Valikoiva Muuttoliike Uudellamaalla

Uudenmaan liiton julkaisuja E 97 - 2008

Uudenmaan liitto

Valikoiva muuttoliike Uudellamaalla

Uudenmaan liiton julkaisuja E 97 - 2008 Valikoiva muuttoliike Uudellamaalla

Anna Broberg

Uudenmaan liitto • 2008

Valikoiva muuttoliike Uudellamaalla : Uudenmaan liiton julkaisuja E 97 - 2008 ISBN 978-952-448-234-9 ISSN 1236-6811 (sid.) ISBN 978-952-448-235-6 ISSN 1236-6811 (PDF)

Ulkoasu: BNL Euro RSCG Kannen kuva: Tuula Palaste-Eerola Kannen piirros ja taitto: Arja-Leena Berg

Helsinki 2008 Dark Oy 700 kpl

Uudenmaan liitto | Nylands förbund

Tekijä(t)

Uudenmaan liitto

Nimeke

Valikoiva muuttoliike Uudellamaalla

Sarjan nimeke Uudenmaan liiton julkaisuja E Sarjanumero Julkaisuaika 97 2008 Sivuja Liitteitä 104 35 ISBN ISSN 978-952-448-234-9 (sid.), 978-952-448-235-6 (PDF) 1236-6811 Kieli, koko teos Yhteenveto suomi ruotsi, englanti Tiivistelmä Tämä tutkimus selvittää Uudenmaan kuntien muuttoliikkeen valikoivuutta väestön ominaisuuksien suhteen. Muuttoliikettä ja sen valikoivuutta tarkastellaan väestön ikä-, koulutus- ja tulorakenteen sekä työllisyyden mukaan. Valikoivuudella on yhteiskunnallista merkitystä, sillä se vaikuttaa kuntien väestörakenteeseen ja veropohjaan. Uudellamaalla tarkoitetaan tässä tutkimuksessa Uuden- maan ja Itä-Uudenmaan maakuntien aluetta. Valikoivuuden voi käsittää kahdella tavalla: joko yksilön kannalta, jolloin valikoivuus nähdään tietyntyyppisten ihmisryhmien kes- kimääräistä suurempana muuttoalttiutena, tai alueelliselta kannalta, jolloin valikoivuus ymmärretään alueen tuloja lähtömuuton erilaisuutena. Tässä tutkimuksessa muuttoliikettä pidetään valikoivana, jos alueen tuloja lähtömuuttajat poikkeavat merkittävästi toisistaan työllisyydeltään sekä tulo-, koulutus- ja ikärakenteeltaan. Tutkimuksessa tarkastellaan 34 Uudenmaan kunnan kokonaismuuttoa vuosien 2001-03 poikkileikkauksena Tilastokeskuksen Muuttaneiden taustatiedot -tietokannan aineistojen avulla. Työn aikana kehitettiin kaksi tapaa tulkita valikoivan muuttoliikkeen kokonaisuutta. Kummassakin oletetaan kunnan kannalta suotuisaa valikointia edustavan tilanteen, jossa hyväosaisia muuttajien osuus on suuri tulomuutossa ja pieni lähtömuutossa Metodeista ensimmäisessä osuudet lähtömuuttajissa vähennetään vastaavista osuuksista tulomuuttajissa ja erotukset lasketaan yhteen – mitä korkeampi erotusten yhteenlaskettu arvo on, sitä suotuisammin muuttoliike on valikoitunut kunnan kannalta. Toisessa kolmen muuttajaryhmän osuudet kuntien tulijoista ja lähtijöistä asetetaan suuruusjärjestykseen niin, että hyväosaisten muuttajien suurin osuus tulomuutossa saa sijaluvukseen 1 ja pienin osuus 34, ja vastaavasti lähtömuutossa pienin osuus saa sijaluvun 1 ja suurin 34. Sijalukujen yhteenlaskettu arvo ilmentää valikoinnin kokonaisuutta. Tutkimuksen perusteella muuttoliike Uudenmaan kunnissa oli valikoivaa tutkimusajankohtana. Valikoinnissa näyttäytyy alueellinen kaava, jossa pääkaupunkiseudun kunnat ovat valikoinniltaan kehyskuntia heikommassa asemassa. Kehyskunnista pääkaupun- kiseudun läheiset menestyvät etäisempiä paremmin. Sipoo erottuu huomattavasti muista kunnista suotuisalla valikoinnillaan, kun taas Helsinki on muuttoliikkeeltään muita kuntia huomattavasti heikommassa asemassa. Kehyskunnista Sipoon lisäksi Nurmijärvi, Kirkkonummi ja Vihti hyötyvät eniten valikoivasta muuttoliikkeestä, minkä lisäksi edullisen valikoinnin joukkoon on liittynyt myös etäämmällä pääkaupunkiseudusta sijaitsevia kuntia. Kehyskunnista pääradan varressa olevat saavat muita kehyskuntia alhaisempia positiivisen valikoinnin summia ja jopa jäävät jälkeen pienistä kunnista, kuten Tammisaaresta, Karjaasta, Sammatista, Pornaisista tai Mäntsälästä. Muuttoliikkeen valikoinnissa näyttäisi olevan viitteitä vastakaupungistumisesta, jossa esi- tai pikkukaupunkimaista elinympäristöä haetaan yhä etäämmältä – ei enää Espoosta tai Vantaalta tai välttämättä kehyskunnistakaan vaan esimerkiksi Nummi-Pusulasta asti. Tällainen muuttoliikkeen malli johtaa seudullisesti epätasapainoiseen kehitykseen väestörakenteen ja verotulojen osalta, minkä lisäksi kaupunkiseudun laajenemisella ja hajautumisella on ekologisesti negatiivisia seurauksia. Valikoivaa muuttoliikettä on syytä tutkia enemmän ja myös itse käsitteen määrittelyä ja tutkimusmenetelmiä pitäisi kehittää sekä selkeyttää.

Raportin laatija Anna Broberg Avainsanat (asiasanat) Muuttoliike, valikoiva muuttoliike, vastakaupungistuminen, Uusimaa, Helsingin kaupunkiseutu

Huomautuksia Julkaisusta on myös verkkoversio kotisivuillamme: www.uudenmaanliitto.fi

Valikoiva muuttoliike Uudellamaalla : Uudenmaan liitto | Nylands förbund Presentationsblad

Författare

Nylands förbund

Publikation Valikoiva muuttoliike Uudellamaalla (Selektiv migration i Nyland)

Seriens namn Nylands förbunds publikationer E Seriens nummer Utgivningsdatum 97 2008 Sidor Bilagor 104 35 ISBN ISSN 978-952-448-234-9 (inb.), 978-952-448-235-6 (PDF) 1236-6811 Språk Sammandrag finska svenska, engelska Sammanfattning Den här undersökningen undersöker hur selektiv migrationen är i de nyländska kommunerna när det gäller egenskaperna i befolkningen. Migrationen och dess selektion studeras enligt befolkningens ålders-, utbildnings- och inkomststruktur, samt enligt sysselsättningsläget. Selektionen är av samhällelig betydelse, eftersom den påverkar kommunernas befolkningsstruktur och skatte- bas. Med Nyland i den här undersökningen avses landskapen Nyland och Östra Nyland. Selektionen kan uppfattas på två olika sätt; antingen ur individens synvinkel, då den ses som vissa människogruppers genomsnittligt större benägenhet att flytta eller från en regional synpunkt, då den förstås som en skillnad i ut- och inflyttningen på området. I den här undersökningen är migrationen selektiv, ifall områdets ut- och inflyttare märkbart avviker från varandra när det gäller inkomst-, utbildnings- och åldersstrukturen. I undersökningen granskas helhetsmigrationen i 34 nyländska kommuner som ett tvärsnitt av åren 2001-2003 med hjälp av det material som finns i Statistikcentralens databas om bakgrundsuppgifter om personer som flyttat. Under arbetets gång utvecklade man två sätt att tolka helheten med selektiv migration. I bägge sätten utgår man ifrån att situationen där välbärgade människor utgör en stor del av den inflyttande skaran och en liten av den utflyttande mängden är förmånlig för kommunen. I den första metoden minskar man andelen utflyttare från motsvarande andel inflyttare och skillnaden räknas ihop – ju större sammanslaget värde skillnaderna har, desto fördelaktigare selektiv migration har kommunen. I den andra metoden sätts de tre flyttande grupper- nas andelar i storleksordning så att den största andelen av välbärgade inflyttare får platssiffran 1 och den minsta andelen får siffran 34, och på motsvarande sätt får den minsta andelen av utflyttarna platssiffran 1 och den största 34. På basis av undersökningen var migrationen i de nyländska kommunerna selektiv under undersökningstidpunkten. I selektionen kan man se en regional modell, där huvudstadsregionens kommuner ur selektionens synvinkel är i ett sämre läge än kranskommunerna. Sibbo särskiljer sig på ett betydande sätt från de övriga kommunerna med sin fördelaktiga selektion, medan Helsingfors är i en märkbart sämre ställning vad gäller migrationen. Av kranskommunerna drar förutom Sibbo även Nurmijärvi, Kyrkslätt och Vichtis mest av den selektiva migrationen, och till denna skara med fördelaktig selektion har anslutit sig även kommuner som ligger längre ifrån huvudstadsregionen. De kranskommuner som ligger vid stambanan får lägre summor av positiv selektion än de övriga kranskommunerna och ligger t.o.m. efter de minsta kommunerna såsom Ekenäs, Karis, Sammatti, Borgnäs eller Mäntsälä. I den selektiva migrationen finns det hänvisningar till moturbanisering, eftersom man söker för- eller småstadsmässiga levnadsmil- jöer allt längre ifrån – inte längre från Esbo eller Vanda, eller ens från kranskommunerna utan t.ex. ända från Nummi-Pusula. En sådan migrationsmodell leder till en regionalt obalanserad utveckling när det gäller befolkningsutvecklingen och skatteinkomsterna. Därtill har en utvidgning och upplösning av stadsregionen ekologiskt sätt negativa konsekvenser. Det är skäl att närmare studera den selektiva migrationen. Även definitionen av begreppet och undersökningsmetoderna borde utvecklas och klargöras. Rapporten är utarbetad av Anna Broberg Nyckelord (ämnesord) Migration, selektiv migration, moturbanisering, Nyland, Helsingfors stadsregion

Övriga uppgifter Publikationen finns även på vår webbplats: www.uudenmaanliitto.fi

: Valikoiva muuttoliike Uudellamaalla Uusimaa Regional Council | Helsinki Region Outline description of publication

Aleksanterinkatu 48 A | FIN-00100 Helsinki | Finland tel +385 (0)9 4767 411 | fax +358 (0)9 4767 4300 [email protected] | www.uudenmaanliitto.fi

Author(s)

Uusimaa Regional Council

Title Valikoiva muuttoliike Uudellamaalla (Selective migration in Helsinki region) Title of series Publications of the Uusimaa Regional Council E Publication no. Date of publication 97 2008 No. of pages No. of appendices 104 35 ISBN ISSN 978-952-448-234-9 (paper), 978-952-448-235-6 (PDF) 1236-6811 Language of publication Summary Finnish Swedish, English Abstract This study explores selective migration in Greater Helsinki Region from the perspective of counter-urbanisation. The aim of the study is to study whether the migration is selective by the age, education, income level or the rate of employment of the migrators and to study any regional patterns formed by this selectivity. In the Helsinki Region the recent migratory development has pushed the areas of net migration gain further away from the City of Helsinki to municipalities in the former countryside. There have been discussions about the decaying tax revenue base of Helsinki and whether the city’s housing policy has contributed to the exodus of wealthier households. The vital issue in these discussions is the one of selective migration: which municipalities will succeed in capturing the most favourable migrants and which will lose in this competition?A selective migration means that a certain region’s in-migrants and out-migrants differ significantly from each other demographically, socially and economically. Sometimes selectivity is also understood as the greater propensity of some individuals to migrate than that of others, but the proper term for this would be differential migration. In Finnish parlance these two concepts have unfortuntately tended to get mixed up. The data of the study used cover the total migration of the 34 municipalities of Uusimaa provinces during the years 2001 - 2003. This data was produced by Statistics Finland. Two new methods of representing the selectivity of migration as a whole were constructed during the study. Both methods look at the proportions of favourably selected migrants in the inward and outward migrant flow of a region. A large share in the inward flow and a small share in the outward flow is good for the economy and demography of any region. The first method looks at the differences of the proportions of favourably selected three migrant groups in the inward and outward migration flows, and sums them up. The other method ranks the same proportions between regions giving value 1 to the largest proportion in inward flow, and 34 to the smallest. Respectively; the smallest proportion gets value 1 and the largest 34 in the outward flow. The total sum of the ranks or differences in proportion represents the selectivity of migration in the region in question. The results show that migration is truly selective in the Greater Helsinki Region. There also seems to be a spatial pattern around the Helsinki Metropolitan Region. The municipalities surrounding “the great four” municipalities of Helsinki, Espoo, Vantaa and Kauniainen are generally better off than those further away. Not only these eight municipalities of the “Capital Region” benefit from the selective migration, but the favourable structure of migration also extends to some of the small municipalities further away. Some municipalities situated along the main northbound railway line are not, however, coming through as well as other municipalities of the Capital Region.The selectivity of migration in Greater Helsinki Region shows certain signs of counter-urbanisation. People no longer look for a suburban or small-town lifestyle in Espoo or Vantaa, the neighbouring municipalities to Helsinki, but from the municipalities surrounding these two or even further off. This kind of pattern in selective migration leads to an unbalanced development in population structure and of the tax revenue base in the region. An intense migration to the outskirts of the urban area also leads to an urban sprawl and a fragmentation of the urban structure: unevitably, these issues have ecological implications. The issue of selective migration should be studied more. Also the concept itself needs a clearer definition, as well as the research methods concerning the selectivity of migration.

Report written by Anna Broberg Keywords (topic words) Migration, selective migration, counter-urbanization, Greater Helsinki region Remarks This publication is available as an internet edition: www.uudenmaanliitto.fi

Valikoiva muuttoliike Uudellamaalla : Alkusanat

Uusimaa on ainutlaatuinen alue Suomessa. Se on valtakunnallisen tuotannon ja väestön keskittymisen ydin, jonka vaikutukset kattavat koko maan. Alue on samalla myös globaa- lin näkyvyyden keskeinen majakka ja maahanmuuton keskus Suomessa. Toisaalta aluetta vaivaavat pidentyvät työmatkat, ruuhkat ja asumisen kalleus. Nämä elämän laadun kysy- mykset aiheuttavat monia muita ongelmia. Yritysten on yhä vaikeampi saada työvoimaa. Päästöjen ja kasvihuonekaasujen ympäristötavoitteita on yhä hankalampi saavuttaa. Myös syrjäytymisen riskit ovat täällä suuret. Näihin uusmaalaisiin erityiskysymyksiin on herätty tuoreessa hallitusohjelmassa ensimmäistä kertaa historiassa metropolipolitiikalla.

Tämä selvitys käsittelee Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan kuntien välisen muuttoliikkeen valikoituvuutta - minkälaista väestöä siirtyy kunnasta toiseen? Aihe on keskeinen koko metropolialueen taloudelle sekä sosiaaliselle ja luonnonympäristölle. Kunnallis- taloudellisten vaikutusten ohella kyse on mm. ilmastonmuutoksen ja kestävän kehityksen toteuttamisesta sekä siitä, minkälaista tulevaisuuden ympäristöä rakennamme ja keille?

Tutkimus pohjautuu FM Anna Brobergin keväällä 2007 valmistuneeseen pro gradu -työhön Helsingin yliopiston maantieteen laitoksella, ohjaajana professori Mari Vaattovaara. Tämän jälkeen tekijä on muokannut työtä selvitykseksi Teknillisen korkeakoulun Yhdyskuntasuunnittelun tutkimus- ja koulutuskeskuksessa Uudenmaan liiton työntekijöiden kommenttien pohjalta.

Tuloksena on mielenkiintoinen selvitys uusimaalaisten valinnoista asumisen perus- kysymyksissä.

Helsingissä joulukuussa 2007

Raimo Nenonen Vs. aluekehittämisen johtaja Uudenmaan liitto

: Valikoiva muuttoliike Uudellamaalla Förord

Nyland innehar en unik ställning i Finland. Området är kärnan för den nationella produk- tionen och befolkningskoncentrationen, och konsekvenserna av detta omfattar hela landet. När man tänker på hur synligt området är ur global synvinkel, kan man konstatera att det är en viktig fyr och ett inflyttningscenter. Å andra sidan präglas området av allt längre arbetsresor, trafikstockningar och dyra bokostnader. Många andra problem är förknippa- de med dessa frågor som gäller levnadskvaliteten. Det är allt svårare för företagen att få arbetskraft. Likväl är det allt jobbigare att uppnå de miljömässiga mål som ansluter sig till utsläppen och drivhusgaserna. Risken för utslagning är inte heller små. I och med att man bearbetat en ny metropolpolitik har man för första gången i historien vaknat upp inför dessa nyländska specialfrågor.

Den här undersökningen berör selektionen i migrationen mellan de nyländska och östny- ländska kommunerna - hurudana människor flyttar från en kommun till en annan? Frågan är viktig för de ekonomiska, sociala och miljömässiga aspekterna inom hela metropolområ- det. Vid sidan av de konsekvenser som den kommunala ekonomin har gäller det även kli- matförändringen och den hållbara utvecklingen. Det är även fråga om den framtida miljön - hurudan är den och för vem bygger vi den?

Studien baserar sig på det pro gradu-arbete som FM Anna Broberg gjorde under våren 2007 vid den geografiska institutionen vid Helsingfors universitet och med professor Mari Vaattovaara som handledare. Efter detta har skribenten justerat arbetet på Fortbildnings- centralen för samhällsplanering (YTK) vid Tekniska högskolan i enlighet med de kommen- tarer som arbetstagare vid Nylands förbund fört fram.

Resultatet är en intressant utredning om nylänningarnas grundläggande boval.

Helsingfors, december 2007

Raimo Nenonen Stf. direktör för regionutvecklingen Nylands förbund

Valikoiva muuttoliike Uudellamaalla : Sisällysluettelo

1 Johdanto 9 1.1.1 Tutkimuskysymykset 10 1.1.2 Aiempi tutkimus Uudenmaan muuttoliikkeestä 10 1.2 Tutkimuksen taustaksi 11 1.2.1 Väestö on keskittynyt vuosien varrella 11 1.2.2 Muuttoliikkeen merkitys on kasvanut 11 1.2.3 Keskittyminen on johtanut myös hajautumiseen 12 1.2.4 Valikoiva vastakaupungistuminen 13

2 Tutkimuksen teoreettinen tausta ja keskeiset käsitteet 15 2.1 Muuttoliike 15 2.2 Valikoiva muuttoliike 15 2.2.1 Valikoivan muuttoliikkeen alueellinen taso – selective migration 16 2.2.2 Valikoivan muuttoliikkeen yksilötaso – differential migration 18 2.3 Uusimaa muuttoliikkeen alueena 18 2.3.1 Uusimaa yhtenäisenä alueena 18 2.3.2 Muuttaneisuuden alueelliset vaihtelut Uudellamaalla 20 2.3.3 Uudenmaan väestörakenne 22 2.3.4 Työpaikat Uudellamaalla 23

3 Tutkimuksen toteutus 26 3.1 Aineisto ja aineistoon liittyvät käsitteet 26 3.1.1 Aineiston tuottajat ja sisältö 26 3.1.2 Aineistoon liittyvät käsitteet 26 3.1.3 Aineiston muokkaus 27 3.2 Tutkimuksen menetelmät 28 3.2.1 Kuntien yhteistarkastelu ja vertailu 28 3.2.2 Kuntien vertailutiedon yhteenveto 28 3.2.3 Kunnittaiset tarkastelut 29

4 Tulokset 30 4.1 Muuton suunnat Uudellamaalla 30 4.2 Muuttajien ikärakenne 34 4.3 Muuttajien työllisyys 40 4.4 Muuttajien koulutusrakenne 42 4.5 Muuttajien tulorakenne 46 4.6 Valikoivan muuttoliikkeen kokonaisuus Uudenmaan kunnissa 49

5 Tutkimuksen arviointia 58

6 Johtopäätökset 61

Lähteet 63 Elektroniset tilastolähteet 67

Liitteet 69

: Valikoiva muuttoliike Uudellamaalla 1 Johdanto

Suomalaisessa muuttoliikkeessä on ollut monen- muuttokohteena kaupunkiseudun sisällä (emt. laisia vaiheita – 70-luvun maaltapaon ja lähiöisty- 114–115). Hyvätuloiset muuttajat olivat eri- misen voimakkaan muuttoliikkeen ja seuranneen tyistarkastelussa Vaattovaaran ja Vuoren (2002) kaupungistumisen jälkeen muuttoliike oli suurten tutkimuksessa, jossa havaittiin, että yli 50 000 muuttojen aikaista vähäisempää (Aro 2006: 36). euroa vuosittain tienaavien sijainnissa oli tapah- Laman alettua muuttoliike väheni entisestään, tunut muutos kymmenessä vuodessa – rikkaat alimmillaan 172 000 muuttajaan vuonna 1992 olivat siirtymässä Helsingin kehyskuntiin, jotka (Kotiranta 2004: 20). Laman jälkeen Suomessa olivat vetovoimaisia toisin kuin kerrostaloasumista väestö ja toiminnot keskittyivät yhä voimakkaam- tarjoileva Helsinki. min muutamiin kasvukeskuksiin, ja erityisesti Helsingin seutu kasvoi – nopeasti jopa Euroo- Vuosituhannen vaihteessa alkanut keskustelu pan mittapuulla (Jaakola & Vaattovaara 2002: muuttajista ja näiden vaikutuksista kuntien 109–110). veropohjaan ei ole tauonnut vieläkään, vaikka Helsingin ja pääkaupunkiseudun muuttotase on Keskittymisen rinnalla alkoi kuitenkin näyttäytyä kääntynyt taas positiiviseksi (Altika 2006). Muut- myös uudenlainen alueellinen malli, jossa väes- tajien ominaisuudet ja muuttoliikkeen valikoi- tö paitsi keskittyi kasvualueille, myös hajaantui vuus ovatkin nousseet näkökulmina keskustelun näiden kasvukeskusten ympäristöön. Vuosina keskiöön. Esimerkiksi Timo Aro (2006, myös 2001–2004 maassamuuton vaikutukset maakun- 2007: 29-30) on suominut muuttajamääriin kes- tien väkilukuihin alkoivat supistua. Erityisesti kittyvää muuttoliikkeen tarkastelutapaa. Hänen Uudenmaan maakunnan muuttovoitot supis- mukaansa muuton määrällinen tarkastelu näyt- tuivat Itä-Uudenmaan ja Pirkanmaan jatkaessa tää kymmenen suurimman kaupungin ja niiden kasvuaan. Helsingistä tuli jopa vuosina 2003 ja kehyskuntien muuton olleen yksinomaan voitol- 2004 Suomen kunnista suurimman absoluuttisen lista, mikä peittää alleen muuttajien laadullisten muuttotappion kärsinyt kunta. (Rakennemuutos- ominaisuuksien epäsuhdan keskuskaupunkien ja katsaus 2006: 40.) Helsingin kaventuva väestö- kehyskuntien välillä. Keskuskaupungit ovat hänen pohja herätti huomiota, ja ihmismäärien rinnalle mukaansa ”muuttajien rakenteen suhteen ongel- keskustelunaiheiksi nousivat muuttajien tulojen ja mallisessa tilanteessa, jonka vaikutukset kumuloi- kaupunkien verotulojen tarkastelu. tuvat niin demografiseen kehitykseen kuin kuntatalouteen usean eri tekijän kautta”. Kehyskunnat Keskustelun avasivat Laakso ja Loikkanen (1997) taas parantavat suhteellista asemaansa jatkuvasti. tarkastelemalla Helsingin asuntopolitiikan ko- (Aro 2006.) konaisuutta. Heidän mukaansa Helsingissä asuntojen uustuotanto ei ollut täyttänyt hyvä- Niin ikään Matti Kortteinen lupailee kehyskun- tuloisten tarpeita, vaan liiallinen keskittyminen nille omenaisia aikoja, sillä hänen mukaansa uusi kerrostalovaltaiseen ja sosiaaliseen asumiseen oli vauraus on keskittymässä aivan Helsingin ydin- ajanut rikkaat esikaupunkialueille, usein Helsin- keskustaan mutta myös ympäryskuntien omako- gin rajojen ulkopuolelle. Jaakola ja Vaattovaara titaloalueille. Hänen mielestään Helsingin seudun (2002) havaitsivat hahmotellessaan Helsingin alueellisen rakenteen kehityksessä on mahdollisesti seudun kasvun logiikkaa, että Helsingin ja muun tapahtumassa historiallinen käänne, joka saattaa pääkaupunkiseudun muuttovoitto tuli seudun johtaa merkittävään alueelliseen eriytymiseen ja ulkopuolelta, kun ulommissa kunnissa muutto- metropolialueen keskuksen taantumiseen. (Mä- voitto tuli pääkaupunkiseudulta. Heidän mukaan- kinen 2006.) Myös Aro on Helsingin Sanomien sa pääkaupunkiseudun asuntomarkkinatilanne haastattelussa viitannut kehyskuntien suotuisaan yhdessä taloudellisen nousun kanssa oli lisännyt asemaan: ”Sipoo kuorii muiden Helsingin kehys- kehyskuntien houkuttelevuutta mahdollisena kuntien tavoin kermaa pääkaupunkiseudun sisällä

Valikoiva muuttoliike Uudellamaalla : vellovasta muuttoliikkeestä. Sitä vastoin Helsin- vuutta kunkin kunnan kannalta, toisaalta vali- kiin muuttaa paljon nuoria, työttömiä ja maahan- kointi pyritään asettamaan alueellisesti vertailta- muuttajia, hyvätuloisia kaupunki taas menettää” vaksi, jotta mahdollisen valikoivuuden alueellisuus (Salmela 2006). tulisi havaittua. Tutkimuskysymykset kuuluvat siten seuraavasti: Helsingin seudun laajeneminen ja muuttoliikkeen valikoituminen erilaistavine vaikutuksineen on siis · Onko muuttoliike valikoivaa Uudenmaan puhuttanut viime vuosina. Maakunnallisen suun- kunnissa muuttajien iän, koulutuksen, työlli- nittelun kannalta tällainen seudun hajautuminen syyden ja tulotason suhteen? ja keskuskaupunkien tulopohjan mahdollinen · Muodostaako mahdollinen valikoiva muutto- heikentyminen onkin hyvin kiinnostavaa, joskin liike alueellisia muotoja? yksittäinen kuntakin tarvitsee suunnittelunsa · Mitkä kunnat hyötyvät muuttoliikkeen vali- tueksi ymmärrystä seudun sisäisen muuttoliik- koinnista ja mitkä taas ovat muuttoliikkeel- keen kokonaisuudesta. Yksittäisen kunnan kan- tään heikommassa asemassa? nalta kiinnostavinta on kuitenkin sen kohtaama muuttovoitto tai -tappio sekä ennen kaikkea se, 1.1.2 Aiempi tutkimus Uudenmaan millaista väestöä sen veronmaksajina ja palvelun- muuttoliikkeestä kuluttajina asuu. Muuttoliikettä Uudellamaalla on tutkittu ennen- Helsingin kaupunkiseudun ja Uudenmaan muut- kin. Uudenmaan liitto on tilannut tutkimukset toliikkeen rakennepiirteistä kokonaisuutena ei ole vuosina 1995 (Vikat) ja 1998 (Aro), minkä li- saatavilla tuoretta tutkimustietoa. Tämä tutkimus säksi vuonna 1995 Tietokeskus on julkaissut pyrkii antamaan kokonaiskuvan alueen muut- Seppo Laakson tutkimuksen Helsingin seudun toliikkeestä sekä tarjoaa kunnittaiset kuvaukset muuttoliikkeestä. Vikatin (1995) tutkimuksessa muuttajien ominaisuuksista. tarkastellaan kuntakohtaisesti muuttajien demo- grafisia ominaisuuksia, taloudellista toimintaa Tutkimus on valmistunut alunperin Pro Gradu sekä koulutustasoa. Lisäksi Uudenmaan liiton -työnä Helsingin yliopiston maantieteen laitoksel- kunnat on jaettu kolmeen ryhmään (pääkaupun- le lopputalvesta 2007. Uudenmaan liiton julkai- kiseutu, kehyskunnat sekä muut Uudenmaan sua varten tutkimuksen teoriaosaa on supistettu kunnat), joiden keskiarvoisiin tunnuslukuihin hiukan ja joiltain osin muuttajalukuja on päivi- kutakin kuntaa vertaillaan ryhmäkohtaisesti. Sa- tetty vuoden 2007 aikana ilmestyneillä tiedoilla. moin Aro (1998) tarkastelee kuntien tunnusluku- Haluan kiittää kommenteista, joita olen saanut ja ikä-, koulutus- ja tuloryhmittäisessä muutossa. Uudenmaan liiton työntekijöiltä, sekä tutkimusta Lisäksi hän vertaa Uudenmaan maakuntaa muihin ohjannutta kaupunkimaantieteen professori Mari Suomen maakuntiin. Laakson (1995) tutkimus- Vaattovaaraa ja tutkimusta arvioinutta tohtori alue käsittää Helsingin seudun, jonka muuttajien Timo Aroa. sosioekonomisia piirteitä ja muuttosuuntia hän tarkastelee. 1.1.1 Tutkimuskysymykset Tässä tutkimuksessa on muistumia näistä aiem- Tämän työn tehtävänä on selvittää, onko Uu- mista Uudenmaan muuttoliikkeen tutkimuksista, denmaan kuntien muuttoliike valikoivaa väestön kun taas uutta on alueellisen näkökulman koros- ikä- ja koulutusrakenteen sekä tulotason ja työlli- taminen. Tarkastelutapansa tämä tutkimus lainaa syyden suhteen. Tutkimustehtävä on kaksiosainen osin Kirkkonummen muuttoliikettä kuvaavasta – toisaalta tarkastellaan muuttoliikkeen valikoi- tutkimuksessa (Laakso ym. 2005), jossa näkökul-

10 : Valikoiva muuttoliike Uudellamaalla ma on muuttoliikkeen vaikutuksissa kunnan väes- Tämänhetkinen muuttoliike on vilkkaampaa kuin törakenteeseen ja tuloihin, sekä osin Satakunnan suuren muuton vuosina, vaikka toisin ajateltiin muuttoliikkeen tutkimuksista (Kotiranta 2004, muuttoalttiiden ikäluokkien pienentyessä ja 2005), joissa näkökulma on vahvasti kuntatalou- kuntien määrän vähentyessä kuntaliitosten myötä dellinen. (Aro 2006: 35). Muuttoliikkeen vilkastumista on selitetty laman aikana patoutuneiden muuttoai- 1.2 Tutkimuksen taustaksi keiden toteutumisella talouden lähdettyä kasvuun sekä uuden kotikuntalain jälkeisellä opiskelijoiden 1.2.1 Väestö on keskittynyt vuosien varrella kirjautumisella opiskelupaikkakunnilleen (Itäpuis- to 1999: 28–29). Muuttoliikettä tutkinut Timo Helsingin seudun on sanottu olevan Suomen Aro selitti tilannetta Helsingin Sanomien haas- ainoa metropolialue (Laakso & Loikkanen 2004: tattelussa myös maa- ja metsäteollisuuden raken- 88). Se on myös ollut viime vuosina yksi Eu- nemuutoksella sekä ihmisten asumisasenteiden roopan nopeimmin kasvavista alueista (UTU35 muutoksilla, minkä lisäksi hän totesi hallituksen Liiteraportti 2 2004: 4). Alueen väkiluku on panostavan rahaa tasapainoiseen aluepolitiikkaan kasvanut viimeisen 30 vuoden aikana nopeasti, entistä vähemmän (Siukonen 2006). ja väestönkasvusta hieman yli puolet on joh- tunut muuttoliikkeestä (UTU35 2005: 20). 1.2.2 Muuttoliikkeen merkitys on kasvanut Vuoden 2007 alussa Uudenmaan väkiluku oli 1 467 453 henkilöä (Aluesarjat 2007). Väestön Muuttoliike on kasvanut luonnollista väestön- ja taloudellisen toiminnan keskittyminen Uu- kasvua tärkeämmäksi väestönmuutostekijäksi, dellemaalle ja erityisesti Helsingin seudulle oli ja vaikka muuttoliike on jatkunut määrällisesti nopeimmillaan 1970-luvun alkupuolella. Tuolloin vilkkaana, ovat muuttovoitot ja tappiot pienen- seudun nopeimmin kasvaneissa kunnissa vuo- tyneet (Rakennemuutoskatsaus 2006: 3). Muut- sittainen muuttovoitto oli 2–5 %, joskus jopa toliikkeen kasvaneen merkityksen väestönmuu- 10 % väestöstä (Korkiasaari & Söderling 1994: toksessa voi myös havaita kuvasta 1, jossa väestön 244). Toisaalta Helsingin viime vuosina kokema kokonaismuutoksen kuvaaja noudattelee selvästi muuttotappio ei ole ensimmäinen laatuaan, vaan muuttoliikkeen vuosittaisia vaihteluita luonnol- jo tuolloin 1970-luvun alkupuolella Helsingistä lisen väestönkasvun ollessa tasaisempaa vuodesta muutti ihmisiä kasvavalle seudulle ympäryskun- toiseen. Suomessa luonnollinen väestönkasvu on tiin (Peuranen 2006: 27). 1980-luvulla Helsingin hidastunut jo pitkään. Yhä suuremmat ikäluokat seudun vetovoima alkoi näkyä uudelleen hyvin siirtyvät väestöpyramidin yläpäähän nostaen väis- selvästi. Silloisen Uudenmaan läänin työpaikko- tämättä kuolleiden määrää, kun samaan aikaan jen määrän kasvu oli suurempi kuin koko muun parhaassa synnytysiässä ovat 1970-luvulla ja 1980- maan yhteensä (Korkiasaari & Söderling 1994: luvun alussa syntyneet pienet ikäluokat, jotka ei- 244). Aluerakenteen keskittyminen kiihtyi 1990- vät eurooppalaisittain melko korkeasta hedelmäl- luvulla, jolloin väestö ja toiminnot keskittyivät lisyysluvustaan huolimatta lisää syntyvien määrää suurille kaupunkiseuduille. Uudenmaan ja Itä- vastaavassa määrin. (Rakennemuutoskatsaus Uudenmaan maakunnissa väestönkasvu kohdistui 2006: 37–39). Väestönkasvun hidastuessa muut- lähinnä pääkaupunkiseudulle ja kehyskuntien hy- toliikkeen vaikutus alueiden väestöön voimistuu vien liikenneyhteyksien varassa sijaitseville alueille. (Korkiasaari & Söderling 1994: 245). Kunnalle Samanaikaisesti kauempana pääkaupunkiseudusta on yhä suurempaa merkitystä sen muuttajien sijaitsevien alueiden väestö ja työpaikat vähenivät. ominaisuuksilla, kuten tuloilla, iällä, koulutuksella (UTU35 Liiteraportti 2 2004: 45.) ja palvelutarpeilla (Siivola 2004: 10).

