Maaseutuhallinnon Keuruun yhteistoiminta -alue 2020

Maaseutuhallinnon Keuruun yhteistoiminta-alueeseen kuuluu 8 kuntaa Keski-Suomen ja Pirkanmaan alueelta. Isäntäkuntana toimii Keuruun kaupunki ja muut yhteistoiminta-alueeseen kuuluvat kunnat ovat Jämsä, , Multia, Mänttä-, Petäjävesi, ja . Yhteistoiminta-alue vastaa maataloustukiin liittyvistä hallintotehtävistä (Laki maaseutuhallinnon järjestämisestä kunnissa 30.3.2010/210), mutta toteuttaa myös maatalouteen liittyviä kehittämistehtäviä alueella.

Maatalouden rakennekehitys Suomessa

Maatalous- ja puutarhayritysten määrä oli vuonna 2019 46 800 maatalousyrityksen ja keskimääräinen tilakoko 49 hehtaaria. Vuonna 2018 keskimääräinen tilakoko oli noin 46 hehtaaria. Tilalukumäärän laskiessa siis keskimääräinen tilakoko kasvaa. (Ruoka- ja luonnonvaratilastojen e-vuosikirja 2020, 5) Puolet tiloista on kuitenkin alle 31 hehtaaria (Ruoka- ja luonnonvaratilastojen e-vuosikirja 2020, 8). Maidontuotanto on laskenut jo neljättä vuotta peräkkäin ja vuonna 2019 myös lihantuotanto laski. Vuoden 2019 viljasato oli kuitenkin kahta edellistä vuotta parempi. (Ruoka- ja luonnonvaratilastojen e-vuosikirja 2020, 5). Noin 86% tiloista on yksityishenkilöiden omistamia ja noin 9 % maatalousyhtymiä. Loput maatiloista ovat perikuntien omistuksessa tai osakeyhtiömuotoisia.

Ruoka- ja luonnonvaratilastojen e-vuosikirja 2020: Tilastoja maataloudesta, metsäsektorilta sekä kala- ja riistataloudesta on kokonaisuudessaan luettavissa Luonnonvarakeskuksen sivuilta: https://jukuri.luke.fi/handle/10024/546718

Tilastotietoja Keuruun yhteistoiminta-alueen maataloudesta

Maaseutuhallinnon Keuruun yhteistoiminta-alueen Tukivuosi 2020 Tiloja, Tila keskim, Kunta/koko- kunnat ovat hyvin eri kokoisia kokonaispeltopinta-alan lkm (ha) naispinta-ala suhteen. Peltopinta-alaltaan isoimmat kunnat ovat Jämsä ja Virrat, joissa myös tilalukumäärä on korkeampi. Kokonaispinta-alallisesti pienimpiä kuntia edustavat JÄMSÄ 274 35,32 9677,68 Kuhmoinen ja Multia (taulukko 1). Tilalukumäärä on KEURUU 124 37,14 4605,36 laskeva myös Keuruun yhteistoiminta-alueella, mutta samalla tälläkin alueella tilojen keskimääräinen pinta-ala KUHMOINEN 65 30,24 1965,60 (tilakoko) kasvaa. Pellot siis siirtyvät aktiivitiloille joko MULTIA 66 23,74 1566,84 vuokrauksen tai myynnin kautta mahdollistaen tilakoon kasvun. Tällä hetkellä suurinta tilalukumäärää edustaa PETÄJÄVESI 85 29,78 2531,30 Jämsä, jossa oli vuonna 2020 274 perus- ja viherryttämistuen hakijaa (taulukko 1). Vastaavasti MÄNTTÄ- 110 33,71 3708,10 VILPPULA pienintä tilalukumäärää ja samalla myös pienintä RUOVESI 124 45,32 5619,68 keskimääräistä tilakohtaista pinta-alaa edustaa Multia. Multian tilalukumäärä pysyy kuitenkin vuodesta toiseen VIRRAT 173 49,79 8613,67

