6.5 Vaikutukset Maisemaan, Kaupunkikuvaan Ja Kulttuuriperintöön Sijaitseva Louhenpuisto on Laaja, Metsäinen Alue

54 Liikennevirasto | Helsingin kaupunki | 2011 Pisara-rata | Ympäristövaikutusten arviointiselostus

mia on viheralueilla. Suunnittelualueen pohjoisosassa 6.5 Vaikutukset maisemaan, kaupunkikuvaan ja kulttuuriperintöön sijaitseva Louhenpuisto on laaja, metsäinen alue. Se on luonteeltaan läpikulkupuisto ja suojametsä, mutta sa- 6.5.1 Vaikutusten arvioinnissa käytetyt menetelmät Maisemarakenne 6.5.2 Nykytila malla tärkeä läntisen Käpylän lähipuisto. ja lähtötiedot Maisemarakenne käsittää kallio- ja maaperän, maas- Maisema ja kaupunkikuva Tokoinrannan lounaispäässä radan vieressä on rakenta- Maisema-arkkitehti on arvioinut vaikutuksia asiantun- tonmuotojen, vesistöjen, ilmasto-olojen, elollisen luon- maton rantaosuus, joka sisältyy linnustollisesti arvok- tijatyönä mallinnusten, maastokäyntien ja lähtötieto- non sekä ihmisen tuottamien ympäristörakenteiden ja Suunnittelualue on lähes kokonaan rakennettua ym- kaaksi luokitettuun kohteeseen. Kasvillisuus on moni- jen pohjalta. Arvioinnin lähtötietoina on käytetty ai- -muutosten prosessien yhteistuloksen. päristöä ja arvokasta kulttuuriympäristöä. Alueella on puolista ja arvokasta erityisesti rakennetuissa puistois- kaisempia maisema- ja kulttuuriympäristöselvityksiä useita arvokkaita ja suojeltuja rakennuksia ja rakenne- sa, kuten Alppipuistossa, kasvitieteellisessä puutarhas- sekä Museovirastolta, Kaupunginmuseolta ja muilta vi- Maisemakuva / kaupunkikuva tun ympäristön kokonaisuuksia. Kaupunkikuva koostuu sa ja Talvipuutarhassa. Töölönlahden ja Eläintarhan ranomaisilta saatuja tietoja. Arvioinnin aikana on tehty vanhan ja uudemman rakennuskannan limittymisestä ja ympäristöt luovat merkittävän viheryhteyden keskus- analyysejä tarvittavilta osilta. Kulttuuriympäristön kan- Maisemarakenteen optisesti havaittava ilmiasu, mai- niiden välisistä viheralueista. Viheralueet, myös pienet tan ja Keskuspuiston välille. Osittain kallioon louhittua nalta arvokkaista kohteista ja alueista on koottu liite se- sematilan muodostama visuaalinen kokonaisuus puistikot ja aukiot jäsentävät kaupunkirakennetta ja an- 1860-luvun rata-aluetta on laajennettu useaan ottee- lostuksen loppuun (Liite 1). Kulttuurihistoriallisesti, ra- (Rautamäki 1989). Tavallisesti ihmiset tarkoitta- tavat kaupunginosille omalaatuisen ilmeen sekä luovat seen. kennustaiteellisesti ja puistohistorian kannalta mer- vat maisemakuvaa silloin, kun puhuvat maisemasta. kontrastia rakennettuun ympäristöön. kittävät alueet ja kohteet perustuvat olemassa ole- Kaupunkikuva-sanaa voidaan käyttää puhuttaessa ra- Suunnittelualueen puistot ovat muodostuneet osin viin inventointitietoihin, selvityksiin ja kaavamerkin- kennetusta ja kaupunkimaisesta miljööstä. Laajimmat viheralueet suunnittelualueella ovat Louhen- jo 1800-luvulla, osa 1900-luvun puolella asema- töihin. Erillisiä työpalavereita on pidetty sidosryhmien puisto, Alppipuisto, Eläintarhan alue (Talvipuutarha, kaavatyön myötä. Vanhimmat puistoalueet syntyi- ja asiantuntijoiden kanssa. Lähtötietojen ja nykytilan Kulttuuriperintö kaupunginpuutarha, Olympiastadion, uimastadion, vät huvila-asutuksen seurauksena, kuten Tokoinranta pohjalta on tutkittu vaihtoehtojen kielteisiä ja myöntei- Eläintarhan urheilukenttä ja muut virkistys- ja urhei- ja Kaupunginteatteria ympäröivät puistot. Myös siä vaikutuksia maisemaan sekä vaihtoehtojen tuomaa Kulttuuriperintö tarkoittaa ihmisen toiminnan vaiku- lualueet), Töölönlahti ympäristöineen, Kaisaniemen Alppipuisto ja Lenininpuisto kuuluvat varhaisiin puisto- muutoksen merkittävyyttä. tuksesta syntynyttä henkistä ja aineellista perintöä. puisto ja kasvitieteellinen puutarha ja Tokoinranta. alueisiin. Puistojen historiallinen tausta näkyy edelleen Kulttuurimaisema on sen aineellinen osa. Eläintarhan alue on osa keskuspuistoa. Laajempia vi- niiden ilmeessä, sillä ne ovat laaja-alaisia, monimuotoi- Arvioinnissa on kiinnitetty huomiota kaupunki- ja mai- heraluekokonaisuuksia ja kaupunginosapuistoja yhdis- sia puistoja. semakuvan kannalta merkittävimpiin näkymiin, miljöö- Rakennettu kulttuuriympäristö tää verkosto, joka muodostuu asutuksen lähipuistikois- kokonaisuuksiin sekä kaupunkikuvaltaan herkimpiin ta, puistokaduista, aukioista ja kapeista luonnonalueis- Puistojen arvoluokituksessa (Sörnäisten, Kallion, alueisiin. Arvioinnissa on otettu huomioon myös vaihto- Rakennettu kulttuuriympäristö muodostuu rakennusta. Ne palvelevat ulkoilua ja toimivat usein myös ekolo- Alppiharjun, Vallilan ja Hermannin viheraluesuunni- ehtojen aiheuttamat maisemakuvan muutokset lähi- ja perinnöstä ja muinaisjäännöksistä. Rakennettu kulttuu- gisina käytävinä. telma 2007–2016) Alppipuisto ja Lenininpuisto sekä virkistysympäristöissä sekä huomioitu kaikki rataan ja riympäristö on osa kulttuurimaisemaa. Tokoinranta ovat erittäin merkittäviä (luokka 1), kuten asemiin liittyvät rakenteet. Arvioinnin painopisteet ovat Puistoilla ja viheralueilla on erittäin merkittävä rooli myös Alppipuiston eteläosa ja Paasivuorenpuistikko olleet tunneleiden suuaukkojen ja asemien ympäristöis- Muinaisjäännös asukkaille ja virkistyskäytölle. Myös pienialaisilla puis- (luokka 2). Arvottamisessa on tarkasteltu puistojen his- sä sekä radan pintavaihtoehdon maanpäällisten osien tikoilla ja aukioilla on suuri merkitys kaupunkirakenteen toriallista ja kaupunkikuvallista merkittävyyttä. Lisäksi ympäristöissä. Kaupunkikuvan muutoksia on illustroi- Muinaisjäännökset ovat säilyneitä rakenteita ja kerros- vihreinä henkireikinä. Erityisesti niillä on merkitystä tii- muun muassa Alppipuisto ja Töölöntori kuuluvat his- tu havainnekuvilla ja kuvapareilla, joista ilmenee uusi- tumia, jotka ovat syntyneet paikalla kauan sitten elä- viisti rakennetuilla alueilla, joilla julkista ulkoilutilaa on toriallisten puistojen inventoinnissa luokkaan II, jossa en raiteiden ja tunnelien suuaukkojen tuomat muutok- neiden ihmisten toiminnasta. Kiinteät muinaisjäännök- vähän. alueille kohdistuvia ”toimenpide-ehdotuksia on arvioi- set nykytilaan sekä merkittävimpien uusien rakenteiden set ovat usein maastossa silmin havaittavissa ja sel- tava kriittisesti” ja joissa ”mahdolliset uudet toimen- näkyvyys kaupunkikuvassa. västi erottuvia, kuten hautaröykkiöt ja puolustuslait- Kaupunkirakenne muodostuu pääosin tiiviistä kort- piteet tulee suunnitella kohteen ympäristöä, aikaisem- teet. Kiinteät muinaisjäännökset ovat muinaismuisto- telirakenteesta, jossa näkymät seuraavat katulinjoja. pia rakennusvaiheita, ominaispiirteitä ja yksityiskoh- Arvioinnissa on tarkasteltu vaihtoehtojen tuomia pysy- lain rauhoittamia. Alppipuiston kallioilta, Tokoinrannan ja Töölönlahden tia kunnioittaen” (Katu- ja puisto-osaston hallinnassa viä ja lyhytaikaisia muutoksia maisemaan ja kaupunki- rannalta aukeaa pitkiä näkymiä kaupungin silhuet- olevien arvoympäristöjen määrittely ja toimintaohjeet, kuvaan. Vaikutusten arvioinnissa on huomioitu myös Hierarkinen piste tiin ja merkittäviin kaupungin maamerkkeihin, kuten 2008:8). Kumpikaan edellä mainituista julkaisuista ei välittömät ja välilliset vaikutukset sekä hankkeen raken- Tuomiokirkkoon, Uspenskin katedraaliin, Kallion kirk- ole kattava, vaan niihin on valittu vain osa Helsingin tamisen aikaiset vaikutukset. Maisematiloja hallitseva ja luonnonoloiltaan edulli- koon, Stadionin torniin, Linnanmäelle ja Pasilan tv-tor- kohteista. Siksi julkaisuista puuttuu huomattava osa nen kohta, jota usein osoittaa jokin merkkirakennus. niin. tärkeistä puistoalueista. Hierarkisilla pisteillä on em. mainittujen ominaisuuk- Maiseman käsitteeseen liittyviä termejä sien perusteella määrittyvä arvoasteikkonsa, joka ku- Alppiharjun ja Kallion alueella leimaa antavia piirtei- Helsingin viheraluerakenteessa (Helsingin yleiskaa- vastaa yhteiskunnallista arvojärjestelmää kunakin aika- tä ovat kallioiset selänteet ja mäenrinteet. Eläintarhan va 2002) Töölönlahden, Kaisaniemen, Tokoinrannan, Maisemaan liittyvät termit käsitetään tässä raportissa kautena. (Rautamäki 1990) ja Alppipuiston alueella on yhtenäistä puistometsää, Eläintarhan ja Alppilan puistot muodostavat keskustan seuraavien määritelmien mukaisesti. jyrkkiä rinteitä ja kallioisia lakialueita. Eläintarhan ja kulttuuripuiston. Viheraluekokonaisuus on historialli- Maiseman sietokyky Alppipuiston sijainti kaupunkirakenteessa on tärkeä, sesti kerrostunut, kaupunkikuvallisesti monipuolinen ja Maisema sillä ne sijaitsevat tiiviisti rakennettujen kaupunginosi- sisältää kulttuuritoimintoja. Alue on kaikkien kaupun- Maiseman sietokyvyllä tarkoitetaan sitä, kuinka paljon en Töölön sekä Alppilan ja Kallion välissä. Töölön läpi kilaisten kannalta vetovoimainen ja helposti saavutet- Geomorfologisen, ekologisen ja kulttuurihistoriallisen maisemarakenne, maisemakuva tai erilliset maiseman kulkevan selänteen katkaisee Hesperian Esplanadin tavissa ja alueen sisäisiä yhteyksiä pyritään paranta- kehityksen tuloksena syntynyt fyysinen kokonaisuus perustekijät voivat muuttua menettämättä ominaispiir- savinen laakso Taivallahden ja Töölönlahden välil- maan ja sen osia suunnitellaan kokonaisuus huomioi- (Rautamäki 1990). Maisema on jatkuvassa muutospro- teitään. lä. Maastonmuodot ovat suunnittelualueella vaihtele- den. Keskustan kulttuuripuisto on osa Keskuspuiston sessissa. via. Korkeustasot vaihtelevat merenpinnantasosta Itä- eteläosaa ja Helsingin viheralueverkoston runkoa, niin Pasilan noin 40 metriin. Maaperä on selänne- ja rinne- sanottua vihersormea. Keskuspuisto on osoitettu viheralueilla pääasiassa hiekkaa ja moreenia, kalliopaljastu- aluerakenteessa virkistys- ja luontoalueeksi. Se yhdis- Liikennevirasto | Helsingin kaupunki | 2011 55 Pisara-rata | Ympäristövaikutusten arviointiselostus tyy keskustan kulttuuripuistoon Nordenskiöldinkadun pohjoispuolella. Eläintarhan alue on yleiskaavassa ar- votettu myös maisemakulttuurin kannalta arvokkaaksi alueeksi, joka edustaa aikakaudelleen tyypillistä liikun- tapuistoa.

Asemien seudut ja tunnelien suuaukkojen ympäristöt

Itä- ja Keski-Pasila

Pasilan kaupunkirakenteellinen sijainti on keskeinen. Asema sijaitsee Länsi-Pasilan ja Itä-Pasilan välissä lii- kenteellisessä solmukohdassa. Itä-Pasila rakennettiin pääosin 1970-luvun lopussa ja sen suunnitteluun ovat Kuva 6.34. Veturitori Rauhan aseman länsipuolella. Kuva 6.35. Töölöntori. Kuva 6.37. Kolmensepänaukio on tärkeä kohtaamis- vaikuttaneet 1960-luvun lopussa vallinneet kaupun- Pienilläkin istutusalueilla on huomattava paikka ja patsas on Helsingin tunnetuimpia kisuunnitteluperiaatteet. Pasilan viheralueet ja auki- merkitys alueen ilmeelle ja viihtyisyydelle. veistoksia. ot muodostavat itä-länsisuuntaisen puistoakselin ja siten laajemman kokonaisuuden, joka on osa kaupunkira- kenteellista järjestelmää. Itä-Pasilan puistot ovat osittain rakennettu kansirakenteiden päälle. Viherpinta- alaa on suhteellisen vähän ja yksittäiset puistot ovat lähtien. Niitä on osittain jouduttu purkamaan ratapihan Töölöntori on yksi kaupungin torimyyntipaikoista, jos- Kolmensepänaukio on yksi kantakaupungille tyypilli- pieniä asukasmääriin suhteutettuna. Julkisten ulkotilo- laajenemisen vuoksi. Vastaavantyyppisiä tiilisiä vetu- sa toiminta on vilkasta. Torin ympärillä on useita pienen koordinaatistojen saumakohtaan jääneistä katujen luonteesta ja vähäisestä määrästä johtuen olemas- ritallirakennuksia on säilynyt maassamme useampia, niä liikkeitä ja putiikkeja. Torin länsilaidalla on vuon- aukioista. Se on kaupunkikuvallisesti merkittävä sol- sa olevat viheralueet ja aukiot ovat erittäin tärkeitä Itä- mutta Pasilan veturitallit ovat Suomen suurin ja arkki- na 1963 valmistunut kahvila. Töölöntorin merkitys kau- mukohta ja toimii tärkeänä kohtaamispaikkana. Felix Pasilan alueella. tehtonisesti arvokkain veturitallikokonaisuus. Pasilan punginosalle on tärkeä kaupunkikuvallisesti ja toimin- Nylundin Kolme seppää -patsas on Helsingin tunne- veturitalleissa on nykyisin monipuolista toimintaa. nallisesti. tuimpia symboleita ja toimii aukion tilallisena keski- Itä- ja Länsi-Pasilan väliin jäävää laaksomaista aluet- pisteenä. Asemakaavalla suojeltua aukiota reunustavat ta hallitsevat rautatietoiminnot. Suhteellisen avoimelta Pasilan aseman seudun historiallisesti arvokkaat raken- Keskusta eri-ikäiset ja -tyyliset rakennukset ja kaupunkitilakoko- ratapihalta ja sen reuna-alueilta avautuu pitkiä kaupun- nukset sijoittuvat ratapiha-alueelle. Pasila onkin aikoi- naisuutena se on historiallisesti merkittävänä. kinäkymiä keskustan suuntaan. Länsireunassa on ka- naan syntynyt rautatien, varikon ja aseman ympärille. Keskustan aseman ympäristö on kaupunkikuvallisesti pea puustoinen rinnevyöhyke, jolla on erityisesti kasvu- Ratapiha kuuluu sekä valtakunnallisesti arvokkaisiin merkittävimpiä alueita Helsingissä. Alueella on useita Lasipalatsin ja Turun kasarmin (vanhan linja-autoase- kaudella merkittävä maisemallinen vaikutus. kulttuuriympäristöihin sekä merkittäviin rautatiease- merkkirakennuksia ja Helsingin symboleina toimivia ra- man) ympäristö on kaupunkikuvallisesti ja historialli- ma-alueisiin. Kohteilla on teollisuus- ja paikallishisto- kennuksia ja aukioita. Useat kiinteistöt ovat suojeltuja ja sesti arvokasta ympäristöä. Narinkka ja Kampin keskus Maan ensimmäinen rataosuus Helsinki–Hämeenlinna riallisten arvojen lisäksi suuri kaupunkikuvallinen mer- kulttuurihistoriallisesti merkittäviä. Kaupunkikuvassa ovat muotokieleltään uutta arkkitehtuuria. Narinkkatori avattiin vuonna 1862. Pasilan ratapiha on rakennettu kitys. Valtakunnallisesti merkittävään kulttuuriympä- on historiallista kerrostuneisuutta ja katunäkymillä on toimii vilkkaana läpikulkupaikkana ja siellä järjestetään paikalla sijainneen Töölönjärven kohdalle. Pasilan en- ristökohteeseen ja suojeltuun rata-aluekokonaisuuteen tärkeä merkitys. myös erilaisia tapahtumia. Simonpuistikon kappelira- simmäinen asemarakennus valmistui 1800-luvun lopul- kuuluu myös Toralinnan alue puistomaisine pihapii- kennus tulee muuttamaan ympäristöä lähivuosina. la. Ratapihaa on laajennettu useaan otteeseen. Nykyinen reineen. Pasilan eteläpuolisella kallioalueella sijaitsee asemarakennus valmistui vuonna 1990. Pasilan veturi- suojeltu Eläintarhan ala-aste. Kalliolla ja vanhalla kou- Hakaniemi tallit on rakennettu monessa vaiheessa vuodesta 1899 lurakennuksella on kaupunkikuvallista merkitystä. Hakaniemi koostuu monen aikakauden rakennuskan- Keski-Pasila muuttuu erittäin paljon seuraavien vuosi- nasta. Helsingin merkittävin kauppatori on alueen kes- kymmenien aikana. Alueelle rakennetaan korkeita torni- kipiste ja jäsentävä tekijä kaupunkirakenteessa sekä taloja ja runsaasti asuin- ja toimistorakennuksia. Myös myös toiminnallinen solmukohta. Kaupunkikuvan sel- liikenneyhteydet muuttuvat ja koko alueen luonne ja keyttä ja linjakkuutta osittain rikkovat metron sisään- kaupunkikuva muuttuvat oleellisesti. käyntirakennukset, ilmanvaihtokuilut ja pysäkkikatok- set. Hakaniemessä on useita suojeltuja rakennuksia. Töölö Hakaniemessä näkymillä on merkittävä rooli kau- Töölöä kuvastaa 1900-luvun alun arkkitehtuuri. Töölö punkikuvassa. Siltasaarenkadun suuntainen näky- on rakennuskannaltaan hyvin yhtenäinen, mikä antaa mä on yksi suunnittelualueen tärkeimpiä akseleita. vahvan kaupunkikuvallisen ilmeen. Katutilat ovat tiu- Se ulottuu Kallion kirkolta etelään Unioninkatua pit- kasti rajattuja ja pääkadut ovat vilkkaasti liikennöityjä. kin Tähtitornin vuorelle asti. Hakaniementorilta avau- Töölön viheralueet ovat pääosin tiiviin kaupunkiraken- Kuva 6.36. Turun kasarmiin (vanha linja-autoasema) on tuvat näkymät Kruununhakaan ja Eläintarhanlahdelle. teen sisällä sijaitsevia, ilmeeltään arkkitehtonisen jä- suunniteltu yhtä Pisaran keskustan mahdol- Hakaniementorilla ja sen pohjoisreunalla sijaitsevalla senneltyjä ja käyttäjämääräänsä nähden kooltaan pie- lisista sisäänkäynneistä. Toimintona Pisaran kauppahallilla on huomattava merkitys alueen identi- niä. Poikkeuksena ovat ranta-alueiden laajemmat viher- sisäänkäynti sopii vanhan linja-autoaseman teetin ja tunnelman luonnissa. Kuva 6.33. Rauhan asema Pasilassa. aluekokonaisuudet. yhteyteen. 56 Liikennevirasto | Helsingin kaupunki | 2011 Pisara-rata | Ympäristövaikutusten arviointiselostus

Tokoinranta muodostaa vesialueeseen rajautuvan avoi- Paasivuorenpuistikko on vihreä tasku rakennus- Eläintarhan ja Alppipuiston alue men puistokokonaisuuden. Rannan puistoalueella sekä ten keskellä. Se sijaitsee Paasivuorenkadun ja Saari- Kaupunginteatterin ympärillä olevilla viheralueilla on niemenkadun ympäröimänä. Paasivuorenkadun jatke Eläintarhan alue ja Alppipuisto ovat tärkeä osa Helsingin tärkeä merkitys virkistykselle ja kaupunkilaisten oles- avautuu akselina Hakaniementorille ja sen luoma näky- puistohistoriaa. Ne ovat myös merkittäviä ja monipuo- kelupaikkoina. Eläintarhanlahti muodostaa yhtenäisen mä on tärkeä myös torilta päin. lisia maisema- ja käyttöpuistoja. Eläintarhan puis- kokonaisuuden Töölönlahden kanssa. Tokoinranta on to sai alkunsa vuonna 1851, kun Henrik Borgströmin myös osa keskustan kulttuuripuistoa. Alppila perustama yhtiö vuokrasi kaupungilta laajan alueen Töölönlahden pohjoispuolelta. Asemakaavoitetun ja Alppila on osa kantakaupunkia, jonne asutus levi- rakennetun kaupunkialueen ulkopuolella sijainneelle si Kalliosta ja Sörnäisistä 1900-luvun alun jälkeen. alueelle suunniteltiin tuolloin vesiparantolaa ja eläin- Rakennuskanta on kerroksellista ja jäljellä on vielä muu- tarhaa, mutta ne jäivät toteutumatta. Yhtiö rakennut- tamia puutaloja vuosisadan vaihteesta. Siuntionkadun ti kuitenkin alueelle kävelyteitä, kuivautti siellä paikoi- ja sen lähiympäristön katujen katutila herättää huo- tellen olleet suot sekä perusti kesäravintoloita, mut- miota, sillä ne ovat leveitä ja avaria ja rakennukset ta muilta osin alueen alkuperäinen, laajalti kallioinen Kuva 6.40. Tokoinranta on tärkeä viheralue ja se toimii ovat 2–4 kerroksisia. Alppilassa on paljon puistoalu- luonto säilytettiin. Borgströmin lahjoittamilla varoil- kaupunkilaisten olohuoneena. eita, mutta puistot ovat pääosin pienialaisia ja kalli- la Helsingin puutarhayhdistys rakennutti sinne myös oisia lukuun ottamatta Alppipuistoa, joka sijaitsee ra- Talvipuutarhan. Rautatien rakentamisen yhteydessä dan ja Viipurinkadun välisellä alueella. Tärkein näkymä Eläintarhan puisto jakautui kahtia ja radan itäpuolella on Alppipuiston eteläosan kalliolta avautuva näkymä sijaitseva osa sai nimen Alppipuisto. Töölönlahden yli kaupungin keskustaan. Alkuperäiseen Eläintarhan alueeseen kuuluivat myös Linnanmäen huvipuisto sijaitsee Alppilan eteläosassa pääradan itäpuolella Eläintarhantie ja huvila-alue, joka korkealla kalliolla. Huvipuiston laitteet ja vesitorni ovat suunniteltiin ja jaettiin huvilapalstoiksi 1860-luvulla. myös kaupungin maamerkkejä. 1880-luvulla rakennettiin Eläintarhantie ja silta rautatien yli sekä 1890-luvun alussa jalankulun pengertie Kaisaniemestä Eläintarhaan. Huviloista on jäljellä nyky- ään alle kymmenen. Vaikka rautatie halkoo Linnunlaulun huvila-alueen, se muodostaa silti Töölönlahden ran- tapuiston kanssa historiallisen kokonaisuuden. Tässä työssä Eläintarhan alueella tarkoitetaan radan länsi- puolen viheraluetta.

Eläintarhan eteläosassa sijaitseva Talvipuutarha avattiin yleisölle vuonna 1893. Sen rakennutti kenraali- majuri Jakob Julius af Lindfors arkkitehti Karl Gustaf Nyströmin suunnitelmien mukaan. Lindfors lahjoitti rakennuksen Suomen puutarhayhdistykselle, joka piti alueella puutarhakoulua. Kaupunki osti talvipuutarhan ja Kuva 6.38. Siltasaarenkadun päätenäkymänä on Kallion puutarhayhdistyksen muut rakennukset vuonna 1907. kirkko. Eläintarhan pohjoisosaan rakennettiin 1907–1910 Eläintarhan urheilukenttä. Myöhemmin alueelle on rakennettu myös Olympiastadion, Uimastadion, Helsingin jäähalli, Töölön pallokenttä sekä Sonera Stadium (ent. Finnair Stadium) jalkapallostadion. Eläintarhassa ajet- tiin vuosina 1932–1937, 1939 ja 1946–1963 kuuluisat Eläintarhan ajot, joka oli Suomen tärkein moottoriur- heilutapahtuma. Ajojen ratalenkki kulki Vauhtitieltä Hammarskiöldintien kautta Nordenskiöldinkadulle ja takaisin Vauhtitielle kiertäen Eläintarhan ympäri. Reitin pituus oli kaksi kilometriä. Ajot lopetettiin radan vaaral- lisuuden vuoksi.

1800-luvulla radan kohdalla virtasi Töölönjärvestä pieni joki Töölönlahteen. Siitä on muistona nykyään Vauhtipuistossa pieni tervalepikkö radan ja Vauhtitien väliin jäävällä alueella, Helsinginkadun läheisyydessä. Kuva 6.39. Hakaniemen tori ja kauppahalli muodosta- Kuva 6.41. Alppipuiston eteläosan korkeilta kallioilta avautuu pitkät näkymät kaupungin silhuettiin. vat Hakaniemen alueen keskipisteen. Liikennevirasto | Helsingin kaupunki | 2011 57 Pisara-rata | Ympäristövaikutusten arviointiselostus

Alppipuisto on monimuotoinen, englantilaista puutar- Alppipuistossa on toiminut Helsingin ensimmäi- haa muistuttava puistoalue. Alppipuiston historiassa nen kunnallinen jätevedenpuhdistamo, joka rakennet- on ollut monia vaiheita. 1800-luvulla se oli maisema- tiin vuonna 1910. Jätevesi johdettiin suodatusten läpi ja ulkoilupuisto. Vuodesta 1875 vuoteen 1907 puistoa Alppipuistossa sijainneeseen lammikkoon, joka toimi isännöi Suomen Puutarhayhdistys ja vuodesta 1908 se eräänlaisena jälkiselkeyttimenä. Lopuksi jätevedet johon ollut kaupungin hallinnassa. Kaupunginpuutarhuri dettiin Töölönlahteen. Alppilan ensimmäinen puhdis- Svante Olssonin suunnitelma hyväksyttiin vuonna 1913 tamo vaurioitui vuonna 1924 rautatien ratapenkereen ja sen jälkeen kunnostettiin muun muassa lammikot, laajennustöiden yhteydessä ja se purettiin. Uusi puh- suihkukaivot ja alueen istutuksia. Vuonna 1950 perus- distamo rakennettiin hieman etäämmälle ratapenkas- tettiin Linnanmäen huvipuisto Vesilinnanmäelle. ta vuonna 1927 ja se toimi vuoteen 1959 saakka, jolloin laitos purettiin. (Katso Kuva 6.45.)

Kuva 6.44. Alppipuiston vesiallas. Puisto on suosittu alue ulkoiluun ja oleskeluun.

Kuva 6.42. Paul Olssonin ehdotus Eläintarhan puistoalueen itäisen osan Kuva 6.43. Karttaotteesta vuodelta 1869 näkee miten radan molemmin puo- Kuva 6.45. Vuoden 1945 karttaotteessa puhdistamo on edelleen Alppi- (Alppipuiston) järjestämiseksi vuodelta 1913. Vasemmassa lai- lin Alppipuiston ja Eläintarhan alueilla ovat vielä vetistä ja soista puistossa. dassa näkyy Vauhtitie, joka on reunustettu puurivein. maastoa, josta virtaa puro Töölönlahteen. 58 Liikennevirasto | Helsingin kaupunki | 2011 Pisara-rata | Ympäristövaikutusten arviointiselostus

Alppipuisto kuuluu kaupungin arvokkaimpiin histori- sa, on kohteita, joita ei vielä ole asemakaavalla tai muu- allisiin puistoihin. Puistossa on tehty useita muutok- toin suojeltu tai jotka eivät ole mukana tähän mennes- sia, mutta sen alkuperäisestä ilmeestä ja luonteesta on sä tehdyissä inventoinneissa, mutta jotka saattavat olla vielä paljon jäljellä. Alppipuiston uudistussuunnitelma potentiaalisia suojelukohteita tai joilla on merkittäviä laadittiin 1980-luvulla (Lars Liljefors, HKR). Alueen al- rakennetun kulttuuriympäristön arvoja. Suunnittelun kuperäinen luonne muuttui tuolloin merkittävästi muun edetessä vaikutuksille alttiiden kohteiden suojelutarve muassa terassointien ja massaistutusten myötä (HKR). tulee tarvittaessa tarkistaa. Puisto on tärkeä viheralue ja kaupunkilaisten ”olohuo- ne”. Puiston tilarakenne on kapea ja sitä reunustaa itä- Valtakunnallisesti arvokkaat rakennetut kulttuuriympä- ja eteläpuolella puustoiset, jyrkät rinteet. Puiston kor- ristöt sekä suojellut ja muut arvokkaat kohteet ja alueet, kein kohta sijaitsee noin 29 metriä merenpinnan ylä- mukaan lukien puistot, on osoitettu ja luetteloitu tar- puolella, ja matalin kohta on noin seitsemän metrin kor- kemmin liitteessä 1 ”Kulttuuriympäristön arvokohteet, keudessa. Puistossa on kallioisia kumpareita, metsäisiä suojellut rakennukset sekä muinaismuistot”. rinteitä, avaraa nurmialuetta ja runsaslajista puutar- hakasvillisuutta. Puiston yksi keskeisistä elementeis- tä on laaja, kaksiosainen koristeallas. Länsireunaa ra- Muinaisjäännökset ja luonnonmuistomerkit jaa puistoa selkeästi korkeammalla oleva ratapenger. Eteläosassa radan varressa on säilynyt näköalakallio, Suunnittelualueella sijaitsee kiinteitä muinaisjään- josta näkymiä on radan varren suuntiin. Radan vartta nösalueita. Säilyneistä muinaisjäännöksistä hankkeen seurailee seudullinen kevyen liikenteen raitti, joka las- kannalta merkittävimmät ovat Käpylän Louhenpuistossa kee näköalakallion kohdalla puistoon ja nousee puis- sijaitsevat ensimmäisen maailmansodan aikaiset puo- ton pohjoisosassa Nordenskiöldinkadun ylikulkusillalle. lustusasemat, jotka ovat Pisara-radan linjauksen alueel- Aluetta käytetään paljon erilaisiin tapahtumiin. Puistoa la. Kohteet sijaitsevat radan itälaidalla olevalla mäenrin- käytetään lisäksi liikunnallisiin harrastuksiin. teellä. Itä-Pasilassa sijaitsee ensimmäisen maailmansodan aikainen luola. Kohde sijaitsee Junailijankujan ja Alppipuiston eteläosa on enimmäkseen kallioista ja Junailijanaukion risteyksen alapuolella. metsäistä puistoaluetta. Puiston korkein kohta sijaitsee noin 37 metriä merenpinnan yläpuolella ja sieltä avau- Muinaisjäännökset on osoitettu ja luetteloitu tarkem- tuvat näkymät Töölönlahden yli kaupungin keskustaan. min liitteessä 1 ” Kulttuuriympäristön arvokohteet, suojellut rakennukset sekä muinaismuistot”.

Rakennettu kulttuuriympäristö ja kulttuuriperintö 6.5.3 Vaikutukset maisemaan, kaupunkikuvaan ja Suunnittelualueella sijaitsee useita arvokkaita ja suojel- rakennusperintöön tuja kohteita. Valtakunnallisesti arvokkaita rakennettuja kulttuuriympäristöjä (RKY 2009) on suunnittelualueel- Vaikutukset yleisesti la ja sen läheisyydessä yhteensä viisitoista. Näistä kohteista tärkeimpiä hankkeen kannalta ovat Pasilan vetu- Suoria vaikutuksia maisemaan ja kaupunkikuvaan saa- ritallit, Olympiastadion ympäristöineen, Etu- ja Taka- vat aikaan uudet rakennukset, rakenteet, tunneleiden Töölön kaupunginosat, Aleksanterinkatu ympäristöi- suuaukot, uudet paikoitus-, katuja kevyenliikenteen neen, Kaupunginteatterin ympäristö sekä Käpylän län- järjestelyt, uudet sillat ja siltojen levennykset, huolto- siosa. Kohteet on esitetty tarkemmin liitteen 1 kartassa reitit, rata-alueen leventyminen sekä muutokset virkis- ja tekstissä. tys- ja puistoalueilla ja aukioilla. Epäsuoria vaikutuksia aiheutuu ihmisten uusista kulkureiteistä, toimin- Rakennussuojelulailla suojeltuja kohteita on suun- tojen uudelleen sijoittamisesta ja hankkeen yhteydes- nittelualueen läheisyydessä yhdeksän, mutta hank- sä toteutetuista muista toiminnoista ja suunnitelmis- keen suorassa vaikutuspiirissä ei ole näistä yksikään. ta. Lisäksi välillisiä vaikutuksia aiheutuu esimerkiksi Asemakaavalla suojeltuja rakennuksia on suunnittelu- alueiden käytöstä, arvostuksesta ja niiden hyväksyttä- alueella asemien ja hätäpoistumisportaiden läheisyy- vyydestä tulevaisuudessa. Välillisiä vaikutuksia syntyy dessä useita. myös louheenkuljetuksista.

Lisäksi suunnittelualueella sijaitsee seuraavien lakien Uudet rakennukset ja rakennelmat lisäävät kaupunki- tai sopimusten mukaan suojeltuja kohteita: kirkkolaki, rakenteen kerroksellisuutta ja muuttavat ympäristöä. laki ortodoksisesta kirkosta, asetus valtion omistamien Maisemaan ja kaupunkikuvaan kohdistuvat muutok- rakennusten suojelusta ja rautatiesopimus 1998. set voivat olla kielteisiä, erityisesti jos vaikutukset ovat puistoja viheralueiden alaa pienentäviä, vaikutukset Suojeltujen ja inventoinneissa mainittujen kohteiden li- ylittävät maiseman sietokyvyn tai vaikutukset ovat his- säksi suunnittelualueella, kuten muuallakin kaupungis- toriallisten kaupunkitilojen luonnetta erityisen paljon Kuva 6.46. Alppipuiston maisemallinen tarkastelu. Liikennevirasto | Helsingin kaupunki | 2011 59 Pisara-rata | Ympäristövaikutusten arviointiselostus muuttavia. Siten menetetään myös kulttuuriympäristön sakoulun länsipuolella kevyen liikenteen väylän katta- ta olevan haitallisia rakennuksen historialliseen ja kau- Eläintarhan ympäristö arvoja. mista pihatasossa tulee tutkia seuraavassa suunnitte- punkikuvalliseen arvoon. luvaiheessa, mikäli rakennuksen ympärillä tarvitaan pi- Eläintarhan puistoalue on kaupunkikuvallisesti ja mai- Pisara-radan suorat vaikutukset maisemaan ja kaupun- ha-aluetta enemmän. Eläintarhan ala-aste on asema- Kevyen liikenteen väylän sijainti radan varressa säilyy. semallisesti arvokas sekä erittäin merkittävä kulttuu- kikuvaan ovat pääosin paikallisia, mutta välillisesti esi- kaavalla suojeltu rakennus ja vaikutusten voidaan tode- Uudet raiteet nykyisten raiteiden itäpuolella ja niiden riympäristö. Metsäinen mäkialue Vauhtitien länsi- merkiksi puistoja viheralueilla tapahtuvat muutokset viereen louhittava kevyen liikenteen raitti muuttavat puolella jäsentää kaupunkirakennetta ja on tärkeä vi- vaikuttavat laajempaan käyttäjäkuntaan sekä alueiden maisemaa ja kaupunkikuvaa. heralue. Liikuntatoiminnot, kuten Eläintarhan kent- arvostukseen. tä, Uimastadion ja lenkkeilypolku antavat myös lei- Nordenskiöldinkadun siltaa levennetään vaihtoehdos- mansa alueelle. Olympiastadion ympäristöineen, Hankkeesta aiheutuu sekä pysyviä että väliaikaisia vai- sa 1 uusien raiteiden sekä kevyen liikenteen väylän siir- Kaupunginpuutarha ja Talvipuutarha ovat arvokkaita kutuksia. Väliaikaiset vaikutukset ovat pääosin samoja ron vuoksi. Levennys tehdään sillan itäpuolelle. Uuden historiallisia kokonaisuuksia. kuin rakentamisen aikaiset vaikutukset, joita on käsitel- sillan arkkitehtuuri mukailee nykyistä. Näkymät ka- ty kohdassa 6.5.4. tulinjassa säilyvät lähes ennallaan lukuun ottamat- Ratasillan rakentaminen Vauhtitien yli ja tunnelin suu- ta eteläreunaa, jossa sillan uudet pilarit estävät suo- aukko kallion rinteessä vaikuttavat maisemaan ja kau- ran näkymän Nordenskiöldinkadulta Viipurinkadulle. punkikuvaan erittäin merkittävästi ja pääosin kieltei- Vaikutusalue Kaupunkikuvalliset vaikutukset ovat vähäisiä. (Katso sesti. Siltavaihtoehtoja on kaksi ja ne eroavat toisistaan siltapiirustukset kohdasta 1.6). muutamin selkein eroavuuksin. Siltapiirustukset on esi- Vaihtoehdossa 0+ maisemallinen vaikutusalue rajoit- telty kohdassa 1.5. tuu Pasilaan, erityisesti Keski-Pasilaan. Muissa vaihtoehdoissa vaikutusalue on laajempi ja se ulottuu raken- Vaihtoehdoissa Vauhtitien tasausta lasketaan enim- nettavien asemien ympäristöissä alueille, joihin uudet millään 1,8–2,4 metriä. Katulinjan tasauksen vuoksi rakenteet ja rakennukset näkyvät ja joihin niillä on kau- Vauhtitie kulkee ympäröivää aluetta alempana noin 50 punkikuvallinen vaikutus. Alppipuiston ja Eläintarhan metrin matkalla sillan kohdalla. Silta ja kadun tasauk- alueella vaikutusalue on laajempi kuin yksittäisten ase- Kuva 6.47. Nykytilanne Eläintarhan ala-asteen koulun sen muutos aiheuttaa vaikutuksia ympäröiviin alueisiin, mien kohdalla. Uudet tiejärjestelyt, sillat, muutokset vi- kohdalta. Seudullinen kevyen liikenteen väy- kuten pysäköintialueeseen, kevyen liikenteen väylään ja heralueilla ja kevyen liikenteen järjestelyt sekä näky- lä kulkee radan vieressä. liittymiin. mät kauempaa on huomioitava vaikutusalueelle. Lisäksi mahdollisten ilmanvaihtokuilujen ympäristöt kuuluvat Siltavaihtoehtojen aiheuttamat vaikutukset kaupunki- vaikutusalueeseen. Vaihtoehdoissa 2 ja 3 vaikutusalu- kuvaan ja -tilaan ovat erittäin merkittäviä ja vaikutuksia etta on myös Louheenpuiston länsilaita Käpylän ase- voidaan pitää haitallisina. Vaihtoehdossa A silta on ark- man eteläpuolella. Vaikutusalueeseen kuuluvat lisäksi kitehtuuriltaan massiivinen ja raskasrakenteinen ja ym- louheen loppusijoitusalueet. päristöä hallitseva elementti. Sähköratapylväät lisää- vät kohteen massiivisuutta ja huonoa sopivuutta paikkaan. Siltapilarit ovat sijoitettu siten, että katsomispis- Vaikutukset vaihtoehdossa 1 teestä riippuen osa pilareista näkyy linjassa suhtees- sa toisiinsa ja osa erillään tai kaikki pilarit näkyvät eril- Vaihtoehdossa 1 pysyvät vaikutukset kohdistuvat tun- lään, jolloin näkymälinjat kadun suunnassa heikkene- neliasemien maanpäällisille alueille, tunneleiden suu- vät. Kevyen liikenteen reitti kulkee sillan alitse. Pilarit aukkojen läheisyyteen Eläintarhan ja Alppipuiston alu- ja raskasrakenteinen silta saattavat vaikuttaa jopa uh- eella, Pasilan aseman eteläpuolella radan varteen sekä kaavalta tai pelottavalta, erityisesti pimeään aikaan. ilmanvaihtokuilujen ympäristöön. Vaihtoehdon 1 mer- Silta laskee ratapenkereeltä kohti tunnelin suuaukkoa, kittävimmät ja haitallisimmat maisemalliset ja kaupun- joten sillan alla oleva tila madaltuu kohti kalliorinnettä. kikuvalliset vaikutukset kohdistuvat Alppipuiston ja Radat erkanevat toisistaan noin sillan puolivälin koh- Eläintarhan ympäristöihin. dalla, jolloin siltarakenteen keskelle avautuu aukko, josta valoa pääsee sillan alle. Suuaukot sijaitsevat erillään Vaikutukset radan maanpäällisellä osuudella toisistaan. Rinnettä louhitaan tunnelin suuaukkojen lä- heisyydessä, mikä aiheuttaa vaikutuksia maisemaan. Hankkeen kaupunkikuvalliset vaikutukset kohdistuvat Louhitun alueen reunojen muodolla ja viimeistelyllä on Pasilan aseman eteläpuolelle. Uudet raiteet erkane- vaikutusta myös kaupunkikuvaan. vat Pasilan aseman eteläpuolelta ja ne rakennetaan nykyisten raiteiden itäpuolelle. Uusien raiteiden vuoksi Yleisilmeeltään siltavaihtoehto B poikkeaa jonkin ver- radan varren seudullinen kevyen liikenteen väylä siir- ran vaihtoehdosta A. Vaihtoehdossa B sillan rakenne on retään itään päin ja kalliota louhitaan Eläintarhan ala- kevyempi ja siltapilareita on enemmän, mutta ne ovat asteen ja Helsingin palvelualojen oppilaitoksen vieres- kapeampia kuin vaihtoehdossa A. Pilareiden lukumää- tä. Kallion louhiminen pienentää koulujen piha-alaa ja rä tekee pilareista sillan huomattavimman elementin. muuttaa pihojen ilmettä. Koulurakennukset sijaitse- Vauhtitien varrella pilareita on molemmin puolin tie- vat jo nykyisellään hyvin lähellä kalliojyrkännettä ja ra- Kuva 6.48. Havainnekuva Pasilan eteläpuolelta vaihtoehdosta 1, jossa uudet raiteet sijoittuvat nykyisten itäpuolelle. tä. Vaihtoehdossa B sillan vaakapalkeista osa on ulko- taa. Vaihtoehdossa 1 rakennusten ja rata-alueen väli- Eläintarhan ala-asteen koulu näkyy kuvassa oikealla. Kalliota joudutaan louhimaan pihan länsireunasta, nevia, joten ne erottuvat selkeästi sillan yleisilmeessä. nen etäisyys pienenee noin 10 metriä. Eläintarhan kan- kun rata on lopullisessa laajuudessaan. Kevyen liikenteen väylä siirtyy itäänpäin uuden raiteiston viereen. Suuaukko on selkeämpi kuin vaihtoehdossa A. 60 Liikennevirasto | Helsingin kaupunki | 2011 Pisara-rata | Ympäristövaikutusten arviointiselostus

Kuva 6.49. Nykytilanne Vauhtitien kohdalla. Kuva 6.52. Vauhtitietä reunustaa toiselta puolelta ratapenger. Vauhtitiellä on historiallista merki- tystä Eläintarhan kilpa-ajojen lähtö- ja maa- lipaikkana. Ratapenger on Vauhtitien vieressä nykyisellään korkea ja ilmeeltään yksipuolinen pensasmassaistutuksineen. Sillan rakenteet aiheuttavat pimeän ja epämääräisen tilan siltakannen ja pengerluiskan väliin.

