2011

Loimaan seutukunnan joukko- liikennesuunnitelma

Auran kunta Koski Tl kunta Loimaan kaupunki Marttilan kunta Oripään kunta Pöytyän kunta Tarvasjoen kunta Varsinais-Suomen ELY-keskus

Insinööritoimisto Liidea Oy

Loimaan seutukunnan joukkoliikennesuunnitelma

2

Loimaan seutukunnan joukkoliikennesuunnitelma

Esipuhe

Loimaan seutukunnan joukkoliikennesuunnitelmassa on määritelty seutukunnan alueelle jouk- koliikenteen tavoitteelliset palvelutasotavoitteet sekä palvelutasotavoitteita tukevat kehittä- mistoimenpiteet. Työssä on otettu huomioon alueen joukkoliikenteen kysynnässä ja tarjonnas- sa viime vuosina tapahtuneet muutokset sekä ennakoitu lähivuosien joukkoliikenteen kysyn- nän muutoksia ja niihin liittyviä tekijöitä. Lisäksi työssä on huomioitu 3.12.2009 voimaan astu- neen joukkoliikennelain vaikutukset joukkoliikennepalvelujen järjestämisessä.

Työn aikana on käyty vuoropuhelua seutukunnan joukkoliikenteestä vastaavien tahojen kans- sa. Marraskuun 2011 lopussa järjestettiin suunnitteluseminaari, jossa joukkoliikenteen palvelu- tasotavoitteita ja alustavia kehittämistoimenpiteitä tarkasteltiin yhteistyössä kuntien ja liiken- nöitsijöiden kanssa. Alueen asukkailla oli mahdollisuus kertoa mielipiteensä joukoliikenteen nykyisestä palvelutarjonnasta ja kehittämistarpeista Internet-kyselyn kautta. Asukkaiden mie- lipiteet otettiin työn sisällössä huomioon.

Suunnittelutyötä on ohjannut ohjausryhmä, johon ovat kuuluneet:

Kunnanjohtaja Kari Jokela, pj. Pöytyä Kunnanjohtaja Mika Joki Aura Kunnanjohtaja Jari Kesäniemi Koski Tl Kaupunginjohtaja Jari Rantala Loimaa Kunnanjohtaja Juhani Tynjälä Marttila Kunnanjohtaja Marja Tuohimaa Oripää Kunnanjohtaja Oili Paavola Tarvasjoki Joukkoliikenneasiantuntija Soile Koskela Varsinais-Suomen ELY-keskus Ylitarkastaja Pertti Postinen, Varsinais-Suomen ELY-keskus Maakuntainsinööri Janne Virtanen Varsinais-Suomen liitto Ohjelmakoordinaattori Pasi Oksanen, siht. Yrityskolmio

Suunnitelman laatimisesta on vastannut Insinööritoimisto Liidea Oy, jossa työn projektipäällik- könä toimi dipl.ins. Anu Eloranta 19.8.2011 saakka ja dipl. ins. Reijo Vaarala 20.8.2011 lähtien. Suunnittelijana toimi AMK ins. Annakreeta Salmela.

30.12.2011 Täydennetty 23.4.2012

3

Loimaan seutukunnan joukkoliikennesuunnitelma

4

Loimaan seutukunnan joukkoliikennesuunnitelma

SISÄLTÖ

SISÄLTÖ ...... 5 1 JOHDANTO ...... 7 1.1 Työn lähtökohtia ...... 7 1.2 Työn tavoitteet ...... 7 1.3 Aluehallinnon ja joukkoliikenteen järjestämistä koskevan lainsäädännön muutokset...... 8 2 PERUSTIETOJA SUUNNITTELUALUEESTA ...... 10 2.1 Perustietoja Loimaan seudun kunnista ...... 10 2.2 Koulut ja oppilaitokset ...... 15 2.3 Työssäkäynti ...... 15 3 ASUKASKYSELY ...... 18 4 HENKILÖKULJETUKSET ...... 20 4.1 Kuntien oikeudet ja velvoitteet ...... 20 4.2 Kuntien henkilökuljetusten järjestämisperiaatteet ...... 20 4.3 Kuntien henkilökuljetusten rahoitus ...... 23 4.4 Kelan korvaamat henkilökuljetukset ...... 24 5 NYKYINEN JOUKKOLIIKENNE ...... 25 5.1 ELY-keskuksen vastuulla oleva liikenne ...... 25 5.2 Kuntien järjestämät avoimet joukkoliikennepalvelut ...... 28 5.3 Joukkoliikenteen tarjonta ...... 28 5.4 Yhteenveto joukkoliikenteen tarjonnasta ...... 33 5.5 Seutu- ja työmatkaliikenteen liput ...... 36 6 JOUKKOLIIKENTEEN PALVELUTASOTAVOITTEET ...... 38 6.1 Palvelutasotavoitteiden määrittelyn tarkoitus ...... 38 6.2 Palvelutasotavoitteiden määrittelyn lähtökohta ...... 38 6.3 Käyttäjäryhmät ...... 39 6.4 Valtakunnan tason linjausten mukaiset joukkoliikenteen palvelutasotavoitteet Loimaan seutukuntaan ...... 39 6.5 Palvelutasotavoitteiden toteutuminen ...... 45 7 KEHITTÄMISTOIMENPITEET ...... 46 7.1 Liikenteen järjestäminen ...... 46 7.2 Lippujärjestelmät ...... 50 7.3 Tiedottaminen ...... 51 7.4 Fyysinen toimintaympäristö (matkaketju) ...... 51 8 JOHTOPÄÄTÖKSET JA SUOSITUKSET ...... 53

5

Loimaan seutukunnan joukkoliikennesuunnitelma

6

Loimaan seutukunnan joukkoliikennesuunnitelma

1 JOHDANTO

1.1 Työn lähtökohtia

Loimaan seutukunnan joukkoliikenneselvityksen laadinnan lähtökohtana on turvata ihmisten jokapäiväiset liikkumistarpeet sekä järjestää kunnan maksamat kuljetukset kustannustehok- kaasti ja käyttäjien näkökulmasta riittävällä palvelutasolla.

Suomen joukkoliikennejärjestelmä on murrosvaiheessa. Uusi joukkoliikennelaki ja sen myötä EU:n palvelusopimusasetus tulivat voimaan 3.12.2009. Lakimuutos vaikuttaa mm. joukkoliiken- teen suunnittelu- ja sopimusjärjestelmiin. Laki velvoittaa toimivaltaiset viranomaiset määritte- lemään toimivalta-alueensa joukkoliikenteen palvelutason vuoden 2011 loppuun mennessä. Loimaan seutukunnassa palvelutason määrittely tehdään osana tätä suunnitelmaa. Loimaan seudulla toimivaltainen viranomainen on toimivaltainen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökes- kus.

1.2 Työn tavoitteet

Työn tavoitteena on kehittää seudun joukkoliikennepalveluja siten, että käytettävissä olevilla resursseilla pystytään palvelemaan alueen asukkaita mahdollisimman hyvin ja tasapuolisesti sekä karsimaan mahdollisia päällekkäisyyksiä joukkoliikenteen ja henkilökuljetusten palveluis- sa. Tavoitteeseen pyritään kehittämällä Loimaan seutukunnan kuntien alueella ajettavaa osto- ja sopimusliikennettä tiiviissä yhteistyössä liikenteenharjoittajien ja toimivaltaisten viranomais- ten kanssa. Lisäksi työssä pohditaan muita joukkoliikenteen kehittämiseen liittyviä asioita, ku- ten esim. lippujärjestelmiä ja joukkoliikenteen tärkeimpiä liityntäpysäkkejä.

Työssä optimoidaan joukkoliikenteeseen kohdennettavien resurssien käyttöä siten, että mah- dollisimman tehokkaalla yhteiskunnan taloudellisella panostuksella pystytään luomaan järjes- telmä, joka vastaa seudun asukkaiden liikkumistarpeita ja tarjoaa mahdollisimman hyvän pal- velutason, jotta joukkoliikenne voi aidosti olla potentiaalinen liikkumisvaihtoehto. Mahdolliset päällekkäisyydet kuljetuspalveluissa karsitaan ja etsitään tehokkaita keinoja liikennepalvelujen hankintaan kustannustehokkaasti.

Palvelutasotavoitteiden määrittelyn tavoitteena on tuottaa ELY-keskukselle ja kunnille työkalu, jonka avulla voidaan varmistaa henkilökuljetusten tarjonnan säilyminen riittävän laadukkaana tai vähintään kysyntään sopeutettuna. Palvelutasotavoitteiden asettaminen varmistaa myös kuntien ja eri alueiden tasapuolisen kohtelun, eli samantyyppisille alueille pyritään tarjoamaan samantyyppiset palvelut. Kehittämisohjelmalla varmistetaan rajallisten rahoitusresurssien te- hokas ja tavoitteita vastaava kohdentaminen sekä luodaan liikennesuunnittelijoille työväline käytännön kehittämistoimenpiteiden toteuttamista ja jatkosuunnittelua varten. Lisäksi kehit- tämisohjelmassa esitetään seudullisen yhteistyön kehittämiseen tähtääviä toimenpiteitä, joilla pyritään mm. alentamaan hallinnollisia rajoja siten, että joukkoliikenteen palvelutasossa ei tapahdu notkahduksia esim. kuntien rajoilla.

7

Loimaan seutukunnan joukkoliikennesuunnitelma

1.3 Aluehallinnon ja joukkoliikenteen järjestämistä koskevan lain- säädännön muutokset

1.3.1 Elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskus

Aluehallinnon kehittämis- ja uudistamishankkeen (ALKU) myötä valtion aluehallinto muuttui vuoden 2010 alusta. Valtion aluehallinnon uudistuksen tavoitteena on parantaa hallinnon kan- salais- ja asiakaslähtöisyyttä, tuloksellisuutta ja tehokkuutta. Uudistuksessa selkiytetään valtion aluehallinnon viranomaisten rooleja, tehtäviä, ohjausta ja aluejakoja. Uudistuksen myötä TE- keskukset, alueelliset ympäristökeskukset, lääninhallitukset, ympäristölupavirastot, tiepiirit ja työsuojelupiirit lakkautettiin ja niiden tehtävät organisoitiin 1.1.2010 alkaen kahteen uuteen viranomaiseen: Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukseen (ELY) sekä Aluehallintoviranomai- seen (AVI). Liikenteen näkökulmasta uudistuksen tavoitteena on mm. edistää liikennejärjes- telmän toimivuutta sekä liikenteen turvallisuutta. Läänihallitusten vastuulla olevat joukkolii- kenteen järjestämiseen liittyvät tehtävät siirtyivät vuoden 2010 alusta elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksille. Loimaan seudulla tehtäviä hoitaa Varsinais-Suomen ELY-keskus. Alueella ajetaan myös Uudenmaan ELY-keskuksen liikennettä.

1.3.2 Joukkoliikennelaki

Julkista liikennettä säätelevät tietyt EU asetukset. EU:n komissio on antanut heinäkuussa 2005 rautateiden ja maanteiden julkisia henkilöliikennepalveluita koskevan palvelusopimusasetuk- sen, joka sisältää sääntöjä julkisen liikenteen palvelujen hankkimisesta. Taustalla on tarve mää- ritellä sääntöjä tilanteeseen, jossa markkinalähtöisesti tuotettujen palvelujen lisäksi halutaan tarjota runsaampia ja laadukkaampia palveluja sekä edullisempia hintoja. Koska palvelusopi- musasetus on sellaisenaan sovellettavaa oikeutta eikä kansallinen laki saa olla sen kanssa risti- riidassa, entinen henkilöliikennelaki korvattiin 3.12.2009 voimaan tulleella joukkoliikennelailla. Joukkoliikennelain voimaantuloon sisältyy kymmenen vuoden siirtymäaika.

Joukkoliikennelain keskeisenä tavoitteena on luoda edellytykset peruspalvelutasoisten joukko- liikennepalvelujen turvaamiseen koko maassa sekä joukkoliikenteen käytön lisäämiseen kes- keisillä kaupunkiseuduilla ja niiden välisessä liikenteessä. Joukkoliikennelain myötä joukkolii- kenteen palvelutason määrittely tulee lakisääteiseksi. Palvelutason määrittelyssä on otettava huomioon erityisesti kansalaisten tarpeet, rahoitus sekä ympäristö- ja yhteiskunnalliset hyö- dyt. Joukkoliikennelakia sovellettaessa lupaviranomaisen eli ELY:n tai kunnallisen viranomaisen on ensimmäiseksi arvioitava markkinaehtoisen joukkoliikennetarjonnan määrän ja laadun riit- tävyyttä. Mikäli markkinaehtoinen joukkoliikenne ei täytä palvelutason vaatimuksia, voi viran- omainen käyttää palvelusopimusasetuksen tarjoamia keinoja tukemaan markkinaehtoisen liikenteen riittävyyttä.

Ennen joukkoliikennelain voimaantuloa lupaviranomaiset tekivät liikennöitsijöiden kanssa siir- tymäajan liikennöintisopimukset, jotka ovat voimassa pääsääntöisesti sopimuksen taustalla olevan linjaliikenneluvan voimassaoloajan. Liikenteenharjoittajan halutessa sopimuksen voi- massaoloaikaa on kuitenkin voitu jatkaa kesäkuuhun 2014 saakka myös siinä tapauksessa, että linjaliikenneluvan voimassaoloaika päättyy ennen sitä. Liikenteenharjoittaja voi esittää sopi- 8

Loimaan seutukunnan joukkoliikennesuunnitelma musaikana muutoksia liikenteen aikatauluihin ja reitteihin tai esittää vuorojen lakkauttamista. Siirtymäajan liikennöintisopimuksen puitteissa ei kuitenkaan voida lisätä vuoroja, mutta vuoro- ja voidaan vähäisessä määrin korvata toisilla vuoroilla. Loimaan seutukuntaa koskevat siirty- mäajan liikennöintisopimukset on esitetty kohdassa 5.1.

Palvelusopimusasetus ja joukkoliikennelaki vaikuttivat myös lippujen hinnanalentamiseen liit- tyviin korvausmenettelyihin ja tuen määrään, koska entisten lippusopimusten korvausperiaat- teet eivät olleet palvelusopimusasetuksen mukaisia. Yhtenä joukkoliikennelain tavoitteena on kuitenkin taata entisten kaltaisten lipputuotteiden jatkuvuus. Uusi lipputuen korvausmalli poikkeaa entisestä siinä, että jatkossa tukea maksetaan vain liikennöitsijöiden todellisia kus- tannuksia vastaavasti eli ylikompensaatiota ei makseta. Ennen 3.12.2009 tehdyistä kuntien ja liikenteenharjoittajien välisistä lippusopimuksista tehtiin uudet yhteistyösopimukset lisäasia- kirjoineen, jotka ovat osa siirtymäajan liikennöintisopimuksia. Seutu- ja työmatkalippujen osal- ta vastuu korvausvelvoitteiden täyttämisestä siirtyi vuoden 2011 alusta kunnilta elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksille, jotka ovat siirtymäajan liikennöintisopimusten sopimusosa- puolia. Kunnat ovat tehneet ELY-keskusten kanssa yhteistyösopimukset, joiden nojalla kunnat osallistuvat jatkossa lippujen subventointiin. Kunnat päättävät myös jatkossa lippujen asia- kashinnoista.

Joukkoliikennelaissa säädetään lupaviranomaisen velvollisuus määritellä joukkoliikenteen pal- velutaso. Ennen lain voimaantuloa määritellyt joukkoliikenteen palvelutasotavoitteet ovat voimassa vuoden 2013 loppuun saakka. Muussa tapauksessa palvelutasotavoitteet on määri- teltävä vuoden 2011 loppuun mennessä.

9

Loimaan seutukunnan joukkoliikennesuunnitelma

2 PERUSTIETOJA SUUNNITTELUALUEESTA

2.1 Perustietoja Loimaan seudun kunnista

Suunnittelualueeseen kuuluvat Loimaan seudun kunnat, jotka ovat Loimaan kaupunki sekä Auran, Koski Tl:n, Marttilan, Oripään, Pöytyän ja Tarvasjoen kunnat.

Alueen päätieverkko muodostuu valtateistä 9 ja 10 sekä kantatiestä 41. Myös valtatie 2 sivuaa suunnittelualuetta Loimaalla. Alueen halki kulkee myös Turku-Tampere rautatie. Loimaalla on suunnittelualueen ainoa rautatieasema, jossa junat pysähtyvät. Lähin lentoasema sijaitsee Turussa noin 10 kilometriä kaupungista pohjoiseen valtatien 9 välittömässä läheisyydessä. Kuvassa 1 on esitetty suunnittelualue ja pääliikenneverkko. Taulukossa 1 on puolestaan esitet- ty suunnittelualueen rakennetta kuvaavia tunnuslukuja.

Kuva 1. Suunnittelualue ja liikenneverkko.

Väestön määrä

Tilastokeskuksen mukaan suunnittelualueella asui 31.12.2010 yhteensä 37 110 asukasta. Lähes puolet asui Loimaalla (45,6 %) ja vajaa neljännes Pöytyäällä (22,9 %). Aurassa asui vajaat 4 000 henkilöä ja muissa kunnissa oli asukkaita molemmin puolin 2 000. Kokonaisuudessaan suunnit- telualueen kunnat ovat Loimaata lukuun ottamatta varsin pieniä.

10

Loimaan seutukunnan joukkoliikennesuunnitelma

Pinta-alaltaan suunnittelualueen selkeästi suurimmat kunnat ovat Loimaa (848 km2) ja Pöytyä (760 km2). Näiden pinta-alojen suuruutta selittää se, että molemmissa kunnissa on tapahtunut viime vuosien aikana kuntaliitoksia. Kuntien taajama-aste vaihtelee 44-70 % välillä. Suurin taa- jama-aste on Turkua lähimpänä sijaitsevalla Auran kunnalla (70 %). Vertailun vuoksi mainitta- koon, että vastaavalla etäisyydellä Turusta sijaitsevan Tarvasjoen taajama-aste on huomatta- vasti matalampi (48 %). Tarvasjoen naapurikunnalla, Marttilalla, on suunnittelualueen matalin taajama-aste (44 %). Auran asukastiheys (41 %) on myös selkeästi suurin ollen yli kaksi kertaa suurempi kuin seuraavaksi tiheimpiä kuntia.

Taulukko 1. Perustietoja suunnittelualueen kunnista.

Asukas- Maapinta-ala Väestö tiheys Taajama- Maantiet km2 (31.12.2010) as/km2 aste (%) km Aura 95,0 3 911 41,2 70,0 57 Koski Tl 191,5 2 436 12,7 56,0 83 Loimaa 848,0 16 916 19,9 66,6 426 Marttila 195,3 1 994 10,2 44,0 74 Oripää 117,6 1 414 12,0 55,0 70 Pöytyä 750,0 8 494 11,3 50,8 337 Tarvasjoki 102,0 1 945 19,1 48,2 56 Loimaan 2299,4 37 110 16,1 1 103 seutukunta

Tilastokeskuksen mukaan Loimaan seutukunnan väestön määrä on ollut viime vuosikymmenet hienoisessa laskussa, mutta ennusteen mukaan väestön kehitys on kääntymässä maltilliseen kasvuun. Kasvu ei ole kuitenkaan tasaista. Auran ja Tarvasjoen väestö kasvavat Turun imussa. Myös Oripään ja Pöytyän väestön ennustetaan kääntyvän hienoiseen nousuun. Loimaan ja Marttilan väestön kokonaismäärän ennustetaan säilyvän nykytasolla. Koski Tl:n kunnassa väes- tön vähenemisen ennustetaan jatkuvan. Lasten määrän ennustetaan kasvavan alueella seuraa- van vuosikymmen aikana. Nuorten ja työikäisten määrä sen sijaan vähenee ja ikääntyneen väestön määrä kasvaa voimakkaasti seuraavan vuosikymmenen aikana. Voidaankin todeta, että alueen väestö kasvaa käytännössä vain ikäihmisten osalta. / Ks. kuva 2

11

Loimaan seutukunnan joukkoliikennesuunnitelma

Kuva 2. Väestön kehitys vuosina 1980-2010 sekä väestöennuste vuosille 2020 ja 2030. (Lähde Tilastokeskus).

