MATINKYLÄN HUOLTO OY:N ASIAKASLEHTI www.matinkylanhuolto.fi 1 • 2019

| Uudistuva kylä| Matinkylän uskomaton tarina | | Lähiöstä 50 vuodessa kaupunkikeskukseksi |

sivu 3 sivu16 sivu 21 sivu 28

Kaukalosta kaupunginjohtajaksi, s. 3 | 50 vuotta lähiörakentamista, s. 4–15 | Raamatti, s. 16–19 | Matinkylän idea, s.16 | Arkkitehtuuria, s. 20 | Eriarvoiset Espoon aluekeskukset, s. 22 | ASREK-hanke, s. 30 | Esteettömyys, s. 31 | Aluerakentamisessa oli paljon hyvää, s. 34 | 2 1 • 2019 1 • 2019 3

PÄÄKIRJOITUS Kaukalosta

03 Kaukalosta kaupungin- kaupunginjohtajaksi 04 50 v lähiörakentamisen historiaa | Mauno Koivisto ja Armas Puolimatka käynnistivät Matinkylän ihme johtajaksi lähiörakentamisen 16 Arkkitehti Esko Miettinen ja Matinkylän idea – parjatusta 16 Raamatti 18 Kuivuneet kyyneleet eivät lähiöstä johtavaksi vieriessään helise 20 Arkkitehtuuria ja maailman pelastusta kaupunkikeskukseksi 21 Anja teki ihmeen 22 Eriarvoiset Espoon Tässä julkaisussa on laajasti asiaa lähiörakentamisesta, aluekeskukset mi- kuin muista Espoon alueista, joiden elämää on kaunisteltu kä oli Mauno Koiviston aikanaan ideoima tapa saada maas- päivänvalon kestäväksi. Kun vielä vanha Matinkylän Ostari 23 Olarin seurakunta ta muutto muutettua maassa muutoksi. Tässä perustavoit- puretaan kevättalvella 2019, Matinkylän lähes 50 vuotta odo- Matinkylän alueella teessahan onnistuttiin lopulta hyvin, vaikka asia aiheuttikin tettu uimahallikin on lähtenyt rakentumaan ja perään on tu- 24 Matinkylän Mikko yllättävän paljon poliittista vääntöä, jota voisi nimittää jopa lossa Matinkylän lukio uimahallin viereiselle tontille sekä uu- kähminnäksi. si jääurheilukeskus, voimme olla todella tyytyväisiä. Näiden 25 Matinkylän Huolto – yksi Aina on ollut niin, että lähiöissä asuvat ovat olleet varsin uudishankkeiden jälkeen meiltä puuttuu enää muutaman sa- aluehuoltoyrityksistä tyytyväisiä varsin niukkojenkin peruspalvelujen äärellä ja kri- dan hengen kokoontumisen mahdollistava kulttuuritapahtu- Jukka Mäkelän varhaislapsuus meni Tapiolassa. Muut- Vanhemmat tekivät loputtomasti talkootyötä ja hoitivat 26 Huoltotoimi & asiakaspalvelu tiikki on sitten tullut niiltä, jotka katsovat asioita muualta. miin sopiva kokoontumistila. to Olariin kymmenvuotiaana laajensi poikavuosien enimmät toimitsijahommat. ”On puhuttu, ettei Espoossa Jukka Mäkelä näkee Matinkylän tulevaisuuden myöntei- Kauneus on katsojan silmissä, sanotaan. Alueen asunto- ja kiinteistöyhtiöt rooleissaan, Espoon kau- reviiriä. Olarilaisuudesta huolimatta Matinkylä nou- olisi yhteisöllisyytta,” toteaa Mäkelä,”mutta sitähän tääl- senä: ” Matinkylästä on tulossa hyvin vetovoimainen alue, 27 Matinkylään kotiutunut Kari Asukkaille riitti alueiden rakentuessa edullinen ja luonnon- punki osaltaan sekä Matinkylän Huolto Oy alueellisena koor- si keskeiseksi, toiseksi kotikyläksi hyvästä syystä; siel- lä nimenomaan on, vanhemmat tekevät tavattomasti työ- kutsunkin tätä kaupunkikeskukseksi.” Ruusukunnas läheinen asumismahdollisuus ja asumiseen käytettävien tilo- dinaattorina ovat tuottaneen arviolta noin 250 miljoonan eu- lä oli tekojääkaukalo. Myöhemmin kaukalo sai katon tä lastensa harrastusten eteen. Jos yleisöä ei ole tarpeeksi Metron tuntumaan on kehittymässä hyvinkin 50 000 28 Palkittu isännöitsijä – jen suurentuminen aiempaan nähden sekä sosiaalinen kanssa- ron lisäarvon Matinkylän alueen vanhojen talojen osakkeiden päälleen – kuplahallin ja loppu onkin paikallista jää- aikuisten otteluissa, sen takana voi olla muita syitä, vaik- asukkaan kaupunkikeskus, joka tulee nousemaan Leppä- Kaisa Pekkala-Kuhanen käyminen ja osallisuus alueen asioissa juuri siinä laajuudessa, arvolle. Tämä perustuu karkeaan asiantuntijalaskelmaan ver- kiekkohistoriaa. kapa ammattitaidon puute. Metropolialueella on kova kil- vaaran rinnalle. ”Jos ei ole kasvutarinaa – ei ole mitään ta- 29 Osakkaan vastikealennus mikä kullekin sopi. rattaessa vastaavan tyyppisen espoolaisen verrokkilähiön asun- pailu ihmisten vapaa-ajasta, ja samalla kilpaillaan laatuajas- rinaa,” Mäkelä kärjistää. Matinkylän kehityksen myötä tur- Arkkitehti Esko Miettinen toimi pääasiallisena vastuuhen- tojen myyntihintoja Matinkylän vanha alueen hintoihin, jot- ”Jäähongan nuoret joukkueet huolehtivat Tapiolan luon- ta lasten kanssa.” vataan myös jääkiekkokeskus Espooseen. ”Muuten,” hän 30 ASREK-hanke kilönä vanhan Matinkylän kaavoituksessa ja oli mukana myös ka ovat yli 1000 euroa/m2 Matinkylän vastaavia alhaisempia. nonjääkenttien jäädyttämjsestä. Näin saatiin rahaa toimin- heittää pilke silmissään, ”Espoo Pesis on Suomen suurim- 31 Residential Flow | Ison Omenan kaavoitusprosesseissa, tosin erilaisessa roolissa. On aika mielenkiintoista havaita, että paljon puhutaan taan”, kertoo kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä, ”minulle Matinkylässä kuljettiin kesät talvet treeneissä, joten siitä tuli pia pesäpalloseuroja.” Esteettömyysselvitys Itse aloitin työskentelyni Matinkylän Huollossa vuonna asukkaiden osallistamisesta, joukkoistamisesta sekä kolmannen mieluisin paikka oli Matinkylässä jäähallin pukukoppi.” tärkeä paikka, se on aina kutsunut entistä kiekkojunioria. 1982, tiettävästi ensimmäisenä teknisenä isännöitsijänä Suo- sektorin mukaan ottamisesta. Näitä kaikkia ja paljon muuta- Pojat aikuistuivat ja menivät joskus harkkojen jälkeen lä- Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelän ura on ollut vahvasti nou- Sähköautojen lataus 32 messa vastaavissa tehtävissä. Minulle annettiin nopeasti ym- kin yhteisöllisyyttä korostavaa on tehty Matinkylän kaikissa Jäähonka nousi nuorten mestaruussarjaan. Seuran kasvatte- heiseen Haikaranpesän diskoon. Ei ollut suurta väliä, mis- sujohteinen, hän oli kokoomuksen kansanedustaja vuosi- 33 Latauspisteiden märtää naapurilähiöiden suunnilta ja tiedotusvälineiden toi- kehitysvaiheissa, tosin aivan eri nimikkeiden alla, mutta hai- ja olivat monet myöhemmät tähtipelaajat, mm. Jere Leh- tä kukin oli, silloin kuuli kaikenlaisia murteita, ja nyt maa- na 2007–2010. Toisena syntyperäisenä espoolaisedustaja- hankkiminen mesta, että Matinkylä on työläistaustaisen Hakan rakentama tanneeko tuo mitään. tinen nousi NHL-sarjassa menestyväksi tähdeksi. Joukku- ilman muuttuessa alkaa kuulua kaiken maailman kieliä. na Eduskunnassa kansanedustaja Kaarlo af Heurlinin jäl- köyhäläisille rakennettu lähiö ja sellaisena pysyköön. Meillä on helposti tapana haikailla sitä, mitä itsellä ei ole – eena Jäähonka voitti kaudella 1987 C-nuorten SM- kullan. Yhteisöllistä puuhaa se oli, pelimatkoilla oli usein 34 keen. Diplomi-insinööri, kolmen lapsen isä, teki kymme- 33 Pesutilojen kunnostus asukkaan toimesta Myönnän, että tuolloin minussa elävä sieviläisyys ja poh- nyt meillä eteläisen Espoon asukkailla on hyvä syy olla iloisia Jäälle oli tungosta, joten kolmena iltana viikossa harjoituk- poikaa, 68 vanhempaa plus toimitsijat. Jukka Mäkelä seu- nen vuoden uran Tekniikan Akateemisten liiton palveluk- jalaisuus kyllä nousi pintaan ja ajattelin, että nuo näkemykset siitä, mitä meillä on: meri, rantaraitti, viihtyisä ja arvostettu set alkoivat 23.30 ja jatkuen seuraavan vuorokauden puo- raa nykyäänkin mielellään Kiekko-Espoon pelejä: ”Nuorten sessa, ennen eduskuntaan nousemistaan.Luottamustoimia 34 Aluerakentamisessa oli kyllä osoitetaan virheellisiksi, mutta se vaatinee vähän aikaa. asuinyhteisö, Ison Omenan palvelut, metro jne. lelle. ”Aamuisin koulussa oli väsynyttä porukkaa,” myöntää kanssa on syytä olla aito, koen asian niin, että olen saama- on kertynyt 33. paljon hyvää Nyt on se aika täyttynyt, me olemme Esko Miettisen kans- Äskettäin on julkisesti todettu, että Matinkylässä on Es- Mäkelä, ”opettajilla oli epäilyksiä harrastuksen laadusta.” puolella.”Niistä ajoista alkaen hänelle syntyi näköalapaik- 35 Vieraskynä | Matinkylän sa ylpeitä siitä, mitä olemme omissa rooleissamme saaneet ai- poon parhaat ulkona liikkumisen ja harrastamisen mahdolli- Jäällä Mäkelän vastustajana oli usein Timo Blomqvist, ka Espoon kehitykseen ja espoolaisuuteen. Mäkelä uskoo vahvasti Espoon kaupunkirakenteeseen, vuo- Huolto 100 v kaiseksi ja samaan ylpeyteen yhtyy Ison Omenan kaavoitus- suudet jo nyt, ja niitä hyödynnetään monin tavoin kaikkien hänkin myöhemmin NHL:ssa uran tehnyt ja olympiajouk- sien varrella vähäteltyyn. Espoo on tutkitusti Euroopan kes- prosessin aivan poikkeuksellisen onnistuneesti läpi vienyt espoolaisten toimesta. kueessa hopeaa voittanut tähtipelaaja. Kaukalon ulko- Opiskelu Polilla vei hänet oppilastoimintaan ja oppilas- tävin kaupunki. Kaupungin väkiluku on kymmenkertais- 35 Toiminnan tukena Allteq- järjestelmä Anja Mäkeläinen ja kohteen suunnittelusta vastannut arkki- puolella hän antoi tärkeitä vinkkejä opiskelujen suunnas- kunnan puheenjohtajaksi: ”Heräsi kiinnostus yhteiskun- tunut Jukka Mäkelän elinaikana. Maailmalla kulkiessa on tehti Mauri Tommola. ta; yllytti hakeutumaan Polille matematiikkaa lukemaan. nallisia asioita kohtaan.” Yhteisön ja asioiden kehittämi- tullut se havainto, että monissa suurkaupungeissa on pal- 36 Yhteystiedot MIKKO PELTOKORPI C-junnuista viisikin nousi liigaan, ja kymmenen hyväk- nen tuntuu omalta:”Rakkaudesta lajiin.” jon hankalampi rakenne. Olen saanut katsoa Matinkylää erityispaikalta TOIMITUSJOHTAJA, KIINTEISTÖNEUVOS ja kokea MATINKYLÄN HUOLTO OY syttiin Polille opiskelemaan. Näyttelijä Taneli Mäkelä pe- myös asukkaana sen kasvun ja kehityksen vuosikymmenet. lasi Jukka Mäkelän joukkueessa. Matinkylä on noussut jonkinlaisesta ”alakeskuksesta” vii- Kaupunginjohtaja tiivistää: ”Espoon paras voimavara on Matinkylästä on aina kirjoitettu niin kuin on eletty, toisin denneksi kaupunkikeskukseksi.Kaupunkitasoiset palvelut espoolaiset. Pyrimme Espoossa viemään kaikkia viittä Jukka Mäkelä ryhtyi valmentajaksi 1981 ja nousi A-val- ovat rantautuneet Matinkylään, ja kehitys jatkuu. Kamp- kaupunkikeskusta eteenpäin niiden omien vahvuuksien mentajaksi myöhemmin. ”Tapahtumia oli silloin keskin- piin ei ole enää välttämätöntä matkustaa, vaikka metron pohjalta.” määrin kuusi viikossa samalla joukkueella, ”Mäkelä ker- tulo siihen kannustaisikin. Tottumus on toinen luonto. Es- too. ”Matinkylä kyllä tuli tutuksi, silloin se oli toinen koti. poolaiset valittavat matka-ajan pidentyneen, vaikka Kamp- Matinkylän Huolto Oy:n asiakaslehti 1 • 2019 TEKSTI JA KUVAT: MAURITZ HELLSTRÖM Tuli paljon kavereita Matinkylän myös ammattikoulusta.” piin matkustaminen ei ole enää välttämättömyys.

Julkaisija Päätoimittaja: Mikko Peltokorpi Matinkylän Huolto Oy Toimitus: Ulkoasu: Anne Purho Gräsantörmä 2, 02200 ESPOO Sinikka Reinikka puh. (09) 8046 3213 Paino: Grano, 2019 Tässä lehdessä > tarinaa aluerakentamisesta Puhelin (09) 804 631 Sisältö, avustajat ja kuvat: Painos 60 000 kpl Faksi (09) 8046 3200 Kirjoittajat ja kuvalähteet mainittu kunkin ja Matinkylän kehittämisestä kasvukeskukseksi SUOMEN ILMAKUVA www.matinkylanhuolto.fi tekstin lopussa tai alussa.

MATINKYLÄN HUOLTO OY:N ASIAKASLEHTI MATINKYLÄN HUOLTO OY:N ASIAKASLEHTI 4 1 • 2019 1 • 2019 5

Oheisen lähiörakentamisen historiaa käsittelevän | Uudistuva kylä | kirjoituksen olen koonnut pääosin Rakennuslehden eri artikkeleista, sekä monista toimialan julkaisuista mm. Johanna Hankonen (1994), Lähiöt ja tehokkuuden yhteiskunta, Hakan julkaisusta ”Rakentavasti 50 vuotta” (1938 – 1988), ”Hiihdimme sopimukset umpihankeen” Suomen Kiinteistöhoitoyhteisöt ry KIHO ja ”Koti Karakalliossa – Viherkalliossa”, Karakallion Huolto Oy. Luonnollisesti mukana on paljon myös omia kokemuksia toimialalta aikaväliltä 1982 – 2019.

Mikko Peltokorpi

Mauno Koivisto ja Armas Puolimatka käynnistivät lähiörakentamisen

Ensimmäinen aluerakennushanke oli Vantaan Kaivok- synnylle oli valtavaksi kasvanut asuntorakentamisen tarve neetin tavoin ihmisiä puoleensa. Onneksi on sellaisiakin selan rakentaminen. Sitä ideoivat yhdessä turkulaiset muuttoliikkeen myötä. 1960-luvun alussa asuntorakentami- ihmisiä, jotka eivät ollenkaan välitä omakotitalon rauhas- Armas Puolimatka ja Mauno Koivisto, joka ajatteli, et- sen määrä oli 20 000– 30 000 kappaletta vuodessa, mikä val- ta eivätkä puutarhakaupungin luonnonläheisyydestä, vaan tä halvalla rakennetut elementtitalot purettaisiin 30–40 tavan muuttoliikkeen vuoksi nopeasti kaksinkertaistettiin. jotka kaikista sosiaalipoliitikkojen päinvastaisista käsityksis- vuoden kuluttua. Kansa alkoi muuttaa maalta kaupunkeihin, lähinnä Hel- tä huolimatta haluavat elää keskellä mahdollisimman vilk- singin, Tampereen ja Turun seuduille, muuttoliikkeen ol- kaana kuohuvaa elämää”. Toisin on kuitenkin käynyt Matinkylänkin kohdalla, kun lessa suurimmillaan vuosina 1962–66. Valtio vastasi muuttoliikkeen paineisiin ohjaamalla ra- kiinteistöjä on hyvin hoidettu ja valtaosa on jo peruspa- Työpaikkojen puuttumisen vuoksi maaseudulta muutti haa poikkeuksellisen runsaasti asuntoinvestointeihin. Ta- rannettu kymmenien tulevien vuosien tarpeita varten. satojatuhansia ihmisiä myös Ruotsiin. Ruotsista tarjottiin voitteena oli rakentaa keskimäärin 50 000 asuntoa vuodessa töitä autotehtaalta, kerrostaloasunto lämpimällä vedellä ja kymmenen vuoden ajan. Vuonna 1975 jokaista suomalais- 1960-luvulla suomalaisten kaupunkien reuna-alueet al- sisävessalla varustettuna ja vähän käytetty Volvo kohtuu- ta kohti olisi yksi huone. koivat täyttyä legopalikoiden näköisistä, toisiaan muistut- hintaan kesälomareissuille suomalaisten kadehdittavaksi. Suhtautuminen muuttoliikkeeseen jakoi kuitenkin po- tavista laatikoista vain siten toisistaan poiketen, että ne oli- Muuttoliike Ruotsiin huoletti poliittisia päättäjiä, joten liittisia puolueita. ”Epäterve muuttopolitiikka Helsinkiin vat joko tornitaloja tai lamellitaloja. Uusi tyyli ulottui pien- alettiin kehittämään keinoja, millä maastamuutto muutet- on tukahdutettava”, vaati eduskunnan puhemies, keskus- talorakentamiseenkin, sillä harjakattoa ja räystäitä alettiin taisiin maassamuutoksi. Helsingin kaupunginvaltuuston tapuolueen Johannes Virolainen, joka pääministerin pai- pitää epäesteettisinä ja vanhanaikaisina. Insinöörien ratio- puheenjohtajan Teuvo Auran kerrotaan todenneen asias- kaltakin vuosina 1965-66 yritti jarruttaa muuttoliikettä. naalinen ajattelu ja arkkitehtien estetiikka löivät alueraken- ta vuonna 1965 seuraavin sanoin: Asuntosäätiö julkaisi vuonna 1966 Espoon Tapiolan tamisessa kättä toisilleen. Minimalismi sopi molemmille. ”Meidän on alistuttava siihen, että väestökeskukset, var- puutarhakaupungin perustajan, Heikki von Herzenin ide- 1970-luku Syy 1960- ja 1970-luvun betonielementtilähiöiden sinkin suuret kaupungit, vastaisuudessakin vetävät mag- oiman ja Lassi Iharvaaran johdolla tehdyn suunnitelman

”Uusimaa vuonna 2010”. Lähtökohtana oli, että Uudelle- olivat parhaat suurissa tai keskisuurissa kaupungeissa, jois- Mauno Koivisto ideoi 1969 maalle ja Helsinkiin suuntautunutta muuttoliikettä voisi sa ihmiset ja yritykset kohtasivat. aluerakentamismallin keventää ohjaamalla muuttoliikettä myös maakuntakeskuk- Näin Suomessa syntyivät aluerakentamissopimukset, Ensimmäinen varsinainen aluerakentamissopimus laadit- siin, joiksi laskettiin Turku, Lappeenranta, Jyväskylä, Oulu, joissa perustajaurakoitsija yhteistyössä kunnan kanssa kaa- tiin tiettävästi Simonmetsästä vuonna 1964. Tekijöinä olivat Tampere, Kuopio ja Vaasa. Tämä edellyttäisi kulkuyhteyk- voittaa alueen ja suunnitteluttaa sitten talot yhtenä koko- Helsingin maalaiskunnan johtaja Lauri Lairala, STS-Pan- sien kehittämistä, mikä vahvistaisi näitä valittuja keskuksia. naisuutena omaan tuotantotekniikkaansa sopiviksi sekä kin pääjohtaja Mauno Koivisto ja Hakan toimitusjohtaja rakentaa myös kunnallistekniikan. Sopimuksiin saattoi si- Antti Pelkola. Lairalan mukaan kyseessä oli vielä varsin al- Aluerakentaminen ja teollistaminen sältyä myös koulujen, terveyskeskusten ja liikuntapaikko- keellinen paperi, mutta kuitenkin niin hyvä, että Espookin ratkaisuksi asunto-ongelmaan jen rakentaminen. Nämä kustannukset sisällytettiin sitten pyysi sopimusta tutkittavakseen. 1960-70-luvuilla rakennettiin yli puolet Suomen kerros- asunnon hintaan. Näin siksi, koska vanhat asukkaat eivät Koiviston kantavana ideana oli selvittää kunnalle ra- taloista. Tämä ei olisi onnistunut perinteisin tavoin, jossa olisi suostuneet uusien asuntoalueiden rakentamisesta ai- kentamisesta tulevat velvoitteet ja laskea kantokyky. Toi- kunta hankkii maan, kaavoittaa sen, rakentaa kunnallistek- heutuviin veroäyrin korotuksiin. sena ajatuksena hänellä oli, että asioissa edetään lainmu- niikan ja myy tontit yksi kerrallaan rakennuttajalle. Tämä ”Näissä hankkeissa tietysti syntyy tilanteita, joissa en- kaisessa järjestyksessä. pyytää sitten arkkitehdin suunnittelemaan juuri tuolle ton- tisten ja tulevien asukkaiden intressit voivat joutua ristirii- Vaikka Simonmetsä oli ensimmäinen varsinainen alue- tille parhaiten sopivan talon ja rakennusliike tulee kokoa- taan. Silloin alettiinkin puhua, että nämä ovat jonkinlaisia rakentamishanke, niin aluerakentamissopimusten proto- maan taloa tiili kerrallaan. Näin tehtiin vielä 1950-luvulla. uusien asukkaiden sisääntulomaksuja, ja näinhän tietysti tyyppi luotiin Johanna Hankosen lähiörakentamisesta te- Tehokkaampia tapoja haettiin muun muassa Ruotsis- asiallisesti oli asianlaita”, aluerakentamisen syntyyn vahvas- kemän väitöskirjan mukaan kuitenkin jo hieman aiemmin ta, jossa suuria alueita toteutettiin jo sarjatuotantomaises- ti vaikuttanut Mauno Koivisto on myöhemmin todennut. Vantaan Kaivokselaa rakennettaessa. Siinäkin Koivisto oli ti. Siellä oli käynnissä miljoonan asunnon rakentamisoh- Tämän päivän sisääntulomaksuja ovat kaupunkien käyt- mukana.Vantaan Kaivoksela oli ensimmäinen hanke, jos- jelma, sillä väestöllinen tasapaino oli järkkynyt muissakin tämät maankäyttömaksut, joita peritään jopa moninkertai- Pohjoismaissa, kun ihmiset hakeutuivat suuriin ja keski- sina yksittäisen täydennysrakentamishankkeen kaupungin jatkuu >> suuriin kaupunkeihin työpaikkojen perässä. Jo silloin kir- infrarakentamisen tarpeen aiheuttamiin kuluihin nähden. joitettiin, että tuottavuus ja yritystoiminnan edellytykset

