Oma Mua Karjalan rahvahan lehti

№04 (1294) | Kolmaspäivy | Serota | 3.02.2016

ÔÔ Lähestyy Karjalazien ÔÔ Irma Mullonen: “Olen oza­ ÔÔ KniiguMelliččä: etehpäin kerähmö s. 2 kas, ku minus tuli tutkii” s. 6 ennätykšeh! s.9 Kuu on jiännyh karjalazien suureh pi- Pakkaskuun 29. päivänny on tundietun nimistön- Vuotena 2016 Periodika-kuštantamo täyttäy dossah. Varustushommua vie on yllin tutkijan, filologientiijon doktoran, professoran 25 vuotta. Oman juhlavuuvven alušša, 26. kyllin. Läs kaksisadua ristitytty yhtyy Irma Mullozen vuozipäivy. Sen kynnyksel “Oma pakkaiskuuta Petroskoin Agriculture Club kerähmön ruadoh. Niilöin keskes on Mua” pagizutti vuozipäivyniekkua. Irma kerdou, -art-tiloissa piettih tilaisuš, missä esitettih 88 karjalastu deleguattua, dostalit – midä hänele himoittas ruadua nygöi, konzu häi Periodikašša 2015 vuotena julkaistuja kir- kučutut kunnivogost’at, virguniekat, piäzi välläle instituutan johtajan ruadolois da sit joja. Pivolla annettih KniiguMelliččä-nimi ta lehtimiehet. Kerähmön ruadokielinny midä on jiännyh ruadamattah juuri aijan vähyön kučuttih äijän vierahie. ollah karjala da ven’a. täh.

Kirjuttajes uuttu kirjutustu karjalankielizeh Wikipediah. KUVA: OL’GA DUBITSKAJA, “OMA MUA” Uvvet kirjutukset Wikipediah »»Jovensuus 29. da 30. pakkaskuudu piettih toine kiändäjien seminuaru, kudu- as opastettih kiändämäh karjalakse kirjutuksii Wikipediah näh. Täl kerdua, kuigi mennyt kerran Kiännä!-seminuarale tuli äijy rahvastu, kuduat tahtotah opastuo hyvin kiändämäh karjalakse. Paginal ollahgi Wikipediah niškoi kiännettävät kirju- tukset.  Sivu 5. «Oma Mua» №04(1294) 3. tuhukuudu 2016 »»tazavaldu 2 http://omamua.ru Lähestyy Karjalazien kerähmö Kuu on jiännyh karjalazien suu- VALENTINA LIBERTSOVA reh pidossah. Varustushommua vie on yllin kyllin. Läs kaksisadua ris- titytty yhtyy kerähmön ruadoh. Niilöin keskes on 88 karjalastu Nouzemmo deleguattua, dostalit – kučutut kunnivogost’at, virguniekat, lehti- Hyö tahtottih miehet. Kerähmön ruadokielinny panna meidy muah, ollah karjala da ven’a. ga hyö ei tietty, gu myö ŠALLUN ANNI olemmo siemenet. Meksikan sananpolvi Parahite kuu aigua on jiän­ nyh Karjalan Tazavallan Kar­ Ei sua uskuo: talvi jalazien VIII kerähmössäh. Se lopeh, pietäh kevätkuun 4.-5. päivin­ Kuni lundu panou syväh. ny, enzimäzenny piän Petros­ Kačot umbevunnuoh koil da tossu piän Suojärven pii­ korveh – ris, Veškelyksel. Varustushom­ Kaimuat uskon räkkeh mii koordiniiruijah Petroskoil­ kezäh. päi, Veškelyksel varustutah ot­ tamah deleguattoi da gostii Konzu siemen päiväčelleh, sektsieloin ruado­ näpin hienon aijakse. Kerähmö roih pietty ta­ Panet viluh, zavallan b’udžietan varoil. märgäh ligah, Et ni smieti vägie ÄIJY AVVONASTU KOHTUA luonnon – Mennyöl nedälil piettih ruado­ Taimen nouzou joukkoloin istundot. Täl aigua omah aigah. vie tunduu, gu paginois enämbäl šeikuijah kerähmön ulgopuolis­ Konzu kabaloičet lastu – tu dieluo, ei syväindieloloi – kui Kerähmön merkin luadi Veškelyksen čupul eläi taidoilii Vladimir Lukkonen. Joučenlindu da nou- Itkijiä da avutoidu, da mil deleguatat tullah piirilöis­ zii, kazvuaju päiväine ollah syvät dielot karjalazien uskomuksis. Pyhä lindu andau viestin, olgah Ethäi tostai periä mostu – päi, kus ruvetah elämäh da syö­ se hyvä libo paha, pidäy yhtevytty meijän syndyžienke, ezi-ižienke. Kazvuaju päivy andau vieh- Nenih käzih tulii pandu. mäh, mittuine embleemu rodieu, kan valgiembah tulieh aigah. Päiväzen sugahazien tagaperäl lendäi joučen jouhattau elosolen- kedä kučutah gostikse... Nikui ei dua, kehitysty. Embliemas Vladimir käyttäy Karjalan tazavallan valdivollizen lipun värilöi – rus- Voibi rängyö: suaha paista, midä kyzymysty kiedu, sinisty da vihandua. On mullanmustuagi. Vezi, mua da tuli ollah ilmanigäzet. “Eule tolkuu – nostetah kerähmön aigah da mi Karjalazet hävitäh, on tärgei karjalazile juuri tämän Kanzan kieldy, kerähmön aigah. Täkse päiviä täh plenum, kudai algavuu gatsiespäi. Sit se olis kebjiembi rähmön nevvosto. Mindäh sen­ omua roduu selgiet ollah vai Petroskoin dele­ 11:00 čuasun aigah. Sit rodieu kui pagizijal, mugai kiändäjäl: däh äijil piirilöis eläjil nevvos­ Ielleh vai unohtetah!” guatoin nimet. Tässäh emmo voi kerähmön vallittuloin nevvos­ hyö vie kois olles voidas kačella tolazil on jygei puuttuo Petros­ jullata “Omah Muah” piirilöin de­ tolazien kolme piäpaginua. Pa­ da kiändiä paginua syvembäh, koil kerran kolmes kuus. Val­ Se on tozi: laškevuimmo, leguatoin luvettelon, mindäh sen­ ginanvedäi Tatjana Klejerova edukädeh. littuloin nevvosto vois kerävyö, Uskon kieleh kaimaimmo. däh protokolat piirilöispäi ei olla sanelou nevvoston kolmevuode­ Kul’tuuruprogramman puo­ ezimerkikse, vai kerran vuvves. Keviän aijan vie tävvellizet. Net buito ollah, a hizes ruavos, anukselaine Vla­ les tietois on se, ku enzipiän Sidä paiči ruvetah potakoimah kuvittelemmo – jullata vie ei sua... Avvonazennu dimir Lukin sanelou karjalazien ildupuolel Kanzallizes teatras yhten libo kahtengi varapagi­ Toinah vägie lövvämmö? on vie se dielogi, kedä karjalas­ sotsiualizes da ekonoumiellizes rodieu petroskoilazien jouk­ nanvedäjän nevvoston piälimä­ tu tulou muijalpäi, meinatahhäi tilas, Natalja Antonova – kie­ koloin konsertu. Veškelyksel zen avukse. Tatjana Klejerova Lumen jällil čomat kukat, kuččuo Suomen, Tverin da Piite­ li-, opastus- da kul’tuurualois. sežo varustutah ozuttamah mainičči istundos ruavon suu­ Turbiet heinät rin meigävellie. Karjalan piämies Karjala-tv-kompuanii varustau omua iččie. Pajoloin da tan­ res vastuolližuos. nurmeh nostah, Aleksandr Hudilainen rodieu pi­ kačottavakse fil’man, kudamah siloin ližäkse rodieu taidoili­ Kerähmön tärgevimis azie­ Hengih jännyön vol vältämättäh. Sidä paginoin pannah kolmen vuvven piäta­ join Vladimir Lukkozen, Pavel lois on rezol’utsien luadimine. kielen sanat keskes mainittih ei yhty kerdua. pahtumat. Sen piäle kerähmök­ Pol’akovan da Aleksei Maksi­ Ruvetah potakoimah vallittu­ Joga hyväh dieloh pätäh, se meinatah jullata buklietan movan ozuttelu. loin nevvoston ekspaginanve­ Elvytetäh meijän ilmu, ALEKSANDR VOLKOV DA ZINAIDA voinumiehen Kiril’an Vasselein däjiä Viktor Bogdanovua da Terendetäh kanzan DUBININA DELEGUATOIKSE mustokse. UVVET RUADOELIMET TULIEKSE “Nuoren Karjalan” piälikkyö silmy, Kaikkiedah kerähmöh pidäy Kerähmön nygözet nevvostola­ Aleksei Tsikarevua kirjuttamah Lämmitetäh kova syväin, olla kaheksakymmen kaheksa TÄL KERDUA PIETÄH SEKTSIET zet ruvetah ehoittamah iänes­ sen projektua. Se on tulieh ozah avain. karjalastu deleguattua. On val­ Sektsiedu pietäh kaksi, net roi­ tettäväkse Tatjana Klejerovan Kerähmön piendäs auttau littu kahtu vähembiä: Kondu­ jah Veškelyksel. Sektsieloin nimie paginanvedäjäkse tuliek­ Kanzallizen poliitiekan minis­ Vaigu uskuot: oza tulou, pohjan da Sortavalan piirit ei ruado on vie täyzavvonaine. se miärätykse aijakse. Tahtotah terstvu. Sen internetsaital on Jumal uskojile nevvou, täytetty omii miäröi. Nevvosto­ Nevvostolazet vai sovittih, ku uvvistua kerähmön piäazetuk­ materjualua kerähmöh niškoi Meijän kanzu lazet piätettih suurendua kvo­ erähäs ruvetah šeikuimah kar­ sii: ruadoelimikse luadie ei ylen (nationalkom.karelia.ru/podgo­ siemen ollou – tat Priäžän da Anuksen piiri­ jalazien nygyaigua da perspek­ suuri prezidium, kudai vois ke­ tovka-viii-s-ezda-karelov/). Kielen arvo ielleh nouzou. löih niškoi da andua yksin sijoin tiivoi – kunnepäi kallata iel­ rävyö puaksumbah migu ke­ liževöidy kudamalegi. Samalgi leh. Toizes löyhketäh parembis Voibi hapatagi siemen, potakoittih piirilöi valliččemah da nägyvisolijois ruadolois da Mennä sudre arvokkahii ristittyzii – kirjutta­ suavutuksis, ezimerkikse, tie­ »»Fakta: paras taimen, jat Aleksandr Volkov da Zinaida dokonehprezentatsieloin kauti. Kaunis kukku näivistyö, Dubinina. Sidä paiči, kunnivo­ Se on tämän kerähmön uvvis­ Lapsi kazvattamata ÎÎ Karjalan tazavallas on 23 karjalazien registriiruittuu organizatsiedu, on gostikse kučutah artistu Pekka tus – enne tämänmostu ei ol­ jouduo. kirjoilepanemattomuagi. Mainittavakse, karjalazien da karjalan istouriedu Mikšijev da Karjalan Tazaval­ luh. Ku enzipiän teatras rubieu Kaikkeh nero da kul’tuurua noudajien organizatsien lugu on kazvamas. lan endine piämies Viktor Ste­ ruadamah sinhronkiändämi­ pidäs panna, panov. ne ven’a – karjala da karjala – ÎÎ Karjalazien VIII kerähmös vallitah deleguatat Suomelas-ugrilazien Viizas piä da suvaičus. ven’a, Veškelyksel roih “elävy” rahvahien muailman kongressah, kudai pietäh 15.-17. kezäkuudu Suomes, Jumal-rukku, PLENUMAS PIETÄH PIÄDOKLUADAT kiändämine. Tiettäväine, hy­ Lahten linnas. Juuri sen periä kerähmö pietäh vuottu enne vuoronmugastu. vägie anna DA OZUTETAH FIL’MU KARJALAZIEN väl mielel vastah otetah karja­ Karjalan rahvahan lugu kongresas on kaksikymmen. Niilöis kaksitostu ro- Nostua kielen KOLMEVUODEHIZES RUAVOS lankielizii paginoi. Sit tyves pi­ dieu Karjalan tazavallan karjalazet, viizi – tverinkarjalazet da kolme – Suo- kunnivoičus. Tietois on se, ku enzipiän Kan­ däy olla kiändäi. Nevvostolazet men puolen karjalazet. zallizes teatras Petroskoil pie­ ehoitetah, ku se olis samas dele­ «Oma Mua» №04(1294) »»Karjalazien VIII kerähmö 3. tuhukuudu 2016 http://omamua.ru 3

Vuvvennu 2015 Veškelykses piettih Karjalazien VII kerähmön vallittuloin nevvosto. Kuvas ollah Veškelys-etnokeskuksen piälikkö Aleksei Čaikin, Veškelyksen kylän piälikkö Irina Pogrebovskaja da nevvostoh kuului petroskoilaine Nadežda Mičurova. KUVA: JELENA MIGUNOVA. Veškelys ottau vastah »»Karjalan tazavallan Karjalazien VIII kerähmön tostu päiviä, kevätkuun 4. päiviä, on piätetty pidiä Veškelyksen kyläs. Kui menöy ruado kerähmyö valmistajes, kyzyimmö Veškelyksen piäliköl Irina Pogrebov­ skajal.