Ratatunnelin suuaukko toteutetaan kahtena erillisenä ja vierekkäisenä aukkona. Tunneleiden suuaukot ja silta muuttavat yhtenäisen metsäisen rinteen rakennetuk- si liikenneympäristöksi, joka rikkoo metsäisen rinteen yhtenäisyyttä ja kallioalueen reunaa. Rakentamisen ai- Kuva 6.50. Vauhtitien siltavaihtoehdon A havainnekuva. Vauhtitien tasausta lasketaan enimmillään 2,4 metriä tarvit- kana kalliota pitää louhia suuremmalta alueelta, mikä tavan alikulkukorkeuden saamiseksi. lisää haitallisia vaikutuksia. Kalliota louhitaan lähel- lä uimastadionin aluetta, jonka alueen ominaispiir- teenä ovat avokalliot. Uimastadion kuuluu myös RKY- kohteisiin. Tunnelin rakentamisen jälkeen osa rinteestä palautetaan betonikansirakenteella, jonka istuttaminen on tärkeää. Suuaukkojen alapuolisen tilan käsittelyllä ja muotokielellä on merkittävät vaikutukset katutilaan ja Kuva 6.53. Vauhtitie, paikoitusalue ja kevyen liikenteen ympäristön viihtyisyyteen. Suuaukkojen arkkitehtuuriin väylä Eläintarhan kohdalla. Urheilukenttä ja muotokieleen tulee myös panostaa, jotta myös niissä jää kuvassa oikealle. Ratapenger on kaupun- saadaan korkeatasoinen ratkaisu toteutumaan ja haital- kikuvassa hallitseva. Taustalla näkyy puus- lisia vaikutuksia vähennettyä. toinen kallioalue.

Kasvillisuuteen kohdistuu myös haitallisia vaikutuksia. Osa Vauhtitien varren puurivistön puista joudutaan kaatamaan. Vaikutuksia kohdistuu myös ratapenkereen pensasistutuksiin ja pysäköintialueen kasvillisuuteen. Tunneliaukon louhinta aiheuttaa kasvillisuuden tuhoutumista ja vahingoittumista, mikä pyritään rajaamaan mahdollisimman suppealle alueelle. Nykyisen kuntora- dan varrella suuaukon yläpuolella kasvaa vanhoja, komeita mäntyjä. Ratasuunnittelun yhteydessä määrite- tään työalue tarkemmin sekä tehdään puustokartoitus ja ohjeistus urakoitsijoille puustoon kohdistuvien va- hinkojen rajoittamiseksi. Vanhojen puiden säilyttämi- nen on maisemakuvan kannalta tärkeää. Kuntorataan kohdistuvia työnaikaisia vaikutuksia voidaan myös pi- tää kielteisinä. Kuntorata voidaan palauttaa tunnelin rakentamisen jälkeen rinteeseen. Kuva 6.51. Vauhtitien siltavaihtoehdon B havainnekuva. Vauhtitien tasausta lasketaan enimmillään 1,8 metriä tarvit- Kuva 6.54. Ulkoilupolku Eläintarhan mäellä. Polun var- tavan alikulkukorkeuden saamiseksi. Tässä havainnekuvassa tasausta on laskettu 2,4 metriä. rella kasvaa komeita mäntyjä. Liikennevirasto | Helsingin kaupunki | 2011 61 Pisara-rata | Ympäristövaikutusten arviointiselostus

Jatkosuunnittelussa on tärkeää panostaa ympäristön suunnitteluun. Ympäristöön kohdistuvia haitallisia vaikutuksia voidaan kohentaa kaupunkikuvallisesti hy- vällä suunnittelulla ja korkeatasoisella siltaratkaisul- la. Huomiota tulee kiinnittää erityisesti sillan ja tunnelin suuaukkojen arkkitehtuuriin, ratapenkereen istutuk- siin, katutilan muodostukseen, paikoitusalueen ilmeeseen, liittymiin pysäköinti- ja urheilualueelle ja raitille, kevyenliikenteen väylän sujuvuuteen, turvallisuuteen, alueen elementtien väliseen tasapainoon, kalliorinteen maisemakuvaan, liikunta-alueiden ja kuntoreittien toimivuuteen ja viihtyisyyteen, näkymiin sekä kaupunki- kuvalliseen kokonaisuuteen. Myös valaistusratkaisuilla on huomattava merkitys ympäristön suunnittelussa ja ilmeen muodostamisessa. Eläintarhan alueen suunnit- Kuva 6.55. Alppipuiston länsilaidassa sijaitsee seudulli- Kuva 6.57. Näköalatasanteelta aukeaa näkymät radan suuntiin. Taustalla näkyy Länsi-Pasilan kerrostaloja ja Pasilan telusta voisi olla hyvä esimerkiksi järjestää kilpailu, sil- nen kevyen liikenteen väylä. tv-torni. Näköalakallion rinteillä kasvaa monimuotoista puustoa. lä kilpailuissa on usein mahdollista löytää uusia ja inno- vatiivisia ratkaisuja. Eläintarhan aluetta pitää tarkastella kuitenkin aina kokonaisuutena ja historiallinen mil- jöö huomioiden.

Alppipuisto

Vaihtoehdon 1 maisemalliset vaikutukset puistoon ovat erittäin merkittäviä ja pääosin haitallisia tai erittäin haitallisia. Ratapenkere levenee puistoon päin ja nykyisen rataa lähinnä sijaitsevan pääosin pyöräilyä palvelevan kevyen liikenteen väylän sijainti muuttuu. Pääosin muutos tapahtuu ratapenkereen viereisessä puiston osassa, mutta muutokset vaikuttavat koko puiston maisemakuvaan ja toimintoihin. Vaikutukset heikentävät huomattavasti kohteen nykyisiä ominaispiirteitä ja kulttuurihistoriallista arvoa.

Alppipuiston tilarakenne kapenee nykyisestä, min- kä vaikutus alueelle on erittäin merkittävä. Puiston Kuva 6.56. Näköalapaikka sijaitsee kallion päällä Kuva 6.58. Alppipuiston kasvillisuus on monipuolis- Kuva 6.59. Alppipuistossa on monipuolinen kasvillisuus pohjoisosassa Nordenskiöldinkadun sillalta laskeutu- Alppipuiston eteläosassa radan vieressä. ta ja alueella kasvaa paljon vanhoja puita. ja useita vanhoja puita. Osa isoista puista van kevyen liikenteen väylän muutokset pienentävät Paikka tuhoutuu vaihtoehdossa 1 radan tun- Esimerkiksi isokokoiset kuuset ovat maise- poistetaan Pisara-radan rakentamisen ja ke- Alppipuiston sisäänkäyntialuetta ja muuttavat sen poh- nelin rakentamisen seurauksena, mutta voi- makuvallisesti tärkeitä. Näköalakallion laella vyen liikenteen väylän siirron vuoksi. joisreunan puistomaista ilmettä. daan palauttaa betonikansirakenteella, mikä ja rinteillä kasvillisuus on rehevää. Nykyinen kuitenkin muuttaa paikan henkeä ja alueen rata sijaitsee kuvassa oikealla. Seudullinen kevyen liikenteen väylä kulkee jatkossa maisemakuvaa. puiston maanpintaa ylempänä tukimuurin päällä radan vartta seuraillen. Raitin leveys on yhteensä 5,5 metriä. tä. Haitallisia vaikutuksia voidaan vähentää huolellisel- leventymisen ja kevyen liikenteen väylän siirron vuok- ja maisemakuva vaihtuu nykyistä rakennetummaksi. Pyöräilijät pääsevät puiston tasoon puiston pohjois- la suunnittelulla ja puiston ilmeeseen sopivalla arkki- si. Puiston länsireunassa kasvaa isokokoista ja osittain Tunnelin suuaukko ratoineen aiheuttaa ison liikenteel- osasta sekä Tivolitien kohdalta. Jalankulkijoita varten tehtuurilla. Muuria voidaan porrastaa puiston toiminto- vanhaa puustoa. Lisäksi kasvillisuutta tuhoutuu kallion lisen tekijän viheralueelle ja rakenteineen se vaikuttaa kevyenliikenteenraitin tasolta on porrasyhteyksiä puis- ja tukevasti. päällä ja rinteillä, jossa kasvaa erityisen komeita puuyk- erittäin merkittävästi puiston yleisilmeeseen ja puiston toon (katso Kuva 1.16.). silöitä ja erikoisempia kasvilajeja. Vaikutuksia kasvilli- rauhallisuuteen. Näköalakallio puiston eteläosassa tuhoutuu osittain. suuteen ja puuston tuhoutumista voidaan pitää erittäin Alppipuistossa tutkittiin kahta uutta kevyen liikenteen Näköalakalliosta louhitaan eteläosa tunnelin rakenta- haitallisena Alppipuiston yleisilmeeseen ja viihtyvyy- Puiston toimintoihin hankkeella ei ole suoria vaikutuk- väylän linjausta, joista päädyttiin radan vieressä kulke- misen vuoksi, mutta keskiosassa osa kalliota pyritään teen. Kasvillisuuden, erityisesti puuston vähentyminen sia. Vaihtoehdoissa aiheutuu myös muita välillisiä vai- vaan ratkaisuun (Kuva 1.14.). Kevyen liikenteen väylän säilyttämään. Näköalapaikka on tarkoitus palauttaa be- vaikuttaa negatiivisesti myös puiston vihreään ilmee- kutuksia. Puiston historiallinen arvo heikkenee ja puis- linjaus kulkee uuden betonikansirakenteen yli. Raitin tonikansirakenteella radan rakentamisvaiheen jälkeen. seen ja lisäksi monimuotoisuuteen ja kasvillisuuden il- ton käyttäjien arvostus viheraluetta kohtaan voi muut- linjaus saadaan sujuvaksi ja suunnitelmat voidaan liit- Tunnelin suuaukko ja mäen muuttuminen aiheuttavat manlaatua parantavaan vaikutukseen. Lisäksi rakenta- tua. Kevyen liikenteen raitin käytettävyys paranee eri- tää osaksi tunnelin suuaukon suunnittelua. Puiston län- erittäin merkittäviä ja kielteisiä vaikutuksia. misen aikana kasvillisuutta saattaa vahingoittua enem- tyisesti raittivaihtoehdon 1 mukaan, joka on selkeästi sireunan ilme muuttuu nykyisestä pensaiden kasvit- män, ellei kasvillisuussuojauksia tehdä huolella. positiivinen vaikutus. Lisäksi pyöräilijöiden liikkuminen tamasta ratapenkereestä tukimuuriratkaisuksi. Muuri Alppipuiston kasvillisuuteen kohdistuu myös vaikutuk- puistoa nähden korkeammalla raitilla rauhoittaa puis- muuttaa erittäin merkittävästi puiston reunan luon- sia. Nykyisen pengerluiskan kasvillisuus tuhoutuu ja Hankkeella ei ole huomattavia vaikutuksia tärkeimpiin ton muita reittejä. netta, tilamuodostelmaa ja maisemakuvallista ilmet- puiston länsireunan puustoa poistetaan ratapenkereen näkymälinjoihin, mutta näkymät puistossa muuttuvat 62 Liikennevirasto | Helsingin kaupunki | 2011 Pisara-rata | Ympäristövaikutusten arviointiselostus

Tivolitiehen ei kohdistu hankkeesta pysyviä vaikutuksen aikana, mutta kadun varrelle voidaan istuttaa kas- Asemien ympäristöt lu sijoittuvat torin länsireunalla sijaitsevan kahvilara- sia, mutta rakentamisen aikaiset vaikutukset ovat mer- villisuutta tunnelin valmistumisen jälkeen. kennuksen välittömään läheisyyteen. Torin luonteel- kittäviä. Tivolitien kohdalla ratatunneli joudutaan teke- Töölö le tärkeitä tekijöitä ovat näkymä Runeberginkadulle, mään betonitunnelina, jolloin tunneli toteutetaan avo- Alppipuiston ja Eläintarhan ympäristöstä on laadittu yhtenäisten kerrostalojen rajaamat reunat, puurivit louhoksena. Rakentamisen aikaiset järjestelyt vaikutta- maisemallinen nykytilan tarkastelukartta (Katso Kuva Pisara-radan Töölön aseman sisäänkäynnit sijoittuvat Tykistönkadun ja Töölöntorinkadun reunoilla sekä ny- vat kaupunkikuvaan paikallisesti sekä kulkureitteihin. 6.46.). Kartassa on esitetty muun muassa alueen topo- Töölöntorille sekä Mannerheimintien ja Runebergin kyisen kahvilarakennuksen osittain rajaama länsireuna. Kasvillisuus tuhoutuu betonitunnelin päältä rakentami- grafia ja tilamuodostelma, tärkeimmät näkymät, arvok- kadun risteyksen läheisyyteen. Töölöntorilla sisään- Rakennusmassan sijoittuminen palikkamaisesti torin kaat kohteet ja alueet sekä hankkeesta aiheutuva väli- käyntirakennukset ja yhteiskäyttötunnelin tuuletuskui- länsireunaan on torin luonteeseen sopiva ja kaupunki- tön vaikutusalue (raittivaihtoehdon 1 mukaan). kuvallisesti hyvä. Näkymät Runeberginkadulle ja muut tärkeät elementit torin ympäristössä on säilytettävä. Vaikutukset radan tunneliosuudella Sisäänkäyntirakennusten sijoittelulla, massoittelulla ja arkkitehtonisella ilmeellä voidaan huomattavasti vai- Vaihtoehdossa 1 maanalaisia asemia on kolme: Töölö, kuttaa vaikutusten luonteeseen ja suuruuteen. Keskusta ja Hakaniemi. Asemien sisäänkäyntien lisäk- si maanpäällä olevia rakenteita tunneliosuudella ovat Runeberginkadun liikenteenjakajan länsipuolella kou- hätäpoistumistiet ja mahdolliset savunpoistokuilut. lurakennuksen edessä on lisäksi Pisaran sisäänkäynti. Vaihtoehdoissa 1, 2 ja 3 vaikutukset Töölön, Keskustan Avoportaana sen vaikutukset kaupunkikuvaan ja -tilaan ja Hakaniemen asemilla ovat yhtenäiset. ovat vähäisempiä kuin sisäänkäyntirakennuksena ja nä- kymät saadaan säilytettyä.

Mannerheimintiellä Kisahallin eteläpuolella sijaitseva sisäänkäyntirakennus muuttaa maisemaa, mutta vaikutusta voidaan pitää vähäisenä, jos kadun varren puurivit säilyvät ja ympäristö suunnitellaan huolella. Mannerheimintietä reunustavat puurivit ja Paavo Kuva 6.60. Nykytilanne Alppipuistossa. Kuva 6.62. Nykytilanne Töölöntorilla.

Kuva 6.61. Rata ja tunnelin suuaukko Alppipuiston vaihtoehdossa 1. Kuva 6.63. Havainnekuva Töölöntorin sisäänkäyntirakennuksista, jotka sijaitsevat nykyisen kahvilarakennuksen lähei- syydessä. Liikennevirasto | Helsingin kaupunki | 2011 63 Pisara-rata | Ympäristövaikutusten arviointiselostus

Nurmen tien puukujanne ovat kaupunkikuvan ja katutilan kannalta erittäin merkittäviä. Mannerheimintien ja Helsinginkadun kulmauksessa sijaitseva kioski on tarkoitus integroida tulevaan sisäänkäyntirakennukseen.

Runeberginkadun ja Mannerheimintien kulmatalo- on esitetään integroitua sisäänkäyntiä. Suojeltu rakennus on arkkitehti Kaarlo Borgin suunnitelma vuo-

Kuva 6.66. Runeberginkatua reunustavat puurivit ovat Kuva 6.67. Töölön toinen sisäänkäynti on suunniteltu Kuva 6.68. Kivelänkadun puistikko. tärkeitä katunäkymässä. kuvassa näkyvälle nurmialueelle. Puuriveillä on merkitystä myös Kisahallin ympäristössä.

delta 1929 ja yksi töölöläisfunkiksen merkkiteoksia. Ilmanvaihtokuiluja on aseman läheisyydessä kol- Sisäänkäynti pitää toteuttaa rakennuksen arkkitehtuu- me. Ilmanvaihtokuilut sijaitsevat Töölönkadulla ria kunnioittaen, jotta vaikutukset jäävät vähäisiksi. Tykistönkadun risteyksen tuntumassa, Carelia-korttelin Runeberginkadun katupuut ovat tärkeitä kaupunkiku- sisäpihalla ja Kivelänkadun puistikossa. Töölönkadun vassa eikä niihin kohdistu vaikutuksia, jos sisäänkäynti ilmanvaihtokuilu sijoittuu nykyisen katusyvennykses- toteutetaan rakennuksen sisätiloihin. sä olevan aukion reunaan ja muuttaa katutilaa kohta- Kuva 6.64. Nykytilanne Töölön Kisahallin edessä. laisesti. Aukion pinta-ala pienenee ja menettää nykyisen merkityksensä. Ilmanvaihtokuilu tulee pyrkiä sovit- tamaan mahdollisimman hyvin sopivalla arkkitehtuurilla ja ympäristön uudella suunnittelulla. Kasvillisuuden ja puurivin säilyttäminen alueella on tärkeää.

Carelia-korttelin rakennukset ovat asemakaavalla suojeltuja. Korttelin sisäpihalla olevien ilmanvaihtokuilut muuttavat sisäpihan ilmettä, mutta vaikutusten suuruuteen ja luonteeseen vaikuttaa kuilujen arkkitehtuuri ja niiden korkeus. Pihan toiminnot ja viihtyisyys tulee Kuva 6.69. Kivelänkatua hotellin kohdalla. säilyttää ja huolehtia ikkunoista avautuvien näkymien säilymisestä.

Kivelänkadun puistikon ilmanvaihtokuilu sijoittuu puistikon laitaan nykyisen muurin jatkeeksi. Kuilu pienen- tää puistikon istutettavaa pinta-alaa ja lisää puistikossa olevien teknisten rakennelmien määrää. Erillisessä hankkeessa on puistoon sovitettu maanalaisen pysä- köintitilan ramppi. Molempien hankkeiden uusien rakenteiden yhteisvaikutus on pinta-alaltaan pienessä puistikossa huomattava. Jatkosuunnittelussa on tärke- ää tarkastella puistoa kaupunkikuvallisena kokonaisuutena.

Hätäpoistumisteitä on aseman läheisyydessä kaksi. Ensimmäinen hätäpoistumistie sijaitsee Töölönkadun ja Runeberginkadun kulmauksessa katuja rajaavan muurin sisäpuolella. Hätäpoistumistien rakennus erottuu vain vähän kaupunkikuvassa. Rakennuksen vieres- sä oleva puu on tärkeä säilyttää katunäkymän pääte- Kuva 6.70. Töölön ilmanvaihtokuiluista yksi si- pisteenä. Hätäpoistumistie tulee suunnitella siten, ettei joittuu taustalla näkyvän aidan taakse Kuva 6.65. Havainnekuva Töölön pohjoisesta sisäänkäynneistä, jotka sijaitsevat Mannerheimintien varrella Kisahallin sen häiritse pihan toimintoja eikä ole ristiriidassa van- Runeberginkadun ja Töölönkadun risteyksen edessä erillisenä sisäänkäyntirakennuksena sekä Runeberginkadun rakennukseen integroituna. hempien rakennusten kanssa tontilla. Toinen hätäpois- tuntumaan. 64 Liikennevirasto | Helsingin kaupunki | 2011 Pisara-rata | Ympäristövaikutusten arviointiselostus tumistie sijaitsee Kivelänkadulla nykyisten parkkipaik- Avoporras sijoittuu aukion reunaan tulevaan pyörätie- taa myös portaan arkkitehtuuri, joka toteutuessaan tu- Helsingin kaupunginmuseo ja museovirasto eivät pidä kojen kohdalla asuinkerrostalojen ja hotellirakennuksen hen rajautuen. Sisäänkäyntiporras ja sen käyttöön liit- lisi olla historiallisesti arvokkaalle ja suojellulle aukiol- aukiota sopivana paikkana sisäänkäynnille, vaan se pi- välissä. Hätäpoistumistie korvaa paikoitustilaa, joten se tyvä tilantarve pienentää aukion tilavaikutelmaa mer- le sopiva ja hienovarainen. Suomen sääolosuhteissa ei täisi toteuttaa Vanhan ylioppilastalon ja Tallbergin ta- muuttaa katutilan ilmettä ja kaupunkikuvaa, mutta so- kittävästi. Vaikutus korostuu etenkin kesäkautena, jol- välttämättä tyydytä avoportaaseen, vaan yleensä edel- lon väliin. Helsingin pelastuslaitos taas pitää välttämät- pivalla suunnittelulla ja arkkitehtuurilla sen vaikutuk- loin aukio on suosittu ajanviettopaikka. Avoporras lytetään katoksen rakentamista. Katetun portaan vaiku- tömänä, että asemalle on kulku myös muualta kuin lu- set jäävät kohtalaisiksi. Viereisten asuinkerrostalon ik- muuttaa aukion ilmettä ja kaupunkikuvaa. Porras si- tukset kaupunkikuvaan olisivat erittäin merkittävät ja kittavien rakennusten kautta. kunanäkymät muuttuvat ja rakennuksen arkkitehtuuris- joittuu Aleksanterinkadun päätepisteeksi ja vaikuttaa haitalliset, eikä katettua porrasyhteyttä voi suositella sa tulee huomioida myös, että rakennusta katsotaan yl- siten myös näkymiin. Vaikutuksen suuruuteen vaikut- Kolmensepänaukiolle. Pisaran yksi hissillinen sisäänkäynti sijoittuu häältä päin. Hotellin edessä oleva puurivi on säilytettä- Narinkkatorin laidalle. Sisäänkäyntirakennus on sovi- vä katutilan jäsentäjänä. tettu nykyisen puurivin keskelle, vesiaiheen eteläpuo- lelle. Rakennuksesta aiheutuu vähäisiä kaupunkiku- Keskusta van muutoksia ja aukion puusommitelman alkuperäi- nen idea menetetään sijoittamalla sisäänkäynti pui- Pisara-radan Keskustan aseman uudet, nykyisistä met- den väliin. Puurivi ja vesiaihe tulisi saada säilytettyä ron sisäänkäynneistä erilliset ja ulkotiloissa olevat si- Narinkkatoria rajaavana elementtinä ja torin reunaele- säänkäynnit sijoittuvat Kolmen sepän patsaan aukiolle, menttinä. Hissirakennuksen arkkitehtuuri tulee suunni- Kampin Narinkkatorille ja Lasipalatsin aukiolle. tella torin ilmeeseen sopivaksi.

Kolmensepänaukio on keskeinen kokoontumispaikka Lasipalatsinaukion pohjoisreunaan elokuvateatterin sekä kaupunkikuvallisesti ja historiallisesti merkittä- seinän läheisyyteen on suunniteltu sijoitettavaksi si- vä solmukohta. Aukiolla oleva patsas toimii aukion ti- säänkäynti avoportaana. Rakennuksen seinä on pel- lallisena keskipisteenä (Kantakaupungin nivelet, 2009). kistetty, valkoinen suuri pinta, joka on hallitseva au- Aukiolla oleva Pisaran sisäänkäynti toteutetaan avo- kion arkkitehtuurissa. Sisäänkäyntirakennus muut- portaana. Sisäänkäynnit on mahdollista toteuttaa myös taa aukion ilmettä ja mahdollisesti myös vähentää Vanhan ylioppilastalon ja Tallbergin talon väliin sekä suuren seinäpinnan hallitsevuutta kaupunkikuvassa. Stockmannin kautta. Kuva 6.71. Nykytilanne Kolmensepänaukiolta. Kuva 6.73. Nykytilanne Narinkkatorilta.

Kuva 6.72. Havainnekuva Kolmensepänaukion avoportaasta. Kuva 6.74. Havainnekuva Narinkkatorilla olevasta Pisaran hissillisestä sisäänkäyntirakennuksesta. Liikennevirasto | Helsingin kaupunki | 2011 65 Pisara-rata | Ympäristövaikutusten arviointiselostus

Hätäpoistumisportaat asemien välillä

Vaihtoehdossa 1 on yhteensä neljä hätäpoistumispor- rasta asemien välillä. Kuilut aiheuttavat muutoksia kaupunkikuvassa ja lisäävät teknisten rakenteiden mää- rää kaupunkitilassa. Kaupunkikuvan kannalta vaikutuksia voidaan pitää pääosin haitallisina. Vaikutuksen suuruuteen vaikuttaa hätäpoistumisportaiden sijainti sekä niiden arkkitehtuuri, joka ei tässä suunnitteluvaiheessa ole vielä selvillä. Vaikutuksia arvioidaankin tässä yleis- piirteisesti.

Hätäpoistumisportaat sijoittuvat pääosin puistoihin tai aukioille, jotka ovat arvokkaita monelta kannalta. Niillä Kuva 6.75. Lasipalatsin aukio ja sen ympärillä olevat Kuva 6.76. Yhtä ilmanvaihtokuilua on suunniteltu Haka Kuva 6.78. Hakaniemen virastotalon päätyyn kallioon on huomattava merkitys mm. kaupunkikuvassa ja kau- rakennukset ovat kulttuurihistoriallisesti ar- niemen Metallitalon edustalle. Taustalla louhittuna on suunniteltu ilmanvaihtokuilua. punkirakenteen jäsentäjinä, virkistyksen ja sosiaali- vokkaita ja kaupunkikuvallisesti tärkeitä. vanha Elannon rakennus. sen käytön osina sekä viheralueiden verkoston osina. Lisäksi niillä voi olla historiallista ja puutarhataiteellis- ta merkitystä. Pienten tilojen muodon ja koon johdosta kaikenlaisten uusien teknisten rakenteiden sijoittamis- ta tulee erittäin tarkkaan harkita ja lähtökohtaisesti vai- Vaikutuksen suuruus riippuu sisäänkäynnin arkkiteh- Hätäpoistumisteistä kaksi sijoittuu ulkotilaan. Toinen kutukset niille ovat kielteisiä. tuurista. Toteutuessaan sisäänkäyntirakennus tulee so- hätäpoistumistie sijaitsee Toisella linjalla Kallion viras- vittaa yhteen Lasipalatsinaukion muun suunnittelun totalon itäpäädyssä, jossa sen kaupunkikuvalliset vai- Stadionin kuilu kanssa sekä huomioiden rakennusten kaupunkikuvalli- kutukset jäävät vähäisiksi. Toinen poistumistie sijaitsee set ja historialliset arvot. Porthaninrinteessä olemassa olevien portaiden vieres- Eläintarhan tunnelin suuaukon ja Töölön aseman väli- sä osittain kallioon louhittuna. Poistumistie pienentää nen hätäpoistumisporras sijaitsee Stadionin paikoitus- Vanhan linja-autoaseman tiloissa toimivan Laiturin ti- luonnontilaisen kallion pinta-alaa ja muuttaa vähäises- alueen lähellä entisen jätevedenpuhdistamon vieres- loja voidaan myös muuttaa Pisaran sisäänkäynnik- ti katunäkymää. Sen maisemalliset vaikutukset voidaan sä. Entistä jätevedenpuhdistamon aluetta rajaa nykyisi. Tällöin saadaan vaihtoehtoinen yhteys Narinkkalta. todeta olevan kohtalaiset. sellään muutaman metrin korkuinen muuri, joka estää Toiminnaltaan sisäänkäynti sopii hyvin entiseen linja- autoasemaan. Rakennuksen julkisivuun sisäänkäynti vaikuttaa vain vähäisesti rakennuksen arkkitehtuuri ja arvo huomioiden.

Ilmanvaihtokuiluista toinen sijoittuu hotelli Simon- Kuva 6.77. Siltasaarenkadulle rakennusvalvontaviras- kentän itäpuolelle, Simonpuistikon länsireunassa ole- toa vastapäätä on suunniteltu yhtä ilman- massa olevan kuilun yhteyteen. Pisaran ilmanvaihto- vaihtokuilua. Kuilu sijoittuisi kadun reunaan kuilu aiheuttaa hyvin vähäisiä muutoksia kaupunkiku- nykyisten rakennelmien kohdalle integroitu- vaan. Toinen ilmanvaihtokuilu sijoittuu Seurahuoneen na niihin. Taustalla näkyy Kallion kirkko pit- ja Kaivotalon välissä olevalle pienelle sisäpihalle, jonka kän katunäkymän päätteenä. vaikutukset jäävät vähäisiksi.

Hakaniemi

Hakaniemen Pisaran sisäänkäynnit ovat pääosin integ- Hakaniemenrannan risteyksen tuntumaan. Rakennus roituina olemassa oleviin metron sisäänkäynteihin tai valvontavirastoa vastapäätä oleva ilmanvaihtokuilu si- rakennusten sisätiloihin, jolloin niistä ei aiheudu kau- joittuu nykyisen kuilun kohdalle maanalaisen pysä- punkikuvallisia vaikutuksia tai vaikutukset ovat hyvin köintirampin viereen. Siltasaarenkatu 22 kohdalle muo- vähäisiä rakennusten julkisivuihin. Rakennusten sisäti- dostetaan yhtenäinen muurimainen kuilurakennus yh- loja sisäänkäynnit muuttavat. Kaupunkikuvassa näkyvä dessä nykyisen paikalla olevan metron paineentasaus- uusi sisäänkäynti on sijoitettu Siltasaarenkadulle ratik- kuilun kanssa pysäköintilaitoksen ja kävelykadun vä- kapysäkkikaistan eteläpäähän. Sisäänkäynti on tarkoi- lille. Huolellisella suunnittelulla ja toimintojen hyväl- tus toteuttaa avoportaana, jolloin sen vaikutukset kau- lä sijoittelulla uuden kuilurakennuksen vaikutus on punkikuvaan jäävät vähäisiksi. positiivinen, sillä alue on nykyisin epäsiisti ja sekava. Metallitalon edustan ilmanvaihtokuilu vaikuttaa katu- Ilmanvaihtokuiluja on Hakaniemessä kaksi ja ne sijoit- kuvaan ja rakennuksen julkisivuun. Vaikutuksen luonne tuvat Siltasaarenkadulle Rakennusvalvontavirastoa vas- ja suuruus riippuvat kuilun tarkasta sijoittelusta ja ark- tapäätä sekä Metallitalon edustalle Siltasaarenkadun ja kitehtuurista. Kuva 6.79. Stadionin etukentän pystykuilu. 66 Liikennevirasto | Helsingin kaupunki | 2011 Pisara-rata | Ympäristövaikutusten arviointiselostus suorat näkymät kaduilta ja paikoitusalueelta alueelle. Yleissuunnittelun alkuvaiheessa kuilu suunniteltiin py- Entisen jätevedenpuhdistamon koilliskulmassa on met- säköintilaitoksen sisäänkäynnin länsipuolelle, kuten säinen mäkialue, jonka kallioilta on suora näkymä muu- on esitetty kuvassa 6.80. Kaupunkikuvallisten ja puis- rin rajaamalle alueelle. Entisen jätevedenpuhdistamon tikkoon kohdistuvien haittojen takia yleissuunnittelun alueen tuleva käyttö ei ole tiedossa. Kaupunkikuvalliset loppuvaiheessa kuilu kytkettiin pysäköintilaitoksen si- vaikutukset jäävät vähäisiksi huomioiden ympäröivän säänkäyntiin maan alla niin, että maanpäälliset muu- alueen käytön ja ilmeen. Hätäpoistumisportaan raken- tokset puistikossa jäävät vähäisiksi. nuksen sijainti tontilla tulisi tutkia kuitenkin paremmin, sillä nyt se sijoittuu aukiolle avautuvaan kulmaan ja Fabianinkadun kuilu näin ollen tontin näkyvimmälle paikalle. Keskustan ja Hakaniemen asemien välinen hätäpois- Sammonpuistikon kuilu tumisporras sijaitsee Fabianinkadun katusyvennykses- sä Metsätalon eteläpuolella. Kuilun kohdalla on nykyi- Töölön ja Keskustan aseman välinen hätäpoistumis- sellään pieni istutusalue ja ilmanvaihtorakennelma. porras sijaitsee Runeberginkadun varrella olevan Vierestä nousee luiska Metsätalon takaiselle piha-alu- Sammonpuistikon kulmassa. Kuilu on sijoitettu ny- eelle. Pisaran hätäpoistumisporras tukkii katusyvennys- kyisen pysäköintilaitoksen sisäänkäynnin yhteyteen. tä ja estää näkymät piha-alueelle. Lisäksi kuilu muut-

Kuva 6.81. Fabianinkadun pystykuilu.

taa katutilaa ja -näkymää. Metsätalo sekä eteläpuolel- Diakoniapuiston kuilu la sijaitseva rakennus kuuluvat molemmat asemakaavalla suojeltuun alueeseen. Hätäpoistumisporras aihe- Hakaniemen ja Alppipuiston asemien välinen hätä- uttaa haitallisia ja erittäin merkittäviä vaikutuksia kau- poistumisporras sijaitsee Diakoniapuiston länsikul- punkikuvaan ja arvokkaaseen rakennettuun kulttuuri- mauksessa Helsinginkadun varrella. Puisto rajautuu ympäristöön. idässä asuinkerrostaloihin ja muilla reunoilla katui-

Kuva 6.80. Sammonpuistikon pystykuilu nykyisen pysäköintilaitoksen sisäänkäynnin yhteydessä. Havainnekuvan laa- Kuva 6.82. Diakoniapuiston pystykuilu (vaihtoehdossa 1). timisen jälkeen pystykuilun maanpäällisiä osia pienennettiin (katso Kuva 1.36.). Liikennevirasto | Helsingin kaupunki | 2011 67 Pisara-rata | Ympäristövaikutusten arviointiselostus hin. Topografialtaan vaihtelevan puiston eteläosa on suunnitteilla kaivantokohde ja työmaatie. (Kuva 1.46.) Vaikutukset radan tunneliosuudella avokalliota ja pohjoisosa on lehtipuumetsikköä. Puisto Muinaismuistoihin kohdistuvia vaikutuksia on käsitelty on melko luonnontilainen lukuun ottamatta kerros- myöhemmin tässä luvussa. Vaihtoehdossa 2 maanalaisia asemia on neljä: Pasila, talojen läheisyydessä olevaan reunaa, joka on hoide- Töölö, Keskusta ja Hakaniemi. Asemien sisäänkäyntien tumpi. Puiston pohjoiskulmauksessa Helsinginkadun lisäksi maanpäällä olevia rakenteita tunneliosuudella ja Kolmannen linjan risteyksen tuntumasta kulkee si- ovat ilmanvaihtokuilut ja hätäpoistumistiet. säänkäynti puiston alle louhittuun maanalaiseen tilaan. Pisaran hätäpoistumisporras sijoittuu tämän sisään- Asemien ympäristöt käynnin lähelle. Hätäpoistumisporras muuttaa mer- kittävästi luonnontilaisen oloista puiston länsiosaa ja Vaikutukset Töölön, Keskustan ja Hakaniemen asemilla kaupunkikuvaa. Hätäpoistumisporras sijaitsee näkyväl- ovat samat kuin vaihtoehdossa 1. Pasilan asema toteu- lä paikalla kadun varressa. Sen kohdalta on poistetta- tetaan tunneliasemana. va puustoa, joka mahdollisesti tuo nykyistä selvemmin esille olemassa olevan maanalaisen tilan tunnelin si- Pasila säänkäyntiä. Hätäpoistumisporras ei kuitenkaan vaiku- Kuva 6.85. Veturitorin istutuksia Ratapihantien reunas- ta oleellisesti puiston käytettävyyteen tai luonteeseen. Pasilan tunneliasemasta merkittävimmät vaikutuk- sa. Istutusalueen eteläosaan on suunniteltu Vaikutuksia voidaan pienentää kuilun arkkitehtuurilla ja set maisemaan syntyvät aseman sisäänkäynneis- ilmanvaihtokuilua. Taustalla näkyy Rauhan sen huolellisella sijoittelulla. Kuilun ja kadun väliin tu- tä, ilmanvaihtokuiluista ja hätäpoistumistieportaista. asema. lisi jättää puustoa tai muuta kasvillisuutta, jotta raken- Pohjoinen sisäänkäynti ja ilmanvaihtokuilut sijaitse- nus ei näkyisi niin selvästi kaupunkikuvassa ja kuilun vat Ratapihantien ja radan välisellä viherkaistalla sekä sijoittaminen etelä-pohjoissuunnassa vähentäisi vaiku- Veturitorin länsipäässä. Ratapihantien länsipuolella tuksia kaupunkikuvaan. olevat sisäänkäynti ja ilmanvaihtokuilut sekä hätäpois- tumistieportaat muuttavat katunäkymää ja pienentä- vät suojakaistaa kadun varressa. Alueen rakentamisel- Vaikutukset vaihtoehdoissa 2 ja 3 la voidaan parantaa Ratapihantien kadunvarren ym- Kuva 6.83. Nykytilanne Käpylässä. Vaihtoehdossa 2 pysyvät vaikutukset kohdistuvat tunneliasemien maanpäällisille alueille, tunneleiden suuaukkojen läheisyyteen Eläintarhan ympäristössä ja Hakamäentien pohjoispuolisella alueella sekä hätä- poistumisportaiden ympäristöön. Vaihtoehdon 2 mer- kittävimmät ja haitallisimmat maisemalliset ja kaupunkikuvalliset vaikutukset kohdistuvat Eläintarhan ympä- ristöön.

Maisemaan ja kaupunkikuvaan kohdistuvat kieltei- Kuva 6.86. Ratapihantietä pohjoiseen päin. Kadun ja ra- set vaikutukset ovat huomattavasti vähäisemmät kuin tojen väliin on suunniteltu kuilurakennuksia. vaihtoehdossa 1.

Vaikutukset radan maanpäällisellä osuudella

Eläintarhan ja Vauhtitien kohdalla vaikutukset ovat sa- päristöä ja haitallisia vaikutuksia voidaan minimoida mat kuin vaihtoehdossa 1. suunnittelemalla alue kokonaisuudessaan niin kasvillisuuden kuin muiden rakenteidenkin osalta uudestaan Käpylän aseman eteläpuolella Louhenpuiston länsi- muuttuneessa tilanteessa. osassa sijaitsee Pisaran toinen tunnelin suuaukko. Suuaukko sijoittuu nykyisen metsäisen kallioalueen Veturitorilla ja sen istutuksilla on tärkeä rooli koko länsireunaan. Louhenpuisto ja sitä ympäröivät metsät Pasilan kaupunkirakenteessa, sillä se on osa Itä- ja ovat arvokasta virkistysaluetta. Uusi ratalinja ja suu- Länsi-Pasilaa halkaisevaa puistoakselia. Veturitori on aukko muuttavat metsäalueen reunaa ja pienentävät tärkeä lisäksi Itä-Pasilan kaupunkikuvan ja -tilan jäsen- viheraluetta. Maisemarakenteeseen kohdistuvat vaiku- täjänä. Veturitorin itäpäässä sijaitsee Rauhanasema, tukset ovat huomattavia. Kaupunkikuvallinen vaikutus joka on suojeltu rakennus. Aukion länsipäässä on kas- jää kuitenkin vähäiseksi, sillä vaikutukset kohdistuvat villisuusalue, mikä estää suoran näkymän kadulta pääosin radan suuntaan ja suuaukon välittömään lä- Rauhanasemalle. Ilmanvaihtokuilut sijoittuvat istutus- heisyyteen. Virkistykseen suuaukolla ja radalla on jon- alueen eteläpäähän ja ne muuttavat merkittävästi kau- kin verran vaikutusta, mutta suuaukko ei sijaitse virkis- punkikuvaa ja vaikuttavat aukion luonteeseen kieltei- tysreittien välittömässä läheisyydessä. Rakentamisen sesti. Vaikutuksen suuruus riippuu kuilujen korkeudes- aikaiset vaikutukset ovat suurempia, sillä alueelle on ta ja arkkitehtuurista. Lisäksi istutuspinta-ala pienenee Kuva 6.84. Tunnelin suuaukko Käpylässä vaihtoehdoissa 2 ja 3. 68 Liikennevirasto | Helsingin kaupunki | 2011 Pisara-rata | Ympäristövaikutusten arviointiselostus

nuksen historialliseen arvoon tai ympäristön ilmeeseen. Käpylän kuilu Hätäpoistumisportaista ei aiheudu myöskään mainittavia vaikutuksia kaupunkikuvaan. Pasilan aseman ja Käpylän tunnelin suuaukon vä- lissä Pisaran hätäpoistumisporras sijaitsee ra- Sähköttäjänsillan hätäpoistumisporras dan itäpuolella Koskelantien rampin pohjoispuolella. Hätäpoistumisporrasta ympäröi havupuuvaltainen Alppilan ja Pasilan asemien välissä Pisaran hätäpois- puusto. Maisemalliset ja kaupunkikuvalliset vaikutukset tumisporras sijaitsee Teollisuuskadun pohjoisreunas- jäävät vähäisiksi. Vilkkaasti liikennöityjen katujen vai- sa lähellä Sähköttäjänpuistikkoa. Teollisuuskatu joh- kutusalue ulottuu kuilun kohdalle. hätäpoistumispor- detaan tulevaisuudessa tunnelissa Keski-Pasilan alu- taan näkyvyyttä pitää vähentää sopivalla arkkitehtuu- eelle ja kuilun viereen jää Ratapihantielle johtava rilla ja maastoon sijoittelulla. ramppi. Hätäpoistumisportaasta aiheutuvat kaupunkikuvalliset muutokset jäänevät vähäisiksi huomioiden sen sijainti vilkkaasti liikennöidyn kadun varressa. Sähköttäjänpuistikossa on nykyisiä väestönsuojan rakennuksia ja hätäpoistumisportaalla on vähäisiä vaikutuksia puistikkoon.