MATINKYLÄN HUOLTO OY:N ASIAKASLEHTI MATINKYLÄN HUOLTO OY:N ASIAKASLEHTI 6 1 • 2019 1 • 2019 7

1980-luku

tisestään kiinnostusta asuntosijoituksiin. Rakentamisen” nykyistä kirjavampi. Jyväskyläläinen Arjatsalo jopa arveli, nen Hartela maksoi muihin nähden kolminkertaisen tont- hulluna vuonna” 1973 rakennetuista asunnoista 16 pro- että punaisen jäsenkirjan puuttuminen vaikeutti yrityksen tihinnan Espoossa. senttia eli 8700 asuntoa tehtiin aluerakentamissopimuksin. pääsyä Espooseen. Espoossa aluerakentaminen alkoi Ha- Kaupungin johto ja poliitikot yrittivät estää turkulai- ”1970-luvun alkuun asti meillä normaalitilanne oli se, kan Karakallion ja Matinkylän aluerakennussopimuksilla, sen Puolimatkan ja jyväskyläläisen Arjatsalon tulon Espoo- että tallettaja ei saanut mitään reaalista korkoa, nimellis- jonne sosiaalisella vuokra-asumisella houkuteltiin vasem- seen. ”Arjatsalo joutui tekemään lujasti töitä ja sen myötä korko oli suurin piirtein inflaation vaiheilla. Luoton saa- mistolaisia. Polar puolestaan rakensi Vantaan Hakunilassa. se pääsi lopulta rakentamaan Olaria”, josta muodostui pai- ja maksoi parin kolmen prosentin reaalista korkoa, mut- Haka ja Polar hallitsivat pääkaupunkiseudulla asun- kallisesti ns. parempiosaisten kaupunginosa. ta samanaikaisesti erityisesti Helsingissä maan arvonnousu togryndausta yhdessä Puolimatkan kanssa, joka rakensi Muista aluerakentajista poiketen Arjatsalo joutui raken- oli tätä paljon voimakkaampi. Kaikki asian osaavat hank- Vantaalla Kaivokselassa, Louhelassa, Myyrmäessä ja Mar- tamaan Olariin myös liiketilat ja julkisen palvelun tiloja. kiutuivat tähän hissiin: uuden asunnon hinnasta aina huo- tinlaaksossa. Muista poikkeavaa oli myös se, että vuonna 1968 aloitetus- mattava osa saatiin vanhan asunnon myynnistä ja sen ar- Tätä aluerakentamisen harmaata aluetta käsiteltiin sa Olarissa julkisivut tehtiin muuraamalla ja runkona oli pi- von noususta”, Mauno Koivisto muisteli. 1980-luvulla lahjusoikeudenkäynneissä. Puolueiden joh- lari-laatta-järjestelmä. Se antoi vapauksia pohjien suhteen, tajat selvisivät syytteistä, mutta rakentajista muun muas- joten väliseiniä voitiin siirrellä asiakkaan toivomusten mu- 1970-luku Vasemmisto Vantaalle, sa Armas Puolimatka sai lahjustuomion ja Turun kaupun- kaan. Valitettavasti tiilien laatu oli kuitenkin huono eivät- porvarit Espooseen ginarkkitehti potkut. Eroamaan joutui myös rahanjakoa kä ne kestäneet. Lähes kaikki tiilimuuraukset on jouduttu Yksi Polarin perustajista oli 1940-luvulla perustettu Sosi- puolueille asuntohallituksesta käsin ohjannut, Rakennus- perusparannuksissa uusimaan. Hämeenkylän tiilien polt- aalinen Asuntotuotanto Sato. Vuonna 1969 Hakaa lähellä hallituksen pääjohtajaksi nimitetty Kalevi Sassi. toprosessi osoittautui heikoksi. sa maanomistaja sitoutui luovuttamaan kunnalle korvauk- suunnitteluun. Mutta niin minä ymmärrän, että se tapah- suurin aluerakennushankkeista. Vuonna 1966 solmittu so- olevat ammattiliitot perustivat yleishyödyllisen rakennut- Myös kaupan keskusliikkeiden intressit vaikuttivat aluei- Olarissa arkkitehdeille voitiin antaa myös normaalia va- setta julkisten rakennusten tontit ja rakentamaan sisäisen tui vaan oloissa, joissa oli tyhjiö, eikä toimivaa lainsäädän- pimus loi pohjan 50 000 asukkaan kaupungin rakentami- tajan VVO:n. Haka ja VVO muodostivat siten vasemmis- den suunnitteluun. Vasemmisto vastusti pitkään Vantaan paammat kädet, koska rakentamiseen ei käytetty Asunto- kunnallistekniikan. töä ja välineitä ollut.” selle. Polarin toimitusjohtaja Kauko Rastaan mukaan pyr- tolaisen rakennuttaja-rakentaja-plokin vastapainoksi Ko- Myyrmäen liikekeskushanketta, koska Elanto oli perusta- hallituksen lainoitusta. Aluksi arkkitehteina oli Simo Jär- Koivisto oli ihmetellyt vuonna 1958 laaditun rakennus- Koiviston mukaan rakennusliikkeiden ja pankkien yh- kimyksenä oli luoda merenhenkiseen luontoon sopeutuva koomusta lähellä olevalla Sato-Polarille. nut Maxin Kannelmäkeen. Elannon johtaja Ylermi Runko vinen ja Eero Valjakka. lain merkillisyyksiä. ”Kun tuli kysymykseen aluerakenta- teistyö oli niissä olosuhteissa välttämätöntä, samoin raken- ”parannettu Tapiola”, jossa kehityksen ja kokemuksen pe- Aluerakentaminen vaikutti kuntien poliittisiin voima- oli sanonut painavan sanansa asiasta, ja ajan hengen mu- misen mahdollisuus ja Helsingin kaupungin maareservit tamisen teollistaminen. rusteella sovelletaan kaikkia nykyaikaisen yhdyskuntasuun- suhteisiin tavalla, joka näkyy edelleen. Vantaalla kaupun- kaisesti Vantaankin vasemmiston avainhenkilöt tottelivat alkoivat olla vähissä, niin kävi selville, että ilmeisesti kun- ”En minä ymmärrä, millä muulla tavalla kuin teollisel- nittelun parhaimpia periaatteita. ki suosi STS-Pankin ja Postipankin omistusaravakohteita tätä Helsingin kaupunginsuunnittelulautakunnan pitkäai- Rakentaminen teollistui 60-luvulla tien järjestöissä oli sitä lakia säädettäessä peräti nukuttu. la ja betonirakentamisella olisi aikaansaatu niitä asuntone- Vaikka ensimmäiset isot aluerakennushankkeet saatiin varsinkin, jos rakentajana oli samaan vasemmistoyhtei- kaista puheenjohtajaa ja niin sanotun punapääoman (Eka- 1960-luvulla asuntorakentamisen kasvanutta tarvetta ei voi- Laistahan seurasi, että jos yksityiselle maalle kaavoitetaan, liömääriä, joita välttämättä tarvittiin. Se oli välttämätön- varsin nopeasti liikkeelle, ei Rastas ollut tyytyväinen, vaan söön kuulunut Haka. Tällöin muuttajat olivat melkoisella Haka-Kansa-VVO) keskeistä vallankäyttäjää. tu tyydyttää perinteisellä käsityövaltaisella rakentamisella. niin kunnalle seuraavat mahtavat velvoitteet. Pitää raken- tä, että pystyttiin jotenkuten kilpailemaan Ruotsin kanssa piti kaavoitusta rakentamisen jarruna. varmuudella vasemmistolaisia. Espoon Lounaisrannikol- Kesko havitteli markettia Kehä I:n varrelle, mutta sekään Vuonna 1957 syntynyt Sileävalukerho, josta on käytet- taa kunnallistekniikka, lunastaa yleisten rakennusten ton- työvoimastamme.” Koivisto muistutti, että Suomi menetti ”Rakennusliikkeiden aktiivisuus asemakaavojen laatimi- le puolestaan Keskus-Sato ja Polar houkuttelivat porvaril- ei sopinut Rungolle vaan Elanto kiilasi väliin. ty myös nimeä Puhtaaksivalukerho, oli aktiivinen raken- tit ja rakentaa sekä ulkoinen että sisäinen kunnallistekniik- sotien jälkeen Ruotsiin saman suuruisen ihmismäärän kuin seksi on eräissä piireissä otettu vastaan melkeinpä vihamie- lisia äänestäjiä. Ulkopuoliset yritykset joutuivat maksamaan kovan hin- ka. Lainsäädäntö oli luomassa hyvin vähän edellytyksiä ja menetetystä Karjalasta siirtyi muuhun Suomeen. lisin tuntein. Tapahtuneet laiminlyönnit asemakaavoituk- 1960-luvulla Espoon ja Vantaan poliittinen kartta oli nan pääkaupunkiseudun markkinoille pääsystä. Turkulai- jatkuu >> suuntaviivoja teollisuusmaiselle rakentamiselle.” sessa on pyritty kääntämään rakentajia vastaan ja siinä on Kun Helsingin Kulosaaressa viimeisiä tontteja luovutet- myös onnistuttu. Tämä vastahakoisuuden henki on tarttu- tiin rakentamiseen, pankeissa ja rakennusliikkeissä heräsi Kaavat valmistuivat parissa viikossa nut myös moniin maanomistajiin”, hän sanoi Rakennus- Koiviston mukaan ajatus, että kaupunki luovuttaisi maa- Pääkaupunkiseutu ei ollut varautunut massamuuttoon. lehden haastattelussa vuonna 1969. ta pidempiaikaiseen rakentamiseen, jotta voitaisiin aloit- Keinotekoiset kuntarajat ja puutteellinen lainsäädäntö vai- Samaa mieltä oli Hakan toimitusjohtaja Antti Pelkola. taa asuntosäästötoimintaa. Tämän mukaisesti muun muas- keuttivat tilannetta. Ilman kaavoitussopimuksia tilanne oli- ”Pahin rakennustoimintaa haittaava tekijä on kaavoitus- sa Pihlajamäki sitten jaettiin Helsingin Hakan ja Helsingin si johtanut Espoon kaavoituspäällikkö Nils-Erik Fagerin prosessin hitaus ja siitä aiheutuvat vaikeudet”, hän sanoi. Saton rakennettavaksi. mukaan anarkiaan. Hitaus oli tietenkin suhteellista. Rakennus-Ruolan omis- Ensimmäisenä asuntosäästötoiminnassa oli mukana Kaavoitustahti oli hurja, parhaimmillaan puhuttiin vii- taja Urho Ruola muisteli, että Lahdessa Möysän alueen Asuntosäätiö. Koivisto olisi halunnut, että Työväen Sääs- koista. Suuri osa kerrostaloalueista tehtiin poikkeusluval- kaavoitukseen meni 1960-luvun alussa aikaa vuosi, mi- töpankki osallistuisi Espoon Tapiolassa tapahtuvaan alue- la. Valtuustot olivat lähinnä kumileimasimia hyväksyessään kä tuntui silloin hitaalta. ”Nyt sama kestäisi 5-10 vuotta”, säästötoimintaan, mutta pankin hallitus katsoi, ettei se voi valmiina paketteina esiteltyjä aluerakentamissopimuksia. hän sanoi vuonna 1991. sitoutua pidempiaikaisen luoton antamiseen. Kaavojen hyväksymistä nopeutti se, että maalaisliitto 1970-luvun alussa ainakin 43 kuntaa teki aluerakenta- Armas Puolimatkasta Koivisto antoi varsin myönteisen (nykyään keskustapuolue) ja itsenäisyytensä menettämistä missopimuksia. Eniten niitä tehtiin pääkaupunkiseudulla arvion. ”Armas Puolimatka oli semmoinen hyvin erikoinen pelänneet Espoo ja Vantaa löysivät toisensa. Kun maalais- sekä Turussa, Tampereella ja Lahdessa. Espoossa alueraken- tyyppi. Vaikka hän oli karkea käyttäytymisessään ja puheis- liiton hallinnassa oleva sisäasiainministeriö ei voinut estää tamissopimuksia tehtiin 25 ja Vantaalla 28. Helsingissä har- saan, niin hänellä oli varsin hyvä nenä siitä, myös raken- muuttoliikettä, se päätti jarruttaa kuitenkin Helsingin kas- joitettiin alueittaista rakentamista kahdelle alueelle, mutta nustekniikassa, että mihin ollaan menossa ja mitä välttä- vua ja tuki lähikuntien itsenäistymishaluja nopeuttamalla varsinaisia aluerakennussopimuksia ei tehty. mättä pitää tehdä.” niiden aluerakennushankkeiden hyväksymistä. Aiemmin asunnonostaja oli joutunut lähestymään pan- ”Kyllähän tietysti täytyi pitää poikkeuksellisena sitä, et- Asuntosäätiön, Keskus-Saton ja Polarin yhdessä raken- kinjohtajaa nöyrästi hattu kourassa, mutta 1970-luvun alus- 1990-luku tä rakennusliikkeet ja pankit siihen mittaan osallistuivat tama Espoon Lounaisrannikko eli Espoonlahden alue oli sa lainananto oli kevyttä. Nopeutuva inflaatio lisäsi en-

MATINKYLÄN HUOLTO OY:N ASIAKASLEHTI MATINKYLÄN HUOLTO OY:N ASIAKASLEHTI 8 1 • 2019 1 • 2019 9

2000-luku

tamisen teollistamisessa. Sen muodostivat lähinnä muura- mällä teräsmäärällä. Edelleenkin rakennuksia pidettiin kui- Rakentamista rauhoitti sekin, että uusien aluerakennus- tänyt, sillä 1970-luvun lopulla muuttoliike alkoi jo hiipua. Hän muistutti, että aluerakentamisessa siirrettiin työ- Osin samaa mieltä on professori Matti Seppänen, jo- reiden ja rappareiden alituiseen lakkoilemiseen kyllästyneet tenkin liian painavina. sopimusten teko loppui vuonna 1976, kun Asuntohallitus Vantaan ja Espoon isojen lähiöhankkeiden vuoksi Helsin- voimareserviä kaupunkeihin samalla tavalla kuin työväen- ka Tehdään Elementeistä kirjassa kirjoitti elementtiraken- maakuntien rakentajat: Ruolat Turussa, Mattinen & Nie- Suomen Betoniteollisuuden Keskusjärjestö käynnisti päätti, että kunnat eivät enää saa luovuttaa maitaan ilman ki alkoi kärsiä jopa muuttotappiota. luokalle tehtiin asuntoalueita 1920-, 1930- ja 1940-luvuil- tamisen kehityksestä arkkitehdin näkemänä. melä Tampereella, Piispanen ja Pasanen Kuopiossa, Palmas vuonna 1966 yhdessä Asuntohallituksen kanssa ohjelman kilpailua. Tontinluovutuskielto oli osa suurta kilpailupää- Lehti arvioi jo vuonna 1972, että kaikki 2000-luvulle la, jolloin työväellä oli yksi elämäntapa. Vuonna 1967 tosin vielä epäiltiin arkkitehtien kykyä Oulussa ja Teräsbetoni Helsingissä. Asuntohallituksen pää- suomalaisen rakennuselementtijärjestelmän eli BES:n ke- töstä, jolla haluttiin turvata kilpailun tasapuolisuus, jotta tähtäävät yleis- ja asemakaavat ovat Helsingissä ylimitoi- ”Tietyllä tavalla aluerakentamiseen liittyy aina se, et- kasvaa ajan ja teollisuuden rakentamisen vaatimusten mu- johtaja Olavi Lindblom ja Postisäästöpankin johtaja Teu- hittämiseksi. asuntorakentaminen ei menisi pelkäksi aluerakentamiseksi. tettuja. Tällaiset epäilyt olivat silloin yleisiä. 1970-luvun tä ne rakennetaan massoille. Silloin kuvitellaan, että niil- kaisesti. ”Erityisesti asuntojen suunnittelussa Alvar Aal- vo Aura osallistuivat kerhon toimintaan, varsinkin ulko- Betoniteollisuus siirtyi nopeasti BES:n tuomaan uuteen Uusimaa 2010 -visiossa Helsingin odotettiin kasvavan kor- lä on yksi tietty elämäntapa, mutta nykyinen työväenluok- lon aikakausi on taakse jäänyttä. Uusi suunnittelu lähtee maanmatkoihin, joilla haettiin oppia elementtitekniikasta. aikaan, jossa elementtien mitat olivat standardisoitu. Onte- Arkkitehdit vastustivat kiivaasti metroa keintaan 370 000 asukkaan kaupungiksi. kakin koostuu monista elämäntavoista. Ammatti ei enää talo-osatehtaan vuosituotannosta. Arkkitehti on mukana ”Koko ajan oli tavoitteena saada halvempia asuntoja lolaatasta tuli yhdessä julkisivun betonisandwichin kanssa 1960-1970-lukujen lähiöiden rakentaminen ei olisi ollut Tämä ennuste osoittautui lyhytaikaiseksi samoin kuin määrittele sitä.” työssä ehdolla, että pystyy antamaan oman myönteisen pa- vähemmällä työvoimalla, koska asunnoista oli kova pu- lähiöiden tärkein rakennuselementti. Ontelolaatta mahdol- mahdollista ilman isoja liikenneinvestointeja. 1960-luvun se, että lähiöissä ei olisi riittävästi palveluja. Aluksi niistä Aluerakentamisaikeet supistuivat 1990-luvun laman noksensa ryhmätyössä. Mikäli hän ei pysty, häntä ei tarvi- la. Nyt saamme kauheat haukut niistä taloista. Mutta joll- listi entistä selvästi pidemmät jännevälit, mikä näkyi asuin- lopulla Porvoon moottoritie oli rakenteilla ja Tuusulanväylä olikin pulaa, mutta Suomen ensimmäistä automarkettia, vuoksi tuhannen arava-asunnon sopimukseksi ja rakennus- ta”, kirjoitettiin aiheesta kriittisesti. ei olisi tehty, missä ihmiset nyt asuisivat”, Urho Ruola sa- huoneiden avartumisena ja suunnittelun vapautumisena. suunniteltuna. Pian asenteet kuitenkin muuttuivat ja alet- Maximarkettia oltiin vuonna 1971 jo rakentamassa Es- liikkeet siirsivät suosiolla kovalla rahalla ostamiaan tontte- Arkkitehdeille luvattiin 1960- ja 1970-lukujen taittees- noi aikoinaan. Vuonna 1974 Suomessa tehtiin asuntorakentamisen tiin ajatella, että yhtään moottoritietä ei enää 1900-luvul- poon Leppävaaraan. jaan sosiaaliseen asuntotuotantoon. sa lisäpalkkiota, jos he olisivat valmiita yhteistyössä hal- Elementtitekniikka merkitsi niin vakavaa uhkaa tiili- maailmanennätys. Yli 73 000 valmistunutta asuntoa. En- la tarvita. Painopiste siirtyi ratayhteyksiin. Vuonna 1975 ventamaan rakennuskustannuksia. teollisuudelle, että se toteutti Helsingin Hakan kanssa tii- nätyksen hintana oli rakentamisen ylikuumeneminen, Helsingin Huopalahden ja Vantaan Martinlaakson välinen Uutta aluerakentamista synnytettiin Huippuarkkitehdit suunnittelivat lähiöitä Lähiöarkkitehtuurista puuttui yhteinen näkemys. litaloalueen Helsingin Roihuvuoressa Strömsin alueella hintojen nousu ja pula sekä tarvikkeista että työvoimasta. rataosuus avattiin liikenteelle. 1980-luvun lopulla Aluerakentamista on moitittu arkkitehtuurin unohtami- ”Maan nimekkäimmät arkkitehdit suunnittelivat kukin osoittaakseen, että tiilitalojakin voi tehdä sarjatuotantona. Vuonna 1975 Asuntoreformiyhdistyksen tilaisuudessa Helsingissä yhdeksi ratkaisuksi nähtiin metron raken- Uusia hulluja vuosia saatiin odottaa 1980-lopulle saakka. sesta, mutta maan eturivin arkkitehdit olivat hankkeissa omaa valtakuntaansa. Tyypillistä oli, että suunnittelualueen Tiilitalojen kalleus käänsi kuitenkin vaakakupin be- todettiin, että valtavasta asuntorakentamisesta huolimatta taminen yhdistämään keskustaa itäisen Helsingin lähi- Silloin rakennusliikkeet ehdottivat asuntopulaan uusimuo- mukana, vaikkakin ehkä alistetussa asemassa. Arkkiteh- rajalle kaikki sysivät tiet ja työpaikka-alueet. Kaikki han- tonielementtitalojen suuntaan. Niidenkin rakentamises- Suomi oli vielä kymmenen vuotta Ruotsia jäljessä kaupun- öihin. Metron koerata otettiin käyttöön Herttoniemes- toisen aluerakentamisen käynnistämistä. Asuntohallituk- tien tavoitteet olivat korkealla mutta kansantalouden rajat kalat asiat olivat rajalla”, Espoon yleiskaavapäällikkö Har- sa oltiin 1960-luvun alussa vielä kaukana teollisesta teke- gistumisessa. Asuntoreformiyhdistys oli perustettu vuonna sä vuonna 1972. sen ylijohtaja Teuvo Ijäs antoi sille tukensa ja Helsingin ja muun hyvinvoinnin perustarpeet ratkaisivat. Esimerkik- to Helpinen on muistellut. misestä. Teollinen elementtirakentaminen alkoi suljetuilla 1963 muun muassa kuromaan tätä eroa kiinni. Vastustus metroa kohtaan oli kuitenkin valtava 1960-lu- ylipormestari Raimo llaskivi kävi jopa läpi alueita, joil- si asuntojen varustelutaso oli poliittisille päättäjille ja ää- Ainoastaan yksi oli joukosta poissa. Alvar Aaltokin oli- osajärjestelmillä, jossa mitat saattoivat olla tehdaskohtai- Hullujen vuosien 1973-74 jälkeen asuntorakentaminen vun lopulla ja 1970-luvun alussa. Suomen Arkkitehtiliit- le se olisi sopinut. nestäjille arkkitehtuuria tärkeämpi asia. si halunnut mukaan, mutta hänen kanssaan tehty sopi- sia tai paikan päällä mitattuja. Aluerakentamisen tuomat alkoi tasaantua runsaan 50 000 asuntoaloituksen tasolle to Safa varoitti metron slummiuttavan itäisen Helsingin ja ”Tietenkin sosiaalidemokraattien ja kokoomuksen on Vielä 1950-luvulla arkkitehdit vastustivat elementtira- mus Espoonlahdella purettiin, minkä hän otti raskaasti. suuret määrät jouduttivat vakiomittoihin ja tehdastuotan- muuttoliikkeen hidastumisen myötä. Suomen Rakennusu- tiivistävän ikävällä tavalla Helsingin kantakaupunkia, ku- pakko ajaa uutta aluerakentamista, jos ne haluavat varmis- kentamista, mutta arkkitehtien nuori polvi mukautui siihen Alvar Aalto oli korottanut äänensä vuonna 1963, kun toon siirtymistä. rakoitsijaliiton mukaan 45 000 asunnon vuosituotanto olisi ten Tukholmassa oli sen mielestä jo tapahtunut. taa seuraavat vaalirahoituksensa”, kommentoi asiaa kyy- Johanna Hankosen kirjan mukaan iloisesti. ”Samalla tapah- hänen mielestään asuntojen standardisointi ei ollut enää Tukea tuli myös normituksen kautta. RIL vähensi vuon- riittävä pitkälti 1980-luvulle saakka ottaen huomioon kan- Rakennuslehtikin vastusti tiukasti metroa. Vuonna 1976 niseen tapaan TKK:n yhdyskuntasuunnittelun professo- tui arkkitehtien muotokäsityksen kumous, joka vei arkki- oikeilla raiteillaan. Hän oli ollut jälleenrakennuskauden na 1967 normeissaan asuntojen välipohjien kuormitusta santalouden rahoitusmahdollisuudet. Erityisesti öljykriisi lehti kirjoitti: ”Julkisuudessa on väitetty metrosta puhumis- ri, arkkitehti Kai Wartiainen syksyllä 1989. tehteja lähemmäksi tuotantorationalistista ajattelutapaa.” 200 kilosta 150 kiloon neliölle, jolloin selvittiin vähem- oli heikentänyt rahoitusmahdollisuuksia. ta jälkiviisaudeksi, mutta ainakin Rakennuslehden palstoil- jatkuu >> la on todettu jo vuonna 1969 ja 1971 tosiasiat: metro on liian kallis ja täysin kannattamaton Helsingille.” Vuonna 1979 oli Rakennuslehden yhteenvedon aika metrosta: ”Vasta tänä syksynä on julkisesti todettu metron hitaus. Asiantuntijapiireissä se tiedettiin jo ennen metron rakentamispäätöstä vuonna 1969. Kahden miljardin mar- kan hankkeella on saavutettu 2 minuutin aikasäästö.” ”Metro maksaa neljän Saimaan kanavan hinnan. Se on kalliimpi kuin päätöstä tehtäessä uskoteltiin ja sitä ei kye- tä rakentamaan niin laajaksi metroverkoksi, että se palveli- si koko kaupunkia. Helsinkiin tehdään typistettyä metroa poliitikoiden muistomerkiksi”, päätoimittaja Tola Toivi- nen kirjoitti. Helsingin kasvu ei lehden mielestä olisi metroa edellyt-

MATINKYLÄN HUOLTO OY:N ASIAKASLEHTI MATINKYLÄN HUOLTO OY:N ASIAKASLEHTI 10 1 • 2019 1 • 2019 11

2009

keskeisiä asuntojen standardisoijia. tu niin rumaa rakennusta, etteikö sille olisi löytynyt rahaa ja toisekseen niitä ei tulla hyväksymään esteettisesti. Tällai- Mitä arkkitehdit itse ajattelivat pohjoisosan varsin kaavamainen kaava, Miettinen muisteli. telmärakentamisen ongelmista vuonna 1979. ”Arkkitehtien ei tulisi suostua rakentajien orjiksi ja hy- jostakin pankista.” sia asuntoja on maassamme 360 000. Kaiken kukkuraksi suunnittelemistaan lähiöistä? Tämän seurauksena Miettinen laati Matinlaakson suur- Jumala loi puun, piru betonin, oli lentävä lause, joka väksyä kaikkea, mitä elementtitehtaat syytävät. Arkkiteh- Aluerakentamisen arkkitehtuuria ei aikoinaan kuiten- elementtilaatikot on vaikeasti korjattavissa ja osa taloista Toimittaja Arto Rautiainen kysyi vuonna 1986, mitä miel- korttelin eteläosaan polveilevamman, ruutukaavahenkisen haluttiin kumota Betonipäivillä vuonna 1983. Kovin hy- tien ammattikunnan tulisi olla ohjaamassa standardisoin- kaan arvosteltu arkkitehtipiireissä, mutta sitäkin kovem- tultaneen purkamaan.” tä lähiöiden tekijät itse ovat aikaansaannoksistaan. Nehän asemakaavan ja Hakan talojen julkisivuelementteihin vaih- vin siinä ei onnistuttu, sillä betonielementtien laatuongel- tia, antamassa sille sellaisen luonteen, että rakennettavat paa oli kritiikki lähiöiden valmistuttua. Tämä ennuste ei ole toteutunut, koska aluerakentamis- eivät juuri näy arkkitehtitoimistojen referenssiluetteloissa. dettiin tummanruskea pesubetonipinnoite. mat olivat jo yleisesti tiedossa. asunnot todella sopisivat ihmisille ja rakennukset istuisi- Vuonna 1979 arkkitehti Reima Pietilä haukkui lähiöt hen- alueilla on omaisuudenhoito ollut paljon yksittäisiä asun- Arkkitehtien mielipiteet olivat hyvin kirjavia, mutta posi- ”Kritiikistä huolimatta alueella asunnot menivät kau- 1950-luvulla perinteinen rakentamistapa soi raken- vat aikaan, johon ne pystytetään. ” gettömiksi ja kaavamaisiksi, ja hän ehdotti Suomen Kuva- tokohteita tasokkaampaa ja ammattimaisempaa. Raken- tiivisiakin huomioita tuli paljon. paksi. Hakan talojen plaanit olivat toimivia samoin kuin nuksille yksityiskohtien muotoilussa tiettyä herkkyyttä. Aalto uskoi, että riittävän joustavalla standardisoinnil- lehdessä lähiöiden parantamiskilpailuja. nusosien systemaattisen perusparantamisen ja uusimisen Professori Erkki Helamaa oli suunnittelemassa Espoon kaava-alueelle syntyneet korttelipuistot ja pihat”, Mietti- 1960-luvulla kerrostalot suoraviivaistuivat ja yksityiskoh- la voitaisiin vakioituja osia käyttäen tehdä rakentamisessa myötä on kiinteistöjen elinkaarta jatkettu kohtuullisin kus- Matinkylää. Hänestä sitä oli moitittu liikaa. Alueen kokoa nen toteaa. dat ja yksilöllisyys katosivat. kaikki, mitä ihminen tarvitsee. Mahdollisuudet olivat hä- Puretaanko lähiöt joskus? tannuksin kymmeniä vuosia eteenpäin. Toki myös asun- hän piti suurimpana ongelmana. ”Suuret alueet rakennet- Matinmetsän suurkorttelin aluetehokkuus oli sitä suu- Betonielementtitalojen energiankulutus oli paljon suu- nen mukaansa loputtomat. Yhdyskuntasuunnittelun professori Jere Maula arvioi, että to-osakeyhtiölaki on osaltaan jarruttanut tai kokonaan es- tiin samanaikaisesti elementtitekniikalla voimakkaasti yksin- ruusluokkaa, että Miettisen mukaan sille oli tehtävä jotain, rempi kuin paksuseinäisten, eristämättömien vanhojen ”Suurin osa ihmisistä ei pysty valitsemaan mitään – he lähiöt ovat niin epäonnistuneita, että 2000-luvulla niissä ei tänyt purkumahdollisuuksia. kertaistaen. Hakalla oli Matinkylässä porraskohtaiset tyyp- jotta alueen mittakaava saataisiin inhimilliseksi. tiilitalojen ja rakenteiden kestävyys oli paljon heikompi. ovat onnellisia, kun saavat asunnot”, totesi tähän arkkiteh- asu kukaan vaan ne on poistettu asuntokäytöstä. Vasta vuonna 2016 asunto-osakeyhtiölakia lähdettiin piratkaisut, joita yhdistämällä talot suunniteltiin.” ”Olin päättänyt soveltaa ylikorkeaa rakentamista Ma- Energiankulutusta lisäsivät suurentuneet ikkunat ja siir- ti Juhani Pallasmaa. ”Muuttoliikkeen hysteriavaihe antoi tilapäisesti mah- uudistamaan purkavan saneeraamisen helpottamiseksi. Helamaan mukaan 70-luvulla korostettiin vihersuun- tinmetsän suurkorttelin kaavoituksessa ja rakentamisessa. tyminen painovoimaisesta ilmanvaihdosta koneelliseen il- dollisuuden huijata ihmisiä minimilaadulla. Tämän päi- Jo vuonna 1999 TKK:n tutkijoiden Esko Sistosen ja nittelua. ”Muulle ei osattua antaa arvoa. Ympäristön kä- Tämä siitä syystä, että tällä tavoin saisimme lisättyä alueel- manvaihtoon. U-arvot sinänsä paranivat varsinkin ener- Lähiörakentamiselle kovaa vän asuntotuotannon esteettinen laatu ei ole vielä saavut- Pekka Huovisen tutkimus osoitti, että betonilähiöiden pe- site oli yksipuolinen. Kun talot olivat ankeita, istutuksiin la pienmittakaavaisempien kolmikerroksisten asuinraken- giakriisin myötä. kritiikkiä jälkikäteen tanut 30-luvun tasoa”, hän sanoi vuonna 1985. rusteellinen, laadukas korjaaminen maksaa lähes saman kuin varattiin kymppi neliölle. Matinkylän vihersuunnittelu kes- nusten määrää. Samalla esitimme aluerakentajalle tiilipin- 1960-luvulla vallitseva eristepaksuus oli 80 millimetriä, Lähiöiden arkkitehtuurissa yritettiin yhdistää maaseudun ”1950-luku oli arkkitehtuurissa kultainen vuosikym- uudisrakentaminenkin. Vanhan rungon arvon he arvioivat tää kyllä arvostelun.” taisten julkisivujen käyttöönottoa asuinrakennuksissa.” mutta ohuempiakin käytettiin. 1970-luvun alussa eriste- ja kaupungin parhaita puolia. Tulokseksi saatiin suuria ja men. Uusi oli hyvää ja hienoa. 1960-luvun alkukin oli varsin mitättömäksi, mikä oli erikoinen linjaus. Asumiseen Mitä lähiöille voisi sitten tehdä? Julkisivujen maalaamis- Lopputulos tyydyttää häntä edelleen. ”Erkki Helamaan paksuus kasvoi 90 millimetriin ja vuoden 1974 energiakrii- metsäisiä, mutta samalla myös varsin monotonisia kerros- vielä hienoa betonirakentamisen aikaa. 1970-luvulla alkoi ja asuntoon liittyy paljon tunteita, joten pelkällä matema- ta Helamaa piti turhana puuterointina. ”Ruotsissa näitä on- toimiston suunnittelemat kolmikerroksiset tiilijulkisivul- sin seurauksena 120 millimetriin. Vuonna 1985 eristepak- taloalueita. alamäki arkkitehtuurissa ja paikallarakentamisen osaami- tiikalla ei ratkaisuja synny. Jokaisella osakkeenomistajalla gelmia on ratkaistu dynamiitilla”, hän vihjaisi. liset asuinrakennukset ovat ilmeeltään varsin nautittavia.” suudeksi tuli 140 millimetriä. Helsingin ylipormestarin Teuvo Auran ideana oli, et- nen katosi elementtirakentamisen myötä. Samalla arkki- on lupa aivan oman arvomaailmansa mukaisesti osallistua Simo Järvinen oli ollut kaavoittamassa Matinkylää, mut- Betoniseinien ääneneristys oli heikohko ja myös LVI-lait- tä lähiöt rakennetaan tiheiksi alueiksi kauaksi keskustasta, tehti menetti johtavan asemansa insinööreille”, arvioi ark- tai olla osallistumatta ja tehdä omia ratkaisujaan päätök- ta siirtyi sitten omaan toimistoonsa suunnittelemaan Ola- Jumala loi puun, piru betonin teet sekä johtivat ääntä että tuottivat sitä itse. Varsinkin ettei ole pelkoa välimaaston umpeen rakentamisesta. Hä- kitehtuurin professori Rainer Mahlamäki vuonna 2015. senteon yhteydessä. ria. Hänen työtään Matinkylän kaavoittajana jatkoi arkki- ”Elementtijärjestelmällä on saatu yksitoikkoisia asuntoaluei- askelääneneristys oli heikko. 1950-luvulla se oli ollut pa- nestä Suomella ei ollut varaa Tapiolan tapaisiin alueisiin. Vuonna 1983 sisäasiasianministeriön ”Suomen talous Lähiöiden purusta puhuvat ovat yleensä niitä, joilla ei tehti Esko Miettinen. ta, vetoisia koteja ja epäviihtyvyyttä. Ihminen on unohdet- rempi, koska silloin oli päästy hyviin tuloksiin valamalla ”Helsingin seutu on ikään kuin haulikolla ammut- 2010” -ennusteessa arvioitiin, että 1960- ja 1970-luvulla ole mitään henkistä yhteyttä alueisiin. Ne jotka Matin- Matinkylän aluerakennussopimuksen mukaisesti Espoo tu busineksessa. Rakentajien pyrkimys hinnan minimoin- toinen betonipohja välipohjan päälle. Menetelmä oli kui- tu”, sanoi puolestaan Tapiolan isänä tunnettu Heikki von betonielementeistä rakennetut kerrostalot tulevat muodos- kylässäkin asuvat ovat pääosin aina olleet asuinalueeseen- laati asemakaavan ja Haka suunnittelutti ja rakensi talot. tiin on johtanut toistuvien ja yksinkertaistettujen ratkaisu- tenkin liian kallis aluerakentajille. Herzen tästä ajattelusta. Talojen laatukaan ei häntä tyy- tamaan ison ongelman 30 vuoden periodilla. sa tyytyväisä. Hakan talojen ulkoinen hahmo herätti keskustelua samoin jen käyttöön, jolloin kalustolle on saatu mahdollisimman dyttänyt. ”Tähän maahan ei ole vielä koskaan suunnitel- ”Pitkän päälle ne eivät täytä asumisen laatuvaatimuksia kuin Simo Järvisen laatima aloituskorttelin, Matinlaakson monta käyttökerta”, arvioitiin VTT:n selvityksessä järjes- jatkuu >>