Äijygo rahvastu Veškelys nistratsien piälikkö Genna­ Mittumat pivot roitah jär- vuvvennu 2013. Oli äijy ruat­ Ei muite vai Veškelyksen vois ottua vastah? dii Dan’ko, Veškelyksen piä­ jestetty Kerähmön rahva- tu biznesmiehien kannatuksel kylä oli vallittu VIII Keräh- – 100-120 hengie. likkö Irina Pogrebovskaja, hah niskoi? da ECHO-projektan hyvyös, mön toizen päivän piendy- Oma Tulehmo -paikallizen lii­ – Sen jälles, konzu šeikuijah saimmo keskukseh nygyaigai­ kohtakse. On tietty dielo, Kusbo rubieu menemäh ke- ton piälikkö Tatjana Afanas­ kerähmön tuloksii, ozutammo ne laittehisto Ven’an kul’tuuru ku täs aktiivizesti kanna- rähmöläzien ruado? jeva, Veškelyksen yhteiskun­ Samvuaru-ozutelman Jaakko 2012-2018 -programman mu­ tetah da kehitetäh karja- – Yksi sektsii rodieu Veškelys- nallizen nevvoston piälik­ Rugojevan samannimizen juu­ gah. Vuvvennu 2015 kai ko­ lan kieldy da perindöllisty etnokeskukses (endizen kul’­ kö Sergei Kn’azev, Veškelys- moristizen kerdomuksen mu­ hendusruavot loppiettih. Tiet­ kul’tuurua: lapset opastu- tuurutaloin tilois – toim.), toi­ etnokeskuksen piälikkö Alek­ gah. Veškelyksen “Paivuzet” da täväine, kyläläzetgi suajah yh­ tah kieldy školas, vahnem- ne sektsii rodieu Veškelyksen sei Čaikin da kylän aktivis­ “Revinnyh kottu” huikatah pa­ työ Kerähmön ruadoh. bat pietäh kielikursiloi, kir- školan seinis. Sektsieloin tie­ tat L’ubov’ Prisoškova, Pavel joloi karjalakse. Vie mainiččizin erähän jasto ylen hyvin ruadau, on moi miäriäy Kerähmön ruado­ Andrejev, taidoilijat Vladi­ šeikan, kudai sežo kuuluu Ke­ kaksi karjalastu yhteiskun- joukko. mir Lukkanen da Pavel Azma­ Valmistutahgo kerähmöh rähmöh valmistumizeh. Men­ nallistu liittuo. Misbo olis tov. Ruadojoukon istundolois­ paikallizet rahvas? Sua- nyt vuon tuhukuus kezäkuus­ peittonero? Vaikuttaugo Moizen suuren pivon jär- šeikuičimmo kerähmöh val­ jahgo hyö yhtyö kerähmön sah meijän kyläs todevutettih sih aloveh vai ollougo dielo jestämine on aiga kallis mistamizen ruaduo da selli­ ruadoh? projektua “Vahnembien karja­ paikallizis virguniekois da ruado. Kuspäi suajah den- timmö tärgiet kohtat. Muga – Jo piäl vuvven veškelčät ele­ lan kieleh opastamine lapsien rahvahis? gua sih niškoi, vaigu kylän yhtes saimmo valmehekse et­ täh kerähmyö vuottajes. Rah­ “kielipezien” kannatuksekse”. – En malta sanuo. Kai rippuu b’udžietaspäi vai tuligi kan- nokseskuksen taloin kohen­ vas jo ennepäi tiettih, ku vuv­ Projektah yhtyi Suomen järjes­ rahvahis, palaugo heil syväin natustu Karjalan tazaval- dusruavot, saimmo sih uut­ vennu 2016 Etnokeskuksen tö “Pohjanmaa-Karjala”, Anuk­ sih ruadoh. Rahvas ollah tär­ lan b’udžietaspäi? Autetah- tu laittehistuo da tehniek­ rodieu Karjalazien keräh­ sen Intra-fondu da Veškelys- gevimät. Pidäy vai ottuakseh go biznesmiehet? kua, miäräimmö kuduat päde­ mö, kunne kerdyy deleguattoi etnokeskus. Kursiloil opastui ruadoh da ruadua. Kui omal – Kerähmön toizeh päiväh, ku­ mättömät rakendukset pidäy Karjalas, Ven’al da ulgomual­ kaksikymmen hengie, sinne aijal sanoi Tomas Robert Dju­ damua pietäh Veškelykses, an­ riiččie. Vladimir Lukkanen päi. Rahvas ellendettih, ku tuli lapsienkoin da päivykoin ar: “On rahvastu kahtu luaduu: dau varua Veškelyksen kylä da keksi da piirdi VIII kerähmön Veškelyksen etnokul’tuurine kazvattajua, lapsien vahnem­ net, kuduat valmistutah ruada­ Suojärven piiri. tunnusmerkin da andoi sen keskus rodieu ei vaiku bua, buabua da niidy, ket tah­ mah midätahto da net, kuduat Kanzallizen poliitiekan minis­ Veškelyksen ezikuvannu, ga tottih opastuo karjalan kieleh. jo ruatah”. Meigäläzet ollah Mi on jo ruattu täkse päiviä terstvan hyväksyttäväkse. kogo Karjalangi. Sendäh rah­ Opastajannu oli Veškelyksen moločat. Kui pajos pajatetah: “... da mi on vie ruattavu? Ruadojoukko valliččigi Ke­ vas sovittih yhtyö Paikalli­ školan karjalan kielen opastai eliä, ku mustettas lapset...”. Hos – Karjalazien VIII keräh­ rähmön deleguatat: Pavel An­ zien initsiatiivoin kannatta­ Oksana Serebr’annikova. Pro­ toičigi pidäy andua heilegi pot­ möh valmistujes vuvven­ drejev da Nadežda Loginova mine -tazavallan programmah jektu rodih hyvä. Jo ligakuun kuu rutostuksekse. nu 2014 keräimmö omas ky­ Veškelyksespäi, Tatjana Tiškova da suaja kundoh Veškelyksen allus oli sovittu jatkua tädä läs ruadojoukon. Sih joukkoh Suojärvespäi da Jelena Frolova etnokeskus. Keskuksen kun­ projektua, se kesti talvikuun Irina Pogrebovskajua pagizutti Ol’ga tuldih Suojärven piirin admi­ Naistenjärvel­päi. nostamistu pandih rattahile jo 31. päivässäh. Smotrova «Oma Mua» №04(1294) 3. tuiskukuuta 2016 »»urheilu 4 http://omamua.ru Hyvä kunto ta kokemuš on voiton vakuuna »»Tuiskukuun 4. päivänä täyttyy 60 vuotta Neuvoštoliiton hiihtäjien muajoukkovehen enšimmäiseštä voitošta Talviolimpijakisoissa Italian Cortina d’Ampezzošša.