Valikoiva muuttoliike Uudellamaalla : 11 20000

18000

16000

14000

12000 Kokonaisnettomuutto 10000 Luonnollinen väestönlisäys Kokonaismuutos 8000 muutos / henkeä 6000

4000

2000

0 1980 1981 1982 1983 1984 1985 1986 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006

Kuva 1. Itä-Uudenmaan ja Uudenmaan väestönmuutokset yhteensä vuosina 1980–2006 (Väestötietokanta 2007).

1.2.3 Keskittyminen on johtanut myös luvulta lähtien vallalla malli, jossa Helsingin hajautumiseen kantakaupunki kärsii muuttotappiota ja seudun muut alueet saavat muuttovoittoa. Tämä malli Aro on liittänyt viimeaikaisen muuttoliikkeen on liittynyt Helsingin kaupungin ja kaupunki- kasvun väestön keskittymistrendiin. Hänen seudun laajenemiseen. On myös todettu, että mukaansa muuttovankkureiden kärjessä ovat Uudenmaan ulkopuolisista maakunnista tuleva olleet nuoret ikäryhmät, jotka ovat muuttaneet muutto suuntautuu ennemmin Helsinkiin kuin suhteellisesti vilkkaammin kuin koskaan aikaisem- kaupunkialueen muihin kuntiin (Heikkilä 2003: min, mutta nuorten ja opiskelijoiden lisäksi myös 56). Helsingin kotimainen muuttovoitto tuleekin maahanmuuttajat ja työurallaan etenevät ovat lähes yksinomaan Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan omilla muuttovalinnoillaan voimistaneet väestön ulkopuolisesta Suomesta (Vaattovaara & Vuori keskittymistä (Aro 2006). Pidemmällä aikavälillä 2002: 19). Helsingin nettomuutto Uudenmaan (1951–1998) ikäluokkien osallistumista muut- ulkopuolisten lähimaakuntien kanssa on ollut toon tarkastellut Heikkilä (2003: 59) on samoin positiivinen viimeisinä vuosina lukuun ottamat- havainnut nuorten ikäluokkien, erityisesti naisten, ta Kanta-Hämettä (Aluesarjat 2006). Sen sijaan osuuden olevan suurin maaseudulta kaupunkeihin lähialueilleen Helsinki on menettänyt asukkaita suuntautuvissa muutoissa. Toisaalta lapsiperheet (Heikkilä 2003: 56). ovat puolestaan merkittävimmässä osassa kau- punkimaisilta alueilta maaseutumaisille alueille Lankinen (1998: 59) on yleistänyt Laakson edellä suuntautuvissa muutoissa. mainitun tutkimuksen taulukkoliitteen (1995: 83–94) pohjalta muuttoliikkeen suunnista keskus- Laakson (1995: 68) mukaan Helsingin seudun kunnasta ja ympärillä olevista kunnista muodos- sisäisessä muuttoliikkeessä on ollut jo 1950- tuvilla seuduilla seuraavaa: nuorisopainotteinen

12 : Valikoiva muuttoliike Uudellamaalla tulomuutto suuntautuu korostetusti seudun kes- 1.2.4 Valikoiva vastakaupungistuminen kustaan, kun perheellistyminen taas vie muuttajan kohti seudun reunoja. Lasten ikäryhmissä net- Kansainvälisesti vastakaupungistumiskeskustelu tomuutto oli negatiivinen vuosina 1992 ja 1998 nousi pintaan 1970-luvulla, ensin erityisesti Yh- kaikissa pääkaupunkiseudun kunnissa muuttovoi- dysvalloissa ja myöhemmin muuallakin länsimais- ton suuntautuessa kauempana olevan kuntavyö- sa, käsitteellistämään kaupungistumisen ja esikau- hykkeen maaseutumaisiin tai taajaan asuttuihin pungistumisen jälkeen kaupunkeja muokkaavia kuntiin. Nuorten aikuisten kohdalta Helsingin voimia (Bontje & Latten 2005: 444; Kontuly & seutu on taas ylivoimaisesti muuttovoittoalue Geyer 2003: 3; Champion 2001: 143). Euroop- (Laakso 1998: 12). Tämä kuvio liittyy siihen, että palaisessa kontekstissa vastakaupungistumisen voi kaupungista maaseudulle muutoissa on asumis- määritellä väestön hajautumiseksi kaupunkien syiden osuus huomattava työsyiden merkityksen keskustojen ulkopuolelle laajemmassa mittakaa- vähennyttyä. Uudeltamaalta muutetaan muualle vassa kuin lähiöihin muutettaessa. Oleellista on Suomeen ennen muuta asumisen vuoksi (44 % myös se, että maaseutumaisille alueille muuttajat muuttosyistä) kun taas Uudellemaalle tulijoista jatkavat siellä kaupunkimaista elämäntapaansa ai- kahdella kolmasosalla (63 %) vaa’assa ovat paina- komatta siirtyä perinteisten maaseutuelinkeinojen neet työhön liittyvät motiivit. (Korkiasaari & Sö- harjoittajiksi. (Mitchell 2004: 17–18.) derling 1994: 247.) Niin olleen myös kokonaisten perheiden muuttoja muualta Suomesta Helsingin Vastakaupungistumiskeskustelussa oleellista on seudulle suuntautuvassa muuttovirrassa on varsin ollut väestön määrällinen hajautuminen kau- vähän, kun Helsingin seudulta muualle maahan punkialueiden keskustoista reunojen pienempiin muuttaa yleisemmin kokonaisia perheitä (Laakso keskuksiin ja maaseudulle. Lewis (2000: 160) on 1995: 27.) todennut, että ihmisten muutto kaupunkimaisil- ta alueilta ulommaksi on muuttunut enenevässä Aron (2007: 28) mukaan Helsingin seudun muut- määrin sosiaalisesti ja alueellisesti valikoivaksi. toliikkeessä on kuitenkin pitkällä aikavälillä ollut Kontulyn ja Geyerin (2003: 5) mukaan van- havaittavissa säännönmukaista vaihtelua talouden hemmat, varakkaammat ja usein koulutetummat suhdanteiden kanssa. Talouden noususyklien yksilöt tapaavat muuttaa ympäristöltään miel- aikana Helsingin kaupungin saamat muuttovoitot lyttäville kaupunkialueiden reuna-alueille, kun pienentyvät kääntyen vähitellen muuttotappioksi. taas asteikon toista päätä edustavat väestöryhmät Nousukaudella muuttovirrat suuntautuvat aluksi pyrkivät keskusalueille, joilla he ajattelevat työn- lähelle ympäristökuntiin, seuraavaksi muualle saantimahdollisuuksien olevan paremmat. Bontje Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan alueelle ja nousu- ja Latten (2005: 444–445) kuitenkin lohduttavat, suhdanteen huipussa muihin naapurimaakuntiin. että vaikka perinteinen ydinperhe yhä tapaa valita Laskukaudella muutot kehyskuntiin tyrehtyvät asumiseensa suurten kaupunkien ulkopuolisen ja muuttoliikkeen painopiste palaa takaisin kohti alueen, ovat tämän lähtömuuton negatiiviset keskusta. Myös Laakso (1995: 71–72) totesi jo vaikutukset kaupunkien kehitykselle vähentyneet. kymmenkunta vuotta sitten pääkaupunkiseudulta Länsimaisissa väestöissä perinteisten ydinperhei- kehyskuntiin ja edemmäs suuntautuneen muut- den osuus on vähenemässä, kun taas muunlaisten toliikkeen hiljenneen lamavuosiksi, mutta ennusti kotitalouksien kuten lapsettomien pariskuntien ja pientalovaltaisen ja henkilöautoon perustuvan yksinasujien, osuus on kasvamassa. Näiden koti- asumisen suosion alkavan taas kasvaa seudun talouksien asumispreferenssien on havaittu olevan talouden kääntyessä uudelleen pitkäaikaiseen kaupunkimaisempia. kasvuun, jolloin Helsingin muuttotappio muualle seudulle kääntyisi uuteen kasvuun.

Valikoiva muuttoliike Uudellamaalla : 13 Ford ja Champion (2000: 260) huomautta- nallisiin palveluihin kuluvat määrärahat määräy- vat, että muutto kaupunkeihin ja niistä pois on tyvät kuntalaisten ominaisuuksien mukaan. Jo noussut kriittiseksi poliittiseksi seikaksi. Heidän Vartiainen (1991: 84) huomioi, että suomalainen mukaansa hyvätuloisten omistusasujien enem- kuntien verotuskäytäntö tekee väestömäärästä myys kaupunkien lähtömuutossa johtaa sosiaali- strategisen muuttujan. Kuntien kaksi suurinta seen erilaistumiseen huono-osaisen sisäkaupungin tuloerää ovat nimittäin verotulot ja valtionosuu- ja vauraiden lähiöiden ja etäisempien pikkukau- det. Kaupungin veropohjan kannalta on keskeistä, punkien välillä. Muuttovoittoalueilla hyvätulois- millainen tulotaso siellä asuvilla ja ennen kaikkea ten saapuminen alueelle tapaa nostaa asumisen sinne ja sieltä muuttavilla on (Lankinen 2005: hintaa hankaloittaen alkuperäisväestön tilannetta. 13). Valtionosuudet taas perustuvat paljolti kun- Keskuskaupungin kannalta prosessi lisää usein jul- nan asukaslukuun ja ikärakenteeseen. kisten menojen määrää samalla kun verotulopohja pienenee. Niin ikään henkinen pääoma poistuu Muuttoliike ei kuitenkaan ole silkkaa rahantuloa muuttajien mukana, jolloin sitä ei mahdollisesti – muuttajat aiheuttavat kunnille myös menoja. ole entisellä tavalla yritystoiminnan käytettävissä, Muuttoliikkeen lisätessä kunnan väestöä aiheutuu mikä saattaa aiheuttaa yritystoiminnan siirtymistä siitä paineita kunnan palvelutuotannolle. Niin ja siten kaupungin elinvoimaisuuden ja houkutte- ikään aiheutuu haasteita asuntoalueiden kaavoi- levuuden huononemista entisestään. tukselle ja asuntojen uudistuotannolle, vaikka muuttoketjututkimuksessa (Lankinen 1996: 13) On huomattava, että Ford ja Champion kirjoitta- onkin todettu muuttajien suuntautuvan lähinnä vat vastakaupungistumisen aiheuttamista ongel- vanhaan asuntokantaan. Asumisen kysyntä koko- mista brittiläisessä kontekstissa. Suomessa esimer- naisuudessaan kuitenkin lisääntyy. Negatiivinen kiksi keskikaupungin rappiota ei esiinny samassa nettomuutto puolestaan pienentää palvelutarpeita laajuudessa johtuen erilaisesta teollistumisen jättäen niitä joskus vajaakäyttöön, ja ikään sidot- historiasta. Kuitenkin vastakaupungistuminen ja tujen palveluiden tarve voi muuttua tasaisellakin kuntien veropohjan heikentyminen ovat herättä- muuttotaseella, jos muuttovirrat eroavat toisistaan neet samantyyppistä keskustelua myös Suomessa ikärakenteeltaan. (Lankinen 2002: 15.) Näitä etenkin Helsingissä. muuttuneeseen ihmismäärään ja kuntalaisten omi- naisuuksissa tapahtuneisiin muutoksiin liittyviä Muuttajat vaikuttavat paitsi väestön määrään seurauksia voi nimittää yhteisesti muuttoliikkeen myös sen rakenteeseen, millä on erittäin suuri aiheuttamiksi sopeutumisongelmiksi (Okko ym. vaikutus kuntien talouden ja palveluiden kannalta 2000: 23). Enemmän muuttoliikkeen vaikutuk- (Laakso 1995: 9). Muuttoliikkeen taloudelliset sista kuntatalouteen voi lukea Mikko Kotirannan ja sosiologiset vaikutukset koskettavat sekä lähet- (2005: 18–29) kokoamasta selkeästä ja nopeasti tävää että vastaanottavaa muuttoliikkeen aluetta luettavasta yleisesityksestä. (Chiswick 2000: 1). Muuttovirrat kahden kohteen välillä ovat toisinaan merkittävästi erilaiset, ja Muuttoliike on siis monin tavoin kiinnostava niiden vaikutus saattaa tällöin ylläpitää tai voi- ilmiö, joka näyttäytyy alueellisesti monella eri mistaa jo lähtökohtaisesti epätasapainoista väes- tavalla. Muuttoliikkeellä ja sen valikoivuudella törakennetta tai toisaalta aikaansaada merkittäviä on myös monenlaisia merkityksiä niin kunnalli- muutoksia tulo- tai lähtöalueen väestön profiiliin sesti kuin laajemmallakin aluetasolla. Seuraavissa (Champion ym. 1998: 57). luvuissa tarkastellaan muuttoliikkeen ja erityisesti valikoivan muuttoliikkeen teoretisointeja tar- Valikoivuudella on siis merkitystä yksittäiselle kemmin, sekä esitellään tutkimusalue Uusimaa kunnalle, sillä sen verotulot sekä erilaisiin kun- muuttoliikkeen alueena.

14 : Valikoiva muuttoliike Uudellamaalla 2 Tutkimuksen teoreettinen tausta ja keskeiset käsitteet

2.1 Muuttoliike töön – usein käytetään muuttaneisuuslukuja 1000 asukasta kohden (ns. muuttotase). Kun tarkas- Muuttoliike on ilmiönä moniulotteinen. Se voi tellaan tiettyjen väestöryhmien muuttaneisuutta olla vapaaehtoista liikkuvuutta tai pakolaisuutta. tai muuttoalttiutta, sen väestöryhmän muuttajat Vapaaehtoinen muutto on edelleen jaettavissa suhteutetaan siihen ryhmään kuuluvaan väes- maassamuuttoon ja siirtolaisuuteen, jotka taas voi- töön (Vikat 1995:11). Tätä riskiväestön käsitettä daan jaotella muuttoetäisyyden perusteella lähi- ja voidaan käyttää esimerkiksi laskettaessa muutto- kaukomuuttoon. Lähimuutoissa korostuvat asu- alttiutta ikä-, siviilisääty-, tai koulutusryhmittäin miseen ja perhesuhteisiin liittyvät syyt, kun taas (Korkiasaari & Söderling 1994: 229). kaukomuutoissa työsyyt ovat tärkeimpiä. (Korki- asaari & Söderling 1994: 247.) Maassamuutto on Muuttovirrat kuvaavat tietyltä alueelta toiselle pysyväisluonteista asuinpaikan vaihtoa maan rajo- tapahtuneita muuttoja, kun taas muuttosuunta jen sisällä. Kuntien välisellä muutolla tarkoitetaan viittaa yleisemmin erilaisten ominaisuuksien kuntarajat ylittäviä muuttoja. Aluekokonaisuuksi- perusteella ryhmiteltyjen alueiden (esimerkiksi na voivat kuntien ohella tulla kysymykseen myös kaupunkimaisista kunnista maaseudulle) välisiin työssäkäyntialueet tai jopa maakunnat. Alueiden muuttoihin (Korkiasaari & Söderling 1994: 228). välisen muuttoliikkeen ajatellaan usein olevan suureksi osaksi työsyihin perustuvaa työvoiman 2.2 Valikoiva muuttoliike muuttoliikettä, mutta se sisältää paljon myös ns. asumismuuttoja (esimerkiksi perheen elinkaareen Valikoivan muuttoliikkeen määrittelyistä klassi- liittyvää asunnonvaihtoa). Vaikka muuttoliikettä sin on Leen (1966) muotoilema: ”Migration is käsitellään hallinnollisten alueiden välisten muut- selective. This simply states that migrants are not tojen kautta, ei kunnan vaihto useinkaan poikkea a random sample of the population at origin”. kuntien sisäisestä muutosta sen paremmin muu- Tämä määrittely, jossa muuttoliikkeen valikoivuus ton syiden kuin etäisyyksienkään suhteen (emt. nähdään erilaisten väestöryhmien erilaisena muut- 227). Uudenmaan kuntien välisestä muuttoliik- taneisuutena, vieläpä lähtömuuttaneisuutena, tun- keestä merkittävä osa onkin nimenomaan asun- tuu hyväksytyn käyttöön varsin laajasti. Kuitenkin nonvaihtoja, vaikka kuntien hallinnolliset rajat on myös esitetty, että valikoivuuden tutkimises- ylittyvätkin (Aro 1998: 5). Muuttaminen toiseen sa pitäisi huomioida kahden kohteen välisten asuntoon on se mekanismi, jolla kotitaloudet pää- muuttovirtojen erilaisuuden merkitys väestön asiallisesti sopeuttavat asumisensa elämänvaihet- muutokseen ja ”vinoutumiseen” kohteissa (esim. taan, tarpeitaan ja mahdollisuuksiaan vastaavaksi Champion ym. 1998: 57; Bråmå 2006:42). Ford (Laakso 1995: 52). ja Champion (2000: 259) myös huomauttavat, että valikoivaa muuttoliikettä on lähinnä tarkastel- Muuttoliikettä tarkastellaan useimmiten muutta- tu lähtömuuton kautta, kun erityisesti vastakau- jayksiköiden (olkoon se sitten yksilö tai asunto- pungistumiskeskustelussa olisi hyvä huomioida kunta) määrinä ja määrän muutoksina yksittäisen myös tulomuuton valikoivuus sekä tarkastella niin hallinnollisen yksikön kannalta. Alueen muutto ikään ihmisiä, jotka päättävät pysytellä suurten jaetaan lähtö- ja tulomuuttoon, joiden erotusta kut- kaupunkien keskusta-alueilla. Tässä tutkimuksessa sutaan nettomuutoksi. Bruttomuutolla puolestaan valikoiva – selektiivinen – muuttoliike määritel- viitataan lähtö- ja tulomuuton yhteistarkasteluun. lään Aron (2006) sanoin: ”Valikoivuus tarkoittaa, Absoluuttisten arvojen ohella muuttoliikettä että alueen tuloja lähtömuuttajat poikkeavat tarkastellaan väestöön suhteutettuna (Vartiainen merkittävästi toisistaan työmarkkina-asemaltaan, 1997: 9). Käsityksen kunnan muuttoliikkeen taloudellisilta, sosiaalisilta ja ikään liittyviltä omi- vilkkaudesta antaa sen vertaaminen kunnan väes- naisuuksiltaan”.

Valikoiva muuttoliike Uudellamaalla : 15 Valikointia voi kuitenkin tutkia monella tapaa jien profiili on – kuinka suuri osuus muuttaneista sekä monella eri aluetasolla. Aluetasolla vali- on esimerkiksi riippuvaisia sosiaalisista tuista tai koivuuden tutkimuksen voi erotella valtioiden, työvoiman piirissä (esim. Andersson & Bråmå alueiden, kuntien ja kaupunginosien välisessä 2004). Tämä asettaa eri alueiden muuttoprofiilit muuttoliikkeessä ilmenevään valikoivuuteen samaan vertailuasteikkoon – luvut ovat suhdelu- keskittyväksi. Valtioiden välisen valikoivan muut- kuja, vaikka suhteutus kunnan väestöön puuttuu- toliikkeen tutkimus limittyy usein aivovuototema- kin, ja näin ollen kuntien erilaiset lähtötilanteet tiikkaan (esim. Reniers 1999; Lukic & Nikitovic eivät vaikuta vertailujen tekemiseen. Suhdeluvuis- 2004; Kanbur & Rapoport 2005). Valtiotasolla sa huomiotta taas jäävät täysin muuttajien määrä valikoivuus on käsitetty useimmiten lähtömuuton ja muuttoliikkeen todelliset nettovaikutukset. valikoivuutena. Paikallisella tasolla kaupunkien sisäisessä muuttoliikkeessä valikointia on käsit- Valikoivan muuttoliikkeen kahtalaisessa tutki- teellistetty alueellisen eriytymisen näkökulmasta. muksessa (vertailu kantaväestöön tai muuttovir- Tällöin valikointi on käsitetty laajemmin kuin tojen vertailu toisiinsa) voi ajatella olevan kyse pelkkänä lähtömuuttajien suhteellisena valikoi- valikoivuuden tarkastelusta yksilö- ja aluetasoilla. tumisena kantaväestöstä. Esimerkiksi Bråmå Lähtökohteen kautta muuttoliikkeen valikoi- (2006:42; tarkemmin Andersson & Bråmå 2004) vuutta tarkastelevissa tutkimuksissa on itse asiassa määrittelee valikoivan muuttoliikkeen siten, että kysymys differential migration -käsitteestä (perin- lähtömuuttajien koostumus eroaa tulomuuttajis- pohjainen tarkastelu Owen & Green 1992), joka ta sekä asuinalueella pysyvistä. Bontje ja Latten on suomentunut valikoivaksi muuttoliikkeeksi ku- (2005) puolestaan tarkastelevat hollantilaisten ten selective migrationkin. Differential migration suurkaupunkien sisäistä valikoivaa muuttoa tutki- käsittelee valikointia kuitenkin yksilön kannalta malla eri väestöryhmien nettomuuttaneisuutta eri – millaiset yksilön ominaisuudet lisäävät muut- asuinalueilla. toalttiutta. Makrotasolla tarkastelun fokus siirtyy valikoivuuden merkitykseen muuttoliikkeen Maantieteelliseltä fokukseltaan valtiollisen ja lähtö- ja tuloalueille. Tällöin valikoivuus käsite- paikallisen tason tarkastelun välille sijoittuvaa tään ennemminkin muuttovirtojen rakenteellisena seudullisen tason muuttoliikkeen valikoivuutta on erilaisuutena tai muuton alueita erilaistavana tutkittu lähinnä kaupungistumisen ja vastakau- vaikutuksena (Champion ym. 1998: 57) kuin pungistumisen näkökulmasta. Tällöin tarkastel- ihmisryhmien keskimääräistä suurempana muut- laan, millaiset ihmiset lähtevät pois kaupungeista taneisuutena. kehyskuntiin. 2.2.1 Valikoivan muuttoliikkeen alueellinen Valikoinnin voi siis käsittää monella eri tapaa. taso – selective migration Usein tarkastellaan muuttajia suhteessa kantavä- estöön; tutkitaan muuttajien ominaispiirteissä Valikoivuuden alueellinen tarkastelu muutto- tapahtuneita muutoksia ja suhteutetaan ne koko virtoja vertailemalla on löytämieni artikkelien väestöön, eli tarkastellaan väestön muuttoalttiutta perusteella melko tuore tutkimustapa. Seuraavassa eri ominaisuuksien mukaan (Korkiasaari & Söder- on esitelty tämän tutkimuksen kannalta kiinnos- ling 1994: 241). Tällöin päästään kiinni kysymyk- tavia esimerkkejä kansainvälisestä ja suomalaisesta siin siitä, miten muuttajat eroavat suhteessa kanta- valikoivuuden alueellisesta tutkimuksesta. väestöön, ja toisaalta suhteutus asettaa eri kuntien vastaavat luvut periaatteessa vertailukelpoisiksi. Champion ja Fisher (2003) perustivat valikoivan Tällöin kuitenkin toisaalta kuntien lähtötilanne muuttoliikkeen tutkimuksensa oletukselle, että ja toisaalta kuntien yleisesti erilainen muutto jää ylempiä sosiaaliluokkia edustava väestö poistuu huomiotta. Muuttajia voi tarkastella myös itses- suhteettomissa määrin Britannian kahdeksan sään; tarkastella esimerkiksi minkälainen muutta- konurbaation alueelta jättäen suuret kaupungit

16 : Valikoiva muuttoliike Uudellamaalla huono-osaisten asuinpaikoiksi. He vertasivat Valikoivaa muuttoliikettä Ruotsissa tutkineilla tuloja lähtömuuton osalta kuuden sosiaaliluokan Anderssonilla ja Bråmålla (2004) oli käytössään osuutta vastaavaan sosiaaliluokkaan kuuluvas- pitkittäisaineisto 16 tukholmalaisen ongelma- ta kantaväestöstä. Järjestettyään sosiaaliluokille asuinalueen alueilla vuosina 1990–2000 asuneista lasketut muuttoalttiudet he havaitsivat, että henkilöistä. Heidän hypoteesinaan alueellisesta poikkeuksetta kaupunkialueilta poistuu suhteessa segregaatiosta oli, että ongelma-alueilta lähtevät eniten ylimpien sosiaaliluokkien edustajia (emt. verrattain hyväosaisemmat asukkaat, joiden tilalle 235–236). Yllätyksekseen he havaitsivat tulo- muuttaa köyhempiä ja huono-osaisempia kotita- muuttajia vastaavalla tapaa tarkastellessaan, että louksia. Tulo- ja lähtömuuttajia sekä alueella koko vastoin oletuksia suuriin kaupunkeihin tulijat tutkimusajankohdan asuneita tarkastellessaan he eivät olleet enemmältä osin huonotuloisia tai kou- havaitsivat muuttoliikkeen olevan valikoivaa. Tu- luttamattomia, vaan tulomuutossa kaupunkeihin lomuuttajien työllisyys ja tulot olivat alhaisempia toistui sama kuvio kuin lähtömuutossa – ylempiin kuin kahdella muulla ryhmällä, ja suurempi osuus sosiaaliluokkiin kuuluvat olivat voimakkaammin oli riippuvaisia sosiaalituista. Tulomuuttajissa edustettuina (emt. 237–238). Nettomääräisesti ulkomaalaistaustaiset olivat myös olleet Ruotsissa kuitenkin suuret kaupungit menettivät väkeä keskimäärin vähemmän aikaa kuin alueella py- kaikissa sosiaaliluokissa, ja kolmen korkeimman syneet ulkomaalaistaustaiset tai sieltä pois muut- sosiaaliluokan osalta muuton tappiollisuus oli taneet. Puuttumatta muuttajien nettomääriin kantaväestöön verrattuna merkittävämpää kuin näiden tulosten perusteella Andersson ja Bråmå alemmissa sosiaaliluokissa (emt. 240). Tarkaste- totesivat muuttoliikkeen olevan valikoivaa ja lun perusteella muuttoliike oli siis sosiaalisesti vaikuttavan negatiivisesti huono-osaisten alueiden valikoivaa, vaikka muuttovirtojen koostumus oli väestörakenteeseen. yllättävän samankaltainen. Aron vuonna 1998 tekemä tutkimus Uudenmaan Samantyyppistä käsittelyä edustaa Kasardan ym. muuttoliikkeestä kokonaisuutena esittelee muut- (1997) tutkimus, jossa tutkittiin väestön valikoi- toliikkeen rakennepiirteitä monelta näkökantilta, tumista tulotason suhteen muutossa keskikau- useimmiten nettomääräistä muuttoa tarkastellen. pungin ja esikaupunkialueiden välillä. Metodina Muuttoliikkeen vaikutuksia kuntien tulotasoon ja tutkimuksessa oli kotitalouksien jakaminen tulo- työllisyyteen pohdittaessa tutkimuksessa otetaan kvintiileihin ja näiden kvintiilien nettomuuttanei- käyttöön myös muuttovirtojen osuustarkastelu. suuden vertailu kaupunkialueella. Tutkimuksen Aro (1998: 43) esittelee vuosien 1990–95 osalta havaintona oli, että keskuskaupungit eivät pysty työllisten ja suurituloisten (yli 150 000 markkaa pidättelemään keski- ja hyvätuloisia asukkaita, vuodessa tienanneet) osuudet tuloja lähtömuut- vaan nämä muuttavat esikaupunkialueille. Kau- taneista. Mitä korkeampi on erotus tulomuuttaji- punkikeskustat eivät myöskään olleet houkutelleet en hyväksi, sitä enemmän kunta hyötyy muuton uusia hyvätuloisia asukkaita. Muuttoliikkeen rakenteesta. Näin tarkasteltuna Aron mukaan mallina oli, että keskuskaupungeissa väestö joko muuttaneiden työmarkkina-asemasta hyötyivät väheni, jolloin ylempiin tulokvintiileihin kuulu- 90-luvun alussa eniten pääkaupunkiseudun lähi- vien asukkaiden määrä väheni merkittävämmin kunnat, jotka houkuttelivat hyvätuloisia. Samalla kuin huonompituloisten, tai väestön kasvaessa näissä kunnissa lähtömuuttajat olivat olleet kes- kasvu tapahtui vähätuloisemmissa tuloluokissa. kimääräistä pienemmältä osuudelta hyvätuloisia, Alueellisesti tutkimuksessa havaittiin, että suu- mikä nosti jatkuvasti alueen keskimääräistä tulota- rin osa keskuskaupungista muuttavista hakeutui soa. Hyvätuloisia voimakkaimmin houkuttelevat asumaan esikaupunkeihin, kun taas esikaupunki- kunnat olivat Espoo, Nurmijärvi, Vantaa, Kirkko- en lähtömuuttajista suurin osa muutti pois koko nummi, Tuusula ja Järvenpää. (Aro 1998: 44.) metropolialueelta. Tämä alueellinen malli oli erityisen korostunut hyvätuloisten kohdalla.

Valikoiva muuttoliike Uudellamaalla : 17 2.2.2 Valikoivan muuttoliikkeen yksilötaso hän joutuu muuttamaan löytääkseen koulutus- – differential migration ta vastaavan työpaikan (Owen & Green 1992: 30–31). Henkilökohtaisen työttömyyden on Tämän tutkimuksen pääasiallisena kiinnostuksen suomalaisissa tutkimuksissa havaittu kasvattavan kohteena on valikoivuuden aluetaso. Alueellisesti yksilön muuton todennäköisyyttä. Lisäksi alueta- tarkasteltavat valikoivuuden muuttujat ovat kui- loudelliset seikat vaikuttavat työttömien muutta- tenkin lähtöisin siitä, mitä valikoivuudesta tiede- miseen merkittävästi. (Häkkinen 2000: 19.) tään yksilötasolla. 2.3 Uusimaa muuttoliikkeen alueena Muuttoon osallistuminen on vahvasti yhteydessä ikään. Muuttajat ovat keski-iältään selvästi muu- Tutkimuksessa tarkastellaan Uudenmaan muuttoa ta väestöä nuorempia. Vilkkaimmin muuttavat kokonaisuudessaan alueella, joka ulottuu Han- nuoret aikuiset, mutta muuttoalttius alenee iän gosta aina Kymenlaaksoon asti. Muuttoliikkeen myötä nopeasti (Laakso 1995: 54). Aivan pienten ympäristönä alue on monipuolinen – käsittäähän lasten muuttoalttius on suuri, mutta alenee lapsen se valtaosan eteläisestä Suomesta sisältäen sekä iän myötä, kasvaakseen taas aikuisuuden kynnyk- taantuvia että vetovoimaisia kuntia niin koko sellä ja laskeakseen siitä vain eläkeiän näkyessä enää Suomen kehitysakseleilla kuin syrjäisemmilläkin pienenä huippuna muuttoalttiuskäyrällä (Owen & alueilla. Tässä luvussa tarkastellaan ensin perus- Green 1992: 25). Toisaalta viimeaikaisissa tutki- teita tutkimusalueen rajaukselle, jonka jälkeen muksissa on havaittu, että vuodesta 1993 vuoteen tarkastellaan Uuttamaata muuttoliikkeen alueena. 2004 50–60-vuotiaiden muuttaminen kaksinkertaistui. Tätä on selitetty sillä, että lasten muuttaessa 2.3.1 Uusimaa yhtenäisenä alueena pois vanhempiensa luota myös vanhemmat usein vaihtavat asuntoa ja samalla asuinkuntaa. Myös Tutkimuksen kohdealue on Uusimaa, jolla tällä eläköitymiseen liittyvä muuttoalttiuden kasvu kertaa tarkoitetaan sekä Uudenmaan että Itä- näkyi suomalaisessa aineistossa, sillä 63–75-vuo- Uudenmaan maakuntien aluetta. Alue on sama, taiden muuttaminen myös miltei kaksinkertaistui jota Uudenmaan maakunnalliset liitot ovat itse kyseisinä vuosina. (Rakennemuutoskatsaus 2006: käyttäneet skenaariotyössään (UTU35 2005: 20). 39.) Biologisella iällä ei sinänsä ole vaikutusta hen- Niin ikään se on Uudenmaan TE-keskuksen ja kilön muuttokykyyn, vaan ikä on ennemminkin Uudenmaan ympäristökeskuksen toimialue. elämänvaiheen (perheeseen, opiskeluun ja töihin Uudellamaalla on viisi seutukuntaa. Muita mer- liittyvien vaiheiden) epäsuora osoittaja (Champion kittäviä kunnallisia ryhmittymiä ovat pääkaupun- ym. 1998: 66; Owen & Green 1992: 25). kiseutu (Helsingin, Espoo, Vantaan ja Kauniaisten muodostama YTV-alue) sekä kahdeksan kehys- Koulutuksen osalta muuttoalttiuden vaihtelus- kuntaa (Hyvinkää, Järvenpää, Kerava, Kirkko- ta voi yleistää koulutuksen lisäävän taipumusta nummi, Nurmijärvi, Sipoo, Tuusula ja Vihti), muuttaa. Maassamuuttajat ovat selvästi keskimää- jotka pääkaupunkiseudun kanssa muodostavat nk. räistä korkeammin koulutettuja (Korkiasaari & Helsingin seudun (kuva 2). Söderling 1994: 241) – erityisesti työmarkkina- pohjaisessa muuttoliikkeessä koulutus lisää muut- Tilastokeskus määrittelee tilastolliset työssäkäynti- toalttiutta (Jones 1990: 197). Mitä korkeammin alueet työllisen väestön asuin- ja työpaikkakuntien ihminen on koulutettu, sitä todennäköisemmin perusteella1. Uudenmaan 34 kunnasta Helsingin

1 Työssäkäyntialueen muodostavat keskuskunta ja sinne vähintään 10 prosentin osuudella työvoimasta pendelöivä ympä- ryskunta (-kunnat). Keskuskunta on yleensä kunta, jonka työvoimasta enintään 20 prosenttia käy työssä muissa kunnissa eikä missään yksittäisessä kunnassa käy töissä yli 10 prosenttia keskuskunnan työvoimasta. Suomessa on vuoden 2006 alun määrityksellä 54 työssäkäyntialuetta + 141 yksittäisen kunnan muodostamaa työssäkäyntialuetta. (Käsitteet ja määritelmät 2006.)

