Kapsäkki 2011

Pohjanmaan museolehti - Österbottens museitidning Kapsäkki 2011

Viljo Revell Vaasan nykyisessä kaupunkikuvassa i den nuvarande stadsbilden i Vasa

”Tante Ju” ja kohtalokas jäätyminen

Österbottens museitidning 2011 Sisältö | Innehåll

3 Lukijalle | Till läsaren 4 Ajankohtaista | Aktuellt 8 ”Tante ju” ja kohtalokas jäätyminen 12 ”Tante Ju” 12 Ajankohtaista | Aktuellt 14 Stundars panostaa käsityöhön Stundars satsar vidare på hantverk 15 Närpiön kulttuuriympäristöohjelma - projekti Projekt - Närpes Kulturmiljöprogram 16 Hyvin keitettyä salpietaria Kannen kuva / Pärmbild 17 Välkokad salpeter Jacob Gillig (Utrecht ~1636 – 1701) 18 Kansat ja kulttuurit - Uuden etnologian suurhanke Kala-asetelma – Stilleben med fisk, 1684 20 Folk och kulturer- Storprojekt inom ny etnologi 21 Vaasan työväenmuseo 22 Luonnontieteellisen osaston aarrearkku 23 Den naturvetenskapliga avdelningens skatter Museokatu 3 - 4, 65100 Vaasa 24 Vaasan Sotaveteraanimuseossa harvinainen kunniamerkkinäyttely Museigatan 3, 65100 Vasa 25 Krigsveteranmuseet i Vasa har en sällsynt utställning av medaljer Postiosoite: PL 3, 65101 Vaasa 26 Pohjanmaa, Etelä- ja Keski-Pohjanmaa – museo- ja taidekohteet Postadress: Pb 3, 65101 Vasa Österbotten, Södra och Mllersta Österbotten – musei- och konstenheterna Puhelin: (06) 325 3800 28 Muovi - tekoaineesta käyttötavaraksi Telefon: (06) 325 3800 29 Plast - Konstmaterialet som blev hela folkets bruksvara 30 Suomen kirjastomuseo toimii Vaasassa Telekopio: (06) 325 3784 Telefax: (06) 325 3784 31 Finlands biblioteksmuseum verkar i Vasa 32 Wildlife Vaasa - Kansainvälinen luontoelokuvafestivaali Sähköposti: [email protected] E-post: [email protected] Wildlife Vaasa - Internationell naturfilmsfestival 33 Föreningsgården på Bjärgas tar form Internet: www.museo.vaasa.fi 34 Boliviansk sävbåt i Kvarkens båtmuseum 35 Bolivialainen kaislavene merenkurkun venemuseossa Kapsäkki – Kappsäcken 36 Utterleden - Pedersöres nya långa vandringsled Pohjanmaan museolehti Österbottens museitidning 37 Saukonreitti - Pedersören uusi pitkä vaellusreitti 38 Viljo Revell - Vaasan nykyisessä kaupunkikuvassa Seuraava numero ilmestyy 2012. Följande nummer utkommer 2012. 40 Viljo Revell - i den nuvarande stadsbilden i Vasa Lehti on luettavissa myös museon nettisivuilta. 43 Alla tiders museikarneval | Kaikkien aikojen museokarnevaali Tidningen kan läsas också från museets websidor. 44 Muinaisjäännösten suoja-alueesta ja valtion korvausvastuusta maanomistajalle Päätoimittaja/Huvudredaktör: Kaj Höglund 45 Mistä on kysymys? | Vad är det frågan om? Käännökset/Översättningar: Vaasan 46 Inspiroidu museossa | Låt dig inspireras i museet kaupungin kielenkääntämö / Vasa stads över- 47 Granösunds fiskeläge | Granösundin kalastusmuseo sättningsbyrå ja Pohjanmaan museo / och Österbottens museum 48 ”Kustavilainen Vaasa” – kesän museoprojekti Vanhassa Vaasassa Ulkoasu/Layout: Graafiset palvelut/Grafiska ”Det Gustavianska Wasa” – sommarens museiprojekt i Gamla Vasa tjänster. Anita Kataja, www.anitakataja.fi 49 1600-luvun Pohjalainen koristemaalaus esittäytyy Pohjanmaan museossa Kirjapaino/Tryck: Fram, Vaasa. www.fram.fi Dekorationsmålning från 1600-talets Österbotten visas på Österbottens museum Painos/ Upplaga: 500 /kpl/st 50 Vaihtuvat näyttelyt ja tapahtumat 2011 Tillfälliga utställningar och evenemang ISSN 1235-4201

2 Pohjanmaan museolehti 2011 Lukijalle Till läsaren

Museot digiajassa Museerna i digitaliseringsåldern

hteiskuntamme digitalisoituu vuosi vuodelta yhä igitaliseringen präglar vårt samhälle, år för år i voimakkaammin. Laadimme digitaalisia tiedos- allt högre grad. Vi upprättar digitala databaser, toja, kommunikoimme ja markkinoimme itse- kommunicerar och marknadsför oss via nätet och ämme verkossa sekä googlaamme nopeasti tar- googlar snabbt fram fakta som vi behöver. Också i vitsemaamme tietoa. Myös museoissa hoidetaan museerna sker brevväxlingen, marknadsföringen nykyään yhteydenpitoa, markkinointia ja arkistointia pääosin och arkiveringen numera i hög grad elektroniskt. Datoriseringen sähköisesti.Y Tietotekniikka helpottaa aineistoa hakua, mutta underlättarD sökningen av material, men gör inte helhetsproces- koko prosessi ei ole halventunut eikä työmäärä vähentynyt – sen mindre arbetsdryg eller billigare – tvärtom! Digitaliseringen päinvastoin! Digitalisointi vaatii suunnittelua, johdonmukai- kräver planering, konsekvens och noggrannhet. Databaser och suutta ja tarkkuutta. Tiedostoja ja kotisivuja on ylläpidettävä hemsidor måste aktivt upprätthållas och administreras, vilket är ja valvottava aktiivisesti, mikä vie aikaa. Opetus- ja kulttuuri- tidskrävande. Genom ekonomiskt stöd från Undervisnings- och ministeriön myöntämän taloudellisen tuen turvin moni museo kulturministeriet har många museer kommit igång med digital on käynnistänyt digitaalisen luetteloinnin. Digitaalinen koko- katalogisering. En digital museikatalog ger stora möjligheter att elmaluettelo tarjoaa suuria mahdollisuuksia museoiden koko- effektivt och stabilt administrera museisamlingarna. Samtidigt elmien tehokkaaseen ja vakaaseen hallinnointiin. Kuitenkin är själva katalogiseringsprocessen och tekniken både arbets- itse luettelointiprosessi ja siihen liittyvä tekniikka ovat työläitä dryg och dyr. Kan det finnas en risk för att den förhållandevis ja kalliita. Onko pelättävissä, että melko runsas satsaus mu- generösa resurseringen av museernas digitalisering åsidosätter seoiden digitalisointiin saattaisi johtaa museoiden varsinaisen det innehållsliga substansarbetet, museernas egentliga samhälls- substanssityön eli niiden yhteiskunnallisten tehtävien laimin- uppdrag? lyöntiin? Digitaliseringen befrämjar kulturarvets tillgänglighet, och Digitalisointi edistää kulttuuriperinnön saavutettavuutta ja detta gäller också den digitala museiportal för landskapet, som tämä koskee myös maakunnallista museoportaalia, jota Poh- Österbottens museum inkommande sommar börjar arbeta med. janmaan museo alkaa työstää tulevana kesänä. Kaikki Poh- I portalen har alla museer i Österbotten möjlighet att delta med janmaan alueen museot voivat saada portaaliin oman sivunsa, en egen sida, där museets samlingar och verksamhet, adress och jossa ne voivat sanoin ja kuvin esitellä kokoelmiaan ja toimin- kontaktuppgifter presenteras i ord och bild. taansa yhteystietoineen. Museerna kan också göras tillgängliga med hjälp av museipe- Museoiden saavutettavuutta voidaan edistää myös museope- dagogisk expertis, som kan bistå vid planering av utställningar, dagogisen asiantuntemuksen avulla, pedagogi osallistuu näyt- guidningar och annat program som riktar sig till den stora all- telyiden, opastusten ja muun suurelle yleisölle ja erityisryhmil- mänheten och till specialgrupper. I vår tid lyfts kulturens hälso- le suunnatun ohjelman suunnitteluun. Nykyään tuodaan yhä främjande betydelse allt oftare fram och i detta perspektiv är det useammin esiin kulttuurin terveyttä edistävä vaikutus ja tätä speciellt angeläget att värna om samhällets mest utsatta grupper, silmälläpitäen on erityisen tärkeää huolehtia yhteiskunnan her- barn, åldringar, invandrare och personer med funktionshinder. I kimmistä ryhmistä kuten lapsista, vanhuksista, maahanmuutta- arbetet med dessa grupper kan kulturarvet som kunskapskälla jista ja vammaisista. Työskenneltäessä näiden ryhmien kanssa och konkret handling speciellt bidra till ökad livskvalitet och voidaan kulttuuriperinnöstä ammennettavan tiedon ja siihen självinsikt. liittyvän toiminnan avulla parantaa elämänlaatua ja itsetuntoa. Museernas verksamhetsfält är gränslöst och detta kommer Museoiden työkenttä on rajaton ja se ilmenee myös tämän också till uttryck i de artiklar och i den information som läsaren vuoden tiedotuslehti Kapsäkin lukijoilleen tarjoamissa artikke- kan ta del av i årets utgåva av informationstidningen Kappsäck- leissa ja informaatiossa. Aihealueet ulottuvat maantieteellisesti en. Ämnesområdena sträcker sig geografiskt över hela landska- koko maakunnan alueelle, ajallisesti yli vuosisatojen ja sisällöl- pet, tidsmässigt över många sekel och innehållsligt till allt från lisesti unohdetuista salpietarilusikoista nykyaikaisiin muoviesi- bortglömda salpeterskedar till moderna plastföremål, från hant- neisiin, käsityöstä modernistiseen arkkitehtuuriin, kaislaveneis- verk till modernistisk arkitektur, från sävbåtar till flygplan. Alla tä lentokoneisiin. Kaikki aihepiirit ovat tärkeitä. Ne auttavat ämnesområden är viktiga. De bidrar till att nyansera den stora nyansoimaan sitä laajaa yhteiskunnallista kokonaisuutta, jonka samhälleliga helhet som det är museernas uppgift att belysa och valaiseminen ja selittäminen on museoiden tehtävä. förklara, och som vi annars kan ha svårt att få grepp om.

Katarina Andersson vs. museotoimenjohtaja / t.f. museidirektör Pohjanmaan museo / Österbottens museum

Österbottens museitidning 2011 3 Museoviraston entistämisavustukset vuosina 2010 ja 2011

Rakennustutkija Anne Majaneva-Virkola, Pohjanmaan museo

Museovirasto jakoi vuonna 2010 valtionavustuksia kulttuurihistoriallisesti ar- vokkaiden rakennusten korjauksiin yhteensä 1 289 000 euroa. Avustushakemuk- sia saapui 447 ja avustus myönnettiin 161 kohteelle.

Pääosa vuoden 2010 avustuskohteista on yksityishenkilöiden omistamia rakennuksia maaseudulla ja taajamissa. Avustuksilla tuetaan talonpoikaisten pihapii- rien, puukaupunkien asuinrakennusten ja maaseudun pienten hirsirakennusten kulttuurihistoriallisen arvon säilymistä. Harvinaisten rakennustyyppien joukossa on mm. mylly- ja saharakennuksia, kivikellareita ja hautausmaan hirsiaita. Oman ryhmänsä muodostavat aiemmin julkisessa omistuksessa olleet, yksityisille myydyt rakennukset, kuten VR:n rautatierakennukset ja teollisuusyhdyskuntien asuintalot. Erkkilän tuulimylly sai entistämis- Närpiön kirkkotallit saivat Museovi- Avustuksia suunnataan erityisesti restauroiviin ja konservoiviin töihin sekä toimen- tukea Museovirastolta. /Erkkilä’s raston entistämisavustusta vuonna 2011. / Kyrkstallarna i Närpes fick piteisiin, joilla tuetaan perinteisten ja käsityövaltaisten rakennustapojen säilymis- väderkvarn fick restaureringsbid- Museiverkets restaureringsbidrag tä. Tavallisimpia töitä ovat hirsikorjaukset, ikkunoiden ja vesikaton kunnostukset rag från museiverket. år 2011. Kuva/bild: Kaj Höglund ja julkisivujen maalaustyöt. Vuonna 2010 myönnettiin useita avustuksia seinä- tai Kuva/Bild: Kaj Höglund 1990. kattomaalausten konservointiin.

Vuonna 2010 Pohjanmaalle myönnettiin avustuksia yhteensä 33 500 euroa 7 kohteelle. Keskimääräinen avustussumma oli noin 4000 euroa, suurin yksittäi- Museiverkets behovsprövade restaureringsbidrag nen avustussumma 10 000 euroa. för år 2011 i Österbotten

Vuonna 2011 jaettavaa rahaa oli yhteensä 1 489 000 € eli jonkin verran enemmän Kaj Höglund kuin viime vuonna. Hakemuksia tuli 445 kpl, joista 164:lle kohteelle myönnettiin avustusta (37% hakijoista). Suurempien määrärahojen vuoksi keskimääräiset År 2011 utdelade museiverket ett understöd på 1 489 000 € (år 2010 1 289 avustussummat ovat vähän edellisvuotista korkeampia ja mukaan on voitu poi- 000 €) till restaurering av värdefulla byggnader. Museiverket fick 445 (år 2010 mia myös joitakin ”varakohteita”. Tavallisimpia hylkäämisperusteita ovat olleet 447) ansökningar varav 164 (år 2010 161) fick bidrag. Största bidraget i Öster- puutteelliset suunnitelmat tai se, että ehdotetut korjaustoimet eivät ole olleet Mu- botten var 16 400 € (år 2010 10 000 €). seoviraston linjan mukaisia. Tästä syystä ulkopuolelle on voinut jäädä hienojakin kohteita ja rakennuksia. Myös kohteen omistussuhde on ollut hylkäämisperus- I Österbottens museums verksamhetsområde delades ut 83 100 € (år 2010 33 teena muutamissa tapauksissa. Entistämisavustusta voidaan myöntää kuntien 500 €). 11 objekten fick stöd i Österbotten. Bidragsumman i medeltal steg och omistamille kohteille vain jos ne on suojeltu rakennussuojelulailla tai lailla raken- var 7000 € (år 2010 4000 €). nusperinnön suojelemisesta. Lisäksi Museovirasto on pitänyt kiinni vanhasta käy- tännöstään, että kohteelle ei myönnetä lisää rahaa, jos edellisen vuoden avustus on käyttämättä tai tilittämättä. Museoviraston entistämisavustukset 2011 Museiverkets restaureringsbidrag för år 2011 Pohjanmaalle myönnettiin avustuksia yhteensä 83 100 euroa 11 kohteelle eli huomattavasti viime vuotta enemmän. Keskimääräinen avustussumma oli noin 7 000 Karijoki – Kotimaa – Kristiinantie 16 - entinen meijeri 3000 € euroa, suurin yksittäinen avustussumma 16 400 euroa. Korsnäs (Harrström) – Juthnystu gården – huvudbyggnad 5000 € Kristinestad – Salutorget 4 – båda hus 8000 € Kristinestad – Västra Långgatan 9 – huvudbyggnad 4000 € Kronoby – Åminnestadsvägen 17 – huvudbyggnad 8000 € Närpes - Kyrkstallarna i Närpes – kyrkstallarna (kirkkotallit) 5000 € Närpes (Övermark) – Vasavägen 1555 – huvudbyggnad 2700 € Teuva – Joentaustantie 9 – ulkorakennusryhmä 10000 € Vasa – Strandgatan 3 – huvudbyggnad 12000 € Vähäkyrö – Vöyrintie 101 – Erkkilän tuulimylly 16400 € Vähäkyrö – Merikaarrontie 704 – Merikaarron kansakoulu 9000 €

Venmanin talo Kruunupyyssä sai tänä vuonna Museoviraston entistä- misavustusta. Venman´s i Kronoby fick i år Museiverkets restaureringsbidrag. Kuva/bild: Kaj Höglund, PM/ÖM

4 Pohjanmaan museolehti 2011 Paikallismuseotoiminnan kehittäminen -hanke 2010-2011 (PAMU) Pohjanmaan museon digitalisointise- minaarissa 19.3.2011 oli osallistujia yli 70 henkilöä. Opetus- ja kulttuuriministeriö asetti 14.9.2010 työryhmän kehittämään säätiö- ja yhdistyspohjaisten sekä kunnallisten, ei-ammatillisesti ylläpidettyjen paikallis- ja kotiseutumuseoiden ja erikoismuseoiden toimintaa. På Östebottens museum digitali- Tällaisia museoita on maassamme n. 800. seringsseminariaum var over 70 Kehittämishankkeen tavoitteena on parantaa paikallismuseoiden toimintaedellytyksiä, nostaa esille paikallis- deltagare. museotoiminnan tarjoamat mahdollisuudet alueellisen omaleimaisuuden ja elinvoimaisuuden vahvistamisessa Kuvat/Bild: Kaj Höglund sekä lisätä yhteistoimintaa sekä museokentän sisällä että sidosryhmien kanssa.Työryhmän työn tueksi laadi- taan kartoitus paikallismuseoiden tilanteesta, kokoelmista ja museorakennusten tilasta. Maaliskuussa 2011 aloitetaan selvitystyö lähettämällä kysely kaikille Suomen paikallismuseoille. Kyselyssä kerätään paikallismuseoiden perustietoja ja tilastotietoa paikallismuseokentän toimijoista, resursseista, kävijä- määristä yms. Hankkeen kartoitus- ja selvitystyön toteutuksesta vastaa Museoviraston museoalan kehittämi- sen osasto, yhteistyössä Lapin maakuntamuseon ja Turun museokeskuksen kanssa. Myöhemmin keväällä ja kesällä kartoitetaan tarkemmin halukkaiden museoiden kanssa kehittämistoimenpitei- tä, hyviä käytäntöjä ja toimivia yhteistyömalleja. Hankkeen tulokset julkaistaan vuoden 2011 lopussa raporttina.

Lisätietoja: koordinaattori Marianne Koski, Museovirasto. marianne.koski(at)nba.fi, puh.(09) 4050 9369 Vas./t.v: Vesa Hongisto, Museovirasto/ Museiverket projektitutkija Ulla Viitanen, Lapin maakuntamuseo 1.12.2010-31.12.2011 ulla.viitanen(at)rovaniemi.fi, puh. (016) 3222 081 (maakuntamuseoalueet: Etelä-Karjala, Etelä-Savo, Kanta-Häme, Kainuu, Keski-Suomi, Kymenlaakso, Lappi, Pohjois-Karjala, Pohjois-Pohjanmaa, Pohjois-Savo, Päijät-Häme, Tornionlaakso) projektitutkija Juha Hirvilammi, Turun museokeskus 1.1.-31.12.2011 juha.hirvilammi(at)turku.fi, puh. 040 353 9149 (maakuntamuseoalueet: Etelä-Pohjanmaa, Itä-Uusimaa, Keski-Pohjanmaa, Keski-Uusimaa, Länsi-Uusimaa, Pirkanmaa, Pohjanmaa, Satakunta, Varsinais-Suomi)

(Museovirasto) Oik./f.h: Eeva Mikola, Varsinais-Suomen maakuntamuseo ja Anu Salmela, Vapriikki/ Eeva Mikola, Egentliga Finlands landskaps- Utveckling av den lokala museiverksamheten museet och Anu Salmela, Vapriikki

Det finns uppskattningsvis 800 museer i Finland som ägs av kommuner, föreningar eller stiftelser. I dessa museer är besökarantalet lågt, samlingarna små och drivs ofta med frivilliga eller som en bisyssla. Många av museerna besitter samlingar och byggnader som har betydelse regionalt eller på riksnivå. Dessa utgör en ansenlig del av vårt nationella kulturarv. Undervisnings- och kulturministeriet har startat ett projekt som kartläg- ger situationen i museerna samt utvecklar deras verksamhetsformer. Museiverkets utvecklingsavdelning har i samarbete med Åbo museicentral och Lapplands landskapsmuseum ansvar för genomförandet av projektet. Projektet styrs av en arbetsgrupp som utsågs i september 2010. Gruppen består av experter och representanter från viktiga institutioner i museibranschen. Målet för projektet Utveckling av den lokala museiverksamheten är att göra en riksomfattande utredning av fö- rutsättningarna för verksamheten inom icke-professionellt skötta museer, lokalmuseer, hembygdsmuseer och specialmuseer, samt museernas särdrag och i vilket skick deras samlingar och byggnader är. Utredningsarbe- tet inleds med en enkät i mars 2011. Enkäten skickas till alla lokalmuseer i Finland. Med enkäten samlar man in basuppgifter om museerna och statistikuppgifter om aktörer, resurser, besökarantal o.s.v. på regionmuseifäl- tet. Enkäten ersätter femårsenkäten som riktades till regionmuseer tidigare och genomfördes av Museiverket. Senare på våren, med villiga museer, kartläggs nya metoder, utvecklingspunkter, god praktik och funktione- rande modeller för samarbete. Exempel på lokala framgångar lyfts fram. Resultat av kartläggningen ska visa vägen till nya metoder och propositioner för åtgärder att utveckla lokal- och hembygdsmuseernas verksamhet och resurser.

Ytterligare information om projektet: Museiverkets koordinator för avdelningen Utveckling av museibranschen, Marianne Koski, [email protected], tfn (09) 4050 9369 Maakuntamuseoiden teemapäivät och projetkforskare Juha Hirvilammi, Åbo museicentral, [email protected], tfn 040 353 9149 19.-20.10.2011 Pohjanmaan museossa.

(Museiverket) Landskapsmuseernas temadagar på Österbottens museum 19.-20.10.2011.

Österbottens museitidning 2011 5 POHJANMAAN MUSEOPORTAALI

Projektin omistaja: Pohjanmaan museo. Projektiaika: 1.6.2011-31.8.2012

Museot yhteistyössä Museer i samarbete Tausta ja tarpeet Pohjanmaan maakunnassa on noin sata museota ja siten se on yksi Suomen KulturÖsterbotten käynnisti syyskuus- KulturÖsterbotten inledde i september museotiheimmistä maakunnista. Paikallismuseoilla on merkittävä rooli paikallisen sa 2010 kaksivuotisen hankkeen, Mu- 2010 ett tvåårigt projekt, Museer i sam- identiteetin vaalimisessa ja ne toimivat oman alueensa historiatiedon säilyttäjinä. seot yhteistyössä, jonka tavoitteena on arbete, med målsättningen att löytää ja kehittää Viime vuosina museoala on kehittynyt merkittävästi. Uusi tekniikka ja uudet finna nya former för samarbete mellan käytännöt esimerkiksi näyttelytoiminnassa sekä museopedagogiikan ja markki- uusia luovia yhteistyömuotoja eriko- mindre och större museer i Österbotten noinnin alueella ovat muuttaneet perinteistä käsitystä museoista. Pienet museot koisten museoiden välillä finna nya kreativa idéer vad gäller uhkaavat jäädä tämän kehityksen ulkopuolelle. Useimmiten pieniltä museoilta uusia luovia ideoita ja ratkaisuja finansiering av mindre museers verk- puuttuvat kehityksen seuraamiseksi vaadittavat taloudelliset ja henkilöresurssit. pienehköjen museoiden toiminnan ra- samhet Pohjanmaan monella pienellä museolla ei vielä ole omia kotisivuja ja niiden on hoittamiseksi finna nya kreativa lösningar vad siten vaikea markkinoida itseään laajemmalle yleisölle. uusia luovia ideoita ja ratkaisuja pie- gäller digitalisering av mindre museers nehköjen museoiden toiminnan mark- material, marknadsföring av mindre Tämän projektin tehtävänä on web-portaalin avulla auttaa sekä pienempiä että kinoimiseksi, aineiston digitalisoimi- museers verksamhet och värvning av suurempia museoita Pohjanmaalla saamaan laajempaa näkyvyyttä ja markkinoi- seksi ja uusien tulisielujen löytämiseksi nya eldsjälar för museiverksamheten maan itseään uusille potentiaalisille museokävijöille. uusia yhteistyömuotoja museoiden, utveckla nya former av samarbete koulujen ja yhdistysten välillä. mellan museer, skolor och föreningar. Tavoite ja kohderyhmä Projektin tavoitteena on luoda kolmikielinen (suomi, ruotsi, englanti) kaikki Poh- Hankkeenomistaja: KulturÖsterbotten Projektägare: KulturÖsterbotten/ janmaan museon alueen museot käsittävä web-portaali. Portaalissa tullaan käyt- / Svenska Österbottens förbund för Svenska Österbottens förbund för tämään uutta tekniikkaa ja uusia medioita luomaan interaktiivinen areena, jossa utbildning och kultur -kuntayhtymä. utbildning och kultur skn. museot ja museokävijät kohtaavat toisensa. Projektin kohderyhmänä ovat kaikki Pohjanmaan maakuntamuseon alueen kunnissa ja kaupungeissa toimivat mu- Muut rahoittajat: Pohjanmaan liitto Övriga finansiärer: Österbottens för- seot. Kohderyhmiksi luetaan myös sellaiset museokävijät, jotka voivat portaalin (maakunnan kehittämisraha) ja Svens- bund (landskapsutvecklingspengar) avulla helpommin saavuttaa museoita. ka kulturfonden. och Svenska kulturfonden. Projektin läpivienti Yhteistyötaho: Pohjanmaan museo Samarbetspartner: Österbottens museum Projektin koordinointia varten palkataan osa-aikainen projektinjohtaja ajaksi 1.6.2011-31.8.2012, jaettuna siten, että projektinjohtaja työskentelee täyspäiväi- sesti (100%) ajalla 1.6.-30.9.2011 ja osa-aikaisena ajalla 1.10.2011-31.8.2012. Keskimääräinen työaika on 62 %.

Projektinjohtajan tehtävät: koota museoita koskeva materiaali sekä kirjoittaa esittelytekstit jokaista museota varten yhteistyössä valokuvaajan ja web-suunnittelijan kanssa muotoilla portaalia sekä portaalin sisältöä ja toimintaa markkinoida portaalia laatia strategia portaalin tulevaa kehitystä varten. Työryhmä, jossa projektinomistajan ja projektin yhteis- työkumppanit ovat edustettuina, ohjaa projektinjohtajan työtä ja vastaa projektin toteuttamisesta.

Portaali on avoin kaikille museoille, jotka sen kautta haluavat lisätä näkyvyyttään. Liittymällä portaaliin museot sitoutuvat kuitenkin pitämään museota auki kävijöille, ainakin tilauksesta, sekä tarjoamaan opastusta ryhmille. Lisäksi museoilta edelly- tetään tiettyä omaa aktiivisuutta, kuten informoimista yhteystietojen muutoksista, aukioloajoista ja vastaavista.

Aikataulu Projektiaika on 1.6.2011-31.8.2012. Aikataulu on seuraava: Pohjanmaan museon järjestämä ekskursio Keski-Suomen museon kokoelmakeskukseen toteutettiin 12.4.2011 1.6.-13.9.2011 Yhteydenpito museoihin, tiedon keruu, museorakennusten, kokoelmien ja tapahtumien valokuvaaminen. Österbottens museum ordnade en exkursion till Mellersta-Finlands museilagercentral 12.4.2011. 1.10.2011-31.5.2012 Museoportaalin muodostaminen yhteistyössä web-tuottajan ja valokuvaajan kanssa, materiaalin ja tekstien liittäminen yhteen, tekstien kääntä- Kuva/bild: Erkki Salminen, PM/ÖM

6 Pohjanmaan museolehti 2011 ÖSTERBOTTENS MUSEIPORTAL PROJEKT

Projektets målsättning är att utveckla och upprätta en webbportal för alla museer museiansvariga. Utgående från detta i Österbotten. Genom portalen ökas museernas synlighet och marknadsföringen material och i samråd med museerna underlättas. Portalen strävar efter att ta i bruk ny teknik, nytänkande inom musei- skriver projektledaren presentationstex- pedagogisk förmedling och sociala medier för att nå en större målgrupp. Portalen ter för varje museum. Projektledaren öppnas för allmänheten den 1 juni 2012. Efter projektets slut administreras portalen ansvarar också för att i samråd med minen suomeksi (ruotsiksi) ja englan- av Österbottens museum, vilket garanterar att den kontinuerligt underhålls, uppda- projektägaren, webbdesigner, fotograf niksi, portaalin markkinointi. teras och utvecklas. och projektarbetsgruppen utarbeta portalen och dess funktioner. 1.6.2012 Portaali avataan yleisölle. Landskapet Österbotten är, med ett hundratal museer, ett av de museitätaste land- skapen i Finland. Av de österbottniska museerna är ett tiotal professionella museer, Projektledarens fasta arbetsplats är Ös- Rahoitus d v s sådana som har en eller flera anställda för att sköta verksamheten. Övriga terbottens museum i Vasa. Projektin rahoituksesta 70% ano- museer sköts på ideell basis. Lokalmuseerna spelar en viktig roll för den lokala iden- Projektledaren kommer i början av pro- taan Aktion Österbotten/Österbottens titeten och fungerar som bevarare av bygdens historia. jekttiden att göra ett studiebesök vid LEADER -ohjelmasta. Yksityisen ra- Pirkanmaan maakuntamuseo i Tammer- hoituksen osuus 30 % anotaan Etelä- Ofta har små museer varken de ekonomiska eller personella resurser som krävs för fors för att bekanta sig med utvecklan- Pohjanmaan kulttuurirahastosta ja att följa med i utvecklingen. Många mindre museer i Österbotten saknar fortfarande det av landskapsmuseets webbportal Svenska kulturfondenilta. Mukana ovat hemsidor och har små möjligheter att marknadsföra sig för en större publik. Museokompassi. myös Yhyres kehittämisyhdistys ry (Laihia, Vähäkyrö, Isokyrö) sekä Suu- Webbportalen har blivit ett allt vanligare sätt för museer i en region att gemensamt Portalen är öppen för alla museer som pohjan kehittämisyhdistys ry (Teuva ja marknadsföra sig. Redan 1999 öppnades den första portalen för museerna i Öster- genom den vill öka sin synlighet. Gen- Karijoki) botten. Portalen, som finns på http://museum.svof.fi presenterar ett urval av museer- om att vara med i portalen förbinder na i svenska Österbotten. Portalen motsvarar inte längre de krav som ställs på en sig museerna dock till att hålla museet Toivotut tulokset informativ, interaktiv och förnyelsebar museiportal. Exempel på nya museiportaler öppet för besökare, åtminstone på bes- Projekti johtaa yhteisen web-portaalin som öppnats under 2010 är Västra Nylands museiportal, www.vastranylandsmu- tällning, samt att kunna erbjuda guid- aikaansaamiseen Pohjanmaan alueen seer.fi samt www.museokompassi.fi , portalen för museerna i Birkaland. ning för grupper. Dessutom förutsätts museoille. Projektin päätyttyä portaalin en viss aktivitet från museernas sida, ylläpito siirtyy Pohjanmaan museolle. Detta projekt strävar efter att genom upprättandet av en webbportal för museerna såsom att informera administratören om Portaalia päivitetään ja uudistetaan i Österbotten hjälpa såväl mindre som större museer med marknadsföringen och förändringar i kontaktuppgifter, öppet- säännöllisesti. Yleisö käyttää portaalia synligheten samt nå nya grupper av potentiella museibesökare. hållningstider och liknande. paikkana, josta haetaan tietoa Poh- janmaan alueen museoista. Lisäänty- Målet för projektet är att upprätta en trespråkig (svenska, finska, engelska) webb- Museerna informerades om portalpro- neen näkyvyyden ansiosta kiinnostus portal för alla museer i Österbotten. Portalen kommer att utnyttja ny teknik och nya jektet i samband med kartläggningen av paikallismuseoihin kasvaa. Uusia kä- medier i syfte att skapa en interaktiv plattform där museerna och besökarna kan museerna inom projektet Museer i sa- vijäryhmiä, sekä paikallisen väestön mötas. Administrationen sköts av Österbottens museum. marbete och vid en landskapsmuseidag keskuudesta että kauempaa tulevia vid Österbottens museum i mars 2011. ja turisteja, houkutellaan museoihin, Målgruppen för projektet är museerna i de kommuner/städer som hör till Österbot- Portalen kommer att marknadsföras för minkä seurauksena kävijämäärät nou- tens landskapsmuseums verksamhetsområde. Deltagande kommuner i projektet är allmänheten bl a via Facebook, via de sevat ja museoiden tulot kasvavat. alltså kommunerna i landskapet Österbotten - Kronoby, Larsmo, Jakobstad, Peder- deltagande museernas hemsidor, Ös- Kulttuuriperinnön saavutettavuus pa- söre, Nykarleby, Vörå, Korsholm, Vasa, Laihela, Lillkyro, Storkyro, Malax, Korsnäs, terbottens förbund, Österbottens Turism ranee. (E-M B) Närpes, Kaskö och Kristinestad samt i Södra Österbotten Östermark och Bötom. och andra relevanta kanaler. Dessutom De deltagande museerna får genom portalen ökad synlighet och bättre marknadsfö- trycks en flyer i form av ett vykort med ringsmöjligheter. Målgrupp är även de museibesökare som genom portalen får ökad information om portalen. Flyern finns tillgång till museerna. tillgänglig vid alla museer som är repre- A A L I R T Ö senterade i portalen. P O S O T E E För att koordinera genomförandet av projektet kommer en projektledare att anställas S R U B på deltid (62%) för tiden 1.6.2011-31.8.2012, fördelat så att projektledaren kommer Projektets verksamhet sträcker sig över M O att arbeta heltid (100%) under perioden 1.6-30.9.2011 och deltid (50%) under peri- tre aktionsgruppers områden – Aktion

T N oden 1.10.2011-31.8.2012. T Österbotten rf (Kronoby, Larsmo, Ja-

A E

A kobstad, Nykarleby, Vörå, Korsholm,

S Projektledarens uppgifter är att: Malax, Korsnäs, Närpes, Kaskö och

A - samla in material om museerna samt skriva presentationstexter för varje museum Kristinestad), Yhyres kehittämisyhdistys M J

U - i samarbete med fotograf och webbdesigner utarbeta portalen samt dess innehåll ry (Laihela, Lillkyro och Storkyro) samt

O S

och funktioner Suupohjan kehittämisyhdistys ry (Öster- I

L R T A - sköta marknadsföringen av portalen mark och Bötom) Kostnaderna fördelas - göra upp en strategi för portalens framtida utveckling på aktionsgrupperna så att ett enhets- pris för varje museum räknas ut genom Projektledaren ansvarar för att samla in faktauppgifter och material om museerna att den totala projektbudgeten delas på Grafiikka/Grafik: Jaakko Linkamo i Österbotten. Enklast genomförs detta vid personliga besök och intervjuer med de antalet deltagande museum. (E-M B)

Österbottens museitidning 2011 7 Jukka Nisula

olmella ilmajäähdytteisellä BMW-tähtimoottorilla varustettu aaltopeltinen ja lempinimen ”Tante Ju” saanut kone oli Luftwaffen kuljetuskaluston selkä- ranka. Se oli iso kone tuohon aikaan. Siihen mahtui 18 matkustajaa koneen maksimipainon ollessa 10 515 kiloa.K Siiven kärkiväli oli 29,3 metriä ja koneen pituus 18,90 metriä. Sotilasversioissa oli koneen selkäpuolella avonainen ampumo, jossa oli konekivääri. Kiinteä laskuteline ja kulmikas muotoilu olivat tut- tua Junkersin tyyliä ja tekivät koneesta melko hitaan sekä kömpelön ”Tante Ju” näköisen. Käytännöllinen matkanopeus huiteli noin 210 km:n paik- keilla. Matkustajakoneena ja siviiliversiona Junkers Ju 52 eli suoma- laisittain ”Junnu” oli tullut meillä tutuksi jo 1930-luvulla lentäessään Aero Oy:n väreissä. Kaksi ensimmäistä konetta tunnettiin nimillä ja kohtalokas jäätyminen ”Sampo” ja ”Kaleva”.

