Energian hintakehitys

100,00 €/MWh 125 ENERGIAN HINTAKEHITYS 92 € Q1/2002 - Q4/2012 90,00 €/MWh Sähkö Kevyt polttoöljy 84 € uuenergiaa Kaukolämpö 80,00 €/MWh 120 Pelletti Jyrsinturve 70,00 €/MWh Hake

Elinkustannusindeksi Elinkustannusindeksi 100) (Q1/2002 = rjalaan Elinkustannusindeksi, Q1/2002 = 100 60,00 €/MWh 115

57 € 50,00 €/MWh 48 € P

40,00 €/MWh 44 € 110 33 € U Polttoaineen hinta (alv (alv hinta 0 %) Polttoaineen 30,00 €/MWh 29 €

19 € Lämmitysenergian hiilijalanjälki 20,00 €/MWh 22 € 105 asukasta kohden 15 € 10,00 €/MWh 9 € Kuntasi voi edistää kestävää kehitystä ja 9 € astua askeleen kohti hiilineutraalia Suomea vaihtamalla 0,00 €/MWh 100 fossiiliset tuontipolttoaineet kotimaiseen uusiutuvaan lähienergiaan, puuhun. Juupajoki 1 898 kg CO2 ekv

Kun kiinteistöjen lämmityksessä siirrytään puuenergian Puupelletit ja -briketit: pääosin sahanpurusta, kutterinlastusta tai hiontapölystä puristamalla valmistetut käyttöön, jää lämmitykseen käytetyt eurot vaikuttamaan puupolttoainejalosteet. positiivisesti aluetalouteen. Samalla edistetään alueen keskimäärin

Metsähake: polttohaketta tai -mursketta, jonka valmistukseen voidaan käyttää kaikkea metsästä saatavaa yrittäjyyttä ja työllisyyttä. Kunta säästää ja aluetalous 2 796 kg CO2 ekv / asukas puuta, kuten runkopuuta, latvuksia, oksia, kantoja ja juurakoita. vahvistuu. Lämpöyrittäjyys: Lämpöyrittäjyystoiminta on paikallista lämpöenergian tuottamista, jossa yrittäjä tai yritys myy käyttäjälle lämpöä sovittuun hintaan. Pääpolttoaineena on yrittäjän omista metsistä tai lähiseudulta hankittu puu. Myös puunjalostuksen sivutuotteet ja turve ovat käytössä. MWh: 1,25 irtokuutiometriä metsähaketta sisältää energiaa yhden megawattitunnin. Vastaava määrä ener- giaa sisältyy 200 litraan puupellettejä tai 100 litraan kevyttä polttoöljyä.

Akaa 3 484 kg CO2 ekv • Öljyä korvattavissa 100 000 litraa kunnan omistamissa

Metsäkeskuksen asiantuntijat auttavat kiinteistöissä, hiilidioksidipäästöt vähenisivät 269 tCO2 ekv. Suomen metsäkeskuksen Moteista Megawateiksi -hanke kartoittaa Pirkanmaan alueilla kohteita, joissa • Kaikissa kunnan alueella sijaitsevissa kiinteistöissä öljyä lämmitysjärjestelmä voidaan muuttaa toimimaan puupohjaisella energialla. Tavoitteena on aktivoida korvattavissa noin 3 miljoonaa litraa. etupäässä kuntia, edistää alan yrittäjyyttä ja työllisyyttä. Kunnan alueelta etsitään sopivia hake- ja puupellettilämmityskohteita ja annetaan maksutonta ensivaiheen neuvontaa kiinteistöjen ja maatilojen • Energiapuupotentiaali 50 000 kiintokuutiometriä omistajille. Hanke järjestää myös lyhytkestoisia koulutuksia ja retkiä. Hanketta rahoittaa Manner-Suomen vuodessa, josta käytössä neljännes. maaseudun kehittämisohjelma. • Positiivisten aluetalousvaikutusten lisäksi metsäenergia 3 169 kg CO2 ekv tarjoaa uusia ja täydentäviä työmahdollisuuksia. Myös metsien tila kohenee puun energiakäytön yhteydessä. Suomen metsäkeskus, Julkiset palvelut Pirkanmaan alueyksikkö Näsilinnankatu 38 D, PL 97, 33100

www.metsakeskus.fi/moteistamegawateiksi www.puuenergia.com Lämpöenergian käyttö ja tuotanto Kunnan omistamat öljylämmitteiset kiinteistöt Urjalan energiapuuvarat Energiantuotanto aluesuunnittelussa