Kuva 6.87. Viistoilmakuvaan on havainnollistettu tulevaa Keski-Pasilan rakentamista. Pisara-rata näkyy nykyisten raiteiden oikealla puolella vaihtoehdon 1 lopullisen tilanteen mukaisena.

kuilujen vievän tilantarpeen vuoksi, ja sillä on myös vä- lillisiä haitallisia vaikutuksia supistaessaan ja muutta- essaan keskeistä oleskelualuetta Itä-Pasilassa. Kuilujen sijoittaminen tulisi sovittaa Ratapihantien varteen muiden rakenteiden joukkoon.

Hätäpoistumisportaat asemien välillä

Stadionin, Kauppakorkean ja Kaisaniemen kuiluissa vaikutukset ovat samoja kuin vaihtoehdossa 1. Vaihtoehdossa 2 on lisäksi kolme muuta kuilua.

Kallion kuilu

Hakaniemen ja Alppilan asemien välillä Pisaran hä- täpoistumisportaat sijaitsevat Alppikadun itäpäässä maan alla. Muuri on Alppikadun ja työväenopiston tontin rajalla, jossa tasoero on useita metrejä. Itse kuilun ilmanvaihto tapahtuu olemassa olevan muuriin integroituna. Työväentalo on asemakaavalla suojeltu rakennus, mutta hätäpoistumisportaat evät vaikuta raken- Kuva 6.88. Alppikadulta on porrasyhteys Läntiseen Kuva 6.89. Sähköttäjänsillan pystykuilu (vaihtoehdoissa 2 ja 3). Alppirinteeseen. Kuvassa vasemmalla näkyy työväenopiston rakennusta. Liikennevirasto | Helsingin kaupunki | 2011 69 Pisara-rata | Ympäristövaikutusten arviointiselostus

Alppila

Alppilan asemalla on kolme sisäänkäyntiä. Eteläinen sisäänkäynti sijoittuu Porvoonkadun ja Viipurinkadun risteyksen katuaukiolle. Aukiolta puretaan nykyinen vanha muuntamo, ellei sitä voida hyödyntää uuden si- säänkäynnin osana. Sisäänkäyntirakennus sijoittuu muuntamon kohdalle ja hissirakennus sen eteläpuo- lelle. Sisäänkäyntirakennukset ovat nykyisiä rakennuksia hieman suurempia. Aukiolla olevat puut tulee säi- lyttää mahdollisuuksien mukaan, sillä niillä on kaupunkikuvallista merkitystä ja ne antavat aukiolle sen luon- teen. Sisäänkäyntirakennukset muuttavat jonkin verran aukion kaupunkikuvallista ilmettä, mutta tilarakenne säilyy melko ennallaan. Näkymät säilyvät ennallaan. Kuva 6.91. Alppilassa sijaitsevalle katuaukiolle on Sisäänkäyntirakennusten arkkitehtuurilla on huomatta- suunniteltu Pisara-radan yhtä sisäänkäyn- va merkitys vaikutusten suuruuteen ja luonteeseen. tiä. Kuvassa nykytila.

Toinen eteläinen sisäänkäynti on Viipurinkadulla, josta käynti Pisaran tunneliasemalle on toteutettu pitkäl- lä luiskalla katutasosta. Sisäänkäyntirakennus sijoittuu kadun pohjoisreunaan nykyisten paikoitusruutujen tilalle. Rakennus peittää osittain kadun suuntaisia nä- kymiä ja kaventaa katutilaa sekä muuttaa kaupunkiku-

Kuva 6.90. Käpylän pystykuilu Koskelantien pohjoispuolella (vaihtoehdoissa 2 ja 3).

Vaikutukset vaihtoehdossa 3 Vaikutukset radan maanpäällisellä osuudella

Vaihtoehdossa 3 pysyvät vaikutukset kohdistuvat tun- Maisemaan ja kaupunkikuvaan kohdistuvat vaikutukset neliasemien maanpäällisille alueille, tunneleiden suu- radan maanpäällisillä osuuksilla ovat samat kuin vaih- aukkojen läheisyyteen Eläintarhan ympäristössä ja toehdossa 2. Hakamäentien pohjoispuolisella alueella sekä hätä- poistumisportaiden ympäristöön. Vaihtoehdon 3 mer- Vaikutukset radan tunneliosuudella kittävimmät ja haitallisimmat maisemalliset ja kaupunkikuvalliset vaikutukset kohdistuvat Eläintarhan ympä- Vaihtoehdossa 3 maanalaisia asemia on viisi: Pasila, ristöön. Töölö, Keskusta, Hakaniemi ja Alppila. Asemien sisään- käyntien lisäksi maanpäällä olevia rakenteita tunneli- Maisemaan ja kaupunkikuvaan kohdistuvat kieltei- osuudella ovat hätäpoistumistiet ja mahdolliset savun- set vaikutukset ovat huomattavasti vähäisemmät kuin poistokuilut. vaihtoedossa 1. Asemien ympäristöt

Vaikutukset Töölön, Keskustan ja Hakaniemen asemilla ovat samat kuin vaihtoehdoissa 1 ja 2 sekä Pasilan asemalla samat kuin vaihtoehdossa 2. Lisäksi toteutetaan Kuva 6.92. Havainnekuva Alppilan eteläisestä sisäänkäynnistä. Aukiolle sijoittuu sekä hissi- että porrassisäänkäynti- Alppilan tunneliasema. rakennukset. 70 Liikennevirasto | Helsingin kaupunki | 2011 Pisara-rata | Ympäristövaikutusten arviointiselostus

Hätäpoistumistien ja mahdollisen savunpoistokuilun yhteisrakennukset sijaitsevat Lenininpuiston laidassa ja Loviisanpuistossa. Kotkankadun ja Porvoonkadun kulmauksessa on hätäpoistumistie. Lenininpuisto kuuluu kaupungin varhaisiin puistoalueisiin ja sillä on puis- tohistoriallista arvoa. Puisto on myös arvokas viheralue ja siellä on monipuolinen kasvillisuus. Hätäpoistumistie ja mahdollinen savunpoistokuilu sijoittuvat samaan rakennukseen, joka sijaitsee Vesilinnankadulla puiston pohjoislaidalla nykyisellä paikoitusalueella. Puiston hienot avokalliot ulottuvat paikoitusalueen kulmaan. Kuilurakennus muuttaa merkittävästi puiston laitaa ja katutilaa. Maisemakuvan kannalta kuilurakennus ei sovi ympäristöön, mutta hienovaraisella arkkitehtuurilla ja Kuva 6.93. Viipurinkadun sisäänkäynti sijoittuisi kuvas- huolellisella ympäristön suunnittelulla haitallisia vaiku- Kuva 6.96. Alppilan aseman ilmanvaihtokuilu on suun- Kuva 6.97. Loviisanpuisto Porvookadun varrella. sa paikoitusalueen kohdalle. tuksia voidaan vähentää. Avokalliot tulee jättää koske- nitelmissa sijoitettu Lenininpuiston laidalle mattomiksi ja puustoa tulee säilyttää puiston laidassa. Vesilinnankadun varteen. Nykyisin alueella Kuilurakennuksen myötä katutilaa ja ympäristöä voi- on paikoitusalue. Kuilun tarkka sijainti ja ul- daan kohentaa ja lieventää siten haitallisia vaikutuksia. konäkö tulee suunnitella huolellisesti. vallista ilmettä. Vaikutusta voidaan pitää kohtalaisena, Loviisanpuisto on pieni viihtyisä puistikko, joka sijait- Avokallio on erittäin merkittävä maisemakuvallinen te- Kotkankadun ja Porvoonkadun kulmauksessa olevan mutta rakennuksen arkkitehtuurilla haitallisia vaikutuk- see korkeamman kallion suojassa. Puiston eteläpäässä kijä ja kaupunkirakenteen jäsentäjä ja se tulee ehdotto- hätäpoistumistien kohdalla on nykyisin paikoitusalue. sia voidaan pienentää. on lasten leikkipaikka ja keskiosassa istutuksia. Puiston masti säilyttää koskemattomana. Rakennuksen katutasossa on liiketilaa, jonka ikkunoi- pohjoispäässä on nykyisellään kuilurakennus, johon in- ta on eteläseinällä. Piha-alue on rakennuksen itäpuo- Pohjoinen sisäänkäynti on Siuntionkadulla, Aleksis tegroituna tai sen viereen Pisaran kuilu rakennetaan. lella rajautuen epäselvästi katutilaan. Hätäpoistumistie Kiven kadun risteyksen tuntumassa. Sisäänkäynti si- muuttaa paikoitusaluetta, mutta sillä ei juuri ole vaiku- joittuu kadun reunaan, ajokaistan ja kävelytien väliin. tusta katutilaan tai kaupunkikuvaan. Merkittävin vaiku- Lähimmät rakennukset ovat asemakaavalla suojeltuja. tus kohdistuu asuinrakennuksen arkkitehtuuriin ja pi- Katutila on leveä ja rakennukset melko matalia, 2–4 ker- ha-alueeseen, mutta vaikutuksia voidaan kokonaisuu- roksisia, joka antaa vahvan omalaatuisen leiman alueel- tena pitää vähäisinä. le. Sisäänkäyntirakennus muuttaa katutilaa ja kaupunkikuvaa merkittävästi sekä on puutalomiljööseen sopi- Hätäpoistumisportaat asemien välillä maton. Lisäksi se muuttaa alueen luonnetta ja asuin- huoneistojen näkymiä kadulle. Hätäpoistumisportaiden vaikutukset maisemaan ja kau punkikuvaan ovat samoja kuin vaihtoehdossa 2.

Vaikutukset kiinteisiin muinaismuistoihin ja luonnonmuistomerkkiin

Vaihtoehdoissa 0+ ja 1 ei aiheudu vaikutuksia kiinteisiin muinaismuistoihin tai luonnonmuistomerkkiin.

Vaihtoehdoissa 2 ja 3 Pisara-radan itäpuolen raiteet johdetaan Pasilan ali tunnelissa ja liitetään pää- radan kaupunkiraiteisiin Hakamäentien pohjoispuolella Louhenpuiston länsireunassa. Käpylän etelä- puolella rata rakennetaan muinaismuistoalueen halki Louhenpuiston kohdalla. Alueella on vuonna 1914 rakennettuja I Maailmansodan aikaisia puolustusasemia, joihin kohdistuu haitallisia vaikutuksia. Tunnelin suuaukon eteläpuolella sijaitsevaan kiinteään muinaismuis- toon hankkeella ei ole vaikutusta. Suuaukon kohdalla maarakenteiset puolustusasemat ovat kuluneet niin pa- hasti että niitä ei erota ympäristöstä. Etelämpänä kaivanto-osuus sijaitsee puolustusrakenteiden läheisyy- Kuva 6.94. Alppilan pohjoisen sisäänkäynnin aluetta dessä. Mikäli kaivanto sijoittuu kivimuurin kohdalle, tu- Siuntionkadun ja Aleksis Kiven kadun risteyksen tuntumassa. Kuvassa nykytila. Kuva 6.95. Havainnekuva Alppilan pohjoisesta sisäänkäynnistä, joka sijoittuu Siuntionkadulle. Liikennevirasto | Helsingin kaupunki | 2011 71 Pisara-rata | Ympäristövaikutusten arviointiselostus

Kuva 6.98. Louhenpuiston hiidenkirnuun Pisara-radalla Kuva 6.99. Stadionin eteläpuolella olevaa puistoa. ei ole vaikutuksia.

lee muuri purkaa dokumentoiden ja sijoittaa takaisin mista. Riskikohteita tälle vaikutukselle ovat tunnelei- kaivannon täytön jälkeen. den suuaukkojen ja kuilujen ympäristöt, Alppipuisto, Louhenpuisto sekä aukiot ja puistot, joissa rakentamis- Kuva 6.100. Käpylän puutaloaluetta. Alue on pienipiirteistä ja kaupunkikuvallisesti herkkä muutoksille. Luonnonmuistomerkkiin (hiidenkirnuun) hankkeella ei ta tapahtuu. ole vaikutusta. Muutamassa kohdassa ratatunnelia ei voida raken- puustoa mahdollisuuksien mukaan asuinalueen ja ra- Yleissuunnitelmassa on tutkittu erilaisia vaihtoehtoja ja taa kalliotunnelina. Näissä kohdissa tehdään avo- kennustyömaan väliin ja aitaamalla työmaa ympäris- vaikutuksia on arvioitu niiden pohjalta. Rakentamisen 6.5.4 Rakentamisen aikaiset vaikutukset kaivanto ja tunnelin yläosa tehdään betoniraken- töön sopivasti. Työn valmistuttua alueet tulee maise- suunnittelua ei kuitenkaan ole tehty sillä tarkkuudella, teena. Betonitunnelia rakennetaan vaihtoehdos- moida. että voitaisiin sanoa miten työnaikainen ratkaisu todel- Rakentamisen aikana syntyvät vaikutukset maisemaan sa 1 Alppipuiston kohdalle sekä vaihtoehdoissa 1–3 lisuudessa toteutetaan. ja kulttuuriperintöön ovat osittain lyhytaikaisia, mut- Stadionin etukentän pysäköintialueen kohdalle noin Vaihtoehtojen 1, 2 ja 3 rakentamisen aikaiset vaikutuk- ta rakentamisen kesto huomioiden osa vaikutuksista 180 metriä. Kaivanto ulottuu pysäköintialueelta lähei- set eroavat toisistaan muutamilta osin. Vaihtoehdossa 1 Hakaniemen työnaikainen ajotunneli sijoitetaan saattaa olla paikoin vuosien mittainen. Merkittäviä vä- sen puiston osaan. Puiston nurmialue rajautuu hieno- muutoksia aiheutuu lisäksi Alppipuiston alueelle. Eläintarhantien tuntumaan, esimerkiksi Kallion vi- liaikaisia vaikutuksia aiheuttavat muun muassa ajotun- varaisesti avokallioon, joka on alueen keskeisiä ele- Puiston länsilaita on rakennustyömaata radan ja tun- rastotalon länsipäätyyn leveiden ulkoportaiden koh- nelit ja louheenkuljetusreitit sekä avokaivantopaikat. menttejä. Puistossa on Lauri Pihkalan muistomerk- nelin rakentamisen ajan. Tämä vaikuttaa merkittä- dalle (vaihtoehdot 1, 2 ja 3). Portaat puretaan ja koh- Rakentamisen aikaisia vaikutuksia voidaan pitää kiel- ki. Puistossa kasvaa vanhoja puita ja niiden poistami- västi sekä puiston yleisilmeeseen että käytettävyy- dalle rakennetaan väliaikainen huoltoliikenteen reit- teisinä. Työmaa- ja työalueiden likimääräisiä rajauksia nen muuttaa alueen maisemaa. Rakentamisen aikaiset teen. Näköalakallion louhiminen aiheuttaa merkittä- ti. Suorat vaikutukset kohdistuvat rakennukseen ja sen on esitetty liitteessä 2. vaikutukset maisemaan ovat kaikkineen merkittäviä ja viä vaikutuksia Alppipuiston eteläosan maisemaan. rakenteisiin, jotka kuitenkin ovat ulkoisesti palautetta- haitallisia ja kallion louhinnan osalta vaikutukset ovat Rakentamisen ajan näköalapaikan alue ei ole puis- vissa rakentamisajan jälkeen. Louheenkuljetus aiheut- Vaihtoehdoilla 1, 2 ja 3 on useita yhtäläisiä rakentami- pysyviä. Kaupunkikuvalliset vaikutukset kohdistuvat ton käyttäjien käytössä ja ulkoiluteitä on käytettä- sen aikaisia vaikutuksia. Työmaa-aikainen liikenne ja Olympiastadionin sisääntuloalueelle. vissä vähemmän. Ennen rata- ja raittitöitä on tehtä- työkoneet aiheuttavat ajankohdasta riippuen erisuurui- vä kunnallistekniikan siirtoja. Kaupunkikuvan kannal- sia ja -luonteisia vaikutuksia kaupunkikuvaan ja -tilaan Läntisen raiteen tunnelia joudutaan rakentamaan beto- ta Alppipuistoon kohdistuu juuri rakentamisen aikana sekä viheralueille. Työmaa-alueet, -rakenteet ja aitauk- nitunneliin kaupunginpuutarhan kohdalla. Kaivannon suurimmat negatiiviset vaikutukset. set saattavat aiheuttaa paikoin jopa huomattavia muu- tieltä joudutaan purkamaan kasvihuone. Rakentamisen toksia esimerkiksi asemien sisäänkäyntien, siltojen ja aikana ajoyhteys kaupunginpuutarhaan pitää siirtää Vaihtoehdossa 2 ja 3 rakentamisen aikaisia vaikutuksia tunnelien suuaukkojen läheisyydessä. toiseen kohtaan. aiheutuu Käpylän eteläpuolella olevan tunnelin suuaukon läheisyyteen. Vaihtoehdossa 3 vaikutuksia syntyy Väliaikaiset järjestelyt paikoitusalueiden, liikennejär- Käpylän kaivanto ja ajotunneli (vaihtoehdot 2 ja 3) si- lisäksi Alppilan asemalla ja sen läheisyydessä. jestelyjen ja kevyen liikenteen reittien osalta muutta- jaitsevat Keijontien pohjoisosassa metsäisellä alueella. vat kaupunkikuvaa ja -tilaa välillisesti laajemmin kuin Louhenpuiston ajotunnelin, avokaivannon ja työmaatei- Ajotunnelit ja louheenkuljetusreitit ainoastaan rakentamiskohteessa. Välillisiä vaikutuksia den läheisyydessä on pientaloasutusta ja alueella ris- syntyy rakentamisaikaisten reittien uudelleensijoitta- teilee useampi ulkoilutie. Metsä estää näkymät pienta- Ajotunneleita ja louheenkuljetusreittejä varten avatta- misesta ja sitä kautta ihmisten kulkemiseen ja viheralu- loalueelta radan suuntaan. Avokaivannon alueelta pois- vat suuaukot muuttavat kaupunkikuvaa merkittäväs- eiden käyttöön. tetaan maakerrokset ja kasvillisuus. Betonitunnelin ra- ti. Pääosin muutokset näissä ovat väliaikaisia, mutta kentamisesta ja muista työmaa-alueista aiheutuu mer- Stadionin kohdalla vaikutus on pysyvä. Vaihtoehdoissa Rakentaminen saattaa paikoin aiheuttaa puiden tai kittäviä vaikutuksia maisemaan. Pientaloalueen ympä- 1, 2 ja 3 kuvattujen ratatunnelin suuaukot toimivat ra- Kuva 6.101. Hakaniemen ajotunnelia on tutkittu virasto- muun kasvillisuuden vahingoittumista tai tuhoutu- ristö muuttuu väliaikaisesti ja se voi vaikuttaa asumis- kentamisen aikaisina ajotunneleina, mutta niiden lisäk- talon portaiden kohdalle. Alue palautetaan viihtyvyyteen. Vaikutuksia tulee vähentää jättämällä si rakennetaan muita ajotunneleita rakentamisen ajaksi. Pisaran valmistuttua. 72 Liikennevirasto | Helsingin kaupunki | 2011 Pisara-rata | Ympäristövaikutusten arviointiselostus

Huolellisella suunnittelulla voidaan löytää parhaat ratkaisut niin kaupunkikuvan, maiseman kuin toiminnalli- suudenkin kannalta. Tunneleiden suuaukkojen, siltojen ja tukimuurien sekä muiden uusien rakenteiden sovittaminen kaupunkikuvaan sekä olemassa oleviin rakenteisiin ja maastonmuotoihin on erittäin tärkeää. Uusien rakennusten tulee sopia alueen arkkitehtuuriin ja säilyt- tää alueen identiteettitekijät ja ominaisuudet vahvoina. Kaupunkikuvaa ja kulttuuriympäristöä vaurioittavien uusien rakenteiden ja sisäänkäyntien määrä tulisi minimoida. Ympäristörakentamisen korkeatasoinen laatu tulee varmistaa kaikissa kohteissa esimerkiksi suunnit- telukilpailujen avulla.

Kuva 6.102. Hesperian Esplanadin työnaikainen ajotun- Rakentamisen aikaisia haitallisia vaikutuksia voi- nelin suuaukko sijoittuu kuvassa keskellä daan lieventää oikein ajoitetulla rakentamisella ja mi- näkyvän asuinkerrostalon ja kadun väliin. nimoimalla muun muassa liikenteestä aiheutuvat hai- tat. Väliaikaiset kulkureitit, toiminnot ja rakentamiseen liittyvät koneet ynnä muut tulee sijoittaa siten, ettei- vät ne aiheuta pysyviä haittoja esimerkiksi arvokkaalle taa vaikutuksia läheisten puistoalueiden silhuettiin, kasvillisuudelle tai historiallisesti arvokkaille kohteille. kadun liikennöitävyyteen ja lisää katujen liikennettä. Mahdolliset vahingot kasvillisuudelle tai ympäristöra- Epäsuorasti ajotunneli saattaa vaikuttaa negatiivisesti kenteille tulee korjata rakentamisen aikana laadukkaas- viheralueiden arvostukseen ja käyttöön. Rakennustyön ti. Myös työmaa-alueen pitäminen siistinä rakentami- jälkeen ajotunneli palautetaan nykytilaan ja käytönai- sen aikana sekä aitausten ja katosten sovittaminen ym- kainen yhteys ajotunneliin pyritään järjestämään viras- päristöön on huomioitava. totalon huoltokellarin kautta Toiselta linjalta. Hankkeesta aiheutuvia haitallisia vaikutuksia voidaan Hesperian Esplanadin pohjoispuolella työnaikainen ajo- Kuva 6.103. Pasilan huoltotunnelin suuaukko on suunniteltu Itä-Pasilan rinteeseen. Rinteessä sijaitsee paikallisesti ar- myös kompensoida. Kompensaatiolla saadaan yleisesti tunnelin suuaukko sijoittuu Pohjoisen Hesperiankatu vokas kasvillisuuskohde. Viheralue on myös kaupunkikuvallisesti ja virkistyksen kannalta tärkeä. Vieressä nostettua hankkeen hyväksyttävyyttä ja positiivista nä- 23 tontille lähelle Välskärinkadun risteystä. Tontilla sijaitsee Velodromi, joka ympäristöineen on valtakunnallisesti arvokasta rakennettua kulttuuriympäris- kyvyyttä. sijaitsee asuinkerrostalo ja pihan perällä rivitalo. töä. Läheisyydessä sijaitsee arvokkaita rakennuksia ja puistoalue, jossa on muun muassa pelikenttä ja lasten leik- Epävarmuustekijät arvioinnissa kipaikka. Välskärinkadun ja tontin välissä on noin parin metrin korkuinen muuri. Ajotunnelin suunnitellulle suu- arvokasta kasvillisuuskohdetta. Vaikutukset ovat koko- Maisemaan ja kulttuuriperintöön kohdistuvien vaiku- aukolle näkee ainoastaan pihalle johtavasta ajoportista. naisuudessaan erittäin merkittäviä. tusten arvioinnissa on epävarmuustekijöitä. Arviointi Ajotunnelin ja pysäköintilaitoksen vuoksi pihan luonne on tehty yleissuunnitelmasta, jossa monet yksityiskoh- ja käyttötarkoitus muuttuvat nykyisestä. Rakentamisen Vauhtitien tunnelin suuaukko ja Tivolitien avokaivan- dat ja esimerkiksi sisäänkäyntien arkkitehtuuri on ol- aikaisia maisemallisia vaikutuksia voidaan pitää vähäi- non kohta toimivat rakentamisen aikana louheenkulje- lut ratkaisematta. Näillä yksityiskohdilla ja toteutetta- sinä. tusreitteinä. Kaupunkikuvassa vaikutuksia ovat muun valla arkkitehtuurilla saattaa olla joissain tapauksis- muassa lisääntynyt raskas liikenne, mahdolliset liiken- sa merkitystä vaikutuksen suuruuteen tai luonteeseen. Alppilan ajotunneli (vaihtoehdot 2 ja 3) sijaitsee nejärjestelyt, työmaa-aidat ja esteet. Tätä epävarmuutta on kuitenkin pyritty minimoimaan Tivolitien pohjoisosassa Linnamäen sisäänkäynnin lä- arvioinnissa vaikutusten monipuolisella kuvauksella. hettyvillä. Ajotunneli itsessään ei aiheuta maisemallisia Louhenpuiston työmaatiet aiheuttavat maisemallisia Epävarmuustekijänä voidaan pitää lisäksi uusien raken- vaikutuksia, sillä se sijoittuu olemassa olevan maan- vaikutuksia etenkin Käpylän aseman eteläpuolella, jos- nusten ja rakennelmien välillisiä vaikutuksia, joita on alaisen sisäänkäynnin yhteyteen. sa huoltotie ja uusia raiteita varten tehtävä maaleikkaus vaikea ennustaa. muuttavat maisemaa. Maisemalliset vaikutukset ovat Pasilan ajotunneli ja rakentamisen aikainen lou- melko vähäisiä, sillä muutokset keskittyvät rata-alueen Hankkeen toteuttamiseen kuluu vuosia, johon mennes- heenajotunnelin suuaukko (vaihtoehdot 2 ja 3) sijait- reunaan. sä kaupunkirakenteessa ja -kuvassa on saattanut ta- see Käpylän Velodrominrinteessä ja louheenajo kulkee pahtua useita muutoksia muiden, tästä hankkeesta ir- pysäköintialueen eteläosan halki. Velodrominrinne on rallisten, suunnitelmien ja toteutusten myötä. Näitä tu- puistoaluetta Itä-Pasilan reunalla. Puiston keskiosassa 6.5.5 Haitallisten vaikutusten ehkäiseminen ja levia mahdollisia muutoksia on ollut mahdoton huomi- on avokalliota ja rinteessä on arvokas kasvillisuuskohde lieventäminen oida tässä arvioinnissa. (LTJ 99/90). Velodromin pyöräilystadion ja sen lähiym- päristö kuuluu valtakunnallisesti merkittäviin rakennet- Maisemaan ja kulttuuriympäristöön kohdistuvia hai- tuihin kulttuuriympäristökohteisiin. Suuaukko aiheut- tallisia vaikutuksia voidaan ehkäistä ja lieventää mo- taa haitallisia vaikutuksia maisemaan ja arvokkaaseen Kuva 6.104. Louhenpuiston laitaa Käpylän aseman ete- nin keinoin. Ympäristön ja sen reunaehtojen huomioi- kulttuuriympäristöön. Lisäksi suuaukko tuhoaa osittain läpuolella. minen suunnittelussa ja rakentamisessa on tärkeää. Liikennevirasto | Helsingin kaupunki | 2011 73 Pisara-rata | Ympäristövaikutusten arviointiselostus

6.6 Ihmisten elinolot, viihtyvyys ja liikkuminen

6.6.1 Nykytila 6.6.2 Vaikutusten arvioinnissa käytetyt menetelmät ja lähtötiedot Pisara-radan lähialueella on runsaasti työpaikkoja, asu- mista, kauppoja, ravintoloita, kulttuuripalveluita, hotel- Vaikutusten arviointi on tehty sosiologin asiantuntija- leja ja oleskelupaikkoja. Joukkoliikenteen kehittäminen arviona. Lähtötietoina on käytetty hankkeen suunni- parantaa näiden saavutettavuutta. telmia, paikkatietoaineistoja, liikenteellisiä selvityksiä sekä asukkailta saatua palautetta. Pisara-radan maanalaiset asemat Töölössä, Hakanie- messä ja Alppilassa sijaitsevat keskellä tiiviisti rakennettuja asuinalueita. Pasilassa aseman läheisyydes- 6.6.3 Vaikutukset sä on runsaasti työpaikkoja ja melko runsaasti asutusta. Keskustan aseman läheisyydessä on runsaasti työ- Hankkeen ihmisiin kohdistuvia vaikutuksia ovat muu- paikkoja ja erittäin merkittävä kaupallisten palvelui- tokset arkiliikkumisessa, liikkuminen asemille ja maan den keskittymä. Helsingin keskusta on myös Suomen alla, vaikutukset elinympäristöön ja viihtyvyyteen sekä merkittävin ravintolapalveluiden, hotellien ja kulttuu- rakentamisesta aiheutuvat häiriöt. Tärinä-, melu- ja lii- ripalveluiden keskittymä. Keskustassa, Pasilassa ja kennevaikutuksia on käsitelty tarkemmin tämän rapor- Hakaniemessä on hyvät vaihtoyhteydet eri joukkoliiken- tin muissa kohdissa. Tässä osiossa edellä mainittuja neyhteyksien välillä. asioita on käsitelty ihmisten arkielämän ja arkiliikkumi- sen kannalta. Pisara-radan lähialueella on ahkerassa käytössä olevia ulkoilu- ja oleskelualueita sekä liikuntapaikkoja. Jos esitetty vaikutus koskee vain jotakin vaihtoehdois- ta, kyseessä oleva vaihtoehto on mainittu. Muuten vai- Julkisia palveluita ja herkkiä kohteita kuten kouluja, päi- kutukset koskevat vaihtoehtoja 1, 2 ja 3. väkoteja, leikkipuistoja ja sairaaloita on esitetty seuraavassa kuvassa (Kuva 6.105.). Herkillä kohteilla tarkoitetaan kohteita, joissa asuvat ja oleskelevat väestöryhmät ovat muuta väestöä alttiimpia liikenteen melu- ja ilman- laatuhaitoille. Tällaisia ryhmiä ovat muun muassa lap- set, vanhukset ja sairaat.

Helsingin kaupunki laati 2009 lopussa ehdotuksen pal- veluverkkojen kehittämisestä. Ehdotus oli julkisesti nähtävillä vuoden 2010 alkupuolella. Ehdotuksessa yh- distettiin ja siten vähennettiin joitakin nykyisiä toimi- pisteitä. Pisara-radan varressa tapahtuvia toimenpide- ehdotuksia ovat Alppilan ja Länsi-Helsingin lukion sijoittaminen Alppilan kouluun sekä Alppilan yläasteen ja Aleksis Kiven peruskoulun sijoittaminen Aleksis Kiven peruskoulun tiloihin.

Seuraavassa on lueteltu sellaisia ihmisten elinoloi- hin liittyviä häiriöitä, jota on käsitelty YVA-selostuksen muissa kohdissa:

• melu (kohta 6.7) • pöly (kohta 6.10) • tärinä (kohta 6.8) • onnettomuusriskit (kohta 6.1.8).

Kuva 6.105. Julkisia palveluita, herkkiä kohteita ja kevyen liikenteen reitit. 74 Liikennevirasto | Helsingin kaupunki | 2011 Pisara-rata | Ympäristövaikutusten arviointiselostus

Vaikutukset arkiliikkumiseen Lähiliikkumisen lisäksi kaukojunien käyttäjien matkat kantakaupunkiin helpottuvat. Matkustajat voivat vaih- Rantaradan, Kehäradan ja Pääradan käyttäjien mat- taa Pasilassa Pisara-radalle ja jatkaa matkaa esimerkik- kat kantakaupunkiin ovat sujuvammat kuin vaihtoeh- si Töölöön tai Hakaniemeen. Vaihtaminen on helpoin- dossa 0+, koska Pasilassa ei tarvitse vaihtaa kulkuneu- ta vaihtoehdossa 1, jossa on lyhyimmät kävelymatkat ja voa. Erityisesti työmatkaliikkuminen sujuvoituu, koska asema on kaikkiin suuntiin maanpäällä. junien vuoroväli on tiheä (5–10 minuuttia). Merkittäviä muutoksia matka-ajassa on esimerkiksi matkustetta- Asukaspalautteessa on pääsääntöisesti kannatet- essa Vantaalta kantakaupunkiin. Esimerkkimatkalla tu Alppilan asemaa (vaihtoehto 3), koska se parantai- Myyrmäki–Töölöntori matka-aikasäästö on lähes 15 mi- si Alppilan liikenneyhteyksiä. Asema parantaisi myös nuuttia ja matkalla Tikkurila–Hakaniemi noin 10 mi- Linnanmäen liikenneyhteyksiä. Linnanmäen kävijöille ei nuuttia (matka-ajassa on mukana matkavastus). ole tällä hetkellä tarpeeksi pysäköintipaikkoja.

Pisara-rata parantaa joukkoliikenteen käyttömahdol- lisuuksia myös poikittaisliikenteessä sekä diagonaali- Liikkuminen asemille ja maan alla sesti pääkaupunkiseudun alueella. Parannusta tapahtuu muun muassa Helsingin itäosissa ja Lauttasaaressa Kaikille asemille on suunniteltu hissiyhteys ainakin sekä Espoossa Länsimetron loppupäässä sekä Espoon kahdelta suunnalta. Tarpeeksi tiheät hissiyhteydet ovat ja Vantaan pohjoisosissa. Näiltä alueilta kantakaupun- keskeisiä esteettömyyttä tarvitseville ryhmille, kuten lii- kiin tai muualle pääkaupunkiseudulle suuntautuvat kunta- tai toimintaesteisille, ikääntyneille sekä lasten- matkat (tai matkat toiseen suuntaan) tulevat sujuvam- vaunujen kanssa kulkeville. Ikääntyneiden määrä kas- miksi, kun Pisara yhdistää rata- ja metrolinjat ja vaih- vaa tulevaisuudessa. Keskustan vilkas asema sijaitsee to kulkuvälineestä toiseen tapahtuu lyhyiden kävely- hyvin syvällä ja nopean hissikapasiteetin lisäämistä on matkojen etäisyydellä ja pääosin maan alla. Esimerkiksi syytä harkita. matkat Itä-Helsingistä Vantaankosken radan suuntaan helpottuvat. Maanalaisissa tiloissa keskeistä on turvallisuus, es- teettömyys ja hyvä opastus. Nämä asiat korostuvat Pasilassa junaan nouseville, junasta pois jääville tai kul- erityisesti niin sanottujen herkkien väestöryhmien kuneuvoa vaihtaville vaihtoehto 1 on selvästi paras, kos- kohdalla, mutta ovat tärkeitä kaikille väestöryhmille. ka siinä kävelymatkat ovat lyhyimmät ja kaikkien suun- Turvallisuudessa on huomioitava myös koettu turvalli- tien laiturit sijaitsevat maan päällä. suus. Tutkimusten mukaan turvallisuus koetaan joukko- liikennevälineistä huonoimmaksi metrossa ja se on huo- Lisäksi Pisara parantaa joukkoliikenteen käyttömahdol- nontunut viime vuosina. Koettuun turvallisuuteen vai- lisuuksia kantakaupungin sisällä. Liikkuminen nopeu- kuttavat mm. sosiaalinen kontrolli, tilan avoimuus, va- tuu, koska monia matkoja joihin nykytilanteessa tar- laistus, tilojen avaruus, selkeys ja opastus mutta myös vitaan kahta kulkuneuvoa, voi tehdä vaihtamatta kul- mahdollinen häiriökäyttäytyminen. Lämpimät maan- kuneuvosta toiseen. Esimerkkimatkoilla Töölöntori– alaiset tilat saattava houkutella erilaisia ihmisryhmiä Hakaniemi ja Haaga–Hakaniemi matka-aikasäästö on kokoontumaan. Tähän vaikuttaa se, tuleeko laiturialu- noin seitsemän minuuttia (matka-ajassa on mukana eella olla voimassaoleva lippu sekä miten tiloja vartioi- matkavastus, josta on kerrottu tarkemmin kohdassa daan. 6.1.7. Matkustamisen siirtyminen maan alle tekee huo- nolla säällä kulkuvälineen odottamisesta miellyttäväm- Maan alle on mahdollista suunnitella palveluita ja yleisiä pää. Junien tiheä ja säännöllinen vuoroväli parantavat julkisia tiloja, kuten kahviloita ja kauppoja. Tällä tavalla matkustusmukavuutta. Toisaalta Pisaran käyttö vaatii voidaan luoda uudenlaista kaupunkikulttuuria sekä samaan alle laskeutumista, mikä vaikeuttaa matkan tekoa malla tuoda sosiaalista kontrollia maanalaisiin tiloihin. ja voi lisätä yhden asemavälin matka-aikaa. Keskustan asemalle on syytä suunnitella jonkinlaista matkailijoiden informaatiopalvelua. Lentokentältä tulee Kun Pisara-radan vaikutuksiin lisätään tuleva HLJ- ulkomaalaisia matkustajia junalla keskustaan. alueen yhteinen seutulippujärjestelmä ja liityntäpy- säköinnin parantamistoimenpiteet (eivät liity Pisara- hankkeeseen), junasta tulee kilpailukykyinen kulku- Vaikutukset elinympäristöön ja viihtyvyyteen muoto entistä laajemmalle joukolle ihmisiä Helsingin seudun työssäkäyntialueella. Koska Pisara kulkee pääosin maan alla, ei siitä juuri aiheudu melu- tai tärinähaittoja asukkaille. Maanpäällinen Matkustuskokemus on miellyttävämpi pinnassa kuin osuus kulkee nykyistä ratalinjaa pitkin eikä radan välit- Kuva 6.106. Ihmisiin kohdistuvia vaikutuksia. Vihreissä tekstilaatikoissa on myönteisiä vaikutuksia ja punaisissa kiel- tunnelissa kulkevassa junassa. Tästä näkökulmasta tömässä läheisyydessä ole tällä hetkellä asutusta. teisiä. vaihtoehto 1 ja parempi kuin 2 ja 3. Vaihtoehdossa 1 maanpäälliset raiteet sijaitsevat kuitenkin Pasilassa lähellä suunniteltua tornitaloaluetta, Liikennevirasto | Helsingin kaupunki | 2011 75 Pisara-rata | Ympäristövaikutusten arviointiselostus