Saksalainen Junkers Ju 52 kuljetuskone putosi Startti Porista kohti pohjoista Onnettomuuskone Junkers Ju 52/3mg4e, tunnukseltaan 9P + GU ja alas silloisessa Purmon pitäjässä Pohjanmaalla sarjanumeroltaan 6384, kuului Luftwaffen yksikköön ”Kampfgruppe talvella 1942. Porin kentältä startannut ”Tante zur besonderen Verwendung 108” eli KGr.z.b.V 108, vapaasti suo- mentaen ”Kuljetuslentolaivue 108”. Tarkasti ottaen joukko-osaston Ju” jäätyi ilmassa puolivälissä matkalla Ouluun, lyhenne käännetään ”pommituslentolaivueeksi”, sillä Saksassa ei ollut perinteitä lentokuljetusyksiköille. Näin varmistettiin samalla, ja tuhoutui yrittäessään pakkolaskua lähellä että kuljetusyksiköihin määrätyt lentäjät eivät tuntisi itseään toisar- Kortesjärven rajaa. Koneen mukana olleesta 12 voisiksi lentäessään rahtia ja matkustajia hitailla koneillaan. Kaikki oli laskelmoitu tarkkaan Saksan sotakoneistossa toisen maailmanso- henkilöstä menehtyi 6. Jos maa ei olisi ollut dan aikana. sotatilassa, olisi tämäkin monta uhria vaatinut Kuvan perusteella Luftwaffen tummanvihreässä sotamaalauksessa lento-onnettomuus ollut iso uutinen. Nyt se ollut ”Tante Ju” lähti normaalille kuriirilennolle saksalaisten tukikoh- painettiin sotasensuurin takia nopeasti villaisel- dasta Porista kohti Oulua aamupäivällä helmikuun 12. päivänä 1942. Koneen neljähenkisenä miehistönä olivat yliluutnantti Wilhelm Le- la. Paikkakuntalaisille tuo yllättävä ja surullinen tuha, vääpeli Walter Gnauck, vääpeli Erich Fergen ja ryhmänjohtaja tapaus sen sijaan jäi mieliin voimakkaana koke- Hans Dietrich. Matkustajaluettelossa oli seuraavia sotilashenkilöitä: vahtimestari Karl Staubach, yliluutnantti Friedrich Honold, korpraali muksena, jonka muisto on kantanut seudulla Wolfgang Anders, korpraali Kurt Mais, korpraali Anton Vogel sekä ryhmänjohtaja Josef Bonnie. Lisäksi koneessa oli siviilimatkustaji- vuosikymmenten läpi. na Peter Misch sekä todennäköisesti Paul Wolter. Koneen ohjaajana turmalennolla toimi 26-vuotias itävaltalaissyntyinen Letuha, joka oli ollut mukana kovissa ja kuumissa Kreetan taisteluissa keväällä 1941. Hän lensi siellä laskuvarjojoukkoja kuljettaneita Junkers 52- koneita. Perämiehenä turmalennolla toimi samanikäinen Fergen. 23-vuotias Gnauck oli radiosähköttäjänä ja Dietrich taka-ampujana. Matkusta- jien lisäksi koneessa oli postia ja rahtia Pohjois-Suomen saksalais- joukoille.

”Tante Ju” jäätyy Junkersin tullessa Pohjanmaalle Kauhavan pohjoispuolelle ja lähes puoliväliin matkaa, alkoi koneen aaltopeltisissä pinnoissa ilmetä voi-

Näkymä Purmonjoen ylittävältä Porkholmaan menevän tien sillalta Rantalan mäelle päin. Perimätiedon mukaan pakkolaskua yrittänyt ohjaaja yliluutnantti Letuha väisti kyseistä siltaa ja kaarsi taustalla näkyvän Rantalan taloryhmän ylitse vaivoin. Kone putosi noin 300 metriä rakennuksista, vasemmalla näkyvän metsän taakse nevalle Kuva: Jukka Nisula

8 Pohjanmaan museolehti 2011 makasta jäänmuodostusta. Ilma oli kylmää ja samalla kosteata. Siipiin muodostunut jääkerros alkoi olla jo niin paksu, että kone alkoi menettää lentokorkeuttaan ja alkoi olla jo vaikeasti ohjattavissa. Koneen kapteeni Letuha lisäsi moottoreihin kierroksia jotta se pysyisi ilmassa. Samalla koneen ohjaamossa alkoi huolestunut ja vilkas keskustelu vaih- toehdoista. Huomattuaan jatkamisen Ouluun olevan mahdotonta suunnilleen Ylikosken kylän kohdalla, päätti Letuha kääntyä rei- tiltä takaisin ja laskea noin 30 km:n päässä olevalle Kauhavan lentokentälle. ”Junnu” kaartoi takaisinpäin kohti Kauhavaa Vilo- backan kylän päällä vasemmalla kaarrolla. Kauhavalle asti pääsy alkoi olla jo vaikeaa jäätyneen koneen menettäessä jatkuvasti lentokorkeutta ja ollen hankala lennettävä. Vaihtoehdot alkoivat käydä vähiin. Jääty- nyt kone vajosi niin nopeasti, että kapteeni Kari Viita-ahon vuonna 2005 hitsaama muistotaulu Tervasnevalla. Tuntematon siviili on viimeai- Letuha päätti mitä ilmeisimmin tehdä nope- kaisten tutkimusten mukaan tiettävästi Peter Misch. Kuva: via Pentti Hyvärinen an ratkaisun ja laskea sopivasti alle tulleen Purmonjoen jäälle. Tummanvihreä iso kol- oli lähistöllä useita. He lähtivät oitis onnet- Hekin saivat luunmurtumia, aivotärähdyksiä mimoottorinen Junkers lähestyi koillisesta tomuuspaikalle, osa suksilla. Ensimmäisinä ja sekä sisäisiä verenvuotoja. Korpraali An- päin matalalla pinnoissa muuta maastoa paikalle hiihtäneet huomasivat heti, että nyt ton Vogelin oletetaan olevan se henkilö, joka alempana olevan jokiuoman päällä, mutta on käynyt pahasti. Koneen etuosa ohjaa- menehtyi viikon päästä vammoihinsa. Letuha joutui perimätiedon mukaan väistä- moineen oli täysin murskautunut. Osa ver- mään eteen yllättäen tullutta Porkholmaan tavuotavista matkustajista ei edes tajunnut Saksalaiset ottavat komennon vievän tien siltaa. Estääkseen törmäyksen mitä oli tapahtunut. Koneen lasti oli levinnyt Junkersin maahansyöksypaikalla pakko- siltaan, tempaisi hän koneen ylös ja oikealle ympäriinsä onnettomuuspaikalla. Säilyke- laskussa loukkaantunut nuori saksalainen kohti jokilaaksoa korkeammalla olevaa Ran- purkkeja, perunoita, konjakkipulloja, unifor- upseeri määräsi paikalle tulleita kyläläisiä talan mäkeä, jonka se ylitti vaivoin Ranta- musäkkejä kuten myös kirjeitä ja rikkinäisiä heti keräämään talteen koneessa olleen so- lan talon kattoa hipoen. Ylitettyään juuri ja postisäkkejä, lojui hajonneen koneen ympä- tapostin ja paperit. Kaikki arvopaperit saa- juuri puiden latvat mäen harjalla, menetti rillä. Koneesta ja kuumista moottoreista le- tiin talteen ja samana päivänä Pietarsaaresta raskas Junkers todennäköisesti vauhtinsa ja visi ilmaan vahva bensiinin haju. Koneessa tullut saksalainen upseeri otti ne haltuunsa. ohjattavuutensa, sakkasi sekä syöksyi melko oli vaikea auttaa sinne jääneitä, koska Jun- Ensimmäisenä vuorokautena Purmon suoje- pystyssä mäen takana olevaan jäätyneeseen kersin runko oli niin pystyssä. Kyläläiset luskunta Gunnar Klingin johdolla huolehti soiseen maastoon. Tämä nuorta männikköä huomasivat, että koneen matkustamon katon koneen vartioinnista. Seuraavina päivinä kasvanut neva tunnetaan Tervasnevan ni- läpi meni jännittynyt vaijeri, joka oli rikko- eteenpäin paikalla vartioivat saksalaiset soti- mellä. Se on notkossa kahden mäen välissä. nut samalla katon verhoilun. Tämä ilmeisesti laat itse. Saksalaisille vartijoille oli vuokrattu Putoamispaikka on noin 300 metriä Ranta- nokasta pyrstöön menevä antennivaijeri piti yksi huone Rantalan talosta. Huhu onnetto- lan talon takana ja noin 500 metrin päässä edelleen koneen runkoa ja pyrstöä ylhäällä. muudesta levisi nopeasti paikkakunnalla, ja Purmon joesta länteen, Ylikosken ja Pork- Koneen työkalupakista löytyi viila, jolla vai- Porkholmaan konetta katsomaan alkoi ke- holman kylien välimaastossa. Vilobackasta jeri sahattiin poikki. Näin laski ohjaamon ta- rääntyä väkeä läheltä ja kaukaa. Erikoisesti matkaa on reilut 5 kilometriä, samoin Kor- kaa osittain katkennut ja nitkahtanut koneen pikkupoikia kiinnostivat koneen isot moot- tesjärveltä. Kello oli onnettomuushetkellä runko alas vaakatasoon. torit. Kauhavalta saapui kaksi lentokonetta, noin yksitoista aamupäivällä. jotka laskeutuivat läheiseen Porkholman Maahansyöksyssä kuoli heti viisi ihmistä, kylään. Niillä tulleet suomalaiset upseerit Nevalle pystyyn yhden kuollessa myöhemmin vammoihin- aloittivat omat tekniset tutkimuksensa onnet- Koneen tullessa jyrkähkössä asennossa sa. Koneen miehistön jäsenistä ainoastaan tomuuspaikalla. nokka edellä alas, jäi se nevalle pyrstö yl- taka-ampuja Hans Dietrich selvisi hengissä. häälle. Muutamia puita oli katkennut tulo- Matkustajista kuoli Karl Staubach ja Peter Saksasta saapui 12-miehinen asiantunti- suunnassa. Matalalla joen päällä lentäneen Misch. Loukkaantuneina selvisivät Honold, jaryhmä, joka purki koko koneen pieniksi ja puitten latvoja hiponeen koneen nähneitä Anders, Mais, Bonnie, Vogel, sekä mitä to- osiksi ja asetti ne kuljetuslaatikoihin. Tämä ja kovan rysähdyksen kuulleita kyläläisiä dennäköisimmin Paul Wolter niminen mies. >>>

Österbottens museitidning 2011 9 Hylkyryhmän vuonna 2006 etsinnöissä löytyneitä koneen osasia. Kuva: via Pentti Hyvärinen

>>> ryhmä asui Ylikosken koulun tiloissa. Laati- kot kuljetettiin Pietarsaareen ja sieltä laivalla Saksaan lentokonetehtaalle ”uusiokäyttöön”. Yksi koneen moottoreista kuljetettiin Vaa- san lentokentälle teknisiä tutkimuksia varten. Kuljetustouhuissa saksalaisia auttoivat suomalaiset autonkuljettajat Roger Nygård ja Frans Asp, jotka ajoivat koneen osia Pur- mon ja Pietarsaaren välillä. Raivaustyöt onnettomuuspaikalla kestivät noin kuukauden päivät. Kaikki tarpeellinen koneesta ja sen ympäriltä talteen otettu tavara kerättiin Ran- talan talon ulkorakennukseen. Onnettomuus painettiin villaisella, ja alue siistittiin niin hyvin, että vain muutama kaatunut petäjä muistutti enää tapauksesta. Saksalaiset oli- alumiinista sitten niitä sormuksia y.m. tava- holmaan maantien varteen. Ritalan Reijo vat niin tarkkoja, että pienimmätkin ruuvit raa jolla vaihtoivat ruokatavaraa, pääasiassa kertoi kuulleensa, että rekilastissa oli myös ja metalliosat kerättiin talteen. Koneen vau- leipää. Olin sen verran pieni, että en koskaan suuri määrä konjakkipulloja, mutta Kalle oli rioaste oli 100 %, vaikka valokuvassa kone päässyt koneen hylkyä katsomaan, mut- ollut niin tiukka kuski, ettei yhtään pulloa näyttää kaukaa pintapuolin ehjältä hajonnut- ta vanhempi veljeni Erik kertoi käyneensä joutunut kenenkään suihin. ta nokkaa lukuun ottamatta. Junkers-kone oli siellä montakin kertaa. Monet menivät Pur- kuitenkin kauttaaltaan nitkahtanut korjaus- monjoen jäätä pitkin hylkyä katsomaan. Ker- Rantalasta ja lähitaloista lähdettiin heti kelvottomaksi. tomuksen mukaan koneessa (Junkers 52) oli tapahtumapaikalle. Koneen lastia, perunoi- 7-8 henkeä ja että kaikki kuolivat. Mutta se ta, säilykepurkkiruokaa, konjakkipulloja, Silminnäkijät kertovat lienee väärä tieto, oikea luku on 12 josta kuu- postipaketteja oli levinnyt koneen hylyn lä- Purmossa lapsuutensa ja nuoruutensa viet- si kuoli. Kuolleet kannettiin Rantalan talon histöön. Koneen polttoaineen syöttöputki oli tänyt nykyisin vaasalainen Lars Höglund navetan vintille, josta saksalaiset hakivat hei- katkennut ja bensiiniä valui maahan, Otto muistelee jännittävää tapausta: ”Olin kuusi- dät jonkun päivän kuluttua. Huhuja liikkui Lehto keksi bensiinivuodon tukkimistavan. vuotias pojankoltiainen ja muistan kun sak- myös siitä, että koneessa oli Saksassa painet- Asettamalla perunan katkenneeseen putkeen salainen lentokone kaarteli Vilobackan kylän tuja suomalaisia rahoja joita oltiin viemässä tukkeeksi Lehto sai bensiinivuodon tyrehty- yläpuolella suhteellisen matalalla. Muistan, Pohjois-Suomen rintamalle. Hylyn siirrosta mään, ja näin vältyttiin tulipalolta. Hengissä että koneen saksalaiset tunnusmerkit näkyi- ei kerrottu ja yleensä oltiin tapahtumasta säilyneet lentomatkustajat siirrettiin Ran- vät selvästi. Minun muistikuvissani oli, että melko hiljaa koska sotatila oli voimassa.” talaan odottamaan lääkäriä Pietarsaaresta. yhdestä moottorista tuli savua mutta epäilen Otto Lehto haki myöhemmin iltapäivällä muistanko oikein. Kuitenkin kone suuntasi Pietarsaarelainen Reino Lammi, jonka ko- kuolleitten ruumiit Rantalan navetan vintille, Ylikosken kylää kohti ja häipyi horisonttiin. tiseudulle kone putosi hänen ollessaan pik- josta kaksi päivää myöhemmin Pietarsaares- Arveltiin, että koneella oli ongelmia koska se kupoika, on kerännyt aineistoa pakkolaskus- ta tulleet saksalaiset sotilaat siirsivät ruumiit lensi niin matalalla, ja näkyi selvästi että se ta Ylikosken tulevaa kyläkirjaa varten. Hän Vaasaan. Eila Hautala (os. Rantala) kertoi menetti korkeuttaan. Sitten selvisi, että kone on haastatellut tapauksen silminnäkijöitä: hieman pelänneensä, kun piti mennä vaina- oli tehnyt pakkolaskun Ylikosken kylän lä- ”Rintakankaan (os.Öhman) Irja kertoi näh- jien ohi pudottamaan navetan vintiltä heiniä hettyville Rantalan koulun läheisyyteen. neensä Öhmanin mäeltä, miten kone syök- lehmille. Kone putosi suontapaiseen maastoon jossa syi maahan, puitten latvat vain katkeilivat ja oli pienkasvuista metsää. Koneesta oli len- kuului kova rysäys. Irjan isä Kalle ja Haapa- Pahoin loukkaantunut saksalainen upseeri tänyt osia ympäriinsä, jota ihmiset keräilivät lan Kauko olivat samaan aikaan Sitämaassa piti huolen siitä, että kaikki postimateriaali ja ottivat talteen. Alumiiniputkista ja muista ajamassa savea, ja metsästä tuli lentokonees- kerättiin talteen. Kyläläiset auttoivat kerää- alu-osista ihmiset teettivät sormuksia van- ta pelastunut sotilas. Hän oli ilmoittanut suo- misessä ja keräys kesti useita tunteja. Mitään kileirillä joka sijaitsi muutaman kilometrin menkielellä Kallelle ja Kaukolle sekä viit- tärkeää ei ollut jäänyt hukkaan. Vasta seuraa- päässä Lostenin lähellä. Lähin asuintila oli toillut putoamispaikkaa kohti: ”saksapoika, vana päivänä tämä nuori upseeri ehti tarkas- Bäcksholmin talo. Vankileirissä oli venäläi- saksapoika”. Kalle ajoi myöhemmin saksa- tella omia vammojaan. Muun muassa toinen siä sotavankeja n. 50 -100. Vangit tekivät laiskoneen jäännöksiä ja muuta lastia Pork- jalka oli täysin poikki säärestä, vain tiukka

10 Pohjanmaan museolehti 2011 Onnettomuuskoneen silminnäkijähavaintoihin ja perimätietoon perustuvat ja oletetut viimei- set liikkeet Ylikosken ja Rantalan seuduilla ennen kohtalokasta maahansyöksyä. Pel- toaukeat on värjätty harmaalla, Purmonjoki tummalla. Piirros: Jukka Nisula nahkasaapasvarsi oli pitänyt jalkaa jotenkin Letuhan hauta, sekä tiettävästi muidenkin kasassa. Saksalaiset kiittivät kyläläisiä rehel- turmassa kuolleiden. Porin hautakonttorin lisyydestä Purmon suojeluskunta järjesti heti päiväys on 20.2.1942. Lisäksi kolme Jun- koneen hylyn suojelun. Seuraavana päivänä kersin miehistön jäsentä, Wilhelm Letuha, paikalle saapui saksalaisia sotilaita Pietar- Walter Gnauck, ja Erich Fergen, ovat saaneet saaresta ja he ottivat puolestaan huolekseen muistokiven Helsingin Honkaniemeen, Suo- hylyn suojelun. Saksalaiset vuokrasivat messa kaatuneiden saksalaisten sotilaiden Rantalasta huoneen vartioinnin ajaksi. He hautausmaalle numeroilla 307, 308 ja 309. asuivat Rantalan edustuvassa, ja he tekivät Uhreista Peter Misch on haudattu Vantaan ruokansa itse säilykkeistä. Heillä oli muka- saksalaiselle sotilashautausmaalle. Misch naan kamina, jolla he lämmittivät ruokansa. oli tie-, kaivos- ja tunnelialan asiantuntija, ja Kaminan savupiippu oli vedetty suoraan ik- vanhin (48 v.) turmassa kuollut. kunasta ulos. Kaikki irtonainen koneen luota kerättiin ja kuljetettiin Rantalaan. Koneesta Vuonna 1942 Rantalan kylä kuului vielä kerättiin talteen iso määrä bensiiniä 200 lit- Purmon pitäjään. Myöhemmin kuntarajat ran tynnyreihin. Tynnyrit vietiin Porkhol- muuttuivat ja onnettomuuspaikka ”siirtyi” maan hevospelillä. Sieltä bensiinitynnyrit ja Kortesjärven kunnan puolelle. Nykyään muut tavarat kuljetettiin saksalaisjoukkojen Kortesjärvi taasen kuuluu Kauhavan kau- kuorma-autoilla Pietarsaareen. Arne Öhman punkiin, seurauksena vuoden 2009 kuntalii- oli aktiivisesti mukana pelastustöissä ja piti toksesta. Kesällä 1994 Atle Nykvist pystytti hyvää huolta sotilashenkilöistä, eritoten sak- lentokoneen putoamispaikalle pyöreästä salaisista, ja sai kiitosta toimistaan ja vie- puusta tekemänsä ristin. Hänellä on turmassa raanvaraisuudestaan eräältä suomalaiselta kuolleen Erich Fergenin pojalta saama kirje, Ilmavoimien upseerilta.” jossa hän kiittää muistomerkin pystyttämi- Alkuperäinen Jukka Nisulan artikkeli sestä. Atle ja hänen tuleva vaimonsa Sävy, on julkaistu Feeniks-lehdessä numero Muistomerkit jotka olivat onnettomuuden aikoihin hieman 1/2011. Feeniks on ilmailuhistoriallinen neljännesvuosittain ilmestyvä Ilmailumu- Itse onnettomuuspaikalla nevalla ei ole nä- toisella kymmenellä olevia lapsia, hiihtivät seoyhdistys ry:n jäsen- ja tiedotuslehti. kyvissä enää mitään koneen osia, paikkaa on paikalle heti onnettomuuden tapahduttua, ja Jukka Nisula´s ursprungliga artikel har haravoitu mm. miinaharavan avulla touko- olivat ensimmäisinä auttamassa uhreja. Sä- publicerats i tidskriften Feeniks nr. 1/2011 kuussa 2006 keskisuomalaisten hylkytutki- vyn kotitalo sijaitsi vain reilun kilometrin joiden Pentti Hyvärisen ja Tapani Rahkosen päässä Junkersin putoamispaikalta, Atlen sekä espoolaisen Tapio Tuomiston toimes- vajaan kymmenen kilometrin päässä. Vuon- ta. Ryhmä tekee yhteistyötä Keski-Suomen na 2005 Tervasnevan onnettomuuspaikalle Ilmailumuseon kanssa, Tuomisto on myös Lähteet: tehtiin lahonneen puuristin tilalle nykyinen - Lars Höglundin haastattelu 10.8.2010 ja muistel- Suomen Ilmailumuseon toiminnassa muka- metallinen muistomerkki, jonka on hitsan- mat na. Oppaana oli onnettomuuspaikan lähellä nut Kari Viita-aho, Atle Nyqvistin ollessa - Reino Lammin muistiinpanot ja haastattelut. Hänen asuva Reijo Rantala. Vain muutamia pieniä aktiivisena puuhamiehenä. Siinä on vainaji- tietolähteenä on käytetty myös Stig Westerbergin artikkelia ”Flygkatastrofen i Purmo vintern 1942”, lasin- ja pleksinpalasia sekä metallinpaloja en nimet sekä kirjoitus ”tuntematon siviili”, Jakobstads Tidning 5.1.1997. löytyi etsinnöissä turpeitten alta muistona joka nyttemmin on todettu pietarsaarelaisen - Patrik Sundqvist: Staden och hakkorset, den tyska ”Tante Justa”. Saksalaiset puhdistivat paikan historioitsijan Patrik Sundqvistin viime tut- krigsmakten i Jakobstad 1941-44 - Kuvaja-Olin-Villstrand-Östman: Purmo kommuns todella perusteellisesti aikanaan, ja jotakin kimuksissa olleen Peter Misch- niminen. historia 1868-1976 koneesta ottivat kyläläisetkin talteen. Lähei- Muistomerkki muistuttaa näin olemassaolol- - Junkers Ju 52/3mg3e ja g4e lentokäsikirja selle vankileirille kulkeutui myös duralumii- laan kyläläisten mieliin vahvasti jääneestä - Hannu Valtonen: Lapin lentokonehylyt nia, kuten Lars Höglund edellä kertoo. Peri- - Keski-Suomen Ilmailumuseo onnettomuudesta, josta lähes 70 vuotta sitten - Identifivication codes of units of Luftwaffe 1939- mätiedon mukaan osa Junkersissa kuolleista sodan takia jouduttiin vaikenemaan. 1945: (www.rlm.at/cont/archiv02 e.htm) olisi haudattu Vaasaan, mutta tämä ei pidä - Junkers production list: (www.wida.cz.cc/hjunkers/ paikkaansa. Kuten muistelmissa todetaan, ju_j52pl.htm) - http://www.luftwaffe.no/SIG/Losses/tap421.html ruumiit ovat todennäköisesti kuljetettu Vaa- Kiitokset: Lars Höglund, Reino Lammi, - http://www.forum-der-wehrmach=95564t.de/thread. san kautta Poriin. Porin hautausmaalta löytyy Pentti Hyvärinen, Rauni ja Hannu Valto- php?postid mm. koneen kapteenin yliluutnantti Wilhelm nen, K-SIM - http://www.helsinki.diplo.de/Vertretung/helsinki/ fi/02/Sonstige_20AE/seite__honkanummi.html

Österbottens museitidning 2011 11 ”Tante Ju” Kuva/Bild: Karl-Åke Stuns/Digikasko.org

nder vintern 1942 (den 12 januari) förstördes ett av Luftwaffes transportplan Ju 52/3m g4e (9P+GU, c/n 6384), som hörde till ”Kampfgrup- pe zur besonderte Verwendung 108”, dvs. KGr z.b.V 108, vid en nödlandning i Purmo i Öster- Ubotten. Besättningen på fyra personer bestod av överlöjtnant Wilhelm Letuha, fältväbel Gnauch, fältväbel Erich Fergen och gruppledare Hans Dietrich. Annan militär personal på passage- rarlistan var vaktmästare Karl Staubach, överlöjtnant Friedrich Honold, korpral Wolfgang Anders, korpral Kurt Mais, korpral Anton Vogel och gruppledare Josef Bonnie. Där fanns också två (eller en) civila passagerare ombord: Peter Misch och troligen Digikasko-arkivet innehåller nu över 2000 bilder! också Paul Wolter. Rolf Sara

Flygningen till Uleåborg hade startat från Björneborg, men

ungefär halvvägs till Uleåborg förorsakade väderförhållandena, Det kommer in bilder i jämn takt vilket jag vill tacka alla bidragare för. Antalet kall och fuktig luft, allvarlig nedisning av planet och det ledde bildvisningar närmar sig 150.000, vilket är ca 5 gånger mera än jag någonsin vågade hoppas på. till ändrade planer. Piloten överlöjtnant Letuha, som förde befä- let, valde sannolikt att avvika till Kauhava, dit det var ungefär Arkivet har ett par nya funktioner: 30 km. 1. Det finns en ganska omfattande statistik över användningen på en skild sida Han ändrade kurs, men nedisningen blev snabbt värre och som kan nås med stapeldiagramsikonen i nedre högra hörnet av bildikonsidan. gjorde att planet förlorade höjd så snabbt att den ansvariga pi- Sidan ger information om följande saker: antalet bildvisningar under de senaste loten inte hade något annat alternativ än att se efter ett lämpligt 30 dagarna, antalet bilder från olika årtal, antalet bilder per ägare, antalet bilder i ställe att landa på. En fläck som såg ut att passa blev synlig, den de olika kategorierna, antalet tilsatta bilder per datum, totala antalet bilder för de tillfrusna Purmo å. Det fanns en kulle mycket nära ån och när olika nivåerna samt en karta över besökarnas hemorter för den senaste veckan. landningen måste avbrytas på grund av en bro över ån, måste Mera information kommer att tillsättas under våren. Sidan kan också nås genom piloten försöka ta det nedisade planet över kullen. Han lyckades att klicka på det större stapeldiagrammet i nedre högra hörnet. nästan – Junkers klarade sig med nöd och näppe över kullen, men under klättringen tappade den så mycket fart att den stan- 2. Ett nytt sätt att sortera bilderna har tillsatts: sortering enligt bildens popularitet. nade i det frusna kärret Tervasneva på andra sidan kullen. En räknare har insatts för varje bild så att antalet bildvisningar kan mätas för varje bild. Räknaren startades först en vecka sedan och det finns tills vidare ganska få bildvisningar för de flesta bilderna. De första bilderna inom de olika Sex av de 12 personerna ombord på planet dog i kraschen. nivåerna dominerar naturligtvis för att de visas alltid när arkivet öppnas. Mera Under fredstid skulle en krasch som denna ha varit stoff för sto- information för varje bild kommer att tillsättas under vårens lopp. ra rubriker i tidningarna, men på grund av den krigstida censu- ren av nyheter blev den snabbt nedtystad för att falla i glömska. Nya (gamla) bilder tas fortfarande emot med tacksamhet. Ni har säkert alla mera gamla bilder från Kaskö som skulle passa in i arkivet. Bilder kan skickas till mig En expertgrupp på 12 man anlände från Tyskland och plocka- på följande sätt: de isär vraket och packade ner bitarna i trälådor. Delarna som fanns i lådorna togs till Jakobstad och därifrån skeppades de Pappersfoton (färg och svartvita) till Tyskland. skicka bilderna till (kom ihåg returadressen!):

År 2005 blev ett minnesmärke i metall rest på det ställe på Rolf Sara. Ankkuritie 15, 21100 Nådendal. Finland Tervasneva där planet kraschade. På det finns namnen på dem som dog i kraschen inristade, och det ersatte det gamla träkorset Jag returnerar naturligtvis originalbilderna efter skanning. som redan hade hunnit bli i mycket dåligt skick. Digitala bilder kan skickas per post som CD- eller DVD-skivor till ovangivna adress eller som bilagor för en email till [email protected] Minnestavlan vid Tervasneva har formgivits av Kari Viita- aho år 2005. Den okända civila personen ”tuntematon sivii- Kom ihåg att många mailsystem inte tillåter stora bilagor, ofta maximalt 1 - 8 MB. li” var enligt de senaste uppgifterna troligen Peter Misch. Sckicka bilderna några åt gånge. Olycksplatsen har inte ändrats mycket på 70 år. Av planet syns inte längre några spår.

12 Pohjanmaan museolehti 2011 Digikasko-arkistossa on nyt yli 2000 kuvaa!

Rolf Sara

Kuvia tulee tasaiseen tahtiin, mistä kiitos teille kaiklle. Kuvanlukuja on pian 150.000, mikä on noin viisi kerta enemmän kuin koskaan uskalsin toivoa.