Taulukko 1 Tilastoja Keuruun yhteistoiminta-alueelta

melko muuttomattomana. Kunnasta riippumatta suurin osa yhteistoiminta-alueen Tilakoon (peltopinta-ala) jakauma 2020 tiloista on kuitenkin alle 10 ha tai alle 30 ha kasvinviljelytiloja. Virrat Virroilla ja Ruovedellä on yli 30 ha tilojen ja Ruovesi erityisesti yli 90 ha tilojen osuus suurempi kuin muissa kunnissa (kuvio 1). Näissä kunnissa Petäjävesi myös keskimääräinen tilakoko (ha) nousee Mänttä-Vilppula Suomen keskitasolle ja yläpuolelle. Multia Tuotantosuunnista koko yhteistoiminta- alueella yleisimpiä ovat viljanviljely- tai muu Kuhmoinen kasvituotanto suhteutettuna kunnan Keuruu tilamäärään. Vastaavasti kotieläintuotannosta Jämsä lypsykarjatalous ja lihanautojen tai muiden nautojen kasvatus ovat yleisimmät 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % tuotantosuunnat. Alueellisia eroja ja keskittymiä tuotantosuunnissa on myös - 9.99 10 - 29.99 30 - 59.99 60 - 89.99 90 - havaittavissa, mutta yhteistä on kaikissa kunnissa karjatilojen lukumäärän Kuvio 1: Tilakoon jakauma 2020 väheneminen. Siipikarjatilat ovat keskittyneet Mänttä-Vilppulaan. Sikatalouden harjoittajat ovat alueella harvassa ja noudattelee samaa kehitystä kuin muualla Suomessa. Lammastaloutta harjoitetaan yhteistoiminta-alueella noin 20 tilalla. Suurinta pinta-alaa ilmoitetuista viljelykasveista edustaa koko yhteistoiminta-alueella monivuotiset kuivaheinä-, säilörehu- ja tuorerehunurmet (lähes 15000 ha). Viljoista suurimmat pinta-alat ovat kauralla (noin 6900 ha) ja rehuohralla (reilut 4100 ha). Viljelykasvien kirjossa on eroa alueen kuntien välillä ja suotuisimmilla viljelyalueilla erikoiskasvien viljelyllä on vahva rooli. Erikoiskasveista suurimpia aloja on mm. kuminalla (noin 670 ha). Valkuaiskasvien (mm. herne, härkäpapu, kevätrypsi) viljely on lisääntynyt viime vuosina. Peltomarjojen (mm. herukat) viljelyllä on vahva asema erityisesti Keurusseudulla.

Viljelijöiden ikäjakauma on suhteellisen samanlainen kunnasta riippumatta (kuvio 2). Viljelijöiden ikäjakauma 2020 Nuorten (alle 40v) viljelijöiden osuus on alle viidenneksen kunnan tilalukumäärään suhteutettuna. Myös yli 65v osuus on noin viidenneksen tilalukumäärään suhteutettuna. Suurinta ikäluokkaa edustavat 50-64 vuotiaat viljelijät. Nuoria maatalousyrittäjiä tarvitaan maatalouselinkeinojen jatkuvuuden turvaamiseksi. Kannustimet jatkajalle ovat Nuoren viljelijän aloitustuki ja Nuoren viljelijän tuki, mutta luopujia nykyinen järjestelmä ei enää huomioi luopumistukijärjestelmän päätyttyä vuonna 2018.

Alle 30 30 - 39 40 - 49 50 - 64 Yli 65

Kuvio 2: Viljelijöiden ikäjakauma 2020

Maatalouden rahavirrat Keuruun yhteistoiminta-alueen maataloudesta

Maatalouden rahavirrat -tilastossa (Kantar TNS Agri Oy, 2020) on esitettynä yhteistoiminta-alueen rahavirtoja. Maatilojen tulot 2019 Ohjelmakauden alusta (2014) verrattuna viime vuoteen 2019 maatilojen kokonaistuloissa ei ole tapahtunut suuria VIRRAT muutoksia. Maatalouden tulojen pudotusta on korvattu RUOVESI metsätuloilla sekä sivuansioilla/ liitännäiselinkeinoilla. MÄNTTÄ-VILPPULA Pelkästään maatalouden myyntituloja tarkastellessa PETÄJÄVESI merkittävintä pudotusta on tapahtunut Keuruun MULTIA yhteistoiminta-alueella sellaisissa kunnissa, joissa KUHMOINEN karjatalouden osuus myyntituloista on pieni. Maatilojen KEURUU myyntituloissa näkyy siis selvästi kotieläintalouden merkitys. (Kuvio 3). Vastaavasti maatalouden JÄMSÄ ostopanoksista merkittävä osa käytetään ostorehuihin 0 5 10 15 20 25 30 yms. rehun säilöntäaineisiin. Maatalouden myyntitulot Maatalouden tulotuet Alla olevassa taulukossa maatilojen tulot (sisältäen myyntitulot, tuet, metsätulot ja sivuansiot) kunnittain Metsätulot (maanv.) Sivuansiot/liitännäiselinkeinot vuosilta 2014-2019 (Taulukko 3). Kuvio 3: Maatilojen tulot 2019