MATINKYLÄN HUOLTO OY:N ASIAKASLEHTI MATINKYLÄN HUOLTO OY:N ASIAKASLEHTI 12 1 • 2019 1 • 2019 13 2018

Koska betonijulkisivut eivät ole kantavia rakenteita, nii- 30-40 vuoden kuluttua, kun Suomella olisi varaa parem- 1980-luvulla arkkitehtuuri vapautui laa- vausilmaventtiilit tulivat pakollisiksi vuonna 1987, jolloin takaiseen rakentamiskulttuuriin. Asuntohallitushan sääteli jesta tehdään sujuvaa, ihmiset voivat löytää kodin kohtuul- den laatua ja kestävyyttä ei valvonut vuoteen 1976 asti oi- piin rakennuksiin. tikostaan LVI-laitteiden ääniongelmat saatiin paremmin hallintaan. 1970-1980-luvuilla voimakkaasti valtion tukemien omis- lisella hinnalla, hyvien liikenneyhteyksien varresta ja työ- keastaan kukaan. Betonielementtien laatuongelmia pal- ”Minä muistan, että Antti Pelkolan kanssa oli puhetta, Lähiöiden rakentaminen leimasi koko 1960-1970-lukujen Asuntojen väljyyskin kasvoi edelleen. 1960-luvulla suo- tus- ja vuokra-asuntojen kokoa, mikä näkyy kaikkialla ja paikoille on helppo kulkea. Helsingin seutuun kuuluu 14 jastui runsaasti: raudoitukset ruostuivat huonon betonin, että millä näitä lähiöitä sitten joskus puretaan. Hän sanoi, arkkitehtuuria, vaikka silloin valmistui myös moni suoma- malaisella oli käytössään keskimäärin runsaat 14 asunto- tietysti myös Matinkylässä. kuntaa (kuva alla): HSL:n omistajakuntien (Helsinki, Es- olemattomien suojakerrosten ja raudoitusverkon tolerans- että meillä insinöörit ovat ajatelleet, että silloin on kehitet- laisen arkkitehtuurin helmistäkin, kuten Suomalaisten vel- neliötä. Vuonna 1988 määrä oli yli 30 ja vuoden 2017 lo- 1960-luvulla taloudellista realismia edusti se, että asun- poo, Vantaa, Kauniainen, Kerava, Kirkkonummi, Sipoo) siheittojen vuoksi ja saumanauhatkin lohkeilivat ja irtoili- ty semmoisia suuria leikkureita. Elementtitalot ovat kyllä jesten Temppeliaukion kirkko, Reima Pietilän Dipoli ja Al- pussa se oli koko Suomessa 40,5 m2/hlö. noista pyrittiin tekemään edullisia tinkimällä ulkonäöstä, lisäksi seudun maankäytön, asumisen ja liikenteen yhteis- vat. Nimellispaksuudeltaan 60 mm:n kuorielementissä oli purettavissa kohtuullisesti, kun saumat avataan ja teräkset var Aallon Finlandia-talo. 1970-luvun lopulla yhtä sykäh- Muutos laatikkoarkkitehtuurista yksilöllisempään ja mutta ei asuttavuudesta. Asuntoja suunniteltiin ja tehtiin työhön osallistuvat Hyvinkää, Järvenpää, Mäntsälä, Nur- käytetty yleisesti 32 mm:n raekokoista kiveä, jonka myötä leikataan”, Mauno Koivisto muisteli 1990 luvulla. dyttäviä kohteita ei enää syntynyt. monimuotoisempaan suuntaan ei tapahtunut ongelmit- suomalaisten lapsiperheiden tarpeisiin. Rakennusluvan mijärvi, Pornainen, Tuusula ja Vihti. erityisesti elementtien kulmat olivat ”ihan höttöä” – pii- Uuden ”järjestelmärakentamisen” ideologiassa 1960- lu- ”Lahjakkaista suomalaisista arkkitehdeista ei puhuta enää ta. Suomalaisrakentajat olivat niin tottuneita yksinkertais- edellyttämistä autopaikoista rakennettiin tuolloin yleensä Nykyisten ja uusien asukkaiden hyvinvointi, kohtuu- punrassi meni seinästä sujuvasti läpi. vulla elementit olivat kuin lego-palikoita, joita voitaisiin muualla kuin eläkeläiskerhoissa ja Safan seminaareissa”, ar- ten laatikoiden tekoon, että kun Helsingin Katajanokan vain 60%, joka määrä on yllättävän hyvin riittänyt ja ylit- hintainen asuminen sekä seudun elinvoimaisuus ja kilpai- Monista muista maista poiketen betonielementtien käyt- myös purkaa ja koota uudelleen. ”Näitä argumentteja tuo- vioi Rakennuslehti vuonna 1982 silloista arkkitehtuuria uusiin taloihin suunniteltiin 1980-luvun alussa erkkerei- tää jopa Espoossakin sovellettavia, alueittaisia kevennet- lukyky ovat keskeisellä sijalla seutusuunnittelussa. tö kasvoi Suomessa 1980-luvullakin, kun se monissa mais- tiin esille Rastorin koulutusmateriaalissa ja professori Put- Suomi rakentaa -näyttelyn viisivuotiskatsauksen pohjalta. tä, oli ensimmäinen reaktio: erkkeri on mahdoton raken- tyjä autopaikkanormien edellyttämiä määriä. Autopaikka Vuonna 2016 kaikista Suomen asukkaista joka neljäs sa romahti jo 1970-luvulla. kosen talonrakentamisen erikoiskurssilla”, Rajavillen enti- ”Rakentamisesta putosi inhimillisyys pois 1960-luvun taa. Taloudellisesti ja rakennusfysiikan kannalta näin vali- kevennyksen tarkoituksena oli madaltaa asuntojen hankin- asui Helsingin seudulla. Osuus on kaupungistumisen myö- nen tehtaanjohtaja Kari Laukkanen muistelee. puolivälissä. Funktionalismi pinnallisesti käsitettynä on tettavasti olikin. tahinnan kynnystä. tä kasvussa, eikä liikkuminen pysähdy kuntarajoille. Hel- Väliaikaisia asuntoalueita muuttajille? Hänen mielestään sellaista keskustelua, että elementti- ajanut itsensä umpikujaan”, sanoi arkkitehti Eero Valjak- Kun lähiörakentamisen symboliksi joutunutta Helsin- Perheiden sijaan asuntomarkkinoiden ytimeen on nyt singin seudun kuntien sekä kuntien ja valtion välinen pit- Lähiöitä voi jälkiviisaasti sanoa rumiksi ja epäviihtyisiksi, lähiöt purettaisiin 30-40 vuoden kuluttua, ei kuitenkaan ka Rakennuslehdessä vuonna 1981. gin Jakomäkeä lähdettiin uudistamaan 1990-luvulla, niin nostettu suuria ikäluokkia edustava maksukykyinen se- käjänteinen yhteistyö on edellytys sille, että asukkaiden, mutta asukkaille sisävessa ja lämmin vesi merkitsivät aika- vakavassa mielessä käyty. ”Sillähän olisi voitu kumota mi- Hän arvioi kuitenkin, että arkkitehtuuri oli jo kehitty- betoni vaihtui julkisivuissa tiileen. Arkkitehti Bruno Era- niori, joka haluaa muuttaa esikaupungista keskustan yk- toimintojen ja liikkumisen määrän kasvu voidaan pitää naan melkoista laadullista hyppäystä. Ja toisaalta millään kä tahansa kritiikki. No puretaan sitten kun on varaa pa- mässä inhimillisempään suuntaan. tin perusteluna tiilen valinnalle oli se, että talot kestäisivät siöön tai kaksioon hallinnassa ja hyödyntää parhaiten. muulla tavalla ei olisi voitu yltää jopa yli 70 000 asunnon rempaan.” Rakennusliikkeetkin ajoivat muutosta. Suomen suurim- kauniina vähintään 50 vuotta. Ekologisen arkkitehtuurim- Asumiskustannusten kasvun myötä on Helsingin seu- Myös Euroopan komission Suomelle asettaman kasvi- vuosivauhtiin. Sitäkään ei taidettu juuri pohtia, mitä asunnon ostaja man rakennusliikkeen Hakan pääjohtaja Antti Pelkola toi- me pioneerina hänelle olivat tällaiset kestävyysasiat tärkeitä. dulla ja suuremmissa kaupungeissa syntynyt tilanne, että huonekaasupäästöjen vähennystavoitteen (39 prosenttia Lähiöt olivat pitkään lapsiperheiden haluttuja asuina- ajattelisi kalliin investoinnin arvon nollaantumisesta. Asun- voi vuonna 1981, että syntyisi kansanliike, joka vaatisi ny- myös lapsiperheet asuvat entistä ahtaammin https://www. vuoden 1990 tasosta vuoteen 2030 mennessä) saavutta- lueita. 1960-luvulla asuntojen keskikoko oli vain 64 neliö- tohallituksen rahoitusjohtaja Kalevi Sassi ajoi 1970-luvulla kyistä moni-ilmeisempien talojen rakentamista. ”Vasta siten Tämän päivän muuttoliikkeeseen stat.fi/tup/vl2010/art_2011-10-18_001.html ). Visionää- minen edellyttää entistä tiiviimpää ja määrätietoisempaa tä, mikä oli suurten ikäluokkien lapsiperheille liian vähän aravavuokra-asuntojen omaksilunastamisjärjestelmän, joka meille syntyisi taloja, jotka todella kannattaisi säilyttää.” herääminen rinen kaupunkisuunnittelu on harmillisesti väistynyt ly- suunnittelua ja päätöksentekoa seudulla. Lisäksi työ- ja elin- varsinkin, kun Ruotsissa asuntokoko oli 75 neliötä. Lä- toteutui 1980-luvulla. Sen suosio on ollut lähes olematon. Hänen mielestään rakennusmassoja pitäisi pienentää, Uusi herääminen muuttoliikkeeseen tapahtui pääkaupun- hytjänteisen markkinatalouden tieltä. keinoministeriön valmistelemassa Valtioneuvoston selon- hiörakentamisessa yksiöistä luovuttiin ja Asuntohallituk- Talon arvoa on jouduttu pohtimaan vasta 2000-luvulla, rakennusten muotoja kehittää ja rakennusten ympäristö kiseudulla vasta 2010-luvulla. teossa kansallisesta ilmasto- ja energiastrategiasta 2030 lii- sen suunnitteluohjeiden tavoitteena oli suurten 4-5 huo- kun pankit eivät ole aina suostuneet lainoittamaan muut- pitäisi tehdä viihtyisämmäksi. Erona entiseen on se, että asunnot ovat huomattavasti Helsingin seudun MAL sopimus kenteelle on asetettu huomattavasti tiukempi raja: noin 50 neen asuntojen rakentaminen. totappiopaikkakuntien elementtitalojen remontteja. Myös 1980-luvulla kehittyi nykyaikainen kerrostalo, joka oli aiempia pienempiä, mikä juontaa juurensa mm. kaupun- MAL 2019 on Helsingin seudun 14 kunnan strateginen prosentin päästövähennystavoite vuoteen 2005 verrattuna. Betonielementtitaloja kritisoitaessa kannattaa muistaa, ns. kasvukeskuksissa monet pankit rajoittavat lainanan- asuttavuudeltaan luokkaa edeltäjiään parempi. Julkisivui- gistumisesta ja asuntosijoittamisen ammattimaistumisesta. suunnitelma, jossa kerrotaan, miten Helsingin seutua kehi- MAL sopimuksessa on asetettu tavoitteita myös näiden että talojen ei ollut tarkoituskaan kestää isältä pojalle, vaan toaan, mikäli sijoittajaomistajien määrä ylittää tietyt rajat. hin tuli ilmettä ja jo keskikokoisiin asuntoihin tuli kylpy- Esim. 1950 -luvulla rakennetussa Haagassa on pieniä 55 tetään 2019–2050. Suunnitelma on tiekartta siihen, miten 14 kunnan asuntotuotannolle. elementtilähiöitä tehtäessä puhuttiin jopa, että ne puretaan huoneesta erillinen wc. Koneellista poistoa täydentävät kor- m2:n kolmioita ja nyt on palattu tuohon noin 60 vuoden seudun liikenteen päästöt saadaan laskuun, asukkaiden ar- jatkuu >>

MATINKYLÄN HUOLTO OY:N ASIAKASLEHTI MATINKYLÄN HUOLTO OY:N ASIAKASLEHTI 14 1 • 2019 1 • 2019 15

Tuokiokuvia tämän päivän Matinkylästä

Vuosina 2012–2015 tavoitteena oli saada noin 12 500 asuntoa vuosittain. Tästä tavoitteesta jäätiin vuosittain noin 1000 asunnon verran. Tavoitetasoa on asteittain nostettu siten, että se olisi vuonna 2019 hieman yli 16 000 asuntoa. Näyttää siltä, että toteutuma voi pää- tyä vuonna 2019 jopa 18 000 asuntoon. Espoo on osal- taan hyvin päässyt kokonaistavoitteeseensa.

Espoon väestömäärä 2018 lopussa oli noin 283 300 asukasta Espoon väestömäärä kasvoi vuoden 2018 alusta 4 250 asukkaalla, mikä on 30 asukasta enemmän kuin vas- taavana ajankohtana viime vuonna. Syntyneitä oli 20 ja kuolleita 100 edellisvuotta enemmän. Luonnolli- nen väestönlisäys oli noin 80 henkeä matalampi kuin edellisvuonna. Kuntien välinen nettomuutto oli tap- piollinen 300 asukkaalla. Maahanmuutto kasvoi edel- lisvuodesta, sen sijaan espoolaisten muutto ulkomail- le väheni. Nettosiirtolaisuus kasvoi edellisvuoden vas- taavasta ajankohdasta 400 henkilöllä. Tammi-marraskuussa Espoon väestöä lisäsi eniten net- tosiirtolaisuus, sen osuus väestönkasvusta oli 45 pro- senttia, luonnollisen väestönlisäyksen osuus oli 34 pro- senttia ja muutto muista kunnista lisäsi Espoon väes- töä 21 prosentin verran. Vieraskielisiä asukkaista oli rekisteritiedon**) mu- kaan marraskuun lopussa 48 570, eli 17 prosenttia ko- ko väestöstä, ja heidän osuutensa vuoden 2018 tammi– marraskuun väestönkasvusta oli 81 prosenttia. Espoon nettisivuilla on tietoa väestönkasvusta ht- tps://www.espoo.fi/fi-FI/Espoon_kaupunki/Tietoa_ Espoosta/Tilastot_ja_tutkimukset/Vaesto_ja_vaes- tonmuutokset/Vaestomuutosten_ennakkotiedot(487).

TEKSTI: MIKKO PELTOKORPI

MATINKYLÄN HUOLTO OY:N ASIAKASLEHTI MATINKYLÄN HUOLTO OY:N ASIAKASLEHTI 16 1 • 2019 1 • 2019 17

Slummiutumisen paha peikko ei ole päässyt iskemään kynsiään Matinkylän peruskallioon RAAMATTI kaikista uhkakuvista huolimatta. Matinkylä on kasvanut aikuisen mittaansa, ja voi hyvin. Helsingin Sanomat julkaisi 24.12.1991 Kaupunki-liitteessään espoolaisen lukiolaispojan Jussi Junttilan RAAMATTI- jut ja keskusliikkeet ja ihmisiä huijaavat kauppiaat, kertomuksen Matinkylän lähiön luomisesta ja jotta voin luoda kaupat.” Ja tapahtui niin. syntiinlankeemuksesta. Silloisessa Matinkylässä 21. Ja Matti loi kaupat: hän loi pienet, kalliilla myyvät kyseinen kirjoitus taisi enemmänkin vihastuttaa kuin kaupat ja suuret, huonoa tavaraa myyvät kaupat hän ihastuttaa paikallisia asukkaita. Raamatti kertomus loi. on julkaistu aiemmin myös MASA-lehdessä 2-2004. 22. Ja ostoskeskuksen Matti loi vihreästä aaltopellistä ja Julkaisemme Jussi Junttilan silloisen RAAMATTI- likainen se oli ja ruma se oli ja ostoskeskuksen alla kirjoituksen uudelleen sellaisenaan tämän MASAn olivat parkkipaikat, jotka olivat likaiset ja kurjat ja sivuilla. RAAMATTI-tarina kiertää tämän lehden rumat. sivuilla reunasta reunaan ja palauttaa mieliin millaisia 23. Ja ostoskeskukseen Matti sijoitti rahaa kiskovat mar- odotuksia synkimmillään 1980-luvulla Matinkylän ketit ja lähikaupat ja likaiset kioskit ja huonoa ruo- rakentaminen herätti. kaa kalliilla tarjoavat ravintolat hän sijoitti ostoskes- kukseen. 24. Mutta viimeksi Matti loi sen, joka oli oleva tärkein: Matinkylän Alkon hän loi, jotta kaikki olisi valmis- ta ihmisten tulla. RAAMATTI 25. Ja Matti näki, etteivät kaupat olleet hyvät; mutta pa- hemmiksikaan ne eivät voisi tulla. Ja tuli ehtoo, ja tu- Slummin jumala Matti li aamu, viides päivä. loi Matinkylän 26. Ja kun kaikki oli valmista käski Matti asukkaitten Arkkitehti saapua. Ja hän antoi heidän vallita metsän ja rannan ja talot ja kadut ja kaupat hän antoi heidän vallita. 1. Alussa oli Matti, slummin, harmauden ja köyhyyden 27. Ja Matti loi asukkaat omaksi kuvaksensa, Matin ku- jumala. Esko Miettinen vaksi hän heidät loi; humalaisiksi ja hulinoitsijoiksi 2. Ja alussa oli metsä ja Matin henki liikkui metsän hän heidät loi. päällä. 28. Ja Matti loi asukkaat rettelöitsijöiksi ja rappiojuopoik- 3. Ja Matti sanoi: ”Tulkoon kylä.” Ja slummi tuli. si ja hurjastelijoiksi ja puhelinterroristeiksi hän hei- 4. Ja Matti näki, ettei slummi ollut hyvä; mutta pahem- ja Matinkylän idea dät loi; ja hän loi heidät pikkuvirkamiehiksi ja pik- maksikaan se ei voisi tulla. kuporvareiksi ja snobeiksi ja valejupeiksi; ja varkaik- 5. Ja Matti nimesi slummin itsensä mukaan. Ja tuli eh- si ja huijareiksi ja kovanaamoiksi ja teeskentelijöiksi too ja tuli aamu, ensimmäinen päivä. hän heidät loi. 6. Ja Matti sanoi: ”Tulkoon ranta erottamaan meri met- 29. Ja Matti siunasi asukkaat ja Matti sanoi heille: ”Ol- sästä.” Esko Miettinen valmistui arkkitehdiksi 1968 ja aloitti sa- Mikko Peltokorpi kommentoi keskustelua ja kysyy: ” Matinkylässä olen saanut tehdä kiinnostavia asioita,” tasolla. Huollon merkitys on tälle alueelle hyvin suuri.” kaat riettaat ja lisääntykäät ja täyttäkäät Matinkylä. 7. Ja Matti loi rannan ja antoi levittää rannalle lasinsir- mantien työt Espoon kauppalanasemakaavaosastolla. Hä- ”Mitä mieltä olet ”nupukivikaavasta, ”siis kaavasta, jos- arkkitehti Esko Miettinen sanoo. Hän vaikutti kaava- 30. Sillä katso, minä annan teille talot asuttaviksi ja ka- paleita niin, ettei metsästä merelle kukaan ehjin jaloin nestä tuli yleiskaavaryhmän jäsen ja Matinkylän alueark- sa asemakaavavaiheessa hyvin yksityiskohtaisesti määri- työn ohella Iso Omenan muotojen syntyyn, teräsraken- Peltokorven mielestä Matinkylä on kehittynyt hui- dut ajettaviksi ja kaupat ruoan ostamiseksi ja Alkon kulkisi. kitehti. Ensitöikseen hän perehtyi alueen suunnitteluon- tetään kaikki detaljitkin?” nekattojen osalta. Hän on ollut suunnittelemassa myös masti, kun vertaa vuoteen 1991, kaupunki ei pysty virvoittavien vetten lähteeksi. Hallitkaat niitä hyvin 8. Ja Matti nimesi rannan itsensä mukaan. Ja tuli ehtoo, gelmiin kokeneen arkkitehti Simo Järvisen opastuksella. metron opasteita. tarpeeksi ohjaamaan sosiaalisesti kestävän kaupunki- ja viisaasti.” ja tuli aamu, toinen päivä. Päätyöksi muodostui osayleiskaavatasoinen kaavarun- Esko Miettinen: ”Hyvä kaava on ympäristön etu, eli ai- rakenteen syntyä, vaan mennään liiaksi rakennusliik- 31. Ja Matti katsoi kaikkea, mitä hän tehnyt oli, ja katso, 9. Ja Matti sanoi: ”Tulkoot betoni ja laasti ja tiilet ja kaik- kotutkimus, ja sen ohessa hän teki detaljikaavoitusta Ete- ka yksinkertainen asia. Talojen sijainti ja pinta-ala ovat ”Iso Omenan suurkortteli on mielenkiintoinen,” hän keiden ehdoilla. se oli sangen rumaa ja kamalaa; mutta pahemmaksi- ki tarvikkeet, jotta voin luoda talot.” Ja tapahtui niin. lä-Matinkylässä. Ruutuverkkoa sopeutettiin valmiiseen pääasioita.” Hänen mukaansa sijainti meren rannalla kertoo, ” keskeinen tekijä on maanomistusolojen muu- Espoon kaupunkisuunnittelukeskuksen rooli oli kes- kaan se ei voisi tulla. 10.Ja Matti loi talot: hän loi pienet harmaat talot ja suu- kiinteitöjaotukseen, pyrkien katuverkon supistamiseen kuuluu näihin pääasioihin kaavassa, jonka ajatuksena tos. Peltokorven havainto keskustakorttelin toimivuudes- keinen asuinalueen muuttumiselle entisen keskus- ret harmaat talot ja kaksi korkeata tornitaloa hän loi. kasvattamalla suurkortteleita. oli sijoittaa pientalot rannalle. ”Rantaraitti on fantasti- ta on oikea. Maanomistusolojen muutos mahdollisti sen, tan alueella. Talomassat pidettiin pienenä, tämä on Ja tuli ehtoo, ja tuli aamu, kuudes päivä. Ja niin tuli 11. Ja taloissa oli pienet ikkunat ja pienet parvekkeet: ja nen ratkaisu,” innostuu Miettinen, ”tulen usein Töölös- että oli aikaa harkita keskuksen toimivuutta ja sijaintia.” myös muissa muutoksen kokeneissa kortteleissa kes- valmiiksi Matinkylä kaikkine joukkoinensa. harmaat ne olivat ja ulospäin rumat ne olivat. Ja oman ”Matinkylän kaavoitushistoria on poikkeuksellinen,” tä kävelemään rantaraitille.” Esko Miettinen pitää omaa vaikutustaan uuden kes- keinen tekijä. 2. Mutta kuudentena päivänä Matti mietti sitä, mitä oli kotinsa Matinkartanon kuviksi Matti talot loi. Miettinen toteaa, ”Rakennusalat ja korkeudet merkittiin Peltokorpi: ”Olet selvästi ylpeä tehdystä työstä!” kuksen syntyyn epäsuorana: ”Tein toimistossani töitä Te- tehnyt. Ja hän suri tekemäänsä ja joi suruunsa. 12. Ja Matti käski taloja sanoen: ”Lisääntykäät ja täyttä- tarkasti. Sen sijaan pintamateriaalit määriteltiin vasta sii- Miettinen:”Niin olen!” räsrakenneyhdistykselle, teräsrakenteiden käytön mahdol- Esko Miettisen näkemys on, että Matinkylälle on etua 3. Ja Matti joi, kunnes hän jälleen tuli hyvälle mielelle. käät metsä.” nä vaiheessa kun valmisteltiin rakentamista. Tämä näkyy lisuuksista, tässä yhteydessä julkaisin Mauri Tommilan Iso suuruudesta: ”Kymmenen tuhannen asukkaan alueet Ja hän siunasi kuudennen päivän ja pyhitti sen hä- 13. Ja Matti näki, etteivät talot olleet hyvät; mutta pahem- varsinkin Matinmetsän suurkorttelin alueella, missä tii- Arkkitehdin ja toimitusjohtajan keskustelu käydään Mat- Omena-suunnitelmat näyttävästi sekä Teräsrakenne-leh- ovat liian pieniä. Nythän tänne saadaan uimahallikin.” nen kunniaksensa juomiselle. maksikaan ne eivät voisi tulla. Ja tuli ehtoo, ja tuli aa- lipinnan käyttö onvaihtelevaa. Kuitenkin kattomuotoa tinkylän Huollon uusissa tiloissa Gräsantörmällä. dessä että Teräsrakenne-kirjasarjassa.” Miettisen mielestä lisärakentaminen pitäisi toteuttaa 4. Mutta koska Matti oli suuri ja Mahtava, hän määrä- mu, kolmas päivä. yhtenäistävä määräys läpäisee koko Matinkylän alueen.” ”On epäreilua vaatiia lähiön purkua, minäkin olen niin, ettei se varjosta ja haittaa olemassa olevaa aluet- si palvontamenonsa aloitettaviksi jo viidennen päi- 14. Ja Matti sanoi: ”Tulkoot sora ja asfaltti ja tiekoneet ja tehnyt työtä Matinkylän eteen jo 30 vuotta,” sanoo Mik- Esko Miettinen aloitti 1968 suunnittelutyön: ”Aloimme ta. Jos rakennuspaikat menevät tukkoon, silloin tu- vän iltana. kaikki tarvikkeet, jotta voin tehdä kadut.” Ja tapah- ”Saksassa käydessäni sain uusia ideoita, ylikorkeista talois- ko Peltokorpi, ”Iso Omena ympäristöineen olisi voinut tehdä neljää pääkeskusta Espooseen, Matinkylän suun- lee ongelmia. 5. Siihen aikaan kun Matti Mahtava teki Matinkylän, tui niin. ta,” kertoo Esko Miettinen, ”syntyi kaksi räväkkää kort- olla Pasila-tyyppinen loppuratkaisu pahimmillaan. Se nitteluperiaatteisiin vaikutti ratkaisevasti sijainti. Aluees- ”Elämäntyönä tätä voi pitää merkittävänä,” toteaa ark- 6. ei ollut vielä yhtään kerrostaloa Matinkylässä, ei sin- 15. Ja Matti loi kadut: pienet kävelykadut hän loi ja suu- telia, joiden sisäosat rauhoitettiin. ” kaavoitettiin ja rakentui kuitenkin noususuhdanteen syn- ta tuli poikkeuksellinen laajemmassa mielessä, paljon vih- kitehti Esko Miettinen. ne johtanut yhtään tietä, ei siellä ollut ainutta kaup- ret autokadut hän loi ja liittymän moottoritielle hän Suurkorttelit mahdollistivat turvalliset kulkutiet lap- nyttämänä, jonka myötä lopputulos on erinomainen.” reää kortteleissa ja mahdollisuus liikkua alueella, mieles- paa, eikä ollut ihmisiä pahentamassa Matinkylän mai- loi. sille: pihoilta toisille voi kulkea vapaasti. Matinraitti ja täni tämä kaikki on ihmisen mittaista.” ”Ei kerrota kenellekään, kuinka hyvä alue tämä on,” netta, 16. Ja kaduissa oli rumat pengerrykset alisilla paikoilla ja Akselinpolku johdettiin kulkemaan Matinkyläntien al- ”Tuli ajatus yhtenäisestä alueesta,” muistelee Esko Miet- heittää Mikko Peltokorpi. 7. oli vain metsää ja meri ja Matinkartano, jossa Matti kauheat kallioleikkaukset ylisillä paikoilla; ja suorat ta, ja liikennekadut kiersivät suurkortteleita joustavasti. tinen, ”haluttiin yhtenäiset mittakaavat taloille, halut- Mikko Peltokorven mielessä on huollon rooli: ”Omaisuu- ”Kirkkoa ei ole,” kritisoi Miettinen. asui. ne olivat ja rumat ne olivat. Mahdolliset muutokset kortteleiden sisällä voitiin toteut- tiin kerrosalaa, ja syntyi Matinkylän suuralue johon Ola- den hoitoon on kehitetty kunnossapidon periaateohjel- ”Onhan Olarin kirkko tuossa naapurissa, ja meillähän 8. Silloin Matti Mahtava toi ihmiset maalta, kaukaa Suo- 17. Ja kadut olivat likaiset ja saasteiset ja jalankulkuväy- taa siten, että uusia liikenneväyliä ei välttämättä tarvin- ri myös kuuluu.” ma, jota käsitellään vuosittain ja tähtiluokitus. on Matinkappeli,” kuittaa Mikko Peltokorpi. men korvista, asuttamaan Matinkylää, ja niin heistä lät olivat roskaiset ja kapeat ja talvella liukkaat. nut rakentaa. ”Vanha Matinkylä ei ole kivikylä, siellä on paljon Matinkylän Huollossa 65 henkilöä pyörittää kunnos- tuli matinkyläläisiä. 18. Ja Matti näki, etteivät kadut olleet hyvät; mutta pa- ”Olen kasvanut Töölössä, eikä siellä voinut vapaasti vihreää, sen huomaa, kun nousee ihastelemaan vaik- sapitoa, näistä puolet isännöintipuolella ja toinen moko- 9. Ja Matti Mahtava istutti Matinkylän Espooseen, ete-