Hakaniemessä sisäänkäynnit sijoittuvat Siltasaaren- 6.6.4 Rakentamisen aikaiset vaikutukset kadun raitiovaunupysäkkien läheisyyteen, Sokoksen taloon, kahteen muuhun liikerakennukseen Sokoksen lä- Rakentamisen aikaisia häiriöitä asukkaille voi aiheutua hellä sekä Ympyrätaloon. Sisäänkäynnit asettuvat hyvin louheenkuljetuksista, maanpäällisistä työmaista, työ- alueelle eikä niistä aiheudu viihtyvyyshaittoja asukkail- tukikohdista, niiden huoltoliikenteestä, valaistuksesta le. Koska alueella on myös useita metron sisäänkäynte- sekä porauksesta ja louhinnasta. Työnaikaista melua ja jä, on opastus ja maanalaiset reitit suunniteltava huo- tärinää koskeva arviointi on kohdassa 6.8. lellisesti, jotta liikkuminen on mahdollisimman helppoa. Louheenkuljetuksista voi aiheutua liikenneturvallisuus- Alppilassa (vaihtoehto 3) Porvoonkadun sisäänkäyn- ongelmia sekä pölyä, melua ja päästöjä niillä kohdin, ti on raitiovaunupysäkin ja kadun välissä, nykyisen pie- kun suuaukon lähellä on asutusta tai louheenkuljetuk- nen rakennuksen vierellä. Se sopii luontevasti ympäris- sen kanssa risteäviä kevyen liikenteen reittejä. Pölyn le- töön eikä siitä aiheudu merkittäviä haittoja viihtyisyy- viämistä voidaan ehkäistä louheenkuljetusautojen ren- teen. Siuntionkadun sisäänkäynti sijoittuu vanhan ra- kaiden pesulla ja liikenneturvallisuusongelmia hyvillä kennuskannan keskellä hyvin lähelle asuintaloa, missä liikennejärjestelyillä ja opastuksella. se heikentää ympäristön viihtyisyyttä. Eläintarhan suuaukon edustalla on vilkas pyörätie, joka Joissakin asukaspalautteissa on pelätty asemien tuo- risteää louheenkuljetusliikenteen kanssa. Tästä voi ai- van häiriökäyttäytymistä asemien ympäristöön. Tätä heutua liikenneturvallisuusongelmia ja liikennejärjes- voidaan estää esimerkiksi valvonnalla, rahastusjärjes- telyt tulee suunnitella huolellisesti. Työmaan yläosas- telmällä ja aukioloajoilla. sa on myös ulkoilutie, jonka käyttö myös rakentamisen aikana tulee järjestää. Tunnelin, sillan, kadun ja pysä- Hätäpoistumistiet ja ilmavaihtokuilut on pyritty sijoit- köintialueen rakentaminen haittaa katuliikennettä, ke- Kuva 6.107. Vaihtoehdossa 1 Alppipuistossa rata ja tunnelin suuaukko pienentävät puistoa ja vaikuttavat vilkkaaseen tamaan siten, että niistä ei aiheudu merkittäviä haitto- vyttä liikennettä ja urheilukentän huolto- ja asiointilii- pyörätiehen. ja asukkaiden viihtyvyyteen. Ne on sijoitettu pääsään- kennettä. töisesti esimerkiksi olemassa olevien rakennusten yhteyteen tai sellaisiin kohtiin, jossa ei ole asutusta. Jos Stadionin etukentän pysäköintialueen kaivanto loh- ajotunneleita jätetään pysyviksi huolto- ja pelastusteik- kaisee noin puolet pysäköintialueesta, mikä heikentää si, niillä on vähäisiä haitallisia vaikutuksia virkistysreit- Stadionille tai sen ympäristöön tulevien pysäköintimah- teihin. dollisuuksia. Lisäksi kyseistä aluetta käytetään suurissa mikä vaatii hyvän melun- ja tärinäntorjunnan suunnit- että tunnelivaihtoehdoissa) sisäänkäynnit sijoittuvat tapahtumissa tapahtumatorina, mikä ei ole työmaan ai- telun. Lisäksi kevyen liikenteen väylä siirretään kulke- nykyisen aseman ja virastokeskuksen yhteyteen sekä kana mahdollista. Stadionilla ei näin ollen kannata jär- maan tornitalon alta. Väylän sujuvuus ja turvallisuus on aseman molemmin puolin kulkevien teiden viereen, eikä Vaikutukset tulevaisuuden palveluverkkoon ja jestää suuria tapahtumia (esimerkiksi MM-kilpailut) sil- turvattava ja sen opastus on suunniteltava hyvin. Rata niistä aiheudu viihtyvyyshaittoja asukkaille. saavutettavuuteen loin, kun kaivannon kohdalla työskennellään. kulkee myös hyvin läheltä Eläintarhan koulua ja koulun pihaa joudutaan pienentämään. Lisäksi ajoyhtey- Töölössä Mannerheimintien puoleiset sisäänkäynnit si- Pisara-radalla ei ole merkittävää vaikutusta kaupungin Kaupungin puutarhan alueelle on suunniteltu betoni- det koululle pitää järjestää uudelleen. Koska rata tulee joittuvat liikerakennuksen sisään ja Mannerheimintien ylläpitämien palveluiden verkkoon. Rata kuitenkin tu- tunnelia varten kaivanto. Jos kaivanto toteutetaan, se hyvin lähelle koulun aluetta ja junien vuorotiheys kas- viereen, eikä niistä aiheudu viihtyvyyshaittoja asutuk- kee sen läheisyyteen sijoittuvien palveluiden käyttöä, heikentää puutarhan liikenneyhteyksiä lyhytaikaises- vaa (verrattuna vaihtoehtoon 0+), radan melu- ja täri- selle. Töölöntorilla sisäänkäynti on torin laidalla asuin- kun näiden saavutettavuus paranee. ti ja edellyttää kasvihuoneiden purkamista työn ajaksi. nävaikutukset lisääntyvät. Kuitenkin nykyisetkin radat talojen keskellä ja se voi hieman heikentää ympäristön ovat lähellä koulua, joten tilanteeseen ei tule merkittä- viihtyisyyttä. Paikka ei kuitenkaan ole nykytilanteessa- Myönteinen vaikutus on merkittävin seudullisten pal- Hesperian Esplanadin ajotunneli sijaitsee kaupungin vää muutosta. Myös radan rakentamisesta voi aiheutua kaan viihtyisä, koska sitä käytetään pysäköintiin. veluiden ja laajan väestöpohjan palveluiden osalta. omistaman kiinteistön alueella. Talossa on tilapäisiä häiriötä koululle. Tällaisia palveluita ovat muun muassa lukiot, pääkirjas- asuntoja Helsingin yliopiston vieraileville tutkijoille. Keskustan sisäänkäynnit ovat Kampissa ostoskes- to, sosiaali- ja terveyshuollon erityispalvelut, sairaalat, Talon pihalla louheenkuljetus ja jalankulku talon pää- Tunnelien suuaukot Eläintarhan alueella ja Alppi- kuksen ja muiden liikerakennusten keskellä sekä teatterit, museot, yliopistot, oppilaitokset ja korkeakou- ovelle risteävät, mistä aiheutuu liikenneturvallisuusris- puistossa aiheuttavat haittoja alueiden virkistyskäytöl- Kolmensepän aukiolla ja läheisissä kiinteistöissä. lut. kejä. Louheenkuljetuksesta aiheutuu häiriötä myös ky- le ja kevyelle liikenteelle. Alueiden läheisyydessä ei ole Sisäänkäynneistä ei aiheudu viihtyvyyshaittoja asuk- seisen talon ja viereisen rivitalon asukkaille. Myönteistä asutusta. Eläintarhan suuaukon kohdalla (kaikki vaihto- kaille. Kolmensepänaukion sisäänkäynti on kuiten- Hakaniemen sosiaali- ja terveyspalveluiden saavu- on, että lähimmässä talossa asuminen on tilapäistä. ehdot) on ulkoilutie ja pururata. Pyörätie sijaitsee sil- kin paikassa, jossa on vilkasta kävelyliikennettä, ja se tettavuus paranee Töölöstä, Pasilasta, Haagasta, Vieressä oleva rivitalo on tällä hetkellä tyhjillään ja re- taosuudella. Pyöräilyn sujuva kulku tulee varmistaa. kaventaa kävelijöiden tilaa ja voi aiheuttaa ruuhkau- Kannelmäestä, Malminkartanosta ja Pohjois-Helsin- montoitavana. Louheenkuljetus voi aiheuttaa liikenne- Alppipuistossa (vaihtoehto 1) tunnelin suuaukko pie- tumista. Uloskäynnit ovat sopivissa kohdissa palve- gistä. Kivelä-Hesperian ja Töölön sairaalan saavutetta- turvallisuusriskejä myös kadun toisella puolella sijait- nentää puistoa, mikä heikentää virkistysmahdollisuuk- lujen saavutettavuuden kannalta (esimerkiksi yhteys vuus Helsingin sisällä ja alueellisesti paranee, mikä voi sevan pallokentän käyttäjille. sia. Lisäksi kohdassa on pääpyöräreitti. Pyöräilijöiden Aleksanterinkadulle). vaikuttaa näiden käyttöön. sujuva kulkeminen tulee varmistaa. Käpylän suuaukon Hesperian Esplanadin ajotunneli sijaitsee Kivelä- (vaihtoehdot 2 ja 3) läheisyydessä ei ole asutusta eikä Pisara-radan myötä Helsingin päärautatieaseman kä- Pisara-rata ei heikennä niiden ihmisten palveluiden saa- Hesperian sairaala-alueen lähettyvillä mutta kuitenkin kevyen liikenteen reittejä tarvitse muuttaa pysyvästi. velijöiden liikennevirrat vähenevät nykyisestä, vaikka vutettavuutta, jotka asuvat muualla kuin Pisara-radan niin kaukana sairaalan rakennuksista, että ajotunnelista taajama- ja kaukojunaliikenteen lisääntyminen korvaa asemien läheisyydessä. Vaikutuksia ihmisten liikkumi- ja louheen kuljetuksista ei ole merkittävää haittaa sai- Asemien sisäänkäynneistä ei pääsääntöisesti aiheudu osan vähenemästä. seen on tarkasteltu kohdassa 6.1. raala-alueelle ja sen toiminnoille. häiriötä asumisviihtyvyydelle. Pasilassa (sekä pinta- 76 Liikennevirasto | Helsingin kaupunki | 2011 Pisara-rata | Ympäristövaikutusten arviointiselostus

Keskustan alueella louheenkuljetus on osoitettu kes- räyksiä. Ilmoituksia voidaan tehdä eri vaiheissa eri koh- Radan itäpuolella Alppipuistossa puolestaan vallitsee kustan huoltotunnelin ja pysäköintihallien kautta. Tämä teille. 6.7 Melu noin 53–60 dB melutasot. Puistossa vallitsevaan me- voi aiheuttaa liikenneturvallisuusriskejä pysäköintihal- luun vaikuttaa suurimmaksi osaksi junaliikenne. lissa, mistä johtuen liikennöintiä ja pysäköintiä voidaan Kalliokiviainesta ei todennäköisesti murskata maan 6.7.1 Nykytila joutua rajoittamaan. Myös räjäytyksistä ja louheenkul- alla, vaan kiviaines kuljetetaan louheena maantäyttöi- Eläintarhan kentän läheisyydessä ei ole asutusta, jetuksesta aiheutuva pöly sekä räjäytyskaasut voivat ai- hin. Jos kiviainesta murskataan maan alla, murskauk- Nykytilanteessa Pisara-radan suunnittelualueella mer- mutta sen luoteispuolella sijaitsee Auroran sairaala- heuttaa ongelmia. sen melu ei leviä maan pinnalle. Murskaus aiheuttaa pö- kittäviä melulähteitä ovat sekä katu- että raideliikenne. alue noin 250 metrin etäisyydellä radasta. Sairaala- lyämistä. Pölyn leviäminen ympäristöön ilmanvaihdon Myös raitiovaunut aiheuttavat alueella vähäistä melua. alueelle melu aiheutuu pääasiassa vilkasliikenteisten Hakaniemessä suuaukko on osoitettu virastotalon por- mukana estetään ilmansuodattimilla. Päiväaikaan (kello 7–22) liikenne on vilkkaampaa sekä Nordenskiöldinkadun sekä Veturitien tieliikenteestä. taiden kohdalle. Tämä estää portaiden käytön, mutta kaduilla että raiteilla, joten määrääväksi selvitysalueel- kulku virastotaloon järjestyy muita reittejä. la muodostuvat päiväajan melutasot. Valtioneuvoston Alppipuiston lähimmät asuinrakennukset sijaitsevat 6.6.5 Haitallisten vaikutusten ehkäiseminen tai päätöksen mukainen päiväajan ohjearvo 55 dB ylit- Viipurintien pohjoispuolella, noin 200 metrin päässä Alppipuiston suuaukon kohdalla (vaihtoehto 1) pääpyö- lieventäminen tyy laajemmalla alueella kuin yöajan vastaava ohjear- radasta. Kyseisten asuinrakennusten melutilanteeseen räreitti ja työmaajärjestelyt risteävät. Tästä voi aiheutua vo 50 dB. vaikuttavat Viipurintien ja Savonkadun katuliikenne liikenneturvallisuusongelmia ja liikennejärjestelyt tulee Kulkuyhteydet maan alle ja maanalaiset tilat tulee sekä joissakin määrin myös raideliikenne. suunnitella huolellisesti. Lisäksi pyöräilijöiden sujuva suunnitella toimiviksi kaikille väestöryhmille. Keskeisiä Nykytilanteessa Eläintarhan kentällä vallitsee noin 55– eteneminen tulee varmistaa. asioita ovat hyvät hissiyhteydet, esteettömyys, hyvät 59 dB melutasot. Melu aiheutuu Nordenskiöldinkadun Käpylässä Ilmalan ratapihan itäpuolella ja Koskelantien opasteet ja valaistus. Nämä palvelevat kaikkia käyttä- ja Vauhtitien tieliikenteestä sekä radalla liikennöivästä pohjoispuolella sijaitsevalla asuinalueella vallitsee ny- Pasilan ajotunneli on Käpylän Velodromin pysäköin- jiä, mutta ovat erityisen tärkeitä niin sanotuille herkil- junaliikenteestä. kytilanteessa noin 45–60 dB melutasot. Voimakkainta tialueen vieressä ja louheenkuljetus tapahtuu pysä- le väestöryhmille. köintialueen eteläosan kautta. Tämä vähentää pysä- köintipaikkojen määrää ja haittaa pysäköintialueen Tunnelien suuaukkojen kohdissa (Eläintarhan alue ja ja virkistysalueen välissä olevan ulkoilutien käyttöä. Alppipuisto) tulee varmistaa, että pyöräily on sujuvaa Maansiirtoautot saattavat aiheuttaa pientä häiriötä ve- jatkossakin ja että alueiden virkistyskäyttö säilyy. lodromilla tapahtuvalle toiminnalle. Velodromia käyte- tään pyöräilyn lisäksi maahockeyn, amerikkalaisen jal- Tunnelin räjäytykset ja asemien työmaat tulee toteut- kapallon ja lacrossen pelaamiseen. taa siten, että niistä on mahdollisimman vähän häi- riötä asukkaille ja herkille kohteille (esimerkiksi päi- Käpylän suuaukosta ja kaivannosta (vaihtoehdot 2 ja 3) väkodit, terveysasemat, hammashoitolat, sairaalat). aiheutuu haittoja asumisviihtyvyydelle Keijontien poh- Louheenkuljetukset tulee suunnitella siten, että niistä joisosassa ja Louhenpuistossa. Työmaan läheisyydessä aiheutuu mahdollisimman vähän häiriötä ja liikenne- on vanhaa pientaloasutusta. turvallisuusriskejä asukkaille ja muille alueen käyttäjil- le (liikennejärjestelyt, opasteet). Työmaan vaikutuksia Alppilan ajotunneli (vaihtoehdot 2 ja 3) sijaitsee seurataan järjestelmällisesti ja toimintaa tarkistetaan Linnamäen pohjoisen sisäänkäynnin pohjoispuolella, seurannan ja palautteen perusteella. jossa on tällä hetkellä hiekkasiilon ajotunneli. Aukon läheisyydessä on asuintaloja, joille aiheutuu meluhait- Jatkosuunnittelussa on varmistettava väliaikaisten rataa louheenkuljetuksesta. Työmaaliikenne haittaa myös kennelmien ja kulkureittien osalta risteävän jalankulku- Linnanmäen asiakkaita. liikenteen esteettömyys, turvallisuus sekä työmaan häi- riöiden leviämisen estäminen. Kaikkien tulevien asemien kohdalla on kuilutyömaat, joista voi aiheutua häiriötä asumisviihtyvyydelle ja ar- Haittoja työmaan lähellä sijaitseville toiminnoille voi- kiliikkumiselle. Häiriö on porauksesta, räjäytyksistä, daan lieventää riittävällä ja oikeaan aikaan tehtävällä muista työmaatoiminnoista, melusta, tärinästä ja lii- tiedottamisella, kuuntelemalla ennakkoon lähialueen kenteestä johtuvaa. Näitä työmailta ei kuljeteta tunneli- toimijoita sekä sopimalla aikatauluista ja rakennustyön louhetta, joten häiriö on lyhytaikaisempaa kuin ajotun- häiriötekijöihin liittyvistä rajoituksista. neleista aiheutuva häiriö. Pisara-radan työmaan louheen kuljetus ja ilmanvaih- Tunneleiden räjäytyksistä voi aiheutua häiriötä lähi- don järjestäminen häiritsevät keskustan huoltoväylän alueen asukkaille. Räjäytyksiä sääntelevät niille ase- ja Mannerheimintien pysäköintilaitoksen käyttäjiä. tetut normit sekä ympäristönsuojelulainsäädäntö. Haittoja lievennetään maanalaisten ajoreittien suunnit- Räjäytyksille sallitut kellonajat ja räjäytysten voimak- telulla, ohjaamalla räjähdyskaasut muualle kuin pysä- kuus on säädelty, joten räjäytyksistä ei aiheudu kohtuu- köintihalliin, ilmansuodattimilla, kuormien kostuttami- tonta häiriötä asukkaille. Perussäädösten lisäksi ura- sella ja ajoneuvojen renkaiden pesulla. koitsijoille voidaan esittää toiveita räjäytysajoista ter- veysasemien tärinälle herkkiin toimenpiteisiin tai päi- Haitallisten vaikutusten ehkäisemisestä ja lieventämi- väkotien päiväuniaikaan liittyen. Suunniteltu louhinta sestä on kerrottu myös vaikutusten arvioinnin yhtey- Kuva 6.108. Päivämelun nykytilanne Pasilan aseman ja Kuva 6.109. Päivämelun nykytilanne Hakamäentien ja on ilmoituksenvaraista ja ympäristönsuojeluviranomai- dessä edellä. Tivolitien välissä. Käpylän aseman välissä. nen tekee sen johdosta päätöksen, johon sisältyy mää- Liikennevirasto | Helsingin kaupunki | 2011 77 Pisara-rata | Ympäristövaikutusten arviointiselostus melu on välittömästi Koskelantien pohjoispuolella sekä doista 1, 2 ja 3. Vaihtoehdon 0+ meluvaikutukset sekä Käpylässä pääradan itäpuolen asuinalueella meluta- mukaisessa tilanteessa käyttämään nykyisten raitei- Mäkelänkadun länsipuolella. Molemmilla alueilla voi- rakentamisen aikaiset vaikutukset on arvioitu asiantun- sot ovat vaihtoehdossa 0+ vaihtoehtoa 1 vastaavat. den länsipuolelle sijoittuvia uusia raiteita. Muutokset makkain melu aiheutuu tieliikenteestä. tija-arviona. Meluvaikutusten arviointi on kohdistettu Melutaso kasvaa nykytilanteeseen nähden suurim- ratageometriassa sekä uuden tunnelin suuaukko saa- tunneleiden suuaukkojen läheisyyteen, koska kyseisis- millaan neljä dB, mikä johtuu raideliikenteen kasvus- vat aikaan melutasojen kasvun radan länsipuolella, ja Käpylässä pääradan raideliikenteen aiheuttama yli sä kohteissa vaihtoehtojen erot ovat yksityiskohtaisim- ta. 55 dB ylittävä melualue ulottuu noin 40–50 met- yli 55 dB alueen pinta-ala kasvaa. Eläintarhan kentän 55 dB:n melualue ulottuu noin 400 metriä radan itäpuo- min havaittavissa. riä nykytilannetta etäämmälle radasta. Radan lisäk- pohjoisosien melutasojen kasvuun vaikuttavat myös lelle. Ohjearvot ylittävä melu ulottuu muutaman reunim- si Hakamäentien, Mäkelänkadun sekä Veturitien tielii- Nordenskiöldinkadun sekä Veturitien tieliikennemääri- maisen asuinkiinteistön alueelle, mutta vaimenee no- Melulaskennan maastomallissa käytetty maasto perus- kenteen määrän voimakas kasvu vaikuttaa asuinalueen en kasvu. peasti alueen keskiosiin mentäessä. Asuinalueen poh- tuu Helsingin kaupungin toimittamaan maastomalliai- melutilanteeseen. Helsingin yleiskaavassa on esitetty joispuolella sijaitseva osa Louhenpuistoa on 63–68 dB neistoon. Ennustetilanteiden melulaskennoissa maas- Tuusulantien johtamista Veturitielle Käpylän pohjois- Alppipuiston puolella tunnelin suuaukko sekä uudet rai- melualueella. Melu aiheutuu sekä Tuusulanväylän lii- tomallia on täydennetty tehtyjen suunnitelmien mukai- puolella. Linjauksesta ei ole riittäviä suunnitelmia, jo- teet sijoittuvat nykyisten raiteiden itäpuolelle. Pisara- kenteestä sekä pääradan raideliikenteestä. sesti. Lisäksi maastomallia on täsmennetty viistoilma- ten sitä ei ole otettu huomioon vaikutusarvioinnissa. radan ja sitä käyttävän junakaluston vaikutukset ovat kuvien, valokuvien sekä maastokäynneillä tehtyjen ha- havaittavissa puiston melutasoissa radan läheisyydes- vaintojen perusteella. sä, koska alueella vallitseva melu on noin 1–3 dB voi- 6.7.2 Vaikutusten arvioinnissa käytetyt lähtötiedot Vaihtoehto 1 makkaampaa kuin nykytilanteessa. ja menetelmät Melulaskennoissa käytetyt nyky- ja ennustetilanteen tieliikennemäärät perustuvat Helsingin kaupunkisuun- Vaihtoehdossa 1 melutasot kasvavat Eläintarhan ken- Käpylässä pääradan itäpuolen asuinalueella melu- Vaihtoehtojen meluvaikutuksia on tarkasteltu sekä päi- nitteluviraston toimittamiin tietoihin. Raideliikenteen tän alueella noin 1–2 dB, mikä on vähäinen muutos. taso vaihtoehdossa 1 kasvaa nykytilanteeseen näh- vä- että yöaikaisen melun kannalta. Päiväajan meluta- osalta nykytilanteen liikennetiedot perustuvat VR:n Pisara-radalla liikennöivä kalusto siirtyy vaihtoehdon den suurimmillaan neljä dB, mikä johtuu raideliiken- sot ovat laskentatulosten perusteella määrääviä, joten säännöllisen liikenteen aikatauluihin. Ennustetilanteen vaikutusarvioinnissa on keskitytty vertaamaan vaihto- laskennoissa käytetyt liikennetiedot perustuvat Strafica ehtojen päiväajan vaikutuksia. Meluvaikutukset on sel- Oy:n vuonna 2010 laatimaan liikenne-ennusteeseen. vitetty nykytilanteessa sekä ennustetilanteessa vuonna Meluvyöhykekartoilla on esitetty raide- ja autoliiken- 2035. teen aiheuttama yhteismelu.

Melutason ohjearvoina käytetään valtioneuvoston pää- töksen 993/1992 (Valtioneuvosto 1992) mukaisia me- 6.7.3 Vaikutukset lun ohjearvoja. Melun ohjearvot on annettu erikseen päivä- sekä yöajalle. Ohjearvot on esitetty seuraavassa Vaihtoehto 0+ taulukossa (Taulukko 6.6.). Vaihtoehdossa 0+ melutilanne Eläintarhan kentän sekä Suunnittelualueen melutasot selvitettiin laskennallises- Alppipuiston alueella on lähes nykytilanteen kaltainen. ti SoundPlan 7.0 -melulaskentaohjelmalla. Ohjelman Junaliikenne ei kasva nykytilanteesta. Autoliikenteen laskenta perustuu Suomessa käytettäviin, pohjois- kasvu ei melun kannalta ole merkittävää. Muissa tar- maisiin tie- ja raideliikennemelun laskentamalleihin. kasteltavissa vaihtoehdoissa melutasot kasvavat noin Melulaskennat on tehty nykytilanteesta sekä vaihtoeh- 1–3 dB.

Taulukko 6.6. Melutasojen ohjearvot. Melun A-painotettu keskiäänitaso (ekvivalenttitaso),

LAeq, enintään Päivällä klo 7–22 Yöllä klo 22–7

Ulkona Asumiseen käytettävät alueet, virkistysalueet taajamissa ja niiden 55 dB 45–50 dB 1) 2) välittömässä läheisyydessä sekä hoito- tai oppilaitoksia palvelevat alueet Loma-asumiseen käytettävät alueet, leirintäalueet, virkistysalueet 45 dB 40 dB 3) taajamien ulkopuolella ja luonnonsuojelualueet Sisällä Asuin-, potilas- ja majoitushuoneet 35 dB 30 dB Opetus- ja kokoontumistilat 35 dB - Liike- ja toimistohuoneet 45 dB - 1) Uusilla alueilla melutason yöohjearvo on 45 dB. Kuva 6.110. Päivämelu vaihtoehdossa 1 vuoden 2035 lii- Kuva 6.111. Päivämelu vaihtoehdossa 1 vuoden 2035 2) Oppilaitoksia palvelevilla alueilla ei sovelleta yöohjearvoa. kennemäärillä Pasilan aseman ja Tivolitien liikennemäärillä Hakamäentien ja Käpylän 3) Yöohjearvoa ei sovelleta sellaisilla alueilla, joita ei yleisesti käytetä oleskeluun tai luonnon havainnointiin yöllä. välissä. aseman välillä. 78 Liikennevirasto | Helsingin kaupunki | 2011 Pisara-rata | Ympäristövaikutusten arviointiselostus teen kasvusta. Keijontiellä sijaitsevat asuinrakennuk- tarkastellaan yhdessä. Vaihtoehtojen 2 ja 3 vaikutukset tetilanteessa yli 65 dB melu. Voimakas melu aiheutuu Alppilassa ajotunnelin suuaukko sijoittuu asuinraken- set sijaitsevat osittain 55 dB ylittävällä melualueella. Eläintarhan kentällä vastaavat vaihtoehdon 1 vaikutuk- sekä pääradan raideliikenteestä että Tuusulanväylän nusten läheisyyteen Tivolitien ja Vesilinnankadun ris- Vaihtoehdon 1 mukaisessa ennustetilanteessa melul- sia. Vaihtoehdoissa 1, 2 ja 3 Eläintarhan puoleinen silta- tieliikenteestä. teykseen, jossa nykytilanteen melutaso on ympäröiviin le altistuvien asuinrakennusten määrä lisääntyy, kos- ja tunneliratkaisu on sama, joten myös meluvaikutukset alueisiin verrattuna suhteellisen hiljainen. Ajotunnelin ka 55 dB ylittävä melualue ulottuu noin 40–50 met- ovat toisiaan vastaavat. Alppipuiston puolella meluta- suuaukon välittömässä läheisyydessä meluhaitat li- riä nykytilannetta etäämmälle radasta. Radan lisäk- sot ovat vaihtoehtojen 2 ja 3 mukaisessa tilanteessa lä- 6.7.4 Rakentamisen aikaiset meluhaitat sääntyvät. Lisääntyvä liikenne ei kuitenkaan merkittä- si Hakamäentien, Mäkelänkadun sekä Veturitien tielii- hes nykytilanteen kaltaiset. västi nosta alueen melutasoja, koska työmaaliikenne kenteen määrän voimakas kasvu vaikuttaa asuinalueen Vaihtoehtojen rakentamisen aikana meluhaittoja syn- sekoittuu muuhun liikenteeseen Viipurinkadulla. melutilanteeseen. Asuinalueen pohjoispuolella sijait- Käpylässä pääradan itäpuolen asuinalueella melutaso tyy maanpinnan läheisyydessä tehtävästä louhinnasta sevassa Louhenpuistossa vallitsee vaihtoehdon 1 mu- vaihtoehdoissa 2 ja 3 kasvaa nykytilanteeseen nähden ja räjäytyksistä. Lisäksi louhintamateriaalien kuljetus Itä-Pasilan ja Käpylän ajotunnelit eivät sijoitu asuinra- kaisessa ennustetilanteessa yli 65 dB melu. Voimakas suurimmillaan 2 dB. Kasvu on vähäisempi kuin vaih- aiheuttaa melua kuljetusreitillä sijaitsevilla asuinalueil- kennusten välittömään läheisyyteen. melu aiheutuu sekä pääradan raideliikenteestä että toehdoissa 0+ ja 1, koska Pisara-radan liikenne kulkee la. Vaikutus päivän keskiäänitasoihin on kuitenkin vä- Tuusulanväylän tieliikenteestä. tunnelissa. 55 dB ylittävä melualue ulottuu noin 20– häinen. Ajotunneleiden suuaukoilla on rakentamisen aikana pu- 30 metriä nykytilannetta laajemmalle alueelle ja joita- haltimia, joista lähtee ääntä. Ääni voi häiritä suuauk- kin uusia asuinrakennuksia altistuu ohjearvot ylittäväl- Tunneleiden räjäytystapahtumasta aiheutuva melu on kojen läheisyydessä sijaitsevien rakennusten asukkai- Vaihtoehdot 2 ja 3 le melulle. lyhytaikaista ja jää usein räjäytyksestä aiheutuvan pai- ta Etu-Töölössä Välskärinkadulla ja Alppilassa Vesi- neaallon ja tärinän varjoon. Häiritsevin melulähde tun- linnankadulla. Vaihtoehdoissa 2 ja 3 meluvaikutukset ovat keskenään Asuinalueen pohjoispuolella sijaitsevassa Louhenpuis- neleiden louhinnassa on poraustyöstä aiheutuva melu. samankaltaiset, joten näiden vaihtoehtojen vaikutukset tossa vallitsee vaihtoehtojen 2 ja 3 mukaisessa ennus- Suurimmillaan porausmelu on kaivanto ja kuilukohtei- den avolouhinnassa sekä työn aloitusvaiheessa rata- 6.7.5 Haitallisten vaikutusten lieventäminen tunneleiden ja ajotunneleiden suuaukoilla, joissa melu pääsee vapaasti leviämään ilmassa. Itse tunneleissa ta- Kaikissa vaihtoehdoissa lisääntyvä tie- ja raideliikenne pahtuva poraaminen aiheuttaa huomattavasti vähem- nostaa vallitsevia melutasoja, mutta muutos nykytilan- män meluhaittoja, mutta voi häiritä runkoäänenä. teeseen verrattuna on varsin pieni. Vaihtoehdoissa 0+ ja 1 melutaso Käpylän asuinalueen länsireunassa kasvaa Tunneleista räjäytetty louhe ajetaan kuorma-autoil- noin 4 dB raideliikenteen kasvun takia. Vuoden 2010 tila ajotunneleiden ja katuverkon kautta muille raken- lanteessa noin 11 rakennusta sijaitsee 55 dB melualueel- nustyömaille. Nykykäsityksen mukaan Pisara-radan la ja vuoden 2035 tilanteessa noin 28. Vaihtoehdoissa 2 rakentamisen aikaan louhetta ajetaan muun muassa ja 3 melualue laajenee vähemmän. Koivusaareen täyttömaaksi. Tavoitteena on ajaa louhe suoraan työmaille ilman välivarastointia tai murskaus- Raideliikenne ei itsessään ole ainoa melun aiheutta- ta. ja selvitysalueella. Alueiden melutilanteisiin vaikuttaa myös katujen liikenne, jolloin raideliikenteeseen koh- Vaihtoehdossa 1 ajotunnelit sijaitsevat Taka- distettavan meluntorjunnan avulla ei ole mahdollista Töölössä Vauhtitien pysäköintialueen kodalla, Etu- saavuttaa merkittävää melutasojen alenemista. Töölössä Pohjoisen Hesperiankadun läheisyydessä, Keskustassa Keskustan huoltotunnelissa, joka johtaa Rakentamisen aikaiset meluvaikutukset aiheutuvat Lastenlehdonpuistoon, Hakaniemessä Tokoinrannassa pääsääntöisesti maan pinnalla ja maanpinnan läheisyy- sekä Alppipuistossa Tivolitien läheisyydessä. Ajotunne- dessä tehtävästä louhinnasta ja räjäytyksistä sekä lou- leiden suuaukoista Etu-Töölössä sijaitseva on ai- hintamateriaalien kuljetuksista. Sekä räjäytysten, lou- noa, joka sijoittuu asuinrakennusten läheisyyteen. hinnan että kuljetusten aiheuttamiin meluhaittoihin Pohjoiselta Hesperiankadulta työmaaliikenne siir- voidaan vaikuttaa toiminta-aikaa koskevilla määräyksil- tyy Mechelininkadulle. Pohjoisen Hesperiankadun lä- lä ja ohjeistuksilla. heisyydessä vallitsee nykytilanteessa yli 60 dB ja Mechelininkadulla yli 65 dB melu (Helsingin kaupun- Asemien ilmanvaihtolaitteet rakennetaan niin, että niis- ki 2007). Pohjoisella Hesperiankadulla louhekuljetus- tä ei synny meluhaittaa. liikenne ei merkittävästi nosta alueen keskiäänitaso- ja. Mechelininkadulla kuljetusten vaikutus keskiäänita- soon on vähäinen, mikä johtuu kadun vilkkaasta auto- liikenteestä. Ajotunnelin suuaukolla rakennusvaiheen meluhaittoja on mahdollista vähentää louhintatöiden toiminta-aikojen rajoittamisella. Myös molempien ratatunneleiden suuaukoilla syntyy rakentamisen aikaista meluhaittaa, joka kohdistuu virkistysalueelle.

Vaihtoehdoissa 2 ja 3 on samat ajotunnelit kuin vaih- Kuva 6.112. Päivämelu vaihtoehdoissa 2 ja 3 vuoden Kuva 6.113. Päivämelu vaihtoehdoissa 2 ja 3 vuoden toehdossa 1. Lisäksi niissä on ajotunnelit Alppilassa, 2035 liikennemäärillä Pasilan aseman ja 2035 liikennemäärillä Hakamäentien ja Velodrominrinteessä Itä-Pasilassa ja Käpylässä Pisara- Tivolitien välissä. Käpylän aseman välillä. radan tunnelin suuaukolla. Liikennevirasto | Helsingin kaupunki | 2011 79 Pisara-rata | Ympäristövaikutusten arviointiselostus

Poraamisen melu voi kuulua rakennusten kellareissa ja 6.8 Runkomelu ja tärinä alimmissa kerroksissa. Yli 50 metrin etäisyydellä po rausta ei juuri huomaa. 6.8.1 Nykytilanne Runkomeluun liittyvä värähtely on voimakkuudeltaan Suunnittelualueella louhinta on melko tavallista ja siitä niin pientä, että sitä ei yleensä voi tavanomaisin mit- on runsaasti kokemuksia. Myös liikenteen aiheuttama tauksin havaita rakennuksen tärinänä, eikä se aiheuta tärinä on yleistä erityisesti raitiovaunulinjojen ja pää- minkäänlaista vaaraa rakenteille. väylien kohdalla. Tutkimusten mukaan runkomelun suuruus voi olla lä- hellä ohjearvoja, kun etäisyys porauskohdasta häiriin- 6.8.2 Vaikutusten arvioinnissa käytetyt lähtötiedot tyvään kohteeseen on vähemmän kuin 30–70 metriä. ja menetelmät

Tärinän käyttäytymistä on tutkittu maailmalla kymme- Rakentamisen aikainen tärinä niä vuosia ja rakennusten kestolle on empiirisesti tut- kittuna muodostunut hyvin paikkansa pitävä normisto, Tärinävaikutusten arvioinnin alue määritellään tärinän Suomessa Sosiaali- ja terveysministeriön räjäytysalan voimakkuuden sekä ympäristön tärinäherkkyyden pe- normistossa 16:0. rusteella. Tärinän voimakkuus samoilla etäisyyksillä työkohteesta voi olla erilaista, koska maa- ja kallioperä Tärinäasiantuntija selvitti rakennukset 100 metrin etäi- vaikuttavat tärinän vaimenemiseen. syydellä ratalinjojen molemmin puolin, yhteensä noin 420 rakennusta. Rakennuksissa ei suoritettu kiinteistö- Louhinnan lisäksi tärinää voivat aiheuttaa tiiviiden katselmuksia vaan selvitys perustuu arkistotutkimuk- maakerrostumien ja roudan irrotus, rakenteiden paalu- siin, yleispiirteiseen maastokatselmukseen ja yhteys- tus, tukiseinien asentaminen ja raskas työmaaliikenne. henkilöiden haastatteluihin. Voimakas tärinä voi vaikuttaa nykyisiin maanvaraisiin pohjarakenteisiin. Niistä kohteista, joissa on syytä kiinnittää tärinään eri- tyistä huomiota, koottiin tiedot taulukkoon (Taulukko Keskustan alueella on vanhoja rakennuksia, joiden al- 6.7.). Tämän taulukon kohteet on merkitty kartalle (Kuva kuperäiset perustukset on korvattu uusilla. Työ on teh- 6.114.). Kohteiden määrittelyssä kiinnitettiin huomiota ty ahtaista kellaritiloista käsin ja kantavia rakenteita maaperän laatuun, perustamistapaan ja etäisyyteen ra- on voitu tukea puutteellisesti hiekkakerrosten varaan. tatunnelista. Ympäristössä tehdyn louhinnan tärinä on saanut aikai- seksi muodonmuutoksia hiekkakerroksessa ja siihen tuetussa rakenteessa. 6.8.3 Rakentamisen aikaiset vaikutukset Tunnelityömaan etäisyys uimastadionin altaas- Rakentamisaikainen runkomelu ta on niin suuri, että altaan vaurioitumisriskiä ei ole. Kaupunginpuutarhan kohdalla ei ole tärinälle herkkää Maanalaisen porauksen aiheuttama runkomelu voi olla toimintaa, mutta louhinta tehdään niin varovaisesti, häiritsevää lähirakennusten asukkaille. Varsinkin yöai- että puutarhan rakennukset eivät vaurioidu. kaan sen merkitys voi olla suuri, kun muuten on hiljaista. Runkomeluarvojen mittauksessa sovelletaan melun mit- Lumisina talvina rakennustyömaiden aiheuttama tärinä tauksesta voimassa olevia ohjeita (VTT 2009). Sitovia voi saada työmaata lähellä olevien rakennusten kattolu- ohjearvoja runkomelulle ei ole, mutta ulkoa tulevan me- met varoittamatta liikkeelle. lun ekvivalenttitasolle on esitetty ohjearvot Sosiaali- ja terveysministeriön oppaassa (Asumisterveysohje) vuo- Louhinta voi laukaista automaattisia palovaroittimia. delta 2003. Runkomelun arviointiin voidaan soveltaa VTT:n julkaisussa T2468, ”Maaliikenteen aiheuttaman runkomelun arviointi, esiselvitys” ehdotettuja ohjearvoja.

Runkomelun suuruuteen vaikuttavat tärinän heräte, kuten porauksen aiheuttama kallion värähtely, tärinän etenemisreitti maassa ja kalliossa sekä rakenteissa, kal- Kuva 6.114. Tärinälle herkkiä kohteita. Kohteet ja niiden lion rikkonaisuus, rakennuksen perustamistapa ja huo- osoite on esitetty seuraavassa taulukossa. netilan akustiset ominaisuudet. Runkomelu vähenee ra- Kohteet on kartoitettu 100 metriä ratalinjan kenteissa siirtyessään kellarista ylärakenteisiin. molemmin puolin. Muutamia erityiskohtei- ta on osoitettu kauempaakin. 80 Liikennevirasto | Helsingin kaupunki | 2011 Pisara-rata | Ympäristövaikutusten arviointiselostus

Taulukko 6.7. Taulukko työssä tunnistetuista tärinälle herkistä kohteista. Kohde Katu Kohde Katu Mehiläinen Siltasaarenkatu 18-20 (Ympyrätalo) Yks. sairaala/terveysasema/laitetila Pappilatalon kotikirkko Liisankatu 29 Kirkko Kaisaniemen lääkäriasema Kaisaniemenkatu 3B Yks. sairaala/terveysasema Jehovan Todistajien valtakunnansali Mannerheimintie 60 Kirkko Terveystalo Ratapihantie 11 Yks. sairaala/terveysasema Simonpuistikon kappeli Narinkkatori Kirkko Mehiläinen Forum Mannerheimintie 20B Yks. sairaala/terveysasema Päiväkoti Kamppi Eteläinen Rautiekatu 14 a Päiväkoti Diacor Keskuskatu 7 Yks. sairaala/terveysasema Päiväkoti Riikka Runeberginkatu 63 Päiväkoti Terveystalo Jaakonkatu 3 Yks. sairaala/terveysasema Ruusulan ryhmäkoti Ruusulankatu 7 Ryhmäkoti Mehiläinen Runeberginkatu 47 Yks. sairaala/terveysasema Päiväkoti Ruusulankatu 3 Päiväkoti Ortolääkärit+Pikkujätti Kamppi Yrjönkatu 36 Yks. sairaala/terveysasema Päiväkoti Pikku-Duunari Porvoonkatu 10 Päiväkoti (Medicity) Leikkipuisto Taivallahti Hesperian Esplanadi Päiväkoti Silmäsairaala Kaivokatu 6 (Makkaratalo) Yks. sairaala/terveysasema Päiväkoti Alppimaja Castréninkatu 28 Päiväkoti Medicity lääkäriasema Mannerheiminaukio 1 (Postitalo) Yks. sairaala/terveysasema Päiväkoti Kaleva Porthaninkatu 2 Päiväkoti Lääkäriasema Euromed Fin Läntinen Papinkatu 2-4 Yks.sairaala/terveysasema Päiväkoti Leppäsuo Temppelikatu 16 Päiväkoti Helsingin kaupungin Keskuskatu 8 Työterveysasema Keskustan työterveysasema Päiväkoti Wilhola Mikonkatu 18 Päiväkoti Helsingin kaupungin Helsinginkatu 24 Työterveysasema Daghemmet Brita-Maria Renlund Wallininkatu 1 Päiväkoti Helsinginkadun työterveysasema Päiväkoti Onnimanni Töölöntorinkatu 2 Päiväkoti Helsingin Diakonissalaitos Alppikatu 3 Julk. sairaala/terveysasema/laitetila Päivätoiminta Solstrålen Perhonkatu 2 Päivätoiminta Töölön terveyskeskus Ruusulankatu 10 Julk. sairaala/terveysasema Kolmas Linja 22 Laitetila Töölön sairaala Topeliuksenkatu 5 Julk. sairaala/terveysasema Kolmas Linja 40 Laitetila Hesperian sairaala-alue Välskärinkatu 8-12 Julk. sairaala/terveysasema Siltasaarenkatu 2 Laitetila Kallion terveysasema Toinen linja 4 Julk. sairaala/terveysasema Mannerheimintie 22-24 Laitetila Gravidtas lapsettomuusklinikka Aleksanterinkatu 21 Yks. sairaala/terveysasema Helsingin Energia Runeberginkatu 52 Laitetila +solulaboratorio Helsingin Energia Kampintori Laitetila City-klinikka kauneuslääkäriasema, Aleksanterinkatu 21 Yks. sairaala/terveysasema ultraröntgen, röntgen+magneetti- Kluuvin sähköasema Aleksanterinkatu 21/huoltotunneli Laitetila kuvauslaitteita Puhelinmuseo Runeberginkatu 43 Museo/laitetila Eduskunta Mannerheimintie 30 Eduskunta Lauri ja Lasse Reitzin museo Apollonkatu 23 Museo Kansallisteatteri Läntinen teatterikuja 1 Teatteri Taidekoti Kirpilä Pohjoinen Hesperiankatu 7 Museo Kaupunginteatteri Ensi linja 2 Teatteri Kulttuurien museo Fredrikinkatu 65 Museo Komediateatteri Arena Hämeentie 2 a Teatteri Amos Anderssonin taidemuseo Yrjönkatu 27 Museo Q-teatteri Tunturikatu 16 Teatteri Kasvimuseo Unioninkatu 44 Museo Ylioppilasteatteri Mannerheimintie 3 Teatteri Ateneum Kaivokatu 2 Museo Kokoteatteri Siltavuorenpenger 18 Teatteri Sibelius-akatemia Töölönkatu 28 koulu/konserttisali Peacock-teatteri Tivolikuja 1 Teatteri Ooppera Helsinginkatu 58 Ooppera Keskuspaloasema Agrikolankatu 15 Keskuspaloasema Saalem temppeli Näkinkuja 3 Kirkko Alppilan kirkko Kotkankatu 2 Kirkko Kallion kirkko Itäinen papinkatu 2 Kirkko Tuomiokirkko Unioninkatu 29 Kirkko Pyhän kolminaisuuden kirkko Unioninkatu 31 Kirkko Töölön kirkko Topeliuksenkatu 4 Kirkko Olaus Petrin kirkko Minervankatu 6 Kirkko Temppeliaukion kirkko Lutherinkatu 3 Kirkko Helsingin synagoga Malminkatu 26 Kirkko Pyhän sydämen kappeli Kirstinkatu 1 Kirkko Liikennevirasto | Helsingin kaupunki | 2011 81 Pisara-rata | Ympäristövaikutusten arviointiselostus

6.8.4 Käytön aikaiset vaikutukset kohtiin on esitetty sellaiset periaateratkaisut, joilla on- käyttötunnelia, jolle on louhittava noin 150 metrin pitui- Vaihtoehdoissa 2 ja 3 on tunnelin suuaukolla Käpylän gelma pystytään ratkaisemaan. nen kiertoreitti. kohdalla pumppaamo, joka pumppaa pois tunneliin va- Tärinä ja runkomelu vaimennetaan haitattomalle tasol- luvat sade- ja sulamisvedet. le muun muassa radan rakenteisiin sijoitettavalla vai- Vaikutusten arviointimenetelmänä on kalliorakenta- mennusrakenteella sekä riittävällä suojaetäisyydellä. misen asiantuntijoiden asiantuntija-arvio, joka on teh- Tulvavesitunneli ty maanalaisten tilojen lähtötietojen ja laaditun radan Lähellä maan pintaa olevat rakenteet yleissuunnitelman pohjalta. Kaikissa hankevaihtoehdoissa Mikonkadun kohdalle on 6.8.5 Haitallisten vaikutusten lieventäminen suunniteltu tulvavesitunnelia, jota on painettava suun- Edellä esitettyjen kalliossa sijaitsevien teknisen huollon nitelmissa alaspäin. verkostojen lisäksi Pisara-radan maanpäällisten raken- Runkomelun haittoja lievennetään niin, että porauksia 6.9.3 Vaikutukset teiden toteuttaminen vaikuttaa kadun alla lähellä maan ei tehdä yöaikaan, jos porauksista voi aiheutua runko- pintaa sijaitseviin kunnallisteknisen huolloin verkos- melua asuinrakennuksiin. Seuraavassa on esitetty ne merkittävimmät yhdyskun- Metrotunnelit toihin, joita tarvittaessa siirretään katujen alla toiseen tateknisen huolloin rakenteet, joihin Pisara-rata vaikut- paikkaan. Rakentamisen aikainen tärinä pidetään panoskoon sää- taa. Näiden kohteiden suunnitteluratkaisut on esitetty Kaikissa hankevaihtoehdoissa rata on louhittava varo- tämisellä, työtavoilla ja kontrollimittauksin sellaisella suunnitelmakartoilla ja kuvattu yleissuunnitelmassa. vasti Kaisaniemen metroaseman alitse ja väliin jäävä tasolla, että tärinästä ei aiheudu haittoja rakennuksille. kalliokannas on ennakkopultitettava. Vauhtitien tasauksen muutos Louhintatärinän haittoja ihmisiin lievennetään ajoitta- malla räjäytykset päiväaikaan. Räjäytysajoista tiedote- Viemäritunnelit ja pumppuasemat Kaikissa hankevaihtoehdoissa suunniteltu Töölön met- Vauhtitien ja sen viereisen pysäköintialueen tasausta taan ja sovitaan häiriintyvien kohteiden kanssa ja pyri- ro risteää radan Museokadun kohdalla. Metron suunni- on alennettava ratasillan kohdalla. Samalla siirretään tään pitämään säännöllinen ja tarkka aikataulu ja rytmi. Kaikkia hankevaihtoehtoja koskee Stadionin kaakkois- telmissa on otettava huomioon Pisara-radan suunnitel- kunnallistekniikan johdot ja rakennetaan Pasilan maan- puolella oleva Rajasaaren viemäritunneli, jonka kohdal- mat. käytön muuttumisen takia uusia johtoja. Kaukaloon ra- Junaliikenteen aiheuttama tärinä ja runkomelu vaimen- la Pisara-radan holvia on mahdollisesti vahvistettava. kennetaan uusi hulevesipumppaamo. netaan haitattomalle tasolle muun muassa radan raken- Vaihtoehdoissa 2 ja 3 rata alittaa Pasilan sillan kohdal- teisiin sijoitettavalla vaimennusrakenteella. Kaikissa hankevaihtoehdoissa Pisara-radan alapuolella la Töölön metron varauksen. Radan tunnelin kattoon ra- on Mäntymäen suunniteltu pumppuhalli. Väliin jää vain kennetaan betoniholvi, jonka päältä Töölön metro voi- Alppipuiston eteläpää Kehäradan tunnelit otetaan käyttöön ennen Pisara- muutamia metrejä kalliokattoa, mikä on otettava huo- daan aikanaan louhia. radan rakentamista, jolloin siellä on mahdollista tehdä mioon radan rakentamisessa. Mäntymäki–Pasila–Vallila Rataleikkauksen kohdalta puretaan nykyiset viemärit. tärinään ja runkomeluun liittyviä mittauksia. Näitä tie- -tunneliviemärin kohdalle rakennetaan teräsbetonilaat- Hulevesiviemäröinti järjestetään Tivolitien kuivatusra- toja voidaan hyödyntää Pisara-radan tärinävaimennus- ta. Pasilan sähköasema kenteiden yhteyteen. Jätevesiviemäreiden johtaminen ten suunnittelussa. Nordenskiöldinkadun suuntaan tutkitaan seuraavassa Vaihtoehdossa 1 Pisara-rata risteää Savila Sturenkatu Vaihtoehdoissa 2 ja 3 Pisara-rata alittaa Pasilan aseman suunnitteluvaiheessa. Alppilan lämpökeskuksen poltto- viemäritunnelin kanssa. Tivolitien kohdalla. Viemäri- pohjoispuolella kalliotilaan suunnitellun sähköaseman. ainepiste siirretään. tunneliin on suunniteltava ja rakennettava pumppaamo.