JÄMSÄ KEURUU KUHMOINEN MULTIA PETÄJÄVESI MÄNTTÄ- RUOVESI VIRRAT VILPPULA 2019 25,38 13,24 7,49 5,18 9,06 13,9 16,33 26,38 2018 26,43 14,04 9,6 5,3 9,07 14,01 16,82 26,18 2017 24,2 13,49 7,91 5,16 8,46 13,24 15,23 25,33 2016 24,91 14,12 7,77 5,2 8,9 12,67 15,13 24,35 2015 22,21 13,35 7,22 4,84 8,58 12,72 13,85 23,68 2014 24,24 14,06 7,23 4,9 8,42 13,17 15,36 25,01 Muutos 2014- 2019 4,49 % -6,19 % 3,47 % 5,41 % 7,06 % 5,25 % 5,94 % 5,19 %

Taulukko 3: Maatilojen tulot Keuruun yhteistoiminta-alueella 2014-2019 (milj.€)

Maatalouden myyntituloissa (2019) lähtökohtana ovat kunkin tuotteen tuotantomäärät sekä maksetut Maatalouden myyntitulot 2019 tuottajahinnat. Tuottajatilitysten yhteydessä maksetut tuet eivät sisälly myyntituloihin. Myyntituloissa näkyy mm. VIRRAT lypsykarjatilojen osuus/maidon tuotanto erityisesti Virroilla RUOVESI ja muissakin kunnissa maito sekä muusta MÄNTTÄ-VILPPULA kotieläintuotannosta (liha) koostuvat tuloerät erottuvat PETÄJÄVESI selvästi. Viljojen osalta osa viljasta päätyy myös muiden MULTIA kanavien kautta (mm. tilojen välinen yhteistyö, oma KUHMOINEN käyttö) markkinoille tai muihin käyttötarkoituksiin. Tässä KEURUU tilastoinnissa on mukana vain kaupan kautta kulkeva JÄMSÄ vilja. (Kuvio 7) 0 2 4 6 8 10

Maito Naudanliha Sianliha Muu liha Kananmunat Viljat Muut kasvit

Kuvio 4: Maatilojen myyntitulot Keuruun yhteistoiminta-alueella 2019 (milj.€)

Maatalouden myyntitulojen muutosta kuluvan ohjelmakauden Keuruun yhteistoiminta-alueella on kuvattu kunnittain taulukossa 4.

JÄMSÄ KEURUU KUHMOIN MULTIA PETÄJÄVE MÄNTTÄ- RUOVESI VIRRAT EN SI VILPPULA

2019 3,14 2,94 2 0,86 1,87 4,29 4,3 9,41 2018 3,17 3,38 1,96 0,89 1,97 4,09 4 9,06 2017 2,84 3,09 1,98 0,84 1,97 3,71 3,59 8,37 2016 3,01 3,15 1,99 0,99 2,11 3,68 3,46 7,63 2015 3,12 3,32 1,89 1,03 2,08 3,52 3,26 7,81 2014 3,35 3,7 2,01 1,02 2,29 3,63 3,96 8,2 Muutos 2014- 2019 -6,69 % -25,85 % -0,50 % -18,60 % -22,46 % 15,38 % 7,91 % 12,86 %

Taulukko 4: Maatilojen myyntitulot Keuruun yhteistoiminta-alueella 2014-2019 (milj.€)