Asukastihentymät

Suunnittelualueen kunnista Loimaa ja Pöytyä ovat monitaajamaisia, mitä osaltaan selittää vii- me vuosina tapahtuneet kuntaliitokset. Suunittelualueen suurimmat asukastihentymät esiinty- vät nykyisten ja entisten kuntakeskusten alueilla, sekä suurimpien kylien kohdilla. Loimaalla asukastihentymiä on Loimaan keskustaajaman lisäksi Hirvikoskella, Mellilässä ja Alastarossa sekä jossakin määrin myös Virttaalla ja Metsämaalla. Pöytän kunnan asukastihentymät löytyvät

12

Loimaan seutukunnan joukkoliikennesuunnitelma

Riihikoskelta, kirkonkylästä, Kyröstä ja Yläneeltä. Muiden kuntien asukastihentymät sijoittuvat kuntakeskuksiin. Asukastihentymät näkyvät karttaesityksenä kuvassa 3.

Kuva 3. Väestön määrä YKR-ruutujen mukaan Loimaan seudulla vuonna 2009 (lähde: SYKE/YKR 2011).

13

Loimaan seutukunnan joukkoliikennesuunnitelma

Elinkeinoelämä

Loimaan seutukunnassa alkutuotannon osuus on suuri verrattuna muuhun Varsinais-Suomeen. Loimaan kaupungissa painottuu palvelualat ja Aura on seudun teollisuusvaltaisin kunta. Seu- dulle on keskittynyt kone- ja metalliteollisuutta sekä mekaanista puu-, rakennusmateriaali- ja elintarviketeollisuutta. Perinteisen maataloustuotannon rinnalle on kehittynyt lähiruokatuo- tantoon ja maaseutumatkailuun erikoistuneita maatiloja.

Loimaan seudulla päivittäistavarakaupat ja muut päivittäiseen asiontiin liittyvät palvelut on saavutettavissa suhteellisen hyvin, sillä palveluverkosto on verrattain tiheä. Lähes kaikki asioin- ti voidaan suorittaa palveluidensa puolesta Loimaalla. Lisäksi jokaisessa kuntakeskuksessa on palvelut päivittäistä asiointia varten. Myös entisissä kuntakeskuksissa palvelut ovat lähes yhtä kattavat kuin nykyisissä kuntakeskuksissa. Päivittäistavaraa myyviä kauppoja on kuntakeskus- ten lisäksi mm. Yläneellä, Kyrössä, Pöytyän kirkonkylällä, Mellilässä, Alastarossa, Metsämaalla ja Virttaalla. Lisäksi monessa em. mainitussa taajamassa on kaupan lisäksi muita palveluita, kuten esim. apteekki, pankki, postin asiamiespiste tai ravintola.

Seutukunta sijaitsee Turun, Tampereen ja Helsingin kaupunkiseutujen keskiössä. Autolla ajaa Loimaalta Turkuun alle tunnissa (66 km), Tampereelle reilussa tunnissa (93 km) ja Helsinkiin vajaassa kahdessa tunnissa. Turkuun on myös suhteellisen hyvät joukkoliikenneyhteydet (ks. kohta 5.3). Suurista kaupunkiseuduista Turku on kuitenkin seudun ainoa merkittävä pendelöin- tikunta, erityisesti Pöytyään ja Auran osalta (ks. kohta 2.3).

Väestön, asukastihentymien ja elinkeinorakenteen vaikutukset joukkoliikenteeseen

Joukkoliikenteen ja henkilökuljetuspalvelujen kannalta väestön väheneminen ja ikärakenteen kehitys johtavat palvelujen kysynnän muuttumiseen. Koulukuljetusten piirissä olevat lapset ja nuoret ovat maaseutualueilla joukkoliikenteen aktiivisimpia käyttäjiä. Koska lasten määrän ennustetaan säilyvän jokseenkin nykytasossa, ei joukkoliikenteen kysynnässä ole siltä osin odo- tettavissa merkittäviä muutoksia. Työssäkäyntiä palvelevan joukkoliikenteen toimintaedelly- tykset sen sijaan heikkenevät työikäisen väestön vähentyessä. Ainostaan Auran ja Turun väli- sen joukkoliikenteen kysynnän voidaan ennakoida kasvavan työikäisen väestön kasvun myötä. Väestön ikääntyminen asettaa paineita myös asiointi- ja palveluliikenteiden kehittämiseen. Koska jatkossa eläkeikää lähestyvistä ikäluokista yhä suurempi osuus on autoilevia, voidaan olettaa, että ikäihmisten kuljetuspalvelujen kysyntä ei kasva aivan yhtä voimakkaasti kuin ikääntyvien määrä. Kuljetuspalvelujen tarvitsijoiden ennakoidaan olevan jatkossa entistä huo- nokuntoisempia, jolloin yksilöllisten palvelujen tarpeet korostuvat.

Loimaan seutukunnassa ei esiinny missään kohtaa sellaisia asukastihentymiä, jotka mahdollis- taisivat palvelutasoltaan hyvän markkinaehtoisen liikenteen syntymisen. Asukastihentymät ja elinkeinoelämä eivät myöskään tue kuntien sisäiseen liikenteenteeseen paikallisliikennemäisen joukkoliikenteen syntymistä. Sisäisen liikenteen tuleekin tukeutua seudulliseen liikenteeseen tai palveluliikennemäiseen liikenteeseen.

14

Loimaan seutukunnan joukkoliikennesuunnitelma

2.2 Koulut ja oppilaitokset

Loimaan seudun kuntien oppilaat voivat suorittaa peruskoulun oppimäärän oman kuntansa alueella lukuun ottamatta Oripään ja ja Marttilan kuntia. Oripäässä ja Marttilassa on 1-6 luok- kien koulu, mutta 7. luokasta eteenpäin oripääläiset suorittavat peruskoulunsa Loimaalla Alas- taron yläkoulussa ja marttilalaiset Koski Tl:n yläasteella.

Seudun lukiot sijaitsevat Loimaalla, Kyrössä ja Koski Tl:ssä. Ammattioppilaitokset kuuluvat Lou- nais-Suomen koulutuskuntayhtymään, jonka jäseniä ovat kaikki suunnittelualueen kunnat. Kaikki yksiköt sijaitsevat Loimaan keskustaajaman läheisyydessä. Loimaalla on myös Turun ammattikorkeakoulun yksikkö. Lähin yliopisto on Turussa.

Kuva 4. Loimaan seutukunnan koulut ja oppilaitokset.

2.3 Työssäkäynti

Väestöennusteen mukaan työikäisen väestön määrä vähenee alueella seuraavien vuosikym- menien aikana. Tämä heijastunee myös jonkin verran joukkoliikenteen kysyntään. Myös työs- säkäyntiaikojen yhä suurempi hajonta heikentää mahdollisuuksia tehdä työmatkoja joukkolii- kenteellä.

Seudun merkittävimmät työssäkäyntivirrat suuntautuvat Loimaalle, Pöytyäälle ja Auraan. Loi- maalla käydään työssä Pöytyäältä, Oripäästä ja Aurasta sekä seudun ulkopuolelta mm. Turusta,

15

Loimaan seutukunnan joukkoliikennesuunnitelma

Ypäjältä, Huittisista ja Forssasta. Pöytyäällä käydään työssä Loimaalta, Aurasta, Oripäästä ja Marttilasta sekä seudun ulkopuolelta Turusta. Aurassa käydään työssä Pöytyäältä ja seudun ulkopuolelta Turusta. Seudulta käydään monin paikoin työssä Turussa. Turkua lähellä olevista Aurasta, Pöytyäältä ja Tarvaisista käydään verrattain paljon työssä myös Liedossa ja Raisiossa. Mainitsemisen arvoista on myös, että Koski Tl:stä ja Marttilasta käydään melko paljon työssä Salossa ja Loimaalta Forssassa.

Tarkastellaan monitaajamaisten kuntien, Loimaan ja Pöytyään, pendelöintiä taajamittain Var- sinais-Suomen liiton YKR-taajamista tuottaman aineiston perusteella. Aineistosta voidaan ha- vaita, että Loimaalta Forssaan pendelöijistä kaksi kolmasosaa asuu Loimaan keskustaajamassa tai Hirvikoskella. Turusta Loimaalle pendelöijät suuntaavat lähes täysin matkansa Loimaan keskustaajamaan tai Hirvikoskelle. Sen sijaan Pöytyäältä ei ole erotettavissa yksittäistä taaja- maa, joka erottuisi ulos- tai sisäänpäin suuntautuvassa pendelöintivirrasta selkeästi toisistaan. Loimaalta pendelöidään Pöytyään taajamista eniten Kyröön (vajaa kolmannes ao. pendelöinti- virrasta), Riihikoskelta Auraan (viidesosa ao. pendelöintivirrasta). Sen sijaan Aurasta pendelöi- dään lähes yhtä paljon Kyröön ja Pöytyään kirkonkylään (kumpaankin vajaa neljännes ao. pen- delöintivirrasta). Pöytyään taajamista Ylänneelle pendelöidään vähiten.

Taulukoissa 2-4 on esitetty alueen työmatkavirrat. Havaittavuuden vuoksi taulukkoihin on merkitty vain ne yhteysvälit, joiden välillä kulkee vähintään 50 pendelöijää. Vähintään sadan henkilön pendelöintimäärää pidetään usein alarajana harkittaessa työmatkayhteyksien järjes- tämistä joukkoliikenteellä. Sadan henkilön rajaa on sovellettu myös julkisen liikenteen perus- palvelutason määrittelyssä alarajana työmatkayhteyksien järjestämiselle.

Taulukko 2. Suurimmat pendelöintivirrat Loimaan seutukunnan sisällä vuonna 2008 (lähde: Tilastokeskus).

Työpaikan sijaintikunta

s-

tila

t

tyä

pää

maa

y

i

i

Koski Tl Koski Lo Mar Or Pö Tarva joki Asuinkunta Aura Aura 669 54 107 Koski Tl 638 Loimaa 5537 65 153 Marttila 382 51 Oripää 89 304 56 Pöytyä 190 191 1886 Tarvasjoki 308

Taulukko 3. Suurimmat pendelöintivirrat Loimaan seutukunnasta ulos vuonna 2008 (lähde: Tilastokeskus).

Työpaikan sijaintikunta

t-

Lieto Raisio Salo Forssa Hui tinen Ypäjä Asuinkunta Turku Aura 593 75 54 50 Koski Tl 114 Loimaa 327 165 65 52 Marttila 146 99 Oripää 54 Pöytyä 690 66 56 51 Tarvasjoki 214 70

16

Loimaan seutukunnan joukkoliikennesuunnitelma

Taulukko 4. Suurimmat pendelöintivirrat seudun ulkopuolelta Loimaan seutukuntaan vuonna 2008 (lähde: Tilastokes- kus).

Työpaikan sijaintikunta

s-

Koski Tl Koski Loimaa Marttila Oripää Pöytyä Tarva joki Asuinkunta Aura Turku 136 173 191 Salo 65 Ypäjä 141 Huittinen 121 Forssa 76 Humppila 55 Säkylä 55 Punkalaidun 54 Jokioinen 53

17

Loimaan seutukunnan joukkoliikennesuunnitelma

3 ASUKASKYSELY

Asukkaiden mielipiteitä seudun joukkoliikenteestä ja sen kehittämistarpeista tiedusteltiin elo- syyskuussa 2011 järjestetyllä asukaskyselyllä. Kyselyyn oli mahdollista vastata ZEF-arviointiko- neella Internetissä. Linkki kyselyyn oli rakennettu Loimaan seutukunnan seutuportaaliin sekä kuntien Internet-sivuille. Lisäksi kunnat järjestivät mahdollisuuden vastata kyselyyn paperilo- makkeella mm. kirjastoissa ja terveyskeskuksissa. Kyselystä tiedotettiin etukäteen seudun sa- nomalehdissä ja kuntien Internet-sivuilla.

Kyselyyn vastasi kaiken kaikkiaan 241 henkilöä. Vastauksia saatiin seudun jokaisen kunnan asukkailta kaikista ikäluokista. Lähes puolet vastaajista oli työssäkävijöitä ja noin 40 % opiskeli- joita tai koululaisia. Puolet vastanneista käytti joukkoliikennettä säännöllisesti, mutta vastan- neiden joukossa oli myös kolmasosa niitä, jotka tekivät enintään neljä joukkoliikennematkaa kuukaudessa. Suurin osa vastanneiden suorittamista joukkoliikennematkoista tehtiin linja- autolla, joskin neljäsosa kertoi tehneensä viimeisen kuukauden aikana myös junamatkoja.

Noin puolet vastanneista ilmoitti käyttävänsä joukkoliikennettä kodin ja opiskelupaikan välisiin matkoihin. Seuraavaksi eniten joukkoliikennettä käytettiin harrastustarkoituksiin, mikä ylitti mm. työmatkoihin käytettävien matkojen määrän. Tarkkaa analyysiä joukkoliikenteen matka- tyyppien jakaumista ei voida kuitenkaan tehdä kyselyn perusteella, koska vastauksista ei käy ilmi montako matkaa kukin vastaaja teki kuukaudessa eri käyttötarkoituksiin. Vastauksista voidaan kuitenkin päätellä, että työmatkojen osuus joukkoliikenteen matkoista oli verrattain pieni.

Suurimpina esteinä joukkoliikenteen käytölle koettiin hankalat aikataulut ja pitkät odotusajat sekä joukkoliikennepalvelujen vähäisyys tai niiden puuttuminen. Noin neljännes vastaajista oli sitä mieltä, että matka lähimmälle pysäkille oli liian pitkä tai hankala taikka joukkoliikenne oli hidasta. Vain viidennes koki matkustamisen joukkoliikennevälineessä olevan liian kallista. Ke- hittämistoimenpiteissä nousivat eniten esille vuorotarjonnan lisääminen sekä matkustamisen hinnan alentaminen ja parempi liikennepalvelujen tiedottaminen. Vuorotarjonnan lisääminen kohdistui moniin reitteihin ja tarkoitusperiin. Vastauksissa nousi esille mm. tarve käydä joukko- liikenteellä ilta-aikaan Turussa kulttuuritapahtumissa ja harrasteissa. Joukkoliikenteen tiedot- tamiseen liittyen aikatauluista, reiteistä, lippujen ostopaikoista ja hinnoista haluttiin saada keskitetysti tietoa. Muita asukaskyselyssä esille nousseita asioita olivat mm. Loimaan ja Turun välisen junaliikenteen parempi hyödyntäminen tiheämmän asemavälin ja parempien työssä- käyntiyhteyksien avulla sekä työmatkaliikkumista edistävien matkaketjujen kehittämisessä henkilöautojen ja polkupyörien liityntäpysäköinnin parantaminen pysäkkien ja terminaalien yhteyteen.

Joukkoliikennettä pidettiin ympäristöllisesti tärkeänä asiana ja sen käyttöä henkilöautoa edulli- sempana. Yleisesti joukkoliikenteen käyttöä oltiin valmiita lisäämään, jos palvelutaso paranisi.

18

Loimaan seutukunnan joukkoliikennesuunnitelma

Kuva 5. Otanta asukaskyselyn tuloksista.

19

Loimaan seutukunnan joukkoliikennesuunnitelma

4 HENKILÖKULJETUKSET

4.1 Kuntien oikeudet ja velvoitteet

Joukkoliikennepalveluita tuottaessaan ja hankkiessaan kunnat voivat toimia yhteistyössä tois- tensa kanssa. Kunta voi tuottaa ostoliikennepalveluja myös toisen kunnan alueelle. Lisäksi lais- sa on määritelty oikeus sopia seutu- ja kuntalippujen hinnoista. Kunnilla ei ole kuitenkaan laki- sääteistä velvoitetta osallistua avoimen joukkoliikenteen järjestämiseen. Varsinaisia henkilölii- kennettä koskevia järjestämisvelvoitteita kunnille annetaan erityislainsäädännössä, kuten pe- rusopetuslaissa, kehitysvammalaissa, vammaispalvelulaissa, sosiaalihuoltolaissa, kansanterve- yslaissa ja sairaankuljetusasetuksessa.

4.2 Kuntien henkilökuljetusten järjestämisperiaatteet

Koulukuljetukset

Perusopetuslain mukaan kunnan on järjestettävä oppilaalle maksuton kuljetus, jos perusope- tusta, lisäopetusta tai pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevan esiopetusta saavan oppi- laan koulumatka on viittä kilometriä pidempi tai jos se oppilaan iän tai muut olosuhteet huo- mioon ottaen muodostuu oppilaalle liian vaikeaksi, rasittavaksi tai vaaralliseksi. Tällöin oppi- laalla on oikeus maksuttomaan kuljetukseen tai oppilaan kuljettamista tai saattamista varten myönnettävään riittävään avustukseen. Oikeus koulun valintaan on laajentunut. Oppilaalla on oikeus pyrkiä muuhunkin kuin kunnan hänelle osoittamaan perusopetuksen kouluun. Kunta ei kuitenkaan ole velvollinen järjestämään koulukuljetusta toissijaisille hakijoille, mutta voi halu- tessaan järjestää maksuttoman koulukuljetuksen. Perusopetuslain mukaisesti oppilaan päivit- täinen koulumatka odotuksineen saa kestää enintään kaksi ja puoli tuntia. Jos oppilas on luku- vuoden alkaessa täyttänyt 13 vuotta, saa koulumatka kestää enintään 3 tuntia.

Taulukossa 5 on esitetty Loimaan seudun kunnissa sovellettavat käytännöt oppilaskuljetuksis- sa. Kaikissa kunnissa yli kolmen kilometrin etäisyydellä koulusta asuvat 1-2 luokkien oppilaat saavat ilmaisen koulukyydin. Koski Tl:ssä, Marttilassa, Oripäässä ja Tarvasjoella käytäntöä nou- datetaan vielä 3 luokan oppilaiden osalta. Näitä ylemmillä luokilla kaikissa kunnissa koulukyy- din ehtona oli vähintään 5 kilometrin pituinen koulumatka.

20

Loimaan seutukunnan joukkoliikennesuunnitelma

Taulukko 5. Kuljetettavien oppilaiden määrä ja koulukuljetusperiaatteet Loimaan seudun kunnissa 2011-2012.

Kunta Kuljetettavien Koulukuljetusperiaatteet oppilaiden määrä Aura 111  1-2 luokilla koulukuljetuksen rajana 3 km, 3-9 luokilla 5 km Koski Tl 257 1-3 luokilla koulukuljetuksen rajana 3 km, 4-9 luokilla 5 km Loimaa 580 1-2 luokilla koulukuljetuksen rajana 3 km, 3-9 luokilla 5 km, poikkeukset tapaus- kohtaisella päätöksellä Marttila 109 1-3 luokilla koulukuljetuksen rajana 3 km, 4-9 luokilla 5 km, poikkeukset tapaus- kohtaisella päätöksellä Oripää 116 1-3 luokilla koulukuljetuksen rajana 3 km, 4-9 luokilla 5 km Pöytyä 568-578 1-2 luokilla koulukuljetuksen rajana 3 km, 3-9 luokilla 5 km, poikkeukset tapaus- kohtaisella päätöksellä Tarvasjoki 120 1-3 luokilla koulukuljetuksen rajana 3 km, 4-9 luokilla 5 km

Aurassa reittiliikenteen bussivuoroilla kulkee noin 60 oppilasta Auran yhtenäiskouluun. Muut oppilaskuljetukset hoidetaan takseilla.