hemmiksikaan ne eivät voisi tulla. siirtyä pihoilta toisille,” muistelee Esko Miettinen, ”Ma- kapa Haukilahden vesitornin kattotasanteelle,” tuumii ma huollossa, toimintatapa on osuustoimintamainen osa- TEKSTI JA KUVAT: MAURITZ HELLSTRÖM lään, ja asetti sinne ihmiset, jotka hän oli tuonut. 19. Ja tuli ehtoo, ja tuli aamu, neljäs päivä. tinkylässä se on mahdollista, ja ihmisethän liikkuvat mie- Peltokorpi. keyhtiö, joka keskittyy päätehtävään.” 10. Ja Matinkylä oli neljältä suunnalta rajattu ja eristet- 20. Ja Matti sanoi: ”Tulkoot ihmisiä riistävät kauppaket- lellään vapaa-ajalla, meri on täällä määräävä maisemaele- Miettisen mukaan Matinkylä elää mielenkiintoisella ty ja vartioitu. mentti, eikä sitä kukaan ota Matinkylästä pois. Alueen tavalla: ”Sen yleiskaava on yllättävän monipuolinen, ja ”Harvoin on onnistuttu laajan alueen huollossa näin hy- huolto helpottuu suurkortteleiden takia suuresti.” erinomaiset kävelymahdollisuudet.” vin,” myöntää Esko Miettinen, ”voisi kilpailla maailman- jatkuu >>

MATINKYLÄN HUOLTO OY:N ASIAKASLEHTI MATINKYLÄN HUOLTO OY:N ASIAKASLEHTI Haastattelut

18 1 • 2019 1 • 2019 19

RAAMATTI Istarin kukkulakaupungit RAAMATTI Talot paranevat vanhetessaan kuin naiset ehjänä säilyessään /

11. Etelässä oli meri, Suomenlahti, eikä meren rannalle Meille kerrotaan, että se johtuu punaisesta maasta josta viini saa voimansa ja värinsä 7. Siellä aukenivat heidän silmänsä ja he huomasivat ollut pääsyä; sillä toisaalla rantaa asuivat ruotsalaiset olevansa kurjia ja köyhiä ja asuvansa slummissa, ja huviloissansa, joittenka pihat olivat aidatut ja var- Vanha kivi on taipuisa materiaali / he häpesivät ja ajoivat takaisin Matinkylään ja pii- tioidut; ja toisaalta oli ranta täynnä lasinsiruja, jot- loutuivat. ka Matti oli sinne tuottanut. Kaupungin oikea koko on se, jossa autoa ei tarvitse hevosilla ei mahdu, 8. Ja he kuulivat, kuinka Matti Mahtava käyskenteli Ma- 12. Lännessä oli joki, Suomenoja, jota ympäröitsivät suot; tinkylässä illan viileydessä. Ja matinkyläläiset ja huol- joen yli ei kulkenut siltaa, eikä sitä saattanut uimalla pyörällä ei uskalla ja kissoilla on porraskivillä kissan päivät / tomiehet lymysivät Matti Mahtavan kasvojen edestä ylittää, sillä se oli likainen ja saastainen. asunnoissansa. 13. Pohjoisessa oli moottoritie, Länsiväylä, jota ympä- Aurinko viipyy katukivillä laaksoa kauemmin / 9. Mutta Matti Mahtava huusi matinkyläläisiä ja sanoi röitsivät metsät; tien yli ei kulkenut ainutkaan silta heille: ”Missä te olette?” eikä sen ali kulkenut ainutkaan tunneli; ja sille tiel- Historia koskettaa käsivarren korkeudelta kuin kirkon räystäs / 10. He vastasivat: ”Me kuulimme askeleesi ja häpesim- le meno oli kuolemaksi. me, sillä olemme kurjia ja köyhiä ja matinkyläläisiä 14. Idässä oli suuri virta, Gräsanjoki, josta ei kulkenut Käsissä enemmän kaupunkia tuntevat jalat porraskivien kulumat / ja sen takia me lymysimme.” siltaa yli; ja se oli saastainen ja leveä se oli, eikä sen 11. Ja hän sanoi: ”Kuka teille ilmoitti, että se on häpeäl- yli päässyt uimalla. Ja mitä kaupungista tietävätkään hiiret kyyhkystenparvi, katusoittajan viluiset sormet / listä? Ettekö ajaneet sillä bussilla, jolla minä kielsin 15. Ja Matti Mahtava otti ihmiset ja pani heidät Matin- teitä ajamasta?” kylään, jotta he asuisivat ja työskentelisivät siellä. Eniten tietävät he, joilta ei koskaan kysytä joiden aterioita on maustanut suru ja suola / 12. Matinkyläläiset vastasivat: ”Huoltomiehet, jotka an- 16. Ja Matti haki ihmisille autot, joilla ajaa kodin ja työn noit meidän talojamme hoitamaan, neuvoivat meitä väliä; ja nuoremmille hän hankki mopedit. He joille vuoronumeroa ei ajeta. ajamaan sillä bussilla, ja me ajoimme.” 17. Ja niitä varten, joilla ei autoon varaa ollut, loi Matti 13. Niin Matti Mahtava sanoi huoltomiehille: ”Mitä te bussilinjat Matinkylään; niin myös linjan 131, joka olette tehneet?” Huoltomiehet vastasivat:”Bussikus- vei pois Matinkylästä. Tauno Tuomivaara on myös vuoden 2017 esikoisrunoilija. Hän on eläkkeellä palannut runojen pa- ki petti meidät ja me ajoimme.” 18. Ja Matti Mahtava käski Matinkylän asukkaita sanoen: riin. Opiskeluaikanaan hän toimi kirjallisuuskriitikkona ja palkittiin Tampereen kaupunginkirjaston 14. Ja Matti Mahtava sanoi linja-auton kuljettajalle: ”Kos- ”Käyttäkäät vapaasti autojanne ja mopedejanne niil- Kuivuneet kyyneleet kirjoituskilpailussa. Hän on kirjailijaryhmä Kiilan jäsen. Runoissaan Tuomivaara liikkuu vanhassa, ka tämän teit, olkoon joukkoliikenteen suosio ikuises- le varatuilla väylillä, rakentuneessa ympäristössä luonnon lisäksi. Ohessa runo Kroatia-sarjasta: Istarin kukkulakaupun- ti laskeva, niin että sinun työsi arvo vähenee ja palk- 19. ja käyttäkäät vapaasti kaikkia muita linja-autoja, mut- git. (Odysseuksen jalanjälki. Kustantaja: www.enostone.fi) kasi laskee, ettet voi koskaan tietää minä päivänä si- ta linjaa 131 älkäät käyttäkö, sillä sinä päivänä, jona eivät vieriessään helise nut erotetaan. te sitä käytätte,pitää teidän kuolemalla kuoleman.” 15. Ja minä panen vainon sinun ja matinkyläläisten vä- 20. Mutta kun kaikki tämä oli valmista, sanoivat ihmi- lille: sinä olet heidän ohitsensa ajava kun he pysäkil- set Matille: ”Paha meidän on täällä asua ja työsken- Tauno Tuomivaara on sopiva ihminen arvioimaan Ma- kanssa neuvoteltiin yhteistyösopimus, jossa maanomis- lä viitsilöitsevät ja he ovat sinun bussisi kalustoa sot- nellä; kuka hoitaa pihojamme, kuka vartioi asunto- tinkylän ja Matinkylän huollon kehitystä. Hän tuli ensim- taja suunnitteli ja toteutti ko. alueelle tarvittavat raken- keva ja rikkova ja sinä olet siitä vastuuseen joutuva.” jamme, kun me työssä olemme?” mäisenä pysyvänä työntekijänä työmaata perustamaan syk- nukset ja rakenteet. Lopulliset päätökset teki kunta. Jäl- huomannut periaatteen muuttumista. Yhteiskunnan tulisi kohdistaa paljon nykyistä enem- 16. Ja huoltomiehille hän sanoi: ”Minä teen suuriksi tei- 21. Ja kävi niin, että tämän ihmiset kysyivät Matilta seit- syllä 1968. Laudoitusmestarina hän osallistui parinkym- kipolvien tehtävänä on arvioida mikä kunta on parhaat Yksinkertaistettuna kysymys on siitä, että 60-luvun lä- män kiinteistöenergian tutkimukseen ja koulutukseen. dän työnne vaivat: kivulla teidän pitää Matinkylää semäntenä päivänä, kun hän kärsi krapulasta ja pään- menen ensimmäisen kerrostalon rakentamiseen. Vastaa- sopimukset alueelleen neuvotellut. hiöissä on perhekoko pienentynyt dramaattisesti ja samal- Miten me muuten voimme toteuttaa ne energian käy- kunnossa pitämän, mutta asukkailta te olette suuria särystä ja vatsakivusta; vaa tehokkuutta olisi nykyisin vaikea saavuttaa. Yhteistyö-/ aluerakennussopimuksissa rakentaja to- la on asumisväljyys kasvanut. Lähiön koko infra ja palve- tön vähennykset, joihin olemme sitoutuneet. Tällä het- huoltovastikkeita ja korjauspalkkioita kiskova.” 22. Ja päästäksensä häirinnästä ja kysymyksistä eroon Tuomivaaran työura on jatkunut Hakan työmaames- teuttaa alueen /kaupunginosan katuineen, johtoineen, lurakenne palvelee enää puolta siitä ihmismäärästä, jota kellä on vajausta sekä tutkimuksessa että koulutuksessa. 17. Ja matinkyläläisille hän sanoi: ”Koska kuulitte huol- otti Matti huoltomiehiä ja korjausmiehiä ja muuta- tarista suunnittelijana, rakennuttajana, valvovana viran- lämmitysjärjestelmineen jne. Sopimus voi vaihdel- varten se on suunniteltu ja rakennettu. Kun uudessa lä- Kansainvälisellä yhteistyöllä voidaan resursseja tehostaa. tomiehiä ja ajoitte linjalla, jonka minä kielsin teiltä man virkamiehen ja liitti nämä yhteen ja toi nämä omaisena, sekä isännöintiyritysten ja kiinteistöjen johdossa la paljonkin riippuen osapuolten välisistä taloudellisis- hiössä oli 70-luvun alussa 20 000 asukasta, on siellä nyt Esimerkiksi lämmön talteenotossa voitaisiin hajautetuil- sanoen: ’Älkää ajako sillä’, niin kirottu olkoon Ma- Matinkylään. ja hallinnossa ympäri maata – ja viimeksi rakennutta- ta eduista. Olennaista on, että tässä järjestelmässä siir- 10 000. Julkisten palveluitten lisäksi yksityinenkään pal- la ratkaisuilla hoitaa arkkitehtooniset ongelmat ja asuk- tinkylä teidän takianne. Vaivaa nähden pitää teidän 23. Ja matinkyläläiset sanoivat: ”Tässä ovat meidän talo- vien Hakojen (YH-rakennuttajat), Tradeka-konsernin ja retään uusien asuntojen ostajille olennainen osa niistä velu ei toimi - ei ilman maksavia asiakkaita. kaitten yksilölliset tarpeet. Laitetekniseen kehitykseen elättämän itseänne siellä koko elinaikanne; jemme kunnossapitäjät ja pihaimme hoitajat ja asun- VVO:n johtotehtävissä. kustannuksista, jotka yleensä kuuluvat kuntalaisten yh- On helppo laskea, onko edullisempaa käyttää valmiik- varmasti saataisiin idästä apua. 18. ja varkaita ja ilkivallantekijöitä ja pahoinpitelijöitä lä- tojemme vartijoitsijat. dessä maksettavaksi. Aluerakennusalueen ihmiset mak- si tehtyä, kun vaihtoehtona on rakentaa uutta kaupun- Matinkylässä on onnistuneesti hyödynnetty alueen hiönne on oleva täynnä niin, ettette voi siellä turvas- 24. Sen tähden kutsuttakoon heitä Matinkylän Huol- savat osuutensa myös koko kunnan kaava-alueiden kus- kirakennetta pellolle tai metsään. Uusien raideliikenteen keskitettyä palveluajatusta. Matinkylän Huollon asema sa elää ja liikkua. loksi, sillä he huoltavat Matinkylää.” Matinkylä edustaa hyvin Suomen nopeaa kaupun- tannuksista. asemanseuduilla konkretisoituu se, miten kunta omilla palveluitten tuottajana on vahvistunut ”oman kylän or- 19. Otsanne hiessä pitää teidän asuntolainanne ainaisesti 25. Ja he asuivat kaikki, matinkyläläiset ja huoltomiehet, gistumista, saavutuksineen, jos myös virheineen. Aluerakennuttaja kilpailee asuntojen hinnalla myös päätöksillään luo rakennusoikeutta. Kunnallistaloudes- ganisaatioksi”. Samaan aikaan valtaosa aluehuoltoyhtiöis- nousevat korot ja erääntyvät vuokranne maksaman; Matinkylässä, eivätkä hävenneet sitä. Kun nyt katsomme Matinkylää, on nähtävissä, että urakkakilpailun kautta tuotettujen asuntojen kanssa. sa tulisi jatkuvasti arvioida, miten tehokkaassa käytössä tä on purkautunut. Palveluorganisaatioitten purkautu- eikä teillä tule olemaan varaa Matinkylästä muutta- rakentamisessa on löydetty tarkoituksenmukaiset Yleishyödyllisten rakennuttajien tuottamissa asunnois- vanhat investoinnit ovat. minen on seurausta siitä, että asukkaan (asiakkaan) ja miseen, sillä Matinkylästä te olette, ja Matinkylässä Mutta linja-auton kuljettaja oli kavalin kaikista Ma- ja mahdolliset ratkaisut. Ne ovat turvanneet Ma- sa myös ARA on suorittanut hintavalvontaa. Tarjontaa Raideliikenteen asemanseuduille syntyy uutta raken- palveluorganisaation väliltä on yhteys kadonnut. Samalla pitää teidän ikänne asuman.” tinkylän asukkaista, jotka Matti Mahtava oli tuonut; tinkylän alueelle kehittyvän kaupunkirakenteen. suurempi kysyntä saa kuitenkin aikaan tuotantokustan- nusoikeutta aivan toisilla korttelitehokkuuksilla kuin on poistunut se kilpailuhyöty, joka palveluitten koneel- 20. Ja koska matinkyläläiset olivat jo käyneet slummin- ja hän sanoi huoltomiehille: ”Onko Matti todellakin nuksia suuremman kauppahintojen nousun. muutaman sadan metrin päässä 60-luvun aluerakennus- listumisesta (ja digitalisoitumisesta) olisi aluehuoltoyh- sa ulkopuolella, antoi Matti lopettaa sen rajain var- sanonut: ’Älkäät käyttäkö kaikkia bussilinjoja.’?” Matinkylä – 50 kehityksen vuotta kohteissa. Niissä on kevyen liikenteen käyttöetäisyydellä tiöihin syntynyt. tioinnin; 2. Niin huoltomiehet vastasivat bussikuskille: ”Me Paras on hyvän pahin vihollinen Rakennusoikeus on keskeistä taloudellis- pysäköintikenttiä, joista saataisiin nykyisen mittakaavan Palvelubisneksessä asiakkaan kuunteleminen ja asi- 21. ja hän antoi rakentaa kolme tietä rannalle ja kolme saamme käyttää muita linjoja Matinkylässä, 50-luvulla Suomi oli saanut sotakorvaukset maksettua ja ta ja kunnallispoliittista valtaa mukaista kaupunkirakennetta, sijoittamalla autopaikat akkaan arvostusten mukana kehittyminen on keskeistä. siltaa yli Suomenojan ja kolme tunnelia ali Länsiväy- 3. mutta siitä linjasta, joka vie pois Matinkylästä, on sodassa tuhotun yhteiskuntarakenteen uudelleen raken- Matinkylän asukasrakenne on monipuolinen. Korjaus- maan alle – ja ilman kaupunkirakenteen kustannuksia. Asiakkaan edustajana (monessa eri roolissa) voin todeta, län ja kolme siltaa yli Gräsanojan ja kolme uutta bus- Matti sanonut: ’Älkäät käyttäkö sitä ettette kuolisi.’” nettua. 60-luvun alussa vapautuivat viimeiset tuotteet ja huoltotoimella on pidetty huolta, että asukasrakenne Samalla syntyisi olennaisesti parempilaatuisia autopaik- että Matinkylän Huolto on tässä onnistunut paremmin silinjaa Matinkylään hän loi. 4. Niin kuljettaja vastasi huoltomiehille: ”Ette suinkaan säännöstelystä. Kansakunnan työpanos oli näin vapautu- myös pysyy monipuolisena. Nyt päästiin lempiaiheeseen, koja mahdollistaen mm. sähköautojen lataukset. kuin juuri kukaan. Tuntuu siltä, että se on löytänyt hy- 22. jotta matinkyläläiset näkisivät heitä ympäröiväin kuole, nut uuden kehittämiseen ja laajentamiseen. johon 10 vuotta sitten otin kantaa vastaavassa julkaisus- vän yhdistelmän liikeyrityksen tehokkuutta ja kolman- alueitten loiston ja hienouden ja jotta näitten asuk- 5. vaan Matti tietää, että sinä päivänä, jona te siihen as- Sodassa oli menetetty valtakunnan pinta-alasta yli 10 sa. Merkittävänä alueen kiinteistönomistajana silloinen ”Energian uusiokäyttö” - kiinteistöistä nen sektorin toimintaympäristön edustajaa. kaat näkisivät Matinkylän, tutte, pääsette pois Matinkylästä ja Matin vallan al- %. Asutus oli rakennettava aikaisempaa tiheämpään. Ko- työnantajani VVO maksoi osaltaan suunnitteluselvitys- koneita 23. ja entistä suurempi häpeä valtaisi Matinkylän asuk- ta.” ko väestö oli sijoitettava supistuneelle alueelle. Kaupun- työn, jossa arvioitiin minkä verran nykyisen korttelite- Viimeistään seuraavan laajan peruskorjausvaiheen yhtey- kaat. 6. Ja huoltomiehet näkivät, että sillä linjalla oli hyvä ajaa gistuminen kiihtyi. Uuden kaupunkirakenteen luominen hokkuuden puitteissa voitaisiin rakentaa alueelle uusia dessä tulee esille paljon nykyistä painavampana energi- TEKSTI: TAUNO TUOMIVAARA 24. Ja luomisestansa lähtien on Matinkylä aina vain kur- ja he astuivat siihen ja ajoivat sillä ja kehottivat mui- maksoi verotulojen kasvua enemmän. Kunnat eivät ha- asuntoja. Se edellyttäisi, että kunta myöntäisi pysäköin- an säästö, ennen kaikkea ilmanvaihdossa. Silloin viimeis- jistunut ja slummiutunut ja kasvanut: ja tämä on ker- takin matinkyläläisiä, jotka olivat heidän kanssansa, lunneet, eikä tietyn rajan yli voineetkaan velkaantua. Täs- tiä vastaavan lisärakennusoikeuden ja sovittelisi lopulli- tään joudutaan uusimaan nykyistä raskaammin keinoin rottu, jotta totuus tiedettäisiin. ja hekin astuivat siihen, ja se pysähtyi vasta Helsin- sä tilanteessa keksittiin aluerakentaminen. sen autopaikkamäärän nykytarpeen mukaiseksi. energian käyttö – ”uusiokäyttö”. Samalla kiinteistöjen gissä, jossa he jäivät pois. Perustajarakennuttajat (grynderirakentajat) ostivat suu- Tällaisella menettelyllä säästettäisiin paljon kunnan koneellistuminen (ohjaustarve) lisääntyy ja myös laittei- ret maa-alueet mahdollisimman läheltä kasvavia kunta- kustannuksia. Helsinki tämän ajattelun on omaksunut, den käyttö ja huolto. Siis se työ, joka keskitettynä osaa- keskuksia. Kunnan (lähinnä pääkaupunkiseudun kunnat) mutta muut lähiseudunkunnat eivät. En ole ainakaan misena Matinkylän Huollolla on hallussaan. Menestystä!