Maatalouden pääostopanosten hankintamenojen laskennassa on käytetty sekä Maatalouden pääostopanokset 2019 julkisia että Kantar TNS Agrin maatilakyselyiden tuloksia (kuvio 5). VIRRAT RUOVESI Karjatilojen vaikutus näkyy myös MÄNTTÄ-VILPPULA pääostopanoksissa, koska merkittävä osa PETÄJÄVESI ostopanoksista kohdistuu ostorehuihin ja MULTIA rehujen säilöntäaineisiin. Maatalouden KUHMOINEN ostopanoksista merkittävä osa kohdistuu myös KEURUU lannoitteisiin sekä poltto- ja voiteluaineisiin. JÄMSÄ Taulukossa 5 on esitettynä kunnittain 0 1 2 3 4 5 6 7 maatalouden pääostopanokset (sis.alv) vuosina 2014-2019. Pääostopanoksien hintojen Ostorehut + rehunsäil.aineet Lannoitteet ja kalkki muutos ei selitä maatilojen pääostopanoksien Uudet traktorit Muut koneet muutosta vaan vaikutusta on myös mm. Poltto- ja voiteluaineet Ostosiemen tuotantosuuntien vaihdoksella (kotieläintilojen väheneminen/lisääntyminen), Kasvinsuojeluaineet tuotantovolyymin muutoksilla sekä luomuviljelyn lisääntymisellä. Kuvio 5: Maatilojen pääostopanokset Keuruun yhteistoiminta-alueella 2018 (milj.€)

JÄMSÄ KEURUU KUHMOINEN MULTIA PETÄJÄVESI MÄNTTÄ- RUOVESI VIRRAT VILPPULA

2019 5,63 3,17 1,88 1,05 2,02 4,82 3,31 7,05 2018 4,42 2,79 1,84 1,17 2,1 4,65 3,2 6,19 2017 4,77 2,81 1,77 1,01 1,88 3,81 2,92 5,89 2016 5,22 3,20 2,1 1,1 1,9 3,32 2,79 5,59 2015 5,22 3,16 1,79 0,96 2,05 4,24 3,41 6,81 2014 5,82 3,27 1,48 0,98 2,05 3,9 3,39 6,59 Muutos 2014- -31,67 % -17,20 % 19,57 % 16,24 % 2,38 % 16,13 % -5,94 % -6,46 % 2019

Taulukko 5: Maatilojen pääostopanokset Keuruun yhteistoiminta-alueella 2014-2019 (milj.€)

Maaseutuhallinnon Keuruun yhteistoiminta-alue kuuluu kahden maakunnan ja kahden Ely-keskuksen alueelle. Maataloudun tulovirrat suhteutettuna ja Keski-Suomen tulovirtoihin alla olevassa kuvioissa 6 ja 7. Mänttä-Vilppulan ja Ruoveden tulovirrat edustavat koko Pirkanmaan tulovirroista kumpikin 3%. Virtain osuus on noussut edelliseen vuoteen verrattuna 5%:sta 6%:iin. Vastaavasti Keski-Suomen rahavirroista Kuhmoisten ja Petäjäveden osuus on molemmilla 3%, Keuruun osuus 5% ja Jämsän 9%. Koko Pirkanmaan maatalouden tulovirrat ovat 467,4 miljoonaa euroa ja Keski-Suomen tulovirrat 283,1 miljoonaa euroa.

Kuntien osuus Pirkanmaan maatalouden Kuntien osuus Keski-Suomen maatalouden tulovirroista 2019 (467,4 milj.€) tulovirroista 2019 (283,1 milj.€) KEURUU; 5% RUOVESI JÄMSÄ; 9% MÄNTTÄ-VILPPULA 3 % 3 % KUHMOINEN; 3% VIRRAT 6 % MULTIA; 2%

PETÄJÄVESI; 3% Muu Keski- Muu Suomi; 78% Pirkanmaa 88 %

Kuviot 6-7: Kuntien osuus koko maakunnan tulovirroista 2019

Keuruun yhteistoiminta-alueen hallintoyksikkö

Maaseutuhallinnon Keuruun yhteistoiminta-alueen tehtävät (L30.3.2010/210) ovat pääsääntöisesti maaseutuhallinnon paikalliset viranomaistehtävät, jotka liittyvät mm. EU:n ja Suomen kansallisiin maataloustukiin, tukioikeusrekisteriin, eläintenpitäjärekisteriin, riistavahinkoihin ja hukkakauralakiin. Yhteistoiminta-alue aloitti toimintansa 2013 alusta ja isäntäkuntana toimii Keuruun kaupunki. Hallintoyksikön menot jakauma (taulukko 6).

