luokiteltiin henkilöt, jotka raportoivat lä hetkellä pääasiassa (valitkaa vain harrastavansa jotakin liikuntaa vapaa-ai- yksi vaihtoehto)” vastausvaihtoehdoin kana; kävelyä, pyöräilyä, tai muuta lii- 1 = palkkatyössä tai yrittäjänä/ammatin- kuntaa sekä varsinaista kuntoliikuntaa harjoittajana, 2 = työtön, 3 = opiskelija, tai kilpailumielessä harrastettua urhei- lisäkoulutuksessa tai palkattomassa har- lua. Vastausvaihtoehdon 1. valinneet luo- joittelussa, 4 = eläkkeellä, 5 = perheva- kiteltiin henkilöiksi, jotka eivät harras- paalla, kotiäiti tai -isä tai 6 = jokin muu. taneet vapaa-ajan liikuntaa. Vapaa-ajan Tilastollisiin analyyseihin muuttuja luo- liikunnan kysymys sisältyi sekä laajaan, kiteltiin kolmeluokkaiseksi; 1 = palkka- että lyhyeen kyselyversioon. työssä tai yrittäjänä, 2 = työtön ja 3 = jokin muu (3–6). Koetut vapaa-ajan liikuntaa rajoittavat tekijät Vapaa-ajan liikunta Tutkittavien koettuja vapaa-ajan liikun- Vapaa-ajan liikunnan harrastamista ky- taa rajoittavia tekijöitä ja näiden yhteyt- syttiin yleisesti väestötutkimuksissa käy- tä vapaa-ajan liikuntaan kartoitettiin tössä olevalla kysymyksellä ’’Kuinka pal- kysymyksellä: ’’Rajoittavatko seuraa- jon liikutte ja rasitatte itseänne ruumiil- vat asiat vapaa-ajan liikkumistanne’’. lisesti vapaa-aikana?’’ (Borodulin ym. Vastausvaihtoehdot olivat kyllä tai ei 2016; Saltin & Grimbly 1968). Vastaus- (Nigg ym. 1998). Kysymyksessä oli yh- vaihtoehdot olivat: 1 = Vapaa-aikanani teensä 20 vapaa-ajan liikunnan moti- luen, katselen televisiota ja teen aska- vaatioon ja olosuhteisiin liittyvää teki-

Suomen romanien vapaa-ajan liikunta 199 jää kuten rahan puute, yleinen väsymys, paa-ajan liikuntaa rajoittava tekijä. Tulok- mieliala ja liikuntatilojen puute (tauluk- set esitetään vetosuhteina (OR) ja niiden ko 3). Kiinnostuksen puute ja laiskuus 95 prosentin luottamusväleinä (95 % LV). yhdistettiin ja luokiteltiin uudelleen mo- Tietoa koko Suomen romaniväes- tivaation puute –muuttujaksi (Borodu- tön iästä, sukupuolesta, koulutuksesta lin & Sipilä ym. 2016). Uusi yhdistelmä- tai työllisyydestä ei ole saatavana. Roo- muuttuja (motivaation puute) sai arvon sa-tutkimuksen aineisto on painotettu ’kyllä’, jos kumpaan tahansa kysymyk- vastaamaan koko Suomen väestön ikä- sistä vastattiin ’kyllä’, ja arvon ’ei’, jos ja sukupuolijakaumia 31.12.2017 (Tilas- molempiin vastattiin ’ei’. tokeskus). Tulokset esitetään tässä tutkimuksessa painotettuina jakaumina sekä keskiarvojen vertailuina. Tutkimusai- Tilastollinen neisto analysoitiin SAS 9.4 ohjelmistolla. aineistonkäsittely

Muuttujien yhteyksiä analysoitiin ris- Tulokset tiintaulukoimalla ja yhteyksien tilastol- lista merkitsevyyttä testattiin khiin ne- Vastaajien taustatiedot ja liö (χ2) -testillä. Tilastollisen merkitse- vapaa-ajan liikuntaa harrasta vyyden rajana käytettiin arvoa p<0,05. mattomien osuus Tulokset esitetään erikseen miehillä ja naisilla ja tarkastelu on rajattu niihin Vastaajien taustatiedot on esitetty tau- kysymyksiin, joista saatiin vastaukset lukossa 1. Miehistä yli puolet ja naisis- vähintään 30 osallistujalta tilastollisen ta noin kolmasosa ilmoitti olevansa nai- luotettavuuden ja tutkittavien anonymi- misissa tai avoliitossa, ero sukupuolten teetin varmistamiseksi (Weiste-Paakka- välillä oli tilastollisesti merkitsevä (p-ar- nen ym. 2018). vo <0,001). Muissa taustatiedoissa ei ha- Logistisella regressioanalyysilla ana- vaittu tilastollisesti merkitsevää eroa lysoitiin koettujen vapaa-ajan liikuntaa miesten ja naisten välillä. Kolme vii- rajoittavien tekijöiden yhteyttä vapaa- destä vastaajasta oli suorittanut perus- ajan liikunnan harrastamattomuuteen. koulun ja kaksi viidestä toisen tai ylem- Vastemuuttujaksi analyysissa valittiin siis män asteen koulutuksen. Vastaajista vii- ”ei harrasta vapaa-ajalla liikuntaa”. Mo- dennes oli vastaushetkellä palkkatyössä nimuuttuja-analyyseihin valittiin kaikki tai yrittäjänä, noin kolmasosa työttömä- sellaiset vapaaajan liikuntaa rajoittavat nä ja lähes puolet vastaajista muussa tekijät, jotka olivat yhden muuttujan mal- pääasiallisessa toiminnassa (opiskelee, lissa tilastollisesti merkitsevästi yhtey- eläkkeellä, perhevapaalla ym.). dessä vapaa-ajan liikunnan harrastamat- Yli puolet 18–29-vuotiaista ja 30–54- tomuuteen naisilla ja miehillä erikseen vuotiaista tutkimukseen osallistuneis- (taulukko 4., malli 1.). Yhteydet vakioi- ta romaninaisista ei harrastanut va- tiin mallilla, jossa selittäjinä olivat ikä, paa-ajan liikuntaa (taulukko 2). Vas- koulutus, pääasiallinen toiminta sekä va- taavasti tutkimukseen osallistuneista

200 4 Elämänehtojen eriarvoisuus 18–29-vuotiaista miehistä noin kolmas- destä vastasi, ettei harrasta liikuntaa osa ja 30–54-vuotiaista yli puolet rapor- vapaa-ajallaan. Ainoastaan naisilla va- toi, ettei harrastanut vapaa-ajallaan lii- paa-ajan liikunnan harrastamattomuu- kuntaa. Puolet peruskoulun suoritta- den osuudet erosivat tilastollisesti mer- neista kertoi, ettei harrasta liikuntaa kitsevästi iän, koulutuksen ja pääasialli- vapaa-ajallaan. Työllisistä kolme vii- sen toiminnan mukaan. (ks. Taulukko 2.).

Taulukko 1. Vastaajien taustatiedot . Miehet Naiset Kaikki (n = 134) (n = 210) (n = 344 ) p-arvo* % (n) % (n) % (n) Ikä 0,425 18–29-vuotiaat 29,9 (40) 27,6 (58) 28,5 (98) 30–54-vuotiaat 38,8 (52) 41,4 (87) 40,4 (139) 55+ 31,3 (42) 31,0 (65) 31,1 (107) Siviilisääty <0,001 Naimisissa, avoliitossa 53,0 (71) 36,2 (76) 42,7 (147) Muu 47,0 (63) 63,3 (133) 57,0 (196) Koulutus 0,371 Peruskoulu 59,7 (80) 61,4 (129) 60,8 (209) Toinen aste tai korkeakoulu 40,3 (54) 37,6 (79) 38,7 (133) Pääasiallinen toiminta 0,549 Palkkatyössä tai yrittäjänä 15,7 (21) 21,0 (44) 18,9 (65) Työtön 32,1 (43) 31,9 (67) 32,0 (110) Jokin muu 51,5 (69) 46,7 (98) 48,6 (167)

*Miesten ja naisten jakaumien eron testisuureen p-arvo .

Taulukko 2. Vapaa-ajan liikuntaa harrastamattomien osuus taustatietojen mukaan .

Miehet Naiset Kaikki (n = 134) p-arvo* (n = 210) p-arvo* (n = 344) p-arvo* % (n) % (n) % (n) Vapaa-ajan liikuntaa harras 46,7 (60) 64,3 (115) 55,6 (175) tamattomien osuus % (n) Ikä 0,211 0,025 0,323 18–29 37,8 (15) 56,3 (32) 46,7 (47) 30–54 56,8 (28) 55,1 (45) 55,9 (73) 55+ 41,1 (17) 75,2 (38) 59,4 (55) Siviilisääty 0,920 0,930 0,627 Naimisissa, avoliitossa 47,1 (29) 64,1 (40) 53,9 (69) Muu 46,1 (31) 64,8 (75) 57,2 (106) Koulutus 0,188 0,048 0,819 Peruskoulu 41,9 (31) 68,1 (73) 55,6 (104) Toinen aste tai korkeakoulu 55,1 (29) 52,8 (40) 54,1 (69) Pääasiallinen toiminta 0,114 0,007 0,466 Palkkatyössä tai yrittäjänä/ 62,7 (12) 59,0 (24) 60,6 (36) ammatinharjoittajana Työtön 52,2 (20) 46,6 (29) 49,5 (49) Jokin muu 38,3 (27) 73,3 (61) 56,0 (88)

*Ryhmien jakaumien eron testisuureen p-arvo .

Suomen romanien vapaa-ajan liikunta 201 Koetut vapaa-ajan liikuntaa vapaa-ajan liikuntaa rajoittavat tekijät rajoittavat tekijät ja niiden olivat erilaisia. Miesten ja naisten väli- yhteys vapaa-ajan liikunnan set erot olivat tilastollisesti merkitseviä harrastamattomuuteen seuraavissa tekijöissä: liikuntataitojen Tutkimukseen osallistuneiden roma- puute, ei tiedä miten kannattaisi liikkua, nien keskeisimpiä koettuja vapaa-ajan liikuntavarusteiden puute, romanivaate- liikuntaa rajoittavia tekijöitä olivat mo- tus, liikunnanohjauksen puute, sopivan tivaation puute, ajan puute, väsymys töi- ryhmän puute ja epäonnistumisen pel- den, opiskelun ynnä muun vuoksi, apea ko (taulukko 3). mieliala tai väsymys, sairaus tai vam- Naisilla vapaa-ajan liikunnan har- ma sekä rahan puute (kaikista vastaa- rastamattomuuteen liittyivät koettuina jista yli 30 prosenttia raportoineet, tau- rajoittavina tekijöinä motivaation puu- lukko 3). Roosa-tutkimukseen osallistu- te, apea mieliala tai yleinen väsymys, neiden romaninaisten ja -miesten koetut liikuntataitojen puute, ei tiedä miten

Taulukko 3. Koettujen vapaa-ajan liikkumista rajoittavien tekijöiden yleisyys tutkimukseen osallistu- neilla romaneilla .

Miehet Naiset Kaikki (n = 121–127) (n = 180–190) (n = 344) p-arvo* % (n) % (n) % (n) Motivaation puute 60,1 (79) 60,2 (115) 60,2 (194) 0,991 Ajan puute 30,8 (40) 34,9 (71) 32,8 (111) 0,461 Väsymys töiden, opiskelun ym . 44,4 (55) 46,3 (85) 45,3 (140) 0,746 vuoksi Apea mieliala tai yleinen väsymys 42,3 (53) 50,1 (92) 46,0 (145) 0,181 Liikuntataitojen puute 7,1 (12) 27,3 (48) 17,1 (60) <0,001 En tiedä miten kannattaisi liikkua 5,7 (9) 20,3 (40) 12,9 (49) <0,001 Sairaus tai vamma 34,7 (39) 39,4 (65) 37,1 (104) 0,402 Rahan puute 35,2 (45) 45,0 (93) 40,1 (138) 0,085 Liikuntatilojen puute 12,9 (18) 20,1 (39) 16,4 (57) 0,102 Liikuntavarusteiden puute 18,8 (23) 29,9 (61) 24,3 (84) 0,029 Romanivaatetus 8,4 (12) 44,2 (81) 26,1 (93) <0,001 Huonot yhteydet liikuntapaikoille 8,5 (9) 15,8 (22) 12,1 (31) 0,060 Sopivan liikuntamuodon puute 19,6 (18) 26,4 (44) 22,9 (62) 0,172 Liikunnan ohjauksen puute 16,3 (21) 28,5 (52) 22,4 (73) 0,013 Ryhmäpaine,toisten negatiiviset 10,1 (12) 13,8 (29) 11,9 (41) 0,333 asenteet Sopivan ryhmän puute 19,6 (27) 31,6 (54) 25,6 (81) 0,021 Liikunnan aiheuttama epämukava olo 11,0 (11) 17,8 (28) 14,4 (39) 0,108 Epäonnistumisen pelko 7,0 (11) 14,2 (30) 10,6 (41) 0,052 En löydä tarpeeksi tietoa luontoon 7,9 (8) 8,7 (15) 8,3 (23) 0,807 liittyvistä harrastuksista

*Miesten ja naisten jakaumien eron testisuureen p-arvo .

202 4 Elämänehtojen eriarvoisuus Taulukko 4. Koettujen vapaa-ajan liikuntaa rajoittavien tekijöiden yhteys vapaa-ajan liikunnan harrastamattomuuteen .

Miesten koetut vapaa-ajan liikuntaa Malli 1. Malli 2. rajoittavat tekijät OR (95 % LV) AOR (95 % LV) Motivaation puute (n=125) (n=125) Ei Ref . Ref . Kyllä 5,48 (2,61–11,51) 5,28 (2,47–11,29) p-arvo 0,001 0,001 Väsymys töiden, opiskelun ym . vuoksi (n=129) (n=125) Ei Ref . Ref . Kyllä 4,45 (2,24–8,81) 9,50 (3,70–24,36) p-arvo <0,001 <0,001 Apea mieliala tai yleinen väsymys (n=126) (n=125) Ei Ref . Ref . Kyllä 3,32 (1,68–6,54) 3,25 (1,57–6,72) p-arvo <0,001 0,001 Sairaus tai vamma (n=123) (n=123) Ei Ref . Ref . Kyllä 3,03 (1,48–6,18) 3,09 (1,45–6,60) p-arvo 0,002 0,003 Rahan puute (n=125) (n=125) Ei Ref . Ref . Kyllä 1,95 (0,98–3,88) 2,46 (1,17–5,14) p-arvo 0,054 0,017 Liikunnan ohjauksen puute (n=123) (n=123) Ei Ref . Ref . Kyllä 2,97 (1,60–7,63) 3,08 (1,18–8,08) p-arvo 0,023 0,022 Naisten koetut vapaa-ajan liikuntaa Malli 1. Malli 2. rajoittavat tekijät OR (95 % LV) AOR (95 % LV) Motivaation puute (n=182) (n=179) Ei Ref . Ref . Kyllä 3,48 (1,71–7,05) 4,68 (2,09–10,25) p-arvo <0,001 <0,001 Apea mieliala tai yleinen väsymys (n=181) (n=178) Ei Ref . Ref . Kyllä 2,63 (1,30–5,30) 3,19 (1,51–6,72) p-arvo 0,006 0,002 Liikuntataitojen puute (n=180) (n=177) Ei Ref . Ref . Kyllä 2,88 (1,22–6,79) 2,95 (1,23–7,06) p-arvo 0,015 0,015 En tiedä miten kannattaisi liikkua (n=180) (n=177) Ei Ref . Ref . Kyllä 2,88 (1,22–6,79) 3,69 (1,28–10,68) p-arvo 0,012 0,016 Sopivan liikuntamuodon puute (n=179) (n=176) Ei Ref . Ref . Kyllä 2,63 (1,11–623) 2,63 (1,09–6,38) p-arvo 0,027 0,032 Sopivan ryhmän puute (n=179) (n=177) Ei Ref . Ref . Kyllä 2,85 (1,27–6,40) 2,80 (1 .22–6 .48) p-arvo 0,010 0,016

OR =vetosuhde, AOR =vakioitu vetosuhde, ristitulosuhde; 95 % LV = 95 % luottamusväli . Ref . = referenssiryhmä . Malli 1 . Koetut vapaa-ajan liikuntaa rajoittavat tekijät erikseen . Malli 2 . Vakioitu iällä, koulutuksella ja pääasiallisella toiminnalla .

Suomen romanien vapaa-ajan liikunta 203 kannattaisi liikkua sekä sopivan liikun- rastamattomuuteen erosi hieman mies- tamuodon ja ryhmän puute (taulukko ten ja naisten välillä. 4). Miehillä vapaa-ajan liikunnan har- Tutkimukseen osallistuneet romanit rastamattomuuteen yhdistyivät koet- harrastivat vapaa-ajan liikuntaa har- tuina rajoittavina tekijöinä motivaa- rastaminen vähemmän kuin koko Suo- tion puute, väsymys ja apea mieliala, men väestö keskimäärin. Esimerkiksi jokin sairaus tai vamma, rahan sekä lii- FinTerveys 2017 -tutkimukseen osal- kunnan ohjauksen puute. (Taulukko 4, listuneista 30 vuotta täyttäneistä va- malli 1). jaa kolmannes ei harrastanut liikuntaa Mallien vakioiminen iällä, koulutuk- vapaa-ajallaan. FinSote-tutkimukseen sella ja pääasiallisella toiminnalla vah- osallistuneista 20–54-vuotiaista noin vii- visti osittain yhteyksiä kasvattamalla dennes ja 55–74-vuotiasta alle viidennes koettujen rajoittavien tekijöiden ja va- ei harrastanut vapaa-ajan liikuntaa. Tu- paa-ajan liikunnan harrastamattomuu- loksia tulkittaessa on kuitenkin otettava den välisiä vetosuhteita (taulukko 4, huomioon romanien sosioekonomisen malli 2). Miehillä väsymys töiden, opis- aseman eriarvoisuus, kuten koulutus- kelun tai muun syyn vuoksi koettuna ra- asteessa ja työmarkkina-asemassa, mit- joittavana tekijänä muuttui tilastollises- kä osaltaan vaikuttavat liikunnan harti merkitseväksi (OR 9,50 LV 3,70–24,36 rastamiseen (Borodulin ym. 2016; Ko- p-arvo <.001). ponen ym. 2018). Kaikista vastanneista kolme viidestä oli suorittanut perusasteen tutkinnon ja yksi viidestä raportoi Ensimmäinen tutkimus pääasialliseksi toimekseen palkkatyön romanien vapaa-ajan liikun tai yrittäjyyden. Matalan koulutuksen nan harrastamattomuudesta ja vähäisen vapaa-ajan liikunnan välillä Tässä tutkimuksessa selvitettiin ensim- on todettu vahva yhteys myös kun huo- mäistä kertaa Suomen romanien va- mioidaan työstatukseen ja siviilisäätyyn paa-ajan liikunnan harrastamattomuu- liittyviä tekijöitä (Mäkinen ym. 2012). den yleisyyttä sekä sosioekonomisten ja Vastaajat tunnistivat tässä tutkimuk- koettujen vapaa-ajan liikuntaa rajoitta- sessa runsaasti vapaa-ajan liikuntaa ra- vien tekijöiden yhteyttä vapaa-ajan lii- joittavia tekijöitä, joista yleisimpiä olivat kunnan harrastamattomuuteen. Tämän motivaation puute, ajan puute, väsymys tutkimuksen mukaan suuri osa roma- esimerkiksi töiden ja opiskelun vuoksi, neista ei harrasta vapaa-ajalla liikun- apea mieliala tai väsymys, sairaus tai taa. Liikuntaa rajoittavina tekijöinä vamma sekä rahan puute. Myös kan- koettiin yleisimmin motivaation puu- sainvälisissa tutkimuksissa, kuten brasi- te, ajan puute, väsymys työn- tai opis- lialaisessa poikkileikkaustutkimukses- kelun takia, apea mieliala, sairaus tai sa (Reichert ym. 2007), aikuisväestössä vamma ja rahan puute. Koettujen va- yleisimpiä vapaa-ajan liikuntaa rajoit- paa-ajan liikuntaa rajoittavien tekijöi- tavia tekijöitä ovat olleet rahan puute, den yhteys vapaa-ajan liikunnan har- väsymys, seuran puute tai ajan puute.

204 4 Elämänehtojen eriarvoisuus Koko Suomen väestössä liikuntaa ra- kouluissa, työpaikoilla, ovat esimerkki joittavista tekijöistä tyypillisimpiä ovat keinoista lisätä liikuntaa sekä kaventaa vähäinen motivaatio, ajanpuute, liikku- eriarvoisuutta (Heath ym., 2012; Kaura- misen kustannukset sekä vähäisen so- vaara K. 2018). Kulttuurisensitiivisyys siaalisen tuen määrä liikunnan harras- ja kohderyhmän kuuleminen tulisi huo- tamiseen (Borodulin, Sipilä ym. 2016). mioida liikuntapalveluiden ja -neuvon- Näin ollen vaikuttaisi siltä, että motivaa- nan suunnittelussa, jotta oikeanlaisia tioon liittyvät tekijät ovat sekä tässä tut- palveluja voidaan kohdentaa ja tarjota kimuksessa että koko Suomen väestön erityisesti vähemmistöryhmille. vähäisen liikunnan kannalta tärkeitä Romanien sosioekonominen asema yhteisiä tekijöitä. on parantunut sukupolvien myötä, mutta Romanimiesten ja -naisten koetut vielä on kuitenkin paljon tehtävää, jot- vapaa-ajan liikuntaa rajoittavat teki- ta historian aikana syrjityn vähemmis- jät eroavat tämän tutkimuksen perus- tön tosiasiallinen yhdenvertaisuus toteu- teella hieman toisistaan. Toisaalta sekä tuisi. Yhdenvertaisuudella tarkoitetaan miehillä että naisilla nousi esiin myös sitä, että kaikilla ihmisillä on samat ih- liikunnan ohjaukseen liittyviä tarpeita. misoikeudet, yhteiskunnallisen vaikut- Miehet kokivat muun muassa, että oh- tamisen mahdollisuudet sekä mahdol- jauksen puute estää heitä liikkumasta, lisuudet päästä koulutukseen, saada kun taas naisilla sopivien liikuntamuo- työtä ja sosiaalisia palveluja. Yhdenver- tojen ja -ryhmien puutteen koettiin ra- taisuudesta säädetään yhdenvertaisuus- joittavan vapaa-ajan liikunnan harrasta- laissa (1325/2014), jonka tarkoituksena mista. Myös liikuntataitoihin ja osaami- on edistää yhdenvertaisuutta ja ehkäis- seen liittyviä esteitä raportoitiin. On siis tä syrjintää sekä auttaa syrjinnän koh- tärkeää arvioida, onko romaniväestölle teeksi joutunutta. Käytännössä kuiten- tarpeen suunnata erillisiä liikuntapal- kaan kaikkien samanlainen kohtelu ei veluita kuten liikuntaryhmiä, tai tehos- riitä takaamaan heikoimmassa asemas- taa romaniväestön liikuntaneuvontaa, sa olevien ihmisryhmien parempaa yh- jotta myös he löytävät itselleen sopivia denvertaisuutta. Jotta tosiasiallinen yh- vapaa-ajan liikunnan muotoja. Ammat- denvertaisuus toteutuisi, heikommassa timaista tietoa, ohjeistusta ja kannus- asemassa olevan väestön erityistarpeet tusta sisältävä liikuntaneuvonta vietynä tulisi ottaa huomioon esimerkiksi pal- kohderyhmän toimintaympäristöön on veluja tarjotessa. Tällaisella positiivisel- toimiva keino liikunnan edistämisessä la erityiskohtelulla pyritään siihen, että (Heath ym., 2012). Tarjolla olevia liikun- kaikilla olisi mahdollisuudet yhdenver- tapalveluita ja liikuntapaikkoja tulisi taisiin oikeuksiin myös käytännön elä- myös aktiivisesti tehdä tutuiksi ja niihin mässä. (Pyykkönen 2016). osallistuminen mahdolliseksi kaikille Terveyden edistäminen on yksi ter- väestöryhmille. Maksuttomat, kaikille veyspolitiikan tärkeitä lähtökohtia. Po- avoimet liikuntaryhmät, joita järjeste- liittisilla linjauksilla on pyritty paran- tään julkisissa tiloissa kuten puistoissa, tamaan Suomen romanien heikkoa