18 : Valikoiva muuttoliike Uudellamaalla Kuva 2. Tutkimusalue aluejakoineen. työssäkäyntialueeseen kuuluu 21. Loput kuulu- lukuun suhteutettuna Helsingin seudulle tultiin vat Lohjan, Loviisan sekä Tammisaaren työssä- innokkaimmin muualta silloisesta Uudenmaan käyntialueisiin, minkä lisäksi Hanko, Lapinjärvi, läänistä (nykyinen Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan Myrskylä ja Pukkila muodostavat omat alueensa. maakuntien alue), mikä hänen mukaansa heijasti Helsingin työssäkäyntialueeseen kuuluvat Uu- sitä, että asuntomarkkina- ja työmarkkinamuuton denmaan ulkopuolisina kuntina myös Hausjärvi, välinen raja Uudellamaalla on varsin häilyvä ja Riihimäki ja Loppi. Helsingin seudun asuntomarkkina-alue on itse asiassa laajentunut tutkimuksessa käytetyn seutu- Helsingin kaupunkiseudun laajuutta ja yhtenäi- rajauksen (eli pääkaupunkiseutu kehyskuntineen) syyttä on tutkittu myös yhdyskuntarakenteesta yli. Vuonna 2001 Helsingin seudun asukkaista käsin, ilman hallinnollisten rajojen huomiointia lähes 19 prosenttia muutti, ja heistä peräti 86 pro- (Ristimäki ym. 2003). Rajauksessa kaupunkiseu- senttia seudun sisällä, jolloin seudun ulkopuolelle tuun katsotaan kuuluvaksi keskustaajaman lisäksi suuntautui ainoastaan 14 prosenttia muutoista keskustaajamaan fyysisesti ja toiminnallisesti (Laakso & Loikkanen 2004: 121–122). kiinteässä yhteydessä olevat lähitaajamat sekä näi- den lievealueet (emt. 9-10). Tällaisella rajauksella Näin ollen tutkimuksen kohdealueensa olevan Helsingin kaupunkiseudun keskustaajama levit- Uudenmaan rajauksen voidaan katsoa olevan mie- täytyy Helsingin, Espoon, Vantaan, Kauniaisten, lekäs tarkasteltaessa muuttoliikkeen valikoivuutta Kirkkonummen, Tuusulan, Keravan, Järvenpään, asumisperustaisessa muutossa. Kuten hallinnolli- Mäntsälän sekä Sipoon alueelle. Lähitaajamista siin rajoihin perustuvat aluerajaukset, on kuiten- suurimmat sijaitsevat Kirkkonummella, Sipoossa kin tämäkin tutkimusalueen rajaus tietyllä tapaa ja Nurmijärvellä, minkä lisäksi kaupunkiseudun keinotekoinen ja leikkaa toiminnallisen alueen lievealue ulottuu Siuntioon, Vihtiin, Nurmijärvel- halki – esimerkiksi OECD:n aluekehityskomitea le, Pornaisiin ja Porvooseen (emt. 19). määrittelee Helsingin metropolialueeseen kuulu- viksi nyt tarkasteltavien Uudenmaan maakuntien Laakso (1995: 21) totesi Helsingin seudun lisäksi Hämeen ja Päijät-Hämeen maakunnat muuttoliikettä tutkiessaan, että lähtöalueen väki- (Honkanen 2002).

Valikoiva muuttoliike Uudellamaalla : 19 2.3.2 Muuttaneisuuden alueelliset vaihtelut vuosina 2003 ja 2004 suurimman absoluuttisen Uudellamaalla muuttotappion kärsinyt kunta (Rakennemuu- toskatsaus 2006: 40). Peurasen (2006: 27–28) Miltei 900 000 suomalaista vaihtoi kotia 2005: mukaan 2000-luvun alussa tapahtunut pääkau- kuntien välillä muutti 290 149 ihmistä ja kuntien punkiseudun työmarkkina-alueen ulkopuolelta sisällä 601 820 (Siukonen 2006). Aron (2006: Helsinkiin ja Helsingin seudulle tulevan muut- 35–36) mukaan neljä viidestä muutosta tehdään tovoiton väheneminen perustui seudun heiken- saman seutukunnan tai työssäkäyntialueen sisällä, tyneeseen työllisyyteen, kun taas lähtömuutto ja aiemmin vallalla olleet työperustaiset muutot muualle Suomeen kasvoi asuntomarkkinoihin ovatkin korvautuneet asumisperusteisilla muutoil- liittyvien tekijöiden seurauksena. Nettomaassa- la. Helsingin seudun osalta tilannetta ovat sel- muuton suunta pääkaupunkiseudun kunnissa on vittäneet Laakso ja Loikkanen (2004: 121–122), kuitenkin kääntynyt taas nousuun (kuva 3). Viime joiden mukaan Helsingin seudun asukkaista vuosina Uudellamaalla suurinta muuttovoittoa muutti vuonna 2001 19 prosenttia. Näistä muu- ovat saaneet erityisesti suuret kaupunkiseudut sekä toista peräti 86 % oli seudun sisäisiä, ja valtaosassa Keski-Uusimaa, joka on kasvattanut vetovoimai- asuntoa muutettiin saman kunnan sisällä. suuttaan. Väestötappiosta kärsivät eniten kaikkein itäisimmät ja läntisimmät alueet. (UTU 2005: Uudellamaalla on ollut aiemmin vallinnut väestön 20–21.) Väestönkasvu on siis jakautunut epäta- keskittymistendenssi, kuten muussakin suomalai- saisesti kunnittain ja seutukunnittain, ja kuntien sessa muuttoliikkeessä. Vuosituhannen vaihteessa välillä tapahtuva muuttoliike on ollut lisäämässä pääkaupunkiseudun ja muun Uudenmaan välinen alueiden erilaistumista (UTU35 Liiteraportti 2 eri tasoittui (UTU 2005: 20). Helsingistä tuli 2004: 4).

Kotimaan muuton tase Helsingin seudulla

20,0 Pääkaupunkiseutu 15,0 Helsingin seudun kehyskunnat 10,0 Helsingin seutu yhteensä 5,0 Helsinki

Espoo 0,0 hlö/1000 hlö/1000 asukasta

1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 Vantaa -5,0

-10,0 vuosi

Kuva 3. Pääkaupunkiseudun kuntien kotimaisen muuton tase on kääntynyt uuteen nousuun vuoden 2003 jälkeen (Väestötietokanta 2007).

20 : Valikoiva muuttoliike Uudellamaalla Kuvassa 4 on kuvattu Uudenmaan kuntien muut- sekä Helsingin ja Vantaan keskeisinä kuntina totaseet kotimaisessa ja kokonaismuutossa vuosina kokema muuttotappio kotimaan muutossa. 2001–03. Kuvan kartoista on havaittavissa alueen Korkeat muuttotaseet yhdistyvät kehyskuntiin ja itäisimpien ja läntisimpien osien heikko tilanne, toisaalta Lohjan seutukuntaan.

Kuva 4. Uudenmaan kuntien 1. maassamuuton ja 2. kokonaismuuton tase sekä todellinen nettomuutto yhteensä vuosina 2001–03 (Väestötietokanta 2006).

Valikoiva muuttoliike Uudellamaalla : 21 Muuttoliikkeeseen vilkkaimmin osallistuvat Uudenmaan kuntien väestörakennetta lasten ja nuoret ikäluokat. Niin ollen korkean muuttovilk- vanhusten suhteen. kauden kunnissa on lähes poikkeuksetta myös matala vanhushuoltosuhde (Kotiranta 2005: 37). 2.3.3 Uudenmaan väestörakenne Nuorten aikuisten muutto alueille merkitsee myös lasten määrän kasvamista joko suoraan muuton Uudenmaan väestönrakenteessa voi havaita kautta tai välillisesti kasvaneena syntyvyytenä. muuttoliikkeen vaikutuksen – kunnat, joiden Tämä on kunnan kannalta positiivista, sillä nuori muuttotase on positiivinen, erottuvat myös lasten väestörakenne takaa kasvavan tai ainakin vakaana suhteellista määrää väestöstä tarkasteltaessa (kuva pysyvän väestön. Se puolestaan lupaa hyvää 5). kunnan verokertymälle. Tarkastellaan seuraavaksi

Kuva 5. Lasten prosenttiosuus väestöstä kunnittain vuosina 2001–03 (Altika 2006).

Pienimmät osuudet ovat Ruotsinpyhtäällä, verokertymää ja siten ongelmia hyvinvointipal- Loviisassa ja Hangossa, jotka kokonaismuuton veluiden tuottamisessa (Kotiranta 2005: 37). tarkastelussa olivat myös ainoat muuttotappiol- Uudellamaalla eläkeikäisten osuus on suurin liset kunnat. Niin ikään Helsingissä lasten osuus Karjalohjalla, Ruotsinpyhtäällä ja Lapinjärvellä. väestöstä on vähäinen. Kuvasta 6 on havaittavissa yli 65-vuotiaiden osuuden kuntien väestöstä kasvavan siirryttäessä Eläkeikäisten osuus on kunnan kannalta merkit- pääkaupunkiseudulta etäämmäksi. Kauniainen tävä, koska vanhushuoltosuhteen heikkeneminen ja Helsinki tosin muodostavat tästä alueellisesta merkitsee kunnalle käytännössä usein pienenevää mallista poikkeuksen.

22 : Valikoiva muuttoliike Uudellamaalla Kuva 6. Eläkeikäisten prosenttiosuus väestöstä kunnittain vuosina 2001–03 (Altika 2006).

Kuntien väestörakenne on siis sidoksissa muut- vuoteen 2000 (UTU35 Liiteraportti 2 2004: 51). toon – toisaalta muutto vaikuttaa ikärakenteeseen, Sama tendenssi on jatkunut tämänkin jälkeen, esi- toisaalta kuntien lähtökohtainen tilanne vaikuttaa merkiksi Helsingin rajan ylittävä työmatkailu on siihen, keitä sieltä muuttaa. Tarkemmin kuntien kasvanut 12 % vuosituhannen vaihteesta vuoteen muuton ikärakenteeseen perehdytään tulosluvussa. 2005 (Salorinne 2005: 3). Uudenmaan maakun- nassa työssäkäynti asuinkunnan ulkopuolella on 2.3.4 Työpaikat Uudellamaalla yleisempää kuin muualla maassa, sillä pääkaupun- kiseutu on merkittävä työssäkäyntialue lähialu- Asumisen hajautuminen kauemmas kaupunki- eiden työllisille (Montén & Tuomala 2003: 19). seudun keskuksesta on johtanut lisääntyneeseen Ainoastaan Itä-Uudellamaalla ja Ahvenanmaalla työpaikkaliikenteeseen, mitä mahdollistamassa asuvat työskentelevät asuinkuntansa ulkopuolella on ollut toki myös kuljetustekniikan kehitys. useammin kuin Uudellamaalla asuvat (emt. 21). Eri arvioiden mukaan noin kolmannes Suomen Tilastokeskuksen Rakennemuutoskatsauksessa työpakoista sijaitsee Uudenmaan alueella (UTU35 (2006: 54) Itä-Uuttamaata on jopa kutsuttu Liiteraportti 2 2004: 34; Salorinne 2005: 3; asuinalueeksi, jolta käydään Helsingin seudulla Helminen ym. 2005: 18). Pääkaupunkiseudun töissä (42 % alueen työllisistä tekee näin). alueella sijaitsee puolestaan 85 % Uudenmaan työpaikoista, ja sen merkittävän roolin työpaikka- Valtaosa pääkaupunkiseudulla työskentelevistä keskittymänä todistaa myös se, että Uudenmaan asuu kuitenkin vielä pääkaupunkiseudulla seutukunnista ainoastaan Helsingin seutukunnassa – vuonna 2000 määrä oli 82 prosenttia (Montén työpaikkaomavaraisuus on positiivinen (UTU35 & Tuomala 2003: 23). Silti yhä suurempi osuus Liiteraportti 2 2004: 34). lähikuntien työllisistä käy työssä pääkaupun- kiseudulla, ja vuoden 1995 jälkeen tämä osuus Työskentely asuinkunnan ulkopuolella yleistyi on kasvanut lähes kaikissa Uudenmaan ja Itä- koko 1990-luvun ajan (Montén & Tuomala Uudenmaan kunnissa (UTU35 Liiteraportti 2 2003: 19), lähes kaksinkertaistuen vuodesta 1980 2004: 61). Sukkuloinnin kasvu on ollut määrälli-

Valikoiva muuttoliike Uudellamaalla : 23 sesti suurinta kehyskunnista, mutta suhteellinen sijainti keskustan ulkopuolisella alueella helpottaa kasvu on ollut suurinta kauempana sijaitsevista sukkulointia, minkä voi ajatella helpottavan kunnista (emt. 51). Pääkaupunkiseudun työssä- muuttopäätöksen tekemistä ympäryskuntien käyntialue (kuva 8) ulottuukin vähintään noin eduksi. Montén ja Tuomala (2003: 25) ovatkin sadan kilometrin etäisyydelle Helsingistä ja päära- havainneet, että pääkaupunkiseudulla työssä- dan varressa jopa Tampereelle saakka (emt. 61). käyvät pienituloiset asuvat pääasiallisesti alueen sisällä alueen ulkopuolelta pääkaupunkiseu- Helsingin kaupunkiseudulla työpaikat ovat yhä dulle sukkuloivien ollessa melko hyvätuloisia. enemmän siirtyneet keskustan ulkopuoliselle Merkittävimmän työssäkävijöiden virran muo- esikaupunkialueelle. Keskustan osuus koko dostavat muun Helsingin seutukunnan alueelta kaupunkiseudun työpaikoista laski 24 prosen- saapuvat työssäkävijät, ja näiden mediaanitulot tista 17 prosenttiin vuodesta 1985 vuoteen ovat selvästi suuremmat kuin alueella asuvien. 2000. Keskustasta esikaupunkeihin on siirtynyt Näyttäisikin siltä, että pääkaupunkiseutu houkut- erityisesti kaupan ja liikenteen työpaikkoja sekä telee lähialueiltaan melko hyvin toimeentulevia Helsingissä lisäksi rahoituspalveluiden työpaik- työssäkävijöitä. (Montén & Tuomala 2003: 25.) koja. (Helminen ym. 2005: 57.) Työpaikkojen

Kuva 7. Pääkaupunkiseudun työpaikka-alue ulottuu yli 100 km:n etäisyydelle Helsingistä. (YTV 2006)

24 : Valikoiva muuttoliike Uudellamaalla Myös toisensuuntainen työmatkaliikenne, eli Liikenneyhteyksien parantuminen helpottaa pääkaupunkiseudulta muille seuduille, sekä eri työpaikkasukkulointia. Viime vuosikymmenten seutukuntien välinen työmatkaliikenne on ol- merkittävimmät liikennehankkeet Uudellamaalla lut kasvussa (UTU35 Liiteraportti 2 2004: 51), ovat olleet Helsingistä suuntautuvan säteittäisen joskin Monténin ja Tuomalan (2003: 33) mukaan päätieverkon muuttaminen moottoritieverkoksi Helsingin seutukunnasta on pendelöity merkittä- ja raideliikenteen tehostaminen kaupunkiratoja ja viä määriä vain Lohjan ja Porvoon seutukuntiin. Helsingin metroa rakentamalla. Valmistuneet sekä On myös huomattava, että Uudenmaan työssä- valmistumassa ja suunnitteilla olevat hankkeet, käyntijärjestelmä on metropolialueille tyypillisesti kuten Kerava – Lahti oikorata, Marja-rata, E 18 monitasoinen, jolloin esimerkiksi Porvoota voi- -moottoritie, Espoo – Vihti – Lohja-rata, HELI- daan pitää sekä itsenäisenä työssäkäyntikeskuksena rata (Helsingistä itään suuntautuva rata) ja Vuo- että osana Helsingin metropolialueen työssäkäyn- saaren satama maaliikenneyhteyksineen, tulevat tialuetta (Vartiainen 1997: 3). myös vaikuttamaan alueen liikenneyhteyksiin (UTU35 Liiteraportti 2 2004: 50) ja pendelöin- tiin sekä ihmisten muuttohaluihin.

Valikoiva muuttoliike Uudellamaalla : 25 3 Tutkimuksen toteutus

Kuten teoriaosassa todettiin, valikoivuus on ilmiö- Muuttaneiden taustatiedot -tietokannassa on vuo- nä monitasoinen. Tutkimus keskittyy pääasialli- sittaiset tiedot erikseen lähtö- ja tulomuuttajien 1. sesti tarkastelemaan valikoivaa muuttoliikettä alu- koulutusasteesta pääasiallisen toiminnan sekä iän eellisena ilmiönä Helsingin kaupunkiseudun laaje- mukaan ja 2. tuloista tuloluokittain sekä tiedot tu- nemisen kontekstissa. Jotta valikoivuudesta pystyt- lokertymästä ja keskimääräisistä tuloista. Kantavä- täisiin sanomaan jotain kaupunkiseudun tasolla, estön osalta tieto tulotasosta sekä koulutusasteesta muodostetaan kunnista vertailukelpoisia tunnus- saatiin Altikan Tulo- ja varallisuustilastosta sekä lukuja, joiden avulla kuntia vertaillaan keskenään. Väestön koulutusrakenne -tilastosta. Muuttajien Erityisesti tarkastellaan nuorten työikäisten muut- ja kantaväestön ikärakenteesta on tiedot yksivuo- tajien koulutus- ja tulotasoa alueellisesti vertaillen. tisryhmittäin Tilastokeskuksen kaikille avoimessa Väestötietokannassa. Vaikka valikoivuudesta käyty viimeaikainen keskustelu on keskittynyt tarkastelemaan niin 3.1.2 Aineistoon liittyvät käsitteet sanottujen hyvien veronmaksajien siirtymistä kaupunkiseudun keskusalueilta kohti reunoja, on Käsitteet perustuvat Tilastokeskuksen määrittelyi- yksittäisen kunnan kannalta kuitenkin myös sen hin (Käsitteet ja määritelmät 2006). kunnanrajan ylittävän muuttoliikkeen valikoivuus olennaista. Siksi kustakin kunnasta on tutkimuk- Kunnan kokonaismuutto jakaantuu maassamuut- sen lopussa liitesivu, jossa tarkastellaan, eroavatko toon, eli kuntien väliseen muuttoon, ja siirtolai- kunnan tuloja lähtömuuttajat toisistaan ja suuteen. Kunnan muutto jaetaan tulomuuttoon ja kunnan kantaväestöstä, eli miten muuttoliike lähtömuuttoon, joiden erotus on nettomuutto tai muokkaa kunnan väestöä. Näihin kunnittaisiin muuttovoitto tai muuttotappio. Kunnan muutto tunnuslukuihin ei tulosten tarkastelussa puututa suhteutetaan usein kunnan väestöön. Muutta- kuitenkaan merkittävästi, vaan huomio kiinnite- neisuus eli muuttoalttius tarkoittaa tarkoitetaan tään valikoivuuden alueellisuuteen. muuttaneiden määrää alueen keskiväkiluvun 1000 henkeä kohden. Vastaavasti eri väestöryhmien 3.1 Aineisto ja aineistoon liittyvät muuttoalttiudet lasketaan kyseisen väestöryhmän käsitteet keskiväkilukuun suhteutettuna. Keskiväkiluku puolestaan on kahden peräkkäisen vuoden väkilu- 3.1.1 Aineiston tuottajat ja sisältö kujen keskiarvo.

Tutkimuksen empiirisenä aineistona on Tilastokes- Väestön ikärakenne kuvaa väestön jakautumista eri kuksen tuottamaa taulukkoaineistoa muuttoliik- ikäluokkiin. Ikärakenne voidaan ilmoittaa esimer- keestä sekä kuntien väestöstä. Erityisesti tutkimus- kiksi viisivuotisryhmittäin. Koulutusrakenne kuvaa ta varten tilattiin käyttöoikeus 15 vuotta täyttäneen väestön jakautumista pe- · Muuttaneiden taustatiedot -tietokantaan, rusasteen, keskiasteen ja korkea-asteen tutkinnon minkä lisäksi on käytetty kantaväestön tilan- suorittaneisiin. Tätä ei pidä sekoittaa koulutus- netta selvittäessä tasoon, joka mittaa perusasteen jälkeen suoritetun · Aluetietokantaa (Altika), johon Helsingin korkeimman koulutuksen keskimääräistä pituutta Yliopistolla on käyttöoikeus, sekä julkisesti henkeä kohti, eikä koulutusasteeseen (esim. perus- saatavilla olevia aste, keskiaste). · Helsingin seudun aluesarjoja, joita ylläpitävät Helsinki, Espoo, Vantaa, Uudenmaan liitto Väestön jakautumista eri tuloluokkiin kuvaamaan sekä Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuus- käytetään vastaavaa käsitettä tulorakenne, joka kunta (YTV), ja ilmaisee väestön jakautumisen tutkimusta varten · Tilastokeskuksen kaikille avointa Väestötieto- muodostettuihin tuloluokkiin. Väestön keskitu- kantaa. lo ilmaisee kaikkien tulonsaajien tulokertymän

26 : Valikoiva muuttoliike Uudellamaalla jaettuna tulonsaajien määrällä. Keskiarvotulo on tutkinnon suorittaneisiin. Kantaväestössä korkea- mediaanituloa herkempi äärihavainnoille. Tulojen asteen tutkinnot oli jaettu useampaan luokkaan, osalta tarkastellaan sekä valtionveronalaisia että mutta nämä summattiin yhteiseksi korkea-asteen kunnallisveronalaisia tuloja. Valtionveronalaisia luokaksi. Kantaväestön osalta vain perusasteen tuloja ovat tulot, joiden suuruus on vähintään 2 koulutuksen suorittaneiden määrän ei ilmoiteta, euroa. Miltei kaikki tulot, lukuun ottamatta esim. vaan ainoastaan ylempien tutkintojen suoritta- stipendejä ja apurahoja, ovat valtionveronalaisia, neet. Muuttajien aineistoa tarkastelemalla ja ristiin ja ne jaetaan ansio- ja pääomatuloihin. Pääoma- laskemalla varmistuin, että perusasteen koulutuk- tuloista maksetaan vero ainoastaan valtiolle, kun sen saaneiden määrä vastaa 15 vuotta täyttäneen kunnallisvero määräytyy pelkkien ansiotulojen väestön määrää, jolla ei muun asteisia tutkintoja perusteella. ole. Kaikki 15-vuotiaat eivät ole vielä ehtineet perusastettaan suorittaa, mutta heidät kuitenkin 3.1.3 Aineiston muokkaus oletetaan tutkimuksessa yleisen käytännön mukaan perusasteen suorittaneiksi kantaväestönkin Tutkimusta varten muuttaneiden taustatiedoista osalta. otettiin tilastot vuosilta 2001–2003 sekä tulo- että lähtömuuttajista, ja näistä muodostettiin yksi ko- Tulorakenteeseen liittyen muuttaneiden taustatie- konaistilasto. Kun tilastovuodelle lasketaan jotakin doissa väestö on jaettu 11 tuloluokkaan. Näiden ilmiötä kuvaava suhdeluku, yleensä on tapana tuloluokkien rajat eivät vastaa kantaväestöstä suhteuttaa tapahtumien määrä juuri tapahtumalle esitettyjen tuloluokkien rajoja, eikä edes luok- alttiina olevan väestön tai sen osan keskiväkilu- kia yhdistelemällä ollut mahdollista muodostaa kuun. Tutkimuksessa ei kuitenkaan toimittu näin, vertailukelpoista tietoa muuttajien ja kantaväestön sillä laskettaessa yhteen usean vuoden tiedot, jakautumisesta eri tuloluokkiin. Kunnan muutta- tulee lopullisista luvuista keskiarvoja, mihin myös jien tulorakenteen tarkastelemiseksi muuttaneiden keskiväkiluvun käyttämisellä pyritään. Usean taustatietojen tuloluokkia on yhdistelty Tilasto- vuoden tietoja käytettiin toisaalta satunnaisvaihte- keskuksen tulonjakotilaston (2004) mukaisten lun vähentämiseksi ja toisaalta esitettävän tiedon desiilirajojen perusteella. Neljä alinta tuloluokkaa supistamiseksi. muodostavat yhden uuden pienituloisten luokan (yläraja 11 999 euroa, mikä asettuu vuoden 2003 Kantaväestölle noudettiin muuttajatilastoja vas- ensimmäisen ja toisen desiilin välille ja vastaa erit- taavat tiedot Tilastokeskuksen edellä mainituista täin hyvin toisen desiilin keskimääräistä tuloa 11 tietokannoista. Jotta tiedoista saatiin yhdenmukai- 966), kolme ylintä luokkaa hyvätuloisten luokan set, yhdisteltiin ja laskettiin kantaväestön tietoja (alaraja 32 000, kun ylimmän desiilin alaraja oli useiden taulukoiden välillä. Sekä muuttajien vuonna 2003 31 350), ja loput luokat on sum- että kantaväestön ikärakenteen tarkastelemiseksi mattu keskituloisten luokaksi. otettiin väestötietokannasta yksivuotisryhmittäi- nen tieto väestöstä ja summattiin nämä viisivuo- Tutkimusta tehtäessä muuttajien määristä, ikära- tisikäryhmittäin. Ikäryhmittäisissä tarkasteluissa kenteesta ja muuttosuunnista oli saatavissa tiedot muiden muuttujien osalta on käytetty muuttajien vuoteen 2005 asti, mutta taustatiedot oli julkaistu taustatietojen ikäluokitusta ja summattu kantavä- vain vuosilta 2000–2003. Taustatietotilastojen estön tarkemmalla luokituksella olevia aineistoja sisällössä on eroja eri vuosien välillä. Vuoden 2000 vastaamaan muuttajien ikäluokitusta. tiedot on kerätty ainoastaan Suomen kuntien välisestä muutosta, kun seuraavan kahden vuoden Koulutusrakenteen osalta muuttaneiden taus- tilastoissa on ilmaistu kokonaismuutto, jossa kun- tatiedoissa on ilmoitettu väestön jakautuminen tien välisen muuton lisäksi lukuihin on laskettu niihin, jotka eivät ole suorittaneet perusasteen mukaan siirtolaisuus. Vuoden 2003 tilastoissa taas jälkeistä tutkintoa, sekä keski- ja korkea-asteen on mahdollista erotella nämä muuton eri lajit.

Valikoiva muuttoliike Uudellamaalla : 27 Kun lisäksi vuoden 2000 kunnallisveronalaiset tu- Toinen tutkimuksen metodiikan kannalta keskei- lot eivät ole täysin vertailukelpoisia muiden vuo- nen kysymys liittyy eri kuntien muuttomäärien sien kanssa poikkeuksellisen suurten optiotulojen saattamiseen keskenään vertailukelpoisiksi eli vuoksi (Laakso ym. 2005: 17), jätettiin vuoden niiden suhteuttamiseen joko keskenään tai kanta- 2000 tiedot käsittelemättä ja aineistoksi otettiin väestön kanssa. Kun tarkastellaan yksin muuttajia ainoastaan vuosien 2001–03 kokonaismuutto. ja erilaisten väestöryhmien osuuksia kunnan Asuntomarkkina-alueen sisäisen muuttoliikkeen muuttovirroista, nämä prosentuaaliset luvut ovat valikoivuuden kannalta olisi toki kiinnostavinta vertailukelpoisia eri kuntien välillä. Kuitenkin tarkastella kuntien välistä maassamuuttoa, mutta kohdin tarvitaan vertailua myös kunnan kantaväes- koska aineisto ei mahdollista tämän jaottelun tön tilanteeseen. Usein käytetty standardoimistapa tekemistä kahden vuoden osalta, pitäydytään on vertailu väestön määrään, eli muuttoalttiuden kuntien kokonaismuuton tarkastelussa. ilmoittaminen 1000 asukasta kohden.

3.2 Tutkimuksen menetelmät 3.2.1 Kuntien yhteistarkastelu ja vertailu

Tutkimuksen menetelmänä on pääosin yksin- Kuntien väliset luvut on saatettu vertailukel- kertaisten kuvailevien tilastollisten muuttujien poiseksi joko tarkastelemalla erilaisten ryhmien laskeminen ja vertailu kuntien välillä sekä tulosten osuuksia muuttovirroista tai suhteuttamalla visuaalinen esittäminen taulukkolaskentaohjelmaa muuttajat kantaväestöön. Valikoivuutta tarkas- ja paikkatieto-ohjelmistoja hyväksi käyttäen. tellaan kahdella tavalla – toisaalta tarkastellaan, miten kunnissa tuloja lähtömuuttajien osuudet Muuttoliikkeen tutkimista nettonäkökulmasta on suhtautuvat toisiinsa, ja missä kunnissa erot ovat kritisoitu monessa eri yhteydessä (esim. Manson samankaltaisia. Toisaalta kiinnitetään huomiota & Groop 2000, Ford & Champion 2000), muun siihen, missä kunnissa osuudet tai muuttotaseet muassa koska se tarjoaa ainoastaan osittaisen ja ovat suurimpia tai pienimpiä. pintapuolisen kuvan voimakkaista alueiden väli- sistä muuttovirroista. Lewisin (2000: 161–162) 3.2.2 Kuntien vertailutiedon yhteenveto mukaan alueiden välistä muuttoliikettä ja sen vaikutuksia väestöön voi ymmärtää todella vain tar- Kuntien valikoivan muuttoliikkeen kokonaisuus kasteltaessa alueen lähtö- ja tulomuuttoa erikseen. esitetään tutkimuksessa tarkastelemalla kolmea Hän jatkaa, ettei nettomuuttajia ole olemassakaan, kunnan muuttoliikkeen positiivista valikointia ja missä kuntaan muuttavat eroavat korvaamistaan ilmentävää rakennepiirrettä. Mittareiksi on valittu lähtömuuttajista sosioekonomisilta ominaisuuk- 1. työllisten osuus kunnan 25–44-vuotiaista tulo- siltaan, tapahtuu valikoitumista, jota hän kutsuu ja lähtömuuttajista, 2. korkeakoulutettujen osuus replacement selectivityksi. Aron (2006) mukaan samassa ikäryhmässä sekä 3. hyvätuloisten eli yli nettomuuttolukujen tarkastelu peittää muuttojen 32 000 euroa kunnallisveronalaista tuloa saanei- todelliset vaikutukset kunta-, alue- ja sosio-eko- den osuus niin ikään aktiivi-ikäisten ikäryhmässä. nomiseen rakenteeseen, ja tarkastelussa pitäisikin pureutua numeroiden taakse, tuloja lähtömuut- Työn aikana kehitettiin kaksi tapaa tulkita valikoi- tajien laadullisiin ominaisuuksiin. Näin ollen van muuttoliikkeen kokonaisuutta. Kummassakin kunnittaisessa tarkastelussa valikoivuuteen pureu- katsotaan kunnan kannalta suotuisaa valikointia dutaan vertailemalla lähtö- ja tulomuuttajien edustavan tilanteen, jossa hyväosaisia muuttajien ominaisuuksia ja määriä sekä lisätiedoksi esitetään osuus on suuri tulomuutossa ja pieni lähtömuu- myös kantaväestön ominaisuudet sikäli kun niistä tossa. Oletetaan siis, että positiivisesti valikoitu- on ollut saatavilla vertailukelpoista aineistoa. neiden muuttajien suuri osuus kunnan tulomuuttajissa on suotuisa kunnalle. Vastaavasti oletetaan,

28 : Valikoiva muuttoliike Uudellamaalla että mitä vähemmän positiivisesti valikoituneita Koska suurelta osin eri mittareiden hyväasemaiset muuttajia kunnasta lähtee, sitä suotuisampi muuttajat ovat samoja henkilöitä, hyväosaisten tilanne on kunnalle. muuttajien enemmyys kertautuu. Toisin sanoen kuntien suhteelliset erot kasvavat samojen suotui- Metodeista ensimmäisessä osuudet lähtömuutta- sasti valikoituneiden muuttajien enemmyyden tai jissa vähennetään vastaavista osuuksista tulomuut- vähemmyyden kertautuessa sitä monelta eri kan- tajissa. Osuuksien erotus kertoo muuttoliikkeen tilta tarkasteltaessa. Tutkimuksen tavoitteena on kunnan väestölle aiheuttamasta hyväosaisuuden kuitenkin kuvata muuttoliikkeen valikoivuutta, ja vaikutuksesta – mitä korkeampi erotuksen arvo siitä muuttoliikkeen osuustarkastelu summineen on, sitä suotuisammin muuttoliike on valikoitu- antaa hyvän ja helposti ymmärrettävän kuvan. nut kunnan kannalta. Muuttoliikkeen valikoinnin kokonaisuutta tarkastellaan laskemalla yllä maini- 3.2.3 Kunnittaiset tarkastelut tut erotukset vielä yhteen – mitä korkeampi erotusten yhteenlaskettu arvo on, sitä suotuisammin Tutkimuksen liitteeksi on koottu kustakin muuttoliike on valikoitunut kunnan kannalta. kunnista taustatietoja sen koko muuttaneesta väestöstä. Osa kuntien kaiken ikäisten muuttajien Toisessa metodissa kolmen muuttajaryhmän tiedoista ja tutkimusikäryhmän (25–44-vuotiaat) osuudet kuntien tulijoista ja lähtijöistä asetetaan tiedot löytyvät kuntien yhteistarkastelusta tuloslu- suuruusjärjestykseen niin, että hyväosaisten muut- vun taulukoista. tajien suurin osuus tulomuutossa saa sijaluvukseen 1 ja pienin osuus 34, ja vastaavasti lähtömuu- Liitesivuilla on esitetty muuttajien ja kantavä- tossa pienin osuus saa sijaluvun 1 ja suurin 34. estön ikärakenne viisivuotisryhmittäin kolmen Sijalukujen yhteenlaskettu arvo ilmentää valikoin- tutkimusvuoden ajalla. Lähtö- ja tulomuuttajien nin kokonaisuutta. sekä kantaväestön koulutusrakenteesta selvitetään eriasteisten tutkintojen suorittaneiden osuus yli Metodit eroavat toisistaan siten, että ensimmäi- 15-vuotiaasta väestöstä. Tulojen osalta esitetään sessä valikoivuutta tarkastellaan kunkin yksit- kolmen tuloluokan osuuksien lisäksi muuton täisen kunnan osalta verraten sen muuttovirtoja tuloluokittainen nettotilanne. Lisäksi tarkastellaan toisiinsa. Metodeista toisessa valikoivan muutto- kunnan lähtö- ja tulomuuttajien tulokertymää liikkeen kokonaiskuvaa tarkastellaan vertaamalla sekä keskimääräistä tuloa. Kunnan talouden kan- kuntia toisiinsa, eli vertaamalla hyväosaisten nalta tuloja lähtömuuttajien tulokertymän erotus muuttajien osuuksia kuntien tulo- sekä lähtö- on mielenkiintoinen, sillä se kertoo, menettikö muutossa kuntien kesken. Tarkastelutavat eroavat kunta tuloja vai saiko se niitä lisää muuttoliik- siis toisistaan siinä, että ensimmäisessä tavassa keen seurauksena (Kotiranta 2004: 47). Tämä valikoinnin kokonaisuus muodostuu yksittäisen tuo kuntien tarkasteluun lisää tietoa muuttajien kunnan muuttovirtojen eroavaisuudesta kun taas keskiarvotulon lisäksi. toisessa tavassa kuntien muuttoliikkeen positiivisen valikoinnin kokonaisuus rakentuu kuntien välisestä vertailusta

Valikoiva muuttoliike Uudellamaalla : 29 4 Tulokset

Luvussa esitellään aluksi Uudenmaan kuntien aineisto ei kuitenkaan mahdollista tällaista tarkas- muuton jakautuminen seudun sisäiseen sekä telua muuttaneiden taustatietojen osalta, ja niin muualle Suomeen ja ulkomaille suuntautuvaan ollen tutkimuksessa esitettävät luvut on laskettu muuttoon. Tämän jälkeen tarkastellaan ikä- kuntien kokonaismuutosta, vaikka kaikki muu- luokkien osuutta kuntien muutosta. Huomion toista eivät edustakaan asuntomarkkina-alueen siirtyessä selkeämmin muuttoliikkeen valikoivuu- sisäistä muuttoa, vaan esimerkiksi työperustaista teen, eli muuttajien työllisyyteen, koulutukseen ja muuttoa. Taulukossa 1 on esitetty, kuinka suuri tuloihin, tarkastelu fokusoituu 25–44-vuotiaiden osa Uudenmaan kuntien tuloja lähtömuutosta ikäluokkaan. Tämä on tarpeen, jotta kuntien on ollut vuosina 2001–03 Uudenmaan sisäistä erilaiset muuttoprofiilit iän mukaan eivät han- kuntien välistä muuttoa, ja mitkä taas ovat olleet kaloittaisi liialti muuttoliikkeen valikoivuuden muun Suomen ja ulkomaiden osuudet muutosta. tarkastelua. Helsinki erottuu luvuillaan muista Uudenmaan Muuttoliikkeen valikoivuutta tarkastellaan koko- kunnista – sen muutosta merkittävä osuus muo- naisuutena luvussa 4.6, jossa esitellään kahdella dostuu ulkomaiden ja muun Suomen välisistä tämän tutkimuksen tarpeisiin kehitetyllä tar- muutoista. Kotimaisen muuton korkeassa osuu- kastelumenetelmällä yhteenveto uusmaalaisesta dessa näkyy Helsingin asema korkeakoulutuksen valikoivasta muuttoliikkeestä. keskittymänä – opiskelumahdollisuudet houkuttelevat muuttajia kaupunkiin. Korkeita ulkomaan- Yksittäisten kuntien osalta koko kunnan väestöä muuton osuuksia saavat myös Tammisaari, jonne kuvaavat tiedot löytyvät kunkin kunnan omilta sekä tulee että lähtee paljon muuttajia ulkomailta, liitesivuilta tutkimuksen lopusta. sekä Pohja ja Hanko, joissa ulkomaanmuuton osuus nousee korkeaksi tulomuutossa. Niin ikään 4.1 Muuton suunnat Uudellamaalla Espoon muutossa on ulkomaisen muuton osuus isompi kuin Uudenmaan kunnissa yleensä, mutta Tutkimuksen kohteena olevan asuntomarkki- osuudet jäävät joitain prosenttiyksikköjä alhaisem- namuuton ja vastakaupungistumisen tarkaste- miksi kuin Helsingissä. Vantaalla ulkomaanmuu- lemiseksi olisi mielekkäintä pitäytyä tutkimaan ton osuus ei ole pääkaupunkiseutulaisittain kovin Uudenmaan sisäistä muuttoliikettä, koska suuri. Noin puolet Suomessa asuvista ulkomaa- tällaisessa lyhyen etäisyyden muuttoliikkeessä voi laisista asuu Uudenmaalla, ja heistä suurin osa erityisesti ajatella olevan kysymyksessä asuinpai- (yli 45000 henkilöä) asuu pääkaupunkiseudulla kan valintaan liittyvistä tekijöistä. Tutkimuksen (UTU35 Liiteraportti 2 2004: 6).

