LÄHTÖTIETORAPORTTI 04.4.2011

Info 1/2011

Kuva: Kuopion viestintäpalvelut, Scanfoto Kimmo Vähäjylkkä, AIRIX Ympäristö Oy Suunnittelutilanne

Aluerakenne ja maankäyttö

Väestö ja asuminen

Työpaikat

Palvelut ja virkistys

Liikenne ja tekninen huolto

Taloudellinen toimintaympäristö

Sosiaalinen ja kulttuurinen ympäristö

Alueen imago ja identiteetti Suunnittelu- Aluerakenne Väestö Työpaikat Palvelut ja Liikenne ja Taloudellinen Sosiaalinen ja Alueen imago tilanne ja virkistys tekninen toiminta- kulttuurinen ja identiteetti maankäyttö huolto ympäristö ympäristö

Suunnittelu- Aluerakenne Väestö Työpaikat Palvelut ja Liikenne ja Taloudellinen Sosiaalinen ja Alueen imago tilanne ja virkistys tekninen toiminta- kulttuurinen ja identiteetti maankäyttö huolto ympäristö ympäristö

. Pohjois-Savon maakuntasuunnitelma . Pohjois-Savon maakuntakaava . Kuopion seudun maakuntakaava . Lähtötietoja: Kuopion toiminnallisen kaupunkiseudun väestö, elinkeinot ja asuminen 2011-2015 (Kuopion kaupunki 2010) . Kuopion kaupunkiseudun liikennejärjestelmäsuunnitelma, Pohjois-Savon liikennejärjestelmäsuunnitelma. Liikennestrategia 2008 . Leppävirran kunnan pohjoisosan valtatien 5 maakuntakaava . Pohjois-Savon matkailustrategia 2007-2013 . Pohjois-Savon kaupallinen palveluverkko 2006 . Kuopion seudun elinkeinostrategia Kaupunginvaltuusto 17.12.2007 . Yhteistyöllä kasvua rakentamaan. Koillis-Savon elinkeino- ja osaamisstrategia 2008- 2013 . Pohjois-Savon kulttuuriympäristöselvitys Suunnittelu- Aluerakenne Väestö Työpaikat Palvelut ja Liikenne ja Taloudellinen Sosiaalinen ja Alueen imago tilanne ja virkistys tekninen toiminta- kulttuurinen ja identiteetti maankäyttö huolto ympäristö ympäristö

. Toiminnallisen seudun taajamat ja kyläalueet sijoittuvat suurelta osin VT5 varteen . Uusia taajama-alueita: Saaristokaupunki, Pöljä, Syvänniemi, Pellonpää, Kokonmäki, Kasurilanmäki Suunnittelu- Aluerakenne Väestö Työpaikat Palvelut ja Liikenne ja Taloudellinen Sosiaalinen ja Alueen imago tilanne ja virkistys tekninen toiminta- kulttuurinen ja identiteetti maankäyttö huolto ympäristö ympäristö

Suomen ilmakuva Oy

Kuopion Matkailupalvelu Oy

Suomen ilmakuva Oy

Hannu Miettinen

(Pohjois-Savon liitto) Suunnittelu- Aluerakenne Väestö Työpaikat Palvelut ja Liikenne ja Taloudellinen Sosiaalinen ja Alueen imago tilanne ja virkistys tekninen toiminta- kulttuurinen ja identiteetti maankäyttö huolto ympäristö ympäristö

Tilastokeskuksen väestöennuste Kunnat 2009 2030 Erotus Muutos % 3509 3904 395 10,1 92626 96538 3912 4,1 Leppävirta 10633 10272 -361 -3,5 Maaninka 3870 4040 170 4,2 Nilsiä 6521 6266 -255 -4,1 Siilinjärvi 20964 22781 1817 8,0 7611 7168 -443 -6,2 2864 2619 -245 -9,4 YHTEENSÄ 148598 153588 4990 3,2

Väestön kehitys 1985-2009 ja ennuste 2010-2040 180000 Tuusniemi 160000

140000 Suonenjoki

120000 Siilinjärvi

100000 Nilsiä 80000 Tilastokeskuksen väestöennusteet Maaninka 60000 - Vuonna 2030 153588 asukasta Leppävirta 40000 - kasvua n. 5000 as (kuin v. 2010)