6.9 Yhdyskuntatekninen Vaihtoehdoissa 2 ja 3 rata alittaa suunnitellun viemäri- Lämpökeskus Rakentamisen aikaiset vaikutukset huolto tunnelin Aleksis Kivenkadun ja Teollisuuskadun välissä. Viemäritunneli täytyy rakentaa paineenkestävään beto- Vaihtoehdossa 1 rata alittaa Alppilan lämpökeskuksen Rakentamisaikana joudutaan joitakin teknisen huolloin niputkeen. Linnanmäen kohdalla. Lämpökeskuksen lattiaan on va- maanalaisia tiloja ottamaan pois käytöstä siksi aikaa, 6.9.1 Nykytila lettava betonipohja etukäteen ja Pisara-rata louhitaan kun ongelmakohtaan on toteutettu ratatunnelin kier- varovasti ali. Lämpökeskuksen polttoaineen purkupiste tävä ratkaisu. Ratkaisut toteutetaan niin, että Pisara- Pisara-radan koko suunnittelualueella on maanalaisia Yhteiskäyttötunnelit on siirrettävä. radasta ei aiheudu teknisen huollon järjestelmien toi- teknisen huollon tunneleita ja tiloja. Ne ovat luonteel- mintaan katkoja tai käytön rajoituksia. Kiertävä ratkai- taan suljettuja suurjärjestelmäverkkoja, jotka palvele- Kaikissa hankevaihtoehdoissa Kisahallin eteläpuo- sut voivat aiheuttaa esimerkiksi viemärivesien pump- vat alueen vesi-, energia- ja tietoliikennehuoltoa ja kyt- lella radan alitse kulkee Salmisaari–Ruskeasuo- Kaukojäähdytyskeskus paustarvetta. kevät alueen seudullisiin ja valtakunnallisiin järjestel- yhteiskäyttötunneli, jonka holviin on valettava etukä- miin. Tiloihin kuuluvat myös niiden ajotunneliyhteydet. teen betonilaatta. Vaihtoehdoissa 2 ja 3 Hakamäentien eteläpuolella on Ratatunneli ja teknisen huolloin verkostot rakennetaan kallioon louhitun kaukokylmää tuottava kylmävesiakku, maan alle niin, että molemmat toimivat moitteetta toi- Kaikissa hankevaihtoehdoissa Eteläisen Hesperian- jonka ajotunnelia Pisara-rata risteää. Ajotunnelin voi siaan häiritsemättä. Pisara-radalle ei silloin ole merkit- 6.9.2 Vaikutusten arvioinnissa käytetyt menetelmät kadun kohdalla rata risteää Salmisaaren yhteiskäyttö- poistaa käytöstä. täviä haitallisia vaikutuksia yhdyskuntatekniseen huol- ja lähtötiedot tunnelia, jolle on louhittava noin 200 metrin pituinen toon. kiertoreitti. Keskeinen lähtökohta tunnelinradan suunnittelus- Pumppaamot tunneleiden suuaukoilla sa on ollut nykyisistä maanalaisista tiloista sekä tieto Kaikissa hankevaihtoehdoissa Fredrikinkadun kohdal- 6.9.4 Haitallisten vaikutusten lieventäminen kalliopinnan tasosta ja mahdollisista kallion ruhjeista. la rata on louhittava varovaisesti Kamppi–Kruununhaka Vaihtoehdossa 1 on tunnelin suuaukolla Alppipuiston Radan tunnelit eivät pysty väistämään kaikkia nykyisiä -yhteiskäyttötunnelin alitse ja väliin jäävä kalliokannas kohdalla pumppaamo, joka pumppaa pois tunneliin va- Tekniseen huoltoon kohdistuvat haitalliset vaikutukset maanalaisia tiloja. Yleissuunnitelman teknisissä suun- on ennakkopultitettava. luvat sade- ja sulamisvedet. poistetaan ja lievennetään toteuttamalla teknisen huol- nitelmissa on esitetty ne kohdat, joissa rata aiheuttaa loin järjestelmiin korvaavat ratkaisut. Näiden toteutta- toimenpiteitä nykyisiin maanalaisiin tiloihin. Näihin Vaihtoehdoissa 2 ja 3 Hakamäentien ja Pasilan ase- minen on osa ratahanketta. man välissä rata risteää Meilahti–Pasila–Käpylä-yhteis 82 Liikennevirasto | Helsingin kaupunki | 2011 Pisara-rata | Ympäristövaikutusten arviointiselostus

Pisara-radan toteuttaminen vähentää liikenteen ko- 6.10 Päästöt, pienhiukkaset ja ilmanlaatu konaispäästöjä. Vähenemä ei kuitenkaan ole niin suu- 6.11 Kasvillisuus ja eläimistö ri, että se muuttaisi merkittävästi ilmanlaatua katuver- 6.10.1 Nykytila 6.10.2 Vaikutusten arvioinnissa käytetyt menetelmät kossa. Pisara-radalla on myönteisiä vaikutuksia seudun 6.11.1 Vaikutusten arvioinnissa käytetyt menetelmät ja lähtötiedot päästöihin ja ilman laatuun, mutta vaikutus ei ole ko- ja lähtötiedot Ilmanlaatu on pääkaupunkiseudulla keskimäärin mel- vin suuri. ko hyvä, mutta vilkkaiden katujen ja väylien varsilla vain Lähtötietona on käytetty Helsingin kaupungin ympäris- Arvioinnin lähtötietoina on käytetty Helsingin kau- tyydyttävä tai välttävä. Ajoittain ilmanlaatu heikkenee tökeskuksen ja Helsingin seudun ympäristöpalvelut – Pisara-radan ilmanvaihto hoidetaan pääasiassa niin, pungin luontotietojärjestelmän tietoja. Kesällä 2010 katupölyhiukkasten, liikenteen typpidioksidipäästöjen, kuntayhtymän (HSY) keräämiä ja raportoimia tietoja il- että tunneleissa junien ilmaan kohdistuva mäntävaiku- tehtiin hankealueelle maastokäynnit (18.6.2010 kel- kaukokulkeutuneiden pienhiukkasten ja otsonin vuok- man laadusta Helsingissä ja pääkaupunkiseudulla. tus työntää ilmaa edellään liikennöintisuuntaan. lo 06–09 ja 10.8.2010 kello 10–14), jotka kohdis- si. Liikenteellä on suurin vaikutus ilmanlaatuun katuta- tuivat Louhenpuiston, Alppipuiston ja Eläintarhan/ solla, koska sen päästöt purkautuvat matalalle ja lähelle Pisara-radan vaikutukset päästöjen määrään on selvi- Junien liikennöinti ja jarruttaminen asemille tuottaa Kaupunginpuutarhan alueille. Maastokäynnin ja vaiku- hengityskorkeutta. tetty liikennemallin avulla. Liikenne-ennustemenetelmä pientä metallipölyä asemille. Tästä metallipölystä on tusten arvioinnin laati biologi. on kuvattu kohdassa 6.1.3 Liikenne-ennustemenetelmä. haittaa sähkölaitteille, joten ne on tarpeen sijoittaa eril- Ilman epäpuhtauspitoisuuksille asetetut raja-arvot Pisara-radan vaikutukset päästöjen määriin on esitetty lisiin tiloihin, joihin ilma johdetaan suodatinten läpi. ovat pääkaupunkiseudulla ylittyneet vain Helsingissä. kohdassa 6.1.9 Liikenteen energiankulutus ja päästöt. 6.11.2 Nykytila Typpidioksidin vuosiraja-arvo ja hengitettävien hiuk- Tällä hetkellä ei ole tarkkaa tietoa siitä, onko junan kis- kasten vuorokausiraja-arvo ovat ylittyneet vilkasliiken- koista irrottamilla metallihiukkasilla terveydellisiä vai- Maanpäällisillä osilla rata leikkaa arvoluokkaan III kuu- teisissä korkeiden rakennusten reunustamissa katu- 6.10.3 Vaikutukset kutuksia. Nykyisen käsityksen ja metrosta saatujen ko- luvaa linnustollisesti arvokasta kohdetta Eläintarha- kuiluissa ja ydinkeskustan vilkkaimmin liikennöidyillä kemusten mukaan haittoja ei ole. Alppiharju. Vaihtoehdossa 1 radan toisella puolel- alueilla. Lisäksi typpidioksidin vuosiraja-arvo voi ylit- Vaikutukset käytön aikana la avorataosuus sijaitsee rakennetussa puistossa tyä kaikkein vilkkaimmin liikennöityjen pääväylien vä- (Alppipuisto). Vaihtoehdoissa 2 ja 3 Pasilan pohjois- littömässä läheisyydessä piennaralueilla (HSY 2010, Kohdan 6.1.5 ”Kulutapojen käyttö ja liikenneverkon Vaikutukset rakentamisen aikana puolella rata kaventaa Louhenpuistoa sen länsireunas- Ilmanlaatu pääkaupunkiseudulla 2009). kuormittuminen” mukaan Pisaran vaikutukset kohta. Muutoin rata sijoittuu maan alle tai rakennettuun distuvat erityisesti Helsingin kantakaupunkiin suun- Radan rakentaminen aiheuttaa pölyämistä eli pienhiuk- ympäristöön. tautuviin matkoihin. Joukkoliikenteen kulkutapaosuus kaspitoisuuksien lisääntymistä ajotunneleiden suuau- kasvaa noin 0,7 prosenttiyksikköä (51,4 % -> 52,1 %). koilla, muissa ilmanvaihdon kohteissa ja kuljetusreiteil- Eläintarhan kohteessa on lehtipuuvaltaista kallioiden Joukkoliikennevälineiden välillä junien käyttö lisään- lä. pirstomaa sekametsää. Rinteiden lehtolaikuissa on tyy ja bussien ja raitiovaunujen käyttö vähenee vuoden runsas aluskasvillisuus, puu- ja pensaskerros on mo- 2035 vertailuvaihtoehtoon 0+ verrattuna. Louhinnan räjäytyskaasut on tuuletettava ennen kuin nilajinen käsittäen muun muassa vaahteraa, koivua ja tunnelissa voidaan työskennellä. Tuuletusilman muka- mäntyä. Yksittäisiä, nuoria jalavia kasvaa muun muas- na tunnelista tulee räjäytyskaasuja ja pölyä. Nämä lai- sa Eläintarhan parkkipaikan reunassa kalliojyrkänteen menevat nopeasti vapaaseen ilmaan päästyään, mutta alla. Alue on osittain hoidettua puistoa, jossa on vanho- ne voivat heikentää ilman laatua muutaman kymmenen ja istutusperäisiä lehtipuita (hopeapaju, puistolehmus, metrin päähän tuuletuskohdasta. jalava).

Keskustan kohdalla louheen kuljetus tapahtuu Kes Kallioalueen yläosa on avokallion ja kalliokasvillisuu- kustan huoltotunnelin kautta, jolloin pölyä voi joutua den muodostamaa mosaiikkia. Kasvillisuus on mata- huoltotunneliin ja pysäköintilaitoksiin. laa, heinävaltaista. Kalliokasvillisuudeltaan alue on tavanomaista (muun muassa kalliokielo, keto-orvokki, pu- nanata, ahosuolaheinä, tuoksusimake, paimenmatara). 6.10.4 Haitallisten vaikutusten lieventäminen Kohteessa on havaittu puistojen peruslinnuston lisäksi Rakentamisen aikaisia haittoja voidaan lieventää pese- sepelkyyhky, kottarainen, satakieli, kultarinta ja puna- mällä louheenkuljetusajoneuvojen renkaat ja kastele- varpunen. Näistä lajeista satakieli tavattiin kallioalueen malla kuormia ennen kuin ne ajavat kadulle. Pölyämistä pohjoisosan lehtorinteen pensaikossa maastoselvityk- voidaan ehkäistä myös tehostamalla katujen pesemistä sen yhteydessä kesällä 2010. louheenkuljetusreitillä työmaan lähellä. Pasilan pohjoispuolella uudet raiteet sijoittuvat nykyis- Keskustan kohdalla pölyn leviämistä tunnelityömaalta ten raiteiden itäpuolelle Louhenpuistoon. Nykyisen ra- keskustan huoltotunneliin ja pysäköintilaitoksiin voi- ta-alueen reunassa ympäristö on varsin vaihtelevaa: daan lieventää suodattamalla työmaalta tulevaa ilmaa kevyenliikenteen reitti, yksittäisiä kallionyppylöitä, re- ja pesemällä kuljetusreittejä. hevää lehtisekametsää, tuoretta havusekametsää sekä eteläosassa rehevää kosteikkoa. Vaihtelevasta ympä- ristöstä johtuen linnusto on suhteellisen rikasta, joskin Kuva 6.115. Helsingin katuosuudet, joissa ilmanlaadun raja-arvojen arvioidaan ylittyvän. Arvioidut ylitysalueet on melko tavanomaista, kuten laulurastas, mustarastas, reunustettu mustalla. Ylitysalueilla olevat tai niissä olleet HSY:n ilman laadun mittausasemat on merkit- punakylkirastas, puukiipijä, mustapääkerttu, viherpeip- ty mustin ympyröin. Liikennemäärät arkisin (ajoneuvoa/vrk vuonna 2009) on esitetty värein (HSY 2010, po, peippo, talitiainen ja sinitiainen. Uhanalaisia lajeja Ilman laatu pääkaupunkiseudulla vuonna 2009). ei maastoselvityksessä tavattu. Helsingissä tehdyissä Liikennevirasto | Helsingin kaupunki | 2011 83 Pisara-rata | Ympäristövaikutusten arviointiselostus

Tunneleiden suuaukot

Alppipuisto

Eläintarhan kenttä

Kuva 6.116. Linnustollisesti arvokas kohde Eläintarha-Alppiharju (arvoluokka III) ja kallionaluslehto Itä-Pasilan rinne Kuva 6.117. Viistoilmakuva Pasilasta etelään. (arvoluokka III) Itä-Pasilan ja velodromin välillä on merkitty karttaan vihreällä rajauksella.

aiemmissa kartoituksissa alueelta ei ole myöskään ta- 6.11.3 Vaikutukset ta-alueen tuntumassa kasvaa yksittäin mm. suurikokoi- Vaihtoehdoissa 2 ja 3 Pasilan ajotunnelin suuaukko si- vattu uhanalaisia lajeja. sia vaahteroita. Puistoalue supistuu länsireunasta ja yk- joittuu velodromin läheisyydessä luontokohteen kaak- Hankkeen maanalaisilla osilla ei ole vaikutuksia kasvil- sittäisiä puistopuita joudutaan kaatamaan. Vaikutukset koisosaan, jolloin pääosa kohteesta säilyy. Niiltä osin Pasilan ajotunnelin suuaukko sijoittuu velodromin vie- lisuuteen ja eläimistöön. ovat kaupunkikuvallisia, eivätkä niinkään luonnonym- kuin ajotunneli sijoittuu luontokohteelle, luontokohteen ressä sijaitsevalle paikallisesti arvokkaaksi luokitellul- päristöön liittyviä. arvot häviävät. le luontokohteelle (Itä-Pasilan rinne, arvoluokka III). Kaikissa hankevaihtoehdoissa tunnelin suuaukko Luontokohde on tyypiltään kallionaluslehtoa, jossa kas- Eläintarhan alueella sijoittuu kallioalueen pohjoisosaan, Vaihtoehdoilla 2 ja 3 on Käpylässä vaikutuksia Louhen Nykyisen radan läheisyydessä Tokoinlahdessa on lintu- vaa muun muassa jonkin verran pähkinäpensasta sekä jossa ei esiinny laajemmin rehevää lehtokasvillisuut- puistoon, jonka luonnontilainen ja luonnontilaisen kal- jen talvehtimisen kannalta arvokas alue. Pisara-rata ei muita lehtolajeja. Aikanaan lehtoalue on ollut laajem- ta. Suuaukon kohdalla kasvillisuus on puoliavointa ja tainen alue supistuu länsireunasta. Radan alle jää suh- sijaitse tämän lähellä eikä sillä on vaikutusta tähän lin- pi. Ajotunnelin paikka varmistui loppu vuodesta 2010, avointa kalliokasvillisuutta ja reunaosasta tavanomais- teellisen tavanomaista luonnonympäristöä, joten mer- tualueeseen. joten alueella ei ole tehty maastoinventointia hankkee- ta kulttuurivaikutteista kasvillisuutta. Rakentamisen kittävin vaikutus on luonnonympäristön supistuminen. seen liittyen. Aluetta koskien on kuitenkin ollut käytet- seurauksena kallioalueen luonnontilaisen kaltaiset osat Rakentaminen ei vaikuta oleellisesti luonnon monimuo- tävissä Helsingin kaupungin luontotietojärjestelmään hieman supistuvat. Linnustolle aiheutuu haittaa raken- toisuuteen, koska rata-alueella ei ole sellaisia erityisiä 6.11.4 Haitallisten vaikutusten lieventäminen talletetut kohdetiedot. tamisen aikana melusta ja häiriöstä. Radan valmistut- luontoarvoja ja ympäristötyyppejä, jotka rakentamisen tua linnustolle ei aiheudu oleellista haittaa. seurauksena häviäisivät Louhenpuistonkaan alueelta Hankkeella ei ole kasvillisuuteen ja eläimistöön merkit- kokonaisuudessaan. Linnuston koostumukseen ei arvi- täviä haitallisia vaikutuksia, joita pitäisi lieventää. Vaihtoehdolla 1 on vaikutuksia Alppipuistoon. Se on ko- oida aiheutuvan oleellisia vaikutuksia, vaikka elinympä- konaisuudessaan hoidettua puistoympäristöä, jossa ra- ristöt suppenevat hieman. 84 Liikennevirasto | Helsingin kaupunki | 2011 Pisara-rata | Ympäristövaikutusten arviointiselostus

6.12 Vaikutukset maa- ja kallioperään

6.12.1 Nykytila pohjoispuolella olevien heikkousvyöhykkeiden kohdilla. Eläintarhan urheilukentän kohdalla kallio on enimmil- Alueen kallioperässä vallitsevina ovat viisi kivilajia: 1) lään 10–20 metrin syvyydessä. Heikkousvyöhykkeiden graniitti; 2) kiillegneissi, joka on osaksi migmatiittista reunoilla kallio on paljolti paljastuneena. (seoksista); 3) kvartsi- ja granodioriitti; 4) happamat gneissit sekä 5) amfiboliitti ja sarvivälkegneissi (esimer- Pisara-radan kohdalla vallitsevia ovat kallioiset alueet, kiksi Laitala 1967, 1991, Pajunen 2008). Kyseiset kivila- joita paikoin peittää muutamia metrejä paksu moree- jit ovat yleisiä pääkaupunkiseudun ja koko Suomen kal- nikerros, paikoin myös hiekka. Heikkousvyöhykkeiden lioperässä. Alueen kivilajit eivät sisällä keskimääräis- kohdalla on useiden metrien paksuisia savikerroksia. tä suomalaista kallioperää enemmän haitallisia aineita, Luonnollista maanpintaa ei kuitenkaan paljoakaan ole kuten raskasmetalleja, terveydelle haitallisia alkuainei- koko Pisara-radan linjauksen alueella, koska lähes kaik- ta, yhdisteitä tai radioaktiivisia mineraaleja. Tällä alu- ki alueet on rakennettu tai muuten muokattu. Maaperä eella ei ole todettu myöskään radon-kaasua normaalis- on heikosti vettä johtavaa eikä alueella ole merkittäviä ta poikkeavia määriä. pohjavesivaroja. Pohja- ja pintavesiä käsitellään kohdassa 6.15. Suunnittelualueen kallioperän rikkonaisuus ei ole kes- kimääräistä suurempaa. Kohtalaisen ehjien kallioloh- Käpylässä Louhenpuistossa sijaitsee hiidenkirnu, jota kojen väleissä on muutamia tavanomaisia alueellisia ja pidettiin kauan Helsingin seudun suurimpana, kun- paikallisia heikkousvyöhykkeitä. Merkittävin alueellinen nes Pihlajamäestä löydettiin selvästi suurempi kir- heikkousvyöhyke on niin sanottu Kluuvin ruhje, joka nu 1990-luvulla. Hiidenkirnu sijaitsee kuitenkin melko suuntautuu Eteläsatamasta muinaista Kluuvin lahtea kaukana suunnitellusta rata-alueesta. Sijainti on esitet- pitkin Rautatientorille ja jatkuu sieltä Töölönlahden ali ty kuvassa 6.119. kohti pohjoista, suunnilleen nykyisen radan linjaa nou- datellen (Vänskä & Raudasmaa 2005, Pajunen 2008). Geologisesti ja geomorfologisesti arvokkaita kohtei- Tämän ruhjeen kohdan rakentaminen on ollut haastava ta on Eläintarhan kentän eteläosassa ja Alppipuistossa muun muassa Helsingin metron rakentamisessa. noin kuuden hehtaarin alueella (Kuva 6.120.). Kyseiset kallioalueet ovat paikallisesti arvokkaita lähinnä maise- Muita mainittavia heikkousvyöhykkeitä ovat Töölön mallisesti ja virkistyskäytön kannalta, ja kalliossa esiin- lahden luoteisosasta Olympiastadionin länsipuolel- tyy myös harvinaista helsinkiittiä. Kallio on paikoin jyrk- le suuntautuva vyöhyke (niin sanottu Linjojen ruh- käpiirteistä. Hankealueella ei ole Husan & Teeriahon je), Hesperian Esplanadin kohta, Kaisaniemenlahti, (2004) mukaan valtakunnallisesti tai maakunnallises- Eläintarhanlahden koillisosasta koilliseen suuntautuva ti arvokkaita (luokat 1–4) kallioalueita. Helsinkiittiä löy- sekä osittain Sturenkatua ja Teollisuuskatua seurailevat tynee myös ratatunneleiden rakentamisen aikana kuten alueelliset heikkousvyöhykkeet. Lisäksi Ilmalan varikko- löytyi myös Vuosaaren liikennetunneleista. alueen eteläpuolella on luode-kaakko-suuntainen alueellinen heikkousvyöhyke (Kuva 6.118.). Päärataa seu- railevaan isoon heikkousvyöhykkeeseen rajautuu jyrkkiä kallioseinämiä esimerkiksi Alppiharjun (Linnanmäki) ja Käpylän länsiosan kohdilla (Kuva 6.120.).

Kairaustietojen mukaan suunnittelualueella maapeit- teen paksuus on suurimmillaan Kluuvin ruhjeen kohdalla. Tällä kohdalla maaperä täyttömaiden alla on pää- asiassa savea, jonka alla on ohuehko kerros moreenia. Näiden yhteispaksuus ruhjeen kohdalla on yleisesti 20– 30 metriä, Töölönlahden kaakkoisosassa runsaat 37 metriä. Töölönlahden länsipuolisten kahden pienem- män pääasiassa savitäytteisen kallioperän heikkous- vyöhykkeen kohdalla (Kuva 6.118.) maaperän paksuus on enimmäkseen 7–16 metriä.

Pitkäsillan kohdalla maaperä on 8–10 metriä sekä Kuva 6.118. Suunnittelualueen maaperäkartta ja merkittävimmät kallion heikkousvyöhykkeet . Hakaniemen torin kohdalla, samoin kuin Sturenkadun ja Helsinginkadun yhtymäkohdassa sekä Kallion urheilu- kentän kohdilla 6–13 metriä paksu; samaa suuruusluokkaa maaperän paksuus on myös muiden Eläintarhan Liikennevirasto | Helsingin kaupunki | 2011 85 Pisara-rata | Ympäristövaikutusten arviointiselostus

6.12.3 Vaikutukset

Vaihtoehto 0+

Maanalaisen radan ja asemien rakentamisesta johtuvia vaikutuksia maa- ja kallioperään ei synny, jos Pisara- rataa ei toteuteta.

Vaihtoehto 1

Vaihtoehto 1 on toteutukseltaan suppein ja siksi rakentaminen ja siitä aiheutuvat vaikutukset kohdistuvat suppeammalle alueelle ja ovat kokonaismäärältään vähäisemmät kuin vaihtoehdoissa 2 ja 3. Maa- ja kal- lioperävaikutuksista ympäristön kannalta oleellisimpia ovat louheen ja ylijäämämaiden käsittelyt ja kuljetukset sekä maapohjan mahdollinen painuminen hienorakeisten maalajien alueilla.

Hanke ei tuhoa arvokkaita tai erikoisia geologisia esiin- tymiä. Maa- ja kallioperävaikutukset eivät pääsään- töisesti ulotu maanpinnalle asti. Alueen kallioperässä ei ole todettu tavanomaista korkeampia pitoisuuksia vaarallisia alkuaineita, yhdisteitä tai mineraaleja eikä myöskään radioaktiivisuutta.

Maa- ja kallioperässä ei ole rakentamisesta johtuville tärinöille herkkiä kohtia eivätkä esimerkiksi maanvyö- Kuva 6.120. Paikoin jyrkkäpiirteistä Alppilan kallioalu- rymät ole mahdollisia. Jos Pisara-radan rakentamisen etta käytetään paljon lähiulkoilualueena. kanssa samaan aikaan muissa hankkeissa rakennetaan tuettuja kaivantoja, kallion louhinnan tärinä voi lisätä kaivantojen sortumariskiä.

Tunnelin rakentamisen ja käytön aikana louhittuun ti- 6.12.2 Vaikutusten arvioinnissa käytetyt lähtötiedot laan virtaa kallion raoista pohjavettä. Pohjaveden vir- ja menetelmät taaminen tunneliin voi aiheuttaa pohja- tai orsiveden pinnan alenemista tunnelin ympäristössä. Lähtötietoina on käytetty Helsingin maa- ja kalliope- räkarttoja, jotka ovat nähtävissä myös internetissä Pohjavedenpinnan aleneminen puolestaan voi aiheut- (http://geomaps2.gtk.fi/geotieto/ tai http://ptp.hel.fi/ taa maan painumista hienoainesta sisältävien täyttö- soili/). Lisätietoja alueen kallio- ja maaperästä on saatu maiden ja savikerrostumien alueilla. useista Helsingin kaupungin aineistoista ja alan tutkimuksista. Arvokkaat luontokohteet löytyvät internetis- Maan mahdollinen painuminen on ehkä merkittävin tä (http://ptp.hel.fi/ltj). Maa- ja kallioperätietoa on saa- hankkeen toteuttamisen maaperään aiheuttava riski. tu myös eri rakennushankkeiden yhteydessä tehdyistä Tunnelirakentamisessa voidaan tehdä esi-injektointe- maa- ja kallioperätutkimuksista. Kartta- ja maastotar- ja ja vuotokohtia tiivistää. Lisäksi puhdasta vettä voi- kastelut sekä olemassa olevat kairaustiedot ovat oleelli- daan imeyttää maahan, mikä ehkäisee pohja- ja orsive- nen osa lähtöaineistoa. denpinnan alenemista (pohjavesistä lisää luvussa 6.15).

Vaikutukset maa- ja kallioperään on arvioitu olemas- Rakoilevassa kalliossa vedenläpäisevyys voi olla ver- sa olevaan aineistoon perustuen geologin tekemänä rannollinen jopa siltin tai hienohiekan vedenläpäisevyy- asiantuntija-arviona. teen (Anttikoski 1973). Vedenläpäisevyys vaihtelee ly- hyellä matkalla, ja vähä- tai harvarakoisessa kalliossa se Kuva 6.119. Alppipuiston ja Uimastadionin geologisesti arvokkaat kallioalueet on merkitty karttaan ruskealla. Pohjois- Louheen ja maa-aineksen määrät perustuvat Pisara- voi olla lähes olematon. Vedenläpäisevyyttä voi esiintyä osaan on merkitty Käpylän Hiidenkirnu. radan yleissuunnitelmasta laskettuihin määriin. kalliossa heikkousvyöhykkeiden kohdilla. 86 Liikennevirasto | Helsingin kaupunki | 2011 Pisara-rata | Ympäristövaikutusten arviointiselostus

Veden tunneliin vuotamisen riski on suurin kallion heik- prosenttia on louhetta. Maa-aineksista osa voidaan jou- Louheet voidaan läjittää Töölön ja keskustan ajotun- ta, Kluuvi, Eläintarhanlahden koillisosa, Sturenkadun ja kousvyöhykkeiden alueilla (Kuva 6.118.), joita pää- tua ajamaan ylijäämämaan läjitysalueille, esimerkiksi neleista esimerkiksi Koivusaareen, jos se on Pisara- Teollisuuskadun kohdat, Eläintarhan kohta pääradan kaupunkiseudun heikkousvyöhykekartan mukaan on Kulmakorpeen Ämmässuon itäpuolelle. radan rakentamisen aikaan rakenteilla. Tunneleiden alla sekä Ilmalan itäosa). Vuotovesiä ja niiden vaikutuk- Stadionin etukentän pysäköintialueen ja Hesperian suuaukoilta Hakaniemestä, Alppilasta ja Pasilasta lou- sia tarkastellaan myös pohja- ja pintavesien tarkastelun Esplanadin kohdilla, Kluuvissa, Kaisaniemenlahdella, Vaihtoehdossa 1 louhetta ajetaan kolmesta ajotunnelis- heet voidaan kuljettaa kantakaupungin itäpuolelle tai yhteydessä luvussa 6.15. Eläintarhanlahden koillisosassa sekä Sturenkadun ja ta sekä tunneleiden suuaukoilta. Ainesten siirtämiseen Helsingin itäosissa sijaitseville työmaille. Teollisuuskadun kohdilla. Merkittävä heikkousvyöhyke tarvitaan noin 200 000 kuormaa. Kustakin ajotunnelis- seurailee pääradan linjausta. Vuotovesien määriä voi- ta kuljetetaan louhetta noin 60 000 kuormaa, mikä tar- Kuljetusmatkat Koivusaareen ovat noin kuusi kilo- 6.12.4 Haitallisten vaikutusten ehkäiseminen tai daan vähentää injektoinnein. Imeyttämällä voi mahdol- koittaa kolmen vuoden aikana noin 75 kuormaa päiväs- metriä, Hermanninrantaan noin 3–4 kilometriä ja lieventäminen lisesti pitää pohjaveden hyväksyttävällä tasolla painu- sä. Jos louhetta ajetaan 13 tuntia päivässä, kuormia tu- Kruunuvuoren rantaan noin 10 kilometriä. maherkillä alueilla (kohta 6.15.5). lee ulos ajotunnelista keskimäärin kuusi tunnissa eli 10 Merkittävimmät hankkeen maa- ja kallioperään kohdis- minuutin välein. Ajotunnelissa ajaa siis 12 autoa tunnis- Pidemmän tunnelin takia vaihtojen 2 ja 3 vaikutus- tuvat vaikutukset ovat välillisesti kytköksissä pohja- ja Pisara-radan rakentamisessa syntyy runsaasti ylijää- sa eli keskimäärin yksi auto viiden minuutin välein. alue on huomattavasti suurempi kuin vaihtoehdon 1. pintavesiin, joten vaikutusten lieventämiskeinoja tar- mäkiveä, joka pääasiassa hyödynnetään lähialueiden Vaihtoehdossa 3 louhintamäärä on noin 770 000 kastellaan vesien tarkastelun yhteydessä luvussa 6.15. rakennuskohteisiin. Paikoin kaivetaan myös maata, jota Louheet voidaan läjittää Töölön ja keskustan ajotunne- kiintokuutiometriä suurempi kuin vaihtoehdossa 1. kaikkea ei voida todennäköisesti hyödyntää täyttömai- leista esimerkiksi Koivusaareen, jos se on Pisara-radan Vaihtoehdoissa 2 ja 3 maata kaivetaan noin kolme ker- Maan painumista tarkkaillaan erikseen laadittavan seu- na rakennuskohteissa. Heikkolaatuinen savinen ylijää- rakentamisen aikaan rakenteilla. Tunneleiden suuau- taa enemmän kuin vaihtoehdossa 1. Kokonaismäärä on rantaohjelman mukaisesti. Painumaseuranta on tar- mämaa, jota ei voi hyödyntää rakentamisessa, kuljete- koilta ja Hakaniemestä louheet voidaan kuljettaa kan- kuitenkin pieni verrattuna louhittavaan kallioon. peellinen sellaisissa kohdissa, joissa louhittavan tun- taan maankaatopaikoille, joiden sijaintia ei tässä vai- takaupungin itäpuolelle tai Helsingin itäosissa sijaitse- nelilinjan päällä on useita metrejä hienoainespitoista heessa tiedetä. Ylijäämämaa on yleensä puhdasta eikä ville työmaille. maata (savea, täyttömaata). Joitakin painumaseuranta- kaivettuna ja liikuteltuna aiheuta ympäristön likaantu- Vaikutusalue pisteitä voidaan vertailukohteina sijoittaa myös kallio- misvaaraa. Pilaantuneeseen maaperään liittyviä asioita Kuljetusmatkat Koivusaareen ovat noin kuusi kilo- alueille. Nykyisten tunneleiden muodon muutoksia voi- on käsitelty kohdassa 6.14. metriä, Hermanninrantaan noin 3–4 kilometriä ja Tunnelin rakentamisen ja käytön aikainen vaikutus- daan seurata mittauksin. Kruunuvuoren rantaan noin 10 kilometriä. alue riippuu kallion rikkonaisuudesta, kalliokaton pak- Maan kaivu aiheuttaa sateisina aikoina kiintoaineksen suudesta tunnelilinjalla sekä yläpuolella olevan maape- Niillä osilla, joilla on ohut kalliokatto, voidaan ehkäis- sekä räjähdysaineista peräisin olevien typpiyhdisteiden rän paksuudesta ja laadusta. Myös päällä olevat raken- tä romahtamisvaaraa rakentamalla tunneli avokaivan- lisääntymistä alueen hulevesissä. Kiintoainetta kulkeu- Vaihtoehdot 2 ja 3 teet sekä nykyinen ja tuleva maankäyttö rajaavat vaiku- nosta. tuu vesiin myös kallion louhinnasta. Näitä asioita tar- tusalueen laajuutta. Avoimella kallioalueella maanpin- kastellaan pohja- ja pintavesiä koskevassa luvussa 6.15. Vaihtoehdoissa 2 ja 3 kokonaislouhintamäärät ovat kes- nalle asti ulottuvia maa- ja kallioperävaikutuksia ei ole. Tunnelissa ilmeneviä vesivuotoja tukitaan injektoimal- kenään samaa suuruusluokkaa, joten näiden vaihtoeh- Kallioalueilla mahdollinen pohjavedenpinnan alenemi- la. Vuotovesille tultaneen lupaehdoissa asettamaan ra- Pois kuljetettavan ylijäämämaan haitalliset vaikutuk- tojen vaikutukset tarkastellaan yhdessä. Vaihtoehdot nen kalliossa ei aiheuta kallion painumista. ja-arvoja. Vuotovesien minimoiminen ehkäisee myös set (lähinnä vesiin päätyvät kiintoaineet) minimoidaan eroavat toisistaan vain Alppilan aseman osalta. maapohjan painumista. Tarvittaessa pohja- ja orsi- maankaatopaikkojen ympäristöluvan mukaisilla kui- Ruotsissa kehitellyn laskentakaavan (esimerkiksi veden pinnan alenemisen estämiseksi vettä voidaan vatusratkaisuilla. Maankaatopaikoilla on jo ennakol- Saanio 1973) mukaan kalliotunneliin tulevasta vuotove- imeyttää maaperään erillisistä imeytyskaivoista, ku- ta varauduttu haitallisten vaikutusten ehkäisemiseen. Louheet ja maa-ainekset vaihtoehdoissa 2 ja 3 simäärästä yleensä puolet kertyy alueelta, joka on kaksi ten tehtiin Helsingin metron rakentamisen yhteydessä Ylijäämämaan sijoittaminen maankaatopaikoille, vä- kertaa niin leveä kuin on tunnelin syvyys kallion pinnas- (Tikkanen 1978). Metron rakentamisen yhteydessä ale- livarastointi tai pysyvä läjitys muualle kuin varta vas- Vaihtoehdossa 3 rakentamisen alta poistetaan maata. Vastaavasti 80 % vuotovesimäärästä tulee alueel- neva pohjaveden pinta saatiin nousemaan ennalleen ten perustetuille maankaatopaikoille aiheuttaa kuiten- ja kiviaineksia noin 2,07 miljoonaa kiintokuutiometriä. ta, joka on leveydeltään kolminkertainen tunnelin päällä imeyttämisen avulla. Samaan aikaan tehty tunnelin ja kin alueelta purkautuvien vesien liettymistä sateisina Tästä maa-aineksen osuus on noin 60 000 kiintokuu- olevan kalliokaton paksuuteen verrattuna. Tunnelin sy- alueen rakennusten kellaritilojen vuotojen paikkaami- aikoina. tiometriä eli noin kolme prosenttia. Maa-aineksia syn- vyys tulee olemaan korkeustasoilla noin +20–-50 met- nen paransi tilannetta, jolloin metron rakentamisessa tyy vaihtoehdossa 3 Stadionin etupihan päältä kaivetta- riä. Tunneli on syvimmillään ydinkeskustan kohdalla pohjavedenpintojen aleneminen saatiin ehkäistyä. Hulevesissä lisääntyvä kiintoaines voi vähitellen tuk- valta osuudelta Käpylän päältä kaivettavalta osuudelta lähes 60 metriä maanpinnan alapuolella, mutta enim- kia sadevesijärjestelmiä, viemäreitä, salaojia ja rumpu- sekä Käpylän suuaukon pohjoispuolen pintarataosuu- mäkseen se on alle 35 metrin syvyydessä peitteisillä Ylijäämäkivi (ja mahdollisuuksien mukaan myös yli- ja. Veteen liukenevat typpiyhdisteet puolestaan voivat delta. Loppu noin 97 prosenttia on louhetta. alueilla. Vaikutusalue voidaan karkeasti arvioida ole- jäämämaa) hyödynnetään tunnelityömaan lähistön ra- aiheuttaa vastaanottavien vesistöjen rehevöitymistä. van enimmillään alle 200 metriä tunneliparin keskilin- kennuskohteilla, jolloin hyödytöntä ylijäämämateriaalia Tunnelityömaalta tulevat vedet ohjataan saostusaltai- Maa-aineksista osa voidaan joutua ajamaan ylijää- jan molemmin puolin, mutta valtaosaltaan vaikutusalue syntyy vain vähän. Tämä vähentää haitallisia vaikutuk- den kautta viemäriverkostoon, joten niillä ei ole vaiku- mämaan läjitysalueille, esimerkiksi Kulmakorpeen jää alle sataan metriin tunnelista. Vaikutusalue kape- sia läjitysalueilla. tuksia pintavesiin. Asiaa on tarkasteltu myös pintavesi- Ämmässuon itäpuolelle. nee oleellisesti tunnelin valmistuttua, kun kaikki tunne- vaikutusten arvioinnissa kohdassa 6.15. lin lujitustyöt ja injektoinnit on tehty. Vaihtoehdossa 3 louhetta ajetaan kolmesta ajotunnelista sekä tunneleiden suuaukoilta. Ainesten siirtämiseen Maapohjan painumista voi tapahtua useita metre- Louheet ja maa-ainekset vaihtoehdossa 1 tarvitaan noin 320 000 kuormaa. Kustakin ajotunnelis- jä paksujen hienoainesta sisältävien maapohjien alu- ta kuljetetaan louhetta noin 60 000 kuormaa, mikä tar- eilla (savi, siltti, hienoaineksiset moreenit ja täyttö- Vaihtoehdossa 1 rakentamisen alta poistetaan maa- ja koittaa kolmen vuoden aikana noin 75 kuormaa päiväs- maat), ja käytännössä vain näillä kohdilla maa- ja kal- kiviaineksia noin 1,30 miljoonaa kiintokuutiometriä. sä. Jos louhetta ajetaan 13 tuntia päivässä, kuormia tu- lioperään kohdistuvilla vaikutuksilla on merkitystä. Tästä maa-aineksen osuus on noin 20 000 kiintokuutio- lee ulos ajotunnelista keskimäärin kuusi tunnissa eli 10 Hienorakeisia maalajeja, paksuja moreenikerroksia ja metriä eli noin 1,5 prosenttia. Maa-aineksia syntyy vaih- minuutin välein. Ajotunnelissa ajaa siis 12 autoa tunnis- täyttömaita esiintyy yllä mainittujen kallion heikkous- toehdossa 1 lähinnä Stadionin etupihan päältä kaivet- sa eli keskimäärin yksi auto viiden minuutin välein. vyöhykkeiden kohdilla (Olympiastadionin etukentän tavalta osuudelta sekä Alppipuistosta. Loppu noin 98,5 pysäköintialueen ympäristö, Hesperian esplanadin koh- Liikennevirasto | Helsingin kaupunki | 2011 87 Pisara-rata | Ympäristövaikutusten arviointiselostus

6.13 Luonnonvarojen 6.14 Pilaantuneet ja haitta- hyödyntäminen ainepitoiset maa-alueet

6.13.1 Vaikutusten arvioinnissa käytetyt menetelmät 6.14.1 Nykytila ja lähtötiedot Ympäristöhallinnon maaperän tilan tietojärjestelmäs- Kiviaineksen ja muiden luonnonvarojen käyttöön pereh- tä, Helsingin kaupungilta ja radanpitäjältä saatujen tie- tynyt asiantuntija arvioi hankkeen vaikutuksia luonnon- tojen avulla selvitettiin pilaantuneiden tai haitta-aine- varoihin ja niiden hyödyntämiseen. Lähtötietoja käyte- pitoisten maa-alueiden esiintyminen. Kohteet selvitet- tään hankkeen yleissuunnitelman yhteydessä tehtyjä tiin niiltä alueilta, joissa rakennustöiden yhteydessä suunnitelmia ja määrälaskelmia. tarvitaan kaivutoimenpiteitä. Näitä alueilta ovat tunnelin suuaukkojen alueet sekä kohteet, joihin rakennetaan betonitunneli maa- ja kalliokaivannosta käsin. Kohteet 6.13.2 Vaikutukset on merkitty kuvaan 6.121.

