Volga-Kama Contact Uralic Contacts (LDA-D512/SUKU-320)

Volga-Kama contact Uralic contacts (LDA-D512/SUKU-320)

Riho Grünthal Volga-Kama area KOMI

Volga

UDMURT Kama MARI

Vyatka MORDVINIC Uralic languages in the Volga-Kama area

Mordvinic Erzya Moksha Mari Permic Udmurt Komi Komi-Permyak Contacts with non-Uralic languages

▪ Shared contacts ▪ Early Uralic and Early Indo-European (incl. Indo-Iranian, cf. Sampsa Holopainen 8th Apr)

▪ Language-specific contacts ▪ Iranian (first millennium B.C., maybe even later) ▪ More specific assessment of the historical context is still lacking ▪ Iranians probably constituted an essential part of the Indo-European tripes inhabiting the Pontic steppe (1000 AD – 500 BC) before the Mongolian and Turkic invasion.

▪ Turkic (cf. Chingduang Yurayong 25th Feb) ▪ Old Bulgarian (Permic (Rédei & Róna-Tas), Mari?, Mordvinic?) ▪ Chuvash (Udmurt, Mari) ▪ Tatar (Udmurt (intensive), Mari (intensive), Mordvinic (less intensive))

▪ Baltic ▪ Mordvinic Type of evidence

Iranian Baltic Turkic Russian

Mordvin lexical lexical (35–40 lexical Increasing bilingualism loanwords) (Grünthal (Paasonen 1897) since 19th century; 2012, Junttila 2018) language shift since 1920’s Mari ? lexical, morphology, syntax Increasing bilingualism (Agyagási forthcoming; since 1950’s; language Isanbaev 1989, Räsänen 1920, shift since 1970’s 1922) Udmurt lexical (~ 50 lexical, morphology, syntax Increasing bilingualism loanwords) (Old Bolgarian ~ 25 loanwords; since 1950’s; language (1100 BC – 700 Tatar 1300 loanwords) shift since 1970’s AD (Rédei 1986: 30) (Csúcs 1990, Csúcs 2005: 311–312)

Many Tatar loanwords in Udmurt actually originate from Volga Bolgarian or Iranian. Chronology of contacts

Turkic

Volga Bolgar (800–1200 AD)

Chuvash (1100–1850 AD)

Tatar (1200–1500 (–1950)

Bashkir (1600–1950) Rise of diaspora communities Erzya, Mari

h t t p s : / / u p l o a d . w i k i m e d i a . o r g / w i k i p e d i a / c o m m o n s / 7 / 7 e / A s i a _ 1 0 2 5 a d . j p g Volgan bolgaarien valtakunta 900–1200 jKr. ja sen tärkeimmät kaupungit

1. Biljar (Bulgar), 2. Bolgaarin gorodišče, 3. Suvar, 4. Džukstau, 5. Kašan, 6. Ošel’, 7. Kazan’, 8. Alabuga, 9. Valynskin gorodišče, 10. Julovskin gorodišče (Burtas?) The geographical distribution of the Mordvinic languages in the beginning of the 20th century: 1. Moksha, 2. Erzya (MdWb I: LIX) The relative chronology of the language contacts of Mordvinic

Contemporary Intensive Russian influence Erzya and Moksha Local contacts with Turkic languages

Local contacts between Mordvinic and Early divergence between Turkic languages Erzya and Moksha Early Slavic influence

Proto-Mordvinic More recent Baltic influence

Early contacts with Baltic and Iranian Pre-Mordvinic languages Proto-Indo-Iranian influence Proto-Finno-Ugric Early Proto-Indo-Iranian and Proto- (~ Proto-Uralic) Indo-European influence The relative chronology of the language contacts of Mari