Arkistossa on pari uutta toimintoa:

1. Arkiston käytöstä on varsin paljon tilastotietoa graafisessa muodossa. Tilastosivulle pääsee pylväsdiagrammi-ikonilla kuvakesivun oikeassa alakulmassa. Erillisellä sivulla näytetään tällöin pylväsdiagrammeina seuraavat tiedot: Kuvanlu- kujen määrä viimeisen 30:n päivän aikana, kuvien määrä vuosiluvuittain, Kuvien määrä omistajittain, Kuvien määrä eri luokissa, Lisättyjen kuvien määrä päivämäärittäin, kuvien koknaismäärä luokittain sekä sivustolla kävijöiden kotipaikka kartalla viimeisen viikon ajalta. Lisää tilastotietoa tullaan lisäämään Museorakennuksien korjausta tuettiin jälleen Understöd beviljades igen för renovering av kevään aikana. museibyggnader

2. Kuvat voi nyt järjestellä myös niiden suosion Museoiden vuoden 2011 harkinnanva- Museiverkets behovsprovade statsun- mukaan. Jokaiselle kuvalle on luotu laskuri, joka raiset valtionavustukset Pohjanmaan derstöd för museer 2011 inom Öster- kertoo kuvan suosion. Laskurit käynnistettiin vasta museon toiminta-alueella bottens museums verksamhetsområde viikko sitten, joten tietoa on vielä aika niukasti. Kunkin tason ensimmäiset kuvat ovat luonnollisesti Kaj Höglund Kaj Höglund suosituimpia, koska ne aukeavat oletuskuvina arkistoa avattaessa. Lisää tietoa kuvien suosiosta Museovirasto myönsi avustuksina 522 000 eu- I år utdelade museiverket ett understöd på 522 tulee sivustolle kevään kuluessa. roa valtionosuuden ulkopuolella olevien museoiden 000 euro till museerna, varav 52 000 € delades ut hankkeisiin. Avustusta haki 197 museota, ja se i Österbottens Museums verksamhetsområde (förra Uusia (vanhoja) kuvia otetaan edelleen vastaan myönnettiin 139:lle. Keskimääräinen avustussumma året var summan 46 200 €). Summan var den näst kiitollisuudella. Teillä kaikilla on varmasti arkistois- oli 3755 euroa. Kokonaissummasta 46,2 % kohden- största i hela Finland. Tre innovativa projekt fick sanne lisää vanhoja kuvia, jotka sopisivat arkistoon. tui kokoelmien luettelointiin, hoitoon, järjestämiseen pengar från Museiverket. ”BongaaBongaa ” (Kristi- Kuvia voi lähettää minulle suraavin tavoin: ja konservointiin. Museorakennusten korjauksiin nestads museer) fick 8000 euro och ”Det tillgängliga myönnettiin 37,5 % ja näyttelytoimintaan 13,0 % museet – Stundars och specialgruppar” (Stundars) Paperikuvat (väri- ja mustavalkokuvat) avustuksista. Julkaisutoimintaan myönnettiin 0,9% ja fick 17 000 euro och Österbottens museums ”Gusta- osoitteeseen (muista palautusosoite!) : muuhun 2,4%. vianska Vasa – Gamla Vasa stadshistoriska projekt” fick 16 000 euro. Rolf Sara. Ankkuritie 15, 21100 Naantali 52 000€ euroa kohdentui Pohjanmaan museon alueen museoille (viime vuonna 46 200 €). Summa oli Den genom snittliga storleken på understöder inom Palautan luonnollisesti alkuperäiskuvat toiseksi eniten koko maassa. Sen lisäksi Kristiinan- Österbottens museums område var 4000 € ( år 2010 skannattuani ne. kaupungin museotoimi sai 8000 € BongaaBongaa 3850 €). I hela Finland var genomsnitt summan 3755 - lähiympäristön havainnointi- ja tutkimushankkee- €. Storleken på understöden varierade mellan 1800 Digitaaliset kuvat (digikamera ja skannatut kuvat) seen ja Stundars sai 17 000 euroa Esteetön museo € och 5000 €. voi joko lähettää CD- tai DVD-levynä ylläolevaan - Stundars ja erityisryhmät – hankkeeseen sekä Poh- osoitteeseen tai sähköpostilla osoitteeseen janmaan museo 16 000 euroa Kustavilainen Vaasa I Österbottens museums område fick 12 museer [email protected] - Vanhan Vaasan kaupunkihistorialliseen projektiin. statsunderstöd. 8 blev utan. Av understödet beviljades 46,2 % för katalogisering, vård och konservering Muista, että useat sähköpostijärjestelmät sallivat Pohjanmaan museon alueella keskimääräinen mu- av museiföremål och 37,5 % för reparation av musei- vain 1 - 8 MB liitetiedistot. Lähetä kuvat tarvittaessa seoavustus oli 4000 euroa (v. 2010 3850 euroa). byggnader. Utställningsverksamhet beviljades13,0 useammalla sähköpostilla. Avustuksen koko vaihteli 1800 ja 5000 euron välillä. %. Publikationsverksamhet beviljades 0,9 % och Alueellamme 12 museota sai valtionavustusta ja il- övrigt 2,4 %. man jäi 8.

Österbottens museitidning 2011 13 Gunilla Sand

Stundars panostaa käsityöhön

Stundarsin perustajan, Gunnar Rosenholmin Projektin ohella dokumentoimme nel- jän käsityöläisen taitoja lyhytelokuviksi (1912-1999) visiona oli perustaa elävä museo, sekä valokuviksi. Dokumenteissa seu- missä museokävijät voivat kokea entisajan raamme napinvalmistajan Levi Ludé- nin, juurityöntekijän Charlotta Storsjön, arkipäivän kulkua sekä nähdä käsityöntaitajien verkonkutojan Sigvald Håkansin ja puu- veistäjän Torsten Lundmarkin taidon- taidonnäytöksiä ”oikeasti”. näytteitä aina materiaalin hankinnasta lopputuotteeseen asti. Dokumentit tundars ja käsityöt ovatkin tiseksi tavoitteeksi saada kymmenen ovat nähtävillä tekstitettyinä ruotsiksi, olleet erottamattomat mu- uutta jäsentä käsityöläiskiltaan. Pro- suomeksi ja englanniksi Youtubessa. seotekijät aina vuodesta jektin tiimoilta järjestimme 21 erilaista Valokuvaaja Dragos Alexandrescu puo- 1992 asti, jolloin erillinen lyhytkurssia, kuten peltisepän- (2 kpl), lestaan valokuvasi käsityötä nostaen käsityöläiskilta perustettiin. dreijauksen-, Ikkunanentisöinnin-, vil- esille erilaisia yksityiskohtia. Valoku- KillanS toiminta lähti vanhasta kiltajär- lankäsittelyn- kuparisepän-, savirap- vien tavoitteena on herättää katsojan jestelmästä, jossa edetään oppilaista pauksen-, ja tietäjäeukon yrttikurssit innostusta ja kiinnostusta käsityötaitoja kisälleihin ja aina edelleen taitojen kart- (2 kpl) sekä kurssin käyttöesineiden kohtaan. tuessa mestareiksi. Killan toiminta on valmistamisesta luonnonmateriaaleista, jatkunut ja kehittynyt niin, että nykyisin pärekorien valmistus-, taonta-, (4 kpl), Uusien käsityöläisten saaminen on me tavoite saada kymmenen uutta Käsityöläiskilta Björkenin listoilla on jo kierrätetystä villasta valmistettujen mat- myös oikeaa ”käsityötä”, joka vaatii jäsentä täyttyi. Vaikka projekti onkin nyt noin 80 jäsentä. Viimevuosien aikana tojen-, työkalujen teroittamisen (2 kpl) sekä ympäripuhumista että rohkaisua. saatu päätökseen, niin jatkamme silti on tarve uusien jäsenten värväämiseen sekä villalangan kasveilla värjäämisen Tullakseen taitavaksi käsityöläiseksi värväystyötämme, jotta Stundarsissa kasvanut. Tästä syystä järjestimme vii- kurssit. Yhteensä noin 140 henkilöä vaaditaan kokelaalta määrätietoisuutta, vielä tulevaisuudessa voi nähdä perin- me vuonna Leaderprojektin Käsitöitä osallistui kursseillemme, joista suurin sitkeyttä ja paljon harjoitusta. Onnek- teisen käsityöntaitajia työssään. kaikille. Asetimme projektin konkreet- osa (64 %) oli naisia. semme voimme todeta, että hankkeem-

Stundars satsar vidare på hantverk

Museigrundaren Gunnar Rosenholms (1912-1999) kunnande i fyra intressanta kortfilmer. Filmerna följer knappmakaren Levi Lu- vision för Stundars var ett levande museum där déns, rotslöjdaren Charlotta Storsjös, besökare kunde få uppleva vardagliga aktiviteter nätbindaren Sigvald Håkans och trä- snidaren Torsten Lundmarks hela ar- och se hantverk utövas ”på riktigt”. betsprocess från materialanskaffning till slutprodukt. Filmerna kan ses med svensk, finsk och engelsk textning på tundars och hantverk har ning om att inom projekttiden få tio nya youtube.com. varit en oskiljaktig del allt medlemmar till Gillet. I projektet kunde Ett av projektets syften var även att sedan år 1992 då ett sär- vi arrangera 21 olika kortkurser i bleck- höja hantverkets synlighet. Här fick fo- skilt Hantverkaregille grun- slagning (2 st), drejning, fönsterhant- tograf Dragos Alexandrescu i uppdrag dades. Gillet utgick från verk, kardning och bandgrindsvävning, i lyfta fram olika detaljer i hantverket för Sdet gamla skråsystemets benämningar kardning och spinning, kloka gummans att på så sätt väcka intresse och nyfi- med lärlingar, gesäller och mästare och örtkurs (2 st), kopparsmide, lerklining, kenhet bland åskådarna. verksamheten har fortsatt och utveck- nyttoföremål av naturmaterial, pärt- Att få nya hantverkare är i sig ett riktigt lats så att nuvarande Hantverkaregil- korgsflätning, smide (4 st), tillverkning ”handarbete” som kräver både övertal- let Björken r.f. har ca 80 medlemmar. av klackmattor, vässa verktyg (2 st) ning och uppmuntran. Och för att bli Under de senaste åren har behovet av och växtfärgning av ullgarn. Samman- en duktig hantverkare krävs målmed- Även om projektet nu är avslutat så nyrekrytering blivit allt större och för lagt deltog 140 personer i våra kurser vetenhet, tålamod och träning. Men fortsätter dock arbetet med att arbeta att försöka råda bot på detta inledde och majoriteten var kvinnor (64 %). glädjande nog kan vi konstatera att för att Stundars även i fortsättningen vi Leaderprojektet Hantverk för alla. Vi Inom projektet kunde vi även doku- projektets målsättning att få tio (10) kan visa att traditionella hantverk har ställde bland annat en konkret målsätt- mentera några hantverkare och deras nya medlemmar verkligen uppfylldes. en framtid.

14 Pohjanmaan museolehti 2011 Stundars ja Sagalund kehittävät museaalista olohuonetta Stundars ja Sagalundin museo Kemi- önsaarella aloittavat yhteisen kolmivuo- tisen projektin: Museaalinen olohuone Närpiön kulttuuriympäristöohjelma - projekti (2011-2014). Projektin tavoitteena on kehittää museoita kävijöidemme tarpei- Projekt - Närpes kulturmiljöprogram den ja toivomusten mukaisiksi. Pyrim- me tekemään museoalueesta viihtyi- sämmän ja avoimemman sekä kehittää museopedagogisia aktiviteetteja. Erityi- MIKÄ Närpiössä on käynnistynyt Närpiön kulttuuriympä- VAD I Närpes började man i slutet av år 2009 utarbeta nen haaste on saada kävijät tulemaan ristöohjelman laadinta loppuvuodesta 2009 ja valmistuu Närpes kulturmiljöprogram som kommer att bli klart under år uudestaan, että onnistua madaltamaan vuoden 2012 aikana. Hankkeena laadittavan ohjelman 2012. Programmet, som görs som ett projekt, finansieras av museoon tulemisen kynnystä tekemäl- rahoittaa Euroopan aluekehitysrahasto EAKR sekä Närpi- Europeiska regionala utvecklingsfonden ERUF och Närpes lä museokäynnistä arkipäiväisemmän ön kaupunki. Hanke on ensimmäinen, hallinnon nykyvaati- stad. Projektet är det första kommunvisa kulturmiljöprogram tapahtuman. Tärkeä osa projektia on mukset täyttävä kuntakohtainen kulttuuriympäristöohjelma som uppfyller förvaltningens nuvarande krav och som gäller luoda seminaareja, joissa käsitellään suomenruotsalaisella alueella Suomessa. Vastaava ohjel- ett finlandssvenskt område i Finland. Det första motsvaran- projektin myötä nousseita tärkeitä ky- ma ensimmäisenä Etelä-Pohjanmaalla valmistui vuonna de projektet i Södra Österbotten blev klart år 2009 i Etseri; symyksiä pyrkien löytämään niihin rat- 2009 Ähtäriin, Kurikassa työ on juuri käynnistynyt. Hank- i Kurikka har arbetet nyligen inletts. Resultatet av projektet kaisuja. keen lopputuloksena syntyy laaja julkaisu, joka esittelee är en omfattande publikation som presenterar Närpes kul- närpiöläisen kulttuuriympäristön ja sen erityispiirteet kau- turmiljö och dess karakteristiska drag på olika håll i staden. Ensitöiksemme, jo tulevana kesänä, pungin eri puolilla. Ohjelmaosa osoittaa suuntaviivat kult- Programdelen visar riktlinjerna för skötseln av kulturmiljön tulemme elävöittämään museoaluet- tuuriympäristön hoidolle ja käytölle siten että muutoksen- och dess användning så att värdena bevaras och utvecklas tamme ”mökkiläisillä”. Mökkiläiset tule- kin aikana arvot säilyisivät ja kehittyisivät hallitusti ja sen kontrollerat även i tider av förändringar med beaktande av vat asuttamaan muun muassa Sepän tunnistetut arvot huomioiden. Hankkeen ohjausryhmässä dess erkända värden. I projektets styrgrupp ingår represen- tupaa heinäkuussa. Tervetuloa. ovat edustettuina mm. Museovirasto, Pohjanmaan liitto, tanter för bl.a. Museiverket, Österbottens förbund, Österbot- Pohjanmaan museo ja Pohjanmaan ELY-keskus. tens museum och NTM-centralen i Österbotten.

MITEN Selvitysvaiheessa kaupungin rakennuskantaa ja HUR I utredningsskedet har stadens byggnadsbestånd maisemaa on kartoitettu ja varsinaiset rakennusinventoin- och omgivning kartlagts, och de huvudsakliga byggnadsin- nit on suunnattu kohteisiin ja piirteisiin, jotka tullaan han- venteringarna har inriktats på objekt och egenskaper som Stundars och Sagalund ut- kejulkaisussa esittelemään. Myös arkeologista perintöä ja kommer att presenteras i projektpublikationen. Även den ar- vecklar museala vardagsrum perinnebiotooppeja on kartoitettu ja niiden hoidon tarvetta keologiska traditionen och kulturbiotoperna har kartlagts och Stundars och Sagalunds museum på on selvitetty. Hanke tehdään yhteistyössä kyläläisten, kiin- behovet av skötseln av dem har utretts. Projektet genomförs Kimitoön kommer att driva ett gemen- teistönomistajien ja kotiseutuväen sekä kaupungin virka- i samarbete med bybor, fastighetsägare och hembygdsfolk samt tre-årigt projekt åren 2011-2014 miesten ja luottamusmiesten kanssa. Hankkeen aikana, samt med stadens tjänstemän och förtroendemän. Under som heter ”Museala vardagsrum”. sen eri vaiheissa järjestettävien yleisötilaisuuksien lisäksi projektet ordnas, förutom offentliga tillställningar som ar- Inom projektet vill vi utveckla muse- järjestetään mm. korjausrakentamiseen liittyviä seminaa- rangeras i projektets olika skeden, även seminarier som erna enligt våra besökares behov reja. Ensimmäinen ”Renovera med respekt”-seminaari gäller bl.a. reparationsbyggande. Det första ”Renovera med och önskningar. Det handlar om att syksyllä 2010 oli yleisömenestys ja jatkoa seuraa syksyllä respekt”-seminariet hösten 2010 var en publiksuccé och göra museimiljön mera trivsam och 2011, jolloin seminaarin teemana ovat erityisesti sisätilat. fortsättning följer hösten 2011 när seminariets tema är sär- tillgänglig men även att utveckla mu- skilt interiörer. seipedagogiska program. En särskild MIKSI Kulttuuriympäristöohjelmaa tarvitaan kunnan utmaning ligger i att locka besökare paikallisen identiteetin ja imagon rakentamiseksi, kulttuu- VARFÖR Ett kulturmiljöprogram behövs för att bygga upp att återkomma och att göra museibe- riympäristöön liittyvässä päätöksenteossa ja viranomaisyh- en lokal identitet och en image för kommunen, vid besluts- söket till en självklar del för allt flere. teistyössä, maankäytön suunnittelun perusmateriaalina, fattandet och myndighetssamarbetet som gäller kulturmil- En viktig aspekt inom projektet är att uusrakentamisen ja peruskorjauksen lähtökohtana sekä jön, som basmaterial för markanvändningsplanering, som ordna seminarier där dylika frågor kan ympäristötiedon, tiedonvälityksen ja paikallishistorian ope- utgångspunkt för nybyggande och renovering och till för- ventileras. tuksen vahvistamiseksi. stärkning av miljökunskapen, informationsförmedlingen och undervisningen i den lokala historien. Som en första satsning kommer vi redan i sommar att ha ”stugfolk” på plats. Som stugfolk kommer ungdomar att Annan mielelläni lisätietoa hankkeesta / Jag ger gärna mer information om projektet: vara engagerade och de skall hålla liv Riitta Jaakkola, projektipäällikkö / projektchef. Närpes kulturmiljöprogram-projekt i Smedens stuga i juli. Välkommen på Närpiön kaupunki / Närpes stad gsm 0400 925656. [email protected] besök.

Österbottens museitidning 2011 15 Anja Salminen

HYVIN KEITETTYÄ SALPIETARIA

Museon vanhoja esineluetteloita digitoidessa esiin putkahtaa mielenkiintoisia esineitä, kuten esim. hopealusikka (PM2821), joka on annettu vuonna 1804 palkinnoksi hyvin keitetystä salpietarista. Vuodelta 1913 olevien luettelointitietojen mukaan sen on saanut torppari Erik Ytterström Mustasaaren Staversbystä (suom. Taurila) ja se on sen jälkeen kuulunut hänen tyttärelleen.

usikan on leimannut hopea- Erik Ytterströmin vaimon kuoleman jäl- seppä Johan Adolf Andström keen vuonna 1821 laaditusta perukirjasta Vaasassa vuonna 1803. Viulu- selviää, että kuolinpesässä on kaksi hopealu- mallisen kahvan taakse on kai- sikkaa, joista toiseen on merkitty vuosi 1803 verrettu teksti: Belöning för väl ja toiseen vuosi 1804. Erik Ytterström tai Lkokad salfbetter år 1804. Ruokalusikka on joku hänen lähisukulaisensa on siis luulta- pituudeltaan 20,8 cm. vasti saanut myös edellisenä vuonna joistain Salpietari oli aikoinaan ampuma-aseissa ansioistaan lusikan. Samassa perukirjassa käytetyn mustanruudin tärkein perusaines. viitataan asiakirjoihin, joiden mukaan avio- Jossain salpietaria on maaperässä luonnos- pari on v. 1810 ryhtynyt torppareiksi Musta- taan, mutta Euroopassa sitä on valmistettu saaren Staversbyssä Jonas Willförin metsä- multaan sekoitetuista eläin- ja kasvijätteis- palstalla. Tätä ennen heillä on ollut vuokralla tä sekä puutuhkasta. Tavallisesti käytettiin Voitbyssä (suom. Voitila) Ahlskogin tilaan navetoista ja talleilta peräisin olevaa maata, kuuluva niityksi muutettava suo. Joten lusik- joka oli eläinten virtsan ja ulosteiden kylläs- ka on myönnetty heidän asuessaan Voitbyssä tämää. Tässä typpipitoisessa, emäksisessä eikä läheisessä Staversbyssä, kuten museon maa-aineksessa, tapahtui mikrobien aiheut- luettelosta voisi päätellä. tamaa käymistä, jonka tuloksena syntyi salpietaria. Sen saamiseksi talteen oli maasta Voitbyn kylässä on pitkät perinteet salpie- uutettua nestettä keitettävä suurissa padoissa tarinkeitossa. Vuonna 1569 siellä perustettiin viikkoja, kunnes salpietari saostui. erääseen Kyrönjoen saareen salpietarinkeit- tämö, johon jokaisen tilan oli toimitettava Vuonna 1797 perustettiin Turussa Suomen salpietarimaata, tuhkaa ja polttopuita. Laitos Talousseura. Se valisti kansaa mm. viljely- kuitenkin lakkautettiin kannattamattoma- menetelmistä, karjanhoidosta, salpietarin- na. 1600-luvun lopulla alettiin valtioval- keitosta, rakentamisesta ja rokotuksista sekä lan taholta edistää salpietarin tuotantoa ja kannusti ahkeruuteen ja uutteruuteen palkit- uutta valmistustekniikkaa, johon tarvittiin semalla esim. pellonraivauksesta, perunan salpietarilato. Vuonna 1723 pitäjät jaettiin viljelystä, pitkästä palvelusta yms. Palkkiok- keittopiireihin ja määrättiin keittopaikat, si saattoi saada mitalin, rahaa, hopeapikarin joihin kruunun salpietarinkeittäjät saapui- tai hopealusikan. Seuran arkistosta palkinto- vat huolehtimaan keittämisestä. Talonpojat Lähteitä/ Källor: jen saajien luetteloista ei kuitenkaan löydy saivat oikeuden omatoimiseen valmistuk- Toivo Vuorela, Suomalainen kansankulttuuri, Porvoo 1983. Erik Ytterströmin nimeä. Lieneekö myös seen 1760-luvulla. Koko maan salpietarin K. V. Åkerblom, Korsholms historia I, Vasa 1941. joku muu, mahdollisesti paikallinen taho, valmistuksen keskus oli 1700-luvun lopulla Redogörelse för Kongl. Finska Hushållningssällska- harjoittanut vastaavanlaista palkitsemista? Laihian, Lapuan ja Ilmajoen suurpitäjissä ja pets Göromål, Åbo 1798-1806. Mustasaaren perukirjat, Vaasan maakunta-arkisto, Tähän viittaisi myös se, että palkintolusikka autonomian ajan alkupuolella Vöyrillä, Maa- Bouppteckningar från Korsholm, Vasa landsarkiv. on valmistettu Vaasassa. lahdessa, Mustasaaressa ja Närpiössä.

16 Pohjanmaan museolehti 2011 HYVIN KEITETTYÄ SALPIETARIA VÄLKOKAD SALPETER

I och med att museet börjat mata in sina gamla fö- remålskataloger i digitala databaser har det dykt upp intressanta uppgifter och föremål, såsom t.ex. den silversked ( ÖM 2821), som år 1804 givits som pris för välkokad salpeter. Enligt museets katalogiseringsuppgif- ter från 1913 fick torparen Erik Ytterström från Staversby i Korsholm skeden, sedermera tillhörde den hans dotter.

keden är stämplad av silvers- dylika uppgifter? Detta kunde förklara varför I Voitby finns långa traditioner av salpeter- med Johan Adolf Andström i prisskeden är tillverkad i Vasa. kokning. År 1569 grundades ett salpetersju- Vasa år 1803. På baksidan av deri på en av öarna i Kyro älv. Alla hemman det violinformade skaftet har Vid bouppteckningen efter Erik Ytter- i trakten måste leverera stalljord, aska och ingraverats följande text: Be- ströms hustru år 1821 framkom att dödsboet brännved. Anläggningen lades dock ner på Slöning för väl kokad salfbetter år 1804. ägde två silverskedar, den ena med ingrave- grund av olönsamhet. I slutet av 1600-talet Matskeden är 20,8 cm lång. ringen 1803 och den andra 1804. Erik Ytter- startades på statens initiativ salpeterproduk- ström eller någon nära släkting till honom tion med ny produktionsteknik som behövde Salpeter utgjorde i tiden det viktigas- hade således också förgående år premierats salpeterlador. År 1723 indelades socknarna te grundämnet för det svartkrut som an- med en sked. I samma bouppteckning hän- i sjuderidistrikt och man bestämde sjude- vändes i skjutvapen. På en del platser visas till dokument där det framkom att det riplatser dit kronans salpetersjudare kom förekom salpeter naturligt i jordmånen, äkta paret började som torpare på Jonas Will- för att sköta om själva tillverkningen. På men i Europa framställdes det av en jord- förs skogsskifte i Staversby, Korsholm år 1760-talet fick bönderna själva rättighet att blandning på djur- och växtrester samt 1810. Tidigare hyrde de en bit av Ahlskogs börja koka salpeter. Centrum för hela landets aska. Jorden under stall och ladugårdar hemman i Voitby med villkor att ”Långträsk tillverkning av salpeter fanns vid slutet av innehöll gödselavfall och det användes kärret inom utsatta tiden skulle till äng vara 1700-talet i storsocknarna Laihela, Lappo för att på naturlig väg utvinna salpeter. uppodlat”. Skeden fick de under den tid de och Ilmajoki och i början av autonoma ti- Denna kvävehaltiga, mestadels biologiskt bodde i Voitby och inte i det intilliggande den i Vörå, Malax, Korsholm och Närpes. nedbrytbara process resulterade i salpeter. Staversby, som man kunde tro när man läser Blandningen urlakades sedan med vatten museets katalog. och fick sjuda flera veckor i stora grytor. Salpeter avsatte sig på väggar och botten i kärlet.

I Åbo grundades år 1791 Finska Hus- hållningssällskapet. Sällskapet undervisa- de folk i bl.a. odlingsteknik, djurhållning, salpeterkokning, byggande och vaccine- ring. Sällskapet understödde även flit och idoghet genom att belöna t.ex. nyodling, potatisodling samt lång och trogen tjänst- göring. Belöningen kunde vara en medalj, pengar, silverbägare eller silversked. Erik Ytterströms namn återfinns dock inte på sällskapets arkiverade listor över belöna- de personer. Är det månne så att något lokalt organ också har premierat folk för Kuvat Erkki Salminen

Österbottens museitidning 2011 17 Jaakko Linkamo

Venäjä on monikansallinen maa, ja Neuvostoliitto oli sitä luonnollisesti vielä enemmän. Järjestelmän muututtua Venäjän tiedeakatemian piirissä pidet- tiin välttämättömänä saada aikaan uusi teossarja entisen neuvostoyhteisön kansoista. Kansat ja kulttuurit Valkovenäläisen ”Sarastus” -kolhoosin keskusaukio. - Uuden etnologian suurhanke Centrumplatsen i den vitryska kolchosen ”Gryningen”.

1950- ja 60 -luvuilla oli julkaistu suuri sarja «Maailman kansat», mukaan neuvostotasavallat oli nimetty. Toisiin niteisiin sisältyy mutta luonnollisesti juuri neuvostokansojen osuudet teoksessa koet- usean eri kansan kuvaukset – esimerkiksi suhteellisen pienialaisen tiin nyt epätyydyttäviksi. Dagestanin osassa esitellään 31 kansaa. Kansojen koko vaihtelee mitä suurimmassa määrin – pitkälti toistasataamiljoonaisista venäläi- Sarjan tekijät ja sen rakenne sistä vaikkapa alle kymmeneen henkeen vähentyneisiin kerekkeihin «Kansat ja kulttuurit» -sarjan toimittaminen aloitettiin vuonna Koillis-Siperiassa. Silti kerekeistäkin on ollut kerrottavaa 36 sivun 1992, jolloin käynnistyi koeniteiden julkaiseminen. Lopullisessa verran. sarjassa ovat tähän mennessä ilmestyneet seuraavat osat: Venäläi- set 1997, Valkovenäläiset 1998, Ukrainalaiset 2000, Volgan varren Uusia kansatieteellisiä suuntauksia ja Uralin etupuolen kansat 2000, Tataarit 2001, Dagestanin kansat Sarjan toimitusperiaate yhdistää perinteisen kansatieteellisen ku- 2002, Venäjän itämerensuomalaiset kansat 2003, Krimin turkkilai- vauksen ja uusimman ajan kehityksen esittelyn, mikä tekeekin siitä set kansat 2003, Burjatit 2004, Länsi-Siperian kansat 2005, Siperi- erikoisen ansiokkaan. Neuvostokauden erikoislaatuiset olot ja sen an turkkilaiset kansat 2006, Abhaasit 2007, Itä-Siperian turkkilaiset aikaiset etnograafiset prosessit on esitelty teoksessa kattavasti, ja kansat 2008, Moldavialaiset 2010, Koillis-Siperian kansat 2010 sekä neuvostovaltion hajoamisen jälkeinen tilanne sekä elämäntapojen Kalmukit 2010. mukautuminen on kuvattu hyvin valaisevasti. Nimenomaan nämä järjestelmän muutoksiin liittyvät aihealueet antavat koko teokselle Suomensukuisista kansoista sarja esittelee saamelaiset, karjalaiset, sen tämänhetkisen merkittävimmän arvon. Ne samalla havainnol- vepsäläiset, Venäjän suomalaiset (sisältää myös inkeriläiset), vatja- listavat sitä, miten merkityksellistä kansatieteellisen osaamisen hyö- laiset, inkeroiset, komit, marit, mordvalaiset, udmurtit, hantit, man- dyntäminen suurten yhteiskunnallisten muutosten yhteydessä on. sit, selkupit, nenetsit, enetsit ja nganasanit. Uutta etnologista lähestymistapaa havainnollistaa sekin, ettei niin Kunkin osan laatimiseen ovat osallistuneet Venäjän tiedeakatemi- sanottua ammattikulttuuria tai populaarikulttuuria ole enää erotettu an etnologian ja antropologian laitos sekä käsiteltävän maan vastaava niin kutsutusta kansankulttuurista. Niinpä teoksissa esitellään muun instituutio tai – Venäjän muiden kansojen osalta – yleensä tiedeaka- muassa arkkitehtuurin ja teatteritaiteen virtauksia sekä viihteen ja temian kyseisen kansan tutkimuslaitos taikka kansallisen yliopis- nuorisokulttuurin ilmiöitä. ton asianomainen laitos. Sarjan perustajat ja toimittajat ovat Valeri Tiškov ja Sergei Tšeško. Molemmat työskentelevät tiedeakatemian Neuvostoaikaan liittyviä aihealueita etnologian ja antropologian laitoksella. Ensiksi mainittu on laitok- Aihekokonaisuuksien havainnollisuudesta toimikoot esimerkkeinä sen johtaja, ja hän on toiminut myös Venäjän kansallisuusasioiden asuin- ja taajamatyyppien kehitys talonpoikaistuvasta ja -kylästä kol- ministerinä. hoosi- tai sovhoosimuodon kautta uuteen hahmoonsa sekä ruoka- ja astiakulttuurin kokemat vastaavat kollektivisointi- ja yksityistymis- Sarjassa on tähän mennessä julkaistu kuvaukset pian sadasta kan- vaiheet. Siitä, miten irtautuminen neuvostokäytännöistä ei aina kui- sasta. Joillekin kansoille on omistettu oma kokonainen nide – näin tenkaan ollut yksinkertaista olkoot esimerkkinä vanhojen häätapojen muun muassa neuvostoajan niille ”nimikansoille” (titulnyje), joiden elvyttämisyritykset: kun niitä koetettiin, jouduttiin huomaamaan, että

18 Pohjanmaan museolehti 2011 Leipää ja suolaa. Bröd och salt.

ihmiset olivat jo niin vieraantuneet niistä, rinteen arvostuksen laita. Myös Neuvostolii- etteivät he tienneet, miten tilanteessa tulisi tossa folklorismi kukoisti 1970-80 –luvuilla. käyttäytyä. Neuvostoaikana oltiin menty – Valtiollisen järjestelmän vaihtuessa vähem- naimisiin siviilimuodoin tai erityisin Komso- mistökansojen keskuudessa virisi melkoista mol- (nuorisoliitto) –menoin. Oli ollut myös toiveikkuutta ja toimeliaisuutta. Myöhempi mahdollista viettää niin sanottuja punaisia kehitys on vaimentanut näitä virtauksia. nimenantajaisia ristiäisten asemesta. Tutkimuksen ja julkaisutyön taustoja Neuvostovaltion varhaisia toimia oli kan- Esiteltävän teoksen joillakin osilla voi- sallisten itsehallinnollisten kokonaisuuksien daan nähdä olevan poliittistakin tendens- Suomensukuisten kansojen osalta koros- luominen, mutta alkaneet vainot ja pakko- siä: Moldavia-kirjan kantavana teemana on tuu se parisataavuotinen tutkimustyö, jota siirrot taas haavoittivat pieniä kansoja suh- maassa sen itsenäistyttyä vallinnut voimakas Suomesta käsin on tehty näiden kansojen teellisesti enemmän kuin suuria. Suunnitel- ”rumynizatsija” – Romanian kulttuurinen ja keskuudessa ja joka luonnollisesti painottuu matalouden uudistamispyrkimyksissäkin on valtiollinen hegemonia, josta esimerkkinä on vallankumousta edeltäneeseen aikaan. Myö- ollut omat kohtalokkaat käänteensä: Stalinin maan siirtyminen kyrillisestä latinalaiseen hemmin oli esimerkiksi täysin poikkeuksel- hallinto pani toimeen niin sanottujen kulak- kirjaimistoon. Vaikka moldavia on romaa- lista, että Pertti Virtaranta sai 1950-luvulta kitalouksien lakkauttamisen, mikä johti nä- ninen kieli, sen kirjallinen kulttuuri oli van- lähtien tehdä kenttätöitä Neuvostoliitossa. länhätään. Kulakit olivat vauraita talollisia hastaan ollut kyrillistä. Myös nimimuodon Neuvostokaudella oli sitten aikaa julkaista – Stalinin ajan määritelmällä riistäjätalon- vaihtaminen Moldaviasta Moldovaksi tul- kerättyjä suuria aineistoja, mikä työ edel- poikia (krestjanin-ekspluatator). Hruštševin kitaan romanialaismyönteiseksi viestiksi. leen jatkuu. Siitä mainittakoon vaikkapa kauden maissi-innostus sopi vain paikoin Tosin Romanian ja Neuvostoliiton välithän mittavien suomensukuisten kielten sanakir- vallitseviin olosuhteisiin. Perestroikan rait- eivät Ceauşescun aikanakaan olleet sydämel- jahankkeiden toteutus. Aineellisen kulttuu- tiusvimmassa tapahtunut viinitarhojen hävi- liset. Myös Abhasiaa käsittelevä kirja voi- rin keruutulokset ovat nähtävinä Kulttuurien tys osoittautui tietenkin suureksi vahingoksi. daan nähdä tuenosoituksena tälle Georgiasta museossa. Sodanjälkeisen ajan raskas isku haja-asutus- irti pyrkivälle maalle. alueille oli niin kutsuttujen näköalattomien «Kansat ja kulttuurit» -sarjaan on tekeillä (njeperspektivnyje) kylien likvidointiohjel- Sarjan kirjoitusotteessa heijastunevat uu- vielä ainakin kymmenisen osaa. Ne tulevat ma, mikä vei mennessään runsaasti aineellis- simman historian arvostukselliset vaihte- käsittelemään muiden muassa jakuutteja, ta, sosiaalista ja henkistä pääomaa. lut: 1990-luvun osien henki on varovainen tšuvaššeja, baškiireja, tšetšeenejä, inguušeja, ja tunnusteleva, 2000-luvun esityksissä on tunguska-mantšurialaisia kansoja sekä Venä- Toisaalta ei suinkaan ole yllättävää, että jo suurempaa varmuutta ja uusimpiin osiin jän lähialueiden kansoja. yleiskulttuurin arvostukset ovat Neuvosto- mahtuu myös selkeämpiä neuvostoajan ar- liitossa olleet varsin samanaikaisia muun vostuksia. Suomesta teossarja löytyy ainakin Kansal- Euroopan kanssa. Näin on esimerkiksi pe- liskirjaston Helka-tietokannan avulla.