Pisara-radan rakentaminen tuottaa maa-aineksia vaih- Pohjois-Pasilan suoalueella sijaitsi vuosina 1949–1963 toehdossa 1 noin 1,30 miljoonaa kiintokuutiometriä, Helsingin kaupungin puhtaanapitolaitoksen pääkaato- joista kalliokiviainesta noin 98,5 prosenttia ja maa-ai- paikka. Ennen vuotta 1949 alueella oli VR:n oma kaato- neksia noin 1,5 prosenttia ja vaihtoehdossa 3 noin 2,07 paikka. 1900-luvun alkupuolella alueella oli ampumara- miljoonaa kiintokuutiometriä, joista kalliota noin 97 ta. Kaatopaikkatoiminnan päätyttyä alue tasattiin ja ra- prosenttia ja muita maa-aineksia noin kolme prosent- tapihan rakentaminen alkoi vuonna 1967. Kaatopaikka- tia. alueen kokonaispinta-ala on noin 46,2 hehtaaria. Jätetäytön paksuus on 2–7,5 metriä. Koko kaatopaikka- Kallion louhinta muuttaa kallioperää tunnelin kohdal- alueella jätetäyttöä arvioidaan olevan yhteensä yhdek- la. Louhittava kallio hyödynnetään mahdollisimman te- sän miljoonaa m3. Jätetäytön yläpuolinen täyttömaaker- hokkaasti tunnelityömaan läheisyydessä tapahtuvassa ros on paikoitellen metalleilla ja mineraaliöljyllä pilaan- yhdyskuntarakentamisessa. Kauempaa tuotavan kiviai- tunutta. neksen tarve vähenee vastaavasti. Kaatopaikan rajaus näkyy kuvassa 6.121. Alueella sijait- Hankkeessa syntyy vain vähäisiä määriä sellaisia maa- see varikkoalue, jossa on henkilöjunaliikenteen seison- aineksia, joita ei voi hyödyntää yhdyskuntarakentami- ta-, järjestely- ja huoltoraiteistoja sekä raideliikenneka- sessa. Tällaiset ylijäämämaat ajetaan maankaatopai- lustoa palvelevia huolto- ja kunnossapitorakennuksia ja kalle, jos niitä ei pystytä hyödyntämään esimerkiksi vi- rakenteita. Varikkoaluetta (kuvassa kohde numero 6.) herrakentamisessa. on kunnostettu vuosina 2002 ja 2007.

Radan rakentamiseen tarvitaan betonia ja rautaa ja Haarakallion pohjoispuolella toimi 1900-luvun alusta radan päällysrakenteeseen kiviainesta. Lisäksi tarvi- 1970-luvun alkuun saakka VR:n valokaasutehdas, jossa taan muita rakennusmateriaaleja. Nämä materiaalit tehtiin kivihiilestä kaasua. Alueella on nykyään Pasilan tuodaan rautatie- tai maantiekuljetuksilla työmaalle. välikytkinasema ja Ilmalan syöttöasema, ja valokaasu- Kuva 6.121. Pilaantuneiden tai haitta-ainepitoisten maa-alueiden kohteet. Tunnelilouhe ei täytä ratasepelin laatuvaatimuksia. tehdas on purettu. Kallion pinta on lähellä maanpintaa eikä suojaavia maakerroksia ole. Alueen kohdalla on kallioperän heikkousvyöhyke, jossa vedenjohtavuus on 6.13.3 Haitallisten vaikutusten lieventäminen suuri. Helsingin Energian Länsi-Pasilasta Käpylään joh- tavassa yhteiskäyttötunnelissa on havaittu kreosootil- Rakentamisen tuottama maa-aines pyritään hyödyntä- le haisevaa ainetta, jonka arvellaan olevan peräisin ko. mään yhdyskuntarakentamisessa mahdollisimman lä- valokaasutehtaalta. Rakentamisen aikana pitoisuuksia hellä syntypaikkaa, jolla voidaan korvata kauempaa selvitettiin työturvallisuusasiana ja henkilötyö sallittiin tuotavaa kiviainesta. On tärkeää ajoittaa eri hankkeita tietyin varotoimin. siten, että irrotettava kiviaines voidaan hyödyntää täy- temaana. Näin on menetelty esimerkiksi Länsimetron ja Liikenneviraston Rautatieosasto on teettänyt alueel- Jätkäsaaren rakennuskohteiden kesken. la maanpinnalta käsin maaperä- ja pohjavesitutkimuk- sia. Selvitysalue on merkitty seuraavaan kuvaan (Kuva 6.121. kohde nro 7.). Alueen maaperässä on todettu korkeita PAH-yhdisteiden, öljyhiilivetyjen ja raskasmetalli- en pitoisuuksia. On mahdollista, että haitta-aineita on kulkeutunut kallion ruhjevyöhykkeissä ja kalliorakosys- teemissä Helsingin Energian yhteiskäyttötunneliin. 88 Liikennevirasto | Helsingin kaupunki | 2011 Pisara-rata | Ympäristövaikutusten arviointiselostus

Varikko-alueiden, kaatopaikan ja kaasulaitoksen lähi- 9. Pasilan purettu ratapiha pilaantuneiden maa-ainesten käsittelyyn on oltava ym- ei synny. Betonitunnelien kohdilla, joissa rakentaminen alueen lisäksi muita pilaantuneen tai haitta-ainepitoi- • Entinen järjestelyratapiha, joka on purettu päristönsuojelulain 28 §:n mukainen lupa. Käytännössä tapahtuu maan pinnalta käsin, ei todettu pilaantunei- sen maan kohteita ovat alueella sijaitsevat tai sijain- • Alueella seisotettiin lyhytaikaisesti myös VAK- maa-ainesten käsittely voidaan kuitenkin toteuttaa il- den maiden kohteita. neet huoltoasemat. Kohteet tilannetietoineen on luetel- säiliövaunuja. Nestemäisten säiliöiden venttiilit moitusmenettelyllä, jos kohteessa on tehty riittävät tu seuraavassa. Kohteet on merkitty edelliseen kuvaan ovat saattaneet vuotaa. maaperätutkimukset ja suunniteltu puhdistusmenetel- Helsingin Energian Pasila–Käpylä-yhteiskäyttötunnelin (Kuva 6.121.). • Tutkimus- ja kunnostushistoriasta ei tietoja. mä on yleisesti käytössä oleva menetelmä (kuten mas- louhintatöiden yhteydessä on todettu kreosootille hai- sanvaihto). Ympäristönsuojelulain 78 §:n mukainen il- sevaa ainetta ja mittauksissa on todettu kohonneita 1. Neste huoltoasema, Nordenskiöldinkatu 22 moitus toimitetaan Helsingin kaupungin ympäristökes- PAH-yhdisteiden arvoja. Kreosootti on mahdollisesti • Toimiva huoltoasema 6.14.2 Vaikutusten arvioinnissa käytetyt lähtötiedot kukseen käsiteltäväksi. peräisin entisen VR:n valokaasutehtaalta (Kuva 6.121., • Osittainen kunnostus 31.12.2005 ja menetelmät kohde 8). Liikenneviraston Rautatieosaston teettämis- • Kunnostuksen jälkeen alueelle jäi haitta-ainepi- Jos rakentamisen johdosta tarvitaan maaperän kun- sä tutkimuksissa alueen maaperässä on todettu PAH- toisia maita Pilaantuneet ja haitta-ainepitoiset maa-alueet on sel- nostustoimenpiteitä, suositellaan maaperän kunnostus yhdisteitä, öljyhiilivetyjä ja raskasmetalleja. • Maankäyttörajoite vitetty ympäristöhallinnon maaperän tilan tietojärjes- tehtäväksi rakentamistöiden yhteydessä. • Jälkitarkkailu (pohjavesi) telmästä. Rekisterin tietoja päivitetään jatkuvasti, mut- Kyseisellä alueella ei ole Pisara-tunnelin suuaukkoja ta tietojärjestelmässä saattaa kuitenkin olla puutteita, Helsingin seudun maaperä on nuhraantunut laajalti, tai muita maanpinnalle tapahtuvia läpivientejä. Pisara 2. Shell huoltoasema, Veturitie 17 esimerkiksi järjestelmässä olevat tiedot ovat vanhentu- eivätkä pelkät maaperän tilan tietojärjestelmässä ole- leikkaa kylmävesiakun ajotunnelin , jossa on tehty kreo- • Toimiva huoltoasema neet tai jokin kohde puuttuu kokonaan järjestelmästä. vat tiedot välttämättä anna oikeaa kuvaa kokonaisuu- soottihavaintoja, eli likimain samassa tasossa kuin • Osittainen kunnostus 6.12.2003 Tämän johdosta tietoja on tarkistettu myös Helsingin desta. Lisäksi kyse on nykyisen rautatiealueen läheisyy- Helsingin Energian tunneli noin tasossa 20 metriä (tun- • Kunnostuksen jälkeen mittarikentän, säiliöalu- kaupungilta ja radanpitäjältä saaduin tiedoin. Kohteet destä, joten haitta-aineiden esiintyminen myös tieto- nelin katon korkeustaso noin 12 metriä). Päästöt ovat een ja putkilinjojen alueille ei jäänyt jäännöspi- on selvitetty tunnelin suuaukkojen alueelta, jossa ra- järjestelmään kuulumattomilla alueilla on todennäköis- myös rakenteellisesti hallittavissa tiivistämällä kallio toisuuksia kentamistöiden yhteydessä tehdään kaivutöitä. Lisäksi tä. Jos mahdollisilta viivytyksiltä halutaan varmuudella injektoinnilla tai rakentamalla tunnelin vesieristysra- selvitykseen sisältyivät betonitunnelialueet, joiden ra- välttyä, on suositeltavaa ottaa muutama maaperänäy- kenne, joten kreosootin ei katsota olevan riskitekijä tun- 3. VR:n varikko, Keski-Pasila kentaminen tehdään kaivannossa. Muilla alueilla tunne- te etukäteen niiltä alueilta, joilla tullaan tekemään kai- nelin rakentamiselle ja käytölle. Kreosootti on kuitenkin • Rautatieliikenne, varikko ja polttonesteen jake- lin louhinnalla itsessään ei ole vaikutusta maaperään. vutoimenpiteitä. Jos rautatiealueella tehtävien kaivu- otettava huomioon louhintatöitä suunniteltaessa. Myös lu töiden yhteydessä havaitaan haitta-ainepitoista tai pi- tunnelissa työskentelevien työhygienia on suunnitelta- • Toimiva varikko Asemien kuilujen alueella saattaa olla pienialaisia kai- laantunutta maa-ainesta, toimitaan ympäristöteknisen va huolella. • Osittainen kunnostus 8.2.1999 vukohteita, joiden täytemaa saattaa olla pilaantunutta. toimintaohjeen (Ratahallintokeskus 2009) mukaisesti. • Kunnostuksen jälkeen alueella jäi öljyisiä maita Näitä kohteita tutkitaan maaperätutkimusten yhteydes- Louhinta avaa kalliorakoja ja voi vaikuttaa pilaantuneen • Maankäyttörajoite sä. Esimerkiksi Lasipalatsinaukiolla on käytöstä pois- Rakentamistoimenpiteiden yhteydessä voi silti ilme- kalliopohjaveden virtaukseen, vaikka sitä ei tunneliin • Jälkitarkkailu tettu lämpökeskus ja useamman metrin paksuiset maa- tä ennalta arvaamattomia tilanteita, jolloin todetaan tihkuisikaan. kerrokset. Jos aukiolle rakennetaan kuiluyhteys, selvite- aistinvaraisesti (esimerkiksi haju, ulkonäkö) haitta-ai- 4. Neste diesel-piste, Veturitie 19 tään pilaantuneisuutta näytetutkimuksin ja kenttäha- neita maaperässä. Tällöin löydöksestä on ilmoitettava Vaihtoehtojen 1 sekä 2 ja 3 välillä ainoa merkittävä ero • Toimiva kohde vainnoin. Helsingin ympäristökeskukselle ja kiireellisissä vuoto- on, että vaihtoehdoissa 2 ja 3 tunnelin suuaukon alueel- • Tutkimus- ja kunnostushistoriasta ei tietoja tai vaaratilanteissa myös palo- ja pelastusviranomaisel- la tulee ottaa huomioon Pasilan entisen kaatopaikan lä- le. heinen sijainti ja toteutettava mahdolliset pilaantuneen 5. Huoltoasema (E-öljyt), Karjalankatu 2 6.14.3 Vaikutukset maaperän tutkimukset. • Lopetettu kohde Lisäraiteiden rakentamisen yhteydessä tehtävät kaivu- • Tutkimus- ja kunnostushistoriasta ei tietoja Vaikutukset pilaantuneen maaperän kohteisiin kohdis- työt pilaantuneella alueella voivat aiheuttaa haitta-ai- tuvat erityisesti rakentamisvaiheeseen, koska junalii- neiden leviämistä, jos maa-ainesten käsittelyssä ei nou- 6.14.4 Haitallisten vaikutusten lieventäminen 6. VR:n varikko, Veturitie kenteellä ei itsessään ole juurikaan vaikutusta maape- dateta huolellisuutta ja annettuja ohjeita sekä säädök- • Rautatieliikenne, varikko ja polttonesteen jake- rään. Alueella tehdään normaaleja louhinta- ja maan- siä. Haitta-aineiden leviäminen estetään myös etukä- Pilaantuneiden maiden rakentamisen aikaisia haitalli- lu siirtotöitä, joissa ei aiheuteta maaperän pilaantumis- teen tehtävillä maaperätutkimuksilla sekä tarvittavilla sia vaikutuksia voidaan ehkäistä selvittämällä hyvissä • Toimiva varikko ta, kun ympäristö- ja työturvallisuusohjeita noudate- kunnostustoimenpiteillä. ajoin tiedossa olevien kohteiden historia-, tutkimus- ja • Sijaitsee entisen kaatopaikan päällä taan. Itse rakentamisen kohteena olevan maaperän li- kunnostustiedot. • Osittainen kunnostus 18.12.2002 ja 31.1.2007 säksi vaikutus ulottuu ylijäämämaan ja -louheen läjitys- Yhteysviranomainen totesi ympäristövaikutusten arvi- • Maaperään jäi muun muassa PAH-yhdisteitä paikoille. ointiohjelmasta antamassaan lausunnossa, että vaiku- Tarvittavien kaivu- ja kunnostustöiden yhteydessä tulee tukset pohjaveden laatuun tulee arvioida vähintään pi- noudattaa mahdollista kunnostuspäätöstä ja muita an- 7. Valokaasutehtaan kreosoottipäästöjen selvitysalue Betonitunnelien alueella ei todettu riskikohtei- laantuneiden alueiden kohdilla, koska rakentamisessa nettuja ohjeita. Kunnostustyötä on valvottava asianmu- • Ei ole merkitty ympäristöhallinnon maaperän ti- ta, eikä myöskään tunnelin suuaukkojen alueella. käytettävät, pH-arvoa kohottavat injektointiaineet voi- kaisesti ja pilaantuneet massat on sijoitettava luvanmu- lan tietojärjestelmään Vaihtoehdoissa 2 ja 3 tunnelin suuaukko on hyvin lä- vat vaikuttaa pilaavien aineiden käyttäytymiseen ja kul- kaiseen vastaanottopaikkaan. Rakentamisesta, esimer- • Alueella on tehty useita maaperä- ja pohjavesi- hellä Pasilan vanhan kaatopaikan läntistä rajausta. Jos keutumiseen. Asiaa on tarkasteltu luvussa 6.15.3. kiksi työkoneista aiheutuvia päästöjä voidaan välttää tutkimuksia vaihtoehtojen 2 tai 3 toteutukseen päädytään, kaivualu- huolellisella toiminnalla esimerkiksi koneiden tankka- • Maaperässä on todettu korkeita PAH-, öljy- ja eelta on tarkistettava maaperän haitta-ainepitoisuudet Yleisesti voidaan todeta, että tunneli kulkee niin syväl- uksen ja jätteiden käsittelyn aikana. metallipitoisuuksia myöhemmissä suunnitteluvaiheissa. Pääsääntöisesti lä, että kalliotilassa olevat vedet eivät päädy maan pin- • Kohteen pohjaveden kunnostus on suunnitteilla maaperän pilaantuneisuustutkimukset ja riskinarvio on takerrosten vesiin muutoin kuin pumppaamalla. Näin suositeltavaa tehdä ratasuunnitteluvaiheessa. tunnelivesien laadulla voi olla vaikutusta ympäristöön 8. Polttoaineen jakeluasema ST1, Veturitie 8 vain pumpattavien vesien purkukohdissa, jos vedet oh- • Toimiva kohde Maaperätutkimukset ja kunnostustarpeen arviointi on jataan maastoon. Pisara-radan työmailta vedet pumpa- • Tutkimus- ja kunnostushistoriasta ei tietoja syytä tehdä hyvissä ajoin ennen rakentamistöitä, koska taan kuitenkin viemäriin, jolloin haitallisia vaikutuksia Liikennevirasto | Helsingin kaupunki | 2011 89 Pisara-rata | Ympäristövaikutusten arviointiselostus

minä. Tästä luonnollisesti seuraa, että alavissa maas- kentamisen, mutta osittain myös maankohoamisen seu- Kampin alueella on laajempi hiekkamaa-alue, joka on 6.15 Pohja- ja pintavedet tokohdissa pohjavedenpinta on lähempänä maanpin- rauksena (Tikkanen 1978). Myöhemmin pohjavedenpin- nykyään rakennettu ja päällystetty. Hakaniemen alueel- taa kuin kohouma-alueilla. Suunnittelualueella esiin- nat ovat kuitenkin nousseet. la täytemaa on hiekkavaltaista. 6.15.1 Nykytila tyy myös orsivettä eli tiiviin, vettä huonosti läpäisevän maakerroksen päälle kertynyttä vettä, joka on vallitse- Pohjaveden virtaus suunnittelualueella on hyvin heik- Ratasuunnitteluvaiheessa saattaa olla aiheellista tehdä Ympäristövaikutusten arvioinnissa pohja- ja pintavesiä van pohjavedenpinnan yläpuolella. Orsivettä esiintyy koa. Maaperä on pääasiassa hienoainesta sisältävää keskustan alueella pohjavesiselvitys. tarkastellaan yhdessä, koska tunnelin rakentamisessa yleisesti kallioperän painannekohdissa savien ja täyt- täytemaata, moreenia ja savea, jossa veden imeytymi- pohja- ja pintavesivaikutukset ovat paljolti kytköksissä tömaiden päällä. Paikoin orsivedenpinta on vain 0,5–1 nen ja liikkuminen on vähäistä. Lisäksi paksujen maa- toisiinsa. metriä alemman pohjavedenpinnan yläpuolella. Pohja- peitteiden alueilla maanpinnan kallistukset ovat suh- Pintavesi ja orsivettä ei ole syytä kuitenkaan tarkastella toisis- teellisen pieniä, mikä edelleen vähentää pohjaveden taan erillään, koska ne ovat vuorovaikutuksessa keske- virtausta. Kallioalueilla puolestaan kalliorakojen epäyh- Alueen merkittävimmät vesistöt ovat Töölönlahti ja Pohjavesi nään (Kuva 6.122.). Puupaaluille merkityksellisin on ylin tenäisyyden vuoksi pohjaveden virtaus on yleensä vain Eläintarhanlahti, jotka ovat välittömässä yhteydessä vedenpinta, mikä useissa paikoissa on orsivedenpinta. paikallista ja monessa suunnassa rajoitettua, eikä sel- Suomenlahteen. Muita merkittäviä vesistöjä tai keino- Suunnittelualueella ei ole pohjavesialueita eikä yksityi- Maapohjan painumisessa kuitenkin sekä pohja- että or- keitä yhtenäisiä virtaussuuntia voida todeta. Heikosta tekoisia suuria vesialueita ei ole. Töölön, Huopalahden siä talousvesikäytössä olevia kaivoja. Hydrogeologiset siveden korkeus vaikuttavat. pohjaveden liikkuvuudesta johtuen rakentamisen pohja Sörnäisten järvet on kuivattu ja täytetty kauan sitten. olosuhteet ja maankäyttö eivät luo edellytyksiä pohja- javesivaikutukset rajoittuvat pienelle alalle. veden hyödyntämiselle talousvedeksi, joten pohjave- Pohjavettä on tarkkailtu Helsingissä systemaattises- den hyödyntäminen tulevaisuudessakaan ei ole käytän- ti jo vuodesta 1972 alkaen (Helsingin kaupungin kiin- nössä mahdollista. Pohjaveden laadulla ja määrällä ei teistövirasto 1980, Svanström & Raudasmaa 1998). siten ole merkitystä vedenhankinnan kannalta, mutta Aluksi tarkkailu keskittyi lähinnä metrolinjan ympäris- pohjaveden pinta vaikuttaa maapohjan stabiliteettiin. töön, mutta laajeni siitä vähitellen eri puolille Helsinkiä. Pohjavesi voi myös osallistua mahdollisten haitallisten Tarkkailtavana on ollut ensisijaisesti pohja- ja orsive- aineiden kulkeutumiseen maa- ja kallioperässä. den pinta; laadun tarkkailu on ollut huomattavasti vä- häisempää, koska vettä ei ole käytetty talousvetenä. Vesi hakeutuu maaperän huokosia ja avoimia kallio- Pohjaveden pinnan säilyttämisen merkitys puupaaluil- rakoja pitkin alavampiin maastokohtiin, ja vedenpin- le perustetuille rakennuksille on huomioitu jo 1900-lu- ta asettuu tasapainoon satavan ja ylemmistä maasto- vun alun kirjoituksissa (esimerkiksi Ikäläinen & Similä kohdista valuvan/suotautuvan veden, maahuokosten ja 1910). Ydinkeskustassa pohjaveden pinta on laskenut kalliorakojen täyttyneisyyden sekä topografian määrää- 1800- ja 1900-luvuilla jopa 2–4 metriä pääasiassa ra-

Kuva 6.123. Vedenlaatutietoja Töölönlahdelta vuosilta 1987–2009 sekä vuoden 2010 havainnot. Näytteet on otettu metrin syvyydeltä. Vuoden 2010 vedenlaatu on ollut keskimääräistä parempi. Typen ja fos-forin pitoisuu- det ovat milligrammoina kuutiometrissä vettä. Fosfaattifosforin selkeästi pienemmät arvot vuonna 2010 Kuva 6.122. Yksinkertaistettu periaatekuva pohja- ja orsiveden esiintymisestä moreeni- ja savitäytteisen kallion heik- verrattuna aikaisempiin tuloksiin johtuvat analyysimenetelmän muutoksesta. (lähde: http://www.hel.fi/ kousvyöhykkeen kohdalla. wps/portal/Ymparistokeskus/.., viitattu 30.9.2010.) 90 Liikennevirasto | Helsingin kaupunki | 2011 Pisara-rata | Ympäristövaikutusten arviointiselostus

Hertta-tietojärjestelmästä löytyy vedenlaatutarkkai- pahtuvien vuotojen seurauksena. Louhinta avaa kallion lutietoja sekä Töölönlahdelta että Eläintarhanlahdelta rakoja ja vedenjohtavuus lisääntyy. Vastaavasti merkit- useiden vuosien ajalta, mutta ei kuitenkaan lähivuo- tävin vaikutus pintavesiin on louhimisesta sekä ylijää- silta. Töölönlahden pohjoisosasta tietoja on vuosilta mämaan ja -kiviaineksen käsittelystä ja läjittämises- 1977–1991 ja Töölönlahden eteläosasta vuosilta 1998– tä aiheutuva kiintoaineksen kulkeutuminen hulevesiin 2004. Eläintarhanlahdelta tietoja on kirjattu vuosilta ja sitä kautta sadevesijärjestelmiin, viemäreihin ja vas- 1977–2001. Helsingin kaupungin internet-sivuilta löy- taanottaviin vesistöihin. Kallion louhinnan yhteydessä tyy myös uudempia vedenlaatuanalyysejä. räjähtämättömistä räjähdysaineista myös typpiyhdis- teitä (lähinnä nitraatteja) voi päätyä poraus- ja huleve- Töölönlahden vedenlaatua on tutkittu paljon ja aihees- sien mukana ympäristöön. Typpiyhdisteet aiheuttavat ta on ilmestynyt useita tutkimusraportteja (esimerkik- vesistöjen rehevöitymistä. Pisara-radan työmailta vedet si Kajaste 2003 ja siinä mainitut viitteet). Useat tutki- pumpataan viemäriin. Kantakaupungin sekaviemäröin- mukset ovat liittyneet lahden vedenlaadun parantami- tialueelta vedet johdetaan Viikinmäen jätevedenpuh- seen. Töölönlahti on matala, hyvin rehevä ja sameave- distamoon, jossa jätevedestä poistetaan myös typpeä. tinen. Vuodesta 2005 lähtien lahden tilaa on pyritty pa- rantamaan pumppaamalla vettä Humallahdesta veden Suunnittelualueella suurin merkitys pohja- ja orsiveden vaihtuvuuden lisäämiseksi. pinnantason säilymisellä on keskustan savi- ja täyttö- maalle puupaalujen varaan rakennetuille rakennuksil- Vedenlaatutietoja Töölönlahdelta vuosien 1987–2010 le ja Vallilassa VR:n konepajan alueelle. Veden pinnan väliseltä ajalta on kerätty seuraavaan kuvaan (Kuva laskiessa puupaalujen yläosat alkavat helposti lahota. 6.123.). Riskinä on myös epätasainen maapohjan painuminen, mikä voi aiheuttaa vaurioita esimerkiksi rakennuksissa, johdoissa sekä katuja maarakenteissa. Savipeitteisissä 6.15.2 Vaikutusten arvioinnissa käytetyt lähtötiedot laaksoissa paineellisen pohjaveden alueilla pohjaveden ja menetelmät paineen aleneminen voi myös aiheuttaa maan epäta- saista painumista. Tietoja pohja- ja pintavesien mittauspisteistä ja mitta- ustuloksista on kerätty Suomen ympäristökeskuksen Alavilla savialueilla pohjavedenpinta on lähellä meren- Kuva 6.124. Tunnelien rakentaminen ei vaikuta Alppipuiston lammikoihin. Vaihtoehdossa 1 tunneli alkaa vasta lam- Hertta-tietokannasta (http://wwwp2.ymparisto.fi/sc- pinnan tasoa. Ranta-alueilla voi tapahtua meriveden hi- pien eteläpuolelta ja vaihtoehdoissa 2 ja 3 tunneli sijaitsee kaukana lammista. Lammet on vuorattu vettä ripts/oiva.asp) ja Helsingin kaupungin internet-sivuilta. dasta rantaimeytymistä, mikä osaltaan estää pohjave- pidättäväksi. Pohjavesitietoa on kerätty myös olemassa olevista kaiden alenemista. Meriveden korvaava vaikutus ehkäi- raustiedoista sekä useista alueellisista tutkimuksista ja see vedenpinnan laskua ja siitä johtuvia painumia, mut- selvityksistä (esimerkiksi Helsingin Geoteknisen osasta pohjaveden suolaisuus tällä tavalla jonkin verran li- ton tiedotteet) sekä kartoilta. Alueella on tehty myös sääntyy ranta-alueilla. Pohjaveden suolaisuudella ja maastotarkasteluja. laadulla yleensäkään ei ole vedenotollista merkitystä, la keskimäärin 14,5 l/min/100 m (1–32 l/min/100 m) ja Tunneliin vuotavilla vesillä ei ole vaikutusta Töölön- eikä koska vettä ei käytetä eikä tulla käyttämään talousve- injektointien jälkeen vuodot saatiin yleensä vähintään Eläintarhanlahden vesipintoihin. Vedenpinnan määrää- Hankkeen toteuttamisen vaikutus pohja- ja pintavesiin tenä. Kokonaismäärältään vähäisellä suolapitoisen me- puolittumaan (Lipponen 2001). vänä tekijänä on vallitseva merenpinnan korkeus, koska arvioidaan olemassa olevaan aineistoon perustuen asi- riveden rantaimeytymisellä ei katsota kuitenkaan ole- lahdet ovat suorassa yhteydessä mereen. antuntijatyönä. van maanalaisten rakenteiden korroosiota lisäävää vai- Tunnelien rakentaminen ei vaikuta Alppipuiston teko- kutusta. lammikoihin. Vaihtoehdossa 1 tunneli alkaa lammikoi- Sekä tunnelin porauksissa tarvittava että tunneliin vuoden eteläpuolelta. Lammikot on vuorattu vettä pidättä- tava vesi on luonnollisesti pumpattava pois tunnelista. 6.15.3 Vaikutukset Ylävämmissä maastokohdissa tunnelivuotojen aiheut- vällä materiaalilla (Kuva 6.124.). Pumpattavassa vedessä on kiintoainetta, joka on hie- tama pohjavedenpinnan alenema on mahdollista, var- nojakoista kallion jauhautumisesta syntynyttä mine- Vaihtoehto 0+ sinkin rakentamisen aikana. Vuotoja kuitenkin tukitaan Rakentamisen aikana tunnelin louhinnassa käytetään raaliainesta. Kiintoainepitoisuudet vaihtelevat ajoittain injektoinnein. Tukkimisesta huolimatta osa vuodois- runsaasti vettä poraukseen ja tunnelin seinämien pe- huomattavan paljon; vaihteluväli voi olla muutamista Vaihtoehdossa 0+ ei synny maanalaisen tunnelin rata jatkuu jossain määrin myös tunnelin käytön aikana. suissa. Tämä työnaikainen vedentarve on suurempi kuin kymmenistä milligrammoista litrassa jopa muutamaan kentamisesta johtuvia vaikutuksia pohja- ja pintavesil- Vuotovesi ohjataan salaojituksen ja pumppausjärjes- tunneliin tulevat vuotovedet. Pisara-rata toteutetaan tuhanteen milligrammaan litrassa. Pois johdettavat ve- le. Jotta sujuvan liikkumisen edellytykset keskusta-alu- telmän avulla viemäriverkkoon. Pöllän ja Ritolan (1989) kahdella vierekkäisellä tunnelilla. Porauksessa tarvitta- det ohjataan laskeutusaltaan ja öljynerotuskaivon kaut- eella voidaan tulevaisuudessa turvata, paineet maan- mukaan Helsingin kalliotilojen vuotovesimäärästä yli van veden määrä on suurimmillaan porattaessa kahdelta viermäriverkkoon. Laskeutusallas poistaa vedestä päällisten raide- ja katuverkkojen liikennekapasiteetin 90 % on alle 40 m3/vrk (noin 28 l/min) 100 000 kuutio- la jumbolla yhtä aikaa. Tällöin pumpattavan veden koko- kiintoainesta (lähinnä hienohiekka ja karkea siltti, 0,02– nostamiseksi kasvavat. Maanpäällisen liikenneväyläver- metrin kalliotilaa kohti. naismäärä (poraus- ja vuotovedet) voi olla enimmillään 0,2 mm) ja öljynerotuskaivojen avulla voidaan poistaa koston tehostaminen aiheuttaa joka tapauksessa osal- 10 l/s (600 l/min eli 36 m3/h). Normaalisti kaksoistun- mahdolliset työkoneista tippuneet öljyvuodot. taan myös pohja- ja pintavesivaikutuksia. Yleensä sallittu vuotovesimäärä Suomessa ja myös nelia louhittaessa vettä kuluu noin kuusi l/s (360 l/min Ruotsissa on 2–10 l/min/100 m tunnelia (noin 3–14 m3/ eli runsaat 21 m3/h). Tarvittava vesi otetaan vesijohto- Yleensä louhintatyömailla tarkkaillut öljypitoisuudet vrk/100 m). Yleisimmin vuodot on saatu injektointien verkosta. Veden riittävyys ei ole ongelma, sillä porauk- pysyvät alle raja-arvojen, mutta kiintoaineksen määrä Vaihtoehto 1 avulla laskemaan alle viisi l/min/100 m, parhaimmillaan seen kuluvan veden tarve on häviävän pieni Helsingin ajoittain ylittää ohjeelliset raja-arvot. Vesien mukana yksi l/min/100m (Liljestrand 2006). Euroopan pisim- vedenkulutuksesta. kulkeutuva aines on pääasiassa hienoa silttiä ja savea. Hankkeen mahdollisista vaikutuksista pohjavesiin mer- män kalliorakenteen, 120 km pitkän Päijänne-tunnelin Puhtaasta mineraaliaineksesta koostuva kiintoaines ei kittävin on pohjavedenpinnan aleneminen tunneliin ta- vuotovedet rakentamisen aikana olivat koko matkal- aiheuta ympäristön kemiallista likaantumista. Liikennevirasto | Helsingin kaupunki | 2011 91 Pisara-rata | Ympäristövaikutusten arviointiselostus

Pilaantuneiden maiden alueet on tiedostettu hankkeen Vaihtoehdot 2 ja 3 maita. Vaikka vettä ei käytetäkään talousvedeksi, saat- toteuttamisessa. Työt toteutetaan siten, että mahdolli- taa pilaantuneiden maiden kaivaminen muuttaa veden sesti pilaantuneeksi todetut maat käsitellään asianmu- Vaihtoehdoissa 2 ja 3 Pisara-radan eteläosa on sama pH:ta siten, että vesi muuttuu rakenteita syövyttäväk- kaisesti ja siten estetään haitallisten aineiden vapautu- kuin vaihtoehdossa 1, joten vaikutukset ovat näillä osin si tai muuten ympäristölle haitalliseksi. Pohjaveden liik- minen ympäristön vesiin. Pohjaveden liike suunnittelu- samoja kaikissa vaihtoehdoissa. Vaihtoehdoissa 2 ja 3 kuvuus on kuitenkin vähäistä topografian ja heikon ve- alueen hienoaineksisessa maassa on joka tapaukses- tunneleita louhitaan noin 2,6 kilometriä pohjoisemmak- denläpäisevyyden vuoksi, joten mahdollisten haitallis- sa vähäistä, eikä mahdollisten haitallisten aineiden kul- si, joten vaikutusalue laajenee vastaavasti tähän suun- ten aineiden leviäminen vedessä on hyvin rajallinen. keutumista pohjaveden mukana laajemmalle ympäris- taan. Vaihtoehdot 2 ja 3 ovat pohja- ja pintavesivaiku- töön pidetä uhkana. Pilaantuneiden maiden kohteita on tuksiltaan keskenään samanarvoisia ja siksi niitä tar- Pintavesien kiintoainepitoisuutta vähennetään oh- käsitelty luvussa 6.14. kastellaan yhdessä. jaamalla tunnelista pumpattavat vedet selkeytysaltaiden kautta. Selkeytysaltaiden yhteyteen asennetaan Kalliorakojen injektoinnissa käytettävät aineet ovat Vaikutustyypit pohja- ja pintavesiin ovat periaattees- myös öljynerotuskaivot, jotta mahdollisista työkonei- yleensä emäksisiä mikro- ja pikasementtejä, mikä voi sa samoja kaikissa tarkasteltavissa vaihtoehdoissa. den vuodoista maahan päässyt öljy saadaan talteen. kohottaa näiden kanssa kosketuksissa olevan veden Vaihtoehtojen 2 ja 3 linjauksilla ei ole sellaisia pohja- tai Tunnelivesien purkualueilla tarkkaillaan pintavesien pH-arvoa. pH-arvoa kohottava vaikutus on lyhytaikais- pintavesikohteita, jotka olisivat erityisen herkkiä tunne- laatua säännöllisesti erillisen tarkkailuohjelman mukai- ta, koska kyseiset sementit kovettuvat nopeasti, jolloin lien rakentamiselle. Rakentaminen tapahtuisi alueilla, sesti. ne eivät enää reagoi veden kanssa. Normaalisti pH:lle jotka eivät ole painumille erityisen herkkiä. Tällä alueel- ylempänä raja-arvona käytetään arvoa 9, joka on todet- la ei ole tiettävästi esimerkiksi puupaaluille perustettu- Räjähtämättömistä räjähdysaineista vapautuvia typpi- tu haitta-aineiden liukenemisen kannalta olevan turval- ja rakennuksia. yhdisteitä (lähinnä nitraattia) voidaan vähentää huo- linen. Vastaavien kalliorakennustyömaiden seurannois- lellisella räjähdysaineiden varastoinnilla ja käsittelyllä sa työmaalta lähtevän veden pH-luku on yleensä 7–10, Haarakalliossa PAH-yhdisteillä pilaantunut kalliopohja- sekä räjäytysten toteuttamisella. Myös räjähdysainei- mutta vastaanottaviin pintavesiin sekoittuneena pH on vesi heikentää vaihtoehtojen 2 ja 3 toteuttamiskelpoi- den valinta vaikuttaa typpipäästöihin. Kalliotilojen lou- 6–8. Töölön- ja Eläintarhanlahden veden pH vaihtelee suutta. hinnassa typpipäästöt ovat yleensä huomattavasti pie- nykyisin suunnilleen rajoissa 7–8,7. Tavallisesti metalli- nempiä kuin avolouhinnassa. en liukeneminen vähenee neutraalissa ja hieman emäk- sisessä vedessä verrattuna happamaan tai voimak- 6.15.4 Vaikutusalue kaasti emäksiseen veteen (esimerkiksi Heikkinen 2000, Wahlström & Laine-Ylijoki 2004). Kalliotilat ovat niin Pohjavesiin vaikuttava alue on hienorakeisten maala- syvällä, että niissä olevat vedet eivät sellaisenaan pää- jien alueella vaikutusalue alle 200 metriä tunneliparin dy maan pintakerrosten vesiin muutoin kuin pumppaa- keskilinjan molemmin puolin, mutta enimmäkseen vai- malla. Tunnelivedet pumpataan viemäriin, joten niillä ei kutusalue rajoittuu alle 100 metriin. Avoimella kallio- ole vaikutusta louhintakohdan pintavesien laatuun. alueella pohjavesivaikutus ei ulotu maanpinnalle.