Contemporary Intensive Russian influence since 1950’s Hill Mari, Meadow Mari Local contacts with Chuvash (HM), Tatar and Eastern Mari (1600–) (MM, EM) and Bashkir (EM) languages Early divergence between Middle Age Turkic languages Hill (West) and Meadow Permic (Udmurt) influence (East Mari) Early Middle Age Turkic influence Proto-Mari (Old Bolgarian loanwords not as clearly attested as in Permic) Possible but not attested contacts with Pre-Mordvinic Iranian languages (Mari is lacking local Proto-Indo-Iranian influence) Proto-Finno-Ugric Early Proto-Indo-Iranian and Proto- (~ Proto-Uralic) Indo-European influence ”Slaavilaiset ja suomalais-ugrilaiset muinaislöydät Volgan ja Okan alueella 1. vuosituhannen lopulla jKr.” (Tret’akov 1966) 1. Novgorodin slaavilaisten 2. Krivitshien pitkät kurgaanit 3. Ylä-Okan kurgaanit 4. Merjalaiset hautatyypit 5. Muromalaiset hautatyypit 6. Mordvalaiset hautatyypit 7. Suran ja Tsivilen suomalais-ugrilaiset hautatyypit Gerhard Mercator, the map of Russia 1595 Published twenty years after the Cheremis wars, Moscow gaining the upper had surrending Kazan. “Mordwa grassatores” “Czeremisse popula / hic passim vagantes latrocinantur” Some Turkic borrowings in Mari ak ‘hinta’ < tat. ak id. nörep, mügrep ‘kellari’ < tšuv. nüxrep id. aka, äkä < tšuv. akka id. oksa ‘raha’ < tšuv. uks'a id. akyl ‘järki, mieli’ < tat. akıl id. olma ‘omena’ < tšuv. ulma id. araka ‘viina’ < tšuv. ereke id. orol(y) ‘vartija’ < tšuv. xural id. azap ‘huoli’ < tat. azap ‘tuska, ahdistus’ patyr ‘sankari; rohkea’ < tat. batır id. el ‘maa, alue, seutu’ < tat. il ‘kansa, kylä, pölek ‘lahja’ < tat. bülek id. kyläläinen’ tam, täm ‘maku’ < tat. täm id. jal ‘kylä’ < tšuv. yal id. uwer ‘uutinen’ < tšuv. xıpar id. kalpak ‘hattu, lakki’ < tat. kalpak id. urem ‘katu’ < tat. uram id. kalyk < tat. kalık, tšuv. xalăk kapka ‘portti’ < tat. kapka id. kijar ‘kurkku’ < tat. kıyar id. akmak, okmak ‘tyhmä’ < tšuv. uxmax id., tat Some Turkic borrowings in Mari akmak id. motor ‘kaunis’ < tšuv. motor id. jöratem ‘rakastaa’ < tšuv. yurat id. saj ‘hyvä’ < tat. say ‘puhdas, valmis’ kalasem ‘sanoa, puhua’ < tšuv. kala taza ‘terve’ < tat. taza ‘puhdas, terve’ ‘kertoa, sanoa’ türlö ‘erilainen’ < tat. törlö id. kyčkyrem ‘huutaa, ulvoa’ < tat. kıckır id. ondalem ‘valehdella, pettää’ < tšuv. a∂ak ‘taas’ < tšuv. tata(x) ‘taas, myös’ ultala id. gyna ‘jos; vain’ < tat. ginä id. palem ‘tietää’ < tšuv. palla id. keneta ‘yhtäkkiä’ < tat. kinät id. šižam ‘tuntea (aisti)’ < tat. sız id. wara ‘sitten, myöhemmin’ < tšuv. vara id. tarwanem ‘liikkua’ < tšuv. tapran id. köra ‘takia, koska’ < tat. körä ‘jnkn mukaan’ pyrl'a ‘yhdessä’ < tšuv. pĕrle id. posna ‘ilman, paitsi’ < tšuv. pus'ne id. How to assess the Turkic influence in Mari and Udmurt?

