Constructing a Community. Myths and Realities of the Open Development

University of Helsinki, Institute of Behavioural Sciences Studies in Educational Sciences 242 Stephanie Freeman CONSTRUCTING A COMMUNITY Myths and Realities of the Open Development Model Academic dissertation to be publicly discussed, by due permission of the Faculty of Behavioural Sciences at the University of Helsinki in Lecture room 302 (Athena, Siltavuorenpenger 3 A) on the 17th of December, 2011 at 12 o’clock. Helsinki 2011 Custos Professor Reijo Miettinen, University of Helsinki Supervisor Professor Reijo Miettinen, University of Helsinki Pre-examiners Docent, PhD Jussi Silvonen, University of Eastern Finland Assistant professor Yuri Takhteyev, University of Toronto, Canada Opponent Docent, PhD Tere Vadén, University of Tampere, Finland Cover illustration Robert Freeman Unigrafia, Helsinki ISBN 978-952-10-6993-2 (pbk) ISBN 978-952-10-6994-9 (PDF) ISSN-L 1798-8322 ISSN 1798-8322 University of Helsinki, Institute of Behavioural Sciences Studies in Educational Sciences 242 Stephanie Freeman Constructing a Community Myths and Realities of the Open Development Model Abstract The open development model of software production has been characterized as the future model of knowledge production and distributed work. “Open development model” refers to publicly available source code ensured by an open source license, and the extensive and varied distributed participation of volunteers enabled by the Internet. Contemporary spokesmen of open source communities and academics view open source development as a new form of volunteer work activity characterized by “hacker ethic” and “bazaar governance”. The development of the Linux operating system is perhaps the best know example of such an open source project. It started as an effort by a user- developer and grew quickly into a large project with hundreds of user-developer as contributors. However, in “hybrids”, in which firms participate in open source projects oriented towards end-users, it seems that most users do not write code. The OpenOffice.org project, initiated by Sun Microsystems, in this study represents such a project. In addition, the Finnish public sector ICT decision- making concerning open source use is studied. The purpose is to explore the assumptions, theories and myths related to the open development model by analysing the discursive construction of the OpenOffice.org community: its developers, users and management. The qualitative study aims at shedding light on the dynamics and challenges of community construction and maintenance, and related power relations in hybrid open source, by asking two main research questions: How is the struc- ture and membership constellation of the community, specifically the relation between developers and users linguistically constructed in hybrid open development? What characterizes Internet-mediated “virtual” communities and how can they be defined? How do they differ from hierarchical forms of knowledge production on one hand and from traditional volunteer communities on the other? The study utilizes sociological, psychological and anthropological concepts of “community” for understanding the connection between the “real” and the “imaginary” in so-called “virtual” open source communities. Intermediary methodological and analytical concepts are borrowed from discourse and rhetorical theories. A discursive-rhetorical approach is offered as a methodological toolkit for studying texts and writing in Internet communities. The empirical chapters approach the problem of “community” and its membership from four complementary points of views. The data comprises mailing list discussion, personal interviews, web page writings, email exchanges, field notes and other historical documents. The four viewpoints are: 1) the community as conceived by volunteers 2) the individual contributor’s attachment to the project 3) public sector organizations as users of open source 4) the community as articulated by the Community Manager. I arrive at four conclusions concerning my empirical studies (1–4) and two general conclusions (5–6). 1) Sun Microsystems and OpenOffice.org Group- ware volunteers failed in developing necessary and sufficient open code and open dialogue to ensure collaboration thus splitting the “Groupware community” into volunteers “we” and the firm “them”. 2) Instead of separating intrinsic and extrinsic motivations, I find that volunteers’ unique patterns of motivations are tied to changing objects and personal histories prior and during participation in the OpenOffice.org Lingucomponent project. Rather than seeing volunteers as a unified community, they can be better understood as “independent entre- preneurs” in search of a “collaborative community”. The boundaries between work and hobby are blurred and shifting, thus questioning the usefulness of the concept of “volunteer”. 