Österbottens museitidning 2011 19 Jaakko Linkamo

Ryssland är ett mångnationellt land, och Sovjetunionen var det naturligtvis i ännu högre grad. Efter systemskiftet ansåg Rysslands vetenskapsakademi att det var nödvändigt att få till stånd en ny vetenskaplig framställning om det tidigare sovjetimperiets folkslag. Ämnesområden i anslutning till Sovjet- tiden Som exempel på ämneshelheterna kan fung- era boende- och tätortstypernas utveckling från bondstugor och -byar via kolchoser eller sov- choser till sin nya utformning, samt motsvaran- Folk och kulturer de kollektiviserings- och privatiseringsskeden inom mat- och kärlkulturen. Som ett exempel - Storprojekt inom ny etnologi på att det inte alltid var så lätt att frigöra sig från sovjetpraxisen kan nämnas försöken att återuppliva de gamla bröllopstraditionerna: då På 1950- och 60-talen hade en omfattande I serien har hittills presenterats snart hundra man ville återinföra dem, blev man tvungen att serie om världens folk getts ut, men nu upp- folkslag. För vissa folk har tilldelats ett helt märka att människorna redan var så främmande levdes naturligtvis just avsnitten om de tidigare eget band – så bland annat för de ”namnfolk” för traditionerna att de inte visste hur de skulle sovjetfolken vara otillfredsställande. (titulnyje) från sovjettiden, enligt vilka sov- bära sig åt i situationen. Under Sovjettiden jetrepublikerna var namngivna. I andra band hade man gift sig med civila festligheter eller Seriens författare och dess uppbygg- ingår beskrivningar av flera folk – exempelvis med speciella Komsomol- (ungdomsförbunds-) nad i delen om Dagestan, som till ytan är relativt li- ceremonier. Det hade också varit möjligt att Redigeringen av serien om folk och kulturer tet, presenteras hela 31 folkslag. Folkens stor- ha en så kallad röd namngivningsceremoni för inleddes år 1992, då publiceringen av provband lek varierar enormt – från de långt över hundra barnet i stället för dop. kom i gång. I den slutliga serien har hittills pu- miljoner ryssarna till förslagsvis kerek-folket i blicerats följande delar: Ryssar 1997, Vitryssar nordöstra Sibirien av vilka knappt tio personer Tidiga åtgärder i Sovjetstaten var att skapa 1998, Ukrainare 2000, Folkslagen längs Volga finns kvar. Likväl har det funnits 36 sidor att nationella autonoma helheter, men de repres- och på Urals framsida 2000, Tatarer 2001, berätta också om kerek-folket. sioner och tvångsförflyttningar som snart in- Dagestans folk 2002, Rysslands östersjöfin- leddes drabbade de små folkslagen relativt sett ska folk 2003, Krims turkiska folkslag 2003, Nya etnologiska inriktningar mer än de stora. Strävan efter att förnya plan- Burjater 2004, Västsibiriens folk 2005, Sibi- Redigeringsprincipen för serien förenar en ekonomin har tillika haft sina ödesdigra vänd- riens turkiska folkslag 2006, Abchazier 2007, traditionell etnologisk beskrivning och pre- ningar: Stalin-förvaltningen verkställde avskaf- Östsibiriens turkiska folkslag 2008, Moldovier sentation av den nyaste tidens utveckling, vil- fandet av de så kallade kulakhushållen, vilket 2010, Nordostsibiriska folk 2010 samt Kal- ket gör den speciellt förtjänstfull. De säregna ledde till hungersnöd. Kulakerna var förmögna mucker 2010. förhållandena under sovjettiden och de etno- bönder – enligt Stalins definition utnyttjarbön- grafiska processerna under den perioden har der (krestjanin - ekspluatator). Chrusjtjovs Av de finskättade folken presenterar serien presenterats på ett insiktsfullt sätt. Situationen majsentusiasm passade bara ställvis på de rå- samer, karelare, vepser, finnar i Ryssland (ingår efter sovjetstatens sönderfall samt anpassandet dande förhållandena. Förstörelsen av vingårdar också ingermanländare), voter, ingrer, komifol- av levnadssättet har beskrivits mycket bely- som skedde under Perestrojkans nykterhetsiver ket, marier, mordviner, udmurter, chanter, man- sande. Uttryckligen dessa ämnesområden som visade sig naturligtvis vara en stor förlust. Ett ser, selkuper, nentser, entser och nganasaner. ansluter sig till förändringarna i systemet ger hårt slag för de glesbebyggda områdena under hela verket dess mest betydande värde i nulä- efterkrigstiden var likvideringsprogrammet för I utarbetandet av de enskilda delarna har del- get. De åskådliggör samtidigt hur viktigt det de så kallade visionslösa (njeperspektivnyje) tagit etnologiska och antropologiska institutet är att utnyttja etnologiskt kunnande i samband byarna, vilket svepte bort mycket materiellt, vid Rysslands vetenskapsakademi samt mot- med stora samhälleliga förändringar. socialt och andligt kapital. svarande institution i det land som behandlas eller – då det gäller andra folk i Ryssland – som Det nya etnologiska tillvägagångssättet be- Å andra sidan är det inte alls överraskande regel vetenskapsakademins forskningsinstitut lyses också av det att den s.k. professionella att värderingarna av den allmänna kulturen för ifrågavarande folk eller det nationella uni- kulturen eller populärkulturen inte längre är i Sovjetunionen har varit ganska samtida versitetets vederbörande institution. Skapare av avskilda från den så kallade folkkulturen. Så- med det övriga Europa. Så är det till exem- och redaktörer för serien är Valerij Tisjkov och lunda presenteras bland annat strömningar pel med värdesättandet av traditioner. Också Sergej Tjesjko. Båda arbetar på vetenskapsa- inom arkitektur och teaterkonst samt fenomen i Sovjetunionen blomstrade folklorismen un- kademins institut för etnologi och antropologi. inom underhållning och ungdomskultur. der 1970-80-talen. – Då statssystemet byttes Den först nämnda är direktör för institutet, och spirade stor hoppfullhet och aktivitet bland han har också fungerat som Rysslands minister minoritetsfolken. Den senare utvecklingen har för nationalitetsfrågor. dämpat dessa strömningar.

20 Pohjanmaan museolehti 2011 Tarja-Maija Sparf

Tämän vuoden näyttelymme ovat/ Våra utställningar i år är: 28.1. –27.4.2011 Kuvia Vaasan Työväen Museon matkan varrelta sekä modernia taidetta P. Uusikylälta ja R. Jaloselta / Bilder från Vasa arbetarmuseum som tagits under årens lopp samt modern konst av P. Uusikylä och R. Jalonen Bakgrunder till forsknings- och publi- 2.5. –14.9.2011 Vaasan Työväen Museo 20- vuotta sekä pohjalaista aluetaidetta. / kationsarbetet Vasa arbetarmuseum 20 år samt konst från Österbotten 17.9.2011 - 9.2.2012 Vaasan Työväen Museon 20 –vuotinen taival / I några volymer av det verk som här presen- Vasa arbetarmuseums verksamhet under 20 år teras kan man ana en viss politisk tendens: Det bärande temat i boken om Moldavien är den kraftiga ”rumynizatsija” som rått i landet sedan det blev självständigt – Rumäniens kulturella Vaasan Työväen Museon keskeinen teh- En viktig uppgift för Vasa arbetarmu- och statliga hegemoni, exempelvis det att lan- tävä on monipuolisen työväenliikkeen seum är att värna om den mångsidiga det övergått från det kyrilliska till det latinska perinteen ja historian vaaliminen, sekä arbetartraditionen och -historin samt att alfabetet. Fastän moldoviskan är ett romanskt pohjalaisen ja eritoten vaasalaisen työ- främja arbetskulturen i österbotten, i syn- språk, hade dess skriftkultur sedan gammalt väenkulttuurin edistäminen, niin taiteiden nerhet i vasa såväl då det gäller konst, varit kyrillisk. Även ett byte av namnformen ja valokuvauksen kuin käsityötaitojenkin fotografering som hantverk bl.a. i form av från Moldavien till Moldova tolkas som ett ru- puitteissa, mm. näyttelyiden ja julkaisu- utställningar och publikationer. mänskvänligt budskap. Visserligen var ju rela- jen merkeissä. tionerna mellan Rumänien och Sovjetunionen redan under Ceauşescus tid långt ifrån hjärt- Kuluvan vuoden aikana kuvakulttuurin asema Under innevarande år kommer bildkulturens ställ- liga. Också boken om Abchazien kan ses som tulee työväenmuseossa vahvistumaan, kun museon ning i arbetarmuseet att förstärkas då man i och med ett tecken på stöd för detta land, som strävar laajentumisen myötä saadaan uusi lisätila remontoitua utvidgningen får ett tilläggsutrymme renoverat och efter att lösgöra sig från Georgien. ja varustettua näyttely kuntoon. Tämä galleriatila sai utrustat för utställningar. Det här galleriutrymmet fick alkusykäyksen ja nimen nykyisen tiedottajamme Ris- sin början och sitt namn tack vare vår nuvarande in- Serien är skriven på ett sätt som torde av- to Jalosen toimesta. Tila on ristitty ’’Pohjalaistaiteen formatörs Risto Jalonens aktivitet. Lokalen är avsedd tuvaksi’’ ja siellä tullaan sen valmistuttua näkemään spegla värderingsväxlingarna i den nyaste his- för konst från Österbotten och då den blir färdig kom- pysyvästi vaasalaista ja pohjalaista taidetta, kuin myös mer där att utställas konst permanent från vasa och torien: Andan i delarna från 1990-talet är för- kotipaikkakuntaan vahvasti sidoksissa olevaa kuvail- österbotten samt bildkonst med stark lokal förankring. siktig och sonderande, i presentationerna från maisua. 2000-talet finns redan en större säkerhet och i Innevarande år 2011 är museets jubileumsår, efter- de nyaste delarna ryms också tydligare tonvik- Kuluva vuosi 2011 on museon juhlavuosi, koska Vap- som man på första maj firar museiverksamhetens 20 ter från sovjettiden. puna juhlitaan museotoiminnan 20-vuotista rupeamaa år och öppnar en jubileumsutställning, som bjuder på ja 1.5. avattavassa synttärinäyttelyssä tullaan näke- ett stort urval av österbottniska konstnärers produk- Då det gäller de finskättade folken betonas mään runsain mitoin pohjalaistaiteen tekijöiden tuo- tion samt på bilder från tidigare händelser i museets det forskningsarbete som Finland har gjort tantoa, sekä kuvia museolla aiemmin tapahtuneesta. historia. bland dessa folk redan ett par hundra år och som naturligtvis var intensivast före revolu- tionen. Senare var det till exempel helt ex- ceptionellt att Pertti Virtaranta från och med 1950-talet fick utföra fältarbete i Sovjetunio- nen. Under sovjetperioden hade man sålunda här hos oss gott om tid att publicera det stora material som samlats in, vilket är ett arbete som fortfarande pågår. Av det kan nämnas till exempel förverkligandet av omfattande ord- boksprojekt för språk som är besläktade med finskan. Den insamlade materiella kulturen är utställd på Kulturernas museum.

I serien om folk och kulturer är åtminstone över tio delar ännu under arbete. De kommer att behandla bland annat jakuter, tjuvasjer, basj- kirer, tjetjener, ingusjer, tunguska-manchuriska folk samt folk i Rysslands närområden.

I Finland får man tag på serien åtminstone med hjälp av Nationalbibliotekets Helka-databas.

Österbottens museitidning 2011 21 Johanna Saarenmäki | Arja Syrjälä

Luonnontieteellisen osaston aarrearkku Pohjanmaan museon luonnontieteellisen osaston kokoelmat koostuvat suurimmaksi osaksi Ostrobothnia Australiksen kokoelmista ja Vaasan lyseon kokoelmista. Kokoelmiin kuuluu muun muassa monipuolinen joukko lintuja, linnunmunia ja -pesiä, nisäkkäitä, hyönteisiä, kasveja ja kiviä.

okoelmista löytyy myös luontoaiheisia opetustauluja, joitakin eksoottisia ulko- mailta tuotuja näytteitä ja muita luontoon liittyviä esineitä.

Ostrobothnia Australiksen kokoelmat olivat näytteillä Ostrobothnia Austra- liksen luonnontieteellisessä museossa, joka sijaitsi yli 30 vuotta Kirkkoapteekin toisessaK kerroksessa. Ahtaiden tilojen vuoksi museo päätettiin sulkea ja sen sijaan rakennettiin uusi luontokeskus, Terranova - Merenkurkun luontokeskus, Pohjanmaan museon tiloihin. Samalla kaikki Ostrobothnia Australiksen kokoelmat lahjoitettiin Pohjanmaan museon luon- nontieteelliselle osastolle. Toukokuun lopulla vuonna 2001 kokoelmat siirrettiin Pohjanmaan museolle ja Terranova avattiin toukokuussa 2002.

Ostrobothnia Australis (OA) on latinaa ja tarkoittaa Etelä-Pohjanmaata, jonka alueelta kokoelmat on pääasiassa kerätty. OA:n kokoelmien merkittävää osaa on Bodén-Stenbäckin kokoelma, jonka laativat opettaja Alexander Bodén (1852-1885) ja lääkäri Jakob Stenbäck (1849- 1900). He keräsivät laajan valikoiman eri lintulajeja, pikkulinnuista aina vesi- ja petolintuihin, joista he ovat suurimman osan täyttäneet itse, kuten myös joitakin nisäkkäitä. Nämä linnut ja eläimet ovat säilyneet tähän päivään asti hyvin, vaikka ne ovat yli satavuotiaita. Bodén ja Stenbäck olivat lintujen täyttämisessä oman aikansa edelläkävijöitä ja he saivat työstään Hel- singissä vuonna 1876 ”Yleisen Suomen Näyttelön” ensimmäisen palkinnon, hopeisen mitalin.

OA:n kokoelmiin kuuluu yli 600 täytettyä lintua, joista vanhimmat ovat 1800-luvulta (Bo- dén-Stenbäckin kokoelma), noin 120 linnunmunaa ja muutamia linnunpesiä. Kokoelmissa on noin 80 täytettyä nisäkästä sekä noin 30 kalaa. Osa kokoelmien linnuista ja nisäkkäistä on näytteillä Terranovassa. Kivi- ja mineraalinäytteitä on paljon ja niihin lukeutuu muun muassa 185 Paavo Alkion Terranovan näyttelyssä olevaa kivinäytettä. Lisäksi kokoelmiin kuuluu noin 40 000 hyönteistä ja noin 45 000 kasvinäytettä, jotka sijaitsevat Terranovan läheisyydessä olevassa varastohuoneessa. Hyönteiset ja kasvit ovat tutkimusta varten ja pyynnöstä yleisön nähtävissä.

Vaasan lyseon kokoelmat sisältävät noin 140 lintua ja eri lintulajien munia. Lyseon kokoelmasta löytyy myös parikymmentä nisäkästä. Kokoelmasta löytyy lisäksi vanhoja kouluopetuk- sessa käytettyjä eri maiden rullakarttoja ja luontoaiheisia opetustauluja sekä noin 650 kiveä.

Vaasan Lyseon kokoelmat siirtyivät ensin tilapäisesti Wasalandian huvipuiston silloiseen omaan luontonäyttelyyn. Sen suljettua kokoelmat siirrettiin varastoon kasarmialueelle vuonna 2003. Myös osa Ostrobothnia Australiksen kokoelmasta varastoitiin sinne. Kaikki varastoidut kokoelmat jouduttiin vielä siirtämään tammikuussa 2009 väliaikaisiin toisiin tiloihin kasar- mialueella, kunnes saman vuoden syyskuussa ne siirrettiin Palosaarelle, kirjaston yhteydessä oleviin varastotiloihin.

Luonnontieteelliset kokoelmat on siis jouduttu siirtämään monta kertaa odotellessa suurempia ja tarkoituksenmukaisempia varastotiloja.

22 Pohjanmaan museolehti 2011 Sonja Österholm-Granqvist

Den naturvetenskapliga avdelningens skatter Österbottens museums naturvetenskapliga samlingar består huvudsakligen av Ostrobothnia Australis´ samlingar och Vasa finska lyceums samlingar. Till samlingarna hör bland annat fåglar, fågel- ägg och -bon, däggdjur, insekter, växter och stenar.

ckså andra naturalier, undervisningstavlor samt en del exotiska fynd från ut- landsresor finns i samlingarna.

Ostrobothnia Australis´samlingar var utställda i Ostrobothnia Australis´naturvetenskapliga museum, som i mer än 30 år fanns i andra vå- ningenO vid Kyrkoapoteket. Då utrymmena blev för trånga beslöt man att stänga museet och i stället bygga ett nytt naturcentrum i Österbottens museums utrymmen; Terranova – Kvarkens naturcentrum. I samma veva donerades alla Ostrobothnia Australis´samlingar till Österbot- tens museums naturvetenskapliga avdelning. I slutet av maj år 2001 flyttades samlingarna till Österbottens museum och Terranova öppnades i maj året därpå.

Ostrobothnia Australis (OA) är latin och betyder Syd-Österbotten och det är härifrån det mesta är insamlat. En viktig del av OA:s samlingar utgörs av lärare Alexander Bodéns (1852- 1885) och läkare Jakob Stenbäcks (1849-1900) samling. De samlade in och stoppade upp ett stort antal fågelarter, allt från småfåglar till vatten- och rovfåglar och dessutom en del däggdjur. De här fåglarna och djuren har bevarats i gott skick ända till dags dato, fastän de är över hundra år gamla. Bodén och Stenbäck var föregångare inom konsten att stoppa upp fåglar och de vann förstapris, en silvermedalj, vid ”Allmänna Finska Utställningen” år 1876 i Helsingfors.

Till OA:s samlingar hör över 600 fågelarter, av vilka de äldsta är från 1800 -talet (Bodén- Stenbäcks samling), c 120 fågelägg och ett antal fågelbon. I samlingarna finns c 80 uppstop- pade däggdjur samt ungefär 30 fiskar. En del av fåglarna och däggdjuren finns i Terranovas utställning. Där finns också många sten- och mineralprover, bland annat Paavo Alkios sten- samling som består av 185 stenar. Dessutom hör c 40 000 insekter och c 45 000 herbarieväx- ter till samlingarna. De förvaras i lagerutrymmen nära Terranova och är avsedda för forsk- ningsändamål men kan visas för allmänheten på begäran.

Vasa finska lyceums samlingar består av ungefär 140 fåglar samt olika fågelarters ägg. Också ett tjugotal däggdjur och ungefär 650 stenar ingår i lyceets samlingar. Dessutom finns det gamla rullkartor och undervisningstavlor som ingått i skolundervisningen.

Vasa finska lyceums samlingar flyttades först tillfälligt till Wasalandias nöjespark där man under några somrar hade en egen naturutställning. Efter att den stängdes flyttades samlingarna till ett lager vid kasernområdet år 2003. Också en del av Ostrobothnia Australis´samlingar lagrades på samma ställe. Alla lagrade samlingar måste ännu flyttas i januari 2009 till andra tillfälliga utrymmen, som också fanns på kasernområdet. I september samma år flyttades de till ett lager vid Brändö bibliotek.

Man har således blivit tvungen att flytta de naturvetenskapliga samlingarna många gånger i väntan på större och mer ändamålsenliga lagerutrymmen.

Österbottens museitidning 2011 23 Ilkka Virtanen

VAASAN SOTAVETERAANIMUSEON KUN- NIAMERKKINÄYTTELY KUNNIANOSOITUS SOTIEMME VETERAANEILLE JA LOTILLE

Österbottens Försvarsgille – Pohjanmaan Maan- puolustuskilta rf:n 30-vuotisjuhlapäivänä Tam- misunnuntaina 30.1.2011 avattiin killan ylläpitä- mässä Vaasan Sotaveteraanimuseossa suomalaisia kunniamerkkejä käsittelevä erikoisnäyttely.

Jääkärikenraali Väinö Vainion kunniamerkit. Jägargeneral Väinö Vainios hederstecken äyttelyssä esitellään kattavasti sekä viralliset valtiolliset eri ritarikuntien kunnia- ja ansiomerkit että muun hänelle tuli myöntää tuo korkea- Bouchtilta on näyttelyssä 19 eri isänmaallisen toiminnan ja valtakunnallisen luonteen arvoinen kunniamerkki. Esteeksi merkkiä. Tavallisesti hän käytti omaavien yhteisöjen merkit. Sotien ajalta on peräisin oli muodostua se, että Bouchtilla näistä vain arvokkaimpia, viittä myös eräitä saksalaisia kunniamerkkejä, mm. rautaristin ei ollut sotilasarvoa ja 1 lk. Va- Vapaudenristiä. jaN Kotka-ritarikunnan eri luokkien merkkejä. Kunniamerkkien lisäksi paudenristi edellytti vähintään näyttelyaineistoon kuuluu merkkeihin liittyvää oheistietoutta: ritari- majurin arvoa. Mannerheimin Näyttelyn jokaiseen kunnia- kuntia, kunniamerkkien keskinäistä järjestystä sekä niiden käyttöä ja kerrotaan ratkaisseen ongelman merkkikokoelmaan liittyy oma kantamista käsittelevät esittelykansiot. ilmoittamalla, että kyseinen kun- tarinansa. Erityisesti sota-ajan niamerkki myönnetään majuri merkkien taustalla on usein jokin Kunniamerkit ovat esillä niiden saajien mukaisesti ryhmiteltyinä Bouchtille. Vastaavaa luovuutta sankariteko. Mutta siellä voi olla kokonaisuuksina. Esillä on yli sadan pohjalaisen veteraanisukupolven Marskin kerrotaan harrastaneen myös surua ja murhetta. Näin on vaikuttajan kunniamerkit, sekä heidän sotien aikaisista että myöhem- myöhemminkin. Christer Boucht erityisesti erään merkkiryhmän, mistä siviiliansioista saamansa merkit. Jokaiseen esillä olevaan henki- tuli tunnetuksi mittavasta toimin- kaatuneiden sotilaiden leskille ja löön liittyy lyhyt henkilötietolomake. Näyttely saa näin myös historial- nastaan sotainvalidijärjestöissä äideille myönnettyjen Vapauden- lista ulottuvuutta ja on samalla kunnianosoitus veteraaniemme työlle. sekä Grönlantiin ja napa-alueille ristin sururistien kohdalla. Näyt- suuntautuneista tutkimusmatkois- telyyn tutustuvat voivat kuulla Näyttelyn vanhimmat merkit ovat 1900-luvun alusta, jääkäriajalta taan, joista hän on kirjoittanut ainakin osan näistä tarinoista mu- sekä Vapaussodan ja sitä seuranneiden Karjalan ja Aunuksen heimoso- myös lukuisia kirjoja. Christer seossa toimivilta oppailta. tien ajalta. Jääkäreitä on mukana seitsemän, joista kaksi kenraalia: Uno Fagernäs ja Väinö Vainio. Killan toimialueen viidestä Mannerheim- ristin ritarista mukana ovat Arvid Nordin ja Harald Storbacka. Lotat Vaasan Sotaveteraanimuseossa harvinainen kunniamerkkinäyttely ovat edustettuna usealla kokoelmalla. Näistä upein on hovioikeudenpresidentti Ritva Hyökyn hieno merkkikokoelma. Korkea-arvoisten Vaasan Sotaveteraanimuseossa 30.1.–29.5.2011 esillä suomalaisia kunnia- valtiollisten merkkien rinnalla Hyökyn kokoelmassa ovat hänen so- merkkejä käsittelevä erikoisnäyttely. Näyttely on avoinna sunnuntaisin klo ta-ajan ansioista saamansa lukuisat merkit, mm. kahdesti myönnetty 14–16 ja ryhmille sopimuksen mukaan (varaukset Per-Erik Fant, puh. 0500 861 094). Museon osoite Kirkkopuistikko 22 A, Vaasa. Punaisen Ristin tunnuksin varustettu 1 lk. Vapaudenmitali. Maaherra K.G.R. Ahlbäckin, hävittäjälentäjä ja hovioikeudenpresidentti Heimo Pohjanmaan Maanpuolustuskillan ylläpitämässä Vaasan Sotaveteraanimuseossa on Lampin sekä ruotsalaisten vapaaehtoisjoukkojen komentajan, eversti- kevään 2011 ajan esillä suomalaisia kunniamerkkejä käsittelevä erikoisnäyttely. Näyt- luutnantti Martin Erikssonin merkkikokoelmat ovat myös vaikuttavia. telyssä esitellään kattavasti sekä valtiolliset eri ritarikuntien kunnia- ja ansiomerkit että Kuvakooste kunniamerkkinäyttelystä on nähtävissä osoitteessa https:// muun isänmaallisen toiminnan ja valtakunnallisen luonteen omaavien yhteisöjen merkit. picasaweb.google.com/itvirtanen/Kunniamerkit Kunniamerkkien lisäksi näyttelyaineistoon kuuluu niihin liittyvää oheistietoutta: ritarikun- tia, merkkien keskinäistä järjestystä ja niiden kantamista käsittelevät esittelykansiot. Samasta perheestä tai suvusta on monesti useita edustajia. Hovioike- udenneuvos Harald Boucht ja asianajaja Christer Boucht, isä ja poika, Kunniamerkit ovat esillä niiden saajien mukaisesti ryhmiteltyinä kokonaisuuksina. Esil- ovat ainakin kaikille vaasalaisille hyvin tuttu-ja. Harald Boucht oli tär- lä on yli sadan pohjalaisen veteraanisukupolven vaikuttajan kunniamerkit, yhteensä yli keässä roolissa Vapaussodan aikana ja hänet tunnettiin Mannerheimin 800 merkkiä. Jokaiseen esillä olevaan henkilöön liittyy lyhyt henkilötietolomake. Näyt- hyvänä ystävänä. Hänen saamastaan 1 lk. Vapaudenrististä kerrotaan tely saa näin myös historiallista ulottuvuutta ja on samalla kunnianosoitus veteraa- seuraava tarina. Mannerheim katsoi Bouchtin niin ansioituneeksi, että niemme työlle. Yhtä merkittävään kunniamerkkien esittelyyn voi Suomessa tutustua ainoastaan Helsingissä sijaitsevassa Sotamuseossa.

24 Pohjanmaan museolehti 2011 UTSTÄLLNINGEN MED UTMÄRKELSE- TECKEN OCH MEDALJER PÅ KRIGSVE- TERANMUSEET I VASA ÄR EN HEDERSBE- TYGELSE TILL VÅRA KRIGSVETERANER OCH LOTTOR Krigsveteranmuseet i Vasa har under tiden 30.1– 29.5.2011 en specialutställning med finska utmärkel- setecken och deras mottagare, förtjänstfulla öster- bottniska representanter för veterangenerationen.

å Österbottens Försvarsgille – Pohjanmaan Maanpuo- lustuskilta rf firade sin 30-årsdag januarisöndagen den Maaherra K.G.R. Ahlbäckin kunniamerkit 30.1.2011 öppnades i Krigsveteranmuseet i Vasa, som Landshövding K.G.R. Ahlbäcks hederstecken upprätthålls av gillet, en specialutställning med finska utmärkelsetecken och medaljer. Utställningen presente- rarD omfattande utmärkelsetecken både av officiella statliga ordnar och hinder för detta var att Boucht Vanligen bar han bara de högsta, av olika fosterländska och andra officiella statliga samfund. En del tys- inte hade någon militär grad och dvs. sina fem Frihetskors. ka utmärkelsetecken från krigstiden finns också med på utställningen, Frihetskorsets 1 klass förutsatte Varje samling av utmärkelse- bl.a. olika klasser av järnkorset och Örnens orden. Utställningsmate- minst majorsgrad. Det berättas tecken är förknippad med en egen rialet omfattar också kompletterande information om tecknen: ordnar, att Mannerheim löste problemet historia. I synnerhet krigstida ut- utmärkelsetecknens rangordning samt hur och när man bör bära dem. med att meddela att hedersteck- märkelsetecken har någon typ av net i fråga tilldelas major Boucht. hjältedåd i bakgrunden. Men det Utmärkelsetecknen är grupperade i helheter enligt mottagare. Uts- Liknande uppfinningsrikedom lär kan också ligga sorg och bekym- tällningen visar över hundra Österbottniska veteraners utmärkelse- Mannerheim ha visat även senare. mer bakom. Detta gäller speciellt tecken, både tecken som tilldelats under krig och tecken som tilldelats Christer Boucht blev känd för sin en grupp av utmärkelsetecken, senare för civila förtjänster. Personerna presenteras med en kort perso- omfattande verksamhet i krigsin- nämligen frihetskorsets sorge- nalia. Utställningen får på detta sätt också ett historiskt perspektiv och validorganisationer och för sina kors, som tilldelats änkor och är på samma gång en hedersbetygelse till våra veteraners gärningar. forskningsresor till Grönland och mödrar till stupade soldater. Uts- polarområdena, som han skrivit tällningsbesökarna har möjlighet De äldsta tecknen är från början av 1900-talet, från jägartiden samt flera böcker om. På utställningen att få höra åtminstone en del av från Frihetskriget och de påföljande frändefolkskrigen i Karelen och visas 19 olika utmärkelsetecken dessa historier berättade av gui- Olonets. Utställningen presenterar sju jägare, varav två generaler: Uno som Christer Boucht tilldelats. derna på museet. Fagernäs och Väinö Vainio. Av de fem Mannerheimkorsriddarna inom gillets verksamhetsområde finns två med på utställningen, Arvid Nordin och Harald Storbacka. Lottorna är representerade med flera samlingar. Krigsveteranmuseet i Vasa har en sällsynt utställning av Den mest imponerande är hovrättspresident Ritva Hyökys fina samling medaljer av utmärkelsetecken. Utöver höga statliga tecken innehåller Hyökys samling ett stort antal tecken som hon tilldelats för sina krigstida fört- Krigsveteranmuseet i Vasa har 30.1.– 29.5.2011 en specialutställning av jänster, bl.a. Frihetsmedaljen av första klass med Rött kors, som hon finska hederstecken och me-daljer. Utställningen är öppen på söndagar kl 14–16 och för grupper också enligt överenskommelse (bokningar Per-Erik tilldelades två gånger. Också jaktplanspiloten, landshövding K.G.R. Fant, tel. 0500 861 094). Museets adress är Kyrkoesplanaden 22 A, Vasa. Ahlbäcks och hovrättspresident Heimo Lampis samt kommendören för de svenska frivilligtrupperna, överstelöjtnant Martin Erikssons samlin- Krigsveteranmuseet i Vasa, som upprätthålls av Österbottens Försvarsgille, har under gar av utmärkelsetecken är imponerande. Bilder från utställningen kan våren 2011 en specialutställning omfattande finska utmärkelsetecken och medaljer. Ut- ses på adressen https://picasaweb.google.com/itvirtanen/Kunniamerkit. ställningen presenterar utmärkelsetecken både av officiella statliga ordnar och av olika fosterländska och andra officiella statliga samfund. Utställningen presenterar också Från samma familj eller släkt kommer ofta flera representanter. Hov- kompletterande information om tecknen: om ordnar, tecknens rangordning och hur man rättsrådet Harald Boucht och advokat Christer Boucht, far och son, bör bära dem. torde vara bekanta för alla Vasabor. Harald Boucht spelade en viktig roll under Frihetskriget, och han var känd som en god vän till Manner- Medaljerna presenteras som helheter enligt mottagare. Utställningen presenterar över heim. Om Frihetskorset av första klass som han fick, berättas följande hundra österbottniska veteraners utmärkelsetecken (över 800 medaljer). Alla mottagare historia. Mannerheim ansåg att Boucht var så meriterad att han borde presenteras med en kort personalia. Utställningen får på detta sätt historiskt perspektiv tilldelas detta höga utmärkelsetecken. Något som kunde ha blivit ett och är på samma gång en hedersbetygelse till våra veteraners arbete. Bara Krigsmu- seet i Helsingfors kan erbjuda en lika omfattande utställning av utmärkelsetecken.