MATINKYLÄN HUOLTO OY:N ASIAKASLEHTI MATINKYLÄN HUOLTO OY:N ASIAKASLEHTI 20 1 • 2019 1 • 2019 21

Arkkitehtuuria Anja ja maailman teki pelastusta ihmeen

”Kiinassa merkittävä päättäjä kyseli minulta Suomen kaa- ”Syntyi aitoa yritystä kehittää hyvää kokonaisuutta,” ker- Moni asia askarrutti projektin aikana. Miten kaupalliset saa aikanaan patinaa, mutta ei mene siitä pilalle...tulevai- Anja Mäkeläinen, Asuntosäätiön eläkkeellä oleva toimitus- kaupunki toteutti sittemmin tarvittavan sillan Hakan kon- voituskäytännöstä ja siitä, kuinka kauan kaavan hyväksyn- too Tommila. ”Tehtiinkin sitten huolella, ja siitä syntyi hie- palvelut – ja ympäristöasiat parhaiten toteutetaan. Maan- suus muuttuu, kun kaava valmistuu, se samalla vanhenee.” johtaja oli vahvasti mukana siinä kehitystyössä, jonka seu- kurssipesästä jääneellä rahoitusosuudella. tään kuluu aikaa” muistelee arkkitehti Mauri Tommila, no yhdessä tekemisen kokemus. Vulgaari kilpaileminen ei omistusolot olivat mielenkiintoiset, rakennusoikeutta oli rauksena Matinkylän kehitys kääntyi valoisaan suuntaan. ”no minä kerroin heille koko prosessin, valituskäsittelyt ja johda parhaaseen lopputulokseen.” Matinkylä II:n asemakaavassa 270 000 kerrosneliömetriä. Tommilan mielestä Espoon kaupunkirakenne on lähellä Peltokorven mielestä Matinkylän arvo nousi tuntuvasti. Iso sen, että siihen kaikkeen menee jopa vuosia, kuten Suur- Siitä toteutui Ison Omenan yhteydessä rakennusoikeutta verkottunutta metropolia: ”Voisimme viedä hyviä malleja ”Asuntosäätiölle oli tullut pyyntö kehittää Länsiväylän ku- Omena aiheutti lumipalloefektin alueella, ja onnekkasti oli pellon kaavoituksessakin, joka kesti 9 vuotta” Tavoitteeksi asetettiin, että toteutettava suunnitelma eheyt- 74 000 neliötä ja rakennettua alaa 160 000 neliötä. Hy- maailmalle, ja samalla tuoda työtä Suomeen.” peessa olevaa aluetta 1990-luvun puolivälissä, ” muistelee liikkeellä samansuuntaisia voimia: ”Pää pilvissä, jalat maas- Kiinalainen isäntä – 50 miljoonan asukkaan provinssin tää kaupunkirakennetta, toisin kuin aiemmat peltomarke- vän kaupunkisuunnittelun näkökulmasta tärkeä periaate Mauri Tommila on viime vuosina keskittynyt ”maailman Anja Mäkeläinen, ”piti tehdä mahdollisimman hyvä. Ma- sa mentiin, en uskalla antaa arviotani siitä ääneen, koska johtaja – räjähti nauramaan ja arvuutteli heillä kuluvaa ai- tit. Tarpeelliset kaupalliset palvelut askarruttivat suunnit- on, että kaikkea rakennusoikeutta ei kannata osoittaa yh- pelastamisprojekteihin” kehittyneissä maissa, kuten Kame- tinkylän imago oli silloin tuntematon kortti.” sitä rahallista summaa ei usko kukaan.” kaa vastaavassa prosessissa: telijoita, nyt keskityttiin sisäkatuun. ”Ihmisen on hyvä ol- den maanomistajan maille, kun kaupunkitilaa rakennetaan. runissa: ”Ei ole mitenkään mahdollista, että kaikki sieltä ”Neljä päivää – minä hyväksyn!” la selkeissä tiloissa – myös ulkona”, naurahtaa Tommila, ”Rakentamisessa on havaittavissa ahneutta”, hymähtää Tom- siirtyisivät tänne, on pyrittävä yhteistyöhön paikan päällä.” ”Matinkylä-nimeäkään ei haluttu käyttää,” heittää mukana ”Oli tyhjä alue Matinkylässä – oli tilaus palveluista, ja oli "siihen ainakin pyritään.” mila, ”asiat voidaan kuitenkin tehdä hyvässä yhteistyössä.” Tahtia on vähitellen hiljennettävä: ”Maailmaa ei voi keskustelussa oleva Mikko Peltokorpi. ”Miten teit sen sen tarve tehdä jotain uutta,” pohtii Mäkeläinen. Laadun ta- Arkkitehti Mauri Tommila on ollut todella monessa muka- Ei pyritty niinkään vain kauppakeskukseen, vaan pal- pelastaa niin, että terveys menee ja henki vaarantuu: ”Mi- ihmeen, että suunnitelmanne meni ilman valituksia läpi?” keena oli, ettei Asuntosäätiön mainetta ollut varaa menet- na kotimaassa ja ulkomaillakin, viimeksi Kiinassa 2010-lu- velukeskukseen, jonka tilallinen selkäranka on selkeä sisä- Kurkotettiin tulevaisuuteen, metrohan oli jo jonkin aikaa nulla maalaispojalla on mennyt hyvin, tunnen kiitollisuut- tää. Vastarintaakaan ei ollut, koska kaikki olivat saman pöy- vun alusta Gongqing DigiEcoCity ja Danyang DigiEcoCi- katu ja palvelut kohdallaan, silloinhan asiakas tietää sijain- ollut toiveissa, ja sen tuloon alettiin varautua. Kaupunki ta kaikesta.” ”Mistäpä minulla kaikki tarvittava viisaus olisi ollut, joten dän ääressä päättämässä. Nimenä Omena tuli varhain mu- ty -projekteissa. Kummassakin oli kyse noin 100 000 asuk- tinsa kauppojen keskellä. oli määritellyt metrolinjalle varauksen, joka oli kaavoituk- oli otettava mahdollisimman monta tahoa mukaan, kau- kaan kaavailuihin, ja se jalostui vähitellen Isoksi Omenaksi. kaan mallikaupungista. ”Niissä yhteyksissä tapasin Kiinan Portaikot ja hissit on sijoitettava lähekkäin, jotta ihmi- sen tärkeä lähtökohta. TEKSTI JA KUVAT: MAURITZ HELLSTRÖM konäköisiä ihmisiä sattui vain saman pöydän ääreen,”vas- korkeinta johtoa.” set voisivat valita etenemistavan tottumustensa mukaan. ”Metroaseman sijainti täsmentyi Ison Omenan suun- taa Mäkeläinen. ”Oli myös Espoon kaupungin ja seurakun- Hankkeessa mukana olevia avainhenkilöitä olivat Anja Mä- Kotimaisia suunnittelutöitä on kertynyt vuosien aikana ”Tosin viime vuosina kaupanteko on levinnyt kauppakes- nittelun yhteydessä,” kertoo Tommila. ”Metro oli asiana nan rohkeus lähteä mukaan hankkeeseen.” keläisen lisäksi arkkitehti Mauri Tommila, Matti Karls- kymmeniä, joista Iso Omena ei ollut vähäpätöisin. Vähän kuksen sisäkadulle,” pohtii Mauri Tommila, minulle tuttu. Vuosaaressa aikoinaan asukkaiden karva- son projektin vetäjänä ja kaupungin puolelta edesmennyt aiemmin oli rakennettu Vuosaaressa Columbus. Vuosien Suunnittelijalle on tärkeää tietää, miten liike istuu ka- lakkilähetystö yhdessä Pauligin kanssa pohjusti metrolin- ”Miksi tämä lähestymistapa ei yleisty,” kysyy Peltokorpi. Martti Tieaho. varrella pääkaupunkiseudulla oli kaupunkisuunnittelupro- tutilaan, sillä helposti syntyy kakofonia, jos ei asioita mie- jan jatkamista Vuosaareen, ja sehän saatiin.” Matinkylä II:n ” Yhdessä koottiin kolmas sektori ja alueen muut toimi- ”Mietittiin vakavissaan Matinkylän silloista mainetta,” jekteja Vuosaaressa, Arabianrannassa, Aviapolisissa ja lo- titä loppuun asti. Isosta Omenasta ei nyt puutukaan oike- asemakaava eteni koko ajan hyvin, valtuusto hyväksyi kaa- jat kokoon ja kaupunki oli joustava.” Mäkeläisen mielestä muistelee Mäkeläinen. Arkkitehti Mauri Tommilan rooli pulta Matinkylä II. astaan kuin poliisi ja hautauspalvelu. van yksimielisesti eikä kukaan valittanut kaavasta. Minis- suunnitelma oli jatkumoa aluerakentamiselle: ”Syntyi ke- oli keskeinen, hän oli kaavakonsulttina mukana alusta as- teriöstä kiiteltiin: ”Näin pitää toimia.” hittyneempi toiminta- muoto, saatiin porukat mukaan, ja ti, ja aina visioi asiat. Silloin ihmisten oli helppo ymmär- Arkkitehti Mauri Tommila ja toimitusjohtaja Mikko Pel- Ulospäin kadulle haluttiin kaupunkimaisia näyteikkunoi- syntyi keskinäinen luottamus.” tää mistä on kyse, kyseessä oli avoin suunnitteluprosessi ja tokorpi muistelevat Matinkylän kakkos-vaiheen ja Ison ta ja julkisivun piti näkyä myös Länsiväylälle. Liikenne tu- Ison projektin suunnittelu on kokonaisvaltaista työtä ja luottamus syntyi paljolti siitä. Omenan alkuvaiheita, Kuusisaaressa Aarne Ervin entisessä lee suunnitella ja reitittää sujuvaksi, vaatii viitseliäisyyttä vie kaikki ajatukset. ”Yritin pitää pientä lomaa Savonlin- Palvelurakenteen kehittäminen on aina haaste. Siitä seurasi, Anja Mäkeläinen naurahtaa lopuksi:”Seniorit innostui- toimistossa, jossa nykyisin toimii Arkkitehdit Tommila Oy. miettiä kulkureitit loppuun asti. Pilottiasunnoista raken- nan oopperajuhlilla, mutta eikös siellä tullut rantakadul- että lähdettiin kysymään alueen asukkailta, mitä halutaan. vat Ison Omenan asunnoista vähemmän kuin odotimme, nettiin sisäyhteys kauppakeskukseen. la vastaan urakoitsijan projektipäällikkö Eerik Karvinen” Kaikki alueen piirit pyydettiin mukaan –tietysti myös Es- jonka myötä luonnosteluvaiheen senioritalo muuttui ta- ”Matinkylä lähti liikkeelle onnellisten tähtien alla” Tom- muistelee Tommila, ”saman tien kaikki työasiat tulvahti- poon kaupunki, seurasi satojen tuntien palaverit. vanomaiseksi asuntoyhtiöksi.” mila muistelee, ”Anja Mäkeläinen Asuntosäätiöstä otti Ison Omenan sisätiloissa on paljon luonnonvaloa, aaltoi- vat mieleen.” Ensi kertaa julkiset palvelut olivat tulossa kauppakes- yhteyttä, siitä lähti liikkeelle Matinkylä II:n kaavoitus, jo- levasta kattorakenteesta, joka antaa leimansa sisätilojen il- kukseen, seurakuntia myöten. Kirkko tuli Omenaan mu- TEKSTI JA KUVAT: MAURITZ HELLSTRÖM ka jatkui Ison Omenan suunnittelulla.” Tehtävänä oli ra- meelle. ”Mistä tuli ajatus kehittää näin vaativa kattoratkai- Mikko Peltokorven mielestä luottamuksen henki läpäi- kaan, koska oli syntynyt ajatus, että siellä oltava on, missä kentaa korkeatasoinen kauppakeskus Länsiväylän tuntu- su,” Mikko Peltokorpi kysyy. si koko projektin, jopa siinä määrin, että saatiin erityinen ihmiset ovat. Kolmas uutuus oli ajatus senioriasunnoista. maan. Oli nousukausi. ”Luonnonvalo on ylivoimainen valon laji ihmiselle,” vas- rungon rakennuslupa, jollaista ei normaalisti löydy raken- Kehä II ei ollut vielä valmis, ja Espoon väestö lisääntyi taa Mauri Tommila. ”Olin siihen aikaan aktiivinen Ruot- nusvalvonnan valikoimista: ”Suomalainen kättä päälle so- Matinkylän rakentaja, Haka, oli kaatunut konkurssiin. Mä- reippaasti, n. 4000 asukasta per vuosi. Elettiin aikaa, jol- sissa, ja siellä oli kehittyneitä ajatuksia luonnonvalon käy- pimus pitää.” keläisen mielestä oli onni onnettomuudessa, että vältyttiin loin kaikki halusivat länteen, itäpuoli ei silloin vetänyt ih- töstä sisätiloissa.” ”Iso Omena on kaupunkitila kaupunkitilassa.” Tuumii ”Pasila-tyyliltä.” Länsiväylän yli suunnitellulle sillalle oli misiä eikä etenkään yrityksiä. arkkitehti Mauri Tommila, ”Hyvin tehty palvelukeskus kaavailtu tornitaloa, eräänlaista portinvartjataloa. Es poon

MATINKYLÄN HUOLTO OY:N ASIAKASLEHTI MATINKYLÄN HUOLTO OY:N ASIAKASLEHTI 22 1 • 2019 1 • 2019 23

Elämää Espoossa Teksti ja kaavio: Seppo Saarelainen, Olarin Saarelainen on espoolainen vuodesta 1974 alkaen. Matinkylän elämään hän on osallistunut mm. taloyhtiön puheen- johtajana, Matinkylä-Seurassa ja Lions Club Espoo/Matinkylässä. Työuransa hän on tehnyt konsulttitoimistossa ja sittemmin seurakunta VTT:ssa, hän on väitellyt routamallintamisesta, ja on ollut Aalto-yliopiston dosentti. Aktiivinen kuorolaulun harrastaja vuodesta 1957, mm. Akateeminen Laulu, kammarkören Novena ja Salonkikuoro. Matinkylän ”Kaikki eläimet ovat samanarvoisia, mutta toiset ovat samanarvoisempia kuin toiset” (Eläinten vallankumous/G. Orwell, 1945) alueella Kuva: Keskitettyjen palvelujen saavutettavuuserot Espoon suuralueilla. Eriarvoiset Espoon aluekeskukset

Espoo on Suomen toiseksi suurin kaupunki. Sen suur- • kokonsa perusteella Espoota ei pidä kehittää vain Hel- asiakaskustannukset ovat vaikeasti arvioitavissa pelkästään alueet vastaavat väkiluvultaan, mutteivat palvelutasoltaan singin esikaupunkina. Espoota voisi kehittää myös it- väestötietojen perusteella. suurehkoja maaseutukaupunkeja. Olen vuosikymmenet senäisenä kaupunkikokonaisuutena. Espoon kyliä voisi Yhteiskunnan energian käytöstä merkittävä osa on lii- Matinkylässä on vanhastaan Matinkappeli, viehättävä pie- lulaiset valtaavat tilan, jossa on mahdollisuus saada apua taukset antavat aihetta huoleen: ”Kristinuskon sanomalla pohtinut Espoon aluekeskusmallin hyviä ja huonoja puolia. suunnitella omina autonomisina kokonaisuuksina niin kenteestä johtuvaa. Näin ollen tulisi toiminnat järjestää ni kirkkotila ja seurakuntatalo. Kappelilla on pitkät perin- läksyjen teossa. Nuorisotyö valtaa tilan iltaisin. Kotimais- ei tunnu olevan kirkosta eronneille merkitystä.” Kuiten- Väistämättä olen tullut siihen tulokseen, että Espoon työpakkojen, asumisen kuin palvelujen osalta. niin, että niiden tavoittamisen liikennetarve on minimoitu. teet. Matinkappeli on enemmän matinkyläläisten ja dia- ten kielten ohella tilassa puhutaan lukuisia kieliä, kuten kin kaikki länsimaiden kulttuurit perustuvat kristinus- ”kylät” ovat toki omaleimaisia ja erilaisia lähtökohdil- Asiakkaan kannalta saavutettavuus on mm. sitä, kuin- koniatyön oma paikka. Kerran kuussa, kuukauden ensim- muuallakin pääkaupunkiseudulla. kon rakentamalle pohjalle, kaikki ne kulttuurimme kanta- taankin, mutta poliittisin päätöksin on niistä tehty kan- Kaupunkiasumisen elinvoima ka pitkä on matka esimerkiksi kotoa palvelupisteelle. Tä- mäisenä sunnuntaina, vietetään kaksikielistä (suomi-eng- Torstai-iltana on nuorekas musiikkipainotteinen Riste- vat asiat, joihin turvaamme. ”Kristitty ihminen voisi tun- salaisten näkökulmasta katsoen hyvin eriarvoisia palve- • Matinkylän kulttuuripalvelut ovat Omenan kirjasto- ja mä tarkoittaa matkaa kävellen, autolla tai bussilla, yksik- lanti) Matinmessua, joka kokoaa eri puolelta maailmaa ko- ys-messu kaikenikäisille, tila on vihitty kirkkotilaksi. Vii- nustaa olevansa ujostelematta kristitty,” kehottaa kirkko- luiltaan. Tapiola-keskeisyys lienee perusteltavissa his- kaupunkipalvelujen varassa. Monitoimitalo ei ole mo- könä henkilö-kilometri. toisin olevia yhteen. konloppuisin järjestetään erilaisia tapahtumia, etenkin lapsi- herra Viitapohja,”se on henkistä ja hengellistä pääomaa.” torialla, eikä se enää ole relevantti. nitoimitalo vaan nuorisotila. Alueelta puuttuvat ko- Toinen tekijä on palvelutarpeen lukuisuus (esimerkik- Diakoniatyön puitteissa jaetaan leipää lähes viikoittain, perheille. Kerran kuukaudessa järjestettävä Chapple-brunssi koontumistilat, juhlatilat, kulttuuritilat. si käyntiä vuodessa). Matka voidaan määrittää likimäärin ja kaikki leipä menee. Huono-osaisuus on läsnä täälläkin. on erinomainen. Kirkkoherran mieluisin tehtävä on jumalanpalveluselämän Mikä minulle täällä on arvokasta • Olarin kulttuuripalvelut ovat olemattomat ja saatavis- linnuntie-etäisyytenä tai matkana tieverkossa tai bussilin- Erittäin tärkeitä ovat vapaaehtoisten vetämät pienryhmät, ”Tänne on helppo tulla,” sanoo Olarin seurakunnan toteuttaminen kirkossa ja seurakunnassa. Erittäin tärkeitä • Matinkylässä merenranta ja Vanhan Matinkylän sa autolla tai bussilla Tapiolasta tai metrolla Helsingis- jan matkana. Kulkuaika voidaan määrittää matkan pituu- joita on lukuisia. kirkkoherra Salla-Maria Viitapohja, ”tarjoamme matalan ovat myös henkilökohtaiset kohtaamiset ihmisten kanssa. vihreys, Ison Omenan hyvät palvelut tä. Kokoontumis- tai juhlatiloja ei ole. Kirkkoa käyt- den mukaan. Hajautetun asiakaskunnan osalta palvelun kynnyksen palvelua sillä ajatuksella, että myös hengellisyys Arkipäivään kuuluu tietysti hallinnon tehtäviä ja työyh- • Olarissa Keskuspuisto ja Vanhan Olarin arkkitehtuuri tää seurakunta. saavutettavuus määritetään asiakaskunnan henkilökilomet- Olarin seurakuntaneuvosto päätti vuonna 2014 käynnistää on luonnollinen osa elämää.” Viitapohja kokee Ison Ome- teisön johtamista. ”Tätä kaikkea varten olen täällä töissä, • Espoossa muutoin monenkeskisyys, monimuotoisuus • Espoon kulttuuripalvelut on keskitetty Tapiolaan (Kult- rien summan perusteella. Matinkylässä erityisen yhteisöprojektin. Vuoden 2015 alus- nan ilmapiirin myönteisenä: ”Meidät on otettu täällä läm- palvelemassa kirkkoa ja seurakuntalaisia.” ja vanha rakentaminen tuurikeskus, EMMA) ja Leppävaaraan (Sellosali, maa- sa Veikko Ahonen aloitti ensimmäisenä projektityönteki- pimästi vastaan!” kuntakirjasto). Muualla kokoontumis- tai juhlatiloja ei Esimerkki: Havaitaan, että jos teatteri sijoitettaisiin Suur- jänä, tavoitteena verkostoituminen alueen yhteisöjen kans- Seurakunta ei elä pelkästään kirkossa. Seurakunnan viesti Mikä ärsyttää juuri ole. Väestönkasvun myötä nykyistenkin palvelu- Matinkylään, niin matkustustarve on pienin. Teatterin si- sa. Rahoituksessa oli suuri apu yksityisestä testamentista. Olarin iso kirkko on puolestaan nykyään enemmän juhla- matinkyläläisille ja kaikille muille on: ”Olarin seurakunta • Iso Omena ei täytä kasvavaa palvelutarvetta, isommat jen käyttö tungostuu ja vaikeutuu. joittaminen Tapiolaan tai Leppävaaraan lisäisi matkustustar- Projektin työtä on jatkanut Iisa Lehtinen ja hänen työn- tila, jossa jumalanpalvelusten lisäksi järjestetään konsertteja on myös täällä.” Kirkolla ei ole varaa katsella ketään ylhääl- kokoontumistilat puuttuvat • Espoon asukkaiden kulttuuripalvelut ovat jo keskitty- vetta noin 10 %, kun taas teatterin sijoittaminen Espoon- sä myötä seurakunta on tehnyt entistä enemmän yhteis- ja perhejuhlia. Koko Matinkylä-Olarin suuralue on muu- täpäin, jokainen kohdattu ihminen on tärkeä ja ainutlaa- • Olarissa palvelujen väheneminen, tilalle saadaan asun- neet tosiasiallisesti voimakkaasti Helsinkiin. Niitä voi- lahteen tai Espoon keskukseen aiheuttaisi yli 30 prosentin työtä alueen muiden toimijoiden kanssa. Alueella toimivan toksen ja rakentamisen kourissa: vanhat talot saavat uusia tuinen. Maahanmuuttajataustaiset kävijät kyselevät joskus toja ja lisääntyvää läpikulkuliikennettä vat käyttää tehokkaasti ja ilman saattajaa vain täysi-ikäi- matkustustarpeen lisäyksen Suur-Matinkylään verrattuna. senioriprojektin puitteissa kohdataan yksinäisiä vanhuksia kerroksia ja täydennysrakentaminen pyrkii täyttämään tyh- ihmeissään: ”Miksi te autatte meitä?” Jeesuksen esimerkkiä • Espoossa on laajemmin ajatellen palvelujen tarjonnan set, työssä käyvät espoolaiset. Miten lapset, nuoret ja se- ja tuetaan omaishoitajia. jiöt.” Kun Olarin kirkko täyttää aikanaan 50 vuotta, se on seuraten kirkko haluaa kulkea jokaisen ihmisen rinnalla. ja asutuksen epätasapaino niorikansalaiset sekä liikuntarajoitteiset? Tuleeko heis- Miksi teatteri pitäisi sijoittaa Tapiolaan? silloin jo keskellä kylää,” toteaa Viitapohja. • Espoon sisäinen liikenne on häiriöherkkä ja julkinen tä teatterissa ja konserteissa kävijöitä, musiikin ja tans- • Mikä on Tapiolan erityisyyden syy? Olarin seurakunta on ollut kauppakeskus Isossa Ome-

liikenne on vähäistä etelä-pohjoissuunnassa sin harrastajia vai penkkiurheilijoita? • Onko se Espoon väestön keskittymä? nassa sen perustamisesta lähtien. Olarin kirkkoherra Sal- Kirkosta eroaminen on näkyvä ilmiö tässäkin seurakunnas- TEKSTI JA KUVAT: MAURITZ HELLSTRÖM • Onko Matinkylän 50-vuotisjuhlakin pidettävä sääris- • Espoossa toimii paljon korkeatasoisia harrastajaryh- • Tapiolahan sijaitsee lähimpänä Helsingin palveluja. la-Maria Viitapohja muistelee kappelin alkuaikoja Isos- sa. Eronneille on lähetetty kysely, jossa pyydetään selvittä- killä taivasalla? miä, mm. kuoroja, jotka mennen tullen laulavat vaati- sa Omenassa: ”Mitä kirkko tekee kauppakeskuksessa, ”ih- mään syitä eroon. Kirkkoherra Viitapohjan mielestä vas- via klassikko-ohjelmistoja, mutta toisaalta sopivia, soi- Vastaavalla periaatteella voitaisiin tarkastella toimintojen meteltiin alkuun. Talouden ja kaupunkiasumisen via konserttisaleja ei ole. (lähipalvelut, koulut, kulttuuri-, urheilu-, terveys-, sosiaa- Rohkea mukaan meno on osoittautunut oikeaksi, Hil- elinvoimasta • Lähipalvelujen tulisi olla jalankulkuetäisyydellä. Niitä li- ym. palvelut) sijoittelun vaikutusta saavutettavuuteen jaisuuden kappeli tavoitti yllättävän paljon ihmisiä heti al- Talouden elinvoima ei saa panna bussimatkan taakse pienessä/suuressa mittakaavassa, ja ottaen huomioon eri- kuun, ja menestys on jatkunut nykyisessä uudella puolella • Espoon businessin kehityspisteet ovat Otaniemi, tyisryhmät, bussi/autoliikenneyhteydet jne. sijaitsevassa seurakunnan tilassa Chapplessa. Olarin seu- Keilaniemi, Rata-Espoo, Kehä III Pohdintaa toimintakeskuksen Ratkaisussa voitaisiin soveltaa esim. liikennesuunnitte- rakunnan koko nuorisotyö on keskittynyt näihin tiloihin. • Espoon asutuksen kasvun painopisteet ovat metrolin- saavutettavuudesta lun käyttämiä menetelmiä. Reittitiedot ovat olemassa, sa- Tarkoitus on kohdata mahdollisimman paljon niitä ihmi- jan yhdyskunnat (Tapiola, Niittykumpu, Matinkylä, Nyky-yhteiskunnassa on erillistoimintoja, jotka on tarkoi- moin asukkaiden koordinaatit. siä, joita kirkko ei muuten kohtaa, joukossa myös muunus- Suomenoja, Soukka ja Espoonlahti). Niiden tukipal- tettu palvelemaan erilaisia väestöryhmiä. Tällaisia toimin- Onko oikein, että yleisö/asiakkaat pannaan matkustamaan koisia. Tilassa käy ihmisiä myös muualta Espoosta, sekä velut kehittyvät perässä tai eivät ollenkaan. toja ovat esimerkiksi valtion ja kunnan palvelut, jotka liit- massiivisesti? ympäri pääkaupunkiseutua. Kauppakeskus Isossa Ome- • Matinkylän palvelutaso on täysin Ison Omenan varas- tyvät sosiaali- ja terveyspalveluihin, kulttuuripalveluihin, Tarkastelu tuo sijoittelun optimointiin myös asiakasnä- nassa on ollut oma kauppakeskuspappi vuodesta 2005 al- sa. Alueelle tulee paljon asuntoja ja uusia asukkaita, opetukseen, liikuntaan tms. kökulman (asiakkaan kustannukset), joka on toistaiseksi kaen, Kimmo Ansamaa hoitaa keväällä 2019 tätä tehtävää. muttei uusia palveluja, liiketoimintaa tai tuotannollis- Asiakkaan kannalta palvelun taso riippuu mm. pal- korvattu poliittisilla väitteillä tai ”demokratialla”. ta toimintaa. Missä lienevät uusien asukkaiden työpai- velun saavutettavuudesta. Jos palvelua ei tuoda asiakkaal- ”Ovet täällä Isossa Omenassa ovat avoinna kaiken aikaa,” kat? Ketä ovat tulijat? le, niin asiakkaan tehtävänä on mennä palvelupisteeseen. Jos minulla olisi valta, niin asettuisin Karhusaaren sillal- kertoo Viitapohja, ”alkuun odotettiin sataa nuorta viikos- • Olarin palvelut ovat siirtymässä bussimatkan taakse. Tästä aiheutuu matka- ja aikakustannuksia. Näitä ei nor- le, selkä Helsinkiin päin. Sen jälkeen miettisin, miten es- sa, nyt täällä käy sata päivässä.” Kahvia on tarjolla jokai- Vanhoja työpaikkatiloja puretaan ja tilalle tulee uusia maalikäytännössä ole tapana huomioida, vaan usein pal- poolaisten elämä olisi järjestettävä heidän omista lähtö- selle sisään tulevalle. Aamupäivisin Chapple on ”baby cor- Matinkylän monitoimitalo asuntoja. Uutta liiketoimintaa tai lähipalveluja ei ole velun järjestämisessä optimoidaan palvelun tuottajan kus- kohdistaan ner,” Perhekahvilan tila täyttyy äideistä, pikkulapsista ja las- kerrostalojen ympäröimänä tulossa. tannuksia. Kun asiakaskunta on laajalle hajautunut, niin tenvaunuista. Ryhmiä on kaikenikäisille, iltapäivisin kou-