RUDOLF TOIVONEN UUŠIE VOITTOJA HIIHTOSEL’L’ALLA Tuntu šiltä, jotta šeuruavissaki Viime vuotena kakši kuulusua hiih- 1960 vuuvven olimpijakisoissa tourheilijua olis täytetty 90 vuotta. Hakulinen ta Terentjev jatetah Heijän nimet ollah kolmenkertani kilpailuo keškenäh, vet valin­ olimpijakisojen voittaja šuomelaini takilpailuissa Huoti oli voittan Veikko Hakulinen ta Karjalan oikeuven ošallistuo 1960 vuu­ enšimmäini olimpijavoittaja, Pua- vven olimpijakisoih. Onnakko tanen kyläššä šyntynyt F’odor (Huo- Neuvoštoliiton muanjoukkove­ ti) Terentjev. Veikko Hakulinen hen johtajat oli piätetty ottua šynty 4. pakkaiskuuta 1925 vuote- nuorempie urheilijie, näin ijän na, a Huoti Terentjev 4. šajekuuta takie Huoti Terentjevie ta Pavel 1925. Valitettavašti molommat ei Kolčinie ei hyväkšytty joukko­ eletty merkkipäivih šuate. veheh. Neuvoštoliiton muan­ ENŠIMMÄISET OLIMPIJAKISAT TA joukkovehen tulokšet vuu­ ENŠIMMÄINI VOITTO vven 1960 talviolimpijakisois­ Tämän vuuvven 4. tuisku­ sa USA:n Skvo Wellissa ei oltu kuuta täyttyy 60 vuotta kun šuuret. Hyö voitettih kakši Neuvoštoliiton hiihtäjien mua­ pronššimitalie, molommat mi­ joukkoveh enšimmäistä ker­ talit oli voitettu Nikolai Anikinin tua oli ottan ošua Talviolim­ ošallistumisella. Pavel Kolčinin pijakisoih 1956 vuotena Ita­ mieleštä še, jotta joukkovehešša lijan Cortina d’Ampezzošša. ei ollun F’odor Terentjevie vai­ Debytti oli mäneš­ šyk­ šel­­ kutti negativisešti meijän urhei­ lini. Kilpailutulokšien mu­ lijien tulokših olimpijakisoissa k a h N e u ­v o š ­t o ­l i i ­t o n u r ­h e i ­l i ­j a t 1960 vuotena. piäštih enšimmäisellä paikal­ Šamalla aikua Šuomen mie­ la jouk­ko­vehkilpailušša. Olim­ hien muanjoukkovehešša mal­ pijavoittajakši tultih L’ubov Ko­ KUVA OTETTU: WWW.MTV.FI lie näytti veterani Veikko Ha­ zireva, kumpani voitti kymme­ kulinen, kumpani oli mel­ nen kilometrin kilpa-ajošša ta kein vuotta vanhempi Te­ miešjoukkoveh, kumpani oli la šentäh kun ne oltih meilä mismualla urheilijan hauval­ lahjakši Veikko Hakulisen pojil­ rentjevie. Vuotena 1960 hiän paraš viestihiihošša 4×10 km. enšimmäiset. la oli avattu muistokivi. Viijen ta heijän tuattoh muisselmakir­ voittipronššin 15 km hiihošša, Täh viestihiihtoh ošallissuttih VAIKIELLA ŠUATUT VOITOT vuuvven piäštä, 2010 vuotena, jan. Šiitä mie šain tietyä konša hopien 50 km kilpahiihošša ta F’odor Terentjev, Pavel Kolčin, Karjalan eläjillä nuo voitot ol­ Karjalan tašavallan Kurgan- ta mitein tapahtu Hakulisen ta kullan viestihiihošša 4×10 km. Nikolai Anikin ta Vladimir Ku­ tih erityisen kallehie, šentäh hiihtokeškukšen alovehella Terentjevin tapuamini. Kilpahiihošša hiän starttasi zin. Jo enšimmäiseššä kilpahii­ kun karjalaini F’odor Terentjev oli pal’l’aššettu pačaš hiihtä­ Veikko Hakulinen kirjut­ viimeseššä jakšošša norjalai­ hon ošašša, meijän muanmieš oli Karjalan urheiluistorijašša jä F’odor Terentjevilla, kumpa­ ti, jotta 1953 vuuvven lopušša sen Haakon Brusveenin peräh, F’odor Terentjev piäsi šemmoseh enšimmäini olimpijakisojen ni toi Karjalalla enšimmäisen Šuomen hiihtourheiluliitto šai kumpani kahta päivyä ennein vauhtih, jotta puolellatoista mi­ voittaja. Šiitä, mitein vaikie on olimpijavoiton. kučun Moskovašta ošallistumah oli tullun olimpijavoittajakši 15 nuutilla ohitti kokenehen kil­ voittua kulta olimpijakisoissa, hiihtokilpailuh.Vuuvven 1954 km kilpahiihošša. Onnakko ko­ lpahiihtäjän šuomelaisen Av­ kertou še fakti, jotta šeuruava ELÄMÄŠŠÄ – YŠTÄVÄT TA SEL’L’ALLA alušša Šuomen joukkoveh len­ kenutta hiihtäjyä Veikko Haku­ gust Kiurun. Šemmoni alku šai Karjalan urheilijien voitto šattu – KILPAILIJAT ti Moskovah ta šieltä Sverdlovs­ lista tämä šeikka ei yhtänä va­ toisetki urheilijat innoštumah. vašta 36 vuuvven piäštä. Vuote­ Šamana vuotena Terentje­ kih. Juuri Sverd­lovskissa Haku­ rauttan. Käyttämällä voimieh Terentjevin jälkeh vuoro šiirty na 1992 mainijo hiihtäjä, Kontu­ vin kera šyntynyt Veikko Ha­ linen ta Terentjev enšimmäistä oikiešti hiän šai vähentyä 20 se­ Pavel Kolčinilla, kumpani hiih­ pohjan urheilukoulun kašvatti kulinen oli voittan kolmešša kertua tavattih hiihtosel’l’alla. kunnin välin ta loppušuoralla ti oman jakšon päivän para­ Larisa Lazutina enšimmäisen olimpijakisašša 1952, 1956 ta Enšimmäiseššä 30 kilometrin tavotti norjalaisen ta piäsi halla ajalla. Toisen jakšon jäl­ kerran voitti olimpijakisoissa 1960 vuosina. kilpa-ajošša voiton oli šuanun enšimmäisenä loppuh ohittuan keh meijän joukkovehen irtau­ Ranškan Al’bervilissa. Šen jäl­ Eryähän kerran kun kävin Vladimir Kuzin, Hakulinen Brusveenin 0,9 sekunnilla. tumini Šuomen urheilijista tuli keh Lazutina piäsi voittajakši Šuomeh, šain tietyä, jotta Veik­ oli kolmantena, a Terentjev Näin Hakulinen jo kolman­ vielä šuuremmakši, še oli jo Norjan Lillehammerin ta Japa­ ko šynty 4. pakkaiskuuta 1925 šeiččemeš. nen kerran 35 vuuvven ijäššä 2 minuttie 46 sekunttie. Ot­ nin Naganon olimpijakisoissa. vuotena Šuomen Kurkijovešša, ”Jo tämän kilpa-ajon jäl­ tuli olimpijavoittajakši ta näyt­ taen huomijoh kahen iellisen Urheiluvoitoista kolmen olim­ nykysen Lahdenpohjan piirin keh, myö ymmärtimä, Haku­ ti kaikilla, jotta ijäštä huolimat­ jakšon tulokšet, Nikolai Ani­ pijakisan sel’l’alla Larisa La­ alovehella. linen muisteli, – jotta nämä ta urheilijan erinomani kun­ kinin ta Vladimir Kuzinin piti zutinalla oli myönnetty Venä­ Kolmenkertasen olimpija­ hiihtäjät tulevaisuošša voijah to ta kilpailukokemuš ollah hiihtyä omat jakšot maholli­ jän Šankari -arvo. Ta lopul­ voittajan Veikko Hakulisen piäššä šuurien kilpailujen voit­ mäneššykšen vakuuna. Tämän simman tarkkah lankiematta ta Kontupohjan urheilukoulun muistopačaš oli avattu 1994 tajiksi”. Šeuruavissa 15 km ta 50 toven oli tovistan Huoti Terent­ ta šukšie ta šauvoja rikkomatta. kašvatti Jevgenija Medvedeva vuotena Šuomen Valkeakoski- km kilpa-ajoissa parahina oltih jevki, kumpani 1962 vuotena Hyö mäneššykšellä täytettih tä­ vuotena 2006 voitti talviolim­ kaupunkissa, a šiitä šynty ide­ vaštuavašti Veikko Salo ta Veik­ 36-ikähisenä voitti 50 km kilpa­ män tehtävän ta Vladimir Kuzin pijakisoissa Italian Turinissa. ja ašettua muistomerkki hä­ ko Hakulinen, viestihiihošša hiihon Neuvoštoliiton kanšojen tuli loppuh yli minuuttie ennein Šemmoset urheilijat on anšaitu nen kotimualla. Mie kerroin voitti meijän joukkoveh. Terent­ talvispartakiadilla. Veikko Hakulista, kumpani lo­ kanšan kunnivoitušta ta nii­ täštä idejašta šuomelaisilla jev ta Hakulinen tuttavuššuttih Nämä urheiluvoitot tänä­ petti kilpailun viimesen jakšon tä on piettävä esimmerkkinä yštävillä. Hyö hyväkšyttih ta niistä tuli hyvät yštävät. Te­ piänäki ollah esimerkkinä nuo­ toisena. muilla šukupolviloilla. Šentäh šen. Lyhyöššä ajašša rentjev hyvin ošasi šuomie ta rilla hiihtourheilun harraštajilla Šeuruavissa talviolimpijaki­ pitäy šäilyttyä muisto heijän šuomelaiset šuatih kerätä ra­ hyö paistih keškenäh šuomen šiitä, jotta yksistäh šitkeys, jat­ soissa, kumpasie on järješšetty urheilumäneššykšistä. hua. Šajekuušša 2009 vuote­ kielellä. kuva työ ta harjottelut tuuvvah joka nellän vuuvven piäštä, Terentjev kuoli tragisešti na Veikko Hakulisen muisto­ Talviolimpijakisoissa 1956 hyvie tulokšie hiihtosel’l’alla. Neuvoštoliiton, a myöhem­ 1963 vuuvven alušša. Vuote­ lauta oli ašetettu Kurkijoven vuotena Cortina d’Ampezzošša päh Venäjän, miehien ta naisi­ na 2005 urheilijan kotikyläššä kotišeutumusejon šeinällä. Veikko Hakulinen toisen ker­ en mua­joukkovehet moničči on Puatanešša keškikoulun Šen viralliset avajaiset oli piet­ ran tuli olimpijavoittajakši, tultu olimpijavoittajiksi. Kui­ pihašša oli ašetettu muistopačaš ty urheilijan 85-vuotispäivänä voittaen 30 km kilpahiihošša. Omii mielii kirjutakkua tenki vuuvven 1956 talviolim­ ta hiihtäjän 80-vuotispäi­ 4. pakkaiskuuta 2010 vuotena. Viestihiihošša ta 50 km http://omamua.ru pijakisat ollah erikoispaikal­ vän merkeissä Puatanen kal­ Šinä päivänä mie šain kilpahiihošša hiän oli toini. «Oma Mua» №04(1294) »»karjalan kieli 3. tuhukuudu 2016 http://omamua.ru 5

»»PROJEKTAH NÄHTE Wikipedia on ”välly entsiklo- pedii” muailman monil kielil, kuduadu kirjutetah Yhtenmostu da iče rahvas. eruo on karjalan kielen murdehis OL’GA OGNEVA

Karjalan kielen verdailukielioppi -projektan hantuzis karjalan kielen tutkijat Karjalas da Suomespäi ečitäh da tutkitah karjalan kielen eri murdehien yhtenäzyksii da eroloi.