Vuosi Jämsä Keuruu Kuhmoine Multia Mänttä- Petäjä- Ruovesi Virrat Yht. Muutos % n Vilppula vesi edellisestä 2013 TOT 96921 57825 33329 32058 46264 43447 54685 78799 443328 2014 TOT 97530 57358 32478 31985 46395 43165 53411 78799 441121 -0,50 % 2015 TOT 101970 60312 34030 33519 48375 44723 55862 81624 460415 4,19 % 2016 TOT 95761 57193 31418 31586 47587 42648 55678 79821 441692 -4,24 % 2017 TOT 95668 57778 32028 31483 47943 41840 54850 80604 442194 0,11 % 2018 TOT 96406 55913 31412 31789 47293 41315 54068 78472 436668 -1,27 % 2019 TOT 99744 58044 32370 33680 49493 42201 56416 80594 452542 3,51 % 2020 TOT 96569 57458 30967 34807 48137 42132 55031 78526 443627 -2,01 % 2021 TA 97807 60887 32140 35005 49330 43246 55784 80266 454470

Taulukko 6: Maaseutuhallinnon Keuruun yhteistoiminta-alueen kustannuksien jako

Yhteistoimintasopimuksen mukaisesti hallintokulu 20% jakautuu tasan sopimuskuntien kesken. Kustannuksista 40% jakautuu tilalukumäärän ja 40% tukipäätösten suhteen sopimuskuntien kesken. Kustannuksien jaossa käytetään tilinpäätösvuotta edeltävän vuoden tilalukumäärää ja tehtyjen tukipäätöksien määrää. Tilalukumäärän muutos on ohjelmakauden aikana ollut noin -10%, mikä vastaa valtakunnallista kehityssuuntaa. Tehtyjen tukipäätösten määrän laskuun vaikuttaa mm. maatalousyritysten tekemät tuotantosuuntien muutokset sekä tilalukumäärän lasku.

Maaseutuelinkeinojen kehittäminen yhteistoiminta-alueella

Tukihallinnon tehtävien lisäksi Keuruun yhteistoiminta-alueelle on laadittu ohjelmakauden mukaisesti vuosille 2014-2020 kehittämisohjelma. Uusi kehittämisohjelma astuu voimaan vuonna 2021 ja jatkossa ohjelma tullaan päivittämään vuosikohtaisesti, koska se ei ole sidoksissa CAP27:n aikatauluun. Kehittämisohjelman toimenpiteillä pyritään vastaamaan mahdollisimman hyvin alueen maatalousyrittäjien tarpeisiin.

Toteutuneet kehittämistoimenpiteet Korona-tilanne on vaikuttanut merkittävästi kehittämisohjelman toteuttamiseen. Vuoden 2020 ainoa tapahtuma ehdittiin pitämään juuri ennen koronasta johtuvien rajoitusten alkamista. Toisaalta kehittämistyössä on painotuttu pitkälti tehtäviin, jotka kohdistuvat joko tila- tai aluekohtaisiin toimenpiteisiin. Tällaisia ovat olleet mm. alueelliseen varautumiseen liittyvät tehtävät sekä erilaiset kunta- ja tilakohtaiset toimet. Kehittämistoimenpiteinä toteutettiin vuonna 2019 seuraavia toimenpiteitä, joiden kustannukset jaettu yhteistoimintasopimuksen mukaisesti kunnille (taulukko 7):

Tilaisuus/toimenpide Jämsä Keuruu Kuhmoi Multia Mänttä- Petäjäve Ruovesi Virrat nen Vilppula si Kasvukuntoa! 134,00 268,00 0,00 26,80 134,00 26,80 26,80 134,00 Korona-varautuminen maataloudessa (resurssikartoitus/Pirkanmaa ) Korona-tukien (alkutuotanto) hakuun liittyvä ohjaus Biokaasu-kysely (Petäjävesi) Tilakohtaiset toimet (ohjaus mm. Välitä viljelijästä/Voimaa farmarille hankkeisiin)