How does borrowing take place? (Thomason 2001: 131–156)

1. Koodinvaihto (code-switching): kielenpuhuja käyttää puhetilanteessa rinnakkain kahta tai useampaa kieltä; tavallisesti erikielisiä lausekkeita, jotka noudattavat ko. kielen sääntöjä 2. Koodinvaihtelu (code-alternation): kuten koodinvaihtokin, saman kielenpuhujan vaihtelu kahden koodin välillä, mutta ei samassa tilanteessa; kaksi- tai monikieliset kielenpuhujat käyttävät eri kieltä eri ympäristössä 3. Passiivinen vieraan kielen taito (passive familiarity): vieras kieli vaikuttaa siten, että kielenpuhuja lainaa joitakin piirteitä ymmärtämästään vieraasta kielestä, jota ei kuitenkaan puhu aktiivisesti 4. Vieraan kielen tavoittelu (negotiation): kielenpuhuja yrittää käyttää vierasta kieltä tai murretta ja kieliopillista järjestelmää ja tuottaa muotoja ja rakenteita, joiden arvelee kuuluvan siihen 5. Vieraan kielen oppiminen (second-language acquisition strategies) 6. Kaksikielisten lasten kielenoppiminen (bilingual first language acquisition) 7. Mielivaltainen päätös (deliberate decision) The relative chronology of the language contacts of Mari Eastern dialects Increasing Russian influence since (Bashkortostan) 1950’s; Meadow Mari Local contacts with Turkic languages Hill Mari (Bashkir / Tatar / Chuvash)

Old Bolgar Late Proto-Mari Permic

Proto-Mordvinic More recent Baltic influence

Early contacts with Baltic and Iranian Pre-Mordvinic languages Proto-Indo-Iranian influence Proto-Finno-Ugric Early Proto-Indo-Iranian and Proto- (~ Proto-Uralic) Indo-European influence More recent Russian-induced bilingualism in Erzya (Mordvinic)

O -- Ijenk n'aro n'ei? G -- Nei uš z'aro, Petra, ijit'n'i mon'? P -- Vos'imd'is'it' šest'. oG -- Z'aro ton'? G -- Vos'imd'is'it' šes't',-- Petra mer'i. P -- Syn' pat'at-sazert n'et’e. T'e – starše, tona – molože. oG -- Sonze a vos'imd'is'it' šest', bol'če koda-but'i. More recent Russian-induced bilingualism in Erzya (Mordvinic)

O -- Kudotn'e ul'n'est' pokst? G -- Dvoinoit' kudenze. Pokstol't' Gul'n'aškinen' ul'n'ist'. Pokšt. Meil'e s'etn'e z'ars er'akšnyn' mon t'etn'e marto? Kan'a poltara goda...? Kan'a goda-a... Meil'e jauma t'eist'. Jaust'. N'et'e c'eratn'in'in' baška kudet. More recent Russian-induced bilingualism in Erzya (Mordvinic)

O -- Vas'enc'e voinant' pomn'atado? Mel'se kirt'ado? G -- A-a? O -- Vas'enc'e voinan't' mel'se kirt'ado? G -- A pomn'avan koda, vanta stufn'evit'. Pamet'im aras'. Vas'enc'e oinas' a pomn'avi. Oi xospod'i, kor'makai, pr'efn'e arast'. More recent Russian-induced bilingualism in Erzya (Mordvinic)