30 : Valikoiva muuttoliike Uudellamaalla Taulukko 1. Uudenmaan kuntien muuton jakautuminen seudun sisäiseen, muuhun kotimaiseen sekä ulkomaan muuttoon vuosina 2001–03.

Uusimaa Muu Suomi Ulkomaat tulo lähtö tulo lähtö tulo lähtö Helsinki 46,2 59,9 41,1 30,8 2,6 9,3 Espoo 66,1 69,8 24,5 22,5 9,4 7,7 Vantaa 68,2 72,2 25,3 24,3 6,5 3,6 Kauniainen 72,0 76,5 9,7 5,3 8,2 8,1 Hanko 49,9 51,0 40,9 44,8 9,2 4,2 Hyvinkää 53,2 45,0 41,6 51,4 5,2 3,6 Inkoo 84,0 75,8 9, 8,6 6,9 5,6 Järvenpää 73,9 70,2 22,8 27,0 3,3 2,8 Karjaa 74,0 73, 7,7 22,0 8,3 4,9 Karjalohja 72,5 75,1 22,2 23,3 5,3 ,6 Karkkila 66,2 62,9 30,9 34,8 2,9 2,2 Kerava 74,4 72,3 21,9 24,7 3,7 3,0 Kirkkonummi 78,7 72,9 6,2 22,8 5,1 4,3 Lohja 68,0 60,2 27,4 35,3 4,6 4,5 Mäntsälä 74,5 61,9 22,5 36,4 3,0 ,7 Nummi-Pusula 79,3 65,4 8,2 33,0 2,5 ,6 Nurmijärvi 79,5 68,3 7,6 28,7 2,9 2,9 Pohja 70,5 77, 7,5 9,9 2,0 3,0 Pornainen 85,6 76,5 2,5 21,5 ,8 2,0 Sammatti 80,3 86,2 7,8 3, ,8 0,7 Siuntio 86,4 76,5 0,7 9,3 2,9 4,2 Tammisaari 60,5 59,2 24,9 30,0 4,6 0,8 Tuusula 81,0 74,2 6,2 23,3 2,8 2,6 Vihti 79,2 67,2 7,6 28,8 3,2 4,0 Askola 79,4 74,7 6,9 21,4 3,7 3,9 Lapinjärvi 63,3 57,9 30,6 39,6 6,0 2,5 Liljendal 87,4 70,8 8,6 27,7 4, ,5 Loviisa 65,8 64,6 26,3 32,5 7,9 2,9 Myrskylä 64,9 48,2 29,6 48,9 5,5 2,9 Pernaja 82,8 77,7 2,5 9,8 4,6 2,5 Porvoo 65,1 61,8 26,9 32,7 7,9 5,5 Pukkila 66,8 58,1 30,8 41,6 2,5 0,3 Ruotsinpyhtää 64,0 60,4 32,6 37,4 3,4 2,2 Sipoo 85,7 78,6 0, 6,8 4,2 4,6

(Aluesarjat 2006)

Valikoiva muuttoliike Uudellamaalla : 31 Kotimaisen muuton jakautuminen Uudenmaan ovat olleet tutkimusvuosina kokonaismuuttota- sisäiseen ja muualle Suomeen kohdistuvaan jakaa seeltaan positiivisia. Kotimaan muutossa kunnista myös kuntia. Yleistäen voi todeta, että kunnilla, ovat kuitenkin olleet häviäjinä sekä Helsinki jotka sijaitsevat lähellä pääkaupunkiseutua tai että Vantaa isoina kuntina ja Pohja pienemmillä muita Uudenmaan keskuksia, Uudenmaan muuttomäärillään. Näissä kolmessa kunnassa sisäisen muuton osuus kasvaa isoksi, kun taas ulkomailta tuleva muuttovirta on riittänyt kääntä- syrjäisemmillä kunnilla päämuuttosuunnat mään kokonaismuuttotaseen positiiviseksi. kohdistuvat muualle Suomeen, naapurimaakun- tien keskuksiin. Esimerkiksi Hyvinkään korkeita Suurimpina muuttajien hamuajina väestöönsä muun Suomen muuton osuuksia selittää sijainti nähden ovat kunnista Nurmijärvi, Siuntio, hyvien liikenneyhteyksien päässä Riihimäeltä ja Karjalohja ja Pornainen. Yli kymmenen pro- Hämeenlinnasta, Hangon tilannetta puolestaan millen muuttotaseisiin yltävät myös Tuusula, saattaa selittää Varsinais-Suomen keskusten verrat- Kirkkonummi, Mäntsälä, Inkoo, Sipoo, Sammatti tainen läheisyys. ja Pernaja, mikä tarkoittaa, että niiden saama muuttovoitto on yli prosentin kuntien kokonais- Tarkastellaan vielä osuuksien lisäksi muuton väestöstä. Muuttajamääriä, ja erityisesti kotimaisia todellisia nettomääriä kotimaisen ja ulkomai- muuttajia, tarkastellen erottuvat suurimmiksi sen muuton osalta. Taulukkoon 2 on merkitty muuttovoittajiksi Espoo sekä muuttotaseiltaankin Uudenmaan kuntien nettomuuttomäärät suuret Nurmijärvi, Kirkkonummi ja Tuusula. kolmelta tutkimusvuodelta yhteenlaskettuna sekä muuton suuruusluokan selventämiseksi Suuri muuttajista riippuvainen väestönkasvu mer- kunnan kannalta myös kunnan kokonaismuu- kitsee yleensä myös luonnollisen väestönkasvun ton muuttotase vuosina 2001–2003. Koko vilkastumista, sillä muuttoalttiimpia ovat nuoret Uusimaa on muuttoliikkeen osalta väestöltään perheenperustamisikäiset ikäluokat. Aro (1998: kasvavaa aluetta. Ainoastaan Hangossa, Loviisassa 31) on sanonut, että 2–3 prosentin vuotuista ja Ruotsinpyhtäällä muuttoliike on toiminut väestönkasvua voidaan pitää hallitsemattoman väestöä vähentävänä tekijänä. Vaikka kyseisten korkeana. Toisaalta muuttotappioalueet kohtaavat kuntien absoluuttiset luvut kolmena vuotena eivät monia toisiinsa liitoksissa olevia ongelmia, kuten ole olleet valtavia, on näissä verrattain pienissä ikärakenteen vinoutumista, huoltosuhteen heikke- kunnissa negatiivisen muuton vaikutus yltänyt nemistä ja syntyneiden määrän laskua (Kotiranta kolmesta neljään ja puoleen promilleen verrattuna 2005: 18). kuntien väestöön. Muuten Uudenmaan kunnat

32 : Valikoiva muuttoliike Uudellamaalla Taulukko 2. Uudenmaan kuntien kotimainen, ulkomainen sekä kokonaisnettomuutto yhteensä vuosina 2001–03 sekä muuttotase samana ajankohtana.

Kotimaan muutto Siirtolaisuus Kokonaismuutto Kokonaismuutto netto netto netto muuttotase Helsinki -2399 3344 945 0,56 Espoo 3290 1177 4467 6,74 Vantaa -78 1258 1180 2,16 Kauniainen 14 3 17 0,66 Hanko -148 58 -90 -3,01 Hyvinkää 122 116 238 1,85 Inkoo 154 23 177 11,73 Järvenpää 386 54 440 4,00 Karjaa 105 63 168 6,27 Karjalohja 54 13 67 15,17 Karkkila 16 10 26 0,99 Kerava 440 62 502 5,44 Kirkkonummi 1024 114 1138 12,25 Lohja 413 24 437 4,08 Mäntsälä 566 50 616 11,94 Nummi-Pusula 94 11 105 5,92 Nurmijärvi 1980 59 2039 19,47 Pohja -24 99 75 4,97 Pornainen 190 2 192 14,82 Sammatti 39 4 43 11,56 Siuntio 258 -7 251 16,65 Tammisaari -16 68 52 1,19 Tuusula 1190 47 1237 12,34 Vihti 666 -16 650 8,80 Askola 41 0 41 3,07 Lapinjärvi 1 18 19 2,12 Liljendal 14 6 20 4,55 Loviisa -150 54 -96 -4,30 Myrskylä 27 10 37 6,19 Pernaja 96 19 115 10,02 Porvoo 718 217 935 6,81 Pukkila 40 9 49 8,36 Ruotsinpyhtää -44 4 -40 -4,53 Sipoo 619 16 635 11,69 (Altika 2006)

Valikoiva muuttoliike Uudellamaalla : 33 4.2 Muuttajien ikärakenne Kuntien lähtömuuton kuvaajat näyttäytyvät erilaisina kuin tulomuuton käyrät. Lähtömuu- Ihmisen muuttoalttius vaihtelee merkittävästi iän tossa korostuvat 15–24-vuotiaat ikäluokat, jotka mukaan (ks. luku 2.2.2). Uudenmaan kuntien muuttavat sekä toisen että kolmannen asteen tuloja lähtömuuttajien jakautuminen viisivuo- koulutuspaikkojen perässä. Kuitenkin myös tisikäryhmiin esitetään kuvissa 8 (tulomuuttajat) lapsiperheikäisten ikäluokkien korkea muuttoalt- ja 9 (lähtömuuttajat). Kuvista on havaittavissa tius näkyy kuvaajissa. Yli 45-vuotiaat ikäluokat kuntien ikäryhmittäisen muuton yleispiirteet, ja ovat yleisesti vakiintuneet paikoilleen, ja näissä niihin on lisätty mediaanikäyrä kuvaamaan tyypil- ikäluokissa muuttaneisuus on vähäisempää kuin listä ikäjakaumaa uusmaalaisen kunnan muutossa. nuoremmissa. Yksittäisissä kunnissa on kuitenkin Tarkemmat kuntakohtaiset kuvaajat löytyvät nähtävissä keskimääräistä vilkkaampaa muuttoa kuntien liitesivuilta, mutta näistä kuvista on iäkkäämmissä ikäryhmissä. Nämä kunnat saatta- havaittavissa, kuinka paria poikkeavaa korkeakou- vat olla aiempaa vilkkaammin muuttavia 50–60- lukuntaa (erityisesti Helsingin punainen käyrä) vuotiaita uudelleen lapsettomia tai eläköityviä lukuun ottamatta kuntien tulomuutto painottuu 63–75-vuotiaita (Rakennemuutoskatsaus 2006: 20–44-vuotiaisiin ikäluokkiin. 25–34-vuotiaiden 39) houkuttelevia kuntia. suuri osuus tulomuutosta näyttäytyy yhteydessä lasten suuren osuuteen.

35,0

30,0

25,0

20,0 % muuttajista 15,0

10,0

5,0

0,0 0-4 5-9 80- 10-14 15-19 20-24 25-29 30-34 35-39 40-44 45-49 50-54 55-59 60-64 65-69 70-74 75-79 -vuotiaat

Kuva 8. Ikäluokkien osuudet kuntien tulomuutossa vuosina 2001–03. Mediaani on merkitty paksummalla punaisella katkoviivalla. (Altika 2006.)

34 : Valikoiva muuttoliike Uudellamaalla 30,0

25,0

20,0

% 15,0 muuttajista

10,0

5,0

0,0 0-4 5-9 80- 10-14 15-19 20-24 25-29 30-34 35-39 40-44 45-49 50-54 55-59 60-64 65-69 70-74 75-79 -vuotiaat

Kuva 9. Ikäluokkien osuudet kuntien lähtömuutossa vuosina 2001–03. Mediaani on merkitty paksummalla punaisella katkoviivalla. (Altika 2006.)

Seuraavalla sivulla (taulukko 3) tarkastellaan saavat kunnista pienimpiä arvoja lasten tulomuu- ikäryhmien osuuksia muutosta vielä tarkemmin ton osuuksissa kunnan kokonaismuutosta. Sen äskeisen visuaalisen tarkastelun lisäksi. Taulukon sijaan niihin suuntautuu muihin kuntiin verrattu- ikäryhmärajaus on suppeampi, mutta ikäryhmät na erityisen paljon 20–24-vuotiaita muuttajia ja on pyritty muodostamaan niin, että keskeiset lähtee 25–44-vuotiaita muuttajia. Kuntien rajan ihmisen elinkaareen liittyvät vaihtelut muut- yli liikkuu verrattain vähän yli 45-vuotiaiden toalttiudessa olisi mahdollista havainnoida sen ikäluokkiin kuuluvia muuttajia. Nämä ikäluokat, perusteella. Lukujen tulkitsemisen helpottamiseksi jotka vaihtavat asuinpaikkaa lasten lähdettyä tai kuntien muuton ikäryhmittäisistä osuuksista on eläköitymisen mahdollistettua muuton liikkuvat värikoodattu suurimmat ja pienimmät viisi arvoa. verrattain suurin osuuksiin Pukkilaan, Myrsky- lään, Lapinjärvelle ja Liljendaliin. Myrskylässä ja Kuntien ikäluokittaisessa muutossa on havaitta- Sammatissa 45–64-vuotiaan ikäluokan liike tosin vissa ryppäitä. Pääkaupunkiseudun suuret kunnat on voimakasta myös toiseen suuntaan.

Valikoiva muuttoliike Uudellamaalla : 35 Taulukko 3. Ikäluokkien osuus Uudenmaan kuntien muutosta vuosina 2001–03.

0-14 -v. 15–19 -v. 20–24 -v. 25–44 -v. 45–64 -v. yli 65-v. tulo lähtö tulo lähtö tulo lähtö tulo lähtö tulo lähtö tulo lähtö Helsinki 8,0 13,1 10,2 4,7 30,5 19,8 41,1 50,1 8,8 10,5 1,4 1,8 Espoo 14,1 15,6 7,2 5,6 22,5 20,8 46,4 45,6 8,6 10,7 1,2 1,6 Vantaa 14,3 16,4 7,4 6,5 22,4 20,7 44,9 43,4 9,8 11,5 1,2 1,5 Kauniainen 19,9 16,4 6,9 6,2 19,3 23,2 42,1 37,9 10,1 14,6 1,6 1,7 Kirkkonummi 22,5 18,0 4,3 8,9 11,6 18,5 50,5 38,7 9,4 14,0 1,6 2,0 Vihti 21,4 17,4 5,3 10,6 12,7 19,4 46,7 36,2 11,9 13,8 2,0 2,6 Nurmijärvi 25,6 16,4 3,7 10,7 10,6 18,6 49,3 36,9 9,7 14,8 1,1 2,7 Tuusula 22,4 17,0 5,0 9,6 12,7 19,6 47,3 37,1 11,0 14,6 1,6 2,1 Kerava 14,9 14,7 7,7 7,7 20,2 21,5 43,3 41,6 12,1 13,0 1,8 1,5 Järvenpää 16,7 17,8 6,9 6,9 17,8 19,1 45,3 42,0 11,4 11,9 1,9 2,3 Sipoo 24,8 17,8 3,8 10,8 9,2 17,7 50,1 35,9 10,9 15,3 1,4 2,5 Pornainen 26,4 20,1 5,3 14,3 9,8 18,8 45,1 32,9 11,8 12,3 1,7 1,5 Mäntsälä 23,5 18,3 4,4 11,3 11,2 18,9 45,3 34,6 13,7 13,9 1,8 2,9 Hyvinkää 16,7 15,8 8,2 9,6 18,3 21,6 41,5 38,5 12,7 12,7 2,6 2,0 Porvoo 18,4 14,6 7,9 9,9 19,0 24,9 41,4 36,8 11,1 12,0 2,3 1,8 Pernaja 19,8 19,8 5,5 7,9 11,6 14,2 46,5 39,0 14,7 16,2 1,8 2,9 Karjalohja 24,1 12,0 6,3 16,3 11,2 21,1 37,5 30,1 19,6 14,5 1,3 6,0 Karkkila 18,5 18,7 8,4 12,5 14,5 17,6 40,0 35,9 14,4 13,1 4,3 2,2 Lohja 18,3 15,4 7,2 10,2 18,2 23,3 41,2 37,0 12,2 11,7 2,8 2,4 Nummi-Pusula 19,9 19,6 4,6 12,6 11,4 12,9 44,0 34,0 16,2 17,7 3,8 3,3 Sammatti 20,3 19,7 7,2 13,3 9,0 14,4 38,7 29,3 21,2 17,0 3,6 6,4 Siuntio 21,4 14,9 6,1 13,8 10,9 17,2 44,4 33,6 15,5 17,5 1,8 2,9 Inkoo 21,1 15,0 4,6 13,8 11,9 19,9 42,1 30,3 16,9 16,5 3,4 4,5 Karjaa 19,6 14,7 10,3 12,8 16,9 21,9 36,5 35,2 13,8 12,9 3,0 2,5 Pohja 24,4 20,4 5,0 11,6 14,2 19,2 40,6 33,2 13,7 13,5 2,1 2,1 Tammisaari 14,1 16,3 8,9 8,2 17,9 24,0 35,8 37,6 17,0 11,1 6,3 2,8 Hanko 17,0 12,4 7,2 11,7 18,6 24,0 37,9 34,1 14,8 14,9 4,4 3,1 Askola 21,3 18,3 6,9 11,9 12,2 19,7 44,1 32,7 12,2 14,6 3,2 2,7 Pukkila 19,5 19,6 4,6 11,3 10,7 12,9 42,5 43,3 20,3 11,3 2,3 1,7 Myrskylä 15,8 17,1 10,4 14,6 12,2 19,5 38,0 28,8 22,6 17,6 0,9 2,4 Lapinjärvi 20,3 16,2 4,6 9,9 17,7 18,8 32,5 31,7 20,7 15,5 4,3 7,9 Liljendal 22,7 19,4 7,1 12,7 14,9 20,1 28,4 29,9 23,4 11,2 3,5 6,7 Loviisa 16,4 13,1 9,5 12,1 17,0 24,2 37,1 35,7 15,8 12,9 4,2 2,1 Ruotsinpyhtää 18,0 16,4 6,4 13,6 18,0 23,7 34,6 25,9 19,9 15,5 3,0 5,0

36 : Valikoiva muuttoliike Uudellamaalla Jos 25–44-vuotiaiden muuttajien osuus on suuri Vuosina 2001–03 muutto on kasvattanut väes- pääkaupunkiseudun lähtömuutossa, on se vastaa- tömäärää miltei kaikissa kunnissa. Ainoastaan vasti suuri tulomuutossa erityisesti kehyskunnissa, Hangossa, Loviisassa ja Ruotsinpyhtäällä muut- Kirkkonummella, Sipoossa, Nurmijärvellä, Tuu- toliike on ollut väestöä vähentävä tekijä. Suurim- sulassa ja Vihdissä. Pienimmät tämän ikäluokan man muuttovoiton suhteutettuna väestöönsä on osuudet tulomuutosta sijoittuvat verrattain etäällä niittänyt Karjalohja. Karjalohjalla väestöryhmistä keskusalueista oleviin kuntiin kuten Ruotsinpyh- ovat kasvaneet erityisesti lapset ja 25–44-vuotiaat täälle, Lapinjärvelle, Liljendaliin, Tammisaareen ja aikuiset, kun taas opiskelupaikan perässä siirtyvis- Karjaalle. sä ikäluokissa sen muuttotase on ollut negatiivinen. 15–19-vuotiaiden muuton ääriosuudet näyttävät keskittyvät kuntiin, joissa ei ole tarjolla toisen Alle kouluikäiset lapset ovat vähentyneet voimak- asteen koulutusta, sekä tällaisten kuntien lähikun- kaimmin Helsingissä ja Vantaalla. Suurimmat tiin. Myös Helsinki nousee tulomuuton osuudel- muuttotaseet mainitussa ryhmässä ovat olleet laan merkittäväksi 15–19-vuotiaiden tulokunnak- Karjalohjalla sekä Nurmijärvellä, Siuntiossa, si, luultavasti erityislukiotarjontansa vuoksi. Tuusulassa ja Sipoossa. Alle kouluikäisten lasten kanssa samansuuntaisia eroja näkyy kuntien välillä Taulukossa 4 on ikäluokittaisen osuustarkastelun tarkasteltaessa 25–44-vuotiaiden muuttoa. Huo- tueksi esitetty muuttajien nettomäärät koko- mionarvoista on, että kehyskuntien lisäksi myös naisväestöstä ja ikäluokittain vuosien 2001–03 etäämmällä olevissa kunnissa 25–44-vuotiaiden keskiarvona. Lukujen suhteuttamiseksi kunnan määrä on kasvanut huomattavasti suhteutettuna tilanteeseen on laskettu muuttotase kullekin kantaväestöön. Muun muassa Inkoo, Pohja ja ikäluokalle, eli suhteutettu nettotulos kyseisen Mäntsälä kasvattavat lapsiperheikäisiä ikäluokki- ikäluokan kolmen vuoden keskiväkilukuun niin, aan. että on saatu laskettua muuttajamäärät tuhatta samanikäistä kuntalaista kohden. On syytä huo- Korkeakoulutuksen perässä muuttavan 20–24- mioida, että missä muuttajamäärät ovat vähäisiä, vuotiaan ikäluokan muuttotase on kunnista saa pienikin ero tai muutos muuttajien määrässä positiivinen ainoastaan Helsingissä, Espoossa ja aikaan suuria vaikutuksia osuustarkasteluihin. Vantaalla. Toisen asteen koulutukseen hakeutu- Niin ollen taulukoiden 3 ja 4 lukujen tulkinnassa vien 15–19-vuotiaiden muuttotase kasvaa positii- on syytä olla tarkkana pienten muuttomäärien viseksi sen sijaan myös Kauniaisissa, Järvenpäässä, kuntien kohdalla. Keravalla ja Tammisaaressa.

Valikoiva muuttoliike Uudellamaalla : 37 Taulukko 4. Ikäluokittainen nettomuutto keskimäärin vuosina 2001-03 ja muuttotase samalta ajalta.

Yhteensä 0-14 -v. 15-19 -v. 20-24 -v. 25-44 -v. 45-64 -v. yli 65-v. netto tase netto tase netto tase netto tase netto tase netto tase netto tase

Helsinki 315 0,6 -1610 -19,4 853 68,5 3635 81,9 -2890 -15,6 -485 -3,4 -188 -2,5 Espoo 1489 6,7 -64 -1,4 352 26,5 590 37,3 829 ,8 -177 -3,2 -40 -2,0 Vantaa 393 2,2 -218 -6,0 28 ,5 232 9,5 461 8,1 -188 -3,8 -22 -1,4 Kauniainen 6 0,7 39 21,2 3 5,6 -36 -67,1 26 2,3 -29 -12,8 2 ,9 Hanko -30 -3,0 6,6 -25 -43,9 -27 -59,1 7 2,8 0,3 4 2, Hyvinkää 79 ,8 36 4,4 -5 -1,8 -63 -27,2 78 6,6 7 ,4 6 2,7 Inkoo 59 ,7 30 30,4 -25 -83,5 -17 -99,4 61 49,4 2 7,8 -1 -1,2 Järvenpää 47 4,0 -16 -2,0 8 3,4 0,6 43 2,8 -2 -0,2 2 3,6 Karjaa 56 6,3 26 6,3 -5 -9,3 -6 -12,7 22 9,8 3 5,3 6 3,9 Karjalohja 22 5,2 0 32,3 -6 -83,3 -4 -90,3 7 54,1 8 8,7 -2 -6,5 Karkkila 9 ,0 5 3,2 -19 -33,3 -18 -47,3 23 0,9 8 3,2 9 5,9 Kerava 167 5,4 23 4,0 9 9,3 6 3,3 07 2,0 -3 -0,3 4 4,7 Kirkkonummi 379 2,2 76 24,6 -73 -35,8 -100 -73,7 431 46,3 -57 -6,7 2 0,9 Lohja 146 4,1 78 ,1 -33 -14,8 -65 -34,9 32 3,5 21 2,0 3 2,9 Mäntsälä 205 ,9 88 22,4 -56 -50,4 -37 -55,8 89 40,4 27 5,8 -6 -3,0 Nummi-Pusula 35 5,9 6 5,3 -22 -68,9 -1 -7,0 45 30,9 6 3,3 ,2 Nurmijärvi 680 9,5 344 39,9 -105 -47,1 -76 -55,8 579 56,9 -44 -4,7 -17 -5,5 Pohja 25 5,0 2,0 -15 -52,1 -9 -50,2 28 22,6 9 6,4 0,7 Pornainen 64 4,8 36 29,7 -24 -79,7 -12 -81,1 59 48,9 6 5,7 0 -0,8 Sammatti 14 ,6 6 24,9 -5 -78,0 -2 -65,4 4 49,8 5 ,5 -3 -12,4 Siuntio 84 6,7 47 43,6 -24 -76,7 -18 -102,3 81 58,9 2 ,1 -3 -6,1 Tammisaari 7 ,2 0 -0,1 -5 -5,4 -30 -44,7 6 ,7 33 8, 3 4,7 Tuusula 412 2,3 205 26,3 -95 -44,4 -101 -71,5 438 44,8 -33 -3,6 -3 -0,9 Vihti 217 8,8 89 6,5 -57 -35,3 -64 -56,1 266 38,4 -12 -1,7 -4 -1,7 Askola 14 3, 6 7,5 -16 -55,8 -16 -93,0 37 30,0 -7 -5,8 ,2 Lapinjärvi 6 2,1 4 7,7 -8 -49,0 -3 -25,2 9 4,9 9 9,5 -4 -6,1 Liljendal 7 4,6 4 5,7 -4 -38,9 -1 -15,9 3,1 8 9,8 -1 -4,6 Loviisa -32 -4,3 9 7,8 -21 -49,4 -33 -98,3 -1 -0,4 5 2,2 8 5,4 Myrskylä 12 6,2 2 4,4 -7 -57,0 -6 -89,9 2 27,5 0 6,3 2,6 Pernaja 38 0,0 8 0,3 -5 -23,5 -1 -8,9 34 35,2 3 3,1 0 0,0 Porvoo 312 6,8 35 5,1 -14 -5,0 -61 -25,6 222 7,7 4 ,0 6 2,7 Pukkila 16 8,4 8 8,1 -7 -64,1 -7 -96,6 0 8,7 4 26,6 -1 -2,1 Ruotsinpyhtää -13 -4,5 -1 -1,5 -11 -55,5 -10 -89,9 0 6,3 5 4,9 -6 -10,0 Sipoo 212 ,7 0 25,6 -50 -47,8 -60 -95,6 232 44,9 -11 -2,2 -10 -4,5

(Altika 2006)

38 : Valikoiva muuttoliike Uudellamaalla Kuten osuustarkastelustakin oli havaittavissa, Taulukko 5. 25–44-vuotiaiden osuus Uudenmaan houkuttelevat etäisemmät kunnat yli 45-vuoti- kuntien muuttovirroista vuosina 2001–03. aita ikäluokkia. 45–64-vuotiaiden ikäluokassa muuttotaseiltaan korkeimmiksi kunniksi nouse- tulo lähtö vat Pukkila, Karjalohja, Liljendal sekä Sammat- Helsinki 41,1 50,1 ti. Tarkasteltaessa eläkeiän ylittäneitä muuttajia Espoo 46,4 45,6 nousevat myös Tammisaari, Karkkila, Loviisa ja Vantaa 44,9 43,4 Hanko suosituiksi muuttokohteiksi. Kauniainen 42,1 37,9 Hanko 37,9 34,1 Eri kuntien muuttoprofiilit ovat iän mukaan siis Hyvinkää 41,5 38,5 varsin erilaisia – joissain korostuu opiskelupe- Inkoo 42,1 30,3 rustainen muutto, toisissa perheenperustamiseen Järvenpää 45,3 42,0 ja toisissa eläköitymiseen liittyvä muutto. Jotta Karjaa 36,5 35,2 tiedot muuttajien taustoista olisivat jollain ta- Karjalohja 37,5 30,1 paa vertailukelpoisia eri kuntien välillä, valitaan Karkkila 40,0 35,9 tarkasteltavaksi muuttoaltis aikuisten ikäluokka Kerava 43,3 41,6 25–44-vuotiaat. Nämä ikäluokat ovat aiemman Kirkkonummi 50,5 38,7 tarkastelun perusteella muuttoalttiita, joskin Lohja 41,2 37,0 todella paljon muuttava ikäryhmä 20–24-vuotiaat Mäntsälä 45,3 34,6 jää rajauksessa tarkastelun ulkopuolelle. Tämän Nummi-Pusula 44,0 34,0 ikäryhmän muutossa korostuu kuitenkin muut- Nurmijärvi 49,3 36,9 taminen opiskelupaikan perässä, jolloin henki- Pohja 40,6 33,2 lökohtaiset mieltymykset ja asuinpaikan valinta Pornainen 45,1 32,9 eivät saa kovin suurta osaa muuttopäätöksessä. Sammatti 38,7 29,3 Vastakaupungistumisnäkökulmasta on mielekästä Siuntio 44,4 33,6 tarkastella muuttajia, joiden kohdealueena on Tammisaari 35,8 37,6 koko Uusimaa asuntoineen, ei ainoastaan alueen Tuusula 47,3 37,1 koulutusta tarjoavat kunnat. Vihti 46,7 36,2 Askola 44,1 32,7 Lapinjärvi 32,5 31,7 Liljendal 28,4 29,9 Loviisa 37,1 35,7 Myrskylä 38,0 28,8 Pernaja 46,5 39,0 Porvoo 41,4 36,8 Pukkila 42,5 43,3 Ruotsinpyhtää 34,6 25,9 Sipoo 50,1 35,9

(Altika 2006)

Valikoiva muuttoliike Uudellamaalla : 39 Kuntien muuttajien taustatietojen vertailtavuus Seuraavaksi tutkimuksessa siirrytään tarkastele- myös paranee, sillä toistaiseksi kouluttautumatto- maan 25–44-vuotiaiden muuttajien työllisyyttä, mien ja tulokehitykseen vielä mukaan pääsemät- koulutusta sekä tulotasoa. Osassa taulukoita tömien ryhmä tulee melko hyvin rajatuksi pois esitetään myös muiden ikäryhmien lukuja, mutta poistettaessa alle 25-vuotiaat ikäluokat tarkas- niitä tulkitessa on syytä muistaa kuntien muuton telusta. Samoin ei kovin muuttoalttiit ja myös erilaiset ikäprofiilit ja iän vaikutus tarkasteltaviin keskimäärin vähemmän koulutetut vanhemmat asioihin. ikäluokat tulevat rajatuiksi pois, ja näin koulutuksen (erityisesti) ja tulojen vertailuissa kunnittain ei 4.3 Muuttajien työllisyys tarvitse ottaa huomioon kuntien muuttovirtojen erilaisia ikärakenteita. Muuttajien työllisyys on kunnan kannalta mer- kityksellistä, sillä työlliset muuttajat parantavat Kuntien muuttajista tulee huomioiduksi kuiten- kunnan huoltosuhdetta ja kasvattavat sen veroker- kin melko suuri osa 25–44-vuotiaisiin keskitty- tymää (Rakennemuutoskatsaus 2006: 57). Työlli- vässä tarkastelussa. Taulukossa 5 on vielä erikseen set muuttajat myös lisäävät yksityisten palveluiden kuvattu tutkimukseen valitun ikäryhmän osuus kysyntää, millä on positiivisia kerrannaisvaikutuk- tutkimuskuntien tuloja lähtömuutosta. Yleisesti sia aluetalouteen (Kotiranta 2005: 51). taulukon perusteella voi havaita, että tulomuuton tarkasteltava osuus on suurempi kuin lähtömuu- Tarkastellaan seuraavaksi kuntien muuttajien ton tutkimuksen ikähaarukassa oleva osuus. työllisyyttä (taulukko 6). 25–44-vuotiaiden ryh- Näin ollen valikoivuuden tarkastelussa kuntien mässä tulomuuttajat ovat Hangon, Liljendalin ja tulomuuttajien ominaisuudet saavat jonkin verran Loviisan tekemiä poikkeuksia lukuun ottamatta suuremman painoarvon kuin lähtömuuttajien. työllisempiä kuin lähtömuuttajat. Muuttotap- piollisenkaan kunnan tilanne ei ole vielä kovin 25–44-vuotien osuus muuttajista on jo sinänsä huolestuttava, jos väestöä menetetään työvoiman hyvä mittari kunnan muuttoliikkeen valikoivuu- ulkopuolista, kun taas tällainen tilanne, jossa desta. Aro on käyttänyt tätä tutkimuksissaan (Aro työllisten lähtömuutto on voimakasta, on pitkään 2006) kuvatessaan hyväosaisuuden jakautumista jatkuessaan kaikilla tavoin epäsuotuisa (Kotiranta kuntien välillä muuttoliikkeen myötä. Kyseinen 2005: 50). ikäryhmä on kunnan tulotason muotoutumisen kannalta merkittävä, sillä tämän ikäiset muutta- Korkeimpia työllisyysasteet ovat Pohjan, Sipoon, jat ovat jo hankkineet koulutuksensa ja tuovat Nurmijärven ja yleistäen kehyskuntien muutta- verotuloja kunnalle vaikuttaen siten myönteisesti jilla. Pohja ja Sipoo sekä Vihti ja, yleisestä alueel- kunnan huoltosuhteeseen. Kyseisen ikäryhmän lisesta kuviosta poiketen, myös Tammisaari ovat mukana muuttaa usein myös alle kouluikäisiä tai kunnat, joissa tulomuuttajat ovat huomattavim- kouluikäisiä lapsia. Sen sijaan muuttotappio tässä min työllisempiä kuin lähtömuuttajat. Ruotsin- ja erityisesti 25–34-vuotiaiden ikäryhmässä on pyhtäällä, Sammatissa, Hyvinkäällä ja Helsingissä harmillista kunnan kannalta, sillä tähän mennessä tulijoiden työllisyys on alle kolme prosenttiyk- heihin on ainoastaan investoitu päivähoidon, sikköä suurempi kuin lähtijöiden. Hyvinkään koulutuksen ja terveydenhuollon muodossa, ja lähtömuuttajien työllisyys on myös miltei suurinta investointien vihdoin alkaessa tuottaa verotuloja, kuntien joukossa kaikissa ikäluokissa. ohjaa muutto verotulot muihin kuntiin (Kotiranta 2005: 48). Työikäisen väestön osuuden pienen- tyminen myös vähentää kunnan tulevaisuuden tuotanto- ja kasvumahdollisuuksia. (Kotiranta 2005: 37)

40 : Valikoiva muuttoliike Uudellamaalla Taulukko 6. Työllisten muuttajien osuus kaikista muuttajista vuosina 2001–03 kolmessa eri ikäryhmässä.