Tiijustua, midä yhtenmostu da midä eruo on karjalan kielen eri murdehis tuli mieleh karja­ lan kielen aktivistale, Karjalan Kielen Seurah kuulujale Martti Penttozele viizi vuottu tagape­ rin. Häi ongi Karjalan verdailukielioppi -projek­ tan alguhpanii. – Karjalan kieli voibi ruveta elämäh vaigu sil ehtol, ku se kehittyy käyttökielekse. Nygöi äijäl toratah, kudai kieli on oigei da midä kiel­ Wikipedian ruadopajan muasteri Ilja Mošnikov kerdou ”Wikipedian syväindös”. KUVA: OL’GA DUBITSKAJA ”OMA MUA”. dy pidäy kehittiä, äijygo karjalan kieldy pidäy olla. Ku olishäi tämä keskustelu ratsionalizel pohjal. Sendäh pidäs olla tiijollistu tieduo, se on tämän projektan tarkoitus, sellitti Martti Penttonen. Projektu sai kannatustu suomelazes Kone- fondaspäi. Jengua on annettu nelläkse ruado­ vuvvekse. Ruado algavui vuvvennu 2014. Karja­ Uvvet kirjutukset laspäi projektah ihan alluspäi yhtyy Kielen, lite­ ratuuran da istourien instituutan nuori karjalan kielen tutkii Irina Novak. Johtajakse suostui tule­ mah Itä-Suomen yliopiston ven’an kielen profes­ soru Lea Siilin. – Minä olen ven’an kielen professoru, ga karja­ Wikipediah la on minun muamankieli da kois olen ainos pais­ suh lapsennu karjalakse. Da duumaičen täs mi­ »»Jovensuus 29. da 30. pakkaskuudu piettih toine kiändäjien seminua- nul on hyvä mahto avvuttua karjalan kieldy, sa­ ru, kuduas opastettih kiändämäh karjalakse kirjutuksii Wikipediah näh. noi Lea Siilin. Enzimäzen ruadovuvven aigua on kerätty ai­ nehistuo kahteskymmenes eri vuozin painetus OL’GA DUBITSKAJA aktiivižus. jälles ruveta kiändämäh Kiännä!- karjalan kieliopis. Niilöin keskes ollah kui vah­ Nygöi Wikipedias ollah karjalakse. Täs ruavos jy­ nat, Arvid Genetzan, Edvard Vilhelm Ahtian da Täl kerdua, kuigi mennyt moizet aihiet kui yhteis­ gei šeikku on kiändiä iče projektan Nikolai Anisimovan luajitut, mugai nygyaiga­ kerran Kiännä!-seminua­ kundu, istourii, tekniek­ sanat, a sit kai terminät, piätavoittehennu zet – L’udmila Markianovan da Pekka Zaikovan rale tuli äijy rahvastu, ku­ ku, sportu da joudoaigu, kuduat ollah kirjutukses. kirjutetut. Nygöi ližäainehistuo ečitäh Karjalan duat tahtotah opastuo hy­ tiedo, muailmannäge­ Puaksuh jygevin ruado on luadie Wikipedia tiedokeskuksen Kielen, literatuuran da istouri­ vin kiändämäh karjalak­ mys, kul’tuuru da on suu­ on terminöin karjalakse karjalan kielelgi. en instituutan käzikirjutusarhiivas. Sidä löydyy se. Paginal ollahgi Wiki­ ri ozasto, kudai on omis­ kiändämine, sendäh ku kui karjalan kielen eri murdehien tutkimuksis, pediah niškoi kiännettä­ tettu Karjalale. Sinne pi­ net ollah ihan uvvet sanat, mugai materjualois, kudamat on kerätty kar­ vät kirjutukset. däy kirjuttua kai, mi kos­ libo sanat, kudamii käyte­ jalazien keskes eri tutkimuksih niškoi. Arhii­ Wikipedia on ilmaine kou Karjalan tazavaldua täh tietyl alal. Toiči pidäy vas on ylen äijy painamattomua tieduo karjalan ”välly entsiklopedii”, ku­ da karjalastu rahvastu. kaččuo, kui nämmä sanat kieles 1930-, 40-, 60- da 80-vuozilpäi. duadu kirjutetah iče rah­ Kai Kiänna!-seminua­ ollah kiännetty sugukie­ Vuvven 2016 kynnyksel arvokkahii karjalan vas. Wikipediadu on ole­ rah yhtynyöt mielihyväl lilöis, sanommo suomen kielen uardehii oldih kaččomas Martti Penttonen mas muailman monil kie­ kirjutettih da kiännettih libo viron kielis. Libo ot­ da Lea Siilin. Projektan johtai kaikis enimäl häm­ lil. uuzii kirjutuksii Wikipe­ tua uuttu sanua laihinah mästyi Dmitrii Bubrihan luajittuloi kyzelykniiga­ Kiännä!-projektan piä­ diah. Kai net tahtottas, ku ven’an kielespäi, ku se va­ zii, kudamien avul kerättih tieduo karjalan kielen tavoittehennu on luadie karjalazil olis oma entsik­ riantu on parembi. kaikis murdehis Karjalan kielen murrehatlassah Wikipedia karjalan kie­ lopedii, Wikipedia omal Wikipedias on hyvä se, hairahtukset jällespäi ko­ näh: lelgi. Nygöi karjalankieli­ kielel, ku rahvas voidas ku kirjutuksii voi kohen­ hendetah. A ku roinnou – Olen kaččonuh Bubrihan atlassua da se on ne Wikipedia on ”inkuba­ käyttiä sidä tuliel aigua. della jogahine, ken, sa­ karjalazil oma entsiklo­ ylen hyvä. Sie on ylen äijy tieduo. Tiezin, hänel oli toras”. Se merkiččöy sidä, Kirjutuksien kiändä­ nommo, nägi hairahtuk­ pedii, sit tulieloil sugupol­ tämmözet ankietat, midä myö hyö kyzeltih tie­ gu entsiklopedii jo on ole­ mine Wikipediah näh ei sen libo tiedäy parembua vil rodieu ližiä lugemistu duo, vai en ellendännyh kui äijy ruaduo täs on. mas, ga se ei ole valmis da ole moine kebjei ruado, pättävembiä sanua. Sen­ karjalan kielel. Jogahine informantu on yhtes kirjas. Se on kogo­ sie ei ole äijiä alallistu kir­ kui ozutahes. Enzimäi pi­ däh ei pie varata kiändiä Seminuaru jatkuu jo naine kirju, ei yksi bumuagaine, kus on kyzely. Da juttajua. däy vallita aihe, kudai on Wikipediah näh, ku kai sulakuus. nämmä kirjat vie oli pidänyh luadie kartakse. Se Ku karjalankieline Wi­ sinule lähäl da kuduadu on ylen jygei ruado. kipedia piäzis ”inkubato­ sinä hyvin ellendät. Sit Suuri ruado on ruattavannu tähgi projektah raspäi”, sie pidäy olla puo­ pidäy kiändiä kirjutus »»Fakta kuulujil tutkijoil. litostu tuhattu kirjutustu. muga, ku se olis ellen­ ÎÎ Wikipedia on kirjutettu 291 kielel. – Meijän pitäis panna rinnakkai kai kieli­ Nygöi livvin Wikipedias dettävy, ku se pädis Wi­ opilliset, muoto-opilliset ta iäniopilliset kohat ta on 628 artikkelii. Enäm­ kipediah, sehäi on ”välly ÎÎ Karjalan Wikipedias on kolme murrehtu – viena, liygi da kaččuo kui nämä ollah eri karjalan kielen mur­ bi 20 uuttu kirjutustu il­ entsiklopedii”, kuduadu lyydi. tehissa. Tämän ruavon tulokšena tulou Karjalan mestyi juuri mennyt ker­ käytetäh hyväkse tieduo ÎÎ Kaikkiedah livvin Wikipedias on 59 kirjuttajua, niilöis 30 kielen vertailukieliopin käsikirjutuš. Tätä vois ran Wikipedian ruadopa­ eččijes eri rahvas. ollah aktiivizet. käyttyä hyväkši yhtehisen karjalan kirjakielen jan aigua. Sidä paiči tär­ Ongi toine taba. Voibi luomisruavošša, kerdoi Irina Novak. gei dielo Wikipedian lu­ vallita ičele uuzi da tunde­ ÎÎ Livvinkarjalas Wikipedias on vältämättömien kirjutuksien Projektan johtajan Lea Siilinan sanoin mugah ajindas on kirjutuksien matoi aihe, kuduas kai si­ luvettelo. karjalan verdailukielioppi ei rodei lopulline. Jäl­ kohendamine. Pidäs, ku nule on uuzi. Sit enzimäi lespäi toizet tutkijat voijah jatkua tädä ruaduo. ÎÎ Ku Wikipedia piäzis ”inkubatoraspäi” pidäy kirjuttua lä- ”välläs entsiklopedies” pidäy ellendiä se tiemu, Heil avukse valmehen kirjan loppuh pannah kar­ hes tuhattu kirjutustu. olis hos mittuinetahto piästä perile da vaiku sen jalan kielen tutkimizen bibliogruafii. «Oma Mua» №04(1294) 3. tuhukuudu 2016 »»hyvittelyt 6 http://omamua.ru KUVA: OL’GA SMOTROVA, “OMA MUA” Irma Mullonen: “Olen ozakas, ku minus tuli tutkii” »»Pakkaskuun 29. päivänny on tundietun nimistöntutkijan, filologientiijon doktoran, professoran Irma Mullozen vuozipäivy. Sen kynnyksel “Oma Mua” pagizutti vuozipäivyniekkua.

Miksebo juuri nimistöntut- mäh händy sanelemah uvves­ Yksi moine himo kimus on kiinnittänyh Tei- sah. Minä ihastuin sidä, kui häi jän mieldy? sit samas jälletykses, kui meil on, da minä oli kirjutettu, luvetteli net ni­ uskon, myö suammo sen Kui muamo omil – Sehäi on moine ala, kudai met, ni yhty ei jättänyh. vuadiu ylen äijän monenlastu ruatukse. Himoittas luadie tieduo. Jovvut liittämäh niidy Oligo tämä enzimäine kos- Karjalan paikannimistön opastujil toine toizeh tuloksen suami­ ketus karjalazih kylih da zekse. Tämän periä se on vuadii karjalazih? sanakirju. Jekaterina Zaharova, filo­ Häi opasti meidy kirjuttamah, ruado. Silloi, konzu on mostu lou­gientiijon kandiduattu, ruadamah ekspeditsielois, pa­ vuadijua ruaduo, se ainos kiin­ – Ei olluh ihan enzimäine. Mi­ Karjalan tiedokeskuksen Kie­ gizuttamah rahvastu, ruadua nittäy tutkijoin mieldy. Minun nun kodikylä da kodipaikku on len, literatuuran da istourien kartoinke. Sidä paiči händy mieli rubei palamah nimistöh Matrosan kylä. 1950-60-vuo­ instituutan nimistöntutkii. kiinnostuttau, kui myö eläm­ 40 vuottu tagaperin. Olin silloi zien vaihtujes sie vie paistih lyy­ – Konzu opastuin yliopis­ mö, ongo meil kai hyvin. kolmandel vuozikursal yliopis­ dikse. Mustan vähimikse kaksi tos, Irma Ivanovna Mullonen tos da Nina Mamontova (Kar­ susieduperehty, kus paistih lyy­ opasti meile johdatustu fen­ Denis Kuz’min, filolougien­ jalan paikannimistön tutkii – dikse. Se jäi mieleh, sildy gu sa­ nougristiekkah da suomen kie­ tiijon kandiduattu, Karjalan toim.) tuli meile kerdomah ni­ mal lähäl eli Kanadaspäi tullut­ Kuibo kehittyy nimistöntut- len istouriedu. Mustan, ku suo­ tiedokeskuksen Kielen, litera­ mistös da kuččumah lähtemäh tu suomelastu. Da meijän buabo, kimus Karjalas da Ven’al? men kielen istourii oli aiga vai­ tuuran da istourien instituu­ hänen kel ekspeditsieh. Enzi­ kudai pagizi inkerikse. Sebo oli Misbo kai on alganuh da gei, ga kiindožu opastusaineh. tan nimistöntutkii. mäzes ekspeditsies meidy oli, hyvä, konzu susiedubuabat ker­ mih on tuldu nygöi? Sildy gu Irma Ivanovna sellitti – Irmas voin sanuo äijy hy­ ku hyvin mustanen, kolme hen­ ryttih pagizemah da jogahine meile suomen kielen foneetie­ viä. Juuri Irma Mullonen on gie. Loppujen lopukse minä jäin pagizi omah kieleh. Dai hyö ai­ – Nimistöntutkimus on aiga kan da morfolougien ebäselvii tärgei ristikanzu minun tiijol­ yksin. Olen ylen kiitolline Nina nos ellendettih toine tostu. nuori tiijon ala. Meil Ven’al ilmivölöi. Luvendot oldih täv­ lizes elokses. Hän tugi minuu Mamontovale, ku häi taričči mi­ se rubei kehittymäh vas­ vet mustoh painuvii ezimerki­ minun akadiemizen alan allus, nule moizen tieman, kuduas tuli Mihbo suatti tämä nimistöh te 1960-vuozien allus. Tut­ löi. Da minä kai huaveilin, ku yliopistos. Da häi jatkau tugie eloksenruado. palamine? kimus algavui erähäs suures konzutahto minus tulou suo­ nygöigi. Juuri Irma sai minun konferensies. Meil Ven’al on men kielen istourien opastai. mielen palamah Karjalan et­ Kusbo oli enzimäine ekspe- – Kaksi minun dissertatsiedu moni ni­mis­tön­tut­ki­mus­kes­ Irma Ivanovna on ainos nizeh istourieh. Hänen hyvyös ditsii? ollah nimistös. Enzimäine (fi­ kus­tu da näm­mien keskes Pet­ rauhalline da ystävälline omi­ rubein tutkimah Vienan Kar­ lolougientiijon kandiduatan – roskoin keskus on aiga tund­ en opastujien kel da joga ke­ jalan istouriedu da nimistyö. – Silloi Nina valmisteli disser­ toim.) on Ojatin vezistön nimis­ iettu. Meidy sanotah pet­ros­ vätty meil instituutas on äijy Juuri hänen luottamus minun tatsiedu livgiläzes nimistös. tös. Ajattelen, nygöi en olis otta­ koilazekse ško­lakunnakse. opastujua. Irma Ivanovna da tutkimukseh nostattau minus Myö kierdelimmö Kotkatjärven vunnuh tämmözeh tiemah, sil­ Mikse nenga? Olen varmu sit, myö kaikin ečimmö pädijiä li­ induo, himuo da vägie jatka­ ymbäristyö. Olimme Uut’arves dy gu se on ylen vaigei. Kai se, ku enne kaikkie sen periä, ku teratuurua, erilastu kirjutustu mah tutkimusruaduo. da sit siepäi kävyimmö pohjo­ mi koskou vezistönimistyö, on 40 vuvven aigua meil on kerät­ da kartua. Ylen suuret kiitokset Irma­ zemba. Ylen čomih pienih kar­ ylen vaigei. Vezistönimistö on ty hyvä nimistökortisto. Joga Hos Irma Ivanovnal joga le ohjavukses, tuves, tärgielöis jalazih kylih. Vagatjärvi oli, en vahnu, sen sugujuuret ollah hä­ vuottu ekspeditsielois myö ke­ päiviä on ylen äijy ruaduo, nevvolois. Toivon hänele enne musta nygöi kaikkii. Minul ijäk­ märäs. Ga yhtelläh minä sain räimmö nimilöi dai nygöigi jat­ häi on ainos valmis auttamah kaikkie tervehytty, kui karja­ se jiädih mieleh net kohtat. Mi­ sen ruavon ruatukse. kammo tädä ruaduo. Meil on meidy, opastujii da aspirantoi. lazet sanotah, da välttämättäh nulehäi nämmä kaunehet kar­ Sit toine, doktoran, dis­ kerdynyh enämbi sadua tuhat­ Häi on ainos valmis lugemah uuttu tiijollistu suavutustu. jalazet kylät oldih uvvet. Olim­ sertatsii on Syvärin ymbäris­ tu nimie. Nimilippuu on enäm­ meijän kirjutuksii, nevvomah mo matkal kezäkuun puolivälis. tön nimistös, kus tädä nimis­ bi kolmiesadua tuhattu, ga nii­ meidy. Kieliozaston ruadajat Net kylät kai oldih ihan valgiet työ kačellah moizennu aine­ löin keskes toiči on yhtenmos­ Irma Ivanovna on erin­ Kunnivoitettu Irma Ivanov­ butken kukindan aigua. Jiädih histonnu, kudaman kauti tut­ tu. omaine opastai, sidä paiči häi na! Kielitiijon ošašton ruata­ mustoh net rahvasgi, kedä myö kitah etnizii da kielikontaktoi. Enämbi sadua tuhattu pai­ on tovelline tutkii. Karjalan jat lämpimäšti onnitellah Tei­ pagizutimmo. Kui vastuollizesti Sildy gu nimistöhäi on sit mie­ kannimie on moine ainehisto, da itämerensuomelaine pai­ tä šyntymäpäivän johošta! hyö koskiettihes sih, midä myö les ylen andožu ainehisto. Minä kudaman pohjal voibi luadie yh­ kannimistö on hänen suuri Tietomieš on ihmini, kumpani heil kyzyimmö. Jätettih kai kii­ opin lua­die sen ainehiston poh­ tehvedoloi, kudamat koskietah kiindymys. Monien tiedomie­ tietäy, taitau ta muistau äijän, rehellizet ruavot, ylen tunnolli­ jal erähii yhtehvedoloi sit, midä paiči paikannimistyö iččenäh hien dai minungi mieles häi on ka šamalla hiän on aina valmis zesti saneltih kai. Mustan, ker­ tapahtui, konzu saamenkielizi­ myös kieldy, sen kehitysty da is­ parahii nimistöntutkijoi. jakamah omie tietoja toisien ran Mačarves kirjutimmo mag­ le mualoile tuli vepsälästy. Kui touriedu, sildy gu paikannimis­ Nina Nikolajevna Mamon­ kera, šiitä myö Teitä erikoisešti nitofonale erästy nastu da sit nämmä kontaktat tapahtuttih, tös on säilynyh mostu sanua, tova on meijän tiijollizen pai­ passipoičemma! Oletta kolle­ tallendukses ei tulluh nimidä. midä nimistyö hyväksyttih, kudamua jo ei ole kieles. Kieles kannimistökeräilemän luoju. gojen mieleštä tosi merkkihen­ Myö kirjutammo samat nimet midä ei da mikse. net sanat hävittih, ga paikanni­ Irma Ivanovna on sen kehittäi. kilö, ta opaštujat pietäh Teitä käzingi bumuagale, se oli tal­ Kui sit tapahtui karjalas- milöis eletäh tännesäh. Häi on tovelline tutkii, kudai parahana esimerkkinä. lel, ga pl’onkua ei olluh. Erähän vepsäläine nimistökontak­ Ližäkse paikannimistön ainos on valmis lähtemäh eks­ Meitä on aina ihmetyt­ päivän mendyy tulimmo kyzy­ tu. Midä hyväksyttih Karjalan poh­jal voibi luadie monipuolizii peditsieh. Joga keziä häi ajelou tän, kuin Työ šuatatta piäššä lyydinkielizeh nimistöh vah­ yhteh­ vedoloi,­ kudamat koskie­ ekspeditsieloih. Nina Nikola­ yhteisymmärrykšeh kaikki­ nas vepsäläzes da midä ei. Sil­ tah etnizii rajoi. Sidä, kui mei­ jevna Mamontova mainičči, ku en kera, šovittua riijašša oli­ dy gu Syvärin vezistös nygöigi jän Karjalan muadu on eloitet­ on ylen tärgei kerätä paikan­ jie, löytyä pätövie ratkai­ on lyydilästy kyliä. Ezimerkik­ tu. Kui kulgiettih eloitustiet. nimilöi. Irma Ivanovna sanou, suja vaikeista tilantehis­ se Kuujärven lyydiläzet, hyö ol­ Kui kylii alustettih i muga iel­ ku ainehiston kartoittamine ta. Oletta šamalla aikua nai­ lah Syvärin lyydiläzii, sit Syvä­ leh. Nimistöl on yhtyndykohtii sežo on ylen tärgei. sellini ta asiellini, vuatija ta rin pohjazel rannal, Vaaženan eri čurih. Erähii Karjalan etni­ Irma Ivanovnan alguhpa­ hyväšiämini, viisaš ta vua­ jovensuus oli muudugi lyydiläs­ zeh kul’tuurah da etnizeh is­ nos da hyvyös meijän insti­ timatoin, järkövä ta huu­ ty kyliä, kuduat ven’avuttih. Sit tourieh liittyjii yhtehvedoloi on tuutas on ainavo Ven’al Karja­ morintajuni, voimakaš ta ven’a-itämerensuomelazet kon­ luajittu juuri nimistön pohjal. lan paikannimistön sistiemu, hellä. Šiitäki kaikkien on Olen ylen kiitol- taktat tuldih tutkitukse. Ezimerkikse, myö tiijämmö, kus myö käytämmö nygyaiga­ opaššettava Teiltä. Tämä tutkimus on olluh ylen kus viizisadua vuottu tagaperin zii GIS-tehnolougieloi. Toivotamma Teilä lujua ter­ line Nina Ma- hyövylline sego minule ičelleni kulgi vepsäläzien pohjaine raja. Irma Ivanovna on mei­ vehyttä, tulokšellista ruatuo, montovale, ku häi taričči mugai nuorembale sugupolvele. Se kulgi sie, kus matkuau var­ le ku muamo rouno, kudai uušie tietolöytöjä, tolkullisie Sildy gu sit on tarkasteltu erähii zinkarjalan raja, kudai eroittau opasti meidy luadimah enzi­ jatko-opaštujie! minule moizen tieman, perusazieloi da luajittu yhtehve­ varzinkarjalan livvis da lyydis. mäzii askelii tutkimuselaijas. kuduas tuli eloksenruado. vot sit. Nenga Sununjoven korgevuol «Oma Mua» №04(1294) »»vuozipäivy 3. tuhukuudu 2016 http://omamua.ru 7 Irma Mullonen: “Olen ozakas, ku minus tuli tutkii” »»Pakkaskuun 29. päivänny on tundietun nimistöntutkijan, filologientiijon doktoran, professoran Irma Mullozen vuozipäivy. Sen kynnyksel “Oma Mua” pagizutti vuozipäivyniekkua.