Suomen romanien vapaa-ajan liikunta 205 yhteiskunnallista asemaa. Uuden Ro- kunnan harrastamattomuuden yleisyy- manipoliittisen ohjelman (Rompo 2018– destä ja sitä rajoittavista tekijöistä Suo- 2022) tarkoituksena on erityisesti lisätä men romaneilla. Vapaa-ajan liikunnan romaniväestön yhdenvertaisuutta ja ka- mittarina käytettiin kyselyä, jota on käy- ventaa työllisyyseroja muuhun väestöön tetty aiemmin muun muassa kansallises- verrattuna. Ohjelman keskeisimpiä tasa FinTerveys 2017 -tutkimuksessa. voitteita on muun muassa kohottaa ro- Tässä tutkimuksessa aineisto kerät- maniväestön ammatillista koulutustasoa tiin hyödyntäen lumipallomenetelmää, ja työllisyysastetta osallisuuden ja ak- jolloin otoksen edustavuus ei ole taattu. tiivisuuden kautta. Tavoitteena on myös Tutkimustietoa on myös kerätty haas- tukea romanikulttuurin kehittämistä ja tattelemalla ja itse täytettävällä kysely- säilymistä ja taistella syrjintää, viha- lomakkeella. Tämä menetelmä voi vai- puhetta ja romanivastaisuutta vastaan. kuttaa saatuun tietoon, sillä aiemmis- (Sosiaali- ja terveysministeriö 2018) ta tutkimuksista tiedetään, että ihmiset Hyvinvointi- ja terveyseroja voidaan saattavat vastata eri tavalla kyselyihin kaventaa vaikuttamalla niiden sosiaa- ja haastatteluihin (Rosalund ym. 2016). lisiin taustatekijöihin purkamalla eri- Johtopäätöksiä tutkimuksessa havaittu- arvoisuutta esimerkiksi parantamalla jen yhteyksien syy-seuraussuhteista ei koulutus- ja työllisyysmahdollisuuksil- voida tehdä poikkileikkausasetelmas- la. Terveys vaikuttaa sosioekonomiseen ta johtuen. asemaan ja esimerkiksi koulutuksessa Tutkimustietoa Suomen romaniväes ja työmarkkinoilla pärjäävät paremmin tön hyvinvoinnista ja sen liikunnan har- ne, joilla on hyvä terveys. (Sihto & Kar- rastamisesta on rajallisesti saatavilla, vonen 2016) Liikunnalla ja sen edistämi- mikä vaikeutti tämän tutkimuksen tu- sellä väestössä voidaan näin ollen aja- losten vertailua aiempaan tutkimuk- tella olevan vahva merkitys yksilön ter- seen. Koko Suomen väestöä koskeviin veyteen ja hyvinvointiin. tuloksiin verrattuna Roosa-tutkimuksen tiedonkeruutavat, maantieteellinen alueellinen kattavuus, vastaajien sosio- Tutkimuksen vahvuudet ja ekonominen asema sekä ikärajaukset heikkoudet poikkeavat hieman. Siten tulosten ver- Tämän tutkimuksen vahvuus on Roma- tailua valtaväestöön tulee suhtautua va- nien hyvinvointitutkimuksen aineiston roen. Tuloksista on myös mahdotonta ar- tutkimusasetelma, joka on suunniteltu vioida ja tehdä johtopäätöksiä, kuinka ja toteutettu yhteistyössä Suomen roma- hyvin ne vastaavat tilannetta koko ro- nien kanssa. Tutkimusaineiston ja valit- maniväestön osalta. Väestörekisteriin tujen menetelmien lähtökohtana on ollut perustuvaa otantaa ei ollut mahdollista kulttuurisensitiivisyys, joka on huomioi- käyttää, koska tietosuojalaki estää etni- tu myös tämän tutkimuksen toteutukses- syyden määrittämisen rekisteritietoihin. sa ja kirjoitusprosessissa. Tämä tutkimus Tässä tutkimuksessa on haasteellis- on ensimmäinen laatuaan vapaa-ajan lii- ta tulkita vastaajien subjektiivista koke-

206 4 Elämänehtojen eriarvoisuus musta vapaa-ajan liikuntaa rajoittavista Hyvinvoinnin edistämisen ja perus tekijöistä ja niiden suhdetta tekijöihin, palvelujen kohdentumisen toimintalin- jotka objektiivisesti tarkastellen selittä- jauksessa korostetaan romanien elin vät vapaa-ajan liikunnan harrastamat- oloja koskevan tietopohjan kehittämis- tomuutta. Roosa-tutkimuksen aineis- tä (Sosiaali- ja terveysministeriö 2014.). to tarjoaisi mahdollisuuden tarkastella Suomen romaniväestön terveydestä, hy- esimerkiksi fyysisen terveyden, toimin- vinvoinnista ja elintavoista tarvitaan li- takyvyn, mielialan, taloudellisen tilan- sää tutkimustietoa jatkossakin, jotta tie- teen ja syrjinnän yhteyksiä vapaa-ajan detään mihin suuntaan ne kehittyvät ja liikuntaan, nyt käytettyjen sosiodemo- minkälaisia toimintoja ne vaativat yh- grafisten tekijöiden lisäksi. Jatkotutki- teiskunnallisella tasolla. Tutkimustietoa muksissa olisi hyvä tarkastella sitä, mil- tarvitaan, jotta näyttöä olisi haavoittu- laiset ovat näiden tekijöiden yhteydet vassa asemassa olevan vähemmistön liikuntaa rajoittaviksi koettuihin teki- terveyden ja hyvinvoinnin edistämisek- jöihin. si. Tiedonkeruussa on huomioitava erityisesti se, ettei romaneja koskevia tietoja voida eritellä koko Suomen väes- Kulttuurisensitiivisiä matalan töä koskevista tiedoista. Tiedonkeruun kynnyksen terveyden edistä on tapahduttava ennen kaikkea roma- mishankkeita tarvitaan nien oman osallistumisen kautta. Kulttuurisensitiivisille, matalan kyn- Lopuksi haluamme korostaa ennal- nyksen terveyden edistämisen hank- taehkäisevän ja syrjinnänvastaisen työn keille, jotka kohdistuvat etenkin roma- tarpeellisuutta romaniväestön tervey- neiden liikunnan harrastamiseen olisi den, hyvinvoinnin ja terveellisten elin- selkeä tarve. Hankkeita tulisi erityises- tapojen, kuten liikunnan edistämiseksi. ti kehittää yhdessä romaniyhteisön joh- Vähemmistön terveyden ja hyvinvoin- dolla tai sen kanssa ja osallistuminen nin edistämisessä oleellinen keino on tulisi aidosti mahdollistaa, jotta roma- rakenteellisen eriarvoisuuden vähentä- nikulttuurin erityispiirteet osattaisiin ot- minen työllisyyttä, koulutusta ja asumis- taa huomioon. Kuntien tulisi huomioi tasoa parantamalla. Syrjinnän vastaista da kulttuurinen esteettömyys terveyden työtä ja tiedon keräämisen tärkeyttä ko- edistämisen toiminnassaan. Esimerkik- rostetaan myös Suomen romanipoliitti- si omia liikuntavuoroja voitaisiin tarjo- sessa ohjelmassa. Rakenteellisen rasis- ta niitä toivoville ryhmille ja ottaa eri- min ja syrjinnän tunnistaminen yhteis- tyisesti huomioon romaniväestön va- kunnalliseksi ongelmaksi on merkittävä paa-ajan liikuntaa rajoittaviin tekijöihin askel. Lisäksi tarvitaan konkreettisia vaikuttavia syitä. Positiivisella eritys- toimenpiteitä niin viranomaisilta, pal- kohtelulla voidaan tukea heikommas- veluntarjoajilta kuin valtaväestöltä Suo- sa asemassa olevia, jotta saatetaan hei- men romaniväestön rakenteellisen eri- dät tasavertaisempaan asemaan valta- arvoisuuden vähentämiseksi. väestön kanssa.

Suomen romanien vapaa-ajan liikunta 207 Lähteet 380(9838), 272–281 . https://doi .org/10 1016/. S0140-6736(12)60816-2 Bailey, Z . D ., Krieger, N ., Agénor, M ., Graves, J ., Linos, N ,. & Bassett, M . T . (2017) . Structu- Kauravaara K . 2018 . Liikunta ja urheilu aikuisen ral racism and health inequities in the USA: hyvinvoinnin tukena . Asiantuntijatyö liikkujan evidence and interventions . Lancet (London, polun aikuisuusvaiheessa . Suomen Olympiako- England), 389(10077), 1453–1463 . https://doi . mitea, 2018 ISBN 978-952-5794-79-3 org/10 1016/S0140-6736(17)30569-X. Kari, J . T ., Pehkonen, J ., Hirvensalo, M ., Yang, Borodulin K, Harald K, Jousilahti P, Laatikainen T, X ., Hutri-Kähönen, N ,. Raitakari, O . T ., & Tam- Männistö S, Vartiainen E . Time trends in physi- melin, T . H . 2015 . Income and Physical Activity cal activity from 1982 to 2012 in Finland . Scand among Adults: Evidence from SelfReported and J Med Sci Sports . 2016;26(1):93–100 . doi:10 .1111/ Pedometer-Based Physical Activity Measure- sms 12401. ments . PloS one, 10(8), e0135651 . https://doi . org/10 .1371/journal .pone .0135651 Boroduli, K ,. Jallinoja, P ., Koivusalo, M . (toim .) . (2016) Epäterveellisen ruokavalion ja vähäisen Keskinen, S ., Aminkeng Atabong, A ., Himanen, M ., liikunnan ennustajat, kustannukset ja ohjaus- Kivijärvi, A . H ., Osazee, U ., Pöyhölä, N ., & Rousku, toimet . Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoi- V . 2018 . Pysäytetyt – Etninen profilointi Suomessa . minnan julkaisusarja 24/2016 (SSKH Notat; Nro 1/2018) . Helsinki: University of Helsinki, Swedish School of Social Science . Borodulin, K ,. Sipilä, N ., Rahkonen, O ., Leino- Arjas, P ., Kestilä, L ., Jousilahti, P ., & Prättälä, R . Koponen, P ., Borodulin, K ,. Lundqvist, A ,. Sääks- (2016) . Socio-demographic and behavioral vari- järvi, K ., Koskinen, S . (toim .) . 2018 . Terveys, toi- ation in barriers to leisure-time physical activity . mintakyky ja hyvinvointi Suomessa - FinTerveys Scandinavian journal of public health, 44(1), 2017 -tutkimus . Raportti 4/2018 . Helsinki: THL . 62–69 . https://doi org/10. .1177/1403494815604080 Lahelma, E ., & Rahkonen, O . 2011 . Sosioeko- Bouchard, C . R ., Blair, N . S ., Haskell, L . W . nominen asema . In M . Laaksonen, & K . Silven- 2012 . Physical activity and health . Teoksessa C . toinen (Eds .), Sosiaaliepidemiologia: väestön Bouchard, S . N . Blair, W . L . Haskell (toim ). Physi- terveyserot ja niihin vaikuttavat sosiaaliset cal activity and health . tekijät (pp . 41-59) . Helsinki: Gaudeamus Helsinki University Press . Castaneda, A . E ., Rask, S ., Koponen, P ., Suvi- saari, J ., Koskinen, S ., Härkänen, T ., Jasinskaja- Leemann, L ., Isola, AM ., Kukkonen, M ,. Puro- Lahti, I . 2015 . The Association between Discrimi- mäki, H ., Valtari, S ., Keto-Tokoi, A . 2018 .Työelä- nation and Psychological and Social Wellbeing: män ulkopuolella olevien osallisuus ja hyvin- A Population-based Study of Russian, Somali vointi . Työpaperi 17/2018 . Helsinki: THL . http:// and Kurdish Migrants in Finland . www .julkari . fi/handle/10024/136551 Psychology and Developing Societies, 27(2), 270– Laiti, M . 2008 . Romanikulttuuri .Teoksessa Bru- 292 . https://doi .org/10 .1177/0971333615594054 sila P (toim) Seksuaalisuus eri kulttuureissa . Helsinki: Duodecim, 156–163 . Craike, M ,. Bourke, M ., Hilland, T . A ., Wiesner, G ., Pascoe, M . C ., Bengoechea, E . G ., & Parker, A . Lundqvist, A ., Männistö, S ,. Jousilahti, P ., Kaar- G . 2019 . Correlates of Physical Activity Among tinen, N ., Mäki, P ., Borodulin, K . 2018 . Lihavuus . Disadvantaged Groups: A Systematic Review . Teoksessa Koponen, P ., Borodulin, K ,. Lundqvist, American journal of preventive medicine, A ., Sääksjärvi, K . & Koskinen, S . (toim .) . Terveys, 57(5), 700–715 . https://doi .org/10 .1016/j .ame- toimintakyky ja hyvinvointi Suomessa . FinTer- pre .2019 .06 .021 veys 2017 -tutkimus . Raportti 4/2018 . Helsinki: THL, 45–48 . Friman-Korpela, S . 2014 . Romanipolitiikasta romanien politiikkaan . Poliittisen asialistan ja Mäenpää N ., Perho K ,. Ärling M . (Eds .) . 2018 . toimijakonseption muutos 1900-luvun jälki- Uskalla! It´s possible: Romanien sujuvat puoliskon Suomessa . Väitöskirja, Jyväskylän koulutus ja työllisyyspolut: Tšetanes naal- ja yliopisto . Nevo tiija -hankkeiden loppujulkaisu . Diak Heath, G . W ., Parra, D . C ., Sarmiento, O . L ., Puheenvuoro 15, Diakonia-ammattikorkeakoulu . Andersen, L . B ., Owen, N ., Goenka, S ., Montes, Mäkinen, T . 2010 . Trends and explanations for F ., Brownson, R . C ., & Lancet Physical Activity socioeconomic differences in physical activity . Series Working Group . 2012 . Evidence-based (Väitöskirja, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, intervention in physical activity: lessons from tutkimuksia 41/2010 .) http://urn fi/URN:NBN:. - around the world . Lancet (London, England), fife201205085476

208 4 Elämänehtojen eriarvoisuus Mäkinen, T . E ,. Sippola, R ., Borodulin, K ., Rah- seuranta . Työryhmän raportti . Raportteja ja konen, O ., Kunst, A ., Klumbiene, J ., Regidor, muistioita 2013:48 . Helsinki: STM . http://urn .fi/ E ,. Ekholm, O ., Mackenbach, J ., & Prättälä, R . URN:ISBN:978-952-00-3464-1 2012 . Explaining educational differences in Sosiaali- ja terveysministeriö . 2009 . Suomen leisuretime physical activity in Europe: the Romanipoliittinen ohjelma (Rompo) . Työryhmän contribution of work-related factors . Scandina- esitys . Selvityksiä 2009:48 . Helsinki: STM . vian journal of medicine & science in sports, 22 (3), 439–447 . https://doi .org/10 .1111/j .1600- Sosiaali- ja terveysministeriö . 2008 . Kansallinen 0838 .2010 .01234 .x terveyserojen kaventamisen toimintaohjelma 2008−2011 . Sosiaali- ja terveysministeriön julkai- Nigg, C .R ., Rossi, J .S ., Norman, G .J . & Beniso- suja 2008:16 . vich, S .V . 1998 . Structure of decisional balance for exercise adoption . Annals of Behavioral Sihto, M . & Karvonen, S . 2016 . Terveyden edis- Medicine, 20, 211 . täminen ja eriarvoisuus . Lähestymistapoja ja ratkaisuja . Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinnin Oikeusministeriö . 2019 . Syrjintä monella perus- laitos . http://urn .fi/URN:ISBN:978-952-302717-6 teella voi kuormittaa moninkertaisesti . Syrjintä Suomessa . Ajankohtaista tietoa syrjinnästä ja Syrjä H, Valtakari M . 2008 . Romanien pitkä yhdenvertaisuudesta . Policy Brief 2, 1/2019 . matka työn markkinoille . Tutkimus romanien työmarkkinoille sijoittumisen edistämisestä . Työ Pulma, P . 2006 . Suljetut ovet . Pohjoismaiden ja yrittäjyys 22/2008 . Helsinki: TEM . romanipolitiikka 1500-luvulla EU-aikaan . Histo- riallisia tutkimuksia 228 . Helsinki: Suomalaisen Viljanen, A-M . (2012) . Romanikulttuurin muut- kirjallisuuden seura . tuvat muodot ja pysyvät rakenteet . Teoksessa Pulma, P . (toim .) Suomen romanien historia . Pyykkönen, T . 2016: Yhdenvertaisuus ja tasa-ar- Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura . votyö valtion liikuntapolitiikassa . Valtion liikuntaneuvoston julkaisuja 2016:1 . Vähemmistövaltuutettu . 2014 . Erilaisena arjessa – selvitys romanien syrjintäkokemuksista . Rask, S ., Elo, I . T ., Koskinen, S ,. Lilja, E ., Kopo- Vähemmistövaltuutetun julkaisuja, Helsinki, nen, P ., & Castaneda, A . E . 2018 . The association 2014 . between discrimination and health: findings on Russian, Somali and Kurdish origin populations Weiste-Paakkanen A, Lämsä R, Kuusio H (toim .) . in Finland . European journal of public health, 2018 . Suomen romaniväestön osallisuus ja 28(5), 898–903 . https://doi .org/10 .1093/eurpub/ hyvinvointitutkimus . Raportti 15/2018 . Helsinki: cky100 THL . Reichert, F . F ., Barros, A . J ., Domingues, M . R ., Weiste-Paakkanen A, Palteisto A . 2013 . Tutkimus- & Hallal, P . C . 2007 . The role of perceived per- tieto auttaa parantamaan romanien elinoloja . sonal barriers to engagement in leisure-time Hyvinvointikatsaus 3/2013 . Helsinki: Tilastokeskus . physical activity . American journal of public health, 97(3), 515–519 . https://doi .org/10 .2105/ AJPH 2005. 070144. Ruland, C ,. Røslien, J ., Bakken, S ., & Kristian- sen, J . (2006) . Comparing tailored computerized symptom assessments to interviews and ques- tionnaires . AMIA, Annual Symposium procee- dings . AMIA Symposium, 2006, 1081 . Saltin, B ,. & Grimby, G . 1968 . Physiological analysis of middle-aged and old former athletes . Comparison with still active athletes of the same ages . Circulation, 38(6), 1104–1115 . https://doi .org/10 .1161/01 .cir .38 .6 .1104 Sosiaali- ja terveysministeriö . 2018 . Suomen Romanipoliittinen ohjelma 2018–2022 . Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 3/2018 . Sosiaali- ja terveysministeriö . 2014 . Romani- poliittisen ohjelman toimeenpanon ohjaus ja

Suomen romanien vapaa-ajan liikunta 209 Ulkomailla syntyneiden naisten vapaa-ajan liikunta

ANNA SEPPÄNEN1, EERO LILJA1, JOHANNA MÄKI-OPAS1 & HEINI WENNMAN1

Tiivistelmä

Vapaa-ajan liikuntatottumusten on to- Naiset, joiden vanhemmat ovat läh- dettu vaihtelevan maahan muuttaneilla töisin Afrikasta, Lähi-idästä ja muual- naisilla tausta- ja syntymämaaryhmän ta Aasiasta liikkuivat vähemmän va- mukaan niin Suomessa kuin muissakin paa-ajalla verrattuna koko väestön nai- maissa. Tutkimustieto liikuntaan yhtey- siin. Vapaa-ajan kuntoliikunnan sekä dessä olevista tekijöistä on kuitenkin ol- fyysisen passiivisuuden todennäköisyys lut suomalaisessa kontekstissa vähäistä. vaihteli eri taustatekijöiden mukaan, ja Tässä tutkimuksessa selvitettiin Suo- yhteyksiä havaittiin niin sosioekonomi- meen muuttaneiden naisten tausta- siin ja kuin maahanmuuttoonkin liitty- maaryhmäkohtaisia eroja vapaa-ajan viin tekijöihin. Suomalaiset ystävät, suo- kuntoliikunnan harrastamisessa sekä malaisiin identifioituminen sekä suomen fyysisessä passiivisuudessa. Lisäksi sel- kielen taito lisäsivät kuntoliikunnan to- vitettiin, millaisia yhteyksiä sosiodemo- dennäköisyyttä myös silloin, kun ana- grafisilla sekä maahanmuuttoon ja ko- lyyseissa huomioitiin taustatekijät. toutumiseen liittyvillä tekijöillä on va- Koska liikunnalla on merkittäviä paa-ajan liikuntaan. Tutkimuksessa myönteisiä vaikutuksia ihmisen tervey- käytettiin Ulkomaista syntyperää ole- teen, on tärkeää tukea vähän liikkuvien vien työ ja hyvinvointi (UTH) -tutkimuk- väestöryhmien mahdollisuuksia liikkua. sen aineistoa 20–64-vuotiaiden, muual- Sosiaalisten verkostojen, identifioitumi- la kuin Suomessa syntyneiden naisten sen ja kielitaidon yhteyksiä liikuntaan osalta (n =1 385). Vapaa-ajan liikuntaa tulisi jatkossa selvittää lisää. verrattiin koko väestön naisten tietoihin Alueellisen terveys-, hyvinvointi- ja pal- Avainsanat: ulkomailla syntyneet, ulko- velututkimuksen (ATH) aineiston avul- maalaistaustaiset, vapaa-ajan liikunta, la. Eri tekijöiden yhteyttä vapaa-ajan lii- fyysinen passiivisuus, kuntoilu, kotou- kunnan harrastamiseen selvitettiin lo- tuminen, kielitaito, sosiaaliset verkos- gistisella regressioanalyysilla. tot, naiset

1 Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL)

210 4 Elämänehtojen eriarvoisuus Mitkä tekijät vaikuttavat ryhmistä kotoisin olevat naiset harras- vapaa-ajan liikuntaan? tavat vähemmän vapaa-ajan liikuntaa Väestön terveyden kannalta on tärkeää verrattuna koko väestön naisiin. Tuo- edistää fyysistä aktiivisuutta ja liikun- reimman, ulkomailla syntyneiden hyvin- nan harrastamista kaikki väestöryhmät vointitutkimuksen (FinMonik) mukaan huomioiden. Liikunta ja fyysinen aktii- erityisesti Lähi-idässä ja Pohjois-Afri- visuus suojaavat muun muassa sydän- ja kassa syntyneillä naisilla vapaa-ajan verisuonitaudeilta (Archer & Blair 2011), liikuntaa harrastamattomien osuus on ja niin vapaa-ajan liikunta kuin muu- suuri koko väestöön verrattuna (Wenn kin fyysinen aktiivisuus ovat vahvas- man ym. 2020, 135–138). Tulos on sa- ti yhteydessä parempaan koettuun ter- mansuuntainen Ulkomaista syntyperää veyteen (Niemelä ym. 2019). Vastaavas- olevien työ ja hyvinvointi -tutkimuksen ti terveyttä heikentää runsas istuminen (UTH) kanssa, jossa havaittiin, että eri- ja paikallaanolo – fyysisesti passiivinen tyisesti ne naiset, joiden vanhemmat oli- elämäntapa (Young ym. 2016). vat syntyneet jossakin Lähi-idän tai Af- Suomessa ulkomaista syntyperää rikan maassa, harrastivat vapaa-ajalla olevaan väestöön kohdistuvissa tutki- vähemmän liikuntaa kuin muihin taus- muksissa on havaittu, että tietyistä maa- tamaaryhmiin kuuluvat tai koko väes-

Ulkomailla syntyneiden naisten vapaa-ajan liikunta 211 tön naiset (Koponen ym. 2015, 145–147). ta (Jönsson ym. 2012). Kanadalaistutki- Vastaavasti Maahanmuuttajien terveys- muksessa (Tremblay 2006) vapaa-ajan ja hyvinvointitutkimuksessa (Maamu) liikunnan määrä oli vähäisempää alle selvisi, että somalialais- ja kurditaustai- kymmenen vuotta Kanadassa asuneil- set harrastavat koko väestöön verrattu- la. Kanadaan muuttaneet naiset harras- na vähemmän vapaa-ajan kuntoliikun- tivat Kanadaan muuttaneita miehiä vä- taa (Mäkinen 2012, 178–182). hemmän vapaa-ajan liikuntaa tausta- Syiksi syntymä- ja taustamaaryh- maasta ja maassaoloajasta riippumatta mien välisille eroille vapaa-ajan liikun- (Tremblay ym. 2006). nassa on ehdotettu elinoloihin ja kult- Kotoutumisen ja vapaa-ajan liikun- tuuriin liittyviä tekijöitä (Mäkinen 2012, nan yhteys ei ole yksiselitteinen, vaan 178–182) sekä sitä, etteivät liikuntamah- tutkimustulokset ovat osin ristiriitaisia. dollisuudet kohtaa kaikkien ryhmien Abraído-Lanzan (2017) johdolla teh- tarpeita: esimerkiksi liikuntapalvelujen dyn tutkimuksen mukaan New Yorkin tarjoajien pukeutumiseen liittyvät sään- alueella Dominikaanisesta tasavallas- nöt tai sukupuolille erillisten vuorojen ta muuttaneilla naisilla kotoutuminen puute rajaavat joidenkin väestöryhmien (kielitaito, angloamerikkalaiset ystävät) liikuntamahdollisuuksia (Zacheus 2010). ei ollut tilastollisesti merkitsevässä yh- Kansainvälisessä tutkimuksessa on teydessä vapaa-ajan liikuntaan, mutta viitteitä siitä, että maahanmuuttoon ja perheen myönteinen suhtautuminen lii- kotoutumiseen liittyvät tekijät olisi- kuntaan lisäsi vapaa-ajan liikunnan to- vat yhteydessä ulkomailla syntyneiden dennäköisyyttä. Ngongalah ryhmineen naisten vapaa-ajan liikuntaan (Gerber (2018) toteavat Afrikasta korkean tulo- ym. 2012). Kotoutuminen määritellään tason maihin muuttaneiden naisten ra- yhteiskunnan ja maahan muuttaneen vitsemukseen ja liikuntaan liittyvässä vuorovaikutukselliseksi prosessiksi systemaattisessa katsauksessaan, että (ks. esimerkiksi Laki kotoutumisen edis- löydökset maahanmuuttoon liittyvien tämisestä, 30.12.2010/1386). Tässä esi- tekijöiden yhteyksistä liikuntaan ovat teltävässä tutkimuskirjallisuudessa ko- ristiriitaisia. Tämän ajatellaan johtuvan toutumisella viitataan sosiaaliseen ko- kotoutumiseen liittyvien prosessien mo- toutumiseen (ks. esim. Beresnevièiûtë, nimutkaisuudesta ja monitekijäisyydes- 2003), kuten maahan muuttaneiden kie- tä (Ngongalah ym. 2018). litaitoon, asuinmaan kansalaisiin iden- Euroopan alueella asuviin etnisiin tifioitumiseen sekä ystäväverkostoihin. vähemmistöihin kohdistuneessa sys- Esimerkiksi Ruotsissa on havait- temaattisessa tutkimuskartoituksessa tu, että parempi ruotsin kielen taito ja (DEDIPAC-KH, DEterminants of DIet nuorempi maahanmuuttoikä lisäsivät and Physical Activity Knowledge Hub) todennäköisyyttä vapaa-ajan liikunnan tunnistettiin vähemmistöryhmien fyy- harrastamiselle suomalais-, chileläis- ja siseen aktiivisuuteen ja fyysiseen pas- irakilaistaustaisilla naisilla, joskin yh- siivisuuteen yhteydessä olevia tekijöi- teyden vahvuus riippui syntymämaas- tä (Holdsworth ym. 2017; Langøien ym.