Kaikki Työikäiset 25–44-vuotiaat muuttajat muuttajat muuttajat (15–64-v.) tulo lähtö tulo lähtö tulo lähtö

Helsinki 57,9 53,6 63,8 63,0 71,9 70,9 Espoo 59,5 55,1 70,3 66,8 80,4 74,5 Vantaa 59,7 56,1 73,0 68,5 80,0 76,8 Kauniainen 51,4 50,6 67,0 62,2 76,9 71,7 Hanko 41,9 41,4 52,7 49,1 57,2 60,3 Hyvinkää 60,6 56,3 71,9 68,5 79,0 76,7 Inkoo 52,5 48,1 65,2 58,4 75,4 71,4 Järvenpää 58,0 51,8 72,7 64,4 82,6 74,0 Karjaa 59,1 53,2 72,7 66,4 82,5 76,5 Karjalohja 49,3 47,3 63,4 57,7 75,2 67,7 Karkkila 49,8 45,8 66,3 57,3 74,8 67,8 Kerava 58,4 55,7 72,2 67,8 80,4 76,3 Kirkkonummi 60,2 55,7 74,3 67,3 82,4 76,1 Lohja 57,3 50,9 74,8 62,9 82,9 73,7 Mäntsälä 53,2 47,8 67,9 58,7 77,9 69,7 Nummi-Pusula 55,0 48,2 73,4 61,6 81,9 72,8 Nurmijärvi 57,6 52,0 78,2 64,5 84,2 76,0 Pohja 58,1 51,6 78,7 64,0 86,0 75,3 Pornainen 47,3 43,6 64,8 55,9 73,7 69,4 Sammatti 53,0 51,6 73,5 66,1 82,5 80,2 Siuntio 53,4 49,8 71,7 63,1 80,5 75,1 Tammisaari 54,6 45,3 70,0 55,0 80,9 67,2 Tuusula 55,4 52,2 71,1 64,2 80,8 75,3 Vihti 57,5 49,5 74,8 62,5 82,5 72,1 Askola 52,3 48,2 69,3 59,9 77,7 72,5 Lapinjärvi 44,4 38,4 59,0 51,7 66,9 63,6 Liljendal 45,9 47,5 63,8 64,4 75,4 75,8 Loviisa 45,8 49,1 57,7 57,8 66,9 69,8 Myrskylä 46,6 44,1 59,3 56,1 71,3 66,3 Pernaja 51,8 48,1 65,7 61,2 75,4 70,5 Porvoo 51,1 46,5 64,4 55,7 76,2 69,2 Pukkila 50,6 47,3 63,9 56,5 73,7 68,0 Ruotsinpyhtää 47,7 42,7 60,1 55,3 69,9 69,1 Sipoo 58,9 53,5 78,7 66,9 85,5 74,6

(Muuttaneiden taustatiedot 2006)

Valikoiva muuttoliike Uudellamaalla : 41 Yleisesti kunnan verrattain korkea tai matala työl- alueiden välisessä muutossa korkeakoulutettujen lisyys jossain ikäluokassa kielii samansuuntaisesta osuus on suurin (20 %), kun taas maaseutumais- asemasta muiden kuntien joukossa muissa ikäluo- ten alueiden välisissä muuttovirroissa osuus on kissa. Poikkeaviakin profiileja toki on; Järvenpään 12 prosenttia. Maaseudun ja kaupunkien välisissä tulomuuttajat 25–44-vuotiaiden ikäryhmässä ovat muuttovirroissa korkeakoulutettujen osuus oli useammin työllisiä kuin muissa ikäluokissa, ja Jär- 13–14 %. (Heikkilä 2003: 59.) venpään tilanne verrattuna muihin Uudenmaan kuntiin on parempi tämän ikäluokan muutossa, Uudenmaan kuntien osalta eriasteisen koulutuk- kuin sen muunikäisten muuttajien perusteella sen saaneiden osuuksia muuttajista tarkastellaan voisi olettaa. Vastaavasti Sipoon 25–44-vuotiais- taulukossa 7. Siinä on esitetty kuntien 25–44- sa lähtömuuttajissa on enemmän työttömiä tai vuotiaiden muuttajien tuloja lähtömuuttovirran työvoimaan kuulumattomia kuin kunnan muiden koulutusrakenne, eli muuttajien kuuluminen ikäluokkien lähtijät tai Sipoon asema muiden perusasteen, keskiasteen ja korkea-asteen tutkin- kuntien joukossa antaisi olettaa. non suorittaneisiin. Yhdenkään kunnan tulo- tai lähtömuutossa vain perusasteisen tutkinnon Helsingin suhteellinen asema Uudenmaan kun- suorittaneet eivät ole enemmistönä. Tarkastellaan tien joukossa on heikompi 25–44-vuotiaiden ensin kuntia, joissa tulomuuttajista suurimmalla tulomuuttajien työllisyyden osalta kuin näiden osalla on keskiasteinen koulutus. Lapinjärvellä, lähtömuutossa tai muiden ikäluokkien muutossa Myrskylässä ja Ruotsinpyhtäällä tulomuuttajien ylipäänsä. Tässä näkynee Helsingin asema työ- toisiksi suurimman ryhmän muodostavat perus- paikkakeskittymänä, johon tullaan työnhakuun ja koulutetut, ja Lapinjärvellä sekä Ruotsinpyhtäällä töihin – Helsingin heikko suoriutuminen muiden korkeakoulutettuja lähtijöitä on lisäksi enemmän kuntien joukossa työllisyysmittarilla tarkasteltuna kuin ainoastaan peruskoulutuksen saaneita. korostuu siis johtuen sen asemasta työpaikkakes- kittymänä. Tulomuutoltaan hiukan suotuisamman ryhmän muodostavat kunnat, joissa keskikoulutettujen 4.4 Muuttajien koulutusrakenne jälkeen toiseksi suurin koulutusryhmä on korkeakoulutetut. Tähän ryhmään kuuluvat kunnista Montén ja Tuomala (2003: 5) ovat havainneet Hanko, Karjaa, Karjalohja, Lohja, Mäntsälä, Poh- Uudenmaan maakuntaan muuttaneilla olevan ja, Pornainen, Liljendal, Loviisa, Pernaja, Pukkila selvästi useammin keski- tai korkea-asteen kou- sekä Askola. Kunnista kaikissa Askolaa lukuun lutuksen kuin koko lähtöalueen työvoimalla. ottamatta myös lähtömuuttajien suurin ryhmä on Tällaisiin havaintoihin vaikuttaa luonnollisesti keskiasteen koulutuksen saaneet, toiseksi suurin myös kohdealueen tuotantorakenne – korkeakou- korkeakoulutetut. Askola on osuusvertailussa lutuksen ja siihen liittyvien työpaikkojen keskuk- hiukan paremmassa asemassa, sillä sen lähtömuut- sena Helsingin seutu vetää paitsi opiskelemaan tajien toiseksi suurin ryhmä on peruskoulutusas- tulevia myös muualla koulutuksensa hankkineita teinen, jolloin se siis saa koulutetumpaa väestöä työntekijöitä alueelleen. Heikkilä onkin havain- asukkaikseen kuin sen alueelta poistuu. nut, että Suomessa yleisesti kaupunkimaisten

42 : Valikoiva muuttoliike Uudellamaalla Taulukko 7. Uudenmaan kuntien 25–44-vuotiaiden muuttajien koulutusrakenne vuosina 2001–03.

Tulomuuttajat Lähtömuuttajat Ei perus- Ei perusasteen Keskiaste Korkea- asteen Keskiaste Korkea- jälkeistä aste jälkeistä aste tutkintoa tutkintoa

Helsinki 22,4 35,8 41,8 6,2 34,9 48,9 Espoo 17,5 30,9 51,6 5,0 34,3 50,7 Vantaa 21,8 38,9 39,3 9,6 39,2 41,3 Kauniainen 17,5 37,4 45, 6,9 38,7 44,4 Hanko 28,3 40,0 31,7 25,1 41,8 33,2 Hyvinkää 20,0 39,9 40,1 20,2 41,1 38,7 Inkoo 18,3 38,2 43,5 20,5 42,3 37,2 Järvenpää 18,1 39,2 42,7 8,3 41,0 40,6 Karjaa 25,9 40,0 34,0 25,1 45,5 29,4 Karjalohja 26,7 45,1 28,2 24,8 43,1 32,2 Karkkila 17,7 36,9 45,4 7,6 39,1 43,3 Kerava 18,5 37,7 43,7 9,7 39,4 40,9 Kirkkonummi 15,7 33,4 51,0 9,8 38,6 41,6 Lohja 19,2 40,9 40,0 22,6 43,6 33,8 Mäntsälä 22,4 44,8 32,8 24,1 46,9 29,0 Nummi-Pusula 7,1 39,6 43,3 23,1 40,9 36,0 Nurmijärvi 15,3 37,2 47,5 20,2 43,5 36,3 Pohja 28,4 41,0 30,6 25,7 44,3 30,0 Pornainen 23,6 41,7 34,7 21,4 50,5 28,0 Sammatti 19,2 39,0 41,9 24,3 46,3 29,4 Siuntio 20,1 39,4 40,4 21,3 41,6 37,1 Tammisaari 18,5 38,8 42,7 8,8 42,1 39,1 Tuusula 19,9 39,0 41,0 9,8 41,8 38,4 Vihti 19,3 38,4 42,3 21,7 40,6 37,8 Askola 24,4 42,8 32,8 30,4 44,6 25,0 Lapinjärvi 34,3 51,4 4,4 23,4 49,4 27,3 Liljendal 24,6 41,5 33,8 21,0 51,6 27,4 Loviisa 23,5 43,4 33,1 20,9 45,9 33,2 Myrskylä 29,5 52,7 7,8 34,8 41,3 23,9 Pernaja 25,7 44,4 29,9 26,2 45,1 28,7 Porvoo 18,4 37,7 43,9 20,6 41,8 37,5 Pukkila 25,6 48,8 25,6 21,6 41,7 36,7 Ruotsinpyhtää 29,4 41,8 28,8 24,4 46,3 29,3 Sipoo 17,6 35,8 46,8 23,7 40,3 36,0

(Muuttaneiden taustatiedot 2006)

Valikoiva muuttoliike Uudellamaalla : 43 Kuntia, joissa korkeakoulutetut muodostavat keräsivät myös kehyskunnista Kerava, Kirkko- suurimman ryhmän muuttajista molemmissa nummi, Nurmijärvi, Tuusula, Vihti ja Sipoo muuttajaryhmissä, ovat Espoo, Helsinki, Vantaa, sekä Nummi-Pusula ja Porvoo. Kun tarkastellaan Karkkila, Kauniainen, Kerava ja Kirkkonummi. kuntien muuttotasetta kantaväestön vastaavanikäi- Jokaisessa kunnassa, jossa korkeakoulutetut ovat siä korkeakoulutettuja vasten, leviää korkeakou- suurimpana ryhmänä lähtömuuttajissa, on korkea- lutettuja houkuttelevien kuntien alue etäämmälle koulutettujen osuus suurin myös tulomuutossa. pääkaupunkiseudulta. Vastakkainen tilanne, jossa tulomuuttajista suurin osa korkeakoulutettuja, mutta lähtömuutossa on Aiemmin mainittujen yli sadan hengen vuosit- keskiasteen koulutuksen saaneiden enemmistö, taisen muuttovoiton saaneiden kuntien jouk- vallitsee Hyvinkään, Inkoon, Järvenpään, Num- koon kiilaa sellaisia kuntia kuin Sammatti, mi-Pusulan, Nurmijärven, Sammatin, Siuntion, Inkoo, Askola, Tammisaari, Pornainen, Siuntio Tammisaaren, Tuusulan, Vihdin, Porvoon ja ja Pohja, joissa 1000 korkeakoulutettua kohden Sipoon muutossa. Tällainen löyhästi kehyskun- muuttovoitto oli yli 50 henkeä. Muuttotaseeseen tiin liittyvä muuttoliikkeen profiili on kunnan vaikuttaa toki kunnan aiempi tilanne ja aiemmin talouden kannalta hyvä, sillä kouluttautuessaan muuttaneiden valinnat, jolloin kunnat, joihin on ja erilaisia toimeentulotukia tarvitessaan väestö jo ehtinyt muodostua vakaa korkeakoulutettujen asuu keskuskunnissa, mutta opiskelujen päätyttyä väestö, eivät loista tällaisessa tarkastelussa. Siten ja työelämään siirtymisen tultua ajankohtaiseksi Nummi-Pusulan 134 koulutetun vuosittainen muuttoliike suuntautuu kehyskuntiin. Vaikka muuttovoitto, joka on määrällisesti samaa suu- työpaikka monissa tapauksissa sijaitsee keskuskun- ruusluokkaa kuin Sipoossa, Porvoossa tai Vih- nissa, virtaavat verotulot keskuksen ympäristöön. dissä, saa aikaan yli 300 muuttotaseen. (Kotiranta 2005: 46.) Toisaalta voi myös ajatella tällaisen tilanteen olevan välttämätönkin – kou- Korkeakoulutettujen 25–44-vuotiaiden muut- lutusta tarjotaan keskuskunnissa, ja jotta korkea- totaseeltaan negatiivisia kuntia ovat Lapinjärvi, koulutettuja työntekijöitä, esimerkiksi opettajia tai Pukkila, Helsinki ja Loviisa, joskin Loviisan tase lääkäreitä, olisi myös muualla, täytyy korkeakou- ei poikkea paljoakaan niukan muuttovoiton lutettujen poismuuttoa keskuksista tapahtua. (7 henkeä vuosittain) saaneesta Vantaasta tai Hangosta, joissa korkeakoulutettuja tulomuuttajia Osuusvertailun lisäksi on syytä tarkastella myös ja lähtömuuttajia oli yhtä paljon. Pukkilan ja muuttajien todellisia määriä. Taulukon 8 mukaan Lapinjärven todelliset muuttajamäärät eivät ole korkeakoulutettujen keskimääräinen muuttotap- kovin suuria, mutta niiden kantaväestössä ei ole pio vuosina 2001–03 oli suurin Helsingissä, 2369 paljoakaan vastaavaa väestöä, joten muuttotaseiksi korkeakoulutettua 25–44-vuotiasta enemmän tulee hurjia lukuja. Helsingin negatiivista muut- lähti Helsingistä kolmen vuoden aikana keskimää- totasetta ja muuttotappion määrää sen sijaan voi rin kuin sinne tuli. Suurimman muuttovoiton sai pitää huomattavana. Espoo, mutta yli sadan hengen muuttovoittoja

44 : Valikoiva muuttoliike Uudellamaalla Taulukko 8. 25–44-vuotiaiden korkeakoulutettujen keskimääräinen muutto vuosina 2001–03 Uudenmaan kunnissa sekä kuntien muuttotase kyseisessä väestöryhmässä.

Tulomuuttajat Lähtömuuttajat Nettomuutto(1 Muuttotase(2

Helsinki 5557 7926 -2369 -28,71 Espoo 3848 3358 490 13,03 Vantaa 1742 1736 7 0,31 Kauniainen 283 242 41 30,92 Hanko 49 49 0 0,00 Hyvinkää 266 224 42 9,22 Inkoo 211 145 66 41,64 Järvenpää 372 315 58 12,39 Karjaa 49 37 12 16,79 Karjalohja 25 22 3 37,04 Karkkila 110 99 11 18,95 Kerava 475 366 109 31,95 Kirkkonummi 551 306 245 55,96 Lohja 246 161 85 25,17 Mäntsälä 122 66 56 40,22 Nummi-Pusula 241 107 134 325,26 Nurmijärvi 386 172 214 51,58 Pohja 48 31 17 50,60 Pornainen 36 17 19 53,16 Sammatti 44 17 26 309,80 Siuntio 82 55 28 52,47 Tammisaari 239 163 76 58,49 Tuusula 1233 948 284 69,04 Vihti 329 193 136 53,29 Askola 43 23 19 63,25 Lapinjärvi 9 14 -5 -37,56 Liljendal 7 6 2 17,48 Loviisa 47 48 0 -0,64 Myrskylä 8 7 0 3,64 Pernaja 34 23 11 40,59 Porvoo 412 269 143 29,73 Pukkila 14 17 -3 -20,46 Ruotsinpyhtää 15 12 3 16,10 Sipoo 263 119 144 61,80

(1 Yksittäisissä luvuissa oleva heitto johtuu niiden pyöristämisestä kokoluvuiksi. (2 Nettomuutto suhteutettu kyseisen väestönosan keskiväkilukuun vuosina 2001–03. (Muuttaneiden taustatiedot 2006, Altika 2006)

Valikoiva muuttoliike Uudellamaalla : 45 4.5 Muuttajien tulorakenne pienituloisten osuus on taas isompi suurituloisten osuutta. Kunnista Mäntsälässä suurituloisten Uudellamaalla väestö on kaikkiin suomalaisiin osuus ei kuitenkaan ole verrattuna muihin kuntiin verrattuna hyvätuloista. Ainoastaan Loviisan kovin suuri, vaan myös keskituloisten osuus on seutukunnassa valtionveronalaiset tulot asukasta siellä melko suuri. kohden olivat vuonna 2001 koko maan keskiar- voa pienemmät. Tammisaaren seutukunnassa ne Kunnista ainoastaan Helsingissä on tilanne, jossa olivat koko maan tasolla, kaikilla muilla Uuden- sinne tulevassa muuttovirrassa pienituloisten maan alueilla ne olivat koko maata suuremmat. osuus on isompi kuin suurituloisten ja lähtevässä (UTU35 Liiteraportti 2 2004: 31.) muuttovirrassa taas suurituloisia on enemmän kuin pienituloisia. Yksityiskohtaisempi tarkaste- Taulukossa 9 tarkastellaan Uudenmaan kuntien lu suurituloisten määristä ja osuuksista kuntien muuttajien jakautumista kolmeen tuloryhmään muuttovirroissa on liitetaulukossa 1. kunnallisveronalaisten tulojen mukaan. Yleisesti voi todeta, että muuttajista suurin osa kuuluu Pienituloisten osuus on suurituloisten osuutta kaikissa kunnissa Kauniaista lukuun ottamatta2 isompi sekä tulo että lähtömuutossa Hangossa, keskimmäiseen tuloluokkaan. Jätetään siis tar- Hyvinkäällä, Karjaalla, Karjalohjalla, Karkkilassa, kempi perehtyminen keskimmäisen tuloluokan Nummi-Pusulassa, Pohjassa, Sammatissa, Tam- osuuksiin ja vertaillaan sen sijaan pienituloisten ja misaaressa, Askolassa, Lapinjärvellä, Liljendalissa, suurituloisten suhdetta kuntien muutosta. Loviisassa, Myrskylässä, Pernajassa, Pukkilassa ja Ruotsinpyhtäällä. Näistä kunnista Hyvinkäällä, Suurituloisten osuus on pienituloisten osuutta Karjalohjalla ja Askolassa sekä tulo- että lähtö- isompi sekä tulo- että lähtömuutossa seuraavis- muutossa hyvätuloisten osuus on muita ryhmän sa kunnissa: Espoossa, Vantaalla, Kauniaisissa, kuntia korkeampi, ja Karjaalla, Nummi-Pusulas- Järvenpäässä, Keravalla, Kirkkonummella, Nur- sa, Pernajassa, Pukkilassa sekä Ruotsinpyhtäällä mijärvellä, Pornaisissa, Siuntiossa, Tuusulassa, tulomuuttajien tulorakenne poikkeaa edukseen Vihdissä ja Sipoossa. Huomionarvoista on, että lähtömuuttajista. Kirkkonummen, Nurmijärven, Pornaisten, Tuu- sulan, Vihdin ja Sipoon kohdalla tulomuuttajissa Taulukossa 10 tarkastellaan muuttajien keskitu- suurituloisten osuus verrattuna pienituloisiin on loja – myös kaikkien muuttajien osalta, jolloin vielä selkeästi suotuisampi kuin lähtömuuttajissa. kunnan muuttajien ikärakenne vaikuttaa tulok- Vantaalla ja Keravalla puolestaan lähtömuuttajien seen. Rajatumpi ikäluokka 25–44-vuotiaat on tulorakenteessa hyvätuloiset korostuvat enemmän keskiarvotuloltaan koko väestöä rikkaampi miltei kuin tulomuuttajissa. poikkeuksetta; ainoastaan Inkoon tulomuuttajissa ja Loviisan lähtömuuttajissa 25–44-vuotiaan Inkoossa, Lohjalla, Mäntsälässä ja Porvoossa suu- ikäluokan keskitulo on alhaisempi kuin kunnan rituloisten osuus on isompi pienituloisten osuutta kaikkien muuttajien. tulomuutossa, kun näiden kuntien lähtömuutossa

2 Kauniainen on poikkeustapaus kuntien joukossa, sillä se on kunnista ainoa, jonka muuttovirroissa keskituloiset eivät olekaan suurin ryhmä; Kauniaisiin vuosina 2001–03 muuttaneista 25–44-vuotiaista on suurin osa yli 32 000 euroa vuodessa tienaavia. Kunnan lähtömuutossa suurin tuloluokka ovat jo taas keskituloiset. Myös vertailtaessa kuntia toisiinsa, on Kauniaisten molemmissa muuttovirroissa pienituloisten osuus kunnista alhaisin ja suurituloisten osuus kaikista korkein.

46 : Valikoiva muuttoliike Uudellamaalla Taulukko 9. Uudenmaan kuntien kunnallisveronalaista tuloa saaneiden 25–44-vuotiaiden muuttajien jakautuminen kolmeen tuloluokkaan vuosina 2001–03.

Tulomuuttajat Lähtömuuttajat 2 - 11 999 12 000 - yli 32 000 2 - 11 999 12 000 - yli 32 000(1 31 999 31 999

Helsinki 27,7 52,1 20,2 8,4 53,5 28,1 Espoo 18,0 49,8 32,2 6,2 53,1 30,7 Vantaa 20,0 57,9 22, 7,8 58,6 23,7 Kauniainen 14,2 42,2 43,6 5,9 46,1 38,0 Hanko 34,9 52, 3,0 31,2 51,2 7,6 Hyvinkää 23,6 56,0 20,5 22,8 57,6 9,5 Inkoo 20,5 55,3 24,2 26,2 49,5 24,3 Järvenpää 16,2 60,3 23,5 8,2 58,2 23,7 Karjaa 26,0 55,8 8,2 28,7 58,7 2,6 Karjalohja 26,8 55,4 7,9 23,4 59,4 7,2 Karkkila 19,4 66,8 3,8 25,7 58,9 5,4 Kerava 17,0 62,7 20,3 7,6 60,8 21,6 Kirkkonummi 15,4 52,3 32,3 8,6 54,4 27,0 Lohja 20,5 55,8 23,8 23,0 55,4 21,6 Mäntsälä 17,7 62,6 9,7 23,0 58,6 8,4 Nummi-Pusula 20,0 61, 8,9 21,3 65,3 3,4 Nurmijärvi 14,3 55,7 29,9 6,8 58,4 24,9 Pohja 28,9 59, 2,0 29,9 58,6 ,5 Pornainen 15,1 59,8 25, 8,8 59,0 22,3 Sammatti 27,5 59,2 3,3 24,3 63,5 2,2 Siuntio 16,8 52,4 30,8 8,1 51,0 30,9 Tammisaari 31,0 55,8 3,2 25,4 59,4 5,2 Tuusula 14,6 56,4 29,0 7,6 58,9 23,5 Vihti 15,8 58,1 26, 8,6 59,1 22,3 Askola 21,8 59,3 8,9 21,5 59,8 8,8 Lapinjärvi 34,9 53,3 ,8 31,9 58,2 9,9 Liljendal 20,0 70,0 0,0 29,1 58,2 2,7 Loviisa 33,6 50,5 5,9 27,3 56,8 5,9 Myrskylä 22,2 71,8 6,0 29,3 58,5 2,2 Pernaja 22,3 59,4 8,4 29,9 54,0 6,1 Porvoo 23,1 52,0 24,8 26,5 53,8 9,6 Pukkila 24,7 56,3 9,0 29,1 56,0 4,9 Ruotsinpyhtää 24,3 64,6 ,1 28,0 62,7 9,3 Sipoo 14,8 50,3 34,9 22,3 54,2 23,5

(1 Tulot, euroa vuodessa. (2 Liljendalin luvuista on poistettu 3 henkilöä, koska näille ei ollut ilmoitettu vuoden 2002 tilastossa tulotietoja tietosuojan vuoksi. (Muuttaneiden taustatiedot 2006)

Valikoiva muuttoliike Uudellamaalla : 47 Taulukko 10. Muuttajien keskimääräinen kunnallisveronalainen tulo vuosina 2001–03 Uudenmaan kunnissa.

25–44-vuotiaat Kaikki Tulomuuttajat Lähtömuuttajat Tulomuuttajat Lähtömuuttajat

Helsinki 23 313 27 365 9 954 23 765 Espoo 29 363 29 260 24 556 25 995 Vantaa 24 133 25 508 20 966 21 879 Kauniainen 53 701 35 203 40 644 32 011 Hanko 19 265 20 312 8 929 7 049 Hyvinkää 23 548 22 839 20 470 9 739 Inkoo 26 164 23 732 26 910 21 004 Järvenpää 25 388 25 085 22 332 21 840 Karjaa 21 511 20 745 9 064 8 599 Karjalohja 24 901 22 934 23 327 20 841 Karkkila 22 245 22 454 20 002 8 982 Kerava 24 042 24 676 22 004 21 446 Kirkkonummi 29 597 27 964 27 084 23 762 Lohja 24 806 23 876 21 867 20 092 Mäntsälä 23 952 22 359 22 327 8 886 Nummi-Pusula 22 969 21 147 21 282 9 082 Nurmijärvi 27 400 25 903 25 009 21 671 Pohja 20 180 9 018 8 994 6 964 Pornainen 25 823 25 856 23 563 20 732 Sammatti 19 578 20 359 9 254 8 061 Siuntio 29 344 27 925 28 614 23 722 Tammisaari 21 492 21 487 20 805 9 107 Tuusula 28 048 25 536 25 394 21 735 Vihti 26 323 24 684 23 866 20 873 Askola 22 932 22 229 20 629 8 250 Lapinjärvi 19 099 9 266 8 006 6 253 Liljendal 22 688 21 558 8 901 21 996 Loviisa 21 122 21 92 9 222 8 350 Myrskylä 19 215 9 650 8 028 6 392 Pernaja 22 867 22 358 21 281 20 273 Porvoo 25 419 23 216 22 215 22 375 Pukkila 21 932 21 100 20 558 7 957 Ruotsinpyhtää 21 368 9 465 9 915 6 241 Sipoo 31 628 25 368 28 900 23 033

(Muuttaneiden taustatiedot 2006)

48 : Valikoiva muuttoliike Uudellamaalla Kunnan kannalta on olennaista, minkälaiset sinne Yksittäisen kunnan muuttoliikkeen valikointia tulevien ja sieltä lähtevien tulot ovat. Ihannetilan- kuvastaa sen tuloja lähtömuuton erilaisuus (ks. teessa kuntaan tulisi hyvätuloisia ja sieltä lähtisi tarkemmin alaluku 3.2.2). Taulukoihin 11 ja 12 huonotuloisia. Tulomuuttajien keskitulo onkin on kerätty aiemminkin esillä olleet valikoivuuden korkeampi lähtömuuttajien keskituloa molemmis- rakennepiirteet, eli työllisten, korkeakoulutettu- sa tarkastelun ikäryhmissä kunnista 21 tapaukses- jen sekä yli 32 000 euroa vuodessa tienanneiden sa. Heikompi tilanne puolestaan on Vantaalla ja osuus 25–44-vuotiaista muuttajista. Tässä luvussa Helsingissä, joissa lähtömuuttajien keskitulo on tarkastellaan ensin valikoivuuden rakennepiirteitä tulomuuttajia korkeampi molemmissa ryhmissä. yksitellen ja edetään sitten kahteen erilaiseen Näiden kuntien samoin kuin Espoon tulomuutta- synteesiin Uudenmaan kuntien muuttoliikkeen jien keskiarvotuloa vähentää oletettavasti opiskeli- valikoivuudesta edellä mainittujen taulukoiden joiden suuri osuus muuttajista. tietoa yhteen vetäen ja visualisoiden.

Espoossa, Liljendalissa ja Porvoossa on tilanne, Kuvan 10 kartoissa on esitetty positiivisen valikoi- jossa rajatummassa ikäryhmissä tulomuuttajien vuuden rakennepiirteet kunnittain sekä tulo- että keskitulo on korkeampi, mutta koko väestöä lähtömuuton osalta. Kartan kuvaus asettaa eri tarkasteltaessa lähtömuuttajien keskitulo kohoaa kuntien valikoivuuden suuruuden visuaalisesti tulijoiden keskituloa korkeammaksi. vertailtavaksi toisten kuntien valikoivuuteen ja helpottaa alueellisten mallien tulkitsemista. Kuvan Hangossa, Karkkilassa, Keravalla, Pornaisessa, 10 kartoista onkin havaittavissa, että tulomuutossa Sammatissa Lapinjärvellä, Loviisassa ja Myrsky- muuttajien hyväosaisuuden korkeita osuuksia lässä taas 25–44-vuotiaiden ikäryhmässä lähtijät saavat kunnat erottuvat alueellisesti muodostaen ovat keskimäärin parempituloisia kuin tulijat, ringin pääkaupunkiseudun ympärille. Erityisesti mutta koko väestön osalta tulomuuttajat ovat hyvätuloisten muutossa luokat suotuisammasta parempituloisia kuin lähtijät. valikoinnista kohti heikompaa järjestyvät vyöhyk- keiksi Helsingin ja Vantaan ympärille. Tutkittaessa valikoivuutta 25–44-vuotiaan ikä- ryhmän kohdalta ja yleistettäessä se koskemaan Kuntien lähtömuutossa positiivinen valikointi valikoivuutta koko kunnan muuttoliikkeen osalta, ei muodosta yhtä selkeitä kuvioita. Pääkaupunki- antaa se siis koko väestöä hiukan positiivisemman seudun kunnat erottuvat hyväosaisten lähettäjänä kuvan Espoossa, Liljendalissa ja Porvoossa, kun työllisten osuutta lukuun ottamatta, joskin taas tilanne näyttäytyy koko väestön tilannetta Vantaan hyvätuloisten lähtömuuttajien osuus ei negatiivisempana edellisessä kappaleessa maini- ole samaa luokkaa Helsingin ja Espoon kanssa. tuissa kunnissa (Hanko, Karkkila jne.). Sen sijaan myös Kirkkonummi on noussut korkeakoulutettujen ja hyvätuloisten lähtöalueeksi. 4.6 Valikoivan muuttoliikkeen Kartoista on myös havaittavissa, että Uudenmaan kokonaisuus Uudenmaan kunnissa reuna-alueen kunnissa positiivisesti valikoituneiden muuttajien osuudet eivät ole kovin suuria Tässä luvussa esitetään tulkinta valikoivasta lähtömuutossa, varmasti siksikin, että niiden muuttoliikkeestä ja sen alueellisista muodoista kantaväestö on vähemmän kouluttautunutta ja Uudellamaalla kahdella eri tavalla selventämään hyvätuloista kun keskeisimmillä alueilla. edellisten lukujen taulukkomuotoisia tietoja muuttajavirtojen rakenteesta.