Koski Tl:n kuljetusoppilaat ja Koski Tl:n lukiossa opiskelevat ypäjäläiset kulkevat takseilla. Ylä- asteen ja lukion oppilaat kulkevat linja-autoissa Marttilasta Härkätien ja 10-tien suunnista sekä Loimaan suunnasta. Marttilasta oppilaat kulkevat linja-autoilla Koski Tl:n yläasteelle ja lukioon. Samoja linja-autovuoroja käyttävät myös Marttilan suunnassa asuvat koskelaiset oppilaat. Marttila ja Koski Tl kustantavat yhdessä ao. kouluvuorot.

Loimaan kaupunki ostaa yhden linja-autokuljetuksen, joka kulkee koulupäivisin Loimaan kes- kustan ja Metsämaan välillä. Vuoroa käyttää 5-8 peruskoululaista, mutta se palvelee myös muita oppilaitoksia. Lisäksi 208 oppilasta kulkee kuudella eri reittiliikenteen vuorolla Metsä- maalta, Kojonmaalta, Alastarosta, Niinijoelta ja Ypäjän suunnista Loimaan keskustaan.

Oripäässä noin 30 oppilasta kulkee Oripään ala-asteelle aamulla reittiliikenteen linja- autovuoroilla ja iltapäivällä takseilla. Lisäksi vastaava määrä oppilaita kulkee sekä aamulla että iltapäivällä yksinomaan taksilla ala-asteelle. Yläasteikäiset kuljetetaan Alastaron yläasteelle linja-autolla (kunnan ostama vuoro).

Pöytyäällä Ylänneen yhtenäiskouluun kulkee 54 oppilasta kunnan ostamalla linja-autovuorolla ja 12 oppilasta reittiliikenteen vuorolla. Yli 160 oppilasta kulkee Elisenvaaran kouluun reittilii- kenteen vuoroilla, pääasiassa Pöytyään suunnasta. 23 oppilasta kulkee Kaulanperälle reittilii- kenteen vuoroilla, pääasiassa Kyrön ja Kirkkotien suunnista. 7 oppilasta kulkee Heikinsuon kouluun reittiliikenteen vuoroilla. Lisäksi 80-90 oppilasta kulkee Elisenvaaran lukioon reittilii- kenteen vuoroilla.

Tarvasjokelaisista oppilaista kunnan ainoaan kouluun kuljetetaan 120 oppilasta. Heistä 22 kulkee taksilla ja loput oppilaat kulkevat joko taksilla tai linja-autolla koulupäivän pituudesta riipuen. Liedonperän suunnan oppilaat kulkevat reittiliikenteen vuoroilla ja Horristen tai Suuri- lan suuntien oppilaat kunnan ostamilla vuoroilla.

21

Loimaan seutukunnan joukkoliikennesuunnitelma

Sosiaali- ja terveystoimien kuljetukset

Kuntien sosiaali- ja terveystoimien laskennallista valtionapua saavat kuljetukset edustavat hy- vin monimuotoista joukkoa erilaisia vanhusten ja vammaisten kuljetuksia. Lakiin sidottuja kun- tien yksin maksamia kuljetuksia ovat mm. päivähoidon kuljetukset. Näiden lisäksi kunnat jär- jestävät mm. erilaisia kotipalvelun kuljetuksia ja ateriakuljetuksia.

Sosiaalihuoltolaissa tarkoitettuina tukipalveluina voidaan sosiaalihuoltoasetuksen mukaisesti järjestää harkinnanvaraisia kuljetus- ja saattajapalveluja, koska varsinaisten joukkoliikennepal- veluiden ulkopuolelle jää sellaisia henkilöryhmiä, joiden tavanomaiseen elämään kuuluvan liikkumisen kannalta yhteiskunnan järjestämät kuljetuspalvelut on katsottu välttämättömiksi. THL:n tilaston mukaan vuonna 2010 sosiaalihuoltolain mukainen kuljetusoikeus oli Loimaan seutukunnan alueella yhteensä 152 henkilöllä.

Taulukko 6. Sosiaalihuoltolain mukaisten kuljetuspalvelun saajien määrät 2010 sekä kuljetusperiaatteet.

Kunta Kuljetettavien Kuljetusperiaatteet määrä Aura 17 Itsenäisesti asuville, liikuntarajoitteisille eläkeläisille sosiaalisen turvallisuuden ja yksilön toimintakyvyn edistämiseen, kauppa-, asiointi- ja virkistysmatkoihin Auran kunnan alueella. Myöntämisperusteena on taloudellinen tilanne, eikä palvelua myönnetä jos kotitaloudessa on käytettävissä oma auto ja ajolupa Enintään 8 matkaa/kk. Koski Tl 15 75 vuotta täyttäneille, itsenäisesti asuville henkilöille, joilla on selkeä liikunta/toimintarajoite asiointi- ja virkistysmatkoihin Kosken kunnan alueella. Myöntämisperusteena taloudellinen tilanne. Loimaa 86 Ei tietoa myöntämisperusteista. (Vuonna 2011 SHL:n mukaisia kuljetuspalveluja ei ole myön- netty yksilöille.) Marttila 25 Myöntämisperusteina ovat hakijan terveydentila, sosiaaliset olosuhteet ja taloudellinen tilanne. 1 matka/vko Marttilan keskustaajamaan tai erityisestä syystä ympäristökuntiin. Oripää 6 Ei tietoa myöntämisperusteista. Pöytyä 3 Ei tietoa myöntämisperusteista. Tarvasjoki 0 Ei tietoa myöntämisperusteista. (Vuonna 2011 SHL:n mukaisia kuljetuspalveluja kuitenkin saa 12 henkilöä.)

Kehitysvamma- ja vammaispalvelulain mukaiset kuljetukset

Kehitysvammalaissa säädetään kehitysvammaisten henkilöiden erityishuoltoon liittyvistä kul- jetuksista. Kehitysvammalain mukaiset kuljetukset ovat kuljetettavalle maksuttomia ja niihin on erityishuoltoa saavalla henkilöllä subjektiivinen oikeus. Erityishuoltoa järjestävä kunta huo- lehtii kuljetuksista, jotka erityishuollon saamiseksi ovat välttämättömiä, tai suorittaa niistä aiheutuvat kustannukset. Niiden käyttö rajoittuu siis erityishuollon toimintayksiköihin suuntau- tuviin kuljetuksiin. Erityishuoltoon liittyvien kuljetusten lisäksi kehitysvammaiselle voidaan järjestää muita kuljetuspalveluja esimerkiksi vammaispalvelulain perusteella.

Vammaispalvelulain (Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimis- ta) mukaan kunnan on järjestettävä vaikeavammaisille henkilöille kohtuulliset kuljetuspalvelut niihin liittyvine saattajapalveluineen. Kuljetuspalvelu on keskeinen vaikeavammaisten omatoi- mista suoriutumista edesauttava palvelumuoto. Kuljetuspalveluja järjestetään työssäkäynnin ja opiskelun tarpeisiin sekä vähintään 18 yhdensuuntaista virkistys- ja asiointimatkaa kuukaudes- sa. THL:n tilaston mukaan vuonna 2010 vammaispalvelulain mukainen kuljetusoikeus oli Loi- 22

Loimaan seutukunnan joukkoliikennesuunnitelma maan seutukunnan alueella yhteensä 760 henkilöllä. Määrä on noussut noin 14 prosenttia parin viimeisen vuoden aikana. Suurin osa kuljetuspalveluoikeuksien lisääntymisestä selittyy väestön ikääntymisen myötä kasvaneella kuljetuspalvelujen tarpeella. Suhteessa väkilukuun kuljetusoikeuksia on myönnetty eniten Loimaalla.

Taulukko 7. Vaikeavammaisten kuljetuspalvelun saajien määrät ja matkojen aluerajaukset Loimaan seudulla.

Kunta Kuljetettavien Matkojen aluerajaukset määrä

Aura 69  Auran kunnan ja sen naapurikuntien (Pöytyä, Tarvasjoki, Lieto) alueelle ja enintään 50 km päähän kuljetettavan kotoa Koski Tl 29 Kosken Tl kunnan alueelle sekä lähikuntiin: Salo, Somero, Loimaa ja Marttila. Pidempiä asioin- timatkoja myönnetään yksilökohtaisen harkinnan mukaan. Loimaa 481 Enintään 50 km päähän kuljetettavan kotoa. Marttila 13 Marttilan kunnan alueelle tai lähikuntien alueelle, enintään 30 km päähän kuljetettavan kotoa. Pidempiä asiointimatkoja myönnetään yksilökohtaisen harkinnan mukaan. Oripää 13 Oripään lähikuntiin (Loimaa ja Pöytyä) ja Juvankosken erillisalueella myös Huittisiin ja Säky- lään. Pöytyä 119 Lakisääteisesti: ”Jokapäiväiseen elämään kuuluvia kuljetuksia ovat vaikeavammaisen henkilön asuinkunnan alueella tapahtuvat tai lähikuntiin ulottuvat kuljetukset.” Kuntakohtaisia aluera- jauksia ei ole tiedossa. Tarvasjoki 36 Lakisääteisesti: ”Jokapäiväiseen elämään kuuluvia kuljetuksia ovat vaikeavammaisen henkilön asuinkunnan alueella tapahtuvat tai lähikuntiin ulottuvat kuljetukset.” Kuntakohtaisia aluera- jauksia ei ole tiedossa.

4.3 Kuntien henkilökuljetusten rahoitus

Loimaan seudun kunnat käyttivät joukkoliikenteen ja henkilökuljetusten järjestämiseen yli 3,2 miljoonaa euroa vuonna 2010. Summa voi olla myös enemmän, sillä sosiaalitoimien kustan- nuksista ei kaikkien kuntien kohdalta ole saatu tarkkaa tietoa.

Avoimen joukkoliikenteen palvelujen hankintaan Loimaan seudun kunnat käyttivät vuonna 2010 reilut 100 000 euroa. Kustannukset koostuvat ostetuista tai tuetuista linja-autovuoroista (Loimaa ja Aura) sekä asiointiliikenteeseen ostetuista kutsutaksivuoroista (Loimaa, Oripää, Pöytyä).

Vuonna 2010 seudun opetustoimien kuljetuskustannukset olivat yhteensä noin 2 200 000 eu- roa ja sosiaalitoimien kuljetuksia järjestettiin yhteensä vähintään 900 000 euron arvosta. Sosi- aalitoimien kuljetusten osalta summa voi myös olla enemmän, koska kaikkien kuntien kustan- nuksista ole saatu tarkkaa tietoa.

23

Loimaan seutukunnan joukkoliikennesuunnitelma

Taulukko 8. Loimaan seudun kuntien henkilöliikenteen kustannukset vuonna 2010.

Kunta Avoin joukkolii- Opetustoimen Sosiaalitoimen Yhteensä €/as kenne kuljetukset kuljetukset Aura 48 148 141 088 97 580 286 816 73,34 Koski Tl 0 265 278 78 894 344 172 141,29 Loimaa 42 000 750 000 689 396 1 481 396 87,57 Marttila 0 137 340 ainakin 18 186 ainakin 155 526 ainakin 78,00 Oripää 2 000 133 000 ainakin 18 000 ainakin 153 000 ainakin 108,20 Pöytyä 16 270 683 077 ei tietoa ainakin 699 347 ainakin 82,33 Tarvasjoki 0 123 000 ei tietoa ainakin 123 000 ainakin 63,24

4.4 Kelan korvaamat henkilökuljetukset

4.4.1 Koulumatkatuki

Vuonna 2010 Kela maksoi Loimaan seudulla asuville opiskelijoille matkakuluja yhteensä noin 640 000 euroa. Korvauksen sai lähes tuhat henkilöä. Suurin osa korvauksista maksettiin Mat- kahuollolle korvaukseksi linja-automatkoista. Noin 17 prosenttia koulumatkatuesta maksettiin suoraan opiskelijoille korvauksena oman auton tai muun oman matkustustavan käytöstä. Näi- den oppilaiden opiskelumatkojen käyttöön ei ollut soveltuvaa joukkoliikenneyhteyttä tai muu- ta kuljetusta.

4.4.2 Sairausvakuutuksen matkakorvaukset

Vuonna 2010 Loimaan seudulla tehtiin noin 58 000 sairausvakuutuksesta korvattua ei- kiireellistä matkaa. Matkoista maksettiin korvauksia yhteensä noin 2 200 000 euroa. Alle puo- let matkoista oli yksin tehtyjä taksimatkoja, joiden osuus kokonaiskustannuksista oli noin 67 prosenttia. Alle kaksi prosenttia sairausvakuutuksesta korvatuista matkoista tehtiin linja-autoil- la. Linja-automatkojen osalta on kuitenkin todettava, että lyhyillä matkoilla linja-autotaksa on pienempi kuin omavastuuosuus, jolloin ne eivät näy lainkaan tilastoissa. Mahdollisesti myös pitemmiltä linja-automatkoilta jää osa korvauksista hakematta silloin, kun korvaussumma jää muutamaan euroon.

24

Loimaan seutukunnan joukkoliikennesuunnitelma

5 NYKYINEN JOUKKOLIIKENNE

5.1 ELY-keskuksen vastuulla oleva liikenne

ELY-keskuksella oli marraskuussa 2011 yhdentoista eri liikennöitsijän kanssa yhteensä 17 sel- laista siirtymäajan liikennöintisopimusta, jotka vaikuttavat Loimaan seutukunnan joukkoliiken- teen tarjontaan. Suurin osa vuoroista on kuntakeskusten välistä liikennettä, jotka palvelevat koululaisten, opiskelijoiden ja työssäkävijöiden taikka kaukoliikenteen liikennetarpeita. Eniten vuorotarjontaa on Turusta Liedon aseman kautta Auraan ja edelleen Riihikosken, Pöytyän ja Oripään suuntaan ajettavilla vuoroilla. Myös Turusta Tampereelle, Poriin ja Lahteen ajettavaa pikavuoroliikennettä on merkittävä määrä. Pikavuorojen reitit ja määrät on esitetty sivulla 32 kuvassa 32.

Siirtymäajan liikenteessä on huomattava määrä koulupäivinä ajettavaa kuntarajan ylittävää koululaisliikennettä, joskin joukossa on myös muutama Loimaan kaupungin sisäinen vuoro. Siirtymäajan liikennöintisopimukset päättyvät eri aikoihin. Ensimmäiset ovat päättyneet jo vuonna 2011 ja viimeiset päättyvät vasta vuoden 2019 keväällä. Taulukossa 9 on esitetty koos- te marraskuussa 2011 voimassa olevista Loimaan seutukuntaa koskevista ELY-keskuksen siir- tymäajan liikennöintisopimuksista.

Nykyisistä Loimaan seutukuntaa koskevista ELY-keskuksen ostoliikennesopimuksista suurin osa päättyy keväällä 2012. Huhtikuussa 2011 ELY-keskuksella oli yhteensä 15 Loimaan seutukun- taan vaikuttavaa ostoliikennesopimusta, jotka sisälsivät yhteensä 57 vuoroa. ELY-keskus on täydentänyt ostoliikenteellä siirtymäajan liikennöintisopimusten liikenteiden palvelua siten, että pääasiassa välttämättömimmät kuntarajan ylittävät työ- ja opiskelumatkojen tulevat hoi- dettua. Suurin osa ELY-keskuksen ostamasta liikenteestä on Loimaan seutukunnan rajan ylittä- vää liikennettä. Täydentävää liikennettä ostetaan mm. Turkuun, Someroon, Loimaalle, Huitti- siin, Forssaan ja Lahteen. Seuturajan ylittävällä liikenteellä on kuitenkin merkittävä vaikutus Loimaan seutukunnan sisäisen joukkoliikenteen tarpeisiin. Noin puolet ELY-keskuksen ostolii- kenteestä voidaan katsoa palvelevan ensisijaisesti työmatkaliikenteen tarpeita. Monet ostolii- kenteen vuoroista tarjoavat myös hyvän asiointiliikenteen mahdollisuuden. Taulukossa 10 on esitetty Loimaan seutukuntaan vaikuttavat Varsinais-Suomen ELY-keskuksen ostoliikenteet marraskuun 2011 tilanteessa.

25

Loimaan seutukunnan joukkoliikennesuunnitelma

Taulukko 9. Kooste Loimaan seutukuntaa koskevista ELY-keskuksen siirtymäajan liikennöintisopimuksista lokakuussa 2011

Sopimus Päättymis- Reitti Tarkennus suunnittelualueen Vuorojen määrät Liikennöitsijä nro aika reittiin 500073 30.6.2014 Vättilä-Koski kk Marttila-Koski TL Koulp 1 J. Vainion Liikenne Oy Koski TL - Vättilä (Marttila) - Laurila (Marttila) Koski TL-Marttila Koulp 1 500040 3.6.2017 Koski TL-Raatala-Salo Koulp 1 J. Vainion Liikenne Oy Koski TL-Salo M-P+ 1 Koski TL-Marttila-Salo M-P+ 2 Raatala-Koski TL M-P+ 1, M-P 1 Vaskio-Koski TL Marttila-Koski TL M-P+ 1 500068 14.8.2017 Turku-Liedonperä-Tarvasjoki M-P+ 4 Linjaliikenne Nyholm & TLO 500088 10.8.2017 Loimaa-Riihikoski Loimaa-Oripää Koulp 3 Matka-Niinimäki Oy Loimaa-Oripää Koulp 3 Loimaa-Virkasuo-Oripää-Niinijoki-Loimaa Loimaa-Oripää Koulp 1 Oripää-Virkasuo-Loimaa Koulp 1 30.6.2014 Salo-Loimaa Koulp 3 Salo-Koski TL Koulp 1 Koski TL-Loimaa Koulp 3 Loimaa-Rannanmäki Loimaa-Oripää Koulp 1 500096 31.12.2018 Huittinen-Turku (pika) Oripää-Aura-Turku LS 1 Satakunnan Liikenne Oy Tampere-Turku (pika) Oripää-Aura-Turku Useita Tampere-Turun satama (pika) Oripää-Aura-Turku M-S 5 Turun satama-Vammala (pika) Oripää-Aura-Turku M-S 1 500063 30.6.2014 Kyrö th-Kyrö Kyrö-Riihikoski-Pöytyä Koulp 1 Satakunnan Liikenne Oy 31.12.2016 Turku-Loimaa Koulp 3 Turku-Alastaro Hirvikoski-Loimaa-Turku Koulp 1 Loimaa-Kyrö th Koulp 1 Turku-Koski Koski TL-Tarvasjoki-Turku Koulp 1 Loimaa-Turun satama Koulp 2 Hirvikoski-Alastaro Koulp 1 Turku-Hirvikoski Turku-Loimaa-Hirvikoski Koulp 4 Hirvikoski-Turun satama Hirvikoski-Loimaa-Turku Koulp 1 500064 31.5.2018 Turku-Säkylä-Pori (pika) Paattinen th-Yläne th-Säkylä- M-S 4, M-L 2 Satakunnan Liikenne Oy Turku-Eura-Pori (pika) Paattinen th-Yläne th-Säkylä- M-S 8, M-P 2, M-L 2 Turku satama--Eura-Pori (pika) Paattinen th-Yläne th-Säkylä- M-S 4, M-L 2 500093 30.6.2014 Turku-Aura-Oripää Turku-Liedon as.-Aura-Oripää Useita Valtasen Liikenne Oy Turku-Säästökallio Turku-Liedon as.-Aura Useita Turku-Pöytyä Turku-Liedon as.-Aura-Pöytyä Useita Turku-Riihikoski Turku-Liedon as.-Aura-Riihikoski LS 2, M-P++ 1 Turku-Aura-Kyrö Turku-Liedon as.-Aura-Riihikoski Koulp 2 Säästökallio-Kyrö Kyrö-Aura Koulp 1 500049 30.6.2014 Tortinmäki-Kyrö Aura-Kyrö Koulp 2 Valtasen Liikenne Oy Oripää-Kyrö Oripää-Aura-Kyrö Koulp 2 14.8.2018 Kyrö-Oripää Koulp 3 Oripää-Alastaro Koulp 2 Aura-Kyrö Koulp 2 Aura-Oripää Koulp 1 500108 1.6.2017 Hirvikoski-Loimaa M-P+ 1 Vuorisen Liikenne Oy Loimaa-Hirvikoski-Loimaa M-P++ 1 13.8.2016 Loimaa-Ypäjä-Loimaa Koulp 1 Loimaa-Ypäjä-Loimaa ammattikoulu th Koulp 1 Loimaa-Ypäjä-Hirvikoski Koulp 2 14.8.2015 Loimaa-Alastaro M-P+ 2 30.6.2014 Loimaa-Metsämaa-Loimaa Koulp 2 Kojonperä-Loimaa Koulp 1 Alastaro-Loimaa Koulp 1 500080 31.5.2018 Turku-Tampere (pika) Turku-Aura-Loimaa M-S 1 Väinö Paunu Oy 31.12.2017 Tampere-Turku (pika) Loimaa-Aura-Turku M-S 5, M-L 1 31.12.2017 Turku-Tampere (pika) Turku-Tarvasjoki-Koski TL M-S 7, M 1, SS 1 500591 31.12.2017 Jyväskylä-Turku (pika) Aura-Loimaa-Humppila M-S 1, M-L 1 Väinö Paunu Oy 500675 31.12.2016 Lahti-Turku (pika) Tarvasjoki-Marttila-Koski TL M-S 2 Yhdysliikenne Oy Lahti-Turku satama (pika) Koski TL-Marttila-Tarvasjoki M-S 2, M-PSS 1 500684 31.5.2017 Forssa-Loimaa M-P 2 Soini Hellsten Oy 500685 31.5.2019 Forssa-Loimaa M-P 2 Lahti-Loimaa Ypäjä-Loimaa M-P 2 500694 30.6.2014 Turku-Lahti (pika) Tarvasjoki-Marttila-Koski TL M-S 4, M-L 1, M1 Pekolan Liikenne Oy Turku satama-Lahti (pika) Tarvasjoki-Marttila-Koski TL M-S 3 Turku satama-Riihimäki-Lahti (pika) Tarvasjoki-Marttila-Koski TL M-S 1 500715 30.6.2014 Lahti-Turku (pika) Koski TL-Marttila-Tarvasjoki M-S 5 Koiviston Auto Oy Lahti-Turku satama (pika) Koski TL-Marttila-Tarvasjoki M-S 3 Rasteroiduissa sopimuksissa liikenteenharjoittajat ovat esittäneet liikennetarjonnan supistamista.