212 4 Elämänehtojen eriarvoisuus 2017). Tunnistetut tekijät jaettiin kah- 3) Ovatko kotoutumiseen liittyvät te- deksaan ryppääseen: kijät yhteydessä vapaa-ajan kun- 1) sosiaaliseen ja kulttuuriseen ympä- toliikunnan harrastamiseen ja va- ristöön, paa-ajan fyysiseen passiivisuuteen, 2) psykososiaaliseen, ja säilyykö yhteys, kun huomioidaan 3) fyysiseen ympäristöön ja saavutetta- sosiodemografiset ja maahanmuut- vuuteen, toon liittyvät tekijät? 4) maahanmuuttoon liittyviin tekijöi- hin, Miten tutkittiin? 5) institutionaaliseen ympäristöön, 6) sosiaalisiin ja materiaalisiin resurs- Aineistona käytettiin Ulkomaista syn seihin, typerää olevien työ ja hyvinvointi (UTH) 7) terveyteen ja terveysviestintään ja -tutkimuksen (Nieminen ym. 2015) haas- 8) poliittiseen ympäristöön. tatteluvastauksia, Alueellisen terveys-, hyvinvointi- ja palvelututkimuksen Eniten toistuivat sosiaaliseen ja kulttuu- (ATH 2014, THL) kyselyvastauksia, sekä riseen ympäristöön ja psykososiaaliseen Väestörekisterikeskuksen ja Tilastokes- ryppääseen kuuluvat tekijät kuten suku- kuksen rekisteritietoja. puoli, uskonto, kulttuuriset vaatimukset UTH-tutkimuksen aineisto kerättiin sekä tietämys. Tutkijoiden mukaan ai- tammikuun 2014 ja huhtikuun 2015 vä- heesta tarvittaisiin kuitenkin lisää ver- lisenä aikana käyntihaastattelujen avul- tailevaa tutkimusta ja erityisesti fyysi- la. Tietokoneavusteinen haastattelu kesti sen passiivisuuden taustatekijöihin liit- noin tunnin. Haastattelu oli mahdollis- tyvää tutkimusta (Langøien ym. 2017). ta tehdä 12 kielellä: suomeksi, ruotsik- Ulkomailla syntyneiden naisten va- si, englanniksi, viroksi, ranskaksi, ve- paa-ajan liikuntaan ja fyysiseen aktii- näjäksi, arabiaksi, somaliksi, soranin visuuteen liittyvistä tekijöistä sekä eri kurdiksi, persiaksi, thaiksi ja kiinaksi. väestöryhmien vapaa-ajan liikunnan Näitä kieliä puhuvat tutkimushaastatte- määrästä tarvitaan tietoa myös Suo- lijat suorittivat haastattelut. (Nieminen messa. ym. 2015, 204–205). ATH-aineisto kerät- Tämän tutkimuksen tavoitteena oli tiin postikyselynä maaliskuusta 2014 al- selvittää: kaen maaliskuuhun 2015 asti (Tilasto- 1) Millaisia eroja ulkomailla syntyneil- keskus 2020a). lä naisilla ja koko väestön naisilla on vapaa-ajan liikunnassa? Keskeiset muuttujat 2) Ovatko sosiodemografiset ja maahanmuuttoon liittyvät tekijät yhtey- Vapaa-ajan liikunta dessä ulkomailla syntyneiden naisten vapaa-ajan kuntoliikunnan har- Vapaa-ajan liikuntaa selvitettiin sekä ul- rastamiseen ja vapaa-ajan fyysiseen komailla syntyneiden että koko väestön passiivisuuteen? osalta kysymyksellä: ”Kuinka paljon lii-

Ulkomailla syntyneiden naisten vapaa-ajan liikunta 213 kutte ja rasitatte itseänne ruumiillisesti suomalaisuuden määritelmä oli myös vapaa-aikana? Älkää laskeko mukaan haastateltavan oma käsitys siitä, ketkä työmatkaliikuntaa”. Vastausvaihtoeh- ovat suomalaisia. toja oli kolme: Suomalaiseksi identifioitumista mi- 1) Luen, katselen televisiota ja teen as- tattiin kysymyksellä: ”Kuinka suoma- kareita, jotka eivät juuri rasita ruu- lainen olet omasta mielestäsi tällä het- miillisesti. kellä. Tunnetko itsesi…?” ja vastaus- 2) Kävelen, pyöräilen tai teen kevyttä vaihtoehdoilla 1) täysin suomalaiseksi; koti- ja pihatyötä yms. useita tun- 2) melko paljon suomalaiseksi; 3 vähän teja viikossa (sisältäen lisäohjeen: suomalaiseksi; 4 et lainkaan suoma- tarkoitetaan liikuntaa arkiaskareis- laiseksi. Mittari muutettiin kaksiluok- sa, myös esim. lastenhoito ja lasten kaiseksi yhdistämällä vaihtoehdot 1 ja kanssa liikkuminen, siivous, kauppa- 2 sekä 3 ja 4 (tuntee itsensä suomalai- kassien kantaminen jne. kotityöt). seksi vs. ei tunne itseään suomalaiseksi). 3) Harrastan varsinaista kuntoliikun- Haastattelija määritteli vastaajan taa tai urheilua kuten juoksua, hiih- suomen kielen puhumisen taidon viisi- toa, uintia tai pallopelejä useita tun- portaisella asteikolla: äidinkieli – ei puhu teja viikossa. lainkaan suomea. Kielitaidosta tehtiin binäärinen muuttuja luokittelemalla vas- Vastauksista muodostettiin kaksi binää- taukset 1, 2 ja 3 kategoriaan ”puhuu suo- ristä muuttujaa: mea vähintään keskitasoisesti” sekä 4 ja 1) Vapaa-ajalla fyysisesti passiiviset: 5 kategoriaan ”puhuu suomea korkein- vastausvaihtoehdon 1 valinneet vs. taan aloittelijan tasolla”. vastausvaihtoehdon 2 tai 3 valinneet; sekä Sosiodemografiset ja maahan 2) Vapaa-ajalla kuntoliikuntaa harras- muuttoon liittyvät tekijät tavat: vastausvaihtoehdon 3 valinneet vs. vastausvaihtoehdon 1 tai 2 Väestörekisterikeskuksesta saatuja valinneet. taustatietoja olivat ulkomailla syntyneiden naisten ikä (luokiteltiin kolmeen luokkaan ikävuosien mukaan: Kotoutumiseen liittyvät tekijät 20–29; 30–44; 45–64), taustamaaryh- Suomalaisten ystävien määrää tiedus- mä eli vanhempien syntymämaa (mi- teltiin haastattelussa kysymyksellä käli vanhemmat syntyneet eri maissa, ”Onko teillä yhtään suomalaista ystä- äidin syntymämaa), sukupuoli sekä vää tai tuttavaa?”. Vastausvaihtoehdot maahantulopäivä, jonka avulla lasket- olivat kyllä ja ei. Haastattelijan ohjeis- tiin asumisaika Suomessa (luokiteltiin tuksena oli tarvittaessa tarkentaa suo- kolmeen kategoriaan vuosien mukaan: malaisen käsitettä siten, että suomalai- alle 5; 5–10, yli 10) ja maahanmuuttoikä sella tarkoitettiin Suomessa syntynyttä (luokiteltiin binääriseksi: alle 15-vuo- ja suomea tai ruotsia puhuvia. Riittävä tiaana; 15-vuotiaana tai vanhempana).

214 4 Elämänehtojen eriarvoisuus Tulotietona käytettiin Tilastokeskuksen Ulkomailla syntyneiden naisten las- rekisteritietojen ja UTH-haastattelutie- ten määrää selvitettiin kysymyksel- tojen pohjalta muodostettua tulonjaon lä: ”Kuinka monta lasta teillä on tällä kokonaistilaston asuntokuntadesii- hetkellä yhteensä, mukaan lukien esi- liä, joka muodostettiin käytössä ole- merkiksi adoptiolapset ja sijaisvanhem- vien rahatulojen perusteella (Niemi- muus?” Vastaukset luokiteltiin kolmeen nen ym. 2015, 63). Tulodesiilit jaettiin ryhmään (ei lapsia vs. 1–2 lasta vs. kol- vuositulojen perusteella kahteen luok- me lasta tai enemmän). Ulkomailla syn- kaan Eurostatin suositusten mukaises- tyneitä koskevat muut taustatiedot, ku- ti (Tilastokeskus 2020b). Desiileistä 1–4 ten maahanmuuton syy (työ, työnhaku muodostettiin matalampi tulodesiili eli tai opiskelu vs. pakolaisuus vs. per- pienituloiset (0–21 180 euroa/kulutusyk- hesyyt, rakkaus, muut syyt) ja siviilisää- sikkö) ja desiileistä 5–10 korkeampi tu- ty (avioliitossa tai rekisteröidyssä pari- lodesiili (yli 21 181 euroa) eli keski- tai suhteessa vs. muut) saatiin haastatte- suurituloiset. luaineistosta. Työssäkäyvät määriteltiin ulkomailla syntyneiden kohdalla UTH-haastatte- Miten tuloksia analysoitiin? lutietojen avulla siten, että tutkimusvii- kolla vähintään yhden tunnin ansiotyötä UTH-aineisto rajattiin 20–64-vuotiai- tehneet tai vain tilapäisesti töistä pois- siin ulkomailla syntyneisiin, ulkomaa- saolevat katsottiin työllisiksi (Nieminen laistaustaisiin naisiin (n = 1 385). Osal- ym. 2015, 72–73; Tilastokeskus 2020c). listujat luokiteltiin seitsemään tausta- Koulutustieto perustuu Tilastokeskuk- maaryhmään vastaajien vanhempien sen rekisteritietoon, jonka puuttuvia tie- syntymämaan perusteella. Maaryhmät toja täydennettiin haastatteluaineiston perustuvat UTH-tutkimuksen perusra- perusteella (Nieminen ym. 2015, 30). portoinnissa käytettyyn luokitukseen Koko väestön naisten työllisyyttä (taulukko 1): naiset, joiden taustana oli selvitettiin ATH-tutkimuksen kyselys- Viro sekä Venäjä ja entinen Neuvosto- sä seuraavalla kysymyksellä: ”Oletteko liitto, muodostettiin omat erilliset ryh- tällä hetkellä pääasiassa – kokopäivä- mänsä vastaajien suuren määrän vuok- työssä; osa-aikatyössä tai osa-aikaeläk- si. Muut maat ryhmiteltiin maantieteel- keellä; eläkkeellä iän perusteella; työ- lisin perustein, paitsi Pohjois-Amerikka, kyvyttömyyseläkkeellä tai kuntoutus- joka ryhmiteltiin sosioekonomisen taus- tuen saajana; työtön tai lomautettu; tan vastaavuuden mukaan EU ja EFTA perhevapaalla, kotiäiti tai -isä; opis- -maiden kanssa samaan luokkaan. (Nie- kelija; jokin muu?”. Työllisiksi määri- minen ym. 2015, 214–215) teltiin vastausvaihtoehdot ”kokopäivä- Kaikissa analyyseissä käytettiin pai- työssä” sekä ”osa-aikatyössä tai osa-ai- nokertoimia korjaamaan vastauskados- kaeläkkeellä” valinneet. Koko väestön ta aiheutuvaa harhaa. Painokertoimet naisten koulutustieto saatiin tutkinto- muodostettiin vastaustodennäköisyys- rekisteristä. mallin avulla, jossa selittävinä muuttu-

Ulkomailla syntyneiden naisten vapaa-ajan liikunta 215 Taulukko 1. Vastaajien luokittelu taustamaaryhmiin UTH-tutkimuksessa

Yleisimmät taustamaat* Venäjä ja entinen Neuvostoliitto Entinen Neuvostoliitto, Venäjä Viro Viro Lähi-itä ja Pohjois-Afrikka Irak, Iran, Turkki, Afganistan, Marokko Muu Afrikka Somalia, Nigeria, Kenia Aasia Thaimaa, Vietnam, Kiina, Intia, Filippiinit, Bangladesh EU, EFTA ja Pohjois-Amerikka Saksa, Iso-Britannia, Ruotsi, Puola, Romania, USA Latinalainen Amerikka, Itä-Eurooppa Entinen Jugoslavia, Ukraina, Ecuador ja muut

Lähde: Ulkomaista syntyperää olevien työ ja hyvinvointi -tutkimus (Nieminen, Sutela & Hannula, 2014, 215) * Taustamaa = vanhempien/äidin/ainoan tiedossa olevan vanhemman syntymämaa

jina käytettiin kansalaisuutta, koulu- set erot katsottiin tilastollisesti merkit- tusta, sukupuolta, siviilisäätyä, asuin seviksi p-arvon ollessa alle 0,05. aluetta, ikäryhmää, työllisyysstatusta, Sosiodemografisten sekä maahan- asuntokunnan kokoa, pääasiallista toi- muuttoon ja kotoutumiseen liittyvien mintaa, työkuukausia vuonna 2012 sekä tekijöiden yhteyksiä vapaa-ajan kun- sitä, onko perheessä alle 7-vuotiaita lap- toliikuntaan ja vapaa-ajan fyysiseen sia vai ei. Tämän jälkeen painokertoimet passiivisuuteen tutkittiin logistisella kalibroitiin Väestörekisterikeskuksen regressioanalyysilla. Sosiodemogra- ja Tilastokeskuksen tiedoilla vastaa- fisten ja maahantuloon liittyvien teki- maan koko ulkomaalaistaustaisen väes- jöiden yhteyttä tutkittiin iällä ja taus- tön jakaumia. (Nieminen ym. 2015, 211) tamaaryhmällä vakioituna. Tämän jäl- Myös ATH-aineiston painokertoimet keen tarkasteltiin suomalaisten ystävien muodostettiin vastaustodennäköisyys- ja suomalaisiin kuulumisen kokemuk- mallin avulla. Mallissa käytettiin seu- sen muuttujien yhteyksiä neljällä erilai- raavia tietoja: ikä, sukupuoli, maakunta, sella vakiointimallilla: asuinkunnan taajama-aste, siviilisääty, 1) yhteys ilman vakiointeja; lomakkeen vastauskieli, sekä koulutus- 2) vakiointi iällä ja taustamaaryhmäl- aste (Nieminen ym. 2015, 217). lä; Taustamaaryhmien välisiä eroja va- 3) vakiointi iällä, taustamaaryhmällä paa-ajan kuntoliikunnassa ja vapaa- sekä sosiodemografisilla ja -ekono- ajan fyysisessä passiivisuudessa tut- misilla tekijöillä (siviilisääty; koulu- kittiin logistisella regressioanalyysilla. tus; työssäkäynti; tulot; lasten luku- Ikävakioidut osuudet laskettiin tausta- määrä); sekä maaryhmittäin predictive margins -me- 4) vakiointi edellä mainittujen (kohdat netelmällä (Graubard & Korn 1999). 1, 2, ja 3) lisäksi maahanmuuttoon Taustamaaryhmien osuuksia verrattiin liittyvillä tekijöillä (ikä Suomeen koko väestön osuuksiin. Ryhmien väli- muuttaessa, maahanmuuton syy).

216 4 Elämänehtojen eriarvoisuus Yhteyksiä tarkasteltiin tapahtumaker- vaihtelua. Yli 10 vuotta Suomessa asu- roinsuhteen (OR) ja sen 95 prosentin neita oli eniten Venäjä- ja entinen Neu- luottamusvälin sekä p-arvon avulla. vostoliitto -taustaisissa naisissa (63 %). Analyysit tehtiin SAS 9.4 ja SUDAAN Viro-taustaiset naiset olivat muutta- 11.0.3 -ohjelmistoversioilla. neet Suomeen useammin työn, työn- haun tai opiskelun vuoksi muihin ulkomailla syntyneisiin naisiin verrattu- Ulkomailla syntyneiden na (38 % vrt. 10–22 %). Pakolaisuuden naisten vapaa-ajan vuoksi Suomeen muuttaneita naisia oli liikunnassa suuria Lähi-itä ja Pohjois-Afrikka- sekä Muu taustamaakohtaisia eroja Afrikka -taustaisista naisista noin kolmannes ja muissa taustamaaryhmissä Taustatiedot vain vähän (32 % ja 36 % vrt. 1–12 %). Ulkomailla syntyneiden naisten sosio- demografisissa taustatekijöissä oli jon- Vapaa-ajan liikunta verrattuna kin verran eroa verrattuna koko väes- koko väestöön töön: 30–44-vuotiaita oli ulkomailla syn- tyneistä naisista enemmän kuin koko Ulkomailla syntyneiden naisten ja koko väestössä (45 % vrt. 30 %); ulkomailla väestön naisten taustatiedot on kuvat- syntyneissä naisissa oli koko väestön tu taulukossa 2. Vapaa-ajan kuntolii- naisia enemmän avioliitossa tai rekis- kunnan harrastaminen ja vapaa-ajan teröidyssä parisuhteessa olevia (57 % fyysinen passiivisuus eri taustamaa- vrt. 47 %); koko väestössä oli ulko- ryhmien ja koko väestön välillä on ku- mailla syntyneisiin verrattuna vähem- vattu taulukossa 3. Koko väestöön ver- män vain perusasteen käyneitä tai vä- rattuna vapaa-ajalla kuntoliikuntaa har- hemmän koulutettuja (13 % vrt. 17 %); rastavat eniten taustamaaryhmistä EU, työssäkäyviä oli koko väestön naisis- EFTA ja Pohjois-Amerikka -taustaiset sa enemmän kuin ulkomailla syntynei- naiset (33 %), ja vähiten Lähi-itä ja Poh- den joukossa (62 % vrt. 56 %). Lasten jois-Afrikka- sekä Muu Afrikka -taustai- lukumäärä koko väestön ja ulkomailla set (9–11 %). Vapaa-ajan fyysinen passii- syntyneiden välillä ei ole ATH-aineiston visuus oli koko väestön naisia yleisem- ikärajauksen vuoksi vertailukelpoinen. pää Lähi-itä ja Pohjois-Afrikka-, Muu Taustamaiden välillä oli paljon vaihtelua Afrikka- sekä Aasia -taustaisilla naisil- lasten lukumäärässä: Muu Afrikka -ryh- la (33–34 % ja 26 % vrt. 21 %) ja harvi- mässä oli huomattavan yleistä (41 %), naisempaa EU, EFTA ja Pohjois-Ame- että lapsia oli kolme tai enemmän. Ul- rikka -taustaisilla naisilla (14 %). komailla syntyneiden naisten ja koko väestön naisten taustatiedot on kuvattu taulukossa 2. Maahanmuuttoon liittyvissä tekijöis- sä oli paljon taustamaaryhmäkohtaista

Ulkomailla syntyneiden naisten vapaa-ajan liikunta 217 Taulukko 2. Ulkomailla syntyneiden naisten ja koko väestön naisten sosiodemografiset sekä maahanmuuttoon ja kotoutumiseen liittyvät tekijät taustamaaryhmän mukaan, n = 1 385

Taustamaaryhmittäin Ulkomailla Venäjä ja EU, EFTA Lähi-itä ja Koko syntyneet entinen ja Poh- Viro Pohjois-Af- Muu Afrikka Aasia Muut maat väestö yhteensä Neuvosto- jois-Ame- rikka liitto rikka n = 1385 n = 476 n = 183 n = 128 n = 94 n = 256 n = 148 n = 100 n = 6521 % % % % % % % % % (LV, 95 %) (LV, 95 %) (LV, 95 %) (LV, 95 %) (LV, 95 %) (LV, 95 %) (LV, 95 %) (LV, 95 %) (LV, 95 %) Ikä 20–29-vuo- 22,8 20,4 21,3 27,8 28,8 25,1 17,7 25,1 21,4 tiaat (20,5–25,3) (16,8–24,5) (15,7–21,2) (20,1–37,0) (20,2–39,1) (19,9–31,1) (12,3–24,9) (17,2–35,0) (20,4–22,6) 30–44-vuo- 44,7 33,6 45,1 48,0 50,3 52,4 48,1 52,2 29,9 tiaat (41,9–47,5) (29,3–38,3) (37,7–52,6) (39,1–57,1) (39,8–60,6) (46,1–58,6) (39,8–56,6) (42,1–62,2) (28,7–31,0) 45–64-vuo- 32,5 46,0 33,6 24,2 21,0 22,5 34,1 22,7 48,7 tiaat (30,0–35,1) (41,3–50,7) (26,9–41,1) (17,5–32,5) (13,8–30,6) (17,9–28,0) (26,8–42,3) (15,4–32,1) (47,4–49,9) Siviilisääty: avioliitossa 56,9 54,1 41,4 66,5 47,8 70,9 56,1 62,0 46,7 tai rekisteröi- (54,0–59,6) (49,3–58,8) (34,3–49,0) (57,2–74,7) (37,5–58,3) (64,7–76,3) (47,6–64,2) (51,6–71,3) (45,5–48,0) dyssä parisuhteessa Asumisaika Suomessa Alle 5 vuotta 16,4 11,3 22,8 14,5 13,2 22,6 18,3 14,3 - (14,4–18,7) (8,7–14,5) (16,9–29,9) (9,4–21,6) (7,7–21,7) (17,6–28,6) (12,4–26,2) (8,1–24,0) 5–10 vuotta 34,3 25,3 45,5 35,7 39,7 36,4 34,7 35,4 - (31,7–37,0) (21,5–29,5) (38,1–53,1) (27,5–44,9) (30,0–50,3) (30,6–42,6) (27,0–43,3) (26,4–45,6) Yli 10 vuotta 49,3 63,4 31,7 49,8 47,1 41,0 47,0 50,2 - (46,5–52,1) (58,8–67,8) (25,2–39,0) (40,8–58,8) (36,8–57,6) (34,9–47,3) (38,8–55,3) (40,2–60,3) Ikä Suo meen muut 10,7 13,2 8,7 14,5 6,4 8,2 N/A 17,3 taessa: alle (9,0–12,6) (10,2–16,8) (5,3–14,0) (8,5–23,5) (2,7–14,4) (5,3–12,4) (11,0–26,1) 15 Maahan muuton syy Työ, työn- 18,9 13,7 37,7 9,8 17,2 18,3 22,4 14,4 - haku tai (16,8–21,3) (10,7–17,3) (30,6–45,4) (5,7–16,4) (10,8–26,3) (13,7–23,9) (16,1–30,2) (8,4–23,6) opiskelu Pakolaisuus 8,1 1,4 - 36,1 31,8 6,0 - 12,1 - (6,7–9,8) (0,7–2,8) (28,1–44,9) (22,6–42,4) (3,7–9,5) (6,9–20,6) Perhesyyt, 72,9 85,0 62,3 54,1 51,1 75,7 77,6 73,4 - rakkaus, muut (70,3–75,4) (81,3–88,0) (54,6–69,4) (45,0–62,9) (40,7–61,5) (69,8–80,8) (69,8–83,9) (63,3–81,6) syyt Koulutus Perusaste tai 16,6 4,9 15,8 32,0 37,6 27,3 4,3 19,6 13,4 vähemmän (14,6–18,8) (3,2–7,6) (10,9–22,4) (24,2–41,0) (28,0–48,2) (22,1–33,3) (1,9–9,4) (12,8–29,0) (12,5–14,4) Toinen aste 42,5 46,0 62,3 37,1 33,6 35,8 34,2 35,2 44,8 (39,7–45,3) (41,3–50,8) (54,8–69,3) (28,6–46,4) (24,4–44,3) (30,0–42,0) (26,8–42,5) (26,3–45,3) (43,6–46,1) Korkea-aste 40,9 49,1 21,9 30,9 28,8 36,9 61,4 45,2 41,7 (38,2–43,7) (44,4–53,8) (16,5–28,4) (23,2–39,9) (20,4–39,0) (31,0–43,2) (53,1–69,2) (35,3–55,4) (40,5–43,0) Tulot: keski- 43,1 44,7 49,2 18,9 20,0 42,2 64,7 43,3 - tai suuritu- (40,4–45,9) (40,0–49,4) (41,7–56,7) (12,9–27,0) (13,0–29,6) (36,1–48,6) (56,2–72,4) (33,6–53,6) loinen

218 4 Elämänehtojen eriarvoisuus Työ: työssä- 56,0 59,7 67,8 34,8 30,5 57,5 70,1 47,1 62,3 käyvät (53,2–58,8) (55,1–64,2) (60,3–74,4) (26,5–44,1) (21,8–40,8) (51,2–63,6) (61,7–77,3) (37,2–57,2) (61,1–63,5) Lasten luku määrä 0 26,4 25,3 23,0 25,3 19,8 29,7 32,9 27,2 38,3* (23,9–29,0) (21,3–29,7) (17,1–30,2 (17,9–34,5) (12,7–29,5) (24,2–35,9) (25,5–41,3) (18,9–37,3) (36,8–39,9) 1–2 53,9 61,7 54,5 42,2 39,2 59,0 46,9 49,0 40,7* (51,0–56,6) (56,9–66,2) (46,9–61,9) (33,6–51,4) (29,4–49,9) (52,6–65,0) (38,6–55,3) (39,1–59,1) (41,2–44,2) Kolme tai 19,8 13,0 22,5 32,4 41,0 11,3 20,2 23,8 19 0*. enemmän (17,6–22,1) (10,1–16,6) (16,8–29,5) (24,7–41,3) (31,2–51,6) (7,9–15,9) (14,4–27,6) (16,4–33,2) (17,8–20,1) Vähintään - yksi suoma 87,2 92,5 87,7 74,9 71,9 79,1 N/A 91,7 lainen ystävä (85,1–89,0) (89,4–94,7) (81,8–91,9) (65,6–82,4) (60,9–80,7) (72,8–84,3) (83,2–96,1) Kokee kuulu - vansa suo 41,7 47,4 38,8 37,0 28,0 38,5 41,4 45,6 malaisiin (38,8–44,5) (42,6–52,1) (31,7–46,4) (28,2–46,7) (19,1–39,1) (32,3–45,0) (33,4–49,9) (35,0–56,7) Puhuu suo - mea vähin 74,8 85,5 89,5 64,7 56,8 60,0 73,7 65,8 tään keski- (72,0–77,4) (81,5–88,7) (83,2–93,7) (55,1–73,1) (44,1–68,7) (52,9–66,6) (64,1–81,6) (54,7–75,4) tasoisesti

LV = luottamusväli *Tiedot koskevat vain 20–54-vuotiaita .