Valikoiva muuttoliike Uudellamaalla : 49 Taulukko 11. Vuosien 2001-03 kokonaismuuton positiivista valikointia ilmentävien rakennepiirteiden yhteenveto kunnittain.

työllisten korkeakoulutettujen hyvätuloisten työllisyys koulutus tulot osuus osuus osuus tulo lähtö tulo lähtö tulo lähtö erotus erotus erotus yhteensä

Helsinki 71,9 70,9 41,8 48,9 20,2 28, ,0 -7,2 -7,9 -14,1 Espoo 80,4 74,5 51,6 50,7 32,2 30,7 5,9 0,9 ,5 8,3 Vantaa 80,0 76,8 39,3 41,3 22,1 23,7 3,2 -2,0 -1,6 -0,4 Kauniainen 76,9 71,7 45,1 44,4 43,6 38,0 5,1 0,7 5,6 ,4 Hanko 57,2 60,3 31,7 33,2 3,0 7,6 -3,0 -1,4 -4,6 -9,1 Hyvinkää 79,0 76,7 40,1 38,7 20,5 9,5 2,3 ,4 0,9 4,6 Inkoo 75,4 71,4 43,5 37,2 24,2 24,3 3,9 6,3 -0, 0,1 Järvenpää 82,6 74,0 42,7 40,6 23,5 23,7 8,6 2,1 -0,2 0,5 Karjaa 82,5 76,5 34,0 29,4 8,2 2,6 6,0 4,7 5,6 6,3 Karjalohja 75,2 67,7 28,2 32,2 7,9 7,2 7,5 -4,0 0,7 4,2 Karkkila 74,8 67,8 45,4 43,3 3,8 5,4 7,0 2,1 -1,6 7,4 Kerava 80,4 76,3 43,7 40,9 20,3 21,6 4,0 2,8 -1,3 5,6 Kirkkonummi 82,4 76,1 51,0 41,6 32,3 27,0 6,3 9,4 5,2 20,9 Lohja 82,9 73,7 40,0 33,8 23,8 21,6 9,2 6,1 2, 7,5 Mäntsälä 77,9 69,7 32,8 29,0 9,7 8,4 8,2 3,9 ,3 3,4 Nummi-Pusula 81,9 72,8 43,3 36,0 8,9 3,4 9,1 7,3 5,5 21,9 Nurmijärvi 84,2 76,0 47,5 36,3 29,9 24,9 8,2 ,2 5,0 24,5 Pohja 86,0 75,3 30,6 30,0 2,0 ,5 0,7 0,6 0,5 ,8 Pornainen 73,7 69,4 34,7 28,0 25,1 22,3 4,3 6,7 2,8 3,8 Sammatti 82,5 80,2 41,9 29,4 3,3 2,2 2,3 2,5 ,2 5,9 Siuntio 80,5 75,1 40,4 37,1 30,8 30,9 5,4 3,3 -0,1 8,5 Tammisaari 80,9 67,2 42,7 39, 3,2 5,2 3,7 3,6 -2, 5,2 Tuusula 80,8 75,3 41,0 38,4 29,0 23,5 5,5 2,6 5,5 3,7 Vihti 82,5 72,1 42,3 37,8 26,1 22,3 0,3 4,6 3,8 8,7 Askola 77,7 72,5 32,8 25,0 8,9 8,8 5,2 7,8 0, 3,1 Lapinjärvi 66,9 63,6 4,4 27,3 ,8 9,9 3,2 -12,9 ,9 -7,8 Liljendal 75,4 75,8 33,8 27,4 0,0 2,7 -0,4 6,4 -2,7 3,3 Loviisa 66,9 69,8 33,1 33,2 5,9 5,9 -2,9 -0,1 0,0 -3,0 Myrskylä 71,3 66,3 7,8 23,9 6,0 2,2 5,0 -6,1 -6,2 -7,3 Pernaja 75,4 70,5 29,9 28,7 8,4 6,1 5,0 ,2 2,3 8,5 Porvoo 76,2 69,2 43,9 37,5 24,8 9,6 7,0 6,3 5,2 8,5 Pukkila 73,7 68,0 25,6 36,7 9,0 4,9 5,7 -11,1 4,1 -1,3 Ruotsinpyhtää 69,9 69,1 28,8 29,3 ,1 9,3 0,8 -0,5 ,8 2,1 Sipoo 85,5 74,6 46,8 36,0 34,9 23,5 0,9 0,8 ,4 33,1

(Muuttaneiden taustatiedot 2006)

50 : Valikoiva muuttoliike Uudellamaalla –03 kokonaismuutossa (Muuttaneiden taustatiedot 2006). taustatiedot (Muuttaneiden 200 1 –03 kokonaismuutossa vuosien muuttovirroista osuus kuntien muuttajien valikoituneiden Positiivisesti Kuva 10. Kuva

Valikoiva muuttoliike Uudellamaalla : 51 Tarkastellaan ensin Uudenmaan kuntien muut- maksi kunnaksi, vaan Sipoossa kunnan kannalta toliikkeen valikoivuutta metodiluvussa esitellyistä positiivinen valikointi on aivan omaa luokkaansa tavoista ensimmäisellä. Muuttovirtojen erilaisuu- kuntien kesken. Kauniaisten kanssa vastaavia vali- den havaitsemisen helpottamiseksi taulukkoon koivuusarvoja löytyy tutuista positiivisen valikoin- 11 on myös laskettu kunnan kannalta suotuisien nin kehyskunnista, mutta myös etäämmältä kuten muuttajien osuuksien erotukset tuloja lähtö- Karjaalta, Nummi-Pusulasta ja Porvoosta. muutossa kunkin rakennepiirteen osalta. Kuvan 11 karttoihin on visualisoitu nämä erotukset, eli Valikoivuuden tarkastelu työllisyyden mukaan ei Uudenmaan kuntien muuttoliikkeen valikointi, muodosta yhtä selkeitä alueellisia kuvioita, vaan niin kuin se tässä tutkimuksessa on ymmärretty. valikoinniltaan negatiivisimpina erottuvat Hanko, Negatiiviset arvot ilmentävät kunnan muutto- Loviisa, Ruotsinpyhtää, Liljendal ja Helsinki. liikkeen olevan valikoivaa ja heikentävän kunnan Helsingin asema työpaikkakeskittymänä vaikuttaa tilannetta kyseisellä mittarilla, kun vastaavasti työvoimaan kuulumisen lukuihin. Sinne tullaan positiiviset arvot ilmentävät valikointia, joka on työttöminä työnhakijoina luultavasti enemmän kunnalle edullista. kuin muihin kuntiin. Muista kunnista taas lähdetään ehkä työnhakuun, jolloin niiden läh- Korkeasti koulutettujen osuudet muuttovir- tömuuttajissa korostuu työttömien osuus. Tämä roista ovat suotuisimmat kehyskunnista Kirkko- korostanee Helsingin heikkoa tilannetta ja vähen- nummella, Nurmijärvellä ja Sipoossa, mutta tänee alueellista vaihtelua muiden kuntien välillä. yllättäen positiivinen valikointi koulutuksen mukaan levittäytyy alueellisesti kehyskuntia Taulukossa 11 kunnalle suotuisten muuttajien etäämmällekin. Pääkaupunkiseudun kunnat ovat osuuksien erotukset on myös summattu kuntien myös tällä mittarilla ympäristöään heikommassa muuttoliikkeen valikoivuuden kokonaiskuvan asemassa. Helsingin kanssa koulutuksellisen rakentamiseksi. Tällöin suurimpia arvoja saavat valikoinnin häntäpäätä edustavat Itä-Uudenmaan kunnat, joissa valikoivuutta kuvastamaan valituilla etäiset kunnat Lapinjärvi, Myrskylä ja Pukkila mittareilla tulomuuttajista suuri osuus kuuluu sekä Karjalohja. positiivisesti valikoituneisiin muuttajiin ja läh- tömuuttajista pieni osuus. Negatiivisia tai pieniä Hyvätuloisten osuus tulomuuttajissa on kaikista arvoja saavat taas kunnat, joissa tulomuutossa korkein Kauniaisissa. Kuitenkin jos vertaillaan positiivisen valikoinnin osuus on pieni ja lähtö- hyvätuloisten osuutta tuloja lähtömuutossa, muutossa suuri useimmilla tai kaikilla mittareilla. ei Kauniainen nouse valikoinniltaan edullisim-

52 : Valikoiva muuttoliike Uudellamaalla Valikoivuus työllisyyden mukaan tuloja lähtömuuton osuuksien erotus 10,3 - 13,7 (4) 6,9 - 10,3 (8) 4,9 - 6,9 (10) 2,2 - 4,9 (7) -3,1 - 2,2 (6)

Valikoivuus koulutuksen mukaan tuloja lähtömuuton osuuksien erotus 9,3 - 12,5 (4) 6,1 - 9,3 (7) 2 - 6,1 (9) -2 - 2 (10) -13 - -2 (5)

Valikoivuus tulojen mukaan tuloja lähtömuuton osuuksien erotus 11,4 - 11,5 (1) 3,7 - 11,4 (9) 1,1 - 3,7 (9) -0,2 - 1,1 (8) -2,8 - -0,2 (5) -8 - -2,8 (3)

Kuva 11. Muuttoliikkeen valikoivuus eri piirteiden mukaan (Muuttaneiden taustatiedot 2006).

Valikoiva muuttoliike Uudellamaalla : 53 Kuva 12. Valikoivan muuttoliikkeen alueellinen vaihtelu osuuksien erotuksia tarkastellen.

Kuvan 12 kartassa nämä summat on esitetty Taulukossa 11 ja kartoilla 11 ja 12 kuvattu tapa alueellisesti. Muuttoliikkeeltään suotuisimmin tarkastella valikoivaa muuttoliikettä kokonai- valikoituneiksi kunniksi erottuvat Helsingin suutena vertaa kunnalle suotuisten muuttajien seudun kehyskunnista Kirkkonummi, Nurmijärvi osuuksia kunnan tuloja lähtömuuttovirrassa, eli ja Sipoo sekä etäämmällä Nummi-Pusula. Hei- valikoivuutta tarkastellaan kunkin kunnan osalta koimmin valikoivasta muuttoliikkeestä selviytyvät verraten sen muuttovirtoja toisiinsa. Kunnan kunnat sijoittuvat tutkimusalueen äärimmäisille muuttoliikkeen valikoinnin kokonaisuus muo- reunoille lännessä Hangossa ja idässä Lapinjärvellä dostuu näistä rakennepiirteiden eroavaisuuksista ja Myrskylässä. Näiden lisäksi keskellä aluetta summana, joita sitten on vertailtu kuntien kesken erottuu Helsinki, joka myös kuuluu heikoimpaan toisiinsa esimerkiksi kartalla kuvassa 13. Valikoivan negatiivisia valikoinnin kokonaisarvoja saavaan muuttoliikkeen kokonaiskuvaa voisi tarkastella kuntaryhmään. kuitenkin myös vertaamalla kuntia toisiinsa, eli vertaamalla hyväosaisten muuttajien osuuksia Muuten kuvan 12 alueellista kuviota voi yleistää kuntien tulo- sekä lähtömuutossa kuntien kesken. niin, että pääkaupunkiseutu Kauniaista lukuun- ottamatta erottuu valikoivalta muuttoliikkeeltään Taulukossa 12 on esitetty jälleen muuttoliikkeen heikompana alueena sitä ympäröivien kuntien positiivisen valikoinnin rakennepiirteet. Kunnat muodostaessa kehiä, joissa pääkaupunkiseudun on asetettu suuruusjärjestykseen kunkin kahdek- läheiset kunnat menestyvät etäisempiä paremmin san muuttovirran osalta niin, että hyväosaisten muuttoliikkeen valikoinnissa, joskin poikkeuksia- muuttajien suurin osuus tulomuutossa saa sija- kin on. luvukseen 1 ja pienin osuus 34, ja vastaavasti

54 : Valikoiva muuttoliike Uudellamaalla Taulukko 12. Muuttoliikkeen positiivinen valikointi kuntien välisen järjestyksen mukaan vuosien 2001-03 kokonaismuutossa.

työllisten korkea- hyvätuloisten Sijoitus kuntien välisessä osuus koulutettujen osuus vertailussa(1 osuus Sijaluvut tulo lähtö tulo lähtö tulo lähtö yhteensä

Helsinki 71,9 70,9 41,8 48,9 20,2 28,1 29 4 5 33 7 3 39 Espoo 80,4 74,5 51,6 50,7 32,2 30,7 4 22 34 4 32 07 Vantaa 80,0 76,8 39,3 41,3 22,1 23,7 6 33 20 29 4 27 39 Kauniainen 76,9 71,7 45,1 44,4 43,6 38,0 20 6 6 32 34 09 Hanko 57,2 60,3 31,7 33,2 3,0 7,6 34 27 4 29 5 20 Hyvinkää 79,0 76,7 40,1 38,7 20,5 9,5 7 32 8 25 5 8 25 Inkoo 75,4 71,4 43,5 37,2 24,2 24,3 24 5 9 2 28 08 Järvenpää 82,6 74,0 42,7 40,6 23,5 23,7 5 2 27 3 26 03 Karjaa 82,5 76,5 34,0 29,4 8,2 2,6 6 31 22 9 23 6 97 Karjalohja 75,2 67,7 28,2 32,2 7,9 7,2 25 5 3 2 24 4 Karkkila 74,8 67,8 45,4 43,3 3,8 5,4 26 6 5 31 26 05 Kerava 80,4 76,3 43,7 40,9 20,3 21,6 5 30 8 28 6 20 7 Kirkkonummi 82,4 76,1 51,0 41,6 32,3 27,0 9 29 2 30 3 30 03 Lohja 82,9 73,7 40,0 33,8 23,8 21,6 4 20 9 5 2 21 91 Mäntsälä 77,9 69,7 32,8 29,0 9,7 8,4 8 25 7 8 6 95 Nummi-Pusula 81,9 72,8 43,3 36,0 8,9 3,4 0 9 0 6 21 8 84 Nurmijärvi 84,2 76,0 47,5 36,3 29,9 24,9 3 28 3 8 6 29 87 Pohja 86,0 75,3 30,6 30,0 2,0 ,5 25 28 30 3 98 Pornainen 73,7 69,4 34,7 28,0 25,1 22,3 27 0 21 5 9 22 94 Sammatti 82,5 80,2 41,9 29,4 3,3 2,2 7 34 4 0 27 4 96 Siuntio 80,5 75,1 40,4 37,1 30,8 30,9 3 24 7 20 5 33 2 Tammisaari 80,9 67,2 42,7 39, 3,2 5,2 4 2 26 28 0 91 Tuusula 80,8 75,3 41,0 38,4 29,0 23,5 2 26 6 24 7 24 09 Vihti 82,5 72,1 42,3 37,8 26,1 22,3 8 7 3 23 8 23 92 Askola 77,7 72,5 32,8 25,0 8,9 8,8 9 8 26 2 20 7 02 Lapinjärvi 66,9 63,6 4,4 27,3 ,8 9,9 33 2 34 3 31 2 05 Liljendal 75,4 75,8 33,8 27,4 0,0 2,7 23 27 23 4 33 7 7 Loviisa 66,9 69,8 33,1 33,2 5,9 5,9 32 2 24 3 25 2 8 Myrskylä 71,3 66,3 7,8 23,9 6,0 2,2 30 3 33 34 5 06 Pernaja 75,4 70,5 29,9 28,7 8,4 6,1 22 3 29 6 22 3 05 Porvoo 76,2 69,2 43,9 37,5 24,8 9,6 21 9 7 22 0 9 88 Pukkila 73,7 68,0 25,6 36,7 9,0 4,9 28 7 32 9 9 9 4 Ruotsinpyhtää 69,9 69,1 28,8 29,3 ,1 9,3 31 8 30 8 32 0 Sipoo 85,5 74,6 46,8 36,0 34,9 23,5 2 23 4 7 2 25 73

1) Suurin hyväosaisten muuttajien osuus tulomuutossa ja pienin osuus lähtömuutossa = 1. (Muuttaneiden taustatiedot 2006)

Valikoiva muuttoliike Uudellamaalla : 55 lähtömuutossa hyväosaisten muuttajien pienin valikoinnin kokonaisuus muodostuu yksittäisen osuus saa sijaluvun 1 ja suurin 34. Tarkastelutapa kunnan muuttovirtojen eroavaisuudesta. eroaa edellä taulukossa 11 esitetystä siinä, että tässä kuntien muuttoliikkeen positiivisen vali- Kuvan 13 kartassa on esitetty valikoivan muutto- koinnin kokonaisuus rakentuu kuntien välisestä liikkeen kokonaisuus tällä toisella tarkastelumeto- vertailusta, kun aiemmin tarkastellussa tavassa dilla.

Kuva 13. Valikoivan muuttoliikkeen alueellinen vaihtelu osuuksien järjestystä tarkastellen.

Huomionarvoista on, että laskettaessa sijaluvut Isot sijaerot kyseisissä kunnissa havainnollistavat yhteen (jolloin mitä pienempi summa on, sitä menetelmien eroja. Esimerkiksi Lapinjärvi ja edullisemmin muuttoliike on valikoitunutta Myrskylä saavat valikoivasta muuttoliikkeestään kunnan kannalta) näyttäytyy valikointi pääpiir- negatiivisen summan ensimmäisellä tarkastelu- teittäin samansuuntaisena kuin osuuksien erotuk- tavalla, mutta sijoittuvat kuntia toisiinsa vertail- sia ja niiden summia tarkasteltaessa. taessa paremmin. Tähän on syynä, että niiden lähtomuuttajaväestöstä on muihin uusmaalaisiin Näiden kahden eri menetelmän tulosten saman- kuntiin verrattuna hyvin pieni osuus työllisiä, kaltaisuutta tarkastellaan tarkemmin taulukossa korkeakoulutettuja tai hyvätuloisia. Näin ollen ne 13, johon menetelmien tuottamien tulosten saavat alhaisia lukuja kuntien suotuisasti vali- vertailua helpottamaan on laskettu keskiarvon ja koituneiden muuttajien osuutta kuntien välillä keskihajonnan avulla vakioidut luvut. Toisistaan vertailtaessa. Samankaltainen joskin päinvastainen eniten poikkeavat tulokset nämä kaksi eri mene- tilanne on Kirkkonummella, jonka positiivisesti telmää tuottavat Lapinjärvellä, Myrskylässä, valikoituneiden lähtömuuttajien osuus on kuntien Tuusulassa, Kirkkonummella ja Hyvinkäällä. välisessä vertailussa varsin korkea, vaikka kunnan sisäisesti tarkasteltuna valikointi on positiivista kaikilla mittareilla.

56 : Valikoiva muuttoliike Uudellamaalla Taulukko 13. Valikoivan muuttoliikkeen kokonaisuuden tarkastelumenetelmien vertailu.

Kokonaissumma standardoituna Sijoitus kuntien välillä Osuuksien Osuuksien erotus- suuruusjärjestys- Erotus- Järjestys- Sijoitusten ero, tarkastelu tarkastelu tarkastelu tarkastelu sijaa

Helsinki -2,25 -2,39 34 33 1 Espoo -0,08 -0,14 21 20 1 Vantaa -0,92 -2,39 28 34 6 Kauniainen 0,23 -0,28 16 22 6 Hanko -1,77 -1,05 33 31 2 Hyvinkää -0,44 -1,40 24 32 8 Inkoo 0,10 -0,21 18 21 3 Järvenpää 0,14 0,14 17 14 3 Karjaa 0,69 0,56 8 11 3 Karjalohja -0,48 -0,42 25 25 0 Karkkila -0,16 0,00 22 16 6 Kerava -0,34 -0,84 23 28 5 Kirkkonummi 1,14 0,14 4 14 10 Lohja 0,81 0,98 7 5 2 Mäntsälä 0,41 0,70 13 9 4 Nummi-Pusula 1,24 ,47 3 2 1 Nurmijärvi 1,49 ,26 2 3 1 Pohja 0,26 0,49 15 12 3 Pornainen 0,46 0,77 11 8 3 Sammatti 0,66 0,63 9 10 1 Siuntio -0,06 -0,49 19 26 7 Tammisaari 0,59 0,98 10 5 5 Tuusula 0,44 -0,28 12 22 10 Vihti 0,93 0,91 5 7 2 Askola 0,39 0,21 14 13 1 Lapinjärvi -1,64 0,00 32 16 16 Liljendal -0,57 -0,84 26 28 2 Loviisa -1,18 -0,91 30 30 0 Myrskylä -1,59 -0,07 31 19 12 Pernaja -0,06 0,00 20 16 4 Porvoo 0,9 ,19 6 4 2 Pukkila -1,01 -0,63 29 27 2 Ruotsinpyhtää -0,68 -0,35 27 24 3 Sipoo 2,33 2,25 1 1 0

(Muuttaneiden taustatiedot 2006)

Valikoiva muuttoliike Uudellamaalla : 57 5 Tutkimuksen arviointia

Tutkimuksen aineistona olleeen Muuttaneiden Valikoivan muuttoliikkeen kokonaisuuden taustatiedot -tietokannan taulukot kuvaavat hahmottamiseen kehitetyt menetelmät korosta- muuttaneiden määriä eri ominaisuuksien mukaan. vat kuntien välisiä eroja, sillä tarkastellut kolme On mahdollista selvittää, kuinka monta koulu- muuttajaryhmää koostuvat suurilta osin samoista tettua tai hyvätuloista kuntaan ja kunnasta on yksilöistä. Ihanteellista olisikin, jos Tilastokes- muuttanut, mutta ristiintaulukointi eri ominai- kuksen aineistot mahdollistaisivat muuttajien suuksien mukaan ei ole mahdollista. Toisin sanoen ristiintaulukoinnin. Kehitetyt kaksi menetelmää taulukoiden perusteella ei ole mahdollista määri- on kuitenkin tarkoituksella jätetty yksinkertaisiksi tellä sekä hyvätuloisten että korkeasti koulutettuja siten läpinäkyviksi. Ne toivottavasti toimivat jen muuttajien määrää. Ikäryhmittäinen tarkastelu avauksena jatkokehittelylle. Olisi esimerkiksi koulutuksen ja tulojen mukaan sen sijaan on mahdollista tarkastella, mikä on valikoivuuden eri mahdollista. piirteiden välinen korrelaatiokerroin, ja vähentää kuntien erojen kumuloitumista painottamalla Aineisto, olkoonkin useamman vuoden ajalta, on saatuja lukuja korrelaatiokertoimella. poikkileikkausaineisto, mikä mahdollistaa ainoastaan muuttohetken tilanteen tarkastelun, mutta Tulosten validiuteen vaikuttaa se, ettei aineisto muuton jälkeisestä tulokehityksestä ei ole mah- mahdollistanut Uudenmaan, muun Suomen ja dollista sanoa mitään varmaa. Lankinen (2005: ulkomaiden muuton erottelua. Niin ollen kun- 14–15) on kritisoinut tulkitsevien johtopäätöksien tien suoriutumiseen valikoivuuden tarkastelussa tekemistä tuloja lähtömuuttajien tulotasoa ver- vaikuttaa varmasti jossain määrin se, mikä osuus taamalla. Hänen mukaansa muuttajista suuri osa niiden muuttajista edustaa Uudenmaan sisäistä on nuoria ihmisiä, jotka ovat työelämänsä alkuvai- muuttoa. Sipoon tulomuutossa tämä asuntomark- heessa tai vielä opiskelemassa, ja koska näiden ryh- kina-alueen sisäisen muuton osuus on suurin. mien tulotaso tulee kasvamaan oletettavasti muuta Helsinkiin muualta Suomesta tulevien osuus väestöä nopeammin, ei muuttovuoden tulotason tulomuuttajissa on sen sijaan yli 40 prosenttia perusteella pitäisi tehdä liian pitkälle meneviä taulukon 1 mukaan. Helsingin asema koulutuksen johtopäätöksiä. Tässä tutkimuksessa muuttohet- ja työpaikkojen keskuksena vaikuttanee ainakin ken tulotaso otetaan kuitenkin annettuna, koska jossain määrin sinne muualta Suomesta suuntau- dynaaminen tulotasotutkimus edellyttäisi erillisen tuvan muuton rakenteeseen, ja ulkomaisen muu- pitkittäisaineiston hankkimista. ton suuri osuus vaikuttaa epäilemättä Helsingin valikoivuuden lukuihin. Aineisto ei kuitenkaan Samoin tutkimuksessa käytetty keskiarvotulo on mahdollista näiden seikkojen aukotonta selvittä- herkkä ääriarvoille, ja mediaanitulo olisikin ollut mistä. parempi kuvaamaan muuttajien ja kuntalaisten tyypillistä tuloa. Aineisto ei kuitenkaan mahdollis- Lisäksi on syytä muistaa, että ihmisten muutto- ta tämäntyyppistä tarkastelua.3 päätöksiä ohjaavat myös taloudelliset suhdanne- vaihtelut.

3 Aineistosta on lisäksi huomioitava muutamia seikkoja, jotka eivät kuitenkaan vaikuta paljoakaan tutkimukseen. Kanta- väestöä tarkasteltaessa käytetään vuoden lopun tietoja tutkimusvuosilta. Näissä luvuissa vuoden aikana kuntaan muuttaneet ovat mukana, joskin useamman vuoden yhteistarkastelu vähentää tämän seikan merkitystä. Toisekseen yhdellä ihmisellä voi olla vuoden aikana useampi muutto, jolloin tämä kirjautuu kaikkien niiden kuntien tilastoihin, joita muutot koskevat. Kolmanneksi muuttaneiden tulotietoja ei tietosuojan vuoksi ole saatavissa, jos muuttaneiden määrä alittaa viisi henkeä.

58 : Valikoiva muuttoliike Uudellamaalla Taulukko 14. Muuttoliikkeen positiivisen valikoinnin yhteenvetojen vertailu.

Vuosien 2001-03 Vuoden 2003 kokonaismuutto(1 maassamuutto(1

Sipoo 33,1 Sipoo 34,8 Nurmijärvi 24,5 Pohja 23,6 Nummi-Pusula 21,9 Porvoo 20,5 Kirkkonummi 20,9 Nurmijärvi 19,7 Vihti 18,7 Liljendal 19,4 Porvoo 18,5 Kirkkonummi 18,8 Lohja 17,5 Siuntio 18,4 Karjaa 16,3 Sammatti 18,0 Sammatti 15,9 Lohja 17,6 Tammisaari 15,2 Mäntsälä 16,7 Pornainen 13,8 Tuusula 15,9 Tuusula 13,7 Askola 15,6 Mäntsälä 13,4 Järvenpää 13,9 Askola 13,1 Vihti 12,1 Pohja 11,8 Karjaa 10,8 Kauniainen 11,4 Espoo 7,1 Järvenpää 10,5 Tammisaari 7,0 Inkoo 10,1 Lapinjärvi 6,9 Siuntio 8,5 Kauniainen 6,7 Pernaja 8,5 Pernaja 5,8 Espoo 8,3 Hyvinkää 5,0 Karkkila 7,4 Karkkila 4,9 Kerava 5,6 Karjalohja 4,4 Hyvinkää 4,6 Vantaa 3,9 Karjalohja 4,2 Kerava 0,8 Liljendal 3,3 Nummi-Pusula -0,3 Ruotsinpyhtää 2,1 Loviisa -4,9 Vantaa -0,4 Pornainen -6,5 Pukkila -1,3 Inkoo -10,2 Loviisa -3,0 Myrskylä -11,5 Myrskylä -7,3 Pukkila -12,4 Lapinjärvi -7,8 Ruotsinpyhtää -15,4 Hanko -9,1 Hanko -16,7 Helsinki -14,1 Helsinki -17,1

1)Tulo- ja lähtömuuton osuuksien erotusten yhteissumma (Muuttaneiden taustatiedot 2006)

Valikoiva muuttoliike Uudellamaalla : 59 Kuntien kokonaismuuton ominaisuuksien käyttä- Sen sijaan Liljendalissa ja Nummi-Pusulassa vali- mistä valikoivan muuttoliikkeen ja vastakaupun- koinnin kokonaisuus näyttäytyy merkittävästi pa- gistumisen kuvaamiseen voi moittia epärelevantik- rempana tarkasteltaessa kokonaismuuttoa vuosilta si tarkasteltaessa pohjimmiltaa vastakaupungistu- 2001–03 kuin pelkkään vuoden 2003 maassa- mista ja seudullista asuntomarkkinamuuttoa, sillä muuttoon keskityttäessä. Tämä voi tarkoittaa, että onhan siinä mukana paitsi koko Suomen myös vuosina 2001 ja 2002 muuttoliike on ollut positii- ulkomaiden muutto. Taulukossa 14 on esitetty visemmin valikoivaa kuntien hyväksi kuin vuonna vuoden 2003 maassamuuton valikoivuuden koko- 2003 tai sitä, että siirtolaiset ovat parempiosaisia naisuus edellisessä luvussa esitellyistä menetelmistä näissä kunnissa kuin maassamuuttajat. Pornaisissa ensimmäisellä, jotta kokonaismuuton ja maassa- puolestaan valikoivuuden kokonaistarkastelun muuton valikoivuus olisi vertailtavissa. tulos on paljon positiivisempi pelkkään vuoden 2003 maassamuuttoon keskityttäessä. Sipoo pysyy kunnista ensimmäisenä, ja Helsinki ja Hanko säilyttävät paikkansa hännänhuippuina. Niin ikään Nurmijärvi, Porvoo ja Kirkkonummi säilyttävät paikkansa valikoinnista eniten hyöty- vien kuntien joukossa, eikä Myrskylän, Pukkilan, Ruotsinpyhtään tai Loviisan tilanne muutu myös- kään merkittävästi kokonaismuuton ja maassamuuton valikointia vertailtaessa.

60 : Valikoiva muuttoliike Uudellamaalla 6 Johtopäätökset

Tämänhetkinen suomalainen muuttoliike johtaa nettavat asuinalueet nousevat maaseutumaisiin tutkimuksen tulosten perusteella hajakeskittymi- ympäristöihin – esimerkiksi teollisuuden tarpeista seen – Uusimaa kokonaisuutenaan on muuttovoi- vapautuvaa jättömaata ei Uudellamaalla ole kovin- tollista aluetta, ja valtaosassa Uudenmaan kuntia kaan paljon tarjolla. väestö lisääntyy muuttoliikkeen seurauksena. Muuttavan väestön rakennetta tarkasteltaessa Valikoivan muuttoliikkeen käsitteeseen jää sekä näyttäytyy kuitenkin jo Lankisen (1998) ja ulko- että kotimaista kirjallisuutta luettaessa Laaksonkin (1995) tutkimuksissa esiintynyt epämääräisyyttä ja heiluntaa. Valikoivuus voidaan muuttoliikkeen malli, jossa muuttoliikkeen ymmärtää erilaisten ihmisryhmien toisistaan suunnat kaupunkialueella vaihtelevat ihmisten poikkeavina muuttoalttiuksina tai alueen muut- elämänvaiheen mukaan. Nuorten muutto koh- tovirtojen eroavaisuuksina. Myös menetelmiä distuu keskuskuntaan, josta perheellistyminen valikoivuuden tarkastelemiseksi löytyy kirjalli- vie kohti asuntomarkkina-alueen reunoja. Tämä suudesta useita erilaisia, mutta yhteistä niille on, Helsingin seudulla esiintyvä kaava poikkeaa ettei valikoivuuden kokonaisesitykseen ole pyritty. ikärakenteen osalta Kontulyn ja Geyerin (2003) Tässä tutkimuksessa lähdettiin liikkeelle erilaisten esittämästä luonnehdinnasta muuttoliikkeen ihmisryhmien osuuksista kunnan muuttovirroissa; suunnista. Uudellamaalla eläköityvät eivät muo- Anderssonin ja Bråmån (2004) huono-osaisten dosta merkittävintä kehyskuntiin muuttavien muuttajien osuuksien tarkastelu Tukholman siir- joukkoa, vaan lapsiperheikäiset ovat tärkeimmässä tolaislähiöissä vaihtui muuttoliikkeen positiivista roolissa. Sen sijaan varakkaita ja koulutettuja valikointia ilmentävien rakennepiirteiden selvittä- nämä kaupunkialueiden reunoille muuttavat ovat, miseen Uudenmaan kuntien tuloja lähtömuut- kuten Kontuly ja Geyer esittävät. tovirroista.

Tällainen sosiaalisesti ja taloudellisesti valikoi- Aktiivi-ikäisten korkeakoulutettujen, työllisten tunut muutto vaikuttaa kuntien ja koko alueen ja hyvätuloisten tarkastelu jo sinänsä näytti tulevaisuuteen. Lapsiperheiden muutto vaikuttaa muuttoliikkeen olevan valikoivaa Uudellamaalla paitsi kuntien muuttohetkiseen väestörakentee- – muuttovirrat erosivat kunnittain toisistaan, seen myös tulevaan. Välittömimmät vaikutukset minkä lisäksi kunnalle suotuisien muuttajien kunnille muodostuvat verotulojen menetyksistä määrät ja osuudet kuten muuttoalttiudetkin vaih- tai kasvusta. Uudellamaalla hyvätuloisten muut- telivat kunnissa muodostaen alueellista kaavaa, tovirrat suuntautuvat kehyskuntiin ja niitä reu- jossa kehyskuntien tilanne näyttäytyi parempana nustavalle kuntien kehälle. Fordin ja Championin kuin pääkaupunkiseudun suurten kuntien tai (2000) huomiot vastakaupungistumisen keskus- Uudenmaan läntisten ja itäisten reuna-aluekun- kaupungille aiheuttamista ongelmista pätevät tien tilanne. Tämän muuttoliikkeen valikoinnin Suomessakin, joskaan keskuskaupungin rappiota rakenteellisen tarkastelun lisäksi valikoinnin ja slummiutumista tullaan Uudellamaalla tuskin kokonaisuutta pyrittiin vielä käsitteellistämään ja näkemään. Vallitsevalla valikoivan muuttoliikkeen luomaan kokonaisuuden hahmottamiseen sovel- rakenteella on kuitenkin yhteiskunnallista merki- tuva metodi. tystä. Valikoinnin kokonaistarkastelun perusteella Alueellisesti epätasapainoisen kehityksen lisäksi eri kunnat ovat varsin erilaisessa asemassa: toinen merkittävä seuraus nyt vallitsevasta käytetyillä metodeilla Sipoon muuttoliike on muuttoliikkeestä on eittämättä kaupunkialueen kunnista selvästi suotuisimmin valikoitunutta, kasvu ja kaupunkirakenteen hajautuminen. kun taas Helsinki on muuttoliikkeeltään muita Omakotiasumiseen perustuva elämäntapa perus- kuntia huomattavasti heikommassa asemassa. tuu vahvasti yksityisautoilulle. Väljästi raken- Kehyskunnista Sipoon lisäksi Nurmijärvi ja Vihti

Valikoiva muuttoliike Uudellamaalla : 61 sekä Kirkkonummi hyötyvät eniten valikoivasta tuottoisan väestön asuttamisessa. Silloin luonteva muuttoliikkeestä, minkä lisäksi edullisen vali- johtopäätös on, että Helsinki on onnistunut koinnin joukkoon on liittynyt myös etäämmällä vastuunkannossaan ja pystynyt asuttamaan pääkaupunkiseudusta sijaitsevia kuntia kuten pääkaupunkiasemasta huolimatta myös heikom- Nummi-Pusula, Porvoo tai Lohja. Kehyskunnista pia muuttajia alueelleen. Kehyskuntien voisi pääradan varren Hyvinkää, Kerava ja Järvenpää provokatiivisesti tulkita livahtaneen kuin koirat sekä Tuusula saavat muita kehyskuntia alhaisem- veräjästä yhteisvastuullisessa seudullisessa asunto- pia positiivisen valikoinnin lukuja ja jopa jäävät politiikassa. Onko kuitenkaan olemassa tällaista jälkeen pienistä kunnista, kuten Tammisaaresta, seudullista asuntopolitiikkaa? Suomessa kun- Karjaasta, Sammatista, Pornaisista tai Mäntsälästä, nallinen itsehallinto on ollut perinteisesti vahva, joita ei välttämättä ole totuttu yhdistämään suo- eikä seudullinen suunnittelu ole luonut tasapai- tuisaan väestörakenteeseen ja muuttovoittoihin. noista aluekehitystä – mikäli muuttajavirtojen Valikoivan muuttoliikkeen alueellinen kaava antaa ominaisuuksien voidaan nähdä kertovan niistä. viitteitä vastakaupungistumisesta, jossa esi- tai Alueellista kokonaissuunnittelua ja vastuunottoa pikkukaupunkimaista elinympäristöä haetaan yhä on kuitenkin peräänkuulutettu viime aikoina etäämmältä – ei enää Espoosta tai Vantaalta tai useissa yhteyksissä. Esimerkiksi Euroopan unionin välttämättä kehyskunnistakaan, vaan esimerkiksi tasolta on moitittu Helsingin seudun kasvua liian Nummi-Pusulasta asti. hajanaiseksi ja ympäristöä kuormittavaksi.