26

Loimaan seutukunnan joukkoliikennesuunnitelma

Taulukko 10. Loimaan seutukuntaan vaikuttavat Varsinais-Suomen ELY-keskuksen ostoliikenteet huhtikuun 2011 tilanteessa

Sopimus Päättyy Ajopäivä Lähtee Kelloajat suunnittelualueella Päättyy Tarkoitus Reitti Liikennöitsijä Työ Opiskelu Asiointi Muu 8048 kevät 2012 M-P 15:00 Turku 15:45 Tarvasjoki 15:55 Marttila (x) Turku-Marttila Leiniön Liikenne Oy 8049 kevät 2012 M-P+ 6:50 Somero 7:20 Koski TL, 7:40 Marttila, 7:55 Tarvasjoki 8:45 Turku x x Somero-Turku Leiniön Liikenne Oy M-P++ 7:00 Somero 7:30 Koski TL, 7:45 Marttila, 8:00 Tarvasjoki 8:45 Turku x Somero-Turku M-P 16:00 Turku 16:45 Tarvasjoki, 17:00 Marttila, 17:20 Koski TL 17:45 Somero x (x) Somero-Turku 8050 kevät 2012 SS 16:00 Turku 16:45 Tarvasjoki, 17:00 Marttila, 17:20 Koski TL 17:45 Somero x Somero-Turku Leiniön Liikenne Oy SS 18:20 Somero 18:50 Koski TL, 19:10 Marttila, 19:25 Tarvasjoki 20:10 Turku x Somero-Turku 8051 kevät 2012 M-L 9:00 Somero 9:35 Koski TL, 9:55 Marttila, 10:10 Tarvasjoki 11:00 Turku x Somero-Turku Leiniön Liikenne Oy M-P 15:10 Somero 15:45 Koski TL, 16:05 Marttila, 16:20 Tarvasjoki 17:10 Turku (x) (x) x Somero-Turku M-P 12:30 Turku 13:10 Tarvasjoki, 13:25 Marttila, 13:45 Koski TL 14:20 Somero x Somero-Turku Leiniön Liikenne Oy L 13:00 Turku 13:40 Tarvasjoki, 13:55 Marttila, 14:15 Koski TL 14:50 Somero x Somero-Turku M-P 17:20 Turku 18:05 Tarvasjoki, 18:15 Marttila, 18:35 Koski TL 19:05 Somero x Somero-Turku Leiniön Liikenne Oy 501624 kevät 2014 M-P 6:20 Marttila 6:35 Tarvasjoki 7:30 Turku x Marttila-Turku Leiniön Liikenne Oy 500359 kevät 2013 Koulp 4:55 Oripää 5:55 Aura 6:45 Salo (x) Oripää-Salo Matka-Niinimäki Oy Koulp 10:05 Salo 10:40 Marttila,11:00 Koski TL 11:35 Loimaa x Salo-Loimaa 501037 kevät 2013 Koulp 6:40 Marttila 7:00 Koski TL 7:35 Loimaa (x) x Marttila-Koski TL-Loimaa Matka-Niinimäki Oy Koulp 16:10 Loimaa 16:45 Koski TL 17:05 Marttila (x) x Marttila-Koski TL-Loimaa 7725 kevät 2013 Koulp 8:45 Säkylä 9:30 Oripää (x) Säkylä-Oripää Matka-Niinimäki Oy Koulp 8:20 Yläne 8:45 Säkylä x Yläne-Säkylä Koulp 15:00 Säkylä 15:25 Yläne x Yläne-Säkylä Koulp 16:30 Yläne 16:55 Tortinmäki x Yläne-Tortinmäki Koulp 16:55 Tortinmäki 17:20 Yläne x Yläne-Tortinmäki 501060 kevät 2012 M-P+++Y 6:25 Loimaa 6:50 Kyrö,7:10 Aura 7:50 Turku x Loimaa-Turku Satakunnan Liikenne Oy L 8:10 Loimaa 8:35 Kyrö,8:50 Aura 9:20 Turku x Loimaa-Turku M-P+++Y 16:15 Turku 16:40 Aura,16:55 Kyrö 17:25 Loimaa x Loimaa-Turku L 14:15 Turku 14:40 Aura,14:55 Kyrö 15:25 Loimaa x Loimaa-Turku M-P+++Y 14:05 Hirvikoski 14:15 Loimaa,14:55 Kyrö,15:15 Aura 15:45 Turku x Hirvikoski-Loimaa-Turku Koulp 9:55 Hirvikoski 10:10 Loimaa,10:40 Kyrö,10:55 Aura 11:25 Turku x Hirvikoski-Loimaa-Turku L 12:55 Hirvikoski 13:05 Loimaa,13:15 Kyrö,13:45 Aura 14:20 Turku x Hirvikoski-Loimaa-Turku M-P+ 12:15 Turku 12:40 Aura,12:55 Kyrö,13:25 Loimaa 13:35 Hirvikoski (x) Hirvikoski-Loimaa-Turku L 10:00 Turku 10:25 Aura,10:40 Kyrö,11:10 Loimaa 11:20 Hirvikoski x Hirvikoski-Loimaa-Turku 501061 kevät 2012 Koulp 13:55 Turku 14:30 Tarvasjoki,Aura,Marttila 15:00 Koski TL x Turku-Koski TL Satakunnan Liikenne Oy 501063 kevät 2012 Koulp 7:00 Huittinen 8:00 Loimaa x Huittinen-Virttaa-Loimaa Satakunnan Liikenne Oy Koulp 16:05 Loimaa 17:10 Huitinen x Huittinen-Virttaa-Loimaa M-P+ 5:30 Huittinen 6:25 Loimaa x Huittinen-Loimaa L 7:15 Huittinen 8:10 Loimaa (x) Huittinen-Loimaa M-P+ 17:25 Loimaa 18:20 Huittinen x Huittinen-Loimaa L 15:25 Loimaa 16:20 Huittinen (x) Huittinen-Loimaa 501019 kevät 2012 TIP++ 7:45 Loimaa 8:15 Ypäjä 8:35 Loimaa x Loimaa-Ypäjä-Loimaa Vuorisen Liikenne Oy Koulp 16:10 Loimaa 16:30 Ypäjä 17:05 Loimaa (x) (x) x Loimaa-Ypäjä-Loimaa M-P+ 13:10 Loimaa 13:25 Ypäjä,13:50 Metsämaa 14:10 Loimaa x Loimaa-Ypäjä-Metsämaa-Loimaa M-P+ 10:45 Loimaa 11:05 Ypäjä,11:25 Metsämaa 11:50 Loimaa x Loimaa-Ypäjä-Metsämaa-Loimaa TIP++ 10:45 Loimaa 11:05 Ypäjä,11:25 Metsämaa 11:50 Loimaa x Loimaa-Ypäjä-Metsämaa-Loimaa TIP++ 13:10 Loimaa 13:25 Ypäjä,13:50 Metsämaa 14:10 Loimaa x Loimaa-Ypäjä-Metsämaa-Loimaa 7707 kevät 2013 M-P+++ 6:30 Turku 7:00 Aura,7:15 Kyrö 7:45 Loimaa x Turku-Loimaa Vesman Liikenne Oy M-P+++ 14:15 Turku 14:40 Aura,14:55 Kyrö 7:45 Loimaa (x) x Turku-Loimaa M-P+++ 8:10 Loimaa 8:35 Kyrö, 8:50 Aura 9:20 Turku x Turku-Loimaa M-P+++ 10:00 Turku 10:25 Aura, 10.40 Kyrö,11:10 Loimaa 11:20 Hirvikoski x Turku-Loimaa-Hirvikoski M-P+++ 12:55 Hirvikoski 13:05 Loimaa,13:25 Kyrö,13:40 Aura 14:10 Turku x Turku-Loimaa-Hirvikoski M-P+++ 15:55 Hirvikoski 16:05 Loimaa, 16:30 Kyrö,16:45 Aura 17:15 Turku (x) x Turku-Loimaa-Hirvikoski 7375 kevät 2013 Koulp 7:40 Loimaa 7:50 Hirvikoski,8:20 Alastaro 8:45 Loimaa x Loimaa-Alastaro-Loimaa Vuorisen Liikenne Oy Loimaa-Alastaro-Kojonmaa- Koulp 15:00 Loimaa 15:10 Hirvikoski, 15:25 Alastaro 16:10 Loimaa x Loimaa M-P 9:45 Loimaa 9:55 Hirvikoski, 10:20 Alastaro 10:45 Loimaa x Loimaa-Alastaro-Loimaa M-P 12:00 Loimaa 12:10 Hirvikoski, 12:45 Alastaro 13:10 Loimaa x Loimaa-Alastaro-Loimaa 7987 ? M-P++ 5:45 Forssa 6:30 Loimaa x Forssa-Loimaa Liikenne Rajala Ky M-P++ 17:20 Loimaa 18:15 Forssa x Forssa-Loimaa M-P++ 6:50 Loimaa 7:10 Ypäjä, 7:50 Forssa 11:05 Lahti x Loimaa-Lahti M-P++ 12:10 Lahti 15:25 Forssa, 16:10 Ypäjä 16:30 Loimaa x Loimaa-Lahti

5.1.1 ELY-keskuksen joukkoliikenteen rahoitus

Valtakunnan tasolla ELY-keskusten käyttöön osoitettu joukkoliikenteen määräraha on pysynyt vuodesta 2000 lähtien noin 40 miljoonassa eurossa. Samaan aikaan linja-autoliikenteen kus- tannustasoindeksi on noussut 45 %. Reaalinen rahoitustaso on siis ollut selkeästi laskeva, mikä on vaikuttanut alentavasti joukoliikennepalvelujen ostoon. Mikäli joukkoliikenteen määrära- han taso ei nouse, liikenteen karsiminen voi jatkua myös seuraavilla tarjouskilpailukierroksilla. Liikenne- ja viestintäministeriön tavoitteena on, että joukko- ja kevyenliikenteen matkojen määrää pystyttäisiin kasvattamaan 20 prosentilla vuoteen 2020 mennessä. Tavoitteen saavut-

27

Loimaan seutukunnan joukkoliikennesuunnitelma

taminen edellyttää, että joukkoliikenteen rahoitusta lisätään huomattavasti. Joukkoliikenteen rahoituksen lisääminen on kirjattu mm. Liikenneviraston pitkän tähtäimen suunnitelmaan.

ELY-keskuksen tavoitteena on turvata joukkoliikenteen perusverkko kuntien välillä siten, että hankinnan kohteet ovat pääsääntöisesti kuntarajat ylittäviä työ- ja opiskeluliikennettä sekä liityntäliikennettä. Mahdolliset, määrärahojen puitteissa tehtävät, kuntien sisäisen liikenteen hankinnat kohdistuvat vuoroihin, jotka palvelevat merkittävästi samanaikaisesti useampia käyttäjäryhmiä.

Loimaan seutukunnassa ajettavan ostoliikenteen liikennöintikorvaus on vuositasolla noin 460 000 euroa (luvusta puuttuu ostoliikenteen sopimus 7987). Kustannuksia ei ole jyvitetty pelkästään suunnittelualueelle. Valtion subventio-osuus seutu- ja työmatkaliikenteen lipulle oli vuonna 2010 noin 30 000 euroa. Alueella ei ajeta valtionavustuksen piiriin kuuluvia paikallis- tai palveluliikenteitä.

5.2 Kuntien järjestämät avoimet joukkoliikennepalvelut

Kunnat ovat täydentäneet avoimen joukkoliikenteen tarjontaa ostamalla asiointiliikennettä sekä lähinnä koululaiskuljetuksia palvelevaa joukkoliikennettä.

Auran kunta tukee muutamaa työmatkaliikenteen linja-autovuoroa, jotka liikennöivät Turku– Liedon Asema-Aura -reitillä. Auran kunta ei ole kuitenkaan kokonaan ostanut yhtään linja- autovuoroa eikä asiointiliikennettä.

Loimaan kaupunki on ostanut koululaisia ja opiskelijoita palvelevan avoimen linja-autovuoron, joka kulkee Majanojan ja Metsämaan kautta Loimaan keskustaan. Kaupunki on ostanut myös kutsutaksiperiaatteella toimivia asiointiliikenteen reittejä. Asiointiliikenteen reittejä ajetaan kahdesti viikossa, ja niihin on varattu kuljetuskalustoa seitsemää reittiä varten.

Pöytyän kunta on ostanut asiointiliikenteen yhteyksiä Rahkiosta ja Kumilasta Kyröön, Or- denojalta ja Auvaisista Riihikoskelle sekä Tourulasta, Otsolan suunnasta, Heinijoelta ja Pöy- täsuolta Ylänneelle. Kaikki reitit ajetaan kerran viikossa ja ne toimivat kutsutaksiperiaatteella.

Oripään kunta on ostanut asiointiliikenteen yhteyden Latvaperältä keskustaan kerran viikossa.

Koski Tl:n, Marttilan ja Tarvajoen kunnat eivät ole ostaneet avoimia joukkoliikennepalveluja.

5.3 Joukkoliikenteen tarjonta

5.3.1 Junaliikenne

Henkilöliikenteen junavuoroja kulkee Turusta Loimaan kautta Tampereelle päivittäin 9 vuoroa ja toiseen suuntaan 8 vuoroa. Turku tai Turun satama ovat radan pääteasemia. Arkisin juna- vuoroja kulkee säännöllisesti 1-2 tunnin välein klo 7-22 välillä. Lähes kaikki vuorot kulkevat

28

Loimaan seutukunnan joukkoliikennesuunnitelma kaikkina viikonpäivinä. Sunnuntaisin Loimaalta Turkuun on arkipäivän liikenteestä poiketen myös myöhäisillan vuoro, joka lähtee Loimaalta klo 23 jälkeen.

Taulukko 11. Junayhteydet Loimaan seudulla (Lähde: VR 2011).

Junayhteydet Turusta Loimaalle Loimaalta Tampereelle Loimaalta Turkuun 7:00 M-S 7:41 M-S 7:06 M-S 9:05 M-S 9:44 M-S 8:13 M-P 10:05 M-S 10:44 M-S 11:13 M-S 13:05 M-S 13:44 M-S 13:13 M-S 15:05 M-S 15:44 M-S 16:13 M-S 16:05 M-S 16:44 M-S 17:13 M-S 18:05 M-S 18:44 M-S 19:15 M-S 20:05 M-S 20:44 M-S 22:15 M-S 21:05 M-S 21:47 M-S 23:13 S

5.3.2 Linja-autoliikenne

Joukkoliikenteen palvelutaso vaihtelee suunnittelualueen eri osissa hyvin paljon. Pääteiden varsilla liikennetarjonta on asukasmäärän suhteutettuna jopa verrattain hyvä. Vuorotarjonta on hyvä kaikkina vuodenaikoina ja viikonpäivinä pikavuorojen käyttämillä reiteillä valtateillä 9 ja 10, kantatiellä 41 ja maantiellä 204. Valtatiellä 9 vuorotarjonta kuitenkin heikkenee kanta- tien 41 pohjoispuolella. Lisäksi Vanhalla Tampereentiellä (mt 222) on säännöllinen ja arkipäivi- nä myös kattava liikennetarjonta Turun ja Auran välillä. Vanhan Tampereentien liikenne jatkuu Aurasta Pöytyäälle ja Oripäähän, mutta vuorotarjonta harvenee Aurasta ja edelleen Pyötyäältä Oripään suuntaan mentäessä. Lisäksi Someron suunnasta ajetaan Koski Tl:n,Marttilan ja Tar- vasjoen kuntakeskuksien kautta Härkätietä ja Hämeen Härkätietä (Tavasjoella myös Alikulman- tietä) pitkin Turkuun lähinnä arkipäivinä. Arkipäivinä on myös muutama edestakainen työmat- kaliikennettä palveleva yhteys Saloon. Edellä mainittujen reittien ulkopuolella joukkoliikenteen tarjonta on enintään minimitasoista liikennettä. Linja-autoliikenteen palvelutasosta saa selke- än mielikuvan tarkastelemalla kuvia 6-10, joissa linja-autoliikenteen vuorotarjonta esitetään eri viikonpäivinä ja liikenöintikausina. Pikavuoroliikenne on mukana kaikissa kuvissa, jonka osuus esitetään omana suoritteena kuvassa 10.

Talviarki

Talviarkena on molemmat suunnat yhteen laskettuna vähintään 20 vuoroa kaikilla pikavuoro- jen käyttämillä reiteillä (vt 9 ja 10, kt 41 ja mt 204) lukuun ottamatta valtatietä 9 Aurasta poh- joiseen. Vähintään 20 vuoroa molemmat suunnat yhteen laskettuna toteutuu myös reiteillä Vanha Tampereentie (mt 222) välillä Turku-Aura ja Turuntiellä välillä Aura-Pöytyä. Yli kymme- nen vuoroa molemmat suunnat yhteen laskettuna kulkee Auran ja Pöytyään välillä, Koski Tl:n ja Turun välillä sekä Saloon suuntautuvien työmatkaliikenteen reiteillä.

Suunnittelualueella on myös paljon sellaisia joukkoliikenteen käyttämiä reittejä, joissa kulkee vain 1-2 vuoroa suuntaansa. Tällaisia, tiettyjä käyttäjäryhmiä palvelevia, reitejä ovat muun muassa: Loimaa-Pappinen-Oripää, Yläne-Riihikoski/Aura, Tarvasjoella Hämeen Härkätie, Tar- vasjoen eteläpuolella maantie 224, Pöytyän kirkonkylä-Kyrö sekä Koski Tl-Raatala-Salo. 29

Loimaan seutukunnan joukkoliikennesuunnitelma

Kuva 6. Joukkoliikenteen vuoromäärät talviarkena (molemmat suunnat yhteen laskettuna).