Taulukko 3. Vapaa-ajan kuntoliikunta ja vapaa-ajan fyysinen passiivisuus ulkomailla syntyneillä naisilla, ikä- ja maa- ryhmävakioitu

Vapaa-ajalla Liikkuu kevyesti Harrastaa vapaa- fyysisesti useita tunteja ajalla kunto passiivinen viikossa liikuntaa % % % p-arvo1 (95 %:n LV) (95 %:n LV) (95 %:n LV) Venäjä ja entinen Neuvostoliitto 20,9 53,7 25,4 0,338 (17,2-25,0) (48,9-58,4) (21,5–29,7) Viro 21,9 60,9 17,3 0,246 (16,2-28,9) (53,5-67,9) (12,7–23,1) Lähi-itä ja PohjoisAfrikka 33,4 56,0 10,6 <0,001 (25,3-42,6) (46,8–64,8) (6,5–16,8) Muu Afrikka 34,0 57,0 9,1 0,001 (24,6-44,8) (46,2–67,1) (4,9–16,2) Aasia 26,4 59,9 13,7 0,002 (21,2-32,4) (53,6–65,8) (10,1–18,3) EU, EFTA ja Pohjois-Amerikka 13,5 53,3 33,3 0,004 (8,8-20,0) (45,1–61,3) (26,1–41,3) Muut maat 21,8 53,7 24,5 0,835 (14,4-31,5) (43,5–63,6) (17,1–33,8) Ulkomaalaistaustaiset yhteensä 23,3 56,3 20,4 0,105 (21,0–25,8) (53,5–59,1) (18,3–22,7) Koko väestö 21,0 56,6 22,4 (19,9-22,0) (55,3–57,8) (21,4–23,5)

1 Eron merkitsevyys verrattuna koko väestöön .

Ulkomailla syntyneiden naisten vapaa-ajan liikunta 219 Taulukko 4. Vapaa-ajan kuntoliikunnan harrastamista ja vapaa-ajan fyysistä passiivisuutta selit- tävät sosiodemografiset ja maahantuloon liittyvät tekijät ulkomailla syntyneillä naisilla, ikä- ja maaryhmävakioitu, n=1 381

Vapaa-ajan kuntoliikunnan Vapaa-ajan fyysinen

harrastaminen passiivisuus OR LV, 9 5 % p OR LV, 9 5 % p Ikä vuosina2 20–29 2,53 1,74–3,64 <0.001 0,66 0,45–0,97 0.032 30–44 1,73 1,24–2,41 0.001 0,85 0,62–1,15 0 .285 45–64 1,00 - - 1,00 - - Taustamaaryhmä Venäjä ja entinen Neuvostoliitto 0,67 0,44–1,02 0,059 1,68 0,98–2,86 0,059 Viro 0,41 0,24–0,68 0,001 1,84 1,00–3,38 0,049 Lähi-itä ja Pohjois-Afrikka 0,23 0,12–0,44 <0,001 3,49 1,87–6,50 <0,001 Muu Afrikka 0,19 0,09–0,42 <0,001 3,65 1,88–7,09 <0,001 Aasia 0,31 0,19–0,52 <0,001 2,47 1,41–4,34 0,002 EU, EFTA ja Pohjois-Amerikka 1,00 - 1,00 - - Muut maat1 0,65 0,36–1,17 0,152 1,87 0,93–3,74 0,079 Asuinvuodet Suomessa Alle 5 1,00 - - 1,00 - - 5-10 1,02 0,64–1,65 0,922 0,96 0,64–1,43 0,832 yli 10 1,52 0,95–2,42 0,078 0,71 0,48–1,06 0,098 Ikä Suomeen muuttaessa Alle 15 vuotta 2,12 1,37–3,27 0.001 0,83 0,49–1,40 0,475 15 vuotta tai enemmän 1,00 - - 1,00 - - Maahantulosyy Työ tai opiskelu 1,00 - - 1,00 - - Pakolaisuus 0,34 0,14–0,79 0,013 1,28 0,69–2,35 0,433 Muu 0,95 0,65–1,37 0,771 1,00 0,70–1,45 0,985 Koulutus Perusaste tai vähemmän 1,00 - - 1,00 - - Toinen aste 1,76 1,06–2,92 0,030 0,81 0,54–1,20 0,291 Korkea-aste 2,45 1,49–4,03 0,000 0,74 0,48–1,12 0,151 Tulot Pienituloiset 1,00 - - 1,00 - - Keski- tai suurituloiset 1,55 1,15–2,08 0,004 0,77 0,58–1,03 0,083 Työ Ei työssä 1,00 - - 1,00 - - Työssäkäyvät 1,61 1,19–2,17 0,002 1,01 0,76–1,34 0,935 Lasten lukumäärä 0 1,78 1,12–2,87 0,018 1,64 1,04–2,59 0,035 1-2 1,19 0,79–1,81 0,410 1,27 0,87–1,84 0 .214 3 tai enemmän 1,00 - - 1,00 - - Siviilisääty Avioliitossa tai rek . parisuh- 1,00 - - 1,00 - - teessa Muut 1,50 1,12–2,01 0,007 1,40 1,05–1,90 0,021

Tummennetut luvut poikkeavat tilastollisesti merkitsevästi (p=<0,05) vertailuryhmästä . 1 Latinalainen Amerikka, Itä-Eurooppa ja muut 2 vakioitu vain taustamaaryhmällä 3 vakioitu vain iällä

220 4 Elämänehtojen eriarvoisuus Vapaa-ajan kuntoliikunnan joilla oli kolme tai useampia lapsia. Si- yhteys sosiodemografisiin ja viilisäädyltään naimattomat harrasti- maahanmuuttoon liittyviin vat vapaa-ajan kuntoliikuntaa 1,5-ker- tekijöihin taa todennäköisemmin verrattuna avio- Sosiodemografisten ja maahanmuuttoon liitossa tai rekisteröidyssä parisuhteessa liittyvien tekijöiden yhteydet vapaa-ajan oleviin. kuntoliikunnan harrastamiseen on esi- telty taulukossa 4. Nuoremmissa ikäryh- Vapaa-ajan fyysisen passiivi missä vapaa-ajan kuntoliikunta oli ylei- suuden yhteys sosiodemo sempää kuin 45-vuotiailla ja tätä van- grafisiin ja maahanmuuttoon hemmilla. liittyviin tekijöihin Taustamaaryhmän yhteyttä vapaa- ajan liikunnan harrastamiseen tar- Myös sosiodemografisten ja maahan- kasteltiin vertaamalla muita ryhmiä muuttoon liittyvien tekijöiden yhteydet EU, EFTA ja Pohjois-Amerikka -ryh- vapaa-ajan fyysiseen passiivisuuteen on mään, jossa vapaa-ajan kuntoliikunta esitetty taulukossa 4. Vapaa-ajan fyysi- oli erityisen yleistä. Tätä ryhmää mer- sessä passiivisuudessa havaittiin ikäryh- kitsevästi vähemmän liikkuivat Viro-, mittäinen ero vain nuorimman ja van- Aasia-, Lähi-itä- ja Afrikka-taustaiset himman ryhmän välillä: 20–29-vuotiailla (OR=0,19–0,41). Alle 15-vuotiaana Suo- vapaa-ajan fyysinen passiivisuus oli vä- meen muuttaneet harrastivat kaksi ker- hemmän todennäköistä kuin 45–64-vuo- taa todennäköisemmin vapaa-ajalla kun- tiailla (OR=0,66 [0,45–0,97]). toliikuntaa kuin yli 15-vuotiaana Suo- Viro-, Lähi-itä-, Afrikka- ja Aasia- meen muuttaneet. Pakolaisuuden vuoksi taustaisilla vapaa-ajan fyysinen passii- Suomeen muuttaneilla vapaa-ajan kun- visuus oli EU, EFTA ja Pohjois-Amerik- toliikunta oli työn tai opiskelun vuoksi ka -taustaisia selvästi todennäköisem- Suomeen muuttaneita vähemmän toden- pää (OR=2,47–3,65). Lapsettomilla oli näköistä (OR=0,34 [0,14–0,79]). korkeampi todennäköisyys (OR=1,64 Toisen asteen koulutuksen saaneet [1,04–2,59]) vapaa-ajan fyysiseen pas- harrastivat vapaa-ajan kuntoliikuntaa siivisuuteen verrattuna niihin, joilla oli 1,8 kertaa todennäköisemmin ja kor- kolme tai useampia lapsia. Vapaa-ajan kea-asteen tutkinnon suorittaneet 2,5 fyysinen passiivisuus oli yleisempää nii- kertaa todennäköisemmin kuin korkein- den keskuudessa, jotka eivät olleet avio- taan perusasteen suorittaneet. Niillä, joil- liitossa tai rekisteröidyssä parisuhtees- la oli korkeampi tulotaso, oli vapaa-ajan sa (OR=1,40 [1,05–1,90]). kuntoliikunnan todennäköisyys 1,5-ker- Vapaa-ajan fyysisellä passiivisuu- tainen. Työssäkäyvät kuntoilivat va- della ei havaittu yhteyksiä asuinvuosiin paa-ajalla ei-työssäkäyviin verrattuna Suomessa, maahanmuuttoikään, maa- 1,6-kertaa todennäköisemmin. hanmuuton syyhyn, koulutukseen, tu- Lapsettomat kuntoilivat liki kak- loihin tai työssäkäyntiin. si kertaa todennäköisemmin kuin ne,

Ulkomailla syntyneiden naisten vapaa-ajan liikunta 221 Vapaa-ajan liikunta, Ne, jotka kokivat kuuluvansa suo- suomalaiset ystävät, malaisiin, harrastivat 1,6-kertaa to- suomalaisiin identifioituminen dennäköisemmin kuntoliikuntaa va- ja suomen kielen taito paa-ajalla. Yhteys säilyi vakioinneista Vapaa-ajan kuntoliikunnan harrastami- riippumatta samanlaisena (OR=1,50– nen oli kolme kertaa todennäköisempää 1,60). Myös suomen kieltä puhuvilla oli niillä, joilla oli vähintään yksi suoma- noin kaksi kertaa korkeampi todennä- lainen ystävä (taulukko 5). Kun yhteys köisyys vapaa-ajan kuntoliikunnan har- vakioitiin kuntoliikuntaan yhteydessä rastamiselle verrattuna niihin, jotka pu- olevilla sosiodemografisilla ja maahan- huivat suomea korkeintaan aloittelijan muuttoon liittyvillä tekijöillä, tapahtu- tasolla. Tämä yhteys säilyi jokseenkin makerroinsuhde pieneni kahteen, mut- yhtä suurena taustatekijöillä vakioin- ta yhteys säilyi merkitsevänä. nin jälkeen.

Taulukko 5. Vapaa-ajan kuntoliikunnan harrastamisen ja vapaa-ajan fyysisen passiivisuuden yhteydet suomalaisiin ystäviin, suomalaisiin identifioitumiseen sekä suomen kielen taitoon

Vapaa-ajan kuntoliikunnan Vapaa-ajan fyysinen harrastaminen passiivisuus Vähintään yksi suomalainen OR 95 % LV p-arvo n OR 95 % LV p-arvo n ystävä Malli 1 2,92 1,68–5,05 <0,001 1314 0,52 0,36–0,77 0,001 1314 Malli 2 2,39 1,36–4,19 0,003 1314 0,62 0,42–0,92 0,016 1314 Malli 3 2,13 1,21–3.77 0,009 1301 0,62 0,42–0,93 0,022 1301 Malli 4 1,98 1,12–3,51 0,020 1300 0,62 0,42–0,93 0,022 1300 Tuntee itsensä

suomalaiseksi Malli 1 1,57 1,19–2,08 0,002 1291 0,70 0,52–0,93 0,014 1291 Malli 2 1,60 1,20–2,15 0,002 1291 0,71 0,53–0,96 0,024 1291 Malli 3 1,60 1,19–2,16 0,002 1278 0,68 0,50–0,93 0,014 1278 Malli 4 1,50 1,10–2,04 0,010 1277 0,68 0,50–0,94 0,018 1277 Puhuu suomea vähintään keskinkertaisesti Malli 1 2,22 1,47–3,37 <0,001 1168 0,69 0,50–0,96 0,027 1168 Malli 2 2,25 1,46–3,47 <0,001 1168 0,75 0,53–1,07 0,114 1168 Malli 3 2,01 1,29–2,81 0,002 1155 0,74 0,51–1,08 0,123 1155 Malli 4 1,86 1,19–2,92 0,007 1154 0,73 0,50–1,08 0,115 1154

Malli 1 Yhteys ilman vakiointeja Malli 2 Vakioitu iällä ja taustamaaryhmällä Malli 3 Vakioitu iällä, taustamaaryhmällä sekä sosiodemografisilla ja -ekonomisilla tekijöillä (siviili- sääty; koulutus; työssäkäynti; tulot; lasten lukumäärä) Malli 4 Vakioitu edellä mainittujen (kohdat 2 ja 3) lisäksi maahanmuuttoon liittyvillä tekijöillä (ikä Suo- meen muuttaessa, maahanmuutoin syy) .

222 4 Elämänehtojen eriarvoisuus Vapaa-ajallaan fyysisesti passiivi- hensivät todennäköisyyttä vapaa-ajan sia olivat todennäköisesti ne, joilla oli fyysiseen passiivisuuteen silloinkin, kun vähintään yksi suomalainen ystävä huomioitiin taustatekijät. Myös suomen (OR=0,52 [0,36–0,77]), sekä ne, jotka kielen taito lisäsi todennäköisyyttä va- tunsivat itsensä suomalaisiksi (OR=0,70, paa-ajan kuntoliikunnalle taustamuut- [0,52–0,93]) eikä mallivakioinnilla ha- tujista riippumatta. vaittu vaikutusta näihin yhteyksiin. Taustamaaryhmäkohtaisen vaihte- Niillä, jotka puhuivat suomea vähin- lun syitä voi etsiä monista eri tekijöis- tään keskinkertaisesti, oli pienempi to- tä, kuten esimerkiksi väestöryhmien eri- dennäköisyys vapaa-ajan fyysiselle pas- laisista taustatekijöistä tai lähtömaan siivisuudelle, mutta tulos oli merkitse- kulttuurista (Södergren, 2008). Tässä vä vain silloin, kun yhteyttä ei vakioitu tutkimuksessa taustatekijäyhteyksien muilla muuttujilla. tarkastelussa huomioitiin taustamaa- ryhmä. Yhteyksiä tulisi kuitenkin tutkia vielä syvällisemmin, ja jatkotutki- Vapaa-ajan liikunnan muksissa olisi hyvä huomioida myös monitekijäisyys ja eri taustatekijöiden yhdysvaikutukset. liikunnan edistäminen eri Jotta lähtömaan kulttuureista ei tehtäisi väestöryhmissä ylikorostavia tai virheellisiä tulkintoja, EU-, EFTA- ja Pohjois-Amerikka -taus- mahdollisia taustamaaryhmäkohtaisia taiset naiset harrastivat koko väestön kulttuuritekijöitä olisi hyvä tarkastella naisia useammin vapaa-ajan kuntolii- osallistavilla menetelmillä sisäryhmäs- kuntaa ja olivat harvemmin vapaa-ajalla tä käsin, esimerkiksi fokusryhmähaas- fyysisesti passiivisia. Koko väestön nai- tatteluin. sia harvemmin vapaa-ajan kuntoliikun- Jatkossa on tarpeen selvittää myös taa harrastivat ja useammin vapaa-ajal- liikuntapalvelujen riittävyyteen ja mah- la fyysisesti passiivisia olivat Lähi-itä- dolliseen esteellisyyteen liittyviä koja Pohjois-Afrikka-, Aasia- sekä muu kemuksia, sillä palvelujen on tarkoi- Afrikka -taustaiset naiset. Ulkomail- tus olla kaikille saavutettavia ja liik- la syntyneillä naisilla sekä vapaa-ajan kumaan kannustavia väestöryhmään kuntoliikunnan harrastamiseen että va- katsomatta. Södergrenin ynnä mui- paa-ajan fyysiseen passiivisuuteen yhden (2008) fokusryhmähaastatteluissa teydessä olevia taustatekijöitä olivat ikä, Ruotsiin Chilestä, Irakista ja Turkista taustamaaryhmä, siviilisääty ja lasten muuttaneiden naisten liikunnan edis- lukumäärä. Vapaa-ajan kuntoliikuntaan tämisessä olennaisena tekijänä näyt- yhteydessä olivat myös ikä Suomeen täytyi liikunnan mahdollistaminen koh- muuttaessa, maahantulosyy, koulutus, deryhmälle sopivien palvelujen avulla. tulot ja työ. Suomalaiseksi identifioitu- Zacheuksen (2010) mukaan esimerkik- minen ja suomalaisten ystävien luku- si moniin musliminaisiin kohdistuvaa määrä lisäsivät todennäköisyyttä har- esteellisyyttä voidaan purkaa sallimal- rastaa vapaa-ajan kuntoliikuntaa ja vä- la liikuntatiloissa koko vartalon peittä-

Ulkomailla syntyneiden naisten vapaa-ajan liikunta 223 vä vaatetus ja hunnun käyttö sekä tar- ikäryhmien erojen taustalla on toden- joamalla sukupuolten mukaisia erilli- näköisesti muitakin tekijöitä, ja näitä siä liikuntavuoroja. Liikuntalajin tulisi tekijöitä tulee kartoittaa. myös olla kohderyhmälle sovelias (Sö- Maahanmuuttoon liittyvistä tekijöis- dergren ym. 2008). Toisaalta liian eriyte- tä vapaa-ajan liikuntaan olivat yhteydes- tyt palvelut eivät tue liikunnan parissa sä muuttoikä sekä maahantulosyy. Toisin mahdollisesti tapahtuvaa sosiaalisten kuin esimerkiksi kanadalaisessa tutki- suhteiden rakentumista eri väestöryh- muksessa (Tremblay ym. 2006) asuin- mien välillä. vuodet nykyisessä kotimaassa eivät ol- Taustamaan ohella muut taustateki- leet yhteydessä vapaa-ajan liikuntaan. jät voivat liittyä vapaa-ajan liikunnan Alle 15-vuotiaana Suomeen muuttaneet harrastamisen mahdollisuuksiin mo- harrastivat kaksi kertaa todennäköi- nin tavoin. Tässä tutkimuksessa ilme- semmin kuntoliikuntaa, ja pakolaisuu- ni, että ulkomailla syntyneiden naisten den vuoksi Suomeen muuttaneet har- nuorimmassa ikäryhmässä harrastettiin rastivat työn tai opiskelun vuoksi Suo- todennäköisimmin vapaa-ajan kuntolii- meen tulleita vähemmän kuntoliikuntaa. kuntaa, ja vapaa-ajan fyysinen passiivi- Osalla pakolaistaustaisista naisista vä- suus oli vanhimpaan ikäryhmään ver- häisempää liikunnan harrastamista voi- rattuna harvinaisempaa. Yhtenä syynä vat selittää käytännön hankaloittavat te- tälle voi olla tiedon puute. Zacheuksen kijät, kuten puutteelliset liikuntapalve- ynnä muiden (2010) tutkimuksessa osa lut tai perheroolit (Castaneda ym. 2018). haastatelluista Suomeen muuttaneista Muuttoiän ja vapaa-ajan liikunnan yh- naisista koki ikääntyneiden liikunnalli- teyden voi varovasti tulkita liittyvän ai- sen aktiivisuuden Suomessa yllättävä- nakin osittain altistumiseen suomalaisen nä – ihmiset voivat pitää itseään ”liian koulujärjestelmän liikuntakasvatuksel- vanhana” liikunnan harrastamiseen ille. On viitteitä siitä, että Suomen koulu- man fyysisiä perusteita. Saman tutki- järjestelmässä liikunnan määrä ja sitä muksen haastatteluissa arvioitiin myös, tukevat rakenteet ovat kansainvälises- että joistain maista muuttaneilla hen- ti mitattuna verrattain korkealla tasol- kilöillä tietoisuus liikuntaan liittyvistä la (Tremblay ym. 2016). terveysvaikutuksista olisi heikompaa Tuloksissa nähtiin myös, että kor- kuin suomalaisilla yleensä – toisaal- kean ja toisen asteen koulutuksen saata samaan aikaan liikunnan terveys- neet ulkomailla syntyneet naiset har- vaikutukset raportoitiin tärkeimmäk- rastivat perusasteen koulutuksen saa- si syyksi harrastaa liikuntaa (Zacheus neita todennäköisemmin vapaa-ajan ym. 2010). Myös kansainvälisissä tutki- kuntoliikuntaa. Lisäksi korkeammat tu- muksissa on havaittu, että joissakin et- lot ja työssäkäynti lisäsivät vapaa-ajan nisissä vähemmistöryhmissä liikunta kuntoliikunnan harrastamisen toden- voidaan nähdä epäterveellisenä eten- näköisyyttä, joten tutkimuksen perus- kin naisille ja iäkkäille (Langøien ym. teella voitaisiin sanoa sosioekonomi- 2017). Tiedon puutteen lisäksi naisten sen aseman olevan vahvassa yhteydes-

224 4 Elämänehtojen eriarvoisuus sä vapaa-ajan kuntoliikuntaan Suomeen liikunnan ”ääripäät”, kuntoliikunta ja muuttaneilla naisilla. Suomen koko vä- fyysinen passiivisuus, voivat olla lap- estön osalta on todettu, että korkeampi settomilla yleisempiä. Myös naimatto- koulutus ja korkeammat tulot lisäävät milla oli nähtävissä vastaava malli: nai- liikunnan todennäköisyyttä (Mäkinen mattomilla oli avioliitossa tai rekisteröi- 2010). Väestöryhmästä riippumatta eri- dyssä parisuhteessa olevia korkeampi tyisesti tulot vaikuttavat mahdollisuuk- todennäköisyys sekä kuntoliikuntaan siin harrastaa liikuntaa. että fyysiseen passiivisuuteen vapaa- Sosioekonominen asema ei kuiten- ajalla. kaan tässä tutkimuksessa ollut yhtey- Tulosten perusteella vaikuttaisi sil- dessä vapaa-ajan fyysiseen passiivi- tä, että sosiaalisten verkostojen raken- suuteen ulkomailla syntyneillä naisil- tuminen suhteessa suomalaistaustai- la. Euroopan aikuisväestöä koskevan siin, suomalaiseksi identifioituminen laajan katsaustutkimuksen mukaan sekä suomen kielen taito ovat tärkeitä (O’Donoghue ym. 2016) matala koulu- liikuntaa edistäviä tekijöitä ulkomailla tusaste on yhteydessä erityisesti fyy- syntyneille naisille – tai toisinpäin. Ko- sisesti passiiviseen vapaa-aikaan, ku- toutumiseen liittyvien tekijöiden yhtey ten runsaaseen television ääressä istu- det liikunnan harrastamiseen voivat olla miseen, kun taas korkea koulutus on monisuuntaisia: liikuntayhteisön kautta yhteydessä runsaaseen työssä istumi- voidaan saada kontakteja suomalaisiin, seen. Tutkimusten mukaan erityisesti teja toisaalta suomalaiskontaktien avul- levision ääressä istuminen lisää mer- la voidaan myös saada tietoa liikun- kittävien kansantautien kuten tyypin 2 tamahdollisuuksista tai omaksua lii- diabeteksen tai sydän- ja verisuonitau- kuntamyönteisiä asenteita. Kielitaitoa tien ilmaantuvuutta (esim. Young ym. voidaan omaksua liikuntaharrastusten 2016). Tässä artikkelissa esitellyssä tut- parissa, ja toisaalta suomen kielen su- kimuksessa käytetty mittari ei kuiten- juvuus voi edesauttaa liikunnan harras- kaan kerro varsinaisesti istumisesta tai tamista esimerkiksi helpottamalla tie- fyysisen passiivisuuden määrästä ja täl- donsaantia tai madaltamalla kynnystä laista tietoa olisikin tärkeää sisällyttää osallistua liikuntaryhmien toimintaan aiheen jatkotutkimuksiin. (Langøien ym. 2017). Sekä vapaa-ajan kuntoliikunta että Liikunnan ja suomalaiseksi identi- fyysinen passiivisuus olivat todennä- fioitumisen yhteys on mielenkiintoinen. köisempiä niillä, joilla ei ollut lapsia, On mahdollista, että liikuntayhteisöjen verrattuna niihin, joilla lapsia oli kol- avulla on saatu suomalaisia ystäviä ja me tai enemmän. Erityisesti perheissä, tämän myötä koettu yhteenkuuluvuut- joissa lapset ovat pieniä, lastenhoito vata suhteessa suomalaisiin. Sosiaalisten paa-ajalla edellyttää vähintäänkin ke- verkostojen identifioitumisen mahdolli- vyttä arkiliikuntaa, mutta varsinaisel- suuksia tulisikin kartoittaa tarkemmin le kuntoliikunnalle voi olla tällöin vä- ulkomailla syntyneiden naisten liikun- hemmän aikaa. Näin ollen vapaa-ajan nan edistämisessä.