Österbottens museitidning 2011 25 POHJANMAAN MUSEON TOIMIALUE - VERKSAMHETSOMRÅDET FÖR ÖSTERBOTTENS MUSEUM Pohjanmaa ja Etelä-Pohjanmaa - museo- ja taidekohteet | Österbotten och Södra Österbotten - musei- och konstenheterna

ISOKYRÖ - STORKYRO KORSNÄS NYKARLEBY MUSEUM (Herlers museum) – UUDEN- Isonkyrön kotiseutumuseo - Storkyro hembygdsmuseum Kvarnbacken i Harrström - myllymäkimuseo KAARLEPYYN MUSEO (Herlerin museo) Isonkyrön asemiesmuseo Fiskerimuseum och båtskjul Finlands svenska skolmuseum, Anders Svedbergs - Storkyro vapenmannamuseum - kalastusmuseo ja venevaja skola - koulumuseo Karhun kotiseutu- ja maatalousmuseo Korsnäs hembygdsmuseum - kotiseutumuseo Munsala hembygdsgård - kotiseututalo - Hembygds- och lantbruksmuseum Prästgårdsmuseet - pappilamuseo Tunnholmen (Maria Castréns hem - koti) Karoliinikeskus - Karolincenter Korsnäs gruvmuseum Herlers museum Isonkyrön maatalousmuseo - Storkyro lantbruksmuseum - kaivosmuseo (projekt – hanke) Jeppo hembygdsmuseum - Jepuan kotiseutumuseo Isonkyrön vanha kirkko - Storkyro gamla kyrka Kuddnäs Kotiseututalo Varon talo - hembygdsgård KRISTINESTAD – KRISTIINANKAUPUNKI Majniemi Väkkärin mökki - stuga Kilens hembygdsgård och sjöfartsmuseum Kovjoki hembygdsmuseum - kotiseutumuseo - Kiilin kotiseututalo ja merenkulkumuseo Smalspårmuseum / Nykarleby jernväg - Kapearaide- JAKOBSTAD - PIETARSAARI Carlsro museo / Uudenkaarlepyyn rautatie Pedersörenejdens hembygdsmuseum Sjöfartsmuseum - Merimuseo KWH-museet - KWH-museo - Pietarsaarenseudun kotiseutumuseo Lebellska köpmansgården - Lebellin kauppiaantalo Dockmuseum - Nukkemuseo Nanoq - Arktiskt museum - Arktinen museo Härkmeri hembygdsmuseum - kotiseutumuseo Farmmuseet - Tarhausmuseo Jakobstads motormuseum och Tullhuset Gun Mannfolks privatmuseum - yksityismuseo Sundqvists gårdsmuseum - maatilamuseo - Pietarsaaren moottorimuseo ja Tullitalo Helmer Bergviks privatmuseum - yksityismuseo Smeds gårdsmuseum - maatilamuseo Aspegrens trädgård - Aspegrenin puutarha Arne & Gretel Byholms privatmuseum - yksityismuseo Emigranthuset - Siirtolaistalo Elvira Cikoriamuseet - Sikurimuseo Traktormuseet - Traktorimuseo Rådhusgalleriet - Raatihuonegalleria Jakobstads museum - Pietarsaaren kaupunginmuseo Bobergs sågmuseum - sahamuseo Tobaksmuseet - Tupakkamuseo Granskogs motormuseum - moottorimuseo NÄRPES – NÄRPIÖ Runebergs stuga - Runebergin tupa Spectra Öjskogsparken: Westmansmors stuga - Westmaninmuorin tupa Bengtsgården, Jordbruksmuseet, Apoteks- Tobaksmagasinet - Tupakkamakasiini KRONOBY – KRUUNUPYY museet, Växthusmuseet - maatalous-, apteekki- ja Tolvmansgården kasvihuonemuseot KARIJOKI – BÖTOM Cronoholmens varvsmuseum - telakkamuseo Övermark postexpeditions- och hembygdsmuseum Karijoen kotiseutumuseo - Bötom hembygdsmuseum Korpholmens hospitalsmuseum - hospitaalimuseo -Ylimarkun postikonttori- ja kotiseutumuseo Laina Komsin museo Torgare prästgårdsmuseum, museiområde Pörtom hembygdsmuseum / Ahlholma gård Susiluolan opastuskeskus - Vaggrottans informa- - pappilamuseo, museoalue - Pirttikylän kotiseutumuseo tionscenter Nedervetils hembygdsgård - Alavetelin kotiseututalo Märigrunds fiskeläge - kalastajakylä Terjärv hembygdsmuseum - Teerijärven kotiseutumuseo Pörtom kyrkomuseum - Pirttikylän kirkkomuseo KASKINEN – KASKÖ Öskata fiskarmuseum - kalastajamuseo Kaskö hembygdsmuseum - Kaskisten kotiseutumuseo LAIHIA – LAIHELA Konsthall -Taidehalli Kalastusmuseo - Fiskemuseum Laihian museo - Laihela museum Viktor Dalbo Kaskisten moottorimuseo - Kaskö motormuseum Nuukuuren museo - Snålhetsmuseet Maatalouskonemuseo - lantbruksmaskinsmuseum PEDERSÖRE KORSHOLM – MUSTASAARI Suomen nuorisoseuramuseo Kulturgården på Lassfolk - kulttuuritalo Björkö fornminnesförenings museiområde - museoalue: - Finlands ungdomsrörelsemuseum Ålidens hembygdsgård - kotiseututalo Björkö hembygdsmuseum, Mårtensgården, Laihian kirkkomuseo - Laihela kyrkomuseum Fornstugan i Esse - Ähtävän muinaistupa Bodback fiskehamn, Salteriet Alkio-museo (hanke - projekt) Ytteresse soldattorp - sotilastorppa - kotiseutumuseo, kalasatama ja suolaamo Byagård i Forsby - kylätalo Granösunds fiskeläge - kalastajakylä LARSMO – LUOTO Fagerbacka fäbodsställe - karjamaja Kvevlax hembygdsmuseum Bjärgas hembygdsgård och -museum Konrad Hälls gårdsmuseum - maatilamuseo - Koivulahden kotiseutumuseo - kotiseututalo ja -museo Bo och Lena Åvists gårdsmuseum - maatilamuseo Replot hembygdsmuseum Bosund båt-, fiske- och jaktmuseum Wannäsgården - Raippaluodon kotiseutumuseo – vene-, kalastus- ja metsästysmuseo Manners skogmuseum - metsämuseo Österhankmo hembygdsmuseum - kotiseutumuseo TerraMare - landhöjningsutställning Nysto Västerhankmo hembygdsgård - kotiseututalo - maankohoamisnäyttely Akkatalo Söderfjärdens pumpstation - pumppuasema Havets hus - Merten talo (projekt - hanke) MALAX – MAALAHTI TEUVA – ÖSTERMARK Smedsby hembygdsmuseum Petalax hembygdsmuseum - Petolahden kotiseutumuseo Teuvan kulttuuritalo Orrela - Östermarks kulturhus: - Sepänkylän kotiseutumuseo Brinkens hembygdsmuseum - kotiseutumuseo Lauri Ingman ja Oiva Ketonen -näyttelyt sekä Jordbyggnadsmaskinsmuseum Kvarkens båtmuseum - Merenkurkun venemuseo luonnontieteellinen kokoelma - personhistoriska utställ- - Maansiirtokonemuseo (projekt – hanke) Bergö hembygdsmuseum - kotiseutumuseo ningar och naturvetenskaplig samling Stundars Strömmingsbådan - mistsirensmuseum Teuvan kotiseutumuseo - Östermarks hembygdsmuseum Korsholms kulturhus - Mustasaaren kulttuuritalo - sumusireenimuseo Suksen tupa ja aitta - stuga och bod Karin Rosendahls textilmuseum - Karin Rosendahlin Komsin tuulimylly - väderkvarn tekstiilimuseo

26 Pohjanmaan museolehti 2011 KE

Kaj Höglund ~ Jaakko Linkamo Kartassa jotkin kohteet ovat edustettuina useam- Kaj Höglund ~ Jaakko Linkamo malla kuin yhdellä merkillä, joten niiden määrä KOKKOLA KARLEBY KANNUS selviää luettelosta.       LARSMO TOHOLAMPI A LUOTO  En del enheter är representerade på kartan med    KAUSTINEN A K fler än ett märke, vilket innebär att deras antal ES KAUSTBY JAKOBSTAD K LESTIJÄRVI I-   framgår av listan. M PIETARSAARI PO H       KRONOBY J AN VETELI N     KRUUNUPYY M HALSUA AA VETIL        - M A NYKARLEBY EL PERHO LER UUSIKAARLEPYY STA  J       PEDERSÖRE ÖS TERB            OTTEN H           

O KORSHOLM VÖRÅ MUSTASAARI VÖYRI          P          MAAKUNTAMUSEON JA                 ALUE TAIDEMUSEON TOIMIALUE VAASA VÄHÄKYRÖ POHJANMAALLA JA ETELÄ-POHJANMAALLA - LILLKYRO VÖRÅ - VÖYRI VASA Museo- ja taidekohteet merkitty            Fänrik Ståhls Center - Vänrikki Stoolin keskus        ISOKYRÖ VERKSAMHETSOMRÅDET FÖR LANDSKAPSMUSEET Kullasbacken        N STORKYRO OCH REGIONKONSTMUSEET I ÖSTERBOTTEN      Kimo bruk - ruukki, Virgo arbetarbostadsmuseum      OCH SÖDRA ÖSTERBOTTEN - työväenasuntomuseo E    LAIHIA med musei- och konstenheterna utmärkta MALAX LAIHELA Kyroboas T       MAALAHTI ALUETAIDEMUSEON TOIMIALUE KESKI-POHJANMAALLA Oravais skolmuseum - koulumuseo      Betlehems hantverkarmuseum - käsityömuseo T Taidekohteet merkitty Pärtstugan - Päretupa KORSNÄS VERKSAMHETSOMRÅDET FÖR REGIONKONSTMUSEET O      TEUVA A N Klemetsgårdarna A I MELLERSTA ÖSTERBOTTEN ÖSTERMARK E Fiske- och båtmuseet i Österö - kalastus- ja T B     M med konstenheterna utmärkta T NÄRPES      N venemuseo O NÄRPIÖ A R B J  Maakuntamuseo - Landskapsmuseum Söndagsskolmuseet - Pyhäkoulumuseo    R

      H E  Hans Heinrichs orgelmuseum - urkumuseo E Kulttuurihistoriallinen museo - Kulturhistoriskt museum    T O S  Rasmusgården, Verner Rasmus museum P Erikoismuseo - Specialmuseum

T - KARIJOKI  Henkilöhistoriallinen museo - Personhistoriskt museum Myrbergsgården Ä KASKINEN BÖTOM A

L R Fädernegården S KASKÖ     Kirkollinen museo - Kyrkligt museum

E D     Munters torp T Yritysmuseo - Företagsmuseum Ö

Ö S E Hägglunds fotomuseet - valokuvamuseo  Aluetaidemuseo - Regionkonstmuseum Tottesunds gårdspark - kartanopuisto KRISTINESTAD  Taidemuseo - Konstmuseum KRISTIINANKAUPUNKI         Taidenäyttelytila - Konstgalleri       Taiteilijamuseo - Konstnärsmuseum ALUETAIDEMUSEO  Luonnontieteellinen museo - Naturvetenskapligt museum REGIONKONSTMUSEUM

Simon tupa (Simo Korpela) Nelin-Cronströmin taidekoti Keski-Pohjanmaa – Mellersta Österbotten, Teuvan keitintehdas Oy:n museo - kokarefabrikens - Nelin-Cronströms konsthem kuvataidekohteet – bildkonstenheterna museum Kuntsin modernin taiteen museo - Kuntsis museum för modern konst VAASA – VASA Tikanojan taidekothi - Tikanojas konsthem KANNUS Brages friluftsmuseum - Bragen ulkomuseo Vaasan taidehalli - Vasa konsthall Galleria Justus (Justus Sarisalo) Meteoria - Meteoriihi, Söderfjärden Atejé Torni Södersunds väderkvarn - tuulimylly Teema, Vaasan kaupunginkirjasto KAUSTINEN Sundomin museo - Sundom museum - Tema, Vasa stadsbibliotek ITE-museo, Kansantaiteenkeskus Vaasan merimuseo - Vasa sjöhistoriska museum Armas Vainion ateljeemuseo - ateljémuseum - Folkkonstcentrum Vaasan auto- ja moottorimuseo Nándor Mikolan akvarellisali - akvarellsal - Vasa bil- och motormuseum Per Olov Hjortell -säätiö - stiftelse KOKKOLA – KARLEBY Vaasan työväenmuseo - Vasa arbetarmuseum K.H. Renlundin museo - K.H. Renlunds museum Suomen kirjastomuseo - Finlands biblioteksmuseum VÄHÄKYRÖ – LILLKYRO Visu-galleria - galleri Krigsveteranmuseet i Vasa Vähänkyrön kotiseutumuseo - Lillkyro hembygdsmuseum Taide-Vionoja (Veikko Vionoja, Ullava) - Vaasan sotaveteraanimuseo Pläkkyrimuseo - Bleckslagarmuseet Meijerimuseo - Mejerimuseum Savilahti-talo PERHO Hannan tupa - Hannas stuga Sota-aiheinen näyttely - Utställning med krigstema Kirjasto - Biblioteket Edvininpolun korsumuseo - Edvinsstigens korsumuseum Koulumuseo - Skolmuseum Vanhan Vaasan museo - Museet i Gamla Vasa TOHOLAMPI Pohjanmaan museo - Österbottens museum Kunnantalo - Kommungården

Österbottens museitidning 2011 27 Minna Vihla

Muoviraaka-aineiden historia alkaa luonnon muovimaisis- ta eli muovattavista aineista, joita osattiin hyödyntää jo varhaiskulttuureissa. Näitä luonnon muovimaisia aineita ovat mm. sarvi, luu, norsunluu, kilpikonnan kuori, meri- pihka ja sellakka. Niiden käyttö ylellisyysesineiden teossa jatkui aina 1800-luvun jälkipuoliskolle saakka. Ensim- mäiset puolisynteettiset muovit tehtiinkin jäljittelemään vaikeasti saatavia luonnonmateriaaleja. MUOVI Tekoaineesta kaiken kansan käyttötavaraksi

nglantilainen Alexander Parkes esitteli oman parkesii- sa. Elokuvien ansiosta aurinko- lutustavaraa. Nailonsukat tulivat niksi ristityn muovinsa Lontoon maailmannäyttelyssä lasit tulivat muotiin, kun naiset 1940 Yhdysvalloissa markki- vuonna 1862. Parkesin kultabeiget kammat ja talousesi- halusivat samaistua kuuluisiin noille, tämä uutuus herätti laajaa neet herättivät suurta kiinnostusta. Niitä ei kuitenkaan filmitähtiin tummissa laseissaan. kiinnostusta, sillä New York Ci- alettu valmistaa teollisesti, sillä materiaali oli helposti tyssä myytiin kahdessa tunnissa Esyttyvää ja alkoi vanhetessaan halkeilla. Ensimmäinen suomalainen neljä miljoonaa sukkaparia. muovitehdas, Sarvis Oy, aloitti Muovista tuli merkittävä raaka-aine vuonna 1870, kun newyor- tuotantonsa Tampereella 1921. Muovin kansainvälistä lois- kilainen kirjanpainaja John Wesley Hyatt keksi selluloidin. Hyattin Sarvis käytti parhaimpina aikoi- toaikaa oli 1960-luku. Innostus selluloidista valmistamat biljardipallot olivat menestys, koska biljar- na 30 000 – 40 000 litraa maitoa loppui kuitenkin yhtäkkiä vuosi- dipallot oli aikaisemmin valmistettu kalliista norsunluusta. päivässä, koska sen käyttämä na 1973-74 öljykriisiin, joka nos- muovi oli galaliitti. Alkuvuo- ti öljypohjaisten muovien hinnat Seuraavaksi kehitettiin maitoproteiiniin perustuva kaseiinimuovi sina Sarviksessa valmistettiin moninkertaisiksi. Designmuovi vuonna 1897. Kaseiinimuovi sai kauppanimekseen galaliitti ja sen mm. nappeja, solkia, kampoja, tuli uudelleen suosioon vasta teollinen tuotanto alkoi Saksassa 1904. Suomessa sitä kutsuttiin vetimiä ja valaisimia. Tuotteita 1980-luvulla. Kiinnostuksen he- myös maitokiveksi ja sarvisaineeksi. Siitä valmistettiin etupäässä esiteltiin maatalousnäyttelyssä rättäjinä olivat maailmaa kiertä- nappeja ja kampoja. otsikolla ”maidosta norsunluu- vät muoviklassikkojen näyttelyt ta”. Vuoden 1922 Maatalous- ja muovin historiaa esittelevät Ensimmäisen kokonaan teollisesti valmistetun muovin, bakeliitin, näyttelyssä Sarvis Oy palkittiin laajat kuvateokset. Ne vaikut- kehitti ja patentoi belgialaissyntyinen, Yhdysvalloissa asunut kemisti ensimmäisellä palkinnolla luo- tivat Suomessakin asenteisiin Leo Hendrik Baekeland (1863-1944). Häntä pidetään muoviteolli- kassa ”teknilliset maitotuotteet”. niin, että klassisista muoviesi- suuden isänä. Bakeliitti oli sähköä eristävää ja näin ollen siitä tuli neistä alkoi tulla keräilyesineitä. ensimmäisen maailmansodan jälkeen modernin tekniikan uraauurta- Kansainvälisesti merkittäviä Muoviesineitä ilmestyi vähitel- va materiaali. muoviuutuuksia 1930-luvulla len myös antiikkihuutokauppoi- olivat polymetyylimetakrylaat- hin. Suomen museoissakin ryh- Vielä 1920- ja 1930-luvuilla muoviesineet olivat melko harvinaisia ti, polyeteeni, polyamidi, poly- dyttiin keräämään yhä enemmän ja vain harvojen ulottuvilla. Esineet imitoivat luonnonmateriaaleja uretaani ja polystyreeni, nämä muoviesineitä. ja olivat usein koristeellisia. 1930-luvulla moderni design näkyi jo öljypohjaiset muovit tekivät etenkin sähkölaitteiden kuten radioiden ja silitysrautojen muotoilus- materiaalista jokapäiväistä ku-

28 Pohjanmaan museolehti 2011 Muoviesineitä Pohjanmaan museon kokoelmista Plastföremål. Österbottens museums samlingar Kuvat/ Fotograf: Erkki Salminen Ruotsalaisen Gustavsberg Ab: n BIBO-niminen kuppi ja pieni tarjotin, valmistettu styreiinimuovista. Suunnittelijana Carl-Arne Breger. Tuotannossa 1957-1970.

Sarvis Oy:n valmistamat pinoutuvat Katrilli-astiastoon kuuluvat mukit ja munakupit. Suunnittelijana Tauno Tarna. Tuotanto alkoi 1967, nykisin joitakin Katrillin osia valmistaa ruotsalainen Hammarplast.

Tupperware:n säilytysrasia ja kannellinen kaatoastia, val- mistusmateriaalina polyeteeni. Vuonna 1942 Earl Silas Tupper kehitti Yhdysvalloissa ohutseinäisen ilmatiiviillä kan- nella varustetun säilytysrasian. Tuotteita alettiin myydä kotikut- suilla 1950-luvulla. Suomeen Tupperwaret toi Elisabeth Rehn 1965, hän oli ensimmäinen tukkukauppias ja jälleenmyyjien kouluttaja.

Gustavsberg Ab, Sverige: BIBO- kopp samt en liten bricka, tillverkat i styrenplast. Formgiva- re Carl-Arne Breger. Produktion PLAST 1957-1970. Konstmaterialet som blev hela folkets bruksvara Till den stapelbara Kadrilj- service från Sarvis Oy hör mug- Plastens historia startar från naturliga plastliknande och formbara ämnen, gar och äggkoppar. Formgivare Tauno Tarna. Produktionen bör- som man till viss del utnyttjat i de tidigare kulturerna. Dessa naturliga jade 1967, några delar av serien plastliknande ämnen var lera, ben, elfenben, sköldpaddasskal, bärnsten Kadrilj framställs nuförtiden av svenska Hammarplast. och schellack. Materialen användes vid tillverkningen av lyxartiklar åt- Tupperware förvaringsask minstone fram till slutet av 1800-talet. De första halvsyntetiska plasterna och tillbringare med lock, gjordes genom att man försökte efterlikna svåråtkomliga naturmaterial. tillverkat i polyeten. År 1942 utvecklade Earl Silas Tupper, USA, en förvaringsburk med ett tunt lufttätt lock. Produkten ngelsmannen Alexander Parkes demonstrerade sin uppfinning som han kallade parkesin vid en började säljas på partyn under internationell utställning i London 1862. Parkes kammar och bruksföremål i guldbeige väck- 1950-talet. Elisabeth Rehn tog te stort intresse. Man började trots allt inte tillverka materialet industriellt, eftersom det var Tupperware till Finland år 1965. mycket lättantändligt och började även spricka när det blev gammalt. Hon var den första grossisten E som skolade upp återförsäljare. Plast blev ett betydelsefullt råämne 1870, då boktryckaren John Wesley Hyatt från New York uppfann celluloid. Biljardbollar som tillverkades av Hyatts celluloid blev en succé, eftersom man tidigare tillverkat biljardbollar av dyrt elfenben. >>>

Österbottens museitidning 2011 29 Anneli Ketonen | Ilkka Mäkinen >>>

År 1897 lärde man sig att förädla mjöl- De internationellt mest betydelsefulla kens kasein till kaseinplast. Kaseinplasten plastnyheterna på 1930-talet var polymetyl- fick namnet galalit och produktionen av den metakrylat, polyeten, polyamid, polyuretan startade i Tyskland 1904. I Finland kallades och polystyren. Dessa oljebaserade plaster den även för mjölksten och hornmaterial. Av gjorde att materialet blev en konsumtionsva- galalit tillverkades främst knappar och kam- ra tillgänglig för alla. Nylonstrumpan kom ut mar. på amerikanska marknaden under 1940-talet, denna nyhet väckte stort intresse. I New York Den första helt kemiskt tillverkade plas- City såldes under två timmar hela fyra miljo- ten, bakelit, uppfanns och patenterades av ner nylonstrumpor. den belgiska kemisten Leo Henrik Baeke- Bok som ingår i Finlands biblio- land (1863-1944), som bodde i USA. Han Plasten hade sin internationella glansperi- teksmuseums samlingar. Foto: kallas plastindustrins fader. Bakelit var ett od under 1960-talet. Intresset avtog snabbt i Ove Ritola elisolationsmaterial och blev därför ett fram- och med oljekrisen 1973-74, eftersom priset gångsrikt material inom modern teknik efter på oljebaserade plaster mångdubblades. De- första världskriget. signplast blev åter populärt under 1980-talet. Suomen kirjasto- Det som åter väckte intresset för plasten var Plastföremål var ännu ganska sällsynta de världsomfattande utställningarna med museo toimii under 1920-1930-talen och endast ett fåtal plastklassiker och de utförliga bildverk som hade tillgång till dem. Föremålen imiterade presenterade plastens historia. De påverkade naturmaterial och var ofta även dekorativa. även attityderna i Finland på så sätt att klas- Vaasassa Modern design syntes i formgivningen redan siska plastföremål blev samlarobjekt. Plast- under 1930-talet, främst i elektrisk apparatur föremålen gjorde småningom entré på anti- Vaasasta se alkoi.... såsom radioapparater och strykjärn. Solg- kauktionerna. Museerna i Finland började lasögon blev populära tack vare de filmer även samla allt mera plastföremål. aasa sopii kirjastomuseon si- som visades på biograferna, eftersom mån- jaintipaikaksi erinomaisesti, ga kvinnor ville identifiera sig med berömda sillä Suomen ensimmäinen filmstjärnorna i mörka solglasögon. Lähteet/Källor: Luku-kirjasto, Läse-Bibliot- heket i Wasa, aloitti toimin- Aalto, Liisa: Herra Tupperin ihmeellinen kek- Finlands första plastfabrik, Sarvis Oy, in- tansa Vaasassa vuonna 1794. Luku-Kirjasto sintö. Turun Sanomat 28.11.2007. V ledde sin produktion i Tammerfors 1921. När Koivuniemi; Kristiina: Sarvis – suomalaisen oli Suomen ensimmäinen yleiseen käyttöön det gick som bäst för fabriken använde sig muoviteollisuuden uranuurtaja. Tekniikan tarkoitettu lainakirjasto. Lainakirjasto toimi Sarvis Oy av 30.000- 40.000 liter mjölk om Waiheita 4/04. aluksi Vanhassa Vaasassa hovioikeuden ti- dagen. Den tillverkade plasten galalit. Under Lindblad, Thomas: Bruksföremål av plast: loissa. Runsaat kokoelmat, jotka olivat lähes de första åren tillverkade Sarvis Oy fabrik materialen, formgivarna, fabrikerna. Bok- täysin ruotsinkieliset, ulottuivat Polynesian bl.a. knappar, spännen, kammar, handtag förlaget Signum i Lund AB. Kristianstads kartasta Montesquieun teoksiin, mutta mu- och armaturer. Produkterna förevisades på Boktryckeri AB, Kristianstad, 2004. kana oli runsaasti romaaneja ja näytelmiä, Nyman, Hannele & Poutasuo, Tuula: Muovi- lantbruksutställningen under rubriken ” från kirja: arkitavaraa ja designesineitä. WSOY. tuon ajan suosituinta lukuaineistoa. Kirjas- mjölk till elfenben”. På lantbruksmässan år WS Bookwell Oy, Porvoo 2004. tossa oli myös muotokuvia ja kuparipiirrok- 1922 fick Sarvis Oy första pris i klassen ”tek- http://fi.wikipedia.org/wiki/Muovi sia, joita tuskin lainattiin mutta eräänlaista niska mjölkprodukter” http://www.helsinki.fi/kemia/opettaja/aineistot/ artoteekkitoiminnan alkua oli kuitenkin ole- muovit/historiaa.htm massa. Luku-Kirjasto toimi vuoteen 1845. Syynä toiminnan hiipumiseen olivat mm. Venäjän vallan aikana koventuneet sensuuri- määräykset. Suomen kirjastomuseon tiloissa on näytteillä 30 Luku-Kirjaston nidettä. Sa- mantapaisia lukukirjastoja syntyi 1800-luvun alussa myös moniin muihin suomalaisiin kaupunkeihin. Vaasan Luku-Kirjasto lopetti toimintansa 1845.

Vaasan kaupunki on saneerannut ja luo- vuttanut Suomen kirjastomuseon käyttöön 200 m2 tilat Vaasan kaupunginkirjastosta. Kokoelmissa on valokuvia, kirjoja, kalustei- ta ja kirjastoesineistöä kirjastojen eri kehitys-

30 Pohjanmaan museolehti 2011 Finlands biblioteksmuseum verkar i Vasa

Det var i Vasa allt började...

Vasa lämpar sig utmärkt som placeringsort för biblioteksmuseet, eftersom Finlands första bibliotek, Läse-Bibliotheket i Wasa, inrät- tades här år 1794. Läse-Biblioteket var Finlands första lånebibliotek för allmänt bruk. Till en början fanns lånebiblioteket i hovrättens hus i Gamla Vasa. Dess rikliga samlingar, som var nästan helt svensk- språkiga omfattade allt från en karta över Polynesien till Montesqui- eus verk, men här ingick också mycket romaner och skådespel, som var den tidens populäraste läsestoff. På biblioteket fanns också por- trätt och kopparstick, som knappast lånades ut, men som ändå utgjorde början till ett slags artotekverksamhet. Läsebiblioteket fungerade fram till år 1845. En orsak till att verksamheten tynade bort var bl.a. censurbestämmelserna som hårdnat under den ryska tiden. På Fin- lands biblioteksmuseum visas 30 av Läse-Bibliotekets band. Mera om Läsebiblioteket finns på http://lipas.uwasa.fi/~sukkula/juhlakirja/ Kaapissa ovat kaikki Regina-koulun kirjaston ennen vuotta 1850 etusivuru.html. I början av 1800-talet uppkom liknande läsebibliotek painetut suomenkieliset kirjat. Seinällä on muotokuva Helle Kannilas- också i många andra finländska städer. ta, joka oli keskeinen kirjastovaikuttaja Suomessa itsenäisyyden ajan alusta 1960-luvulle. Kuva: Anneli Ketonen Vasa stad har sanerat och överlåtit lokaliteter om 200 m2 i Vasa stadsbibliotek till Finlands biblioteksmuseum. I samlingen finns fotografier, böcker, möbler och biblioteksföremål från bibliotekens olika utvecklingsskeden samt några värdefulla boksamlingar. För- utom Läsebibliotekets och Svarta biblioteket böcker, som nämndes vaiheista sekä muutamia arvokkaita kirjakokoelmia. Yllämainittujen ovan, finns också bl.a. Wankikokoelma dvs. tryckta böcker som do- Lukukirjaston kirjojen ja Mustan kirjaston lisäksi mm. Wankikoko- nerats till Vasa stadsbibliotek före Vasa brand (1852) och en bok- elma eli Vaasan kaupunginkirjastoon lahjoitettuja ennen Vaasan pa- samling som tryckts av boktryckeri Londicer (grundat 1776). Bib- loa (1852) painettuja kirjoja sekä vaasalaisen Londicer-kirjapainon lioteksmuseet har också fått ta emot Finlands första folkbiblioteks (per. 1776) painamien kirjojen kokoelma. Kirjastomuseoon on saatu finskspråkiga böcker, som tidigare förvarades på Undervisningsmi- myös aiemmin opetusministeriössä säilytetyt Suomen ensimmäisen nisteriet. Dessa böcker är tryckta före 1850 och härstammar från kansankirjaston, Anjalan Regina-koulun (per. 1802) kirjaston ennen Regina-skolans (grundad 1802) bibliotek på Anjala gård (biblioteket vuotta 1850 painetut suomenkieliset kirjat. Myös Vaasassa 1800-lu- var tvåspråkigt, de svenskspråkiga böckerna finns i grundaren Rabbe vun lopulla toimineen Tarkk’ampujapataljoonan miehistön kirjasto ja Gottlieb Wredes släkts ägo). Även Skarpskyttebataljonens manskaps vaasalaisen vapaapalokunnan (per. 1868) kirjasto kuuluvat museon bibliotek, som verkade i Vasa i slutet av 1800-talet, och Wasa frivil- kokoelmiin. liga brandkårs (grundad 1868) bibliotek ingår nu i museibibliotekets samlingar. Tältä silloin näytti -valokuvanäyttely on osa museon perusnäytte- lyä. Näyttely on koottu Kalevi Keski-Korhosen Kirjastolehdelle yli Så här såg det ut då -fotoutställning är en del av museets grundut- kolmenkymmenen vuoden aikana kuvaamista valokuvista. Näyttelyn ställning. Utställningen består av Kalevi Keski-Korhonens fotogra- on suunnitellut ja toteuttanut valokuvaaja Rita Lukkarinen. fier som tagits under mer än trettio års tid för Kirjastolehtis räkning. Utställningen har planerats och förverkligats av fotograf Rita Luk- Kirjastomuseo on avoinna yleisölle näyttelyjen yhteydessä karinen. ja muuten sopimuksen mukaan. Museon www-osoite on www.suomenkirjastomuseo.fi

Biblioteksmuseet är öppet för allmänheten i samband med utställningar och annars enligt överenskommelse. Museets webbadress är www.suomenkirjastomuseo.fi Översättning Gunilla Granlund

Österbottens museitidning 2011 31 Vesa Heinonen

Vuonna 2002 perustettu kan- utkimme, miten muualla järjestetään 19 animaatiota tai lyhyt elokuvaa vuonna 2010. luontoelokuvafestivaaleja, ja löysin sel- Wildlife Vaasa on kartuttanut samalla Terranova sainvälinen Wildlife Vaasa luon- laiset vain Ruotsista. Nämä festivaalit luontokeskuksen elokuva-arkistoa, joka käsittää toelokuvafestivaali on kasvanut loppuivat vuonna 2005, joten siitä läh- nykyisin vajaat tuhat 2000-luvulla valmistunutta tien Wildlife Vaasa on ollut Pohjoismai- luontoelokuvaa ja dokumenttia. Wildlife Vaasan vuosien saatossa huimasti. Joka denT ainoa luontoelokuvafestivaali. teemana on ollut muun muassa ilmastonmuutos, toinen vuosi järjestettävä festivaali energia ja maailmanperintö. syntyi Merenkurkun luontokes- Wildlife Vaasa on sekä luontoelokuvakilpailu että luontoelokuvatapahtuma, jossa pyörii kaikille avoi- Ensimmäiseen Wildlife Vaasa -festivaaliin osallis- kus Terranovan valmistumisen mia näytöksiä aamusta iltaan. Wildlife Vaasassa tui 80 elokuvaa. Vuonna 2008 elokuvia oli lähes inspiroimana. Tällöin mietimme voi tutustua elokuvantekijöihin ja nähdä, miten 280, noin 60 eri maasta. 2010 festivaali järjestet- elokuvia tehdään. Lisäksi festivaalilla voi elokuvi- tiin marraskuun 17.–21. päivä. Silloin mukana oli miten uudelle luontokeskukselle en kautta tutustua luontoon eri puolilla maailmaa. 209 luontoelokuvaa 47 maasta. Elokuvien laatu oli voisi saada lisää tunnettavuutta Lisäksi tapahtuman puitteissa järjestetään semi- kuitenkin paljon parempi kuin 2008. Erikoisuutena Suomessa ja maailmalla. Mieleen naareja, workshopeja ja mediakasvatushankkeita, viime festivaalilla oli 15 kiinalaista luontoelokuvaa, joissa on tehty lasten ja nuorten kanssa omia elo- joita ei ole aiemmin nähty Kiinan ulkopuolella. Li- nousivat elokuvat. kuvia. Lasten, nuorten ja maahanmuuttajanuorten säksi festivaalilla vieraili suuri joukko kiinalaisia kanssa tehtiin mediakasvatushankkeessamme festivaalin järjestäjiä ja heidän kanssaan sovim- me, että festivaalimme auttaa luontoelokuvakilpai- rnation lun järjestämisessä Ya’anin kaupunkiin tänä vuon- Inte ell n at na. Alue tuli samana vuonna Merenkurkun kanssa li ur a fi va lm luonnon maailmanperintökohteeksi. Ya’anin alu- ti s s eella on suurten pandojen metsäalue. Festivaaleil- e fe f s le on osallistunut arvovieraita, elokuvantekijöitä ja a t v i v u tuottajia eri puolilta maailmaa. 2010 mukana olivat a k l o esim Alankomaiden suurlähettiläs Nicolaas Beets l e ja Kroatian suurlähettiläs Damir Kusen.

l Wildlife

e Vaasa | Vasa n

l När naturfilmsfestivalen Wildlife Vasa ordnades

n för första gången år 2002 deltog 80 filmer. År 2008

deltog närmare 280 filmer från ca 60 olika länder.