20000 Kuopio -

0

Karttula

1988 2012 1985 1991 1994 1997 2000 2003 2006 2009 2015 2018 2021 2024 2027 2030 2033 2036 2039

C Suunnittelu- Aluerakenne Väestö Työpaikat Palvelut ja Liikenne ja Taloudellinen Sosiaalinen ja Alueen imago tilanne ja virkistys tekninen toiminta- kulttuurinen ja identiteetti maankäyttö huolto ympäristö ympäristö

. Kasvava toiminnallinen seutu . 2000-2010 + 3800 as. . Kuopion ja Siilinjärvi + 5050 as. . Siilinjärvi Kuopion kehyskunnista ainoa, jossa luonnollinen väestönkehitys on ollut selvästi positiivinen . Merkittävimmät kasvualueet: . Kuopion keskusta-alueet . Siilinjärvi: Haaparinne ja Toivala uusi, Siilinlahti, Hamula, Kunttarin alue . Maaninka: Käärmelahti

(Kuopion kaupunki 2010) Suunnittelu- Aluerakenne Väestö Työpaikat Palvelut ja Liikenne ja Taloudellinen Sosiaalinen ja Alueen imago tilanne ja virkistys tekninen toiminta- kulttuurinen ja identiteetti maankäyttö huolto ympäristö ympäristö

Suunnittelu- Aluerakenne Väestö Työpaikat Palvelut ja Liikenne ja Taloudellinen Sosiaalinen ja Alueen imago tilanne ja virkistys tekninen toiminta- kulttuurinen ja identiteetti maankäyttö huolto ympäristö ympäristö

Suunnittelu- Aluerakenne Väestö Työpaikat Palvelut ja Liikenne ja Taloudellinen Sosiaalinen ja Alueen imago tilanne ja virkistys tekninen toiminta- kulttuurinen ja identiteetti maankäyttö huolto ympäristö ympäristö

Suunnittelu- Aluerakenne Väestö Työpaikat Palvelut ja Liikenne ja Taloudellinen Sosiaalinen ja Alueen imago tilanne ja virkistys tekninen toiminta- kulttuurinen ja identiteetti maankäyttö huolto ympäristö ympäristö

Suunnittelu- Aluerakenne Väestö Työpaikat Palvelut ja Liikenne ja Taloudellinen Sosiaalinen ja Alueen imago tilanne ja virkistys tekninen toiminta- kulttuurinen ja identiteetti maankäyttö huolto ympäristö ympäristö

Suunnittelu- Aluerakenne Väestö Työpaikat Palvelut ja Liikenne ja Taloudellinen Sosiaalinen ja Alueen imago tilanne ja virkistys tekninen toiminta- kulttuurinen ja identiteetti maankäyttö huolto ympäristö ympäristö

Suunnittelu- Aluerakenne Väestö Työpaikat Palvelut ja Liikenne ja Taloudellinen Sosiaalinen ja Alueen imago tilanne ja virkistys tekninen toiminta- kulttuurinen ja identiteetti maankäyttö huolto ympäristö ympäristö

15 Suunnittelu- Aluerakenne Väestö Työpaikat Palvelut ja Liikenne ja Taloudellinen Sosiaalinen ja Alueen imago tilanne ja virkistys tekninen toiminta- kulttuurinen ja identiteetti maankäyttö huolto ympäristö ympäristö

Työikäiset (15-74 - 2009 Työvoima vuotiaat) % Koko väestö Absol. % Absol. (työikäisistä) Kuopio 96135 73924 76,9 46289 62,6 Leppävirta 10633 7883 74,1 4586 58,2 Maaninka 3870 2785 72,0 1666 59,8 Nilsiä 6521 4823 74,0 2724 56,5 Siilinjärvi 20964 15465 73,8 10048 65,0 Suonenjoki 7611 5536 72,7 3146 56,8 Tuusniemi 2864 2146 74,9 1151 53,6 YHTEENSÄ 148598 112562 75,7 69610 61,8