Taulukko 12. Joukkoliikenteen vuoromäärät yhteysväleittäin Loimaan seutuliikenteessä talviarkena (Lähde: Matkahuolto 2011)

Aura Koski Tl Loimaa Marttila Oripää Pöytyä Tarvasjoki Turku Salo Tampere Helsinki Aura 7 19 27 40 17 Koski Tl 5 8 17 18 5 4 Loimaa 6 4 3 4 4 19* 2 4 Marttila 10 4 6 21 6 4 Oripää 19 4 22 19 1 13 Pöytyä 26 1 20 24 13 Tarvasjoki 20 5 22 4 Turku 40 19 20* 1 18 24 22 50 22 40 Salo 9 3 7 48 31 Tampere 19 3 5 3 14 14 3 23 33 Helsinki 39 32 34 = 100-200 pendelöijää *mukana junavuorot (Loimaa-Turku 8 vuoroa ja Turku-Loimaa 9 vuoroa) = 200-300 pendelöijää = yli 300 pendelöijää

Kesäarki

Pikavuoroliikenne toimii kesäarkena lähes talviarkien tapaan. Sen sijaan vakiovuoroliikenteestä jäävät pois koululaisvuorot, jotka toimivat usein myös työmatkaliikennettä palvelevina vuoroi- na. Vain osan vuotta palvelevat vuorot ovat työmatkalaisille merkittävä este joukkoliikenteen säännölliseen käyttöön siirtymiselle.

Kesällä ei juurikaan liikennöidä niillä yhteysväleillä, joissa on talviarkena vain 1-2 vuoroa suun- taansa. Näistä vain Saloon suuntautuvat työmatkaliikenteen vuorot ajetaan myös kesällä.

30

Loimaan seutukunnan joukkoliikennesuunnitelma

Kuva 7. Joukkoliikenteen vuoromäärät kesäarkena (molemmat suunnat yhteen laskettuna).

Taulukko 13. Joukkoliikenteen vuoromäärät yhteysväleittäin Loimaan seutuliikenteessä talviarkena (Lähde: Matkahuolto 2011)

Aura Koski Tl Loimaa Marttila Oripää Pöytyä Tarvasjoki Turku Salo Tampere Helsinki Aura 4 19 22 16 17 Koski Tl 4 16 17 1 4 Loimaa 3 15* 4 Marttila 4 5 20 3 4 Oripää 18 18 18 13 Pöytyä 22 19 22 13 Tarvasjoki 18 4 20 4 Turku 16 18 16* 19 22 19 47 22 40 Salo 2 4 43 31 Tampere 19 3 5 3 14 14 3 23 33 Helsinki 39 31 33 = 100-200 pendelöijää *mukana junavuorot (Loimaa-Turku 8 vuoroa ja Turku-Loimaa 9 vuoroa) = 200-300 pendelöijää = yli 300 pendelöijää Viikonloppu (la-su)

Talviviikonloppuisin ajetaan pääasiassa vain pikavuoroja, joiden määrä vähenee vain muutamil- la vuoroilla ja joilla ei ole merkittävästi vaikutusta palvelutasoon. Vakiovuoroja kulkee vain muutamalla sellaisella Turku-peräisellä reitillä, jossa on arkena eniten liikennetarjontaa. Näillä yhteyksillä on mahdollista asioida suunnittelualueen kuntakeskuksista Turkuun.

Sunnuntain liikennetarjonta on lähes vastaava lauantain kanssa.

31

Loimaan seutukunnan joukkoliikennesuunnitelma

Kuva 8. Joukkoliikenteen vuoromäärät lauantaisin (molemmat suunnat yhteen laskettuna).

Kuva 9. Joukkoliikenteen vuoromäärät sunnuntaisin (molemmat suunnat yhteen laskettuna).

Suunnittelualuetta koskevaa pikavuoroliikennettä ajetaan Turusta Tampereelle Huittisten ja Humppilan kautta, joista ensimmäinen on enemmän käytetympi reitti. Turusta Poriin ajetaan Säkyläntien kautta ja Turusta Lahteen ajetaan valtatien 10 kautta. Turusta Poriin pääseen myös vaihtamalla pikavuorosta toiseen Huittisissa, jossa sijaitsee pikavuoroliikenteen järjestetty vaihtoterminaali. Pikavuoroliikenteessä ei ole eroja kesä- ja talviajan liikenteessä, eikä myös- kään suuria muutoksia arkipäivien ja viikonloppujen tarjonnassa.

32

Loimaan seutukunnan joukkoliikennesuunnitelma

Pikavuorot eivät poikkea suunnittelualueella Loimaan linja-autoasemaa lukuun ottamatta taa- jamien keskustoissa, vaan pysähtyvät taajamien kohdilla oleville pikavuoropysäkeille.

Kuva 10. Pikavuoroliikenteen reitit ja vuoromäärät molempiin suuntiin yhteen laskettuna eri viikonpäivinä (ao. vuorot ovat mukana myös kuvissa 6-9).

5.4 Yhteenveto joukkoliikenteen tarjonnasta

Tässä nykytilan analyysissä työmatkayhteyksiksi tulkitaan sellaiset aamulla liikennöitävät vuo- rot, jotka ovat perillä 7–8 välillä ja sellaiset iltapäivällä liikennöitävät vuorot, jotka lähtevät klo 15–17 välillä. Työmatkaliikenteessä on alueittain joitakin poikkeuksia, esimerkiksi Koski Tl:stä ja Marttilasta on työmatkayhteyksiä Saloon aamulla klo 6:ksi ja iltapäivän paluuyhteys lähtee Salosta klo 14 aikoihin. Salon kolmivuorotyön johdosta linja-autoliikenteen vuoroja on myös klo 22:ksi. Nämä vuorot eivät näy työssäkäyntiyhteyksiä kuvaavissa taulukoissa 14-15.

Loimaan seudun alueella on myös muutamia yhteysvälejä, joissa työmatkaliikenteeseen sopi- via vuoroja ei ajeta kesäaikana. Muutoin työmatkaliikenteen edellytyksissä ei tapahdu merkit- täviä muutoksia kesä- ja talviaikataulujen välillä. Edellä mainitun työssäkäyntiyhteyksien määri- telmät täyttävistä vuoroista vain Koski Tl:stä Saloon kulkevat meno- ja paluuyhteydet jäävät pois.

33

Loimaan seutukunnan joukkoliikennesuunnitelma

Taulukko 14. Työssäkäyntiyhteydet talvella niiden Loimaan seudun kuntien väliltä, joilla pendelöijiä yli 100. (Läh- de: Matkahuolto 2011).

Työssäkänytiyhteydet Lähtökunta Määränpää- Pendelöinti- Menoyhteydet talvella Paluuyhteydet talvella (yhteysvälit, joilla kunta määrä (2008) perillä klo 7-8.00 lähtö klo 15-17.00 pendelöijiä on yli 100 Aurahenkilöä) Pöytyä 107 7.00; 7.00; 8.00 15.55; 16.55 Turku 593 6.59; 7.29; 7.30; 7.44; 7.50 15.00; 15.05; 15.31; 15.35; 16.01; 16.15; 16.31; 16.35 Koski Tl Salo 114 7.40 15.05 Loimaa Pöytyä 153 - - Turku 327 7.30; 7.50; 7:50* 15.00; 15.05; 15:05*; 16.05*; 16.15 Forssa 165 7.50 15.30 Marttila Turku 146 7.30; 7.50 15.30; 16.20, 17.10 Pöytyä Aura 190 6.45; 7.45; 7.55 15.10; 15.55; 16.05; 16.40; 16.55; 17.10 Loimaa 191 7.55 (17.20) Turku 690 6.24; 7.29 15.31; 15.35; 16.01; 16.31; 16.35; 17.16 Tarvasjoki Turku 214 7.30; 7.35; 7.50 15.00; 15.30; 16.00; 16.20 Turku Aura 136 6.50; 6.55; 7.55; 8.05 15.15; 15.15; 15.18; 15.55; 16.15; 16.55; 17.00 Loimaa 173 7.40; 7.39* 16.10; 16.13* Pöytyä 191 7.00; 8.00 15.50; 15.55; 16.50 16.55 * tähdellä merkityt vuorot junavuoroja

Taulukko 15. Työssäkäyntiyhteydet kesällä niiden Loimaan seudun kuntien väliltä, joilla pendelöijiä yli 100.

Työssäkänytiyhteydet Lähtökunta Määränpää- Meno kesä Paluu kesä (yhteysvälit, joilla kunta (perillä klo 7-8.00) (lähtö klo 15-17.00) pendelöijiä on yli 100 Aurahenkilöä) Pöytyä 7.00; 8.00 15.55; 16.55 Turku 7.29; 7.30 15.05; 15.35; 16.35; 15.31; 16.31 Koski Tl Salo - - Loimaa Pöytyä - - Turku 7.30; 7.50* 15.05; 15.05*; 16.05* Forssa 7.50 15.30 Marttila Turku 7.30; 7.50 15.30; 16.20; 17.10 Pöytyä Aura 6.45; 7.55 15.55; 16.05; 16.55; 17.05 Loimaa - - Turku 6.24; 7.29 15.31; 15.35; 16.31; 16.35; 17.16 Tarvasjoki Turku 7.30; 7.50 15.00; 15.30; 16.00; 16.20 Turku Aura 6.55; 7.00; 7.55; 8.05 15.55; 16.15; 16.45; 16.55 Loimaa 7.45; 7.39* 16.05; 16.13* Pöytyä 7.00; 8.00 15.50; 15.55; 16.50 16.55 * tähdellä merkityt vuorot junavuoroja

Tässä nykytilan analyysissä opiskelumatkojen tekemiseen soveltuviksi vuoroiksi tulkitaan sel- laiset yhteydet, jotka ovat perillä aamuisin ennen kahdeksaa tai yhdeksää ja jotka lähtevät iltapäivällä takaisin klo 14–15 välillä. Ehdot täyttävät yhteydet on koottu alla taulukkoon 16. Opiskelumatkat mahdollistavia yhteyksiä on kaikilla yhteysväleillä, joilla oletetaan kulkevan peruskoululaisia tai toisen asteen opiskelijoita.

Loimaalla on ammattiopisto, jossa annetaan useiden eri alojen opetusta. Joukkoliikenneyhtey- det eivät kuitenkaan seudullisesti kilpaile Turkuun vievien yhteyksien kanssa. Tämän seikan vaikutus tulee ottaa huomioon ja arvioida, voisiko Loimaan vetovoimaa opiskelukaupunkina lisätä joukkoliikenneyhteyksien kautta.

34

Loimaan seutukunnan joukkoliikennesuunnitelma

Taulukko 16. Opiskeluyhteydet toisen asteen oppilaitoksiin.

Määränpää- Menoyhteydet Paluuyhteydet Opiskeluyhteydet paikkakunta perillä klo 7-9 lähtö klo 14-17 Kunnat, joissa ei Oripää Loimaa 7.55, 8.45 14.35, 15.30, 16.35 lukiota Aura Pöytyä (Kyrö) 7.01, 8.38 14.41, 15.00, 15.05, 16.38 Tarvasjoki Turku 7.30, 7.50, 8.45 14.15, 15.00, 15.30, 16.00, 16.20 Marttila Koski Tl 7.00, 8.53, 8.50 15.05, 15.40, 16.45 Kunnat, joissa ei Oripää Loimaa 7.55, 8.45 14.35, 15.30, 16.35 ammatillista Turku 7.29, 8.29, 8.30 14.31, 14.35, 15.31, 16.35 Pöytyä (Riihikoski) Loimaa 7.55 16.45 Turku 7.29, 8.29, 8.30, 9.30 14.31, 14.35, 15.31, 15.35, 16.31, 16.35 Aura Loimaa 7.40 14.20, 16.10 Turku 7.29, 7.44, 7.50, 8.29, 8.59 14.15, 14.31, 15.00, 15.31, 16.01, 16.15, 16.31 Tarvasjoki Turku 7.30, 7.50, 8.45 14.15, 15.00, 15.30, 16.00, 16.20 Koski Tl Turku 7.50, 8.45 14.15, 15.30, 16.00, 16.20, 17.20 Marttila Turku 7.30, 7.50, 8.45 14.15, 15.00, 15.30, 16.00, 16.20

Yhteydet suunnittelualueen kunnista Turkuun ja päinvastoin on koottu lähtöajan mukaan tau- lukkoon 17. Lähes kaikista kunnista on lähtöjä joka tunti Turkuun klo 6-18 välillä. Yhtälailla Turusta on lähtöjä Loimaan seudun kuntiin. Epäsäännöllisyyttä ja yli tunnin vuorovälejä on Koski Tl:stä, Marttilasta ja Loimaalta Turkuun. Näistäkin kunnista on kuitenkin vuoroja melko paljon. Loimaan ja Turun välistä liikennettä palvelee myös junayhteydet. Työ- ja opiskelumat- kojen lisäksi myös asiointi Turussa virastojen aukioloaikoina on mahdollista kaikista seudun kunnista.

Taulukko 17. Loimaan seudun kuntien ja Turun väliset yhteydet

Kunta Lähtöjen määrät talviarkena ao. kelloaikojen jälkeen 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18- Aura Turkuun 2 6 4 3 4 2 2 6 2 4 2 5 6 Turusta 3 5 2 4 4 1 5 2 5 5 5 2 6 Koski Tl Turkuun 2 2 1 2 1 3 1 1 5 Turusta 1 1 1 1 1 2 2 1 1 2 2 3 Loimaa Turkuun 2 +1 1+1 1 1 +1 2+1 1 1+1 1+1 1+3 Turusta 1 1+1 1 1+1 1+1 1 +1 1 2+1 1+1 1+3 Marttila Turkuun 1 2 2 2 1 2 3 1 5 Turusta 1 1 1 1 1 2 2 1 2 2 3 3 Oripää Turkuun 1 2 1 2 1 1 1 1 1 2 2 1 3 Turusta 1 1 1 1 1 1 1 2 2 2 1 1 2 Pöytyä Turkuun 1 2 2 2 1 2 1 2 1 2 2 2 3 Turusta 1 1 1 1 2 1 2 2 2 2 3 2 3 Tarvasjoki Turkuun 1 2 2 1 1 2 1 3 2 1 5 Turusta 1 1 1 1 1 2 2 1 2 2 3 3

+ -merkin jälkeen junavuorojen lähdöt

Taulukkoon 18 on tehty yhteenveto seudun joukkoliikenteen palvelutasosta kuntien välillä. Taulukkoon on merkitty kirjainmerkein toteutuvat työssäkäynti-, opiskelu- ja asiointiyhteydet aiemmin mainittujen määritelmien mukaisesti. Väreillä on kuvattu pendelöijien määrää yh- teysväleillä.

35

Loimaan seutukunnan joukkoliikennesuunnitelma

Taulukossa 18 näkyy työmatkayhteyksien puute myös Pöytyän ja Loimaan välillä. Puute ei ole kuitenkaan todellinen, koska Pöytyäältä käydään kuntaliitosten johdosta useammasta taaja- masta työssä Loimaalla (ks. kohta 2.3). Asiontiyhteyksissä puute on Oripäästä Loimaalle, mikäli Loimaa katsottaisiin olevan oripääläisille Turkua merkittävämpi asiointikaupunki.

Taulukon 18 työ- ja opiskeluyhteyksien kelloajat eivät tarkalleen ole joukkoliikenteen palvelu- tasotavoitteiden mukaisia pendelöijien sekä toisen ja ylemmän asteen opiskelijoiden ja perus- koululaisten kelloaikoja. Merkittävää eroa ei ole ja kelloajat ovat keskenään kuitenkin hyvin vertailukelpoisia.

Taulukko 18. Yhteenveto joukkoliikenteen palvelutasosta kuntien välillä

Kunta Aura Koski Tl Loimaa Marttila Oripää Pöytyä Tarvasjoki Turku Salo Aura TOA TOA TOA TOA Koski Tl tOa TOA TOA TOA tOA Loimaa tOA Oa a a TOA a Marttila TOA tOa TOA TOA tOA Oripää TOA tOa TOA TOA Pöytyä TOA TOA TOA Tarvasjoki TOA TOA TOA Turku TOA TOA TOA TOA TOA TOA TOA TOA Salo OA a OA TOA

Merkintöjen selitykset: T = työmatkayhteys (perillä ennen klo 7 tai 8 ja paluuyhteys klo 16-17, ympäri vuoden) t = työmatkayhteys (perillä ennen klo 7 tai 8 ja paluuyhteys klo 16-17, koulupäivinä) O = opiskelumatkayhteys (perillä ennen klo 8 tai 9 ja paluuyhteys klo 14 tai 15 jälkeen, koulupäivinä) A = asiointiyhteys (asiointiointiaikaa perillä 1-4 tuntia) a = asiointiyhteys (asiointiointiaikaa perillä 1-4 tuntia, koulupäivinä) = 100-200 pendelöijää = 200-300 pendelöijää = yli 300 pendelöijää

5.5 Seutu- ja työmatkaliikenteen liput

Loimaan seutukunnassa on käytössä seutulippu, jossa ovat mukana kaikki seudun kunnat sekä Huittinen ja Ypäjä. Älykorttipohjainen seutulippu on voimassa 30 vuorokautta lipun ensimmäi- sestä käytöstä ja se mahdollistaa rajattomaan matkustamiseen seutulippualueen kuntien alu- eella liikennöitävissä busseissa. Loimaan seutulippualueella on käytössä myös työmatkaliiken- teen lippu, joka mahdollistaa normaalin seutulipun lisäksi rajattomaan matkustamiseen sekä seutulippualueen ja Turun välisessä bussiliikenteessä että Turun kaupungin sisäisessä liiken- teessä. Seutulippu ei käy maksuvälineeksi junaliikenteeseen.

Seutu- ja työmatkaliikenteen lippujen edulliset hinnat perustuvat kuntien ja valtion maksa- maan lipputukeen. Loimaan seudulla pikavuoroissa seutu- ja työmatkaliikenteen lipuilla tehtä- villä matkoilla joutuu maksamaan erillisen pikavuorolisän.

36

Loimaan seutukunnan joukkoliikennesuunnitelma

Vuonna 2010 myytiin yhteensä 357 Loimaan seutulippua, joilla tehtiin yhteensä 9 968 matkaa. Työmatkaliikenteen lippu oli hieman normaalia seutulippua suositumpi 393 kappaleen myyn- nillään ja 13 812 matkallaan. Yhtä seutulippua kohti tehtiin 27,92 matkaa ja yhtä työmatkalii- kenteen lippua kohti tehtiin 35,15 matkaa. Seutu- ja työmatkaliikenteen lippujen myynti- ja matkamäärät ovat melko vaatimattomat. Esimerkiksi auralaiset tekivät Turun seutulipulla lä- hes yhtä monta matkaa kuin Loimaan seutu- ja työmatkalipulla kertyi kaikkien kuntalaisten osalta matkoja yhteensä.

Auran kunta on mukana myös Turun seutulipussa. Vuonna 2010 auralaiset ostivat yhteensä 500 Turun seutulippua ja tekivät niillä yhteensä 20 343 matkaa eli yhtä lippua kohti tehtiin 40,69 matkaa. Koski Tl ja Marttila ovat mukana myös Salon seutulipussa. Koskella asuvat osti- vat Salon seutulippuja vuonna 2010 yhteensä 23, joilla he tekivät yhteensä 999 matkaa eli 43,43 matkaa yhtä lippua kohti. Marttilalaiset ostivat vuonna 2010 yhteensä 32 Salon seutulip- pua ja tekivät niillä yhteensä 964 matkaa eli 30,13 matkaa yhtä lippua kohti.