Senast ordnades festivalen 17-21 november 2010

ag kom att tänka på filmer och undersök-

te hur man ordnade naturfilmsfestivaler i och då deltog 209 filmer från 47 länder. Till vår grannländerna och fann att sådana ar- glädje var filmkvaliteten mycket bättre än 2008. rangerades då bara i Sverige. År 2005 Speciellt för senaste festival var 15 kinesiska na- lades de ner och efter det har Wildlife turfilmer som aldrig tidigare visats utanför Kina. Dessutom besöktes Wildlife Vasa av en stor de- Den internationella naturfilms- JVasa varit den enda naturfilmsfestivalen i Norden. legation kinesiska festivalarrangörer och vi kom festivalen Wildlife Vasa, som Naturfilmsfestivalen Wildlife Vasa är både en fes- överens om att ytterligare utöka vårt samarbete startade år 2002, har med åren tival och ett evenemang med filmförevisningar för när de ordnar sin naturfilmsfestival i staden Ya’an alla från morgon till kväll. Genom Wildlife Vasa i år. Kvarkens skärgård och skogsreservatet för vuxit enormt. Festivalen arrang- kan man komma i kontakt med filmskaparna och jättepandor i Ya’an-regionen fick världsarvsstatus eras vartannat år. Den fick sin se hur filmer görs och genom filmerna kan man samtidigt, år 2006. Festivalen har också besökts början och inspiration när Ter- bekanta sig med naturen i olika delar av världen. av högt uppsatta gäster, filmskapare och produ- Inom ramen för festivalen ordnas det dessutom center från olika delar av världen. År 2010 deltog ranova – Kvarkens naturcentrum seminarier, workshops och projekt i mediafostran, bl.a. Nederländernas och Kroatiens ambassadö- färdigställdes. Då funderade vi på där man tillsammans med barn, ungdomar och in- rer, Nicolaas Beets och Damir Kusen. hur det nya naturcentrumet skulle vandrarungdomar gjort 19 animationer eller kortfilmer år 2010. Terranovas filmarkiv har med tiden Tävlingen är en viktig kanal för marknadsföring, bli ännu mera känt både i Finland vuxit och innehåller idag drygt tusen naturfilmer speciellt för små filmproducenter, och den ger och i övriga världen. och dokumentärer gjorda på 2000-talet. Temat för goda möjligheter att presentera sin film. Filmska- naturfilmsfestivalerna har varit bl.a. klimatföränd- parna har genom festivalen lärt känna Vasa och ring, energi och världsarv. Kvarkenområdet. Genom sin egen verksamhet

32 Pohjanmaan museolehti 2011 Kilpailu on etenkin pienille elokuvatuottajille tärkeä markkinointikanava ja hyvä mahdollisuus saada elokuvaansa esille. Luontoelokuvien tekijät ovat oppineet tuntemaan festivaalin kautta Vaasan ja Merenkurkun alueen. Omas- sa toiminnassaan he ovat tehneet Vaasaa tunnetuksi eri puolilla maailmaa. Tälläkin hetkellä ainakin neljällä kuvausryhmällä on suunnitelmia Merenkur- kun alueen filmaamisesta.

Luontoelokuvissa on nähtävissä trendejä, ja teknologian kehittyminen on parantanut myös elokuvien laatua. Aiemmin luontoelokuvissa esiteltiin pää- asiassa tietyn alueen eläimiä ja muuta luontoa. Nykyään luontoelokuviinkin Karl-Johan Fagerudd liittyy juoni ja tarina. Niissä etsitään jännitystä ja jotain uutta, mitä ennen ei ole tiedetty olevan tai pystytty kuvaamaan. Entistä enemmän kuvataan myös Föreningsgården på Bjärgas tar form toisesta näkökulmasta, kuten ilmaperspektiivistä.

Festivaalin järjestäminen on ollut mahdollista taloudellisella tuella, jota on saatu Vaasan kaupungin lisäksi pääosin pohjalaisilta säätiöiltä. Merkittävim- En ny föreningsgård byggs i år på Bjärgas museiområde i Larsmo. De tjugo- piä ovat olleet Suomen kulttuurirahasto ja Svenska Kulturfonden. Seuraava taltal husen som finns på tomten får nu sällskap av en herrgårdsliknande byggnad. luontoelokuvafestivaali järjestetään marraskuussa 2012 ja iloksemme festi- Området är nu fullt och skall det byggas flere hus måste området få tilläggsmark vaalin projektipäällikkö Ilias Missyriksen työpaikka vakinaistettiin. vilket bör beaktas i kommande generalplanering. Larsmo Hembygdsförening har länge haft behov av ett utrymme för större grupper. Nu får Bjärgas en samlingssal för ett 80-tal personer, ett modernt kök och toaletter. Lisää tietoja: Festivaalin netti-sivustot: Förutom att det alltid har varit svårt att ta emot större besöksgrupper har inte ens www.wildlife.vaasa.fi, http://mediakasvatus.dipylon.net föreningens aktiva samtidigt rymts in i Hembygdsgårdens lilla samlingssal under videokanava Youtube:ssa:http://www.youtube.com/my_ playlists?p=F98E5368E7F13CB8 träffar och talkokaffepauser. De är stunder som fyller en viktig funktion, då tan- sekä oma Facebook ryhmä http://www.facebook.com/#/group. kar utbyts och information förmedlas. Dessutom har ett funktionsdugligt kök och php?gid=262499658714 moderna toaletter saknats. Nu löser vi alla dessa problem då huset blir verklighet. Bygget är ett EU-projekt under Europeiska jordbruksfonden för landsbygdsut- veckling vilket innebär att EU, staten och kommunen är de största finansiärerna. Resterande fjärdedel står föreningen för i form av kontanter och talkoarbete. Den egna andelen stöds av Kulturfonden med ett betydande belopp. Också andra finlandssvenska aktörer hade gett löften som tyvärr inte har kunnat infrias – ett har de gjort Vasa känt ute i världen. För tillfället har åtminstone fyra filmteam faktum som ställde till en hel del problem för föreningen. planer på att komma och filma i Kvarkenområdet. Projektet dras av en arbetsgrupp som föreningens styrelse utsett. Arkitekt Ann- Ny teknik och nya trender har förbättrat naturfilmernas kvalitet. Tidigare natur- Jeanette Renlund, även medlem i gruppen, sköter den praktiska planeringen och filmer visade huvudsakligen djur och natur i ett speciellt område. I dag knyts övervakningen. Verksamheten styrs av ett omfattande regelsystem med en diger intriger och berättelser också till naturfilmerna. Man visar nya och spännande rapportering. Svårigheterna är ändå inte större än att de kan klaras av med lite företeelser som man tidigare inte hade kännedom om eller kunnat filma. Mer vana och noggrant pappersarbete. Offentlig upphandling är ett måste, vilket bland än tidigare filmar man ur ett annat perspektiv, som t.ex. ur fågelperspektiv. annat innebär att projektet skall annonseras på arbets- och näringsministeriets hemsida Hilma innan entreprenörerna har kunnat utses. Det har varit möjligt att ordna naturfilmsfestivalen Wildlife Vasa tack vare eko- Huvudentreprenör blev byggnadsfirma BCE, Larsmo Rör utför VVS-arbeten och nomiskt stöd från Vasa stad och fonder. De mest betydande fonderna har El-Rune det elektriska. Alla företag är hemmahörande i Larsmo. Byggnadens yttre varit Suomen kulttuurirahasto och Svenska Kulturfonden. Nästa naturfilms- smälter på ett lämpligt sätt samman med de övriga husen på området även om festival ordnas i november 2012 och vi kan nu glädja oss åt att Ilias Missyris, det inte är fråga om ett museum utan en nybyggnad till det yttre i gammal stil. festivalens projektchef sedan länge, fått fast anställning och kan förbereda Samlingssalen förses med bord och stolar som kan möbleras efter behov och ännu en framgångsrik festival. utrustas med modern AV-teknik. I köket finns bl.a. större kyl- och frysenheter, stor- köksdiskmaskin och spis. Toaletterna är handikappanpassade. Utrymmena upp- värms med luftvärmepump, el- golvvärme i kök och toaletter samt ett antal direkt Översättning Gun Dahlvik el- uppvärmda element. I samlingssalen finns dessutom en effektiv kakelugn med fläkt som sprider värmen i huset. Mera uppgifter finns på - Naturfilmsfestivalens webbplatser: www.wildlife.vaasa.fi, http://mediakasvatus.dipylon.net Förutom att föreningen nu får ändamålsenliga samlingsutrymmen för egna behov videokanalen Youtube: http://www.youtube.com/my_ kan huset hyras ut till andra föreningar, företag och privata sällskap för till exempel playlists?p=F98E5368E7F13CB8 födelsedagsfester, dop och mindre bröllop, vilket innebär att Bjärgas blir känt i och genom festivalens egen Facebook-grupp: http://www.facebook. större kretsar. Huset står klart i sommar och tas i bruk under hösten. Ett välkom- com/#/group.php?gid=262499658714 met tillskott i Bjärgasbuketten.

Österbottens museitidning 2011 33 Text | Foto Göran Strömfors

Ibland överträffar verkligheten fantasin. Vem skulle tro att man i Kvarkens båtmuseum i Åminne, Malax, kan bese en boliviansk sävbåt? Men det kan man!

enaste höst erhöll båtmuseet Nieminen förde själv båten till museet, då museets uppsamlingsområde. Båtsamlingen som donation en sävbåt från han var angelägen att den skulle bevaras för är Finlands största. Förutom båtarna kan Bolivia av Monica och Jerker framtiden. över 100 båtmotorer och ca 2800 andra fö- Johnson. Åren 2006–2009 ar- remål som hänför sig till båtar, fiske, säljakt betade Jerker som chief adviser Troligt är att livräddningsbåten tillhört och skärgårdsliv i Österbotten beses i muse- för Statistiska centralbyråns i Sverige bi- skonerten Uljas, byggd i Raumo 1891. Uljas ets 12 byggnader. ståndsprojektS i Bolivia. Med i bagaget hem brändes under högtidliga former den 4 juni till Vasa fanns sävbåten. 1950 symboliskt som avslutning på segel- Båtmuseet fick i fjol Mittnordens kultur- fartygsepoken i Finland. Då Nieminen köpt pris. Som bäst planeras ett större nybygge, Av en slump träffade Jerker vid Titica- livräddningsbåten 1950 i Raumo är det san- som ger större utställnings- och serviceut- ca-sjön (3812 m.ö.h.) en båtbyggare, Deme- nolikt att den tillhört just skonerten Uljas, rymmen. Båtens dag hålls den 4 juni kl 13. trio Limachi, som med sina tre bröder och som i båtmuseet förevigats på en tavla av Museet är öppet 28 juni–7 augusti, varje dag ännu en kompanjon 1971 i Marocko byggde marinmålare Henrik Wiklund. (utom måndagar) kl 13–18. För grupper öpp- Ra II-sävbåten åt den norske etnografen och nas museet även andra tider. äventyraren Thor Heyerdahl (1914–2002). De nämnda båtarna kommer från Bolivia Med sävfarkosten styrde hans besättning och Valkeakoski (Raumo). Båtmuseets alla över Atlanten från Marocko till Barbados i andra 84 båtar kommer från Österbotten, Västindien på 55 dagar. Därmed demonstrerade han att även forntida sjöfarare kunde krossa Atlanten. Jerker frågade om Demetrio kunde bygga en sävbåt också åt honom. Det kunde han, och han byggde den ensam. Ef- ter att båten hämtats till Finland väckte den i fjol stort uppseende under paddelturer vid stränderna i Kronoby. Då båten inte håller ”för evigt” i vattnet beslöt paret Johnson att donera den till Kvarkens båtmuseum. Under vintern har sävbåten (ca 4 m lång, en meter bred) torkats i varmt utrymme och kommer till sommaren att ställas ut i båtmuseet. Båt- byggarna i Bolivia har även levererat sävbå- tar till Kon-Tiki Museet i Oslo där Ra II- farkosten finns utställd.

En annan udda båt i museets båtsamling år är en robust livräddningsbåt, donerad 2007 av Esa Nieminen i Valkeakoski. Ek- båten inköptes från ett skrotat segelfartyg 1950 i Raumo av hans far. Båten användes fram till 2007 på insjövattnen av far och son Nieminen, som då ville donera den till sjö- fartsmuseet i Raumo. Då sjöfartsmuseet inte kunde ta emot båten, kontaktades Kvarkens båtmuseum som tog emot donationen. Esa

34 Pohjanmaan museolehti 2011 Todellisuus on joskus tarua ihmeellisempi. Kuka voisi uskoa, että Merenkurkun venemuseossa Maalahden Åminnessa voisi käydä katsomassa bolivialaista kaislavenettä? Näin on kuitenkin asian laita!

iime syksynä venemuseo sai (1914–2002). Hänen miehistönsä ohjasi koelmassa on valkeakoskelaisen Esa Nie- bolivialaisen kaislaveneen kaisla-aluksen Atlantin yli Marokosta Länsi- misen vuonna 2007 lahjoittama vankka lahjoituksena Monica ja Jer- Intian Barbadosiin 55 päivässä. Hän todisti pelastusvene. Tammivene on hänen isänsä ker Johnsonilta. Jerker toimi täten, että myös muinaiset merenkulkijat Raumalla vuonna 1950 ostama ja peräisin vuosina 2006–2009 Ruotsin pystyivät ylittämään Atlantin. Jerker kysyi romutetusta purjeveneestä. Vene oli Niemi- Tilastollisen keskustoimiston kehitysyhteis- voisiko Demetrio rakentaa kaislaveneen hä- sen isän ja pojan käytössä sisävesillä vuoteen työhankkeenV chief adviserina Boliviassa. nellekin. Demetrio lupautui tähän ja rakensi 2007 saakka, jolloin he halusivat lahjoittaa Vaasaan kotiin tullessaan hän toi mukanaan veneen yksin. Kun vene oli tuotu Suomeen, veneen Rauman merenkulkumuseoon. Kun kaislaveneen. se herätti suurta huomiota melontaretkillä merenkulkumuseo ei voinut ottaa vastaan Kruunupyyn rantavesissä. Koska vene ei venettä, otettiin yhteyttä Merenkurkun ve- Titicaca-järven kohdalla (3812 metriä me- säily ”ikuisesti”, Johnsonin pariskunta päätti nemuseoon, joka hyväksyi lahjoituksen. renpinnan yläpuolella) Jerker tapasi sattu- lahjoittaa sen Merenkurkun venemuseoon. Esa Nieminen itse toimitti veneen museoon, malta veneenrakentajan Demetrio Limachin, Talven aikana kaislavene (n. 4 m pitkä, 1 m koska hänelle oli tärkeää, että vene säilyisi joka kolmen veljensä ja erään kumppaninsa leveä) on ollut kuivumassa lämpimässä tilas- tulevaisuuteen. kanssa rakensi Marokossa vuonna 1971 Ra sa ja kesäksi se asetetaan näytteille venemu- II-kaislaveneen norjalaiselle kansatietei- seoon. Bolivialaiset veneenrakentajat ovat Todennäköistä on, että pelastusvene on lijälle ja seikkailijalle Thor Heyerdahlille myös toimittaneet kaislaveneitä Oslon Kon- kuulunut Raumalla vuonna 1891 rakennet- Tiki Museoon, missä Ra II-alus on näytteillä. tuun Uljas-kuunariin. Uljas poltettiin juhlal- Toinen erikoinen vene museon veneko- lisin menoin 4.6.1950 symbolisesti Suomen purjeveneaikakauden päätteeksi. Koska Nie- minen oli ostanut pelastusveneen vuonna 1950 Raumalla, on todennäköistä, että se on peräisin juuri Uljas-kuunarista, jonka meri- maalari Henrik Wiklund on ikuistanut tau- lussaan. Taulu löytyy venemuseosta.

Kyseiset veneet ovat peräisin Boliviasta ja Valkeakoskelta (Rauma). Venemuseon muut 84 venettä ovat Pohjanmaalta, museon ko- koamisalueelta. Venekokoelma on Suomen suurin. Veneiden lisäksi museon 12 raken- nuksessa voi käydä katselemassa yli 100 ve- nemoottoria ja n. 2 800 muuta veneisiin, ka- Sävbåten inlyft i en utställningshall. / Kaisla- lastukseen, hylkeenpyyntiin ja Pohjanmaan vene on nostettu näyttelyhalliin. saaristoelämään liittyvää esinettä.

Sävbåten anländer till båtmuseet 26 augusti Venemuseolle myönnettiin viime vuonna 2010. Donatorerna Monica och Jerker John- son i vita jackor. / Kaislavene saapuu vene- Keskipohjolan kulttuuripalkinto. Suunnitel- museoon 26.8.2010. Lahjoittajat Monica ja missa on parhaillaan suurempi uusrakennus, Jerker Johnson kuvassa valkoisissa takeissa. joka mahdollistaa suuremmat näyttely- ja palvelutilat. Veneen päivää vietetään 4.6. klo Livräddningsbåten som troligen tillhört sko- 13. Museo on avoinna päivittäin 28.7.–7.8. nerten Uljas. / Pelastusvene, joka todennä- (paitsi maanantaisin) klo 13–18. Museo on köisesti on peräisin Uljas-kuunarista avoinna ryhmille myös muina aikoina.

Österbottens museitidning 2011 35 Gunhild Berger

Utterleden - Pedersöres nya långa vandringsled En ny 50 km lång vandringsled håller på att för- verkligas i Pedersöre.

yggandet av Utterleden sker genom ett projekt som Österbottens ELY- central är med och finansierar till 75 %, kommunen står för resterande kostnader. Planeringsarbeten har inletts och vandringsleden ska stå klar våren 2013. Vandringsledens namn är Utterleden – Saukonreitti eftersom uttern lever vid de vattendrag vandringsleden passerar. BSträckning går från Lappfors skidstuga i Esse till Kiisk byahem, vidare till Purmo och platserna Sexsjö, Lostenen, Hundbacka och Vilobacka. permanent utställning om författarparet Hundbacka är en av Österbottens bäst Den nya vandringsleden binder samman flera av Pedersöres vackraste och mest i ordning. En arbetsgrupp har tillsatts bevarade orörda stenåldersboplatser. natursköna områden på ett naturligt sätt. Vandringsleden planeras att gå genom för förverkligande av Skaldernas stigar. På platsen finns ett 70-tal tydliga hydd- den mest glesbefolkade delen av kommunen. Vandraren får njuta av orörd natur, bottnar samt fångstgropar. Platsen an- rekreationsskogar och ren vildmark bestående av odikade myrar, små ödemarks- Intill byahemmet finns en gammaldags tas vara en kustboplats för sälfångare sjöar, gammelskog och småkuperad bergsterräng. Vandraren passerar även gångbro, Bockabron som leder över under den sena kamkeramiska perio- numera obebodda torpställen. Vandringsledens sträckning planeras också att Esse å. Bron har anor och är i nuläget den, för mer än 4000 år sedan. Arkeo- gå längs med Esse å och Purmo norra å. Längs med åarna är djurlivet rikt och primitivt stagad för att inte flyta iväg logiska utgrävningar har gjorts år 1979 vandraren kan få syn på bland annat utter, flygekorre och älg. Trots att ett aktivt med strömmen. Restaureringen av – 81. Museiverket har även gjort en skogsbruk bedrivs överallt kommer vandringsleden att gå i ett rent vildmarksom- bron har inletts som en del av projek- vårdplan med tydlig skötselbeskrivning råde, i området finns s.k. värdefulla livsmiljöer. tet. Ett utsiktstorn är även inplanerat för området. vid naturstigen och byggs på en av de Förutom möjligheterna att idka friluftsliv kan leden ge både barn och vuxna kun- högst belägna platserna i Lappforsom- Krigshistoria skap och upplevelser kring både natur och kulturhistoria då det i samband med rådet. I skogen intill naturstigen fanns under vandringsleden planeras in två naturstigar. Kultur i form av Skaldens stigar i Kiisk Naturstigen vid Kiisk planeras att bli senaste krig ett ryskt fångläger. Min- medan man får naturupplevelser ut över det vanliga i form av utsiktstorn och få- 3,3 km lång med startpunkt från Kiisk nesgoda ortsbor kan berätta om dessa geltorn vilka planeras längs leden. Historiens vingslag erfars vid Lostenen och byahem. ryska fångar som befann sig i Över- Hundbacka stenåldersboplats. purmo under vintern 1944-45. Ännu Lostenens naturstig finns föremål bevarade som fångarna Vandringsleden är även en satsning på barn och unga för att därigenom skapa En naturstig vars sträckning går intill tillverkade under kalla vinterkvällar, möjligheter till ett livslångt intresse för motion, natur och kultur. flyttblocket Lostenen och Hundbacka föremålen är främst korgarbeten. Före- Barn är nyfikna av naturen, i lekfull form får de lära sig om de små och stora stenåldersboplats ingår även i vand- målen bytte de till sig mot mat. sambanden i naturen genom att ta del av naturstigarna, djur och natur samt kul- ringsledsprojektet. turhistoria. Allt detta är upplevelser de bär med sig under hela livet. Den 16 meter höga Lostenen är Fin- Under senaste krig störtade ett tyskt lands ståtligaste flyttblock och kanske passagerarplan (Junkers Ju 52) en Skaldernas stigar i Kiisk det mest spektakulära av dem alla. bit från Hundbacka, ett minnesmärke Författarparet Hjalmar Krokfors och Viola Renvall bodde under åren 1936 – 1944 Stenen är ett fredat naturminnesmär- finns rest vid nedslagsplatsen. Ännu vid Kiisk där Hjalmar verkade som lärare vid byskolan medan Viola tog hand om ke som redan i dagsläget besöks av finns personer i Överpurmo och Pork- familjens tre barn. Skolan är numera nedlagd och omgjord till byahem. 2000-3000 personer årligen. Namnet holmen som kan vittna om händelsen. Under senare år har ett antal skrivarläger arrangerats vid byahemmet. Många av har stenen fått efter lodjur som uppe- Journalisten Patrik Sundqvist har skri- Svenskfinlands etablerade författare har besökt Kiisk varför området har en viss hållit sig i den steniga terrängen runt vit om händelsen i sin bok ”Staden litterär atmosfär. flyttblocket. Enligt uppgift sågs lodjur och hakkorset” Olycksplatsen finns på i området även senaste höst. Denna andra sidan kommungränsen i Kor- För att ge besökaren litterära upplevelser längs Skaldernas stigar och visa på säregna sten har under århundraden tesjärvi. de platser som inspirerat författarparet Krokfors – Renvall görs informationstavlor gett skydd åt såväl människor som med citat och utdrag ur dikter vid lämpliga ställen. Stigen ned till Esse å kal�- djur. Under ofärdstider sökte männis- Då vandringsleden står klar, förhopp- lades för ”Kärleksstigen” av författarparet. Denna pikanta detalj åberopas och kor skydd i de grottor och skrevor som ningsvis sommaren 2012 bjuds, såväl återupplivas. Ett lusthus invid en näckrosdamm skall även byggas och inredas. finns under stenen. den natur- som den kulturintresserade, Inredningen i lusthuset ska ge litterära incitament. Inne i byahemmet ställs en på givande upplevelser.

36 Pohjanmaan museolehti 2011 men jykevin siirtolohkare ja ehkä kai- kista eniten huomiota herättävä. Kivi on rauhoitettu luonnonmuistomerkki, jota jo tällä hetkellä käy 2000-3000 kävijää katsomassa joka vuosi. Kivi on saanut nimensä ilveksen mukaan, koska siirtolohkareen kivisessä ym- päristössä on elänyt ilveksiä. Tietojen mukaan alueella on nähty ilves myös viime syksynä. Tämä erikoinen kivi on Saukonreitti - Pedersören uusi pitkä vaellusreitti vuosisatojen aikana antanut suojaa niin ihmisille kuin eläimille. Sortovuosi- Uusi noin 50 km pitkä vaellusreitti on toteutumassa Pedersöreen. na ihmiset hakivat suojaa sen luolista ja alla olevista kalliohalkeamista.

Myllykangas on yksi Pohjanmaan par- aukonreitin rakentaminen tehdään hankkeena, josta Pohjanmaan Kirjallisten kokemusten tarjoamiseksi haiten säilyneistä koskemattomista ELY-keskus rahoittaa 75 % ja kunta loput. Suunnittelutyö on aloitettu kävijöille sekä niiden paikkojen osoit- kivikautisista asuinpaikoista. Paikalla ja vaellusreitin on määrä valmistua kevääseen 2013 mennessä. tamiseksi, mistä kirjailijapariskunta on noin 70 selvää asumispainannetta Vaellusreitin nimi on Saukonreitti – Utterleden, koska saukkoja elää Krokfors-Renvall saivat vaikutteita, tu- sekä pyyntikuoppaa. Paikan oletetaan vaellusreitin varrella olevissa vesistöissä. Reitti kulkee Ähtävällä sijait- lee Runoilijan polkujen varrelle sopiviin olleen hylkeenpyydystäjien rannikko- sevaltaS Lappforsin hiihtomajalta Kiiskin kyläkotiin ja sieltä Purmoon sekä seuraa- paikkoihin infotauluja, joissa on sitaat- majapaikka myöhäisenä kampakeraa- viin paikkoihin: Sexsjö, Ilveskivi, Myllykangas ja Vilobacka. teja ja lainauksia runoista. Ähtävänjo- misena aikana, yli 4000 vuotta sitten. elle menevää polkua kirjailijapariskun- Arkeologisia kaivauksia on tehty vuo- Uusi vaellusreitti yhdistää luonnollisella tavalla monia Pedersören kauneimpia ta kutsui ”Rakkauden poluksi”. Tähän sina 1979–81. Museovirasto on myös luontoalueita toisiinsa. Vaellusreitti on suunniteltu kulkemaan kunnan harvimmin pikanttiin yksityiskohtaan tullaan viit- laatinut alueelle hoitosuunnitelman, asutun alueen läpi. Vaeltaja saa nauttia koskemattomasta luonnosta, virkistysmet- taamaan ja se herätetään uudestaan johon sisältyy tarkka hoitokuvaus. sistä ja aidosta erämaasta, joka koostuu ojittamattomista soista, pienistä erämaa- henkeen. Lummelammen lähelle järvistä, aarniometsästä ja kumpuilevasta kalliomaastosta. Vaeltajan reitillä on tullaan myös rakentamaan ja sisus- Sotahistoria myös asuttomia torppia. Vaellusreitti suunnitellaan kulkevan myös Ähtävänjokea tamaan huvimaja, ja sisustamisessa Luonnonpolun lähellä olevassa met- ja pohjoista Purmojokea pitkin. Jokivarsilla eläimistö on monipuolista ja vaeltajalla tullaan kiinnittämään huomiota kirjalli- sässä oli viime sodan aikana venäläi- on mahdollisuus nähdä mm. saukkoja, liito-oravia ja hirviä. Alueella harjoitetusta siin vaikutteisiin. Kyläkotiin pystytetään nen vankileiri. Hyvämuistiset kyläläi- aktiivisesta metsätaloudesta huolimatta, vaellusreitti tulee kulkemaan aidossa pysyvä näyttely kirjailijapariskunnasta. set voivat kertoa näistä venäläisistä erämaassa, jossa on nk. arvokkaita elinympäristöjä. Työryhmä on asetettu Runoilijan polku- vangeista, jotka talvella 1944-45 olivat jen toteuttamiseksi. Överpurmossa. Vankien kylminä talvi- Ulkoilumahdollisuuksien lisäksi reitti tarjoaa sekä lapsille että aikuisille tietoa ja iltoina tekemiä esineitä, useimmiten kokemuksia luonnosta ja kulttuurihistoriasta, koska vaellusreitin yhteyteen on Kyläkodin lähellä on vanhanaikainen koreja, on vieläkin tallessa. Esineet suunniteltu kaksi luontopolkua. Kulttuuria tarjoavat Runoilijan polut Kiiskissä, ja kävelysilta, ”Bockabron”, joka kulkee vangit vaihtoivat ruokaan. samanaikaisesti reitin varrelle suunniteltu näköalatorni ja lintutorni tarjoavat taval- Ähtävänjoen yli. Sillalla on perinteitä ja lisuudesta poikkeavia luontokokemuksia. Historian havinaa voi kokea Ilveskivellä se on tällä hetkellä primitiivisesti tuettu Viime sodan aikana saksalainen Jun- ja Myllykankaan kivikautisella asuinpaikalla. köysillä, ettei virta veisi sitä mukanaan. kers Ju 52 –matkustajalentokone syök- Sillan entistäminen on aloitettu osa- syi maahan Rantalan kylän lähelle. Vaellusreitillä halutaan myös panostaa lapsiin ja nuoriin, ja sitä kautta luoda mah- na hanketta. Näköalatorni on myös Syöksypaikalle on pystytetty muisto- dollisuuksia elinikäiselle liikunta-, luonto- ja kulttuuriharrastukselle. suunniteltu luonnonpolun varrelle ja se merkki. Överpurmossa ja Porkholme- Lapset ovat luonteeltaan uteliaita, leikin avulla he oppivat pienistä ja suurista luon- rakennetaan yhdelle Lappforsalueen nissa elää vielä ihmisiä, jotka voivat non yhteyksistä, tutustumalla luontopolkuihin, eläimiin ja luontoon sekä kulttuuri- korkeimmalle paikalle. Kiiskin luonto- kertoa tapahtumasta. Toimittaja Patrik historiaan. Nämä kokemukset kulkevat heidän mukanaan läpi elämän. polun pituudeksi on suunniteltu 3,3 km Sundqvist on kirjoittanut tapahtumas- ja se alkaa Kiiskin kyläkodista. ta kirjassaan ”Staden och hakkorset”. Runoilijan polut Kiiskissä Onnettomuuspaikka sijaitsee nykyisen Kirjailijapari Hjalmar Krokfors ja Viola Renvall asuivat vuosina 1936 – 1944 Kiis- Ilveskiven luontopolku Kortesjärven kunnanrajan toisella puo- kissä, missä Hjalmar toimi kyläkoulun opettajana ja Viola huolehti perheen kol- Luontopolku, jonka reitti kulkee Ilveski- lella. mesta lapsesta. Koulu on nykyään lakkautettu ja muutettu kyläkodiksi. ven siirtolohkareen ja Myllykankaan ki- vikautisen asuinpaikan läheltä, kuuluu Kun vaellusreitti, toivottavasti kesällä Viime vuosina kyläkodissa on järjestetty muutamia kirjailijaleirejä. Monien tunnet- myös vaellusreittihankkeeseen. 2012 on valmis, tarjoaa se sekä luon- tujen suomenruotsalaisten kirjailijoiden vierailut Kiiskissä ovat luoneet paikalle Ilveskivi, joka on 16 m korkea on Suo- nosta että kultuurista kiinnostuneille tietyn kirjallisen ilmapiirin. antoisia kokemuksia.