Taulukko 7: Maaseutuhallinnon Keuruun yhteistoiminta-alueen kustannuksien jako

Kehittämisyksikkö on tehnyt aktiivisesti yhteistyötä muiden toimijoiden ja mm. hankkeiden kanssa, jotta alueelle on saatu parhaiten maatalousyrittäjien kehittämistarpeita vastaavaa toimintaa. Kuitenkin ohjelmakauden lähentyessä loppua moni hyvä maatalousyrittäjiä koskettava hanke on päättynyt. Pääsääntöisesti kehittämisyksikön toimenpiteet ovat avoimia koko yhteistoiminta-alueen tuottajille ja maatalousyrittäjät ovatkin osallistuneet aihealueesta riippuen eri kunnissa järjestettyihin tapahtumiin. Tämä osaltaan lisää myös maatalousyrittäjien verkostoitumista yli kunta- ja maakuntarajojen. Osa toimenpiteistä on suunnattu tarkoituksenmukaiselle kohderyhmälle, kuten nuoret maatalousyrittäjät tai kotieläintilat. Tilakohtaisia toimenpiteitä kehittämisyksikkö ei toteutua, mutta tilakäynnit kuuluvat kehittämisyksikön maaseutusihteerin toimenkuvaan. Tilakäynneillä keskustellaan maatalousyrittäjän ja –yrityksen kehittämistarpeista ja ohjataan yrittäjät tarpeen mukaan muille asiantuntijoille.

Leader-ryhmät PoKo ry ja Vesuri ry

Leader on vahvasti paikallista toimintaa, missä kehittämisideat ja-tarpeet nousevat ruohonjuuritasolta ja Leader- ryhmät aktivoivat, innostavat, tiedottavat, kouluttavat ja toimivat hankkeiden toteuttajien apuna. Yhteistoiminta-alueella toimii kaksi maaseudun kehittämisyhdistystä eli Leader-ryhmää (koko Suomessa 54 Leader-ryhmää). Vesurin toiminta-alueeseen kuuluvat Keuruu, Multia, Petäjävesi, Jämsä ja Kuhmoinen. PoKo:n

toiminta-alue kattaa Mänttä-Vilppulan, Ruoveden ja Virtain (sekä Juupajoen). Leader-ryhmät rahoittavat yleishyödyllisiä ja elinkeinoelämää edistäviä hankkeita sekä yritystukia. Maaseudun yritystuilla edistetään maaseudun toimeentulomahdollisuuksia ja työpaikkojen lisäystä. Maaseudulle tarvitaan uusia yrityksiä, mutta myös nykyisten yritysten kehittäminen ja laajentaminen ovat tärkeitä maaseudun elinvoimaisuuden kannalta. Hanketuilla voidaan edistää mm. elinkeinojen uudistamista, kannattavuuden kehittämistä, osaamisen edistämistä ja parantaa maaseudun palveluita ja asumisen edellytyksiä. EU-tukitietojen hakupalvelusta voi nähdä millaisiin kohteisiin on myönnetty tukea Euroopan maatalouden tukirahastosta ja Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta. Tietokanta ei sisällä kokonaan kansallisia tukia.

Lisätietoja Leader-ryhmien toiminnasta löytyy myös seuraavista linkeistä:

Mänttä-Vilppula, Virrat, Ruovesi (ja ) www.pokory.fi

Keuruu, Multia, Petäjävesi, Jämsä, Kuhmoinen www.keskisuomenmaaseutu.fi/leader- toiminta/leader_vesuri-ryhma

Lähteet: Kantar TNS Agri Oy, Maatilojen rahavirrat 2019 Ruokavirasto, tukisovellus/Keuruun yhteistoiminta-alue Ruoka- ja luonnonvaratilastojen e-vuosikirja 2020

Maaseutuhallinnon Keuruun yhteistoiminta-alue Maaseutupäällikkö • Marjukka Kautto • [email protected] • 040-572 1336 Kehittämisyksikkö • Anna-Liisa Liettyä • [email protected] • 040-648 7352