Taulukko 19. Loimaan seudulla käytössä olevien seutu- ja työmatkaliikenteen lippujen suoritetiedot vuodelta 2010. Loimaan seutulippu Kunta Myynti Matkat Asiakashinta Matkojen Asiakastulot (€, Lipputuki Valtionavustus (€, sis alv. 9 %) keskipituus (km) sis. alv. 9 %) (€) (€) Aura 7 157 60 38 420 364 175 Koski TL 22 617 79 35 1 738 1 177 0 Loimaa 234 5 370 55 19 12 870 3 104 1 000 Marttila 60 0 Oripää 19 501 55 23 1 045 675 324 Pöytyä 70 3 269 70 20 4 900 5 293 0 Tarvasjoki 60 0 Huittinen 5 54 79 54 395 0 0 Loimaan seutulippu yhteensä 357 9 968 518 191 21 368 10 613 1 499 Loimaan seudun työmatkaliikenteen liput Kunta Myynti Matkat Asiakashinta Matkojen Asiakastulot (€, Lipputuki Valtionavustus (€, sis alv. 9 %) keskipituus (km) sis. alv. 9 %) (€) Aura 17 647 70 23 1 190 973 467 Koski Tl 14 417 118 32 1 652 187 0 Loimaa 50 1 770 150 55 7 500 4 208 1 700 Marttila 87 3 513 70 29 6 090 8 069 3 526 Oripää 1 51 118 23 118 52 25 Pöytyä 115 4 215 90 29 10 350 6 776 2 400 Tarvasjoki 65 1 782 70 29 4 550 2 649 1 272 Huittinen 44 1 417 118 68 5 192 5 961 2 557 Loimaan seutulippu yhteensä 393 13 812 804 287 36 642 28 875 11 947 Muiden alueiden seutuliput Kunta Myynti Matkat Asiakashinta Matkojen Asiakastulot (€, Lipputuki Valtionavustus (€, sis alv. 9 %) keskipituus (km) sis. alv. 9 %) (€) Aura Turun seutulipussa 500 20 343 71 35 500 30 084 14 440 Koski TL Salon seutulipussa 23 999 80 1 840 2 558 600 Marttila Salon seutulipussa 32 964 70 2 240 2 028 974 Kaikki seutuliput ja 1 305 46 086 97 590 74 158 29 460 työmatkaliikenteen liput

37

Loimaan seutukunnan joukkoliikennesuunnitelma

6 JOUKKOLIIKENTEEN PALVELUTASOTAVOITTEET

6.1 Palvelutasotavoitteiden määrittelyn tarkoitus

Määrittelemällä joukkoliikenteen palvelutasotavoitteet sovitaan se tahtotila, johon alueen joukkoliikennettä tavoitellaan kehitettävän. Palvelutasomäärittely on tavoitteellinen, joka ei sido toimivaltaista viranomaista tarjoamaan määrittelyn mukaista liikennettä. Määrittely toimii alueen joukkoliikenteen suunnittelun lähtökohtana ja osoittaa suunnan, johon toimivaltainen viranomainen pyrkii kehittämään alueen joukkoliikennepalveluja. Tavoitteena on myös, että palvelutasotavoitteiden mukainen liikennetarjonta vastaisi tarvetta ja edistäisi joukkoliiken- teen käyttöä. Tavoitteiden mukaisten yhteyksien tulisi ensisijaisesti toteutua ilman yhteiskun- nan taloudellista tukea itsekannattavina. Aina tämä ei ole mahdollista, ei myöskään Loimaan seudulla.

Tarkoitus on, että jatkossa liikenteen ostot kohdistetaan ensisijaisesti palvelutasotavoitteiden mukaista tarjontaa toteuttaviin vuoroihin. Palvelutasotavoitteiden määrittelyllä pyritään var- mistamaan asukkaiden tasapuolinen kohtelu. Lähtökohtaisesti samantapaisilla alueilla tulee olla samantapainen joukkoliikenteen palvelutaso. Haja-asutusalueilla sallitaan heikompi palve- lutaso kuin taajamissa.

Kuntien kuljetuskustannukset kasvavat jatkuvasti. Yleinen pyrkimys on kehittää liikennepalve- luja entistä tehokkaammiksi siten, että kaikkia kuljetuksia ja liikkumistarpeita katsotaan koko- naisuutena ja kuljetusten yhdistelymahdollisuuksia käytetään mahdollisuuksien mukaan hyö- dyksi. Pitkäjänteistä kehittämistä varten on tärkeää lisätä kuntien eri sektoreiden ja kuntarajat ylittävää yhteistyötä kuljetusten ja liikennepalvelujen suunnittelussa. Rahoitusta kannattaa kohdentaa entistä enemmän yhteistyössä kaikille avoimeen joukkoliikenteeseen ja yhteisesti suunniteltuihin ostoliikennepalveluihin sektorien omien kuljetuspalveluostojen sijasta.

6.2 Palvelutasotavoitteiden määrittelyn lähtökohta

Suunnittelutyön lähtökohtana on Liikenneviraston lokakuussa 2011 suosittelemat alueellisessa joukkoliikenteen palvelutason määrittelyssä käytettävät kriteerit. Kriteerien perusteella palve- lutaso voidaan luokitella kilpailutasoon, houkuttelevaan tasoon, keskitasoon, peruspalvelu- tasoiseen joukkoliikenteeseen ja minimitasoon. Luokittelun ulkopuolella järjestetään ainoas- taan lakisääteiset kuljetukset. Lakisääteiset kuljetukset voidaan niin haluttaessa nähdä myös kuudentena palvelutasoluokkana, joka on lakisääteinen taso.

Kilpailutasolla joukkoliikenne on todellinen vaihtoehto henkilöauton käytölle ja tavoitteena on lisätä joukkoliikenteen kulkutapaosuutta merkittävästi. Houkuttelevalla tasolla joukkoliikenne on käyttökelpoinen vaihtoehto henkilöauton käytölle ja tavoitteena on saada uusia matkustajia joukkoliikenteeseen. Keskitasolla joukkoliikenne tarjoaa liikkumisvaihtoehdon päivittäisiin kohteisiin ja tavoitteena on tarjota jokapäiväisiä säännöllisiä liikkumismahdollisuuksia. Perus- pavelutasoinen joukkoliikenne tarjoaa vaihtoehtoisia yhteyksiä töihin, kouluun ja asiointiin ja tavoitteena on turvata arjen liikkumistarpeet sekä tarjota mahdollisuus käyttää joukkoliiken- nettä. Minimitasolla joukkoliikenteen avulla hoidetaan perusyhteydet, joiden avulla on mah- 38

Loimaan seutukunnan joukkoliikennesuunnitelma dollista päästä aamulla kouluun ja töihin, illalla kotiin sekä asioida kahdesti viikossa ja tavoit- teena on turvata perus- ja asiointiyhteydet avoimen joukkoliikenteen avulla. Minimitasoisessa liikenteessä painoarvo on Loimaan seudulla kuitenkin koulukuljetuksissa. Lakisääteisellä tasolla hoidetaan vain lakisääteiset kuljetukset mahdollisuuksien mukaan avoimella joukkoliikenteellä.

6.3 Käyttäjäryhmät

Joukkoliikenteen palvelutason määrittelyn käyttäjäryhmiä ovat:

 Pendelöijät (työssäkäyntiliikenne) sekä toisen ja ylemmän asteen opiskelijat  Peruskoululaiset  Asiointimatkoja tekevät  Vapaa-ajan matkustajat

Pendelöijät (työssäkäyntiliikenne) sekä toisen ja ylempien asteiden opiskelijat Pendelöijien ja opiskelijoiden käyttäjäryhmään kuuluvat ne, jotka tarvitsevat liikenneyhteyksiä arkisin klo 7–9 ja 15–17.

Peruskoululaiset Peruskoululaisten käyttäjäryhmään kuuluvat ne, jotka tarvitsevat liikenneyhteyksiä koulupäivi- nä klo 8–9 ja 14–15.

Asiointiyhteydet Asiointimatkoilla tarkoitetaan kunnan omaan kuntakeskukseen tai Turkuun suuntautuvia sel- laisia matkoja, joissa asiointi tapahtuu liikkeiden ja virastojen aukioloaikaan klo 9–16 ja perillä- oloaika kestää 1–4 tuntia.

Vapaa-ajan matkustajat Vapaa-ajan matkustajien ryhmä käyttää joukkoliikennettä erityisesti iltaisin, viikonloppuisin ja kesällä. Heille on myös tärkeää liityntäyhteys kaukoliikenteeseen perjantai-iltaisin sekä sun- nuntai-iltaisin ja maanantaiaamuisin (tämä palvelee myös opiskelijoita).

6.4 Valtakunnan tason linjausten mukaiset joukkoliikenteen palve- lutasotavoitteet Loimaan seutukuntaan

Loimaan seudulla ei ole sellaisia yhteysvälejä, joilla on järkevää tavoitella kilpailutasoista palve- lutasoa, joka sopii suuriin ja keskisuuriin kaupunkiseutuihin sekä niistä lähikeskuksiin suuntau- tuviin yhteyksiin. Kilpailutason liikenteen tulee tarjota todellista vaihtoehtoa henkilöauton käytölle.

Korkein palvelutasoluokka, jota Loimaan seudulla on järkevää tavoitella, on houkutteleva taso, joka tarjoaa käyttökelpoisen vaihtoehdon henkilöauton käytölle. Tälle palvelutasolle löytyy potentiaalia Turun ja Auran välisessä vakiovuoroliikenteessä sekä kaikissa pikavuoroliikenteen käyttämissä kaukoliikenteen reiteissä. Myös Auran ja Loimaan välillä Turusta lähtevillä matkoil- la voidaan tavoitella houkuttelevaa tasoa, kun joukkoliikenteen tarjonnassa otetaan linja- autoliikenteen lisäksi junaliikenne huomioon.

39

Loimaan seutukunnan joukkoliikennesuunnitelma

Keskitason palvelutason tarjoaa säännöllisen liikkumisvaihtoehdon päivittäisiin kohteisiin. Tä- hän palvelutasoon on Loimaan seudulla mahdollista pyrkiä Pöytyäältä Turkuun suuntautuvassa vakiovuoroliikenteessä.

Peruspalvelutasoinen joukkoliikenne, jolla tarjotaan vaihtoehtoisia yhteyksiä töihin, kouluun ja asiointiin sekä turvataan arjen liikkumistarpeet ja tarjotaan mahdollisuus joukkoliikenteen käyttöön, on tavoitteena Koski Tl:n, Marttilan, Tarvasjoen ja Oripään kuntakeskuksia palvele- vissa Turkuun suuntautuvassa vakiovuoroliikenteessä. Kuten aikaisemmin on todettu, Loimaan, Auran ja Pöytyään Turkuun suuntautuvassa liikenteessä on potentiaalia tavoitella korkeampaa palvelutasoa. Loimaan kaupungin sisällä peruspalvelutasoinen joukkoliikenne on tavoitteena myös Alastaron ja Hirvikosken suunnasta Loimaan keskustaan.

Ylempien palvelutasoluokkien ulkopuolelle jäävien merkittävimpien kylien osalta on tavoittee- na minimitaso, joka turvaa aamulla yhteyden kotoa kouluun ja töihin sekä iltapäivällä takaisin kotiin sekä mahdollistaa asioinnin kahdesti viikossa. Tavoitteena on turvata perus- ja asioin- tiyhteydet avoimen joukkoliikenteen avulla. Muilla haja-asutusalueilla hoidetaan yksinomaan lakisääteiset kuljetukset eli peruskoululaisten kuljetukset, sosiaali- ja terveystoimien kuljetuk- set, sekä kehitysvamma- ja vammaispalvelulakeihin perustuvat kuljetukset. Myös lakisääteiset kuljetukset hoidetaan mahdollisuuksien mukaan avoimena joukkoliikenteenä.

Kuvassa 11 on esitetty Loimaan seudun joukkoliikenteen tavoitteellinen palvelutaso yhteysvä- leittäin. Taulukossa 20 on esitetty Loimaan seudulle sovellettavat palvelutasoluokkien määräl- liset ja laadulliset tekijät.

Kuva 11. Loimaan seudun joukkoliikenteen tavoitteellinen palvelutaso yhteysväleittäin. 40

Loimaan seutukunnan joukkoliikennesuunnitelma

Taulukko 20. Määrällisten ja laadullisten tekijöiden määrittely Loimaan seudun liikenteessä palvelutasoluokittain

Palvelutasotekijä Houkutteleva taso Keskitaso Peruspalvelutaso Minimitaso Liikennöintiaika Talviarkena 7-21 7-20 7/8-17 8-16 Kesäarkena 7-21 7-20 7/8-17 9-15 välillä Lauantaisin 9-21 9-17 Asiointiyhteys Sunnuntaisin 10-21 12-17 Liityntä kaukoliikenteeseen Vuoroväli Arki talvella ja kesällä: Arki talvella ja kesällä: Ruuhka-aika 30 min 60 min 3-5 vuoroa suuntaansa töihin 1-2 vuoroa suuntaansa Päivä (talvi) 60 min 60-120 min ja/tai kouluun sekä asiointi kylien ja kuntakeskuksen Päivä (kesä) 60-90 min 60-120 min tarpeiden mukaisesti välillä Talvi-Ilta (klo 18-) 60 min 60-120 min Kesä-ilta (klo 18-) 60-90 min 60-120 min Talvilauantai 60 min 60-120 min Lauantai ja sunnuntai: Kesälauantai 60-90 min 60-120 min Tarpeen mukaan Talvisunnuntai 60 min 120 min Kesäsunnuntai 60-120 min 120 min Vaihtojen määrä Enintään yhden vaihdon Enintään yhden vaihdon Vaihto sallittu yhteydet yhteydet Täsmällisyys/luotettavuusSitovia aikataulupisteitä, Sitovia aikataulupisteitä Sitovia aikataulupisteitä Sitovia aikataulupisteitä häiriötiedotus Informaatio Yhtenäinen aikataulu‐ ja reit‐ Yhtenäinen aikataulu- ja reitti- Yhtenäinen aikataulu- ja reit- Yhtenäinen aikataulu- ja ti‐info netissä, (ajantasai‐ informaatio netissä ja ti-informaatio netissä ja reit-ti-informaatio netissä set) aikataulumonitorit ter- pysäkeillä, kotiin jaettavat pysäkeillä, jaettavat ja pysäkeillä, jaettavat minaaleissa, jaettavat aika- aikatauluvihkot, aikatauluvihkot aikatauluvihkot taulut, aikataulut tärkeim- pysäkkikohtaiset aikataulut millä pysäkillä tärkeimmillä pysäkeillä Lippujärjestelmä Yhteiskäyttöinen Yhteiskäyttöinen Yhteiskäyttöinen Yhteiskäyttöinen lippujärjestelmä koko lippujärjestelmä koko lippujärjestelmä koko lippujärjestelmä koko matkaketjulla matkaketjulla matkaketjulla matkaketjulla Kalusto Selkeä valaistu linjakilpi Selkeä valaistu linjakilpi Selkeä valaistu linjakilpi Selkeä valaistu linjakilpi Linjaston selkeys Helposti hahmotettavat reitit, Helposti hahmotettavat reitit, Helposti hahmotettavat yksilöivät linjatunnukset, yksilöivät linjatunnukset, reitit, yksilöivät vakiominuuttiaikataulut vakiominuuttiaikataulut linjatunnukset Infrastruktuuri Esteettömät pysäkit, Keskeisillä pysäkeillä katos ja Keskeisillä pysäkeillä katos ja Pysäkkivarustelu tarpeen keskeisillä pysäkeillä katos ja pyöräpaikoitus (runkolukitus) pyöräpaikoitus (runkolukitus) mukaan, liityntäpysäköinti pyöräpaikoitus (runkolukitus), , liityntäpysäköinti tarpeen , liityntäpysäköinti tarpeen tarpeen mukaan opastettu liityntäpysäköinti mukaan. mukaan. tarpeen mukaan.

6.4.1 Käyttäjäryhmäkohtainen analyysi

Pendelöijät (työssäkäyntiliikenne) sekä toisen ja ylempien asteiden opiskelijat Kuntien sisäisessä liikenteessä työmatkat voidaan tehdä julkisella liikenteellä runkoreittien varsilta silloin, kun ko. välillä on pidempi kuntakeskusten välistä liikennettä palveleva yhteys. Kuntien sisäisen liikenteen osalta tarjotaan peruspalvelutason mukaiset työssäkäyntiyhteydet myös Alastarosta ja Hirvikoskelta Loimaalle ja minimitasoiset yhteydet Loimaalle Pappisesta, Niinijoelta, Mellilästä, Majanojalta ja Metsämaalta, Pöytyäälle Ylänteeltä, Heikinsuolta, Kyrös- tä, Jalkalasta ja Keihäskoskelta, Auraan Karviaisista sekä Oripäähän Latvasta.

Kuntarajat ylittävässä työmatkaliikenteessä pyritään tarjoamaan kuntakeskuksista vähintään peruspalvelutason mukainen tarjonta Turkuun. Julkisen liikenteen peruspalvelutason mukai- nen vähimmäistavoite pyritään Loimaan seudulla täyttämään niiden kuntaparien tai kuntalii- toksista johtuen niiden taajamien välillä, joiden välillä on selvästi yli sata pendelöijää ja mat-

41

Loimaan seutukunnan joukkoliikennesuunnitelma

ka julkisella liikenteellä kestää korkeintaan tunnin. Loimaan seutukunnan sisällä tämä tarkoit- taa edellä kuvatun kaltaisia yhteyksiä seuraaville yhteysväleille:

 Pöytyä-Aura (190 pendelöijää vuonna 2008)  Aura-Pöytyä (107 pendelöijää vuonna 2008)  Pöytyä-Loimaa (191 pendelöijää vuonna 2008)  pendelöinti jakautuu monesta taajamasta Loimaalle suuntautuviin matkoihin  Ei ai- heuta tarpeita työssäkäyntiyhteyksien järjestämiseen  Loimaa-Pöytyä (153 pendelöijää vuonna 2008)  pendelöinti jakautuu monesta taajamasta Loimaalle suuntautuviin matkoihin  Ei ai- heuta tarpeita työssäkäyntiyhteyksien järjestämiseen

Loimaan seutukunnasta ulospäin suuntautuvassa liikenteessä selvästi yli 100 pendelöijää on seuraavilla yhteysväleillä:

 Pöytyä-Turku (690 pendelöijää vuonna 2008)  Aura-Turku (593 pendelöijää vuonna 2008)  Loimaa-Turku (327 pendelöijää vuonna 2008)  Tarvasjoki-Turku (214 pendelöijää vuonna 2008)  Loimaa-Forssa (165 pendelöijää vuonna 2008)  pendelöinti ei tue joukkoliikenteen runkoreittien suuntia eikä pendelöinti ylitä kovin paljon 100 työssäkävijän määrää  Tavoitteeksi riittää minimitasoinen yhteys.  Marttila-Turku (146 pendelöijää vuonna 2008)  Koski Tl-Salo (114 pendelöijää vuonna 2008)

Loimaan seutukuntaan suuntautuvassa liikenteessä selvästi yli 100 pendelöijää on seuraavilla yhteysväleillä:

 Turku-Pöytyä (191 pendelöijää vuonna 2008)  pendelöintiä tapahtuu Turusta moneen Pöytyän taajamaan  Ei aiheuta välttämättö- miä tarpeita työssäkäyntiyhteyksien järjestämiseen  Turku-Loimaa (173 pendelöijää vuonna 2008)  Turku-Aura (136 pendelöijää vuonna 2008)  pendelöinti ei ole huomattavasti yli 100  Ei aiheuta välttämättömiä tarpeita työssä- käyntiyhteyksien järjestämiseen

Toisen ja korkea asteen opiskelijoille on potentiaalia tarjota opiskeluyhteydet seuraavilla yh- teysväleillä:

 Pöytyä–Loimaa (toisen asteen opiskelijat)  Pöytyä–Turku (toisen ja korkea asteen asteen opiskelijat)  Aura–Turku (toisen ja korkea asteen asteen opiskelijat)  Tarvasjoki–Lieto–Turku (toisen ja korkea asteen asteen opiskelijat)  Loimaa-Turku (toisen asteen opiskelijat)

42

Loimaan seutukunnan joukkoliikennesuunnitelma

 Aura–Kyrö (toisen asteen opiskelijat)  Aura–Loimaa (toisen ja korkea asteen asteen opiskelijat)  Oripää–Loimaa (toisen ja korkea asteen asteen opiskelijat)  Marttila-Koski TL-Salo (toisen asteen opiskelijat )  Marttila–KoskiTl (toisen asteen opiskelijat )

Taulukko 21. Toisen asteen opiskeluliikkuminen Varsinais-Suomessa 2011.