Vuonna 2012 Urjalassa kului koko rakennuskannan läm- Metsäkeskuksen Moteista Megawateiksi -hankkeessa Metsäkeskuksen energiapuuvaralaskelmien mukaan Vuoden 2013 Urjalan kunnan kaavoituskatsauksesta mittämiseen noin 100 gigawattituntia (GWh) energiaa. selvitettiin vuonna 2012 neljän kunnan omistaman kiin- Urjalan metsistä voitaisiin korjata vuosittain noin 50 000 käy ilmi, että kunnassa on vireillä kaavoitushankkei- Lämmöntuotantomuodoista yleisin oli öljy 34 % osuu- teistön mahdollisuuksia korvata öljylämmitys pelletti- kiintokuutiometriä energiapuuta. Energiaksi muutettu- ta niin pientalo- kuin teollisuusvaltaisille alueille. Kun della, ennen puuta (25 %). Sähkölämmityksen osuus oli tai hakelämmitysjärstelmällä. Hankkeessa kartoitettuja na 50 000 kiintokuutiometriä tarkoittaa 100 gigawatti- kaavoitetaan kaukolämpöverkon ulkopuolella, tulisi eri- 23 %, kaukolämmön 10 % ja muiden lämmitysmuotojen kiinteistöjä olivat Huhdin, Nuutajärven ja Urjalankylän tuntia, joka vastaa Urjalan vuoden 2012 lämpöenergian tyisesti teollisuusalueiden kaavoituksessa varautua alue- (mm. lämpöpumput) osuudeksi jäi 8 %. koulut sekä kunnan varikko. Neljästä kartoitetusta kiin- kulutusta. lämpöverkon rakentamiseen mm. varaamalla paikka teistöstä kaikissa on mahdollisuus siirtyä käyttämään lämpökeskukselle. Tämä mahdollistaa myöhemmässä Koska Urjalassa kaukolämpö tuotetaan pääosin puulla, puuenergiaa. Pelletti on kustannustehokkain vaihtoehto Laskennallinen puun energiakäyttö Urjalassa oli vuon- vaiheessa mm. lämpöyrittäjävetoisen aluelämpöverkon on puun osuus todellisuudessa yhtä suuri kuin öljyn, ellei tämän kokoluokan kiinteistöissä. Huhdin koulun ym- na 2012 noin 25 GWh, eli noin neljännes kunnan vuo- rakentumista alueelle. Tämä pieni toimenpide luo jat- jopa suurempi. päristössä olisi mahdollisuuksia myös pienen alueläm- sittaisesta energiapuupotentiaalista. Energiapuuvaralas- kossa pohjaa niin yrittäjyyden kuin paikallisen uusiutu- pöverkon rakentamiseen, jolloin metsähakkeella toimi- kelmissa ei ole huomioitu energiakäyttöön ohjautuvaa van energian puun käytön lisäämiseksi. va lämpölaitos olisi yksi vaihtoehto. kuitupuuta.