tiä meil Karjalas. Mittuine on nimistöntutki- mus nygöi? Ongo petroskoi- lazes školakunnas nuordu, nerokastu, tiedäjiä tutki- jua?

– Tämä on ylen hyvä kyzy­ mys. Ajattelen, ku tämän školakunnan suurembii tulok­ sii on se, ku olemmo suannuh nuordu tutkijua. Mostu nuordu sugupolvie, kudaman mieli pa­ lau täh tiemah, kudai on ylen vastuolline, pädii, maltai. Hei­ jän käzis on nimistöntutkimuk­ sen tulii aigu. Minä olen ylen ozakas, ku muga rodih. Ku meil on jatkajua. Ol’ga Karlova, De­ nis Kuz’min, da vaste ei ammui Kat’a Zaharova. Kai on puolis­ tettu dissertatsiet paikannimis­ tös.

Kusbo elokses tarvitah ni- mistöntutkimuksen tulok- sii?

– Monel gumanitarizel alal. Tä­ mähäi on ylen hyvä ainehis­ to, kudamua käytetäh kielen da istourien opastamizes, kui školas, mugai akadiemizel ta­ zol. Ližäkse tämä on hyvä da monipuoline ainehisto mat­ kailule, turizmale. Olen var­ mu sit, ku paikannimet ollah yhty tärgei kul’tuuru-istourielli­ ne mustomerki kui ainehellizen kul’tuuran mustomerkitgi, ku­ Irma Mullonen (keskel) ekspeditsies Pomorjes oman Anton-poigahke. KUVA ON OTETTU INSTITUUTAN ARHIIVAS. damii turistoile ozutetah. Meil Karjalas löydyy ylen vähä vah­ nua mustomerkii, kudamil igiä tah. Tämä pani minuu ajattele­ puolel? Midäbo suvaičetto? Erähiči, vuozii tagaperin, tut­ Suvaičen mat- on moni vuozisadua vuottu, tu­ mah sidä, kui vaigies azies voi­ tavuin vepsäläzih kurguanoih handen mail, kui meijän järvien bi suaha kebjieh ellendettävy da – Midäbo minä suvaičen? Ojat’-jovel da Paša-jovel Svetla­ kustamistu. Jogo nimil, sanommo, Oniegujärvel kiindožu. Suvaičen matkustamistu. Kai­ na Ivanovna Kočkurkinan kel. mašinal, libo pyöräl, libo libo Vieljärvel. Monien jogiloin kenmostu. Sego ymbäri muail­ Olen olluh mones ekspeditsies da kylien nimil igiä on enämbi Midäbo himoittas ruadua mua tapahtujua, mugai meil yhtes arheologoin kel. Käin kai jallai. Mikse ei venehelgi. viittysadua vuottu. Jogahizen nygöi, konzu piäzittö välläle Karjalas, lähialovehil. Tämä on Voulogdan alovehele moskova­ nimen tagua on rahvahan elos instituutan johtajan ruado- ainos kiindožu. Jogo mašinal, lazien arheologoin kel. Sildy gu da senaigaine istourii. Nämmi­ lois? Ongo mitahto jiän­nyh libo pyöräl, libo jallai. Mikse ei arheolougiel da paikannimis­ en nimien tagua ollah rahvas. ruadamattah juuri aijan vä- venehelgi. töl on äijy yhtyndykohtua. Äi­ Heijän nimet, meijän ezi-ižien hyön periä? jät meijän nimet roittihes sil­ nimet eletäh nämmien kylien Kunnebo himoittas kävvä? loi, konzu roittihes keski-aiga­ nimilöis. Vahnu kul’tuuru, elok­ – Yksi moine himo on, da minä zet eländykohtat. Tämän periä sentaba, istourii, tapahtumat i uskon, myö suammo sen rua­ – Konzu päivät vähäzel pitketäh yhtehizet ekspeditsiet ollah ylen nieglomistu, kudomistu, om­ muga ielleh. tukse. Himoittas luadie Karjalan da lämmitäh, olen huavailluh andožat. belemistu, syömizen valmi­ paikannimistön sanakirju. Se on matkua Luadogan järves ym­ standua. Toinah minus olis tul­ Kogo aijan oletto vie opas- meil pluanois da sidä kirjua ylen bäri. Sie minul on mondu käy­ Mibo kohtu Karjalas on kai- luh ezimerkikse hyvä perehen tannuhgi. Mibo ruado on lä- äijän tarvitah. Meil ylen puaksuh mättäh jiännytty kohtua. Sor­ kis lähevin? emändy, ku elos olis kiändynyh hembi – tutkijan vai opasta- kyzytäh eri paikannimilöin käyt­ tavalah olen käynnyh, ga nivou­ toizin. jan? työ. Ezimerkikse, tänä ezmässar­ se en tunne Kurgijoven čuppuu. – Tiettäväine, synnyinkylä, kus – Nämmä mollembat ollah hy­ gen minuu tullah pagizuttamah Minuu sinne on kučuttu mo­ lapsusvuvvet mendih. Tämä Onhäi se kiändynyh hyvin? vät ruavot. Olen yhtelläh enäm­ sih näh, pidäygo taivuttua vai ei neh kerdah luadimah midätah­ Matrosan kylä. Se on kaikis lä­ bi tutkii migu opastai. Ga opas­ Sortavala-nimie ven’akse paistes. to yhtehisty projektua, kudai hevin kohtu. – On. Olen ylen ozakas, ku mi­ tamizel on omat hyvät puolet, Moizii käytöksen azieloi, kuda­ koskis Kurgijoven čuppuu. On nus tuli tutkii. Da olen ylen kii­ kudamis sit voibi suaha hyödyy mat koskietah sugunimilöi, pai­ uskaldettu ozuttua kai kaune­ Ku teis ei olis tulluh tutkii, tolline omale muamale (suomen tutkimuksesgi. Sildy gu opasta­ kannimilöi. Sit ylen äijy rahvastu himat kohtat. Sen jälles tahto­ mibo ruado sit voinnus olla da vepsän kielen opastai da tut­ mine panou ajattelemah sidä, tahtou tiediä enämbän paikanni­ zin ajua Kägöisalmeh, Priozers­ eloksenruavonnu? kii Marija Mullonen – toim.). kui nämmii monimutkallizii milöin alguperäs. Uskon, täs tu­ kah, kudai on vahnu Karjalan Ajattelen, ku, tiettäväine, tämä azieloi, kudamii tutkitah, voi­ lou moine kirju, kudamua ruve­ kul’tuuran algukodi. Siepäi aja­ – Mitahto moine, kudai on oi­ mielen palamine tutkimus­ bi sellittiä kebjieh ellendettä­ tah lugemah. zin suveh päi, Kannaksele, sie­ gei naizen ruado. Toinah olen ruadoh on lähtenyh hänes. Häi väkse opastujile, kudamil tagan päi – rannoile, kudamat kos­ perinyh omas died’ois sen, ku pani sen alguh. vie ei ole monenlastu tieduo, Mibo ilaškoittau mieldy, kietah vepsäläzien kul’tuurua, naizien ruadolois olen aiga hyvä midä nämmä vaigiet aziet tarvi­ mihbo se palau ruavon ulgo- kus ollah vepsäläzet kurguanat. erähiči olluh. Kai, mi koskou Irma Mullostu pagizutti Ol’ga Ogneva «Oma Mua» №04(1294) 3. tuiskukuuta 2016 »»šuomelais-ugrilaiset 8 http://omamua.ru