Ulkomailla syntyneiden naisten vapaa-ajan liikunta 225 Kielitaidon yhteydet vapaa-ajan lii- voi sisältyä paljonkin fyysistä aktiivi- kuntaan olivat tässä tutkimuksessa sa- suutta. Tällainen fyysinen aktiivisuus ei mankaltaisia verrattuna Ruotsiin si- näy tässä tutkimuksessa käytetyn mit- joittuvaan tutkimukseen (Jönsson ym. tarin avulla. Toisaalta myös lasten- ja 2012). Lisäksi moni eurooppalaisessa kodinhoidon myötä voi kertyä fyysistä katsauksessa (Langøien ym. 2017) tun- aktiivisuutta, jota vastaajat eivät välttä- nistettu vapaa-ajan liikunnan kannal- mättä koe tässä kysymyksessä raportoi- ta olennainen tekijä oli myös tässä ai- tavaksi liikunnaksi. neistossa merkitsevästi yhteydessä va- On myös huomioitava, että haastat- paa-ajan liikunnan mittariin. Aiempien telu on tiedonkeruumenetelmänä altis tutkimusten mukaan (esim. Holdsworth sosiaalisen suotavuuden ja muistihar- ym. 2017) ja myös tämän tutkimuksen han tuottamille vinoumille. Vapaa-ajan perusteella vaikuttaisi siltä, että lukui- liikunnan määrää todennäköisesti yli- sat tekijät ovat yhteydessä vapaa-ajan arvioidaan haastattelutilanteessa (Ab- liikunnan harrastamiseen ulkomailla raído-Lanza ym. 2017). Toisaalta tie- syntyneillä naisilla ja liikunnan lisää- to voi olla itse raportoitua kyselytietoa miseen tähtäävien interventioiden tu- tarkempaa, sillä haastattelutilanteessa lisikin ottaa laajasti huomioon eri te- haastattelija voi auttaa vastaajaa ym- kijöitä. märtämään kysymyksen tarkoitetulla tavalla. Liikunnalla on merkittäviä myön- Tutkimuksen vahvuudet ja teisiä vaikutuksia ihmisen terveyteen heikkoudet ja on tärkeää tukea kaikkien väestö- Tämän tutkimuksen vahvuuksia ovat ryhmien mahdollisuuksia liikuntaan – laaja otos Suomessa asuvista ulkomailla varsinkin niiden ryhmien, joissa liiku- syntyneistä naisista, usean taustamaa- taan vähän. Suomessa erityistä huomio- ryhmän keskinäinen vertailu sekä verta on kiinnitettävä Lähi-itä-, Afrikka- ja tailu koko väestön naisiin hyödyntäen Aasia -taustaisten naisten vapaa-ajan samaa mittaria vapaa-ajan liikunnas- liikunnan edistämiseen. Liikuntapalve- ta. Tutkimuksesta rajattiin analyyse- luja kannattaa tuottaa kulttuurisensi- jä varten pois Suomessa syntyneet ul- tiivisesti, eri väestöryhmät huomioiden komaalaistaustaiset naiset. Näin ollen ja palvelujen käyttäjiä osallistaen, jotta tulokset poikkeavat hieman aiemmin palveluista saadaan muotoiltua käyttä- UTH-tutkimuksesta esitetyistä tulok- jilleen sopivia. Jatkossa tulee tutkia so- sista (Koponen ym. 2015). Rajaus mah- siaalisten verkostojen, identifioitumisen dollistaa aikaisempaa selkeämmän tul- sekä kielitaidon yhteyksiä vapaa-ajan kinnan Suomeen muuttaneiden naisten liikuntaan ja erityisesti fyysiseen pas- vapaa-ajan liikunnasta suhteessa Suo- siivisuuteen. men koko väestöön. Vapaa-ajan liikuntaa tutkittaessa on muistettava, että työhön ja työmatkoihin

226 4 Elämänehtojen eriarvoisuus Kiitokset LÄHTEET

Tutkimusta rahoitti Euroopan unionin Abraído-Lanza, A . F ., Shelton, R . C ., Cunha Mar- Turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotou- tins, M . & Crookes, D . M . (2017) . Social Norms, Acculturation, and Physical Activity Among tumisrahasto (AMIF) sekä työ- ja elin- Latina Women . J Immigr Minor Health, 19(2) . keinoministeriön (TEM) Kotouttamisen Archer, E . & Blair, S . N . (2011) . Physical Activity osaamiskeskus. and the Prevention of Cardiovascular Disease: From Evolution to Epidemiology . Progress in Cardiovascular Diseases . 53, 6 Beresnevièiûtë, V . (2003) . Dimensions of Social Integration: Appraisal of Theoretical Approaches . Ethnicity Studies, 96–108 . Castaneda, A . E ., Mäki-Opas, J ., Jokela, S ., Kivi, N ,. Lähteenmäki, M ., Miettinen, T ., Nieminen, S ., Santalahti, P . ja PALOMA-asiantuntijaryhmä . (2018) . Pakolaisten mielenterveyden tukeminen Suomessa: PALOMA-käsikirja . Ohjaus 5/2018 . Terveyden ja hyvinvoinnin laitos . Castaneda, A .E ., Rask, S, Koponen, P ., Mölsä, M . & Koskinen, S . (toim .) 2012) . Maahanmuuttajien terveys ja hyvinvointi . Tutkimus venäläis-, somalialais- ja kurditaustaisista Suomessa . Raportti 61/2012 . Terveyden ja hyvinvoinnin laitos . Gerber, M ., Barker, D . & Pühse, U . 2012 . Accultu- ration and physical activity among immigrants: a systematic review . Journal of Public Health, 20 Graubard BI & Korn EL . 2010 . Predictive margins with survey data . Biometrics 1999;55:652–9 . Holdsworth, M ,. Nicolaou, M ., Langøien, L . J ., Osei-Kwasi, H . A ., Chastin, S . F . M ., Stok, F . M ., Capranica, L ., Lien, N ., Terragni, L ., Monsivais, P ., Mazzocchi, M ., Maes, L ., Roos, G ., Mejean, C ., Powell, K . & Stronks, K . 2017 . Developing a systems-based framework of the factors influencing dietary and physical activity behaviours in ethnic minority populations living in Europe – a DEDIPAC study . International Journal of Behavioral Nutrition and Physical Activity, 14, 154 Jönsson, L . S ., Palmér, K ., Ohlsson, H ., Sunquist, J . & Sundquist, K . (2012) . Is acculturation associated with physical activity among female immigrants in Sweden? Journal of Pub- lic Health, 35, 2 . Koponen, P ., Skogberg, N ,. Suominen, L ., Borodulin, K ., Laatikainen, T . & Koskinen, S . 2015 . Luku 11 . Elintavat . Teoksessa Nieminen, T ., Sutela, H . & Hannula, U . (toim .) (2015) . Ulko- maista syntyperää olevien työ ja hyvinvointi Suomessa 2014 . Helsinki: Tilastokeskus . Langøien, L . J ., Terragni, L ., Rugseth, G ., Nico- laou, M ., Holdsworth, M ,. Stronks, K ., Lien, N . & Roos, G . 2017 . Systematic mapping review

Ulkomailla syntyneiden naisten vapaa-ajan liikunta 227 of the factors influencing physical activity and mus/menetelmaseloste .html#alueellisenterveys- sedentary behavior in ethnic minority groups in jahyvinvointi-tutkimuksen(ath)vertailuaineisto Europe: a DEDIPAC study . International Journal Tilastokeskus . 2020b . Tietoa tilastoista: Pienitu- of Behavioral Nutrition and Physical Activity, loisuus . Haettu 6 .5 .2020 osoitteesta http://www . 14:99 stat .fi/meta/kas/pienituloisuus .html Mäkinen, T . 2010 .Trends and explanations for Tilastokeskus . 2020c . Tietoa tilastoista: Työllinen . socioeconomic differences in physical activity . Haettu 6 .5 .2020 osoitteesta http://www .stat .fi/ National Institute for Health and Welfare (THL), meta/kas/tyollinen .html Research 41, 138 pages . Helsinki, Finland 2010 . ISBN 978-952-245-351-8 (printed); ISBN 978-952- Tremblay, M . S ., Barnes, J ., D ., González, S . 245-352-5 (pdf) . A ., Katzmarzyk, P . T ., Onywera, V . O ., Reilly, J . J ., Tomkinson, G . R . & the Global Matrix 2 .0 Mäkinen, T . 2012 . Kuntoliikunnan harrastaminen, Research Team . 2016 . Global Matrix 2 0:. Report työn ruumiillinen rasittavuus ja unen riittävyys . Card Grades on the Physical Activity of Children Teoksessa Castaneda, Rask, Koponen, Mölsä & and Youth Comparing 38 Countries . Journal of Koskinen (toim .): Maahanmuuttajien terveys ja Physical Activity and Health, 13 (2) hyvinvointi . Tutkimus venäläis-, somalialais- ja kurditaustaisista Suomessa . Raportti 61/2012 . Tremblay, M . S ., Bryan, S . N ., Pérez, C . E ., Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, 178–182 . Ardern, C . I . & Katzmarzyk, P . T . 2006 . Physical Activity and Immigrant Status . Evidence from Ngongalah, L ,. Rankin, J ., Rapley, T ., Odeniyi, the Canadian Community Health Survey . Cana- A ., Akhter, Z . & Heslehurst, N . 2018 . Dietary and dian Journal of Public Health, vol . 97 no . 4 Physical Activity Behaviours in African Migrant Women Living in High Income Countries: A Wennman, H ., Borodulin, K ., Jousilahti, P . 2019 . Systematic Review and Framework Synthesis . Vapaa-ajan liikunta ja fyysinen aktiivisuus Nutrients, 10, 1017; doi:10 .3390/nu10081017 lisääntyvät Suomessa WHO:n tavoitteen mukaisesti . Tutkimuksesta tiiviisti 30/2019 . Terveyden Niemelä, M . S ., Kangas, M ., Ahola, R . J ., Auvi- ja hyvinvoinnin laitos, Helsinki . nen, J . P ., Leinonen, A-M ,. Tammelin, T . H ., Vaaramo, E . S ., Keinänen-Kiukaanniemi, S . M ., Wennman, H ., Valkeinen, H . & Seppänen, A . Korpelainen, R . I & Jämsä, T . J . 2019 . Doseres- 2020 . Luku 9 .1 Liikunta . Teoksessa Kuusio, H ., ponse relation of self-reported and accelero- Seppänen, A ,. Jokela, S ., Somersalo, L ., Lilja, meter-measured physical activity to perceived E . (toim .) Ulkomaalaistaustaisten terveys ja health in middle age – the Northern Finland hyvinvointi Suomessa . FinMonik -tutkimus Birth Cohort 1966 Study . BMC Public Health, 19, 2018–2019 . Raportti . Terveyden ja hyvinvoinnin 21 laitos, Helsinki . Nieminen, T ., Sutela, H . & Hannula, U . (toim ). . Young, D . R ., Hivert, M . F ., Alhassan, S ., Camhi, 2015 . Ulkomaista syntyperää olevien työ ja S . M ., Ferguson, J . F ., Katzmarzyk, P . T ., Lewis, C . hyvinvointi Suomessa 2014 . Helsinki: Tilasto- E ., Owen, N ., Perry, C . K ., Siddique, J . & Yong, C . keskus . M . 2016 . Sedentary Behavior and Cardiovascu- lar Morbidity and Mortality: A Science Advisory O’Donoghue, G ., Perchoux, C ., Mensah, K ., From the American Heart Association . Circula- Lakerveld, J ., van der Ploeg, H ., Bernaards, C ., tion, 134, 13 Chastin, S . F . M ., Simon, C ,. O’Gorman, D . & Nazare, J-A . 2016 . A systematic review of cor- Zacheus, T . 2010 . Liikunnan ja urheilun merkitys relates of sedentary behaviour in adults aged maahanmuuttajien kotoutumiselle . Kasvatus & 18–65 years: a socio-ecological approach . BMC Aika, 4 (2), 203–235 Public Health, 16, 163 Zacheus, T ., Koski, P ., Mäkinen, S . 2010 . Naiset Södergren, M ,. Hylander, I ., Törnkvist, L ., paitsiossa? – Maahanmuuttajanaisten liikunnan Sundquist, J ., Sundquist, K . 2008 . Arranging tunnuspiirteitä Suomessa . Liikunta & Tiede, Appropriate Activities: Immigrant Women’s 48(1), 63–70 Ideas of Enabling Exercise . Women’s Health Issues, 18 Tilastokeskus . 2020a . Menetelmäseloste: Ulko- maista syntyperää olevien työ ja hyvinvointi – tutkimus (UTH) 2014 . Haettu 6 .5 .2020 osoitteesta https://www .stat .fi/tup/maahanmuutto/uthtutki-

228 4 Elämänehtojen eriarvoisuus Näkymättömyys, 5 marginalisaatio ja eronteot suomalaisessa liikunta kulttuurissa

KATI KAURAVAARA & EVA RÖNKKÖ

229 ämä artikkelikokoelma ker- joka rajoittaa mahdollisuuksia toimia too syrjäseudun nuorista, ro- ihmisenä (Thernborn 2014, 9). Tässä ar- maneista, ulkomaalaistaus- tikkelikokoelmassa eriarvoisuus mää- taisista henkilöistä, vaikeim- ritellään esimerkiksi ”epäoikeudenmu- Tmin vammaisista nuorista, lihavista kaiseksi mahdollisuuksien ja resurssi- naisista ja monista muista ryhmistä, joi- en jakautumiseksi, joka konkretisoituu den liikuntaan osallistuminen ei ole it- eroina terveydessä ja hyvinvoinnissa” sestään selvää. Näiden ryhmien ääntä (Borodulin ym.) ja ”tilaksi, jossa ihmis- emme ole tottuneet kuulemaan neuvo- ten välillä on epäoikeudenmukaisia tai teltaessa liikuntaan osallistumisen mah- eettisesti vääriä, vältettävissä olevia dollisuuksista. Ryhmiin kuuluvat ovat eroja” (Armila viitaten Terveyden ja hy- usein leimautuneet kategorioihin, jot- vinvoinnin laitokseen sekä TEPA-ter- ka eivät sovi vallitseviin käsityksiin liik- mipankkiin). Koettu eriarvoisuus li- kujasta ja liikunnan toimijoista. Heidän sää yhteiskunnallista epäluottamusta tarinansa kertovat näkymättömyydes- (Rothstein & Uslaner 2005; Thernborn tä, sivuutetuksi ja väheksytyksi tulemi- 2014, 35). Liikunnan kontekstissa koettu sesta, joukkoon kuulumattomuudesta, eriarvoisuus ilmenee esimerkiksi uskon kohtaamattomuudesta, osattomuudes- puutteena omiin kykyihin, itselle mie- ta, asenteellisuudesta – eriarvoisuuden luisista liikuntamuodoista luopumisena, kokemuksista liikunnassa. liikkumisen pelkona, vähinä mahdolli- Artikkeleissa eriarvoisuus piirtyy suuksina päättää omasta vapaa-ajasta, monisyisenä ja -kerroksisena ilmiönä, henkisenä turvattomuutena liikuntahar- jossa sosiaaliset jaot, piilossa olevat val- rastuksen parissa sekä osin edellisten tasuhteet ja syrjivät mekanismit kaven- johdosta vähäisempänä liikunta-aktii- tavat liikkumisen mahdollisuuksia ja vä- visuutena. hentävät ihmisten hyvinvointia. Ruot- Eriarvoisuuden hahmottuminen salaisen sosiologi Göran Thernbornin monisyisenä ja -kerroksisena ilmiönä (2014) mukaan eriarvoisuus on yhteis- yleensä sekä artikkelien kautta piirty- kunnallinen ja kulttuurinen ilmiö, jol- vänä asetti meille tutkijoille haasteen: la viitataan tasa-arvon1 puutteeseen ja kuinka saada saippuapalan kaltaisesta liukkaasta ja monimuotoisesta ilmiöstä

1 Thernborn käyttää tasa-arvon käsitettä laajassa ote, joka lisäisi ymmärrystämme eriar- merkityksessä kuten Itkonenkin tämän teoksen voisuudesta liikuntakulttuurissa isossa johdantotekstissään. Suomalaisen liikuntakulttuurin kontekstissa tasa-arvon käsite on usein kuvassa ja antaisi konkreettisia eväitä varattu tarkoittamaan pääosin miesten ja nais- purkaa eriarvoisuutta ja lisätä yhden- ten välistä tasa-arvoa. Kun liikuntakentällä tarkoitetaan tasa-arvoa myös muiden sosiaalisten vertaisuutta. jakojen kuin sukupuolen näkökulmasta, puhu- Saadaksemme itse ymmärrystä asias- taan yleensä laaja-alaisesta tasa-arvosta tai yhdenvertaisuudesta. (Ks. esim. Berg & Kokkonen ta, lähdimme tarkastelemaan eriarvoi- 2016; OKM 2011; OKM 2018; Rönkkö tässä teok- suutta tämän kokoelman artikkeleiden sessa; Turpeinen & Hakamäki 2018; Yhdenvertai- suuslaki 30.12.2014/1325.) pohjalta oivaltamamme metaforan avul-

230 5 Näkymättömyys, marginalisaatio ja eronteot suomalaisessa liikuntakulttuurissa la. Ilmiön voisi hahmottaa matemaat- Tämä arvokas artikkelikokoelma tar- tisena yhtälönä, kuten x + y = z. Usein joaakin meille ainutlaatuisen mahdol- näemme eriarvoisuudesta vain pala- lisuuden tehdä näkyväksi näitä yhtälöi- sia, joista osa näkyy hyvinkin selkeäs- tä eli konkreettisesti jäsentää liikunta- ti, kuten esimerkiksi se, että joku ko- kentällä eriarvoisuuden näkökulmasta kee rasismia: x + y = rasismin kokemus. keskeisiksi nousevia taustatekijöitä. Koska olemme ison ilmiön äärellä, on Tekstit auttavat hahmottamaan eriar- meidän usein vaikea hahmottaa, min- voisuuden mekanismeja ja ilmentymiä kälaisia asioita x:n ja y:n muodostama liikunnan kontekstissa sekä siten ym- lauseke sisältää ja missä suhteessa ne märtää esiin nostettuja eriarvoisuuden ovat keskenään, jotta lopputuloksena ilmentymiä. Siten pystymme myös pai- syntyy rasismin kokemus. Ehdotam- kantamaan, mihin artikkeleissa esite- me, että muuttujan ”x” ajatellaan olevan tyt ratkaisut itse asiassa ovat ratkaisuja. henkilöön liittyvä taustatekijä, jonka Yhdistämällä eri artikkeleista nousevia nähdään erottavan henkilöä normatii- havaintoja ymmärrämme siiloutunutta visuuteen liittyvästä oletuksesta. Taus- katsetta laajemmin eriarvoisuutta, joka tatekijä voi olla vaikkapa ”ulkomaa- ylittää eri taustatekijöiden ja niistä muo- laistaustainen”, joka edustaa sosiaalista dostuvien ihmisryhmien rajat. jakoa ”alkuperä”. Niin ikään ehdotam- Hyödynnämme analyysissämme me, että muuttuja ”y” kuvaa mekanis- Thernbornin (2014) eriarvoisuusteoriaa, mia, jonka vaikutuksena eriarvoisuutta koska mielestämme se auttaa jäsentä- syntyy. Koska taustatekijöitä on lukui- mään erityisesti eriarvoisuuden synty- sia ja mekanismejakin on useita, täytyy mekanismeja ja muotoja ja antaa siten yhtälön toisella puolella olevia loppu- työkaluja ymmärtää sen ilmentymiä. Li- tuloksiakin eli eriarvoisuuden ilmenty- säksi olemme inspiroituneet Gayle Ru- miä olla lukuisia erilaisia, mikä ilmen- binin (1984) ideasta hahmottaa taustate- tääkin eriarvoisuuden monitahoisuutta. kijöiden risteävää ja kumuloituvaa vai- Näin voi syntyä esimerkiksi seuraavia kutusta kiekkokuvion avulla. yhtälöitä: Tämän teoksen artikkelit osoittavat, että eriarvoisuus ei ole liikuntakentällä taustatekijä ”ulkomaalaistaustaisuus” marginaali-ilmiö, joka kohdentuu pie- (x) + mekanismi ”hierarkisointi” (y) = neen ihmisjoukkoon tai vaikuttaa pie- ko. yksilö kokee rasismia (z) nen joukon liikkumiseen. Kysymys on laajasta ja rakenteellisesta useisiin eri taustatekijä ”lihavuus” (x) + mekanis- kategorioihin lukeutuvien tai luettujen, mi ”ulossulkeminen” (y) = ko. yksilö ja liikuntakentällä normaaliuden rajoja kokee joukkoon kuulumattomuutta (z) koettelevien ihmisten kohtaamasta il miöstä, jolla voi olla vakavia seurauk- Osa artikkeleista tuo näkyville koko sia. Eriarvoisuuden ymmärryksen li- eriarvoisuuden yhtälön, ja osassa teks- sääntyminen voi tuoda lisätietoa myös tejä avataan osia näistä yhtälöistä. vähäisen liikkumisen ilmiöstä.

231 Eriarvoisuuden taustatekijät Sosiaaliset jaot eivät itsessään ole ja rakentumisen mekanismit hyviä tai huonoja. Jakoihin liittyvien Ihmisillä ja yksilöillä on erilaisia taus- taustatekijöiden lisäksi eriarvoisuuden tatekijöitä (tämän teoksen artikkeleis- ilmenemiseen tarvitaan mekanismeja, sa esimerkiksi ”ulkomaalaistaustai- joiden kautta sitä aiheutetaan ja pide- nen”, ”iäkäs”, ”syrjäseudulla asuva”), tään yllä. Thernborn esittää, että eriar- joiden perusteella he kuuluvat tai tule- voisuus rakentuu neljän toisiinsa kietou- vat kuuluneiksi erilaisiin ryhmiin (”ul- tuneen mekanismin kautta: etäännyttä- komaalaistaustaiset”, ”iäkkäät”, ”syr- minen3, ulossulkeminen, hierarkisointi jäseudulla asuvat”). Taustatekijät ovat ja riisto (Thernborn 2014, 77). alakategorioina erilaisissa sosiaalisissa Ensimmäinen mekanismi on etään- hierarkioissa, luokissa ja jaoissa (”alku- nyttäminen (Thernborn 2014, 70–72), perä”, ”ikä”, ”asuinpaikka”). Selvimmin joka lienee usein vaikeasti havaittavis- artikkeleissa piirtyvät esille asuinpai- sa. Etäännyttämisen ymmärtämisessä kan, alkuperän, toimintakyvyn, koulu- auttaa sen vastakohta eli lähentämi- tuksen, ammattiaseman sekä ulkonäön2 nen, joka tarkoittaa erojen tasaamista kategorioihin lukeutuvat taustatekijät. esimerkiksi kiintiöiden tai positiivisen Sukupuoleen, ikään ja varallisuuteen erityiskohtelun avulla. Siten etäännyt- liittyviä sosiaalisia jakoja ja eronte- tämisessä erojen annetaan tahattomasti koja ei artikkeleissa tarkastella suo- kasvaa tai niitä jopa kasvatetaan. Thern raan, mutta ne ovat esillä esimerkiksi, bornin mukaan kahden samaan sosiaa- kun on kysymys taustatekijöiden ris- liseen jakoon kuuluvan taustatekijän teävästä vaikutuksesta. Sosioekono- yhteiskunnallinen etäisyys toisistaan minen asema liittyy koulutukseen, am- voi olla eriarvoisuuden sijaan vain eri- mattiasemaan ja varallisuuteen, mutta laisuutta, mikäli siihen ei sisälly yksi- sitä ei artikkeleissa nostettu varsinai- lön kokemusta epäoikeudenmukaisuu- sena luokkakysymyksenä esille. Lisäk- desta. Etäännyttämisen voidaan katsoa si huomionarvoista on, että tähän teok- olevan voittajia ja häviäjiä tuottava pro- seen ei sisälly artikkelia, joka olisi kä- sessi, jossa järjestelmä määrittelee voit- sitellyt seksuaalisen suuntautumisen tajuuden kriteerit (Thernborn 2014, 71). sosiaalista hierarkiaa. Sillä on havait- Niille, joille ovet aukenevat, tarjoutuu tu olevan yhteyttä liikuntaan liittyvän (uusia) mahdollisuuksia, ja he etene- osallisuuden jakautumiseen Suomessa, vät nopeasti – liikuntakentällä: liikku- mihin on alettu kiinnittää viime vuosi-

na huomiota (esim. Alanko 2014; Kok- 3 Göran Thernborn käyttää englanninkielistä kä- konen 2016; 2018). sitettä ”distanciation”. Se on suomennettu hänen teoksessaan (2014) etääntymiseksi. Meidän tul- kintamme mukaan kuitenkin käsite etäännyttä- minen kertoo täsmällisemmin siitä, mitä Thern- 2 Käytämme yläkategoriasta, johon kehon koko ja born tarkoittanee. Hänen mukaansa eriarvoisuus ulkomuoto lukeutuvat, käsitettä ulkonäkö, jolloin on sosiaalisesti rakentunutta, jolloin eriarvoisuu- kategoria voisi pitää sisällään myös esimerkik- den syntyminen edellyttää ihmisten välisiä aktiivi- si tyylin, pukeutumisen ja ehostamisen kaltaisia sia toimia ja jolloin mekanismeihin liittyy aina jo- taustatekijöitä (ks. esim. Kukkonen ym. 2019). kin tekijä.