Taloudellinen Työttömät Työlliset huoltosuhde

% (työ- % (työ- (ei työlliset/ Absol. Absol. voimasta) ikäisistä) työlliset) Kuopio 5690 12,3 40599 54,9 1,4 Leppävirta 723 15,8 3863 49,0 1,8 Maaninka 188 11,3 1478 53,1 1,6 Nilsiä 295 10,8 2429 50,4 1,7 Siilinjärvi 944 9,4 9104 58,9 1,3 Suonenjoki 396 12,6 2750 49,7 1,8 Tuusniemi 194 16,9 957 44,6 2,0 YHTEENSÄ 8430 12,1 61180 54,4 1,4 Suunnittelu- Aluerakenne Väestö Työpaikat Palvelut ja Liikenne ja Taloudellinen Sosiaalinen ja Alueen imago tilanne ja virkistys tekninen toiminta- kulttuurinen ja identiteetti maankäyttö huolto ympäristö ympäristö

2008 Karttula Kuopio Leppävirta Maaninka Nilsiä Siilinjärvi Suonenjoki Tuusniemi YHT Yhteensä 774 44610 3385 973 2162 6550 2636 819 61909 (A) Maa-, metsä- ja 137 727 369 308 474 384 263 182 2844 kalatalous (B, D-E) Kaivostoiminta; Sähkö-, kaasu ja lämpöhuolto; Vesi-, 14 602 13 22 33 179 20 9 892 viemäri- ja jätehuolto (C) Teollisuus 73 3837 1009 40 23 1014 447 84 6527 (F) Rakentaminen 34 3215 262 41 158 733 213 39 4695 (G-I) Tukku- ja vähittäiskauppa; Kuljetus ja 123 9354 518 132 508 1191 464 114 12404 varastointi; Majoitus- ja ravitsemistoiminta (J) Informaatio ja viestintä 3 1628 11 2 10 34 10 0 1698 (K) Rahoitus- ja 3 789 42 12 25 54 36 14 975 vakuutustoiminta (L) Kiinteistöalan toiminta 4 546 26 2 13 29 18 26 664 (M-N) Ammatillinen, tieteellinen ja tekninen 70 5509 171 88 280 379 198 49 6744 toiminta; Hallinto- ja tukipalvelutoiminta (O-Q) Julkinen hallinto ja maanpuolustus; Pakollinen 268 16120 806 256 480 2180 828 269 21207 sosiaalivak.; Koulutus; Terveys- ja sosiaalipalv. (R-U) Muut palvelut 35 2036 122 52 129 317 97 22 2810 (X) Toimiala tuntematon 10 247 36 18 29 56 42 11 449 Suunnittelu- Aluerakenne Väestö Työpaikat Palvelut ja Liikenne ja Taloudellinen Sosiaalinen ja Alueen imago tilanne ja virkistys tekninen toiminta- kulttuurinen ja identiteetti maankäyttö huolto ympäristö ympäristö

. Palveluverkko on muodostuu pääasiassa kuntakeskuksista ja aluekeskuksista (Tuomas Santasalon malli) . Kuvassa Pohjois-Savon maakuntakaavassa esitetty palveluverkko

Pohjois-Savon keskusverkko 2006 (Tuomas Santasalo) Suunnittelu- Aluerakenne Väestö Työpaikat Palvelut ja Liikenne ja Taloudellinen Sosiaalinen ja Alueen imago tilanne ja virkistys tekninen toiminta- kulttuurinen ja identiteetti maankäyttö huolto ympäristö ympäristö

. Asiointivirrat (kaupan palvelut) . Toiminnallinen seutu kuuluu vuoden 2006 tietojen mukaan samaan vaikutus- /asiointialueeseen Leppävirtaa lukuun ottamatta . Leppävirralta asiointi Varkauteen ja Kuopioon . Toiminnallisen seudun kuntien asiointikäynneistä lähes puolet suuntautuu Kuopioon . Virtaus vähäisintä Nilsiässä ja Suonenjoella (27 %)

Suunnittelu- Aluerakenne Väestö Työpaikat Palvelut ja Liikenne ja Taloudellinen Sosiaalinen ja Alueen imago tilanne ja virkistys tekninen toiminta- kulttuurinen ja identiteetti maankäyttö huolto ympäristö ympäristö