8 % 10 % Ensisijainen puulämmitysmuoto kaikkiin taulukossa Lämpöenergian tuotannon ilmastovaikutukset Kaukolämpö 1 mainittuihin kohteisiin on pelletti. Pellettilämmitys voidaan toteuttaa kiinteistöstä riippuen joko nykyiseen Lämpöenergian tuotannon kasvihuonekaasupäästöjä 25 % Öljy kattilahuoneeseen tai vaihtoehtoisesti rakennuksen ul- tarkasteltaessa Urjala sijoittuu pirkanmaalaisittain kes- Sähkö 34 % kopuolelle erilliseen lämpökeskukseen. Lämmitysjärjes- kikastin alapuolelle. Kiinteistölämmityksen laskennalli- Puu telmä voidaan myös toteuttaa siirreltävänä konttiratkai- nen ilmastovaikutus asukasta kohden on 3 169 hiilidi- Muut suna. oksidiekvivalenttikilogrammaa, joka on 13 % suurempi 23 % kuin maakunnan keskiarvo. Suurin lämpöenergian kuluttaja on Huhdin koulu. Huhdin koulun lähellä sijaitsee mm. jäähalli sekä YIT:n 3 % varikko. Huhdin koulu ja lähikiinteistöt soveltuisivat Kuva 1. Lämmöntuotannon jakautuminen Urjalassa. Prosenttia näin ollen myös lämpöyrittäjäkohteeksi. Kohteen/alu- polttoaine-energian kulutuksesta. Lähde: Suomen metsäkeskus, een lämmöntarpeen kasvaessa myös metsähakkeen kil- Pirkanmaa. pailukyky käytettävänä polttoaineena kasvaa. Tarkempi Kauko- ja aluelämpöverkot selvitys tulisi tehdä jäähallin sekä YIT:n varikon ener- Öljy 8 % 10 % giankulutuksesta ja kiinnostuksesta liittyä aluelämpö- 44 % 53 % Sähkö Urjalassa toimii vuonna 2003 perustettu kaukolämpö- verkkoon. Kaukolämpö yhtiö Airanteen Energia Oy. Yhtiöllä on kaukolämmön Turve 25 % Öljy jakeluverkko Urjalan keskustan alueella, sekä 2,5 MW:n Toiseksi eniten öljyä kuluu Nuutajärven koululla, vuosit- Sähkö 34 % lämpölaitos Lähdin teollisuusalueella. Polttoaineenaan tain noin 17 000 litraa. Euroiksi muutettuna vuotuinen Puu laitos käyttää metsähaketta noin 12 000 hakekuutiota säästö Nuutajärven koululla polttoainehankinnoissa on Muut vuodessa. Kaukolämpöverkkoon on liittynyt myös kun- lähes 10 000 euroa, jos öljykattila korvataan pellettiläm- 23 % nan kiinteistöjä, joiden lämmittämiseen kului aiemmin mitysjärjestelmällä. Kuva 2. Kasvihuonekaasupäästöjen jakautuminen lämmöntuotan- Airanteen Energia Oy:n 2,5 MW lämpölaitos käyttää pääpolttoai- noin miljoona litraa öljyä. tomuodoittain. Lähde: Suomen metsäkeskus, Pirkanmaa. neenaan metsähaketta. Myös Urjalankylän koulussa sekä kunnan varikolla Valtaosa kunnan kiinteistöistä on liitetty Airanteen tarkasteltiin mahdollisuuksia siirtyä puuenergian käyt- Rakennusten ensisijainen lämmitysmuoto polttoainekäytön mukaan Energian kaukolämpöverkkoon. Kiinteistöt, joissa on töön. Näissäkin kohteissa pellettilämpöön siirtyminen vielä kiinteistökohtainen lämmitysjärjestelmä, sijaitsevat on harkinnan arvoista, kuitenkin huomioiden nykyis- 60 000 m3 niin kaukana kaukolämpöverkon ulkopuolella ettei nii- ten laitteistojen käyttöikä sekä kiinteistöjen tuleva käyt- Energiapuupotentiaali den liittäminen olemassa olevaan verkkoon ole järkevää. tötarkoitus. 50 000 m3

40 000 m3 Puun energiakäyttö 2012

Kohde Öljynkulutus l/a Öljy €/a Pelletti €/a Polttoaineiden hintoja laskentaan 30 000 m3 Huhdin koulu 58 000 51 794 21 286 Bioenergia -lehti (Pöyry elokuu 2013) 20 000 m3 Nuutajärven koulu 17 000 15 181 6 239 POK 89,30 €/MWh Urjalankylän koulu 12 800 11 430 4 698 Pelletti 36,70 €/MWh 10 000 m3 Varikko 8 500 7 591 3 120 Yhteensä 96 300 85 996 35 342 0 m3 Energiapuupotentiaalit ja puun energiakäyttö Pirkanmaalla v. 2012 Taulukko 1: Mahdolliset puulämmityskohteet Urjalan kunnan omistamista kiinteistöistä. Kuva 3. Energiapuupotentiaalit ja puun energiakäyttö Urjalassa vuonna 2012. Öljynkulutus Urjalan kunnalta, polttoaineiden hinnat Pöyry 2013. Lähde: Suomen metsäkeskus, Pirkanmaa. 3 %

Öljy 44 % 53 % Sähkö

Turve

Lämmöntuotannon päästöt