232 5 Näkymättömyys, marginalisaatio ja eronteot suomalaisessa liikuntakulttuurissa vat enemmän ja itselle mielekkäällä ta- voivat jopa pyrkiä ulossulkemaan mui- valla, ja ovat aktiivisia toimijoita ehkä ta, jotta kaikille ei avautuisi samanlai- jopa johtavissa asemissa. sia mahdollisuuksia kuin heille tai jot- Tulkitsemme, että artikkeleissa, joista muut eivät olisi heidän etenemisensä sa verrataan koulutuksen, ammatin ja tiellä. Erilaiset ”lasikatot” ovatkin esi- syntymämaan yhteyttä liikkumisaktiivi- merkiksi sukupuolihierarkiaan liittyen suuteen, on kysymys epäsuorasti etään- hyvinkin tuttu ilmiö myös liikuntaken- nyttämisprosesseista. Tarkoitamme sitä, tällä (esim. Aalto-Nevalainen 2018, 52– että silloin kun ihminen itse haluaa liik- 53; 57–58; Euroopan Unioni & Euroopan kua, olosuhteet, toiminnan järjestämi- Neuvosto 2019). Artikkeleissa ulossul- sen tavat tai päätökset eivät mahdollis- keminen näkyy ihmisten leimaamisena ta tahdon toteutumista. Tällöin kukaan (esimerkiksi lihavat henkilöt) ja esteiden ei varsinaisesti työnnä vähän liikkuvaa asettamisena (esimerkiksi fyysisen ky- henkilöä pois toiminnan piiristä, mutta vykkyyden, kielitaidon tai alakulttuu toiminta ei ole sellaista, joka mahdol- rien hallitsemisen vaateet). listaisi osallistumisen. Enemmän liik- Lisäksi ulossulkeminen näkyy ar- kuvat henkilöt näyttäisivät voittajilta ja tikkeleissa erityisen vahvasti toiseut- vähemmän liikkuvat häviäjiltä. Artik- tamisena niin romanien kuin ulkomaa- keleissa etäännyttäminen näkyykin esi- laistaustaisten, lihavien ja vammaisten merkiksi palveluiden puutteena tai pit- henkilöidenkin kohdalla. Harjusen mu- kinä etäisyyksinä palveluihin, sopivien kaan lihavia kohdellaan liikkujina liha- liikuntaympäristöjen niukkuutena ja so- vuuteen liitettyjen stereotyyppien mu- pivan vaatetuksen puuttumisena. Saata- kaisesti. Lihavuus on sosiaalisesti lei- villa olevan tiedon epätasainen jakautu- maava eli stigmatisoiva ominaisuus, ja minen (kommunikaatio- ja kognitiiviset siihen liittyy vahvoja negatiivisia oletta- haasteet), epätyypillisten liikkujien läh- muksia, joista seuraa kielteisiä asentei- tökohtien sivuuttaminen sekä sosiaali- ta ja vihamielisyyttä. Harjusen mukaan sen ympäristön vaikutukset (liikunta- ”lihavaa ihmistä pidetään passiivisena, kulttuuriset haasteet) ovat rakenteellisia epäliikunnallisena eli liikuntakyvyiltään mekanismeja, joihin monissa artikkelis- heikkona ja liikuntaa välttelevänä. Liha- sa viitataan. vuuden oletetaan olevan myös oire jol- Artikkelien kirjoittajat käyttävät lain tavalla poikkeavista henkisistä ja useaan otteeseen käsitettä ulossulke- muista ominaisuuksista, joidenka myö- minen, joka on Thernbornin teoriassa tä ihmisestä on tullut lihava.” toinen mekanismi ja vastakohta osal- Ulkomaalaistaustaisiin jalkapalloi- listamiselle. Ulossulkemisessa on kyse lijoihin on puolestaan liitetty ennak- joukkoon kuulumisesta, vallasta päät- ko-oletuksia poikkeuksellisesta urhei- tää, kuka on sisä- ja kuka ulkopiiriläi- lullisuudesta, itseluottamuksesta, tie- nen sekä muiden etenemisen tai oikeuk- tynlaisesta pelityylistä, itsekkyydestä, sien rajoittamisesta (Thernborn 2014, heikosta työmoraalista, kurittomuudes- 74). Liikunnan kontekstissa menestyjät ta sekä kypsymättömyydestä verrattuna

233 luotettaviin paikallisiin pelaajiin. Maa- ”seksistisessä kulttuurissa ja yhteiskun- hanmuuttotaustaisiin perheisiin yhdis- nassa, jossa naisruumis on edelleen ob- tetään usein myös taloudellinen heik- jektivoitu katseen kohde, naisten sosi- ko-osaisuus ja matalampi yhteiskunta- aalinen arvostus on edelleen sidoksissa luokka. Koska tuntematonta erilaisuutta heidän ruumiinsa heteronormatiivisen on vaikea hahmottaa, luodaan ”toisis- feminiinisyyteen”. Sosiaalisessa liikku- ta” pelkistettyjä ”kulttuurisia tuotteita”, matilassa normien mukaisilla ihmisillä jossa yksilöllisyys jää taka-alalle. Esi- (”me”) on enemmän tilaa kuin ulkopuo- merkiksi Kanasen artikkelissa maahan- lelta tulleilla (”he”). Sama mekanismi muuttajuudesta tulee jalkapallojouk- tulee hyvin esille Kanasen kuvaukses- kueessa helposti ryhmäkategoria, joka sa: ”jalkapallossa (ei) ole kyse pelkäs- häivyttää alleen kaikki muut yksilölli- tä fyysisestä pääomasta, vaan jalkapal- set erot. Kun kantasuomalaiset pelaajat loa ja jalkapalloilijuutta tulkitaan myös nähdään yksilöinä ja edustavan vain it- kulttuuristen arvotusten ja erontekojen seään, on maahanmuuttotaustaisilla pe- kautta.” laajilla harteillaan kaikki tiettyyn ryh- Ulkomaalaistaustaisten ryhmiin koh- mään kohdistuvat ennakko-oletukset ja distuvana rasismina ja sukupuoliin liitty- mielikuvat. Vähemmistöihin tai normien vänä seksisminä ilmenevä hierarkisointi ulkopuolisiin ryhmiin kuuluvien yksilöi- tunnistetaankin usein helpoimmin, kuten den osalta ulossulkemista on usein vai- Kanasen ja Harjusen artikkelit osoitta- kea huomata, koska tutkimukset eivät vat. Hierarkisointi liittyy kuitenkin myös useinkaan nosta ulossulkemisen koke- paljon laajemmin eriarvoisuuden ilmen- muksia esille valtaväestön (liikunta)foo- tymiin, kuten esimerkiksi ikäsyrjintään rumeissa, vaan tieto jää sektori(ala)kohtai luokkaan liittyvään koettuun ylempi- taisiin piireihin. ja alempiarvoisuuteen. Teoksen muista Hierarkisoinnissa luodaan valtasuh- artikkeleista löytyy myös vaikeammin teita, jotka vakiintuvat sosialisaation havaittavia yhteiskunnallisia arvojärjes- myötä hyväksytyiksi normeiksi, ja jois- tyksiä ja riippuvuussuhteita, kuten koet- sa väheksyntä ja kunnioitus jakaantuvat tu alempi yhteiskuntaluokka romanien epätasaisesti. Bourdieun (1984) distink- kohdalla sekä riippuvuus vanhemmista tioteorian viitekehyksen pohjalta voi pu- tai aikuisista vammaisten ja syrjäseudul- hua eri ryhmien välisistä kamppailuis- la asuvien nuorten kohdalla. ta, joissa määrittyy se, millä pääomalla Neljänneksi eriarvoisuutta aiheut- on milloinkin arvoa. Hierarkisissa suh- tavaksi mekanismiksi Thernborn esit- teissa toisilla on määräysvaltaa ja toiset tää riiston. Riistossa hyväksikäytetään ovat käskynalaisia (Thernborn 2014, 74). alempiarvoisiksi asemoitujen yksilöiden Sosiaalisten hierarkioiden kautta syn- resursseja. Riistoa edeltävät aikaisem- tyvä eriarvoisuus tulee tämän teoksen min kuvatut etäännyttäminen, ulossul- artikkeleissa esille sosiaalisten arvos- keminen ja hierarkisointi, joiden avul- tusten puutteen ja liikkumatilan niuk- la yksilöt luokitellaan ylempi- ja alem- kuuden kuvauksissa. Harjusen mukaan piarvoisiin. (Thernborn 2014, 76.) Tämän

234 5 Näkymättömyys, marginalisaatio ja eronteot suomalaisessa liikuntakulttuurissa kokoelman artikkeleista ei ole löydettä- nyttäminen (ks. Thernborn 2014, 76). Te- vissä riistoon liittyviä prosesseja, mutta kemättä jättäminen, kuten vaikkapa se, liikuntakentällä voi silti esiintyä riistoa. että tietoa liikuntatarjonnasta ei ole an- Sitä voisi olla esimerkiksi ulkomaalais- nettu ymmärrettävästi (vaikeaselkoiset taustaisen henkilön kantasuomalaisen verkkosivut; käännösten ja selkokielen sopimusta huomattavasti heikompi pe- puuttuminen), on usein tahatonta, ja sen laaja-, valmentaja- tai ohjaajasopimus. voisi tulkita etäännyttämiseksi. Jos toi- Eriarvoisuutta aiheuttavat mekanis- mijoilla on osallistujien (erityis)tarpeet mit ovat kumulatiivisia, ja koettu tai to- tiedossa, mutta ne ohitetaan esimerkik- dettu eriarvoisuus on usein kahden tai si tiedon jakamisessa tai kulttuuristen useamman mekanismin tulos. Esimer- seikkojen huomioon ottamisessa, voi kiksi romanien vapaa-ajan liikunta-ak- katsoa, että kyseessä on ulossulkemi- tiivisuuden analyysissä löytyy sekä sen mekanismi. etäännyttämistä (ei kiinnitetä erityistä Mekanismeissa on kyse siitä, että huomiota siihen, että romanitaustais- joku tekee jotakin sellaista, että eri ryh- ten koulutustasoa saataisiin nostettua miin kuuluvat eivät enää ole yhdenver- ja terveyslukutaitoa lisättyä), ulossul- taisessa asemassa toisiinsa nähden. kemista (kulttuurisesti sopivan liikun- ”Joku” voi olla yksilö tai ryhmä, jolloin tatarjonnan ja ohjauksen puute, vaikka Thernborn kutsuu eriarvoisuuteen joh- romanitaustaisten henkilöiden kulttuu- tavaa toimintaa yksilölliseksi tai kol- riin liittyvät seikat ovat olleet jo pitkään lektiiviseksi. ”Joku” voi olla myös ins- tiedossa) että hierarkisointia (sosiaali- tituutio, jolloin eriarvoisuutta syntyy sesti esteellinen asenneilmapiiri). Tul- rakenteellisilla järjestelyillä. (Thern- kintamme mukaan mekanismien raja- born 2014, 69.) Eriarvoiseen kohteluun pinnat eivät myöskään ole selkeitä ja johtavaa rakenteellista järjestelyä voi yksiselitteisiä. Vaikkapa etäännyttämi- kutsua myös institutionaaliseksi syr- sen ja ulossulkemisen ero on hieno- jinnäksi. Liikuntapolitiikan suhdetta varainen: Etäännyttäminen tarkoittaa ulkomaalaistaustaisuuteen tarkastele- meille paljon pieniä, usein tahattomia va artikkeli tuo esille juuri epätasa-ar- asioita, jotka yhdessä luovat epäotol- voa tuottavia rakenteellisia järjestely- liset olosuhteet vähemmistöön kuulu- jä (Rönkkö). Yksilöllinen, kollektiivinen ville henkilöille. Ulossulkeminen puo- ja institutionaalinen toiminta ovat kes- lestaan on konkreettisia tekoja, joi- kenään vuorovaikutuksessa, jossa inhi- ta tehdään tiedostamatta esimerkiksi millisen toiminnan tuloksena syntyvät ennakkoluulojen pohjalta tai etään- institutionaaliset käytännöt vakiintuvat nyttämistä useammin tiedostaen ja ta- lainsäädännön kehystämänä institutio- hallisesti esimerkiksi vetämällä rajoja naalisiksi normeiksi ja tavoiksi toimia. taloudellisiin seikkoihin vedoten. Ulos- Eriarvoisuutta synnyttäviä mekanis- sulkeminen (kuten myös hierarkisointi meja on neljä ja niitä, jotka kussakin ja riisto) huonontaa usein suoraan koh- mekanismissa paikantuvat toimijoiksi teena olevien asemaa toisin kuin etään- on kolme. Lisäksi jokainen mekanismi

235 voi olla tahaton tai tahallinen. Tällä ta- jakojen keskinäisiä suhteita tarkastele- valla yhtälössämme mekanismiksi ni- vaa, moninaisuuden tunnistavaa ja syr- meämällämme muuttujalla y on jo 24 jinnän moniperustaisuuden esiin nos- arvoa. tavaa lähestymistapaa kutsutaan inter- sektionaalisuudeksi (esim. Kantola ym. 2020, 11). Lähestymistapa siirtää katset- Eriarvoisuuden tausta ta yhteiskunnallisiin ja rakenteellisiin tekijöiden risteävät eriarvoisuuden syihin sen sijaan, että il- vaikutukset miötä tarkasteltaisiin yksittäisten ihmis- Etäännyttämisen, ulossulkemisen, hie- ten ongelmina. Taustatekijöiden risteävä rarkisoinnin ja riiston kautta yksilöt tu- vaikutus oli tunnistettu osassa artikke- levat asemoiduiksi taustatekijöidensä leita, mikä käy ilmi esimerkiksi Ranni- kantajina ja ryhmiensä edustajina eri- kon & Armilan artikkelissa, jossa he tar- laisiin asemiin yhteiskunnassa ja liikun- kastelevat ”liikunnallista eriarvoisuutta takentällä. Näissä asemissa mahdolli- erityisesti vammaisuuden näkökulmas- suudet omaehtoiseen liikkumiseen ja ta, mutta tietoisina siitä, että muutkin liikunnan harrastamiseen ovat jakau- yhteiskunnalliset eronteot monissa ta- tuneet epätasaisesti: toisilla mahdolli- pauksissa risteävät sen kanssa”. Vaik- suuksia on enemmän kuin toisilla. Ase- ka intersektionaalisuutta ei olisi erik- moituminen liikuntakentällä näkyy esi- seen tunnistettukaan, ilmiö on artikke- merkiksi siinä, kuinka muut suhtautuvat leissa vahvasti näkyvissä. yksilöön liikkujana yleensä ja tietyn lii- Hahmottelimme tämän teoksen ar- kuntamuodon harrastajana; kuinka yk- tikkelien löydöksistä Gayle Rubinen silöä kohdellaan; kuinka yksilöllä on (1984) mallia4 mukailevan kaksikerrok- pääsy hänestä mielekkäiltä tuntuvien sisen kiekon, jossa eri hierarkioiden si- liikuntamuotojen pariin; kuinka osal- sältämät taustatekijät asettuvat ulko- ja linen yksilö ylipäänsä on liikuntakult- sisäkehälle sen mukaan, ovatko tekijät tuurissa ja kuinka aktiivinen yksilö on myönteisiä, normin mukaisia, tavoitel- fyysisesti. tavia ja siten yksilölle hyödyllisiä etu- Ihmiset kuuluvat useaan eri ryhmään oikeutetun aseman rakentumisen nä- ja kategoriaan samanaikaisesti, ja nämä kökulmasta vai päinvastoin kielteisiä, kaikki eronteot muokkaavat yksilön normin vastaisia, hyödyttömiä tai jopa toiminnan ehtoja ja vaikuttavat siihen, haitallisia. Ensinnä luetellut asettuvat minkälaiseen asemaan yksilö asettuu kiekon sisäkehälle ja vahvistavat etu- liikuntakentällä. Tällöin voidaan puhua oikeutettua asemaa, ja jälkimmäiset si- myös taustatekijöiden yhtäaikaisuudes- joittuvat kiekon ulkoreunalle ja synnyt- ta ja risteämisestä, jolloin jokainen si- tävät eriarvoisuutta toimien syrjinnän ja joittuminen sosiaalisissa jaoissa tai ulossulkemisen perusteina. hierarkioissa vaikuttaa kumulatiivises- ti yksilön sosiaaliseen asemaan (esim. 4 Päädyimme hyödyntämään Gayle Rubinin seksin hierarkian kiekon ajatusta Anna Kontulan (2020) Thernborn 2014, 76). Yhteiskunnallisten blogikirjoituksen innoittamana.

236 5 Näkymättömyys, marginalisaatio ja eronteot suomalaisessa liikuntakulttuurissa Kuvio 1. Liikunnan intersektionaalisuuskiekko artikkelien pohjalta piirrettynä .

Ammattiasema Koulutus

Työntekijä-asema Matala koulutus Muut Ulkonäkö ominaisuudet Lihava, painava Arka Toimihenkilö Korkea -asema koulutus Isokokoinen Työssä Normaali- käyvä **) painoinen Nuori Ikä Vaikea vamma tai toimintarajoite Iäkäs Toimintakyky Sairaus tai vamma *) Vaihtoehtoisia Suomalaisia ystäviä kommunikointi- Aikuinen (tuki)henkilö tapoja tarvitseva Lapsuuden perhe, Kantasuomalainen joka tukee Perheen tuen Perhe ja “Riittävän suo- puuttuminen sosiaaliset malainen” Ulkomaalais- suhteet taustainen Varaa harrastaa Suomalaiseen Alkuperä vähemmistöön kuuluva Laitoksessa Nainen asuva Syrjäkylällä asuva Sukupuoli Köyhä Sellaisessa kunnassa asuva, jossa huonosti esim. (vammais)palveluita **) Fyysisesti kyvykäs ja taidokas (ruumiillinen suorituskyky) tai Asuinpaikka jopa (huippu)urheilija; tuntee Varallisuus liikunnan kulttuurin; sosiaalisesti ja kehollisesti rohkea; suomen *) Ei kuntoutustarvetta; ei apuväline- kielen taitoinen; taidokas luomaan tarvetta; ei toimintarajoitteita . kaverisuhteita; omatoiminen; itseohjautuva; riskinottokykyinen .

Laatimamme liikunnan intersekto- (asuinpaikka, alkuperä, toimintakyky, naalisuuskiekko5 (kuvio 1) muodostuu koulutus, ammattiasema ja ulkonäkö) yhdestätoista sektorista, joista kuusi on selvästi ja kolme (ikä, sukupuoli ja varallisuus) välillisesti esillä teoksen ar-

5 Artikkelien pohjalta piirtämämme liikunnan in- tikkeleissa. Lisäksi olemme tuoneet ar- tersektionaalisuuskiekko on karkea yleistys. On tikkelien pohjalta liikunnan intersektio- hyvä muistaa, että ei ole aina yksiselitteistä käsil- lä olevien artikkelienkaan mukaan, kuinka tietty naalisuuskiekkoon kaksi sektoria, joita taustatekijä vaikuttaa liikunnan kontekstissa. Esi- ei ole välttämättä tapana rinnastaa sosi- merkiksi alhainen ammattiasema ei aina yksiselitteisesti tarkoita ylempää ammattiasemaa vähäi- aalisten jakojen yläkategorioiksi. Näistä sempää fyysistä aktiivisuutta (Lehto ym.). Joskus toisen sektorin varasimme ”muille omi- myös sama taustatekijä voi toisesta näkökulmas- ta katsottuna kuulua ulkokehälle ja toisesta näkö- naisuuksille”, jotka artikkelien mukaan kulmasta katsottuna sisäkehälle. Esimerkiksi su- vaikuttavat siihen, kuinka henkilö ase- kupuoli voisi olla tällainen taustatekijä riippuen vaikkapa liikuntalajista. Sen sijaan, että piirtämäm- moituu liikuntakentällä. Artikkelien mu- me kiekko kuvaisi absoluuttisesti tilannetta liikun- kaan esimerkiksi vammainen henkilö nan kontekstissa yleensä, se kertoo tämän teoksen artikkeleiden kautta siitä, millaista voi olla ja auttaa on paremmassa asemassa, jos hän on ymmärtämään eriarvoisuuden rakentumista. kehollisesti rohkea verrattuna niihin,

237 jotka ovat arkoja. Tälle sektorille sijoit- ka osallistumista estävä voima näkyy tuvia taustatekijöitä löytyi etenkin vai- tämän artikkelin aineistossa erityisesti keimmin vammaisia henkilöitä (Eriks- joukkueurheilusta innostuneiden syrjä- son ym.), vammaisia nuoria (Rannikko seutupoikien kohdalla”. Sukupuoli tuo & Armila) sekä ulkomaalaistaustaisia esimerkin mukaan oman vaikutuksen- jalkapalloilijoita (Kananen) käsittelevis- sa liikuntakentällä asemoitumiseen. Jos tä artikkeleista. Toinen sektori kuvastaa nuorella on lisäksi toimintarajoitteensa sitä, kuinka sosiaaliset suhteet vaikut- takia huomattava tuen tarve, hänen koh- tavat asemoitumiseen liikuntakentällä. dallaan liikuntaan liittyvät eriarvoisuus- Tähän liittyviä muualla käytettyjä so- kysymykset näyttäytyvät taas erilaisil- siaalisia jakoja ovat esimerkiksi siviili- ta. Intersektionaalisuuden avulla onkin sääty ja lasten lukumäärä. mahdollista tunnistaa yhdenvertaisuu- Mitä useammin yksilö sijoittuu in- den toteutumisen näkökulmasta erityi- tersektionaalisuuskiekon sisäkehälle, sen haavoittuvia ryhmiä. sitä useammin hänellä on pääsy sellais- Se, kummalle kehälle taustatekijät ten liikuntamuotojen pariin, jotka hän- asettuvat kussakin sektorissa, määrittyy tä miellyttävät. Hänellä on myös sitä liikuntakentällä käytyjen kulttuuristen enemmän valinnanvaraa ja päätösval- neuvottelujen tuloksena (ks. myös hie- taa, sitä myönteisemmin häntä kohdel- rarkisoinnin mekanismi). Päästäkseen laan liikuntakentällä ja sitä vähemmän liikuntatoimintaan sisälle eli liikunta- hän todennäköisesti kokee lasikattoja, kulttuurin sisäpiiriläiseksi on tunnetta- ulossulkemista ja syrjintää. Mitä useam- va liikuntaan yleensä tai tiettyyn liikun- malla sektorilla yksilö joutuu ulommalle tamuotoon (lajikulttuuriin) liittyviä nor- kehälle, sitä todennäköisemmin hänen meja, arvostuksia, tapoja ja rituaaleja ja on vaikea löytää paikkaansa liikunta- elettävä niitä todeksi. Tässä yhteydes- kentällä, sitä huonommin hänen mah- sä voidaan käyttää myös kulttuurisen dollisuutensa ja toiveensa liikuntaken- pääoman käsitettä, jolloin ”kulttuurin, tällä toteutuvat ja sitä kauempana hän mukaan lukien myös liikunnan kulutta- on hyvästä ja etuoikeutetusta liikunta- minen vaatii oikeanlaista makua, taitoa kentällä toimijasta. ja tietoisuutta, joita kaikilla ihmisillä ei Yhtälö-metaforaa käyttäen eriarvoi- ole” (Itkonen & Kauravaara 2015, 185). suuden ”kaava” voisi näyttää taustateki- Tämän teoksen artikkelit kertovatkin jöiden risteävän vaikutuksen seurauk- suomalaisesta liikuntakulttuurista, jossa sena esimerkiksi tältä: (x1 + x2 + x3) + y on läsnä vahva normatiivisuus. Liikun- = eriarvoisuuden kokemus. Tällöin ym- takentän sisäpiiriläisten on usein vai- märretään, että esimerkiksi syrjäkyli- kea nähdä vallitsevia kulttuurisia käy- en nuoret saavat osakseen toisenlaista täntöjä, tunnistaa etuoikeutettua sosi- eriarvoisuutta kuin syrjäkylien aikui- aalista liikkumatilaansa ja hahmottaa, set. Armila kirjoittaa, että ”iästä tulee kuinka paljon normista on voi poike- --- intersektionaalisesti ja korostuneel- ta ollakseen vielä sisäpiiriläinen. Nor- la tavalla merkityksellinen kynnys, jon- mit tulevatkin usein näkyväksi parhai-