3 400 as. . Kuopion toiminnallisen seudun palveluiden keskusverkko 2011 1 600 as. . vuoden 2003 keskusverkon päivitys 11 200 as. ja laajennus (Kuopion seudun maakuntakaavassa esitetty VTT:n kuvaus) . Luokittelu 1 300 as. 1 300 as. .Kuopion ydinkeskus 800 as. .Kunta/-aluekeskukset (kuntakeskukset + 1 500 as. 89 000 as. Karttula, , Petonen .Monipuoliset lähikeskukset (Männistö, , Neulamäki ja Vuorela- Toival) 1 000 as. .Lähikeskus (Päiväranta, Kelloniemi, 1 200 as. Saarijärvi, Inkilänmäki,Rypysuo, Särkiniemi, Jynkkä ja ) 5 300 as. 700 as. .Kyläkeskukset (taajaan asutut) (Kurkimäki, Pihkainmäki, Syvänniemi, Riistavesi, Iisvesi, Sorsakoski, Oravikoski) .Pienet kyläkeskukset 5 100 as. 1 300 as.

Suunnittelu- Aluerakenne Väestö Työpaikat Palvelut ja Liikenne ja Taloudellinen Sosiaalinen ja Alueen imago tilanne ja virkistys tekninen toiminta- kulttuurinen ja identiteetti maankäyttö huolto ympäristö ympäristö

Pohjois-Savon matkailun visio 2013 ”Pohjois-Savo on Suomen kolmen merkittävimmän matkailumaakunnan joukossa koti- ja ulkomaan markkinoilla. Helposti ja nopeasti saavutettava luontomatkailuaktiviteettien, tapahtumien, hyvinvointipalvelujen ja liikematkailun luvattu maakunta tarjoaa laadukkaita palveluja ja elämyksiä ympäri vuoden aitoon savolaiseen tapaan.” . Pohjois-Savossa on 2 suurta matkailukohdetta: Kuopio ja Tahko . Muita isoja matkailukohteita: , Vesileppis/Leppävirta, Rauhalahti/Kuopio, Kunnonpaikka/Siilinjärvi, Lohimaa/, Runni/Iisalmi, Metsäkartano/

Retkeilyreitit. Pohjois-Savon infokartta

Kuva Hannu Miettinen Suunnittelu- Aluerakenne Väestö Työpaikat Palvelut ja Liikenne ja Taloudellinen Sosiaalinen ja Alueen imago tilanne ja virkistys tekninen toiminta- kulttuurinen ja identiteetti maankäyttö huolto ympäristö ympäristö

Suurimmat suunnitellut liikenne- ja infrahankkeet ovat VT9/Vaajasalon yhteys, VT5:n uudet linjaukset, VT9 runkotieksi Pälkäne- Saimaa –kanava, nopean liikenteen rata

Kuva Hannu Miettinen Suunnittelu- Aluerakenne Väestö Työpaikat Palvelut ja Liikenne ja Taloudellinen Sosiaalinen ja Alueen imago tilanne ja virkistys tekninen toiminta- kulttuurinen ja identiteetti maankäyttö huolto ympäristö ympäristö

Suunnittelu- Aluerakenne Väestö Työpaikat Palvelut ja Liikenne ja Taloudellinen Sosiaalinen ja Alueen imago tilanne ja virkistys tekninen toiminta- kulttuurinen ja identiteetti maankäyttö huolto ympäristö ympäristö

. Kuopion seudun alueellinen vesihuollon kehittämissuunnitelma on valmistunut vuonna 2003. Suunnitelmassa on kartoitettu Kuopion seudun vesihuollon nykytila ja määritetty suuntaviivat vesihuollon alueelliselle kehittämiselle tulevaisuudessa. Suunnittelu- Aluerakenne Väestö Työpaikat Palvelut ja Liikenne ja Taloudellinen Sosiaalinen ja Alueen imago tilanne ja virkistys tekninen toiminta- kulttuurinen ja identiteetti maankäyttö huolto ympäristö ympäristö