Tulosten yhteen vetäminen on vaikeaa, koska niitä Tämä tutkimus on muuttoliikkeen valikointia voidaan tulkita monella tavalla ja ne ovat helposti kuvaava, ei selittävä. Jatkotutkimukseksi sopisikin politisoitavissa. Seuraavassa tuloksia tarkastellaan nyt havaittujen vaihteluiden selittämiseen pyr- kuntien keskinäisen kilpailun ja yhteisvastuun kivä tutkimus. Muuttoliike on tällä hetkellä niin näkökulmista. Tutkimustulokset eivät anna aihetta kiivasta, että sen tutkimukselle on myös jatkuva ottaa kantaa kummankaan näkökulman puolesta. tarve. Uudet taustatiedot muuttajista valmistuvat vuosittain – kirjoitushetkellä käytössä olisivat Markkinatalouden näkökulmasta kuntien aja- jo vuoden 2004 tiedot – ja muuttajien määristä tellaan kilpailevan keskenään veronmaksajista, on melko aikaisessa vaiheessa vuotta saatavilla jolloin muuttajien rakennetta voidaan pitää edellisen vuoden tiedot. Jatkossa olisi myös hyvä pistelaskujärjestelmänä, joka kertoo voittajat ja rajautua pelkästään maassamuuttoon tai jopa häviäjät. Tällöin voi ajatella kehyskuntien onnis- Uudenmaan kuntien väliseen muuttoon, mikäli tuneen toimissaan – vapaassa kilpailussa ne ovat asuntomarkkina-alueen sisäistä muuttoa halutaan onnistuneet houkuttelemaan kulutuspäätöksiä tutkia tarkemmin. Metodista kehittelyä ja keskus- tekevät muuttajat valitsemaan itsensä kuntien telua kaipaisi nyt esitettyjen uusien menetelmien välisessä kilpailussa veronmaksajista. Silloin voit- lisäksi tutkimusote, jossa hyödynnettäisiin tietoa tajina olisivat rusinat muuttajapullasta poimineet muuttajien tulorakenteesta kuntien välisessä muu- kehyskunnat ja häviäjänä Helsinki ja Uudenmaan tossa niin, että sekä tulo- että lähtökunta huomi- pienet syrjäiset kunnat. oitaisiin samanaikaisesti. Tällaisen mahdollistava aineisto on sellaisenaan saatavissa Muuttaneiden Toinen tulkinta tutkimustuloksista on yhteisvas- taustatiedot -tietokannassa. Ennen kaikkea koko tuun näkökulma, jossa ajatellaan, että kunkin valikoivan muuttoliikkeen käsite kaipaisi kui- kunnan tehtävänä on kantaa kortensa kekoon tenkin vielä syvemmälle pureutuvaa teoreettista seudullisessa mittakaavassa myös vähemmän pohdintaa ja käsitteellistystä.

62 : Valikoiva muuttoliike Uudellamaalla Lähteet

Andersson, Roger & Åsa Bråmå (2004). Selective migration in Swedish distressed neighbourhoods: can area-based urban policies counteract segregation processes? Housing Studies 19: 4, s. 517–539.

Aro, Timo (1998). Muuttoliike Uudellamaalla. Uudenmaan liiton julkaisuja. B: 22. 69 s.

Aro, Timo (2006). Maassamuutto valikoituu kaupunkiseutujen sisällä. Kuntalehti 2006: 16, s. 35–37.

Aro, Timo (2007). Suurten kaupunkiseutujen valikoiva muuttoliike. Kvartti 2007: 1, s. 25-34.

Bontje, Marco & Jan Latten (2005). Stable size, changing composition: Recent migration dynamics of the Dutch large cities. Tijdschrift voor Economische en Sociale Geografie 96: ,4 s. 444–451.

Bråmå, Åsa (2006). Studies in the Dynamics of Residential Segregation. Geografiska Regionstudier 67. 56 s. Uppsala

Champion, Tony (2001). Urbanization, Suburbanization, Counterurbanization and Reurbanization. S. 143–161 teoksessa Paddison, Ronan (toim.) (2001). Handbook of Urban Studies. Sage Publications, London.

Champion, Tony & Tania Fisher (2003). The social selectivity of migration flows affecting Britain’s larger conurbations: An analysis of the 1991 census Regional Migration Tables. Scottish Geographical Journal 119:3. S. 229-246.

Champion, Tony, Stewart Fotheringham, Philip Rees, Paul Boyle & John Stillwell (1998). The Determinants of Migration Flows in England: a Review of Existing Data and Evidence. Department of Geography, University of Newcastle upon Tyne. 200 s.

Chiswick, Barry R. (2000). Are Immigrants Favorably Self-Selected? An Economic Analysis. IZA Discussion Papers: 131. 24 s. Forschungsinstitut zur Zukunft der Arbeit, Bonn.

Fielding, A. J. (1982). Counterurbanisation in Western Europe. Progress in planning , 17: 1. 52 s. Pergamon Press, Oxford.

Ford, Tania & Tony Champion (2000). Who moves into, out of and within London? An analysis based on the 1991 Census 2% Sample of Anonymised Records. Area 32: 3, s. 259-270.

Heikkilä, Elli (2003). Differential urbanisation in Finland. Tijdschrift voor Economische en Sociale Geografie 94: ,1 s. 49–63.

Helminen, Ville, Mika Ristimäki & Kari Oinonen (2005). Työpaikat kaupunkiseutujen yhdyskuntaraken- teessa 1985–2000. Suomen Ympäristö 747. 100 s.

Honkanen, Mika (toim.) (2002). Helsingin metropolikatsaus. Aluekeskus- ja kaupunkipolitiikan yhteis- työryhmän julkaisu 2002: 2. 24 s. Sisäasiainministeriö, Helsinki.

Häkkinen, Iida (2000). Muuttopäätös ja aluevalinta Suomen sisäisessä muuttoliikkeessä. VATT-tutkimuksia 65. 72 s. Valtion taloudellinen tutkimuskeskus, Helsinki.

Valikoiva muuttoliike Uudellamaalla : 63 Itäpuisto, Timo (1999). Kotipesänä Pohjanmaa: Etelä-Pohjanmaan muuttajat ja kotiseudulla pysy- neet. Siirtolaisuusinstituutin Pohjanmaan aluekeskuksen tutkimuksia 1999: 2. 223 s. Siirtolaisuusinstituutin Pohjanmaan aluekeskus, Peräseinäjoki.

Jaakola, Ari & Mari Vaattovaara (2002). Helsingin seudun kasvun logiikka vuosituhannen vaihteessa. S. 109–125 teoksessa Keskinen Vesa, Martti Tuominen & Mari Vaattovaara (toim.) (2002). Helsinki – pohjoinen metropoli. Helsingin kaupungin tietokeskus, Helsinki.

Jones, Huw Roland (1990). Population Geography. 321 s. Chapman, London.

Kanbur, Raci & Hillel Rapoport (2005). Migration selectivity and the evolution of spatial inequality. Journal of Economic Geography 5: 1, s. 43-57.

Kasarda, John D., Stephen J. Appold, Stuart H. Sweeney & Elaine Sieff (1997). Central-City and Suburban Migration Patters: Is a Turnaround on the Horizon? Housing Policy Debate 8: 2, s. 307-358.

Kontuly Thomas & Hermanus S. Geyer (2003). Introduction to Special Issue: Testing the Differential Urbanisation Model in Developed and Less Developed Countries. Tijdschrift voor Economische en Sociale Geografie 94: ,1 s. 3-10.

Korkiasaari, Jouni & Ismo Söderling (1994). Muuttoliike. S. 226–264 teoksessa Koskinen, Seppo, Tuija Martelin, Irma-Leena Notkola, Veijo Notkola, Kari Pitkänen (toim.) (1994). Suomen väestö. Gaudeamus, Helsinki

Kotiranta, Mikko (2004). Satakunnan muuttoliiketutkimus. Satakunnan TE-keskuksen julkaisusarja 2004: 4. 85 s.

Kotiranta, Mikko (2005). Satakunnan muuttoliike 2000-luvun alussa – kuntatalouden näkökulma. Satakunnan TE-keskuksen julkaisusarja 2005: 1. 124 s.

Kytö, Hannu (1998). Muuttajan muuttuvat motiivit eräissä suomalaisissa kaupungeissa 1980- ja 1990- luvuilla: muuttoaikeet hyvinvointiteoreettisesta näkökulmasta. Suomen kuntaliitto, Helsinki. 310 s.

Laakso, Seppo (1995). Muuttoliike Helsingin seudulla. Helsingin kaupungin tietokeskuksen tutkimuksia 1995: 8. 117 s.

Laakso, Seppo (1998). Alueiden välinen muutto Suomessa: muuttajien sopeutuminen työ- ja asuntomarkki- noille vuosina 1993–96. Helsingin kaupungin tietokeskuksen tutkimuksia 1998: 4. 92 s.

Laakso, Seppo & Heikki A. Loikkanen (1997). Asuntomarkkinat ja asumisen taloudellinen ohjaus. S. 95–144 teoksessa Taipale, Kaarin & Harry Schulman (toim.) (1997). Koti Helsingissä. Urbaanin asumisen tulevaisuus. Helsingin kaupungin tietokeskus, Helsinki.

Laakso, Seppo & Heikki A. Loikkanen (2004). Kaupunkitalous. 472 s. Gaudeamus, Helsinki.

Laakso Seppo, Timo Halme, Päivi Kilpeläinen, Heikki A. Loikkanen & Mari Vaattovaara (2005). Kirkko- nummen kunnan muuttoliiketutkimus. Helsingin yliopiston maantieteen laitoksen julkaisuja B: 52. 80 s.

64 : Valikoiva muuttoliike Uudellamaalla Lankinen, Markku (1996). Muuttoketjut nousun ja laman aikana: tutkimuskohteena pääkaupunkiseutu. Helsingin kaupungin tietokeskuksen tutkimuksia 1996: 2. 95 s.

Lankinen, Markku (1998). Muuttoliikkeen vaikutukset kunnan menoihin. S. 41-82 teoksessa Helin, Heikki, Seppo Laakso, Markku Lankinen & Ilkka Susiluoto (1998). Muuttoliike ja kunnat. Kunnallisalan kehittämissäätiön tutkimusjulkaisut 15. 113 s.

Lankinen, Markku (2002). Muuttoliike ja kunnan talous. Helsingin kaupungin tietokeskuksen tutkimuksia 2002:3. 68 s.

Lankinen, Markku (2005). Muuttoliikkeen vaikutus Helsingin väestörakenteeseen ja veropohjaan. Helsingin kaupungin tietokeskuksen tutkimuksia 2005: 4. 118 s.

Lee, Everett S. (1966). A Theory of Migration. Demography 3:1. S. 47-57.

Lewis, Gareth (2000). Changing Places in a Rural World: The Population Turnaround in Perspective. Geography 85: 2, s. 157-165.

Lukic, Vesna & Vladimir Nikitovic (2004). Refugees from Bosnia and Herzegovina in Serbia: A Study of Refugee Selectivity. International Migration 42: 4, s. 85-110.

Manson, Gary A. & Richard E. Groop (2000). U.S. Intercounty Migration in the 1990s: People and Income Move Down the Urban Hierarchy. The Professional Geographer 52: 3, s. 493-504.

Mitchell, Clare J.A. (2004). Making sense of counterurbanization. Journal of Rural Studies 20, s. 15–34.

Montén, Seppo & Juha Tuomala (2003). Muuttoliike, työssäkäynti ja työvoimavarat Uudellamaalla. VATT-tutkimuksia 105. 92 s.

Mäkinen, Esa (2006). Kampin kauppakeskus on uuden bisneseliitin koti. Helsingin Sanomat 21.8.2006.

Okko, Paavo, Asko Miettilä ja Elias Oikarinen (2000). Muuttoliike pakottaa rakennemuutokseen. Kunnallisalan kehittämissäätiön tutkimusjulkaisut 24. 98 s. Kunnallisalan kehittämissäätiö, Helsinki.

Owen, David & Anne Green (1992). Migration patterns and trends. S. 17-38 teoksessa Champion, Tone & Tony Fielding (toim.) (1992). Migration Processes & Patterns, volume 1: Research Progress & Prospects. 256 s. Belhaven Press, London.

Peuranen, Eeva-Kaisa (2006). Väestönmuutokset Helsingissä 2001–2004. Helsingin kaupungin tietokeskuksen verkkojulkaisuja 2006: 11. 117 s.

Rakennemuutoskatsaus 2006 (2005). . 79 s. Kuntaliitto, Helsinki.

Reniers, Georges (1999). On the History and Selectivity of Turkish and Moroccan Migration to Belgium. International Migration 37: 4, s. 679-705.

Valikoiva muuttoliike Uudellamaalla : 65 Ristimäki, Mika, Kari Oinonen, Harri Pitkäranta & Kaisu Harju (2003). Kaupunkiseutujen väestömuutos ja alueellinen kasvu. Suomen ympäristö 657. 196 s.

Rogers, Andrei (1990). Requiem for the net migrant. Geographical analysis 1990: 22, s. 283-300.

Salmela, Marja (2006). Sipooseen muuttaa koulutettuja ja hyvätuloisia. Helsingin Sanomat 1.9.2006.

Salorinne, Minna (2005). Työvoima ja työssäkäynti Helsingissä 2002 ja ennakkotiedot 2003. Helsingin kaupungin tietokeskuksen verkkojulkaisuja 2005: 17. 8 s.

Siivola, Suvi (2004). Päijät-Hämeen muuttoliike vuosituhannen vaihteessa: maakunta muuttajan silmin. www.aluenet.com-julkaisusarja 27. 83 s.

Siukonen, Timo (2006). Muuttotappioalueiden raja valuu edelleen kohti etelää. Helsingin Sanomat 6.8.2006.

Söderling, Ismo (1988). Maassamuuton ulottuvuudet: yksilö-, alue- ja yhteiskuntatason tarkastelu Suomessa vuosina 1977–1978 maassamuuttaneista. Turun yliopiston julkaisuja C 65. 279 s.

Tilastokeskus (2004). Koulutuksen järjestäjät ja oppilaitokset 2003. Suomen virallinen tilasto, Koulutus 2004: 2. 254 s.

Turun yliopisto (2006). Yhdyskuntatieteellisen tiedekunnan tiedekuntaneuvoston kokouksen 6/2006 pöytäkirja. .

UTU35 (2005). Uudenmaan tulevaisuus 2035 - utua vai totta?: UTU35-skenaarioprojekti. 80 s. Uudenmaan liitto, Helsinki.

UTU35 Liiteraportti 2 (2004). UTU35 Liiteraportti 2: Historia- ja nykytilaselvitys – Uusimaa 1970–2004. . 61 s.

Vaattovaara, Mari & Pekka Vuori (2002). Väestörakenteen ja alueellisen eriytymisen vaikutus Helsingin veropohjaan. Helsingin kaupungin tietokeskuksen tutkimuskatsauksia 2002: 1. 33 s.

Vartiainen, Perttu (1991). Seutuistuminen yhdyskuntasuunnittelun haasteena. Terra 103: 2, s.75–83.

Vartiainen, Perttu (1997). Muuttoliikkeen uusi kuva: muuttoliikkeen sosio-ekonomiset piirteet seutukunnittain 1993–1995 ja kehityksen suunta 1996. Sisäasiainministeriön aluekehitysosaston julkaisuja 1997:4. 46 s.

Vikat, Andres (1995). Muuttoliike Uudenmaan liiton kunnissa 1988/92. Uudenmaan liiton julkaisuja E: 15. 296 s. YTV (2006). YTV-alueelle sukkulointi vuonna 2003. . Viittauspäivä 15.7.2006.

66 : Valikoiva muuttoliike Uudellamaalla Elektroniset tilastolähteet

Altika (2006). Aluetietokanta. , Tilastokeskus.

Aluesarjat (2006, 2007). Helsingin seudun aluesarjat. , Helsinki, Espoo, Vantaa, Uudenmaan liitto ja Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunta YTV.

Käsitteet ja määritelmät (2006). , Tilastokeskus.

Muuttaneiden taustatiedot (2006). , Tilastokeskus.

Tulonjakotilasto 2004 (2006). , Tilastokeskus.

Väestötilasto (2006, 2007). , Tilastokeskus

Valikoiva muuttoliike Uudellamaalla : 67 68 : Valikoiva muuttoliike Uudellamaalla Liitteet

Liitetaulukko 1 70

Helsinki 71 Espoo 72 Vantaa 73 Kauniainen 74 Hanko 75 Hyvinkää 76 Inkoo 77 Järvenpää 78 Karjaa 79 Karjalohja 80 Karkkila 81 Kerava 82 Kirkkonummi 83 Lohja 84 Mäntsälä 85 Nummi-Pusula 86 Nurmijärvi 87 Pohja 88 Pornainen 89 Sammatti 90 Siuntio 91 Tammisaari 92 Tuusula 93 Vihti 94 Askola 95 Lapinjärvi 96 Liljendal 97 Loviisa 98 Myrskylä 99 Pernaja 100 Porvoo 101 Pukkila 102 Ruotsinpyhtää 103 Sipoo 104

Valikoiva muuttoliike Uudellamaalla : 69 4 6 3 8 9 6 2 0 0 -3 -1 -2 -2 -4 11 52 000 52 vuositulot yli yli vuositulot Nettomuutto 42 000 42 vuositulot yli yli vuositulot (Muuttaneiden taustatiedot 2006) taustatiedot (Muuttaneiden % muuttajista 52 000 52 vuositulot yli yli vuositulot % Lähtömuuttajat muuttajista 42 000 42 vuositulot yli yli vuositulot % muuttajista 52 000 52 vuositulot yli yli vuositulot Tulomuuttajat % muuttajista 9 4,0 5 2,2 10 5,3 6 3,2 -1 64 3,9 1,6 2 2 1,3 0,8 5 5 3,6 2,4 5 4 3,6 1,9 1 -1 58 5,1 3037 2,6 5,2 44 18 4,338 2,5 27 4,7 16 2,6 22 2,4 14 2,7 6 56 0,9 6,1 21 33 12 3,6 -18 -11 73 10,5 44 6,346 45 7,4 8,114 21 28 4,0 3,4 5,0 9 39 28 7,6 2,6 16 25 6 4,8 1,9 7 5 1,6 8 47 5,5 27 3,2 39 4,128 16 4,6 1,717 14 8 5,9 2,3 10 30 3,5 5,1 12 16 4,9 2,7 4 -2 1,6 5 49 4,9 22 2,2 49 5,1 33 3,4 0 -11 18 8,1 8 3,6 13 7,5 8 4,6 5 35 6,7 15 2,9 31 6,8 15 3,3 4 348 6,2 178 3,1 349 6,7454 176 9,4 3,4 257 -1 5,3 250 6,0 147 3,5 204 110 614 11,9 291 5,6 326 8,3 169 4,3 288 122 317 8,7141 163 14,6 4,5 87 233 9,0 7,1 113 82 3,4 10,3 44 84 5,5 50 59 43 157 6,9 71347 3,1 9,8 77 183 4,2381 5,2 36 16,4 218 228 2,0 7,3 9,8 80 119 164 35 4,0 8,5 129 100 64 5,2 217 128 323 6,7 174 3,6 256 5,6 140 3,1 67 34 656 11,7 357 6,4 400 8,3 208 4,3 256 149 2 1222 6,6036 1 3,2300 2 7,6 167 1 3,9 -178 -131 5 2185 6,9052 3 4,1252 7 10,4 954 3 5,7 -2 034 -902 4 5344 12,5605 2 7,2808 3 12,1 246 2 7,2 726 359 42 000 42 vuositulot yli yli vuositulot Uudenmaan kuntien korkeatuloisten kunnallisveronalaista tuloa saaneiden muuttajien osuudet kunnan muuttajavirroista ja ja muuttajavirroista kunnan osuudet muuttajien saaneiden tuloa kunnallisveronalaista korkeatuloisten kuntien Uudenmaan kokonaismuutossa. 2001-03 vuosienyhteensä määrät nettomuuton Liitetaulukko 1 Helsinki Espoo Vantaa KauniainenHanko Hyvinkää Inkoo 367JärvenpääKarjaa Karjalohja Karkkila 21,2Kerava 455KirkkonummiLohja 268Mäntsälä 7,5Nummi-Pusula 777Nurmijärvi 15,5Pohja 45Pornainen 233 14,5Sammatti Siuntio 309Tammisaari 5,9 3,8 407Tuusula Vihti 17,9Askola 72Lapinjärvi 438 22 7,6Liljendal 209Loviisa Myrskylä 6,3 8,0 473 2,9Pernaja 12,1Porvoo Pukkila Ruotsinpyhtää 10,3 221 45 28Sipoo 58 17 252 4,1 3,9 4,4 59 5,6 5,5 17 54 14 10 304 12 5,2 2,2 155 3,3 36 17 6 3,5 1,9 18 4 1,2 11

70 : Valikoiva muuttoliike Uudellamaalla Korkea-aste Keskiaste -533 571 -533 tulomuuttajat lähtömuuttajat kantaväestöUusimaa koko Ei perusasteen jälkeistä tutkintoa jälkeistä perusasteen Ei 5 0 50 45 40 35 30 25 20 15 10 Kunnan väestön koulutusrakenne vuosina 2001-03 (1 osuus% Netto % v äestöstä 23 754 23

5 530 936 530 5 80-

Lähtömuuttajat

75-79

70-74

65-69 60-64 osuus%

Lähtömuuttajat

55-59

50-54

45-49 40-44 31 326 31 41,7055 20 28,7271 11 33 393 33 416 10 44,4 13,9906 34 860 14 50,0 21,3 -1513 -4444 19 943 19 75 135 75 100821 69 100314 5

4 997 365 997 4 35-39 Tulomuuttajat

Tulomuuttajat

30-34 25-29

20-24

15-19 (2

10-14 Kantaväestö

5-9 0-4 Ikäluokkien kunnan osuudet v. 2001-03 väestöstä 5 0 35 30 25 20 15 10 % kunnallisveronalaista tuloa saaneiden kokonaismuutto yhteensä tulokertymä on kunnallisveronalaista tuloa saaneiden muuttajien yhteenlaskettu tulo (yksikkö 100 euroa) keskimääräinen vuositulo on tulokertymä jaettuna kunnallisveronalaista tuloa saaneiden kesken v äestöstä Kunnan muuttajien tulorakenne vuosien 2001-03 kokonaismuutossa 2001-03 muuttajien tulorakenne vuosien Kunnan Keskimääräiset € vuositulot Alin tuloryhmä Alin Keskimmäinentuloryhmä tuloryhmä Ylin Yhteensä tulokertymä Muuttajien (1 (2 (3 Helsinki

Valikoiva muuttoliike Uudellamaalla : 71 Korkea-aste Keskiaste 246 501 246 tulomuuttajat lähtömuuttajat kantaväestöUusimaa koko Ei perusasteen jälkeistä tutkintoa jälkeistä perusasteen Ei 5 0 45 40 35 30 25 20 15 10 Kunnan väestön koulutusrakenne vuosina 2001-03 (1 osuus% Netto % v äestöstä 25 994 25

2 720 417 720 2 80-

Lähtömuuttajat

75-79 70-74

Lähtömuuttajat 65-69

60-64

osuus%

55-59

50-54

45-49 40-44

8 364 8 23,1230 7 23,0134 1

11 262 11 31,1854 8 28,2408 2 16 621 16 45,9311 15 48,8310 1 24 558 24 36 247 36 100395 31 100852 4 35-39

2 966 918 966 2

Tulomuuttajat

30-34 Tulomuuttajat

25-29

20-24 (3 15-19

(2 10-14

5-9 0-4 Kantaväestö 5 0 30 25 20 15 10 Ikäluokkien kunnan osuudet v. 2001-03 väestöstä % v äestöstä kunnallisveronalaista tuloa saaneiden kokonaismuutto yhteensä tulokertymä on kunnallisveronalaista tuloa saaneiden muuttajien yhteenlaskettu tulo (yksikkö 100 euroa) keskimääräinen vuositulo on tulokertymä jaettuna kunnallisveronalaista tuloa saaneiden kesken Kunnan muuttajien tulorakenne vuosien 2001-03 kokonaismuutossa 2001-03 muuttajien tulorakenne vuosien Kunnan Keskimääräiset € vuositulot Alin tuloryhmä Alin Keskimmäinentuloryhmä tuloryhmä Ylin Yhteensä tulokertymä Muuttajien (1 (2 (3 Espoo

72 : Valikoiva muuttoliike Uudellamaalla Korkea-aste Keskiaste 29 701 29 tulomuuttajat lähtömuuttajat kantaväestöUusimaa koko Ei perusasteen jälkeistä tutkintoa jälkeistä perusasteen Ei 5 0 45 40 35 30 25 20 15 10 Kunnan väestön koulutusrakenne vuosina 2001-03 (1 osuus% Netto % v äestöstä 21 878 21

2 206 638 206 2 80-

Lähtömuuttajat

75-79 70-74

Lähtömuuttajat 65-69

60-64 osuus%

55-59

50-54

45-49 40-44 9 491 9 29,7636 8 28,5 855 5 178 5 16,2238 5 17,3 -60

17 330 17 54,2383 16 54,2 947 20 959 20 31 999 31 100257 30 100742 1

35-39 339 236 2

Tulomuuttajat

30-34 Tulomuuttajat 25-29

(3 20-24 15-19

10-14

5-9 0-4 Kantaväestö 5 0 Ikäluokkien kunnan osuudet v. 2001-03 väestöstä 25 20 15 10 % v äestöstä kunnallisveronalaista tuloa saaneiden kokonaismuutto yhteensä tulokertymä on kunnallisveronalaista tuloa saaneiden muuttajien yhteenlaskettu tulo (yksikkö 100 euroa) keskimääräinen vuositulo on tulokertymä jaettuna kunnallisveronalaista tuloa saaneiden kesken Kunnan muuttajien tulorakenne vuosien 2001-03 kokonaismuutossa 2001-03 muuttajien tulorakenne vuosien Kunnan Keskimääräiset € vuositulot Alin tuloryhmä Alin Keskimmäinentuloryhmä tuloryhmä Ylin Yhteensä tulokertymä Muuttajien (1 (2 (3 Vantaa

Valikoiva muuttoliike Uudellamaalla : 73 Korkea-aste Keskiaste 50 558 50 tulomuuttajat lähtömuuttajat kantaväestöUusimaa koko Ei perusasteen jälkeistä tutkintoa jälkeistä perusasteen Ei 0 60 50 40 30 20 10 Kunnan väestön koulutusrakenne vuosina 2001-03 (1 osuus% Netto % v äestöstä 32 039 32 183 955 183

Lähtömuuttajat

80-

75-79

70-74

65-69 Lähtömuuttajat

osuus%

60-64

55-59

50-54 45-49

503 29,1 527 30,6 -24 680548 39,3 31,7 708 489 41,1 28,4 -28 59 40-44 731 1 100724 1 100 7

40 571 40

234 513 234 35-39

Tulomuuttajat

30-34 Tulomuuttajat 25-29

20-24 15-19

10-14

74 : Valikoiva muuttoliike Uudellamaalla Korkea-aste Keskiaste -33 tulomuuttajat lähtömuuttajat kantaväestöUusimaa koko Ei perusasteen jälkeistä tutkintoa jälkeistä perusasteen Ei 0 60 50 40 30 20 10 Kunnan väestön koulutusrakenne vuosina 2001-03 (1 osuus% Netto % v äestöstä

54 044 54 056 17 80-

Lähtömuuttajat 75-79

70-74

65-69 60-64

Lähtömuuttajat osuus%

55-59

50-54

45-49

40-44 93 10,9 109 11,5 -16

333 38,9 424 44,6 -91 430 50,2 418 44,0 12 856 100 951 100 -95

35-39 011 54 957 18 30-34 Tulomuuttajat

Tulomuuttajat 25-29

20-24 (3 15-19

(2 10-14

5-9 0-4 Kantaväestö 5 0 25 20 15 10 Ikäluokkien kunnan osuudet v. 2001-03 väestöstä % v äestöstä kunnallisveronalaista tuloa saaneiden kokonaismuutto yhteensä tulokertymä on kunnallisveronalaista tuloa saaneiden muuttajien yhteenlaskettu tulo (yksikkö 100 euroa) keskimääräinen vuositulo on tulokertymä jaettuna kunnallisveronalaista tuloa saaneiden kesken Kunnan muuttajien tulorakenne vuosien 2001-03 kokonaismuutossa 2001-03 muuttajien tulorakenne vuosien Kunnan Keskimääräiset € vuositulot Alin tuloryhmä Alin Keskimmäinentuloryhmä tuloryhmä Ylin Yhteensä tulokertymä Muuttajien (1 (2 (3 Hanko

Valikoiva muuttoliike Uudellamaalla : 75 Korkea-aste Keskiaste 29 081 29 tulomuuttajat lähtömuuttajat kantaväestöUusimaa koko Ei perusasteen jälkeistä tutkintoa jälkeistä perusasteen Ei 5 0 45 40 35 30 25 20 15 10 Kunnan väestön koulutusrakenne vuosina 2001-03 (1 osuus% Netto % v äestöstä

19 746 19

300 357 300

80- Lähtömuuttajat

75-79 70-74

Lähtömuuttajat 65-69

osuus% 60-64

55-59

50-54 45-49

744 15,4 633 13,9 111 40-44 638 1 33,9656 1 36,3 -18 2 446 2 50,7276 2 49,9 170 4 828 4 100565 4 100 263

20 471 20

329 437 329 35-39 Tulomuuttajat

Tulomuuttajat 30-34 25-29

20-24 15-19

10-14

76 : Valikoiva muuttoliike Uudellamaalla Korkea-aste Keskiaste 23 274 23 tulomuuttajat lähtömuuttajat kantaväestöUusimaa koko Ei perusasteen jälkeistä tutkintoa jälkeistä perusasteen Ei 5 0 45 40 35 30 25 20 15 10 Kunnan väestön koulutusrakenne vuosina 2001-03 (1 osuus% Netto % v äestöstä

39 068 39 985 20 80-

Lähtömuuttajat 75-79

70-74

65-69 Lähtömuuttajat 60-64

osuus%

55-59

50-54

45-49 40-44

180 25,9 223 40,0 -43 375140 54,0 20,1 247 88 44,3 15,8 128 52 695 100 558 100 137

35-39 342 62 649 26 30-34 Tulomuuttajat

Tulomuuttajat

25-29 20-24

15-19

10-14

5-9 0-4 Kantaväestö 8 6 4 2 0 20 18 16 14 12 10 Ikäluokkien kunnan osuudet v. 2001-03 väestöstä % v äestöstä kunnallisveronalaista tuloa saaneiden kokonaismuutto yhteensä tulokertymä on kunnallisveronalaista tuloa saaneiden muuttajien yhteenlaskettu tulo (yksikkö 100 euroa) keskimääräinen vuositulo on tulokertymä jaettuna kunnallisveronalaista tuloa saaneiden kesken Kunnan muuttajien tulorakenne vuosien 2001-03 kokonaismuutossa 2001-03 muuttajien tulorakenne vuosien Kunnan Keskimääräiset € vuositulot Alin tuloryhmä Alin Keskimmäinentuloryhmä tuloryhmä Ylin Yhteensä tulokertymä Muuttajien (1 (2 (3 Inkoo

Valikoiva muuttoliike Uudellamaalla : 77 Korkea-aste Keskiaste 53 539 53 tulomuuttajat lähtömuuttajat kantaväestöUusimaa koko Ei perusasteen jälkeistä tutkintoa jälkeistä perusasteen Ei 5 0 45 40 35 30 25 20 15 10 Kunnan väestön koulutusrakenne vuosina 2001-03 (1 osuus% Netto % v äestöstä

21 852 21

396 970 396

80- Lähtömuuttajat

75-79 70-74

Lähtömuuttajat

65-69

60-64 osuus%

55-59

50-54

45-49 40-44

1 595 1 26,4645 1 30,2 -50 3 367 3 090 1 55,6 18,0842 2 966 52,1 17,7 525 124 6 052 6 100453 5 100 599 35-39 329 22 450 509 450

Tulomuuttajat

30-34

Tulomuuttajat

25-29

20-24

15-19

10-14 (2

78 : Valikoiva muuttoliike Uudellamaalla Korkea-aste Keskiaste 9 464 9 tulomuuttajat lähtömuuttajat kantaväestöUusimaa koko Ei perusasteen jälkeistä tutkintoa jälkeistä perusasteen Ei 5 0 50 45 40 35 30 25 20 15 10 8,9 60 Kunnan väestön koulutusrakenne vuosina 2001-03 (1 osuus% Netto % v äestöstä