-

kunta Opiskelu

KAARINA KOSKITI KUSTAVI KEMIÖNSAARI LAITILA LIETO LOIMAA LÄNSI-TURUNMAA MARTTILA MASKU MYNÄMÄKI NAANTALI NOUSIAINEN ORIPÄÄ PAIMIO PYHÄRANTA PÖYTYÄ RAISIO RUSKO SALO SAUVO SOMERO TAIVASSALO TARVASJOKI TURKU UUSIKAUPUNKI VEHMAA Yhteensä opiskelijoita kunnastaVarsinais- Suomeen Asuinkunta AURA AURA 3 21 3 3 33 9 93 165 KAARINA 393 27 3 15 9 12 21 3 18 867 1368 KOSKI TI 48 6 39 3 96 KUSTAVI 3 6 3 6 6 24 KEMIÖNSAARI 3 99 84 24 21 231 LAITILA 12 3 3 3 18 54 93 LIETO 39 321 6 3 3 3 33 381 789 LOIMAA 24 3 519 3 3 51 603 LÄNSI-TURUNMAA 36 12 324 6 225 603 MARTTILA 3 8 1 1 7 9 29 MASKU 3 3 3 9 24 141 6 105 3 126 423 MYNÄMÄKI 6 165 9 36 6 84 21 327 NAANTALI 6 6 3 369 3 297 6 102 792 NOUSIAINEN 9 3 9 60 3 81 36 201 ORIPÄÄ 24 24 PAIMIO 24 3 3 159 63 126 378 PYHÄRANTA 1 1 PÖYTYÄ 3 159 3 102 123 390 RAISIO 36 3 18 72 9 630 276 12 1056 RUSKO 6 3 6 3 3 6 198 225 SALO 27 12 3 6 24 2 013 90 2175 SAUVO 15 3 45 6 75 3 147 SOMERO 12 150 162 9 333 TAIVASSALO 24 3 3 30 9 69 TARVASJOKI 3 39 3 3 9 48 105 TURKU 198 9 63 18 36 48 60 21 51 3 117 69 4 893 6 5592 UUSIKAUPUNKI 6 6 3 9 6 24 456 510 VEHMAA 33 15 24 33 105 Yhteensä Varsinais- Suomesta 822 83 135 463 796 495 328 567 222 327 144 1344 2428 162 7938 600 Lähde: Opetushallituksen Wera-web-raportointipalvelu, raportti: "Alueelliset opiskelijavirrat hakijan kotialueen mukaan" Vuosittainen opiskelijamäärä kerrottu kolmella. = 50-100 opiskelijaa = 100-200 opiskelijaa = yli 200 opiskelijaa

Peruskoululaiset Kuntien sisäisessä liikenteessä perusopetuksen opiskelijoille järjestetään lakisääteiset koulukul- jetukset. Lakisääteisten kuljetusten lisäksi perusopetuksen oppilaille järjestetään laista poik- keavia kuljetuksia kuntien tekemien päätösten mukaisesti. Päätökset on esitetty tämän rapor- tin taulukossa 5.

Asiointiyhteydet Kunnan sisäisessä liikenteessä tarjotaan riittävät asiointiyhteydet kuntalaisille. Lähtökohtana on julkisen liikenteen peruspalvelutason ja kyytitakuun mukainen tarjonta. Palvelujen tarjoa- minen sidotaan käyttäjämääriin eli kylille tarjottavassa asiointi- ja palveluliikenteessä palvelu hankitaan, mikäli sillä on riittävä määrä käyttäjiä. Palvelutaso on tavoite, ei subjektiivinen oi-

43

Loimaan seutukunnan joukkoliikennesuunnitelma

keus. Tavoitteena on, että kuntalaisilla on mahdollisuus asioida kuntakeskuksessa tai muussa palvelukeskuksessa 2 kertaa viikossa. Perilläoloaika asiointikohteessa tapahtuu liikkeiden ja virastojen aukioloaikaan klo 9–16 ja on kestää 1–4 tuntia.

Jokaisesta Loimaan seudun kunnasta tulee olla arkipäivinä asiointiyhteydet Turkuun. Perillä- oloaikaa määrittelee edellä mainitut ehdot. Yhteydet Turun sisällä, esim. keskussairaalaan ja rautatieasemalle, on mahdollista hoitaa Turun sisäisen liikenteen välityksellä.

Vapaa-ajan matkustajat Vapaa-ajan matkustajien ryhmä käyttää joukkoliikennettä erityisesti iltaisin, viikonloppuisin ja kesällä. Heille on tärkeää liityntäyhteys kaukoliikenteeseen paerjantai-iltaisin sekä sunnuntai- iltaisin ja maanantaiaamuisin (tämä palvelee myös opiskelijoita).

Ilta-aikojen palvelutaso on määritelty määrällisten ja laadullisten tekijöiden yhteydessä taulu- kossa 21. Näitä ilta-aikojen yhteyksiä tulee olla etenkin Turusta ja Loimaalta seudun pienem- piin kuntakeskuksiin.

Viikonloppuisin tarjotaan asiointiyhteyksiä Turkuun ja Loimaalle, liityntäliikennettä kaukolii- kenteeseen sekä houkuttelevan ja keskitason reiteillä 60-120 min vuoroväliä.

Yhteydet kaukoliikenteen verkkoon - rautatieasemat Loimaan rautatieasemalle tulee olla laadukkaat liityntäyhteydet ja junaliikennettä tulee suosia myös ilmastoystävällisyytensä vuoksi. Liityntäyhteyksiä tulee olla etenkin Loimaan seudun poh- jois-ja itäosista, joista on helpompi liittyä junaliikenteeseen Loimaalla kuin Turussa.

Kaikista Loimaan seudun kuntakekuskuksista sekä Kyrön, Riihikosken, Ylänneen, Alastaron ja Hirvikosken taajamista tulee järjestää perjantaina klo 16 jälkeen ja sunnuntaina klo 18 jälkeen yhteydet joko Loimaan tai Turun rautatieasemalle.

Yhteydet kaukoliikenteen verkkoon – lentoasema ja satama Houkuttelevan tason joukkoliikenteen reiteiltä tulee olla yhteys joukkoliikenteellä Turun lento- asemalle että satamaan. Turussa jatkoyhteys voi tapahtua paikallisliikenteessä.

6.4.2 KYYTITAKUU - asiointiliikenteen palvelutaso kuntien sisäisessä liikenteessä Haja-asutusalueiden julkisen liikenteen turvaamista pohtinut selvitysmies Olli Riikonen luovutti raporttinsa liikenneministeri Anu Vehviläiselle syyskuussa 2008. Raportissa selvitysmies Riiko- nen ehdotti muun muassa, että jokaisella olisi vähintään peruspalvelutasoiset julkisen liiken- teen yhteydet asuinpaikasta riippumatta. Asiointimatkan peruspalvelutaso tarkoittaa sitä, että kuntalainen voi tehdä tarvittavan asiointimatkan jollakin kulkumuodolla niin, että perilläoloai- ka asiointikohteessa tapahtuu liikkeiden aukioloaikaan ja on kohtuullinen.

Käytännössä tämä niin kutsuttu kyytitakuu tarkoittaa sitä, että kaikilla olisi mahdollisuus vähin- tään kahteen viikoittaiseen käyntikertaan taajamassa julkisen liikenteen taksoilla. Kyytitakuu palvelisi ennen muuta ikääntyviä ja vailla omaa autoa olevia ihmisiä. Liikenne- ja viestintämi- nisteriön joukkoliikenteen kehittämisohjelmassa vuosille 2009-2015 ’Arki paremmaksi, joukko- liikenne toimivaksi’ kyytitakuu sisältyy maaseudun joukkoliikenteen kärkitoimenpidelistaan.

44

Loimaan seutukunnan joukkoliikennesuunnitelma

Loimaan seudulla kyytitakuu toteutuu palvelutasotavoitteiden mukaan kaikilla niillä yhteysvä- leillä tai alueilla, joissa palvelutasoluokka on vähintään minimitaso.

6.5 Palvelutasotavoitteiden toteutuminen

Tavoitetasoinen liikennöintiaika toteutuu melko hyvin kaikissa palvelutasoluokissa. Jos tavoi- teltu joukkoliikenteen palvelutaso halutaan saavuttaa houkuttelevan tason reiteillä, niin liiken- nöintiajan tulee olla arkisin 7-21, lauantaisin 9-21 ja sunnuntaisin 10-21. Nykyisin Turusta läh- tee lauantai-iltana viimeinen vuoro Auraan klo 17:30, joten lauantain liikenteeseen tulee lisätä klo 18-21 välille 2-3 vuoroa. Sunnuntai-iltaan tulee lisätä klo 19-21 välille 2 vuoroa, sillä nykyi- sin viimeinen vuoro lähtee Turusta klo 18. Turun ja Loimaan väliseen liikenteeseen tulee vii- konpäivästä riippun lisätä 4-5 vuoroa suuntaansa, jotta houkuttelevan tason mukainen liikenne toteutuisi. Turun ja Säkylän väliseen liikenteeseen tulee viikonpäivästä riippuen lisätä 2-3 vuo- roa suuntaansa, Turun ja Forssan väliseen liikenteeseen viikonpäivästä riippuen 1-3 vuoroa suuntaansa sekä Turun ja Huittisten suunnan liikenteeseen keskimäärin yksi lisävuoro päivässä suuntaansa.

Jos tavoiteltu joukkoliikenteen palvelutaso halutaan saavuttaa keskitason reiteillä, niin liiken- nöintiajan tulee olla 7-20. Tämän mukaan Turusta tulisi lähteä myös Pöytyälle yksi vuoro noin klo 20, koska nykyisin viimeinen vuoro lähtee klo 18. Vuoroväli on kuitenkin tälläkin yhteysvälil- lä muuten riittävä keskitason palvelutasoksi.

Peruspalvelutaso toteutuu nykyisellään melko hyvin kaikilla peruspalvelutasolle joukkoliiken- teelle ja minimitasolle määritellyillä reiteillä talvella. Erityisesti minimitasolle määritellyissä reiteissä esiintyy kesällä paljon puutteita työmatkoja ajatellen. Yhteysvälit, joissa ajetaan 1-2 vuoroa suuntaansa talvella, ei juuri liikennöidä lainkaan kesällä. Käytännössä nämä yhteysvälit on rakennettu peruskoululaisten tarpeisiin eikä niissä todennäköisesti kulje kovin paljon työs- säkävijöitä.

45

Loimaan seutukunnan joukkoliikennesuunnitelma

7 KEHITTÄMISTOIMENPITEET

7.1 Liikenteen järjestäminen

Julkisen liikenteen suhteellinen rahoitus tullee jatkossa vähenemään Loimaan seudulla. Tähän vaikuttavat alueelle suuntautuvien valtion joukkoliikennemäärärahojen väheneminen ja liiken- nöinnin kustannusten nousu. ELY-keskuksen tavoitteena on turvata joukkoliikenteen perus- verkko kuntien välillä siten, että hankinnan kohteet ovat pääsääntöisesti kuntarajat ylittävää työ- ja opiskeluliikennettä sekä liityntäliikennettä. Kuntien sisäisen liikenteen osalta hankinnat kohdistuvat vuoroihin, jotka merkittävästi palvelevat samanaikaisesti useampia käyttäjäryh- miä.

Kansallisella tasolla ei ole tehty päätöksiä siitä, millä tavalla joukkoliikenteen yhteydet joukko- liikennelain siirtymäajan jälkeen järjestetään. Todennäköistä on, että paikallisliikenteissä ja yli 50 000 asukkaan kaupunkiseuduilla siirrytään käyttöoikeusjärjestelmään. Maaseutualueilla todennäköisimmät vaihtoehdot ovat joko käyttöoikeussopimukset tai markkinaehtoinen lii- kenne ja sitä täydentävän liikenteen hankinta. Tämän hetkisen tulkinnan mukaan ongelmaksi voi muodostua se, että tuetut lippujärjestelmät eivät soveltuisi markkinaehtoiseen liikentee- seen. Liikenteen järjestämistavoista siirtymäajan jälkeen saataneen tarkempaa tietoa vuoden 2012 aikana.

Palvelutasotavoitteet esitetään priorisoitavan seuraavasti:

1. Lakisääteisen tason toteutuminen kaikkialla 2. Peruspalvelutasoisen joukkoliikenteen toteutuminen opiskelumatkojen osalta kaikilla alu- eilla, joissa palvelutasoksi on esitetty peruspalvelutaso tai tätä suurempi tavoite 3. Peruspalvelutasoisen joukkoliikenteen toteutuminen liityntämatkojen osalta kaikilla alueil- la, joissa palvelutasoksi on esitetty peruspalvelutaso tai tätä suurempi tavoite 4. Peruspalvelutasoisen joukkoliikenteen toteutuminen työssäkäyntiliikenteen osalta niiden kuntaparien välillä, joilla on riittävästi pendelöintiä ja joissa nykyisin tehdään joukkoliiken- teellä työmatkoja (työmatkaliikenteen tunnistaminen). 5. Peruspalvelutasoisen joukkoliikenteen toteutuminen asiointiliikenteen osalta kaikilla alu- eilla, joissa palvelutasoksi on esitetty peruspalvelutaso tai tätä suurempi tavoite 6. Palvelutason nostaminen kohti tavoitetilannetta painottaen korkeamman palvelutason luokkia. Ensiksi korjataan palvelutasopuutteet arkipäivinä, sitten lauantaina ja viimeiseksi sunnuntaina.

Palvelutasotavoitteiden toteutuminen edellyttää seuraavia joukkoliikennepalveluja (tavoitteet täyttyvät nykyisin suurelta osin):

 Turku-Aura välillä Vanhalle Tampereentielle (mt 222) houkuttelevan tasoinen vakiovuoro- liikenne  Pöytyältä Turkuun Turuntietä (mt 2255) keskitasoinen vakiovuoroliikenne  Oripäästä Turkuun Turuntietä (mt 2255) perustasoinen vakiovuoroliikenne

46

Loimaan seutukunnan joukkoliikennesuunnitelma

 Loimaalta Turkuun houkuttelevan tasoinen joukkoliikenne, joka voi muodostua sekä linja- autoliikenteen vakio- ja pikavuoroliikenteestä että junaliikenteestä. Linja-autoyhteyksien suositellaan kulkevan mahdollisimman paljon valtatietä 9 pitkin.  Tarvasjoen, Marttilan, ja Koski Tl:n taajamien kautta Turkuun suuntautuva peruspalveluta- son mukainen vakiovuoroliikenne  Ylänneeltä Turkuun Säkyläntietä-Turunväylää (mt 204) houkuttelevan tasoinen joukkolii- kenne, joka voi muodostua sekä vakio- että pikavuoroliikenteestä.  Alastarosta Loimaalle peruspalvelutasoinen vakiovuoroliikenne  Oripäästä Alastaroon minimitasoinen vakiovuoroliikenne  Oipäästä Loimaalle minimitasoinen vakiovuoroliikenne  Marttilasta Koski Tl:lle minimitasoiset opiskeluyhteydet  Seuraavista Loimaan kylistä minimitasoinen vakiovuoroliikenne Loimaalle: Pappinen, Niini- joki, Mellilä, Majanoja ja Metsämaa  Seuraavista Pöytyän kylistä minimitasoinen vakiovuoroliikenne Pöytyäälle: Heikinsuo, Kari- nainen (Kyrö), Jalkala ja Keihäskoski  Auraan Karviaistentietä minimitasoinen vakiovuoroliikenne  Oripäähän Latvasta minimitasoinen vakiovuoroliikenne

Liikennetarjonnan lisäämiset Yllä olevat palvelutasotavoitteiden mukaiset joukkoliikennepalvelut edellyttävät nykyiseen liikennetarjontaan seuraavia vuorotarjonnan lisäämisiä:  Turusta Auraan 2-3 lauantai-illan vuoroa klo 18-21 ja 1-2 sunnuntai-illan vuoroa klo 19-21.  Turusta Pöytyäälle arkipäivinä yksi vuoro noin klo 20.  Turusta Loimaalle arkipäivinä noin klo 6, 11, 17 ja 19, lauantaina noin klo 8, 11, 12, 17 ja 19 lähtevät vuorot sekä sunnuntaina noin klo 11, 12, 14, 17 ja 19 lähtevät vuorot. Lisäksi Loimaalta Turkuun arkipäivinä noin klo 6, 12, 15 ja 21, lauantaina noin 10, 12, 14, 15, 20 ja 21 sekä sunnuntaina noin klo 9, 10, 12, 14, 15, 20 ja 21 lähtevät vuorot. Mahdollinen lisä- tarjonta edellyttää tarkempaa suunnittelua ja juna-aikataulujen yhteensovittamista.  Turusta Ylänneelle (Säkylään ja Poriin) arkipäivinä noin klo 9 ja 11, lauantaina noin klo 9 ja 11 sekä sunnuntaina noin klo 9, 10 ja 11 lähtevät vuorot. Lisäksi Ylänneeltä Turkuun arki- päivinä klo 6:30 ja 13:30, lauantaina noin klo 8:30 ja 13:30 sekä sunnuntaina noin klo 10:30, 12:30 ja 13:30 lähtevät vuorot.  Turusta Koski Tl:ään kaikkina päivinä noin klo 20 lähtevä vuoro. Lisäksi Koski Tl:stä Turkuun arkipäivinä noin klo 6, 8 ja 10, lauantaina noin klo 8 ja 10 sekä sunnuntaina noin klo 10 läh- tevät vuorot.  Turusta Oripään tiehaaran kautta Huittisten suuntaan kaikkina päivinä noin klo 19:30 läh- tevä vuoro. Lisäksi Oripään tiehaarasta Turkuun arkipäivinä noin klo 6:30 ja lauantaina noin klo 7:30 lähtevät vuorot.

Pikavuoroliikenteen reiteille linja-autoliikenteen vuorotarjonnan lisäämisen tarvetta tulee har- kita erikseen. Turun ja Loimaan välillä liikennetarjonnan lisäys voi tapahtua myös junaliiken- teessä. Liikennetarjonnan lisäyksessä junaliikenteen tarjonta on otettu huomioon. Pikavuoro- liikenteen reittien palvelutason puute liikennetarjonnassa voidaan ottaa huomioon esim. mah- dollisessa markkinaehtoisen liikenteen syntymisessä tai sitä täydentävässä ostossa. 47

Loimaan seutukunnan joukkoliikennesuunnitelma

Asiointiliikenteen järjestäminen

Kuntien sisäisen liikenteen järjestäminen edellyttää nykyisen kaltaisen linja-autoilla hoidetta- van vakiovuoroliikenteen lisäksi asiointiliikenteiden järjestämistä. Tarkoitusta varten Loimaan seudulle esitetään seudullista kutsuohjaukseen perustuvaa palveluliikenteen käynnistämistä kaikille avoimena joukkoliikenteenä siten, että palveluliikenne hoitaisi vuoropäivin eri kuntien asiointiliikenteen kuljetuksia kyliltä omaan kuntakeskukseen tai vaihtoehtoisesti Loimaalle. Tavoitteena on saavuttaa kylien asiointiliikenteessä minimitaso (1-2 vuoroa/suunta kylien ja kuntakeskuksen välillä). Liikenne palvelisi myös iäkkäiden ja eri tavoin omin voimin liikkumisra- joitteisten liikkumismahdollisuuksia. Erikseen mainittakoon, että kutsuohjaukseen perustuvan asiointiliikenteen tarve nousi marraskuussa 2011 järjestetyssä suunnitteluseminaarissa esille.