238 5 Näkymättömyys, marginalisaatio ja eronteot suomalaisessa liikuntakulttuurissa ten silloin, kun niitä koetellaan ja riko- ja kytkeytyvät siten toisiinsa (Thern- taan. Esimerkiksi Harjunen kirjoittaa, born 2014, 66–67). että ”lihava ihminen ei vastaa käsitystä normiliikkujasta”. Rannikko ja Armila Elämänehtojen eriarvoisuus puolestaan argumentoivat, että ”--- nuorisokulttuurisesta liikunnasta haaveile- Elämänehtojen eriarvoisuudesta on valta nuorelta edellytetään taitoa roh- kyse, kun taustatekijät ja mekanismit keisiin aloitteisiin ja kykyä löytää yksin vaikuttavat ihmisten terveyteen ja elin- tietoa ja vertaistoimijoita sekä aloittaa ajan odotteeseen heikentävästi. Tämä lajin harrastaminen itsenäisesti. Tässä luokan alle lukeutuvia eriarvoisuuden il- julkipuheessa korostetaan kehollisia mentymiä yhdistää valinnanvaran puu- taitoja, rohkeutta ja kykyä tavoilla, joi- te. Yksilö ei ole useinkaan voinut valita ta monenkaan ei ole helppo toteuttaa asuinpaikkaansa tai sitä, missä asemas- käytännössä.” Kananen kiteyttää karri- sa hän työskentelee tai onko hän vam- koidusti: ”--- tutkimustrendit niin meillä mainen vai vammaton. (Thernborn 2014, kuin maailmalla osoittavat alhaisempaa 62–67, 95–99). osallistumisastetta kaikille urheilukent- Tässä teoksessa ne määrälliset ar- tiä hallitsevan valkoisen, keskiluokkai- tikkelit (Borodulin ym.; Lehto ym.; Ny- sen, heteroseksuaalisen ja fyysisesti ter- känen ym; Seppänen ym.), jotka kerto- veen miehen normista poikkeaville”. vat liikunnan harrastamisen, vapaa-ajan liikunnan tai liikkumisen polarisoitumi- sesta, kertovat nimenomaan elämän Eriarvoisuuden ilmentyvät ehtojen eriarvoisuudesta. Tällöin eriar- Eriarvoisuuden yhtälössämme oikealla voisuus näkyy siinä, että osa ihmisistä puolella olevaa lauseketta koetusta tai liikkuu terveytensä kannalta liian vä- todetusta eriarvoisuudesta kutsuimme hän. Tietenkään eriarvoisuudella ei voi johdannossa lopputulokseksi eli eriar- ymmärtää kaikkea vähäistä liikkumis- voisuuden ilmentymäksi, taustatekijöi- ta, sillä ihmisellä on myös oma tahto ja den ja mekanismien summaksi. Kuten mieli. kirjoitimme, erilaisia eriarvoisuuden il- Teoksen muista artikkeleista voi puo- mentymiä on lukuisia, mikä kertoo il- lestaan voi lukea niistä taustatekijöistä miön monitahoisuudesta. Thernborn ja mekanismeista, jotka tuottavat vähäi- jäsentää nämä eriarvoisuuden ilmen- senä liikkumisena ilmenevää eriarvoi- tymät kolmeen kategoriaan ja kutsuu suutta: ihmisillä on erilaisia lähtökohtia näitä kategorioita eriarvoisuuden ulot- liikunnassa ja harrastamista vaikeutta- tuvuuksiksi. Ulottuvuudet ovat 1) elä- via elämänehtoja. Esimerkiksi asuinpai- mänehtojen eriarvoisuus, 2) eksisten- kan ja liikuntapalveluiden välinen etäi- tiaalinen eriarvoisuus ja 3) resurssie- syys nousee selkeästi esille useassa ar- riarvoisuus. (Thernborn 2014, 62–63.) tikkelissa. Armila kirjoittaa siitä, kuinka Nämä ilmenemismuodot ovat moniulot- kaupungistumisen tuloksena syrjäkylis- teisina vuorovaikutuksessa keskenään sä asuville, erityisesti nuorille, jotka ovat

239 riippuvaisia vanhempien kuljetusavus- ti kärsivänsä asiasta. Tämä käy hyvin ta, välimatkat, valintamahdollisuuksien ilmi esimerkiksi Päivi Armilan sitaatis- niukkuus sekä vertaisten vähyys ovat ta, jossa hän viittaa syrjäseudun nuo- tekijöitä, joiden takia liikunnalliset oi- riin: ”Nuoret itse eivät kuitenkaan aina keudet evät toteudu samoissa määrin tunnista toiseuttaan, saati alkaisivat pe- kuin kasvukeskuksissa asuvilla. Kana- nätä oikeuksiensa toteutumista. --- ei- nen kirjoittaa samasta asiasta: liikun- vät erityisemmin surkuttele olojaan tai tamahdollisuuksien paikallisuudella on harmittele toiseuttaan urheilu- ja liikun- merkitystä ulkomaalaistaustaisille nuo- taharrastusten yhteiskunnallisissa hie- rille, sillä ”monille pelaajille harrastuk- rarkioissa, vaikka heidän osuutenaan sen alkusysäyksen on antanut kodin vä- onkin usein harrastusvalintojen kutis- littömässä läheisyydessä sijainnut jal- tuminen kapeisiin realismin raameihin.” kapallokenttä, jonne oli mahdollista Ihmiset sopeutuvat arkielämän todelli- mennä ilman vanhempien kyyditystä”. suuteen (ks. myös Kauravaara 2013). On Kuntakohtaiset palvelutarjonnan kuitenkin tärkeää, että eriarvoisuus tu- erot sekä käytänteet vammaispalvelu- lee todetuksi, jotta siihen voidaan vai- jen, kuten henkilökohtaisen avun ja apu- kuttaa ja lisätä yhdenvertaisia mahdol- välineiden saamisessa, vaikuttavat myös lisuuksia liikkua, mihin liikuntalakikin vaikeavammaisten nuorten liikunnallis- (10.4.2015/390) velvoittaa puhumatta- ten oikeuksien toteutumiseen. ”Erityisen kaan moraalisesta velvollisuudesta. tuen tarve ja apuvälineet ovat merkitsi- jöitä, joiden kautta sosiaalinen erotte- Eksistentiaalinen eriarvoisuus lu tapahtuu”, kirjoittaa Eriksson kumppaneineen artikkelissaan. Teema jatkuu Eksistentiaalisen eli sosiaalisen eriar- toisaalla: ”Monilla vaikeimmin vammai- voisuuden alle lukeutuvat kaikki eriar- silla henkilöillä, joilla on kommunikaa- voisuuden ilmentymät, joissa ihmiset ei- tioon liittyvä tai kognitiivinen vamma, ei vät ole lähtökohdallisesti samanarvoisia ole katsottu olevan oikeutta vapaa-ajan sosiaalisissa hierarkioissa. Tällöin eriar- toimintaan kohdennettuun henkilökoh- voisuuden taustatekijät ja mekanismit taiseen apuun, mikäli katsotaan, ettei- vaikuttavat esimerkiksi siihen, että ih- vät he kykene määrittelemään selkeäs- miset ovat haittaavalla tavalla riippuvai- ti vapaa-aikaan liittyviä tarpeitaan.” Eri- sia toisistaan. Tämä negatiivinen riippu- tyisen heikot mahdollisuudet harrastaa vuus tarkoittaa sitä, että toisilla on mää- itselleen mieluista liikuntaa onkin vai- räysvaltaa toisiin nähden, ihmiset eivät keimmin vammaisilla henkilöillä, jotka saa toisiltaan arvostusta ja kunnioitus- ovat vahvasti sidoksissa palvelujärjes- ta, ihmisten identiteettiä ei tunnusteta, telmään. Heidän mahdollisuutensa päät- ihmisillä ei ole oikeutta kehittää itseään tää omasta vapaa-ajastaan ovat usein tai ihmisiltä viedään toimintaedellytyk- hyvin rajalliset (Eriksson ym.). set ponnistella haluamiinsa päämääriin. Elämänehtojen eriarvoisuudesta kär- (Thernborn 2014, 62–64.) Sosiaalinen sivä henkilö ei aina koe varsinaises- eriarvoisuus ilmenee niin sosiaalisina

240 5 Näkymättömyys, marginalisaatio ja eronteot suomalaisessa liikuntakulttuurissa statusjärjestelminä (erilaiset hierarkiat), asemaan joutumisesta, epäasiallisesta etnisten suhteiden jännitteinä (rodullis- kohtelusta, kielteisistä stereotypioista taminen ja rasismi) kuin sukupuoliin ja sekä oletuksista liittyen yksilön persoo- -polviin liittyvinä hierarkioinakin (pat- nallisuuteen, kykyihin ja elämäntapaan. riarkaatti, seksismi, ikäsyrjintä). Harrastusporukoiden sosialisaatiopro- Eksistentiaalinen eriarvoisuus on sesseissa opituista sosiaalisista järjes- joiltakin osin hyvinkin näkyvää, ja sii- tyksistä, ryhmäsuhteista ja yhdenver- hen liittyvät eettiset kysymykset ovat taisuutta estävistä asenteista kirjoit- viime aikoina olleet vahvasti esillä. Täs- taa esimerkiksi Kananen nostaessaan tä kategoriasta kertoo esimerkiksi tä- esille, että ”ryssittely” on osa normaalia män teoksen kokoamisaikana syntynyt pelipsyykkausta. Myös Harjunen viit- maailmanlaajuinen Black lives matter taa samaan asiaan kirjoittaessaan liha- -liikehdintä6, joka nostaa #metoo-kam- vista henkilöistä: ”huoli normatiivisen panjan ja seksismin tavoin rasismin yh- ruumisihanteen ylläpidosta opitaan var- teiskunnalliseen valokeilaan. Suomessa hain”. on keskusteltu siitä, kuinka täällä asu- Epäasiallisen käytöksen kokeminen, van romaniväestön tai saamelaisten so- syrjintä sekä rasismikokemukset syn- sioekonominen asema on rakenteellisen nyttävät sosiaalisesti esteellisen ympä- rasismin, syrjinnän ja pitkään kohdis- ristön, jossa tunnetaan epämukavuut- tuneen samanlaistamispolitiikan myö- ta ja turvattomuutta. Eksistentiaali- tä heikko. sen eriarvoisuuden kokemukset voivat Eksistentiaalista eriarvoisuutta voi- olla tuhoisia, sillä ne heikentävät sekä daan tutkia tarkastelemalla institutio- yksilön identiteettiä (Harjunen) että naalisia normeja, järjestyksiä ja puhe- myös sen (vähemmistö)ryhmän arvoa, tapoja, vallanpitäjien toimintaa sekä johon yksilö kuuluu tai luetaan kuulu- ihmisten henkilökohtaisia kokemuksia vaksi (Nykänen ym.), mikä puolestaan kohtaamistaan rajoituksista ja nöyryy- luo psyykkistä pahoinvointia, heiken- tyksistä. Usein eriarvoisuuden kokijalla tää toimintakykyä ja vähentää halua ja on itsellään hyvä käsitys tilanteestaan mahdollisuuksia tulla osalliseksi liikun- toisin kuin elämänehtojen eriarvoisuu- takentällä, mutta myös muilla kentillä. den kokijalla. (Thernborn 2014, 155.) Tä- Kanasen mukaan nuoruudessa jalkapal- män teoksen artikkelit tuovat näkyvik- lossa koettu rasismi voi johtaa liikun- si kokemukset liikunnassa esiintyväs- taharrastuksen loppumiseen. Harjusen tä syrjinnästä, rasismista, eriarvoiseen artikkelissa kuvatut lihavien ihmisten negatiiviset kokemukset ja epäonnis- 6 Black lives matter -mielenosoitukset syntyivät tumiset vaikuttavat kielteisten suhtau- vastalauseena Yhdysvalloissa esiintyvälle tummaihoisten kohtaamalle poliisiväkivallalle. #metoo- tumistapojen syntymiseen liikuntaa ja kampanja sai myös alkunsa afroamerikkalais- liikkumista kohtaan. ten ja muiden vähävaraisten naisten kohtaamasta seksuaaliväkivallasta. Kampanja nousi julkisuu- Toiseuden kokemukset ovat seu teen näyttelijöiden ja muiden julkisuudessa esiin- rausta sekä yksilöiden että ryhmien toi- tyvien naisten tekemistä elokuvateollisuudessa ta- pahtuneista seksuaalisen häirinnän ilmiannoista. sia ulossulkevasta toiminnasta, mutta

241 myös institutionaalisesta toiminnasta 2014, 63–67.) Pierre Bourdieu käyttää (ks. mekanismit). Institutionaalisen toi- samoista asioista pääomien käsitteitä, seuttamisen tuloksena normista poik- kuten taloudellinen pääoma ja kulttuu- keavien ihmisten kohdalla liikuntapo- rinen pääoma, joista jälkimmäinen si- litiikassa liikunnan tavoitteet ja rooli sältää ruumiillistuneen (fyysisen) pää- nähdään eri tavalla kuin ”normikansa- oman kulttuurisen pääoman muotona laisten” kohdalla. Kun liikunnan ensisi- (Bourdieu 1984; 1986; vrt. Shilling 1991, jainen rooli yleisesti on itseisarvoises- 654). Resurssieriarvoisuus on kokemuk- ti mielekäs tekeminen tai elämäntapa sena esimerkiksi sitä, että ihminen koja yhteiskunnallisena välineenä hyvin- kee olevansa ulkopuolinen, koska hän voinnin edistäminen, ovat vammais- ei voi osallistua toimintaan varattomuu- urheilussa tavoitteena usein sairau- tensa tähden, tarvittavien liikuntataito- den parantaminen ja kuntouttaminen jen tai edellytetyn alakulttuurin ymmär- (Rannikko & Armila), lihavien ihmisten ryksen puutteen takia. liikunnassa poikkeavan ruumin korjaa- Resurssien eriarvoisuudesta puhut- minen (Harjunen) ja ulkomaalaistaus- taessa saattaa herätä kysymys, eivätkö taisilla liikkujilla suomalaisuusvajeen ne itsessään olisi taustatekijöitä. Sen poistaminen ja kotouttaminen (Rönk- lisäksi, että eriarvoisuuden ilmenty- kö). Tämä näkyy esimerkiksi siinä, että mä on harvoin vain yhden mekanismin vammaiset, lihavat tai ulkomaalaistaus- seurausta, eriarvoisuuden mekanismit taiset ihmiset ovat helposti toiminnan ja ilmenemismuodot ovat vuorovaiku- objekteja, eivätkä subjekteja, ja koke- tuksessa keskenään. Monimutkaisek- vat toiseutta. Tämä vahvistaa koettua si asian tekee se, että taustatekijät, me- todellisuutta, jossa muun muassa kult- kanismit ja ilmenemismuodot saatta- tuuriset, kielelliset ja toimintakykyyn vat muodostaa negatiivisen kierteen, liittyvät puutteet määrittävät yksilön jossa koettu eriarvoisuus tulee osaksi identiteettiä. sosiaalista todellisuutta. Koettu eriarvoisuus muuttuukin henkilön etenemisen kannalta heikentäväksi taustateki- Resurssien eriarvoisuus jäksi ja vertauskuvamme yhtälö alkaa Resurssien eriarvoisuudesta puhutaan ikään kuin alusta rikastuneena. Tällöin silloin, kun taustatekijät ja mekanismit esimerkiksi ulkomaalaistaustaisen hen- vaikuttavat siihen, että ihmisillä on käy- kilön kohtaamat etäännyttämisen, ulos- tettävissään eriarvoiset taloudelliset re- sulkemisen ja/tai hierarkisoinnin pro- surssit (tulot ja varallisuus), mutta myös sessit aiheuttavat puutteita liikuntatai- muut resurssit, joita täysipainoinen ih- doissa (koettu resurssieriarvoisuus), miselämä edellyttää. Muita resursseja mikä saattaa kierteessä muuttua uudek- ovat esimerkiksi koulutustaso, tieto-taisi eriarvoisuuden taustatekijäksi. Tämä to ja sosiaaliset suhteet mukaan lukien eriarvoisuuden yhtälön tekijöiden kie- vanhemmat ja heidän tietonsa, taiton- toutuminen toisiinsa aiheuttaa lopulta sa, tukensa ja vaurautensa. (Thernborn sen, että joskus on vaikea hahmottaa,

242 5 Näkymättömyys, marginalisaatio ja eronteot suomalaisessa liikuntakulttuurissa milloin ilmiössä on kysymys epäoikeu- työntekijöinä sekä prosessi- ja kuljetus- denmukaisuudesta johtuvasta tulokses- työntekijöinä lähestulkoon yhtä yleises- ta ja milloin liikuntakentällä toimimista ti kuin suomalaistaustaiset” (Sutela 2015, heikentävästä lähtökohdasta. 84). Tulotason ja varallisuuden merkitys Talousresursseihin liittyviä eriar- on tärkeä kuitenkin myös kulttuurisis- voisuuden kokemuksia on tunnistettu ta näkökulmista, sillä oikeanlaiset lii- liikunnan kentällä ehkä kaikkein par- kuntavälineet, kuten jalkapallokengät, haiten. Esimerkiksi lasten ja nuorten ovat pelillisten syiden lisäksi merkittä- liikuntaharrastuksen kustannukset (Ha- viä joukkoon kuulumisen näkökulmas- kanen ym. 2019; OKM 2016) sekä kus- ta (Kananen). Vapaa-aikaan liittyvän tar- tannusten vaikutukset harrastamiseen jonnan lisääntynyt kaupallisuus nostaa on nostettu keskusteluun monessa yh- perheiden varallisuuden yhdeksi liikun- teydessä. Tulotaso ja varallisuus jakavat nallisen eriarvoisuuden lisääjäksi. niin yksilöitä kuin perheitä yhä enem- Kognitiivisten resurssien yhteys lii- män niihin, joilla on tai ei ole varaa har- kunta-aktiivisuuteen näkyy artikkeleis- rastusmaksuihin, harrastusvälineisiin, sa liittyen koulutusasteeseen ja tervey- pääsymaksuihin tai harrastamiseen liit- den lukutaitoon. Korkea-asteen koulu- tyvään matkustamiseen. Borodulinin ja tuksen käyneiden ryhmään kuuluvat kumppanit toteavat, että ”korkeat mak- harrastivat muita useammin vapaa-ajan sut koetaan liikunnan esteiksi yleisem- liikuntaa ja istuivat vapaa-ajalla vähem- min työttömien kuin työssäkäyvien ryh- män ruudun ääressä (Borodulin ym.). mässä”. Tällöin yhtälömme voisi kuu- Romanien valtaväestöä vähäisempään lua näin: vapaa-ajan liikunnanharrastamiseen vaikuttaa yhtenä tekijänä matalam- ”työtön” (x1) + ”varaton” (x2) +”ulossul- pi koulutustaso yhdessä huonomman keminen” (y; jos osallistuminen edel- työmarkkina-aseman, apean mielialan lyttää tietynmääräistä maksua) = ja motivaation puutteen kanssa (Nykä- ”kokemus siitä, että olen ulkopuolinen ym.). Romaniväestön resursseihin nen, koska ei ole rahaa” (z) on vaikuttanut pitkäaikainen ja sys- temaattinen elämänehtojen eriarvoi- Suomessa asuvien romanien tapaan ul- suus ja eksistentiaalinen eriarvoisuus. komaalaistaustaiset henkilöt ovat työ- Thernborn toteaakin, että eriarvoisuu- markkinoilla kantaväestöä heikom- teen saatetaan havahtua resurssien eri- massa asemassa (Ahmad 2019) ja sitä laisen jakautumisen kautta, mutta usein kautta eriarvoisessa asemassa talous- jo ennen sitä nöyryyttävä kohtelu ja elä- resurssien osalta. Toki ulkomaalaistaus- mänehtojen niukkuus ovat heikentäneet taisuuden ja heikon taloudellisen tilan- jo omalta osaltaan hyvinvointia (Thern- teen välillä ei ole suoraa yhteyttä, sillä born 2014, 63). ”ulkomaalaistaustaiset työskentelevät WHO:n määritelmän mukaan ter- esimerkiksi johtajina, erityisasiantunti- veyden lukutaidossa on kyse tiedollisis- joina, rakennus-, korjaus- ja valmistus- ta ja sosiaalisista taidoista, jotka mää-

243 rittävät motivaation ja valmiudet löytää, tys on ollut oikeansuuntaista, meillä on ymmärtää ja käyttää tietoa terveyden silti vielä paljon tehtävää. Eriarvoistavia edistämiseen ja ylläpitämiseen (WHO asenteita ja ennakkoluuloja ei tunnisteta 1998). Toisin sanoen terveyden lukutai- vieläkään tarpeeksi, eikä niiden vaiku- don avulla pystytään tekemään hyvin- tuksia siten myöskään oteta käytännön voinnin kannalta myönteisiä valintoja tasolla huomioon. Tämän teoksen artik- myös liikkumisen suhteen. Kuten Ran- kelit nostavat esille useiden liikuntaken- nikko & Armila artikkelissaan kirjoit- tällä marginaaliin jäävien ryhmien nä- tavat itseohjautuva mukaan lähteminen kökulmia, joita emme ole osanneet ottaa vaatii myös kulttuurisia ja vuorovaiku- tarpeeksi huomioon. Toisaalta emme ole tuksellisia resursseja sekä sosiaalista tähänkään kokoelmaan onnistuneet ta- rohkeutta: ”Nuorisokulttuurisen liikun- voittamaan läheskään kaikkea sitä, mitä nan toimintakentät ja -yhteisöt voivat eriarvoisuuden alla voisi tarkastella. Ko- muodostua vammaisia nuoria impli- koelmasta puuttuvat esimerkiksi suku- siittisesti ulossulkeviksi, sillä ne odot- puoli- ja seksuaalivähemmistöjen nä- tavat sisään pyrkivien omaavan erityis- kökulmat (ks. esimerkiksi Kokkonen tä sosiaalista, kulttuurista ja toisinaan 2012; 2016; 2018) sekä kielivähemmis- taloudellistakin pääomaa.” Lisäksi tar- töihin kuuluvien viittomakielisten so- vitaan usein ruumiillista kompetenssia siaalisen ja kielellisen tasa-arvon kysy- ja kyvykkyyttä, sillä ”vammaisilla hen- mykset (Anttonen 2019). kilöillä ei useinkaan oleteta olevan riit- Tämän teoksen artikkeleissa anne- täviä kykyjä liikunnallisten harrastus- taan useita ratkaisuja eriarvoisuuden ten aloittamiseksi” (Eriksson ym.). Ruu- vähentämiseksi ja yhdenvertaisuuden miilliset kompetenssit ja kyvykkyydet lisäämiseksi ja haluammekin antaa niil- yksilön resurssina määrittävät näin ul- le vielä lopuksi tilaa. Jäsennämme rat- kopuolelta päätettyjä toimintamahdol- kaisuehdotukset ikään kuin vastinparei- lisuuksia. na eriarvoisuutta tuottaville ja ylläpitä- ville mekanismeille Thernbornin (2014, 80) jaon mukaisesti: Kohti yhdenvertaisuutta liikunnassa etäännyttäminen – lähentäminen Liikuntakentällä on työskennelty paljon ulossulkeminen – osallistaminen yhdenvertaisuuden eteen (ks. esim. Itko- hierarkisointi – hierarkioiden purka- nen tässä teoksessa). Sosiaalisten nor- minen. mien, sopivan käytöksen ja toiminnan sekä sopivuuden rajoja on viime vuosi- Sovellamme siten yleisen yhteiskunta- na piirretty uusiksi. Esimerkiksi lihavien tason mekanismeja liikunnan konteks- ruumiiden pilkkaamista, seksuaalista tiin ja katsomme, minkälaisia yhdenver- häirintää tai rodullistavien ja homofo- taisuutta lisääviä toimia on artikkeleis- bisia ilmaisuja ei pidetä enää yhtä sosa ehdotettu. pivana kuin aikaisemmin. Vaikka kehi-

244 5 Näkymättömyys, marginalisaatio ja eronteot suomalaisessa liikuntakulttuurissa Lähentäminen ka hankaloittavat esimerkiksi lihavien, Lähentämisellä tarkoitetaan toimenpi- ulkomaalaistaustaisten tai vaikeimmin teiden kohdentamista niihin, jotka ovat vammaisten henkilöiden osallistumis- monen syyn summana jääneet heikom- ta liikuntakentällä. Rakenteelliseksi paan asemaan. Liikuntakentällä tämä ratkaisuksi ehdotetaan myös sitä, että tarkoittaa esimerkiksi ryhmäkohtai- liikuntakentällä toimivat henkilöt ja sesti keskivertoa vähempää liikkumis- ammattilaiset olisivat taustoiltaan he- ta. Romanien vapaa-ajan liikuntaa kä- terogeenisiä. Lisäksi ehdotetaan kult- sitelessään Nykänen kumppaneineen tuuritietoisen työotteen parantamista, esittää, että liikuntavajeen umpeen ku- kohderyhmälähtöisesti liikkumisen si- romiseksi tulisi puuttua rakenteelliseen sältöjen tarkastelua, alakulttuuristen vä- eriarvoisuuteen parantamalla romanien littäjien ja mentoreiden lisäämistä sekä työllisyyttä, koulutusta ja asumistasoa. kenttätoimijoiden, hallinnon ja tutkijoi- Vaikka tekstissä pureudutaan romani- den vuoropuhelua (ks. Itkonen 1997, 27– väestön koko väestöä vähäisempään lii- 28), jolla tuotetaan yhteisesti jaettua ym- kunta-aktiivisuuteen, tilannetta paran- märrystä. tavia ratkaisuja haetaan liikuntakentän Borodulin ym. kirjoittavat, että ”pelk- ulkopuolelta. Yhdenvertaisuuden edistä- kien mahdollisuuksien, kuten palve- miseksi täytyykin usein katsoa liikunta- luiden, elinympäristön ja olosuhtei- kentän ulkopuolelle. Romanien esimer- den kohentaminen ei riitä muuttamaan kissä kyse on lähentämisen prosessista, käyttäytymistä terveellisemmäksi tai jolla tasataan sosioekonomisen aseman motivoi ihmisiä tekemään omaa hyvin- aiheuttamaa eriarvoisuutta. Lähentämi- vointiaan edistäviä valintoja”. Lähentä- sen mekanismi tarkoittaakin resurssien minen vaatiikin halua ymmärtää, mitkä suuntaamista niin, että heikompaan ase- prosessit juuri kyseisen ryhmän kohdal- maan joutuneen yksilön on mahdollis- la aiheuttavat muista jälkeen jäämistä ta edetä liikuntakentällä: liikkua enem- esimerkiksi liikkumisaktiivisuuden suh- män ja itselle mielekkäällä tavalla, olla teen sen sijaan, että syyllistetään ja lei- aktiivinen toimija ja olla ehkä jopa joh- mataan henkilöiden sekä ryhmien käyt- tavissa asemissa. Käytännössä tämä tar- täytymistä (ks. esim. Harjunen). koittaa esimerkiksi positiivista erityis- kohtelua, kiintiöiden asettamista tai Osallistaminen muuttamalla muita rakenteellisia jär- jestelyjä sekä liikunnan kentällä että Osallistaminen yhdenvertaisuutta tuot- muilla elämän alueilla (ks. Thernborn tavana mekanismina tarkoittaa mukaan 2014, 78). ottamista, ovien avaamista ja oikeuksien Rakenteellisten järjestelyjen muutta- myöntämistä aikaisemmin ulkopuolel- mista on ehdotettu lähes kaikissa artik- le jätetyille (Thernborn 2014, 78). Nykä- keleissa, kuten huomion kiinnittämistä sen tutkijaryhmän kuvaaman romanien liikuntaympäristöjen kulttuurisiin, fyy- vapaa-ajan tutkimuksen onnistumisen sisiin sekä kognitiivisiin esteisiin, jot- avain oli romanitaustaisten työnteki-