»»OPAŠŠUŠ Kižin musejo kuččuu oppahien kurššiloilla Kaikkie, ken venäjän kielen lah kohtulliset. Petroskoin val­ lisäkši ošuau vielä mitänih tijon yliopiston opaštujilla tari­ vieraškieltä (enklanti, ranška, tah alennukšie. šakša, šuomi, italija, ispan­ Harjotukšie ruvetah pitä­ ja) ta kellä on halu kešän ai­ mäh kakši kertua netälissä: kana elyä ta ruatua Karjalan joka enšiarki ta nelläšpäivä kaunehimmašša paikašša – klo 19.00–21.20. Petros­ Kižin šuarella, kučumma op­ koin valtijon yliopiston pahien kurššiloilla. piärakennukšešša (Lenininka­ Kurššiloilla vuotetah tu 33, huon. 437). Jär­ješ­tä­mis­ šamoin Pedagogisen yliopiston kokouš pietäh 11. tuiskukuu­ vieraškielien tietokunnan ta ta, klo 19.00 šamalla atressil­ roomalais-germanisen filologi­ la. Enšimmäini harjotuš on 15. jan piäštökkähie. tuiskukuuta. Kurššit aletah tuiskukuušša ta jatutah šulakuuh šuate. Lisyä tietuo voit šuaha Opaššuškurššien hinnat ol­ šoittamalla numeroh 79-98-77

Vuokkiniemen Kylätalo šijaiččou uuvvissetušša entisen koulun rakennukšešša, mi rakennettih 1934 vuotena. Karjalaini kulttuuri Linssin kautti »»Koštamukšen Pr’alka-kanšalaisjärještö voitti grantin Linssi- projektin toteuttamiseh. Projekti on šuunnattu Vuokkiniemen naisien ta nuorisotoiminnan tukemiseh.

TATJANA DOBRODEJEVA son Linssi-teatteristudijo. Šama nimi oli annettu uuvvella pro­ Karjalaisien perintehelli­ jektillaki, kumpani auttau nähä ni elämäntapa on hyvin šäilyn karjalaisen kulttuurin kaikki Vuokkiniemen kyläššä. Ky­ puolet ta avata Kalevala-eepos­ Šilmänlipahuš: Käsitöijen län kulttuurielämän šytämenä san hahmot. on Kylätalo, kumpani toimiu Nykyjäh on vaikie šuaha näyttely kirjaštošša Koštamukšen kaupunkipiirin Kalevala-eepossa šuositukši. etnokulttuurikeškukšena. Ky­ Lapšet on ruvettu vähemmän Tuanoin Petroskoin 2. kirjaštošša avautu eläkeläisen Valentina Černovan lätalon katon alla toimiu käsi­ lukomah, ei ole nykyaikasie fil­ käsitöijen näyttely. Avajaisih keräyvyttih eläkeläiset kaupunkin Golikovka- ta työpajoja ta luovie yhtyvehie. mijä eikä piirrošfilmijä tällä Zareka -ošista. Kaikkie miellytettih Valentina Mihailovnan työt. Tapuamisen Yksi niistä on naisien Kataja- teemalla. Linssi-teatteristudijo lopušša käsityömuasteri piti muasteri-opin, kumpasešša opašti luatimah klubi. Tämä karjalaini folklo­ piätti valmistua kuklanäytel­ mukavie esinehie. Šanakši, Valentina Černova on karjalan kielen harraštaja ta riyhtyveh jo šeiččemen vuotta män Kalevalan motiivien mu­ oppiu vienua kielikurššiloilla. on ottan aktiivista ošua kylän kah venäjän ta karjalan kie­ KUVA: TATJANA BOLUJEVA elämäh ta kyläpruasniekkojen lellä. Kuklanäytelmä vaikut­ Vuotena 2014 Vuokkiniemen Kyläta- järještämiseh. tau kaččojih eripuolisešti, šen loh tuli uuši ohjuaja Tatjana Grebzde Linssi-projektin aikana avulla eri-ikähiset lapšet voijah ta perušti nuorison Linssi-teatteri- meinatah pityä seminari, kum­ helpošti piäššä ymmärtämäh studijon. pasen tarkotukšena on käsitel­ tämän teokšen šisältyö. Kuk­ lä ta uuv­vistua yhtyvehen oh­ lanäytelmih ošallistujilta ei vu­ jelmisto. Šamoin ošallistujat ajita erikoista näyttelijätaituo ta opetušseminari nuorillaki, opaššutah käyttämäh arhii­ višših tämä šuau kiinnoštumah kumpasen teemana on "Mitein vojen folkloriainehistuo ta monie nuorija. šuaha nuoret yhteh toimimah ta ommellah karjalaisie puku­ Projektin rajoissa järješšetäh mitein kehittyä toimintastrate­ ja. Šen lisäkši projektin rajois­ teatteristudijon vierailumatkoja gija". sa Kataja-ryhmällä järješšetäh Kalevalah šekä Koštamukšeh, Linssi-projekti toteu­ vierailumatat Koštamukšeh missä kešäkuušša 2016 pietäh tetah Venäjän Federati­ kanšainväliseh Kanteletar-fes­ Karjalan tašavallan päivyä. jon kantarahvahien naisi­ tivalih ta Kalevalah Uhtuon Vuokkiniemeššä eläy läheš en ta nuorison oikeukšien ta karjalaisien pruasniekkah. 25 nuorta ihmistä, kumpa­ mahollisukšien leviemini -ni­ Kaikki tämä auttau aktivisoija set ruatah eri aloilla. Šuurin misen alovehienvälisen pro­ klubin toimintua. oša tahtois kehittyä omua ky­ jektin rajoissa. Projekti šuau Uuvven ohjuajan Tatjana lyä, ka niillä ei ole tarvitta­ rahotuštukie Kantarahvahi­ Grebzden tultuo Kylätaloh 2014 vua kokemušta. Linssi-pro­ en tiijotuš-šivissyšverkošto vuotena oli peruššettu nuori­ jektin rajoissa järješšetäh «Льыоравэтльан» -järještöltä. «Oma Mua» №04(1294) »»kirjauutukšet 3. tuiskukuuta 2016 http://omamua.ru 9 KniiguMelliččä: etehpäin ennätykšeh! »»Vuotena 2016 Periodika-kuštantamo täyttäy 25 vuotta. Oman juhlavuuvven alušša, 26. pakkaiskuuta Pet- roskoin Agriculture Club -art-tiloissa piettih tilaisuš, missä esitettih Periodikašša 2015 vuotena julkaistuja kirjoja. Pivolla annettih KniiguMelliččä-nimi ta kučuttih äijän vierahie.