Verotulot, €/asukas Vuosikate €/asukas 600 3500 Vuosikate, euroa / Verotulot, euroa / 500 asukas Kuopio 3000 asukas Kuopio Vuosikate, euroa / 400 2500 Verotulot, euroa / asukas Maaninka

asukas Maaninka

300 Vuosikate, euroa / 2000 Verotulot, euroa / asukas Siilinjärvi asukas Siilinjärvi 200

/asukas 1500

/asukas Vuosikate, euroa / € Verotulot, euroa / € 100 asukas Leppävirta 1000 asukas Leppävirta Vuosikate, euroa /

0

Verotulot, euroa / 500 asukas Tuusniemi

asukas Tuusniemi

2005 2001 2002 2003 2004 2006 2007 2008 2009 -100 2000 Vuosikate, euroa / 0 Verotulot, euroa / asukas Suonenjoki asukas Suonenjoki -200

Vuosikate osoittaa sen tulorahoituksen, joka juoksevien Indikaattori ilmaisee kunnan verotulot asukasta kohti euroina. menojen maksamisen jälkeen jää jäljelle käytettäväksi investointeihin, sijoituksiin ja lainojen lyhennyksiin. Vuosikate on keskeinen kateluku arvioitaessa tulorahoituksen riittävyyttä. Suunnittelu- Aluerakenne Väestö Työpaikat Palvelut ja Liikenne ja Taloudellinen Sosiaalinen ja Alueen imago tilanne ja virkistys tekninen toiminta- kulttuurinen ja identiteetti maankäyttö huolto ympäristö ympäristö

Kunnan nettokustannukset yhteensä, €/asukas Lainakanta, €/asukas Kunnan 6000 nettokustannukset yhteensä, euroa / asukas 3500 Kuopio Lainakanta, euroa / Kunnan nettokustannukset asukas Kuopio 3000 5000 yhteensä, euroa / asukas Lainakanta, euroa / Maaninka Kunnan 2500 asukas Maaninka nettokustannukset

Lainakanta, euroa / 4000 yhteensä, euroa / asukas 2000 Siilinjärvi

asukas Siilinjärvi Kunnan

nettokustannukset /asukas 1500 Lainakanta, euroa / € asukas Leppävirta 3000 yhteensä, euroa / asukas

/asukas Leppävirta 1000 Lainakanta, euroa / € Kunnan asukas Tuusniemi nettokustannukset 500 2000 yhteensä, euroa / asukas Lainakanta, euroa / Tuusniemi asukas Suonenjoki Kunnan

0 nettokustannukset

Lainakanta, euroa / yhteensä, euroa / asukas

1000 Suonenjoki

2009 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2000 asukas Nilsiä Kunnan nettokustannukset yhteensä, euroa / asukas 0 Nilsiä Indikaattori ilmaisee kunnan lainakannan asukasta kohti euroina.

Indikaattori ilmaisee kuntien käyttötalouden nettokustannukset euroina asukasta kohti.

Suunnittelu- Aluerakenne Väestö Työpaikat Palvelut ja Liikenne ja Taloudellinen Sosiaalinen ja Alueen imago tilanne ja virkistys tekninen toiminta- kulttuurinen ja identiteetti maankäyttö huolto ympäristö ympäristö

. Maakuntakaavassa on osoitettu Pohjois-Savon kulttuuriympäristöalueet ja kohteet, varsinaiset aluevaraukset sr/SR merkinnöillä . Maakunnallisesti merkittävien kohteiden valinnassa on painottunut kohteiden historiallinen merkittävyys. Esimerkiksi Pohjois-Savon teollisuuden eri vaiheet on pyritty huomioimaan.

Suunnittelu- Aluerakenne Väestö Työpaikat Palvelut ja Liikenne ja Taloudellinen Sosiaalinen ja Alueen imago tilanne ja virkistys tekninen toiminta- kulttuurinen ja identiteetti maankäyttö huolto ympäristö ympäristö