245 jöiden ja asiantuntijoiden mukaan ot- ten välisestä tasa-arvosta 8.8.1986/609). taminen suunnitteluun, toteuttamiseen Esimerkiksi pakolliset yhdenvertaisuus- ja raportointiin. Tutkimuksessa käytet- suunnitelmat ovat tarkoitettu juuri sitä tiin kulttuuritietoista (kulttuurisensi- varten, että huomattaisiin, mitkä ryhmät tiivinen) työotetta. Samaan viittaavat ovat asiakkaissa tai henkilökunnassa myös Seppänen ym.: ”Liikuntapalveluja aliedustettuina. Ammattiosaamisen li- kannattaa tuottaa kulttuurisensitiivises- säksi haavoittuvassa asemassa olevien ti, eri väestöryhmät huomioiden ja pal- mukaan saamiseksi tarvitaan myös ko- velujen käyttäjiä osallistaen, jotta palve- kemusasiantuntijuutta. luista saadaan muotoiltua käyttäjilleen sopivia.” Liikunnassa osallistaminen Hierarkioiden purkaminen tarkoittaakin sitä, että toiminnan sisäl- töä suunnitellaan kohderyhmän kanssa Hierarkioita voidaan purkaa, madaltaa eikä kohderyhmälle tai sen puolesta, jol- ja poistaa edistämällä demokratiaa sekä loin syntyy paras ymmärrys ryhmän tar- alempiarvoisten asemaa ja etenemis- peista. Tätä ilmentää myös Erikssonin mahdollisuuksia (Thernborn 2014, 78– ym. toteamus: ”vammaisten nuorten elä- 80). Ensimmäinen askel niiden poista- mää ja vapaa-ajan intressejä on kuiten- misessa on hierarkioiden ja yhteiskun- kin mielekkäintä ymmärtää juuri niistä nallisten valtasuhteiden tunnistaminen intresseistä ja kyvykkyyksistä käsin, joi- ja tunnustaminen sekä ennakko-oletusta heillä tosiasiassa on”. Artikkelin mu- ten ja -käsitysten olemassaolon tiedosta- kaan ”lasten ja nuorten inkluusio liikun- minen. Vasta tämän jälkeen valtasuhtei- ta-aktiviteeteissa edellyttäisi vammaisia ta voidaan tasapainottaa. Mikäli pysty- nuoria osallistavia käytäntöjä, eli sopi- tään tukemaan heikommassa asemassa via apuvälineitä ja riittävää apua ja tu- olevien yksilöiden ja ryhmien järjestäy- kea niin, että he eivät joutuisi syrjityik- tymistä ja verkostoitumista liikuntaken- si käytäntöjen tasolla.” tällä niin, että kulttuuriset hierarkiat an- Osallistamisen edistäminen pitäisi taisivat erilaisille tavoille tilaa toimia laajentaa kohderyhmän huomioimisen sekä liikuntakentällä että sen ulkopuo- lisäksi myös organisaatioiden ja hallin- lella, toimintaresursseja saataisiin lisää. non suuntaan, kuten ilmenee Rönkön Ryhmäkohtaisten kategorioiden pur- artikkelista: ”Suomen liikuntapolitiikas- kaminen olisi yksi ratkaisu eksisten ta puuttuvat sellaiset teemat, joissa ulko- tiaaliseen eriarvoisuuteen. Seppänen maalaistaustaiset ihmiset ovat toimijoita ym. huomauttavat, että ”liian eriyte- tai joissa maahan muuttaneiden inhimil- tyt palvelut eivät tue liikunnan parissa listä pääomaa hyödynnettäisiin liikun- mahdollisesti tapahtuvaa sosiaalisten taorganisaatioissa.” Eri taustatekijöiden suhteiden rakentumista eri väestöryh- perusteella vähemmistöön kuuluvien mien välillä”. Myös Rönkkö kiinnittää osallistamisen edistämiseen velvoittaa huomiota sektorikohtaisen lähestymis- myös lainsäädäntö (yhdenvertaisuusla- tavan ongelmiin. Vähemmistöryhmiä ki 30.12.2014/1325; laki miesten ja nais- saatetaan marginalisoida, sillä: ”--- loh-

246 5 Näkymättömyys, marginalisaatio ja eronteot suomalaisessa liikuntakulttuurissa koittain tehtävässä työssä ja tutkimuk- misessa ja ylläpidossa sekä itsetarkkai- sessa etnistä taustaa ei oteta huomioon. lun ja kurin oppimisessa”. Liikunta-alan --- Toiseksi monikulttuurisen liikunnan ammattilaisten tulee ymmärtää sosiaali- erillisyys organisaatioiden perustoimin- sia jakoja ja yhteiskunnassa vallitsevia nasta ei tuo tarvetta työyhteisön kult- hierarkioita. Meillä kaikilla on ennakko- tuuritietoisen työotteen ja moninai- käsityksiä. Ennakko-asenteiden ja mui- suusosaamisen kehittämiselle. --- Vä- den toimintatapojen sekä olemisen ar- hemmistöihin kuuluvien henkilöiden vottamisen purkaminen alkaakin omien liikuntakysymyksiä ei ole mielekästä ennakkokäsitysten, tapojen, arvojen ja erotella toisistaan, vaan lähestyä voisi (liikunta)kulttuurin tunnistamisesta. toimintavajeen kautta, olkoon se sitten fyysinen, kognitiivinen, kulttuurinen tai Tutkimuksella nykyistä jokin muu toimintavaje.” Ratkaisu voi- syvällisempää tietoa si löytyä myös siitä, että lisätään räätä- löityjä toimia marginaaliin jäävien ryh- Moni artikkelien kirjoittaja nostaa esille mien liikunnan edistämiseksi ja samalla tutkimustiedon puutteen. Nykyistä täs- lisätään inklusiivisiä toimenpiteitä hei- mällisempää tietoa kaivataan haavoit- dän asemansa parantamiseksi valtavir- tuvassa asemassa olevista ryhmistä, ku- taliikunnassa. ten romaneista, ulkomaalaistaustaisista Rönkön mukaan ”liikuntapolitiikas- ja (vaikeimmin) vammaisista henkilöis- sa maahanmuuttajaluokittelu synnyttää tä: ”Lapset ja nuoret ovat olleet sosiaali- sosiaalisia kategorioita, poikkeavuutta tieteellisen liikuntatutkimuksen intres- ja toiseutta”. Ryhmäkategorioita osoitta- seissä pitkään liittyen muun muassa va- vien sanojen, kuten romani, virolainen, paa-ajan liikuntaan ja koululiikuntaan, maahanmuuttaja tai ylipainoinen pois- mutta vammaisuus on ollut viime vuosi- jättäminen arkitilanteissa vähentää mie- na esillä lähinnä kansainvälisessä sovel- likuvia, joita kyseiseen kategoriaan ja tavassa liikuntatutkimuksessa.” (Eriks- sitä myötä henkilöihin yhdistetään. Jos son ym.) Tutkimuksen suunnittelussa on kategorioihin liittyviä mielikuvia pysty- kiinnitettävä huomiota siihen, että ne tään purkamaan, se auttaa kohtaamaan olisivat laajakatseisia, eivätkä ”ongel- liikkujia heidän omine mieltymyksik- miin ja puutteisiin” keskittyviä. seen ja tavoitteineen. Näkökulmien laajentamisen tar- Hierarkioiden purkamisessa on kes- peesta kirjoittavat Eriksson ym., Rönk- keistä myös suomalaisen liikuntakult- kö sekä Harjunen. Vaikeavammaisten tuurin piirteiden tunnistaminen. Huo- osalta ”yhteiskuntatieteellisessä tutki- miota on kiinnitettävää liikuntakasva- muksessa onkin huolestuttu siitä, että tukseen, sillä kuten Harjunen kirjoittaa kun liikuntaa tarkastellaan pelkästään viitaten Heywoodiin (2007) ja Kososeen kuntouttavan toiminnan viitekehykses- (1998) ”liikuntakulttuurilla ja liikunta- sä, suljetaan ulos olennaisia näkökul- kasvatuksella on tärkeä rooli sukupuo- mia liikunnallisia aktiviteetteja koske- littuneiden ruumiin kokorajojen tuotta- vista oikeuksista, itsemääräämisestä,

247 autonomiasta, valinnoista tai päätös- selle tutkimusotteelle, jonka avulla tar- vallasta.” (Eriksson ym.) Lihavuuden kastellaan eri taustatekijöiden sekä so- tutkimuksen painopiste on ollut ylipai- siaalisten asemien risteäviä vaikutuksia. nossa lääketieteellisenä ongelmana ja liikunnan käytössä lihavuuden hoidos- Lopuksi sa. Vähemmälle huomiolle ovat jääneet lihavat liikunnan subjekteina, joilla on Tämän teoksen artikkelit tekevät eriar- kyky ja halu liikkua. Tiedonpuute an- voisuuden ohella näkyväksi suomalai- taa tilaa oletuksille ja ennakkokäsityk- sen yhteiskunnan moninaisuutta, joka sille: ”Se johtuu pitkälti vammaisuutta on esimerkiksi yksilöiden alkuperään, koskevista ennakkoluuloista ja stereo- ikään, sukupuoleen, seksuaalisuuteen tyyppisistä käsityksistä siitä, ettei näillä ja toimintakykyyn perustuvaa ihmis- nuorilla ole liikunnallista kyvykkyyttä, ten erilaisuutta. Yhteiskunnassa olevaa jolloin heillä ei lähtökohtaisesti oleteta moninaisuutta ei tämän artikkelikokoel- olevan liikuntaharrastuksiakaan. Näin man tekstien perusteella oteta liikunta- esimerkiksi henkilökohtaisen avun tar- kentällä vielä tarpeeksi huomioon. Syr- vetta liikunnan harrastamisessa ei ole jivät asenteet, valtavirtaistavat käytän- nähty tarpeelliseksi kartoittaa.” (Eriks- nöt ja piintyneet ajattelutavat tulevat son ym.) ilmi, kun liikuntaa katsotaan vähem- Tutkimuksella voidaan luoda myös mistöjen näkökulmasta. tahattomasti raja-aitoja, jos tutkittavi- Sen lisäksi, että väestö on moninai- en taustaominaisuudet ylikorostuvat. sempaa kuin ehkä ymmärrämmekään, Tämä tulee esille kahdessa ulkomaalais- myös ryhmien sisällä on paljon hetero- taustaisuutta käsittelevässä artikkelis- geenisyyttä: lihavat henkilöt edustavat sa. Kananen kirjoittaa: ”Tulevaisuuden koko väestön sosioekonomista kirjoa, tutkimuksissa huomioita tulisi kiinnit- romanien keskuudessa vähäisen liik- tää esimerkiksi erontekojen kontekstisi- kumisen syyt ovat miehillä ja naisilla donnaisuuteen. Millaisissa yhteyksissä osittain erilaisia (Nykänen ym.) ja ulko- maahanmuuttajuudella on väliä urhei- maalaistaustaisten henkilöiden liikunta- lun kentillä? Samoin maahanmuuttajien käyttäytyminen vaihtelee muuttosyyn, määrän kasvaessa merkittäväksi nousee synnyinmaamaan sekä maassa asutun kysymys siitä, keneen maahanmuutta- ajan mukaan (Seppänen ym.). Jos eri ja-leimaa ylipäätään sovelletaan tulevai- ryhmät nähdään homogeenisinä, niiden suudessa? Vähälle huomiolle on jäänyt edustajiin tai edustajiksi miellettyihin myös maahanmuuttajuuden uutta luo- liitetään ennakkokäsityksiä ja stereoty- va voima suomalaisen urheilun kentil- pioita, jotka eivät useinkaan pidä paik- lä. Millaista suomalaista huippu-urhei- kaansa tai koske kaikkia ryhmän edus- lijuutta erilaisista taustoista tulevat ur- tajia, mutta jotka toiseuttavat. Ulkopuo- heilijat osaltaan luovat?” listen luomilla määritelmillä kohdataan Eri ryhmiin kohdennetun tutkimuk- ”toiset” stereotyyppisesti omien ennak- sen lisäksi on tarvetta intersektionaali- kokäsitysten kautta. Riippumatta siitä,

248 5 Näkymättömyys, marginalisaatio ja eronteot suomalaisessa liikuntakulttuurissa ovatko ennakkokäsitykset kielteisiä tai ti vähäisempänä liikunta-aktiivisuutena. myönteisiä, on niiden vaikutus yksilön Näin romaniväestön syrjintäkokemuk- kannalta kielteinen, koska ihminen ei set, lihavien sekä koulunaikaisesta kiu- tule kohdatuksi omista lähtökohdistaan saamisesta että opettajien vähättelystä käsin. Myönteisetkin strereotypiat saat- johtuva opittu häpeä ruumin ulkomuo- tavat kaventaa vähemmistöihin kuulu- dosta ja vammaisten sijoittuminen sosi- vien toimintamahdollisuuksia. Toki esi- aalisiin marginaaleihin vähentävät lii- merkiksi ulkomaalaistaustaiset urhei- kuntarohkeutta monin tavoin. lijat ovat kertoneet myös hyötyvänsä Jokainen tämän teoksen artikkeleis- heihin liitetyistä oletuksista (ks. Huh- ta valottaa jotakin tärkeää eriarvoisuu- ta 2013, 122). den ilmiöstä tietyn ryhmän kautta ja Yksilön minuus, identiteetti syntyy kertoo sille erityisistä ja tunnusomai- sosiaalisissa prosesseissa, joita eriar- sista eriarvoisuutta aiheuttavista proses- voisuudenkin prosessit ovat. Bergerin seista. Yhteenvedossamme olemme vie- ja Luckmannin (1994) todellisuuden so- lä halunneet tarkastella eriarvoisuutta siaalisen rakentumisen teorian mukaan kokonaisuutena, jossa samantyyppiset ihmisen arkitodellisuuden ja yhteiskun- prosessit toistuvat, eivätkä koskekaan nan välillä on dialektinen suhde. Ihmi- enää vain yhtä ryhmää. Tämä tuo esille, set tuottavat yhdessä yhteiskunnan so- että eriarvoisuus ei ole marginaali-ilmiö, siokulttuuriset rakenteet. Ajan kuluessa vaan monia koskettava laaja yhteiskun- luotu todellisuus muuttuu objektiivisek- nallinen ja kulttuurinen ilmiö. Sillä on si ja välitetään edelleen seuraaville su- myös vahva kosketuksensa vähäiseen kupolville (Berger & Luckmann 1994, liikkumiseen. 73–74). Kyse on toimijuuden ja rakenteiden vuorovaikutuksesta: yksilöllä on mahdollista tehdä tiettyyn rajaan asti omaa elämäänsä koskevia valintoja ak- tiivisena toimijana, mutta hänen toimintansa on aina enemmän tai vähemmän yhteiskunnallisesti ehdollista ja mää- rittynyttä. Omalla toiminnallaan yksilö uusintaa rakenteita. (Kauravaara 2013, 26–31.) Voidaan siis ajatella, että koettu sosiaalinen alempiarvoisuus muuttuu ar- kitodellisuudeksi, jota joko eletään tai jota vastaan kapinoidaan. Artikkeleiden eriarvoisuuspohdinnoissa opittu sosiaalinen todellisuus näkyy esimerkiksi syr- jinnän ja kiusaamisen vuoksi eristäyty- misenä, mikä saattaa näkyä tilastollises-

249 Lähteet Huhta, H . 2013 . Monikulttuuriset suomalaiset huippu-urheilijoina . Teoksessa: M . Piispa & H . Aalto-Nevalainen, P . 2018 . Vertaileva tutkimus Huhta (toim .) Epätavallisia elämänkulkuja . Huip- nais- ja miesjohtajien uramenestyksestä liikun- pu-urheilijat ja -taiteilijat 2000-luvun Suomessa . ta-alalla . Jyväskylän yliopisto . Jyväskylä studies Helsinki: Nuorisotutkimusverkosto/ Nuorisotut- in business and economics 187 . kimusseura Julkaisuja 134, 79–144 . Ahmad, A . 2019 . Kokeellinen tutkimus etniseen Itkonen, H . 1997 . Liikuttaako suvaitsevaisuus? alkuperään perustuvasta syrjinnästä suoma- Tutkimus liikuntakulttuurin suvaitsevaisuudesta . laisilla työmarkkinoilla . Teoksessa: V . Kazi, A . Joensuu: Joensuun Yliopisto . Alitolppa-Niitamo & A . Kaihovaara (toim .) Kotoutumisen kokonaiskatsaus 2019: Tutki- Itkonen, H . & Kauravaara, K . 2015 . Kurottuja musartikkeleita kotoutumisesta . Helsinki: TEM kulttuurikuiluja . Teoksessa: H . Itkonen & K . Kau- oppaat ja muut julkaisut 2019:10, 15–27 . ravaara (toim .) Liikunta kansalaisten elämän- kulussa . Tulkintoja liikkumisesta ja liikunnane- Alanko, K . 2014 . Mitä kuuluu sateenkaarinuorille distämisestä . Jyväskylä: LIKES-tutkimuskeskus . Suomessa? Suom . Olavi Kaljunen . Helsinki: Liikunnan ja kansanterveyden julkaisuja 296 . Nuorisotutkimusverkosto / Nuorisotutkimus- seura . Julkaisuja 146 . Kantola, J ., Koskinen Sandberg, P . & Ylöstalo, H . 2020 . Tasa-arvopolitiikka muutoksessa . Teok - Anttonen, E . 2019 . Viittomakieliset kuurot ja sessa: J . Kantola, P . Koskinen Sandberg & H . käsite soveltava liikunta . Liikunta & Tiede 56 (1), Ylöstalo Tasa-arvopolitiikan suunnanmuutoksia . 65–66 . Talouskriisistä tasa-arvokriiseihin . Tallinna . Gau- Berg, P . & Kokkonen, M . (toim .) 2016 . Urheilun deamus, s . 7–30 . takapuoli . Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus liikun- Kauravaara, K . 2013 . Mitä sitten, jos ei liikuta? nassa ja urheilussa . Helsinki: Nuorisotutkimus- Etnografinen tutkimus nuorista miehistä . Jyväs- verkosto/ Nuorisotutkimusseura . Verkkojulkai- kylä: LIKES-tutkimuskeskus . Liikunnan ja kan- suja 135 . santerveyden julkaisuja 276 . Berger, P . L . & Luckmann, T . 1994 . Todellisuuden Kokkonen, M . 2012 . Seksuaali- ja sukupuoli- sosiaalinen rakentuminen . Suom . Vesa Raiskila . vähemmistöjen syrjintä liikunnan ja urheilun Helsinki: Gaudeamus . parissa . Helsinki: Valtion liikuntaneuvosto . Val - Bourdieu, P . 1984 . Distinction . A social critique tion liikuntaneuvoston julkaisuja 2012:5 . of the judgement of taste . Engl . Richard Nice . Kokkonen, M . 2016 . Syrjintä ja henkinen pahoin- Harvard Unversity Press . Cambridge, Massa- vointi seksuaalivähemmistöjen liikuntahar- chusetts . rastuksissa . Teoksessa: P . Berg & M . Kokkonen Bourdieu, P . 1986 . The forms of capital . Teok- (toim .) Urheilun takapuoli . Tasa-arvo ja yhden- sessa: J . G . Richardson (toim .) Handbook of vertaisuus liikunnassa ja urheilussa . Helsinki: Theory and Research for the Sosiology of Edu- Nuorisotutkimusverkosto/Nuorisotutkimus- cation . New York: Greenwood Press, 241–258 . seura . Julkaisuja 186, 138–155 . Euroopan Unioni & Euroopan Neuvosto 2019 . Kokkonen, M . 2018 . Seksuaalivähemmistöjen Finland gender equality in sport . Leaflet 2019 . häirintä joukkueessa tai liikuntaryhmässä: Tiivistelmä Suomen tuloksista . Saatavilla ver- henkisen pahoinvoinnin näkökulma . Liikunta ja kossa: https://rm .coe .int/finland-gender-equality- Tiede 55 (6), 96–102 . in-sport-leaflet-2019-/1680971a5d . [Tarkistettu Kontula, A . (2020) . Mitä tarkoittaa intersektio- 29 .7 .2020 .] naalisuus? Blogikirjoitus 28 .6 .2020 . Saatavilla Hakanen, T . Myllyniemi, S . & Salasuo, M . (toim .) verkossa http://annakontula .fi/2020/06/28/ 2019 . Oikeus liikkua . Lasten ja nuorten vapaa-ai- mita-tarkoittaa-intersektionaalisuus/ . [Tarkistettu katutkimus 2018 . Helsinki: Opetus- ja kulttuu- 6 .7 .2020 .] riministeriö; Valtion liikuntaneuvosto; Valtion Kosonen, U . 1998 . Koulumuistoja naiseksi kas- nuorisoneuvosto & Nuorisotutkimusverkosto . vamisesta . Jyväskylä . SoPhi . Valtion Liikuntaneuvoston julkaisuja 2019:2 . Kukkonen, I . Pajunen, T . Sarpila, O . & Åberg, E . Heywood, L . 2007 . Producing girls: empire, 2019 . Ulkonäköyhteiskunta – ulkoinen olemus sport, and the neoliberal body . Teoksessa: J . pääomana 2000-luvun Suomessa . Helsinki: Into Hargreaves & P . Vertinsky (toim .) Physical cul- Kustannus Oy . ture, power, and the body . New York: Routledge, 101–120 .

250 5 Näkymättömyys, marginalisaatio ja eronteot suomalaisessa liikuntakulttuurissa Laki miesten ja naisten välisestä tasa-arvosta 8 .8 1986/609. Liikuntalaki 10 .4 .2015/390 OKM 2011 . Liikunta ja tasa-arvo 2011 . Sukupuol- ten tasa-arvon nykytila ja muutokset Suomessa . Helsinki: Opetus- ja kulttuuriministeriö . Julkai- suja 2011:33 . OKM 2016 .Yhdenvertaiset mahdollisuudet harrastaa – painopisteenä harrastamisen hinta . Helsinki: Opetus- ja kulttuuriministeriö . Julkai- suja 2016:19 . OKM 2018 . Liikunta ja tasa-arvo 2017 . Katsaus sukupuolten tasa-arvon nykytilaan liikunta-alalla . Helsinki: Opetus- ja kulttuuriministeriö . Julkaisuja 2018:6 . Rothstein, B . & Uslaner, E . M . 2005 . All for All: Equality, corruption, and social trust . World Politics 58, 71–72 . Rubin, G . 1984 .Thinking sex: Notes for radical theory of the politics of sexuality . Teoksessa: C . S . Vance (toim .) Pleasure and Danger: Explo- ring female sexuality . Routledge & Paul Kegan, 143–178 . Shilling, C . 1991 . Educating the body: physical capital and the production of social inequalities . Sociology 25 (4), 653–672 . Sutela, H . 2015 . Ulkomaalaistaustaiset työelä- mässä . Teoksessa: T . Nieminen, H . Sutela & U . Hannula (toim .) Ulkomaista syntyperää olevien työ ja hyvinvointi suomessa 2014 . Helsinki . Tilastokeskus, 83–109 . Turpeinen, S . & Hakamäki, M . 2018 . Liikunta ja tasa-arvo . Katsaus sukupuolten väliseen tasa-arvon nykytilaan liikunta-alalla . Helsinki: Opetus- ja kulttuuriministeriö . Julkaisuja 2018:6 . Thernborn, G . 2014 . Eriarvoisuus tappaa . Suom . T . Henttonen . Tampere: Vastapaino . WHO 1998 . Health Promotion Glossary . https:// www .who int/healthpromotion/about/HPR%20. Glossary%201998 .pdf . [Tarkistettu 11 .7 .2020 .] Yhdenvertaisuuslaki 30 .12 .2014/1325

251 Eriarvoisuuden kasvot liikunnassa tuo näkyväksi liikuntakulttuurissa katveeseen jääneen ilmiökentän. Artikkelikokoelman kymmenen artikkelia kartoittavat laajan ilmiökokonaisuuden eri ulottuvuuksia.

Teos osoittaa, että liikunnankin kentillä tasa-arvoon ja yhdenvertaisuuteen on vielä pitkä tie kuljettavana. Monien suomalaisten liikkumista estävät tai haittaavat kulttuuriset käytännöt, sukupuoli- ja ulkonäköstereotypiat ja yhteiskunnalliset rakenteet.

ISBN 978-952-5762-15-0 ISSN 0356-746X