MATINKYLÄN HUOLTO OY:N ASIAKASLEHTI MATINKYLÄN HUOLTO OY:N ASIAKASLEHTI 24 1 • 2019 1 • 2019 25

Matinkylän Huolto Oy – yksi aluehuoltoyrityksistä

37 vuoden aikana Matinkylä, sen rannat, raitit ja kyläyhteisö Matinkylän Huolto Oy on kiinteistöpalveluyritys, joka lonmies useimmiten asuu itse kohteessa. Huoltoyhtiöiden yhtiöjärjestykset olivat yleensä luonteel- Matinkylän Mikko ovat tulleet varsin tutuiksi syntyi aluerakentamisen yhteydessä.Se on menestyksek- Huoltoyhtiöltä ostettuun palveluun yleensä käytetään ra- taan sellaisia, että ne osakeyhtiömuodostaan huolimat- käästi hoitanut tehtävänsä kiinteistöjen hoitajana, asia- haa paljon vähemmän ja tuota läsnäolon mahdollisuutta ta toimivat osuuskuntamaisesti ns. omakustannushintaan kaspalvelijana jaalueen kehittäjänä. ei ole ostettu lainkaan. voittoa tuottamatta ja osinkoja jakamatta. Näistä periaat- Huoltoyhtiöllä on osaamiselle leveämmät hartiat ja sen teista on sittemmin useimmiten luovuttu eritoten silloin, Olympiakylän Huolto oli ensimmäinen aluehuoltoyhtiö myötä osaaminen on organisaatio-osaamista yksilöosaami- kun asiakaskuntaan on tullut enemmässä määrin palvelu- Suomessa ja se aloitti toimintansa 1939, eli noin 20 vuot- sen sijasta. Haasteeksi muodostuu viestintä ja vuorovaiku- nostajia, jotka eivät ole osakkaita. Mikko Peltokorpi tuli Matinkylän Huollon palvelukseen mielestään havaitut ongelmat on helppo muuttaa euroiksi: ”Kun saadaan jokin tuntuva parannus, se johtaa ketjureak- ta ennen kuin varsinainen aluerakentaminen alkoi. tuksessa onnistuminen yrityksen sisällä. Myös kalustoon ja Matinkylän Huolto Oy on toiminut osakeyhtiömuo- 1982. Silloin alueella oli nykytermein imago-ongelma. ”Taloyhtiön 90 kylpyhuoneen ennenaikainen peruskorja- tioon,” sanoo Peltokorpi, ”kun tehdään kaupunkia, pitää Aluehuolto tuli osaltaan korvaamaan perinteistä talon- teknisiin laitteisiin sekä henkilöstön kouluttamiseen panos- dostaan huolimatta aina osuuskuntamaisesti osinkoja ja- ”Matinkylää lyötiin,” muistelee Peltokorpi. ”Nimiteltiin us maksaa 1,3 miljoonaa euroa (2014).” miettiä mikä on oikein, ettei synny vääränlaista kaupunkia.” miestoimintaa. Toimintamallin kehittäjillä oli tavoitteena tamiseen on hyvät edellytykset. kamatta. köyhälistön kaupunginosaksi, jolla ei olisi hääppöistä tule- Tavallisia ongelmia ovat monet viimeistelypuutteet, virhei- Metron myötä väljään Espooseen on kotiutunut tiiviin se, että keskitetysti toimivaan organisaatioon saataisiin ke- Talonmiesjärjestelmässä oli jouduttu yleensä jättämään vaisuutta.” Peltokorven pohjalainen luonto nousi: ”Eihän tä voi olla niin paljon että se vaatisi kaikkien huoneistojen ja tehokkaan rakentamisen ajatus. rättyä työntekijöille laaja-alaista osaamista, jolla paremmin yksi asunto myymättä ja tekemään se yhtiön haltuun luo- Monessa yhteydessä on todettu, että aluehuoltoyhtiön toi- tämä ole sen huonompi kuin muutkaan.” tarkastamista jo takuuaikana. Halvin hinta voi johtaa sii- Nopean kasvun myötä metro ei välttämättä palvele hyvin voitaisiin vastata omaisuudenhoidon sekä tekniikan kehit- vutettavaksi talonmiehen käyttöön. Aluehuollon mallissa mintamallilla, jolla hoidetaan kokonaisvaltaista palvelua asi- Parjaajat usein tiesivät paikasta vähiten. Oli selvää, että hen, että monet rakennusosat eivät kestä edes kahta takuu- Etelä-Espoota, saati sitten muutakaan Espoota. Peltokor- tymisen ja asukastarpeiden tuomiin haasteisiin erityisesti grynderi sai myydä kaikki asunnot kohteistaan ja sen si- akkaalle, on erinomaiset edellytykset hyvään omaisuuden- paikalla olisi tulevaisuus, meri etelässä ja Länsiväylän kohi- vuotta. Vaatisi sataprosenttista asennetta siihen, ettei yhtään ven mielestä väljyys on viisautta, monimuotoisuus on Es- kiinteistöjen ikääntymisen myötä. jaan tehtiin huoltoyhtiölle vain jonkinlaiset perustarpeet hoitoon sekä kohtuuhintaiseen ja hyvään asiakaspalveluun. na pohjoispuolella. Hakan rakentama alku-Matinkylä antoi huonosti rakennettua kohdetta valmistuisi tuotannossa. poon valtti, nyt olisi hyvä saada myös Kirkkonummi mu- Paljon on toimialalla keskusteltu siitä, että kumpi on tyydyttävät toimitilat. Suurin haaste on ollut siinä, miten ylläpidetään henki- hyvän pohjan alueen kehittämiselle, metrosta ja uimahallis- Viisi vuotta myöhemmin tämän julkaisun jälkeen kes- kaan kaavoitukseen, jotta rantaradan kehittämiselle saatai- parempaa, talonmiestoiminta vai kiinteistönhoitajan te- Toisaalta aluerakennetuilla alueilla, kuten myös Matin- löstön korkeaa dynaamisuutta ja motivaatiota työhönsä. ta sekä isosta Elannostakin puhuttiin, mutta ne olivat vie- kustelu jatkuu ihan samoista aiheista siin painavampia perusteita. kemä työ ns. huoltoliikkeen kautta. Vertailu on mielestä- kylässä aluerakentaja rakensi huoltoyhtiön käyttöön oman Onneksi Matinkylän Huolto on omalla toiminnallaan lä pelkkiä toiveita. Asukkaat kuitenkin viihtyivät jo silloin. ni tarpeetonta, koska tarkkaan tutkittuna kyseessä on aivan kiinteän kaapeliverkon, jonka kautta pystyttiin keskitetys- aikaansaanut hyvän imagon, jonka myötä hyvää työvoimaa Peltokorpi kehitti 2000-luvun alussa kunnossapidon peri- ”Vanhan ostarin purku ja uimahallin, lukion sekä uuden eri palvelutuotteet, joten vertailu ei ole paikallaan. Kum- ti ohjaamaan mm. ilmanvaihtokoneita, kiinteistösaunoja on aina saatu palvelukseen. Työnantaja on sitten poikkeuk- Sieviläisen maatilan ja suurperheen poika oppi jo varhain aateohjelman taloyhtiöille. Rakennusosien kunto pisteyte- jääurheilukeskuksen rakentumiset tulevat olemaan Ma- pikin on parhaimmillaan aivan erinomaista ja huonoim- ja ovilukkoja. Saman verkon kautta saatiin kyseisistä lait- sellisen paljon panostanut aina henkilöstönsä kouluttami- vastuun ottamista. Koulutien päätteeksi hän päätyi Ou- tään, ja yhtiökokouksessa kaikille kerrotaan korjauspäätös- tinkylän kehityksen kruunu,” myhäilee Mikko Peltokorpi. millaan tosi heikkoa. teista ja mm. pohjavesipumpuista yms. vikahälytystieto- seen ja kehittämiseen. Liekö missään toimialamme yrityk- luun, jossa opiskeli talonrakennusinsinööriksi. Siinä ohes- ten perusteet, ja asikairja liitetään osaksi isännöitsijätodis- Hän tuntee ylpeyttä Matinkylästä ja siitä, että on saanut Talonmiestyön vahvuus on siinä, että palvelulla on ”kas- ja keskusvalvomoon. Kaapelointi oli niin hyvin tehty, et- sessä ollut samoin kuin meillä, avointa piikkiä henkilöstön sa tuli tuli luettua putkityö- ja lämpölaitoskurssit. Ikään- tusta. Taloyhtiö jakaa tähtiä oman talon rakennusosien ti- olla pitkään mukana kehitystyössä. ”En voi paeta sitä, että vot” ja talonmiestyön ostossa on ostettu paikallinen läs- tä se on edelleen joiltain osin aktiivikäytössä ja siihen on jatkokouluttautumiselle, mikä on tehty isännöinnin henki- kuin tulpaksi kaiken päälle hän kävi talonmieskurssinkin, lanteista, jotta asukkaan olisi helppo päätellä kokonaistilan- olen ollut pitkään keskeisessä roolissa, sanoo kiinteistöneu- näolon mahdollisuus yhdessä kiinteistössä ja sen suoma tarvittu varsin vähän huoltoluonteisia toimenpiteitä. Yksi löstön osalta pääosin Kiinteistöalan Koulutuskeskus Kiin- jonka myötä löytyisi asunto hätätilassa. ne. Pyritään siihen, että kaikkien tarpeet tulevat kuulluksi. vos Peltokorpi, ”olen käynyt kovan koulun, ja vaikeatakin mahdollisuus jatkuvaan vuorovaikutukseen ja nopeaan toi- suurimmista ongelmista oli ratkaista verkon ukkossuoja- kossa ja huoltopuolen osalta Amiedussa. Laman aikaan valmistuminen johti opettajaksi ammat- Kunnossapidossa edetään energiatalous edellä, taloyhtiö on ollut, mutta olen myös nauttinut työstä.” mintaan suhteessa asukkaisiin. Paikallaolohan mahdollis- us, joka toki onnistuttiin tekemään hyvälle tasolle joskus Sloganimme ”Turvallinen kumppani” on toiminut hy- tioppilaitokseen Oulun Kaukovainiolla, aiheena kiinteis- päättää parannuksista ja siitäkin, annetaanko asian toistai- taa myös nopean reagoinnin ongelmatilanteissa, koska ta- vuosituhannen vaihteessa. vin vuosikymmenten ajan. tönhoitajien ammattiaineet ja työ. Luokka oli aluksi levo- seksi olla. Yhtä hyvä päätös on kumpi vain, kunhan se on Yhtiön resurssit ovat nyt kunnossa, ja organisaatio tekee ton, nuoria sällejä ei juuri lukeminen kiinnostanut, moni osakkaiden enemmistön tahdon mukainen. hyvää työtä, aina näin ei ole ollut. kävi ainoastaan syömässä koulussa. Keväällä luokalla oli ”Jaksaminen on tullut työstä nauttimisesta,” tuumii Pel- kuitenkin vähiten poissaoloja koko koulussa. Alkuun Matinkylää kohtaan oli kielteinen ilmapiiri, asiat tokorpi, ”sosiaalisuus ja verkosto osaaminen on ollut vah- Mikko teki itse pojille opetusmateriaalin ja sai hiljalleen eivät tahtoneet edetä, joten tarvittiin päättäväinen asen- vuuksiani, hommat menevät vain yhteistyöllä eteenpäin.” luokan suunnan muuttumaan. Pojat innostuivat opiskele- ne: ”Jos tarve parannuksiin on olemassa, rahat oli haetta- Peltokorpi on istunut monissa pöydissä, minkä myötä TOIMINTAMME maan:” Siitä minulle on jäänyt lukkarinrakkaus koulutuk- va vaikka kivenkolosta!” Nyt kiinteistöt ovat erinomaises- lähes 20 vuotta kestäneen luottamusmiesuran aikana val- seen, oman osaamisen jakaminen on luontevaa.” sa kunnossa, siinä auttoi Matinkylän Huollon keskeinen tuutetun, varavaltuutetun, sekä useiden keskeisten lauta- KULMAKIVET rooli alueen moottorina. Suomen oloissa toimintapa on kuntien toiminta on tullut tutuksi. Takana on 2006–2010 Vähän myöhemmin ilmeni että etelässä, Matinkylän Huol- ainutlaatuinen. aika Isännöitsijäliiton hallituksen puheenjohtajana. lossa oli vapaana teknisen isännöitsijän paikka, johon Pel- Lapsuudesta saakka on ollut vastuuta kannettavana, ja tokorpi haki ja pääsi:”Ensimmäinen laatuaan Suomessa.” Espoon kaupungin kaavailemat alueen perusparannuspro- sekin on opettanut pitämään puolensa. NYKYAIKAISUUS Matinkylän Huollossa haluttiin virkaan korjauksia ym- jektit eivät edenneet, joten paikallinen Matinkylän Huol- märtävä henkilö, josta tehtävästä Mikko siirtyi 1991 toi- lon kehittelemä Masanova kehitystyöryhmä nousi esiin. ”Elämäntyö on tehty täällä, Matinkylä on minulle kotiky- mitusjohtajaksi. Matinkylän alueen ympäristön perusparannussuunnitel- lä,” mietiskelee Peltokorpi, ”onhan tässä vuosikymmenet ma laadittiin 1996, johon asukkaat saivat osallistua. Han- vierähtäneet, jo 37 vuotta.” Lautailua, golfia ja sulkapal- ASIAKASLÄHTÖISYYS TURVALLISUUS Korjausrakentamisen ja huollon laatukysymykset ovatkin ke oli ainutlaatuinen, kun toimittiin välittämättä tontinra- loa harrastavalla toimitusjohtaja Mikko Peltokorvella tun- Peltokorven keskeisiä teemoja. ”Ammattilaisina meillä on joista ja Espoon kaupungin, hallinnon rajoista. tuu virtaa riittävän. Matinkylä on elävä yhdyskunta, jo- taito suodattaa asukkaiden narinat niihin vaatimuksiin, jot- Vanhan ja uuden rajaa häivytettiin, ennen Ison Ome- ka muotoutuu ajan vaatimusten mukaan. Koti lukemat- ka ovat urakka-asiakirjoihin perustuvia, ei siis kaikkeen sii- nan tuloa, samoin alueiden ja tonttien rajoja häivytettiin. tomille ihmisille. hen mitä hyvä mielikuvitus tuottaa itsensä kipeäksi maksa- Asukkaiden,liikkuminen alueella parani, samalla viihtyvyys SUUNNITELMALLISUUS TEHOKKUUS TALOUDELLISUUS neelta osakkaalta,” toteaa Peltokorpi Rakennuslehden ju- lisääntyi. Iso Omenan rakentaminen oli käänne, joka nos- TEKSTI JA KUVAT: MAURITZ HELLSTRÖM tussa 2014. Artikkelissa hän kritisoi urakoitsijoiden joh- ti alueen tasoa ja ilmapiiriä. Koko alueen imago kohosi. don vääriä asenteita koko ketjun eri osa-alueilla. Hänen

MATINKYLÄN HUOLTO OY:N ASIAKASLEHTI MATINKYLÄN HUOLTO OY:N ASIAKASLEHTI 26 1 • 2019 1 • 2019 27

Huoltotoimi

Matinkylään kotiutunut Kari Ruusukunnas

Matinkylästä on muodostunut Kari Ruusukun- nakselle todellinen kotikylä. Päivittäinen työ tehdään pääosin täällä, ja kotikin on kävelymat- kan päässä. Hän on kotoisin Keski-Suomesta, Koskenpääs- tä, ja kiertynyt Olarin Huollon kautta Matinky- län Huollon palvelukseen.Matinkylässä on aikaa kulunut jo 48 vuotta, ja huoltohommissa täällä Huoltotiimin varikko on Joosepinkuja 1:ssä. neljännesvuosisata.

”Olen viihtynyt täällä yli-ikäiseksi, kesällä tulee takaraja Nykyajassa piileksii uusavuttomuus, joskus ikkunan sul- Töiden vastaanotto ja päivystys 24/7 Työtilausten käsittelyyn ja laskutukseen Huoltotoiminnasta vastaavat: vastaan, kun täytän 68 vuotta”, toteaa Ruusukunnas. Ei- keminenKaisa Pekkalanon vaikeaa motto ja vinkuvat on: ”Nöyryys patterit voivatja omien olla rajojen arvoi- p. (09) 8046 3201 liittyvät tiedustelut toimistoaikana Huoltopäällikkö Arto Pakkala, p. (09) 8046 3237 pä uskoisi, mies on ikäistään nuoremman oloinen, hoik- tunnustaminen.”tus. Ongelma ratkeaa, kun patterin taakse kiilautunut le- [email protected] p. (09) 8046 3265 ja 804 63206 tai Työnjohtajat: ka ja työkuntoinen. lu ongitaan pois. Liian monella asukkaalla on asenne: ”Ei Kiireelliset vikailmoitukset ja ovenavauspyynnöt [email protected] Kari Ruusukunnas, p. (09) 8046 3204 ”Kun kesän jälkeen olet vapaa mies Matinkylässä, ei- tämä minulle kuulu.” aina puhelimitse. Mirek Chlebda, p. (09) 8046 3271 kö sormesi syyhyä tarttua asioihin?” ”Voi hyvinkin syyhy- Normaalitehtävissä eteen tulee ongelmallisia pesukonei- Niko Paulaharju, p. (09) 8046 3268 tä,” hän myöntää. ta, kuivuvia ja haisevia lattiakaivoja ja korvausilmanvaih- don säätämistä, kun asukas on vedon pelossa tukkinut kor- Avainten luovutukset, palautukset ja tilaukset [email protected] Huoltomestariksi kouluttautunut Ruusukunnas toimii vausilmareitit. Vesivuodot ovat pahimman lajin ongelmia; hoidetaan asiakaspalvelupisteessämme osoitteessa käyntiosoite: Joosepinkuja 2, 02230 Espoo työnjohtajana Matinkylän Huollossa. ”Opastan poikia päi- vesimittari pyörii, vaikka hanat ovat kiinni. Vuoto on löy- Matinkatu 20, CD-talo, 02230 ESPOO Lisätietoja meistä ja tarjoamistamme postiosoite: Gräsantörmä 2, 02200 Espoo vittäisissä töissä, välillä kun on ruuhkaa, teen itsekin näi- dettävä nopeasti, koska kalliin vahingon vaara on suuri. Avoinna ma–to 8–16, pe 8–15 palveluista löydät kotisivuiltamme osoitteesta tä hommia tarvittaessa, enkä häpeä sitä mitenkään,” hän Tulipalo huoneistossa on kohtalokas. Lieden päälle on Puh. (09) 8046 3211 ja 8046 3212 www.matinkylanhuolto.fi kertoo. Varsinkin talvisin työssä pitää kiirettä. kasattu tavaraa, tai saunaan on ripustettu pyykkiä taval- [email protected] Viime vuosina hän on enimmäkseen keskittynyt uusiin la, joka mahdollistaa sen tippumisen kiukaalle. Niin sit- taloihin. Tekniikka edellä mennään, automaatio, ilman- ten suomalaisen saunakansan sauna palaa ja lopulta koko vaihtojärjestelmät ja lämmitysasiat. Taloyhtiöiden halli- huoneisto. Sängyssä tupakointi on tämän onnettomuus- tusten toiveiden mukaan. lajin klassikko. Asiakaspalvelu löytyy osoitteesta Matinkatu, 20 CD-talo ”Mielestäni kunnossapito ja hoito on Matinkylässä hy- vällä mallilla,” hän summaa. ”Alussa työmääräykset kir- Kari Ruusukunnas on viihtynyt hyvin työssään nämä vuo- jailtiin käsin kaavakkeelle, ja yhteydet pelasivat lankapu- sikymmenet: ”Ihmiset ovat mukavia ja työnantaja hyvä. Pa- helimella,” muistelee Ruusukunnas, ”nyt koko työhistoria rasta on työn vaihtelevuus, joka vaatii luovuutta ja ongel- näkyy ruudulla, ja siitä on apua muissakin kohteissa.” mien ratkaisukykyä. Näissä töissä ei saa olla liian kapea- katseinen. Hän uskoo siihen, että niin metsä vastaa kuin Hänen mielestään tämä työ vaatii asiakkaan tarpeiden ym- sinne huudetaan. märtämistä ja pitkäjänteisyyttä. Erityishaasteena ovat häly- Kun tämä Matinkylälle uskollinen mies vapautuu työ- tys- ja ruuhkatilanteet, joissa ongelmat pitää hoitaa kun- velvoitteistaan, tulee aikaa retkeillä Rantaraitilla, ja Ruuk- toon heti. Asiakkaan näkökulma pulmatilanteissa voi olla ki-golfin viheriöillä Fiskarsissa. Voi yrittää tasoituksen pa- vaativa: ”Mutta kyllä kehumisiakin tulee.” rantamista 24:stä, joka sekin on kunnioitettava. Kun ihmisten kanssa toimitaan, kaikenlaista sattuu. Eräs

rouva häiriintyi ilmavaihtokoneen äänestä. Paikalle men- TEKSTI JA KUVAT: MAURITZ HELLSTRÖM nyt Ruusukunnas totesi: ”en kuule mitään.” Asiakas sanoi äänen kuuluvan makuuhuoneessa, jonne mentiin. Ei kuu- lunut mitään. Siinä vaiheessa asiakas ehdotti: ”Mene sän- Vuoden huoltoyhtiö gylle makaamaan, niin kuulet.” Ruusukunnas teki työtä Matinkylän Huolto Oy oli 5. kerran peräkkäin Espoon käskettyä, jolloin sanavalmis asiakas totesi: ”Sain houku- Asuntojen paras huoltoyhtiökumppani. Kuva palkinto- teltua huollon työnjohtajan sänkyyni!” Siitä selvittiin il- jen luovutustilaisuudesta. Kuvassa Matinkylän Huollon manvaihtokoneen kiinnitysten vaimennuksia säätämällä. huoltopäällikkö Arto Pakkala (vas.) ja Espoon Asun- tojen isännöintijohtaja Aki Moilanen.

MATINKYLÄN HUOLTO OY:N ASIAKASLEHTI MATINKYLÄN HUOLTO OY:N ASIAKASLEHTI 28 1 • 2019 1 • 2019 29

Taloyhtiö ja isännöinti Taloyhtiö omaisuuden hoito jos aiempi työ on tehty aiemman osakkaan varoin taikka esim. osakkaan vakuutusyhtiön maksamalla korvauksella.

Laissa on säädetty, että osakkaalle tulevan hyvityksen enim- mäismäärä on joko taloyhtiön saamaan säästön suuruinen tai osakkaan vastikeosuuden suuruinen. Näistä vaihtoeh- doista on lain mukaan valittava se, joka on pienempi. Hy- Kaisa vitystä ei siis lasketa esimerkiksi sillä perusteella, paljonko osakas on itse maksanut remontistaan. Lisäksi on huomat- tava, että osakkaan aiemmin toteuttaman työn huomioi- misesta voi aiheutua taloyhtiölle kuluja esim. teknisen asi- Pekkala- antuntijan käyttämisen johdosta. Myös tällaiset kulut voi- Osakkaan daan ottaa huomioon, kun yhtiölle syntyvän säästön mää- rää selvitetään. Kuhanen vastikealennuksesta Laissa ei ole säädetty, miten hyvitys käytännössä tulee to- teuttaa. Laissa on kuitenkin säädetty, että hyvityksestä pää- tetään yhtiökokouksessa ja hyvitys on myönnettävä, kun sen edellytykset ovat käsillä. Osakkaalla on näyttötaakka on palkittu eli hyvittämisestä hyvityksen edellytyksistä, mutta käytännössä on tarkoituk- senmukaista, jos taloyhtiö ja osakas tekevät asiassa yhteis- työtä. Käytäntö on myös osoittanut, että monesti on järke- Taloyhtiöön tulee remontti, mutta osakas on jo itse ehtinyt tehdä vastaavan vää, jos yhtiökokous päättää hyvityksessä noudatettavissa isännöitsijä remontin huoneistossaan ja nyt osakkaan työ vähentää yhtiön vastuulla periaatteista ja hallitus vastaa varsinaisesta laskentatyöstä. olevan työn määrää. Kun osakas on jo maksanut remontista omasta pussistaan, voi vastikkeen maksaminen tuntua epäoikeudenmukaiselta. On hyvin tärkeää, että osakkaat toimivat aktiiviesti hyvi- Miten tilanteessa voidaan toimia? tyksen saamiseksi. Taloyhtiöllä ei ole mahdollisuutta selvit- tää hyvityksen mahdollisuutta kaikkien osakkaiden puoles- ta, vaan osakkaan on itse esitettävä hyvitysvaatimus. Vaati- mus tulee esittää niin hyvissä ajoin, että osakkaan remontin Friisilässä lapsuutensa viettäneelle Kaisa Pekkala-Kuhaselle ketilat pohjakerroksissa, näitä on nyt alettu muuttaa asun- Vapaalla isännöitsijäkin irrottautuu ja unohtaa työhuolet. Asunto-osakeyhtiölaista löytyy tällaisia tilanteita varten ns. vin ja myös dokumentoitu niin hyvin, että taloyhtiö voi hyödyntäminen ja tästä syntyvä säästö taloyhtiölle voidaan espoolaiset lähiöt ovat perin juurin tuttuja. Hän on todis- noiksi, koska liiketilojen arvo jää alle korjauskustannusten. Kaisalla on kaupunkikodin lisäksi kesäkoti Kirkkonummen hyvityssäännös. Edellytyksenä vastikealennuksen eli hyvi- hyödyntää osakkaan jo tekemän työn. Jos osakkaan työs- selvittää ja huomioida jo remontin suunnitteluvaiheessa. tamassa sitä muutosta, joka on tullut jatkuvaksi Etelä-Es- Asunnot ovat kysyttyjä lähellä Länsimetroa.” Kylmälässä. ”Kotona minulla kyllä on oma kiinteistölaki- tyksen myöntämiselle on, että osakkaan remontin tulos on tä on kulunut jo pitkä aika, tai remontin laatu tai laajuus Jos hyvitysvaatimus esitetään vasta sen jälkeen, kun talo- poossa. ”Tulin alalle 1989, ja ikäänkuin kasvoin kiinteistö- mies, menimme juuri avioon maaliskuun alussa.” Hänellä hyödynnettävissä yhtiön hankkeessa ja että osakkaan jo te- on esim. huonosti todennettavissa, ei taloyhtiö voi yleensä yhtiö on jo suunnittelut urakan ja mahdollisesti jo solmi- alan työhön.” Ylioppilasmerkonomitutkinnon jälkeen hän Isännöitsijän työnä on huolehtia taloyhtiön suunnitelmi- on aikuinen tytär, ja myös nelijalkaista kaveripiiriä cockers- kemästä työstä todella aiheutuu yhtiölle säästöä; tämä tar- omassa työssään hyödyntää osakkaan aikaisempaa remont- nut urakkasopimuksenkin, ei hyvityksen mahdollisuutta suoritti 1997 johtavan ammatti-isännöitsijän tutkinnon. en päivittämisestä. Hallituksen sitouttamisessa tarvitta- panielin ja hevosen muodossa. koittaa käytännössä sitä, että yhtiön remontin kustannuk- tia eikä edellytyksiä hyvittämiselle siten ole. Tehdyn työn yleensä ole enää käsillä. Kaisa Pekkala-Kuhasen työhön on oltu kovin tyytyväisiä, viin tavoitteisiin Pekkala-Kuhanen käyttää omaa työhis- set pienenevät siksi, että osakkaan jo tekemä työ vähentää tulee vastata standardeja ja laatuvaatimuksia, joita taloyh- jopa siinä määrin, että Isännöintiliitto palkitsi hänet vuo- toriaansa perustellessaan hallituksille tulevia toimenpitei- taloyhtiön remontin laajuutta. tiön hankkeessa aiotaan toteuttaa. TEKSTI: AKI ROSÉN, ASIANAJAJA, VARATUOMARI den 2018 Isännöitsijäpalkinnolla. Hänen pisimmät asiakas- tä ja hankkeita. TEKSTI JA KUVAT: MAURITZ HELLSTRÖM suhteensa ovat parinkymmenen vuoden takaa. ”Kun hallitusten kanssa tehdään yhteistyötä, on koti- On huomattava, että pääsääntönä on edelleen, että talo- Aiemmin toteutettu remontti on tullut toteuttaa osakkaan ASIANAJOTOIMISTO KUHANEN, ASIKAINEN & KANERVA OY läksyt tehtävä hyvin. Jos kuitenkin tapahtuu kiireen ta- yhtiö päättää remontin laajuudesta eikä osakkaalla ole oi- varoilla. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että jos esimer- Kaisa Pekkala-Kuhasen mielestä kommunikointi on se tai- kia unohdus, se on nöyrästi tunnustettava.” Isännöitsijäl- keutta kieltää taloyhtiö suorittamasta sen vastuulle kuulu- kiksi osakkaan kylpyhuone voidaan jättää taloyhtiön remon- kasana, joka helpottaa päätöksentekoa ja vuorovaikutus- lä on oltava siinä määrin paksu nahka, ettei ota arvostelua vaa kunnossapitotyötä. Taloyhtiöllä on kuitenkin mahdol- tin ulkopuolelle siksi, että yhtiö on sen jo aiemmin vaik- Lisää tietoa: Joachim Lindholm & Aki Rosén: ta taloyhtiöissä. Kannattaa järjestää tapahtumia ja talkoi- itseensä. lisuus hyödyntää osakkaan jo aiemmin kustannuksellaan kapa vesivahingon yhteydessä korjannut, ei osakkaalla ole Osakkaan hyvittäminen – Vastikealennuksen laskentaopas ta, jotta naapurit saisivat yhteyden toisiinsa. Isännöitsijän tekemä remontti, jos osakkaan remontti on tehty niin hy- oikeutta hyvitykseen. Sen sijaan hyvitys on mahdollinen, (Kiinteistöalan Kustannus Oy, 2018) kannattaa tukea tällaisia hankkeita. Hallitusten yhteistyökumppanina Usein asiakkaalla on harmin tunne päällimmäisenä ot- Yleensä isännöitsijällä on johdettavana 15–20 taloyhtiö- taessaan yhteyttä isännöitsijään. Siinä kohtaa tarvitaan asia- tä, joka on kohtuullinen hallittava määrä. Uusissa talois- kaspalveluasennetta: ”Älä kuvittele, että osaat ja tiedät kai- sa on kaikenkokoisia asuntoja, vanhemmissa taloissa asun- ken,” hän naurahtaa. Niissä tilanteissa on suuri etu vahvasta not ovat isompia. Isännöinti, organisaatiosta, ja verkostossa on parhaita asiantuntijoita. Kaisalta kysytään usein suosituksia asunnon ostamiseen: tekniset asiantuntijapalvelut ”Pitää tietää mistä apu ja osaaminen löytyy. Iso rahanme- ”En minä niitä anna, mutta neuvon tutustumaan talon his- ja hallinto no tuo helposti tunteet pintaan, ja siinä kohti tarvitaan eri- toriaan, ja varsinkin korjaushistoriaan.” Gräsantörmä 2, 02200 ESPOO tyisesti vuorovaikutustaitoja.” Matinkylän Huollon alueella on yllättävän vähän on- Puhelin (09) 804 631 gelmia. Märkätiloja tarkastetaan ennaltaehkäisevästi. Tii- Avoinna ma–to 8–16, pe 8–15 Työkalu hallituksille lipintaisissa taloissa saattaa esimerkiksi ulkoseinä vuotaa Matinkylän Huolto Oy tarjoaa Kunnossapidon periaate- rakennusvirheen seurauksena, jos ilmarako ja vedenohja- ohjelmaa taloyhtiöiden hallitusten käyttöön. us puuttuu. Näihin täytyy löytää ratkaisu. Oikealla toimiston henkilökuntaa >> Kyseessä on pitkäaikainen työkalu hallituksille, ja jos Onneksi Matinkylän huollon tekniikassa on vankka Gräsantörmän toimitiloissa taloyhtiö sitoutuu siihen, se on selkeä toimintapolku en- osaaminen. nakoivaan kunnossapitoon. Se helpottaa tietysti myös isännöitsijän työtä. Pekkala-Kuhasen kaikissa asiakkuus- ”Tämä on hyvä ammatti, kun muistaa pitää asiat hanskas- yhtiöissä noudatetaan Matinkylän Huollon Kunnossapi- sa,” tuumii Kaisa. ”Tässä ammatissa on etua elämänkoke- don periaateohjelmaa. Myös asunnonvälittäjät ovat hyö- muksesta. Lamasta tai nousukaudesta riippumatta töitä riit- tyneet sen käytöstä. tää, ja työssä on vaihtelua, päivät ja kuukaudet ovat erilai- Kaisalla on pitkä kokemus suurista peruskorjaushank- sia, ei ole sitä samaa puurtamista.” keista ja osaamista myös uudisrakentamisesta. ”Esimerkiksi Kaisa opastaa työnsä ohessa alan opiskelijoita, alalle on Olarin alueella haasteena on tyhjiksi jääneet toimisto- ja lii- nyt myös tulossa varttuneita ammatinvaihtajia.”