Kutsuohjaukseen perustuva seudullinen asiointiliikenne edellyttää erillisen suunnitelman laa- timista. Suunnittelu voi tarvittaessa pitää sisällään myös liikenteen kilpailuttamisasiakirjojen valmistelun ja liikenteen kilpailuttamisen.

Liikenteen lakkauttamiset

Varsinais-Suomen ELY-keskus on ostanut useita vuosia työmatkaliikennettä Koski Tl:stä ja Marttilasta Saloon. Työmatkapendelöinti tukee liikennepalvelujen järjestämistä. Liikennelas- kennat kuitenkin osoittavat vuorojen keskikuorman olevan alle 1 matkustajaa. Vuoden 2011 laskentojen mukaan vuorojen nousijakeskiarvo on alle 2 matkustajaa eikä hetkellinen maksimi- kuorma ole laskenta-aikana noussut 9 matkustajaa suuremmaksi. Vuoden 2011 laskennat vas- taavat aikaisempien vuosien laskentoja. Saloon suuntautuvien työmatkaliikenteen vuorojen erittäin heikon käyttöasteen vuoksi tässä suunnitelmassa esitetään, ettei ELY-keskus osta vuoroja jatkossa. Säästyneiden rahojen ELY- keskuksen suositellaan käyttävän seudun muun joukkoliikennepalvelujen kehittämiseen. Lisä- perusteiluna vuorojen lakkauttamiselle voidaan pitää sitä, että tällä hetkellä ei ole näköpiirissä Salon työpaikkojen määrän kasvua.

7.1.1 Kokonaisuudet liikennepalvelujen hankkiseen

Palvelutasotavoitteita tukevien liikennepalvelujen hankkimiseen antaa haasteen ostoliikenne- sopimusten ja erityisesti siirtymäajan liikennöintisopimusten päättyminen eri aikoihin. Kaikki ELY-keskuksen nykyiset ostoliikennesopimukset päättyvät viimeistään keväällä 2014, mutta viimeiset siirtymäajan liikennöintisopimukset ulottuvat jopa toukokuun 2019 loppuun saakka. Liikennepalvelut olisi kuitenkin järkevää hankkia järkevinä, esim. sopivia liikennesuuntia palve- levina, kokonaisuuksina. Tällöin liikenteeseen on helpompi tehdä tarpeellisia muutoksia kesken sopimuskauden. Lisäksi sopimuskausien vaihtuessa voidaan tehdä isojakin muutoksia, jos koko liikennesuunta kilpailutetaan samalla kertaa.

Kokonaisuuksien osat voidaan tarvittaessa hajottaa omiksi kilpailutuskohteiksi, mutta liikenne- suunnan liikenteiden kestot tulisi olla samoja. Kuitenkaan alussa liikenteiden kestot eivät voi olla samoja, koska nykyiset sopimukset päättyvät eri aikoihin. Tilanne voidaan korjata tulevai- suutta ajatellen siten, että saman liikennesuunnan sopimukset ovat eri pituisia ja ne laitetaan 48

Loimaan seutukunnan joukkoliikennesuunnitelma päättymään samaan aikaan. Pikavuorojen rooli on valtakunnallisessa maakuntarajat ylittävässä liikenteessä, joten niiden sopimukset eivät kuulu seudullisen liikenteen kokonaisuuteen.

Tässä suunnitelmassa esitetään, että palvelutasotavoitteiden mukaiset liikennepalvelut hanki- taan seuraavista liikennesuunnista muodostettavina kokonaisuuksina: 1. Valtatien 9 suuntainen seutuliikenne (vakiovuoro), johon kuuluvat esim.  Turku-Liedon asema-Aura-Pöytyä-Oripää  Turku-Loimaa 2. Valtatien 10 suuntainen seutuliikenne (vakiovuoro), johon kuuluvat esim.  Turku-Lieto-Tarvasjoki-Marttila-Koski Tl-Somero 3. Seutukunnan rajat ylittävä poikittaisliikenne (vakiovuoro), johon kuuluvat esim.  Loimaa-Ypäjä-Forssa  Huittinen-Loimaa  Säkylä-Yläne-Oripää-Loimaa  Loimaa-Koski Tl-Marttila-Salo (tätä ei kuitenkaan suositella enää hankittavan, ellei lii- kennettä synny markkinaehtoisesti) 4. Loimaan seudun sisäinen kunnanrajat ylittävä liikenne (vakiovuoro), johon kuuluvat esim.  Marttila-Koski Tl-Loimaa  Loimaa-Oripää-Riihikoski 5. Kuntien sisäinen liikenne (vastuutahona kunnat)  Koululaiskuljetukset mahdollisuuksien mukaan avoimena liikenteenä  Kutsuohjaukseen perustuva palveluliikenne seudullisena yhteistyönä

7.1.2 Toimintojen ajoittaminen

Liikenteen järjestämiseen vaikuttavat koulujen alkamis- ja päättymisajat, jotka kannattaa suunnitella keskitetysti siten, että ajat porrastuvat tiesuunnittain kyläkouluilta keskustaa koh- den. Koordinoiduilla alkamis- ja päättymisajoilla pystytään oleellisesti parantamaan oppilaskul- jetusten tehokkuutta. Eniten ostoliikenteitä aiheuttavat kyläkoulujen poikkeukselliset alkamis- ja päättymisajat. Kouluaikojen sovittelu kuljetusten takia voi olla ongelmallista, mutta jatkossa se lienee välttämätöntä, jotta riittävät kuljetuspalvelut pystytään turvaamaan.

Koululaiskuljetukset ja sosiaalitoimen säännölliset parempikuntoisten asiakkaiden kuljetukset tulisi aikatauluttaa niin, että hyödynnetään autokierrot ja kapasiteetti mahdollisimman tehok- kaasti. Koulujen alkamis- ja päättymisaikojen suunnittelun yhteydessä tulee miettiä tarpeet työmatkayhteyksien järjestämiselle koululaiskuljetusten yhteydessä tai samaa kalustoa hyö- dyntäen.

49

Loimaan seutukunnan joukkoliikennesuunnitelma

Kaikissa alueen kunnissa otetaan käyttöön yleisimmät palvelutasoa leikkaamatta hyödynnettä- vissä olevat keinot:

 alkamisaikojen porrastaminen ja kuljetusten ketjuttaminen  bussimatkoista maksetaan älykorttien ansiosta todellisen käytön mukaan  kuljetuskalustolle asetettaan kokovaatimuksia, jotta kaluston määrä voidaan minimoida  liikenteiden kilpailuttaminen Perusopetuksen 1–6 luokkien lukujärjestykset voidaan haluttaessa laatia siten, että kaikki oppi- laat tulevat koululle joka päivä samaan aikaan. Iltapäivisin tarvitaan nuoremmille vuosiluokille välikuljetus. Tällöin ensimmäisen ja toisen kuljetuksen välisen eron tulee olla vähintään kaksi tuntia (mikäli lakisääteinen kokonaismatka-aika ei ylity). Näin kuljetustarpeet ovat mahdolli- simman vähäiset ja näin ollen myös edulliset.

Kuntien maksamien kuljetusten lisäksi yhteiskunnalle koituu henkilökuljetuskustannuksia sai- raanhoitoon liittyvistä matkoista, joista vastaa Kansaneläkelaitos. Suuri osa sairaanhoitoon liittyvistä matkoista on kiireellisiä tai ne edellyttävät muiden syiden takia erilliskuljetuksia, mutta merkittävä osa sairaanhoitoon liittyvistä matkoista soveltuu matkojen yhdistelyyn. Yh- distelemällä sairaanhoitoon liittyviä matkoja kuntien henkilökuljetuksiin on mahdollista karsia päällekkäisiä toimintoja ja sen myötä saada aikaan myös säästöjä. Kiireettömässä sairaanhoi- dossa voitaisiin esimerkiksi ottaa käyttöön periaate, että kuljetusta tarvitsevien asiakkaiden kontrollikäynnit terveyskeskuksissa järjestetään ensisijaisesti niinä ajankohtina, kun asiakkaalla on mahdollisuus käyttää matkoillaan palveluliikennettä, asiointitaksia tai muuta säännöllistä kuljetusta. Mikäli tällä tavoin voidaan välttää terveyskeskuksen asiakkaan erilliskuljetus, sääs- töä syntyy yleensä kaikille osapuolille.

7.2 Lippujärjestelmät

Loimaan seutua suositellaan olemaan aktiivinen seuraavien uusien lipputuotteiden aikaansaa- miseksi:

 Seutulipun korvaaminen maakuntalipulla (Turun, Salon, Loimaan ja Vakka-Suomen seu- dut). Vakka-Suomen, Loimaan ja Salon seutuliput olisi erittäin helppo ja vaivaton liittää yh- deksi seutulipuksi, mutta liityntäliikenteen kannalta kaikille seuduille on tärkeää, että Tu- run seutu on lipussa mukana. Suunnittelun kautta voi tulokseksi tulla esim. Salon, Vakka- Suomen ja Loimaan seuduille yksi yhteinen lippu, johon on mahdollista hankkia liityntäyh- teys Turkuun.  Yhteiskäyttöinen seutulippu. Lipun tulee kelvata linja-auto- ja junaliikenteessä sekä liityn- tälipuksi Turun ja mielellään myös Tampereen kaupunkiliikenteeseen.

Seutulipun tulee kelvata pikavuoroliikenteessä ja mahdollisen lisämaksun tulee olla yhdenmu- kainen kaikessa pikavuoroliikenteessä ja siitä tulee tiedottaa kattavasti. Hyvä tavoite on myös, että pikavuoromaksua ei perittäisi lainkaan.

Opiskelijoille tulee suoda tasapuoliset ja merkittävät edut seutulippuun. Opiskelijalle oman auton hankkiminen on suuri taloudellinen menoerä ja tästä syystä joukkoliikennettä käytetään

50

Loimaan seutukunnan joukkoliikennesuunnitelma mielellään, mikäli se on tehty mahdolliseksi. Nuoria tulee tukea opiskelija-alennuksilla joukko- liikenteen käytössä, jotta heidät saataisiin pysymään mahdollisimman pitkään joukkoliikenteen aktiivisina käyttäjinä.

Työsuhdematkalipun käytön edistäminen

Yritykset, liikennöitsijät, joukkoliikenteen järjestävät tahot ja yksittäiset työntekijät tulisi saada sitoutumaan joukkoliikenteen käytön edistämiseen työmatkoilla. Sitouttaminen tulisi aloittaa nillä reiteillä, joilla palvelutaso on hyvä. Joukkoliikennereitit ja aikataulut sidotaan määräaikai- sella sopimuksella palvelemaan houkuttelevalla tasolla jotain suurta työllistäjää ja yritys sitou- tuu edistämään merkittävillä toimenpiteillä työntekijöidensä joukkoliikenteen käyttöä työmat- koilla.

7.3 Tiedottaminen

Reiteistä, aikatauluista ja lipputuotteista tiedottaminen tulee olla asiakaslähtöistä. Informaati- on tulee olla riittävän selkeää ja sen tavoitteena tulee olla uusien matkustajien houkuttelemi- nen joukkoliikenteen käyttäjiksi.

Tiedotusta tulee kohdistaa tietylle kohderyhmälle; talouksiin tulee jakaa kattavaa tietoa lähel- läkulkevilla reiteillä liikennöitävistä linjoista houkuttelevan ja keskitason reittien varsilla 5 km säteellä sijaitseviin houkuttelevan tason. Tiedottamisen yhteydessä tulee painottaa niitä asioi- ta, joita on ajateltu liikenteen suunnittelun yhteydessä, esimerkiksi työmatkayhteyksien tar- joaminen.

Pysäkkikohtaiset aikataulut tulee laatia kaikille merkittäville houkuttelevan ja keskitason jouk- koliikennereittien varsilla oleville pysäkeille. Aikatauluihin tulee olla koottuna kaikkien liiken- nöitsijöiden ajamat vuorot yhtenäiseksi aikatauluksi. Niiden tulee olla selkeät ja ne tulee olla nähtävillä pysäkeillä ja Internetissä.

7.4 Fyysinen toimintaympäristö (matkaketju)

Joukkoliikenteen käyttö muodostaa aina matkaketjun jonkin toisen liikennemuodon kanssa. Kävely ja olosuhteiden salliessa myös pyöräily muodostavat luonnollisen matkaketjun joukko- liikenteen kanssa. Hyvillä liityntäjärjestelyillä myös henkilöauto voi toimia joukkoliikennemat- kan matkaketjun osana. Matkaketjun sujuvuuden kehittämisessä tulee kiinnittää huomiota mm. turvalliseen ja esteettömään jalankulkuyhteyteen pysäkeille, polkupyörien pysäköinti- mahdollisuuksiin merkittävimpien pysäkkien yhteydessä sekä mahdollisesti myös henkilöauto- jen liityntäpysäköinnin ja saattoliikenteen järjestämistarpeisiin. Pysäkeillä joudutaan usein myös odottelemaan linja-auton tuloa, mikä asettaa monenlaisia haasteita itse pysäkkiympäris- tön kehittämiseen. Tällaisia haasteita ovat mm. pysäkin mitoitus, katoksen tarve, korotetun odotilan tarve, muu pysäkkivarustelu, valaistus jne.

Tässä suunitelmassa ei käydä läpi joukkoliikenteen fyysisen toimintaympäristön kehittämistä. Suunnitelmassa kuitenkin esitetään, että palvelutasoltaan houkuttelevan tai keskitason joukko- liikennekäytävän pysäkkiympäristön tulee olla toimiva ja varustelultaan hyvätasoinen. Erikseen 51

Loimaan seutukunnan joukkoliikennesuunnitelma

korostetaan myös, että tärkeimpien pysäkkien yhteyteen tulee järjestää polkupyörien pysä- köintimahdollisuus, jos pysäkin vaikutusalueella on maankäyttätihentymiä pyöräilyetäisyydellä pysäkistä. Tyypillinen pyöräpysäköintiä edellyttämä pysäkki on pikavuoroliikenteen pysäkki tilanteessa, jossa pikavuoro ei poikkea kunta- tai taajamakeskukseen. Suunnittelualueella täl- laisia pysäkkejä ovat:

 Aurassa valtatien 9 varressa Säästökallion kohta (Sillankorvantie). Tämän pysäkin paikka tullee siirtymään kantatien 41 liittymäjärjestelyjen yhteydessä.  Loimaalla valtatien 9 varressa Mellilän kohta (Melliläntie)  Pöytyäällä valtatien 9 varressa Kyrön kohta (Kyröntie) ja kantatien 41 varressa kuntakes- kuksen kohta (Yläneentie)  Oripäässä kantatien 41 varressa kuntakeskuksen kohta (Yläneentie)  Tarvasjoella valtatien 10 varressa kuntakeskuksen kohta (Hämeen Härkätie)  Marttilassa valtatien 10 varressa kuntakeskuksen kohta (Marttilantie)  Koski Tl:ssä valtatien 10 varressa kuntakeskuksen kohta (Koskentie)

Pyöräparkkien toteuttamisen yhteydessä tulee tehdä myös muita pysäkkiympäristön yleisil- mettä ja houkuttelevuutta parantavia toimenpiteitä. Esim. pysäkkikatoksen uusiminen sekä nykyisen katoksen ehostaminen ja siirtäminen jollekin toiselle pysäkille sekä jalankulkuyhteyk- sien sujuvuuden ja turvallisuuden parantaminen voisivat toimia esimerkkeinä tällaisista toi- menpiteistä.

Pikavuoropysäkkien lisäksi Vanha Tampereentie (mt 222) ja Turuntie toimivat seudullisena ”joukkoliikenteen laatukäytävänä” Turusta Auran ja Pöytyän kautta Oripäähän. ELY-keskuksen ja kuntien tulisi yhteistyössä pohtia em. yhteyden pysäkkiympäristön kehittämistä.

52

Loimaan seutukunnan joukkoliikennesuunnitelma

8 JOHTOPÄÄTÖKSET JA SUOSITUKSET

Loimaan seudun joukkoliikenteen palvelutasotavoitteet osoittavat tahtotilan, johon alueen joukkoliikennettä tavoitellaan kehitettävän. Se ei kuitenkaan sido toimivaltaista viranomaista tarjoamaan määritetyn palvelutason mukaista liikennettä. Loimaan seudulla tavoitellaan hou- kuttelevaa tasoa pikavuoroliikenteen käyttämillä kaukoliikenteen reiteillä sekä Turun ja Auran välisessä vakiovuoroliikenteessä. Kaikista kuntakeskuksista tavoitellaan vakiovuoroliikenteessä vähintään peruspalvelutasoista joukkoliikennettä Turkuun. Peruspalvelutasoista joukkoliiken- netasoa tavoitellaan myös paikoin Loimaan kaupungin sisällä.

Palvelutason priorisoinnissa nostetaan tärkeimmäksi lakisääteisen tason toteutuminen kaikki- alla. Tämän jälkeen tavoitellaan peruspalvelutasoisen joukkoliikenteen toteutumista opiskelu- matkojen osalta kaikilla niillä alueilla, joissa palvelutasoluokaksi on esitetty peruspalvelutaso tai tätä korkeaampitasoisempi luokka. Seuraavaksi tärkeimmiksi priorisoidaan liityntämatkat ja työssäkäyntiliikenne ennen asiointiliikennettä. Palvelutason nostamisessa kohti tavoitetilan- netta painotetaan korkeamman palvelutason luokkia siten, että ensin korjataan palvelu- tasopuutteet arkipäivinä, sitten lauantaina ja viimeiseksi sunnuntaina.

Loimaan seudun joukkoliikenteen palvelutason säilyminen nykyisen tasoisena on lähtökohta. Jos palvelutasoa voidaan nostaa, suositellaan ykköshankkeena käynnistettävän kutsuohjauk- seen perustuvaa seudullista palveluliikennettä kaikille avoimena joukkoliikenteenä. Tämä edel- lyttää erillisen suunnitelman laatimista, joka esitetään käynnistettävän heti tämän suunnitel- man valmistumisen jälkeen. Palveluliikenteen käynnistämiseen on kokeiluaikana mahdollista saada valtion avustusta. Tämä jälkeen mahdolliset liikennetarjonnan lisäykset tulee kohdistaa vakiovuoroliikenteeseen, koska pikavuoroliikenteen vuorotarjonnan nostaminen ei ole yksin- omaan riippuvainen Loimaan seutukunnan tarpeista. Pikavuoroliikenteessä kiireisin toimenpi- de on seutulipun mahdollisimman joustava käyttö – mahdollisuuksien mukaan ilman pikavuo- rolisän maksamista. Muutoinkin lippujärjestelmän osalta esitetään seutulipun korvaamista maakuntalipulla, johon on mahdollista hankkia myös liityntäyhteys Turkuun. Loimaan seutu- kunnan suositellaan omalta osalta vaikuttavan yhteiskäyttöisen lippujärjestelmän syntymiseen linja-auto- ja junaliikenteessä. Vaikutuskeinona on minimissään asiaan reagoiminen siinä vai- heessa kun järjestelmää aletaan valtakunnan tasolla suunnitella käyttöön otettavaksi.

Fyysisessä toimintaympäristössä ELY-keskusta ja kuntia suositellaan kehittävän yhteistyössä pikavuoropysäkkien sekä Vanhan Tampereentien (mt 222) ja Turuntien joukkoliikenteen py- säkkiympäristöjä ja -varustelua mm. pyöräparkkeja rakentamalla.

Edellä esitettyihin toimenpiteisiin on mahdollista saada ”pelivaraa” luopumalla työmatkaliiken- teen ostamisesta Koski Tl:stä ja Marttilasta Saloon.

Jatkossa ELY-keskuksen suositellaan ostavan tai kilpailuttavat liikennepalvelut tässä työssä esitetyn tietyistä liikennesuunnista muodostuvien liikennekokonaisuuksien mukaisesti.

53

Loimaan seutukunnan joukkoliikennesuunnitelma

54