Periodika-kuštantamo enšimmäistä kertua järješti »»Periodika oman vuuvven julkaistujen ÎÎ Periodika-kuštantamo oli kirjojen esittely. Kuštantamon peruššettu vuotena 1991, ka kirjo- ruatajat ei tahottu, jotta jen virallini painamini alko vašta tilaisuošta tulisi ikävä tapahtu­ 1998 vuotena. ma, missä kuuluu vain virallisie pakinoja. Šentäh oli piätetty pi­ ÎÎ Vuotena 2015 oli julkaistu 20 tyä KniiguMelliččä-tilaisuš Ag­ kirjua, tätä šuurempi miärä oli riculture Clubissa, kumpaista vain vuotena 2000 – šilloin julkais- tunnetah Petroskoin yntenä de­ tih 22 kirjua. mokrattisimmista tiloista. ÎÎ Viime vuotena oli luajit- Tapahtumah tuli yli 100 tu šeiččemen kirjua Karjalan henkie, kaikilla vierahil­ b’utžetin varoilla. la ei ieš riittän stuuloja, monet šeisottih ta kuunneltih tarinua ÎÎ Kolmetoista kirjua oli luajittu ihmehmelličäštä – Periodikašta. Periodikan omilla ta partn’orien Periodika-kuštantamon nuo­ varoilla. ret ruatajat Galina Baburova melliččänä ta Sergei Minvalejev kertojana issuttih lavalla, ker­ rottih Periodikan vuuvven 2015 kultapaloista ili kirjoista, pakau­ teltih kirjojen luatijie ta lahjotet­ tih potarkkoja. Vierahien joukošša oli kar­ jalan kielen professori Pekka Zaikov, kumpani tuli piätäkau­ Periodika-kuštantamon nuoret ruatajat Galina Baburova melliččänä ta Sergei Minvalejev kertojana issuttih lavalla, kerrottih ten KniiguMelliččä-tilaisuoh, Periodikan vuuvven 2015 kultapaloista ili kirjoista. KUVA: OL'GA SMOTROVA, "OMA MUA" šentäh kuin šiinä esitettih Zai­ kovin johtaman šuuren ruavon tuloš – Venäjä-viena šanakirja. koulušanaštot karjalan kielen teri Andrei Manin omašša van vepšänkielisie kertomukšie, missellah šeuruavie kirjoja. Šanakirjan valmissuštyö jat­ kahella murtehella ta vepšän tervehtimispakinašša ker­ Valentina Libercovan livvin­ Kirjojen tiluajien joukošša ku monta vuotta. Ruatojouk­ kielellä, neki nähtih päivänva­ to, jotta viime vuosina kan­šal­ karjalaisen runokirjan ta Jele­ šattu olomah viime vuotena ai­ koh kuulu Karjalan tašavallan lon viime vuotena. liskielisen kirjal­ li­ suš­ kilpailun­ na Sudakovan (Pozdn’akovan) van yllätykšellisie partn’orija, šanaštokomiisin monta jäšentä. Tämä hakukirjallisuš oli komiisi oli šuanun šuuren miä­ kertomukšie lapšilla venäjän ta šemmoni kuin Erikoistapahtu­ Viime vuotena šanakirja julkaistu Karjalan tašavallan rän käsikirjutukšie. Viime vuo­ šuomen kielellä. mien ministerijö. Šen kera Pe­ näki päivänvalon ta toi äijän b’utžetin varoilla, kumpaset tena Kanšallisušpolitiikan mi­ Kaheštakymmeneštä kir­jaš­ riodika luati Ensiapu kärsijillä iluo, šentäh kuin varšinais- Periodika-kuštantamo šai Kar­ nisterijön avulla oli julkaistu ta kolme Periodika-kuštantamo -kirjasen livvin murtehella. karjalaisilla šemmoista apu­ jalan Kanšallisušpolitiikan šeiččemen kirjua – šanakirjan julkaisi omilla varoilla. Näi­ Oli luajittu niise kakši venä­ laista ei ollun. Šanaštokomiisin ministerijön kautti. Šanakši, ta koulušanaštojen lisäkši Oleg tä julkaisuja oli painettu aika­ jänkielistä kirjua. Myö olem­ työn toisena tulokšena ollah kanšallisušpolitiikan minis­ Mošnikovin ta Natalja Silako­ semmin, ne šynnytettih luki­ ma šiun kera, Tovarissa -kir­ jien kiinnoššušta ta niitä aina ja on omissettu yläluokkalai­ kyšeltih. Uuvveštah painettujen sien Tovarissa-klubin 50-vuo­ »»Kaččokkua lista, onko teijän kirjahyllyllä kaikki vuuvven 2015 kirjat: kirjojen joukošša ollah Karjalai­ tisjuhlalla. Klubi toimi Komso­ set starinat (šuomen ta venäjän molec (Nuorisoliittolaini) -le­ Näitä kirjoja on myötävänä Periodika-kuštantamošša (Petroskoi, Titovinkatu, 3 tahi nettikaupan kautti: www.rkperiodi- kielellä), kumpasen 2008 vuo­ hen toimitukšešša 1965–1990 ka.ru/magazin) tena valmisti Jelena Barbašina, vv. Titovinkavulla šamašša 1. Armas Hiiri ”Nellä kotimaata” (runoja šuomen kielellä) piiruššukšet šiih luati Tama­ rakennukšešša, kumpasešša jo 2. Jelena Harlamova ”Taivahalta tipahteli skokunoja” (runoja lapšilla venäjän kielellä) ra Jufa ta šen painoš šilloin oli 25 vuotta on toimin Periodika- 3. Karjalaisie starinoja (2. painoš. Kirja šuomen ta venäjän kielellä) 2000 kappalehta. Viime vuo­ kuštantamo. 4. Lembi-2016 -šeinäkalenteri tena Periodika julkaisi uuvven Kuštantamon vanha yštävä 5. Nikolai Abramov, Nina Zaiceva ”Kuldaižed sanad” (runoja vepšän kielellä) painokšen 700 kappalehella. Jelena Harlamova omilla va­ 6. Taival-2015 -almanahha (karjalan kielellä) Vuosina 2009–2010 kar­ roilla julkaisi venäjänkielisie 7. Tule pakinoilla. Venäläis-karjalaini pakinašanakirja (vienankarjalakši) jalaiset aktivistit ta karja­ runoja lapšilla Taivahašta ti­ 8. Ven’alais-karjalaine paginsanakirju (livvikse) lan kielen asientuntijat Gali­ pahteli skokunoja -kirjašša. 9. Verez tullei -2015 -almanahha (vepšän kielellä) na Lettijeva ta Jelena Filippo­ va luajittih venäläis-karjalai­ Periodikan kuštan­­ Näitä kirjoja voit šuaha ilmasiksi KT:n Kanšallisušpolitiikan ministerijöštä (Petroskoi, Sverdlovinkatu, 8, toini kerroš): set pakinašanakirjat molem­ nuštoi­­­ mit­ tajana­ toivo­ 1. Jelena Sudakova (Pozdn’akova) ”Anna sen olla niin” (kertomukšie ta starinoja šuomen ta venäjän milla murtehilla. Šemmoset tan, jotta tänä juh­la­vuo­ kielellä) kakšikieliset apulaiset niise oli tena kuštantamo lahjottais 2. Koulušanašto (varšinais-karjalakši) heti myöty. Mäni viisi vuotta ta omilla lukijilla ta yštävillä 3. Oleg Mošnikov, Natalja Silakova ”Kodiman vägi” (kertomukšie vepšän kielellä) Periodika piätti, jotta pitäy jul­ vielä enemmän kultapaloja. 4. Školasanasto (koulušanašto livvinkarjalakši) kaissa lisyä pakinašanakirjoja. Periodika-kniigumelličän 5. Školvaihišt (koulušanašto vepšän kielellä) Muut kymmenen kir­ toiminta jatkuu. Šitä paičči 6. Valentina Libercova ”Kylläl karjalakse paista...” (runoja karjalan kielen livvin murtehella) jua on julkaistu Periodika- vuuvven alušša ilahut­ 7. Venäjä-viena šanakirja kuštantamon yhteis­ työ­ part­ n’o­­ tau mieltä uutini šiitä, jot­ rijen varoilla. Kolme niistä toi­ ta Karjalan b’utžetista Kirjat ollah luatijien käsissä: mitah Šuomešša: Juminkeko- šuatuista varoista Kanšal­­ 1. Enziabu kärzijöile. Erikoistapahtumien ministerijön muistotehkirjaine (karjalan kielen livvin murtehella) šiätijö, Karjalan Šivissyššeura, lisušpolitiikan­ ministeri­ 2. Myö olemma šiun kera, Tovarissa Piiplijan kiännöšinstituutti. jö on šuunnitellun melkein 3. Sanankandai Isaijan kniigu (karjalan kielen livvin murtehella) Näijen yštävien kera yhteis­ kahta kertua enemmän 4. Апостоләт верәм верәт (Pyhijen apostolijen tekoja hantin kielellä) työ on keštän monie vuosie, rahua kirjojen julkaiso­ še jatkuu tänäki vuotena ta miseh. kuštantamon ruatajat jo val­ «Oma Mua» №04(1294) 3. tuiskukuuta 2016 »»perintö 10 http://omamua.ru Vesi ta kivi, kumpaset annetah elošta ANTTI TUOMI

Elämä ankarissa pohjoisolois­ sa on jättän jälkeh koko vienan­ karjalaisien talouštoimintah. Pität, vilut ta lumiset talvet on totutettu meijän rahvašta olo­ mah šiäštäväisenä joka asiešša: šiäštyä polttoainehta, ruoka­ varoja šekä lämpyö omašša kotitalošša ta talouštiloissa. Karjalaisen elämä poh­jo­ seš­ša aina riippu šiitä, kuin ahkerašti hiän oli ruatan lyhyön pohjoiskešän aikana, kuin äijän oli šuanun varuštua talven va­ rah ta kuin hyvin oli huolehtin niijen varojen šäilöštä. Leipä oli ylen tärkie karjalaisen perehen elokšešša. Tunnetut karjalaiset rei­ käleivät ei olla yksistäh pi­ tän aikua šäilyjä leipätuoteh. Šiinä on ičeasiešša karjalai­ sen rahvahan monen polven elämänkokemuš. Resepti, kum­ pani oli vuosišatoja käytöššä ta šiirty šukupolvešta toiseh.

VESIMYLLYJEN RAKENTAMISPERIN- NEH No ennein kuin šiitä tuli lei­ pä, jyvät piti jauhuo jauhokši. Vesimyllyjen rakentamisešša vienankarjalaiset oltih taita­ jat muasterit. Iče tašavallan pohjoisošan luonto, kumpa­ Akonlahen kylän vesimylly Uhtuon piiri, 1927–1928 vv. sella on ominaista šuuri miärä šuurie ta pienie koškisie ta rau­ hallisie jokija eisti šitä, jotta ih­ miset ruvettih käyttämäh vejen virtuamisenergijua enši šijah vesimyllyjen rakentamisešša. Vesimelliččöjen roolie karjalai­ sien elämäššä on vaikie yliar­ vijoija: šen tovissukšena on esi­ merkiksi Sampo-melličän kult­ ti muinoisissa karjalaisissa ru­ noissa. Kalevalan piirissä tähä päi­ väh šuate on šäilyn monta jokie ta koškie, kumpasien nimeššä on mylly-oša. Myllyjokija ta Myllykoškija on melkein joka kylän lähettyvillä. Kalevalan tienoilla on kolme Kuittijärveh laškijua jokie, kumpasilla oli ai­ koinah rakennettu melliččöjä. Šuuremman Uhutjoven varrel­ la Kalevalan lännenpuolella nii­ Vanhat jauhinkivet Uhutjoven rannalla. Melličän jiännökšet Kerkkiešjovella, oikiella näkyy melličän šalvoš, šekä puu- tä oli šeison muutoma, kolmen ruuhen ošat. melličän jiännökšet on löyvet­ ty pos’olkan itäpuolella Mylly­ ta, korpimeččien šuojah. Rike­ kuamatta pyöritti vesimyllyjen piäatributit – jauhinkivet. Aika, Vesimyllyt oli toimittu Vie­ jovella ta vielä kakši – viijen ki­ neh ne oli rakennettu niin, jotta lapoja ta melličät ruattih täyttä ilma ta vesi šiälimättömäšti tu­ nan Karjalan jokiloilla ylen pi­ lometrin piäššä Kalevalašta itäh šinne piäsi vain vesitien kautti. vauhtie koko lyhyön lämpimän hotah puuta, onnakko lujašta tän aikua, eikä ne tuotu mitä­ päin Kerkkiešjovella. Eryähih melliččöih šuate kul­ kauven ajan. karjalaisešta kiveštä vanhojen nä vahinkuo ympäristöllä. Kan­ Tavallah vesimyllyjä raken­ ki otva näkyvie ta ylen šekovie muasterien käsin veštämät jau­ nattau šanuo, jotta nytki kale­ nettih loitompana elintalois­ meččäpolkuja, ka vain harvat MÄNNEHEN JÄLKIJÄ hinkivet keššetäh muuttumatta valalaisilla tuuvvah juomavet­ tiijettih niistä. Rahvaš piätä­ Vuosikymmenien aikana Kale­ šatoja vuosie. tä lähellä olijašta Myllyjovešta. kauten rakennettih melliččöjä vala on huomattavašti kašvan Vielä yksi mukava erikoisuš: Tietyšti voit šanuo, jotta tuon­ šyrjempäh meččäh, peittyäkšeh ta monet vanhat melliččätilat eryähät melličät oli rakennet­ tivesi on eklistä päivyä, onnak­ ne čuarivallan verojenkeryäjiltä nykyjäh ollah melkein tu niillä jokiloilla, kumpasie ko mavultah ta luatultah še jät­ Vesimelliččöjen ta välttyäkšeh verojen makšuo. po’solkan alovehen šisäpuolella. myöte uitettih meččyä. Jotta täy loitoš jälkeheh Kalevalan roolie karjalaisi- Rikeneh yksi melliččä oli mo­ Tarkkašilmäni voit helpošti löy­ uittomeččä ei rikkois melliččyä, ”hanavejen”. Myllyjovešša eläy nen perehen käytöššä, kumpaset tyä entiset melliččätilat. Joven šiih rakennettih erikoiset puiset harvoikseh pohjoisvesissä ta­ en elämäššä on vaikie yli- kuuluttih yhteh šukuh tahi nii­ virtasat ta kohtuullisen šyvät ruuhit, kumpasie myöte meččyä vattu kirjolohi. Juuri tämä kala, arvijoija: šen tovissukšena jen välillä oli šukulaisšuhtehie. kohat parahiten paššatah vesi­ uitettih. Näin uittomeččä piä­ kumpani on ylen tarkka ve­ Jyvyä tuotih melliččöih vene­ myllyjen rakentamiseh. Rike­ si kiertotietä melličän ohičči jen puhtauvešta, on luotettava on esimerkiksi Sampo- hillä, šamua tietä kuletettih jä­ neh lähellä šitä paikkua, missä­ mimmoistakana vahinkuo tuo­ merkki, jotta vesi on puhaš ta melličän kultti. lelläh valmehet jauhot. Vesi lak­ nih vičiköššä venytäh melličän matta. juontikelponi. «Oma Mua» №04(1294) »»kolo-kolo kotasie 3. tuiskukuuta 2016 http://omamua.ru 11

»»KOKKIPOIKA Smešarik-voileipä Voileipä on helpoin herkku erilaisissa pruas­ niekoissa. Voileivän koristelu riippuu vain šiun mielikuvitukšešta. Yritämmä luatie yheššä Smešariki-piirrošfilmin Šiili-šankarin muotosen voileivän.

Šiula tarviččou: – leipyä, – kananmunie, – majonesie, – juuštuo, – šuolua, – tomattie, – ukroppua ta oliivie, – yksi kappaleh makkarua, – purjoluukkuo ta česnokkua.