R -- Da... Kodamo robotast ul'n'es'? G -- Robotast... Tätäze... D'edam... Barskij robotn'ik ul'n'is'. N'edal'eko, t’ese a vasole Poč'inki... s'elo... Toso d'edam robotas', vot! Br'igad'irem pol'evočeskoi br'igadasa. R -- No t'e vel'ese er'as'? G -- Tosto sakšnyl' jarcamu kudu. R -- Er'va čiste? G -- N'et. Martynze saje na n'ed'elju, a potom sy, jarcy. Jarcy kuduse gatovaj pid'ez' baban' kš'ise-kašasa. Z'are pitn'e polučas', a sodan, dedam. Literature Agyagási, Klára 2000: Der sprachliche Nachlaß der Spät-Gorodec Bevölkerung in der tschuwaschischen und marischen Mundarten. – Folia Uralica Debreceniensia. 7. 3–24. Agyagási, Klára forthcoming = [She is preparing a second volume of Mari etymological dictionary consisting of Turkic loanwords.] Bartens, Raija 1999: Mordvalaiskielten rakenne ja kehitys. MSFOu 232. Bereczki, Gábor 1983: A Volga-Káma-vidék nyelveinek areális kapcsolatai. In: János Balázs (szerk.), Areális nyelvészeti tanulmányok. Budapest: Tankönyvkiadó. 207–236. Bereczki, Gábor 1988: Geschichte der wolgafinnischen Sprachen. – Denis Sinor (ed.), The Uralic languages. Leiden: E. J. Brill. 314–350. Bereczki, Gábor 1992: Grundzüge der tscheremissischen Sprachgeschichte II. Studia Uralo-Altaica 34. Szeged. Bereczki, Gábor 1993: The character and the scale of Turkic influence on the structure of Finno-Ugric languages. In: Comparative-Historical Linguistics. Indo-European and Finno-Ugric. Pap. in hon. Oswald Szemerényi. Amsterdam. 509–519. Carpelan, Christian & Asko Parpola 2001: Emergence, Contacts and Dispersal of Proto-Indoeuropean, Proto-Uralic and Proto-Aryan… – C. Carpelan, A. Parpola & P.Koskikallio (eds.), Early contacts between Uralic and Indo-European. MSFOu 242. 55–150. Csúcs, Sándor 1990: Die tatarischen Lehnwörter des Wotjakischen. Budapest: Akadémiai kiadó. Csúcs, Sándor 2005: Die Rekonstruktion der permischen Grundsprache. Budapest: Akadémiai kiadó. Ètnogenez mordovskogo naroda. Pod obščej redakciej B. A. Rybakova, B. A. Serebrennikova, A. P. Smirnova. Saransk: Mordovskoe knižnoe izdatel’stvo 1965. Grünthal, Riho 2001: Indo-European echoes? Mordvin, Mari and Permic ‘enter’. – Folia Uralica Debreceniensia 8. 189–198. Grünthal, Riho 2012: Baltic loanwords in Mordvin. – In: Riho Grünthal & Petri Kallio (eds.), A Linguistic Map of Prehistoric Northern Europe. Mémoires de la Société Finno-Ougrienne 266. Helsinki: Finno-Ugrian Society 2012. 297–343. [http://www.sgr.fi/sust/sust266/sust266_grunthal.pdf] Hesselbäck, André 2005: Tatar and Chuvash Code-copies in Mari. Acta Universitatis Upsaliensis 35. Isanbaev, N. I. 1989: Marijsko-tjurkskie jazykovye kontakty. Joshkar-Ola: Mariyskoe knižnoe izdatel’stvo. Junttila, Santeri 2018: Altlettgallische Lehnwörter in den mordwinischen Sprachen? – Finnisch-ugrische Forschungen 64. MdWb = H. Paasonens Mordwinisches Wörterbuch I–VI. Zusammengestellt von Kaino Heikkilä. Bearbeitet und herausgegeben von Martti Kahla. Lexica Societatis Fenno-Ugricae XXIII. Helsinki: Finno-Ugrian Society 1990–1999. Paasonen, Heikki 1897: Die türkischen lehnwörter im mordwinischen. Journal de la Société Finno-Ougrienne 15:2. Helsinki. Rédei, Károly 1986: Zu den indogermanisch-uralischen Sprachkontakten. Sitzungsberichte der Österreichischen Akademie der Wissenschaften 468. Wien. Róna-Tas, András 1988: Turkic influence on the Finno-Ugric languages. In: D. Sinor (ed.), The Uralic languages. Leiden: E. J. Brill. 742–780. Tret’yakov 1966 = П. Н. Третьяков: Финно-угры, балты и славяне на Днепре и Волге. Москва: Наука. TschWb = Arto Moisio und Sirkka Saarinen: Tscheremissisches Wörterbuch. Aufgezeichnet von Volmari Porkka, Arvid Genetz, Yrjö Wichmann, Martti Räsänen, T. E. Uotila und Erkki Itkonen. Lexica Societatis Fenno-Ugricae XXXII. Helsinki: Finno-Ugrian Society 2008.