Österbottens museitidning 2011 37 Anne Majaneva-Virkola Viljo Revell Vaasan nykyisessä kaupunkikuvassa

1 Vaasan kaupunki vietti Viljo Revellin juhlavuotta 2010, kun arkkitehdin syntymästä oli kulunut 100 vuotta. Pohjanmaan museo oli mukana hankkeissa, joilla toteutettiin mm. kävelykierrosesite, katunäyttely sekä arkkitehdin elämäntyötä erityisesti Vaasassa esiin tuova kirja Viljo Revell 100 vuotta | år.

aasalaissyntyisen arkkitehti puhdaslinjaista uutta tyyliä, funktionalismia. Viljo Revellin tuotannon pää- Rakennuksia leimaa sileän julkisivupinnan osa sijoittuu pääkaupunkiseu- ja ikkuna-aukkojen sekä suurten lasipintojen dulle, mutta hän suunnitteli vaihtelu. huomattavan määrän raken- 2 nuksia myös kotikaupunkiinsa. Toteutuneita Halli Oy:n kahta ensimmäistä kerrosta V 1) Malmönkatu. 2) Hietalahdenkatu 22. kohteita on parikymmentä ja ne ovat pääasi- kutsuttiin ”Lasipalatsiksi”. Helsinkiin oli jo assa liike- ja asuinrakennuksia. Sen lisäksi aiemmin 30-luvulla valmistunut basaarira- toteutumattomia suunnitelmia on vähintään kennus Lasipalatsi, jonka ajatusta ilmeisesti yhtä paljon. Halli Oy:n talokin omalla tavallaan ilmensi. tehtiliitto SAFA:n jälleenrakennustoimiston Jo rakennusten nimissä käytetyistä sanoista, johtajana vuosina 1942 – 44 sekä yleishyödyl- Viljo Revell oli teknisesti ja käytännönlä- ”linna” ja ”palatsi”, voidaan päätellä, miten lisen asuntotuotantoyhtiö SATO Oy:n Vaa- heisesti suuntautunut arkkitehti, jolla oli hyvät komeina ja uudenaikaisina rakennuksia pidet- san osaston toimitusjohtajana vuosina 1941 yhteistyöverkostot sekä liike-elämän edustaji- tiin valmistumisaikanaan. – 1951. Näkyvin tulos saavutettiin Hieta- en että rakennusinsinöörien kanssa. Tuloksena lahdessa, jonne toteutettiin yhtiön toimesta syntyi taloudellisesti kannattavaa, korkealaa- Valkolinnan tilanne on Revellin Vaasan kokonainen asuinkortteli Viljo Revellin arkki- tuista arkkitehtuuria. Revellin arkkitehtuuria kohteista uhanalaisin. Se on ollut rappiolla tehtitoimiston suunnitelmien mukaan. leimaavat toisen maailmansodan jälkeiset vuosikymmeniä ja purkulupaa rakennukselle innovaatiot - elementtiteollisuus, koneellis- on haettu. Rakennus ”löydettiin” vasta Vaasan Alueen suunnittelu aloitettiin jo vuonna tuminen, standardisointi ja uudet rakennus- rakennusperinneselvitystä täydennettäessä 1941, mutta rakennustöihin päästiin vasta materiaalit. Tätä kovalta kuulostavaa materi- 1990-luvun puolivälissä. jatkosodan jälkeen. Kortteli koostuu viides- aali- ja muotokielimaailmaa Revell täydensi tä pistetalosta ja kahdesta pitkästä lamelli- taidokkaasti suunnitelluilla yksityiskohdilla. Halli Oy:n talo on erittäin hyvin säilynyt ja talosta, jotka rajaavat korttelin sisälle laajan Hänen arkkitehtuurinsa muodostaa kestävää se on asemakaavassa suojeltu. Rakennus toi- viheralueen. Alun perin oli tarkoitus raken- ja ihmisläheistä arjen rakennettua ympäristöä. mii edelleen alkuperäisessä tarkoituksessaan taa yhteinen lämpökeskus ja sauna korttelin Vaasan nykyisessä kaupunkikuvassa kohteet ja sitä on viime aikoina kunnostettu säilyttä- keskelle. Rakentaminen aloitettiin kuitenkin muodostavat vaikuttavan kokonaisuuden, vällä otteella. Valmistumisaikanaan rakennus niin epäluotettavaan aikaan, että suunnitelmia vaikka sijaitsevatkin melko hajallaan. kohosi lähiympäristöään huomattavasti kor- jouduttiin muuttamaan. Viimeinen rakennus keammalle, mutta nykyiseen kaupunkikuvaan valmistui vasta vuonna 1960. Funkkispalatsit Halli Oy ja Valkolinna se istuu jo sulavammin. Varhaisimmat Vaasan kohteet ovat suoje- Pitkät lamellitalot ilmentävät Revellin pyr- luskuntatalo Valkolinna sekä Halli Oy:n lii- Hietalahden SATO-kortteli kimystä keskittämiseen. Hietalahdenkadun ke- ja asuinrakennus torin kulmalla. Molem- Viljo Revell osallistui Suomen jälleenra- varrella sijaitsevaa Peninkulmataloa voidaan mat valmistuivat vuonna 1939 ja edustivat kentamiseen sodanjälkeisinä vuosina arkki- pitää jopa Revellin Asuntoreformi-kilpailueh-

38 Pohjanmaan museolehti 2011 RewellCenter dotuksen muunnelmana. Ehdotus nimeltä ”Si- hoissa kuvissa junavaunujonolta, kun kasvil- Revellin kiinnostus puolijulkisten tilojen ninen nauha” on yksi modernin arkkitehtuurin lisuus ei vielä peitä näkymää. Rakennukset huolelliseen suunnitteluun tulee esiin Ran- ikoneista. Se oli utopia useiden kilometrien edustavat varhaista betonielementtitekniik- takadun talon porraskäytävässä, jossa on pituisesta, kaartuvasta ja jalustoille nostetusta kaa, vaikka tiilirakenteitakin niissä vielä käy- siro kierreporras ja tähtitaivasta muistuttava kerrostalosta. tettiin. Talot ovat hyvin samankaltaisia kuin rei’itetty kattoelementti. Ilmettä ja ilmavuutta Helsingin Maunulan kansanasunnot, jotka julkisivuun toivat pitkien vaakasuorien beto- Ensimmäisinä valmistuneet pistetalot ra- Revell myös suunnitteli hieman aikaisemmin nisten parvekekaiteiden omaperäiset reikä- kennettiin Strömberg Oy:n työsuhdeasun- (1946 – 52). aiheet. Nämä parvekekaiteet muutettiin lasira- noiksi ja ne edustavat sodanjälkeistä tiukasti kenteisiksi vuonna 2009. Rei’itetty betoni oli säännösteltyä suunnittelua. Viljo Revell avus- Kerrostalot keskustassa yhtä aikaa raskas ja kevyt, ja reikien syvyys- tajineen paneutui kuitenkin tehtävään niin, Vaasan keskustaan Revell suunnitteli ker- vaikutelma varjoineen loi erilaisen tunnelman että asunnoista saatiin toimivia. Erityisesti rostaloja, joita yhdistää suuri mittakaava, kuin nykyinen ohut ja varjoton lasikaide etsat- kiinnitettiin huomiota porraskäytävän laaduk- pohjakerroksen liiketila sekä edistyksellinen tuine ”reikineen”. kaaseen suunnitteluun, ulkoiseen arkkitehtuu- rakennustekniikka. riin etsittiin niin ikään esteettisesti miellyttävät Vaasanpuistikko 1:ssä sijaitseva Juhon- mittasuhteet. Pistetalojen rakennusvolyymit Rantakatu 14 kerrostalo valmistui vuonna nurkka on varsinainen rakennustekniikan koostuvat kahdesta massasta, joiden välillä on 1952. Rakennuksen kaikilla 72 huoneistol- edelläkävijä. Revell suunnitteli sen vuonna puolen kerroksen korkeusero. Osassa taloista la on oma 4 metrin siivunsa merinäkymästä. 1955. Julkisivuverhouksessa käytettiin alu- on kaareva julkisivu. Samaa aihetta Revell ”Kaikille paikka auringossa” kuten arkkitehti miinia – materiaalia, johon Revell oli tutus- käytti myös Tapiolan maamerkkeinä tunne- itse ilmaisi. Huoneistojen poistoilmatuuletus tunut todennäköisesti Amerikan-matkallaan tuissa Taskumatti-taloissa. toteutettiin normaalista poikkeavasti ns. ruot- Eero Saarisen luona. Saarisen suunnittelupöy- salaiseen tapaan. Kaikki päällekkäin olevat dällä oli tuolloin General Motors Technical Malmönkatu 2 – 10:ssä sijaitsevat kerros- kylpyhuoneet kytkettiin samaan poistoilma- Center, jossa anodisoitu alumiini esiintyi julki- talot ovat myös SATOn rakennuttamia. Niitä hormiin ja keittokomerot vastaavasti. Tätä sivumateriaalina. kutsutaan lättähattutaloiksi loivan harjakat- tekniikkaa käytettiin myöhemmin muissakin tonsa vuoksi. Nimen taustalla voi olla myös Revellin suunnittelemissa kerrostaloissa. lättähattujuna – kerrostalojono näyttää van- >>>

Österbottens museitidning 2011 39 Anne Majaneva-Virkola

>>>

Sen uskottiin olevan monin ta- uraauurtava. Yhtenäisen kort- voin edullinen ja erityisen hyvin telisuunnitelman tavoitteena oli Viljo Revell meri-ilmastoon sopiva materiaali. luoda prototyyppi uudenlaiselle, entistä järjestäytyneemmälle kau- Rakennusjärjestyksen mu- punkirakentamiselle. Perusideana i den nuvarande stadsbilden i Vasa kaan ullakolle ei saanut rakentaa oli kokonaiskustannusten säästä- lämmitettäviä tiloja. Viljo Revell minen, palvelujen keskittäminen kuitenkin neuvotteli Juhonnurk- sekä liikenteen ja kuljetusten jär- kaan luvan ullakkosaunan raken- jestäminen niin, etteivät ne häiritse År 2010 firade Vasa stad Viljo Rewells jubileumsår, tamiselle, Palacen (Hki) malliin. talossa työskenteleviä, asioivia tai då hade det förflutit 100 år sedan arkitekten föd- Rakennus oli ensimmäinen ker- asuvia ihmisiä. rostalo Vaasassa, joka lämpiää ve- des. Österbottens museum var med i projektet sikiertoisella lattialämmityksellä. Kortteli muodostuu viidestä Joissakin asunnoissa on lattiaan tontista ja sen rakentaminen val- som utmynnade i promenadkartan, utställningar i asti ulottuvat ikkunat ja niiden mistui vaiheittain siten, että koko- gatubilden samt boken Viljo Revell 100 vuotta | år eteen ei Revell halunnut pattereita. naisuus oli täysin valmis vuonna 1963. Korttelin koko on 90 x 120 som speciellt behandlar arkitektens livsverk i Vasa. Vaasanpuistikko 6:ssa sijaitseva metriä. Alun perin suunnitelma vuonna 1955 suunniteltu asuin- käsitti laajan suojaisan sisäpihan, kerrostalo oli edellä esiteltyjen jonka reunoilla oli liike- ja toi- uvuddelen av den vasabördige arkitekten Viljo Re- talojen tapaan mittakaavaltaan mistotiloja kahdessa kerroksessa. vells produktion finns i huvudstadsregionen, men han poikkeavan suuri rakentamisai- Näiden päällä kahdella reunalla planerade en betydande mängd byggnader också för kanaan. Se kuuluu Vaasan arava- kohosivat kuusikerroksiset asuin- sin hemstad. Ett tjugotal objekt har förverkligats och talojen ensimmäiseen aaltoon. kerrostalot. Autot ajettiin kellariin de är i huvudsak affärs- och bostadsbyggnader. Des- Horisontaaliset linjat, kattoikku- ja autokannelle. Jalankulkijoille sutomH finns minst lika många oförverkligade planer. noilla varustetut huolella suunni- oli suunniteltu reitit korttelin halki. tellut porraskäytävät ja tiilipäädyt Viljo Revell var en både praktiskt och tekniskt inriktad arkitekt erkkereineen ovat Viljo Revellille 1980-luvulla alettiin suunnitella som hade fina samarbetsnätverk med såväl representanter för affärs- tunnusomaisia. Myös arkkitehdin keskuskorttelin kattamista. Viljo världen som byggnadsingenjörer. Som ett resultat av detta föddes en runsaasti käyttämä reikäaihe esiin- Revell oli itsekin esittänyt ajatuk- ekonomiskt lönsam, högklassig arkitektur. Revells arkitektur präglas tyy autotallin ovissa. sen sisäpihan kattamisesta pres- av efterkrigstida innovationer – elementindustri, mekanisering, stan- sulla kesäisin. Arkkitehtitoimisto dardisering och nya byggnadsmaterial. Denna hårda material- och Kerrostalojen lisäksi Revell Annikki Nurminen suunnitteli en- formspråksmiljö kompletterade Revell genom konstfärdigt planerade suunnitteli yhdessä Alvar Aallon tiselle pihalle kaksi valokatteista detaljer. Hans arkitektur bildar en hållbar och människonära vardags- ja Yrjö Lindegrenin kanssa puura- sisäpihaa. Lasikattojen muotokieli miljö. Fastän objekten ligger ganska utspridda utgör de en impone- kenteisia paritaloja Oy Strömberg on selkeä vastakohta rakennuksen rande helhet i stadsbilden i dagens Vasa. Ab:lle Huutoniemelle. Suunnit- alkuperäiselle, horisontaaliselle telussa kiinnitettiin erityistä huo- arkkitehtuurille. Aivan viime vuo- Funkispalats Halli Oy och Valkolinna miota muunneltavaan pohjarat- sina liiketilojen määrää on kortte- De tidigaste arbetena i Vasa är skyddskårshuset Valkolinna och kaisuun, ja talot ovatkin hyvin lissa lisätty ja etenkin sisäänkäyn- Halli Oy: s affärs- och bostadshus i ena torghörnet. Båda blev klara år säilyneet käytössä. tien ulkonäköä uudistettu, tällä 1939 och representerade en renlinjig ny stil, funktionalismen. Bygg- kertaa enemmän alkuperäistä tyy- naderna präglas av den släta fasaden och varierande stora fönsteröpp- Keskuskortteli Rewell Center liä mukaillen. ningar och stora glasytor. Voidaan väittää, että Revellin Vaasan-kohteista keskuskortteli Korttelin kokoinen rakennus- Halli Oy: s två första våningar kallades för ”Glaspalatset”. I Hel- on vaikuttavin. Nykyisessä kau- kompleksi oli 60-luvun kaupun- singfors hade man redan på 30-talet byggt basarbyggnaden Glaspa- punkikuvassa Rewell Center on kikuvassa mittakaavaltaan lähes latset, vars tanke också Halli Oy:s byggnad uttryckte på sitt eget sätt. käsite. käsittämätön. 50 vuotta myöhem- Redan utgående från benämningarna på byggnaderna, ”slott” och min on helppo nähdä vaaleiden, ”palats” kan man förstå hur ståtliga och moderna byggnaderna upp- Keskuskorttelin nimellä tunnet- sileiden betonijulkisivupintojen ja levdes vara då när de byggdes. tu suunnitelma oli koko maata ja horisontaalisten parvekekaiteiden Pohjoismaitakin ajatellen lajissaan harmonia. Av Revells skapelser i Vasa är situationen för Valkolinna mest

40 Pohjanmaan museolehti 2011 Juhonnurkka utsatt. Huset har fått förfalla i årtionden efter fortsättningskriget. Kvarteret består av på en halv våning. En del av husen har en och man har sökt rivningstillstånd för det. fem punkthus och två långa lamellhus runt om böjd fasad. Samma motiv använde Revell Byggnaden ”hittades” först då man komplet- ett stort grönområde. Den ursprungliga tanken också i de välkända ”Fickpluntahusen” som terade utredningen om byggnadstraditioner var att man också skulle ha en gemensam vär- har blivit landmärken i Hagalund. (”Värdefulla byggnader i Vasa”) i mitten av mecentral och bastu mitt i kvarteret. Byggan- 1990-talet. det påbörjades dock vid en så instabil tidpunkt De höghus som ligger vid Malmögatan att man i praktiken tvingades ändra planerna. 2 – 10 har också de byggts på uppdrag av Halli Oy: s hus är mycket välbevarat och Det sista huset blev färdigt först år 1960. SATO. Dessa kallas i folkmun för platthattar det är skyddat i detaljplan. Byggnaden fung- på grund av deras flacka åstak. Bakom detta erar alltjämt som affärs- och bostadshus, De långa lamellhusen ger uttryck för Re- namn kan man också ana den finska benäm- precis som den ursprungliga avsikten var. vells strävan efter koncentrerade byggnads- ningen på ånglok med platta skorstenar. På Byggnaden har på senare tid renoverats med massor. Huset vid Sandviksgatan kan till och gamla fotografier där växtligheten ännu inte ett konservativt grepp. Då byggnaden blev med anses vara en variant av Revells Bostads- skymmer utsikten ser raden med höghus ut färdig höjde den sig märkbart över omgiv- reformtävlingsförslag. Förslaget ”Det blåa som en rad med tågvagnar. Byggnaderna reningen, men i den nuvarande stadsbilden bandet” är en av den moderna arkitekturens presenterar tidig betongelementteknik, trots smälter den bättre in. ikoner. Det var en utopi om ett flera kilometer att de då ännu även innehöll tegelkonstruk- långt höghus på en krökt och upphöjd sockel. tioner. Husen liknar mycket de folkbostäder SATO-kvarteret i Sandviken som finns i Månsas i Helsingfors, vilka Re- Viljo Revell deltog efter krigsåren i åter- De första punkthusen i området byggdes vell planerade något tidigare (1946 – 52). uppbyggandet av Finland som direktör för som tjänstebostäder för anställda på Ström- arkitektförbundet SAFA åren 1942 – 44, berg Ab och de representerar en efterkrigs- Höghus i centrum samt som verkställande direktör för SATO tida strängt reglerad planering. Viljo Revell Rewell planerade höghus till Vasa centrum Oy:s Vasaavdelning åren 1941 – 1951. Det och hans medhjälpare satte sig dock in i upp- som hade som gemensam nämnare: storska- synligaste resultatet uppnåddes i Sandviken giften så att bostäderna blev funktionella. lighet och affärslokaler i bottenplanen samt där bolaget byggde ett helt bostadskvarter Alldeles särskilt fäste man uppmärksamhet avancerad byggnadsteknik enligt de planer som Viljo Revells arkitekt- på en kvalitativ planering av trapphusen, byrå hade gjort. och för den yttre arkitekturen eftersträvade Höghuset Strandgatan 14 blev klart år man också estetiskt tilltalande proportioner. 1952. Byggnadens samtliga 72 lägenheter Planeringen av området inleddes redan år Punkthusens byggnadsvolymer består av två 1941, men byggarbetena kunde inledas först massor och mellan dem finns en höjdskillnad >>>

Österbottens museitidning 2011 41 Valkolinna uusi ja vanha

>>> Enlig byggförordningen fick man inte sammanhängande kvartersplanen skulle bli har en egen 4 meter bred havsutsikt. ”En bygga uppvärmda utrymmen uppe på vin- en prototyp för ett nytt slags mera organise- plats i solen för alla”, så som arkitekten själv den. Viljo Revell förhandlade dock fram rat stadsbyggande. Grundidén var att spara sade. Lägenheternas frånluftsventilation tillstånd att bygga en bastu uppe på Juhon- totalkostnader, koncentrera servicen och ar- gjordes avvikande från det normala enligt nurkkas vind, precis som i Palace (Hfors). rangera trafik och transporter så att de inte s.k. svenskt system. Alla badrum som lig- Byggnaden var det första höghuset i Vasa stör de människor som bor, arbetar i eller ger ovanför varandra kopplades till samma med vattenburen golvvärme. En del av lä- besöker huset. frånluftskanal och likaså kokvrårna. Denna genheterna hade fönster som gick ända ner teknik användes senare också i andra höghus till golvet och Revell ville inte ha några vär- Kvarteret består av fem tomter och byg- som Revell planerade. meelement framför dem. gandet framskred stegvis så att helheten var helt klar år 1963. Kvarterets storlek är 90 x Revells intresse för planering av halvof- Bostadshuset på Vasaesplanaden 6 bygg- 120 meter. Ursprungligen omfattade planen ficiella utrymmen kommer fram i trappupp- des 1955 och var då, precis som de ovan pre- en stor skyddad innergård kantad av affärs- gången till huset på Strandgatan, genom sin senterade husen, avvikande stort. Det hör till och kontorslokaler i två våningar. Ovanpå sirligt svängda trappa och ett takelement den första vågen av aravahus som byggdes i dessa, på två sidor, höjde sig höghus i sex med öppningar som påminner om en stjärn- Vasa. Horisontella linjer, noggrant planerade våningar. Bilarna kördes ner i källaren och himmel. Hålmönstren i de särpräglade, trapphus med takfönster och tegelgavlar med på särskilda bildäck. För fotgängarna hade långa, vågräta balkongräckena av betong burspråk är typiska för Viljo Revell. Även planerats gångstråk genom kvarteret. gav ett luftigt intryck. Dessa balkongräcken här återkom det hålmönster som arkitekten ändrades till glaskonstruktioner år 2009. Den ofta använde. Denna gång i garagedörrarna. På 1980-talet började man planera en in- ”håliga” betongen var på samma gång både glasning av centrumkvarteret. Viljo Revell tung och lätt och hålens djup och skuggorna Förutom höghus planerade Revell tillsam- hade också själv kommit med förslaget att som bildades, skapade en annorlunda stäm- mans med Alvar Aalto och Yrjö Lindgren man skulle täcka innergården med presen- ning än de nuvarande tunna glasräckena utan även de parhus i trä som finns i Roparnäs åt ning under somrarna. De glastak som sedan skuggor och med etsade ”hål”. Oy Strömberg Ab. I planeringen fäste man gjordes under 90-talet har ett formspråk som speciellt uppmärksamhet vid den föränder- är det rakt motsatta mot byggnadens ur- Juhonnurkka på Vasaesplanaden 1 är en liga bottenplanen. Husen är välbevarade och sprungliga, horisontella arkitektur. Under de verklig föregångare i byggnadsteknik. Re- i bruk. senaste åren har antalet affärslokaler utökats vell planerade byggnaden år 1955. Fasaden och speciellt ingångarna har förnyats, och är klädd med aluminium – ett material som Centrumkvarteret Rewell Center denna gång har man mera följt den ursprung- Revell uppenbarligen hade blivit bekant Man kan med fog påstå att centrumkvar- liga stilen. med då han besökte Eero Saarinen i USA. teret är det mest imponerande av Revells ob- På Saarinens ritbord låg vid denna tidpunkt jekt i Vasa. I den nuvarande stadsbilden är Ett byggnadskomplex som omfattade ett General Motors Technical Center, där anodi- Rewell Center ett begrepp. helt kvarter var i 60-talets stadsbild ett närmast serat aluminium förekom som fasadmaterial. ofattbart projekt. Nu 50 år senare är det lätt att Man trodde att det skulle vara ett på många Planen för det som blev känt som centrum- se harmonin i de ljusa, släta betongfasaderna sätt förmånligt material och speciellt pas- kvarteret var epokgörande i sitt slag, såväl i och de horisontella balkongräckena. sande i havsklimat. hemlandet som i Norden. Målet var att den

42 Pohjanmaan museolehti 2011 Ann-Christine Krooks-Sundqvist

Årets mest spektakulära museihändelse i Österbotten, Alla Tiders Mu- Vuoden näyttävin museotapahtuma Pohjanmaalla, Kaikkien aikojen seikarneval kommer att gå av stapeln lördagen den 21 maj vid Jakob- museokarnevaali on lauantaina 21. toukokuuta Pietarsaaren kaupun- stads museum. Detta sker under den internationella Museiveckan vars ginmuseossa. Se sijoittuu kansainväliselle museoviikolle, jonka teema tema i år är Museums and memory. on Museums and Memory.

Skeppsredare Malm, prosten Aspegren, greve Cronhjelm, Runeberg, sjömän, Malmin talossa voi tuolloin tavata esimerkiksi laivanvarustaja Malmin, rovasti Aspe- fiskare, bönder, pigor, drängar, handlanden, hantverkare och hospitalsarbetare grenin, kreivi Cronhjelmin, Runebergin, merimiehiä, kalastajia, talonpoikia, piikoja, är några som ni kan träffa vid Malmska gården. Alla tiders museikarneval är ett renkejä, kauppiaita, käsityöläisiä ja hospitaalin työntekijöitä. Kaikkien aikojen mu- evenemang som riktar sig till hela familjen. Målet är att forma en upplevelserik seokarnevaali on tarkoitettu koko perheelle. Tavoitteena on saada aikaan elämyk- folkfest som tilltalar alla sinnen, en historisk marknad med spår från flera tids- sellinen kansanjuhla, joka vetoaa kaikkiin aisteihin, historialliset markkinat, joilla on perioder. Karnevalen skall förmedla känslan från flydda tider och berätta om vår havaittavissa useiden eri aikakausien jättämiä jälkiä. Karnevaalin on tarkoitus välit- gemensamma lokalhistoria. tää menneiden aikojen tuntua ja kertoa yhteistä paikallishistoriaamme.

Under karnevalen presenteras hantverkare, musiker, teatergrupper och ett tret- Karnevaalissa esitellään käsityöläisiä, muusikoita, teatteriryhmiä ja kolmisenkym- tiotal museer. Alla är klädda i dräkter som är typiska för den tid som respektive mentä museota. Kaikki ovat pukeutuneet oman museonsa edustamalle ajalle museum representerar. Karnevalsbesökarna får också gärna vara gammaldags tunnusomaisiin vaatteisiin. Karnevaalivieraat saavat myös mielellään pukeutua klädda. Museikarnevalen bjuder på non-stop program både på scenen och på vanhanaikaisesti. Museokarnevaali tarjoaa non-stop ohjelmaa sekä näyttämöllä marknadsplatsen. Ute på gården visas arbetsdemonstrationer. että markkinapaikalla. Ulkona pihalla on työnäytöksiä. Sieltä on mahdollisuus ostaa aitoja käsitöitä, kokeilla eri askareita ja maistella vanhanaikaisia ruokalajeja. Här finns möjlighet att handla gediget hantverk, pröva olika sysslor och smaka Näyttämöllä esitetään sketsejä, kansanmusiikkia ja paljon muuta. gammaldags maträtter. På scenen framförs sketcher, folkmusik och mycket annat. Passa på att se hur man kokar äkta rödmylla, binder nät, kärna ditt eget Nyt on Sinulla tilaisuus nähdä, miten keitetään aitoa punamultaa tai kudotaan smör och köp hem av kloka gummans örtblandning. Mingla runt bland folket! Pro- verkkoja, ja pääset kirnuamaan itsellesi voita ja voit ostaa kotiin viisaan vaimon sten Aspegren berättar gärna om de nya jordpäronen som han tänker sätta i sin yrttisekoituksen. Tule kuljeksimaan väen joukkoon! Rovasti Aspegren kertoo trädgård, Otto Malm redogör för de senaste nyheterna från handelsfartygen och mieluusti uusista maapäärynöistä, joita aikoo istuttaa puutarhaansa, Otto Malm pigorna har alltid koll på det hetaste skvallret i staden. I parken kan barnen öva kertoilee viimeisiä uutisia kauppalaivoista ja piioilla on aina tiedossaan kaupungin sig i medeltida bågskytte eller gå på styltor. Parken är även öppen för de som vill kuumin juoru. Puistossa lapset voivat harjoitella keskiaikaista jousiammuntaa tai spela boule på grusgångarna eller ha picnic under träden. kävellä puujaloilla. Puisto on avoinna myös niille, jotka haluavat pelata kuulapeliä sorakäytävillä tai nauttia piknikistä puiden alla. Museikarnevalen är ett sätt att marknadsföra museerna och deras verksamhet. Karnevalen är också ett forum var museiföreningarna kan värva nya medlemmar. Museokarnevaali on tapa markkinoida museoita ja niiden toimintaa. Karnevaali I Malmska gårdens stora sal hålls en minimässa med museernas broschyrer och on myös foorumi, jolla museoyhdistykset voivat hankkia uusia jäseniä. Malmin övrig information. talon suuressa salissa pidetään minimessut, joilla on esillä museoiden esitteitä ja muuta tietoa. Vi hoppas att alla museer och hembygdsmuseer i nejden skall medverka på något sätt i karnevalen. Det är avgiftsfritt att delta i museikarnevalen. Anmälningsblan- Toivomme, että seudun kaikki museot ja kotiseutumuseot tulevat jollain tavalla ketter fås från Jakobstads museum. mukaan karnevaaliin. Siihen osallistuminen on maksutonta. Ilmoittautumislomak- keita saa Pietarsaaren museosta. Karnevalen arrangeras av museisamarbetsgruppen som arbetar tillsammans från Oravais i söder till Kronoby i norr. Karnevaalin järjestäjänä toimii museoyhteistyöryhmä, jonka toiminta-alue ulottuu Oravaisista Kruunupyyhyn.

Plats: Jakobstads museum, Malmska gården Paikka: Pietarsaaren kaupunginmuseo, Malmin talo Tid: Lördagen den 21 maj 2011, kl. 10-15 Aika: Lauantai, 21. toukokuuta 2011, klo 10-15 Arrangör: ”samarbetsgruppen för museiverksamheten i nejden” Järjestäjä: ”Seudun museotoiminnan yhteistyöryhmä”

Österbottens museitidning 2011 43 Muinaisjäännösten suoja-alueesta ja valtion korvausvastuusta maanomistajalle

Pentti Risla selle (ELY) osoittamallaan hakemuksella pyytää muinaisjäännöksen rajojen vahvista- mista, ellei suojelusta ole muuten päästy kir- Kiinteät muinaisjäännökset on rekisteröinyt Museovirasto ja sen toi- jalliseen sopuun. Ehdotetusta rauhoituksesta pyydetään muiden asianosaisten mielipide. mivalta perustuu vuoden 1963 muinaismuistolakiin. Lain tarkoitus Maanomistaja on 7§ 1 momentin perusteel- on turvata Suomen muinaishistoria jälkipolville ja tätä tehtävää to- la oikeutettu korvauksiin valtion varoista, jos suojelu rajoittaa kiinteistön tai sen osan teuttaessaan valtio puuttuu myös yksilön itsemääräämisoikeuteen. käyttöä huomattavasti ja rajoitus on uusi. Korvaus koskee vallitsevan maankäytön ra- joituksia, ei muun käytön mahdollista mene- iinteään muinaisjäännökseen dollista. Maanalainen muinaisjäännös ei aina tystä tulevaisuudessa. Korvausta ei siis voi kuuluu lain 4§ mukaisesti ole näkymätön ja sen voi havaita esimerkiksi hakea soraksi sopivan harjun omistamisesta, suoja-alue, joka on tarpeen painumana tai kasvillisuusmuutoksina. Mu- mutta voi hakea jos jo käynnissä olevaa maa- jäännöksen arvon mukaiselle seovirasto voi tarvittaessa 10§ 1 momentin aineksen ottoa ei voi laajentaa lainvoimaisen säilyttämiselle. Lain hengen perusteella osoittaa muinaisjäännöksen rajat luvan mukaisesti. Maanomistajan on oltava mukaisestiK pyritään muinaismuistot säilyt- paikan päällä. Rajan kulku voidaan osoittaa tarkkana, sillä oikeus korvaukseen raukeaa tämään osana ympäristöään ja myös mui- paaluin tai esimerkiksi kyltissä, mutta yleen- vuoden kuluessa. naisjäännöstä ympäröivän suoja-alueen tulisi sä käytetyt merkinnät ovat mm. ilkivallan ta- olla rauhoitettu osana sitä. Noudatettava vä- kia osoittautuneet kestoltaan lyhytaikaisiksi Maanmittaustoimituksissa tulisi 6§ 1 mo- himmäissuoja on määritelty lain 5§ 5 mo- ja muinaismuistokohteita merkitään harvoin, mentin velvoittamana merkitä muinaisjään- mentissa: muinaisjäännökset on rauhoitettu eikä laki yllättäen velvoita niitä merkitse- nökset sekä kartalle että kiinteistörekisteriin. kahden metrin päähän niiden näkyvistä ulko- mään. Käytännössä lain 4§ tarkoittama rau- Käytännössä muinaisjäännökset voidaan reunoista - jos muita rajoja ei ole vahvistettu. hoitus toteutuu varmemmin, jos tieto mui- merkitä vain lain 3§ mainitun rauhoituksen Käytännössä muinaismuiston rajojen on ol- naisjäännöksestä suoja-alueineen kirjataan valvojan eli Museoviraston antamin tiedoin. tava havaittavissa niin selvästi, että asiantun- esimerkiksi kaavoitettaessa tai maanmittaus- Museovirastolle ei ole osoitettu velvoitetta tijan osoittamana maallikon voi olettaa ym- toimituksessa. vahvistaa muinaisjäännösten rajat lain 5§ märtävän rajauksen perusteet. Suoja-alueesta mukaisesti. Muinaismuistolain 6§ noudate- ei yleensä synny erimielisyyttä jos muinais- Muinaisjäännöksen rajat voidaan mui- taan sattumanvaraisesti ja se on käytännössä jäännöksellä on näkyvät reunat. Tilanne voi naismuistolain perusteella määrätä neljäl- kuollut. Usko viranomaisten kuuliaisuuteen olla toinen, kun muinaisjäännös tai sen osa lä tavalla eli maanmittaustoimituksessa määräysten noudattamisessa näyttää olevan on maallikolle näkymätön. tai pakkolunastamalla sekä näiden lisäksi myytti myös muinaismuistolain osalta. Kan- keskinäisellä sopimuksella tai asianosaisen salaisten, yhteisöjen ja yritysten edellytetään Jos muinaisjäännös on maanalainen, on hakemuksesta. Lain 5§ 2 momentin perus- noudattavan lakia, joten lain noudattaminen muinaisjäännöksen rajojen määrittely arke- teella maanomistaja tai Museovirasto voi viranomaisissa pitäisi olla itsestäänselvyys. ologisin menetelmin kuitenkin yleensä mah- elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuk- Syitä nykytilanteeseen voi olla monia esi-