MATINKYLÄN HUOLTO OY:N ASIAKASLEHTI MATINKYLÄN HUOLTO OY:N ASIAKASLEHTI 30 1 • 2019 1 • 2019 31

Esteettömyys on tärkeä osa kenen tahansa Taloyhtiö ja isännöinti Rakennuttaminen asuinympäristöä. Monelle päivittäinen liikkuminen olisi lähes mahdotonta ilman kerrosten välillä kulkevaa hissiä.

Esteettömyyttä voidaan lisätä myös uusilla älypalveluilla.

KONEen Residential Flow -älyratkaisu vastaa juuri tä- hän tarpeeseen. Älyratkaisun avulla asukkaiden kulku ul- koa kotiovelle on tehty mahdollisimman sujuvaksi. Asuk- kaan tullessa ulkoa sisälle, hän koskettaa pääovella olevaa lukijaa kädellä. Älypuhelin toimii avaimena ja ottaa yhtey- den lukijaan. Ovi avautuu automaattisesti ja samalla lähtee hissikutsu, jolloin hissi on valmiina alhaalla asukasta varten. Ratkaisu tuo myös ulko-oven ovikameran älypuhelimeen.

Esteettömyyttä edistetään tukemalla vanhojen hissien uusimista Esteetöntä asumista edistetään hissillisissä taloissa ARA:n esteettömyysavustuksen avulla. Vuoden 2018 keväällä es- teettömyysavustusta laajennettiin kattamaan osia vanhojen hissien peruskorjauksista. Myös KONEen Residential Flow -älyratkaisu on esteettömyysavustusten piirissä. Esteettö- myyden kannalta oleellisia parannuksia ovat mm. kääntö- ovellisen hissin korvaaminen automaattiovellisella sekä his- simatkan jatkaminen esimerkiksi kellari- tai ullakkotiloi- hin. Keskimäärin taloyhtiöt voivat saada valtiolta avustus- ta noin 10 000 – 30 000 euroa per hissi, jos samalla taa- taan esteetön kulku ulko-ovelta kotiovelle.

Arjen helppous on tärkeä osa viihtyisää asumiskokemusta. ASREK-hanke Residential Flow Esteettömyydestä ja Residential Flow -ratkaisusta on hyviä asunto-osakeyhtiöiden kannalta Hissin uusimisella esteettömyyttä arkeen

Ns. ASREK-hanke on edennyt niin pitkälle, että Hal- gitalisaatiolle eli sähköiselle asioinnille, kuten esimerkiksi Taloyhtiön suoritettua siirron kukin osakkeenomistaja Perusedellytys taloyhtiön esteettömyydelle on toimiva hissi. täviä eroja, mikä kannattaa huomioida hissin hankinnassa. kokemuksia useammasta eri kohteesta. Esimerkiksi osoit- lituksen esitys laiksi huoneistotietojärjestelmästä ja asunto-osakkeiden sähköiselle kaupankäynnille ja vakuuk- voi hakea omistusoikeutensa kirjaamista osakehuoneisto- Jotta hissi olisi taloudellisesti järkevä sijoitus, on sen kestet- Toinen elämää helpottava aihepiiri josta puhutaan paljon teessa Matinkatu 20 Espoossa on Residential Flow -ratkaisu eräiksi siihen liittyviksi laeiksi (HE 127/2018 vp) on sien hallinnalle. Rekisterin myötä ajantasaisten omistaja- rekisteriin. Lisäksi kun osake myydään tai muutoin luovu- tävä luotettavasti aikaa. Tällöin kustannukset jakautuvat pit- on älytalot ja digitaalisuus. Perustarve on kuitenkin arjen asennettuna. Hanke toteutettiin hissien uusimisen yhteydes- annettu. Lakiesitys liittyy valtion vuoden 2019 talous- ja panttaustietojen selvittäminen helpottuu ja varainsiir- tetaan, uuden omistajan omistusoikeus tulee kirjattavaksi källe aikavälille ja vuosittaiset tai kuukausittaiset kustannuk- ja liikkumisen helppous. Esimerkiksi ulko-oven avaaminen sä. Varmistamalla esteetön kulku saadaan kaikkien asukkai- arvioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi sen yh- toveron maksamisen automaattisesta tarkistuksesta tulee osakehuoneistorekisteriin. Jos kyseessä on ennen 1.1.2019 set jäävät maltillisiksi. Hissien elinkaarissa voi olla merkit- kauppakasseja kantaessa voi olla hankalaa. den arjesta toimivampaa - kirjaimellisesti vauvasta vaariin. teydessä. Lait ovat tarkoitetut tulemaan voimaan vuo- mahdollista. perustun taloyhtiön osakkeen luovuttaminen ensimmäistä den 2019 alusta. Taloyhtiöiden työ myös helpottuu, koska osakkeiden kertaa, on osakkeensaajan haettava omistusoikeuden kirjaa- siirron yhteydessä ei ole enää tarpeen yhtiössä tarkastaa ja mista kahden kuukauden sisällä luovutussopimuksen teke- Huoneistotietojärjestelmää koskevan lainsäädännön ta- tehdä siirtomerkintää ja osakkaiden ja vuokralaisenkin tie- misestä. Luovutuksessa, joka on varainsiirtoverovapaa, kir- voitteena on toteuttaa asunto-osakeyhtiön ja keskinäisen dot voidaan saada suoraan väestötietojärjestelmästä. Kaik- jaamista on haettava puolestaan kahden kuukauden kuluessa Esteettömyysselvitys kiinteistöosakeyhtiön osakkeiden paperisista osakekirjois- ki tiedot ovat siten keskitetysti taloyhtiöiden, kiinteistön- omistusoikeuden siirtymisestä. Kaikki omistusoikeuksien ta luopuminen ja luoda niiden vaihdantaa, omistusta ja välittäjien ja luottolaitosten saatavilla. muutokset välitetään lopuksi osakehuoneistorekisteristä ta- Asuntojen, kiinteistöjen yhteiskäyttöalueiden sekä julkis- Tarjosimme esteettömyysselvityksen laatimista potentiaali- • porrashuoneiden ulko-ovien muuttaminen sähköises- vakuuskäyttöä palveleva, luotettava kirjaamisjärjestelmä. Kun osakehuoneistorekisteri vuoden 2019 alussa ote- loyhtiön kaupparekisteriin merkitylle edustajalle maksutta. ten alueiden osalta on niiden esteettömyys noussut laajas- sille isännöimillemme kerrostaloyhtiöille, joista ilahduttavan ti avautuviksi Käytännössä osakeluettelo ei siis enää pidettäisi kussa- taan käyttöön, kaikki uudet yhtiöt tulevat aina uuden jär- Kun osake kirjataan rekisteriin, vanha paperinen osa- ti julkiseen keskusteluun. Puhuttaessa esteettömästä asu- moni oli kiinnostunut ja tilasi selvityksen laatimisen.Toteu- • luiskien asennus kynnysten kohdille kin yhtiössä, vaan Maanmittauslaitoksen ylläpitämään re- jestelmän piiriin. Asunto-osakeyhtiölain säännöksiä uu- kekirja mitätöidään. Osakkeesta ei voi olla sekä kirjaus- misesta ajatellaan, että tämä koskee vain ikääntyviä ihmisiä tetuissa esteettömyysselvityksissä on ehdotettu yhtiöille mm: • parvekkeiden ovien betonikynnysten madaltaminen ik- kisteriin kirjattaisiin tieto osakkeen omistuksesta, pant- distetaan muutoksen yhteydessä niin, että kaikki nykyiset ta sähköiseen rekisteriin että vanhaa paperista osakekirjaa. tai vammaisia, mutta se vaikuttaa ihan jokaisen elämään. • hissien lisärakentamista kunaurakan yhteydessä tauksesta ja muusta osakkeeseen kohdistuvasta oikeudesta. yhtiökohtaista osakeluetteloa koskevat säännökset kumo- Jos omistuskirjausta ei ole haettu vielä 10 vuodenkaan ku- Esteettömyys on elämänlaatua kaikissa elämäntilanteissa. • yleisissä tiloissa liikkumisen helpottamista liiketunnis- • saunaosastojen naulakoiden laskeminen Samalla luovutaan paperimuotoisista osakekirjoista, kos- taan ja laissa todetaan yhtiöiden olevan huoneistotietojär- luttua siitä, kun taloyhtiön osakeluettelon ylläpito on siir- Esteettömyys ei haittaa ketään ja se hyödyttää kaikkia. Las- tinvalaisimin • kuivaushuoneiden kuivausnarujen madaltaminen ka osakkeet ja niiden omistaja käyvät ilmi sähköisestä osa- jestelmän piirissä ja niiden osakkeiden olevan osakehuoneis- retty Maanmittauslaitokselle, ei osakas voi enää osallistua tenvaunut, pyörälliset matkalaukut, tavaroiden siirtäminen • yleisten tilojen kynnysten madaltamista tai luiskan asen- Esteettömyystoimenpiteiden toteutus on koettu erittäin kehuoneistorekisteristä. Kun paperisia osakekirjoja ei enää torekisterissä. Uuden asunto-osakeyhtiön perustajaosakasta yhtiökokoukseen ennen omistusoikeutensa kirjaamista osa- paikasta toiseen ovat tyypillisiä asioita, joiden kanssa help- nusta positiivisena asukkaiden taholta. Se kertoo siitä, että työm- ole, katoaa samalla myös riski niiden katoamisesta sekä tar- koskevat tiedot poimitaan järjestelmään suoraan kauppa- kehuoneistorekisteriin. pokulkuisuutta osataan arvostaa. • ulko-ovien muuttamista sähköisesti avautuviksi me ei ole ollut turhaa. ve niiden säilyttämiseen esimerkiksi pankin tallelokerossa. rekisteristä ja osakkeensaaja voi hakea kirjaamistaan osak- Vastuu osakeluettelon siirrosta Maanmittauslaitoksel- Jatkamme edelleen esteettömyysselvitysten laatimista ja eh- Rekisteriin kirjataan myös tieto osakkeen panttaukses- keenomistajaksi heti lain voimaantultua. le on taloyhtiöllä, eli käytännössä siirron tulee yleisim- Matinkylän Huolto Oy on osaltaan ottanut asiakseen kai- dottamista, koska asia on todellakin tärkeä. Esteettömyys saa liian vähän huomiota joidenkin taloyh- ta. Aiemmin esimerkiksi annettaessa asunto-osake asunto- Ns. vanhojen yhtiöiden eli ennen 1.1.2019 perustet- min tekemään isännöitsijä tai pienissä yhtiöissä hallituk- kin mahdollisin tavoin edistää entistä esteettömämmän tiön päättäjien taholta. Asian tärkeyttä ei yleisesti tahdota lainan vakuutena pankille pantiksi alkuperäinen osakekir- tujen yhtiöiden kohdalla voidaan kuitenkin edelleen jou- sen puheenjohtaja. ympäristön ja kiinteistöjen aikaansaamisessa. Matinkylän Ehdotetut esteettömyystoimenpiteet ymmärtää. Ennakkoluulottomat hallitukset teettävät ko- ja on luovutettu pankin haltuun. Jatkossa, kun painettua tua soveltamaan nyt voimassa olevia asunto-osakeyhtiölain Huolto ei itse voi juurikaan tehdä muuta kuin eräänlaise- Kaikki esteettömyysselvityksen tilanneet ja laatineet talo- konaisselvityksen, joka kertoo kunkin tilanteen yhtiössä. osakekirjaa ei enää ole, panttauksesta merkitään tieto osa- säännöksiä osakeluettelosta. Vanhat yhtiöt siirtävät osa- na portinvartijana tuoda asioita keskusteluun sekä vedo- yhtiöt ovat keskuudessaan tarkastaneet esteettömyysrapor- Koosteraportin pohjalta voidaan tehdä parannustoimia kehuoneistorekisteriin. keluettelon ylläpidon Maanmittauslaitokselle 1.5.2019- TEKSTI: ta kunkin asunto- ja kiinteistöyhtiöiden päättäjiin näiden tin ja päättäneet raportin ehdotuksien viemisestä kunnos- tai olla tekemättä mitään, mikäli asiat jo ovat kunnossa. Lainsäädännön uudistuksella tavoitelleen myös tieto- 31.12.2022 välisenä aikana, käytännössä ilmoittamalla MARINA FURUHJELM, ASIANAJAJA asioiden entistä paremmassa huomioimisessa. sapito-ohjelmiin sekä toteutuksesta. Yhtään ongelmatonta kohdetta ei ole vielä vastaan tullut. jen saatavuuden, luotettavuuden ja kattavuuden parantu- Maanmittauslaitokselle tiedot osakeluettelosta ja yhtiöjär- ASIANAJOTOIMISTO KUHANEN, ASIKAINEN & KANERVA OY Taloyhtiöt ovat päättäneet toteuttaa seuraavia esteettö- mista. Järjestelmän olemassaolo luo myös edellytykset di- jestyksen lunastuslausekkeesta. Päätimme em. syistä 2014 laatia kerrostaloihin mallin es- myystoimenpiteitä: TEKSTI: teettömyysselvityksestä, johon kuuluu: asukaskysely, esteet- • yleisten tilojen valaisimien uusiminen liiketunnistinva- HEMMO PÄIVÄRINNE tömyyskatselmukset ja esteettömyysraportti ehdotuksineen laisimiksi MATINKYLÄN HUOLTO

MATINKYLÄN HUOLTO OY:N ASIAKASLEHTI MATINKYLÄN HUOLTO OY:N ASIAKASLEHTI 32 1 • 2019 1 • 2019 33

Rakennuttaminen Sähköautojen latauspisteiden hankkiminen taloyhtiössä

Valtionavustus vauhdittamaan ja jos hanke koskee yhtiön hallinnassa olevia autopaikko- sähköautokannan kasvua Suomessa ja. Näin on yleensä tilanteessa, jossa vain muutama auto- Sähköautojen määrä Suomessa on kasvanut tasaisesti viime paikka varustetaan latausmahdollisuudella ja yhtiön ole- vuosien aikana. Jotta sähköautojen määrän lisääntyminen massa oleva sähköverkon kapasiteetti on tähän hankkee- jatkuisi tulevina vuosina, on latausmahdollisuuksien myös seen riittävä. Tällöin toimenpiteestä päätetään yhtiöko- lisäännyttävä. Julkisten latauspaikkojen määrä onkin kas- kouksessa enemmistöpäätöksellä ja uudistus rahoitetaan vanut nopeaan tahtiin, Teknologiateollisuuden tiedotteen vastikeperusteisesti. Sähköautojen latauksesta aiheutuneet mukaan 90 prosenttia viime vuoden aikana. kulut maksaa aina latauspaikan käyttäjä. Valtionavustusta on ollut mahdollistaa saada nyt syksys- Tilanteessa, jossa taloyhtiön sähköverkko on vanha ja hanke voidaan toteuttaa ja kustannukset periä vastikkeina. tä alkaen myös taloyhtiöiden yksittäisten latauspaikkojen tekniseltä käyttöiältään muutoinkin uudistuksen tarpees- Uudistuksen tavanomaisuuden tulkinnan muutos rakentamiseen. Avustusta voivat hakea asuinrakennuksen sa, yhtiö voi sähköverkon saneerauksen yhteydessä varustaa Jo lähitulevaisuudessa tapahtuva sähköautoilun mer- omistavat yhteisöt, kuten taloyhtiöt ja vuokrataloyhtiöt. autopaikat latausmahdollisuudella. Tässä tilanteessa kysy- kittävä lisääntyminen sekä valtion rahallinen tuki, jonka Latauspaikojen rakentamiseen myönnettävää avustusta mys on tavanomaisesta yhtiön peruskorjaus-/perusparan- taustalla on tavoite lisätä sähköautoilua Suomessa, ovat on mahdollista saada 35 % toteutuneista arvonlisäverol- nushankkeesta, joten siitä voidaan päättää yhtiökokouksessa mielestämme muuttaneet sähköautoja varten tehtävän la- lisista kustannuksista, kuitenkin enintään 90 000 euroa. enemmistöpäätöksellä ja se voidaan rahoittaa vastikkeilla. tauspaikkojen asentamishankeen ns. tavanomaiseksi uu- Sähköautojen lataus Edellytyksenä tuen saamiselle on, että latauspaikkoja ra- Lisäksi sähköautojen latausvalmiuden mahdollistava distukseksi taloyhtiöissä. Näin ollen myös sähköverkon kennetaan vähintään viidelle autopaikalle ja että autopai- kaapelointityö taloyhtiössä muutoinkin suoritettavan pi- saneeraus sähköautojen latausmahdollisuuden mahdollis- kat ovat taloyhtiön omistamia. haremontin yhteydessä, on myös yhtä lailla sellainen pe- tamiseksi voitaisiin nykyään toteuttaa enemmistöpäätök- rusparannus, joka voidaan toteuttaa enemmistöpäätöksellä. sellä sekä rahoittaa vastikkeella. Taloyhtiöiden osakkaat ja asukkaat ovat ryhtyneet tie- • taloyhtiön paikoitusaluetta tai paikoitushallia palve- Taloyhtiön päätöksenteko sähköautojen Sen sijaan hanke, jossa sähköverkko saneerataan ja sen latauspaikoista dustelemaan taloyhtiöiltä yhä enemmän sähköautojen levan kiinteistökeskuksen päävarokkeen (sulakkeen) Autopaikoituksen sähkölatauslaitteen hankinnasta ja kun- kapasiteettiä lisätään ainoastaan sähköautojen lataamisen TEKSTI: KAI HAARMA, ASIANAJAJA, TOIMITUSJOHTAJA latausmahdollisuutta. Taloyhtiöt eivät ole velvollisia koko sekä paikoitusalueen sähköteho nossapidosta tehdään vastaava kunnossapitosopimus käyt- Yksinkertaisinta autopaikan varustaminen sähköauton la- mahdollistamiseksi, on tähän asti yleisesti pidetty ns. ta- ASIANAJOTOIMISTO KUHANEN, ASIKAINEN & KANERVA OY hankkimaan tai kustantamaan mitään toimenpiteitä, • sähköautopaikkojen latauksen vaatima sähköteho täjän ja taloyhtiön välille, kuin esim. jälkikäteen hanki- tausmahdollisuudella on silloin, kun toimenpide ei vaadi vanomaisen uudistuksen ylittävänä toimena, jonka toteut- joita sähköautojen lataus vaatii. • taloyhtiön sähköpääkeskustilan fyysinen koko tuista parvekelaseista. Tällöin myös itse latauslaitteesta on muutoksia yhtiön sähköverkkoon eikä sen kapasiteettiin tamiseksi on vaadittu kaikkien osakkaiden suostumus, jotta Taloyhtiö voi kuitenkin halutessaan mahdollistaa (voidaanko sähkökeskusta kasvattaa) sovittu, mikäli käyttäjä luopuu sähköauton latauksesta ja sähköautojen latauksen, jos osakkaiden enemmistö sitä • voidaanko sähköautojen latausjärjestelmä toteuttaa muuttaa pois taloyhtiöstä. pyytää ja päättää. On kuitenkin tarkoin syytä selvittää se, maksavatko sähköautojen käyttäjät kaikki tarvitta- Jos taloyhtiössä on aiemmin kunnostettu paikoitusalue tai – Latauslaitteen hankkiminen | Markkinoilla on eräitä au- vat muutostyöt, koska sähköautojen latausjärjestelmän halli, jossa on lämmitystolppa, niin tällainen tolppa voidaan tolämmityskotelomalleja, joissa on valmiina pistorasia, jo- hankkiminen ei ole tavanomainen toimenpide, eikä se tietyillä ehdoin muuttaa sähköauton latauspisteeksi, mutta ka kestää 16A jatkuvan latausvirran. Näissä koteloissa on Pesutilojen kunnostus asukkaan toimesta kuulu taloyhtiön normaaleihin palveluihin. käytössä oleva sähköteho sallii yleensä vain ns. minimila- myös kilowattituntimittari. tauksen, jossa akut ladataan 16 h aikana enintään puolilleen. Markkinoilla on myös useita latauslaitteiden toimitta- Tavallinen sähköauto tarvitsee ns. normaalilataukseen jia, jotka voivat asentaa autolämmityspistorasian tilalle la- Asunto-osakeyhtiössä taloyhtiö omistaa rakennuksen tialämmitykset ja laatoitukset suoritetaan ainekustannuk- • Märkätilan rakenteiden on oltava niin jäykkiä, että läm- 1x16A sulakkeen, josta saa sähkötehoa noin 3,7 kW. Useim- Taloyhtiö voi yhtiökokouksen enemmistöpäätöksellä niin tauslaitteen käyttäjän lukuun. Näissä latauslaitteissa säh- huoneistoineen. Osakkaat omistavat yhtiön osakkeita, sineen osakkaan lukuun. pö- ja kosteusliikkeet eivät vaurioita märkätilan veden- pien uusien tai vanhojen taloyhtiöiden paikoitusalueita ei halutessaan mahdollistaa sähköautojen latauksen seuraa- könkulutus maksetaan yleensä suoraan laitetoimittajalle jotka oikeuttavat hallitsemaan yhtiön rakennuksessa si- Kun pesutilojen kunnostustarve on lähtöisin huoneis- eristystä tai pintarakenteita. ole suunniteltu eikä toteutettu sähköautojen lataukseen. Yh- vin toimenpitein: ohi asuntoyhtiön hallinnon. jaitsevaa huoneistoa. As. Oy-lain 77 §:n mukaan osak- ton osakkaan tarpeista, eikä vesieristeiden kunnostustarvet- tiöiden sähköpääkeskusten noususulakkeet, päävarokkeet ja • autopaikoitusaluetta syöttävä sähköpääkeskus uusitaan kaalla on oikeus tehdä muutostöitä niissä tiloissa, joi- ta ole, maksaa kaikki kunnostustyöt ko. huoneiston osakas. Tarkastukset | Pesutilojen kunnostustyössä työn valvo- sähkötehot eivät välttämättä riitä, jos yhtiöön asennetaan kokonaan, vähintään 3,7 kW/autopaikka, Yhdenvertaisuus | Koska As. Oy-laki määrittää hyvin yk- hin hänellä on hallintaoikeus. Tällöin taloyhtiö kuitenkin valvoo vesieristeiden kunnos- jan tulisi suorittaa tarkastukset ainakin purkuvaiheessa se- muutamaan sähkölatauspistettä enemmän latauslaitteita. 1x16A sulake sityiskohtaisesti taloyhtiön osakkaiden ja asukkaiden yh- Muutostyöstä, joka vaikuttaa taloyhtiön vastuulla oleviin tustöiden hyvän rakennustavan mukaisen suorittamisen kä vedeneristeiden asennuksen jälkeen ennen laatoitustyö- Ns. hybridisähköauto tarvitsee normaalilataukseen • yleensä tämä uusi sähköpääkeskus on niin suuritehoi- denvertaisuudesta, niin autopaikkojen sähköautojen la- eristyksiin, vesi- ja sähköjohtoihin tai ilmanvaihtojärjestel- osakkaan lukuun. tä. Toisinaan on tarpeen tehdä tarkastus ennen kuin työ on 1x10 A sulakkeen, joka mahdollistaa sähkötehoa tarvitavan nen, että se vaatii erillisen muuntamon, jonka sähkön- tausmahdollisuuksien toteuttamisen kanssa tulee olla eri- mään, on ennen työn aloitusta ehdottomasti ilmoitettava alkanutkaan. Kunto- ja purkutarkastusten yhteydessä voi- 1,8 kW. Monien uusien taloyhtiöiden ja vanhempien pe- toimittaja toteuttaa tyisen tarkkana. hallitukselle tai isännöitsijälle. Tämä ilmoitusvelvollisuus Nykymääräykset | Ympäristöministeriö on 1.1.2018 al- daan sopia kunnostustyön laajuudesta ja oikeista työtavois- ruskorjattujen yhtiöiden paikoitusalueet on yleensä suun- • jokaiseen autopaikkaan tulee kellolaitteella varustettu Jos taloyhtiö kunnostaa vaikka vain pari yhtiön hallit- koskee erityisesti kylpyhuoneita. kaen muuttanut voimassa olevia rakentamismääräyksiä si- ta. Viimeistään purkutarkastuksen yhteydessä voidaan vie- niteltu siten, että autopaikalla on autolämmityspistorasia lämmitystolppa ja putkitus, joka mahdollistaa sähkö- semista autopaikoista latausmahdollisuutta varten, niin ten, että Suomen rakentamismääräyskokoelma on poistet- lä todeta mahdollinen taloyhtiön vastuulle ja maksettavak- kellolaitteineen, joka mahdollistaa lohko- ja sisälämmit- auton latauslaitteen asentamisen osakkaiden ja asukkaiden yhdenvertaisuus saattaa vaaran- Mittavat muutostyöt | Mikäli huoneistoon rakennetaan tu käytöstä ja niiden tilalle on laadittu Ympäristöministe- si kuuluva vedeneristeiden kunnostustarve. timien käytön. Tällainen autolämmityspistorasia voidaan • valaistus kannattaa uusia samalla tua, jos ja kun sähköautojen lataus lisääntyy ja latausauto- kiinteä huoneistosauna kylpyhuoneen ulkopuolelle tai riön asetuksia. Huoneistojen märkätiloja koskeva asetus Tarkastuskäynneistä laaditaan maksullinen muistio, jo- tietyillä edellytyksillä muuttaa hybridisähköautojen lataus- • tällaisen kunnostuksen hinta-arvio on karkeasti paikat loppuvat kesken. huoneiston pesutiloja laajennetaan, on kyseessä aina mit- on: Asetus rakennuksen kosteusteknisestä toimivuudesta. ka osakkaankin olisi syytä saada. Muistio on erittäin pätevä pisteeksi, mutta turvallisuussyistä niitä ei tulisi sellaisenaan noin 3 000 euroa/autopaikka Jos taloyhtiön autopaikat ovat osakkeina, niin tilanne tava rakennuslupaa vaativa asia. Tällöin taloyhtiö antaa en- Uuden asetuksen pykälän 28 (märkätilan vedeneristys ja asiakirja esim. huoneiston myynnin yhteydessä. käyttää lataukseen. • itse latauslaitteen hankkii johdotuksineen autopaikan on juridisesti vielä hankalampi, koska niiden osakkaiden, sin mahdollisen suostumuksen hankkeelle sekä valtuuttaa rakenteet) mukaan: Esim. Tesla-merkkisen sähköauton latausteho voi olla käyttäjä omaan lukuunsa, latauslaitteen alustava joilla ei ole autopaikkaosakkeita ei ole velvollisuutta mak- osakkaan hakemaan taloyhtiön puolesta rakennusluvan, • Vesi ei saa valua tai siirtyä kapillaarivirtauksena märkä- Vedeneristeet | Vedeneristeinä tulee käyttää ainoastaan niinkin suuri kuin 20 kW, mutta tällaisia tehoja ei mikään hinta-arvio on esim. 1 000 euroa. saa autopaikkojen latausmahdollisuudesta. joka haetaan kunnan rakennusvalvontavirastosta. Jos talo- tilasta ympäröiviin rakenteisiin ja huonetiloihin. Valu- vedeneristyssertifikaatin saaneita tutkittuja tuotteita, joi- yhtiö voi toimittaa kaikille sähköautoille. Tämä ns. pika- Suosittelemme tästä syystä, että paikoitusalue kannattaa yhtiössä on aiemmin toteutettu vastaava mittava muutos- valle vedelle, toistuvalle roiskevedelle tai pintaan tiivis- ta on markkinoilla lukuisia. lataus lataa akut täyteen noin 8 tunnissa. Jos yhtiöön asennetaan uusi merkittävästi suurempi sähkö- kokonaan tai osittain kunnostaa siten, että latausmahdolli- työ, ei taloyhtiöllä ole oikeutta estää hankkeen toteutusta. tyvälle vedelle altistuvien pintojen takana olevan raken- Vedeneristystyöntekijöillä tulee olla henkilösertifikaatti pääkeskus sähköautojen vuoksi, niin on syytä huomioida, suus voidaan toteuttaa. Tässäkin tapauksessa tulee huomi- Kylpyhuoneen sisälle asennettavat ns. kalustesaunat teen on oltava vedeneristetty. tai käytettävän tuotteen myyjän antama todistus käydystä Selvitys | Ennen kuin taloyhtiön osakkaiden tai asukkai- että isompi sähkökeskus vaatii paljon isomman tilan. Ny- oida, että sähköautottomat asukkaat ja osakkaat eivät ole (esim. Sauna-Dusch) eivät vaadi rakennuslupaa, sillä ko. • Märkätilan lattiapäällysteen ja seinäpinnoitteen on toi- koulutuksesta tuotteen käyttöön. Vedeneristeiden asenta- den keskuudessa herää keskusten sähköautojen lataamisesta kyinen sähköpääkeskustila voi olla liian pieni ja laajennus- velvollisia kustantamaan tällaista parannustoimenpidettä. sauna voidaan purkaa ja koota ilman, että vesieristeisiin mittava vedeneristyksenä tai lattiassa päällysteen alla ja minen vaatii erityistä ammattitaitoa ja kokemusta. Veden- tai aikomus ostaa sähköauto tai hybridisähköauto, niin ta- mahdollisuutta ei ole. Silloin vaihtoehdot ovat hyvin vä- joudutaan koskemaan. seinässä pinnoitteen takana on oltava erillinen veden- eristeet asentaa aina ammattitaitoinen urakoitsija. loyhtiön kannattaa aina tehdä tai teettää selvitys siitä, mi- hissä tai niitä ei ole. eristys. ten sähköautojen lataaminen olisi mahdollista toteuttaa. TEKSTI: Kunnostusvelvollisuus | Taloyhtiö on velvollinen kunnos- • Märkätilan vedeneristyksen on muodostettava kokonai- Laatoittaminen | Suosittelemme kylpyhuoneen lattian Tässä selvityksessä selvitetään: Sähkönkulutus | Sähköauton jokapäiväiseen lataukseen HEMMO PÄIVÄRINNE, HANNU PAAJANEN tamaan pesutilojen vesieristeet alkuperäistä vastaavaan ta- suus, joka on tiivis kaikilta vedeneristetyiltä pinnoiltaan ja seinien laatoitusta, koska hyvän rakennustavan mukaan • autopaikkojen nykymäärä käyttämä sähkönkulutus on niin suurta, että latauslaitteen MATINKYLÄN HUOLTO soon, mutta vain silloin, kun vesieristeiden kunnostustarve sekä niiden saumoista, läpivienneistä ja liittymistä. tehtynä laatoitus (ja huolella tehty vedeneriste) ovat pitkä- • montako autopaikkaa haluttaisiin muuttaa sähköauto- tulee olla sellaista mallia, johon saa kaukoluettavan sähkö- on todettu taloyhtiön toimesta. Tällöin taloyhtiö maksaa • Märkätilojen vedeneristyksenä toimivan lattiapäällys- ikäisempiä ja siten kokonaisedullisempia kuin esimerkik- jen lataukseen mittarin. Tällöin sähköauton omistaja tekee suoraan säh- kaikki vesieristeiden kunnostustyöt tarvittavine pohja- ja teen tai lattiapäällysteen alla olevan vedeneristyksen on • taloyhtiön päävarokkeen (sulakkeen) koko ja käytettä- kösopimuksen sähkötoimittajan kanssa. Taloyhtiö vuokraa kuivatustöineen. Kaikki sisustukselliset lisäykset esim. lat- liityttävä vedenpitävästi seinän vedeneristykseen. jatkuu >> vissä oleva sähköteho vain autopaikan ilman sähköä.