3) The public sector ICT discourse portrays a dilemma and tension between the freedom to choose, use and develop one’s desktop in the spirit of open source on one hand and the striving for better desktop control and maintenance by IT staff and user advocates, on the other. The link between the global OpenOffice.org community and the local end-user practices are weak and mediated by the problematic IT staff-(end)user relationship. 4) Authoring community can be seen as a new hybrid open source community-type of mana- gerial practice. The ambiguous concept of community is a powerful strategic tool for orienting towards multiple real and imaginary audiences as evidenced in the global membership rhetoric. 5) The changing and contradictory discourses of this study show a change in the conceptual system and developer-user relationship of the open development model. This change is characterized as a movement from hacker ethic and bazaar governance to more professionally and strategically regulated community. 6) Community is simultaneously real and imagined, and can be characterized as a “runaway community”. Discursive- action can be seen as a specific type of online open source engagement. Hierar- chies and structures are created through discursive acts. Key words: open source software, open development model, community, motivation, discourse, rhetoric, developer, user, end-user Helsingin yliopiston käyttäytymistieteiden laitos Kasvatustieteellisiä tutkimuksia 242 Stephanie Freeman Yhteisöä rakentamassa Avoimen kehittämismallin myytit ja todellisuudet Tiivistelmä (Abstract in Finnish) Avoin kehittämismalli on tullut yleiseen tietoisuuteen Suomalaisen Linus Tor- valdsin 1990-luvun alussa käynnistämän Linux-käyttöjärjestelmän kehittämis- projektin kautta. Avoin kehittämismalli viittaakin Internetin välityksellä tapah- tuvaan, maantieteellisesti hajautuneeseen maailmanlaajuiseen ohjelmistojen kehittämistapaan, jossa kehittämisen kannalta olennainen lähdekoodi on julki- sesti saatavilla. Malli perustuu kehittäjien ja virheentunnistajien vapaaehtoiseen osallistumiseen ja tehtävien valintaan. Kaupalliset toimijat kiinnostuivat 2000- luvun alussa avoimen kehittämismallin hyödyntämisestä, ja niin syntyi loppu- käyttäjälle suunnattuja “hybridiprojekteja”, joissa suurin osa käyttäjistä ei kuitenkaan kirjoita koodia. Ilmiö ei siis ole enää pelkästään hakkereiden harras- telemista vaan yhä useammin elimellinen osa yrityksen liiketoimintaa. Tähän uuteen hybridiin yhteisön ja yrityksen toimintamuotoon liittyy haasteita, joihin tämä poikkitieteellinen väitöstutkimus pyrkii vastaamaamaan. Tutkimuksen kohteena on Sun Microsystems -yrityksen käynnistämä avoimen lähdekoodin toimisto-ohjelmistoa kehittävä projekti OpenOffice.org. Lisäksi tutkimuksessa tarkastellaan Suomen julkista sektoria avoimen lähde- koodin hyödyntäjänä. Väitöskirjan tarkoituksena on tutkia avointa kehittämis- mallia ja sen yhteisöjä koskevia olettamuksia, teorioita ja myyttejä analysoimal- la OpenOffice.org kehittäjien motivaatiota, käyttäjiä ja johtamista. Laadullinen tutkimus tuottaa tietoa hybridin avoimen lähdekoodin Internet- yhteisön rakentamisesta ja ylläpidosta sekä näihin kietoutuvista valtasuhteista. Tutkimuksen pääkysymykset ovat seuraavat: 1) Miten avoimen kehittämismal- lin muutos vaikuttaa yhteisön rakenteisiin ja jäsenkunnan koostumukseen ja erityisesti kehittäjien, tekijöiden ja käyttäjien keskinäisiin suhteisiin? 2) Mikä on ominaista Internet-välitteiselle “virtuaaliyhteisölle” ja miten se voidaan määritellä ja miten se eroaa hierarkkisista tuotannon organisointimuodoista ja toisaalta perinteisistä yhteisöistä? Tutkimuksen teoreettisessa viitekehyksessä hyödynnetään sosiologisen, ant- ropologisen ja psykologisen tutkimuksen yhteisökäsityksiä, joiden avulla pyri- tään ymmärtämään todellisen ja kuvitteellisen yhteyttä virtuaaliyhteisöissä. Metodologisia ja analyyttisiä käsitteitä ammennetaan diskurssianalyysin ja retorisen analyysin teorioista. Samalla kehitetään diskursiivis-retorinen metodo- loginen välineistö tekstien ja kirjoittamisen tutkimiseen Internet-yhteisöissä. Empiirisissä luvuissa yhteisöä koskevaa puhetta ja yhteisön määrittelyä lähestytään neljästä toisiaan täydentävästä näkökulmasta:1) yhteisö vapaaehtoisten määrittelemänä, 2) vapaaehtoisten kiinnittyminen yhteisöön, 3) Suomen julkinen sektori avoimen lähdekoodin hyödyntäjänä, 4) yhteisö yhteisöjohtajan määrittelemänä. Aineisto koostuu sähköpostituslistojen keskusteluista, henkilö- kohtaisista puhelinhaastatteluista, web-sivujen kirjoituksista, blogeista, tutki- mushenkilöiden kanssa käydystä sähköpostikirjeenvaihdosta, kenttämuistiinpa- noista sekä historiallisista dokumenteista. Empiiristen analyysien pohjalta

Load more