44 Pohjanmaan museolehti 2011 merkiksi prosessiekonomia, mutta on eri asia ill fast fornlämning räknas i en- olisivatko syyt oikeuskanslerin harkintaan lighet med fornminneslagens 4 joutuessaan kelvollisia. Lain edellyttämä § ett skyddsområde som behövs merkintä kiinteistörekisteriin on kansalaisen för att lämningen ska kunna be- oikeusturvan kannalta tärkeä tieto. Jos raja- varas med hänsyn till dess vär- usta ei ole lain ehdoin vahvistettu, ei maan- Tde. Gränserna för fornlämning kan enligt la- omistajallekaan synny oikeutta korvaukseen. gens 5 § fastställas vid lantmäteriförrättning Kun kirjataan kenen mailla muinaisjäännös eller tvångsinlösning samt dessutom genom on, tiedetään kenen rasitteeksi se esimerkiksi ömsesidiga avtal eller på vederbörandes an- kiinteistökaupassa jää tai siirtyy. sökan. Markägaren är enligt § 7 moment 1 berättigad till ersättning ur statens medel, om Muinaisjäännösten rajoja ei ole vahvistettu skyddandet begränsar betydligt användnin- lain tarkoittamalla tavalla kuin muutamassa gen av fastigheten eller en del av den och om kymmenessä tapauksessa. Muinaisjäännök- begränsningen är ny. sillä ei myöskään aina ole näkyviä ulkoreu- noja, josta lain säätämän vähimmäisrauhoi- Vid lantmäteriförrättning bör man såsom § tuksen voi mitata. Kun muinaisjäännösten 6 moment 1 förpliktar, utmärka fornlämnin- kokonaismäärä lasketaan jo kymmenissä garna både på kartan och i fastighetsregistret. tuhansissa, voidaan hyvällä syyllä kysyä I praktiken kan fornlämningar utmärkas en- onko osaa rekisteröidyistä muinaisjäännök- dast med uppgifter som getts av i lagens 3 sistä juridisesti olemassa ja velvoittavatko § avsedd utövare av tillsyn över frednin- ne maanomistajaa mihinkään. Museoviraston gen dvs. Museiverket. Museiverket har inte kotisivuillaan ilmoittamat ja usein vahvista- ålagts att fastställa gränserna för fornlämnin- mattomat rauhoitusalueet ovat lain 4§ tarkoit- gar i enlighet med lagens 5 §. taman todellisen rajan sijaan suojelutoivo- muksia, kuin veteen piirrettyjä viivoja, joiden Fornminneslagens 6 § iakttas slumpartat Mistä on kysymys? suojaamat arvot punnitaan vasta, jos mui- och den har i praktiken ingen större betydel- Vad är det frågan om? naisjäännökset jäävät eri prosessien armoille se. Orsakerna till nuläget är många, men det mahdolliseen tuhoutumiseensa asti. Muinais- är en annan sak om processekonomiska orsa- Graniittipaaden teksti: jäännösten puolustamiselle oikeusprosesseis- ker vid eventuell prövning hos justitiekans- Teksten på granitstenen är: sa voi antaa melko heikot ennusteet. Vallitse- lern, är dugliga. Den utmärkning i fastighets- va epäselvä jopa laiton suojelutilanne voi olla registret som lagen förutsätter, är med tanke NIKOLAISTADENS BASENS maanomistajalle myös edullinen vaihtoehto. på medborgarnas rättsskydd viktig informa- ÄNDPUNKT 1912 S.E. i B.V. Jos muinaisjäännös vaurioituu voi nykyisen tion. Om avgränsningen inte har fastställts oikeuskäytännön perusteella menestyksek- enligt lagens villkor, har markägaren ingen Николайстадскiй Базисъ käästi vedota tahattomuuteen ja tietämättö- rätt till ersättning. Då det finns registrerat på myyteen. Tämä voi tietysti olla kansalaisen vems mark fornlämningen är, vet man vems 1912 etu, mutta samalla kansakunnan häviö. Mui- servitut det är eller kommer att bli t.ex. vid naismuistoja suojaa käytännön ääritilanteis- en fastighetsaffär. П. Э. Б. З. sa joskus niiden rauhoittamiseksi säädettyä lakia toimivammin muut suojelumääräykset Gränserna för fornlämningar har inte kuten metsäsertifiointi. fastställts på det sätt som lagen avser, annat ----- än i några tiotal fall. Då det totala antalet Vaasa-Vasa, Söderfjärden. Suojelutavoitteiden kirkastaminen kansal- fornlämningar redan beräknas uppgå till tio- le ei ole helppoa jos viranomaiset itse voivat tusentals, är det skäl att fråga om en del av de Kuva/Bild: Kaj Höglund, PM/ÖM noudattaa lakia valikoiden. Muinaismuisto- registrerade fornlämningarna juridiskt exis- jen käytännön suojelu on jo enemmän kan- terar och om de förpliktar markägaren till nå- salaisten ymmärryksen kuin ymmärrettävän gonting. De av Museiverket på sin webbsida lain tai oikeuskäytännön varaan rakennettu. meddelade och ofta inte fastställda fredade Toimimattomia lakeja pitää voida muuttaa, områdena, är i stället för verklig avgränsning mutta tämä edellyttää myös niitä sovelta- som avses i lagens 4 §, skyddsönskemål. Att vilta viranomaisilta aloitteellisuutta. Täytyy försvara fornlämningar i en rättsprocess kan toivoa, että valtaosalle suomalaisista ei käy förutspås ge rätt dåligt resultat. tulevaisuus jossa vain kaivetaan ukonvaajat varastoista ja heilutellaan niitä menneisyy- den vuosipäivänä.

Österbottens museitidning 2011 45 Päivikki Piiroinen

Camilla Norrbackin Camilla Norrbacks kevät/kesäkokoelma Carlsrossa vår/sommarkollektion i Carlsro Inspiroidu museossa Låt dig inspireras i museet

apsuuden museomuistot ovat inspiroineet ekomuodin suur- amilla Norrback är ett stort namn inom ekomodet och ta nimeä Camilla Norrbackia kevät/kesäkokoelmassa 2011. hennes vår/sommarkollektion 2011 har inspirerats av Kokoelma on saanut nimekseen Carlsro. minnen från barndomens museum. Kollektionen har fått namnet Carlsro. LCarslro on historiallinen kesäviettopaikka Kristiinankaupungin C Storträsket- järven rannalla. Kauppaneuvos Carlströmin herrasväen Carslro är en historisk sommarplats i Kristinestad, på stranden av juhlat ja traagiset kohtalot ja monet muut käänteet kuuluvat paikan Storträsket. Platsens historia präglas av handelsrådet Carlströms her- historiaan. Ainutlaatuinen arkkitehtuuri, mystinen ilmapiiri, kaakeli- rskapsfester, tragiska öden och många andra händelser. Den unika uunien kauniit kuviot, pitsiliinat, salaovet ja haalistuneet värit sekä arkitekturen, mystiska atmosfären, kakelugnarna med sina vackra fi- varjot ovat häivähdys mennyttä. Åke Weckströmin tallentamat esi- gurer, spetsdukarna, lönndörrarna och den bleknande målfärgen samt neet kertovat omia tarinoitaan kotiseudun menneisyydestä ja johdat- skuggorna påminner om flydda tider. Föremålen som Åke Weckströ- tavat ajatuksia kaukaisiin maihin. min bevarat berättar sin egen historia om hembygdens förflutna och leder tankarna till fjärran länder. Camilla Norrbackin Carlsro kokoelma sisältää onnea, iloa, salape- räisyyttä ja synkkyyttä. Camilla Norrbacks kollektion Carlsro innehåller lycka, glädje, Kuviot ovat saaneet innoitusta kansallisromanttisesta arkkitehtuu- mystik och dysterhet. rista, eleganttien muotojen ja kauniiden pitsien lähes matemaatti- Utformningen har tagit intryck av nationalromantikens arkitektur, sesta harmoniasta. Rakennuksen upea/mahtava silhuetti on päätynyt eleganta former och de vackra spetsarnas nästan matematiska har- t-paitaan. Kokoelman väreinä on harmaanvihreä taivas, hiukan val- moni. Byggnadens imponerande/ståtliga silhuett har avbildats på en koista ja mustaa. magnoliaa, unikkoa ja keskiyönsinistä. T-shirt. Kollektionens färger är grågrönt som himlen, en aning vitt och svart, magnolia, vallmo och midnattsblått. Carlsro kokoelma on Norrbackin aikaisempiin kokoelmiin verrat- tuna rikkaampi ja täyteläisempi muotoineen ja kuvioineen. Muotiko- Carlsro kollektionen är rikare och fylligare till formerna och koelma on asuja myös miehille, on pehmeää ja klassista. Uutta ovat mönstren än Norrbacks tidigare kollektioner. I modekollektionen miesten kengät, jotka on valmistettu ympäristöystävällisesti parkitus- ingår även kläder för män, i mjuk och klassisk stil. Nytt är skor för ta nahasta kuten jo aikaisemmissa kokoelmissa mukana olleet naisten män som tillverkats av miljövänligt garvat läder på samma sätt som kengät. damskorna som redan tidigare funnits i kollektionerna.

Museona Carlsro on ollut inspiraatio lähde kansainväliselle muo- Carlsro museum har fungerat som inspiration för ett internationellt tinimelle. Joitain asuja laitetaan nyt esille inspiraation lähteelle. namn i modevärlden. Några av plaggen visas nu på den plats som Meille kaikille, Sinulle, museo voi tuoda uusia ajatuksia, kosketuk- varit inspirationskälla. Museet kan ge oss alla, Dig, nya tankar, en sia omaan menneisyyteen ja näkymiä tulevaisuuteen. Kesää 2011 beröring med det egna förflutna och framtidsperspektiv. På Carlsro Carlsrossa vietämme inspiraation kesänä. firas sommaren 2011 i inspirationens tecken.

Jatkamme aurinkovärjäys- Vi fortsätter med solfärgnings- työpajoja, joissa tutkimme mu- verkstäderna där vi undersöker seon kokoelmia ja ympäröivää museets samlingar och den omgi- luontoa. Samalla luomme jo- vande naturen. Samtidigt skapar tain aivan uutta itsellemme ja vi något alldeles nytt för oss själ- toisillemme. va och för varandra.

Tervetuloa inspiroitumaan Välkommen att låta Dig kesäiseen Carlsrohon! inspireras till det somriga Carlsro!

46 Pohjanmaan museolehti 2011 Maj-Len Vestergård

Granösunds fiskeläge är vackert beläget på Kalvholmen i Södra Vallgrund. Strandboden är en av tio gamla byggnader på området.

Granösundin kalastusmuseo sijaitsee kauniilla paikalla Södra Hantverkarkvällar med bl.a. repslagning ordnas varje sommar. Vallgrundin Kalvholmissa. Ranta-aitta on yksi museon kymmenestä Käsityöläisiltoja, mm. köyden punontaa järjestetään joka kesä. rakennuksesta.

Granösunds fiskeläge Granösundin kalastusmuseo - ett skärgårdsmuseum - kokemuksen arvoinen saaristolaismuseo

Granösunds fiskeläge är ett vackert beläget frilufts- Granösundin ulkoilmamuseo sijaitsee luonnonkauniilla museum på Kalvholman i Södra Vallgrund, Korsholm. paikalla Kalvholmissa, Mustasaaren Södra Vallgrundis- Området är en del av Kvarkens världsarv och väl värt sa. Alue kuluu maailman luonnonperintöalueeseen ja ett besök i sig självt. on geologialtaan on ainutlaatuinen.

Museet, som drivs av Replot skärgårds hembygdsförening, fick sin Raippaluodon kotiseutuyhdityksen ylläpitämä museo sai alkunsa början på 1970-talet, då de första byggnaderna flyttades till området. varhain 70-luvulla, jolloin ensimmäiset rakennukset siirrettiin alueel- Idag finns ett tiotal kulturhistoriskt värdefulla byggnader nere vid det le. Nykyisin salmen rannalla on kymmenkunta kulttuurihistoriallisesti idylliska sundet. arvokasta rakennusta.

Sommaren 2011 står sikfisket i fokus inom projektet ”Fisket som ”Kalastus elinkeinona”-projektin teemana on kesällä 2011 siianka- näring”. Kustaktionsgruppen KAG har gjort det möjligt att lyfta fram lastus. ”Kustaktionsgruppen KAG: in ansiosta meillä on mahdollisuus gamla fisketraditioner som håller på att falla i glömska. esitellä vanhoja kalastusperinteitä, jotka ovat muutoin painumassa unholaan. För skolbarnen kommer temadagar kring sikfisket att ordnas och för allmänheten ordnas ”Sikens dag” i samband med världsarvsda- Koululaisille on ohjelmassa teemapäiviä siiankalastuksen tiimoil- garna i augusti. ta. Luonnoperintöpäivien yhteydessä elokuussa järjestetään yleisölle ”Siikapäivät”. Vid Granösunds fiskeläge finns också annat att både se och uppleva. Bara byggnaderna i sig är betagande med sina traditionella tak Granösundin kalastajamuseossa on myös paljon muuta koettavaa i halm, näver eller spån. Och inne i husen slås man av en fläkt från ja nähtävää. Paikan rakennukset ovat ihastuttavia perinteisissä olki-, svunna tider. I ett av båthusen möter man säljaktens vedermödor och tuohi- ja pärekatoissaan ja taloissa sisällä voi kokea menneen ajan i den lilla stugan fiskarfamiljens vardag för gumman och barnen som mieltä rauhoittavan tunnelman. Venevajassa voi eläytyä hylkeenmet- var hemmavid när gubbarna låg ute i fiske i den yttre skärgårdens sästäjien jännitävään arkeen avojäillä. Kalastajaperheen tuvassa tu- fiskarbastur. tustuu emännän ja lasten elämään kotosalla, kun miehet olivat kalassa ulkosaarilla ja asuivat kalamajoissa.

Känn skärgårdshistoriens vingslag och besök Granösunds fiskeläge. Museet är Tule tutustumaan saariston ainutlaatuiseen kulttuuriin Granösundin kalastajamuse- öppet under juni och juli tisdagar-söndagar kl 11-16. Enligt överenskommelse kan oon. Museo on avoinna kesä-heinäkuussa tiistaista sunnuntaihin klo 11-16. Muina gruppbesök även göras under andra tidpunkter. Välkommen! aikoina ja ryhmille sopimuksen mukaan. Tervetuloa!

Österbottens museitidning 2011 47 Katarina Andersson

”Kustavilainen Vaasa” ”Det Gustavianska Wasa” – kesän museoprojekti Vanhassa Vaasassa – sommarens museiprojekt i Gamla Vasa

Kustaa III, joka oli Ruotsin hallitsijana 1771-1792, Gustaf III, regent i Sverige 1771-1792, var mycket huolehti hyvin kuningaskuntansa itäisestä osasta, mån om sitt konungarikes östra riksdel, Suomesta. Finland.

än vieraili tässä valtakunnan osassa useaan kertaan ja an besökte landsdelen flera gånger och under en av eräällä käynnillään, vuonna 1775, hän teki päätöksen sina resor, år 1775, fattade han beslut om att grunda Vaasan hovioikeuden perustamisesta. Vaasaan nousi Vasa hovrätt. I Vasa uppfördes ett ståtligt hovrättshus komea hovioikeudentalo ja siihen liittyvä puistokatu, med tillhörande esplanad, båda planerade av hovarki- molemmat olivat hoviarkkitehti Carl Fredrik Adelc- tekten Carl Fredrik Adelcrantz. rantzinH suunnittelemia. H Vid samma tid och med samma hantverkarmästare, lät stadens Samaan aikaan ja samojen käsityöläisten avulla rakennutti kau- och hela Österbottens rikaste man, handelsmannen och skeppsreda- pungin ja koko Pohjanmaan rikkain mies, kauppias ja laivanvarusta- ren Abraham Falander, uppföra ett eget hus vid stadens huvudgata, ja Abraham Falander, oman talonsa kaupungin pääkadun, Kauppi- Köpmansgatan. Det falanderska bostadshuset byggdes av sten, aankadun varrelle. Falanderin asuintalo rakennettiin kivestä, mikä vilket var kostsamt, och privata stenhus var därför ovanliga på oli kallista ja siksi yksityiset kivitalot olivat harvinaisia 1700-luvul- 1700-talet. Abraham Falander adlades år 1808 med namnet Wasas- la. Abraham Falander aateloitiin vuonna 1808 nimellä Wasastjerna tjerna och huset kallas därför numera Wasastjernahuset. ja taloa kutsutaankin nykyään Wasastjernan taloksi. Wasastjernahuset är det enda kvarvarande privata bostadshuset Wasastjernan talo on ainoa säilynyt yksityinen 1700-luvun från 1700-talets Vasa. År 1952 öppnade Österbottens museum en asuintalo Vaasassa. Vuonna 1952 Pohjanmaan museo avasi talossa filial i huset och presenterar där livet i staden före branden 1852. sivutoimipisteen ja siellä esitellään elämää kaupungissa ennen vuoden1852 paloa. På museiområdet i Gamla Vasa påbörjas sommaren 2011 projektet ”Det gustavianska Wasa”. Den klassicistiskt influerade stil, som Vanhan Vaasan museoalueella alkaa kesällä 2011 projekti ”Kus- Gustaf III speciellt omhuldade, presenteras framförallt på en stolut- tavilainen Vaasa”. Tätä Kustaa III:n erityisesti vaalimaa klassisista ställning, som under sommarens gång ändrar karaktär i takt med att tyyliä esitellään ennen kaikkea tuolinäyttelyssä, joka kesän aikana museets konservator inför publiken rengör, konserverar, restaurerar muuttaa ilmettään samalla kun museon konservaattori yleisön och klär om de utställda 1700-talsstolarna. Hon ger också råd och edessä puhdistaa, konservoi, restauroi ja verhoilee näytteillä olevia anvisningar om hur gamla möbler bör skötas. 1700-luvin tuoleja. Häneltä saa myös neuvoja ja ohjeita vanhojen huonekalujen hoidossa. I maj och juni ordnas guidningar och workshops för barngrupper och skolklasser. Hela sommaren visas besökarna runt i museet och Toukokuussa ja kesäkuussa järjestetään opastuksia ja työpajoja förs på rundvandringar till Korsholms vallar, Gustaf III:s hovrätt lapsiryhmille ja koululuokille. Koko kesän ajan kävijöille järjeste- (Korsholms kyrka) och till kyrkoruinerna, där restaureringsarbete tään opastettuja kierroksia museossa sekä kiertokävelyjä Korshol- under sommaren pågår under Museiverkets överinseende. man valleille, Kustaa III:n hovioikeuteen (Mustasaaren kirkko) ja kirkonraunioille, missä restaurointityöt jatkuvat Museoviraston Genom projektet ”Det gustavianska Wasa” vill Österbottens valvonnassa. museum lyfta fram Finlands 1700-talshistoria och den gustavianska tiden som ett intressant och gynnsamt historiskt skede i Österbotten ”Kustavilainen Vaasa” -projektin avulla Pohjanmaan museo och i Vasa. haluaa tuoda esiin Suomen 1700-luvun historiaa ja kustavilaista aikaa mielenkiintoisena ja suotuisana aikana Vaasan ja Pohjanmaan historiassa.

48 Pohjanmaan museolehti 2011 Erkki Salminen

1600-luvun Pohjalainen koristemaalaus esittäytyy Pohjan- maan museossa Pohjanmaan museo järjestää talvella 2011-12 näyttelyn, jossa esitel- lään 1600-luvun koristemaalattuja huonekaluja sekä muotokuvia ja kirkollisia maalauksia. Näyttely perustuu Marko Kaston tutkimuksiin.

Pohjanmaan rannikkokaupungeissa toimi jo 1600-luvulla useampia maalareita. He olivat tulleet yleensä muualta, esim. Ruotsista tai Saksasta, jossa he olivat myös saaneet oppinsa. Saaduista työtehtävistä riippuen jotkut saattoivat oleilla pitempiäkin aikoja yhdessä kaupungissa, toiset taas viettivät hyvinkin kiertelevää elämää. Käsityöläismaalareiden saamat työt olivat hyvin vaihtelevia.

Paikkakunnalle tulon syynä oli usein jokin suurempi työ, esim. kirkon tai raatihuoneen maalauskoristelu. Työhön saattoi sisältyä niin seinien kuin alttaritaulunkin maalaaminen. Kaupungin porvarit käyttivät tilaisuutta hyväkseen ja tilasivat paikkakunnalle tulleelta maalarilta talojensa ulkoseinien maalaamisia sekä sisäseinien koristemaalauksia. Myös erilaisia huonekaluja, kuten arkkuja, kaappeja ja penkkejä koristeltiin maalauksin. Vauraimmat porvarit ja papit saattoivat tilata maalarilta muotokuvansa.

Näyttelyn tarkoituksena on esitellä muutamia varhaisimpia nimeltä tunnettuja Pohjanmaal- Vaasan ensimmäisen maalarin Christian la toimineita käsityöläismaalareita sekä heidän töitään, niin maalattuja huonekaluja kuin kir- Wilbrandtin maalaama kaappi. kollisiakin maalauksia. Pohjanmaan museon kokoelmat.

Näyttely on esillä Pohjanmaan museossa 9.12. 2011 – 1.4.2012 ja siihen liittyy julkaisu. Skåp målat av Christian Wilbrandt, som var den första kända dekorationsmålaren i Vasa. Österbottens museums samlingar. Kuva/bild Erkki Salminen Dekorationsmålning från 1600-talets Österbotten visas på Österbottens museum

Österbottens museum visar vintern 2011-2012 en utställning med dekorationsmålade möbler, porträtt och kyrkliga målningar. Utställ- ningen baserar sig på Marko Kastos forskning.

I de österbottniska kuststäderna fanns redan på 1600-talet flere målare. De kom ofta från andra orter, t.ex. Sverige eller Tyskland, där de även gått i lära. Beroende på arbetsuppgif- ternas art så kunde de uppehålla sig en längre tid i samma stad, somliga levde ett mycket kringflackande liv. Det fanns väldigt varierande arbetsuppgifter för dessa målare. Olemme edelleen kiinnostuneita pai- kallismuseoissa ja muissa kokoelmissa Det var ofta fråga om något stort arbete så som dekorationsmålning av kyrkan eller rådhu- olevista 1600-luvun koristemaalatuista set, som förde målarna till orten. Arbetet kunde bestå både av målning av väggar och altar- huonekaluista. tavlan. Stadens borgare drog nytta av situationen och beställde målningsarbeten av de målare Ota yhteyttä: Erkki Salminen som kommit till orten. De ville ha sina ytterväggar målade samt innerväggarna dekorerade. 06-3253790, 040-840 5862 Man dekorationsmålade även möbler, så som kistor, skåp och bänkar. De mest förmögna [email protected] borgarna och prästerna beställde även porträtt. Vi är fortfarande intresserade av dekor- Syftet med utställningen är att presentera några av de mest kända målarnamnen som i målade möbler från 1600-talet i lokalmu- tiden var verksamma i Österbotten samt deras arbeten, både målade möbler samt kyrkliga seer och andra samlingar. målningar. Ta kontakt: Erkki Salminen 06-3253790, 040-840 5862 Till utställningen som visas på Österbottens museum under tiden 9.1.2011-1.4.2012 [email protected] hör även en publikation.

Österbottens museitidning 2011 49 Vaihtuvat näyttelyt ja tapahtumat 2011 Tillfälliga utställningar och evenemang

POHJANMAAN MUSEO ja TERRANOVA - Merenkurkun luontokeskus VAASAN TAIDEHALLI / VASA KONSTHALL, ÖSTERBOTTENS MUSEUM OCH TERRANOVA – Kvarkens naturcentrum Kaupungintalo, Senaatink. 1.p. (06) 325 3770. Avoinna ke-pe 12-18, la-su 12-17 Museokatu 3, p. (06) 325 3800. Avoinna ti, pe, to, la ja su 12 – 17, ke 12–20 Stadshuset, Senatsgatan 1. tfn. (06) 325 3770. Öppet ons-fre 12-18, lö-sö 12-17 Museigatan 3, tfn (06) 325 3800. Öppet ti, to, fre, lö och sö 12-17, ons 12-20

Pohjanmaan museo, Museokatu 3 Vaasan taidehalli, Senaatinkatu 1 Österbottens museum, Museigatan 3 Vasa konsthall, Senatsgatan 1 21.4. 2011 - 29.5. 2011 20.5. 2011 - 12.6. 2011

Novia, ammattikorkeakoulun kuvataiteen linjan lopputöitä Vaasan Saskiat - stipendiaattien näyttely Novia, slutarbeten från yrkeshögskolans bildkonstlinje Vaasan Saskiat - utställning av stipendiatarbeten

16.6. 2011 - 28.8. 2011 19.6. 2011 - 11.8. 2011

Marimekkoelämää Vaasan taiteilijaseura vuosinäyttely Marimekkoliv Vasa konstnärsgille årsutställning

2.9. 2011 - 30.11. 2011 27.8. 2011 - 18.9. 2011

Baltic Art & Design Connecting Ronan O’Hara & Justus Jahn maalauksia Ronan O’Hara & Justus Jahn målningar

2.12. 2011 - 31.3. 2012 24.9. 2011 - 16.10. 2011 Pohjalainen 1600 -luku Marianne Maans ääni-installaatioita Österbottniskt 1600 -tal Marianne Maans ljudinstallationer Paula Blåfield, CORPUS

23.10.2011 - 20.11.2011 Vaasan taidegraafikkojen juhlanäyttely Vasa konstgrafikers jubileumsutställning Elina Luukanen, Juho Karjalainen, Esa Riippa, Kaisa Kontio, Arpad Szabados

3.12. 2011 - 31.12. 2011

Vaasan taidekerho Vasa konstklubb

Luonnontieteellinen osasto ja Terranova, Museokatu 3 Naturhistoriska avdelningen och Terranova, Museigatan 3 6.9. 2011 - 9.10. 2011 Tuija Warénin valokuvanäyttely Merenkurkun kivistä, Cafe Nova Tuija Waréns fotoutställning om Kvarkens stenar i Cafe Nova

Huom. Tarkista näyttelyiden aikataulut museon infos- ta (puh. 06-325 3800) tai nettisivuilta www.museo.vaasa.fi

Obs. Kolla utställningarnas tidtabell från museets info (tel. 06-325 3800) eller web-sidor www.museo.vaasa.fi

50 Pohjanmaan museolehti 2011 SUNDOMIN MUSEO / SUNDOM MUSEUM. Avoinna tilauksesta / Öppet på beställning VANHAN VAASAN MUSEO / GAMLA VASA MUSEUM Myrgrundintie 473. Varaukset Pohjanmaan museosta, p. (06) 325 3800 Kauppiaankatu 10, puh. (06) 356 7087. Tiedustelut Pohjanmaan museo (06) 325 3800 Avoinna 1.6. - 31.8.2011 ti-su 12-17, ma suljettu Myrgrundsväten 473. Besök beställs från Österbottens museum tfn.(06) 325 3800 Köpmansgatan 10, tel. (06) 356 7087. Förfrågningar Österbottens museum (06) 325 3800 Öppet 1.6. - 31.8.2011 ti-sö 12-17, mån stängt Museon päärakennus on kalastaja- ja pienviljelijäperheen tupa 1800-luvun alku- puolelta. Pihapiiriin on siirretty eri puolilta Sundomin kylää navetta- ja talliraken- Talossa toimii Vanhan Vaasan museo, joka on sisutettu 1700-luvun lopun ja 1800-luvun nus, vilja-aitta, karjamaja sekä sotilastorppa. alkupuoliskon porvariskodiksi palosta säilynein vaasalaisesinein. Talossa on myös lai- vanvarustajan konttori, 1800-luvun postikonttori sekä vanhan Vaasan historiaa esitte- Museets huvudbyggnad är en fiskar- och småbrukarstuga från början av 1800-ta- leviä karttoja ja pienoismalleja. Vaasan vaurain porvari Abraham Falander, aateloituna let. Till museéts gård har man flyttat en fähus- och stallbyggnad, en sädesbod, en Wasastjerna rakennutti talon vuosina 1780–81. Se oli kaupungin ainoa yksityinen kivi- fäbod och ett soldattorp. talo, ja säilyi kaupungin palossa vuonna 1852. Museon pihalla on Loukon Ylistarosta siirretty Loukon tupa, joka säästyi perimätiedon mukaan Isossavihassa. Navetta-, talli- sekä varastorakennukset ovat Kirkkopuistikolta.

I huset finns Gamla Vasa museum, som har inretts som ett borgarhem från slutet av 1700-talet och första hälften av 1800-talet. Den gamla staden Vasas mest välbärgade borgare, Abraham Falander, (adlad Wasastjerna), lät uppföra huset under åren 1780- 81. Det var stadens enda privata stenhus, som klarade sig undan stadens brand 1852. Inredningen är gjord med vasaföremål som bevarats från branden. I huset finns även ett skeppsredarkontor, ett postkontor från 1800-talet och kartor och miniatyrmodeller NELIN-CRONSTRÖMIN TAIDEKOTI / NELIN-CRONSTRÖMS KONSTHEM som berättar om det gamla Vasas historia. Till museéts gård har man från Ylistaro flyttat Rantakatu 15 B. Vierailut varataan Pohjanmaan museosta, p. (06) 325 3800 den s.k Louko-stugan. Byggnaden har, enligt tradition, klarat sig undan förstörelsen i Strandgatan 15 B. Besök beställes från Österbottens museum, tfn (06) 325 3800 samband med Stora ofreden Fähus- och stallbyggnaden, samt den långa lagerbyggna- den på andra sidan av gården har blivit flyttade till museiområdet från Kyrkoesplanaden Kotisisustus ja taidekokoelma, jonka nimi on Anne-Marie Cronströmin muisto. i nya Vasa. Se muodostuu kolmen taiteen ystävän hankinnoista kahdeksan vuosikymmenen ajalta. Kerääjät olivat Elin ja Alfred Nelin sekä Anne-Marie Cronström, os. Nelin.

Ett inrett hem och en konstsamling med namnet Anne-Marie Cronströms minne. Den består av tre konstvänners förvärv under åtta årtionden. Samlarna var Elin och Alfred Nelin samt Anne-Marie Cronström, född Nelin.

MAAHERRAN TALO / LANDSHÖVDIGENS HUS Koulukatu 2. Tiedustelut Pohjanmaan museosta, p. (06) 325 3800 Skolhusgatan 2. Förfrågningar Österbottens museum, tfn. (06) 325 3800

Pohjanmaan museon toimisto, arkisto ja kirjasto sijaitsevat museorakennuksen naapuritalossa, jonka ruukinpatruuna Gustav August Wasastjerna rakennutti vuosina 1863-1865. Sen tyyli noudattelee englantilaista gotiikkaa. Rakennus toimi maaherran virka-asuntona vuosina 1895-1998. Suomen senaatti kokoontui talossa tilapäisesti vuoden 1918 sodan aikana. Toiseen kerrokseen on rekonstruoitu ylipäällikkö, kenraali C.G. Mannerheimin asuinhuone vuoden 1918 asussa sekä Vaasan läänin vaiheita esittelevä näyttely. Entinen maaherran virka-asunto toimii kaupungin edustustilana.

Österbottens museums kontor, arkiv och bibliotek finns i grannhuset till musei- byggnaden, byggnaden uppfördes av brukspatronen Gustav August Wasastjerna under åren 1863-1865. Till stilen representerar byggnaden engelsk gotik. Byggnaden verkade som landshövdingens tjänstebostad åren 1895-1998. Fin- lands senat samlades tillfälligt i huset under kriget 1918. I byggnadens andra våning har man gjort en rekonstruktion av överbefälhavare general C.G. Man- nerheims bostadsrum som det såg ut 1918, och en utställning som visar Vasa läns olika skeden. Den tidigare landshövdingen tjänstebostad verkar numera som stadens representationslokal.

Österbottens museitidning 2011 51 Pohjanmaan maakuntamuseo – Pohjanmaan aluetaidemuseo – Merenkurkun luontokeskus Terranova Österbottens landskapsmuseum – Österbottens regionkonstmuseum – Kvarken naturcentrum Terranova

Pohjanmaan museon tutkijat Kaj Höglund, Pentti Risla, Anne Majaneva-Virkola ja Jaakko Linkamo Forskarna Kaj Höglund, Pentti Risla, Anne Majaneva-Virkola och Jaakko Linkamo från Österbottens museum. Kuva/Bild: Benjamin Bonn.

Ota yhteyttä maakunta- ja Pohjanmaan maakuntamuseon toiminta-alue. aluetaidemuseotyötä tekeviin tutkijoihin! Pohjanmaan aluetaidemuseo toimii myös Keski-Pohjanmaalla. Ta kontakt med forskare som Österbottens landskapsmuseets verksamhets- område. Regionkonstmuseet verkar också i gör landskapsmuseiarbete! Mellersta Österbotten.

Kaj Höglund, maakuntamuseotutkija/landskapsmuseiforskare [email protected] puh./tel. (06) 325 3805 ja/och 0400 669 039

Jaakko Linkamo, aluetaidemuseotutkija/regionkonstmuseiforskare [email protected] puh./tel. (06) 325 3786 ja/och 0400 803 786

Anne Majaneva-Virkola, rakennustutkija/byggnadsforskare [email protected] puh./tel. (06) 325 3795 ja/och 040 531 3918

Pentti Risla, maakunta-arkeologi/landskapsarkeolog [email protected] puh./tel. (06) 325 3813 ja/och 040 702 8199

Kaikkien henkilöiden postiosoite on sama: Address till alla är samma: Pohjanmaan museo / Österbottens museum PL/PB 3, 65101 VAASA / VASA

Käyntiosoite/besöksaddress: Koulukatu 2, Vaasa / Skolhusgatan 2, Vasa (varaa aika /tidsreservering) www.museo.vaasa.fi Pohjanmaan museolehti 2011