Kasvit ottavat tarvitsemansa veden maan pintakerrok- sesta, ruohovartiset kasvit muutamien senttimetrien 6.15.5 Haitallisten vaikutusten ehkäiseminen tai paksuisesta humuskerroksesta ja puut yleensä alle kah- lieventäminen den metrin syvyydeltä. Jotkut puut (esimerkiksi mänty) voivat ulottaa osan juuristostaan jopa 3–4 metrin syvyy- Pohja- ja orsiveden alentumista Helsingin keskusta-alu- teen. Alavissa mastokohdissa irtomaa-alueilla kasvit eella pyritään ehkäisemään hulevesien maahan imeyt- hyödyntävät satavan ja maassa olevan maaveden lisäk- tämisellä sellaisissa kohdissa, missä maaperä mahdol- si pohjavettä, koska näissä paikoissa pohjavesi on juu- listaa imeytyksen. Imeytystä varten voidaan rakentaa riston ulottuvilla. Kallioalueilla kasvit ovat käytännölli- myös erillisiä imeytyskaivoja. Jos veden imeyttämises- sesti katsoen sadeveden, valumavesien sekä kalliopai- sä käytetään tunnelista pois pumpattua vettä, saadaan nanteissa ja raoissa olevan maaveden varassa. Maavesi siten samalla myös suodatettua kiintoainesta ja vähen- on maassa olevaa kosteutta, joka on varsinaisen poh- nettyä pois johdettavien vesien määrää. Helsingin met- javedenpinnan yläpuolella ja se sisältää sekä pohjave- ron rakentamisen aikana ja sen jälkeen vesien imeyttä- sivyöhykkeeseen laskeutumassa olevan veden (vajove- minen on osoittautunut tehokkaaksi keinoksi pohja- ja si) että maahuokosiin tai kallion mikrorakoihin sitoutu- orsivesien pintojen säilyttämiseksi riittävän korkealla. neen veden (esimerkiksi kapillaarivesi). Kallioalueilla pohjavedellä ei ole merkittävää vaikutusta kasvillisuu- Pohjavesiseurannassa tarkkaillaan pohja- ja orsiveden- teen. Tunnelin vuotovedet eivät käytännössä vaikuta pintoja tunnelityömaan lähistöllä. Jos pohjavedenpin- kallioalueiden päällä olevaan kasvillisuuteen. noissa tapahtuu aikaisemmista seurannoista poikkea- vaa muuttumista, on syy siihen selvitettävä ja ryhdyt- Karuilla kasvualustoilla, kuten kallioalueilla, kasvilli- tävä korjaaviin toimenpiteisiin. Periaate on, että pohja- suuteen pääasiallinen vaikuttava tekijä on paikallinen tai orsivedenpinta ei saa laskea rakennusvaiheessa eikä sää. Jo suhteellisen lyhyet kuivat ja lämpimät jaksot voi- käytön aikana. vat pysyvästi vahingoittaa kasveja, kuten havaittiin vuosien 2003 ja 2005 kesinä. Tuolloin monilla kallioalueilla Pohjaveden laadun tarkkailu on tarpeellista alueil- kuivui runsaasti mäntyjä ja koivuja. la, joissa tiedetään tai epäillään olevan likaantuneita 92 Liikennevirasto | Helsingin kaupunki | 2011 Pisara-rata | Ympäristövaikutusten arviointiselostus

7 Epävarmuustekijät

Vaihtoehtojen vertailun lähtökohtana on liikennemalli ja siihen kytketty maankäyttö vuonna 2035, jotka perustuvat seudun väestöennusteeseen. Väestöennusteen ja maankäytön toteutuminen riippuu muun muassa talou- den suhdanteista. Liikenne-ennusteisiin liittyviä epä- varmuustekijöitä on kuvattu kohdassa 6.1.3.

Vaihtoehdossa 0+ asukas- ja työpaikkamäärien olete- taan olevan samansuuruisia kuin hankevaihtoehdoissa. Saman maankäytön toteutuminen ilman Pisara-rataa on kuitenkin selvästi hankalampaa kuin hankevaihtoehdoissa, mikä aiheuttaa tarkasteluihin epävarmuutta.

Vaihtoehdoissa 2 ja 3 yksi epävarmuustekijä on PAH- yhdisteillä pilaantuneen kalliopohjaveden käyttäytymi- nen Pasilan aseman pohjoispuolella tunnelin rakentamisen yhteydessä.

Pisara-radan riskejä on arvioitu erillisessä riskirapor- tissa ja turvallisuusselvityksessä. Pisara-radan lähi- alueelta ei ole tiedossa vaarallisten aineiden varasto- ja. Louhinnassa käytetään räjähdysaineita, joiden työn- aikainen varastointi useissa kohdissa kaupungilla on työnaikainen riski. Liikennevirasto | Helsingin kaupunki | 2011 93 Pisara-rata | Ympäristövaikutusten arviointiselostus

8 Vaihtoehtojen vertailu

Hankkeen vaihtoehtojen vaikutuksia on lyhyesti kuvail- tu ja vertailtu seuraavassa taulukossa. Yhteenveto vaihtoehtojen vertailusta on esitetty YVA-selostuksen tiivis- telmässä.

Taulukko 8.1. Vaihtoehtojen vertailu.

Vaihtoehto 0+ Vaihtoehto 1 Vaihtoehto 2 Vaihtoehto 3 Junaterminaali Pasilassa Lyhyt Pisara-rata Pitkä Pisara-rata, ei Alppilan asemaa Pitkä Pisara-rata

Joukkoliikenne Joukkoliikenneyhteydet toimivat huonommin kuin Vaihtoehto parantaa merkittävästi joukkoliikenteen Vaihtoehto parantaa merkittävästi joukkoliikenteen Vaihtoehto parantaa merkittävästi joukkoliikenteen hankevaihtoehdoissa. toimivuutta pääkaupunkiseudulla. toimivuutta pääkaupunkiseudulla. toimivuutta pääkaupunkiseudulla. Junaliikenteen toimintavarmuus paranee, mikä Junaliikenteen toimintavarmuus paranee, mikä Junaliikenteen toimintavarmuus paranee, mikä parantaa junien täsmällisyyttä koko Suomen rata- parantaa junien täsmällisyyttä koko Suomen rata- parantaa junien täsmällisyyttä koko Suomen rata- verkolla. verkolla. verkolla. Vaihtoehto 1 on muita hankevaihtoehtoja parempi, Maanalainen asema Pasilassa hidastaa matkaa Maanalainen asema Pasilassa hidastaa matkaa koska vaihdot Pasilassa ovat sujuvimmat. verrattuna vaihtoehdon 1 maanpäälliseen ase- verrattuna vaihtoehdon 1 maanpäälliseen ase- Vaihtoehto 1 täyttää parhaiten hankkeelle asetetut maan. maan. liikenteelliset tavoitteet. Vaihtoehto 2 täyttää hankkeelle asetetut liikenteel- Vaihtoehto 3 täyttää hankkeelle asetetut liikenteelliset tavoitteet. liset tavoitteet.

vertailu Huonoin Hiukan parempi kuin 2 ja 3 Hiukan huonompi kuin 1. Hiukan huonompi kuin 1.

Henkilöautoliikenne Henkilöautoliikenteen määrä hiukan suurempi Henkilöautoliikenteen määrä hiukan pienempi kuin Henkilöautoliikenteen määrä hiukan pienempi kuin Henkilöautoliikenteen määrä hiukan pienempi kuin kuin hankevaihtoehdoissa, joten ruuhkat ovat 0+:ssa, joten ruuhkat hiukan pienemmät. 0+:ssa, joten ruuhkat hiukan pienemmät. 0+:ssa, joten ruuhkat hiukan pienemmät. hiukan muita suuremmat.

vertailu Ei merkittäviä eroja. Ei merkittäviä eroja. Ei merkittäviä eroja. Ei merkittäviä eroja.

Kevyt liikenne Ei vaikutuksia Rakentamisaikaisia haittoja Pasilan ja Alppipuis- Rakentamisaikaisia haittoja Käpylän kohdalla Rakentamisaikaisia haittoja Käpylän kohdalla ton välillä radan varressa kulkevalla kevyen liiken- radan läheisyydessä kulkevalla kevyen liikenteen radan läheisyydessä kulkevalla kevyen liikenteen teen väylällä. reitillä. reitillä.

vertailu Ei merkittäviä eroja. Ei merkittäviä eroja. Ei merkittäviä eroja. Ei merkittäviä eroja.

Yhdyskuntarakenne ja Tukee tiiviin yhdyskuntarakenteen muodostamista Tukee tiiviin yhdyskuntarakenteen syntymistä ja Tukee tiiviin yhdyskuntarakenteen syntymistä ja Tukee tiiviin yhdyskuntarakenteen syntymistä ja maankäyttö huonommin kuin hankevaihtoehdot. uusien rataan tukeutuvien yhdyskuntien kehittä- uusien rataan tukeutuvien yhdyskuntien kehittä- uusien rataan tukeutuvien yhdyskuntien kehittä- Ei ole mahdollista toteuttaa, jos Keski-Pasilaan mistä Uudellemaalle. mistä Uudellemaalle. mistä Uudellemaalle. suunniteltu maankäyttö toteutetaan. Kaikki hankevaihtoehdot täyttävät hankkeelle Kaikki hankevaihtoehdot täyttävät hankkeelle Kaikki hankevaihtoehdot täyttävät hankkeelle asetetut maankäyttötavoitteet. Keski-Pasilan osal- asetetut maankäyttötavoitteet. asetetut maankäyttötavoitteet. ta VE 1 on muita hankevaihtoehtoja parempi

vertailu Huonompi kuin hankevaihtoehdot Hankevaihtoehtojen välillä ei eroja Hankevaihtoehtojen välillä ei eroja Hankevaihtoehtojen välillä ei eroja

Kaavoitus Ristiriidassa Keski-Pasilan suunnitellun maankäy- Edellyttää asemakaavojen muuttamista ainakin Edellyttää yleiskaavojen muuttamista. Edellyttää yleiskaavojen muuttamista. tön kanssa. maanpäällisillä osilla. Asemakaavojen muuttami- Edellyttää asemakaavojen muuttamista ainakin Edellyttää asemakaavojen muuttamista ainakin nen ei ole ongelmallista. maanpäällisillä osilla. Asemakaavojen muuttami- maanpäällisillä osilla. Asemakaavojen muuttami- nen ei ole ongelmallista. nen ei ole ongelmallista.

vertailu Huonompi kuin hankevaihtoehdot. Paras Hiukan huonompi kuin 1 Hiukan huonompi kuin 1 94 Liikennevirasto | Helsingin kaupunki | 2011 Pisara-rata | Ympäristövaikutusten arviointiselostus

Vaihtoehto 0+ Vaihtoehto 1 Vaihtoehto 2 Vaihtoehto 3 Junaterminaali Pasilassa Lyhyt Pisara-rata Pitkä Pisara-rata, ei Alppilan asemaa Pitkä Pisara-rata

Maisema, kaupunkiku- Vaikutukset rajoittuvat Pasilaan, erityisesti Keski- Pysyvät muutokset kohdistuvat tunneliasemien Pysyvät muutokset kohdistuvat tunneliasemien Pysyvät muutokset kohdistuvat tunneliasemien va ja kulttuuriperintö Pasilaan. maanpäällisille alueille, tunneleiden suuaukkojen maanpäällisille alueille, tunneleiden suuaukkojen maanpäällisille alueille, tunneleiden suuaukkojen läheisyyteen, Pasilan aseman eteläpuolella radan läheisyyteen sekä hätäpoistumisportaiden ympä- läheisyyteen sekä hätäpoistumisportaiden ympä- varteen sekä hätäpoistumisportaiden ympäris- ristöön. ristöön. töön. Haitallisimmat maisemalliset vaikutukset kohdis- Haitallisimmat maisemalliset vaikutukset kohdis- Haitallisimmat maisemalliset ja kaupunkikuvalliset tuvat Eläintarhan ympäristöön ja Käpylän tunnelin tuvat Eläintarhan ympäristöön ja Käpylän tunnelin vaikutukset kohdistuvat Alppipuiston ja Eläintar- suuaukon läheisyyteen. Vaikutuksia myös kiintei- suuaukon läheisyyteen. Vaikutuksia myös kiintei- han ympäristöihin, joissa vaikutuksia voidaan siin muinaismuistoihin (I maailmansodan aikaiset siin muinaismuistoihin (I maailmansodan aikaiset pitää erittäin merkittävinä. puolustusrakenteet). puolustusrakenteet). Haitalliset vaikutukset kulttuuriympäristöön ja - Haitalliset vaikutukset kulttuuriympäristöön ja - Haitalliset vaikutukset kulttuuriympäristöön ja - perintöön erittäin huomattavia. perintöön huomattavia. perintöön huomattavia.

vertailu Vähiten haitallinen Huonoin, eniten haitallisia vaikutuksia Huomattavasti parempi vaihtoehto kuin VE 1. Huomattavasti parempi vaihtoehto kuin VE 1. Hieman parempi kuin VE 3.

Ihmisten elinolot, viih- Pisaran hyödyt jäävät saamatta. Junaliikenteen Liikkuminen nopeutuu ja liikenteen toimintavar- Liikkuminen nopeutuu ja liikenteen toimintavar- Liikkuminen nopeutuu ja liikenteen toimintavar- tyvyys ja liikkuminen toimintavarmuus on heikompi kuin hankevaih- muus paranee, mikä parantaa ihmisten elinoloja muus paranee, mikä parantaa ihmisten elinoloja muus paranee, mikä parantaa ihmisten elinoloja toehdoissa. Liikenne on hitaampaa kuin hanke- pääkaupunkiseudulla. Junaliikenteen toiminta- pääkaupunkiseudulla. Junaliikenteen toiminta- pääkaupunkiseudulla. Junaliikenteen toiminta- vaihtoehdoissa. varmuus paranee koko Suomessa, mikä helpottaa varmuus paranee koko Suomessa, mikä helpottaa varmuus paranee koko Suomessa, mikä helpottaa ihmisten liikkumista junalla koko Suomessa. ihmisten liikkumista junalla koko Suomessa. ihmisten liikkumista junalla koko Suomessa. Rakentamisen aikana louheenajo häiritsee asu- Rakentamisen aikana louheenajo häiritsee asu- Rakentamisen aikana louheenajo häiritsee asu- mista ajotunnelin suuaukolla Pohjoisen Hespe- mista ajotunnelin suuaukolla Pohjoisen Hespe- mista ajotunnelin suuaukolla Pohjoisen Hespe- riankadun ajotunnelin vieressä. Haitta on kuitenkin riankadun ajotunnelin vieressä. Haitta on kuitenkin riankadun ajotunnelin vieressä. Haitta on kuitenkin ohimenevä ja melko vähäinen. ohimenevä ja melko vähäinen. ohimenevä ja melko vähäinen. Paikallisia vähäisiä heikennyksiä ihmisten elin- Avotunnelin rakentaminen aiheuttaa vähäistä Avotunnelin rakentaminen aiheuttaa vähäistä oloihin Alppipuistossa ja Eläintarhan kentän koh- rakentamisaikaista haittaa asukkaille Käpylässä rakentamisaikaista haittaa asukkaille Käpylässä dalla. avotunnelin kohdalla. avotunnelin kohdalla. Myönteiset vaikutukset laajaan ihmisryhmään ovat Myönteiset vaikutukset laajaan ihmisryhmään ovat Myönteiset vaikutukset laajaan ihmisryhmään ovat selvästi merkittävämmät kuin melko vähäiset pai- selvästi merkittävämmät kuin melko vähäiset pai- selvästi merkittävämmät kuin melko vähäiset pai- kalliset kielteiset vaikutukset. kalliset kielteiset vaikutukset. kalliset kielteiset vaikutukset. Pasilan aseman kohdalla eniten myönteisiä vaiku- Yhteydet Pasilan asemalla huonommat kuin 1:ssä Yhteydet Pasilan asemalla huonommat kuin 1:ssä tuksia ihmisiin.

vertailu Huonoin. Paras. Hiukan huonompi kuin 1. Hiukan huonompi kuin 1.

Melu Rata- ja tieliikenteen yleinen kasvu lisää melu- Rata- ja tieliikenteen yleinen kasvu lisää melu- Rata- ja tieliikenteen yleinen kasvu lisää melu- Rata- ja tieliikenteen yleinen kasvu lisää melutasoja 1-3 dB laskenta-alueilla radan läheisyydes- tasoja 1-3 dB laskenta-alueilla radan läheisyydes- tasoja 1-3 dB laskenta-alueilla radan läheisyydes- tasoja 1-3 dB laskenta-alueilla radan läheisyydes- sä. sä. sä. sä. Eläintarhan kentän ja Alppipuiston melutaso säilyy Eläintarhan kentän ja Alppipuiston melutaso säilyy Eläintarhan kentän ja Alppipuiston melutaso säilyy Eläintarhan kentän ja Alppipuiston melutaso säilyy 55-60 dB:ssä. 55-60 dB:ssä. 55-60 dB:ssä. 55-60 dB:ssä. Käpylässä vaihtoehtojen melutasossa ei ole kuul- Käpylässä vaihtoehtojen melutasossa ei ole kuul- Käpylässä vaihtoehtojen melutasossa ei ole kuul- Käpylässä vaihtoehtojen melutasossa ei ole kuul- tavissa olevia eroja. tavissa olevia eroja. tavissa olevia tavissa olevia

vertailu Ei merkittäviä eroja Ei merkittäviä eroja Ei merkittäviä eroja Ei merkittäviä eroja

Runkomelu ja tärinä Pisaraa ei rakenneta, joten rakentamisen aiheut- Rakentaminen aiheuttaa tärinää ja runkomelua Rakentaminen aiheuttaa tärinää ja runkomelua Rakentaminen aiheuttaa tärinää ja runkomelua tama runkomelu ja tärinä jäävät pois. louhintakohdan lähellä. Häiriö on kuitenkin yhden louhintakohdan lähellä. Häiriö on kuitenkin yhden louhintakohdan lähellä. Häiriö on kuitenkin yhden rakennuksen kohdalla melko lyhytaikainen (muu- rakennuksen kohdalla melko lyhytaikainen (muu- rakennuksen kohdalla melko lyhytaikainen (muutama kuukausi). tama kuukausi). tama kuukausi). Vaihtoehdossa 1 tunneli on lyhyin, joten vaikutusalue on myös pienempi kuin 2 ja 3.

vertailu Ei vaikutuksia Hankevaihtoehdoilla ei merkittäviä eroja. Hankevaihtoehdoilla ei merkittäviä eroja. Hankevaihtoehdoilla ei merkittäviä eroja. Liikennevirasto | Helsingin kaupunki | 2011 95 Pisara-rata | Ympäristövaikutusten arviointiselostus

Vaihtoehto 0+ Vaihtoehto 1 Vaihtoehto 2 Vaihtoehto 3 Junaterminaali Pasilassa Lyhyt Pisara-rata Pitkä Pisara-rata, ei Alppilan asemaa Pitkä Pisara-rata

Yhdyskuntatekninen Ei merkittäviä vaikutuksia. Maanalainen rakentaminen katkoo joitakin yhdys- Maanalainen rakentaminen katkoo joitakin yhdys- Maanalainen rakentaminen katkoo joitakin yhdys- huolto kuntateknisen huolloin verkostoja maan alla. On- kuntateknisen huolloin verkostoja maan alla. On- kuntateknisen huolloin verkostoja maan alla. On- gelmiin on kuitenkin suunniteltu tekniset ratkaisut, gelmiin on kuitenkin suunniteltu tekniset ratkaisut, gelmiin on kuitenkin suunniteltu tekniset ratkaisut, joilla verkostot pysyvät toimintakunnossa. joilla verkostot pysyvät toimintakunnossa. joilla verkostot pysyvät toimintakunnossa.

vertailu Ei olennaisia eroja Ei olennaisia eroja Ei olennaisia eroja Ei olennaisia eroja

Päästöt, pienhiukkaset Raideliikenteen käyttö vähäisempää kuin hanke- Hanke edistää raideliikenteen käyttöä, mikä pie- Hanke edistää raideliikenteen käyttöä, mikä pie- Hanke edistää raideliikenteen käyttöä, mikä pie- ja ilman laatu vaihtoehdoissa. Enemmän päästöjä kuin hanke- nentää liikenteen päästöjä. Vähenemä ei kuiten- nentää liikenteen päästöjä. Vähenemä ei kuiten- nentää liikenteen päästöjä. Vähenemä ei kuiten- vaihtoehdoissa. Vaikutus ilman laatuun on kuitenkaan ole niin merkittävä, että se vaikuttaisin mer- kaan ole niin merkittävä, että se vaikuttaisin mer- kaan ole niin merkittävä, että se vaikuttaisin mer- kin vähäinen kittävästi ilman laatuun. kittävästi ilman laatuun. kittävästi ilman laatuun.

vertailu Ei merkittäviä eroja Ei merkittäviä eroja Ei merkittäviä eroja Ei merkittäviä eroja

Kasvillisuus ja eläimis- Hankkeen alle ei jää arvokasta kasvillisuutta tai Hankkeen alle ei jää arvokasta kasvillisuutta tai Hankkeen alle ei jää arvokasta kasvillisuutta tai Hankkeen alle ei jää arvokasta kasvillisuutta tai tö eläimistöä, joten hanke ei heikennä luontoarvoja. eläimistöä, joten hanke ei heikennä luontoarvoja. eläimistöä, joten hanke ei heikennä luontoarvoja. eläimistöä, joten hanke ei heikennä luontoarvoja.

vertailu Ei merkittäviä eroja Ei merkittäviä eroja Ei merkittäviä eroja Ei merkittäviä eroja

Maa- ja kallioperä Ei vaikutuksia maa- ja kallioperään. Lyhyemmän tunnelin takia vaikutukset maa- ja Pidemmän tunnelin takia vaikutukset maa- ja kal- Pidemmän tunnelin takia vaikutukset maa- ja kal- kallioperään vähäisemmät kuin 2:ssa ja 3:ssa. lioperään suuremmat kuin 1:ssä. lioperään suuremmat kuin 1:ssä.

vertailu Paras Hiukan parempi kuin 2 ja 3. Hiukan huonompi kuin 1 Hiukan huonompi kuin 1

Luonnonvarojen hyö- Vähiten rakentamista, joten luonnonvaroja kuluu Rakentamisen tuottama kiviaines hyödynnetään Rakentamisen tuottama kiviaines hyödynnetään Rakentamisen tuottama kiviaines hyödynnetään dyntäminen vähiten. yhdyskuntarakentamisessa. Radan rakentamien yhdyskuntarakentamisessa. Radan rakentamien yhdyskuntarakentamisessa. Radan rakentamien kuluttaa luonnonvaroja. kuluttaa luonnonvaroja. kuluttaa luonnonvaroja. Lyhyemmän pituuden takia hiukan parempi kuin 2 Pidemmän tunnelin ja radan takia hiukan huo- ja 3. nompi kuin 1

vertailu Paras Hankevaihtoehdoilla ei merkittäviä eroja. Hankevaihtoehdoilla ei merkittäviä eroja. Hankevaihtoehdoilla ei merkittäviä eroja.

Pilaantuneet ja haitta- Ei vaikutuksia Hanke ei kulje pilaantuneiden maiden riskikohtei- Tunneli Pasilassa saattaa kulkea pilaantuneen Tunneli Pasilassa saattaa kulkea pilaantuneen ainepitoiset maat den läpi. maaperän kohdalta, jolloin voi olla työnaikaista maaperän kohdalta, jolloin voi olla työnaikaista riskiä joutua kosketuksiin haitallisten aineiden riskiä joutua kosketuksiin haitallisten aineiden kanssa tunnelityömaalla. kanssa tunnelityömaalla.

vertailu Paras Riski pienin, ei kuitenkaan merkittäviä eroja han- Suurempi haitallisten aineiden riski kuin 1:ssä, ei Suurempi haitallisten aineiden riski kuin 1:ssä, ei kevaihtoehtojen välillä. kuitenkaan merkittäviä eroja hankevaihtoehtojen kuitenkaan merkittäviä eroja hankevaihtoehtojen välillä.. välillä..

Pohja- ja pintavedet Ei vaikutuksia. Hankealueella ei ole pohjavesialueita. Hankkeella Hankealueella ei ole pohjavesialueita. Hankkeella Hankealueella ei ole pohjavesialueita. Hankkeella ei ole merkittävää vaikutusta pohja- ja pintavesiin. ei ole merkittävää vaikutusta pohja- ja pintavesiin. ei ole merkittävää vaikutusta pohja- ja pintavesiin. Vaikutusalue on pienempi kuin 2:ssa ja 3:ssa. Alueella saattaa olla pilaantunutta kalliopohjavet- Alueella saattaa olla pilaantunutta kalliopohjavet- tä. tä. Vaikutusalue on laajempi kuin 1:ssä Vaikutusalue on laajempi kuin 1:ssä

vertailu Paras Hieman parempi kuin 2 ja 3. Hieman heikompi kuin 1. Hieman heikompi kuin 1.

Taloudelliset vaiku- Suuri osa hankkeen hyödyistä jää toteutumatta. Hankevaihtoehdoista kustannuksiltaan halvin ja Investointikustannuksiltaan kalliimpi kuin 1 mutta Investointikustannuksiltaan kalliimpi kuin 1 mutta tukset Vaihtoehto vie tilaa Keski-Pasilan kehittämiseltä ja toimivuudeltaan paras, joten vaihtoehto on talou- toimivuudeltaan sitä huonompi. toimivuudeltaan sitä huonompi. vähentää alueen tuottoja. dellisten vaikutusten kannalta paras.

vertailu Huonon. Paras Huonompi kuin 1 Huonompi kuin 1 96 Liikennevirasto | Helsingin kaupunki | 2011 Pisara-rata | Ympäristövaikutusten arviointiselostus

9 Ehdotus seurantaohjelmaksi

9.1 Pohjavedet Maamassojen painumia seurataan rakennusten ki- 9.5 Liikenne vijalkaan asennettujen pulttien tarkkavaaituksilla. Suunnittelualueen pohjaveden seurantaputkista seura- Painumaseurantajärjestelmä muodostaa mittalinjoja Liikennemallin ennusteiden toteutumista seurataan taan pohjaveden pinnan tasoa, millä varmistetaan, että painumaherkkien alueiden läpi. hankkeen toteuttamisen jälkeen tehtävien liikennelas- Pisara-rata ei alenna pohjaveden pinnan tasoa. kentojen ja matkustajamäärien seurannan avulla.

9.4 Tärinä 9.2 Pintavedet 9.6 Aluerakenne, maankäyttö Ennen louhintatöiden ja muiden tärinää aiheuttavi- Rakennustyön aikana seurataan tunneleista pumpatta- en töiden aloittamista suoritetaan rakennekatselmuk- ja maisema vien vesien laatua ottamalla näytteitä saostusaltaiden set noin 100 metrin etäisyydellä louhittavasta tilasta. purkukohdista, joista vedet lasketaan viemäriin. Louhintatöiden päätyttyä tehdään loppukatselmukset Pisara-radalla on arvioitu olevan merkittäviä myönteisiä alkukatselmusten laajuudessa. vaikutuksia aluerakenteeseen ja maankäyttöön. Näitä asioita seurataan ja näihin vaikutetaan Uudenmaan YVAn aikana on selvitetty Pisara-radan louhintojen lä- maakuntakaavoituksen, Helsingin seudun liikennejär- 9.3 Painumat heisyydessä sijaitsevien herkkien rakennusten ja toi- jestelmäsuunnitelman avulla sekä kaupunkien tekemän mintojen sijaintia. Louhinnan aikana tärinämittareiden maankäytön suunnittelun ja niihin liittyvien selvitysten Tunneleiden rakentamisessa kallion liikkeitä seurataan avulla mitataan louhinnan aiheuttamaa tärinää. Kaikki avulla. kalliomekaanisen seurantaohjelman mukaisilla mit- mittauslaitteet ovat kaukovalvonnassa, jolloin mitta- tauksilla, jolla todennetaan kalliorakenteen käyttäyty- ustulos saadaan asianosaisille ilman mittauspaikalla Maisemaan ja kaupunkikuvaan liittyviä vaikutuksia tar- minen. käyntiä. kastellaan tarkemmin ratasuunnitelman ja asemakaa- van laatimisen yhteydessä, jolloin voidaan tarkentaa seurannan tarpeet. Liikennevirasto | Helsingin kaupunki | 2011 97 Pisara-rata | Ympäristövaikutusten arviointiselostus

10 Yhteysviranomaisen YVA-ohjelmalausunnon huomioon ottaminen

Yhteysviranomainen antoi YVA-ohjelmasta lausunnon Taulukko 10.1. Yhteysviranomaisen YVA-ohjelmalausunnon 23.7.2011 huomioon ottaminen. 23.7.2011. Seuraavaan taulukkoon on koottu lausun- Lausunnossa edellytetty toimenpide Huomioon ottaminen YVAssa ja nossa esiin nostetut asiat ja kerrotti, miten lausunnos- yleissuunnittelussa sa esitetyt asiat on otettu huomioon YVA-selostuksessa ja yleissuunnittelussa. Mahdollisen vaiheittain toteuttamisen vaikutukset tulee kuvata Kuvattu kohdissa tiivistelmä ja 6.5.3, arviointiselostuksessa. Arviointiselostuksessa tulee erottaa rakentamisen ja käytön On erotettu rakentamisen ja käytön aikaiset aikaiset vaikutukset. vaikutukset eri vaikutuksia kuvaavissa osissa. Tulee arvioida hankeen maankäyttövaikutuksia suunnittelutason Kuvattu kohdassa 6.3. tarkkuus huomioiden. Lisätutkimukset maa- ja kallioperän rakenteesta ja Maaperätutkimukset on tehty ja otettu pohjavesiolosuhteista. Lisätutkimukset tulisi ajoittaa niin, että ne huomioon yleissuunnitelmassa. Vaikutusten ovat käytössä YVA-selostusvaiheessa. arvioinnissa on ollut käytettävissä kyseiset tiedot. Rakentamisen ja käytön aikaiset vaikutukset tulee arvioida Kuvattu kohdissa 6.5.3 ja 6.5.4. työtunneleiden ja pystykuilujen kohdalla kohteittain. Esitettävä ylijäämämaiden läjitys- ja käsittelyalueiden Kuvattu kohdassa 6.12.3. ympäristövaikutukset. Työmaa- ja vuotovesien vaikutukset viemärijärjestelmän Kuvattu kohdassa 6.15.3. toimivuuteen ja vedenlaatuun tulee arvioida. Täsmennettävä pohjaveden pinnan laskemisesta kasvillisuudelle ja Kuvattu kohdassa 6.15.3. muulle luonnolle aiheutuvien vaikutusten arviointia. Vaikutukset pohjaveden laatuun arvioitava vähintään Kuvattu kohdassa 6.15.3. pilaantuneiden alueiden kohdalla. Luonnon nykytilan kuvausta tulee tarkentaan maastokäynnein ja Kuvattu kohdassa 6.11. arvokkaat luontokohteet tulee merkitä kartalle. Vaikutuksia luontokohteisiin tulee arvioida esim. Eläintarhan– Kuvattu kohdassa 5.11.3. Alppiharjun ja Tokoinrannan linnustollisesti arvokkaat kohteet. Rakennetun kulttuuriympäristön osalta kaikki suojelukohteet on Esitetty liitteessä 1. syytä esittää kartalla. Keskusteltava museoviranomaisten kanssa kulttuuriympäristöjen Keskusteluja on käyty suunnittelun aikana. kannalta optimaalisten ratkaisujen löytämiseksi. Tunneliaukot tulee mallintaa. Tunneliaukkojen havainnekuvat on esitetty kohdassa 6.5.3. Tärinälle herkkien kohteiden listausta täydennettävä. Täydennetty listaus esitetty kohdassa 6.8.3 Käytettävä liikennemalli ja lähtötiedot tulee kuvata Kuvattu kohdassa 6.1.3. arviointiselostuksessa. Pisara-radan välilliset yhdyskuntarakenteelliset vaikutukset tulee Kuvattu kohdassa 6.3.3. kuvata suunnittelutason tarkkuus huomioiden. Vaikutusaluetta on ulotettava niille paikallisliikenteen Pisara-radan yleissuunnittelussa ja YVAssa liikennepaikoille, joilla Pisaran toteuttaminen mahdollisesti ei ole tarkasteltu Pisara-radan ulkopuolisten edellyttää raidejärjestelyjä. liikennepaikkojen raidejärjestelyjä ja näille siirtyviä toimintoja vaan näitä tarkastellaan erillisessä selvityksessä. Kaavoitustilanteeseen päivitettävä Keski-Pasilan osayleiskaava ja Päivitetty kohtaan 6.4. Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan rakennemallit 2035. Kuvattava Pisara-radan liittyminen Lentorataan. Kuvattu kohdassa 6.1.4. Yhteisvaikutukset samaan aikaan toteutettavien maanalaisten Kuvattu kohdassa 6.9.3. hankkeiden kanssa. 98 Liikennevirasto | Helsingin kaupunki | 2011 Pisara-rata | Ympäristövaikutusten arviointiselostus

11 Lähteitä

Alppilan, Itä-Pasilan, Vallilan, Kumpulan, Toukolan ja Katu- ja puisto-osaston hallinnassa olevien arvoympä- Ratahallintokeskus 2009. Pasilan aseman laituri- ja ka- Vanhankaupungin viheraluesuunnitelma, Helsingin ristöjen määrittely ja toimintaohjeet. Helsingin kaupun- pasiteettitarkastelut, versio 26.5.2009 kaupungin rakennusviraston julkaisuja 2001:8 / Viher- ki, Rakennusvirasto, julkaisu 2008:8 / Katu- ja puisto- osasto. osasto. Rautatielenkki Pisara, esisuunnitelma HKSV, liikenne- suunnitteluosasto 1998. Alppipuiston ja Lenininpuiston hoito- ja kehittämis- Laitala, M. 1967. Kallioperäkartta – Lehti 2032, Helsinki. suunnitelma 2007–2016. Helsingin kaupungin raken- Suomen geologinen kartta 1:100 000. Geologinen tut- Saanio, V. 1973. Näkökohtia kallioinjektoinnista. Kallio- nusviraston julkaisut 2007:2. kimuslaitos. mekaniikan päivä 1973. Rakennusgeologisen yhdistyksen julkaisuja 9, s. 75 – 92. Anttikoski, U. 1973. Maanalaisen rakentamisen vaikutus Laitala, M. 1991. Helsingin kartta-alueen kallioperä. pohjaveteen Helsingissä. Kalliomekaniikan päivä 1973. Kallioperäkarttojen selitykset, Lehti 2032. Suomen geo- Sosiaali- ja terveysminiteriön oppaita 2003: Rakennusgeologisen yhdistyksen julkaisuja 9, s. 29–48. loginen kartta 1:100 000. Geologian tutkimuskeskus. Asumisterveysohje. Asuntojen ja muiden oleskelutilo- jen fysikaaliset, kemialliset ja mikrobiobiologiset teki- Central Pasila - Detailed plan and Sample tower, Liljestrand, B. 2006. Injektoinnin erot Suomessa jät. Helsinki 2003- Detailed plan, Cino Zucchi Architetti - One Works - Buro ja Ruotsissa. Suomen kalliomekaniikkatoimikunta, Happold, August 2009 (lopullinen työ valmistu loka- Kallion injektointi – koulutuspäivä 23.5.2006. Esitelmä- Svanström, T. & Raudasmaa, P. 1998. Pohjavesi kuun 2010 aikana). materiaali. Helsingin kaupunkiympäristössä: esiintyminen, käyt- tö, suojelu ja vaikutus rakentamiseen. Helsingin kau- Heikkinen, P. 2000. Haitta-aineiden sitoutuminen ja Lipponen, A. 2001. Päijänne-tunnelin ympäristögeolo- punki, Kiinteistövirasto, Geotekninen osasto, Tiedote kulkeutuminen maaperässä. Geologian tutkimuskes- gia ja riskit. Suomen ympäristö 525, 137 s. 78/1998, 106 s. + 7 liites. kus, Tutkimusraportti 150, 74 s. Museovirasto: http://www.rky.fi/read/asp/r_default. Sörnäisten, Kallion, Alppiharjun, Vallilan ja Hermannin Helsingin kaupungin kiinteistövirasto 1980. Pohja- aspx. viheraluesuunnitelma 2007–2016, Helsingin kaupun- vesitarkkailu -80. Helsingin kaupungin kiinteistöviras- gin rakennusviraston julkaisut 2007:8 / Katu- ja puis- to, Geotekninen osasto, tiedote 15. Pajunen, M. (toim.) 2008. Tectonic evolution of the to-osasto- Svecofennian crust in southern Finland – a basis for Helsingin kaupungin meluselvitys 2007. Helsingin kau- characterizing bedrock technical properties. Geological Tikkanen, H. 1978. Rakentamisen vaikutus pohja- pungin ympäristökeskuksen julkaisuja 6/2007. ISSN Survey of Finland, Special Paper 47, 326 pages + 10 ap- veteen Helsingin keskustassa. Helsingin kaupunki, 1235-9718, ISBN 978-952-473-928-3. pendices. Kiinteistövirasto, Geotekninen osasto, Tiedote 10/1978.

Helsingin kaupungin ympäristökeskus 2009. Herkkien Pisara-ratalenkin tarve- ja toteuttamiskelpoisuusselvi- Töölön metrolinjan alustavan yleissuunnitelman tar- kohteiden ilmanlaatu ja melutilanne, Päiväkodit, leik- tys (RHK, YTV, Helsingin kaupunki, 2006). kistaminen ja Pasilan metroaseman vaihtoehdot, HKL, kipuistot ja -kentät, koulut, vanhainkodit ja sairaalat. HKSV 2008- Eeva Pitkänen ja Anu Haahla. Helsingin kaupungin ym- Pöllä, J. & Ritola, J. 1989. Suuret kalliotilat. Kalliotilojen päristökeskuksen julkaisuja 11/2009. kuivanapito ja tiivistys. VTT tiedotteita 1000, 58 s. Töölön viheraluesuunnitelma 2003–2012. Helsingin kaupungin rakennusviraston julkaisuja 2002:14/ HSY 2010. Ilman laatu pääkaupunkiseudulla vuonna Rakennetun kulttuuriympäristön kohteet http://www. Viherosasto. 2009. rky.fi. Wahlström, M. & Laine-Ylijoki, J. 2004. Ympäristötekijät Husa, J. & Teeriaho, J. 2004. Luonnon ja maisemansuo- Rakentamisen aiheuttamat tärinät. Suomen ja niiden tutkiminen maarakentamisessa hyötykäytettä- jelun kannalta arvokkaat kallioalueet Uudellamaalla. Rakennusinsinöörien Liitto RIL ry, RIL 253-2010. vien materiaalien liukoisuustutkimuksissa. VTT tiedot- Alueelliset ympäristöjulkaisut 350. teita 1852, 78 s. + 12 liites. Rautamäki, M. 1989. Maisema rakentamisen perustana. Ikäläinen, E. & Similä, Y. 1910. Rakennusperustusten Selvitys 2. Ympäristöministeriö, Kaavoitus- ja raken- Vänskä, P. & Raudasmaa, P. 2005. Helsingin keskus- paaluttaminen nykyaikana. Rakennustaito 5, N:o 22. nusosasto. Valtion painatuskeskus, Helsinki. tan kallioruhjeet. Helsingin kaupunki, kiinteistövirasto, Geoteknillisen osaston julkaisu 89/2005, 54 s. + 9 lii- Kajaste, I. 2003. Töölönlahden kunnostushanke ja ve- Rautamäki, M. 1990. Maakunnallinen maisemaselvitys, tes. den laatu ennen toimenpiteitä. Helsingin kaupungin Varsinais-Suomi. Varsinais-Suomen seutukaavaliitto, ympäristökeskuksen julkaisuja 13/2003, 38 s. Ympäristöministeriö. Koteva Oy, Turku. Ympäristöhistorian Helsinki: http://blogit.helsinki.fi/ envirohist/helsinki/laakkonen_lehtonen_2001.htm Kantakaupungin nivelet. Kolmiopuistot ja jäännösau- Ratahallintokeskus 2009. Ympäristötekninen toimin- (2.11.2010). kiot Helsingin ruutukaavaverkkojen saumakohdissa. taohje rautatiealueella tehtäviin kaivutöihin. Ohje Helsingin kaupunki, Rakennusvirasto, julkaisu 2009:12 / 27.3.2009. Katu- ja puisto-osasto. Liikennevirasto | Helsingin kaupunki | 2011 99 Pisara-rata | Ympäristövaikutusten arviointiselostus

12 Liitteet

Liite 1 Kulttuuriympäristön arvokohteet, suojellut rakennukset sekä muinaismuistot

Liite 2 Rakentamisaikaiset työalueet viistoilmakuvilla Liite 1 / 1 (5) Liikennevirasto | Helsingin kaupunki | 2011 Pisara-rata | Ympäristövaikutusten arviointiselostus

LIITE 1. Kulttuuriympäristön arvokohteet, suojellut rakennukset sekä muinaismuistot