Valtakunnallisesti merkittävät kulttuuriympäristöt

Kuopio Leppävirta . Haminalahden kulttuurimaisema . Konnuksen kanavat . Kuopion entinen ammuslataamo . Kotalahden kaivosyhdyskunta . Kuopion Iso hautausmaa . Leppävirran kirkko . Kuopion kasarmialue . Nikkilänmäen museotie Kuva: Esa Seppänen . Kuopion lääninsairaala . Sorsakosken tehtaat ja tehdasyhdyskunta . Kuopion Piispanpuiston ympäristö ja kuurojen koulu Maaninka . Kuopion rautatieympäristöt . Iisalmen reitin kanavat . Kuopion rännikatuverkko . Leppälahden ja Kuivaniemen kylät . Kuopion satama-alue . Tuovilanlahden kylä . Kuopion Snellmanin puisto, tuomiokirkko ja Suonenjoki puukorttelit . Iisveden tehdas- ja rautatieasemaympäristö . Kuopion tori . Nuutilan kylä . Kuopion vankila . Suonenjoen rautatieasema ympäristöineen ja . Linnanpellon asuinalue ja sokeainkoulu ratavartijan talo . Niiralan tyyppitaloalue Nilsiä . Niuvanniemen sairaala . Paavo Ruotsalaisen Aholansaari . Riuttalan talomuseo . Savon järvimalmiruukit . Väinölänniemen kaupunkipuisto Suunnittelu- Aluerakenne Väestö Työpaikat Palvelut ja Liikenne ja Taloudellinen Sosiaalinen ja Alueen imago tilanne ja virkistys tekninen toiminta- kulttuurinen ja identiteetti maankäyttö huolto ympäristö ympäristö

. MA1/ma1 -merkintä ei ole varsinainen aluevarausmerkintä, vaan se kuvaa osa- alueen vähintään seudullisesti merkittäviä erityisominaisuuksia. MA1/ma1 - merkinnällä osoitetut alueet ja kohteet ovat pääasiassa arvotettu maakunnallisesti arvokkaiksi

Kuva: Risto Antikainen Suunnittelu- Aluerakenne Väestö Työpaikat Palvelut ja Liikenne ja Taloudellinen Sosiaalinen ja Alueen imago tilanne ja virkistys tekninen toiminta- kulttuurinen ja identiteetti maankäyttö huolto ympäristö ympäristö

. Terve Kuopio -ohjelma on yhteistyöverkosto, jossa tavoitteena on rakentaa kaupungista lähialueineen hyvinvointiosaamisen keskus. Kuopion kaupunkiseutu erottuu muista suomalaisista seuduista vahvan hyvinvointiosaamisen ansiosta. . Terve Kuopio –ohjelman tehtävänä on ennaltaehkäisevien ja terveyttä edistävien hyvien käytäntöjen levittäminen. Tavoitteena on myös, että Kuopion alueen hyvinvointiosaamisesta syntyy kansallisesti ja kansainvälisesti tunnettu brändi vuoteen 2012 mennessä. . Terve Kuopio edustaa Suomea Maailman terveysjärjestön WHO:n Healthy Cities verkostossa ja toimii aktiivisesti THL:n koordinoimassa kansallisessa Terve kunta verkostossa.

Suunnittelu- Aluerakenne Väestö Työpaikat Palvelut ja Liikenne ja Taloudellinen Sosiaalinen ja Alueen imago tilanne ja virkistys tekninen toiminta- kulttuurinen ja identiteetti maankäyttö huolto ympäristö ympäristö

Sairastavuusindeksi, ikävakioitu 180

160

140

Kuopio 120 Maaninka 100 Siilinjärvi Leppävirta 80 Tuusniemi

Sairastavuusindeksi 60 Suonenjoki Nilsiä 40

20

0 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009

. Indikaattori ilmaisee jokaiselle Suomen kunnalle lasketun indeksin avulla miten tervettä tai sairasta väestö on suhteessa koko maan väestön keskiarvoon (= 100). Indeksi perustuu kolmeen rekisterimuuttujaan: kuolleisuuteen, työkyvyttömyyseläkkeellä olevien osuuteen työikäisistä ja erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettujen osuuteen väestöstä. Kukin muuttujista on suhteutettu erikseen maan väestön keskiarvoon. Luku kertoo nopeasti yleistilanteen kunnan tai sitä suuremman alueen sairastavuudesta, ja aikasarja osoittaa onko kunta etääntynyt maan keskiarvosta vai lähestynyt sitä.