MATINKYLÄN HUOLTO OY:N ASIAKASLEHTI MATINKYLÄN HUOLTO OY:N ASIAKASLEHTI 34 1 • 2019 1 • 2019 35

si muovimatto. Laatoitettu ja oikein kunnostettu kyl- pyhuone nostaa huoneiston arvoa, joka on mitattavissa huoneistoa myytäessä. Aluerakentamisessa Vieras kynä Lattiakaivot, sulut ja wc-istuimet | Pesuhuoneiden seinäkaivot, isokokoiset ns. ruotsalaiskaivot ja yli 20 vuotta vanhat lattiakaivot kannattaa uusia taloyhtiön lu- oli paljon hyvää Pakinoitsija Kettiksen visio Matinkylästä vuonna 2069 kuun aina kylpyhuoneiden kunnostustöiden yhteydessä. Mikäli kylpyhuoneen vesikalusteissa tai pattereissa ei ole lainkaan sulkuventtiileitä tai ne ovat huonokuntoi- sia, niin ne kannattaa uusia samassa yhteydessä. Tällöin Matinkylän Huolto Oy 100 vuotta mahdollisen vesikalusteen uusimisen yhteydessä suori- tettavat vesikatkot jäävät pois. Yli 20 vuotta vanhat wc-istuimet kannattaa uusia pe- Matinkylän synty | Kuten tunnettua niin slummijuma- energian hinta oli viime vuonna 150 euroa megawattitun- Päijänne-tunnelilla. Puhutaan Tallinna-tunnelin jatkeesta sutilojen kunnostustöiden yhteydessä. Vanhojen wc-is- la Matti Mahtava loi 100 vuotta sitten Matinkylän. Sii- nilta, Matin Voiman hinta oli 86 euroa. Sähkön hinta oli ja kalaportaiden rakentamisesta siten, että lohi nousisi me- tuimien nielut alkavat olla niin kuluneita, ettei ”tavara” tä kertoo Matinkylän luomiskertomus Raamatti (ks. sivut siirtoineen 4,5 snt/kWh. Matin Voiman hinta oli 2,2 snt/ restä tunnelia pitkin Päijänteeseen. tahdo poistua. Samoin vanhat wc-istuimet vuotavat liian 16–19). Työ oli paljolti Matin nuoruuden huumaa ja se ta- kWh. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että taloyhtiöiden usein. Kun wc-istuin uusitaan uudenaikaiseksi 2-toimi- pahtui ajan hengessä. energiakustannukset ovat puolittuneet. Merimaailman rakentaminen seksi (iso- ja pienihätä) wc-istuimeksi, koituu siitä sel- Sen jälkeen on Matinkylässä tehty paljon korjauksia ja Taloyhtiöiden hoitovastikkeet ja vuokrat ovatkin las- Vuonna 2021 valmistui Matinkylään kauan odotettu uusi vää hyötyä vedensäästön muodossa. uudistuksia. Jälkeenpäin Matti hieman katui työtään, eikä keneet roimasti, 30–40 prosenttia. Aluksi oli ongelmaa uimahalli. Kymmenen vuoden käytön jälkeen se jouduttiin hän käynyt aikoihin Matinkylässä. Luomistyön jälki ei ol- lämpöverkostojen ja sähkön siirtoverkostojen käytöstä. sulkemaan kosteus- ja homevaurioiden vuoksi. Takuut ja vastuut | Kylpyhuoneen kunnostustyöstä lut läheskään kaikilta osin kaunista katseltavaa. Mattikin Fortentortenin ja Karhuvan kanssa käytiin asiasta vaikei- 2030-luvulla alkoi Merimaailman, uuden merikylpylän pitää aina tehdä kirjallinen sopimus urakoitsijan kanssa. kuuli, että matinkyläläiset ovat tehneet kovasti töitä kylän- ta neuvotteluja. Lopulta asian ratkaisi EU:n uusi ilmaston rakentaminen. Matinlahden alueelle rakennettiin suuri ul- Ennen sopimuksen solmimista on syytä varmistua ura- sä hyväksi ja että se on nykyisin koko kaupungin ylpeys. muutoksia koskeva lainsäädäntö. Verkostot oli myytävä koilu- ja virkistysalue, jossa on mm. kaksi uimahallia, iso koitsijan ammattitaidosta sekä siitä, että urakoitsijalla Nyt kun kylän synnystä on 100 vuotta, on paikallaan kiinteistöille poistohintaan. maauimala ja kolme suurta hotellia. Kylpylässä on etelän ei ole rästejä viranomaisvelvoitteissa, kuten esim. mak- tehdä katsaus eräisiin kylän tärkeimpiin tapahtumiin vii- maiden aurinkoiset olosuhteet. Kaikki tuntuu olevan mah- samattomia veroja tai sosiaalimaksuja. Urakoitsijan tu- me vuosikymmenien aikana. Matti Mahtava päätti mennä Meriveden puhdistaminen dollista, kun vain energiaa on riittävästi ja se on halpaa. Ym- lee myös kuulua ennakkoperintärekisteriin. Ko. tiedon Matinkylään katsomaan, mitä siellä on tapahtunut. Näh- 2040-luvulla kehitettiin Matinkylässä ainutlaatuinen me- päri Eurooppaa tullaan lomalle Matinlahteen. voi tarkistaa Internetistä osoitteesta HYPERLINK "ht- tyään uudistuneen Matinkylän hän ilahtui suuresti ja päät- riveden puhdistusmenetelmä. Keksinnön tuottajina olivat Merimaailmaa suurempi loma- ja virkistyskeskus syntyi tp://www.ytj.fi" http://www.ytj.fi. ti ryhtyä kehittämään sitä edelleen. Matin Voima ja Matinkylässä toimiva Espoon Tekninen 2030–2040-luvulla Miessaareen. Sitä voidaan sanoa Suo- Kylpyhuoneen kunnostustyön normaali takuuaika Korkeakoulu. Itse menetelmä on ollut tunnettu jo vuosi- men ”Disneylandiksi”. Virallinen nimi on Luckyland. Saar- on 2 vuotta, jos niin on kirjallisesti sovittu, ja se alkaa Energiaa tarvitaan kymmeniä. Se on ollut vain liian kallis sen vuoksi, että sii- ta on laajennettu merta täyttämällä ja meren pohjaan kiin- kylpyhuoneen valmistumisesta. Tänä aikana urakoitsija Yksi suurimmista ongelmista on ollut kallis energia. Vuon- nä on tarvittu mahdottoman paljon energiaa. nitetyillä suurilla betoniponttooneilla. Saaren pinta-ala on on velvollinen kunnostamaan veloituksetta takuun pii- na 2006 Espoolta vietiin oma energialaitos, sähkö- ja voi- On vielä osittain salaisuus, miten merivesi Matinkyläs- näin kaksinkertaistunut. Sinne pääsee useilla lautoilla ja eri- riin kuuluvat viat ja puutteet. mayhtiö. Sen jälkeen Fortentorten yhtiö on toiminut kal- sä puhdistetaan. Se tiedetään yleisesti, että kysymys on sii- koisuutena on mahtava gondolihissi mantereelta saareen. Urakoitsija vastaa takuuajan jälkeenkin sellaisista vir- liina energian tuottajana. Sähkön siirrosta vastaava Karhu- tä, miten suola voidaan poistaa merivedestä mahdollisim- heistä, joiden tilaaja näyttää aiheutuneen urakoitsijan Olen vuosikymmeniä kuunnellut puheita lähiörakentami- nitteluvirheet, jotka ovat sitten koko massassa. va Oy perii myös sähkön siirrosta kovaa hintaa. man vähällä energialla. Joka tapauksessa matinkyläläisten Se on Matti! törkeästä laiminlyönnistä, täyttämättä jääneestä suori- sen epäonnistumisesta. Onhan toki Suomi kokonaisuute- Hallussa oli myös itse rakentaminen, kun vastaava mes- Matti Mahtava päätti ryhtyä toimenpiteisiin. Matti ei omistama Vesi- Matti Oy tuottaa jo nyt kaiken Matinky- Matinkylän upea kehittyminen on tuonut kylään vaurautta tuksesta tai olevan seurausta sovitun laadunvarmistuk- na ajatellen hyvin monenlaisia tähän kategoriaan sopivia tari ja avainhenkilöt siirtyivät työmaalta toiselle. Tällöin se- esiintynyt julkisesti eikä kukaan tuntenut häntä. Hän vain lässä tarvittavan veden. ja edellytyksiä monipuoliselle kehittymiselle. Asumisviih- sen olennaisesta laiminlyönnistä ja joita tilaaja ei ole alueita, mutta vähissä ovat havainnot tämän toteutusmal- kä osaamiset, roolitus ja henkilökemioiden toimivuus oli oli ja toimi. Matti otti yhteyksiä eduskuntaan, ministeri- Lähivuosina vettä myydään lähialueille ja vienti ulko- tyvyys on parantunut monin tavoin. Matinkylässä on tosi kohtuuden mukaan voinut havaita vastaanottotarkas- lin hyvistä puolista. testattu jo aiemmin. Kun materiaalien kirjo oli suppeahko, öihin, EU:hun ja ties minne. Asiat alkoivat hoitua. Hyväs- maille alkaa. Se tapahtuu jättitankkereilla. Niitä varten mukava asua. Ennen sanottiin, että ”Matti on mies maalla, tuksessa eikä takuuaikana. Tästäkin vastuustaan ura- Kun itse olen ollut espoolaisessa luottamusmiestyös- opittiin tekemään hyvää työtä ja sitä tehtiin henkilökohtai- sä yhteistyössä kaikkien kanssa. valmistuu parin vuoden kuluessa uusi merisatama. Ve- mutta vellihousu merellä”. Sanontaa käytettiin myös slum- koitsija on vapaa, kun kymmenen vuotta on kulunut sä mukana jo noin 20 vuotta, olen havaitsevinani havinaa sella ammattiylpeydellä ja korkealla osaamisella. Niinpä Matinkylässä on nyt viisi maalämpövoimalaa si-Matissa on kehitteillä myös laivalla toimiva meriveden mijumala Matti Mahtavasta Matinkylän luomisen aikoihin takuuajan alkamisesta. siitä, että tällä mallilla olisi käyttöä nykyäänkin ja monet Näitä piirteitä ei löydy nykypäivän toiminnasta juuri lämpöenergian tuotantoa varten ja kolme biovoimalaa säh- puhdistuslaitos. 100 vuotta sitten. Urakoitsija on ensisijaisesti vastuussa tekemästään enemmän asioihin vihkiytyneet näkevät paljon hyvääkin. mitään. Suunnittelijat vaihtuvat kohde kohteelta, suunni- kön tuotantoa varten. Matinkylän taloyhtiöiden ja kiinteis- Vesipula maailmalla pahenee koko ajan ja vesi on kal- Nyt tilanne on aivan toinen. Kun jokin homma onnis- työstä. Mikäli myöhemmin havaitaan ns. 10-vuotisvas- Koko ajan puhutaan kaavoitusnopeudesta, kohtuu- telmat ja materiaalikirjo on käsittämätön, tekijät kerätään töjen perustama Matin Voima Oy omistaa voimalat. Niiden lista. Pääkaupunkiseudullaveden hinta on ollut viime vuo- tuu ja asiat menevät hyvin, niin sanotaan, että ”Se on Mat- tuun piiriin kuuluvia rakennusvirheitä ja urakoitsijaa ei hintaisista asunnoista, ympäristöystävällisestä massojen sieltä sun täältä ja vielä ilmastokin on muuttunut monin perustamiseen saatiin tukea ja lainaa ympäri maailman, eni- sina 7 euroa/m3. Vesi-Matin hinta on 2,5 e/m3. Neljän ti” ja siihen vielä lyödään usein ylävitoset päälle. saada edesvastuuseen, vastuu siirtyy aina työn tilaajal- kierrätyksestä rakennusvaiheessa, tuotannollisesta tehok- verroin vaativammaksi. ten EU:sta ja 2020 luvulla perustetusta EEF:stä (European hengen perhe kuluttaa vettä vuodessa keskimäärin 220 le, oli se sitten osakas tai taloyhtiö. Kunnostustyön val- kuudesta, tasalaatuisuudesta jne., jotka kaikki toteutui- Energy Foundation). Tosin omaakin rahaa pantin paljon. m3. Vesi-Matin vesi on näin ollen vuodessa perheelle 990 Kettis vonta ei siirrä vastuuta valvojalle eikä poista tilaajan ja vat tällä mallilla. Tänä päivänä on aivan toisenlaiset ongelmat, kuin mitä oli Ja se on kannattanut. Voimalat tuottavat niin paljon ener- euroa halvempaa. Muutaman vuoden kuluessa Vesi-Mat- PS. Jatkuu seuraavassa Masassa urakoitsijan vastuita. Alueet kaavoitettiin nopeasti lähinnä siksi, että metsis- aikanaan Hakan rakentamassa tuotannossa. Kaiken lisäk- giaa, että sitä voidaan myydä muillekin ja ottajia on, koska ti pystyy tuottamaan koko pääkaupunkiseudun käyttöve- sä, pelloilla ja kallioilla ei ollut ennestään ihmisiä, joiden si asuntopohjat olivat paljon parempia toiminallisesti, ne perinteisten voimayhtiöiden hinnat ovat korkeita. Lämpö- den. Nyt käydään jo keskustelua siitä, mitä sitten tehdään Vastuunjako | Kiinteistöalan Kustannus Oy:n julkaise- olisi pitänyt rakentamista vastustaa. Kokonaissuunnittelu oli tehty asumista varten toisin kuin nykyään. Kaikenlai- man Kodin märkätilat -oppikirjan mukaisesti osakkaan perustui lähes kokonaan asemakaavan laadintaan osallis- nen lisävarustelu ja digiasioilla touhuaminen on vienyt pe- vastuulle kuuluvat pesutiloissa mm. pesuallas, alakat- tuneiden ammattilaisten näkemyksiin ja kokemuksiin hei- rusfokuksen osin täysin pois huoneistopohjien toiminal- to, amme, suihkukaappi, valaisimet, kiuas, lauteet se- dän aiemmasta työelämästään ja asumiskokemuksistaan. lisuudesta ja asukkaiden jokapäiväiset perustarpeet hyvin kä kiintokalusteet. Rohkenen olla sitä mieltä, että nykyään useita vuosia täyttävistä ratkaisuista. Taloyhtiön vastuulle kuuluvat wc-istuin, hanat, vesi- kestävät kaavoitusprosessit eivät todellakaan tuota käyte- Huomioiden lähtökohtana sen, että aluerakentamisella Toiminnan tukena Allteq-järjestelmä ja lämpöjohdot, viemärit ja lämmityspatterit sekä pis- tyn lisäajan suhteessa lisäarvoa itse kaavalliseen lopputu- haluttiin nopeasti tuottaa kohtuuhintaisia asuntoja maasta- torasia ja valokytkin. lokseen. Tällä en halua vastustaa asukkaiden osallistamista muuton ehkäisemiseksi ja sen muuttamiseksi maassa muu- Taloyhtiö voi kunnostustapauksessa ottaa vastuulleen kaavoitustyöhön, koska hyvällä vuorovaikutuksella ja eri- toksi, onnistuttiin kokonaisuutena varsin hyvin. Keskityt- Matinkylän Huolto Oy haluaa kehittää jatkuvasti pal- Syksyllä käyttöönotettu asiakastiedottaminen on saa- osakkaan vastuulle kuuluvia em. asioita, kunhan kaik- laisten intressien yhteensovittamisella saadaan paras loppu- tiin oleelliseen, kierrätettiin työvoimaa kohteesta toiseen, veluitaan ja kehittyä samalla yhä paremmaksi huoltoyh- nut hyvän vastaanoton asiakkaiden keskuudessa. Asiak- kia osakkaita kohdellaan yhdenveroisesti. tulos. Lisäarvoa ei synny, jos ns. ammattivalittajat hidasta- kierrätettiin maamassat, rakennettiin alueellinen etävalvon- tiöksi asiakkailleen. Oman kehityksensä tueksi Matinkylän kaat saavat automatisoidusti tiedon töiden etenemisistä As. Oy-laki määrittää pesutilojen kunnostamisen vas- vat kohtuuttomasti tai kokonaan estävät omilla toimillaan taverkosto, tehtiin autopaikkojakin nykytarpeetkin täyttä- Huolto on valinnut avukseen Allteq-järjestelmän. Suttui- tekstiviestinä tai sähköpostina. Tämä on nostanut asiakas- tuut karkealla tasolla ja vallitseva oikeuskäytäntö muo- muutoin demokraattisten prosessien kautta syntyneiden vä määrä, jätettiin alue väljäksi, joka joskus voi mahdollis- sista paperilappusista on luovuttu ja toiminta sähköistetty. tyytyväisyyttä, kun asiakkaiden ei tarvitse tiedustella töi- vaa käytännön tulkintoja jatkuvasti uusien oikeustapa- päätösten toimeenpanot. taa lisärakentamista, mikäli niin halutaan ja vieläpä luotiin den eri vaiheista. usten myötä. Lähiörakentamisalueet olivat käytännössä kaikki oman- keskitetty omaisuuden hoitotapa, josta on ammennettu Huoltohenkilökunta saa työtehtävät suoraan mobiili- Allteq-järjestelmä on tuonut yrityksen huoltoliiketoi- laisiaan ja painotuksiltaan erilaisia koerakentamiskohtei- suomalaisen omaisuuden hoidon parhaat opit. laitteisiinsa, josta löytyvät työhön olennaisesti liittyvät re- mintaan järjestelmällisyyttä. Tiedot ovat helposti löydettä- ta, koska teollinen tuotanto kehittyi nimenomaan lähiö- aaliaikaiset tiedot. Työtehtäviin liittyvät kirjaukset hoitu- vissä jälkikäteenkin ja ne pysyvät tallessa. Tietoja on helppo rakentamisen yhteydessä. Miksi siis valitettaisiin, ollaan ylpeitä siitä, mitä on ai- vat paikan päällä kohteessa silloin, kun asiat ovat vielä tuo- päivittää, muuttuviin tilanteisiin voidaan reagoida nopeas- TEKSTI: HEMMO PÄIVÄRINNE Kun käytännössä samoilla kuvilla tehtiin elementtejä kaansaatu. reessa muistissa. Työtilauksiin liitettyjen valokuvien avulla, ti, viestintä toimii kuin itsestään ja kaikki tieto löytyy yh- MATINKYLÄN HUOLTO talo toisensa jälkeen, olivat tuotantotavat ja tekniikat var- päivittäisiä askelia on säästynyt runsaasti, kun tiedot doku- destä järjestelmästä. Matinkylän Huolto Oy voi keskittyä

masti hallussa. Toki vaakakupin toisella puolella ovat mah- TEKSTI: MIKKO PELTOKORPI mentoidaan sähköiseen työtilaukseen. palvelemaan asukkaitaan parhaalla mahdollisella tavalla. dolliset jälkikäteen todetut tai tunnustetut puhtaat suun-

MATINKYLÄN HUOLTO OY:N ASIAKASLEHTI MATINKYLÄN HUOLTO OY:N ASIAKASLEHTI 1 • 2019

Matinkylä 2019

www.matinkylanhuolto.fi

MATINKYLÄN HUOLTO OY ISÄNNÖINTIPALVELUT TEKNISET ASIANTUNTIJAPALVELUT www.matinkylanhuolto.fi Gräsantörmä 2, 02200 ESPOO Gräsantörmä 2, 02200 ESPOO Puhelin (09) 804 631 Puhelin (09) 804 631 Puhelin (09) 804 631 Sähköposti: Isännöintipäällikkö: Rakennuttamispäällikkö: LISÄTIETOJA [email protected] Tarja Korhonen, (09) 8046 3267 Hemmo Päivärinne, puh. (09) 8046 3235 & LINKKEJÄ

ASIAKASPALVELU Isännöitsijäntodistus- ja muut asiakirja- Projektipäälliköt: www.asuntotieto.com Avainten luovutukset, palautukset tilaukset sekä osakerekisteröinnit Jaakko Haverinen, puh. (09) 8046 3262 www.avainlippu.fi ja tilaukset. [email protected] Mia Kokkonen, puh. (09) 8046 3239 www.espoo.fi Avoinna ma–to 8–16, pe 8–15 Taloyhtiöiden kirjanpito ja huoneisto- Hannu Paajanen, puh. (09) 8046 3208 www.hsy.fi Puh. (09) 8046 3211 ja 8046 3212 kohtaiset lainaosuuslaskelmat Susanna Roine, puh. (09) 8046 3247 www.isannointiliitto.fi [email protected] [email protected] Kari Talsi, puh. (09) 8046 3264 www.isa-yhdistys.org Käyntiosoite: Vastikkeiden ja käyttökorvausten maksut www.kiinteistoliitto.fi Matinkatu 20, CD-talo, 02230 ESPOO [email protected] Tekninen assistentti www.kiinteistotyonantajat.fi Postiosoite: Olli Lahtela, puh. (09) 8046 3238 www.rakli.fi Gräsantörmä 2, 02200 ESPOO Isännöitsijät: www.vero.fi Ari Aaltonen, puh. (09) 8046 3233 YRITYSJOHTO www.ymparisto.fi HUOLTOPALVELUT Tiina Lahti, puh. (09) 8046 3284 Toimitusjohtaja Mikko Peltokorpi, Töiden vastaanotto ja päivystys Kari Liljendal, puh. (09) 8046 3231 puh. (09) 8046 3250 Puhelin (09) 8046 3201 (24/7) Merja Nevanperä, puh. (09) 8046 3230 Sihteeri Sinikka Reinikka [email protected] Kaisa Pekkala, puh. (09) 8046 3240 puh. (09) 8046 3213 Huoltopäällikkö: Harri Rahiala, puh. (09) 8046 3283 Arto Pakkala, puh. (09) 8046 3237 Pirjo Seuna, puh. (09) 8046 3243