Liitteessä on esitelty lyhyesti kulttuuriympäristön arvo- Asetus valtion omistamien rakennusten suojelusta Rautatiesopimus 1998 Suunnittelualueella olevat RKY 2009 kohteet ja -alueet sekä suojellut rakennukset. Kartalla (14.6.1985/480) inventointikohteet: on esitetty kaikki valtakunnallisesti merkittävät raken- Sopimus koskee valtakunnallisesti merkittävien asema- netut kulttuuriympäristöt sekä rakennussuojelulail- Tässä asetuksessa tarkoitetun suojelun kohteita ovat alueiden suojelua. Sopimuksen mukaan suojellut koh- 1. Helsingin Käpylässä sijaitsevat asuinalueet Puu- la suojellut kohteet. Muista kohteista on esitelty aino- sellaiset valtion omistamat rakennukset, rakennusryh- teet suunnittelualueella ovat Pasilan veturitallit ja rau- Käpylä ja Käpylän länsiosa sekä Käärmetalo ovat astaan asemien ympäristöissä olevat alueet ja kohteet mät ja rakennetut alueet, joilla on kulttuurihistoriallista tatieläistalot sekä VR:n Pasilan konepaja. Olympiakylän ja Kisakylän rinnalla keskeisiä koh- sekä ne, joihin hankkeella saattaa olla kaupunkikuval- merkitystä rakennushistorian, rakennustaiteen, rakenteita suomalaisen sosiaalisen asuntotuotannon, lisia tai kaupunkirakenteellisia vaikutuksia. Monet koh- nustekniikan, erityisten ympäristöarvojen, rakennuksen asuinalueiden asemakaavoituksen ja asuntosuun- teista sisältyvät laajempiin kokonaisuuksiin esimerkik- käytön tai siihen liittyvien tapahtumien taikka raken- Muinaismuistolaki nittelun sekä -rakentamisen historiassa. Puu- si RKY-alueisiin. nuksen ainutlaatuisuuden tai tyypillisyyden kannalta. Käpylän ja Käpylän länsiosan puutaloalueiden ra- Rakennukseen luetaan kuuluvaksi sen kiinteä sisustus. Muinaismuistolaki (295/1963) rauhoittaa kiinteät kentamisen taustalla vaikuttavat samat yhteiskun- Liitteessä esitetyt kohteet on erityisesti huomi- muinaisjäännökset suoraan ilman erillisiä päätöksiä. nalliset, arkkitehtoniset ja kaavoitukselliset pyrki- oitava jatkosuunnittelussa. Lähteinä on käytetty Asetuksen mukaan suojeltuja rakennuksia suunnit- Kiinteät muinaisjäännökset ovat lueteltu muinaismuis- mykset. Molemmat ovat 1900-luvun alun teollistu- Museoviraston RKY 2009 aineistoa, Helsingin kaupun- telualueella ovat Helsingin rautatieasema, Ateneum, tolain 2 §:ssä. Niitä ovat mm. muinaiset asuinpaikat, misen myötä syntynyttä asuntopulaa ratkaisemaan gin rakennusviraston puistojulkaisuja (ks. lähdeluette- Helsingin yliopiston Topelia-kortteli, Helsingin yliopis- käräjäpaikat, linnakkeet, vallihaudat ja erilaiset rauni- perustettuja rakennustaiteellisesti ja sosiaalisesti lo) sekä Helsingin kaupunginmuseosta saatuja inven- ton kasvitieteellinen puutarha ja Vanha Klinikka. ot. Ilman tämän lain nojalla annettua lupaa on kiinte- ensiluokkaisia työväestön asuntoalueita, joissa yh- tointitietoja (RAKU-tietokanta). Alla on selitetty arvo- än muinaisjäännöksen kaivaminen, peittäminen, muut- distyvät englantilainen puutarhakaupunki-ideolo- kohteisiin liittyviä käsitteitä ja lait. taminen, vahingoittaminen, poistaminen ja muu siihen gia ja suomalainen puukaupunkiperinne. Niiden yh- Kirkkolaki kajoaminen kielletty. tenäinen kaupunkikuva liittyy 1920-luvun suoma- DOCOMOMO (International Working Party for laisen kaupunkisuunnittelun ihanteisiin. Documentation and Conservation of Buildings, Sites Kirkkolaki (1054/93) koskee evankelis-luterilaisen kirk- and neighbourhoods of the Modern Movement) on 1989 kokunnan rakennuksia. Laki suojelee automaattisesti Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut 2. Pasilan veturitallit, VR:n entinen konepaja sekä perustettu kansainvälinen modernin arkkitehtuurin tut- ennen vuotta 1917 rakennetut kirkot. Sitä nuoremmat kulttuuriympäristöt RKY SOK:n teollisuuskorttelit edustavat funktionalisti- kimus- ja suojelujärjestö. Järjestöön kuuluu työryhmiä kirkot voidaan määrätä suojelluiksi tuomiokapitulin, set tuotantolaitokset Vallilassa muodostavat laajan yli 40 maasta, myös Suomesta. seurakunnan tai Museoviraston aloitteesta. Kirkkolaki RKY on Museoviraston laatima inventointi, joka on val- 1900-luvun teollisuusympäristön. VR:n konepajan suojelee kirkot kiinteine sisustuksineen ja taideteoksi- tioneuvoston päätöksellä 22.12.2009 otettu maankäyt- alue, joka on ollut Helsingin suurimpia teollisuuslai- Suomen DOCOMOMO-työryhmä toimii modernismin neen ja suojelun piiriin kuuluvat kirkon lisäksi kirkko- tö- ja rakennuslakiin perustuvien valtakunnallisten alu- toksia, on Sörnäisten satamaradan varteen raken- arkkitehtuurin asiantuntijaorganisaationa. Se välittää tarhassa olevat rakennukset ja rakennelmat, kuten kel- eidenkäyttötavoitteiden tarkoittamaksi inventoinniksi tuneen laajan teollisuusalueen varhaisimpia tuo- tietoa sekä kansainvälisiä yhteyksiä koskien omaa ai- lotapuli, hautakappeli, porttirakennus tai kirkkotarhan rakennetun kulttuuriympäristön osalta 1.1.2010 alka- tantolaitoksia. VR:n entinen konepaja on perustet- hepiiriään. Ryhmällä on edustaja ympäristöministeriön aita. en. Valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita koskeva tu 1901, jolloin valmistuivat ensimmäiset suuret ko- asettamassa rakennussuojelulain uudistamista valmis- valtioneuvoston päätös on tullut voimaan 30.11.2000 ja nepajahallit. Aluetta on myöhemmin lisärakennet- tavassa työryhmässä. Kirkkolain mukaan suojeltuja rakennuksia suun- sen tarkistus 1.3.2009. tu useaan otteeseen. SOK:n Helsingin tehtaat ovat nittelualueella ovat Kallion kirkko, Töölön kirkko ja 1920- ja 1930-luvuilta. Arvoympäristön kokonaisuus Keskeinen osa Suomen DOCOMOMO-työryhmän tie- Temppeliaukionkirkko. Valtakunnalliseen inventointiin valitut kohteet antavat ilmentää liikenneyhteyksien ja erityisesti rautatien dotus- ja valistustehtävää on merkittävien arkkiteh- alueellisesti, ajallisesti ja kohdetyypeittäin monipuo- merkitystä pääkaupungin teollistumiselle. Alueen tuuri- ja ympäristökohteiden valikoiman ylläpitäminen. lisen kokonaiskuvan maamme rakennetun ympäristön rakennukset on suojeltu Rautatiesopimuksella. Valikoimassa on tällä hetkellä yli 60 kohdetta ja koko- Laki ortodoksisesta kirkosta (10.11.2006/985) historiasta ja kehityksestä. naisuutta. 3. Alppilan kirkko on arkkitehtuuriltaan ja tilarat- Ennen vuotta 1917 rakennettu kirkko on suojelunalai- kaisuiltaan edustava esimerkki työväestön ja työ- nen. Kirkollishallitus voi määrätä sitä uudemman kir- Muu arvoympäristö läiskaupunginosan tarpeisiin suunnitellusta kirk- Rakennussuojelulaki kon tai rukoushuoneen suojeltavaksi, jos suojeluun korakennuksesta, joka alun alkaen on tunnettu on sellainen syy, jonka johdosta vastaavan rakennuk- Arvoympäristöllä voidaan tarkoittaa historiallisesti tai Kotkankadun seurakunnallisen työkeskuksen nimel- Rakennussuojelulailla (18.1.1985/60) voidaan suojel- sen suojelusta voitaisiin päättää rakennussuojelulain kulttuurihistoriallisesti merkittävää kohdetta, jotka lä. Valkoiseksi maalattu tiilinen, kaupunkirakentee- la kohde, mikäli suojelu ei ole mahdollista maankäyt- (60/1985) mukaan. Kirkollishallitus voi tehdä suoje- edustavat tietyn aikakauden rakennustaidetta, suunnit- seen sovitettu rakennuskompleksi on neljän kadun tö- ja rakennuslain nojalla, milloin kohteen säilymistä lusta päätöksen myös seurakunnan tai Museoviraston teluihanteita tai tunnettujen suunnittelijoiden töitä esi- rajoittamassa korttelissa. Alppilan kirkko valmistui ei voida riittävästi turvata maankäyttö- ja rakennuslail- aloitteesta. merkillisellä tavalla. 1957. Rakentaminen toteutettiin arkkitehtien Keijo la tai milloin kohteella on huomattavaa valtakunnallista Ström ja Olavi Tuomisto tekemän ehdotuksen mu- merkitystä tai milloin siihen muutoin on erityisiä syitä. Lain mukaan suojeltuja rakennuksia suunnittelualueel- kaan, joka oli voittanut 1953 pidetyn yleisen arkki- Kaava-alueiden ulkopuolella kohde voidaan suojella ai- la on Pyhän Kolminaisuuden kirkko. tehtikilpailun. noastaan rakennussuojelulailla. 4. Finlandia-talo, Kaupunginteatteri ja Kulttuuritalo Suunnittelualueella sijaitsevat rakennussuojelulain ovat saleineen, näyttämöineen ja lämpiöineen ko- mukaan suojellut kohteet ovat listattu jäljempänä. koontumis- ja kulttuurirakennuksia, jotka kuuluvat kansainvälisen DOCOMOMO-järjestön hyväksy- Liikennevirasto | Helsingin kaupunki | 2011 Liite 1 / 2 (5) Pisara-rata | Ympäristövaikutusten arviointiselostus

mään suomalaisen modernin arkkitehtuurin merk- Eläintarhan rakennuspaikoilta avautuvat alkuperäi- sempiin muotoihin. Puistot ja istutukset sekä julki- alan keskusjärjestöille, joiden mukaan rakennus kiteosvalikoimaan. sen suunnittelutavoitteen mukaisesti vapaat näkö- set rakennukset saivat Jungin suunnitelmassa myös on nimetty ja saanut metallijulkisivut. Rautatalon alat. Korkealla kalliolla sijaitsevat rakennukset puo- aikaisempaa enemmän tilaa. kuparijulkisivussa on hienovaraisesti huomioi- Kulttuuritalo on Suomen ensimmäinen kongressi- ja lestaan näkyvät edustavana, ajallisesti yhtenäisenä tu lähirakennusten 1920-luvun lopun arkkitehtuu- konserttikäyttöön suunniteltu rakennus. Rakennus ja arkkitehtonisesti korkeatasoisena puistomaisena Helsingin Taka-Töölön kaupunginosan valtaosan ri. Rautatalo valmistui 1955 arkkitehti Alvar Aallon kuuluu arkkitehti Alvar Aallon punatiilikauden pää- huvilamiljöönä. Koristeellisten yksityiskohtien, par- muodostaa maan suurin yhtenäinen 1930-luvun voittaneen ehdotuksen pohjalta. töihin. Vuonna 1958 valmistunut talo toteutettiin vekkeiden ja tornien leimaamat monikerroksiset ra- asuinkerrostalokorttelien alue. Taka-Töölö on kaa- suurelta osin talkoovoimin. kennukset ovat ajan keskieurooppalaisen huvilara- voitettu 1900-luvun alussa samaan aikaan Etu- 14. Helsingin yliopiston rakennukset (keskustakam- kentamisen ihanteiden mukaisia. Useissa huvilois- Töölön kanssa. Taka-Töölön 1930-luvun alun asuin- pus): Pääkaupunkiin 1828 siirretyllä, tuolloin maan Helsingin kaupunginteatteri on modernin teatte- sa on säilynyt piha- ja rantarakennuksia sekä henki- kerrostaloarkkitehtuurissa on piirteitä klassismista ainoalla yliopistolla on keskeinen asema maan sivis- risuunnittelun edustava esimerkki. Vaaleilla muo- lökunnan asuinrakennuksia. ja Suomessa lyhyeksi jääneestä art deco -kaudes- tyshistoriassa ja Helsingin monumentaalikeskus- toklinkkereillä verhotuista julkisivuista näyttä- ta. Vuosikymmenen lopulla rakennetut talot ovat jo tassa. Helsingin yliopiston laajaksi muotoutuneen mö erottuu tornimaisena muuten horisontaalises- 7. Helsingin suomenkielisen työväenopisto on raken- puhdasoppisemman modernismin mukaisia ja suu- keskustakampuksen rakennuskanta on keskeinen ta, maisemaan sopeutetusta rakennusmassasta. nettu 1920-luvulla. Siihen liittyy laajennus vuodel- ri osa Sibeliuksenpuiston pohjoispuolisista kortte- osa koko korkeakoululaitoksemme rakennusperin- Helsingin Kaupunginteatterin suunnittelukilpai- ta 1959, joka on onnistunut esimerkki uuden raken- leista on funktionalismin periaatteiden mukaisesti töä ja ilmentää korkeakoulurakentamisen kehitystä lun voittivat arkkitehdit Timo Penttilä ja Kari Virta nusosan yhdistämisestä vanhaan. Laajennus kuu- avokortteleita. ja muutoksia 1800-luvun alkupuolelta 2000-luvulle. v. 1961. Lisärakennus valmistui 1989 suunnitte- luu kansainvälisen DOCOMOMO-järjestön merkki- Vanhin yliopistorakentaminen, joka on tärkeimmil- lijanaan Arkkitehdit Oy Timo Penttilä - Kari Lind - teosvalikoimaan. Arkkitehti Gunnar Taucherin joh- 11. Kaisaniemen puisto on pääkaupungin ensimmäi- tä osiltaan arkkitehti Carl Ludvig Engelin käsialaa, Sakari Tilanterä. dolla suunniteltu klassistinen vanha osa on neliker- nen julkinen kaupunkipuisto. Puiston koillisosassa asettuu Unioninkadun varrelle tai sen välittömään roksinen ja sen julkisivussa on kahden kerroksen sijaitsevalla Helsingin yliopiston kasvitieteellisellä ympäristöön. Arkkitehti Alvar Aalto on alkuaan suunnitellut korkuinen portaali. Rakennuksen portaalissa ja si- puutarhalla on tieteellisen opetus- ja tutkimustyön Finlandia-talon osaksi Töölönlahden kulttuurira- vuseinissä olevat pronssireliefit on suunnitellut ku- lisäksi ollut tärkeä merkitys maan puutarhakulttuu- 15. Helsingin keskustan keskeinen liikekatu Aleksan- kennusten rivistöä, mutta Aallon Helsingin keskus- vanveistäjä Gunnar Finne. rille. terinkatu on yksi Suomen varhaisimmista. Sen var- tasuunnitelmasta vain Finlandia-talo on toteutu- teen ovat keskittyneet liikepankkien ja vakuutuslai- nut. Finlandia-talon suunnittelu aloitettiin 1962 ja 8. Kallion harmaagraniittinen kirkko on rakennettu 12. Helsingin Rautatientori on monumentaalirakennus- tosten pääkonttorit sekä joukko tärkeimpiä tavara- toteutettiin 1967–1971. Laajennusosa eli kongres- vuosina 1906–12 arkkitehti Lars Sonckin suunni- ten reunustama pääkaupungin julkisen liikennever- taloja ja erikoisliikkeitä. Aleksanterinkadun monel- sisiipi valmistui 1975. telmien mukaan. Kirkon ympäristö on suurelta osin kon suurtori, joka on piirretty asemakaavaan 1873 ta vuosikymmeneltä periytyvien liikerakennusten uusiutunut 1960-luvulla. Kirkolla on poikkeukselli- rautatien ja rautatieaseman mukanaan tuoman kau- taiteelliset ja tekniset piirteet ilmentävät yleensä 5. Helsingin olympialaisia varten valmistuneet ur- sen keskeinen kaupunkikuvallinen asema pitkän ka- punkiliikenteen keskukseksi. Helsingin rautatiease- rakentamisaikansa johtavaa arkkitehtuurikehitys- heilurakennukset muodostavat kansainvälisesti- tuakselin (Siltasaarenkatu–Unioninkatu) päätteenä. ma rakennettiin suunnittelukilpailun jälkeen vuosi- tä ja perustuvat usein kansainvälisistä yhteyksistä kin arvioituna hyvin säilyneen olympiarakennus- Kirkko on suojeltu kirkkolain (1054/93) mukaan. na 1905–14 Eliel Saarisen laatiman suunnitelman omaksuttuihin ratkaisuihin. Helsingin keskikaupun- kokonaisuuden, joka kuuluu myös kansainvälisen mukaan. Torin ensimmäinen kansallisen kulttuurin gin yhdeksi tärkeäksi solmukohdaksi on muodostu- DOCOMOMO-järjestön merkkiteosvalikoimaan. 9. Helsingin Taka-Töölön kaupunginosan valtaosan merkkirakennus on etelälaidalla sijaitseva Ateneum. nut Aleksanterinkadun ja Mannerheimintien yhty- Helsinki valmistautui vuoden 1940 olympialais- muodostaa maan suurin yhtenäinen 1930-luvun Maan vanhin museorakennus, ensimmäinen taide- mäkohdassa oleva Kolmen sepän aukio. ten isännäksi julistamalla stadionin suunnittelukil- asuinkerrostalokorttelien alue, joka kuuluu kansain- museo ja taidekoulu, on valmistunut valtion rahoit- pailut vuosina 1930 ja 1933. Sota siirsi kisat vuo- välisen DOCOMOMO-järjestön merkkiteosvalikoi- tamana 1887 Carl Theodor Höijerin suunnitelman teen 1952. Olympiastadion rakennettiin 1934–40 maan. Taka-Töölön asuinkerrostaloarkkitehtuurissa mukaan. Ateneumia vastapäätä torin vastakkaisella Rakennussuojelulailla suojellut kohteet: arkkitehtien Y. Lindegrenin ja T. Jäntin suunnitel- on piirteitä klassismista ja Suomessa lyhyeksi jää- laidalla sijaitseva Suomen Kansallisteatteri on en- mien mukaan. Olympiastadionin 72-metrinen so- neestä art deco -kaudesta. 1930-luvun lopulla ra- simmäinen suomenkielistä näyttämötaidetta var- 16. Domus Litonii, Aleksanterinkatu 50 lakka torni on olympialaisten ja suomalaisen ur- kennetut talot ovat puhdasoppisemman modernis- ten suunniteltu rakennus vuodelta 1902 (arkkitehti heilun symboli sekä yksi pääkaupungin tunnusku- min mukaisia ja suuri osa Sibeliuksenpuiston poh- Onni Tarjanne). Rautatientorin itäsivulla on edusta- 17. Fazerin Konditoria, Kluuvikatu 3 vista. Kisahalli Olympiastadionin lounaispuolella joispuolisista kortteleista on funktionalismin peri- va joukko liikerakennuksia autonomian ajalta ja it- on suurten salien kaarihalli, joka alun perin raken- aatteiden mukaisesti avokortteleita. senäisyyden ensi vuosikymmeniltä. 18. Finlandia-talo, Karamzininkatu 4 nettiin messu- ja näyttelykäyttöön sekä suuria ylei- sötapahtumia varten vuonna 1935 ja B-halli 1950. 10. Etu- ja Taka-Töölön kaupunginosat 13. Vakuutusyhtiö Pohjan taloa, Lasipalatsia ja 19. Helsingin yliopiston päärakennus, kirjasto ja Uimastadion sijaitsee Olympiastadionin koillispuo- Rautataloa arvostetaan niiden omana aikanaan Fabiania-rakennus lella kallioisen luonnonpuiston keskellä. Suomen Etu-Töölön asuinkaupunginosa ilmentää hyvin edelläkäyvistä rakenne- ja arkkitehtuuriratkaisuis- ensimmäinen maauimala rakennettiin 1940–53 1900-luvun alkupuolen kaupunkisuunnittelulle ta. Kaikki kolme pääkaupunkikeskustan liiketaloa 20. Joutsen apteekki, Lapinlahdenkatu 1 (J. Järvi). Eläintarhan urheilukenttä on 1900-luvun ominaisimpia tavoitteita. Alueen asemakaava hei- kuuluvat kansainvälisen DOCOMOMO-järjestön alussa rakennettu. jastelee orgaanisen kaupunkisuunnittelun ja ra- merkkiteosvalikoimaan. Vakuutusyhtiö Pohjan liike- 21. Kulttuuritalo, Sturenkatu 4 kentamistapa yhtenäisen kaupunkikuvan ihantei- taloa pidetään Helsingin ensimmäisenä funktiona- 6. Töölön- ja Eläintarhanlahden rantakallioille väljäs- ta. Kaupunginosassa on monia kansallisesti mer- listisena rakennuksena. Se valmistui 1930 arkkiteh- 22. Olympiastadion ti sijoitetut 1800-luvun lopun huvilarakennukset ja kittäviä julkisia rakennuksia kuten Eduskuntatalo, ti Oiva Kallion suunnitelmien mukaan. Lasipalatsin niiden rinnalle ryhmittyneet saman aikakauden so- Suomen kansallismuseo sekä kirkkoja, kouluja ja avoimen U:n muotoinen liikerakennus reunustaa 23. Rautatalo, Keskuskatu 3 siaalista rakennustoimintaa edustavat julkiset ja oppilaitoksia. Alueen ensimmäiset korttelit raken- Helsingin ensimmäisen linja-autoaseman laituri- yksityiset rakennukset ilmentävät sekä aikansa uut- nettiin 1910-luvun alussa. Asemakaava-arkkitehtina pihaa. Lasipalatsi on Helsingin keskustassa ainoa 24. Synagoga, Malminkatu 26 ta huvilakulttuuria että filantrooppista liikettä. toiminut Bertel Jung uudisti Töölön kaavaa 1916. väliaikaiseksi rakennettu basaarirakennus, joka Arkkitehtuurin yksinkertaistuessa kohti 1920-luvun on säilynyt. Se avattiin vuonna 1936. Rautatalo klassismia myös asemakaavoitus palasi säännölli- Keskuskadun varrella suunniteltiin Rautakauppa- Liite 1 / 3 (5) Liikennevirasto | Helsingin kaupunki | 2011 Pisara-rata | Ympäristövaikutusten arviointiselostus

Asemakaavalla suojellut rakennukset: 31. Salomonkatu 1 tehti A.H. Dahlströmin suunnitelmin ja kansallisesta leet alkuperäiseltä käyttötarkoitukseltaan keuhko- keräyksestä saaduin varoin. tautisten työläisten asuinrakennuksia. 25. Rauhan asema Entinen Nikolajeffin autopalatsi rakennettiin vuonna 1913. Arkkitehtinä toimi Jarl Eklund. Rakennuksen Entinen vakuutusyhtiö Kalevan talo, Helsingin 41. Porvoonkatu 35–37 ja Siuntionkatu 2–6, Aleksis Rauhanasema rakennettiin v. 1915 Vammaljoen rau- julkisivumateriaali on puhtaaksimuurattu tumma Suomalaisen Säästöpankin konttori, Hotelli ja ra- Kiven katu 62 – Siuntionkatu 9 ja Aleksis Kiven katu tatieasemaksi Kannakselle Uudenkirkon pitäjään. tiili. Julkisivuja hallitsevat vertikaaliset ikkunapin- vintola Seurahuone: Rakennuksen pääarkkitehti- 64 – Siuntionkatu 10. Asemarakennus siirrettiin Pasilaan v. 1923. 1970-lu- nat sekä neljän kerroksen korkuisten liseenien muo- nä on toiminut Armas Lindgren ja se suunniteltiin vulla asema jäi tyhjilleen uutta Pasilaa rakennetta- dostama eräänlainen kolossaalipilaristo. v. 1911–1914. Palatsimainen, barokkimaista klassis- Porvoonkatu 35–37 ja Siuntionkatu 2–6 kortteli essa toimittuaan sitä ennen Pasilan rautatieasema- mia edustava Kalevan talo on päällystetty Kökarin muodostaa yhtenäisen, mutta vaihtelevan julkisi- na. Asemaa vaadittiin säilytettäväksi ja se siirrettiin 32. Sokos ja Hotelli Vaakuna, Mannerheimintie 9 graniitilla. Rakennusta korotettiin kerroksella 1924. vun. Siuntionkatu 5–7 rakennukset on suunnitellut nykyiselle paikalleen Rauhanliiton toimesta v. 1984. Hotelliosa uudistettiin 1971 ja pihasiipeä korotettiin arkkitehti Matti Lieto v. 1955 ja 1960. Ne ovat val- Arkkitehti Erkki Huttusen suunnittelema liike- ja v. 1979–80. mistuneet 1956 ja 1961. Pintamateriaalina on rap- 26. Eläintarhan ala-asteen koulu, Savonkatu 2 hotellirakennus rakennettiin v. 1939–52. Se otettiin paus. Aleksis Kiven katu 62 – Siuntionkatu 9, raken- käyttöön v. 1942. Rakennus edustaa hyvin ajanjak- 36. Hakaniemen tori ja Hakaniemen halli nusten suunnitteluvuosi on 1911 ja ne ovat valmis- Koulun ovat suunnitelleet arkkitehdit K.H.af solleen tyypillistä arkkitehtuuria. tuneet 1912, rakennusmestari A. Salovaara. Aleksis Segerstad ja R. Eklund ja se otettiin käyttöön v.1915. Hakaniemen tori perustettiin 1897 osittain täyttö- Kiven katu 64 – Siuntionkatu 10, rakennusten suun- 33. Mannerheimintie 16–18 maalle. Kauppapaikkana alue oli toiminut jo aikai- nittelu- ja valmistumisvuosi on 1913, rakennusmes- 27. Runeberginkatu 60 /Mannerheimintie 58 semminkin. Tori perustettiin palvelemaan kasvavan tari Heikki Munter. Mannerheimintie 16 katurakennuksen on suunni- työväestön tarpeita. Tori oli alueen tärkein elintarvik- Suojellun rakennuksen on suunnitellut arkkitehti tellut August Nordberg v. 1889. Rakennus valmistui keiden ostopaikka 1900-luvun alussa. Vuosisadan 42. Kruununhaka Kaarlo Borg v. 1928. Rakennuttajana toimi Helsingin 1890. Piharakennukset ovat vuosilta 1862 ja 1883 alussa torille kulki junarata. Metroaseman sisään- Osuuskauppa. Rakennuksessa on tehty useita muu- ja lisärakennukset v.1889 ja 1891. Laajennuksia ja käynti rakennettiin torille 1970-luvulla ja tori kun- Kruununhaan kaupunginosa muodostaa Helsingin- toksia sekä sisä- että ulkotiloissa. Nykyään raken- muutostöitä on tehty useita 1800- ja 1900-luvuilla. nostettiin 70-luvun lopussa. Hakaniemen torilla on niemen historiallisen keskustan. Kaupunki siirret- nuksessa toimii mm. pankki, ravintola ja myymälöi- Rakennuksen arvoja ovat mm. kerroksisuus, harvi- mm. historiallista, kaupunkikuvallista ja kaupunki- tiin Vantaan suulta Vironniemelle 1600-luvun kes- tä. naisuus ja tyypillisyys. Mannerheimintie 18 on ark- rakenteellista arvoa. kivaiheilla. Alueen vanhimmat rakennukset kuu- kitehti W.G. Palmqvistin vuonna 1925 suunnittele- luvat ns. Helsingin vanhaan kaupunginosaan. 28. Topeliuksenkatu 4 / Sandelsinkatu 3 / Runebergin- ma liikerakennus. Korjaus- ja muutostöitä on tehty Hakaniemen hallin on suunnitellut arkkitehdit K.H.af Kruununhaan nykyinen kaupunkirakenne perustuu katu 36–44 useita. Rakennus edustaa alkuperäisyyttä, kerroksi- Segerstad ja E.Flinckenberg ja se on valmistunut J.A.Ehrenströmin 1812 ja 1817 laatimiin asemakaa- suutta ja kulttuurihistoriaa. 1914. Halli on kaksikerroksinen puhtaaksimuurattu voihin. Alueen rakennuskanta on pääosin 1800-lu- Runeberginkadun korttelin rakennukset ovat val- tiilirakennus, jonka pääaiheita ovat sisäänkäyntien vun jälkipuolelta ja 1900-luvun alusta ja tämä tii- mistuneet 1930-luvulla. Pääsuunnittelijoina ovat 34. Stockmannin tavaratalo, Mannerheimintie 1 / portaalit ja päätyjen korostukset. viisti rakennettu kivikaupunginosa on säilyttänyt toimineet Onni Kaisla, T.A.Elo, Helge Lundström Aleksanterinkatu 52 / Keskuskatu 2 yhtenäisen ilmeen. ja Heikki Kaartinen. Topeliuksenkatu 4:ssä sijait- 37. Ympyrätalo, Siltasaarenkatu 18 see Töölön kirkko. Sen on suunnitellut arkkiteh- Sigurd Frosteruksen suunnitelma voitti toisen pal- ti Hilding Ekelund v. 1927. Töölön kirkko on suojel- kinnon v. 1916 järjestetyssä kilpailussa. Uusia pii- Rakennus on arkkitehtien Kaija Sirénin ja Heikki Muut arvokkaat ja huomioitavat alueet ja kohteet tu myös Kirkkolaissa. Samoin Ekelundin jälkeä on rustuksia laadittiin useita rakennussuunnitelmien Sirénin suunnittelema ja se valmistui v. 1968. suunnittelukohteiden läheisyydessä Sandelsinkatu 3 Nya Svenska samskolan, joka on muuttuessa. Tavaratalo valmistui 1930. Sisustus on Suunnitelma laadittiin arkkitehtuurikilpailun voit- suunniteltu v. 1953. nykyaikaistettu useaan otteeseen. Rakennus ark- taneen ehdotuksen pohjalta. Alun perin rakennuk- (lähteet: Helsingin Kaupunginmuseo/Kulttuuriympä- kitehtuurin arvot ovat harvinaisuus ja kerrokselli- sessa toimi mm. KOP:n konttori ja liikehuoneistoja. ristöyksikkö ja Helsingin kaupunki/Rakennusvirasto: 29. Pohjoinen Hesperiankatu 35 suus, lisäksi rakennuksella on symbolinen merkitys Pankin erikoisuutena oli autoilijoille suunnattu pal- Arvoympäristöt) Helsingissä. velu eli autopankki. Se palveli ympyrätalon koillis- Sotilaskodin on suunnitellut arkkitehti Martta puolella sijaitsevissa kolmessa kioskimaisessa ra- 43. Töölöntori ja torin laidalla sijaitsevat rakennukset Martikainen v.1938. Puolustusvoimien rakennuk- 35. Mannerheimintie 3–7 kennuksessa. sen on suunnitellut arkkitehti Mätha Lilius-Tallroth Töölöntorilla on mm. merkittävää historiallista v. 1934. Uusi ylioppilastalo on Armas Lindgrenin ja Wivi 38. Siltasaarenkatu 11 sekä kaupunkikuvallista ja -rakenteellista arvoa. Lönnin v. 1909 suunnittelema rakennus, jota koro- Töölöntori toimii tärkeänä alueen kokoontumispaik- 30. Eteläinen Hesperiankatu 26–36 tettiin v. 1924 arkkitehtien Lindgrenin ja Liljeqvistin Rakennus on arkkitehti Lars Sonckin suunnittelema kana erityisesti kesäaikana. Torilla on myös kaupal- suunnitelmien mukaan. Tavaratalo ja Hansa-piha v.1923. lista toimintaa. Kaupunkikuvallisesti merkittävä korttelin osa, jos- valmistuivat 1981 arkkitehti Kosti Kurosen suunni- sa arvoina ovat erityisesti julkisivujen yhtenäi- telmien mukaan. Sisätiloissa on tehty isoja muutok- 39. Porvoonkatu 12–14 / Vesilinnankatu 17 / Kirstinkuja 6 Torin laidalla sijaitsevat rakennukset on rakennet- syys ja alkuperäisyys. Korttelin kaikki rakennukset sia ja uudistuksia. Julkisivu on tyypillinen myöhäis- tu vuosina 1934–1939. Kaikki rakennukset ovat ra- ovat 1920-luvulla rakennettuja. Ne ovat rapattuja jugendia edustava. Rakennuksella on symbolimer- Alueella on puisia rivitaloja. Rakennukset on raken- pattuja ja luovat yhtenäisen ilmeen torin ympärille. 1920-luvun klassismia edustavia asuinrakennuksia kitystä ja arkkitehtuurissa on nähtävissä sekä harvi- nettu v. 1908–1920. Ainakin osan rakennuksista on Arkkitehti Toivo Paatela on suunnitellut rakennuk- tai asuin- ja liikerakennuksia. Rakennukset muo- naisuutta, tyypillisyyttä että kerroksisuutta. suunnitellut arkkitehti Onni Tarjanne. set Tykistönkatu 9 ja Sandelsinkatu 4. Tykistönkatu dostavat yhtenäisen suunnitelman mukaan raken- 7 ja 11 rakennukset on suunnitellut rakennusmesta- netun, toisiaan muistuttavien julkisivujen ketjun. Vanha ylioppilastalo oli ensimmäinen monumen- 40. Hangonkatu 4–6 ri Heikki Kaartinen. Arkkitehti yo Helge Lundström Pääsuunnittelijoina ovat toimineet Elias Paalanen, taalirakennus kadun länsipäässä oli 1870 valmis- on suunnitellut rakennukset Sandelsinkatu 6 ja M.A. Wiljanen, Väinö Toivio ja Aarre Ekman. tunut Vanha ylioppilastalo, joka rakennettiin arkki- Rakennukset ovat arkkitehti Gunnar Taucherin Töölöntorinkatu 11 sekä arkkitehti Didrik Dahlberg Rakennukset ovat osa RKY-aluetta. suunnittelemia v. 1924–1931. Rakennukset ovat ol- rakennuksen Töölöntorinkatu 6. Liikennevirasto | Helsingin kaupunki | 2011 Liite 1 / 4 (5) Pisara-rata | Ympäristövaikutusten arviointiselostus

44. Hesperian puisto ja Hesperian Esplanadi sekä mutta räystäskorkeuksiltaan ja vaakasuuntaisilta 52. Siuntionkatu 5–7: Rakennukset on suunnitellut ark- linnoitteiden suurikokoisin luolasuoja. Siinä on toi- Kansallisooppera linjoiltaan yhtenäisinä ne muodostavat Hakaniemen kitehti Matti Lieto v. 1955–1960. Julkisivut on ruske- minut maarintaman pääpuhelinkeskus. Luolassa on torin länsireunaan arkkitehtonisesti korkeatasoisen aksi/valkoiseksi rapattu. ollut betoniseinät ja osittainen betonilattia. Luola Hesperianpuistolla ja Esplanadilla on merkittävää kokonaisuuden, jossa heijastuvat usko modernin kunnostettiin vuosina 1938–39 sytytinteollisuuden kaupunkikuvallista ja -rakenteellista arvoa. Lisäksi rakentamisen ylivertaisuuteen ja tietynlainen koko- 53. Alppipuistolla on merkittävä historiallinen, kaupun- käyttöön ja sitä on myöhemmin laajennettu ja uu- puistot ovat kasvistoltaan monipuolisia ja niillä on naisajattelu. Siltasaarenkatu 14:n arvot perustuvat kikuvallinen ja -rakenteellinen arvo. Alppipuistosta distettu osaksi Itä-Pasilan väestösuojia. historiallista arvoa. ennen kaikkea sen historialliseen ja kaupunkikuval- on kerrottu enemmän selostuksen kappaleessa liseen merkitykseen osana kolmen pankkirakennuk- 6.5.2. 57. Vironniemen Helsingin vanha asemakaava Kansallisooppera on rakennettu arkkitehtien Eero sen kokonaisuutta. Hyvämäen, Jukka Karhusen ja Risto Parkkisen laa- 54. Eläintarhan alueella, Talvipuutarhalla ja Kaupungin- Helsinki siirrettiin Vanhastakaupungista Viron- timan kaksivaiheisen arkkitehtuurikilpailun vuo- Siltasaarenkatu 14 Hakaniemen torin reunalla on puutarhalla on merkittävää historiallista ja kaupun- niemelle 1640-luvulla. Vanha kaupunkialue si- sina 1975–1977 voittaneen ehdotuksen pohjalta. perinteikäs pankkirakennuksen paikka. Vuonna kikuvallista arvoa. Lisäksi alueen kasvillisuus, eten- jaitsee suurin piirtein Vironkadun, Kirkkokadun, Oopperatalo rakennettiin v. 1986–1993. 1959 Pohjoismaiden Yhdyspankin PYP:in toimi- kin Talvipuutarhan ja Kaupunginpuutarhan alueilla Pohjoisrannan, Vuorikadun, Fabianinkadun ja Etelä- taloksi valmistunut pankki- ja liikerakennus kor- on monipuolista ja arvokasta. Alueista on kerrottu Esplanadin välisellä alueella. Kirkko hautausmai- 45. Kolmen sepän aukio on muodostunut 1850- ja vasi paikalla 1920-luvulta sijainneen pankkita- enemmän selostuksen kappaleessa 6.5.2. neen sijaitsi nykyisen Senaatintorin luoteiskulmas- 60-lukujen vaihteessa asemakaavoituksen seurauk- lon. Suunnittelutyöstä vastasi arkkitehti Risto- sa. Isoavihaa vanhemmat, säilyneet kaupunkiarke- sena. Aukio on keskeinen paikka ja kaupunkikuval- Veikko Luukkonen. Siltasaarenkatu 14:n suun- ologiset kulttuurikerrokset ovat muinaismuistolain lisesti merkittävä solmukohta. Se toimii tärkeänä nittelu- ja rakentamisaikataulu noudatti naa- Kiinteät muinaisjäännökset rauhoittamia. kohtaamispaikkana ja pienten tapahtumien näyt- puritontille Siltasaarenkatu 16:een rakennetun tämönä. Aukiolla oleva patsas on Helsingin tunne- Postisäästöpankin aikataulua, jonka suunnittelijana 55. I maailmansodan aikainen tukikohta (tukikohta tuimpia symboleita ja toimii aukion tilallisena kes- toimivat arkkitehdit Antero Pernaja ja Nils-Henrik 1914:35–37,44) kipisteenä. Aukiota reunustavat eri-ikäiset ja -tyyli- Sandell. Näin rakennukset voitiin yhdistää toisiin- set rakennukset ja kaupunkitilakokonaisuutena sitä sa ensimmäiseen ja toiseen kerrokseen sijoitetulla Käpylän Louhenpuistossa sijaitsee ensimmäi- voidaan pitää historiallisesti merkittävänä. Kolmen kauppakujalla. sen maailmansodan aikaisia puolustusasemia. sepän aukiolla on ollut monia vaiheita ja nykyisen Rakennusajankohta on 1914. Kohteet sijaitsevat muotonsa se sai vasta 1980-luvulla, jolloin raitiokis- Säästöpankinranta 4 toimii asuinrakennuksena. junaradan itälaidalla olevalla mäenrinteellä. Kohde kot siirrettiin patsaan pohjoispuolelta Stockmannin Sen on suunnitellut arkkitehti Gustaf Estlander v. 1914:44 sijaitsee Osmontien ja Paununtien ris- puolelle. Veistos on Felix Nylundin Kolme seppää. 1906. Rakennuksen julkisivu on rapattu ja julkisivu- teyksen eteläpuolella, oppilaitoksen pihamaalla. massassa on torneja ja sisäänvetoja. Kohde nro 35 sijaitsee Rauninkallion länsipuolel- 46. Varsapuistikko on ollut osa Kaisaniemen puistoa la, 36 on tuhoutunut jäätyään Mäkelänkadun alle, ja se on irtileikkautunut puistosta liikennejärjes- 48. Unioninkatu–Siltasaarenkatu-akseli on tärkeä niin 35a ja b ovat Louhentien länsipuolella ja 37–38 telyjen seurauksena 1900-luvun alussa. Nykyään historiallisesti kuin kaupunkikuvallisesti ja -raken- Louhenpuistossa. se on vilkkaiden katujen ympäröimä pieni viher- teellisesti. Akseli ulottuu Kallion kirkolta Tähtitor- alue, jolla on erityistä kaupunkikuvallista merkitys- ninvuorelle asti. Pisara-rata uhkaa varustuksia 1914:35-37. tä. Kalliosta päin Varsapuistikko on pitkien näkymi- Varustuksessa nro 35 on kaksi vallia, joista toi- en päätteenä. Puistikko liittyy myös Unionkadun ja 49. Josafatinkalliolla on historiallista ja kaupunkikuval- nen on pohjois-eteläsuuntainen kivivalli, pituus on Snellmanninkadun yhdistävään viherakseliin. lista arvoa ja se edustaa aikakautensa tyylipiirteitä. n. 30 m ja korkeus 0,5 m. Toinen valli on itä-länsi- Se kertoo myös Kallion ja Alppilan alkuperäisestä suuntainen, jonka pituus on 18 metriä. Varustuksen 47. Siltasaarenkadun ja Säästöpankinrannan rakennuk- topografiasta avokallioineen. länsiosa on tuhoutunut rautatietä levennettäessä. set Varustuksen kaakkoiskulmaan johtaa mukulakivillä 50. Lenininpuisto on säilynyt hyvin alkuperäisessä pinnoitettu tie. Varustus nro 35a on hiekalla peitet- Siltasaarenkatu 3 / Hakaniemenranta 1 (ent. asussaan ja se edustaa aikakautensa tyylipiirteitä. ty, lyhyt kivivalli, joka jatkuu länsiosassa kallionsei- Metallitalo) on toimisto- ja hallintorakennus, jonka Puistolla on mm. maisema-arkkitehtonista ja kau- nämänä. Noin 20 m kohteesta etelään löytyy myös on suunnitellut arkkitehti Eliel Muoniovaara v. 1965. punkikuvallista arvoa ja sen kasvillisuus on moni- vähäisiä jälkiä hiekkavallista. Varustus nro 35b on puolista maalla peitetty kivivalli, jonka pituus on 3 metriä. Siltasaarenkatu 8–10 on arkkitehti Onnin Tarjanteen Varustuksessa nro 37 on maatuneita hiekkavalle- v. 1912 suunnittelema rakennus. Rakennus toi- 51. Viipurinkatu/Porvoonkatu: Viipurinkatu 1 rakennuk- ja, joiden suojanpuolelta on ilmeisesti myöhemmin mii liiketilana (entinen Osuusliike Elanto, nykyisin sen on suunnitellut arkkitehti Niilo Kokko v. 1961. otettu hiekkaa, jolloin vallin korkeus on kasvanut Sokos). Julkisivu on rapattu. 4-5 metriin. Sen alkuperäisestä ulkoasusta ei saa käsitystä. Siltasaarenkatu 12 on entinen työväen säästöpank- Porvoonkatu 21 rakennuksen on suunnitellut arkki- ki. Sen on suunnitellut arkkitehti Martti Välikangas tehti Kerttu Veltheim v. 1958 ja se on valmistunut 56. I maailmansodan aikainen luola ja rakennus valmistui v. 1958. v. 1960. Itä-Pasilassa sijaitsee ensimmäisen maailman- Siltasaarenkatu 14 tontin voimassa oleva asema- Porvoonkatu 17 rakennuksen on suunnitellut raken- sodan aikainen luola. Rakennusajankohta on kaava on vuodelta 1958. Kaupunginmuseo laa- nusmestari Heikki Kaartinen ja rakennus on otettu v. 1914–1918. Kohde sijaitsee Junailijankujan ja ti vuonna 2004 suojelutavoitteet Kallion korttelis- käyttöön v. 1912. Julkisivu on rapattu. Junailijanaukion risteyksen alapuolella. Luola on ta 299. Siltasaarenkadun varren kolmesta pankki- kallioon louhittu. Alkuperäinen pinta-ala on ollut rakennuksesta todettiin, että keskenään erilaisina, 1 400 m². Kohde on ollut pääkaupunkiseudun maa- Liite 1 / 5 (5) Liikennevirasto | Helsingin kaupunki | 2011 Pisara-rata | Ympäristövaikutusten arviointiselostus

Kuva 1. Kulttuuriympäristön arvokohteet, suojellut rakennukset sekä muinaismuistot.

Kuva 2. Kiinteä muinaisjäännös: I maailmansodan aikainen tukikohta. Liikennevirasto | Helsingin kaupunki | 2011 Liite 2 / 1 (2) Pisara-rata | Ympäristövaikutusten arviointiselostus

LIITE 2. Rakentamisaikaiset työalueet viistoilmakuvilla

Seuraavilla kuvilla on esitetty vaikutuksiltaan merkittä- vimpien työmaa-alueiden tai työalueiden likimääräinen sijainti. Työalueilta suurin osa kasvillisuudesta poistetaan rakentamisen ajaksi.

Kuva 1. Likimääräinen työmaa-alueen raja Vauhtitien sillan kohdalla (oikealla) sekä vaihtoehdossa 1 Alppipuiston kohdalla. Liite 2 / 2 (2) Liikennevirasto | Helsingin kaupunki | 2011 Pisara-rata | Ympäristövaikutusten arviointiselostus

Kuva 3. Likimääräinen työalue Eläintarhan koulun kohdalla vaihtoehdossa 1 rakentamisen ensimmäisessä vaiheessa.

Kuva 2. Likimääräinen työalue kaupunginpuutarhan kaivannon ja Stadionin etukentän kaivannon kohdalla.

Kuva 4. Likimääräinen työ- alue Louhenpuistossa Käpylässä vaihtoehdoissa 2 ja 3.