Suunnittelu- Aluerakenne Väestö Työpaikat Palvelut ja Liikenne ja Taloudellinen Sosiaalinen ja Alueen imago tilanne ja virkistys tekninen toiminta- kulttuurinen ja identiteetti maankäyttö huolto ympäristö ympäristö

. Kuopion imago rakentuu Puijon, torin, . Savolaisten heimo muodostui noin luonnon ja savolaisuuden varaan. tuhat vuotta sitten idästä tulleista Pehmeiden asioiden rinnalle on noussut karjalaisista ja lännestä saapuneista myös yliopisto ja aivan viime vuosina hämäläisistä. Noista aineksista syntyi myös Saaristokaupunki omaleimainen savolainen kulttuuri, jolle Saaristokatuineen kehittyi myös oma murteensa, josta (Kuopion kaupungin strategia vuoteen 2020) muodostui vahvasti omaa identiteettiä korostava ominaisuus. . Vahva savolainen identiteetti näkyy ja kuuluu nyky-Kuopiossakin. Savon- mafiasta on tullut jo legenda ja omaa savolaista perinnettä arvostetaan ja halutaan vaalia. Torin tienoilla ei voi olla kuulematta "immeisten" selittävän vanhaan tuttuun tyyliin, kuinka "tuo voep ollakkii tai voep tuo ollakkii ettei ookkaa". (Kuopion kaupungin Internet-sivut)

Kuopion tori. Kuva: Hannu Miettinen . Keskeisimmät aluetta koskevat suunnitelmat ovat Pohjois-Savon sekä Kuopion seudun Suunnittelutilanne maakuntakaava

. Kuopion keskus muodostaa toiminnallisen alueen ytimen, jonka ympärille muut toiminnot ja Aluerakenne ja työpaikat sijoittuvat maankäyttö . Toiminnallisen seudun taajamat ja kyläalueet sijoittuvat suurelta osin VT5 varteen. Suurimpia kasvukuntia ovat Kuopio ja Siilinjärvi Väestö ja asuminen . Työpaikat ovat keskittyneet taajamiin. Suurin osa työskentelee palvelualoilla, myös teollisuuden osuus työpaikoista on merkittävä. Alkutuotannon osuus työpaikoista on vähentynyt rakennemuutoksen seurauksena Työpaikat . Palvelut ovat keskittyneet valtakunnan osakeskukseen Kuopioon. Kuntakeskukset muodostavat palveluverkon rungon (keskustatoimintojen alueet), joihin palvelukylät/keskustatoimintojen alakeskukset tukeutuvat. Palvelut ja virkistys . Pohjois-Savossa on kaksi suurta matkailukohdetta: Kuopio ja Tahko . Toiminnallisen seudun päätiestön muodostaa VT5, VT9 ja VT 17. Suurimmat suunnitellut Liikenne ja tekninen liikenne- ja infrahankkeet ovat VT9/Vaajasalon yhteys, VT5:n uudet linjaukset, VT9 runkotieksi huolto Pälkäne-Saimaa –kanava, nopean liikenteen rata

. Taloudellinen toimintaympäristö on viime vuosina ollut epävakaa. Asukaskohtaiset verotulot Taloudellinen ovat olleet suurimmat Kuopiolla. Vuosikate on vaihdellut noin 100-400 €/as ja lainakanta noin toimintaympäristö 0-3000 €/as

Sosiaalinen ja . Alueella on noin 30 valtakunnallisesti arvokasta kohdetta. kulttuurinen ympäristö . Kuopio edustaa Suomea maailman terveysjärjestön WHO:n Healthy Cities verkostossa

. Kuopion imago rakentuu Puijon, torin, luonnon ja savolaisuuden varaan. Pehmeiden asioiden Alueen imago ja rinnalle on noussut myös yliopisto ja aivan viime vuosina myös Saaristokaupunki identiteetti Saaristokatuineen . Kuopion seudun alueellinen vesihuollon yleissuunnitelma – tiivistelmä . SOTKAnet (talous, hyvinvointi) . Tilastokeskus (www.stat.fi) . Työ- ja elinkeinoministeriö 2010 – Valtakunnalliset alueiden kehittämisen tavoitteet vuosiksi 2007-2011 . Pohjois-Savon liitto . Kuopion kaupungin internetsivut . Kuvat: Kuopion kaupunki/ Kuopion matkailu Oy