Valmistamini 1. Enšin keitä jiäličät ta puhissa ne. Šiitä leik­ kua kananmunašta kakši kerrošta. Yksi oša pi­ täy olla kokonaini (še tarviččou šilmien valkosie varoin). Toista käytä šilmälasija varoin. Munan loppuošua hiennonna t’orkalla. 2. Šen jälkeh hienonna juuštuo ta česnokkua ta leikkua pieniksi kappalehiksi kašvikšet. Lisyä šiih majonesie ta hämennä. 3. Nyt valmissa voileivän koristelu: juuuštošta leikkua pienet kiät, jalat, kulmakarvat ta nieklat. 4. Šiitä pitäy voitua leipä massalla juuštošta, jiäličän loppuošašta ta kašvikšista. Čäijymeri 5. Pane leivällä makkaran oša, šen reunoil­ la liitä kiät, alahuata jalat, ylähyätä ollah pienet IRO JOKI – Še tulou meijän heinä. nakko meijän hiekka on nieklat. merekši, lisäsi toini. – Ta vielä puita brok­ šokerista, vaššattih Hii­ 6. Makkaralla pane šilmien valkoset, Šeisou stola. Stolašša issu­ – Myö rupiemma aje­ koli-kualista. ret. šilmäteröjä varoin käytä kakši oliivie. tah Kišša ta Hiiret. Kiššan lomah čäijymertä myöte – Meijän pilvet tullah – Tulouko teilä päivä­ 7. Elä unoha šilmälasiloista, niillä pane kulma­ käpälissä on čäinikkä. kuppiloissa. makiešta pumpulista. ni? kyšy Kišša. karvat. – Tahottakko čäijyö? – Myö rupiemma šou­ – Myö rakennamma – Tietyšti! Tietyšti! yh­ 8. Leikkua tomatista nenä ta šuu. kyšy Kišša Hiirilöiltä. tamah lusikoilla. meijän talot pečen’n’ašta. teh iäneh vaššattih Hiiret. 9. Purjoluukušta luaji heinä. Meijän Smešarik – Tietyšti! vaštasi yksi – Pulkašta tulou – Tulouko teilä oma – Meijän päiväsenä on on valmis! hiiri. – Anna meilä koko­ šuari, šen pinnalla rupieu čuururanta? kyšy Kišša. JUUŠTO! naini tasa čäijyö. kašvamah valkie kokossi- – Tietyšti tulou! On­ Erikoisie kirjanmerkkijä »»Olemma tottun, jotta kirjanmerkkinä on vain pitkä lehen juova, kum- pasen myö panemma kirjan šivujen välih. Onnakko on olomašša eri- mosie mukavie kirjanmerkkijä. Kaunehen kirjanmerkin luatimini ei ole vaikie asie, ei pie olla käsityömuasterina.

KULMAN MUOTONI KIRJAN- KIRJAMERKIT KIINITTIMILLÄ tua kakši nauhua, jotta rippuu kirjan juurešša, MERKKI Ne ollah pienet ta oikein kir­jan­merkki tulis šum­ tašani oša jiäy kirjašša. Leikkua paperista šuo­ varmat kirjanmerkit. Ota pammakši). Šiitä elä uno­ rakulma, šiitä taivuta še šuurikokoni kiinitin ta ha ottua kakši šormušta KIRJAMERKIT FETRISTA niin, jotta tulis kolmikko. kiinitä šen alahaiseh ta ta kakši riipuškoruo. Leikkua kakši šuo­ra­ Molommat kulmat taivu­ kaitaseh ošah vaikka mi Enšimmäini riipuškoru kulmua fetrista ta om­ ta yhteh puoleh. Kolmik­ esineh (parempi ottua vä­ pitäy olla tašani, toini pi­ pele niijen reunat yhteh. »»TIIJÄTKÖ ŠIE? ko, kumpani jäi etupuo­ rikkähät esinehet). Šen täy olla tilava. Nauhan Niijen piällä voit ommel­ lella, värjyä kuin šie ta­ lisäkši šiih hyvin šovitah kakši ošua liimua yhteh. la elukan turvan tahi pie­ hot tai pane šiih liima­ napit tahi pienet nauhat Kahteh piäh liitä pienet nen šyväimen. Šemmoni  Šoršan kriäkätykšellä ei ole kaikuo eikä merkki. Šiitä luajittu kau­ ta rušetit. šormukšet ta niih liimua pehmie kirjanmerkki kenkänä tiijä mintäh. nis kolmikko pane šivun riipuškorut. Nauhan piä, ei pilua šivuja eikä tule ylimmäiseh kulmah. Nyt missä on tilava riipuškoru mäčennyökši. Kiärmehet voijah muata kolme vuotta  ilmain ruokua. šivun kulma on niin kuin pieneššä kormanošša. Kahekšijalalla on šuorakulmani šil­mä­ terä.

Šuurin Goliaf-hämehikki oli löyvvetty  vuotena 1965 Venezuelašša, šen jalkojen koko oli 28 šenttie.

Vanhin puu kašvau Kanšallisešša puistošša Yhyšvalloissa, šen ikä on 4734 vuotta.

NAUHA RIIPUŠKORUN KERA Kaikista rutompah šyväin šykkiy pienellä Šiula tarviččou nauha hiirellä – muamykrällä: 1200 lyöntie kankahašta­ (parempi­ ot­ minuutissa! «Oma Mua» №04(1294) ŠANALIPAŠ 3. tuiskukuuta 2016 PORŠTUT on etuhuoneh. »»joutoaika 12 http://omamua.ru Pois pojat porštuošta, piijat pihtipuolisista.

»»MIDÄ? KONZU? KUS? »»HYVITTELEMMÄ!

Kanzallizien kul’tuuroin keskus. Pruavodied’olois pruavobunukkois­ sah -ozuttelun avajazet. 5.02–25.02 Karjalan Tazavallan IV lapsien ozuttelu-kil- ezmässargi– bu. Ozuttelus on lapsien käziluajilmuksii da piätteniččy piirroksii.

Šuomelaista ÎÎ Adressi: Petroskoi, Leninan lagevo,2 yštävyä, Karjalan ÎÎ Telefon: 78-33-79 Šivissyššeuran hallinnon jäšentä Kai PEK- SUJEFFIE onnittelemma šyntymäpäivällä! Toivo- Käzineroloin taloi. Kuningahan huon­ tamma tervehyttä, iluo, desvero -ozuttelu. perehonnie ta lykkyö kaikissa 1.02-15.02 Taidoilijan-grafikon Emilija Šalamovan ozut- šuunnitelmissa! Omamualaiset toinargi–suovattu telu.

»»MUHAHTAI

Kuušivuotini Kirilä kaččo kuin hänen tuattoh nou- si tikapuita myöte mua- Uušie kilpailuja! luamah ikkunoja. Lapšen luokše tuli muamo ta šano: ”Oma Mua” tuaš ilmottau uušie kilpailuja. Niitä on kakši, molommat jatutah – Kun kašvat šuurekši, niin kešäkuun loppuh šuaten. Kilpailujen voittajat ilmotetah leheššä heinäkuun šiitä voit auttua tuattuoš. alušša ta hyö šuahah lahjat. Kirilä ajatteli vähäsen ai- Omat työt työntäkkyä šähköpoštilla [email protected], muistakkua panna kua ta vaštasi: merkki ”kilpailuh”. – Eikö tuatto lopeta mua- ÎÎ Adressi: Petroskoi, Kirovan piha, 13. luamisen šiihi šuate? ÎÎ Telefon: 78-30-62

Käzineroloin taloi. Arhaika-ozuttelu. Rakkahuš-runokilpailu Taivalta 1.02-28.02 Ozuttelus on kačottavannu puuhistu bobua.. Oma Mua -lehti ilmottau Rakkahuš-runokilpailun. Karjalaiset šanotah: ”Ketä enem­ toinargi–suovattu män šuvaijah, šiitä enemmän i paissah”. Rakkahuš on levie aihe. Teijän runo voit ker­ luaties’s’a tuo mielitietyštä, armahista vanhemmista, lapšista, kotimušta. Myö otamma vaštah runoja karjalan kielen kaikilla murtehilla. Elkyä čuipotelkua ta kuotelkua omie voi­ Hyvät karjalan kielellä ÎÎ Adressi: Petroskoi, Kirovan piha, 13. mie, varmašti teilä kaikki onnistuu! kirjuttajat ta lukijat, ru- ÎÎ Telefon: 78-30-62 vekka yheššä luatimah uutta Taival-almanak- kua. Työntäkkyä omie KAČČOKKUA OMIN SILMIN -PROGRAMMUA NELLÄN- runoja, kertomukšie, PIÄN, 04. TUHUKUUDU, 9.00 AIGUA ROSSIJA-KARELIJA Ruato ihmistä šomentau starinoja, arvošteluja -KANUALAL. Oma Mua -lehen JUONDAJANNU INNA BOGDANOVA. ”Kuni jalka kapšau, šini šuu n’apšau,” šanou rahvaš. On olomašša oikein äijän eri­ toimitukšeh taikka tuo- laisie ammattija ta tienestijä, ta kaikki ne ollah hyvin tärkiet. Ilmotamma uuvven kua ne iče. ÔÔ «TUULET TOIVAT RUNOVIRRET, AHAVAISET ANTELI- Ammatti-valokuvakilpailun, kumpasen avulla työ voitta kertuo, mimmosie ammat­ Oma Mua -lehen VAT» (Larin Paraske). Fil’mu ižorah näh. Luadinuh tija on teijän elämäššä. Ottakkua valokuvah minih työhetki ta lyhyöšti kirjuttak­ šähköpoštin adressi: Inna Bogdanova. Suomen da ižoran kielel. kua, mi ammatti on valokuvašša ta ketä šiinä on. Ammatin esittelyššä voitta käyttyä [email protected] arvautukšie taikka šananpolvija. Hyväh lykkyh! Lisyä tietuo telefonissa Programmas on ven’ankieline tekstukiännös. 78 29 32

»»SIÄNENNUSTUS

Petroskoi Anuksenlinnu Priäžy Koštamuš Kalevala Louhi

YÖ PÄIVY YÖ PÄIVY YÖ PÄIVY YÖ PÄIVY YÖ PÄIVY YÖ PÄIVY 04/02 -6 -5 -5 -4 -7 -5 -10 -9 -8 -9 -14 -12 05/02 -4 -2 -3 -2 -4 -3 -9 -8 -11 -10 -13 -14 06/02 -6 -6 -5 -5 -6 -6 -9 -8 -10 -9 -15 -11 07/02 -6 +1 -3 +1 -5 +1 -6 +1 -7 0 -7 -9 08/02 +1  +1 +1 +1 0  +1 -1 +1 -1 0  -6 -10 09/02  +1 +2 +1 +1  0 +1 0 +1 0 +1 -11 -14 10/02 0 +2 +1 +2 -1 +2 0 0 +1 +1 -13 -13 On otettu: www.gismeteo.ru

Piätoimittaja JULKAISIJA: Karjalan tašavallan INDEKSI 51894 Natalja Anatoljevna Sinitskaja autonomini laitoš Periodika-kuštantamo ÎÎ Allakirjutettava aikataulun mukah Oma Mua Julkaisijan ta toimitukšen ošoite: ÎÎ Painettu Verso-kirjapainošša, 185031, klo 12.00. Titovinkatu 3, 185035 Petroskoi, Petroskoi, Varkaukšen rantakatu, 1a ÎÎ Allakirjutettu painettavakši PERUŠTAJAT: Karjalan tašavallan Karjalan tašavalta ÎÎ Lehen on rekisteröinyn Yhteyšalan, klo 12.00 02.02.2016 Lakijenhyväkšymiskokouš, ÎÎ Tel: (814-2) 78-05-10, 78-29-32 tiijotuštehnologijien ta joukkoviestimien ÎÎ Painoš 500 Karjalan tašavallan hallituš, ÎÎ E-mail: [email protected] Federatiivisen tarkissušvirašton KT:n ÎÎ Tilauš 040 Karjalan rahvahan lehti Karjalan Rahvahan Liitto ta INTERNET: http://omamua.ru toimisto ÎÎ Hinta 25 rpl Peruššettu kešäkuušša 1990 kuštantamo “Periodika” ÎÎ №48 (1288) 16. talvikuuta 2015 ÎÎ Rekisterinumero ПИ №ТУ10-00281 Redizaini – Fenomen-mediajoukko (Piiteri) www.design-smi.ru