63 361 63 598 18 80-

Lähtömuuttajat 75-79

70-74

65-69 Lähtömuuttajat

60-64 osuus%

55-59

50-54

45-49 40-44 431 37,6 428 41,9 3 564151 49,2 13,2 503 91 49,2 61

1 146 1 100022 1 100 124 72 824 72 076 19 35-39

Tulomuuttajat

30-34 Tulomuuttajat 25-29

20-24 15-19

10-14

5-9 0-4 Kantaväestö Ikäluokkien kunnan osuudet v. 2001-03 väestöstä 5 0 25 20 15 10 % kunnallisveronalaista tuloa saaneiden kokonaismuutto yhteensä tulokertymä on kunnallisveronalaista tuloa saaneiden muuttajien yhteenlaskettu tulo (yksikkö 100 euroa) keskimääräinen vuositulo on tulokertymä jaettuna kunnallisveronalaista tuloa saaneiden kesken v äestöstä Kunnan muuttajien tulorakenne vuosien 2001-03 kokonaismuutossa 2001-03 muuttajien tulorakenne vuosien Kunnan Keskimääräiset € vuositulot Alin tuloryhmä Alin Keskimmäinentuloryhmä tuloryhmä Ylin Yhteensä tulokertymä Muuttajien (1 (2 (3 Karjaa

Valikoiva muuttoliike Uudellamaalla : 79 Korkea-aste Keskiaste 5 166 5 tulomuuttajat lähtömuuttajat kantaväestöUusimaa koko Ei perusasteen jälkeistä tutkintoa jälkeistä perusasteen Ei 0 60 50 40 30 20 10 Kunnan väestön koulutusrakenne vuosina 2001-03 (1 osuus% Netto % v äestöstä

12 018 12 970 20 80-

Lähtömuuttajat 75-79

70-74 65-69

Lähtömuuttajat 60-64

osuus%

55-59

50-54

45-49 40-44

68 30,8 62 35,8 6 35 15,8 23 13,3 12

118 53,4 88 50,9 30 221 100 173 100 48

35-39 184 17 104 23 30-34

Tulomuuttajat Tulomuuttajat

25-29

20-24

15-19

10-14 (2

80 : Valikoiva muuttoliike Uudellamaalla Korkea-aste Keskiaste 5 567 5 tulomuuttajat lähtömuuttajat kantaväestöUusimaa koko Ei perusasteen jälkeistä tutkintoa jälkeistä perusasteen Ei 0 60 50 40 30 20 10 Kunnan väestön koulutusrakenne vuosina 2001-03 (1 osuus% Netto % v äestöstä

61 375 61 982 18 80-

Lähtömuuttajat

75-79

70-74 65-69

Lähtömuuttajat

60-64 osuus%

55-59

50-54

45-49 40-44 294 29,3 358 36,9 -64 590120 58,8 12,0 506 106 52,2 10,9 84 14

1 004 1 100 970 100 34

66 942 66 022 20 35-39

30-34 Tulomuuttajat Tulomuuttajat

25-29

20-24 (3 15-19

10-14

5-9 0-4 Kantaväestö 8 6 4 2 0 20 18 16 14 12 10 Ikäluokkien kunnan osuudet v. 2001-03 väestöstä % kunnallisveronalaista tuloa saaneiden kokonaismuutto yhteensä tulokertymä on kunnallisveronalaista tuloa saaneiden muuttajien yhteenlaskettu tulo (yksikkö 100 euroa) keskimääräinen vuositulo on tulokertymä jaettuna kunnallisveronalaista tuloa saaneiden kesken v äestöstä Kunnan muuttajien tulorakenne vuosien 2001-03 kokonaismuutossa 2001-03 muuttajien tulorakenne vuosien Kunnan Keskimääräiset € vuositulot Alin tuloryhmä Alin Keskimmäinentuloryhmä tuloryhmä Ylin Yhteensä tulokertymä Muuttajien (1 (2 (3 Karkkila

Valikoiva muuttoliike Uudellamaalla : 81 Korkea-aste Keskiaste 44 976 44 tulomuuttajat lähtömuuttajat kantaväestöUusimaa koko Ei perusasteen jälkeistä tutkintoa jälkeistä perusasteen Ei 5 0 45 40 35 30 25 20 15 10 Kunnan väestön koulutusrakenne vuosina 2001-03 (1 osuus% Netto % v äestöstä 21 428 21 369 654 369

Lähtömuuttajat

80-

75-79

Lähtömuuttajat

70-74

65-69

osuus%

60-64

55-59

50-54 45-49

866 15,3 844 16,3 22 40-44 505 1 26,6458 1 28,2 47 3 282 3 58,1869 2 55,5 413 5 653 5 100171 5 100 482

22 008 22

Tulomuuttajat 414 630 414 35-39

Tulomuuttajat 30-34 25-29

(3 20-24 15-19

(2 10-14 5-9

Kantaväestö 0-4 5 0 25 20 15 10 Ikäluokkien kunnan osuudet v. 2001-03 väestöstä % v äestöstä kunnallisveronalaista tuloa saaneiden kokonaismuutto yhteensä tulokertymä on kunnallisveronalaista tuloa saaneiden muuttajien yhteenlaskettu tulo (yksikkö 100 euroa) keskimääräinen vuositulo on tulokertymä jaettuna kunnallisveronalaista tuloa saaneiden kesken Kunnan muuttajien tulorakenne vuosien 2001-03 kokonaismuutossa 2001-03 muuttajien tulorakenne vuosien Kunnan Keskimääräiset € vuositulot Alin tuloryhmä Alin Keskimmäinentuloryhmä tuloryhmä Ylin Yhteensä tulokertymä Muuttajien (1 (2 (3 Kerava

82 : Valikoiva muuttoliike Uudellamaalla Korkea-aste Keskiaste 120 642 120 tulomuuttajat lähtömuuttajat kantaväestöUusimaa koko Ei perusasteen jälkeistä tutkintoa jälkeistä perusasteen Ei 5 0 45 40 35 30 25 20 15 10 Kunnan väestön koulutusrakenne vuosina 2001-03 (1 osuus% Netto % v äestöstä 23 782 23 362 533 362

Lähtömuuttajat

80-

75-79 70-74

Lähtömuuttajat 65-69

osuus%

60-64

55-59

50-54

45-49 40-44 1 164 1 21,8339 1 29,3 -175 2 759 2 429 1 51,6 26,7315 2 923 50,6 20,2 444 506

5 352 5 100577 4 100 775

27 078 27

483 175 483 35-39

30-34 Tulomuuttajat Tulomuuttajat

25-29

20-24 (3

15-19

10-14 (2

Valikoiva muuttoliike Uudellamaalla : 83 Korkea-aste Keskiaste 44 944 44 tulomuuttajat lähtömuuttajat kantaväestöUusimaa koko Ei perusasteen jälkeistä tutkintoa jälkeistä perusasteen Ei 5 0 45 40 35 30 25 20 15 10 Kunnan väestön koulutusrakenne vuosina 2001-03 (1 osuus% Netto % v äestöstä

20 101 20

220 008 220 80-

Lähtömuuttajat 75-79

70-74 65-69

Lähtömuuttajat 60-64

osuus%

55-59

50-54

45-49 40-44 668 18,4 489 14,9 179

1 096 1 30,2211 1 36,9 -115 1 871 1 51,5585 1 48,3 286 3 635 3 100285 3 100 350

35-39 841 21

264 951 264

30-34 Tulomuuttajat

Tulomuuttajat

25-29

20-24

15-19

10-14 (2

84 : Valikoiva muuttoliike Uudellamaalla Korkea-aste Keskiaste 54 040 54 tulomuuttajat lähtömuuttajat kantaväestöUusimaa koko Ei perusasteen jälkeistä tutkintoa jälkeistä perusasteen Ei 5 0 50 45 40 35 30 25 20 15 10 Kunnan väestön koulutusrakenne vuosina 2001-03 (1 osuus% Netto % v äestöstä 18 876 18 115 202 115

Lähtömuuttajat

80-

75-79

70-74 Lähtömuuttajat

65-69 osuus%

60-64

55-59

50-54 45-49

552 24,3 668 36,5 -116 393 17,3 214 11,7 179

1 329 1 58,4 948 51,8 381 2 274 2 100830 1 100 444

40-44 317 22

169 242 169

35-39 Tulomuuttajat

Tulomuuttajat

30-34

25-29

20-24

15-19 (2

10-14

5-9 0-4 Kantaväestö 8 6 4 2 0 Ikäluokkien kunnan osuudet v. 2001-03 väestöstä 20 18 16 14 12 10 % v äestöstä kunnallisveronalaista tuloa saaneiden kokonaismuutto yhteensä tulokertymä on kunnallisveronalaista tuloa saaneiden muuttajien yhteenlaskettu tulo (yksikkö 100 euroa) keskimääräinen vuositulo on tulokertymä jaettuna kunnallisveronalaista tuloa saaneiden kesken Kunnan muuttajien tulorakenne vuosien 2001-03 kokonaismuutossa 2001-03 muuttajien tulorakenne vuosien Kunnan Keskimääräiset € vuositulot Alin tuloryhmä Alin Keskimmäinentuloryhmä tuloryhmä Ylin Yhteensä tulokertymä Muuttajien (1 (2 (3 Mäntsälä

Valikoiva muuttoliike Uudellamaalla : 85 Korkea-aste Keskiaste 12 943 12 tulomuuttajat lähtömuuttajat kantaväestöUusimaa koko Ei perusasteen jälkeistä tutkintoa jälkeistä perusasteen Ei 5 0 50 45 40 35 30 25 20 15 10 Kunnan väestön koulutusrakenne vuosina 2001-03 (1 osuus% Netto % v äestöstä

40 899 40 080 19

80-

75-79 Lähtömuuttajat

70-74 65-69

Lähtömuuttajat 60-64

osuus%

55-59

50-54

45-49 40-44 183 24,1 207 32,2 -24 463113 61,0 14,9 361 75 56,1 11,7 102 38 759 100 643 100 116

53 843 53 261 21 35-39

30-34 Tulomuuttajat Tulomuuttajat 25-29

(3 20-24 15-19

10-14

5-9 0-4 Kantaväestö 8 6 4 2 0 Ikäluokkien kunnan osuudet v. 2001-03 väestöstä 16 14 12 10 % v äestöstä kunnallisveronalaista tuloa saaneiden kokonaismuutto yhteensä tulokertymä on kunnallisveronalaista tuloa saaneiden muuttajien yhteenlaskettu tulo (yksikkö 100 euroa) keskimääräinen vuositulo on tulokertymä jaettuna kunnallisveronalaista tuloa saaneiden kesken Kunnan muuttajien tulorakenne vuosien 2001-03 kokonaismuutossa 2001-03 muuttajien tulorakenne vuosien Kunnan Keskimääräiset € vuositulot Alin tuloryhmä Alin Keskimmäinentuloryhmä tuloryhmä Ylin Yhteensä tulokertymä Muuttajien (1 (2 (3 Nummi-Pusula

86 : Valikoiva muuttoliike Uudellamaalla Korkea-aste Keskiaste 147 366 147 tulomuuttajat lähtömuuttajat kantaväestöUusimaa koko Ei perusasteen jälkeistä tutkintoa jälkeistä perusasteen Ei 5 0 45 40 35 30 25 20 15 10 Kunnan väestön koulutusrakenne vuosina 2001-03 (1 osuus% Netto % v äestöstä 21 668 21 284 543 284

Lähtömuuttajat

80-

75-79

70-74 65-69

osuus% Lähtömuuttajat

60-64

55-59

50-54

45-49 40-44 052 1 20,3202 1 30,5 -150 2 841 2 288 1 54,8 24,9059 2 678 52,3 17,2 782 610 5 181 5 100939 3 100242 1

24 980 24

431 909 431 35-39

Tulomuuttajat 30-34

Tulomuuttajat 25-29

20-24 15-19

10-14

5-9 0-4 5 0 Kantaväestö 25 20 15 10 Ikäluokkien kunnan osuudet v. 2001-03 väestöstä % v äestöstä kunnallisveronalaista tuloa saaneiden kokonaismuutto yhteensä tulokertymä on kunnallisveronalaista tuloa saaneiden muuttajien yhteenlaskettu tulo (yksikkö 100 euroa) keskimääräinen vuositulo on tulokertymä jaettuna kunnallisveronalaista tuloa saaneiden kesken Kunnan muuttajien tulorakenne vuosien 2001-03 kokonaismuutossa 2001-03 muuttajien tulorakenne vuosien Kunnan Keskimääräiset € vuositulot Alin tuloryhmä Alin Keskimmäinentuloryhmä tuloryhmä Ylin Yhteensä tulokertymä Muuttajien (1 (2 (3 Nurmijärvi

Valikoiva muuttoliike Uudellamaalla : 87 Korkea-aste Keskiaste 7 997 7 tulomuuttajat lähtömuuttajat kantaväestöUusimaa koko Ei perusasteen jälkeistä tutkintoa jälkeistä perusasteen Ei 0 60 50 40 30 20 10 8,8 20 Kunnan väestön koulutusrakenne vuosina 2001-03 (1 osuus% Netto % v äestöstä

37 208 37 903 16 80-

Lähtömuuttajat

75-79

70-74 65-69

Lähtömuuttajat

60-64 osuus%

55-59

50-54 45-49

78 10,9 58 40-44 249 34,9 270 41,0 -21 387 54,2 330 50,2 57 714 100 658 100 56

45 205 45 059 19 35-39

Tulomuuttajat 30-34 Tulomuuttajat 25-29

20-24 15-19

10-14

5-9 0-4 Kantaväestö Ikäluokkien kunnan osuudet v. 2001-03 väestöstä 5 0 25 20 15 10 % v äestöstä kunnallisveronalaista tuloa saaneiden kokonaismuutto yhteensä tulokertymä on kunnallisveronalaista tuloa saaneiden muuttajien yhteenlaskettu tulo (yksikkö 100 euroa) keskimääräinen vuositulo on tulokertymä jaettuna kunnallisveronalaista tuloa saaneiden kesken Kunnan muuttajien tulorakenne vuosien 2001-03 kokonaismuutossa 2001-03 muuttajien tulorakenne vuosien Kunnan Keskimääräiset € vuositulot Alin tuloryhmä Alin Keskimmäinentuloryhmä tuloryhmä Ylin Yhteensä tulokertymä Muuttajien (1 (2 (3 Pohja

88 : Valikoiva muuttoliike Uudellamaalla Korkea-aste Keskiaste 12 880 12 tulomuuttajat lähtömuuttajat kantaväestöUusimaa koko Ei perusasteen jälkeistä tutkintoa jälkeistä perusasteen Ei 0 60 50 40 30 20 10 Kunnan väestön koulutusrakenne vuosina 2001-03 (1 osuus% Netto % v äestöstä 35 659 35 725 20

Lähtömuuttajat 80-

75-79 70-74

Lähtömuuttajat 65-69

osuus%

60-64

55-59

50-54 45-49

140 22,7 176 34,1 -36 342136 55,3 22,0 266 74 51,6 14,3 76 62 40-44 618 100 516 100 102

48 539 48 595 23 35-39

Tulomuuttajat

30-34 Tulomuuttajat 25-29

(3 20-24 15-19

(2 10-14

Valikoiva muuttoliike Uudellamaalla : 89 Korkea-aste Keskiaste 3 126 3 tulomuuttajat lähtömuuttajat kantaväestöUusimaa koko Ei perusasteen jälkeistä tutkintoa jälkeistä perusasteen Ei 5 0 50 45 40 35 30 25 20 15 10 Kunnan väestön koulutusrakenne vuosina 2001-03 (1 osuus% Netto % v äestöstä

11 379 11 012 18

80-

75-79 Lähtömuuttajat

70-74

65-69 Lähtömuuttajat 60-64

osuus%

55-59

50-54

45-49 40-44

76 33,6 77 40,7 -1 31 13,7 22 11,6 9

119 52,7 90 47,6 29 226 100 189 100 37 35-39 505 14 263 19

Tulomuuttajat

30-34

Tulomuuttajat

25-29

20-24 (3 15-19

(2 10-14

5-9 0-4 Kantaväestö 8 6 4 2 0 16 14 12 10 Ikäluokkien kunnan osuudet v. 2001-03 väestöstä % v äestöstä kunnallisveronalaista tuloa saaneiden kokonaismuutto yhteensä tulokertymä on kunnallisveronalaista tuloa saaneiden muuttajien yhteenlaskettu tulo (yksikkö 100 euroa) keskimääräinen vuositulo on tulokertymä jaettuna kunnallisveronalaista tuloa saaneiden kesken Kunnan muuttajien tulorakenne vuosien 2001-03 kokonaismuutossa 2001-03 muuttajien tulorakenne vuosien Kunnan Keskimääräiset € vuositulot Alin tuloryhmä Alin Keskimmäinentuloryhmä tuloryhmä Ylin Yhteensä tulokertymä Muuttajien (1 (2 (3 Sammatti Sammatti

90 : Valikoiva muuttoliike Uudellamaalla Korkea-aste Keskiaste 29 067 29 tulomuuttajat lähtömuuttajat kantaväestöUusimaa koko Ei perusasteen jälkeistä tutkintoa jälkeistä perusasteen Ei 5 0 45 40 35 30 25 20 15 10 Kunnan väestön koulutusrakenne vuosina 2001-03 (1 osuus% Netto % v äestöstä 62 783 62 860 23

Lähtömuuttajat 80-

75-79

70-74 65-69

osuus% Lähtömuuttajat

60-64

55-59

50-54 45-49

217 22,5 242 30,5 -25 495251 51,4 26,1 392 160 49,4 20,2 103 91 963 100 794 100 169

40-44

91 850 91 610 28 35-39

Tulomuuttajat 30-34

Tulomuuttajat 25-29

20-24 15-19

10-14

5-9 0-4 Kantaväestö 8 6 4 2 0 Ikäluokkien kunnan osuudet v. 2001-03 väestöstä 20 18 16 14 12 10 % kunnallisveronalaista tuloa saaneiden kokonaismuutto yhteensä tulokertymä on kunnallisveronalaista tuloa saaneiden muuttajien yhteenlaskettu tulo (yksikkö 100 euroa) keskimääräinen vuositulo on tulokertymä jaettuna kunnallisveronalaista tuloa saaneiden kesken v äestöstä Kunnan muuttajien tulorakenne vuosien 2001-03 kokonaismuutossa 2001-03 muuttajien tulorakenne vuosien Kunnan Keskimääräiset € vuositulot Alin tuloryhmä Alin Keskimmäinentuloryhmä tuloryhmä Ylin Yhteensä tulokertymä Muuttajien (1 (2 (3 Siuntio

Valikoiva muuttoliike Uudellamaalla : 91 Korkea-aste Keskiaste 14 005 14 tulomuuttajat lähtömuuttajat kantaväestöUusimaa koko Ei perusasteen jälkeistä tutkintoa jälkeistä perusasteen Ei 5 0 50 45 40 35 30 25 20 15 10 Kunnan väestön koulutusrakenne vuosina 2001-03 (1 osuus% Netto % v äestöstä

65 539 65 116 19 80-

Lähtömuuttajat

75-79

70-74

65-69 60-64 osuus%

Lähtömuuttajat 55-59

50-54

45-49 40-44 417 36,4 385 37,4 32 581149 50,7 13,0 518 126 50,3 12,2 63 23

1 147 1 100029 1 100 118

79 544 79 801 20 35-39

30-34 Tulomuuttajat 25-29

Tulomuuttajat

20-24 (3 15-19

(2 10-14

5-9 0-4 5 0 30 25 20 15 10 Ikäluokkien kunnan osuudet v. 2001-03 väestöstä Kantaväestö % v äestöstä kunnallisveronalaista tuloa saaneiden kokonaismuutto yhteensä tulokertymä on kunnallisveronalaista tuloa saaneiden muuttajien yhteenlaskettu tulo (yksikkö 100 euroa) keskimääräinen vuositulo on tulokertymä jaettuna kunnallisveronalaista tuloa saaneiden kesken Kunnan muuttajien tulorakenne vuosien 2001-03 kokonaismuutossa 2001-03 muuttajien tulorakenne vuosien Kunnan Keskimääräiset € vuositulot Alin tuloryhmä Alin Keskimmäinentuloryhmä tuloryhmä Ylin Yhteensä tulokertymä Muuttajien (1 (2 (3 Tammisaari

92 : Valikoiva muuttoliike Uudellamaalla Korkea-aste Keskiaste 122 153 122 tulomuuttajat lähtömuuttajat kantaväestöUusimaa koko Ei perusasteen jälkeistä tutkintoa jälkeistä perusasteen Ei 5 0 45 40 35 30 25 20 15 10 Kunnan väestön koulutusrakenne vuosina 2001-03 (1 osuus% Netto % v äestöstä

21 698 21

351 099 351 80-

Lähtömuuttajat 75-79

70-74 65-69

Lähtömuuttajat 60-64

osuus%

55-59

50-54

45-49 40-44

1 214 1 21,7432 1 29,6 -218 3 051 3 326 1 54,6 23,7606 2 808 53,8 16,7 445 518 5 591 5 100846 4 100 745

35-39 379 25

473 252 473

30-34 Tulomuuttajat

Tulomuuttajat

25-29

20-24 (3

15-19

10-14 (2

Valikoiva muuttoliike Uudellamaalla : 93 Korkea-aste Keskiaste 74 391 74 tulomuuttajat lähtömuuttajat kantaväestöUusimaa koko Ei perusasteen jälkeistä tutkintoa jälkeistä perusasteen Ei 5 0 45 40 35 30 25 20 15 10 Kunnan väestön koulutusrakenne vuosina 2001-03 (1 osuus% Netto % v äestöstä

20 837 20

206 432 206

80-

75-79 Lähtömuuttajat

70-74

65-69 60-64 Lähtömuuttajat

osuus%

55-59

50-54

45-49 40-44

843 23,9 931 31,4 -88 752 21,3 480 16,2 272 35-39 935 1 54,8556 1 52,4 379 3 530 3 100967 2 100 563

23 850 23

280 823 280 30-34

Tulomuuttajat

Tulomuuttajat 25-29 20-24

15-19

10-14 (2

94 : Valikoiva muuttoliike Uudellamaalla Korkea-aste Keskiaste 6 426 6 tulomuuttajat lähtömuuttajat kantaväestöUusimaa koko Ei perusasteen jälkeistä tutkintoa jälkeistä perusasteen Ei 5 0 50 45 40 35 30 25 20 15 10 Kunnan väestön koulutusrakenne vuosina 2001-03 (1 osuus% Netto % v äestöstä

35 588 35 269 18 80-

Lähtömuuttajat 75-79

70-74 65-69

Lähtömuuttajat 60-64

osuus%

55-59

50-54

45-49 40-44

89 14,6 67 11,5 22

176 28,8 216 36,9 -40 346 56,6 302 51,6 44 611 100 585 100 26

35-39

42 015 42 679 20 30-34

Tulomuuttajat

25-29 20-24

15-19 10-14

Valikoiva muuttoliike Uudellamaalla : 95 Korkea-aste Keskiaste 3 431 3 tulomuuttajat lähtömuuttajat kantaväestöUusimaa koko Ei perusasteen jälkeistä tutkintoa jälkeistä perusasteen Ei 0 60 50 40 30 20 10 6,6 14 Kunnan väestön koulutusrakenne vuosina 2001-03 (1 osuus% Netto % v äestöstä

17 336 17 295 16 80-

Lähtömuuttajat 75-79

70-74

65-69 Lähtömuuttajat 60-64

osuus%

55-59

50-54

45-49 40-44

35 10,1 21

132 38,2 143 44,7 -11 179 51,7 156 48,8 23 346 100 320 100 26

35-39 767 20 990 17 30-34 Tulomuuttajat

Tulomuuttajat

25-29 20-24

15-19

10-14

5-9 0-4 Kantaväestö 8 6 4 2 0 18 16 14 12 10 Ikäluokkien kunnan osuudet v. 2001-03 väestöstä % v äestöstä kunnallisveronalaista tuloa saaneiden kokonaismuutto yhteensä tulokertymä on kunnallisveronalaista tuloa saaneiden muuttajien yhteenlaskettu tulo (yksikkö 100 euroa) keskimääräinen vuositulo on tulokertymä jaettuna kunnallisveronalaista tuloa saaneiden kesken Kunnan muuttajien tulorakenne vuosien 2001-03 kokonaismuutossa 2001-03 muuttajien tulorakenne vuosien Kunnan Keskimääräiset € vuositulot Alin tuloryhmä Alin Keskimmäinentuloryhmä tuloryhmä Ylin Yhteensä tulokertymä Muuttajien (1 (2 (3 Lapinjärvi

96 : Valikoiva muuttoliike Uudellamaalla Korkea-aste Keskiaste -489 tulomuuttajat lähtömuuttajat kantaväestöUusimaa koko Ei perusasteen jälkeistä tutkintoa jälkeistä perusasteen Ei 0 60 50 40 30 20 10 7,9 3 Kunnan väestön koulutusrakenne vuosina 2001-03 (1 osuus% Netto % v äestöstä 11

10 192 10 21 378 21 80-

Lähtömuuttajat 75-79

70-74 65-69

Lähtömuuttajat 9,1 60-64

osuus%

55-59

50-54

45-49 40-44 4714 30,5 58 41,7 -11 93 60,4 70 50,4 23 154 100 139 100 15

9 703 9

35-39 987 18

30-34 Tulomuuttajat

Tulomuuttajat

25-29

20-24

15-19

10-14 (2

5-9 0-4 Kantaväestö 8 6 4 2 0 18 16 14 12 10 Ikäluokkien kunnan osuudet v. 2001-03 väestöstä % kunnallisveronalaista tuloa saaneiden kokonaismuutto yhteensä tulokertymä on kunnallisveronalaista tuloa saaneiden muuttajien yhteenlaskettu tulo (yksikkö 100 euroa) keskimääräinen vuositulo on tulokertymä jaettuna kunnallisveronalaista tuloa saaneiden kesken v äestöstä Kunnan muuttajien tulorakenne vuosien 2001-03 kokonaismuutossa 2001-03 muuttajien tulorakenne vuosien Kunnan Keskimääräiset € vuositulot Alin tuloryhmä Alin Keskimmäinentuloryhmä tuloryhmä Ylin Yhteensä tulokertymä Muuttajien (1 (2 (3 Liljendal

Valikoiva muuttoliike Uudellamaalla : 97 Korkea-aste Keskiaste -4586 tulomuuttajat lähtömuuttajat kantaväestöUusimaa koko Ei perusasteen jälkeistä tutkintoa jälkeistä perusasteen Ei 5 0 50 45 40 35 30 25 20 15 10 Kunnan väestön koulutusrakenne vuosina 2001-03 (1 osuus% Netto % v äestöstä

55 908 55 389 18 80-

Lähtömuuttajat 75-79

70-74

65-69 60-64

Lähtömuuttajat osuus%

55-59

50-54

45-49 40-44

91 11,4 104 11,4 -13

313 39,1 394 43,1 -81 397 49,6 416 45,5 -19 801 100 914 100 -113

35-39 322 51 208 19 30-34

Tulomuuttajat

25-29 Tulomuuttajat

20-24 (3

15-19

10-14 (2

5-9 0-4 5 0 Kantaväestö 30 25 20 15 10 Ikäluokkien kunnan osuudet v. 2001-03 väestöstä % v äestöstä kunnallisveronalaista tuloa saaneiden kokonaismuutto yhteensä tulokertymä on kunnallisveronalaista tuloa saaneiden muuttajien yhteenlaskettu tulo (yksikkö 100 euroa) keskimääräinen vuositulo on tulokertymä jaettuna kunnallisveronalaista tuloa saaneiden kesken Kunnan muuttajien tulorakenne vuosien 2001-03 kokonaismuutossa 2001-03 muuttajien tulorakenne vuosien Kunnan Keskimääräiset € vuositulot Alin tuloryhmä Alin Keskimmäinentuloryhmä tuloryhmä Ylin Yhteensä tulokertymä Muuttajien (1 (2 (3 Loviisa

98 : Valikoiva muuttoliike Uudellamaalla Korkea-aste Keskiaste 3 314 3 tulomuuttajat lähtömuuttajat kantaväestöUusimaa koko Ei perusasteen jälkeistä tutkintoa jälkeistä perusasteen Ei 0 60 50 40 30 20 10 8,5 5 Kunnan väestön koulutusrakenne vuosina 2001-03 (1 osuus% Netto % v äestöstä 18

11 529 11 202 16 80-

Lähtömuuttajat

75-79

70-74

65-69 Lähtömuuttajat 9,3

60-64

osuus%

55-59

50-54

45-49 40-44 23 78 31,6 87 41,2 -9 146 59,1 106 50,2 40 247 100 211 100 36

14 843 14 000 18 35-39

Tulomuuttajat

30-34 Tulomuuttajat 25-29

(3 20-24 15-19

10-14

Valikoiva muuttoliike Uudellamaalla : 99 Korkea-aste Keskiaste 6 150 6 tulomuuttajat lähtömuuttajat kantaväestöUusimaa koko Ei perusasteen jälkeistä tutkintoa jälkeistä perusasteen Ei 0 60 50 40 30 20 10 Kunnan väestön koulutusrakenne vuosina 2001-03 (1 osuus% Netto % v äestöstä

30 950 30 255 20 80-

Lähtömuuttajat

75-79

70-74 65-69

Lähtömuuttajat

60-64

osuus%

55-59

50-54

45-49 40-44 86 16,4 58 12,7 28 151 28,9 168 36,7 -17 286 54,7 232 50,7 54 523 100 458 100 65

37 101 37 285 21 35-39

30-34 Tulomuuttajat Tulomuuttajat

25-29

20-24 (3 15-19

(2 10-14

100 : Valikoiva muuttoliike Uudellamaalla Korkea-aste Keskiaste 45 167 45 tulomuuttajat lähtömuuttajat kantaväestöUusimaa koko Ei perusasteen jälkeistä tutkintoa jälkeistä perusasteen Ei 5 0 50 45 40 35 30 25 20 15 10 Kunnan väestön koulutusrakenne vuosina 2001-03 (1 osuus% Netto % v äestöstä

22 472 22

311 006 311 80-

Lähtömuuttajat

75-79

70-74 65-69

Lähtömuuttajat

60-64 osuus%

55-59

50-54

45-49 40-44 872 18,1 554 13,3 318

1 716 1 35,7749 1 41,9 -33 2 222 2 46,2867 1 44,8 355 4 810 4 100170 4 100 640

22 190 22 35-39 173 356

Tulomuuttajat 30-34 Tulomuuttajat 25-29

(3 20-24 15-19

10-14

5-9 0-4 Kantaväestö 5 0 30 25 20 15 10 Ikäluokkien kunnan osuudet v. 2001-03 väestöstä % kunnallisveronalaista tuloa saaneiden kokonaismuutto yhteensä tulokertymä on kunnallisveronalaista tuloa saaneiden muuttajien yhteenlaskettu tulo (yksikkö 100 euroa) keskimääräinen vuositulo on tulokertymä jaettuna kunnallisveronalaista tuloa saaneiden kesken v äestöstä Kunnan muuttajien tulorakenne vuosien 2001-03 kokonaismuutossa 2001-03 muuttajien tulorakenne vuosien Kunnan Keskimääräiset € vuositulot Alin tuloryhmä Alin Keskimmäinentuloryhmä tuloryhmä Ylin Yhteensä tulokertymä Muuttajien (1 (2 (3 Porvoo

Valikoiva muuttoliike Uudellamaalla : 101 Korkea-aste Keskiaste 4 952 4 tulomuuttajat lähtömuuttajat kantaväestöUusimaa koko Ei perusasteen jälkeistä tutkintoa jälkeistä perusasteen Ei 5 0 50 45 40 35 30 25 20 15 10 (1 osuus% Netto Kunnan väestön koulutusrakenne vuosina 2001-03 % v äestöstä

14 784 14 981 17 80-

Lähtömuuttajat

75-79 70-74

Lähtömuuttajat 65-69

60-64

osuus%

55-59

50-54

45-49 40-44

89 30,9 101 40,9 -12 46 16,0 26 10,5 20

153 53,1 120 48,6 33 288 100 247 100 41 35-39 736 19 587 20

Tulomuuttajat 30-34

Tulomuuttajat

25-29

20-24 (3

15-19

10-14 (2

102 : Valikoiva muuttoliike Uudellamaalla Korkea-aste Keskiaste 2 774 2 tulomuuttajat lähtömuuttajat kantaväestöUusimaa koko Ei perusasteen jälkeistä tutkintoa jälkeistä perusasteen Ei 0 60 50 40 30 20 10 7,4 12 Kunnan väestön koulutusrakenne vuosina 2001-03 (1 osuus% Netto % v äestöstä

17 540 17 312 16 80-

Lähtömuuttajat

75-79 70-74

Lähtömuuttajat

65-69

60-64 osuus%

55-59

50-54

45-49 40-44 36 11,8 24 103 33,7 141 43,5 -38 167 54,6 159 49,1 8 306 100 324 100 -18

20 314 20 828 19 35-39

Tulomuuttajat

30-34 Tulomuuttajat 25-29

(3 20-24 15-19

10-14

5-9 0-4 Kantaväestö 5 0 Ikäluokkien kunnan osuudet v. 2001-03 väestöstä 25 20 15 10 % kunnallisveronalaista tuloa saaneiden kokonaismuutto yhteensä tulokertymä on kunnallisveronalaista tuloa saaneiden muuttajien yhteenlaskettu tulo (yksikkö 100 euroa) keskimääräinen vuositulo on tulokertymä jaettuna kunnallisveronalaista tuloa saaneiden kesken v äestöstä Kunnan muuttajien tulorakenne vuosien 2001-03 kokonaismuutossa 2001-03 muuttajien tulorakenne vuosien Kunnan Keskimääräiset € vuositulot Alin tuloryhmä Alin Keskimmäinentuloryhmä tuloryhmä Ylin Yhteensä tulokertymä Muuttajien (1 (2 (3 Ruotsinpyhtää

Valikoiva muuttoliike Uudellamaalla : 103 Korkea-aste Keskiaste 76 567 76 tulomuuttajat lähtömuuttajat kantaväestöUusimaa koko Ei perusasteen jälkeistä tutkintoa jälkeistä perusasteen Ei 5 0 50 45 40 35 30 25 20 15 10 (1 osuus% Netto Kunnan väestön koulutusrakenne vuosina 2001-03 % v äestöstä

22 999 22

147 411 147 80-

Lähtömuuttajat 75-79

70-74 65-69

Lähtömuuttajat 60-64

osuus%

55-59

50-54

45-49 40-44 496 21,3 614 32,0 -118 693 29,8 329 17,1 364

1 136 1 48,9 977 50,9 159 2 325 2 100920 1 100 405

35-39 880 28

223 978 223 30-34 Tulomuuttajat

Tulomuuttajat

25-29

20-24

15-19

10-14 (2

104 : Valikoiva muuttoliike Uudellamaalla

aiov utoik uelmal E9 08Valikoiva muuttoliike Uudellamaalla E 97 - 2008

ISBN 978-952-448-234-9 ISSN 1236-6811 (sid.) ISBN 978-952-448-235-6 ISSN 1236-6811 (PDF)

Uudenmaan liitto | Nylands förbund